Niveltieto 1/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NIVELTIETO 1 2013 Rustokorjaus biomateriaaleilla Milloin kirurgiasta on hyötyä? Liikettä nivelrikkoisiin polviin Lumikenkäilyä nivelille ja paljon muuta... 6 414886 777736 13001 677773-1301 PAL.VKO 2013 -16 Irtonumero 6.90
1/2013 Pääkirjoitus: Nivelrikko-oppaan tuottaminen käynnistyy Suomen Nivelyhdistyksen hallitus ja toimihenkilöt 2013 Biomateriaalit nivelrustovaurioiden hoidossa Ohjausta tekonivelleikkauksiin tehostettava Milloin kirurgiasta on hyötyä? Konttisen kynästä: Tuberkuloosi iskee myös niveliin Lomat ja nivelkurssit 2013 Liikettä kipeille nivelille -kurssi Nivelloma Teneriffalla Lumikenkäily Liikuntaresepti: Liikuntaa nivelrikkoisille polville Syrjäytymisen taustalla voi olla myös fyysinen sairaus Lukijoilta: Fysikaalisessa hoidossa Taiwanilla Räätälöidyt pohjalliset Lääkärit vastaavat Uutisia Vinkkeli: Tuunaajille töitä Piinapenkissä Marja Eronen Ristikko Matti-Katti Jäsenalennukset Jäsenille jaettavat materiaalit Myytävät tuotteet Neuvontanumerot Niveltieto 1/2013 Irtonumero 6,90 euroa Vuosikerta 26 euroa Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät 2013 1/2013 ilmestyi 22.2. 2/2013 ilmestyy 24.5. 3/2013 ilmestyy 23.8. 4/2013 ilmestyy 22.11. Toimittajat Jyrki Laakso, päätoimittaja Katri Kovasiipi Muu toimituskunta Esko Kaartinen ja Liisa Vatanen Paino Scanweb, Kouvola Painos 13 000 kappaletta Kansikuva Nivellomalaiset Teneriffan tammikuisessa lämmössä 4 5 6 10 14 18 22 25 26 28 30 32 34 37 38 40 41 42 43 44 45 46 48 52 SISÄLLYSLUETTELO NIVELTIETO Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys PL 1328, 00101 Helsinki puh. (09) 27 123 12 toimisto@niveltieto.net ISSN 1459-2568 Aikakauslehtien liiton jäsen RAY tukee Suomen Nivelyhdistyksen tiedotusta ja toiminnan kehittämistä Niveltieto 1 / 2013 3
Nykyisin terveydenhuoltolakiin sisältyy julkisen terveydenhuollon neuvontapalveluvelvoite, jolloin tämä tuottamamme opas epäilemättä tarjoaa myös ko. Erityisen suurta tiedon tarve on polven ja lonkan nivelrikon ennaltaehkäisyn sekä hoidon osalta. Projektimme hyvin oleellinen osa on se, että nuo painetut oppaat jaetaan mahdollisimman laajasti koko maan terveydenhuollon toimipaikkoihin. Nivelrikko-oppaan tietosisältö on hyödyksi hyvin monitahoisesti. ei tässä oman projektimme kohdalla sentään ole kyse. Lähinnä lääketehtaiden tuella toimitettuja suppeahkoja nivelrikkovihkosia on ilmaistuotteina jaettu potilaille useampinakin eri versioina, ja näiden ohjevihkosten ansiot on ehdottomasti tunnustettava. Lukuisissa terveydenhuollon eri yksiköissä on ilmeinen tarve tällaiselle ehdottoman puolueettomalle, Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin julkistamiin Käypä hoito -suosituksiin pohjaavalle informaatiolle. ja meidän kohdallamme tietysti juuri nivelrikkoa sairastaville kansalaisille! Kirjoitettua nivelrikkotietoutta on eri muodoissa ollut käytettävissä toki aikaisemminkin, joten aivan ?ruudin keksimisestä. Niinpä noin vuoden ajan kestävän uurastuksen jälkeen voimme täydellä syyllä odotella sellaista lopputuotetta, joka mainiolla tavalla palvelee yhdistyksellemme niin kovin tärkeää tiedonjakotavoitetta! Raha-automaattiyhdistyksen suoma tuki mahdollistaa viime kädessä tämän merkityksellisen projektin käynnistämisen sekä loppuunsaattamisen, ja tästä avusta lankeaakin RAY:lle erityisen suuri kiitos! Esko Kaartinen puheenjohtaja. Tähän tarpeeseen vastaamaan haimme ja saimme Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta projektiin, jolla tuotetaan suomen- ja ruotsinkieliset, yleiskäyttöiset nivelrikko-oppaat sekä vastaavan tietosisällön omaavat nettisivut. Tätä uutta opasta voidaan jakaa maksutta kaikille tietoa tarvitseville terveydenhuollon toimintayksiköille. Olemme saaneet valjastetuksi opasprojektiimme kokeneen projektien vetäjän Arja Hakalan ja kokeneen toimittajan, em. Kirja käsittelee nivelrikon lisäksi myös tekonivelleikkausta ja siitä kuntoutumista, lisäksi kirjassa puhuvat leikkauksen kokeneet. PÄÄKIRJOITUS Nivelrikko-oppaan tuottaminen käynnistyy vihdoinkin! Sisällöllisesti oikean ja silti helposti omaksuttavan tiedon jakaminen ja saaminen on erityisen tärkeää monen sairausryhmän kohdalla niiden hoitoprosessien menestyksellisen toteuttamisen kannalta! Oikeaa tietoa välittämällä voimme varsin monipuolisesti ja joskus hyvin ratkaisevastikin edistää kohderyhmän tilannetta kamppailussa oman sairauden kanssa pärjäämisessä. Nivelrikko on tästä tiedon jakamisen hyödyllisyydestä aivan erinomainen sairausesimerkki! Siksi meiltä on monilta eri tahoilta sekä itse sairastavien että alan ammattilaisten parista kysytty painettua, hyvää opasta nivelrikon hoitoon. Sen rinnalle kaivataan tiivistä tietopakettia nimenomaan nivelrikosta. Tuula Vainikaisen, sekä suuresti arvostetut Käypä hoito -asiantuntijat ja yhteistyötahot. Näiden henkilökohtaisten hyötyvaikutuksien lisäksi tiedetään positiivisia heijastevaikutuksia tulevan kosolti myös sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. 4 Niveltieto 1 / 2013 Emme siis puhu lainkaan vähämerkityksellisestä asiasta, kun painotamme asiallisen sairaustiedon riittävän jakamisen tärkeyttä väestöllemme . neuvonnasta huolehtivalle henkilöstölle oivallisen työkalun heidän tärkeään toimintaansa. Käytännön tasolla hyödyllisen ajantasaisen tiedon sisäistäminen ja ohjeistuksen tunnollinen toteuttaminen tuottaa aivan tutkimuspohjaisestikin konkreettista plussaa nivelrikkoa sairastaville potilaille. Valitettavasti on niiden tuottamisinto viime vuosina kuitenkin syystä tai toisesta selvästi hiipunut. Muutama vuosi sitten ilmestyi Tuula Vainikaisen kirjoittama Nivelkirja, jonka sisältö on aivan erinomainen
Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Palveluasiamies Loma- ja liikuntavastaava Kuntoutus ja potilasvahingot Eira Mäkitalo, Sastamala 050 5252 256 Tarja Tauriainen, Hyvinkää 050 5252 123 Sirpa Teikari, Pornainen 0400 963 736 Varajäsen Varajäsen Esko Kaartinen, Helsinki 040 551 5519 Eero Oikarinen, Salo 0400 720 521 Anja Karjalainen, Kerava 050 5252 097 Leena Jauhiainen, Kiuruvesi 050 5252 168 Tukihenkilö Pekka Lind, Pori 050 5252 301 Raija Malmivaara, Jyväskylä 050 5252 025 Heikki Multaharju, Helsinki 050 528 8791 Milka Virolainen, Forssa 050 5252 121 Muita toimihenkilöitä Toiminnanjohtaja Tiedottaja Jäsenasiat Aluekoordinaattori Aluekoordinaattori Rauni Janhunen, Kuvansi 050 5252 059 Aluekoordinaattori (1.4. alk) Mirja Kaartinen, Uurainen 050 5252 078 Tukihenkilö Sosiaaliturvan asiantuntija NIVELYHDISTYKSEN TOIMIHENKILÖT 2013 Suomen Nivelyhdistys ry:n hallitus 2013 Lomavastaava Jyrki Laakso, Loviisa 044 5544 555 Katri Kovasiipi, Tampere 050 5252 019 Anna-Liisa Kemi, Oulu 050 5252 080 Maija Karjalainen, Helsinki 050 548 2972 Marja Eronen, Helsinki 050 5252 244 Kaikkien yhdistyksen toimijoiden sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@niveltieto.net. Liisa Vatanen, Loviisa 09 27 123 12 Arto Hyvönen, Kiuruvesi 040 581 6155 Projektipäällikkö Arja Hakala, Oulu 050 5252 143 Suomen Nivelyhdistys ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen kevätkokoukseen 13.4.2013 klo 14.30 Framin auditorioon (Tiedekatu 2, Seinäjoki) Kokouksessa käsitellään vuoden 2012 vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus Ennen kokousta klo 12.00 alkaen samassa paikassa puheenjohtaja Esko Kaartisen avoin yleisöluento nivelrikosta Niveltieto 1 / 2013 5
Juuri tätä tutkittiin, kun ihmisen korvan muotoista biomateriaalia ja rustosoluja kasvatettiin hiiren selkänahan alla. Kyseessä oli koe, jossa ihmisen korvalehden muotoinen biomateriaali oli täytetty rustosoluilla ja siirretty kasvamaan hiiren selkään. Muutamia biomateriaaleja on jo kliinisessä käytössä ulkomailla, mutta menetelmät kaipaavat vielä kehittämistä. 1990-luvun lopulla maailmaa kohahdutti hiiren valokuva, joka esitteli amerikkalaistutkijoiden aikaansaannosta: ihmisen korvalehteä kasvatettuna hiiren selkänahan alla. Tässä korjausmenetelmässä vaurioalueen suojaksi kiinnitetään biomateriaalista rakennettu läppä, jonka alle. Eräs vaihtoehto näiden lisäksi voisi olla ihmisen oman kehon käyttäminen kasvuympäristönä bioreaktorin sijaan, jolloin korjauskudos kasvatettaisiin esimerkiksi ihmisen ihon alla ja siirrettäisiin sen jälkeen vaurioalueelle. Voidaanko biomateriaalien avulla rakentaa halutun muotoisia korjauspaloja ihmiskehoon vaurioituneiden tilalle? Itä-Suomen yliopistossa on usean vuoden ajan tutkittu erilaisia biomateriaaleja ja niiden käyttöä rustovaurioiden hoidossa ja nivelrikon ehkäisyssä. Idea ei ole ihan tuulesta temmattu, sillä ainakin ihmisen leukaluu on todistettavasti onnistuttu kasvattamaan potilaan selkälihaksen sisällä ja onnistuneesti siirretty paikoilleen. Biomateriaalit antavat korjauskudokselle tukea Rustosolusiirteen käytöllä on saatu melko hyviä korjaustuloksia nivelrustovaurioiden hoidossa. Uuden kudoksen kasvattamiseen voidaan käyttää erilaisia strategioita: potilaalta eristetyt solut ja biomateriaali voidaan siirtää suoraan kasvamaan vaurioalueelle, kuten tehdään rustosolusiirre korjausleikkauksessa, tai sitten soluja ja biomateriaalia on mahdollista kasvattaa elimistön olosuhteita jäljittelevissä soluviljelyolosuhteissa tai eräänlaisissa bioreaktoreissa ennen siirtoa korjattavaan kohtaan. Kudoksen kasvattaminen bioreaktorissa on huomattavasti vaativampi tapa, ja käytännön sovelluksia tämän menetelmän käytöstä rustokorjauksissa ei juuri ole. Viime vuoden joulukuussa valmistunut väitöskirjatyö ?Ihmisen rekombinantti tyypin II kollageenin käyttö rustovaurioiden kudosteknologiassa. Tämä tutkijansa mukaan Vacanti-hiireksi nimetty eläin sai aikaan melkoista keskustelua, mutta mitä tekemistä sillä on nivelrustovaurioiden hoidon kanssa. Menetelmissä hyödynnetään ihmisen soluja ja biomateriaaleja uuden kudoksen kasvattamiseen vaurioituneen tilalle. Nivelrikon syntymekanismia ei vielä tunneta tarkasti, mutta osatekijöitä on todennäköisesti useita. Kaavakuva ihmisen polvinivelen rakenteesta. tarjota rustosoluille tukiverkosto, jossa ne voivat kasvaa ja muodostaa uutta rustokudosta. tarjoaa uutta tietoa nivelrustovaurioiden hoidosta ja kartoittaa suomalaisen kehittelyn tuloksena syntyneen rekombinantti-kollageenivalmisteen käyttösovelluksia. Nivelrustovauriot voivat johtaa nivelrikkoon Valitettava tosiasia on, että vaurioitunut nivelrusto korjaantuu puutteellisesti tai korjaavaa kudosta ei muodostu lainkaan. Nivelkalvo erittää myös nivelnestettä, joka ravitsee rustosoluja ja liukastuttaa nivelpinnat. Uusia rustonkorjausmenetelmiä tutkittavina Kudosteknologiset menetelmät ovat viime aikoina olleet laajan kiinnostuksen kohteena. Nivelrusto peittää reisiluun, sääriluun ja polvilumpion sisäpintoja. Nämä rakenteet jäävät nivelkalvon muodostaman nivelpussin sisälle eli nivelonteloon. Näiden materiaalien tehtävänä on mm. Pahimmassa tapauksessa vamman tai liiallisen kuormituksen seurauksena vaurioitunut nivelen rustopinta aiheuttaa myös nivelen muihin rakenteisiin, kuten nivelkalvoon, rustonalaiseen luuhun ja nivelnesteeseen, ulottuvan häiriötilan eli nivelrikon. 6 Niveltieto 1 / 2013 Nivelrikko voi kehittyä myös ilman vauriota, mutta molemmissa tapauksissa oireet ovat samankaltaiset. BIOMATERIAALIT NIVELRUSTOVAURIOIDEN HOIDOSSA Kudosteknologia ja biomateriaalit nivelrustovaurioiden hoidossa Biomateriaalien avulla pyritään avustamaan rustovaurioiden korjausta
siirrostetaan potilaan omia, aiemmin eristettyjä rustosoluja. Jos koko vaurioalue täytettäisiin kokonaan esimerkiksi geelimäisellä biomateriaalilla, johon on istutettu rustosoluja, sen avulla saataisiin vaurion parempi täyttöaste ja enemmän mekaanista tukea korjauskudokselle. Erilaisia biomateriaaleja tutkitaan jatkuvasti. Näistä käyttökelpoisimmaksi osoittautui geelimäinen muoto. jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 1 / 2013 7. Geelimäisen biomateriaalin avulla voidaan parantaa vaurion täyttöastetta ja kenties tarjota soluille rakenteellista tukea. Kollageenigeeli nivelrustovaurioiden hoidossa ALIT NIVELRUSTOVAURIOIDEN HOIDOSSA Potilaalta eristettyjä tai mahdollisesti luovuttajalta saatuja soluja kasvatetaan soluviljelyolosuhteissa. Niiden käyttöä on tutkittu jo aikaisemmin, mutta käytetty kollageeni on ollut eläinperäistä. Tässä tutkimustyössä rhCII-kollageenivalmistetta käytettiin monin eri tavoin: kalvomaisena päällysteenä selluloosan pinnalla, sienimäisenä rakenteena sekä geelimäisenä rakenteena. Näitä on käytetty eri tavoin, esimerkiksi geelimäisinä, sienimäisinä tai kalvomaisina rakenteina. Tutkimuksen kohteena on mm. Tähän mennessä ainakin kalvomaista kollageenimateriaalia ja verkkomaista hyaluronaanimateriaalia on kliinisessä käytössä, mutta niiden toimivuudesta odotetaan vielä pidemmän aikavälin näyttöä. Rustokudoksen vaurioituessa kudoksen kollageenisäikeistö vahingoittuu ja ruston toiminta heikkenee. erilaisia luonnosta peräisin olevia materiaaleja, kuten hyaluronaania ja kollageenia. Biomateriaalia ja soluja voidaan myös esikasvattaa (B) tai käyttää pelkkää biomateriaalia vaurion korjauksessa (C). Kollageenipohjaiset biomateriaalit nivelrustovaurioiden hoidossa ovat houkutteleva vaihtoehto, koska kollageenia on luonnostaan runsaasti nivelrustossa. Solusiirteen avulla pyritään korjaamaan tilannetta siirtämällä potilaan omia rustosoluja täyttämään vauriokohta ja kasvattamaan uutta rustokudosta. Tämän jälkeen on mahdollista siirrostaa solut biomateriaaliin, joka asetetaan kasvamaan potilaan vauriokohtaan (A). Hertta Pulkkisen Itä-Suomen yliopistossa tutkima kollageenivalmiste oli valmistettu siirtämällä ihmisen tyypin II kollageenia vastaava geeni hiivasoluihin. Viljelytankissa kasvatettavat hiivasolut tuottavat geenimuuntelun jälkeen ihmisen tyypin II eli rhCIIkollageenia, joka voidaan eristää ja puhdistaa myöhempää käyttöä varten. Kuopioon sijoittuneessa tutkimusryhmässä tutkittiin ihmisenkaltaisen kollageenimateriaalin käyttöä rustosolujen tukimateriaalina
Alarivin histologiset kuvat osoittavat, että rhCII-materiaalissa kasvatetut rustosolut tuottivat soluväliainetta, eli ne alkoivat kasvattaa uutta rustokudosta. Sillä ei auta, vaikka rustovauriota yritettäisiin korjata hienolla, bioreaktorissa kasvatetulla nivelrustosiirteellä, jos vaurioituneessa nivelessä on jo käynnistynyt rustosolujen ylläpitämä, hajottavien entsyymien ja kenties erilaisten tulehdustekijöiden eritys, jotka mitätöivät tai ainakin heikentävät kaikkia korjausyrityksiä. Jonkin verran apua onkin saatu erilaisten tulehdusta hillitsevien antioksidanttien käytöstä, ja näiden käyttöä on hyödyllistä tutkia myös jatkossa. Ylärivin valokuvissa näkyy keinoruston asteittainen kehitys eri tutkimuksien aikana. Lopuksi rhCII-geelin soveltuvuutta nivelrustovaurioiden hoitoon testattiin kaniinimallissa, jossa kaniinin omia rustosoluja ja rhCII-geelejä käytettiin nivelrustovaurion korjaukseen ja korjaustuloksia verrattiin korjaamattomiin vaurioihin. Tulokset osoittivat, että rhCIIkollageenigeelin avulla korjattu vaurio oli paremmin täyttynyt ja sen toiminnalliset ominaisuudet olivat palautuneet vertailuryhmää paremmin normaalitasolle. RhCII-korjauskudoksessa havaittiin runsaasti solujen tuottamaa soluväliainetta ja rustokudoksen uudiskasvua. Myös rhCII-biomateriaalin jatkokehitystä ja tutkimusta myös nivelrustovaurioiden hoitosovellukseksi on tämän pohjalta kannattavaa jatkaa. Kuvassa D on kanin polvinivel, jossa keskellä näkyy vaaleampana rhCII-geelin avulla korjattu rustovaurio. Näiden ongelmien ei siis voida katsoa aiheutuvan käytetystä korjausmateriaalista, vaan jostain muusta, ruston omaan korjausprosessiin liittyvästä reaktiosta, joka saa aikaan laadultaan toisarvoista korjauskudosta ja kenties on osaltaan syyllisenä myös nivelrikon kehittymiselle. Tulevaisuudessa onkin tärkeää tutkia vielä tarkemmin ruston omaa korjausmekanismia sekä niitä syitä, jotka johtavat korjauskudoksen tuhoutumiseen. Siirre kehittyi nivelrustomaiseksi kudokseksi kuuden viikon kasvatuksen aikana. Korjauskudoksista löytyi kuitenkin myös säikeistä rakennetta, joka on epätyypillistä normaalille nivelrustolle ja osoituksena, että korjaus ei ollut on- 8 Niveltieto 1 / 2013 nistunut odotusten mukaisesti. RhCII-geelimateriaali oli kiinnittynyt vauriokohtaan hyvin alapinnastaan, mutta reunaosien kiinnittymisessä oli puutteita. Tulevaisuuden haasteita RhCII-kollageenimateriaalin käyttö nivelrustovaurioiden parantamiseksi eläinmallissa toi esiin samat ongelmakohdat, jotka ovat esillä muissakin rustonkorjausmenetelmissä: pintakudoksen säikeisyys ja korjauskudoksen huono kiinnittymiskyky viereiseen, ehjään kudokseen. RhCII-geelin käyttö paransi rustovaurioiden täyttöastetta verrattuna tyhjiksi jätettyihin vaurioihin. Kuvan C valkoinen rustopala muistuttaa suuresti aitoa nivelrustoa. Uusien menetelmien tutkiminen vie kuitenkin aina aikansa, ja haittavaikutusten välttämiseksi uudet rustonkorjausmenetelmät ja materiaalit on syytä tutkia perusteellisesti ennen kliinisiä sovelluksia. Lis Ka O J P V D T Hertta Pulkkinen filosofian tohtori J K. RhCII-geeleihin istutettuja rustosoluja viljeltiin ensin menestyksekkäästi soluviljelyolosuhteissa, jolloin solujen havaittiin tuottavan soluväliainetta. Seuraavaksi rhCII-geelejä siirrettiin kasvamaan hiiren ihon alle. Mitä tummempi kuva on, sitä enemmän väliainetta on muodostettu ja sitä paremmin kudos täyttäisi vauriokohdan. Pulkkisen väitöstyössä nivelrustoa kasvatettiin yhdistämällä eristettyjä rustosoluja ja rhCII-kollageenivalmistetta. BIOMATERIAALIT NIVELRUSTOVAURIOIDEN HOIDOSSA Tutkimustyössä saatuja tuloksia rhCII-biomateriaalin käytöstä rustosolujen tukimateriaalina. Rustosoluja kasvatettiin rhCII-geeleissä sekä soluviljelyolosuhteissa että hiiren ihon alla, ja lopuksi rhCII-geeliä ja rustosoluja käytettiin rustovaurioiden korjaukseen kaniineilla
Ajantasaiset tiedot osoitteessa www.vastaiskuvaivoille.fi Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund Suomen Nivelyhdistys ry Nivelrikon hoito Kaikille avoimet, maksuttomat asiantuntijaluennot keväällä 2013. RAY:n tuella toteutettavat, kaikille avoimet luennot järjestetään 40 paikkakunnalla ympäri maata vuoden 2013 aikana. Luentojen teemana on ?Vastaisku vaivoille?. Selkäkipu? Nivelrikko? Osteoporoosi? Tietoa tuki- liikuntaelinsairauksista ja -vammoista sekä niiden itsehoidosta. MAKSUTTOMAT YLEISÖLUENNOT Huoltoliitto ry, Invalidiliitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Osteoporoosiliitto ry, Suomen Selkäliitto ry ja Suomen Tule ry järjestävät yhteistyössä yleisöluentoja, joilla käsitellään monipuolisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksia, niiden syitä sekä ennaltaehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia. Luennot alkavat klo 18.00 . Luennoille on vapaa pääsy . tervetuloa! Ortopedi Esko Kaartinen Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri Järvenpää ti 26.2. Porvoo ti 12.3. Hyvinkää ma 25.3. Espoo ma 29.4. Hyvinkääsali, Kauppatori 1 Lohja to 2.5. Laurentius-sali, Kirkkokatu 6 Sibelius-sali, Hallintokatu 4 Linnankosken lukion auditorio, Piispankatu 24 - 26 Vantaa ti 7.5. Kilterin koulun auditorio, Iskostie 8 Laurea amk Leppävaara, Vanha maantie 9 Dosentti Olavi Airaksinen JP Kourin ja Esko Kaartisen yhteisluento Tampere ma 4.3. Tampereen yliopiston juhlasali, Kalevantie 4 Helsinki ma 27.5. Jyväskylä ma 11.3. Kajaani ma 6.5. Aalto-sali, Väinönkatu 7 Suomen Nivelyhdistys ry www.niveltieto.net Kaukametsä-sali, Koskikatu 2 - 4 Porthania P1, Yliopistonkatu 3 Niveltieto 1 / 2013 9. tervetuloa! Huhti-toukokuussa järjestetään seuraavat 17 luentoa: Paikkakunta Päivä Aika ja paikka Suonenjoki Salo Kauhava Keuruu Outokumpu Joensuu Kouvola Kaarina Jyväskylä Sodankylä Helsinki Oulu Nilsiä Haapavesi Lappeenranta Iisalmi Lahti 8.4. 9.4. 10.4. 11.4. 15.4. 16.4. 17.4. 17.4. 17.4. 17.4. 18.4. 23.4. 6.5. 6.5. 14.5. 20.5. 21.5. klo 18-20 Yrityspuisto Futurian auditorio, Jalkalantie 6 klo 18-20 Teatteri Provinssin päänäyttämö, Salorankatu 5?7, Astrum-keskus klo 18-20 Suomen Yrittäjäopisto, Kauppatie 109 klo 18-20 Palvelukeskus Lehtiniemi, Seiponniementi 7 klo 18-20 Outokummun seurakuntatalo, Kummunkatu 6 klo 18-20 Aurora, B-sisäänkäynti, Yliopistokatu 2 klo 18-20 Kouvola-talon Simelius-sali, Varuskuntakatu 11 klo 18-20 Hovirinnan koulu, Päiväläisenkatu 1 klo 18-20 Aalto-sali, Väinönkatu 7 klo 18-20 Aleksanteri Kenan koulu, Paarmanin sali, Kaarrostie 10 klo 18-20 Porthania, P1, Yliopistonkatu 3 klo 18-20 Aleksin kulma, Aleksanterinkatu 9 klo 18-20 Nilsiän seurakuntakoti, Nilsiäntie 59 klo 18-20 Haapaveden Opisto, Vanhatie 59 klo 18-20 Nuoriso- ja monitoimikeskus, Pormestarinkatu 10 B klo 18-20 Iisalmen kulttuurikeskus, Eino Säisä -sali, Kirkkopuistonkatu 9 klo 18-20 Wellamo-opisto, Kirkkokatu 16 Lisää luentoja syksyllä 2013
