Niveltieto 4/2005 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Luontaistuotteet ja vaihtoehtohoidot 28.8. Kuntoutus 29.5. Voit myös auttaa nivelongelmien paremman hoidon hyväksi tehtävää työtä tekemällä testamentin yhdistykselle! Rahastonhoitajamme auttaa sinua tässä asiassa: Jyrki Laakso, Pajutie 16, 07940 Loviisa, puhelin 044 5544 555. Tee lahjoitus yhdistyksen toiminnan tukemiseksi 3 Niveltieto 4/2005. Niveltieto 4/2005 Irtonumero 3,50 euroa Vuosikerta 15 euroa (2006) Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestyy Vuonna 2006 neljä kertaa: 27.2. Selän nivelrikko Päätoimittaja Jyrki Laakso Toimitus Auli Hackman Hannele Koponen Liisa Vatanen Sivunvalmistus Auli Hackman Kansikuva Erja Natunen Painopaikka Kainuun Sanomat Oy Painos 6000 kappaletta ISSN 1459-2568 Osoitteenmuutokset ja tilaukset Suomen Nivelyhdistys Pajutie 16 07940 Loviisa puh. Polvet 27.11. (09) 2712312 toimisto@niveltieto.net Sisällys: Pääkirjoitus Nivelrikko ja liikunta Vesivoimistele ja virkisty Liikkeelle tule-kivuista huolimatta Tekonivelleikatun liikunta Jooga sopii nivelrikkoiselle Kyselytutkimuksemme tulokset Nivelpiirien ohjelmat Nivelpiirien kuulumisia Kuntien maksettava nivelpistokset Tuoreita väitöksiä Tekonivelrekisteri Nivelrikkoisen voimisteluohjeet Allasjumppaajamme kertovat Irlannin nivelyhdistys Auliksen pakina Kahdella tekonivelellä kivuttomaksi Jaettava materiaalimme Jäsenedut ja päivystyspuhelimet 4 6 8 13 14 16 18 22 24 26 28 30 32 34 38 39 40 42 44 Tilinumeromme on 101430-214250
Maksutoimikunnan esityksen toteuttamisen jälkeisiä seurauksia eri väestöryhmille ei ole selvitetty riittävästi. Suomen väestö on jakautumassa kahtia: menestyjiin ja häviäjiin, A- ja Bkansalaisiin. Tutkimusten mukaan 80 % suomalaista on valmiita maksamaan veroja enemmän, jos sillä turvataan hyvinvointipalvelut kaikille. Sairaat ja köyhät kyykkyyn Yksi hyvinvointiyhteiskuntaa rapauttava lisätoimenpide on taas tulossa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama maksutoimikunta sai valmiiksi mietintönsä, jonka pohjalta eduskunta päättää mm. Seuraava indeksikorotus tulisi automaattisesti vuonna 2008. Tulonsiirtoja ja muita sosiaalietuja ei ole sidottu indeksiin. Poikkeuksena ovat Suomen lisäksi em. Onko kaikilla tarvitsevilla enää varaa käydä lääkärissä. sairaala-, terveyskeskus-, poliklinikka- ja laitoshoitomaksut) on tulossa 9,2 % korotus. Toteutuuko oikeidenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. peruspäivärahojen, työmarkkinatuen ja pienten eläkkeiden varassa elävät) joutuvat hakemaan toimeentulotukea maksukyvyttömyytensä vuoksi. Tulevat säännökset eivät estä positiivista erityiskohtelua jollekin ryhmälle hyväksyttävän syyn perusteella pyrittäessä tosiasialliseen tasa-arvoon. Viime aikoina valtiovalta on tehnyt useita toimia, jotka voimistavat tätä kehitystä. Esimerkiksi sairaalan poliklinikkamaksut nousisivat nykyisestä 22 eurosta 24 euroon, sairaalan hoitopäivämaksu 26 eurosta 28,40 euroon ja terveyskeskuslääkärillä käynnistä (nyt 11 , ensi vuonna 12 ) pitäisi maksaa joka kerta (nykyisin joko vuosimaksu 22 euroa tai kolmesta ensimmäisestä kustakin 11 ). Suomen asemaa selittää osin se, että täällä työterveydenhuollon palvelut ovat työssäkäyville maksuttomia ja samaan aikaa työelämän ulkopuolisilta peritään kunnallisista ja yksityisistä palveluista maksuja. Peruseläkettäkin päätettiin nostaa pitkän pohdinnan tuloksena valtion köyhyyspaketissa ensi vuoden syyskuussa 5 euroa. Katot ovat kuitenkin liian korkeat, ja molemmat kohdistuvat samaan väestöryhmään. Epäilenpä, että monella kunnalla ei ole varaa tai tahtoa olla perimättä enimmäismaksuja palveluistaan. Voimmeko vain seurata vierestä hyvinvointivaltiomme purkamista markkinaliberalismin voimalla, vaikka enemmistö suomalaisista haluaa sen säilyttää. Esitetty terveydenhuollon maksujen määräytymisen muutos lisäisi väestöryhmien epätasa-arvoa ja heikentäisi edelleen Suomen asemaa kansainvälisissä terveydenhuollon tasa-arvovertailuissa. Ne eivät seuraa korotusten mukana, vaan niistä päätetään euro kerrallaan eduskunnassa. tavoista,joilla terveydenhuollon maksuja korotetaan. Suomen terveydenhuolto suosii eniten suurituloisia OECD:n tilaston mukaan. maat, joissa on merkittävää eriarvoisuutta lääkäripalvelujen käytössä. Pienituloisimmat paljon sairastavat (esim. Nyt eduskunnan työmäärä vähenee, kun terveydenhuoltoon on tulossa korotusautomaatti, eikä tarvitse pohtia ikäviä raha-asioita. Tilastossa Suomea seuraavat Portugali ja USA. Esitetyt maksut ovat enimmäismääriä ja kunnille jätetty liikkumavara mahdollistaa kuntakohtaiset erot asiakasmaksuissa. Monelle usei- Niveltieto 4/2005 4. Ensi vuonna terveydenhuollon maksuihin (esim. Kertakorotusten lisäksi maksuja nostaa niiden sitominen erilaisiin ansiotasoindekseihin, joiden perusteella maksuja korotettaisiin joka toinen vuosi. Toimikunnan puheenjohtajan Olli Kerolan mukaan uudet maksut voisivat tulla voimaan jo huhtikuussa 2006. Toinen köyhiä ja sairaita rasittava toimenpide on ensi vuoden alussa voimaan tuleva lääkekorvausjärjestelmän uudistaminen. Kunnallinen terveydenhuollon maksukatto (591 euroa vuonna 2005) ja lääkekorvausten Kela-korvattavien omavastuiden maksukatto (606,25 euroa vuonna 2005) on tarkoitettu tasaamaan paljon terveydenhuollon palveluja ja lääkkeitä tarvitsevien maksurasitusta. Useimmissa OECD-maissa lääkärissäkäynnit jakautuvat melko tasaisesti eri väestötuloryhmien välillä
Varakkaimmilla oikeus valita yksityisen ja julkisen välillä. 2004 alusta 10/3kk. Toisessa edellisten lisäksi mm. Joudutaanko kalliit hoidot lopettamaan. Hyväksyttyihin sairauksiin hyväksytyt lääkkeet: asiakas maksaa 36% kerralla 55 asti. Yksityisissä omavastuut vaihtelevat. Suomi käyttää bruttokansantuotteestaan terveydenhuoltoon vähän rahaa verrattuna muihin OECD- maihin. leikkauksiin). 75 %:n alennus, aikuisilla lasketaan 555 kattoon. Maksuton Maksuton 9 päivässä 126 vuodessa maksimi (kahden viikon sairaalahoito), lapset ja raskaana olevat maksutta. Lääkekohtainen maksu 4-5 riippuen pakkauksen koosta. Keskustelimme aiheesta "Kuka jää hoidotta?". Satunnaiskäyttäjät ovat todennäköisesti niitä, jotka jo muutenkin saavat ilmaisen työterveyshuollon. 96 . matkojen ja teknisten apuvälineiden osalta. Tarttuvien tautien lääkkeet ilmaisia. 133 /12kk ja 48,40 /4kk Vastaanotto päivisin 16 , illalla 26. Ennalta ostettavat kausikortit n. yhden hyvän elinvuoden tytölle lisää. Perhekeskeinen vakuutusjärjestelmä, jonka maksut perustuvat työsuhteeseen. Varakkailla on tietysti itse mahdollisuus ostaa sairautensa hoito tai elämänsä jatko rahalla. Asiakas maksa täyden hinnan, mutta 192 katto/ 12kk. Silloin ne poistuvat Kelan korvauspiiristä, ja mahdollisesti hyvinkin kallista lääkettä joka tapauksessa käyttämään joutuvat potilaat pakotetaan maksamaan se kokonaan itse. Hän kuulemma käyttäisi ne rahat useamman muun ihmisen hoitoon (esim. Yksityisissä omavastuut vaihtelevat. Maksuton julkisesti vakuutetuille (ZFW). Lisäksi lääneittäin kattoja mm. Kotikäynti päivisin 21, illalla 34). Erikoislääkärin vastaanotto 31 (245 NOK) kerta Röntgen 23 , laboratorio 6 Maksuton Maksut vaihtelevat lääneittäin, noin 1117 kerta. Erittäin laaja verorahoitteinen valtakunnallinen järjestelmä kaikille kansalaisille (NHS). Alle 19-v maksutonta, 19-20 v. Referenssihinnoittelu. Kotikäynnistä lisämaksu noin 6 . Tulevaisuudessa on paljon uhkakuvia sisältyneenä sen antamiin mahdollisuuksiin. Aikuisille helposti merkittävä maksuerä. 5 Niveltieto 4/2005. Täällä tuotetaan vielä suhteellisen halvalla hyvää hoitoa, josta käyttäjät maksavat itse suhteessa suuren osan. Yhteistyön perusajatuksena voisi olla mielikuva itsestä jonain päivänä hoidon keskushenkilönä, potilaana. Julkinen vakuutus korvaa 50 - 60% kustannuksista. Maksuton julkisella puolella, yksityispuolella julkisen taksan ylittävä osa itse maksettava. Maksuton julkisella puolella, yksityispuolella julkisen taksan ylittävä osa itse maksettava. Maksuton Maksuton Ei kattoa. Asiakas maksaa 72 : on asti 100%, 50%, jos kustannukset 72-175 , 25%, jos 175-411 ja 15 % jos >411. Eroja lääneittäin. Normaalin hoidon ja pakollisten lääkkeiden katto 193 . Alennuksia sosiaalisin perustein. Alle 20-vuotiaille maksutonta. Roine oli jopa valmis passittamaan tyttärensä saattohoitoon kuolemaan, jos tämä saisi syövän - vaikka siihen olisi olemassa kallis lääke, joka toisi esim. Perhelääkärin lähetteellä. Maksuton julkisesti vakuutetuille (ZFW). Alhaiset katot. Kustannusten nousu voi olla jopa satoja euroja vuodessa, kun taas satunnaiskäyttäjän lääkekulut vähenevät. Pelkona uudistuksessa on myös, että lääketehtaat eivät niele lääkkeidensä 5 % tukkuhintojen alennusta. Kuka määrää ketä hoidetaan. Hänen mielestään kaikkea terveydenhuollon osaamista ja uutta teknologiaa ei ole mahdollista hyödyntää, koska varat eivät riitä. Kaksi vakuutusryhmää: 1 (julkinen), 2 (valinnainen). Maksuton julkisesti vakuutetuille (ZFW). Alennuksia pienituloisille. HUS:n arviointiylilääkäri Risto P. Kaikilla on oma perhelääkäri, joka koordinoi hoitoa. Maksuton. Maakäräjät organisoivat koko väestön kattavan julkisen terveydenhuollon. Sairaanhoidon kulut sen kun kasvavat. Maksuton Maksuton Ei kattoa. Julkisesti vakuutetuille lääkkeet maksuttomia, yksityisesti vakuutetuilla omavastuut vaihtelevat. Ei julkista vakuutusta, maksut ja omavastuut vaihtelevat. Maksuton Ei kattoa. Asiakas maksaa 9,3 lääkemääräystä kohden. Muut: asiakas maksaa itse 183 asti. Hoitokustannusten vuosittainen katto n. Lukuisia poikkeuksia. 7% tuloista. Mietin vaan mitähän tapahtuisi, jos olisi tosi kyseessä. 24.11.2005 Puheenjohtaja Hannele Koponen Terveydenhuollon asiakasmaksut eri Euroopan maissa: Yleistä Yleislääkäri Erikoissairaanhoito Röntgen, laboratorio Lyhyt vuodehoito Maksujen katot Lääkkeet Hammashoito Alankomaat Iso Britannia Norja Ruotsi Saksa Tanska Vakuutuspohjainen järjestelmä, ainoastaan pienituloisilla oikeus julkiseen sairausvakuutukseen, muilla pakollinen yksityinen vakuutus. Vakuutusmaksu n. Asiakasmaksuissa paljon alueellista vaihtelua. Läänikohtaisia kattoja. Yksityisissä omavastuut vaihtelevat. Maksuton. Olin Ylen ykkösen A-talk -ohjelmassa toimittaja Susanne Päivärinnan vieraana 19.10. Verorahoin ja rajoitetuin käy-täjämaksuin rahoitettu kattava järjestelmä. Aiemmin maksuton. Maskut vaihtelevat lääneittäin ja erikoisaloittain n. Aikuiset maksavat 80% kustannuksista, katto 544 vuo-dessa. 100 : n menojen jälkeen valtio tukee maksaen osan hinnasta. Alle 19-v maksutonta. Olisiko hän yhtä jalo. Aikuisille subventoidut hinnat vaihtelevat lääneittäin. 20 - 30 . Vaihtelevat lääneittäin: röntgen 11 - 22 sekä käytetystä ajasta. 8,5 hoitopäivältä. Paljon poikkeuksia. Yhteistyöllä, samansuuntaisesti toimimalla voimme kaikki lääkäristä sairaala-apulaiseen, päättäjistä järjestöihin ja aina mattimeikäläiseen asti ylläpitää ja parantaa terveydenhuoltoa paremmin kuin toimimalla erikseen. Ohjelmassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen oli sitä mieltä, että terveydenhuollon kustannuksia ei voi kasvattaa enti- sen malliin. den lääkkeiden käyttäjälle ja pitkäaikaissairaalle on tulossa lisää kuluja lakiuudistuksen myötä. Hoidon saatavuudessa on ollut ongelmia. Alle 18-vuotiailla alemmat. Alle 19-vuotiaille maksutonta. Päivystyskäynti sairaalassa noin 30 . Koko väestö kuuluu julkisen sairasvakuutuksen piiriin. fysioterapia, kuntoutus ja hammashoito 561. Paikallisilla veroilla rahoitettu järjestelmä
Rusto ei kulu normaalissa liikkumisessa ja kuntoilussa, koska tuki- ja liikuntaelimistö on suunniteltu ja tarkoitettu liikkumista varten. Esimerkkejä kyseisistä lajeista ovat juoksu kovalla alustalla, hypyt sekä intensiiviset pallopelit. Vanhemmissa ikäluokissa esimerkiksi yli 75 -vuotiaisista naisista noin 40 %:lla ja samanikäisistä miehistä noin 15 %:lla on polven nivelrikko. Vamma, polven leikkaus tai pitkäaikainen ruston kuormitusrajan ylittävä rasitus saattavat rikkoa ruston sileän pinnan ja vaurioittaa sisäistä rakennetta. Harjoittelun voi toteuttaa sekä ryhmä- että yksilöohjattuna ja molempien tehokkuus on tutkimuksissa todettu olevan samantasoista. Lihasvoiman ja -kestävyyden, kestävyyskunnon sekä nivelten liikkuvuuden harjoittamisen lisäksi Liikunta on lääke Niveltieto 4/2005 6. Kestävyyskunnon kannalta tehokkaita lajeja ovat kuntopyöräily, uinti sekä eri nopeuksilla toteutettavat kävely- ja sauvakävelyharjoitukset. Liikunta, joka sisältää suuria törmäys- ja vääntövoimia yhdessä niveliä kuormittavan työn kanssa saattavat rasittaa rustoa liikaa, jolloin riski nivelrikon syntymiseen lisääntyy. Kuormitusta sopivasti tasapainon ja liikehallinnan harjoittaminen on osa tehokasta liikuntareseptiä. Vähitellen niveliin vaikuttavien lihasten voima alenee ja lihaskireydet ovat yleisiä. Kuitenkin pitkäaikainen tai jatkuva liikkumattomuus sen sijaan saattaa vähitellen pehmentää ja vaurioittaa rustoa, koska kudoksen aineenvaihdunta ja kunto on riippuvainen kuormituksesta. Lisäksi lajeja, joissa tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuu suuria törmäys- tai vääntövoimia, on harrastettava todella varovaisesti. Ikääntyminen, synnynnäisesti heikkorakenteinen nivel, perintötekijät sekä ylipaino saattavat myös altistaa nivelen kulumille. Esimerkiksi kohtalainen ylipaino on erityisesti polvinivelen kulumalle merkittävä riskitekijä ja huomattava ylipaino (painoindeksi 30-35) jopa nelinkertaistaa riskin polvi- ja lonkkanivelen kulumille. Edellä esitetty ilmiö ylläpitää ja parantaa rustokudoksen ravinnon saantia ja ominaisuuksia. Lisäksi erilaisia liikuntalajeja harrastamalla voidaan luuston kuntoon vaikuttaa positiivisesti. Myös niveleen vaikuttavien rakenteiden kuten nivelkapselin, lihasten ja jänteiden toiminta heikentyy. Nivelrusto on pitkälle erikoistunutta kohtalaisen ohutta sidekudosta, joka pienentää kehon painon ja liikkeiden luuhun kohdistamaa mekaanista rasitusta. Liikunnan yleistavoitteena nivelrikosta kärsivillä on kivun ja toiminnan vajauksen vähentäminen sekä toimintakyvyn parantaminen. Nivelissä saattaa esiintyä lisäksi virheasentoja. Suositeltavista liikuntalajeista ja harjoittelun annostelusta saa tietoa kuntoutusalan asiantuntijoilta Liikuntaharjoittelussa korostuvat reiden ja lonkan alueen lihasten voimaja tehotyyppinen kuntosaliharjoittelu unohtamatta keski- ja ylävartalon harjoituksia. Painonhallinnan osalta liikunta ja ruokavalio näyttävät olevan tehokas yhdistelmä nivelrikon ehkäisyssä ja kuntoutuksessa. Sen seurauksena liikkumisen ja kuormituksen loputtua rustoon imeytyy ympäristöstä takaisin ravintoaineita sisältävää kudosnestettä. Tarve on kuitenkin moninkertainen ja tulevaisuudessa tekonivelleikkausten tarve tulee voimakkaasti lisääntymään, Mikä on nivelrikko koska yli 65-vuotiaiden suomalaisten määrän odotetaan vuonna 2030 kasvavan nykyisestä 300 000:sta yli miljoonaan. Liikuntaharjoittelussa on syytä muistaa muutamia seikkoja. Ilmiönä nivelrikolla tarkoitetaan erilaisia tiloja, joille on tyypillistä nivelruston rappeutuminen ja nivelvälin kaventuminen. Lisäksi luustoa stimuloivat harjoitteet sekä tasapainon, liikehallinnan ja liikkuvuuden harjoittaminen luovat perustan tehokkaalle liikuntareseptille. Tutkimustiedon mukaan lyhytaikainenkin liikunta vähentää merkitsevästi kipua, säännöllinen harjoittelu lisää lihasvoimaa ja toimintakykyä erityisesti ikääntyneillä polven tai lonkan nivelrikosta kärsivillä henkilöillä. Yli 30-vuotiaista suomalaisista naisista on polven nivelrikkoa noin 15 %:lla ja miehistä noin 6 %:lla. Lonkan nivelrikkoa esiintyy yli 30-vuotiailla suomalaisilla noin 5 %:lla ja yli 75 vuotiailla noin 20 %:lla. Myös käsien nivelrikkoa esiintyy lähes 90 prosentilla yli 70-vuotiaista henkilöistä. Nivelrikko ja liikunta Nivelrikko eli artroosi on enimmäkseen ikääntyneiden henkilöiden vaiva, joka aiheuttaa kipua, toiminnanhaittaa sekä ongelmia jokapäiväisessä elämässä. Liikuntamuotoja, joihin sisältyy lisääntynyt vammautumisriski, on syytä välttää. Tyypillisiä oireita nivelen kulumalle ovat liikekipu sekä kuluman edetessä ilmenevä leposärky, nivelen liikerajoitukset ja rahina sekä nivelen alueen turvotus ja kuumotus. Nivelrikosta kärsivät ja Yleinen ongelma Liikuntalajien kirjo on laaja Aktiivista liikuntaohjelmaa käytetään ja voitaisiin käyttää vieläkin tehokkaammin kuntoutuksen osa-alueena nivelrikosta kärsivillä ja tekonivelleikatuilla henkilöillä. Nivelen kulumien aiheuttamia tekonivelleikkauksia tehdään Suomessa vuosittain noin 10 000. Kuitenkin sitoutuminen kotiharjoitteluohjelmiin näyttää nivelrikosta kärsivillä ja tekonivelleikatuilla kohtalaisen heikolta. On tärkeää, että liikuntaharrastuksesta tulee päivittäinen elämäntapa, jolloin harjoittelun positiiviset vaikutukset muuttuvat pysyviksi. Sopiva liikunta ja sen aiheuttama kuormitus on tuki- ja liikuntaelimistön kokonaistoimintakyvyn sekä spesifisti lihas-, rusto ja luukudoksen kannalta tärkeää. Kohtuullinen kuormitus on ruston aineenvaihdunnan ja ravinnon elinehto, koska nivelrustossa on noin 70 % vettä, jota virtaa ulos kudoksesta ruston puristuessa
