TIETOA NIVELRIKOSTA JA MUISTA NIVELSAIRAUKSISTA 3 /2022 Suomen Nivelyhdistys ry Coxan kasvu vahvaa Potilaan huolille on oltava aikaa Moninivelrikon taustalla geenit
Ystävällinen palvelu on meille kunnia-asia! Voit tulla Coxaan kaikkialta Suomesta julkisilla hinnoilla. Tervetuloa! Coxa – Vaikuttavinta tekonivelkirurgiaa. Coxassa jokainen asiakas huomioidaan yksilönä – haluamme parantaa elämänlaatuasi hyvin hoidetulla tekonivelleikkauksella. Askeltesi tukena Niveltie 4, Tampere | 03 311 715 | www.coxa.fi. Meillä olet osaavissa ja varmoissa käsissä
Eikä loppua hintojen nousulle ole vielä näkyvissä. Jokaisen aktiivisen piirin pitäisi nyt muistaa, että hyvinvointialueiden rakenteet leivotaan tämän syksyn aikana. Lomasäät olivat kuin eteläisessä Euroopassa. Etäliikunta eri muodoissaan jatkuu. Ryhmät ovat täyttyneet hyvin. Meillä olet osaavissa ja varmoissa käsissä. Syksyn suunnitelmat ovat toteuttamista vaille valmiita. Jokainen joutuu miettimään, miten elinkustannuksia pystyy pienentämään. Tervetuloa! Coxa – Vaikuttavinta tekonivelkirurgiaa. Perusasiat: asuminen, ruoka ja liikkuminen ovat kallistuneet tavalla, mikä tekee elämisestä paljon kalliimpaa. Nivelyhdistyksen toiminta oli kesätauolla. Nivelpiirienkin toiminta on koronan jäljiltä elpymässä. Tähän asti sitä ei ole tarvinnut isosti miettiä. Ystävällinen palvelu on meille kunnia-asia! Voit tulla Coxaan kaikkialta Suomesta julkisilla hinnoilla. Mökille en mene enää pariksi yöksi vaan vähintään viikoksi. Lämpimiä päiviä oli niin paljon, että alkoi jopa kaivata viileyttä ja sadetta. Itse olen vähentänyt autolla ajoa. 2022 Irtonumero 8,60 euroa Vuosikerta 33 euroa Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Julkaisuviikot 1/2022 viikko 12 2/2022 viikko 24 3/2022 viikko 38 4/2022 viikko 50 Päätoimittaja Tupu Sammaljärvi, tupu.sammaljarvi@nivel.fi Kansikuva Wille Nyyssönen Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys Yliopistonkatu 5 (7. Toivon kaikille hyvää syksyä ja muistetaan, että liikunta on paras lääke edelleen. Sisko Seppä Puheenjohtaja Suomen Nivelyhdistys ry Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Coxassa jokainen asiakas huomioidaan yksilönä – haluamme parantaa elämänlaatuasi hyvin hoidetulla tekonivelleikkauksella. Nämä ovat meidän kannaltamme tärkeimpiä edunvalvonta-asioita. Maan hallitus on tehnyt taloudenpitoa helpottavat ratkaisut budjettiriihessä. Kiintoisaa on, onko elokuusta tulossa ilmaston muutoksen seurauksena pysyvästi lämmin ja johtaako se siihen, että elokuusta tuleekin parempi lomakuukausi kuin kesäkuu. Ruokaostoksissa kalan hankinta on jäänyt vähemmälle, mikä ei ole terveyden kannalta hyvä asia. Ikävintä elinkustannusten nousu on pientä tuloa saaville. Lämpöä ja aurinkoa on saatu, mutta muutoin arkeamme varjostavat monet huolet. Ukrainan sodan monet seuraukset näkyvät myös meillä. Turhaa veden kulutusta täytyy välttää. Sähkön kulutuksen vähentäminen on alkanut siitä, että tutustuu eri elektronisten välineiden kuluttamaan sähköön. krs) 00100 Helsinki puhelin 050 5252 098 ma-pe klo 9 – 12 sähköposti toimisto@nivel.fi Painos 10 100 kappaletta Paino PunaMusta, Forssa ISSN 1459-2568 Aikakausmedia ry:n jäsen Tarkan talouden aika Kesä jäi taakse ja loi helteiset muistot. NIVELTIETO 3/2022 3 Niveltieto Numero 3 . Askeltesi tukena Niveltie 4, Tampere | 03 311 715 | www.coxa.fi. Missä asioissa voi säästää. On tärkeää, että nivelrikkoa sairastavien hoitopolut ovat selkeitä ja että leikkauksiin päästään mahdollisimman pian ja riittävän lähelle. Hallitus yhdessä henkilökunnan kanssa kokoontui elokuun puolivälissä. Toivon, että tuet menevät eniten apua tarvitseville
10 Potilaat yhä ympäri maata Coxaan 14 Moninivelrikon taustalla geenit 16 Liikuntaneuvontaa liikkumattomille 18 Potilaan huolille on oltava aikaa 21 Kipu on enemmän kuin kudosvaurio 24 Unohdetaan häpeä 26 Aloittelijan jumppa 29 Uudistettu keskustelufoorumi Nivelklubi on avattu 30 Unelma hyppelystä 31 Leuan nivelrikko kulkee usein suvuittain 32 Tutkittua tietoa 32 Lääkkeet ja tulehduksen välittäjäaineet muokkaavat makrofagien ja rustosolujen ilmiasuja 35 Hyvät elintavat lisäävät onnellisuutta 36 Lääkärit vastaavat Kaatuminen ja nivelrikko 40 Marja Eronen: Henkilökohtaiset sote-palvelut kuntoon 43 Nivelkanavalla Hannele 44 Syksyn paikallistoimintaa 46 Kirjoja ja kiinnostavaa luettavaa 49 Ristikko 50 Kentällä tapahtuu: Valkeakoskella ei turhia jäykistellä 51 Yhteystiedot KU VA FR EE PI K. SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus Sisko Seppä: Tarkan talouden aika 5 Lyhyesti: Kokouskutsu 22.10.2022 6 Miten nivelrikko vaikuttaa liikunnan harrastamiseen. CO M
Suomen Nivelyhdistyksen toimiston yhteystiedot sähköposti toimisto@nivel.fi puhelin 050 5252 098 soittoaika ma-pe klo 9–12 Kokouskutsu Suomen Nivelyhdistys ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen syyskokoukseen lauantaina 22.10.2022 klo 13 alkaen osoitteessa Mattilanniemi 2, Agora-rakennus, Martti Ahtisaari -sali, Jyväskylä. Suomen Nivelyhdistyksen sääntömääräisessä syyskokouksessa valitaan vuosille 2023 – 2024 yhdistyksen hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle, valitaan vuoden 2023 tilintarkastaja sekä käsitellään vuoden 2023 toimintasuunnitelma ja talousarvio jäsenmaksuineen. Syyskokous ja yleisöluento 22.10.2022 Agora-rakennus, Martti Ahtisaari -sali, Mattilanniemi 2, Jyväskylä 13.00 – 14.30 Syyskokous, aloitetaan kahvilla 15.00 – 16.30 Nivelrikko ja sen hoito-yleisöluento, LKT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen. Napauta puhelimen näytöllä näkyvää koodia ja jäsentietojen linkki aukeaa. Muista ilmoittaa myös osoitteenmuutoksestasi! Voit käydä tarkistamassa ja päivittämässä jäsentietosi osoitteessa https://atom.flomembers.com/nivelyhdistys/user/login Voit avata linkin myös älypuhelimella tai tabletilla oheisella QR-koodilla. Seuraa näytön ohjeita. KU VA N O M IS TA JA : VI SI T JY VÄ SK YL Ä RE G IO N , KU VA A JA : JU LI A KI VE LÄ Kuvassa Jyväskylän Kuokkalan silta. Tervetuloa Suomen Nivelyhdistyksen jäsenet vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan! Kokouksen jälkeen on yleisöluento nivelterveydestä. Yhteystiedot jäsenrekisteriin Päivittämällä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriin varmistat, että saat nopeasti uusimmat jäsenyyteesi liittyvät tiedot suoraan sähköpostiisi. Kohdista kamera oheiseen QR-koodiin. NIVELTIETO 3/2022 5 Lyhyesti Avaa linkki älypuhelimella Avaa älypuhelimen tai -tabletin kamera
Sairaus ei tätä intohimoista liikkujaa pysäytä, vaan into kokeilla uutta on tallella. Jutussa sukellamme niin asiantuntijan kuin soveltavasti liikkujankin näkökulmiin siitä, millaista on nivelsairaiden liikunta. Sen vuoksi mietin hyvin jo etukäteen, miten mahdollisimman moni voi. Miten nivelsairaiden liikuntaa kannattaa soveltaa, Pekka Alavillamo. KUVAT JARMO PEURALAHTI Miten nivelrikko vaikuttaa liikunnan harrastamiseen. – Myöskään tärähtävä liike ei ole hyvästä. Nivelsairauksia silmällä pitäen valitut liikkeet on helppo tehdä, ja aikataulussa on huomioitu työssäkäyvät: myös syksyn 2022 kahdesta ryhmästä toinen alkaa vasta viiden jälkeen. Hän osallistuikin kevään 2022 Nivelet notkeiksi -etäjumppaan. Pekka Alavillamon mukaan tärkeintä on vartalon ojentautuminen – eli siis se, että liikkuja pystyy ojentamaan itsensä niin suoraksi kuin mahdollista. ASIANTUNTIJAN NÄKÖKULMA: PEKKA ALAVILLAMO Niveljumpat sopivat hyvin niin työikäisille kuin vanhemmillekin si tehdä liikkeitä – ja jätän vaikeimmat pois. Niveljumpat sopivat hyvin niin työikäisille kuin vanhemmillekin. – On tärkeää, että ihminen pää”Eihän etänä voi jumpata!” oli monen ennakko-oletus ennen Nivelet notkeiksi -etäjumppaan osallistumista, mutta luulo osoittautui vääräksi. Miten huomioit toimintarajoitteet Nivelet notkeiksi -etäjumpissa. Nämä niin työikäisille kuin iäkkäille erinomaisesti soveltuvat tunnit ovat keränneet runsaasti positiivista palautetta. Soveltavasti liikkujan kokemuksista meille kertoo Netta Aarnio, 46. Millaiset liikkeet tekevät nivelsairaalle erityisen hyvää. Etäjumppien haaste on, etten saa visuaalista palautetta siitä, miten osallistujat liikkeestä suoriutuvat. Kaikki hypyt ja nopeat liikkeet, joita ei voi kontrolloida, jätän pois. Se, että usea niveljumppien osallistujista on eläkeikää lähestyviä tai ikäihmisiä, aiheuttaa joitain rajoitteita. Näiden ääriasentoja vältän omassa ohjauksessani. Jaloille taas ääriasento ei ole niin hankala. – Nivelen ääriasentoja tulisi välttää: puhutaan olkapäästä, niskasta, ranteesta, sormista. Syyskuussa käynnistyivät taas Suomen Nivelyhdistyksen Nivelet notkeiksi -etäjumpat, joten haastattelimme niiden ohjaajaa, fysioterapeutti Pekka Alavillamoa sekä kevään etäjumppaan osallistunutta Netta Aarniota. Hänellä todettiin niveltulehdus alle 30-vuotiaana ja moninivelrikko muutama vuosi sen jälkeen, joten hän on liikkunut nivelsairaana 17 vuoden ajan. 3/2022 NIVELTIETO 6 TEKSTI ANNA LINDGREN, SOVELI RY . Miten nivelrikko tai -vaivat vaikuttavat liikunnan harrastamiseen. Hän on erittäin suosittu, kokenut ohjaaja, joka on vetänyt vastaavia jumppia myös lähitoteutuksena Kuopion Nivelpiirissä syksystä 2018 ja ohjannut laajasti jumppia myös muissa organisaatioissa. Lähdemme liikkeelle haastattelemalla Suomen Nivelyhdistyksen Nivelet notkeiksi -etäjumppia vuoden 2021 alusta vetänyttä fysioterapeutti Pekka Alavillamoa. – Se, mihin kukin pystyy, riippuu kunkin taustasta ja tilanteesta. Entä miten lähteä kokeilemaan, mikä olisi juuri oma juttu, ilman ennakko-oletuksia
Liikkeestä tai liikuntamuodosta riippumatta liikunnalla on lukuisia terveyshyötyjä nivelsairaille. Varusteilla on merkitystä, jopa turvallisuuteen: jos iäkäs liikkuja jumppaa villasukissa ja kaatuu, luut voivat mennä poikki. Liikkeiden tulisi olla mahdollisimman helppoja, jotta kaikilla olisi mahdollisimman pieni kynnys lähteä ryhmään! Asentoa kannattaa vaihdella usein ja vältellä ääriliikkeitä. – Minulla todettiin alle 30-vuotiaana niveltulehdus ja muutaman vuoden päästä siitä moninivelrikko. – Olen ohjannut liikuntaa myös astmaatikoille ja keuhkoahtaumatautia sairastaville, joten ohjaan muissakin jumpissani hengitystä samalla – niissä onkin joogan tai itämaisten kamppailulajien vivahde. – Näillä liikkeillä siis pyritään lisäämään lantion liikkuvuutta ja helpottamaan lonkkien etuosien kireyksiä. Mitä vinkkejä antaisit nivelsairaiden liikuntaryhmiä ohjaaville. Olen ollut aina urheilullinen, 15-vuotiaaksi saakka harrastinkin yleisurLuonnossa liikkuminen on Netta Aarniolle tärkeää. Nivelryhmissä paitsi tapaa saNetta Aarnio, 46, on aktiivinen liikkuja, joka on elänyt nivelsairauden kanssa jo 17 vuotta. LIIKKUJAN NÄKÖKULMA: NETTA AARNIO Rohkeasti vain kokeilemaan. – Aina kun lähtee ihmisten ilmoille, virkistyy samalla ja saa omaa aikaa. NIVELTIETO 3/2022 7 see suoraan ryhtiin, silloin liikkuminen on edullisempaa koko keholle ja nivelet eivät kuormitu turhan jännityksen vuoksi. Aineenvaihdunta tehostuu, lihasten hallinta ja koordinaatio sekä liikkuvuus paranevat. Hengityksen voi ottaa mukaan liikkumisen rinnalle. – Minulla on piha, missä teen puutarhatöitä, lisäksi tykkään liikkua koiran kanssa. Niveljumpissani korostankin aina lantion ojentautumista. – Ennen sairastumista harrastin kaikenlaista hikiliikuntaa, mitä on nyt ikävä: erityisesti aerobickia, juoksua ja hölkkää. Miksi nivelsairaan kannattaa tulla Nivelet notkeiksi -jumppaan tai lähteä muuten liikkumaan. Kävin myös kokeilemassa kaikkia mahdollisia jumppia kuten afrotanssia. – Lisäksi hyvä lihaskunto tukee niveltä, eli vahvat lihakset pitävät nivelen oikeassa asennossa. Jos kulkee hieman koukussa, se vetää alaselän ja pakarat jumiin. Siitä asti on sitten onnuttu mutta ei sairaus minua pysäytä! Millaista liikuntaa olet manhenkisiä ihmisiä saa myös vertaistukea. – Nuoremmallakaan liikkujalla liikkeitä ei pidä tehdä väkisin; oireissa voi olla vaikea jakso, vaikkapa tulehdustila. Silloin tulee ottaa huomioon nivelen tila ja tehdä esimerkiksi avustavia liikkeitä, kuten nostaa yhtä kättä tukien sitä samalla toisella kädellä. – Ohjaajan rauhallinen ote on tärkein. – Kannattaa lähteä kokeilemaan ja hakea tukea liikkumiseen! Kun on löytänyt motivaation liikkua ja siten parantaa kuntoa, on hyvä napata vaikka joku tuttu tai naapuri mukaan, Pekka Alavillamo sanoo. . – Lähiryhmässä kannattaa kiertää ja seurata osallistujien harjoituksia. – Osalla liikunta ylläpitää kuntoa, osalle se toimii ennaltaehkäisevästi ja osalle se on ihan hoitoa. Jos liikuntaryhmä ei ole etävaan lähiryhmä, on liikunnan soveltamista mahdollista tehdä yksilöllisemmin. harrastanut ennen ja jälkeen sairastumisen
Sairastumisen vuoksi liikunnan harrastaminen on muuttanut muotoaan. 3/2022 NIVELTIETO 8 heilua, Netta Aarnio kertoo. – Toisaalta jos joku laji tai liike ei toimi, ei kannata tehdä sitä väkisin – parempi kokeilla sitten jotain muuta, vaikka uinnin sijaan vesikävelyä tai -jumppaa tai lähteä altaan ulkopuolelle liikkumaan. Siinä on laaja skaala liikkeitä päästä varpaisiin, ja pystyn suurimman osan niistä tekemään, paria liikettä olen soveltanut. Hikiliikunta tai juokseminen ei onnistu – pilatekseen Aarnio voi mennä silloin, kun on meneillään parempi kausi oireiden kanssa. Tosi hyvä niveljumppa ja aion jatkaa syksyllä! Saa ja kannattaa liikkua, vaikka sattuu Soveltavasti liikkujan on hyvä tietää omat rajansa, mutta aina se ei ole helppoa. Aineenvaihdunta tehostuu, lihasten hallinta ja koordinaatio sekä liikkuvuus paranevat.. Netta Aarniolla on nivelrikko niin monessa nivelessä, että hän ei voi tehdä paljoakaan ilman, että tulisi kipua. – Tavallisissa jumpissa pystyisin tekemään vain puolet liikkeistä, joten siinä menee rahat suoraan sanoen hukkaan. – Olen kivusta kysynyt lääkäreiltä ja fysioterapeuteilta ja vastaus on ollut, että saa – ja kannattaa – liikkua, vaikka sattuu. Ylipainoisille ja vanhuksille on omat ryhmänsä. Poikkeuksen on muodostanut Suomen Nivelyhdistyksen Nivelet notkeiksi -etäjumppa, jossa hän parhaillaan on mukana ensimmäistä kertaa. Nivelja reumasairaille suunnatut sovelletut jumpat taas ovat yleensä keskellä päivää, kun ajatellaan, että he ovat eläkeläisiä. Ohjatussa liikunnassa Netta Aarnio on tavallista nuorempana nivelsairaana välinputoaja. Aiemmin paikat varattiin heti täyteen, joten hyvä että nyt ehdin mukaan. Vaikkakin olisi hyvä, että kipu ei kauheasti yli vuorokautta pidempään kestäisi. – Itse olen sellainen, että heti kun on parempi päivä, innostun ja teen liikaa. – Olen pitänyt siitä kovasti. Esimerkiksi joka niveljumpankin jälkeen olen loppuillan kipeä. Viideltä alkaviakin ryhmiä on, mutta sinne tulisi kauhea kiire ehtiä, kun työt loppuvat neljältä. Onko sinulla jotain lempilajia, Liikkeestä tai liikuntamuodosta riippumatta liikunnalla on lukuisia terveyshyötyjä nivelsairaille. Kokeilunhaluinen luonne ja into liikkua eivät ole kuitenkaan kadonneet minnekään: verkosta löytyy paljon ilmaisia jumppia, joita hän kokeilee pienellä kynnyksellä
– En vielä uskalla mennä pilatekseen, koska vuosi sitten lonkka-tekoniveleni leikattiin. Nyt ulkoilutuslenkit ovat maksimissaan parin kilometrin mittaisia, mutta olisi hienoa, jos pystyisin menemään vaikka 7 tai 10 kilometriä ilman, että tulee kauheat kivut. NIVELTIETO 3/2022 9 SoveLi ry . Liikuntaan motivoi niin liikunnan ilo kuin sekin, että nivelsairailla on monesti tiedossa leikkauksia. SoveLi kokoaa yhteen 20 kansanterveys-, potilasja vammaisjärjestöä, jotka edistävät soveltavaa liikuntaa. Miten kannustaisit muita nivelvaivaisia tai -rikkoisia liikkumaan. Tavoitteena onkin edetä haastavampiin, mielekkäisiin liikuntalajeihin sitä mukaa, kun keho vahvistuu – toki silti omia rajoja kunnioittaen. Kävely, puutarhassa olo, marjastus ja sienestys… – Sairauden alkuvaiheessa lähete fysioterapiaan ja pääsy kuntoutukseen ovat tärkeitä, jotta pääsee alkuun. . Näin työssäkäyvänä toivon myös, että ryhmät eivät olisi välillä 8 – 16, jotta pääsisin niihin. Kotisivu www.soveli.fi joka tekee erityisen hyvää. – Olen käynyt jo kahdessa polvileikkauksessa, joten tiedän, että lihasten täytyy olla kunnossa leikkaukseen mennessä. Leikkauksen jälkeen aloitetaan kävely ja kaikki alusta – joten se, että kroppa on muuten kunnossa, auttaa paljon. . Toisaalta myös hyötyliikunta on jumppaa, ei vain hikiliikunta. ?. S uomen Nivelyhdistys on Soveltava Liikunta SoveLi ry:n jäsenjärjestö. – Rohkeasti vain kokeilemaan. Visiomme on ”Kaikilla on mahdollisuus liikkua”. . Tutustu ja kysy lisää! Pitkää ikää nivelillesi! jon jumpparyhmiä ja muuta ohjattua liikuntaa diagnoosista riippumatta niille, jotka eivät pysty niin reippaasti liikkumaan – oli se sitten livenä tai netissä. Sieltä voi saada inspiraatiota, mitä liikuntaa lähtisi harrastamaan: esimerkiksi Kelan tukemista tukija liikuntaelinsairauksien tules-kursseilta saa monipuolisen paketin, jossa on myös paljon liikuntavinkkejä ja -materiaaleja. Toimintamme tavoitteena on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan, soveltavaan liikuntaan sekä aktiiviseen elämäntapaan paranevat. . Liikunnan ei ole pakko olla ohjattua. Netta Aarniolla on toive myös soveltavaa liikuntaa järjestäville yhdistyksille ja muille tahoille: – PalAsiakaspalvelu 09 4748 2705 www.orton.fi Tenholantie 10, 00280 Helsinki Orton on nivelja selkäongelmiin, kivunhoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut yksityissairaala. – Luonnossa liikkuminen: minulla on piha, missä teen puutarhatöitä, lisäksi tykkään liikkua koiran kanssa. Tavoitteeni on kuitenkin jumppaamalla vahvistaa niveliä niin, että pääsisin pilatekseen tänä tai ensi vuonna takaisin
