Niveltieto 4/2006 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NIVELTIETO Teemana selkä 4/2006 Irtonumero 4,50 Selän rakenne ja toiminta Selkävaivojen hoito ja kuntoutus Nivelrikkoinen selkä NT0604.indd 1 15.11.2006 0:39:55
Niveltieto 4/2006 Irtonumero 4,50 euroa Vuosikerta 15 euroa (2006) Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät ja teemat vuonna 2006: 6.3. (09) 2712312 toimisto@niveltieto.net ISSN 1459-2568 Aikakauslehtien liiton jäsen NT0604.indd 2 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:39:55. Luontaistuotteet/vaihtoehtohoidot 28.8. Polvi 27.11. Selän nivelrikko Päätoimittaja Jyrki Laakso Toimitus Auli Hackman Hannele Jagadeesan Liisa Vatanen Sivunvalmistus Auli Hackman Jyrki Laakso Painopaikka Kainuun Sanomat Oy Painos 6000 kappaletta Kansikuva Pekka Hackman Osoitteenmuutokset ja tilaukset Suomen Nivelyhdistys Pajutie 16 07940 Loviisa puh. Kuntoutus 29.5
Niveltieto 4/2006 Pääkirjoitus Teemana selkä - Selän rakenne ja toiminta - Selänkin nivelrikkoa hoidetaan - Selkävaivojen hoito - Selkä kuriin liikkumalla - Selkäkivun tutkimus ja hoito - Selkäkipu - potilasohjeita - Selkäjumppaa - Selkäkipuisen fysioterapia - Särkeekö niska, puutuvatko sormet. Väitöksiä Uutisia Ensitietokurssit Vertaistukea tarvitaan Nivelpiirit Aulis pakinoi Nivelyhdistyksen jäsenedut 4 6-26 6 8 12 14 16 18 19 20 22 24 26 27 28 33 34 36 38 42 44 47 48 51 Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 3 15.11.2006 0:39:55. - Lannerangan yliliikkuvuus - Joka kymmenes on selkäsairas Tuetut lomat 2007 Osteoporoosi Matti-Katti Onko hoitopaikalla väliä
Käypä Hoito-suosituksen luonnos toteaa, että perimmäistä nivelrikon syytä ei vielä tiedetä, ja että nivelrikkoon ei ole parantavaa ja sairauden etenemistä estävää hoitoa. Polvituet ja kantakiilaukset saattavat helpottaa kipuja. Työn tarkoituksena on yhtenäistää diagnostiset kriteerit, hoitokäytännöt ja parantaa potilaan toimintakykyä ja vähentää kipuja. ja siitä on hyötyä lievässä ja keskivaikeassa polven nivelrikossa. Ensi vuonna hoitosuosituksen valmistuttua lehti palaa asiaan myös leikkaushoidon osalta. Mobilisaatio- eli liikehoito suoritetaan hitaalla passiivisella liikkeellä, jolla parannetaan nivelen liikettä. Se koskee polvi- ja lonkkanivelrikon hoitoa. Lämpöhoitojen ja ultraäänihoitojen tehosta ei ole näyttöä. Käsittelen tässä kirjoituksessa vain luonnoksen konservatiivisen hoidon osuutta. PÄÄKLIRJOITUS Nivelrikon Käypä hoito -suositus Noin 40 % nivelrikkopotilaista menee lääkäriin kipujen vuoksi. Sitä ovat laatimassa Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä puheenjohtajan dosentti Jari Arokosken johdolla. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käy päivittäin ainakin yksi nivelrikkopotilas, jos miljoonasta nivelrikkoisesta kolmasosa tarvitsee kipulääkehoitoa ja lääkärissä käyntiä. Yksitoistahenkiseen työryhmään kuuluu fysiatreja, ortopedejä, farmakologeja ja yksi fysioterapeuttikin. Kiinalainen akupunktiohoito, TENS-sähköstimulaatiohoito ja laserhoito näyttää vähentävän kipuja polvessa lyhytaikaisesti. Polven nivelrikossa vahvistetaan erityisesti reiden etuosan lihaksia. Tutkimusten mukaan ohjattu liikun- taharjoittelu mahdollisesti vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä lonkkanivelrikossa ja polvinivelrikossa sekä parantaa elämänlaatua. Polviartroosin (nivelrikon) hoitosuositus annettiin vuonna 2000 ja jatkosuositus vuonna 2004. Ensisijaisena hoitona nivelrikkoon suositellaan liikuntaa jaettuna lihaksen voimaa lisääviin, yleiskuntoa parantaviin ja nivelten liikkuvuutta parantaviin sekä venytysharjoitteluun. Lonkkanivelen hoitosuositus on annettu vuonna 2004. Hyvät jalkineet ja pohjalliset vähentävät jalan kuormitusta, mutta niiden tehoa nivelrikon hoidossa ei ole tutkittu. Suomalainen Käypä hoito -suositus on luonnosvaiheessa ja lausuntokierroksella. Suositusluonnoksessa ensisijaiseksi lääkehoidoksi katsotaan kipulääkitys, joka NT0604.indd 4 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:39:55. Fysioterapeutin antama mobilisaatio- ja manipulaatiohoito lonkkanivelelle voi lieventää nivelkipuja ja parantaa toimintakykyä lonkan nivelrikossa. Näyttö liikuntaharjoittelun pitkäaikaisvaikutuksesta puuttuu, mutta luonnossuosituksessa suositellaan kävelyä, pyöräilyä, vesiliikuntaa ja hiihtoa useana kertana viikossa vähintään puoli tuntia kerrallaan ja kehotetaan välttämään iskukuormitustyyppistä liikuntaa. 10-30sekunnin venytysharjoituksia kivuttomalla liikeradalla suositellaan 3-4 kertaa päivässä ja ainakin 2-3 päivänä viikossa. Suomessa on toistaiseksi ollut käytössä Euroopassa käytetyt EULAR: n (The European League Against Rheumatism) käypähoitosuositukset. Manipulaatiossa nivelpintoihin kohdistuu nopea pienelle liikealueelle suuntautuva voima, jonka tavoitteena on liikkuvuuden parantuminen ja kivun lievittäminen. Näiden tehosta ei ole näyttöä lonkkanivelrikon hoidossa. Harjoitusten on kestettävä vähintään 8 viikkoa. Työryhmän jäsenet ovat eri puolilta Suomea niin yksityiseltä kuin julkiselta puolelta. Kylmä- ja lämpöhoidoista todetaan, että kylmähoito voi lieventää polvinivelrikon turvotusta, mutta sillä ei ole osoitettu vaikutusta polven kipuun
Joissain tutkimuksissa sen on todettu olevan lumelääkettä tehokkaampi, mutta vuonna 2005 tehdyn meta-analyysin mukaan se ei eroa lumelääkkeestä, jos siihen sisällytetään vain tasokkaat tutkimukset. Luotettava näyttö kuitenkin puuttuu. Osa on sitä mieltä, että se soveltuu myös vaikean tai keskivaikeankin nivelrikon hoitoon.. Polvinivelrikon hoidossa kehotetaan kokeilemaan hyaluronaattipistoksia (Hyalgan, Artzal), vaikka vaikutusmekanismia ei tiedetä. Jos parasetamolin teho ei riitä (maksimiannoksella 3g/vrk), niin potilaalle määrätään tulehduskipulääkkeitä. Mikäli tämä lääkitys ei ole riittävä tai niitä ei voida sivuvaikutusten vuoksi käyttää, kipua voidaan lievittää opiaateilla, keskushermoston kautta vaikuttavilla kipulääkkeillä, kuten tramadoli ja kodeiini. Kuulemieni käyttäjäkokemusten mukaan monet ovat saaneet glukosamiinivalmisteista hyötyä ja voineet lopettaa tai vähentää kipulääkkeitä. Lievässä nivelrikossa voi apua olla myös paikallisesti iholle levitettävästä voiteesta tai geelistä tarvittaessa muun hoidon kanssa. Sillä ei ole kivunlievityksen lisäksi tulehdusta vähentävää vaikutusta. Arthryl, Glucadol, G-Lenk jne. Sama kokemus on myös monilla hoitavilla lääkäreillä., jotka puhuvat valmisteen puolesta pitkinä kuureina. Suomalaisessa luonnoksessa tästä ei ole mainintaa. Tutkimuksissa on todettu, että C-vitamiinin vähäinen saanti on yhteydessä nivelrikkoon, ja että nivelrikko etenee nopeammin, jos D-vitamiinin saanti on vähäistä. Hyvää joulun odotusta kaikille 5.11.2006 Hannele Jagadeesan puheenjohtaja Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 5 15.11.2006 0:39:56. Monissa maissa glukosamiinia ei ole katsottu lääkkeeksi vaan sitä on myyty ravintovalmisteena. Eri hyaluronaattivalmisteilla vaikutus ja kesto saattaa olla erilainen. Tutkimusten mukaan kortisonipistoksilla ei näytä kuitenkaan olevan vaikutusta nivelrikon etenemiseen 2 vuoden seuranta-aikana. Ikävä kyllä korviini on kantautunut huhuja, että Kela pyrkisi saamaan pois peruskorvattavuutensa tältä lääkkeeltä. Se näyttää kuitenkin vähentävän kipua ja lisäävän toimintakykyä. Hoitosuositusluonnoksessa glukosamii- nista (esim. PÄÄKIRJOITUS parantaa toimintakykyä (parasetamoli-valmisteet). Glukosamiinin tehosta verrattuna tulehduskipulääkkeisiin ja sen nivelrikon etenemiseen liittyvästä vaikutuksesta ei ole riittävää näyttöä suositusluonnoksen mukaan. Julkisessa terveydenhuollossa antajan kuuluu maksaa nivelpistoksessa käytettävä aine. Suomessakin on luontaistuotteissa glukosamiinia tarjolla. EULAR:n hoitosuosituksen sisältyy myös toteamus, että C- ja D-vitamiinien käytöstä on hyötyä nivelrikkoisille. Tulehduskipulääkkeiden tehoa ja annosta voidaan mahdollisesti lisätä yhdistämällä parasetamoli ja tulehduskipulääke. suun kautta otettavat valmisteet.) todetaan, että sen tehosta on ristiriitaista tutkimuksia ja sen vaikutusmekanismia ei tunneta. Vaikutus saattaa alkaa hitaammin kuin kortisonipistoksella, mutta on pitempivaikutteisempi. Tällöin täytyy huomioida tulehduskipulääkkeiden haittavaikutusriski potilaskohtaisesti. Pistoksesta saatava apu kestää noin 2-3 viikkoa ja sillä on voimakas tulehdusta lievittävä vaikutus. Omien kokemusteni ja jäseniltä saamani hyvän palautteen vuoksi suosittelisin minäkin kokeilemaan 3-5 pistoksen sarjaa viikon välein polveen. Kortisonipistoksilla polviniveleen voidaan hoitaa nivelrikon pahenemisvaiheita
Tyypillisesti nivelsiteet venyvät liikaa, kun etukumarassa asennossa yritetään pakottaen viedä sormet lattiaan. Selän hyvä toimintakyky edellyttää useiden lihasryhmien yhteistyötä. Välilevymadaltumasta johtuu myös selkärangassa iän myötä esiintyvät reunakerrostumat, jotka voidaan havaita röntgenkuvissa lisäkasvuna ja "luupiikkeinä". Tämän lisäksi lihaksia käytettäessä verenkierto vilkastuu. Pään taivutukseen sivulle tarvitaankin jo kaikkia kaularangan nikamanvälejä. Terve välilevy toimii joustimena nikamien välissä. Toisaalta kipeästä selästä otettu röntgenkuva on usein normaali. Tällöin lihakset eivät tue selkää, vaan se "riippuu" nivelsiteiden varassa. Lihakset Lihasten tehtävänä on aikaansaada liikkeitä, ylläpitää asentoja, tukea ja suojata niveliä. Kun nikamahaarakkeiden välisten nivelsiteiden joustovara on käytetty, eteentaivutus päättyy. Siihen kuuluvat 7 kaula-, 12 rinta-, 5 lannenikamaa, viidestä nikamasta yhteenluutunut ristiluu ja 3 - 5 häntänikamaa. Vahvaa rakennetta tarvitaan, sillä rasitus tällä alueella on suuri. Häntänikamat ovat puolestaan ihmiselle lähes merkityksettömät. TEEMANA SELKÄ Selän rakenne ja toiminta Selkäranka ja nikamat Selkäranka muodostuu 32 - 34 nikamasta. Selän tärkeimpänä ojentajana toimii syvä selkälihaksisto ja koukistajana vatsalihakset. Selkää eteenpäin taivutettaessa nivelet liikkuvat hieman toisiinsa nähden. Nyökkäysliike tapahtuu pääasiassa takaraivonluun ja ensimmäisen kaulanikaman välissä. Toisaalta taas pelkkä paikallaanolo ja lepääminen on epäedullista välilevyn aineenvaihdunnalle. Taaksetaivutusta rajoittavat selkänikamien takaosan pikkunivelet ja nikamahaarakkeiden välissä olevat nivelsiteet. Toisaalta kiertoliikevauriot ovat sinänsä yksi rappeutumisen syy. Nivelsiteet Nivelsiteet tukevat selkärankaa ja säätelevät selkärangan liikkuvuutta. Tämän seurauksena nikamat lähenevät toisiaan ja selän taipuisuus ja joustavuus vähenevät. Vartalon kallistus- ja kiertoliikkeisiin osal- Takaapäin katsottuna normaali selkäranka on suora ja sivulta loivan s-kirjaimen muotoinen. NT0604.indd 6 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:39:56. istuttaessa pitkään selkä suorana ilman kunnollista selkätukea. Nivelsiteitä venyttävät myös veltto ryhti ja istuminen pitkään selkä pyöreänä. Tällä on vaikutusta esimerkiksi ihmisen istuma-asennon kuormittavuuteen. Lonkkaluu niveltyy ristiluuhun. Selkälihaksia joudutaan jännittämään jatkuvasti mm. Kun ihminen vanhenee, välilevyn nestepitoisuus vähenee, sen joustavuus pienenee ja samalla se madaltuu. Rintanikamat, joista kylkiluut lähtevät, liikkuvat vain vähän. Jos vartaloa kierretään tai taivutetaan nostettaessa sivulle, osa välilevyn ulkokehän säikeistä kiristyy ja joutuu erityisen suuren kuormituksen alaiseksi välilevypaineen noustessa.Vaurioitumisen vaara on huomattava, varsinkin jos välilevy on rappeutunut. Kulunut selkäranka ei kuitenkaan ole normaalin veroinen. nostojen aikana. Ne joustavat jonkin verran, mutta rajallisesti. Useimmat selkäviat esiintyvätkin juuri lannerangan alueella. Vatsaontelon sisäinen paine tukee selkärankaa etupuolelta mm. Lisäkasvu tukevoittaa selkärankaa eivätkä luupiikit aina aiheuta kipua. Kiertoliike puolestaan tapahtuu kahden ensimmäisen kaulanikaman välissä. Vatsalihaksilla on tärkeä osa vartalon asennon sekä vatsaontelon paineen säätelijänä. Suuretkaan muutokset röntgenkuvassa eivät välttämättä merkitse, että selkä oireilisi. Nivelsiteiden tärkein tehtävä on tukea niveltä. Näiden nivelten välityksellä ruumiinpainon rasitus siirtyy selkärangasta lonkkaluun kautta alaraajoihin. Suurimmat nikamat löytyvät vahvarakenteisesta lannerangasta. Selkäranka ja lantio muodostavat kokonaisuuden, jolloin lantion asennon muutos vaikuttaa koko selän asentoon. Kaulanikamat osallistuvat pään liikkeiden ohjaamiseen. Jos lantio kallistetaan taakse, lannenotko oikenee, jopa pyöristyy, kun taas lantion kallistaminen eteenpäin lisää lannerangan notkoa. Niitä ei pidä venyttää liiaksi voimakkailla ja varsinkaan äkkinäisillä taivutuksilla
Toistuva tai pitkäaikainen selkävaiva viittaa synnynnäisen tai elimellisen vian mahdollisuuteen. Luonnollisesti huonokuntoisen ihmisen lihakset heikkenevät nopeammin kuin hyväkuntoisen. Lihasten elastisuus vähenee iän myötä. Liikettä aikaansaaville lihaksille on tyypillistä nopea liike ja dynaaminen lihastyö, joten ne eivät sovellu staattiseen, asentoa ylläpitävään lihastyöhön. Syynä voi myös olla nikamien lipsuminen tai selän yliojennuksen yhteydessä syntynyt hermon venytysvamma, kasvain, tulehdus tai arpimuodostelma. Jos kipu ei tunnu häviävän, on syytä hakeutua lääkäriin. Miehet ovat noin 25-30 prosenttia vahvempia lihasvoimiltaan kuin vastaavan ikäiset naiset. Tilapäisesti tuntuvat oireet viittaavat selän huonoon kuntoon tai epäedullisiin nosto-olosuhteisiin. Kivun tultua olisi heti mentävä hetkeksi makuulle. Tärkeimmät lihasryhmät · · · · suorat vatsalihakset vinot vatsalihakset selkälihakset alaraajojen lihakset tö paitsi suojaa liikuntaelimistöä ylikuormittumiselta, myös ylläpitää hyvää ryhtiä ja takaa selän sekä jalkojen hyvän liikkuvuuden. Selän terveys listuvat selkä- ja vatsalihaksien ohella myös lantion ja reiden alueelle kiinnittyneet lihakset. Vartalon ja lihasten toimintakyky muuttuu iän myötä. Epäedullisia ja myös tapaturma-alttiutta lisääviä liikkeitä ovat taipuneet ja kiertyneet selän asennot, raskaat nostot, staattinen lihastyö ja koko kehon tärinä. Jatkuva yliraskas kuormitus edistää nivelrikon syntymistä ja pahentaa selän oireita. Selkäsairaudesta toipuminen: Kohtuullinen, kivun sallima toiminta ja selän käyttö ovat parasta hoitoa äkillisessä alaselkäkivussa. Vaihtelevina oireina saattaa ristiselässä ajoittain tuntua heikkoutta, kankeutta ja jomottavaa särkyä. Noidannuoli on kuvaavan nimensä mukaisesti äkillinen selkäkipu, joka nostamisen tai liukastumisen vaikutuksesta tai jopa ilman minkään ulkoisen tapahtuman vaikutusta, iskeytyy selkään. Pohjola Oyj TEEMANA SELKÄ Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 7 15.11.2006 0:39:56. Noidannuolen syynä voi olla välilevyn vähäinen luiskahdus, sen tukisiteiden repeämä, selkälihasvenähdys tai nikamien välillä tapahtunut lievä lipsuminen. Alaraajaan säteilevän iskiaskivun ollessa kysymyksessä on aina syytä mennä lääkäriin. Iskiaksen syynä on tavallisesti nikamavälilevyn pullistuma, joka painaa iskiashermoa. Mitä enemmän perusasennosta poiketaan, sitä enemmän tarvitaan lihastyötä asennon ylläpitämiseen. Lihasten tarkoituksenmukainen, monipuolinen käytIhmisen luonnollinen perusasento on pystyasento. Asentoa ylläpitävät lihakset ovat voimakkaita lihaksia, eivätkä ne väsy helposti. Toisaalta raskas ruumiillinenkaan työ ei näytä takaavan vartalon lihaksiston toimintakykyä. Lääkärin tekemän tutkimuksen ja röntgenkuvan avulla selvitetään, onko kysymyksessä synnynnäinen rakennevika tai nikamanvälilevyn rappeuma, tulehdus tai jokin muu sairaus. Välilevytyrä eli iskias: Ristiselkäkipu voi heti tai jonkin ajan kuluttua säteillä alaraajaan, jolloin kyseessä on nikaman välilevytyrän aiheuttama iskiasoire. Voimakas vihlova selkäkipu pahenee pienestäkin liikkeestä. Avosairaanhoidossa arvioidaan alaselkäkivun johtavan vuosittain noin miljoonaan lääkärissäkäyntiin. Hyvä perusasento · pää keskiasennossa · selkäranka takaa katsottuna suora ja sivusta loiva S · hartiat alhaalla · käsivarret lähellä vartaloa · ranteet suorina · paino molemmilla jaloilla tasaisesti Selän väsyminen ja rasitussärky ovat tavallisimmat selkävaivat. Tämän vuoksi perusasentoa lähellä olevat työasennot ja -liikkeet rasittavat liikuntaelimiä vähiten. Suojatakseen selkää lihakset jännittyvät ja lukitsevat selän johonkin pakkoasentoon. Selän toimintakyvyn ylläpitäminen edellyttää sopivaa fyysistä kuormitusta. Lihasten yksipuolinen kuormittuminen rasittaa ja kipeyttää usein koko liikunta-elimistöä, varsinkin selkää. Lähde: Selkä kunnossa. Sama tilanne on yleensä myös ylipainoisilla ihmisillä. Selän toimintakyvyn kannalta on olennaista käyttää lihaksia tasapainoisesti. Suora painopistelinja on takaa katsottuna keskellä ihmistä, jolloin tasapaino voidaan säilyttää mahdollisimman vähällä lihastyöllä. Myös ihmisen kunto vaikuttaa lihasten heikkenemiseen. Lihakset pyrkivät estämään vartalon painopisteen siirtymistä. Selän terveyden kannalta tärkeillä vatsalihaksilla on naisilla taipumus heiketä 30 ikävuoden jälkeen nopeasti, nopeammin kuin muut lihasryhmät. Ne kuitenkin kiristyvät helposti esimerkiksi huonosta työasennosta ja kaipaavat silloin venytystä. Jos vartaloa liikuttavia lihaksia ei käytetä tarpeeksi, ne veltostuvat ja tarvitsevat vahvistusta. On tärkeää, että istuminen, seisominen ja liikkuminen vaihtelevat. Vuodelepo näyttää tutkimusten mukaan hidastavan sairaudesta toipumista. Toisaalta myös liian vähäinen tai epätasainen kuormitus lisää alttiutta selän vaurioitumiseen. Selkäsairaudet Äkillisestä alaselkäkivusta kärsii elämänsä aikana noin 80 prosenttia väestöstä. Keski-ikäisillä toimistotyön tai muun fyysisesti kevyen istumatyön tekijöillä on yleensä varsin huonot vartalon lihasvoimat. Perusasennossa seisominen kuormittaa myös niveliä tasaisesti, jolloin ne kestävät parhaiten kuormitusta. Suurimmillaan lihasvoima on 25-30 -vuotiailla, jonka jälkeen lihakset heikkenevät niin, että 60-65 -vuotiaiden voimat ovat enää noin 60 prosenttia siitä, mitä ne suurimmillaan olivat
Varus-virheasento (länkisääret) liittyy tyypillisesti mediaaliseen polvinivelrikkoon ja valgus-virheasento (pihtikintut) lateraaliseen polvinivelrikkoon. Lonkka- ja polvinivelrikossa kävely vaikeutuu, sekä tasamaalla että erityisesti rapuissa. Nivelrikolle tyypillinen aamujäykkyys kestää vähemmän aikaa (tyypillisesti alle 30 min) toisin kuin nivelreumassa. 15 %). Selän fasettinivelrikko aiheuttaa tyypillisesti paikallista ja lannerangasta pakaraan tai jopa reiden takaosiin säteilevää kipua. Nivelrikon aiheuttamat tyypilliset röntgenmuutoksina nähdään nivelraon kaventuminen nivel- Nivelrikon oireet Nivelrikon tyypillisiä oireita ovat nivelkipu, niveljäykkyys ja päivittäisten toimintojen vaikeutuminen. pitempään istumisen jälkeen. Kipu pahenee usein seistessä ja kovalla alustalla liikkuessa ja selkää taaksepäin taivuttaessa. Tavallinen natiiviröntgenkuvaus on yleensä riittävä nivelrikkodiagnoosin selvittämiseksi potilaan sairaushistorian ja kliinisen tutkimuksen lisäksi. Sorminivelrikko on usein nähtävissä jo niveltä tarkasteltaessa, jolloin nivel on paksuuntunut ja mukana saattaa olla myös nivelen virheasentoa. Klaudikaation eli katkokävelyn lisäksi spinaalistenoosin tyypillisenä oireina ovat seistessä ja kävellessä esiin tulevat pistelyt ja puutuneisuudet alaraajoissa ja jotka saattavat helpottua istumisen ja makuulle menemisen myötä. Niveltä palpoimalla pystytään erottamaan yleensä nivelrikko tulehduksellisesta reumataudista, sorminivel on kova ja paksuuntunut ja nesteily on usein vähäistä. Polvinivelrikossa kehittyy sekä ojennus- että koukistusvajausta. Selässä spinaalistenoosi on tyypillisesti ikäihmisten sairaus. Ostefyytit eli luupiikit voivat aiheuttaa polvinivelen deformoitumisen. NT0604.indd 8 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:39:56. Nivelrikon oireisiin saattaa liittyä myös nivelen turvotus sekä tyypillisenä myös nivelen jäykkyys. Niveleen liittyy yleensä myös liikerajoitusta. Syynä on selkärangan degeneratiiviset muutokset, mitkä ahtauttavat selkäydintä ja painavat hermojuurta. 40-vuotiaista 40 %:lla on jonkinlaisia degeneratiivisia muutoksia selässä. nousu, istumaan käyminen, pukeutuminen peseytyminen ja mm. Käsissä nivelrikko on yleistä sormien kärkinivelissä. Nivelrikon merkittävin oire on liikkuessa tai niveltä muuten käytettäessä ilmaantuva kipu. tulehdukselliset reumasairaudet) viittaavien hälyttävien oireiden ilmaantuessa laboratoriokokeet ovat tarpeellisia. Kuitenkin erotusdiagnostiikassa, etenkin muihin sairauksiin (esim. Vähitellen syntyneet luun ja niveltä ympäröivien rakenteiden muutokset sekä niveltulehdus aiheuttavat kivun, koska nivelkapseli ja rustonalainen luu ovat hyvin hermotettuja. fasettinivelissä. selän ns. Arvioidaan että selkäkivun paikallisen kivun syynä on useimmiten välilevy (n. Lonkkanivelrikossa lonkan sisäkierto vaikeutuu herkimmin. TEEMANA SELKÄ Selänkin nivelrikkoa voidaan hoitaa, muttei parantaa Nivelrikko eli artroosi on yleisin kaikista nivelsairauksista ja sen vaikutukset vanhenevan väestön toimintakykyyn ovat merkittävät. Ranteen alueen nivelrikko esiintyy yleisimmin peukalon tyvinivelessä. Nivelmuutokset etenevät yleensä hitaasti vuosien kuluessa. On muistettava, että esim. Myös sormien keskinivelet ja peukaloiden tyvinivelet saattavat oirehtia nivelrikon aiheuttamana. 40 %) ja mutta myös fasettinivel (n. Kivun voimakkuus ja nivelrikon radiologinen vaikeusaste eivät välttämättä korreloi keskenään. Kaikki selän degeneratiiviset muutokset eivät kuitenkaan välttämättä ole oireisia, kuten eivät muidenkaan nivelten nivelrikot. Polvinivelrikolle on tyypillistä myös paikallinen arkuus nivelraossa. Kantavien alaraajanivelten oireisiin kuuluu myös liikkeellelähtöjäykkyys esim. Seisomaan Nivelrikon tutkimuslöydökset Lonkka- ja polvinivelrikko voivat aiheuttaa ontumista ja kyykistyminen on vaikeutunut. Pelkät rustomuutokset voivat olla kivuttomia, koska nivelrustossa ei ole hermopäätteitä. Nämä löydökset saattavat olla osoitettavissa lääkärin fysikaalisessa tutkimuksessa. Yksi tärkeimmistä näistä degeratiivisista muutoksista on fasettinivelrikko. Kantavan nivelen nivelrikossa ilmaantuu tyypillisesti ensimmäisenä rasituskipua ja potilas joutuu rajoittamaan liikkumista. Nivelrikkoa voi esiintyä myös muissa synoviaalinivelissä kuten esim. Nivelrikko tarkoittaa nivelen nivelruston rappeutumista. Nivelrikolle on tyypillistä rustopinnan rikkoontuminen ja nivelruston häviäminen nivelpinnoilta, mikä ilmenee röntgenkuvassa nivelraon kaventumisena. Alkuvaiheessa oireet helpottuvat yleensä levolla, mutta nivelrikon edetessä ilmaantuu myös leposärkyä. Laboratoriokokeilla (verikokeet, nivelnestenäytteet ja virtsamääritykset) ei ole hyötyä kliinisessä nivelrikon diagnostiikassa eikä seurannassa. varpaankynsien leikkaaminen voi vaikeutua. Nivelkipu, ajoittainen nivelturvotus ja myöhemmin liikerajoitus ovat tyypillisiä oireita
