Niveltieto 3/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NIVELTIETO 3/2012 Aiheina mm. Nivelrikkogeenit Tenniskyynärpää Hyvät kengät, helpompi kävely Elämänlaatua polvitekonivelellä Tekonivelleikkaukseen valmistautuminen PAL.VKO 2012 -42 12003 677773-1203 6 414886 777736 Irtonumero 6.50
Geenit nivelrikon takana Tenniskyynärpää Tekonivelleikkaukseen valmistautuminen Ledprotesoperation så förbereder du dig Polven tekonivel parantaa elämänlaatua Veren metallipitoisuudet Tekonivelrekisteri Hyvät kengät, helpompi kävely Konttisen ryhmästä: Nivelrikkoa myös sonneilla Suomen Nivelyhdistyksen hallitusehdokkaat esittäytyvät Niveltiedon kuvakilpailu Helene Schjerfbeck: Taidetta koko elämä Lukijoilta: Titaanipolvilla Amerikan halki Liikettä kipeisiin niveliin -kurssi Jäsenhankintakilpailu / Uusi jäsenetu Lääkärit vastaavat Uutisia Aulis pakinoi: Eläimellistä menoa Matti-Katti Piinapenkissä Aino Matikainen Ristikko Myytävät tuotteet Jäsenalennukset Niveltieto 3/2012 Irtonumero 6,50 euroa Vuosikerta 24 euroa Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät 2012 1/2012 ilmestyi 24.2. 2/2012 ilmestyi 25.5. NIVELTIETO 3/2012 4 5 8 10 12 14 17 18 22 26 30 31 32 34 38 39 40 42 44 45 46 47 48 50 SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus: Miksi kipu kiinnostaa. 3/2012 ilmestyi 24.8. 4/2012 ilmestyy 23.11. Toimittajat Jyrki Laakso, päätoimittaja Katri Kovasiipi Muu toimituskunta Auli Hackman, Esko Kaartinen, ja Liisa Vatanen Paino Scanweb, Kouvola Painos 13 000 kappaletta Kansikuva Kahvakuulailua Pajulahdessa Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys PL 1328, 00101 Helsinki puh. (09) 27 123 12 toimisto@niveltieto.net ISSN 1459-2568 Aikakauslehtien liiton jäsen Niveltieto 3 / 2012 3
Asiallisen terveysvalistuksen laaja-alainen positiivinen merkitys on kiistaton, kuten olen itsekin jo useampaan otteeseen tällä samaisella foorumilla todennut. Toivoa vain sopii, että pian alkavassa luentosarjassammekin pystymme omalta osaltamme jälleen tarjoamaan kuulijoillemme arvokasta ja hyödyttävää terveystietoutta. Samansuuntaista kuulijakiinnostusta olen ollut havaitsevinani myös muiden terveysvalistukseen lukeutuvien aihealueiden kohdalla. En suinkaan ole pettynyt päästessäni itse puhumaan täysille saleille ja nähdessäni kollegojeni kohdalla tuon saman ilmiön toistuvan! Hienoista huolestumista kuitenkin väkisinkin mielessäni tunnen siitä ilmeisestä mahdollisuudesta, että tämän palavan luentokiinnostuksen perimmäisenä syynä on aivan liian puutteellinen tiedonsaanti meidän maamme "virallisten informoijien" eli julkisen terveydenhuolto-organisaation sekä terveysvalistusvelvoitteisten virastojen taholta. Mutta mistä tämä luentomielenkiinto tosiasiallisesti viestii: oma- tai lähiomaiskohtaisesta terveysongelmasta ja sitä koskettelevasta tiedonpuutteesta, epävarmuudesta muualta saadun informaation paikkansapitävyyteen, yleisestä kiinnostuksesta terveyttä edistäviin asioihin, vaiko vain ajanvietetarpeesta arjen täytteeksi ja television korvikkeeksi, tai vielä jostakin muusta. On todellakin syytä ymmärtää ja sisäistää se konkreettinen tosiasia, että auttajan täytyy auttaa ensin itseään, jotta kykenee kunnolla auttamaan toista. Vaikka pidänkin näitä omia kolmannen sektorin moottoroimia luentojamme varsin tärkeänä tiedonjakofoorumina, näen silti erittäin tarpeellisena myös julkisen sektorin merkitsevät lisäpanostukset tähän kaivatun lisätiedon jakamiseen tietoa konkreettisen kipeästi tarvitseville. Ylimääräisestä vaivannäöstä voi hyvinkin olla kyse myös terveysluennolle lähtemisen kohdalla. Useampikaan luento ei nimittäin korjaisi tällaista tietovajetta, sillä läheskään kaikilla kansalaisilla ei ensinnäkään ole mahdollisuutta luentotilaisuuksiin osallistumiseen, eikä toisekseen likimainkaan kaikista terveyden ylläpitämiseen liittyvistä aihealueista järjestetä maankattavia luentosarjoja. Media toki antaa oman ansiokkaan panoksensa tällä saralla sekä lehtiartikkelien muodossa että myös tv- ja radio-ohjelmien kautta, mutta havaittavaa systematiikkaa eikä varmaa kattavuutta liity myöskään näiden informaatiokanavien sisältöön. Sitä arvostettavampaa onkin todeta, kuinka suurin joukoin kansalaiset kerääntyvät luentojamme kuuntelemaan. PÄÄKIRJOITUS Miksi kipu kiinnostaa? Loppuvuoden luentotapahtumia ollaan taas suunnittelemassa ja sijoittelemassa eri puolille Suomea, ja siitäpä viriääkin mieleen kuuma kysymys: miksi ihmeessä luentosalit jokseenkin säännönmukaisesti pullistelevat väenpaljoudesta silloin, kun nivelrikosta ja yleisemmin nivelkivuista puhutaan. Jos riittävän terveystiedon hankintaan joudutaan sitten satsaamaan ylimääräistä vaivannäköä, ei auttamisprosessi luonnollisesti helpotu, vaan pikemminkin muuttuu entistä rasittavammaksi. Oman terveyden ylläpitäminen on luonnollisesti tärkeää meille jokaiselle, mutta varsinkin se on sitä sellaiselle, jolla on lisähaasteena toisesta ihmisestä huolehtiminen. Kysehän ei ole pelkästään yksilötason ongelmien helpottamisesta, vaan sittenkin nimenomaan kansanterveyden kohentamisesta ja sitä kautta sosiaali- ja terveydenhuollon kulurakenteisiin vaikuttamisesta. Kussa kivut kiinnostavi, suvut suuret sairastavi, kärsivi kaikki kunnat, siellä tiedot tarvitahan, puheet paljot palkitahan, säästyvi suuret summat! Esko Kaartinen puheenjohtaja 4 Niveltieto 3 / 2012
Nivelten rusto onkin ollut tyypillinen tutkimuskohde nivelrikon syntyä selvitettäessä. Nämä pienet erot ovat avain siihen, miksi me kaikki olemme syntyessämme erilaisia, ja onneksi useimmat näistä erilaisista geenimuodoista ovat täysin harmittomia. DNA:n paksuus on noin millimetrin miljoonasosa (2,5 nm). Niveltieto 3 / 2012 5. Edelleen tiedetään kuitenkin vain vähän yksityiskohtia siitä, miten tauti syntyy. Vaikka siis kaksi reseptiä olisivat melkein samanlaiset, yhden kokin kakku voi jäädä hieman pehmeäksi ja toisen kokin reseptillä kakkuja voi syntyä kaksi. Geenit nivelrikon takana Nivelrikko on monimutkaisen prosessin tulos Nivelrikko on jo pitkään ollut tunnettu sairaus, sillä se on yleisin tuki- ja liikuntaelinsairautemme. Geenit ovat pätkiä perimästämme, ja geenien tehtävä on toimia eräänlaisena reseptikirjana. Verestä otetaan talteen ihmisen perimä eli DNA, joka sisältää geenit. Vaikka vanhemmilla olisi nivelrikkoa, se ei automaattisesti tarkoita itselle tautigeenien kantajuutta tai sairastumista nivelrikkoon. Perinnöllisten tekijöiden osuus taudissa on noin puolet ja toinen puoli koostuu esimerkiksi niveleen kohdistuvista vammoista, korkeasta iästä, ylipainosta sekä naissukupuolesta. Toisaalta alttiusgeenien kantaja voi terveellisillä elämäntavoilla korjata perimänsä tuomaa alttiutta. Nykyisin sairauden tiedetään olevan tätä monimutkaisempi, ja esimerkiksi ylipainon altistava vaikutus saattaa liittyä rasvakudoksen toiminnalliseen aktiivisuuteen. Koko perimä on lähes kokonaan samanlainen kahdella ihmisellä, sillä keskimäärin vain joka tuhannes perimämme perusosanen eroaa eri ihmisten välillä. Nivelrikon ajateltiin pitkään olevan puhtaasti nivelten kulumiseen liittyvä sairaus ja ylipainonkin ajateltiin altistavan sairaudelle vain nivelten kuormituksen vuoksi. Jostain syystä hajotustyötä päädytään tekemään enemmän kuin rakennustyötä. Rasvakudos saattaa nimittäin osallistua nivelrikon syntyyn ylläpitämällä elimistössä lievää tulehdustilaa. Nivelrikon merkittävin oire on kipu, mutta myös röntgenkuvantamisella voidaan todeta esimerkiksi nivelten pinnoilla olevan ruston väheneminen. jatkuu seuraavalla sivulla NIVELRIKKOGEENIT Se 0,1 %:n merkitsevä ero Perinnöllisten sairauksien tutkimisessa halutaan usein selvittää, mitkä geenit vaikuttavat taudin syntyyn. Rustossa on pääasiassa vettä, ja veden lisäksi siinä on mikroskooppisen pieniä säikeitä ja pallomaisia rakenneosasia. Elimistö pitää ruston kunnon hyvänä hajottamalla ja uudelleenrakentamalla jatkuvasti näitä ruston osasia. Yhteensä jokaisella ihmisellä on jopa huikeat 20 000 geeniä, eli ihmisen elimistöstä löytyy resepti 20 000 erilaisen aineen valmistamiselle. Geenit ovat pätkiä perimästä, ja geeneissä olevia eri geenimuotoja voidaan tutkia eri ihmisten välillä. Tutkimustyötä taudin synnyn selvittämiseksi tehdään aktiivisesti, jotta tulevaisuudessa voitaisiin kehittää parempia lääkehoitoja. Nivelrikossa perinnölliset tekijät vaikuttavat yhdessä ympäristön kanssa taudin syntyyn. Rikkoutuvista ruston rakenneosasista saattaa paljastua uudenlaisia rakenteita, jotka elimistö tulkitsee sille täysin vieraiksi aineiksi ja käynnistää niitä vastaan tulehdusreaktion. Riippuen näistä hyvin pienistä eroista reseptissä jokin valmistettava aine voi olla eri ihmisillä hieman erilainen tai sitä saatetaan valmistaa hieman eri määriä. Eräs mielenkiintoinen teoria nivelrikon synnyssä onkin, että tasapaino ruston hajottamisen ja rakentamisen välillä vääristyy. Geenien sisältämien ohjeiden perusteella elimistö valmistaa sille tarpeellisia aineita (proteiineja). Tulehdus kiihdyttää ruston hajotustyötä edelleen ja syntyy noidankehä: ruston hajoaminen kiihdyttää sen hajotusta entisestään. Nivelessä käy kuin puutarhurille, joka innostuu leikkaamaan pensasaitaa niin paljon, ettei aita enää palaudu ennalleen
Oletimme, että viallisesti rakentuvat ruston säikeet voisivat olla tavallista hauraampia ja altistaisivat ajan myötä nivelrikolle. Yhden palikan poistaminen ei vielä aiheuta näkyvää vahinkoa, mutta kymmenen palikan irrottaminen kaataa tornin. Suomeen aikoinaan tulleet kansakuntamme perustajat olivat vain pieniä joukkoja ihmisiä, minkä vuoksi vielä tänäkin päivänä kannamme keskenämme paljon samanlaisia geenimuotoja. Liian ärhäkästi toimiessaan ne saattaisivat altistaa nivelrikolle aiheuttaessaan liian herkästi tulehdusreaktion niveleen, vaikkei siellä olekaan ulkopuolelta tulleita bakteereita. Tämä poikkeama aiheuttaa laktoosi-intoleranssin näillä ihmisillä. Taudin syntymiseen tarvitaan useita altistavia geenimuotoja. Jos näin on, voidaan tämän kohdan tämän muodon päätellä altistavan nivelrikolle. NIVELRIKKOGEENIT DNA-näytteet viedään kuoppalevyille niin, että jokaiseen kuoppaan tulee yhden tutkimushenkilön näyte. ainoassa geenissä. Julkisen terveydenhuoltomme ansiosta Suomessa eri väestöryhmien välillä ei ole suuria terveyseroja, mikä on myös tärkeä tekijä useiden tutkimusten kannalta. Sama tilanne voisi olla niityllä, johon kylvetään vain muutamia eri kasvilajien siemeniä, jolloin yleisnäkymä niityllä ei ole vaihteleva. Kolmantena tutkimuskohteena olivat tietyt tulehdustekijöitä tuottavat geenit, interleukiinit. Kuitenkin Suomen sisällä eri osaväestöjen välillä on suuriakin perinnöllisiä eroja, mikä on huomioitava monissa tutkimuksissa. Tutkimme kaksosia, joilta oli selvitetty lonkkanivelten kunto magneettikuvantamisella. Ne osallistuvat elimistön puolustustoimiin taudinaiheuttajia vastaan. Jollekin alueelle sattuu osumaan paljon niittyleinikkejä ja muualle taas sinikelloja ja päivänkakkaroita. Näin ollen kokonaisuudessaan alueella ei ole suurta määrää lajikkeita, mutta alueelliset erot ovat huomattavat. Ehkäpä suurin haaste on ollut yksittäisten geenimuotojen hyvin pieni vaikutus tautiin. Kuitenkaan yhden altistavan geenimuodon perusteella ei voida tällä hetkellä tehdä geenitestiä, joka kertoisi, ketkä meistä sairastuvat nivelrikkoon. Määrä on kansainvälisesti mitattuna huippuluokkaa, mistä kiitos kuuluu kaikille tutkimuksiin osallistuneille. Suomi perinnöllisten tutkimusten kultamaa Suomi on yksi parhaimmista paikoista perinnöllisten tutkimusten tekemiseen. Tutkimme mm. Tällaisen tutkimuksen tulos yhdestä altistavasta geenimuodosta antaa tärkeää tietoa nivelrikon käynnistävistä tapahtumista ja voi toimia avaimena lääkekehityksessä. Tätä voisi verrata palikkapeliin, jossa puupalikoista rakennetusta tornista otetaan palikoita pois eri kohdista tornia niin kauan, kunnes torni kaatuu. Toisena tutkimuskohteena olivat tietyt ruston hajottajia tuottavat geenit, matriksin metalloproteinaasit. Eräs oleellisimmasta asioista on suomalaisten suuri osallistumisaktiivisuus perinnöllisissä tutkimuk- Väitöstutkimus nivelrikolle altistavista geeneistä Väitöstutkimuksessani tutkimme 25 geenistä niiden erilaisia geenimuotoja löytääksemme kohtia, jotka eroavat huomattavasti nivelrikkoa sairastavilla ja terveillä verrokkihenkilöillä. Jotta yhden geenimuodon pieni vaikutus nivelrikkoon saadaan näkyviin, tarvitaan tuhansia nivelrikkoa sairastavia ja tuhansia terveitä verrokkihenkilöitä mukaan tutkimukseen. Esimerkiksi tavallista maitoa huonosti sietävillä laktoosi-intolerantikoilla on lähes kaikilla sama poikkeama yhdessä sissa ja tieteellisissä tutkimuksissa ylipäänsä. Perinnöllisen sairauden tutkimuksessa voidaan selvittää, mitkä erot näissä resepteissä eli geeneissä aiheuttavat tutkitun lopputuloksen, kuten nivelrikon. Normaalia tehokkaammin toimiva hajottaja saattaisi olla nivelrikolle altistava tekijä, mikäli rakentaminen ei pysy hajotuksen tahdissa ruston uudistuessa. Lisäksi tutkimukseen osallistui perheitä, joissa esiintyi runsaasti 6 Niveltieto 3 / 2012. Esimerkiksi itäsuomalaiset ja länsisuomalaiset eroavat toisistaan perimältään niin paljon, että ero on nähtävissä isoissa geenitutkimuksissa. Tänä päivänä perimästä tiedetään jo valmiiksi kohtia, jotka ovat eri ihmisillä erilaisia, eli niissä kohdissa eri ihmiset kantavat eri geenimuotoja. Tutkittavaksi voidaan ottaa yksi tällainen kohta kerrallaan, ja katsoa onko sen toista geenimuotoa huomattavasti enemmän nivelrikkoa sairastavilla kuin terveillä ihmisillä. Tämä ilmiö on laajamittaisesti todettu 2000-luvun aikana monissa muissakin kansantaudeissamme, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeissa. Laktoosi-intoleranssiin onkin voitu kehittää geenitesti, joka kertoo suoraan, onko testattavalla henkilöllä laktoosi-intoleranssi vai ei. Levyillä olevia näytteitä voidaan käsitellä roboteilla. Haasteet perinnöllisissä tutkimuksissa Nivelrikkoon vaikuttavien tekijöiden moninaisuus tuo haasteita sen tutkimiselle. geenejä, joiden perusteella rakentuvat eräät ruston rakennesäikeet, kollageenit. Tilanne on paljon yksinkertaisempi sellaisten tautien kohdalla, joiden aiheuttajana on vain yksi geenimuoto
Tuore Lancet-lehdessä heinäkuun alussa julkaistu tutkimus paljasti useita uusia nivelrikolle altistavia geenimuotoja, jotka liittyvät mm. Jokaisen ihmisen verinäytteestä otettiin talteen koko kyseisen ihmisen perimä eli geenit. Kolmantena tutkimusryhmänä oli polven nivelrikkoa sairastavia henkilöitä. Väitöstyössä analysoimme, ovatko jotkin tutkittujen geenien geenimuodot yleisempiä nivelrikkoa sairastavilla kuin terveillä verrokkihenkilöillä. Nykyisin suurissa tutkimuksissa tutkimushenkilöiden määrät nousevat satoihin tuhansiin kansainvälisen yhteistyön ansiosta monien sairauksien kohdalla, ja perimästä voidaan rutiininomaisesti tutkia miljoonia kohtia yhdeltä tutkimushenkilöltä. Vasta aivan viime vuosina tehdyt suuret kansainväliset väestötason tutkimukset ovat tuottaneet tuloksia, jotka on saatu toistettua eri väestöissä merkittävällä tasolla. Koko väitöskirja suomenkielisine tiivistelmineen on luettavissa internetissä osoitteessa http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-245-615-1, ja tämän lisäksi painettu kappale on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kirjastossa sekä Helsingin yliopiston kirjastossa. DNA-näytteitä tutkitaan erilaisilla laboratoriomenetelmillä, jotta niissä olevat perinnölliset erot saadaan esiin. ratoriossa. On hyvä muistaa, että perimämme peruskartta on ollut käytössä vasta reilun 10 vuoden ajan, ja vasta muutamien vuosien ajan on voitu tehdä erittäin laajoja, tuhansien tutkimushenkilöiden koko perimän tutkimuksia. ruston rakenneosasten muokkaukseen ja ihmisen painonsäätelyyn. Vauhti tuo haasteen tutkijalle, mutta on erinomainen asia potilaan näkökulmasta, koska tieto taudille altistavista geeneistä kasvaa jatkuvasti. Jo menneen vuosikymmenen perinnöllisten tutkimusten toivottiin avaavaan uusia lääkemahdollisuuksia, mutta useat sairaudet osoittautuivat harmillisesti luultua monimutkaisemmiksi, eikä merkittävää läpimurtoa ole vielä nivelrikon kohdalla nähty. Ruston rakennegeeneistä COL9A2, ruston rakenteiden hajottajista MMP8 sekä elimistön tulehdusviestijistä IL1R1 antoivat viitteitä osallisuudestaan nivelrikkoon. Odotettavissa on merkittäviä uusia löydöksiä tämänkin yleisen taudin kohdalla. Monet tätä aiemmat perhetutkimukset ovat myös tuottaneet erinomaisia tuloksia, mutta tulosten toistaminen on ollut usein vaikeaa osittain senkin vuoksi, että altistavat geenimuodot ovat olleet hyvin perhekohtaisia. Kaikki tutkimushenkilöt olivat antaneet verinäytteen ja hyväksyntänsä sen käyttämiseen perinnöllisessä tutkimuksessa. Laajoissa kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa on aivan viime vuosina löytynyt nivelrikon kohdalla vahvaa tieteellistä näyttöä sellaisten geenien altistavasta vaikutuksesta, jotka liittyvät ruston ja luun muodostumiseen, elimistön puolustusjärjestelmään sekä hermo- Annu Näkki DI FT, Tutkijatohtori Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuvat Annu Näkki ja Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM Niveltieto 3 / 2012 7. Uusimpien geenilöydösten perusteella mahdollisesti tehtävä lääkekehitys tulee kuitenkin viemään vielä vuosia, mutta toivottavasti tulevaisuudessa apteekkien hyllyiltä löytyy satoa, joita tämän päivän uusimmilla geenilöydöksillä on istutettu. NIVELRIKKOGEENIT Perinnöllisyystiede etenee huimaa vauhtia Vasta 50-luvulla ymmärrettiin periaate, miten ihmisen perimä on rakentunut. Tutkittavien geenien erilaisia geenimuotoja etsittiin tämän jälkeen jokaisen tutkimushenkilön näytteestä laboratoriomenetelmin, tämän tutkimuksen kohdalla massaspektrometrialla. Tällaiset suuret tutkimukset ovat tuoneet täysin uusia yllättäviä löydöksiä useiden sairauksien kohdalla. jen toimintaan ja mahdollisesti sitä kautta kipujärjestelmiin. käden nivelrikkoa. Noin 50 vuotta myöhemmin, 2000-luvun alussa, suuri kansainvälinen tutkijayhteisö sai päätökseen yli kymmenen vuotta kestäneen selvitystyön koko perimän sisällön muutamalta ihmiseltä. Yhteensä tutkimushenkilöitä oli lähes 6000. Lääkehoidon kehittämisessä ensisijaista on taudin synnyn ymmärtäminen, ja siinä geeneillä on keskeinen rooli. Tieto koko ihmisen perimän sisällöstä antoi täydellisen kartan tautigeenien etsimiseen. Löysimme viitteitä muutamien geenien merkityksestä nivelrikkoon. Viime vuosien kuluessa teknologia on kehittynyt valtavasti, ja nyt noin 10 vuotta myöhemmin vastaavan kokoinen yhden ihmisen perimän avaaminen on tehtävissä viikkojen sisällä yhdessä labo- Tulevaisuuden lääkkeet Viimeaikaisissa nivelrikon tutkimuksissa on ollut mukana tuhansia tutkimushenkilöitä, ei vielä satoja tuhansia, mutta määrä noussee tulevan vuosikymmenen aikana. Näiden lisäksi verrokkihenkilöinä toimi joukko terveitä henkilöitä. Tulokset olivat erittäin kiinnostavia, mutta ne on tulkittava alustavina löydöksinä, ennen kuin ne on toistettu laajemmissa tutkimusaineistoissa oikeellisuuden varmentamiseksi
Hänellä voi myös olla näkemys siitä, mihin toimintaan vaivan alku oli yhteydessä. Tennisside kiristetään kyy- Diagnostiikka Tenniskyynärpäävaiva alkaa yleensä vähitellen, mutta potilas pystyy kuitenkin usein määrittämään alkamisviikon, joskus jopa -päivänkin. Hyvänä perussääntönä voidaan pitää, että tenniskyynärpääkivun ilmeneminen rasituksen yhteydessä on kudoksen avunhuuto. Tenniskyynärpään hoitoennuste on hyvä, kunhan sille vain annetaan tilaisuus parantua. Tenniskyynärpää, lateraalinen epikondyliitti eli olkaluun sivunastan tulehdus on yleinen kyynärseudun, useimmiten rasituksen tai kolhaisuvamman aiheuttama, ranteen yhden ojentajajänteen alkukohdan vauriosta aiheutuva vaiva. Peukalo-etusormi-otteeseen kyynärnivelen asento ei vaikuta. Hoito perustuu pitkälti siihen, että vaivan aiheuttanutta tekijää eli yleensä liikarasitusta pyritään vähentämään tai poistamaan se kokonaan. Etenkin rannetuki tuntui auttavan hyvin. 8 Niveltieto 3 / 2012. Tenniskyynärpään kliininen diag- Tätä lehteä tehtiin joustavan rannetuen ja tennissiteen avulla. On olemassa jonkin verran tieteellistä näyttöä siitä, että konservatiivisella hoidolla voidaan vaikuttaa tenniskyynärpäävaivan luonnolliseen kulkuun pitkällä aikavälillä. Tenniskyynärpää on yleisin 4050-vuotiailla. Tapaturmassa jänne voi myös osittain irrota luusta. Vaiva on yhtä yleinen kummallakin sukupuolella. On syytä kuunnella tätä viestiä ja vähentää rasitusta riittävästi niin, että vaiva häviää muutamassa päivässä. Millsin testi, jossa ranne väännetään kyynärnivel suorana kyynärvarsi sisäkierrossa eli pronaatiossa maksimaaliseen koukistukseen, eli venytetään ECRB-lihasta ja jännettä, aiheuttaa kipua ulkosivunastan seutuun. Kivun paikka on olkaluun ulkosivunastan alueella. Tällä alueella saattaa myös ilmetä lievää turvotusta. Tenniskyynärpään vauriokohta on ranteen keskimmäisen ojentajalihaksen, musculus extensor carpi radialis breviksen (ECRB) lähtökohdassa aivan olkaluun sivunastan eli epikondylin etureunassa. Tenniksen peluu on harvoin vaivan aiheuttajana, mutta sitäkin useammin henkilön suorittama poikkeuksellinen rasitus, esim. Näin voi käydä esim. Vastustettu ranteen ojennus ja usein myös keskisormen ojennus aiheuttavat kipua ulkosivunastan seudussa, eniten pidettäessä kyynärnivel suorana. Myös keskisormea ojentavan lihaksen lähtökohta voi olla vaurioitunut. Tenniskyynärpäässä puristusvoima kyynärnivel suorana on aina merkittävästi alempi kuin kyynärnivel koukussa. Joissakin ammateissa sairausloma voi olla tarpeellinen ja tärkein juuri tässä vaiheessa, kun vaiva ei ole vielä päässyt äitymään pahaksi. Tätä testiasentoa käytetään myös Millsin harjoituksissa, joilla pyritään ärsyttämään ECRB:n alkukohtaa ja "lisäämään verenkiertoa" alueelle. Kipu on mainitussa kohdassa ja arkuus varsin paikallinen. Vaikeissa tapauksissa arkuutta voi esiintyä laajemmaltikin, mutta maksimiarkuus paikantuu kuvatulle pienelle alueelle. noosi on yleensä varsin selkeä. Kyynärnivelen tähystyksessä on havaittu, että lihaksen lähtökohta voi olla kokonaankin irronnut sivunastasta. Potilas kertoo usein, että kyynärnivelen ojentaminen aivan suoraksi on vaikeaa ja kivuliasta varsinkin aamulla. Kyseisessä asennossa alueeseen kohdistuu venytystä, jonka potilas tuntee, usein kipunakin, jos tauti on ärhäkässä vaiheessa. Tenniskyynärpään konservatiivinen hoito Tenniskyynärpäävaiva on yleensä varsin hyvänlaatuinen sairaus, jolla on suuri taipumus parantua itsestään, kunhan sille annetaan paranemiseen mahdollisuus. Siihen syntyy pieniä vammoja, mikrotraumoja, jotka aiheuttavat kivuliaan kudosreaktion ja säryn. kyynärseudun voimakkaan revähdysvamman tai paikallisen iskuvamman seurauksena. Tenniskyynärpään yleisimmät hoitomuodot ovat tennisside ja rannelasta. TENNISKYYNÄRPÄÄ Tenniskyynärpää Tenniskyynärpää on yleinen ja viheliäiseltä tuntuva vaiva, joka nimestään huolimatta saa alkunsa yleensä jostakin aivan muusta rasituksesta kuin tenniksen peluusta. innokas vasaroiminen, ruuvien vääntäminen, suursiivous tai mikä tahansa poikkeuksellinen rasitus, jopa normaali työsuoritus varsinkin kiireaikana. Tärkeä tenniskyynärpään erotustesti on käden puristusvoiman mittaaminen kyynärnivel suorana ja 90 asteen koukistuksessa
