Niveltieto 4/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

IRTONUMERO 8,60 VAALI AIVOTERVEYTTÄSI Perhe mukaan Perhe mukaan joulun joulun valmisteluihin valmisteluihin Tehokas Tehokas sohvajumppa sohvajumppa Nivelrikko on sairauksien kirjo Nivelrikko on sairauksien kirjo Talven ja kevään paikallistoiminta TIETOA NIVELRIKOSTA JA MUISTA NIVELSAIRAUKSISTA 4/2021 NIVELRIKKOKYSELY
Askeltesi tukena Niveltie 4, Tampere | 03 311 715 | www.coxa.fi. Coxassa jokainen asiakas huomioidaan yksilönä – haluamme parantaa elämänlaatuasi hyvin hoidetulla tekonivelleikkauksella. Tervetuloa! Coxa – Vaikuttavinta tekonivelkirurgiaa. Ystävällinen palvelu on meille kunnia-asia! Voit tulla Coxaan kaikkialta Suomesta julkisilla hinnoilla. Meillä olet osaavissa ja varmoissa käsissä
3/2022 19.9. 2/2022 13.6. krs, 00100 Helsinki puh. Päätoimittaja Tupu Sammaljärvi Taitto Sonja Aitamurto Kansikuva Vastavalo Paino PunaMusta Painos 11 000 kappaletta Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Nivelyhdistys Yliopistonkatu 5, 7. Irtonumero 8,60 euroa Vuosikerta 33 euroa Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät 2022 1/2022 21.3. 050 5252 098 ma–pe 9–12 toimisto@nivel.fi ISSN 1459-2568 Aikakausmedia ry:n jäsen 4/2021 3 SISÄLLYS 4 Pääkirjoitus On tauon ja levon aika 5 Martat neuvoo valmistautumaan joulunpyhiin 8 Nivelrikkokyselyn tuloksia 14 Nivelrusto voi toipua osittain 16 Kelan Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 18 Osteoporoosin hyvä hoito kannattaa Reuma muuttui näkymättömäksi 19 Aivoterveys on pääasia 22 Vapaaehtoistyöntekijä Annis korostaa liikunnan merkitystä 23 Venyy-tangosta apua selkävaivoihin 24 Nivelrikko on sairauksien kirjo 25 Tehokas sohvajumppa 29 Ortopedi Esko Kaartinen miniwebinaarin asiantuntijana 32 Nivelrikko laittoi Mervi Loimaisen harrastukset uusiksi 33 Finnilän väitöstutkimus esittää uusia menetelmiä 34 Webinaari: Nivelrikon ennaltaehkäisyn kulmakivet 36 Uni ja kipu kulkevat käsi kädessä 38 Yhdistyksen nettisivut uudistuvat 39 Uusi päätoimittaja Tupu Sammaljärvi esittäytyy 40 Kirjoja esittelyssä 41 Vuoden vapaaehtoinen: Eeva Suojanen 42 Uutiset 43 Kentällä tapahtuu 44 Nivelkanavalla Hannele 45 Lääkärit vastaavat 46 Kysy kivusta 47 Myytävät tuotteet 49 Ristikko 50 Paikallistoiminta 52 Syyskokous 3. 4/2022 12.12
PÄÄKIRJOITUS Toinen koronavuosi on pian eletty. Onnea, Eeva! Nivelpiirien toiminta jatkuu ensi vuonna entiseen tapaan. Hallituksen tehtävänä on selvittää ensi kevään aikana, jatkavatko nivelpiirit ensi vuoden jälkeen nykyisen kaltaisesti vai rekisteröimmekö alueelliset toimijat. On aika kiittää lehden lukijoita sekä kaikkia eri tavoin Nivelyhdistyksen ja piirien toimintaan osallistuneita sekä erityisesti henkilökuntaa. Viime keväänä järjestimme Nivelterveysviikon yhdessä Turun Seudun Nivelyhdistyksen kanssa. Kulunut vuosi on ollut monella tapaa raskas, mutta hyvällä yhteistyöllä selvisimme tästäkin vuodesta. Koronasta huolimatta monet nivelpiirit ovat pystyneet järjestämään liikuntatunteja myös tämän vuoden aikana. Viikko 14 ensi vuonna on meidän yhteinen nivelterveysviikkomme. Jatkoa on tulossa. Pidetään huolta läheisistämme sekä itsestämme. Olemme uudistaneet jäsenrekisterimme. Hyvä näin. Yhdistyksemme syyskokous pidettiin hyvissä tunnelmissa marraskuussa. Toivon heiltä tuoreita ajatuksia yhdistyksen toimintaan. Raija Rapo, Leena Aunola ja Anni Suni jäivät pois. Arvokkaan tittelin sai Eeva Suojanen Forssasta. Hallituksen kokoonpano muuttui hieman. Nyt on joulutauon ja levon aika. Jäljellä ovat joulu ja valmistautuminen Uuteen Vuoteen. Palautteen innoittamina lisäämme verkossa toteutettavaa toimintaa: mm. Erilaisista yhdistyksen toimintaa häirinneistä esteistä huolimatta voimme olla tyytyväisiä moniin asioihin. Kiitokset heille. Muistetaan liikkua. Olemme järjestäneet virtuaalista toimintaa verkossa. etäjumppaa, luentoja, keskustelutilaisuuksia sekä vertaistukea. Uusina hallitusjäseninä aloittavat Arja Kekoni, Riitta Rantala ja Seppo Lind. Syyskokouksessa julkistettiin hallituksen valitsema Vuoden vapaaehtoinen. Osallistujamäärät siellä ovat kovassa kasvussa. Olemme uudistamassa verkkosivut. Se mahdollistaa entistä jouhevamman yhteydenpidon jäsenistöön. Toivottavasti näemme heidät edelleen piirien toiminnassa. Tämä on iso asia, josta toivomme keskustelua ja vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! Sisko Seppä puheenjohtaja On tauon ja levon aika Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta Niveltiedon lukijoille ja yhteistyökumppaneille! 4. Toivottavasti uudet sivut helpottavat myös yhteydenpitoa ja tiedon jakamista jäsenille sekä nivelrikkoon sairastuneille
Itselleni tulee joulutunnelma jouluruokien laittamisesta, mutta niistäkin voi tehdä vain ne omat bravuurit, ne, joissa tietää onnistuvansa. TUPU SAMMALJÄRVI JORMA JÄMSEN/VASTAVALO.NET Jouluntuntu voi syntyä pienistä omista ja rauhallisista hetkistä. Siisteyden tuntua saa hyvin siitäkin, kun siivoaa vessan. – Jos vaikka havahtuu siihen, että ei ole ehtinyt tekemään joulusiivousta, siivoaa vain ne paikat, joissa jouluna enimmäkseen ollaan. Voi siivota olohuoneen, mutta jättää makuuhuoneet ja lastenhuoneet vähemmälle. N IIN Martta kuin Outi Mehto onkin, käy usein niin, että joulu jo kolkuttelee ovella, kun valmistelut ovat vielä vaiheessa. – Silloin meidän perheemme istuu alas ja miettii, mitä kukin haluaa kaikista eniten. Ja perhe kannattaa valjastaa valmisteluihin mukaan, voimat on hyvä yhdistää. On siis hyvä pysähtyä sen äärelle, mistä kenellekin joulu tulee. Lapset tykkäävät osallistua, ja samalla he pääsevät mukaan traditioihin ja oppivat kotitöitä. Lapset voivat oman ikätasonsa mukaan pyyhkiä pölyjä ja pilkkoa vihanneksia. Lohivoileipä, radio ja kirja Lohivoileipä, radio ja kirja ”Istutaan alas ja mietitään yhdessä, mitä kukin joulun ajalta kaipaa – ja tehdään niitä asioita.” Näin neuvoo Outi Mehto, Marttaliiton koordinaattori, valmistautumaan joulunpyhiin. Outi Mehto kertoo nauttivansa muun muassa lohivoileipien teosta ja radion kuuntelusta. ADOBE STOCK 5 NIVELTIETO 4/2021. Kaikkea ei tarvitse olla eikä kaikkea tarvitse tehdä itse
– Läheisiä voi muistaa puheluilla, ja älylaitteilla voi tehdä joulutervehdysvideoita. Avoin puhe on tärkeää, muuten paljon jää oletusten varaan. Outi Mehto kyseli syksyllä läheisiltään – kun jouluun oli sata yötä -, mistä heille tulee joulu. Aineettomana lahjana voi antaa vaikkapa lupauksen hotellimatkasta kotikaupungissa tai yhteisestä illallisesta, jonka menun lahjan saaja saa valita. Ja säästäähän siinä aikaa, kun ei tarvitse ravata kaupoissa. Tuoksu jää leijailemaan kotiin vielä seuraavaksi päiväksikin. Avointa puhetta Rauhan löytäminen voi olla vaikeaa, jos on sentyyppinen ihminen, joka haluaa kovasti tehdä kaikkea. – Aineettoman lahjan voi paketoida vielä vaikka jouluaattona. Teen glögin teestä ja laitan mukaan muun muassa paljon anista ja kanelitankoja. Jos taas tuntuu siltä, että kaipaa järjestystä, jotta voisi rentoutua, voi keskittyä kodin siisteyteen ja hankkia ruokia enemmän valmiina. – Sekä lapset että aikuiset vastasivat, että joulu tulee tunnelmasta, musiikista, pysähtymisestä ja rauhoittumisesta, tuoksuista ja rauhasta. Se on kivaa yhteistä puuhaa, ja siitä tulee ihana tuoksu kotiin. – Usein ajatellaan – mutta sitä ei sanota ääneen -, että muilla on paljon odotuksia. Palvelutiskiltä ruokaa Jos ei ole intoa kauheasti panostaa jouluvalmisteluihin, voi tunnelmaa luoda paitsi hämärtämällä valoja myös laittamalla jouluvalon, kynttilän tai led-valon ja maljakkoon muutaman koristellun oksan, tuomalla kotiin tuoksuvan joulukukan – jos sitä ei allergia estä – ja laittamalla itselle mieluista jouluruokaa. Jos kaikkea ei halua tai jaksa tehdä, saa esimerkiksi markkinoilta monenlaista. On hyvä katsoa muiden tekemistä armollisesti. Kannustan siihen: kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Itse keitän glögiä iltaisin. Marttojen jouluvinkkejä löytyy muun muassa osoitteesta https:// www.martat.fi/sovellus/ OUTI MEHTO Outi Mehto muistuttaa, että aineettoman lahjan voi paketoida vielä vaikka jouluaattona. – Jos taas kodin viimeisen päälle puunaaminen ei ole tärkeää, voi keskittyä ruokahommiin. Joululeivonnaisten suhteen Outi Mehto neuvoo tekemään samoin. – Joulunaluspäivinä järjestetään erilaisia tilaisuuksia, joihin kannustan yksinäisyyttä kokevia lähtemään mukaan kohtaamaan ihmisiä. 