Voidaan puhua myös potilaan voimavaraistumisen mahdollistamisesta oikein kohdentuneen potilasohjauksen tuloksena. Siten tämä monikansallinen tutkimus aloitettiin selvittämällä potilaan tiedollisia odotuksia; mitä tietoa potilaat odottavat ja kokevat tarvitsevansa ennen tekonivelleikkausta. Seitsemän maan tutkimus Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mitä tietoa potilaat odottivat saavansa ennen tekonivelleikkaustaan, ja mitkä tekijät olivat yhteydessä heidän odotuksiinsa. Tutkimusta varten reilu puolitoista tuhatta polvi- tai lonkkatekonivelleikkaukseen menevää potilasta seitsemässä Euroopan maassa (vuosien 2009?2012 välillä) vastasi potilaan tiedollisia odotuksia selvittävään kyselyyn. Kyselylomake muodostui 40 väittämästä, jotka kohdistuivat tiedollisiin odotuksiin mm. Tässä kohdin tarvitaan potilaan avuksi myös hyvää ja laadukasta ammattilaisen toteuttamaa potilasohjausta. Potilasohjaus on keskeistä terveydenhuollossa. TEKONIVELLEIKATTAVAN OHJAUS Ohjausta tekonivelleikkauksiin tehostettava Tekonivelleikkaukseen menevä potilas odottaa runsaasti tietoa leikkauksestaan ja toipumisestaan sekä leikkauksen merkityksestä omalle jokapäiväiselle toiminnalleen. Muutoinkin terveydenhuolto on Euroopassa parempaa kuin koskaan aikaisemmin ja edelleen parantumassa. Tekonivelleikkaukseen tuleva potilas odottaa saavansa tietoa itse sairaudestaan, nivelrikostaan, kuntoutumisestaan ja toipumi- sestaan, ja näitä asioita tulisi potilasohjauksessa huomioida. Aikaisempi tutkittu tieto on osoittanut, että esimerkiksi iäkkäillä naisilla, vähemmän kouluttautuneilla ja eläkkeellä olevilla potilailla on runsaasti odotuksia ja tarpeita tiedon suhteen. Suomi, Kreikka, Islanti ja Ruotsi) lakiin perustuva oikeus saada tietoa terveydentilastaan 10 Niveltieto 1 / 2013 ja hoidostaan. Erityisesti yhtenevän ja tasalaatuisen potilasohjauksen toteutuksesta ja toteutumisesta tekonivelleikkauspotilaille ei ole riittävästi tietoa. sairaudesta, tutkimuksista, hoidosta (biofysiologista tiedon aluetta), liikkumisesta, levosta, hygieniasta (toiminnallista tiedon aluetta), tunteista (kokemuksellista tiedon aluetta), oikeuksista (eettistä tiedon aluetta), tukihenkilöistä, läheisten hoitoon osallistumisesta (sosiaalista tiedon aluetta), kustannuksista ja tuista (taloudellista tiedon aluetta). Kuitenkin potilaalta odotetaan omaan hoitoon osallistumista ja vastuunottoa omasta terveydestään. Euroopan alueella tekonivelleikkauksia tehdään määrällisesti paljon ja erityisesti ikääntyneelle väestölle ja siten vastataan väestön terveystarpeisiin. Hyvien tulosten saavuttamiseksi tekonivelleikkaus asettaa potilaalle kuitenkin useita vaateita sekä ennen että jälkeen leikkauksen; potilaalla on oltava mahdollisimman hyvä yleiskunto ennen leikkausta, ja leikkauksen jälkeen potilaan oma osuus kuntoutumisessa ja toipumisessa on erityisen keskeistä. Maitten kesken on kuitenkin eroja, emme siten voi puhua terveydenhuollon tasavertaisuudesta Euroopassa. Monikansallinen tutkimusprojekti selvittää, millaisia tiedollisia odotuksia potilailla itsellään on. Terveydenhuollossa tiedon välittäminen ja potilaan ohjaaminen on keskeistä, mutta enenevästi tulisi kiinnittää huomiota potilaan tiedollisiin odotuksiin ohjausta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Kun potilasohjaus perustuu potilaan omiin tiedollisiin odotuksiin ja tarpeisiin, hänellä on paremmat mahdollisuudet myös käyttää sitä tietoa. Monikansallinen tutkimusprojekti potilaan ohjauksesta tuottaa uutta tietoa juuri tähän tarkoitukseen. Tekonivelpotilaiden ohjausta selvitetään sekä potilaiden, heidän läheistensä että hoitajien näkökulmasta seitsemässä Euroopan maassa (Espanja, Islanti, Kreikka, Kypros, Liettua, Ruotsi, Suomi). Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia odotuksia potilailla on tiedon suhteen ennen tekonivelleikkausta, ja mitkä tekijät potilaan odotuksiin ovat yhteydessä. Tekonivelpotilas ja ohjaus Tiedämme, että tekonivelleikkaus on yksi hoitokeino nivelrikkoon. Tekonivelleikkauksella saavutetaan hyviä hoitotuloksia, ja siten sillä on selkeä yhteys myös potilaan elämänlaadun parantumiseen. Lisäksi taustatietoina kysyttiin potilaan ikää, sukupuolta, koulutusta, työssäoloa, pitkäaikaissairauksia, oliko kyseessä polvi- vai lonkkanivelleikkaus ja oliko kyseessä ensimmäinen leikkaus. Kyselylomakkeet lähetettiin potilaille sairaalaan kutsun yhteydessä ja tutkimukseen halukkaat palauttivat täytetyn kyselyn sairaalaan tullessaan tai lähettivät sen suoraan tutkijoille. Se on muotoutunut erityisen keskeiseksi toiminnoksi hoitotyössä, koska potilaalla on jo useassa maassa (mm. Suurin osa vastanneista oli naisia. Tällä tutkimuksella haluttiin selvittää tämänhetkistä potilasohjauksen tilaa Euroopan alueella, jotta voisimme sitä kehittää ja sitä kautta taata kaikille tekonivelpotilaille tasa-arvoista ja samanlaatuista potilasohjausta. Lähtökohtamme on potilaassa ja hänen odotuksissaan ja tarpeissaan. Lisäksi nivelrikkopotilaita on lisääntyvässä määrin Euroopan alueella, ja kun samanaikaisesti potilaiden sairaalassaoloajat lyhentyvät, potilasohjauksen tärkeys korostuu. Nivelrikon hoitoon on olemassa omahoito-ohjeita sekä tekonivelleikkaukseen liittyviä hoito-ohjeita ja suosituksia, sen sijaan potilasohjaukseen ei ole olemassa suosituksia tai ohjeita Euroopan alueella
Lisäksi eläkkeellä olevat odottivat työssä olevia enemmän myös oikeuksiin ja päätöksentekoon (eettinen tiedonalue) samoin kuin läheisten hoitoon osallistumiseen liittyvää tietoa (sosiaalinen tiedonalue). Suomalaiset sijoittuvat odotuksissaan keskiväliin. Suomalaisilla potilailla oli kuitenkin merkittävästi vähemmän odotuksia tiedon suhteen kuin ruotsalaisilla tai islantilaisilla. jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 1 / 2013 11. TEKONIVELLEIKATTAVAN OHJAUS (62 %), kansakoulun käyneitä (47 %), ilman ammatillista tutkintoa (43 %), eläkkeellä olevia (54 %), keski-iältään 67-vuotiaita, polven tekonivelleikkaukseen (61 %) ensimmäistä kertaa tulevia (67 %). Islantilaisia oli 17 %, kreikkalaisia 13 % ja liettualaisia sekä kyproslaisia 11 %. Mitä leikkaukseen tulevat odottavat? Potilailla oli paljon odotuksia tiedon suhteen ennen leikkaustaan. Suurimmat odotukset kohdistuivat erityisesti tietoon itse sairaudesta, tutkimuksista ja hoitokeinoista (biofysiologisen tiedon ulottuvuutta) sekä leikkauksen merkityksestä omalle jokapäiväiselle toiminnalle (toiminnallisen tiedon ulottuvuutta). Maiden välillä oli potilaiden tiedollisissa odotuksissa eroja: eniten odotuksia oli potilailla Ruotsissa sekä Kreikassa ja vähiten puolestaan Espanjassa ja Kyproksella. Erityisesti naiset odottivat enemmän oikeuksiin ja päätöksentekoon liittyvää tietoa (eettinen tiedonalue) sekä läheisten hoitoon osallistumiseen liittyvää tietoa (sosiaalinen tiedonalue) kuin miehet. Naiset odottivat saavansa enemmän tietoa kuin miehet. Suomalaisia potilaita oli vajaa neljännes kokonaismäärästä (16 %) samoin kuin ruotsalaisia ja espanjalaisia. Eläkkeellä olevat potilaat odottivat enemmän kokemuksellista tietoa, esimerkiksi tunteisiin liittyvää tietoa, kuin työssä olevat potilaat. Vähiten potilaat odottivat tietoa kokemuksellisista, kuten tunteisiin liittyvistä seikoista, ja sosiaalisista tiedon alueista, esimerkiksi läheisten hoitoon osallistumisesta. Potilaan sukupuolella, työssäololla ja kansalaisuudella oli merkitystä heidän odotuksiinsa tiedon suhteen
Tekonivelleikkauksia tehdään Pohjoismaissa paljon, ja pohjoismainen terveydenhuolto on jo vakiintunutta laadultaan. Täten on selvää, että heillä saattaa olla enemmän tiedollisia odotuksia. Voiko olla esimerkiksi niin, että naiset kokevat tarvitsevansa laajemman tietopohjan asian haltuun ottamiseksi (esimerkiksi, onko minulla tarpeeksi tietoa eri vaihtoehdoista, koenko epävarmuutta) tai voiko esimerkiksi pelkotila (esimerkiksi miten läheiset pärjäävät) tuottaa laajemmat tiedolliset odotukset. On tärkeää tietää, miten valmistautua tekonivelleikkaukseen, jotta leikkaus voidaan toteuttaa. Tulehdusten ja ihorikkojen hoito hyvissä ajoin ennen leikkausta, samoin kuin tiettyjen lääkkeiden keskeyttämiset ennen leikkausta, ovat ensiarvoisen tärkeitä tietoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että edellä mainitut asiat tulee ohjata potilaalle niin, että hän ne ymmärtää ja sen myötä osaa käyttää tietoaan. On myös hyvä muistaa, että tässä ja aikaisemmissakin tutkimuksissa naisilla todettiin olevan enemmän tiedollisia odotuksia. Erityisesti naisilla oli enemmän odotuksia saada tietoa siitä, miten läheiset voivat osallistua hoitoon, samoin kuin heillä oli enemmän odotuksia omia oikeuksiaan ja päätöksentekoon osallistumistaan koskevan tiedon saamiseen. Siten yhtenäisten ohjeistusten lisäksi potilasohjauksen ?räätälöinti. Vähiten tiedollisia odotuksia kohdistui kokemuksellisiin ja sosiaalisiin tiedon alueisiin; tunteisiin ja läheisten hoitoon osallistumiseen. Tutkimuksemme tuloksissa on yhtenevyyttä aikaisimpien leikkauspotilastutkimusten kanssa; leikkauspotilaat odottivat saavansa tosiasiatietoa sairaudestaan, leikkauksestaan ja miten toimia ennen ja jälkeen leikkauksen. Miksi suomalaisilla on kuitenkin selvästi vähemmän tiedollisia odotuksia verrattaessa muihin pohjoismaalaisiin, vaatinee lisätutkimusta. Tietoa tarvitaan Tulosten perusteella huomiota tulee kiinnittää erityisesti tiedon merkitykseen, eli siihen, miten tieto tukee potilaita leikkaukseen liittyvissä tilanteissa. tulisi olla itsestäänselvyys terveydenhuollossa. Tuloksena saimme, että potilaat odottivat saavansa runsaasti monenlaista tietoa ennen leikkaustaan. TEKONIVELLEIKATTAVAN OHJAUS Tutkimuksen tulokset Halusimme selvittää, millaisia odotuksia potilailla on tiedon suhteen ennen tekonivelleikkaustaan, ja mitkä tekijät ovat näihin odotuksiin yhteydessä. Luonnollisesti nämä seikat ovat keskeisiä myös tekonivelleikkaukseen valmistautuessa ja siitä toipuessa. Eläkkeellä olevat ovat todennäköisesti iäkkäämpiä, ja heidän fyysinen kuntonsa ja toimintakykynsä saattaa olla alentuneempi kuin työssä olevien, nuorempien potilaiden. Millä tiedolla on merkitystä esimerkiksi siihen, että oma osallisuus sekä leikkaukseen valmistautumisessa että kuntoutumisessa on ensiarvoisen tärkeää? Potilasohjauksen yhtenäistäminen on yksi kehittämisalue, kaikkien tulee saada tasalaatuista ohjausta. Lisäksi heillä ei välttämättä ole sen laajuisia verkostoja kuin työelämässä olevilla ja siten heillä ei kenties ole mahdollisuutta saada tietoa verkostonsa kautta. Maittain oli myös eroja, ja tätä voidaan jossain määrin perustella maiden kulttuuristen taustojen ja hoitokäytäntöjen mukaan. Jokaisen potilaan tulee saada odotuksiaan vastaavaa tietoa. Tutkimusta potilaan ohjauksesta tulee edelleen jatkaa sekä laajentaa, jotta voidaan kehittää yhtenäisiä ohjeistuksia ja käytäntöjä Euroopan alueella. Kirsi Valkeapää TtT, dosentti, Turun yliopisto Koulutuspäällikkö, Lahden amk Lue lisää: www.med.utu.?/hoitotiede/epe Kuva Tekonivelsairaala Coxa 12 Niveltieto 1 / 2013. Täten naisten kohdalla ohjaukseen tulee erityisesti kiinnittää huomiota, ja miettiä liittyykö heidän suurem- paan tiedolliseen odotukseensa jotain muutakin. Potilaat olivat kiinnostuneita tietämään erityisesti, miten heidän leikkausprosessinsa etenee; mitä tutkimuksia heille tehdään, miten he voivat valmistautua leikkaukseensa ja miten he toipuvat leikkauksestaan. Mikäli asia olisi näin, myös tunteisiin liittyvät tiedot tulisi enenevästi huomioida. Tässä tutkimuksessa niiden kuitenkin koettiin olevan tiedollisten odotusten loppupäässä. Toinen potilasryhmä, joka koki omaavansa myös runsaasti tiedollisia odotuksia, oli eläkkeellä olevat. Siten potilaat osaavat odottaa myös enemmän, kuten tästä tutkimuksesta oli nähtävissä ainakin ruotsalaisten ja islantilaisten osalta. Tähän päästään esimerkiksi siten, että laaditaan selkeä paketti keskeisistä potilasohjausalueista. Tulee kuitenkin muistaa, että sama ohjeistus ei välttämättä toimi kaikkien kohdalla, kuten tässäkin tutkimuksessa tuli esille (esim. naiset, eläkkeellä olevat). Eniten odotuksia kohdistui juuri biofysiologiseen tiedon ulottuvuuteen; tietoon sairaudesta/leikkauksesta, tutkimuksista ja hoitokeinoista sekä toiminnalliseen tiedon ulottuvuuteen, siihen miten leikkaus vaikuttaa jokapäiväiseen elämään ja siinä pärjäämiseen
02-77 990 Tekonivelleikkauksen jälkeen suoriutuminen arjen rutiineista on usein hankalaa.Oikeanlainen ja nopeasti aloitettu kuntoutus auttaa saavuttamaan leikkausta edeltäneen toimintakyvyn. Myös KELAn järjestämää kuntoutusta. www.lamminniemi.fi Nauti joka askeleesta Niveltieto 1 / 2013 13. ?Ae ae, ku koepi on kippee mulla! Voesinko tohtorj jo huomenna vastaanotolles tulla? -Aattelin niät pikkusen järkee käättee ja kippeetä koepee tohtorille näättee. Emäntä kuristaa näläkävyötä näkköö kinkusta unta kaeke yötä. Suap puotettua paenoo jonnii verran, mutta pistäätyy kuntosalilla toesennii kerran... -Enkä valita vaevoja ihan suotta, koepi on ollu kippee mulla jo monta vuotta! Kipu ee minulle ollenkaa passoo ku se yötä päevee kalavaa ja hermoja rassoo!? KIPPEE KOEPI Kippee koepi Emäntä ee ennee lätki leevälle voeta, vuan popsii mieluummin karpaloeta. Tääsjyvärukkiista leevän paestaa ja kas kummoo: terveellinen ruoka hyvältä maestaa! ******* Hoetotakkuuaeka alakaa olla loppu, leekkaakseen tulloo sittennii hoppu? Emäntä laenoo saeraalasta kyynärsaavat ku arveloo, että lonkkaan tulloo kunno huavat. Liäkärii emäntä männä viäntää, ja kivusta nuaman nurinpäen kiäntää. Piättää ottoo liäkettä jos tohtorj miäree, olokoon se sitte oekeeta taekka viäree. ?Koskooko kovasti tähän? Taepuuko jalaka sivuille ies vähän? Onko nivelrikko emännälle taatina tuttu? Lonkassa näättäs olovan nyt isompi juttu...? Emäntä viimennii tohtorille jalakoo näättää ja liäkärj puukkoo, sahhoo ja vasaroo käättää. Koko koeven melekeen poekki sahhoo: no, eehän se tietenkää tarkota mittää pahhoo! ?Sanoko tohtorj että minulla on koevessa kuluma? Voeko kohtalo olla minulle nii juluma! Minkä takia vanahemmat ja ammatinnii viärin valihin? Minkä takia en ite osannu ellee viisaammin? Taetaa koko koepi olla pelekkee moskoo, ku siihe aena niin kovasti koskoo?? Laettaa reesluun sissää varren ja sen piähän hienon nupin, nupille sorvoo paekan ja siihe pistää passelin kupin. Eli uuven nivelen kokonaan pannoo ?Kyllä jalasta vielä hyvä tulloo?, oekeen kehhuu ja sannoo. ?Lonkkaan kannattaes tekonivel laettoo nii ee se sitten vaahtia paljokaa haettoo. Sen jäläkeen emäntä voes vaekka juosta, ja mikä ettee, poemia karpaloeta suosta!? Siitä se toepumine alakaa ja emäntä kärsii jo nostoo vähä jalakaa. Mielj tekis liikkeelle, jo tahtoes emäntä juosta, paraneminen alakaaki iha justiisa tuosta! ?Ensi on puolen vuen hoetotakkuu aeka, ja siihe aekaan sisältyy semmonen taeka, että emännän pitäs puottoo paenoo kymmenen killoo nii uusista nivelistä voes olla pitempään illoo. Emäntä nukkuu jo yöt ku tukki vaekka vieressä makkoo ja kuorsoo ukki. Pistää töppöstä toese etteen ja vällii hyppee uimahallin vetteen. Terveellistä ruokoo oes hyvä syyvä ja liika ruoka vaekka muille antoo tae myyvä.? Kuntoo kannattaa koettoo pittee yllä, jumpalla, uimalla tae saovakävelyllä.? ******* Liike on liäke, se pittää tiellä, eekä myrkkyjä tarvihe ennee nii hirveesti niellä. Tämä kaheksan lapsen mummo koettaa vielä nuorekkaalta näättee ja uusia niveliä aenakii seoroovat kakskymmentä vuotta surutta käättee! Leena Jauhiainen Vaativaa kuntoutusta jo 20 vuoden kokemuksella TUKI- JA LIIKUNTAELIN SEKÄ LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy Jänistie 1 31400 Somero p
Tuntemattoman sotilaan sanoin ?näillä mennään?. Nivelrikon hoidon pääperiaatteet Nivelrikon hoitomuodot tulisi valita yksilöllisesti huomioiden hoidon aiheet ja vasta-aiheet. KH-suosituksen hoitopyramidin mukaisesti kirurgisia toimenpiteitä harkitaan, jos kipu ja vajaatoiminta eivät ole hallittavissa muilla menetelmillä, mutta tuolloinkin konservatiiviset hoitomenetelmät täydentävät kirurgisia menetelmiä. antaa suosituksia. Todella hyvien vertailevien ja tutkimusasetelmaltaan luotettavien sarjojen tuottaminen on työlästä ja vie aikaa, minkä vuoksi edellisestä päivityksestä kuluneen yli viiden vuoden aikana ei nivelrikon kirurgisenkaan 14 Niveltieto 1 / 2013 hoidon osalta ole kertynyt mitään mullistavaa uutta tietoa . MILLOIN KIRURGIASTA ON HYÖTYÄ Milloin kirurgiasta on hyötyä? Nivelrikon äärimmäisenä hoitokeinona on kirurgia, johon turvaudutaan silloin, kun muut keinot ovat osoittautuneet teholtaan liian vähäisiksi. Nivelrikon hoidon tavoitteena ovat kivun hallinta ja lieventäminen sekä toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen. Missä tilanteessa kirurgiaan tulisi turvautua? Nivelrikon diagnoosi perustuu potilaan kuvaamiin oireisiin, kliinisen tutkimuksen nivellöydöksiin ja radiologisiin löydöksiin. Radiologinen Nivelyhdistyksen puheenjohtaja, ortopedi Esko Kaartinen suorittamassa polven tähystystä Eiran sairaalassa.. ehkä enemmänkin on saatu lisää vahvistusta jo aiempaan tietoon. Tiedon luotettavaa analysointia ja kovien johtopäätösten tekoa häiritsee myös se, että vaikka julkaistuja artikkeleita nivelrikon eri kirurgisista hoitomuodoista kyllä on tullut ko. aikana runsaasti, niin edelleen valitettavan harvat niistä kattavat todella tiukat systemaattiselle tutkimustiedolle asetetut vaatimukset. Kokeiltuna monet menetelmät ovat olleet lupaavia, mutta vertaileviin tutkimuksiin muita menetelmiä vastaan ei ole uskaltauduttu tai ehditty. Mikä ehkä kaikkein tärkeintä: jos jotain asiaa tai hoitomuotoa ei ole riittävästi tutkittu luotettavin menetelmin, niin siitä ei myöskään voida ?KH-mielessä. Into julkaisemiseen on ollut kova, ja uuden hyväksyminen tuntuu aina olevan helpompaa kuin vanhan hylkääminen. Suomen Artroplastiayhdistyksen asiantuntijaryhmä laati jo syksyllä 2010 hoitosuosituksen koskien lonkan ja polven tekonivelleikkauksia. KHsuositukset eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä. Näihin tavoitteisiin pyritään porrastetusti konservatiivisilla lääkkeettömillä hoitomuodoilla, lääkehoidolla sekä kirurgisella hoidolla. Hoitosuosituksia Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama polven ja lonkan nivelrikon Käypä hoito (KH) -suosituksen päivitetty versio julkaistiin loppusyksystä 2012 (katso Niveltieto 4/2012). On hyvä korostaa, että vaikka tämä KH-suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön astetta ja luotettavuutta asiantuntijaryhmä on parhaan kykynsä mukaan arvioinut, niin siihenkin liittyy rajoituksia. Vaikka tämän ja KH-suosituksen välillä on kirjallisuuden analysoinnin osalta ollut metodologisia eroja, niin on se osaltaan ensimmäistä kertaa Suomessa pyrkinyt antamaan parhaaseen tietoon perustuvat raamit tälle kirurgisen hoidon ?kuninkuuslajille?