Leikkauksen jälkeen sallitaan heti kevyet liikkeet, ja käden käyttöä lisätään kuuden viikon aikana niin, että siinä vaiheessa potilas pystyy jo palaamaan kevyeen työhön. Silloin rannelasta voi olla sopivampi hoito. Ilmeisesti kortisonia on kuitenkin viisasta kokeilla ainakin silloin, kun muu hoito ei ole tehonnut ja seuraava vaihtoehto olisi leikkaus. Varsin yhdenmukaisesti niissä on saatu hyvä lyhyen aikavälin (26 viikkoa) kivunlievitys, mutta pidemmän aikavälin seurannoissa erot lumelääkeinjektioon tai muihin hoitomuotoihin ovat tasoittuneet. Ultraäänihoidon kliinistä tehoa tenniskyynärpään hoidossa ei kuitenkaan ole pystytty kontrolloiduissa tutkimuksissa osoittamaan. Sen väitetään aiheuttavan värähtelyä ja mikrohierontaa, jota potilas ei tunne. Tennissiteen kanssa potilas voi olla työssä ainakin kevyemmissä ammateissa, mutta rannelasta haittaa usein liikaa työntekoa. Tenniskyynärpäätä on hoidettu myös mm. Tenniskyynärpään kortisoni-injektiohoidoista on tehty toistakymmentä hyvin kontrolloitua tieteellistä tutkimusta. Martti Vastamäki Klinikka 22 Niveltieto 3 / 2012 9. Eipä paljon helpottanut. Uusintakäynnillä terveyskeskuksessa tuli lähinnä myötätuntoa, tosin sain myös lähetteen ultraääni- ja sähköhoitoon. Ultraääni tunkeutuu kudokseen lämmittäen kudosta. Myös vähäenergistä laserhoitoa on käytetty, mutta ehkä ultraääntäkin huonommin tuloksin. Sairas alue, kooltaan vain noin 2 x 1 x ½ cm poistetaan huolellisesti. Tätä lehteä viimeistellessä ja sitä ennenkin olen alkanut käyttää aina tietokoneella ollessani kiedottavaa rannetukea ja aina jotain kättä rasittavampaa tehdessä kyynärtukea. ultraäänihoitoa käytetään tenniskyynärpäätapauksissa. Erityisen paljon kyynärpäähän sivunastan kohdalle on tuntunut kesän virvelinheittojen terävä loppunykäys. Pistoksen anto oikeaan kohtaan juuri ECRB-lihaksen lähtökohtaan on oleellisen tärkeää. Sidettä tai rannelastaa tai molempia käytetään aina kättä rasitettaessa. Tilanne tasaantui, mutta saatuamme toukokuun lehden tehtyä, oli oma diagnoosi päivänselvä: tenniskyynärpää on iskenyt minuunkin. Lehden viimeistely on tiivis, 23 viikon mittainen jakso, jonka aikana kirjoitetaan paljon tietokoneella ja ennen kaikkea tehdään tarkkaa työtä hiirellä. Fysioterapeuttiystävältä sain jumppaohjeita ja netistä lisää. Joskus työkyvyttömyys kuitenkin jatkuu jopa kolme kuukautta tai pitempään leikkauksenkin jälkeen. Paikallisesta kortisoniruiskeesta on siis ainoastaan lyhytaikainen apu. Niitä sitten tein ahkerasti; 56 liikettä kymmenen kertaa kutakin pari kertaa päivässä. Kuten nykyään on tapana, etsin diagnoosin ensin netin avulla ja vasta sitten kävin lääkärin pakeilla. Niitä on nyt kokeiltu muutamaan kertaan, tuntuvat tehoavan hieman. Joskus kyynärvarren muoto ei sovi siteeseen, vaan side pyrkii liukumaan. Näidenkään hoitomuotojen tehoa ei ole pystytty osoittamaan ainakaan vielä. Jyrki Laakso päätoimittaja Leikkaushoito Tenniskyynärpään leikkaushoitoon joudutaan turvautumaan melko harvoin. Asteittain etenevä ranteen ja sormien liikkeisiin perustuva kyynärvarren lihasten vahvistaminen vähentää tenniskyynärpään kipuja ja nopeuttaa käden käyttöönottoa ja työhön palaamista. Tämän kirjoittaja on käyttänyt jo vuosia yksinkertaista ja tehokasta menetelmää, jossa toimenpide kohdistetaan ainoastaan vaivan aiheuttavaan sairaaseen alueeseen eli ECRB-lihaksen lähtökohtaan. Voi, ainakin sen tekijät. Side pyrkii säästämään ranteen ojentajan lähtökohtaa tukemalla lihasmassaa. Jos kortisonia joutuu ihonalaiseen kudokseen, seuraa kortisoniatrofia eli rasvakudoksen häviäminen ja ihon värimuutos, ja alueelle ilmestyy kuoppa. Tosin sitä ennen kyselin lääkäri- ja fysioterapeuttiystäviltä heidän arvauksiaan. Kortisonipistokset kuuluivat aiemmin tenniskyynärpään rutiinihoitoon. Harjoitteluhoito aloitetaan hitailla nyrkistysliikkeillä ja kevyesti vastustetuilla ranteen ojennus- ja koukistusliikkeillä sekä ranteen kiertoliikkeillä. Oma tenniskyynärpääni antoi ensimmäisiä oireita viime keväänä saatuamme helmikuun Niveltiedon valmiiksi. Tenniskyynärpään pistoshoitona on käytetty myös muita aineita kuten botulinumtoksiinia, jolla ranteen ojentajat saadaan toimimattomiksi, verihiutalepitoista plasmaa tarkoituksella saada potilaan omasta verestä paljon kasvutekijöitä juuri oikealle alueelle, ja hepariinia. munuaiskivien murskaamiseen käytetyillä sokkiaalloilla. Terveyskeskuslääkäri ei antanut mitään lisää netin ohjeisiin verrattuna: lepoa ja tulehduskipulääkkeitä. Käsi tuli entistä kipeämmäksi kylmähoidosta huolimatta, joten jumpat jätettiin pois. Fysikaalisista hoidoista esim. Tämänkään hoidon vaikuttavuutta ei ole osoitettu. Ainakin useammasta ruiskeesta on pitkällä aikavälillä enemmän haittaa kuin hyötyä. Erilaisia tenniskyynärpään leikkauksia on esitetty kymmeniä. Jos potilas pystyy työhönsä, on yleensä viisasta yrittää ilman leikkausta vielä toinen puoli vuotta. Kyselin vaivan mahdollista pituutta: muutamasta päivästä kolmeen vuoteen. Side kiristetään sopivalle kireydelle niin, että se pysyy paikallaan mutta ei aiheuta käden turvotusta. Kyynärtuen avulla homma kuitenkin sujuu, joten vitamiineja nousee järvestä. Yleisesti suositettu leikkausaihe on kuusi kuukautta kestänyt, asianmukaiseen konservatiiviseen hoitoon reagoimaton tenniskyynärpää, joka estää työnteon ja vaikeuttaa merkittävästi käden käyttöä. Harjoitteluhoito on onnistuneen konservatiivisen hoidon perusta. Harjoittelua jatketaan fysioterapeutin valvonnassa. TENNISKYYNÄRPÄÄ Tenniskyynärpää Niveltiedosta Voiko Niveltiedosta saada tenniskyynärpään. närvarren yläosaan siten, että sen yläreuna on noin 5 cm sivunastan alapuolella. Ihmettelin huonontuvia keilailutuloksia ja käden "heikkoutta". Rannelasta estää ranteen ojentajien toimintaa, jolloin jänteen kiinnittymiskohdan vaurio saa mahdollisuuden parantua
Jos taas et pysty kiipeämään kahtakaan kerrosväliä, on sydämen ja verenkierron ongelmien todennäköisyys suuri. Tekonivelleikkaukset tehdään nykyisin yleisesti selkäpuudutuksessa, joka on kevyempi anestesiatoimenpide kuin perinteinen nukutus. Tekonivelleikkaukseen tulevat potilaat käyvät yleensä valmistavalla käynnillä pari viikkoa ennen leikkausta. "Nukkumatti" huolehtii myös siitä, että anestesiasta toipumisesi sujuu. Ikääntymisen mukanaan tuomat yleissairaudet heikentävät luonnollisesti selviytymistä leikkauksesta. Kuva Tekonivelsairaala Coxa 10 Niveltieto 3 / 2012. Voit arvioida omaa rasituksen sietoasi porrasmittarilla: jos pystyt keskeytyksettä nousemaan portaita useita kerrosvälejä, leikkaukseen ei todennäköisesti liity suurta jälkitautien riskiä. verikokein. Reuman, astman ja diabeteksen tulisi olla mahdollisimman hyvässä hoitotasapainossa. Ortopedi vastaa toimenpiteen teknisestä suorituksesta, mutta leikkauksen aikana elintoiminnoistasi huolehtii anestesialääkäri. Tekonivelleikkaukseen tultaessa valmistavalla käynnillä yleistä terveydentilaasi arvioidaan mm. Vaikka tapaisit nukutuslääkärin vasta leikkausta edeltävänä päivänä tai leikkauspäivän aamuna, sinulla on mahdollisuus keskustella nukutukseen liittyvistä asioista ja peloista. Oireilevaa sepelvaltimotautia sairastavan potilaan sydämen suoritus- ja hapenottokyky kartoitetaan ennen sairaalaan tuloa sydäninfarktin ehkäisemiseksi. Esimerkiksi jos olet sairastanut aivohalvauksen, pitää pohtia, kumman riski on suurempi: leikkaukseen liittyvän vuotohäiriön vai uuden veritulpan. Hampaat ja iho kuntoon Erilaiset tulehdukset halutaan sulkea pois mahdollisimman tarkasti ennen leikkausta, koska tulehdukset ovat erityisen vaarallisia tekonivelen saaville. Verenohennuslääke varfariini kuuluu yleensä lopetettavien lääkkeiden joukkoon, mutta tällöin on punnittava tarkoin vuoto- ja tukosriskit. Tässä yhteydessä on usein mahdollista tavata paitsi leikkaava lääkäri, myös anestesialääkäri. Ammattilaisten käsiin Nykyiset leikkaus- ja anestesiamenetelmät ovat turvallisia, toimenpiteeseen liittyvät riskit johtuvat yleensä potilaan muista sairauksista. Erityistilanteissa voidaan ennen laajempaa leikkausta joutua sydämen ohitusleikkaukseen, jotta potilas kestäisi suunnitellun ison toimenpiteen. Ikä ei sinänsä ole este leikkauksille, mutta iän myötä elimistön toimintakyky heikkenee ja monien sairauksien todennäköisyys kasvaa. Vaikeat sepelvaltimotautioireet, tuore sydäninfarkti, vakava rytmihäiriö tai vaikea läppävika viestittävät vaarasta. Hänen vastuunsa alkaa jo ennen leikkauksen vaatimaa anestesiaa, jota suppeasti nukutukseksi kutsutaan. Heikko kunto saattaa lisätä sydänkuoleman tai sydäninfarktin riskiä. Voit pohtia lääkärin kanssa leikkaukseesi liittyviä riskejä, mutta sinä itse teet lopullisen päätöksen leikkaukseen menosta. Verenpaine-, kilpirauhas- ja munuaisarvoja on hyvä seurata jo ennen sairaalaan tuloa. Melko vahvoina vaaranmerkkeinä pidetään myös, jos sinulla on lievää angina pectoris, yli kuukauden takainen sydäninfarkti, astma, diabetes tai oireeton sepelvaltimotauti. Valmistelut on tehty ja polven tekonivelleikkaus menossa. TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Tekonivelleikkaukseen valmistautuminen Tietokirjailija, tiedetoimittaja Tuula Vainikainen antaa Niveltiedon lukijoille napakan ohjepaketin, kuinka tekonivelleikkaukseen kannattaa valmistautua. Lääkityksesi on tarkistettava, sillä osa lääkkeistä on lopetettava leikkauksen ajaksi, usein vielä riittävän aikaisin. Siksi on Terveydentila punnittava Mitä vaikeampi sairaus sinulla on, sitä tarkemmin leikkaukseen ryhtymistä harkitaan
Myös varpaiden välien on oltava ehjät. Siksi on tärkeää hoitaa iho mahdollisimman hyvään kuntoon. Keskeneräinen hammasremontti samoin kuin tulehtuneet ihottumat tai haavat viivästyttävät tekonivelleikkaukseen pääsyä. Valmistavalla käynnillä tarkistetaan yleensä, että hampaiden kuntokartoitus on tehty. Jos kuitenkin kärsit pahoinvoinnista, sitä voidaan tehokkaasti lääkitä, joten pahoinvointia ei enää tarvitse pelätä. Tupakointi on hyvä lopettaa pari kuukautta ennen leikkausta, Lisätietoa leikkaukseen valmistautumisesta: · www.kaypahoito.fi; Leikkausta edeltävän arvioinnin Käypä hoito -suositus potilasversioineen · Tuula Vainikainen: Nivelkirja; nivelrikon ehkäisy, tekonivelleikkaus ja kuntoutuminen (katso sivu 49) Niveltieto 3 / 2012 11. ihokarvojen ajelua. Turhia riskejä kannattaa välttää pari viikkoa ennen leikkausta neuvotaan välttämään mm. Anestesiamenetelmät sekä toimenpiteissä käytettävät kaasut ja suonensisäisesti annettavat lääkkeet ovat kehittyneet huomattavasti ja pahoinvointi on harvinaisempaa. Kuva Sairaala Orton, Nina Kaverinen sillä alle kaksi viikkoa ennen toimenpidettä tupakkansa tumpannut kärsii lisääntyneestä limanerityksestä, joka saattaa haitata anestesiaa. Runsas alkoholinkäyttö ei myöskään ole hyväksi ennen leikkausta. Paaston pituutta on kuitenkin lievennetty. Tällöin on tärkeää, että huolehdit jo ajoissa sairaalaan menoon liittyvistä asioista ja kysyt mieltäsi vaivaavista asioista jo sairaalaan tehtävällä valmistautumiskäynnillä tai tiedustelemalla asioita henkilökunnalta puhelimitse. Maitotuotteiden kanssa on oltava varovaisempi. Kiinteää ruokaa joihin myös maitotaloustuotteet lasketaan tulee välttää kuusi tuntia ennen leikkausta, jotta ruokaa tai nesteitä ei jou- Liiku itsellesi lihakset ja tumppaa tupakat Hyvä yleiskunto ja varsinkin hyvä lihaskunto auttavat selviämään leikkauksesta ja kuntoutumaan sen jälkeiseen elämään mahdollisimman hyvin. Tuula Vainikainen Vatsa tyhjänä leikkaussaliin Oksentaminen nukutuksen aikana voi aiheuttaa hengenvaarallisen keuhkovaurion, ja siksi ruoka- ja nestepaasto on paikallaan ennen leikkausta. Polvien ja lonkkien tekonivelleikkauksesta kuntoutumisessa reisilihasten voima on tärkeä asia. Myös tekohampaisessa tai hampaattomassa suussa voi piileskellä tulehduksia, jotka on hoidettava kuntoon. Hampaiston ortopantomografiakuvauksella eli panoraamakuvauksella voidaan löytää hampaiden juurissa piilevät tulehduspesäkkeet, ja sitten hoitaa pois. Tupakointi heikentää hengityselimistön toimintaa ja hidastaa myös leikkaushaavan paranemista. tuisi hengityselimistöön nukutuksen aikana. Älä pelkää pahoinvointia Ennen 1980-lukua leikatut muistavat huonon olon, jossa vellottiin nukutuksesta herätessä. tärkeää huolehtia sekä hampaiden että ihon kunnosta ennen leikkausta. Voit nauttia vaaratta kirkkaita nesteitä eli vettä, mehua tai teetä vielä kaksi tuntia ennen leikkausta, mikäli suoli toimii normaalisti. Ammattitaitoinen jalkojenhoitaja arvioi jalkojen kunnon luotettavasti ja antaa hoito-ohjeita. TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Leikkauksen jälkeen alkaa kuntoutuminen. Liikunta laskee myös verenpainettasi. Omalta iholta lähtevät bakteerit aiheuttavat suurimman osan leikkauksen jälkeisistä tulehduksista. Nykyisin moni tulee tekonivelleikkaukseenkin vasta leikkauspäivän aamuna. Jos mahalaukku tyhjenee tavallista hitaammin, kuten esimerkiksi vammapotilailla ja diabeetikoilla, tulee syömättä ja juomatta olla pidempään. Avoimia haavoja, nirhamia tai näppylöitä ei saa olla leikkaukseen mennessä. Ota siis ajoissa yhteys hammaslääkäriisi ja hoidata hampaasi kuntoon ennen leikkausta. Siksi ennen leikkausta on hyvä suunnitelmallisesti vahvistaa niiden kuntoa esimerkiksi jumppaamalla, pyöräilemällä, kävelemällä, uimalla tai vesijuoksemalla. Muutenkin leikkaukseen liittyvistä peloista kannattaa jutella lääkärin ja hoitajien kanssa eikä pitää niitä painolastinaan. Jos tupakoit, nyt on oikea hetki lopettaa, sillä tupakoitsija toipuu leikkauksesta selvästi tupakoimatonta huonommin
Om du uppvisar symtom på kranskärlssjukdom kartläggs ditt hjärtas prestations- och syreupptagningsförmåga innan du skrivs in på sjukhuset för att förebygga en eventuell hjärtinfarkt. Denna Jon Blund ser också till att du återhämtar dig efter narkosen på rätt sätt. Dålig fysisk kondition kan öka risken för hjärtdöd eller hjärtinfarkt. Svåra kranskärlssjukdomar, en nylig hjärtinfarkt, allvarliga hjärtrytmrubbningar eller svåra hjärtklaffssjukdomar 12 Niveltieto 3 / 2012. De allmänsjukdomar som uppkommer med åldern gör det också svårare att klara eller återhämta sig efter en operation. Undvik alltså onödiga risker du ska bl.a. Varfarin, som gör att blodet koagulerar långsammare, är ett av de läkemedel som vanligen måste avslutas, men då måste man noga överväga riskerna för blödning och blodpropp. I experternas händer De moderna operations- och bedövningsmetoderna är fullkomligt säkra och de risker som förknippas med en operation beror vanligen på patientens underliggande sjukdomar. Det kan även förekomma infektioner i tandproteser eller munnar utan tänder, och dessa måste behandlas innan en operation. Operationen utförs av en ortoped och en anestesiolog eller narkosläkare svarar för ditt tillstånd under operationen. Det får inte finnas sår, skavsår eller finnar på huden när man ska opereras. Därför är det oerhört viktigt att se till att huden är i bästa möjliga skick. genom blodprov. Du ska alltså i god tid före operationen kontakta din tandläkare för att upprätthålla en god tandhälsa. Med hjälp av ortopantomografi, eller "panoramaröntgen", kan man hitta fokalinfektioner som gömmer sig i tandrötter och bota dem. Också din medicinering måste kollas, eftersom en del läkemedel måste avslutas under och ofta innan en operation. Om du t.ex. Om du ska genomgå en ledprotesoperation kallas du vanligen till ett förberedande besök några veckor innan operationen. inte raka dig några veckor före operationen. Den vanligaste anestesimetoden under en ledprotesoperation är spinalanestesi (ryggbedövning), som är ett lättare ingrepp än generell anestesi, där hela kroppen är bedövad. har haft slaganfall måste du inför en operation avväga vad som medför större risk: blödningsstörning eller en ny blodpropp. Sköt om tänderna och hyn Innan operationen vill man så långt som möjligt utesluta inflammationer, eftersom de är särskilt farliga för de patienter som får en ledprotes. Ålder är i sig inget hinder för en operation, men i och med att man blir äldre försämras också kroppens funktioner och sannolikheten för sjukdomar ökar. Det lönar sig att följa sitt blodtryck och sina sköldkörtel- och njurvärden redan innan man besöker sjukhuset. Under det förberedande besöket inför en ledprotesoperation bedöms ditt hälsotillstånd bl.a. Vid det förberedande besöket före operationen kontrollerar man att din tandhälsa har kartlagts. Det är viktigt att uppnå en god balans i vården av reumatism, astma och diabetes. Under besöket har du oftast möjlighet att träffa den läkare som ska utföra operationen, men också narkosläkaren. Anestesiologens ansvar börjar redan innan operationen och anestesin, eller sövningen, som den ibland också kallas. LEDPROTESOPERATION SÅ FÖRBEREDER DU DIG Ledprotesoperation så förbereder du dig Fackförfattaren och vetenskapsredaktören Tuula Vainikainen erbjuder Niveltietos läsare ett koncist infopaket om hur man förbereder sig inför en ledprotesoperation. Du kan bedöma din egen tolerans för fysisk ansträngning med ett trapptest: om du klarar av trappgång motsvarande flera normalvåningar i normalt tempo utan att stanna, kan du förmodligen genomgå en operation utan desto större risk för följdsjukdomar. Du kan överväga riskerna tillsammans med din läkare, men det är du själv som fattar det slutliga beslutet om operationen. Även om du skulle träffa narkosläkaren först dagen eller morgonen före operationen kan du prata med honom eller henne om sövningen och din eventuella oro. Det är därför viktigt att du sköter om både dina tänder och din hy före operationen. En icke slutförd tandlagning och inflammerade hudutslag eller sår kan försena en operation. Också lindrig kärlkramp, en hjärtinfarkt över en månad sedan, astma, diabetes eller symtomfri kranskärlssjukdom är relativt allvarliga riskfaktorer. Bakterier från patientens egen hud orsakar de flesta inflammationer efter en operation. Däremot om du inte ens klarar av två våningar är risken för hjärt- och blodcirkulationsproblem stor. Du kan konsultera en fotvårdare, som kan bedöma hur dina fötter mår och ge vidare anvisningar för vård. Ditt hälsotillstånd måste bedömas Ju svårare sjukdom du har, desto noggrannare måste man överväga operationen. Också huden mellan tårna ska vara hel. är alla riskhöjande faktorer. I särskilda fall, före mer omfattande operationer, kan det hända att patienten först måste genomgå en bypass-operation för att det mer omfattandet ingreppet ska kunna utföras
Det är inte heller bra att dricka mycket alkohol före en operation. ende som inträffade när du vaknade ur narkosen. Det lönar sig att sluta röka två månader före operationen. Man kan också kontakta vårdpersonalen per telefon. 238 Liikettä kipeille nivelille 9.-11.11.12, alk. (03) 885 511 Niveltieto 3 / 2012 13. hos traumapatienter och diabetiker) måste du avstå från mat och dryck en längre tid. Tuula Vainikainen LEDPROTESOPERATION SÅ FÖRBEREDER DU DIG Mer information om hur man förbereder sig inför en operation: · www.kaypahoito.fi; God medicinsk praxis-rekommendationen för preoperativ bedömning och vård (på finska) · Tuula Vainikainen: Nivelkirja; nivelrikon ehkäisy, tekonivelleikkaus ja kuntoutuminen (på finska, se sidan 49) Fasta inför operationen Kräkning under narkos kan orsaka livsfarliga lungskador och därför rekommenderas det att man avstår från mat och dryck före en operation. Du bör undvika fast mat dit också mjölkprodukter räknas sex timmar före operationen så att mat eller vätskor inte hamnar i andningsorganen under narkosen. NOTKEUTTA NIVELIIN! udet ja loa u kaat! u siak vet er hat a T n va ILO LIIKUTTAA PAJULAHDEN TERVEYSLOMILLA! Kurssit sopivat kaikille! Ota siis mukaan puoliso tai ystävä! Liikunnallinen reumakurssi 10.-14.9.12, alk. Att motionera sänker också blodtrycket. 170 ! Var inte rädd för att må illa Om du har genomgått en operation före 1980-talet kommer du säkert ihåg den känsla av illamå- Pajulahdentie 167, 15560 Nastola, puh. De som slutat röka mindre än två veckor före ingreppet lider fortfarande av en ökad produktion av slem, vilket kan hindra anestesi. 238 Selätä selkävaivat 17.-21.9.12, alk. Om din tarm töms långsammare än normalt (såsom t.ex. Ja då är en operation en mycket bra anledning att sluta. Förbättra din muskelkondition och sluta röka En god allmänkondition och särkilt en god muskelkondition hjälper dig att återhämtas efter en operation på bästa möjliga sätt. Så du behöver inte längre vara rädd för att må illa. Vid knä- och höftprotesoperationer är det mycket viktigt för rehabiliteringen att du har starka lårmuskler. Anestesimetoderna, de medicinska gaserna och de intravenösa läkemedlen har utvecklats en hel del sedan dess och det är idag mycket ovanligt att patienter mår illa. Om du trots allt drabbas av illamående finns det effektiva läkemedel som kan bota det. 044 7755 203 ja 044 7755 202. *Nivelyhdistyksen jäsenille alk. 198 * Tutustu ohjelmiin ja varaa: www.pajulahti.com/aikuisille! Myyntipalvelu: puh. 238 Notkeutta niveliin 8.-12.10.12, alk. Det är nämligen mycket svårt för rökare att återhämta sig efter en operation, mycket svårare än för icke-rökare. Det lönar sig överlag att prata med läkaren om sina rädslor och inte hålla allt inom sig. Nuförtiden är det många som kommer till en ledprotesoperation först på operationsdagens morgon. Man har dock minskat på den preoperativa fastans längd. genom att gymnastisera, cykla, gå, simma eller vattengympa. Man ska vara mer aktsam med mjölkprodukter. Rökning drabbar andningsorganen hårt och gör att operationssår läks långsammare. Det lönar sig därför att systematiskt stärka lårmusklerna innan operationen, t.ex. Röker du. Du kan lugnt dricka klara vätskor såsom vatten, saft eller te fram till två timmar före operationen, om tarmen fungerar normalt. Då är det viktigt att man i god tid tar hand om alla saker som ska skötas då man skrivs in på sjukhuset samt att man ställer frågor om saker som man känner att man vill diskutera