6 4/2021 NIVELTIETO. Ei siitä, kuinka puunattu koti on tai kuinka monta laatua ruokaa on pöydässä. Ja se Marttojen kuuluisa ohjehan kuuluu, että jos et vietä joulua kaapissa, jätä se siivoamatta. – Pipareiden leipomiseen – vallankin pienten lasten kanssa – kannustan. – Olen sukupolvea, joka ei radiota kauheasti kuluta, mutta kannustan radion kuunteluun: siinä on jännä kollektiivinen tunnelma. – Silloin kannattaa jakaa tehtäviä. Moni haluaa pestä uunin ennen kinkun paistoa, mutta sen voi hyvin tehdä toiste. Oma tapa tehdä ei välttämättä ole ainoa oikea. Tärkeää on olla itselleen ja muille armollinen. ADOBE STOCK Tunnelmaa saa hämärtämällä valoja. Näissä tilaisuuksissa voi kokea kollektiivista joulutunnelmaa. Usein käy niin, että perheessä joku polttaa itsensä loppuun jouluvalmisteluilla eikä ehkä luota, että muutkin osaavat tehdä. Ihmisiä kohtaamaan Jouluna toiset ovat yksin ja nauttivat siitä, kun voivat viettää sellaista joulua kuin haluavat. Toiset kaipaavat yhteistä joulua. Toiveet on hyvä sanottaa. Mehto itse nauttii jouluna omista hetkistään radiota kuunnelleen, hyviä lohivoileipiä tehden ja kirjaa lukien. Lapset kaipaavat tavaroita, mutta muille ne eivät ole useinkaan tarpeen. – Moni itsekseen joulua viettävä voi hankkia kaupan palvelutiskiltä sopivan määrän ruokaa. – Silloin eivät pölyt ja kaaoksetkaan näy. Ehtii myöhemminkin. Aineettomia lahjoja Jos käy niin, ettei ole uhrannut paljon ajatuksia jouluvalmisteluille ja lahjat ovat hankkimatta, Outi Mehto kannustaa miettimään aineettomia lahjoja. Outi Mehto kannustaa puhumaan
Anna hautua 3–5 minuuttia sen mukaan, kuinka vahvaa juomasta haluat. 2. Ripottele pinnalle ripaus kanelia. Sekoita kaikki ainekset keskenään. 3. 4. Mittaa juoma, 1 rkl mausteseosta ja tähtianis kattilaan. Mausteinen teejuoma Valmistusohje 4 dl kaurajuomaa tai maitoa 1 rkl mausteseosta 1 tähtianis 1 rkl tai 1 pussi mustaa teetä 1 rkl hunajaa 0,5 dl kookostai vispikermaa Mausteseos 4 rkl jauhettua kanelia 1,5 rkl jauhettua kardemummaa 1 rkl jauhettua neilikkaa 2 tl jauhettua inkivääriä 1 tl vaniljasokeria Koristeluun kanelia 1. Lähde: Martat 7 NIVELTIETO 4/2021. Ota kattila pois levyltä ja lisää joukkoon tee. Säilytä seos tiiviskantisessa astiassa. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi. Tee ensin mausteseos. Kuumenna ja hauduta muutama minuutti. Siivilöi juoma ja sekoita joukkoon hunaja. Mausteseoksesta riittää useaan annokseen. Kaada juoma laseihin ja nosta päälle nokare kermavaahtoa
8 4/2021 NIVELTIETO. – Kysely vahvisti käsitystä, että terveelliset elintavat, erityisesti liikunta ja painonhallinta, olivat yhteydessä parempaan hyvinvointiin ja toimintakykyyn erityisesti niillä, joilla kipu oli keskivaikeaa tai vaikeaa. – Kipukokemus vaikuttaa hyvin kokonaisvaltaiselta asialta nivelrikkoa sairastavan elämässä. Yleisin diagnoosi oli polven nivelrikko, noin 40 prosentilla vastaajista. Yleisimmät lääkkeet olivat ilman reseptiä saatavat kipulääkkeet. Melkein puolet vastaajista totesi, että heillä on hyvä ymmärrys sairaudestaan. Lähipiirin koettiin pienentyneen sairauden myötä. Määrä oli oikein hyvä, toteaa Arttu Niskasaari NHG:ltä. – Keskimäärin vastaukset olivat enemmän kahdeksikon kuin viitosen puolella, Niskasaari sanoo. Peräti 94 prosenttia vastasi, että Niveltieto-lehti on Kysely Sairaus tuottaa yksinäisyyttä TUPU SAMMALJÄRVI Suomen Nivelyhdistyksen ja Pfizer oy:n teettämästä kyselystä käy ilmi, että nivelrikkopotilaiden kokemat kivut vaikuttavat selvästi hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Yleisin polven nivelrikko Suurimalla osalla vastaajista oli jokin lääketieteellinen diagnoosi nivelrikosta. Kipuja oli vastaajilla tasaisesti ja koko ajan. – Pahimmillaan kivut kuvattiin hyvinkin koviksi. Nordic Healthcare Groupin (NHG) toteuttaman kyselyn tulokset kertovat myös muun muassa elintapojen myönteisestä vaikutuksesta hyvinvointiin. T OUKO–SYYSKUUSSA 2021 toteutetun kyselyn tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä nivelrikkoa sairastavien kokemuksista diagnoosien ja lääkityksen osalta mutta myös saada tietoa heidän kokemastaan henkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta elämänlaadusta. He kokivat saaneensa riittävästi tietoa hoidoista ja lääkityksestä. Sen jälkeen tulivat tulehduskipuvoiteet ja kolmantena reseptillä saatavat tulehduskipulääkkeet. Vastaajat olivat enimmäkseen yli 65-vuotiaita, mikä osaltaan selittää, miksi noin puolet oli kärsinyt kivuista jo yli kymmenen vuotta. Opioideja käytti 14 prosenttia vastaajista. Niveltieto-lehti sai arvostusta Vastaajista 67 prosenttia toivoi potilasyhdistykseltä tietoa uusista lääketieteellisistä tutkimuksista, ja puolet kaipasi vinkkejä arkeen ja kursseja nivelrikkoa sairastaville. – Etupäässä kyselyä mainostettiin jäsenistölle, ja suurin osa – 96 prosenttia – vastaajista olikin yhdistyksen jäseniä. Eli mitä enemmän kipua, sitä enemmän liikunta ja painonhallinta auttoivat, Niskasaari toteaa. Noin 20 prosentilla oli useampi kuin yksi nivelrikko. Pahimmillaan kivut olivat merkittäviä ja ne vaikuttivat selvästi hyvinvointiin ja toimintakykyyn – kyse on ihmisen elämänlaatuun merkittävästi vaikuttavasta asiasta, Arttu Niskasaari sanoo. Elintavat yhteydessä parempaan hyvinvointiin Kun kysyttiin, millaisena vastaaja kokee oman fyysisen terveytensä, painottuivat vastaukset 1–10-asteikolla viitosesta kahdeksikkoon. Kysely toteutettiin avoimena eli kutsu osallistua oli Suomen Nivelyhdistyksen verkkosivuilla, ja se esitettiin myös yhdistyksen uutiskirjeessä. Henkinen hyvinvointi painottui kahdeksikkoon, ja myös sosiaalinen hyvinvointi – esimerkiksi osallistuminen yhteiskuntaan ja toimivat ihmissuhteet – oli plussan puolella. Vaikeimmillaan kipujen kuitenkin kerrottiin olevan keskimäärin kahdeksikon luokkaa. Arttu Niskasaari sanoo, että sairauden koettiin rajoittavan harrastuksia, ja puolet vastaajista oli kokenut yksinäisyyttä sairaudesta johtuen. Kaikkiaan vastauksia saatiin 1200. Vastaajien kipukokemukset kyselyhetkellä olivat viiden luokkaa, kun asteikko oli yhdestä kymmeneen
– Kipu vaikuttaa siis monin tavoin nivelrikkopotilaiden toimintakykyyn ja hyvinvointiin. – Tukipuhelinpalveluja tai virtuaalitoimintaa ja vertaistukipalveluita ei kaivattu lisää, mikä saattaa kertoa, että niihin ollaan nykyisellään tyytyväisiä, Niskasaari miettii. ADOBE STOCK Huomio potilaiden arkeen Milla Summanen Pfizerilta sanoo, että potilaskeskeisenä yrityksenä Pfizerille on ensiarvoisen tärkeä ymmärtää ja huomioida potilaiden kokemuksia ja arkea toiminnassaan. Vastanneista 28 % kertoi kivun olleen voimakasta (kipujanalla yli 7) keskimäärin viimeisen kuukauden aikana. ARTTU NISKASAARI 9 NIVELTIETO 4/2021. Pahimmillaan voimakkaasta kivusta oli edellisen kuukauden aikana kärsinyt 60 % vastaajista. – Sehän on ihan älyttömän hieno tulos, Niskasaari huomauttaa. – Tuloksista käy muun muassa ilmi, että puolet kyselyyn vastanneista on kärsinyt nivelkivuista yli 10 vuotta. Muutenkin yhdistyksen tiedonjakamiseen oltiin tyytyväisiä: 75 prosenttia piti sitä erittäin tai jokseenkin hyvänä. Vastanneista 39 % arvioi fyysisen terveytensä huonoksi tai erittäin huonoksi, henkisen hyvinvointinsa arvioi huonoksi tai erittäin huonoksi 25 % vastaajista. Summanen toteaa, että kyselytutkimuksen tulosten mukaan terveelliset elämäntavat olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä korkeampaan raportoituun hyvinvointiin ja toimintakykyyn. erittäin tai jokseenkin hyvä. – Kyselyn tulokset antavat tärkeää tietoa nivelrikkopotilaiden tarpeista ja siitä, miten kaikin tavoin nivelrikko vaikuttaa heidän elämäänsä