Myös paikalliset NSAID-voiteet voivat lieventää polvinivelrikkokipua. Laihduttamisen nivelsairautta pysäyttävästä tai parantavasta vaikutuksesta ei ole kuitenkaan tieteellistä näyttöä. Radiologiset muutokset etenevät yleensä hitaasti vuosien kuluessa. Pitkäaikainen lääkitys on helpointa toteuttaa kerran päivässä otettavilla valmisteilla. Mikäli NSAID:t eivät riitä kivun lievitykseen ja potilaalla on hankalia lepo- ja yösärkyjä, tulee kyseeseen sentraalisesti vaikuttavat lievät opioidit, ku- Lääkehoito on oireenmukaista kivunhoitoa Potilaalle on määrättävä niveloireiden kannalta sopivan tehon ja vaikutusajan omaava valmiste. Liikakilojen ja nivelvammojen välttäminen sekä kohtuullinen nivelkuormitus ovat tärkeimmät ennaltaehkäisykeinot. Nivelrikkopotilas tarvitsee tietoa sairaudestaan ja kokonaisvaltaista ohjausta. Oireiden pahenemisvaiheessa lääkitystä voi käyttää kuureittain (esim. normaaliarvoja nivelruston paksuudelle ei voida esittää, joten käytännössä voimme arvioida luotettavasti vain samalla henkilöllä nivelraon korkeuden puolieroja ja muutoksia. Lääkehoitoa voidaan käyttää esim. Tämän vuoksi tulisi pyrkiä aina käyttämään pienintä mahdollista vaikuttavaa annosta. omatoimiliikehoidon ja muiden harjoitusten tukena. etorikoksibi ja selekoksibi), joilla on vähemmän vakavia vatsa- ja suolistosivuvaikutuksia kuin perinteisillä NSAID:llä. kivuttomuuteen ei yleensä päästä. Tulehduskipulääkkeistä voidaan käyttää myös ns. Nivelrikon ehkäisyyn kuuluu myös, että vältetään niveltapaturmia ja hoidetaan nivelvammat hyvin ja vähennetään työn niveliin kohdistuvaa raskasta kuormitusta. Myös kroonisen selkäkivun hoidossa korostuu aktiivinen liikunnallinen kuntoutuksellinen ote. Potilasohjaus voidaan antaa myös ryhmäohjauksena. Kirurgiset toimenpiteet tulevat taudin myöhäisvaiheessa, mutta myös tuolloin käytetään konservatiivisia hoitomuotoja tukihoitoina. Fysioterapeuttiset hoidot ovat yhtä tärkeitä kuin farmakologiset hoitomenetelmät. Sopivia lajeja ovat kävely, pyöräily, hiihto ja vesiliikunta. ruston häviämisen seurauksena, subkondraaliluun skleroosia (l. Vaikka nivelrikkoon ei ole löydetty mitään lääke- tai ehkäisevää hoitoa tulisi kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti lapsuus- ja kasvuiässä harrastaa kohtuullista säännöllistä liikuntaa. Parasetamolia (enimmillään 3-4 g/vrk) suositellaan ensisijaiseksi nivelrikon kipulääkkeeksi, vaikka parasetamoli ei ole välttämättä niin tehokas kuin perinteinen tulehduskipulääke (NSAID). On muistettava, että kaikkien tulehduskipulääkkeiden käyttöön saattaa liittyä munuaisvaikutuksia sekä sydän- ja verisuonikomplikaatioiden vaara riskipotilailla. Potilasta kannustetaan liikkumaan ja käyttämään niveliään, pitkäaikaista liikkumattomuutta tulee varoa. Ylipainoisille nivelrikkopotilaille suositellaan ruokavaliomuutosta yhdistettynä harjoitteluun. Jos parasetamoli ei riitä kivun hoitoon, kokeillaan NSAID:tä (esim. Epidemiologiset tutkimukset ja käytännön kliiniset kokemukset ovat osoittaneet jo 5-10 kg: n painonpudotuksen vähentävän ylipainoisen lonkka- ja polvinivelrikkopotilaan oireita. 1-2 vk) ja tämän jälkeen tarvittaessa. tiivistyminen) ja kystia ja osteofyyttejä. ibuprofeiini, diklofenaakki, naprokseeni). Nivelrikkopotilas näyttää hyötyvän siitä, että lääke otetaan aamulla eikä illalla. Lääkehoitoa ei siis tule käyttää yksinään eikä edes ensisijaisena nivelrikon hoitomuotona. Nivelrikon hoito on ensisijaisesti konservatiivista taudin varhaisvaiheessa sisältäen lääkkeettömän hoidon ja lääkehoidon. Magneettitutkimus näyttää herkemmin nivelrikon varhaismuutokset kuin röntgenkuva, mutta se ei ole ensisijainen tutkimus eikä kuulu nivelrikon perusdiagnostisiin menetelmiin. TEEMANA SELKÄ Nivelrikon hoitoperiaatteet Nivelrikkoon ei ole parantavaa hoitoa, vaan hoito tähtää kivun lievittämiseen ja nivelrikon pahenemisen estämiseen. Paikallisesti kotihoitomenetelminä voidaan käyttää kylmätai lämpöpakkauksia. Absoluuttisia ns. Täydelliseen Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 9 15.11.2006 0:39:59. koksibeja (esim. Nivelruston paksuus vaihtelee nivelpinnasta toiseen ja henkilöstä toiseen. Potilasohjauksen antaa lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen, jolla on riittävä tietämys sairaudesta ja potilasohjauksesta
Myös osa suun kautta otettavista glukosamiinivalmisteista lieventää polvinivelrikkokipua. set, lonkan koukistajat ja pitkät selkälihakset ovat useasti lyhentyneitä ja vastaavasti vatsalihakset heikentyneitä lihasryhmiä. Seurauksena voi olla, että vähäisestäkin rasituksesta syntyy joidenkin selän kudosten venymistä tai kompressiota ja mahdollisesti hermoärsytystä. Nivelensisäisinä injektiohoitoina glukokortikoidi voi antaa avun polvinivelrikkoon silloin kun mukana on tulehdusoireita. Toistuvaa iskukuormitustyyppistä liikuntaa (esim. Harjoittelun tuloksellisuutta arvioidaan mittaamalla liikelaajuuksia, lihasvoimaa ja kipua. Oletetaan myös, että alaselän degeneratiivisten muutosten yhteydessä tapahtuu heikentymistä liikesegmenttiä ympäröivissä lihaksissa. Harjoitusohjelmien sisältö perustuu ensisijaisesti kliiniseen kokemukseen eikä niinkään tieteelliseen tutkimukseen. Harjoitteluohjelmat vähentävät sekä kipua ja subjektiivista haittaa että parantavat fyysistä suorituskykyä riippumatta harjoittelun tyypistä. Glukokortikoidi-puudutepistokset saattavat olla myös hyödyllisiä nivel ulkopuolelle annettuna jännetulehdusten ja limapussitulehdusten hoidossa. Tähän liittyen yhtenä altistavana taustatekijänä saattaa olla erilaiset lihastoiminnan häiriötilat kuten lihaskireydet. Tärkeimmät lanneselän ja lantion toimintaan vaikuttavat lihasryhmät ovat iliopsoas, rectus femoris, hamstring ja pakaralihakset. Hoitotutkimuksia on tehty venyttelyn, isometristen ja dynaamisten lihasvoimaharjoitusten sekä aerobisen harjoittelun tehokkuudesta. Kotiharjoittelulla on saatu yhtä hyviä tuloksia kuin ohjatulla yksilö- ja ryhmäharjoittelulla ja toisaalta ryhmäharjoittelu on todettu yhtä tehokkaaksi kuin yksilöharjoittelu. Yleiskunnon kohentaminen Koska selkäkipupotilaiden yleinen suorituskyky on madaltunut, potilaille suositellaan spesifisten harjoitteiden rinnalle matalatasoista kuormitusharjoittelua, kuten kävelyä, pyöräilyä, hiihtoa ja vesiliikuntaa. Kohtuullinen kuormittaminen on tärkeää kun hoidetaan nivelrakenteita, johon on syntynyt degeneratiiviset muutokset. Spesifinen harjoittelu Yleiskuntoharjoittelun rinnalla tulisi tehdä nivelen liikkuvuus ja lihasvoimaharjoittelua, minkä tavoitteena on ylläpitää ja parantaa monipuolisesti selän neuromuskulaarista toimintaa (liikkuvuus, kestävyys, voima ja proprioseptiikka) potilaan päivittäistoimintojen vaatimalle tasolle. Vaikka relatiivista lepoa suositetaan siinä 10 NT0604.indd 10 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:39:59. Ohjelman mukaan ensin pyritään palauttamaan lihastasapino venyttämällä lyhentyneitä lihaksia. Instabiliteetin taustalla on puutteellinen luuston, ligamenttien, välilevyn ja lihasten antama tuki selän liikesegmenteille. Potilaat käyvät tämän jälkeen harvatahtisesti fysioterapeutin ohjauksessa. lihas työskentelee liikkumatonta vastusta vastaan) harjoituksia. Lisäksi on korostettu transversus abdominis -lihaksiston merkitystä, koska se aktivoituu viivästyneesti alaselkäkipupotilailla verrattuna terveisiin. TEEMANA SELKÄ vaiheessa kun tauti on hyvin kivuliaassa vaiheessa, pitkäaikaista vuodelepoa tulee välttää. Sopiva kuormitustaso saavutetaan, kun syketaso on noin 50 - 70 % maksimista. Potilasta neuvotaan tekemään 3 - 5 sekunnin Selän suorituskyky heikentyy kroonisessa alaselkäkivussa Kroonisessa alaselkäkivussa vartalon lihasten voima ja kestävyys voivat heikentyä ja selän liikelaajuus ja vartalon koordinaatio pienenee. Selkäkipupotilailla tulisi olla ainakin yksi tai kaksi ohjattua harjoituskertaa, jolloin käydään läpi harjoitusten toteutus (korkeintaan 2-4 harjoitusta kerrallaan) kotona sanallisten ohjeiden ja piirrosten avulla. Hyaluronaattia suositetaan käytettäväksi lievän ja keskivaikean polvinivelrikon hoidossa 3-5 injektion sarjana muun kipuhoidon osoittauduttua riittämättömäksi tai sopimattomaksi. ten tramadoli tai parasetamoli kodeiinin yhdistelmävalmisteena. juoksu) tulisi välttää. Hamstring-lihak- Aktiivisesta liikunnallisesta kuntoutuksesta on selkeät myönteiset vaikutukset Harjoittelun vaikutusta on tutkittu laajalti kroonisessa alaselkäkivussa. Muutaman kuukauden kestoisten harjoitusohjelmien suotuisa vaste on ollut kuitenkin lyhytaikainen. Lihasvoimaheikkous on yhteydessä kipuun ja toimintakyvyn alenemaan. KYS:ssa on laadittu ohjelma selän omatoimiselle hoidolle, jonka tavoitteena on venyttämällä ja vahvistamalla lyhentyneitä ja heikentyneitä lihasryhmiä sekä harjoittamalla kehon hallintaa parannetaan selän toimintakykyä. Tavoitteet ja harjoitusliikkeet määritellään yksilöllisesti. Keskeinen toiminnallisten selkävaivojen muoto on instabiliteetti, jolla tarkoitetaan lisääntynyttä tai poikkeavaa liikkuvuutta kahden nikaman välisessä liikesegmentissä. Mediaalisen juosteen multifidus-lihaksia pidetään alaselkää stabiloivina lihaksina. Harjoittelu tulisi toteuttaa kahdesta kolmeen kertaa viikossa noin 30 minuutin tunnin jaksoina. Täten näiden lihasten aktivoimisella ja vahvistamista erilaisilla harjoitusliikkeillä on suositeltu tehtäväksi dysfunktionaalisissa ja instabiliteettityyppisesti oirehtivissa alaselkäkiputiloissa. Lihasharjoittelun alkuvaiheessa, jos selän liikuttaminen on kovin kivuliasta, suositellaan isometrisiä (l. Selän lihasten kestävyysominaisuuksien heikkoudella ja lihashallinnalla on tulevia alaselkäkipuja ennustava vaikutus. Tähän saattaa olla altistamassa yksipuolisesti kuormittavat työasennot ja liikkeet, liiallinen istuminen sekä liikunnan suhteen passiivinen elämäntapa. Kun lihastasapaino on saavutettu, siirrytään kehon hallintaa parantaviin ja multifidus ja transversus abdominis -lihaksia vahvistaviin harjoituksiin
Isometriset harjoitukset ovat varsin hyvin siedettyjä. Arokoski Fysiatrian dosentti, erikoislääkäri Kuopion yliopisto/KYS Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 11 11 15.11.2006 0:40:02. Terapianauhojen käyttö sopii hyvin kotiharjoitteluun. Optimaalinen selkäpotilaan konservatiivinen hoito vaatii myös farmakologisten ja ei-farmakologisten hoitojen yhdistämistä. Harjoitukset ovat helppoja opettaa ja erillisiä laitteita ei tarvita. anatomissa perusasennoissa, kuten selkä- ja kylkimakuulla. Jos tietty liikeradan osa on kivulias, tehdään liikkeet kivuttomalla liikerataosuudella erikseen. Liikkeet suoritetaan ns. Näihin on olemassa monenlaisia mekaanisia laitteita, mutta käytännössä omatoimiset dynaamiset kotiharjoitukset voivat olla riittäviä. Kiputilanteen lieventyessä ja toimintakyvyn parantuessa siirrytään dynaamisiin harjoituksiin. maksimaalisia lihassupistuksia 10 - 20 kertaa kolme kertaa päivässä kahdesti tai kolmasti viikossa. Muuta suun kautta otettavaa kipulääkitystä tulee käyttää jaksoittain potilaan kivun laadun ja rytmin mukaan. TEEMANA SELKÄ Jari P.A. Dynaamiset harjoitukset jaetaan isotonisiin (l. kuorma on vakio ja kulmanopeus muuttuu) ja isokineettisiin (l. kulmanopeus on vakio ja kuorma muuttuu) harjoituksiin. Voimaharjoitusliikkeet tehdään rauhallisesti, jolloin vältetään selkään kohdistuvat kuormitushuiput. Liian suuresta harjoittelumäärästä kertoo yli kaksi tuntia jatkunut selkäkipuilu harjoittelun jälkeen, paheneva lihasheikkous, pienentynyt selän liikkuvuus. Harjoittelu vaatii kontrolloimista ja motivointia ja muista hyvä kivun hoito Suotuisista tutkimustuloksista huolimatta epäselväksi on jäänyt mikä on optimaalisin harjoittelumuoto (taajuus, intensiteetti ja kesto). Iso osa potilaista lopettaa harjoittelun ohjatun harjoittelukauden jälkeen. Toisaalta suurempi ongelma on kuitenkin potilaiden motivoituminen ja sitoutuminen harjoitteluun kuin tiedon puute harjoittelun vaikutuksista. Vaikka vahva tieteellinen näyttö termisten hoitojen kuten pintalämpöhoitojen ja kylmähoitojen tehokkuudesta alaselkäkipupotilaiden hoidossa puuttuu käytännön kliiniset kokemukset puoltavat pinnallisten termisten hoitomuotojen käyttöä
Liikkuminen takaa myös selän rakenteille paremman veri- eli happi- ja ravintoainehuollon. Pitkäaikainen käyttö voi johtaa vuotavaan mahanhaavatautiin. Harva näet selviää elämässään ilman selkävaivoja. Myös lantioperäisen kivun hoidolle sellaisia tähdättiin, mutta työ jäi vielä hieman kesken. Suosituksia on kyllä valmistunut aikaisemminkin akuutille selkäkivulle, mutta nyt suositukset saatiin myös ennalta ehkäisylle ja kroonisille selkävaivojen hoidolle. Kirjallisuudesta ei valitettavasti löydy tutkimuksiin perustuvaa ohjetta tarpeellisen liikunnan minimiannoksesta. Suosituksiin liittyy myös ehdotuksia alueiksi, joilla lisätutkimus on tarpeen. Ehkäisy Ennaltaehkäisy on ongelmallista. Mutta kun kouluissakin on välitunnit, niin samaa ohjetta sopinee noudattaa myös läpi elämän. Varpaiden tarkastelu kertoo korutonta kieltä jalkaterien ahdistuksesta. Ikävä kyllä on olemassa myös vaara, että vaivaepisodeista tulee toistuvia. Valitettavasti turhan monet liikkuvat sellaisissa jalkineissa, joista jalkaterät protestoisivat, jos osaisivat puhua. Kääntäen liikkumattomuus: eli istuminen ja makaaminen kiveävät monien selkävaivojen polkua. Se on salakavala, koska vain peräaukon läheltä peräisin oleva suolistoverenvuoto näkyy ulosteen verenä. Pään päällä kantaminen parantaa ryhtiä ja säästää energiaa. Sitä sopisi aikuistenkin oppia käyttämään. Suomalaiset ovat tottuneet hakemaan saunasta apua. Pyörä on jo ikiajat sitten keksitty, ja pyörällisiä laukkuja löytyy moneen lähtöön, mutta niitä näyttää lähinnä käyttävän työssään lentoemännät ja muu väki vasta matkalle suoriutuessaan. TEEMANA SELKÄ Selkävaivojen hoito Selkävaivaisille käypää ennalta ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta - selkävaivojen hoito omaan keskukseensa. millaiset kengät olisivat ennaltaehkäisyn kannalta suositeltavimmat. Tosin afrikkalaiset naiset ovat valinneet energeettisesti vieläkin paremmin. Ihminen on siis luotu liikkuvaan elämäntapaan. Kivijalka se pitää rakennuksenkin hyvässä kunnossa. Tutkimustenkin mukaan on todella parasta liikkua. Salisyylihapon johdannaiset aiheuttavat melkein jokaisella pieniä verenvuotoja. Saunomiseen on ennen muinoin liittynyt hieronta raskasta ruumiillista työtä tekevässä suomalaisessa kulttuurissa. 1 NT0604.indd 12 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:40:02. Maitohappo ja muut happamet aineenvaihduntatuotteet huuhtoutuvat myös joutuisammin veren ja imunesteen mukana pois. Piikkarit ja muut korkeakorkoiset jalkineet saattavat jalkaterän epäluonnolliseen asentoon. Ihminen vaihtaa asentoa lukuisia kertoja yön aikana. Valitettavasti tutkimukset eivät anna viitettä siitä, Akuutti selkäkipu Harva selviää elämässään ilman selkäkipuvaihetta. Reppu on joka tapauksessa fysiologisesti selkäystävällisin tapa taakan juljetukseen. Sauna ja vastominen rentouttavat lihaksia samoin kuin mieltäkin. Muutkaan kipulääkkeet eivät ole täysin viattomia, vaikka vatsaystävällisiä kipulääkkeitä Eurooppalaisessa Käypähoitosuosituksessa suositellaan. Vuoteen tulisi tämä sallia. Laajana vuonna 1999 alkaneena viisivuotisena eurooppalaisena yhteistyönä valmistuneet ja nyt julkisuuteen saatetut (www.backpaineurope.org) uudet tutkittuun tietoon perustuvat suositukset avaavat uuden keskusteluaallon alaselkävaivojen ennalta ehkäisyssä samoin kuin akuutin ja kroonisen kivun hoidossa. Voidaan olettaa, että keinutuolit ja niiden nykyaikaiset muodot tulevat kokemaan renessanssin. Itse asiassa, miksi sisällä yleensä tulisi pitää kenkiä. Onneksi se menee yleensä ohi omia aikojaan. Kengät tulevat helposti mieleen yhtenä selkäongelmien mahdollisena syynä. Niitä ei ole tarkoitettu jatkuvasti käytettäviksi. Vaikka itse istumiseen (istumista on lopulta hankala epidemiologisesti tutkia) liittynyt tutkimustyö ei anna tietoa siitä, että istuminen aiheuttaisi vastoin yleistä käsitystä selkävaivoja, istuminen pitäisi saada liikkuvaksi, dynaamiseksi. Ikävä kyllä vuoteiden tieteellinen tutkimus on loppulta niukkaa selkäongelmien ehkäisyn kannalta. Koulu- ja muiden laukkujen painoa on tutkittu mahdollisena vaaratekijänä, mutta selvää yhteyttä ei ole löytynyt. Kipulääkkeet ovat voimakkaasti vaikuttavia kemikaaleja. Parasta on pysyä liikkeellä. Parasta on käyttää tervettä järkeä - parasta on aina kulkea ilman kenkiä silloin, kun se vaan on mahdollista. Kirjallisuusselvitys laajasta tutkimusaineistosta osoitti, että vain liikunta ennalta ehkäisee selkävaivojen syntymistä. Turhan moni vielä rientää selkä vinossa sekä arkena että lomamatkalla kunnon taakkaa raahaten. Seuraavassa pohditaan, mihin tutkimustieto nyt yltää ja missä on vielä kysymykset odottavat vastauksiaan. Nukkuminen on tärkeä vaihe jokavuorokautista elämää. Niitä ilmaantuu jo kasvuiällä, ja ne tapaavat yleistyä jo koululaisilla ja nuorilla. Jo nyt niitä sopii kaupoista jo valita työpaikoille
