Niveltieto 1/2006 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Selän nivelrikko Päätoimittaja Jyrki Laakso Toimitus Auli Hackman Hannele Koponen Liisa Vatanen Sivunvalmistus Auli Hackman Painopaikka Kainuun Sanomat Oy Painos 6000 kappaletta ISSN 1459-2568 Osoitteenmuutokset ja tilaukset Suomen Nivelyhdistys Pajutie 16 07940 Loviisa puh. Kuntoutus 29.5. Niveltieto 1/2006 Irtonumero 4,50 euroa Vuosikerta 15 euroa (2006) Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestyy vuonna 2006 neljä kertaa: 6.3. (09) 2712312 toimisto@niveltieto.net Niveltieto 1 / 006. Luontaistuotteet ja vaihtoehtohoidot 28.8. Polvet 27.11
Niveltieto 1/ 2006 Pääkirjoitus Kuntoutus-teemasivut -sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutus -kuntoutukseen hakeutuminen -kuntoutuksen tulevaisuus -ammatillinen kuntoutus -nivelkuntoutus -kipukuntoutus -omatoiminen kuntoutus -kuntoutuskokemus -Matti-katin ohjeet Uudenlainen keinoluu Nivelyhdistyksen lomat Nivelreuman kirurginen hoito Biomateriaalit luusiirteiden korvaajana Ortoosit ja nivelrikko Uutisia Lääkärit vastaavat Nivelklubilaisille Tuomon lonkka sai uuden pinnoitteen Nivelpiirien aikataulut Terveiset Turusta Yhdistys netissä Tilattavat aineistot 4 8-24 8 11 13 14 16 18 21 22 24 25 26 29 32 34 36 38 40 46 47 48 51 Niveltieto 1 / 006
Voit hakea Suomen Nivelyhdistyksen virkistyslomille, Niveltieto 1 / 006. Yli miljoona suomalaista kärsii näistä vaivoista ja ne aiheuttavat noin 4,4 miljardin euron kustannukset. Tuntuu, että sairaus alkaa rajoittaa elämää, tekemistä, työtä, selviytymistä ja lopulta jo ihmisarvoa - ja se alkaa masentaa. Mitä enemmän on kipuja ja jäykkyyttä, sitä enemmän supistuvat liikuntamuodot, joita pystyy harrastamaan. Tukija liikuntaelinsairauksissa on kunnosta huolta pitäminen tärkeää, mutta monelle myös vaikeaa. PÄÄKIRJOITUS Kuntouttaminen vaihtumassa kuntoutumiseksi Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja -vammat aiheuttavat enemmän kipua, toimintakyvyn alenemista ja työkyvyttömyyttä kuin mikään muu tauti tai vammaryhmä. Kuntoutuksesta voi saada kipinän liikkua ja tiedon miten se käy oikein ja turvallisesti sairaudesta huolimatta. Kuntouttamislaitoksia on muutettu nimeltään kuntoutumislaitoksiksi. Samalla paino helposti nousee ja lihaskunto rapautuu. Hakuohjeet löytyvät tämän lehden artikkeleista. Kuntoutusjaksolla voidaan yrittää katkaista tämä kierre ja jatkaa sen jälkeen liikuntaa itsenäisesti. ohjeiden mukaan ja olomme ja terveytemme paranee tai se on ylläpitävää kuntoutusta, jotta liikuntakykymme ei kroonisessa sairaudessa huonone. Erilaisille kuntoutumisjaksoille voi päästä laitoskuntoutusjaksolle tai avohuollon puolelle. Kuntoutuminen kuulostaa meistä potilaista itsestään lähteväksi. Mikäli päätös ensimmäiseen hakemukseen on kielteinen, kannattaa hakea ehdottomasti uudelleen. Ajattelimme kuntoutusta lehtityöryhmässämme yleisnimikkeenä. Liikunnasta ei saa enää hyvää oloa ja iloista mieltä, vaan siitä tulee sohvaperunan pakkopullaa, ja liikunnan jälkeen tuntee itsensä entistä kipeämmäksi. Termistä kuntouttaminen tulee mieleen, että potilas, kuntoutuksen saaja, on objekti, kohde, jonka hyväksi ammattilainen tekee työtä. Painon nousun myötä kivut usein pahenevat ja kierre on valmis. Ammattilaiset tukevat meitä tässä harjoittelussa. Hän hieroo, antaa sähköhoitoa, jumppauttaa yms., ja näin potilas saadaan parempaan kuntoon ja terveemmäksi. Tämän numeron teema on tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus. Siihen sisällytimme niin kuntouttamisen kuin kuntoutumisen. Kela suosii niissä etenevässä määrin kuntoutujien yhdessä ryhmissä tapahtuvaa harjoittelua yksilöhoitojen sijaan. Me kuntoudumme, teemme työtä sen eteen, jumppaamme ja liikumme esim
Tule-ohjelmaa oli työstämässä tutkijoi- ta, virkamiehiä, elinkeinoelämän, palvelutuottajien ja kansalaisjärjestöjen aktiivisia edustajia. Kuntoutumisiin 21.2.2006 Puheenjohtaja Hannele Koponen Lähteenä Suomen Tule ry:n kotisivut www.suomentule.fi Niveltieto 1 / 006. joissa on nivelongelmaisten kuntouttavaa liikuntaa ja vertaistukea. Suomen Nivelyhdistys liittyi vuoden 2006 alusta Suomen Tuki- ja liikuntaelinliiton, Suomen Tule ry:n, jäseneksi. taiji, joka on pehmeän meditatiivista harjoittelua, jonka vaativuutta voi säädellä oman kuntonsa mukaan. Tänä vuonna päättäjät halutaan mukaan ja vaaditaan seuraavan maan hallitusohjelman tukevan kansallisen tule-ohjelman toteutumista. Myös itämaisia tansseja voi soveltaa ja on sovellettu tuki- ja liikuntaelinten kivuista kärsiville. - liikuntaa eri ikäryhmissä, - potilaan oikeutta osallistua oman hoitonsa päätöksentekoon, - toimivia hoitoketjuja, - hoitoon ja kuntoutukseen ohjausta ja niihin pääsyn helpottamista, - riittäviä palvelujen saamista toimintakyvyn ja kunnon ylläpitämiseksi Tuki- ja liikuntaelinvaivojen vähentäminen ja hoito tulisi olla koko yhteiskunnan asia. Hyviä liikuntamuotoja nivelvaivaisille ovat tavallisen arkiliikunnan lisäksi mm. Käytännössä tämän kansanterveydellisen ongelman hoitoa ovat niin liikunta ja kuntoutus kuin vaikka ortopedin tekemä polven tekonivelleikkaus tietysti unohtamatta kaupunkien katujen hiekoitusta. Yhdessä on mukavampi liikkua ja varsinkin vertaisryhmässä henkinen tuki tulee kaupan päälle. Liitto toimii valtakunnallisena yhteistyöelimenä jäsenyhteisöilleen. kävely (sauvoilla tai ilman) hyvillä jalkineilla mielellään pehmeällä pohjalla, (kunto-) pyöräily, (avanto-) uinti, vesijumppa, vesijuoksu, uinti, hiihto, voimistelu sekä jooga ja erilaiset itämaiset voimistelulajit esim. Kansallisen Tule-ohjelman ja Suomen Tule ry:n painoalueina pidetään mm. Olin viime vuonna yhdistyksemme edustajana tekemässä omalta pieneltä osaltani kansallista tuki- ja liikuntaelinohjelmaa Suomen Tule ry:n koordinoimana. Ryhmämuotoisia toimintoja tarjoavat yksityisten lisäksi erilaiset yhdistykset, kunnat ja työväenopistot. Huomioi pikaiset hakuajat kevään lomille
040 746 0547 puh. Kuvasta puuttuu Anita Laatta. (02) 255 7670 puh. (09) 563 3379 Anita Laatta Linnakatu 27 C 48 20100 Turku puh. (09) 242 7678 (iltaisin klo 15-17) puh. Kuvassa vasemmalta Markku Varnila (edessä), Jorma Karhu, Maija Karjalainen, Hannele Koponen (edessä), Anja Karjalainen (keskellä), Tarja-Leena Kangaskorte, Liisa Vatanen (edessä), Riitta Hukkanen, Heikki Multaharju ja Leena Koivu. 044 5544 555 Niveltieto Auli Hackman Yhteiskouluntie 8 B 28 04400 Järvenpää puh. 040 701 8104 puh. 050 367 0199 Hallituksen ulkopuoliset toimihenkilöt Kunniapuheenjohtaja Tapio Tarvainen Koskiklinikka PL 17 33101 Tampere puh. 040 557 6415 Maija Karjalainen Haukilahdenkuja 11 E 63 00550 Helsinki puh. HALLITUS Suomen Nivelyhdistyksen hallitus vuonna 2006 Puheenjohtaja Hannele Koponen Kuukiventie 7 G 00840 Helsinki puh. 045 131 8801 Nivelpiiri- ja liikunta-asiat Leena Koivu Tullirinne 2 F 00700 Helsinki puh. (09) 27 123 12 puh. 045 131 8805 Kuntoutusasiat ja potilasvahingot Heikki Multaharju Hiihtäjäntie 4 B 6 00810 Helsinki puh. 050 356 7274 Kuva vuoden 2006 hallituksen ensimmäisestä kokouksesta. 045 131 8803 Loma-asiat ja kokousemäntä Riitta Hukkanen Suvitie 11 20780 Kaarina puh. (09) 773 1374 puh. (09) 684 9095 puh. 041 529 8929 Sähköpostiosoitteet ovat muodossa: etunimi.sukunimi@niveltieto.net 6 Niveltieto 1 / 006. 050 528 8791 Jäsenasiainhoitaja Liisa Vatanen Pajutie 16 07940 Loviisa puh. 045 131 8802 Varapuheenjohtaja Anja Karjalainen Tierantie 3-5 A 4 04230 Kerava puh. 045 131 8806 Tarja-Leena Kangaskorte Kellosepäntie 3 B 3 21380 Aura puh. 040 579 2172 Koordinaattori, sihteeri, rahastonhoitaja, Niveltieto Jyrki Laakso Pajutie 16 07940 Loviisa puh. 050 548 2972 puh. Hallituksen varajäsenet Jorma Karhu Vanhempientie 5 A 00430 Helsinki puh. (09) 27 123 12 puh
Erityisen aktiivisesti toimi Turun Nivelpiiri, jossa kuukausikokoontumisien lisäksi toimi useita ryhmiä vesivoimistelun, niveljumpan ja painonhallinnan merkeissä. Nivelyhdistyksen kattojärjestö vaihtui Vuosi 2005 oli vilkas Yhdistyksemme järjestämissä tilaisuuksissa kävi ennätysmäärä vieraita viime vuonna lähes 11.000 henkeä. Kymmenen kuukauden aikana päivystyspuheluita tuli noin 300 kappaletta. stkl.fi ja www.suomentule.fi. Nivelyhdistyksen esitteitä lähetettiin terveydenhuollon yksiköiden yleisötiloihin yli 20.000 kappaletta niitä pyytäneeseen lähes 200 paikkaan. YHDISTYKSEN KUULUMISIA Tiedotusprojekti jakoi niveltietoutta Suomen Nivelyhdistyksen toteuttama ja Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittama tiedonvälityksen kehitysprojekti toi hyviä tuloksia nivelrikko- ja tekoniveltietouden levittämisessä ympäri Suomea. Projektin puitteissa jaettiin yli 4.000 Niveltiedon numeroa terveyskeskuksiin, sairaaloihin ja lääkäriasemille yleisön luettavaksi. Lisätietoja järjestöistä löytyy näppärimmin internetistä osoitteista www. Nivelpiirien tilaisuuksissa oli siis yhteensä pitkälti yli 4.000 käyntiä vuoden aikana. Kaikille vähintään 10 euron kannatusmaksun maksanelle lähetämme kiitokseksi nipun yhdistyksen kortteja. na on maaliskuinen kolmen paikkakunnan minikiertue, jonka aiheena on Hallitse kipu vältä haitat. Jos siis tunnet, että voisit osallistua yhteisen asiamme eteenpäin viemiseen, tule mukaan talkootoimintaan tai tue toimintaa vapaaehtoisella kannatusmaksulla yhdistyksen tilille 101430-214250. Tiedot luennoista toisaalla tässä lehdessä. Puhelinpäivystyksemme aloitettiin maaliskuussa projektirahoituksella. Nivelpiireissämmekin oli hyvin aktiivinen vuosi. Reumaliitosta eroaminen näkyy eniten siinä, että jäsenemme eivät enää saa Reuma-lehteä. Erityisesti terveyskeskuksissa otettiin ilolla vastaan alan asiantuntijatieto, jota terveydenhuollon henkilöstö ei aina ehdi nivelongelmaisille kertoa. Ensimmäisenä luentosarja- Nivelyhdistyksen syyskokous marraskuussa 2005 päätti, että eroamme Suomen Reumaliiton jäsenyydestä vuoden lopussa. Meille sopivammiksi kattojärjestöiksi katsottiin Suomen Tule ry (Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto) ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Saimme kaksi uutta Nivelpiiriä ja yhteensä Nivelpiireihin kokoontui vuoden mittaan yli 1.700 henkeä! Nivelpiirien järjestämissä liikuntaryhmissä oli lähes 2.500 käyntikertaa. Projektin myötä lisääntynyt Nivelyhdistyksen tunnettavuus toi mukanaan runsain mitoin uusia jäseniä. Olemme nyt molempien järjestöjen jäsen. Lehti kasvaa tänä vuonna entistäkin tuhdimmaksi tietopaketiksi, nivelasiaa tulee vuoden mittaan yli 200 sivua! Myös päivystäjämme jatkavat vapaaehtoistyötään, päivystysnumeromme ja soittoajat löydät lehden takakannesta. Säästyneillä varoilla (aiemmin kolmasosa jäsenmaksuistamme meni suoraan Reumaliitolle) saadaan kaksi hyötyä kaikille jäsenillemme: Niveltieto kasvaa 52-sivuiseksi, eikä jäsenmaksuamme tarvinnut korottaa parantuneista jäsenpalveluista huolimatta. Luennoillamme kävi yhteensä lähes 7.000 ihmistä ja monella paikkakunnalla syksyn luentokiertueiden aikana jäi vielä satoja ihmisiä salien ulkopuolelle tilojen täyttymisen vuoksi. Myös vanhoille jäsenillemme tuotettiin kaksi numeroa Niveltietoa lisää. Jatkaisimme mielellämme tärkeäksi koettua tiedotustoimintaamme mahdollisimman hyvin jatkossakin. Jäsenhankintaa tuki mainiosti syksyllä järjestetyt luentokiertueemme, joita kuulemaan saapui yli 6.000 nivelien hyvinvoinnista kiinnostunutta ihmistä! Tiedonvälityksen kehitysprojekti ei saanut jatkorahoitusta RAY:ltä tänä vuonna. Pyrimme järjestämään tänäkin vuonna mahdollisimman monta luentoa eri paikkakunnilla. Siitä huolimatta tulemme tekemään pääosin talkoovoimin ja mainosrahoituksen avulla tänäkin vuonna neljä numeroa Niveltietoa. Jyrki Laakso koordinaattori Niveltieto 1 / 006
Lakisääteistä, kaikille tarvitsijoille järjestettävää kuntoutusta on muun muassa Kansaneläkelaitoksen järjestämä ammatillinen kuntoutus ja vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus, tapaturma- ja liikennevakuutus- ja sotilasvammalain mukainen kuntoutus sekä eräät vammaispalvelut. Kuntoutus on asiakkaalle maksutonta. Ammatillinen kuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Lakisääteisen kuntoutuksen ulkopuolelle jää monia kuntoutumisen kannalta tärkeitä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten terveyden edistäminen, toimintakykyä yleisesti ylläpitävät toimenpiteet tai ympäristön edellytyksiin vaikuttaminen. Kuntoutukseen kuuluu neuvonta, kuntoutustutkimus, erilaiset terapiat, kuntoutuslaitosjaksot, sopeutumisvalmennus, kuntoutusohjaus ja apuvälinepalvelut. Kuntoutusta järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto, sosiaalivakuutus ja työhallinto. TEEMANA KUNTOUTUS Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutus Kuntoutuksen tavoitteena on ihmisen toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Kuntoutusta antavat yksityiset ammatinharjoittajat tai kuntoutuslaitokset. Vammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä vastaavat terveyskeskukset ja sairaalat. Kuntoutuspalvelut ja -etuudet määräytyvät kuntoutuslainsäädännön perusteella. yhteistyötä mm. Erilliset kuntoutustutkimusyksiköt ja apuvälineyksiköt toimivat keskussairaaloissa ja ne antavat asiantuntija-apua koko sairaanhoitopiirin alueella. Vaikevammaisen lääkinnällinen kuntoutus perustuu kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Harkinnanvaraista kuntoutusta on Kansaneläkelaitoksella ja työeläkejärjestelmällä. Tätä kuntoutusta saavista lähes puolet on lapsia. Siihen sisältyy kuntoutusneuvonta, kuntoutustarvetta selvittävät tutkimukset, työ- ja toimintakykyä parantavat hoidot ja kuntoutusjaksot, apuvälinepalvelut sekä sopeutumisvalmennus ja kuntoutusohjaus. sosiaalitoimiston, työvoimatoimiston, koulujen, Kansaneläkelaitoksen ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Kuntoutus kohdistuu yhä enemmän työelämässä oleviin yli 45-vuotiaisiin. Kuntoutusta on tarjolla lakisääteisenä ja harkinnanvaraisena. Osasta kuntoutuspalveluja, kuten terapioista ja kuntoutuslaitosjaksoista, peritään asiakkaalta pieni maksu. Ammatillinen kuntoutus Niveltieto 1 / 006. Kuntoutukseen kuuluu terveydenhuollon puolella lääkinnällinen kuntoutus ja sosiaalihuollossa vammaisten kuntoutus, päihdekuntoutus ja sosiaaliseen kuntoutus. Eniten kuntoutetaan tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsiviä, mutta lisääntyvästi myös mielenterveysongelmaisia ja vammaisia. Palvelut voidaan myös ostaa yksityisiltä laitoksilta, ammatinharjoittajilta tai vammaisjärjestöiltä. Sairausvakuutus korvaa asiakkaalle osan lääkärin määräämien, yksityissektorilta hankittujen kuntoutuspalvelujen kustannuksista. Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus Terveyskeskukset ja sairaalat järjestävät lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutuksen järjestäminen vaatii terveydenhuollon Vaikeavammaisille on oikeus Kansaneläkelaitoksen järjestämään lääkinnälliseen kuntoutukseen, joka on joko työja toimintakykyä ylläpitävää terapiaa avohoidossa tai hoitojakso kuntoutuslaitoksessa. Se tehdään kuntoutujan hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä yhteistyössä kuntoutujan kanssa. Kuntoutussuunnitelma tehdään yhdessä kuntoutujan ja hänen omaistensa kanssa. Pääosa kuntoutuspalveluista on maksuttomia. Lakisääteisiä, mutta käytettävissä olevista voimavaroista riippuvaa ovat vammaispalveluja lukuun ottamatta kaikki muu sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutus, peruskoulun erityisopetus, ammatillinen erityisopetus ja työhallinnon ammatillinen kuntoutus. Kunnissa yhteistyötä koordinoi kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmä. Kuntoutuksen ja apuvälinehuollon peruspalvelut saadaan terveyskeskuksista
