Painos 15 500 kappaletta Kansikuva Vielä on keväthankia Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys PL 1328, 00101 Helsinki puh. 20 Tule tekemään vapaaehtoistyötä 42 Iloisesti liikkuen Valkeakoskella 23 Ristikko 43 Nivelrikkoisen jalkaterapia 24 Piinapenkissä Tuula Vainikainen 44 Avoimet yleisöluennot 26 Jäsenalennukset 45 Vuoden 2014 lomat 28 Jäsenmateriaalit 46 Pihkasalva hoitaa haavat 31 Tilattavat tuotteet 48 Uudet nivelpaidat 51 Senioritennistä tekolonkilla Niveltieto 1/2014 Irtonumero 6,90 euroa Vuosikerta 26 euroa SISÄLLYSLUETTELO NIVELTIETO 1/2014 34 Toimittajat Jyrki Laakso, päätoimittaja Katri Kovasiipi Muu toimituskunta Esko Kaartinen ja Liisa Vatanen Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Paino Ilmestymispäivät 2014 1/2014 ilmestyi 28.2. (09) 27 123 12 toimisto@niveltieto.net ISSN 1459-2568 Aikakauslehtien liiton jäsen Painotuote RAY tukee Suomen Nivel yhdistyksen toimintaa. Pääkirjoitus: Rajat ylittävä terveydenhuolto 4 Nivelyhdistyksen toimihenkilöt 5 Liikuntaresepti: Verenpaine kuriin liikkumalla 36 Sosiaaliturva tutuksi: Apuvälineistä apua arkeen 37 Lääkärit vastaavat 38 Nivelrikon uudet kuvantamismenetelmät 6 Lonkan nivelrikon hoito 10 Biohajoavat materiaalit 15 Uutisia ja väitöksiä 40 Jäsenkorjaus - neuvottelua nikamien kanssa 18 Matti-Katti 41 Mikähän geeneissäni reistailee. 3/2014 ilmestyy 29.8. 4/2014 ilmestyy 28.11. 2/2014 ilmestyy 30.5. Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 3 3 19.2.2014 11:57:58
Tämä arvatenkin karsii pienituloisempien mahdollisuuksia hakeutua rajat ylittävään hoitoon ainakin lähinaapureita kaukaisempiin kohteisiin. Tämä käytännössä puolestaan tarkoittaa, että kyseisen taudin hoito on lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti perusteltua, ja se siis myös kuuluu kotimaan lakisääteisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Rajat ylittävä terveydenhuolto on nyt kuitenkin todellisuutta ja voimme jonkin verran valpastuneella mielenkiinnolla jäädä seurailemaan sen vaikutuksia. Korvauksen saanti kuitenkin edellyttää, että samasta hoidosta saisi korvauksen myös Suomessa. Perusvastuu terveyspalvelujen järjestämisestä säilyy toki edelleen potilaan kotimaalla, eli tämän rajat ylittävän terveydenhuollon toteutuminen ei suinkaan automaattisesti tarkoita eri maiden omien terveydenhuoltojärjestelmien alasajoa. Jälkimmäinen vaihtoehto näistä lienee kuitenkin todennäköisempi. Esimerkiksi matkakustannuksia ulkomaille ei korvata täysimääräisesti vaan korvaukset toteutettaneen sairausvakuutuslain mukaisesti lähimpään mahdolliseen kotimaiseen hoitopaikkaan matkustamisen kulupohjalta. Terveysturismikäsite on jo nykyiselläänkin olemassa, enkä omalta osaltani oikein usko, että tämä potilasdirektiivin realisoituminen aikaansaa mitään mittavampia kansanliikkeitä EU:n sisällä. Olisi varmasti kaikin puolin järkevämpää jo ihan kulttuurisisällöllisestikin ajatellen, että pystyisimme itse tasokkaasti hoitelemaan omien k ansalaistemme sairausongelmat, ja siinä ohella vaikkapa sitten myös auttelemaan terveydenhuoltonsa osalta huonommalla mallilla olevien valtioiden sairastelijoita. Allekirjoittaneelle on lain lopullisesta toimeenpanosta jäänyt vielä epäselväksi, pohjaako myönnettävä korvaus vastaavan hoidon kotimaiseen kuntalaskutukseen, vai onko korvaus yhtä suuri kuin Suomessa yksityissektorilla toteutetusta samasta hoidosta annettu Kela-korvaus. Potilasdirektiivin tärkeänä tarkoituksena on myös laajentaa potilaiden valinnanvapautta hoitopaikan osalta, ja siten pyrkiä vähentämään ihmisten terveydenhuollollista eriarvoisuutta EU:n sisällä. PÄÄKIRJOITUS 4 NT1401.indd 4 Rajat ylittävä terveydenhuolto Nyt se on sitten tapahtunut, eli 24.4.2011 voimaan tullut EU:n potilasdirektiivi on 1.1.2014 alkaen jalkautunut lainvoimaisesti myös Suomeen! Tämä direktiivi vahvistaa sairaiden mahdollisuuksia ja erityisesti oikeuksia saada hoitoa toisessa EU:n sisäisessä jäsenvaltiossa, ts. Aivan yksittäisissä ja tällöin lähinnä merkitsevämpää ja harvinaisempaa erityisosaamista edellyttävissä tilanteissa saattaa jokin toimiyksikkö saada potilasvirtaa aikaiseksi. juuri julkisen sektorin epäselvähköä järjestämisvastuuta tarkasteltaisiin ja korjailtaisiin kriittisesti ja ennakkoluulottomasti. potilaiden vapaa liikkuvuus EU:n sisällä on toteutunut. Jos ennakkolupaa ei ole hankittu, tulee potilaan suorittaa kaikki matka- ja hoitokulut ulkomailla ensin itse ja hakea korvaukset kotimaassa vasta sitten jälkikäteen. Tällaisiin erityishoitoihin ja niiden korvauksellisuuteen on tosin ollut mahdollisuus jo ennen tätä direktiiviäkin. Toivottavasti ko. Toivon hartaasti varsinkin sitä, että ulkomailla mahdollisesti luotu hoitoketju ei liian monen potilaan kohdalla haitallisella tavalla katkea sitten kotimaahan palattua! Esko Kaartinen puheenjohtaja Uusi EU-potilasdirektiivi pähkinänkuoressa: www.stm.fi/potilasdirektiivi Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:57:59. Lienee perusteltua kuitenkin olettaa, että tämä tavoite ei välttämättä sittenkään kovin hyvin toteudu. Kirjaimellisesti ottaen kuka tahansa suomalainen potilas voi siis hakeutua hoitoon mihin tahansa EU-maahan ja saada korvauksen tutkimus-, hoito- sekä kuntoutuskustannuksista. direktiivi pikemminkin kirvoittaa sopivan ärsykkeen entisestään parantaa oman palveluorganisaation tehokkuutta ja tuottavuutta! Ainakin oman maamme kohdalla antaa tämä uusi tilanne mielestäni perustellun syyn siihen, että viimeistään nyt meidän terveydenhuoltomme hajautunutta rahoitusta, lakisääteisen terveydenhuollon täsmällistä sisältöä, sekä esim
Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sosiaaliturvan asiantuntija Kuntoutus ja potilasvahingot Tukihenkilö Heikki Multaharju, Helsinki 050 5288 791 Eira Mäkitalo, Sastamala 050 5252 256 Vertaisohjaaja Vertaisohjaaja Vertaisohjaaja Varajäsenet Leena Jauhiainen, Kiuruvesi 050 5252 168 Loma- ja liikuntavastaava Vertaisohjaaja Esko Kaartinen, Helsinki 040 551 5519 Marja Eronen, Helsinki 050 5252 244 Raija Rapo, Kuopio 050 5252 174 Eero Oikarinen, Salo 0400 720 521 Sirpa Teikari, Pornainen 0400 963 736 Sihteeri Raija Malmivaara, Jyväskylä 050 5252 025 Onneli Wäck, Kuusankoski 050 5252 088 Anneli Järvinen-Paananen, Hämeenkyrö 050 5252 369 NIVELYHDISTYKSEN TOIMIHENKILÖT Suomen Nivelyhdistys ry:n Hallitus 2014 Muut toimihenkilöt Toiminnanjohtaja Tiedottaja Jäsenasiat Aluekoordinaattori Aluekoordinaattori Aluekoordinaattori Projektipäällikkö Verkkosuunnittelija Tukihenkilö Lomavastaava Palveluasiamies Jyrki Laakso, Loviisa 044 5544 555 Anna-Liisa Kemi, Oulu 050 5252 080 Arja Hakala, Oulu 050 5252 143 Arto Hyvönen, Kiuruvesi 040 5816 155 Katri Kovasiipi, Tampere 050 5252 019 Rauni Janhunen, Kuvansi 050 5252 059 Jaana Hyvönen, Helsinki 044 9649 429 Liisa Vatanen, Loviisa 09 27 123 12 Mirja Kaartinen, Uurainen 050 5252 078 Maija Karjalainen, Helsinki 050 5482 972 Anja Karjalainen, Kerava 050 5252 097 Kaikkien yhdistyksen toimijoiden sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@niveltieto.net. Suomen Nivelyhdistys ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen kevätkokoukseen 5.4.2014 klo 13.00 Sibelius-talon Puusepän saliin (Ankkurinkatu 2, Lahti) Kokouksessa käsitellään vuoden 2013 vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus Ennen kokousta klo 11.00 alkaen samassa paikassa puheenjohtaja Esko Kaartisen avoin yleisöluento nivelrikosta Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 5 5 19.2.2014 11:58:01
Saa- rakkala sai erittäin kovan kansainvälisen kilpailun kohteena olevan Euroopan tutkimusneuvoston apurahan. – Näin nivelrikkosairauden merkityksen jo tuolloin. NIVELRIKON UUDET KUVANTAMISMENETELMÄT Nivelrikon uudet kuvantamismenetelmät Varhainen diagnosointi voi tuoda uusia hoitoja Apulaisprofessori Simo Saarakkala Oulun yliopistosta sai syksyllä 2013 Euroopan tutkimusneuvoston (ERC:n) nuorille lupaaville tutkijoille suunnatun, merkittävän 1,5 miljoonan euron tutkimusapurahan. Rahoittajat tosin viittaavat siihen, ettei tutkimusaihe vaikuttaisi rahoituksen saamiseen, vaan tutkimussuunnitelma ja tutkijan meriitit, hän sanoo. 6 NT1401.indd 6 Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:58:08. Oikealla ultraäänikuvia reisiluun nivelrustosta. – Aiemmin vaikutti myös siltä, että tutkimusrahoitusta osoitettiin enemmän trendikkäiksi koettujen tutkimusalojen suunnalle. Lisäksi apulaisprofessori Rami Korhonen Kuopiosta sai ERCrahoituksen pari vuotta sitten nivelrikkotutkimukseen. Nivelrikon monet kasvot Nykyisin nivelrikon diagnosointi perustuu potilaan oirekuvaukseen, lääkärin tekemään kliiniseen tutkimukseen ja röntgenku- Alla polven ultraäänitutkimus, tutkimusta suorittaa Jana Podlidská. Simo Saarakkala kiinnostui nivelrikkotutkimuksesta jo yliopistoopiskelujensa aikana, kun hän pääsi kesätöihin ja tutkimusavustajaksi Kuopion yliopistoon. Oulun yliopiston lisäksi erityisesti Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus on saanut merkittävää rahoitusta nivelrikkotutkimukseen Suomen Akatemialta, viimeisimpinä prof. Varhaisen diagnosoinnin avulla voidaan ymmärtää uudella tavalla nivelrikon ja nivelrikkokivun syntyprosesseja, jolloin avautuu mahdollisuuksia uusille hoitokeinoille. Jukka Jurvelinin ja prof. Saarakkala tutkimusryhmineen kehittää nivelrikon varhaisvaiheen toteamiseen tähtääviä kuvantamismenetelmiä. Juha Töyräksen tutkimusryhmät. UÄ-kuvat voidaan luokitella nivelrikon vaikeusasteen mukaan ja analysoida digitaalisen kuvankäsittelyn keinoin. Joskus tuntuu, että ihmiset eivät ymmärrä nivelrikon invalidisoivuutta ja isoa merkitystä suurelle osalle suomalaisiakin, Saarakkala kertoo. Nyt nivelrikkotutkimus on saanut uutta tuulta siipiensä alle myös rahoittajien suunnalta
Tällä hetkellä tuorein nivelrikkotutkimus viittaa siihen, ettemme enää voi puhua vain yhdenlaisesta nivelrikkosairaudesta, vaan nivelrikko voi kehittyä eri ihmisillä eri tavoin. Näin lääkäri voisi nopeasti tehdä valinnan, kannattaako potilas lähettää jatkotutkimuksiin vai riittääkö oireiden konservatiivinen hoito. jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 7 NIVELRIKON UUDET KUVANTAMISMENETELMÄT vaukseen. Röntgenkuvantaminen on laajasti saatavilla oleva, hinnaltaan edullinen tutkimusmenetelmä, joka varmasti säilyy kliinisessä käytössä myös tulevaisuudessa. Lisäksi Saarakkala on juuri rekrytoinut yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa väitöskirjatyöntekijän, joka keskittyy polven biomekaaniseen mallinnukseen magneettikuvien pohjalta. Saarakkalan tutkimusryhmässä tehdään tällä hetkellä kark easti jakaen kolmenlaista kuvantamistutkimusta. Luukalvossa on paljon hermopäätteitä ja nivelkalvon paine voi aiheuttaa kipua. Tämä tutkimushaara Oulussa on kuitenkin alkuvaiheessa ja ensimmäisiä tuloksia voidaan odottaa vasta muutaman vuoden päästä. Yksi ryhmään kuuluva väitöskirjatutkija keskittyy tavallisen röntgenkuvan aiempaa tarkempaan digitaaliseen analyysiin, toinen keskittyy nivelrikon ultraäänikuvantamisen kehittämiseen ja kaksi tutkijatohtoria sekä kaksi väitöskirjatyöntekijää keskittyvät tietokonetomografian ja uudentyyppisen kolmiulotteisen kuvantamisen kehittämiseen. – Kansainvälisissä tutkimuskongresseissa on yhä enemmän esillä erilaisia nivelrikkotyyppejä: yhdessä nivelrikkotyypissä tapahtuu ensin muutoksia luussa, toisessa muutokset alkavat rustosta, tai sitten nivelrikko saattaa olla tulehdustyyppinen, jolloin muutokset tapahtuvat ensin synoviassa eli nivelnesteessä 7 19.2.2014 11:58:13. Röntgenkuvantaminen on halpa ja kaikkialla saatavilla oleva menetelmä, mutta se paljastaa vasta varsin pitkälle edenneen nivelrikon. Kipua voivat aiheuttaa myös esimerkiksi luu- ja nivelkalvo. Enemmän informaatiota röntgenkuvasta Simo Saarakkalan tutkimusryhmän väitöskirjatutkija Jukka Hirvasniemi kehittää röntgenkuvan digitaalista analyysiä: uudentyyppisellä tietokoneanalyysillä pyritään siis saamaan huomattavasti aiempaa enemmän informaatiota aivan tavallisesta röntgenkuvasta (kuva alla). Varhaiset muutokset näkyviin ultraäänikuvista Toinen Saarakkalan ryhmän väitöskirjatutkija Jana Podlipská keskittyy ultraäänikuvantamiseen (kuva viereisellä sivulla). Nykyisin röntgenkuvista pystytään lukemaan pääasiassa vain nivelraon kaventuminen sekä luun reunoille syntyvät osteofyytit eli luukielekkeet, jolloin nivelrikkoprosessi on edennyt jo varsin pitkälle. Saarakkalan tutkimusryhmässä tehtävän väitöskirjatyön tavoitteena on kehittää helppokäyttöinen ja edullinen menetelmä sekä ohjelmisto, jolla lääkäri saa röntgenkuvasta nopeasti ja helposti uudenlaista informaatiota. Tavoitteena olisi nähdä nivelrikon aiheuttamia varhaisvaiheen nivelmuutoksia jo ennen kuin nivelrako on kaventunut. – Olen nähnyt potilaita, jotka ovat lähdössä melkein maratonille, vaikka heidän röntgenkuvissaan näkyy pitkälle kehittynyt rustovaurio. Tällaisten luumuutosten arviointi ei ole mahdollista pelkästään kuvaa katsomalla. Nykyistä tarkemmat kuvantamismenetelmät voivatkin auttaa ymmärtämään kipua ja näkemään kivun aiheuttajan, Saarakkala selvittää. Nykyisin potilaat valitaan lääketutkimuksiin lähes aina röntgenkuvien perusteella, jolloin sairaus on edennyt jo pitkälle. Tarkoilla kuvantamismenetelmillä voitaisiin valikoida sopivat potilaat myös lääketutkimukseen jo siinä vaiheessa, kun kudostuhot eivät ole vielä kovin pitkällä, Saarakkala visioi. Digitaalisen kuva-analyysin avulla röntgenkuvista pyritään myös arvioimaan luurakenteiden todellista kolmiulotteista rakennetta, jolloin pienetkin luurakenteen muutokset nähtäisiin kehitettävällä ohjelmistolla. Tutkimusnäyttö myös vahvistaa, etteivät röntgenkuvien osoittamat nivelrikkomuutokset ja potilaan kokemat nivelrikkooireet ole suoraan verrannollisia toisiinsa nähden. Voidaankin epäillä, onko mitään enää tehtävissä silloin, kun rusto on jo hyvin kulunut. ja vasta sitten luussa ja rustossa, Saarakkala selvittää. – Varhaisen diagnosoinnin avulla pystyisimme valikoimaan potilasryhmiä, jotka hyötyisivät parhaiten esimerkiksi uusista lääkekokeiluista
Toisenlaisessa nivelrikossa osteofyyttejä saattaa puolestaan kasvaa vasta nivelrikkoprosessin loppuvaiheessa, Saarakkala kertoo. Magneettikuvat ovat kokonaisvaltaisin ja tarkin käytössä olevista kuvantamismenetelmistä 8 NT1401.indd 8 Tekonivelen saaneelta potilaalta saadun nivelrusto-luunäytteen analyysia. Uä-kuvantamisen aiempaa tarkempi, uudenlainen analysointi puolestaan tarjoaa vakuuttavia mahdollisuuksia nivelrikon varhaiseen diagnosointiin. Solutason kuvantamisella kohti nivelrikon syntysyitä Saarakkalan tutkimusprojektissa kerätään paljon myös kudosnäytteitä potilailta ja vainajilta. Uä-tutkimukset osoittavat alustavasti, että uä olisi herkempi näyttämään esimerkiksi osteofyyttejä, jotka kasvavat nivelrikossa rustonalaisen luun reunoille. – Tutkimme, olisiko potilashistorian kautta mahdollista selvittää potilaan nivelrikkohistorian taustoja, ja näkyvätkö ne kudosnäytteissä. On ehkä Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:58:19. Vasemmalla ja oikealla vastaavan näytteen kuvaus mikrotason tietokonetomografialla. Ja jos ja kun tulevaisuudessa onnistumme kehittämään nivelrikkoon varhaisvaiheen hoitoja, voisi lääkäri mahdollisesti aloittaa ne suoraan näiden ensilinjan kuvantamismenetelmien perusteella, Saarakkala visioi. Menetelmää on tarkoitus kehittää siten, että tulevaisuudessa analyysin voisi tehdä polven ulkopuolelta kuvattuna. myös nivelrikon kannalta, mutta magneettikuvantaminen on niin kallista, ettei sitä käytännössä voida saada laajaan kliiniseen käyttöön. NIVELRIKON UUDET KUVANTAMISMENETELMÄT Tutkimuksessa käytetään apuna dosentti Jari Arokosken suunnittelemia kipulomakkeita, ja potilaan niiden avulla kuvaamaa kipua ja suorituskykyä verrataan ultraääni- (uä) ja magneettikuvantamisen avulla saatuihin löydöksiin. Näiden menetelmien pohjalta lääkäri voisi paremmin valita ne potilaat, jotka tarvitsevat tarkempaa ja kalliimpaa diagnostiikkaa, esim. Ultraäänen käyttöönotto nivelrikon diagnosoinnissa vaatii Saarakkalalta ja tämän tutkimusryhmältä myös asennekasvattajan roolia, sillä uä on totuttu mieltämään erityyppisten sairauksien diagnosointiin. – Uä-tutkimushankkeen päätavoite on, että saisimme aikaan edullisen, helppokäyttöisen ja laajan skaalan diagnostiikkamenetelmän, jolla potilaita päästäisiin mm. magneettikuvausta. – Saattaa olla nivelrikkotyyppi, jossa osteofyytit ilmaantuvat nivelrikon alkuvaiheessa. valikoimaan varhaisvaiheen hoitokokeiluihin. – Itse uskon vahvasti, että uä-kuvantaminen vakiinnuttaa tulevaisuudessa paikkansa perinteisen röntgenkuvauksen rinnalla ensilinjan nivelrikkodiagnostiikassa. Uä-kuvantamisen tuloksia verrataan tutkimusprojektissa magneettikuviin, jotta uä-kuvista opittaisiin lukemaan mahdollisimman paljon informaatiota. Kuvassa valkea nuoli osoittaa nivelpinnan lievää epätasaisuutta. Vaikka uä:n toimivuutta nivelrikon diagnosointimenetelmänä vielä toistaiseksi epäillään, voi tutkimuskirjallisuudesta havaita, että uä on alkanut löytää tietään diagnostiikkakentälle myös nivelrikon osalta, Saarakkala toteaa. Keskellä perinteinen mikroskooppikuva nivelrustosta ja rustonalaisesta luusta. Se mahdollistaa kudosten kolmiulotteisen rakenteen ja koostumuksen tarkan analyysin. – Välillä voi olla hankalaa saada artikkeleita tieteellisiin julkaisuihin, koska tutkijapiireissäkin istuu vielä tiukasti vanha asenne, ettei uä-kuvantamista ole ennenkään käytetty nivelrikossa
Tämän tutkimusjakson aikana työskenteli myös kolme kuukautta Hong Kongissa (Hong Kong Polytechnic University) tunnetussa ultraäänitekniikan tutkimusryhmässä. Kuka. Meille tulee tutkittavaksi myös nivelneste: katsomme, mitä nivelnesteestä löytyy biokemiallisesti, ja miten se puolestaan on nähtävissä kuvantamismenetelmien kautta, Saarakkala kertoo. Ko. Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 9 9 19.2.2014 11:58:20. Lähitulevaisuudessa Saarakkalan ryhmä keskittyy kehittämään kokonaan uutta histologista kuvantamismenetelmää, jossa kaksiulotteinen kuvantaminen korvataan kolmiulotteisella nano- ja mikrotason tietokonetomografiakuvantamisella, eli ns. Siirtyi Oulun yliopistoon v. Loi em. Saarakkalan tutkimusryhmään kuuluu tällä hetkellä kaksi tutkijatohtoria, viisi väitöskirjatyöntekijää, yksi laboratoriomestari sekä kolme tutkimusavustajaa (tekevät Saarakkalan projektissa maisterin tai diplomi-insinöörin lopputyötään). Tutkimusasetelmista pitäisi olla aina näköpiirissä myös potilaiden hyötyminen tutkimuksesta, kuvailee Simo Saarakkala tutkimustyönsä perimmäisiä tavoitteita ja merkitystä. Starting Grant -apurahan hakuun osallistui samalla hakukierroksella 3 329 hakemusta, joista rahoitus myönnettiin 287 lupaavalle nuorelle tutkijalle ryhmineen. Valittiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa apulaisprofessoriksi (Associate Professor) 1.1.2014 alkaen. Koko Saarakkalan tutkimustyö tähtää siihen, että viiden vuoden kuluttua ainakin uäkuvantamisen ensimmäiset sovellukset olisivat jo kliinisessä käytössä, eli asiantuntevissa sairaaloissa tehtävän nivelrikkodiagnosoinnin työkaluina. 2011 lahjakkaille nuorille tutkijoille tarkoitetun rekrytointirahan Oulun yliopistolta. Suomeen apurahoja osoitettiin tällä kerralla yhteensä neljä. Toimi väitöskirjatyön jälkeen Kuopion yliopistossa post doc -tutkijana. CT-kuvantamisella (kuva viereisellä sivulla). Katri Kovasiipi NIVELRIKON UUDET KUVANTAMISMENETELMÄT utopiaa, päästäänkö jo tutkimusprojektimme aikana näin pitkälle, mutta on hyvin tärkeää pohtia nivelrikon syntyprosessia eri tutkimusnäkökulmista esimerkiksi yhdessä solubiologien, lääkäreiden ja biokemistien kanssa. 2007 Kuopion yliopiston Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa. – Olen itse myös tehnyt fyysikon työtä sairaalassa ja sitä kautta nähnyt kliinikkolääkäreiden työnkuvan, joten minulle on kasvanut yleisesti ottaen sellainen näkemys, että tutkimusnäkökulmista pitäisi löytyä aina joku silta kliiniseen maailmaan. 2010 ja sai v. apurahalla nykyisen tutkimusryhmänsä, johon pystyi nyt rekrytoimaan lisää tutkijoita saatuaan syksyllä 2013 Akatemiatutkijan rahoituksen sekä Euroopan tutkimusneuvoston Starting Grant -apurahan. Saarakkalan kehittämässä CT-kuvantamisessa mennään nivelrikon syntylähteille, solutasolle, jossa pyritään kuvantamaan esimerkiksi rustorakenteen eri kerroksia ja värjäämään niitä, jolloin jo solutasolla tapahtuvat nivelrikkomuutokset voidaan jäljittää ja todentaa. apuraha myönnettiin ensimmäisen kerran Oulun yliopistossa työskentelevälle tutkijalle. • • • • • • Akatemiatutkija, apulaisprofessori Simo Saarakkala Lääketieteellisen fysiikan alaan kuuluva väitöskirjatyö Pre-Clinical Ultrasound Diagnostics of Articular Cartilage and Subchondral Bone (Uusi ultraäänimenetelmä nivelrikon varhaiseen toteamiseen) valmistui v