Noin 20 %:lla oli useampi kuin yksi diagnoosi. 94 % 5 % Henkilöt joilla on useampi kuin yksi nivelrikkodiagnoosi 20 % 80 % Kyllä Polven nivelrikko Lonkan nivelrikko Moninivelrikko Sormien nivelrikko Muu nivelrikko (esim rangan alue tai jalkaterä) 41% 21% 19% 24% 19% Ei Kyllä Ei 2021 nivelrikkokyselyn tuloksia Nivelrikkokyselyn vastaajista suurin osa on naisia (n. Kipulääkkeet ilman reseptiä, tulehduskipulääkkeet ja reseptillä saatavat tulehduskipulääkkeet olivat käytetyimpiä lääkkeitä nivelrikkokivun hoidossa. 90%) ja eläkeikäisiä (n. VA ST AA JI A 19 24 35 70 82 121 134 187 288 162 65 50 100 150 200 250 300 350 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KIVUN VOIMAKKUUS Kuinka voimakasta nivelkipusi on ollut PAHIMMILLAAN edellisen 30 päivän aikana. Noin puolella vastaajista oli korkeakoulututkinto, noin puolella sitä alempi tutkinto tai ei tutkintoa. 10 4/2021 NIVELTIETO. Suurimmalla osalla vastaajista oli jokin lääketieteellinen diagnoosi nivelrikosta. Yleisin diagnoosi oli polven nivelrikko. Kipulääkkeet ilman reseptiä Tulehduskipulääkevoiteet Reseptillä saatavat tulehduskipulääkkeet Glukosamiini ja kondrotiinisulfaatti Opioidit Ei lääkitystä nivelrikon takia Nivelinjektiot Jokin muu lääke Epilepsiakipulääkkeet Lihasrelaksantit ja rauhoittavat lääkkeet Masennuslääkkeet ja kipukynnyslääkkeet 565 485 408 244 170 152 138 118 45 12 Nivelrikkolääkitys 100 200 300 400 500 600 VASTAAJIA Oletko saanut lääkärin vahvistamaa lääketieteellistä diagnoosia nivelrikosta. Yli puolet vastaajista oli vanhuuseläkkeellä (58%), työikäisiä oli alle puolet. 60%). Kyselyyn saatiin 1 200 vastausta. VA ST AA JI A Nivelkivut keskimäärin ja tällä hetkellä jakautuvat lähes normaalijakauman mukaisesti, nivelkivut pahimmillaan taas on painottunut asteikon suurempaan päähän. Minkä seuraavista diagnooseista olet saanut. Diagnoosit DIAGNOOSITYYPPI VA ST AA JI A 500 260 235 287 231 237 Pol ven niv elri kko Lon kan niv elri kko Mo nin ive lrik ko Sor mie n niv elri kko Mu u niv elri kko Use am pi dia gno osi 600 500 400 300 200 100 Kuinka voimakasta on nivelkipusi tällä hetkellä 55 76 115 150 162 186 151 158 109 24 8 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KIVUN VOIMAKKUUS VA ST AA JI A 27 43 89 132 165 224 164 183 124 15 5 50 100 150 200 250 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KIVUN VOIMAKKUUS Kuinka voimakasta nivelkipusi on ollut KESKIMÄÄRIN edellisen 30 päivän aikana
VA ST AA JI A Nivelkivut keskimäärin ja tällä hetkellä jakautuvat lähes normaalijakauman mukaisesti, nivelkivut pahimmillaan taas on painottunut asteikon suurempaan päähän. 90%) ja eläkeikäisiä (n. Minkä seuraavista diagnooseista olet saanut. Yli puolet vastaajista oli vanhuuseläkkeellä (58%), työikäisiä oli alle puolet. Noin puolella vastaajista oli korkeakoulututkinto, noin puolella sitä alempi tutkinto tai ei tutkintoa. Kipulääkkeet ilman reseptiä Tulehduskipulääkevoiteet Reseptillä saatavat tulehduskipulääkkeet Glukosamiini ja kondrotiinisulfaatti Opioidit Ei lääkitystä nivelrikon takia Nivelinjektiot Jokin muu lääke Epilepsiakipulääkkeet Lihasrelaksantit ja rauhoittavat lääkkeet Masennuslääkkeet ja kipukynnyslääkkeet 565 485 408 244 170 152 138 118 45 12 Nivelrikkolääkitys 100 200 300 400 500 600 VASTAAJIA Oletko saanut lääkärin vahvistamaa lääketieteellistä diagnoosia nivelrikosta. 94 % 5 % Henkilöt joilla on useampi kuin yksi nivelrikkodiagnoosi 20 % 80 % Kyllä Polven nivelrikko Lonkan nivelrikko Moninivelrikko Sormien nivelrikko Muu nivelrikko (esim rangan alue tai jalkaterä) 41% 21% 19% 24% 19% Ei Kyllä Ei 2021 nivelrikkokyselyn tuloksia Nivelrikkokyselyn vastaajista suurin osa on naisia (n. Diagnoosit DIAGNOOSITYYPPI VA ST AA JI A 500 260 235 287 231 237 Pol ven niv elri kko Lon kan niv elri kko Mo nin ive lrik ko Sor mie n niv elri kko Mu u niv elri kko Use am pi dia gno osi 600 500 400 300 200 100 Kuinka voimakasta on nivelkipusi tällä hetkellä 55 76 115 150 162 186 151 158 109 24 8 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KIVUN VOIMAKKUUS VA ST AA JI A 27 43 89 132 165 224 164 183 124 15 5 50 100 150 200 250 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KIVUN VOIMAKKUUS Kuinka voimakasta nivelkipusi on ollut KESKIMÄÄRIN edellisen 30 päivän aikana. Kipulääkkeet ilman reseptiä, tulehduskipulääkkeet ja reseptillä saatavat tulehduskipulääkkeet olivat käytetyimpiä lääkkeitä nivelrikkokivun hoidossa. Suurimmalla osalla vastaajista oli jokin lääketieteellinen diagnoosi nivelrikosta. Yleisin diagnoosi oli polven nivelrikko. Kyselyyn saatiin 1 200 vastausta. 60%). Noin 20 %:lla oli useampi kuin yksi diagnoosi. 11 NIVELTIETO 4/2021. VA ST AA JI A 19 24 35 70 82 121 134 187 288 162 65 50 100 150 200 250 300 350 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KIVUN VOIMAKKUUS Kuinka voimakasta nivelkipusi on ollut PAHIMMILLAAN edellisen 30 päivän aikana
(N = 1200) Tulevaisuuteni vaikuttaa epävarmalta sairauden vuoksi. Suurin osa vastaajista oli yhdistyksen jäseniä. Nivelyhdistyksen jäsen 96 % 2 % Kyllä Ei Kyselyn ovat toteuttaneet Sairaus on aiheuttanut minussa uupumusta viimeisen 3 kuukauden aikana. (N = 1195) Sairaus on heikentänyt elämänhallintaani. työt, kotityöt, arjen askareet). (N = 1198) Sairaus ahdistaa minua usein. Nivelyhdistyksen toiminnassa parhaiksi arvioitiin Niveltieto-lehti, tiedon jakaminen ja tukimateriaalit sekä kotisivut. (N = 1197) VASTAAJIA Niveltieto -lehdestä nivel.fi -sivustolta Suomen Nivelyhdistyksen tarjoamasta vertaistuesta Suomen Nivelyhdistyksen tarjoamasta liikuntaohjauksesta Hyvin tai melko paljon Hieman En lainkaan En osaa sanoa Puuttuvia 60% 25% 21% 18% 31% 30% 32% 24% 3% 20% 24% 33% 3% 15% 13% 16% 3% 10% 9% 10% 12 4/2021 NIVELTIETO. (N = 1200) Ihmissuhteeni läheisteni kanssa ovat tiivistyneet sairauden aikana. (N = 1193) Koen oloni elinvoimaiseksi. (N = 1198) Sairaus haittaa jokapäiväisistä tehtävistä suoriutumista (esim. Vastaajien keskuudessa yleisimmät olivat verenpainetauti, ylipaino sekä unihäiriöt. (N = 1199) Koen, että lähipiirini on pienentynyt sairauden myötä. Nivelyhdistyksen palveluista eniten apua on saatu Niveltieto-lehdestä Nivelrikkoon liittyy usein muita liitännäissairauksia. (N = 1199) Koen, että sairauteni on tällä hetkellä hyvin hallinnassa. (N = 1197) Olen kokenut yksinäisyyttä sairaudesta johtuen. (N = 1196) Sairaus on rajoittanut harrastuksiani. 