Aromaa A, Koskinen S, toim. · Potilas kiroilee, kun mahaa painelee, eli saattaa aristaa. · Normaali rasitus 200 metriä ja 2 tyynyä. · Molemmissa lonkissa totaaliproteesit. Vuori IM 2001. · Huumeiden käyttäjä, ei muuta säännöllistä lääkitystä. · Potilas kertoo, että aamujäykkyys kestää 2 tuntia. · Tulosyy: Tukieläinongelmat · Potilas tulee näyttämään oikeaa keskisormeaan. 7 Niveltieto 4/2005. Hoidoksi teipataan jalka naapurin varpaaseen kiinni kolmeksi viikoksi. · Todennäköisesti kysymys huonosta kunnosta, päästetään hyväkuntoisena kotiin. Kuitenkin mahdolliset muutokset suoritustekniikassa on syytä huomioida, jotta liiallinen rasitus niveliin voidaan välttää. 6, Suppl., pp. On huomioitava, että joidenkin liikuntalajien osalta nivelrikosta kärsivän uutta lajia aloittavan henkilön on syytä keskustella hoitavan lääkärin tai kuntoutusalan asiantuntijoiden kanssa. 1999. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002. · Omatoimisesti noin 10 tuntia sitten pahoinpidelty. Nivelrikosta kärsivien on tärkeää huomioida myös levon merkitys liikuntasuoritusten välillä sekä seurata nivelissä mahdollisesti ilmenevää turvotusta ja kipua liikunnan aikana tai sen jälkeen. tekonivelleikatut henkilöt hyötyvät vedessä tapahtuvasta harjoittelusta. · Esitiedot: Potilas ei suostu antamaan. Liikunnan tulee aiheuttaa lievää hengästymistä ja hikoilua. Liikuntalääketiede. Myös suoritustekniikan harjoittaminen ja sopivien liikuntajalkineiden valinta parantavat harjoittelun laatua. Terveys 2000 tutkimuksen perustulokset. · Esitiedot: Katso yst. · Alahuulessa vasemmassa huulipunassa pinnallinen haava. · Seurannassa potilas lämpenee. Veden noste vähentää merkitsevästi niveliin kohdistuvia törmäysvoimia ja vesi vastustaa liikkeitä erityisesti lonkan alueen ja reiden lihasten harjoitteissa. Päätä särkee yhä. Kokenut, lajeja aikaisemmin aktiivisesti harrastanut henkilö voi jatkaa edellä esitettyjen lajien harrastamista. · Konsultoitu kirurgia. · Potilas kertoo, että puhe on ollut lässytystä ja kävelee apinamaisesti. Ennen liikunnan aloittamista vähän harjoitelleen henkilön on syytä käydä lääkärin tarkastuksessa erityisesti mahdollisten hengitys- ja verenkiertoelimistön ongelmien varalta. · Potilas kertoo, että veri ollut punaista jo pari päivää. · Tänään havainnut ranteessa kiputilan läimäytettyään kuuroa kissaa. Alcometer 2.8 promillea. · Ei vaikuta allergiselta venäläiselle viinalle. Kotona kävelee seiniä pitkin. · Tullut tunne, että pää puolittunut ja lopettanut lääkityksen. · Makaa kukkakaupan edessä ja kouristelee. · Kaksi viikkoa lyöty takaraivoon kirveellä. · Aamulla huulet lähteneet laskeutumaan. Exercise for osteoarthritis of the hip and knee (Cochrane Review). Lii- kuntaharjoittelu onkin syytä aloittaa kevyesti rasituksen vähitellen lisääntyessä. · Kun potilas menee WC:een, joutuu istumaan siellä tunnin, että jaksaa lähteä pois. Rajua liikuntaa tulisi harrastaa säästeliäästi ja vain kun se on tarpeellista". Tapani Pöyhönen TtT, ft Kuntoutus- ja kipupoliklinikka Kymenlaakson keskussairaala, Kotka Lähdeviitteitä Kettunen J, Kujala U 2004. Vuori I, Taimela S, toim. · Kehotetaan ostamaan lisää rautaa ja syömään sitä. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi laskettelu, tennis, luistelu, keilailu, soutu ja melonta sekä golf. Sports and Exerc., Vol. Sci. · Voltaren kipuun, sauvat, 10 kpl mukaan. Kuntoa kohottavan liikunnan annostelusuositus on 3-4 kertaa viikossa 30-60 min kerrallaan. · Potilaan purema tuntuu tavalliselta. · Potilas asiallinen ja orientoitunut x3. · Hb 95, joten annettu 1 punasolu. 2002. · Tupakoinut noin 7 savuketta 15 vuoden aikana. · En suosittele ruiskutettavaa povilääkettä hyaluronaattia. Muuten ei säännöllistä lääkitystä. Helsinki. Yhteenvetona aktiivisen elämän ja liikunnan puolesta voidaan lainata seuraavaa nykypäiväänkin sopivaa lausahdusta, jonka esitti lääketieteen "isä" Hippokrates jo 2400 vuotta sitten: "Liikunnan pitäisi alussa olla kevyttä, vähitellen lisääntyvää, leppoisasti lämmittävää eikä liiaksi voimille ottavaa. Liikunnan pitäisi olla mahdollisemman suuressa määrin luonnollista ja sitä pitäisi olla runsaasti. Fransen M, McConnell S, Bell M 2004. · Niellessä tuntuu kipua kiveksissä saakka säteillen aina isovarpaiden niveliin. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki. Lääkärien saneluista · 44-vuotias aiemmin varsin terve keittiö Koskelan sairaalasta. Exercise therapy for people with rheumatoid arthritis and osteoarthritis (review), Scand J Med Sci Sport, 14:138-42. Tehokkaasti toteutettu vesikävely ja juoksu kehittävät kestävyyskuntoa kuormittamatta niveliä ja vesilajit ovat piristävä vaihtoehto perinteisille "maaharjoitteille". · Kirurgi Tamminen käy painamassa potilasta. In: The Cochrane Library, Issue 1, Chichester, UK; John Wiley & Sons, Ltd. 33, No. S551S586. myös sivut 1-65. Terveys ja toimintakyky Suomessa. · Lyönyt päänsä ja ottanut siihen 18 kpl 800 mg tabletteja ja viinaa. · Jo vuosikymmeniä ollut kipuja nivelissä, terveysasemalla ei ole viitsinyt käydä ja hakeutuu nyt sairaalaan päivystyksenä. Dose-response of physical activity and low back pain, osteoarthritis and osteoporosis, Med
Vesivoimisteluohjelman voi koostaa eri tehoisista jumpista ja rentousohjelmista. Näin aloittelevan liikkujan ei tarvitse pelätä, ettei jumpan jälkeen pääse kulkemaan portaita lihaskipujen tähden. Liikkeet ovat sitä raskaampia, mitä nopeammin ne teet. VESIVOIMISTELE JA VIRKISTY - Se kannattaa Vesi on poikkeuksellisen monipuolinen liikkumisympäristö. · Riittävän pitkäkestoista kerrallaan. Vesi on nivelten kannalta pehmeä voimisteluympäristö. Liikevalinnoilla voi kohdistaa harjoitusta parantamaan lihaskuntoa, nivelten liikkuvuutta, lihasten venyvyyttä, lihasvoimaa, koordinaatiota tai tasapainoa. Myös sopivasta vaatetuksesta ja lämmöstä huolehtiminen vesivoimistelun jälkeen on tärkeää. · Säännöllistä. Vesiliikuntapaikat soveltuvat koko kansan liikuttamiseen. Viikoittaiseen harjoittelumäärään voi sisällyttää myös muita harjoitusmuotoja. Harjoittelu kolmesti viikossa auttaa pitämään kuntoa yllä ja sitä useammin tehty liikunta parantaa kuntoa. Vedessä voi esimerkiksi uida, voimistella, touhuta ja leikkiä perheen kanssa sekä juosta vesivyön kantamana. Vesi vähentää niveliin kohdistuvaa painetta ja tukee niitä. Tämä selittyy sillä, että vesivoimistelussa vastaparilihakset harjaantuvat automaattisesti. Itselle sopivan liikkumistavan löytäminen on pysyvän liikuntaharrastuksen ja liikunnallisen elämäntavan peruspilari. Vesi vähentää myös nivelkipuja. Tuloksia on odotettavissa noin kolmesta kuukaudesta lähtien. Niveltieto 4/2005 8. Sen voi suunnitella laihduttavaksi, henkisesti virkistäväksi sekä lihastasapainoa ja ryhtiä parantavaksi ja samalla eri ikäisille soveltuvaksi. Tehokkaan harjoitusvaiheen on hyvä kestää ainakin 20 minuuttia. Lihakset eivät kipeydy vedessä niin helposti kuin kuivalla maalla jumpatessa, koska vesi vastustaa liikkeitä joka suuntaan. Harjoituksen pitää tuntua tihentyneenä hengityksenä, mutta jumppaajan pitää pystyä puhumaan. · Mielekästä. Vedessä liikkuessa tunnet olosi kevyeksi. · Pitkäjänteistä. Vesivoimistelu on pehmeä tapa parantaa ja ylläpitää nivelten toimivuutta ja lihasvoimaa. Veden noste vähentää nivelten kuormitusta ja pehmentää liikkeitä. Välillä on hyvä myös touhuta vedessä muuten. Vesi toimii tehokkaana vastuksena lihasvoimaharjoittelussa. Niveliä voi liikuttaa laajemmin ja vapautuneemmin. Siinä voi liikkua monella eri tavalla omien mieltymysten ja liikkumistavoitteiden mukaan. Lisäksi veden paine helpottaa turvotusta etenkin alaraajoissa, mikä saattaa omalta osaltaan helpottaa kipua. Vesi voi olla ainoa paikka, missä pystyy tehokkaasti ja mielekkäästi harrastamaan liikuntaa, jos liikkujalla on ongelmia alaraajojen suurissa nivelissä ja ylipainoa. Vesivoimistelun tavoitteet Nivelet norjiksi · Nivelten liikkuvuuden ylläpitäminen ja lisääminen · Lihasvoiman ylläpitäminen ja lisääminen · Tasapainon ja koordinaation kehittäminen · Hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn lisääminen · Lihasten jännityksen väheneminen ja elastisuuden paraneminen · Kipujen väheneminen · Ilo ja virkistys · Mielekäs vapaa-ajan käyttö ja sosiaaliset kontaktit Vesijumppa edistää terveyttä ja kohottaa kuntoa, jos se on: · Riittävän tehokasta. Jos on nivelkipuja, on kuitenkin tärkeä huolehtia nivelten liikkuvuudesta. Verryttelyt harjoituksen alussa ja lopussa kuuluvat niin vesivoimisteluun kuin uintiharjoitteluunkin. Tähän ovat syynä veden erityisominaisuudet, noste ja vastus. Vesivoimistellessa kannattaa harjoitella eri tavoilla ja eri lihasryhmiin ja niveliin kohdistuvia liikkeitä, jotta keho saa monipuolista harjoitusta
Joillekin siitä tulee uuvuttava olo, sillä voimistelu lämpimässä vedessä kuormittaa sydäntä. Luontouinnin esteettiset elämykset ja suomalaisten vesistöihin liittyvä kohonnut kansallistunne lisäävät luontouinnin rentouttavaa vaikutusta. Vedessä monet pystyvät harrastamaan liikuntaa, vaikka se kuivalla maalla tuottaa ongelmia. Virtaviivainen eteneminen pinnan tuntumassa on mahdollista. Hengitys harjaantuu automaattisesti. Lämminvesivoimistelun hyödyt Vesi ja lämpö rentouttavat ihmistä. Uintiretki järvessä, meressä tai joessa voi rentouttaa myös, vaikka vesi olisikin viileää. Rentoutumisvaikutus lisääntyy ja kipu lievittyy, jolloin liikkuminen on helpompaa. Mitä laajemmilla pinnoilla vettä työntää taaksepäin, sitä nopeammin pääsee eteenpäin uidessa ja sitä enemmän vesi antaa harjoitusvastusta vesivoimistellessa. Kaikille lämminvesivoimistelu ei kuitenkaan sovi. Lämpimässä vedessä voimistelu on monille tuki- ja liikuntaelinsairaille kaikkein parasta liikuntaa. Vedessä olo tuntuu kevyeltä. Estää liian rajuja niveliin kohdistuvia kuormituksia. Lämminvesivoimistelun soveltuvuudesta kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa. Lämmin vesi 9 Niveltieto 4/2005. Myös infektiovaara ja mahdolliset silmä- ja iho-oireet ovat vesiliikunnan harmeja. Avantouimareilla voi neljä-asteisen kylmäkaraisukylvyn jälkeen olla ainutlaatuisen rentoutunut olo. Kokemukset ja tutkimukset osoittavat, että lämminvesivoimistelu rentouttaa lihaksia, vähentää kipuja ja niveljäykkyyttä, helpottaa liikeratoja ylläpitävien harjoitusten suorittamista ja päivittäisistä toimista suoriutumista. Erot muihin harjoitusmuotoihin ja vesivoimisteluun normaalilämpöisessä 26-asteisessa uimahallivedessä ovat merkittäviä. Staattinen noste: Vedessä ihminen painaa vain noin neljä kiloa. Toisaalta kylmävesiuintikin voi rentouttaa. · laajentaa verisuonia · laskee verenpainetta · lisää veren virtausta ihoon ja lihaksiin · vähentää lihasten jännittyneisyyttä · tehostaa verenkiertoa ja immuunijärjestelmää · auttaa elimistöä kuljettamaan paremmin happea ja ravintoa · vähentää kivun tunnetta Sopiva lämminvesivoimistelun lämpötila on 28-32-astetta. Veden ominaisuuksia kannattaa hyödyntää vesivoimistelussa ja uimisessa Liikevastus tukee, suojaa ja tekee liikunnasta tehokkaan. Hydrostaattinen paine: Verenkierto ja aineenvaihdunta lisääntyvät ja turvotus vähenee. Paine vastustaa sisäänhengitystä ja uloshengitys helpottuu. Yhdessä niiden rentouttava vaikutus kertautuu
Iske nyrkkeillen eteesi veteen. Kävele samalla tahdissa kantapää- tai varvaskävelyä valinnan mukaan. Hiihtohyppy. 3. Nyrkkeily 6. Nyt ei ole sauvoja, vaan vesi on vastuksena. (Toiseksi alin kuva vasemmalla.) Vesijumpan voi lopettaa rentouttavaan selinkelluntaan tai kokeile niin kutsuttua meditaatioasentoa, missä voit rentoutua painottomassa tilassa. Tunne rentouttava vesi ihoasi vasten käsissä, jaloissa, vartalolla ja kasvoissa. Nosta välillä leukaa hengittääksesi kun tunnet siihen tarvetta. Ravista kevyesti ensin käsiä, pidä tauko ja sitten jalkoja. Toinen jalka on takana ja vastakkainen käsi edessä. Roiku veden armoilla rentona, kädet ja jalat vapaasti pohjaa kohti retkottaen. Et tunne jännittäväsi mitään paikkaa. Vatsalihashyppy Hyppää pohjasta ponnistaen ylös ja vedä jalat hypyn ylimmässä kohdassa koukkuun vatsan päälle. Jatka reipasta tahtia kunnes huomaat hengästyväsi. Hiihtotyöntö 4. Tee liike laajalla liikeradalla. Rentoudu harjoituksen päätteeksi Niveltieto 4/2005 10. Vesivoimisteluohjelma 1. Kuvittele, että olet vihainen ja pura kiukkuasi. Nosta leukaa vähän, ota pehmeästi ilmaa keuhkoihin ja laske kasvot veteen. Sorminyrkistys ja kantapääkävely Pumppaa sormia tasatahtia ja selkeästi nyrkkiin ja auki. Kun keho kelluu hiljaisesti, sinun on helppo rentoutua myös henkisesti tai meditoida halutessasi. Asetu päinkelluntaan. Purista vatsalihaksilla ja eteen kumarruksella lisää vauhtia. 2. Kun työnnät käsillä edestä taakse, pidä sormet yhdessä ja työnnä vettä avonaisilla käsillä ja kyynärvarsilla pitkälle taakse. Hyppää vaihtaen käsien ja jalkojen paikkoja, kuin hiihtäisit perinteistä vuorotahtihiihtoa. Nauti HETKESTÄ. Kävele olkapäihin ulottuvassa vedessä vapaasti tilaa käyttäen eri tavoilla: · Venytettyjä, pitkiä askelia · Polvennosto- ja kantapäät pakaroihin kävelyä · Takaperin ja sivuttain kävelyä · Varpailla ja kantapäillä kävelyä (Ylin kuva vasemmalla) Asetu käyntiasentoon. (Kuva oikealla.) Kuvittele tekeväsi hiihtäen tasatyöntöliikettä. (Alin kuva vasemmalla.) 7. (Toiseksi ylin kuva vasemmalla) 5
Jos niska ja hartiat rasittuvat tai kipeytyvät, hidasta ja pidennä käsiliikkeitä. puh. Tee jaloilla juoksuliikkeitä ojentaen ne tehokkaasti. Jos vesihölkkä alkaa väsyttää, tee välillä kevyempiä liikkeitä tai lepää selinkellunnassa vesivyön kelluttamana. Syvässä vedessä tehtävien liikevaihtoehtojen määrä kasvaa. Vähitellen liikkuja saa tuntuman vesivyön kantavaan vaikutukseen. Koko vesivyö kellukeosineen jää pystyasennossa harjoitellessa veden pinnan alapuolelle, mutta kelluttaa niin, ettei sinun juurikaan tarvitse tehdä liikkeitä pinnalla pysymiseksi. Vesivyössä on kaksi osaa: solumuovinen, taipuisa ja muotoiltu kelluke, joka sidotaan napakasti vyötärölle kiinni vyön avulla. "Järvihölkkä" tarjoaa uuden liikkumistavan luonnonvesissä niille, joille perinteinen uinti ei syystä tai toisesta sovi. Vyö on pujotettu kellukkeessa oleviin reikiin. Käyttäessäsi vesivyötä kiristä se riittävän tiukalle niin, ettei se valahda kainaloihin. Kädet pumppaavat vartalon sivuilla rytmittäen hölkkää kuten kuivallakin maalla. Tasapainon ylläpitämiseksi joudut tekemään pieniä liikkeitä. Vesivyö kantaa vedessä niin, että liikkua voi pystyasennossa tai perinteisissä uintiasennoissa. (014) 4451 423, info@vesiliikunta.com, www.vesiliikunta.com 11 Niveltieto 4/2005 Suomalaisesta Vesiliikuntainstituutista. Vesijuoksun perusteet Voimistelijaa kelluttava vesivyö antaa vesivoimistelijalle paljon lisätoimintamahdollisuuksia. Kyynärpäät ovat 90 asteen kulmassa. Kun menee vesivyön kanssa ensimmäistä kertaa veteen, kannattaa vyön ominaisuuksia kokeilla rinnansyvyisessä vedessä; irrottamalla jalat pohjasta, kallistumalla selälleen, vatsalleen ja kyljelleen. Vesi yltää pystyasennossa noin hartioiden korkeudelle. Vesijuoksun tekniikka Nojaa pystyasennosta kevyesti eteenpäin, pää on veden pinnan yläpuolella vartalon jatkeena
Yhden harjoituskerran on hyvä kestää vähintään 30 minuuttia. Korva vedessä liu´utaan kyljellään edeten. · Uloshengitystä veteen, "kuplien tekemistä", voi harjoitella kaiteesta kiinni pitäessä. Verryttelyissä teho on varsinaista harjoittelua pienempi. Kylkiuinnin potku on ns. Se lisää terveyttä ja hyvää oloa. Siitä alku- ja loppuverryttelyihin on hyvä käyttää 10 minuuttia. Uintia suositellaan usein terveysliikuntamuodoksi eikä syyttä. · Krooli-, koira- ja myyräuinnissa puhalletaan veteen. Kädet kohtaavat rinnan edessä. · Kylkiuinti on hyvä vaihtoehto niska- ja selkäoireiselle. Kylkiuinnin käsiveto on kaksivaiheinen: johtavan käden vetäessä toinen palautuu ja päinvastoin. Niska rentoutuu välillä, jos rintauinnin liukuvaiheen aikana puhaltaa veteen. Tekniikkavinkkejä uintiin niskan ja selän säästämiseksi: · Rintauinnissa voi niska kipeytyä, varsinkin jos pää on koko ajan pystyasennossa. Vesi on pidetty liikkumiselementti ja uinti pidetty liikuntamuoto. saksipotku. · Selkäuinnissa uimarin korvat ovat vedessä. Uitu matka ei ole oleellista terveyden edistämiseksi. Tärkeintä on uintiharjoitteluun käytetty aika. Vesiliikuntajutun kirjoitti: Eevaliisa Anttila Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy Uiminen valloittaa Leiras tukee Nivelyhdistyksen toimintaa Niveltieto 4/2005 12. Ellei uskalla rentoutua, niska jännittyy myös selkäuinnissa. Pohkeella ja säären etuosalla työnnetään vettä napakasti taaksepäin
