TIETOA NIVELRIKOSTA JA MUISTA NIVELSAIRAUKSISTA 1 /2023 Suomen Nivelyhdistys ry Ravitsemus ja hyvinvointi Terveydenhuollon maksukatot Olkapään tekonivelleikkaukset yleistyvät
laillistetun lääkärin lähetteellä 2. Coxan hoitoon pääsee kaikkialta Suomesta, kolmella eri tavalla, jotka ovat: 1. Tekonivelsairaala Coxa on Suomen ainoa ja pohjoismaiden suurin tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala. iltavastaanottomme kautta. Valinnanvapaus koskee kiireetöntä sairaalassa annettavaa erikoislääkärin palvelua ja hoitoa. Valinnanvapausjärjestelmän mukaisesti potilaalla on oikeus valita mihin julkiseen sairaalaan hän hakeutuu tekonivelleikkaukseen. Vapaan hoitopaikan valinnan perusteella hoitosi maksaa saman kuin oman kotikunnan lähisairaalassa. kotikunnan myöntämällä maksusitoumuksella/ palvelusetelillä 3. Coxassa tehdään vuosittain yli 6000 tekonivelleikkausta ja erikoisosaamisemme vuoksi meille keskitetään myös kaikkein vaikeimpia tekonivelleikkauksia Askeltesi tukena Niveltie 4, Tampere | 03 311 715 | www.coxa.fi Coxa on täysin julkisomisteinen sairaala ja kaikki leikkaukset tehdään sairaalassamme Tampereella
Maahanmuuttajien asemaa kurjistamalla tai kehitysapua leikkaamalla ei isoja säästöjä synny. Tämä vuosi on kotimaan politiikassa tärkeä. Tapahtui sellaista, mitä emme pahimmassa unessakaan osanneet aavistaa. 3. Eduskuntavaalit ovat huhtikuun alussa. Valitsemme eduskuntaan kansanedustajat seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Silloin mitään menomomenttia ei suljettu pois, kun säästökohteita etsittiin. 5. Ryhdy vapaaehtoiseksi. Olin kovasti tyytyväinen, kun uusien hyvinvointialueiden aloitus sujui ilman suuria ongelmia tammikuussa. Liiku säännöllisesti. Talouskuuri oli rankka, mutta valtion talous saatiin kuntoon. krs) 00100 Helsinki puhelin 050 5252 098 ma-pe klo 9 – 12 sähköposti toimisto@nivel.fi Painos 10 400 kappaletta Paino PunaMusta, Forssa ISSN 1459-2568 Aikakausmedia ry:n jäsen Uusi vuosi – uudet haasteet Vuosi 2022 jäi muistoihin enemmän ikävien kuin mukavien asioiden vuoksi. 2023 Irtonumero 8,60 euroa Vuosikerta 33 euroa Suomeen ja 45 euroa ulkomaille Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Julkaisuviikot 1/2023 viikko 8 2/2023 viikko 21 3/2023 viikko 34 4/2023 viikko 47 Päätoimittaja Tupu Sammaljärvi, tupu.sammaljarvi@nivel.fi Kansikuva Taru Rantala, Vastavalo Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys Yliopistonkatu 5 (7. Opettele jokin uusi taito. Velan jatkuva kasvu on sen sijaan ongelma. 1. Olin 90-luvulla keskeisessä tehtävässä, kun Lipposen ykköshallitus valmisteli 20 miljardin (noin kuusi miljardia euroa) markan säästöjä valtion talouteen. Toivon, että sosiaalija terveyspalvelut saadaan kuntoon ja eri hoitojonot purettua säästötarpeista huolimatta. Toivon hyvää jatkoonkin. Aktiivista ja liikunnallista Vuotta 2023 Sisko Seppä Puheenjohtaja Suomen Nivelyhdistys ry Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619. NIVELTIETO 1/2023 3 Niveltieto Numero 1 . Toivottavasti moni valitsi vaihtoehdon viisi. Sota Ukrainassa sekoitti eurooppalaisten, niin myös meidän suomalaisten arjen monella tapaa. Näin, vaikka Suomen valtion velan määrä ei ole moniin muihin maihin verrattuna suurimpia. Tämän lehden ilmestyessä sodan alkamisesta on kulunut vuosi. Kehu itseäsi joka päivä. Yhdistyksemme kannusti vuoden vaihteessa tekemään uuden vuoden lupauksia ja tarjosi viisi vaihtoehtoa. Syö enemmän kasviksia. Isoimmaksi vaalien teemaksi on jo nostettu valtion talouden velka ja sen kasvu. Uskon, että meidän jokaisen Uuden Vuoden toive oli ja on sodan loppuminen pian. Menoleikkauksia on edessä, ovatpa uusina päättäjinä mitkä puolueet tahansa. Toivon, että kaikki tämänkin lehdet lukijat käyvät äänestämässä. 4. 2
CO M. SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus Sisko Seppä: Uusi vuosi – uudet haasteet 5 Lyhyesti 6 Ravitsemuksen rooli hyvinvoinnissa 10 Polvinivelrikkoisena Ironman-kisoissa 12 Rohkeasti matkaan! 14 ”Olen kiitollinen, kun saan taas mennä” SOSIAALITURVA 16 Marja Eronen: Terveydenhuollon maksukatot 2023 20 Yhdenvertaisuus ja maksukatot puhuttavat 22 Nivelrikkoisen jumppavinkit 26 Tervetuloa toimintaan Paikallisia tapahtumia keväällä 2023 29 Tutkittua tietoa Uusia suuntia nivelrikon magneettikuvauksen tutkimuksessa 30 Kivun moderni tutkimus vahvistuu hiljakseen 32 Si-nivelen nivelrikko on harvinainen 34 Kysymyksiä ja ortopedin vastauksia 38 Olkapään tekonivelleikkaukset yleistyvät 41 Suomen Nivelyhdistyksen hallitusja työryhmäuutisia 42 Vasaravarpaan syntyyn useita syitä 42 Lukijalta: Vaikuttaa liikuntakykyyn 44 Korjausneuvonta avuksi muutostöihin 46 Kirjoja ja kiinnostavaa luettavaa 49 Ristikko 51 Yhteystiedot KU VA YE KO PH O TO ST U D IO FR EE PI K
Tilinumero: FI92 1014 3000 2142 50 . Ilmoittautuminen viimeistään 15.3.2023 sähköisesti osoitteessa: nivel.fi/toiminta/tapahtumat sähköpostilla: toimisto@nivel.fi puhelimitse: 050 5252 098 (ma-pe 9 – 12). . Yleisöluennolle vapaa pääsy 17.30 – 18.30 Käden ja ranteen nivelrikon hoito, LT, dosentti, käsikirurgian erikoislääkäri Eero Waris. Pankki: Nordea . . Käytäthän viitenumeroa 1915194 siirtäessäsi rahaa tilillemme. (Salomonkatu 21 B, Helsinki). . Voit tukea työtämme lahjoittamalla. Paikkana on Kampin palvelukeskus (Salomonkatu 21 B, 2. Näiden käsitysten oikaisemiksi ja ajantasaisen tiedon saamiseksi varoilla tullaan myös järjestämään ammattilaisille suunnattuja verkkokoulutuksia, tuottamaan ohjausaineistoja (sähköisiä ja painettuja) sekä järjestämään fyysisiä koulutustapahtumia. Nivelrikosta on edelleen jopa ammattilaisten joukossa paljon vanhentuneita käsityksiä, kuten että nivelrikko on ”kulumaa”. Kokouksessa käsitellään muun muassa seuraavat asiat: – Vuoden 2022 vuosikertomuksen vahvistaminen – Vuoden 2022 tilinpäätöksen käsittely ja tilintarkastajan lausunnon kuuleminen – Tilija vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille vuoden 2022 tileistä – Matkustusohjesäännön päivittäminen Suomen Nivelyhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous torstaina 23.3.2023 klo 15.30 – 17, Kampin palvelukeskus, 2. Kiitos lahjoituksesta! Kutsu Tervetuloa vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan Suomen Nivelyhdistyksen sääntömääräisessä kevätkokouksessa 23.3.2023 Helsingissä. Kokous on tarkoitettu Suomen Nivelyhdistyksen jäsenille. BIC: NDEAFIHH . Kerätyillä varoilla järjestämme painonhallintaja liikuntaryhmiä sekä muuta toimintaa nivelrikkoa sairastaville, kuten vertaisryhmiä ja asiantuntijaluentoja. Lisäksi varoilla tuotetaan nivelterveyttä edistäviä materiaaleja sekä verkkosivuille että painettuna. NIVELTIETO 1/2023 5 Lyhyesti Tue työtämme! Haluaisitko tukea Suomen Nivelyhdistyksen työtä ja toimintaa nivelterveyden ja nivelsairauksia sairastavien hyväksi. Lahjoituksen voi tehdä tilinsiirtona Suomen Nivelyhdistys ry:n tilille. Viitenumero: 1915194 Suomen Nivelyhdistys ry:n rahakeräyslupa on RA/2022/1281. krs, Helsinki). Luennolle on vapaa pääsy. krs luentosali LI N D A TR EU TH AR D Kevätkokous järjestetään Kampin palvelukeskuksessa Helsingissä.
1/2023 NIVELTIETO 6
Terveyttä edistävä ruokavalio on kokonaisuus, jolla pyritään ehkäisemään monia kroonisia sairauksia sekä ylläpitämään hyvää toimintakykyä läpi elämän. Pieninä arkisina rutiineina kannattaa opetella lisäämään leivän päälle tuoreita kasviksia, jogurtin tai puuron päälle marjoja tai hedelmää ja lämpimän aterian yhteydessä jotain kasvislisäkettä. Ylipainon tiedetään altistavan nivelrikolle ja ylipainoisille suositellaankin painonpudotusta nivelrikon riskin pienentämiseksi. Pääaterioiden kokoaminen lautasmallin mukaisesti (kuva seuraavalla aukeamalla) auttaa lisäämään kasviksia lautaselle sekä huolehtimaan riittävästä proteiinin ja pehmeiden rasvojen saannista. Ruokakolmio ja lautasmalli valintojen tukena Monipuolista, terveyttä edistävää ruokavaliota kuvataan ruokakolmiolla (oheinen kuva), jossa pohjalla olevia ruoka-aineita suositaan päivittäisissä valinnoissa ja huipulla olevia vain satunnaisesti. Säännöllinen ateriarytmi on kaiken perusta, joka pitää verensokerin tasaisena sekä tukee jaksamista ja vireyttä. Monipuolisuutta kasvisten käyttöön saadaan käyttämällä vaihdellen erilaisia kasviksia sekä raakoina että kypMonipuolista, terveyttä edistävää ruokavaliota kuvataan ruokakolmiolla.. Nivelrikkoa sairastaville suositellaan monipuolista, ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota, joka tukee painonhallintaa ja edistää kokonaisvaltaista terveyttä. NIVELTIETO 1/2023 7 TEKSTI ANNE RUOTSALAINEN . Kohtuulliset annoskoot edistävät painonhallintaa ja suoliston normaalia toimintaa. Kasvikset ruokavalion perustana Ruokavalion perustan muodostavat kasvikset, hedelmät ja marjat, joita suositellaan syömään vähintään puoli kiloa päivässä eli 5 – 6 annosta. Tämän saa koottua niin, että nauttii jokaisella aterialla kasviksia ja pyrkii hiljalleen kasvattamaan niiden osuutta ruokavaliossa. Sen sijaan pitkät ateriavälit altistavat napostelulle sekä isolle annoskoolle ja nälkäisenä terveellisten valintojen teko vaikeutuu. KUVAT TARU RANTALA / VASTAVALO JA RUOKAVIRASTO Ravitsemuksen rooli hyvinvoinnissa Muun muassa pehmeällä rasvalla eli tyydyttymättömillä rasvahapoilla on edullisia vaikutuksia paitsi sydänja verisuoniterveyteen, myös nivelrikon kehittymiselle
Suositeltava määrä viljavalmisteita on noin 5– 6 annosta naisille ja 7 – 9 annosta miehille. Mikäli veren kolesteroliarvot ovat koholla, suositellaan keltuaisten määrää rajoittamaan 2 – 4 kappaleeseen viikossa. Viljatuotteissa tulisi suosia runsaskuituisia täysjyväviljavalmisteita, joiden kuitupitoisuus on vähintään 6 g/100 g. Kala on erinomainen proteiinin lähde, ja se sisältää myös pehmeää rasvaa sekä D-vitamiinia. Palkokasvit, eli soija, pavut, linssit ja herneet sisältävät runsaasti proteiinia, kuitua ja vitamiineja ja kivennäisaineita ja niitä suositellaankin käyttämään säännöllisesti proteiinin lähteinä. Täysjyväviljavalmisteista kuitua ja vitamiineja Ruokakolmion seuraavan tason muodostavat täysjyväviljavalmisteet, kuten leipä, puuro, mysli, pasta ja riisi sekä peruna. Punaista lihaa suositellaan käyttämään korkeintaan 500 g viikossa ja siinä tulisi valita ensisijaisesti vähärasvaisia vaihtoehtoja punaisen lihan sisältämän kovan rasvan vuoksi. Rasvaiset maitotuotteet sisältävät runsaasti kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa, joten nestemäisinä maitovalmisteina suositellaan käyttämään enintään 1 % rasvaa sisältäviä tuotteita ja juustoista kannattaa valinta korkeintaan 17 % rasvaa sisältävä tuote. Laadukasta proteiinia Proteiinin lähteinä suositellaan käytettäväksi vähärasvaisia maitotuotteita, palkokasveja, kalaa, kanaa sekä kananmunia. Kalsiumin saanti tärkeää Kalsiumin riittävä saanti on tärkeää nivelrikon hoidossa, sillä se Pääaterioiden kokoaminen lautasmallin mukaisesti auttaa lisäämään kasviksia lautaselle sekä huolehtimaan riittävästä proteiinin ja pehmeiden rasvojen saannista.. Täysjyväviljavalmisteista saadaan runsaasti kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita, joista etenkin kuidulla on merkittäviä terveyshyötyjä suolistoterveyden, verenpaineen, kolesterolin ja diabetesriskin kannalta. 1/2023 NIVELTIETO 8 sennettyinä, lisäkkeinä ja varsinaisina aterioina. Punaisen lihan sijaan parempi valinta on siipikarjan liha (eli broileri ja kalkkuna), koska se sisältää vähemmän rasvaa ja rasvan laatu on parempi. Myös kananmunat ovat hyvä proteiinin lähde, mutta niiden keltuainen sisältää runsaasti kolesterolia. Kalaa suositellaan syömään eri kalalajeja vaihdellen 2 – 3 kertaa viikossa. Maitovalmisteet sisältävät proteiinin lisäksi kalsiumia, jodia, D-vitamiinia, B-ryhmän vitamiineja ja sinkkiä. Kasvikset, hedelmät ja marjat sisältävät runsaasti elimistölle välttämättömiä vitamiineja ja kivennäisaineita ja niiden sisältämä kuitu tasaa verensokerin nousua aterian jälkeen sekä edistää vatsan toimintaa
. Ruokavalio 2200 – 2300 kcal/9,2 – 9,6 MJ 1. Ruokavalio 1800 – 1900 kcal/7,6 – 7,9 MJ 3. NIVELTIETO 1/2023 9 ylläpitää tukija liikuntaelinterveyttä. Hyviä D-vitamiinin lähteitä ovat vitaminoidut maitovalmisteet ja leipärasvat, kala ja kananmuna. 3.. Aikuinen saa riittävästi kalsiumia, mikäli ruokavalio sisältää päivittäin 5 – 6 dl nestemäisiä maitotuotteita, kuten maitoa, piimää tai jogurttia sekä 2 – 3 viipaletta juustoa. Pehmeää rasvaa saadaan ruokavaliosta riittävästi käyttämällä päivittäin 1 rkl öljyä tai öljypohjaista salaatinkastiketta ja 5 – 6 tl margariinia. Kalsiumia saadaan ensisijaisesti monipuolisesta ruokavaliosta, mutta mikäli ruokavalio ei sisällä riittävästi maitotuotteita, on ravintolisä tarpeen. 2. Alustavien tutkimusten mukaan niukka C-vitamiinin saanti saattaa altistaa nivelrikon kehittymiselle, mutta tutkimustulokset asiasta ovat vielä ristiriitaisia. C-vitamiinia kannattaa tästä huolimatta lisätä lautaselle, eli suosia kasviksia, hedelmiä ja marjoja puoli kiloa päivittäin. Ruokavalio 1600 kcal/6,7 MJ 2. Hyviä pehmeiden rasvojen lähteitä ovat kasviöljyt, kuten rypsija oliiviöljy, kasvimargariini, kala, pähkinät, siemenet ja avokado. Pehmeät rasvat suojaavat sydäntä ja aivoja Pehmeällä rasvalla eli tyydyttymättömillä rasvahapoilla on edullisia vaikutuksia paitsi sydänja verisuoniterveyteen, myös nivelrikon kehittymiselle. Tutkimusten mukaan pehmeän rasvan saanti saattaa hidastaa polven nivelrikon kehittymistä ja esimerkiksi rasvaisen kalan on todettu suojaavan nivelrustoa hajoamiselta. Luontaistuotteet ja vitamiinilisät nivelrikon apuna Nivelrikon hoitoon on tarjolla lukuisia erilaisia luontaistuotteita ja ravintolisiä, mutta niiden vaikutuksesta nivelrikon hoitoon ei toistaiseksi ole selvää tutkimusnäyttöä. Leivälle suositellaan vähintään 60 % rasvaa sisältävää kasvipohjaista margariinia, ruoanvalmistusrasvana kannattaa suosia kasviöljyä tai pullomargariinia, lisäksi salaatinkastikkeena voi käyttää öljypohjaista salaatinkastiketta tai lisätä salaattiin 2 rkl pähkinöitä tai siemeniä. Suomessa 18 – 74-vuotiaille suositellaan D-vitamiinivalmistetta 10 mikrogramman annostuksella vuoden pimeimpänä aikana (loka-maaliskuu) tai ympäri vuoden, mikäli ruokavalio ei sisällä päivittäin riittävästi D-vitamiinilähteitä. D-vitamiinia on tutkittu runsaasti eri sairauksien yhteydessä ja sen on todettu altistavan nivelrikon kehittymiselle ja kivun herkistymiselle. Kirjoittaja Anne Ruotsalainen on ravitsemusterapeutti ja toimintaterapeutti. 75 vuotta täyttäneille D-vitamiinin saantisuositus on 20 mikrogrammaa ympäri vuoden. Esimerkkejä lautasmalleista (ikääntyneille) 1