Kun lonkkanivelrikon riskitekijöitä selvitettiin suomalaisessa väestötutkimuksessa, selkeiksi riskitekijöiksi nousivat fyysisesti raskas työ sekä tuki- ja liikuntaelinten vammat. Lonkan nivelrikon esiintyvyys suomalaisessa väestössä on pysynyt 20 vuoden aikana hyvin muuttumattomana, kun taas samaan aikaan mm. Väestötutkimuksen tulosten perusteella lonkkanivelrikkoa Lonkkanivelrikon esiintyvyys ikäryhmittäin, Mini-Suomi ja Terveys 2000 -tutkimukset. Hoidon vaikuttavuutta arvioitaessa lonkan nivelrikon hyvän hoidon tunnusmerkkinä tulisi olla elämänlaadun parantaminen lievittämällä kipua ja ylläpitämällä fyysistä toimintakykyä. Alla olevassa kuvassa näkyy Mini-Suomi-tutkimuksen tuloksia 70–80-luvun taitteesta ja 20 vuotta myöhemmin vertailevia tuloksia Terveys 2000 -tutkimuksesta. Lonkan nivelrikon esiintyvyys sairastaa suomalaisista noin viisi prosenttia. lihasheikkouden, ylipainon, nivelen vammojen tai nivelen kehityshäiriön myötä, voi aiheuttaa normaalinkin nivelruston vau rioitumisen, ja toisaalta aineenvaihdunnallisten tai geneettisten tekijöiden muovaama epänormaali nivelrusto voi vaurioitua normaalissa kuormituksessa. Maassamme tehdään tuhansia tekonivelleikkauksia vuosittain ja väestön odotettavissa olevan eliniän kasvaessa myös tekonivelleikkaustarve on ollut tasaisessa nousussa. Juhakoski selvitti tutkimuksessaan, miten terapeuttinen harjoittelu vaikuttaa lonkan nivelrikkoon. Kivun lisäksi se rajoittaa toimintakykyä eikä sen etenemistä kyetä estämään tai parantamaan enää taudin syntymisen jälkeen. Taudin syntyyn vaikuttavat geneettiset sekä ym- päristöön ja elintapoihin liittyvät tekijät. 400 000 ihmistä, ja nivelrikko on maailmanlaajuisestikin yleisin nivelsairaus. Konservatiiviset, lääkkeettömät hoidot ovat aina ensisijaisia. jatkuu seuraavalla sivulla Lonkan tai polven nivelrikosta eli artroosista kärsii Suomessa n. Tiedetään myös, että epäfysiologinen kuormitus, joka voi syntyä mm. 10 NT1401.indd 10 Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:58:21. Lonkan nivelrikko on tavallisin lonkan ja nivusen alueen kipua aiheuttava sairaus. Terapeuttinen harjoittelu parantaa koettua toimintakykyä, mutta ei vaikuta lonkkanivelrikon aiheuttamaan kipuun. Vahvoja riskitekijöitä ovat ikä, ylipaino, vammat ja myös perimällä on osuutta nivelrikon syntyyn. polvinivelrikon esiintyvyys on pienentynyt. LONKKANIVELRIKON HOITO Lonkan nivelrikon konservatiivinen hoito Fysiatrian ylilääkäri Riikka Juhakoski sai viime vuoden lopulla kaikkien aikojen ensimmäisen Niveltieto-palkinnon tunnustuksena ansiokkaasta, nivelrikkoon keskittyvästä väitöskirjatyöstä. Vaikka nivelrikon taustalla voi olla monta tekijää, on mekaanisten tekijöiden osuus nivelrikon synnyssä keskeinen. Nivelrikko aiheuttaakin paitsi yksilölle kärsimystä, myös yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden muodossa. Lonkkanivelrikon esiintyvyydessä on tapahtunut muutosta niin, että keski- ikäisillä (45–64) on esiintyvyys laskenut ja vanhimmassa ikäryhmässä (yli 85) on esiintyvyys nousut. Lonkkanivelrikon riskitekijöitä Nivelrikon syytä ei toistaiseksi tunneta, mutta riskitekijöistä on paljon tietoa
NT1401.indd 11 19.2.2014 11:58:26
Lonkkanivelrikon diagnoosi Nivelrikko on yleisin ikääntyneen ihmisen lonkkakivun syy. Hoidossa pyritään vaikuttamaan myös riskitekijöihin optimoimalla työn kuormittavuus, välttämällä vammoja ja ylipainon kertymistä sekä kannustamalla potilaita liikkumaan. Fysikaaliset hoidot Tutkittua tietoa fysikaalisten terapiamuotojen hyödyistä lonkkanivelrikossa ei ole. Erilaisilla ortooseilla ja kantakiiloilla on pyritty vaikuttamaan lähinnä polven kuormittumi- Lonkkanivelrikon hoidon portaat. 12 NT1401.indd 12 Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:58:27. Lonkkanivelrikon lääkkeetön hoito Nivelrikon syntymekanismi Nivelrikko on koko nivelen sai raus, joka voi aiheuttaa muutoksia niin nivelrustossa, luussa, nivelkapselissa kuin lihaksissakin (kuva yllä kirjasta Ortopedia). Elämänlaadun sekä työja toimintakyvyn kannalta mahdollisimman onnistunut konservatiivinen hoito on tärkeää. Muutosten edetessä kipua saattaa alkaa esiintyä myös levossa. Vain ongelmallisissa erotusdiagnostisissa tapauksissa potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon. Riittävä tieto konservatiivisen hoidon mahdollisuuksista auttaa hoitoon sitoutumisessa. Useimmiten ennen mahdollista tekonivelleikkausta potilas kärsii oireista useita vuosia. Lonkkanivelrikon diagnoosin tekee yleensä työterveys- tai yleislääkäri. Erilaiset fysikaaliset ja manuaaliset hoidot voivat kuitenkin vähentää kivun ja toiminnan rajoitteen pohjalta kehittyneitä liitännäisoireita ja helpottaa näin potilaan oloa. Konservatiiviset, lääkkeettömät hoidot ovat aina ensisijaisia. Potilaiden motivoiminen omaan vastuunkantoon hoidon toteutumisessa on tärkeää. Ensioire nivelrikossa on yleensä kipu, joka alkuun ilmenee lähinnä niveltä kuormitettaessa. Nivelessä tapahtuvien muutosten vuoksi nivelen liikkuvuus vähenee, ilmenee aamujäykkyyttä ja liikkeellelähdön jäykkyyttä. Nivelrikko ei ole mekaanista ruston kulumista, vaan toistaiseksi tuntemattomasta syystä nivelrustossa käynnistyy monimutkainen, biokemiallinen tapahtumasarja, jossa nivelrustossa käydään kamppailua soluväliainetta tuhoavien ja korjaavien mekanismien välillä. Tutkimusten mukaan nivelrikon radiologinen vaikeusaste korreloi huonosti potilaan subjektiivisiin oireisiin. Nivelrikon hoidon tavoitteena on mahdollisimman hyvä kivun hallinta ja lievittäminen, toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen, sekä sairauden pahenemisen estäminen. Nivelrusto koostuu rustosoluista, soluväliaineesta ja vedestä. Diagnoosi perustuu potilaan kertomiin oireisiin, lääkärin tekemiin löydöksiin sekä lonkkanivelessä nähtäviin radiologisiin muutoksiin. Hyvin toteutuneesta hoidosta hyötyy sekä yksilö että yhteiskunta. Nivelrikon edetessä muuntunut rusto ohenee, lohkeilee ja lopulta häviää. Kaikilla potilailla oireisto ei ole samankaltainen, ja joissain tapauksissa potilaalla voi olla jo pitkälle edennyt lonkan nivelrikko ilman merkittävää kipua. Tekonivelleikkaukseen päädytään vasta sitten, kun nivelen radiologiset löydökset pahenevat, muilla hoidoilla ei saavuteta riittävää kivunlievitystä, ja nivelen toiminta on nivelrikon aiheuttamien muutosten vuoksi olennaisesti heikentynyt. Rustosolujen korjaava vaste ei riitä pysäyttämään jo käyntiin lähtenyttä prosessia, joka johtaa lopulta soluväliaineen tuhoutumiseen. Lonkkanivelrikon vaikeusasteen luokittelussa käytetään yleisimmin neliasteista KellegrenLawrence-luokitusta. LONKKANIVELRIKON HOITO Nivelrikon eteneminen on yksilöllistä, eikä sitä kyetä estämään tai parantamaan enää taudin syntymisen jälkeen
Lonkkanivelrikon hoidossa nivelen sisäisten lääkkeiden käyttö on teknisesti vaikeaa verrattuna polven nivelrikon hoidossa käytettäviin niveleen ruiskutettaviin hyaluronaattitai glukokortikoidivalmisteisiin. Nivelrikon vaikeusaste Nivelrikon radiologista vaikeusastetta kuvataan ns. Mikäli näillä ei saavuteta riittävää kivun lievittymistä, voidaan hoitoon liittää keskivahva opioidi. Vähäisten sivuvaikutusten vuoksi voi näitä lääkkeitä kokeilla yhtenä hoitovaihtoehtona lonkkanivelrikkopotilaalle. Lääkehoito Lääkehoidolla pyritään ensisijaisesti lievittämään kipua ja tätä kautta parantamaan potilaan toimintakykyä. Glukosamiinin ja kondroitiinisulfaatin teho nivelrikon hoidossa ei tutkimusten mukaan eroa lumelääkkeen tehosta. Näyttöä maalla tehtävän terapeuttisen harjoittelun hyödystä kipuun tai toimin- LONKKANIVELRIKON HOITO seen, lonkkanivelrikon hoidossa näistä menetelmistä ei ole tutkittua tietoa. Ensisijaisena lääkkeenä käytetään parasetamolia ja tulehduskipulääkkeitä. Kellgren-Lawrencen (K-L) luokituksella: • K-L 1 = mahdollinen nivelraon kaventuminen ja mahdollisia osteofyyttejä (luupiikki) • K-L 2 = selkeä nivelraon kaventuminen ja osteofyyttejä • K-L 3 = voimakas nivelraon kaventuminen ja kookkaita osteofyyttejä ja mahdollisesti reisiluun pään muovautumista • K-L 4 = nivelraon häviäminen, kookkaita osteofyyttejä ja voimakas reisiluun pään muovautuminen takykyyn ei ole ja suositus perustuu polvinivelrikkotutkimusten tuloksiin ja yleiseen tietoon liikunnan terveyttä edistävistä vaikutuksista. Hiljattain päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan lonkkanivelrikkopotilasta kannustetaan liikkumaan monipuolisesti. Fyysistä toimintakykyä tutkittiin objektiivisin ja subjektiivisin menetelmin toimintakykytesteillä ja kyselyillä kuten Western Ontario and McMaster Universities Osteoarthritis Index (WOMAC) ja RAND 36-Item Health Survey (RAND-36) -mittareilla. Lisäksi pyrittiin löytämään menetelmiä, joilla kivun lisääntymistä ja toimintakyvyn heikkenemistä olisi mahdollista ennustaa taudin edetessä. Vaikka tulos on isoissa potilasryhmissä näiden lääkkeiden osalta negatiivinen, voi yksittäinen potilas saada subjektiivista kivunlievitystä. Harjoittelun hyödyistä lonkkanivelrikon hoidossa on kuitenkin vain vähän tutkittua tietoa. Huolimatta siitä, että nivelrikon patogeneesi tunnetaan hyvin yksityiskohtaisesti, ei nivel rikon etenemisen hidastamiseen ole olemassa tehokkaita lääkkeitä. Ohjattu harjoittelu vedessä sen sijaan parantaa toimintakykyä ja elämänlaatua ja vähentää kipua lyhytaikaisesti. Terapeuttinen harjoittelu – Mikkelin malli Toteutimme Mikkelissä kaksi vuotta kestäneen satunnaistetun, kontrolloidun tutkimuksen, jonka tavoitteena oli arvioida terapeuttisen harjoittelun vaikutuksia lonkkanivelrikkoa sairastavan potilaan kipuun ja toimintakykyyn, sekä lonkan nivelrikon aiheuttamiin välittömiin terveydenhuollon kustannuksiin. jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 13 13 19.2.2014 11:58:28. Terapeuttinen harjoittelu lonkkanivelrikon hoitona Kansainväliset hoitosuositukset kehottavat liittämään terapeuttisen harjoittelun yhtenä osana lonkkanivelrikkoa sairastavan potilaan hoitoon
LONKKANIVELRIKON HOITO Tutkimuksen kulku Tutkimukseen osallistui 120 potilasta Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueelta (miehiä ja naisia, 55–80-vuotiaita), joilla oli todettu lievä tai keskivaikea lonkkanivelrikko. Riikka Juhakoski LT, fysiatrian erikoislääkäri Esimerkkejä kotiharjoitusohjelman lihasvoimaharjoitteista. Lopuksi Lonkkanivelrikkoon ei ole parantavaa hoitoa ja tavoite on pyrkiä vaikuttamaan kaikkiin tekijöihin, joilla saadaan edistettyä potilaan toimintakykyä. Kipuun ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä Tutkimuksessa todettiin että lonkkanivelrikon radiologinen vaikeusaste ei ole yhteydessä potilaan kokeman kivun määrään. Selvitimme kahden vuoden aikana kertyneitä lonkkanivelrikon aiheuttamia terveydenhuollon välittömiä kustannuksia. Harjoittelun vaikutus mahdollisiin säästöihin terveydenhoidon välittömissä kustannuksissa on epävarma. Vertailuryhmä sai yleislääkärin antamat hoito-ohjeet. Näiden havaintojen perusteella terapeuttinen harjoittelu ei vaikuta subjektiiviseen kivun kokemiseen, mutta se näyttäisi parantavan potilaan toimintakykyä sekä vähentävän kipulääkkeen käyttöä. Lisää esimerkkejä löytyy Matti-Katin ohjeista sivulta 41. Yksi harjoituskerta kesti noin 45 minuuttia. Kipulääkkeen sekä fysioterapian käyttötarve oli harjoitteluryhmässä vähäisempää. Saman harjoitusohjelman toteutusta jatkettiin kotona kolme harjoituskertaa viikossa kahden vuoden ajan. Ohjattu terapeuttinen harjoittelu alkoi lämmittelyllä (5–8 min), jota seurasivat ilman harjoittelulaitteita tehtävät, lonkan ja lantion alueen lihaskuntoa vahvistavat liikkeet (30–35 min) sekä loppuvenyttely (5 min). Harjoitteluryhmän potilaat saivat yleislääkärin antamat hoito-ohjeet. 14 NT1401.indd 14 Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:58:28. Ryhmässä tehtiin alaraajojen lihasvoimaa ja nivelliikkuvuutta lisääviä harjoitteita. Kustannuksista arvioitiin lonkkanivelrikon aiheuttamat lääkärissäkäynnit, fysioterapiapalveluiden käyttö sekä tekonivelleikkausten määrä. He myös osallistuivat kerran viikossa fysioterapeutin ohjaamaan ryhmään. Lonkkanivelrikkoa sairastavat potilaat hyötyvät ryhmämuotoisesta ohjatusta harjoittelusta ja ryhmien järjestämiseen liittyvät kustannukset tasoittuvat vähäisemmällä terveyspalveluiden käytöllä. Hoidon perusta muodostuu painonhallinnasta sekä liike- ja liikuntahoidoista Liikkumista helpottavia apuvälineitä sekä lääkehoitoa voi käyttää muun hoidon tukena. Terapeuttinen harjoittelu on perusteltu, suositeltava ja hyvin siedetty hoitomuoto, joka kannattaa liittää lonkkanivelrikkopotilaan hoitoon heti taudin alkuvaiheessa. Terapeuttisen harjoittelun hyöty lonkkanivelrikossa Potilaiden oman arvion mukaan terapeuttinen harjoittelu ei merkittävästi vaikuttanut lonkkanivelen kiputuntemuk- siin tai elämänlaatuun, mutta sen koettiin parantavan heidän fyysistä toimintakykyään. Sen sijaan liitännäinen polvinivelrikko vaikutti merkittävästi sekä koettuun kipuun että toimintakykyyn lonkkanivelrikkoa sairastavilla potilailla. Korkeampi koulutustaso, polvinivelrikon ja muiden sairauksien puuttuminen, ohjattu terapeuttinen harjoittelu ja säännöllinen liikunta ennustivat vähäisempää kipua ja parempaa toimintakykyä. Potilaat saivat ohjattua harjoittelua tutkimuksen alkaessa kolmen kuukauden ajan kerran viikossa sekä neljä kertaa ohjattua harjoittelua toisen seurantavuoden alussa. Kustannuksissa ei syntynyt tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välille, vaikka harjoitteluryhmässä kokonaiskustannukset olivatkin noin 30 prosenttia pienemmät. Harjoittelun toteutumista seurattiin harjoituspäiväkirjalla ja sitoutuminen harjoitteluun oli hyvä
Materiaalien pohjana maitohappo Koska biohajoavat polymeerimateriaalit ovat erilaisia metallisiin materiaaleihin verrattuna muun muassa mekaanisilta ominaisuuksiltaan, tulee polymeerimateriaaleihin perustuvien implanttien kehityksessä, valmistuksessa ja käytössä ottaa huomioon niiden ominaisuudet. Muotoaan muuttava implantti mahtuu pienestä leikkaushaavasta Tulevaisuuden kirurgian sovellusten yksi suuren kiinnostuksen kohteena oleva materiaalien ominaisuus on niin sanottu muotomuisti (engl. Lääketieteellisissä sovelluksissa lämpötilan nosto muistiominaisuuden aktivoimiseksi voi olla haitallista ympäröivälle kudokselle. Suurempiin muodonmuutoksiin päästään sopivilla polymeeripohjaisilla materiaaleilla, jotka voivat palautua jopa täysin alkuperäiseen muotoonsa. shape-memory), jossa materiaali voi sopivan ärsykkeen, kuten lämmön, aktivoimana muuttaa muotoaan. Tämän kaltaista aktivaatiomekanismia hyödyntävät kehittämämme biohajoavat implantit aktivoituvat elimistössä implantoinnin jälkeen ilman ulkoista energiaa. Tulevaisuuden sovelluskohteita tälle biohajoavalle muistimateriaaliteknologialle voivat olla esimerkiksi pienet naulat ja pinnit, jotka pyrkivät laajenemaan elimistössä ja lukittuvat esimerkiksi niitä ympäröivään luukudokseen. Lämpö yksistään ei ole ainoa keino saada muistiominaisuus aktivoitua, vaan muistiaktivaatio voi tapahtua veden ja lämmön yhteisvaikutuksella. Biohajoavien materiaalien etuna stabiileihin materiaaleihin verrattuna on mahdollisen implantinpoisto-operaation tarpeettomuus, koska implantti vähitellen hajoaa molekyylitasolla ja poistuu elimistöstä. Lämpötila ja vesi muotomuistin aktivoijina Muistiominaisuus ei ole mate riaalin sisäinen ominaisuus, vaan se luodaan erityisillä materiaalin muokkausmenetelmillä, joilla saadaan aikaan tilapäinen jännittynyt rakenne. Innovatiivisuus, visionäärisyys ja pitkäjänteisyys ovat edellytyksiä uusien lääketieteellisten materiaalien ja niitä hyödyntävien hoitomenetelmien edistämiseksi kohti kliinisiä ja toimivia sovelluksia. Biohajoavien materiaalien kehitys on edennyt yksinkertaisista biohajoavista ommellangoista lukuisiin erilasiin ruuveihin, pinneihin, nauloihin ja levyihin, joilla voidaan esimerkiksi korjata luunmurtumia ja kiinnittää revenneitä jänteitä. Näiden materiaalien hajoaminen elimistössä perustuu veden aiheuttamaan jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 15 BIOHAJOAVAT MATERIAALIT Biohajoavat materiaalit 15 19.2.2014 11:58:28. Tämä voidaan yksinkertaisimmillaan toteuttaa esimerkiksi ensin lämmittämällä polymeerimateriaalia, muovaamalla sitä ja jäädyttämällä materiaali muovatussa tilassa. Täysin uusien materiaalien tuominen lääketieteellisiin sovelluksiin on pitkä, kallis ja korkeariskinen prosessi, minkä vuoksi täysin uusien materiaalien markkinoille tuominen on erittäin hidasta. Seuraava askel biohajoavien materiaalien tutkimuksessa tähtää elimistössä aktiivisesti toimivien materiaalien kehittämiseen. Muistiominaisuudesta voi olla merkittävää hyötyä, kun leikkaustekniikat kehittyvät kohti mini-invasiivisia tekniikoita, joissa itse leikkaushaava on mahdollisimman pieni. Muistimateriaali-implantit voidaan viedä kehon sisään väliaikaisessa muodossa pienestä leikkaushaavasta ja aktivoida muuttamaan muotonsa kehon sisällä. Sen muistiominaisuus perustuu lämpöaktivoitavaan atomirakenteen muutokseen ja sen muodonmuutos on tarkasti hallittavissa, mutta materiaalin muodonmuutoskyky on vain muutaman prosentin luokkaa. Kun materiaalin lämpö nostetaan muistiaktivoinnin vaatiman lämpötilan yli, materiaali alkaa palautua kohti alkuperäistä muotoa. Tämän kaltaisen teknologian avulla on mahdollista korvata pieniä ruuveja, jolloin implantin asennusta voidaan yksinkertaistaa ja nopeuttaa. Muistimateriaali-implantin ak- tivointi voi tapahtua joko automaattisesti tai leikkaava kirurgi voi käynnistää sen. Valtaosan kliinisessä käytössä olevista biohajoavista materiaaleista voidaan todeta kuuluvan samaan materiaaliperheeseen – ne ovat tavalla tai toisella maitohaposta johdettuja ja muokattuja polylaktidin (PLA) muotoja tai yhdistelmämateriaaleja. Seuraava sukupolvi on taas askeleen lähempänä Elimistössä biohajoavat ommellangat, ruuvit, pinnit, naulat ja levyt ovat jo helpottaneet leikkaussalien ja leikkauspotilaiden elämää. Lääketieteellisiin sovelluksiin tutkituista muistimateriaaleista ehkä tunnetuin on muistimetalli nitinol, joka on nikkeli-titaani seosmetalli