Älä jää junnaamaan harjoittelussa paikalleen, opettele uutta, hanki vaikka lumikengät ja lähde niiden kanssa kaikessa rauhassa metsään tarpomaan. Pitkäaikainen kipu oli erityisen yleistä yli 50-vuotiailla ja yleensä lääkärit arvioivat pitkäaikaisen kivun voimakkuuden vähäisemmäksi kuin potilas itse. Lääkärin 15-20 minuutin vastaanottoaika on perin lyhyt liikunnalliseen ohjaukseen. Siihen sitten päälle voimisteluliikkeitä ja päivittäiset kävelylenkit. Kuinka motivoin potilasta kipujenkin kanssa liikkeelle, kun häntä ei terveenä ollessaankaan liikunta ole koskaan kiinnostanut. Lääkärissä käynnin jälkeen vaari osti kiikkutuolin ja sillä sitten ahkeraan kiikutteli. Terveyskeskusten kuntoutusten resurssit eivät tahdo riittää ja yksityissektorilla kaikki sitten maksaa. Aseta tavoitteita itsellesi ja etene pienin harppauksin. Kolmen viikon makuu heikensi nuorukaisten kuntoa enemmän kuin heidän kolme seuraavaa vuosikymmentään. Ikäkin toki vaatii kunnosta veronsa, mutta kuinka paljon. allasjuoksuliivi auttaa monipuolistamaan allasharjoittelua. Joka aamu vatsalihasliikettä, etunojapunnerruksia ja kyykkyyn ylös -liikettä siten että 100 kertaa tulee kutakin liikettä tehtyä. Yleisillä kuntosaleilla ei taas ole riittävää osaamista ohjata tuki- ja liikuntaelinsairaita. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin rasitustestit toistettiin ja harjoittelun tulos tutkittiin. Painoakin pitäisi pudottaa, ulkona on pimeää ja liukasta, ei uimahallia, ei kuntosalia, ei valaistua pururataa ja terveyskeskuksen kuntoutukseenkin on pitkät jonot. Vippaskonstit eivät harjoittelussa auta eikä oikoteitä ole. Liikkeelle tuki- ja liikuntaelinten kivuistakin huolimatta Vaarilla oli huonot nivelet. Aloita rauhallisesti, mutta muista, että kaikessa harjoittelussa nousujohteisuus on tärkeää. Allasjuoksuhan tarkoittaa sitä että, liivi kelluttaa ja koetetaan sitten "juosta" altaan päästä päähän siten että jalat eivät yllä pohjaan. Yksityiset fysikaaliset hoitolaitokset järjestävät myös niska-, selkä-, ja nivelvaivaisil- Kuinka motivoida? Apuvälineistä Lääkäri Pekka Mäntyselkä on tutkimuksessaan selvittänyt kivun vuoksi terveyskeskuksessa käyntejä. Duodecim-lehdestä sattui silmään otsikko: "Kolmen viikon makuu heikentää yhtä paljon kuin seuraavat 30 vuotta". "Heleppoohan se on tämä kuntoilu, Omaa aktiivisuutta tarvitaan Yleinen rapakunto on jo varsinainen "kansantauti" ja siihen "sairastuvat" yhä nuoremmat ikäluokat. Tätä pikku-Liisa ihmettelemään: "mitä sinä vaari jatkuvasti kiikuttelet". Pekka Rimpiläinen, työterveyslääkäri, Marskin Työterveys, Mikkeli Liikkumattomuuden hinta 13 Niveltieto 4/2005. Olisiko kuitenkin helpompi lähteä vaikka kävelemään tai sauvakävelemään. Tasalukemilla aloitettu kuntoilu taas kohensi puolestaan suorituskyvyn kaksikymppisen tasolle. Yli miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinsairaus. Kipupotilaat kansoittavat terveyskeskukset Rohkeasti liikkeelle Polvi on kipeä, ei oikein kärsi kävellä. Varmaankin tuttuja ajatuksia monelle nivelrikkopotilaalle. Yksin kipujen kanssa Ollessani lääkärinä -90 luvun alussa Kyyhkylän sairaalassa ihmettelin erään 75- vuotiaan sotainvalidin kuntoa ja jäntevää olemusta. Kipu oli lääkäriin tulon syynä 40%: ssa käynneistä. le tarkoitettua ohjattua ryhmäjumppaa (fysiokimppa). Jos haluat kuitenkin liikkua ryhmässä, kysy paikkakuntasi terveyskeskuksesta ryhmäliikuntamahdollisuuksista, äläkä unohda kansalaisopistojen liikuntaryhmiä. Tasapainolauta olisi mielestäni oleellinen kotiharjoitteluväline selkä- ja alaraajaongelmaisille, mutta niiden saatavuus on huono. "No kun se lääkäri käski minun lisätä liikuntaa" vaari vastasi. Suurin osa potilasta ei ole valmiita muutokseen. Lääkärien tekemien diagnoosien mukaan tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtui puolet kipupotilaiden lääkärissäkäynneistä. Lääkäri määräsi särkylääkettä ja kehotti liikkumaan ja reisilihasta jumppaamaan. Sauvakävely on muotia eikä suotta. Tätä kysymystä joudun työssäni työterveyslääkärinä päivittäin pohtimaan. Harjanvarsi ei paljoa maksa ja keppijumpalla saat kehoosi liikkuvuutta ja hallintaa. Yhdysvaltalaiset lääkärit tutkivat viiden 20-vuotiaan fyysisen kunnon rasituksen aikana sekä ennen että jälkeen kolmen viikon vuodelevon. Pikainen silmäys pääkaupunkiseudun kaupalliseen jumppatarjontaan: body-pump, body-fix, fix-jumppa, turbo-step, hydrobic, circuit, ergostep, g-funk, body-slide, city-jam, fatburning, sambic, fysio-boxing, yms. Kotiharjoittelussa on oiva apu harjoituskuminauhasta, jolla erityisesti hartianseudun ja yläraajojen lihaksistoa voi helposti harjoittaa. Sauvat antavat tukea, rytmittävät, niiden kanssa voi jumpata, jos polveen tai selkään sattuu, niihin voi välillä nojata. Kuntosali on oiva paikka laadukkaaseen harjoiteluun kipupotilaillekin, mutta sinnekään ei aina pääse. Kyllä olisi. sen kun tekkee vuan", pappa tuumasi. Jos uimahalli on käytössä, ns. Jos allasliivi uimahallista löytyy, sitä kannattaa kokeilla
Leikkauksessa irrotettujen lihasten kiinnittyminen vie muutaman viikon ajan, jotta niiden vetolujuus olisi riittävä. Perusliikuntaa on arki-, hyöty- ja työmatkaliikunta, joita olisi harrastettava 30 min/pv ja vähintään 10 min. Täsmäliikuntaa ovat kestävyysliikunta eli uinti, pyöräily ja reipas kävely sekä lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävät kuntosali, venyttely ja tanssi, joita pitäisi myös harrastaa 23 tuntia viikossa joka toinen päivä. Lisäksi painonhallinnassa pitäisi kiinnittää huomiota paitsi energian saannin ja kulutuksen tasapainoon, myös ruoan valintaan, sillä esim. Hyötyliikuntaa pitäisi harjoittaa joka päivä ja terveysliikuntaa vähintään joka toinen päivä. Yleensä virus- Tulehdusten ennaltaehkäisystä Niveltieto 4/2005 14. jaksoissa. Esim. Huomioi kuumeilu ja nivelten alueeseen liittyvä äkillinen tai paheneva kipu. Tekonivelleikatulle sopii lempeä liikunta Vaativan kuntoutuksen osaston fysioterapeutti Minna Karlamaa piti Ruissalon kylpylän lomalaisille 10.8.2005 tietoiskun tekonivelleikattujen liikunnasta. Vältä myös ääriasentoja. Lihaksiston palautuminen Leikkaushaavan aluetta kannattaa seurata aika ajoin ja huomioida mahdolliset punoitukset, turvotukset ja vuodot. päivittäisen puolen tunnin lenkin voi tehdä 10 minuutin jaksoissa. Kaikki tulehdussairaudet on hoidettava hyvin. kuitupitoinen ruoka pitää nälän pitkään poissa. Jaksottaisuus liikunnassa on sopivaa. Yleisohje on, että liikunnan pitäisi olla miellyttävää etsi siis itsellesi sopiva liikuntamuoto. Leikkauksen jälkeen liikunnan kannattaa alussa olla rauhallista, eikä jatkossakaan kannata väsyttää lihaksia loppuun asti
Pikkuhiljaa tunnistamisen kautta oppii liikkumaan ja kantamaan itseään sulavammin, jolloin perusliikkuminen vie vähemmän energiaa ja on mahdollisimman hellävaraista nivelille. Paremman tiedostamisen kautta alkaa tunnistaa mm. ylipaino, nivelten vammat, nivelten virheasennot kuormituksessa, raskas ruumiillinen työ, kilpaurheilu lajissa, jossa niveliin kohdistuu iskukuormitusta sekä perinnölliset tekijät. nelipäinen reisilihas tukee polviniveltä. Jooga on joustava harjoitusmuoto, jota voidaan soveltaa vaikka vuodepotilaalle, joten kaikille halukkaille löytyy sopiva taso tehdä harjoitusta. Esimerkiksi lonkkaproteesista ja siihen liittyvistä mahdollisista liikerajoituksista kannattaa jutella ohjaajan kanssa, samoin kuin muistakin liikerajoituksista. Rentoutumisen jälkeen tehdään yleensä liikeharjoi- Sopivasti rasitusta nivelille minen estää nivelessä rustokudoksen ohenemista ja luukyhmyjen kasvua nivelen ympärille, mikä ehkäisee liikerajoitusten syntymistä, ylläpitää nivelten liikelaajuuksia ja parantaakin niitä. Markku Hupli LT, fysiatrian erikoislääkäri (www.kivuton.info/nivelrikko/ hoito.html) "Jos nivelrusto saisi päättää, millaista liiketerapiaa se haluaa, se valitsisi hitaat, nivelen koko liikelaajuuden läpikäyvät kuormittamattomat liikkeet ja se toivoisi tällaisen terapian jatkuvan jopa 24 tuntia vuorokaudessa." Jooga on kokonaisvaltainen harjoitusmenetelmä, joka sopii kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta. Joogan aloittaminen ryhmässä Niveltieto 4/2005 16. Terveyden kannalta liikunnan harrastamisen tulisi olla monipuolista. Myös heikko lihasvoima niveltä ympäröivissä lihaksissa altistaa nivelrikolle ja ennen kaikkea vaikeuttaa nivelrikon oireita, esim. Yleensä harjoituksia tehdään silmät suljettuina keskittyen omaan tekemiseen. Lisäksi viikoittain olisi hyvä harrastaa sekä kestävyysliikuntaa, jolloin liikkuessa tulee pieni hiki ja hengästyy, että lihaskuntoa, nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa harjoittavaa liikuntaa, jollaiseen joogakin lukeutuu. Hyvä lihasvoima tukee nivelten toimintaa ja näin ollen vähentää nivelrikosta johtuvaa kipua liikkeellä ollessa ja suojaa niveliä vammoilta. Nivelrikko on iän myötä hyvin yleinen vaiva. Aloittaessaan joogaryhmässä kannattaa ohjaajalle kertoa omista liikkumisen erityspiirteistä, jotta hän osaa antaa vaihtoehtoisia suoritustapoja liikkeisiin, jotka eivät sellaisenaan sovi. Tietoisuuden lisääntymisen kautta oppii myös huomaamaan, milloin tarvitsee lepoa ja mikä on juuri itselle sopiva rasitustaso liikkumisessa ja muussa tekemisessä Joogan harrastaminen kannattaa aina aloittaa asiantuntevan ohjaajan johdolla sen varmistamiseksi, että harrastus lähtee turvallisesti käyntiin. Nivelrikkoon usein liittyvä jatkuva kipu vaikuttaa myös mielialaan. Suurin osa nivelrikkoisista pärjää oireidensa kanssa ilman erityistoimenpiteitä säätelemällä liikkumisen ja levon määrää itselle sopivaksi, huolehtimalla terveydestään, välttämällä ylipainoa ja tarvittaessa hoitamalla kipua kylmällä tai särkylääkkeillä. Jokainen joogan harjoittaja tekee nämä liikeharjoitukset omista lähtökohdistaan omien sen hetkisten kykyjensä mukaan. Joogan peruskeinona ovat fyysiset liikeharjoitukset eli asanaharjoitukset. Hyvä lihasvoima on ikääntyvälle myös tärkeää itsenäisen toimintakyvyn ja kotona selviämisen kannalta. Alkurentoutuksen tarkoituksena on päästää irti muista ajatuksista ja valmistaa itseä sen hetkiseen joogaharjoitukseen. Itselle sopivalla rasitustasolla liikkuJoogasta innostuvat erityisesti ne, jotka ovat kiinnostuneita omasta terveydestään, hyvinvoinnistaan ja henkisestä kasvustaan. Joogatunti aloitetaan rentoutumisella, jota usein kutsutaan virittäytymiseksi. Jooga nivelrikkoisen liikuntamuotona Nivelrikossa on kyse nivelen rustopinnan vaurioitumisesta, joka edetessään rajoittaa nivelen liikkuvuutta, aiheuttaa kipua ja nivelen virheasentoja. omia asentotottumuksiaan, kuten tapaa seistä, istua ja kävellä. Ikääntymisen lisäksi nivelrikolle altistavia tekijöitä ovat mm. (Lisää tietoa liikuntasuosituksista: www.ukkinstituutti.fi/fi/liikuntavinkit/503) Sopivalla ja säännöllisellä liikunnan harrastamisella voidaan vaikuttaa nivelrikon etenemiseen ja oireiden hallintaan. Päivittäin tulisi rasittaa elimistöä hyötyliikunnan, kuten siivouksen, pihatöiden tai työmatkaliikunnan muodossa. Joogan pyrkimyksenä on itsensä tuntemisen ja tiedostamisen kehittäminen
Keskittyen ja oman hengityksen rytmiin tehdyt liikkeet parantavat nivelten aineenvaihduntaa, pumpaten niihin verta ja happea. Liikkeitä tehdään eri asennoissa: makuulla, istuen ja seisten. Liikkeiden välillä tehdään lyhyitä välirentoutumisia, joiden aikana valmistaudutaan seuraavaan liikeharjoitukseen. Nukahtaminen voi helpottua ja unen laatu syventyä joogaamisen myötä, kun oppii päästämään irti jännityksistä ja rentoutumaan. Mielen ja ruumiin rentoutumisesta on apua erityisesti kivun hallinnassa. Joogaharjoituksen vaikutukset jatkuvat vielä varsinaisen harjoituksen jälkeenkin. (09) 4748 2705, ma-to klo 8-16, pe 9-15 Sairaala ORTON Suomen ensimmäinen tekonivelleikkaus tehtiin Invalidisäätiön sairaalassa v. Pystyäkseen työskentelemään hengityksen tahdissa, on oltava läsnä hetkessä ja toimittava tietoisesti. Pumppaavat liikkeet lisäävät/ylläpitävät nivelten liikkuvuutta ja vahvistavat liikkeeseen osallistuvia lihaksia. Suomen joogaliitto kouluttaa jooganopettajia ja järjestää lyhyitä joogakursseja myös vasta-alkajille Saarijärvellä sijaitsevalla joogaopistolla. Näistä paikoista voit tiedustella paikkakuntasi joogaryhmiä: · Suomen joogaliitto ry: www.kaapeli.fi/jooga, (014) 421 670 tai (09) 660505 · Joogaterapiayhdistys: posti@joogaterapiayhdistys.fi, (09) 637573 · Oman paikkakuntasi kansalais- ja työväenopistot Pehmeää pumppausta Jooga on kokonaisuudessaan moninainen laji erilaisine alalajeineen. tuksia yhdistettynä hengitykseen. Toiset hakevat joogasta fyysistä voimaa, liikkuvuutta, hyvää terveyttä ja elinvoimaisuutta, toiset syvempää henkisyyttä, keskittymiskykyä ja itsetietoisuutta. Lihasten rentou- tuessa myös mieli hiljenee. Nivelrikkoiselle jooga voi tarjota helpotusta monella tavalla. Pehmeät pumppaavat liikkeet poistavat niveleen kertynyttä mahdollista turvotusta ja näin ollen vähentävät kipua ja paineen tunnetta nivelessä. Ajanvaraus ja palveluneuvontamme: Puh. Joogaopistolta voi myös kysellä, mistä löytyisi sinua lähinnä sijaitseva joogaryhmä. Hengitys kulkee vapautuneemmin kuin ennen harjoitusta. 1967. Sairaalan ylläpitäjäyhteisö on Invalidisäätiö, joka on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon organisaatio. Tekonivelleikkauksia tekevät lääkärimme: Arsi Harilainen, Timo Paavilainen, Pekka Paavolainen, Jerker Sandelin, Seppo Seitsalo, Jari Syrjänen, Sauli Varjonen, Pekka Ylinen ja Timo Yrjönen Tekonivelyksikössämme toimii endoproteesihoitaja, joka informoi ja auttaa tekonivelpotilaita kaikin tavoin. Tässä yhteydessä olen viitannut lähinnä hatha-joogaan, joka on Suomessa laajimmalle levinnyt joogan Miten tutustua joogaan Kirjoittaja: Johanna Suomela Fysioterapeutti Joogan harrastaja Vaivattomasti ORTON! Ortopedinen erikoissairaala ORTON toimii valtakunnallisesti ja on tuottanut tuki- ja liikuntaelinsairaiden palveluja yli 60 vuoden ajan. Tunnin lopuksi vielä rentoudutaan. Olipa tavoite mikä tahansa, tärkeintä joogassa on oma kokemus. muoto. Kaikkiaan sairaalassa tehdään vuosittain n. 2 500 leikkausta, joista yli 700 on tekonivelleikkauksia. Tenholantie 10, 00280 Helsinki Puh. Joogaa voi harrastaa eripuolilla Suomea useissa kansalaisopistoissa. Joogaharjoituksessa käydään monipuolisesti ruumiin eri osia läpi, huoltaen elimistöä tasapainoisesti. Seisten tehtävät liikeharjoitukset kehittävät tasapainoa ja tasapainoista lihastenkäyttöä. (09) 47481 www.invalidisaatio.fi 17 Niveltieto 4/2005. Tietoisesti tehtyjen liikeharjoitusten avulla oppii tunnistamaan lihaksiston turhia jännityksiä ja saaman kokemuksia lisääntyvästä rentouden tunteesta. Onnistuneen harjoituksen jälkeen olo on levollinen ja ruumis tuntuu elinvoimaiselta ja rentoutuneelta