Lumpio liikkui vapaasti sivusuunnassa, kulutti rustoa lumpion alta ja aiheutti virheasentoja. Suurin pelko Julia Jouhkilla kisan aikana oli, että polvi ”leikkaa kiinni” kesken matkan. Osalla polven rakenne parantuu murrosiän jälkeen, osalla se ei luonnostaan parane. Tällä hetkellä urheilen aktiivikautena 10 – 15 tuntia viikossa. – Kävi onnekkaasti: polvi leikkasi kiinni vasta maalissa, hyvä kun pääsin hotellille. Polvi meni sijoiltaan. Minulla meni koko suoritukseen runsas 12 tuntia, Julia Jouhki kertoo. PIIRROS KLUVDIA / FREEPIK Polvinivelrikkoisena Ironman-kisoissa Helsinkiläinen Julia Jouhki, 51, on polvien nivelrikosta ja ruston häviämisestä huolimatta harrastanut triathlonia ja osallistunut Ironman-kisoihin. Elokuussa osallistuin Kööpenhaminassa Ironman-kisaan. – Tämä ei ole tavatonta. Minulle tehtiin useampi leikkaus, joissa. – Olen nuoresta saakka harrastanut aktiivisesti liikuntaa ja urheilua. 1980-luvulla ei ollut tietoa eikä osaamista niin paljon kuin nyt: ei tiedetty, että kasvuiässä ruston kasvattaminen on tietyin edellytyksin mahdollista. – En tiedä, mitä siinä oikein tapahtuu, kun polvi leikkaa kiinni, mutta se on vähän sama juttu kuin auton moottorissa, kun öljyt loppuvat. Lisäksi käyn koirien kanssa kävelyllä, mistä kertyy päivässä 12 – 15 000 askelta. Lumpion kourua ei liioin rakennettu. Rustot ovat pitkälti kuluneet pois Julia Jouhkin polvissa havaittiin jo nuorella iällä rakenteellinen haaste: polvilumpiolla ei ole ”kourua”, missä liikkua. Siinä uitiin 3,8 kilometriä, pyöräiltiin 180 kilometriä ja sen päälle juostiin – minä kävelin osan matkaa – maraton. 1/2023 NIVELTIETO 10 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI VALOKUVAT JULIA JOUHKI
Lihashuolto ja rentouttaminen ovat tärkeitä. – Triathlonissa juoksu ei ole minunkaan lajini; en voi kehua juosseeni maratonia. Ainoat lajit, joita en voi harrastaa, ovat sellaisia, joissa tulee kiertoliikettä; esimerkiksi golf ja lumilautailu. – Kun olin 15-vuotias, lääkäri ei suositellut kestävyysjuoksutyyppistä harrastusta. Silloin huomasin, että juoksu on lajina kaksiteräinen juttu: iskutus on polvelle rankaa mutta samalla se vahvistaa luustoa ja lihaksistoa. Sitten, kun en pysty liikkumaan, on tekonivelen aika. – Nivelen rosoisuutta on ollut siitä lähtien kun niveliä on alettu tutkia. Ei vielä tekoniveliä – Rustot polvissa ovat aika pitkälle kuluneet pois, ja niihin on tullut rosoisuutta ja nivelrikkoa. Samoin olen harrastanut liitokiekkoa, joka on hyvää fyysistä kuntoa vaativa joukkuelaji. Jos lihakset ovat kireät, vaikuttaa se negatiivisesti nivelen toimintaan. – Toinen polveni taipuu huonosti, ja se rasittaa pohkeen yläosaa. Jouhki kertoo, että hänellä on muutakin harmia jaloissa: vaivaisenluu. NIVELTIETO 1/2023 11 siirrettiin jänteitä, jotta saatiin vähennettyä reidestä tulevaa painetta polvilumpiossa. Aina ei tule ajatelleeksi, että nivelrikko ei vaikuta vain niveleen vaan myös lihaksiin sen ympärillä – ja lihakset vaikuttavat niveleen. En ole päässyt kyykkyyn yli 20 vuoteen. Uinti ja pyöräily ovat pehmeämpiä vaihtoehtoja. Hiihtäminen on erinomainen peruskuntolaji. – Tekonivelleikkaukseen en vielä ole joutunut, varmasti kiitos sen, että olen harrastanut niin pitkään liikuntaa. Tulehduskipulääkkeitä satunnaisesti Nivelrikon lääkehoidoista Julia Jouhki sanoo käyttävänsä vain tulehduskipulääkkeitä, niitäkin satunnaisesti. – On oltava tarkkana, ettei ylirasita eri paikkoja, että vaikkapa pyöräillessä tehotaso per jalka on riittävässä määrin sama. – Jos liikunnan aloittaa 50tai 60-vuotiaana, on lähtötilanne tietysti toinen. Tavoitteet on asetettava siihen, mihin pystyy. Vuonna 2008 lääkäri totesi, että rosoisuutta ei pystytä silottelemaan, niin pahaksi se oli mennyt. Olen luottavainen, että pystyn tekemään monia asioita vielä vuosia ennen kuin tekoniveltä harkitaan. – Urheilen kipujen rajoissa. Julia Jouhkin nivelrikko on kehittynyt pikkuhiljaa. Luun pinta on osin hajonnut. Pidän polven alueen lihaksia hyvässä kunnossa. Vuonna 2015 kuvauksissa kävi ilmi, että etenkin vasemman polven nivelrikko on pitkälle edennyt. Juoksun tukena tarvitaan kuitenkin salitreeniä. Toinen polvi menee 90 asteeseen ja lyö sitten lukkoon. Vaikka polvet oireilevat urheilusuoritusta tehdessä ja sen jälkeen, on normioloissa aika harvoin lepokipua. Joogatyyppinen venyttely on lihaksistolle ja nivelille hyväksi. Tekonivelleikkaukseen hän ei vielä ole joutunut. Siihen auttaa hieronta. Aktiivivuodet pelasin sitä luonnonnurmella. Sittemmin siirryimme tekonurmelle, joka on nivelille rankempi. On tärkeää, että suorituksen tekniikka on kunnossa. Lisäksi hän hoitaa kipua emulsiovoiteilla. ?. En juossut pidempää lenkkiä ennen vuotta 2019, jolloin ystävä houkutteli mukaan triathlonharrastukseen. Liikun yleensä kunnollisissa lenkkareissa. – Siinä vaiheessa, kun polvet menivät sijoiltaan, pelasin käsipalloa, joka on nivelille raju laji. Se, että toinen polvi ei taitu eikä ojennu täysin, vaikuttaa liikkumiseen kokonaisvaltaisesti. Jos nivelrikkoisena alkaa harrastaa aktiiviliikuntaa, on otettava huomioon, että juoksu ei ole paras laji ainakaan alkuun. – Mutta kivasti menee, kun ei käytä usein korkokenkiä. Minun ykköslajini on uinti. Julia Jouhki muistuttaa, että hän on harrastanut vahvasti urheilua koko ikänsä. Pehmeä alusta auttoi niveliä lajin harrastamisessa
Sellainen on tiedossa seuraavaksi, sillä suunnittelen parhaillaan matkaa junilla ja lautoilla halki Euroopan, Helsingistä aina Kanariansaarille saakka. Matkanjärjestäjien tietoisuus on onneksi viime aikoina lisääntynyt ja esteettömiä kohteita aktiivisesti etsitään valikoimaan. –Se vaihtelee, kuinka paljon ja minkälaisia, mutta joukko on joka tapauksessa hyvin suuri, varsinkin kun joukkoon lasketaan esteettömyyttä tarvitsevien henkilöiden matkaseura, Kalmari sanoo. –Muiden kokemukset ovat kullanarvoisia ja niihin perustuu myös blogini Palmuasema, jossa jaan kaikki omat matkakokemukseni muiden hyödyksi. Monet matkailualan yritykset ovat Sanna Kalmarin mukaan viime aikoina ilahduttavasti enenevässä määrin heränneet esteettömyyden merkityksen tärkeyteen sekä Suomessa että maailmalla. Apuvälineet lennoilla maksutta Esteettömät palvelut nostavat joskus hintoja, mutta eivät välttämättä. KUVAT SANNA KALMARI Rohkeasti matkaan! World Tourism Organization on arvioinut, että noin 25 % kaikista matkailijoista tarvitsee esteettömiä palveluita. Esteettömyyden merkitykseen on herätty Arviolta neljännes kaikista matkailijoista tarvitsee esteettömiä palveluita. Esimerkiksi apuvälineet kuljetetaan lennoilla maksutta, ja usein esteettömät huoneet majoitusliikkeissä ovat saman hintaisia kuin saman huonetyypin tavalliset huoneet. Välillä taas haen seikkailua. –Suomessa Matka-Agentit on matkanjärjestäjä, jolla esteettömät matkat ovat yksi erikoistumisalue, heillä on hyvät verkostot esteettömiä matkoja tarjoaviin yrityksiin eri puolilla maailmaa ja pitkä kokemus esteettömien matkojen järjestämisestä sekä ryhmille että yksittäisille matkailijoille. Myös matkanjärjestäjät selvittävät, kunhan rohkeasti tuo esiin omat tarpeet ja konkreettiset kysymykset. –Toki olen jo hyvin kokenut matkojen suunnittelussa ja nautin siitä vaiheesta, vaikka se aikaa vievää onkin, Sanna Kalmari sanoo. Sanna Kalmari toteaa, että on myös tärkeää, että matkanjärjestäjien henkilökunta saa koulutusta esteettömyysasioihin ja osaa auttaa asiakasta esteettömyyskysymysten selvittelyssä. Kalmari kertoo, että kohteesta ja matkanjärjestäjästä riippuen esteettömistä kuljetuksista voi tulla lisämaksua, mutta esimerkiksi Espanjassa on paljon esteettömiä takseja, jotka ovat saman hintaisia kuin muutkin taksit, jos ei kuljetusta varaa etukäteen. TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . –Riippuu ihan siitä, mitä palveluja tarvitsee ja mihin kohteeseen on matkustamassa. Myös isoimmilla matkanjärjestäjillä, kuten Aurinkomatkoilla, on esteettömiä kohteita valikoimissaan varsin hyvin. Esteettömän matkailun asiantuntija ja matkabloggaaja Sanna Kalmari sanoo, että matkailu sähköpyörätuolin kanssa on sujunut erinomaisesti. –Suomalaiset ulkomaille matkoja järjestävät matkanjärjestäjät ovat riippuvaisia siitä, millainen tarjonta kohteessa on esimerkiksi esteettömistä hotelleista, kuljetuksista, retkistä jne. Itse googlailen, katselen valokuvia ja arvioin sitä kautta kohteen esteettömyyttä omiin tarpeisiini nähden. Aion tuottaa ensimmäisenä Suomessa käytännön tietoa siitä, miten tällainen matka toteutetaan, kun liikkuu pyörätuolilla. –Välillä tykkään matkustaa tuttuihin kohteisiin esimerkiksi Kanariansaarilla, jossa esteettömyys on hyvällä tasolla ja voin keskittyä vain rentoutumiseen. –Jos netin käyttö on luontevaa ja varsinkin, jos on englannin kielen taitoa, netistä löytyy kohtuullisen hyvin tietoa. Tietoa netistä ja muilta matkaajilta Miten sitten, Sanna, voi selvittää matkakohteen ja sen palveluiden esteettömyyden. –Toki vielä on paljon esimerkiksi maakohtaista vaihtelua siinä, miten esteettömyys kussakin maassa ymmärretään ja millaiset standardit eri maissa on. Jos kohteessa haluaa vuokrata apuvälinei. Omatoimimatkailu vaatii usein suoria yhteydenottoja hotelleihin, yrityksiin jne
. Esteettömyys hyödyttää kuitenkin yleensä kaikkia ja mitä paremmin esteettömyys on palveluissa huomioitu, sitä paremmin se palvelee kaikkia asiakkaita. –Esteettömät ryhmämatkat ovat usein hieman muita matkoja kalliimpia, mutta niissä esteettömyys on pitkälle varmistettu, mukana on matkanjohtaja ja usein paljon muitakin palveluita. Esimerkiksi lentokentillä saavat maksutta avustuspalvelun ihan kaikki sellaista tarvitsevat. Jokaiselle sopiva matkakohde Sanna Kalmari sanoo, että matkaan kannattaa rohkeasti lähteä. . . Lähde: Sanna Kalmari Lisätietoa blogi: www.palmuasema.fi Toukokuussa Sanna Kalmari oli matkanjohtajana esteettömällä matkalla Kreetalla. Esteetön matkailu . Esteettömissä matkailupalveluissa on huomioitu esimerkiksi eri tavoin liikkuvien ja aistivien henkilöiden tarpeet. NIVELTIETO 1/2023 13 tä, esimerkiksi sähkömopon liikkumiseen, ne ovat luonnollisesti lisämaksullisia. Siksi esteettömyyden tarve myös matkailupalveluissa vaihtelee yksilöittäin. Jos siis esimerkiksi pitkien matkojen kävely on raskasta tai portaiden nouseminen haastavaa, kannattaa matkaa varatessa tilata avustuspalvelu, jolloin lentokentän avustajat auttavat portille ja koneeseen pyörätuolilla tai pienillä autoilla ja omat voimat säästyvät reissuun. Monille on ollut tosi suuri helpotus vuokrata esimerkiksi sähkömopo ja viilettää sillä pitkiä matkoja pitkin rantakatuja, jos kävely aiheuttaa kipuja tai on muuten raskasta. Esteettömästä matkailusta puhutaan ennen kaikkea viitattaessa ihmisiin, joilla on jonkinlaisia fyysiseen esteettömyyteen liittyviä tarpeita matkalleen johtuen esimerkiksi liikunta-, näkötai kuulovammasta tai vaikka ikääntymisen mukanaan tuomista haasteista. –Kokemukseni mukaan jokaiselle löytyy soveltuva matkakohde, oli erityistarpeita kuinka paljon tahansa. . –Myös apuvälineiden vuokrausta ulkomailla suosittelen, vaikka kotona ei apuvälineitä käyttäisikään. –Kannattaa myös hyödyntää olemassa olevia palveluita. Kanariansaarten Lanzarote on yksi Sanna Kalmarin suosikkisaarista.. Esteettömyys on laaja käsite ja ihmisten tarpeet esteettömyydelle hyvin yksilöllisiä
1/2023 NIVELTIETO 14 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . – Kolme käyntiä oli, ja sitten laittoivat leikkausjonoon ja rupesin miettimään, että haluanko sinne vai muualle. Artroosi on sukurasitteena, ja painoa on ollut hiukan enemmän kuin saisi olla. Ortopedi sanoi, että nyt ei pistetä mitään piikkejä vaan kuvataan. Ortopedi pisti piikkejä, jotka auttoivat jonkin aikaa, Marjut Willman, 56, kertoo. Ortopedi sanoi, että ”polvi on leikkauksessa laitettu suoraksi, nyt on sinun tehtäväsi saada se suoraksi ja pitää suorana”. Ortopedi suositteli käymään tekonivelspesialistilla. Työterveyshuollon kautta sain maksusitoumuksen tekonivelspesialistille ja he lähettivät lähetteen myös julkisen puolen sairaalaan – en ollut edes pyytänyt lähetettä. Ne olivat rankat markkinat. Kuukauden jälkeen kyynärsauvat vaihtuivat kävelysauvoihin ja lenkit pitenivät. Willman kuitenkin kävi vastaanotoilla, kunnes vuonna 2019 polvivaivat olivat pahentuneet ja kävely oli muuttunut vaivalloiseksi. ”Kipu ei jalosta” – Mietin, haluanko sinne sairaalaan leikattavaksi. – Coxan lääkäri sanoi, että kipu ei jalosta ketään. ”Nyt piti saada itsensä kuntoon” Toinen polvi leikattiin helmikuussa, ja Willmanin toinen sairausloma alkoi lähestyä loppua toukokuussa. Sairaalan poliklinikalla tutkittiin lähetettä ja röntgenkuvia useampaan kertaan ja lykättiin leikkausta perusteena se, ettei Willman syönyt jatkuvasti särkylääkkeitä. Nyt pystyin tekemään useiden kilometrien. Kuvista kävi ilmi, että molemmissa polvissa on gradus 3 -artroosia. Marjut Willman kertoo, että hän oli ensimmäisen polvileikkauksen jälkeen miehensä kanssa Tukholmassa joulumarkkinoilla. – Olen ollut nihkeä syömään särkylääkkeitä, ja esimerkiksi Burana on kielletty minulta. Otin yhteyttä Coxaan ja sain ajan. Kun pääsimme takaisin laivaan, menin heti respaan ja pyysin särkylääkettä. Vuonna 2018 varsinkin oikea polvi vaivasi entistä enemmän eikä ollut pitkään aikaan mennyt suoraksi. KUVA WILLMANIEN KOTIALBUMI ”Olen kiitollinen, kun saan taas mennä” Vantaalainen sairaanhoitaja Marjut Willman kärsi polvivaivoista vuosikymmeniä. Jumppasin kovasti, että saisin polvitaipeen lattiaan. – Minulla ei ollut yösärkyä, mutta polvet oireilivat ja niitä oli tähystetty jo 90-luvun alussa. Tarvitsin proteesit molempiin polviin, mutta ne leikattiin eri kerroilla. – Kävin fysioterapeutilla ja opettelin kävelemään uudelleen ontumatta jalkaa. Toinen syyskuussa 2019 ja toinen helmikuussa 2020. Ensimmäinen polvi oli ollut koukussa viisi, kuusi vuotta. Itkua väänsin. Lääkkeet oli siis leikkausten jälkeen otettava, ja kuntoutus aloitettava. – Ennen leikkauksia pystyin kävelemään kilometrin tai kaksi ja sitten kipu vaivasi niin, että oli pidettävä taukoa kävellessä. Oli hieno tunne, kun se osui lattiaan ja polvi oli suora! Aloin kävellä ensin postilaatikolle kyynärsauvojen kanssa, sitten pidensin lenkkejä vähän kerrallaan. Muutama vuosi sitten tehdyt tekonivelleikkaukset helpottivat kulkemista niin, että hänestä tuntui kuin uusi elämä olisi alkanut. – Kävelin huonosti, onnuin. Kuulin tutuilta, jotka olivat olleet vapaan hoitopaikan valinnalla Coxassa lonkkanivelleikkauksessa, hyvää palautetta. – Olin kuntoutunut hyvin, mutta joulumarkkinoilla kävellessä huomasin, kuinka kipeä toinen polveni oli. Willmania ei oikein vakuuttanut sairaalan lääkärien tyyli: he eivät katsoneet kertaakaan polvia eivätkä oikein muutenkaan saaneet aikaan hyvää hoitosuhdetta. Marjut Willman kertoo
– On ilo lähteä kävelemään, kun ei ole mitään vaivaa. Olen kiitollinen, kun saan mennä eikä ole mitään vaivaa, Marjut Willman sanoo. NIVELTIETO 1/2023 15 lenkkejä useamman kerran viikossa. – Syksyllä olin kolme kuukautta päivät yksin kotona. Marjut ja Juha Willman aloittivat tanssiharrastuksen, kun Marjutin polvet olivat kuntoutuneet. – Äidin elämä – meillä on neljä lasta – oli ollut toisista huolehtimista; nyt piti saada itsensä kuntoon ja antaa aikaa itselleen. Toisen sairausloman aikaan osui korona, ja mies aloitti etätyöt ja poika etäkoulun. Marjut Willman pohtii, miten tärkeää sairauslomalla oli keskittyä hoitamaan itseään. Kuvassa he ovat Käpylän työväentalolla tanssikoulun tunnilla.. Hidasta valssia kolme tuntia Liikunnallisuus on muutenkin kuin lenkkien myötä palannut elämään. Jumppasin, kuuntelin musiikkia ja luin mielenkiintoisia kirjoja. Haastattelua edeltävänä iltana Willmanit olivat tanssineet kolme tuntia hidasta valssia. – Naapurin rouva oli pitkään kysynyt minua mieheni kanssa lavatanssikursseille, ja puolitoista vuotta sitten aloitimme. – En voinut syventyä samalla tavalla omiin tekemisiini vaan piti esimerkiksi varmistaa pojan läksyjenluku. – Uusi elämä alkoi, kun polvet oli leikattu. Nyt käymme tanssimassa yleensä kerran viikossa. – Yksi tärkeä oppi jo ensimmäiseltä sairaslomalta on, että aloitan aamuni edelleen toivottamalla itselleni ”Hyvää tätä päivää!”