Sisäänottokriteerien mukaisesti tutkimukseen otettiin polven primaarisen nivelrikon vuoksi tekonivelleikkaukseen tulevia, 6080-vuotiaita potilaita, joille tehtiin tekonivelleikkaus yhteen polveen ja jotka osallistuivat tutkimukseen vapaaehtoisesti. Vuoden seuranta-ajan kuluttua tutkimuksessa oli mukana 75 potilasta. Tutkimuksen seuranta-aika oli yksi vuosi. Valtaosalla potilaista (64 %) oli merkittävää ylipainoa (BMI >30) ja muita sairauksia, erityisesti nivelrikkoa muissa nivelissä (91 %:lla) sekä sydän- ja verenkiertoelinsairauksia (80 %:lla). Sen sijaan moniammatillinen kuntoutus ei tehostanut leikkauksesta toipumista verrattaessa sitä normaaliin ortopediseen hoitokäytäntöön, joka vertailussa myös selkeästi säästi kustannuksia. POLVEN TEKONIVEL PARANTAA ELÄMÄNLAATUA Polven tekonivel parantaa elämänlaatua Lääketieteen tohtori Anna-Maija Kauppila selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelleikatuille polvinivelrikkopotilaille suunnatun moniammatillisen kuntoutuksen kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä polvinivelleikkauksen tuomaa elämänlaadun lisäystä. Vuonna 2011 julkaistun väitöskirjan tulokset osoittavat, että polven tekonivelleikkaus parantaa merkittävästi nivelrikkopotilaan elämänlaatua ja toimintakykyä. Tutkimuksessa verrattiin normaalin ortopedisen hoitokäytännön mukaisesti hoidettujen tekonivelleikkauspotilaiden toipumista niiden potilaiden toipumiseen, jotka lisäksi osallistuivat 24 kuukautta leikkauksen jälkeen toteutettuun moniammatilliseen, polikliiniseen kuntoutukseen. Tekonivelkuntoutukseen ohjautui ortopedien lähettämänä potilaita, joiden toipuminen polvien tai lonkan tekonivelleikkauksesta jostain syystä pitkittyi. fysiatrian professorina, LKT Martti Hämäläinen ortopedian ylilääkärinä ja LL Anna-Maija Kauppila fysiatriaan erikoistuvana lääkärinä, päätettiin käynnistää satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, jolla haluttiin selvittää, millainen merkitys polikliinisella kuntoutuksella on tekonivelleikatuille polvinivelrikkopotilaille. Toimintakykyä ja elämänlaatua arvioitiin kyselykaavakkeiden avulla ja fyysistä toimintakykyä mitattiin testipatteristolla. Hypoteesimme oli, että tehostettu kuntoutus nopeuttaisi toipumista ja olisi kustannusvaikuttavuudeltaan samanarvoinen kuin normaalin hoitokäytännön mukainen hoito. WOMACindeksin numeerinen tulos voi vaihdella välillä 0100; suurempi lukuarvo kuvaa vaikeampaa koettua toimintakyvyn rajoitetta. Normaali fysioterapia Kaikki tutkimuspotilaat kävivät läpi tavanomaisen tekonivelleikkaukseen liittyvän fysioterapiaohjelman. Tutkimuksessa selvitettiin myös tekijöitä, jotka heikentävät potilaan arjessa selviytymistä pitkälle edenneessä polvinivelrikossa, sekä potilaslähtöisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat leikkaustulokseen vuosi tekonivelleikkauksen jälkeen. Lokakuussa 2001, jolloin dosentti Jari Arokoski toimi OYS:ssa ma. Ennen leikkausta kukaan tutkimuspotilaista ei ollut pysyvässä laitoshoidossa ja 35 % heistä asui yksin. Kuntoutuksen vaikuttavuudesta Moniammatillinen tekonivelleikattujen kuntoutusprotokolla on ollut käytössä Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) vuodesta 2000 WOMAC-indeksin tulokset (mediaani ja kvartiiliväli) tutkimusryhmissä 12 kuukauden seuranta-aikana. Potilaat rekrytoitiin tutkimukseen tammikuun 2002 ja syyskuun 2005 välisenä aikana. alkaen, eikä sellaisenaan ole tutkimusryhmän kehittelemä. Leikkausta edeltävän arvioinnin jälkeen tutkimukseen osallistui 88 potilasta, joista 66 (75 %) oli naisia. Leikkausta edeltävällä käynnillä 14 Niveltieto 3 / 2012. Tutkimusryhmä edusti hyvin keskimääräistä tekonivelleikattavaa väestönosaa
Kymmenen arkipäivän mittaiset kurssit toteutettiin Oulun yliopistollisen sairaalan fysiatrian poliklinikalla 24 kuukauden kuluttua leikkauksesta. jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 3 / 2012 15. Tekonivelleikkausten tuloksia arvioitaessa suositellaan käytettäväksi sekä sairausspesifejä että yleisiä terveyteen liittyviä elämänlaadun mittareita yhdessä fyysistä toimintakykyä mittaavien testien kanssa. Kustannuksista kerättiin tietoa kyselylomakkeella, jossa potilas ilmoitti mm. heille annettiin ohjeet kyynärsauvojen käytöstä, yksinkertaisista alaraajojen nivelten liikkuvuusharjoitteista sekä yleiskuntoa ylläpitävästä liikunnasta. Potilaita ohjattiin lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta ylläpitäviin harjoitteisiin, harjoiteltiin siirtymisiä, kävelyä ja porraskävelyä sekä ohjattiin kylmän käyttö kivun ja turvotuksen hoitoon. Tavoitteena oli parantaa potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua kohdentamalla kuntoutus intensiiviseen, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta ja kestävyyttä parantavaan harjoitteluun; potilaiden itsehoitomotivaation tukemiseen; painonhallintaan sekä potilaan mahdollisesti tarvitsemaan psykososiaaliseen tukeen mukaan lukien vertaistuki. Kurssin ohjaajina toimi kaksi kokenutta fysioterapeuttia. Ortopedian poliklinikan kontrollikäynnin yhteydessä, kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen potilaille ohjattiin kävelyharjoitteita ilman kyynärsauvoja, isometrisiä ja dynaamisia lihasvoimaharjoitteita sekä nivelten liikkuvuusharjoitteita. POLVEN TEKONIVEL PARANTAA ELÄMÄNLAATUA Moniammatillinen kuntoutuskurssi Satunnaistamisen eli randomoinnin jälkeen noin puolet tutkimuspotilaista (37) osallistui tavanomaisen fysioterapiaohjelman lisäksi moniammatilliseen kuntoutuskurssiin. WOMAC on polvi- ja lonkkanivelrikkopotilaille tarkoitettu, sairausspesifi elämänlaadun mittari, jossa on kolme osiota, jotka mittaavat kipua, jäykkyyttä ja fyysistä toimintakykyä. lääkärin vastaanottokäynnit, sairaalahoidot, fysioterapiat ja muut kuntoutukset sekä kotisairaanhoidon ja kotipalvelun käytön. Porraskävelytesti, 15 metrin kävelynopeus ja isometriset polven lihasvoimamittaukset ovat puolestaan vali- doituja, iäkkäillekin nivelrikkopotilaille soveltuvia, objektiivisia fyysisen toimintakyvyn mittareita. Ennen tutkimuksen käynnistymistä kaikille ohjattiin tutkimusprotokolla, jota he tarkoin noudattivat. Valtaosa kuntoutuskurssin ohjelmasta toteutui ryhmässä. Leikkauksesta kuntoutumisessa tärkeänä osana on oikeiden liikeratojen oppiminen. Lisäksi sairauskertomuksista tarkistettiin kunkin potilaan tiedot leikkauksen jälkeisistä, mahdollisista terveyskeskuksen vuodeosastohoitojen kestoista sekä yliopistosairaalapalveluiden (poliklinikkakäynnit, osastohoitojaksot) käytöstä vuoden ajalta leikkauksen jälkeen. Tulokset Potilaiden toimintakyky, fyysinen suorituskyky ja elämänlaatu oli leikkausta edeltävään tilanteeseen verrattuna merkittävästi parempi jo kuuden kuukauden kuluttua toimenpiteestä, minkä jälkeen tulokset eivät enää juurikaan parantuneet. Tutkimuksen aikana kuntoutusryhmien koko vaihteli kahdesta kahdeksaan potilaaseen. Potilaiden kliiniseen tutkimukseen osallistui viisi fysiatria ja potilaiden fyysisen toimintakyvyn mittauksiin viisi fysioterapeuttia sekä kaksi liikuntafysiologia. Kuntoutusohjelmaan sisältyi lääkärin alkutarkastus, yksilökäynnit fysioterapeutilla (alkuarvio, lopussa kotiharjoitteluohjelman ohjaus), päivittäiset fysioterapiaryhmät (liikkuvuus- ja lihasvoimaa vahvistavat harjoitteet, toiminnalliset harjoitteet, rentousharjoitteet), yksilökäynti psykologilla, psykologin ryhmät sekä sosiaalityöntekijän, ortopedin ja ravitsemusterapeutin luennot. Kuva Eiran sairaala Tulosten arviointi Tutkimusprotokollaan kuuluvat mittaukset ja arvioinnit tehtiin kummassakin ryhmässä polikliinisilla seurantakäynneillä ennen leikkausta, kaksi, kuusi ja 12 kuukautta leikkauksen jälkeen. RAND-36 ja 15D ovat yleisiä terveyteen liittyvän elämänlaadun mittareita, joista löytyy ikävakioidut, kansalliset väestökeskiarvot. Keskimääräinen WOMAC toimintakyvyn muutos oli vuoden seuranta-aikana 32.6 mm (95 % CI 27.337.9 mm), joka sekä kliinisesti että tilastollisesti (P<0.001) kuvaa erittäin merkittävää koetun toimintakyvyn kohentumista. Kotiutusvaiheessa heille annettiin kirjalliset ohjeet harjoitteiden päivittäisestä jatkamisesta. Leikkauksen jälkeen, osastohoidon aikana, fysioterapiaa oli päivittäin
Lisää tietoja lomasta Niveltiedosta 2/2012, soittamalla (09) 27 123 12 tai osoitteesta www.niveltieto.net/teneriffa. Heillä on usein muita sairauksia, mikä luonnollisesti vaikuttaa siihen, millainen elämänlaadun taso on saavutettavissa pelkästään yhteen niveleen kohdistuvalla toimenpiteellä. Tutkimuspotilaista 38 (51 %) saavutti seuranta-aikana väestökeskiarvion mukaisen elämänlaadun tason 15D mittarilla arvioituna. Erityisesti naiset näyttävät ohjautuvan leikkaukseen usein vasta, kun sairaus on edennyt jo todella pitkälle. Pitkälle edennyttä polvinivelrikkoa sairastavilla potilailla toimintakyvyn rajoittuneisuutta selittivät merkittävimmin kivut, polvinivelen väljyys eli laksiteetti, ylipaino ja korkea ikä. Hoitoketjujen mukainen protokolla polven tekonivelleikkauksissa johtaa valtaosalla nivelrikkopotilaista erinomaiseen lopputulokseen. Osteoporoosi, miessukupuoli, vastakkaisen polvinivelen epänormaali toiminta ja korkea ikä taas liittyivät vaatimattomampana koettuun toimintakyvyn parantumiseen. ehkä sinnittelevät turhan kauan, ennen kuin hakeutuvat lääkärin vastaanotolle vaivoineen. Saimme kuitenkin lisäpaikkoja, joten nopeasti toimimalla pääsee vielä mukaan Nivellomalle Teneriffalle, Playa de Las Americasiin tammikuussa. Leikkauksen ja kuntoutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioiviin tutkimuksiin tarvittaisiin myös standardoituja suosituksia käytettävistä mittareista. Anna-Maija Kauppila LT, fysiatrian erikoislääkäri, OYS Pohdintaa tuloksista Myös muissa tutkimuksissa on osoitettu, että vaikka elämänlaatu ja toimintakyky eivät tekonivelleikkauksen jälkeen iäkkäimmillä potilailla kohennukaan absoluuttisesti yhtä paljon kuin nuoremmilla, myös iäkkäät nivelrikkopotilaat hyötyvät merkittävästi tekonivelleikkauksista. Hintaan sisältyvät lennot, lentoateriat, lentokenttäkuljetukset Teneriffalla, majoitus kaksiossa ja opaspalvelut. Ilmoittaudu pian, loput paikat menevät nopeasti tämän lehden ilmestyttyä! 16 Niveltieto 3 / 2012. Väestökeskiarvoa huonommaksi koettu elämänlaatu jo ennen leikkausta, kivuliaisuus, korkea ikä ja keuhkosairaudet heikensivät mahdollisuutta saavuttaa väestökeskiarvoa vastaava elämänlaatu vuosi leikkauksen jälkeen. Onkin esitetty, että naiset Lisäpaikkoja Teneriffalle Ensimmäinen ulkomainen Nivellomamme osoittautui niin suosituksi, että meille varatut paikat loppuivat jo keväällä. Leikkaustoimenpiteen ajoitukseen on suositeltavaa kiinnittää huomiota. Kuten aina ennen elektiivistä (ei-päivystyksellistä) leikkaustoimenpidettä, myös tekonivelleikkauspotilaalla muiden sairauksien tulisi olla mahdollisimman hyvässä hoitotasapainossa leikkaukseen tultaessa. Onhan myös lukuisissa aiemmissa tutkimuksissa osoitettu, että leikkausta edeltävä toimintakyvyn taso ennustaa kaikkein selkeimmin saavutettua lopputulosta. Nivelloma pidetään keskellä Suomen pimeintä talvea, 13. 20.1.2013. Voidaankin suositella, että lihasvoimaa vahvistavaan harjoitteluun mukaan lukien funktionaaliset harjoitteet panostettaisiin hoitoketjujen mukaisessa potilasohjauksessa riittävästi. POLVEN TEKONIVEL PARANTAA ELÄMÄNLAATUA Korkean riskin potilaiden (kuten iäkkäimmät ja monisairaat) leikkauksen, jatkohoidon ja kuntoutuksen suunnittelu tulee tehdä huolellisesti ja tarvittaessa moniammatillisesti. Tärkein leikkaustulosta ennustava tekijä puolestaan oli leikkausta edeltävä toimintakyvyn ja elämänlaadun taso. Uusimmissa tutkimuksissa on osoitettu, että huolimatta elämänlaadun merkittävästä kohentumisesta, potilailla saattaa kuitenkin olla huomattavaa alaraajojen lihasvoiman heikkoutta sekä nivelten liikkuvuuden rajoittuneisuutta polven tekonivelleikkauksen jälkeen. Lomailemme uudessa Blue Star Club Marylanza -huoneistohotellissa. Loman jäsenetuhinta on 775 euroa hengeltä. Mukana on myös oma terveydenhoitaja-lomavetäjämme. Moniammatillinen kuntoutus ei nopeuttanut toipumista, vaan yhtä hyvä tulos saavutettiin normaalilla ortopedisellä hoitokäytännöllä, joka myös selkeästi säästi kustannuksia. Koska moniammatillinen kuntoutus on varsin kallista, se tulisi kohdentaa todellisille hyötyjille, joiden tarkempi määrittely edellyttää jatkotutkimuksia. Vaikea-asteinen kivuliaisuus ennen leikkausta assosioitui merkittävään toimintakyvyn paranemiseen tekonivelleikkauksen jälkeen
Veren metallipitoisuudet ovat meiltäkin usein kysytty asia. Tekonivelsairaala Coxan tutkimusjohtaja, dosentti, erikoislääkäri Antti Eskelinen vastaa veren metallipitoisuuteen liittyviin kysymyksiin. Mikäli lonkkaan kehittyy paikallinen kudosreaktio, voidaan joutua tekemään uusintaleikkaus, jossa lonkan liukupari vaihdetaan toisen tyyppiseen. Ongelmaproteeseista saattaa erittyä potilaan elimistöön vaarallisen suuria määriä raskasmetalleja. Raja-arvo on viitteellinen, eikä suinkaan tarkoita sitä, että kaikille potilaille, joilla raja-arvo ylittyy, tulisi ongelmia tai kehittyisi ongelmia leikattuun metallimetalli-lonkkaan. Miten tarpeellisia ovat veren metallipitoisuusmittaukset. Ongelmat koskevat 1020 prosenttia täysmetallisen lonkkatekonivelen saaneita potilaita. On myös huomioitava, että veren metalli-ionipitoisuuksia nostavat myös ammattialtistus (esim. jatkuvat nivus- tai pakarakivut, lonkasta kuuluva poikkeava ääntely (narina, rahina tai lonksuminen) tai lonkan alueen paineen/turvotuksen tunne. VEREN METALLIPITOISUUDET Veren metallipitoisuudet Edellisessä Niveltiedossa kerrottiin metallimetalli-lonkkatekonivelten ongelmista. Seurantatarve arvioidaan yksilöllisesti. Tyypillisesti seurantaväli on 13 vuotta, riippuen potilaan oireista, kuvantamislöydöksistä ja veren metalli-ionitasoista. Onko veren metallipitoisuudelle raja-arvoa ja miten se määräytyy. Mikäli lonkan seutuun tai nivuseen ilmaantuu selvä patti, kannattaa myös ottaa yhteyttä leikkauksen tehneeseen sairaalaan. Kun tästä asiasta kertyy lisätietoa, seurantaohjeet voivat lähivuosina muuttua. Metallimetalli-tekonivellonkan poikkeavia oireita, joiden vuoksi on syytä harkita jatkotutkimuksia, ovat esim. Kuinka tiheästi potilaan täytyy käydä seurantatutkimuksissa, jos metallipitoisuudet ovat kohonneet. Millaisia oireita ja vaivoja kohonneet veren metallipitoisuudet aiheuttavat. Veren kohonneet metalli-ionipitoisuudet kuitenkin kertovat epäsuorasti leikatussa lonkassa tapahtuvasta metalli-ionien vapautumisesta metallisesta liukupinnasta, eli liukuparin kulumisesta. Metallimetalli-liukuparin omaavan lonkan tekonivelen saaneilla potilailla sekä veren kromi- että kobolttipitoisuuksien tämän hetkinen "raja-arvo" on 5 µg/l, mikä perustuu tämän hetkiseen tieteelliseen näyttöön asiassa. hitsaajat), tupakointi ja runsas kalan syönti. Coxan ja Lontoon Imperial Collegen yhteistutkimuksessa on havaittu, että 5 µg/l toimii hyvin seulontarajana, jonka perusteella ohjataan potilaita jatkotutkimuksiin. On vielä epäselvää, kuinka yleisiä kudosreaktiot ovat näillä potilailla, ja kuinka paljon reaktioiden yleisyys vaihtelee eri tekonivelmallien ja potilasryhmien välillä. Raja-arvon ylittyminen tarkoittaa kuitenkin, että riski ongelmille, eli käytännössä lonkan paikalliselle kudosreaktiolle, kasvaa. Kun saamme asiasta lisää tietoa lähivuosien aikana, veren metalliionimittausten merkitys ja rooli seurannassa selkiytyy varmasti. Niveltieto 3 / 2012 17. Mikäli veren kromi- tai kobolttipitoisuus ylittää 5 µg/l, on syytä tehdä lonkan erikoismagneettitutkimus tai ultraäänitutkimus. Mitä enemmän liukupinta kuluu ja mitä enemmän sieltä vapautuu metalli-ioneja, sitä korkeammat ovat veren metalli-ionipitoisuudet. Siksi ionimittaukset ovat ainakin toistaiseksi hyödyllisiä kaikilla metallisen liukuparin saaneilla potilailla. Pelkästään kohonneet metalliionipitoisuudet eivät välttämättä aiheuta potilaalle mitään oireita, ellei leikattuun lonkkaan ole kehittymässä tai kehittynyt paikallista kudosreaktiota. Mitä ne kertovat. Jos lonkassa vapautuu runsaasti metalli-ioneja, voi se johtaa lonkkanivelessä paikalliseen kudosreaktioon, joka useimmiten aiheuttaa potilaalle oireita. Ionimittaukset ovat uusi työkalu metallisen liukuparin saaneiden potilaiden seurannassa. Metallimetalli-lonkkatekonivelen saaneilla potilailla ionimittausseurannan tarkoituksena on löytää ne potilaat, joilla metalli-ioniarvot ovat koholla ja ohjata heidät jatkotutkimuksiin
Ruotsin ja Suomen esimerkkiä noudattaen tekonivelrekisterit on perustettu myös Norjaan, Tanskaan, Isoon-Britanniaan, Australiaan, Uuteen Seelantiin ja Kanadaan sekä useisiin muihin maihin. Joissakin maissa on käytössä useita eri tekonivelrekistereitä. Vuonna 1989 rekisteri siirtyi Lääkelaitokselle, osaksi tuotevalvontaa, ja tietojen ilmoittaminen tuli lakisääteiseksi. Ilman eri maissa toimivia tekonivelrekistereitä viime aikoina paljastuneet metallimetalli-nivelten 18 Niveltieto 3 / 2012. Aluksi Suomen rekisteriin kerättiin tietoja vain lonkan tekonivelistä ja tietojen toimittaminen rekisteriin oli sairaaloille vapaaehtoista. Tekonivelkirurgian parantamiseen panostava Suomen Artroplastiayhdistys ry on ilmaissut julkisestikin huolensa Endoproteesirekisterin tilasta ja tulevaisuudesta. Esimerkiksi Ruotsin ja Australian tiedot päivittyvät suoraan internetiin. Rekisteriä pidetään yllä THL:ssä kovin pienin henkilöresurssein, yksi työntekijä hoitaa rekisterin päivitystä osa-aikaisesti. Artroplastiayhdistys on myös aktiivisesti tarjonnut apuaan THL:lle, jotta rekisteri saataisiin ajanmukaistettua. Endoproteesirekisteri perustettiin aikoinaan lonkan tekonivelrekisteriksi, ja samalla kaavakkeella alettiin kerätä myös polven ja muiden nivelten tietoja. Rekisterin ajan tasalla pysyminen ja tulevaisuus ovat kuitenkin herättäneet viime vuosina huolta ortopedien keskuudessa. Ennen kaikkea tarvitaan tahtoa tämän rekisterin kehittämiseen. Virolaisen mukaan Suomen Endoproteesirekisterin nykyiset ongelmat liittyvät sekä tiedonkeruumenetelmiin että tietojen käytettävyyteen. Tiedot rekisteriin tulevat eri sairaaloista eri formaateissa, osa tiedoista tulee yhä paperikaavakkeella, jolloin päivitys etenee hitaasti. Raporttia ei julkaista säännöllisesti. Suomen Endoproteesirekisterin ylläpitäjään THL:ään on kuitenkin kohdistunut vuosien varrella kritiikkiä, koska rekisterin päivittäminen sujuu hitaasti ja ortopedien tarvitsemien tietojen esiin kaivaminen rekisteriaineistoista on työlästä. Toinen iso ongelma liittyy rekisterin tietojen käytettävyyteen. Vuodesta 1980 lähtien Suomessa on rekisteröity jo n. Vuoden 2009 lopusta lähtien rekisterin ylläpito on ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vastuulla. Suomen rekisterin tiedot ovat hyviä, mutta tarpeelliset tiedot eivät löydy helposti, vaan ne pitää kaivaa rekisteristä esiin. Data, jota kerätään, on vanhentunutta, eikä se päivity. Tieto viime aikoina paljastuneista huonoista tekonivelmalleista on saatu ulkomailta, koska oma rekisteri ei toimi, Virolainen toteaa. Ylläpitoa on kehitettävä Virolaisella on selkeät näkemykset myös siitä, mitä rekisterin ajanmukaistaminen edellyttäisi. Tarvitaan uusi tiedonkeruukaavake ja erilliset kaavakkeet lonkka-, polvi-, olka-, kyynär- ja nilkkanivelille. Esimerkiksi edellä mainitut kahden metalliliukuparin nivelmallien viat on saatu Suomessa tietoon ulkomaisista rekistereistä, eikä suinkaan omasta rekisteristämme. THL-vetoisessa mallissa Huolenaiheena tekonivelrekisterin toimivuus Toimiva rekisteri auttaa leikkaavia sairaaloita ja ortopedejä valitsemaan parhaiten kullekin potilaalle soveltuvan, mahdollisimman kestävän tekonivelmallin. Rekisterin ylläpidon voisi siirtää esimerkiksi Ortopediyhdistykselle, kuten syöpärekisterin ylläpito on siirretty Syöpäyhdistykselle. ongelmat olisivat jääneet pimentoon. Tämä on murto-osa esimerkiksi Ruotsin rekisterin ylläpitoon käytetyistä resursseista. Lisäksi rekisteristä puuttuu oleellisia tietoja: sieltä ei saada ulos esim. Rekisteri toimii tärkeänä tietolähteenä myös tekoniveliin liittyvässä tutkimustyössä. TEKONIVELREKISTERI Mikä on rekisterin tulevaisuus? Tekonivelrekisteri Tekonivelrekisteri on tärkeä työkalu, kun seurataan tekonivelten laatua ja kestävyyttä. tietoa, mikä liukupinta tekonivelmallissa on ollut käytössä, ja se on hyvin oleellinen tieto. 160 000 lonkan ja n. Tekonivelrekisteri on tärkeä työväline tekonivelleikkausten laadunvalvonnan ja tutkimustyön kannalta. Vuosikausia THL:n suuntaan asiasta yhteyttä pitänyt ortopedian ylilääkäri Petri Virolainen Turun Yliopistollisesta Keskussairaalasta antaa THL:n suuntaan myös kiitosta siitä, että Artroplastiayhdistyksen pitkään ajama asiantuntijatoimikunta on nyt perustettu THL:ään kehittämään rekisteriä. Kentältä luotu paine on saanut rekisterin nykyisen ylläpitäjän THL:n tiivistämään yhteistyötään Artroplastiayhdistyksen kanssa, ja rekisterin modernisointityö on parhaillaan käynnissä. Suomen Ortopediyhdistys perusti kansallisen tekonivelrekisterin (Endoproteesirekisterin) vuonna 1980, vain vuotta myöhemmin kuin maailman ensimmäinen tekonivelrekisteri oli perustettu Ruotsiin. 127 000 polven tekonivelleikkauksen tiedot