Vastanneista 45 %:lla ei ole ollut tarvetta hoitoon. Tutkimuksen kohderyhmän muodosti satunnainen otos Suomen Nivelyhdistyksen jäsenistä, joista 355 vastasi viime heinäkuussa kyselyyn joko internetissä tai puhelinhaastattelussa. Suurimmat syyt tyytymättömyyteen ovat se, että lääkitys ei auta (47 %), ja se, että lääke aiheuttaa vatsasivuoireita (16 %). Puolet nivelrikkopotilaista ei ole saanut vertaisryhmän tukea, mutta haluaisivat sitä. Yleisimmät lääkityksestä johtuneet sivuvaikutukset kipulääkkeitä käyttävillä olivat mahakivut (26 %), väsymys (25 %), ruoansulatusvaivat 21 %) ja suun kuivuus (17 %). se, että hoitoihin ja leikkauksiin joudutaan jonottamaan ja lääkäreiden vaihtuvuus on suuri. Yli puolet tekonivelleikkauksessa olleista kokee, että kuntouttaminen leikkauksen jälkeen on ollut ainakin osittain puutteellista. Ongelmina puuttuvat ohjeet ja kuntoutus sekä kivun vähättely Kivunhoito on riittämätöntä Tekonivelleikkauksen onnistuminen 63 %:lla kyselyyn vastanneista on asennettu ainakin yksi tekonivel. Niveltieto 4/2005 18. Lähes kolmannes (31 %) kyselyyn vastanneista määritti kipunsa kovaksi. Osuus olisi suurempi, mutta merkittävä osuus vastaajista oli jo eläkkeellä. Nivelrikko aiheuttaa kipuja. Tyypillisimpiä nivelrikkopotilaille määrättyjä lääkkeitä ovat parasetamoli, koksibit ja vanhat tulehduskipulääkkeet. Oikeaa hoitoa odotellessa monella saattaa ilmetä muita vammoja ja sairauksia. Halukkuus muutosten tekemiseen on heikkoa, sairauteen ei uskota ja jopa epäillään henkilön omaa työmotivaatiota. Yleiskunto ainakin heikkenee. Työssäkäyntiä nivelrikko vaikeutti runsaalla 40 %:lla vastaajista. Liikunnan puutteen mainitsi vain 19 % vastanneista. Osalla leikkaus ei ole täysin onnistunut, kipuja on edelleen ja liikkuminen voi olla vaikeaa. Suurin osa vastanneista kärsii tällä hetkellä nivelrikon aiheuttamista oireista: liikekivusta (72 %), jäykkyydestä (72 %), rajoittuneista liikeradoista (68 %), liikkumisvaikeuksista 60 %), leposärystä (50 %), turvotuksesta (38 %) ja unettomuudesta (33 %). Reseptilääkkeitä nivelrikon hoitoon oli määrätty lähes kahdelle kolmasosalle, 15 % käyttää käsikauppalääkkeitä. Muita enemmän nivelrikon vaikutuksista jokapäiväisessä elämässä kärsivät tekonivelen saaneet henkilöt, joilla on edelleen lääkitystä. Vastaajilla ilmeni nivelrikkoa eniten lonkissa, polvissa, sormissa ja selässä. Työssäkäyvien, nivelrikkoa sairastavien työuraa voitaisiin jatkaa jos sairaus otettaisiin huomioon työpaikoilla. Muitakin sairauksia oli yli puolella vastanneista. Yli kolmannes potilaista käyttää useampia kipulääkkeitä. Yleisimmät olivat verenpainetauti, astma tai kilpirauhasen sairaudet ja reuma. Enemmistö (61 %) vastaajista sanoi nivelrikon vaikeuttavan heidän selviytymistään jokapäiväisistä toiminnoista. Nivelrikon riskitekijöistä suurimmaksi nousi naissukupuoli (77 %), toisena perinnölliset tekijät (52 %), kolmantena ylipaino (47 %) ja sitten nivelvammat (30 %) ja korkea ikä (23 %). Lääkärit eivät tunnu olevan halukkaita määräämään työikäisiä alle 50-vuotiaita henkilöitä tekonivelleikkaukseen, vaikka potilaan tilanne hänen mielestään edellyttäisi tekoniveltä. Yleisin hoitokeino lääkkeiden lisäksi on liikunta (64 %), sitten fysioterapiahoidot (46 %), kylmä/lämpöhoidot (37 %), painonpudotus (31 %), apuvälineet (30 %), vitamiinit ja hivenaineet (21 %) sekä luontaistuotteet ja niveltuet (20 %). Sairauden vaikutuksia potilaan elämään ei aina oteta vakavasti. Kipua ei potilaiden kokemusten mukaan osata riittävästi lievittää, ja kivun vähättely ja sen pitäminen henkisenä sairautena loukkaa. Naiset halusivat ja osallistuivat vertaisryhmiin selvästi miehiä enemmän. Tekonivelleikatuista osuus oli noin kolmannes. Yli puolet vastanneista nivelrikkopotilaista, jotka eivät ole käyneet läpi tekonivelleikkausta, ei ole saanut selkeitä hoito-ohjeita nivelrikkoon. Puolet vastaajista sanoi nivelrikon vaikeuttavan sosiaalisia menojaan ja yhtä moni (49 %) oli masentunut sairautensa vuoksi. Runsas kolmannes (35 %) kokee nivelrikon rasittavan perhe- ja ystävyyssuhteitaan. Hoitotakuu ei ole toteutunut 20 %:lla vastanneista, on toteutunut 34 %:lla. Potilaat kokevat nivelrikon vaikeuttavan arkielämäänsä ja ihmissuhteitaan sekä aiheuttavan masennusta. Suurin osa nivelrikkopotilaista kokee olevansa alihoidettuja Tuoreen selvityksen mukaan nivelrikko vaivaa yhä nuorempia. Nivelrikosta oli kärsitty useimmiten 3-9 vuotta. Miehiä vastanneísta oli vajaa neljännes. Suurin osa tekonivelleikkaukseen jonottaneista koki, ettei heidän kunnostaan tai kuntoutuksestaan huolehdittu silloin, kun he jonottivat leikkaukseen. Tyytymättömiä kipulääkitykseensä on lähes kaksi kolmasosaa (63 %) niistä, joille ei ole tehty tekonivelleikkausta. Yllättäen vastanneista 65 % kuului melko nuoriin ikäryhmiin, 4554 vuotta ja 5565 vuotta. Muita hoitoon liittyviä ongelmia on mm. Alle puolet vastanneista kokee, ettei lääkäri tunne ja ota heidän nivelrikkonsa hoitoa tosissaan. Eniten potilaita loukkaa kivun vähättely. Suomen Nivelyhdistyksen KohdeTutkimuksella teettämässä kyselyssä selvitettiin potilaiden kokemuksia nivelrikosta ja sen hoidosta ja nivelrikon vaikutuksesta potilaan elämänlaatuun
Tekonivelleikkaukseen tyytymättömyyden syitä olivat mm. Kymmenesosa oli joutunut odottamaan vähintään kolme vuotta. Kohtalaisesti onnistumisen kokee 9 % leikatuista. Yli 5 vuotta jonottaneista kukaan ei kuulunut enää edellä mainittuun ryhmään. Kivut tosin voivat olla muuallakin kuin leikatussa nivelessä. Se merkitsee elinikäistä rasitetta ja riesaa. Polvessa on tekonivel 23 %:lla ja molemmissa polvissa 9 %:lla. Yli 70 % tekonivelen saaneista oli päässyt leikkaukseen alle vuoden jonotuksella. Alle puoli vuotta jonottaneiden tilanne oli paras. 13 %:n mielestä heidän leikkauksensa on onnistunut melko huonosti tai huonosti. Vastauksista saattoi lukea, että mitä nopeammin henkilö oli päässyt tekonivelleikkaukseen, sitä useammin hän kuului ryhmään "tekonivel, ei lääkitystä". net Luentokiertueella tietoa tuhansille Helsingissä Kuopiossa Lahdessa 19 Niveltieto 4/2005. Kokemukset tekonivelleikkauksen onnistumisesta jakautuivat seuraavasti: neljä viidesosaa tekonivelleikkauksista oli onnistunut vähintään hyvin (erittäin hyvin 55 % ja melko hyvin 23 %). Kipujen jatkuminen masentaa potilasta. Suurin osa tekonivelistä on asennettu lonkkaan (42 %) tai molempiin lonkkiin (16 %). Lisätietoja tutkimuksesta: puheenjohtaja Hannele Koponen, hannele.koponen@niveltieto. hidas leikkauksesta toipuminen ja kipujen jatkuminen leikkauksen jälkeenkin. Vain 11 % vastaajista ei ollut halukas lähtemään leikkaukseen toiselle paikkakunnalle maksusitoumuksen saadessaan, jos se nopeuttaisi hänen leikkaukseen/ hoitoon pääsyään. Muutamat vastanneet olivat saaneet sairaalabakteerin leikkauksen yhteydessä. Muu tekonivel oli 5 %:lla vastanneista. Nivel on saattanut jäädä myös jäykäksi, liikeradat rajoittuvat liikaa ja turvotus on saattanut jäädä pysyväksi leikatussa jalassa oirehtien esim. aina rasituksen jälkeen
Keppi keventää painoa kipeältä jalalta ja tasapainottaa kävelyä. Nivelrikolle on myös tyypillistä aamukankeus sekä rasituksen myötä paheneva kipu. Liikunnan lisäämisestä on varsinkin polven nivelrikossa ollut ilmeistä näyttöä. Polvessa voi olla kystia, rappeumaa ruston alla, luupiikkejä ja ruston hapsuuntuneita säikeitä. Kipua Nivelrikon oireet ja löydökset Hoida oikein nivelrikko -luentosarja päättyi Turkuun. Reisi- ja pakaralihasten harjoittelu on erittäin tärkeätä myös silloin, kun ei enää pysty kävelemään. Suomen Nivelyhdistyksen järjestämät "Hoida oikein nivelrikko"- tilaisuudet olivat 1-8.9.2005 Helsingissä, Oulussa, Kuopiossa, Tampereella ja Turussa. Tutkittaessa niveliä löytyy nivelääniä eli rahinaa, lisäluumuodostumia tai luu on arka. Lihasharjoituksia voi tehdä myös istuen ja maaten. Nivelrikko etenee nopeammin, jos D-vitamiinin saanti on vähäistä. Nivelrikko lisääntyy iän myötä ja on yleisempää naisilla kuin miehillä. Synnynnäiset rakennevirheet aiheuttavat myös nivelrikkoa kuten pihtipolvet ja länkisaaret. Nivelrikon riskitekijöitä ovat perimä, reisilihasten heikkous ja huono lihaskunto ja heikkous yleensäkin raajoissa, ylipaino sekä nivelten kuormitus tietyissä ammateissa esim. Esim ohjattu liikunta kuntosalissa kaksi kertaa viikossa on sopiva määrä. Luennolla kävijöitä oli yhteensä yli 6000 henkeä. Olin kuuntelemassa Kuopion yliopistollisen sairaalan dos. Ruoan pitäisi myös olla monipuolista sekä sisältää kaikkia vitamiineja ja hivenaineita. Lonkan nivelrikkkoa tutkittaessa on erotettava myös muut kipua aiheuttavat vaivat kuten iskias, limapussintulehdus ja hermopinne. Lonkan nivelrikkoa on yhtä paljon sekä miehillä ja naisilla, mutta polven nivelrikkoa on naisilla lähes kolminkertainen määrä miehiin verrattuna. Olavi Airaksisen luentoa 6.9 sekä Ortonin sairaalan fyvältettäessä syntyy virheasentoja, ontumista ja myöhemmin tulevat lepokivut, nivelten turpoaminen sekä liikkuvuuden rajoitumminen. Tilaisuuksia tuki Suomen MSD Oy. Tukipohjalliset auttavat asentovirheisiin. Liikunnassa on pidettävä myös kohtuus mielessä, vaikka ruston hyvinvoinnille nivelen liike ja kuormittaminen on erityisen tärkeää kuten kaikki liikkuvuusharjoitukset yleensäkin. Kun nivelraot ovat pahasti kaventuneet tai täysin kadonneet ja luut alkavat hangata toisiaan vasten, auttaa hoidoksi enää tekonivelleikkaus. "Hallitse kipu vältä haitat" -luennot pidettiin 20.9 1.11 välisenä aikana Lahdessa, Tampereella, Lappeenrannassa, Porissa, Mikkelissä, Helsingissä, Kuopiossa, Jyväskylässä, Turussa ja Joensuussa. Painonpudotukseen kannattaa kiinnittää huomiota jo ennen nivelvaivoja, ja varsinkin nuorten pitäisi lisätä liikuntaa ja ikäihmisten harrastaa enemmän täsmäliikuntaa, sillä pelkkä arkiliikunta ei riitä kunnon kohentamiseen. Muitakin ravintolisiä, kuten glukosamiinia, kalaöljyä, vihersimpukkaa ja inkivääriä voi myös kokeilla hoidossa, mutta vasta osalla Itsehoito Nivelrikon ensimmäisiä oireita ovat kipu liikkeelle lähtiessä, nivelten jäykkyys, jäsenten arkuus ja erilaiset liikerajoitukset. Tänä vuonna järjestettiin ensimmäisen kerran kaksi suurta kampanjakiertuetta nivelrikon hoidosta ympäri Suomea 11 paikkakunnalla. Marjatta Leppäsen esitystä katsoo edessä Jukka Pekka Kouri. Niveltieto 4/2005 20. Kampanjan järjestivät yhteistyössä Kipupotilasyhdistys, Suomen Nivelyhdistys, Suomen Selkäliitto jäsenyhdistyksineen ja lääkeyritys AstraZeneca. Tiedon tarve nivelrikosta tuntuu olevan suurta, koska monella paikkakunnalla tilat täyttyivät hetkessä ja osa pitkienkin matkojen takaa yleisöstä jouduttiin valitettavasti käännyttämään pois. C-vitamiinin liian vähäinen saanti on yhteydessä nivelrikkoon ja B-vitamiinit (erityisesti B1, B6 ja B12 ) ovat kudosten aineenvaihdunnalle tärkeitä ja vaikuttavat kipua lievittävästi. Kannattaa myös käytttää apuvälineitä, jos liikkuminen on muuten hankalaa. maanviljelijät tai urheiluvammat ja tapaturmat. Nivelrikkopotilaan oikea hoito Luentokiertueilla tietoa 6000:lle ympäri Suomea siatri Jukka Pekka Kourin ja gastroenterologi Hannu Väänäsen luentoja 17.10 Helsingissä, joiden pohjalta olen tehnyt seuraavan tiivistelmän nivelrikon hoidosta
Kivunhoidossa käytetään myös epilepsialääkkeitä, masennuslääkkeitä ja puudutteita. Kelakorvattavilla glukosamiini- reseptilääkkeillä (Arthyl, Glugadol, Glenk) on havaittu nivelrikkopotilaiden oireiden lieventymistä ja sen on arveltu hidastavan nivelrikkoprosessia ja se on eurooppalaisessa hoitosuosituksessa A1 = paras mahdollinen. Liikunta vaikuttaa myös tasapainon hallintaan. Käytännössä tulehduskipulääke estää tämän järjestelmän normaalia toimintaa, jolloin kipu ja tulehdus lievittyvät, mutta samalla myös mahalaukun limakavon suojamekanismien toiminta heikkenee. Keskeistä on kivunhallinta. nk. Jos tulehduskipulääke ei tepsi 5-7 päivässä, sen voi vaihtaa. Muilla lääkehoidoilla voidaan täydentää tätä kokonaisuutta. Nivelen sisäisesti voidaan pistää kortisonia tai hyaluronaattihappo (kukonhelttauute) -valmistetta (Hyalgan, Artzal). Tulehduskipulääkkeet vaikuttavat syklo-oksigenaasi (COX) järjestelmän kautta. 2 viikkoa). Paras tutkimusnäyttö on ollut tulehduskipulääkkeellä, joka estää tulehduskipua. Tulehduskipulääkkeitä kannattaa syödä lyhyinä kuurina (esim. esim. Suomessa on kaupan toistakymmentä erilaista tulehduskipulääkettä, joista käytetään usein nimeä särkylääke tai kipulääke. Koksibeja on epäilty sydämen sivuvaikutuksista. koksibi-tulehduskipulääkkeet ovat vatsasystävällisempiä. Nykyään glukosamiinia suositellaan käytettäväksi jatkuvasti. Tulehduskipulääkehoidon aloituksessa tulee yhdessä hoitavan lääkärin kanssa arvioida mahdollisia riskitekijöitä ja tarvittaessa aloittaa esim. lisätietoja www.vatsaonline.fi. luontaislääkevalmisteista on tieteellistä tutkimusnäyttöä. Suomessa käytetään särky- tai kipulääkkeena parasetamolia (puhdas kipulääke), perinteisiä tulehduskipulääkkeitä ja vatsaystävällisiä tulehduskipulääkkeitä eli koksibeja ja vahvoja kipulääkkeitä eli opioideja. Vatsaärsytys on yleisin ongelma ja niitä ilmaantuu lähes puolelle kaikista tulehduskipulääkkeiden käyttäjistä ja jopa neljännes käyttäjistä altistuu mahahaavan riskille. Vatsansuojalääkkeitä ovat Kivun hoidon mahdollisuudet Positiivinen asenne on tärkeää nivelrikon hoidossa sanovat Marjatta Leppänen ja Olavi Airaksinen. Vatsahaitan riski on kuitenkin yli 13 kertaa suurempi kuin sydänhaitan. Kohtuullisesti kuormittava liikunta, kuten kävely, uinti, vesijuoksu ja pyöräily auttavat aerobisen kunnon, nivelten liikkuvuuden ja lihasvoiman ylläpitämisessä. Riskitekijöitä ovat sydänsairaus tai muu yleissairaus, helikobakteeri-infektio, mahakipu tai närästys, yli 60 vuoden ikä, tupakointi ja alkoholin käyttö. Tulehduskipulääkkeiden turvallisuuteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jos kuuluu niin sanottuun riskiryhmään eli on aikaisemmin sairastanut mahahaavan (erityisesti vuotava mahahaava tai perforaatio), käyttää verenohennus- tai kortisonilääkitystä, useaa tulehduskipulääkkettä samanaikaisesti tai suurta lääkeannosta. Perinteisillä tulehduskipulääkkeillä on vatsahaavan riski. Voit itse vaikuttaa kipuihisi valmistautumalla vastaanotolle ja vaatimalla turvallisen ja tehokkaan lääkityksen. vatsansuojalääkitys tulehduskipulääkityksen kanssa. Uudemmat ns. Ks. Potilas odottaa lääkäriltä selkeää syytä kivulle ja täsmähoitoa syyn mukaan sekä kivun poistoa ilman sivuvaikutuksia tai muita ongelmia sekä ymmärrystä ja huomiota ongelmaansa. Lääketieteellisissä julkaisuissa puolestaan käytetään usein lyhennettä NSAID, joka tulee sanoista non-steroidal anti-inflammatory drug. Leena Koivu Hoitosuositus 21 Niveltieto 4/2005. happosalpaajat (protonipumppuinhibiittori eli PPI-lääkkeet), jotka estävät hapon tuotantoa. Lievä verenpaineen nousu ja sydänhaitta on kaikilla tulehduskipulääkkeillä jo 325 mg asperiinia päivässä lisää yhtälailla riskiä. Nivelrikon hoidon perusta on lääkkeetön hoito, jota täydennetään lääkkeellisellä hoidolla. Lääkehoidon lisäksi voidaan käyttää stimulaatiomenetelmiä (TNS-sähkökipuhoito), fysioterapiaa, kivunhallintapainoitteista terapiaa, kuntoutusta ja anestesiologisia tekniikoita. Useita tulehduskipulääkkeitä ei saa käyttää omin päin yhtä aikaa ja lääkärin pitäisi olla aina tietoinen potilaan käyttämistä käsikauppalääkkeistä kirjoittaessaan reseptejä
045 131 8810 4.1.2006 1.2.2006 1.3.2006 5.4.2006 3.5.2006 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NIVELPIIRI Pääkaupunkiseudun Nivelpiiri kokoontuu Kampin palvelukeskuksen kerhohuone 3:ssa (Salomonkatu 21 B) kello 17 -19 seuraavasti: Leena Koivu, puh. 045 131 8814 Kirkkonummi-Siuntion Nivelpiiri kokoontuu Kirkkonummen Palvelukeskuksessa (Rajakuja 3) klo 12-14 seuraavasti: 25.1.2006 22.2.2006 22.3.2006 19.4.2006 17.5.2006 PORIN NIVELPIIRI Porin Nivelpiiri kokoontuu Vapaaehtoiskeskus Liisassa (Eteläpuisto 10) klo 17 19 seuraavasti: Eija Tiainen, puh. 050 572 0707 17.1.2006 21.2.2006 21.3.2006 18.4.2006 16.5.2006 JÄRVENPÄÄN NIVELPIIRI Järvenpään Nivelpiiri kokoontuu Palvelutalo Kirkkopihan ruokasalissa (Yhteiskouluntie 8). 045 131 8815 Tarja Perkiö, puh. 045 131 8803 12.1.2006 9.2.2006 9.3.2006 6.4.2006 4.5.2006 KIRKKONUMMEN SEUDUN NIVELPIIRI Tuula Kuronen, puh. Tarkemmat JYVÄSKYLÄN NIVELPIIRI Jyväskylän Nivelpiiri kokoontuu Keski-Suomen Tules-keskuksessa (Kilpisenkatu 18) joka kuukauden kolmas tiistai klo 18-20 seuraavasti: Seija Pekkala, puh. Seuraa ilmoittelua paikallislehdissä! Auli Hackman, puh. 045 131 8804 Päivämäärät ilmoitetaan Niveltieto 1/06:ssa ja paikallislehdissä. KESKI-UUDENMAAN NIVELPIIRI Keski-Uusimaan Nivelpiiri kokoontuu KERTY:n tiloissa (Tuusulantie 40, Kerava) klo 18-20 seuraavina päivinä: Anja Karjalainen, puh. 045 131 8805 10.1.2006 7.2.2006 7.3.2006 18.4.2006 16.5.2006 Niveltieto 4/2005 22. Nivelpiirien aikataulut alkuvuonna 2006
045 131 8809 19.1.2006 16.2.2006 16.3.2006 20.4.2006 16.5.2006 Niveltieto 4/2005. 045 131 8812 Paula Kosonen-Posti, puh. 0500 705 957 10.1.2006 14.2.2006 14.3.2006 11.4.2006 9.5.2006 SALON SEUDUN NIVELPIIRI Salon Nivelpiiri kokoontuu Paukkulakodissa (Salaistentie 1) klo 17-19 seuraavasti: Riitta Hukkanen, puh. ohjelmatiedot paikallislehdistä ja niveltieto.netistä! RAUMAN SEUDUN NIVELPIIRI Rauman seudun Nivelpiiri kokoontuu Tulestuvalla (Isokatu 21, Rauma) klo 18-20 seuraavina päivinä: Tuula Räikkönen, puh. 045 131 8816 17.1.2006 14.2.2006 Loput päivät ilmoitetaan Niveltieto 1/06:ssa ja paikallislehdissä. RIIHIMÄEN NIVELPIIRI Riihimäen Nivelpiiri kokoontuu Nordean koulutustiloissa (Junailijankatu) klo 16.3018.30 seuraavasti: Pirkko Päkki, puh. 045 131 8808 9.1.2006 13.2.2006 13.3.2006 3.4.2006 8.5.2006 SAIMAAN NIVELPIIRI Saimaan Nivelpiiri kokoontuu Kultakaaressa (Urheilukatu 5, Lappeenranta) joka kuukauden toinen tiistai klo 18-20 seuraavasti: Seija Värtö, puh. Uusi-Kokko, puh. 045 131 8813 Marjo Suominen, puh. 0400 797 762 26.12006 23.2.2006 23.3.2006 27.4.2006 18.5.2006 TAMPEREEN NIVELPIIRI Tampereen Nivelpiiri kokoontuu kirjastotalo Metson luentosali 1:ssä (toinen kerros) kello 17-19 seuraavasti: Jaana C. 045 131 8811 17.1.2006 14.2.2006 14.3.2006 11.4.2006 16.5.2006 TURUN SEUDUN NIVELPIIRI Turun Nivelpiiri kokoontuu Happy Housessa (Ursininkatu 11) klo 1820 seuraavasti: 23 Marja-Liisa Salminen, puh
Vielä meillä on paljon työsarkaa, koska eri puolilta kaunista maatamme on tullut yhteydenottoja vertaistukiryhmän perustamiseksi. Apua saa yhdistykseltä kurssien ja materiaalin muodossa. Raumalle polkaistiin todella reippaalla aikataululla uusi piiri, jonka tarmokas vetäjä Tuula Räikkönen odotti innolla ensimmäistä kokoontumista Tulestuvalla keskiviikona 14.11. Yhdistyksellä on ollut onni löytää aktiivisia ihmisiä vetämään uusia piirejä ja korvaamaan niitä henkilöitä, jotka halusivat luovuttaa vetovuoron pois. Toiminta on vilkastunut kovasti jäsenmäärän reippaan kasvun vuoksi. 045 131 8818 Rauman Nivelpiirin avajaisissa jumpattiin iloisesti. Oikealla piirin vetäjä Tuula Räikkönen. Niveltieto 4/2005 24. Joillakin paikkakunnilla on jo vetäjä tiedossa ja paikkaa haeskellaan, muutamalla paikkakunnalla vielä toivotaan aktiivisten ihmisten ponnahtamista mukaan. Jotkin piirit kokoontuvat kerran kuussa ja se riittää, joillakin on vesijumppaa, laihisryhmiä, kävelykoulua, luentotilaisuuksia... Miten olisi. Jos olet kiinnostunut vertaistukitoiminnasta ota yhteyttä joko paikkakuntasi Nivelpiiriin (tiedot löytyvät tästäkin lehdestä) tai minuun. Tähän mennessä perustettujen piirien = vertaistukiryhmien toiminta on kullakin paikkakunnalla hyvin erilaista riippuen ryhmästä ja sen tarpeista. Mikkelissä ja Kuopiossa on myös tarve perustaa piiri ja Oulussakin suunnitellaan aikoja ja paikkoja. Tarkoitus on, että jokaisen Nivelpiirin vetäjä toimii omien voimiensa mukaan ja piiriläisiään kuunnellen. Rauman seudulla asuvat nivelvaivoja potevat saivat sieltä paikan, missä keskustella asioista, saada tietoa ja tukea. Esimerkiksi Hämeenlinnassa kaksi tarmokasta naista miettii kokoontumispaikkaa, Savonlinnassa asialla ovat miehet. Kiinnostaisiko? Onneli onneli.wack@niveltieto.net puh. Suuren suosion ovat saavuttaneet ensitietokurssit leikkaukseen meneville. Entisten kymmenen Nivelpiirin, tai oikeastaan yhdentoista, koska netissä on se suurin vertaistukiryhmä Nivelklubi, lisäksi on aloittanut tänä syksynä Keski-Uudenmaan piiri. Vertaistukiryhmiä perustamaan! Tulkaa mukaan! Vertaistukiryhmän vetäjältä vaaditaan vain halua perustaa ryhmä