Asiakkaan on itse seurattava julkisen terveydenhuollon maksukaton täyttymistä ja ylittymistä. yöja päivähoidon maksut (22,80 euroa) . fysioterapiamaksut (11,60 euroa) . yksityislääkärin lähetteellä tehdyistä laboratorioja kuvantamistutkimuksista . sosiaalihuollon palveluista (lukuun ottamatta lyhytaikaista laitospalvelua) . sarjahoidon maksut (11,60 euroa enintään 45 kerralta) . Vaatimus liikaa suoritettujen maksujen palauttamisesta tulee tehdä hyvinvointialueelle maksukaton rajan ylittymistä seuraavan kalenterivuoden aikana. tulosidonnaisista palveluista . terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelujen maksut (20,90 euroa kolme kertaa tai kalenterivuodessa 41,80 euroa) . Alle 18-vuotiaiden käyttämistä palveluista perityt maksut lasketaan yhteen hänen huoltajansa maksujen kanssa. Laskuissa on tieto, kerryttääkö asiakasmaksu maksukattoa. Lyhyt aikaisesta laitoshoidosta ja -palvelusta voidaan 18 vuotta täyttäneeltä periä ns. täysin yksityisistä palveluista, joiden järjestämisestä hyvinvointialue ei vastaa Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatto: mitä siihen lasketaan mukaan ja mitä ei lasketa mukaan.. lyhytaikaisen laitoshoidon (49,60 euroa hoitopäivältä) ja laitospalvelun maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa . Alkuperäiset maksukuitit on säilytettävä. Jos asiakas on kalenterivuoden aikana maksanut maksukattoon sisältyvistä palveluista maksuja enemmän kuin 692 euroa, hänellä on oikeus saada liikaa suoritetut maksut takaisin. kuntoutushoidon maksut (17,10 euroa) . MAKSUKATTOON LASKETAAN MUKAAN (suluissa yli 18-vuotiaan enimmäismaksut) . sairaalan poliklinikkamaksut (41,80 euroa) . terapioista perityt maksut . kuljetuspalvelujen omavastuista . MAKSUKATTOON EI LASKETA MUKAAN MAKSUJA . toimeentulotuella maksetut maksut Maksukattoa kerryttävät myös ostopalveluina tuotetut palvelut, jos ne kuuluvat hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. palvelusetelin omavastuista . suun terveydenhuollon käyntija toimenpidemaksut (hammasteknisiä kuluja, kuten proteeseista, purentakiskoista, oikomiskojeista ja uniapneakiskoista aiheutuvia hammasteknisiä kuluja lukuun ottamatta) . Myös hyvinvointialueella on oikeus saada tietoa maksukaton täyttymisestä. ylläpitomaksua (enintään 22,80 euroa hoitopäivältä) myös maksukaton täyttymisen jälkeen. lääkärintodistuksista . Terveydenhuoltoon liittyvät julkisen terveydenhuollon maksukatto, lääkekatto ja Kelamatkojen vuosiomavastuu. Julkisen terveydenhuollon maksukatto Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuonna maksukatto, 692 euroa. 1/2023 NIVELTIETO 16 Terveydenhuollon maksukatot 2023 Terveydenhuoltoon liittyvissä maksuissa on kalenterivuonna 2023 edelleen kolme eri maksukattoa: 1) julkisen terveydenhuollon maksukatto (692 euroa), 2) lääkekatto (592,16 euroa) ja 3) Kelamatkojen vuosiomavastuu (300 euroa). päiväkirurgian maksut (135,90 euroa) . Kun maksukatto ylittyy, palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia kaikille niille henkilöille, joiden maksut ovat yhdessä kerryttäneet maksukattoa. tilapäisen kotisairaanhoidon (19,20 euroa lääkäri/ 12,20 euroa sairaanhoitaja ym.) ja kotisairaalan maksut . sairaankuljetuksesta
Omavastuun täyttyminen näkyy heti apteekissa, ja asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta vain 2,50 euron omavastuun. Alkuperäiset maksukuitit on säilytettävä.. Jos asiakkaalle määrätty lääke on viitehintaa kalliimpi ja hän kieltää lääkevaihdon, niin hän maksaa lisäksi viitehinnan ylittävän osuuden, eikä osuus kerrytä lääkekattoa. Lääkekuluja ei korvata, jos lääkkeet on määrätty terveydentiD RA ZE N ZI G IC Marja Eronen sosiaaliturvan erityisasiantuntija Suomen Nivelyhdistys ry puhelin 044 2776 633 maanantaisin klo 16 – 19 sähköpostiyhteydenotot marjairmeli.eronen@gmail.com Asiakkaan on itse seurattava julkisen terveydenhuollon maksukaton täyttymistä ja ylittymistä. Luettelo erityiskorvauksiin oikeuttavista sairauksista on määritelty valtioneuvoston asetuksessa. Kela voi korvata lääkärin määräämiä lääkkeitä vain, jos lääkkeiden hintalautakunta on vahvistanut lääkkeelle korvattavuuden ja kohtuullisen tukkuhinnan. Suurin osa reseptilääkkeistä kuuluu peruskorvausryhmään (40 %). Kela maksaa lääkeostoista korvauksia kolmessa eri korvausryhmässä: 40 %, 65 % ja 100 %. Reseptilääkkeillä on kalenterivuosittain 50 euron alkuomavastuu, ja Kela voi maksaa lääkekorvauksia vasta alkuomavastuun täytyttyä. Lääkereseptit ovat voimassa pääsääntöisesti kaksi vuotta. Markkinoilla on myös reseptilääkkeitä, joista ei saa sairausvakuutuskorvausta. Lääkekatto Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen kattonsa, joka on 592,16 euroa vuonna 2023. Kelan korvauksen saa jo apteekissa esittämällä Kela-kortin. Yhdellä ostokerralla voi hankkia enintään kolmen kuukauden lääkkeet. NIVELTIETO 1/2023 17 Maksukattoon ei myöskään lasketa maksuja, jotka on korvattu asiakkaalle esimerkiksi työtapaturmavakuutuksen perusteella
kuitit on tarpeen säilyttää. Kelasta voi saada matkakorvausta matkoilla julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon, kun matkan syy on sairaus, raskaus, synnytys, koronarokotuksen saaminen tai kuntoutus, mikäli viimemainittuun on Kelan tai julkisen terveydenhuollon kuntoutuspäätös. Kun erityisajoneuvolla tehtyjen matkojen matkakatto täyttyy kalenterivuoden aikana, Kela korvaa ylittävän osan kokonaan. Jos käyttää taksia puutteellisten liikenneolosuhteiden vuokReseptilääkkeillä on kalenterivuosittain 50 euron alkuomavastuu, ja Kela voi maksaa lääkekorvauksia vasta alkuomavastuun täytyttyä. Lääkäri voi kieltää hoidollisin tai lääketieteellisin perustein lääkkeen vaihdon edullisempaan valmisteeseen tekemällä siitä merkinnän reseptiin. Kela seuraa korvattujen matkojen osalta matkakaton täyttymistä. 1/2023 NIVELTIETO 18 lan ylläpitämiseksi tai sairauden ehkäisemiseksi. alemman hinnan . Jos matka maksaa vähemmän kuin omavastuun, niin asiakas maksaa po. Tällöin potilas saa korvauksen lääkärin määräämästä lääkkeestä ja omavastuuosuus kerryttää vuotuista lääkkeiden maksukattoa. Vuoden 2023 alusta Kela ei enää lähetä erillistä matkakattokorttia osoituksena vuosiomavastuun (300 e) täyttymisestä. Osa kalliista lääkkeistä on rajoitetusti perustai erityiskorvattavia. Mikäli asiakkaalla on oikeus taksinkäyttöön (Todistus matkakorvausta varten SV 67) terveydenhuoltomatkalla, niin Kelamatka pitää tilata alueellisesta tilausnumerosta. D RA ZE N ZI G IC. Asiakas voi hakea matkakorvausta verkkoja paperihakemuksen lisäksi suullisesti Kelan puhelintai asiakaspalvelussa; tällöin Kelan toimihenkilö täyttää verkkohakemuksen asiakkaan puolesta. Kelamatkojen vuosiomavastuu Kelamatkojen kalenterivuosittainen omavastuuosuus eli matkakatto on 300 euroa. Asiakas maksaa yhdensuuntaisesta matkasta enintään 25 euron omavastuun, ja Kela korvaa sen ylittävät kustannukset. Korvattavuutta tulee hakea B-lääkärinlausunnolla. Korvausta saa yleensä edullisimman (juna, linja-auto) käytettävissä olevan matkustustavan mukaan, mutta edullisimman käytettävissä olevan matkustustavan valinnassa otetaan huomioon terveydentila sekä liikenneolosuhteet
Suomen Nivelyhdistyksen sosiaaliturvan erityisasiantuntija Marja Eronen on ollut mukana oppaan työstämisessä. Paluumatkalla voi pysähtyä hakemassa apuvälineitä terveyskeskuksesta tai reseptilääkkeitä apteekista. Edellytyksenä on, että hoitohenkilökunta on katsonut saattajan tai perheenjäsenen hoitoon osallistumisen tarpeelliseksi. Jos matkustaa yksityiseen terveydenhuoltoon, tarvitaan aina todistus terveydenhuollosta (SV 67). Mikäli saattajan tarve on ilmeinen (esimerkiksi silloin kun asiakas on lapsi), ei erillistä selvitystä tarvita. Yksityisen sairaanhoidon kustannuksista maksettavat Kela-korvaukset muuttuivat 1.1.2023. Järjestöjen sosiaaliturvaopas on päivitetty uusilla tiedoilla Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2023 on ilmestynyt. Tee Kelaan hakemus oman auton ja julkisten kulkuneuvojen käytöstä Kelan lomakkeella SV 4 kuuden kuukauden sisällä matkasta. Kela korvaa myös ambulanssilla, helikopterilla ja ambulanssilentokoneella tehtyjä matkoja. Asiakas saa yleensä matkakorvausta matkasta, jonka hän tekee vakinaisesta kotiosoitteestaan siihen hyvinvointialueen hoitopaikkaan, jonne hänet on ohjattu julkisesta terveydenhuollosta tai jonne hänen tarvitsemansa hoito on keskitetty. Matkan aikana tarvittavan saattajan matkakuluista voi myös saada korvausta. Lakimuutoksen myötä valtaosa yksityislääkärin määräämien tutkimusten ja hoidon kustannuksien korvauksista poistui 1.1.2023. . Jos tekee matkan omalla autolla tai julkisilla kulkuvälineillä, niin Kelan matkakattoa kerryttää myös omavastuuta (25 euroa) pienemmät matkakustannukset. Jos matkustaa omalla autolla, Kela korvaa 0,33 euroa/km siitä kustannusten osasta, joka ylittää omavastuun (25 euroa). . Järjestöjen toteuttamille veikkausvaroin rahoitetuille sopeutumisvalmennuskursseille ei korvata matkakuluja enää vuoden 2022 alusta. Näiden matkojen korvaaminen edellyttää, että terveydenhuolto on perustellut kulkuneuvon käytön tarpeellisuuden (SV 67). . Jos terveydewnhuolto tilaa asiakkaalle taksimatkan, tieto palvelusetelistä tai maksusitoumuksesta pitää kertoa tilauspuhelussa. Saattaja hakee korvausta saatettavan henkilön nimissä. NIVELTIETO 1/2023 19 si, taksin käyttö on perusteltava tilauspuhelun yhteydessä. Jos asiakkaalla on hoitoon hyvinvointialueen maksusitoumus tai palveluseteli, matka korvataan kuitenkin sinne, mistä asiakas on hoidon saanut. . Kela korvaa asiakkaiden matkoja yleensä lähimpään terveydenhuollon hoitopaikkaan ja Kelan järjestämään kuntoutukseen. Jos asiakkaalla on maksusitoumus tai palveluseteli tai hän valitsee hoitopaikkansa terveydenhuoltolain valinnanvapauden perusteella, asiakas tarvitsee matkakorvausta varten terveydenhuollosta todistuksen, jossa tämä on mainittu (SV 67). Korvaus täytyy hakea kuuden kuukauden kuluessa. Yöpymiskustannuksista tulee esittää kuitti. Yöpymisraha ei kerrytä vuotuista matkakattoa. Oman auton ja julkisten kulkuvälineiden korvaukset täytyy hakea Kelasta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun matka on tehty. Opas löytyy osoitteesta sosiaaliturvaopas.fi Tunnetko korvauskäytännöt oman auton käytöstä. Sitä voi saada enintään 20,18 euroa vuorokaudessa. Tieto saattajan mukaan tulemisesta taksimatkalle tulee ilmoittaa aina matkan tilauspuhelussa. Jos asiakas on saanut hyvinvointialueelta maksusitoumuksen tai palvelusetelin hoitonsa järjestämistä varten, matka korvataan siihen hoitopaikkaan, josta asiakas hankkii hoidon. Matka korvataan myös, jos kyseessä on Kelan kuntoutus. Lisäksi Kelasta voi hakea yöpymisrahaa, jos matkalla joudutaan yöpymään tutkimuksen, hoidon, kuntoutuksen tai liikenneolosuhteiden takia. Matkat yksityiseen terveydenhuoltoon korvataan vain silloin, jos siellä annettu hoito on Kelakorvattavaa. Hakemukseen on tarpeen mainita myös, jos oman auton käyttö johtuu puutteellisista liikenneolosuhteista.. OMAN AUTON KÄYTTÖ . Jos matkustaa julkiseen terveydenhuoltoon omalla autolla alle 100 kilometriä, niin erillistä todistusta ei tarvita oman auton käytöstä – yli 100 kilometrin matkalla tarvitaan terveydenhuollon todistus oikeudesta oman auton käyttöön (SV 67)
Laaturekisterien kautta on saatavilla tietoa tiettyjen sairausryhmien osalta. KUVITUSKUVA LYUDEN / FREEPIK Yhdenvertaisuus ja maksukatot puhuttavat Hoidon saannin yhdenvertaisuus ja laatu ovat puhuttaneet Potilasja kansanterveysjärjestöjen POTKA-verkostoa, jonka jäsen myös Suomen Nivelyhdistys on. – Se mitä kaivattaisiin, on yhden luukun periaate. ky hoidon vaatimiseen ja oikean yhteydenottotavan etsimiseen – hoidon saamiseen vaihtelevat. Eroja käytännöissä Eroja on Olga Haapa-ahon mukaan siinäkin, miten hoito on kirjattu hoitopoluiksi ja onko hoitoyksiköissä selkeät käytännöt hoitopolkujen toteuttamisessa. Potilasjärjestöjen näkökulmasta on valitettavaa, ettei esimerkiksi asiakastyytyväisyydestä ole riittävästi vertailukelpoista tietoa. Henkilökohtaiset mahdollisuudet – osaaminen, jaksaminen ja kyOlga Haapa-aho toimii sosiaalija terveysturvan asiantuntijana IBD ja muut suolistosairaudet ry:ssä. – Selkeää kokonaiskuvaa vallankaan kaikkien sairaustai diagnoosiryhmien osalta ei hoidon yhdenvertaisuuden toteutumisesta ole. Järjestöt tekevät myös itse kyselyitä esimerkiksi hoitoon tai toimenpiteeseen pääsyn ajoista, sanoo Olga Haapa-aho Potilasja kansanterveysjärjestöjen POTKA-verkostosta. Harvinaissairauksien kohdalla korostuu se, löytyykö hoitoyksiköstä riittävää osaamista harvinaisen sairauden hoitoon. 1/2023 NIVELTIETO 20 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . Hoitopolkujen tulisi pohjautua valtakunnallisiin suosituksiin ja
Tavoitteena on: 1) lisätä järjestöjen yhteistoimintaa erilaisissa potilaisiin, terveyteen ja terveyspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä 2) lisätä potilasjärjestöjen vaikuttavuutta ajamalla yhteisesti tärkeiksi koettuja asioita 3) pohtia, ennakoida ja jakaa tietoa terveyskysymyksistä 4) tuoda kansalaisten ja järjestöjen ääni sosiaalija terveyspoliittiseen valmisteluun ja päätöksentekoon. NIVELTIETO 1/2023 21 linjauksiin. ja miten siitä tiedotetaan. Tavoitteena yksi maksukatto Yksi POTKA-verkostoa paljon työllistänyt asia ovat maksukatot. . Olga Haapa-aho toteaa, että toistaiseksi tämä ei ole sujunut hyvin. Yksittäinen kotitalous voi joutua maksamaan yhden kuukauden aikana lääkkeistä toista tuhatta euroa. – Haasteena on, että kun kaikki tasot nollaantuvat vuoden alussa, on alkuvuoden maksutaakka melkoinen. Lisäksi tarvitaan riittävät resurssit ja osaavaa henkilökuntaa. – On kyllä tiedostettu, että monen kohdalla voi olla erilainen tilanne riippuen siitä, onko työterveyspalveluja käytössä. – Pitkällä aikavälillä pitäisi saada aikaan yksi maksukatto. . – On tiedossa, että monilla, jotka sairastavat pitkäaikaissairautta tai jotka tarvitsevat paljon palveluja, sairauksiin ja lääkkeisiin liittyvät kustannukset kuormittavat taloutta paljon. POTKA-verkosto on pyrkinyt vaikuttamaan uusien hyvinvointialueiden suuntaan erityisesti siinä, että hoidon kustannukset pidettäisiin kohtuullisina ja että hoitokäytännöt olisivat yhtenäiset ja laadukkaat. Verkosto on perustettu vuonna 2014. – POTKA-verkostoa huolestuttaa, että kun siirrytään uusille hyvinvointialueille, maksujen taso ei ole laskemassa vaan on asettumassa lain mahdollistamaan maksimiin. ?. Vielä epäselvyyttä Hyvinvointialueiden aloituksen seuraaminen on puhututtanut POTKA-verkostoa. – Se on iso kokonaisuus, johon toivotaan parannusta. Olga Haapa-aho sanoo, että verkostossa toivotaan kunnon selvitystä siitä, miten katot voisi yhdistää ja miten yksi maksukatto olisi kohtuullisen kokoinen. Järjestöjä jännittää, toteutuuko tämä paremmin kuin tähän mennessä. . Terveydenhuollossa on kolme maksukattoa: asiakasmaksut, lääkekatto ja matkakatto. Liki 50 jäsenjärjestöä toimijoina. – Olemme saaneet tilannekatsauksia siitä, miltä kokonaistilanne näyttää. Käytännössähän vaikutukset näkyvät vasta vähän myöhemmin, Olga Haapa-aho sanoo. Verkoston toimintaa koordinoi SOSTE. Sekin mietityttää, miten maksujen kohtuullistaminen tai perimättä jättäminen toteutetaan POTKA-verkosto . – Ihmisiä ei esimerkiksi saa ohjeistaa hakemaan toimeentulotukea vaan kohtuullistaminen on ensin saatava kuntoon. Monella järjestöllä on kuitenkin epäselvyyttä, miten kuvio etenee. – Toiveikkuutta on herättänyt, että kun perustaso, erikoistaso ja sosiaalihuollon taso ovat saman organisaation käsissä, voivat yksilölliset palvelusuunnitelmat ja -ketjut olla yhtenäisemmät ja selvemmät. Niiden yhteenlaskettu summa on noin 1600 euroa, mikä on monelle iso raha. Työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon eroja hoidon yhdenvertaisuuden toteutumisessa on Haapa-ahon mukaan hankala verrata, sillä työterveystoimijoita on lukuisia ja niistä on hankala saada numeromuotoista tietoa. Uudistus on tarpeen