Kalevalaisessa jäsenkorjauksessa lähdetään liikkeelle jalkateristä ja saatetaan alaraajat toiminnallisesti yhtä pitkiksi. Tärinä ja erityisesti kiertyneet asennot ovat vaaran paikka. Hermonsa menettänyt lihas ja sen osa surkastuu. Kroonisesta selvävaivasta kärsivät saattavat uskoa kipulääkkeiden tuovan apua, mutta liika on liikaa tässäkin tapauksessa. Euroopan unionin alaselkävaivojen hoitosuosituksen laatimiseen osallistui Suomesta täysi joukkue eli ylilääkäri dosentti Olavi Airaksinen Kuopion yliopistosairaalasta, Ylilääkäri Antti Malmivaara Stakesista ja kirjoittaja. Tutkimusten mukaan käsin tapahtuva selkäkivun hoito on yleensä tehokasta, ja se on ensimmäinen vaihtoehto. Näin koulutetaan fysioterapeutteja, osteopaatteja, kiropraktikkoja ja naprapaatteja, mutta niin koulutetaan Suomessa myös kalevalaisia jäsenkorjaajia. Moni maallikkokin on huomannut, että selkäkipu vetää selkää mutkalle ja saman tien panee lantion kiertymään. Valitettavasti osa selkävaivaisista päätyy leikkauspöydälle. Leikkausta seuraa arpikudoksen kasvaminen. Selkävaivojen hoidossa on monta lähtökohtaa ja etenemismahdollisuutta. Suomessa on jäsenkorjauksella ollut aina vankka suosio. Ensin on yritettävä käsin annettavia hoitoja, joista yllä jo mainittiin. Tästä syystä olisi itse asiassa parasta, että hän ensin löytäisi tiensä moniammatillisesti miehitettyyn toimintapisteeseen, jossa hänen tilanteensa käydään läpi. Kipu on tärkeä elimistön toimintaa ohjaava viesti. TEEMANA SELKÄ Eurooppalainen suositus akuutin epäspesifisen alaselkäkivun hoitoon · Annetaan neuvoja ja rauhoitetaan potilasta · Ei määrätä vuodelepoon · Neuvotaan jatkamaan normaalia elämää mukaan luettuna työssäkäynti, jos se suinkin onnistuu · Määrätään kipulääkettä, jos se on välttämätöntä ja tällöin ensisijaisesti parasatemolia ja toissijaisesti eisteroidaalisia kipulääkkeitä · Harkitaan lihasrelaksantin antoa mahdollisesti edellä mainittujen ohella · Harkitaan selän manuaalista hoitoa · Jos vaivat vaativat sairauspoissaoloa, eivätkä hellitä kuukaudessa-parissa, suositellaan monitieteistä työpaikan tarkastelua Kokemusperäisesti toimivaan hierontaan liittyvä tutkimustyö on kummallista kyllä perin niukkaa. Kuopion yliopistosairaalassa tällainen menettely on aloittanut muutamia kuukausia sitten. Se on kuitenkin viimeinen vaihtoehto. Potilaan kohtalo voi nykyisin olla varsin erilainen riippuen siitä, mihin hoitopisteeseen hän sattuu päätymään. Traktorilla kyntävän tulisi oppia katsomaan peilistä syntyvää vakoa. tettään, mutta epidemiologinen kirjallisuusanalyysi ei kuitenkaan tue tätä. backpaineurope.org) professori Osmo Hänninen Fysiologian laitos Kuopion yliopisto Eurooppalainen suositus kroonisen epäspesifisen alaselkäkivun hoitoon Konservatiiviset hoitoja kuten · Käyttäytymisneuvoja (selkeitä ohjeita selän hoitoon) · Liikuntaohjausta · Selkäkouluohjausta · Manuaalista mobilisaatiohoitoa Lääkehoitoja kuten · Eisteroidaalisia kipulääkkeitä lyhyeksi aikaa · Masennuslääkkeitä · Lihasreksanteja Krooninen selkäkipu Monelle siunaantuu selkävaivoja tavan takaa. Käsin tapahtuva selkävaivan hoito on joka tapauksessa ensimmäinen vaihtoehto. Selässä on näet paljon pieniä lihaksia, ja niillä on omat hermonsa. Yleisen käsityksen mukaan saa moni vaivoistaan kiittää huonoergonomista istuintaan eli työpis- Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 13 1 15.11.2006 0:40:02. Auto- ja muiden laitteiden kuljettajat ovat kyllä erityisessä vaarassa. Suosituksiin voi perehtyä tarkemmin tuoreesta noin 300 sivuisesta European Spine Journal-lehdestä (ja www. Selkäleikkaus on peruuttamaton askel. Tilalle tulee rasvakudosta. Nuo lihakset ovat myös aistielimiä. Makuulla olevan henkilön jalat ovat nyt eri pitkät, kuten savonlinnalaiset ovat jo muinoin tienneet. Toivottavasti se on tarpeen vain poikkeustapauksessa. Leikkauksen jälkeen kuntoutus ja liikehoito on hyvin tähdellinen vaihe. Työpisteen ergonomian vaikutuksesta ei valitettavasti ole paljoakaan tutkittua tietoa, mutta työterveyslainsäädäntö ja terve järki puhuvat ergonomisen korjauksen puolesta. Yleensä akuutti selkäkipu ei puukkoa kaipaa. Osa näistä muodoista on päässyt jo satakunta vuotta sitten koulutuksen piiriin. Puukkoa on vaikea käyttää niin, ettei mitään lihasta rikottaisi eikä yhtään hermoa katkottaisi. Ilmeisesti kaikkien kansojen tuntemasta jäsenkorjauksesta on kehittynyt maapallon eri kulmilla erilaisia muotoja
Aikuisen välilevyssä ei ole verenkiertoa ja siksi sen aineenvaihdunta on riippuvainen ympäröivistä verisuonista, josta tarvittavat aineet diffundoituvat eli tihkuvat välilevyyn. Hetkellinen kova rasitus (esim. Välilevyn verisuonet häviävät noin 18 - 20 ikävuoteen mennessä ja välilevyn rappeutuminen alkaa. Nämä pikkunivelet ovat rustokudoksen suojaamat ja niiden tehtävänä on ohjata yhdessä välilevyn kanssa kahden nikaman välistä liikettä. Kirjallisuudessa löytyy tutkimuksia kudosten paranemisesta vamman jälkeen, mutta siihen, mitä terve kudos vaatii pysyäkseen terveenä, löytyy lähinnä viitearvoja. samoin tärinä, näyttävät huonontavan solun elinehtoja. Mitä me sitten hyödymme lyhytkestoisesta liikunnasta. Sama, jos jää rentoutumaan telkkarin ääreen. Se mukautuu kuormitusolojen muutoksiin selvästi hitaammin kuin muut tukielinkudokset. Painon tullessa nivelen rustopinnalle, rusto imee itseensä nivelnestettä, ja kun paino helpottuu , neste palautuu takaisin nivelen välitilaan. Senpä vuoksi kuormituksen lisääminen on tehtävä rustokudoksen ehdoilla. Helposti ajatellaan, että jos en ehdi tarpeeksi, niin en tee sitten ollenkaan, jos siitä ei ole hyötyä. Kuitenkin kiire ja työn muuttuminen ovat ohjanneet meitä enemmän ja enemmän istuvaan muottiin, eikä selkä ole mukautunut tähän muutokseen. Tuskin näin harvakseltaan suoritetusta liikunnasta on enää mitään hyötyäkään. hyppy korkealta maahan) tai äkillinen pitkäkestoinen rasitus voivat vaurioittaa välilevyjä ja rustoja. Kokeellisesti 4 - 20 s kuormitukset ovat osoittaneet lisäävän parhaiten välilevyn soluväliaineen muodostusta. Siispä selän monipuolinen käyttö ja liikuttelu vahvistavat välilevyä. Häivähtää mielessä, että liikunnasta on tainnut kulua jo useampia päiviä. Rustokudos on ominaisuuksiensa perusteella jossain määrin verrattavissa välilevyyn. Mihin se aika menee, kun ei enää ehdi lenkkipolulle. Välilevyn tehtävänä on toimia toisaalta kahden nikaman välissä kompressiovoimien iskunvaimentimena ja toisaalta suojata ja ohjata kahden nikaman välisiä taivutuksia ja kiertoja. Mutta jos määrä ja laatu tuntuvat liian raskailta, niin liikunta jää helposti tekemättä. Tämä toiminta avustaa rustosolun aineenvaihduntaa. Verenkierron heikkeneminen välilevyä ympäröivissä verisuonissa tai välilevyn läpäisevyyden heikkeneminen (vammat) huonontavat ravinnon saantia ja lisäävät jäteaineiden kerääntymistä välilevyyn. Vihdoinkin kotona, eikä illaksikaan mitään menoja. Jos on talven tehnyt istumatyötä ilman suurempia aktiviteettejä, ja sitten kesälomalla lähtee risusavottaan tai rakentamaan kesämökkiä tehden pitkää päivää, on vaarana selän kudosten vaurioituminen. Liikunnan vaikutus selän alueen kudosten hyvinvoinnissa Välilevy paineiden tasaajana sekä selän liikkeiden ohjaajana Rustokudos suojaa niveliä Kaksi nikamaa liittyvät toisiinsa sekä välilevyn kautta että ns. Usein liikunnan ammattilaiset määräävät aika tehokkaita liikuntaohjeita, jotta peruskunto, sydän- ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön tila kohenisivat. fasettinivelten välityksellä. 1 NT0604.indd 14 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:40:03. Optimaalinen kuormitus rustolle on muuttuva paino, paino päälle ja paino pois, sekä liukuminen nivelen suuntaisesti. TEEMANA SELKÄ Selkä kuriin liikkumalla Yleinen liikuntasuositushan on puoli tuntia liikuntaa päivässä. kollageeni. Artikkelissa pohditaan liikunnan merkitystä välilevyille, nivelrustoille, nivelsiteille, luulle, hermoille ja lihaksille. Kiireinen työpäivä takana, palavereissa istumista ja asioiden hoitamista. Mekaanisen kuormituksen aiheuttama imu ja pumppaus helpottavat tätä toimintaa. Tämän kirjoituksen tavoitteena on antaa motivaatiota lukijalle päivittäiseen liikkumiseen. Välilevyjen solut valmistavat ja ylläpitävät toiminnassa tarvittavan soluväliaineen, johon kuuluu mm. Se siis mahdollistaa nikamien välille kuormituksen alaisen liikkeen. Sohvannurkka vetää mukavasti puoleensa. Toisaalta kiire on ongelmamme. Sen sijaan staattinen tai suuri kompressio. Nivelen immobilisaatio tai liiallinen kuormitus heikentävät rustokudosta, kun taas sopiva kuormitus vahvistaa sitä. Lepotilassa kollageeni on kierteinen ja kuormituksessa lähinnä venytyksessä kierteisyys oikenee. Ei ole aikaa niin paljolle liikunnalle, jotta sillä olisi vaikutusta lihasvoimaan ja peruskuntoon. Kollageeni tarvitsee venytystä vahvistuakseen. Rustoinen kudos (välilevy, rusto) on suunniteltu kestämään kuormituksen alaista liikettä
Jos liikeradat jäävät vajaiksi, niin hermokalvojen tai ympäröivien kudosten välille voi tulla kiinnikkeitä. Jänteiden ja nivelsiteiden mekaaninen toiminta Sekä jänteet että nivelsiteet ovat viskoelastisia. Ihmisellä luun määrä kasvaa kolmen ensimmäisen vuosikymmenen aikana ja luusto on vahvimmillaan 20 ja 30 ikävuoden välillä. Nykyään päivittäinen askartelu ja hyötypuuhastelu ovat minimaalisia ja selän monipuolisen liikkeen takaamiseksi olisi säännöllinen aktiivinen liikunta suositeltavaa (esim. Voimaharjoittelulla saadaan luulle mekaaninen kuormitus. Luukudoksen lujuuteen vaikuttaa sen mineraalipitoisuus, joka on riippuvainen luun pitkäaikaisesta kuormituksesta. kuntosalilla tai erilaisissa ohjatuissa liikuntaryhmissä). Liikunnan tulisi olla sellaista, josta pitää, ja olo liikunnan jälkeen tulisi olla hyvä. Toivon, että tämä kirjoitus antaisi lukijalleen liikuntakipinää. TEEMANA SELKÄ Mikä on sopivaa liikuntaa selälle? Kaikki selän kudokset tarvitsevat monipuolista liikettä. Jänteiden ja nivelsiteiden yhtenä rakennusaineena on kollageeni, joka niin kuin aikaisemmin todettiin, tarvitsee venytystä vahvistuakseen. Hermo liikkuu suhteessa sitä suojaaviin hermokalvoihin, samoin hermo liikkuu suhteessa sitä ympäröiviin kudoksiin, kuten lihakset, luut ja jänteet. Toisaalta lihaksen kyky tuottaa energiaa lisääntyy, samoin niiden entsyymien aktiivisuus nousee, jotka osallistuvat energian ja hapen hyväksikäyttöön. Myös hermo tarvitsee liikettä voidakseen hyvin. Ei tule ehkä ajatelleeksi, että istuessamme istumme iskiashermon päällä. Wolffin lain mukaan sidekudoksen koko ja määrä ovat riippuvaisia kuormituksen voiman suuruudesta sekä kudosten järjestäytymisestä suhteessa voiman suuntaan. Luuston rakenne ja toiminta vaativat kehon painon kantamista. Rusto ja välilevy pitävät liikkumisesta, jossa paino tulee intermittoivana nikamalle. 30 ikävuoden jälkeen luun määrä alkaa vähentyä kaikilla ihmisillä. Käytännössä vaikuttaa siltä, että kerran viikossa säännöllisesti tehdyllä harjoituksella on selän hyvinvointia ylläpitävä vaikutus. Kävely on hyvä esimerkki, osan työmatkaa voisi kävellä, samoin portaat. Ne häiritsevät hermon liukumista ja ravintoaineiden kuljetusta. Luu mukautuu liikuntaan Luukudos uusiutuu jatkuvasti ja se mukautuu rasitukseen. Pitkään istuessa puuduttava olo saattaakin tulla iskiashermon verenkierron estymisestä. Näissä liikuntamuodoissa saa myös luukudos hyvää vahvistusta. Nivelsiteet taas ovat toisaalta notkeita ja joustavia sallien luiden normaalin liikkeen, mutta toisaalta taas vahvoja ja venymättömiä estäen liiallisia voimia. Lihasten sopiva kuormittaminen tehostaa lihasten verenvirtausta. Myös rasituksen asteittainen lisääminen takaa sen, että kaikki kudokset ehtivät mukautua uuteen rasitukseen. Solujen ympärillä olevien hiussuonten tiheys kasvaa ja rasituksessa avautuvien hiussuonten määrä kasvaa, ja näin lihaksen hapensaanti tehostuu. Aktiivinen liike saa aikaan hermokudoksessa tärkeiden välittäjäaineiden, energian sekä kuona-aineiden kuljetusta. Uusiutuessaan kollageeni ojentautuu sen mukaan, miten sitä on rasitettu. Jänteet ovat vahvoja, ne ylläpitävät nivelen liikkeessä lihassupistuksen aiheuttavaa voimaa ja riittävän joustavina ohjaavat nivelen liikettä. Luusolut mukauttavat luuston lujuutta aistimalla kuormitusta. Oma mottoni liikuntaan on: "vähän kaikkea eikä paljon mitään." Ajatuksena, että keho saa monipuolista rasitusta ilman ylikuormitusta. Toistokuormituksessa yksittäinen luun kuormitusärsyke voi olla pieni, mutta tuhannet toistokerrat saavat aikaan luuärsykkeen. Lihasten vaste toimintaan Kestävyysharjoittelun vaikutuksesta lihaksissa tapahtuu sellaisia rakenteellisia ja aineenvaihdunnallisia muutoksia, jotka parantavat hapen kulkeutumista lihakseen ja hapen hyväksikäyttöä. Isku- ja tärähdyskuormituksessa luu reagoi nopeisiin voiman muutoksiin, liikkeen äkkikään- marjastus, metsästys, koiran ulkoiluttaminen ja totta kai aktiivinen liikunta, sauvakävely, juoksu, suunnistus, pallopelit ja tanssi ovat hyviä esimerkkejä. Liikunnan aloittaminen tarvitsee pientä asenteen muutosta ja itsensä innostamista. Jänteet, nivelsiteet, välilevyt ja lihakset tarvitsevat liikettä ja vääntöä. Tällöin liikunnalla pystytään hidastamaan luumassan menetystä. Kaikenlainen hyötykävely, kuten Maija Pekkanen ft-OMT FysioSporttis Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 15 1 15.11.2006 0:40:05. Kuormitus vaikuttaa luuston muotoutumiseen ja kehitykseen. Lisäksi hermossa itsessään tapahtuu venytystä. Lapsena ja nuorena liikunta auttaa siis luuston huippumassan saavuttamisessa. Jatkuva kipeytyminen liikunnan jälkeen kertoo, että joku suorituksessa ei ole sopivaa. Jos selän liikuttelu ja kuormitus jää vähäiseksi, niin myös jänteiden ja nivelsiteiden kyky vastustaa niihin kohdistuvia voimia heikkenee. nöksiin ja pysähdyksiin
Muiden hoitojen vaikuttavuudesta ei ole vakuuttavaa näyttöä. munuaiskivi, -tulehdus, suoliston, maksan ja haiman sairaudet, virtsaelin- ja gynekologiset sairaudet. Lanneselkävaivojen yleisimmät syyt Lannerangan liikkuvin osa eli kaksi alinta lannenikamaväliä joutuvat erityisen suuren rasituksen kohteeksi elämän aikana taipuessaan useaan suuntaan ja vaimentaen kehoon kohdistuvia kuormituksia. Ristisuoliluunivelten kiputilat ovat mahdollisia, mutta melko harvinaisia. Lepohoitoa ei välttämättä lainkaan tarvita ja siitä voi olla enemmänkin haittaa. Selkäkivuista kärsivän potilaan tutkimuksessa vakavan selkäsairauden mahdollisuus on ensiarvoisen tärkeää sulkea pois vaikka vakava selkäkivun syy löytyykin vain alle yhdellä prosentilla kaikista selkäkipuisista. Akuutin kivun hoidossa tarvitaan tulehduskipulääkkeitä, parasetamolia ja lihaksia rentouttavia lääkeaineita. Välilevyn ytimen ravinnonsaanti heikentyy ja välilevyssä tapahtuu biokemiallisia ja aineenvaihdunnallisia muutoksia. TEEMANA SELKÄ Selkäkivun tutkimus, hoito ja kuntoutus Selkävaivoja esiintyy joka viidennellä suomalaisella eli noin miljoonalla henkilöllä vuosittain ja noin kahdella kolmasosalla elämänsä aikana. Välilevyt joutuvat suuren rasituksen kohteeksi, koska ne mahdollistavat selkärangan taipumisen useaan suuntaan, ne toimivat iskunvaimentimena ja niillä suuri kuormitus mm. Kaikesta huolimatta selkäkipupotilaiden tutkimus ja hoito tuottavat kliinikkolääkäreille ja muille alan ammattilaisille ongelmia. Riittävän varhainen moniammatillinen lähestyminen oikeiden kuntoutustoimenpiteiden löytämiseksi on tarpeellinen oireilun jatkuessa, koska pitkittyneistä selkävaivoista on tullut länsimaissa kansantaloudellisesti merkittävä ongelma runsaiden terveyspalvelujen käytön, sairauspoissaolojen ja -eläkkeiden takia. Nämä johtavat rappeutumaprosessin etenemiseen, välilevyn repeilemiseen ja hermokudoksen vaurioihin. Tutkimuksen päälinjat Viime vuosina on julkaistu selkävaivojen tutkimusta ja hoitoa koskevia toimenpidesuosituksia, runsaasti alan kirjallisuutta ja tehty kirjallisuuskatsauksia. Lääkärin kliininen tutkimus on kaikkein tärkein tutkimus ja muiden tutkimusten arvioimisen perusta. Äkillisesti esiintyvät selkävaivat uusiutuvat noin puolella seuraavan vuoden aikana Kiputilat ovat siis yleisiä. Tärkeintä on selvittää selkäkivun syistä vakavan selkäsairauden mahdollisuus ja tutkia, onko kyseessä hermojuuripuristusoire, joka tarvitsisi leikkaushoitoa. 1 NT0604.indd 16 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:40:05. Jos kipu on kestänyt yli kuukauden ajan, ripeät jatkotutkimukset ja usein myös erikoislääkärin (fysiatri, ortopedi, neurokirurgi) arvio ovat tarpeen, koska pitkittyessään oireilu johtaa kivun kroonistumiseen ja pysyviin rakenteellisiinkin muutoksiin. Kotihoitona voidaan käyttää kylmää tai lämpöä. Sekä luisen kanavan ahtaumamuutokset että välilevyn muutokset voivat johtaa hermojuurten ärsyyntymiseen, jolloin kipu säteilee alaraajojen, pakaroiden ja lantion alueelle. Selän rakenteiden muutokset aiheuttavat refleksiperiaatteella selkälihasten spasmeja ja jännittymistä. Suurin osa, noin 90 % selkäkivuista, parantuu ensimmäisen kuukauden aikana. Selkäkoulusta ja manipulaatiosta on hyötyä ja niistä on tieteellistä vaikuttavuusnäyttöä. Passiivisia hoitoja ei nykytietämyksen mukaan tulisi käyttää. nostaessa, kantaessa ja istuessa. Vakavien sairauksien oireet ovat kivun lisäksi säteilykivut, tuntohäiriöt, halvausoireet ja oireiden paheneminen etenevästi koko ajan. Sisäelimistä säteilevä ja heijastuva kipu saattaa tuntua selässä vaikka oireen syynä onkin sisäelimen sairaus kuten esim. Kivun pitkittyessä on syytä aloittaa aktiivinen, spesifisesti selän toimintakykyä parantava liikunta, harjoitusterapia ja yleiskuntoa kohentava harjoittelu. Selkäydinkanava voi myös ahtautua rakenteellisten kulumismuutosten takia. Selkäkivut voivat johtua myös lihaksiston ja nivelsiteiden toimintahäiriöistä ja vaurioista. Selän vakavat sairaudet eli tulehdukset, murtumat, alaraajojen halvaukseen johtavat suuret välilevytyrät, kasvaimet ja luun haurastumissairaudet ovat harvinaisia, mutta erityisen tarkasti huomioonotettavia. Suurin osa oireista johtuu yleensä lannerangan alimpien välilevyjen vaurioista ja ikääntymismuutoksista. Keski-iässä välilevyn vesipitoisuus vähenee, jos vaimennus- ja taipuvuusominaisuudet huonontuvat ja nikamien väliset nivelet altistuvat herkemmin rasitukselle. Noin 7 %:lla kaikista selkäkivuista kärsivistä oireisto pitkittyy ja muuttuu krooniseksi. Erikoistutkimusten kuten hermoratojen tutkimuksen (ENMG), tietokonekuvauksen tai magneettitutkimuksen tarpeen arvioi erikoislääkäri kliinisen tutkimuksen perusteella
Välittömiä lisätutkimuksia tarvitaan, mikäli epäillään vakavaa selkäsairautta. Magneettikuvauksilla voidaan myös selvittää myös aikaisempien arpien aiheuttamia mahdollisia muutoksia selän alueen kasvaimia, tulehduksia ja muita vakavia sairauksia. Tutkimukset Lääkärin kliininen tutkimus aloitetaan yleensä kävelyn, seisomisen, muun liikkumisen ja selän taivutusten tutkimuksilla, joista edetään raajojen lihasvoimien, refleksien ja ihotunnon testaukseen. Hermoratojen tutkimus (ENMG) on hermopinteen tai vaurion epäilyssä, vaurion asteen, iän ja toipumisen seurannassa. Lannerangan tietokonekuvaus (TT) antaa tietoa välilevystä, sen sairauksista, nikamaväliaukoista, selkäytimestä ja hermojuurista. Magneettikuvauksissa voidaan nähdä välilevyjen, selkäydinkanavan ja sen ympäristön, nivelsiteiden, lihasten ja hermorakenteiden tilaa. oireettomalta puolelta voidaan löytää välilevytyrä samoin kuin oireettomilta henkilöiltä muutoksia, jotka eivät ole aiheuttaneet kipuja ja muita oireita. Selkärangan tutkimus Kuva: Jukka Uotila / Suomen Lääkäriliitto Oirehistoria Potilaan kertomus sairauden ja oireen alusta, kulusta, kipualueesta, kipuluonteesta, säteilyoireesta, puutumisesta, tuntohäiriöistä ja toimintahäiriöistä sekä omasta selviytymisestä antavat kuvan vaikeusasteesta. Niiden perusteella voidaan suunnitella hoitoa, kuntoutusta ja seurata kuntoutustulosten etenemistä. Toisaalta magneettikuvaus on niin tarkka, että se aiheuttaa usein tulkintavaikeuksia, koska esim. Mikäli kyseessä ei ole säteilyoireet alaraajoihin eikä ole tarkoituskaan harkita leikkausta, on tutkimuksen ja hoidon koordinaatiovastuu fysiatrilla. Mikäli vakavaa selkäsairautta ei epäillä, lisäselvityksiä tarvitaan vasta, jos kipu on jatkunut yli 46 viikkoa. Vanhemmilla henkilöillä osteoporoosi, selkäydinkanava-ahtauma ja pahanlaatuiset selkäsairaudet ovat todennäköisempiä kuin nuoremmilla ihmisillä, joilla välilevyn repeämä, tulehdus ja toiminnalliset selkävaivat ovat tavallisimpia. Myös selkäkipuisen ikä ohjaa tutkimuksia. Erikoistutkimuksista päätökset tekee aina hoitoon perehtynyt fysiatri, ortopedi tai neurokirurgi. TEEMANA SELKÄ Timo Pohjolainen LKT, fysiatrian erikoislääkäri Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 17 1 15.11.2006 0:40:17. Lannerangan taivutuskuvia käytetään liikehäiriöiden tutkimisessa. Nykykäsityksen mukaan toiminnallisten seikkojen selvittäminen on tärkeämpää kuin anatomisten rakenteiden kuvantaminen. Mikäli oireisto liittyy hermopuristukseen, eikä konservatiivinen hoito ole tuottanut tulosta noin kuudessa viikossa, on syytä harkita leikkaushoitoa ja konsultoida ortopedia. Tuolloin lasko, pieni verenkuva ja virtsanäyte ja lannerankaröntgentutkimus kuuluvat alkututkimukseen. Magneettikuvaus on parantanut selän rakenteiden kuvantamismahdollisuuksia. Lihasryhmien kireydet, selän vinous ja paikallinen kipu tutkitaan. Kliininen lääkärin tekemä tutkimus on tärkein peruste jatkotutkimuksille. Rutiinitoimenpiteitä ne eivät ole ja niitä tulisi tehdä vain erikoissairaanhoidossa. Kuvantamistutkimuksia tarvitaan pääasiassa vain silloin, kun suljetaan pois vakavia selkäsairauksia tai selvitetään leikkauksen tarpeellisuut- ta. Tällöin on usein paikallaan myös erikoislääkärin (fysioterapeutti, ortopedi, neurokirurgi) arvio tutkimus- ja hoitolinjoista. Testit, suorituskykytestit ja toimintakykyselvitykset kuten toistokyykistyminen, selän staattinen kestävyys, vatsan ja selän lihasten toistotestit ja kyselyt ovat varsin luotettavia ja toistettavia selvityksiä