Vakuutuslaitos korvaa kuntoutuksen kustannukset kuntoutujalle sen suuruisina kuin kuntoutuja joutuisi ne itse maksamaan. Apuvälinepal- Niveltieto 1 / 006. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha on 75 prosenttia tuloista. Sosiaalisen elämän ja virkistyksen vuoksi tarvittavia apuvälineitä voi saada vammaispalveluna sosiaalihuollosta. Kuntoutusraha Kuntoutuja voi saada Kelan maksamaa kuntoutusrahaa, ylimääräisten kustannusten korvaamiseen tarkoitettua ylläpitokorvausta tai kuntoutuksen jälkeisen työllistymisen tueksi harkinnanvarainen kuntoutusavustusta. Apuvälinepalvelut ovat maksuttomia. Kuntoutuksen aikaisen toimeentuloturvan suuruus ja ehdot vaihtelevat. veluihin kuuluu myös apuvälineiden käytön opetus, uusiminen ja huolto. Tarvittaessa kuntoutusrahaa maksetaan myös kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta sekä kuntoutusjaksojen vä- Työtapaturmissa ja liikenteessä vammautuneiden kuntoutus Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset korvaavat kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset silloin kun kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta. Kuntoutus voi olla sekä lääkinnällistä että ammatillista. Ammatillista kuntoutusta järjestävät työvoimaviranomaiset, Kansaneläkelaitos, tapaturma- ja liikennevakuutus, työeläkevakuutus sekä ammatilliset oppilaitokset. Se maksetaan kuntoutuksen ajalta henkilölle, joka ei kuntoutuksen vuoksi pysty tekemään työtä. voi olla ammatinvalinnanohjausta, kuntoutustukimusta, työ- ja koulutuskokeiluja, työhönvalmennusta, ammatillista ja muuta koulutusta, työvoimaneuvontaa ja työhönsijoitusta, elinkeinotukea sekä työhön tai opiskeluun liittyviä apuvälineitä ja työolosuhteiden järjestelytukea. Esimerkiksi kunnalliselle sosiaali- ja terveydenhuollolle ei korvata kuntoutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Vakuutuslaitoksilla on ensisijainen korvausvelvollisuus. Vakuutuslaitos korvaa apuvälineiden kustannukset kuitenkin täysimääräisinä sairaaloille ja terveyskeskuksille. Pääosan apuvälineistä saa terveyskeskuksesta tai terveyskeskuslääkärin lähetteellä sairaanhoitopiirin apuvälineyksiköstä. Kuntoutujalle korvataan kuntoutuksen ajalta täysimääräinen ansiomenetys. Apuvälineet Apuvälineet annetaan omaksi tai lainaksi
Kuntoutusrahaan liittyy yleensä omavastuuaika, jolta sitä ei makseta. Vajaakuntoisella tai vammaisella 16-19 -vuotiaalla nuorella on oikeus kuntoutusrahaan, jos hänen työkykynsä tai mahdollisuutensa valita ammatti on sairauden tai vamman vuoksi heikentynyt niin, että hän tarvitsee tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Vammaiset tarvitsevat kuitenkin jokapäiväisessä elämässään myös erityispalveluja kuten asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkipalveluja. Kuntoutusrahan tarkoituksena on varmistaa nuoren ammatillinen kuntoutus sekä tukea hänen opiskeluaan ja työllistymistään. Kuntoutusraha ja harkinnanvarainen kuntoutusavustus ovat verollista tuloa. Kuntoutusrahan saaminen edellyttää, että nuorelle on laadittu henkilökohtainen opiskeluja kuntoutussuunnitelma yhteistyössä esimerkiksi kotikunnan terveyskeskuksen kanssa. liajalta. Toiminnan painopisteitä ovat vammaisten henkilöiden osallistumisen esteiden poistaminen, palvelut ja kuntoutus. Sen laativat kunnan viranomaiset yhdessä vammai- 10 Niveltieto 1 / 006. Palvelusuunnitelmalla parannetaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ylläpitokorvaus on veroton. sen ja hänen huoltajansa tai omaistensa kanssa. Vammaiselle henkilölle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma hänen tarvitsemiensa palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi. Suunnitelma tarkistetaan määräajoin ja sille nimetään vastuuhenkilö, joka sovittaa palvelut yhteen ja kokoaa viranomaiset neuvotteluun. Vammaispalveluja ovat: - henkilökohtainen avustaja - kuljetuspalvelut - tulkkipalvelut - palveluasuminen - asunnon muutostyöt - apuvälineet - sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutus - kuntoutusraha - sopeutumisvalmennus ja kuntoutusohjaus - kehitysvammaisten erityishuolto - perhehoito - omaishoidontuki - erityishoitoraha - lapsen hoitotuki - vammaistuki - työllistymistä tukeva toiminta Vammaispalvelut Vammaispolitiikan tavoitteena on turvata kaikille kunnan asukkaille taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta heidän tarvitsemansa palvelut. Omavastuuajan pituus vaihtelee. Palvelujen järjestämisen periaatteena on yleisten palvelujen ensisijaisuus
jalta Kelan vakuutuspiirit eri puolilla maata ovat voineet muokata omiin paikallisiin olosuhteisiinsa sopivan mallin. tä kuntoutusta. Kuntoutusasiat käsitellään kuitenkin aina siinä vakuutuspiirissä, jonka alueella asiakas asuu. Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta ja vaikeavammaisten lääkinnällis- Vajaakuntoisen ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen tai sinne pääseminen. Seuraavassa on kuvattu Kelan kuntoutustoimintaa sekä sitä, kuinka kuntoutuspäätös yksittäisen asiakkaan kohdalla syntyy. Kela on viime aikoina panostanut voimakkaasti palveluverkon ja asiakaspalvelun kehittämiseen. Kelan hoitamia sosiaaliturvaetuuksia ovat sairausvakuutusetuudet, kuntoutus, vammaisetuudet, vähimmäiseläkkeet, työttömän perusturva, yleinen asumistuki, opintotuki, pienten lasten hoidon tuki, lapsilisät, äitiysavustus, sotilasavustus ja maahanmuuttajien erityistuki. Lisäksi Kela järjestää harkinnanvaraista lääkinnällistä kuntoutusta, jota toteutetaan eduskunnan vuosittain myöntämän määrärahan mukaan. Näin on voitu myös tasata eroja hakemusten käsittelyajoissa eri alueiden välillä. Perusedellytyksenä ammatillisen kuntoutuksen järjestämiselle on asianmukaisesti diagnosoitu sairaus, vika tai vamma, jonka vuoksi työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai josta aiheutuu työkyvyttömyyden uhka. - Vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta sai 21 289 kuntoutujaa - Muuta ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta sai 49 492 kuntoutujaa Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Kuntoutuksen asiakaspalvelu Kelassa Kelan kuntoutusasioissa on luotu valtakunnallinen asiakaspalveluprosessimalli, joka on otettu käyttöön kaikissa Kelan vakuutuspiireissä keväällä 2005. Kelan kuntoutusetuuksien saajat 2004: - Vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta sai 17 462 kuntoutujaa. Valtakunnallisen mallin poh- Kelan kuntoutustoiminta Kelan kuntoutustoiminnan perusteena ovat laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (KKRL, 566/2005) sekä Laki kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä (497/2003). Koko maan kattava toimistoverkko on turvattu siirtämällä sähköisen asiakirjahallintajärjestelmän avulla etuuksien ja ratkaisutyötä ruuhkaisista toimistoista vähemmän kuormittuneisiin. Valtakunnallisella mallilla on haluttu turvata asiakkaiden yhdenvertaisuus ja prosessin kehittämisen lähtökohtana ovat olleet asiakkaan tarpeet. Lisäksi on luotu valtakunnalliset menettelytavat esimerkiksi haastattelujen tekemisestä sekä lausuntojen pyytämisestä asiantuntijalääkäreiltä. TEEMANA KUNTOTUS Kuntoutukseen hakeutuminen ja kuntoutuspäätösten synty Kelassa Kela huolehtii Suomessa asuvien perusturvasta ja toimii eduskunnan säätämien etuuslakien ja -säädösten toimeenpanijana. Lakisääteisenä ammatillisena kuntoutuksena järjestetään - kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia - työ- ja koulutuskokeiluja - ammatillista koulutusta - työhön valmennusta ja työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta (TYK) Niveltieto 1 / 006 11. Asiakaspalveluprosessin kehittämisen tavoitteena on ollut pitkien käsittelyaikojen lyhentäminen, hyvän laadun edistäminen asiakaspalvelussa sekä myös tehokkuuden lisääminen. Sen avulla kuntoutujalle pyritään saamaan tai säilyttämään ammatti ja työ, joka turvaa hänen toimeentulonsa tai josta hän saa olennaisia lisäansioita esimerkiksi eläkkeen lisäksi
Kaikkien kuntoutustoimenpiteiden kohdalla ei asiakkaan haastattelua välttämättä tarvita, mutta valtakunnallisen toimintamallin mukaan haastatteluun pyydetään ainakin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaat silloin, kun tehdään ensimmäistä ammatillisen kuntoutuksen hakemusta - vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta hakevat ensimmäisinä vuosina ja silloin, kun kuntoutuspalveluiden määrässä tai sisällössä tapahtuu oleellisia muutoksia - psykoterapiaa ensimmäistä 1 Niveltieto 1 / 006. Se tehdään yhteistyössä. Tarvittaessa asiakas ohjataan muiden kuntoutuspalvelujen piiriin, esimerkiksi terveydenhuollon hoitovastuussa olevaan yksikköön, työeläkelaitokseen, työvoima- tai sosiaalitoimistoon. Vaikeavammaisen lääkinnällisenä kuntoutuksena Kela järjestää esimerkiksi yksilöllisiä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennusjaksoja sekä ryhmämuotoisia kursseja ja Harkinnanvaraisen kuntoutus kohdistuu pääasiassa työikäisiin työelämässä mukana oleviin kuntoutujiin. Jos asiakkaan sairauspäivärahahakemusta käsitellään työn tasaamisen vuoksi jossain toisessa Kelan vakuutuspiirissä, kuntoutusasia siirretään aina kotivakuutuspiiriin käsiteltäväksi. Kuntoutussuunnitelma tehdään vähintään vuodeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jos on tarvetta selvittää, onko asiakkaalla oikeus saada kuntoutus työeläkelaitokselta, toimihenkilö pyytää asiakkaalta suostumuksen asiakirjojen ja tiedustelun lähettämiseen. Jos asiakas lähettää kuntoutushakemuksensa Kelaan postitse, häneen otetaan tarvittaessa yhteyttä ja pyydetään lisäselvityksiä tai mahdollisesti varataan aika haastatteluun. Jonkin verran kuntoutusta järjestetään myös lapsille sekä työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeellä oleville. Näin voidaan taata päätösten hyvä laatu ja samalla varmistetaan asiakkaalle yhteyshenkilö, joka tuntee hänen tilanteensa. Kuntoutushaastattelu Asiakkaan oma panos kuntoutuksen suunnittelussa on tärkeä. Vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus perustuu kuntoutujan hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan. Silloin kun asiakas tuo itse kuntoutushakemuksen Kelaan, toimihenkilö tarkistaa, että hakemus on täytetty asianmukaisesti ja kaikki tarvittavat liitteet ovat mukana. Kela puolestaan vastaa ammatillisesta kuntouttamisesta silloin, kun hakijana on nuori tai sellainen aikuinen, jolla ei ole pitkäaikaista työkokemusta. avoterapioita. Harkinnanvarainen kuntoutus Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työ- tai toimintakyvyn turvaaminen tai parantaminen. Tällöin asiakkaalle lähetetään kuntoutushakemus ja pyydetään, että hän täyttää sen ja palauttaa oman asuinpaikkansa Kelan toimistoon. Kuntoutusta järjestetään alle 65-vuotiaalle vaikeavammaiselle, joka saa lapsen korotettua tai erityishoitotukea, korotettua tai erityisvammaistukea tai eläkkeensaajan korotettua tai erityishoitotukea. Lisäksi edellytetään, ettei kuntoutuja ole laitoshoidossa. - elinkeinotukea yritystoimintaan - työn ja opiskelun teknisesti vaativia apuvälineitä vaikeavammaisille Työeläkelaitoksilla on päävastuu työelämässä olevien ammatillisesta kuntoutuksesta. Harkinnanvarainen kuntoutus voi olla esimerkiksi - yksilöllisiä kuntoutusjaksoja - kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja - ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta (ASLAK®) - kuntouttavaa hoitoa Reumasäätiön sairaalassa - psykoterapiaa - neuropsykologista kuntoutusta Kuntoutuksen käynnistyminen Asiakas itse voi tehdä aloitteen kuntoutukseen tai kuntoutustarpeen voi todeta esimerkiksi asiakasta hoitava lääkäri tai työpaikan työterveyshuolto. kuntoutujan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai muun läheisensä sekä lääkärin ja usein moniammatillisen työryhmän kanssa. Asiakkaan kuntoutusasian käsittelyssä pyritään noudattamaan yhden käsittelijän periaatetta eli sama toimihenkilö hoitaa asian mahdollisuuksien mukaan ratkaisuun saakka. Kuntoutuksella tuetaan kuntoutujan mahdollisuuksia selviytyä erilaisista arkielämän toiminnoista julkisen laitoshoidon ulkopuolella. Myös Kelan toimisto voi ehdottaa asiakkaalleen kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien selvittämistä, jos esimerkiksi sairauspäivärahan tai muiden etuuksien käsittelyn yhteydessä todetaan kuntoutustarve. Kuntoutujan omia toiveita, tavoitteita, elämäntilannetta ja suunnitelmia voidaan selvittää Kelan toimistossa tehtävässä haastattelussa
Ne johtuvat enemmänkin yksipuolisesta kuormittamisesta kuin raskaasta fyysisestä työstä. Forss toteaa, että kuntoutettavien joukko muuttuu ja myös tule-sairailla on tulevaisuudessa enemmänkin lihas- ja hermovaivoja. Tämän jälkeen kuntou- tushakemus ratkaistaan. Kuntoutushaastattelussa selvitetään yhdessä asiakkaan kanssa hänen kuntoutustavoitteitaan ja tuetaan kuntoutusprosessiin sitoutumista. Tärkeitä periaatteita asiantuntijalääkärin työssä ovat asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu sekä ratkaisujen yhdenmukaisuus ja oikeellisuus lääketieteellisten edellytysten osalta. Irja Kiisseli Suunnittelija Kansaneläkelaitos Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutuslinja Emme ole muuttaneet käytäntöjä, mutta sen sijaan niitä on yhdenmukaistettu koko maassa. Kuntoutusta muutetaan nykytarpeisiin sopivaksi Johtaja Mikael Forss Kelasta sanoo, että kuntoutuksen sisältöä on muutettava soveltumaan paremmin nykyyhteiskunnan ja työelämän tarpeita vastaavaksi. Kylpylä-täysihoitola-ajattelusta lienee syytä luopua, ja mm. - Työ muuttuu yhä enemmän älylliseksi ja esimerkiksi fyysiset vammat ovat usein tietokonevammoja ja työelämän esteet erilaisia kuin ennen. kertaa hakevat - tuki- ja liikuntaelinkuntoutusta hakevat, jos haastattelua tarvitaan päätöksenteon tueksi tai kuntoutuksen oikean kohdentamisen varmentamiseksi - henkilöt, joiden terveydentilaan ja elämäntilanteeseen liittyvä kuntoutuspalveluiden tarve ja tavoitteet ovat selkiytymättömiä Asiakas voidaan haastatella myös puhelimitse. Kuntoutushaastattelussa voidaan sopia myös kuntoutusprosessin kannalta tarpeellisesta sidosryhmäyhteistyöstä ja tarvittavien tietojen pyytämisestä ja antamisesta yhteistyötahoille. Siihen, päädytäänkö yksittäisen asiakkaan kohdalla myönteiseen vai hylkäävään päätökseen, vaikuttavat sekä vallitseva lainsäädäntö että lääketieteelliset perusteet. Viimeistään haastattelun yhteydessä asiakkaalta pyydetään kaikki tarvittavat lisäselvitykset. Valmistelu ja ratkaisu Kuntoutuksen lähtökohtana on asiakkaan sairaus tai vamma, joten useimmissa tapauksissa kuntoutuspäätöksen ratkaisemiseksi tarvitaan Kelan asiantuntijalääkärin kannanotto. Kelan asiantuntijalääkärillä on eri rooli kuin asiakasta hoitavalla lääkärillä. Asiakkaalle annetaan tietoa eri kuntoutusvaihtoehdoista sekä kuntoutuspalvelujen sisällöstä ja toteutuksesta. elintapasairauksia, kuten diabetestä hoidetaan varmaan tulevaisuudessa avokuntoutuksena, sanoo Forss. Niveltieto 1 / 006 1. - Mielestäni ei todellakaan riitä, että kuntoutetaan jostakin sairaudesta, vaan pitää myös kuntouttaa johonkin eli työ- ja toimintakykyyn, sanoo Forss. Päätöstä antaessaan ratkaisija tarkistaa myös, onko ratkaisulla mahdollisesti vaikutusta muihin Kelan etuuksiin. Kuntoutuspäätöksen toteutumista seurataan Kelassa esimerkiksi kirjaamalla palveluntuottajalta saapuneet kuntoutuslausunnot Kelan kuntoutustietojärjestelmään. Päätös lähetetään tiedoksi sovituille tahoille, esimerkiksi kuntoutuspalvelun toteuttajalle. Haastattelusta kirjataan tiedot, jotka ovat keskeisiä kuntoutuspäätök- sen tekemisen kannalta ja kuntoutusta myöhemmin suunniteltaessa. Asiantuntijalääkäri katsoo asiakkaan tilannetta sovellettavan lainsäädännön kannalta. Kuntoutushaastattelun tehneen toimihenkilön esittelystä asiantuntijalääkäri arvioi etuuden myöntämisen lääketieteelliset perusteet ja antaa niistä lausuntonsa. Hän kuitenkin kiistää, että Kelassa olisi jo nyt muutettu käytäntöjä siihen suuntaan, että jos ei kuntoutuksen jälkeen tule työkykyiseksi, ei kuntoutusta myönnetä. Laitoskuntoutus muuttumassa Laitoskuntoutuksella on edessään kovat haasteet sotaveteraanien poistuessa lähivuosina kuntoutusareenalta. Kuntoutuksen sisällöllinen vaatimus on entistä useammin fyysisen sijasta mentaalipuolella. Ratkaisusta annetaan kirjallinen päätös ja järjestämisvelvollisuuden mukaisesta kuntoutuksesta asiakkaalla on muutoksenhakuoikeus. Lisäksi kuntoutujalle selvitetään hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Mikael Forssin mielestä kenttä näyttää hajanaiselta, huonosti koordinoidulta ja yritysrakenteeltaan tehottomalta. Samalla harkitaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarpeet ja otetaan tarvittaessa yhteyttä asiakkaaseen