Se että potilasta ei kuormitetun julkisen terveydenhuollon puitteissa tapahtuneen konsultaatiokäynnin yhteydessä ole vielä asetettu leikkausjonoon, ei tarkoita sitä, ettei kirurginen hoito myöhemmin uuden arvion jälkeen voisi olla hyvinkin perusteltua. Kirurgiset hoidot Lonkan ja polven nivelrikon kirurgiset hoitomuodot ryhmitetään yleensä seuraavasti: nivelen tähystys (artroskopia), asennonkorjausleikkaus (osteotomia) ja tekonivelleikkaus (artroplastia). Uudemmat ja hienommat (ja samalla kalliimmat) radiologiset tutkimukset eivät anna lisävalaistusta, koska eriasteiset degeneratiiviset välikierukka- ja rustovauriot ikääntyvällä väestöllä ovat sangen tavallisia ilman selvää syy-yhteyttä todellisiin oireisiin. ?Puhdistuksen. yhteydessä saatetaan lisäksi tehdä kovin eriasteisia toimenpiteitä (nivelkierukan tai rustopintojen siistiminen, rustonalaiseen luuhun kohdistuvat toimenpiteet yms.) eikä näiden osalta ole vertailevaa tutkimusnäyttöä. Usein potilas on itsekin tähän ratkaisuun tyytyväi- nen, kunhan se vain on hänelle riittävästi ja oikein perusteltu . Kuva Teija Tiusanen. hytaikaiseksi. Tällöinhän kyse on kuitenkin yleensä muun patologian kuin itse nivelrikon hoidosta. (Ei ole vaikeaa operoida - vaikeaa on antaa olla). Kaikkeen kirurgiseen hoitoon liittyy myös aina riskejä, vaikka nykyään kaikki mahdollinen toki tehdään niiden välttämiseksi. Päätöksen operatiiviseen hoitoon siirtymisestä tulee aina perustua kirurgin ja potilaan väliseen yhteisymmärrykseen ja potilaalle annettuun riittävään informaatioon leikkauksen tuloksellisuudesta ja riskeistä. Laajoissa väestöpohjaisissa analyyseissä tähystyksen/puhdistuksen tuloksellisuus on osoittautunut heikoksi ja huomattava osa potilaista on päätynyt tekonivelleikkaukseen 1?3 vuoden sisällä. Tähystyksen yhteydessä tehtävä nivelen ?puhdistus. Käytetty menetelmä joudutaan yleensä valitsemaan nivelrikon vaikeusasteen, potilaan yksilöllisten vaatimusten sekä odotettavissa olevan elinajan mukaan. Tähystys Artroskopiaa on pitkään käytetty yleisesti nimenomaan polven nivelrikon kirurgisena hoitona. Nykyisen tutkimusnäytön perusteella artroskopia ei kuitenkaan ole vaikuttava hoitomuoto tai sen vaikutus jää kovin ly- MILLOIN KIRURGIASTA ON HYÖTYÄ Sairaanhoitaja Anne Savander valmistautumassa avustamaan polven tekonivelleikkauksessa. Ongelmana on siten puhdistustoimenpiteestä parhaiten hyötyvän potilasjoukon valinta, koska leikkausta edeltävän oirekuvan ja kliinisten löydösten ennustearvo on heikko. oireiden ja toimintavajauksen mahdollisesti pahentuessa sekä konservatiivisten hoitomuotojen tehon loppuessa asiaan voidaan aina palata. det är konsten att låta bli. ei voi olla hoitopäätöstä rajaava tekijä, joskin luonnollisesti iän myötä komplikaatioriski saattaa lisääntyä; on vain kyettävä tekemään talousmiesten niin kovasti rakastama riittävä riskianalyysi. Myös kirurgin on syytä joskus muistaa vanhan opettajani kuolematon lause: ?Det är ingen konst att operera . (debridement) ei näytä vaikuttavan polvinivelrikkopotilaiden kipuun tai toimintakykyyn lumetoimenpidettä paremmin. Viimeisen päivitysjakson aikana on nimenomaan vertailevilla sokkoutetuilla koeasetelmilla saatu lisää näyttöä tästä monelle potilaalle varmastikin pettymystä tuottavasta tosiseikasta. Leikkauksesta odotettavissa olevan hyödyn tulee olla suurempi kuin siihen liittyvän riskin. Myöskään pelkkä ?kalenteri-ikä. nivelrikko on huomattavasti yleisempi kuin kliininen nivelrikko, eivätkä kliiniset löydökset aina korreloi radiologisiin löydöksiin. Sen takia kirurginen hoito on aina oireiden ja toimintavajausten hoitoa . Toistuvista polven tähystyksistä nivelrikon hoitona tulee kuitenkin pidättäytyä. jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 1 / 2013 15. ei röntgenkuvan hoitoa. Selkeää raja-arvoa minkään leikkausmuodon harkinnalle ei myöskään voida asettaa. Myös elämänlaatumittareilla (Qualy) arvioituna hyöty on jäänyt varsin vähäiseksi kahden vuoden seurannassa. Polven artroskopiaa voidaan kuitenkin mielestäni harkita, kun lievän alkuvaiheen nivelrikon lisäksi todetaan jokin selvästi oireita aiheuttava ja hoitoa vaativa polven biomekaniikkaa häiritsevä tai lukko-oireita aiheuttava vaiva, tai oireiden alku liittyy tapaturmaan
Muista mahdollisista uusista biologisista hoitomuodoista (kantasolusiirteet yms.) ei ole kliinisiä tutkimuksia tai niitä on hyvin vähän, joten niiden vaikuttavuutta ei voida vielä arvioida. luonteeltaan peruuttamaton toimenpide. Tekonivelkirurgian parantuneiden tulosten myötä nämä leikkaukset ovat kuitenkin merkittävästi vähentyneet. Lonkan ja polven tekonivelleikkaus ei myöskään merkittävästi rajoita potilaan leikkauksen jälkeistä työkykyä tai liikkumista, eikä järkevän liikunnan rajoittamiselle ole perusteita. Tuleeko uusia konsteja? Potilaalta itseltään otettuja rustosolusiirteitä on käytetty nuorilla potilailla myös nivelrikon hoitoon . Potilaan oma huono nivel korvataan insinöörin tekemällä toivottavasti paremmalla. joskus parempia, joskus valitettavasti myös huonompia. Ongelma on myös potilaiden vaatimustason nousu siksi, että nykyään leikataan yhä nuorempia potilaita, joilla proteesiin kohdistuva kulutus/rasitus voi olla huomattava ja moitteettoman keston odotusaika pidempi. Se on ainoa kirurginen toimenpide, joka todella ?poistaa sairauden?, mutta siitä ei enää voi peruuttaa takaisin. Kliinisen kokemuksen ja väestöpohjaisten tutkimusten perusteella on ilmeistä, että se vähentää potilaiden kipua ja parantaa toimintakykyä sekä elämänlaatua. 16 Niveltieto 1 / 2013 Luotettavaa raja-arvoa (jokin pisteytys tai toimintakykymittari) leikkaukselle ei voi asettaa, vaan aiheellisuus perustuu aina kullekin potilaalle tehtävään yksilölliseen arvioon. Kliinisesti havaittava toimintakykyyn olennaisesti vaikuttava nivelen liikevajaus tai virheasento, kävelymatkan rajoittuminen alle yhteen kilometriin ja/tai jatkuva apuvälineiden tarve kallistavat vaa?an tekonivelleikkauksen puoleen. Tekonivelleikkaus on kuitenkin . Ehkä ne jonain päivänä vielä syrjäyttävät kirurgiset hoitomuodot, sillä kukapa meistä kirurgiaa haluaisi, jos parempia/helpompia hoitomuotoja olisi. Koska siis mitään uutta mullistavaa läpilyöntiä ei nivelrikon hoidossa tällä hetkellä ole näköpiirissä, joudumme edelleen tyytymään vanhoihin . saattaa puoltaa paikkaansa. Asennonkorjaus Osteotomiassa polvinivelen sairaan puoliskon oireita pyritään vähentämään siirtämällä kuormitusta ja rasitusta luun katkaisun, käännön ja uuteen asemaan luudutuksen avulla terveempien rustopintojen kannettavaksi. ainakin nivelrikon etenemistä jarruttavana toimenpiteenä . Se voi toimia tiettynä viivytystaisteluna ennen lopullista tekonivelleikkausta esim. Tekonivelteknologian kehitys on myös niin nopeaa, että tänä aikana on ehtinyt jo tulla markkinoille uusia ratkaisuja . Ensin mainituissa tilanteissa tähystyskirurgia . 15 vuoden kivuton vaihe tässä piinallisesti jäytävässä sairaudessa voi olla merkittävä saavutus, ja monilla potilailla yli 20 vuoden aikaraja ylittyy vanhemmillakin tekonivelmalleilla. MILLOIN KIRURGIASTA ON HYÖTYÄ Lonkan tähystyskirurgian indikaatioina ovat yleensä muut syyt kuin varsinainen primaari nivelrikko . Nykyään on markkinoilla myös paikallisesti vain pahimpiin rustovaurioalueisiin istutettavia paikka- tai nappityyppisiä osatekoniveliä, mutta näyttö niiden tuloksellisuudesta on edelleen olematon ja käyttö lähinnä kokeellista. Kuitenkin positiivisesti ajatellen esim. Toimenpide on teknisesti vaativa, paranemisaika vähintäänkin yhtä pitkä kuin tekonivelleikkauksen jälkeen ja komplikaatioita esiintyy. Tällaista leikkausta voitaneen nykykäsityksen mukaan suositella lähinnä nuorille ja keski-ikäisille aikuisille, joilla on lievä tai enintään keskivaikea, selvästi oireileva polven nivelrikko, johon liittyy myös kuormitusakselin virhe. Mikäli jatkossa syntyy ongelmia, niin niitä voidaan ratkaista/hoitaa ainoastaan uudella tekonivelratkaisulla. Lonkka- ja polvinivelproteesin pysyvyystulokset ovat hyvät ainakin 10?15 vuoden seurannan aikana, mutta tämän jälkeen ongelmaksi muodostuu se, että niistä malleista, joita tänään asennetaan, ei ole ehtinyt kertyä luotettavaa tietoa tuota pidemmällä aikajänteellä. mikä sekin kyllä vaatii myös leikkauksen . mutta oikeastaan sittenkin varsin hyviksi koettuihin menetelmiin. Niin kirurgisen kuin muunkin lääkkeellisen tahi lääkkeettömän hoidon tulee kuitenkin olla oikein ?annosteltu. mutta toistaiseksi hoidon vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. liikunnallisesti aktiiviselle potilaalle, joka toistaiseksi vielä mieluummin haluaa jatkaa harrastuksiaan oman nivelensä varassa. toisin kuin muut edellä mainitut kirurgiset hoitomuodot . Se saattaa olla myös hyvä ratkaisu eräissä tapaturman jälkeisissä nivelrikkotilanteissa. Lonkkanivelen osteotomia alkaa olla jo katoava luonnonvara. Tekonivel Tekonivelleikkaus on vakiinnuttanut sijansa vaikean ja konservatiiviseen hoitoon huonosti reagoineen nivelrikon hoitomuotona. Rajana voitaneen pitää ainakin kipua, joka häiritsee päivittäistä elämää, ei ole lievittynyt riittävästi oikein toteutetulla konservatiivisella tai lääkkeellisellä hoidolla ja joka häiritsee jatkuvasti yöunta. ja uusia sekä toivottavasti entistä ehompia menetelmiä kehitetään jatkuvasti. Pekka Paavolainen ortopedi professori h.c.. joskin nykykäsityksen mukaan etenkin nuorten potilaiden osalta ero lonkan rakenteellisista syistä johtuvan (sekundaarisen) ja puhtaan (primaarin) nivelrikon välillä on kuin veteen piirretty viiva
1670 ?) __ 180 x 200 x 7 cm (norm. Kaksi runkosänkyä yhdistyy parivuoteeksi yhtenäisellä TEMPUR-sijauspatjalla. Valitse mieluisin sijauspatja: jämäkkä tai pehmeämpi vaihtoehto (pidempi toimitusaika). Kehoon kohdistuva paine vähenee, sillä se jakautuu tasaisemmin koko patjan alueelle. NIVELYHDISTYKSEN JÄSENETU -tarjous TEMPUR Flexible on mustalla kankaalla verhoiltu runkosänky, jonka vankka vuodepohja tukee TEMPUR-patjan ainutlaatuisia painetta vähentäviä ja ergonomisia ominaisuuksia. 895 ?) __ 160 x 200 x 7 cm (norm. 2628 ?) alennus 672 ? __ 180 x 200 x 7 cm (norm. 1790 ?) NYT 699 ? NYT 749 ? NYT 998 ? NYT 1098 ? Myös muita kokoja, kysy lisää TEMPUR asiakaspalvelusta puh. UPEAT TEMPUR®-tarjoukset! Valitse Sinulle sopivin! TEMPUR® -sijauspatja 7 cm 160 × 200 × 7 cm 998 ? TEMPUR®-parivuode FLEXible -parivuode valitsemallasi 7 cm TEMPUR-sijauspatjalla norm. Sijauspatjan voi laittaa minkä tahansa hyväkuntoisen joustin- tai vaahtomuovipatjan päälle ja hyötyä sen kaikista unen laatua parantavista eduista. 2628 ? etusi 672 ? etusi 672 ? Runko valmistettu Suomessa TEMPURin 7 cm sijauspatja on oiva tapa nauttia aidon TEMPUR -materiaalin ominaisuuksista myös nykyisessä vuoteessasi. (09) 5868 360 NIMI: OSOITE: PUHELINNUMERO: alennus 136 ? alennus 146 ? alennus 672 ? alennus 672 ? Olen jäsen Liityn jäseneksi Suomen Nivelyhdistys ry Tunnus 5014531 07003 Vastauslähetys. 1670 ? 160 × 200 cm 1956 ? norm. Lisävarusteena myös päätyelementti. Jäsenetutarjoukset voimassa 23.5.2013 asti Tilaan seuraavat TEMPUR-tuotteet ilman muita kuluja (Nivelyhdistys maksaa toimituskulut) Nivelyhdistys maksaa postimaksun TEMPUR Flexible -parivuode, hintaesimerkkejä: __ 160 x 200 x 7 cm (norm. Jalat on hinnoiteltu erikseen, kuvan jalat 160 ?. 835 ?) __ 90 x 200 x 7 cm (norm. 2788 ?) alennus 692 ? __ Kuvan 19 cm jalkasarjat parivuoteeseen NYT 1956 ? NYT 2096 ? 160 ? TEMPUR-sijauspatja, hintaesimerkkejä: __ 80 x 200 x 7 cm (norm
Matkan jälkeen jopa kymmenet kanssamatkustajat ovat hengittäneet tubi-aerosolia ja saaneet ensitartunnan, tubibakteereita keuhkoihinsa. Lisäksi tubibakteerit elelevät suojassa syöjäsolujen sisällä. Jos altistus on pieni ja puolustus hyvä, voidaan aerosolin mukana elimistöön joutuneet tubibakteerit tappaa. Sitkeä tubibakteeri kuitenkin säilyy hengissä (?kytee?) jyväsmuutoksissa. Vahamainen pinta estää myös värjäytymistä tavallisimmilla bakteeriväreillä, tubibakteerin värjäykseen tarvitaan erikoisvärjäys. Imurauhaset ovat ikään kuin immuunipuolustuksen linnakkeita roomalaisten sotatien varrella. Hitaan jakautumisen vuoksi tubibakteeri ei ole herkkä tavanomaisille antibiooteille, jotka vaikuttavat bakteerien rakennekomponenttien uusiutumiseen tai bakteerien jakautumiseen vilkkaasti jakautuvissa bakteereissa. ja pystyy myös jakautumaan siellä. tuberkuliinitestillä. Tartuntalähde on syytä selvittää ja hoitaa. On kuvattu tapauksia, joissa yhdellä henkilöllä on pitkänmatkan lentokoneessa matkalle lähtiessä ollut avotuberkuloosi. Koska ilmaa lentokoneissa kierrätetään, kiertävät aerosolihiukkaset lentokoneen ?tubihauduttamossa?. On arvioitu, että nykypäivänä tuberkuloosiin kuolee neljä ihmistä minuutissa. Tämä aiheuttaa parin päivän sisällä punoittavan paukaman, joka syntyy imusolujen kertyessä paikalle merkkinä positiivisesta reaktiosta puolustusvasteen käynnistymisestä. Aiemmin käytetty BCG (Bacillus Calmette-Guérin) rokote aiheutti myös suojaavan immuniteetin ja positiivisen tuberkuliinireaktion. Tällaisena jyväsmuutoksena tubi näkyy koepalojen kudosopillisessa tutkimuksessa. Useat jyväsmuutokset yhdessä muodostavat pienen kyhmyn (tuberculum), josta tauti on osin saanut nimensä. Jos vain viljely osoittaa tubin, tartuntavaaraa ei juuri ole. Tubibakteeri voidaan myös osoittaa geenimonistustekniikalla sen sisältämän bakteeri-DNA:n perusteella. Tällainen kyhmy näkyy röntgenkuvassa ?tubiarpena?. Koska tubi aiheuttaa myös kudostuhoa ja juustomaista kuoliota, saattaa sellaisen tyhjentyminen johtaa tubionteloiden syntyyn. KONTTISEN KYNÄSTÄ: TUBERKULOOSI ISKEE MYÖS NIVELIIN 18 Tuberkuloosi iskee myös niveliin Jopa kolmannes maailman väestöstä on saanut tuberkuloositartunnan (?tubin?), eli ensituberkuloosin. Tubiviljely ysköksestä on kuitenkin herkempi menetelmä osoittamaan tuberkuloosia. Kehittyvissä maissa tubi on tavallisempi kuin Suomessa, mutta matkailun ja maahanmuuttajien vuoksi meillä on myös tuontitubia. Tässä ei käsitellä epätyypillisten mykobakteerien aiheuttamia infektioita, kuten lintutuberkuloosia ihmisillä. Tubibakteerit (Mycobacterium tuberculosis) tarttuvat yleensä avotuberkuloosia sairastavan potilaan aivastellessa ja yskiessä vapauttamien, ilmassa leijuvien pienten 0.01?10 mikrometrin läpimittaisten nestehitusten eli aerosolipilvien välityksellä. Altistuneille voidaan antaa isoniatsidikuuri vahvistamaan puolustusta ja estämään taudin puhkeamista. Tuberkuloosi voidaan jakaa taudinvaiheen mukaan kronolo- Niveltieto 1 / 2013 gisesti ensituberkuloosiin, oireettomaan latenttiin vaiheeseen ja myöhäistuberkuloosiin. Yksi avotubipotilaan kunnon rykäys voi tuottaa aerosoli-nestehitusia muutaman miljoonan, jolloin niitä on niin runsaasti, että ne näkyvät tubivärjäyksissäkin. Rokote on heikennetty kanta naudan mykobakteeria, joka ei terveellä riitä aiheuttamaan infektiota, mutta joka kuitenkin aiheuttaa immunologisen puolustusreaktion ja suojaavan immuniteetin. Toisaalta tuberkuloosi voidaan jakaa sen esiintymisen perusteella yleistyneeseen (miliaariseen) tuberkuloosiin ja paikallisiin muotoihin, lähinnä keuhkotuberkuloosiin sekä keuhkon ulkopuolisiin tuberkuloosin muotoihin, esim. imusolmuke-, munuais-, aivo-, luusto- ja niveltuberkuloosiin. Ensituberkuloosi Tubibakteerin seinämä sisältää paljon vahamaista mykokoolihappoa (josta taudinaiheuttaja on osin saanut nimensä: Myco...) ja siksi se on hyvin hitaasti jakautuva mutta sitkeä ja säilyy pitkään ysköksissä, kestää kuivuutta ja vatsahappoa (on haponkestävä sauvabakteeri) eikä hajoa solun sisällä . Jos tämä ei onnistu, solun sisään siirtyvät ja solujen sisällä jakautuvat tubibakteerit tappavat lopulta isäntäsolunsa, jolloin syntyy juustomaista nekroosimassaa. Pikkuhiljaa tubibakteerit aiheuttavat T-imusoluvälitteisen reaktion keuhkoportin imurauhasissa ja tartunnan saaneessa keuhkokudoksessa. Siinä bakteeriuutetta ruiskutetaan ihoon (orvaskeden alla olevaan pinnalliseen verinahkaan). Tämän puolustusreaktion kehittyminen voidaan osoittaa rokottamattomilla henkilöillä, ns. Ensitartunta ja varhaistuberkuloosi ovat yleensä oireettomia, vaikka niiden yhteydessä voi esiintyä kuumetta ja yskää.. Nykyisin BCG-suoja annetaan vain riskiryhmille. Puolustusreaktio synnyttää kudoksissa mikroskooppisia jyväsmuutoksia, jotka sisältävät keskellä juustomaista massaa, jota ympäröivät epiteelisolujen kaltaiset syöjäsolut, Langhansin jättisolut, imusolut, plasmasolut sekä sidekudossolujen ja jopa kalkkeutuneen kuoren muodostama ulompi suojavyöhyke. Tubi voi vaikuttaa myös niveliin. Sekä Franz Kafkan (1883?1924) että Frédérik Chopinin (1810? 1849) on arveltu olleen tubin uhreja, ja heidän aikanaan tubin tehokkainta hoitoa olivat sanatoriot (parantolat)
on saanut tästä nimensä). Siksi muissa elimissä esiintyvään tuberkuloosiin viitataan usein keuhkojen ulkoisena tuberkuloosina. Vaikka tubitartunta saadaan aerosolitartuntana keuhkoihin, tubibakteeri voi levitä keuhkoista veren välityksellä muihinkin kudoksiin, kuten yllä kuvattiin. Myös tässä vaiheessa voi syntyä miliaarinen tuberkuloosi. Keuhkojen ulkoinen tuberkuloosi Tartuntareitin ja tartunnan saaneen normaalin yleistilan vuoksi tuberkuloosi esiintyy yleensä keuhkoissa rajoittuen sinne. kuume, yskä, yskökset, väsymys, sairaudentunne, laihtuminen, varsinkin yöhikoilu, epämääräiset rintakivut. Mitä rankempi tartunta ja mitä heikompi immuunipuolustusjärjestelmä, sitä todennäköisempi ja laajemmalle levinnyt on varhaistuberkuloosi. Miliaarinen tuberkuloosi voi johtaa vaikeaan tubiin jo ensitartunnan seurauksena, jolloin tauti on akuutti ja nopeasti etenevä. Jos miliaarista tubia hoidetaan tubi-lääkkein, ne rauhoittavat yleensä tilanteen yhdessä puolustusreaktion kanssa, mutta myös miliaarinen tubi voi myöhemmin aktivoitua yleisesti tai paikallisesti myöhäistubiksi. Myöhäistuberkuloosi Myöhemmin tubi aktivoituu ehkä noin 10 %:lla kaikista tartunnan saaneista myöhäistuberkuloosiksi, usein vasta muutaman vuoden tai jopa vuosikymmenien kuluttua, jos tartunnan saaneen yleinen tai paikallinen vastustuskyky aikaa myöten heikkenee. Immuunipuolustusta heikentävä sairaus (kuten HIV-infektio) tai lääkitys lisäävät myöhäistuberkuloosin puhkeamisen riskiä. Tällöin tubibakteerit vapautuvat jyväsmuutoksista ja leviävät tyypillisesti muualle keuhkoihin keuhkoputkien kautta aiheuttaen keuhkotubin, jossa esiintyy edellä mainittuja yleisoireita ja paikal- lisoireina mm. vaan myös ?mereltä?). Tällaisessa rankemmassa varhaisinfektiossa oireet ovat voimakkaampia, esim. Aktivoituessaan siellä se aiheuttaa esimerkiksi keuhkopussin tubia, virtsa- ja sukuelinten tubia, aivokalvon tubia (meningiitti), kaularauhasten imurauhastulehdusta, ruoansulatuskanavan tubia, jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 1 / 2013 KONTTISEN KYNÄSTÄ: TUBERKULOOSI ISKEE MYÖS NIVELIIN Oireeton latentti vaihe 19. Vastaavasti tubibakteerit ovat voineet päästä imusolmukkeen läpi imusuoniin ja pääsevät sitä kautta tavanomaisen lymfakierron kautta suuriin laskimoihin: tällöin sydämen oikea puoli pumppaa ne tehokkaasti keuhkoihin aiheuttaen keuhkojen miliaaritubin (bakteerit eivät siis hyökkää vain ?ilmasta. Tällöin tubi on tunkeutunut keuhkolaskimoon ja sieltä sydämen vasemman eteisen ja vasemman kammion kautta suureen verenkiertoon valtimoihin leviten siten edelleen ympäri elimistöä niin kuin kuulat flipperissä. Esimerkiksi potilas kuolee sydän- tai aivoveritulppaan eikä latentti tuberkuloosi pääse koskaan aktivoitumaan. Miliaarinen tuberkuloosi Jos ensitartunnan saaneen vastustuskyky on hyvin heikko vaikkapa HIV-infektion tai nälkiintymisen vuoksi (ehkä 1?2 %:lla kaikista tartunnan saaneista), pystyy tubibakteeri jo ensitartunnan yhteydessä leviämään laajemmaltikin keuhkoihin, mutta myös imusolmukkeisiin, munuaisiin, aivoihin, luustoon ja niveliin, jolloin syntyy miliaarinen tubi (milium = hirssin jyvänen, viittaa lukuisten jyväsmuutosten syntyyn keuhkoissa ja useissa muissa eri kudoksissa; taudin yleistynyt muoto ?miliaarinen tuberkuloosi. yskää, jopa veriyskää. Suurimmalla osalla ensitartunnan saaneista tubibakteeri ilmeisesti jää kytemään keuhkojen jyväsmuutoksiin aiheuttamatta myöhemmin ongelmia