Seiso toinen minuutti toisella jalalla. Seiso yhdellä jalalla, lonkan korkeimmalla kohdalla, mahdollisimman ryhdikkäänä yhden minuutin ajan. Kevyt kehonhuolto tai arkiaktiivi suus voivat olla ratkaisuna myös silloin, jos työssä on toistuvaa iskukuormitusta tai muuten raskaat työtehtävät eivät mahdollista työaikaista palautumista. Liikehallinnan harjoittaminen 1. Uusien taitojen opettelu tai vanhojen ylläpitäminen vaativat säännöllistä kehollista haastetta ja harjoittelua. Nivelrusto kehittyy ja vahvistuu lapsuuden ja nuoruuden aktiivisella, säännöllisellä sekä päivittäisellä monipuolisella liikunnalla. Säännöllistä harjoittelua ja haastetta On myös hyvä muistaa, että kadotamme nopeasti ominaisuuksia, joita emme harjoita. Tämä vaikuttaa myös aivoterveyteemme positiivisesti. Aikuisen nivelruston laadullinen ja mekaaninen ominaisuus kehittyvät myöhään nuoruusikään asti, ja sen jälkeen säännöllinen ja monipuolinen liikunta on tärkein niveltoimintaamme ylläpitävä tekijä. Kevyt taukojumppa ja arkiaktiivisuus Nivelten ollessa akuutissa kipuvaiheessa, tulehtuneet tai esimerkiksi työhösi kuuluu liikaa paikallaanoloa, paikallaanolon vähentäminen kevyellä taukojumpalla tai arkiaktiivisuudella voi olla hyvä ratkaisu, jos pitempikestoinen tai rasittavampi liikunta ei onnistu. Tästä alkaa varsinainen tämän kerran ohjelma. Hampaita harjatessa harjaa ylähampaat oikealla ja alahampaat vasemmalla jalalla seisten. Niveltiedossa julkaistaan tänä vuonna neljä erilaista ohjelmaa, joita voit hyödyntää. Koska toistaiseksi nivelrikkoon ei ole tiedossa parantavaa hoitoa, nivel rikkoiselle sopivin liikunta on Sinun mielestäsi mukavinta liikuntaa. Malli on Minna Mikkola. Ensimmäinen ohjelma muistuttaa liikehallinnan tärkeydestä. Seuraavissa osissa saat vinkkejä alaraajojen, yläraajojen ja keskivartalon nivelten toimintakyvyn ylläpitämiseen. 1/2023 NIVELTIETO 22 TEKSTI JA KUVAT SARI HAUTAVIITA Nivelrikkoisen jumppavinkit Päivittäinen liikunta on ihmisille ja nivelillemme yhtä välttämätöntä kuin terveellinen ravinto ja riittävä uni. JUMPPA
Vanha muistijälki kivuliaasta kaatumisesta voi tehdä liikkumisesta varovaista tai ulkona liikkuminen saattaa jäädä talvella minimiin. Jo viikon vuodelepo esimerkiksi koronan tai influenssan johdosta heikentää nopeasti kaikkia fyysisiä ominaisuuksia. Jonkin liikehallintaan vaikuttavan ominaisuutemme heikentyessä kehomme pyrkii kompensoimaan sitä toisella ominaisuudella ja tätä tietoa voidaan käyttää myös harjoittelussa esimerkiksi fysioterapeutin kanssa. Lihasvoimien heikentyminen Kipu, pelko kivusta tai liikkeiden muuttuminen hankalaksi voivat vaikuttaa liikkumiseemme niin, että ryhdymme välttelemään entisestään sellaista tekemistä, mikä ei enää automaattisesti luonnistu. Lihasvoimat alkavat heikentyä jo 30 ikävuoden jälkeen, jos et säännöllisesti käytä lihaksiasi ja niveliäsi. Nivelten toispuoleinen jäykkyys tai kipu voivat nopeasti vaikuttaa askeleen rentouteen liukkaalla alustalla liikkuessa. Jos haluat säilyttää jonkun liikkeen tai liikkumistaidon, harjoittele säännöllisesti. Lisäksi tarvitaan sekä hengästyttävää liikuntaa että paikallaanolon vähentämistä. Pystyssä pysyminen vaatii liikehallintaa, joka on sekä nivelten ja eri kehonosien välistä yhteistoimintaa ja vaatii muun muassa riittävää reaktio-, koordinaatiokykyä ja tasapainoa. Tee harjoituksia useamman kerran viikossa hidastaaksesi toiVaikeuta yhdellä jalalla seisomista seisomalla pehmeällä alustalla. NIVELTIETO 1/2023 23 Suomen Nivelyhdistys ry LIIKEHALLINTA-OHJELMA Liikehallinnan harjoittaminen Viimeistään liukkaiden alettua jokainen on huomannut liikehallinnan tärkeyden liikkumisessa. Iän myötä tarvitaan kaikkeen enemmän aikaa, mutta erityisesti lihasvoimia ja liikehallintaa voi parantaa iästä huolimatta. Tasapainoon vaikuttavat nivelten alueella sijaitsevien liikeja asentotuntopäätteiden eli proprioseptoreiden lisäksi myös näkö, joka on tärkein tasapainoelimemme ja välikorvan vestibulaarijärjestelmä. Kuitenkin toimintakyvyn säilymiseksi pitäisi toimia juuri päinvastoin. Nuoremmilla voimat ja toimintakyky palautuvat nopeasti. Lisää vaikeutta seisomalla yhdellä jalalla pehmeällä alustalla ja kääntämällä samalla päätä oikealle ja vasemmalle tai katsomalla ylös tai alas. Tee toistoja minuutin aikana.. 50 ikävuoden jälkeen liikkuvuus, kestävyys, lihasvoima ja nopeus heikkenevät kiihtyvällä vauhdilla, vaikka liikkuisitkin monipuolisesti. Toimintakyvyn heikkenemisen hidastaminen ja säännöllinen liikkuminen ovat erityisen tärkeää, jos sinulla on vaivoja, kuten nivelrikkoa tai muita perussairauksia
Sari Hautaviita on terveystieteiden kandidaatti, työfysioterapeutti, terveysliikunnan asiantuntija ja Suomen Nivelyhdistyksen hallituksen jäsen. Voit ajoittaa liikkeet esimerkiksi aamuun ja iltaan pukeutumisen ja sukkien pukemisen yhteyteen. Kun ”kiinnität” harjoittelun johonkin päivittäiseen, jo olemassa olevaan tapaan (hammaspesu, pukeutuminen, kahvinkeitto), muistat tehdä uuden asian (liikehallinnan ja tasapainon harjoittelu) ja näin siitä tulee nopeammin uusi tottumus. 1/2023 NIVELTIETO 24 Liikehallinnan harjoittaminen 2. Katso samalla ylös yli kyynärpään.. Jos onnistut, olet melkoisen taitava! . Vaikeuta liikettä sukan laiton jälkeen jättämällä nilkka polven päälle ja viemällä peppua taakse. Toinen liike vaikeutuu huomattavasti, mitä useamman vaiheen siihen lisäät. Seiso yhdellä jalalla ja poimi maassa olevat sukat yksi kerrallaan viemällä toista jalkaa suorana taakse ja samalla kurottamalla sukka maasta ja laittamalla se seisten jalkaasi. Koukista tarvittaessa seisovan jalan polvea. Voit aluksi seisoa lähellä seinää ja ottaa siitä tukea tarvittaessa. mintakyvyn heikkenemistä tai jopa päivittäin, jos haluat kehittyä. Molemmille jaloille. Harjoittelun myötä pyri tekemään kaikki vaiheet ilman tukea. Lisää vaikeutta kiertämällä ylävartaloa ja viemällä vastakkainen kyynärpää koukussa olevaa polvea kohti kämmenet yhdessä. Ensimmäisen liikkeen voit toteuttaa myös esimerkiksi hampaita harjatessasi. Jos olet epävarma liikkuja ja huomaat tasapainosi jo heikentyneen, aloita helpoimmasta ja lisää vaikeutta vähitellen. Pakaralihaksissa ja lonkassa tuntuu venytys. Puolierot ovat normaaleja. Kiinnitä harjoittelu päivittäiseen toimintaan Tämänkertainen liikehallintaja tasapaino-ohje rakentuu asteittain. JUMPPA Voit tehostaa venytystä painamalla polvea ulos/alaspäin edelleen yhdellä jalalla seisten
yhdistyksien jäsenille maksuton, ei-jäsenille 40 euroa. Lisätietoja: nivel.fi/toiminta/tapahtumat to 20.4.2023 kello 9 – 16 Alueellinen toiminta Nivelpiirit järjestävät lisäksi monipuolista alueellista toimintaa. Luennosta tulee live-lähetys. ke 19.4.2023 kello 17.30 Yhteiskuntavastuu ja lihavuuden ehkäisy – tutkimusnäyttöön perustuvat keinot Folkhälsan, Ossiansali, Topeliuksenkatu 20, Helsinki Suomen Nivelyhdistyksen ja Suomen Lihavuustutkijoiden yhteinen hybridiseminaari. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Petteri Unkuri Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksen sali, Karviaiskatu 7, Turku. Hyviä vinkkejä on tullut saatua.” ”Saa aina jonkun ihmisen kiinni, kun omat voimat ei riitä hakea tukea.” Jäsenten palautteita Suomen Nivelyhdistyksen toiminnasta Vertaistuki on nostettu Nivelterveysviikon teemaksi, koska se on keskeinen ja tärkein tuen muoto, jota kaikissa nivelpiireissä Suomessa tarjotaan. Kansalaisareenan tuoreen tutkimuksen mukaan vapaaehtoisuus vähentää tutkitusti myös yksinäisyyttä. Nivelterveysviikko järjestetään yhteistyössä Turun Seudun Nivelyhdistyksen kanssa 3. Tarkista tapahtumat sivulta nivel.fi/toiminta/tapahtumat ”Nivelsairaus yhdistää. Ennakkoilmoittautuminen, em. kerran.. Lisäksi viikolla nostetaan Suomen Nivelyhdistyksen vuoden 2023 yhtä painopistettä, joka on päättäjien ymmärryksen lisääminen nivelrikon yleisyydestä ja kansantaloudelle aiheutuvista kustannuksista. Toisen henkilön kokemukset ovat avartavia. NIVELTIETO 1/2023 25 Valtakunnallinen nivelterveysviikko 17. – 23.4.2023 – vertaistuesta voimaa Nivelterveysviikon ohjelmaa Lonkan tekonivelleikkaus nuorilla potilailla ja osteoporoosi su 16.4.2023 Yle Areena ja TV1 ti 18.4.2023 kello 20 Nivelterveyttä tukeva nukkumisergonomia -webinaari ti 18.4.2023 kello 18 – 18.45 Milloin tekonivelleikkaukseen
klo 18 – 19 Pilates-harjoittelua Judosali 1, Tuulimäen liikuntahalli / väestönsuoja (Itätuulenkuja 9) Liity jäseneksi Tutustu jäsenyyteen ja liity jäseneksi osoitteessa nivel.fi/jaseneksi Suomen Nivelyhdistyksen paikallisten nivelpiirien vertaisryhmät kokoontuvat kerran kuussa. klo 14 – 16 Aiheet vaihtelevat, pieni kahvimaksu Kevyt lihaskuntojumppa Sepänkeskus, Molekyylisali (Kyllikinkatu 1) to 9.2. Kysy lisää nivelpiirisi vertaisohjaajalta.. – 19.5. (TO) ja 22.5. ja 5.6. ja 8.5. klo 15 – 16.30 Retki kävelyretki lähialueelle 17.5. krs) ma 9.1., 13.2., 13.3., 17.4. klo 15 alkaen Tuula Hyvönen, 044 5441 755 JUVA Vertaisryhmä Työntulos kerhohuone (Peltotie 2, B talo) 18.1., 15.2., 15.3. Leena Nordström, 050 5252 107, leena.nordstrom@nivel.fi FORSSA Vertaisryhmä Ystävänkammari (Hämeentie 5) to 12.1., 9.2., 9.3., 13.4. – 11.5. klo 9.30 – 10.30 Liikuntaryhmät viikoilla 2 – 20 Paikkoja on rajoitetusti. klo 12 – 13 Mirja Kaartinen, 050 5252 095 KAJAANI Vertaisryhmä Tutun tupa ESPOO JA KAUNIAINEN Vertaisryhmä Tapiolan palvelukeskuksessa (Länsituulentie 1 A, 3. Monilla paikkakunnilla on tarjolla myös nivelystävällistä liikuntaa. klo 12 – 13 Kevyt niveljumppa to 9.2. kevätretki, ohjelma tarkentuu keväällä Tarkemmat tiedot ja tapaamisten teemat löytyvät verkkosivujen tapahtumakalenterista Teija Piikki, 050 5252 416 JYVÄSKYLÄ Vertaisryhmä Sepänkeskus Molekyylisali (Kyllikinkatu1) ma 23.1., 27.2., 27.3., 24.4. klo 17.30 – 19. ja 19.4. Liikuntaryhmät Seuraa jäsenten uutiskirjeitä ja tapahtumasivuja verkossa Vertaisohjaaja Heikki Multaharju, 050 5288 791; liikuntavastaava Sirpa Lappalainen 040 8485 563 HYVINKÄÄ Seuraa ilmoittelua tapahtumien osalta tai kysy lisää vertaisohjaajalta Outi Ahponen, 040 730 6125 outi.ahponen@nivel.fi HÄMEENLINNA Vertaisryhmä Kumppanuustalo (Kirjastonkatu 1, Säde-tila, huone 205) ma 16.1., 13.2., 6.3., 3.4., 15.5. klo 16.30 – 18.30 Anne Lyly, 040 561 7653, lyly.annek@gmail.com (parhaiten tavoitat tekstiviestin tai s-postin kautta) IISALMI Vertaisryhmä Yhdistystalo Vakka Pohjolankatu 4, ke 20.2., 20.3., 20.4. Osa liikuntaryhmistä on maksullisia, mutta jäsenille hinta on edullisempi. klo 16 – 18 17.5. ja 22.5. Maksuttomaan vertaisryhmään voi osallistua, vaikka ei olisikaan yhdistyksen jäsen. ja 13.4. Kuntosali Tyykihovin seniorisali (Eteläinen puistokatu 4) ti klo 18 – 19 Eeva Suojanen, 050 3635 900 HELSINKI Vertaisryhmä Kampin palvelukeskus (Salomoninkatu 21 B) FADE to 12.1., 9.2., 9.3., 13.4. klo 18 – 20 Kuntosali Heikan Sali (Saksankatu 34) ma 11 – 12, ke 11 – 12, pe 11 – 12 ja 12 – 13. 1/2023 NIVELTIETO 26 Tervetuloa toimintaan PI IR RO KS ET FR EE PI K. ja 13.4. ja 11.5. klo 16.30 – 18 Allasvoimistelu Leppävaaran uimahalli (Veräjäpellonkatu 15) ma klo 15.05 – 15.45, ke klo 19 – 19.40 ja klo 19.40 – 20.20 Kuntosali Kannusillanmäen väestönsuojan kuntosali (Kannusillankatu 4) to 12.1. CO M / PH O TO G RA PH EE AS IA Kentällä tapahtuu pe 13.1. ja 11.5
– 31.5. ja 6.4. – 31.5. – 29.5., ohjattu Vesijumppa Palvelutalo Esplanadin allas (Kuningattarenkatu 7) ma klo 14 – 15.30 alkaen 9.1. – 25.5. ja 13.4. klo 13 – 15 Irmeli Galkin, 040 5128 029 KUOPIO Vertaisryhmä Suokadun toimintakeskus, ruokasali (Suokatu 6) ti 17.1., 21.2., 21.3., 18.4. Pieksämäen veturitallit, Tallikankaankatu 3 Ritva Ropponen, 040 7228 871 PORVOO Vertaisryhmä Omenamäen palvelukeskus (Tulliportinkatu 4) ke 11.1., 8.2., 8.3., 12.4. klo 17 Vesijumppa Omenamäen palvelukeskus (Tulliportinkatu 4) joka ke klo 15 – 16.30 Kuntosali Omenamäen palvelukeskus (Tulliportinkatu 4) joka ke klo 18. klo 16.30 – 18, to 5.1. – 16.3. – 15.5., kuntopiirin tapaan seniorilaittein (ei 10.4.) Kuntosali Palvelutalo (Kuningattarenkatu 7) ti klo 9.15 – 10.15, 10.1. NIVELTIETO 1/2023 27 (Tehdaskuja 1) to 9.2., 9.3. klo 13 – 14 (ei hiihtolomaviikolla) Vesijumppa uimahallin lämminvesialtaalla (Opintie 3) ma 9.1. klo 15 – 17 Kuntosali Urheilukeskuksen mäkikatsomo (Salpausselänkatu 8) ma 2.1. Eila Pulkkinen, 050 5252 088 KOUVOLA Vertaisryhmä Porukkatalo (Savonkatu 23) to 12.1., 9.2., 9.3., 13.4. Pirkko Tiitinen, 050 5751 353 OULU Vertaisryhmä Kumppanuuskeskus (Kansankatu 53) to 19.1., 23.2., 9.3., 14.4. – 10.5. – 8.5. klo 13.05 – 13.50 (15 krt) Asahi 12.1. ja 12.4. klo 15 – 16 Kuntosali Urheilukeskuksen mäkikatsomo (Salpausselänkatu 8) to 5.1. klo 16.30 – 18 (ei viikolla 10) Kuntosali Suokadun toimintakeskus (Suokatu 6, 2.krs) ti 3.1 – 30.5. klo 16 – 18.30 Tasapaino/voimailuryhmä Järjestötalo monitoimitila (Tasa-katu 3 – 5) ke 11.1. klo 13 – 15 Kuntosali Päiväkeskus Karpalo (Jokikatu 2) ma 9.1. klo 18 – 20 Anu Kainulainen, 040 5486 523; Anna-Liisa Kemi, 050 5252 080 PARAINEN Aktiivista toimintaa, kysy lisää vertaisohjaajiIta: Marja Ekman, 040 7049 312; Stina Gerke, stina.gerke@nivel.fi, 050 5252 215 PIEKSÄMÄKI Vertaisryhmä Järjestötalo Neuvokas 3 krs. ja 11.5. – 15.5. klo 15 – 17 aiheet iltoihin löydät www-sivuiltamme Kuntosali Honkaharjun kuntosali, ilmainen (Sairaalakatu 2) ma klo 17 – 18 ja su klo 13 – 14 Kipparihallikävelyt (Tehtaankatu 60) ma, ke ja pe klo 9.30 – 10.30 Raija Heiti, 050 5252 170 KOTKA Vertaisryhmä Kotkan pääkirjasto Katariinan kammari (Kirkkokatu 24) to 19.1., 16.2., 16.3., 20.4. klo 17 – 19 (ei viikolla 10) Jumpat Suokadun toimintakeskus liikuntasali ke 11.1. ja 16.5. klo 16 – 17.30 Nivelpiirin tarkemmat tiedot Koti-Kajaani-lehdestä Ritva Härkönen, 040 7258 152 KOKKOLA Vertaisryhmä Silta yhteisöklubi (Ryövärinkarintie 1) to 12.1., 9.2., 9.3. (Tasakatu 3 – 5) ma 16.1., 20.2., 20.3., 17.4. klo 17 – 19. ja 8.5.klo 16 – 17.30 Kuntosali Palvelutalo (Kuningattarenkatu 7) ma klo 13 – 14, 9.1. Kuntosali yhdistyksen jäsenille (maksuton) Leväsen toimintakeskus ke 11.1. ja 11.5. klo 16.30 – 18 (ei 18.5.) pe 13.1. alkaen klo 14 – 15.15 / to klo 13.30 – 14.15 ja 14.15 – 15 Jumppa Kulttuurikeskuksen monitoimisalissa (Pielisentie 9–11) pe 14.30 – 15.30 Aino Mitrunen, 040 7672 873 LOVIISA Vertaisryhmä Kumppanuustalo Kulman kokoustila (Sibeliuksenkatu 3) ma 9.1., 13.2., 13.3., 17.4. – 26.5. klo 18.30 – 19.30 (ei viikolla 10) Arja Kekoni, 044 5541 963 tai arja.kekoni@gmail.com; Kirsti Villman, 040 547 7251 kirsti.villman@gmail.com LAHTI Vertaisryhmä Lahden NNKY (Vapaudenkatu 8, katutaso) ke 11.1., 8.2., 8.3. – 27.2. – 24.2. klo 12 – 13 Raili Korhonen, 050 5252 394; Eila Lindström, 050 5264 932; Mirja Leinonen, 044 2583 450; Mervi Suomäki, 040 5199 207 LIEKSA Vertaisryhmä Päiväkeskus Karpalo (Jokikatu 2) to 26.1., 23.2., 30.3., 27.4. klo 17 – 19. ja 25.5. ja 11.5. ja 10.5