tarjoaa työssä jaksamiseen liittyviä kuntoutuspalveluja, joilla autetaan löytämään uusia voimavaroja ja keinoja työhön sekä edistetään terveyttä ja hyvinvointia. Myös työvoimatoimistojen ammatinvalintapsykologien ja erikoistyövoimaneuvojien kautta voi saada näitä palveluja. Kun kiinnostus kuntoutukseen on syttynyt, kannattaa puhua asiasta hoitavan lääkärin kanssa ja tehdä eläkelaitokselle kuntoutushakemus. Työkokeilussa selvitetään kuntoutujan toimintakyvyn riittävyyttä ja ammatillisen suunnitelman erilaisia vaihtoehtoja. Jos kuntoutusta tarvitsevalla henkilöllä on vakiintunut työhistoria ja hän on työstä poissaolon jälkeen palaamassa takaisin työhön, on työeläkejärjestelmä päävastuussa hänen ammatillisesta kuntoutuksestaan. Työ- ja toimintakykyä arvioidaan joko työkokeiluolosuhteissa Kuntoutussäätiössä tai työpaikalla. Kuntoutussäätiön Työvalmennuskeskus tuottaa erityisesti työelämään valmentavia palveluja, joilla tuetaan työikäisten ihmisten ammatillista kuntoutumista työ- ja toimintakykyä, työllistymistä, työssä jaksamista ja yleistä elämänhallintaa. Myös kuntoutuslaitokset kertovat eri kuntoutusvaihtoehdoista ja auttavat sopivien kuntoutusmenetelmien löytämisessä ja palvelun oikea-aikaisessa käynnistämisessä. Useimmat sairauslomat ovat lyhyitä ja toipumisen jälkeen palataan takaisin työn ääreen. Erilaisten testitöiden, käytännön työtehtävien ja henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen avulla pyritään saamaan realistinen kuva kuntoutujan tilanteesta. Työhönpaluuta tukeva valmennus aloitetaan aina työhönpaluusuunnitelman pohjalta ja sitä jatketaan kuntoutujan kanssa käytävillä yksilöllisillä keskusteluilla, työkokeilulla ja työvalmentajan antaman tuen avulla. Jos on huolissaan omasta työkyvystään ja edessä olevasta työhön palaamisesta, on tärkeää, ettei jää pähkäilemään asiaa yksikseen. Työkokei- Työ kuntouttaa Helsingin Malminkartanossa sijaitseva Kuntoutussäätiö 1 Niveltieto 1 / 006. Kuntoutuksessa asioita katsotaan positiivisesti ja tuetaan kuntoutujan voimia ja uskoa mahdollisuuksiin. Pahimmillaan iskee pelko uudesta epäonnistumisesta ja sairauslomalle joutumisesta. Työeläkelaitosten rahoittama kuntoutus on käytettävissä jo silloin, kun työntekijällä on selvä työkyvyttömyyden uhka. Mutta jos sairausloma syystä tai toisesta pitkittyy, saattavat toipilaana olevaa askarruttaa monet asiat: huoli sairaudesta, hoitojen onnistumisesta ja mahdollisesta kuntoutuksesta ja yleensä myös toimeentulosta. Sairauslomalla voi tuntea epävarmuutta siitä, miten paluu työhön onnistuu sujuvatko työt heti vai käykö niin, että vanhat tehtävät tuntuvat vaikeilta ja työtahtikin on liian nopea. Työssäkäynti ja työyhteisö ovat kuitenkin tärkeitä meille kaikille ja terveydentilan tilapäisestä tai pysyvästäkin alentumisesta huolimatta olisi hyväksi olla mukana työelämässä. Työhön paluuta tukevia palveluja on mahdollista saada muun muassa työeläke- ja tapaturmavakuutuslaitoksista ja Kelasta, jotka hankkivat palveluja kuntoutuslaitoksilta. Työeläkelaitosten ja Kelan sopiman työnjaon mukaan työelämästä poissa olevien vajaakuntoisten ammatillisesta kuntoutuksesta vastaa Kela. TEEMANA KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa työhön paluuta Harvassa ovat ne työntekijät, jotka eivät koskaan ole joutuneet jäämään pois työstä jonkin sairauden vuoksi. Onneksi nykyään on saatavissa monenlaista tietoa ja apua työhön paluun turvaamiseksi. Tavoitteena on löytää kuntoutujan terveydentilaan sopiva työ ja usein tähän päämäärään edetään vaikkapa työtaitojen päivittämisen, uuden työn kokeilemisen, kouluttautumisen tai ammatinvaihdon kautta. Jos keskittymiskyvyssä, uuden oppimisessa tai yleisessä jaksamisessa ei ilmene ongelmia, tavoitteena on siirtyä työpaikalle kokeilemaan työntekoa. Kuntoutuksen hakemiseen tarvitaan myös lääkärin kirjoittama B-lausunto ja selvitys siitä tilanteesta, johon kuntoutusta haetaan. Oma aktiivisuus hankkia tietoa työhön paluuta helpottavien palvelujen saatavuudesta poistaa turhia pelkoja ja tuo uskoa asioiden järjestymiseen
toimintakertomus vuodelta 2005 tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto vuodelta 2005 ehdotus yhdistyksen nimen muuttamiseksi Ennen kokousta klo 17 alkaen pidetään samassa paikassa kaikille avoin LUENTO KÄDEN NIVELRIKOSTA TERVETULOA! Niveltieto 1 / 006 1. Yksilöllinen työhönvalmennus on kuntoutujan tilanteen mukaan suunniteltu jakso, jossa hän voi tutustua työssä suoriutumiseensa. Ulla-Maija Nurminen suunnittelija, Kuntoutussäätiö Lisää Kuntoutussäätiön palveluista: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4-5 00410 Helsinki Puh. Työvalmentajapalvelu "viimeistelee" edellä mainittujen kuntoutustoimenpiteiden avulla löytyneen suunnitelman. Työhönvalmennus sopii henkilöille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea ammatillisen tulevaisuuden suunnitteluun. (09) 53041 www.kuntoutussaatio.fi KOKOUSKUTSU Suomen Nivelyhdistys ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen KEVÄTKOKOUKSEEN Aika: Paikka: ti 18.4.2006 klo 18.30 Kampin palvelukeskuksen ruokasali Salomonkatu 21 B, Helsinki Kokouksessa käsitellään mm. Kun terveydentilaan sopiva ala tai ammatti on löytynyt, auttaa työvalmentaja työpaikan etsimisessä ja on sekä työntekijän että työnantajan käytettävissä työyhteisöön perehdyttämisen eri vaiheissa. Työkokeilu sopii hyvin esimerkiksi ammatinvaihtoa suunnitteleville henkilöille. Monenlaista tukea on siis saatavilla niin työhön palaamiseen, kouluttautumiseen kuin ammatin vaihtoon. Työhönvalmennus kestää 3 - 6 kuukautta, jonka aikana selvitellään työmarkkinoille siirtymisen mahdollisuuksia tai lisäkoulutustarvetta. lu kannattaa aloittaa jo toipilasaikana koska prosessi kestää kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista riippuen 1 - 6 kuukautta. Näiden palvelujen tarve on viime vuosina lisääntynyt, sillä koulutuksen ja ammattitaidon ylläpitämisen merkitys ikään katsomatta on tänä päivänä välttämätöntä
Heistä pitää huolta yli 80 oman alansa asiantuntijaa. Jokaiselle laaditaan henkilökohtainen ohjelma, joka sisältää lisäksi ryhmäjumppaa lämminvesialtaassa ja jumppasalissa, ohjattua kuntosalin ja käsikuntosalin käyttöä, apuvälineneuvontaa, sekä innostavan toimintaryhmän lauantaisin. Kangasalan luonnonkaunis ympäristö antaa hyvät mahdollisuudet omatoimiseen ja ohjattuun ulkoiluun. Talossa on 116 paikkaa kuntoutus- ja virkistysasiakkaille. Jaksoon mahtuu myös ohjattua ja omatoimista muuta vapaa-ajan ohjelmaa karaoketanssit, kulttuurikierros, pelejä ja kisailua. Yksilöllisiä fysioterapiahoitoja tai toimintaterapiassa teetettyjä lastoja ja tukia samoin kuin erityistyöntekijöiden yksilöaikoja järjestyy oman tarpeen mukaan. Joka viidennellä suomalaisella on jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus, joista tavallisin on nivelrikko eli artroosi. Kuntoutumisjaksoon sisältyy tutustumisryhmä ja talon esittelykierros, yksilöllinen lääkärintarkastus kurssin alussa ja lopussa, luentoja mm. Vuosittain kuntoutumassa käy noin 1700 kuntoutujaa eri puolilta Suomea. Suositeltavaa on myös seisahtuminen peruskysymysten ääreen, hiljentyminen, rauhoittuminen ja irrottautuminen arjen oravanpyörästä. Askartelussa voi tehdä itselleen tai lahjaksi vaikkapa huivin tai korun. Se yleistyy ikääntymisen myötä ja useimmilla sitä esiintyy sormissa, polvissa, 16 Niveltieto 1 / 006. Mitä kuuluu vertaistukiryhmässä tutustutaan ja vaihdetaan kokemuksia. TEEMANA KUNTOUTUS Nivelkuntoutusta Kangasalla Kuntoutumiskeskus Apilassa on 40 vuoden kokemus ja ammattitaito tule- eli tuki- ja liikuntaelinkuntoutujien monipuolisista kuntoutuspalveluista. Jakson päätteeksi käydään aina palautekeskustelu, joka toimii jatkuvan kehittämisen apuna jakson jälkeen kotona. Henkilöt, joilla on lääkärin toteama tulehduksellinen reumasairaus tai tuki- ja liikuntaelinsairaus, voivat päästä kuntoutukseen yksilöpäätöksellä (KKL 9 § ja 12 §) mikäli he hyötyvät aktivoivasta laitoskuntoutuksesta. Kuntoutumaan omin päin selviytymiseen, huomaa toimintakykynsä paranevan ja saa vertaistukea muilta, jolla on samoja kokemuksia kuin itsellä. Kuntoutumisjakson aikana osallistuja saa tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta, opastusta kunnon ja terveyden kannalta hyödyllisistä elämäntavoista ja tottumuksista, valmiuksia itsehoitoon, löytää vinkkejä ja voimavaroja arkipäivässä Kurssilta apua ja tukea Apilan kuntoutuskurssitarjonta on laajaa, yli 70 kurssia vuosittain. Kylmäallas (5 C) toimii avantona miellyttävissä sisätiloissa. reumasta, kivusta, lääkkeistä, ravinnosta, sosiaaliturvasta, stressinhallinnasta ja jalkojenhoidosta. Kurssit ovat yhä useammin vähintään kahdessa jaksossa, jotta kuntoutumisen aikajänne pitenee, vaikutukset saadaan näkyviin paremmin ja kuntoutumismotivaatio ja aktiivisuus säilyvät pidempään. Esimerkkinä kurssimuotoisesta kuntoutuksesta voidaan mainita nivelrikkokurssi
Apilassa järjestetään nivelrikkoa sairastaville Kelan kustantamia kolmen viikon sopeutumisvalmennusja kuntoutuskursseja. Käsirikkokurssilla saa lisäk- si yksilöllistä käsikuntoutusohjausta. Kurssit on jaettu kahden viikon perusjaksoon ja puolen vuoden kuluttua toteutettavaan viikon seurantajaksoon. Tällä kurssilla kuntoutuja erityisesti omaksuu niveliä säästäviä toiminta- ja työskentelytapoja ja löytää vinkkejä arkipäivässä selviytymiseen. Kela on hyväksynyt oheiset kurssit alustavasti, joten muutokset niihin ovat mahdollisia. Voit tiedustella kuntoutusjaksoistamme myös sosiaalityöntekijältämme: kaarina.varto@reumaliitto.fi, puh. Sairauteen liittyvien tunteiden, kokemusten ja käsitysten jäsentäminen vertaisryhmän kanssa ammattilaisen opastuksella on niin ikään kurssin parasta antia. soa. Nivelrikkoa ei voi parantaa, mutta sen oireita voi lievittää. Yksilölliselle kuntoutusjaksolle haetaan kuntoutuslomakkeella KU 102 Kelan paikallistoimiston kautta. (03) 2716 293. Miten kuntoutukseen pääsee? Kurssihakemukset (lomakkeet KU 102 ja KU 104) ja niiden liitteenä lääkärin kuntoutusta puoltava lausunto jätetään Kelan paikallistoimistoon, joka tekee päätöksen kurssille osallistumisesta. Kokonaisvaltaisen kuntoutuksen avulla nivelrikkoa sairastava voi huomattavastikin kohentaa elämänsä laatua. Tietoa kursseista ja niiden vapaista paikoista on luettavissa Kelan kotisivuilta osoitteessa: www.kela.fi. Mikäli kurssiajankohdat eivät sovi, voi omasta toimistosta kysyä yksilöllistä jak- Niveltieto 1 / 006 1. Kurssin aikana osallistuja saa tietoa nivelrikosta ja opastusta kuten yksilöllisessä kuntoutuksessakin. Tällöin kuntoutuksen ajankohta on sovittavissa kuntoutujan ja kuntoutuksen toteuttavan laitoksen kesken. selässä tai lonkissa
Jatkuva kipu on monimutkainen ilmiö, joka vaikuttaa käyttäytymiseen, motivaatioon, mielialaan ja ajatuksiin. Monet kipukuntotutukseen tulevat ovat kivuliaita, tuskaisia, usein pitkillä sairaslomilla olevia, työsuhde on saattanut päättyä, taloudelliset ongelmat ovat merkittäviä ja ihmissuhteet ovat rajoittuneet lähipiiriin. Kipukuntoutus on ryhmämuotoista toimintaa, jossa huomioidaan yksilölliset tarpeet. He käyttävät runsaasti kipulääkkeitä. Kivun väheneminen ei välttämättä ole tässä vaiheessa enää varsinainen tavoite. Kurssilla on 7 kuntoutujaa kerrallaan. Kipujen taustalla voivat olla esim. Ongelmien moninaisuuden vuoksi kroonisten kipupotilaiden kuntoutus tulisi pohjautua laaja-alaiseen moniammatilliseen kuntoutukseen. Seurantajakso on 4-6 kk:n kuluttua kuntoutusjaksosta. Monet ovat umpikujassa, eivätkä enää tiedä, kuinka kipujen, taloudellisten vaikeuksien ja pelkojen kanssa pääsisi eteenpäin. Kipukuntoutus on tarkoitettu ihmisille, joilla on tuki- ja liikuntaelimistön hankalia, pitkittyneitä kipuja ja kivusta johtuvia toimintakyvyn rajoitteita. Kuntoutuja saa monipuolisesti tietoa kivun mekanismeista, voi käsitellä kipuun liittyviä kokemuksia ja löytää omakohtaisia kivunhallintakeinoja. Heillä on erilaisia pelkoja. Kuntoutuksen tavoitteena on jäsentää kuntoutujan elämäntilannetta, lieventää kivusta aiheutuvaa haittaa, parantaa toimintakykyä ja vahvistaa omia selviytymisen keinoja. TEEMANA KUNTOUTUS Kipukuntoutus on moniammatillista yhteistyötä kuntoutujan kanssa Krooninen kipu hallitsee ihmisen elämää ja ajatusmaailmaa. Kun kipu jatkuu, niin pelko, ahdistus ja masennus vievät huomion ja vaikeuttavat selviytymistä. Kahden ensimmäisen jakson väli on noin 2 kuukautta, jona aikana sovelletaan ensimmäisen jakson tietoja kotioloissa, harjoitellaan itsenäisesti annettujen ohjeiden mukaisesti sekä tarvittaessa tehdään lääkekokeiluja. Kuntoutus ORTONissa on järjestetty kipukuntoutusta vuodesta 1994 lähtien. hermo- tai hermojuurivauriot, selkä- tai niskaleikkausten jälkitilat tai liikenneonnettomuuden jälkitila. Kuntoutuksen alussa työryhmän jäsenten tavoitteena on mahdollisimman 1 Niveltieto 1 / 006. Kipukuntoutukseen voi tulla esim. Kelan, vakuutuslaitoksen tai terveydenhuollon maksusitoumuksella. Hämmästyttävän usealta puuttuu kiinteä hoitosuhde. Kipukuntoutus toteutetaan ORTONissa kolmessa jaksossa kipukuntoutuksen kehittämishankkeen pohjalta. Ensimmäinen jakso kestää 3 vrk, toinen 12 vrk ja kolmas jakso taas 3 vrk. Kuntoutujan tukena on työryhmä, johon kuuluvat lääkäri, kaksi fysioterapeuttia, psykologi, sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti. Heidän fyysinen kuntonsa on huono, toimintakyky on alentunut ja päivittäisessä elämässä selviäminen on vaikeaa
Uusia tutkimuksia pyydettäessä on aina huolellisesti harkittava, saadaanko niillä lisähyötyä kuntoutujalle. Yksilöllisillä hoitokokeiluja (manuaaliset käsittelyt, TNSkokeilu, akupunktio, lymfaterapia, apuvälinearvioinnit jne.) käytetään tukemaan fyysisen toimintakyvyn parantumista. Olisi hyvä, jos lääketieteelliset selvitykset olisivat tehty ennen kuntoutuksen alkua. Mikäli lisätutkimuksia tarvitaan, kuntoutuja ohjataan terveydenhuollon piiriin tai joskus niitä varten pyydetään maksusitoumus. Tutkimisella pyritään selvittämään, minkä kudosten toimintahäiriöstä on kyse; mikä on primääri syy, mitkä taas sekundäärisiä syitä, miten tutkimuslöydökset selittävät kuntoutujan kokemaa kipu. Fysioterapian tavoitteena on kipukuntoutujan oman aktiivisuuden herääminen ja motivoituminen säännölliseen harjoitteluun. Kuntoutujan käsitys kivusta sekä ennakko-odotukset hoidon tuloksista vaikuttavat hoidon tuloksellisuuteen. Fysioterapeutti arvioi eri tutkimusmenetelmillä (liikkuvuusmittaukset, toimintakykytestit) kuntoutujan jäljellä olevaa toimintakykyä. Samalla otetaan huomioon kivun vaikutus työhön, perheeseen, harrastuksiin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kipu on vaikeasti mitattava asia ja aina subjektiivinen kokemus, eikä ulkopuolinen voi arvioida luotettavasti sen vaikeusastetta tai määrää. Kuntoutujan omat käsitykset oireista ja niiden merkityksestä käydään läpi. Pitkäaikaisesta kivusta kärsivälle on tärkeää saada diagnoosi tai hyväksyttävä selitys sille, mikä on pitkittyneen kivun syy. Alkuselvittelyiden jälkeen yhdessä kuntoutujan kanssa laaditaan kuntoutussuunnitelma, johon hän voi sitou- tua. Kuntoutujan mukanaolo suunnitelmaa tehdessä merkitsee vastuun ottamista ja sitoutumista kuntoutukseen. Kuntoutujat keskustelevat yhdessä lääkärin kanssa erilaisissa kipuun liittyvistä asioista, kuten kivunmekanismeista, fysiologiasta ja anatomiasta, lääkkeiden vaikutuksista sekä stressistä. Tieto omasta terveydentilasta ja elimistön toiminnasta auttaa ymmärtämään ja suhteuttamaan asioita. Kivun esiintymistä, sen luonnetta, kivun vaikutusta kuntoutujan elämäntilanteeseen selvitetään haastatteluilla sekä erilaisilla kyselylomakkeilla. Fysioterapian hoitomenetelmät valitaan tämän perusteella. Tärkeää on kartoittaa kuntoutujan omat itsehallintakeinot sekä aikaisemmat hoitokokeilut ja omat odotukset/tavoitteet kuntoutuksen osalta. Kipukuntoutuksen alussa lääkäri tekee kuntoutujalle kliinisen tutkimuksen, selvittelee lääkkeiden käyttöä ja ottaa kantaa mahdollisten jatkotutkimusten tarpeellisuuteen. Onnistumisen kokemukset harjoitteiden Niveltieto 1 / 006 1. monipuolisen kuvan saaminen kuntoutujan tilanteesta