Suurista linjanvedoista on päästy yhteisymmärrykseen. Tällainen toimintamalli on jo toteutettu esimerkiksi Englannissa, jossa jokaisen implantin hintaan lisätään joitakin puntia rekisterin ylläpitoa varten. Fuusion myötä THL haki sisäistä organisaatiotaan ja järjesti toimintaansa, mikä on täysin ymmärrettävää. Hänen vastuualueelleen kuuluu hyvin paljon muutakin; Tieto-osasto vastaa koko THL:n lakisääteisestä tilastoviranomaistyöstä sekä kaikista valtakunnallisista sosiaalija terveydenhuollon rekistereistä ja luokituksista. Kutsu asiantuntijatyöryhmään osallistumiseksi lähti THL:stä sairaanhoitopiireille, ja käytännössä työryhmään valikoitui sairaaloiden kautta juuri samat asiantuntijat, jotka toimivat Suomen Artroplastiayhdistyksessä, asiantuntijaryhmässä toimiva Ville Remes kertoo. Virolainen toteaa, että THL:n ja Artoplastiayhdistyksen välillä on ollut erittäin hyvää yhteistyötä, vaikka muutokset tapahtuvat THL:n päässä liian hitaasti. TEKONIVELREKISTERI Edistystä pienin askelin Dosentti, ylilääkäri Ville Remes kertoo, että tarjosi ensimmäisen kerran apua tekonivelrekisterin ajanmukaistamiseen jo seitsemän vuotta sitten, rekisteriä tuolloin ylläpitävälle Lääkelaitokselle. Rekisterin kehitystyö on lähtenyt haasteellisten välivaiheiden jälkeen hyvin vilkkaasti liikkeelle. Jokaisen implantin hintaan voitaisiin esimerkiksi lisätä euro, joka menisi rekisterin ylläpitoon. tion). THL ilmoitti ensin, ettei tee yhteistyötä yhdistysten kanssa, vaan yliopistosairaaloiden Esimerkkejä tekonivelrekisterin tiedoista. kanssa. edistysaskeleet tapahtuvat kovin hitaasti. THL:ssä Endoproteesirekisteristä vastaa Tieto-osaston osastojohtaja Päivi Hämäläinen. Kun rekisterin ylläpito päätettiin siirtää Lääkelaitokselta THL:ään, oli aistittavissa, että rekisterin kehittäminen ei kuulunut Lääkelaitoksen primaariintresseihin. Artroplastiayhdistyksen kautta on oltu THL:n suuntaan hyvin aktiivisia kaiken aikaa, jotta rekisteritoimintaa saataisiin kehitettyä. On ruvettu päivittämään tietosisältöä, jotta se vastaisi nykystandardeja ja päästäisiin elektroniseen tiedonsyöttöön. jatkuu seuraavalla sivulla Rekisteristä on huolehdittava myös tulevaisuudessa Kun asiantuntijatyöryhmä on lopulta saatu toimimaan, asiat on lähteneet etenemään suotuisasti. Yhteistyön tavoitteena on, että Suomen rekisteristä tehtyjä tuloksia ja analyysejä voidaan vertailla muiden Pohjoismaiden rekisterien kanssa. Työryhmään kuuluvat viiden sairaanhoitopiirin lääkärit, joista kaksi on mukana Pohjoismaisessa tekonivelrekisteriyhdistyksessä (NARA, Nordic Arthroplasty Register Associa- Niveltieto 3 / 2012 19. Jos tietokantoja päästään yhdistämään, voidaan huomata ongelmat myös harvinaisemmissa tekonivelmalleissa, joiden kotimaiset aineistot eivät riitä ei-toivottujen tulosten huomaamiseen. Artroplastiayhdistyksen tarjoama asiantuntija-apu on lopulta hyödynnetty THL:ssä mutkan kautta. Juuri ennen rekisterin siirtämistä myös KTL (Kansanterveyslaitos) ja Stakes (Sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja tutkimuskeskus) olivat yhdistyneet. Rekisterin rahoituspohjaa on laajennettava. Sain Lääkelaitokselta kohteliaan vastauksen, jossa kiitettiin tarjotusta avusta ja todettiin, että homma on jo hoidossa eikä apua tarvita
Tämän hetken kehityshaasteiksi Hämäläinen mainitsee rekisterin tiedonkeruujärjestelmän ja tietosisällön modernisoinnin sekä raporttien tuottamisen uudistamisen. 20 Niveltieto 3 / 2012. Jossain vaiheessa asiasta oli kädenvääntöä, mutta nyt asiantuntijaryhmässä on hyvä yhteisymmärrys tästä asiasta. Yksi kiinnostavimmista rahoitusmalleista on Australiassa käytössä ollut malli, valmistajan implanttivero. Australian rekisterin ylläpito on onnistunut myös sen saavuttamien sisältötulosten perusteella. Erityistä kiitosta tulee antaa myös rekisterin uudelle vastuuylilääkärille Hanna Rautiaiselle ripeästä otteesta, jolla hän on kehitystyöhön tarttunut. TEKONIVELREKISTERI Laskun huonosta rekisteristä maksaa potilas Asianmukaisesti hoidettu rekisteri maksaa itsensä nopeasti takaisin ja säästä potilaita inhimilliseltä kärsimykseltä, kun implanttiviat havaitaan ajoissa ja turhilta uusintaleikkauksilta vältytään. Haaste osin tässä matkan varrella on ollut se, että meidän lääkäreiden näkökulma ei ole ollut viranomaissäädösten täyttäminen vaan potilasturvallisuuden kehittäminen. Puolet sairaaloista siirtää tietonsa rekisteriin edelleen paperilomakkeilla, eikä se ole tätä päivää. Substanssiosaamista ei voida asianmukaisesti hyödyntää, jos ei ole resursseja käytössä. Implanttirekisteri siirtyi THL:ään muutaman kuukauden yllätyksenä ja rysäyksenä, äärettömän pienillä resursseilla. THL:n täytyy satsata tekonivelrekisteriin myös jatkossa, jotta se toimii asianmukaisesti. Implanttiveroa maksavilla yrityksillä on mahdollisuus käydä rekisterissä katsomassa esimerkiksi oman nivelensä kiinnipysyvyystuloksia, jolloin syntyy winwin-tilanne sekä yrityksille että yhteiskunnalle ja potilaille. Remes pitää Australian rahoitusmallia hyvänä ratkaisuna. Asiantuntijatyöryhmään kuuluvat ortopedit ovat tehneet sisältötyön käytännössä oman työnsä ohella, iltaisin ja viikonloppuisin. Ulkomaiset esimerkit osoittavat, että se raha, joka sijoitetaan rekisterin kehittämiseen, maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, Remes tiivistää. Australia aloitti tekonivelrekisterinsä 10 vuotta sitten tyhjästä, ja tulosten perusteella heillä on tällä hetkellä maailman laadukkain rekisteri. Jos näin ei tapahdu, laskun maksaa potilas, Remes muistuttaa. Välttämällä kolmesta neljään uusintaleikkausta vuodessa katetaan ne kustannukset, joita tekonivelrekisterin kehittäminen ja asianmukainen resurssointi jatkossa vaatii. Tietosisältö on käytännössä jo valmis, tämän hetken iso kysymys on, tuottaako THL rekisterin käyttämän IT-ratkaisun itse vai käytetäänkö siinä alihankkijaa. Suomessa tätä toimintatapaa on heitetty ilmoille, mutta se ei ole ottanut tuulta siipiensä alle. Tekonivelen valmistajalta kerätään vero per asennettu implantti, ja näin kertyvät rahat valtio kerää tekonivelrekisteriä hallinnoivalle taholle. Rekisterin mukana THL:lle siirtyi myös sen alustana toiminut vanha, kehityksessä jälkeenjäänyt IT-ratkaisu. Tekonivelleikkauksia tekevän ortopedin tavoitteena on potilashoidon laadun kehittäminen ja potilasturvallisuus. Asiantuntemus on rekisterin kehitystyössä ykkösasia, substanssiosaamista täytyy olla mutta resursseja, eli riittävä määrä henkilöitä työssä ja rahaa, on oltava myös. Puolet sairaaloista eivät ole pystyneet ottamaan käyttöön sähköistä järjestelmää. Hämäläinen kertoo, että tekonivelrekisteri siirtyi hyvin nopealla aikataululla THL:lle saman hallintouudistuksen yhteydessä, jossa Lääkelaitos lopetettiin ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea perustettiin. Isoilta toimijoilta tiedot tulevat jo sähköisesti, Hämäläinen summaa. Aikanaan Ortopediyhdistyksen perustama rekisteri siirtyi Lääkelaitokseen, jossa sitä myös ylläpidettiin perustamisestaan saakka hyvin pienillä resursseilla. Tavoitteena on saada rekisteriin nopeammin palautetta leikkaavista sairaaloista ja päästä automatisoimaan raportteja, jotta niitä voidaan ajaa asiantuntijavoimin ulos. Työryhmän kokouksissa on käyty työajalla, mutta suurin osa kehitystyön suunnittelusta tapahtuu muualla, ilman palkkaa. Konkreettisia ratkaisuja olisi siis käytettävissä, jos tahtoa löytyisi. Rekisterin kehittämisresurssit ovat olleet aina hyvin pienet. Rekisterin ylläpidossa ei ole ollut pitkän linjan kehitystä, jotta kehitystyölle voisi olla pohjaa, Hämäläinen sanoo. Heidän rekisterinsä tulokset ovat muokanneet hoitokäytäntöjä ympäri maailmaa, Remes toteaa. THL modernisoi rekisteriä ripeällä aikataululla THL:n Tieto-osaston osastojohtaja Päivi Hämäläinen tunnustaa Endoproteesirekisterin kehitystarpeet ja niihin liittyvät haasteet. Näin saadaan nopeasti tieto, jos jokin tekonivelmalli ei toimi, Remes summaa. Kukaan ei halua käyttää huonoja niveliä, ja niiden välttämiseksi rekisteri tarjoaa oivan työkalun
Rekisterien ulkoistamisessa törmätään lainsäädäntöön, lähinnä tietoturva-asetukseen ja hankintalainsäädäntöön liittyviin haasteisiin. Kun rekisteri siirtyi THL:lle hyvin vaatimattomassa tilassa, tehtiin konsulttiselvitys. Tavoitteena on, että rekisterin tietosisältö palvelee mahdollisimman hyvin toimijoita, Hämäläinen vakuuttaa. THL:n henkilöresurssit ja rahoitus eivät suurin ongelma Kysymykseen THL:n henkilöresurssien niukkuudesta tekonivelrekisterin ylläpidossa Päivi Hämäläinen vastaa, että käytetyt resurssit ovat vastaavat kuin muidenkin rekisterien tuotantolinjoilla. Näkisin, että osaaminen, asiantuntijuus ja aivoriihityöskentely ovat paljon tärkeämpiä kuin raha. Muutoksia luvassa jo ensi vuonna Endoproteesirekisterin modernisoimisessa on päästy Hämäläisen mukaan hyvään vauhtiin. Toki isomman volyymin maissa myös ongelmat havaitaan aiemmin kuin Suomessa, jossa on niin pienet volyymit, Hämäläinen toteaa viitaten viimeaikaisiin metallimetalli-nivelten ongelmiin. THL:llä ei kuitenkaan ole omaa ortopedia, joten asiantuntijaryhmän kanssa työskentely on tärkeää, Hämäläinen sanoo. Ylilääkäri Hanna Rautiainen vastaa tekonivelrekisterin ohella hoitoilmoitusrekisterien kehittämisestä. Pohjaselvitystä varten oli varattu investointirahaa, jolla tuo selvitys voitiin tehdä. THL:n oma tietoteknologian yksikkö huolehtii kaikkien rekisterien kehittämisestä, ja yksi suunnittelija tallentaa ja vie päivitystietoja sisään tekonivelrekisteriin. Viime vuoden lopulla työryhmä aloitti tietosisällön uudistamistyönsä ja samalla käynnistettiin IT-teknologian kehittämistyö. Valtiontalouden tarkastusvirasto on antanut tällaisen kannanoton rekisterien ulkoistamisesta. Ulkoistamisesta koituisi kustannuksia, jotka vaatisivat oman pitkäjänteisen rahoituksensa. Vuonna 2013 pyritään siirtymään kokonaan myös sähköiseen tiedonkeruuseen. Rekisterin nykyistä rahoituspohjaa Hämäläinen ei pidä ongelmallisena: Tekonivelrekisteri on normaalia budjettirahoitteista toimintaa. Ulkoistaminen vaatisi myös THL:ltä resursseja, koska joudumme vastaamaan kaikesta ulkoistamisesta kuin se olisi meidän omaa toimintaamme. Tekonivelrekisteriä kehittävässä asiantuntijaryhmässä toimivat ortopedian asiantuntijat kuuluvat myös Suomen Artroplastiayhdistyksen hallitukseen. THL:n tehtävänä on tukea palvelujärjestelmän toteuttajia. Jos se ei olisi taloudellisesti ja hallinnollisesti niin vaikeaa, keskustelisimme kaikista ratkaisuista hyvin avoimesti hallinnollisten realiteettien puitteissa, toteaa Päivi Hämäläinen. Katri Kovasiipi Suomen tekonivelrekisteri: www.stakes.fi/FI/tilastot/ implanttirekisteri Niveltieto 3 / 2012 21 TEKONIVELREKISTERI. Aikataulutavoitteena on, että uudistettua Endoproteesirekisteriä päästäisiin pilotoimaan jo syksyn 2012 kevään 2013 aikana vapaaehtoiseksi ilmoittautuvien sairaaloiden kanssa. Tekonivelrekisteri ei ole erityisen heikosti resurssoitu. THL:ssä on jo valmiina IT-teknologiaa, jolla ylläpidetään muita rekistereitä, joten IT-puoli ei ole meille mikään uusi asia, Hämäläinen kertoo. Viime syksynä asetettiin asiantuntijaryhmä, jonka kanssa yhteistyössä rekisterin modernisointia edistetään reippaasti. Rekisterin ylläpidon ulkoistaminen ei ole mahdotonta, mutta se on kovin monimutkaista. Hämäläinen korostaa, ettei rekisterin tietosisällön uudistaminen ole THL:lle ongelma, mutta resurssien niukkuus tekonivelleikkauksia tekevissä sairaaloissa voi tuottaa ongelmia. Edellä mainitut tapaukset on kirjattu mukaan asetukseen, mutta minkään muiden rekistereiden osalta tällaista kirjausta ei ole. Joudumme hankintalakiin perustuen kilpailuttamaan ulkoistamisen. Meillä ei ole mitään muuta keinoa seurata mitä tapahtuu, koska Suomen palvelujärjestelmä on niin hirveän hajautettu. Syöpärekisterin ylläpito on tällä hetkellä Syöpäyhdistyksellä ja näkövammarekisterin osittain Näkö- vammayhdistyksellä. Lisäksi hän korostaa tekonivelrekisterin merkitystä potilasturvallisuuden ja laadun varmistajina. Kun tietosisältö saadaan kehitettyä ja modernisoitua, kentän tietojärjestelmien muutoksiin vaaditaan resursseja. Lainsäädäntö jarruttaa ylläpitäjän vaihtamista Tekonivelrekisterin ylläpidon siirtäminen viranomaistyyppiseksi toiminnaksi esimerkiksi Ortopediyhdistykselle vaatisi Hämäläisen mukaan kirjauksen lainsäädäntöön
Jos esimerkiksi lenkkikengästä ottaa sisäpohjallisen irti ja asettaa sen pöydälle, voi havaita, että kontaktissa alustaa vasten päkiän keskikohta ja uloimpien jalkapöytäluiden kärkipäät ovat ilmassa. Toisaalta nykyisen kenkämuodin alkuaikoina erityisesti naisten kenkien pohja tehtiin tarkoituksella koveraksi, jotta jalka saatiin ikään kuin piiloon kengän sisälle, jolloin jalka näytti sirommalta. Nykyisten suositusten mukaan jalkaa vasten tulevan kengän pohjan on oltava tasainen, siinä ei siis saa olla (ainakaan kovin voimakasta) muotoilua varsinkaan jalan sisäkaaren alla. Havainto on mielenkiintoinen, sillä jalkaterän etuosan kuormituksen ajatellaan olevan enemmän juuri I- ja V-jalkapöytäluiden kärkipäissä, ei varsinaisesti keskellä päkiää, vaikka päkiä kokonaisuutena muodostaakin kantaluun lisäksi jalkaterän toisen kuormitusalueen. Jalkaterä ei toimi vain koko muun kehon perustana, vaan sen monimutkainen toiminta vaikuttaa koko kehon tasapainoon sekä hallintaan aina jalkateristä leukaniveliin saakka. Meille ominaisen liikkumistyylin muotoutuminen kesti noin neljä miljoonaa vuotta. Liian paksu pohja passivoi jalkaterän lihaksia jäykistäen jalkaa, korko puolestaan vääristää kehon painopistettä vieden askelluksesta voimaa ja kiristäen lihaksia. Tätä kenkien rakenteesta johtuvaa ilmiötä pidetään myös yhtenä altistavana tekijänä muun muassa jalkaterän etuosan poikittaisen kaaren madaltumiselle sekä päkiään kohdistuvan kuormituksen korostumiselle. Jalaksen tarkoituksena on kompensoida ponnistusvaiheessa kengän jäykkyyttä päkiänivelten alueella. Kuva Rossi 1999. Kengän muoto ja rakenne Useat niin sanotut perinteiset kengät on nykyään suunniteltu ja rakennettu siten, että erityisesti päkiän kohdalla välipohjan muoto on kovera. Seurauksena esimerkiksi ponnistuksen voima saattaa heiketä, sillä tasaisen alustan sijaan ponnistus pitää aloittaa ikään kuin kuopasta. Tilannetta pahentaa päkiän kohdilta liian kapea kenkä sekä kantakorotus, joka jo sinällään lisää päkiään kohdistuvaa kuormitusta. Ponnistuksen helpottamiseksi kengissä on niin sanottu jalasrakenne (toe spring). Ihmisen jalkaterä on bioteknisesti ainutlaatuinen evoluution taidonnäyte. Kuva www. Tämä perustunee toisaalta siihen, että kengän valmistuksessa käytettävä lesti on alun perin alapuoleltaan kovera. Kenkien välipohjamateriaalin väsyessä lämpötilan, hien, mekaanisen rasituksen ym. Kuva Rossi 2001 Alaraajalinjaus. tekijöiden seurauksena saattaa kovera lesti painua entisestään kasaan ja aiheuttaa päkiänivelten alle painauman, johon keskimmäisten jalkapöytäluiden kärkipäät vajoavat. Alun perin kengät tehtiin myötäilemään jalkaterää, mutta myöhemmin kenkien malli on muuttunut, mikä on usein lisännyt jalkaterään kohdistuvia epäsuotuisia vaikutuksia. Jalaksen vaikutuksesta ponnistusvaiheessa varpaiden askelta ohjaava vaikutus sekä keskitukivaiheessa kevyt tarrautuminen alustaan (laajempi tukipinta) eivät Lestin koveruus sekä jalasrakenne. Ensimmäinen jalka- Jalan luonnollinen kuormitus sekä kuormitusalueet. pöytäluu on paksuin, koska sen kärkipäässä on jalkaterän etuosan tärkein tukipiste. Samanaikaisesti varsinaista kuormitusta kantavien uloimpien jalkapöytäluiden kärkipäät saattavat nousta ylöspäin suhteessa päkiän keskiosaan. Huonot kengät vaikuttavat jalkaterän lisäksi etenkin polvien terveyteen. Leonardo Da Vinci totesi aikoinaan: "The human foot is a work of art and a masterpiece of engineering". Kun kenkä asetetaan alustalle, voidaan havaita, että kengän kärkipää ja siten varpaat eivät ole kosketuksessa alustaan. dynamicchiropractic.com 22 Niveltieto 3 / 2012. HYVÄT KENGÄT, HELPOMPI KÄVELY Hyvät kengät, helpompi kävely Kenkien valinnassa on syytä olla tarkkana. Jalan sisäreunan kaaren pitää päästä laskeutumaan kohti alustaa, sillä se on jalkaterän tärkein iskunvaimennin
Askellus saattaa muuttua jopa siinä määrin, että liikkuja joutuu kompensoimaan puuttuvaa voimaa polvista, reisistä, lonkista tai ylävartalosta. Kantakorotus Avojaloin liikuttaessa kuormitus jakaantuu keskitukivaiheessa (askeleen vaihe, jossa koko kehon paino on yhden raajan varassa) 50 prosenttia kantaluulle ja 50 prosenttia päkiälle. Muuttunut varpaiden toiminta saattaa johtaa erilaisiin varpaiden virheasentoihin. Tuntoaistimuksen herkistyessä ja jalkaterän sekä alaraajan mukautuessa vastaanottamaan alustalta tuleva isku pehmeämmin, toimivat kehon jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 3 / 2012 23 HYVÄT KENGÄT, HELPOMPI KÄVELY. Samanaikaisesti ylhäältä tuleva kehon voimavektori kulkee kantaluun etu-sisäreunassa sijaitsevan telaluun kannattimen (sustentaculum tali) kohdalta alustalle. Telaluun kannatin on yksi tärkeimmistä alemman nilkkanivelen (kantaluun ja telaluun välissä) sekä jalkaterän takaosan luisista tukirakenteista keskitukivaiheen aikana. Lisäksi varpaiden kontaktiaika suhteessa alustaan lyhenee. Jalkapohjassa on arviolta noin 120 000 vapaata hermopäätettä, jotka aistivat alustasta välittyvää tuntemusta. Erityisesti lasten kengissä ja kasvavassa jalassa jalaksen kanssa tulee olla tarkkana, koska liiallinen käyntivara yhdessä paksun pohjan kanssa saattaa merkitä muun muassa sitä, että kenkä ei ponnistusvaiheessa taivu samasta kohtaa kuin päkiänivelet. on sitä suurempi, mitä korkeampi ja leveämpi korko kengässä on tai mitä paksumpi kengän pohja on. Lähtökohtaisesti kantakorotus aiheuttaa lähes poikkeuksetta vipuvarsivaikutuksen jalkapohjan ja alustan välille. Jalkaterän keskiosaan kohdistuva liian suuri jousto on erittäin yleinen toiminnallinen ongelma, eikä tässä tapauksessa kyse ole välttämättä latuskajaloista. pääse tapahtumaan luonnollisella tavalla. 60 prosenttia. Jos jalkaterän toimintaan vaikuttavat lihaksetkin ovat heikot, saattaa jalkaterän keskiosaan kohdistua liiallista kuormitusta, jolloin sisäreunan kaari madaltuu normaalia enemmän. Jo sentistä kahteen oleva kantakorotus muuttaa tätä suhdetta 40 prosenttia vs. Kantakorotus siis muuttaa jalkaterän luonnollista asentoa ja toimintaa monin tavoin, muun muassa heikentämällä lyhentyneen akillesjänteen ja pohjelihasten venytysrefleksin voimaa ponnistusvaiheessa. Jalkaterän sisäkaaren kyky toimia joustavana iskunvaimentajana vaikeutuu ja seurauksena on jäykempi jalkaterä. Kuormitus siirtyy eteenpäin kohdistuen jalkaterän sisä-keskiosalle, missä ei ole varsinaisia kuormitusta kantavia luurakenteita. Alustasta jalkaterään suuntautuva voima kohdistuu juuri päkiän ja kantapään alueille, jotka siis ovat jalkaterän pääasialliset kuormitusalueet. Alentunut jalkapohjasta välittyvä tuntoaistimus saattaa siten johtaa merkittäviin muutoksiin liikkumisessa ja vaikuttaa erilaisten ongelmien syntymiseen. Jalkaterän ja alaraajan kyky säädellä joustavuuttaan tekee niistä erittäin tärkeitä rakenteita, jolloin tarkoituksenmukainen liikkuminen on mahdollista. Kohotettu kantapään asento siirtää ylhäältä tulevaa vektoria eteenpäin suhteessa telaluun kannattimeen, jolloin telaluun kannattimen vakauttava vaikutus jalkaterän takaosassa heikkenee. Seurauksena lihakset passivoituvat, jolloin niiden antama aktiivinen tuenta erityisesti jalkaterän sisäkaarelle keskitukivaiheessa alenee. Alentunut tuntoaistimus näyttäisi myös alentavan jalkaterän pienten lihasten (jalkaterässä on lähteestä riippuen +/- viisitoista lihasta, joiden lähtö- ja kiinni- tyskohta on jalkaterän alueella) toimintakykyä. Periaatteessa vipuvarren vaikutus Tuntoaistimuksen merkitys jalkaterän ja alaraajan toiminnalle Tutkimusten mukaan erityisesti paksu- ja kovapohjaiset kengät heikentävät alustasta välittyvää tuntoaistimusta heikentäen samalla nivelten hienosäätöä
säären etu- tai sisäosissa. Alkukontaktin kukontaktin kohdistuessa liiaksi jälkeen, tuotaessa jalan etuosa kantaluun (kengän) taka-ulkoreu- alustalle, on jarrutettava matka nalle saattaa kuormitus ohjautua pidempi, koska kantakorotuksen toistuvasti luun ja siten jalkaterän myötä jalan etuosa on takaosaa ulkoreunalle. Joskus lihasnaatio) jää vajaaksi tai joustoa ei ten ylikuormitus voi aiheutua tapahdu lainkaan. Usein esimerkiksi röntgenkuvissa nähtävät kulumamuutokset, rustovauriot tai nivelraon madaltuminen sijaitsevat juuri polven sisemmässä nivelnastassa. On ei esiinny. Jotta perinteisissä kengissä usein kor- kantakorotuksen vaikutus voiko, joka "pakottaa" askellusta osu- daan "eliminoida", täytyy nilkkaa maan alkukontaktissa kantapään ennen alkukontaktia koukistaa taka-ulkoreunalle kohtaan, josta enemmän kuin esimerkiksi avokengät useimmiten kuluvat. Al- jaloin tapahtuu. terään kohdistuvaa vipuvarsimekanismia, koska onnistu"vakiovarusteina" olevat iskun- neen askeleen saavuttamiseksi vaimennus sekä suojamekanismit on jalkaterän sisäreuna ensin luontaisella tavalla pitäen alku- tuotava joustavasti alustalle. Seurauksena polveen (raajaan) syntyy toiminnallinen ulkokierto (varus), mikä estää raajan sisäkiertoa, estäen siten myös kehon luonnollista iskunvaimennusta. Tämä tarkoittaa sitä, että alustasta tulevan reaktiovoiman vektori kulkee normaalistikin hieman polvinivelen sisäpuolen ohi ja ylöspäin. päkiän kuormitusta. Kovera lesti Lisää päkiän kuormitusta. sisäreunalta liian voimakkaasti, saattaa jalkaterän takaosan toiminnallinen jäykkyys lisääntyä entisestään. Kenkien aiheuttama vipuvarsivaikutus saattaa estää jalkaterän riittävän nopean jäykistymisen ponnistusvaiheessa. Seurauksena koron nan kääntyminen ulospäin lisää aiheuttaman vipuvarren vaikutoiminnallisesti alemman nilk- tus korostuu, jolloin säären etukanivelen sekä jalkaterän takao- osan lihakset joutuvat työskensan jäykkyyttä (supinaatio). Tämä niin 24 Niveltieto 3 / 2012. Jalas-rakenne Varpaat irti alustasta, vaikutus mm. Lisäksi alkukontaktin osuminen kantaluun/ kengän taka-ulkoSisäpuolelta liian tukevan kengän reunaan lisää jalkaaiheuttama linjaushäiriö. Toisin telemään pidempään ja lihasten sanoen luonnollinen jousto (pro- lepoaika lyhenee. Etu-takasuunnassa Kuten aikaisemmin todettiin, on on vastaavanlainen tilanne. tämä tarkoittaa jäykempää jal- Usein nämä vaikutukset huokaterää, jolloin kompensaationa mataan, kun lisätään vaikkapa esimerkiksi jalkaterän keskiosaan kävelyvauhtia; seuraavana päikohdistuu painetta lisätä jous- vänä saattaa tuntua aristusta toa enemmän kuin olisi tarvetta. HuoUseissa kengissä on kengän väli- mionarvoista on, että avojaloin pohjaan upotettu erilaisia iskua liikuttaessa vipuvarsivaikutusta vaimentavia ominaisuuksia. Linjaushäiriöt voivat aiheuttaa erilaisia ongelmia jalkateristä aina selkään asti. Paksu ja kova pohja Heikentävät alustasta välittyvää tuntoaistimusta. Käytännössä myös huonosti istuvista kengistä. Liian tukeva kenkä Passivoi erityisesti jalan pieniä lihaksia. Kantaluun yläreu- alempana. sisäreunan laskeutumista, mikä saattaa johtaa lihasten ylikuorNormaali askellus mitukseen. Kengän pohja Aiheuttaa vipuvarren jalkapohjan sekä alustan välille. kuormituslinjasta (II-varvas-polvi). Mitä enemmän polvi ohjautuu linjasta ulospäin, sitä enemmän kohdistuu erityisesti polven sisempään nivelnastaan virheellistä mekaanista rasitusta. Kokontaktissa (jalan ensimmäinen ron aiheuttaman lisääntyneen kontakti alustaan) iskun voiman vipuvarren vaikutuksesta joumahdollisimman alhaisella ja tur- tuvat erityisesti (syvät) pohjelihakset jarruttamaan jalkaterän vallisella tasolla. kuitenkin hyvä muistaa, että nämä ratkaisut eivät ole kehon luon- Jäykkä jalkaterä tuottaa nollisia iskunvaimentimia vaan keinotekoinen tapa yrittää vai- polviongelmia Liian jäykkä jalkaterän toiminta mentaa luonnotonta askellusta. Korostuneen jäykkyyden lisäksi on liian tukeva kenkä taipuvainen passivoimaan aktiivisia tukirakenteita, erityisesti jalkaterän pieniä lihaksia. Tässä yhteydessä puhutaan myös niin sanotusta polven adduktio-momentista. jalan vakauteen sekä ponnistukseen. Jos käytettävä kenkä on lisäksi aiheuttaa usein alaraajaan linjausliian tukeva tai käytetään poh- häiriön, ohjaten polvea ulospäin jallista, mikä ohjaa jalkaterää edellä mainitusta teoreettisesta HYVÄT KENGÄT, HELPOMPI KÄVELY Kantakorotus Muuttaa jalan luonnollista toimintaa, lisäten mm