– Tällä hetkellä potilaita tulee kaikista Suomen sairaanhoitopiireistä, Coxan johtava ylilääkäri Teemu Moilanen kertoo. Eduskunta hyväksyi lain vuonna 2021. Pirkanmaan hyvinvointialue on Coxan pääomistaja, mutta myös Päijät-Häme, Kanta-Häme, Vaasa ja Seinäjoki ovat osaomistajia. Alkuvuosina saimme Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä tekonivelleikkausjonot hoitaaksemme. Tuolloin todettiin, että tässä on selvä ongelma, joka pitää selvittää. – Kun vuosina 2008 – 2014 tehtiin noin 3000 leikkausta per vuosi, oli leikkausmäärä vuonna 2021 noin 6300 leikkausta. Myös potilaiden valinnanvapaus säilyy: vapaan hoitopaikan valinnan periaatteet eivät muutu julkisen terveydenhuollon sisällä. Kysynnän ja toiminnan kasvu Coxassa johtuu osin väestön ikääntymisestä – tämä tuo vuotuisen kolmen prosentin lisäyksen –, osin vapaasta hoitopaikan valinnan mahdollisuudesta. Mutta jotta laki saataisiin läpi, ei lainvalmisteluun enää haluttu palata. Coxan paikka kokonaisuudessa hahmottuu, kun hyvinvointialueiden kokonaisuus on rakentunut. Alle 65-vuotiaita kolmannes Tekonivelleikkaukseen tulevien keski-ikä Coxassa on 70 ikävuoPE TR I KI VI N EN – Niin implantit, hoitoprosessit kuin osaaminenkin ovat kehittyneet, sanoo Coxan johtava ylilääkäri Teemu Moilanen.. Tilat ja henkilökunta säilyvät ennallaan. KUVAT COXA Potilaat yhä ympäri maata Coxaan Julkisen terveydenhuollon hallinnollinen rahoitusmalli muuttuu hyvinvointialueiden myötä. 3/2022 NIVELTIETO 10 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . Sittemmin asian valmistelu on jatkunut, ja nyt on selvää, että Coxa ja Sydänsairaala jatkavat palveluntuottajina Pirkanmaan hyvinvointialueella, Moilanen sanoo. – Sotelain valmisteluissa tehtiin kirjauksia tai sääntöjä, joiden mukaan julkisomisteinen yhtiö ei voi toimia hyvinvointialueen osana. Sataprosenttisesti julkisen rahan omistaman Coxan käytännön toiminta jatkuu ennallaan, vaikka omistus siirtyykin kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille. Tuolloin leikkaukseen saattoi joutua odottamaan useampia vuosia. Kova paine purkaa jonot syntyi vuonna 2005, kun leikkaushoidolle asetettiin lakisääteinen kuuden kuukauden hoitotakuu. Sittemmin kysyntä on vain kasvanut. Valinnanvapaus säilyy julkisen terveydenhuollon puolella. Jonot saatiin purettua. Kasvu on ollut vahvaa, johtava ylilääkäri Teemu Moilanen toteaa. Tekonivelsairaala Coxaan voivat potilaat kuitenkin edelleen tulla mistä päin Suomea tahansa. Integraatio hyvinvointialueen kokonaisuuteen on Coxalla nyt ja lähivuosina työn alla. Vuonna 2014 voimaan tullut laki koskien vapaata hoitopaikan valintaa mahdollisti potilaille liikkuvuuden julkisen terveydenhuollon sisällä, ja sen myötä alkoi Coxassa lisääntyä Pirkanmaan ulkopuolelta tulevien potilaiden määrä. ”Kasvu on ollut vahvaa” Coxan parikymmenvuotinen taival on Moilasen mukaan sisältänyt yläja alamäkiä, vaikeitakin vaiheita on ollut
Kun on kerran hyvin tehty, tekonivel kestää selvästi pidempään kuin 10 vuotta. On monta sekoittavaa tekijää: muu terveydentila, ammatti, liikunnallisuus, ikä – nämä tekevät pisteytyksen hataraksi. – Oikea ajoitus on tärkeää. KIMMO TORKKELI. Uusintaleikkausten määrä suhteessa ensileikkauksiin on Moilasen mukaan selvästi pienentynyt. Tekonivelrekisteritutkimuksissa alle viisi prosenttia nivelistä uusitaan kymmenen vuoden kuluessa, 95 prosenttia siis kestää vähintään 10 vuotta ja 80–90 % prosenttia kestää 20 vuotta, Moilanen sanoo. Samaan aikaan on alettu entistä rohkeammin leikata 50-vuotiaita. Toisaalta leikkaus tulee tehdä ennen kuin nivelessä on tapahtunut sellaisia rakenteellisia muutoksia, että leikkaus muuttuu hankalaksi. – Leikkaustulokset ovat parantuneet, tekonivelten kesto on kehittynyt eivätkä komponenttien kulumisesta johtuvat ongelmat enää ole niin merkittäviä kuin esimerkiksi 90-luvulla. Leikkausten määrä on lisääntynyt, samoin vanhuspotilaiden määrä. Pisteytyksen laatiminen ajoituksen mittaamiseen ei onnistu. Coxan asiakkaiden ikärakenteessa ei ole vuosien mittaan tapahtunut dramaattista muutosta. Oikea ajoitus on tärkeää Teemu Moilanen toteaa, että tekonivelleikkausta ei pidä tehdä liian aikaisessa vaiheessa. Alle 65-vuotiaiden osuus on kolmannes. NIVELTIETO 3/2022 11 den paikkeilla. Kyse on yksilöllisestä ratkaisusta; siihen ei voi asettaa yksiselitteisiä kriteerejä, kuten että kuvassa näkyy tämä tai tämä tai että henkilö pystyy kävelemään enintään sata metriä. – Nivelrikon pitää olla pitkälle edennyt ennen kuin leikkauksesta hyötyy. Vanhan ihmisen kohdalla puolestaan leikkaus on tehtävä ennen kuin liikuntakyky heikkenee niin, ettei sen palauttaminen ole helppoa. Työikäisen leikkausta ei pidä odottaa niin kauan, että paluu työelämään on vaikeaa. Teemu Moilanen sanoo, että tekonivelleikkauksen tarpeen arvion tekee parhaiten ortopedi, joka itse Tekonivelleikkaukseen tulevien keski-ikä Coxassa on 70 ikävuoden paikkeilla. Alle 65-vuotiaiden osuus on kolmannes
– Nuorehkolle ja hyväkuntoiselle potilaalle tämä on turvallinen vaihtoehto, mutta kaikille se ei sovellu. Esimerkiksi infektiokomplikaation vaara on noin yhden prosentin luokkaa. Olkaleikkauksia tehdään tällä hetkellä Coxassa vuosittain 150 – 200. Esimerkiksi olkakirurgiassa on otettu merkittäviä kehitysaskelia. Hoitoajat ovat lyhentyneet reilusti Coxan olemassaolon aikana tekonivelimplantit ovat Teemu Moilasen mukaan kehittyneet. Tulokset tekonivelkirurgiassa ovat Moilasen mukaan ennustettavia ja komplikaatiomäärät matalia. Ajatuksena on, ettei potilaan tarvitse lähteä minnekään saamaan kuntoutusta vaan kuntoutus tarkoittaa sitkeästi itsekseen tehtävää treeniä. – On tultu rohkeammiksi: tekonivel kestää heti eikä siihen sisälly varausrajoituksia. – Meillä leikkausmäärät ovat isot, ja harvoin tehtävistä leikkauksista kertyy osaamista enemmän kuin pienemmissä sairaaloissa. Uusintaleikkauksen vaara on ensimmäisten leikkauksen jälkeisten vuosien aikana muutaman prosentin tasolla. Kun aloittelin uraani 1990-luvulla, meni kotiutumiseen viikko tai kaksi, Moilanen sanoo, Merkittävää on leikkaustekniikan lisäksi kivunhoidon kehittyminen. Hoitopolun on oltava yksilöllinen. Kuntoutus alkaa nykyään jo leikkauspäivänä, ja sen tueksi tarvitaan riittävä ja hyvä kivunhoito. Johtava ylilääkäri Teemu Moilanen kertoo, että esimerkiksi pienikasvuisten henkilöiden tekonivelleikkaukset ovat keskittyneet Coxaan. Päiväkirurgiset leikkaukset lisääntyvät Päiväkirurginen leikkaus – samana päivänä kotiin – on Moilasen mukaan tämän hetken kehityssuunta. Turvallisuudentunne on nopean kuntoutumisen ydin. Todennäköisyys saavuttaa leikkauksella haluttu tulos on suuri. Osaaminen on karttunut monella sektorilla. Selvää on, ettei niiden määrä nouse niihin lukuihin kuin lonkan ja polven leikkaukset, joita tehdään vuodessa tuhansia. Keskittyminen tuottaa laatua Coxan käytössä olevan potilastyytyväisyysmittarin mukaan noin 95 Coxan potilaista puolet kotiutuu ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä.. – Niin implantit, hoitoprosessit kuin osaaminenkin ovat kehittyneet. – Valtaosa pystyy viemään itse läpi kuntoutuksen, ja fysioterapeutit ohjaavat ongelmatilanteissa. Trendi on, että hoitoajat lyhenevät: – Lähes puolet potilaista kotiutuu ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä ja 80 prosenttia kahden päivän kuluessa leikkauksesta. Puskaradio välittää tietoa, kun tehdään hyvää laatua, ja rohkaisee potilaita lähtemään leikkauksiin. 3/2022 NIVELTIETO 12 tekee leikkauksia ja kokemuksensa perusteella tietää, kuka hyötyy leikkauksesta ja kuka ei. Samoin hankalat uusintaleikkaukset, joissa tarvitaan erikoistekoniveliä. Kun fysioterapeutti auttaa potilaan leikkauspäivänä jaloilleen, tämä saa heti varmuuden siitä, että jalka kestää. – Komplikaatiovapaata lääketiedettä ei ole. Olkakirurgia lisääntyy Maine huippuyksikkönä on tuonut mukanaan jotkut vaikeimmat tekonivelleikkaukset Coxaan. Fysioterapeuttien roolina on ohjata potilaalle yksinkertaiset, kotona toteutettavat harjoitukset
Korona-aikakin on tuonut tullessaan sen, että etäpalveluilla vähennetään ihmisten liikkumista. Valtaosa leikkauksista tehdään polvija lonkkaniveliin, myös olkapää-, kyynärpääja nilkkaleikkauksia. – Samalla on pidettävä huoli toiminnan tuottavuudesta. MIKKO OVASKA. Suomen ainoa tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala Tampereella. – Tämä on meille avainasia ja sitä selittävät erityisesti kaksi asiaa. Yli 300 työntekijää. Sataprosenttisesti julkisomisteinen yhtiö. Yli 6000 tekonivelleikkausta vuodessa. Digitalisaatio potilaskontakteissa lisääntyy Kehitystrendeistä Moilanen mainitsee digitalisaation potilaskontakteissa. . Kolmannes näistä johtaa vahingonkorvaukseen. . Teknologian ja tekoälyn kehityksen tuomat sovellukset merkitsevät uusia mahdollisuuksia hyödyttää potilasta. Molempiin on satsattava. . Meillä on vuosia ollut potilasvahinkojen ilmoitusten määrä noin 50 kappaleessa vuodessa. Tämä merkitsee meillekin tehokkuutta. Keskittyminen tuottaa laatua, johtava ylilääkäri Teemu Moilanen sanoo. Toiminut syksystä 2002. Terveydenhuollon euroilla on kova kysyntä joka suunnassa, ja kustannustehokkuus on tärkeää, johtava ylilääkäri Teemu Moilanen toteaa. Asiakkaiden ei aina tarvitse matkustaa Tampereelle, vaan keskustelut voidaan käydä etäyhteyksin. Coxassa uusintaleikkausten määrä suhteessa ensileikkauksiin on johtavan ylilääkärin mukaan selvästi pienentynyt. – Hoitoarvio voidaan tehdä lähellä potilasta eikä sitä varten tarvitse matkustaa tänne. Coxalla on poliklinikkatoimintaa pääkaupunkiseudulla, Lahdessa, Turussa ja Porissa. Toinen on potilaan palvelukokemus ja toinen lääketieteellinen laatu. Kehityshankkeet Coxassa ovat arkipäivää, suvantovaihetta ei Moilasen mukaan niiden suhteen ole. – Tämä on erityisen tärkeää, kun potilaita on ympäri Suomen. Muutama vuosi sitten tehdyn vertailun mukaan Coxassa potilasvahinkojen määrä on 50 prosenttia siitä, mitä Suomen sairaaloissa on keskimäärin. Eri sairaaloiden komplikaatiolukuja on Moilasen mukaan vaikea verrata keskenään: – Tilastointimenetelmät eivät ole yksi yhteen. . Tekonivelsairaala Coxa . NIVELTIETO 3/2022 13 prosenttia potilaista suosittelisi todennäköisesti Coxaa parhaalle ystävälleen. – Uskallamme kokeilla uusia asioita, ja niitä, jotka eivät ole hyviä, kehitetään edelleen tai ne hylätään. . Näiltä alueilta tulee paljon potilaita. Kaikki Coxan leikkaukset tehdään kuitenkin Tampereella.
Jos tulehdusvaste aktivoituu vaikka polvinivelessä, voivat sormet alkaa turvota tai niskan seudulla voi tuntua jäykkyyttä. – Moninivelrikko voi edetä hyppäyksittäin tai sitten voi olla vuosien taukoja ennen kuin sairaus pahenee, Kristiina Kokkonen sanoo. KUVA PIXABAY Moninivelrikon taustalla geenit Sairaus voi edetä hyppäyksittäin tai vuosien kuluessa. Kohtalaisen yleistä Moninivelrikko on kohtalaisen yleistä. Geneettinen nivelrikon herääminen voi tosin käynnistyä, vaikka itseään vaalisikin hyvin. Moninivelrikossa perinnöllisyys ja siten geeniperimä ovat avainsanoja. Yhden nivelen nivelrikon taustalla voi olla liian kauan kestänyt kuormittuminen tai niveleen osunut isku, mutta moninivelrikko lähtee liikkeelle sisäsyntyisesti, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen. systeemitauti. Voi kestää vuoden, ennen kuin muut nivelet alkavat oirehtia. Tosin geenit vaikuttavat enemmän moninivelrikon kuin yhden nivelen nivelrikon käynnistymisen aktivoitumiseen. Geenit ovat kuitenkin ratkaisevassa asemassa siinä, kenellä nivelrikko ilmenee taudiksi asti. Yksi nivel hälyttää Yleensä moninivelrikossa yksi nivel alkaa ”hälyttää”. Kantavat nivelet pahimpia Pahimmin moninivelsairaus tuntuu kantavissa nivelissä, niissä, jot– Moninivelrikossa perinnöllisyys ja siten geeniperimä ovat avainsanoja, fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen toteaa.. Osalla reaktiot ovat laimeampia. – Eteneminen voi tulehdusvälittäjäaineista johtuen tapahtua nopeastikin. Jos mukaan otetaan ne, jotka eivät koe moninivelrikkoa ongelmaksi, luku nousee 7 – 10 prosentin pintaan. Eräs henkilö kerran sanoikin, että näistä asioista pitäisi puhua koulun terveystiedon tunnilla, ei vasta kuusikymppisille, Kokkonen toteaa. Jos on nivelten yliliikkuvuutta, voidaan moninivelrikkoa diagnosoida jo 30 – 50 vuoden iässä. Yli 70-vuotiailla moninivelrikkoa on yli puolella. Moninivelrikon riskitekijät – esimerkiksi alttius nivelrikolle sekä sairastetut tulehdukselliset sairaudet – ovat samat kuin yhden nivelen nivelrikossa. Ihan selvää ei vielä ole, millainen niiden rooli on. Usein kyse on kantavasta nivelestä, tai kyse on siitä, että on sairastettu jokin infektio tai saatu jokin vamma. – Verenkierto välittää nivelrustoa tuhoavan tulehduksen välittäjäaineet hälyttämään kaikissa niissä nivelissä, joissa rusto voi huonosti. Tulehdusprosessi alkaa sieltä. Myös hormonaalisilla tekijöillä on jossain määrin merkitystä. Lisäksi sidekudossairauden on nähty olevan riskitekijä. Myös omille lapsille on kerrottava alttiudesta, jotta he voivat nuorena vaikuttaa elintapoihinsa. 3/2022 NIVELTIETO 14 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . – Moninivelrikko on koko elimistön tauti, ns. – Jos tulet suvusta, jossa on paljon nivelrikkoa tai nivelrikkoa varhaisella iällä, on elintapoihin kiinnitettävä erityisen paljon huomiota. – Riski kasvaa, jos sattuu olemaan alttius nivelrikolle ja on riskitekijöitä – kuten tulehduksellinen sairaus tai autoimmuunisairaus. Jos polven tai lonkan nivelrikon esiintyvyys on yli 60-vuotiailla 5 – 7 prosenttia, on oireisen moninivelrikon esiintyvyys 3 – 5 prosenttia. – Kun ikää tulee lisää, esiintyvyys kasvaa. Myös obesiteetti eli ylipaino nuorella iällä saattaa olla riskitekijä
Kristiina Kokkonen korostaa myös monipuolisen ravinnon merkitystä. – Kuluminen on tällöin kiihkeämpää ja nivelrikon eteneminen nopeampaa. Hoitoa ajatellen olennaista on saada nivel toimimaan kuluvan rustopinnan kanssa hyvällä liikeradalla. On hankalampi sietää oireilua niissä nivelissä, joiden pitää osallistua fyysiseen toimintakykyyn. – Tulehdusprosessi on kaikissa nivelissä samanlainen. Jos kierto on hidasta tai jos ei ole riittävää verisuonitusta, eivät uudet rustosolut pääse kypsymään. Hyvän verenkierron merkitys Etenkin, jos on riskitekijöitä moninivelrikkoon, on nuoren henkilön tärkeää harrastaa säännöllistä liikuntaa, jolla tähdätään hyvään kudosten hapettumiseen ja riittävään verenkiertoon – myös lihasvoiman hankkiminen on merkityksellistä nivelen tukemiseksi. Rustoa on kahdenlaista, kovaa lasirustoa pallonivelissä ja pehmeämpää rustoa esimerkiksi selän nivelissä. NIVELTIETO 3/2022 15 ka kantavat painoa ja tuottavat liikettä. Verenkiertoa haittaavat muun muassa valtimonkalkkeumasairaudet ja keuhkosairaudet taas rajoittavat solujen hapen saantia. – Solut tarvitsevat tiettyjä vitamiineja ja hivenaineita. Ne kiihdyttävät ikäihmisillä nivelrikon etenemistä, Kristiina Kokkonen sanoo. – Toinen tärkeä asia on kaikenikäisillä verenkiertoelimistön vaaliminen. Nivelrikko on hankalampi siellä, missä on lasirustoa. Keskeistä nivelten kannalta ovat liikunnan ja monipuolisen ravinnon lisäksi tupakoimattomuus ja liian kolesterolin saannin välttäminen. On myös tärkeää huolehtia, ettei nivel kuormitu virheasennosta ja että tulehdusvaiheita hoidetaan riittävän varhaisessa vaiheessa. – Operatiivisiin hoitoihin turvaudutaan, kun liikelaajuus haastaa toimintakyvyn, kun nivel on niin kivulias, että sen kanssa on hankala elää tai kun nivelen tuhoutuminen on uhka työkyvylle. Jos syödään yksipuolista ravintoa, jäävät tärkeät komponentit saamatta. Jos rustokudos ei niissä pääse uusiutumaan, hoidetaan nivelrikkoa usein jäykistystoimenpitein. . Lasirustoon keinomateriaalia Kristiina Kokkonen kertoo, että siellä, missä nivelen liikettä on mahdollista keinotekoisesti jäljitellä, satsataan tekonivelmateriaaleihin. Työikäisten kohdalla on muun muassa mietittävä, pitääkö tekonivel vielä vaihtaa. – Harvemmin vaihdetaan pienempiä niveliä. Geenit ovat ratkaisevassa asemassa siinä, kenellä moninivelrikko ilmenee taudiksi asti.. Rustossa itsessään ei ole verisuonia, vaan ravinteet ja happi tulevat tyvikalvon ja luukalvon verenkierron kautta. Nämä kaksi eri rustoa kuluvat vähän erityyppisesti