tekemisissä ja liikuntaryhmissä motivoivat kuntotutujaa jatkamaan harjoittelua. Kroonisten kipukuntoutujien elämäntilanne on yleensä vaikea. -Ei tullut haavoja sormiin. Professori käveli verovirastoon keskustelemaan asiasta. kehon hahmotus- ja hallintaharjoitusten ja itämaisen liikunnan avulla pyritään parantamaan kehon hallintaa, koordinaatiota ja tasapainoa. - Erikoislääkärillä on pienempi vastaanotto mutta isompi purjevene. 0 Niveltieto 1 / 006. Hän totesi, että jos verovirastossa ollaan sitä mieltä, että hänelle riittävät vanhat tiedot, niin olkoon. Millainen on taitava lääkäri. Jokainen työryhmän jäsen tapaa kuntoutujia yksilöllisesti ja ryhmänä. Selkäkursseilla painottuu fyysinen harjoittelu, niskakursseilla levon ja ergonomian merkitys sekä elpymis- kursseilla rentoutuminen ja omien voimavarojen lisääntyminen. Mikä ero on tavallisella lääkärillä ja erikoislääkärillä. Liikuntaryhmät painottuvat vesivoimisteluun, venyttelyihin sekä kevennettyyn kuntosaliharjoitteluun. Kirja hyväksyttiin vähennyksiin. Mutta seuraavalla kerralla, kun joku verotoimistosta tulee hänen leikattavakseen, hän leikkaa vanhan kirjan oppien mukaan. Kuntoutustyöryhmä on kaikissa kuntoutusmuodoissa sama: lääkäri, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä, psykologi ja toimintaterapeutti. Esim. Eri ammattiryhmien osuus kuntoutuksessa riippuu sen painopistealueista. Hän on saanut tietoa oman kehonsa hallinnasta, kivusta sekä lääkityksestään, jolloin turhat pelot ovat vähentyneet. Kuntoutujalle on rakennettu toteuttamiskelpoinen jatkosuunnitelma, että hän tietää minne jatkossa voi olla yhteydessä erilaisia ongelmia kohdatessaan. Psykologin tapaamisissa on mahdollisuus jäsentää ja työstää kipuun ja elämiseen liittyviä asioita. Mahdollisuus keskustella asioista, avaa mahdollisuuden vaikuttaa myös omaan tilanteeseensa. Tiimin palavereissa sovitaan yhtenäisestä toimintalinjasta. Kuntoutus painottuu kuntoutujan tarpeista riippuen psykologiseen työskentelyyn, fyysiseen tai toiminnalliseen harjoitteluun tai sosioekonomisten asioiden selvittelyyn. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. Sosiaalityöntekijä selvittelee kuntoutujien kanssa mm. Toimintaterapeutin ryhmissä voidaan tutkia omia taitoja ja saada kokemuksia ja palautetta omasta luovuudesta ja kyvykkyydestä. Kipukuntoutuksessa pyritään löytämään eväitä parantamaan kivun hallintaa. Teemat vaihtelevat jonkin verran ryhmän tarpeiden mukaisesti. psykologin osuus kipu- ja elpymiskuntoutuksessa on suurempi kuin selkäkuntoutuksessa. Toimintaterapiassa pyritään tukemaan toimintoja sekä kehittämään ratkaisuja toimintoihin, jotka kuntou- tuja kokee itselleen merkittäväksi. Sosioekonomisen tilanteen tiedetään vaikuttavan suuresti sairasteluun ja kuntoutusmotivaatioon. kivun vaikutukset elämään, kivunhallinnan ja selviytymisen keinot, rentoutuminen, jaksaminen ja vuorovaikutus. Sarita Aho, ft Petteri Koho, ft OMT Kuntoutus ORTON Invalidisäätiö Eräs kirurgian professori halusi hankkia itselleen uuden oppikirjan ylläpitääkseen ammattitaitoaan. Jos ihmisellä on hyviä hallintakeinoja, hän selviytyy kivun kanssa ja säilyttää toimintakykynsä. Erilaisia rentoutusmenetelmiä käytetään paljon, koska rentoutuminen on yksi hyödyllisimmistä kivunhallintakeinoista. Kipu muuttuu hallittavammaksi onnistumisen kokemusten ja toimintakyvyn rajojen löytämisen kautta. Onnistuneen kipukuntoutuksen tuloksena kuntoutujan elämäntilanne on jäsentynyt. heidän koulutustaan, työhistoriaa, asumista, perhesuhteita, toimeentuloa ja nykyistä työtä. Mistä kirurgi tietää, että leikkaus on onnistunut. Verovirasto ei kuitenkaan hyväksynyt sitä hänen verovähennyksiinsä, sillä se katsoi, ettei kirjan hankkiminen ollut tarpeellista. - Hän on lääkäri, joka osaa määritellä potilaan sairauden syyn, vaikka tämä ei tupakoi, käytä alkoholia tai ole ylipainoinen. Huomion kohdistaminen mielekkääseen toimintaan suuntaa tehokkaasti ajatuksia pois kivusta. Mm. Verovirasto tuli järkiinsä. Taloudellisten vaikeuksien lisäksi saattaa esiintyä työttömyyttä ja hankaluuksia sosiaalisissa suhteissa. Kuntoutujat tarvitsevat tietoa sosiaalivakuutusjärjestelmästä sekä sosiaaliturvaan liittyvistä asioista, jotta he selviytyisivät paremmin arkielämässään. Kursseille haetaan ensisijaisesti Kelan kautta, mutta myös vakuutusyhtiöt ja perusterveydenhuolto voi lähettää asiakkaitaan lääkinnälliseen kuntoutukseen. Ryhmän tuki ja kokemusten vaihtaminen muiden kipukuntoutujien kanssa koetaan erittäin tärkeäksi
Tuttuja juttuja, mutta millä saan itseni irti sohvannurkasta. Eräs kuntoutuja vertasi kehoaan sielunsa temppeliin. Voit käyttää siinä apuna kevyttä vastusta. Se mikä on yhdelle hyvä on toiselle liikaa tai liian vähän. Ei yhtään hassumpi ajatus. Tiedämme, että jo pienikin liikunnan määrä vapauttaa endorfiineja, niitä ilo-hormoneja. Tärkeintä on tunnistaa oman kehonsa viestit. Fysikaalisista hoidoista on runsaasti apua kivun hoidossa, mutta kehomme kunnosta ja niveltemme toiminnasta meidän on jokaisen vastattava itse. · Jos nivelet ovat kovin kipeät, tee lihaksilla esimerkiksi jännitys - rentous -harjoittelua selinmakuulla kipeää niveltä liikuttamatta. Ihminen on luotu liikkumaan! Liikunnan ilon löytää helpommin, kun kipu ja kankeus eivät ole rajoittamassa tekemistämme tai toimintaamme. · Yksinkertaiset ojennus- ja koukistusliikkeet ylläpitävät sekä nivelten liikkuvuutta että kehittävät lihaskuntoa. Hänelle kehon kunnossa pito mahdollisti henkisyyden ilmentymisen ja sanojen muuttamisen teoiksi. Yksi keino on liikunnan ilon löytäminen. sen ammattilaiset ovat aina valmiit auttamaan ja tukemaan silloin kun tarvitset apua. TEEMANA KUNTOTUS Kuntouta itse itseäsi ja nauti liikunnasta Tiedämme liikunnan olevan lääkettä moneen vaivaan. · Vahvistaa lihasvoimaa kotivoimistelulla. Ilokseni olen todennut, että täällä Lappeenrannassa toimii aktiivinen Nivelpiiri, josta vertaistuen voimin moni jaksaa ponnistaa kohti uusia seikkailuja. Eija Olkkonen Vastaava fysioterapeutti Lappeenrannan Kylpylaitos Tärkeää on · Harrastaa kevyttä tai hieman hengästymistä aiheuttavaa liikuntaa puoli tuntia lähes päivittäin vaikka kymmenen minuutin pätkissä. Siinä missä toiselle sopii hyötyliikunta, toinen saa itsensä liikkeelle vauhdin hurmasta. Venytä kireitä lihaksia voimistelemalla kotona. Jonkun mielestä on kiva olla ryhmässä ja toinen haluaa liikkua yksin tai yhden ystävän seurassa. · Arkiliikunnan lisäksi sopivia lajeja ovat kävely, sauvakävely, kotivoimistelu, uinti ja muu vesiliikunta, pyöräily, murtomaahiihto tasaisessa maastossa ja kuntosaliliikunta. Voit käyttää apuna jumppakuminauhaa. Kuntoutuk- Jäsenhankintakisa 2005 Vuoden 2005 jäsenhankintakilpailun voitti ylivoimaisesti Marja-Liisa Salminen. Palkinnoksi Marja-Liisa sai terveysalan lehden vuodeksi. Onnea voittajalle! Niveltieto 1 / 006 1. Liikunta auttaa myös painonhallinnassa. Mutta mistä löydämme voimaa lähteä liikkeelle yhä uudelleen ja uudelleen. Dosentti Urho Kujala on sanonut, että kohtuullinen, säännöllinen liikunta säilyttää nivelten liikelaajuutta, vahvistaa niveltä ympäröiviä lihaksia, venyttää kireitä lihaksia ja vähentää kipuja. Mutta sitä ennen on huijattava itsenä liikkeelle ja löydettävä sopiva liikuntamuoto, joka on sekä mielekäs että kukkarolle sopiva. Jos nivelet kipeytyvät, on syytä vähentää liikuntaa joka toiseen päivään. Missä vaiheessa kipu muuttuu kärsimykseksi ja mistä tunnistaa ylirasituksen rajan, jos nivelet ovat entuudestaan jo kipeät ja jäykät? Vaikeita kysymyksiä, joihin kuntoutuslaitoksessa törmää päivittäin
TEEMANA KUNTOUTUS Olenkohan jo kaatopaikkakamaa? Kela järjestää vaikeavammaisille lääkinnällistä kuntoutusta ja maksaa kuntoutuksesta aiheutuneita kustannuksia. Käsittääkseni juuri tä- Sairaala ampumarata kaatopaikka? Olen Kelan määrittelemä vaikeavammainen, eli KKL 3 §:n kuntoutuja. - Kun hain vuonna 2004 uutta laitoskuntoutusjaksoa paikallisesta Kelan toimistosta, sain kuitenkin laitoskuntoutukseeni hylkäyspäätöksen lyhyellä kommentilla: "Laitoskuntoutusjaksoa ei katsota tarpeelliseksi lääkärin lausuntojen perusteella". (Otettu suoraan Kelan nettisivuilta) sekä Heinolasta että minua hoitaneelta jumpparilta. Kuntoutuksella tuetaan kuntoutujan mahdollisuuksia selviytyä erilaisista arkielämän toiminnoista. Onkohan tämä enää laillista. Vuonna 2003 silloinen reumatauteihin erikoistunut hoitava lääkärini teki minulle - niin kuin kuuluu - kuntoutussuunnitelman kolmeksi vuodeksi. - Kela on tällä pelleilyllä säästänyt kohdallani kuntoutusrahoja jo kahdelta vuodelta, kuuden viikon hoidot. Tein oikaisuvaatimuksen ja vielä valituksenkin siitä tarkastuslautakuntaan, jonne olen toimittanut myös useiden lääkäreiden mielipiteitä kuntoutuksen tarpeellisuudesta. Minä jo lääkärinä hermostuisin turhasta työstä ja ammattitaidon lyttäämisestä! Kuinka Kelan lääkäri uskaltaa ottaa sen riskin, että vaivalla ja rahalla saatu kunto hänen päätöksensä takia romahtaisikin ja joutuisin kalliiseen laitoshoitoon. Henkilöä pidetään vaikeavammaisena, jolla on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuva yleinen lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve ja haitta on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia tai rasituksia selviytyä jokapäiväisistä toimistaan kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa julkisen laitoshoidon ulkopuolella. Se ei näyttäisi poikkeavan aikaisemmista todistuksista juuri mitenkään. Muutin asuinpaikkakuntaa ja hain kuntoutusta uudelleen. Olimme yksimielisiä siitä, että tarvitsen kuntoni ylläpitämiseksi vähintään 45 kertaa vuodessa avokuntoutusta, eli fysioterapiaa paikallisessa hoitolaitoksessa, sekä aina vuotuisen kolmen viikon laitosjakson joko Reumasäätiön sairaalassa tai Apilassa. En ole tervehtynyt, eikä tietääkseni laki vaikeavammaisen kuntouttamisesta ole oleellisesti muuttunut. Kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työ- tai toimintakyvyn turvaaminen tai parantaminen. Yli 45 vuotta jäytänyt reuma on tehnyt selvää jälkeä, invalidisoinut niin, että tarvitsen päivittäisissä toiminnoissa toisen apua. Sain myös kaksi vuotta sitten samansisältöisen lausunnon kuntoutusjaksoni päätyttyä Niveltieto 1 / 006. Olen joutunut toimintakykyni ja oloni parantamiseksi yli 40 nivelleikkaukseen, joista useimmat ovat suuria leikkauksia, kuten seitsemän tekoniveltä ja kaksi revisiota. Samoin se vastaa kuntoutusohjauksesta ja jokapäiväisessä elämässä tarvittavista apuvälineistä, kuten liikkumisen ja kommunikaation apuvälineistä sekä ympäristönhallintalaitteista. Terveydenhuolto vastaa vaikeavammaisen lääkinnällisestä kuntoutuksesta, joka liittyy välittömästi sairaanhoitoon. Tuli jälleen hylkypäätös. Uskon, että näin edes pääni pysyy terveempänä. Semmoisesta ei ainakaan minulle ole tiedotettu. Olen silti ollut sairauteeni nähden hyvin aktiivinen, huolehdin terveydestäni ja harrastan kaikenlaista, mm. On merkillistä, miten Kelan asiantuntijalääkäri voi mitätöidä huolellisesti tehdyn kuntoutussuunnitelman ja tietää minua tapaamatta paremmin kuin minua hoitaneet lääkärit, mikä kuntoutus on tarpeellista ja mikä tarpeetonta. yhdistystoimintaa. Kela järjestää vaikeavammaiselle lääkinnällisenä kuntoutuksena erityisasiantuntemukseen ja -osaamiseen perustuvia, tehostettuja ja yksilöllisesti suunniteltuja laitoksissa tai avohoidossa toteutettavia kuntoutusjaksoja. Jätin valituksen 3.2.2005, mutta päätöstä ei ole vieläkään kuulunut! Voiko asian käsittely todella viedä yli vuoden. Lisäedellytyksenä on, että hakija ei ole laitoshoidossa ja että hän saa korotettua lapsen hoitotukea tai erityishoitotukea korotettua vammaistukea tai erityisvammaistukea eläkkeensaajan korotettua tai erityishoitotukea alle 65-vuotiaana erityisvammaistuen suuruista vammaistukea, jota maksetaan kansaneläkkeen lepäämisajalta työkyvyttömyys- ja kansaneläkkeeseen myönnetyn korotetun tai erityishoitotuen sijaan
Minua ei tyydytä niin ympäripyöreä perustelu kuin "lääkärinlausuntojen perusteella". Yhteiskuntakin säästää, sillä kuntoutus on varmasti paljon halvempaa kuin meidän vammaisten hoidattaminen laitoksissa, jotka jo muutenkin kärsivät tilan puutteesta. Ennen vanhaan Reumasairaalaan mennessä oli tienviitat pantu Reuman mäkeen somasti järjestykseen: Reumasairaala, Ampumarata, Kaatopaikka. Itse olen saanut tämän kohdallani hyväksi havaitun kuntoutuksen niin kauan kuin laki siitä tuli voimaan. Peräänkuulutan tässä, niin kuin muissakin asioissa, tasa-arvoista kohtelua. män kuntoutuslain henki ja tarkoitus on, että me vaikeavammaiset pystyisimme asumaan kotiympäristössämme mahdollisimman kauan ja elämään mahdollisimman laadukasta elämää niin omatoimisina kuin suinkin. Pitäisi tietää tarkemmin, mikä on todellinen epäämisen syy. Siksi ihmettelenkin nykyistä Kelan käytäntöä. terveen paperit: hän ei olekaan Kelan mielestä enää vaikeavammainen! Kuitenkin hän sanoi, ettei hän ollut kokenut ihmeparantumista. Toiset saavat kyllä kuntoutusta ihan kuin ennenkin, mutta toisilta on raakattu osa kuntoutuksesta pois ja meiltä joiltain koko kuntoutus. Kuulin jo semmoisenkin ihmeen, että eräs tunnettu reumavaikuttaja oli saanut ns. Vitsailimme, että missäs vaiheessa jo ollaan. Kaikkein kummallisim- malta tuntuu, kun meitä suunnilleen samankuntoisia vammaisia kohdellaan eriarvoisesti. Liisa Vatanen, Loviisa Suomen Nivelyhdistyksen jäsenasioiden hoitaja Niveltieto 1 / 006. Nyt kun näitä Kelankin päätöksiä lukee, tulee tunne, että taidetaanpas olla jo kaatopaikkakamaa. Joka tapauksessa kukaan ei enää puhu säästämisestä juustohöylällä, nyt kyllä hutkitaan vähintäänkin kirveellä. Meitä ei kannata enää hoitaa! Taitaisi olla yhteiskunnalle kaikkein edullisinta rahdata meidät vammaiset ampumaradalle
TEEMANA KUNTOUTUS Niveltieto 1 / 006
Lasikuitulujituksen avulla muovin lujuutta ja joustavuutta voidaan räätälöidä halutulle tasolle. Uudenlainen keinoluu laajoihin luuvaurioihin Turun yliopistossa valmistuneessa väitöstutkimuksessa selvitettiin uudentyyppisen luuta korvaavan lasikuitulujitteisen muovin ominaisuuksia käytettäväksi luiden korjauksessa. biomateriaaleja, jotka määritellään materiaaleiksi, joita käytetään kontaktissa kudokseen, vereen tai kudosnesteisiin, proteettiseen, diagnostiseen tai terapeuttiseen tarkoitukseen siten, että se ei haittaa elävän organismin toimintaa. Tutkimuksessa havaittiin, että yhdistelmämateriaalista ei vapaudu haitallisia määriä allergisoivia tai ärsyttäviä ainesosia. Keinoluuta voidaan muovailla leikkaustilanteessa ja kovettaa se halutun muotoiseksi tarpeen mukaan. Nämä kuitenkin saattavat aiheuttaa hylkimisreaktioita elimistössä tai sairauksien tartuntariskin. verisuonia ja luusoluja. Metalli on joustamatonta, kun taas luu joustaa fysiologisessa kuormituksessa. Tutkimuksen kohteena olivat keinoluun rakenne ja lujuusominaisuudet. TUTKIMUSTIETOA Luuvaurion korjaaminen Luuvaurion korjaamiseen on käytetty perinteisesti ns. Metalleja korvaavana materiaalina on tutkittu hammashoidossa jo käyttöön otettua yhdistelmämateriaalia, lasikuitulujitteista muovia. Synteettiset biomateriaalit yleensä ovat metalleja, keraamisia aineita, polymeereja, tai komposiitteja, yhdistelmämateriaaleja. Hoh- Niveltieto 1 / 006. Marju Väkiparta Turun Yliopisto Uudenlaisella keinoluulla luun kaltaiset ominaisuudet Luu muodostuu kahdesta osasta; luun sisäosa on sienimäistä hohkaluuta ja ulkopuoli kovaa ja tiivistä kortikaaliluuta, joka antaa luulle sen lujuuden. Näihin onkaloihin luu pääsee kiinnittymään ja muodostamaan uudisluuta, jolloin implantti pysyy tukevasti kiinni luussa. Jotta biomateriaalista tehty implantti voisi toimia luun kaltaisena materiaalina esimerkiksi kantavissa putkiluissa tai muissa laajoissa luukorjauksissa, sen lujuus kaluun onkalorakenteessa on mm. ja joustavuus tulisi olla samankaltainen luun kanssa. Keinoluun mekaaninen lujuus ja joustavuus saatiin vastaamaan luun ominaisuuksia. pankkiluuta eli kudossiirrettä toisesta ihmisestä tai kudossiirrettä potilaan omasta elimistöstä. Lääketieteellisten materiaalien kliinisen käytön aloittaminen edellyttää tutkimuksia materiaalin myrkyttömyydestä. Väitöskirjatyössä on selvitetty uudentyyppisen luuta korvaavan lasikuitulujitteisen muovin ominaisuuksia käytettäväksi luiden korjauksessa. Tutkimuksessa onnistuttiin valmistamaan keinoluu, jonka sisään muodostettiin onkaloita jo aikaisemmin kehitetyn erikoispolymeerin avulla. Materiaalista on meneillään prekliinisiä koesarjoja, joiden tuloksien perusteella siirrytään ensimmäisiin kliinisiin testauksiin. Kirurgisissa toimenpiteissä biomateriaaleista yleisimmin käytössä on titaanimetallista tehty implantti, jonka käsittely, kuten muidenkin metallien, leikkaustilanteessa yksilöllisen tarpeen mukaan on vaikeaa. Nykyään käytetäänkin jonkin verran ns. Ongelmia syntyy myös metallin ja luun hyvin erilaisten mekaanisten ominaisuuksien aiheuttamista implantin irtoamisista