Kaarlo Paakinaho tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto Biomateriaaleja kehitetään kudoksen kasvun ohjaukseen Kudosten paraneminen ei välttämättä ole aina mahdollista, mikäli kudospuutos on suuri tai tarvittavan kudoksen uudistumiskyky on rajallinen. scaffold = rakennusteline), joka ohjaa ja tukee siihen istutettujen solujen kasvua kohti toiminnallista kudosta. Biomateriaalien kehittyessä kohti optimaalisesti kudoksen kasvua ohjaavia ja tukevia materiaaleja, jotka ovat helposti saatavilla, säilytettävissä ja joita kirurgi voi muotoilla ja räätälöidä potilaan tarpeen mukaan, tulevat kudosteknologiset hoitomuodot askeleen lähemmäksi leikkaussalin arkea. Kolmiulotteisen kudosrakenteen kasvattaminen joko laboratoriossa tai potilaassa itsessään vaatii kuitenkin solujen lisäksi väliaikaisen tukirakenteen, skaffoldin (engl. Tulevaisuuden kudosteknologiaan perustuvien menetelmien tavoitteena on korjata tai korvata vaurioitunut tai puuttuva kudos toiminnallisella uudella kudoksella, joka kasvatetaan potilaan omista soluista. BIOHAJOAVAT MATERIAALIT molekyyliketjujen pilkkoutumiseen kohti lähtöainetta, maitohappoa. Hyviä esimerkkejä ovat suuret luunpuutokset tai nivelpinnan rustovauriot, joiden hoitomuotojen tutkimukseen ja kehitykseen osallistuvat useat tutkimusryhmät ja yritykset eri puolilla maailmaa. Korkealuokkaisen teknologisen kehityksen ansiosta näistä materiaaleista on pystytty kehittämään mitä moninaisimpia sovelluksia. Polylaktidi-lähtöisiin mate riaaleihin onkin voitu tuoda uusia ominaisuuksia, jotka parantavat esimerkiksi niiden toimivuutta elimistössä, helpottavat implantin asennusprosessia, stimuloivat luun kasvua, luovuttavat anti bioottia ympäröivään kudokseen tai muuttavat muotoa elimistön aktivoimina. Potentiaalisia tulevaisuuden hoitomuotoja ovat potilaan omiin kantasoluihin perustuvat teknologiat, joiden avulla on jo voi- 16 NT1401.indd 16 Tutkijatohtori Kaarlo Paakinaho työskentelee tällä hetkellä projektipäällikkönä Tekesin rahoittamassa Kudoksen rakenteellinen komposiitti (Kurko) -projektissa, jossa kehitetään biohajoavia huokoisia luu-, rusto- ja jännekudoksen kasvua ohjaavia ja tukevia materiaaleja. tu kasvattaa puuttuvaa kasvon ja kallonalueen luuta potilaan rasvakudoksesta saatavista kantasoluista. Kuva: Henna Nummi Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:58:33. Näiden teknologioiden ja uusien leikkausmenetelmien kehittäminen kohti kliinistä käyttöä on lääketieteilijöiden ja insinöörien yhteistyötä, jossa pitkän aikavälin visionäärisin näkemyksin, mutta realistisin ratkaisuin voidaan luoda uusia hoitomenetelmiä. Tukirakenteen tyyppi ja ominaisuudet riippuvat kohdekudoksesta, mutta yleisesti ajateltuna skaffoldi voidaan käsittää huokoiseksi rakenteeksi, jonka sisään solut kasvavat ja muodostavat kudosta, ja joka vähitellen hajoaa pois kudoskasvun edetessä
7 yo. Suomalaisen matkanjohtajan palvelut Lähtö maanantaina aikuinen 27.10 1 295,? ti ke pe ma la tulo lähtö ——? Espanja, Barcelona 14:00 16:30 02:00 Espanja, Palma de Mallorca 13:00 19:00 Italia, Sisilia (Palermo) 08:00 16:00 Malta, Valletta Italia, Savona ——? 12:00 09:00 09:00 ——? 18:00 19:00 ——? 2 ? 11 vuotias 12 ? 17 vuotias ikkunahytti per aikuinen parvekehytti per aikuinen 595,? 695,? 150,? 380,? ? lapsihinnat kahden aikuisen kanssa samassa hytissä lisävuoteella. Lapsista ei parveke/ikkunahyttilisämaksua ? hinnat sitoumuksetta, paikkatilanteen mukaan ? all inclusive?pakettiin ei sisälly; tietyt premium?alkoholit, vuosikertaviinit ja samppanja NT1401.indd 17 Loistoristeilyt / varaukset ma ? pe klo 9 ? 17 Puh 010231 6550 myynti?loistoristeilyt.?i ???.loistoristeilyt.?i 19.2.2014 11:58:34. sin kansainvälisiä showesityksiä. Grand Prix? ja golf?simulaattorit, Play Station World?alue. Kansainvälinen lapsi. Menopaluulennot Helsinki / Milano ma Italia, Savona ?. su Italia, Rooma ?. kerho 3 – 17?vuotiaille. Mikä parasta, matkasi hintaan sisältyy laivan viihdepalvelut, kaikki ateriat illallisviinei. kuljetukset kohteessa ?. ?. neen sekä virvoitus? ja alkoholijuomat laivan baareissa ja ravintoloissa. Liikkuminen Laivan kaikilla alueilla on esteetöntä. Katso lisätietoja matkasta (mm. retkiohjelmat) www.niveltieto.net/valimeri Sisältää kaiken tämän Risteilyohjelma ?. Kaikki virvoitus– ja alkoholijuomat laivan Ravintoloissa ja baareissa ?. 7 - yön all inclusive VÄLIMEREN LOISTORISTEILY Niveltiedon lukijamatka Lukijaetuna: Premium-palvelut lisämaksutta (hytit ylemmiltä kansilta, maksuton huonepalvelu 24h sekä aamiainen hyttiin tarjoiltuna haluttaessa) LÄNTINEN VÄLIMERI 1 295,- Italia - Espanja - Malta Lukijaristeily 27.10. ? 3.11.2014 Vuonna 2011 valmistuneen Costa Favolosan risteilyllä tutustut upeisiin vierailukohteisiin Espanjassa, Maltalla sekä Italiassa. Laivalla nautit loistoristeilijän monipuolisista ja korkeatasoisista palveluista. Käytössäsi ovat laivan aurinkokannen ulko? ja sisäuima?altaat, jacuzzit ja allasbaarit. Samsara?kylpylän thalassoterapia?altaat, saunat ja hyvin varustettu kuntokeskus. 5 tasokasta ravintolaa, 13 baaria ja kahvilaa, kasino, disko ja teatteri, jossa iltai. n?snack to meripa. lipalat, illallinen ja keskiyo. Kaikki ateriat laivalla: aamiainen, lounas, va. n risteilyn jaetussa sisa. Verot, satamamaksut, palvelurahat ?. hytissa. Lentokentta. iva
Kaustinen on tunnettu paitsi kansanmusiikista myös kansanparannuksesta ja erityisesti jäsenkorjauksesta. Viimeinen potilaskysely tehtiin postikyselynä puolen vuoden ja vuoden kuluttua. Hemmilän tutkimuksessa oli mukana 144 työikäistä asiakasta, joilla oli pitkittynyt selkäkipu. Sen sijaan rustojumpan myötä koehenkilöiden liikunta muuttui jopa aiempaa kankeammaksi, mikä saattoi johtua osin siitä, että mukana oli myös erilaisia kiertoliikkeitä. Jäsenkorjauksen rinnalla ja hoitojen jälkeen on tärkeää huoltaa lihaksiaan ja kehon tasapainoa liikkumalla riittävästi. Koko maassa kansanparantajalla tiedetään käyneen joka neljännen naisen ja viidennen miehen, mutta Keski-Pohjanmaalla vastaava osuus väestöstä on yli puolet. Jäsenkorjauksen vaikuttavuutta voisi tutkia lisää Kansanparannuksesta ja jäsenkorjauksesta on vähän tieteellistä tutkimustietoa. Lääketieteen lisensiaatti Heikki Hemmilän tutkimus jäsenkorjauksen vaikuttavuudesta ja taloudellisuudesta on tullut henkilökohtaisesti tutuksi, kun aikoinaan työurani alussa tulin Kansanlääkintäkeskukseen tutkimusassistentiksi. Välittömästi hoitojaksojen jälkeen tehtiin ryhmien jäsenille samat testit ja kyselyt, jotka kolmen kuukauden kuluttua uusittiin. Tutkimus paljasti, että selän sivutaivutuslaajuus parani selkeästi parhaiten jäsenkorjauksella ja myös kipu väheni puoleen. Vaihtoehtoisiin hoitoihin kuuluvan jäsenkorjauksen suosio tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoidossa on vuosien saatossa lisääntynyt ympäri Suomea, ei pelkästään Keski-Pohjanmaalla. Olennaista tutkimuksessa oli, ettei tutkija tiennyt mihin ryhmään 18 NT1401.indd 18 Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:58:39. Hänen tutkimuksensa ajatuksena on ollut, etteivät ihmisten omat kokemukset jäsenkorjauksen hyödyistä riitä, vaan keinot on todistettava ja tulokset mitattava tieteellisesti. Ennen ryhmiin jakoa tutkittavat haastateltiin, heiltä testattiin mm. kukin osallistunut kuului. Tutkittavat arvottiin kolmeen ryhmään, jotka olivat jäsenkorjaus, fysioterapia sekä fysioterapeutin ohjaama ns. Ryhmien hoitoaika oli kuusi viikkoa ja hoitokertoja oli maksimissaan kymmenen. nikamien aineenvaihduntaa lisäävä rustojumppa. lihaskunto- sekä liikkuvuus ja kyselytutkimuksin mitattiin kivun määrää. Tutkimusnäytön perusteella jäsenkorjaus parantaa pitkittynyttä selkäkipua ja siitä aiheutu vaa haittaa yhtä hyvin kuin fysioterapia, ja sen vaikutus näkyy kymmenen hoitokerran jälkeen vielä vuoden kuluttua. JÄSENKORJAUS Jäsenkorjaus Neuvottelua nikamien kanssa Kansanparannuskeinona tunnettu jäsenkorjaus lievittää tuki- ja liikuntaelinten kipua. Jäsenkorjaus on vakiintunut yleisnimike ma nuaaliselle hoitomuodolle
Ainutlaatuista on myös yhteistyö koululääketieteen kanssa, rinnan kulkevat sekä fysikaalinen hoito että jäsenkorjaus, täydentäen toinen toistaan. Tämä onnistuu oivallisesti liikunnan keinoin. Kouluttautuneella jäsenkorjaajalla on realistinen kuva taidoistaan, mikä on myös ammattitaitoa hoitaa asiakasta omien kykyjen ja voimavarojen puitteissa sekä ohjata jatkohoitoon tarvittaessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunta vaikuttaa myönteisesti kehon rakenteisiin ja toimintoihin. Tämän jälkeen kehon tukirakenteista – lihaskunnosta, liikkuvuudesta, verenkierto- ja hengityselimistön kunnosta, kehon hallinnasta ja koordinaatiosta tulisi pitää huolta. Pohjalainen jäsenkorjaus käyttää pääosin pehmeitä keinoja, jolloin siihen liittyvät riskitkin ovat vähäisiä. Hoidolla pyritään palauttamaan kehon normaali toiminta, jolloin lihasten, luiden ja jänteiden aineenvaihdunta ja verenkierto paranee sekä kipu helpottuu. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa tärkeää on ennaltaehkäisy, jossa liikunta ja lihashuolto ovat olennainen osa. Liikunta on myös osa hoitoa ja kuntoutusta. kehon puolieroihin ja pinnetiloihin. Jäsenkorjauksella hoidetaan tyypillisimmin lannerangan-, polvien- ja niska-hartiaseudun kiputiloja. Kansanparannushoitoihin kuuluva jäsenkorjaus on tänä päivänä yksi Kaustisen Kansanlääkintäkeskuksen suosituimpia hoitomuotoja. Parinkymmenen vuoden hoitajakokemuksen mukaan jäsenkorjauksen hyöty tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoidossa on erityinen. Tämän päivän jäsenkorjaajat ovat kouluttautuneita hoitajia, niin hieronta- kuin jäsenkorjaajakoulutuksenkin käyneitä. JÄSENKORJAUS Lempeä hoitomuoto Perinteisesti jäsenkorjausta on opiskeltu ns. Asiakasta hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja pyritään palauttamaan kehon normaali liikerata, kiinnitetään huomiota esim. Sanna Pajukangas terveydenhoitaja Kansanlääkintäkeskus Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 19 19 19.2.2014 11:58:42. Kaustisella ja Kansanlääkintäkeskuksessa jäsenkorjaushoidossa käytetään hellävaraista tekniikkaa – ns. Jäsenkorjaaja voi hoitaa kipua, jonka jälkeen vastuu kehon huollosta ja toimintakyvystä on jokaisen omissa käsissä. kisällimenetelmällä eli vanhan parantajan opissa. Vanhoilla parantajilla oli oma käsiala ja jokaisella oma menetelmänsä vaivojen hoitoon. neuvottelua nikamien kanssa, eli vältetään liiallista voimankäyttöä
Ja samaa rataa jatkettiin muissakin ruoka-aineissa. Totesimme, että kannattaisi kokeilla voisiko geenien toimintaa muuttaa paremmaksi uusilla elintavoilla. Edes vähäisen. Pommi saapui, kun lääkärit ennustivat Hyvösen päätyvän pyörätuoliin viidessä vuodessa, kun sama, varsin kivulias tauti röntgenlöydöksineen todettiin olkapäistä ja selästä. Mitä perinkään vanhemmiltani, Hyvönen pohti. Ja hämmästyttävämmäksi asia tuntuu menevän, kun tutkimuksessa todetaan, että geenin toimintatapa periytyy. Onko sittenkin mahdollista vaikuttaa reistaileviin geeneihimme. Miksi. Kreikankielessä sana ”epi” merkitsee, että jotain on jonkin ”päällä.” Toisin sanoen jotakin on geenien päällä. Huonoja uutisia ja synkkää masennusta. Ruoka vaihtui kasvisvoittoiseksi. Syyksi ilmoitettiin huonot geenit. Mitähän seuraavaksi. Tämä siksi, että uusi tieteenala on vallannut näyttämön. Nuo päällä olevat epigeenit toimivat kytkiminä, jotka kytkevät geenit päälle tai pois päältä. 20 NT1401.indd 20 Menemättä liian paljon yksityiskohtiin epigenetiikan hienouksista todettakoon, että Agouti-geeni tutkimuksessa asiat kulminoituivat Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:58:45. Jalostetut tuotteet kuten valkoinen leipä muuttui kuitupitoiseksi täysjyväruisleiväksi, valkoinen sokeri hunajaksi ja taateliksi. Ruokavalio- ja elämäntapamuutokset näyttävät jopa estävän haitallisten geenien toimintaa ja sitä kautta kroonisten sairauksien syntymistä. Miksi näin toimittiin. Tieteen kuvalehti kertoi 2007, miten eräällä normaalisti pienellä ja ruskeaturkkisella hiirilajilla on todettu erikoinen geeni. Sairastuminen pitkälle edenneeseen nivelrikkoon juuri parhaassa työiässä olisi kenelle tahansa elämää mullistava kokemus. Monta muutakin ikävää asiaa tapahtui elämässä. Voisiko ruokavalio vaikuttaa myös Arton geenien toimintaan. Ei yhtään ihme, että elämänhalu oli Hyvöseltä hieman kadoksissa. Seuraavan vuoden alussa Arto Hyvönen muutti elämäntapansa. Ortopedin lähete lonkkien ja polvien tekonivelleikkauksiin ei Arto Hyvöstä paljon lohduttanut, kun hän sairastui 46-vuotiaana moninivelrikkoon. Missä on se keskiikäinen mies, joka jaksoi rehkiä maataloustöissä aamusta iltaan ja jonka ruumis kaipasi rasittavaa liikuntaa. Viiden viikon haaste otettiin vastaan. Hurjaa vai mitä. Mikähän geeneissäni reistailee. Arvokkaat ravintoaineet Arto Hyvönen ja Taneli Pirskanen kertomassa kokemuksistaan Sastamalassa. Epigeenit käskyttävät perimää Ymmärryksemme geenien toiminnasta on mennyt täysin uusiksi hyvin lyhyessä ajassa. Voisiko niihin millään vaikuttaa. Puhutaan epigenetiikasta. Tämä uusi tieto järisyttää tähänastisia käsityksiä geeneistämme. Terveystieteitä opiskeleva Taneli Pirskanen yhdessä ortopedin, lääketieteen ja kirurgian tohtorin Timo Paavilaisen kanssa on kiinnittänyt huomiota elimistön matala-asteisen tulehdustilan yhteyteen moniin suuriin kansansairauksiimme. Tosin heillä ei nivelongelmia enemmälti ollutkaan. Tämän Agouti-geenin ollessa päällä osasta viiksiniekkojen jälkeläisistä tuleekin kookkaita ja kellertäviä, vaikka genomissa ei tapahdu mutaatioita. EPIGENETIIKKA Mikähän geeneissäni reistailee. Molempien lonkkien ja kummankin polven tekonivelleik kausten jälkeen entiseen sikatilanpitoon ei ollut keski-ikäisellä miehellä paluuta. Haaste otetaan vastaan Arto Hyvönen soitti ensimmäistä kertaa joulukuussa 2011 ja puhui huonoista geeneistään. Sietämätöntä kipua, ahdistavaa odotusta. Lopputulokseen vaikuttaa ratkaisevasti emon ruokavalio
Sytokiinit näyttävät immuunijärjestelmälle, milloin ja missä pitää toimia, eli pitääkö tulehdusta nostaa vai laskea. Matala-asteinen tulehdus jäytää Mietitään hieman tulehdusreaktiota eli inflammaatiota, jota kutsutaan myös matala-asteiseksi tulehdukseksi. Toisin sanoen ruokavalio muutti geenien toimintaa seuraavassa sukupolvessa. Tämä ehkä siksi, että valkoisen vehnäleivän vilkastuttamat geenit liittyivät elimistön tulehdusreaktioihin. Tunnetuimpien joukkoon luetaan TNF-alfa ja IL-6. Entä onko luonnonanti sellaisenaan parempi kuin tehtaassa pitkälle jalostettu tuote. Betaiinia saadaan punajuurista ja vaikkapa täysjyvävehnästä. Hiirienkin ruokavalio näytti vaikuttavan vasta seuraavaan sukupolveen. Miten vastaamme. Disko kropassa. Nivelrikossa tulehdus on kuitenkin vaimeampi ja hitaammin etenevä kuin esimerkiksi nivelreumaan liittyvä niveltulehdus. Näin olisi helppoa kuvitella Tiede-lehden artikkelin jälkeen. EPIGENETIIKKA muun muassa seuraaviin tekijöihin: betaiiniin, koliiniin, foolihappoon ja B12-vitamiiniin. Täysin ei tiedetä, mikä immuunijärjestelmässä saa käynnistämään tulehdusreaktion, mutta lähtölaukauksen antavat välittäjäaineet eli sytokiinit. Koliinia taas linsseistä ja parsakaalista. Tulokset olivat hätkähdyttäviä. Oli miten oli, me ainakin voimme todeta, että monien alustavien tutkimusten mukaan ruokavaliomme näyttää vaikuttavan geeniemme toimintaan ja myös tulehdusreaktioihin. Voisimme helposti ajatella, että onko ruokavaliolla nyt väliä. Mitä tämä nyt sitten tarkoittaa. Täysjyväruisleipä vähensi aktiivisuutta 71 geenissä, kun taas valkoista leipää syöneillä 62 geenin aktiivisuus lisääntyi. Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 21 21 19.2.2014 11:58:46. Kun em. Tämä krooninen, piilevä tulehdus näytti jylläävän Hyvösenkin kehossa verikokeitten perusteella. Syttyvätkö ja sammuvatko geenimme lounaan jälkeen kuin diskovalot. Löytyykö kasvisvoittoisesta ruokavaliosta vastaavia aineita. Tämän tulisi laittaa meidät miettimään, mitä kaikkea suuhumme pistelemme. Vihreät tuotteet kuten avokado ja salaatti antavat foolihappoa, kun taas B12-vitamiinia voi ottaa tableteista. Onko siis parempi kaapia lautaselta kuitupitoista vai kuidutonta ruokaa geeniemme hoivaksi. jatkuu seuraavalla sivulla Onko ruokavaliolla niin väliä. Näin tapahtuu esimerkiksi nivelreuman kaltaisissa autoimmuunisairauksissa. Toki on ymmärrettävä, että pelkästään näitä ravintoaineita ottamalla ihminen ei tule terveeksi. Siinä vertailtiin täysjyväruisleivän ja valkoisen vehnäleivän vaikutuksia geeneihimme. Täysjyväruisleivän sammuttamat geenit näyttivät olevan elimistölle mahtava juttu, mutta toisin taisi olla valkoisen vehnäleivän. Eihän se nyt meitä koske! Vuonna 2012 Tiede-lehdessä viitattiin kuopiolaiseen tutkimukseen. Tarvitaan monipuolisempaa kasvisruokaa pitämään huolta epigeeniemme hyvästä toiminnasta. Voitiin siis todeta, että edellä mainittu ravinto edisti keltaisen turkin ja lihavuutta tuottavan geenin sulkeutumista. Jo pieni epätasapaino saa tarkan järjestelmän sekaisin ja näin johtaa elimistön tuhoisaan taisteluun itseään vastaan. Niitä on tunnistettu yli 100. hiirinaaraat synnyttivät, kävi ilmi, että näitä höysteitä syöneet saivat vähemmän kellertäviä poikasia kuin vertailuryhmän hiiriemot
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksissa havaittiin ekaluokkalaisten keskuudessa 15 %:lla ylipainoa. Sitä ei varmuudella tiedetä. Tällä hetkellä Arton Hyvösen elämä ja tulevaisuus näyttävät valoisammilta. Puolen vuoden aikana sekä olkapäiden että selän vaikeat kivut vähitellen hävisivät ja hsCRP-arvot normalisoituvat. Tämä herättää syvällisemmän kysymyksen, vaimentavatko myönteiset elämäntapamuutokset geenejä, jotka liittyvät kroonisiin sairauksiin mukaan lukien nivelrikko. Toisaalta tiedetään, että eläinperäinen ravinto näyttää lisäävän elimistön matalaasteista tulehdusta. Tämä on uskomatonta, koska muutamaa vuotta aikaisemmin ortopedi oli todennut röntgenkuvista, että selkärangassa olevat tuhot voivat viedä Arton viiden vuoden kuluttua pyörätuoliin. Kun hän siirtyi kasvisperäiseen ruokavalioon, tulehdukset hävisivät yhdessä kaikkien kipujen kanssa puolessa vuodessa pois. Arton elämä Arton ruokavalio oli pääosin eläinperäistä. Kun kahdeksan tervettä nuorta miestä, jotka tavallisesti kävelivät keskimäärin yli 10 000 askelta päivässä, rajoittivat liikkumisensa 1 300 päivittäiseen askeleeseen kahden viikon koeaikana, heidän veressään kohosi tulehduksesta kertovien aineiden määrä. Tutkijat puhuvat, miten lihavuus aiheuttaa rasvakudokseen tulehdustilan, ja liikkumattomuudellakin näyttää olevan yhteyttä tulehduksiin. Näyttäisi siltä, että elämäntaparemontti on auttanut ehkäisemään synkän ennustuksen. Nivelrustossa ei ole verenkiertoa, vaan rustosolut saavat tarvitsemansa ravinnon nivelnesteestä. Harvardin yliopiston mukaan listalle näyttäisi kuuluvan myös prosessoitu sekä punainen liha, kun taas hedelmien, kasvisten, palkokasvien ja kokojyvätuotteiden syönti näyttää alentavan tulehdusta. Kuitenkin siihen näyttää liittyvän matala-asteinen tulehdus, joka korreloi nivelrikkokipujen määrään. Lasten ruokavaliossa oli parantamisen varaa, koska he saivat keskimääräisesti liikaa kovaa rasvaa, liian vähän pehmeää rasvaa, sekä liian vähän kuitua ja Dvitamiinia. Uusi ymmärrys epigeenien toiminnasta ja matala-asteista tulehdusta lisäävistä asioista antoi motivaation kokeilla kasvisruokavaliota. Heillä oli sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä, verenpaineen nousua, jopa liian korkeita maksa-arvoja ja kohonneita tulehdusarvoja eli TNF-alfaa, IL-6:tta ja hs-CRP:tä. Kiehtovaksi asian tekee se, että myös Arton hs-CRP-arvot olivat huomattavasti koholla ennen elämäntapamuutosta, mutta jo viidessä viikossa ne alenivat huomattavasti. Jos näin voi olla jo ekaluokkalaisilla, niin miten sitten meillä aikuisilla. Entä jos ihminen muuttaa ruokavalionsa paremmaksi, voivatko rustosolut silloin uusiutua. Miksi. EPIGENETIIKKA Herkkä CRP kertoo paljon Australiassa tutkittiin hiljattain edellä mainittuja sytokiinejä yhdessä hs-CRP:n kanssa polvikipuja sairastavien ihmisten verenkierrosta. Voisiko sinunkin elämäsi kokea samanlaisen muutoksen. Hyviä eväitä epigeeneille Mitä voisimme tehdä. He myös söivät paljon suolaa ja sokeria. Jo ekaluokkalaiset vaarassa Kotimainen tutkimus nuorista koululaisista on puhutteleva. Ensinnäkin meidän kannattaisi tehdä jotakin liikalihavuudelle ja liikunnalle. Mielenkiintoista olisi tietää, ovatko röntgenkuvissa havaitut nivel- ja nikamarikkomuutokset Hyvösellä vielä ennallaan, vai onko niille tapahtunut jotain. Tuo vuosi olisi ollut 2015. Hän ei ollut ylipainoinen eikä hän ollut jättänyt liikuntaa väliin maanviljelijän ammatissaan. Asiaa tulisi tutkia perusteellisesti. Eikä hän ole yksin tarinansa kanssa. Koska ruokaremontin myötä Arton kivut hävisivät, herää kysymys, mikä mahdollinen ruokavalioon liittyvä vaikutusmekanismi oli kipujen häviämisen taustalla. Päätöksellään syödä enemmän tulehdusta ehkäisevää ruokaa ja jättää väliin tulehdusta nostavaa ruokaa, hän näytti taltuttavan piilevän tulehduksen ja lääkärin mainitsemat huonot geenit. Ruokavalion muutos taas kasvisvoittoiseen ja raffinoimattomaan ravintoon tuntuu laskevan matala-asteista tulehdusta ja vaikuttavan epigeneettisiin muutoksiin positiivisesti. Salpaako huono ravitsemus ja sen aiheuttama tulehdus myös 22 NT1401.indd 22 rustosolujen kaipaamien ravinteiden saantia niin, että ne eivät enää uusiudu eikä rusto kestä rasituksia, vaan kuluu pois. Taneli Pirskanen Timo Paavilainen Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:58:46. Paljon lisää tutkittavaa Arton tauti on nivelrikko, mikä ei nykyisen ymmärryksen mukaan kuulu autoimmuunisairauksiin. Heiltä otettiin verinäytteet tutkimuksen alussa sekä kolme vuotta myöhemmin. Kipuilu kiihtyi todennäköisemmin potilailla, joiden veressä oli runsaasti hs-CRP:tä, TNF-alfaa ja IL-6:tta, jotka kaikki liittyvät monenlaisiin tulehdustiloihin. Muutkin ovat saaneet apua muuttamalla elintapojaan Arton innostamana. Ehkäpä niitä edellä mainittuja valkoisia vehnäleipiäkin kannattaisi välttää yhdessä muiden pitkälle jalostettujen tuotteiden kanssa. Voidaan myös kysyä, olisiko Artolle lainkaan kehittynyt näin nuorena tällainen moninivelsairaus, jos hän olisi alun perin ollut kasvisvoittoisella ruokavaliolla. Tänä päivänä Arton kyky liikkua, hiihtää ja pyöräillä on sekä sulavaa että kivutonta