Sitähän mekin olemme harrastaneet iät ajat: tukeneet toisiamme jo 60-luvulta asti lapsesta asti. Kylpylaitoksen remontin vuoksi kevään nivelpiirien paikka on Taikinamäen palvelukeskuksen ravintola Kultakaari. Pikkujouluja vietetään joulukuussa yhdessä järvenpääläisten kanssa. Saimaan Nivelpiirillä uudet vetäjät Hän ei ole antanut vaikean sairauden lannistaa, vaan on ollut monissa asioissa mukana, mm. Tervetuloa vanhat ja uudet Nivelpiiriläiset! Liisa Vatanen Keski-Uudenmaan Nivelpiiri aloitti kotoisasti Vanha kauppa on hyvä paikka perustaa vertaistukiryhmä: kaupassahan ennen vanhaan tavattiin kyläläisiä ja naapureita sekä vaihdettiin kokemuksia. Reilu vuosi sitten Seikku voitti Nivelyhdistyksen korttikilpailun lummekortillaan. Kera- Keravalla kokoontuva Keski-Uudenmaan Nivelpiiri on kokoontunut kaksi kertaa. reumatyössä. Vetäjinä Keravalla ovat Anja Karjalainen ja Arja Vehmanen, joilla kummallakin on omia kokemuksia nivelongelmista sekä asiantuntemusta mm. Seikun vetokaveriksi piiriin lupautui fysioterapeutti Paula Kosonen-Posti, vaikka onkin kiireinen perheellinen nainen. Harrastuksiini kuuluu kaikenlainen kestävyysliikunta; elämäni ensimmäinen maraton toteutui Venetsiassa tämän vuoden lokakuussa. Neuvotteluiden jälkeen Seija suostui. - Nivelpiirimme tulee toimimaan nimenomaan vertaistukiryhmänä, mutta hankimme myös asiantuntijavieraita silloin tällöin, kertovat Anja ja Arja. 25 Niveltieto 4/2005. Seija, jota kutsumme Seikuksi, asuu Lappeenrannan kupeessa, Lemin Värtölässä, Värrön mäellä. Paula toiminut 25 vuotta; yksityissektorilla viimeiset 20 vuotta. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla esiteltiin Suomen Nivelyhdistyksen toimintaa, kerrottiin nivelrikon itsehoidosta ja jaettiin omia kokemuksia. Tuolloin vetäjänä toimi Jouko Litmanen. Perheemme on vähän urheiluhullua kansaa, mutta ehdimme myös käydä ahkerasti teatterissa ja Saimaalla veneilemässä. Ensimmäinen kokoontuminen oli lokakuussa ja paikalla kymmenen keravalaista ja tuusulalaista asiasta kiinnostunutta. Paulan vahvuutena on pitkä työkokemus ja halu auttaa. Paula kertoo itsestään näin: Olen paljasjalkainen lappeenrantalainen fysioterapeutti ja kahden ihanan tyttären äiti. Ystäväpiiriä hän ilahduttaa herkillä akvarellitöillään, joista on painatettu käyntikorttejakin. Kyllä lähes 40-vuotinen omakohtainen kokemus nivelvaivoista, monista nivel- ja tekonivelleikkauksista antaa pohjaa vertaistuelle. Seikun lempiharrastuksia ovat aina olleet piirtäminen ja maalaaminen sekä käsityöt. Seikku käy kertomassa Lappeenrannan Terveydenhoito-oppilaitoksella tuleville hoitoalan ammattilaisille potilaan/asiakkaan näkökulmaa... valla kokoonnutaan iltaisin ja Järvenpäässä iltapäivisin. Joukon lopetettua piti saada jatkaja hyvin käynnistyneelle toiminnalle. Seikku on Reumaliiton kouluttama kokemuskouluttaja, tukihenkilö ja kuntoutusasioiden yhdyshenkilö. Keski-Uudenmaan Nivelpiiri aloitti toimintansa vanhassa kaupassa, nykyisissä Keravan Suojakotiyhdistyksen tiloissa, jossa toimii myös Keravan Työttömien Yhdistys. sosiaalipuolelta sekä eläkeasioista. Kumpaankin piiriin ovat tervetulleita kaikki keskisen Uudenmaan kuntien nivelrikkoiset. Mieleeni tuli ehdottaa "vanhaa konkaria", Seija Värtöä. Urheilukatu 5: een on helppo tulla ja paikka on viihtyisä. Keski-Uudenmaan Nivelpiiri aikoo jatkossa toimia tiiviissä yhteistyössä Järvenpään Nivelpiirin kanssa. Jumpparina olen Seikku Saimaan Nivelpiiri aloitti toimintansa jo yli vuosi sitten Lappeenrannan Kylpylaitoksen tiloissa
silloin, kun potilas tulee lääkärin ajanvaraus- tai päivystysvastaanotolle ja häntä lääkitään hoitotapahtumaan liittyen. Nivelyhdistyksen jäseniä on huolestuttanut erityisesti Artzal, Hyalgan ja Lederspan -pistosten saaminen terveyskeskuksissa. Nivelpistokset kuuluisivat lainsäädännön mukaisesti kunnan kustannusvastuulle. Kesällä 2003 lääninlääkärit tekivät terveyskeskusten Lääninlääkärien kysely ja oikeuskanslerin vastaus Lainsäädäntö perustana Niveltieto 4/2005 26. Kunnan korvausvastuu koskee myös tapauksia, joissa vastaanottokäynnillä määrätään jatkohoidoksi lääkkeitä, joiden antaminen edellyttää käyntiä sairaalassa tai terveyskeskuksessa ja joiden annostelusta huolehtii lääkäri tai lääkärin valvonnassa muu terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluva. Erikoissairaanhoidon järjestämää hoitoa potilaan kotona pidetään sairaalan poliklinikalla annettavaan hoitoon verrattavana. Sairausvakuutus ei korvaa näitä julkisen terveydenhuollon vastuulle kuuluvia lääkkeitä. Lääkelain (395/1987) 66 §:n mukaan vuodeosastolta poistettavalle tai poliklinikalla käyneelle potilaalle voidaan luovuttaa lääkkeet, jotka tarvitaan hoidon keskeytymätöntä jatkamista varten, kunnes potilas voi saada ne apteekista. Sairaalan henkilökunnan potilaalle antama lääkehoito on sairaalan vastuulla samalla tavoin kuin poliklinikalla annettavat lääkkeet. Kaikissa kunnissa tämä ei käytännössä vielä toteudu. On huomattava, että oikeuskansleri on kuitenkin todennut em. Sitä vastoin sekaannusta kunnissa on aiheuttanut Suomen Kuntaliiton antama ohjeistus siitä, etteivät STM: n ohjekirjeet velvoittaisikaan kuntia ja kuntayhtymiä. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyrkinyt selventämään kuntien lääkekorvausvastuuta kokoamalla kahteen ohjekirjeeseensä esimerkkejä kunnissa kustannettavista lääkkeistä - esimerkit artikkelissa jäljempänä. Voimassa olevan lainsäädännön perusteella potilaan tarvitseman lääkehoidon kustannukset kuuluvat kunnallisen terveydenhuollon kustannusvastuulle kunnallisessa polikliinisessa hoidossa mm. Kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan (746/1992 ja 248/1997) kunnan tulee kansanterveystyöhön liittyvänä tehtävänä mm. On mahdollista, että omankin kuntasi kustannuskäytäntö muuttuisi, jos näytät molemmat STM.n ohjekirjeet omassa terveyskeskuksessasi. Kannattaa kokeilla tätä Kelan virkamiehen antamaa neuvoa. STM on antanut määräykset perusteista avo- ja laitoshoidon määrittelemiseksi (1999:81). Kuntien on maksettava terveyskeskuksissa annettavat nivelpistokset. Vain kolmasosa terveyskeskuksista ilmoitti vastaavansa lääkekustannuksista, osa niistäkin varauksin kritisoiden erityisesti Artzal- ja Hyalgan-nivelpistosten korvausvastuuta. Kuntien velvollisuudesta järjestää terveydenhuolto on säädetty kansanterveyslaissa (66/1972) ja erikoisssairaanhoitolaissa (1062/1989) sekä osin eräissä muissa laeissa. Potilaan kustannettavaksi kuuluvat puolestaan sellaiset avohoidon lääkkeet, jotka potilas ottaa itse (esim. Oikeuskansleri vastasi 19.5.2004 (Drno 1099/1/03) kanteluun perusteellisesti ja edellytti kaikkien potilaiden yhdenvertaista kohtelua asuinpaikasta riippumatta vedoten ykistyiskohtaisesti voimassa olevaan lainsäädäntöön sekä lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön esimerkkitapauksia sisältäneeseen kahteen ohjekirjeeseen (5.8.2002 ja 24.2.2003; molempien Dnro 1/54/2002). Se, että lääkkeistä ei peritä maksua, on todettu muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaspalvelumaksuista annetun lain (734/1992) 5 §:n 1 kohdassa (kansanterveystyössä hoitoon käytettävät aineet). hoi- Potilaat saavat nivelpistoksensa eri kunnissa tälläkin hetkellä edelleen vaihtelevasti, vaikka asiaan on yritetty puuttua vuosien mittaan monin tavoin. Tällaisiin lääkkeisiin potilas voi hakea sairausvakuutuskorvausta. Tällaisia ovat esimerkiksi kaikki vain sairaalakäyttöön tarkoitetut lääkkeet, sekä lisäksi suonen ja nivelen sisälle annettavat lääkkeet. Oikeuskansleri Paavo Nikula sai syyskuussa 2003 kantelukirjeen, jossa itäsuomalaiset kantelun tekijät kysyivät, kantaako avoterveydenhuolto eri kunnissa tosiasiassa kustannusvastuutaan vastaanottotilanteessa potilaalle annettavista sekä jatkohoidoksi määrätyistä suonen ja nivelen sisälle annettavista lääkkeistä. Lääninlääkärien kyselyyn vastattiin varsin kattavasti. Esimerkit ovat selkeitä, eikä niissä ole tulkinnanvaraa. Ns. "järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen kuntoutus". Oikeuskansleri päätyi selvityksessään siihen, että STM:n jälkimmäinen ohjekirje on lähetetty vain Suomen Kuntaliitolle, Kansaneläkelaitokselle ja Suomen Apteekkariliitolle, mutta sitä ei ole lainkaan lähetetty kuntiin/terveyskeskuksiin. insuliinipistos) tai jotka määrää yksityislääkäri. johtaville lääkäreille kyselyn nivelen ja suonen sisälle hoitotilanteessa annettavien lääkkeiden kustannuskäytännöistä kunnissa. vastauksessaan, että vaikka ministeriön ohjekirjeet eivät olekaan kuntia sitovia, niin niiden taustalla oleva vankka lainsäädäntö sitoo kuntia. Kuntien maksettava terveyskeskuksessa annettavat nivelpistokset Kahtena viime vuotena ovat Suomen Nivelyhdistyksen jäsenet antaneet runsaasti palautetta niistä kuntien kustannusvastuun ongelmista, jotka koskevat julkisessa avoterveydenhuollossa hoitotilanteessa ammattilaisen antamaa lääkehoitoa
totakuu-lainsäädännön myötä tuli maaliskuun 2005 alusta potilaslakiin (785/1992) lisäys potilaan oikeudesta saada terveyskeskuksessa yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Hoitosuunnitelmaan kirjataan mm. Muissa tapauksissa potilaan tulee hankkia lääkkeet apteekista ja lääkekustannuksiin voi saada sairausvakuutuskorvauksen siten kuin sairausvakuutuslaissa säädetään. Marja Eronen sosiologi, tutkija Suomen Nivelyhdistys seuraa ja pyrkii vaikuttamaan nivelpistosten kustannusvastuun toteutumiseen kunnissa. Entiset epäyhtenäiset käytännöt luvan myöntämisperusteissa on nyt yhtenäistetty, samoin luvan edellyttämä koulutus. Esimerkkejä poliklinikalla tai terveyskeskuksessa annettavista ja kunnallisen terveydenhuollon vas- Ministeriön ohjekirjeet tuulle kuuluvista lääkkeistä: -Potilas tulee lääkärin ajanvaraus- tai päivystysvastaanotolle ja häntä lääkitään hoitotapahtumaan liittyen -Vastaanottokäynnillä määrätään jatkohoidoksi lääkkeitä, joiden antaminen edellyttää käyntiä sairaalassa tai terveyskeskuksessa ja joiden annostelusta huolehtii lääkäri tai lääkärin valvonnassa muu terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluva. Uuden käytännön mukainen lupa on voimassa viisi vuotta, ja entisten lupien haltijoille on määritelty viiden vuoden siirtymäaika. Luvan saamisen edellytyksenä on kurssin, tentin ja näytön suorittaminen. Jos avohoidon potilas ei kykene annostelemaan tällaista lääkettä, voi hän käydä terveyskeskuksessa tai poliklinikalla saadakseen apteekista hankkimansa lääkkeen annostelluksi. Uutta on nyt, että lupa on yhtenäinen koko HUS-alueella. Tällä hetkellä nivelpistosten antamista terveyskeskuksissa hidastaa - kunnan korvausvastuuta koskevan lainsäädännön heikon tuntemuksen lisäksi - osaltaan sekin, ettei myöskään kaikilla terveyskeskuslääkäreillä ole riittävää tieto-taitoa nivelpistosten antamiseen. , terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Näin Artzal kuuluu kunnallisen terveydenhuollon vastuulle myös silloin, kun sitä annetaan jatkohoitoon". Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) marraskuuussa 2005 ilmestyneen henkilöstolehden "Husarin" artikkelissa todetaan, että HUS:ssa laskimonsisäisiä kanyyleja asettavat ja suonensisäistä neste- ja lääkehoitoa sekä verensiirtoja toteuttavat hoitajat tarvitsevat iv-luvaksi kutsutun todistuksen (kuten muuallakin). Lisäksi suonen ja nivelen sisälle annettavat lääkkeet sekä ihon alle asennettavat implantit silloin kun lääkehoidon antaminen edellyttää niiden antamista sairaalassa tai terveyskeskuksessa. Muut avohoidossa käytettävät lääkkeet potilas hankkii avohoidon apteekista ja niistä voidaan suorittaa sairausvakuutuskorvausta sairausvakuutuslain mukaisesti. -Annettu lääkehoito edellyttää seurantaa siten, että potilaan on jäätävä seurannan ajaksi poliklinikalle tai terveyskeskukseen -Yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet -Yleisvaarallisen tai ilmoitettavan tartuntataudin hoitoon tarkoitetut lääkkeet -PUVA-hoitoon liittyvä hoitopaikassa annettava lääkitys -Lisäksi terveyskeskus vastaa ehkäisyneuvontaan liittyen ensimmäisen kierukan kustannuksista ja seuraavat kierukat henkilö hankkii itse apteekista. STM:n toisessa ohjekirjeessä (24.2.2003) todetaan lisäksi yksiselitteisesti: "Artzal on polviniveleen annettava injektioneste, jonka antaa lääkäri. seuraavissa tapauksissa (STM:n ohjekirje 5.8.2002): Sairaalan tai terveyskeskuksen polikliiniseen hoitotapahtumaan liittyvät lääkkeet sisältyvät hoitoon eli niistä vastaa julkinen terveydenhuolto. Jäsenet voivat pyytää kopion sosiaali- ja terveysministeriön nivelpistosten ohjekirjeistä sekä oikeuskanslerin vastauksesta nivelpistosten kantelukirjeeseen Nivelyhdistyksen toimistolta tai oman Nivelpiirin vetäjältä. Kansalaisten yhdenvertainen kohtelu edellyttää myös sitä, ettei lääkettä tarvitseva potilas joudu eri kunnissa vastoin voimassa olevia säännöksiä itse maksamaan lääkettä, joka kuuluu joko hoitopaikan kustannusvastuulle tai jonka hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista hänellä on oikeus saada korvaus sairausvakuutuksesta. potilaan lääkehoito. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi kaikki vain sairaalakäyttöön tarkoitetut lääkkeet. seuraavasti: "Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä". Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa avohoidon potilas käy sairaalan poliklinikalla tai terveyskeskuksessa saadakseen annostelluksi lääkkeet, joiden ottamisesta ja annostelusta potilas huolehtii normalisti itse (esimerkiksi tabletit, silmätipat, voiteet ja geelit sekä insuliini). STM on tähdentänyt, että voimassa olevan lainsäädännön mukaan (kansanterveyslaki, erikoissairaahoitolaki, asiakasmaksulaki ja sairausvakuutuslaki) potilaan tarvitseman lääkehoidon kustannukset kuuluvat kunnallisen terveydenhuollon kustannusvastuulle polikliinisessa hoidossa mm. Omaa, huslaista iv-lupaa, edellytetään myös keikkalaisilta. Perustuslain 6 § määrittelee perusoikeuksiin kuuluvan yhdenvertaisuuden, jonka mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, ... Perustuslain 19 §:n 3 momentissa säädetään oikeudesta sosiaaliturvaan mm. Tällekin sektorille tarvittaisiin kiireellisesti lisäkoulutusta - etenkin jatkossa, kun pitkäaikaissairaita pyritään enenevästi siirtämään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon päävastuulle. Yhdistys ottaa vastaan palautetta nivelpistosten maksuttomuudesta/maksullisuudesta terveyskeskuksissa. Hoitajien iv-koulutus HUS:ssa 27 Niveltieto 4/2005. Helmikuusta 2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki (21/2004) pyrkii osaltaan turvaamaan yhdenvertaisuuden toteutumista ja syrjimättömyyttä. Luvan saannin edellytyksenä saattaa lisäksi olla oman työyksikön lääkehoidon erityistarpeiden opiskelu. Voimassa oleva lainsäädäntö on alisteinen Suomen perustuslaille