LOMAT 2006 6 Niveltieto 1 / 006
Ranteen alueen puhdistus voidaan tehdä yksinään tai värttinäluun pään poiston yhteydessä. Ojentajajänteiden puhdistusleikkaus estää myöhempiä jänteiden katkeamisia. Toisaalta 90 prosentissa tapauksista kipu lievittyi pitkäksi aikaa. Viidessätoista vuodessa kyynärnivel on vaurioitunut lähes kahdella kolmasosalla potilaista. Nivelten puhdistusleikkaukset Saranatyyppisten tekonivelten pulmia ovat olleet tekonivelen irtoaminen ja luusyöpymät sekä vapaasti niveltyvien tekonivelten sijoiltaanmenot. Toisen ranteen luudutus aiheuttaa suhteellisen lievän toiminnallisen haitan, mutta molemminpuolinen jäykistys lisää haittaa merkittävästi. Puhdistus lievittää hyvin kipua, mutta ei paranna ranteen liikelaajuutta, eikä estä nivelen myöhempää tuhoutumista. Lapsireumaatikoille puhdistusleikkauksia ei juuri enää tehdä. Päivittäisistä toiminnoista selviäminen paranee leikkauksella olennaisesti. Puhdistusleikkauksiin liittyy vähemmän komplikaatioita kuin tekonivelleikkauksiin, mutta uudelleen kipeytyminen on yleisempää. Lisäksi tavoitellaan hyvää kosmeettista tulosta, ja pyritään myös ehkäisemään nivelten tuhoutumista. Jänteiden puhdistusleikkauksia käytetään käden ja ranteen alueella jännetupen tulehduksen aiheuttaman kivun ja toimintahäiriön hoitamiseen. Kyynärnivel Olkapää Reumaolkapään hoidossa ovat yleistymässä tähystystekniikalla tehdyt leikkaukset, mutta pitkäaikaistulokset niiden vaikuttavuudesta puuttuvat. Muutoksista valtaosa on molemminpuolisia. Myös vaikeasti vaurioituneet nivelet ja murtumat voidaan menestyksellisesti hoitaa tekonivelillä. Rannenivel Mitä huonompi on niveltä ympäröivien pehmytkudosten tila, sitä vähemmän liikelaajuudet paranevat. Myös käden puristusvoima paranee merkittävästi. Sairaala Pulssissa tehdään lähes kaikkia reumaortopedisiä toimenpiteitä. NIVELREUMA Nivelreuman kirurginen hoito helpottaa reumaatikon elämää Reumakirurgian tavoitteena on potilaan toimintakyvyn säilyttäminen tai parantaminen kipua lievittämällä ja virheasentoja korjaamalla. Kyynärpään tekonivelkirurgiassa on ollut ongelmia. Reuma alkaa rannenivelestä alle 10 prosentilla potilaista, mutta viidessä vuodessa nivelmuutoksia on kehittynyt 60 prosentille ja taudin kroonisessa vaiheessa lähes 90 prosentille potilaista. Tähystimen kautta tehdyn puhdistusleikkauksen tulos on aluksi hyvä, mutta oireet tahtovat jonkin ajan kuluttua palautua. Ranteen jäykistysleikkaus tukevoittaa ranteen, korjaa virheasennon ja lievittää hyvin kipua. Puhdistus voidaan tehdä joko tähystämällä tai perinteisesti leikkaamalla eli avoimesti. Nivelen sisäisen kortisonin käyttö on selkeästi vähentänyt kirurgisten puhdistusleikkausten tarvetta. Olkapään jäykistysleikkauksia ei enää juuri tehdä. Nivelpuhdistusleikkauksella tarkoitetaan toimenpidettä, jossa nivelestä ja jänteistä poistetaan tulehtunutta ja turvonnutta kudosta. Olkapään tekonivelleikkauksella saavutetaan pitkäaikainen, hyvä kivunlievitys 90 prosentilla potilaista, mutta kuinka hyvin liikelaajuudet palaavat niveleen, riippuu lähtötilanteesta ja kuntoutuksesta. Reuma alkaa kyynärnivelestä vain hyvin harvoin, ja taudin ensioireet ilmaantuvat usein vasta kymmenen vuoden kuluttua sairastumisesta. Puhdistusleikkausten osuus on vähentynyt, ja korjaavien leikkausten määrä kasvanut. Avoin puhdistusleikkaus lievittää kipua pitkäksi aikaa 60 prosentilla potilaista, mutta liikelaajuus ei lisäänny merkittävästi. Paimion sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa, jossa tutkittiin yli sadan potilaan ranneluudutusleikkauksen pitkäaikaistulokset, tulokset eivät olleet kovin rohkaisevia; vain 40 prosenttia potilais- Niveltieto 1 / 006. Nivelpuhdistus vaikuttaa jonkin aikaa hyvin kipuun ja turvotukseen, mutta se ei pysäytä tulehdustuhoa. Heinolan aineiston 20-vuotisseurannassa käsinivelten reumatuho oli suurinta rannenivelessä
Riski saada syvä tulehdus polven tekonivelleikkauksen jälkeen on nivelreumaa sairastavilla lähes kolminkertainen kulumapotilaisiin nähden. Jos tauti saa edetä ilman hoitoja tai puutteellisesti hoidettuna, lonkka alkaa työntyä lonkkamaljakon läpi jopa 40 prosentilla potilaista. Hyvä leikkaussyy on myös tulehdusoireiden, kivun ja turvotuksen poisto. Merkittävää kipua ja liikerajoituksia hoidetaan tekonivelleikkauksilla. Kemiallinen ja radioisotooppinen puhdistus ovat nykyisin jäämässä taka-alalle muun muassa siksi, että eri aineita on saatavilla huonosti. Vaikeita muutoksia esiintyy taudin kestettyä 15 vuotta noin kolmanneksella potilaista. Avoin puhdistusleikkaus onkin harvinaistunut ja se tehdään, jos tulehtunut kudos on erittäin paksua tai tauti uusii tähystimen kautta tehdyn puhdistuksen jälkeen. Polven tekonivelet Nilkan tekonivel. Myös nivelen liikelaajuus pienenee selvästi. Lonkan tekonivelleikkauksen tulokset ovat yleensä olleet erinomaiset. Polven puhdistusleikkaus voidaan tehdä avoimesti, Polven tekonivelleikkaus tehdään reumaatikolle, kun halutaan korjata virheasentoja ja lisätä voimaa, liikkuvuutta ja tukevuutta polveen. Ranteen tekonivelten tulokset ovat viime vuosina huomattavasti parantuneet tekonivelten kehityksen myötä. Rysty- ja sorminivelet Nivelreuma alkaa käden nivelistä lähes 30 prosentilla potilaista. Käden pehmytosatoimenpiteistä nivelten puhdistusleikkaukset, jänteiden puhdistusleikkaukset, jänteiden siirtoleikkaukset ja hermojen vapautukset parantavat käden toimintaa ja estävät sen huonontumista. Puhdistus ei kuitenkaan estänyt taudin etenemistä. On arvioitu, Polvinivel Polven tulehdus nivelreumassa on harvinainen taudin alkuvaiheessa, mutta taudin jatkuessa se ilmaantuu lähes 90 prosentille potilaista. Parantuneen tulehduksen estohoidon avulla tulehduksia on kuitenkin pystytty vähentämään jopa alle yhden prosentin tulehdusriskiin. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua taudin alusta nivelvaurio on suurin toisessa rystynivelessä. Vaikeassa rystynivelten vauriossa hoitona on rystynivelten tekonivelleikkaus, jossa käytetään tavallisimmin silikonista tehtyjä tekoniveliä. Lonkkanivelen puhdistusleikkauksia tehdään nykyisin enää erittäin harvoin. Nykyään pyritään toinen ranne luuduttamaan ja toiseen asettamaan tekonivel. Sormien eri virheasentojen ja epämuodostumien pehmytosa leikkausten tulokset ovat tyydyttäviä, mutta taudin etenemisen vuoksi pitkäaikaistuloksia on vaikea arvioida. On hyvä mainita, että nivelreumapotilailla on raportoitu merkittävästi enemmän haavan paranemisen ongelmia ja märkäisiä tulehduksia kuin nivelkulumaa sairastavilla potilailla. Lonkkanivel Lonkkaongelmia on 2050 prosentilla reumapotilaista. Avoin puhdistusleikkaus on kirurgille nopea ja helppo toimenpide, mutta potilaalle se vaatii pitkän toipumisajan ja fysioterapian. Kipu lievittyy hyvin, mutta tekonivelen rikkoontumista sattuu aikaa myöden jopa 20 prosentille potilaista. Avointa puhdistusleikkausta on käytetty myös myöhäisvaiheen hoidossa. että 10 prosenttia reumapotilaista tarvitsee tekolonkan viiden vuoden sairastamisen jälkeen. Tulehduksen aiheuttama tuho pysähtyy, kipu lievittyy ja liikelaajuudet säilyvät tai paranevat. Tulehduksesta johtuva uusintaleikkaus on havaittu tavallisemmaksi nivelreumaa sairastavilla potilailla. Polvinivel tulehtuu kaksi kertaa useammin kuin lonkka. Avointa puhdistusleikkausta käytettiin paljon vielä 80-luvulla ja lyhyen välin tulokset olivatkin kohtuullisia. Polven tekonivelleikkausten tulokset ovat olleet hyvät, ja ne parantavat potilaan elämänlaatua selvästi. Nilkka Kymmenen vuoden sairastamisen jälkeen lähes kaikilla 0 Niveltieto 1 / 006. ta piti tulosta erittäin hyvänä. Vaikeimmissa tapauksissa suoritetaan nivelien jäykistysleikkauksia. Nivelreumapotilaalle asennettu ranteen tekonivel. tähystimen kautta, kemiallisesti tai isotoopeilla. Nivelreumaa sairastavat potilaat saavat tekonivelen kulumapotilaita nuorempana, usein jo alle 45 vuoden iässä
Myöhemmin nivelet tuhoutuvat, ja kapselit rikkoutuvat, jolloin jalasta tulee epävakaa. reumaatikoilla on tulehdus nilkan tai jalkaterän nivelissä. Ylemmän nilkkanivelen luudutus on tavallisin toimenpide kivuliaan ja jäykän nivelen hoidossa. Suurempien jänteiden puhdistusleikkaus sen sijaan on hyödyllinen estämään jänteiden katkeamista, joka voi aiheuttaa huomattavan nilkan lattajalka-virheasennon. Tulehdus muuttaa ojentaja- ja koukistajajänteiden sekä lihasten tasapainoa, mistä seuraa virheasentoja. Jalkaterän onnistuneenkin kirurgian jälkeen tarvitaan usein tukipohjallisia, ortopedisiä jalkineita ja erilaisia tukilaitteita. Hnnu Tiusanen LT, ortopedi, reumaortopedian erityispätevyys, Lääkäriasema Pulssi Niveltieto 1 / 006 1. Ylemmän nilkkanivelen alueen puhdistusleikkauksia tehdään harvoin. Muutoksen ovat tuoneet kolmannen polven proteesit, joissa on vapaa liukuva kiekkomainen muo- vikomponentti. Mikäli puhdistus päästään tekemään, se tehdään joko tähystimen kautta tai avoimesti. Isovarvas pyrkii kääntymään vaivaisenluu-asentoon ja varpaat kääntyvät vinoon sekä menevät pois paikoiltaan. Nilkan proteeseissa on tapahtunut kehitystä niin, että voidaan puhua kokonaan uudesta nilkkaproteesien aikakaudesta. Jalkaterän etuosan kirurgia voidaan jakaa kahteen tyyppiin: säästäviin katkaisuleikkauksiin sekä jalkapöydän luiden päiden katkaisuun, johon yhdistetään isovarpaan luudutusleikkaus. Myös paikalliset kortisonipistokset voivat antaa helpotusta. Jalkapöydän luut painuvat alaspäin, jolloin jalkapohjaan syntyy limapussimuodostuma. Nivelreumassa vaivaisenluu korjataan joko tekemällä valenivel, luudutuksella, katkaisuleikkauksella tai tekonivelellä. Se johtaa yleensä hyvään tulokseen edellyttäen, että alempi nilkkanivel ja keskinilkka ovat normaalit. Mahdollisuudet radikaaliin toimenpiteeseen ovat huonot, ja yleensä nivelen tuhoutuminen on jo edennyt pitkälle, ennen kuin potilas hakee apua. Uusista tekonivelistä on olemassa jopa 14 vuoden mittaisia seuranta-aikoja, ja sinä aikana 75 prosenttia proteeseista on pysynyt paikoillaan. Jalkaterä Jalkaterävaivat ovat tavallisia nivelreumassa. Jalkaterän kirurginen hoito on limapus- sien ja luukyhmyjen poistoa, vaivaisenluukirurgiaa, luuduttamista, luiden päiden poistoa ja jalkaterän katkaisuleikkauksia aina etuosan amputaatioon saakka. Monet reumajalkaterän ongelmat voidaan ratkaista sopivilla kengillä ja tukipohjallisilla. Varpaan kärjet vetäytyvät koukkuun ja aiheuttavat vasaravarvas-epämuodostuman. Tauti alkaa tulehduksella, mutta virheasentoja ei tule heti
autograftia eli potilaan omaa luuta tai ns. on kyky lisätä luunmuodostusta solutasolla. Allogeenisiin luunsiirteisiin taas liittyy ainakin teoreettinen riski tarttuvien tautien siirtymisestä. Myös riski luunsiirteeseen syntyvästä rasitusmurtumasta on niiden olennainen heikkous. Metalliproteesien käyttöön liittyy suurentu- Kudosteknologian menetelmät luunsiirteiden korvaajana Kudosteknologia on monitieteellinen ala, jossa yhdistyvät muun muassa biologian, lääketieteen ja tekniikan voimavarat. Lisäksi allogeenisten luunsiirteiden luutuminen saattaa kestää vuosia, tai pahimmassa tapauksessa jäädä kokonaan tapahtumatta. Eristettyjä mesenkymaalisia kantasoluja voidaan tämän jälkeen siirtää haluttuun kohdekudokseen kuten esimerkiksi vaikea-asteiseen murtumaan joko sellaisenaan, viljeltyinä suuremmaksi populaatioksi, modifioituina geeniterapialla tai jopa täysin laboratoriossa viljeltynä kudoksena. TUTKIMUSTIETOA Biomateriaalit ja kudosteknologia luunsiirteiden korvaamisessa Ortopedian ja traumatologian alueella, erityisesti raajojen suurten luupuutosten korvaamisessa, komplisoituneiden luunmurtumien hoidossa sekä selkärangan luudutuksissa, on kasvava tarve luusiirteiden käytölle. Autologisen luunsiirteen etuja ovat sen erinomainen luunmuodostuskyky, jonka ansiosta luunsiirre kiinnittyy ja luutuu nopeasti. Luunsiirteiden lisäksi myös metallisten proteesien korvikkeille on tarvetta. allograftia eli varastoitua "pankkiluuta", joka on eristetty toiselta yksilöltä. Yleisenä periaatteena on yhdistää mesenkymaaliset kantasolut, luusolujen kasvulle sopivaan biomateriaalirunkoon sekä indusoida luunmuodostusta luun kasvutekijöillä. Kudosteknologian keinoin on myös mahdollista kehittää uudentyyppisiä luusiirteiden korvikkeita. Uusien menetelmien avulla pyritään palauttamaan, ylläpitämään ja lisäämään kudosten ja kokonaisten elimien fysiologista toimintaa ja näin parantamaan terveyttä ja elämänlaatua. Allogeenisen luunsiirteen etuna ovat sen käytettävyys erilaisissa muodoissa potilaan hoidon vaatimalla tavalla. Histologinen leike bioaktiivisista mikrolasipalloista ja niiden pinnalle muodostuneesta uudisluusta. Bioaktiiviset lasit ovat eräs ryhmä biomateriaaleja. nut infektioriski, ajan myötä ilmenevät väsymismurtumat, kantavien nivelpintojen kuluminen sekä riski proteesin irtoamisesta. Mesenkymaalisia kantasoluja voidaan eristää eri tukikudoksista ja etenkin luuytimestä. Liitännäishoitona bisfosfonaatti lisää bioaktiivisen lasin pinnalle muodostuvan uudisluun määrää. Nykyään näissä edellä mainituissa tilanteissa käytetään joko ns. Muodostuvan uudisluun ja bioaktiivisen lasin väille syntyy luja, suora kemiallinen sidos. Näin ollen sekä allograftien että autograftien korvikkeille on olemassa suuri tarve. Elimistön kasvutekijät taas ovat monilukuinen ryhmä pieniä proteiineja, joilla on merkittävä vaikutus solujen erilaistumisessa, jakautumi- Kasvava tarve luunsiirteille ja niiden korvikkeille Autologisesti siirrettävissä olevan luun määrä on luonnollisesti rajallinen. Mesenkymaaliset kantasolut ovat multipotentteja soluja, jotka kykenevät jakautumaan ja erilaistumaan eri tukikudosten soluiksi, kuten esimerkiksi luusoluiksi. Toisaalta luunsiirteen eristäminen toisesta leikkausavauksesta aiheuttaa potilaalle ylimääräistä kipua ja haittaa. Ne ovat pinta-aktiivisia ja niillä Niveltieto 1 / 006. Bioaktiivisten lasien biologista vaikutusta voidaan myös säädellä muuttamalla bioaktiivisen lasin kemiallista koostumusta