ison sarvennoisen limapussiin lonkan syrjällä tai ankanjalkalimapussiin polven sisäsyrjällä. Nikamien ja nikaman välilevyjen luhistuminen johtaa myöhäisvaiheessa kyttyrän muodostumiseen, joka voi provosoida hankaliakin selkälihasten ?suonenvetoja. Osa nukkamaisista muutoksista hirttäytyy kiertyen irti nivelkalvosta ja vapautuen vapaaseen tulehdusnesteeseen ?riisikappaleina?, jotka saattavat diagnoosia varten otettavan näytteenoton yhteydessä tukkia liian ohuen neulan. Lopulta syntyy myös niveltuhoa. Tekonivelen tubi: Lonkka ja polvinivelten tekonivelleikkaus voi aktivoida luunpäissä ehkä jo vuosikymmeniä uinuneet tuberkuloosibakteerit, mikä osoittaa miten ?sitkeä sissi. Selkärangan tubi muodostaa noin puolet kaikesta tuki- ja liikuntaelinten tubimuodoista ja sitä esiintyy myös lapsilla ja nuorilla aikuisilla. kenne voi tuottaa runsaastikin tulehduseritettä jännetuppeen ja limapussiin aiheuttaen paikallisia pullistumia (kuvat vieressä ja yllä). Paikallisoireina esiintyy selän jäykkyyttä ja kipuja, voipa kehittyä kylmäpaisekin. KONTTISEN KYNÄSTÄ: TUBERKULOOSI ISKEE MYÖS NIVELIIN lisämunuaisten tubia, sydämen sekä monien muiden elinten ja kudosten tubi-infektioita. Tauti aiheuttaa tyypillisiä tubin yleisoireita. Lindholmin kanssa.. Muutos on yleensä kivuton tai lievästi oireileva mutta krooninen. (spasmeja) ja pahimmillaan johtaa selkäydinkanavan ahtautumiseen ja selkäytimen ja hermojen vaurioon. Jännetupen ja limapussin seinämä paksuuntuu ja sen sisäpinnalle kehittyy nukkamaisia ulokkeita. Jos se aktivoituu luussa, se voi aiheuttaa luumädän eli osteomyeliitin ja saattaa myös levitä läheiseen niveleen. Tähän voi liittyä lievää kipua ja turvotusta, paikallista lämmönnousua ja punoitusta, paikallisten imusolmukkeiden suurentumista ja iholle avautuvan ontelokanavan (fistula) muodostuminen, mikä muutenkin tubin aiheuttaman kudoskuolion vuoksi on yksi luonteenomaisia kroonisen tubin piirteitä. Jännetupen ja limapussien tubi: Tubibakteeri voi levitä myös jännetuppiin, varsinkin kämmenen ja ranteen alueella, tai limapusseihin esim. Jos se paikallisesti aktivoituu, se leviää nikamansolmuista myöhemmin myös nikamanvälilevyyn (Pottin tauti). Näitä kuvasi edesmennyt ortopedian professori Seppo Santavirta sekä lonkan että polven kokotekonivelleikkausten yhteydessä yhdessä työtoveriensa, mm. 10?35 % keuhkojen ulkopuolisesta tuberkuloosista. Selkärangan tubi: Tubibakteeri voi keuhkokudoksesta veren välityksellä levitä selkärangan nikaman solmuihin. Tässä näitä ei käsitellä enempää, mutta muutama sana tuki- ja liikuntaelinten tuberkuloosista, jota esiintyy noin parilla prosentilla kaikista tubi-potilaista, ja joka muodostaa n. Notre Damen kellonsoittajalla on ehkä ollut tällainen tubikyttyrä (kuva alla). Yleensä tubin aiheuttama selkärangan infektio esiintyy alemman rintarangan tai ylemmän lannerangan alueella. Leviäminen voi tapahtua joko veren välityksellä tai paikallisesti läheisestä nivelestä tai luusta. Antti Eskolan, Kaj Tallrothin, Veijo Hoikan ja Sam T. Ultraäänitutkimus soveltuu hyvin niveltulehduksen, jännetupentulehduksen ja limapussintulehduksen tutkimiseen. Niveltieto 1 / 2013 Luumätä (osteomyeliitti): Tubibakteeri voi joskus levitä veren kautta luuhun tai luunpäihin yhdessä tai useammassa nivelessä. Tämä kalvora- 20 Tubin aiheuttama niveltulehdus: Tubibakteeri voi levitä veriteitse luun päihin (ja sieltä edelleen niveleen) tai suoraan nivelkalvoon ja aiheuttaa kroonisen niveltä ja sen ympäryskudoksia tuhoavan taudin esimerkiksi lonkka-, polvi-, nilkka- tai rannenivelessä. Varsinkin yhden nivelen kroonisessa tulehduksessa eli monoartriitissa on syytä epäillä myös tuberkuloosia. Oireina esiintyy yleisoireiden lisäksi nivelen tulehdusoireita kuten turvotusta, nivelarkuutta, lämmönlisäystä ja nivelen nesteilyä. tubibakteeri on
Ei kyselty rajoilla passia, kylmien massojen kulkiessa, saaden savut syttymään, ihmisten matalissa majoissa. Savon jousi jännittyi, hyytyi nuoli matkalle, hinata piti hankalasti. Viimein tippui vesi räystäältä, valo vapaana virtasi. Metsät hiljenivät, vain kamppailun jäljet hangilla, kertoivat kelin karuudesta. Kauas ulotti Pohjolaan, Siperian kylmä koura, saaden Suomi-neidon hytisemään, vilusta värisemään. Lohdutti Ukko surevaa, Pakkasraja raukkaa, käskien odottaa talvea tulevaa. arhy Niveltieto 1 / 2013 KONTTISEN KYNÄSTÄ: TUBERKULOOSI ISKEE MYÖS NIVELIIN Tällaisten tekonivelinfektioiden välttämiseksi on hyvä, että biologisia anti-reumaattisia hoitoja saavat nivelreumapotilaat läpikäydään mahdollisen tubin varalta ennen voimakkaiden reumalääkkeiden aloittamista seuraamalla esimerkiksi Heikki Revon ja Ritva Peltomaan laatimaa Suomen Reumatologisen Yhdistyksen kotisivuilla olevaa ohjeistusta. Tekonivelen tubi on puolustuskyvyttömien tekonivelistutteiden vuoksi vaikeahoitoinen ja vaatii usein tekonivelen kaksivaiheisen korjausleikkauksen ja muun ratkaisun, esim. Palasi pakkanen Arolle, ikiroudan ylle, saatuaan rukkaset Neidolta, epäonnea kosioreissulla. vastustuskykyisiä Tubi on aina tunnettu suurena jäljittelijänä, imitaattorina tai ikään kuin näyttelijänä, joka voi pukeutua erilaisiin asuihin (viittaamme näihin ilmiasuina). Siksi tubin diagnoosi usein viivästyy, niin että viive infektion tai oireiden ilmenemisestä diagnoosiin on vuosienkin pituinen. Eläkkeelle jäänyt mainio infektiotautilääkäri Ville Valtonen kierroillaan usein tilanteeseen sopivasti toistelikin kuuluisia Shakespearen sanoja ?Tubi or not tubi, that is the question?. Yrjö Konttinen sisätautiopin professori ylilääkäri Pakkas raja Pakkas, rajan takana, kaukana Siperian laajoilla lakeuksilla, kylmäilmamassa varusteitaan. Vaivaisesti vaelsi väki voimalla moottorin, Suomi-neito yski pahasti, Siperian kylmän kosiskelussa. Joskus tubin tuhoaman ja lääkkeillä hoidetun tai hoidossa olevan lonkan tai polven hoito on lonkan tai polven tekonivelleikkaus. Tuberkuloosin lääkehoito Loppusanat Tuberkuloosi ei ole yhtä helppohoitoinen kuin muut infektiot. Hoito on pitkäkestoinen ja ehkä vaiheittainen yhdistelmähoito. Hoidon suunnittelu ja toteutus tapahtuu tubin hoitoon perehtyneen lääkärin toteuttamana. Hoito voi kestää kuusi kuukautta. Antibioottihoitojen lisäksi voivat tubin aiheuttamat muutokset vaatia myös diagnostisia kirurgisia toimenpiteitä ja korjaavia kirurgisia hoitoja. Katsoi kansa Kuusamossa, Taivalkosken selkosilla, mittarin laskevaa lämpöä. Sisulla selvitti kylmän selän, taittoi talven kevääksi. Ulvoi susi Kainuussa, kalvaen jäistä saalistaan, huutaen haasteen pakkaselle, kuuta kasvavaa katsoen. Yhdistelmähoitoja käytetään myös, koska ?mikä ei tapa, se vahvistaa?: liian heikko hoito ?jalostaa. Tavallisia tubi-lääkkeitä ovat isoniatsidi, rifampisiini, pyratsinamidi, etambutoli ja streptomysiini. Ulkomailla esiintyy myös ?jalostettuja. Pakkas, ukon ohjeiden mukaan, piirsi kartan Pohjolasta, veti viivat Puolaan asti, ulotti Eteläiseen Eurooppaan. Siperian laajoilta lakeuksilta, antoi ukko ohjeensa, käskytti kylmiä siirtymään. Ilmat sai ohjeensa, sääkartat uudet nuolet, lähtivät kohti länttä. Sateet antoivat periksi, kuivivat kasaan, kylmien tuulien edestä, pakoon purevien pakkasten. tubi-kantaa niin, että eloon jäävät vain vastustuskykyisimmät kannat. Pekka Pouta näytti kartan, ei ole huomenna hellettä. Mutta kansa katajainen, pian kaikkeen tottunut, ei ollut ensimmäinen pakkanen tämän maan notkoissa. Pitkäkestoiset, usein ainakin kahden vuoden pituiset monilääkehoidot vaativat myös potilaalta sitoutumista hoitoon, koska sivuvaikutuksia ja lääkkeenvaihtoja on edessä, jotta sitkeä tubibakteeri saadaan hoidetuksi pois päiviltä ja potilas paranemaan. kantoja (multi-drug-resistant- eli MDR-kannat). Pakkas ukko yllä Aron lisää kampetta kylmälle. Kaupungit puskivat häkää ja usvaa, muurahaiset vain elivät ja olivat tuntematta minkäänlaista hätää tai tuskaa. Kaivoi kansa vaatteitaan, suojaten karvatonta kehoaan, hengitti väki huurteista ilmaa. Tällöin hoito on vielä vaativampaa. infektoituneen kudoksen poiston ja nivelen jäykistämisen. 21
Huom! Kivitipun loman hakulomakkeet suoraan MTLH:lle osoitteeseen Mannerheimintie 31 B 20, 00250 Helsinki. Paikka 1.?6.4.13 Teema Kivitippu Lappajärvi 27.5.?1.6.13 Huhmari Polvijärvi 11.?16.8.13 Kunnonpaikka Siilinjärvi 26.?31.8.13 Ylläsrinne Ylläsjärvi 2.?7.9.13 Lautsia Hauho 9.?14.9.13 Yyteri Pori Huhmari 30.9.? 6.10.13 Polvijärvi Voimaa vertaisuudesta Sydänviikko Kaikkiin lomiin sisältyy vähintään puolihoito, majoitus kahden hengen huoneissa ja lomaohjelma. LOMAT Tuetut lomat 2013 Järjestämme yhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen ja lomajärjestöjen kanssa tuettuja tietopitoisia virkistyslomia. Lomajärjestöt valitsevat lomille pääsijät taloudellisten, terveydellisten ja sosiaalisten syiden perusteella. Tuetulle lomalle voit hakea viereisen sivun hakulomakkeella. Lomakkeita saa myös nettisivuiltamme ja postitse toimistoltamme numerosta (09) 27 123 12. Lomake palautetaan joko yhdistyksen toimistolle osoitteella Aika Suomen Nivelyhdistys ry/lomat, PL 1328, 00101 Helsinki tai suoraan tuen myöntävälle lomajärjestölle. Molempiin pääsee mukaan, vaikkei täytäkään tuetun loman kriteerejä . eikä tuetulle lomalle osallistuminenkaan ole este! Nivellomat Kaustisten Kansanlääkintäkeskuksen Nivellomat on suunniteltu meidän kaikkien nivelvaivat huomioiviksi, virkistäviksi ja tietopitoisiksi kokonaisuuksiksi. Vuodelle 2013 on järjestetty yk- 22 Niveltieto 1 / 2013 si loma keväälle ja yksi syksylle. Lisätietoja saa suoraan lomapaikasta, netistä ja toisaalla tässä lehdessä olevasta ilmoituksesta. Nivelkurssit Liikuntakeskus Pajulahden järjestämät Notkeutta niveliin ja Liikettä kipeisiin niveliin -kurssit on suunnattu nivelongelmista kärsiville työja eläkeikäisille. Lomilla on myös mukana oma yhteyshenkilömme, jos mahdollista. Tarkempia tietoja lomistamme saa lomavastaava Leena Jauhiaiselta (050 5252 168, leena.jauhiainen@niveltieto.net), lomavastaava Arto Hyvöseltä (040 5816 155, arto.hyvonen@niveltieto.net), lomakohteista ja lomajärjestöiltä. Oma- Lomavastuu järjestö 140 ? MTLH Hakuaika 28.2.13 110 ? Hyvinvointilomat MTLH 20.3.13 Hyvinvointilomat Hyvinvointilomat MTLH 20.5.13 Hyvinvointilomat 20.7.13 Voimaa vertaisuudesta Terveys 140 ? Hyvinvointi 110 ? Voimaa vertaisuudesta Sydänviikko 140 ? 110 ? 110 ? 4.5.13 30.5.13 2.6.13 Nivellomat ja Nivelkurssit Myös niillä jäsenillämme, jotka eivät pääse tai halua tuetulle lomalle, on mahdollisuus meitä varten tehtyyn lomaan tai kurssiin. Kaustisten Kansanlääkintäkeskus tarjoaa jäsenillemme Nivellomia ja Liikuntakeskus Pajulahti Nivelkursseja. Kurssin sisältö sovitetaan ryhmän tarpeiden mukaan. Kurssilla saa monipuolisten lajikokeilujen kautta vinkkejä nivelystävälliseen arkiliikuntaan ja painonhallintaa tukeviin elämäntapamuutoksiin. Lisätietoja saa suoraan Pajulahdesta, netistä ja toisaalla tässä lehdessä olevasta ilmoituksesta.
KOKOMETALLISET LONKKANIVELET
Myös Arvo Pekurin pitämä Ettonet-apuvälineiden tuote-esittely sai hyvää palautetta, kurssin vastaavana liikunnanohjaajana toiminut Anna-Kaisa Hokkanen summasi. Kurssilaiset tutuivat Anna-Kaisan ohjeistamana mm. Viikonlopun mittaisen kurssin ohjelma rakentui monipuolisen liikunnan ja asiantuntijaluentojen ympärille. Järjestöyhteistyö näkyy kurssien sisällössä siten, että jokaisella kurssilla on mukana Pajulahden omien liikunnanohjaajien lisäksi alan asiantuntijoita, psykologi ja fysioterapeutti. . Hän bongasi Pajulahden nivelkurssin Niveltiedosta ja päätti ilmoittautua mukaan. . Vaikka kumppanilla ei mitään vaivoja olisikaan, niin yhdessä tekemisestä ja monipuolisista liikkumisen mahdollisuuksista on varmasti iloa myös hänelle. Mukana olevalle kaverille löytyy myös omaa tekemistä, jos hän ei halua osallistua kursseihin kuuluville luennoille tai yhteiseen liikuntaan. Seuraavat Liikettä kipeisiin niveliin -kurssit järjestetään 8.?10.3.2013 ja 8.?10.11.2013. Ilmoittaudu rohkeasti mukaan www.pajulahti.com/vapaa-aika/ aikuisille tai 044 7755203 Taru Schroderus Niveltieto 1 / 2013 25. vesijuoksuun, circuit-harjoitteluun ja kuminauhajumppaan. Kotona pitääkin kaivella ensi töiksi kuminauha esiin ja ryhtyä jumppaamaan, Aira tuumasi. Asiantuntevaa ohjausta Liikuntakeskus Pajulahden ja Nivelyhdistyksen yhdessä järjestämä Liikettä kipeille nivelille -kurssi keräsi Pajulahteen parikymmentä kiinnostunutta. LIIKETTÄ KIPEILLE NIVELILLE -KURSSI Vesi voiteli Pajulahden nivelkurssilaisia Ilo liikuttaa -hankkeen kursseihin lukeutunut Liikettä kipeille nivelille -kurssi järjestettiin Liikuntakeskus Pajulahdessa marraskuun alussa. Vesijuoksun ja monen muun lajin saloihin viikonlopun aikana tutustuneet kurssilaiset saivat kotiin viemisiksi vinkkejä ja neuvoja omaehtoisen liikunnan harrastamiseen. Oulusta asti Nastolaan ja Pajulahteen kurssille yhdessä miehensä kanssa saapunut Aune Lahti (alakuvassa keskellä) sairastaa reumaa. Lonkkaleikkauksesta huolimatta pystyn harrastamaan monenlaista liikuntaa. Ohjelma on ollut monipuolinen ja ohjaajat oikein taitavia. Täältä on saanut hyviä vinkkejä liikuntaan ja sairauteen liittyviin asioihin. Myös klaukkalalainen Aira Hakala piti kurssia onnistuneena. Hän hakeutui Pajulahteen, koska kaipasi lonkkaproteesileikkauksen jälkeen uusia ideoita liikkumiseen. . Nivelsairaille sopivat pehmeät lajit, joissa ei tule kovaa vääntöä, voimakkaita kiertoja tai iskuja. Jokaisen on kuitenkin mahdollista harrastaa liikuntaa ja löytää itselleen sopiva laji, Anna-Kaisa vakuuttaa. Kumppani mukaan! Liikuntakeskus Pajulahdessa Ilo Liikuttaa -kurssien projektipäällikkönä toimiva Nina Tohkanen muistuttaa, että kaikille Pajulahden kursseille voi ottaa mukaan puolison tai ystävän. . Niiden lisäksi kaikille tehtiin kehon koostumuksesta kertova Inbody-mittaus. Mitattavana viereisessä kuvassa Aira Hakala. . Kurssilla vieraili myös endoproteesihoitaja Helena Naboulsi, jonka esitystä moni piti itselleen tarpeellisena
26 Niveltieto 1 / 2013 NIVELLOMA TENERIFFALLA
... Niveltieto 1 / 2013 27. ?? ??k??u?, ?isä. N???l??edo?s. N????l?m?. En?. t????. NIVELLOMA TENERIFFALLA P.S. t??k??u?. ?u?n?????
Tahdon antaa ihmisille sen kokemuksen, että sairauden rajoituksista huolimatta he voivat saada elämyksiä, jotka jäävät mieleen. Tarjan ohjaamilla retkillä matkat eivät ole pitkiä. Kun lumikengillä mennään hitaasti pehmeässä lumessa sauvojen kanssa, tapaturmariski on pieni. upeisiin paikkoihin, joihin nivelkipuisten tuskin tulisi itsekseen lähdettyä. Kolmisen vuotta Tarja Tauriainen on toteuttanut Hyvinkään Ladun perinteisiä retkiä nivelystävällisinä sovelluksina, eli hitaammin, lyhyempiä matkoja pehmeässä maastossa. Maastossa liikkuminen on tehokasta liikuntaa ja se sopii kaikenikäisille, Tarja selvittää. 28 Niveltieto 1 / 2013 Umpihanki kantaa kohti elämyksiä . Polvet eivät tulleet lumikenkäretkestä kipeäksi edes tuossa tilanteessa: saman matkan kävely asfaltilla olisi ollut täysin mahdotonta. Terveenä en lumikenkäillyt, mutta vielä kaksi päivää ennen oman polven tekonivelleikkaustani menin lumikengillä pari tuntia märässä lumessa. Lainaaminen oli vaivalloista, oli aikataulutettava tarkkaan varusteiden hakeminen ja palauttaminen. Mutta ei se ole! Itse olen harrastanut aiemmin paljon liikuntaa, ja nivelrikon vuoksi olen joutunut luopumaan monesta liikuntamuodosta. Olen jo kolme vuotta yrittänyt puhua joka käänteessä, miten hyväksi lumikenkäily on meille nivelrikkoisille. Haaveeni on, että saisin hankittua nivelpiirin omaan käyttöön kaikkiaan kymmenet lumikengät ja sauvat. Pehmeä lumi, lumikengät ja sauvat takaavat tehokkaan ja tapaturmariskittömän elämyksen kaikenikäisille ja -kuntoisille retkeilijöille. Hyvinkään Ikinivelpiirin retkeläisiä opastaa jonon keulassa vertaisohjaaja Tarja Tauriainen. Kuva Pekka Tauriainen.. Aina, kun pääsen itse johonkin hienoon paikkaan, ajattelen, että tänne haluan tuoda myös nivelpiiriläiset. Itse olen nähnyt lumikenkäretkillä jopa peuroja. . Ihmiset luulevat usein, että lumikenkäily on vaikeaa ja raskasta. Näillä retkillä on erityisen hienoa se, että lumikengillä pääsee lähelle luontoa. Mukaan on tervetullut, vaikka itsellä ei olisi mitään nivelvaivojakaan. Huomasimme heti retkiemme alkuvaiheissa, että on tärkeää saada mukaan myös kohtalaisen terveitä ihmisiä, jotka auttavat huonompijalkaisia ylös nuotion ääreltä, Tarja kertoo. Hyvillä välineillä vaihteleviin maastoihin Lumikenkäilyssä hyvät varusteet ovat tarpeen, ja alkuun Tarja lainasi retkeläisille lumikenkiä Hyvinkään liikuntatoimelta. . Nykyään Tarja vie nivelpiiriläisiään ahkerasti erilaisiin luonnonmaastoihin . Retkillemme osallistuu hyvin monenkuntoisia ihmisiä. Haluan, että nivelpiirin retket ovat elämyksellisiä: vaikka sairaus monella tavalla rajoittaa elämää, näille retkille osallistuvat pääsevät kokemaan uusia hienoja paikkoja, jonne ei muuten pääsisi tai osaisi mennä. Olen keksinyt puhtaasti omien kokemusteni pohjalta, miten hyvä liikuntamuoto lumikenkäily on meille nivelvaivaisille, Tarja kertoo. . Lumikenkäily on kuitenkin korvannut elämässäni monta menetettyä lajia. . Monilla luistaa juttu, mutta itsekseen omassa rauhassa kulkevien rauhaa kunnioitetaan myös. Yksi reissujen kohokohta voi olla lepotauko nuotiolla nokipannukahveineen ja makkaranpaistoineen. . Nivelrikkoisen ihmisen kun ei ole suotavaa kaatuilla. Retkiä tehdään ympäri vuoden, sulan maan aikaan sauvakävellen tai pyöräillen, talvella hiihtäen tai lumikenkäillen. . LUMIKENKÄILY Lumikenkäily sopii myös nivelvaivaiselle Hyvinkään nivelpiirin vertaisohjaaja, terveydenhoitaja Tarja Tauriainen huomasi juuri ennen omaa tekonivelleikkaustaan, miten hyvää ja kivutonta liikuntaa lumikenkäily on myös nivelrikkoisille. Tärkeintä on edetä vaihtelevassa maastossa kaikessa rauhassa, ja parasta lii- kuntaa on, kun jokainen tarpoo omassa umpihangessaan. Pari kuukautta leikkauksen jälkeen pääsin jälleen lumikengillä metsäretkelle, Tarja muistelee. Tarja alkoi uutterasti jakaa omia hyviä lumikenkäilykokemuksiaan.