CO M / PH O TO G RA PH EE AS IA. ja 2.5. ja 12.4. klo 17 – 19. klo 18 – 20 Seuraa ilmoittelua tapahtumien osalta tai kysy lisää vertaisohjaajalta Marja Gabrielsson, 0400 805 697 Puuttuuko paikkakuntasi. Vieraat: 16.2. PI IR RO KS ET FR EE PI K. ja 3.4. 1/2023 NIVELTIETO 28 Tuolijumppa WSOY:n talo (Mannerheiminkatu 20 joka torstai klo 10 – 10.45. ja 12.4. Suomen Nivelyhdistys ry, vaihde 050 5252 098 (maanantaista perjantaihin kello 9 – 12). aivojumppaa Vesijumppa Hoikun allas (Kirkkotie 8) 3.1. ja 11.5. Seuraa ilmoittelua tapahtumien osalta tai kysy lisää vertaisohjaajalta Manna Rissanen, 050 5252 288 ÄÄNEKOSKI Vertaisryhmä Järjestöjen tila Rinkeli (Torikatu 4) ti 13.1., 7.2., 7.3., 4.4. 17 – 18.30, luennoitsijana Suomen Nivelyhdistyksen hallituksen erityisasiantuntija Esko Kaartinen. klo 18 Vesijumppa (Ahlströminkatu 11) ma Ryhmä 1 klo 16.30 ja Ryhmä 2 klo 19.30. ja 8.5. Ystäväpalvelu Sinikka Seppänen SPR arjen auttaja, 16.3. klo 12–14 Seuraa ilmoittelua tapahtumien osalta tai kysy lisää vertaisohjaajalta Marja-Leena Saari, 040 5298 002 SOMERO Vertaisryhmä Palvelutalo, (Turuntie 14) Ma 9.1., 6.2., 6.3. Anni Suni, 050 4365 509, 050 5252 123 RIIHIMÄKI Vertaisryhmä Inkilänhovi (Kalevankatu 18 – 20) ma 9.1., 13.2., 13.3., 10.4. klo 14 – 15.30 Ulla Virolainen, 040 5193 468 Riitta Rautanen, 0400 893 265 TAMPERE Vertaisryhmä Tampereen Seudun Invalidien kerhotila (Kuninkaankatu 36) ke 18.1., 15.2., 15.3. krs (Pihlajakatu 18) ma klo 10 – 11 Marja-Liisa Tapaninen 0405884 904; Seija Paananen, 040 5261 154 SYSMÄ Vertaisryhmä Kirjaston alakerta/ Ilola-Sali (Valittulantie 5) ke 11.1., 15.2., 15.3. ja 10.5. klo 17 – 19. klo 17 – 19 Tuula Nisula, 050 5620 824; Marja Rajala, 050 5252 263 VALKEAKOSKI Vertaisryhmä Musiikkiopiston alakerta, Putka (Valtakatu 20) to 19.1., 16.2., 16.3. Ota yhteyttä: Ella Niini, 044 5778 339 Anna-Liisa Kemi, 050 5252 080 vertaistuki@nivel.fi Toimintaliitteen on koonnut Anne Nurkkala. Lisätietoja Merja Jokinen, 050 5252 277 VARKAUS Vertaisryhmä Warikolla (Ahlströminkatu 22) to 12.1., 9.2., 9.3., 13.4. ti klo 17 – 17.45 / 4.1. klo 17 – 19 toukokuussa sään salliessa ollaan ulkona Riutanharjulla Seija Lehtola, 050 3442 308 SEINÄJOKI Vertaisryhmä Järjestötalo (Ruukintie 1) ke 11.1., 8.2., 8.3., 12.4. ja 13.4. – 9.5. Seuraa ilmoittelua tapahtumien osalta tai kysy lisää vertaisohjaajalta Margit Ahlbom-Messi, 046 6455 011 SUONENJOKI Sisäcurling Wanhan lukio, 1. – 10.5 ke klo 16.15 – 17 ke klo 17 – 17.45 Kuntosali (Tallikatu 2) keskiviikkoisin klo 13 – 14 Luento Valkeakoski-opiston uusi monitoimisali (Kauppilan katu 2) ti 21.3. Tarkista ajankohtaiset tapahtumatiedot osoitteesta nivel.fi/tapahtumat tai paikkakuntasi vertaistoimijoilta
KU VA ST U D IO EV EL IIS A Nivelrikkoa pyritään perinteisesti arvioimaan röntgenkuvien avulla, mutta pehmytkudoksena rusto näkyy niissä varsin huonosti ja varhaisen vaiheen nivelrikkomuutoksia on käytännössä usein haastavaa todeta. Nivelrikon diagnosointi muiden kuvantamismenetelmien avulla onkin aktiivinen tutkimuskohde ja yhtenä vaihtoehtona tutkitaan magneettikuvauksen, eli MRI:n, hyödyntämistä nivelruston kunnon arvioinnissa. MRI soveltuu hyvin pehmytkudosten kuvantamiseen, tosin sillä on omat haasteensa ruston kuvantamisessa. T2-relaksaation suuntariippuvuuden on todettu olevan merkittävä ilmiö rustokudoksessa. Tekniikan ja menetelmien koko ajan edistyessä MRI voi kuitenkin tarjota hyvinkin monipuolisia uusia mahdollisuuksia myös nivelrikon diagnosointiin. Nina Hänninen kirjoittaa, että yhtenä vaihtoehtona tutkitaan magneettikuvauksen, eli MRI:n, hyödyntämistä nivelruston kunnon arvioinnissa. Tässä tausta-ajatuksena on, että jos suuntariippuvuus aiheutuu ruston rakenteesta, niin todennäköisesti siinä ilmenee muutoksia ruston vaurioituessa esimerkiksi nivelrikon aiheuttamien muutosten seurauksena. Suuntariippuvuuden hyödyntäminen on vain yksi osa ruston MRI-kuvauksen moninaista tutkimuskenttää, mutta erilaisia uusia oivalluksia tarvitaan, jotta lopulta voidaan saavuttaa riittävän tarkkoja ja luotettavia kuvantamismenetelmiä nivelrikon varhaisvaiheen diagnosointiin. Näytteillä toteutettu tutkimus on vielä kaukana kliinisestä soveltuvuudesta, mutta jatkotutkimuksissa pyritään selvittämään ilmiötä ja sen hyödyntämistä myös kliinisissä polven MRI-tutkimuksissa. Suuntariippuvuus-ilmiö – haaste vai mahdollisuus. Väitöskirjan viimeinen osio keskittyikin ideoimaan ja arvioimaan, voisiko itse asiassa juurikin tätä T2-parametrin suuntariippuvuusilmiötä hyödyntää nivelrikon havaitsemisessa. NIVELTIETO 1/2023 29 Tutkittua tietoa TEKSTI NINA HÄNNINEN Uusia suuntia nivelrikon magneettikuvauksen tutkimuksessa Nivelrikon diagnosointi varhaisessa vaiheessa edesauttaa sopivien hoitomenetelmien valitsemista ja oireiden pahenemisen estämistä. Toisaalta juuri T2-parametrin on monissa tutkimuksissa havaittu olevan herkkä havaitsemaan nivelrikkomuutoksia rustossa. Tähän suuntariippuvuus-ilmiöön pureuduin väitöskirjassani, joka tarkastettiin Oulun yliopistossa lokakuussa 2022. Tutkimuksessa havaittiin, että suuntariippuvuus oli heikompaa näytteissä, joissa nivelrikko oli edennyt pidemmälle kuin näytteissä, joissa nivelrikkomuutokset olivat pienempiä. . Kerromme Niveltiedon lukijoille uusimpia uutisia tutkimusmaailmasta.. Eräs mielenkiintoinen ilmiö ruston MRI-kuvauksessa on se, että ruston rakenteesta johtuen siitä otettu MRI-kuva voi olla hieman erilainen, jos rusto tai nivel kuvataankin hieman eri asennossa, esimerkiksi polvi suorana tai polvi taitettuna. Väitöstutkimuksessa tarkastelin, mistä ruston MRI-kuvien suuntariippuvuus voi johtua ja millaisissa kuvissa se tulisi erityisesti huomioida väärien johtopäätösten välttämiseksi. Uusilla ideoilla kohti uusia diagnoosimenetelmiä Tutkimuksessa mitattiin ruston MRI-kuvista T2-parametria ja sen suuntariippuvuutta eri asteista nivelrikkoa kuvaavilla polven nivelrikkonäytteillä hyödyntäen tutkimuskäytössä olevaa 9.4T magneettikuvauslaitetta. MRI-kuvaus perustuu kudosten relaksaatioaikoihin, joita ovat muun muassa T1 ja T2
– Kun puhumme kivusta, emme välttämättä tarkoita samoja asioita. Liikkumisen pelko on yksi merkittävä tekijä: – Tukija liikuntaelinasioissa tärkein parantava komponentti on liikunta. – Tieto kivusta on lisääntynyt 10 – 20 viime vuoden aikana paljon. Hän valmistelee parhaillaan aiheesta väitöskirjaa. On tullut aivokuvantamismenetelmiä ja on opittu ymmärtämään ihmisen kokemusta ja tunnetta. 1/2023 NIVELTIETO 30 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . Jos henkilö pelkää kivun haitallisuutta tai sitä, että paikat Kun puhumme kivusta, emme välttämättä tarkoita samoja asioita.. Kipuun liittyvät erilaiset monimutkaiset kognitiiviset prosessit: kipu on mutkikkaan biopsykososiaalisen systeemin tulos, Mikko Lausmaa toteaa. Kipuhan on henkilökohtainen kokemus, jota on hankala tutkia, koska aivokuvantamisessa kyllä näkyy esimerkiksi, että verenkierto ja sähköinen aktiivisuus lisääntyvät, mutta se on vasta fysiologiaa. Kipu on kokemus, joka voi johtua kudosvauriosta tai sen voi kokea ilman kudosvauriota; esimerkiksi pelkkä univaje voi aiheuttaa kipua. KUVITUSKUVA FREEPIK Kivun moderni tutkimus vahvistuu hiljakseen Oululainen OMT-fysioterapeutti Mikko Lausmaa on tutkinut eri hankkeissa selkäkipua ja sen biopsykososiaalista viitekehystä eli modernia tutkimista ja hoitoa. Esimerkiksi jos henkilö kaatuu ja lonkka murtuu, ei yksin kudosvaurio ennusta, kuinka kipu paranee vaan siihen vaikuttavat monet muut tekijät: elämäntapatekijät, sosiaaliset tekijät, psykologiset tekijät. Liikkumisen pelosta Kudoksiin liittyvät tekijät eivät Lausmaan mukaan juurikaan ennusta kivun pitkittymistä tai kroonistumista
Ammattilaisen on informaatiotulvassa löydettävä oikeat menetelmät päästäkseen mahdollisimman oikeanlaiseen johtopäätökseen. Vasta sen jälkeen katsotaan, mikä on merkittävää. Tulisi tutkia myös muun muassa selän liikkuvuus, lihasvoimat, toimintakyky, psykologiset tekijät, työolot, sosiaaliset tekijät – kyse on laajasta kokonaisuudesta. . – Biopsykososiaalisten tekijöiden merkityksestä on tietämystä, mutta käytännön toteutus on vielä vähäistä. Jos taas viitteitä kivun pitkittymisestä ei ole, ei henkilö tarvitse yhtä paljon palveluja. Osaamisen laajuudesta Lausmaan mukaan kivun kroonistumisen estäminen kuuluu fysioterapeuttien tehtäviin. – Testejä on suuria määriä, esimerkiksi olkapään jännetestejä on olemassa monia kymmeniä. – Hankalin kliinisen päättelyn virhe tapahtuu, jos johtopäätökseen hypätään liian nopeasti. Lausmaa toimii myös tutkijana ja työstää parhaillaan väitöskirjaansa alaselkävaivoihin liittyen. Asiakastyön lisäksi Lausmaa kouluttaa fysioterapeutteja ja lääkäreitä laajasti ympäri Suomea vetäen esimerkiksi fysioterapeuttien suoravastaanottokoulutuksia. Työskentelee Loisto Terveys Oy:ssä (loistoterveys.fi).. Tällöin tutkiminen saatetaan lopettaa, vaikka magneettitutkimus on vain pieni osa kokonaisuutta. Mikko Lausmaa . Tällöin rappeuma voikin jäädä taka-alalle, ja pääosaan nousee muita seikkoja, jotka selittävät selkäkipua, Mikko Lausmaa sanoo. Näin kipu voi kroonistua. . . . NIVELTIETO 1/2023 31 menevät liikkuessa enemmän rikki, uskomukset voivat aiheuttaa liikkumisen pelkoa ja siten vaikuttaa epäedullisesti liikunnan harrastamiseen. – Kipu on mutkikkaan biopsykososiaalisen systeemin tulos, Mikko Lausmaa toteaa. – Esimerkiksi niin, että potilas aina täyttäisi kroonistumisen riskiä selvittävän kyselyn eikä niin, että sen teettäminen olisi yksittäisen työntekijän vastuulla. Ensin potilasta haastatellaan ja tutkitaan eri tavoin, saadaan tietoa, minkä jälkeen vuorossa on ammattilaisen pään sisäinen kliininen päättely, jonka pohjalta hän päätyy diagnoosiin tai johtopäätökseen. Mikko Lausmaa toteaa, että on mielenkiintoista, ettei tutkimuksissa ole noussut esille, että kudosvaurion laajuuden perusteella pystyttäisiin ennustamaan, kenellä kipu pitkittyy. Tutkitun tiedon siirtyminen ruohonjuuritasolle vie hyvinkin pitkiä aikoja, voidaan puhua vuosikymmenestä. Näin kyselyn täyttäminen tulisi hoidettua, Mikko Lausmaa sanoo. Kokonaisvaltaisesta tutkimuksesta Mikä sitten on tule-vaivojen tutkimisessa olennaista. Selkävaivan kanssa vastaanotolle saapuva potilas voidaan lähettää magneettitutkimukseen, joka osoittaa välilevyrappeuman. Ammattitaitoa tarvitaan myös, kun teetetään testejä. Suomen Fysioterapeutit on myöntänyt hänelle tukija liikuntaelimistön fysioterapian erikoisasiantuntija -nimikkeen. – Olisikin hyvä saada kivun akuutissa vaiheessa ”haaviin” ihmiset, joilla on tähän riski. – Psykososiaaliset tekijät ovat kivun kokemisessa vahvasti mukana. Lausmaa on OMT-fysioterapeutti, jolla on yli kymmenen vuoden kokemus alalta. Kaikki eivät välttämättä ole luotettavia. . – Enemmän kysymys on psykologisista ja elämäntapatekijöistä joiden taustalla vaikuttavat monimutkaiset geneettiset tekijät. Tärkeää Lausmaan mukaan olisi, että organisaatiot ottaisivat vastuuta uuden viitekehyksen käyttöönotosta – eivät yksittäiset terveydenhuollon ammattilaiset. Myös lapsuusajan traumat voivat altistaa krooniselle kivulle. Tule-puolelle erikoistuvan ammattilaisuus vaatiikin lisäkouluttautumista. – Potilaan kokonaisvaltainen tutkiminen. Parin viime vuoden aikana on kuitenkin alkanut näkyä selkeää muutosta. Lausmaan oman kokemuksen ja käsityksen mukaan biopsykososiaalisten tekijöiden hyödyntäminen tule-vaivojen tutkimuksessa ja hoidossa on vielä vaatimatonta. Näin heille voitaisiin osoittaa enemmän resursseja
1/2023 NIVELTIETO 32 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI Si-nivelen nivelrikko on harvinainen Si-nivel yhdistää selän alaraajoihin lantion kautta, se on alaja ylävartalon välinen liitos. Jos diagnosoidaan lievä sacroiliitti, eli si-niveltulehdus, vie tulehduskipulääkitys oireet tehokkaasti pois. Itselleni ei juuri nyt tule yhtään mieleen, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Tero Lagerstedt. Nivelrikko si-nivelessä oireilee kipuna selän ja pakaran liitosalueella. Tämä johtuu siitä, että si-nivelessä ei nykytietämyksen mukaan ole juurikaan liikettä eikä siihen kohdistu kuormitusta samoin kuin kantaviin niveliin. Harvinainen nivelrikko si-nivelessä oireilee kipuna alaselässä, pakarassa ja mahdollisesti nivusen alueella, tosin nivusen alueen kipu viittaa yleensä lonkkaan. Nivelrikko si-nivelessä on helppo diagnosoida kuvantamisella. si-nivel. Nivelrikko si-nivelessä on huomattavan harvinainen. Lagerstedt kertoo, jos kyseessä on si-nivelen tulehdus tai nivelrikko, vaivaa hoidetaan tulehduskipulääkkeellä, ultraääniohjatulla kortisoni-injektiolla ja tukivöillä. – Olen tutkinut potilaita fysiatrin näkökulmasta 16 vuoden ajan – magneettija röntgenkuvia on tullut katsottua tuhansia –, ja si-nivelen nivelrikkotapaukset ovat hyvin harvinaisia. – Se tuntuu selän ja pakaran liitosalueella rasituksessa ja pitkään seisoessa. Si-nivelessä voi myös olla deSuurin ongelma si-nivelen kanssa on Tero Lagerstedtin mukaan nivelen virheasento. Ensin on tutkittava si-nivelen mahdolliset sairaudet, ja esimerkiksi si-nivelen tulehdus poissuljetaan magneettikuvauksella. Sacroiliitti on usein selkärankareumaan liittyvä sairaus. Sekin on tosin melko harvinainen. Jos lantio on suora ja nivel aristaa, voi olla kyse si-nivelen tulehduksesta