Toinen kirurgeista nosti päätään ja vastasi: - Kiitoksia, meille tulee iltapäivällä veroministeri sydänleikkaukseen, ja me yritämme täällä löytää sopivaa kiveä hänelle implantiksi. Käyttäen kokeellista luuydinontelon tutkimusmallia havaittiin, että bioaktiivinen lasi aikaansaa pitkäkestoisen, luun paikallisen aineenvaihdunnan kiihtymisen sekä johtaa lisääntyneeseen uudisluunmuodostukseen. Olemme selvittäneet Teitä vaivanneen kivun syyn. Esimerkiksi luunmurtuman yhteydessä voitaisiin luun kasvutekijän geenisiirrolla nopeuttaa luun paranemista. iterapialla. Yleisimmin vektoreina käytetään viruksia, sillä niillä on luonnollinen kyky kuljettaa geenejä elimistön soluihin ja aikaansaada geenin ilmentyminen. Nuori lääkäri oli lounastauolla jaloittelemassa sairaalan puutarhassa, kun hän huomasi kaksi vanhempaa kirurgia kykkimässä ruusupenkissä. Geeniterapiaa voidaan antaa kahdella tavalla: In vivo -menetelmässä geeninsiirto tehdään suoraan haluttuun kohdekudokseen vektorin avulla. Samanaikainen BMP-2 geenisiirto hidastaa kiihtynyttä aineenvaihduntaa, mutta ei vaikuta luun muodostuksen ja hajoamisen väliseen tasapainoon. Mittavan tutkimustyön tuloksena luun morfogeneettisia proteiineja kyetään nykyään valmistamaan synteettisesti ja niiden biologisia vaikutuksia hyödyntämään potilaiden hoidossa kuten esimerkiksi vaikea-asteisten luunmurtumien hoidossa. Tämän jälkeen solut ruiskutetaan takaisin elimistöön. vektoria eli kuljetinta. Lisäksi tutkittiin luun hajoamista estävän lääkityksen (bisfosfonaatti) vaikutusta bioaktiivisen lasin luunmuodostuskykyyn. Kun lääkäri ei keksinyt syytä omituiseen kiputilaan, hän määräsi potilaan täydelliseen kuvaukseen ja kaikkiin mahdollisiin kokeisiin. Halutun geenin siirtämiseksi soluihin käytetään ns. Geeniterapian perinteisenä pyrkimyksenä on korvata virheellinen tai puutteellisesti toimiva geeni oikein toimivalla geenillä. Niistä tutkituimpia ovat luun morfogeneettiset proteiinit (BMP), joiden tiedetään lisäävän mesenkymaalisten kantasolujen erilaistumista luu- ja rustosoluiksi. Voinko auttaa teitä. LT Ville-Valtteri Välimäki Ortopedian tutkimusyksikkö, Ortopedian ja traumatologian klinikka ja Lääketieteellinen biokemia ja molekyylibiologia Turun yliopisto Terveyskeskukseen tuli mies, joka valitti, että häntä koskee joka paikkaan, kun hän koskettaa sitä oikealla etusormellaan. Luun kasvutekijöitä tunnetaan lukuisia. Lääkäri sanoi: - Hyviä uutisia. Näin ollen niillä voisi olla haitallisiakin yhteisvaikutuksia synteettisten luunkorvikkeiden kanssa. ex vivo -menetelmässä elimistöstä eristetään ensiksi soluja, joihin laboratorio-oloissa siirretään haluttu geeni. sessa ja kuolemassa. Potilas palasi kahden päivän kuluttua. Ns. Voi tohtori, koskee niin kovasti, että haluaisin kuolla. Koska he näyttivät kuumeisesti etsivän jotakin, nuori lääkäri meni katsomaan, mitä on tekeillä, ja kysyi: - Anteeksi, mutta onko jotain hukkunut. Luun geeniterapiassa tavoitteena on aikaansaada kohdekudokseen tietyn kasvutekijän normaalitilannetta suurempi määrä ja näin tehokkaampi biologinen vaste. Sitten hän määräsi potilaan menemään kotiin ja palaamaan kahden päivän kuluttua. Bisfosfonaatit taas ovat osteoporoosin lääkehoidossa käytettyjä luun hajoamista estäviä lääkeaineita. Röntgenkuvien mukaan oikea etusormenne on murtunut. Osteoporoosia sairastavat potilaat ovat erityisen alttiita luunmurtumille ja ovat siten myös todennäköinen potilasryhmä luunsiirteiden ja niiden korvikkeiden käytölle. - No sitten te olette tullut ihan oikean lääkärin vastaanotolle. Bisfosfonaateilla suotuisa yhteisvaikutus bioaktiivisen lasin kanssa Väitöskirjatutkimustyön tarkoituksena oli tutkia mahdollisuuksia lisätä uudisluunmuodostusta bioaktiivisilla mikrolasipalloilla ja adenovirusväliteisellä BMP-2 geen- Niveltieto 1 / 006. Lääkäri ei ensin uskonut, mutta käski sitten miehen koskettaa polviaan, nenäänsä, korviaan, niskaansa, takapuoltaan, ukkovarpaitaan ja vasenta kyynäspäätään, Joka kerta potilas irvisteli ja parahteli. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että liitännäishoitona bisfosfonaatti ei estä bioaktiivisen lasin toimintaa, vaan johtaa jopa lisääntyneeseen luunmuodostukseen biomateriaalin pinnalle
Huomioitava on kuitenkin se, että ortoosin voi helposti poistaa tai mallia voidaan muuttaa. Nivelistä vaikein on lonkka. Toki on huomioitava, että ortoosit eivät tuo apua kaikille vaikka sitä kuinka haluttaisiin. Joskus on tarkoituksenmukaista hankkia useampia eri tukevuusastetta olevia malleja, koska kivun asteetkin vaihtelevat. Tuenta on mahdollinen esim. Parhaat tulokset ovat saavutettavissa polven kohdal- Niveltieto 1 / 006. Paras paikka hankkia ortoosi on apuvälinealan erikoisliike, missä sinua palvelee apuneuvoteknikko, ortooseihin perehtynyt fysioterapeutti tai kokenut terveydenhuollon ammattilainen. Ortoosityyppejä ja niiden vaikutusmekanismeja, joilla nivelrikkopotilaita hoidetaan, on useita. Nilkkaa hoidetaan pääosin kuten rannetta, eli pyritään estämään kivuliasta liikettä. ranteessa siten, että sormet pääsevät liikkumaan, jos se ei aiheuta kipua. Mielikuva ortooseista käsittää useimmiten polven tuentaan tarkoitetut kangastuet tai lastalliset rannetuet. Seuraava, ehkä jopa vaikein tehtävä on löytää asiantuntija valitsemaan oikea ortoosi. Kyseessä on aina yksilöllisesti sovitettava tuote ja myös muut asiaan liittyvät seikat on huomioitava huolellisesti. Malleja ja merkkejä on lukuisia, samoin kuin niiden ostopaikkoja. Kyseessä on muuta hoitoa tukeva ratkaisu, sitä voidaan vaaratta kokeilla ja palata silti entiseen tilanteeseen. Nilkan kohdalla on juuri tullut markkinoille uusi tukityyppi, jolla pystytään hoitamaan laajempaa ongelmaryhmää. Yläraajan osalta kyseessä on lähes aina kivuliaan liikkeen estäminen. Tästä johtuukin se, että valitettavan usein ortoosi ei vaikuta toivotulla tavalla ja yleinen suhtautuminen asiaan on monesti vähintään varauksellista. Ortoosit ja nivelrikko Ortoosit eli kansanomaisemmin tuet ovat monille nivelrikko-ongelmista kärsiville tuttuja. Onko tuista apua ja miten valita oikea malli, tai löytää todellinen asiantuntija valintaa helpottamaan? Useimmiten ortoosin kokeilua ehdottaa hoitava lääkäri tai kuntouttava henkilö, esimerkiksi fysioterapeutti. Mielipiteitä ortoosien hyödyllisyydestä on sekä puolesta että vastaan. Suomessa laki ei säätele mitenkään apuvälineiden myyjiä tai heidän koulutustaan lähes kaikista muista terveydenhuollon osa-alueista poiketen. Joskus tarvitaan ortoosin sovittajan lausunto sen mahdollisista vaikutusmahdollisuuksista ennen maksusitoumuksen myöntämistä. Myös mahdollinen ortoosin korvattavuus on syytä selvittää ennen hankintaa, onhan hintahaitari 20 ja 2000 euron välillä. Heti aluksi pitää selvittää mitä ortoosin käytöllä tavoitellaan. Toki potilas voi itsekin kysyä asiasta hoidon yhteydessä. Lääkärin ja luonnollisesti myös muiden kuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten tiedot ovat tärkeitä ortoosin valintaa tehtäessä. Mitään yksittäistä ratkaisumallia ei juuri ole markkinoilla, erilaisia ratkaisuja voidaan toki kokeilla. Samoin myös niveliä, joissa ortoosin käytöstä on hyötyä. Ortooseja voi tilata postimyynnistä, ostaa marketista samalla kun hankitaan viikonlopun eväät mökille tai lenkkitossut urheiluliikkeestä
Lopuksi arvioiva lääkäri antoi eläkkeenhakijalle suullisen palautteen hänen toimintakyvystään ja erityisesti niistä asioista, UUTISIA joissa lääkärin arvio poikkesi hakijan omasta näkemyksestä. Käytännön asiakaskokeilu päättyi viime vuoden maaliskuussa. Kokeiluun kutsuttiin kaikkiaan 172 työkyvyttömyyseläkkeen hakijaa, joista kaikille vakuutuslääkäri olisi alustavan arvion mukaan ehdottanut hylkäävää eläkepäätöstä. Vakuutuslääkärin hylkäävä ennakkoarvio muuttui myönnöksi 40 eläkkeenhakijalle. Lomake oli helppo täyttää, sillä vain 7 % eläkkeenhakijoista kertoi lääkärille tarvinneensa siinä apua. Kokemusten karttuessa täytyy miettiä menetelmän käytön varhentamista, jotta toimintakykyä päästäisiin arvioimaan ennen kuin ongelmat pitkittyvät. Vakuutuslääkärit päätyivätkin pitämään työkyvyttöminä runsasta kolmannesta noin sadasta kokeiluun osallistuneesta eläkkeenhakijasta, joita he alustavasti olisivat pitäneet työkykyisinä. Tämä menettely parantaa järjestelmän läpinäkyvyyttä ja saattaa myös auttaa eläkkeenhakijaa hyväksymään paremmin hylkäävän päätöksen. Yli puolet eläkkeenhakijoista piti menetelmää tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Arvioiva lääkäri täytti tutkimuksen yhteydessä samanlaisen lomakkeen kuin hakija. Kokeilun taustalla oli Kelan valtuutettujen toimeksianto selvittää työkyvyttömyyseläkeratkaisuihin liittyviä ongelmia. Vuoden 2003 syyskuussa Kelan, Ilmarisen, Kuntien eläkevakuutuksen ja Varman johtavat vakuutuslääketieteelliset asiantuntijat perustivat työryhmän valmistelemaan ja toteuttamaan kokeilua. Lopullisen ehdotuksen eläkepäätöksestä teki vakuutuslääkäri, joka vertaili sekä hakijan että arvioivan lääkärin täyttämiä lomakkeita. Potilaat olivat keskimäärin 62-vuotiaita ja heidän oireensa olivat jatkuneet yli neljä vuotta. Lääkärit arvioivat, että runsas puolet lomakkeista oli täytetty hyvin, kolmasosassa oli vähäisiä puutteita ja 8 % oli puutteellisia. Kokeilun johtoryhmä suosittaa, että Kela ja keskeiset työeläkelaitokset ryhtyvät valmisteluihin menetelmän ottamiseksi käyttöön sosiaalivakuutuksessa. Kokeilussa sovellettiin englantilaista PCA-menetelmää nykyisen työkyvyn arvioinnin lisänä. Uusi menetelmä avuksi työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisemiseen Englannin mallin mukaisesta henkilökohtaisen toimintakyvyn arvioinnista voidaan kehittää käyttökelpoinen lisämenetelmä työkyvyttömyyden arviointiin Suomessa. Vaateteollisuuden naisilla kovimmalle koetukselle joutuivat kädet. Menetelmän käyttöön koulutettiin kuusi kuntoutus- ja eläkelaitosten lääkäriä toimintakyvyn arvioijiksi (=arvioiva lääkäri) sekä kuusi eläkelaitosten vakuutuslääkäriä eläkepäätösten tekijöiksi. Ranskassa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 2842 henkilöä, jotka olivat hakeutuneet lääkäriin polven, käden tai lonkan nivelrikon takia. Kelan ja kolmen työeläkelaitoksen puoli vuotta kestäneessä kokeilussa suurin osa lääkäreistä sai menetelmään sisältyvästä lomakkeesta uutta tai selventävää tietoa ongelmallisten työkyvyttömyyseläkehakemusten ratkaisemisessa. Johtoryhmän puheenjohtaja Kelan ylilääkäri, professori Antti Huunan-Seppälä esittää, että arviointimenetelmän kehittämistä jatketaan ja se otetaan käyttöön jo vuonna 2006 ongelmallisissa työkyvyttömyyseläkeratkaisuissa: - Uusi menetelmä edellyttää lisäkoulutusta sekä asiakkaita tutkiville lääkäreille että vakuutuslääkäreille. Eläkkeenhakija täytti kotona toimintakykyä koskevan kyselylomakkeen, jonka jälkeen hänet ohjattiin kuntoutuslaitokseen toimintakyvyn arviointiin. Kelan asiantuntijat ehdottivat, että Suomessa kokeiltaisiin Isossa-Britanniassa kehitettyä ja siellä jo 10 vuotta käytettyä henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmää (Personal Capability Assessment, PCA). Naissiivoojien nivelrikkoriski oli yli kuusinkertainen ja vaateteollisuudessa työskentelevien naisten viisinkertainen verrattuna koko työväestöön. Miespuolisilla muurareilla, muilla rakennustyöntekijöillä ja maanviljelijöillä riski oli kolminkertainen. Valtaosa kokeiluun osallistuneista lääkäreistä oli sitä mieltä, että uusi arviointimenetelmä toi olennaista uutta tietoa eläkkeenhakijan toimintakyvystä tai vähintäänkin selvensi asiapapereissa olevaa tietoa. Puutteista suurin osa johtui siitä, etteivät kysymykset olleet hakijan kannalta merkityksellisiä. Ammatti vaikuttaa nivelrikon todennäköisyyteen Suurimmassa polven, lonkan tai käden nivelrikon vaarassa ovat siivousalalla ja vaateteollisuudessa työskentelevät naiset. Kutsutuista 107 osallistui kokeiluun. Siivoojilla ja maanviljelijöillä oireilivat niin polvet, lonkka kuin kädetkin. Uutispalvelu Duodecim 6 Niveltieto 1 / 006
VÄITÖKSIÄ Ohutkalvot tekonivelien pinnoitteena Biomateriaali on luonnollista tai keinotekoista alkuperää oleva materiaali, jota käytetään säätelemään, täydentämään tai korvaamaan elävän kudoksen tai elimen toimintaa. Tämän uniikin ominaisuuden ansiosta pinnoitteet tarjoavat ratkaisun useisiin ongelmiin implanttien menestymiselle. Aikaisemmin on pyritty löytämään mahdollisimman reagoimattomia materiaaleja. Väi- töskirjatyössään Areva osoittaa, että TiO2-pinnoitteet sitoutuvat hyvin ihonalaiseen pehmytkudokseen. FM Sami Arevan väitös Niveltieto 1 / 006. Hyvä pehmytkudossitoutuminen on tärkeä erilaisten kudosten alueelle kiinnittyvien implanttien menestymiselle. Nykyinen suuntaus on pyrkiä materiaaleihin, jotka on suunniteltu vuorovaikuttamaan elimistön kanssa. Väitöskirjatyössään Sami Areva tutki sooli-geeli -tekniikalla valmistettujen titaanioksidi (TiO2) pohjaisten ohutkalvojen bioaktiivisuuden mekanismeja sekä soveltuvuutta implanttipinnoitteiksi. Implanttimateriaalien kiinnittyminen ympäröiviin pehmytkudoksiin on ollut tähän asti täysin ratkaisematon ongelma. Implanttisovelluksiin räätälöinti voidaan suorittaa muuttamalla pinnoitteen raekokoa (nanometritasolla) sekä funktionalisoimalla (kemiallinen räätälöinti). Sooli-geeli -menetelmällä voidaan räätälöidysti valmistaa nanometrikokoluokan keraamipinnoitteita. Yksi biolääketieteen keskeisistä tarpeista on kehittää kudosten kanssa yhteensopivia materiaaleja haavojen sekä pehmeiden ja kovien kudosten hoitoon
Kuulemma leikkaava lääkäri päättää. Ja onko mielestänne oikein syödä kipulääkettä ennen kuntoilua. ibuprofeeni 400600 mg tai vastaavat ) tai lieviin kipulääkkeisiin (esim. Minulla on synnynnäinen molemminpuolinen lonkkaluksaatio. Miten minun nyt pitäisi toimia. Influenssarokotuksen voi ottaa, joskaan ei aivan viime päivinä ennen toimenpidettä. Lonkka olisi syytä pitää liikkuvana ja lihasvoima kohtuullisessa kunnossa reidessä. Suosittelen siis järkevää kohtuutta lääkkeiden käyttöön! Kiitos erinomaisesta kysymyksestä ja liikunnallista jatkoa vain eteenpäin! Esko Kaartinen Miten valmistautua leikkaukseen ja vaikuttaa tekonivelen valintaan. Mutta mitä muuta voisi kipeiden ja liikerajoitteisten lonkkien kanssa harrastaa. "Hoitosuunnitelma" sairaalasta on tullut. Leikkauskuukautta lukuunottamatta ei sairaalan kirjeessä ollut. Kun epäilin, että päätös tehtäisiin yhdessä, hoitaja myönsi. Spinning-pyöräily on osoittautunut kohdallani yllättävän hauskaksi ja kuntoa nopeasti kohottavaksi lajiksi. Tekonivelen valinnan tekee leikkaava lääkäri kokemuksensa perusteella, mutta potilasta on kuultava myös proteesivalinnassa. Myös rankempia, eli hiukan enemmän tärinää sisältävät lajit sallitaan, mikäli et tunne kipeytyväsi kerta kerralta aina enemmän. särkylääkkeet, esim. Eero Belt Kysy sinäkin! Jos sinulla on kysyttävää lääkäriltä, fysioterapeutilta tai sosiaalialan ammattilaiselta, lähetä ne Niveltiedon toimitukseen, ja hankimme niihin vastauksia! Toimituksen osoite on: Pajutie 16 07940 LOVIISA ja sähköpostiosoite: toimisto@niveltieto.net Niveltieto 1 / 006. parasetamoli 500 mg). Vastaus: "Arvoisa lonkkakipuinen! Liikuntakärpäsen purema kuulostaa ortopedin korviin hyvältä asialta! Kaikki kuvailemasi liikuntamuodot ovat erinomaisia liikuntavaihtoehtoja lonkkavaivaiselle ja niitä suosittelen jatkamaankin. Mikäli perinteisen tyylin hiihto ei lonkkia kohtuuttomasti kipeytä niin myös sitä, kuten myöskin kesäisin pyöräilyä voi lämpimästi suositella. Myöskin hampaat olisi syytä tarkistaa hammaslääkärikäynnin yhteydessä. MUTTA ei mitään päätetty. Varpaiden välit on oltava kunnossa, samoin mielellään varpaiden kynnet. Äkillinen flunssa saattaa siirtää myös leikkausajankohtaa. Vielä tyhmä kysymys: voinko ottaa influenssarokotuksen vai onko tulevan leikkauksen takia parempi olla ottamatta. Kipulääkkeitä syön vaihtelevasti. Turvaudu kuitenkin tässä tilanteessa vain enintään keskivahvoihin tulehduskipulääkkeisiin (= ns. Samoin keuhko- ja virtsatietulehdukset olisi syytä hoidattaa etukäteen. Pinnoiteproteesien tulokset 10-vuotisjaksolla ovat olleet aivan kohtuullisia. Pitempiaikaisista tuloksista ei ole vielä valitettavasti näyttöä, joskin niiden odotetaan olevan tavanomaisen kokotekonivelen luokkaa. Soitin sairaalaan ja sain tietää, että noin 1-1½ viikkoa ennen toimenpidettä kutsutaan tarkastukseen, jossa katsotaan kuvat ja tapaan lääkärin, fysioterapeutin