200 400 600 800 1000 1200 1400 Lomapalvelut Tapahtumat Kurssit ja webinaarit Facebook-sivujen hyödyllisyys Jäsenpalvelut puhelimitse ja sähköpostitse Vertaistuki Kotisivujen tiedon hyödyllisyys Tiedon jakaminen Niveltieto-lehti Erittäin hyvä tai jokseenkin hyvä Jokseenkin huono tai erittäin huono En osaa sanoa Nivelyhdistyksen toiminnan arviointi 158 202 294 732 389 295 357 371 296 399 242 34 156 192 183 35 200 400 600 800 1000 1200 1400 Suomen Nivelyhdistyksen vertaistuesta Suomen Nivelyhdistyksen liikuntaohjauksesta www.nivel.fi-sivustolta Niveltieto-lehdestä Hyvin paljon tai melko paljon Hieman En lainkaan En osaa sanoa Nimi Määrä Prosentti Verenpainetauti 179 41,4% Ylipaino 172 39,8% Unihäiriöt 143 33,1% Vatsavaivat 126 29,2% Muu pitkäaikaissairaus 118 27,3% Ei muita pitkäaikaissairauksia 74 17,1% Masennus 62 14,4% Diabetes 57 13,2% Sydänsairaudet 44 10,2% Reumasairaus 37 8,6% N 432 432 6,1% 9,9% 1,9% 0,9% 7,4% 1,8% 13,1% 34,4% 6,2% 4,0% 30,5% 7,1% 29,1% 29,6% 36,7% 50,5% 32,9% 36,4% 50,3% 23,6% 46,7% 43,0% 25,8% 22,5% 1,5% 2,4% 8,5% 1,6% 3,4% 32,2% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Harrastan säännöllisesti liikuntaa vähintään 2 3 kertaa viikossa (N = 1194) Harrastan omasta mielestäni tarpeeksi liikuntaa (N = 1191) Liikunta auttaa nivelrikkoni hoidossa (N = 1197) Pyrin noudattamaan terveellistä ruokavaliota (N = 1199) Pystyn pitämään painoni terveellisissä lukemissa (N = 1196) Ruokavaliollani on iso merkitys nivelrikkoni hoidossa (N = 1190) Täysin eri mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 12,3% 34,0% 34,7% 22,3% 18,3% 17,5% 10,7% 5,3% 8,8% 13,7% 12,5% 15,1% 27,4% 24,5% 29,3% 25,6% 26,0% 22,6% 12,9% 27,1% 28,9% 29,2% 37,2% 22,5% 22,2% 31,3% 36,3% 33,9% 38,3% 38,4% 45,3% 21,7% 40,4% 30,5% 10,8% 12,5% 13,6% 17,3% 16,3% 27,3% 42,2% 14,5% 5,3% 12,9% 4,9% 5,3% 6,0% 3,5% 2,6% 6,3% 1,2% 1,3% 4,3% 30,4% 5,0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 4,6% 56,8% 26,9% 36,7% 2,9% 22,3% 29,9% 14,2% 35,4% 27,1% 31,7% 32,9% 33,5% 10,0% 17,3% 14,2% 41,6% 21,5% 30,5% 7,8% 6,2% 4,3% 20,9% 6,4% 1,5% 11,3% 14,2% 17,6% 3,0% 16,9% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Terveydenhuollon ammattilaisilta (N = 1178) Kelan tukemasta kuntoutuksesta (N = 1073) Suomen Nivelyhdistyksen tarjoamasta vertaistuesta (N = 1099) Suomen Nivelyhdistyksen tarjoamasta liikuntaohjauksesta (N = 1088) Niveltieto-lehdestä (N = 1172) Www.nivel.fi-sivustolta (N = 1086) En lainkaan Hieman Melko paljon Hyvin paljon En osaa sanoa Mistä saatu apua nivelrikon hoidossa Mistä koet saaneesi apua nivelrikon hoidossa
Nivelyhdistyksen palveluista eniten apua on saatu Niveltieto-lehdestä Nivelrikkoon liittyy usein muita liitännäissairauksia. (N = 1196) Sairaus on rajoittanut harrastuksiani. 200 400 600 800 1000 1200 1400 Lomapalvelut Tapahtumat Kurssit ja webinaarit Facebook-sivujen hyödyllisyys Jäsenpalvelut puhelimitse ja sähköpostitse Vertaistuki Kotisivujen tiedon hyödyllisyys Tiedon jakaminen Niveltieto-lehti Erittäin hyvä tai jokseenkin hyvä Jokseenkin huono tai erittäin huono En osaa sanoa Nivelyhdistyksen toiminnan arviointi 158 202 294 732 389 295 357 371 296 399 242 34 156 192 183 35 200 400 600 800 1000 1200 1400 Suomen Nivelyhdistyksen vertaistuesta Suomen Nivelyhdistyksen liikuntaohjauksesta www.nivel.fi-sivustolta Niveltieto-lehdestä Hyvin paljon tai melko paljon Hieman En lainkaan En osaa sanoa Nimi Määrä Prosentti Verenpainetauti 179 41,4% Ylipaino 172 39,8% Unihäiriöt 143 33,1% Vatsavaivat 126 29,2% Muu pitkäaikaissairaus 118 27,3% Ei muita pitkäaikaissairauksia 74 17,1% Masennus 62 14,4% Diabetes 57 13,2% Sydänsairaudet 44 10,2% Reumasairaus 37 8,6% N 432 432 6,1% 9,9% 1,9% 0,9% 7,4% 1,8% 13,1% 34,4% 6,2% 4,0% 30,5% 7,1% 29,1% 29,6% 36,7% 50,5% 32,9% 36,4% 50,3% 23,6% 46,7% 43,0% 25,8% 22,5% 1,5% 2,4% 8,5% 1,6% 3,4% 32,2% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Harrastan säännöllisesti liikuntaa vähintään 2 3 kertaa viikossa (N = 1194) Harrastan omasta mielestäni tarpeeksi liikuntaa (N = 1191) Liikunta auttaa nivelrikkoni hoidossa (N = 1197) Pyrin noudattamaan terveellistä ruokavaliota (N = 1199) Pystyn pitämään painoni terveellisissä lukemissa (N = 1196) Ruokavaliollani on iso merkitys nivelrikkoni hoidossa (N = 1190) Täysin eri mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 12,3% 34,0% 34,7% 22,3% 18,3% 17,5% 10,7% 5,3% 8,8% 13,7% 12,5% 15,1% 27,4% 24,5% 29,3% 25,6% 26,0% 22,6% 12,9% 27,1% 28,9% 29,2% 37,2% 22,5% 22,2% 31,3% 36,3% 33,9% 38,3% 38,4% 45,3% 21,7% 40,4% 30,5% 10,8% 12,5% 13,6% 17,3% 16,3% 27,3% 42,2% 14,5% 5,3% 12,9% 4,9% 5,3% 6,0% 3,5% 2,6% 6,3% 1,2% 1,3% 4,3% 30,4% 5,0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 4,6% 56,8% 26,9% 36,7% 2,9% 22,3% 29,9% 14,2% 35,4% 27,1% 31,7% 32,9% 33,5% 10,0% 17,3% 14,2% 41,6% 21,5% 30,5% 7,8% 6,2% 4,3% 20,9% 6,4% 1,5% 11,3% 14,2% 17,6% 3,0% 16,9% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Terveydenhuollon ammattilaisilta (N = 1178) Kelan tukemasta kuntoutuksesta (N = 1073) Suomen Nivelyhdistyksen tarjoamasta vertaistuesta (N = 1099) Suomen Nivelyhdistyksen tarjoamasta liikuntaohjauksesta (N = 1088) Niveltieto-lehdestä (N = 1172) Www.nivel.fi-sivustolta (N = 1086) En lainkaan Hieman Melko paljon Hyvin paljon En osaa sanoa Mistä saatu apua nivelrikon hoidossa Mistä koet saaneesi apua nivelrikon hoidossa. (N = 1198) Sairaus haittaa jokapäiväisistä tehtävistä suoriutumista (esim. (N = 1199) Koen, että sairauteni on tällä hetkellä hyvin hallinnassa. (N = 1197) VASTAAJIA Niveltieto -lehdestä nivel.fi -sivustolta Suomen Nivelyhdistyksen tarjoamasta vertaistuesta Suomen Nivelyhdistyksen tarjoamasta liikuntaohjauksesta Hyvin tai melko paljon Hieman En lainkaan En osaa sanoa Puuttuvia 60% 25% 21% 18% 31% 30% 32% 24% 3% 20% 24% 33% 3% 15% 13% 16% 3% 10% 9% 10% 13 NIVELTIETO 4/2021. (N = 1199) Koen, että lähipiirini on pienentynyt sairauden myötä. Vastaajien keskuudessa yleisimmät olivat verenpainetauti, ylipaino sekä unihäiriöt. Nivelyhdistyksen toiminnassa parhaiksi arvioitiin Niveltieto-lehti, tiedon jakaminen ja tukimateriaalit sekä kotisivut. (N = 1198) Sairaus ahdistaa minua usein. (N = 1197) Olen kokenut yksinäisyyttä sairaudesta johtuen. Suurin osa vastaajista oli yhdistyksen jäseniä. (N = 1200) Tulevaisuuteni vaikuttaa epävarmalta sairauden vuoksi. (N = 1193) Koen oloni elinvoimaiseksi. Nivelyhdistyksen jäsen 96 % 2 % Kyllä Ei Kyselyn ovat toteuttaneet Sairaus on aiheuttanut minussa uupumusta viimeisen 3 kuukauden aikana. työt, kotityöt, arjen askareet). (N = 1200) Ihmissuhteeni läheisteni kanssa ovat tiivistyneet sairauden aikana. (N = 1195) Sairaus on heikentänyt elämänhallintaani
Tutkijat ovat nyt onnistuneesti sisällyttäneet molemmat mekanismit Tutkijat löysivät uuden mekanismin nivelruston osittaiseen toipumiseen loukkaantumisen jälkeen. Nivelrusto voi toipua osittain T RAUMAPERÄINEN nivelrikko hankaloittaa erityisesti nuorten ja aktiivisten ihmisten elämää tapaturman jälkeen. Eturistisiteen repeäminen tyypillinen urheiluvamma Eturistisiteen repeäminen on tyypillinen urheiluvamma. Tätä tavoitetta ei kuitenkaan aina saavuteta. Eri hoitokeinojen vaikutuksien ennustaminen tarvitsee tuekseen vankan ymmärryksen nivelen biomekaniikasta ja tulehtumisesta, jotka molemmat ovat tärkeitä nivelrikon synnyn ja etenemisen mekanismeja. Sekä muuttunut biomekaniikka että tulehtuminen ovat mahdollisia reittejä kohti rappeuttavaa tukija liikuntaelinsairautta nimeltä nivelrikko. Leikkauksesta huolimatta ruston biomekaaninen kuormitus voi jäädä paikoittain kohonneeksi ja nivelen tulehtuminen voi aiheuttaa turpoamista ja kipuilua. Kansainvälisen yhteistyön (UEF, UCSF, CC, MIT) hedelmät julkaistiin hiljattain ortopedian erikoislehdessä Journal of Orthopaedic Research. A D O B E ST O C K 14 4/2021 NIVELTIETO. Vahingoittunutta polviniveltä voidaan yrittää hoitaa ristisiteen korjausleikkauksella, jolla pyritään palauttamaan nivelen biomekaaninen toimintaympäristö mahdollisimman lähelle tervettä tilannetta. Siksi esimerkiksi polven rustovaurioiden etenemisen estäminen on erityisen tärkeää, ja ruston rappeutumiseen tulee puuttua mahdollisimman aikaisin. fysiikkapohjaisiin tietokonemalleihin, joilla voidaan ennustaa ruston rappeutumista ja koostumuksen mahdollista palautumista takaisin kohti terveen kudoksen viitearvoja eturistisidevaurion ja ristisiteen korjausleikkauksen jälkeen