Useissa tutkimuksissa on asetettu vastakkain normaali sekä luonnollinen askellus. Useissa tämän päivän kengissä on menty liian kauas jalan luonnollisesta toiminnasta. Merkittävään rooliin nousevat siten toiminnalliset ja/ tai hankitut ongelmat, ja yksi ratkaiseva tekijä näiden ongelmien taustalla näyttäisi olevan kengät. Kenkien valintaan kannattaa siis käyttää aikaa ja ottaa yksilölliset tekijät huomioon, että jalat pysyisivät terveinä ja toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään eikä miljoonia vuosia jatkunut evoluution perinne katkea. HYVÄT KENGÄT, HELPOMPI KÄVELY Terveet jalat Tutkimusten mukaan 98 prosentilla vastasyntyneistä on niin sanotusti terveet jalat, mutta Petri Väyrynen TtM, fysioterapeutti Feelmax Oy Avojaloin kontakti osuu kantapään keskelle ja kantaluu on lähes suora. Esimerkki kengän aiheuttamasta vipuvarresta Niveltieto 3 / 2012 25. Jalkaterän kontaktiaika alustaan nähden lyhenee, jolloin tarvittava jalkaterän joustaminen (pronaatio) on määrällisesti pienempi sekä ajallisesti lyhyempi. Alaraajalinjausta pidetään keskitukivaiheessa teoreettisesti optimaalisena silloin, kun polvi ja II-varvas asettuvat sisäkierron seurauksena kutakuinkin samaan linjaan. Seurauksena jalkaterän etuosa laskeutuu nopeasti alustalle ja säären etuosan lihaksiin kohdistuva jarruttava lihastyö alenee. Eron ajatellaan olevan siinä, että joku on määrittänyt normaalin kriteerit ja tietyillä toimenpiteillä, esimerkiksi kengillä tai pohjallisilla, pyritään palauttamaan jalan toiminta normaaliksi. sanottu myöhästynyt pronaatio (jousto) kohdistaa erittäin voimakasta jarruttavaa lihastyötä niihin lihaksiin, joiden pitäisi supistua ja nostaa erityisesti jalan sisäreunan kaari ylös ja samalla jäykistää jalkaterä ponnistusta varten. Tällainen mekaaninen muutos löytyy ajoittain esimerkiksi akillesjänneongelmien taustalta. Luonnollinen askellus Avojaloin käveltäessä alkukontaktissa koko kantapään alapuolinen pinta koskettaa alustaan, jolloin kontakti kohdistuu yleensä kantapään keskelle. Muutosta ei voi laittaa pelkästään rakenteellisten tai perinnöllisten tekijöiden piikkiin. Avojaloin kävelijät kompensoivat alkukontaktissa syntyvää iskurasitusta siten, että jalkaterä asettuu jo ennen kontaktia lähes vaakatasoon alentaen siten kantapäähän, jalkaterään sekä koko kehoon kohdistuvaa kuormitushuippua. Mitä tässä välissä tapahtuu. ja tällaisten kenkien positiivisia terveysvaikutuksia tukemaan on niukasti tutkimustietoa. Luonnollinen tarkoittaa tässä yhteydessä toimintaa sekä olemista avojaloin, ja jalkojen osalta luonnollista tilaa ei voida saavuttaa perinteisillä kengillä. Liike etenee sulavasti kantapään keskikohdan yli kohti jalkaterän ulkoreunaa ja sieltä edelleen kohti päkiän sisäreunaa ja I- sekä II-jalkapöytäluiden kärkipäitä, joista ponnistus varpaiden ohjaamana suuntautuu voimakkaana eteenpäin. Seurauksena koko kehoon syntyy vähemmän jarruttavia voimia ja jalkaterä laskeutuu lähes kohtisuoraan kehon tukipisteen, lonkkanivelen alapuolelle. Osittain tästä syystä viime vuosina suosiota ovat kasvattaneet niin sanotut kevytjalkineet, joilla pyritään minimoimaan kenkien aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia jalkojen terveyteen. aikuisista enää noin 40 prosentilla. Toisaalta kengät voivat altistaa ponnistusta suuntautumaan liiaksi ulospäin, mikä usein häiritsee raajan linjauksia. Myöhästynyttä pronaatiota saattaa edeltää alaraajan linjaushäiriö, jossa polvi ja koko raaja jäävät liiaksi sisäkiertoon (toiminnallinen valgus). Tutkimukset näyttäisivät tällä hetkellä tukevan ajatusta, että kengän tulisi lähtökohtaisesti olla mahdollisimman kevytrakenteinen, jolloin se mahdollistaa ja palauttaa jalan luonnollisen toiminnan. Raajassa syntyy kehon luontaisena iskunvaimennuksena sekä jalkaterän jouston jatkeena lievä sisäkierto
Joissain maissa härkiä käytetään juhtina ja "sonnitaisteluihin" (on tosin parempi noudattaa totuttua tapaa ja puhua vain härkätaisteluista) tai vaikkapa härkä(sonni) juoksuihin Pamplonassa. Sieltä pussukoista sitä testosteronia riittää, ja sonni onkin häijympi eläin kuin lehmä ja käy helposti kuumana. Konttisen tutkimusryhmä selvittää, miten samankaltainen sonnien ja ihmisten nivelrikkokehitys on. Nivelrikkoa leikkaavista ortopedeistä usein sanotaan, että he ovat yhtä vahvoja kuin härät ja melkein yhtä viisaita, mutta asia on juuri päinvastoin. Erotuksena härästä sonnilla siis on kivekset tallella. Härkä (sonni) painaa 5001400 kg ja on niin iso eläin, että jos ei se itse halua liikkua ihmisen tahdon mukaan, vaikka sitä oltaisiin viemässä niitylle lehmien kanssa, niin asialle ei voi mitään, sonni pystyy olemaan tosi "härkäpäinen" ja tyhmä ( Ehei, enintään yksinkertainen, kuuluu eläinlääketieteen lisensiaatin huomautus). Sonnitutkimuksen tavoitteena on päästä myös ihmisten nivelrikon yhä varhaisempaan toteamiseen ja nivelrikkokehitystä pysäyttävien hoitokeinojen kehittämiseen. Härkä on kastroitu aikuinen kuohittu sonni, Bos taurus. Tähän viittaa myös moderni urbaani termi "bullrun", jota käytetään laittomista ralleista, joissa voi saada hyvät netot, mutta myös kovat sakot. Matadorin viitta ärsyttää härkää (sonnia) liikkeellään, ei värillään. KONTTISEN RYHMÄSTÄ: SONNIEN NIVELRIKKO Nivelrikkoa myös sonneilla Professori Yrjö T. Sonni saavuttaa sukukypsyyden, kun kivesten ympärysmitta on noin 28 cm, täysikasvuisella sonnilla vastaava strateginen mitta on 40 cm. Mutta sonnilla onkin oma lauma. Sanotaan myös, että härälle (sonnille) ei kannata näyttää punaista vaatetta, mutta itse asiassa härkä tai sonni ei ole siitä moksiskaan, koska se punavärisokea. Suomessa sonneja kasvatetaan lihaksi tai pidetään siitoseläiminä. Astutuksen yhteydessä sonnin takaraajojen polviniveliin voi kohdistua aikamoisia voimia. Olemme äskettäin ell Teppo Heinolan ja tutkimusryhmämme kanssa osoittaneet, että sonneilla on polven ulkopuolisen telan lisäksi myös telaurassa usein nivelrikkomuutoksia. Sonnin paineet Koska härkiä (sonneja) on jalostettu, jotta ne saataisiin pian lihoiksi, ne kasvavat nopeasti. Härkä(sonni)laumassa pitää myös aika rytinällä selvittää 26 Niveltieto 3 / 2012. Suomessa ei harjoiteta sonnien kastraatiota, koska silloin kasvunopeus hidastuu ja liha rasvoittuu mikä sinänsä ei ole paha asia, paitsi tietysti rasvaa vierastavista suomalaisista. Tarkoitan siis sitä, että ortopedian alalle hakeutuvat nykyisin kaikkein lahjakkaimmat lääkärinplantut, koska ala on haastava ja tulonmuodostus hyvä. Sekaannusta termien välillä aiheuttaa se, että puhutaan härkätaisteluista, vaikka areenalla onkin sonni, härkätaistelijan lisäksi siis. Nopea kääntyminen kovalla betonilla voi vaurioittaa niveltä, koska se ei samalla tavalla myötää kuin sonnin luonnollinen käyskentelyareena ruohikko tai hietikko. Nivelvaurioiden seurauksena sonnien (ja härkien) polviniveliin kehittyy nivelrikkoa. keskinäiset välit niin, että syntyy arvoasteikko. Sonnit ja härät ovat siis vähän tärähtäneitä, tavalliselle ihmiselle tekee pahaa edes kuulla päiden kumahtaminen yhteen. Täytyy myös muistaa, että yhtä astutussonnia kohti on keskimäärin 20 30 lehmää, ja että lihaksi kasvatettavat sonnit kasvatetaan usein betonipohjaisissa karsinoissa
Me olemme käyttäneet HMGB1:tä merkkiaineena näiden vaarasignaalien (alarmiinit) vapautumisesta. Näitä vaarasignaaleja voi myös vapautua stressaantuneista rustosoluista. kasvainkuoliotekijä TNF-alfa ja interleukiini-1beta), jotka edelleen lisäävät rustosoluissa omaa tuotantoaan jopa satakertaisesti. Vaarasignaalit saavuttavat korkeita pitoisuuksia paikallisesti rustossa. Tämä vastaa lievää vauriota viereisen sivun kuvassa. Tämä yksinkertainen määritysmenetelmä antaa samanlaiset tulokset kuin laajalti maailmalla käytetty kudosopillinen (histologinen) OARSI-vaikeusasteluokitus (OARSI = Osteoarthritis Research Society International) nivelrikolle. Yllä olevassa kuvassa näkyvät yllä kuvatuista vaurioista valmistetut mikroskooppiset kudosleikkeet, joihin on tehty vaarasignaalin (alarmiinin) HMGB1:n värjäys. Paneelissa C on vaikea nivelrikko, ruston alaiseen luuhun ulottuva rustovaurio, joka on myös varsin laaja. Lopulta nämä ärsyyntyneiden rustosolujen tuottamat tulehduksen välittäjäaineet saavuttavat niin korkeita pitoisuuksia, että ne kulkeutuvat jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 3 / 2012 27. Varsinkin ruston ja kalkkeutuneen ruston tidemarkrajalle saostuu HMGB1:tä. Jos nivelrusto kuormittuu liikaa tai vaurioituu, ruston soluväliaineesta irtoaa ja osittain hajoaa ja muuntuu molekyylejä ja niiden osia, jotka toimivat vaarasignaaleina. Paneelissa D näkyy isossa kuvassa HMGB1-värjäys (ruskea tidemarklinja) ja oikeassa ylänurkassa peräkkäisestä kudosleikkeestä tehty kontrollivärjäys, joka osoittaa värjäyksen toimivan (ei anna vääriä positiivisia tuloksia). Paneelissa B näkyy keskivaikeassa nivelrikossa tidemark-rajan monistuminen ja näissä näkyy myös HMGB1-saostumia. Erityisesti niin sanotut Toll-like-reseptorit toimivat vastaanottajina. Kuvassa D on hyvin vaikea telauran nivelrikko, vaurio, jossa pala rustoa on jo irtoamassa alustastaan, rustonalaisesta luusta, jota sitäkin saattaa tulla mukaan irtokappaleeseen eli nivelhiireen (myös sisemmässä telassa näkyy vaurioita). KONTTISEN RYHMÄSTÄ: SONNIEN NIVELRIKKO Rustosolumuutokset värjäyksellä esiin Olemme osoittaneet, että sonnin ja härän polvinivelessä rustosolun tumiin normaalisti sijoittuva, DNA:ta sitova, pakkaava ja geeniluentaa säätelevä HMGB1 (high mobility group protein B1) jättää tuman, siirtyy solulimaan ja erittyy solunulkoiseen tilaan. Paneelissa A näkyy lievä nivelrikko sisemmässä telaurassa. Tutkimalla HMGB1-värjättyä rustoa voidaan arvioida nivelrikon vaikeusaste. Tämä johtuu siitä, että rustossa ei ole verisuonia tai imusuonia, joiden kautta ne kulkeutuisivat pois, laimentuen kehon nesteisiin. Viereisen sivun kuvassa näkyy reisiluun polvenpuoleinen pää, jossa voi hahmottaa sisemmän ja ulomman nivelnastan sekä näiden rustopintaiset nivelosat, sisemmän ja ulomman rustopintaisen reisiluuntelan, joiden väliin jää telaura. Terveessä rustossa tidemarkissa ei ole lainkaan solunulkoista HMGB1:tä. Nivelrikon silmämääräiseen arvioon perustuvat arviot nivelrikon vaikeusasteesta on esitetty tässä kuvassa. Paneelin A alaosassa näkyy rustoa ja yläosassa ruston alla olevaa luuta. Tätä tapahtuu varsinkin ruston syvässä kerroksessa, lähellä ruston ja kalkkeutuneen ruston rajaa, jolloin se aiheuttaa mielenkiintoisia muutoksia. Siinä rustosolu nähdään keskeisenä ja ensisijaisena tulehdussoluna. Nivelen rustopinta on hiukan haperoitunut ja siinä näkyy lyhyen mustan nuolen kohdalla pieni ja lievä alle kahden millimetrin syvyinen nivelrikkovaurio. Rustosoluilla on vastaanottaja (reseptori) vaarasignaaleille. Nämä tutkimukset ovat perustuneet uuteen Arthritis and Rheumatism -lehdessä julkaisemaamme teoriaan ihmisen ja sonnin nivelrikon synnystä, joka on esitetty seuraavan sivun kuvassa. Vaarasignaalit ärsyttävät rustosoluja tuottamaan tulehduksen välittäjäaineita (esim. Tämä vastaa viereisen kuvan keskivaikeaa nivelrikkovauriota. Tämä vastaa edellisen kuvan vaikeaa nivelrikkovauriota. Paneelissa C näkyy vaikea nivelrikko ja siinä tidemark-rajalla on jo isoja HMGB-sakkaumia. Paneelissa B on keskivaikea nivelrikkovaurio ulomman telan alueella, jossa on isompi ja yli kahden millimetrin syvyinen nivelrikon rustovaurio. Kuvassa näkyy myös rustonalaiseen luuhun ulottuva rustohalkeama. Ruston ja kalkkeutuneen ruston tidemark-rajalla näkyy soluperäistä saostunutta HMGB1vaarasignaalia, joka osoittaa solujen jo kärsivän. Kalkkeutuneen ruston vyöhyke jää ruston ja rustonalaisen luun väliin ollen ikään kuin "ei kenenkään maana"
Suojellaan näin sonnien ja härkien nivelrustoa pää niillä kyllä kestää. Ja kun sitten lomallaan tai muuten yltyy hillittömään treeniin, niin pehmentynyt rusto ei sitä kestä vaan vaurioituu. Konttinen Sisätautiopin professori Motto: To be or not to be, that is the question. Teppo Heinola eläinlääkäri 28 Niveltieto 3 / 2012. Rakenteellinen ruston haperoituminen (degeneraatio; osteoartroosi) muuttuu silloin oireilevaksi taudiksi, osteoartriitiksi. Varhaisesta toteamisesta varhaiseen lääkitsemiseen Nivelkipuhan ei voi olla peräisin rustosta, koska rustossa ei ole lainkaan hermoja. Oletamme, että nivelrikon kulku on sonnilla ja ihmisellä hyvin samankaltainen, ja että luun, nivelrustojen ja nivelten osalta eri sonnin/lehmän ja ihmisen välillä ei ole kovin iso. KONTTISEN RYHMÄSTÄ: SONNIEN NIVELRIKKO nivelkalvolle saakka. Nautakarjalla on tosin paljon myös osteochondritis dissecans -tautia (joka liittyy nivelhiiriin), mutta se on jo toinen, ruston kehitykseen ja kasvuun liittyvä juttu. Liikunta on edelleen ruston paras lääke Toistaiseksi kannattaa noudattaa seuraavaa neuvoa, joka perustuu leedsiläisen nivelrikkotutkijan Bahaa Seedhomin kommenttiin: "We should think and live like a thin (and exercizing) man is doing" eli että "Meidän pitäisi ajatella ja elää niin kuin laiha (ja liikuntaa harrastava) ihminen tekee". Aikaisemmassa ylipainoa ja lihavuutta käsittelevässä pakinassa viittasimmekin tähän todeten, että tavallinen kansanmies ja kansannainen odottavat jotain ihme-manööveriä (kantasolusiirtoa, modernia vempainta tai nivelrikkoa parantavaa lääkettä), koska terveestä elämäntavasta puuttuu "glamour" vaikka se ei kauniissa Suomessa niin olekaan. Lisäksi tulehdusta aiheuttavat välittäjäaineet lisäävät nivelkalvolla mm. Puhtaaseen kulumiseen ja vammautumiseen johtavaan mekaaniseen perussyyhyn liittyy nyt entsyymivälitteinen kemiallinen ruston heikkeneminen ja hajoaminen. Liikunta siis tekee hyvää. Kokeelliset mallit ja valmisteet ovat jo tiedossa ja asiaa koskeva tutki- mussuunnitelma lähetetty rahoittajalle. Tutkimuksen perusteella voidaan ohjeistaa navettojen rakentamisessa, ruokinnassa yms., jotta vältytään nivelrikolta ja ontumiselta. Jotta esitetty lähestymistapa toimisi käytännössä myös pitkäikäisellä ihmisellä, pitäisi valmisteen olla tehokas myös melko pitkin välein jaksoittain käytettynä. säännöllinen liikunta on hyvästä, koska silloin rusto vahvistuu kestämään siihen kohdistuvat rasitukset; jos sen sijaan ei juuri lainkaan harrasta liikuntaa, rusto menettää kimmoisuutensa ja kestävyytensä. Nautakarjan hyvinvoinnin kannalta on hyvä, että myös niiden tuki- ja liikuntaelimistöä ja nivelrikkoa tutkitaan. Ongelmia voi syntyä lähinnä siitä, että nivelrikko kehittyy pikkuhiljaa ja on vaikea perustella pitkäkestoista "estolääkitystä". Tutkimus kulkee siihen suuntaan, että pyritään jo varhaisvaiheessa antamaan valmistetta, joka tukee pienten ja alkavien rustovaurioiden paranemista (eli nivelrikkoon kuuluvia mutta sinällään oireettomia rustomuutoksia) samalla, kun se estää vaarasignaalien tulehdusvaikutusta nivelkalvolla (eli nivelrikkoon liittyvää kipua). Siellä ne herkistävät ja ärsyttävät kipuhermoja. tulehdusta lisääviä komplementtijärjestelmään kuuluvia aineita ja soluväliainetta hajottavien entsyymien syntyä. Helleenien hyvä periaate, kohtuus kaikessa, pitää edelleen paikkansa. Professori Bahaa Seedhom onkin esittänyt, osin mainioiden suomalaisten tutkijoiden kuten Ilkka Kivirannan, Markku Tammen, Jukka Jurvelinin, Anna-Maija Säämäsen ja Heikki Helmisen töihin perustuen, että Yrjö T
PIdätämme oikeuden tuote- ja hintamuutoksiin. Tarjouksia ei voi yhdistää. 2195 norm. Tyynyn koko 50x60 cm. TEMPUR-parivuodetarjous! Kaksoisjousitetun FLEXible-runkosängyn sydän on tiheä esijännitetty pussijousisto. Koko 160x200 cm NYT VAIN 2195 FLEXible vuodekoot 25% (etusi 790 ). Myös muut TEMPUR NIVELYHDISTYKSEN JÄSENETU -tarjous Jäsenetutarjoukset voimassa 22.11.2012 asti Tilaan seuraavat TEMPUR-tuotteet ilman muita kuluja (Nivelyhdistys maksaa toimituskulut) TEMPUR Comfort -tyyny sopii kylki ja selinmakuulla nukkuville __ Cloud 175 + muotoonommeltu TEMPUR-tyynyliina kaupan päälle, arvo 22 TEMPUR Original -tyyny sopii kylkimakuulla nukkuville __ Millennium S 119 + muotoonommeltu TEMPUR-tyynyliina kaupan päälle, arvo 22 __ Millennium M 127 + muotoonommeltu TEMPUR-tyynyliina kaupan päälle, arvo 22 __ Millennium L 139 + muotoonommeltu TEMPUR-tyynyliina kaupan päälle, arvo 22 __ Millennium XL 139 + muotoonommeltu TEMPUR-tyynyliina kaupan päälle, arvo 22 TEMPUR FLEXible __ 80 x 200 cm __ 90 x 200 cm __ 105 x 200 cm __ 120 x 200 cm __ 90 x 210 cm __ 160 x 200 cm __ 180 x 200 cm __ 180 x 210 cm -runkosänky 1 535 TARJOUS 1151,25 1 605 TARJOUS 1203,75 1 968 TARJOUS 1476,00 2 042 TARJOUS 1531,50 1 830 TARJOUS 1372,50 2 985 TARJOUS 2195,00 3 115 TARJOUS 2336,25 3 655 TARJOUS 2741,25 Nivelyhdistys maksaa postimaksun Suomen Nivelyhdistys ry Tunnus 5014531 07003 Vastauslähetys Olen jäsen Liityn jäseneksi Lisätietoja TEMPUR Flexible -kampanjasta sekä TEMPUR-tyynyistä: www.tempur.fi TILAA VUOTEET PUHELIMITSE: TEMPUR asiakaspalvelu puh. Patja tukee kehoa anatomisesti täydellisesti, joten kääntyily vähenee ja uni syvenee. Kun siihen yhdistää 7 cm paksun TEMPUR-sijauspatjan, tuloksena on perinteisen joustinpatjan tuntemus, mutta ratkaisevasti parempi nukkumisergonomia. 2985 NYT AITO TEMPUR-parivuode 160x200 cm UUTUUS! TEMPUR Cloud-tyyny TEMPUR Cloud-tyyny on uudenlainen, innovatiivinen kokonaisuus TEMPUR-materiaalia, jossa tukea antava ja pehmeä tunne kohtaavat pintapehmeys jollaista et ole ennen kokenut! Tyynyn salaisuus on TEMPUR ES (Extra Soft) materiaalissa, joka antaa ennen kokemattoman, ylellisen pehmeän nukkumismukavuuden tinkimättä kuitenkaan perinteisestä TEMPUR-materiaalin tukiominaisuuksista. (09) 5868 360 NIMI: OSOITE: PUHELINNUMERO:
3) Haluan toimia ensisijaisesti paikallisten alaosastojen ihmisten äänitorvena ajamassa heidän toiveitaan eteenpäin haluan kuulostella mitä toiveita heillä on, ja tarttua ensisijaisesti niihin. Sirpa Teikari 1) Olen 52-vuotias ja asun Pornaisten kunnassa. Selässäni on myös kulumaa ja leikkauksia on tehty tosi monta kertaa. HALLITUSEHDOKKAAT ESITTÄYTYVÄT Suomen Nivelyhdistyksen hallitusehdokkaat esittäytyvät 20.10. 2) Nivelrikkoni alkoi vasemman polven oireilusta 2009. Lievemmin oireilleen oikean polven nivelrikko paheni, ja siihen laitettiin tekonivel 2011. Lääkekaton suurentaminen joka vuosi pitää lopettaa, kustannuksia on muitakin paljon, joten kohtuulliset kustannukset kunniaan. Syntyisin olen Iistä ja asunut vuosien varrella Kemissä, Englannissa, Vantaalla, Kajaanissa ja Raahessa. Koulutettuna kokemuskouluttajana ja monia sairauksia sairastavana henkilönä olen valmis auttamaan hallituksen työskentelyssä, kehittäen erilaisia ideoita ja auttamaan toteutuksessa. 30 Niveltieto 3 / 2012. Oireista huolimatta olen edelleen työelämässä. Sain diagnoosiksi moninivelrikon (yleistyneen nivelrikon). Itselläni on laaja-alainen nivelrikko, pahimpana selkä ja erityisesti kaularanka. 2) Itselläni on jo kauan sitten oireillut kummatkin polvet. Myös vasemman peukalon tyvinivelessä, oikeassa olkapäässä ja oikeassa lonkassa tuli oireita. Vasemman käden peukalon tyvinivel leikattiin 2012. 2) Olen ollut Nivelyhdistyksen jäsenenä pari vuotta. valitaan Suomen Nivelyhdistyksen hallitukseen uusia jäseniä kahdeksi vuodeksi. Parhaillaan mietitään, että koska vaihdettaisiin polviin uudet nivelet. Pahoja selkäongelmia on ollut kolmisen vuotta. 3) Haluaisin erityisesti ajaa nivelrikkoon liittyvien hoidollisten palveluiden tehostamista, kuntoutukseen ja siihen liittyvien toimien edistämistä, työssäolevien nivelrikkoisten työssäjaksamiseen liittyvien tukitoimien kehittämistä ja työelämästä osatyökyvyttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien nivelrikkoisten siirtymävaiheen tukitoimenpiteiden kehittämistä. Irma Anttila 1) Olen 57-vuotias perushoitaja/ laskentamerkonomi Porista. Esitimme tähän mennessä ilmoittautuneille ehdokkaille kolme kysymystä: 1) Ikäsi ja kotiseutusi 2) Oma "niveltaustasi" 3) Mitä asioita erityisesti haluaisit ajaa yhdistyksen hallituksessa Arja Hakala 1) Olen 54-vuotias ja asun Oulussa. Ensimmäiset oireet sormissa tulivat noin 10 vuotta sitten, seuraavana oli vuorossa vasen polvi, sitten varpaat. Meidän pitää mennä eduskuntaan päättäjille kertomaan meidän sairaudesta ja kaikista siihen liittyvistä asioista, heille terveille ihmisille ne ovat aivan outoja asioita. 3) Erityisesti haluaisin ajaa parempia mahdollisuuksia erilaisiin kuntoutuksiin pääsemiseksi. Konservatiivinen hoito ei tehonnut, joten sain tekonivelen. En ole loukannut kaularankaa saati niveliäni, enkä ole ollut missään onnettomuuksissa, nivelrikko vain on osa minua. Nyt hoidetaan oikean peukalon tyvinivelen, oikean lonkan ja oikean olkapään nivelrikkoja. Nivelrikon lisäksi sairastan uniapneaa, verenpainetautia ja kilpirauhasen vajaatoimintaa. Kelan lomakkeiden ja hakemusten täyttäminen pitäisi olla paljon yksinkertaisempaa tavalliselle sairaalle henkilölle