ja vielä jonkun muun. Kaikki ortopedit eivät ole perehtyneet pinnoiteproteesitekniikkaa eivätkä muutoinkaan pidä sitä parempana kuin tavanomaista kokoproteesia. Kaikesta huolimatta liikuntakärpänen on onneksi päässyt puraisemaan ja olen haeskellut itselleni sopivia kuntoilulajeja. Nuorena minulle on tehty leikkauksia ja varsinkin nyt neljänkympin lähestyessä nivelrikko tuntuu päivä päivältä tutummalta... Pinnoiteproteesissa on metallimetalli liukupinnat. Tietänetkin jo sen tosiasian, että liikkumattomuus tai puutteellinen liikunta vauhdittaa nivelrikon etenemistä paljon enemmän kuin mikään sellainen rasittavakaan liikuntamuoto, jonka pystyy kohtuullisin kiputuntemuksin tekemään! Tulehduskipulääkettä voit terapeuttisin annoksin eli reseptisuosituksin rauhallisin mielin käyttää ennen rasittavan liikunnan alkamista, ainakin mikäli mahasi lääkkeen sietää ja huomaat sen avulla liikkuvasi jnkv pitempään tai ainakin olevasi vähemmän "raihnainen" liikuntarasituksen jälkeen. Useissa tapauksissa pääsee keskustelulla sopivaan ratkaisuun. Entäs jos leikkaava lääkäri päättää laittaa minulle perinteisen varrellisen proteesin, vaikka itse tahtoisin pinnoitteen. Voit siis kaikin mokomin testata talviurheiluista jopa laskettelua, sekä tietysti läpi vuoden mahdollista kävelyä. Tavanomaisella sementoitavalla tai sementittömällä kokoproteesilla, jossa on metallinuppi ja muovinen (polyeteeni) kuppi on saavutettu täysin vertailukelpoiset tulokset, ja niissä on seuranta-aikakin paljon pidempi. Viikko aikaa etsiä toinen mielipide. Mitään valmistautumisohjeitakaan ei annettu! Lähettävän lääkärin kanssa oli kyllä puhetta molemmista vaihtoehdoista (perinteinen/pinnoite) ja röntgenkuvan perusteella sanoi minun olevan ihanteellinen potilas pinnoiteproteesille ja että olisin helppo tapaus. Kysyin missä vaiheessa proteesityypin valinta tehdään. Kuntosali, uiminen ja vesijumppa ovat tietysti perinteisiä nivelsairaiden lajeja. Vastaus: Tekonivelleikkaukseen mentäessä olisi kaikki tulehduspesäkkeet hoidettava etukäteen. Mitä liikuntaa lonkkakipuiselle. Maassa käytetään jo varsin paljon pinnoiteproteesia, ja se soveltuukin useisiin tapauksiin. Näitä erikoisliukupintoja (metalli-metalli tai keraami-keraami) saa myös useisiin kokoproteesimalleihin. Monissa paikoissa fysioterapeutti opastaa jo ennen leikkausta kyynärsauvojen käyttöön ja tiedottaa leikkauksen jälkeisten apuvälineiden (tarttumapihdit, wc-pytyn korotukset) käytös- tä sekä myös asentohoidosta (leikkauksen jälkeen nukutaan yleensä selkäasennossa, vältetään lonkan jyrkkiä koukistuksia ja kiertoja)
Lonkan kuluma eteni kolmessa vuodessa siihen, että lenkkeily oli syksyyn 2005 mennessä vaivalloista, jopa mahdotonta. Tuomon tarina on yksi tuhansista. Syksyllä 2002 selästä otettiin magneettikuvat. Sotien jälkeen syntyvyys oli Suomessa huipussaan ja Tuomon ikätoverit ovat parhaassa työiässä. Vuoden 2005 alussa harjoittelin noin neljä kertaa viikossa kuntosalilla lihaksiani ja kävin kävelemässä 58 kilometrin lenkkejä", mies luettelee liikuntasaldojaan. Yökivut oli- 0 Niveltieto 1 / 006. "Toki äärimmäisyysihmisenä olen tehnyt itseäni vastaan lukuisia liian raskaita fyysisiä harjoitteita. Vasta syksyllä 2004 työterveyslääkäri osasi antaa Tuomolle oikean diagnoosin. Syytä siihen, miksi artroosi (kuluma) tuhosi lonkan rustopinnoitteen ei voi tarkasti löytää. Kesällä 2005 rasituskivut lisääntyivät ja liikkeelle lähtö oli vaikeaa. Tuo vaiva seurasi minua vuosia säteillen oikeaan jalkaan. Vanhoja ja uusia löydöksiä havaittiin, mutta niiden ei todettu käytännössä aiheuttavan kipuja. Oletettavasti seuraavien vuosikymmenten aikana yhä useampi sairastuu nivelten kulumiin. POTILASKERTOMUS Tuomon oikea lonkka sai uuden pinnoitteen Tuomo Ahjokannas täytti viime kesänä 50 vuotta. Hänen mielestään kyse oli lonkan kulumasta, jonka sitten röntgenkuvat vahvistivat. Selvä kuluma liikepinnoissa Miten kaikki alkoi Tuomolle tehtiin tekonivelleikkaus Kirurgisessa sairaalassa 21.10.2005. Hän kehotti tulemaan uudestaan, jos tilanne käy mahdottomaksi". Innostuessani hölkkäämään pitempiä matkoja ja muutaman mara- tonin, saattoi väärä askellus kuluttaa lonkkani rustopinnan", analysoi hän tapahtumia. Ensimmäisen tuntuman lonkkakipuun Tuomo sai vuonna 2002 Tukholman maratonilla, jonka hän joutui keskeyttämään 30 kilometrin kohdalla. Kävimme läpi yhdessä tekonivelleikkauksen riskit ja mahdollisuudet. Päädyimme sillä kertaa konservatiiviseen hoitoon, johon kuului lepoa ja liikuntaa. Istuessa kivut olivat poissa. "Saattaa olla, että kuluma juontaa kauas 70-luvulle, jolloin voimaillessani sain selän alimman välilevyn repeämän (iskias). Edellisenä vuonna Helsinki-City maratoni onnistui runsaan viiden tunnin ajalla. Ensimmäisestä lääkärin vastaanottokäynnistä Tuomo kertoo näin: "Mennessäni Kirurgisen sairaalan ortopedin vastaanotolle helmikuussa 2005 kuvailin vaivojani lonkassa. Tuolloin mies ajatteli, että selkä oli pettänyt, kun hän askelsi taittopatjana kohti keskeytystä. Liikuntaa hän ei ole jättänyt lonkkavaivan vuoksi
Päätäni särki ja mieli oli mustana. Päällimmäisenä jäi mieleen positiivinen empaattisuus henkilökunnan taholta", innostuu Tuomo kertomaan. "Kävin tutkimuksissa edellisellä viikolla ennen leikkausta ja siinä vaiheessa huomasin, että minun tilanteeni oli vielä hallinnassa tavatessani muita samasta vaivasta kärsiviä. Pelkoni osoittautui turhaksi. Leikkaus ilman nukutusta paikallispuudutuksessa arvelutti. Minua kohdeltiin poikkeuksetta ystävällisesti tilani huomioiden. Myös lääkäri tuli kertomaan, että edelliset leikkaukset olivat venyneet ja minun osalta toimenpide siirrettäisiin perjantaille. Ensinnäkin hoitajien ja lääkäreiden ammattitaito on rautainen. Olin pudottanut painoani viisi kiloa. Siitä hetkestä alkoi henkinen valmistautuminen koitokseen. Kyynärsauvat, tarttumapihdit, sängynkorokkeet, WC-koroke, istuinkoroke ja sukanvedin kuuluivat toipumispakettiin. Halusin kuitenkin kivut pois ja saada liikkuvuutta lonkkaan", mies toteaa. Tilanteeseen reagoidaan yksilöllisesti. En ollut syönyt enkä juonut aamulla mitään. Muuten rauhallinen mies koki todellisen frustraation. Sain uuden ajan kolmen viikon päähän. Kahden aikaan iltapäivällä hoitaja tuli sanomaan, ettei minua leikattaisi sinä päivänä. vaihtelevia ja särkylääkkeitä tarvittiin vain kovan rasituksen jälkeen. Hoitajilla pinna venyy hankalien potilaiden kanssa ja jokaisesta huolehditaan yksilöllisesti. Suunnistin ensimmäiseen kahvilaan ja tilasin espresson tuplana. Leikkauspäivän lähetessä Tuomo mietti usein toimenpiteeseen liittyviä tuntemuksia ja pelkoja. Itse leikkauksesta Tuomo kertoo näin: "Sain esilääkityksen ja hermo alkoi levätä. "Perjantaina19.10.2005 kello 8.30 saavuin Kirurgisen sairaalan osasto 7:lle. Entä, jos pakokauhu valtaa mieleni leikkaussalissa tai puudutus ei toimi. Potilasvaihtuvuus oli suuri. Leikkauksen loppupuolella muistan jonkun todenneen, Niveltieto 1 / 006 1. Näytti siltä, että keskimääräinen sairaalassaoloaika oli neljä tai viisi vuorokautta. Puin vaatteet päälle ja otin sauvat kainaloon. "Olisin voinut sinnitellä vielä vuosia vaivani kanssa. Hammaslääkäristä hän sai todistuksen hampaiden kunnosta. Ennen kahdeksaa minut siirrettiin leikkaussaliin. Jokainen joutuu käsittelemään asian jollain tasolla. Valmentautuminen Hhetkeen oli alkanut. Tuomo asteli takaisin ortopedin juttusille ja yhdessä he päätyivät kokeilemaan lonkan tekonivelpinnoitetta. Tuntui kuin hommaa olisi hoidettu liukuhihnatyönä: "Tarkemmin tutustuessani osaston toimintaan minulle selvisi muutama asia. Puudutusaine lamaannutti jalkani ja toimenpide saattoi alkaa. Siellä hoidetaan lähinnä nivelvaivoista kärsiviä. Operaatiosta en muista juuri mitään. Saavuttuani leikkaussaliin toimenpiteen suorittava henkilökunta esitteli itsensä. Kuuntelin vierustoverin elämänkertaa jo toistamiseen. Henkinen punnerrus valui hukkaan. Jatkosta Tuomo kertoo: "Leikkauspäivä sovittiin tammikuun lopulle 2006. Pystyinhän liikkumaan ilman kyynärsauvoja", hän miettii jälkeenpäin. Kanslian edessä hän tervehti hoitajia. Joutuessaan suureen operaatioon ihminen on herkässä tilassa. Tuomo päätti hoitaa itsensä kuntoon. Tunne oli epätoivoinen. Sain olla kevyessä unessa. Kaikki oli valmista työpöydän siistimisestä lähtien. Tuomo hankki etukäteen apuvälineet omalta terveysasemalta. Kahvihammasta kolotti ja ärtymys alkoi vaiva- ta mieltäni mitä pidemmälle päivä kului. Kaikki ei mennyt kuitenkaan suunnitelmien mukaan. Mies ohjattiin ripeästi odottelemaan leikkausta osaston keskikäytävällä olevaan sänkyyn. Mennessäni sairaalaan olin melko rasvaton (178cm/73kg)". Näin miestä kasvatettiin kärsivällisyyteen. Toinen lamaantuu, joku muuttuu aggressiiviseksi ja toinen saattaa kieltää koko tilanteen. Nyt oli aika kerätä itsensä ja mennä kotiin odottamaan mitä tuleman piti", kertailee Tuomo kokemuksiaan. Selvä kuluma reunoilla. Vihdoin leikkaukseen Perjantaiaamuna kello seitsemän Tuomo asteli takaisin lähtöruutuun osasto seiskalle. Minut siirrettiin kapealle leikkauspöydälle ja sikiöasennossa ollessani selkääni asetettiin puudutuspiikki. Useimmat olivat tulleet lonkan tai polven tekonivelleikkaukseen. Osasto seitsemän on avara tila, johon mahtuu 17 potilasta. Odottelin leikkaukseen kutsua. Viikon kuluttua käynnistä olisin saanut peruutusajan, mutta nuha esti sillä kertaa toimenpiteen
Oltiinhan "samassa veneessä" matkaamassa kohti terveempää elämää. Suuri osa potilaista pääsi kotiin kuntoutumaan. Tästä oli hyvä aloittaa kuntoutuminen", kuvailee mies vuoden 2005 sairaalakäyntejään. Tuomolle annettiin kaksi pussia verta ja ihana lämpö alkoi virrata suonissa. Olin hankkinut sängyn jalkojen korokkeet ja virittänyt tietokoneeseen digitelevision. Sunnuntaina Tuomo sai käydä vessassa keppien avulla. Onneksi näin, sillä päivällä varmistui, että hemoglobiini oli romahtanut arvoon 79. Kipuja esiintyi etenkin kylkiasennossa. Kahvia en saanut pyynnöstäni huolimatta. Vuodesohva sai olla ensimmäisten viikkojen sänky. Langaton hiiri sekä näppäimistö mahdollistivat esimerkiksi tämän tarinan kirjoittamisen. Yöt nukuin suhteellisen hyvin. Ei ollut kipuja, mutta tunnin välein heräilin erilaisiin ääniin. Hän pääsi kokeilemaan kävelyä. "Viidenkympin huollot on tehty. "En saanut vielä syödäkseni, mutta kupin kahvia ryystin nautinnollisesti. Katselin ympärilleni ja totesin osastolla olevan porukkaa aivan riittävästi. Elämä alkoi voittaa. Aamupäivän hän kierteli keppien kanssa kanttiiniin asti ja harjoitteli portaissa kävelyä. Lauantaina Tuomolla oli edessään jännittävä päivä. Hän sanoi mielellään jäävänsä vielä vuorokaudeksi asiantunteviin käsiin. Joutuessaan makaamaan heikkona, toisten hoidettavana, oman kontrollin ulkopuolella, voi iskeä paniikki. Leikkaukseen oli kulunut parisen tuntia ja iltapäivällä olin jo osastolla paikalla numero kahdeksan". Sairaalaelämää Tuomo pääsi osastolle neljältä iltapäivällä. Ruoka maistui ja olo koheni. Onneksi korvatulpat vaimensivat sodan ääniä. Tunsin oloni jotakuinkin normaaliksi ilman pahoinvointia. Tämä loi hyvän tunnelman ennestään vieraiden ihmisten välille. "Olin kuin pikkulapsi, joka huomaa oppineensa uusia asioita elämässä. Tuomo otti tavoitteeksi kävellä mahdollisimman paljon. Ensimmäinen kävely-yritys päättyi nopeasti takaisin sänkyyn. Ensimmäinen yö meni selällään maaten ja kuulostellen. Kovakuntoinen mies oli heikentynyt siinä määrin, ettei kävelykierros onnistunut. Suun kautta tarjottiin tulehduskipulääkkeitä (Burana ja Panacod). Maanantaina mies teki parinsadan metrin kävelylenkkejä sairaalan pitkillä käytävillä. Maanantaina lääkärinkierroksella kysyttiin, halusiko Tuomo lähteä kotiin. Toki kipeä jalka oli jäykkä ja jonkin verran kipuja esiintyi reidessä. Sairaalaan tullessa lukema oli ollut 137. Ylimääräiset letkut poistettiin ja potilas oli vapaa. Osastolla potilaat ja hoitajat olivat huumorintajuisia. Saatoin jättää lauantaina toisen kyynärsauvan pois tarpeettomana. Tosin alakertani oli puuduksissa, mutta kipuja ei ollut. Voimistelin varovasti ohjeiden mukaan ja ensimmäisen viikon aikana kehitys oli lupaavaa. Invataksilla pääsin kotiin", muistelee Tuomo lähtöpäiväänsä sairaalasta. Vihdoin kotona "Kaikki oli valmista. Hieno pinnoite paikoillaan. Vuoden alussa tehty tyräleikkaus oli Tuomon mielestä hankalampi, koska silloin hän oli nukutuksessa ja vatsan alueen kivut ilmenivät aina ponnistaessa vielä kuukauden jälkeen leikkauksesta. Vaikeaa se oli, kun lihakset kipeässä jalassa olivat vielä jäykät. Tällöin tarvitaan oikeat ihmiset oikeaan aikaan tekemään oikeita asioita. Hän oli onnellinen pystyttyään kiertämään kymmenen metrin lenkin rollaattorin avulla. Särkylääkkeitä söin keskimäärin 3 Buranaa ja Panacodia päivässä. vat että haavan voi ommella kiinni. Viikonloppu oli hiljaista aikaa. Hän sai ravintoa tippapullon kautta ja kipupumppu annosteli puudutusainetta. Keskiviikosta lähtien hän teki päivittäin kaksi lenkkiä ulkona. Sinnikkäästi Tuomo halusi muutaman tunnin kuluttua uudelleen jalkeille. Tiistaina Tuomo oli valmis kotiutettavaksi. Hoitajat kävivät säännöllisesti mittaamassa pulssini ja katsomassa, että kaikki oli kunnossa. Itse nautin uusien ihmisten seurasta, vaikka ensimmäisenä yönä kumpikin vierustoverini kävivät omaa talvisotaansa nukkuessaan. Alkuvaiheista Tuomo kertoo näin: "Pyrin kulkemaan suorassa ja askeltamaan oikein. Viikonloppuna hitaat lenkit venyivät tunnin pituisiksi. Kipua ei tuntunut. Minun kohdalla tämä toteutui sairaalassa", sanoo Tuomo vakavana. Oma mediakeskus palveli hyvin ja saatoin hoidella s-postilla ja puhelimella jopa työasioita", kuvailee Tuomo toipumisympäristöään kotona. Seuraava muistikuva oli heräämöstä, jonne minut vietiin toipumaan. Suurin ilo oli seistä ensimmäisen kerran neljään vuoteen suorana peilin edessä. Kuitenkin Niveltieto 1 / 006