Hakeudu lääkäriin, jos: · jalkoihin ilmaantuu heikkoutta, tunnottomuutta tai puutumista · virtsaaminen ei onnistu tai uloste karkaa · selkäkipu ei lievity levossa · selkäkipuun liittyy kuumetta · sinulla on aikaisemmin ollut pahanlaatuinen kasvain · yleisvointisi heikkenee tai kipu pahenee tasaisesti · selkäkipuun liittyy kovaa vatsakipua. Millloin on aihetta kuvata selkää? Röntgenkuvauksesta ei yleensä ole hyötyä tilapäisessä selkäkivussa. Käsittelyä ei pitäisi ottaa iskiaksessa eikä silloin, kun selkäranka on heikentynyt, kuten osteoporoosissa (luukadossa). Kipulääkitys Kipua kannattaa hoitaa tehokkaasti. · Ibuprofeeni (Brufen®, Burana®, Ibumax®, Ibumetin®, Ibusal®, Ibuxin®) tuottaa vanhoista tulehduskipulääkkeistä vähiten mahahaittoja. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi ylipaino, tupakointi, toistuva nostaminen, hankalat työasennot ja stressi. Selän kuvaamista harki- Kotihoito-ohjeita · Pyri jatkamaan tavanomaista liikkumista, pysy jalkeilla ja tee kevyitä askareita. taan, jos vaiva kestää yli kuusi viikkoa tai jos herää epäily leikkausta vaativasta tilasta. Selän rakenne koostuu nikamista, lihaksista, tukikudoksista ja hermoista, jotka ovat normaalitilassa hyvässä tasapainossa keskenään. Niiden merkitys oireilun kannalta on yleensä vähäinen: kulumamuutoksia kertyy iän myötä kaikille ja hoidon valintaan tiedolla kulumista ei ole merkitystä. Etenkin ikäihmisten on hyvä muistaa, että nämä lääkkeet saattavat aiheuttaa mahalaukun haavaumaa. Nikamien välillä on pehmeitä välilevyjä, jotka vaurioituessaan saattavat pullistua ulos ja painaa iskiashermoa. · Vältä vuodelepoa ja istumista pitkään, koska ne saattavat pahentaa selkäkipua. · Lääkäri voi määrätä myös uudempia, vähemmän haittoja aiheuttavia tai vanhoja kalliimpia tulehduskipulääkkeitä. Iskias saattaa kestää viikkoja, jopa kuukausia. Mistä selkäkipu johtuu? Alaselän kipu on yleistä, ja neljä viidestä aikuisesta kärsii selkäkivusta jossakin elämänvaiheessa. Tavallisin kohde on alaselkä, jonka tehtävänä on taivuttaa vartaloa ja kantaa ylävartalon kuormaa. Joillekin potilaille hoidosta saattaa kuitenkin olla apua. Kovassa selkäkivussa 12 päivän vuodelepo saattaa kivun vuoksi kuitenkin olla tarpeen. Monet tekijät voivat häiritä tätä tasapainoa ja edistää selkäkivun syntymistä. Jos selkäkipu pitkittyy voi kokeilla lääkärin, fysioterapeutin, laillistetun kiropraktikon, osteopaatin tai naprapaatin antamaa manipulaatiohoitoa. kävely, uinti ja pyöräily. Tietokone- ja magneettikuvauksessa saadaan tarkka kuva selän rakenteista. · Tulehduskipulääkkeistä on apua selkäkivussa. Myös välilevyt ja lihakset nähdään hyvin. Selkää ja vatsaa voitvahvistaa voimistelemalla kotona. Vaihtoehtoiset hoitomuodot Manipulaatio: Tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa, että manipulaatio yleisesti ottaen hyödyttäisi selkäkipupotilaita. Osoitteesta www.terveysportti.fi löytyy terveyskirjasto, jossa on mm potilasohjeita, terveystieteen sanakirja ja käypä hoito -suositukset. Nämä kivut paranevat yleensä nopeasti, muutamassa päivässä tai parissa viikossa. Selkäkipu voi alkaa ilman mitään erityistä syytä ja sitä voi esiintyä selkärangan missä kohdassa tahansa. Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä alaselkäkivun syynä on pieni kudosvaurio lanneselän alueella, esimerkiksi nikamien välilevyssä. Yhdellä potilaalla kymmenestä syynä on iskias, jossa kipu säteilee selästä alaraajaan. Ilman reseptiä saatava parasetamoli (Panadol® tai Para-Tabs® 12 tablettia kolme kertaa päivässä) hoitaa kipua turvallisesti. · Joskus lääkäri määrää lihaksia rentouttavia lääkkeitä, joiden tavallisena haittana on kuitenkin väsyttävä vaikutus. Milloin pikaisesti lääkäriin? Joskus selkäkipu voi olla oire vakavasta sairaudesta. Selkäkivun uusiutuminen on tavallista, mutta myös uusiutunut selkäkipu paranee yleensä nopeasti. Myös kulumamuutokset voidaan todeta. · Lievitä selkäkipua lääkkeillä. Lannerangan röntgenkuvaus on selkäkivun perustutkimus, jossa nähdään luiden rakenne. Pitkittyneissä selkäkivuissa näitä tutkimuksia usein tarvitaan. · Kun pahin kipuvaihe on ohi, liikuntaharrastusten aloittaminen on suositeltavaa.Sopivia liikuntamuotoja ovat esim. Kuitenkin kuudessa viikossa puolet potilaista on toipunut oireettomiksi tai vähäoireisiksi ja lopuistakin useimmat kolmessa kuukaudessa. · Mikäli mahdollista, jatka työssäkäyntiä 1 NT0604.indd 18 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:40:17. TEEMANA SELKÄ Selkäkipu - tietoa potilaalle Nämä ohjeet ovat peräisin Terveysportista
Fysioterapeuttien ohjaamat lihasja yleiskuntoharjoitteet ovat suositeltavia. Siirrä painoa eteen-taakse-sivuille. Pidä 5 sek, laske alas. Terapiapallolla istuen painonsiirtoja Pidä vatsa- ja selkälihakset tiukkana. Ennen leikkauspäätöstä välilevytyrä kuvataan joko tietokonekuvauksella tai magneettikuvauksella. Myös kipu saattaa olla niin sietämätöntä, että leikkaus on välttämätön. Leikkausta harkitaan, jos kipu säteilee alaraajaan yli kuusi viikkoa ja potilaalla on selvä hermojuuren puristus. Leikkausta tarvitaan myös, jos nilkan ojennus ja koukistus heikkenevät ja jalkaterä ei kanna. Asiantuntija: Antti Malmivaara Lähde: Terveysportti Kylkimakuulla molempien jalkojen nosto alustalta Pidä vartalo tiukkana ja jalat yhdessä. Laskeudu kuten yllä. Milloin selkäleikkaukseen? Leikkaushoitoa tarvitaan selkäkivuissa hyvin harvoin. Pidä 5 sek ja laske jalka. Terveyskeskuksissa toimii kuntoneuvoloita, joissa fysioterapeutit mittaavat toimintakykyä ja neuvovat ja ohjaavat selkäkipuisia. Pidä ylhäällä 5 sek. Jos virtsaaminen ei onnistu, uloste karkaa tai alapäähän ilmaantuu tunnottomuutta, leikkaus on kiireellinen. Eri ammattien yhdessä suunnitteleman kuntoutuksen on osoitettu auttavan potilasta palaamaan aikaisemmin työhön, lyhentävän sairauspoissaoloa ja lievittävän koettua haittaa. Joskus iskiaksessa tarvitaan nopeaa leikkausta. Harjoittele säännöllisesti! Lantion nosto Nosta lantio ylös nikama nikamalta häntäluusta alkaen. Kuntoutuksesta on apua jos selkäkipu pitkittyy Jos selkäkipu pitkittyy, lääkärisi saattaa ottaa kuntoutuksen suunnitteluun mukaan eri asiantuntijoita: fysioterapeutin, sosiaalityöntekijän ja psykologin, tilanteen mukaan. Työterveyshoitaja voi selvittää työn kuormittavuutta ja tarvittaessa työoloja muutetaan paremmin selkäkipuiselle sopivaksi. Kuntoutumisen seuranta on tärkeää, jotta kuntoutuja ei jää yksin. Nean selkäjumppaa Nämä ovat selän stabilisointiharjoitteita, joita kannattaa tehdä esimerkiksi yliliikkuvan selän vahvistamiseksi. "Kirjoita" vaikka nimesi! Hallitse liikettä koko ajan. Ohjeet: Fysio Kymppi Sari Rautiainen Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 19 1 15.11.2006 0:40:20. Laske hitaasti alas niin, että häntäluu laskeutuu viimeisenä. TEEMANA SELKÄ Lantion nosto ja jalan ojennus Kun lantio on nostettu ylös, ojenna jalka suoraksi toisen jalan kanssa samaan tasoon. Työterveyshuollon on hyvä olla mukana kuntoutumisen suunnittelussa ja auttaa työhönpaluussa. Nosta jalat ylös alustalta
Selän toimintakyvyn mittauksilla fysioterapeutti arvioi selän liikkuvuutta, vartalonlihasten voimaa ja kestävyyttä sekä koordinaatiota. Kun lihas kramppaa, sitä ympäröivät lihakset supistuvat estääkseen liikettä, joka repisi kouristuksen lyhentämän lihaksen rikki. Noidannuolen ollessa selkäkivun aiheuttajana hieronta parantaa krampissa olevan lihaksen nestekiertoa ja tuottaa kivun kanssa kilpailevia ärsykkeitä. Myös kylmä sekä lämpöhoito laukaisevat lihaskouristusta. Pitkittyneen selkäkivun hoito ja fysioterapia Jos selkäkipu jatkuu yli 4 viikkoa, on syytä harkita jatkotutkimuksiin lähettämistä. Selkäkivun alkuvaiheessa kivun ollessa voimakkaimmillaan potilas voi lyhytaikaisesti joutua olemaan levossa, mutta vuodelepoa ei kannata pitää selkäkivun pidempänä hoitomuotona. Näiden testien tulokset kertovat minkälaisin fysioterapeuttisin keinoin kipua ryhdytään lievittämään ja selkää kuntouttamaan. Lyhytkestoisen selkäkivun hoito ja fysioterapia Akuutin selkäkivun ollessa kyseessä on tärkeätä tähdentää tilan hyvänlaatuisuutta ja hyvää paranemisennustetta. korotuspohjalliset kengät saattavat helpottaa tilannetta. Ennen fysioterapian aloitusta tutkiva lääkäri on selvittänyt, onko kyseessä vakava selkäsairaus kuten esim. Myös nikamien rakenteelliset viat aiheuttavat samantyyppisiä oireita selkään ja alaraajoihin. Tavallisimpia syitä em. Tällöin pyritään selvittämään ovatko selkävaivojen syynä tiettyjen lihasryhmien lihasvoimien heikkoudet tai lihaskireydet. Tulehduskipulääkkeiden käyttö ja fysioterapeutin ohjaama kevyt fyysistä kuntoa ylläpitävä liikunta ovat hyvä keino hallita kipuja akuutin selkäkipuvaiheen kahden ensimmäisen viikon aikana. Yliliikkuvat nikamien nivelet tai ns. Alaraajojen pituuserolla on myös selvä yhteys selkäkipujen esiintymiseen. Myös potilaan liikkumisen ja seisoma-asennon tarkkailu voivat paljastaa selkäkivun aiheuttajan tai syyn. Useimmilla kipuoireet kuitenkin lievittyvät tai häviävät kuukauden sisällä. Selän vakavammat sairaudet kuten, kasvaimet, murtumat, tulehdukset ja luuston haurastuminen ovat harvinaisempia ja niiden hoito on järjestettävä pikaisesti. Yleisimmät selkävaivojen syyt Selkäkipuisen fysioterapeuttiYleisimpiä selkäkipujen syitä nen tutkiminen ovat nikamien välilevyjen repeämät ja pullistumat, jolloin iskiashermo joutuu puristuksiin ja alaraajaan säteilee voimakasta kipua. Lihastasapainon kartoitus on syytä tehdä heti fysioterapian alkuvaiheessa. Diagnoosia, työ- ja toimintakykyä 0 NT0604.indd 20 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:40:20. hermopinne. notkoselkäisyyden. Vuodelevon välttäminen on tärkeää. pitkäaikainen istuminen on vaikeaa. alaraajan halvausoireista johtuen. "noidannuoli", jolloin nikamien kiertäjälihakset joutuvat kramppiin. kasvain, tai olisiko tarvetta harkita leikkaushoitoa esim. Tämä puolestaan estää alueen verihuoltoa ja yhä useampi lihas kouristuu jne. Aiemmin mainittuun noidannuoleen puolestaan viittaa paikallinen selkäkipu ja selän vino asento, jolloin esim. Alle 10 prosentilla kipuoireisto pitkittyy krooniseksi. Selkäydinkanavan ahtauma tai nikamien fasettinivelten taholta tuleva kipu on oireiltaan myös samantyyppistä ja aiheuttaa säteilyoireita alaraajoihin sekä selän kipua ja jäykkyyttä. Tavanomaisten päivittäisten toimintojen jatkaminen on tärkeää kivun sallimissa rajoissa. Selkäkivun pitkittyessä voidaan aloittaa fysioterapeutin suunnittelema vartalon ja alaraajojen lihasvoimaa kehittävä harjoitusohjelma Mikäli alaselkäkipu pitkittyy, voi koulutuksen saanut fysioterapeutti antaa selän manipulaatiohoitoa. Pyrittäessä fysioterapian keinoin kivun lievittymiseen ja selän kuntouttamiseen ovat ensimmäisen 12 viikon toimenpiteet kaikkein merkittävimmät. Tällöin kivuntunne peittyy aivoissa paineärsykkeiden alle. Selkäoireet saattavat johtua myös lihaksistosta tai nikamien välisistä nivelsiteistä. Manipulaatiohoito voi lyhentää kivun kestoa, kun on kyse mekaanisesta selkävaivasta. Fysioterapian alussa on tärkeätä selvittää potilaan subjektiivisen kivun luonne ja voimakkuus, oireiden alkamis- ja esiintymisajankohta sekä säteily- ja puutumisoireiden alueet. Esim. Myös liian suuri ja pitkään jatkunut kuormitus sekä väärä nostotekniikka taakkoja nostettaessa aiheuttavat selän kipeytymisen. kiputilojen ja oireiden syntymiseen ovat väärä työskentelyasento, lihasepätasapaino (liian kireät ja/tai heikot lihakset), joka usein aiheuttaa selän ryhtivirheen, esim. Jo 1,5 cm pituusero alaraajoissa saattaa aiheuttaa kipuilua. nikamalukot ovat myös yleisiä selkävaivojen syitä. Myös alaraajojen mahdolliset toimintahäiriöt ja selviytyminen päivittäisistä arkiaskareista täytyy selvitä fysioterapeutille tutkimisen ja haastattelun yhteydessä. ontuminen tai seisomaasennon kierous saattaa viitata välilevyvaurioon. Tällöin esim. Tällöin yleisin oire on ns. TEEMANA SELKÄ Selkäkipuisen fysioterapia Lähes joka viides suomalainen kärsii vuosittain erityyppisistä selkäkivuista. Ihotunnon testaus ja refleksien tutkiminen kertovat, onko kyseessä esim
Yleensä vatsalihakset ovat liian heikkoja suhteessa selkälihaksiin. lääkärin ja fysioterapeutin kanssa. Henry Kolmonen Lähde: www.kivuton.info TEEMANA SELKÄ Jäykät nivelet ja lihakset. Myös vartalon sekä ylä- ja ala- raajojen lihasvoimien mittaukset ovat fysioterapian laadun ja luotettavuuden kannalta tärkeitä. Yhteistyö työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon sekä laitoskuntoutuksen välillä on tärkeää kuntoutumisen kannalta. Kun tarkastellaan selkää rasittavia liikkeitä, on helppo ymmärtää, että vahvat vatsalihakset vähentävät selän kuormitusta nostoissa ja tukevat selkärankaa. Tällöin fysioterapiassa käytetään rangan liikkuvuusmittareita, jotta saadaan luotettavaa tietoa selän toimintakyvystä. Kipu estää lihasten normaalin toiminnan ja kehittymisen harjoiteltaessa. Mittausten perusteella huomataan, onko harjoitusten pääpaino selän liikkuvuuden vai vartalon tai raajojen lihasvoimien kehittämisessä. Liiketerapian keinoin pyritään palauttamaan selän liikerytmiikka sekä koordinaatio mahdollisimman normaaliksi. Tehokas arnikki auttaa. Atrogel - arnikkigeeli · · · · nivelille ja lihaksille turvallinen, nopea ja tehokas apu pidä mukana matkalla ja treeneissä! vuoden 2006 hoitotuote Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 21 1 15.11.2006 0:40:21. Kireiden lihasryhmien venyttely sekä selän tukirakenteiden vahvistaminen on siis tärkeää. Fysioterapeutin ohjaamalla aktiivisella liikehoidolla voidaan edistää toiminta- ja työkykyä merkittävästi. sekä kuntoutustarvetta voidaan arvioida uudelleen esim. Fysioterapia eteneekin lihaksistoa monipuolisesti vahvistavin harjoituksin, joissa tavoite on vatsa- ja selkälihasten sekä alaraajojen lihasvoimien kehittyminen. Jälleen kerran potilaalle sopivan ja asianmukaisen tulehduskipulääkkeen käyttö fyysisen harjoittelun yhteydessä on suotavaa, mikäli kipu estää harjoittelun. Myös apuvälineiden tarve on hyvä arvioida tässä vaiheessa. Kuntoutuksen aikana on tärkeätä, että tavoitetaso, jolle pyritään, on kaikkien tiedossa. Fyysinen harjoitteluohjelma aloitetaan toimintakyvyn mittauksilla. Siksi on järkevää vielä harjoitusvaiheessa tukea kuntoutusta asianmukaisilla tulehduskipulääkkeillä. Pitkäaikaisen selkäkivun hoito ja fysioterapia Pitkittyneen selkäkivun (yli 3 kk kestänyt kipu) hoidossa on tärkeätä luoda kuntoutussuunnitelma, johon potilas itse osallistuu niin suunnittelun kuin toteutuksenkin osalta. Viikoittaisten uusintamittausten avulla tarkistetaan onko tuloksia saavutettu. Näiden lisäksi mitataan myös lihaskireyksiä ja lihaskestävyyttä. Tämä tavoite tulisi olla työkykyisyys. Yleisiä vatsalihasharjoituksia voi siten suositella kaikille
Välilevyn uusiutumiskyky aikuisella iällä on vähäinen. Muutokset rakenteessa ja ryhdissä näkyvät röntgentutkimuksissa lisääntyvästi iän myötä, mutta muutoksista huolimatta välttämättä niskassa ei ole jatkuvaa kipua. Niskakipujen hoito Iän ja rakennemuutosten myötä niskan hyvä ergonominen käyttö, sopiva liikkuminen ja mm vahvat tukilihakset vähentävät koettua haittaa. Suurin osa hoito- ja tutkimuskustannuksista (suorat kustannukset) aiheutuu fysioterapiasta ja kokonaiskustannuksista (epäsuorat) johtuu työstä poissaolosta ja toimintakyvyn heikkenemisestä. Niskavaivoja lisäävät myös työn suuri määrä, työtovereiden vähäisen sosiaalinen tuki, heikot vaikuttamismahdollisuudet työhön ja huono työtyytyväisyys. Usein joudutaan tyytymään oireenmukaiseen hoitoon. Se on kehon suurin verisuoneton rakenne. Välilevyt (kuten koko kehokin) tarvitsevat liikettä pysyäkseen toimintakykyisinä ("Use it or loose it but do not overuse it"). Liitännäisoireet kuten päänsärky ja migreeni, purentahäiriöt, unihäiriöt ja mielialaoireet tarvitsevat myös hoitoa. Kaularangan retkahdusvammojen kannalta peräänajokolarit ovat merkityksellisiä niskavaivojen aiheuttajia. Välilevy rappeutuu aikaisemmin kuin muut ihmiskehon tukikudokset. Tukirakenteisiin syntyy repeämiä, ravinteiden kannalta tärkeä nikamapäätelevyt kalkkiutuvat. Pitkittyneessä tai toistuvassa kivussa tulee syy olla selvillä ja vakavat syyt poissuljettu. rat asennot sekä pitkäaikainen työskentely niska etukumarassa, kädet tai olkavarret koholla ja istuminen pitkään. Sen sijaan tavanomaisista liikelaajuuksista ja kuormitustasosta poikkeava kuormitus voi nopeuttaa välilevyn rappeumaa ja aiheuttaa enemmän vaivaa varsinkin niskassa, jossa joustavat ominaisuudet ovat vähentyneet. Välilevyjen nestepitoisuus ja korkeus laskevat, joka alentaa niskan joustavia ominaisuuksia ja täten liikelaajuuksia sekä usein aiheuttaa myös muutosta kaularangan asennossa. Riskitekijöinä ovat myös ylipaino ja tupakointi. Niskavaivat ovat syy 3- 4 %:iin terveyskeskuslääkärissä käynneistä, joissa lihasjännitystyyppinen niskakipu yleisin diagnoosi. Naisilla vaivoja on enemmän kuin miehillä. Miksi näin, ei tarkkaan tiedetä. Terveys 2000 - tutkimuksen mukaan niskakipua on kokenut viimeksi kuluneen kuukauden aikana yli 30-vuotiaista naisista 40 % ja miehistä 26 %. Niskavaivat ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä, toisin kuin muut tuki- ja liikuntaelinten oireet. Sen sijaan fysiologinen raskaskin kuormitus saa aikaan vain vähäisiä muutoksia välilevyissä. Niskakivun vaivatessa tavoitteena on löytää olennaiset kipua tuottavat ongelmat ja pureutua siltä osin syyhyn kuin on mahdollista. Niskavaivat aiheuttavat noin 1 % kaikista terveydenhuollon kustannuksista. 30%: lla muutoksia on jo toisella vuosikymmenellä. Paikallisen akuutin (alle 3 kk) niskakivun ennuste ja spon- Niskakipujen syyt Niskakivut voidaan luokitella seuraavasti: paikallinen niskakipu, säteilevä (yläraajat) niskakipu, niskan retkahdusvammoihin liittyvä piiskaniskuvamma, selkäytimen puristustila eli myelopatia sekä muut niskakivut, johon ryhmään kuuluvat yleissairauksiin liittyvä kipu kuten (reumasairaudet, tulehdukset, kasvaimet) sekä tapaturmien jälkitilat. Työssä voimankäyttö, joka kuormittaa niska-hartiaseutua, on vähentynyt, mutta toisaalta psykososiaalinen kuormitus on lisääntynyt. Tukirakenteiden ja nivelpintojen paksuuntuminen, kalkkiutuminen, välilevyjen mataloituminen ja pullistumat aiheuttavan sen, että hermokudos joutuu ahtaammalle ja antaa kipu-, puutumis- ja heikkousoireita yläraajoihin. Miksi näin on, johtuu välilevyn erityispiireteistä. Fyysisestä rasituksesta riskiä lisää niskan taivutusasennot, vartalon kiertyneet ja kuma- Niskan lihaksisto NT0604.indd 22 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:40:21. TEEMANA SELKÄ Särkeekö niska, puutuvatko sormet? Syynä usein kaularangan virheasennot, kulumat ym Niskakipu on yleinen: kaksi kolmesta potee niskakipua jossakin vaiheessa elämää. Aikuisen terve välilevy on ilman verisuonitusta. Epidemiologisten tutkimusten perusteella niskasairauksien riskitekijöitä ovat ikä (esiintyvyys kasvaa iän myötä), raskas fyysinen kuormitus ja erityisesti jos se on yhdistettynä heikkoon hartialihasvoimaan ja voimaa vaativaan dynaamiseen työhön. Keskeinen niin kaula- kuin lannerangankin vaivojen aiheuttaja on välilevyn rappeuma, joka alkaa jo nuorella aikuisiällä
Tällaisen oireen lääkehoito toteutetaan trisyklisillä depressiolääkkeillä, opioidilla ja gabapentiinil- lä/pregabaliinillä. Krooninen säteilykipu voi olla neuropaattista, jolle on tyypillistä, että kipu jatkuu alkuperäisen kudosvaurion korjaannuttua. Tutkimuksen tulokset julkaistaan seuraavassa Niveltiedon numerossa helmikuussa. Patjat ja tyynyt valitaan yksilöllisesti jokaiselle testaajalle. Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 23 15.11.2006 0:40:25. Nivelyhdistys päätti ryhtyä laajaan puolueettomaan tutkimukseen selvittääkseen auttavatko patjat ja tyynyt nivelongelmissa myös täällä kotimaassa. Jos kyse on pitempiaikaisesta kivusta työn ergonomisten olosuhteiden ja vapaa-aikaan liittyvien altistavien tekijöiden arviointia ja epäkohtien korjaamista suositellaan. Aktiivisesta lihasvoimaa tai -kestävyyttä lisäävästä liikehoidosta on usein hyötyä kroonisissa niska-hartiakivuissa. Säteilevällä niskakivulla on hyvä spontaani paranemistaipumus. Riittävä kipulääkitys on tärkeä, jos kipu rajoittaa arkiaskareista selviämistä ja häiritsee myös levossa. Kipua mahdollisesti provosoiviin kuormitustekijöihin pitää pyrkiä puuttumaan. Moniammatillisia arviointeja ja toimenpiteitä suositellaan aloitettavaksi huomattavaa haittaa aiheuttavien kipujen jatkuttua kaksi kuukautta. taani paranemistaipumus ovat yleensä hyvät. hoitoja suositella. Kaija Puustjärvi fysiatrian dosentti, kuntoutuksen erityispätevyys HYKS, Fysiatrian Klinikka TEEMANA SELKÄ Nivelyhdistys testaa Tempuria USA:n Nivelsäätiö (the Arthritis Foundation) antoi käyttömukavuussuosituksensa Tempur-patjoille ja tyynyille kokeilunsa jälkeen. Tavanomaisten toimien jatkaminen kivun sallimissa rajoissa on suositeltavaa. Monista eri nivelongelmista kärsivä liki 20 hengen testiryhmä kokeilee parhaillaan millaisen tuen nivelet saavat Tempur-tuotteilla. Mitä siis voimme tehdä niskavaivojen vähentämiseksi. Kaularangan manipulaatiota ei suositella niskakivun hoidoksi. Depressiolääkkeistä hyötyvät potilaat, joiden kivussa psyykkisillä tekijöillä on merkittävä osa ja joiden niskakipuun liittyy myös krooninen päänsärkyoireisto tai jos on kyse kroonisesta hermokivusta (neuropaattinen). Leikkausaihe tulee selvittää ennen kuin säteilykipu ja toimintahäiriö muuttuu krooniseksi, sillä leikkaustulokset huononevat tilan kroonistuessa. Piiskaniskuvammapotilaan kannustaminen aktiivisuuteen heti alusta alkaen johtaa suotuisampaan pitkäaikaistulokseen kuin passiiviset hoitomenetelmät. Omaehtoisella hoidolla (dynaamiset harjoitukset, venytykset, rentoutukset) on saatu aikaan myönteisiä hoitotuloksia. Testi kestää kolme kuukautta, jonka jälkeen ulkopuolinen ryhmä kerää yhteen yksittäisten testaajien tulokset ja analysoi ne. Akuutissa kivussa ei fysioterapiaa tms. Manipulaatio- ja mobilisaatiohoitojen haittavaikutuksia ei ole systemaattisesti tutkittu. Osa voi kuitenkin vaatia leikkausta. Ylläpitää terveellistä liikuntaa ja stressinhallintaa, lisätä tukikudoksen voimaa ja kestävyyttä, parantaa toiminnallisuutta, vähentää epätarkoituksenmukaista liike- ja asentorasitusta ja ehkäistä tapaturmia