Toivoisin yhdistyksen paneutuvan erityisesti nuorille (ja muillekin) suuntautuvaan ennaltaehkäisemiseen. Molemmat lonkat potilasvahinkoja. 300 dpi, mikä tarkoittaa esimerkiksi sivun kokoisessa kuvassa vähintään 3500 pikselin pidempää sivua. Lähetä kuvasi lokakuun loppuun mennessä joko sähköpostilla osoitteeseen toimisto@niveltieto.net tai levyllä/muistitikulla osoitteeseen Niveltieto, Pajutie 16, 07940 Loviisa. Myös alueellinen tasa-arvo on lähellä sydäntäni. Niveltiedon kuvakilpailu Irmeli Galkin 1) Olen 57-vuotias, Kouvolasta. Kilpailuun lähetettyjä kuvia saatetaan käyttää Niveltiedon kuvituksena, jolloin myös kuvaajan nimi mainitaan. Laita kuvien mukaan myös yhteystietosi. Niveltieto 3 / 2012 31. Päästäkseen lehden kanteen kuvan pitää olla joko pystysuuntainen tai sellaiseksi rajattavissa. Millainen on hyvä Niveltiedon kuva? Hyvä Niveltiedon kuva on luonnollisesti niveliin liittyvä tavalla tai toisella. Nivelrikkoni on perinnöllinen. Olen nk. 2) Minulla on polvissa erittäin hyvin toimivat tekonivelet. Niveltieto järjestää valokuvakilpailun syys-lokakuussa. 3) Neljä pääasiaani: alueellinen tasa-arvo tekonivelleikkauksiin, yhteistyö muiden vammaisjärjestöjen kanssa mm. Useita uusintaleikkauksia. Kilpailun voittajakuvasta tehdään vuoden viimeisen Niveltiedon kansikuva, lisäksi voittaja saa niveltuotteita palkinnoksi. 3) Hallituksessa haluaisin ajaa erikoisesti liikunta- ja avustusasioita, vammaisjärjestöjen yhteistyötä em. Tietämys on aina rajallista, eikä ole olemassa yhtä oikeaa menettelytapaa nivelsairaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Kirsti Silván 1) Olen 67-vuotias eläkkeellä oleva kirjapainotyöntekijä Espoosta. Ensimmäinen leikkaus 1992. moninivelrikkoinen, polvien lisäksi peukalon tyven jännesykeröleikkaus ja jalkaterässä luudutus. Vapaaehtoistyöntekijän jaksamisesta, tukemisesta ja koulutuksesta on pidettävä huolta. Haluan toimia kuunnellen, kannustaen, olla luottamuksellinen, ystävällinen ja rehellinen. Tiedostomuodoksi jpg käy parhaiten, mutta muutkin kuvamuodot käyvät. HALLITUSEHDOKKAAT ESITTÄYTYVÄT Heikki Multaharju 1) Olen 61-vuotias, Helsingistä 2) Molemmissa lonkissa keinonivelet. Myös jo sairastuneiden vertaistukea ja edunvalvontaa tulee jatkaa kannustaen ylläpitämään omaa hyvinvointiaan, mielenterveyttäkään unohtamatta. Palautamme levysi/tikkusi postikorttien kera. 2) Sairastuin 2000-luvun alussa selkäoireiluin. Vertaistukiohjaajat toimivat vapaaehtoistyöntekijöinä ja se edellyttää jatkuvaa kehittämistä, seurantaa ja huolenpitoa. 3) Haluaisin jakaa tieto-taito-kokemukseni: olen terveysalan osaaja, ja minulla on tahto vertaistuen antajaksi eri näkökulmista. Tällä hetkelle voin erittäin hyvin sekä fyysisesti että henkisesti. asioissa. Kuva voi olla vaikkapa liikunnallinen tai esitellä muita niveliin liittyviä toimintoja tai asioita. lääkekorvauksista, jäsenistön tuetun lomatoiminnan jatkuminen ja yhteydenpito alaosastoihin eli nivelpiireihin. Raija Malmivaara 1) Olen 66 vuotta, Jyväskylästä 2) Nivelreuma, nivelrikkoa useissa nivelissä 3) Sydäntä lähellä on paikallisen toiminnan kehittäminen ja tukeminen. Kaikki julkaisukelpoisen kuvan lähettäneet saavat kiitokseksi nipun nivelpostikortteja. Kannattaa käyttää mielikuvitusta! Julkaisukelpoisen kuvan pitää olla tarkkuudeltaan vähintään Toimi näin Nimeä kuvasi omalla nimelläsi ja juoksevalla numerolla, jos lähetät useamman kuvan (esimerkiksi Matti Puttonen 1). Ideoita voi katsella vaikkapa tämän lehden kuvituksesta. Tunnelmakuvatkin ovat usein hyviä. Yleensä kannattaa ottaa ja lähettää kuva niin tarkkana, kuin kamera antaa myöten. Nyt viiden lonkkaleikkauksen jälkeen on jäljellä krooninen neuropaattinen kipu ja molemmissa lonkissa keinonivelet. Valotusvirheitä ja vastaavia voimme korjata toimituksessa
HELENE SCHJERFBECK Taidetta koko elämä Helene Schjerfbeckin taiteilijantie sai dramaattisen alkusysäyksensä jo 4-vuotiaana, kun pikku-Helena tipahti kotitalon portaista vaurioittaen lonkkansa pahoin. Helene (Helena Sofia) Schjerfbeckin syntymästä on kulunut tänä vuonna tasan 150 vuotta. Schjerfbeckin taiteilijantie sai dramaattisen alkusysäyksensä jo 4-vuotiaana, kun pikku-Helena tipahti kotitalon portaista kohtalokkain seurauksin. Lahjakkuuden tunnistaneen von Beckerin avulla tälle poikkeukselliselle taiteilijanalulle järjestyi paikka Taideyhdistyksen piirustuskoulusta jo 11-vuotiaana. Suomalaiset naistaiteilijat raivasivat kivikkoista tietä uralleen Pariisin yksityisten taidekoulujen oppilaina. Juhlavuoden kunniaksi Ateneumissa on 15.10.2012 saakka esillä kaikkien aikojen laajin Schjerfbeck-näyttely. Englantilaiselle oli paljastunut Helenen isän kuolleen Poikkeuksellinen nuori lahjakkuus Pikku hiljaa Helena pääsi pahasta vammasta huolimatta jaloilleen, mutta ontui toista jalkaansa läpi pitkän elämänsä. Taideopintojen edetessä Helena vaihtoi ristimänimensä muotoon Helene, todennäköisesti erottuakseen ystävästään Helena Westermarckista. Sinne pääsi lähtemään myös Helene. Tuohon aikaan perhe-elämän ja ammattitaiteilijuuden yhdistäminen oli naisille vielä monin verroin vaikeampaa kuin nykyisin. Sairautta ja surua Pariisin-aikanaan Schjerfbeck kihlautui englantilaismiehen kanssa. Sulhasen henkilöllisyys on jäänyt mysteeriksi: suhteen olemassaolo on todistettu, mutta kihlauksen purkautumisen jälkeen Schjerfbeck vaati kaikkia ystäviään ja sukulaisiaan hävittämään ne kirjeet, joissa englantilaisesta oli jotain mainintoja. Hän alkoi sukulaisineen pelätä, että myös Helenen lonkkavika olisi tuberkuloottista. Kuinka niin nuori osasi piirtää sillä tavoin. He olivat tässäkin asiassa edistyksellisiä verrattuna ranskalaisiin tai muista maista tulleisiin taideopiskelijoihin suomalaisia nuoria naisia opiskeli Pariisin salongeissa suhteellisen monta. Helene Schjerfbeck 1890-luvun alussa. tuberkuloosiin. Kuukausitolkulla kivulias Helena joutui makaamaan vuoteessaan liikkumatta. teen keskus. Kuva: Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto / Kirsi Halkola. 32 Niveltieto 3 / 2012. Lonkka vaurioitui pahoin, ja senaikaisilla hoitokeinoilla toinen jalka jäi myös pysyvästi ontuvaksi. Miten epäinhimilliseltä tuo vankeus on voinutkaan lapsesta tuntua! Helena alkoi kuitenkin intensiivisesti piirtää. Keuhkotaudin pelossa sulhanen lopetti suhteen, mikä oli Helenelle suuri järkytys. Pariisissa hän opiskeli seuranaan Helena Westermarck, Maria Wiik, Ada Thilén, Venny Soldan-Brofeldt ja Amélie Lundahl. Nähtävillä on yli 300 teosta taiteilijan tuotannon kaikilta kausilta, seitsemältä eri vuosikymmeneltä. Kun taidemaalari, professori Adolf von Becker näki 11-vuotiaan Helenan piirroksia, hän joutui kysymään useampaan otteeseen: ovatko nämä todella tytön piirtämiä. Tämä oli hyvin harvinaista tuolloin, ja nykyisten koululakien vallitessa pelkästään taideopintoihin keskittyminen noin nuorena olisi mahdotonta. Syy suhteen päättymiselle kuitenkin tiedetään. Schjerfbeckin nuoruudessa Pariisi oli eurooppalaisen tai- Sivu 9-vuotiaan Helene Schjerfbeckin piirustuslehtiöstä (1872). Vaikka kihlauksen kariutuminen oli epäilemättä Schjerfbeckin elämän suurimpia suruja, Ateneumissa hänen tavattoman laajaa ja upeaa tuotantoaan katsellessa tulee mieleen, olisiko meillä kaikkea tätä taidetta nähtävillämme, jos nuori taiteilija olisi solminut avioliiton ja perustanut perheen
ikävuottaan. Lähes erakkona suurimman osan elämäänsä viettänyt Schjerfbeck Niveltieto 3 / 2012 33. Ei riittänyt, että salaperäinen englantilainen kihlattu hylkäsi hänet: myöhemmin Suomessa Helenelle läheiseksi tullut metsänhoitaja, Einar Reuter (tunnetaan myös kuvataiteilija H. Hän hankasi, raaputti ja pelkisti keskittyen maalaukselliseen ilmaisuvoimaan. Ahtelana) kihlautui Helenen järkytykseksi aivan toisen naisen kanssa. Toipilaassa voi joka tapauksessa aistia suuren hellyyden, jolla taiteilija käsittelee lapsiaihetta. Erakosta maailmankuuluksi mestariksi Vuodesta 1902 lähtien Schjerfbeck vietti hiljaiseloa äitinsä kanssa Hyvinkäällä, josta muutti Tammisaareen pari vuotta tämän kuoleman (1923) jälkeen. Onpa tätä teosta peilattu taidehistorioitsijoiden tulkinnoissa myös Schjerfbeckin kokemiin karvaisiin pettymyksiin rakkauselämässä. Teosta on tulkittu vahvasti omaelämä- kerralliseksi, viitaten taiteilijan lapsena kokemaan onnettomuuteen ja ruumiinvamman aiheuttamiin ulkopuolisuuden ja eristyneisyyden kokemuksiin. Katri Kovasiipi Kohti syvempää maalauksen totuutta Schjerfbeck oli kuvataiteilijana vahvasti omaa aikaansa edellä. 1917, taiteilijan lähestyessä jo 55. Vaikka Ateneumin piirit kotimaassa eivät aikanaan hyväksyneet Schjerfbeckin uudistavaa maalaustapaa, nykyisin Ateneumin omiin kokoelmiin lukeutuu maailman kattavin Schjerfbeckin teosten kokoelma. Kansainvälisissä huutokaupoissa Schjerfbeckin teoksista maksetaan huikeita hintoja, esimerkiksi vuonna 2008 Sothebyn huutokaupassa Tanssiaiskengät (1882) myytiin 3,9 miljoonalla eurolla. Schjerfbeckin modernia käsialaa ei nielty Suomen taidepiireissä varauksettomasti, ja hän alkoi saavuttaa arvostusta vasta, kun taidekauppias Gösta Stenman ymmärsi hänen työnsä arvon ja järjesti hänelle ensimmäisen yksityisnäyttelyn v. Perheettömänä Schjerfbeck jäi myös vaille omia lapsia, minkä ainakin jälkipolvet ovat tulkinneet hänelle hyvin kipeäksi asiaksi. Yksi Schjerfbeckin edelleen tunnetuimmista maalauksista on varhaiskauden naturalistinen teos Toipilas (1887). HELENE SCHJERFBECK Helene Schjerfbeck: Toipilas (1888) Ateneumin taidemuseo Kuva: Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu Aaltonen Helene Schjerfbeck: Perhekoru (1915-1916) Ateneumin taidemuseo Kuva: Museokuva on jo pitkään ollut yksi Suomen kansainvälisestikin tunnetuimmista taiteilijoista. Maalaukset 1880-luvulta aina 1940-luvulle saakka rakentavat hienon kokonaiskuvan taiteilijan kehityksestä ja antavat tilaisuuden vertailla, kuinka myös samojen aiheiden käsittelytapa muuttui vuosikymmenten saatossa. Hän kehitti modernismia kohti pyrkivää ilmaisuaan tunnistettavaksi, suorastaan henkistyneeksi tyyliksi. Kokonaisuuteen kuuluvat videot kertovat kiinnostavasti Schjerfbeckin elämänkulusta ja sen yhteyksistä hänen taiteeseensa, joten niitäkään ei kannata ohittaa. Ateneumin suurenmoinen näyttely esittelee Schjerfbeckin tuotantoa ennennäkemättömän kattavasti, ja siihen kannattaakin varata aikaa useita tunteja. Hänen teoksissaan toistuvat vuosikymmenestä toiseen monet samankaltaiset, melko rajoittuneesta elämänpiiristä kertovat aiheet. Omaa maalaustekniikkaansa kehittäen hän on kuitenkin saavuttanut teoksiinsa aina uutta tuoreutta, maalaushetken jäljittelemätöntä läsnäoloa ja aineettomuuden tuntua
Vastusta nostetaan sopivin väliajoin ja spinnailut saadaan kestoltaan sinne parin tunnin tuntumaan huhtikuun loppuun mennessä. Tästä starttaa armoton harjoittelu. 95 km matkaan saadaan kulutettua kolme tuntia 40 minuuttia, ja kyllä on kovaa, koska lihakset ovat kadonneet jonnekin. IsoG:lle ei enää suositella juoksemista, mutta pyöräilystä on tullut se laji, jota harrastetaan hiihdon, golfin, spinningin, joogan, pilateksen ja kuntosaliharjoitteiden lisäksi. Kymmenen viikon kuluttua päästään ensimmäisen kerran ulos pyörän selkään. Seuraavana viikonloppuna sitten Keravan kevätpolkaisuun. Matkana on 90 km ja keskinopeudeksi saadaan 27,8 km/h. Tasan kahden kuukauden kuluttua ei enää tarvita särkylääkkeitä ja tehotreenaus voidaan käynnistää. Matkana ei ole sen vähempää, kuin ajaa yhdeksän osavaltion läpi Tyyneltä valtamereltä Atlantille 27 päivän aikana. Sitten kainalosauvoja kehiin ja sairaalan käytäviä ramppaamaan. Ensin pitää tietysti opetella kävelemään ja apuna on Martta tai jokin sen niminen laite, johon nojataan kainaloilla ja heilutellaan jalkoja. Kaksi vuotta sitten, 3.3.2010 IsoG:lle laitettiin titaaniset tekonivelet molempiin polviin entisten reissussa rähjääntyneiden tilalle. LUKIJOILTA: TITAANIPOLVILLA AMERIKAN HALKI Titaanipolvilla Amerikan halki Merisumu soljuu kevyen tuulenvireen saattelemana Tyynen valtameren maininkien pärskyessä Costa Mesassa lähellä Los Angelesia. Miten tähän tilanteeseen on ajauduttu. Ajetaan 27 km/h tasoryhmän perässä pi- 34 Niveltieto 3 / 2012. Kuukausi on kulunut leikkauksesta, kun leikkausarvet on saatu siihen kuntoon, että vesijuoksu otetaan päiväohjelmaan mukaan. Sairaalasta päästyä sitten aamujumppaa, päiväjumppaa, iltajumppaa ja pillereitä, jotta treenit pystytään tekemään riittävällä intensiteetillä kivun tunteista huolimatta. Leikkauksen jälkeisinä öinä, lääkityksen höyrytessä parhaimmillaan, IsoG muistaa elokuvan, jossa Forrest Gumpilta lentää jalkatuet kullankeltaisille maissipelloille ja siitä lähtee kipinä juosta Amerikan halki. Mukana on kaksi lepopäivää, kilometrejä taitetaan 4696, ylämäkiä on sen verran, että jokaisena ajoviikkona noustaan Mount Everestin verran ylöspäin. Öisinä tunteina syntyy ajatus 2+2+2. IsoG päättää, että kahden viikon päästä kävellään ilman keppejä, kahden kuukauden päästä ollaan ensimmäisessä pyöräilytapahtumassa ja kahden vuoden päästä ajetaan pyörällä läpi Amerikan Yhdysvaltojen. Satula on kiinnitetty täysihiilikuituiseen maantiepyörän runkoon. Sitkistellen saadaan myös polveen sen verran taipuisuutta, jotta pyörittäminen onnistuu kuin Lancella parhaimpina Tour de France -hetkinään. Illalla sitten salille, ensin ilman painoja liikeratoja harjoittelemaan ja sitten painoja otetaan pikku hiljaa mukaan. Kari, alias IsoG, kävelee pehmeässä hiekassa paljain jaloin kohden veden rajaa. Samalla yritetään pyörittää pyörän kampea, mutta eiväthän nuo polvet oikein pyörähdä. Kauempana surffarit valmistautuvat nousemaan aallonharjalle ja IsoG valmistautuu hyppäämään satulaan
Vuoristot Red Rockseineen säväyttävät joka kerta. jatkuu seuraavalla sivulla Niveltieto 3 / 2012 35. Lisäksi matkaa voisi verrata Tour de Franceen, joka kestää 21 päivää kahdella lepopäivällä, päivämatkat ovat saman pituisia, kokonaispituudeksi tulee siinä 3300 km ja mukana on liuta apuajajia. Toinen kakkonen kuitataan, 2+2 on nyt sitten plakkarissa. Matkaa taitetaan päivittäin, todella muuttuvissa keliolosuhteissa. Nyt ollaan valmiina tuohon raakaan ja rajuun matkaan, jota tulee kestämään seuraavat 27 päivää. Nousujohteinen harjoittelu rytmityksineen, lihashuoltoa unohtamatta, toteutetaan seuraavien 20 kuukauden aikana, mutta palataanpa takaisin tuonne maailman toiselle puolelle kuuntelemaan maininkien kohinaa. Ryhmää käytetään jäniksenä ja tuleva päätavoite ajetaan kuitenkin pääsääntöisesti yksinään, joten yksinajoon on totuteltava ja peesiapu on unohdettava. Suihkut, rasvaukset, vaatteiden pesut, wrap up -tilaisuudet, ruokailut, tankkaaminen ja blogin kirjoittaminen ovat jokapäiväisiä rutiineja. Kyllä Suomen hotelleissa osataan tehdä terveelliset ja hyvät aamupalat vihanneksineen, verrattuna neliömuniin ja jauhelihapihveihin. Startti on kello 7 tietämillä. Päivät ovat kuitenkin täysin erilaisia tapahtumiltaan ja maisemat muuttuvat päivittäin. Päivämatkat ovat keskimäärin 190 km. Matkoja voisi verrata ajamalla pari kertaa viikossa Helsinki Mikkeli-välinen matka, kerran viikossa HelsinkiTurku ja loput päivät sitten ajetaankin HelsinkiTampere-akselilla. Carolan, IsoG:n maantiekiitäjän, takarengas kastetaan suolaiseen veteen. Määränpäähän saavutaan iltapäivällä tai siellä kello 17:00 tuntumassa. LUKIJOILTA: TITAANIPOLVILLA AMERIKAN HALKI täen sellainen kymmenen metrin väli, jotta minimoidaan kaatumisriskit. Viljelysalueilla kasvaa erilaisia tuotteita vehnävainioista pop corneihin ja riisipeltoihin. Pimeää on vielä, aamuviileyttä ja jopa kylmyyttä on lähes joka päivä. IsoG:llä ei ole mukana apuajajia, vaan tusina muita matkalaisia yhteisen huoltoryhmän tukemana. Jopa aavikot ovat erinäköisiä. Hotelliaamiaiset nautitaan pannukakkuineen ja siirappeineen. Tasangot mahtavine karja-aitauksineen ja Teksasin takapihojen öljypumput antavat omat mausteensa matkantekoon. Seuraavat päivät ovat hyvinkin identtisiä päivärutiineiltaan. Amerikan chickenit eivät vielä ole kiekaisseet, kun kello 5:00 pintaan herätään aamutoimille. Highwayt ovat hyvinkin käytettyjä ensimmäisten kymmenen päivän aikana
IsoG ei ole tottunut tähän ohueen ilmanalaan, jolloin hapensaanti laittaa keuhkot hakemaan viimeisetkin happimolekyylit ja sykearvot pysyvät matalalla, vaikka tunne on kuin oltaisiin tekemässä vetoharjoituksia. Päivämatkan aikana jopa 12 litraa vettä kuluu, suolaa laitetaan kämmensyrjälle kuin noissa New Meksikon baareissa tequilaa nautittaessa. Nyt nautitaan kuitenkin snapsien sijaan suolakurkkuja, mutta kyytipojaksi ryystetäänkin purkista liemet. Ukkoskuurot, salamat, rakeet, käsittämätön rankkasade, lumisade ja kaikki tämä tiukassa vuorinousussa. Kuivaa päälle hyllyiltä ja lämmintä juomaa juotetaan LUKIJOILTA: TITAANIPOLVILLA AMERIKAN HALKI 36 Niveltieto 3 / 2012. Ilman lämpötila on pudonnut lähes nollaan, lunta sataa ja täysin likomäräksi uitettu pyöräilijä on kuin laitettu pakastekaappiin, jossa Carola Häggkvistin tuulikone jyllää. Viidentenä päivänä sitten koetaan yksi matkan tiukimmista päivistä. Tästä on seurauksena hypoterminen tila. Tällä porukalla ei ole vastassa kuitenkaan sinitakkeja, vaan tuo lähes sula asfaltti, johon pyörän kumi sulautuu lähes kiinni. IsoG pelastautuu ensimmäiseen asutukseen, ja siellä onkin kaupungin rajalla urheilukauppa, jonka takahuoneessa horkassa tärisevä matkantaittaja saa vaivoin riisuttua vaatteet ja kypäränkin päästä, jossa lumikasa on ollut kyydissä jo jonkin aikaa. Kalifornian ja Arizonan alueiden todella kuumat olosuhteet tekevät nesteiden saannista todella tärkeää. Vuoren laella sitten laskua ja nousua vuorotellen. Täällä yläosissa yli 6000 jalassa sitten ollaan seuraavina päivinä. Tämän kun IsoG keksii, niin kyllähän alkaa maittaa muullekin porukalle tuo mainio juoma. Lämpötilojen paahtaessa yli 110 F, joka on celsiuksina 44½ astetta, tarkoittaa sitä, että aurinkorasvoilla maalataan päivittäiset sotamaalaukset kuin Navajo-intiaanit lähtiessään taisteluun sinitakkeja vastaan. Pyörän huoltotoimenpiteitäkin päästään tekemään muutamiin otteisiin ja renkaan vaihtoon ei saa kulua liikaa aikaa. Neljäntenä ja viidentenä päivänä noustaan Kalliovuorille ja siellä aina 7500 jalkaan, jolloin lämpötilat laskevat
Pikku hiljaa saadaan tolkkua IsoG:n toimintaan ja hän pystyy kertomaan, kuka on ja miten huoltoporukkaan saadaan yhteys. Huoltoryhmän lisäksi porukka, jonka kanssa matkaa taitetaan, on äärimmäisen upeata. Saatesanoin se sitten ryhmän kanssa kaadetaankin Atlantin tyrskyihin. Jääkylvyillä relaksoidaan lihaksistoa illalla majapaikoissa. Mikään ei kuitenkaan hidasta, saati sitten pysäytä IsoG:n tahtoa päästä perille tavoitteeseensa. Yhdessäolon hetket, joita vietetään, tekevät tästä pyöräilijätusinasta läpi elämän säilyviä ystäviä. Tästä reissusta on kerrottu tarkempia päivittäisiä tarinoita IsoG:n blogista (iso-g.blogspot. co.uk) päivien 15.420.5.2012 kohdilta. Hän ei itse pysty juomaan, koska kädet tärisevät siihen malliin, jotta kuppi ei pysy käsissä. Fanit ovat seuranneet blogissa päivittäisiä tapahtumia koko matkan ajan, ja IsoG:lle on järjestetty kotiinpaluujuhlat ame- rikkalaiseen suurenmaailman tyyliin. Kaupasta vaatelaskun suorittamisen jälkeen päästäänkin läheiseen hotelliin, johon koko muu ryhmä on kerätty vuoren rinteeltä. Tankkaamiseen ja proteiinin hankintaan kiinnitetään erityistä huomiota ja Teksasin T-luupihvithän ovat parasta mahdollista proteiinin lähdettä, koonkin puolesta proteiiniä on riittävästi. Matka jatkuu lukuisten osavaltioiden läpi: kipua, tuskaa, kuumuutta, kosteutta, kovia sateita, koiria, käärmeitä ja muita eläimiä kohdataan. Carolan eturengas kastetaan rituaalien mukaisesti, joten tähän päättyvätkin tämän tarinan pääkohdat. Niveltieto 3 / 2012 37. Kari Rouvinen LUKIJOILTA: TITAANIPOLVILLA AMERIKAN HALKI IsoG:lle. Savannah Georgian osavaltio saavutetaan ja IsoG saa, ainoana ei-amerikkalaisena, kunnian viedä viimeiset mailit pullollisen Tyynenvaltameren vettä Atlantiin. Pienen lämmittelyhetken ja tilanneanalyysin jälkeen IsoG ja lähes koko muu porukka onkin matkalla päivän päätepisteeseen, seuraavaan noista 27 hotellista. Saatiin viimeinen kakkonenkin kaavaan mukaan: 2+2+2 on siis tehty, ja tämä kaava on todistettu täten todeksi
Pajulahti tarjoaa korkeatasoista koulutusta, valmennuspalveluita, kokouspalveluita sekä kunto- ja terveysliikuntaan liittyviä monipuolisia liikunnallisia kokemuksia ja elämyksiä erilaisille asiakasryhmille. Positiivinen ja kannustava ilmapiiri ovat rohkaisseet osallistujia liikkumaan ja kokeilemaan uusia lajeja. Kurssilla annetaan tietoa suurimmasta nivelkipujen aiheuttajasta, nivelrikosta. Mutta entä, jos kivut estävät liikkumisen. Kurssin tavoitteena on tarjota eväitä nivelrikon hoitoon ja tietoa kipeille nivelille sopivasta liikunnasta sekä painonhallintaa tukevista elintapamuutoksista, jotka vähentävät nivelrikon oireita ja tuovat iloa ja energiaa elämääsi. Opetusja kulttuuriministeriön tukeman hankkeen tavoitteena on laajentaa matalan kynnyksen kurssitarjontaa kansanterveysjärjestöjen jäsenistölle ja kehittää Pajulahdessa olevaa soveltavan liikunnan osaamista. Sopiva määrä liikuntaa, lepoa, herkullista ruokaa ja yhdessä tekemisen meininkiä takaavat virkistävän katkon arkeesi ja tekevät kurssista kokemisen arvoisen. Pajulahti, missä se on ? Pajulahti sijaitsee Nastolassa reilun tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta ja vain 15 minuutin ajomatkan päässä Lahdesta. Yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa räätälöidään kurssikokonaisuuksia, joissa yhdistyy Pajulahden ja järjestöjen pitkäaikaissairauteen liittyvä asiantuntemus Rohkenenko mukaan? Iloiset asiantuntijat osaavat ottaa ryhmän haltuun ja viedä monipuolisen ohjelman läpi niin, että koet itsellesi sopivaa rasitusta positiivisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. LIIKETTÄ KIPEISIIN NIVELIIN -KURSSI Uudenlainen kurssi Liikettä kipeisiin niveliin Liike on parasta lääkettä nivelille. Pajulahden tarjoama esteettömyys, soveltavan liikunnan välineistö, monipuolinen liikuntapaikka- ja lajitarjonta antavat erinomaiset puitteet laajentaa matalan kynnyksen kurssitarjontaa. Kurssilla opitaan kivusta ja liikunnasta sekä niiden hallintaan auttavista asioista. Nina Tohkanen Liikuntakeskus Pajulahti 38 Niveltieto 3 / 2012. Toteutettujen kurssien ohjelmat on koettu sisällöltään monipuolisiksi ja Pajulahti on saanut asiakkailta kiitettävän arvosanan kurssipaikkana. Suomen Nivelyhdistys ja Liikuntakeskus Pajulahti ovat yhdessä kehittäneet Ilo liikuttaa -hankkeeseen kuuluvan kurssin, joka on suunniteltu kipeistä nivelistä kärsiville. Pajulahdessa pidetään 9. 11.11.2012 Liikettä kipeisiin niveliin kurssi. Yhteistä kaikille on liikunnasta välittyvä riemu, kodikas ja lämmin tunnelma sekä reipashenkinen tekemisen meininki. Kurssi soveltuu hyvin myös tekonivelleikkaukseen meneville ja leikkauksesta toipuville, jotka tarvitsevat käytännön neuvoja liikunnalliseen itsehoitoon ja kuntoutukseen. sekä erityispiirteet soveltavasta liikunnasta. Asiantuntijat antavat kurssilaisille yksilöllisiä vinkkejä ja käytännön esimerkkejä. Yhteistyössä on voimaa Pajulahdessa on toteutettu yhteistyössä Nivelyhdistyksen kanssa jo seitsemän Notkeutta niveliin -kurssia, joista saatu palaute on ollut kannustavaa. Ohjelmasisällöissä painottuu myös psykologinen lähestymiskulma ja vertaisryhmän tuki. Mikä kurssi ? Asiakkaiden tarpeen pohjalta on kehitetty uusi Liikettä kipeille nivelille -kurssi, jonka kohderyhmänä ovat nivelkipuiset aikuiset, jotka tarvitsevat tietoa ja rohkaisua kipeille nivelille sopivasta liikunnasta. Kurssien ohjelmasisältöjä on kehitetty asiakaspalautteiden pohjalta. Hanke on hyvässä vauhdissa ja yhteistyö Suomen Nivelyhdistyksen kanssa on sujunut loistavasti. Myös ne osallistujat, jotka ovat lähteneet mukaan pienen varauksen saattelemana, ovat kokeneet liikunnan iloa ja saaneet vinkkejä arkiliikuntaan. Mistä on kyse? Liikettä kipeisiin niveliin -kurssi kuuluu keväällä 2011 alkaneeseen Ilo Liikuttaa -hankkeeseen. Viikonloppukurssin ohjelman toteutuksesta vastaa moniammatillinen tiimi, jossa on mukana myös endoproteesihoitaja. Lisäksi pääset kokeilemaan erilaisia nivelystävällisiä liikuntamuotoja ja apuvälineitä