Iloisesti liikkuen -nimellä kulkeva ryhmään voi osallistua kuka tahansa. Katri Kovasiipi Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 23 23 19.2.2014 11:58:51. Nivelyhdistys onnittelee Anjaa lämpimästi! Suurkiitos hienosta vapaaehtoistyöstä, jota hän edelleen jatkaa aktiivisesti nivelpiirin tukihenkilönä. – Ryhmässä käyminen aktivoi niin, että jotain tulee yritettyä kotonakin, ja olen yrittänyt vähän jumppauttaa isäntääkin, Alava kertoo. Tällaista yhteistyötä voi suosi- tella muillekin paikkakunnille, Kiuru sanoo. ILOISESTI LIIKKUEN Iloisesti liikkuen Valkeakoskella tehdään opistoyhteistyötä Valkeakosken nivelpiiri on saanut yhteistyössä Valkeakoskiopiston kanssa aikaan liikuntaryhmän. Ryhmää ohjaa liikunnanohjaaja Ilkka Kykkänen. Idea ryhmän perustamiseen syntyi, kun Valkeakosken nivelpiirin ohjaaja Merja Jokinen kävi SoveLi ry:n järjestämän soveltavan liikunnan peruskurssin. Sisätossut ovat hyvät liikuntajalkineet, ja jos nilkka tarvitsee tukea, urheilukaupoista ja tavaratalojen urheiluosastoilta saatavat sisäpelikengät toimivat hyvin. Opisto antaa käyttöömme tilat ja maksaa ryhmän vetäjän palkan, me osallistujat maksamme opistolle osallistumismaksun. Mukaan pääset helposti ilmoittautumalla Iloisesti liikkuen -ryhmään Valkeakoski-opistolle, puh. – Tällaista yhteistyötä tehdään oikein mielellään, hän vakuuttaa. Jos jokin liike ei itselle sovellu, ohjaaja-Ilkka keksii vaihtoehtoisen tavan harjoitella samaa asiaa. Monipuolista liikuntaa Niveltiedon vieraillessa Valkeakoskella tammikuisena iltapäivänä Iloisesti liikkuen -ryhmän jäsenet keskittyivät tuolijumppaan. klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.30. Ryhmä on tarkoitettu liikuntarajoitteisille, jotka eivät voi sairautensa vuoksi tai muusta syystä osallistua tavallisiin liikuntaryhmiin. Tähän ryhmään on helppo liittyä myös kesken kauden, koska tehtävät liikkeet ovat helppoja. Eri kokoontumiskerroilla on eri teema, joskus keskitytään tasapainojumppaan, joskus vaikkapa kuminauhajumppaan jne. Varustukseksi riittävät t-paita ja verkkarit tai muut joustavaa kangasta olevat housut. Valkeakoski-opiston yhteiskunnallisten aineiden opettaja Tarja Kiuru iloitsee yhteistyöstä Valkeakosken nivelpiirin kanssa. Ryhmä kokoontuu joka toinen tiistai, parillisilla viikoilla klo 13–14 Valkeakoski-opiston liikuntatilassa. – Täällä ei tarvitse jännittää suorittamista, Ilkka vakuuttaa. Nyt ryhmässä käy noin kymmenkunta aktiivista liikkujaa. – Kaikki ryhmän jäsenet ovat alussa olleet vaikeuksissa tasapainon kanssa, mutta tasapaino on ryhmäläisillä selvästi parantunut, vaikka kokoonnumme vain joka toinen viikko, Ilkka kertoo. – Kyllä tämä jumppa aktivoi, vaikka olen peruslaiska ihminen, myhäilee Valkeakosken nivelpiirin ohjaajatiimiin kuuluva Helmi Alava. 03 5691 7100 ma–to Valkeakosken nivelpiirin perustajajäsen Anja Pösö täyttää 80 vuotta 8.3.2014. – Ehdotimme opistolle yhteistyömahdollisuutta, ja se meni läpi. Ryhmä on kaikille avoin, Merja Jokinen kertoo. Jos väkeä saadaan lisää, voidaan ryhmän kokoontumiset ehkä tulevaisuudessa tihentää jokaviikkoisiksi. – Opistona toteutamme kunnallista palvelua, ja tehtävämme on palvella myös erityisryhmiä, kuten nivelpiirin kokoamaa väkeä
viidesosalla on lonkan nivelrikko. Naissukupuolen lisäksi riskitekijät ovat samat kuin lonkan nivelrikossa. Perusliikkuminen ja kävely vaikeutuvat mm. Apuvälineitä käytetään vähentämään potilaan oireilua ja edistämään toimintakykyä (esim. Tässä artikkelissa tarkastellaan aihetta enemmän nilkan ja jalkaterän alueen nivelrikon osalta. Nilkan ja jalkaterän alueen nivelrikot Kirjallisuuskatsauksessaan Nurmimäki & Selkälä keräsivät tietoa niin kotimaisista kuin ulkomaalaista tietokannoista sekä Foot and Ankle International ja Clinical Biomechanics -lehtien artikkeleista. Nivelrikon hoidossa tavoitteena ovat kivun hallinta ja sen lievittyminen sekä toimintakyvyn ylläpito ja kohentuminen. Nilkan ja jalkaterän alueen nivelrikkoja on käsitelty vähän kirjallisuudessa ja jalkaterapeutin osaaminen on vielä heikosti tiedostettu väestön keskuudessa. NIVELRIKKOISEN JALKATERAPIA Nivelrikkoisen jalkaterapia Nivelrikko on nivelsairauksista yleisin. Ylipainoisille nivelrikkopotilaille suositellaan ruokavaliomuutosta, johon on hyvä yhdistää omatoiminen harjoittelu. Polven nivelrikkoa ei tavata juuri lainkaan alle 45-vuotiailla, mutta esiintyvyys kasvaa erityisesti 55–64-vuotiaiden miesten ja 65–74-vuotiaiden naisten ryhmässä. Suositeltavissa liikuntamuodoissa niveliin ei kohdistu voimakkaita iskuja eikä kuormitus- ja kiertoliikkeitä. Omatoimisesti voidaan ohjata käyttämään myös fysikaalisia hoitoja (pintalämpöä, kylmähoitoa tai TNS-hoitoa). Alaraajan nivelrikon yleisyys Lonkan nivelrikkoa esiintyy enemmän iäkkäillä. Kävely, pyöräily ja uinti sekä muu vesiliikunta ovat hyviä liikuntamuotoja, samoin kuin liikkuvuutta ja lihasvoimaa parantavat harjoitteet. Tarpeen mukaan lääkäri voi määrätä vieläkin vahvempia lääkkeitä (opioidit). Ensisijaisena lääkkeenä suositellaan parasetamolia. Lääkkeillä voidaan lievittää oireita, mutta parantavaa ja etenemistä estävää lääkehoitoa ei ole. Jos sen teho ei riitä, siirrytään käyttämään tulehduskipulääkkeitä. Sitä ei tavata juuri lainkaan alle 45-vuotiailla, mutta esiintyvyys kasvaa erityisesti 65–74-vuotiaiden ryhmässä, ja 75–84-vuotiaista n. Artrooseja on tutkittu lonkan ja polven osalta paljon. Nilkan nivelrikko on lähes aina toissijainen ja edellisiä harvinaisempi. He etsivät tietoa nilkan, jalkaterän keskiosan ja I-varpaan tyvinivelen artroosin Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:58:52. Tulehduskipulääkkeiden mahdolliset haittavaikutukset tulee huomioi- da ja arvioida yksilöllisesti niiden riski. Niitä käytetään 7–21 vrk:n kuureina. Riskitekijöitä ovat iän lisäksi ylipaino, vammat, kuormitus, nivelen kehityshäiriö ja perimä. Jalkaterapeutti kohtaa työssään nilkan ja jalkaterän alueen nivelrikkoa sairastavia. 24 NT1401.indd 24 Diagnoosi ja hoito periaatteet Polvi- ja lonkkanivelrikon Käypä hoito -suosituksen mukaan nivelrikon diagnoosi perustuu oireisiin, joita potilas kuvaa, sekä terveydenhuollon ammattilaisen tekemiin tutkimuksiin, nivellöydöksiin ja radiologisiin löydöksiin. Tämän artikkelin keskeisinä lähteinä ovat Jousimaan tuore artikkeli Duodecimissa, Käypä Hoito -suositus sekä erityisesti Mikkelin ammattikorkeakoulussa jalkaterapeuttikoulutuksessa Nurmimäen & Selkälän vuonna 2009 opinnäytetyönä tekemä kirjallisuuskatsaus. Tekonivelleikkaukset tulevat kyseeseen, jos nivelrikkokipu ei ole muutoin hallittavissa, tai potilaalla on olennaisesti toimintakykyyn vaikuttava liikevajaus tai virheasento. Iäkkäillä miehillä (75–84 vuotta) noin 16 %:lla on polven nivelrikko, mutta naisista jopa kolmasosalla. Kehon painon ja liikkeiden takia jalat ja niiden nivelet kuormittuvat. kävelykeppi, kyynärsauvat, rollaattori). kivun vuoksi, jos nivelten nivelrikkoja eli artrooseja on kehittynyt esimerkiksi iän ja raskaan työn takia. Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto vastaavat nivelrikon diagnostiikasta ja hoidosta. Nivelrikkoa voidaan hoitaa myös paikallisesti iholle siveltävillä tulehduskipulääkkeillä ja polvinivelrikkoa myös nivelen sisäisillä glukokortikoidi- ja hyaluronaattiruiskeilla. Myös kylpylähoidot voivat tulla kyseeseen
Kovettumia ja känsiä syntyy helposti kuormitusmuutosten ja hankauksen seurauksena. I-varpaan tyvinivelen artroosin kehittymisen taustalla olivat jalan takaosan valgus (nilkka kääntyy sisään päin), I-säteen (isovarvas ja I-jalkapöydän luu) yliliikkuvuus, jalkaterän kääntyminen sisäänpäin (metatarsus adductus), vaivaisenluu (hallux valgus), pitkä isovarvas sekä pitkä, kapea ja matalakaarinen (pronatoiva) jalka. jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 25 25 19.2.2014 11:58:54. Rasituksen vähentäminen ja asentoa korjaavat tukipohjalliset saattavat auttaa. Nilkka-artroosi vaikuttaa kävelyyn muun muassa hidastamalla kävelynopeutta ja lyhentämällä askelpituutta sekä tukivaihetta artroosijalassa. Nilkka-artroosin kehittymisen taustalla olivat sääriluun (tibia) ja telaluun (talus) välinen varusasento, nilkan sidekudosvammat ja murtumat. Nämä muutokset aiheutuvat kivusta ja sen välttämisestä. Nilkan ja jalkaterän alueella nivelrikko aiheuttaa nivelen jäykkyyttä ja sitä ympäröivien lihasten heikkoutta. I-varpaan tyvinivelen artroosissa nivel on jäykkä ja kivulias, jolloin kävelytyyliä muutetaan kivun välttämiseksi. Myös nilkkanivelen vakautta ja liikkeiden hallintaa parantavia harjoituksia ohjataan asiakkaille. Nilkan nivelrikko Nilkkanivelen artroosi eli nivelrikko syntyy tavallisesti trauman seurauksena. Nämä johtavat jalkojen toimintakyvyn huononemiseen. Kirjallisuuden näyttö ei tosin ollut yksimielinen. Kivuliaat kovettumat ja känsät heikentävät lisää jalkojen toimintakykyä ja muuttavat jalkojen kuormituspisteitä. Myös Nurmimäen & Selkälän kirjallisuuskatsauksessa selvisi, että nilkan ja jalkaterän alueen nivelrikon yleisin aiheuttaja oli trauma, ja primaarinen nivelrikko oli harvinainen. Varsinkin jalkaterän alueella on runsaasti luita, niveliä ja nivelsiteitä. Kävelytyylin muuttaminen voi myös aiheuttaa nivelsiteiden venyttymistä, mikä johtaa nilkan epävakauteen (instabiliteettiin). NIVELRIKKOISEN JALKATERAPIA syistä, oireista ja hoitokeinoista. Nivelen liikelaajuutta voidaan palauttaa liikehoitojen avulla, jolloin kevyt nivelen mobilisointi (manuaalinen traktio) saattaa olla avuksi. Isovarpaan tyvinivelen nivelrikko I-varpaan tyvinivelen nivelrikosta Nurmimäki & Selkälä löysivät kirjallisuuskatsauksessaan eniten tietoa
Terapeuttisella harjoittelulla ylläpidetään artroosinivelen liikkuvuutta ja vahvistetaan artroosinivelen ympäröiviä lihaksia. Teippauksilla voidaan väliaikaisesti rajoittaa nivelen kivuliasta liikettä. Kenkien tarkoituksena on vähentää artroosinivelen liikettä ja siihen kohdistuvaa ärsytystä. Jalkaterapiassa konservatiivisen hoidon tavoitteena on nivelen liikkuvuuden ylläpitäminen tai rajoittaminen riippuen artroosin vaiheesta sekä kivun lievittäminen eri keinoilla. Tukipohjallisten eli ortoosien vaikutuksesta on vähän näyttöä. klo 18–20, Aalto-sali (os. NIVELRIKKOISEN JALKATERAPIA Jalan keskiosan nivelrikko Jalan keskiosan artroosi syntyy yleensä tarsometatarsaalinivelen (nilkka-jalkapöytänivel, Lifrangin nivel) vamman seurauksena. tutkimuksessa tutkittiin ortoosien vaikutusta nilkan, kantapään ja jalan etuosan kipuun artroosipotilailla. Yliopistonranta 1 E) Jyväskylä, 2.4. Jalkaterapeuttikoulutuksista (Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Metropolia) valmistuu jalkatera pian asiantuntijoita (AMK-tutkinto, 3 ½ vuotta), jotka ovat perehtyneet monipuolisesti erilaisten jalkavaivojen tutkimiseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Kirjallisuudesta Nurmimäki & Selkälä löysivät kengän korkean kärkiosan ja kengän sopivuuden vähentävän niveleen kohdistuvaa painetta ja lievittävän luukasvamaalueisiin kohdistuvaa ärsytystä. Mobilisoinnilla voidaan ylläpitää artroosinivelen liikkuvuutta ja parantaa sitä ympäröivien pehmytkudosten joustavuutta. Kevennyksillä (huopa, foam) voidaan vähentää artroo- siniveleen kohdistuvaa painetta ja poistaa hankausta esimerkiksi luukasvama-alueilta. Yleisimpiä altistavia tekijöitä jalan keskiosan artroosin synnylle ovat nivelruston vammat, nivelen sijoiltaanmeno yhdessä sisäkaaren romahtamisen kanssa ja jatkuva nivelen virheasento. Kivun lievittyessä voidaan aloittaa varovainen artroosinivelen mobilisointi. Artroosin kehittymistä voidaan hidastaa korjaamalla jalan virheasennot tukipohjallisilla eli ortooseilla. Jalan ulkoreunalle artroosin voi aiheuttaa kuutioluuhun kohdistuva paine tai murskavammat. Yliopistonkatu 3, 1. Jalkaterapeutti ohjaa jalkinevalinnoissa. Teippauksen ja kevennyksen yhdistelmällä voidaan tukea väliaikaisesti kivuliasta artroosiniveltä. Ortooseilla oli vaikutusta kantapään ja jalan etuosan kiputilojen vähenemiseen. klo 18–20, Porthania P1 (os. krs) Kuva: Veikko Kankkunen Fysiatrian dosentti, el. Väes tön ikääntyminen, ylipainoisten määrän kasvu ja lisäksi erilaisten urheiluharrastusten jalkojen kuormittavuus ennustavat nivelrikkoasiakkaiden lisääntyvän tulevina vuosina jalkaterapeuttien vastaanotoilla. Lopuksi Jalkaterapeutin luo hakeutuvat ensisijaisesti potilaat/asiakkaat, jotka kärsivät jalkakivuista. Jalkaterapian hoitokeinot nivelrikoissa Käypä hoito -suosituksen hoitokeinot ovat jalkaterapian perustana. Muita jalan keskiosan artroosin aiheuttajia ovat muun muassa veneluun (naviculare) tai kuutioluun (cuboideum) murtuma ja sijoiltaanmeno, jalkapöydänluiden murtumat sekä tarsometatarsaalinivelen nivelsidevammat. klo 18–20, Snellmanian iso sali (SL) (os. Kinesioteippausta voi myös käyttää ohjaamaan asentoa ja poistamaan turvotusta ja paikallista kipua. Ivarpaan tyvinivelen artroosin hoidossa käytetään keinupohjakenkiä ja kengän pohjan jäykistämistä, jotka estävät nivelen liikettä ja vähentävät niveleen kohdistuvaa kipua. Hodgen ym. Kliinisellä jalkaterapialla hoidetaan hankauksen tai kuormitusmuutoksen aiheuttamat kovettumat ja känsät sekä kynsivauriot. Jalan keskiosan primaarista (ensisijaista) artroosia esiintyy yleensä vanhemmilla ihmisillä, ja se aiheuttaa suurempia ongelmia kuin esimerkiksi trauman jälkeinen artroosi. Opinnäytetyöt osaltaan lisäävät jalkaterapian tunnettuutta ja vievät alaa eteenpäin. Arja Kiviaho-Tiippana TtT, jalkaterapeutti esh, yliopettaja koulutuspäällikkö Mikkelin AMK Nivelrikon hoito -yleisöluennot Kuopio, 31.3. Jari Arokoski luennoi Luennot järjestetään Kir-Fix Oy:n ja Suomen Nivelyhdistyksen yhteistyönä 26 NT1401.indd 26 Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:58:54. Väinönkatu 7) Helsinki, 16.4
Kulttuurikeskuksen Eino Säisä -sali Kirkkopuistonkatu 9 • Lieksa to 27.3. Hyvinkääsali Kauppatori 1 • Nummela ma 24.3. 12.3. Selkäkipu. 2.4. Sylvään koulun auditorio Ojansuunkatu 8 Kaikki luennot klo 18–20. 3.4. 31.3. 8.5. Otto Kotilaisen koulu Inarin kunnantalo, Valtuustosali Kaupunginkirjasto, Minnansali Seurakuntatalon juhlasali Kirkonkylän koulu Kaukametsä-Sali Nuortentupa Kaupunginkirjaston auditorio Yhteiskoulun auditorio Lukion auditorio Kunnantalon valtuustosali Lukion auditorio Oriveden kaupunki, Liikuntasali Pääkirjasto, Pakkalan sali Poleeni Summassaari, kylpylärak., sali 1 Savonniemi-sali Sampolan Juhlasali Vuorikoti (kabinetti) Ylivieskatalo Akustiikka Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund Nivelrikon hoito Dosentti Olavi Airaksinen luennoi: • Iisalmi ti 18.3. Osteoporoosi. 13.5. 15.5. Tervetuloa! Ajantasaiset tiedot osoitteessa www.vastaiskuvaivoille.fi Paikkakunta Päivä Paikka Osoite Heinävesi Ivalo Jyväskylä Järvenpää Kaavi Kajaani Koski TL Kotka Kurikka Lapinlahti Loppi Nummi-Pusula Orivesi Oulu Pieksämäki Saarijärvi Savonlinna Tampere Vaasa Ylivieska Keskuksenkuja 2 Piiskuntie 2 Vapaudenkatu 39–41 Kirkkotie 1 Kaavintie 24 A Koskikatu 2–4 Härkätie 3 Kirkkokatu 24 Kurikantie 18 Kivistöntie 2 Yhdystie 5 Koulukuja 4, Nummi Kääjäntie 4 Kaarlenväylä 3 Savontie 13 Summassaarentie 180 Savonniemenkatu 6 Sammonkatu 2 Vuorikatu 2–4 Koulukatu 2 B 8.4. 27.3. Kulttuurikeskuksen Brahe-sali Pielisentie 9–11 Fysiatrian el. Nivelrikko. 24.4. 21.5. 6.5. 15.4. Jukka Pekka Kouri luennoi: • Hyvinkää ma 14.4. 14.5. 27.3. 8.4. 31.3. Tietoa tuki- liikuntaelinsairauksista ja -vammoista sekä niiden itsehoidosta Maksuttomat yleisöluennot kevätkaudella 2014 Kaikki luennot klo 18–20. 11.3. Vapaa pääsy, tervetuloa! Luennot järjestetään Fysioline Oy:n ja Suomen Nivelyhdistyksen yhteistyönä NT1401.indd 27 19.2.2014 11:58:54. 20.3. Luksian auditorio Ojakkalantie 2 Ortopedi Esko Kaartinen luennoi: • Sastamala ti 6.5. 14.4
3. 2. A Onk Viim Järj 5. Osalle lomista voi hakea myös sähköisesti. Molempiin pääsee mukaan, vaikkei täytäkään tuetun loman kriteerejä – eikä tuetulle lomalle osallistuminenkaan ole este. Tuetulle lomalle voi hakea viereisellä irtileikattavalla hakulomakkeella. Kaikki lomatarjontamme on tutkittavissa uusituilla nettisivuillamme osoitteessa www.niveltieto. Heinäkuussa järjestetään meille räätälöity, mahdollisimman esteetön ja helppokulkuinen Alppimatka Tiroliin. Lomake palautetaan joko yhdistyksen toimistolle osoitteella Suomen Nivelyhdistys ry/lomat, PL 1328, 00101 Helsinki tai suoraan tuen myöntävälle lomajärjestölle. Kaikkiin lomiin sisältyy vähintään puolihoito, majoitus kahden hengen huoneissa ja lomaohjelma. Tarkemmat tiedot ilmoituksesta sivulta 17. Lomakkeita saa myös nettisivuiltamme ja postitse toimistoltamme. Nivelkurssit Pajulahdessa Tulossa uutta Liikuntakeskus Pajulahden järjestämät, meille suunnitellut Notkeutta niveliin -kurssit on suunnattu nivelongelmista kärsiville työ- ja eläkeikäisille. Lomajärjestöt valitsevat lomille pääsijät taloudellisten, terveydellisten ja sosiaalisten syiden perusteella. 2. kylpylämatkoja Baltian maihin. Lom Nim 1. H Suk Läh Säh Per Aika Paikka 1.–6.9.14 Rokua Teema Omavastuu Lomajärjestö Hakuaika Hyvinvointi 125 € Hyvinvointi 24.5.14 lomat 6.–11.10.14 Lautsia Hyvinvointi 110 € Hyvinvointi 30.6.14 Hauho lomat 2.–7.11.14 Kunnonpaikka Vertaistuki 120 € MTLH 26.7.14 Siilinjärvi 9.–14.11.14 Runni Vertaistuki 120 € MTLH 2.8.14 23.–28.11.14 Ylläsrinne Ylläsjärvi Vertaistuki 120 € MTLH 16.8.14 Käy 2. Alla vielä jäljellä olevat vuoden 2014 lomat. Syksyn pimetessä järjestetään Niveltiedon lukijoille Välimeren loistoristeily. K Ole 28 NT1401.indd 28 Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:58:55. Kaustisten Kansanlääkintäkeskus tarjoaa jäsenillemme Nivellomia ja Liikuntakeskus Pajulahti Nivelkursseja. 4. Tarkempia tietoja lomistamme saa lomakohteista ja -järjestöiltä sekä lomavastaaviltamme: Leena Jauhiainen: 050 5252 168 Arto Hyvönen: 040 5816 155 H er ke re 1. Tänä vuonna meille järjestetään tammikuisen Teneriffan- ja huhtikuisen Amsterdaminmatkan lisäksi vielä kaksi ulkomaista Nivellomaa: heinäkuussa Alppimatka ja lokakuussa Välimeren loistoristeily. net kohdassa Toimintaa - Lomatoiminta. Lisätietoja saa suoraan Kansanlääkintäkeskukselta ja nettisivuiltamme, sekä sivun 21 ilmoituksesta. LOMAT 2014 Tuetut lomat 2014 Järjestämme yhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen ja lomajärjestöjen kanssa tuettuja tietopitoisia virkistyslomia. 3. Kurssien sisältö sovitetaan ryhmän tarpeiden mukaan. Lisätietoja saa suoraan Pajulahdesta, nettisivuiltamme ja sivun 35 ilmoituksesta. Tietoja niistä myöhemmin Niveltiedoissa ja netissä. Lomatoimintamme uudistuu ja laajenee: jatkossa järjestämme mm. Lomilla on myös mukana oma yhteyshenkilömme, jos mahdollista. Lo Mukavaa lomaa tai kurssia! 1. Katso tarkemmin ilmoituksesta sivulta 11. P Suk Am Nivellomat ja Nivelkurssit Myös niillä jäsenillämme, jotka eivät pääse tai halua tuetulle lomalle, on mahdollisuus meitä varten tehtyyn lomaan tai kurssiin. 3. Am Käy Nivellomat Kaustisilla Ulkomaiset Nivellomat Kaustisten Kansanlääkintäkeskuksen Nivellomat on suunniteltu meidän kaikkien nivelvaivat huomioiviksi, virkistäviksi ja tietopitoisiksi kokonaisuuksiksi. 4