Aikaisemmin luultiin, että nivelrikko johtuu nivelen kulumisesta. Vilkkaasta tutkimuksesta huolimatta sairauden etenemistä hidastavia lääkkeitä ei ole pystytty toistaiseksi kehittämään. Potilaita seurattiin viiden vuoden ajan, ja tiedot työkyvyttömyyspäivistä, mukaan lukien sekä sairauslomat että nivelreuman aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet, koottiin Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Tutkimuksessa löydettiin myös uusi vaikutusmekanismi reumalääkkeenä käytettävälle aurotio- Uutta tietoa nivelrikosta lääkehoidon kehittämisessä päästy askel eteenpäin malaatille: lääke esti ruston typpioksidituotantoa. Väitöskirjatyö on perustutkimusta, joka antaa uutta tietoa typpioksidituoton ja -säätelyn perusmekanismeista nivelrikkorustossa. Helenius löysi leukaniveleroosiota kaikista reumaryhmistä, eniten kuitenkin selkärankareuma- ja spondyloartropatiaryhmissä. Nivelrikkoa esiintyy tavallisimmin polvessa, lonkassa, selkärangassa ja sorminivelissä. Tutkimukseen osallistui 85 reumapotilasta ja 85 tervettä verrokkia. Nivelessä typpioksidi on rustotuhoa voimistava välittäjäaine ja typpioksidituottoa estävillä yhdisteillä on saatu lupaavia tuloksia nivelrikon koemalleissa. Typpioksidi on elimistön kaasumainen viestimolekyyli, joka säätelee useita elimistön toimintoja. Suun avaamisrajoitus, puremalihaskipu tunnusteltaessa ja leukanivelen rahina avausliikkeessä viittaavat usein taustalla oleviin leukanivelmuutoksiin", Helenius toteaa ja muistuttaa, että myös suun ja hampaiden hoito kuuluu reumapotilaan kokonaishoitoon: "Syljen eritys on reumapotilailla usein vähentynyt ja syljen koostumus muuttunut infektioalttiimmaksi, ja reumapotilailla esiintyy muita enemmän vaikeata ientulehdusta ja sientä suun limakalvoilla." HLL Miia Heleniuksen hammaslääketieteen sekä suu- ja leukakirurgian alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin perjantaina 25.11.2005 klo 12 HYKS:n Kirurgisessa sairaalassa. Leukaniveleroosio oli yhteydessä HLADRB1*01-alleelin kantajuuteen. Syljen eritys ja koostumus oli reumaa sairastavilla erilainen kuin verrokeilla, ja reumaa sairastavilla esiintyi selvästi enemmän pitkälle edennyttä ientulehdusta. Reumapotilaista 25 sairasti nivelreumaa, 19 sekamuotoista sidekudosreumaa, 19 selkärankareumaa ja 22 spondyloartropatiaa. Väitöskirjatutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Katriina Vuolteenaho osoitti, että nivelrikkorusto tuottaa typpioksidia. LL Kari Puolakka selvitti väitöstutkimuksessaan työkyvyttömyyspäivien kertymistä 162 työikäisellä, nivelreumaan juuri sairastuneella henkilöllä. Tulosten perusteella etsittiin keinoja ja yhdisteitä, joilla nivelrikkoruston typpioksidisynteesiä voitaisiin säädellä. Sairaus voi johtaa nivelen jäykkyyteen ja liikkeen rajoittumiseen. Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa maailmassa, että nivelreuman tehokkaalla hoidolla voidaan edistää potilaiden työkyvyn säilymistä: nivelreuman varhaisella hoitotuloksella oli ratkaiseva merkitys Nivelreumapotilaan varhaiseen hoitoon kannattaa panostaa Niveltieto 4/2005 28. HLL Miia Helenius selvitti väitöstutkimuksessaan eri reumatauteja sairastavien suun terveyttä, leukaniveloireita ja -löydöksiä sekä sekundäärisen Sjögrenin syndrooman esiintyvyyttä. Nivelrikko aiheuttaa muutoksia myös muissa nivelen rakenteissa. "Leukanivelen tilan tutkiminen ja seuraaminen kliinisesti ja röntgenologisesti kuuluu reumapotilaiden hoitoon. Katriina Vuolteenaho tutki väitöskirjatyössään niitä solunsisäisiä mekanismeja, jotka johtavat liiallisen typpioksidituoton käynnistymiseen rustosoluissa ja nivelrikkorustossa. Lisätietoja: Katriina Vuolteenaho, katriina.vuolteenaho@uta.fi Nivelreumapotilas säilyttää työkykynsä pidempään, jos hän saa tehokasta hoitoa jo sairautensa varhaisessa vaiheessa, osoittaa Helsingin yliopistossa 21.10. Nivelrikon ensimmäisenä oireena on kipu nivelessä sitä rasitettaessa ja myöhemmin myös levossa. Tutkimukseen osallistuneet arvottiin kahteen hoitoryhmään: toisessa ryhmässä oleville annettiin perinteinen yhden reumalääkkeen hoito kahden vuoden ajan ja toisessa ryhmässä olevat taas saivat alusta saakka kolmen reumalääkkeen yhdistelmähoidon. Suomessa tehdään vuosittain yli 10 000 polven tai lonkan tekonivelleikkausta nivelrikon vuoksi. tarkastettava väitöstutkimus. Kahden vuoden kuluttua kaikkia potilaita voitiin hoitaa reumalääkeyhdistelmällä, jos tilanteen katsottiin sitä edellyttävän. Tätä tietoa voidaan käyttää hyödyksi pyrittäessä kehittämään lääkkeitä nivelrikon hoitoon, sillä typpidioksidin tuotannon estäminen saattaisi olla avain nivelrikolle tyypillisten rustovaurioiden ehkäisemiseen. Väittelijän yhteystiedot: Sähköposti: miia.helenius@helsinki.fi VÄITÖKSIÄ Typpioksidituoton säätely nivelrikkorustossa Nivelrikosta eli artroosista kärsii yli 400.000 suomalaista. Nykyään tiedetään, että kyseessä on nivelen sairaus, jonka seurauksena rusto vaurioituu ja ohenee. Reumapotilaiden leukaniveloireet jäävät usein vähälle huomiolle Leukaniveloireet ovat reumapotilailla yleisiä, mutta jäävät usein vähemmälle huomiolle kuin muut niveloireet, osoittaa Helsingin yliopistossa valmistunut väitöstutkimus. Väitöskirja on tehty osana Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tehtävää laajempaa typpioksidisynteesin säätelyä käsittelevää lääkekehitysprojektia. Tällä hetkellä nivelrikon hoito on ensisijaisesti kivun hoitoa ja toimintakyvyn ylläpitoa lääkkeillä, liikunnalla ja kuntoutuksella ja pidemmälle edenneissä tapauksissa tekonivelkirurgialla. Sekundääristä Sjögrenin syndroomaa todettiin 31 prosentilla reumapotilaista. Väestön ikärakenteen muuttuessa hoidon tarve lisääntyy tulevina vuosina. Projektia johtaa professori Eeva Moilanen
"Biologisia lääkkeitä tulisi harkita käytettäväksi jo ensimmäisen hoitovuoden aikana, jos perinteisillä reumalääkkeillä annetusta yhdistelmähoidosta ei ole riittävästi apua, vaan uhkana on työkyvyn menetys", Puolakka sanoo. Yhdistelmähoito jopa lisäsi luun kasvua biomateriaalin pinnalle. Niillä voi olla yhteisvaikutuksia synteettisten luunkorvikkeiden kanssa. Suurinta menetys oli ensimmäisen vuoden aikana, jolloin se aiheutui lähes kokonaan sairauslomista. Osteoporoosia sairastavat potilaat ovat alttiita luunmurtumille ja siten myös todennäköinen potilasryhmä luunsiirteiden ja niiden korvikkeiden käytölle. Molempien TIMP: ien havaittiin hillitsevän nivelkalvon tulehdusta ja vähentävän ruston tuhoutumista. Hyvä hoitotulos säästi keskimäärin 70 000 euroa viidessä vuodessa huonoon hoitotulokseen verrattuna. Adenovirusvälitteinen MMP-13:n geeninsiirto hiiren polviniveleen johti ohimenevään tulehdukselliseen nivelsairauteen, jossa myös havaittiin merkittävää nivelkalvon paksuuntumista ja tulehdusta. Työpanosta menetettiin keskimäärin 7 200 euron edestä vuotta kohti, ja menetys kohdistui 75 prosenttiin potilaista. Erityisesti pyritään löytämään korvikkeita luusiirrännäisten käytölle. Välimäen tutkimuksessa havaittiin, että bisfosfonaattihoito ei estä bioaktiivisen lasin toimintaa. Osteoporoosin hoidossa käytettävät luun hajoamista estävät lääkeaineet (bisfosfonaatit) lisäävät entisestään bioaktiivisen lasin luunmuodostusta, todetaan LL Ville-Valtteri Välimäen ortopedian ja traumatologian alaan kuuluvassa väitöskirjassa: Biomateriaalit ja kudosteknologia luunsiirteiden korvaamisessa Ville-Valtteri Välimäki Bioaktiivinen lasi on lupaava synteettinen luunsiirteiden korvike. Turun yliopiston viestintä, viestinta@utu.fi www.utu.fi/viestinta Eläinmallien avulla uusia hoitomahdollisuuksia niveltulehduksiin 29 Niveltieto 4/2005. Yhteisiä piirteitä niveltulehduksille ovat nivelten krooninen tulehdus, invasiivinen nivelkalvon paksuuntuminen sekä ruston ja luun hajoaminen, joka lopulta johtaa nivelen rakenteen tuhoutumiseen ja näin potilaiden elämänlaadun heikkenemiseen. ennusteen kannalta. Kirsi Jorosen väitöstyössä TIMP1:n, -2:n ja -3:n havaittiin ilmentyvän eri lailla hiiren luuston kehityksen, kasvun ja vanhenemisen aikana. Pysyvälle reumaeläkkeelle joutui 40 potilasta, heistä yli puolet jo ensimmäisen vuoden aikana hoidon aloittamisesta. Eri kudosteknologian menetelmiä yhdistämällä voidaan kehittää uudentyyppisiä luusiirteiden korvikkeita. LL Kirsi Jorosen väitöskirjatyössä tutkittiin matriksin metalloproteaasien (MMP:t) ja niiden kudosinhibiittorien (TIMP:it) merkitystä nivelen normaalibiologiassa sekä kokeellisissa nivelsairausten eläinmalleissa. Jorosen työssä käytettiin hyväksi adenovirusvälitteistä geeninsiirtoa tuottamaan polvinivelessä ylimääriä TIMP-1:tä ja TIMP-3: a kokeellisessa niveltulehduksen eläinmallissa. Uusia lääkkeitä käytettäessä vuoden lääkehoito maksaa 7 000 - 18 000 euroa. Tiedon avulla voidaan suunnitella uusia hoitomahdollisuuksia tulehduksellisiin nivelsairauksiin. Myöhemmin työpanoksen menetys johtui enimmäkseen työkyvyttömyyseläkkeistä. Tutkimuksessa käytettiin perinteisiä reumalääkkeitä, jotka ovat hinnaltaan hyvin edullisia verrattuna uusiin, niin sanottuihin biologisiin lääkkeisiin. Jorosen työssä havaittiin myös adenovirusvälitteisellä TIMP-1:n ja TIMP-3: n geeninsiirrolla olevan terapeuttinen vaikutus niveltulehduksen oireiden vähentämisessä. Näinkin kalliit hoidot voivat kuitenkin väittelijän mukaan olla perusteltuja, jos potilaan työkyky niiden avulla säilyy. Yhteystiedot: Turun yliopiston viestintä, viestinta@utu.fi www.utu.fi/viestinta Kasvava tarve luusiirteiden korvikkeille Niveltulehdukset ovat kansantaloudellisesti merkittävä ryhmä syntymekanismeiltaan erilaisia tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Tyypillisiä niveltulehduksen oireita ovat nivelen turpoaminen, kipu ja nivelten liikerajoitteet. Synteettiset biomateriaalit, geeniterapia, kasvutekijät ja kantasolut voivat olla tehokkaita yhdessä tai erikseen käytettyinä. Kaikki potilaat, jotka oli hoidettu oireettomiksi kuuden kuukauden kuluessa, pysyivät työkykyisinä koko viiden vuoden seurannan ajan, kun taas yli puolet niistä potilaista, joilla hoitovaste oli heikko, joutui nivelreuman takia pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle. Väittelijän yhteystiedot: Sähköposti: kari.puolakka@fimnet.fi VÄITÖKSIÄ muodostusta. Yhden vuoden työkyvyttömyyden keskimääräinen hinta oli noin 30 000 euroa. Yhdistelmähoitoa saaneille kertyi merkitsevästi vähemmän työkyvyttömyyspäiviä kuin perinteistä hoitoa saaneille. Bisfosfonaatit ovat osteoporoosin lääkehoidossa käytettyjä luun hajoamista estäviä lääkeaineita. Geeniterapia tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia niveltulehdusten hoidossa. Niveltulehdukset ovat myös kansantaloudellisesti merkittävä sairausryhmä, esimerkiksi nivelreumaa sairastaa Suomessa 40 000 ihmistä. Työkyvyttömyyden riskitekijöitä olivat ikä, vähäinen koulutus ja huono toimintakyky sekä nivelreuman vaikeusaste lähtötilanteessa. MMP-13:n aktiivisuuden estäminen voisi näin tarjota uusia mahdollisuuksia niveltulehdusten hoidossa. Biomateriaali kiihdyttää luun paikallista aineenvaihduntaa ja lisää uudisluun Biomateriaalit ja kudosteknologia luunsiirteiden korvaamisessa Ortopedian ja traumatologian alueella (erityisesti raajamurtumien hoidossa ja selkärangan luudutusleikkauksissa) on kasvava tarve luusiirteiden käytölle
Nyt ainoastaan kuuden sairaanhoitopiirin alueella uusintaleikkausten lukumäärä ylittää 20 %. Lääkelaitos ei ole tutkinut leikkausten lukumäärien julkaisemisen vaikutusta kuntien päätöksiin ostaa leikkauksia väestölleen. Endoproteesitoiminnan tuloksellisuuden parantuessa on myös toiminnan seurantaan käytetyn rekisterin tietojen tarkennuttava. Tämä voi olla seurausta tuloksellisuustietojen julkistamisesta erityisesti pohjoismaisista endoproteesirekistereistä. Johtopäätöksiä menetelmän tuloksellisuudesta ei voi vielä tehdä, koska on vain yksi uusintaleikkaus toistaiseksi. Tämä on askel kohti sähköistä tietojärjestelmää. Yhtenä osana tilanteen korjaamista Lääkelaitos lisäsi tiedon tuottamista implanttirekisteristä. Vuonna 2003 noin 10 % sairaaloista käytti tätä mahdollisuutta hyväkseen. Tiedot tarkistetaan Lääkelaitoksessa ennen rekisteriin vientiä. Todennäköisesti suurempien leikkausyksiköiden tuloksellisuus on parempaa ainakin pidemmässä seurannassa. Lähiaikoina valmistuu implanttitietokanta, jossa jokaisella käytetyllä komponentilla on yksilöllinen tunniste. Suomessa on todennäköisesti maailman suurin pinnoituslonkkamateriaali väes- töön suhteutettuna riippumattoman rekisterin seurannassa (n = 557 ). Suomessa havahduttiin 90-luvun puolivälissä poikkeavan suuriin lonkan tekonivelten uusintaleikkausten määriin. Aikaisemmin hyvänä leikkausmääränä lonkan tai polven tekonivelten osalta pidettiin 100 leikkausta 100 000 asukasta kohden vuodessa. Suomella on selkeä velvoite seurata menetelmää erityisen tarkasti ja raportoida tulokset ortopediselle yhteisölle. Juha Nevalainen, dosentti, ortopedi, konsultti Petri Pommelin Osastopäällikkö TLT-osasto Lääkelaitos Julkaisu on saatavilla Lääkelaitoksen verkkosivuilla osoitteessa http://www.nam.fi/julkaisut/laitteet/ endoproteesit/index.html Lisätietoja implanttirekisteristä antaa tarvittaessa ylilääkäri Pekka Rantanen, puh (09) 4733 4246. 30. Vieläkään leikkausten määrä ei vastaa väestön tarvetta leikkauksiin. Suomessa on kuitenkin huomattavan monta kuntaa, joissa tekonivelleikkausten määrät ovat jo tällä tasolla johtuen väestön ikärakenteista. Lähes kaikista nyt yleisimmistä tekonivelmalleista on käytettävissä kattavia tutkimustietoja. Seurantavuosia on reilusti yli miljoona. Tekonivelten käyttö Suomessa on lähes kymmenkertaistunut 20 vuoden aikana. Tekoniveltoiminta on siirtymässä suurempiin yksiköihin, jopa varta vasten tätä varten perustettuihin sairaaloihin. Sähköinen järjestelmä tulee aikanaan nykyisen järjestelmän rinnalle, mutta ei korvamaan sitä. Valmistajien, maahantuojien sekä ammatillisten järjestöjen toteuttamalla koulutustoiminnalla on erittäin todennäköisesti vaikutusta tähän myönteiseen kehitykseen Suomessa. Tekoniveltoiminnassa uusia merkittäviä ilmiöitä lähivuosina ovat uudet tai uudelleen käyttöön otetut liukupintamateriaalit sekä pinnoitusproteesin paluu. Saattaa kuitenkin olla, että yleisemminkin toimenpiteiden lukumäärien julkistaminen edistää kansalaisten tasa-arvoisempaa kohtelua valtakunnan eri osissa kansalaiset vertaavat kuntien leikkausmääriä naapurikuntiin, mikä luo terveydenhuollon resursointipäätöksiin paineita. Seuranta- ja tutkimustoiminnalle on suuremmissa yksiköissä paremmin mahdollisuuksia. Myönteisen tuloksellisuuskehityksen syntyyn on vaikuttanut moni osatekijä, eikä niitä voi erottaa toisistaan. Tulokset ovat valtakunnan valikoimattoman aineistonkin osalta vertailukelpoisia maailmalla julkaistuihin sarjoihin. Raportti vuosien 20022003 endoproteeseista valmistunut Lääkelaitoksen vuodesta 1995 lähtien ylläpitämän implanttirekisterin endoproteesiaineisto koostui vuoden 2003 lopussa yhteensä 180 446 tekonivelen seurannasta. Lonkan tekonivelleikkauksista oli koko maassa vuonna 1999 uusintaleikkauksia 24,6 %. Tätä kehitystä on laiteturvallisuutta valvovan viranomaisen näkökulmasta tervehdittävä ilolla. Valtaosa on todennut omissa tarkistuksissaan summatietojensa vastaavan omia tiedostojaan. Eräiden tekonivelmallien pysyvyystulokset ovat erittäin hyviä koko maassa sekä lonkkien että polvien osalta. Lisäksi sairaaloille tulee mahdollisuus vuosittain tarkistaa omat tietonsa ennen vuosiraportin ajoa. Tietojen julkistaminen herättikin etenkin osassa ortopedien ammattikuntaa voimakasta kritiikkiä, joka kuitenkin on nyt parantuneiden leikkaustulosten myötä vaimentunut. Onko implanttirekisterillä ollut vaikutusta Suomessa? Parempia tuloksia? Vuonna 2003 lonkan tekonivelkirurgiassa 10 suosituinta tekonivelmal- Tekonivelten käytössä muutosta? Niveltieto 4/2005 lia kattoivat 85 % kokonaiskäytöstä. Nyt on jo esitetty nelinkertaisia leikkaustarpeita. Osassa näissäkin merkittävimmäksi selitykseksi nousee niukasti kasvanut ensimmäisten leikkausten lukumäärä. Lääkelaitoksen kannalta merkittävin hanke on yksilöidä käytettävissä olevat materiaalit. Tiedot on ennen rekisteriin kirjaamista tarkastettava kahden eri tahon toimesta, jotta tietojen korkea luotettavuusaste voidaan säilyttää. Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut halukas asettamaan julkisessa terveydenhuollossa tekoniveltoiminnalle jopa miniminileikkausmääräsuosituksia
Varajäseniksi valittiin Jorma Karhu (Helsinki) ja Anita Laatta (Turku). 31 Niveltieto 4/2005. Eroaminen tietää käytännössä kahta asiaa: Jäsenemme eivät enää saa Reuma-lehteä, mutta vastaavasti Niveltieto-lehti kasvaa sekä sivumäärältään että sisällöltään ensi vuonna. Ennen kokousta piti professori Seppo Seitsalo luennon "Lonkan nivelrikko ja tekonivel". Syyskokous vahvisti vuoden 2006 toimintasuunnitelman. Pääsyy eroamiseen on se, että Reumaliitolle maksettavasta jäsenmaksusta (4 euroa/jäsen) ei jäsenistön mielestä saada vastaavaa hyötyä. Ensi vuoden tärkeimmät panokset laitetaan tiedonvälityksen kehitysprojektiin, joka tuo paljon uutta tietoa nivelongelmista kärsiville. Perusteellisen pohjustuskeskustelun jälkeen kokous päätti, että Nivelyhdistys eroaa Suomen Reumaliiton jäsenyydestä tämän vuoden lopussa. Syyskokoukseen osallistui tänä vuonna ennätysmäärä yhdistyksen jäseniä. Hallitus uusiutui syyskokouksessa Nivelyhdistyksen syyskokous pidettiin 14.11.2005 Kampin palvelukeskuksessa Helsingissä. Vuoden 2006 hallituksen kokoonpanoksi päätettiin seuraava: puheenjohtajana jatkaa Hannele Koponen (Helsinki), hallituksen jäseniksi tulevat Riitta Hukkanen (Kaarina), Tarja-Leena Kangaskorte (Aura), Anja Karjalainen (Kerava), Maija Karjalainen (Helsinki), Leena Koivu (Helsinki), Heikki Multaharju (Helsinki), Markku Varnila (Turku) ja Liisa Vatanen (Loviisa). Toinen merkittävä hyöty Reumaliiton jäsenmaksun pois jäämisestä on se, että jäsen- maksuamme ei tarvitse korottaa ensi vuodelle
Niveltieto 4/2005 32
33 Niveltieto 4/2005 Voimisteluohjeet nivelrikkoisille on laatinut fysioterapeutti Pirkko Jurvanen. Kuvat: Promice Communications Oy.