Vastauksena näihin haasteisiin tutkijat Itä-Suomen yliopistosta (UEF), Kalifornian San Franciscon yliopistosta (UCSF), Cleveland Clinic:sta (CC) ja Massachusettsin teknillisestä korkeakoulusta (MIT) esittelevät uuden laskennallisen tietokonemallin, joka huomioi sekä biomekaaniset että ensimmäistä kertaa myös tulehdukselliset tekijät traumaperäisessä nivelrikossa. Pitkän ajan tavoitteena on kehittää seuraavan sukupolven laskennallisia mekanobiologisia tietokonemalleja, joilla voitaisiin ennustaa biomekaanisten ja biokemiallisten riskitekijöiden vaikutukset nivelrikon etenemiseen usean vuoden päähän tulevaisuuteen. Tämä skenaario voisi toteutua, jos tulehdusta edistävien molekyylien poistumista nivelnesteestä saataisiin nopeutettua tai nivelnesteeseen lisättäisiin tulehdusta edistävien sytokiinien aktivoitumista estäviä tai hidastavia lääkeaineita, sanoo nuorempi tutkija FM Atte Eskelinen. LÄHDE: ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TIEDOTE 15 NIVELTIETO 4/2021. Täten taudin etenemisen ehkäiseminen on suositeltavaa ja erittäin tavoiteltavaa, mutta tämä on saavutettavissa vain silloin, kun taudin taustalla olevat mekanismit tunnetaan tarkasti ja niiden vaikutukset pystytään ennustamaan. Etenemisen ehkäiseminen on tavoiteltavaa Nivelrikkoon ei ole parantavaa hoitokeinoa nykytietämyksen mukaan. Lisäksi tutkijat hyödynsivät nivelnestemitATTE ESKELINEN tauksia, joiden perusteella tietokonemalleihin voitiin liittää tulehdusta edistävien molekyylien kliiniset pitoisuudet. Yhdessä nämä menetelmät mahdollistavat ruston rappeutumisen ja koostumuksen muutosten ennustamisen aikariippuvaisesti. Nyt julkaistu tutkimus on tärkeä virstanpylväs matkalla tavoitteeseen, sillä se osoittaa liikeanalyysin ja nivelnestenäytteiden yhtäaikaisen soveltamisen nivelrikkoa ennustavissa potilaskohtaisissa malleissa olevan toteuttamiskelpoista. Tarkat ennusteet ruston rappeutumisesta avaisivat mahdollisuuden uusien hoitokeinojen suunnittelemiseen ja niiden tehokkuuden arviointiin kvantitatiivisesti tietokonemallien avulla etukäteen ennen hoidon aloitusta. Tavoitteena ennustaa riskitekijöiden vaikutukset Mallinnusmenetelmässä yhdistetään ristisiteen korjausleikkauksen läpikäyneiden potilaiden magneettikuvat, kliininen liikeanalyysi ja potilaskohtaiset kolmiulotteiset tietokonemallit. – Mielenkiintoista mallien ennustuksissa on, että mikäli tulehdusreaktiota kyettäisiin jarruttamaan ennen sen kroonistumista, ruston koostumuksen palautuminen lähelle tervettä tai normaalia tilannetta voisi olla mahdollista
Kuntoutujan tukena on moniammatillinen tiimi. KUVA: KELA 16 4/2021 NIVELTIETO. Tules-kurssit ja Tulesavokurssit Suurin osa kurssien toiminnasta tapahtuu ryhmissä ja kurssin ohjelma määräytyy osallistujien yksilöllisten ja yhteisten tavoitteiden mukaan. Kuntoutujan tukena on moniammatillinen tiimi, jolta saat tukea toimintakykysi turvaamiseen ja kohentamiseen. Työelämänäkökulma ja kivunhallinta on lisätty myös kurssien sisältöön. Voit hakeutua Kelan kuntoutuskurssille sen jälkeen, kun tule-oireilu on kestänyt yli 3 kuukautta. Kuntoutujan oman tavoitteen mukaiset harjoitukset vahvistavat harjoittelun siirtymistä elämäntavaksi. Vertaistuki ja ryhmätyöskentely auttavat saavuttamaan yksilölliset tavoitteet ja säilyttämään muutoksiin tähtäävän motivaation. Kotoilusta ja passiivisesta elämäntyylistä tuli hyve, askelten määrä väheni ja töitä tehtiin keittiön pöydän äärellä ja sohvan nurkassa. Oma aktiivisuus vaikutti siihen, paljonko tuli liikuttua, kun tuttu arki muuttui. Jos tule-oireesi vaativat kuntoutusta opiskelusta, työstä ja muista arjen toimista suoriutumiseen, tutustu Kelan laitosmuotoiseen Tules-kurssiin ja Tules-avokurssiin. Muutos saavutetaan vähitellen – koskee se sitten toimintakykyä, osallisuutta tai muuta kuntoutuksella tavoiteltua asiaa. Kurssiohjelmaa täydennetään tarpeen mukaan yksilöohjauksella. Laitosmuotoinen Tules-kurssi Kertyikö kuntoiluja kuntoutusvelkaa. O LEMME eläneet poikkeuksellista aikaa liki kaksi vuotta, kun pandemia siirsi työikäiset ja opiskelijat kotiin
Kurssiin sisältyy 10 ryhmämuotoista avokuntoutuspäivää ja se toteutuu seuraavasti: . Tules-kurssi toteutetaan seuraavissa ryhmissä: . Jos olet työelämässä, voit saada kuntoutuksesi ajalta kuntoutusrahaa. Kela korvaa myös kuntouksesta aiheutuneita matkakustannuksia. MERJA POUTTU suunnittelija Kela, Etuuspalvelujen lakiyksikkö, kuntoutuspalvelujen ryhmä Kelan kuntoutuskurssille voi hakeutua sen jälkeen, kun tule-oireilu on kestänyt yli 3 kuukautta. työelämästä poissa olevat alle 68-vuotiaat kaikki sairausryhmät samalla kurssilla. aloitusjakso: 3 avokuntoutuspäivää peräkkäisinä päivinä . 17 NIVELTIETO 4/2021. Jos olet työelämässä, voit saada kuntoutuksesi elämässä, voit saada kuntoutuksesi ajalta kuntoutusrahaa. päätösjakso: 2 avokuntoutuspäivää peräkkäisinä päivinä. . ajalta kuntoutusrahaa. työelämästä poissa olevat yli 68-vuotiaat kaikki sairausryhmät samalla kurssilla. KUVA: KELA Kuntoutus on maksutonta ja sitä voi Kuntoutus on maksutonta ja sitä voi hakea ympäri vuoden. toteutetaan 9 kk aikana. Tules-avokurssi toteutetaan seuraavissa ryhmissä: . työelämässä olevat, kaikki sairausryhmät samalla kurssilla . Kuntoutus on maksutonta ja sille voi hakea ympäri vuoden. työelämästä poissa olevat, kaikki sairausryhmät samalla kurssilla Kuntoutuksen hakeminen . työelämässä olevat – niska-hartiaoireiset – selkäoireiset – alaraajan tule-sairautta sairastavat . Käytä hakusanoja ”tules” tai ”tules-kurssi”. Toimita kuntoutushakemus (KU 132) ja lääkärinlausunto Kelaan. Kurssiin sisältyy 3 kuntoutusjaksoa, jotka kestävät 5 vrk eli yhteensä 15 vrk. Kuntoutushakemuksen saat verkosta osoitteesta kela.fi/lomakkeet. Tulesavokurssi toteutetaan 9 kuukauden aikana. . Kuntoutuksen hakemista varten tarvitset lääkäriltä B-lääkärinlausunnon, jonka laatimisesta on kulunut korkeintaan vuosi. Lisätietoja kurssista: www.kela.fi/ kuntoutuskurssihaku. 5 yksittäistä avokuntoutuspäivää keskimäärin neljän viikon välein . Jos olet työhakea ympäri vuoden
Osteoporoottisen murtuman saaneella on 2–4-kertainen riski saada uusi murtuma. • Vain 37 % sai ohjausta itsensä hoitamiseen. Jotta pitkäaikaissairas voi sitoutua itsensä hoitamiseen, on tärkeää, että hän tietää, mitä hän sairastaa, mikä on hoidon tavoite, mikä on hänen roolinsa oman sairautensa hoidossa sekä mikä on hoidon kesto. Lisätietoja: Suomen Luustoliitto ry Tulehduksellisia reumasairauksia sairastaa Suomessa 118 000 ihmistä. Suuri osa sairastuneista tarvitsee lääkehoitoa koko loppuelämänsä ajan. “Reumasairauksien hoidossa on menty paljon eteenpäin, mutta näistä saavutuksista pitää myös pitää kiinni. Kun hoito päästään aloittamaan ajoissa, tulehdukset eivät ehdi tehdä pysyviä tuhoja niveliin. On tärkeää, että sairastunut pääsee ajoissa hoitoon ja tarvittaessa myös kuntoutukseen”, sanoo Satu Gustafsson, Reumaliiton hallituksen puheenjohtaja. LÄHDE: STT INFO Reuma muuttui näkymättömäksi Osteoporoosin hyvä hoito kannattaa Pienentynyt luuntiheys on noin 44 %:lla 65 vuotta täyttäneistä. Potilaan kannalta haasteellista Osteoporoosi on potilaan kannalta haasteellinen hoitaa. Lonkkamurtuman saaneista joka viides kuolee vuoden sisällä murtumasta. Ne aiheuttavat enää harvoin pysyvää vammautumista, toisin kuin menneinä vuosikymmeninä. Yleisimpiä diagnooseja ovat nivelja selkärankareuma. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää, että sairaus todetaan mahdollisimman varhain. Hyvä hoitosuunnitelma ja tarvittaessa toimiva kuntoutus auttavat jatkamaan aktiivista elämää ja säilyttämään työkyvyn. Reumasairaudet ovat kuitenkin muuttuneet osittain näkymättömäksi. 18 4/2021 NIVELTIETO. Se on vuosittain jopa 40 000 murtuman osasyynä. Mitä varhemmin sairauteen päästään kiinni, sen paremmin hoito yleensä onnistuu. Tärkeää todeta varhain Reuma on krooninen sairaus. Selkärangan murtumat lisäävät kuolleisuutta 8-kertaiseksi. Luustoliiton julkaistuun potilaskyselyyn vastasi 1 000 osteoporoosia sairastavaa: • Vain 63 %:lle diagnoosin saaneista kerrottiin, mitä osteoporoosi tarkoittaa. Luustoliitto selvitti osteoporoosin hoidon tilaa Suomessa sekä tekemällä potilaskyselyn (1000 vastaajaa), kysymällä asiasta sairaanhoitopiireiltä että selvittämällä hoitoketjuja Duodecimin ylläpitämän Terveysportin kautta. Osteoporoosin hoito on tehokasta: hyvällä hoidolla vähennetään murtumariskiä 6–12 kuukauden kuluessa 50–80 %:lla. Luustoliitto julkaisi lokakuussa raportin osteoporoosin hoidon toteutumisesta Suomessa 2021. Siksi toimiva hoitoketju on kaikkien etu. Hoitosuosituksen mukaan ” … jokaisen murtumapotilaan osalta on mietittävä osteoporoosin mahdollisuutta, ja sitä epäiltäessä potilas tulee ohjata osteoporoosin jatkoselvittelyyn ja hoitoon”. Varsinaisen diagnoosin tekee reumaan erikoistunut lääkäri. On tärkeää, että perusterveydenhuollossa osataan tunnistaa tulehduksellisten reumasairauksien oireet ja lähettää potilas eteenpäin, jotta diagnoosi ei viivästy. Tulehduksellisten reumasairauksien hoidossa käytettävien lääkkeiden kustannukset ovat vuodessa 200 miljoonan euron luokkaa. • Vain 42 %:lla selvitettiin syitä osteoporoosin taustalla. Murtumien ilmaantuvuus kasvaa eksponentiaalisesti ikääntymisen myötä
Nämä kaikki ovat asioita, joihin voimme itse arjessamme vaikuttaa. Uni on aivojen aikaa. Yöunen tärkein tehtävä on auttaa aivoja palautumaan. Syvä uni on aivoterveyden kannalta erityisen tärkeä univaihe. Unen aikana aivot myös keräävät energiaa ja hermosolut muovautuvat. Nämä univaiheet vuorottelevat yön aikana. Tällöin aivotoiminta hiljenee ja verenpaine laskee. A D O B E ST O C K 19 NIVELTIETO 4/2021. Non-REM-unta kutsutaan myös syvän unen vaiheeksi ja syvää unta tulisi olla noin 20 % koko uniajasta. A RJESSAMME on lukuisia hetkiä, jolloin voimme tehdä valintoja aivoterveytemme edistämiseksi. toimivat sosiaaliset suhteet, aivojen aktivointi ja hyvä mieli. Meidän tulisi huolehtia aivojemme terveydestä läpi elämämme, iästä ja sukupuolesta riippumatta. Aivoterveyden peruspilareita ovat Aivoterveyden peruspilareita ovat riittävä ja laadukas uni, mielekäs liikunta riittävä ja laadukas uni, mielekäs liikunta sekä terveellinen ja maukas ruoka. Jo pienilläkin muutoksilla saat myönteisiä vaikutuksia aivoterveyteesi. Aivoterveyttäsi voit vaalia terveellisillä ja aivoystävällisillä elintavoilla sekä arjen viisailla valinnoilla. Muita tärkeitä tekijöitä ovat mm. Aivosairaudet ovat iso kansantautiryhmä Suomessa. Verenpaine laskee koko elimistön suonissa, ei pelkästään aivoterveys – pääasia Aivomme ovat kahden nyrkistetyn käden kokoiset ja elimistömme herkin elin. Aivoterveyden peruspilareita ovat riittävä ja laadukas uni, mielekäs liikunta sekä terveellinen ja maukas ruoka. sekä terveellinen ja maukas ruoka. Aikuisen yöunen tarve on 7–9 tuntia, mutta toisaalta unen tarve on hyvin yksilöllistä. Hyvin toimivat aivot ovat olennainen edellytys hyvälle toimintakyvylle ja elämänlaadulle. Unen aikana aivojen nestekierto tehostuu, aivot ikään kuin huuhtelevat itse itseään ja pääsevät näin eroon haitallisista aineista. Unen aikana esiintyy kahta eri unilaatua: REM-unta ja non-REMunta. Suurimpia aivosairausryhmiä ovat muistisairaudet ja aivoverenkiertohäiriöt
Aivoterveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi kannattaa säännöllinen liikkuminen aloittaa mahdollisimman varhain. Vähennä myös ruutuaikaa. Jo yksi liikuntakerta parantaa muun muassa keskittymiskykyä, tunteiden hallintaa, muistitoimintoja, verenkiertoa ja vireystilaa. Liikunnalla on lukuisia myönteisiä terveysvaikutuksia. Valtimoterveyden lisäksi aivoterveellinen ruoka vaikuttaa terveyteemme suolistomikrobien ja ateriarytmin kautta. Laita kotona lempimusiikkisi soimaan ja tanssi itsellesi mieluisalla tyylillä. Aivoterveellisen ruoan tarkoitus on suojella verisuoniamme eli voimme suojella aivojamme syömällä sydänystävällistä ruokaa. Aivojen valkea aine vähenee iän myötä, mutta tanssin on huomattu lisäävän valkean aineen tiheyttä säännöllisesti tanssivilla. Eli syvän unen aikana myös suonistomme saa kaivattua lepoaikaa. Yksi tykkää kuntosaliharjoittelusta, toinen vesijuoksusta ja kolmas luonnossa liikkumisesta. Myös muistaminen ja uuden oppiminen vaikeutuvat. Huonosti nukutun yön jälkeen tulee taas parempia öitä. Jos valtimomme ovat kunnossa, ne kyllä kestävät tämän vaihtelun. Ajan myötä suoniston terveys alkaa kärsimään ja verenpainetauti voi olla uhkana. aivoissa. Liikuntavinkit 1. Tunnista, oletko aamuvai iltavirkku. Aivoterveellinen ruoka parantaa ajattelukykyä sekä vireystilaa. Etenkin sosiaalisen median on todettu aktivoivan aivoja ja vaikeuttavan nukahtamista. REM-unen aikana aivot käyttäytyvät ikään kuin olisimme valveilla. Aivot käyvät läpi päivän kokemuksia. Tanssiaksesi sinun ei tarvitse lähteä tanssitunnille tai tanssiravintolaan. Jos syvän unen määrä jää säännöllisesti vähäiseksi, verisuonistomme alkaa olla pulassa. 5. Säännöllisen liikunnan myötä uni, keskittymiskyky, muisti ja oppiminen paranevat. Keskittymiskykymme hyötyy 20 4/2021 NIVELTIETO. 4. Liikunnan aikana aivojen verenkierto tehostuu, samoin hapen ja ravinteiden saanti. Etsi itsellesi mieluisa tapa liikkua. On hyvä muistaa, että yksittäinenkin liikuntakerta auttaa elimistöämme. Vältä liian rankkaa liikuntaa pari tuntia ennen nukkumaan menemistä. Tanssi on ikään kuin aivojen voimistelua. 3. Pitkäaikainen univaje on liitetty verenpainetaudin syntyyn ja korkean verenpaineen tiedetään olevan aivoverenkiertohäiriöiden suurin riskitekijä. Säännöllinen liikunta laskee lepoverenpainetta ja tämä on aivojen kannalta merkittävä asia. Syö hyvä iltapala, nälkäisenä ei kannata mennä nukkumaan. Erityisesti sellaisesta liikunnasta on hyötyä, jossa hikoilet ja hengästyt sykettä nostaen. Univinkit 1. Aivoterveyden vuoksi unesta ei kannata tinkiä. Liikunta edistää verisuonten terveyttä, myös aivoissa olevien pienten suonten. Aivotoiminta on vilkasta ja verenpaine heittelehtii ylös ja alas. Tanssin sanotaan olevan loistavaa aivoliikuntaa. Rauhoita ilta-aika. Aivosi kiittävät! Liikunnan puute lisää aivosairauksiin sairastumisen riskiä. Lisää arkeesi kevyttä liikuskelua mahdollisimman paljon: käytä portaita, tee istumajumppaa tv:n ääressä, toteuta kävelykokouksia mahdollisuuksien mukaan. Kunnioita omaa rytmiäsi, älä yritä väkisin vaihtaa sitä. Tärkeintä on, että liikut mielihyvää tuntien. Myös stressinsieto paranee ja alavireinen mieliala kohenee. Näin liikunnan teho pääsee vaikuttamaan jo ennen mahdollisen sairauden kehittymistä. Liikunta lisää aivojen muovautuvuutta, sillä liikunnan aikana aivojen eri alueet tekevät tiivistä yhteistyötä. Pitkään jatkunut univaje heikentää keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Tanssi yhdistää aivojen alueita toisiinsa kehittäen myös kehon ja aivojen yhteispeliä. Kotitöistä kertyy reippaasti liikunta-annoksia: pihatyöt, halkojen hakkaaminen, siivous. 3. Hyväksy, että yöt ovat erilaisia. Pidä mahdollisuuksien mukaan säännöllinen päivärytmi. 2. Säännöllinen liikunta muun muassa tehostaa sydänlihaksen pumppausta, vahvistaa luustoa, parantaa tasapainoa, vähentää tukija liikuntaelinvaivoja, pienentää Tyypin 2 diabeteksen riskiä, vahvistaa lihaksia, auttaa painonhallinnassa ja tehostaa keuhkotuuletusta. 2. Mutta jos valtimoissa on esimerkiksi kalkkeumaa, ne ovat kovilla