poikittainen ja vino vatsalihas). Näitä lihaksia ovat syvät lihakset ja syvät osat eräistä pinnallisemmista lihaksista. Jänne-elimet ja lihasspindelit ovat tavallaan osa neuraalisysteemiä, koska ne osallistuvat voiman tuoton mittaamiseen. Proprioseptiseen rooliin viitaten kahden nikaman välisistä "syvistä" lihaksista on löydetty lihasspindeleitä moninkertaisesti verrattuna pinnallisiin lihaksiin ja on myös oletettu, että välilevyn ulkokuoresta löytyneiden hermopäätteiden merkitys olisi proprioseptinen. Passiivisten raken- teiden tuen merkitys korostuu lähellä liikeradan ääriasentoa, jossa ligamenttien vastustava voima lisääntyy, aktiivinen tuki puolestaan vastaa stabiloinnista pääosin liikeradan keskivaiheilla. Keskiliikeradalla passiivinen tuki on vähäisintä ja ei-supistuvien rakenteiden rooli on enemmänkin välittää proprioseptistä (liikettä aistivia hermopäätteitä) tietoa asennon muutoksista neuraaliselle kontrollisysteemille. multifidus, gluteus maximusja gluteus medius), muodoltaan viuhkamaisia lihaksia, joiden säiesuunta Lannerankaan kuuluu alinta nikamaa viisi NT0604.indd 24 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:40:26. aktiivisten ja 3. Rangan stabiliteettiin vaikuttavat lihakset voidaan jakaa lyhyisiin, syviin (jatkossa lokaalit) ja pitkiin pinnallisiin (jatkossa globaalit). Alaselkä on laajempi käsite sisältäen mm. lantiorenkaan nivelet (risti-suoliluunivelet ja häpyliitos, sekä alimmat rintaragan nikamat). Lokaaleilla paikallisilla lihaksilla on kiinnityskohta lannenikamiin ja ne kontrolloivat liikettä yhden nikaman tasolla. Neuraalinen kuvaa hermoston toimintaa liikkeen ja voiman aistimisessa ja välittämisessä. Vaivaa aiheuttava yliliikkuvuus on kuitenkin usein hoidettavissa omaehtoisesti, ja joskus toki asiantuntijan ohjauksessa. Lannerangan stabiliteetti Liikesegmentin (kahden nikaman välinen toiminnallinen yksikkö) normaali stabilointi perustuu kolmeen tekijään: 1. Passiivisilla rakenteilla tarkoitetaan ei-supistuvia osia kuten nikamat, välilevyt, fasettinivelet, ligamentit (nivelsiteet) ja nivelkapselit, aktiivisilla taas supistuvia rakenteita kuten lihaksia ja jänteitä. Yliliikkuvuudesta voi tulla kipua aiheuttava ja työ- ja toimintakykyä alentava ongelma monestakin syystä: selän virheellisestä käytöstä (ali- tai ylikäyttö, tapaturmat, tietyt sairaudet ja pelkotekijät). Niiden kiinnityskohdat ovat rintakehän tai lantion alueella ja ne vastaavat asennon säätelystä ja kuormien siirtämisestä rintakehän ja lantion välillä. Globaalit lihakset ovat pinnallisempia ja toimivat pitkällä vipuvarrella. Stabiloivilla lihaksilla on tiettyjä yhteisiä anatomisia piirteitä, jotka osoittavat niiden voivan vaikuttaa alla olevien nivelten tukemiseen: ne ovat usein syviä (esim. Aistinelimistä välittyy passiivisten ja aktiivisten rakenteiden venyessä sensorista tietoa, jonka perusteella valitaan sopivat lihakset ja säädetään niiden tuottama voima vastaamaan asentojen, liikkeitten ja kuormien aikaansaamia vaatimuksia. Uusimmat kipututkimukset ovat osoittaneet että liikesegmentin häiriö saattaa johtua myös pelkotekijöistä, stressistä, ja vääränlaisesta kivun hallinnasta tai sen käsittelystä. Tärkeimpiä stabiloivia lihaksia ovat poikittainen ja vinot vatsalihakset sekä syvä multifidus, takimmainen osa lonkan koukistajaa (psoaslihasta) ja osa selän sivulihasta (quadratusta), sekä näiden toimintaa tukevat lantiopohjan lihakset ja pallea. Stabilointi on dynaaminen prosessi, jossa on toiminnallista reserviä vaativia tilanteita kuten raskaita nostoja varten. neuraalisten rakenteiden antamaan tukeen niiden toimiessa rinnakkain. passiivisten, 2. Stabiliteetin neuraalinen säätely tapahtuu proprioseptiikan avulla muuttamalla aktiivisten rakenteiden tilaa tuottamaan riittävä stabiliteetti kussakin tilanteessa kuormituksen vaihtelun mukaan. Globaalien lihasten tasapainottaessa vartaloon koh- Lannerangalla tarkoitetaan selän viittä alinta nikamaa ja siihen liittyviä rakenteita kuten esimerkiksi välilevyjä, kaariniveliä (fasetteja), lihaksia ja hermotusta. TEEMANA SELKÄ Lannerangan yliliikkuvuus onko syytä huoleen? Yliliikkuvuus on usein täysin normaali peritty ominaisuus, jolloin kaikki tai lähes kaikki elimistön nivelet liikkuvat enemmän kuin jollain toisella henkilöllä. on vino ja kiinnityskohta laajalle levinnyt ja usein yhteydessä suuriin jännekalvoihin (esim. lyhyet, syvät rangan lihakset), vain yhden nivelen yli kulkevia (esim
Tasapainon parantaminen pohjautuu ensin lihasten aktivaation palauttamiseen ja sen jälkeen vaikeutetuissa alkuasennoissa harjoitteluun. Markku Paatelma Ft, OMT, THM OMT Keskus / Top Clinics Rehab Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 25 15.11.2006 0:40:26. Neuraalinen eli hermostollinen aktivoituminen voidaan arvioida tasapainotesteillä ja silmät kiinni paikallaan kävelyssä. Yliliikkuvuuden ja oireiden esiintyvyydessä on eroja. Eri tutkimuksissa onkin todettu jatkuvaa, pientä aktivaatiota lokaalisissa lihaksissa riippumatta toiminnasta. Yliliikkuvuuteen liittyviä oireita ovat alaselän väsyminen tai kipeytyminen, johon voi liittyä alaraajaan säteileviä kipuja tai ajoittaista puutumista pakaraseudussa, takareisissä sekä selän aamu- jäykkyys. Passiivisia rakenteita voidaan tukea teippauksella ja tukivyöllä ainakin hetkellisesti. Normaalissa seisoma-asennossa lantion eteen kallistuminen voi selittyä kiristyneistä lonkan koukistajalihaksista ja lantion liiallinen taakse kallistus takareisilihasten kireydestä. Aktiivisten rakenteiden kohdalla kyse voi olla myös käyttämättömyydestä ja pelosta että selän käyttö pahentaa oireita. On viitteitä siitä, että poikittainen vatsalihas (jatkossa transversus abdominis) ja multifiduksen syvät säikeet toimivat yhdessä melko staattisesti rangan stabiloinnissa, kun taas globaalit lihakset toimivat dynaamisesti kontrolloiden rangan liikkeitä. Pelkotekijöihin voidaan vaikuttaa selittämällä yliliikkuvuuden "hyvänlaatuisuus", ja se että pitkittyneissäkin kiputiloissa tulokset ovat hyviä oikeita ohjeita noudattaessa. aamulla kasvojen pesu), pidempään paikallaan seisominen ja istuminen, hidas kävely, perinteiset sit-up vatsalihasliikkeet, selkälihasvenytykset ja selän yliojennustyyppiset harjoitukset. Selkäkipuisilla myös transversus abdominis -toiminta häiriintyy. distuvia ulkoisia voimia lokaaleja lihaksia tarvitaan segmentaariseen kontrolliin erilaisissa toiminnoissa. Tästä voi seurata lihasjännityksen lisääntymistä aiheuttaen pehmytkudosvammoja ja kipua (esim. Jos jonkin osan antama tuki vähenee, muut osat kompensoivat sitä. Lokaaleja lihaksia tarvitaan niin raskaammissa tehtävissä (kuten nostaminen) kuin kevyissä päivittäisissä toimissakin (kuten kurkottamiset ja siirtymiset istuessa ja seistessä), joissa globaalien lihasten voimantuotto on pieni. Aktiiviset rakenteet eli syvät lihakset voidaan kouluttaa uudestaan toimimaan optimaalisesti. Jokaiseen osa-alueeseen voidaan vaikuttaa. Vartalon lihasten lisäksi lannerangan stabiliteettiin vaikuttavat myös yhteydet hartiarenkaaseen ja lantion alueelle. Toimintahäiriö lannerangan stabiloinnissa Lannerangan stabilointi voi häiriintyä minkä tahansa stabiloivan rakenteen vamman, kulumisen tai sairauden seurauksena. Lantiorenkaaseen kiinnittyvien lihasten kireydet tai heikkous voivat häiritä selän taivutuksia. välilevypullistumiin. Lihassuojan heikentyminen lisää vammariskiä. Jotkut henkilöt näyttävät pystyvän kompensoimaan nivelen lisääntyneen joustavuuden, joillakin se taas aiheuttaa kipuja ja toiminnanhäiriöitä. Oireita voivat provosoida etukumara asento (esim. äkilliset alaselkäkivut mitättömien nostojen seurauksena) tai passiivisten rakenteiden kuormituksen lisääntymistä johtaen esim. Neurofysiologisesti lannerangan kivuliaassa yliliikuvuudessa on kyse siitä, että proprioseptinen palaute ja liikkeen motorinen ohjelma eivät ole yhdenmukaiset. Raajojen liikkeitten yhteydessä lihasaktivaatio viivästyy kaikissa liikesuunnissa eikä lihas aktivoidu riippumattomasti, erillisenä pinnallisista lihaksista kuten terveillä tapahtuu. Rangan stabiliteetti raajojen liikkeistä aiheutuvia reaktiivisia voimia vastaan vähenee ja lihasvoimasta ja -kestävyydestä riippumatta lihaksen tuottama jännitys ei riitä kontrolloimaan näitä voimia optimaalisesti. Passiiviset nivelrakenteet tutkitaan tunnustelemalla nikamavälien liikettä ja arkuutta makuuasennossa, sekä pystyasennossa tehtävillä taivutuksilla. Neuraalinen säätely ei palaudu automaattisesti normaaliksi vaurion jälkeen ja alaselkäkipuisilla onkin todettu häiriöitä keskushermoston ohjaamien toimintojen säätelyssä kuten tasapainossa, koordinaatiossa, lihasjänteydessä ja reaktioajoissa. Passiivisen tuen heikentyminen liittyen esim. Viivästyminen viittaa neuraalisen kontrollin häiriöön. ligamenttien ylivenytykseen, päätelevyvaurioihin tai välilevyn sisäisiin vau- rioihin/pullistumiin vaikuttaa stabiliteettiin keskiliikeradalla ja seurauksena voi olla degeneraation kiihtyminen (luupiikkien kehittyminen, fasettinivelten kulumaa), lihasspasmi tai väsymys. Neuraalisen säätelyn häiriintyminen voi ilmetä lihaksen syttymisenä ennakolta/viiveellä tai liian vähäisellä/suurella voimalla väärästä informaatiosta tai kontrolliyksikön virheestä johtuen. Oireilevaan yliliikkuvuuteen liittyy usein lihasjännitystä, joka voi olla kompensaatio heikentyneelle stabiliteetille passiivisissa kudoksissa. TEEMANA SELKÄ Lannerangan yliliikkuvuuden hoito Kun yliliikkuva selkä alkaa oireilla on selvitettävä mikä osaalue selittää oireet. Kivun, pelon ja stressin arviointi voidaan tehdä kyselyillä/kyselylomakkeita analysoimalla. Aktiiviset rakenteet eli lihakset tutkitaan syville lihaksille tarkoitetuilla menetelmillä (lihasaktivaatiotestit). Hermojärjestelmä lisää motorista kontrollia lihasjännityksen kautta, liikkeessä tämä voi näkyä "nykäyksenä". Tämä voi johtaa väsymykseen ja lopulta krooniseen toiminnanhäiriöön ja kipuun, jota pelkotekijät ja stressi voivat ylläpitää
Unihäiriö voi lisätä halukkuutta hakeutua hoitoon selkäsairauden takia tai se voi alentaa kipukynnystä, tästä on näyttöä kokeellisista tutkimuksista. Toinen aineisto käsitti laajan kyselyn vuodelta 1973, johon silloin osallistui 902 metalliteollisuudessa työskentelevää työntekijää ja toimihenkilöä. Esimiehillä on paljon vaikutusvaltaa alaistensa työn säätelyyn ja työyhteisön ilmapiiriin. Arvellaan, että tupakointi haittaa selän välilevyjen ravinnonsaantia, joka on riippuvainen muusta verenkierrosta. Uusia tutkimuksia aiheesta on kuitenkin tulossa. Tutkimuksessa käytettiin kahta eri aineistoa. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset voivat ylipäätään paremmin työssä, jos he voivat vaikuttaa siihen Leena Kaila-Kangas NT0604.indd 26 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:40:26. Tiedetään entuudestaan, että kivut valvottavat ihmistä, mutta kansainvälistä tutkimusnäyttöä ei ole siitä, että unihäiriöt saattaisivat ennustaa selkäkipuja tai niiden pahenemista. Mainittu tutkimus on Kansanterveyslaitoksen keräämä, koko väestöä edustava laaja ja monipuolinen tutkimusaineisto. Tutkija Leena Kaila-Kangas Työterveyslaitokselta väitteli toukokuussa sairaalahoitoon johtaneiden selkäsairauksien työhön ja elintapoihin liittyvistä riskitekijöistä. Joka tapauksessa on ilmeistä, että selkäsairautta ja unihäiriötä tulisi hoitaa yhdessä, sillä ne voivat aiheuttaa kierteen, joka pitkään jatkuessaan saattaa johtaa jopa työkyvyttömyyteen. Ammatti ja tavat vaikuttavat Vuoden 1996 sairaalahoitotietojen mukaan, ruumiillisesti raskaista ammateista oli jouduttu sairaalahoitoon useammin kuin muista. iskias ja muihin selkäsairauksiin, joita olivat pääasiassa erilaiset tarkemmin määrittelemättömät pitkäaikaiset alaselän kiputilat. Ensin tarkasteltiin kaikkia vuonna 1996 sairaalahoitoon jonkin selkäsairauden takia joutuneita. Nämä tekijät todennäköisesti lisäävät henkistä ylikuormittumista työssä, joka puolestaan voi aiheuttaa lihasjännitystä ja kipua alaselässä. Selkäsairaudet jaettiin kahteen eri diagnostiseen ryhmään: selän välilevysairauksiin, joihin lukeutuu mm. TEEMANA SELKÄ Joka kymmenes on selkäsairas Terveys 2000-tutkimuksen mukaan noin joka kymmenennellä suomalaisella on jokin pitkäaikainen selkäsairaus. On myös mahdollista, että ne estävät työntekijää säätelemästä työtään itselleen sopivaksi, jolloin alaselkä kuormittuu liiaksi. Heidän joutumistaan sairaalahoitoon selkäsairauden takia seurattiin aina vuoteen 2000. raskaiden nostojen kanssa. sosioekonomisten sairastavuuserojen kaventamisessa. Ylipainon yhteys saattaa myös liittyä verenkiertoon, jolloin veren korkeat rasvapitoisuudet haittaavat välilevyn ravinnonsaantia. Noin 8 % tutkituista oli joutunut sairaalahoitoon seurantaaikana. Uusi tutkimustulos oli, että unihäiriöt ennustivat sairaalahoitoon joutumista sekä selän välilevysairauksien että muiden selkäsairauksien takia. Joka tapauksessa tupakoinnin lopettaminen ja monipuolinen ja kohtuullinen ravinnon saanti voivat edistää myös selän terveyttä. Vähän koulutusta saaneilla oli myös toimihenkilötyössä suurempi riski joutua sairaalaan verrattuna hyvin koulutettuihin. Työntekijöillä oli toimihenkilöitä suurempi riski joutua sairaalahoitoon, mutta koulutus vaikutti kummassakin ryhmässä samalla tavalla. He tarvitsevat tukea ja koulutusta vastuullisen työnsä hoitamiseen. Työsarkaa riittää siis myös selkäsairastavuuden Muita riskitekijöiä Vähäinen vaikutusvalta omaan työhön sekä sosiaalisen tuen puute esimiehen taholta puolestaan ennustivat sairaalahoitoon joutumista muiden kuin selän välilevysairauksien takia. Terveyserojen kaventaminen on asetettu yhdeksi tärkeäksi terveyspoliittiseksi tavoitteeksi maassamme. Seurantatutkimuksesta ilmeni, että tupakointi ja ylipaino ennustivat sairaalahoitoon joutumista selän välilevysairauksien takia, mutta ei muiden selkäsairauksien. Kyse voi olla myös mekaanisesta rasituksesta, jonka ylipaino joko suoraan aiheuttaa välilevyihin tai yhdessä esim. Tiedot saatiin STAKESin ylläpitämästä sairaalahoitoilmoitusrekisteristä. On myös mahdollista, että unihäiriö ylläpitää tulehduksellista tilaa, joka aiheuttaa kipuja. ja jos sosiaaliset suhteet ovat kunnossa. Tästä on jonkin verran tutkimusnäyttöä eläinkokeista. Aikaisemmissa tutkimuksissa on löydetty samanlaisia yhteyksiä, mutta mekanismia ei tunneta
- 17.9.07 Lautsia, Hauho Nivelloma Omavastuu 100 , lapset 30 Lomayhtymä Hakuaika päättyy 17.6.07 17. Hakemuslomakkeita saa SNY:n toimistosta, osoite Pajutie 16, 07940 Loviisa, puhelin (09) 27 123 12 tai internetistä http://www.niveltieto.net/lomat.htm LOMAT 8. Tuetut lomat 2007 Suomen Nivelyhdistys ry tarjoaa jäsenilleen edullisia lomia. - 22.9.07 Ylläsrinne, Ylläsjärvi Terveysloma Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 27 15.11.2006 0:40:26. - 4.8.07 Ruissalo, Turku Nivelloma Omavastuu 125 /hlö Lomaliitto Hakuaika päättyy 30.5.07 8. - 16.6.07 Ylläs Saaga, Ylläsjärvi Lapsiperheet Omavastuu 126 /hlö MTLH Hakuaika päättyy 29.5.07 29.7. - 4.5.07 Casino, Savonlinna Ikäihmiset Omavastuu 90 , 6-14 v. - 13.8.07 Rantakalla, Kalajoki Nivelloma 3. 30 Lomaliitto Hakuaika päättyy 3.4.07 11. - 8.9.07 Päiväkumpu, Karjalohja Painonhallinta Omavastuu 110 /hlö Solaris-lomat Hakuaika päättyy 2.5.07 Omavastuu 108 , lapset 24 e Lomakotisäätiö Hakuaika päättyy 15.7.07 11. Lomat järjestetään yhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen ja lomajärjestöjen kanssa ja ne myönnetään taloudellisin ja sosiaalisin perustein. - 13.4.07 Summassaari, Saarijärvi Terveys ja hyvinvointi Omavastuu 110 /hlö Solaris-lomat Hakuaika päättyy 14.1.07 Omavastuu 145 /hlö Lomaliitto Hakuaika päättyy 20.2.07 29.4
Liitto vaikuttaa aktiivisesti kansallisen tule-ohjelman kehittämiseen. Sen tarkoituksena on luoda edellytyksiä tuki- ja liikuntaelinten terveyden edistämiseksi jäsenyhteisöjensä valtakunnallisena yhteistyöelimenä. Uusia kasvavia sairausongelmia Suomessa ovat diabetes, päihdeongelmat, infektiotaudit ja geriatriset sairaudet. Yhteistä näille ohjelmille on ollut laaja-alainen yhteistyö päättäjien, asiantuntijoiden, terveydenhuollon lai- tosten ja ns. Potilasmäärän kasvu heijastuukin sairaaloiden kuormitukseen: sairaaloiden vuosittain noin puolesta miljoonasta leikkauksesta joka neljäs leikkaus kohdistuu tuki- ja liikuntaelinten korjauksiin. Ohjelmissa on selkeästi määritellyt tavoitteet, toimijat, menetelmät ja aikataulut. Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto (SUOMEN TULE ry) on perustettu 2003. Tulokset ovat olleet myönteisiä. Tuki- ja liikuntaelinkirurgiasta on kasvanut suurin operatiivisen hoidon erikoisala. kolmannen sektorin välillä. Muutaman kansantaudin osalta (sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, astma) on kuluneen kymmenen vuoden aikana tehty täsmälliset laajaalaiset ohjelmat terveyden parantamiseksi. Suuren ilmaantuvuuden ja esiintyvyyden takia nämä sairaudet luokitellaan tilastoissa usein kansantaudeiksi. Liitto toimii tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja -vammojen ehkäisemiseksi, tulesairaiden ja -vammaisten henkilöiden hoitoonpääsyn helpottamiseksi, riittävien palvelujen saamiseksi sekä toimintakyvyn ja kunnon ylläpitämiseksi ja kohentamiseksi. Miksi tarvitsemme kansallisen tukija liikuntaelinohjelman juuri nyt? SUOMEN TULE ry esittää Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan tärkeänä osana tuki- ja liikuntaelinterveyden edistämisen. KANSALLINEN TUKI-JA LIIKUNTAELINOHJELMA Väestön terveydentilaa heikentävät taudit ovat verenkiertoelinten sairaudet, tuki- ja liikuntaelintensairaudet, tapaturmat ja niiden aiheuttamat pysyvät vammat sekä mielenterveyden ongelmat. Kyseessä olevien sairauksien tunnettuus on kasvanut, ennaltaehkäisevät toimenpiteet on voitu valtakunnallisesti aloittaa ja potilaiden hoitoonohjaus on tehostunut. Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkemenoista vuonna 2005 (yhteensä 2 255 milj euroa) 30,3 % johtui tukija liikuntaelinsairauksista ja 34,0 % mielenterveyden häiriöistä, 10,8 % verenkiertoelinten sairauksista ja 24,9 % kaikista muista sairauksista. Professori Pär Slätis Suomen Tule ry Suomen Tule ry:n jäsenet · · · · · · · · · · · · · Huoltoliitto ry Invalidiliitto ry Invalidisäätiö Reumasäätiö Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyrittäjät FYSI ry Suomen Kiropraktikkoliitto ry Suomen Nivelyhdistys ry Suomen Ortopediyhdistys ry Suomen Osteoporoosiliitto ry Suomen Reumaliitto ry Suomen Selkäliitto ry Työfysioterapeutit Työterveyslaitos Suomen Tule ry:n pääsihteeri Maria Valkama ja puheenjohtaja Pär Slätis. Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 29 15.11.2006 0:40:34. Nykyään joka viides avohoidon lääkärissäkäynti tehdään tukija liikuntaelinongelman vuoksi. Tuki ja liikuntaelinsairaudet ja tapaturmat ovat Kansanterveyslaitoksen tutkimusten mukaan väestössä yleisin kipua aiheuttava ja eniten työstä poissaoloihin johtava sairausryhmä
Ensitietoa haluttiin Hesingissä Lautsian lomalla mölkkyä ja rokkareita 0 NT0604.indd 30 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:40:41
Pieksämäellä ei aina soi blues - sen takaavat mm. Nivelpiirin Juha ja Anneli Vantaan Nivelpiiri jakoi neuvoja Hakunila-päivänä Kurling sopii myös nivelvaivaisille - ja hauskaa riittää! Yhdistysesittelyä Heurekassa Ihanat naiset Runnilla Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 31 1 15.11.2006 0:40:53