Jos sellaisia löytää kirpputoreilta tai vanhoista varastoista, kannattaa ne korjata talteen! Tarja kehottaa. . Kaikkein parhaat ovat vanhanaikaiset sompasauvat, jotka eivät uppoa lumeen. sen pitää olla kätevä ja helppokäyttöinen, varsinkin jos samoilla kengillä on useampia käyttäjiä. Käyttäjän paino vaikuttaa lumikenkien valintaan. Jos kenkiä joutuu kuljettamaan paikasta toiseen esim. Uusista sauvamalleista parhaita ovat teleskooppisauvat, mutta nekin löystyvät käytössä ja pettävät välillä, Tarja tarkentaa kokemuksen rintaäänellä. Monet Tarjan retkille osallistuneet nivelpiiriläiset ovat kokeilun kautta innostuneet lajista ja ostaneet itselleen myös omat lumikengät. Soveli-avustus tuli tarpeeseen Viime syksynä Tarja osallistui Sovelin Liikuttaja-koulutukseen Järvenpäässä, ja sai siellä kuulla mahdollisuudesta hakea Sovelin projektiavustusta. Vinkkejä lumikenkien ostajalle ? ? ? ? ? ? Kaupoissa on hyvin monenlaisia lumikenkämalleja. Alle sadalla eurolla et saa kunnollisia. Kiinnitä huomiota kengänpituuden säätöön ja lukkosysteemiin . Hyvinkään nivelpiiri on tehnyt suosittuja suokävelyretkiä, mutta lumikenkiä ei ole vielä tohdittu ottaa niille retkille mukaan. . lumikengillä pääsee minne vain maksutta! LUMIKENKÄILY Hyvät lumikengät maksavat noin 200 euroa per pari, ja lisäksi tarvitaan sauvat. . Sauvojen kanssa on helppo mennä ylä- ja alamäkeen, tasapaino pysyy hyvin yllä ja nivelvaivoihin usein liittyvät virheasennot ja klenkkaukset korjautuvat sauvojen kanssa kulkiessa. Varustehankintojen lisäksi laji ei tuota muita kuluja . Tarja oli jo jonkin aikaa pohtinut, miten saisi ostettua nivelpiirin käyttöön omia lumikenkiä. 700 euron avustus myönnettiin Tarjan tekemän hakemuksen perusteella Hyvinkään nivelpiirin projektille Hyvästi kivuille pehmeässä lumessa. Avustussumma oli tarkoitettu välinehankintoihin, pieneen ohjaajapalkkioon sekä matkakorvauksiin. Tarja on hyvin tyytyväinen Sovelilta saamaansa avustukseen, mutta lisää avustushakemuksia on vielä kirjoitettava: useammat lumikengät on vielä hankittava, ennen kuin nivelpiiri on päässyt kymmenen oman lumikenkäparin tavoitteeseen. Eikä lumikengillä eteneminen rajoitu pelkästään talveen: huhuja on kuulunut, että Virossa on lumikenkäillen tehty myös suokävelyä. Tekisi mieli kyllä joskus kokeilla, Tarja kuittaa. Katri Kovasiipi Niveltieto 1 / 2013 29. autossa, kannattaa niille hankkia myös kuljetuspussi. Hyvät lumikengät ja lumikenkäilyyn soveltuvat sauvat saa hankittua noin 250 eurolla, ja samoilla varusteilla pärjää pitkään
Oireina on aluksi ajoittaista aristusta, kankeutta liikkeelle lähtiessä, kipua varsinkin portaita laskeutuessa ja mahdollisesti särkyä rasituksen jälkeen. Kestävyysliikunta myös vähentää useiden muiden sairauksien, kuten diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja masennuksen vaaraa, jota nivelrikkoon usein liittyvä liikunnan vähyys suurentaa. 30 Niveltieto 1 / 2013 Nivelrikkoa sairastaville sopivia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi reipas kävely, sauvakävely, pyöräily, uinti, vesikävely tai -juoksu, hiihto, ripeät tanssit ja tanhut, kuntovoimistelu sekä monet piha-, puutarha- ja kunnostustyöt. Polkeminen ja vesiliikunnan eri muodot ovat tehokkaita ja hyvin siedettyjä, vaikka nivelissä olisi oireita. Erityisesti harjoitetaan sairaan raajan lihaksia, jotta raajojen välille ei kehittyisi epätasapainoa ja sen seurauksena esimerkiksi kävelyvirheitä. hyvän liikkumiskyvyn säilyttämiseksi. Parhaiten nämä ehdot täyttää kävely. Liikunnan rasittavuudeksi riittää kohtalainen. Oireita voi lievittää kylmällä. Lihaskuntoharjoittelu Lihaskuntoliikunta estää nivelen toimintaan tarvittavien ja sitä tukevien lihasten surkastumista, säilyttää niiden voimaa ja kestävyyttä sekä vähentää kipua. Polven nivelrikossa on tärkeintä harjoittaa polvea ojentavia ja koukistavia lihaksia. Sen hyviä mittapuita ovat hengityksen kiihtyminen, mutta ei vielä voimakas hengästyminen, puheen muuttuminen katkonaiseksi ja lievä hikoilu. Kipeätkin polvet tarvitsevat liikettä, liikuttamista ja painon kantamista joka päivä. Jos nivelet tai kunto eivät kestä pitkää yhtäjaksoista liikuntaa, liikunnan voi toteuttaa päivän mittaan useina esimerkiksi 10 minuutin jaksoina tai ?intervalliharjoitteluna?, jossa varsinainen liikunta ja palauttava kevyt liikunta toistuvat vuorotellen esimerkiksi kahden minuutin jaksoina. Jos liikunnan tavoitteena on hillitä painon nousua, tukea laihdutusta tai estää painoa nousemasta uudestaan laihdutuksen jälkeen, kohtalaisesti kuormittavaa liikuntaa tarvitaan vähintään 2,5?4 tuntia viikossa, mielellään noin tunti päivässä. Liikuntaa lisätään vähitellen viikkojen ja kuukausienkin kuluessa. Jos nivelet kipeytyvät liikunnasta, on syytä pitää lepopäivä. Liikuntakerran suositeltu kesto on noin puoli tuntia. Varmimmin liikunnasta on apua polven nivelrikossa, mutta siitä on hyötyä myös lonkan nivelrikossa. Ylipaino ja varsinkin lihavuus lisäävät tuntuvasti polven nivelrikon oireita ja kävelyvaikeuksia sekä vauhdittavat sen edistymistä. Laihtuminen vähentää erityisesti polven nivelrikossa liikkumiseen liittyviä oireita. Nivelrikossa hyvän liikuntaohjelman osia ovat tavanomainen kestävyys- ja lihaskuntoliikunta, liikkuvuutta ylläpitävä liikunta ja tarvittaessa terveydenhuollon asiantuntijan suunnittelema ja ohjaama liikeharjoittelu. Kestävyysliikunta Kestävyysliikunta ylläpitää ja parantaa nivelten toimintaa, kestävyyttä ja toiminta- ja liikkumiskykyä sekä vähentää kipua. Ylipainoisilla ja lihavilla henkilöillä runsas kestävyysliikunta ehkäisee painon nousua edelleen ja tukee laihduttamista. Liikuntamuodot ja -tavat on hyvä pyrkiä valitsemaan siten, että ne edistävät päivittäisessä elämässä selviämistä ja että niiden säännölliseen toteuttamiseen on jatkuvasti mahdollisuuksia ja halukkuutta. Niiden tehokkuudessa, turvallisuudessa ja sopivuudessa eri henkilöille on suuriakin eroja. Nivelrikkoa sairastavan henkilön kannattaa hankkia opastus hänelle sopivan ohjelman sisällöstä ja to-. LIIKUNTARESEPTI: LIIKUNTAA NIVELRIKKOISILLE POLVILLE Liikuntaresepti: Liikuntaa nivelrikkoisille polville Nivelrikko tulee hiipien. Liikunnassa lisätään ensisijaisesti sen määrää eikä rasittavuutta. Liikuntakerta on ollut liian rasittava, jos niveltä särkee yli kahden tunnin ajan sen jälkeen tai jos kehittyy turvotusta tai liikkuvuuden rajoitusta. Yleisen lihaskunnon säilyttämiseksi harjoitetaan myös yläraajojen ja ylävartalon lihaksia. Lihaskuntoharjoittelun voi tehdä kotivoimisteluna tai kuntosalilla, ilman laitteita tai laitteilla ja käyttämällä harjoituksia, joissa lihasten toiminta aiheuttaa nivelessä liikettä (isotoninen harjoittelu) tai lihakset jännittyvät aiheuttamatta liikettä (isometrinen harjoittelu). Liikunnan pitäisi muodostua pysyväksi tavaksi. Lihaskuntoa ylläpitävät monet raskaammat kodin työt ja tehtävät, kuten puutarha-, kesämökki-, rakennus- ja korjaustyöt, raskaat siivoustyöt, lumityöt, metsätyöt ja halonhakkuu, mutta joissakin näistä nivelrikko saattaa aiheuttaa rajoituksia. Eri lihasryhmien kuntoa kehittäviä harjoitteita on lähes lukemattomia. Myös alaraajojen muiden lihasten sekä selän ja vatsan lihasten harjoittaminen on tärkeää mm. Varoen aloitettu, matalin ja lyhyin askelin tapahtuva juoksukin on mahdollista osalle nivelrikkoa sairastavista. Sopiva liikunta tässä vaiheessa hidastaa nivelen vaurioitumista ja oireiden pahenemista. Pitemmälle ehtineessä nivelrikossa oireita rasituksessa esiintyy useammin tai jatkuvasti, ilmenee lepokipua, turvotusta, liikkeiden rajoituksia, rutinaa, vaikeuksia mm. kävelyssä ja portaiden kulkemisessa sekä särkyä rasituksen jälkeen. Liikunta on edelleen hyödyllistä, sillä se vähentää kipua ja säilyttää tai parantaa toimintakykyä. Liikunta on painoa kantavien nivelten nivelrikon vaikuttavin hoitomuoto ja leikkaustarpeen hidastaja. Varsinaista liikuntaa pitäisi olla vähintään 3?5 päivänä viikossa
Jalkineiden merkitys korostuu, jos niveliin on kehittynyt virheasentoja. (03) 885 511 Niveltieto 1 / 2013 31. / hlö 28.10.-1.11.13 Liikettä kipeisiin niveliin ?kurssit pe-su 8.-10.3.13 ja 8.-10.11.13 Hinta: Huom! 28 . Jos tavanomainen harjoittelu ei ole mahdollista, sitä voi korvata isometrisella harjoittelulla. alennus yhdistyksen jäsenille! alk. Reseptit on julkaistu alun perin Potilaan Lääkärilehti -julkaisussa osoitteessa www.potilaanlaakarilehti.fi. Liikkuvuutta kehittävä liikunta Lihasten venyttely ja nivelen koko liikelaajuutta käyttävien liikkeiden tekeminen ehkäisevät lihasten ja nivelsiteiden lyhenemistä, kankeutta ja liikerajoitusten kehittymistä. Yleisessä liikkuvuusharjoittelussa venytetään rauhallisesti pientä voimaa käyttäen polven, lonkan, selän, olkanivelen ja niskan liikkeisiin vaikuttavia lihaksia 10?30 (?60) sekunnin ajan. Jokaisen lihasryhmän venyttely toistetaan 3?4 (?5) kertaa kullakin harjoituskerralla. Liikuntareseptit on laatinut UKK-instituutin entinen johtaja, emeritusprofessori Ilkka Vuori. Jokainen liikuntakerta on hyvä päättää ainakin kuormitettujen lihasten venyttelyyn. Turvallisuutta liikuntaan Kun nivelrikko on vaikea tai kun nivel on arka ja turvonnut, on liikunnasta syytä keskustella terveydenhuollon asiantuntijan kanssa. Nivelrikkoa sairastavilla liikunnan turvallisuus on erityisen tärkeää, koska heillä sekä tapaturmien vaara että niistä aiheutuvat haitat ovat tavanomaista suurempia. voimistelun eri muodot, keppijumppa, taiji ja jooga. Venyttely tehdään vähintään kahdesti, mielellään 3?5 kertaa viikossa. Ne ylläpitävät sekä tärkeiden lihasten kuntoa että polven liikkuvuutta. Liikkeiden tehoa voi lisätä kevyillä painoilla. Lihaskuntoharjoittelussa valitut harjoitusliikkeet tehdään 8?12 kertaa peräkkäin sarjana ja sarjoja toistetaan mielellään kaksi tai kolme kertaa yhdellä liikuntakerralla. Yleistä lihaskuntoharjoittelua suositellaan tehtäväksi kaksi tai kolme kertaa viikossa. Mm. / hlö Tutustu ohjelmiin ja varaa: www.pajulahti.com/vapaa-aika/aikuisille! Myyntipalvelu: puh. Liikuntaresepteissä annetaan tietoa siitä, millainen liikunta sinulle sopii, kun sairastat jotakin tiettyä sairautta. Turvallisuutta edistää hyvä alku- ja loppulämmittely. Erityisesti liikuntaan tottumattomien kannattaa välttää sellaisia liikuntamuotoja, jotka saattavat aiheuttaa suuria, poikkeavia tai nopeita kuormituksia nivelille tai joissa tapaturmien mahdollisuus on suuri. 173 . Erityisesti sairaan polven koukistaja- ja ojentajalihaksia on hyvä harjoittaa päivittäin isometrisesti toistamalla 1?6 sekunnin pituisia jännityksiä 1?10 kertaa. Sopiva rasittavuus on kohtalainen eli esimerkiksi asteikolla 0?10, jolla 10 on rasittavin suoritus ja 6 on kohtalainen. NOTKEUTTA NIVELIIN! t a uude tulo siakkaat! e v r ta Te anha v ja ILO LIIKUTTAA TERVEYSLOMILLA! Kurssit sopivat kaikille, ota mukaan puoliso tai ystävä! Notkeutta Niveliin ?kurssit ma-pe Hinta: 15.-19.4.13, 12.-16.8.13 ja alk. Venyttelyyn yhdistetään tai tehdään lisäksi liikkeitä, joissa käytetään nivelten koko liikerataa aiheuttamatta kuitenkaan kipua. monet joukkuepallopelit ovat tällaisia liikuntamuotoja. Polvillaan, kyykistellen tai kontaten tehtäviä töitä ja raskaita nostoja on syytä välttää. Pitkään paikallaan seisominen ja istuminen lisäävät oireita. Liikuntaa on hyvä välttää liukkailla alustoilla, hyvin epätasaisessa maastossa ja huonossa valaistuksessa. Kylmä ja kostea ilma pahentavat oireita, niitä voi ehkäistä pukeutumalla lämpimästi. Sopivat jalkineet ovat nivelrikkoa sairastaville tärkeä keino ehkäistä rasitusoireita ja tapaturmia. Laajoja liikeratoja sisältäviä liikuntamuotoja ovat mm. 252 . Näitä vaaroja on liikuntamuodoissa, joihin sisältyy hyppyjä, iskuja, törmäyksiä, kiertoja, sivusuuntaan tapahtuvia vääntöjä, joissa tarvitaan suurta voimaa, hyvää tasapainoa, nopeita pysähdyksiä tai nivelten ääriasentoja tai jotka aiheuttavat voimakasta väsymystä. Jalkineiden valinnassa on hyvä kuulla asiantuntijoita sekä terveydenhuollossa että kenkäkaupassa. LIIKUNTARESEPTI: LIIKUNTAA NIVELRIKKOISILLE POLVILLE teuttamistavoista terveydenhuollon tai liikunnan asiantuntijalta, esimerkiksi fysioterapeutilta tai sairaiden henkilöiden ohjaukseen tottuneelta kuntosaliohjaajalta. Yksinkertaisimmillaan polven nivelrikkoon tehokkaita harjoitteita ovat polvea koukistavilla ja ojentavilla lihaksilla tehtävät liikkeet tai isometriset jännitykset. 044 7755 203 ja 044 7755 202. Pajulahdentie 167, 15560 Nastola, puh
Ratkaiseva ero on kuitenkin siinä, että masentunutta ei huvita tehdä mitään, ME-potilasta kyllä huvittaisi, mutta keho ei anna myöden, Maija selvittää. Tietokirjoja mahdollisimman monien hyödyksi Omasta sairastumisestaan saakka Maija on ollut hyvin kiinnostunut sekä huonosti tunnetuista että harvinaisista sairauksista. . Meillä vaikeasti liikuntaesteinen ihminen voi torjua rollaattorin käytön, koska kokee sen leimaavaksi. Koska sairaus tunnetaan huonosti, lääkäritkin usein sekoittavat sen uupumukseen tai masennukseen. Hollantilaiset lääkärit haluavat aina tutkia potilaan hyvin tarkkaan, joten heidän oli hieman vaikeaa hyväksyä, kun menin vain pyytämään lisää samoja lääkkeitä, joita olin tuossa vaiheessa syönyt jo viisi vuotta, Maija muistelee. Maijan sairastama krooninen väsymysoireyhtymä on Suomessa hyvin heikosti tunnettu sairaus. En halua hakea tukea vain itselleni, vaan monipuolisesti, niin että keräämäni tieto voisi hyödyttää Maija Haavisto Amsterdamin pääkirjastossa. Hyvien hoitojen avulla Maija on jaksanut olla tuottelias kirjailija, jonka tuotantoon mahtuu sekä ansiokkaita tietokirjoja että pitkäaikaissairaiden nuorten elämää luotaavia romaaneja. Amsterdamissa asuva kirjailija Maija Haavisto on juuri tullut TV2:n studiolta Inhimillisen tekijän haastattelusta. Oireet alkoivat tuon vuoden keväällä outona infektiona, johon liittyi kuumetta ja imusolmukkeiden toimimattomuutta. . Tapaamme lähellä rautatieasemaa, ettei Maijan tarvitse kulkea pitkiä matkoja pakkasessa, sillä hän kestää huonosti kylmyyttä. Vuodesta 2000 Maija on sairastanut huonosti tunnettua sairautta nimeltä krooninen väsymysoireyhtymä. Hollannissa on puolestaan täysin tavallista käyttää pyörätuolia vaikkapa murtumasta toivuttaessa, ja kuulolaitteitakin käytetään ujostelematta, enemmän kuin meillä. . SYRJÄYTYMISEN TAUSTALLA VOI OLLA MYÖS FYYSINEN SAIRAUS 32 Syrjäytymisen taustalla voi olla myös fyysinen sairaus 28-vuotias kirjailija Maija Haavisto on perehtynyt harvinaisiin ja huonosti tunnettuihin sairauksiin jo 15-vuotiaasta saakka, sairastuttuaan itse meillä huonosti tunnettuun krooniseen väsymysoireyhtymään. Sen englanninkielisen nimen Chronic Fatigue Syndrome lyhenne on CFS, mutta Hollannissa käytetään nimitystä ME, myalginen enkefalomyeliitti. . Näin esimerkiksi yleinen suhtautuminen apuvälineiden käyttöön on rennompaa. Hollantilaisia kiinnostaa hyvä elämänlaatu, myös hoitohenkilökunta suuntautuu enemmän hyvän elämänlaadun tavoittelemiseen kuin pelkkien laboratoriokokeiden tuijottamiseen, Maija selittää asenne-eroa. Niveltieto 1 / 2013 ME-liitto puuttuu vielä Suomesta Kun Maija muutti Hollantiin, hänellä oli jo diagnoosi valmiina. . Muutin Amsterdamiin sekä ilmaston että sairauksiin ja vammaisuuteen suhtautumisen vuoksi, Maija kertoo. Keskeinen syy Maija muuttoon oli ableismi eli vammaisten syrjintä, josta ei juuri puhuta. Tämä sairaus on jopa viisi kertaa yleisempi kuin MS-tauti, mutta esimerkiksi Hollannissa toimiva ME-liitto puuttuu vielä Suomesta, Maija toteaa. . Maijan kirjoittamat romaanit ja blogi osoitteessa www.ilmestykset.net avaavat tätä aihetta varsin konkreettisesti. Maijan kokemus on, että Hollannissa vammainen ei päädy silmätikuksi samalla tavoin kuin vaikkapa Suomessa. Kuva Lauri Koponen
Vaikka ihmisellä on joku hankala sairaus, ei ihmisen identiteetti syvimmillään ole sairaan identiteetti. Romaaneissani nuoret päähenkilöt elävät sairautensa kanssa, Maija korostaa. Useimmiten, kun kaunokirjallisuudessa käsitellään sairausteemaa, aiheena on joko masennus tai syöpä, johon joko kuollaan tai josta parannutaan. Teoksen alkupuolella käsitellään ansiokkaasti myös sairauden määrittelemisen, sairastamisen, diagnosoinnin ja hoitokäytäntöjen kulttuurisia ja yhteiskunnallisia taustoja, jotka voivat valitettavan usein vaikeuttaa potilaan ja lääkärin todellista kohtaamista. Voimia vievästä sairaudestaan huolimatta Maija on hyvin tuottelias. Vuonna 2011 julkaistu esikoisromaani Marian ilmestyskirja (Muruja-kustannus) kertoo yllättävän, tunnistamattoman sairauden pyörätuoliin ajaman Marian nuoruudesta. Jaksan kirjoittaa nykyisten lääkkeiden ja hoitojen ansiosta, kertoo Maija, jota hoitaa Utrechtissa ME:iin erikoistunut lääkäri. . Tietokirjojen lisäksi hän on kirjoittanut useita romaanikäsikirjoituksia sekä artikkeleita. Itse sairaus ei kuitenkaan ole teosten pääsisältö, vaan pikemminkin se on motiivi, jonka kautta romaaneissa voidaan käsitellä ulkopuolisuuden, syrjäytymisen, häpeän ja pysähtymisen teemoja. Omilla romaaneillaan Maija Haavisto monipuolistaa yleisiä, varsin pinnalliseksi jääviä käsityksiä vaikean sairauden kanssa elävien ihmisten maailmasta. Ensi syksynä ilmestyvässä Maija Haaviston romaanissa Häpeämätön päähenkilöllä on nivelten yliliikkuvuus. Romaanit ovat intohimoni, tietokirjat eräänlainen velvollisuus: eihän näistä asioista kukaan muukaan kirjoita, Maija pohtii. Terveyttä ja hyvinvointia arkeen fennokauppa.fi Jäsenalennus IMAK-tuet*) -15% Katso kaikki IMAK-tuet www.fennokauppa.fi Tilaa verkossa tai soittamalla puh. Vuonna 2012 ilmestynyt Makuuhaavoja (Muruja-kustannus) puolestaan luotaa nuoren aikuisen miehen, Kain kamppailua vaikean kuuloyliherkkyyden aiheuttaman eristäytymisen kanssa. Romaaneja sairauden eristämästä elämästä Maija Haaviston romaanien päähenkilöitä yhdistää se, että he kaikki sairastavat jotain huonosti tunnettua sairautta. Pakahduttavalta kuulostavasta tilanteestaan huolimatta näiden teosten päähenkilöt elävät läpi ihmissuhteitaan ja tuntevat aivan samoja tunteita kuin kuka tahansa. Katri Kovasiipi SYRJÄYTYMISEN TAUSTALLA VOI OLLA MYÖS FYYSINEN SAIRAUS mahdollisimman monia ihmisiä, hän kertoo laaja-alaisten tietokirjojensa taustaksi. Maija Haaviston kirjoittama tietokirja Hankala potilas vai hankala sairaus . 09 276 360 Muista mainita etukoodi: JTEGCN72 *) Vain Suomen Nivelyhdistys ry:n jäsenille vuoden 2013 loppuun. FENNO MEDICAL OY Niveltieto 1 / 2013 33. Nämä romaanit tuovat myös maassamme aktiivisesti käytyyn syrjäytymiskeskusteluun hyvin olennaisen argumentin: kun sairaus on syrjäytymisen alullepanija, ei syrjäytynyt nuorikaan ole millään tavoin itse aiheuttanut omaa tilannettaan. . Romaani vaatii syvällisempää ajattelua, rakenne on tietokirjoja vaativampi ja tekstiä on editoitava kaiken aikaa kirjoittaessa. Kirja esittelee huonosti tunnettuja, vaikeasti tunnistettavia, usein väärin diagnosoituja tai yleisesti väärinymmärrettyjä sairauksia. Mukana on myös melko yleisiä sairauksia, joiden diagnosointi kuitenkin syystä tai toisesta usein epäonnistuu. Kaksi romaania on jo julkaistu, kolmas ilmestyy syksyllä 2013 ja neljännen käsikirjoitus on tekeillä. . Hätkähdyttävää näissä romaaneissa on kuvaus nuoruudesta, jossa sairaus voi estää totaalisesti jo pelkän kotoa poistumisen. Tietokirjojen kirjoittaminen on tavallaan helpompaa kuin romaanien kirjoittaminen. Tietoa huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista (Finn Lectura, 2011) on erinomainen hakuteos
Siellä olisi mahdollista saada kieli? apuakin.. Hoitosuositukseksi tuli kolme kertaa viikossa ja kertamaksu jälleen 13 euroa passilla. Minun täytyi etsiä fysioterapeutti Taipeista. Taipeissa menin kotiani seuraavaksi lähimpään sairaalaan, adventistien sairaalaan. LUKIJOILTA: FYSIKAALISESSA HOIDOSSA TAIWANILLA 34 Fysikaalisessa hoidossa Taiwanilla Heinäkuussa 2012 Taipeissa tajusin, etten pärjää omin neuvoin oikean olkapään kivun kanssa. Liikerata pieneni ja nukuin enää vasemmalla kyljellä. Kiinankielen taitoinen tuttava varasi ajan lähimpään sairaalaan ja ymmärsin, että aika olisi erikoislääkärille. Olin kuullut, että Taipeissa lääkärinvastaanotto kestää keskimäärin seitsemän minuuttia ja niin kävi minullekin. Paikallisille tämäkin hoito on terveyskeskushoitoa ja he maksavat siitä nelisen euroa. Jos unissani käännyin, heräsin kipuun. Ehdin yhden kerran käydä fysioterapeutilla. Seuraavaksi menin perinteiselle terveysasemalle akupunktioon. Lääkkeet ovat Taiwanilla halpoja ja niitä määrätään runsaasti. Kaksi lääkärin konsultaatiota verikokeineen ja lääkkeineen maksoivat minulle 500 taiwanin dollaria (twd) eli noin 13 euroa. Passia kysyttiin useaan otteeseen. Lääkäri pyysi maskinsa takaa tekemään muutaman ojennusliikkeen ja sanoi sen jälkeen lähettävän- Niveltieto 1 / 2013 sä minut perhelääkärille (family doctor). Minua kehotettiin menemään johonkin sairaalaan, koska perusklinikoilla ei näitä vaivoja osata kuulemma hoitaa. Taiwanilaiset saavat valita sairaalansa ja käynti lääkkeineen maksaa 4?5 euroa. Oli mentävä lääkäriin. Ymmärsin sen tarkoittavan sisätautilääkäriä. Olin turistin statuksella ja lääkärit taisivat järjestää vasta ensiapua. Akupunktiota ja fysikaalisia hoitoja Lääkkeistä ei ollut apua. Tämä puolestaan lähetti minut sairaalan laboratorioon verikokeisiin ja tunnin odotettuani pääsin jälleen vastaanotolle kuulemaan, että tulokset olivat OK ja nyt saisin mukaani lääkehoidon neljäksi päiväksi, yhteensä yhdeksän tablettia päivässä. Lääkkeiden nimet olivat myös länsimaisin kirjaimin ja kotona tutkin, että kyseessä olivat relaksantti ja kipulääke. Akupunktiolääkäri neuvoi tekemään kotihoitona harmonisesti olkapään heiluriliikkeitä. Suomi-lomalla elokuun lopulla sain diagnoosiksi impingement secundaria ja stiff posterior capsule