Voin lomailla milloin vain 4. Hakemus nimellä: ___________________________________________________________ Vain yhden lomajärjestön lomia yhdellä lomakkeella! Puolison kanssa Lasten kanssa Lomakohde: Henkilötunnus Puolison ja lasten kanssa Haen Suomen Nivelyhdistyksen varaamalle lomalle Lomateema: Loma-ajankohta: 1. Hakemus tulee täyttää huolellisesti ja selkeästi. 2. 3. Lomajärjestö täyttää Suomen Nivelyhdistys ry Hakemusnumero Hakemus perustuu valtioneuvoston päätökseen numero 1056/2001 sekä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Raha-automaattiyhdistyksen erillisohjeisiin. 6. 2. Hakijalla on halutessaan mahdollisuus tutustua itseään koskeviin rekisteritietoihin, jotka on tallennettu lomaohjelmaan. Hakemus käsitellään luottamuksellisesti. 5. HAEN LOMAA Yksin Ystävän/Ystäväperheen kanssa. 3. 7. 3. 1. KULUVAN VUODEN MUUT LOMATUKIHAKEMUKSET Oletteko hakeneet lomatukea muualta tänä vuonna Ei NT1401.indd 29 Olen, järjestöstä:________________________________ Onko puolisonne hakenut lomatukea muualta tänä vuonna Ei On, järjestöstä: _____________________________ 19.2.2014 11:58:56. 4. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi Etunimi Lähiosoite Sähköpostiosoite Henkilötunnus (ppkkvv-xxxx) Puhelin, josta tavoittaa päivisin: Postinumero Postitoimipaikka Lasten lkm/alaikäisten lasten lkm Sähköpostiosoitteeseeni saa lähettää kutsun ja laskun myönnetystä lomasta: Perhesuhteet Leski Eronnut Naimaton Yksinhuoltaja/yhteishuoltajuus Maatalousyrittäjä/maanviljelijä Yrittäjä Palkansaaja Eläkeläinen Työtön Opiskelija Hoitovapaa Muu, mikä _____________________________________________ Avio-/avoliitto, rekisteröity parisuhde Ammattiasema Käytössä olevat apuvälineet: Erityisruokavaliot: 2. 8. AIKAISEMPI LOMATUKI (myös muilta järjestöiltä saatu tuki ilmoitetaan) Onko hakija saanut tukea lomaan Ei Onko puoliso saanut tukea lomaan Kyllä Viimeksi tuen myöntänyt järjestö Järjestö___________________________vuonna _____________ Ei Kyllä Viimeksi tuen myöntänyt järjestö Järjestö___________________________vuonna _____________ 5. Henkilötunnus ilmoitetaan täydellisenä ja hakija vakuuttaa tiedot oikeiksi allekirjoituksellaan. PUOLISON/AVOPUOLISON TIEDOT (tiedot täytetään, jos puoliso hakee lomatukea) Sukunimi Henkilötunnus (täydellisenä) Etunimi Ammattiasema Työtön Maatalousyrittäjä/maanviljelijä Yrittäjä Palkansaaja Eläkeläinen Opiskelija Hoitovapaa Muu, mikä _____________________________________________ Käytössä olevat apuvälineet: Erityisruokavaliot: Lomalle mukaan tulevien lasten nimet ja henkilötunnukset (myös sukunimi, jos se on eri kuin hakijalla) Nimi: Nimi: Henkilötunnus 1
Tiedusteluja lomatuen myöntämisestä voi tehdä 2 kk ennen loman alkua arkisin klo 9-15 tuen myöntävästä lomajärjestöstä. euroa Lainanhoitokulut/kk _________ yht. päiväraha Muu, mikä __________________ Hakijan velat Asunto- ja opintolainat _________ yht. Tiedot täytetään myös puolison osalta, vaikka lomatukea haettaisiin vain toiselle puolisoista). euroa Lainanhoitokulut/kk _________ yht. euroa Muut lainat _________ yht. Lomajärjestöt voivat tarkistaa keskenään, onko hakijalle myönnetty lomatukea. 6. Suomen Nivelyhdistys ry Lomat, PL 1328, 00101 HELSINKI NT1401.indd 30 Lisätietoja antavat Lomavastaava Leena Jauhiainen 050 5252 168 leena.jauhiainen@niveltieto.net Hyvinvointilomat 010 830 3400 toimisto@hyvinvointilomat.fi MTLH 010 2193 460 lomat@mtlh.fi 19.2.2014 11:58:56. asunto-, opinto-, kulutus- ja yritysvelat, lääke- ja/tai sairauskulut yms.euromääräisinä) 2. PERUSTELUT LOMATUEN TARPEELLE (välttämättömät lomatuen myöntämisen kannalta). päiväraha Pääomatulo Muu, mikä __________________ Eläketulo Sairaus-, äitiys- tms. Lomaryhmiä täytettäessä otamme mahdollisuuksien mukaan huomioon toivotut loma-ajat ja paikat. HAKIJAN ALLEKIRJOITUS Vakuutan antamani tiedot oikeiksi Paikka ja päiväys _______________________/______________ Allekirjoitus _____________________________________________________ Lisätietoja hakijalle Lomatukihakemus palautetaan viimeistään 3 kk ennen toivotun loma-ajan alkamista Nivelyhdistyksen toimistoon tai suoraan lomajärjestöön. Hakijan nettotulot/kk _________________ Puolison nettotulot/kk _________________ Hakijan vuositulot _________________ Hakijan tulot muodostuvat (merkitään kaikki tulolähteet) Ansiotulo Työttömyyspäiväraha Pääomatulo Eläketulo Puolison vuositulot _________________ Puolison tulot muodostuvat (merkitään kaikki tulolähteet) Ansiotulo Työttömyyspäiväraha Sairaus-, äitiys- tms. Taloudelliset syyt: (esim. Vain myönteisestä päätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti viimeistään 2 kk ennen loman alkamista. euroa Puolison velat Asunto- ja opintolainat _________ yht. Palkka, eläke, työttömyyspäiväraha tms. euroa Muut lainat _________ yht. Puutteellisesti täytettyä hakemusta ei voida käsitellä. Sosiaaliset syyt: (työttömyys, lomautus, yksinäisyys, perheongelmat, yksinhuoltajuus, omaishoitajuus yms.) LOMAN OMAVASTUUOSUUDEN MAKSAMINEN Hakija maksaa omavastuuosuuden itse Kunnan, seurakunnan tms. Maatalous- ja muut yrittäjät ilmoittavat viimeksi vahvistetussa verotuksessa olleet vuositulot. Kuvaa omin sanoin perustelut lomatuen tarpeelle, pelkkä alleviivaus EI riitä! 1. TULOTIEDOT JA VELAT Tulotiedot on täytettävä aina. euroa 7. Hakemus voidaan siirtää tarvittaessa toiseen lomakohteeseen tai myöhempään ajankohtaan saman kalenterivuoden sisällä. ilmoitetaan euromääräisenä kuukauden nettotulona. Terveydelliset syyt: (terveysriskit, sairaudet, vammaisuus, toimintakyvyn rajoitukset ja avun tarve yms.) 3. antama maksusitoumus liitteenä Laskutusosoite, jos muu kuin hakija itse: ____________________________________ ____________________________________ Suostun siihen, että hakemuksessa olevia loman järjestelyn kannalta välttämättömiä tietoja (avun tarve, liikkuminen yms.) voi antaa yhteistyökumppanina toimivalle potilasjärjestölle
– Se, ettei jotain ole lääketieteellisesti tutkittu, ei voi tarkoittaa sitä, ettei se voisi toimia, Sipponen toteaa. Sipposen väitöstutkimuksen asetelma herätti aluksi ihmetystä lääkäripiireissä, koska suomalaisessa hoitokulttuurissa ja tiedeyhteisöissä ei ole ollut tavanomaista kansanlääkinnän ja vaihtoehtoisiksi rinnastettavien hoitomuotojen tutkiminen. Tuolloin Kolarin terveyskeskuksen käyttämän pihkasalvan valmisti maanviljelijä Timo Kyrö kansanperinteen mukaisesti, ja Sipponen sai toistuvasti todistaa, miten todella hankalat haavat parantuivat pihkasalvan avulla. Arno Sipponen jatkuu seuraavalla sivulla Terveys Liikunta Apuvälineet Kotiapteekki Ensiapu Haavanhoito Hygienia Virtsankarkailu Katetrit LIEVITYSTÄ KIPUUN JA SÄRKYYN Nivelyhdistys ry:n jäsenille -10% Esim. Pääosin tutkimustyö oli kuitenkin tehtävä omalla kustannuksella, päivätyön ohessa vapaa-aikoina. Valmistuttuaan tutkimus herätti suurta kiinnostusta mediassa ja tutkijayhteisössä ulkomaita myöten. Kiinnostus aiheen lisäselvittelyyn ja jatkotutkimukseen heräsi, koska Sipponen halusi tieteellisen tutkimustyön keinoin selvittää, olivatko nuo parantumiset puhdasta sattumaa, vai onko pihkasalva objektiivisesti katsoen tehokasta hoitoa haavojen hoidossa. Voimassa 2014.) TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN fennokauppa.fi Hyödynnä jäsenetusi! Soita 09 276 360 FENNO MEDICAL OY - Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 31 31 19.2.2014 11:58:58. (Koskee normaalihintaisia tuotteita. – Tutkimukseni pihkan parissa alkoivat oikeastaan jo 12 vuotta sitten Kolarin terveyskeskuksessa, jossa käytettiin menestyksekkäästi pihkavoidetta haavojen hoidossa, LT Arno Sipponen kertoo. Tiedeyhteisön epäluulo kansanlääkintätaustaiseen tutkimusaiheeseen näkyi ja tuntui myös siten, että Sipposen oli vaikea saada tutkimukselleen rahoitusta. Juuri lääkäriksi valmistut tuaan Sipponen yritti aluksi hoitaa vaikeista kroonisista haavoista kärsiviä potilaita lääketieteellisessä tiedekunnassa oppimillaan keinoilla, mutta hoitotulokset olivat heikkoja. Kolarin terveyskeskuksessa työskennellyt kokenut sairaanhoitaja neuvoikin häntä kokeilemaan pihkasalvaa. PIHKA HOITAA HAAVAT tä Kyllä vanha kansa tiesi Pihkasalva hoitaa haavat Arno Sipposen väitöstutkimus osoitti kansanlääkinnässä jo satoja vuosia tunnetun kuusenpihkan kiistattoman tehon vaikeahoitoisten haavojen hoidossa. Kaksi tutkimusapurahaa hän sai Suomen Kulttuurirahastolta, Lapin rahastolta, ja tutkimuksen edetessä kertaalleen myös Lääkäriseura Duodecimilta. kylmäja lämpögeelit Fennokaupan koko valikoimasta
Pihkan antimikrobisten vaikutusten takana ovat hartsihapot. Keskimääräinen parantumisaika oli 43±24 vuorokautta. Lisäksi pihka sisältää lignaaneja, jotka ovat hormoninkaltaisia aineita ja ne ovat epitelisaation (eli uuden ihon pintakudoksen kasvamisen) kulmakivi, Sipponen kertoo. modernin lääketieteen keinovalikoimaan. Paranemisaikaan vaikuttivat haavan pituus, potilaan liikerajoittuneisuus eli immobilisaatio ja potilaan vastustuskykyä heikentävä eli immunosuppressiivinen hoito. Haittavaikutuksia ei ilmennyt. Krooniset leikkaushaavat parantuivat pihkasalvahoidolla keskimäärin 2 mm vuorokaudessa, ja potilaat hoitivat haavansa pihkasalvalla itsehoitona. Puolen vuoden seuranta-aikana pihkasalvahoitoa saaneista 94 % parantui, eli yhtä potilasta lukuun ottamatta kaikki muut parantuivat. Tämä tulos oli selkeä osoitus pihkasalvan voimakkaasta antimikrobisesta tehosta. Mikrobiologisten tutkimusten lisäksi Sipponen tutki kliinisesti kahta erilaista haavapotilasryhmää, painehaavapotilaita ja kroonisesta leikkaushaavasta kärsiviä potilaita yhteensä 11 terveyskeskuksesta eri puolilta Suomea. Yksi hyvin merkityksellinen Sipposen väitöskirjatyön tuottama tutkimustulos oli, että pihkasalva tuhoaa myös MRSAsairaalabakteeria. PIHKA HOITAA HAAVAT Teho todistettiin mikrobiologisin ja kliinisin tutkimuksin Väitöstutkimuksessaan Arno Sipponen selvitti, onko pihkasalva antimikrobista, turvallista ja potilaskokeissa oikeasti toimivaa. Nyt Sipposen väitöstutkimuksen esille nostama pihkatutkimus jatkuu Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Vääksyn lääkärikeskuksessa. Tutkimusasetelmaan kuului myös selvittää, mitkä ovat pihkasalvahoidon kustannukset ja onko pihkasalva saatavissa ns. Pihkasalvahoitoa saavia painehaavapotilaita tutkimukseen osallistui 21, muuta yleisesti käytettävää lääketieteellistä hoitoa (hydrofiiberi) saavaan kontrolliryhmään kuului 16 painehaavapotilasta. Tutkimustyö poiki oman yrityksen Sipposen väitöstutkimus herätti voimakasta kiinnostusta mediassa ja tutkijayhteisöissä ulkomaita myöten. – Pihka sisältää kolmea ainetta: kumarihappo on tunnettu antioksidantti ja jonkin verran antimikrobinen. Jo tutkimuksen ollessa kesken Sipposelta usein kyseltiin, mistä tuollaista pihkasalvaa voisi saada. Lisäksi hän tutki, millä mekanismilla pihkasalvahoito tehoaa. Kontrolliryhmässä parantui vain 35 %. Kroonisesta leikkaushaavasta kärsiviä potilaita tutkimukseen osallistui 23, ja kaikki heistä parantuivat. Laboratoriotutkimuksissa pihkasalvan todettiin vau- rioittavan mikrobien soluseinämää ja solukalvoa. Sipponen vastasi ky- Pihkatuotteiden raaka-aineet ovat monen muotoisia ja näköisiä. 32 NT1401.indd 32 Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:59:03
Se lanseerattiin syksyllä 2012 Itävallassa ja Saksassa, sekä keväällä 2013 Australiassa ja Kreikassa. – Abilar 10 % sopii kaikenlaisiin haavoihin, nirhautumiin, tulehtuneisiin haavoihin sekä palovammoihin. Ei tulehtuneeseen tekonivelleikkaushaavaan Sipponen on itse ortopedi ja tähdentää, ettei pihkasalvaa pidä laittaa infektoituneeseen tekonivelleikkaushaavaan omin päin. Katri Kovasiipi Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 33 33 19.2.2014 11:59:05. Vanhassa suomalaisessa kansanlääkinnässä pihkasalva saatiin aikaan keittämällä kuusenpihkaa voin tai ihran sekaan, jotta siitä saatiin helposti levittyvää. – Lisäksi valmistamme 30-prosenttista Abicin-lakkaa kynsisienen hoitoon. Valikoimaamme kuuluu myös AniVox Korvahuuhde koiran akuutteihin ja kroonisiin korvaongelmiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Silloin mahdolliset infektiotilanteet täytyy aina tutkia erityisen tarkkaan ja mahdollisimman nopeasti, Sipponen korostaa. Abilar sisältää 10 % kuusenpihkaa, joka on sekoitettu perusvoidepohjaan uudella, patentoidulla menetelmällä. Pihkan käytön historiaa Pihkasalva on kansanperinteen kautta tuttu termi suomalaisille, mutta ulkomailla ei tuota termiäkään tunneta. Ohjeita ja reseptejä pihkasalvan käytöstä löytyy jo lääkäri Benedictus Olailta vuodelta 1578 ja lääkäri Elias Lönnrotilta vuodelta 1866. Ensimmäiset lääketieteelliset maininnat pihkasta kroonisten haavojen hoidossa löytyvät satojen vuosien takaa. Pihkan käytöllä on kuitenkin juuret kaukana histo riassa. Pihka mainitaan myös raamatun 1 . Abilarille saatiin kovan työn jälkeen CE-merkintä, ja nykyään se on laajalti käytössä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. – Jos leikkaushaavan kanssa tulee ongelmia, siihen täytyy aina suhtautua vakavasti ja hakeutua nopeasti oman kirurgin pakeille. Mooseksen kirjassa, jossa Mooses saa käskyn valmistaa itselleen ”arkin pihkaisesta puusta”. Modernissa pihkasalvassa pihka lisätään kuumentamatta perusvoidepohjaan, jotta valmistusprosessissa ei pääse syntymään EU:n kieltämää tervaa. Haava voi olla syvempi, ja riski tekonivelen infektoitumiselle on aina olemassa. Sitä voi ostaa käsikauppatavarana myös apteekeista. Se vie kipua pois, estää palohaavan infektoitumista ja nopeuttaa haavojen paranemista, kertoo Arno Sipponen. Tulehtunutta tekonivelleikkaushaavaa ei pidä ruveta hoitelemaan itsekseen. Kolarin terveyskeskukseen pihkasalvaa aiemmin toimittanut Timo Kyrö on yksi Repolarin osakkaista. Sama pätee kaikkiin leikkauksiin, joihin liittyy jokin implantti. Pihkakankaita käytettiin jo muinaisessa Egyptissä noin 4000 vuotta sitten muumiointiin. PIHKA HOITAA HAAVAT syntään perustamalla Abilar-merkkisiä pihkasalvatuotteita valmistavan perheyrityksen nimeltä Repolar Oy
Vain pienet pelitauot lonkkaleikkauksista Irja on päässyt mittaamaan taitojaan aina kahdesti vuodessa ulko- ja sisäpelien suomenmestaruuskisoissa. Siitä lähtien voitin aina vuosittain mestaruuksia, nyt niitä on kertynyt 64 kappaletta, Irja muistelee. Irjan voi löytää usein Talin Tenniskeskuksesta treenaamasta. EKAT on syntymäseurani, Irja toteaa. Vuosien varrella hänelle on karttunut myös monta mukavaa pelikaveria, joista hän on löytänyt myös hyviä ystäviä. – Joitakin tennistunteja otin, mutta aika vähän. Ensimmäinen mailakin oli ostettu jo vuonna 1952, mutta työtehtävät ja perhe olivat pitäneet hänet poissa pelikentiltä. – Se antaa hyvää liikuntaa ja halun kokeilla, mitä minä osaan. Irja Rainto aloitti tenniksenpeluun tosissaan vasta viisikymppisenä, vaikka oli jo nuorempana ajatellut, että tennis olisi kiinnostavaa. Niitä hän harrastaa edelleen, mutta vesiliikuntaa ei aivan niin tiuhaan kuin leikkauksista toi puessaan. Kesäkuussa olin jo valmis pelaamaan, ja pelasinkin sekanelinpelin. – Viime marraskuun viimeinen päivä leikattiin oikea lonkka, helmikuussa voitin jo 80-vuotiaiden ja 75-vuotiaiden sekanelinpelin sekä 75-vuotiaiden kaksinpelissä sain ho peaa. Siitä se kilpailuviettikin on kasvanut. 2010 helmikuussa leikattiin vasen lonkka, joten helmikuussa pelattavat sisänelinpelin mestaruuskisat jäivät sinä vuonna pelaamatta. Toki tennis on antanut Irjalle paljon muutakin kuin kilpailumenestystä. Kyllähän jotkut sanovat minua fakiiriksi, Irja naurahtaa. – Opiskelin tennistä enimmäkseen kirjoista. Vuonna 1989 sain ensimmäisen suomenmestaruuteni sekanelinpelistä, ja myöhemmin samana vuonna sain myös suomenmestaruuden naisten nelinpelistä. Aktiivisimmillaan pelaaminen oli vuonna 1978, kun pelasin Espoon Kaupungin Tennisseurassa (EKAT). Muutama vuosi sitten hänen lonkkansa olivat kuitenkin hyvin kivuliaat. Molempiin lonkkiin asennetut tekonivelet ovat tuoneet hänelle lisää aktiivista peliaikaa. Kotona tehdyt jumpat, kuntosaliliikunta ja vesijumppa auttoivat Irjaa toipumaan leikkauksista takaisin pelikuntoon. Austinin kirjoittama Opi tennis helposti vuodelta 1935, Irja kertoo. Vaikka pelitauot kuulostavat kovin lyhyiltä, uskaltautui Irja tenniskentille vasta lääkärin luvan saatuaan. Lääkärini suhtautui kuitenkin hyvin kannustavasti peliharrastukseeni, Irja kertoo. Osaanko mitään. – Ensimmäisiin suomenmestaruuskilpailuihin osallistuin vuonna 1985. – Kahteen kuukauteen en tarttunut mailaan. SENIORITENNISTÄ TEKOLONKILLA 34 NT1401.indd 34 Tekolonkat eivät haittaa Suomen vanhin naiskilpatenniksen pelaaja treenaa 2–3 kertaa viikossa 82-vuotias Irja Rainto on 64-kertainen tenniksen suomenmestari. – Minulla on hyvä lihaskunto, joten toipuminen kävi nopeasti. Tutkimukset osoittivatkin, että molemmissa lonkissa oli nivelrikko ja ne olivat leikkauksen tarpeessa. Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:59:06. Liikunta pitää mielen virkeänä Leikkausten jälkeen Irja otti tuntumaa pelaamiseen alkuun varovaisesti. Tärkein oppaani oli alan klassikkoteos, H.W. – Ihmettelin nivuskipua pelien aikana ja jälkeen ja aloin epäillä, ettei kaikki ole kunnossa. Tenniksen kautta olen saanut myös paljon tuttavia – joistakin on tullut myös erikoisen hyviä ystäviä