– Mukana ohjelmassa on isoja kuntia, jotka tarjoavat liikuntaneuvontaa eri ryhmille ja joissa soveltavan liikunnan asiantuntija on niitä asiakkaita varten, jotka tarvitsevat soveltavaa liikuntaa. – Kunnat eivät yksin pysty tarjoamaan kaikkea matalan kynnyksen tarjontaa, eivätkä ne perinteisesti ole järjestäneet liikkumattomille toimintaa. Työelämässä jaksamisen kannalta tiedetään, että tämä on tärkeä oireryhmä. . Neljäntenä tulevat tukija liikuntaelinvaivat. Ohjelma on olemassa, jotta ne 80 prosenttia työikäisistä, jotka eivät liiku terveytensä kannalta tarpeeksi, liikkuisivat omaksi ilokseen ja hyvinvoinnikseen. Neuvonnan pääasiallinen tarkoitus on, että ihminen motivoituu ja että hänen minäpystyvyytensä paranee. Lisätietoja liikkuvaaikuinen.fi. Ohjelma puhuu erityisesti arkisen aktiivisuuden ja liikkumisen puolesta. Joidenkin kanssa keskustelujen ohessa liikutaan samanaikaisesti. Pienissä kunnissa on liikunnan puolella vain yksi viranhaltija, joka toimii kaikkien terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien parissa. Voidaan vaikkapa lähteä metsäpolulle juttelemaan, Kivimäki sanoo. Opetusja kulttuuriministeriön rahoittama ohjelma aloitti vuonna 2020. Liikuntapalveluiden ja terveydenhuollon yhdessä koordinoima neuvonta on suunnattu ihmisille, jotka eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi. . Kuntien on siis haettava kumppanuuksia muiden toimijoiden, kuten urheiluseurojen tai kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistysten kanssa, sanoo kehittämispäällikkö Sari Kivimäki Liikkuva aikuinen -ohjelmasta. Kivimäki kertoo, että liikuntaneuvontaa tarjoavista kunnista 55:ssä on tällä hetkellä tilanne, että yhtenä kohderyhmänä ovat tukija liikuntaelinoireiset ihmiset. Kivimäki sanoo, että kunnan resursseista ja painotuksista riippuen voidaan liikuntaneuvonnassa nostaa jonkin ryhmän erityisyyttä tai sitten punainen lanka on ylipäänsä liian vähäinen liikkuminen. Tähän pyritään keskusteluilla ja ratkaisujen hakemisella. 3/2022 NIVELTIETO 16 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . Ohjelma tunnettiin aikaisemmin Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelmana. Mukana palveluketjussa ovat myös järjestöt paikallisyhdistyksineen. Katse käyttäytymisen muuttamisessa – Liikuntaneuvonnassa katse on käyttäytymisen muuttamisessa. – Suurimmalla osalla mukana olevista on kakkostyypin diabetes, ylipainoa tai korkea verenpaine. Motivaatio arkiseen liikuntaan löytyy keskustellen ja pohtien, ei tietoa tuputtaen. Pelkäksi lajikokeiluksi neuvonnan ei pidä muuttua, sillä ne harLiikkuva aikuinen -ohjelma . KUVA FREEPIK.COM Liikuntaneuvontaa liikkumattomille Noin 170 kuntaa tarjoaa tällä hetkellä työikäisille mahdollisuuden saada henkilökohtaista maksutonta liikuntaneuvontaa
Liikuntaneuvonnassa lähdetään pohtimaan, mikä olisi juuri asiakkaan juttu – päämääränä parempi elämänlaatu ja terveys. Kunta päättää itse sekä kohderyhmänsä että käytettävät resurssit, Sari Kivimäki toteaa. Tämä voi olla ammattilaisille joskus se haastavin osa-alue. Tällöin hänen on saatava hyviä kokemuksia liikunnasta. Löytyisikö ehkä jokin liikunnallinen asia, josta voisi lähteä liikkeelle. Neuvojina yleisimmin toimivien fysioterapeuttien ja liikuntaohjaajien koulutukseen motivoiva haastattelu ei automaattisesti kuulu, mutta aiheesta on mahdollisuus saada lisäkoulutusta. Liikunnan hyödyt fyysiselle kunnolle, ajattelulle, oppimiselle, muistille ja luovuudelle ovat kiistattomat. Tavoitteena on, että suositusten mukaista liikuntaneuvontaa on saatavilla jokaisessa kunnassa. – On kuntia, joissa toimitaan vain lääkärin lähetteellä ja kuntia, joissa voi ilmoittautua lähetteellä tai omatoimisesti. Jos asiakas on joskus pitänyt vaikka pyöräilystä, voisiko siihen herätellä uutta kiinnostusta. Sari Kivimäki kuvaa asiakkaan kanssa käytäviä keskusteluja arvoja hyväksymispohjaisiksi, motivoiviksi haastatteluiksi. – Tätä ei ole selvitetty, mutta pitkään kuntayhteistyötä tehneenä olen huomannut, että ihmisten usko omaan itseen on usein heikko. Ei ole valmista kaavaa Miten asiakkaan motivaatiota sitten herätellään. . Miten sitten liikuntaneuvonnasta kiinnostunut löytää tiedon, onko omassa kunnassa neuvontaa tarjolla. Laadukas Liikuntaneuvonta yksiLön tukena: Kuntia kannustetaan tarjoamaan liikuntaneuvontaa vähän liikkuville. Sivullamme on kuntahaku, josta pääsee suoraan katsomaan, onko oma kunta niiden joukossa, jotka tarjoavat liikuntaneuvontaa. fi-sivuilta. Liikkuva aikuinen -ohjelman strategia 1. Sen myytin murtaminen on oleellista, mutta se edellyttää pohdintaa ja keskusteluja. Liikkuva aikuinen -ohjelma tarjoaa liikunnan monipuoliseen hyödyntämiseen tietoa ja toimintamalleja. Moni ajattelee, etten ole liikkuva eikä minusta sellaista tule. Jokainen asiakas on erilainen, eikä ole olemassa valmista kaavaa, jonka mukaan edetään. Kivimäki sanoo, että ihminen voi kokea, ettei liikunta ole ollenkaan hänen juttunsa. Liikuntaneuvonta on osa kunnan hyvinvoinnin palvelutarjotinta.. Tätä motivaation syntyä kannattaa Kivimäen mielestä hyödyntää neuvonnan jälkeisessä liikuntatarjonnassa. Mikä sitten mietityttää liikuntaneuvontaan mukaan lähteviä ihmisiä. Myytin murtaminen on tärkeää Liikuntaneuvonta kestää tavallisimmillaan 6 – 12 kuukautta, ja tapaamisia tai yhteydenottoja on keskimäärin kerran kuukaudessa. Perinteinen valistus ei kuulu asiaan, vaan motivaatio lähtee liikkeelle vastavuoroisen keskustelun, kysymysten ja pohdinnan kautta ja asiakkaan arvoista. Noin 60 prosenttia ohjautuu neuvonnan piiriin hoitohenkilökunnan lähetteellä, 40 prosenttia omatoimisesti. NIVELTIETO 3/2022 17 voin yksin vaikuttavat motivaation syntymiseen. – Neuvojan paras ominaisuus on osata kuunnella asiakasta. Lisää Liikettä työeLämään: Työpaikat halutaan herätellä näkemään liikunta ja riittävä fyysinen kunto keinona ylläpitää henkilöstön työkykyä. Asiakas asettaa tavoitteet. – Paljon on kiinni liikuntaneuvojan persoonasta. Liikuntaneuvonnan aikana tavoitteena ovat asiakkaan motivaation herättely ja ymmärrys, että terveysliikunnasta on hyötyä. – Asiaa voi selvittää kunnan verkkosivuilta tai Liikkuva aikuinen -ohjelman Liikuntaneuvonta. 2. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat tavoitetaan muun muassa terveydenhuollossa, ja liikuntaneuvonnan palveluketjut ulottuvat kunnan liikuntapalveluihin sekä paikallisjärjestöjen toimintaan. – Ideana ei ole lähteä heti hiihtolenkille vaan pieni on kaunista: lähdetään vaikka kerran viikossa kauppareissulle kävellen. Yhdistykset voivat tarjota tarpeeksi matalan kynnyksen ryhmätoimintaa ja muuta liikuntatoimintaa
Todellisuudessa nykyään suositellaan, että heti vain kävelemään. – Muun muassa tunnereaktioita: huoli, pelot, ahdistuneisuus, masentuneisuus. Potilas voi ajatella, ettei kykene palamaan töihin tai ettei hoito tehoa. Maija Paukkunen toteaa, että tällaiset kyselyt auttavat kohdentamaan toimia – vaikkapa fysioterapeutilla käyntejä – ja lisäämään ohjausta ja neuvontaa niille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Maija Paukkunen sanoo, että tukija liikuntaelinpotilaan hoitosuunnitelmaan on vähintään kuuluttava yksilöllisen kuntoutuksen tarpeen ja tavoitteiden arvio sekä niiden saavuttamisen seuranta. Esimerkiksi isolla osalla selkäkipupotilaista on näyttöön perustumattomia käsityksiä muun muassa siitä, että lepo on selälle hyväksi ja että selkäkipu estää työnteon. – Saattaa käydä niin, että kun lääkäri määrää kaksi viikkoa saiTEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . – On yksilöllistä, mikä tieto, ohjaus tai neuvonta on kenellekin merkityksellistä. Ihmisen kokonaistilanne on kartoitettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo työfysioterapeutti, väitöskirjatutkija Maija Paukkunen Oulun yliopistosta. Esimerkiksi potilaan psykososiaaliset riskitekijät on syytä selvittää, jotta kivun pitkittymiseen tai kroonistumiseen voidaan vaikuttaa. Ammattilaisten käytössä on kyrauslomaa, potilas käsittää, että pitää olla kaksi viikkoa liikkumatta. Eikä ihme, perustuvathan käsityksemme aiemmin kuulemaamme ja osin ehkä myös terveydenhuollon ammattilaisten ohjeisiin. Mitä nämä riskitekijät ovat, Maija Paukkunen. Paukkusen mukaan on tärkeää, että terveydenhuollossa kuullaan selyitä – muun muassa Startja Örebro-kyselyt –, joiden avulla he voivat tunnistaa potilaat, joilla on kliinisesti merkittäviä, toimintakykyyn ja kivun pitkittymiseen vaikuttavia psykososiaalisia tekijöitä. Näin esimerkiksi saadaan selville potilaan jatkuvamman tuen tai esimerkiksi moniammatillisen tiimin tarve. On luonnollista, että kun kipu on pahimmillaan, on pari päivää tehtävä mitä pystyy. Ne ovat psykologisia reaktioita, ja taustalla voi olla potilaan käsitys, että kipu ei todennäköisesti koskaan parane tai odotus, ettei kipu helpota. Toipumista voi kuitenkin hidastaa, jos lepo jatkuu tarpeettoman pitkään, Maija Paukkunen sanoo. KUVA PIXABAY Potilaan huolille on oltava aikaa Tukija liikuntaelinsairauksia potevat henkilöt tulevat terveydenhuollon palveluissa entistä useammin kohdatuiksi omine kysymyksineen ja tavoitteineen. 3/2022 NIVELTIETO 18. – Tunnereaktiot voivat johtaa välttämiskäyttäytymiseen: ihmisellä voi olla suhteeton pelko kivun pahenemisesta ja hän voi pelätä lisävaurioiden syntymistä eikä siksi uskalla tehdä asioita, jotka voisivat edistää paranemista, esimerkiksi liikkua. Vastauksia kysymyksiin Virheelliset käsitykset ja pelot voivat istua lujassa, vaikka tutkimus on tuonut uutta, vanhaa kumoavaa tietoa. Pelko ja vältteleminen hidastavat toipumista. Parantamisen varaa kuitenkin yhä on
Moni kipupotilas sanoo, että terveydenhuollosta saa harvoin palautetta siitä, että on tehnyt asioita oikein. Esimerkiksi huonosti nukuttu yö voi vaikuttaa seuraavan päivän kipuherkkyyteen. Myönteisyyttä kirjauksiin Maija Paukkunen sanoo, että tukija liikuntaelinpotilaan hoitosuunnitelmaan on vähintään kuuluttava yksilöllisen kuntoutuksen tarpeen ja tavoitteiden arvio sekä niiden saavuttamisen seuranta. Kysymykset liittyvät usein arkielämään, muun muassa siihen, onko tarpeen välttää jotakin tai miten toimia, jos kipu lisääntyy. Tehdään asioita, eivät ole potilaan kannalta kaikkein perustelluimpia. – Illness-puhe tarkoittaa, että keskustelussa pyöritään ongelmien, esteiden ja rajoitteiden ympärillä. Maija Paukkunen korostaa, että aina syy kivun pahenemiseen ei liity siihen, että on tehnyt jotakin väärin, jos joku päivä on pahempi. Nyt kun tekstit ovat potilaan itsenä luettavissa Kannassa, on tärkeää, ettei kirjaustapa ole jatkossa niin negatiivinen. Kivulle etsitään syyllistä sen sijaan, että mietittäisiin voimavaroja ja mahdollisuuksia. – Tällaisesta ohihoidosta ei ole selvitystä, mutta se on oletettavasti yleistä ja näkyy muun muassa siinä, että potilaat käyttävät tavallista enemmän terveydenhuollon palveluita. On siis parempi ensin keskustella potilaan yksilöllisistä toiveista ja kysymyksistä ja vasta sitten paneutua yleiseen ohjaukseen. On tärkeää, että potilas saa vastaukset omiin kysymyksiinsä. – Sellaisesta ammattilaisen antamasta tiedosta, ohjauksesta ja neuvonnasta, joka edistää potilaan toipumista. Ja meiltä on puuttunut sellainen kulttuuri, jossa tekstiin kirjataan positiivisia asioita. Keskeistä on yksilöllinen kohtaaminen. Jos kysymyksiin ei vastata tai potilaan tilanteeseen ei perehdytä, voi potilas kohdata ohihoitoa. Hoitosuunnitelma on hyvä rakentaa voimavarojen kautta (Wellness): tarkastellaan sitä, missä on päästy eteenpäin, ei kielteistä kehitystä. – Ammattilaisen on myös tärkeää sanoittaa potilaalle, että siitä huolimatta, että on tehnyt asioita oikein, voi olla kipua. Jokaisella on itselleen merkityksellisiä kysymyksiä. Mistä siinä on kyse. NIVELTIETO 3/2022 19 potilaan huolet ja että on riittävästi aikaa oikoa vääriä käsityksiä. Maija Paukkunen toteaa, että jos potilaalla on mielen päällä kysymyksiä, ei hän pysty ottamaan vastaan yleistä ohjausta tutkimusten perusteella. – Olen omaa väitöskirjaani varten käynyt läpi selkäpotilaiden potilastekstejä ja huomannut, että niistä usein puuttuvat potilaan omat tavoitteet. Illnessja Wellness-puheesta. Esimerkiksi juuri vastaamisesta mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Esimerkiksi Paukkunen mainitsee työkokeilun, joka ei kiinnosta eikä työllistä kuntoutujaa. – Minusta liikkeelle pitäisi aina lähteä kohtaamisesta; vuorovaikutukselle on oltava vastaanotoilla sijaa. – Ohjaus on hyvä antaa vasta sitten, kun ammattilainen on ensin selvittänyt, mitä potilas haluaa tietää. Lisäksi sairaudessa kipu voi aaltoilla, esimerkiksi tuntua tekemisen aikana ja sen jälkeen ajoittain pahemmalta ja puolestaan ajoittain vähäisemmältä. Ongelmien sijaan mahdollisuuksia Terveydenhuollossa puhutaan myös ns. Kaikki lähtee vuorovaikutuksesta Maija Paukkunen puhuu paranemista edistävästä informaatiosta. Sen jälkeen tiedonjano lisääntyy ja ammattilainen voi antaa myös yleistä ohjausta, esimerkiksi harjoitteluohjeita tai tietoa potilasjärjestöistä. Mitä nämä termit tarkoittavat, Maija Paukkunen. Negatiivisuuteen keskittyminen voi lisätä potilaan pelkoja, vaikka kyse olisi normaalista iänmukaisesta löydökses. Ja tärkeintä on, että potilas tulee kuulluksi
Maija Paukkunen toteaa, että terveysohjaus ja -neuvonta ovatkin nykyään aiempaa positiivisempaa. Paukkusen mielestä ammattilaisen kuuluu auttaa potilasta tekemään tälle mieluisia juttuja ja pohtia ja kokeilla yhdessä potilaan kanssa vaikkapa tasapainoon liittyviä asioita. Motivaatio ja elämäntapamuutokset Pelottavat uhkakuvat ja oikein-väärin-mallit ovat Paukkusen mukaan historiaa. Maija Paukkunen korostaa myös unen merkitystä kipupotilaille. Harjoittelun avulla voidaan löytää uskallusta sekä saavuttaa liikkuvuutta, lihasvoimaa tai vaikkapa ketteryyttä, jolla päästään kohti potilaan tavoitetta. Se onnistuu jokaiselta. Harvemmin käytetään apuna esimerkiksi kuvia tai videoita, jotka Paukkusen mukaan voisivat olla luonteva tapa saada lisätietoa ja ohjausta. – Tämä on lohduttavaa. Viestien pitäisi olla kannustavia. – Tukija liikuntaelinsairauksissa on usein ollut epäselvää, kuka terveydenhuollon ammattilainen vastaa jatkosta. Potilasohjauksessa on tärkeää sekin, että ammattilainen neuvoo potilasta etsimään näyttöön perustuvaa lisätietoa. Paukkunen muistuttaa, että usein mieluisaan tekemiseen tempaudutaan mukaan niin, että tauottaminen unohtuu siihen asti, kunnes kipu on voimistunut. Paukkunen toivoo kirjausteksteihin myös lisää jatkuvuuden näkökulmaa: tietoa potilaan toimintakyvystä haasteitten ja vahvuuksien osalta ja tilanteen pysyvyydestä tai ohimenevyydestä. Käytännössä olisikin hyvä, jos ammattilaisen vastaanotolla – tai kotitehtävänä vastaanottokäyntien välillä – olisi tutustumista kivunhallintaan liittyviin animaatioihin ja kuvaesityksiin. Normaaliin painoindeksiin pääseminen ei ole helppoa, mutta tunnin lisääminen liikuntaan on kivunhoidon kannalta jo tärkeää. – Jos potilaan on esimerkiksi vaikea nostaa tai kumartua, on vastaanotolla hyvä yhdessä katsoa, miten se sujuu. Tarvittaisiin nykyistä enemmän uni-interventioita ja lääkkeettömiä vaihtoehtoja unihäiriöiden hoitoon. – On myös tärkeää pitää lihaskunnosta huolta. Maija Paukkunen toteaa, että suuri osa tukija liikuntaelinpotilaista on saanut vain suullisesti tai kirjallisesti ohjeita selvitä kipujen kanssa ja ratkaista arkeen liittyvät haasteet. Maija Paukkunen korostaa, että myös seuranta on tärkeää, ettei vastuu jää yksin potilaalle. Tässä on yksi iso mahdollisuus terveydenhuollolle saada kipupotilaat paremmin hoidettua. Kun fyysinen kuormitus on säännöllistä, jaksaa paremmin ja keho on tottuneempi rasitukseen. – Internetissä kun on myös sellaista tietoa, joka ei ole näyttöön perustuvaa. – Tämän pitäisi näkyä vielä kirjausteksteissäkin! ?. Tämä tulisi sopia. Maija Paukkunen ottaa esimerkiksi henkilön, joka on aina nauttinut kalastamisesta mutta hänen on hankala päästä veneeseen. Lisäävätkö ne toiveikkuutta paranemisesta. – Jos tässä onnistutaan, syntyy myös motivaatio elämäntapamuutokseen. – Unen hoitaminen jää usein kipupotilaiden hoidossa huomioimatta. Sen sijaan ammattilaisen on aina mietittävä, lisäävätkö ohjaus ja neuvonta ihmisen luottamusta omaan kehoonsa ja itseensä ja voimaantumista elämäntapamuutoksiin. Unen hoitaminen tärkeää Norjalaisen kohortin, tutkimusaineiston, mukaan jo yhden tunnin lisääminen liikuntaan viikossa ja normaaliin painoindeksiin pääseminen laskevat kivun kroonistumisen riskiä unihäiriöisillä alaselkäja niskapotilailla. Millaista potilasohjausta. – Monelle on tärkeää myös kokeilla itse, ja tämä on monesti mahdollista ainakin fysioterapeutin vastaanotolla. – Tai jos henkilö pitää käsitöistä ja kivut haittaavat, voidaan käydä läpi tauottamisen merkitystä niin ettei käsitöistä tarvitse kokonaan luopua. Siitä, mikä on ihmiselle merkityksellistä, tulee motivaatio. Aina ei ratkaisua löydy, mutta potilas ja ammattilainen voivat yhdessä pohtia, voisiko esimerkiksi kuormituksen rytmittäminen auttaa. Kannustavatko ohjaus ja neuvonta potilasta palaamaan tälle merkityksellisten asioiden pariin. 3/2022 NIVELTIETO 20 tä
Kivun syntyyn vaikuttavat muutkin fyysiset sekä psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . Huomio ihmiseen kokonaisuutena – Kivun hoito on usein turhauttavaa sekä potilaille että ammattilaisille. Kipu ei merkitse yksinomaan sitä, että ihmisellä on vaurio kudoksessa. Tule-vaivat ovat suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja maailmanlaajuisesti eivätkä nykyiset hoitokäytännöt ole onnistuneet ratkaisemaan ongelmaa. KUVAT FREEPIK JA TATJANA TIKKA Kipu on enemmän kuin kudosvaurio Uusimmat hoitosuositukset suosittelevat biopsykososiaalista lähestymistapaa tule-vaivojen hoitoon. – Kipu on moniulotteinen ilmiö, ei suora syy-seuraus-suhde jostain vammasta, sanoo viime kesänä Jyväskylän yliopistossa kokonaisvaltaisen, biopsykososiaalisen lähestymistavan merkityksestä tule-vaivojen hoidossa potilaiden ja fysioterapeuttien näkökulmasta väitellyt Riikka Holopainen. Esimerkiksi se, että nukutaan huonosti, herkistää kivulle, samoin matala-asteinen tulehdus, eikä genetiikkaakaan pidä unohtaa. Uusimmat hoitosuositukset suosittelevat biopsykososiaalista. NIVELTIETO 3/2022 21 On arvioitu, että 70 prosenttia nivelrikkoisen ihmisen hoidon vaikutuksesta perustuu muuhun kuin hoitotoimenpiteeseen