Apulainen kirjasi tuloksia. Ovia ei ollut ja muutaman metrin päässä penkillä jonotettiin vieri vieressä, mutta olinhan jo tottumassa hoidon laumamaisuuteen. Vastaanotto kesti 10 minuuttia. ja ?frozen. Kättäni tutkittiin, väänneltiin ja mitattiinkin. Ensin sähköterapiahuoneeseen Fysikaalinen hoito merkitsi infrapuna- ja interferential-hoitoja. Muu teksti oli kiinaksi. Hoitajia oli viisi ja he ohjasivat tulijoita vapaille tuoleille ja sermien taakse, jos hoito edellytti riisumista tai makuuasentoa. Minä jatkaisin henkilökohtaiseen kädenvääntöön ja saisin seuraavassa tilassa kellistää kaikkien nähden hoitopöydälle. 10 minuutin henkilökohtaista hoitoa sähköterapiahuoneessa oli jonotettava muutama minuutti, koska samanaikaisesti annettiin käsikuntoutusta pöydän ääressä istuvalle joukolle. Sain neuro- stimulaatioon omat tarrakiinnitteiset elektrodit, joita kuljetin mukanani. Hallissa istui potilaita eri seinustoilla vierekkäin. Oli kaulavenytyslaitekin, joka ei mahtunut kokonaan sermin taakse. Fysikaalinen hoito aloitettaisiin heti, Arcoxiaa 60 mg määrättiin aluksi viikoksi, ja samalla sain kurkottelu- ja kauppakassien kantokiellon sekä venytysliikeohjeen. Minun tulisi mieluiten tulla viisi kertaa viikossa kuntoutukseen, ja mikäli en viikolla pääsisi, myös sunnuntaisin oli mahdollista tulla. Kuntoutukseni kirjattiin alkavaksi 101/10/22 eli lokakuun Niveltieto 1 / 2013 35. Yhdellä seinällä salkkumiehet, kiireisimmät kuntoutettavat, saivat infrapunahoitoa ristiselkään ja kiiruhtivat sitten töihinsä. Kuulin suumaskin takaa naurahduksen sekä sanat ?aging. Hoidon aluksi olkavarsi oli 15 minuuttia punaisen lampun alla ja samanaikaisesti elektromagneettisissa piuhoissa. Joka hoitokerralla saisin vastaanottotiskiltä hoitopaperini, jota kuljettaisin hoitajille. Hoitoani dokumentoitiin. Menin paikan päälle klo 10.15 ja lähes aina pääsin lähtemään klo 11 mennessä. Kuntoutusosaston ainokaisen lääkärin vastaanottotila oli pikkuruisen sihteerin kopperon takana sermillä erotettu hieman isompi tila. Sopivassa välissä sitten tehtiin olkapään hoito. jatkuu seuraavalla sivulla LUKIJOILTA: FYSIKAALISESSA HOIDOSSA TAIWANILLA 22 päivänä vuonna 101. Ajanlasku Taiwanilla alkaa vuodesta 1912. Hoitomääräykset tehtäisiin viikoksi kerrallaan, joten lääkärilläkin oli käytävä kerran viikossa. ja ilmaisun, että hoidosta tulisi pitkäkestoinen. Diagnoosi-sanaa ei papereihini kirjattu, vaan käytettiin sanaa impression, mikä rehelliseltä kuulostikin, luvataan vain vaikutelma
Saman tien sain mennä kuntoutuspolulleni. Olenkohan nyt joutunut kuntoutuskierteeseen? Hieman englantia osaava vakiterapeuttini oli lähtenyt Japaniin lomalle, joten sain tänään hiljaisen kädenväännön. ja nauroi, kun sanoin, että niin minullakin. 36 Niveltieto 1 / 2013 Eräs fysioterapeuteista minulle tämän diagnoosini kertoi. ja näinhän itsekin ikäisiäni miehiä ja naisia kulkemassa hoitosession läpi. Samalla tekee huonoa tietää, että etelästä tulevat ?kotiorjat. Onneksi kahdeksankymppinen oli uskollisesti venytysajallaan. Opin pian, miten kiinaksi sanotaan: sattuu vähän, paljon tai ei satu ollenkaan. Kaikenikäiset saavat toivoa. Suurella mielenkiinnolla seuraan sivusilmällä taiwanilaisten pyörätuolilaisten indonesialaisia ja filippiiniläisiä kotihoitajia ja omaisia. Hoitomääräykselle tulikin tuplajatkot! Varattiin 13 hoitokertaa, sitten tauko kiinalaisen uudenvuoden ajaksi ja seuraava aikavaraus lääkärille kuun kolmannelle viikolle. En enää muista, kuinka monta kertaa olen lähtenyt Taipein ihmismassaan metromatkalle. Kuntoutusosastolla olen ihmetellyt, miten fysioterapeutit hoitavat useita ihmisiä yhtä aikaa. Kuitenkin jokainen saamme sen onnekkaan 10 minuuttia. Heti palattuani minulla oli taas lääkäriaika ja kuntoutus jatkui. Vuoden tärkein juhla on alkamassa. Jälkisanat 4.2.2013 Menin viikoittaiselle lääkärikäynnilleni ja luulin, että kuntoutukseni alkaa päättyä. Terveydenhoitoon oikeuttavan kortin olen saanut vasta äskettäin, eikä nykyinen sairaalani tule luopumaan saamastaan edusta. Sähköterapiahuoneessa eräs amerikkalaisnainen kertoi, että paikallisella terveyskortilla saa hoidattaa samassa sairaalassa vain yhtä vaivaa kerrallaan. viidenkympin olkapää Terapeutteja oli kolme, ja he taisivat olla sairaalan ainoat työntekijät, joilla ei ollut suumaskeja . Tässä kohtaa tunsin eniten tuijotusta ja kielellistä yksinäisyyttä. On vielä työelämässäkin mukana. Vaikka vieressä istuivat käsikuntoutujat, hoitorauha annettiin. Lopuksi omaa terapiaharjoitusta Kädenväännön jälkeen tein 10 minuuttia neljää eri liikeharjoitusta saman tilan toisessa päässä, josta oli suora näköyhteys kuntoutukseen tulevien vastaanottotiskille. Hoitohallissa pulppuaa kiinan kieli ja on nauruakin. Minulla on wushi jian eli viidenkympin olkapää, kiinalaisillekin tuttu vaiva . Sairaalat maksimoivat sekä voittoa että palvelua. Kertakäynnin viikossa ei ilmeisesti uskota riittävän liikkuvuuden palauttamiseen ja ylläpitoon. Kuntoutuslääkäri Pei-Chen Chungin mittausten mukaan kuntoutukseni on edistynyt hyvin ja saatan kohta vapautua hoidosta, jos rupean aktiivisesti uimaan. Viikko sitten tämä naislääkäri riisui ensimmäistä kertaa maskinsa kuultuaan yritykseni lausua Xin Nian Kuai Le, hyvää uutta vuotta! Lohikäärmeen vuosi on vaihtumassa käärmeen vuodeksi ja kuntoutusosastokin menee neljäksi päiväksi kiinni. Hän oli hoidattamassa niskaansa ja etsimässä kakkossairaalaa ristiselälleen. Sairaalat saavat laskuttaa valtiota vain yhdestä hoitorupeamasta kerrallaan. Usein toistuvat kansalaisten lyhyet hoitokerrat johtuvat osaksi siitä, että valtio maksaa sairaaloille potilaskäynneistä. Noin puolet heistä jättivät väliin venytys- ja lihasvoimaharjoittelun ja kiiruhtivat matkoihinsa. Vuodenvaihteessa kuntoutukseeni tuli tauko, sillä pääsin käymään Suomessa. Erään kerran vieressäni venytteli jonkin verran englantia puhuva taiwanilainen, 80-vuotias mies. Hän sanoi, että hänellä oli ?wushi jian. Mietin, ainoastaanko Taiwanin fysioterapeutit eivät traumatisoituneet vuoden 2003 Sars-epidemiasta. Nuoret terapeutit väänsivät kättäni hyvin ja pääsin aina samalle työntekijälle, jos hän vain oli paikalla. ja heistäkin yhdellä oli kerran. Niinpä! Samanaikaisesti ilahduin, sillä näin länsimaalaisen naisen menevän sähköterapiahuoneeseen. Minussa heräsi toivo: jospa vielä saan puhekaverin.. Hän kertoi käyneensä kuntoutuksessa kaksi kuukautta ja lääkärillä viikoittain. Sanoo ajoittain miettivänsä keskeyttämistä ja jatkamista omaharjoitteluna. He tuovat hoidettaviaan kolmisen kertaa viikossa ja tulkitsen, että tässä maassa perheet osaavat vaatia kuntoutusta ikäihmisilleen. ovat vailla työaikalain suojaa ja oma kuntoutustarve taitaisi tietää maasta poistamista. Jos Taipeissa vain löytää oikean sairaalan, saa taiwanilainen kuntoutusta ja kertamaksu on kohtuullinen. LUKIJOILTA: FYSIKAALISESSA HOIDOSSA TAIWANILLA Wushi jian . Viikoittainen lääkärikäynti ja viisi kuntoutuskäyntiä nostavat summan 600 taiwanin dollariin (15 euroa). Kielimuurin takia en ole voinut kertoa, kuinka yksilökohtaista, yksityistettyä ja kallista fysioterapia Suomessa on. Toisaalta en myöskään joudu kertomaan, että itse olen nyt yksityispotilas, jonka hoidosta sairaala laskuttaa vakuutusyhtiötä 1000 taiwanin dollaria eli noin 27 euroa/kerta
Niiden hoidossa voidaan käyttää apuna myös räätälöityjä pohjallisia. Väestön ikääntyminen, liiallinen työkuormitus ja painon nousu ovat tyypillisiä nivelongelmille altistavia tekijöitä. Tämä tulisi huomioida myös harjoittelussa. Kipu muuttaa kehon liikemalleja, ja nämä virheelliset mallit voivat jäädä päälle, jolloin joudutaan itseään ruokkivaan noidankehään. Oikeanlainen liikunta on nivelille hyväksi, mutta toisaalta liian innokas harjoittelu voi altistaa ongelmille. Oman kropan suhteen vääränlaiset liikeradat voivat olla hyvinkin turmiollisia, ja siksi niihin on kiinnitettävä ajoissa huomiota. Erityisesti jalan rakenteellisissa poikkeamissa myös yksilöllisillä pohjallisilla voidaan parantaa alaraajojen kuormituslinjausta, Järvi jatkaa. Yksilöllisten pohjallisten tarve voidaan selvittää asiaan erikoistuneen fysioterapeutin tutkimuksessa. Silloinkin oireita ja kipua voidaan kuitenkin hoitaa harjoitteiden ja tukitoimien avulla. Järvi korostaa, että sopivia liikuntamuotoja nivelrikosta kärsiville ovat jo hyväksi havaitut pyöräily, hiihto, vesiliikunta ja kävely. Painonpudotuksella on tärkeä rooli ja kuormituslinjaukset eri liikuntamuodoissa on hyvä huomioida. Räätälöidyt pohjalliset auttavat omaksumaan sopivan linjauksen. Niveltieto 1 / 2013 37. Tieto on hyvä asia, mutta on tärkeää muistaa lähdekritiikki. Nivelrikko voi toki periytyä myös geneettisesti, jolloin ei välttämättä mikään ehkäisevä toimenpide tepsi. Pohjallisia myyvät mm. Siksi virheet pitää tunnis- taa ja liikkeet korjata esimerkiksi ohjauksen ja räätälöityjen pohjallisten avulla. . Nivelet kuormittuvat optimaalisemmin keskiasennoissaan ja vääränlainen harjoittelu voi myös provosoida kipuja. Liikkeen määrän lisäksi pitäisi siis huomioida myös liikkeen laatu. Erityisesti toistuvista nivelkivuista kärsivien olisi hyvä tarkistuttaa asiantuntevalla fysioterapeutilla liikemallinsa, jotta harjoittelu olisi optimaalista. Nivel on kokonaisuus ja tilanteet yksilöllisiä, tämä pitää huomioida myös tutkimisessa ja hoidossa. Jumpparyhmät ovat hyvä asia, mutta valitettavasti osa ihmisistä toistaa monotonisesti liikemalleja, jotka eivät ehkä istu heidän kehoonsa ja voivat näin ollen myös aiheuttaa kipuja, kertoo nivelongelmien taustoista Suomen alaraajafysioterapian yhdistyksen (SAFY ry) puheenjohtaja ja fysioterapeutti Joni Järvi. Yksilöllisten pohjalliset parantavat kuormituslinjausta . Keho on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Harjoittelun merkitystä kuntoutuksessa ei voi liiaksi korostaa. Internetissä vellova tieto saattaa korostaa potilaan omaa vahvaa ennakkokäsitystä sairaudestaan, ja hänellä voi olla selvä käsitys siitä, miten sitä hoidetaan. Hoitotoimenpiteiden pitää aina perustua tutkimuksiin, joissa huomioidaan liikunnan ja työn aiheuttama nivelten kuormitus. Tutkimusten tarkoituksena on selvittää, mistä nivelongelmat johtuvat, jotta hoitotoimenpiteet ovat oikeanlaisia. Esimerkiksi polvikipu voi juontua liian innokkaasti aloitetusta uudesta harjoittelusta, jolloin kudokset eivät saa riittävästi aikaa sopeutua uuteen kuormitukseen. Hoitoon hakeutumisen syynä voi olla polven kipu, jäykkyys tai molemmat. Esimerkiksi luisteluhiihdossa vääränlainen tekniikka voi provosoida polvikipua, vaikka hiihto on muuten nivelystävällinen laji. Esimerkiksi lonkan ja jalkaterän ongelmat ja lihasheikkoudet heijastuvat polven toimintaan ja kuormittumiseen. Oikeilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa huimia säästöjä. Järvi listaa kolme perusasiaa, jotka vaikuttavat polven nivelrikon kehittymiseen: paino, työkuormitus sekä aiemmat polvivammat. Liikunta on yleensä hyväksi, mutta tärkeintä on huomioida liikkeen oikeellisuus. Tarkan tutkimisen jälkeen räätälöidään kuntoutusohjelma, joka voi sitten Uusi jäsenetu Suomen Nivelyhdistyksen jäsenet saavat 20 % alennukset yksilöllisistä Footbalancepohjallisista. Usein tilanteen voi korjata, kun se on ensin diagnosoitu ja ohjattu potilaalle sopivat liikkeet. Muun muassa juoksuinnostus ja maratonharrastus ovat myös lisänneet rasitusvammoja, vaikka sinällään ovatkin terveydelle hyviä asioita. täydentävät fysioterapiaa nivelongelmien hoidossa Nivelongelmat ovat laajamittainen kansanterveydellinen ongelma. Pohjalliset voivat tukea sitä ohjaamalla liikkeet oikeanlaisiksi. On todella tärkeää tiedostaa esimerkiksi liikunnan kautta tulleissa vaurioissa, missä liikkeessä virhe on tehty, jotta se voidaan korjata, ja nimenomaan korjaamisessa pohjallisista on paljon apua, Järvi sanoo. RÄÄTÄLÖIDYT POHJALLISET Räätälöidyt pohjalliset Ennaltaehkäisy kansantaloudellisesti tärkeää Nivelongelmien ennaltaehkäisy on kansantaloudellisestikin merkittävää väestön ikääntyessä. Niitä voidaan käyttää väliaikaisena tukena alaraajojen kiputiloissa ja erityisesti rakenteellisissa ongelmissa, joihin ei voi harjoittelulla vaikuttaa. Intersport- ja Kesport-liikkeet. Ohjehinta (49,90?69,90 ?) sisältää henkilökohtaisen jalka-analyysin ja sen mukaan tehdyt, omaan jalkaan muotoillut pohjalliset. sisältää nivelkäsittelyjä, liikkeen kontrollin harjoitteita, lihasten vahvistusta, aerobista harjoittelua sekä muun muassa kenkä- ja pohjallisratkaisuja. . Avun ongelmien korjaamiseen voivat tuoda esimerkiksi fysioterapeutin vastaanotolla oman jalan mukaan muotoillut pohjalliset. Vääränlainen harjoittelu voi laukaista kiputilan Internetissä on tarjolla paljon tietoa nivelongelmista, mikä osaltaan lisää hoitoon hakeutumisten määrää
Lonkkiani on myös kuntoutettu aktiivisesti. vaikea nikamasiirtymä, nivelreuma, voimakas luukato, löysähkö lonkan tekonivel, tuoreet vammat tai vammojen vaikeat jälkitilat. Lista kuitenkin jatkuu myös monien muiden sairauksien luettelona, joten oma terveydentila kannattaa tuoda selkeästi esiin, jos haluaa tätä sinänsä ihan mielenkiintoista venytystuoliversiota kokeilla! Esko Kaartinen. Tarvitsen paljon apuvälineitä, kuten kyynärsauvaa kävelyn tueksi. Tuo lukkohetki on kivulias ja ikävä. pää alaspäin muistaakseni noin varttitunti. Missä tapauksessa minun on tarpeen ottaa antibioottisuojaus hammashoidon yhteydessä? Vastaus Kriteerit antibioottien käyttöön hammashoitojen yhteydessä näyttävät viime vuosina hiukan lieventyneen, mutta yksilöllistä vaihtelua silti myös ilmenee ohjeistajien, eli leikkausyksiköiden ja leikkaajien kesken. Taustalla on myös nivelrikko. Kuulin kaveriltani, että joissain fysikaalisissa hoitolaitoksissa käy selkäpotilaita eräänlaisessa venytyksessä, selkäpenkissä (Niqama Q2-traktiotuoli), jossa ?istutaan. Niveltiedossa 2/2010, sillä ko. Toinen leikattiin 1,5 vuotta sitten, toinen vuosi sitten. Viimeksi leikattu toimii moitteettomasti, mutta toinen proteesi alkoi jäykistyä noin puolen vuoden kuluttua leikkauksesta ja on nyt todella jäykkä. Tulehdus on suljettu pois gammakuvauksella valkosolukarttoineen. artikkelista hän saa asiantuntevamman ja täsmällisemmän vastauksen kysymykseensä. Esko Kaartinen 38 Niveltieto 1 / 2013 Toinen lonkka toimii Molemmissa lonkissani on tekonivelet. Kipuja ei juurikaan ole, vain pakarakipua jäykistyneessä lonkassa satunnaisesti rasituksesta riippuen. Lonkkaani on tutkittu varsin kattavasti. Lähtötilanne lonkissani oli huono, rotaatiot kiinni. Sain yhden toimivan lonkan. Mikä meni pieleen toisessa? Vastaus Todennäköisesti molemmat lonkat olivat todellakin vaikeasti kuluneet, ja toinen lonkista saattoi olla vielä niistä huonompi. Tuolin valmistaja esittää omat vastaaiheensa tämän hoidon toteuttamiselle ilman lääkärin lupaa: Siihen listaan sisältyvät mm. Toinen lonkka hyötyi siitä, toinen ei. Kun käännyn yöllä kyljelleni, se lukkiutuu, ja hetken päästä saan sen ?paikoilleen?. invalidisoiva särky selässä. Irtokappale tai iso nivelkierukan repeämä voi antaa hieman samanlaisia oireita. Ehdotan ortopedillä käyntiä ja röntgenkuvauksia. Eero Belt Antibioottiako? Polveeni tehtiin 7 vuotta sitten tekonivelleikkaus. Lonkan fleksio on vain noin 70, avustettuna hiukan enemmän. Ortopedi on sanonut, että tällaiseksi lonkkani jää. Tällaista esiintyy erityisesti molemminpuolisissa sairauksissa. Mitä polvelleni on tapahtunut/tapahtumassa. Kirjaimellisesti ottaen ei silti läheskään aina katsota antibioottisuojan olevan aivan välttämätöntä näissäkään tilanteissa. Mielelläni soisin kysyjän tutustuvan Antti Raunion artikkeliin ?Tekonivelleikatun hammashuolto. Siitä on ollut kuulemma hyötyä eri selkävaivoihin. LÄÄKÄRIT VASTAAVAT Lääkärit vastaavat Lukijoiden ja nivelklubilaisten kysymyksiin vastaavat professori Eero Belt (vasemmalla) ja LKT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen (oikealla) sekä muut asiantuntijat. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen toimisto@niveltieto.net tai Suomen Nivelyhdistys ry, Lääkärit vastaavat, PL 1328, 00101 Helsinki Polvi menee lukkoon Polveni on tähystetty ja siivottu noin 15 vuotta sitten. Onko porraskävelyhankaluutta tai vaikeuksia istua autossa. Jos ns. Röntgenkuvat on otettu pari kertaa, proteesit paikoillaan. Nyt se taas vihoittelee, mutta eri lailla. Joskus tällaiseen lonkkaan jää kireyttä, eikä lopullista pituuseroa saada leikkauksessa kunnolla tasattua. Lonkka voi jäädä pidemmäksi joko millimetreissä mitaten tai vain toiminnallisesti, ja jäykistyy lisää vähitellen. On mahdollista, että liikeharjoitteet kävelyineen eivät täysin onnistuneet ja täten lonkkaan jäi jäykkyyttä. Jäykkyys rajoittaa toimintaa paljon, en saa sukkia tai kenkiä jalkaani enkä tavaroita lattioilta yms. Ei uusintaleikata, koska tilanne voisi huonontua. varmemman päälle haluaa toimia, niin antibiootti voi olla paikallaan aina, kun hammashoidossa edetään ienalueen verekkäisiin huoltotoimenpiteisiin tai työstetään hampaan juurialueen ongelmia. Jos puhutaan yleisestä turvallisuudesta tämän hoidon osalta, siitä huolehtii varmaankin ensisijaisesti tämän kyseisen hoitomuodon tarjoaja. osalta hoidon järjestäjälle etukäteen, on silloin jo varmemmalla pohjalla hoitoon mennessään, mikäli siihen siis tulee hyväksytyksi. Voiko tällaiseen tuoliin mennä turvallisin mielin. Onnistumismahdollisuudet eivät ole hyvät ja jopa liikelaajuuksien huonontuminen on mahdollista. Polvi olisi kuvattava nivelrikon asteen selville saamiseksi, kuin myös irtokappaleiden osoittamiseksi. Ovatko ensimmäiset askeleet pidempään istuttua kävelyyn lähtiessä kivuliaat ja jäykät. Fysioterapian mahdollisuudet myöhemmässä vaiheessa on varmaankin läpikäyty? Jos ensiksi leikattu lonkka on priimasti paikoillaan, eikä sillä puolella ole ylipituutta, ei noilla liikelaajuuksilla olekaan syytä mennä vaikeaan uusintaleikkaukseen (esim. Jos pituuseroa on reilusti yli 1,0 cm:n, voisi leikkausta harkita. Tällaisen leikkauksen jälkeen kattava fysioterapia on aiheellista, samoin tiivistetty kontrollointi. Eero Belt Kovat selkäsäryt Minulla on aika-ajoin ns. Työelämään en ole voinut palata. Muuten ei ainakaan vielä pahemmin särkyjä. Vastaus Eniten oireet viittaavat lumpion löysyyteen ja osittaiseen sijoiltaan menoon. Onko tehoa tutkittu missään? Vastaus Turvallinen mieli on tietysti vähän suhteellinen käsite. aikaisempien vammojen ja mahdollisesti suoritettujen leikkauksien yms. arpien irrottelu, varsi- komponentin vaihto). Hänellä on hyvä syy olla ottamatta tähän hoitoon ketään sellaista henkilöä, jolla olisi mahdollista saada hoidosta vakavia seurauksia! Kunhan potilas vain kertoo tiedossa olevat selkäongelmansa, erityisesti esim