Vaikka muut arvaavat usein ikäni väärin, olen vanha, joten palautuminen on huonoa. – Liikunnasta saa hyvän mielen: se on iloinen asia, josta saa ystäviä ja lisää terveyttä, Irja korostaa kannustaen kaikkia muitakin liikkeelle. Aloittelimme rauhallisesti, enkä juossut kovin paljon. Katri Kovasiipi SENIORITENNISTÄ TEKOLONKILLA – Joku vanhoista tenniskavereista lähti aina kanssani kentälle. 260 €/hlö Tutustu ohjelmiin ja varaa: www.pajulahti.com/vapaa-aika/aikuisille! Myyntipalvelu: puh. • Perheessä aviomies ja kaksi tytärtä. Kilpailuvietin, kaverien ja kunnonkohotuksen lisäksi tenniksessä kiehtoo sen aivoja aktivoiva sisältö. Tennismestari Irja Rainto on 82-vuotias ja asuu omakotitalossa Espoossa. • Koulutukseltaan sairaanhoitaja, työura kesti yli 40 vuotta. Liikunta yleensäkin vaikuttaa aivotoimintaan, mielenterveyteen, muistiin ja vireyteen kaikella tapaa. 044 7755 203 ja 044 7755 202. Muuten pyrin kuitenkin pelaamaan ihan samoin kuin ennenkin, Irja pohtii leikkausten jälkeen ilmenneitä fyysisiä muutoksia. • Molemmissa lonkissa tekonivelet. – Kilpailuiden kynnyksellä on kuitenkin tullut aina mieleen, että jospa nyt vielä kumminkin menisin, Irja kertoo. • Voitti tammikuussa sekä 75- että 85-vuotiaiden sekanelinpelin suomenmestaruuden • Osallistuu tämän lehden mennessä painoon naissenioreiden kaksinpelin ja nelinpelin SMkilpailuihin. Pajulahdentie 167, 15560 Nastola, puh. Toisen leikkauksen jälkeen syöttöni vähän kangerteli, koska oikea jalka ei pitänyt haaraliikkeistä. (03) 885 511 Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 35 35 19.2.2014 11:59:07. Teen paljon samoja liikkeitä, joita on julkaistu Niveltieto-lehdessäkin, Irja sanoo. Pelaan 4–6 tuntia viikossa, yleensä treenaan kolmesti viikossa yksi tai kaksi tuntia kerrallaan. Sivusuunnassa en pääse edelleenkään liikkumaan yhtä nopeasti kuin ennen. • Harrastaa myös lukemista, puutarhanhoitoa, kävelyä, kodinhoitoa, jumppaa sekä kuntosali- ja vesiliikuntaa. Kuka. NOTKEUTTA NIVELIIN! uudet uloa iakkaat! t e rv t as Te anha v ja ILO LIIKUTTAA PAJULAHDEN TERVEYSLOMILLA! Kurssit sopivat kaikille. Aikaisemmin Irja ajatteli, ettei enää 80-vuotiaana osallistuisi kilpailuihin. • Suomen vanhin kilpatenniksen pelaaja, joka on voittanut 64 suomenmestaruutta. Pelikaverit ovat melkein poikkeuksetta 10–20 vuotta nuorempia kuin hän. – Tennis on sellainen laji, jossa täytyy koko ajan ajatella, mitä pitää tehdä. – Treenaan viikoittain, mutta olen säästeliäs. – En voi tulla tenniskentälle ennen kuin venyttelen ja voimistelen vähintään puoli tuntia. Ota siis mukaan puoliso tai ystävä! Notkeutta Niveliin -liikuntakurssit nivelongelmaisille • 31.3.–4.4.2014 • 11.–15.8.2014 • 27.–31.10.2014 Hinta alk. Tennis on tullut vielä läheisemmäksi, kun mieleen on hiipinyt pelko, etten enää pystyisikään pelaamaan. Lyöntejäni minun ei tarvinnut muuttaa, mutta alkuun täytyi jättää tennikselle tyypilliset spurtit väliin
Terveyden kannalta suositeltavaa on harjoittelu 2–3 kertaa viikossa kevyillä tai kohtalaisilla kuormilla, 8–10 suuriin lihasryhmiin kohdistuvaa harjoitetta, joista jokaista tehdään vähintään yksi 8–12 toistoa sisältävä sarja. Verenpaineen hoidossa lihaskuntoharjoittelu suositellaan toteutettavaksi erityisesti kuntopiirissä 2–3 kertaa viikossa. Siinä harjoitetaan samalla liikuntakerralla vuoron perään useita lihasryhmiä liikkeillä, joissa käytetään pientä vastusta ja runsaasti toistoja. Liikunnan kestoksi suositellaan vähintään puoli tuntia päivää kohti, mutta tämän ajan kerääminen myös useina, vähintään noin 10 minuuttia kestävinä jaksoina, on eduksi verenpaineen kannalta. Suoritus on syytä lopettaa asteittain, jotta verenpaine ei laske nopeasti. Pitkät, korkeassa lämpötilassa tapahtuvat suoritukset eivät ole suositeltavia kohonnutta verenpainetta sairastaville. Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:59:09. Käytössä olevien lääkkeiden merkityksestä liikunnan kannalta on keskusteltava hoidosta vastaavien henkilöiden kanssa. Liikuntasuositus Verenpaineen nousua voidaan ehkäistä ja kohonnutta painetta hoitaa monenlaisella liikunnalla. Äärirajoille yltäviä, varsinkin voimaa vaativia ja henkeä pidättäen tai pää alaspäin tapahtuvia suorituksia on syytä välttää. Liikunta yksinään ei ole näihin tarkoituksiin riittävä, mutta se on osa asianmukaista kohonneen verenpaineen ehkäisyä ja hoitoa yhdessä terveellisen ravinnon, normaalin painon, tupakoimattomuuden ja korkeintaan kohtalaisen alkoholinkäytön sekä lääkkeiden kanssa. Liikuntareseptit on laatinut UKK-instituutin entinen johtaja, emeritusprofessori Ilkka Vuori. Tehokkaimmin ja asianmukaisesti opastettuna lihaskuntoharjoittelun voi toteuttaa kuntosaleilla, mutta hyvää harjoitusta tarjoavat myös mm. Asteikolla 0–10 kohtalaisen kuormittavaksi katsotaan taso 6. Liikunta laskee normaalia verenpainetta hieman ja kohonnutta enemmän. Rentoutuminen on verenpaineelle hyväksi, ja siihen kannattaa pyrkiä liikunnassakin. Liikuntaresepteissä annetaan tietoa siitä, millainen liikunta sinulle sopii, kun sairastat jotakin tiettyä sairautta. Liikunnan kuormittavuutta on säädeltävä omien tuntemusten perusteella. Jos kohonnut verenpaine on hallinnassa, suosituksen mukaista liikuntaa ei tarvitse rajoittaa, mutta liikunnan laatu ja kuormittavuus on valittava kokonaisterveyden perusteella. Jatkuvan vaikutuksen aikaansaa- miseksi liikunnan pitää toistua useimpina, mieluimmin jokaisena päivänä viikossa ja sen tulee olla kohtalaisesti kuormittavaa eli aiheuttaa hengityksen kiihtymistä ja jonkin verran hikoilua, mutta vielä ”pitää pystyä puhumaan suuremmin puuskuttamatta”. Riittävä nesteen nauttiminen verenpaineen voimakkaan laskun välttämiseksi on tärkeää yleensä ja erityisesti kuumassa. Varmimmat tulokset tuottaa kestävyysliikunta, kuten ripeä kävely, sauvakävely, uinti, hiihto ja pyöräily. LIIKUNTARESEPTI: VERENPAINE KURIIN LIIKKUMALLA Liikuntaresepti: Verenpaine kuriin liikkumalla Liikunta pienentää verenpaineen kohoamisen vaaraa, alentaa kohonnutta painetta ja vähentää siihen liittyviä vaaroja, kuten aivo- ja sepelvaltimotaudin kehittymistä. Ylipaino ja lihavuus nostavat verenpainetta, joten niiden ehkäisy tai vähentäminen on tärkeää. 36 NT1401.indd 36 Miten saat suurimman hyödyn turvallisesti Ennen liikuntaharjoittelun aloittamista tulee selvittää terveydentila kokonaisuudessaan ja verenpaineen tulee olla alle 200/115 mmHg. kotivoimistelu ja monet kunnostus- ja korjaustyöt. Yhden liikuntakerran verenpainetta alentava vaikutus kestää useita tunteja, jopa suurimman osan vuorokautta. Lääkkeiden vaikutukset on syytä ottaa huomioon liikunnassa. Reseptit on julkaistu alun perin Potilaan Lääkärilehti -julkaisussa osoitteessa www.potilaanlaakarilehti.fi. Verenpainetta laskevan liikunnan hyödyt ovat kuitenkin laajemmat, sillä se vähentää useiden yleisten oireiden ja kansansairauksien vaaraa ja haittoja, sekä parantaa kuntoa ja vointia. Yksilölliset erot ovat suuret, mutta keskimäärin liikunnan vaikutus on samaa suuruusluokkaa kuin yhden vaikuttavan verenpainelääkkeen. Syke ei välttämättä ole verenpainepotilaalle luotettava kuormituksen mittari, koska lääkkeet voivat vaikuttaa siihen. Myös lihaskuntoharjoittelu laskee sekä normaalia että kohonnutta verenpainetta
Marja Eronen sosiaaliturvan erityisasiantuntija Sosiaaliturvan etuusneuvonta Ilmaisnumero 0800 05252 maanantaisin klo 16–18. Työnantajalla voi olla mahdollisuus saada tukea työhallinnolta, ja vaikeavammaisen henkilön kohdalla erityisen kalliisiin apuvälineisiin Kelalta. Lääkinnällisen apuvälinetarpeen arviointi on osa hoito- ja kuntoutusprosessia, joten apuvälinekartoituksessa todetut tarpeet on tärkeää kirjata kolmen kuukauden enimmäisajassa tehtävään suunnitelmaan. Apuvälinepalveluita on keskitetty kaikissa sairaanhoitopiireissä/sosiaali- ja terveyspiireissä, ja ne tekevät osittain yhteistyötä. On tärkeää tunnistaa yksilölliset toiminnanvajeet ja etsiä niihin määrätietoisesti ratkaisuja. Apuvälinepalveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuu jakaantuu apuvälineen käyttötarkoituksen mukaan. Hankalien käsien nivelrikkojen vuoksi henkilöllä voi olla vai keuksia pestä astioita käsin, jolloin voi anoa vammaispalveluna taloudellista tukea astianpesukoneen hankkimiseksi. Fysioterapeutti voi antaa suosituksen myös yksilöllisen ortoosin (tuen) hankintaan. Molempiin kartoituskäynteihin voi tarvittaessa pyytää lähetteen terveyskeskuksesta, ja niiden tarpeesta voi keskustella myös fysioterapeuttinsa kanssa. Terveydenhuollon apuvälinepalvelut on porrastettu perus- ja erikoissairaanhoidon välille. Kohtuullisuutta arvioi taessa otetaan huomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän taloudellinen asema sekä mahdollisuudet saada toimien toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta. Apuvälineistä helpotusta arkeen Nivelrikko ja muut tuki- ja liikuntaelinsairaudet vaikeuttavat työ- ja toimintakykyä esteellisessä koulussa, opiskeluja työpaikassa sekä vapaa-aikana. Tukipohjallis- ja erityisjalkinearviot tekee tavallisesti jalkaterapeutti, ja keittiön pienapuvälinetarpeet kartoittaa yleensä toimintaterapeutti. Kiireelliset etuusneuvontapuhelut muina aikoina numeroon 050 5252 244 (normaalihintaiset puhelut). Pitkäaikaissairaan henkilön työnantajan tai koulutuksen järjestäjän on lain mukaan tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Kyynärsauvojen turvallisuutta ja käytettävyyttä lisäävät joustavat kepinpääkumit, jääpiikki, kepinpidike ja muotoiltu/pehmustettu kädensija. Tavanomaiset apuvälineet ovat asiakkaalle maksuttomia, kuten myös apuvälineen sovitus ja huolto. Myös asumispalveluyksikössä asuvalla henkilöllä on oikeus saada maksutta käyttöönsä tarpeelliseksi todettu apuväline lääkinnällisenä kuntoutuksena. Tuki on harkinnanvaraista, ja tarvelähtöinen anomus on tehtävä puolen vuoden sisällä koneen hankkimisesta. Yleistä tietoa apuvälineistä ja apuvälinepalveluista löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta www.thl.fi. Yhdenvertaisuuslain tuntemus ja käyttö on kuitenkin vielä vähäistä. Hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto. Apuvälinehankinta käynnistetään tarvekartoituksella, jonka perusteella tehdään palvelusuunnitelma. Niiden tarve kartoitetaan erikoissairaanhoidossa (edellyttää lähetettä). Tuki on yleensä puolet tavanomaisen koneen hinnasta. Mikäli kotiympäristössä ja työpaikalla tehdyt esteettömyysratkaisut eivät ole riittäviä, arjen sujuvuutta on usein mahdollista helpottaa apuvälinein. Vaikeasti liikuntavammainen henkilö voi anoa sosiaalitoimesta vammaispalveluna harkinnanvaraista auton hankintatukea sekä tukea esimerkiksi tarvittavan peruutustutkan sekä ohjaustehostimen hankintaan. Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 37 SOSIAALITURVA TUTUKSI: APUVÄLINEISTÄ HELPOTUSTA ARKEEN Sosiaaliturva tutuksi: 37 19.2.2014 11:59:10. Työpaikan esteettömyyspulmissa voi kääntyä työterveyshuollon, työsuojeluvaltuutetun ja/tai luottamusmiehen puoleen. Vaativia apuvälineitä ovat esimerkiksi liikkumisen ja ympäristönhallinnan kalliit apuvälineet, kuten sähköpyörätuoli ja sähkömopo. Terveyskeskukset vastaavat perustason apuvälineistä, joita saa lainaksi ottamalla itse suoraan yhteyttä apuvälinelainaamoon. kyynärsauvat, rollaattori, manuaalinen pyörätuoli ja suihkujakkara. Työpaikan esteettömyyskartoituksessa ja -ratkaisuissa kannattaa hyödyntää Työterveyslaitoksen Esteetön työpaikka -arviointimenetelmää. Tällaisia apuvälineitä ovat esim. Onnistuneen apuvälineratkaisun löytämiseksi on tarpeen olla yhteydessä heti oikeaan tahoon, jotta välttyy turhauttavalta pompottelulta. Vinkkejä Erikoissairaanhoidon vastuulla ovat vaativat lääkinnälliset apuvälineet. Aloitteen apuvälineen hankintaan voi tehdä itse, omainen tai läheinen, ammattilainen, työnantaja tai koulu. Työnantajalla on lähtökohtaisesti vastuu työolosuhteista. Yhdistyksen toimistolta saa vastuita selventävän taulukon pyydettäessä
LÄÄKÄRIT VASTAAVAT Lääkärit vastaavat Lukijoiden ja nivelklubilaisten kysymyksiin vastaavat professori Eero Belt (vasemmalla) ja LKT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen (oikealla) sekä muut asiantuntijat. Eero Belt Kipulaastari Sain vihdoin apua rankakipuihini lääkärin määrättyä kipulaastareita. Psoriasisdiagnoosi edellyttää ihomuutoksia. Käsiröntgenkuvauksesta on apua. Miten selän nivelrikko ja nivelpsoriasis eroavat toisistaan. Tyypillisiä piirteitä löytyy natiiviröntgenkuvista tai MRI:ssä. Kyseessä on todennäköisesti sorminivelrikko tai psoriaasi. Nivelreuma aiheuttaa useam min ranne-rystysniveloireita turvotuksineen ja virheasentoineen. Ensimmäistä hoidettiin voimistelemalla ja jälkimmäiseen sain rasvoja. Niinsanottuja metallireaktiota on tähän mennessä tullut vähemmistölle potilaita, mutta tarkkoja lukumääriä tai prosenttiosuuksia ei ole käytössä, koska potilaiden tutkimukset ovat monessa sairaalassa vielä kesken. Eero Belt Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:59:13. Ensinnäkin vain osa nivelistä kuluu liiallisesti ja toiseksi vain osa potilaista näyttää ikään kuin allergisoituvan nivelestä irtoavalle metallipölylle, osalla elimistö sietää sitä paremmin. Vaikka metallireaktioita on todettu kaikilla metalli–metalli-tekonivelmalleilla, niin ainoastaan yksi tekoniveliä valmistava yritys (DePuy) on toistaiseksi suostunut korvaamaan metallireaktion vuoksi uusintaleikkaukseen joutuneiden potilaiden hoitokulut. Oikeilla indikaatioilla kyseessä on aivan erinomainen kivunhoidon vaihtoehto. Vastaus Kyllä tämän kyseisen kipulaastarin vaikuttava aine buprenorfiini lukeutuu voimakkaisiin kipulääkkeisiin, mutta ei sitä tietystikään ihan myrkkynä voi pitää. Vastaus Suomessa käytettiin 2000-luvulla metalli–metalli-lonkkatekoniveliä noin 20 000 leikkauksessa. Voisit käydä reumatologilla, jossa otettaisiin peruslaboratoriokokeet (verenkuva, CRP) ja käsiröntgenkuvat. Korvaako kukaan kärsimykset. Nyt hän on alkanut toppuutella ja pihtailla lääkkeen määräämisessä todeten, että sinun pitäisi päästä siitä myrkystä eroon. Sitten aikuistuttuani ovat nämä taudit elämän kiireissä ihan unohtuneet. Oireet voivat olla samankaltaisia. Aivan täsmällistä määrää on vaikea arvioida, koska Suomen tekonivelrekisteri on tietosisällöltään vanhentunut ja kaikkia metalli– metalli-tekoniveliä ei saada rekisteristä selville. Voiko kyseessä olla joku reumasairaus vai voiko liittyä jo diagnosoituihin sairauksiini. Mistä johtuu, ettei niitä tule kaikille. Tärkein diagnostinen oire on psoriaasiläiskien löytyminen jaloista tai päänahan oireilu. Vastaus Selkänivelrikko ja selkään rajoittuva nivelreuma ja osittain myös selkärankareuma muistuttavat toisiaan. Etusormet ovat kallistuneet toisiin sormiin päin. Vajaan vuoden ajan ovat etusormet olleet jatkuvasti turvoksissa, sormien keskinivelistä kynsiin päin oleva alue on erityisen turvonnut, punoittava ja kosketusarka. Se, miksi metallireaktio on kehittynyt vain osalle potilaista, johtuu todennäköisesti kahdesta asiasta. Entä voisiko olla selkärankareumaa. Lähivuosina saamme tähän asiaan lisäselvyyttä. lääkityksen tarpeesta eroon kohtuullisella aikataululla. Kuinka suurelle osalle leikatuista tuli metallikomplikaatioita. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen toimisto@niveltieto.net tai Suomen Nivelyhdistys ry, Lääkärit vastaavat, PL 1328, 00101 Helsinki Epäonniset pinnoitteet Onko tiedossa, kuinka paljon 2000-luvulla Suomessa laitettiin metalli–metalli-proteeseja. Antti Eskelinen Tekonivelsairaala Coxa Selkäsairauksia Minulla todettiin murrosikäisenä, noin 30 vuotta sitten skolioosi ja psoriasis. Tämän tyyppisen lääkkeen pitkäaikaiskäyttöön liittyy riippuvuuden kehittymisen riski, ja sen vuoksi lääkäri ymmärrettävästi toivoo potilaansa pääsevän ko. Miten vaarallisesta myrkystä on kyse, kun saan Norspan-laastaria, vahvuudeltaan 10 mg. Voisiko kyse olla esim. Potilasvakuutuskeskus käsittelee luonnollisesti jokaisen potilasvahinkoilmoituksen erikseen ja arvioi, täyttyvätkö korvattavuuden perusteet. asennusvirheestä. Samanlaisia oireita esiintyy myös käsinivelrikossa. Esko Kaartinen Kipeät etusormien kärjet Olen noin 50-vuotias nainen, sairastan psoriaasia. Onko väliä, kumpaa vaivat ovat. Käytännössä metallireaktion vuoksi tehty uusintaleikkaus on luokiteltu potilasvahingoksi, jos tekonivel on asennettu selvästi virheasentoon, jolloin tämän virheasennon on arvioitu johtaneen liialliseen nivelpinnan kulumiseen 38 NT1401.indd 38 ja sitä kautta metallireaktioon. Vaimoni muisti psoriasiksen ja totesi, että olisikohan se niinkään varma. Lääkäri sanoi kyseessä olevan nivelrikon. Selkärankareumaan liittyy lantioristiluuliitosten (s-i-nivelet) ärsyyntyminen. Pysyvään, eli vuosikausia kestävään lääkitykseen ei tämä valmiste kuitenkaan ole alun perin tarkoitettu. Usein verinäytteestä tehty HLDLA-testi on positiivinen. Muiden yhtiöiden valmistamien mallien osalta tilanne on tällä hetkellä se, että potilas voi saada korvauksia potilasvakuutuksesta vain, jos tilanne luokitellaan potilasvahingoksi. Nähdäänkö erot ihan tavallisesta röntgenkuvasta. Kipujen määrä ja laatu tietystikin sanelee sen, miten nopeasti tässä laastarilääkityksen lopettamisessa onnistutaan. Vastaus Psoriartropatia aiheuttaa tyypillisesti kipua ja turvotusta sormien kärkiniveliin. Näitä löytyy usein jaloista. Nyt vanhemmiten on selkäni käynyt oikein kunnolla oikkuilemaan
Liikuntaa kannattaa varmastikin jatkaa eri muodoissaan. Myös lonkkaproteesileikattavat soveltuvat luun luovuttajiksi. Jos kylmä ei kuitenkaan pelota niin avantouinti tai kylmäaltaassa vierailu voi silti antaa hyvää apua näihin diffuuseihin nivelkipuihin. Yleensä pikkulapsella on kuitenkin hyvä spontaani paranemistaipumus ja aikaahan on kulunut vuosikymmeniä. Lonkkamurtumapotilaat ovat usein vanhuksia, joilla on hauras luu. Leukakirurgit ja hammaslääkärit tietävät näistä asioista paljon enemmän, joten kannattaakin keskustella oireilusta vaikkapa oman hammaslääkärin kanssa. Kysymys oli aiheellinen. Voisiko tämä kylmäajo pienessä hiessä, viimassa ja vedossa sekä pakkasessa aiheuttaa nämä nivelvaivat vai mistä on kysymys. puoliproteesilla. Vastaus On hyvinkin mahdollista, että joitakin deformiteetteja olisi jäänyt altistamaan myöhemmin nivelkulumille. Kiitos kaikille arpajaisiin osallistuneille! Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 39 39 19.2.2014 11:59:19. Nyt ongelmat ovat vielä lieviä ja siedettäviä. Voisiko kyseessä olla nivelrikko. Ettei vaan sattumalta saisi jo valmiiksi huonoa ainesta – Miksi joskus siirretty luusiirre häviää luutumatta. Kuvailemasi oireet saattavat johtua osittain pyöräilystäkin, mutta voivat varsin hyvin olla vaikkapa perintötekijöistäkin aiheutuvaa nivelvaivaa. Onnittelut kaikille voittajille! Arpajaisten tuotoilla edistetään niveltietouden leviämistä Niveltiedon ja avoimien yleisöluentojen kautta. Onko mahdollista, että riisitauti on altistanut minut nivelrikon kehittymiselle. Palaveri ortopedin tai reumatologin kanssa voisi siis olla paikallaan! Esko Kaartinen Vierasta luuta Monta leikkausta läpikäyneenä ja niiden yhteydessä välillä ns. Vastaus Pankkiluuketjutus ja luun kerääminen ylipäätänsä ovat kotimaisia. Mihin joutuvat tekonivelleikkauksessa poistetut reisiluun päät. Leukanivel voi mennä sijoiltaan joskus aivan leveän haukottelunkin seurauksena, mutta tämä rahina ei kuitenkaan ole sijoiltaanmenoriskiin viittaava oire. Soveltuuko vieras luuaines aina potilaalle. Lapsuudesta muistan kalanmaksaöljyn ja valkoisen suklaan (Jekovit) maut. Luu kerätään useimmiten lonkkamurtumista, jotka hoidetaan ns. Lonkkaani laitettiin BHR vuonna 2002 ja polveen Nexgen CR TM Monoblock artorplastia artroosin vuoksi vuonna 2009. Lonkkamurtumiin liittyy harvemmin nivelrikkomuutoksia. Entä mistä ovat kotoisin leikkauksissa käytetyt luupankin ainekset. Kasvuhäiriöt kuitenkin todennäköisesti ovät korjautuneet, jos riisitauti oli hyvin hoidettu. Eero Belt Riisitauti Olen sairastanut nivelrikkoa jo viime vuosituhannelta lähtien. Eero Belt LÄÄKÄRIT VASTAAVAT Talvipyöräilijä Leukanivelen rahina Leuan vasemmalta puolelta kuuluu liikuteltaessa rahinaa. Vauvana olen kuulemma sairastanut riisitautia, josta muistona vasen kylkiluu törröttää. Joskus koko vasen puoli päästä on kipeä, eikä ruuan puremisesta tule mitään. Miten tarkkoja ollaan, millaista luuta säästetään pankkiin. Pelkään pahenemista. Voiko leuka mennä sijoiltaan. Todennäköisesti kyseesä on suvuttain esiintyvä nivelrikkotaipumus. Vastaus Jonkinlaisesta leukanivelongelmasta kovasti vaikuttaisi olevan kyse. Mikä lääkkeeksi. Vastaus Talvipyöräily ei välttämättä edusta ihan niitä terveellisimpiä harrastusmuotoja, mutta sen mahdollinen epäterveellisyys niveliä ajatellen riippuu oleellisesti pyöräilyn yhteydessä käytetystä vaatetuksesta ja nivelsuojauksesta. Muutaman viime vuoden aikana joissakin nivelissä ranteissa, sormissa, kyynärpäissä ja polvissa paikoitellen ja ajoittain tuntuu lievää aristavaa jomotusta. Onko luupankki kotimainen. Nivelrikkoakin toki esiintyy leukanivelessä, mutta enimmäkseen sen aiheuttajana alun alkaen on leukanivelessä olevan rustoisen välilevyn rikkoutuminen vaikkapa tapaturmapohjaisesti tai pitkäkestoisen virheellisen purennan pohjalta. Arpajaisissa jaettiin paljon muitakin hienoja palkintoja. Raskas työ ja tapaturmat myös altistavat kulumille. Mahdollista diagnoosia eli oireilun todellista syytä voi toki tiettyyn rajaan saakka selvitellä lääkärikäynnin yhteydessä vaikkapa röntgenkuvin ja tietyin laboratoriotutkimuksin. pankkiluuta saaneena luuasiat alkoivat askarruttaa. Olen ajellut säännöllisesti fillarilla 60 vuotta myös talvella. Ilmeisesti edelleen menee osa lonkka-artroplastialuusta roskiin. Esko Kaartinen Matkoille Nivel-arvalla Iisalmelaista Pekka Paanasta onnisti: hän voitti Nivel-arpajaisten pääpalkinnon, 3500 euron matkalahjakortin. Apua voi samoin saada myös ravinnevalmisteiden (kondroitiini/hainrusto, glukosamiini/vihersimpukka) käytöstä. Olen 70-vuotias kuntoileva, hoikka, lääkkeetön mies. Kulumamuutoksia on myös selkärangassa, todettu jo alle 50-vuotiaana