fi. Kuvassa myynti- ja markkinointipäällikkö Pasi Koistinen pitelee arvontakulhoa, josta markkinointipäällikkö Amanda Hyökki onnettarena poimii voittajat. Kymmenen kärjessä olivat · Tarja Tauriainen, Hyvinkää · Anna-Liisa Kemi, Oulu · Mirja Nygård, Vaasa · Irmeli Galkin, Kouvola · Merja Jokinen, Valkeakoski · Anja Pösö, Valkeakoski · Martti Hyrkäs, Kajaani · Seija Värtö, Kuukanniemi · Piia Vuorio, Naantali · Ritva Harjumäki, Toisvesi Niveltiedon toimitus kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita ja toivottaa etenkin voittajille leppoisia unia. Uusi jäsenetu Feelmax-kevytjalkineet Jalkaterän hyvinvoinnista huolehtiminen on huolehtimista koko kehon terveydestä ja hyvinvoinnista. Feelmax-kevytjalkineita voit käyttää työssä ja vapaa-aikana. Tarjous on voimassa toistaiseksi. Niveltieto 3 / 2012 39. Fastway tarjoaa Suomen Nivelyhdistyksen jäsenille 15 % alennuksen Feelmax-jalkineista ja -varvassukista. Näin saat jäsenalennuksen Pyydä alennukseen oikeuttava koodi laittamalla sähköpostia osoitteeseen info@fastway. Myös parhaat jäsenhankkijat palkittiin ja kaikkien jäseniä hankkineiden kesken arvottiin 500 euron Tempur-lahjakortit. Jäsenhankintakilpailusta tuli hyvin suosittu. Feelmaxit mahdollistavat luonnollisen liikunnan, johon neljän miljoonan vuoden kehitys on jalkaamme muovannut. Mainitse viestissäsi Suomen Nivelyhdistys/jäsenetu. Tilauksen voit tehdä verkkokaupassa www.fastway. Jalkineita on myös lapsille. JÄSENHANKINTAKILPAILU / UUSI JÄSENETU Jäsenhankintakilpailu Alkuvuonna pidettiin Suomen Nivelyhdistyksen jäsenhankintakilpailu, jonka pääpalkintona oli 1000 euron Tempur-lahjakortti. Sisäliikunnassa ja kuntosalilla Feelmaxit ovat ehkä parhaat jalkineet. Kilpailun pääpalkinnon, 1000 euron Tempur-lahjakortin voitti Marjatta Siren, Tampere Jäsenhankkijoiden kesken arvottiin kaksi 500 euron Tempurlahjakorttia, jotka voittivat Paula Saari, Rovaniemi ja Anna-Liisa Kemi, Oulu. Kymmenen parasta jäsenhankkijaa saavat unitutkija Markku Partisen uutuuskirjan Unikoulu aikuisille. Feelmax-kevytjalkine on tarkoitettu jäljittelemään avojaloin liikkumista, jonka tiedetään olevan tehokkainta toiminnallista harjoitusta jalkaterän ja koko alaraajan toiminnalle. Ne ovat miellyttävät autoillessa, matkalla tai vapaa-ajalla. fi. Kilpailun arvonnat tehtiin Tempurin tiloissa Tikkurilassa juuri ennen tämän lehden painoon menoa. Uusia, jäsenmaksunsa maksaneita jäseniä tuli alkuvuoden aikana lähes 900! Jäsenhankkijoitakin oli mukavasti, lähes sata. Lukuisat käyttäjät kertovat, kuinka ovat saaneet apua niin polvi- kuin selkäkipuihinkin. Vaikutukset ulottuvat polviin, lonkkiin, selkään ja jopa hartioihin
Tämä jälkimmäinen muoto voi olla pitkän päälle niveltä enemmän vaurioittava sairaus. Otettiinko tavanomainen röntgenkuva vai magneetti. Kyse on nivelvoidekalvon sairaudesta, jota esiintyy joko paikallisena muutoksena tai sitten yleistyneenä tautina eli koko nivelalueella ilmenevänä. Miten peukalon toiminta ja käyttö muuttuu toimenpiteen jälkeen? Vastaus Lonkka ja raskaus Olen nuori nainen, jolle ollaan vaihtamassa lonkkaniveltä. Olen 52-vuotias ja toivottavasti elinvuosia on vielä paljon jäljellä. Mikäli tekonivel todettaisiin syystä tai toisesta sitten leikkauksen jälkeen poikkeuksellisen löysäksi ja tarpeettoman helposti pois paikoiltaan meneväksi, saattaa synnytyksen realisoituessa tulla pohdintaan sektion suorittaminen. Sormet olivat lastassa 6 viikkoa, jonka aikana keskinivelten liikkuvuus väheni lähes olemattomiin. Siihen on myös tekoniveliä olemassa, mutta tulokset niistä ovat epävarmoja. pyöräilyä ympäri vuoden ja puunkaatoa pokasahalla mökillä ym. Kipu ei ole jatkuvaa, mutta alkaa, kun lähdetään liikkeelle ja muistaa kyllä rasituksen, erityisesti juoksemisen. Arvelen, että minulla olisi alkava nivelrikko erityisesti oikeassa lonkassa. Mitä näille sormien nivelille olisi tehtävissä. Olen nyt keskeyttänyt juoksemisen ja alkanut pyöräillä liian kivun takia. sairautta parantavan. Tuleeko synnytyksessä ongelmia? Vastaus Tekonivelen olemassaolo sellaisenaan ei ole este raskaaksi tulemiselle eikä synnytykselle. Jos kyse on yleistyneestä tautimuodosta, niin silloin voi myös avoleikkaus tulla kyseeseen koko sairasta nivelkalvoa poistettaessa. Käsien kunto rajoittaa huomattavasti päivittäisiä toimia. Käytän vasemmassa kädessä pahimpina päivinä peukalo- ja rannetukea. Oikean käden sormien kärkinivelet ovat pahimmat. Pääsääntöisesti kyseinen nivelkalvosairaus/-muutos pyritään kirurgisesti poistamaan ainakin silloin, jos nivel oireilee niin paljon, että ylipäätään ajaudutaan hoidon tarpeeseen. Syöpäsairaudesta ei siis kuitenkaan ole kyse eikä tämä tauti nivelessä myöskään ajan saatossa näytä syöväksi muuttuvan. Myös vasemman käden peukalon tyvinivelelle on ehdotettu jäykistysleikkausta. Miten suoliluu-ristiluuliitos todettiin tulehtuneeksi. LÄÄKÄRIT VASTAAVAT Lääkärit vastaavat Lukijoiden ja nivelklubilaisten kysymyksiin vastaavat professori Eero Belt (vasemmalla) ja LKT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen (oikealla) sekä muut asiantuntijat. Jomotus tuntuu edelleen ajoittain, etenkin istuessa ja maatessa. Eero Belt Ensimmäiset nivelrikon oireet käsiini ilmaantuivat noin 10 vuotta sitten. tukkitöissä nivelet ovat lähes oireettomat. Vastaus Lanneselän muutokset ovat varsin yleisiä kahdessa alimassa välissä lannerangassa (L5S1- ja L45-väleissä). Mitä vitamiineja ja hivenaineita kannattaisi kokeilla. Kuntoutuksella sain nivelet taipumaan noin 90 astetta, mutta siitä tilanne ei ole enää parantunut. Painokävely on mielenkiintoinen menetelmä. Nivelet ovat myös kipeät. Ellei mitään isompia kipuja provosoidu, pitäisin menetelmää vaarattomana ja luvallisena. Kärkinivelien hoidossa käytetään juuri luudutusta, kuten tässäkin tapauksessa tehtiin. Kipulääkkeenä käytän Arcoxia 60 mg kerran päivässä ja lisäksi Panadol 1 g 13 kertaa päivässä. MCP I-nivel on suotuisa luudutusleikkaukselle. Millainen sairaus se on ja miten sen kanssa tulisi elää? Olen 37 vuotta juoksua harrastanut, fyysisesti hyväkuntoinen ja hoikka 51-vuotias mies, jonka nivelet ovat kuitenkin alkaneet kipuilla. Onnistuuko raskaus tekolonkan kanssa. Paraneeko vaiva vielä kun rasitus muuttuu vain kevyeksi ja huolehditaan liikunnasta. Harrastan jatkuvasti liikuntaa, mm. Odottaisin tulosta vielä ainakin puoli vuotta. Painon kannattelu todella tehoaa ylävartaloon, mutta onko tästä "painokävelystä" haittaa alaselän nikamille. Oireilun laatu ratkaisee hoidon, joten kannattaa palaveerata asiasta oman ortopedin tai reumatologin kanssa. Nyt oireita ja muutoksia on useissa sormien nivelissä ja ranteissa. raskaita töitä. Elokuussa 2011 oikean käden etu- ja keskisormien kärkinivelet jäykistettiin, koska niissä oli pahat virheasennot ja ne olivat erityisen kivuliaat. Voisitte käydä reumatologilla. Kävellessä ja mm. Eero Belt Kysymyksestä ei käy ilmi missä nivelessä tämä sairaus on todettu. Joskus tämä muutos enteilee selkärankareumaa, joka ainakin olisi syytä sulkea pois. CMC I-niveleen voidaan tehdä omilla jännekudoksilla korjaus ilman nivelen luudutustakin. Esko Kaartinen Onko käsikirurginen arvio jo tehty. Näkyykö röntgenissä? 40 Niveltieto 3 / 2012. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen toimisto@niveltieto.net tai Suomen Nivelyhdistys ry, Lääkärit vastaavat, PL 1328, 00101 Helsinki Painokävely Käsinivelrikkoa Vastaus Vuonna 2000 tutkimuksissa paljastui vasemman ristinivelen lievä tulehdus ja lannerangan lievää kulumaa sekä nikamaväleissä 3, 4 ja 5 spondylartroosin/spondyliitin jälkitilaan sopivia lieviä muutoksia. Miten huolehtia, että hyvä lihasvoima säilyy. Koska kävely on "liian helppoa", ja haluan samalla kehittää niskaa, hartioita ja käsivarsia, riiputan toisen, koukistetun käsivarren sormissa noin neljän kilon painoa kättä välillä vaihtaen. Valtaosa tästä taudista ilmenee polvessa, mutta satunnaisesti myös muissa nivelissä. Usein tämä tauti todetaan tähystyksen yhteydessä, jolloin samassa tilanteessa se myös tähystyksellisesti poistetaan. Akuutissa vaiheessa kärkinivelet ovat arat ja turvoksissa, mutta ajan mittaan ne usein lievittyvät. Olen muuten hyväkuntoinen, terve 70-vuotias mies. Esko Kaartinen Liikunta ja lonkkakivut PVNS Minulla on todettu pigmentoitunut villonoduraalinen synoviitti eli PVNS. Onko peukalossa kyse keskinivelestä (MCP I-nivel) vai satulanivelen (CMC I-nivel) muutoksista. Varmaankin se on myös hyödyllistä. Hoidoksi määrättiin jumppaa, jota olen epäsäännöllisesti tehnyt. Sormien kärkinivelien vaurioituminen ja oireilu on tyypillistä käsinivelrikolle. Minkään erityisen lääkkeen ei niveleen ruiskutettunakaan varmuudella tiedetä ko
Myös meillä Suomessa on muutama hiukan erilainen plasmainjektiohoitotekniikka jo käytössä. Vasen puoli on toipunut leikkauksesta tosi hyvin. Nivelsairauksissa on alkava nivelrikko tai muut vastaavat rustovauriot yksi hoitokohde, valikoiduissa jännesairauksissa ja -vammoissa tätä hoitoa myös sovelletaan esim. Otanko liian suuren riskin leikkauksen epäonnistumisesta, jos menen leikkauttamaan yksityisesti? lisiksi ja ainakin siinä määrin auttaviksi, että tätä hoitomuotoa on jo ryhdytty ympäri maapallon hiljalleen lisääntyvästi toteuttamaan. Jos molemmat puolet ovat vaurioituneet, on polveen varmempaa laittaa kokotekonivel. Välillä tuntuu kuin polvi pettäisi alta ja muuttuu holtittomaksi. Tietääkseni näitä hoitoja ei ole vielä aloitettu julkisessa terveydenhuollossa, mutta omakohtaisestikin tiedän muutamien yksityisklinikoiden jo tätä hoitoa tarjoavan valikoiduissa potilastapauksissa ainakin täällä Helsingissä. Hormonaalisilla muutoksilla voi silti olla jotakin merkitystä nivelien reagoimiselle rasitustilanteissa ja niistä palautumisessa. Tässä oiretuntemuksien "räjähtämisessä" juuri vaihdevuosimyllerryksen yhteydessä lienee sittenkin kyse enemmänkin sattumasta tai ikääntymisvaiheesta ylipäätään, kuin silkasta hormonitasapainon muutosreaktiosta. Oikea puoli on oireillut. Vastaus Vaiva voi tilapäisesti lievittyä rasitusta vähentämällä. Olen saanut hormonikorvaushoitoa pari vuotta. Kipua tuntuu välillä myös nivustaipeessa. Sain maksusitoumuksen osatekonivelleikkaukseen viime vuonna, mutta leikkausta edeltävänä iltana ortopedi sanoi mahdollisesti muuttaneensa mielensä. Se oli heti alusta lähtien hyvä. Fysioterapeutin suosituksesta käyn salilla tekemässä polviliikkeitä Sekundääristä osteokondriitin provosoimaa nivelrikkoa esiintyy silloin tällöin. Reisiluun/lonkan jonkinasteinen pidentyminen leikkauksen seurauksena voisi olla myös oireita selittävä tekijä, mutta aivan leikkaukseen liittyvä sidekudoksien arpireaktiokin voi olla syypäänä tuntemuksiin. Mietin onko kyse oikeasti lääketieteellisestä syystä vai sittenkin rahasta. Joskus tuntuu, että polvessa on "hiekkaa" taivutettaessa. urheilijoille. Esko Kaartinen Niveltieto 3 / 2012 41. Olisiko mahdollista että oikeassa jalassa hermo olisi leikkauksessa vaurioitunut, vai mistä oireet voisivat johtua? Vastaus Kantasoluhoito TV:n Aamutohtorissa kerrottiin talvella pistoksina annettavasta kantasoluhoidosta nivelruston korjaamiseksi. Välillä lihas kipeytyy niin, ettei sen varaan voi astua, välillä toimii taas ihan hyvin. Eero Belt Minulla leikattiin molemmat lonkat 9 kk sitten, sain keraami keraami-tekonivelet. Sekundaarinen nivelrikko kehittyy hieman aggressiivisemmin kuin primaarinen nivelrikko. Esko Kaartinen Vastaus isoilla painoilla kahdesti viikossa tunnin kerrallaan. Polveen on osapuilleen samalle alueelle tehty 30 vuoden aikana kuusi toimenpidettä: rustopesäkkeen kiinnitys luunauloilla, ruston poisto (jäi kolo, joka loksahti joka askeleella puolen vuoden ajan), rustonsiirto ja kolme tähystystä. Aluksi leikkauksen jälkeen oikeassa nivustaipeessa oli kiristystä kävellessä. Ajan kuluessa kiristys antoi periksi. Leikkauksen suorittanut yksikkö on varmaankin myös kiinnostunut tutkailemaan tämän oireen pohjaa ihan oman laatuseurannankin vuoksi. Kuulemma sellaisia annetaan Suomessakin, ja tulokset ovat olleet hyviä. Voiko vaihdevuosimyllerrys olla laukaiseva tekijä? Vastaus Tietääkseni ei ole mitään selvää näyttöä siitä, että vaihdevuosien aktivoituminen itsestäänselvästi pahentaisi niveltilannetta esimerkiksi nivelrikon vauhdittumisena. Miltä pohjalta tämä mahdollinen ärsytys sitten syntyy tai on ilmaantunut, onkin sitten vaikeammin arvioitavissa. Olette siis tilanteessa, jossa rustomuutokset ovat ilmeisesti polven molemmissa osissa, mutta röntgenmuutokset eivät ole kovin rajuja. Pari vuotta sitten alkaneesta uudesta ongelmasta on useita diagnooseja, jopa samalta ortopediltä: sekundäärinen nivelrikko, sekundäärinen OCD, primäärinen OCD ja epäily pyrofosfaattitaudista. Ajoittain kipu polven sisäsyrjällä on polttavaa, ajoittain säröilevää painoa varatessa tai taivuttaessa. Käveleminen onnistuu hitaasti, kun painon varaa varovasti suoralle polvelle. Eero Belt Vaihdevuodet Olen vaihdevuosi-ikäinen nainen. Vasen lonkka oli ennen leikkausta huonompi, oikea lähes oireeton, mutta rtg-kuvien perusteella yhtä huonossa kunnossa kuin vasen puoli. En ole käyttänyt hivenaine- tai vitamiinihoitoja. Lääkityksenä on päivittäin Naprometiniä 5001000 mg/vrk ja Paratabseja 12 g/vrk, joskus 3 g/ vrk. Olen miettinyt leikkauksen maksamista itse saadakseni nämä kivut loppumaan. Minulla on vahva taipumus nivelongelmiin, ja nyt nivelongelmat ovat suorastaan "räjähtäneet". Hoidot ovat kuitenkin osoittautuneet turval- Jonkinlaisen hermoärsytyksen piirteitä oireilussa kieltämättä on. Toinen mukana ollut ortopedi ehdotti kokoniveltä, jolloin leikannut ortopedi totesi, että asiaa täytyy kypsytellä. Kotona teen joka aamu puoli tuntia polviliikkeitä painon kanssa. tarvittaessa voisi vielä täydentää MRI-kuvauksella. Leikkauksen jälkeen hän sanoi polven olevan "liian hyvä" tekonivelelle. Esko Kaartinen LÄÄKÄRIT VASTAAVAT Hermovaurio? Polvileikkaukseen? Minulla on ollut vuodesta 1979 polvessa osteochondritis dissecans (OCD), siis luu- ja rustokappaleita irrottava nivelsairaus. Osatekonivel laitetaan nivelrikkopolveen, jossa on lähes normaalit rasituskulmat ja vain toisen puolen (sisempi/ulompi) rustoohentumat polvessa. Olen yrittänyt palata aina mahdollisimman pian takaisin opetustyöhöni, joten olen sukkuloinut julkisen ja yksityisen hoidon välillä. Lonkka (lonkat) olisi syytä tutkia ja röntgenkuvata. Koska polvi oireilee melkoisesti, pitäisin kokotekonivelen asettamista perusteltuna. Kenelle sellainen sopii, miten se vaikuttaa ja miten hoitoon voisi päästä? Vastaus Lopullista totuutta näiden pistoshoitojen tehosta ja kustannushyödyllisyydestä ei vielä tiedetä, asia on edelleen tieteellisen tutkimuksen kohteena. Lieväasteinen hermovaurio leikkauksessa on toki yksi vaihtoehto, mutta olisin siinä tapauksessa olettanut oireiden olleen merkittävästi pahempia heti tuoreeltaan leikkauksen jälkeen. Pitäisin todennäköisenä, että kokotekonivel olisi jo paikallaan. Tämä uusi ongelma ilmenee niin, että polvi sietää noin 50 kilon painostani osapuilleen kolmanneksen seisoessani. Lääkkeet ovat oikein valitut, samoin fysioterapeuttinen neuvonta on asiallista. Pystyn pyöräilemään työmatkani (4,5 km) oppilaitokseen niin, että vasen polkee ja oikea "jeesaa". Ongelmana leikkauksen jälkeen on ollut oikean reisilihaksen kipeytyminen ja kramppaaminen. Lieneekö neurofysiologista tutkimusta eli ENMGtutkimusta tehty tätä oiretta selviteltäessä. Pelit ja juoksut olen jo kauan sitten joutunut lopettamaan, nyt polvi rajoittaa myös kävelyä, hiihtämistä ja pyöräilyä. Se naksuu ja tuntuu välillä olevan "epäjärjestyksessä". "Liian hyvä" tarkoittaa yleensä polven röntgenmuutoksia. Ehdottaisin käyntiä ortopedillä. Leikkauksessa polven avattuaan hän totesi, ettei tällaiseen polveen voi asentaa osatekoniveltä. Olen huomannut että kylmä ja kylmettyminen ei sovi jalalle, reisilihas kipeytyy ja alkaa krampata
Näin ollen testit saattaisivat auttaa osaa polvipotilaista säästymään tilan huonontumiselta, jos asiaan puututaan ajoissa. Uutispalvelu Duodecim sa yli kymmenen vuoden ajan juoneiden naisten sairastuvan nivelreumaan noin puolet epätodennäköisemmin kuin täysraittiiden. Magneetti- ja röntgenkuvauksissa ei löytynyt merkkejä rakenteellisista poikkeavuuksista, jotka olisivat selittäneet yhteydet. Yhteys havaittiin lisäksi osallistujilla, jotka sairastuivat tavalliseen psoriaasiin. Tulos on uskottava, sillä ylipainoisuus tunnetaan myös tavallisen psoriaasin riskitekijänä. Seurannan aikana näiden tulehdusmerkkiaineiden pitoisuuksien suureneminen liittyi myös polvikipujen pahentumiseen. Tutkimus julkaistiin Annals of the Rheumatic Diseases -lehdessä. Naisten elämäntapoja kartoitettiin vuosina 1987 ja 1997. Uutispalvelu Duodecim min nivelpsoriaasiin, psoriaasiihosairauden erääseen alamuotoon. Nivelpsoriaasi voi aiheuttaa nivelten tulehduksia, arkuutta, aamujäykkyyttä, kynsimuutoksia ja muita oireita. Nivelreumaa sairastaa melkein yksi sadasta yli 16-vuotiaasta suomalaisesta. Heiltä otettiin verinäytteet tutkimuksen alussa sekä kolme vuotta myöhemmin. Suojavaikutus näyttäisi syntyvän jo kolmesta viikkoannoksesta. Nyt tutkijat ovat löytäneet yhteyden myös tupakoinnin ja nivelpsoriaasin väliltä. Myös he sairastuivat todennäköisemmin niveloireisiin, jos olivat ylipainoisia. Tulos perustuu ruotsalaistutkimukseen, jossa havaittiin vähintään kolme lasillista viikos- Tupakointiin liittyy myös nivelpsoriaasin riski Psoriaasi-ihosairaus kehittyy tupakoitsijoille muita herkemmin. Tutkijat eivät osaa myöskään varmuudella sanoa, mihin tutkimuksessa havaittu alkoholin mahdollinen suojavaikutus perustuisi. Naisia seurattiin keskimäärin seitsemän vuoden ajan ja yhteensä seuranta kattoi 226 032 henkilövuotta, joiden aikana todettiin lähes 200 uutta nivelreumatapausta. Riski oli samankaltainen riippumatta siitä, joivatko naiset viiniä, olutta tai väkeviä. Hiljattain samanlainen yhteys liitettiin tupakointiin. Australialaistutkijoiden tutkimus julkaistiin Annals of the Rheumatic Diseases -lehdessä, ja siihen osallistui 149 keskimäärin 63-vuotiasta miestä ja naista. Seurannan aikana todettiin yhteensä 146 uutta nivelpsoriaasia. Onkin todennäköistä, että tulehdusmerkkiaineiden lisääntyminen kielii polven tulehduksesta tai nivelrikosta, joka aiheuttaa kivut. Painoindeksillä mitatun ylipainon lisäksi myös vyötärölihavuus liittyi suurentuneeseen nivelpsoriaasin riskiin. Todennäköisesti syynä on alkoholin kehon immuunivastetta alentava vaikutus, sillä nivelreumassa elimistön immunologinen puolustus on suuntautunut väärin omaa kudosta vastaan. Nivelvaivoista kärsii noin 57 psoriaasipotilasta sadasta. Ylipaino saattaa altistaa nivelpsoriaasille Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan ylipainoiset naiset saattavat sairastua muita todennäköisem- 42 Niveltieto 3 / 2012. Painoindeksillä mitattu ylipainoisuus liittyi nivelpsoriaasin riskiin, joka kasvoi tasaisesti liikakilojen lisääntyessä. Nivelreuma on pitkäaikainen nivelten sairaus, jonka aiheuttajaa ei tunneta. Kipuilu kiihtyi todennäköisimmin potilailla, joiden veressä oli runsaasti hs-CRP:tä eli erittäin herkkää C-reaktiivista proteiinia, tuumorinekroosi-alfaa tai interleukiini-6:ta, jotka kaikki liittyvät monenlaisiin tulehdustiloihin. Verrattuna normaalipainoisiin lievästi lihavan riski sairastua neljätoistavuotisen seurannan aikana oli noin kaksinkertainen, huomattavan lihavan kolminkertainen ja vaikeasti lihavien kuusinkertainen. Siihen osallistuneita 89 000 naispuolista sairaanhoitajaa seurattiin vuodet 19912005. Kohtuullinen alkoholinkäyttö on liitetty aiemmin myös muihin terveyshyötyihin kuten sydäntautiriskin pienentymiseen, mutta siihen liittyy myös monia haittoja. Psoriaasi on krooninen ja vaikea ihon ja nivelten sairaus, jota sairastaa noin kaksi prosenttia suomalaisista. Kun monet tuloksiin mahdollisesti vaikuttavat seikat kuten osallistujien ikä, painoindeksi, tupakointi, diabetes ja useat muut sairaudet oli huomioitu analyysissa, tutkimuksen alussa mitatut suuret tulehdusmerkkiainepitoisuudet liittyivät polvikipujen pahenemiseen. Alkoholia ei yleisesti suositellakaan minkään sairauden ehkäisyksi. Uutispalvelu Duodecim Kohtuukäyttö liitoksissa pienempään nivelreumariskiin Säännöllisesti vähäisiä määriä alkoholia juovat naiset saattavat sairastua nivelreumaan täysraittiita hieman harvemmin. Iholla se näkyy hilseläiskinä eri puolilla kehoa. BMJ-lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui 34 140 naista, jotka olivat syntyneet vuosina 19141948. Sairaus on naisilla 23 kertaa yleisempi kuin miehillä. UUTISIA Uutisia Polvikipujen pahentumisen voi ennustaa verinäytteestä Tuoreen tutkimuksen mukaan verinäytteestä mitattavat tulehdusmerkkiaineet ennustavat, keiden polvikivut todennäköisimmin pahentuvat seuraavien vuosien kuluessa. Polvikivut selviteltiin viiden vuoden ajalta