Vanhuksilla oli mahdollisuus yhteiseen ruokailuun päivän aikana. Lisätietoja: fysioterapeutti Marja Laakso puh. 044 772 5011 Harjulan Setlementti ry VANKKA-projekti Harjulan Setlementti ry on toteuttanut VANKKAprojektin (vanhusten toimintakyvyn palauttaminen lonkkaleikkauksen jälkeen) yhteistyössä Lahden kunnallisen sekä kolmannen sektorin vanhustyön toimijoiden kanssa. Suomessa hoidetaan vuosittain lähes 8000 lonkkamurtumaa. Lonkkamurtumapotilaista on noin 70 % naisia. Projektin tuloksista voit lukea seuraavasta Niveltieto-lehden numerosta. Jokaiselle projektiin osallistuvalle vanhukselle toteutettiin fysioterapeutin toimesta kolme kotikäyntiä, kaksi ennen kuntoutusinterventiota ja yksi kuntoutusintervention jälkeen. Kotikäynneillä kartoitettiin vanhuksen liikkumis- ja toimintakykyä sekä arvioitiin vanhuksen voimavaroja kotona ja lähiympäristössä liikkumisen sekä yhteiskuntaan osallistumisen näkökulmasta. Vanhukset kertovat lonkan tuntuvan epävarmalta ja voimattomalta, eikä ilman apuvälineitä ole rohkeutta liikkua. Projektin kohderyhmänä olivat lahtelaiset kotona asuvat, yli 65-vuotiaat vanhukset, joiden NT0604.indd 32 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:40:54. Harjoittelun, tiedon lisäämisen ja vertaistuen avulla on tuettu itsenäistä selviytymistä kotona ja kodin ulkopuolella. Projektiin valitut vanhukset osallistuivat kuntoutusinterventioon 10 viikon ajan, kaksi kertaa viikossa. Leikkauksen jälkeen ikääntyneellä saattaa olla monenlaisia vaikeuksia päivittäisistä toiminnoista selviytymisessä. Projektin avulla on käynnistetty Lahdessa uudenlainen, lonkkaleikattujen vanhusten toimintakykyä ja kotona asumista tukeva ja palauttava toiminta. Lonkkamurtumat vaikuttavat elämänlaadun heikkenemiseen ja synnyttävät merkittäviä kustannuksia. Alku- ja loppumittausten avulla arvioitiin kuntoutusintervention tuloksellisuutta. Lonkkamurtuman seurauksena täysin omatoimisista vanhuksista puolet jää osittain ja kolmannes lopulta täysin ulkopuolisesta avusta riippuvaiseksi. Lisäksi kartoitettiin vanhuksen kokemuksia lonkkaleikkauksen palveluketjusta. Mukaan projektin toimintaan pääsi kotihoidon henkilökunnan ja omaisten välityksellä tai ottamalla itse yhteyttä. liikkumis- ja toimintakyky on heikentynyt lonkkaleikkauksen jälkeen. Projektin aikana myös toimintaterapeutti teki tarvittaessa arvioivan kotikäynnin. Projekti on toteutettu RAY:n tuella vuosina 2004-2006 ja se on koostunut kotikäyntejä ja ryhmätoimintaa sisältävistä kuntoutusinterventioista. Projektiin osallistuvien vanhusten ryhmä kuljetettiin Harjulaan ja takaisin kotiin yhteiskuljetuksella. Projektin tuotoksena on saatu uusi toimintamalli Harjulaan, joka vastaa ikääntyneiden lonkkaleikattujen kuntouttavan toiminnan tarpeisiin Lahden kaupungissa ja sen lähialueilla. Ennusteen mukaan murtumien määrä tulee jopa kolminkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Toiminta sisälsi kävely-, tasapaino- ja lihasvoimaharjoittelua liikkumis- ja toimintakyvyn palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi lonkkaleikkauksen jälkeen, päivittäisten toimintojen ohjausta sekä psykososiaalista toimintakykyä tukevaa ryhmätoimintaa vertaisryhmässä. Projektiin osallistui yhteensä 70 vanhusta, joiden keski-ikä oli 77 vuotta. Vanhukselle ohjattiin myös kotona suoritettava yksilöllinen kotivoimisteluohjelma. HOIDON KEHITYSTÄ VANKKA vanhusten toimintakyvyn palauttaminen lonkkaleikkauksen jälkeen Iäkkäiden ihmisten yleisin tapaturmista aiheutuneiden vammojen syy on kaatuminen. Myös kuluman vuoksi tehtyjen suunniteltujen tekonivelleikkausten määrä on kasvanut väestön ikääntyessä. Ryhmä koostui 46 vanhuksesta
15.11.2006 0:40:58 MATTI-KATTI RYHISTÄYTTYY NT0604.indd 33 Lähetä Matti-katille jumppaliikevinkkejä osoitteeseen Pajutie 16, 07940 Loviisa tai toimisto@niveltieto.net. Niveltieto 4 / 2006
Kuitenkin tutkimuksemme osoitti, että tekonivelleikkausta jonottavat potilaat kärsivät fyysisten oireiden ja vaivojen ohella myös psyykkisistä oireista kuten ahdistuneisuudesta ja masentuneisuudesta. Yksi esiin noussut kysymys on, kuinka soveltaa hoitoon pääsyn enimmäisaikoja potilaan kieltäytyessä tarjotusta hoidosta oman sairaanhoitopiirin ulkopuolella. Polvipotilailla tulokset olivat samansuuntaiset: vaihtoon halukkaat liikkuivat muita huonommin sekä kärsivät muita useammin vaivoista, oireista ja ahdistuneisuudesta. Lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettuun hoitoon on päästävä viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista. Tekonivelkirurgian osalta kuuden kuukauden sääntö koskettaa varsin suurta joukkoa. Kysymys on ajankohtainen, sillä erikoissairaanhoitolaki edellyttää sairaanhoitopiirin kuntayhtymää hankkimaan hoidon joltakin muulta palvelun tuottajalta, ellei sairaanhoitopiiri voi itse antaa hoitoa määräajassa. Tekonivelleikkauspotilaiden korkea ikä, hoidon raskaus ja kuntoutuksen viemä aika huomioon ottaen on ymmärrettävää, että moni potilas toivoo saavansa hoitoa tutussa sairaalassa. Kyselyyn osallistui 763 lonkan tai polven tekonivelleikkausta odottavaa potilasta kolmesta sairaalasta (Kirurginen sairaala, Helsinki, Jorvin sairaala, Espoo, Tekonivelsairaala Coxa, Tampere). Lonkan ja polven tekonivelleikkausten osalta hoitoon pääsyn perusteissa huomioidaan potilaan kokema kipu, kävelymatka, muut toiminnalliset rajoitukset, kliiniset löydökset sekä röntgen-kuvalla todennettava sairauden eteneminen. Silti, määräaikojen soveltaminen käytäntöön ei ole sujunut ongelmitta. Polvipotilaista sairaalan vaihtoon haluttomia oli 181 (46 %). Tutkimus on osa laajempaa tutkimusta, jossa tutkitaan hoitoon jonottamisen kustannuksia ja vaikutuksia. Tärkeää olisikin, että arvioitaessa potilaan hoidon tarvetta ja pohdittaessa kuinka toimia potilaan kieltäytyessä hoidosta toisella paikkakunnalla, lääkäri huomioisi potilaan yksilöllisen elämäntilanteen ja hoidon tarpeen. Potilaan elämäntilanteen kokonaisvaltainen huomioiminen hoidon tarpeen arvioinnissa ei ole ongelmaton. Lonkkapotilailla vaihtoon halukkaat kärsivät muita vastaajia enemmän erilaisista vaivoista ja oireista (esimerkiksi kipu ja särky), masentuneisuudesta ja ahdistuneisuudesta. Ulottuvuudet mittaavat rajallisesti potilaan terveydentilaa ja keskittyvät yksipuolisesti kliinisiin tekijöihin. Keskimääräinen jonotusaika oli 194 vuorokautta. Ensinnäkin, on kiistatta tärkeää tunnistaa ja NT0604.indd 34 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:40:58. Pääosa tekonivelleikkauksista tehdään yli 65-vuotiaille potilaille, mikä näkyi myös omassa tutkimuksessamme: tutkimukseen osallistuneiden potilaiden keski-ikä oli 66 vuotta. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (STAKES) julkaisemien hoitoilmoitustietojen mukaan vuonna 2000 lonkan ensimmäisiä tekonivelleikkauksia tehtiin noin 7 700 potilaalle. Lonkan ja polven ensileikkausten määrät ovat kasvaneet maassamme vuosi vuodelta ja jonotusajat leikkauksiin ovat perinteisesti olleet pitkiä. Tutkimuksemme osoitti, että potilaalle hoito tutussa sairaalassa voi olla jopa odotusaikaa tärkeämpi, varsinkin jos kyseessä on keskimääräistä hyväkuntoisempi potilas. Vastaajista reilu kolmannes oli halukas vaihtamaan sairaalaa ja 23 % ei osannut sanoa kantaansa. Tutkimustulosten mukaan 145 (40 %) lonkan tekonivelleikkausta odottavaa potilasta oli haluton vaihtamaan sairaalaa mikäli odotusaika lyhenisi. Vuosina 2002 ja 2003 lonkan tai polven tekonivelleikkausjonoon laitetuilta potilailta tiedusteltiin heidän halukkuutta leikkaukseen toisessa sairaalassa mikäli tällainen mahdollisuus tarjoutuisi ja odotusaika hoitopaikkaa vaihtamalla lyhenisi. Nivelrikko- ja nivelreumapotilaan näkökulmasta pitkittynyt hoitoon pääsy ei ole mitenkään vähäinen ongelma. Kyse on sopeutumisesta kipuun ja alentuneeseen toimintakykyyn. Aineisto kerättiin potilaille jonoon laittamisen yhteydessä jaetulla kyselylomakkeella. Vuonna 2004 lonkan ensileikkauksia tehtiin jo lähes 8 500 ja polven ensileikkauksia noin 6 500. Polven tekonivelleikkauksia tehtiin samana vuonna lähes 5 000 potilaalle keskimääräisen jonotusajan ollessa peräti 260 vuorokautta. Eri vastaajaryhmien vertailu osoitti, että sairaalan vaihtoon halukkaat olivat muita huonokuntoisempia. Suositukset on laadittu noin 80 %:lle kiireettömästä hoidosta sisältäen muun muassa lonkan ja polven kiireettömän leikkaushoidon. Hoitoon pääsyn määräaikojen säätämisen rinnalla maassamme on laadittu suositukset hoitoon pääsyn perusteista. TUTKITTUA TIETOA Onko hoitopaikalla väliä? Maassamme tuli maaliskuussa 2005 voimaan hoitotakuu, joka asetti enimmäisajat hoitoon pääsylle. Keskimääräiset jonotusajat olivat nousseet neljän vuoden aikana molemmissa ryhmissä: lonkan tekonivelleikkausta joutui vuonna 2004 jonottamaan keskimäärin 206 vuorokautta ja polven tekonivelleikkausta 276 vuorokautta. Valtakunnalliset seurantatiedot ovat osoittaneet odotusaikojen lyhentyneen hoitotakuun myötä
(09) 4748 2705, ma-to 8-16, pe 9-15 Sairaala ORTON, Tenholantie 10, 00280 Helsinki puh (09) 47481, www.invalidisaatio.fi Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 35 15.11.2006 0:40:59. Toiseksi, tarvitsemme epäilemättä yhtenäisiä periaatteita siitä kuinka toimia, kun potilas kieltäytyy hoidosta joko tarjottuna ajankohtana tai toisella paikkakunnalla. löytää jonossa olevista potilaista huonokuntoisimmat sairausspesifien ulottuvuuksien kuten kivun ja toiminnallisten rajoitusten (esimerkiksi kävelymatka, portaiden nousu, kenkien laitto, peseytyminen) tunnistaminen on yksi näkökulma potilaan hyvinvointiin. Tulisiko odotuslistalta poistaa henkilö, joka ei ota vastaan muualta tarjottua hoitopaikkaa tai kieltäytyy hoidosta tarjottuna ajankohtana? Vaivattomasti ORTON! Johanna Hirvonen, YTM Mikkelin ammattikorkeakoulu Sairaala ORTON Invalidisäätiö Tekonivelleikkauksia tekevät lääkärimme: Arsi Harilainen, Timo Paavilainen, Pekka Paavolainen, Jerker Sandelin, Seppo Seitsalo, Jari Syrjänen, Sauli Varjonen, Pekka Ylinen ja Timo Yrjönen Marja Blom, dosentti, HYKS, sairaanhoitoalue Ulla Tuominen, TtM, STAKES Ajanvaraus ja palveluneuvontamme: puh. Psyykkiset ulottuvuudet (masentuneisuus, ahdistuneisuus, energisyys ym.) tulisi myös ottaa huomioon potilaan elämäntilannetta ja -laatua arvioitaessa
Suurinkin tutkimuksessa käytetty parasetamoliannos (30 mg/kg) häiritsi kuitenkin verihiutaleiden toimintaa vähemmän kuin perinteinen tulehduskipulääke diklofenaakki. Väitöstutkimuksessa yhdistettiin koksibi parasetamoliin, jolloin parasetamoli aiheutti lievän verihiutaleiden toimintahäiriön. Parasetamolia ja tulehduskipulääkkeitä käytetään usein leikkausten jälkeen vahvojen morfiinin kaltaisten kipulääkkeiden tarpeen vähentämiseksi. Verihiutaleiden toiminnassa havaittiinkin häiriö, joka paheni lääkeannosten kasvaessa. Tulosten perusteella sekä nuorille nivelrikko- että reumapotilaille kannattaa valita lonkan tekonivelleikkauksessa reisiluun puolelle uudenaikainen sementitön poroosi- tai hydroksiapatiittipinnnoitettu varsiosa. Leikkauksen jälkeen veren hyytymisjärjestelmä aktivoituu jolloin laskimo- ja keuhkoveritulppariski kasvaa. Verihiutaleiden toiminnan hillitsemisestä voi olla myös hyötyä. LL Edward Munsterhjelmin väitöstutkimuksessa annettiin terveille vapaaehtoisille koehenkilöille parasetamolia eri suuruisina annoksina ja tarkkailtiin samalla mahdollisia muutoksia verihiutaleiden toiminnassa. Näistä tekonivelleikkauksista on raportoitu hyvin vähän pitkäaikaistuloksia, minkä vuoksi eri leikkausmenetelmien asema on ollut selkiytymätön. korkea sijoiltaanmeno on johtanut nivelen vaikeaan kehityshäiriöön. Uuden sukupolven tulehduskipulääkkeet, koksibit, eivät ärsytä vatsaa perinteisten lääkkeiden tavoin eivätkä myöskään vaikuta verihiutaleiden toimintaan. Väitöskirjassaparasetamolin vaikutus todettiin samankaltaiseksi. Vaikean lonkkanivelen kehityshäiriön hoidossa sementitön tekonivelleikkaus, jossa reisiluu lyhennettiin siirtäen iso sarvennoinen alas ja kuppiosa implantoitiin alkuperäisen lonkkamaljakon alueelle, vähensi merkittävästi kipua ja paransi potilaiden kävelykykyä. Myös parasetamoli voi lisätä verenvuotoriskiä Helsingin yliopistossa lokakuussa tarkastettu väitöstutkimus kumoaa lääketieteellisiin oppikirjoihin juurtuneen tiedon siitä, ettei kipu- ja kuumelääke parasetamoli vaikuta verihiutaleiden toimintaan perinteisten kipulääkkeiden tavoin. Jos potilas kuitenkin käyttää esimerkiksi verenohennuslääkitystä, kuten varfariinia tai pienimolekyylistä hepariinia, tai mikäli hänellä on synnynnäinen verenvuototaipumus, kipulääkkeiden verenvuotovaaraa lisäävä vaikutus voi korostua. Eskelinen analysoi väitöstutkimuksessaan Suomen endoproteesirekisterin tietojen perusteella 4 661 nivelrikkopotilaan, iältään alle 55-vuotiaita, ja 2 557 nuoren reumaatikon lonkan tekonivelleikkausten pitkäaikaistulokset. Testattu ohjaus tuki potilaan voimavaraistumista ja tunne oman elämän hallinnasta lisääntyi. Lonkkatekonivelleikkauksissa hyviä tuloksia myös nuorilla potilailla Helsingin yliopistossa lokakuussa tarkastetussa väitöskirjassa osoitetaan ensimmäistä kertaa väestötasolla, että lonkan tekonivelleikkauksella voidaan saavuttaa hyvät pitkäaikaistulokset myös nuorilla potilailla. Tämän jälkeen mm. Lonkan korkean synnynnäisen sijoiltaanmenon vaurioittaman lonkkanivelen hoito aikuisiällä lonkan tekonivelleikkauksella on vaativaa, ja komplikaatioiden riski leikkauksessa on suuri. "On mahdollista, että tämä parasetamolin vaikutus vähentää koksibien aiheuttamaa sydänveritulppavaaraa", Munsterhjelm arvioi. Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 37 15.11.2006 0:40:59 VÄITÖKSIÄ. Munsterhjelmin tutkimus osoitti, että tällainen lääkeyhdistelmä aiheuttaa verihiutaleiden toimintahäiriön joka on voimakkaampi kuin kumpikaan lääke yksin käytettynä. Parasetamolia ja perinteisiä tulehduskipulääkkeitä voidaan kuitenkin käyttää myös samanaikaisesti, jolloin kipua lievittävä vaikutus voimistuu. On ollut kiistanalaista, minkä tyyppinen tekonivel kestäisi parhaiten nuorilla, aktiivisilla potilailla. potilaan odotukset ja tarpeet tiedon suhteen ovat selvemmin havaittavissa. Pieni annos asetyylisalisyylihappoa vähentää verihiutaleiden toimintaa useiden päivien ajaksi. Lisäksi sairaala Ortonissa tarkastettiin 87 potilasta, joille oli tehty erittäin vaativa lonkan tekonivelleikkaus joko lapsuudessa hoitamatta jääneen korkean synnynnäisen lonkan sijoiltaanmenon vuoksi tai lonkan kehityshäiriön johdosta tehdyn reisiluun muovausleikkauksen jälkeen. käsitekarttamenetelmää. Koska verihiutaleet osallistuvat veren hyytymiseen, tulehduskipulääkkeiden käyttö voi altistaa verenvuodolle leikkauksen yhteydessä. Muiden tulehduskipulääkkeiden vaikutus on samanlainen, mutta nopeammin ohimenevä. Käsitekarttamenetelmän käyttö ohjauksessa perustui siihen, että sen avulla voidaan potilaan olemassa oleva tieto selkeästi jäsentää. Tyypillinen lonkan tekonivelleikkaukseen joutuva potilas on 60-80-vuotias nainen. Koksibien on kuitenkin havaittu aiheuttavan veren hyytymisjärjestelmän lievän yliaktivoitumisen, mikä voi altistaa sydänveritulpalle. Lonkkamaljakon puolella sementtikiinnitteisellä polyetyleenikupilla saavutettiin paras kiinnipysyvyys nuorilla reumaatikoilla, kun taas nuorilla nivelrikkopotilailla modernien sementittömien ja sementtikiinnitteisten kuppiosien tuloksissa ei ollut eroa. LL Antti Eskelisen väitöstutkimus osoitti lisäksi, että sairaala Ortonissa kehitetyllä, teknisesti erittäin vaativalla lonkan tekonivelleikkauksella voidaan merkittävästi vähentää kipua ja parantaa kävelykykyä myös niillä potilailla, joilla lapsuudessa hoitamatta jäänyt lonkan synnynnäinen ns. Jos veren hyytymisjärjestelmä on normaali, tämä kipulääkkeiden aiheuttama verihiutaleiden ohimenevä toimintahäiriö muodostuu harvoin ongelmaksi. Aiemmat väestötason tutkimukset ovat osoittaneet, että lonkan tekonivel pysyy nuorilla potilailla kiinni huonommin kuin iäkkäämmillä
Pohjois- ja Itä-Savossa jonottajien määrä oli jopa kasvanut kesästä. Suomalaiset yhdistävät liikuntavammaisuuteen muun muassa muista riippuvaisuuden, eristyneisyyden ja tehottomuuden. Useimpien suhtautuminen liikunta- Kotihoidossa olevat ja sairaalasta kotiutettavat ovat usein iäkkäitä, entistä sairaampia ja tarvitsevat apua useilta palveluiden tuottajilta. On yllättävää, etteivät asenteet ole muuttuneet, vaikka liikuntavammaisia on nykyään paljon työelämässä mukana ja osa heistä menestyy aivan kuten osa liikuntakykyisistäkin, kertoo järjestöpäällikkö Marja Pihnala Invalidiliitosta. Erityisesti nuoret ajattelevat liikuntavammaisen kumppanin rajoittavan heidän omia mahdollisuuksiaan elämässä. Muualla on otsikoitu Turun jononpurun lähes pysähtyneen kesällä henkilökuntapulan vuoksi. Useimmat haastateltavat eivät muista saaneensa liikuntavammaisuudesta tietoa koulussa tai muuallakaan elämänsä varrella. Arjessa liikuntavammaisia ihmisiä kohdataan yleensä vain ohimennen kaupungilla. Vammautuminen nähdään itsenäisyyden menettämisenä Omassa elämässä liikuntavammaisuus tarkoittaisi useimmille surua, toivottomuutta, paljosta luopumista, katkeruutta ja jopa lohduttomuutta. Stakesin tekemän kyselyn mukaan kotisairaanhoidon, kotipalvelun ja yhdistetyn kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilöstö joutuu usein toimimaan puutteellisin tiedoin. Selkeä vähemmistö suhtautuu liikuntavammaisiin ihmisiin aidon tasa-arvoisesti ja neutraalisti. Liikuntavammaisen elämä määritellään valitettavan usein kyvyttömyyden kautta ja liikuntavammaisuus nähdään negatiivisena erilaisuutena. Kotihoitoa on myös totuttu pitämään hoitoketjun päätepisteenä, jonne sairaala lähettää asiakkaat. Useimmat eivät esimerkiksi usko, että he voisivat ihastua liikuntavammaiseen ihmiseen. Hannele Jagadeeesan vammaisiin on säälivää, torjuvaa, väistelevää, ihailevaa tai pelokasta. Kaikkein pahimpana vammautumisessa haastateltavat pitävät itsenäisyyden menettämistä. Ennakkoluuloista kertoo myös se, ettei valtaosa edes harkitsisi liikuntavammaisen ihmisen palkkaamista lapsensa päivähoitajaksi. Myös kotihoidon ja sairaalan yhteistyössä on puutteita. UUTISIA Uutisia Jonossa yhä yli 11000 potilasta Huomenta Suomelle ohjelmassa 30.10. sairaanhoitopiirien johtajat kertoivat jonotilanteesta. Tutkimuksesta käy ilmi, että liikuntavammaisiin ihmisiin ei suhtauduta tasavertaisesti. Lähes puolet kotihoidon työntekijöistä oli tyytymättömiä sairaalasta saamaansa tiedon määrään asiakkaan hoidon ja palvelujen tarpeesta kotona, hoidosta sairaalassa ja sairauden hoidosta kotona. Ennakkoluulot ja asenteet ovat usein tiedostamattomia, jolloin niiden vaikutusta käyttäytymiseen ei osata, eikä voidakaan kontrolloida. Ennakkoluuloista huolimatta useimmat uskovat, että alkuvaiheen sokin ja vaikeuksien jälkeen tilanteeseen saattaisi olla jollakin tasolla mahdollista sopeutua. Jonot ovat vähentyneet Satakunnassa, Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja PohjoisPohjanmaalla. Asiakkaan siirtyessä sairaalasta kotihoitoon, noin neljäsosassa tieto tuli vasta ko- NT0604.indd 38 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:40:59. Tiedostamattomat asenteet jyrkkiä Liikuntavammaisuutta ja siihen liittyviä asenteita ei ajatella aktiivisesti. Tieto asiakkaasta ei kulje esteettömästi ja saumattomasti hoitopaikasta toiseen. Liikuntavammaisuuden nähdään automaattisesti merkitsevän riippuvuutta muista. - Tutkimus osoittaa, että kuva liikuntavammaisuudesta on edelleen hyvin yksiulotteinen. Erityisesti puutteellisten jatkohoitotietojen takia hoidon jatkuvuus usein kärsii. Hoitotakuulain noudattamatta jättämisestä ei ole sanktioita kunnille tai sairaanhoitopiireille. Erikoissairaanhoitoa jonottaa yli 11000 sairasta. Tärkeimpinä tiedon lähteinä pidetään omia, vähäisiä kokemuksia liikuntavammaisista sekä elokuvia, tv-sarjoja ja lehtiä. Tieto ei kulje sairaalasta kotihoitoon Liikuntavammaisuuteen liittyy yllättävän voimakkaita uskomuksia Invalidiliiton teettämän haastattelututkimuksen mukaan liikuntavammaisiin kohdistuvat ennakkoluulot ja asenteet ovat edelleen voimakkaita. Hoitotakuun mukaan potilasjonojen piti olla jo mennyttä aikaa. Turku yrittää nyt purkaa jonojaan ylitöillä ja ostopalvelujen avulla. Täysin liikuntakykyinen ihminen on normi, jonka rinnalla liikuntavammaisuus näyttäytyy puutteellisuutena ja sen myötä esimerkiksi kyvyttömyytenä elää normaalia elämää. Lähes puolelta kotihoitoon tulleelta asiakkaalta puuttui heidän hoitoaan koordinoiva vastuuhenkilö. Silti lähes puolelta kotihoidossa olevalta puuttuu hoitoa koordinoiva vastuuhenkilö. Helsingissä ja Uudellamaalla jonon purkaminen oli lähes pysähdyksissä kesällä. Asenteita ei kuitenkaan tiedosteta, vaan ne nousevat esille vasta aiheesta tarkemmin keskusteltaessa