Suoraan ei voida verrata nivelrikon aiheuttamaa nivelvaivaa tulehduksellisiin tauteihin. Tulehduksellisissa sairauksissa on melkoisesti vaihtelevuutta vielä eri ryhmien välillä. Yhteyttä on todettu nivelrikossa lonkan ja käsinivelrikon välillä. nivelelle ole. On nimittäin todettu, että naksuttelu lisää nivelkapselin löysyyttä ja kyseiseen niveleen tulee todennäköisemmin ajan saatossa kapselivauriota sekä esim. tällä ominaisuudella silloin tällöin lähipiiriä. Kuitenkaan ei voida puhua suorasta periytymisestä, vaan sairauteen altistumisesta. Eero Belt SI-nivelien tulehdus Lääkärinlausunto sanoo: ?ei nestettä. Aika-ajoin siihen pistettiin kortisonia, jolla sain avun aina joksikin aikaa. Mutta kipu vain palaa ja vihloo tietyissä asennoissa, esim. pikkuriesaa. Suosittelenkin lämpimästi siirtymään pääsääntöisesti muun sorttisiin lähipiirin huvitusmuotoihin. Esko Kaartinen LÄÄKÄRIT VASTAAVAT Reuma askarruttaa Nivelpsoria? Sain nuorena psoriasisdiagnoosin, mutta iho-oireet hävisivät muutamassa vuodessa. Usein hilseilyä on myös päänahassa. Onko perimä vahvempi äidiltä vai isältä? Vastaus Tilanne on erilainen eri sairauksissa. Terveellinen ravinto on paikallaan. Selkä- ja polvivaivat voivat olla aivan muutakin, mutta suosittelisin reumalääkärillä käyntiä. Eero Belt Selkä paranee liikkuessa Luin lehdestä, että nivelrikkokipu pahenee liikkuessa ja lievittyy levossa. Monilla yleisesti käytetyillä lääkkeillä on myös kramppitaipumusta lisäävää vaikutusta. Magneetin tulkinta ja teko vaativat periaatteessa tuki- ja liikuntaelinten tutkimukseen perehtynyttä radiologia, jolla on vielä kokemusta tulehduksellisista nivelsairauksista. Millainen operaatio se olisi. kaaduttaessa vaurioittaa nivelrakenteita ja nivelkierukan kaltaista kudosta edeten vähitellen nivelrikoksi. kättä nostettaessa. Ortopedi suositteli sen korjaamiseksi leikkausta. Jalkojen koukistaminen vähentää selästä raajaan lähtevien hermojen kireyttä selässä ja rentouttaa muutenkin tiettyjä kriittisiä lihasryhmiä alaselässä. sanoo. Voiko ruokavaliolla parantaa reumaa tai nivelrikkoa. Voisiko niiden ärtyminen olla jotain muutakin? Vastaus On eri asia tutkia s-i-niveliä tavanomaisella röntgenkuvilla kuin magneettikuvauksella. Sacrumissa SI-niveltä vasten ödeemaa?. Tässä tapauksessa selkä kertoo täyttä totta, eli sen, että liikkuminen tekee sille pääsääntöisesti hyvää ja paikallaan olo puolestaan enimmäkseen pahaa. Repeämä alueelle esim. Kalkki voi liittyä myös muihin olkavaurioihin, mutta ei pelkästään kalkkina ole aiheuttamassa leikkausta. Hilseilevä ihottuma viittaa siihen. Reumaattisissa sairauksissa on tauti jonkin verran yleisempää naisilla kuin miehillä. selkärankareuman) puolesta. Muutoinkin s-i-nivelet voivat olla lievästi oireiset, mutta selkeitä radiologisia muutoksia niissä ei siis ole. Oheinen vastaus tuskin täyttänee spondyla?artropatian diagnoosia. Eero Belt Naksuttelua Onko sormien ja varpaiden naksuttelemisesta jotain haittaa. Oireet ja liikerajoitukset ratkaisevat. Psorikynnet ovat paksut ja niiden alta voi tulla vaaleaa massaa. Tulokset tästä resektiosta ovat epävarmat, jopa huononemista on kuvattu. Eero Belt Olkapäässä kalkkia Olen 72-vuotias nainen, joka kärsii kivuliaasta olkapäästä. Teidän ikäistänne leikataan vain poikkeuksellisesti. ?Huvitan. Miksi tällainen ominaisuus on toisilla ja toisilla ei? Vastaus Tämä naksutteluominaisuus liittyy tietyn asteiseen nivellöysyyteen. Kovan naksahduksen syy on niveleen syntyvän alipaineen tuottama eräänlaisen nivelnesteestä syntyneen kaasukuplan hajoaminen nivelen sisällä. Nesteenpoistolääke erityisesti altistaa krampeille. Oma osuutensa voi olla myös eri kivennäisaineiden puutostiloilla juuri kalsiumin, fosforin ja magnesiumin osalta. koukistusvoiman heikkoutta yms. Ikäihmisillä tyypillisimmin juuri yölliseen aikaan esiintyviin rajuihin lihaskouristuksiin ei silti läheskään aina pystytä jäljittämään syyllistä. Tämä selittää tuon tietyn makailuasennon helpottavuuden. Esko Kaartinen Niveltieto 1 / 2013 39. Vaikka nivelrikkoa ei ole todettu tästä naksuttelusta olevan seurauksena, ei se silti ihan terveellistäkään ko. Altistaako kylmä reumalle. Näin ainakin ?vanha kansa. Kyseinen lihas jänteineen muodostaa osan kiertäjäkalvosimesta, joka on tärkeä nostoliikkeissä ja olan kierroissa. Leikkauksena käytetään pikkunivelen (AC-nivel) puhdistusta sisältäen myös solisluun ulomman pään poiston. Ravitsemusterapeutin kanssa kannattaa käydä läpi ruokavalion antama hyöty ja toisaalta tarpeellisuus. Eero Belt Suonenveto Mistä jalkojen kovat ?suonenvedot. Kuvittelisin, että SI-nivelten tulehtuminen antaisi viitettä selkärankareumaan. Olen käyttänyt kramppeihin jopa yliannostettuna erilaisia magnesium-valmisteita, tuloksetta. Se voidaan liittää muuhun olkakirurgiaan, ja tehdä kohtalaisen harvoin nykyään itsenäisenä toimenpiteenä. Olisiko olemassa jotain muuta avuksi? Vastaus Yksiselitteistä vastausta ei näiden lihaskramppien ilmenemisen syihin voi antaa, sillä syyllisiä on useampi kuin yksi. Pääsenkö sillä vaivasta? Vastaus AC-nivel eli solis-lapaliitos voi varioitua tapaturmaisesti tai raskaita nostoja ja rasitusta sisältävästä työstä. Se on melko yleinen vaiva, mutta usein vähäoireinen. Levossa ei kykene aina olemaan, kun tulee kipuja, varsinkin selällään. Jalat koukussa selällään on parempi, ja kivut melkein kokonaan häviävät kyljellään jalat koukussa. Vastaus Omaa kroppaansa kannattaa kuunnella, ja varsinkin sen ilmaisemat viestit on hyvä ymmärtää oikein. johtuvat. Oikea ravinto, riittävästi nesteytys ja hyvä lihashuolto ovat varmasti tärkeitä kulmakiviä kramppien ehkäisyssä. Esko Kaartinen AC-nivelen nivelrikko Solisluun AC-nivelessäni on nivelrikko. Suosittelisin paria kortisoni-ruisketta ja joko fysioterapiaa tai harjoitusohjelman mukaista liikehoitoa (usein molempia). Eero Belt Perinnöllisyys Miten suurella todennäköisyydellä nivelvaivat periytyy. Minulla todettiin äskettäin selän nivelrikko ja oireet ovat kyllä päinvastaiset: selkä on parempi, kun on liikkunut jonkin aikaa. Olkapää kuvattiin, ja lääkäri sanoi siellä olevan kalkkia. Miten sitä sinne tulee, ja miten sen saa pois sieltä. Kannattaa ottaa fysikaalista hoitoa, josta on apua toimintaan ja kivuliaisuuteenkin. supraspinatus-jänteen kalkkeutumat. Dieetti auttaa toki kihdissä, mutta muutoin selkeää yhteyttä ei ole kuvattu tulehduksellisissa niveltaudeissa. Nyt vanhemmiten on ollut vaivoja mm. Liikuntamuodoissa on tietysti suuria eroja, eikä esimerkiksi rankkaa hakkaavaa tärinää sisältävä liikkuminen välttämättä ole paras valinta selkäpotilaalle. Luultavastikin paljon yleisempi syy kramppeihin on nestehukan ja lihaksen väsymisen yhdistyminen rankan rasituksen jälkeen. Onko silloin tehtävä jonkinmoinen puhdistusleikkaus? Vastaus Kyseessä ovat ns. Selkeät muutokset (synoviitti, destruktio) puhuvat todellakin spondyla-artropatian (esim. Se voi liittyä muihin olkanivelen muutoksiin tai olla itsenäinen sairaus. Monet kaverit sanovat saaneensa avun kipuihin punaisen lihan välttämisestä. Vastaus Näyttöä kylmän altistamisesta nivelreumalle ei ole. polvissa ja selässä. Voisiko minulla olla nivelpsoriasis, vai olenko vaan tulossa vanhaksi? Vastaus Kyseessä voi olla toki psoriartropatia
Niissä kortisoni on lievittänyt kipua hetkellisesti, mutta lisännyt kipuilua myöhemmin. Uutispalvelu Duodecim Lue lisää tenniskyynärpään hoidosta Niveltiedosta 3/2012. Tulosten perusteella vuoden aikana tuhannesta diabeetikosta keskimäärin 18 sairastuu nivelrikkoon, kun terveistä sairastuu keskimäärin viisi. Yleisimmät oireet ovat nivelarkuus (49 %), aamujäykkyys (46 %) sekä kipu tai jäykkyys selkärangan, rintakehän ja kaularangan alueella (39 %). 40 Niveltieto 1 / 2013 Lääkärin tekemä kirjallinen hoitosuunnitelma on kuitenkin vain joka neljännellä. ?Potilaille on tärkeä kertoa hoidon tavoitteista. Hoitotulokset eivät myöskään muutu, vaikka kortisonipistosten lisäksi potilas saisi fysioterapiaa, australialaistutkimus osoittaa. Australialaistutkijoiden tulokset perustuvat 165 tenniskyynärpääpotilaan satunnaistettuun tutkimukseen, jossa osa potilaista sai kortisonipistoksen, osa lumepistoksen, osa kortisonipistoksen ja fysioterapiaa ja osa lumepistoksen ja fysioterapiaa. Kun vuoden kuluttua hoidoista tutkijat vertasivat kortisonia saaneita lumepistoksen saaneisiin, oireet olivat parantuneet paremmin lumeryhmässä. Potilaista vain joka kolmannella on lääkärin tekemä kirjallinen hoitosuunnitelma ja lähes 40 % kokee puutteita sairautensa hoidossa ja seurannassa. Havainto on linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Tulokset pysyivät samoina vaikka potilaat olisivat lisäksi saaneet fysioterapiaa. Pelkkä fysioterapia ilman kortisonipiikkiä sen sijaan lievitti oireita neljän viikon seurannassa ja myös pitemmällä aikavälillä. Tällöinkin potilaat tosin saivat lumepistoksen, joten on vaikea sanoa, miten paljon tämä johtui lumevaikutuksesta ja miten paljon fysioterapiasta. Australialaisten tulokset viittaavat vahvasti siihen, ettei kortisonipistoksista ole apua tenniskyynärpäätä poteville. Säännöllisen ihon kunnon ja elämänlaadun mittausten perusteella lääkäri pystyy arvioimaan hoidon tehostamisen tarpeen. Tutkimukseen osallistui 927 miestä ja naista, jotka olivat 40?80-vuotiaita kaksikymmenvuotisen seurannan alkaessa. Osa tapauksista selittyi ylipainolla ja muilla diabeteksen ja nivelrikon riskitekijöillä, mutta niidenkin huomioimisen jälkeen aikuistyypin diabetekseen liittyi suurentunut riski sairastua nivelrikkoon. Riski myös suureni mitä pitempään potilas oli sairastanut aikuistyypin diabetesta. Tulokset eivät paljasta, mikä diabeteksessa suurentaisi nivelrikon riskiä, mutta mahdollisesti selitys löytyy tulehduksellisista ja aineenvaihdunnallisista tekijöistä, jotka voivat yhdistää kumpaakin sairautta. Uutispalvelu Duodecim Kortisonipistokset eivät auta tenniskyynärpäähän Tenniskyynärpäätä ei kannattaisi hoitaa kortisonipistoksilla, sillä oireiden lievittämisen sijaan kortisonipistokset saattavat jopa heikentää potilaan tilannetta. Artikkelin ohessa kerrotaan Niveltiedon päätoimittajan tenniskyynärpäästä, joka tätä lehteä tehdessä on jo lähes parantunut rannetukien ja työergonomian avulla.. Tenniskyynärpää myös uusiutui lumeryhmässä harvemmin kuin kortisoniryhmässä. Koska psoriasiksen hoitomahdollisuudet ovat parantuneet selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, potilaiden kannattaa myös itse aktiivisesti tiedustella hoitovaihtoehdoista yleisja ihotautilääkäreiltä?, sanoo Mälkönen. Noin kolmannes nivelpsoriaatikoista kokee sairautensa vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi. Keskimäärin nivelpsoriasis diagnosoidaan vasta noin kahden ja puolen vuoden kuluttua oireiden alkamisesta. UUTISIA Uutisia Tutkimus: puolella psoriaatikoista myös niveloireita Tuoreen tutkimuksen mukaan psoriasis on paljon muutakin kuin ihosairaus: lähes puolella psoriaatikoista on myös niveloireita. Mikäli psoriaatikolle ilmaantuu niveloireita, on oireiden syyn selvittäminen äärimmäisen tärkeää, jotta mahdollisen nivelpsoriasiksen hoito voidaan aloittaa?, toteaa ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, LT Tarja Mälkönen Iho- ja allergiasairaalasta. Tutkimuksen mukaan lähes 40 % vastaajista kokee sairautensa hoidon ja seurannan riittämättömänä. ?Tulokset osoittavat, että iso osa psoriaatikoista kokee puutteita sairautensa hoidossa. Tulokset selviävät Otantatutkimus Oy:n Psoriasisliitolle ja AbbVie Oy:lle tekemästä tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan 38 %:lla psoriaatikoista on diagnosoitu nivelpsoriasis, vaikka oireita nivelissä on yli puolella (51 %). Tavoitteellisen hoidon avulla pyritään minimoimaan psoriasiksen vaikutukset työ- ja toimintakykyyn. Lähes 40 % kokee sairautensa hoidon ja seurannan riittämättömänä. ?Usein ajatellaan, että psoriasis rajoittuu vain ihoon. Tutkimustulokset vahvistavat tavoitteellisen hoidon akuutin tarpeen: pysyvä hoitosuhde on suhteessa potilaan hoitotyytyväisyyteen?, kommentoi Psoriasisliiton toiminnanjohtaja Sonja Bäckman. Aikuistyypin diabetes nivelrikon riskitekijä? Aikuistyypin diabetesta sairastavat saattavat olla tavallista alttiimpia nivelrikoille, tuore tutkimus vihjaa. Nivelrikko on aiemmin yhdistetty myös sydän- ja verisuonitautien riskiin. Diabetes Care -lehden julkaisemat tulokset osoittavat nivelrikot selvästi yleisemmiksi diabetesta sairastavilla. Kuitenkin noin kolmasosalla, tämän tutkimuksen mukaan jopa puolella, on myös niveloireita
Kuten puhe oli, en irrottanut niitä. Mekon kanssa remonttiässän jalkine voi silti olla himpun verran ronski. Suunnittelijat, hoi! Tässä varma menestystuote, joka pitää vain brändätä. Hankaavat pinnan pilalle. Niin että. Parin kioskin ohi ja kohti kauppakeskuksen ulko-ovea. Ajatelkaa: merimaisemakyynärsauva. Samassa vartijat huomaavat minut. Utopiat ovat utopioita. Voiko tylsemmän näköistä päivittäisapuvälinettä olla. Kenkäpari on kolmas remmien syömä. Olen mielessäni jo visioinut, kuinka pieni kotelo sujahtaa kahvaan ja napsahtaa kivasti paikoilleen. Ruuvimeisseli. Täytyyhän heitä olla. Lisäksi ne turmelevat kengät. Miehet keskeyttävät puheensa, kääntyvät kohti, tuijottavat. piriste on heijastin, on todella masentava. Meitä vaivaisia, vanhoista puhumattakaan, on maa väärällään. Ihan kuin valmistaja haluaisi sanoa, että anna olla, ei sinusta tervettä kuitenkaan enää tule. *** Harmaat, kumiset, taistelijaluonteen omaavat remminastat kuivuvat kauppareissun jälkeen kenkiini kiinnitettyinä. Pitkään putkeen taas mahtuisi vaikka erityisohut sateenvarjo. Sauvan pintakuviointi voisi olla mitä tahansa: taidetta, Marimekkoa, mietelauseita. Ihan kuin pankkikorteissa. Lääke. Fiksuthan nämä koko jalkaterän mittaiset nastaremmit eivät missään tapauksessa ole, sen kummemmin kengän päälle asennettavuutensa kuin ulkonäkönsä kuin äänekkyytensäkään puolesta. Parhaimmillaan irtonastat näyttäisivät muodikkailta, pimeässä piikit hohtaisivat vaikka fosforinvihreinä, -punaisina ja -keltaisina ja remmit voisi mätsätä ulkovaatteisiin. Nirsk, narsk, skriik, skraak. vella pystyssä pysyä. Liukuesteet ovat ainoa fiksu vaihtoehto. Ne ovat kaupoissa kuljeskeltaessa hiljaiset. Eipä siinä mitään, jos haluaa kokoaikaisesti näyttää äijältä turvakenkätyypiltä. Tai siis, ainoa. Nätteyskään ei haittaisi. No, eihän ihminen saa kaikkea toivomaansa. En myöskään kadulla. Jokainen itsensä liukastumalla telonut tietää kuitenkin mistä puhun. Siksi esteettisyys ja äänettömyys on viskattava olan yli, jos aikoo tal- *** Toinen muutosta kaipaava tuote on kyynärsauva. Nuoret villiintyisivät ostamaan tuotetta niin, että kauppiaat myisivät monta viikkoa eioota. Sitten vartijat siirtävät katseensa jalkoihini. Kyllä, minun nastoistani se hirvittävä ääni kuuluu. Kahvaan mahtuisi hyvin huulipuna. Ilmeistä päätellen muut ovat samaa mieltä. Tiedän, että irtonastoja löytyy varmaan peräti pariakin mallia. Pelkkään korkoon viritettävät eivät meikäläiselle pitotuotteeksi kuitenkaan riitä. Toisaalta, idean olisi voinut viedä loppuun saakka. Itseltäni meni lähes käsi sijoiltaan, kun ponnistelin kenkiin nämä taivaalliset nastaremmit. Tekonivelinen itsekin, joten tarkkailee elämää myös tästä vinkkelistä. Niveltieto 1 / 2013 41. Sitä katsellessa ihminen sairastuu lisää. VINKKELI Tuunaajille töitä Surullisen ulkonäön lisäksi on sauvan koko pitkä putki täynnä pelkkää käyttämätöntä tyhjää tilaa, kahvaa myöten. Toisaalta, en ole havainnut ketään muuta nastakenkäistä liiketiloissa. Hiki kihoaa niskaani, olisi päästävä ulos, nyt heti, suljen käsilaukun. Eihän turvallisuus- tai terveystuotteen rumalta tarvitse näyttää. *** Ken on kerran liukastunut ei toista kertaa liukastua halua, sanoo nykysuomalainen sananlasku. Vitsi vitsi, juuri keksin. Kovin kepein perustein en niitä pois enää ota. Olen hieman odottanut, koska kauppakeskusten ja erillisten pikkuliikkeiden ovelle ilmestyy kielto: ei nastakengillä. On myös kenkiä, joissa on painike, jolla nastat saa ulos tai matalaksi. Jalkineita ei korvaa minkään sortin valtionkonttori. Hakkapeliitoista en silti luovu. Olisivatpa ne vain vähän helpommat ja hiljaisemmat. Myös ohikulkijoiden päät kääntyvät. Pengon käsilaukkuani, vedän toppatakin vetoketjun kiinni. Jäljelle jää vain se lähes takuuvarmasti pystyssä pysyminen; mikä tekonivelen kanssa on kuitenkin melkoisen tärkeä juttu. *** *** Taivaalle kiitos ihmisestä, joka keksi kenkien liukuesteet. Kyllä kelpaisi sellaisella käpsytellä. Työväenopistoissa ja vaivaiskerhoissa voisi myös olla Tuunaa Oma Keppisi -kursseja. Minusta ainakin keppipari, jonka ainoa ns. Eriväriset, kuositetut, ennen kaikkea helposti kiinnitettävät, kenkiä turmelemattomat, jollakin ihan uudella periaatteella toimivat kokopohjan irtonastat olisivat hyvin toimiessaan vuoden terveystuote. No, vaikka kolikoita tai avaimet sille, joka ei huulipunaa käytä. Lottovoittokin napsahtaa varmaan helpommin. autiolahti@luukku.com Kirjoittaja on sairaanhoitaja, päihdetyöntekijä ja erityistason seksuaaliterapeutti. Olen toistaiseksi omiin korviini ainoa, joka pitää nastaremmejä. Mokkapintaan jää jäljet
Yhdistyksen perustaminen ajoittui samaan aikaan ja kiinnostuin yhdistyksestä, joka pyrki vaikuttamaan tekonivelleikattujen elämään. tulot ja tulonsiirrot . Täydellinen onnentila, euforia, on saavuttamaton olotila, mutta onnea kannattaa tavoitella. Tällä kertaa piinattavana on Marja Eronen, joka aloitti loppuvuonna Suomen Nivelyhdistyksen sosiaaliturvan erityisasiantuntijana. Nimesi ja ikäsi? Marja Eronen, 60 v. Miten luonnehtisit itseäsi? Olen ollut yhdistysaktivisti alle kouluikäisestä lähtien, ensi alkuun 4H-puutarhakerhossa ja Kiikoisten Kirma -urheiluseurassa. Juon mielelläni kahvia. Onko sinulla paheita? Olen tylsä. PIINAPENKISSÄ MARJA ERONEN Piinapenkissä Piinapenkissä istutamme nivelalan vaikuttajia vastailemaan kysymyksiimme. Ihminen voi kokea arjessaan pieniä ja suuria onnen hetkiä, joista onnellisuus muodostuu. 42 Niveltieto 1 / 2013. pitäisi huomattavasti nostaa, jotta jokaisella olisi mahdollisuus tulla omillaan toimeen, ja oikeus kohtuulliseen elämänlaatuunkin. Porukalla kehitämme ja toteutamme yhdistyksen oikeuksienvalvontaa ja vaikuttamistoimintaa. Miten päädyit nykyisiin tehtäviin? Äidilläni oli molemmissa polvissa tekonivelet ja hän menehtyi vuosituhannen vaihteessa. Yhdistystoimintaa en jätä koskaan. Millainen perhe sinulla on? Olen onnellinen aikuisen pojan ja tytön äiti sekä kolmen lapsenlapsen mummi. Miten ja missä asut? Asun kerrostalossa Tapulikaupungissa Helsingissä. Marraskuun 2012 puolivälissä tuli mahdollisuus vaikuttaa tässä yhdistyksessä nivelsairaiden hyväksi. Mistä pidät työssäsi? Työ on dynaamista ja innovatiivista, ja voin hyödyntää osaamistani sekä verkostojani. Minulla ei ole perinteisiä paheita. Mitä suret? Suren eriarvoisuuden lisääntymistä ja kohtaamaani omaneduntavoittelua. Mottosi? Mika Waltarin motto ?Onni on aina toisella rannalla. Myös sydämestä kumpuava hymy ilahduttaa. Mitä kadehdit? En kadehdi mitään. Minkä epäkohdan poistaisit? Perustulotasoja . Kevät-, kesä- ja syyskeleillä huristelen lähiympäristössä nelipyöräisellä sähköskootterilla, jollaista suosittelen muillekin liikkumisesteisille kulkuvälineeksi. Mitä teet nyt, mitä hommiisi kuuluu? Toimin Suomen Nivelyhdistyksen sosiaaliturvan erityisasiantuntijana. on moniulotteinen ja koskettava. virkistystapojen lisäksi rentoudun hoitamalla tyttäreni 8 kk:n ikäistä poikaa. Vaikka jatkuva lastenhoito on työtä, niin mummin lyhytkestoinen hoitoapu on enimmäkseen huvitusta. Mitä toivot? Toivon terveys- ja hyvinvointierojen kaventuvan, mutta tämä edellyttää määrätietoista työtä päämäärään pääsemiseksi. Mikä on mieliruokasi ja -juomasi? Pidän itämaisista ruuista. Jatkuva kärsimys ja puute eivät kirkasta kenenkään kruunua. Miten rentoudut? Em. Yhdistyksessämme minulla on erittäin mukavat työkaverit, joiden kanssa on ilo viedä asioita eteenpäin. Mikä siinä on ikävintä? Ei ole mitään ikävää. Mitä harrastat? Yhdistystoimintaa kaikissa muodoissaan sekä lisäksi kirjoittamista, konsertteja, taidenäyttelyitä ja elokuvia. Minkä kirjan määräisit pakolliseksi koululaisille? Määräisin Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen, vähän isommille lapsille. Mikä on paras saamasi neuvo? Isäni neuvo: Eivät ihmiset riitele, vaan asiat. Mikä saa sinut suuttumaan? Epäoikeudenmukaisuus ja vääryys suututtaa, mutta pyrin osaltani vähentämään niitä. Mistä ilahdut? Kevään merkkien havainnoinnista luonnossa: ensimmäiset silmut, västäräkki, pääskyset ja valkovuokot
Avainsanamme olivat tällä kertaa kalahaave, ahvenet pannulle ja avanto. Oikean vastauksen lähettäneistä onnetar suosi seuraavia: ? Nivelpaidan voitti Liisa Strandén Rääkkylästä ? Korttiniput voittivat Maritta Huttunen Manamansalosta ja Seija Lindén Paimiosta Onnittelut voittajille! Niveltieto 1 / 2013 43. Lähetä vastauksesi, nimesi ja yhteystietosi 15.4.2013 mennessä postilla osoitteeseen Suomen Nivelyhdistys ry, PL 1328, 00101 Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen toimisto@niveltieto.net. Oikein vastanneiden kesken arvotaan nivelpaita ja korttinippujamme (katso sivu 48). Edellisen ristikkomme ratkaisu on vieressä. RISTIKKO Ratkaise ristikko voita nivelpaita t ai kortteja! Ratkaise värillisiin ruutuihin tulevat sanat ja kerro ne meille
MATTI-KATTI 44 Niveltieto 1 / 2013
Tilaa www. fennokauppa.fi/kuluttajille, asiakaspalvelu@fennokauppa.fi tai 09 276 360. Tietoa niistä seuraavalla aukeamalla. Koko maa Hyvä Terveys -lehti IMAK-käsituet Ryytihyppynen 50 % vuosikerrasta, voit myös tilata lahjaksi. Tilaa sivun 49 kupongilla tai nettisivuiltamme tai soittamalla (09) 27 123 12. 15 % Fennokaupasta kampanjakoodilla KTEGCN72. Myymälät www.footbalance.fi/myymalat. Muista myös jäsenetuhintaiset omat tuotteemme sivulla 48. Uusi etu 3 % kaikista tuotteista verkkokaupassa, ohjeet www.niveltieto. net/ryytihyppynen.htm. Keittiöapuvälineet 30 % Articman patterikäyttöisistä purkin- ja tölkinavaajista. Tilausohjeet www.niveltieto.net/Ebn.pdf. Yksilölliset pohjalliset Terveystarvikkeet 10 % Rehashopin nettimyymälästä www.rehashop.fi. Terveysliikunta 10 % HealthEx-terveysliikunnan palvelusopimuksista (6-36 kk), liittymiskuukausi 0 ?. Tässä lista tämän hetken alennuksista ja ohjeita niiden saami- 10 % Fysiomyynnistä osoitteessa www.terveysjalkineet.fi tai puhelimitse 050 5510 080. Jäsenhinnat hotellimajoituksista alennuskoodilla Niveltieto. Uusi etu JÄSENALENNNUKSET Suomen Nivelyhdistyksen jäsenenä olet oikeutettu moniin kumppaneittemme tarjoamiin jäsenalennuksiin. Tilaa www.fastway.fi, alennuskoodi ny7615. alennus erikoisjalkineista Kenkä-Ralesta Kuopio 10 % fysioterapiapalveluista DBC Klinikalta 10 % kukista Kukka-Lunariasta Lahti 10 % hyvinvointituotteista Ettonetin myymälästä Pieksämäki 10% sisustusmyymälä Ariteasta 10 % Kauneuspiste Jasminista 10 % Kukka- ja Hautauspalvelu M. Mahdolliset uudet alennukset kannattaa tarkistaa nettisivuiltamme. Lue www.niveltieto.net/restel.htm. Paikalliset Espoo Kajaani Tampere 10 % Puuderi-puodin hoidoista 10 % MBT-kengistä Step In -kaupasta 10 % fysioterapiasta ja kuntosalikorteista Fysiocenterissä 5 % fysioterapiapalveluista Kehomielessä (myös Kangasalla) Helsinki 20 % Ea-terveydenhuoltomyymälästä 20 % H&K Helsingin normaalihintaisista tuotteista 15 % MBT-kengistä MBT-shopista 10 % Dexa-luuntiheysmittauksista Ortonilta 10 % ortopedisista töistä Kinaporin suutarilta 10 % terveystarvikkeista Rehashopista 10 % hyvinvointituotteista Ettonetin myymälästä 5 % fysio- ja lymfaterapiasta Metrofysiosta 8-25 . Uusi etu Hyvinvointituotteet 20 % Footbalancen yksilöllisistä pohjallisista. Jäsenalennukset seksi. Tilaa www.niveltieto.net/articma.htm tai soittamalla (09) 27 123 12. Kylmä- ja lämpötuotteet 20 % Thermal Caren kylmä- ja lämpöpakkauksista. Mölsältä (ei sidonnat) 10 % Jalkahoitola Anne Malkilta Joensuu Pori Jäsenhinnat Fysiobalancen terveyspalveluista Jäsenhinnat Viilingin kausikorteista ja kuntotesteistä 15 % suolahuone-sarjahoidoista Terveys- ja hyvinvointicenteristä Tornio 10 % hoito- ja opastuskäynnistä SHG-palvelu Suunvuorossa Turku 20 % Ea-terveydenhuoltomyymälästä 10 % Turun suolahoitolan hoidoista Vaasa 10 % kauppahallin ryytivakasta Valkeakoski 20 % Kuntokeskus Kanavan kausikorteista Niveltieto 1 / 2013 45. Uusi etu 10 % Ettonetistä. Etu voimassa alennuskoodilla nivel10 verkkokaupassa www.ettonet.fi ja puhelimella 03 781 7996. Feelmax-jalkineet ja -sukat Ergonomiatuotteet Alennuksia Tempur-ergonomiatuotteista, katso www.niveltieto. net/tempurtuet.htm tai soita 09 5868 360. Liukuestejalkineet ja -pinnoitteet Alennuksia Bonuskalosseista, tilaa www.bonuskalossit.com tai 03 2657 485. Restel-hotellit Terveysjalkineet 15 % Feelmax-jalkineista ja varvassukista