kuuntelun, laulun ja soittamisen on todettu aktivoivan kaikkia tunnettuja aivojen alueita. Nauti ruoasta kaikilla aisteilla, muista kaunis kattaus ja ruuan värikkyys. Liikunnan aikana aivojen verenkierto pienten suonten. Aktivoinnin lisäksi aivot tarvitsevat lepoa ja joutilaisuutta. Saat aivojumppaa arkeesi myös tekemällä palapelejä, lukemalla, opiskelemalla tai osallistumalla taidenäyttelyyn tai konserttiin. Aivot ja sydän nauttivat samoista asioista: värikkäistä kasviksista, marjoista ja hedelmistä sekä rasvaisesta kalasta ja pehmeistä rasvoista. Älä unohda herkkuhetkiä! 4. Muistioireilu väistyy, kun tilanne normalisoituu. Liikunnan aikana aivojen verenkierto tehostuu, samoin hapen ja ravinteiden saanti. Kiireisen arjen keskellä on hyvä pysähtyä ja olla tekemättä mitään. Hyvät ihmissuhteet, aivojen aktivointi ja hyvä mieli luovat myös perustaa aivoterveydelle. Nautiskelu on osa aivoterveyttä, joten kohtuullista herkuttelua ei pidä unohtaa. Suolistoa hoitamalla voit hoitaa samalla stressitasojasi, aivojasi ja mielentilaasi. Musiikin avulla saadaan vilkastettua aivojen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Musiikilla voidaan vähentää stressiä, lievittää ahdistuneisuutta, masennusta sekä kipua. Osta sydänmerkillä varustettuja tuotteita. Ruoassa kannattaa panostaa makuihin, tuoksuihin ja väreihin. Aivoja täytyy suojella ylikuormittumiselta ja pitkäaikaiselta stressiltä. 2. Liiallista suolan käyttöä kannattaa välttää, sillä liiallinen suolan käyttö nostaa verenpainetta. Vaikutukset näkyvät verenpaineen laskuna, sydämen sykkeen hidastumisena ja hormonierityksen muutoksina. Ruoan valmistaminen, esille laittaminen ja syöminen vaikuttavat kaikkiin aisteihimme: näkö-, haju-, kuulo-, makuja tuntoaistiin. Ja toisaalta aivojesi hyvinvointi vaikuttaa merkittävästi suolistosi toimintaan. Aivojen ja suoliston välisten yhteyksien tutkimuksissa on selvinnyt suoliston mikrobien osallistuvan aivoille välttämättömien välittäjäaineiden valmistukseen. 3. Muista myös tekemisen ilo ja mielekkyys. Tumma suklaa on tunnettu aivoterveellinen herkku. Näin varmistat syöväsi myös aivoterveellistä ruokaa. Mitä ikinä teetkin aivojen aktivoimiseksi, tee sitä säännöllisesti. Säännöllisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta saamme aivoille kaiken tarpeellisen. OUTI ESKOLA vastaava työfysioterapeutti Karjalohjan Kuntoutumiskeskus / Lohja Spa&Resort 21 NIVELTIETO 4/2021. Aivot rakastavat haasteita ja rutiinista poikkeamista, kaikkea sellaista missä ne joutuvat jumppaamaan hermosolujaan. Stressi, masennus ja uupumus voivat aiheuttaa esimerkiksi muistihäiriöitä. Olet ehkä kuullut sanonnan ”suolistossa ovat toiset aivomme”. Ruokavinkit 1. Anna aivojesi levätä kauniin maiseman äärellä tai koko kehosi rentoutua kylpylän hellivissä poreissa. Saat aktivoitua aivojasi jo sillä, kun kävelet tutun kävelylenkin välillä toiseen suuntaan tai peset hampaat välillä toisella kädellä. Aivot tarvitsevat rasvoja, mutta rasvojen laadun kanssa kannattaa olla tarkkana. Suolan sijaan ruokaa voi maustaa esimerkiksi kurkumalla, curryllä ja yrteillä. Sen sisältämät flavonoidit lisäävät verisuonten joustavuutta. Hyvässä seurassa ruoka maistuu entistä paremmalle. tehostuu, samoin hapen ja ravinteiden saanti. Aivoterveelliseen ruokavalioon kuuluvat myös kohtuullisissa määrin vähärasvainen liha sekä täysjyvätuotteet. Kalan, kasviöljyn ja pähkinöiden pehmeät rasvat ovat sen sijaan terveellisiä. Runsas kovien rasvojen käyttö voi aiheuttaa valtimoiden ahtautumista myös aivoissa. Suolistossa syntyy esimerkiksi valtaosa onnellisuushormonista eli serotoniinista. Kun mieli on hyvä, aivotkin toimivat jouhevammin. säännöllisestä ateriarytmistä. Suoliston mikrobit ovat tärkeitä myös aivoille. Musiikin Liikunta edistää verisuonten terveyttä, myös aivoissa olevien Liikunta edistää verisuonten terveyttä, myös aivoissa olevien pienten suonten
– Kun on hankala, kivulias päivä ja olen mennyt vapaaehtoisryhmään mukaan, olen paljon virkistyneempi. Muiden sairauksieni takia en saa syödä tulehduskipulääkkeitä, joten on ollut otettava muut kivunhallintamenetelmät käyttöön. – Itselläni on laaja käsitys esimerkiksi siitä, mihin asioihin ihmiset haluavat vastauksia. Vapaaehtoistyö on lähellä sydäntäni, ja paljon siihen liittyviä asioita on karttunut korvieni väliin menneinä vuosina. – Enää ei tarvitse pyörittää koko nivelpiiriä ja kaikkia sen hommia, vaan voi vaikkapa ryhtyä pop-up-tapahtuman tekijäksi. – Etätyöläisenä minulla on tärkeässä roolissa koira, joka pitää huolen siitä, etten istu liian kauan. Istualtaankin on helppo jumpata. Silloin rakennettiin nykyisen vapaaehtoistoiminnan pohja. Suosittelen vapaaehtoistoimintaa lämpimästi kenelle vain, joka kaipaa elämäänsä vaikkapa jotakin uutta harrastusta. Annis toimi viime vuodet aluesuunnittelijana, kunnes hänen oli viime maaliskuussa määrä jäädä eläkkeelle. Annis toteaa, että kokemustoimija osaa katsoa asioita monen – esimerkiksi nivelrikkoisen – potilaan kannalta. – Potilaan näkökulma halutaan hoitoon mukaan. Jos vapaaehtoistoiminta kiinnostaa, ota yhteys minuun tai Leena Niemiseen, niin mietitään yhdessä, mitä voisit tehdä omalla paikkakunnallasi, Annis innostaa. Hän on sinut oman sairautensa kanssa ja osaa kertoa, mitä sairauden kanssa eläminen on, mitä haasteita se tuo ja miten terveydenhuolto pystyy tukemaan asiakasta. Olen myös Hengitysliitossa kokemustoimijana ja verkkovertaisohjaajana Annis sanoo, että Suomen Nivelyhdistyksessä on vapaaehtoistoimijoille monenlaisia rooleja. Moninivelrikkoisena hän muistaa jo automaattisesti jumpata ja jaloitella useasti kesken työpäivän. – Jo 1980-luvulla kuulin, että minulla on nivelrikkoa, kun varpaat oikuttelivat. Nivelpiirejä oli projektin alussa 15 ja kolme vuotta myöhemmin pitkästi yli 50, Annis kertoo. Kokemustoimijan rooli kasvaa Annis on ollut vuosia mukana myös Reumaliiton hallinnoimassa kokemustoimijaverkostossa. – Ensimmäinen ryhmä täyttyi vuorokaudessa, mikä oli iso yllätys. Minulla on moninivelrikkodiagnoosi: nivelrikkoa on leukaperistä varpaisiin asti. Vertaistoiminnan merkitys on näkynyt koronan aikana virtuaalisten vertaisryhmien suosiona. TUPU SAMMALJÄRVI Anna-Liisa Kemi, Annis, korostaa liikunnan merkitystä kivunhallinnassa. Annis korostaa liikunnan merkitystä. – Vapaaehtoistoiminnan rooli on vahvasti mukana elämässäni. Hän on lisäksi Oulaisten sairaalan polvija lonkkaleikkauksen digipolkuhankkeessa. – Jos ei näin olisi, en varmasti istuisi virtuaaliryhmien kanssa viikoittain. Olen muun muassa Nivelyhdistyksen VET (vapaaehtoistyön tukiryhmä) -työryhmässä. Kokemustoimija jos kuka on koulutettu ihminen toimimaan tällaisessa tehtävässä. Se käy usein muistuttamassa minua. Nämä virtuaaliset vertaisryhmät ovat olleet pitkälti minun harteillani. V ARSIN monen tuntema AnnaLiisa Kemi, Annis, 63, on toiminut Suomen Nivelyhdistyksessä monessa roolissa. Suosio on jatkunut. Hän aloitti vuonna 2008 Nirve-projektissa (Nivelrikkoisten vertaistukiverkoston kehittämisprojekti) ja toimii nyt vapaaehtoistyössä, kokemustoimijana ja jäsenasioitten parissa. Tilanne vei kuitenkin hänet yhdistyksessä jäsenasioitten pariin. Lähde mukaan vapaaehtoistyöhön! Anna-Liisa Kemi on kokenut vapaaehtoistoiminnan merkityksen useasti. – Nirven aika oli varsin hektistä. Pitkä tausta nivelrikon kanssa Anniksen oma tausta nivelrikon kanssa on pitkä. Pistän puhelimen taskuun ja käyn aina jaloittelemassa, kun kroppa puutuu. Kokemustoimijuuden merkitys tulee Anniksen mukaan kasvamaan sote-uudistuksen myötä. 22 4/2021 NIVELTIETO. – Nivelrikon luonteeseen kuuluu aaltoilu, ja aina on jossakin kolotuksia, mutta kipujen kanssa elämisen pitää olla siedettävää