Näin ihminen voi vallata elämänsä, sen, mistä nauttii, takaisin. Kipuopetuksen määrää on lisätty, ja moniulotteinen ymmärrys kivusta on kasvanut. Merkityksellinen kohtaaminen Riikka Holopainen toteaa väitöstutkimuksessaan, että yksikin merkityksellinen kohtaaminen saattaa muuttaa suunnan. Ymmärretyksi tuleminen Holopaisen tutkimuksen mukaan osa selkäkipuisista ei koe tulevansa ymmärretyksi ja kuulluksi terveydenhuollossa. Se syntyy, kun kipu alkaa tulla ymmärretyksi – vaikka. Holopainen sanoo, että hoitoja kuntoutuspolun pitäisi olla selvä, jotta voitaisiin keskustella pitempään tukea tarvitsevan asiakkaan kanssa. – Kokemus on saattanut olla, että kukaan ei ole tajunnut, mistä on kyse. – Tärkeää on luoda lohtua ja toivoa. – Yksilöllisen toiminnan ja ryhmätoiminnan välillä ei ole paremmuusjärjestystä. Käytännössä biopsykososiaalinen lähestymistapa tule-vaivojen hoidossa tarkoittaa, että ei hoideta vain kudosta vaan koko ihmistä ajatuksineen, tunteineen, kaikkineen. Itse asiassa ryhmätoiminta tarjoaa vertaistukea, joka on merkittävässä roolissa. Nykyinen ymmärrys kivun monimuotoisuudesta on auttanut hoitosuhteen kehittämisessä. Monessa paikassa tämä jo toteutuukin hienosti. Vuorovaikutus on toinen tärkeä asia. – Kukaan ei tahallaan hylkää asiakasta, mutta jos ei ole tietoa, ei pysty auttamaan. – Tämä liittyy siihen, että jokainen, jolla on ollut kipua, tietää, miten vaikea kipua on selittää. Tämä voitaisiin välttää, kun hoitopolkuun saataisiin jatkumoa. Suuri osa toipuu akuutista kivusta hyvin, eikä heitä pidä ”ylihoitaa”, mutta osalla se pitkittyy ja toistuu. – Vaikka kudosta hoidettaisiin hyvin, on muita tekijöitä, jotka vaikuttavat kipuun ja paranemiseen. Ammattilaisella pitäisi olla tieto mahdollisuuksista – kunnallisen ja yksityisen puolen sekä järjestöjen tarjoamista –, joita hyödyntää. Kun sitten löytyy ammattilainen, jolla on aikaa kuulla koko tarina, syntyy ymmärrys, mitkä tekijät vaikuttavat kipuun. Vertaistuki tärkeää Mistä sitten johtuu, että hoidon jatkuvuutta ei varmisteta. Riikka Holopainen sanoo, että kun ammattilainen näkee, että ihmisen elämässä on monenlaista, pitäisi pysähtyä kuulemaan. Kaikkeen siihen, mitä hoitotilanteessa ja asiakkaan muussa elämässä tapahtuu. – Tarvittaisiin rinnalla kulkija, joka kulkisi läpi koko hoitoja kuntoutuspolun asiakkaan kanssa. Huomioidaan laajasti hänen tilanteensa. – Luulen, että tässä ollaan menossa parempaan suuntaan. Myös ammattilaisen viestit – esimerkiksi kuinka hyvin hän pystyy välittämään turvallisuuden tunnetta – on vietävä yhä paremmin käytäntöön. Asiakas kuskin penkille Riikka Holopainen puhuu tutkimuksessaan tule-ongelmista kärsivän itsenäisestä toimijuudesta. Hoitopolut ovat erilaisia, ja ihminen, jolla on pitkittynyttä kipua, voi pudota prosessissa tyhjän päälle. On arvioitu, että 70 prosenttia nivelrikkoisen ihmisen hoidon vaikutuksesta perustuu muuhun kuin hoitotoimenpiteeseen. – Vuorovaikutustaidot ovat keskeiset, ja niitä voi kehittää siinä missä mitä vain taitoa. – Se on vastakohta tyhjän päälle jäämiselle. Ammattilaiset tarvitsevat riittävää koulutusta ja tukea toteuttaakseen kokonaisvaltaisempaa, biopsykososiaalista lähestymistapaa kivun hoidossa, selviää Riikka Holopaisen väitöstutkimuksesta. Yhteisen kielen löytäminen voi olla haastavaa. Holopaisen mukaan tule-vaivojen hoidossa kaikille samaa -ajattelu ei ole hyvä ratkaisu. Ihminen on kokonaisuus, Holopainen korostaa. Negatiivinen kierre, joka on päässyt syntymään, voi katketa. Osa tarvitsee rinnalla kulkijan Tutkimuksessaan Riikka Holopainen huomasi, että monesti ihmiset putoavat hoidon ja kuntoutuksen jälkeen tyhjän päälle. Ryhmän tuoman tuen merkitystä ei pidä vähätellä. 3/2022 NIVELTIETO 22 lähestymistapaa tule-vaivojen hoitoon, mutta sen soveltamisessa käytännössä on vielä haasteita, Riikka Holopainen sanoo. On saatettu esimerkiksi päästä hyvään alkuun fysioterapiassa, mutta sen loputtua pitääkin pitkittyneen kivun vuoksi hakea lääkäriltä uusi lähete terapiaan. Sen hyödyntäminen on tärkeää – täydennettynä yksilöllisellä ohjauksella. Tässä asiassa hän voi kokea riittämättömyyttä. Ihminen pitäisi saattaen vaihtaa eteenpäin! Holopainen toteaa, että esimerkiksi ryhmätoimintaa kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän. Kyse on monimutkaisesta ongelmasta, jonka käsittelyyn eivät lyhyet käynnit terveydenhuollon ammattilaisen luona riitä. Pitäisi tunnistaa ne ihmiset, jotka tarvitsevat tukea, ne, jotka toipuvat hitaasti. Tämän kokemuksen voi auttaa löytämään kuka tahansa ammattilainen, jolla on aikaa ja ymmärrys kivusta. On ymmärrettävä, miten kaikki asiat pelaavat yksiin ja vaikuttavat toisiinsa. – Osittain siitä, että hoitopolkuja ei meidän terveydenhuoltojärjestelmässämme ole järjestetty sujuviksi ja terveydenhuollon ammattilaisen tiedossa ei ole, miten hoitoa tai kuntoutusta voisi jatkaa
Tutkimuksessaan Riikka Holopainen huomasi, että monesti ihmiset putoavat hoidon ja kuntoutuksen jälkeen tyhjän päälle.. Harjoittelu on yksi harvoista menetelmistä, jonka vaikuttavuus tule-vaivojen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on osoitettu. – Kivuttomia meistä ei koskaan tule; kipu kuuluu jossain määrin ihmisen elämään. – Liike ei ole ihmelääke, mutta jos siitä voisi tehdä pillerin, olisi se maailman eniten ostettu lääke, Holopainen naurahtaa. – Ihmisten olisi hyvä ymmärtää liikkumisen merkitys tule-terveydelle. Riikka Holopainen toteaa, että liikkeelle lähdetään pienistä teoista, ei raskaasta kuntokuurista. – Uudet suositukset korostavat, että pienikin liikkuminen lasketaan. Kirjassa todetaan, että tukija liikuntaelinvaivat ovat yleisin syy lääkärissä käyntiin ja työstä poissaoloihin. On oltava tunne, että tilanne on hallinnassa. Mutta että toimintakykyä rajoittava kipu saadaan jonkinlaiseen hallintaan, Riikka Holopainen sanoo. ”Harjoittelupilleri” olisi menestyslääke Riikka Holopainen on ollut kirjoittamassa keväällä ilmestynyttä Harjoittelu ja tule-terveys -kirjaa. NIVELTIETO 3/2022 23 ei löytyisikään kudosperäistä syytä. . Löytyy keinot elää elämää kivun kanssa. Kun löytyy keinoja ottaa tilanne haltuunsa, onnistumisia, kyvykkyyden kokemuksia, tukea siihen, että ei ole yksin kipujen kanssa. Itsenäinen toimijuus merkitsee, että ihminen ei enää ole yksin kivun armoilla vaan saa elämänsä jollain lailla takaisin, siirtyy kuskin penkille omassa elämässään. – Pitkittyneestä kivusta kuntoutumisessa tulee takapakkeja. Riikka Holopainen toimii tuntiopettajana Jyväskylän yliopistolla, fysioterapeuttina tukija liikuntaelinkipuisten asiakkaiden parissa, kouluttajana sekä on mukana erilaisissa kehittämishankkeissa. On tärkeää, että on joku ihminen, johon on mahdollista ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Yksilötasolla tule-vaivat aiheuttavat tuskaa ja kärsimystä sekä toimintakyvyn ja elämänlaadun heikentymistä sekä yhteiskunnallisesti merkittäviä kustannuksia. Ja se, että harjoittelu, liikkuminen, lapsuudesta lähtien on hyvin merkityksellistä. – Ihminen on tehty liikkumaan, vaikka nykyinen elinympäristömme siihen heikosti kannustaakin. Se identiteetti, että kaikki pyörii kivun ympärillä, muuttuu
– Puhutaan kolmen M:n vaikutuksista: mekaaniset (jo fysiikan lakien mukaan jokainen kilo aiheuttaa lisäpainoa polville), metaboliset (esimerkiksi kakkostyypin diabetes ja sydänja verisuonitaudit), mentaaliset (esimerkiksi masentuneella on muita herkemmin ylipainoa mutta myös toisin päin: ylipaino aiheuttaa masennusta) ja maligniset (pahanlaatuiset syövät) vaikutukset. Muutosten ei liioin tule olla liian vaativia.. – Painonpudotuksella on merkittäviä muitakin kuin nivelterveyden hyötyjä, ja sillä on taipumus synnyttää positiivisuuden kehä: kun liikkuminen helpottuu ja unen laatu paranee, on helpompi ylläpitää muitakin muutoksia elämässä tai toteuttaa itselle merkityksellistä toimintaa. – Etenkin polven ja lonkan nivelrikko ovat lihavuuden keskeisimpiä liitännäissairauksia. Kun keho on kevyempi, kiinnostus liikkumiseen kasvaa, ja kun unen laatu paranee (mikä muuten tapahtuu hyvin aikeisessa painonpudotuksen vaiheessa) kohenee myös elämänlaatu mutta myös muun muassa verenpaine. Entä mitkä ovat painonpudotuksen hyödyt nivelterveydelle. Entä vaikutukset muualle kehoon ja mieleen. Samalla riskit moniin sairauksiin vähenevät. On myös havaittu, että mitä pidempään ylimääräisiä kiloja kantaa, sitä enemmän ne aiheuttavat ongelmia etenkin tukija liikuntaelimissä. Ylilääkäri André Heikius Painoklinikalta, miten ylipaino vaikuttaa niveliin. 3/2022 NIVELTIETO 24 Ylipaino on yleistä: Yli 30-vuotiaista suomalaisista aikuisista ylipainoisia (mukaan lukien lihavuus) on 63 prosenttia naisista ja 72 prosenttia miehistä. Itsensä syyllistäminen ylipainosta on menneen talven lumia; lihavuuteen on monta syytä, osa henkilöstä itsestään riippumatonta. – Parasta olisi, jos ylipaino ei muodostu kovin isoksi; painon nousu on helposti paheneva ongelma. – Pehmytkudosvauriot ja nivelrikko ovat yleisiä seurauksia ylipainosta. Jos painoindeksi on yli 30, on henkilön nivelrikon riski 4 – 5-kertainen verrattuna normaalipainoisiin. 10 prosentin painonpudotus vähentää nivelrikkokipuja jo puoleen alkuperäisestä. Esimerkiksi jo viiden kilon laihtuminen vähentää oireisen polvinivelrikon todennäköisyyttä naisilla 50 prosenttia. Lihavia on naisista 28 ja miehistä 26 prosenttia. – Hyödyt ovat selvät. Heikiuksen mukaan on selkeää, että painonpudotus tuo monta hyötyä nivelpotilaalle. Käypä hoito -suositusten mukaan ylipainon välttäminen tai sen lisääntymisen välttäminen olisivat tärkeää nivelrikkoiselle. KUVA STUDIO LIIKKUVA JA DERICH ANREY FREEPIK Unohdetaan häpeä Ylipainon pudotuksella on merkittäviä hyötyjä nivelterveydelle – ja terveydelle ja hyvinvoinnille ylipäänsä. Painoklinikan ylilääkäri André Heikius sanoo, että usein keskitytään edelleen laihdutusajatteluun, kun tärkeää olisi pientenkin muutosten pysyvyys. Perusajatus on, että painonpudotuksella voi hakea elämänlaadun paranemista. (Lähde:THL) Lihavuuden välttäminen tai ylipainon pudottaminen vaikuttavat merkittävästi paitsi yleisesti terveyteen myös nivelterveyteen. Ylipainoisella henkilöllä painon pudotus hyvin usein lievittää kipua ja parantaa toimintakykyä. Ylilääkäri André Heikius sanoo, että ihmisten ei pitäisi liikaa kanTEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI . Lihavuuden välttämisen on arvioitu vähentävän esimerkiksi polven tekonivelleikkauksen tarvetta melkein 40 prosenttia. Lähes joka toinen (46 %) mies ja nainen on vyötärölihava
Heikius sanoo, että usein keskitytään liikaa laihdutusajatteluun, kun tärkeää olisi pysyvyys. On kuitenkin vaativaa leikkausjonossa jo olevalle pudottaa painoa. Ylilääkäri André Heikius korostaa myös elintapamuutosten tueksi ja rinnalle lääkehoitoa. – Yleisohje on, että ei pidä yrittää olla aamulla tai päivällä syömättä vaan päinvastoin. – Ja sitten puhun mielelläni aktiviteettitasosta, aktiviteeteista. André Heikius muistuttaa nivelystävällisistä liikuntamuodoista, kuten vesijumpasta, vesijuoksusta ja uinnista. Koronan vuoksi moni on kuitenkin jättänyt menemättä uimahalliin. Keho tekee sen vaativaksi, koska se haluaa pitää kiinni saavutetuista kiloista. Joskus voidaan tarvita ajatusmallien muutosta, ja tällöin olisi hyvä päästä psykologin puheille ja löytää arjesta ne haastavat tilanteet, jotka vaikeuttavat painonhallintaa. Painonhallintaa tukee, ettei jätä liian pitkiä ateriavälejä – ne vaikuttavat annoskokoon, ja mieliteot kasvavat, kun perusruokaa rajoittaa liikaa. Muutosten ei tule olla liian vaativia. – Ei pidä vähätellä pienenkään liikkumisen merkitystä. Monella on ylivirittynyt nälkä, ja silloin on todella vaikeaa saada aikaan painonpudotusta yksin elämäntapamuutosten avulla. – On alettu ymmärtää, että ylipaino on seurausta monesta asiasta, esimerkiksi perinnöllisyydestä. Ne voivat olla arkipuuhastelua, joka on yhtä tärkeää kuin kuntoliikunta. – Olen hoitanut – hoidon tukena lääkehoito – satoja potilaita ja kun kysyn, miltä hoito ja olo ovat tuntuneet, ovat he vastanneet, että on hyvä, että paino on lähtenyt putoamaan. Yhtä arvokkaana he ovat pitäneet sitä, että ei tarvitse koko ajan kamppailla painoajatusten ja nälän kanssa. – Eikä palautumisen merkitystä pidä unohtaa. – Painonpudotus on vaativaa. Etenkin nivelkipuisille henkilöille, joiden liikunta on rajallista, lääkkeet voivat olla tärkeä asia. Monelle on tuttua, ettei tunne yksin onnistuvansa. En puhu laihduttamisesta vaan siitä, että ravinto on monipuolista ja ateriarytmi henkilölle itselleen sopiva. Terveydenhuollossa olisi tärkeää rohkaista, ei tuomita, potilaita. – Ytimessä ovat erityyppiset elintapojen muutokset, näin on ja tulee olemaan. – On olemassa ryhmävalmennuksia, joissa yhdistyvät nivelystävällinen liikunta ja painonhallinta. Yksi vaihtoehto ylipainon pudotuksessa tai hallinnassa on hakeutua painonhallinnan valmennukseen. – Vuodesta 2018 alkaen Suomessa on ollut uuden polven lihavuuslääkkeitä, joiden pääasiallinen vaikutustapa on toimia aivoissa. – Rohkaisen ottamaan terveydenhuollon ammattilaisten kanssa puheeksi lääkkeet. Potilas voi jäädä asian kanssa yksin. Lääkkeet vähentävät nälkää ja usein myös mielitekoja sekä lisäävät kylläisyyden tunnetta. Esimerkiksi aktiiviset venyttelyliikkeet tuovat apua ja lisääntynyttä liikettä. Jos en herää virkeänä, tulisi jo painonhallinnankin kannalta tarttua tähän asiaan. NIVELTIETO 3/2022 25 taa syyllisyyttä tai häpeää ylipainostaan. – On edelleen ongelma, että ihmiset, jotka pyytävät terveydenhuollossa apua painonpudotukseen, eivät sitä aina saa. Heikius kannustaa hakeutumaan ammattilaisen puheille keskustelemaan siitä, mitkä ovat juuri minulle tehokkaimmat keinot – osana voivat olla lääkkeet. Miten sitten päästään pysyvään painonpudotukseen. Heikius toteaa, että kirurgi tai ortopedi saattaa sanoa tekonivelleikkausjonossa olevalle, että pitäisi pudottaa painoa. Silloin on hyvä pyytää painonpudotukseen ammattilaisen – painonhallintalääkärin, terveyskeskuslääkärin tai vaikkapa laillistetun ravitsemusterapeutin – tukea. Unen laatu ja stressin hallinta ovat erittäin tärkeitä asioita. On hyvä muistaa, että myös kotona tehtävät harjoitteet ovat hyväksi. Monet asiat ympäristössämme vaikuttavat ylipainon syntyyn. Silloin on helpompi hallita illan mielitekoja. Kannattaa liittyä mukaan! – Käypä hoito -suosituksissa painonpudotuksen ja liikuntaharjoittelun yhdistelmän todetaan parantavan nivelrikkopotilaan toimintakykyä ja vähentävän haittaa ja kipua. Heille saatetaan sanoa, että mene kotiin ja laihduta. ?
Pyri tekemään jokaisesta liikkeestä 10 toistoa, ellei ohjeissa toisin mainita. Aloittelijan kotijumppa on suunnattu lihaskuntoharjoittelua aloittavalle, mahdollisesti ylipainoa tai nivelvaivoja omaavalle henkilölle. Siksi lihaskuntoharjoittelua suositellaan erityisesti ylipainoisille, diabeetikoille, tukija liikuntaelinsairauksia sairastaville sekä osteoporootikoille. . 3/2022 NIVELTIETO 26 TEKSTI JA KUVAT JEANETTE LINDWALL Aloittelijan kotijumppa Säännöllisellä lihaskuntotreenillä on mahdollista hidastaa ikääntymismuutoksia luissa ja lihaksissa sekä parantaa tehokkaasti sokerija insuliinitasapainoa. . . Oman lihaskunnon heikkouden huomaa helposti siitä, että rappusten nouseminen tuntuu raskaalta tai kauppakassien kantaminen vaivalloiselta. Mallina toimii Päivi Läärä-Inutile, 69 v. Koeta nousta ylös vain jalkojen voimalla, tarvittaessa voit auttaa käsillä.. Lähde istumaan pitkälle taakse pitäen ovesta tasapainoa. . Tilanne muuttuu nopeasti säännöllisen lihaskuntoharjoittelun avulla. Harjoittelua vaaditaan useamman kerran viikossa, sillä vaikutukset ovat lyhytkestoisia. Pikkuhiljaa lihaskunnon heikkous alkaa näkyä myös muissa arjen askareissa, ellei tilanteeseen puutu. . Kun liikkeet alkavat sujua, nosta sarjojen määrää 2 – 3:een käymällä liikkeet läpi useampaan kertaan. . Lopulta jopa makuulta tai istumasta ylösnousu saattaa olla hyvin haastavaa ja vaatia käsillä auttamista. Vähintään kaksi kertaa viikossa tapahtuvalla nousujohteisella harjoittelulla lihasvoima kasvaa aloittelijalla jopa 20 – 40 % puolessa vuodessa. mahdollisimman syvälle. . . Haasta itseäsi istumalla . Ota tukeva ote ovenkahvasta molemmin käsin ja nojaa käsien varaan. Lihaskuntoharjoittelu aiheuttaa myös muutoksia hermoston aktiivisuuteen ja vilkastuttaa verenkiertoa. Marjastus jää, kosJUMPPA ka metsässä liikkuminen on haastavaa. Ovikyykky . Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa – lihaskuntoharjoittelun vaikutukset ovat kaikilla samat, ikään tai kokoon katsomatta. Tee kotijumppa kaksi kertaa viikossa. Pyydät apua verhojen vaihtoon tai maton tamppaukseen. Jaloissa hartian levyinen haara ja polvet ja varpaat linjassa. Myös sidekudokset, kuten jänteet, nivelsiteet, nivelkapselit ja lihaskalvot vahvistuvat. Aloita harjoittelu käymällä liikkeet kerran läpi
Nojaa ovea vasten suoralla vartalolla, keskity siihen, että pidät polvet suorana. . . Pidä liike 30 sekunnin ajan. . . . Kyykkypito ovea vasten . . . Lähde nojaamaan suorin vartaloin kohti ovea koukistaen samalla kyynärpäitä sivuille. . Aseta kädet oven levyiseen asentoon hartian korkeudelle ja nojaa käsiä vasten. . Aseta jalat selvästi eteen, irti ovesta. . Pidä vartalo tiukkana ja punnerra takaisin ylös ja suorista kädet. Tuo kantapäät lattianrajaan, mutta ei maahan asti. . . Nojaa ovea vasten niin, että takapuoli, yläselkä ja takaraivo ovat ovea vasten. . . . Lähde liu’uttamaan vartaloa ovea vasten alaspäin. Saat liikkeestä helpomman jättämällä vartalon ylemmäs ja vaikeamman tuomalla alemmas.. NIVELTIETO 3/2022 27 Ovipunnerrus . . Nouse niin ylös varpaillesi kuin mahdollista. Koita tuoda reidet vaakatasoon ja pysähdy. Varpaillenous ovea vasten .