Pakaralihakset hoituvat pohjassa seisten ja kädet tangossa, vien jalkaa ojentaen taakse ja tuon eteen koukkuun. Vesiliikunnasta en luovu ennen kuin on pakko, sillä se on viimeinen oljenkorteni. Aluksi uin vain matkoja ja sukeltelin. Laihduttajan kannata se tarkoittaa sekä rasvanpolttoa että kiinteytystä. Mitä kylmempää vesi, sen tehokkaampaa on energian kulutus. Vedessä ihminen kuluttaa energiaa huomattavasti enemmän kuin kuivalla maalla, koska keho luovuttaa veteen merkittävän määrän lämpöenergiaa. Laji edistää myös hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä. Vedessä olo tuntui kevyeltä, sillä painoinhan vain 10 % omasta painostani ja lisäksi veden paine helpotti turvotusta alaraajoissani. Tehokkaita pärskeitä, (Spa News 2/2005 s. Liikunnan iloa vedessä Nivelrikon hoidoksi suositellaan liikuntaa, koska ainoastaan liikkeen avulla nivelrusto saa ravintoa eli voitelee niveliä. Leena Koivu Vesivoimistelu jatkuu Sairaala Ortonissa jälleen keväällä 10. Peruutuspaikkoja voi tiedustella p. 16-17) Olen harrastanut aktiivisesti vesiliikuntaa sen jälkeen kun menetin liikuntakykyni vuonna 1993 liikenneonnettomuudessa. En pystynyt ottamaan askeltakaan ilman kyynärsauvoja kolmeen ja puoleen vuoteen ja pirstaleinen avomurtuma sääressäni parani lopuksi valeniveleksi. Olen muutaman vuoden käynyt Helsingin kaupungin liikuntaviraston seniori-kuntosalilla pari kertaa viikossa ja liikunnan iloa olen kokenut erityisesti circuit-muotoisessa kuntosaliohjelmassa. tammikuuta lähtien tiistaisin klo 9.00-9.45, keskiviikkoisin klo 12-12.45 ja torstaisin klo 17.45 aluksi omakustannushintaan tammi-helmikuun. Pystyasennon ansiosta niska ei kipeydy harjoitusten aikana. Vesijuoksua aloin kokeilla vasta sen jälkeen, kun lääkäri kielsi uimisen toistuvien korvatulehdusten vuoksi ja kun ensimmäiset vesijuoksuvyöt alkoivat ilmestyä uimahalleihin kuntoilijoiden vapaaseen käyttöön. Vatsalihaksia hoidan pitäen käsillä kiinni tangosta ja vien jalkoja yhtäaikaisesti koukun kautta taakse ja koukun kautta takaisin seinään. Reiden lähentäjiä ja loitontajia hoidan viemällä jalkaa suorana sivulle ja tuon sen alakautta eteen ristiin. Oli helpottava tunne päästä veteen, jossa pystyin jälleen liikkumaan ja jäykät lihakseni pehmenivät lämpimässä vedessä. Aluksi en tietysti pystynyt pariin vuoteen käymään uimahallissa, mutta silloinkin jo pelkkä suihku tuntui virvoittavalta, kun en tulehduksen vuoksi voinut käydä saunassakaan rentoutumassa. Sitten lainasin kirjastosta vesivoimistelukirjoja ja kokeilin erilaisia liikkeitä kunnes sain keinonivelen vasempaan polveeni vuonna 1996 ja uskaltauduin jo menemään ohjattuun vesijumpparyhmään. Hartianseudun lihakset hoituvat hartioita ympäri pyörittäen. 045 1318 805 tai leena. On hyvä opetella erilaisia venytysliikkeitä, koska se on ainoa tapa hoitaa jäykkyyttä ja siitä johtuvia kolotuksia. Laji kiinteyttää erityisesti pakaroita, vatsaa ja selkälihaksia. Liikunnan tärkeyden huomasin vasta sitten, kun menetin liikuntakykyni melkein kokonaan ja mietin miten pystyisin korvaaman tämän ongelman. Rintalihakset hoidan seisten pohjassa ja vien kädet suorina lähellä pintaa sivuille auki ja sieltä eteen ristiin. koivu@niveltieto.net Niveltieto 4/2005 34. Toisaalta tutkimukset ja kokemukset osoittavat, että lämminvesivoimistelu rentouttaa lihaksia, vähentää kipua ja niveljäykkyyttä, helpottaa liikeratoja ylläpitävien harjoitusten suorittamista ja päivittäisistä toimista suoriutumista. alkulämmittelystä, jolloin juoksen vedessä ja nostan polvia korkealle ja vien kyynärpäätä ja vastakkaista polvea yhteen ylävartaloa kiertäen. Vesivoimisteluni koostuu esim. Loppuverryttelyksi hypin haaratasahyppyjä tai hypin kiertohyppyjä. Kuntosalin jälkeen olen pulahtanut uimahallin altaaseen harrastamaan vesijuoksua. AquaJoggingin eli vesijuoksun tekniikka on helppo oppia, eikä päätä tarvitse panna veden alle. Vesiliikunta on kokonaisliikuntaa siten, että vesijumpassa onnistuu samalla sekä lihaskuntoharjoittelu että yleiskunnon kohottaminen. Hyvä musiikki vielä tehostaa liikuntaa ja luo mielikuvaa kovastakin menosta. Koska Helsingissä monena vuonna vesivoimisteluun yrittäneet ovat jäänet kaupungin järjestämän toiminnan ulkopuolelle ja Suomen Nivelyhdistys sai tänä vuonna ensimmäisen kerran apurahaa Helsingin terveysvirastolta toimintaansa, aloitimme tänä syksynä kolme vesivoimisteluryhmää helsinkiläisille Sairaala Ortonissa Turun ja Tampereen nivelpiirien mallien mukaisesti. Olen tänä syksynä yrittänyt lisätä liikuntaa suositusten mukaisesti, mutta "terveen" jalkani polvi ei näytä kestävän tavallista kävelyä ollenkaan. Vatsalihaksia voin hoitaa myös polkupyöräillen riippuen tangossa selkä seinää vasten. Välineiksi riittävät uikkarit ja vesivyö. Vasta kun pääsin veteen tunsin liikkuvani melkein normaalisti ja kivutkin vähenivät. Saunan jälkeen venytän vielä reiden etu- ja takaosat, pohkeen, lonkan koukistajat ja lopuksi nojaan oven karmiin ja venytän rintalihakset. Tietysti pystyin tekemään voimistelu- ja venytysliikkeitä maaten tai istuen, mutta en tuntenut liikunnan iloa. Paras loppuvenytys on pitää kiinni tangosta ja nostaa jalat tangon alle, jolloin sekä jalat että selän alaosa venyvät makeasti
Allasjumppaterveiset Turusta Olemme nyt vuoden koonneet nivelkrämppäisiä yhteen melkein Aurajoen rantaan Verkahoviin. Vedessä pystymme ihmeen hyvin liikuttelemaan kipeitäkin niveliä ja saamme näin aktivoitua särkevät nivelet. Iltaryhmässä käyvät enimmäkseen työssä olevat ja heillä onkin hiukan tehokkaampaa jumppaa kuin meillä senioreilla päivisin. - täytyy käyttää "käynnistä"-valikkoa, kun haluaa sulkea tietokoneen. Välissä on joka kerran erilainen ohjelma, joka ottaa koko ajan huomioon rajoitteemme mm lonkan liikkeissä. Leikkauksen jälkeen juuri allas on hyvä tuki omiin jokapäiväisiin kotijumppiin. Osa meistä allasjumppareista suo nivelilleen myös kuivanmaan jumpan ryhmässä, sekin on pyörinyt kohta vuoden Verkahovissa. Meillä on toisinaan jumpassa mukana kepit, välillä makkarat, punnukset tai vaikkapa frisbee-lautanen. Uutena on alkamassa ensi vuonna myös miesten oma ryhmä. Sairaalahoito on Suomessa ensiluokkaista, jospa vielä jatkohoitoon alettaisiin panostaa... Vesi vie vartalon painon melkein olemattomiin ja voimme keijukaisen tavoin ojennella raajojamme. no me olemme kaiketi nyt näitä kolmannen sektorin kuntouttajia terveydenhuollossa eli pidämme itseämme tärkeinä ryhmien kerääjinä! Hyvää Joulua koko Fysioterapia Anteriorin henkilökunnalle Verkahoviin (http://www.anterior.fi), unohtamatta kahvila Karhusen väkeäkään! Kiitokset Teille! Ja ennen kaikkea joulumieltä kaikille Teille, jotka olette viihtyneet ryhmissämme! Tavataan taas alkuvuonna heti loppiaisen jälkeen. Tervetuloa myös uudet ryhmiimme! Ilmoittelemme TS:n Treffi-lehdessä ja yhdistyksen nettisivuilla http://www.niveltieto. Allasjumppa sopii kuitenkin lähes jokaiselle. Kesätauon jälkeen huomasimme kaikki kankeuden yllättäneen ja odotimme jo syyskuun alkua, jolloin kutsu kuului altaalle. Ja jos nivel narisee, se on kuulemma terve vielä -vasta kun kolisee, alkaa puukko heilumaan. - ihmiset tilaavat tuplajuustohampurilaisen, suuren annoksen ranskalaisia ja kevytkokiksen. He pelkäävät näköjään meitä naisia vedessä... - Nooa ei lyönyt hirvikärpäsparia kuoliaaksi. - kissanruokaa ei ole hiiren makuisena. Liikkumisen tärkeydestä nivelrikossa puhutaan liian vähän, siksi koetamme puhua siitä jopa saunan lauteilla. Vertaistuki on heillekin tärkeää tuolla saunan lauteilla ja kahvikupin ääressä kahviossa poristen. Tarkoitus oli alkaa samalla painonhallinta jumpan jälkeen, mutta emme hankkineetkaan vaakaa, koska alkoi erillinen painonhallintaryhmä ja keskiviikon aamuryhmä on melkein juossut sinne punnitukseen. - lentoaseman tulohallin nimi on "terminaali", jos lentäminen on kerran niin turvallinen tapa matkustaa. Veden voimaa uhmaamme käsin ja jaloin, unohtamatta napaakaan. Päiväryhmiä on ollut koko tämän vuoden kolme ja kaikkiin riittänyt noin 20 jumppaajaa. Aurajoessahan ei ole turvallista uida tulehdusvaaran vuoksi, siksi polskimme lämminvesialtaassa Verkahovissa musiikkia kuunnellen, unohtamatta mukavien fysioterapeuttien rytmikästä ohjeistusta. ne muutamat miehet tahtovat hävitä muutaman kerran jälkeen, ja ovat toivoneet miesten omaa allasjumppaa: Kaiketi heille "kelpaa" nainen sentään komentamaan altaanreunalle.(Miehille tiedoksi: emme sukeltele edes altaalla ) Miehillähän on myös nivelrikkoa....miksiköhän ei heitä ole samassa suhteessa toiminnassamme mukana. - laitoksilla ja paikoilla, jotka ovat 24 tuntia vuorokaudessa auki, on ylipäänsä lukot - miten kyltti "kiellettyä astua nurmikolle" on saatu keskelle nurmikkoa? 35 Niveltieto 4/2005. Hienoa, kun jo monet ortopedit ohjaavat ryhmiimme kuntoutujia, oikein tekee hyvää sydämelle kun uusi jumppaan tullut kertoo lääkäriltään terveisiä . - lentokoneita ei valmisteta samasta materiaalista kuin niiden mustat laatikot, jotka pysyvät aina ehjinä. Ryhmissämme käy pitkin maakuntaa asuvia, mutta silti emme tarvitse tulkkia: nivelrikon murre lienee kansainvälinen. Onnellista nivelrikkovuotta 2006 kaikille Suomen Nivelyhdistyksen jäsenille! Turun seudun nivelpiiri Marja-Liisa Salminen ja Marjo Suominen Miksi - pizza toimitetaan nopeammin asiakkaalle kuin ambulanssi saapuu perille. Ja liekö syy uinnin vai minkä, mutta ryhmäläisiltä on pudonnut yli 100 kiloa tähän mennessä.(Altaan pohjallekohan ne liikakilot ovat tipahdelleet?) HIENOA!! Ennen leikkausta allasjumppa tuo lihasvoimaa leikattavan alueen lihaksille ja taas, kun haava on siisti, voi jatkaa jälkitarkastuksen jälkeen altaassa koulutetun ohjaajan ryhmässä. - Kamikaze-lentäjät käyttävät kypärää. Alkuun verrytellään ja lämmitellään, lopussa venytellään. net/toimturku.htm. Joulun pyhät pysymme poissa Verkahovista, mutta heti loppiaisen jälkeen ryhmämme jatkuvat taas. - koiranruokaa on tölkissä, jossa lukee: "entistä parempi maku" kuka on testannut sen. Yhdistettynä uintiin tuo niveliä aktivoiva jumppa on saanut ihmeitä aikaan monille meistä. - luisteluhallin edessä on parkkipaikka liikuntavammaisille
Tiesin heti, että tää on mun juttu. Syyskuussa vaihdoimme asuntoa, muutimme hissittömän talon kolmannesta kerroksesta maan tasalle rivitaloon ja sisustimme kotimme liikuntarajoitteiselle sopivaksi. Sinnittelin aikani ja lopulta hihat paloi, varasin taas ajan Juhan vastaanotolle ja ilmoitin, että haluan tekonivelen nyt, että pystyn kävelemään. Olin harrastanut avantouintia jo monta vuotta ja jonopotilaana ollessani , kun säryt olivat tosi hankalia, joduin lisäämään avannossaoloaikaa niin, että uin jopa 50 metrin matkoja. Elämä sujui mukavasti ja liikkuminen oli mukavaa. Vesijuoksu sai hyvän vastaanoton. Kesällä liikunnanohjaaja Kati Kopperoinen tuli opettamaan vesijuoksua Kaupinojan saunalle. Luin kaiken, mitä nivelrikosta on kirjoitettu. Juha laati kuntoutussuunnitelman, jota yhdessä työterveyshuollon kanssa yritin toteuttaa. Yksi 50 vuotias nainen joutui perumaan osallistumisensa, mutta maksua ei saanut takaisin, joten nuukana ihmisenä osallistuin kilpailuun. Vesivoimistelu vyön kanssa on tehokkaampaa kuin pohjassa seisten ja kaikki innokkaat mahtuvat varmasti mukaan. Merkitse päivä kalenteriisi! Viime vuoden pyhäinmiesten päivän aikaan kokeilimme vesijuoksua Kaivannon kanavan yliuinnissa ja jouduin toteamaan, että olen löytänyt rajani: vesijuoksu voimakkaasti virtaavassa +4 asteisessa vedessä ei ole kivaa. Osallistuin kaikkiin mahdollisiin vesivoimisteluryhmiin ja kävin uintitekniikka-kurssia. Ensimmäinen positiivinen ajatus oli: "Onneksi olen sen verran kouluja käynyt, että on siisti sisätyö, eli voin jatkaa ammatissa, jonka osaan ja josta pidän". Meillä on myös valaistu avanto. Pari päivää kiukuttelin yksin kotona ja sitten otin polkupyörän ja ajelin kirjastoon. Osallistuin kisaan ja totesin, että kyllähän Suomessakin voi tehdä ennätyksiä uuden tekonivelen kanssa. Yritin liikkua enemmän, mutta polvi ei tykännyt kävelystä ja juoksuaika oli ollut kohdaltani ohi jo -90 luvun alusta lähtien, kun vasemman polven tähystys ei tuonut toivottua lopputulosta. Sain kuvat ja vastaukset ja istuin lukemaan vastausta. Juha kirjoitti pari viikkoa sairauslomaa, jotta pystyin uskomaan, että minulla on nivelrikko. Muutama päivä meni mukavasti, kunnes pääsin sivujen loppupuolelle, jossa onnelliset miehet hymyilivät jääkiekko-, tennis- ja golf-kentillä ja vieressä on palkintopyttyjä, joita oli voitettu uuden pinnoiteproteesin kanssa. Työfysioterapeutti antoi liikuntaohjeita, työterveyshoitaja yritti patistaa painonpudotukseen, mutta onnistuin vartioimaan painoa niin, että pystyin pitämään saavutetut linjat. Olin vihainen, minulla ei ollut tietokonetta kotona eikä nettiasiat minua mitenkään jaksaneet kiinnostaa. Kesäkuussa menin Juha Nevalaiselle valittamaan polvivaivaa. Hankimme saunalle vesijuoksuvöitä ja kohta harrastimme ohjattua vesivoimistelua Näsijärvessä. Samalla vannoin, että jos en kävele yli 70-vuotiaana, silloin tyydyn kohtalooni, enkä tule koskaan valittamaan. Päivittäin kuitenkin ajelin kirjastoon ja luin sivuja. Mitään isoa palkintopyttyä en saanut itselle, mutta seuramme voitti Laurin maljan, joka on iso ja komea. Tosin itsenkin näin, että olin päivän viimeinen asiakas röntgenissä, joten papereiden sekoittaminen oli sula mahdottomuus. Urheilijan elämää Keväällä 1999 liikkuminen tuntui vastenmieliseltä ja olin aina väsynyt. Mitä varten minun pitää lukea urheilijoista, jotka ovat voittaneet isoja palkintopyttyjä. Tyynenä iltana elokuun kuutamossa kynttilöiden palaessa rannalla ja laiturilla vesijuoksu on jopa romanttista. Vesijuoksu luonnon vedessä tarjoaa paljon erilaisia elämyksiä, kovalla tuulella voi tuntea olevansa luonnon armoilla ja aurinkoisella ilmalla on mukava lepäillä vedessä vyön varassa ja katsella sinitaivasta. Olemmehan Suomen paras avantouintiseura. Itse ajattelin, että mitä varten otetaan näin paljon kuvia, polvi vain on kipeä. Meillä on myös Suomen parhaat avantoraput, joiden suunnittelussa on myös liikuntarajoitteiset otettu huomioon, KIITOS Tampereen kaupungille. Talvella 2004 olin Tampereen Talviuimareiden mukana Avantouinnin SM-kisoissa Seinäjoella. Ensi kesälle haaveilen, että molemmilta saunoilta lähtee noin 50 hölkkääjää ja kohdatessa nostetaan oikeaa kättä ja sanotaan: Moro. Matkan voi hölkätä yhteen suuntaan tai edestakaisin, molemmissa päissä on sauna lämmin. Perinteisesi hölkkä järjestetään Jaakonpäivänä (25.7.) Hölkkämatka Kaupinojan saunalta Rauhaniemen saunalle on reilu kilometri. Silloin en ollut vielä "tarpeeksi vanha" tekoniveljonoon. Keväällä 2003 ensimmäiset vesijuoksuvyöt ilmestyivät Tampereen uimahalliin. Inhosin työfysioterapeuttia, joka kehtasi puhua minulle liikunnan tärkeydestä, vaikka en edes kunnolla pystynyt kävelemään. Työergonomiaan en pystynyt vaikuttamaan. Väsyneenä söin liikaa. Virkailijan ystävällisellä avustuksella löysin kyseiset tekonivelsivut, jotka oli englannin kielisiä ja olin entistä vihaisempi. Pitkäkestoinen suoritus on Rauhaniemi-hölkkä. Ensimmäinen ajatus oli, että nyt on paperit menneet sekaisin, tämän täytyy olla jonkun vanhan ihmisen vastaus, ei näin nuorella ihmisellä voi olla tämmöisiä artroosilöydöksiä. Juha kertoi mahdollisesti Suomessakin käyttöön tulevasta pinnoiteproteesista ja antoi minulle nettiosoitteen ja kirjoitti 3 viikkoa sairauslomaa ja pyysi sitten tulemaan ja kertomaan haluanko pinnoiteproteesin. Kaupinojan saunalla kaikki pääsevät järveen ja takaisin turvallisesti. Ortopedi Nevalainen teki lähetteen LS-rangan, lonkkien ja polvien röntgenkuviin. Tekonivelsairaala Coxa valmistui ja minun leikkausvuoroni tuli joulukuussa 2002. No, onhan minulla vakuutus, joten sama se. Vesijuoksu luonnon ehdoilla on extreme-laji, joka sopii myös niille, jotka eivät ole ihan nuoria, ihan hoikkia eivätkä niin kauhean hyväkuntoisia. Vesijuoksusta Avantouinnista Niveltieto 4/2005 36. Jotenkin koin mukavaksi velvollisuudeksi osallistua urheilukilpailuun, kun olin saanut liikuntakykyni takaisin. Paino nousi ja koska kävelyvauhti oli hidastunut, lisäsin matkaa ja olin väsynyt