Tero Lagerstedt toteaa, että mahdollista si-nivelen nivelrikkoa hoidetaan, kuten nivelrikkoa yleensä eli vahvistamalla lihaksia, kipulääkkeellä, sopivalla liikunnalla. – Vallalla on näkemys, että si-nivelessä ei pitäisi olla juuri mitään liikettä ja väitetään, että mobilisaatio ei muuta nivelen asentoa, koska tämä ei näy kuvantamistutkimuksessa vaan selviää kliinisen testin eli näppituntuman kautta. Useimmiten potilas on muutaman päivän kuluttua oireeton tai lähes oireeton. Mobilisoimalla si-niveliä lantion asento muuttuu, vaikka sitä ei nykykuvantamisella pysty suoraan osoittamaan. – Alaselkäkipu johtuu useimmiten siitä, että si-nivel ei ole paikoillaan. Oireet usein katoavat lyhyessä ajassa. Nivelen ei pitäisi juuri liikkua, ja suurimmalla osalla väestöstä se pysyykin hyvin paikoillaan eikä ongelmia ole. Si-nivelen nivelrikko tosiaan on harvinainen. Silloin ja tietysti muutenkin on syytä vahvistaa keskivartalon lihaksistoa ja kiinnittää huomiota ergonomiaan ja välttää paikallaanoloa, kuten pitkää istumista. En hiero enkä syötä pillereitä vaan mobilisoin nivelen paikoilleen. – Hoitotulokset mobilisoinnista ovat hyvät. Tero Lagerstedt toteaa, että usein sanotaan, että 30 – 40 prosenttia alaselkäkivuista johtuu si-nivelen ongelmista. On hyvin harvinaista, että asentoa on korjattu eikä tilanne muutu seurannassakaan ja sairaudet on poissuljettu kuvantamisilla. Rappeumat saattavat näkyä oikealla vaikka kipu on vasemmalla puolella. Lehti antaa ohjeita ja tukee nivelrikkoisia. Hän väittää, että luku on lähempänä 90:ää. – Suurin osa fysiatreista ei käsittääkseni tee nivelten mobilisoin teja tai manipulaatioita. Ongelmana nivelen virheasento Suurin ongelma si-nivelen kanssa on Lagerstedtin mukaan nivelen virheasento. NIVELTIETO 1/2023 33 generatiivisia muutoksia, kulumamuutoksia. Kuvantamisissa näkyvät si-nivelen nivelraon leviämiset johtuvat suurienergisestä traumasta tai esimerkiksi nivelreuman tuhoamasta nivelestä. SI-nivelten ollessa kyseessä se vaatii vähän fyy sistä voimaakin. Geenit, kuormitus, trauma Kuormitus voi altistaa si-nivelen nivelrikolle, samoin toispuoleinen urheilulaji, jossa ponnistetaan yksinomaan toisella puolella. Lehteä lukevat nivelrikkoiset ja alan ammattilaiset. Nivelrikon syntymekanismi ei kuitenkaan ole tiedossa. Itse olen tehnyt pitkään si-nivelten mobilisointia, joka palauttaa symmetrian lantioon. – Ongelma on, että virheasento voi uusia, joillakin niin käy säännöllisesti. Ainoastaan, jos epäilee ristiluun murtumaa, kannattaa ensin tehdä lantion kuvantaminen magneetilla, muu ten mobilisaatio aiheuttaa kipeytymistä. Tulehduskipulääke auttaa, kun kyse on aktiivisesta nivelrikosta. Niveltiedon aiheet kattavat nivelsairauksien koko kirjon alkaen niiden ennaltaehkäisystä ja ulottuen tekonivelleikkauksen jälkeiseen aikaan. Suomen Nivelyhdistys ry Ilmoitusasiat: sähköposti toimisto@nivel.fi puhelin 050 5252 098. Kirjoittajakuntaan kuuluvat maan johtavat alan tutkijat ja lääkärit – unohtamatta henkilöiden, joilla on nivelrikko, omia kertomuksia sekä lehden toimituksen tekemiä laadukkaita artikkeleita. Mobilisaatiossa käytetään ta saista voimaa, ei impulssivoimaa, ku ten manipulaatiossa. Ostamalla ilmoitustilaa tuet toimintaamme. Jos jokin liikuntalaji pahentaa vaivaa, siirrytään muihin lajeihin. – Minulla on ollut potilaita, joilla si-nivel aristaa. Geeneillä on osuus asiaan. Myös kortisoni-injektiota voi käyttää. Lantion vir heasen non korjaamisessa ei ole riskejä, koska siinä selkään ei kohdistu rasitusta eikä lantiota pysty murta maan. . Nivelrikkoa esiintyy jopa miljoonalla suomalaisella. on valtakunnallinen nivelrikkoon ja muihin nivelaiheisiin keskitty nyt julkaisu
KU VI TU S FR EE PI K. 1/2023 NIVELTIETO 34 Lokakuun webinaarissa esitettyjä kysymyksiä, ja ortopedi Esko Kaarisen vastauksia niihin. Lisäravinteiden käytöstä nivelrikko-oireilun lievittämiseen on tehty useampiakin tieteellisiä tutkimuksia. Jalkojen nivelet tulehtuvat rasituksessa Nilkkojeni nivelet ja siitä alaspäin jalkojeni pienet nivelet ovat niin kuluneet, että ne rasituksessa tulehtuvat herkästi. Oire ilmenee kävelyssä 800 metrin jälkeen tai noin 20 minuutin seisomisen jälkeen. Tutkimukset näyttävät, että mikään lisäravinne ei pysty vaikuttamaan nivelrikon sairausproKysymyksiä ja ortopedin vastauksia Ortopedi Esko Kaartinen oli asiantuntijana Suomen Nivelyhdistyksen webinaarissa lokakuussa. Esko kaartisEn vastaus Liikunnan tärkeys ja hyödyllisyys tulevatkin kysymyksestä jo erinomaisesti esiin. Mutta tuo jalkapohjan tunnottomuus tuskin sittenkään aiheutuu nilkkanivelen nivelrikkomuutoksista, vaan ihan jostakin muusta patologiasta. Menen vielä nilkan röntgeniin. Nilkkanivelen voi sitten hoitaa omalta osaltaan, jos polven tultua kivuttomaksi nilkka onkin sitten se, joka pahasti liikuntakykyä rajoittaa ja kipuja tuottaa. Polven tekonivelleikkaukseen. Lannerankamagneettikuvat eivät selittäneet syytä. Kesällä pidän kuntoa yllä metsätöillä sekä puutarhaja pihatöillä. Talvella käytän kuntopyörää. Kysymyksiä ja vastauksia oli niin paljon, että niitä riitti myös tähän Niveltiedon numeroon. Jos nilkassa todetaan pitkälle edennyt nivelrikko, onko polven tekonivelleikkaus kuitenkin syytä tehdä. CO M Suomen Nivelyhdistys ry. Jalan hermoratatutkimus tehty, ei muutoksia. Esko kaartisEn vastaus Jos polven nivelrikko on paha, korostunut, kivulias ja toimintakykyä vakavasti häiritsevä/rajoittava, niin kyllä tekonivelleikkaus polveen on aiheellinen, vaikka saman jalan nilkassa olisi myös reiluja nivelrikkomuutoksia. Kuitenkin runsas liikkuminen on tarpeen yleiskunnon ja terveyden kannalta. Olen nivelvaivoistani huolimatta melko hyväkuntoinen 80-vuotias pappa, entinen kestävyysurheilija. Polvissani ja oikeassa lonkassani on proteesit. Oireilevat lonkat estävät normaalin kävelyn. Jalkapohjan tunnottomuus on selvityksessä. Entä tulehduskipulääkkeet. Se on todella tutkitustikin varmimmin auttava/hyödyttävä lääke nivelrikon vaivoihin ja jopa sen pahenemista hillitsemään. Onko joistakin lisäravinteista hyötyä
Se kuvattiin, ja siinä on alkavaa nivelrikkoa näkyvissä hieman. Subjektiivista hyötyä vaihtelevassa määrin voi kyllä tulla myös näistä tutummista glukosamiinista ja kondroitiinisulfaatistakin sekä vaikkapa inkivääristäkin. Esko kaartisEn vastaus Lievähköä (ja jopa keskivaikeaakin) nivelrikkoa hoidetaan ensisijaisesti sopivalla liikunnalla (vähemmän tärinäsisältöistä eli vesiliikunta, pyöräily, hiihto yms.), lihasvahvistuksella ja lääkkeillä, mukaan lukien erilaiset injektiohoi. Mikä on yleisin tapa hoitaa nilkan nivelrikko. Nilkan alkava nivelrikko Viime keväänä minulla alkoi vasenta nilkkaa välillä särkeä. Mutta kieltämättä kirjallisuudessa on silti todettu, että erityisen gluteiiniherkillä reumaatikoilla voi esiintyä jonkin verran vähemmän nivelkipuilua, jos he jättävät ruokavaliostaan gluteiinin kokonaan pois. Myös pyöräily, uinti, hiihto ovat sallittuja. Rauhallisvauhtinen kävely pehmeähköllä alustalla ja/tai erityisen pehmeäpohjaisilla jalkineilla (tai kaaripohjakengillä) on siis vapaasti sallittua, mutta sitä vastoin juokseminen, hypyt, loikat, kovavauhtinen alamäkikävely/portaiden laskeutuminen ja vastaavat korostunutta tärähdystä toistavat rasitukset eivät ole suositeltavia. Ja tämä sama havainto voi toki olla jonkin verran paikkansapitävä myös nivelrikkopotilaiden kohdalla. Mikä leikkausjärjestys. Esko kaartisEn vastaus Ainakaan allekirjoittaneen silmiin ei ole osunut sellaista tiedeartikkelia, joka varmana tietona vahvistaisi tämän asian. Jatkokysymys edelliseen liittyen Muita, eli polvia ja varpaita ja jalkaterää, ei yhteiskunta ole suostunut kuvaamaan. Esko kaartisEn vastaus Periaatteessa leikkausjärjestyksen sanelee näiden nivelrikkomuutosten aiheuttaman haitan suuruus, eli se kannattaa korjata ensin, joka tuottaa pahinta haittaa kipujen ja toimintakyvyn rajoittumisen muodossa. Nilkka kuvattiin yksityislääkärikäynnin yhteydessä, kun olin muusta syystä lääkärissä. Miten voisin itse sitä hoitaa, ettei se kovin nopeasti huonone. Parasetamoli on niistä lievin ja oikein annosteltuna myös vaarattomin, mutta järeämmät kipulääkkeet ovatkin sitten jo opioidien luokkaa ja niiden käyttöön sisältyy myös suurempia riskejä, etenkin näin on ikäihmisten kohdalla. Kokeilemalla asia kuitenkin vain selviää! Mitä sitten tulee tulehduskipulääkkeiden apuun, niin apua niistä varmasti on, mikäli kivun aiheuttaja on tulehdusprosessiin liittyvä, mutta mikäli tulehdus ei ole kyseessä, niin sitten apua täytyy katsella kipulääkkeiden puolelta. Tiedän ja näkeekin, että niissä on nivelrikkoa. Olen jostain lukenut, että jos jättää gluteiinin pois ruokavaliosta, nivelrikko ei särkisi. Kivunhoitoja voi toki testailla myös ilman lääkkeitä, esimerkiksi akupunktion, ultraäänen tai laserterapian avulla. Viimeisimpänä on tätä suotuisaa vaikutusta todettu olevan kurkumalla. NIVELTIETO 1/2023 35 sessiin sitä hidastavasti, mutta useammallakin valmisteella on todettu ainakin jossakin määrin nivelrikon tulehduksellista kipuoireilua lievittäviä vaikeuksia. Mikä liikuntamäärä tunteina vuorokaudessa on sopiva, ettei rasita nilkkaa liikaa. Onko tästä tutkittua tietoa olemassa. Jos on pitkälle edenneet nivelrikot polvessa ja vastakkaisen jalan nilkassa, kummasta kannattaisi aloittaa toipumisen ja kuntoutumisen näkökulmasta. Jotenkin luulisin kuitenkin olevan luontevampaa aloittaa nivelien ”remontointi” polvista, vaan hoitava lääkäri on kuitenkin se lopullisen päätöksen / suosituksen tekijä/antaja, koska hän näkee potilaansa tilanne-/sairauskokonaisuuden parhaimmin. Esko kaartisEn vastaus Periaatteessa mikään liikuntamäärä ei ole liikaa, kunhan liikunta on muodoltaan sopivaa, eli ei hakkaavaa, iskuttavaa tai muuten kovin tärinäsisältöistä. Liikunta on siis oikea hoito nivelrikon vauhdin hidastamiseen, sekä myös muutaman kilon painonpudotus, jos kiloja on päässyt ylimäärin kertymään
Mikä olisi optimaalinen hetki nivelrikon edetessä viimeistään vaihtaa nivel, kun röntgenkuvissa on jo vaikeaasteinen nivelrikko. Caput nekroosi reisiluussa Minulla on ollut äskettäin leikattu caput nekroosi reisiluussa. Itse en urani aikana ole törmännyt potilastapauksissa muihin kuin juuri näihin lonkkaniveltä koskettaviin nekroosilöydöksiin. Kun nivelrikko on jo erittäin paha ja invalidisoiva, niin sitten ruvetaan harkitsemaan leikkauksellisen hoidon mahdollisuuksia. Proteesia edeltävät leikkaukset Jos polveen on suunnitteilla endoproteesi, kannattaako saman puolen hallux valgus ja vasaravarvas hoitaa edeltävästi. Vaikuttaako esimerkiksi infektioriskiin. Nilkkaan voi asentaa tekonivelen, mutta niiden kestoikä on kovin rajallinen, jos vertaa niitä esimerkiksi lonkan tai polven tekoniveliin. Leikkaukseen etenemisen tarve riippuu pääsääntöisesti siitä, kuinka suuren kipuja toimintakykyhaitan kyseinen nivel asianomaiselle henkilölle tuottaa. Voi kokeilla hoitaa. Mutta leikkauksen suorittaminen voi ainakin teoreettisesti jonkin verran vaikeutua. 1/2023 NIVELTIETO 36 dotkin. Esko kaartisEn vastaus En uskalla todeta aivan varmaksi sitä, että lopputulos varsinaisesti olisi huonompi, jos odotellaan nivelrikon pahenemista. Jos liikunnan määrä romahtaa pahoin kovin vaikean nivelrikko-oireilun vuoksi, voi siitä koitua ikäviä haittailmentymiä muuhun elimistöön ja aivan perusterveyteenkin! Optimaalinen leikkausaika Voiko lopputulos olla huonompi, jos odottaa liian kauan. Minulla ei kuitenkaan ole tiedossani, kuinka mahdollisesti tai todennäköisesti niitä ilmenisi muihin nivelalueisiin. Lonkan nivelrikko – miksi seisten reiden yläosa puutuu. Esko kaartisEn vastaus Kyllä voi tehdä! Syy on, että liikunta on koko elimistön hyvinvoinnille erittäin tärkeä asia, mukaan lukien nivelistö sekä selkäkin. Varsin hyvin voi myös kokeilla tukisidoksia/ortooseja ja kaaripohjajalkineita. Kuinkakohan todennäköisesti jokin muukin nivel joutuu kuolioon. Tämä puutuminen on todennäköisesti nivelrikosta johtuvaa, reisilihaksen jännitteisyys syynä. Näin menetellen ainakin minimoidaan kyseisistä pienemmistä leikkauksista mahdollisesti aiheutuvista komplikaatioista/muista toipumisongelmista syntyvä infektioriski aikaisemmin suoritetulle tekonivelleikkaukselle. Mutta kyllä näitä pienempiä leikkauksia silti voidaan tarvittaessa tehdä myös aikaisemmin tekonivelleikattuun raajaan. Mutta joskus asia todellakin on niin, että kuvissa hyvin pahan näköinen nivelrikko ei kuitenkaan tuota mitään merkittäviä ongelmia ko. Syy lienee vuosikymmeniä jatkunut kortisonin käyttö keuhkosairauksiin. Jalkinevalinnassa täytyy nilkan jäykkyys toki sitten myös huomioida. Tarpeelliset pienemmät leikkaukset useimmiten pyritään toteuttamaan ennen kuin edetään tällaiseen tekonivelleikkaukseen. Nivelrikon kanssa sinnittely Voiko pitkään nilkan tai polven nivelrikon kanssa sinnittely tehdä muuta haittaa esimerkiksi muille nivelille tai selälle. Rtg-kuvin todennetun nivelrikon täytyy kuitenkin silloin olla kysymyksessä oireilun aiheuttajana. Juuri sen vuoksi tiettävästi enimmin turvaudutaan nilkkanivelen luuduttamiseen, jolloin kyseisen nivelen liike siis loppuu kokonaan, mutta nilkka on myös pysyvästi kivuton. Esko kaartisEn vastaus Kieltämättä pitkäkestoinen kortisonilääkitys todellakin tiettävästi jonkin verran lisää riskiä näiden luukuoliomuutoksien kehittymiseen, ja yksi tyyppipaikka niiden ilmaantumiseen on juuri lonkkanivel. Esko kaartisEn vastaus Kieltämättä niin on asia, että nämä ilmeisen tarpeelliset/välttämättömät pienemmät leikkaukset useimmiten pyritään toteuttamaan ennen kuin edetään saman raajan isomman nivelen tekonivelleikkaukseen, ainakin, jos tarve näihin pienempiin korjauksiin on jo selvä ja aikataulullisesti ne voidaan toteuttaa. Esko kaartisEn vastausTämä on osa tyypillistä lonkan nivelrikkoon liittyvää oireilua. Leikkaukseen ei siis suinkaan edetä yksinoman rtg-kuvalöydöksen pohjalta, vaan ensisijaisesti potilaan oirekuvan määrittämänä. henkilölle, eikä niin muodoin ole ehdottoman välttämätöntä vielä edetä leikkausratkaisuun (johon myös sisältyy aina omat riskinsä!)