Laske jalat alas matolle samalla lailla, vuorotellen. . . . Asetu päinmakuulle matolle, kädet pään viereen. Jalkojen nosto . Nosta toinen jalka polvi koukussa ylös ja sen jälkeen toinen jalka perässä ylös. Pidä pää rangan jatkeena ja katse alhaalla, kun nostat ylävartalon mahdollisimman korkealle ilmaan. . . Asetu matolle selinmakuulle. 3/2022 NIVELTIETO 28 JUMPPA Selänojentajan vahvistaminen . Pidä rintakehä korkealla ilmassa ja levitä kädet auki kehon sivuille. . . . . . Tuo kädet takaisin pään viereen ja tuo rintakehä takaisin maahan. . Saat liikkeestä vaativamman nostamalla jalat ilmaan yhtä aikaa.. .
Valmennuksen avulla saat kokonaisvaltaisen tuen tukija liikuntaelimistön vahvistamiselle ja hyvän alun pysyvälle painonpudotukselle. Tule mukaan keskustelemaan hyvien tapojen mukaisesti ja eri näkemyksiä kunnioittaen! Nivelklubin löydät osoitteesta nivelklubi.nivel.fi. Nivelklubiin rekisteröidytään maksutta. Liikkuva Kiloinen valmennus on terveydenhuollon ja painonhallinnan huippuasiantuntijoiden kehittämä. Voit kirjoittaa nimelläsi tai nimimerkillä. Kirjoita runo! Kirjoitatko runoja pöytälaatikkoon – tai vaikkapa ihan julkisestikin luettavaksi. NIVELTIETO 3/2022 29 Sarita Lindwall Erikoissairaanhoitaja Personal Trainer VENYY André Heikius Ylilääkäri Suomen Painoklinikka Valmennus Liikkuva Kiloinen info@kiloinen.fi www.kiloinen.fi/liikkuva-kiloinen On sinulle, joka kaipaat avaimia oikeanoppiseen ja kehittävään liikuntaan, sekä haluat samalla tukea painonpudotukseen elintapamuutoksen kautta. Uudistettu Nivelklubi on avoin kaikille, eikä se edellytä jäsenyyttä. Sivustolla voi keskustella anonyymisti nimimerkillä ja halutessaan sivustolla voi vierailla rekisteröitymättäkin. Sabina Jakupovic Laillistettu ravitsemusterapeutti Kiloinen SNY jäse netu koo dilla KILO INEN -50 € valmennus järjestetään etänä Yhteistyössä Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan! Paikkoja on rajoitetusti. Lähetä runo Tupu Sammaljärvelle osoitteeseen tupu.sammaljarvi@nivel.fi ID EA RR IB A PI XA BA Y Uudistettu keskustelufoorumi Nivelklubi on avattu Nivelklubi on Suomen Nivelyhdistyksen keskustelufoorumi, jossa voi vaihtaa kokemuksia nivelrikosta, tekonivelleikkauksista, kuntoutumisesta, kivun hoidosta, nivelterveellisistä elintavoista ja muista hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Lähetä jokin runosi Niveltieto-lehteen! Julkaisemme runoja tulevissa lehdissä
Pompin kiveltä kivelle, ladon katonreunasta heinäkasaan ja tikapuilta alas. Otettiin röntgenkuvia. Viisikymppisenä kaaduin, ja polvi meni päreiksi. Kolme vuotta sitten vasen polvi sai tekonivelen. Tanhusin opiskelijana kuusikymmenluvulla mekko hulmuten hyppypolskaa ja galoppia Jyväskylän yliopiston ISO:n tanhuryhmässä. Parikymmentä vuotta sitten yritin vielä luistimille. Mitä korkeammalta sen parempi. Kesällä iltakaudet hypättiin pihalla ruutua. . Viime vuosina olen huomannut, että Jyväkylässä on mäkiä. Kohta sujuivat polkat, jenkat ja valssit. Mainiota; mutta nyt sen tarvitsisi toinenkin polvi. Edelläni nuori nainen loikki ketterästi rappusia alas poninhäntä pyörähdellen. 3/2022 NIVELTIETO 30 TEKSTI VIRPI KAARTINEN Unelma hyppelystä Olin palaamassa Harjulta Kauppakadulle Torikeskuksen kautta. Lapsena etenin oikeastaan vain hyppelehtimällä. En uskalla: entäs jos nivelrikko rusauttaa polvet säpäleiksi! Hyvä jos tohtii tuolijumpassa seisoa muutaman kymmenen sekuntia yhdellä jalalla. Pohdin siinä taapertaessani, milloin lopetin hyppelyn. Marjametsässä en enää rämmi ojien yli kontaten: marjat saa torilta helpommalla. Eikä aina löydy vankkaa herrasmiestä nostamaan pystyyn. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei kaadu. Ei niitä ollut opiskeluaikanani! Jenkkaa en enää uskaltaisi yrittää, mutta pyörisin valssia mielihalusta varsinkin, jos jostain vielä löytyisi herrahenkilö kahdeksankymppisen isotädin viejäksi. Yksin ei pääse ylös; nykysiteitä ei saa maaten irti. Minä astelin perässä varovasti porras portaalta jalkaa toisen viereen taputtaen. Oi onnea: onnistuivat pian jäävalssit spiraalit ja vaa´at. Tasaisella Jyväsjärven jään ladulla olisi hyvä hiihtää – jos jaksaisi kantaa sukset jäältä kotiin. Tanssimaan opin varhain, kun eno tempaisi minut jenkkaan sukulaishäissä. Nautin taidoistani niin kauan kuin löytyi tanssipaikkoja ja tanssittajia. Hyppynarun kanssa taputeltiin pitkiä matkoja niin, että hiekka pöllysi Kaupunkireissuilla kunnia-asia oli edetä katukäytävällä hirvein harppauksin astumatta poikkiviivoille. Isoveljen kanssa kilpailtiin yhdellä jalalla kinkkaamisessa. Matka kotoa alakaupunkiin vielä sujuu, mutta paluu yläkaupunkiin vie voimat. Lapsena pompin kiveltä kivelle, ladon katonreunasta heinäkasaan ja tikapuilta alas.. Miksi lakkasin loikkimasta portaita ylös ja alas pari askelmaa väliin jättäen. Aluksi piti kiertää kaukaloa seinistä kiinni pitäen, mutta kohta jo pysyin jaloillani. Sepä närkästytti vieraskoreaksi pukeutunutta tyylikästä äitiäni. Viisikymmenluvulla pääsin Leena Pietilän, Suomen seitsenkertaisen taitoluistelun mestarin, kaunoluisteluryhmään. Polvea tähystäessään ja nivelruston repaleita höylätessään lekuri totesi vielä – muka – ohimennen: ”Kyllä tuota painoakin voisi hiukan vähentää.” Siihen loppui hyppelehtiminen. ”Juu, kyllä näistä näkyy selkeästi nivelrikko”, lääkäri sanoi. Osasin vielä luistella takaperin ja tehdä kahdeksikkoja, mutta en enää ristiaskelia, piruetteja ja hyppelyä, saati jäätanssia! – Vanhoille hiihtäminen on mainio talvilaji
– Fysioterapia on yksi mahdollisuus hoidossa lääkkeiden ohella, sitä kannattaa kokeilla. Taustalla saattaa olla jokin lapsuusiän trauma tai myöhempi tapaturma. – Jos on puuttuvia hampaita, ne pitäisi korvata. Yhteys traumaattisen purennan ja leuan nivelrikon välillä on kuitenkin melko vähäinen eli suoria johtopäätöksiä ei voida vetää. – Perinnöllisyys altistaa ilman muuta, samalla tavoin kuin muissakin nivelvaivoissa. Uusi nivel voidaan rakentaa. Nivelproteesiin turvaudutaan pienessä prosentissa potilaista. Pirttiniemi muistuttaa myös fyLeuan nivelrikolle altistaa sukupuoli: ongelma on naisilla selvästi yleisempi kuin miehillä. Erilaisia lääkehoitoja on laaja arsenaali käytettävissä. – Lihasvoimat pienenevät, kun ikää karttuu. Ehkäisyä ja hoitoa Leuan nivelrikkoa voi ehkäistä tai ainakin hidastaa varmistamalla purennan tasapainoinen toiminta. Vallankin sivuja taka-alueen hampaiden puuttuminen traumatisoi niveltä. Leuan nivelrikko on suvuittainkin kulkeva ominaisuus. Heitä voi suositella. Proteesit ovat kuitenkin kehittyneet viime aikoina ja niistä on saatu hyviä tuloksia. Leuan nivelrikon hoidossa voidaan Pertti Pirttiniemen mukaan käyttää tulehduskipulääkkeitä, jotka vievät pois kipua ja vähentävät tulehdusta nivelessä. Jos nivel menetetään, se saadaan korvattua toimivaksi. Sen sijaan vanhimmissa ikäluokissa vaiva saattaa olla vähäisempää. Tutkittavat olivat 46-vuotiaita. Tyypillisesti ristipurenta saattaa häiritä. Useimmat purentavirheet – erityisesti jos on pakkopurentaa ja leuka ohjautuu yhteen purressa väärään asentoon – häiritsevät leuan toimintaa. Tällöin leukanivelvaivatkaan eivät tunnu niin paljon, näin on ajateltu. – Syynä voi olla myös traumaattinen purenta. Läheskään kaikkea ei perinnöllisyydestä kuitenkaan tiedetä, ei esimerkiksi vielä tunneta geenejä, jotka aiheuttavat nivelrikkoa, Pertti Pirttiniemi sanoo. EN G IN AK YU RT P IX AB AY. . Kipua ja toimintahäiriöitä Leuan nivelrikon selkeänä oireena on nivelkipu, joka professori Pirttiniemen mukaan tulee kuvaan mukaan, kun nivel lähtee tuhoutumaan. Lisäksi voi kuulua nivelääniä kuten rahinaa. Pohjois-Suomessa tehdyssä kohorttitutkimuksessa, jossa oli mukana 2000 tutkittavaa, kahdeksalla prosentilla oli leukanivelrikkoon viittaavia oireita. sioterapian mahdollisuuksista. – Myös avausvaikeudet ja toiminnan häiriöt muutenkin voivat vaivata. NIVELTIETO 3/2022 31 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI Leuan nivelrikko kulkee usein suvuittain Leuan nivelrikkoa esiintyy yleisimmin yli 65-vuotiailla, mutta myös nuoremmilla. Monet oireista olivat lieviä. Akuutissa vaiheessa voi käyttää purentakiskoa, joka helpottaa oloa ja estää kudostuhoa. Mistä tämä johtuu, professori Pertti Pirttiniemi Oulun yliopistosta. – Jos nivel tuhoutuu kovasti ja purenta menee huonoksi, voidaan tehdä kirurgisia toimenpiteitä. – Jos vaivat ovat vaikeampia eikä niistä tunnu selviävän, on olemassa paikallishoitoja: voidaan tehdä nivelen sisäisiä huuhteluja tai injektiohoitoja. Pirttiniemi lisää, että muihinkin purentavaivoihin valmistettava purentakisko relaksoi niveliä ja lihaksia ja vähentää riskiä nivelen vaurioitumiselle. Suomessa on fysioterapeutteja, jotka ovat saaneet koulutuksen leukanivelen hoitamiseen. Leuan nivelrikolle altistaa myös sukupuoli: ongelma on naisilla selvästi yleisempi kuin miehillä. Leuan nivelrikolle altistavista tekijöistä ensimmäinen on ikä. Tutkimuksesta saa kuitenkin jotain käsitystä leuan nivelrikon yleisyydestä
Eräs esimerkki tästä on nivelrikko; yleisin nivelsairaus, josta kärsii merkittävä osa ikääntyvästä väestöstä. niveltulehdusten hoidossa käytettävien kortisoniyhdisteiden), on osoitettu vaikuttavan makrofagien ilmiasuun. Useiden eri tekijöiden, kuten sytokiinien, solunsisäisten viestintäreittien, aineenvaihdunnallisten tekijöiden sekä lääkkeiden (kuten mm. 1980-luvulla löydettiin näiden solujen TH1ja TH2-ilmiasut, joista ensiksi mainittu edistää ja jälkimmäinen hillitsee tulehdusta. Tutkittua tietoa TEKSTI ANTTI PEMMARI Lääkkeet ja tulehduksen välittäjäaineet muokkaavat makrofagien ja rustosolujen ilmiasuja Ihmiskeho koostuu useista erilaisista solutyypeistä, jotka suorittavat erilaisia tehtäviä. auttaja-T-lymfosyytit eli TH-solut, jotka ohjaavat ja säätelevät immuunijärjestelmän toimintaa. Sen lisäksi että nämä solut tuhoavat kehoa uhkaavia taudinaiheuttajia, ne ohjaavat ja säätelevät monia ruumiin tavallisia toimintoja, kuten ravinteiden kierrätystä, kudosvaurioiden parantumista ja tulehdusreaktion korjaantumiseli niin sanottua resoluutiovaihetta. ”Klassisesti aktivoituneet” eli M1-makrofagit edistävät tulehdusta, ”vaihtoehtoisesti aktivoituneet” M2-makrofagit puolestaan hillitsevät sitä. Tämän lisäksi makrofagit osallistuvat muun muassa kudosten ”siivoamiseen” jätteistä, ravinteiden kierrätykseen ja muiden immuunisolujen toiminnan säätelyyn. Myöhemmin löydettiin myös tietynlaisiin tulehdusreaktioihin ja erityisesti autoimmuunisairauksiin liitetty TH17-ilmiasu. fysiologiset tehtävät) kuin erilaisiin sairauksiin. Makrofagit ovat suurikokoisia syöjäsoluja, jotka puolustavat elimistöä nielemällä (fagosytoimalla) taudinaiheuttajia. Kukin ilmiasu tuottaa suoraan tai välillisesti tunnusomaista sytokiinia/sytokiineja: TH1-solut interferoni gammaa (IFN?) ja interleukiini 1 betaa (IL-1?), TH2-solut IL-4:ää ja IL13:a sekä TH17-solut IL-17:a.Vastaavanlainen jako, makrofagipolarisaatio, on kehitetty kuvaamaan makrofagien ilmiasuja. Jotta tietty solutyyppi kykenisi suorittamaan erilaisia – ja jopa vastakkaisia – tehtäviä, sen on kyettävä ilmentämään erilaisia geenijoukkoja eli omaksumaan erilaisia ilmiasuja (fenotyyppejä). Aktiivisesta tutkimustyöstä huolimatta nivelrikon etenemiseen vaikuttavaa lääkehoitoa ei ole toistaiseksi onnistuttu kehittämään. Solujen ilmiasut nivelrikossa Solujen erilaisilla ilmiasuilla on keskeinen erilaisten tulehduksellisten sairauksien kehittymisessä ja etenemisessä. Taudin kehittymiseen vaikuttavat kaikki nivelen solutyypit, erityisesti rustosolut eli kondrosyytit sekä nivelkalvon makrofagityyppiset solut.. Kudosympäristön signaalit, kuten solujen välisen viestinnän välittäjäaineet (sytokiinit) vaikuttavat solujen omaksumiin ilmiasuihin. Nämä tehtävät voivat liittyä niin elimistön normaalien toimintojen hoitoon (ns. 3/2022 NIVELTIETO 32 Seuraavilla sivuilla kerromme Niveltiedon lukijoille uusimpia uutisia tutkimusmaailmasta. Klassinen esimerkki tästä ilmiöstä ovat elimistön immuunieli puolustusjärjestelmään kuuluvat valkosolut. Tunnetuin esimerkki erilaisia ilmiasuja omaksuvista immuunisoluista ovat ns
IL-1?:llä käsitellyissä soluissa [C(IL-1?)-rustosoluissa] useiden tulehdusta edistävien ja soluväliainetta hajottavien geenien ilmentyminen oli lisääntynyt. C(IL-17)-ilmiasussa ilmentyi rajatumpi joukko tulehdusta edistäviä geenejä. Nämä tulokset osoittavat, että MKP-1 ei ainoastaan hillitse tulehdusta edistävää M1-aktivaatiota, vaan ”siirtää” makrofagiaktivaatiota tulehdusta rauhoittavaan M2-suuntaan, ja että glukokortikoidien (kortisonilääkkeiden) vaikutukset makrofageihin välittyvät ainakin osittain MKP-1:n kautta. C(IFN?)-ilmiasu poikkesi varsin paljon kahdesta edellisestä, vaikkakin se sisälsi myös jonkin verran tulehdusgeenejä. Kylpylälomavaraukset: myynti@lohjaspa.fi tai puh. Vaikuttaminen makrofagien ilmiasuun voisi olla lupaava, uusi lähtökohta näiden sairauksien hoitoon. 030 608 40 www.lohjaspa.fi Ylhäntie 1, Karjalohja Nivelyhdistyksen yhteistyökumppani. Makrofagien ilmiasut Väitöskirjan osatyössä I keskityttiin makrofageihin. Tutkimuksessamme selvitettiin sen vaikutuksia tulehdusta hillitsevään M2-makrofagiaktivaatioon. Rustosolujen ilmiasut Osatyössä III siirryttiin tutkimaan rustosoluja (kondrosyyttejä), jotka eristettiin nivelrikkopotilailta tekonivelleikkausten yhteydessä. MKP-1-puutteisilla hiirillä useiden M2-makrofageille tyypillisten geenien ilmentyminen oli villityypin hiiriä (geeneiltään ”normaaleja” hiiriä) vähäisempää. Kylpyläelämyksien lisäksi meillä järjestetään Kelan kuntoutuskursseja niille, jotka ovat kärsineet pitkään tukija liikuntaelinsairauksista. MKP-1 on tunnettu immuunireaktioita säätelevä solunsisäinen tekijä, jonka puutteen on aiemmin havaittu lisäävän tulehdusreaktion voimakkuutta. NIVELTIETO 3/2022 33 Näiden solujen ilmiasussa tapahtuu tautiprosessin aikana muutoksia, joista osa on hyödyllisiä ja osa haitallisia. Kysy lisää palvelupäällikkö Hanna Niemiseltä puh. Nortrakelogeeni hillitsi M2-aktivaatiota ja vaimensi ihofibroosin kehittymistä kokeellisessa sklerodermamallissa. Kiintoisa seikka oli, että antigeenien (immuunivastetta synnyttävien molekyylien) käsittelyyn ja esittelyyn liittyvien geenien ilmentyminen oli tässä ilmiasussa lisääntynyt. Keuhkofibroosin kaltaisten sairauksien ennuste on huono, eikä tehokkaita lääkehoitoja ole olemassa. Väitöskirjassani Phenotypes of macrophages and chondrocytes in inflammation tutkittiin makrofagien ja rustosolujen ilmiasuja tulehdusreaktion ja nivelrikon yhteydessä. Fibrotisoivissa sairauksissa elimeen (kuten iholle, maksaan tai keuhkoihin) muodostuu ”ylimääräistä” arpimaista kudosta, joka häiritsee elimen normaalia toimintaa. Koska hajonneesta rustosta KYLPYLÄELÄMYKSIÄ KAIKILLE AISTEILLE Lohja Spa & Resort sijaitsee Karjalohjalla, luonnonkauniin Lohjanjärven rannalla, tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. On mahdollista, että solujen ilmiasua muokkaamalla voitaisiin vaikuttaa nivelrikon kehittymiseen ja etenemiseen. Kuntoutus on Kelan kustantamaa ja on tarkoitettu yli 18-vuotiaille, yläikärajaa ei ole. Tämä viittaa siihen, että nortrakelogeniini, tai jonkinlainen siitä kehitetty lääkeyhdiste, voisi olla hyödyllinen yhdiste fibrotisoivien sairauksien hoidossa. Osatyössä II tutkittiin nortrakelogeniinin, tavallisesta männystä saatavan polyfenoliyhdisteen, vaikutuksia makrofagien ilmiasuun. Lisäksi glukokortikoidi deksametasonin vaikutukset sekä tyypillisiin M1että M2-geeneihin olivat MKP-1-puutteisten hiirten makrofageissa villityyppiä vähäisempiä. Soluja käsiteltiin sytokiineilla, jotka on yhdistetty T-solujen TH1TH2ja TH17-ilmiasuihin, ja tarkoituksena oli selvittää, millaisia ilmiasuja rustosolut omaksuvat näiden sytokiinien vaikutuksesta. 043 825 7136 tai hanna.nieminen@lohjaspa.fi
Useiden tulehdusta hillitsevien ja solujen kiinnittymiseen liittyvien geenien ilmentyminen lisääntyi, kun taas useiden tulehdustekijöiden ilmentyminen väheni. Tulokset osoittavat, että glukokortikoideilla on laaja-alaisia vaikutuksia nivelrikkopotilaan rustosolujen ilmiasuun, ja että ne osin normalisoivat rustosolujen geeniekspressiota vaurioituneesta rustosta normaalimman ruston suuntaan. Näihin kuului mm. Osatyössä IV tutkittiin glukokortikoidien (kortisonilääkkeiden) vaikutuksia rustosolujen ilmiasuun. IL-4 vaikutti merkitsevästi varsin pienen geenijoukon ilmentymiseen. Ibuprofeenin verrattain maltilliset vaikutukset geenien ilmentymiseen (esimerkiksi osatyössä IV tutkittuun deksametasoniin verrattuna) tukevat käsitystä siitä, että. Osatyön tulokset osoittavat, että T-solujen ja makrafagien tavoin myös kondrosyyttien ilmiasuja on mahdollista muokata niin tulehdusta edistävään kuin sitä hillitsevään suuntaan, mitä voitaisiin mahdollisesti tulevaisuudessa hyödyntää nivelrikon kaltaisten tulehduksellisten sairauksien hoidossa. Tuloksia verrattiin myös aiempiin genominlaajuisiin ilmentymisanalyysitutkimuksiin, joissa oli tutkittu laajasti erilaisten geenien ilmentymistä sekä vaurioituneessa että (päälle päin) ehjänä säilyneessä nivelrustossa. Deksametasonin havaittiin ainakin osittain muokkaavan rustosolujen ilmiasua vaurioituneesta rustosta normaalimman ruston suuntaan. Ibuprofeenilla ei ollut yksin merkitsevää vaikutusta geenien ilmentymiseen, mutta kun soluja stimuloitiin tulehdusta edistävällä sytokiini IL-1?:lla, ibuprofeeni vaikutti selvästi (aiheutti yli 1,5-kertaisen muutoksen) 93 geenin ilmentymiseen. 3/2022 NIVELTIETO 34 Onko polvi kipeä. Nivelrikkorustosta eristetyissä kondrosyyteissä glukokortikoidi deksametasoni vaikutti merkittävästi suuren geenijoukon ilmentymiseen; yli 1200 geenissä ilmentyi vähintään kaksi kertaa enemmän tai vähemmän deksametasonille altistetuissa kuin käsittelemättömissä soluissa. Nivelensisäisiä kortisoniruiskeita käytetään laajalti nivelrikon pahenemisvaiheiden hoidossa, mutta niiden pitkäaikaisvaikutukset rustoon ja taudin etenemiseen ovat pitkälti tuntemattomia. Tulehduskipulääkkeitä käytetään runsaasti kivun hoitoon muun muassa nivelsairauksissa, mutta niiden yksityiskohtaisia geenitason vaikutuksia nivelrikkopotilaiden rustosoluihin ei ole aiemmin tutkittu. Kokeile luonnollista PRP-pistoshoitoa oireiden parantamiseksi ja vähennä jopa nelinkertaisesti riskiä joutua tekonivelleikkaukseen Katso lisää: www.nivelhuoltamo.fi vapautuneiden mikroskooppisten kappaleiden toimiminen antigeeneina on yhdistetty nivelrikon kehittymiseen, löydös on mielenkiintoinen. tulehdusreaktioon, rustokudoksen muodostumiseen ja hajoamiseen sekä lipidija hiilihydraattimetaboliaan liittyviä geenejä. Osassa V tutkimme tulehduskipulääke ibuprofeenin vaikutuksia rustosolujen ilmiasuun. Viitteitä merkittävistä haittavaikutuksista geenien ilmentymisen tasolla ei puolestaan nähty. Kuitenkin erityisesti tulehdusta hillitsevissä, TGF?-signalointiin osallistuvissa ja solunjakautumiseen liittyvissä havaittiin eroja C(IL-4)-ilmiasussa käsittelemättömiin soluihin verrattuna