Yläkehoa pystyn harjoittelemaan jo suhteellisen normaalisti, koska jo ennen leikkausta opin varomaan lonkkaa kipujen ja liikerajoituksen vuoksi. Sai levätä ja tehdä asioita, joista pitää". Liiat kivut hidastavat toipumista. Liikeradat olivat palanneet kohtuullisen hyvin ja fysioterapeutti antoi henkilökohtaiset ohjeet venyttelyyn sekä lihasten vahvistamiseen. Täytyy käyttää se hyväksi. Liukuesteet hankin kenkiin ja kävelysauvat olivat mukana lenkeillä. Lääkäri totesi, että Tuomo on toipunut ripeästi. "Kohdallani huolellinen valmistautuminen liikunnallisesti ja ruokavalion noudattaminen ennen leikkausta auttoi toipumisessa. Tuntui tutulta ja jopa turvalliselta, kun kaikki kivut eivät olleet hävinneet. Voi sanoa, että olen saanut toipua nopeasti hyvään kuntoon, Tuomo aprikoi. - Tulenko ontumaan jatkuvasti. Oli nautinnollista opetella uudestaan kävelemään raikkaassa syyssäässä. Ensimmäinen kontrollikäynti sairaalassa oli viikon päästä kotiutumisesta, koska Tuomo osallistui lääketutkimukseen. Kahden viikon päästä leikkauksesta haavasta otettiin hakaset pois ja kyynärsauvat vaihtuivat kävelysauvoiksi. "Toki onnun vielä, mutta harjoitellen siitä pääsee. Leikkauksen jälkeen muutoksen parempaan huomaa selvästi, Lonkka ei vedä enää kulkiessa vinoksi, vaan ryhti on suora. Ohjelmassa oli 10 min. - Nyt teidän täytyy lopettaa se joksikin aikaa. Iltapäivällä kävelin neljä kilometriä toisen sauvan kanssa. Hän sanoi, että kipulääkkeitä kannattaa syödä alussa tarpeeksi. Kävelyä harrastin päivittäin mahdollisuuksien mukaan. Sen tarkoituksena oli tutkia tablettien tehokkuus verenohennuslääkkeenä, jolloin voitaisiin jättää pistokset pois. Tosin olen jo pari viikkoa ollut omatoiminen siinä määrin, että vaimo kielsi kaupassa käymisen, kun aloin raahata kuntosalireissun jälkeen kauppakassia kotiin", kertailee Tuomo alkuviikkojen kokemuksia. - Olen minä. tohtori kysyi tutkimusten lomassa. Toisaalta olen pyrkinyt myös lepäämään runsaasti, sillä liikunta antaa ärsykkeet ja lepo palauttaa voiman sekä liikkuvuuden. Tunsin joka päivä saavani lisää voimia ja reviirini liikkumisessa eteni nopeasti. On mukava ottaa silloin tällöin pienet "nokkaunet", kun väsyttää. Pääsy kuntosalille jumppaamaan ja autolla ajo oli tärkeää." kertoo Tuomo. Liikeradat ovat alkaneet palautumaan hyvin. Nyt on aikaa itselle. Mies oli lääkärissä näyttämässä loukkaantunutta jalkaansa. Pystyn kulkemaan jo vessaan ilman keppejä", hehkuttaa Tuomo iloisena kuusitoista päivää leikkauksen jälkeen. Jälkiseurantaa "Kolme viikkoa leikkauksesta ja kaikki on mennyt hyvin. Nyt on ohjelmassa lääkkeiden lopetus, kun kivut alkavat olla poissa. Uusi lonkka on joululahja, jota ei unohda, toteaa Tuomo lopuksi. Mies oli sairastunut ja joutui menemään lääkäriin. Vain silloin kun kävelette. Niveltieto 1 / 006. Päivittäin pistin itse verenohennuslääkkeen vatsapoimuihin. Kaikki lääkkeet jätin pois. Haava on parantunut ja sauna odottaa viikonloppuna", jatkaa mies kertomustaan. Kiitollisuus valtasi mielen tarpoessani kylänraittia eteenpäin, vaikka lenkkien pituus ei päätä huimannut. Tultuaan kotiin Tuomo käveli pari kilometriä kauniissa syyssäässä ja nautti koko sielullaan olostaan. Suuri ero on siinä, ettei enää lonkka kipeydy samalla tavalla kävelystä tai seisomisesta. Aluksi muutama sata metriä riitti. Hitaasti hyvä tuli tässäkin asiassa. Olinhan tottunut jo ennen leikkausta niihin. Kunto oli seuraava: Kävely ilman sauvoja onnistui hyvin, toki ontumista oli. "Viikon verran olen ajanut autolla. Samoin säännöllinen ruokarytmi ja riittävä uni ovat hyvästä. Mitään rajoituksia ei enää ole, mutta rajut urheilulajit ja tärähdyksiä tuottavat liikkeet eivät ole suotavia. Viikon jälkeen selviydyin arkiaskareissa omatoimisesti. Olen huomannut, että "Motion is lotion". odotin voimakkaampia särkyjä. - Ette. - Oletteko viettäneet viime aikoina normaalia elämää. Joulukuun puolessa välissä oli jälkitarkastus, jossa todettiin lonkan olevan jo hyvässä kunnossa. Monipuolinen liikunta on ollut ehdoton edellytys lihasten palautumiselle toimintakykyisiksi. Kuntosalilla kävin noin 4x/viikko monipuolisesti kaikkia kehon lihasryhmiä harjoitellen. Aamulla kävin punttisalilla. kuntopyöräilyä, jalan kyykistyksiä tuettuna, askelluksia taakse ja sivulle, sekä polven nostoja. Onneksi vaimo on ollut kotona. Suihkussa käyvin joka toinen päivä ja leikkaushaava suihkutettiin juoksevalla vedellä. Aivan kivuton lonkka ei vieläkään ole, eikä mielestäni pidäkään. Kuusi viikkoa leikkauksen jälkeen palasin soveltuvin osin töihin
(09) 4748 6928. Kipu - ja reumapoliklinikka Kuntoutus- ja apuvälinepoliklinikka Kuntoutus ORTONin vaativan kuntoutuksen palveluita ovat mm.: · Vaikeavammaisten tai vaikeahoitoisten henkilöiden yksilöllinen kuntoutusjakso 1-4 viikon jaksona · Toimintakykyä ja omatoimisuutta tukeva kuntoutus esim. Erikoislääkäreiden yksityisvastaanotot varattavissa puh.(09) 4748 6357. (09) 4748 7030. Kuntoutus ORTONin Ryhmä- ja yksilökuntoutuksen palveluja ovat: · Selkäkuntoutuskurssit / niskakurssit lievästi selkä- / niskaongelmaisille henkilöille · Elpymiskurssit, työssä tai muussa elämäntilanteessa uupuneille · Kivunhallintakurssit pitkään kivun kanssa eläneille henkilöille · Yksilökuntoutus Lisää informaatiota eri kuntoutusmuodoista saat Ryhmä- ja yksilökuntoutuksen osastosihteereiltä puh.(09) 4748 6500, (09) 4748 6701 tai vastuuhenkilöltä puh. leikkauksen jälkeen tai kotona selviytymisen tueksi toimintakyvyn heikentyessä iän myötä · Alaraaja-amputoidun kuntoutus välittömästi amputaation jälkeen tai myöhemmässä vaiheessa · Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssi verenvuototautipotilaille, lyhytkasvuisille sekä alaraajaamputoiduille henkilöille · Asumisharjoittelu nuorille moni- tai vaikeavammaisille ennen muuttamista omaan asuntoon sekä aikuisille, joiden kotona selviytyminen on vaikeutunut · Lyhytaikainen hoivapalvelu tai palveluasuminen omaishoitajien työn helpottamiseksi Vaativan kuntoutuksen osastolle pääsee Kelan, muun vakuutuslaitoksen, sairaanhoitopiirin tai terveyskeskuksen maksusitoumuksella tai itsemaksavana. Ota yhteys osastonsihteeriin puh. (09) 4748 2627, toimintaterapia puh. Tiesitkö, että ORTON-Invalidisäätiö auttaa tules- ja kipupotilaita? Kuntoutus ORTONin laajasta palveluvalikoimasta löytyy seuraavia palveluita: Fysio-ja toimintaterapeutin palveluja mm.: · Yksilöhoidot · Manuaalinen terapia (OMT, Maitland), harjoitteluterapia · Akupunktio, lymfaterapia, kontinenssiterapia · Sähkökipu, kylmä- ja lämpöhoidot · Toimintakyvyn arviointi ja harjoittaminen · Ergonominen ohjaus ja neuvonta · Yksilöllisten lastojen ja tukien valmistus · Apuvälineiden arviointi ja suunnittelu · Vesivoimistelu-, kuntosali- sekä rentoutusryhmät Ajanvaraus fysioterapia puh. TERVETULOA Kuntoutus ORTONiin! ORTON, Invalidisäätiö, Tenholantie 10, Helsinki Hyvä Niveltieto-lehden lukija: www.invalidisaatio.fi Niveltieto 1 / 006. (09) 4748 6865 tai osastonhoitajaan puh.(09) 4748 6791
Niveltieto 1 / 006
Auli Hackman, 045 1318 804 Pori Vapaaehtoiskeskus Liisa (Eteläpuisto 10) klo 17-19. 9.3.2006 6.4.2006 4.5.2006 Anja Karjalainen, 045 1318 803 Pääkaupunkiseutu Kampin palvelukeskuksen kerhohuone 3 (Salomonkatu 21 B) klo 17-19. 16.3.2006 20.4.2006 16.5.2006 Marja-Liisa Salminen, 045 1318 813 Marjo Suominen, 045 1318 809 6 Niveltieto 1 / 006. 14.3.2006 11.4.2006 9.5.2006 Seija Värtö, 045 1318 812 Paula Kosonen-Posti, 0500 705 957 Keski-Uusimaa KERTY:n tilat (Tuusulantie 40, Kerava) klo 18-20. 29.3.2006 26.4.2006 17.5.2006 Anna-Liisa Kemi, 045 131 8807 Riihimäki Nordean koulutustilat 16.30-18.30. 14.3.2006 11.4.2006 9.5.2006 Tuula Räikkönen, 045 1318 816 Tampere kirjastotalo Metson luentosali 1 (toinen kerros) kello 17. 13.3.2006 24.4.2006 15.5.2006 Pirkko Päkki, 045 1318 808 klo Järvenpää Palvelutalo Kirkkopihan ruokala (Yhteiskouluntie 8) klo 15. 14.3.2006 11.4.2006 16.5.2006 Jaana Uusi-Kokko, 045 131 8811 Turun seutu Happy House (Ursininkatu 11) klo 18-20. 22.3.2006 19.4.2006 17.5.2006 Tuula Kuronen, 045 1318 814 Rauman seutu Tulestupa (Isokatu 21, Rauma) klo 18-20. NIVELPIIRIT Nivelpiirien kevätkauden ohjelma Jyväskylä Keski-Suomen Tules-keskus (Kilpisenkatu 18) klo 18-20. 23.3.2006 27.4.2006 18.5.2006 Riitta Hukkanen, 045 1318 806 KirkkonummiSiuntio Kirkkonummen Palvelukeskus (Rajakuja 3) klo 12-14. Seuraa ilmoittelua paikallislehdissä, kevään kokoontumisia ei ole vielä päätetty. 5.4.2006 3.5.2006 Eija Tiainen, 045 1318 810 Saimaa Kultakaari (Urheilukatu 5, Lappeenranta) klo 18-20. 7.3.2006 18.4.2006 16.5.2006 Leena Koivu, 045 1318 805 Salon seutu Paukkulakoti (Salaistentie 1) klo 17-19. 21.3.2006 18.4.2006 16.5.2006 Seija Pekkala, 045 1318 815 Tarja Perkiö, 050 572 0707 Oulu Keskusta-Nuottasaaren asukastupa (Isokatu 82) klo 18
Tervetuloa mukaan toimintaamme! Uusi allasryhmäkin tulossa viimeistään syksyllä!! Soittelethan: Anneli Rautiainen 044 017 0745, Marja-Liisa Salminen (02) 258 1621 ja 045 131 8813, Marjo Suominen 045 131 8809 Niveltieto 1 / 006. Myös avustuksia haettaessa jäsenmäärä merkitsee. kolmannen sektorin palvelujen tuottajia, teemme sellaista työtä, johon julkinen terveydenhuoltomme voimavarat eivät tunnu vielä riittävän. Edustamme tärkeitä ns. Mukavia kiitoksia on tullut myös alueemme ortopedeiltä sähköposteilla. Terveisemme Turusta! Aktiivinen toimintamme jatkuu Turussa. Mukaan toimikuntiin pääsevät kaikki halukkaat. Turussa on siis todella vireästi toimiva yhdistys ja olemme syystäkin tyytyväisiä itseemme. Mitä suurempi on jäsenmäärämme, sitä paremmin saamme äänemme kuuluviin päättäjille. Tämä raha jää kokonaan alueemme toimintaan. Kehitämme erilaisia toimikuntia yhdistyksen sisällä. Suurin haasteemme on saada yhteys kaikkiin nivelongelmaisiin täällä. Kurssi tuli "valitettavasti" heti täyteen, joten painonhallintaryhmille on siis tarvetta jatkossakin. Positiivinen palaute auttaa jaksamaan uusien kurssien vetämisessä! Olemme olleet huolissamme siitä, että miehet ovat niin pieni vähemmistö joukossamme. Toimialueemme on "vain" Länsi-Suomi, kotipaikkana Turku. Suomen Nivelyhdistyksen jäsenmaksulla (12 vuonna 2006) saat lisäksi mm. Mikä onkaan tärkeämpää kuin "tulla ulos kolostaan" ja tavata muita nivelongelmaisia! Turun alueella toimivat endoproteesihoitajat ovat tukeneet toimintaamme ahkerasti. Heidän avullaan olemme saaneet tutkittuun tietoon perustuvaa ohjausta mm. Mukavaa kun voimme jakaa tehtäviä, niin ei taakka rasita niveliämme. Toinen yhteistyökumppanimme on ollut Turun ammattikorkeakoulu. Siksi perustimme miesten toivomuksesta miehille oman allasjumpan. Uskaltaisimme jopa sanoa, että ottakaapa oppia! Turun Seudun Nivelyhdistyksen jäseneksi voit ilmoittautua paikalla tilaisuuksissamme tai maksamalla jäsenmaksun 7 (vuodelle 2006) suoraan Liedon Säästöpankin tilille 4309152165406. Heidän kanssaan olemme järjestäneet kävelykouluja ja toivomme yhteistyön jatkuvan tulevaisuudessakin. Yhdistyksestämme löytyy jokaiselle halukkaalle varmasti oma paikka. Toimintaan mukaan uskaltautuneet miehet ovat olleet varsin tyytyväisiä, joten tervetuloa uudetkin joukolla mukaan ideoidaan toiminta sellaiseksi, kuin te haluatte! Painonhallintaryhmämme jatkuu edelleen uuden vetäjän avulla. Kursseilla olleet ovat kiitelleet saamastaan tiedosta, saimme jopa joulukortteja kiitoksena. Pyrimme muutenkin järjestämään toimintaa nimenomaan jäsenistön toiveiden mukaiseksi. Lopullinen päätös tapahtui linjurissa matkalla Suomen Nivelyhdistyksen syyskokouksesta - ja linjurissa oli tunnelmaa. Turun Seudun Nivelyhdistyksen ensimmäisessä syyskokouksessa saimme iloksemme nähdä, että kaikille paikoille oli enemmän halukkuutta mitä sääntömme antavat myöden. Niveltiedon neljän tuhdin numeron lisäksi haluamasi oppaat, ohjeet ja artikkelit yli 70 erilaisen valikoimasta. Kevään kävelykouluhan täyttyi myös "valitettavasti" heti. Kaikki valitut ovat olleet jo pitkään toiminnassa mukana, joten tietoa nivelasioista on kertynyt. Rahastonhoitajaksi kutsuttiin Marja Päivärinta. Ensitietokursseja Turussa ollut jo kaksi ja nyt on tulossa taas uusi. Molemmat jäsenmaksut maksetaan toistaiseksi erillisillä laskuilla. Hommia riittää: kahvinkeitosta toimikuntien kautta kuukausittaisiin Nivelpiiri-iltoihin. Puheenjohtajaksi valittiin Anneli Rautiainen ja hallitukseen Leila Aarnio, Maija Heikkilä, Tarja Kangaskorte, Anita Laatta, Sirkku Pohjanpalo, Sirkka Ruohonen (sihteeri), Marja-Liisa Salminen (tiedottaja), Marjo Suominen, Teija Tiusanen (varapuheenjohtaja) ja Markku Varnila. Ryhmissämme käy viikoittain yli 100 kuntoutujaa! Toimintamme vaatii myös varoja, siksi monien virallistenkin tahojen kehotuksesta olemme rekisteröityneet viralliseksi yhdistykseksi. Ja arvatkaapa olivatko miehet tyytyväisiä löytäessään nivelystävällisen allasjumpan. Ensimmäisellä kerralla oli paikalla vain kaksi, mutta Turun Sanomien ja TurkuTV:n tehtyä jutun, altaalla oli seuraavilla kerroilla jo liki 20 henkeä. Aktiivisimmat tulivat jopa kaksi kertaa viikossa altaalle ja painonhallintakurssillekin tuli ilmoittautumisia. leikkaukseen meneville jäsenillemme
Mitä ihmettä teen nyt. Kyllä. Ensinnäkin minun täytyy päästä lomalla välimerelle, sitten alpeille ja sitten minun täytyy kuulemma saada uusi talvitakki. Yhdistys netissä Yhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://www. - yhdistyksen tiedot ja tietoa toiminnastamme (Yhdistysja Toiminta-napit) - tietoa ja ohjeita nivelrikkoon ja tekoniveliin (Ohjeita) - tilattavia ja ladattavia oppaita ja artikkeleita (Ohjeita - Aineistot) - linkin keskusteluryhmiin (Keskustelu) - linkkejä muihin sivustoihin ja kumppaniemme sivuille (Linkit) - tuoreimmat nivelalan poimitut uutiset (Uutiset) Yksi suosituimmista palveluista on ollut "virtuaalinen vertaistukiryhmä" Nivelklubi. - Miksei hän koskaan vastaa kysymyksiini. Mies poti polvivaivaa, ja meni lääkäriin. Sivumme ovat tulleet jatkuvasti suositummaksi sitä mukaa, kun niille ollaan saatu uutta aineistoa. Mies: "Ennen vai jälkeen postinkannon ?" Kääritkö itse savukkeesi. Niitä voit lähettää osoitteella jyrki.laakso@niveltieto.net. tiedon siitä, milloin kirjoittamaasi viestiin on vastattu. Samalla kun lääkäri pisti piikin mieheltä pääsi pieru, Antti ei tuosta häkeltynyt vaan totesi, taisi mennä rustoon kuin noin rusahti. Lääkäri on määrännyt liikuntaa. Nettisivuillemme tehtiin viime vuonna pitkälti yli 100.000 vierailua, sivuja katsottiin yhteensä liki puoli miljoonaa kertaa! Tänä vuonna tahti on jatkunut entistäkin kiivaampana. Nivelklubilla voit keskustella vertaistesi kanssa sekä etsiä aiemmista keskusteluista haluamiasi aiheita. Nivelklubin löydät sivuiltamme kohdasta Keskustelu Nivelklubi. Liittymällä saat mm. Teidän on käveltävä tunnin verran joka päivä". Hauskoja surffaushetkiä! Jyrki Laakso webmaster Lääkäri naispotilaalleen: Muistakaa sitten: kylvette säännöllisesti, oleskelette paljon raittiissa ilmassa ja pukeudutte lämpimästi. - Kyllä, lääkäri määräsi minulle liikuntaa. Oletko hankkinut itsellesi keinutuolin. Lääkäri tutki vaivan ja totesi tämä tarvitse piikin. Lääkäri miehelle: "Tarvitsette liikuntaa. Voit liittyä klubin jäseneksi tai lukea ja kirjoittaa liittymättäkin. Potilas valitti sairaanhoitajalle lääkärin käytöksestä. - Pistä silmät kiinni. Niveltieto.netistä löydät mm. niveltieto.net Pyrin jatkuvasti kehittämään sivuja entistä palvelevimmiksi, siksi toivotan tervetulleeksi kaikki ideat ja toiveet sivuihin liittyen. - Hän ei ole vastaava lääkäri. Niveltieto 1 / 006. Nainen illalla miehelleen: Lääkäri käski olla hyvin varovainen. - Lääkärini on kieltänyt minua kurkistamastakaan lasiin
Paitoja on kolmea väriä ja kokoa. Niveltieto-paidat ovat laadukkaita ja kestäviä Fruit of the Loom -paitoja. Tilaa itsellesi tai lahjaksi ystävälle. Niveltieto 1 / 006. Löydät uutta iloa ja tehoa liikkumiseen. Opit valitsemaan herkullista ja sydänystävällistä ruokaa. Niissä on V-kaula-aukko ja selässä teksti "www.niveltieto.net". Voit tilata koko nipun yhtä korttia tai lajitelman, jossa on kaikkia kolmea korttia. Tilaa iloksesi tai lahjaksi ystävälle! Hyvä Terveys -lehden lukijana saat tutkitun tiedon lisäksi ohjeita ja neuvoja, kuinka voit elää terveemmin. Nivelyhdistyksen jäsenenä saat lehden huippuedullisesti 50% alennuksella! Nivelyhdistyksen kortteja on nyt kolme erilaista: taiteilijoidemme Seija Värtön maalama lummekortti ja kaksi Erja Natusen maalaamaa Niveltiedon kansikuvaa
Nivelyhdistys maksaa postimaksun. 0 Niveltieto 1 / 006. Irrota sivu, taita ja pudota postilaatikkoon
Jaettava materiaalimme Niveltieto 1 / 006 1
Suomen Nivelyhdistyksen jäsenenä saat mm. · · · · · · neljä Niveltieto-lehteä vuodessa potilasoppaita ja artikkeleita tietoa ja neuvontaa neuvontapuhelimien palvelut tuettuja lomia ja kursseja alennuksia kumppaneiltamme: - 10% Dexa-luuntiheysmittauksesta (Orton Helsinki) - 10% ortopedisista töistä Kinaporin Suutarilta (Helsinki) - 20% Ea-terveydenhoitomyymälästä (Turku) - 50% Hyvä Terveys -lehden vuosikerrasta Neuvontapuhelimien päivystysajat: Terveydenhuollon ammattilainen tiistaisin klo 10 - 12 numerossa 045 131 8801 torstaisin klo 18 - 20 numerossa 045 131 8802 Sosiaalihuollon ammattilainen tiistaisin klo 18 - 19.30 numerossa 045 131 8803 Puhelu maksaa normaalin matkapuhelinmaksun. Soita, kun mieltäsi askarruttaa jokin asia, johon et ole saanut selkeää vastausta hoitohenkilökunnalta tai sosiaalitoimesta! Jäsenhankintakilpailu Suosittu jäsenhankintakilpailumme jatkuu. Lehden teemana ovat luontaistuotteet ja vaihtoehtohoidot. Pyydä liittyvää jäsentä merkitsemään liittymislomakkeelle sinut suosittelijaksi, rekisteröimme automaattisesti sinut kilpailuun mukaan. Seuraava Niveltieto Seuraava Niveltieto ilmestyy 29.5.2006. Eniten jäsenmaksunsa maksaneita jäseniä vuoden aikana hankkinut voittaa Uuden Lääkärikirjan, yli 1300-sivuisen joka kodin tietojärkäleen. Toiseksi eniten uusia jäseniä kerännyt saa terveysalan lehden vuosikerran. Voit lähettää juttuideoita ja toiveita lehden sisällöstä sähköpostilla osoitteeseen jyrki.laakso@niveltieto.net tai soittaa numeroon (09) 2712312. Niveltieto 1 / 006