puhelimella numerosta (09) 27 123 12 . sähköpostilla osoitteesta toimisto@niveltieto.net . Voit tilata näitä materiaaleja (yksi kutakin per jäsen) . Kotihoito-opas potilaalle (Orion) Kotikonsteja nivelrikon hoitoon (Reumaliitto) Lonkan tekonivelleikkaus Sairaala Ortonin opas, myös ruotsiksi (höftplastikoperation) Tekonivelsairaala Coxan opas Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin opas Loimaan aluesairaalan opas Lonkka kuntoon! (Jorvin sairaala) Keski-Suomen sairaanhoitopiirin opas Lonkan pinnoitetekonivelen fysioterapia (Keski-Suomen sairaanhoitopiiri) Polven tekonivelleikkaus Sairaala Ortonin opas Tekonivelsairaala Coxan opas Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin opas Loimaan aluesairaalan opas Polvi kuntoon! (Jorvin sairaala) Keski-Suomen sairaanhoitopiirin opas Muut leikkaukset Olkapään tekonivelleikkaus (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) Olkapään tekonivelleikkaus (Keski-Suomen sairaanhoitopiiri) Olkapään tekonivelleikkaus (Sairaala Orton) Kyynärpään tekonivelleikkaus (Tekonivelsairaala Coxa) Kyynärpään tekonivelleikkaus (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) Ranteen tekonivelleikkaus (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) Peukalon tyvinivelen muovausleikkaus (Reumasäätiön sairaala) Rystysen tekonivelleikkaus (Reumasäätiön sairaala) Polven tähystysleikkaus (Loimaan aluesairaala) Nilkan tekonivelleikkaus (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) Vaivaisenluuleikkaus (Loimaan aluesairaala) Hyvä hoito lonkan ja polven tekonivelkirurgiassa Muut oppaat Ohjeita nivelreumapotilaille (MSD) Kotikonsteja osteoporoosin hoitoon (Reumaliitto) Kotikonsteja selän hoitoon (Reumaliitto) Polven tähystys (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) Nivelpsoriasisopas (Pfizer) Nukkumisergonomian kartoitusopas (Tempur) Tietoa laskimotukoksesta ja keuhkoemboliasta (Boehringer-Ingelheim) Niskan hoito-opas (Stada Pharma) Olkapään hoito-opas (Stada Pharma) Kyynärpään ja ranteen hoito-opas (Stada Pharma) Selän hoito-opas (Stada Pharma) Nivelen huolto-opas (Hyvä terveys) Jumppaohjeita matkalle (MSD ja Finnmatkat) Artikkelit aiemmista Niveltiedoista Numero 1/2001 ? Nivelrikko ja kipu (Marjatta Leirisalo-Repo) Numero 2/2001 ? N ilkan tekonivel (Eero Belt/RSS) ? H ampaat ja tekonivel (Kaisu Airas/Agenttitalon hammaslääkärit) Numero 1/2002 ? K yynärpään tekonivel (Mikko Ikävalko/RSS) ? K rooninen kipu ja masennus (Vuokko Hägg/Kirurginen sairaala) ? Valitse jalkineet oikein (Satu Gustafsson) ? Kuntoutujana kuntoutusjärjestelmässä (Ulla Koivuniemi/Reumaliitto) Numero 2/2002 ? O lkatekonivelkirurgiasta (Eero Belt/RSS) ? Valmentautuminen tekonivelleikkaukseen (Vuokko Hägg/HUS) 46 Niveltieto 1 / 2013 Numero 1/2003 ? T erveyttä ruoasta (Salme Tolonen ja Arja Ihamäki) ? Nivelrikkopotilaan voimisteluohjelma (Pirkko Jurvanen/Metrofysio) Numero 2/2003 ? Lämmöllä vedessä (Leena Koivu) ? Nivelrikko ja mitä sillä tarkoitetaan (Olavi Airaksinen/ KYS) Numero 1/2004 ? O matoiminen infektion torjunta (Sirpa Harle/Orton) ? Leikkauksen jälkeinen polvijumppa (Iiris Vanhanen ja Sanna Petterson) ? Tulevaisuuden tekonivelleikkaustekniikka (Auli Hackman) ? Kellahda selällesi ja liiku itsesi rennoksi (Leena Koivu) Numero 2/2004 ? H äpeä, syyllisyys ja sairaus (Ben Malinen) ? Käytä sinulle kuuluvia tukia ja etuuksia (www.nivelreuma.net). postilla osoitteesta PL 1328, 00101 Helsinki Suurin osa materiaaleista ja joitakin tässä listaamattomia oppaita on ladattavissa osoitteessa www.niveltieto.net/aineisto.htm Potilasoppaat Nivelrikko Ohjeita nivelrikkopotilaille (MSD) Opas nivelrikon hoitoon (Leiras) Nivelrikko . JAETTAVA MATERIAALI Jaettava materiaali Tämän aukeaman potilasohjeet ja -oppaat sekä aiemmin ilmestyneiden Niveltietojen artikkelit ovat ilmaisia jäsenillemme
Glukosamiini nivelrikon hoidossa (Petri Lehenkari) . Tekonivelleikkaukseen valmistautuminen (Tuula Vainikainen) Numero 4/2012 . Koiran nivelrikon hoito (Arja Vehmanen) Numero 1/2008 . Taltuta niskakivut lihasharjoittelulla (Juha Paksuniemi, Sami Tarnanen ja Riku Nikander) Numero 2/2009 . Käden nivelrikon kirurgia (Eero Waris ja Jarkko Vasenius) . (Mikko Manninen) Numero 3/2008 . Nivelrustovaurioiden hoito soluterapiavalmisteilla (Katri Kovasiipi) Numero 3/2012 . Vanheneminen ja nivelet (Yrjö Konttinen) Numero 3/2009 . Kondroitiinisulfaatti Numero 3/2011 . Nivelruston rakenne ja nivelrikkomuutokset (Mikko Lammi/KYS) Numero 1/2009 JAETTAVA MATERIAALI . Jalkojen hoito on tärkeää (Lena Suominen) Numero 2/2007 . Luento: polven nivelrikko (luento Esko Kaartinen/Eiran sairaala) Numero 3/2005 . Varaa parempaan kipuhoitoon. Tukipohjalliset (Sanna Tukiainen ja Pia Suomalainen/Respecta) . Uudet magneettikuvausmenetelmät (Eveliina Lammentausta/OYS) Kaikki artikkelit löytyvät myös osoitteesta www.niveltieto.net/aineisto.htm Numero 2/2008 . Nivelrikkokipua on hoidettava tehokkaasti (Katri Kovasiipi) . Nivelrikon syyt (Jari Arokoski/KYS) . Lonkan nivelrikon hoito kehittyy (Hannu Lähteenmäki/Pulssi) . Polvinivel (Anu Mäkelä) . Polvituet - hoitoa vai huuhaata (Hannu Miettinen/KYS) Numero 3/2010 . Tekonivelet ja allergiat (Mikko Manninen) . Liikunta ja rusto (Juhani Multanen) . Ranteen tekonivelet (Hannu Tiusanen/TYKS) Numero 4/2009 . Äijäjooga voitelee niveliä (Katri Kovasiipi) Numero 1/2012 . Kuntoutukseen hakeutuminen ja päätöksen synty (Irja Kiisseli/Kela) . Nouseeko paino tekonivelleikkauksessa. Nivelreuman kirurginen hoito (Hannu Tiusanen/Pulssi) Numero 2/2006 . Lonkkaleikkauksella elämänlaatua (Liisa Montin/ Orton) . Muotidieetit puntarissa (Paula Hakala/Kela) . Tenniskyynärpää (Martti Vastamäki) . Polven nivelrikon konservatiivinen hoito (Matti Lehto/Coxa) . Milloin ja miksi tekonivelleikkaukseen (Eero Belt/RSS) . Painonhallinta - haastava laji (Anette Palssa/ Terveystalo) . Eväitä luuston terveydeksi (Kirsti Uusi-Rasi/UKK-instituutti) . Liukenevat niveltyynyt (Eero Waris/HYKS) Numero 4/2008 . Kannattaako tekonivelleikkausten keskittäminen? (Petri Virolainen) Numero 2/2011 . Huippukylmähoito lievittää kipua (Marja Mikkelsson/RSS) Numero 3/2006 . Lonkan tähystys - vaihtoehto avoleikkaukselle (Esko Kaartinen/Eiran sairaala) . Selkäkivun tutkimus, hoito ja kuntoutus (Timo Pohjolainen/Orton) Numero 1/2007 . Polven tähystysleikkaus - miksi ja milloin? (Esko Kaartinen/Eiran sairaala) Numero 4/2006 . Lihavuus ja nivelrikko (Mari Routapohja ja Eeva-Liisa Salonen) . Pohjalainen kansanparannus TULE-vaivojen hoidossa (Heikki Hemmilä/Kansanlääkintäkeskus) . Polvinivelrikon fysikaaliset hoidot (Jari Arokoski/KYS) . Venyttelyllä toimintakykyä (Jari Ylinen) . Lonkan tekonivelmallit (Keijo Mäkelä/TYKS) Numero 3/2007 . Fibromyalgia (Pekka Hannonen/Keski-Suomen keskussairaala) . Potilasasiamies potilaan apuna (Maarit Väisänen-Sotka/Potilasasiamiehet ry) . Selkäkipu ja selkäjumppa (Antti Malmivaara/Terveysportti) . Voiko potilas vaikuttaa hoitoonsa? (Esko Kaartinen/Eiran sairaala) . Peukalon tyvinivelen kuluma (Martti Vastamäki/Orton) . Istuminen ja nivelterveys (V-J Jalkanen/Salli Systems) . Lonkkanivelrikkoisen liikunta ja lonkkajumppa (Jari Arokoski ja Sari Rautiainen) . Selän rakenne ja toiminta (Pohjola) . Täydentävät hoidot (Anu Mäkelä) . Puolustusreaktio saattaa irrottaa tekonivelen (Jami Mandelin) . Vertaistukea sairauden kohdatessa (Irja Mikkonen) . Valmistaudu lääkärin vastaanotolle (Liisa Vatanen) Numero 4/2011 . Ongelmana arpikudos (Leena Byckling/Kolmikulman fysioterapia) Numero 1/2011 . Millaista kuntoutusta nivelrikkoon (Markku Hakala) . Biohajoavia ihmisen varaosia . Kinesioteippaus (Katri Kovasiipi) . Luonnonlääkkeitä nivelvaivoihin (Keijo Huovinen) Numero 4/2007 . Sopivasti liikuntaa (Jyrki Kettunen/Orton) . Juoksua polvituntumalta (Pirkko Olasvirta) . Aikuisetkin tarvitsevat D-vitamiinia (Marjo Lehtonen-Veromaa) Numero 2/2012 . Polvi- ja lonkkanivelrikkoisen jumppaa (Virtapohja + Arokoski) . (Kivuntutkimusyhdistys) . (Timo Pohjolainen/Orton) Numero 4/2005 ? ? ? ? Nivelrikko ja liikunta (Tapani Pöyhönen) Jooga nivelrikkoisen liikuntamuotona (Johanna Suomela) Kuntien maksettava nivelpistokset (Marja Eronen) Vesivoimistele ja virkisty - se kannattaa (Eevaliisa Anttila/Vesiliikuntainstituutti) Numero 1/2006 . Leukanivelen sairaudet Numero 4/2010 . Nivelkuntoutus (Kuntoutumiskeskus Apila) . Reisiharjoituksia kuntosalilla (Sari Rautiainen) Numero 2/2010 . Mieliala pitkäaikaisen kivun keskellä (Patrik Kuusinen) . Kulunut olkanivel - mitä hoidoksi? (Martti Vastamäki/ Orton) . Kestääkö tekonivel (Pekka Ylinen/Orton) . Vaivaisenluu ja jäykkä isovarvas (Heikki Mäenpää/TAYS) . Artikkelit aiemmista Niveltiedoista jatkuu... Numero 1/2005 Numero 2/2005 . Kuuluuko potilaan ääni terveydenhuollossa? (Pirkko Salokekkilä) . Mitä kipu on. Tekonivelet ja turvatarkastus (Katri Kovasiipi) Niveltieto 1 / 2013 47. Rysty- ja sormitekonivelet (Hannu Tiusanen/TYKS) Numero 1/2010
Ne saa tarvittaessa helposti pois kansiosta. Niveltieto-paitoja MYYTÄVÄT TUOTTEET on kolmea väriä: musta, punainen ja valkoinen. Tallenteen hintaan sisältyy postimaksu. Voit tilata koko 10 kortin nipun yhtä korttimallia tai lajitelman, jossa on yksi kutakin. Också på svenska! Nivelkirja Kuinka ehkäistä nivelrikon kehittymistä. Mitä tekonivelleikkauksessa tapahtuu ja kuinka siitä parhaiten kuntoutuu? Nivelkirjassa lääketieteen huippuasiantuntijat sekä nivelrikosta kärsivät jakavat tietoaan ja kokemuksiaan. voi ostaa digitaalisina näköispainoksina osoitteesta www.lehtiluukku.?.. myös loppuunmyytyjä . Kansion hintaan sisältyy postimaksu. Niveltiedon aiemmin ilmestyneitä numeroita on vielä saatavilla. Tutkittu tieto, omakohtaiset kokemukset ja sairauden aiheuttama tunnekuohu kääntyy kirjassa selviämisen voimavaroiksi. Tässä tapauksessa tieto ei lisää tuskaa! Äijäjooga-CD ja -DVD Äijäjooga on kevyehköä, helppoa ja mukavaa joogaa, joka sopii nimestään huolimatta myös naisille. Äijäjooga-CD:llä on ääniohjeet, DVD:llä myös kuvat mukana opastamassa mukavaan, nivelystävälliseen liikuntaan. Kokoja on neljä: M, L, XL ja XXL. Paidat ovat kestävää Fruit of The Loom -laatua. Niissä on V-kaula-aukko, rinnassa nivelmatokuvio ja selässä teksti www.niveltieto.net. Äijäjooga 1 -DVD:llä on 7 harjoituskokonaisuutta, Äijäjooga 2 -DVD:llä 14. Paidat ovat pitkähelmaista, kapeahkoa mallia. Nivelyhdistyksen kortteja on 10 erilaista: taiteilijamme Seija Värtön maalaamat harakankello, omena, kanerva, syyspihlaja, unikko, ruusu, sinivuokko, orvokki, omenankukka ja auringonkukka. Tekonivelleikkaukseen-DVD tarjoaa tiiviin tietopaketin seikoista, jotka tekonivelleikkaukseen valmistautuvan ja siitä toipuvan henkilön on tärkeää ottaa huomioon. Äijäjooga-CD:llä on kuusi harjoituskokonaisuutta. 48 Niveltieto 1 / 2013 Keräilykansiossa Niveltiedot säilyvät siistinä ja järjestyksessä. Pujotettava lankakiinnitys, lehtiä ei tarvitse rei?ittää. Tilaa viereisen sivun tilauskupongilla kiinnostavimmat lehdet itsellesi tai lahjaksi ystävälle. Yleisön pyynnöstä olemme paketoineet aiemmin ilmestyneistä lehdistä huippuedullisia vuosikertapaketteja, joiden hintaan sisältyy postimaksu. Huom: osa lehdistä on saatavilla vain vuosikertapaketin osana, ei erikseen irtonumerona. Kaikkia Niveltiedon numeroita . Kansioon mahtuu 16 lehteä
1/2004 teemana infektiot ? Vähennä infektioriskiä ? Tekonivelet ja suun terveys ? Hygieniahoitajan ohjeet ? Kellahda selällesi ? Polvijumppa . 1/2011 aiheina mm. ? Nivelrikon lääkehoito ? Nivelreuman hoito kehittyy ? Tekonivel-uusintaleikkaukset ? Kylmää vai lämmintä nivelille? ? Ennaltaehkäisyä vai korjaavaa hoitoa? . keräilykansio ___ kansiota Tekonivelleikkaukseen-DVD (sis. 3/2008 aiheina mm. ? Kuluneen olkanivelen hoito ? Mitä lääkettä nivelrikkoon? ? Senioreiden ensitekonivelet ? Nuoren polvinivelrikko ? Lihavuus ja nivelrikko . 4/2006 teemana selkä ? Selän rakenne ja toiminta ? Selän nivelrikko ? Selkäkivun tutkimus ja hoito ? Selkäjumppa ? Onko hoitopaikalla väliä? ? Vertaistuki auttaa sairastavaa . 2/2011 aiheina mm. ? Krooninen kipu ? Kondroitiinisulfaatti ? Tekonivelet ja allergiat ? Uusi terveydenhuoltolaki ? Vaarantaako istuminen terveytesi? . 1/2012 aiheina mm. . 1/2008 aiheina mm. ? Mitä liikuntaa nivelrustolle? ? Tekonivelleikatun liikunta ? Vetreänä läpi elämän ? Lonkkaleikkauksella elämänlaatua ? Uudet magneettikuvausmenetelmät . tarjouspaketti vuosikerta 2007 (16.00 ?) . 2/2001 aiheina mm. ? Nilkan tekonivel ? Ortopedi koekaniinina (BHR) ? Hampaat ja tekonivel . Normaalihintaan 13,95 ? Niveltieto-paita 16 euroa (sis. Tilaa iloksesi tai lahjaksi ystävälle! . 3/2010 aiheina mm. ? Kirurgiaa olkavaivoihin? ? Nivelsairaan suunhoito ? Ravinto ja nivelterveys ? Leukanivelsairaudet ? Fibromyalgia . CD jäsenhintaan 6,70 . 3/2007 teemana painonhallinta ? Terveellinen ruokavalio ? Muotidieetit puntarissa ? Laihdutuslääkkeet ? Luonnonlääkkeitä nivelvaivoihin ? Iilimatoja nivelrikkoon . 2/2012 aiheina mm. . omenankukka __ pakettia lajitelma __ pakettia (yksi jokaista korttia) Hyvä Terveys -lehti määräaikaistilauksena . . virheasennoista ? Sauvakävelyharjoittelu . Lahjoitan Niveltiedon tilauksen tai irtonumerot Maksaja Nimi Katuosoite Puhelin / sähköposti Postiosoite Jos lahjoitat jäsenyyden tai Niveltiedon t ilauksen, kirjoita lahjan saajan nimi alle. Lehden saaja (lahjatilaus) tai jäsen (lahjajäsen) Nimi Katuosoite Puhelin / sähköposti Postiosoite . 4/2011 aiheina mm. . tarjouspaketti vuosikerta 2011 (18.00 ?) . kaikki liittymisvuoden Niveltiedot) Lahjoitan jäsenyyden / tilauksen . Normaalihintaan 8,95 ? . 1/2007 teemana potilaan oikeudet ? Potilaan oikeudet ja velvollisuudet ? Potilaan tietosuoja ? Potilasvahingot ja -turvallisuus ? Timanttia niveliin! ? Jalkojen hoito . DVD jäsenhintaan 9,70 . postikulut) . . 4/2008 aiheina mm. ? Nivelrikon hoidon tulevaisuus ? Nivelrusto - mitä se on? ? Glukosamiinia nivelille ? Nivelrikko vai reuma? ? Lonkka-/polvinivelrikkoisen harjoittelu . punainen . 4/2009 aiheina mm. ? Sairauksien ehkäisy ? Periytyykö nivelrikko? ? Biologiset reumalääkkeet ? Liikunta tuki- ja liikuntaelinsairauksissa ? Peukalon tyvinivelen kuluma . 4/2007 teemana nilkka ja jalkaterä ? Nilkan ja jalkaterän vaivat ? Vaivaisenluu ? Nilkkaleikkaukset ? Tukipohjalliset ? Koiran nivelrikko . 2/2009 aiheina mm. ? Nivelrikon syyt ? Vanheneminen ja nivelet ? Ahtaan olkapään harjoittelu ? ?Nivelkulumaa. Jäsenhintaan 20 . 4/2010 aiheina mm. ? Miten edistän nivelterveyttäni? ? Biohajoavat ihmisen varaosat ? Nivelrikko on kansantauti ? Sjögrenin syndrooma ? Nivelkirja . 2/2006 teemana luontaistuotteet ja vaihtoehtohoidot ? Täydentävät hoidot ? Koululääketiede - luontaislääketiede ? Kansanparannus ja TULE-vaivat ? Akupunktio täydentävänä hoitona ? Olkapään vaivat ajoissa hoitoon . kestotilaus vuosikerrasta 2013 (26 ?) . (norm. postikulut) . 2/2007 teemana lonkat ? Lonkkakivut ? Lonkkaystävällinen liikunta ? Lonkkaleikkaukset ? Pinnoite vai kokonivel? ? Kuntoutuminen lonkkaleikkauksesta . . valkoinen ___ M ___ L ___ XL ___ XXL ___ M ___ L ___ XL ___ XXL ___ M ___ L ___ XL ___ XXL Postikortit (10 korttia) 7 euroa (sis. Lahjoitan jäsenyyden Suomen Nivelyhdistykseen . . musta . Nivelyhdistys maksaa postimaksun. tai soittaa numeroon (09) 27 123 12.. 3/2011 aiheina mm. ? Nivelpsoriasis ? Eläinten nivelongelmat ? Venyttelyllä toimintakykyä ? Polvi- ja lonkkanivelrikkoisen liikunta ? Valmistaudu lääkärin vastaanotolle . syyspihlaja __ pakettia sinivuokko __ pakettia . ruusu __ pakettia unikko __ pakettia . postikulut) . Normaalihintaan 25 ? Äijäjooga-CD tai -DVD (postikulut 2,50 ?/lähetys) . Suomen Nivelyhdistykseen (2013 jäsenmaksu 19 ?) (jäsenyys sisältää mm. 1/2013 tämä lehti Irtonumerot: 2001-2005 lehdet 3.50 ?, 2006 lehdet 4.50 ?, 2007-2008 lehdet 4.90 ?, 2009 lehdet 5.50 ?, 2010-2011 lehdet 5,90 ?, 2012 lehdet 6,50 ?, 2013 lehdet 6,90 ? Postituskulut: 1-2 lehteä 2.00 ?, 3-4 lehteä 3.50 ?, yli 4 lehteä 5.00 ? Taita tämä sivu, teippaa tai nido kiinni ja laita Voit myös tilata osoitteesta tilaus@nivel tieto.net 49 postiin . tarjouspaketti vuosikerta 2008 (16.00 ?) . Jäsenhintaan 19 . tarjouspaketti vuosikerta 2012 (19.00 ?) Pakettihinnat, valitse vapaasti haluamasi vuosikerrat: 3 vsk 44.00 ?, 4 vsk 58.00 ?, 5 vsk 71.00 ?, 6 vsk 83.00 ? Kaikki pakettihinnat sisältävät postikulut. Hin lask nat ivat ! Niveltieto-keräilykansio 10 euroa (sis. irtonumerot (hinnat viereisen taulukon alla) . tarjouspaketti vuosikerta 2006 (15.00 ?) . 1/2005 teemana tekonivelen valinta ? Miksi ja milloin tekonivelleikkaukseen ? Tekonivelen valinta ? Tekonivelmateriaalit ? Kestääkö tekonivel ? Nivelrustovaurioiden nykyhoito ? Lonkan nivelrikon hoito kehittyy . DVD jäsenhintaan 10,40 . 3/2009 aiheina mm. ? Mitä on kihti? ? Paljonko liikuntaa? ? Ranteen tekonivelet ? Rustovaurioiden korjaus ? Pysäyttääkö bioproteesi nivelrikon? . 1/2010 aiheina mm. ? Nivelkivut hallintaan ? Mitä on kondromalasia? ? Vertaistuki sairastavan apuna ? Tuki- ja liikuntaelinsairas työelämässä ? Reisiharjoituksia kuntosalilla . 119,60 ?) (tarjous voimassa toistaiseksi Suomeen postitettaville tilauksille) Liityn jäseneksi . omena __ pakettia kanerva __ pakettia . tarjouspaketti vuosikerta 2010 (18.00 ?) . . 2/2003 aiheina mm. ? Potilaan oikeudet ? Lämmöllä vedessä ? Pienapuvälineet arkipäivän apuna ? Nivelrikko ja mitä sillä tarkoitetaan . 2/2010 aiheina mm. ? Mitä neuvoksi nivelrikkoiselle? ? Eväitä luuston terveydeksi ? Lonkan pinnoitenivelet ? Auttaako polvituki? ? Selkärankareuma . 2/2008 aiheina mm ? Mitä hoitoa tuki- ja liikuntaelimille? ? Polvi- tai lonkkaleikkaukseen? ? Fysioterapiasta apua nivelille ? Nivelterveys ja istuminen ? Kivut voi voittaa . 1/2006 teemana kuntoutus ? Nivelkuntoutus ? Kuntoutukseen hakeutuminen ? Omatoiminen kuntoutus ? Kuntoutuksen tulevaisuus ? Nivelreuman kirurginen hoito ? Ortoosit ja nivelrikko . postikulut) ? ? ? ? ? ? harakankello __ pakettia . 2/2004 teemana edunvalvonta ? Sinulle kuuluvat tuet ja etuudet ? Voidaanko nivelrikkoa ehkäistä ? Polven ja lonkan nivelrikko ? Häpeä, syyllisyys ja sairaus ? Hoitotyö leikkauksen aikana . orvokki __ pakettia auringonkukka __ pakettia . Normaalihintaan 12,95 ? Äijäjooga 2 -DVD (postikulut 2,50 ?/lähetys) . 12 kk, 14 lehteä jäsenhintaan 59,80 . 3/2012 aiheina mm. ? Kinesioteippaus ? Käden nivelrikko ? Tekonivelkuntoutus ? Tekonivelleikatun liikunta ? Matkavinkkejä nivelsairaille ? Polven nivelrikko ? Mieliala vaikuttaa kipuun ? Polven eturistisidevammat ? Nivelrustovaurioiden hoito ? Kaularangan ja niskan nivelrikko . 4/2012 aiheina mm. ? Nivelrikon oikea hoito ? Nivelrikon lääkitys ? Niveljumppa ? Metallitekonivelet ? Ravintolisät lääkkeenä ? D-vitamiinia kaikille ? Kuuluuko potilaan ääni? ? Tule-kuntoutus ei ole tasa-arvoista ? Kävely kuntoon tekonivelen jälkeen ? Kaisa Leka pyöräilee hiilikuitujaloilla ? Nivelrikkogeenit ? Tenniskyynärpää ? Hyvät kengät, helpompi kävely ? Elämänlaatua polvitekonivelellä ? Tekonivelleikkaukseen valmistautuminen Tilaan rastimani lehdet tai muut tuotteet Niveltieto-lehti . Normaalihintaan 29 ? Nivelkirja (postikulut 2,50 ?/lähetys)
Nivelyhdistys maksaa postimaksun Suomen Nivelyhdistys ry Tunnus 5014531 00003 VASTAUSLÄHETYS Irrota sivu, taita ja pudota postilaatikkoon. Nivelyhdistys maksaa postimaksun. Suomen Nivelyhdistyksen jäsenenä saat mm. ? ? ? neljä Niveltietoa vuodessa potilasoppaita, -ohjeita ja artikkeleita (yli sata erilaista, luettelo netissä ja sivuilla 46-47) alennuksia kumppaneiltamme, lista sivulla 45 Yhdistyksen jäsenenä olet myös mukana ajamassa nivelongelmaisten asiaa Suomessa! 50 Niveltieto 1 / 2013
maanantaisin klo 18?20 . torstaisin klo 18?20 Sosiaalihuollon neuvonta . sinulle kuuluvista tuista ja etuuksista ja neuvoo niiden hakemisissa. Potilasvahinkoasiamies 050 528 8791 Asiamiehemme auttaa hakemaan asianmukaista korvausta potilasvahingoista. Nivelneuvonta 0800 05252 Terveydenhuollon neuvonta . tiistaisin klo 10?12 . tiistaisin klo 15?17 Vapaaehtoistyötä tekevät asiantuntijat vastaavat nivelaiheisiin kysymyksiin, antavat kokemusperäistä tietoa ja tukea sekä ohjaavat apua tarvitsevat sosiaalija terveydenhuollon palveluihin. Puhelut ovat ilmaisia soittajille!. << PRO2 - Itella Posti Oy << Itella Green Tukihenkilö 050 5252 094 Tukihenkilömme auttavat, kun nivelasiat askarruttavat ja painavat. Palveluasiamies 050 5252 097 Palveluasiamiehemme auttavat yhteiskunnan palveluiden käyttämisessä. Sosiaaliasiantuntija 050 5252 244 Sosiaaliturvan asiantuntijamme tietää ?kaiken