LL Säde Stenlundin väitöstutkimuksen perusteella paremmat elintavat ja positiiviset elintapojen muutokset ovat yhteydessä onnellisuuden, toisin sanoen koetun hyvinvoinnin, lisääntymiseen lähes kymmenen vuoden seurannassa. Hyvien elintapojen houkuttelevuus Stenlundin tutkimuksen tulokset laajentavat käsitystä hyvien elintapojen merkityksestä niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. – Tutkimuksessa elintapojen vaikutus koettuun hyvinvointiin oli samanlaista eri ikäryhmissä, koulutusryhmissä, sukupuolten välillä ja riippumatta sairauksien lukumäärästä. Lähde Turun yliopisto tulehduskipulääkkeet ovat turvallisia nivelrikossa käytettyinä. Vuosien 2003 – 2012 seurannassa koettua hyvinvointia tarkasteltiin tutkimuksessa suhteessa neljään keskeiseen elintapaan: liikuntaan, ruokavalioon, alkoholin käyttöön ja tupakointiin. Nivelrikossa laajalti käytettyjen lääkkeiden, glukokortikoidien ja tulehduskipulääkkeiden, vaikutuksia nivelrikkopotilailta eristettyihin rustosoluihin tutkittiin, ja näiden lääkkeiden tuottamat rustosolujen ilmiasut kuvattiin ensimmäistä kertaa. Ilmiasut voivat myös muuttua lääkkeiden ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Toisaalta, terveyteen vaikuttavat elintavat voi nyt myös vielä vahvemmin mieltää tällaisiksi onnellisuutta lisääviksi tavoiksi. Tulokset lisäävät tietämystä makrofagien ja rustosolujen merkityksestä tulehduksessa sekä tiettyjen tulehdusta hillitsevien lääkeryhmien vaikutusmekanismeista. – Elintapamuutosten tuloksekkaampi tukeminen on merkittävää terveydenhuollon kantokyvylle, jota uhkaa kroonisten sairauksien lisääntyminen. Todetut vaikutukset koettuun hyvinvointiin voivat lisätä hyvien elintapojen houkuttelevuutta ja näin myös rikastuttaa keskustelua elintavoista terveydenhuollon tilanteissa. Mahdolliset hyödylliset vaikutukset tulehdusreaktion hiljentymisen muodossa ovat mielenkiintoisia, mutta niiden tarkempi selvittäminen vaatii lisää tutkimusta. NIVELTIETO 3/2022 35 Hyvät elintavat lisäävät onnellisuutta Elintapojen vaikutus onnellisuuteen voi motivoida elintapamuutoksiin ja hyvien elintapojen ylläpitoon. Myös onnellisuus näyttää tukevan suotuisia elintapoja päivittäistasolla, mikä saattaa selittyä pystyvyyden kokemuksen lisääntymisenä, Stenlund kertoo. Tilanteessa, jossa elintapamuutos on haastava, voi onnellisuuteen vaikuttaminen Stenlundin mukaan myös tukea elintapamuutoksen onnistumista. Johtopäätökset ja tulevaisuuden mahdollisuudet Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä makrofagit että rustosolut ilmentävät erilaisia ilmiasuja tulehdusreaktiossa. . Ne myös luovat pohjaa mahdollisille tuleville tutkimuksille, joilla makrofagien ja rustosolujen ilmiasuja muokkaavilla lääkkeillä voitaisiin pyrkiä vaikuttamaan nivelrikon ja muiden tulehduksellisten sairauksien oireisiin ja etenemiseen. Väitöskirjassa esitellään ensimmäistä kertaa keskeisten TH1/ TH2/TH17-sytokiinien tuottamat rustosolujen ilmiasut. – Elintapoihin voi suhtautua positiivisemmin, kun niitä ei miellä pelkästään keinona ehkäistä sairauksia, vaan myös mahdollisuutena parantaa omaa hyvinvointiaan laajemmin. – Tällaisia onnellisuuden lisäämisen keinoja ovat esimerkiksi läheisten ihmisten kanssa ajan viettäminen, yhteisöön liittyminen tai kiitollisuuspäiväkirjan kirjoittaminen. Elintavat vaikuttavat koettuun hyvinvointiin Stenlundin väitöstutkimuksessa mitattiin 10 000 satunnaisesti valitun työikäisen suomalaisen itsearvioitua onnellisuutta, tarkemmin koettua hyvinvointia, jonka osa-alueita ovat tyytyväisyys elämään sekä positiiviset ja negatiiviset tunnereaktiot. ?. Kaikkien onnellisuus näyttää siis hyötyvän suotuisista elintavoista, Stenlund sanoo. Onnellisuus on ihmiselämän keskeisimpiä tavoitteita
Ammatiltani olen rakennusmaalari ja työ sisältää runsaasti portaissa liikkumista, kyykkyasentoja sekä noin 20 – 25 kilon taakkojen kantamista pitkin päivää; miten nämä mahdollisesti vaikuttavat nivelrikkoon. Toimintakyvyn ylläpito perustuu nivelten liikkuvuuden ja lihasvoimien harjoittamiseen. Heidän kanssaan voi räätälöidä itselle mieluisen ja soveliaan harjoitusohjelman. mikko mannisen vastaus Nivelrikko on ikävä kyllä tauti, johon ei ole täsmähoitoa toistaiseksi olemassa. Jos korjaavan kirurgian tarvetta tulee, on syytä hakeutua tekonivelkirurgiaan perehtyneen ortopedin arvioon. Osalle nivelrikkopotilaista näillä tuotteilla saattaa olla oireita vähentävä vaikutus. Mitä vältettävä rakennustöissä. Tietysti näitä asioita käyn läpi myös hoitavan lääkärin kanssa. Kysymyksiin vastaavat johtava ylilääkäri Mikko Manninen sekä ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen. Erilaiset vammat ja voimakkaat iskut, muun muassa toistuva raju kantaiskurasitus alaraajanivelten osalta voi lisätä nivelrikkovaivoja ja edistää nivelrikon etenemistä. Näissä nivelrikon hoitoon perehtyneet fysioterapeutit osaavat parhaiten auttaa. Yleisenä ohjeena voitaneen myös todeta, että jos raskaan fyysisen työn teko on pitkään ollut moninivelrikon vuoksi ”joka paikan” kipuilua, voi olla viisasta myös harkita uudelleen kouluttautumista ja kevyempää työnkuvaa. 3/2022 NIVELTIETO 36 Kaatuminen ja nivelrikko Tällä kertaa Niveltiedon lukijoita ja nivelklubilaisia kiinnostaa muun muassa, voiko nivelrikko käynnistyä kaatumisen takia. Erityisen kiitollinen olisin, jos saisin tietoa, jos on jotain, mitä erityisesti olisi hyvä välttää näiden vaivojen kanssa. Olen 37-vuotias nainen ja minulla on vastikään todettu erosoivaa nivelrikkoa sorminivelissä ja myös lonkassa sekä isovarpaan tyvinivelessä. Kipulääkkeillä voi pitää oireita kurissa kohtuullisesti. Lääkärit vastaavat Lukijoiden ja nivelklubilaisten kysymyksiin vastaavat johtava ylilääkäri Mikko Manninen (vasemmalla) ja ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen (oikealla) sekä muut asiantuntijat. Kaatuminen ja nivelrikko Voiko nivelrikko käynnistyä tai pahentua kaatumisen takia. Näiden välttäminen on tietysti järkevää harrastuksissa ja työtehtävissä. Jos tulehduskipulääkkeiden käytölle ei ole esteitä, useimmat saavat niillä kohtalaisen avun päivittäisiin vaivoihin. Hoito perustuu oireiden vähentämiseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja tarvittaessa korjaavaan kirurgiaan. Tekonivelja/tai luudutusleikkausten jälkeen usein toimintakyky paranee oleellisesti ja rakennustyökin voi olla mahdollista. Kaaduin ja iskin kämmeneni. Ajattelin kysellä, josko teiltä löytyisi hyödyllisiä vinkkejä tilanteeseen ennen kuin taas pääsen fysiatrin vastaanotolle saamaan päivitettyjä hoitoohjeita. Mihin kysymykseen haluaisit saada vastauksen. Glukosamiinin, kondroitiinisulfaatin ja vastaavien tuotteiden osalta ei ole näyttöä, että ne hidastaisivat nivelrikon kehittymistä tai etenemistä. Rakennusalan työtä voi jatkaa niin kauan kuin se kipujen ja turvallisuuden näkökulmasta on mielekästä
Vähän raskaammat työt pikemminkin vahvistavat alaraajojen lihaksistoa, mikä on erityisen hyvä asia juuri polven nivelrikosta kärsivälle. esko kaartisen vastaus Kysyjän mainitsema ja toteuttama päivittäinen liikuntamäärä on aivan erinomaista polvinivelrikon pahenemisen ennaltaehkäisyä! Raskaitakin töitä saa ihan rauhallisin mielin tehdä, jos niihin myös muun terveydentilan puolesta pystyy. Lenkkeilyä ja mökkitöitä Olen 66-vuotias eläkkeellä oleva nainen. Toki nivelrikkoiset polvet silti tähän korostuneeseen rasitukseen jonkin verran yleensä reagoivat, mutta eivät itse tautia pahentavalla tavalla kuitenkaan. Vuosina 2013 – 2015 röntgenkuvissa todettiin kirkastumaa luun ja sementin rajalla. Muista siis tiivistää kysymyksesi lyhyeksi ja ytimekkääksi! Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen toimisto@nivel.fi tai osoitteeseen Suomen Nivelyhdistys Lääkärit vastaavat Yliopistonkatu 5, 7. Kävelen päivittäin 10 000 – 13 000 askelta, onko se liikaa. NIVELTIETO 3/2022 37 Palstalla ei voida vastata kovin yksityiskohtaisiin kysymyksiin. nivelen oireilun kohdalla olla kyse. Olisiko syytä mennä kerran ortopedin tutkittavaksi, olen käynyt vain terveyskeskuksessa. Pari vuotta sitten se alkoi enemmän oireilla mökillä ja polvet kuvattiin: toisessa 2-asteen ja toisessa 3-asteen nivelrikko sekä valgusasento. Oikeaan lonkkaan laitettiin proteesi 1999. Voiko yöllinen nilkan särky johtua polvesta vai onkohan siinäkin nivelrikkoa. Voivatko polvet mennä siitä pahemmaksi, vaikka vaivat aina paranevatkin muutaman päivän päästä ja lääkkeillä. Vaikka oirekuvaus ei toistaiseksi anna kerrassaan mitään vihjettä tekonivelleikkauksen tarpeeseen, niin voisi silti olla viisasta piipahtaa ortopedinkin arviossa näiden ”polvien tulevaisuuden kartoittamisen” mielessä, jolloin samalla myös saisi täsmällisempää ja kattavampaa ohjeistusta nivelrikon pahenemisen ennaltaehkäisyn ja myös ko. Onko niin, että voi selvitä myös ilman tekonivelleikkausta loppuun asti, vai onko se kaikilla edessä. Mainittu isovarpaan tyvinivelen särky kävelyrasituksessa sopii myös olemaan nivelrikon pohjalta ilmenevää oireilua, mutta toki jostakin muustakin tulehduksellisesta sairaudesta voi ko. Oikea jalka on lyhentynyt, nyt 2 – 2,5 cm lyhyempi. Monesti jalat ovat kyllä aivan ”loppu” lenkin jälkeen ja jäykät. Leikkausta en ole vielä ajatellut, mutta apua tarvitsisin. Yleensä ei kipuja, jos oikean jalan kengässä on itse taitellut korotuspohjalliset. Kannattaako käyttää polvitukia, voivatko ne parantaa valgusasentoa. Pitempään paikallaan ollessa tuet kannattaa kuitenkin ottaa pois, sillä ne voivat silloin rajoittaa laskimoverenkierron paluuta alaraajoista siinä määrin, että seurauksena voi olla nilkan ja jalkaterän turvottelua, mikä voisi osaltaan myös selittää tuota öisin ilmenevää nilkkasärkyäkin. krs 00100 Helsinki voimalla asvalttiin. Niinpä tämä kysyjän mainitsema käden voimakas iskeytyminen kovaan alustaan on todellakin voinut käynnistää nivelrikkoprosessin peukalon tyviniveleen ja sormiinkin, mutta särkytuntemukset voivat myöskin olla merkki kyseisissä nivelissä jo aikaisemmin olleen nivelrikkon ”suutahtamisesta” vamman myötä. esko kaartisen vastaus Niveliin kohdistuvat tapaturmat ovat yksi merkittävimmistä riskitekijöistä nivelrikon alkamisen sekä myös pahenemisen osalta. Sen jälkeen, noin kuukauden ajan, peukalon tyveä on särkenyt, samoin paria sormea. Aiemmin minulla on ollut toisinaan kävellessä särkyä toisen peukalovarpaan tyvessä. Polveni kuvattiin ensimmäisen kerran 2013, jolloin se vaivasi vain vähän. Jäsenkorjaaja kertoi, että vasen. Lääkäri sanoi, että melko hitaasti edennyt. Jalka on myös pienempi ja heikompi ja ontumista on. Silloin oli vain vähän nivelrikkoa. Lisäksi teen mökillä paljon raskaitakin töitä, onkohan ne parempi jo jättää tekemättä. taudin erilaisten hoitomahdollisuuksienkin osalta! Lonkkaproteesin viereinen luukato ja kestävyys Haluaisin kysyä lääkäreiltänne, mitä mieltä he ovat vanhasta 22 vuotta vanhasta lonkkaproteesistani ja ympäröivistä luista, kun haluaisin käydä kiropraktikon tarkastettavana ja mahdollisesti käsiteltävänä. Jos kysyjä kokee saavansa polvioireiluun helpotusta tukia käyttämällä, niin mitään estettä niiden käyttöön rasituksen yhteydessä ei ole
Kysyjä on taustoittanut lääkärille lonkkaproteesin viereistä luukatoa ja kestävyyttä tarkemmin kuin lehdessä on mahdollista esittää. Jos niitä esiintyy, kannattaa tutkimuksiin hakeutua. Aina olen päässyt kävelemään paremmin. Ei mitään vääntöjä. Liki vuosittaiset rtg-kontrollit ovat kuitenkin mielestäni aiheellisia näinkin vanhan lonkkaproteesin kyseessä ollen. Mikäli herää ajatus hankalammasta vaivasta, tarvittaessa lähetetään erikoislääkärille arvioon. Mitään osteoporoosilääkitystä ei ole ollut. Niiden turvotuksissa ja kivuissa kannattaa herkästi ottaa yhteyttä lääkäriin, taustalla voi olla tulehduksellista nivelvaivaa. Mitä sitten tulee mahdolliseen tehokkaampaan osteoporoosilääkitykseen, niin sellaisen tarve ja lääkesuositukset määrittyvät vain asianmukaisen luuntiheysmittauksen antaman tuloksen sekä asiantuntijalääkärin suosituksen pohjalta! Koska tutkimuksiin. Ukkovarpaan tyvinivelen ärhäkkä tulehdustila voi myös johtua kihdistä. Olen käynyt viimeksi (kiropraktikolla) monia vuosia sitten ja saanut apua. mikko mannisen vastaus Sormien keskija kärkinivelissä, peukalon tyvinivelessä ja ison varpaan tyvinivelessä nivelrikko on melko tavallista. Nykyisin useimmilla paikkakunnilla on jo myös jalkateräja nilkkaongelmiin erikoistuneita ortopedeja, joilla on paljon osaamista ja kokemusta jalkaterän alueen artroosin hoidosta. Jos vanha proteesi osoittautuisikin jo nyt kriittisellä tavalla irronneeksi, niin uuden tekonivelen onnistunut asentaminenkin voi aivan ratkaisevastikin parantaa liikuntakykyä ja siten myös elämänlaatua eteenpäin. Loppuvaiheessa nivelen asento voi muuttua ja nivelen kohdalle tulla kyhmyjä luuhun. Milloin on yleisemminkin ajatellen syytä mennä nivelvaivoista lääkäriin ja millaisia tutkimuksia siellä tehdään. Artroosiongelmat ovat yleisiä, joten diagnostiikan osalta avoterveydenhuollon lääkärit osaavat hyvin niissä auttaa. Jos nivelrikossa lähestytään sellaista vaihetta, että leikkaushoito tulee pohdittavaksi, niin käsikirurgit ovat käden alueen toimenpiteiden osaajia ja ortopedit puolestaan ovat selvillä alaraajanivelten operatiivisesta hoidosta. Näitä vaivoja voi kotikonstein hoidella melko pitkäänkin ja pyrkiä pitämään liikkuvuutta ja voimaa tallella. Usein pahin kipuiluvaihe menee muutamassa kuukaudessa tai viimeistään parissa vuodessa ohi. Jos vaiva käy pahaksi, lääkärikontakti on tarpeen. Onko vaarana, että lonkkaproteesin nykyinen luukato voisi aiheuttaa ongelmia. Sormija varvasnivelrikot eivät ole vaarallisia vaivoja, joskin ajoittain hyvinkin kiusallisia. Rajut, pullottavat ja kuumottavat niveltulehdukset eivät ole nivelrikolle tyypillisiä. Sormien rystysniveliä tai II – V varpaiden tyviniveliä artroosi ei juurikaan vaivaa. esko kaartisen vastaus Lähes 23 vuotta on huomattavan ”pitkä ikä” erityisesti lonkan tekonivelelle! Positiivista viestiä tekonivelen osalta kuitenkin on, että toistaiseksi tehdyt rtg-kuvaukset eivät ilmeisestikään ole osoittaneet tekonivelen loppuun kulumista, eikä mitään aivan selvää irtoamistakaan. Lannerangan luukatopohjaiset ja osin ikääntymiseenkin liittyvät nikamaluhistumat voivat siis tätä pituuseroa ainakin jonkin verran myös selittää. ?. Tuolloin asia selviää kliinisellä tutkimuksella ja tarvittaessa rtg-kuvalla. Käsittely on tehty ”sähköpöydällä?” kovalla naksautuksella, tyyny oikean lonkan alla. Alaraajojen pituuseron aiheuttaja / perussyy ei siis välttämättä liity tähän ikääntyneeseen tekoniveleen, varsinkaan jos aikaisemmat rtg-kuvaukset eivät ole osoittaneet tekoniveltä ympäröivässä luukudoksessa mitään huolestuttavia luhistumia. Fysioterapeutin ja urheiluhierojan mukaan selässä on nykyään kiertymää. Onko jotain lääkitystä tai muuta helpottavaa. Mikäli liikuntakykyvaikeudet ja/tai kivut silti tuntuvat hankalalla tavalla jatkuvasti vaan korostuvan, niin kannattaa todellakin tuoreilla tutkimuksilla varmistaa lonkkaproteesin tilanne. 3/2022 NIVELTIETO 38 lantio on ulospäin ja oikea sisäänpäin. Pitääkö mennä ortopedin puheille vai riittääkö käynti terveyskeskuslääkärillä. Minulla on nivelvaivoja sormissa ja isovarpaan tyvessä. Oikea lonkka ei suoristu kunnolla, vaikkei aina tunnu siltä. Uudet tukipohjalliset suunnitelmissa
Arthro Nivelvoiteen viilentävä vaikutus tuntuu heti ja nivelkivun tunne, kuumotus ja turvotus helpottuvat. Tiedot perustuvat yli 200 maata kattaviin tietoihin vuosilta 1990– 2019, ja niiden perusteella nivelrikkoa sairastavia on nykyään yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 1990. Pitkäkestoinen vaikutus niveliin nivelvoiteen täsmähelpotuksen rinnalle. Vuodesta 1990 maailman väkiluku on kasvanut 50 prosenttia ja yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on suurentunut. Nivelrikko on lisäksi yleisempi iäkkäillä ja naisilla. C-vitamiini edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen normaalia toimintaa varten. Helpota niveltesi arkea kotimaisilla Arthro-tuotteilla Nivelrikkoa potee yli 500 miljoonaa ihmistä jo 530 miljoonaa. Vuonna 1990 nivelrikkoa sairasti arviolta 250 miljoonaa ihmistä, kun vuonna 2019 heitä oli yli 65-vuotiaita oli 9 prosenttia ja vuonna 2019 jo 14 prosenttia ihmiskunnasta. MUTTA SATTUU! NYT ÄKKIÄ APTEEKKIIN ARTHROA HAKEMAAN. Suurin osa näistä on polven ja käsien nivelrikkoja. Väestön ikääntyminen ja lihavuus ovat tärkeimmät syyt kehitykselle. Naisten nivelrikot ovat myös useammin pahoja. Se sisältää mm. Todennäköiset selitykset Väestön kasvu ja ikääntyminen sekä lihavuuden yleistyminen ovat todennäköisimmät selitykset kehitykselle. Kehitys havaitaan ympäri maailmaa, mutta etenkin varakkaissa maissa. Lähde: Uutispalvelu Duodecim. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja. Rustovalmiste Arthro Caps tukee nivelten hyvinvointia. Nivelrikko on yleisin kroonista kipua aiheuttava sairaus ja maailman yleisin nivelsairaus. Nykyään lähes 2 miljardia aikuista ja 340 miljoonaa lasta on lihavia, tutkijat kirjoittavat. Vuonna 1990 Mahdollisesti yli 500 miljoonaa ihmistä sairastaa nivelrikkoa ja potilaiden määrä todennäköisesti suurenee tulevaisuudessa. www.arthro.fi CE-merkitty lääkinnällinen laite Ravintolisä* *Suositeltava vuorokausiannos: 3 kapselia. glukosamiinia, kondroitiinia, C-vitamiinia ja hyaluronihappoa. Nivelrikkoja ei todeta yleensä alle 45-vuotiailla, mutta iän myötä ne yleistyvät huomattavasti. NIVELTIETO 3/2022 39 KUMARTAISIN, JOS VOISIN. Iän ja ylipainon lisäksi sairastumiselle altistavat vammat, raskas työ ja kuormitus sekä nivelten kehityshäiriöt ja perimä.