Tekonivelten kestävyyttä arvioitiin uusintaleikkauksen tarpeella. Osatekonivelleikkausten uusintaleikkausten määrä on merkittävästi suurempi kuin kokotekonivelleikkausten. Tutkimuksessa seurattiin, miten ohjattu harjoittelu potilasohjauksen rinnalla vaikutti tekonivelleikkausten tarpeeseen verrattuna pelkkää potilasohjausta saaneisiin potilaisiin. Tutkimuksen aineisto koottiin tekonivelrekisteristä ja sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteristä vuosilta 1987–2008. Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:59:19. Tutkijat huomauttavat, että tutkimusta ei pidä suoraan verrata muihin rekisteritutkimuksiin, sillä Nordic Arthroplasty -rekisterin tietoja kerättiin neljästä maasta ja vain perustiedot olivat keskenään vertailukelpoisia. – Mielestämme sementoimattomien tekoniveltyyppien tehokas markkinointi on vahvasti vaikuttanut kyseiseen trendiin. Niinimäki kuitenkin toteaa, että uusintaleikkausten määrä ei kerro suoraan leikkausmenetelmän toimivuudesta tai hyödyllisyydestä. Alle 50-vuotiaiden leikkausten määrä on pysynyt samana. Polven osatekonivelleikkauksia tehdään yleensä nuoremmille ja aktiivisille potilaille. Tutkimus selvitti lonkan tekonivelten pysyvyyttä yli 55-vuotiailla potilailla vuosina 1995–2011. Sääriluunkääntöleikkauksessa pyritään vähentämään nivelrikkoisen nivelpinnan kuormitusta katkaisemalla luu ja luuduttamalla se uuteen asentoon. Tutkimuksen perusteella sääriluunkääntöleikkauksen jälkeen tehdyn kokonivelleikkauksen uusintaleikkausriski on vain hieman korkeampi kuin pelkän kokotekonivelleikkauksen uusintaleikkausriski. Tutkijoiden mukaan Pohjoismaiden ortopedit ovat viime vuosina alkaneet seurata Yhdysvalloissa ja Australiassa vallitsevaa trendiä, jossa proteesiksi valitaan sementoimaton tekonivel. Polven nivelrikon yleisin leikkaushoito on kokotekonivelleikkaus, mutta sen lisäksi polven sisäsyrjälle rajoittuneen nivelrikon hoitamiseksi tehdään sääriluunkääntöleikkauksia ja polven osatekonivelleikkauksia. Kivun ja jäykkyyden suhteen ei tullut merkittäviä eroja. Selkeimmin ovat vähentyneet naisten ja yli 50-vuotiaiden leikkaukset. 55–64-vuotiaiden joukossa eroa sementoidun ja sementoimattoman välillä ei ollut. Valintaan vaikuttavat muun muassa potilaan ikä, aktiivisuus ja nivelrikon aste. Niinimäki selvitti väitöstutkimuksessaan Suomessa tehtyjen sääriluunkääntöleikkausten ja polven osatekonivelleikkausten määriä ja tuloksia. Sementtikiinnitteinen tekonivel kesti muita tekoniveltyyppejä paremmin yli 65-vuotiaiden potilaiden kohdalla. Duodecim Väitös: Polven sisäsyrjän nivelrikon leikkaushoidot ovat vähentyneet Sääriluun kääntöleikkausten määrä on vähentynyt huomattavasti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, selviää Tuukka Niinimäen väitöstutkimukses- ta. Tutkittavia oli lähes 350 000. Mediaaniseuranta-aika oli 7 vuotta sementoidulle, 5 vuotta sementittömille ja 3,5–7,5 vuotta hybriditekonivelille. Ohjattuun harjoitteluun osallistuneiden tekonivelleikkaukset tehtiin keskimäärin 5,4 vuoden kuluttua seuranta-ajan alkamisesta ja pelkkää potilasohjausta saaneilla keskimäärin 3,5 vuoden kuluttua. Seuranta-aika oli kuusi vuotta, ja tutkittavina oli 109 henkilöä, joilla oli diagnosoitu lonkkanivelrikko oirekuvauksen ja radiologisten tutkimusten perusteella. Harjoittelua on tähänkin mennessä suositeltu kaikille lonkkanivelrikkoisille mutta harjoittelun vaikutuksia lonkkatekonivelleikkausten tarpeeseen pitkällä aikavälillä ei ole tunnettu. Sekä ohjattuun harjoitteluun että potilasohjaukseen osallistuneista potilaista 22 ja pelkkään potilasohjaukseen osallistuneista potilaista 31 päätyi lonkan tekonivelleikkaukseen seuranta-aikana. Harjoitteluryhmään kuuluvilla lonkan toiminnallisuus oli parempi sekä ennen tekonivelleikkausta että tutkimusjakson lopussa. UUTISIA JA VÄITÖKSIÄ Uutisia ja väitöksiä Lonkkanivelrikkoisen ohjattu harjoittelu voi vähentää tekonivelleikkauksia Ohjattu harjoittelu voi vähentää lonkkanivelrikkoisten tekonivelleikkauksien tarvetta jopa 44 %. Riski tekonivelen muutoksille ensimmäisen puolen vuoden aikana leikkauksesta oli sementoidussa tekoniveltyypissä pienempi kuin muissa. Haasteena on valita kullekin potilaalle soveltuvin leikkausmenetelmä. Tutkimusaineiston 23 prosentille potilaista oli tehty polven kokotekonivelleikkaus kymmenen vuotta säärenkäännön jälkeen. Hän tarkasteli myös kääntöleikkausten jälkeen tehtyjen kokotekonivelleikkausten uusintaleikkausriskiä. Tämän osoittaa tuore, satunnaistettuun pitkäaikaisseurantaan perustuva tutkimus, joka on julkaistu Annals of the Rheumatic Diseases (ARD) -julkaisussa hiljattain. Sementtikiinnitteinen tekonivel kestää sementitöntä paremmin Sementoitu lonkan kokotekonivel on kestävyydeltään parempi kuin sementoimaton tai hybridi- 40 NT1401.indd 40 tekonivel, todetaan pohjoismaisessa rekisteritutkimuksessa. Huonommat leikkaustulokset eivät kuitenkaan tue trendin jatkamista
Toiminnassa oleviin ja uusiin piireihin tarvitaan lisää vapaaehtoisia toimijoita. • järjestää tutustumiskäyntejä ja retkiä • järjestää arpajaisia • järjestää luentotilaisuuksia ja jakaa yhdistyksen esitteitä • esitellä yhdistystä erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa • olla mukana sosiaali- ja terveysalan messuilla • ohjata liikuntaryhmiä jumppasalilla, kokoontumistiloissa tai uimahallilla 42 NT1401.indd 42 Onko sinulla tekemisen puutetta? Kiinnostaako vapaaehtoistyö. Toimintaa ympäri maata Vaikka meillä on jo usealla paikkakunnalla toimintaa, niin uusia piirejä kaivataan ympäri Suomen. Koulutuksissa ja kokouksissa sinulla on mahdollisuus tutustua muihin yhdistyksemme vertaisohjaajiin ja saada myös itsellesi uusia virikkeitä ja voimia jaksaa vapaaehtoisena. kahvit, leivonnaiset ym. Tehdään yhdessä Vapaaehtoisena tutustut uusiin ihmisiin, voit saada uusia ystäviä, voit antaa ja saada myös vertaistukea. Kaksi kertaa vuodessa kokoonnutaan myös yhteisiin kokouksiin syys- ja kevätkokouksen tiimoilta. Voit esimerkiksi • toimia vertaisohjaajana nivelpiirissä • järjestää nivelpiiri-iltoja • järjestää luennoijia nivelpiiri-iltoihin • järjestää tarjoilua nivelpiireihin, esim. Oletpa siis mistä päin maata vain, olet tervetullut mielekkääseen vapaaehtoistyöhön auttamaan kanssamme tämän maan nivelsairaita! Tule mukaan! Jos kiinnostuit, ota rohkeasti yhteyttä meihin aluekoordinaattoreihin • Rauni Janhunen, 050 5252 059 rauni.janhunen@niveltieto.net • Mirja Kaartinen, 050 5252 078 mirja.kaartinen@niveltieto.net • Anna-Liisa Kemi, 050 5252 080 anna-liisa.kemi@niveltieto.net • Raija Malmivaara, 050 5252 025 raija.malmivaara@niveltieto.net Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:59:29. He ovat tarvittaessa mukana myös aloittamassa uuden piirin toimintaa kanssasi. Vertaisohjaajille järjestetään vuosittain koulutusta eri paikkakunnilla. Nivelpiirien vapaaehtoisvoimin toimivat vertaisryhmät kokoontuvat pääsääntöisesti kerran kuukaudessa, lisäksi monilla paikkakunnilla toimii yksi tai useampia liikuntaryhmiä, ja muutakin mukavaa harrastetaan yhdessä. Vertaisohjaajina toimii yleensä 1–3 vastuuhenkilöä per nivelpiiri, mutta useammallekin vapaaehtoiselle löytyy tehtäviä hoidettavaksi kunkin mielenkiinnon mukaan. Tehtäviä on erilaisia, joten jokaisen tiedoille ja taidoille on hyödyllistä käyttöä. Voit luoda myös kontakteja muihin järjestöihin ja olla mukana järjestämässä yhteisiä tapahtumia muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Ilmajoelle kaivataan kaveria. Lahteen halutaan kovasti nivelpiiriä, ja sinne tarvitaan vapaaehtoinen vertaisohjaaja/ohjaajia aloittamaan piirin toimintaa. Rovaniemellä ja Kemissä olisi tarjolla vertaisohjaajien tehtäviä. TULE TEKEMÄÄN VAPAAEHTOISTYÖTÄ Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kaipaatko uusia ystäviä? Tule kanssamme tekemään vapaaehtoistyötä Vuonna 1999 perustetulla valtakunnallisella Suomen Nivel yhdistyksellä on tällä hetkellä alaosastoja eli nivelpiirejä on 46 paikkakunnalla läpi Suomen Helsingistä Rovaniemelle. Monenlaista tekemistä Vapaaehtoisille on piireissä tarjolla monenlaista mukavaa tekemistä. Yksin ei tarvitse selvitä, vaan kaikkiin näihin tehtäviin sinut perehdyttävät yhdistyksemme aluekoordinaattorit henkilökohtaisesti
RISTIKKO Ratkaise ristikko voita nivelpaita t ai kortteja! Ratkaise värillisiin ruutuihin tulevat sanat ja kerro ne meille. Oikean vastauksen lähettäneistä onnetar suosi seuraavia: • Nivelpaidan voitti Elvi Tölli Rajamäeltä • Korttiniput voittivat Sisko Särkkä Ristiinasta ja Marja-Leena Päivinen Joensuusta Onnittelut voittajille! Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 43 43 19.2.2014 11:59:36. Lähetä vastauksesi, nimesi ja yhteystietosi 15.4.2014 mennessä postilla osoitteeseen Suomen Nivelyhdistys ry, PL 1328, 00101 Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen toimisto@niveltieto.net. Avainsanamme olivat tällä kertaa jumppa ja harava koholla. Edellisen ristikkomme ratkaisu on vieressä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan nivelpaita ja korttinippujamme (katso sivu 48)
Mikä on paras saamasi neuvo. Miten päädyit nykyisiin tehtäviin. Valitettavan runsas paikallaan istuminen. Millainen perhe sinulla on. Matkalla ollaan edelleen. Mikä saa sinut suuttumaan. Miten luonnehtisit itseäsi. Suklaa. Nimesi ja ikäsi. Hän toimitti myös uunituoreen Nivelrikko-oppaamme ja on ollut muutenkin paljon mukana toiminnassamme. 44 NT1401.indd 44 Mikä siinä on ikävintä. Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:59:40. Mottosi. Mitä harrastat. Läheisten poismenoa. Lastenlasten ihanista hymyistä. Työ narkomaani. Lukijoiden palautteesta. Mitä toivot. Suhteellisen onnellinen, vilkas ja tanakka kantaäiti. Riittävän terveitä elinpäiviä – ja eläkepäiviä – sitten joskus. Miten rentoudut. Mitä teet nyt, mitä hommiisi kuuluu. Itsenäisyydestä, mahdollisuudesta edistää tärkeitä asioi ta ja ainakin silloin tällöin tuottaa lukijoilleni iloa, hyötyä ja tärkeitä oivalluksia. Mikä on mieliruokasi ja -juomasi. Minkä kirjan määräisit pakolliseksi koululaisille. Kateus on kuluttava ja ikävä tunne, josta meidän kannattaisi pyrkiä eroon. Mistä ilahdut. Täällä Pohjantähden alla. Puoliso ja neljä 20–29-vuotias ta poikaa + 7- ja 4-kuukau tiset lapsenlapset Venla ja Vilho, mummun silmäterät. Perheen kanssa matkoilla – mansikkapaikkoja, joihin täytyy päästä aina silloin tällöin, löytyy Saksasta (Berliini, Stralsund, Füssen). Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu. Pizza, mikä kyllä näkyy vyötäröllä, ja valkoviini. Tiedotan terveysasioista asiak kaideni (mm. Espanjan Aurinkorannikon aamuja rakastan. Kirjoitan kirjoja ja juttuja – pääasiassa terveydestä, hyvinvoinnista ja naisen elämästä. Mitä suret. Pitkälti sattumalta. Liian moni asia – ja oma nopea kiehahtamiseni. Onko sinulla paheita. Ajattele vielä toisenkin kerran. Tuula Vainikainen, 55 v. Puolison kanssa onnellisena kahdeksatta kuukautta 20-vuotisen omakotiasumisen jälkeen mukavassa kerrostalossa Turun Petreliuksessa. Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito, erikoislääkäriyhdistykset) toimeksiannosta. PIINAPENKISSÄ TUULA VAINIKAINEN Piinapenkissä Piinapenkissä istutamme nivelalan vaikuttajia vastailemaan kysymyksiimme. Minkä epäkohdan poistaisit. En ainakaan ketään. Lukemista. Miten ja missä asut. Välillä tarpeettomasti oikeustaistelija. Mitä kadehdit. Yksi asia johti toiseen ja se kolmanteen. Mistä pidät työssäsi. Tällä kertaa piinattavana on lääketieteen toimittaja, tietokirjailija Tuula Vainikainen, joka on kirjoittanut mm. Terveyspalvelujen riittämättömyyden ja epätasaisen jakautumisen. Nivelkirjan
nuskoodi ny7615. Nivelrikkotuotteet 10 % Kir-Fixistä: www.kir-fix.fi tai toimistoltamme. Tilaa sivun 49 kupongilla, teista. 20 % Footbalancen yksilöllisistä 10 % Ettonetistä alennuskoodilpohjallisista: www.footbalance.fi/ la nivel10. www.rehashop.fi. bonuskalossit.com tai 03 2657 485. Jäsenalennukset tamme Nivelpuodista ja toimistoltamme numerosta 09 27 123 12. tai soita 09 276 360 ja tilaa postimyyntikuvasto. Tilausohjeet Nivel- palvelusopimuksista (6-36 kk), liitpuodista ja toimistoltamme. Koko maa Hyvä Terveys -lehti Fennokauppa 50 % vuosikerrasta, voit myös tilata 10 % kaikista Fennokaupan tuotlahjaksi. Feelmax-jalkineet ja -sukat Terveysjalkineet 15 % Feelmax-jalkineista ja varvas- 10 % Fysiomyynnistä: www.terveyssukista. Tilaa www.fastway.fi, alen- jalkineet.fi tai 050 5510 080. Muista myös jäsenetuhintaiset omat tuotteemme sivulla 48. Paikalliset Espoo Joensuu Pieksämäki Helsinki Kajaani Pori Kuopio Tampere 10 % Puuderi-puodin hoidoista 10 % Kukkakaaresta (Lippulaiva, Jorvas ja Entresse) Uusi etu 10 % kampaamopalveluista Parturikampaamo Sinullesta Uusi etu 20 % Ea-terveydenhuoltomyymälästä 20 % H&K Helsingin normaalihintaisista tuotteista 15 % MBT-kengistä MBT-shopista 10 % Dexa-luuntiheysmittauksista Ortonilta 10 % ortopedisista töistä Kinaporin suutarilta 10 % terveystarvikkeista Rehashopista 10 % hyvinvointituotteista Ettonetin myymälästä 5 % fysio- ja lymfaterapiasta Metrofysiosta 8-25 € alennus erikoisjalkineista Kenkä-Ralesta 10 % Health Existä Uusi etu Jäsenhinnat Fysiobalancen terveyspalveluista Jäsenhinnat Viilingin kausikorteista ja kuntotesteistä 10 % MBT-kengistä Step In -kaupasta 10 % fysioterapiapalveluista DBC Klinikalta 10 % kukista Kukka-Lunariasta Lahti 10 % hyvinvointituotteista Ettonetin myymälästä Lieksa 10 % voiteista Uudesta Apteekista 10 % Hoito ja hieronta Nappiin hoidoista Ilmainen kuntosalivuoro Päiväkeskus Karpalossa Uudet edut Lisää etuja tulossa, seuraa nettisivujamme! 10 % sisustusmyymälä Ariteasta 10 % Kauneuspiste Jasminista 10 % Kukka- ja Hautauspalvelu M. Katso Nivelpuodista ohjeet Nivelpuodista tai toimistoltamme. Mölsältä (ei sidonnat) 10 % Jalkahoitola Anne Malkilta 15 % suolahuone-sarjahoidoista Terveys- ja hyvinvointicenteristä 10 % fysioterapiasta ja kuntosalikorteista Fysiocenterissä (myös Kangasala ja Lempäälä) 5 % fysioterapiapalveluista Kehomielessä (myös Kangasalla) Tornio 10 % hoito- ja opastuskäynnistä SHG-palvelu Suunvuorossa Turku 0 % Ea-terveydenhuoltomyymälästä 2 10 % Turun suolahoitolan hoidoista Vaasa 10 % kauppahallin ryytivakasta Valkeakoski 20 % Kuntokeskus Kanavan kausikorteista Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 45 45 19.2.2014 11:59:41. Kylmä- ja lämpötuotteet Terveysliikunta Yksilölliset pohjalliset Hyvinvointituotteet 20 % Thermal Caren kylmä- ja läm- 10 % HealthEx-terveysliikunnan pöpakkauksista. Ohjeet Nivelpuodista tai toimistoltamme. Lisätiedot nettisivuil- 3 % kaikista tuotteista verkkokaupassa, ohjeet Nivelpuodissa ja toimistoltamme. Alla lista tämän hetken alennuksista ja ohjeita niiden saamiseksi. Tilaa www.ettonet.fi tai myymälät. 03 781 7996. Uusi etu Ryytihyppynen JÄSENALENNUKSET Suomen Nivelyhdistyksen jäsenenä olet oikeutettu moniin kumppaneittemme tarjoamiin jäsenalennuksiin. Liukuestejalkineet ja -pinnoitteet Alennuksia Bonuskalosseista: www. Ergonomiatuotteet Alennuksia Tempur-ergonomia tuotteista, katso Nivelpuodista tai soita 09 5868 360. Tilaa 10 % Rehashopin nettimyymälästä Nivelpuodista tai toimistoltamme. Restel-hotellit Jäsenhinnat hotellimajoituksista alennuskoodilla Niveltieto. tymiskuukausi 0 €. Uusi etu Keittiöapuvälineet 30 % näppäristä patterikäyttöisis- Terveystarvikkeet tä purkin- ja tölkinavaajista
JÄSENMATERIAALIT Jäsenmateriaalit Tämän aukeaman potilasohjeet ja -oppaat sekä aiemmin ilmestyneiden Niveltietojen artikkelit ovat ilmaisia jäsenillemme. Voit tilata näitä materiaaleja (yksi kutakin per jäsen) • sähköpostilla osoitteesta toimisto@niveltieto.net • puhelimella numerosta (09) 27 123 12 • postilla osoitteesta PL 1328, 00101 Helsinki Suurin osa materiaaleista ja joitakin tässä listaamattomia oppaita on ladattavissa osoitteessa www.niveltieto.net/aineisto.htm Potilasoppaat Nivelrikko Kumppanina NIVELRIKKO – Näin tulen toimeen Lonkan tekonivelleikkaus Sairaala Ortonin opas (myös ruotsiksi) Tekonivelsairaala Coxan opas Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin opas Loimaan aluesairaalan opas Lonkka kuntoon! (Jorvin sairaala) Keski-Suomen sairaanhoitopiirin opas Lonkan pinnoitetekonivelen fysioterapia (KSSHP) Polven tekonivelleikkaus Sairaala Ortonin opas Tekonivelsairaala Coxan opas Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin opas Loimaan aluesairaalan opas Polvi kuntoon! (Jorvin sairaala) Keski-Suomen sairaanhoitopiirin opas Muut leikkaukset Olkapään tekonivelleikkaus (VSSHP) Olkapään tekonivelleikkaus (KSSHP) Olkapään tekonivelleikkaus (Sairaala Orton) Kyynärpään tekonivelleikkaus (Coxa) Kyynärpään tekonivelleikkaus (VSSHP) Ranteen tekonivelleikkaus (VSSHP) Rystysen tekonivelleikkaus (Reumasäätiön sairaala) Peukalon tyvinivelen muovausleikkaus (RSS) Polven tähystysleikkaus (Loimaan aluesairaala) Nilkan tekonivelleikkaus (VSSHP) Vaivaisenluuleikkaus (Loimaan aluesairaala) Hyvä hoito lonkan ja polven tekonivelkirurgiassa Muut oppaat Ohjeita nivelreumapotilaille (MSD) Kotikonsteja osteoporoosin hoitoon (Reumaliitto) Kotikonsteja selän hoitoon (Reumaliitto) Polven tähystys (VSSHP) Nivelpsoriasisopas (Pfizer) Nukkumisergonomian kartoitusopas (Tempur) Tietoa laskimotukoksesta ja keuhkoemboliasta (Boehringer-Ingelheim) Niskan hoito-opas (Stada Pharma) Olkapään hoito-opas (Stada Pharma) Kyynärpään ja ranteen hoito-opas (Stada Pharma) Selän hoito-opas (Stada Pharma) Nivelen huolto-opas (Hyvä terveys) Jumppaohjeita matkalle (MSD ja Finnmatkat) Artikkelit aiemmista Niveltiedoista Numero 1/2001 • Nivelrikko ja kipu (Marjatta Leirisalo-Repo) Numero 2/2001 • Nilkan tekonivel (Eero Belt/RSS) • Hampaat ja tekonivel (Kaisu Airas/Agenttitalon hammaslääkärit) Numero 1/2002 • Kyynärpään tekonivel (Mikko Ikävalko/RSS) • Krooninen kipu ja masennus (Vuokko Hägg/Kirurginen sairaala) • Valitse jalkineet oikein (Satu Gustafsson) • Kuntoutujana kuntoutusjärjestelmässä Numero 2/2004 • Häpeä, syyllisyys ja sairaus (Ben Malinen) • Käytä sinulle kuuluvia tukia ja etuuksia (nivelreuma.net) Numero 1/2005 • Milloin ja miksi tekonivelleikkaukseen (Eero Belt/RSS) • Kestääkö tekonivel (Pekka Ylinen/Orton) • Lonkan nivelrikon hoito kehittyy (Hannu Lähteenmäki/Pulssi) Numero 2/2005 • Käden nivelrikon kirurgia (Eero Waris ja Jarkko Vasenius) • Puolustusreaktio saattaa irrottaa tekonivelen (Jami Mandelin) (Ulla Koivuniemi/Reumaliitto) • Luento: polven nivelrikko (Esko Kaartinen/Eiran sairaala) Numero 2/2002 Numero 3/2005 • Olkatekonivelkirurgiasta (Eero Belt/RSS) • Mitä kipu on. (Kivuntutkimusyhdistys) • Valmentautuminen tekonivelleikkaukseen (Vuokko Hägg/HUS) • Mieliala pitkäaikaisen kivun keskellä (Patrik Kuusinen) Numero 1/2003 • Varaa parempaan kipuhoitoon. (Timo Pohjolainen/Orton) • Terveyttä ruoasta (Salme Tolonen ja Arja Ihamäki) Numero 4/2005 • Nivelrikkopotilaan voimisteluohjelma (Pirkko Jurvanen/Metrofysio) • Nivelrikko ja liikunta (Tapani Pöyhönen) Numero 2/2003 • Jooga nivelrikkoisen liikuntamuotona (Johanna Suomela) • Lämmöllä vedessä (Leena Koivu) • Kuntien maksettava nivelpistokset (Marja Eronen) • Nivelrikko ja mitä sillä tarkoitetaan (Olavi Airaksinen/ KYS) • Vesivoimistele ja virkisty - se kannattaa Numero 1/2004 (Eevaliisa Anttila/Vesiliikuntainstituutti) • Omatoiminen infektion torjunta (Sirpa Harle/Orton) Numero 1/2006 • Leikkauksen jälkeinen polvijumppa • Nivelkuntoutus (Kuntoutumiskeskus Apila) (Iiris Vanhanen ja Sanna Petterson) • Kuntoutukseen hakeutuminen ja päätöksen synty • Tulevaisuuden tekonivelleikkaustekniikka (Auli Hackman) (Irja Kiisseli/Kela) • Kellahda selällesi ja liiku itsesi rennoksi (Leena Koivu) • Nivelreuman kirurginen hoito (Hannu Tiusanen/Pulssi) 46 NT1401.indd 46 Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 11:59:42