Miten hoidetaan. Esko kaartisEn vastaus Ei ole suotuisa tilanne. Fysioterapeutilta voi myös käydä neuvoja kysymässä. Mitkä oireet kertovat, että selässä nivelrikkoa. Esko kaartisEn vastaus Todella vaikean käsinivelrikon kyseessä ollen suosittelen vilpittömästi kysymään tarvittavia/hyödyttäviä hoitoratkaisuja käsikirurgilta. Kesäkuussa lonkkaan tuli uusi nivel, ja huomasin heti leikkauksen jälkeen, että jalka on huomattavasti pidempi. Lihakset yrittävät korjata ärsytystä eivätkä siinä valitettavasti onnistu. Uusin polvilääkäri sanoi, että jos olisin 69-vuotias, hän leikkaisi saman tien. Olen 50-vuotias. Leikkauksista peräännytty Polvien paha nivelrikko olisi pitänyt leikata jo 10 vuotta sitten. Kysyjän mainitsema pakarakipuilu voi myös olla selkäperäistä, mutta syyllinen voi silti sijaita pelkästään lantion alueellakin. NIVELTIETO 1/2023 37 fysioterapialla tai hieronnalla. Käsien ja jalkaterien kiputuntemukset lienevät ensisijaisesti paikallisten nivelrikkomuutoksien aiheuttamia, mutta aivan poissuljettua ei silti ole sekään, että selkärangan taholta aiheutuvalla hermopinneoireilulla voisi olla osuutta näissä tuntemuksissa. ?. Kuukausi leikkauksen jälkeen otetussa röntgenlääkärin lausunnossa: sivusuunnissa eroja. Pitäisikö korjata paremmaksi, mietityttää. Vaikea nivelrikko sormissa Minulla on todella vaikea nivelrikko sormissani, kädet ovat lähes toimintakyvyttömät ja särkevät jatkuvasti. Selän nivelrikko Molemmissa käsissä, sormissa ja ranteissa, sekä varpaissa ja nilkassa on kipua, lisäksi oikea pakara on kipeä, kireyttä. Miksi. En itse valitettavasti tiedä sitä, millaisia riskejä leikkaus aiheuttaisi, miten tämä krooninen kipusyndrooma käyttäytyy, jos tehdään tällainen iso leikkaus. Esko kaartisEn vastaus Tukeutuiko ortopedi, joka sanoi, että ”jos olisin 69-vuotias”, kipulääkärin arvioon ennusteessaan vai oliko hänen oma käsityksensä. Kaksi senttiä on liian iso ero tekonivelleikkauksen jälkeen. Luultavasti juuri potilaan korkeahko ikä huomioiden on arvioitu toimenpide syystä tai toisesta sittenkin niin riskikkääksi (tai sen hyöty niin epävarmaksi), että on katsottu viisaammaksi välttää leikkaustoimenpiteitä. Aikaisemman hoitovirheen jälkeen todettu joku vuosi sitten nivelrikko. Toinen jalka pidempi Olen 51-vuotias. Perushoitoina käden alueen nivelrikko-oireiluun toteutetaan todellakin kipulääkkeiden (ensisijaisesti parasetamoli) tai lyhytkestoisten tulehduskipulääkityksien avulla. niveleen pistetystä kortisonista saattaa myös tulla apua. Esko kaartisEn vastaus Peukalon tyvinivelen leikkaukset ovat suhteellisen pieniä mutta eivät silti mitään vähäpätöisiä toimenpiteitä! En valitettavasti osaa sanoa, miksi on sanottu, ettei kannata leikata. Vakavasti pohdittava, korjaamisen paikka. Synnytyksen yhteydessä lonkan rusto repesi, se taustalla. 85-vuotiaalle, jolla hyvin vaikea nivelrikko peukalossa, sanottiin ettei kannata leikata. Nivelrikon hoidossa paljon käytetyt ravinnevalmisteet (glukosamiini, kondroitiini, inkivääri, kurkuma ym.) voivat myös lievittää oireita (inkivääri ei sovi raskaana oleville), mutta tiedenäyttöä ei kuitenkaan ole siitä, että ne itse nivelrikkoa parantaisivat. Kipusairauksien takia on peräännytty leikkauksista. Jos puutuneisuus ei häviä fysioterapian kautta, seuraavaksi kääntyy katse ylemmäs: voi olla selän nivelrikko tai rappeutumamuutoksia. Sormien voiman ylläpitäminen/ lihaksien vahvistaminen puristelutreenillä on varmasti eduksi. 50-vuotiaalla isompi riski, että leikkauksen jälkeen on kipeämpi kuin ennen sitä. Vain asiantuntijat tietävät ja tämä edellyttää kipulääketieteen erityisosaamista. Ei kannata leikata. Kipuilu ja virheaskeltaminen ovat tehneet ongelmat. Sorminivelrikkoon on tarjolla myös monimuotoisia leikkaushoitoja, mutta niiden mahdolliset tarpeet ja hyödyt määrittää ehdottomasti parhaiten juuri käsikirurgi. Olisiko teillä ohjeita käsien nivelrikon hoitoon; lääkärit tarjoavat avuksi vain kovia särkylääkkeitä, joita en voi enkä halua syödä. Esko kaartisEn vastaus Ristiselän kiputuntemukset ja kipuilut sopivat ensisijaisesti selän eli fasettinivelnivelrikon aiheuttamiksi. Yksittäisten nivelien kipua voi lievittää tukemalla niitä lastalla tai kevyellä teippauksella, ja jos voimakas tulehdus näyttäisi olevan kyseessä, niin esim. Pitääkö paikkansa
Suomesta Tampereen yliopistollinen sairaala on tässä tutkimuksessa mukana, mutta vie useamman vuoden, ennen kuin tutkimuksesta saadaan kovaa dataa leikkauksen mahdollisista hyödyistä konservatiiviseen hoitoon verrattuna, Kaisa Lehtimäki sanoo. Ongelma on, että siitä, kuinka paljon leikkauksesta on hyötyä, on vähän tutkimusta, sanoo ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Kaisa Lehtimäki Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Alttius perintötekijöissä voi johtaa siihen, että nivelet kuluvat jo nuorella iällä, vaikka tekisi toimistotyötä. Tutkimuksia on menossa – Tanskassa on aloitettu tutkimus, jossa vertaillaan nivelrikon tekonivelleikkausta konservatiiviseen hoitoon. Määrät ovat täälläkin lisääntymässä ja ulkomailla leikkausmäärät ovat 10 viime vuoden aikaan lisääntyneet 10-kertaisesti. Tietoisuus olkapäänivelrikosta on kasvanut, samoin leikkausmäärä. Myös vammat voivat johtaa kulumaan Olkapäänivelrikko on monen tekijän summa. 1/2023 NIVELTIETO 38 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI Olkapään tekonivelleikkaukset yleistyvät Leikkauksen hyödyistä on kuitenkin vasta vähän tutkimustietoa olemassa. Suomessa tehdään noin tuhat olkapään tekonivelleikkausta vuodessa. – Raskas työ voi edesauttaa nivelrikkoa, jos pohjalla on alttius. Yksi syy tähän voivat olla olkapäänivelrikon vähäisemmät tekonivelleikkausmäärät. – TYKS ORTOssa on käytössä potilaiden itse raportoima oirekuvamittari, johon potilaat vastaavat ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen. Hyvin harvinaisia tapauksia ovat jotkin lääkitykset kuten sytostaatit tai isot kortisoniannokset, jotka voivat johtaa luukuolioon, jossa nivelpinta tuhoutuu, Kaisa Lehtimäki sanoo. Olkanivelrikosta ei ole toistaiseksi tehty Käypä hoito -suositusta (toisin kuin esim. Omassa työssään Lehtimäki kokee, että olkapään tekonivelleikkaus auttaa hyvin potilailla, joilla on pitkälle edennyt olkapään nivelrikko. polvija lonkkanivelrikosta) eikä liioin kovinkaan paljon kontrolloituja tutkimuksia. Olkapään tekonivelleikkausta käytetään yhä useammin paitsi nivelrikon myös ikääntyneiden olkaluun yläosan pirstaleisten murtumien hoidossa. – Iäkkäiden olkaluun yläosan murtumien hoidosta on niin ikään menossa tutkimus, jossa vertaillaan käänteisen olkapäätekonivelen ja konservatiivista hoitoa keskenään, Suomesta tässä tutkimuksessa on mukana useampi yliopistoja keskussairaala. – Useasta lähteestä on tullut painetta saada aikaan Käypä hoito -suositus, ja aika alkaakin olla sille kypsä. Tämän mittarin perusteella olkatekonivelleikkauksen tulokset ovat lonkan tekonivelleikkauksen kanssa parhaita toimenpiteitä. Myös vammat voivat johtaa kulumaan. – Mitä huonompi toimintakyky on ennen leikkausta, sitä parem– Jäätyneestä olkapäästä vaivan erottaa röntgenkuvassa, jossa jäätyneen olkapään löydös on normaali, sanoo erikoislääkäri Kaisa Lehtimäki.
Nämä tilat ovat useimmiten hoidettavissa uusintaleikkauksessa, mutta se johtaa usein olkapään toimintakyvyn heikkenemiseen. Leikkauspäätös on aina tehtävä yhteisymmärryksessä lääkärin ja potilaan kesken, koska kyseessä on leikkaus, jolla pyritään parantamaan elämänlaatua, ei heikentämään sitä. Naisten olkia leikataan enemmän kuin miesten Tyypillinen olkapään nivelrikkopotilas poliklinikalla on 60 – 75-vuotias. Kaisa Lehtimäki ei tiedä tähän syytä. Jos elää 100-vuotiaaksi, niin elämänaikana on odotettavissa useampi uusintaleikkaus, jos niVasemman olkapään nivelrikko. Joku voi ottaa mieluummin nuorempana kivuttoman olkapään ja elää sitten vanhana huonon olkapään kanssa. Naisten olkapään tekonivelleikkauksia tehdään jonkin verran enemmän kuin miesten. Potilaan on hyvä käsittää leikkaukseen liittyvät riskit ja miettiä omat voimavaransa, jos mahdollinen komplikaatio osuu kohdalle. Jonkin verran vaivaa on myös viisikymppisillä, mutta sen sijaan yli 85-vuotiaita käy Kaisa Lehtimäen mukaan harvemmin vastaanotoilla. Uudenveroista niveltä ei kuitenkaan koskaan saada aikaan, Kaisa Lehtimäki sanoo. Hyödyt ja haitat punnittava Lehtimäki korostaa, että leikkausmäärien kasvua ajatellen on muistettava, että saavutettavissa olevat hyödyt ja mahdolliset haitat on aina punnittava tarkkaan. Näiden riski on muutaman prosentin luokkaa, karkeasti sanoen 10 vuoden kuluessa joka kymmenes joutuu uusintaleikkaukseen. Vasen olkapää tekonivelleikkauksen jälkeen.. Varsinkin oireinen olkapäänivelrikko on kuitenkin harvinaisempi kuin lonkan ja polven nivelrikko, koska olkapää ei ole ruumiinpainoa kantava nivel kuten lonkka ja polvi. Lääkärin on kerrottava myös leikkauksen riskit. Syynä voi olla, että he eivät enää käytä käsiään samaan malliin kuin nuoremmat. Jos olkapää on oikein kipeä, voidaan harkita tekoniveltä, jolle vaste onkin hyvä, jos nivelpinnat ovat kuluneet puhki. – Tekonivelleikkaukseen liittyy riskejä, kuten tekonivelinfektio, tekonivel voi mennä sijoiltaan ja komponentit voivat ajan kuluessa lähteä irti. Yli 60-vuotiaista jopa 60 prosentilla saattaa löytyä kuvantamistutkimuksissa olan nivelrikkomuutoksia. – Yksilölliset erot olkapäänivelrikon kivun kokemuksessa ovat isot. – Tekonivelleikkaus voi olla ratkaisu nuoremmillakin, jos on hankala tilanne. NIVELTIETO 1/2023 39 pi tulos saadaan tekonivelellä. Onko sitten 50-vuotias liian nuori tekoniveleen. Päätöksenteossa lääkärin ja potilaan keskustelu on tärkeä. Kipu onkin tärkein asia leikkauspäätöksessä; pelkän röntgenkuvan perusteella ei leikkauspäätöstä voi tehdä. Elämänlaatua parantavaan leikkaukseen, kuten yläraajan tekonivelleikkaukseen, lääkäri ei voi määrätä
– Jos olkapää on useamman kuukauden kipeä, perusterveydenhuollossa on hyvä ottaa röntgenkuva, Lehtimäki sanoo. Kevyet liikkeet on otettava käyttöön riittävän varhaisessa vaiheessa, ettei olkapää jämähdä. – Osa potilaista kaipaa jarruttelua, osa on liian varovaisia. Jäätyneestä olkapäästä vaivan erottaa röntgenkuvassa, jossa jäätyneen olkapään löydös on normaali. Kuuden viikon jälkeen on sallittu raajan aktiivinen liike kuormittamatta ja kolmen kuukauden jälkeen tyypillisesti leikattua raajaa voi normaalisti käyttää. Miettimistä aiheuttava kysymys on, jos potilas on raskasta fyysistä työPotilas, jolla jäätynyt olkapää. – Ryhtilinjan pitäisi olla hyvä – usein olemme kovin etukumarassa, mikä on huono asia. 1/2023 NIVELTIETO 40 vel vaihdetaan alle 50-vuotiaana. Tämä keskustelu on lääkärin ja potilaan käytävä ja tehtävä yhteisymmärryksessä päätös. Kolmiolääkettä Kaisa Lehtimäki ei herkästi lähtisi määräämään. – Liian usein ei niveleen kuitenkaan pidä pistellä piikeillä, siinä on bakteeritulehduksen vaara. Se voi auttaa puolikin vuotta ja voi lykätä tekonivelen tarvetta. – Fysioterapian näyttö vaivan hoidossa on pieni, mutta oma mielipiteeni on, että kuluman huomioivaa fysioterapiaa on hyvä kokeilla myös ennen mahdollista leikkausta. Kolmisen viikkoa raajaan pidetään kantositeessä, sen jälkeen aloitetaan passiiviliikkeet sekä kevyet, alle hartiatason kotiaskareet. Köykäinen liike nivelessä, kuten ”mummovesijumppa”, tarjoaa hyvän vastuksen ja avun, mutta raskaampi voimaharjoittelu voi kipeyttää ja pahentaa niveltä, samoin kuminauhajumppa. Kuluman huomioivaa fysioterapiaa on hyvä kokeilla Kaisa Lehtimäki toteaa, että yksilöllinen kuntoutus on leikkauksen jälkeen tärkeää. Välinekeskeistä fysioterapiaa en näe tarpeellisena, normaalia arkikäyttöä sen sijaan kyllä. Jos nivelrikko on paha, heikkenevät käden liikeradat: kättä ei saa ylös eikä takapuolta pyyhittyä. Henkilö ei löydä hyvää nukkuma-asentoa. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ei sovi tehdä mitään voimaharjoittelua. Yösärky ja heikot liikeradat Olkapäänivelrikon yksi oire on yösärky. Olkapään yläosan tuore murtuma.. Eläkkeen lähestyessä: leikata vai. Tyypillinen olkapääkivun fysioterapia jännevaivaan kuminauhajumppana olkanivelrikkopotilaalla voi sen sijaan kipeyttää olkaa. Jälkimmäisen pyytäisin röntgenlääkärin laittamaan. Ääriasennossa voi tulla vihlaiseva kipu. On pyrittävä liikeratoja ylläpitäviin harjoitteisiin, joissa lihakset aktivoituvat. – Lievillä löydöksillä en lähtisi tekemään leikkausta vaan miettisin, miten vaivaa voisi konservatiivisesti hoitaa, esimerkiksi fysioterapialla tai kortisoni-injektioilla. Olkapäänivelrikkovaivaan käytetään myös kipulääkkeitä, kuten Panadolia, ja mahdollisuuksien mukaan tulehduskipulääkettä
Suomen Nivelyhdistys ry:n jäsenenä… … saat Niveltieto-lehden, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Silloin en työuran loppuvaiheessa lähtisi tekonivelleikkaukseen vain siksi, että olkapää töissä kipeytyy. Yhdistyksen hallituksen erityisasiantuntijoiksi on valittu LKT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen ja ortopedi, dosentti Mikko Manninen. Lehtimäki lähettäisi potilaan ensiksi työterveyshuollon puolelle: voisiko työtä keventää tai työpäivää lyhentää. Olkapään käänteinen tekonivel murtuman jälkeen. Katso jäsenalennukset verkkosivultamme: nivel.fi/jaseneksi/jasenedut Suomen Nivelyhdistys ry. Suomen Nivelyhdistyksen hallitusja työryhmäuutisia Suomen Nivelyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajaksi on valittu Heikki Multaharju, sihteeriksi toiminnanjohtaja Leena Nieminen ja lomavastaavaksi Raija Rapo. … saat monipuolisia jäsenalennuksia nivelterveyteen liittyvistä tuotteista ja palveluista. … saat maksuttomia potilasoppaita ja artikkeleita, joita voit tilata toimistolta (postimaksu peritään). Kysyn usein potilailta, kuinka lomat sujuvat. . Lehtimäki on Sokyn eli Suomen olkakirurgisen yhdistyksen puheenjohtaja. Työvaliokunnan kokoonpano Yhdistyksen työvaliokuntaan on valittu Sisko Seppä (pj), Heikki Multaharju, Eila Lindström ja Outi Töytäri ja toimihenkilöistä Leena Nieminen. Yhdistyksen erityisasiantuntijoiksi on valittu Marja Eronen (sosiaaliturva-asiat) ja Heikki Multaharju (kuntoutusja potilasvahinkoasiat). Kun olet liittynyt jäseneksi, lähetämme tuoreimman Niveltieto-lehden kotiisi. Hän työskentelee yläraajaortopedinä TYKS ORTOssa. … saat sähköisiä uutiskirjeitämme, joissa tiedotamme tulevista tapahtumista. … pääset osallistumaan nivelpiiriemme liikuntaryhmiin jäsenetuhintaan. Täytä, leikkaa irti ja postita. Strategiatyöryhmän kokoonpano Strategiatyöryhmään on valittu Sisko Seppä (pj), Sari Hautaviita, Arja Kekoni, Mirja Kaartinen, Outi Töytäri, Leena Nordström ja toimihenkilöistä hankekoordinaattori Ella Niini ja Leena Nieminen. LL Kaisa Lehtimäki on ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri. Jäsenlomake on sivulla 49. … olet mukana edistämässä nivelterveyttä Suomessa. – Ja mieluummin vaikka sairauseläkkeelle ennemmin kuin leikkaukseen. Usein moni raskasta fyysistä työtä tekevä vastaa, että pärjää lomalla kuluneellakin olkapäällä. NIVELTIETO 1/2023 41 tä tekevä kuusikymppinen ja hänellä on muutama vuosi eläkkeeseen: pitääkö leikata vai ei
Rollaattorin kanssa kaupassa käydessäni on koskenut niin kovasti, että on ollut vaikea päästä kotiin takaisin. Iso osa liittyy iän myötä syntyviin jalan etuosan virheasentoiLukijalta Lukijalta-palstalle tulevat kirjoitukset voi lähettää lehden toimitukseen osoitteeseen tupu.sammaljarvi@nivel.fi Vaikuttaa liikuntakykyyn Eräs Niveltiedon lukija kertoo vasaravarpaistaan. Yksi syntymekanismi on, että ykkösvarpaaseen syntyy vaivaisenluun virheasento ja kun ukkovarvas kääntyy sivulle, se työntää kakkosvarvasta ylöspäin. Kotonani on käynyt myös jalkojenhoitaja, joka on laittanut ideaalisiteen varvasta oikaistakseen. Side on kuitenkin otettava yöksi pois. ”Olen 91-vuotias nainen pääkaupunkiseudulta ja kärsinyt vasaravarpaista parin vuoden ajan. On masentavaa, etten ole mistään saanut apua kivuliaaseen vaivaan. Joskus itse suoja aiheuttaa kipua naapurivarpaisiin. On ikävää, että muuten liikuntakykyisenä joudun rajoittamaan liikkumistani vasaravarpaiden takia.” ?. Oikean jalan vasaravarvas on kääntynyt isovarpaan päälle ja on hankala, varsinkin kävellessä ja kenkiä jalkaan laittaessa. – Kyse on pienimpien varpaiden, kakkos-viitosvarpaiden, virheasennoista. Useimmiten kyse on kakkosvarpaasta, toisinaan kolhin. Olen käyttänyt apteekista saatavia geelimäisiä varvassuojia, joista on vähän helpotusta. Nyt kuitenkin varpaiden liikkuminen on jatkunut, ja siitä on tullut kivulias ongelma. – Myös jalan poikittaisen holvikaaren madaltumiseen liittyvät mosvarpaasta, mutta muissa varpaissa se on harvinaisempi, Tero Yli-Kyyny sanoo. Aikoinaan vaivaisenluuleikkauksen yhteydessä varpaita käännettiin oikeaan suuntaan ideaalisiteen avulla. KUVITUSKUVA JOSU OZKARITZ / FREEPIK Vasaravarpaan syntyyn useita syitä Vasaravarpaan syntyä on vaikea ehkäistä. Vaiva on molempien jalkojen isovarpaan viereisessä varpaassa. Niveltieto kysyi ilmiöstä ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tero Yli-Kyynyltä. Vasemman jalan vasaravarpaan keskinivel on noussut korkeaksi, ja usein kävellessä siihen koskee kovasti. Lääkärikäyntikään ei tuonut apua. 1/2023 NIVELTIETO 42 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . Varvasluitten ensimmäinen välinivel nousee ylös ja seuraava nivel on koukussa. Tero Yli-Kyynyn mukaan vasaravarpaiden syntyyn on useita eri syitä. Mistä vasaravarpaissa on kyse