On mahdollista, että potilaan ensikontakti eli soitto ei ole onnistunut siitä syystä, että pitkäaikaissairas – ja mahdollisesti monisairas – potilas ei ole onnistunut kiteyttämään puhelussa akuuttia terveysongelmaansa, vaan hän on rönsyillyt kertomaan moninaisista pitkäaikaissairauksistaan ja -oireistaan niin laveasti, että puhelun vastaanottopäässä on ollut mahdotonta päätyä oletukseen, että kyse olisi jostain akuuttia vastaanottoa edellyttävästä terveysongelmasta. Tämä tuntuu aiheuttavan potilaalle suurimman mielipahan. Lisäksi potilaan on tarpeen varmistaa, että kaikki olennaiset omaa terveydentilaa koskevat tiedot ovat hoitotahon käytettävissä. Huolestunut potilas haluaa usein päästä vastaanotolle samana päivänä tai mahdollisimman nopeasti. Marja Eronen sosiaaliturvan erityisasiantuntija Suomen Nivelyhdistys ry puhelin 044 2776 633 maanantaisin klo 16 – 19 sähköpostiyhteydenotot marjairmeli.eronen@gmail.com Kaikissa kohtaamisissa on aina kyse molemminpuolisesta vuorovaikutuksesta, eli potilaan/asiakkaan oma asenne rakentaa hyvää hoitopolkua omalta osaltaan. Missä on tapahtunut muutoksia. Pitkäaikaissairauden normaali kiireetön hoito ei edellytä pääsyä akuutisti vastaanotolle samana päivänä, vaan tällöin käynti voi tapahtua myöhemminkin terveydentilan vaarantumatta. Onko tapahtunut jotain erityistä, kun oireet alkoivat. Sote-asiakkaan on hyödyllistä valmistautua kotona etukäteen heti ensimmäiseen puheluun hoitohenkilön kanssa sekä itse vastaanottotapahtumaan, jotta muodostuisi hyvä yhteisymmärrys siitä, mitä sote-palvelua tarvitaan (kartoitusvaihe) ja millainen on yhteisymmärryksessä tarvittaessa laadittava suunnitelma: asiakasja palvelusuunnitelma tai terveysja hoitosuunnitelma, mukaan lukien tutkimusja kuntoutussuunnitelma. Ja kauanko muutokset ovat nyt kestäneet yms.. Aika näyttää, miten ne toteutuvat.) Valmistautuminen etukäteen oirekuvaukseen Edellä kuvatulta harmilta olisi useimmiten ollut mahdollista välttyä, jos pitkäaikaissairas olisi etukäteen varautunut akuuttia aikaa koskevaan ajanvarauspuheluun mahdollisimman hyvin: Mitkä ovat akuutit oireesi. ( Tulossa oleva uusi terveydenhuoltolaki, katso HE 74/2022 vp, lupaa, että 1.11.2024 tulee voimaan 7 vrk hoitoon pääsyn määräaika perusterveydenhuoltoon ja 3 kk määräaika suun terveydenhuoltoon. Akuutti vastaanottoaika vai kiireetön hoito Sosiaaliturvan neuvontatyössäni olen hyvin usein törmännyt pitkäaikaissairaan potilaan harmiin, kun hän ei ole saanut toivomaansa akuuttia vastaanottoaikaa terveyskeskukseen. 3/2022 NIVELTIETO 40 – Omaan hoitoon pääsyyn voi vaikuttaa, Marja Eronen rohkaisee. Jos potilas kuvailee puhelussa, että hänen pitkäaikaissairautensa on kestänyt 15 vuotta ja oireet vain pahenevat, niin esitystapa ei vakuuHenkilökohtaiset sote-palvelut kuntoon Terveysja sosiaalipalvelujen käyttäjän kannattaa pyrkiä vaikuttamaan omalla myönteisellä asenteellaan siihen, että saa aikaan hyvän hoitokontaktin hoitavaan henkilöstöön ja säilyttää sen.
. Terveysja hoitosuunnitelma on erityisen hyödyllinen monisairaille, koska hoitoa toteutetaan usein monen asiantuntijan avulla. Sama pätee vastaanottokohtaamiseen. On ymmärrettävää, että potilaan oirekuvailu ei aina ole täsmällistä, jos hänellä on sietämättömiä kipuja tai hän on valvonut yökausia. diagnoosit ja lääkitys. Muissa kuin kiireellisissä tilanteissa palvelutarpeen selvittely FE RN AN D O ZH IM IN AI CE LA P IX AB AY ESIMERKKEJÄ HOITOON PÄÄSYN ENIMMÄISAJOISTA . fi-palveluista, miten tulee toimia ja keneen tulee olla yhteydessä ongelman tai sairauden pahetessa. Potilas voi tarkistaa terveysja hoitosuunnitelmastaan Omakanta. Sosiaalipalveluiden enimmäisajat Kiireellisissä tilanteissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Palvelutarpeen kartoitus sote-palveluissa Palvelutarpeen ensimmäinen kartoitus ja asian kiireellisyyden arviointi terveyskeskukseen ja sosiaalitoimeen tapahtuu ensimmäisen puhelinsoiton aikana. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä yhteydenotosta. Perusterveydenhuollossa hoitoon on päästävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. Harmin välttämiseksi kannattaa siis ennen terveyskeskukseen soittamista kirjoittaa lapulle, miten aikoo kuvailla akuutin tilanteensa puhelussa lyhyesti. NIVELTIETO 3/2022 41 ta, että kyse olisi akuutista terveysongelmasta – ja vastaanottoaika siirretään todennäköisesti kiireettömäksi. Terveyskeskuspotilas voi tarvittaessa pyytää lääkäriä laatimaan terveysja hoitosuunnitelman kiireettömässä hoidossa. Suunnitelmaan kootaan sairaudet ja terveysongelmat, ml. Asiakas saa kummankin lain mukaisiin palveluihinsa kirjallisen päätöksen. Sosiaalitoimen palveluissa palvelutarpeen kartoituksessa apuna käytetään usein erilaisia lomakkeita, ja palveluita haetaan kirjallisesti. Siitä huolimatta potilaan on välttämätöntä puhua lyhyesti ja selkeästi, jotta hoitohenkilökunta käsittää akuutin palvelutarpeen. Tarkempi analyysi hoidon ja palvelujen tarpeestamme tapahtuu vastaanotolla henkilökohtaisen tapaamisen aikana. Terveyskeskuspotilas voi tarvittaessa pyytää lääkäriä laatimaan terveysja hoitosuunnitelman kiireettömässä hoidossa. Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen kohdalla asiakkaalle tehdään asiakassuunnitelma ja voidaan nimetä omatyöntekijä. Vammaispalvelulain perusteella palveluja järjestettäessä käytetään termiä palvelusuunnitelma. Suunnitelma on erityisen hyödyllinen monisairaille.
Perusterveydenhuollossa hoitoon on päästävä viimeistään 3 kk kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. Erikoissairaanhoidon yksikkö valitaan yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys. Vuoden 2022 jäsenmaksu on 30 euroa. Suomen Nivelyhdistyksen jäsenyys Jäsenenä saat tietoa ja tukea sairautesi kanssa elämiseen sekä merkittäviä jäsenetuja, kuten Niveltieto-lehden. Perusterveydenhuollon päivystys järjestetään yhteispäivystyksenä erikoissairaanhoidon kanssa. Lähete tulee käsitellä 3 viikossa. STM:n selvityksiä 2010:31). Jos henkilö asuu tai oleskelee säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti kotikuntansa ulkopuolella työn, opiskelun, vapaa-ajanvieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi, hän voi käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen muuta terveyskeskusta tai julkisen erikoissairaanhoidon toimintayksikköä. Potilaan jatkohoito on toteutettava siten, että hänet ohjataan häntä aiemmin hoitaneen lääkärin tai hammaslääkärin hoitoon aina kun se hoidon asianmukaisen järjestämisen kannalta on mahdollista. Valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveysasemaan, ja uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. Jos erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai tutkimuksia, on arviointi ja tutkimukset tehtävä 3 kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan. Suun terveydenhuollossa tai perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enimmäisaika voidaan ylittää enintään 3 kk, jos hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilaa vaarantamatta. Hoitopaikan valinta Julkisen terveydenhuollon potilaalla on mahdollisuus valita terveyskeskus, terveysasema ja julkisen erikoissairaanhoidon toimintayksikkö Suomessa. PS. arkipäivänä asiakkaan yhteydenotosta, kun kyseessä on: • 75 vuotta täyttänyt henkilö • Kelasta ylintä hoitotukea saava henkilö • Vammaispalvelulain mukainen vammainen henkilö • Toimeentulotuen hakija • Lastensuojelun tarpeessa mahdollisesti oleva lapsi • Erityistä tukea tarvitseva lapsi Hoitoon pääsyn enimmäisajat Kiireettömässä asiassa terveyskeskukseen on saatava virka-aikana arkipäivisin yhteys välittömästi puhelimella tai terveysasemalla tulee vaihtoehtoisesti olla käytössään takaisinsoittopalvelu. Lisäksi hoidossa noudatetaan Käypä hoito -suosituksia. Ympärivuorokautinen päivystys järjestetään suurten terveyskeskusten ja sairaaloiden yhteydessä. Tämä kirjaus tulee tehdä hoitosuunnitelmaan etukäteen oman kotikunnan terveyskeskuksessa. Potilaalla on mahdollisuus valita häntä terveydenhuollon yksikössä hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, mikäli se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään 3. Liity jäseneksi nivel.fi/jaseneksi toimisto@nivel.fi 050 5252 098, soittoaika ma-pe klo 9–12. Tarpeelliseksi todettuun erikoissairaanhoitoon on päästävä viimeistään 6 kk kuluessa. arkipäivänä yhteydenotosta. Kiireettömään hoitoon pääsyn turvaamiseksi ja hoidonporrastuksen toteutumiseksi on sosiaalija terveysministeriössä laadittu erikoisalakohtaiset yhtenäiset valtakunnalliset kriteerit (Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet. Seuraavassa Niveltiedossa on artikkeli sotemuutoksenhakukanavista. . 3/2022 NIVELTIETO 42 on aloitettava viimeistään 7. Voit liittyä jäseneksi kotisivullamme tai soittamalla meille
Pyynnön voi viedä esimerkiksi terveyskeskukseen, jolloin täytyy todistaa oma henkilöllisyys. . Merkintä poistettiin, koska merkinnän tehnyt lääkäri oli poistosta samaa mieltä. Lisäksi voi tallentaa hoitotahdon. Neuvonta vastaa maanantaisin klo 9 – 11 ja 13 – 15. Tietojen luovutusluvan voi antaa Omakannassa tai vastanotolla. Tietojasi voi katsoa terveydenhuollon ammattilainen vain silloin, kun se liittyy hoitoosi ja on tarpeellista. Raitis, koskaan alkoholia käyttämätön potilas loukkaantui, järkyttyi syvästi ja vaati merkinnän poistamista. Omien terveystietojen ohella näkyvät reseptit, joiden uusimista voi pyytää. Omien tietojen luovutuksen voi kieltää tai sallia ammattilaisten välillä Vaikka potilas ei voi estää terveydenhuollon kirjauksia Kantaan, hän voi päättää, siirtyykö tieto eri palveluiden välillä esimerkiksi työterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Hän on kiinnostunut terveyspolitiikasta ja on hyvinvointivaltion vaalija. Ihmisiä vaivaavat myös merkinnät, jotka he kokevat loukkaaviksi. Vaarallisempaa on, jos tekstiin on päätynyt sekaannuksessa virheellinen diagnoosi, kuten diabetes, vaikka asiakkaalla ei ole koskaan ollut tätä sairautta. Merkintä ei liittynyt hoitoon mitenkään. Virheellisiin tietoihin voi hakea korjausta Viime aikoina lehdet ovat kirjoitelleet lukijoiden kokemuksista Omakannan kirjauksissa. Pyyntöön tulee vastata kuukaudessa. Lisäksi voi tallentaa hoitotahdon. Jos potilaan käytökseen liittyy riskitekijöitä, esimerkiksi itsetuhoisuutta, se ei näy potilaalle itselleen. Kirjoittaja Hannele Jagadeesan on yksi Suomen Nivelyhdistyksen perustajäsenistä ja entinen puheenjohtaja. Sinulla on oikeus myös saada tietoosi, kuka on katsellut tietojasi. Esimerkiksi Espoon ja Helsingin kaupungin nettisivuilla on ohjeet ja lomakkeet tietoja korjauspyyntöihin. Näet Omakannassa itse suunnilleen samat tiedot kuin ammattilainenkin. Sosiaalihuollon on myös liityttävä, mutta siirtymäaika jatkuu syyskuuhun 2024 asti. Kuluttajaliitolla on kaikille avoin potilasoikeusneuvonta: puhelin 09 45422 150 (mpm/pvm). Kirjauksiin voi päätyä myös potilaan omia kuvauksia: ”potilaan olo on kuin pienellä oravalla, jolla vasen poski täynnä käpyjä”. Hän on opiskellut sairaanhoitajaksi ja lukenut Helsingin yliopistossa terveydenhuollon hallintoa. Potilastietojen arkistossa oli vuonna 2021 noin 2,7 miljardia asiakirjaa. Kerran lääkäri oli kirjoittanut, että potilaalla on alkoholistin habitus. NIVELKANAVALLA HANNELE Ha n ne le Ja ga d e es an. Potilastiedon arkistoon ammattilaiset tallentavat esimeriksi hoitokirjaukset, laboratorioja muut tutkimukset, rokotustiedot ja lääkärintodistukset. Aiemmin annetun luvan voi perua, ja yksittäisenkin käynnin tietojen antamisen voi estää. Jos tiedoissa on virheitä, niihin voi pyytää korjausta. Omakanta-verkkopalvelua (www.kanta.fi/omakanta) käytti jo 3,8 miljoonaa kansalaista, jotka voivat selata, mitä lääkärit tai muut terveydenhuollon ammattilaiset ovat hänestä kirjanneet. Reseptitietojen näkymistä et kuitenkaan voi estää. Kanta-palvelut ovat digipalveluiden ja tietokantojen valtakunnallinen kokonaisuus, jossa potilastiedot kulkevat sosiaalija terveydenhuollon, apteekkien ja kansalaisten välillä. Tämä kuulostaa hassummalta kirjattuna kuin puheessa vastaanotolla. Kantapalveluita on käytettävä niin julkisen kuin yksityisenkin terveydenhuollon mukaan lukien optikoiden. Ne tehdään siellä, missä tiedot on kirjattu. Tarvittaessa voi valittaa tietosuojavaltuutetulle. NIVELTIETO 3/2022 43 Potilas ei voi kieltää kirjauksia Omakanta-palveluun, mutta voi estää tietojensa jakamisen Näet Omakannassa itse suunnilleen samat tiedot kuin ammattilainenkin. Potilasasiamiehet neuvovat puhelimitse ja sähköpostitse. Heidän yhteystietonsa löytyvät kuntien verkkosivuilta. Omien terveystietojen ohella näkyvät reseptit, joiden uusimista voi pyytää. Kela ei tee korjauksia
CO M / SE RG EY M AK AR O V Kentällä tapahtuu. 3/2022 NIVELTIETO 44 Espoo @ Leena Nordström 050 5252 107 @ Hanna Tarna 050 5252 429 Forssa @ Aila Mustonen @ Riitta Rantala @ Eeva Suojanen Helsinki @ Heikki Multaharju 050 5288 791 Hyvinkää @ Outi Ahponen Hämeenlinna Anne Lyly Huom. Puuttuuko paikkakuntasi. Ota yhteyttä: Ella Niini, 044 5778 339 Anna-Liisa Kemi, 050 5252 080, vertaistuki@nivel.fi Kotka @ Eila Pulkkinen, 050 5252 088 Kouvola @ Irmeli Galkin, 050 5252 312 @ Tuija Raski Kuopio @ Arja Kekoni Lahti @ Mirja Leinonen @ Eila Lindström Mervi Suomäki @ Raili Korhonen, 050 5252 394 Lieksa @ Aino Mitrunen Aulis Vänskä Loviisa @ Pirkko Tiitinen, 050 5252 321 @ Markku Tiitinen Oulu @ Anu Kainulainen @ Anna-Liisa Kemi, 050 5252 080 Parainen Marja Ekman @ Stina Gerke, 050 5252 215 PI IR RO KS ET FR EE PI K. Annen sähköposti on lyly.annak@gmail.com Iisalmi @ Arto Hyvönen Tuula Hyvönen Juva @ Teija Piikki, 050 5252 416 @ Sirkka Seppänen Jyväskylä @ Kristiina Ahokas @ Raija Heiskanen @ Mirja Kaartinen, 050 5252 095 Kajaani @ Ritva Härkönen @ Sointu Kamunen Keuruu @ Kaija Asunmaa, 050 5252167 Kokkola @ Raija Heiti, 050 5252 170 Syksyn paikallistoimintaa SÄÄNNÖLLISTÄ TOIMINTAA SYKSYLLÄ 2022 NÄILLÄ PAIKKAKUNNILLA Näillä paikkakunnilla vertaisryhmät kokoontuvat kerran kuussa, monissa tarjolla myös nivelystävällistä liikuntaa
Ilmoittaudu etukäteen tapahtumakalenterimme kautta: nivel.fi/tapahtumat Teemat ja aikataulut Kokemustoimija ja vertaisohjaaja Anna-Liisa Kemi johdattelee aiheeseen virtuaalisissa vertaistukiryhmissä eli Virtuissa Teams-etäkokouksessa. NIVELTIETO 3/2022 45 VIRTUAALISET VERTAISTUKIRYHMÄT Virtuihin ja Lääkäri vastaa -miniwebinaariin mahtuu rajoitettu määrä osallistujia. Mannan sähköposti on marja-leena.rissanen @nivel.fi. 29.9.2022 klo 18 – 19.30 Nivelrikko ja liikunta (täynnä) 20.10.2022 klo 18 – 19.30 Nivelrikon itsehoito (täynnä) 5.10.2022 klo 18 – 19.30 Nivelrikko ja seksuaalisuus, seksuaaliterapeutti Pirkko Moisio johdattelee keskustelua 24.11.2022 klo 18 – 19.30 Ravitsemus ja nivelrikko Lääkäri vastaa -miniwebinaari Kokenut ja sympaattinen ortopedi Esko Kaartinen kertoo nivelrikosta ja vastaa kysymyksiin 12.10.2022 klo 18 – 19.45 Tarkista ajankohtaiset tapahtumatiedot osoitteesta nivel.fi/tapahtumat tai paikkakuntasi vertaistoimijoilta. Suomen Nivelyhdistys ry, vaihde 050 5252 098 (maanantaista perjantaihin 9–12) @-merkillä merkityillä sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@nivel.fi Pieksämäki Mirja Luttinen @ Aune Räisänen @ Helena Rautpalo @ Ritva Ropponen @ Ritva Vuohelainen Pori Porvoo @ Kaarina Höstman @ Anni Suni, 050 5252 123 Riihimäki @ Seija Lehtola Pertti Salmi Seinäjoki @ Marja-Leena Saari Somero @ Margit Ahlbom-Messi, 046 6455 011 @ Tarja Kauppinen Suonenjoki @ Marja-Liisa Tapaninen @ Seija Paananen Tampere @ Tuula Nisula @ Marja Rajala, 050 5252 263 Valkeakoski @ Merja Jokinen, 050 5252 277 Raija Keränen @ Anneli Nieminen Anja Pösö Äänekoski @ Marja Gabrielsson @ Katja Junnonaho @ Kaija Peltonen Varkaus @ Raili Janhunen @ Ritva Nykänen @ Manna Rissanen, 050 5252 288 Huom