(Pirkko Salokekkilä) • Painonhallinta - haastava laji (Anette Palssa/ Terveystalo) • Aikuisetkin tarvitsevat D-vitamiinia (Marjo Lehtonen-Veromaa) • Muotidieetit puntarissa (Paula Hakala/Kela) Numero 2/2012 • Luonnonlääkkeitä nivelvaivoihin (Keijo Huovinen) • Juoksua polvituntumalta (Pirkko Olasvirta) Numero 4/2007 • Nivelrustovaurioiden hoito soluterapiavalmisteilla • Tukipohjalliset (Sanna Tukiainen ja Pia Suomalainen/Respecta) (Katri Kovasiipi) • Vaivaisenluu ja jäykkä isovarvas (Heikki Mäenpää/TAYS) Numero 3/2012 • Koiran nivelrikon hoito (Arja Vehmanen) • Tenniskyynärpää (Martti Vastamäki) Numero 1/2008 • T ekonivelleikkaukseen valmistautuminen (Tuula Vainikainen) • Liikunta ja rusto (Juhani Multanen) Numero 4/2012 • Lonkkaleikkauksella elämänlaatua (Liisa Montin/ Orton) • Polvi- ja lonkkanivelrikkoisen jumppaa • Uudet magneettikuvausmenetelmät (Eveliina Lammentausta/OYS) (Hilkka Virtapohja, Jari Arokoski) Numero 2/2008 • Tekonivelet ja turvatarkastus (Katri Kovasiipi) • Polvinivelrikon fysikaaliset hoidot (Jari Arokoski/KYS) Numero 1/2013 • Istuminen ja nivelterveys (V-J Jalkanen/Salli Systems) • Milloin kirurgiasta on hyötyä (Pekka Paavolainen) • Nouseeko paino tekonivelleikkauksessa. (Mikko Manninen) • Liikuntaa nivelrikkoisille polville (Ilkka Vuori) Numero 3/2008 Numero 2/2013 • Lihavuus ja nivelrikko (Mari Routapohja ja Eeva-Liisa Salonen) • Pinnoitenivelien käyttö (Pekka Halonen / Coxa) • Kulunut olkanivel - mitä hoidoksi. Numero 4/2010 (Esko Kaartinen/Eiran sairaala) • Biohajoavia ihmisen varaosia (Katri Kovasiipi) Numero 4/2006 • Ongelmana arpikudos (Leena Byckling/Kolmikulman fysioterapia) • Selän rakenne ja toiminta (Pohjola) Numero 1/2011 • Selkäkipu ja selkäjumppa (Antti Malmivaara/Terveysportti) • Selkäkivun tutkimus, hoito ja kuntoutus (Timo Pohjolainen/Orton) • Nivelrikkokipua on hoidettava tehokkaasti (Katri Kovasiipi) • Kannattaako tekonivelleikkausten keskittäminen. JÄSENMATERIAALIT Numero 1/2010 • Vertaistukea sairauden kohdatessa (Irja Mikkonen) • Reisiharjoituksia kuntosalilla (Sari Rautiainen) Numero 2/2010 (Heikki Hemmilä/Kansanlääkintäkeskus) • Eväitä luuston terveydeksi (Kirsti Uusi-Rasi/UKK-instituutti) • Huippukylmähoito lievittää kipua (Marja Mikkelsson/RSS) • Polvituet - hoitoa vai huuhaata (Hannu Miettinen/KYS) Numero 3/2006 Numero 3/2010 • Polvinivel (Anu Mäkelä) • F ibromyalgia (Pekka Hannonen/Keski-Suomen keskussairaala) • Polven nivelrikon konservatiivinen hoito (Matti Lehto/Coxa) • Leukanivelen sairaudet (Katri Kovasiipi) • Polven tähystysleikkaus - miksi ja milloin. (Martti Vastamäki/ Orton) • Terveellinen pohjoismainen ruokavalio (Katri Kovasiipi) • Liukenevat niveltyynyt (Eero Waris/HYKS) Numero 3/2013 Numero 4/2008 • Kipu ja mieli (Katri Kovasiipi) • Glukosamiini nivelrikon hoidossa (Petri Lehenkari) • Tekonivelleikatun antibioottisuoja (Katri Kovasiipi) • Nivelruston rakenne ja nivelrikkomuutokset (Mikko Lammi/KYS) Numero 4/2013 Numero 1/2009 • Rannekanavaoireyhtymä (Eero Waris) • Osteopatiasta apua kipuun ja jäykkyyteen (Katri Kovasiipi) • Millaista kuntoutusta nivelrikkoon (Markku Hakala) • Taltuta niskakivut lihasharjoittelulla Numero 2/2006 • Täydentävät hoidot (Anu Mäkelä) • Pohjalainen kansanparannus TULE-vaivojen hoidossa (Juha Paksuniemi, Sami Tarnanen ja Riku Nikander) Numero 2/2009 • Nivelrikon syyt (Jari Arokoski/KYS) • Vanheneminen ja nivelet (Yrjö Konttinen) Numero 3/2009 • Sopivasti liikuntaa (Jyrki Kettunen/Orton) • Ranteen tekonivelet (Hannu Tiusanen/TYKS) Numero 4/2009 • Peukalon tyvinivelen kuluma (Martti Vastamäki/Orton) • Rysty- ja sormitekonivelet (Hannu Tiusanen/TYKS) Kaikki artikkelit löytyvät myös osoitteesta www.niveltieto.net/aineisto.htm Niveltieto 1 / 2014 NT1401.indd 47 47 19.2.2014 11:59:42. Artikkelit aiemmista Niveltiedoista jatkuu... Numero 1/2007 • Voiko potilas vaikuttaa hoitoonsa. (Petri Virolainen) Numero 2/2011 (Esko Kaartinen/Eiran sairaala) • Tekonivelet ja allergiat (Mikko Manninen) • Potilasasiamies potilaan apuna (Maarit Väisänen-Sotka) • Kondroitiinisulfaatti (Katri Kovasiipi) • Jalkojen hoito on tärkeää (Lena Suominen) Numero 3/2011 Numero 2/2007 • Venyttelyllä toimintakykyä (Jari Ylinen) • Lonkkanivelrikkoisen liikunta ja lonkkajumppa • Valmistaudu lääkärin vastaanotolle (Liisa Vatanen) (Jari Arokoski ja Sari Rautiainen) • Lonkan tähystys - vaihtoehto avoleikkaukselle Numero 4/2011 (Esko Kaartinen/Eiran sairaala) • Kinesioteippaus (Katri Kovasiipi) • Lonkan tekonivelmallit (Keijo Mäkelä/TYKS) • Äijäjooga voitelee niveliä (Katri Kovasiipi) Numero 3/2007 Numero 1/2012 • Kuuluuko potilaan ääni terveydenhuollossa
Molempia on neljää kokoa: M, L, XL ja XXL. Pujotettava lankakiinnitys, lehtiä ei tarvitse rei’ittää. Huom: osa lehdistä on saatavilla vain vuosikertapaketin osana, ei erikseen irtonumerona. Äijäjooga-CD:llä on ääniohjeet, DVD:llä myös kuvat mukana opastamassa mukavaan, nivelystävälliseen liikuntaan. Laadukkaat TeeJays-paidat ovat esikutistettuja Isompi kuva seuraavalla aukeamalla. Tilaa viereisen sivun tilauskupongilla kiinnostavimmat lehdet itsellesi tai lahjaksi ystävälle. Också på svenska! Nivelkirja Kuinka ehkäistä nivel rikon kehittymistä. Korttilajitelmassa on yksi kutakin korttimallia. Tallenteen hintaan sisältyy postimaksu. Niissä on reilu, kaksinkertainen V-kaula-aukko ja nivelpainatus rinnassa. Paidat ovat rengaskehrättyä, pehmeää ja sileää kampapuuvillaa. Äijäjooga 1 -DVD:llä on 7 harjoituskokonaisuutta, Äijäjooga 2 -DVD:llä 14. 48 NT1401.indd 48 Keräilykansiossa Niveltiedot säilyvät siistinä ja järjestyksessä. Tässä tapauksessa tieto ei lisää tuskaa! Äijäjooga-CD ja -DVD Äijäjooga on kevyehköä, helppoa ja mukavaa joogaa, joka sopii nimestään huolimatta myös naisille. Tekonivelleikkaukseen-DVD tarjoaa tiiviin tieto paketin seikoista, jotka tekonivelleikkaukseen valmistautuvan ja siitä toipuvan henkilön on tärkeää ottaa huomioon. Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 12:00:17. Kansion hintaan sisältyy postimaksu. Nivelkirjassa lääketieteen huippuasiantuntijat sekä nivelrikosta kärsivät jakavat tietoaan ja kokemuksiaan. Kaikkia Niveltiedon numeroita – myös loppuunmyytyjä – voi ostaa digitaalisina näköis painoksina osoitteesta www.lehtiluukku.fi. Niveltiedon aiemmin ilmestyneitä numeroita on vielä saatavilla. Äijäjooga-CD:llä on kuusi harjoituskokonaisuutta. MYYTÄVÄT TUOTTEET Nivelpaitoja on kahta väriä: musta ja valkoinen. Ne saa tarvittaessa helposti pois kansiosta. Kansioon mahtuu 16 lehteä. Tutkittu tieto, omakohtaiset kokemukset ja sairauden aiheuttama tunnekuohu kääntyy kirjassa selviämisen voimavaroiksi. Yleisön pyynnöstä olemme paketoineet a iemmin ilmestyneistä lehdistä huippuedullisia vuosikertapaketteja, joiden hintaan sisältyy postimaksu. Mitä tekonivelleikkauksessa tapahtuu ja kuinka siitä parhaiten kuntoutuu. Nivelyhdistyksen kortteja on 10 erilaista: taiteilijamme Seija Värtön maalaamat harakankello, omena, kanerva, syyspihlaja, unikko, ruusu, sinivuokko, orvokki, omenankukka ja auringonkukka
• Nivelrikon hoidon tulevaisuus • Nivelrusto - mitä se on. . 4/2008 aiheina mm. keräilykansio ___ kansiota Tekonivelleikkaukseen-DVD (sis. • Sairauksien ehkäisy • Periytyykö nivelrikko. tarjouspaketti vuosikerta 2012 (19 €) . • Nivelrikko koskee myös läheistä • Kipu ja mieli • Terveellinen pohjoismainen ruokavalio • Biotekonivelet • D-vitamiinin oikea annostus • Nivelrikon hoito -luentotiivistelmä • Pinnoitenivelien käyttö • Tekonivelleikatun antibioottisuoja • Nivelkierukkaimplantit • Oikea istuminen . tarjouspaketti vuosikerta 2010 (18 €) . Voit myös tilata osoitteesta tilaus@niveltieto.net tai soittaa ( 09) 27 123 12. . CD jäsenhintaan 6,70 € . • D-vitamiinia kaikille • Kuuluuko potilaan ääni. • Vertaistuki auttaa sairastavaa . 3/2010 aiheina mm. • Kuntoutuminen lonkkaleikkauksesta . • Nivelrikkogeenit • Tenniskyynärpää • Hyvät kengät, helpompi kävely • Elämänlaatua polvitekonivelellä • Tekonivelleikkaukseen valmistautuminen . 1/2006 teemana kuntoutus • Nivelkuntoutus • Kuntoutukseen hakeutuminen • Omatoiminen kuntoutus • Kuntoutuksen tulevaisuus • Nivelreuman kirurginen hoito • Ortoosit ja nivelrikko . 2/2013 aiheina mm. 2/2007 teemana lonkat • Lonkkakivut • Lonkkaystävällinen liikunta • Lonkkaleikkaukset • Pinnoite vai kokonivel. 4/2011 aiheina mm. • Vertaistuki sairastavan apuna • Tuki- ja liikuntaelinsairas työelämässä • Reisiharjoituksia kuntosalilla . postikulut) . . 1/2008 aiheina mm. • Selkärankareuma . • Krooninen kipu • Kondroitiinisulfaatti • Tekonivelet ja allergiat • Uusi terveydenhuoltolaki • Vaarantaako istuminen terveytesi. • Kuluneen olkanivelen hoito • Mitä lääkettä nivelrikkoon. • Kinesioteippaus • Käden nivelrikko • Tekonivelkuntoutus • Tekonivelleikatun liikunta • Matkavinkkejä nivelsairaille . • Liikettä nivelrikkoisiin polviin • Lumikenkäilyä nivelille • Tuberkuloosi iskee myös niveliin . 2/2011 aiheina mm. • Nivelrikon lääkehoito • Nivelreuman hoito kehittyy • Tekonivel-uusintaleikkaukset • Kylmää vai lämmintä nivelille. 4/2012 aiheina mm. • Polvileikatun vesiharjoittelu • Rannekanavan oireyhtymä • Asahi-terveysliikunta • Osteopatia Irtonumerot: 2001-05 lehdet 3.50 €, 2006 lehdet 4.50 €, 2007-08 lehdet 4.90 €, 2009 lehdet 5.50 €, 2010-11 lehdet 5,90 €, 2012 lehdet 6,50 €, 2013-14 lehdet 6,90 € Jos lahjoitat jäsenyyden tai Niveltiedon t ilauksen, kirjoita lahjan saajan nimi alle. • Mitä on kihti. 2/2004 teemana edunvalvonta • Nilkan tekonivel • Ortopedi koekaniinina (BHR) • Hampaat ja tekonivel • Vähennä infektioriskiä • Tekonivelet ja suun terveys • Hygieniahoitajan ohjeet • Kellahda selällesi • Polvijumppa . • Polvi- tai lonkkaleikkaukseen. 3/2007 teemana painonhallinta • Terveellinen ruokavalio • Muotidieetit puntarissa • Laihdutuslääkkeet • Luonnonlääkkeitä nivelvaivoihin • Iilimatoja nivelrikkoon . 1/2013 aiheina mm. • Ranteen tekonivelet • Rustovaurioiden korjaus • Pysäyttääkö bioproteesi nivelrikon. • Glukosamiinia nivelille • Nivelrikko vai reuma. estyjoi- etin Tilaa iloksesi tai lahjaksi ystävälle! . 4/2013 aiheina mm. gilla e. Normaalihintaan 13,95 € Niveltieto-paita 16 euroa (sis. tarjouspaketti vuosikerta 2008 (16 €) . tarjouspaketti vuosikerta 2013 (19 €) Pakettihinnat, valitse vapaasti haluamasi vuosikerrat: 3 vsk 44.00 €, 4 vsk 58.00 €, 5 vsk 71.00 €, 6 vsk 83.00 € Kaikki pakettihinnat sisältävät postikulut. 4/2010 aiheina mm. 3/2013 aiheina mm. • Senioreiden ensitekonivelet • Nuoren polvinivelrikko • Lihavuus ja nivelrikko . • Biohajoavat ihmisen varaosat • Nivelrikko on kansantauti • Sjögrenin syndrooma • Nivelkirja . • Ennaltaehkäisyä vai korjaavaa hoitoa. 2/2008 aiheina mm • Mitä hoitoa tuki- ja liikuntaelimille. • Nivelsairaan suunhoito • Ravinto ja nivelterveys • Leukanivelsairaudet • Fibromyalgia . Normaalihintaan 8,95 € . • Tule-kuntoutus ei ole tasa-arvoista • Kävely kuntoon tekonivelen jälkeen • Kaisa Leka pyöräilee hiilikuitujaloilla . 1/2010 aiheina mm. • Kannattaako polven tähystys. 4/2006 teemana selkä • Selän rakenne ja toiminta • Selän nivelrikko • Selkäkivun tutkimus ja hoito • Selkäjumppa • Onko hoitopaikalla väliä. • Eväitä luuston terveydeksi • Lonkan pinnoitenivelet • Auttaako polvituki. • Nivelkivut hallintaan • Mitä on kondromalasia. • Nivelpsoriasis • Eläinten nivelongelmat • Venyttelyllä toimintakykyä • Polvi- ja lonkkanivelrikkoisen liikunta • Valmistaudu lääkärin vastaanotolle Tilaan rastimani lehdet tai muut tuotteet Niveltieto-lehti . Normaalihintaan 12,95 € Äijäjooga 2 -DVD (postikulut 2,50 €/lähetys) . • Lonkka-/polvinivelrikkoisen harjoittelu . 2/2009 aiheina mm. kaikki liittymisvuoden Niveltiedot) Lahjoitan jäsenyyden / tilauksen . Lehden saaja (lahjatilaus) tai jäsen (lahjajäsen) Nimi Katuosoite Puhelin / sähköposti Postiosoite . • Kirurgiaa olkavaivoihin. 2/2001 aiheina mm. musta . Jäsenhintaan 20 € . 3/2008 aiheina mm. Taita tämä sivu, teippaa tai nido kiinni ja laita postiin – postimaksu on jo maksettu. • Polven nivelrikko • Mieliala vaikuttaa kipuun • Polven eturistisidevammat • Nivelrustovaurioiden hoito • Kaularangan ja niskan nivelrikko . 1/2011 aiheina mm. postikulut) . 3/2012 aiheina mm. valkoinen ___ M ___ L ___ XL ___ XXL ___ M ___ L ___ XL ___ XXL Postikortit (10 korttia) 7 euroa (sis. 1/2007 teemana potilaan oikeudet • Potilaan oikeudet ja velvollisuudet • Potilaan tietosuoja • Potilasvahingot ja -turvallisuus • Timanttia niveliin! • Jalkojen hoito . 12 kk, 14 lehteä jäsenhintaan 59,80 € (norm. 2/2010 aiheina mm. Normaalihintaan 20 € Nivelkirja (postikulut 2,50 €/lähetys) . 49 Postituskulut: 1-2 lehteä 2.00 €, 3-4 lehteä 3.50 €, yli 4 lehteä 5.00 € NT1401.indd 49 19.2.2014 12:00:17. kestotilaus vuosikerrasta 2014 (26 €) . • Tekonivelleikatun liikunta • Vetreänä läpi elämän • Lonkkaleikkauksella elämänlaatua • Uudet magneettikuvausmenetelmät . 2/2003 aiheina mm. • Nivelrikon oikea hoito • Nivelrikon lääkitys • Niveljumppa • Metallitekonivelet • Ravintolisät lääkkeenä • Potilaan oikeudet • Lämmöllä vedessä • Pienapuvälineet arkipäivän apuna • Nivelrikko ja mitä sillä tarkoitetaan • Sinulle kuuluvat tuet ja etuudet • Voidaanko nivelrikkoa ehkäistä • Polven ja lonkan nivelrikko • Häpeä, syyllisyys ja sairaus • Hoitotyö leikkauksen aikana . Lahjoitan jäsenyyden Suomen Nivelyhdistykseen . DVD jäsenhintaan 10,40 € . postikulut) . 4/2009 aiheina mm. 1/2005 teemana tekonivelen valinta • Miksi ja milloin tekonivelleikkaukseen • Tekonivelen valinta • Tekonivelmateriaalit • Kestääkö tekonivel • Nivelrustovaurioiden nykyhoito • Lonkan nivelrikon hoito kehittyy . 2/2012 aiheina mm. postikulut) . 3/2009 aiheina mm. tarjouspaketti vuosikerta 2007 (16 €) . Lahjoitan Niveltiedon tilauksen tai irtonumerot Maksaja Nimi Katuosoite Puhelin / sähköposti Postiosoite . • Biologiset reumalääkkeet • Liikunta tuki- ja liikuntaelinsairauksissa • Peukalon tyvinivelen kuluma . 3/2011 aiheina mm. • Fysioterapiasta apua nivelille • Nivelterveys ja istuminen • Kivut voi voittaa . • Mitä liikuntaa nivelrustolle. Niveltieto-keräilykansio 10 euroa (sis. • Nivelrikon syyt • Vanheneminen ja nivelet • Ahtaan olkapään harjoittelu • ”Nivelkulumaa” virheasennoista • Sauvakävelyharjoittelu . • Mitä neuvoksi nivelrikkoiselle. tarjouspaketti vuosikerta 2011 (18 €) . 4/2007 teemana nilkka ja jalkaterä • Nilkan ja jalkaterän vaivat • Vaivaisenluu • Nilkkaleikkaukset • Tukipohjalliset • Koiran nivelrikko . 119,60 €) (tarjous voimassa toistaiseksi Suomeen postitettaville tilauksille) Liityn jäseneksi . __ lajitelmapakettia Hyvä Terveys -lehti määräaikaistilauksena . DVD jäsenhintaan 9,70 € . • Rustokorjaus biomateriaaleilla • Milloin kirurgiasta on hyötyä. • Paljonko liikuntaa. . 1/2012 aiheina mm. Normaalihintaan 25 € Äijäjooga-CD tai -DVD (postikulut 2,50 €/lähetys) . • Miten edistän nivelterveyttäni. Jäsenhintaan 10 € . 1/2004 teemana infektiot . 2/2006 teemana luontaistuotteet ja vaihtoehtohoidot • Täydentävät hoidot • Koululääketiede - luontaislääketiede • Kansanparannus ja TULE-vaivat • Akupunktio täydentävänä hoitona • Olkapään vaivat ajoissa hoitoon . . Suomen Nivelyhdistykseen (2014 jäsenmaksu 19 €) (jäsenyys sisältää mm
Suomen Nivelyhdistyksen jäsenenä saat mm. neljä Niveltietoa vuodessa • potilasoppaita, -ohjeita ja artikkeleita • (yli sata erilaista, luettelo netissä ja aiemmin tässä lehdessä) • alennuksia kumppaneiltamme Yhdistyksen jäsenenä olet myös mukana ajamassa nivelongelmaisten asiaa Suomessa! 50 NT1401.indd 50 Niveltieto 1 / 2014 19.2.2014 12:00:21. Nivelyhdistys maksaa postimaksun. Nivelyhdistys maksaa postimaksun Tunnus 5014531 00003 VASTAUSLÄHETYS Irrota sivu, taita ja pudota postilaatikkoon
VE TER YST I IL A • US T N JO IT US Nivelpaitojen käyttäjien toiveesta uudistimme paitamme. • EIR A Nivelpaidat uudistuivat TEKONIVELEN AVULLA TAKAISIN LIIKKEELLE TA VA A R A H O Lonkan ja polven pitkälle edenneen nivelrikon hoidossa voi tekonivelleikkaus olla paras ratkaisu. Varaa aika ortopedille puh. Uudet paidat ovat aiempia paitoja pehmeämpää ja sileämpää pitkäkuituista rengaskehrättyä kampapuuvillaa, joka tuntuu hyvältä päällä. Leikkaukseen pääset ilman pitkiä jonotusaikoja. Eiran ammattitaitoinen tekoniveltiimi voi palauttaa liikuntakykysi tekonivelleikkauksen sekä kuntoutuksen avulla. Ajanvaraus 09 1620 570. Laadukkaat TeeJays-paidat ovat esikutistettuja, ja niissä on kaksoistikkaukset. Monipuolinen vuodeosastomme tarjoaa yksilöllistä hoitoa ja kuntoutusta. Kaksinkertaisessa kaularesorissa on lycraa ja vahvistettu niskasaumanauha, joten pääntie säilyttää muotonsa hyvin. Molempia on neljää kokoa: M, L, XL ja XXL. Nivelpaitoja on nyt kahta väriä, musta ja valkoinen. www.eiransairaala.fi Kysy lisää tekonivelleikkauksista sähköpostilla: info.proteesileikkaukset@eiransairaala.fi Laivurinkatu 29, 00150 Helsinki. NT1401.indd 51 19.2.2014 12:00:26. 09 1620 570. Paitojen kaula-aukko on myös toivotusti aiempaa selvästi reilumman kokoinen. Tilaa oma paitasi edellisen sivun tilauslomakkeella, nettisivuiltamme Nivelpuodista tai soittamalla numeroon 09 27 123 12. Eiran Terveystilillä voit maksaa leikkauksen osamaksulla, saat jopa 12 kk korotonta maksuaikaa
Tutustu palveluihimme ja varaa aika osoitteesta www.orton.fi VARAA AIKA Elämäsi kuntoon ORTON (09) 4748 2705 www.orton.fi lääkäriasema • sairaala • kuntoutus NT1401.indd 52 19.2.2014 12:00:32. Potilasvahinkoasiamies 050 528 8791 Asiamiehemme auttaa hakemaan asianmukaista korvausta potilasvahingoista. Palveluasiamies 050 5252 097 Palveluasiamiehemme auttaa yhteiskunnan palveluiden käyttämisessä. Tukihenkilö 050 5252 094 Tukihenkilömme auttaa, kun nivelasiat askarruttavat ja painavat. Puhelut ovat ilmaisia soittajille! MITÄ SINÄ TEKISIT, kun kipu ei rajoittaisi arkea. Sosiaaliasiantuntija 050 5252 244 Sosiaaliturvan asiantuntijamme tietää ”kaiken” sinulle kuuluvista tuista ja etuuksista ja neuvoo niiden hakemisessa. Nivelneuvonta 0800 05252 Terveydenhuollon neuvonta • maanantaisin klo 19–21 • tiistaisin klo 10–12 • torstaisin klo 18–20 Sosiaalihuollon neuvonta • tiistaisin klo 15–17 Etuusneuvonta • maanantaisin klo 16–18 Vapaaehtoistyötä tekevät asiantuntijat vastaavat nivelaiheisiin kysymyksiin, antavat kokemusperäistä tietoa ja tukea sekä ohjaavat apua tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Orton on täysin suomalainen tekonivelkirurgiaan, liikunta- ja selkävaivoihin, kivunhoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut toimija Helsingissä