Kotihoidon suunnittelu koettiin myös vaikeaksi, koska hyvän hoidon jatkuvuuteen tarvittavaa ja rajat ylittävää asiakkaan, kotihoidon ja omaisten välistä yhteistyötä sekä tiedon vaihtoa oli liian vähän. Kotipalvelua on asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä muuhun kuin tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittaminen ja niissä avustaminen. Mukana oli 22 kuntaa. Hankkeessa haetaan hyviä ratkaisuja ylittävään yhteistyöhön ja tiedon kulkuun palvelujen tuottajien välillä kotihoidossa sekä kotihoidon ja sairaalan välillä. Kotihoito on asiakkaan saamaa julkista, yksityistä tai kolmannen sektorin antamaa hoitoa ja palveluja. Ero aiempiin tutkimuksiin voi selittyä sillä, että norjalaistutkimuksessa vastaaineita mitattiin potilaiden suolistosta eikä pelkästään verestä kuten aiemmissa tutkimuksissa on tehty. Nivelreuma on pitkäaikainen nivelten tulehdustauti, johon sairastuu noin 1 700 suomalaista aikuista vuosittain. Ruoan ja reumaoireiden yhteyttä on tutkittu ennenkin, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Tutkimus liittyy laajaan hankkeeseen, jossa kehitetään asiakkaiden näkökulmasta hoidon kulkua ja kotihoitoa. Yhdistetty kotihoito on kotipalvelun ja kotisairaanhoidon järjestämistä yhdessä pisteessä. Norjalaiset mittasivat yliherkkyydestä kertovia vastaaineita 14 reumapotilaan ja 20 terveen verrokin suolistoista, ja havaitsivat reumaa sairastavien näytteissä selvästi enemmän IgG-, IgA- ja IgM-vasta-aineita. Havainto viittaa siihen, että reumaoireiden ja ruokayliherkkyyksien välillä voi olla yhteys. Tutkimuksessa etsittiin lehmänmaidon, kananmunan, turskan, porsaanlihan ja viljojen vasta-aineita. Monet reumaatikot kokevat oireidensa pahenevan joistakin ruoka-aineista, mutta asiaa ei ole tähän mennessä todennettu tutkimuksissa. Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 39 15.11.2006 0:40:59. Uutispalvelu Duodecim UUTUUS! Uusi ainutlaatuinen kylmävoide Lievittämään tulehdusta ja turvotusta nivelissä Lisäaineina nivelten hyvinvoinnille tärkeät ravinteet: glukosamiinisulfaatti, MSM ja kondroitiinisulfaatti Reuma voi ärtyä väärästä ruoasta Reumapotilaiden oireet saattavat pahentua vääränlaisen ruoan syömisestä, todetaan tuoreessa norjalaistutkimuksessa. se, että tauti on noin 2-3 kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä. Kotihoitoon kuuluu sekä kotipalvelua että kotisairaanhoitoa. Myös tupakointi voi altistaa nivelreumalle. Kotisairaanhoito on terveyskeskuslääkärin, terveydenhoitajan, erikoissairaanhoitajan, sairaanhoitajan ja perushoitajan antamia palveluja henkilöille, jotka kykenevät sairaudestaan huolimatta asumaan kodissaan, mutta jotka tarvitsevat apua sairautensa tai vamman vaatimissa hoitotoimenpiteissä ja voinnin seurannassa. Kun monet potilaat kotiutuvat liian huonokuntoisina, he kokevat pelkoa kotona olemista kohtaan. UUTISIA tiutumispäivänä tai sen jälkeen ja yli puolessa asiakkaiden kotiutumisista oli ilmennyt jonkinasteisia ongelmia. Taudin vaaratekijöitä ei juurikaan tunneta, mutta hormonaalisten tekijöiden vaikutukseen viittaa mm
Laboratoriossa tuotetaan grafiittikatodilta sähköpurkauksen avulla hiili plasmaa, joka kiihdytetään plasmakiihdyttimessä (kuva 1) ja muuttuu korkealaatuiseksi timantin kaltaiseksi hiileksi (kuva 2) iskeytyessään esim. Transpedukulaariruuvi ja kaksi ruuvia paikallaan selkärangan nikamassa 0 NT0604.indd 40 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:41:04. Plasmakaaripurkaus Kuva 2. Kuuluisan James Bond filmin teemasävellyksestä taas opimme, että "Diamonds are forever" (ja osittain myös siksi naisen paras ystävä). Alakoski on työssään käyttänyt korkea-energia plasmatekniikkaa. Kirurgisiin toimenpiteisiin liittyy aina riskinsä eivätkä ne juuri koskaan onnistu sataprosenttisesti, asia joka joskus erityisen ikävästi tulee esiin, kun on tehty varaosien vaihtoa näyttävyyden parantamiseksi, esimerkiksi uusittu puskureita. Alakoski työskentelee professori emeritus Asko Anttilan työryhmässä, jota nykyisin johtaa FT Veli-Matti Tiainen. Santavirta oli pitkäaikaisessa koko elämänsä kestäneessä parisuhteessa fiksuna miehenä oppinut, että timantit ovat naisen paras ystävä. Vain yksi vielä kulkee mukana kesät ja talvet, sama pää. Kulutuskestävyyden idea perustuu siihen, että liukupinnoilta kuluman vuoksi syntyvä kulumajäämä aiheuttaa vierasesinereaktion, ikään kuin hiertää. Öljyä on vaihdettu ja filttereitä uusittu ja menopeli on toivottavasti talvikunnossa, talvitassuin varustettuna. Vastaväittäjänä toimii fysiikan emeritus professori, DI ja yrittäjä Folke Stenman. Ongelmatonta ihmisen varaosien käyttö ei ole. Varmaan moni on ajatellut, että olisipa kätevää kun voisi omiakin vähän heikkoon kuntoon menneitä osia vaihdella. Siksi yhteistyö lääkäreiden ja fyysikkojen välillä alkoi paljolti Santavirran aloitteesta, joka jätti vaimolleen kauniisti pienin timantein dekoroituja kaula- ja korvakoruja ja halusi jättää potilailleen kestäviä timanttipinnoitteisia varaosia. Alakosken väitöskirja käsittelee yhtä ratkaisuvaihtoehtoa ym. Ihmisellä se on toinen juttu, jos vaikka tekonivel irtoaa tai infektoituu, eikä leikkauksellinen asentaminen/ vaihto ole sekään ongelmatonta. Tavanomaisen timanttipinnoitteen kehittivät Anttila ja hänen työtoverinsa biomateriaaliteknologian professori Reijo Lappalainen (nykyisin Kuopion yliopistossa) yhteistyössä edesmenneen ortopedian ja traumatologian professorin Seppo Santavirran kanssa. He työskentelevät Anders Langenskiöldin laboratoriossa Invalidisäätiön ortopedisessä sairaalassa, jossa tutkimusjohtajana toimii selkätutkija dosentti Dietrich Kurt Adolf Schlenzka. Ja kyllähän niin tehdäänkin. Ryhmään kuuluu neljäntenä fyysikkona Antti Soininen. Näin ollen esimerkiksi metalli-metalli tyyppisen Kuva 1. pedikkeliruuvien (kuva 3) tai selkää tukevien kiinnityslaitteiden pintaan. Valmista timantin kaltaista hiiltä Kuva 3. Kone ei paljon narise eikä ehkä yskähdäkään jos vaihdossa menee jotain pieleen. Kudokset reagoivat tähän yrittäen tuhota ärsyttävän tekijän, mutta "solun hampaat" eivät esimerkiksi metalliin ja muoviin pysty, eikä niitä siksi ravinnossammekaan esiinny kuin korkeintaan metalleja hivenaineina. irtoamisen ja infektion ongelmaan. Tätä kolumnia kirjoitetaan juuri FM Esa Alakosken väitöstilaisuutta ennen. KONTTISEN KYNÄSTÄ Timantit ovat ikuisia? Ihmisen varaosafilosofiaa Helsingin yliopistossa ja Invalidisäätiöllä: Uusi väitöskirja Opetusministeriön Biomateriaali- ja kudosteknologia tohtorikoulusta Moni on tässä käyttänyt kulkupeliään, peltistä lehmää, talvihuollossa
Yleensä implantti-infektio joudutaan hoitamaan implantin yksi- tai kaksivaiheisella vaihdolla. liitoksen pinnoitus kulutuskestävällä timanttipinnoitteella olisi yksi vaihtoehto estää kulumajäämän synty ja sen herättelemä kudosärsytykseen ja implantin irtoamiseen johtava vierasesinereaktio. Tekoniveltä ilman voi jonkun aikaa nilkutella, joten tällaiset ei-vitaalit varaosat usein vaihdetaan kaksivaiheisesti: ensin poistetaan infektoitunut implantti, sitten seuraa infektion juuriminen antibiootein, minkä jälkeen puhtaisiin kudoksiin laitetaan toisessa leikkauksessa uusi implantti. Lujalta pohjalta on hyvä ponnistaa. KONTTISEN KYNÄSTÄ Kuva 4. Ne osoittautuivatkin likaantumattomiksi, mm. tekoläpät, muodostavat aina mahdollisen alustan verihyytymän muodostumiselle. Hybriditimanttipinnoitteen idea perustuu siihen, että sellaista pintaa pöpöt (bakteerit) eivät pysty valloittamaan (kolonisoimaan) eivätkä asuttamaan (muodostamaan biofilmiä). Vesipisara timanttihybridipinnoitteella. Sitä tulee käyttää oikea määrä, jotta veri ei ole liian paksua (eli ei muodosta verihyytymiä) muttei liian ohuttakaan (jolloin syntyy sisäisiä verenvuotoja, johon vaikutukseen varfariinin käyttö rotanmyrkkynä perustuu). Näin saatiin kehitetyksi kaksi aivan uuttaa timantti-muovihybridipinnoitetta, DLC-PTFE-h ja DLC-PDMS-h. Timanttipinnoitteet ovat kehittyneet hyvin lupaavasti. Yrjö Konttinen Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 41 1 15.11.2006 0:41:04. kirjakaupasta ostettu kynä, jossa luki "Marks everything" ei jättänyt minkäänlaista jälkeä tällaisella timanttihybridipinnoitteella pinnoitettuun implantin pintaan. Tavanomaisen timanttipinnoitteet kehitettyään fyysikot päättivät edelleen hyödyntää aineen neljättä olomuotoa eli plasmaa. Siihen lisättiin teflonia (polytetrafluoroetyleeniä) tai silikonia (polydimetyylisiloksaania) niiden likaa hylkivien ominaisuuksien vuoksi. Edesmennyttä Seppo Santavirtaa voidaan syystä pitää hyvänä tutkijana, koska hänen toimintansa pohjalta on syntynyt tutkimuslinja ja koulukunta luomiskykyisiä ja itsenäisiä tutkijoita, jotka vievät aktiivisesti eteenpäin jo aiemmin betoniin valettua elinvoimaista tutkimuslinjaa. Koska pöpöt ovat varsin oppivaista sorttia ja kehittävät vastustuskykyä antibiooteille, on näitä "tappajabakteereita" vaikea hoitaa antibiootein, varsinkin jos ne ovat sairaalasta kotoisin olevia katuviisaita "pahoja poikia". Muita etuja likaantumattomista timanttihybridipinnoitteista voisi olla niiden veriyhteensopivuus. Siksi kaikki tekoläppäpotilaat käyttävät verta ohentavaa lääkitystä varfariinia. Veren kanssa kontaktissa olevat implantit, esim. Samoin vesipisara käyttäytyy tällaisella pinnoitteella niin kuin se luulisi olevansa elohopeaa (kuva 4). Valitettavan usein niin selkäimplanttien kuin monen muunkin ihmisen varaosan, esimerkiksi sydämen tekoläpän, sepelvaltimoverkon (stentin), aivokammioshuntin ja verisuoniproteesin elinkaari päättyy siihen, että vereen tunkeutuneet bakteerit etsivät ihmisen kropan heikot ja puolustuskyvyttömät paikat, jollaisia nämä ihmisen varaosat ovat. Sydänläppää ilman ei pärjää edes lyhyitä aikoja; sydänhän lyö 60/min tahdilla jo yli 30 miljoonaa kertaa vuodessa, joten lepotaukoja se ei yleensä pääse pitämään
Kannettuamme kurssilaisten kanssa kaikki pöydät ja jopa juomakorit saliin, emme silti saaneet kaikille istumapaikkaa. Kävimme läpi asioita joihin potilas itse voi vaikuttaa odotellessaan leikkausta. Kurssin alussa Jani Toukosalo, Smith&Nephew, esitteli kurssilaisille erilaisia tekoniveliä, materiaaleja ja kiinnitystapoja. Kurssimme sisältö on pysynyt lähes muuttumattomana kaikki kerrat. Nivelten esittelyn jälkeen lähdettiin sitten valmistautumaan tekonivelleikkaukseen endoproteesihoitaja, erikoissairaanhoitaja Teija Tiusasen opastuksella. Kävimme läpi puudutukseen ja itse leikkaukseen liittyviä asioita sanoin ja kuvin. 130 osallistujaa. Näistä tekijöistä ei koskaan voitane puhua liikaa ja kysymyksiä riitti. ENSITIETOKURSSIT Ensitietokurssilta eväät elämään tekonivelen kanssa Turussa järjestettiin neljäs ensitietokurssi 11.11.2006. Paljon asioita oli mahdutettava lyhyeen aikaan: laboratoriokokeet, rtg-tutkimukset, lääkitykset, kivunhoito, haavan hoidosta, virtsakatetreista jne. Onneksi edes tällä kertaa saimme tämän palautteen ja voimme jatkossa huomioida sen luennoissamme. Turun yliopistossa perjantaina 3.11.2006 tarkastetun Kirsi Johanssonin väitöskirjatutkimuksesta saimme vahvistusta ohjelmamme sisältöön. Erityisesti puudutukseen liittyy paljon pelkoja. Yhtenä tärkeänä seikkana kävimme läpi myös leikkauksen jälkeistä masennusta. Janilla oli mukanaan työkalupakki josta hän laittoi kiertämään tekoniveliä kurssilaisten kokeiltavaksi. Seksielämästä tekonivelleikkauksen jälkeen puhutaan ohjauksessa vielä valitettavan harvoin. Ongelmaksi muodostui lopulta vielä se, etteivät kaikki mahtuneet enää edes ovesta sisään vaan joutuivat poistumaan paikalta. Sateisena lauantaina alkoivat ensimmäiset osallistujat saapua paikalle jo puoli tuntia ennen aloitusta. Sihteerimme Sirkka Ruohosen ja Nivelpiirin vetäjä Marja-Liisa Salmisen karjalanpiirakka- ja pullalaskelmat tuntuivat pettävän pahasti. Hanna Metsämäen esitelmä rakentuu TYKS Kirurgisen sairaalan käytäntöön, mutta kaikki samat "Tupa" oli todella täynnä Turun neljännellä ensitietokurssilla. NT0604.indd 42 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:41:08. Seuraavaksi lähdimme sitten leikkausosastolle ja toivotimme osallistujat tervetulleiksi leikkaukseen. Kysymyksiä heräsi paljon ja kiitettävästi Jani jaksoi niihin vastailla. Kirsi Johanssonin mukaan ohjauksen tulee olla sisällöllisesti, menetelmällisesti ja ajankohdallisesti sen mukaista, että potilas kokee sen auttavan häntä hänen oman tilanteensa hallinnassa, voimavarojensa löytämisessä ja vahvistamisessa. Jokunen oli onneksi varautunut tähän ja saapui paikalle oman tuolin kanssa. Olimme onnistuneet rakentamaan ohjelmamme juuri siten, että se mahdollisimman hyvin vastasi tekonivelpotilaiden tarpeita. Tiivistelmä hänen väitöskirjastaan löytyy tämän lehden sivulta 36. Riittävällä, asiallisella tiedolla onnistutaan vähentämään leikkaukseen ja puudutukseen liittyviä pelkoja. infektioiden ehkäisyä, hampaiden ja suun terveyden merkitystä, perussairauksia, terveen ihon merkitystä ja laihduttamista. Erityisesti tekonivelten paino herätti hämmästystä. Kurssille oli ennakkoilmoittautuminen ja pystyimme ottamaan vain 60 ensimmäistä mukaan. Emme kertoneet mitään seksielämästä tekonivelleikkauksen jälkeen. Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki kertoi vuorostaan mitä tapahtuu ennen leikkaukseen tuloa tapahtuvalla käynnillä ja sairaalassaoloaikana tapahtuu. Jokainen pystyi käytännössä kokeilemaan tekonivelen liikkeitä, painoa jne. Kävimme läpi mm. "Järkytyksemme" oli suuri, kun hetki ennen aloitusta olimme tilanteessa, että paikalla oli n. Lista tuntui loputtomalta. Tämä tuntui meistä järjestäjistä tietenkin kauhean pahalta ja esitimmekin valittelumme. Marja-Liisa oli herännyt kolmelta paistamaan pullia ja oli onneksi "vähän ampunut yli" määrän suhteen. Teija Tiusanen kertoi mitä leikkaussalissa tapahtuu. Yksi konkreettinen puute ohjauksessamme tuli esiin ensimmäisen kerran tällä kurssilla. Masennusta tuntuu esiintyvän osalla tekonivelleikkauksen läpikäynneillä. Tarjoilu pelasi kaikesta huolimatta hienosti, kiitos siitä myös muille aktiivisille jäsenillemme! Suurempi ongelma oli istumapaikkojen riittäminen
(08) 616 61 Faksi (08) 616 6315 e-mail: ks.kirjapaino@kainuunsanomat.fi Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 43 15.11.2006 0:42:20. Fysioterapeutti, endoproteesihoitaja Satu Himberg tarttui ohjaksiin viimeisenä, mutta yhtään kurssilaista ei ollut vielä poistunut kesken paikalta. Jokaisella talolla on omat aikataulunsa ja tapansa, kuten myös ortopedeillä. Kuulijoille tuli uskoaksemme hyvin selväksi, että kaikki "työ" kuuluu potilaalle! Fysioterapeutti ei siis nosta potilasta heti seuraavana aamuna, vaan potilas nousee itse ylös heti seuraavana aamuna. Uskomme, että kurssilaiset ymmärsivät luennon jälkeen fyysisen kunnon ja nimenomaan lihaskunnon merkityksen tekonivelleikkauksesta toipumisessa. Saamamme palautteen mukaan olimme onnistuneet hyvin tarjoamaan tietoa ymmärrettävällä tavalla. Pilke silmäkulmassa kerrottu lausahdus herätti kohahduksen, mutta kaikki tuntuivat lopulta ymmärtäneen, että Satu puhui totta. Kurssilaiset saivat paljon myös ihan konkreettisia ohjeita siitä, mitä he voivat todellakin tehdä itse odotusaikana. Kysymysten tulva oli loputon ja jouduimmekin siirtymään eteenpäin pysyäksemme aikataulussa edes siedettävällä ylityksellä. Annetun tiedon ymmärtämisen tarkistaminen jääkin sitten yksilölliseen ohjaustilanteeseen. Lonkan tekonivel tutkittavana yleisöllä asiat tapahtuvat toki muissakin sairaaloissa. Tekonivelpotilaan hoidossa korostuu nimenomaan yksilöllisyys, mutta ryhmäopetuksessa emme voi kuin kertoa asioista yleisellä, useimmin tapahtuvalla tavalla. Ensitietokurssin tavoitteena on, että potilailla olisi riittävästi tietoa antaessaan tietoisen suostumuksen tekonivelleikkaukseen. Tavoitteenamme on myös, että osaltamme voimme vähentää leikkaukseen liittyviä pelkoja jakamalla asiallista tietoa kaikista tekonivelleikkaukseen liittyvistä tekijöistä. Esityksessä korostettiinkin, ettei tarvitse ihmetellä saatikka pelästyä, mikäli asioita tehdään eri lailla. Yksilöllistä ohjausta jokainen potilas saa sairaalassa, joko hyvissä ajoin ennen leikkausta tai vasta leikkaukseen tullessaan. Yleensähän viimeisen luennoitsijan pelkona on se, että joutuu puhumaan muutamille innokkaimmille! Näin ei siis käynyt vaan Satu kertoi täydelle salille fysioterapiasta ennen ja jälkeen tekonivelleikkauksen. Satu kertoi myös apuvälineistä ennen ja jälkeen tekonivelleikkauksen. Tällaisessa ryhmäopetuksessa emme valitettavasti pysty tarkistamaan kuinka kurssilaiset ovat ymmärtäneet annettua tietoa. Yhteinen "punainen johtolankamme" on se, että potilaat ymmärtävät oman osuutensa tekonivelleikkauksen onnistumisessa! Seuraava ensitietokurssi Turkuun on suunnitteilla 11.5.2007. ENSITIETOKURSSIT Teija Tiusanen Arkkipaino Lehtipaino Viestitie 2 87700 Kajaani Puh. Potilaat siis tietäisivät mitä tekonivelleikkaus tuo mukanaan
Lomake sisälsi sekä avoimia että valmiilla vastausvaihtoehdoilla varustettuja kysymyksiä. Opinnäytetyö on osa ORTOP-projektia (Ortopedisten potilaiden hoidon kehittämishanke). Näitä lomakkeita jaettiin yhteensä 80 kappaletta, joista palautui 50. Vastaajista 90 % toivoi vertaistukea tarjottavan, sitä ei kuitenkaan ollut tarjottu suurimmassa osassa tapauksista (82 %). Se on tutkimuksissa havaittu hyväksi tuen muodoksi muun muassa diabetes- ja syöpäpotilailla (van Dam, van der Horst, Knoops, Ryckman, Crebolder, & van den Borne 2004; Ussher, Kirsten, Butow & Sandoval 2005). Vertaistuki koettiin tarpeelliseksi tai erittäin tarpeelliseksi suurim- Lähtökohdat Mielenkiinto tutkimuksen aiheeseen heräsi nivelpotilaiden keskustelupalstalta, jossa etenkin nuoret ja työikäiset hakivat muita leikkauksen läpikäyneitä. Näistä keskusteluista heräsi ajatus järjestäytyneen vertaistukitoiminnan kehittämisestä tekonivelpotilaille. Osa tilaisuuksista oli kaikille avoimia. (Sjöling, Ågren, Olofsson, Hellzén & Asplund 2004, 543-544.) Vertaistuella tarkoitetaan tukea jonka antaja on läpikäynyt saman kuin tuettava. 2005a, 1, 3; VSSHP 2005). Kyseessä on Turun terveystoimen, Turun yliopistollisen keskussairaalan ortopedian ja traumatologian klinikan ja Turun ammattikorkeakoulun yhteishanke. Lonkan tekonivelleikkaukseen jonottavien elämänlaadun on havaittu olevan vertailuryhmää huonompi muun muassa liikkumisen, nukkumisen, päivittäisten toimintojen, seksuaalisuuden, ja masennuksen saralla. Pohdittaessa tutkimukseen sopivaa kohderyhmää päädyttiin valitsemaan lonkan tekonivelleikkauspotilaat, sillä heidän tuen tarpeensa arvioitiin alun perin suuremmaksi. Tutkittavien joukko oli siis monipuolinen. 2006, 5-6.) Elämänlaadun heiketessä tuen tarve kasvaa. Tämä parantaa osaltaan tutkimuksen luotettavuutta. Tämä taas voi johtaa elämänlaadun heikkenemiseen. Nämä sairaudet aiheuttavat tutkimusten mukaan potilaille kipuja, jäykkyyttä ja sitä kautta toimintakyvyn laskua (Suomen Reumatologinen Yhdistys 2003; Suomen Reumaliitto ry. TUTKITTUA TIETOA Vertaistukea tarvitaan! Turun ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajakoulutuksessa opinnäytetyönä tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että lonkan tekonivelleikkauspotilailla on tarvetta vertaistukeen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vertaistuen tarve lonkan tekonivelleik-kauspotilailla. Sisällöltään tuen tarve vaihtelee, joskus riittää vain tieto, ettei ole yksin, kun taas toisinaan tarvitaan konkreettista apua askareisiin. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksena Turun Seudun Nivelyhdistys ry:n allasjumpparyhmissä, retkellä, asiantuntijaluennolla ja ensitietokurssilla keväällä 2006. Tuen tarve on kuitenkin eri potilasryhmillä erilaista ja tämän vuoksi on tärkeää selvittää, minkälaista se on nimenomaan lonkan tekonivelleikkauspotilailla. Tutkimuksen tulokset Vastaajista 80 % oli naisia, joten vertailua sukupuolten välillä oli kannattama-tonta toteuttaa. Suurimmat lonkan tekonivelleikkaukseen johtavista syistä ovat nivelrikko ja -reuma. Näin ollen kaikki vastaajat eivät olleet Turun Seudun Nivelyhdistyksen jäseniä. Lonkan tekonivelleikkauspotilailla tarkoitetaan jo leikattuja ja leikkaukseen jonottavia yli 18-vuotiaita potilaita. Tutkimuksen edetessä tosin huomattiin, että samankaltaista tuen tarvetta saattaisi olla myös polven tekonivelleikkauspotilailla. Ikäjakauma muodostui odotetunlaiseksi, eli yli 65-vuotiaita oli enemmistö vastaajista, kuitenkin jopa 48 % oli työikäisiä. Vastaajat toivoivat vertaistuen tarjoamisen ajoittuvan aikaan ennen leikkausta tai kotiutumisvaiheeseen leikkauksen jälkeen, tällöin vertaistuen tarve koettiin suurimmaksi. Tällä hetkellä vertaistoimintaa on, mutta Marja-Liisa Salminen valmistelee jouluherkkuja Turun Nivelpiiriläisille NT0604.indd 44 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:42:22. (Hirvonen ym. Tarkoituksena oli lisäksi selvittää millaista vertaistuen tulisi olla tällä potilasryhmällä, missä vaiheessa hoitopolkua sen tarve on suurin sekä mihin tarpeisiin sillä voidaan vastata. Kyselylomake, jolla aineisto kerättiin, oli tätä tarkoitusta varten laadittu. Vastaajajoukossa oli sekä perheen kanssa että yksin asuvia ja eri koulutustason omaavia henkilöitä. kaikki halukkaat eivät näytä löytäneen sen pariin