Teksti sisältää runsaasti myös kirjaviittauksia. Kirjoittaja Laura Kolbe on Euroopan historian professori Helsingin yliopistossa. Hän kertoo kirjassa paljon vanhemmistaan ja isovanhemmistaan. Kun takana on yli kuusi vuosikymmentä yhdessä elettyä elämää, on monista kolhuista, sairauksista ja krempoista jo selvitty. Kyseessä on historiantutkimuksen perustavoite, yleisen historian suurten sä. En halua väittää, että se on oikea, onnistunut tai ainoa tapa…” Samastuttavia oivalluksia Laura Kolbe kertoo kasvaneensa keskiluokkaisessa, porvarillisessa kaupunkikodissa Helsingin esikaupungissa Pohjois-Haagassa. Arvostus omaa kehoa kohtaan on lisääntynyt, se kun on omalaatuisen kestävä ja joustava instrumentti.” Kolbe toteaa, että on vaikeaa kirjoittaa itsestään ja haperoituvasta kehostaan. ”En tiedä, olenko vieläkään niistä vapaa, mutta minulla on enemmän rohkeutta puhua ja toimia niin kuin itse parhaaksi näen.” ”Suuri sisäinen matkani on koskenut oman kehokuvani hyväksymistä. ”Minä” oli olemassa suhteessa muihin, ei omana itsenäisenä yksikkönä haluineen ja tahtoineen.” Kolbe toteaa, että kesti vuosia oppia itsekkyyttä ja itsen huomioimista. Vapautua ympäristön odotuksista ja ennakkoluuloista. ”Mieli ja ruumis lähentyvät. Pyöreä vatsani suorastaan huutaa, että tässä kehossa tykätään hyvästä ruoasta, makeasta eikä lasiin syljetä”, Laura Kolbe kirjoittaa ja myöntää oman kehohäpeänsä epäröimättä: ”Vatsa, todella! Se on kehohäpeäni ensisijainen, ainainen kohde.” Kirjassa osansa saavat kehon lisäksi muun muassa tunteet, aistit, mieli ja sydän. Vapautua ympäristön odotuksista ja ennakkoluuloista. 3/2022 NIVELTIETO 46 KUVITUS FREEPIK.COM Kirjoja ja kiinnostavaa luettavaa KOONNUT TUPU SAMMALJÄRVI Matkoja ikään, mieleen ja minuuteen Laura Kolbe toteaa, että kesti vuosia oppia itsekkyyttä ja itsen huomioimista. KU VA A JA U ZI VA RO N Laura Kolbe kirjoittaa omakohtaisessa teoksessaan naisen ikääntymisestä ja kehosta, jonka muuttumista ei voi väistää ahkerimmallakaan huolenpidolla. Silti jokin lukko on yhä olemassa ja säilyy varmaan elämäni loppuun asti. ”Yleistavoitteena on koettaa hahmottaa kaupungistuvan ja keskiluokkaistuvan yhteiskunnan vaikutusta yhteen mikromaailmaan, minuun ja perheeseeni. ”Kuulun sukupolveen, jolle opetettiin velvollisuudentuntoa, muiden huomioonottamista ja ”minän” asettamista takavasemmalle velvollisuuksien tieltä. Kolbe kirjoittaa: ”… tässä kirjassa haluan pohtia niitä voimavirtoja, joiden risteyksissä on muodostunut ”minä”, tapani elää, olla ja hoitaa terveyttäni ja sieluani. Ja opittu, että ne kuuluvat elämään
Yksilötasolla tule-vaivat aiheuttavat tuskaa ja kärsimystä sekä toimintakyvyn ja elämänlaadun heikentymistä sekä yhteiskunnallisesti merkittäviä kustannuksia. Jäsenmaksu on 30 euroa. Keho on paras ja välittömin lähde sekä minuun että aikakerrostumiin itsessäni”, Kolbe edelleen sanoo. Tule-vaivojen syntymekanismit ovat monitahoisia samoin kuin ovat harjoittelun vaikutusmekanismitkin. Monitahoisen ongelman hoitaminen monitahoisella menetelmällä vaatii niin tule-ongelmien luonteen kuin harjoittelun vaikutusten laaja-alaisena ymmärtämistä. NIVELTIETO 3/2022 47 Kirjoja ja kiinnostavaa luettavaa Harjoittelu ja tule-terveys Tukija liikuntaelinvaivat ovat yleisin syy lääkärissä käyntiin ja työstä poissaoloihin. Usein harjoittelu kuitenkin nähdään yksinkertaistettuna ongelma-alueelle kohdistettavana rakenteita ja suorituskykyä vahvistavana toimena. Harjoittelu ja tule-terveys -kirvyjen tavoittaminen yksityisten ihmisten kokemuksen kautta.” ”Ajattelen, että on velvollisuuteni historiantutkijana kertoa oma tarinani, ja tehdä se tällä kertaa kehoni kautta. Kirjapaja 2022. Kuten nämä: ”Mitä vanhemmaksi tulen, huomaan yhä enemmän takertuvani siihen, että kaiken on tapahduttava samanlaisena.” ”Suuri sisäinen matkani on koskenut oman kehokuvani hyväksymistä. Laura Kolbe, Keho — Matkoja ikään, mieleen ja minuuteen. Jäsenyys sisältää muun muassa Niveltieto-lehden, jäsenhintaiset etäliikuntaryhmät, tietoa ja tukea. Silti jokin lukko on yhä olemassa ja säilyy varmaan elämäni loppuun asti.” . Harjoittelu on yksi harvoista menetelmistä, jonka vaikuttavuus tule-vaivojen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on osoitettu. Suomen Nivelyhdistys ry Liittymislomake – irrota ja postita maksutta Liityn Suomen Nivelyhdistyksen jäseneksi Liityn jäseneksi vuonna ______. Haluan jäsenmaksulaskun sähköpostilla postitse paperisena Nimi Katuosoite Postiosoite Puhelin/sähköposti Jäsenrekisterin tietosuojaseloste: www.nivel.fi/tietosuojaseloste. Kirja sisältää paljon samastuttavia oivalluksia
Voit myös lähettää tilauksesi kirjekuoressa kirjoittamalla alla olevan osoitteen kuoren päälle. Sami Tarnanen (ft, TtT) ja Riikka Holopainen (ft, TtT) (Toim.) Leikkaa liittymislomake irti ja pudota postilaatikkoon. Suomen Nivelyhdistys ry. Tietoa sovelletaan yleisimpien tule-vaivojen kuntoutukseen case-esimerkkien avulla. Suomen Nivelyhdistys maksaa postimaksun. Harjoittelun toteuttamista käsitellään sekä eri harjoittelumuotojen näkökulmasta että harjoittelun ohjauksen, harjoitteluun sitoutumisen edistämisen ja liikunnan elämäntavaksi muuttamisen keinoja esitellen. Kirjan sisällössä nojaudutaan vahvasti tutkittuun tietoon ja pyritään tuomaan esille tule-kuntoutuksen tietopohjan monitieteisyyttä. 3/2022 NIVELTIETO 48 jassa pyritään kuvaamaan kattavasti harjoittelun mekanismeja sekä niitä hyötyjä, joita harjoittelulla voidaan saavuttaa tule-terveyden edistämisessä ja -kuntoutuksessa, mutta aihetta tarkastellaan myös kriittisesti. Tule-ammattilaisten käytännön osaamisen ja asiakkaiden näkemysten ja tavoitteiden huomiointi täydentävät kirjassa esitettyä kuntoutuksen toteutusmallia. VK-Kustannus 2022. Aiheita käsitellään niin lääke-, terveys-, liikuntakuin käyttäytymistieteiden näkökulmista. Harjoittelu ja tule-terveys. Tule-vaivoja ja harjoittelua käsitellään kirjassa biopsykososiaalisen viitekehyksen kautta. Kirjan sisällössä kuitenkin huomioidaan myös se tosiasia, ettei pelkkä tutkimustieto pysty vastaamaan siihen, miten harjoitteluohjelmat tulee tule-vaivojen kuntoutuksessa suunnitella. Suomen Nivelyhdistys ry Tunnus 5014531 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Nivelyhdistys maksaa postimaksun. . Kirja on tarkoitettu opiskeluun ja osaamisen syventämiseen sekä käsikirjaksi kaikille terveysja liikunta-alan ammattilaisille, joiden työ liittyy tule-terveyden edistämiseen tai tule-vaivojen hoitoon
Ratkaise ristikko ja samalla värillisiin ruutuihin tulevat sanat. Vieressä näet Niveltieto-lehden numero 2/2022 ristikon oikean ratkaisun. NIVELTIETO 3/2022 49 Niveltieto-ristikko omaksi iloksi . Ratkaise ristikko. Ristikon ratkaisun julkaisemme seuraavassa lehdessä.
Nivelpiirin toiminnasta tiedotetaan paikallislehdessä, ja jäsentiedotteeseen Merja Jokinen aina kirjoittaa jotakin. Lähetä viesti osoitteeseen tupu.sammaljarvi@nivel.fi Muista, että jos otat kuvia, on kuvattavilta oltava kirjallinen kuvauslupa. 3/2022 NIVELTIETO 50 TEKSTI TUPU SAMMALJÄRVI Valkeakoskella ei turhia jäykistellä Vireä 11-vuotias Valkeakosken nivelpiiri tunnetaan kaupungissa hyvin. Vieraaksi onkin useamman kerran saatu farmaseutti, joka on puhunut esimerkiksi lääkkeiden yhteensopivuudesta ja Kelan uusista kuvioista. Jokainen huomioidaan edelleen, vaikka halauksista on toistaiseksi pitänyt luopua, Merja Jokinen sanoo. Nivelpiirin aktiivit tunnetaan kaupungilla, ja hihasta on helppo vetäistä, kun on kysyttävää. Koronan jälkeen mukana on ollut nelisenkymmentä osallistujaa. Yhteistyötä tehdään myös Valkeakoski-opiston kanssa, jolta on saatu välillä käyttöön iso luentosali. – Olisiko osasyynä vetäjä, joka nauraa omille mokilleen. Vesijumppaa ja joogaa Mikä sitten on Valkeakosken piirin vireyden salaisuus. Toiset sanoivat, että onpa ihanaa, kukaan ei ole pitkään aikaan halannut. Luennoitsijoita on käynyt paljon vuosien varrella, onpa piirille tultu tarjoamaankin luentoa. Tiimiläiset ovat ystävystyneet ja vierailevat toistensa luona muutoinkin kuin piirin asioiden merkeissä. Niinpä luennoitsijoita ja osallistujia on ollut helppo saada mukaan. Päävastuun toiminnasta kantaa Merja Jokinen. Tiimi on toiminut lähes samalla kokoonpanolla 11 vuotta. Ilmapiirin luominen on tärkeää. – Ennen koronaa nivelpiirissä saattoi olla jopa 60 osanottajaa. – Myös suusta suuhun kulkee Kentällä tapahtuu Onko sinun nivelpiirissäsi toimintaa tai tapahtumia, joista haluat kertoa Niveltiedossa. Ota yhteyttä toimitukseen, kun haluatte kertoa oman nivelpiirinne toiminnasta tai tapahtumista Niveltiedon lukijoille.. Kaikki eivät vielä ole uskaltautuneet mukaan. Piiri tekee yhteistyötä muun muassa erään apteekin kanssa. Luennoitsijat ovat likimain kaikki tulleet puhumaan ilman luentopalkkiota. – Meillä on tiivis ja mukava porukka, ihmiset ovat tosi kivoja! Ilman tukijoukkoa en jaksaisi kaikkea järjestää, mutta olemme järjestäytyneet tiimiksi niin, että yksi vastaa meidän kassastamme, toinen ottaa tulijat vastaan, kolmas ja neljäs keittävät kahvia, Merja Jokinen sanoo. En ole turhantärkeä. Ennen koronaa meillä oli tapa, että jokaista tulijaa halattiin. – Tapana on, että meillä on joku vieras kertomassa jostakin aiheesta – muustakin kuin nivelrikosta, sillä onhan ihminen muutakin kuin nivelensä, Merja Jokinen kertoo
– Alkuun teimme ”myyräntyötä” ja olimme mukana esimerkiksi markkinoilla ja toimme toimintaamme tunnetuksi. Merja Jokinen on tyytyväinen kaupungin avustukseen: piiri saa 600 euroa tänä vuonna. – Joka kesä järjestämme jonnekin retken, ja osallistumismaksusta bussivuokra saadaan yleensä kerättyä arpajaisista ja joulutorista saaduilla tuotoilla. Kerran kuukaudessa kokoontuva nivelpiiri aloittaa tapaamiset aina ilman muuta kahvilla. krs 00100 Helsinki 050 5252 098 (kello 9 – 12) toimisto@nivel.fi www.nivel.fi Toimihenkilöt Toiminnanjohtaja Leena Nieminen 050 5252 026 leena.nieminen@nivel.fi Jäsensihteeri – jäsenpalveluasiat Anne Nurkkala 050 525 2325, anne.nurkkala@nivel.fi Viestintäpäällikkö Tupu Sammaljärvi 050 5252 019 tupu.sammaljarvi@nivel.fi Ma. Yhteistyö paikallisen kuntosalin kanssa on tuottanut tarjouksen piirin jäsenille, ja järjestettiinpä siellä joogatempauskin. Suomen Nivelyhdistys ry tieto piirin kokoontumisista ja toiminnasta. On mukava lähteä retkelle, kun ei tarvitse maksaa kuin ruoka ja kahvi. Suunnitelmissa onkin jatkaa joogaa. Vanha putka toimitilana Valkeakosken nivelpiirin oma kokoontumispaikka on aiemmin putkana toiminut tila, josta kaupunki ei peri vuokraa. Retkibussi onkin aina täynnä, Merja Jokinen sanoo. ?. Nyt edessä on putkan ja koko kiinteistön purku, ja uudet tilat ovat haussa. Merja Jokinen kiittelee kaupunkia siitä, että se ei ota vammaisjärjestöiltä vuokraa. Kahvikassaa on kartutettu myös muun muassa arpajaisilla ja joulutorilla, jonne toiset kutovat tai virkkaavat tuotteita, toiset leipovat. viestintäsuunnittelija Elina Palmroos elina.palmroos@nivel.fi Hankekoordinaattori Ella Niini 044 577 8339 ella.niini@nivel.fi Hallintosihteeri Maija Mäntynen 050 5252 099 maija.mantynen@nivel.fi Vapaaehtoistyön koordinaattori Anna-Liisa Kemi 050 5252 080 anna-liisa.kemi@nivel.fi Suomen Nivelyhdistys ry:n hallitus Puheenjohtaja Sisko Seppä, Helsinki puhelin 050 5638 685 sisko.seppa@live.fi Varapuheenjohtaja, kuntoutusasiat ja potilasvahingot Heikki Multaharju, Helsinki puhelin 050 5288 791 heikki.multaharju@nivel.fi Mirja Kaartinen, Uurainen puhelin 050 5252 095 mirja.kaartinen@nivel.fi Arja Kekoni, Kuopio puhelin 044 5541 963 arja.kekoni@gmail.com Eila Lindström, Lahti puhelin 050 5264 932 eila.lindstrom@nivel.fi Raija Malmivaara, Jyväskylä puhelin 040 0967 301 raija.malmivaara@nivel.fi Arto Pohjamo, Vantaa puhelin 040 0448 035 arto.pohjamo@nivel.fi Riitta Rantala, Forssa puhelin 050 5867 894 riitta.rantala@surffi.net Tuija Raski, Kouvola puhelin 040 5687 555 tuija.raski@nivel.fi ERITYISASIANTUNTIJAT Sosiaaliturva-asiat Marja Eronen puhelin 044 2776633 maanantaisin klo 16–19 sähköpostiyhteydenotot marjairmeli.eronen@gmail.com Kuntoutusja potilasvahinkoasiat Heikki Multaharju katso tiedot yläpuolelta. Valkeakosken nivelpiiri järjestää jäsenilleen muun muassa vesijumppaa. Nyt ei enää tarvitse. NIVELTIETO 3/2022 51 Suomen Nivelyhdistys ry Yliopistonkatu 5, 7
Laserterapian tehosta on tehty tuhansia tut kimuksia. – Laserterapia edistää kudoksen normaalia toimintaa ja auttaa sen luonnollista uudistu miskykyä ja paranemista. Ke sällä 2020 Raija hankki BCure Laser Sport laitteen ja sai avun parissa viikossa. Lisätietoa tekno logiasta, käyttäjäkokemuksia, tutkimuksia ja nettikauppa: www.terveystekniikka.fi | puh. Vaikka laitteen hin ta on muutamia satasia, sillä saa huoltovapaas ti noin 30 000 ohjeenmukaista hoitokertaa. Kun iholla huo maa ensimerkit eli värimuutokset, ihon ohe nemisen ja haavaumia, voi laserterapialla aluetta stimuloimalla vielä välttää kehittymi sen haavaksi asti. Terapia on käytössä kipuklinikoilla, fysioterapeuteilla ja tuhansissa suomalaiskodeissa. – Kipua on hoidettu jatkuvasti vahvemmilla kipulääkkeillä, kunnes lopuksi söin vahvinta lääkettä jatkuvana kuurina. Myös Terveystekniikan nettisivuilla julkaistut lukuisat käyttäjäkokemukset tukevat B-Cure Laserin monipuolista vaikutusta. B-Cure Laser valikoitui Parhaaksi Laitteeksi kommentein ”Laserointi lievitti nivelrikosta kärsivien sormien kipuja jo viikossa. B-Cure Laser -laite toi parissa viikossa avun Raija Kallioisen kipuihin.. Tunnettuja vastaaiheita ei ole, mutta hoitoa ei suositella syöpä kasvaimiin, silmiin eikä raskaana olevan vatsanseudulle. Koska kivunlievitys perustuu kivun lähteen parantamiseen, tulee aluetta hoitaa laserilla kuurinomaisesti. Ehdottomasti kokeilun arvoinen Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen Lap peen rannasta käyttää BCure Laseria ja suosittelee laitetta ehdottomasti kokeilun arvoisena. Laser lisää elimistössä myös kollageenin ja elastiinin luonnollista tuotantoa, joita keho tarvit see kudosvaurioiden korjaa miseksi. Lievitä nivelkipuja tehokkaasti B-Cure Laser -kotihoitolaitteella B-Cure Lääkintälaser (808 nm) Te ho kasta kivunlie vit ys tä KLIIN ISES TI TUTK ITTU B -Cure Laserin tehosta on julkaistu 5 tuplasokkotutkimusta. Muun muassa Norjassa tehdyssä tutkimuskatsauksessa oli mukana 22 tutki muksen tuloksia ja siinä todettiin lääkintä laserterapian lievittävän nivelrikon aiheutta maa polvikipua heti hoidon jälkeen sekä pitkä kestoisemmin. BCure Laseria käy tettäessä olen todistanut mm. Yli annostusriskiä ei ole. Hyviä tuloksia nivelrikkokipujen hoidossa Sipoolaisella 78vuotiaalla Raija Kalliolla to dettiin nivelrikko sormissa jo 90luvulla. Eri laisten kipujen lievityksen lisäksi terapia soveltuu myös esimerkiksi makuu ja sääri haavojen ennaltaehkäisyyn. Siitä huolimatta sormet olivat aivan turvoksissa, eivätkä kestä neet edes lakanan hipaisua, Raija kertoo. V uoden terveystuote 2022 Kauneus & Terveys -lehti nimesi 10 vuoden 2022 terveystuotetta. Sen ansiosta yöunet eivät enää keskeytyneet.” Pienteholaserhoito (LLLT) tehostaa kehon omaa immuunijärjestelmää ja vahvistaa solun uudistumiskykyä. Tutkimukset osoittavat mm. suun ja varpai denvälien haavaumien merkittävän nopeaa paranemista ja hankalien nivel ja kihtikipu jen huomattavaa lievittymistä, Kauppinen kertoo. – Olen lopettanut kipulääkkeet, nukun hy vin ja mieli on virkeä, iloitsee Raija. Laite on myös vuokrattavissa. 045 609 9000 Monipuolisen laserterapian on kliinisesti todistettu edistävän haavojen ja kudosvammojen paranemista, sekä lievittävän laajaa kirjoa erilaisia nivelja lihaskipuja. Näin yhden hoitokerran hinnaksi jää vain muutama eurosentti. Se nostaa elimistön entsyymi tuotantoa ja vapauttaa endorfiineja. laitteen olevan kivunhoidossa kipulääkkeiden vertai nen sekä edistävän haavojen paranemista. Kotikäytössä BCurelääkintälaser sopii koko perheelle. MAINOS i Tuotetta myy Terveystekniikka Valko Oy. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen suosittelee B-Cure Laseria. – Laserterapiaa kannattaa ennakkoluu lottomasti kokeilla myös kotikäytössä