Uutispalvelu Duodecim tamaan. Hallitukseen valittiin kaksi edustajaa Suomen Nivelyhdistyksestä: toiminnanjohtaja Jyrki Laakso II varapuheenjohtajaksi ja puheenjohtaja Esko Kaartinen hallituksen jäseneksi. Liikkumattomuus syypäänä miljooniin ennenaikaisiin kuolemiin Yli viisi miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain ennenaikaisesti liikkumisen puutteen vuoksi. Tutkimuksessa hyödynnettiin vuosina 19912005 toteutettua suurta terveystutkimusta, johon oli osallistunut 95 000 naista. He laskivat, että jos liikkuminen yleistyisi neljänneksen verran, vähenisivät vuosittaiset kuolemantapaukset yli 1,3 miljoonalla. Asiantuntijat laskivat, että liikkumattomuus aiheuttaa kuusi prosenttia sepelvaltimotaudin, seitsemän prosenttia tyypin 2 Suomen Tulen hallitukseen edustus Nivelyhdistyksestä Toukokuussa pidetyssä Suomen Tule ry:n liittokokouksessa hyväksyttiin liiton uusi strategia ja valittiin hallitus sitä toteut- diabeteksen, kymmenen prosenttia rintasyövän ja paksusuolen syövän kuolleisuudesta. Psoriaasi on krooninen ja vaikea ihon ja nivelten sairaus, jota sairastaa noin kaksi prosenttia suomalaisista. Uutispalvelu Duodecim UUTISIA Niveljoulukortit nyt saatavilla Taiteilijamme Seija Värtön maalauksista tehtyjä kortteja on nyt saatavilla myös joulukorteiksi. Tutkijaryhmään kuului asiantuntijoita ympäri maailmaa ja myös Suomi osallistui tutkimukseen. Uuden hallituksen puheenjohtajaksi tuli Anssi Kemppi Invalidiliitosta. Vastaavasti jos liikkumattomuus saataisiin kitkettyä, pitenisi maapallon väestön odotettavissa oleva elinaika kahdeksalla kuukaudella. Samaisessa Lancet-lehden teemanumerossa julkaistiin myös useita muita liikkumisen ja terveyden yhteyttä käsitteleviä tutkimuksia ja kirjoituksia. Tutkijat toteavat tulostensa paljastavan, kuinka merkittävä terveyshaitta liikkumisen puute on maailmanlaajuisesti katsottuna. Kirjoituksissa pohdittiin, että liikkumattomuuden haittojen selättämisessä maiden päätöksentekijöillä on merkittävä rooli. Nivelpsoriaasi voi aiheuttaa nivelten tulehduksia, arkuutta, aamujäykkyyttä, kynsimuutoksia ja muita oireita. Jos liikkumattomuus saataisiin kitkettyä, pitenisi maapallon väestön odotettavissa oleva elinaika kahdeksalla kuukaudella. Lisäksi ihmisiä pitäisi informoida nykyistä enemmän liikkumattomuuden vaaroista. Iholla se näkyy hilseläiskinä eri puolilla kehoa. Riski myös kasvaa mitä enemmän ja pitempään henkilö on tupakoinut, ja koskee etenkin nivelpsoriaasin pahaoireisia muotoja. Tulokset perustuvat arvostetussa Lancet-lehdessä julkaistuun tutkimukseen, jossa kartoitettiin liikkumattomuuden ja yleisten sairauksien välisiä yhteyksiä väestötilastoja hyödyntämällä. Erityisesti arjen liikuntamahdollisuuksia tulisi lisätä. Vuonna 2008 liikkumattomuus oli syypäänä lähes kymmenesosaan kaikista kuolemantapauksista eli yhteensä 5,3 miljoonaan kuolemantapaukseen. Heistä 157 sairastui nivelpsoriaasiin neljätoistavuotisen seurannan aikana. Tutkimus julkaistiin Annals of Rheumatic Diseases -lehdessä, ja sen perusteella nivelpsoriaasi puhkeaa nykyisille ja entisille tupakoitsijoille selvästi todennäköisemmin kuin savuttomille. Kortteja on kolmea eri mallia, ja 10 euron hintaisessa nipussa on viisi kappaletta kutakin. Tilaa omasi sivun 49 kupongilla hyvissä ajoin ennen joulua! Niveltieto 3 / 2012 43
Käyn myös usein istuskelemassa, lueskelemassa ja katsomassa telkkarista urheilua naapurikuppilassa ja siellä tapaan usein Napoleonin, jonka kanssa olemme ystävystyneet. Kun ensimmäisen kerran tapasin Napon, hänellä oli kuonokoppa ja vähän pelästyin, kun isäntä heti riisui sen ja Napo tuli viereeni ja laski päänsä polvelleni. Miunkin tekisi mieli kokeilla vossikkakyytiä, mutta vaunut ovat niin korkeat, ettei tällainen köntys niihin pääse kiipeämään. Englantilaispariskunta tuli kahville mukanaan hihnassa minipossu. Hänen emäntänsä on skottileidi ja kumpikin on yhtä huonossa kunnossa. Mutta parkkipaikalla voisi ehkä käydä kerjuulla tai ostoksilla. Himoitsen myös hevonpeetä pation kasvien lannoitteeksi, mutta vielä en ole onnistunut sitä hankkimaan, sillä kaduilla ei hirnakan pesiä ole hevosilla pitää olla pussi, johon jätökset päätyvät. Possun nimi on Bacon (Pekoni), ja sille tarjottiin heti vesikuppia töpselin eteen ja toisesta päästä tulleet papanat korjattiin tyynesti muovipussiin. Napo on kuitenkin maailman ystävällisin koira tiedän sen nyt. Napoleon on iso musta koiranturrikka, joka tykkää kovasti kahvikupin kylkiäisenä tulevista kanelikekseistä. Tuntuu pahalta, kun Toopea tökitään kepillä liikkeelle tai vedetään "sukkana" perässä, kun eivät takajalat jaksa toimia. - Aulis - 44 Niveltieto 3 / 2012. AULIS PAKINOI Eläimellistä menoa Ehkä joku lukijoista on jo huomannutkin, että olen eläinten ystävä. Seinänaapurissa asuu burmalainen kissa Gandalf, jonka kanssa "juttelemme" päivittäin patiolla. Vähän surullisempi tapaus on bassett-koira nimeltä Torben, jota pitkään luulin Toopeksi. Myöhemmin sitten kuulin, että täällä isoilla koirilla pitää olla kuonokoppa, kun kadulla liikutaan. Pikkuhiljaa olen tutustunut myös andalusialaiseen eläinkuntaan. Muutenhan täällä on tosi paljon koiria eli perroja. Täällä toimii myös yhdistys Espanjan Katukoirat ry ja sen kautta on monikin vienyt täältä koiran myös Suomeen. Monet niistä on opetet- tu kulkemaan ilman hihnaa, jolloin omistaja voi katsella toisaalle ja vihellellä huolettomasti, kun koira käy kakalla, vaikka täälläkin pitäisi koirankakat kerätä aina pois. Yhtenä päivänä hämmästyin, kun baariin tuli sika. Lisäksi täällä on paljon hevosia, joita Suomessa sanotaan vossikoiksi. Minuakin pyydettiin lentokummiksi yhdelle koiralle, mutta se on vähän hankalaa, kun joutuu turvautumaan itsekin avustuspalveluun kentällä
Niveltieto 3 / 2012 45 MATTI-KATTI
Mitä toivot? Uimalla ja löhöilemällä. Lapset on lentäneet maailmalle, yksi on kumpaakin sukupuolta. Jos ei ole muuta niin ompelen kahvikasseja. Millainen perhe sinulla on? Kurtsin kanssa elellään kahdestaan. Nykyinen kollegani Onneli ja muutkin olivat puhuneet jo jonkin aikaa, että mitä mieltä olisin, jos alkaisin heidän kaverikseen. Siinäkin saa puuhastella monenlaisten ihmisten kanssa. Minkä epäkohdan poistaisit? Tupakanpolton. Miten rentoudut. Ihan vielä ei kaikki ole selvää, mutta autan kykyjeni mukaan nivelpiirejä etenkin heidän ongelmissaan. Tällä kertaa piinattavana on Aino Matikainen, joka on aloittanut Suomen Nivelyhdistyksen kolmantena aluekoordinaattorina heinäkuun alusta. Nimesi ja ikäsi? Aino Matikainen, 62 vuotta. Miten luonnehtisit itseäsi? Jatkuvasti täytyy olla jotain tekemistä. PIINAPENKISSÄ AINO MATIKAINEN Piinapenkissä Piinapenkissä istutamme nivelalan vaikuttajia vastailemaan kysymyksiimme. Lasten isä nukkui pois vuosikymmeniä sitten. Miten ja missä asut? Turengissa kerrostaloasunnossa. asentajan koulutukset, lisäksi opiskelen digitaalista viestintää. Rauhaa maailmaan. Maailma muuttui erilaiseksi, kun sain molempiin lonkkiin tekonivelet (toisessa polvessa oli jo aiemmin). Mitä suret? Aurinkoisesta pakkaspäivästä. Tulin Nivelyhdistykseen mukaan, ja vedin/vedän Hämeenlinnan ja välillä Janakkalankin nivelpiirejä. Kurtsi on 5-vuotias kolli. Sukulaisia ja ystäviä, jotka on nukkuneet pois. Mitä teet nyt, mitä hommiisi kuuluu? Mistä pidät työssäsi? Tuore nimikkeeni on aluekoordinaattori. Olemme jakaneet maan kolmeen osaan, minulle kuuluu läntinen alue osapuilleen Hämeenlinnasta länteen. Ihmisten kanssa on kiva tehdä töitä tai vaikka vain hengailla. Mitä kadehdit? Mikä siinä on ikävintä? Pitkät ajomatkat autolla. Miehiä niille on aina kaikki paikat avoinna. Mitä harrastat? Miten päädyit nykyisiin tehtäviin? Vapaaehtoistyö SPR:ssä vie melko paljon aikaa. Katsotaan, miten ne tähän työhön taipuvat. Mistä ilahdut. Mulla on merkonomin ja tietokone- Minkä kirjan määräisit pakolliseksi koululaisille? Maat ja kansat. Mikä on paras saamasi neuvo? Mikä on mieliruokasi ja -juomasi? Kasviswokki ja maito. Älä hoppuile, asiat tuppaa järjestymään aina ajallaan. Onko sinulla paheita? Korvapuustit ja suklaa. Mikä saa sinut suuttumaan? Kiire. Aikaa on, mutta ikä loppuu. Mottosi? 46 Niveltieto 3 / 2012
Lähetä vastauksesi, nimesi ja yhteystietosi 15.10.2012 mennessä postilla osoitteeseen Suomen Nivelyhdistys ry, PL 1328, 00101 Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen toimisto@niveltieto.net. Ratkaise ristikko voita nivelpaita tai kortteja! RISTIKKO Ratkaise värillisiin ruutuihin tulevat sanat ja kerro ne meille. Oikean vastauksen lähettäneistä onnetar suosi seuraavia: · Nivelpaidan voitti Eero Hakari Sastamalasta · Korttiniput voittivat Maire Välimaa Rovaniemeltä ja Reijo Rajala Ristestä Onnittelut voittajille! Niveltieto 3 / 2012 47. Edellisen ristikkomme ratkaisu on vieressä. Avainsanamme olivat tällä kertaa lepotauolla ja istumassa. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan nivelpaita ja korttinippujamme (katso sivu 48)
Voit tilata koko 10 kortin nipun yhtä korttimallia tai lajitelman, jossa on yksi kaikkia. Tekonivelleikkaukseen-DVD tarjoaa tiiviin tietopaketin seikoista, jotka tekonivelleikkaukseen valmistautuvan ja siitä toipuvan henkilön on tärkeää ottaa huomioon. Niveltieto-paitoja MYYTÄVÄT TUOTTEET on kolmea väriä: musta, punainen ja valkoinen. Ne saa tarvittaessa helposti pois kansiosta. Också på svenska! Nivelkirja Uut ta Kuinka ehkäistä nivelrikon kehittymistä. Kokoja on myös kolme: M, L, XL ja XXL. Tallenteen hintaan sisältyy postimaksu. Tässä tapauksessa tieto ei lisää tuskaa! Keräilykansiossa Niveltiedot säilyvät siistinä ja järjestyksessä. Huom: osa lehdistä on saatavilla vain vuosikertapaketin osana, ei erikseen irtonumerona. Kaikkia Niveltiedon numeroita myös loppuunmyytyjä voi ostaa digitaalisina näköispainoksina osoitteesta www.lehtiluukku.fi. Äijäjooga-CD:llä on ääniohjeet, DVD:llä myös kuvat mukana opastamassa mukavaan, nivelystävälliseen liikuntaan. Tutkittu tieto, omakohtaiset kokemukset ja sairauden aiheuttama tunnekuohu kääntyy kirjassa selviämisen voimavaroiksi. Kansion hintaan sisältyy postimaksu. Äijäjooga-CD ja -DVD Äijäjooga on kevyehköä, helppo ja mukavaa joogaa, joka sopii nimestään huolimatta myös naisille. Niveltiedon aiemmin ilmestyneitä numeroita on vielä saatavilla. Paidat ovat kestävää Fruit of The Loom -laatua. Pujotettava lankakiinnitys, lehtiä ei tarvitse rei'ittää. Yleisön pyynnöstä olemme paketoineet aiemmin ilmestyneistä lehdistä huippuedullisia vuosikertapaketteja, joiden hintaan sisältyy postimaksu. Äijäjooga-CD:llä on kuusi harjoituskokonaisuutta. 48 Niveltieto 3 / 2012. Kansioon mahtuu 16 lehteä. Niissä on V-kaula-aukko, rinnassa nivelmatokuvio ja selässä teksti www.niveltieto.net. Tilaa viereisen sivun tilauskupongilla kiinnostavimmat lehdet itsellesi tai lahjaksi ystävälle. Nipussa on viisi kappaletta kutakin kolmea korttimallia. Nivelkirjassa lääketieteen huippuasiantuntijat sekä nivelrikosta kärsivät jakavat tietoaan ja kokemuksiaan. Paidat ovat pitkähelmaista, kapeahkoa mallia. Nivelyhdistyksen kortteja on 10 erilaista: taiteilijamme Seija Värtön maalaamat kissankello, omena, kanerva, syyspihlaja, unikko, ruusu, sinivuokko, orvokki, omenankukka ja auringonkukka. Mitä tekonivelleikkauksessa tapahtuu ja kuinka siitä parhaiten kuntoutuu? ! Joulukortit Uutuutena saat nyt Seija Värtön kortteja myös joulukortteina. Äijäjooga 1 -DVD:llä on 7 harjoituskokonaisuutta, Äijäjooga 2 -DVD:llä 14
postikulut) ___ M ___ L ___ XL ___ XXL ___ M ___ L ___ XL ___ XXL ___ M ___ L ___ XL ___ XXL Postikortit (10 korttia) 7 euroa (sis. · Kuntoutuminen lonkkaleikkauksesta 4/2007 teemana nilkka ja jalkaterä · Nilkan ja jalkaterän vaivat · Vaivaisenluu · Nilkkaleikkaukset · Tukipohjalliset · Koiran nivelrikko 2/2008 aiheina mm · Mitä hoitoa tuki- ja liikuntaelimille. · Tekonivelleikatun liikunta · Vetreänä läpi elämän · Lonkkaleikkauksella elämänlaatua · Uudet magneettikuvausmenetelmät 3/2008 aiheina mm. postikulut) Normaalihintaan 29 Normaalihintaan 25 Nivelkirja (postikulut 2,50 ) CD jäsenhintaan 6,70 DVD jäsenhintaan 9,70 Äijäjooga-CD tai -DVD (postikulut 2,50 /lähetys) Äijäjooga 2 -DVD (postikulut 2,50 /lähetys) DVD jäsenhintaan 10,40 musta punainen valkoinen Normaalihintaan 13,95 Normaalihintaan 8,95 Normaalihintaan 12,95 Niveltieto-paita 16 euroa (sis. · Sairauksien ehkäisy · Periytyykö nivelrikko. · Nivelsairaan suunhoito · Ravinto ja nivelterveys · Leukanivelsairaudet · Fibromyalgia Niveltieto-keräilykansio 10 euroa (sis. · Kirurgiaa olkavaivoihin. · Glukosamiinia nivelille · Nivelrikko vai reuma. postikulut) keräilykansio ___ kansiota Jäsenhintaan 19 Jäsenhintaan 20 Tekonivelleikkaukseen-DVD (sis. Tule-kuntoutus ei ole tasa-arvoista Kävely kuntoon tekonivelen jälkeen Kaisa Leka pyöräilee hiilikuitujaloilla Puhelin / sähköposti Postiosoite 2/2012 aiheina mm. 3/2012 tämä lehti Jos lahjoitat jäsenyyden tai Niveltiedon tilauksen, kirjoita lahjan saajan nimi alle. Irtonumerot: 2001-2005 lehdet 3.50 , 2006 lehdet 4.50 , 2007-2008 lehdet 4.90 , 2009 lehdet 5.50 , 2010-2011 lehdet 5,90 , 2012 lehdet 6,50 Postituskulut: 1-2 lehteä 1.90 , 3-4 lehteä 3.20 , yli 4 lehteä 4.70 Lehden saaja (lahjatilaus) tai jäsen (lahjajäsen) Nimi Katuosoite Taita tämä sivu, teippaa tai nido kiinni ja laita postiin Nivelyhdistys maksaa postimaksun. · Nivelrikon syyt · Vanheneminen ja nivelet · Ahtaan olkapään harjoittelu · "Nivelkulumaa" virheasennoista · Sauvakävelyharjoittelu 4/2009 aiheina mm. · Lonkka-/polvinivelrikkoisen harjoittelu 3/2009 aiheina mm. · Biologiset reumalääkkeet · Liikunta tuki- ja liikuntaelinsairauksissa · Peukalon tyvinivelen kuluma 2/2010 aiheina mm. kaikki liittymisvuoden aikana ilmestyvät Niveltiedot, myös aiemmin ilmestyneet) Lahjoitan jäsenyyden / tilauksen Lahjoitan jäsenyyden Suomen Nivelyhdistykseen Lahjoitan Niveltiedon tilauksen tai irtonumerot Maksaja Nimi Katuosoite 4/2011 aiheina mm. · · · · · · · · · · Kinesioteippaus Käden nivelrikko Tekonivelkuntoutus Tekonivelleikatun liikunta Matkavinkkejä nivelsairaille Polven nivelrikko Mieliala vaikuttaa kipuun Polven eturistisidevammat Nivelrustovaurioiden hoito Kaularangan ja niskan nivelrikko 1/2012 aiheina mm. · · · · · D-vitamiinia kaikille Kuuluuko potilaan ääni. postikulut) lajitelma Hyvä Terveys -lehti määräaikaistilauksena 12 kk, 16 lehteä jäsenhintaan 52,00 (norm. · Paljonko liikuntaa. postikulut) kissankello kanerva unikko sinivuokko auringonkukka lajitelma __ pakettia omena __ pakettia ruusu __ pakettia syyspihlaja __ pakettia orvokki __ pakettia omenankukka __ pakettia (yksi jokaista korttia) __ pakettia __ pakettia __ pakettia __ pakettia __ pakettia __ pakettia Joulukortit (15 korttia) 10 euroa (sis. · Selkärankareuma 1/2006 teemana kuntoutus · · · · · · Nivelkuntoutus Kuntoutukseen hakeutuminen Omatoiminen kuntoutus Kuntoutuksen tulevaisuus Nivelreuman kirurginen hoito Ortoosit ja nivelrikko 4/2006 teemana selkä · Selän rakenne ja toiminta · Selän nivelrikko · Selkäkivun tutkimus ja hoito · Selkäjumppa · Onko hoitopaikalla väliä. · Vertaistuki sairastavan apuna · Tuki- ja liikuntaelinsairas työelämässä · Reisiharjoituksia kuntosalilla 3/2010 aiheina mm. Tilaa iloksesi tai lahjaksi ystävälle! 2/2001 aiheina mm. · Nilkan tekonivel · Ortopedi koekaniinina (BHR) · Hampaat ja tekonivel · · · · · Vähennä infektioriskiä Tekonivelet ja suun terveys Hygieniahoitajan ohjeet Kellahda selällesi Polvijumppa 2/2003 aiheina mm. · · · · Potilaan oikeudet Lämmöllä vedessä Pienapuvälineet arkipäivän apuna Nivelrikko ja mitä sillä tarkoitetaan Sinulle kuuluvat tuet ja etuudet Voidaanko nivelrikkoa ehkäistä Polven ja lonkan nivelrikko Häpeä, syyllisyys ja sairaus Hoitotyö leikkauksen aikana Tilaan rastimani lehdet tai muut tuotteet Niveltieto-lehti kestotilaus vuosikerrasta 2012 (24 ) irtonumerot (hinnat viereisen taulukon alla) tarjouspaketti vuosikerta 2006 (15.50 ) tarjouspaketti vuosikerta 2007 (16.50 ) tarjouspaketti vuosikerta 2008 (16.50 ) tarjouspaketti vuosikerta 2010 (18.50 ) tarjouspaketti vuosikerta 2011 (19.50 ) Pakettihinnat, valitse vapaasti haluamasi vuosikerrat: 3 vsk 44.00 4 vsk 58.00 5 vsk 71.00 Kaikki pakettihinnat sisältävät postikulut. 1/2004 teemana infektiot 2/2004 teemana edunvalvonta · · · · · 1/2005 teemana tekonivelen valinta · · · · · · Miksi ja milloin tekonivelleikkaukseen Tekonivelen valinta Tekonivelmateriaalit Kestääkö tekonivel Nivelrustovaurioiden nykyhoito Lonkan nivelrikon hoito kehittyy 2/2006 teemana luontaistuotteet ja vaihtoehtohoidot · Täydentävät hoidot · Koululääketiede - luontaislääketiede · Kansanparannus ja TULE-vaivat · Akupunktio täydentävänä hoitona · Olkapään vaivat ajoissa hoitoon 1/2007 teemana potilaan oikeudet · Potilaan oikeudet ja velvollisuudet · Potilaan tietosuoja · Potilasvahingot ja -turvallisuus · Timanttia niveliin! · Jalkojen hoito 3/2007 teemana painonhallinta · Terveellinen ruokavalio · Muotidieetit puntarissa · Laihdutuslääkkeet · Luonnonlääkkeitä nivelvaivoihin · Iilimatoja nivelrikkoon 1/2008 aiheina mm. Biohajoavat ihmisen varaosat Nivelrikko on kansantauti Sjögrenin syndrooma Nivelkirja 2/2011 aiheina mm. Voit myös tilata osoitteesta tilaus@niveltieto.net tai soittaa numeroon (09) 27 123 12. Puhelin / sähköposti Postiosoite 49. · Vertaistuki auttaa sairastavaa 2/2007 teemana lonkat · Lonkkakivut · Lonkkaystävällinen liikunta · Lonkkaleikkaukset · Pinnoite vai kokonivel. · Senioreiden ensitekonivelet · Nuoren polvinivelrikko · Lihavuus ja nivelrikko 2/2009 aiheina mm. · Eväitä luuston terveydeksi · Lonkan pinnoitenivelet · Auttaako polvituki. · Mitä on kihti. · Mitä neuvoksi nivelrikkoiselle. · Fysioterapiasta apua nivelille · Nivelterveys ja istuminen · Kivut voi voittaa 4/2008 aiheina mm. 104 ) (tarjous voimassa toistaiseksi Suomeen postitettaville tilauksille) Liityn jäseneksi 4/2010 aiheina mm. · · · · · Miten edistän nivelterveyttäni. 3/2011 aiheina mm. 1/2010 aiheina mm. · Polvi- tai lonkkaleikkaukseen. · Kuluneen olkanivelen hoito · Mitä lääkettä nivelrikkoon. · Mitä liikuntaa nivelrustolle. · Nivelkivut hallintaan · Mitä on kondromalasia. · Krooninen kipu · Kondroitiinisulfaatti · Tekonivelet ja allergiat · Uusi terveydenhuoltolaki · Vaarantaako istuminen terveytesi? 1/2011 aiheina mm. · · · · · Nivelrikon lääkehoito Nivelreuman hoito kehittyy Tekonivel-uusintaleikkaukset Kylmää vai lämmintä nivelille. · Nivelpsoriasis · Eläinten nivelongelmat · Venyttelyllä toimintakykyä · Polvi- ja lonkkanivelrikkoisen liikunta · Valmistaudu lääkärin vastaanotolle Suomen Nivelyhdistykseen (2012 jäsenmaksu 17 ) (jäsenyys sisältää mm. · Nivelrikon hoidon tulevaisuus · Nivelrusto - mitä se on. · Ranteen tekonivelet · Rustovaurioiden korjaus · Pysäyttääkö bioproteesi nivelrikon. Ennaltaehkäisyä vai korjaavaa hoitoa
Nivelyhdistys maksaa postimaksun. Jäsenalennukset 50 % Hyvä Terveys -lehden vuosikerrasta 30 % Articman keittiön pienapuvälineistä 20 % Ea-terveydenhoitomyymälästä (Turku, Helsinki) 20 % Ebn.fi-verkkokaupan terveystuotteista 20 % Kuntokeskus Kanavan kausikorteista (Valkeakoski) 20 % H&K Helsingin normaalihintaisista tuotteista 15 % suolahuone-sarjahoidoista Terveys- ja hyvinvointicenteristä (Pori) 15 % Salamapyörän sähköavusteisista polkupyöristä 15 % MBT-kengistä MBT-shopissa (Helsinki) 15 % Feelmax-jalkineista ja -sukista (www.fastway.fi) 10 % Dexa-luuntiheysmittauksesta (Orton Helsinki) 10 % ortopedisista töistä Kinaporin Suutarilta (Helsinki) 10 % fysioterapiapalveluista DBC:ltä (Kuopio) 10 % terveystarvikkeista Rehashopista (Helsinki ja nettimyymälä) 10 % Puuderi-puodin hoidoista (Espoo) 10 % MBT-kengistä Step In -kaupasta (Kajaani) 10 % Turun suolahoitolan hoidoista 10 % HealthEx-terveysliikunnan kausimaksuista 10 % hoito-/opastuskäynnistä Suunvuorosta (Tornio) 50 Niveltieto 3 / 2012 10 % Ariteasta, Jasminista ja M Mölsältä (Pieksämäki) 10 % kukista Kukka-Lunariasta (Kuopio) 10 % Ettonet-verkkokaupasta ja -myymälöistä (Lahti ja Helsinki) 10 % fysioterapiasta ja kuntosalikorteista Fysiocenterissä (Tampereen seutu) 10 % terveysjalkineista (www.terveysjalkineet.fi) 10 % Vaasan kauppahallin Ryytivakasta 5 % fysio- ja lymfaterapiasta Metrofysiosta (Helsinki) 5 % fysioterapiapalveluista Kehomielestä (Tampere ja Kangasala) 3 % Ryytihyppysen tuotteista verkkokaupassa 8-25 alennus erikoisjalkineista Kenkä-Ralessa (Helsinki) alennuksia Niveltuotteista (katso sivu 48) alennuksia Tempur-tuotteista jäsenhinnat Bonuskalosseista jäsenhinnat Restel-hotelleissa (Cumulus, Rantasipi jne.) jäsenhinnat Fysiobalancen terveyspalveluista (Joensuu) jäsenhinnat Viilingin kausikorteista ja kuntotesteistä (Joensuu) uudet edut merkitty punaisella. Suomen Nivelyhdistyksen jäsenenä saat mm. neljä Niveltietoa vuodessa potilasoppaita ja artikkeleita (noin sata erilaista, luettelo netissä ja Niveltiedossa 1/12) · alennuksia kumppaneiltamme, lista alla Yhdistyksen jäsenenä olet myös mukana ajamassa nivelongelmaisten asiaa Suomessa! · · Nivelyhdistys maksaa postimaksun Suomen Nivelyhdistys ry Tunnus 5014531 00003 VASTAUSLÄHETYS Irrota sivu, taita ja pudota postilaatikkoon
Maijan tavoittaa kotipuhelimesta (09) 773 1374, kännykästä 050 548 2972 ja sähköpostista maija.karjalainen@ niveltieto.net. Tukihenkilö Nivelneuvonta 0800 05252 Terveydenhuollon neuvonta · maanantaisin klo 1820 · tiistaisin klo 1012 · torstaisin klo 1820 · tiistaisin klo 1517 Sosiaalihuollon neuvonta Palveluasiamies Palveluasiamiehemme Anja tietää sosiaaliturvasta, mutta muutakin voit kysellä. Puhelut ovat ilmaisia soittajille! Kiinni hyvässä elämässä Vievätkö selkävaivat ja lonkan tai polven nivelrikko iloa elämästä? Asiantunteva ja oikea-aikainen ortopedin tutkimus ja hoito palauttavat nopeasti liikkuvaan, aktiiviseen elämään. Hoitolinjamme ovat: · tekonivelkirurgia · selkäkirurgia · jalka- ja polvikirurgia, urheiluvammat · lasten ja nuorten ortopedia · käsi-, olka- ja mikrokirurgia · reumakirurgia, yleisortopedia Neuvonta ja ajanvaraus: (09) 4748 2705 ma, ti, to, klo 8-16, ke klo 916, pe 8-15 www.sairaalaorton.fi Become our fan on Facebook www.facebook.com/sairaalaorton Tenholantie 10, Helsinki. Sairaala ORTONin erikoislääkäreiden asiantuntemus ja korkealaatuiset hoitokäytännöt takaavat parhaan tuloksen. M2 Itella Posti Oy Tukihenkilömme Maija on eläkkeellä oleva erikoissairaanhoitaja. Varaa vain aika vastaanotolle, niin pääset tutkimuksiin ja hoitoon nopeasti. Anjan tavoittaa kännykästä 050 5252 097 ja sähköpostista anja.karjalainen@ niveltieto.net. Vapaaehtoistyötä tekevät asiantuntijat vastaavat nivelaiheisiin kysymyksiin, antavat kokemusperäistä tietoa ja tukea sekä ohjaavat apua tarvitsevat sosiaalija terveydenhuollon palveluihin