Esitteessä tulisi olla selkeät ohjeet siitä miten toimintaan pääsee mukaan ja siitä kehen ottaa yhteyttä mikäli kaipaa lisätietoa. Esitteiden lisäksi potilasyhdistyksen/-liiton edustaja voisi käydä osastolla säännöllisin väliajoin esittelemässä oman yhdistyksensä tai liittonsa toimintaa. Vertaistukitoimintaa voitaisiin tuoda enemmän esiin esimerkiksi osastoille ja poliklinikoille jaettavien esitteiden avulla. Tällaiset luennot olisivat hyvä pohja yhteiselle keskustelulle, joka taas vastaisi ilmenneeseen kokemusten jakamisen tarpeeseen. TUTKITTUA TIETOA Johtopäätökset Tulosten perusteella vertaistuelle olisi tarvetta. Tämä ero saattaa johtua siitä, että vertaistuen si-sältö, muodot ja mahdollisuudet eivät ole tuttuja henkilöille, jotka eivät ole sitä saaneet. Vaikka tämä osa oli melko pieni, olivat koetut vaikeudet kuitenkin niin merkittäviä, että olisi tärkeää pystyä helpottamaan niitä. Tällöin asiantuntijana voisi toimia lonkan tekonivelleikkauksen läpikäynyt henkilö, joka kertoisi omista kokemuksistaan. Vastaajat kokivat myös, että vertaistuella voitaisiin saavuttaa levollinen mieli, tiedollinen apu sekä lie- vittää yksinäisyyttä ja parantaa toipumista. Tällaista yhteistyötä on jo olemassa joillakin potilasyhdistyksillä/-liitoilla. Vastaavasti ne, jotka eivät olleet kokeneet henkisen jaksamisen vaikeuksia sairauden vuoksi, eivät olleet kokenut niitä myöskään leikkauksen vuoksi. Näissä yhteyksissä voidaan tarjota mahdollisuutta liittyä mukaan toimintaan. Tästä voidaan päätellä, että tietynlaiset ihmiset ovat herkempiä kokemaan henkisen jaksamisen vaikeuksia kuin toiset. htm. Osa vastaajista oli siis kuitenkin kokenut masennusta, uupumusta, univaikeuksia, ahdistusta ja muita henkisen jaksamisen vaikeuksia. Näiden tulosten nojalla vertaistuelle siis todella on tarvetta, mutta valitettavasti vain 37 % vastaajista oli sitä saanut. Vaikka kysymys on suuresta toimenpiteestä, vain 67 % vastaajista oli kokenut leikkauksen aiheuttavan henkisen jaksamisen vaikeuksia. Vastaajat toivoivat saavansa vertaistukea vertaisryhmän tai henkilökohtaisen tukihenkilön muodossa ja myös internetin keskustelupalstaa toivottiin. Tällöin myös asiakkaat saavat tiedon toiminnasta. Potilasyhdistysten/-liittojen, jotka vertaistukea tarjoavat, pitäisi tuoda toimintaansa aktiivisesti julki niin, että terveydenhuollon organisaatiotkin olisivat siitä tietoisia. Kysyttäessä, mistä vastaajat ovat saaneet voimia sairautensa kanssa jaksamiseen, vain 16 % koki saaneensa sitä vertaistuesta, tässä kohdassa täytyy muistaa, että vain 37 % vastaajista oli saanut vertaistukea. Myöskään leikkaukseen johtaneen sairauden ei koettu aiheuttavan henkisen jaksamisen vaikeuksia (59 %). Molemmat edellä mainitut Kaisa Ståhlberg sairaanhoitajaopiskelija AMK Hanna Sjöblom sairaanhoitajaopiskelija AMK Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 45 15.11.2006 0:42:23. Sen sijaan vastaajat, jotka eivät olleet saaneet vertaistukea, ajattelivat pääasiassa, että sillä ei olisi vaikutusta muun tuen tarpeeseen. Muita yleisiä mainittuja syitä olivat allasjumppa ja sanomalehtiartikkeli tai -ilmoitus. muodot edellyttävät yhteistyötä terveydenhuollon kanssa. Turun Seudun Nivelyhdistys järjestää jo terveydenhuollon ammattilaisten pitämiä asiantuntijaluentoja, joten toimintaa voitaisiin kehittää nimenomaan vertaistuen suuntaan. Tuloksia tarkemmin tarkastellessa huomattiin, että ne vastaajat, jotka olivat kokeneet henkisen jaksamisen vaikeuksia sairauden aiheuttamana, olivat kokeneet sitä myös leikkauksen vuoksi. massa osassa tapauksista (76 %). Tiedollisen tuen tarve oli myös suurin syy lähteä mukaan Turun Seudun Nivelyhdistyksen toimintaan. Vertaistuen toivottiin sisältävän tietoa ja kokemusten jakamista. Lisäksi maanlaajuinen nivelaiheinen keskustelufoorumi on jo olemassa internetissä osoitteessa http:// www.niveltieto.net/keskustelu. Tämä on tärkeää, sillä tuloksia tarkastellessa kävi ilmi, että kaikki eivät tienneet mitä vertaistuki on, vaikka käsite sinällään avattiinkin saatekirjeessä. Vertaistukea saaneet henkilöt kokivat sen vähentäneen muun tuen tarvetta. Esitteitä voitaisiin jakaa potilaille leikkauspäätöstä tehtäessä tai osastolla oloaikana leikkauksen yhteydessä. Eniten voimia oli saatu omaisilta ja ystäviltä ja myös Turun Seudun Nivelyhdistys mainittiin. Suurin osa vastaajista toivoi saavansa tiedollista tukea ja tieto oli myös tärkeä syy Turun Seudun Nivelyhdistyksen toimintaan mukaan lähtemiseen. Sen toteuttamiseksi tarvitaan organisoitua toimintaa, jotta tuki tavoittaisi kaikki sitä tarvitsevat. Tällainen tulos on edullinen yhdistysten kannalta, sillä nämä muodot ovat taloudellisesti halvimpia järjestää. Suurin osa vastaajista (88 %) oli sitä mieltä, että niihin pystyttäisiin vastaamaan vertaistuella
Jumpan lisäksi on mahdollista käydä saunassa sekä ennen että jälkeen jumpan ja lisäksi voi käydä testaamassa rohkeuttaan kylmävesialtaassa, joka kuitenkin on jäänyt vähemmälle. NIVELPIIRIT Vesijumppaa Mikkelissä Mikkelin Nivelpiiri aloitti vesijumpan syyskuun alussa Kyyhkylän Kuntoutussairaalalla (entinen sotavammasairaala) iloisesti, mutta kylläkin pienellä porukalla. Jumppamme pyörii omakustannushintaan niin, ettei siitä tule nivelpiirillemme kustannuksia, mutta ei myöskään tuottoa eli pidämme hinnan sellaisena että sillä saa katettua kustannukset. Varsinaisessa terapia-altaassa on myös poresuuttimet joita voimme hyödyntää sekä ennen että jälkeen jumpan ja käytämmepä niitä välillä osana jumppaakin "vastavirtajuoksuun". Jokainen jumppa alkaa kuitenkin lämmittelyllä/sykkeen kohottamisella, keskivaiheella tehdään liikkeitä eri lihasryhmillä ja lopuksi aina venytellään. Valintaperusteena meillä oli se, että altaassa on lämmin vesi joka mahdollistaa useanpien osallistumisen. Ensimmäisellä kerralla meitä oli paikalla kuusi naista ja kolme miestä vaikka tavoitteena oli ollut viidentoista hengen porukka. Meillä on ollut ryhmässä (joka kokoontuu perjantaiaamuisin) kolme eri vetäjää, joilla kaikilla on aivan omanlaisensa ote jumpan vetämiseen, joka on tietysti ryhmämme kannalta rikkaus. Pikkuhiljaa jäseniä tuli lisää ja tällä hetkellä meillä on kirjoilla 17 vesijumppaajaa ikähaarukalla alle nelikymppisestä yli kahdeksankymppisiin, lisäys tapahtui naisten joukossa. Kannattaa kysyä kevään 2007 mahdollisia vapaita paikkoja - yhteystiedot edellisellä sivulla. Kuva Tiina Toivakka NT0604.indd 46 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:42:27. Kyyhkylä on paikkana vähän syrjässä kaupungista eikä sinne pääse julkisilla kulkuvälineillä, mutta onneksi on kimppakyytejä järjestynyt tarpeitten mukaan. Altaan vierellä oleva seinä on upeasti maalattu ja siinä oleva maisema lisää viihtyisyyttä. Välillä jumpataan haikeissa valssin tunnelmissa ja toisinaan taas pannaan jalalla koreasti jiven tahtiin
Perusta Nivelpiiri kotipaikallesi! Tuemme ja autamme sinua parhaamme mukaan. Nivelpiirien kevätkausi 2007 Espoo Tapiolan palvelukeskus (Itätuulenkuja 4, 1.krs) klo 18 NIVELPIIRIT Helsinki Kampin palvelukeskuksen kerho- Vapaaehtoiskeskus Pysäkki huone 3 (Salomonkatu 21 B) klo 17 (Raatihuoneenkatu 7) klo 18 Hämeenlinna Jyväskylä 22.1.2007 26.2.2007 26.3.2007 Sepänkeskuksen Reaktorisali (Kyllikinkatu 1) klo 18 17.1.2007 21.2.2007 21.3.2007 18.4.2007 16.5.2007 Salla Raja, 045 131 8814 (varmimmin arkisin klo 16-20) Hannele Sarper, 045 138 8814 23.1.2007 20.2.2007 20.3.2007 17.4.2007 15.5.2007 Leena Koivu, 045 131 8805 ajat paikallislehdissä ja www.niveltieto.net Aino Matikainen, 045 138 8801 Seija Pekkala, 045 131 8815 Raija Malmivaara, 0400 967 301 Keski-Uusimaa KERTY:n tilat (Tuusulantie 40, Kva) klo 18 Kirkkonummi Kirkkonummen Palvelukeskus (Rajakuja 3) klo 12 Mikkeli 4.1.2007 1.2.2007 1.3.2007 5.4.2007 3.5.2007 Seurakuntakeskuksen yläsali (Savilahdenkatu 20) klo 18 Oulu Keskusta-Nuottasaaren asukastupa (Isokatu 82) klo 18 ajat paikallislehdissä ja www.niveltieto.net Anja Karjalainen, 045 131 8803 Auli Hackman, 041 529 8929 24.1.2007 21.2.2007 21.3.2007 25.4.2007 23.5.2007 Tuula Kuronen, 045 638 6119 ajat paikallislehdissä ja www.niveltieto.net Anna-Liisa Kemi, 045 1318 807 Merja Piironen, 045 131 8817 Sirkka Muinonen, (015) 412 803 Pieksämäki Toimintakeskus Neuvokas (Torikatu 17) klo 17 Pohjois-Savo 23.1.2007 27.2.2007 28.3.2007 24.4.2007 29.5.2007 (S) (K) (S) (K) (S) Vuorotellen Kunnonpaikassa ja Vapaaehtoiskeskus Liisa Suokadun palvelutalossa klo 18 (Eteläpuisto 10) klo 17 Pori Rauma Tulestupa (Isokatu 21) klo 18 19.1.2007 16.2.2007 loput paikallislehdissä ja www.niveltieto.net Anneli Kauhanen, 045 138 8803 3.1.2007 7.2.2007 7.3.2007 4.4.2007 2.5.2007 23.1.2007 13.2.2007 13.3.2007 11.4.2007 22.5.2007 Tuula Räikkönen, 045 131 8816 Pirjo Piitulainen, 045 138 8802 Mauri Pasanen, 0440 705 312 Eija Tiainen, 045 131 8810 Riihimäki 15.1.2007 12.2.2007 12.3.2007 16.4.2007 14.5.2007 Nordean koulutustilat (Junailijan- Tulestupa (Koulukatu 50, kadun puolelta) klo 16.30 Lappeenranta) klo 18.15 Saimaa Salo Paukkulakoti (Salaistentie 1) klo 17 Tampere 17.1.2007 14.2.2007 14.3.2007 18.4.2007 16.5.2007 Tampereen Seudun Invalidit ry:n tilat (Kuninkaankatu 36 B) klo 17 9.1.2007 13.2.2007 13.3.2007 10.3.2007 Seija Värtö, 045 131 8812 25.1.2007 22.2.2007 22.3.2007 26.4.2007 24.5.2007 Riitta Hukkanen, 045 131 8806 Pirkko Päkki, 045 131 8808 Jaana Uusi-Kokko, 045 131 8811 Sari Tuovinen, 040 703 2244 Turun seutu Happy House (Ursininkatu 11) klo 18 Vantaa Skomarsin torppa (Ratsumiehenpolku 1) klo 18 9.1.2007 6.3.2007 loput paikallislehdissä Marja-Liisa Salminen,050 593 9003 ja www.niveltieto.net ajat paikallislehdissä ja www.niveltieto.net Marjo Suominen, 045 131 8809 Sinikka Kovalainen, 045 131 8819 Nivelpiiri kotipaikkakunnallesi? Oletko iloinen, puhelias ja toimelias. Ota yhteyttä Hanneleen, puhelin (09) 684 9095, hannele.jagadeesan@niveltieto.net Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 47 15.11.2006 0:42:29
Nämä esimerkit olivat lehden kohderyhmän mukaisia eli koskettivat lähinnä meitä enemmän tai vähemmän vaivaisia. Kannattaa myös tehdä ehdokkaille selväksi, että heidän toimiaan seurataan tarkkaan ei se Arkadianmäki nyt niin korkea ole, ettei sinne nivelrikkoinenkin voisi mennä lehterille kuuntelemaan ovatko puheet ja teot linjassa. Mikä on pisin aika, jonka hyväksyt jonottamista esimerkiksi tekonivelleikkaukseen. Luvassa on kaikkea, mitä me veronmaksajat hoksaamme naukaista mutta mitä muina aikoina ei edes lupailtaisi. Joukossa on myös "isopeffaisia", jotka istuvat kahdella pallilla eli ovat mukana sekä kunnallispolitiikassa että valtakunnan politiikassa. Kuinka monta tuntia päivässä vaadit vaikeavammaiselle elämää eli henkilökohtaisen avustajan työtunteja. Kaikki ehdokkaathan ovat periaatteessa sitä mieltä, että lapset on hoidettava, nuoret koulutettava, sairaat parannettava ja vanhukset ja vammaiset hyväksyttävä yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. AULIS PAKINOI Poliitikkojen selkä seinää vasten Ensi keväänä on eduskuntavaalit ja sen kunniaksi poliitikoilla on nyt "huipputarjouksia". Heille erityisesti meidän äänestäjien kannattaa esittää tiukkoja suoria kysymyksiä. Kyllä olisi jo aika siirtää peruspalvelut tai ainakin iso osa niistä rikkaan valtion rahoitettavaksi. Toivottavasti kaikki ehdokkaat tulevat "ulos mökistään" ja kertovat, mitä mieltä he ovat kustannusten jaosta kuntien ja valtion kesken. Nyt peruspalveluiden taso vaihtelee kunnittain paljon. Jokaisella ihmisellähän on vain yksi elämä, eikä kivuissaan kituvaa paljon lohduta se, että juuri on aloitettu hanke kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi ja että noin vuonna 2020 asiat ovat Suomessa paremmin. Peruspalveluiden siirto valtiolle olisi perusteltua siinäkin mielessä, että se lisäisi tasa-arvoa. Kysynkin, että miksi ihmeessä valtion rahoja vain säästellään pahan päivän varalle, kun kunnilla on se paha päivä jo nyt! Talousnerot vaativat valtion rahojen käyttöä velkojen lyhennykseen ja luulenpa, että kun velat on maksettu pois, vaaditaan rahastointia tulevien pahojen päivien varalle. Pannaanpa nyt poliitikot selkä seinää vasten ja kysytään ihan konreettisia kysymyksiä: Paljonko olet valmis nostamaan hoitajien palkkoja, että päteviä hoitajia riittää Suomessa. Nyt kaikki sairaat, vammaiset ja vanhukset barrikadeille, että saadaan edes pieniä muutoksia parempaan! -aulis- NT0604.indd 48 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:42:29. Nyt on kuulemma valtion rahakirstu pullollaan ja (uudet) kansanedustajat voivat pistää Sailaksenkin ojennukseen. Matti Vanhanen lupasi perintöveron alennusta ja syyskuun lopussa Tuusulassa kansanedustaja Seppo Särkiniemi arveli, että kun vammaisten subjektiivinen (lakiin perustuva) oikeus henkilökohtaiseen avustajaan maksaisikin vain 40 miljoonaa euroa edustajien kuvitteleman 400 miljoonan euron sijaan, niin se voisi järjestyä. Minä ainakin haluan, että isäni, naapurini ja Pihtiputaan mummo saavat tarpeellisen hoidon ja hoivan nyt eikä sitten, kun valtion velat on maksettu. Kauanko vanhuksen syöttäminen vanhainkodissa saa kestää ennen kuin hoitajan on kiiruhdettava syöttämään seuraavaa vanhusta. Jos jollekin kunnalle sattuu "huono tuuri", niin se maksaa erityissairaanhoidosta itsensä kipeäksi ja silloin nipistetään esimerkiksi terveys-, vammais- ja vanhuspalveluista. Mutta kun budjettiriihessä sitten on tosi kysymyksessä ja rahaa pitäisi löytyä, tyrkitään näitä ryhmiä kuin kiviä curling-kentällä: jos hoitotakuun toteutuminen onkin tällä hetkellä nännissä, niin seuraava uusis tai vanhis voi sen sieltä pamauttaa kauas ja tilalle tulee joku muu ryhmä. Yhtä hyvin voi suoria kysymyksiä tehdä päivähoidosta, koulujen ryhmäkoosta tai liikunta- ja kulttuuripalveluista. Suosittelen esimerkiksi Nivelpiireille vaalipaneelien järjestämistä tai aktiivista osallistumista vaalipiireissä järjestettäviin paneeleihin. Vai oletteko kuulleet muuta. Ymmärtääkseni sekä kuntien että valtion kassaa kartuttavat samat veronmaksajat
Paitoja on kolmea väriä ja kokoa. Voit myös tilata sähköpostilla osoitteesta tilaus@niveltieto.net tai soittaa tilauksesi numeroon (09) 27 123 12. Tilaa iloksesi tai lahjaksi ystävälle! Niveltieto-paidat ovat laadukkaita ja kestäviä Fruit of the Loom -paitoja. - Valitse jalkineet oikein - Kyynärpään tekonivel - Kuntoutujana kuntoutusjärjestelmässä - Tekonivelleikatun liikunta 1/2003 aiheina mm. Voit tilata koko nipun yhtä korttia tai lajitelman, jossa on kaikkia kolmea korttia. Hyvä Terveys -lehden lukijana saat tutkitun tiedon lisäksi ohjeita ja neuvoja, kuinka voit elää terveemmin. koot pienehköjä musta sininen vaalea ___ S ___ L ___ XXL ___ S ___ L ___ XXL ___ S ___ L ___ XXL Postikorttipaketti (10 korttia 9 euroa sis. - Nopeasti kuluva lonkkakuppi - Nivelrikko ja kipu 1/2002 aiheina mm. Tilauslomake 1/2001 aiheina mm. Tilaa itsellesi tai lahjaksi ystävälle. - Tekonivelkirurgiaa tulevaisuudessa - Terveyttä ruoasta - Krooninen kipu ja masennus - Nivelrikkoisen voimisteluohjelma 1/2004 teemana infektiot - Vähennä infektioriskiä - Tekonivelet ja suun terveys - Hygieniahoitajan ohjeet - Kellahda selällesi - Polvijumppa 1/2005 teemana tekonivelen valinta - Miksi ja milloin tekonivelleikkaukseen - Tekonivelen valinta - Tekonivelmateriaalit - Kestääkö tekonivel - Nivelrustovaurioiden nykyhoito - Lonkan nivelrikon hoito kehittyy 3/2005 teemana kipu ja lääkkeet - Mitä kipu on - Kivun lääkkeetön hoito - Mieliala kivun keskellä - Tulehduskipulääkkeitä turvallisesti - Käytä oikein lääkkeitä - Täsmähoitoa infektiohin 1/2006 teemana kuntoutus - Nivelkuntoutus - Kuntoutukseen hakeutuminen - Omatoiminen kuntoutus - Kuntoutuksen tulevaisuus - Nivelreuman kirurginen hoito - Ortoosit ja nivelrikko 3/2006 teemana polvi - polvinivel - polven nivelrikko ja sen hoito - polvileikkaukset - nilkan ja jalkaterän ongelmat - ylipaino haitallista käsinivelillekin - lymfaterapia 2/2001 aiheina mm. postikulut) lumme kevät syksy lajitelma ___ pakettia ___ pakettia ___ pakettia ___ pakettia Mallit kääntöpuolella Niveltieto-lehti irtonumerot (2001-2005 3.50 , 2006 4.50 ) kestotilaus vuosikerrasta 2007 (17 ) tarjouspaketti vuosikerta 2005 (12.50 sis postik.) Hyvä Terveys -lehti määräaikaistilauksena 12 kk jäsenetuhintaan 39,50 (norm. 79 ) Liityn jäseneksi Maksaja Nimi Suomen Nivelyhdistykseen (2007 jäsenmaksu 14 ) Katuosoite Puhelin / sähköposti Postiosoite Lehden saaja (lahjatilaus) Nimi Katuosoite Postituskulut: 1-2 lehteä 1.30 , 3-4 lehteä 2.40 , yli 4 lehteä 3.80 Puhelin / sähköposti Postiosoite Taita tämä sivu ja laita se postiin Nivelyhdistys maksaa postimaksun. Löydät uutta iloa ja tehoa liikkumiseen. Nivelyhdistyksen jäsenenä saat lehden huippuedullisesti 50% alennuksella! Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 49 15.11.2006 0:42:30. - Potilaan oikeudet - Lämmöllä vedessä - Pienapuvälineet arkipäivän apuna - Nivelrikko ja mitä sillä tarkoitetaan 2/2004 teemana edunvalvonta - Sinulle kuuluvat tuet ja etuudet - Voidaanko nivelrikkoa ehkäistä - Polven ja lonkan nivelrikko - Häpeä, syyllisyys ja sairaus - Hoitotyö leikkauksen aikana 2/2005 teemana käsien nivelrikko - Nivelrikko on tasapainohäiriö - Käden nivelrikko - Käsinivelrikon kirurginen hoito - Mittauksella tietoa luukadosta - Biohajoavat kiinnikkeet - Kipulääkkeiden haittoja ei osata varoa 4/2005 teemana nivelrikko ja liikunta - Nivelrikkoisen liikunta - Vesivoimistele ja virkisty - Liikkeelle kivuista huolimatta - Tekonivelleikatun liikunta - Jooga ja nivelet - Nivelpistokset 2/2006 teemana luontaistuotteet ja vaihtoehtohoidot - täydentävät hoidot - koululääketiede - luontaislääketiede - kansanparannus ja TULE-vaivat - akupunktio täydentävänä hoitona - olkapään vaivat ajoissa hoitoon 4/2006 teemana selkä - tämä lehti Tilaan rastimani lehdet / paidat /kortit Niveltieto-paita (15 euroa + postituskulut) Huom. Korttien kuvat tämän sivun takana. Nivelyhdistyksen kortteja on nyt kolme erilaista: taiteilijoidemme Seija Värtön maalama lummekortti ja kaksi Erja Natusen maalaamaa Niveltiedon kansikuvaa. - Nilkan tekonivel - Ortopedi koekaniinina (BHR) - Hampaat ja tekonivel 2/2002 aiheina mm. Opit valitsemaan herkullista ja sydänystävällistä ruokaa. - Nivelrikon hoito - Olkatekonivelkurirgiasta - Valmentautuminen tekonivelleikkaukseen - Tekonivelleikattu, älä unohda seksiä 2/2003 aiheeina mm. Niissä on V-kaula-aukko ja selässä teksti "www.niveltieto.net"
Nivelyhdistys maksaa postimaksun. 0 NT0604.indd 50 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:42:32. Irrota sivu, taita ja pudota postilaatikkoon
Suomen Nivelyhdistyksen jäsenenä saat mm. · neljä Niveltieto-lehteä vuodessa · potilasoppaita ja artikkeleita · tietoa ja neuvontaa · Nivelneuvonnan palvelut · tuettuja lomia ja kursseja · alennuksia kumppaneiltamme: · 10% Dexa-luuntiheysmittauksesta (Orton Helsinki) · 10% ortopedisista töistä Kinaporin Suutarilta (Helsinki) · 20% Ea-terveydenhoitomyymälästä (Turku ja Helsinki) · 50% Hyvä Terveys -lehden vuosikerrasta · 3% Ryytihyppysen tuotteista Niveltiedon ilmestymispäivät ja teemat 2007 28.2.07 31.5.07 31.8.07 30.11.07 - potilaan oikeudet - lonkka - painonhallinta - nilkka ja jalkaterä Voit lähettää juttuideoita ja toiveita lehden sisällöstä sähköpostilla osoitteeseen toimisto@niveltieto.net tai soittaa numeroon (09) 2712312. Niveltieto 4 / 2006 NT0604.indd 51 1 15.11.2006 0:42:35
2200 leikkausta vuonna 2005 · Poikkeuksellisen vähäinen komplikaatioiden esiintyvyys · Tekonivelleikkauksia myös hoitonsa kokonaan itse maksaville potilaille · Ammattitaitoinen, osaava ja tyytyväinen henkilökunta Tekonivelsairaala Coxa Oy Biokatu 6 b, PL 652, 33101 Tampere, etunimi.sukunimi@coxa.fi, www.coxa.fi Coxan lääkäreiden yksityisvastaanotot p. Hän vastaa kotipuhelimessaan (09) 773 1374, kännykässä 050 548 2972 ja sähköpostissa maija.karjalainen@niveltieto.net. Nivelneuvonta Terveydenhuollon neuvonta tiistaisin klo 10 - 12 numerossa 045 131 8801 torstaisin klo 18 - 20 numerossa 045 131 8802 Sosiaalihuollon neuvonta tiistaisin klo 18 - 19.30 numerossa 045 131 8803 Soita, kun mieltäsi askarruttaa jokin asia, johon et ole saanut selkeää vastausta hoitohenkilökunnalta tai sosiaalitoimesta! Nivelyhdistyksen itsekin sairastavat ammattilaiset neuvovat sinua. Puhelut maksavat matkapuhelinmaksun. Palveluasiamies Palveluasiamiehemme Anja tietää sosiaaliturvasta, mutta muutakin voit kysellä. P3D Tukihenkilö Tukihenkilömme Maija on eläkkeellä oleva terveydenhuollon ammattilainen. Anjan tavoittaa kännykästä 045 131 8803 ja sähköpostista anja.karjalainen@ niveltieto.net. Nivelneuvontaa tukee Alansa asiantuntija TEKONIVELSAIRAALA TEKONIVELLEIKKAUKSIA TURVALLISESTI · Tekonivelleikkauksia valtakunnallisesti · 1500 tekonivelleikkausta vuoden 2003 aikana;1800 leikkausta vuoden 2004 aikana; n. (03) 3117 8014 NT0604.indd 52 Niveltieto 4 / 2006 15.11.2006 0:42:35