Vuoden 2023 jäsenmaksu on 30 euroa. – Valtaosin vasaravarpaan virheasento korjataan samassa yhteydessä kuin ukkovarpaan virheasento, Yli-Kyyny sanoo. Voit liittyä jäseneksi kotisivullamme tai soittamalla meille. – Mutta jos varvas reippaammin nousee ylös eikä oikein mahdu jalkineeseen, voi syntyä kovettuma nivelkohtaan. Nykytekniikoilla pystytään hankalatkin virheasennot korjaamaan, jos ne muuttuvat oireisiksi. Erikoislääkäri Yli-Kyyny toteaakin, että jos omahoito ei riitä, kannattaa käydä jalkakirurgiaan erikoistuneen ortopedin luona ja saada vastaus kysymykseen: olisiko aiheellista harkita leikkaushoitoa. Lääketieteellisesti vasaravarpaita voidaan hoitaa kirurgisesti. Markkinoilla on erilaisia varvaslevittimiä ja -tukia ja käytännön kokemus on, että osa kokee saavansa niistä apua. Osa kokee, että tukien käyttäminen on hankalaa. Näin ei välttämättä synny kivuliasta kovettumaa. Voiko vasaravarvasta etukäteen estää. Olen potilaille sanonut, että tukien pahin sivuvaikutus on, että ne maksavat muutaman kympin. – Ei voi sanoa mitään sellaista, että jos tätä vältät, ei vasaravarvasta tule. Voiko virheasentojen helpottamiseksi itse tehdä jotain. Ja jos taustalla on poikittaisen jalkaholvin madaltuma tai ukkovarpaan vaivaisenluun virheasento, voi näihin taustatekijöihin liittyä kipuoireita. Sillä, että kävelee hurjan paljon kengillä, joiden kantapäässä ei ole remmiä ja kantapää on siis vapaana, voi olla vaikutusta. . Ovat kokeilemisen arvoisia, Tero Yli-Kyyny sanoo. Vasaravarvasasento ei erikoislääkäri Tero Yli-Kyynyn mukaan ole vaarallinen eikä aiheuta liitännäisongelmia. Se saattaa vaikuttaa etujalan virheasentojen syntymiseen. Pääsääntö on, että ennaltaehkäisevästi ei virheasentoja korjata. – Kyllä voi. Voimakas virheasento voi aiheuttaa hankausongelman. Tavallisimmin vasaravarvasta oiotaan vaivaisenluun korjausleikkauksen yhteydessä. Leikkaushoitoon ryhdytään, jos oireet haittaavat potilasta selvästi. NIVELTIETO 1/2023 43 anatomiset muutokset altistavat virheasennolle, Yli-Kyyny toteaa. Esimerkiksi kengät eivät vaikuta virheasennon syntymiseen. Jos virheasento on kohtalaisen lievä, on arkipäiväinen konsti lisätä kengän etuosan tilavuutta, kärkiosan korkeutta, ja ehkäistä näin hankauksen syntymistä. – Toisinaan ihmiset kysyvät, kannattaako silloin, kun varpaista ei ole paljon vaivaa, korjata virheasennot etukäteen. Liity jäseneksi nivel.fi/jaseneksi toimisto@nivel.fi 050 5252 098, soittoaika ma-pe klo 9–12 Varpaan virheasento voi aiheuttaa hankausongelman.. Suomen Nivelyhdistyksen jäsenyys Jäsenenä saat tietoa ja tukea sairautesi kanssa elämiseen sekä merkittäviä jäsenetuja, kuten Niveltieto-lehden
Voi olla tasoeroja, kynnyksiä tai saattaa olla, että amme ei enää ole hyvä ratkaisu. – Ei pystytä enää toimimaan ahtaissa pesutiloissa. – Katsomme koko tekniikan, ja tarvittaessa hankimme urakoitsijan. 1/2023 NIVELTIETO 44 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . KUVAT ILKKA VUORINEN JA FREEPIK Korjausneuvonta avuksi muutostöihin Onko kotona tarvetta muutostöille, käyvätkö tilat hankaliksi iän karttuessa. Meillä on valtakunnan parhaat asiantuntijat avustusasioissa, sanoo korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso. Tarvitaan esteettömyyttä. Pitäisi tehdä esteetön suihkutila. Korjausneuvoja ehdottaa, asiakas päättää Laakso kannustaa ottamaan korjausneuvontaan yhteyttä. – Meillä on osa vuodesta 1991 lähtien työskennelleitä korjausneuvojia, ja pitkän kokemuksen omaavat vanhemmat työntekijät jakavat tietoa nuoremmille. – Annamme sekä puhelinneuvontaa että käymme paikan päällä, jos tarpeen on. Ei auta, että kynnykset poistetaan, jos katto vuotaa, Laakso huomauttaa. Autamme hyvinkin paljon kodin muutostöiden ja korjauksien kartoittamisessa ja suunnittelemisessa sekä mahdollisten avustusten hakemisessa. Tehtäviä on laidasta laitaan. Katsomme joka kohteessa kokonaisuutta. Jos olet yli 65-vuotias, saat maksutta apua Vanhustyön keskusliiton korjausneuvontapalvelusta. Kun olemme asiakkaan luona, meillä on jo selkeä kuva, mitä pitäisi tehdä, mutta asiakas aina tietenkin itse päät. Yleisiä pulmia tulee Laakson mukaan muun muassa pesutiloissa ja portaissa, samoin lämmitysjärjestelmissä. Jukka Laakso toteaa, että helposti ihminen tottuu oloihinsa eikä huomaa, mitä kaikkea voisi tehdä, että elämä helpottuisi. – Suomi on pientalovaltainen maa, ja kaikki on portaitten takana sisääntuloa myöten
Remontointi tietysti maksaa, mutta voimme selvittää asiakkaan puolesta mahdollisuudet avustukseen tai kotitalousvähennykseen. – Korjausneuvojat ovat myös edunvalvojia: he tietävät hintatason ja pitävät huolen siitä, ettei remontista tule liian kallis. Korjausneuvojia on 14. . Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonta on asuntojen korjausja muutostarpeiden arviointia ja korjausten edistämistä sekä avustusten hakemisessa auttamista yli 65-vuotiaille. – Meihin voi ottaa yhteyttä valtakunnallisen palvelunumeron kautta – tai soittamalla suoraan lähimmälle korjausneuvojalle. – Meidän palvelumme eivät maksa mitään, eivät edes matkat. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme vtkl.fi. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvontaan tulee vuosittain noin 13 000 yhteydenottoa.?. Toimimme Veikkauksen varoilla. Korjausneuvojat voivat toimia myös asiamiehinä ja täyttää avustushakemuksen. Heistä pohjoisin on Rovaniemellä, eteläisin Uudellamaalla, itäisin Lappeenrannassa ja läntisimmät Turussa ja Porissa. Lähde: vtkl.fi tää, mihin hänellä on varaa ja mitä hän haluaa. Joskus korjausneuvonnaksi riittää puhelinkeskustelu, mutta paikan päälle korjausneuvojat pääsevät yleensä muutaman viikon sisällä soitosta. Yleisimpiä ikääntyneiden asuntoihin tarvittavia korjauksia ovat pesutilojen muutokset sekä erilaiset esteettömyyttä parantavat muutostyöt. Kiireelliset tapaukset tietysti hoidetaan erikseen. Rakenteiden ja järjestelmien huonokuntoisuus aiheuttavat myös yleistä peruskorjaustarvetta. Laakso toteaa, että kun rakentamisessa reklamaatiot ovat varsin yleisiä, niin korjausneuvonnan saamassa palautteessa reklamaatiot ovat harvinaisia. . – Pyrimme keräämään samasta suunnasta useamman asiakkaan ennen kuin lähdemme liikkeelle. Korjausneuvojan palvelut asiakkaille ovat maksuttomia. . Korjausneuvonnan palvelunumero 09 350 860 13 palvelee arkisin klo 9 – 15. Korjausneuvoja on miltei joka maakunnassa. NIVELTIETO 1/2023 45 Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonta
Tunnelukoissa on lopulta kysymys uskomuksista, joiden kautta tulkitsemme itseämme, toisia ihmisiä ja maailmaa. Mitä vahvempia tunnelukkoja ihmisellä on, sitä isompi osa minuutta asustaa tuon sisäisen salin pölyissä ja hämähäkinseittien seassa.” ”Tunnelukkojen peilisali on si. Miia Moisio kertoo kirjoittaneensa kirjan Masennus ja tunnelukot masennuksesta toipuneen näkökulmasta. Moision mukaan masennuksella ja tunnelukoilla on ilmiselvä yhteys. Masentuneen mielenmaisemaa leimaavat lähes poikkeuksetta useat, vahvat tulkintamallit, joiden läpi itseä, muita ja tilanteita arvioidaan. Uskomuksia on mahdollista muuttaa.” Tunnelukkoja voi lieventää Tunnelukkoihin voi vaikuttaa ja niitä voi lieventää, kun niistä ensin tulee tietoiseksi. ”Antakoon oma toipumistarinani toivoa sinulle, joka vielä olet saappaat masennuksen savessa etkä meinaa päästä eteenpäin.” Kirja auttaa masentunutta purkamaan tunnelukkojaan. ”Me talletamme kehoomme kaiken kokemamme.” Sisäinen peilisali Kirjassa tunnelukkoja kuvataan peileinä – muun muassa vaativuuden, ulkopuolisuuden ja uhrautumisen peilivääristyminä -, jotka sijaitsevat itse kunkin sisäisenä peilisalina. Kirjassa kerrotaan ensimmäistä kertaa 18 tunnetusta tunnelukosta masennuksen näkökulmasta. Masennus ja tunnelukot -kirja rohkaisee ottamaan vastuuta omista tunteista ja sallimaan itsensä kokonaisena. ”Tunnelukot ovat kuin silmälasit, joiden läpi ihminen katselee maailmaa ja tekee tulkintoja ulkomaailmasta: ihmisistä ja asioista.” Kirjassa todetaan, että kaikki hyvät ja huonot muistot tallentuvat kehoomme kuin muistitikulle. Nämä tunnelukot vääristävät käsityksiä ja aiheuttavat pelkoja. ”Minun mielestäni tunnelukkoihin kannattaa aina perehtyä, kun haluaa lisätä itsetuntemusta, purkaa itsessään olevaa tunnekuormaa ja saada selityksiä vaikkapa sille, miksi yhä uudelleen putoaa pahoinvoinnin, uupumuksen, ahdistuksen tai uusiutuneen masennuksen kuoppaan. 1/2023 NIVELTIETO 46 KUVITUS FREEPIK.COM Kirjoja ja kiinnostavaa luettavaa KOONNUT TUPU SAMMALJÄRVI Masennus ja tunnelukot Kirjailija ja hyvinvointialan yrittäjä Miia Moisio sairasti masennusta melkein kolmekymmentä vuotta. ”Meidän jokaisen sisällä on peilisali, josta emme pääse ulos ennen kuin keksimme oikeat välineet siitä vankilasta ulos pääsemiseksi
Jäsenyys sisältää muun muassa Niveltieto-lehden, jäsenhintaiset etäliikuntaryhmät, tietoa ja tukea. Avantoon! on helppolukuinen ja käytännöllinen opas avantoja talviuinnin harrastajalle ja siitä kiinnostuneelle. Ovatko saunan ja avannon aiheuttamat verenpainevaihtelut vaarallisia. Kirja kertoo kylmäaltistuksen terveysvaikutuksista, opastaa alkuun suositussa harrastuksessa ja avaa uusia näkökulmia lajia jo pidempään harrastaneelle. Haluan jäsenmaksulaskun sähköpostilla postitse paperisena Nimi Katuosoite Postiosoite Puhelin/sähköposti Jäsenrekisterin tietosuojaseloste: www.nivel.fi/tietosuojaseloste sällä oleva menneisyyden maisema.” Miia Moisio toteaa, ettei ole kirjoittanut oppikirjaa tai tyhjentävää totuutta teemasta, vaan kutsun pohdiskeluun. Jäsenmaksu on 30 euroa. NIVELTIETO 1/2023 47 Kirjoja ja kiinnostavaa luettavaa Suomen Nivelyhdistys ry Liittymislomake – irrota ja postita maksutta Liityn Suomen Nivelyhdistyksen jäseneksi Liityn jäseneksi vuonna ______. Miia Moisio, Masennus ja tunnelukot, Otava 2022 Opas avantouinnista kiinnostuneelle Avantouinti, kylmäuinti, talviuinti, kylmäaltistus, kylmäkastautuminen. Miksi aloittaa. Tässä tarkoituksessa kirja toimiikin hyvin. Kirjassa näkyvät tutkimustiedon lisäksi myös kirjoittajien omat talviuinnin havainnot ja kokemukset. Mitä muutoksia kylmäaltistus aiheuttaa elimistössä. Mitä kylmäuinnin suo. Kylmän veden ystävillä on harrastukselleen monta nimeä. Tuoreimpiin kylmäaltistusta käsitteleviin tutkimuksiin perustuva teos tuo tutuiksi niin avantouinnin terveysvaikutukset, tavat ja erilaiset uintikulttuurit kuin harrastuksen lisääntyneen suosion syytkin – unohtamatta sitä, että kaikille ei kylmä sovi. Onko avantouinti extremelaji.
Minerva Kustannus 2022. Voit myös lähettää tilauksesi kirjekuoressa kirjoittamalla alla olevan osoitteen kuoren päälle. Kirjoittajista Kirjan esipuheessa tekijät kuvailevat, että kylmäuinti-innostus on kiehtova ilmiö psykologisten, fysiologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden yhteissummana. Hän tutkii ihmisen kulttuurista elämää ruumiillisuuden näkökulmasta. Dosentti Taina Kinnunen on kulttuuriantropologian yliopistonlehtori Oulun yliopistossa, kirjailija, luennoija ja kolumnisti. Kaikille avantoja talviuinti eivät terveydellisistä syistä sovi! Avantoon! Talviuimarin käsikirja. biohakkerointia. Suomen Nivelyhdistys ry Tunnus 5014531 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Nivelyhdistys maksaa postimaksun. Tekijät kertovat, että ensimmäiset haastattelut kirjaa varten on tehty 20 vuotta sitten. Pirkko Hiissa Huttunen on biokemisti ja termobiologian dosentti. 1/2023 NIVELTIETO 48 Leikkaa liittymislomake irti ja pudota postilaatikkoon. . Hän on aiemmin kirjoittanut avantouinnista osana terveysteknologioita ja ns. Suomen Nivelyhdistys ry sio kertoo ruumiinkulttuuristamme. Kirjoittajista Pasi Heikura on pitkän linjan radiotoimittaja, tietokirjailija ja avantouimari. Suomen Nivelyhdistys maksaa postimaksun. Keskustele lääkärisi kanssa, ennen kuin aloitat talviuinnin. Antti Lindfors on Suomen Akatemian tutkijatohtori Helsingin Yliopistosta. Hän on Suomen tunnetuimpia kylmän terveysvaikutusten tutkijoita, ja monet hänen julkaisuistaan käsittelevät kylmäaltistuksen vaikutuksia
Ilmoita myös paidan koko (XS, S, M, L, XL, XXL) ja väri (musta tai valkoinen). joko sähköpostilla osoitteeseen toimisto@nivel.fi tai . . Huom. krs), 00100 Helsinki. postitse osoitteeseen Suomen Nivelyhdistys ry, Ristikko, Yliopistonkatu 5 (7. NIVELTIETO 1/2023 49 Ratkaise ristikko, voita nivelpaitA tai niveltuki Ratkaise värillisiin ruutuihin tulevat sanat ja lähetä vastauksesi, nimesi ja yhteystietosi 14.4.2023 mennessä. Ratkaise ristikko Edellisen ristikkomme ratkaisu.
1/2023 NIVELTIETO 50
Suomen Nivelyhdistys ry. Alhaalla vasemmalta Tuula Pöntinen, Sisko Seppä, Heikki Multaharju ja Sari Hautaviita. NIVELTIETO 1/2023 51 Suomen Nivelyhdistys ry:n hallitus Puheenjohtaja Sisko Seppä, Helsinki puhelin 050 5638 685 sisko.seppa@live.fi Sari Hautaviita, Espoo sari.hautaviita@nivel.fi Mirja Kaartinen, Uurainen puhelin 050 5252 095 mirja.kaartinen@nivel.fi Arja Kekoni, Kuopio puhelin 044 5541 963 arja.kekoni@gmail.com Eila Lindström, Lahti puhelin 050 5264 932 eila.lindstrom@nivel.fi Heikki Multaharju, Helsinki puhelin 050 5288 791 heikki.multaharju@nivel.fi Suomen Nivelyhdistys ry Yliopistonkatu 5, 7. krs 00100 Helsinki Puhelin 050 5252 098 (kello 9 – 12) Sähköposti toimisto@nivel.fi www.nivel.fi Toimihenkilöt Toiminnanjohtaja Leena Nieminen puhelin 050 5252 026 sähköposti leena.nieminen@nivel.fi Jäsensihteeri – jäsenpalveluasiat Anne Nurkkala puhelin 050 525 2325 sähköposti anne.nurkkala@nivel.fi Viestintäpäällikkö Tupu Sammaljärvi puhelin 050 5252 019 sähköposti tupu.sammaljarvi@nivel.fi Hankekoordinaattori Ella Niini puhelin 044 577 8339 sähköposti ella.niini@nivel.fi Hallintosihteeri Maija Mäntynen puhelin 050 5252 099 sähköposti maija.mantynen@nivel.fi Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Anna-Liisa Kemi puhelin 050 5252 080 sähköposti anna-liisa.kemi@nivel.fi Vapaaehtoistoimintaan liittyvät asiat vertaistuki@nivel.fi MTLH:n lomiin liittyvät asiat lomavastaava@nivel.fi Kuvassa ylhäällä vasemmalta Riitta Rantala, Outi Töytäri, Arja Kekoni, Mirja Kaartinen, Eila Lindström, Arto Pohjamo. Riitta Rantala, Forssa puhelin 050 5867 894 riitta.rantala@surffi.net Outi Töytäri puhelin 050 3034 831 outi.toytari@nivel.fi Varajäsen Arto Pohjamo, Vantaa puhelin 040 0448 035 arto.pohjamo@nivel.fi Varajäsen Tuula Pöntinen, Lapua puhelin 040 5777 832 tuula.pontinen@nivel.fi ERITYISASIANTUNTIJAT Hallituksen erityisasiantuntija LKT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen Hallituksen erityisasiantuntija Ortopedi, dosentti Mikko Manninen EL LA N IIN I Sosiaaliturva-asiat Marja Eronen puhelin 044 2776633 maanantaisin klo 16–19 sähköpostiyhteydenotot marjairmeli.eronen@gmail.com Kuntoutusja potilasvahinkoasiat Heikki Multaharju katso tiedot yläpuolelta
Flexible Base, Kajo ja Box Spring sänkyrunkojen kanssa ostettavia 21, 25 ja 30 cm TEMPUR-patjoja. Ajanvaraaja saa lahjan! ESPOO Iso Omena ESPOO Sello ESPOO Ainoa HELSINKI Helsinki Outlet HELSINKI Pop Up Itis HELSINKI Kamppi HELSINKI Tripla HYVINKÄÄ Willa JOENSUU Kauppakatu 23a JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 KUOPIO Matkus LEMPÄÄLÄ Ideapark PORI Puuvilla RAISIO Mylly TAMPERE Koskikeskus TURKU Eerikinkatu 9 VANTAA Jumbo VANTAA Tikkuri • tempur.fi –20% TEMPUR-sänkypaketin ostajalle TEMPUR-patjat –20 % Alennus koskee mm. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä! Tempur Brand Store Paras palvelu koulutetulta nukkumisergonomian asiantuntija -myyjältä. TEMPUR Ombracioja Comfort-tyynyt -15 % TEMPUR-irtopatjat ja sijauspatjat –10 % Alennus koskee 21, 25 ja 30 cm paksuja TEMPUR-patjoja sekä 5 ja 7 cm paksuja TEMPUR -sijauspatjoja. –15% –15% Like no other TEMPUR-vuodepaketit –15 % Alennus koskee mm. TEMPUR North -vuodekokonaisuuksia. Katso tempurbrandstore.fi ja nukkumisergonomia.fi TALVIALE! MALLISTO UUDISTUU Varaa aika yksityisesittelyyn. –10% Kampanja voimassa 1.2.-31.3.2023 Selkäliitto ja Uniliitto suosittelee. Varauskoodi: NIVELYHDISTYS Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.tempurbrandstore.fi /varaa-aika Kaikille ajanvaraajille lahja