Suomen Avantouintiliitto järjestää mukavia talviuintitapahtumia, joissa yhdessä hauskanpito on etusijalla ja joistakin tapahtumista saan uuden mitalin vielä niin tyhjään palkintokaappiini. Hänen perillisensä tuumivat, että kaipa heidän täytyy laittaa jonkinlainen kuolinilmoitus lehteen, mutta siitä on tietenkin tehtävä mahdollisimman lyhyt ja halpa. Olisin muuten ottanut yhtiöstänne henkivakuutuksen vaimolleni. Laihialaisisäntä oli kuollut. Siispä elän nyt urheilijan elämää yli 50 vuotiaana mummuna uuden pinnoiteproteesin ansiosta. Vakuutusasiamies asiakkaalleen: - Meidän vakuutusyhtiömme vakuutukset ovat ainutlaatuisia. Esimerkiksi jos autonne varastetaan, me hankimme teille tilalle täsmälleen samanlaisen! - Luojan kiitos, että kerroitte vakuutuspolitiikkanne ajoissa. Jonkin aikaa he miettivät sopivaa tekstiä, mutta lopulta he pääsivät yksimielisyyteen. Mutta kun he veivät ilmoitusta lehteen, he saivat kuulla, että samaan hintaan he saisivat vielä toisenkin rivin. Petäjävedellä järjestetään vesijuoksun MM-kisat heinäkuun eka viikonloppuna. Kirsti Niemelä Tampere Vaimo tuli sairaalaan katsomaan miestään. 37 Niveltieto 4/2005. Seuramme on innokkaasti vienyt viestijoukkueita sinne, joten kilpailukalenterissani on helmikuussa avantouinnin SMkisat ja heinäkuussa vesijuoksun MM-kisat. Paikalla oli myös kuvasta puuttuva kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen. Näin seuraavan päivän lehdessä oli kahden rivin ilmoitus, jossa luki: "Matti Möttönen kuollut. Myydään mopo." Takuulla hoitoon Helsingissä? Suomen Nivelyhdistyksen järjestämässä tapahtumassa: "Takuulla hoitoon Helsingissä?" 11.11.2005 Biomedicumin luentosalissa olivat hoitotakuun toteutumisesta puhumassa Helsingin kaupungin potilasasiamies Anneli Ahola, HUS:n ylilääkäri Vesa Perhoniemi, Suomen Nivelyhdistyksen puheenjohtaja Hannele Koponen ja Herttoniemen terveysaseman ylilääkäri Timo Aronkytö. He päättivät, että totta kai pannaan lisää tekstiä, kun kerran ilmaiseksi saadaan. Niinpä he päättivät panna lehteen vain yhden rivin ilmoituksen, jossa luki "Matti Möttönen kuollut". Tärkeintä on se, että on kivaa. Kisoihin valmentautuminen pitää mielen virkeänä ja antaa lisämotivaatiota kuntoilun harrastamiseen. - Se vaaleaverikkö, joka otti aurinkoa yläosattomissa naapuritalon parvekkeella, kun korjasit televisioantennia, lähetti sinulle paljon terveisiä
Kuten Irlannissa on tapana, rahaa kerätään lahjoitettavaksi julkiselle terveydenhuollolle. Lisätietoja löytyy internetistä: www.arthritisireland.ie www.irhps.ie Auli Hackman John on laitoskuntoutusjaksolla Our Ladies Hospicessa. Hänen lisäkseen yhdistyksen palkkalistoilla on viisi muuta työntekijää, kaksi päätoimista ja kolme osa-aikaista. Arthritis Foundation Irelandin seuraava iso päämäärä onkin lahjoittaa yksi reumatologian professuuri yliopistolle. Se on kaksikerroksinen huoneisto Dublinissa, mutta nivelrikkoiset on huomioitu niin, että toiseen kerrokseen pääsee porrashissillä. Tällä hetkellä Irlannissa on yksi reumatologi 400 000 asukasta kohti. Suomessakin ollaan suosituksesta jäljessä, mutta vain vähän: meillä on 0.6 reumatologia 50 000 asukasta kohti. John Church valittiin Irlannin Nivelyhdistyksen toiminnanjohtajaksi tänä keväänä. Tällä hetkellä tärkeimpänä asiana yritetään vaikuttaa siihen, että saataisiin reumatologin virkoja enemmän. Sairaanhoidon yliopettaja Patricia Minnock toimii myös Irlannin Reuma- ja Nivelammattilaisten yhdistyksessä ja hänellä on yhteinen päämäärä John Churchin kanssa. Lisäksi tämä Lady Mary Aikendalen perustama keskus käsittää saattohoito-osaston, kertoo Patricia. Mutta rahaa toimintaan kerätään tosimielessä. Toiminta on muuten aika samantapaista Irlannissakin on kymmenen "Nivelpiiriä" eli paikallisosastoa, joita vapaaehtoiset pyörittävät. Niille ei ole yksiselitteisiä suomalaisia nimikkeitä. Yhdistyksellä on myös toimisto, jonka tilat se omistaa. Kaikki jutun nimien ja nimikkeiden käännökset ovat kirjoittajan itse muovaamia. Kuntoutuskeskus Our Ladies Hospital toimii kiinteässä yhteistyössä Arthritis Foundationin kanssa. Jo pelkästään yhdistyksen jäsenmaksu on 30 euroa vuodessa ja sitä pidetään vielä melko pienenä. Häntä tervehtimässä Suomen Nivelyhdistyksen palveluasiamies Anja Karjalainen, Patricia Minnock sekä fysioterapeutti Terry. Niveltieto 4/2005 38. Sitä varten pitää kerätä 3-4 miljoonaa euroa. - Meidän keskuksessamme on reumaosasto, jossa kuntoutetaan sekä reumaa että nivelrikkoa sairastavia ja lisäksi päiväosasto avokuntoutusta varten. Yritysjäseniä on vain kourallinen.) - Varainkeräys on meille suuri John Church haaste ja meidän on löydettävä siihen uusia keinoja, arvelee John. Lisäksi monet yhdistyksen jäsenet tekevät huomattavia yksityisiä lahjoituksia jäsenmaksun lisäksi. Suositeltavaa on, että reumatologeja olisi yksi 50 000 asukasta kohti. Edunvalvonta ja rahankeräykset Irlannin Nivelyhdistyksen ykkösasiat Suomen Nivelyhdistyksen sisaryhdistys Irlannissa pyörittää huomattavasti isompaa liikevaihtoa. Irlannissa on esimerkiksi reumatologin virkoja vain parikymmentä. John Church kertoo, että yhdistys lobbaa ahkerasti parlamentissa asioiden parantamiseksi. - Olemme saaneet muutaman reumatologin viran, mutta ongelmana on se, ettei avustavaa henkilökuntaa ole palkattu riittävästi, kertoo John Church. Vaativan varainkeruutoiminnan lisäksi tehdään hartiavoimin työtä julkisen terveydenhuollon parantamiseksi. Keskus sijaitsee lähellä Dublinin keskustaa. (Mainittakoon, että Suomen Nivelyhdistyksen jäsenmaksu on ensi vuonnakin 12 euroa, eikä yksityisiätai testamenttilahjoituksia ole saatu
ja näemme vuorien siirtyvän. Tellervo Nordman-Salminen Niveltieto 4/2005 40. Kysyin, mikä nivel olisi kiireellisin, sillä sekä lonkka että polvi olivat mielestäni yhtä akuutit. Kolme vuotta myöhemmin, eli vuonna 2000 tilanne oli kuitenkin mielestäni sellainen, että omat keinot eivät enää riittäisi. Kaksi tekoniveltä kolme kivutonta vuotta Tänään on kulunut kolme vuotta elämäni laatuun eniten vaikuttaneista leikkauksista: 5.11.2002 ortopedi Jarmo Vuorinen suoritti HUS:n kirurgisessa sairaalassa sekä oikean lonkan että vasemman polven tekonivelleikkaukset saman leikkauksen yhteydessä. Minullakin on sekä notkoa että vinoutumaa selkärangassa, johon yli 20 vuotta sitten kokeiltiin selän jumiutuessa mm. Pikaratkaisuahan tilanteeseen ei ole, vaan erilaisin kuntoutustekniikoiden ja tulehduskipulääkkeiden avulla eletään mahdollisimman normaalia elämää. Erityinen testi oli portaissa liikkuminen. Terveysasemalta olin saanut kaikki apuvälineet ja istuinkorokkeet, joten arki alkoi sujua pienten edistysaskelten merkeissä. En unohda koskaan seuraavaa lausetta: "Kyllä molemmat voidaan leikata samalla kertaa." Päässäni humisi ja pyysin lisätietoja. Näiden yhteisvaikutus tietenkin nopeutti liikuntakyvyn heikkenemistä ja lisäsi kipuja. Erityisesti sain monipuolista tietoa juuri yhdistyksemme verkkosivuilta. Kävin kuitenkin alan spesialistien puheilla, ja jo vuonna 1997 eräs maamme huippuortopedeistä suositteli lonkan tekonivelleikkausta. Ajatusta jossakin vaiheessa edessä olevista tekonivelleikkauksista koetin siirtää aina eteenpäin, jotta ikävuosia tulisi sopivasti, eikä mahdolliseen uusintaleikkaukseen olisi tarvetta. Voin nyt kolmen vuoden jälkeen onnellisena ja kiitollisena todeta kahden tekonivelen ansiosta eläväni aktiivista ja rikasta elämää. Aloin lukea ohjeita leikkaukseen valmistautujalle ja huomasin, että olin vuosien ajan laiminlyönyt ne perusharjoitteet, jotka auttavat hyvään toipumiseen leikkauksen jälkeen! Niinpä ryhdyin tosi mielessä kuntouttamaan lihaksia ja harjoittamaan nivelten liikelaajuutta OMT -keskuksessa. Lauri Viitaa lainaten: On, sanoo On, onkohan. Erityisesti haluan kiittää ortopedi Jarmo Vuorista, jonka vankka asiantuntemus rauhoitti ennen leikkausta ja joka toteutti onnistuneesti mielestäni mahdottoman operaation. Ortopedini esitteli suosittelemansa tekonivelet (lonkkaan Lubinus SP II ja polveen Arge -tekonivel) ja kertoi leikkauksesta. Polven paraneminen oli selvästi hitaampaa, oli turvotusta ja myöhemmin väljyyden tunnetta, mutta vajaan vuoden sisällä nivel tuntui omalta. Kun sitten talvella 2002 menin ortopedi Vuorisen puheille tuoreiden röntgenkuvien kanssa, hän totesi, että nyt kyllä olisi perusteet leikkaukseen. Lisäksi vuonna 1993 oikea lonkkanivel alkoi oirehtia ja röntgenkuvassa todettiin keskivahva artroosi. Myöhemmin sain parhaiten apua yhteistyöstä OMT -keskuksen fysioterapeuttien kanssa ja samalla opin tuntemaan paremmin toimintarajoitteista kehoani. Koetin peitellä näitä läheisiltä ja miettiä etukäteen, mitä liikkeelle lähdettyä voin tehdä. Ihme ja kumma: kivut vähenivät ja luottamus omaan aktiivisuuteen kasvoi niin paljon, että peruin leikkauksen. Nuoruuden kilpaurheiluvuodet ja ammattini liikunnanopettajana vaikuttivat paitsi selkään, myös polviniveliin, joista vasempaan tehtiin kaksi kertaa (1991 ja 2000) tähystysleikkaus. akupunktuuria ja riiputustekniikkaa. Leikkauksen jälkeisenä päivänä oli noustava fysioterapeutin ja tukilaitteen, "kavaljeerin", avulla jalkeille. Kokemus oli uskomaton: kaksi tekoniveltä ja kivut poissa! Kipupumppu oli käytössä muutaman päivän, mutta toipuminen edistyi niin hyvin, että kuuden vrk jälkeen pääsin kotiin. Oma anatominen rakenne on usein väärän kuormituksen aiheuttaja. Muistan kuitenkin hyvin, miten tuskaista oli toimia emäntänä, kun tuolilta nouseminen ja istuminen olivat arvaamattoman vaikeita. ja epäily masentaa maailman. Keskustelun lopuksi kirjoitin kalenteriini leikkauspäivän 6 kk kuluttua. Leikkauksien lähetessä tutkin eri lähteistä kaikkea mahdollista sekä tekonivelistä, leikkauksista ja niihin valmistautumisesta. Virastani jäin yksilölliselle varhaiseläkkeelle vuonna 1995, jonka jälkeen olen sivutoimisesti hoitanut kansainvälisiä projekteja ja toiminut järjestötehtävissä. Vieläkin pulssi nousee, kun muistelen lähtöäni HUS:n kirurgisen sairaalan ortopedian osastolle...Elämä on luottamusta, vakuutimme mieheni kanssa. Olen nyt 67-vuotiaana toimintakykyisempi kuin yli 10 vuotta sitten! Tämä rohkaiseva tervehdys tekonivelleikkausta odottaville tai leikkauksessa olleille SNY ry:n jäsenille palauttaa mieleeni ne pitkät vuodet, jolloin kivut lisääntyivät ja toimintakyky koko ajan heikkeni. Niin teinkin ja hoidin monenlaisia tehtäviä, ei vain päätteen äärellä (joka pahiten jumiuttaa nivelet!) vaan organisoiden erilaisia tapahtumia. Ei, sanoo Ei, eiköhän. "Oma" ortopedini Jarmo Vuorinen tutki röntgenkuvia ja kyseli vointiani, jonka jälkeen hän sanoi rauhallisesti, että pari vuotta pitäisi vielä odotella. Osastolla meitä oli monen ikäisiä ja kuntoisia, mutta suurin hämmästys oli positiivinen tunnelma ja "tsemppihenki"
Potilasoppaat Nivelrikko Jaettava materiaalimme: Lonkan nivelrikko Polven nivelrikko Ohjeita nivelrikkopotilaille Potilasopas Nivelrikko Kotikonsteja nivelrikon hoitoon Lonkan tekonivelleikkaus Lonkan tekonivelleikkaus Lonkan tekonivelleikkaus Lonkan tekonivelleikkaus Lonkan tekonivelleikkaus Lonkan tekonivelleikkaus Lonkan korjausleikkaus Lonkka kuntoon! Aktiivinen valmistautuminen lonkkaleikkaukseen Polven tekonivelleikkaus Polven tekonivelleikkaus Polven tekonivelleikkaus Polven tekonivelleikkaus Polven tekonivelleikkaus Polven tekonivelleikkaus Polvi kuntoon! Kyynärpään tekonivelleikkaus Rystysen tekonivelleikkaus Olkapään tekonivelleikkaus Peukalon tyvinivelen muovausleikkaus Vaivaisenluuleikkaus Polven tähystysleikkaus Ohjeitta nivelreumapotilaille Vesivoimistele ja ui Kotikonsteja selän hoitoon Polven tähystys Nivelpsoriasisopas www.niveltieto.net www.niveltieto.net MSD Leiras Reumaliitto Sairaala Orton Reumasäätiön sairaala Tekonivelsairaala Coxa TYKS Loimaan aluesairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Sairaala Orton Jorvin sairaala Reumaliitto Sairaala Orton Reumasäätiön sairaala Tekonivelsairaala Coxa TYKS Loimaan aluesairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jorvin sairaala Tekonivelsairaala Coxa Reumasäätiön sairaala Reumasäätiön sairaala Reumasäätiön sairaala Loimaan aluesairaala Loimaan aluesairaala MSD Reumaliitto Reumaliitto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Psoriasisliitto Lonkan tekonivelleikkaus Polven tekonivelleikkaus Muut leikkaukset Muita oppaita Artikkelit aiemmin ilmestyneistä Niveltiedoista Artikkeli Hampaat ja tekonivel Häpeä, syyllisyys ja sairaus Kellahda selällesi ja liiku itsesi rennoksi Krooninen kipu ja masennus Kuntoutujana kuntoutusjärjestelmässä Kyynärpään tekonivel Käytä sinulle kuuluvia tukia ja etuuksia Leikkauksen jälkeinen polvijumppa Lämmöllä vedessä Nilkan tekonivel Nivelrikko ja kipu Nivelrikko ja mitä sillä tarkoitetaan Nivelrikkopotilaan voimisteluohjelma Olkatekonivelkirurgiasta Omatoiminen infektion torjunta Terveyttä ruoasta Tulevaisuuden tekonivelleikkaustekniikka Valitse jalkineet oikein Valmentautuminen tekonivelleikkaukseen Kirjoittaja Kaisu Airas / Agenttitalon hammaslääkärit Ben Malinen Leena Koivu Vuokko Hägg / Kirurginen sairaala Ulla Koivuniemi / Reumaliitto Mikko Ikävalko / Reumasäätiön sairaala Marja Eronen / Reumaliitto Iiris Vanhanen ja Sanna Pettersson Leena Koivu Eero Belt / Reumasäätiön sairaala Marjatta Leirisalo-Repo Olavi Airaksinen / KYS Pirkko Jurvanen / Metrofysio Eero Belt / Reumasäätiön sairaala Sirpa Harle / Sairaala Orton Salme Tolonen ja Arja Ihamäki Auli Hackman Satu Gustafsson Vuokko Hägg / Kirurginen sairaala Ilm Niveltiedon nrossa 2/2001 2/2004 1/2004 1/2002 1/2002 1/2002 2/2004 1/2004 2/2003 2/2001 1/2001 2/2003 1/2003 2/2002 1/2004 1/2003 1/2004 1/2002 2/2002 Niveltieto 4/2005 42
(03) 849 11, fax (03) 849 1298. Reumasäätiön sairaala 18120 Heinola, puh
Suomen Nivelyhdistyksen jäsenenä saat mm. · Niveltieto-lehden, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa · potilasoppaita ja artikkeleita, joita voit tilata toimistolta · tietoa ja neuvontaa · tukihenkilöiden palvelut · tuettuja lomia ja kursseja · 15% alennuksen Kuntoutumiskeskus Apilan palveluista · 10% alennusta Dexa-luuntiheysmittauksesta Ortonilta · 10% alennusta ortopedisistä töistä Kinaporin Suutarilta Yhdistyksen neuvontapuhelimien päivystysajat: Terveydenhuollon ammattilainen päivystää tiistaisin klo 10 - 12 numerossa 045 131 8801 torstaisin klo 18 - 20 numerossa 045 131 8802 Sosiaalihuollon ammattilainen päivystää tiistaisin klo 18 - 19.30 numerossa 045 131 8803 Puhelu maksaa normaalin matkapuhelinmaksun. Soita, kun mieltäsi askarruttaa jokin asia, johon et ole saanut selkeää vastausta hoitohenkilökunnalta tai sosiaalitoimesta!