Tanko on auttanut Kantosen mukaan selkäoireisiin hyvin. Parissa viikossa oireet käytännöllisesti katsoen hävisivät, ja säästyin leikkaukselta. HUS:in osastonylilääkäri ILKKA KANTONEN sanoo, että selkä on nyt parempi kuin se on ollut koskaan sitten nuoruusvuosien. VENYYn keksijä Sarita Alanko opastaa oikeaoppiseen takaketjun venytykseen, jolla kuntoutetaan tehokkaasti selkäja olkapäävaivoja. Tanko on helppokäyttöinen ja mahdollisesti sen ansiosta säästyin selän uusintaleikkaukselta. – minulla on ollut parikymppisestä alkaen selkäongelmia, noidannuolityyppisiä kiputiloja. VENYY Passiivisen venytystangon saa hankittua verkkokaupasta www.venyy.com/ kauppa. Kantonen arvioi, että tangosta on apua riippuen vähän siitä, missä vika on. Sen jälkeen kuulin VENYY-tangosta ja käytin sitä jonkin verran. Tällä hetkellä Ilkka Kantonen käyttää tankoa viikoittain. – En tiedä, toimiiko tanko kaikille, mutta minun selkäni tuntuu tosi hyvältä. – Minulla on hyvät kokemukset tangosta. Nyt Kantonen toteaa, ettei selkä ole sitten nuoruuden ollut yhtä hyvässä kunnossa. – Enemmänkin pitäisi käyttää. venyy-tangosta APU SELKÄVAIVOIHIN TUPU SAMMALJÄRVI Osastonylilääkäri Ilkka Kantonen kertoo saaneensa vaikeat selkävaivat todennäköisesti VENYY-tangon avulla kuriin. Tuotteen hinta on 159 €, Suomen Nivelyhdistyksen jäsenetuhinta 149 €. – Pari vuotta sitten tuli taas välilevynpullistuma ja selkä oli tosi kipeä, kipu säteili oikeaan jalkaan. Helposti vain käy niin, että kun on oireeton, tangon käyttö unohtuu. 23 NIVELTIETO 4/2021. Ajattelin, että leikkaukseen on kuitenkin mentävä enkä menetä mitään, jos kokeilen tankoa. Pari kuukautta sinnittelin, sitten otin VENYY-tangon käyttöön. Treenaan toki lisäksi vatsaja selkälihaksia pari kolme kertaa viikossa. – Kun minulle tuli noidannuolityyppinen oire, aloin taas käyttää tankoa ja vaiva meni parissa päivässä ohi. Viisikymppisenä sain välilevynpullistuman, joka leikattiin
– On lisäksi metabolinen fenotyyppi, jolla on yhteys metaboliseen oireyhtymään. Suositus on, ettei lähdetä liikkeelle ”buranakuureilla” vaan hoidetaan paikallisesti niveltä, jolloin tulee vähemmän sivuoireita. – Jos ei lue tai seuraa uusinta tutkimuskirjallisuutta, jää tähän näkemykseen helposti kiinni. Näin metabolinen oireyhtymä voi itsessään aiheuttaa nivelrikkoa. Eri syistä johtuvia vaivoja Simo Saarakkalan mukaan on olemassa ensinnäkin ikääntymiseen liittyvä fenotyyppi. Tulevaisuudessa on tärkeää, että eri nivelrikkotyypit voidaan tunnistaa ja luokitella. On myös traumasta eli vammasta johtuva tyyppi, kolmanneksi nivelrustosta tai luusta lähtöisin oleva tyyppi. Tutkimusnäyttö kuitenkin on osoittanut, ettei tästä ole pitempiaikaista hyötyä. Ei-lääkkeellisiä hoitoja suositaan Professori Simo Saarakkala puhui webinaarissa myös viime vuosien tutkimusnäyttöön perustuvista hoitosuosituksista. Professori Simo Saarakkala toteaa, että pyrkimyksenä tänä päivänä on, että oireiden kanssa pystyisi elämään. Saarakkala toteaa, että pyrkimyksenä on, että oireiden kanssa pystyisi elämään. Saarakkalan mukaan haasteena on edelleen, että kun tehokasta hoitoa ei ole, on helppo kuitata vaivat pelkkänä kulumana. Aiemminhan niveleen ruiskutettiin vettä ja irtomateriaali huuhdeltiin pois. Nivelrikko on sairauksien kirjo Nivelrikko ei ole yksi, yhtenäinen sairaus vaan on erityyppisiä nivelrikkoja. – Ja syöpätutkimuksessa ollaan siinä, että syöpätyyppeihin on olemassa täsmähoitoja, jotka toimivat juuri kyseisessä syöpätyypissä hyvin. Tähystyksestä ei hyötyä Jos sairaus on edennyt leikkausta vaativaksi, päädytään tekonivelleikkaukseen. Ikääntymisen myötä nivelissä tapahtuu muutoksia, jotka eivät välttämättä ole nivelrikkoa. – Henkinen puoli on tärkeä: ihmistä katsotaan kokonaisuutena. P ROFESSORI Simo Saarakkala avasi Suomen Nivelyhdistyksen webinaarissa marraskuussa nivelrikon monikirjoista sairaustyypitystä uusimman tutkimustiedon valossa. Painonpudotus on kaiken perusta, mutta usein varsin haasteellista. – Nivelrikossa ei tähystyksestä ole hyötyä. Usein joudutaan turvautumaan myös lääkkeellisiin hoitoihin. Tekonivelleikkaus on Saarakkalan mukaan nykypäivänä tehokas leikkaus. Polvien nivelien kohdalla on usein kyse kuormituksesta, mutta metabolinen fenotyyppi voi aiheuttaa nivelrikkoa esimerkiksi sormien niveliin, jotka eivät ole olleet kuormituksen kohteena. Tähystystä ei suositella paitsi tilanteessa, jossa nivelen muissa kudoksissa nivelkierukassa tai nivelsiteissä on selkeitä vammoja, jotka voidaan samalla korjata, professori Saarakkala sanoo. Mutta se, miksi pyritään pärjäämään pitkälle ilman leikkausta, pohjautuu siihen, että leikkaukset eivät ole riskittömiä ja toisaalta siihen, että tekonivelet eivät kestä määräänsä kauempaa. Jotkut lääkärit edelleen sanovat, että vaiva on kulumaa ja kuuluu asiaan. Fysioterapioiden ohessa puhutaan paljon muun muassa joogasta ja taijista. Vielä ei kuitenkaan ole kaikkea ymmärretty ja saatetaan ajatella, että kyse on ruston kulumasairaudesta. Vesijumpasta on jo pitemmältä ajalta hyviä kokemuksia, Saarakkala sanoo. Saarakkala otti vertauskohdaksi diabeteksen, jossa on ykkösja kakkostyypin lisäksi välityyppejä, jotka eivät sovi kumpaankaan kategoriaan. Tulehduspainotteinen fenotyyppi on taas sukua nivelreumalle, sillä siinä on paljon tulehdusta mukana. Tehokkaampiakin kipulääkkeitä käytetään, mutta jos katsoo suosituksia, niin aika nihkeästi opioideihin suhtaudutaan, koska ne vaikuttavat keskushermostoon ja niillä on paljon sivuvaikutuksia ja suuri mahdollisuus lääkeriippuvuuden kehittymiselle. Näin niihin voidaan kehittää entistä paremmin tehoavia lääkkeitä. TUPU SAMMALJÄRVI 24 4/2021 NIVELTIETO. Saarakkalan mukaan suositukset ovat eri puolilla maailmaa hyvin samanlaisia, joten asiantuntijaryhmät ovat päätyneet koko lailla samoihin päätelmiin. Nykyään keskeisenä ovat paikallishoidot, kuten kipugeelit, joita sivellään nivelen pinnalle tai injektiot, joista kortisoni on perinteinen. Ne ovat nivelille hyviä liikuntamuotoja, ja niissä on mukana henkinen rentoutuminen – oireiden ja liikerajoitteiden kanssa on hyvä oppia tulemaan toimeen. – Aika paljon pyritään suosimaan ei-lääkkeellisiä hoitoja. – Tämäkin on vain karkea jako. Tämänkaltaista tietoa pitäisi saada myös nivelrikkopuolelle, Saarakkala sanoo. Lisäksi käytetään normaaleja kipulääkkeitä
Älä istu liikettä tehtäessä enää lattialle. Tee toistoja 10–20 kertaa, riippuen siitä kuinka raskaalta liike tuntuu. Vaatii todellista motivaatiota lähteä ulos pimeään ja kylmään liikkumaan. Nosta jalat polvet koukussa mahdollisimman ylös irti lattiasta. Käy liikkeet läpi 2–3 kertaa. Tuo lantio rauhallisesti lattianrajaan ja toista liike. Monet kodin välineet tai huonekalut toimivat tehokkaina kuntoiluvälineinä, kun vain käyttää hieman mielikuvitusta. Räntäsateen iskiessä päin kasvoja liikunnan ilosta voi olla vaikea nauttia. Tähän aikaan vuodesta sohva vetää monesti puoleensa. Vuoden hauskin jumppa on takuulla tässä! Personal Trainer Jeanette Lindwall on laatinut tehokkaan sohvajumpan, joka keskittyy erityisesti keskivartalon ja lonkan alueen vahvistamiseen. Sohvajumpassa mallina toimii Tarja Virtanen, 62. Asetu istumaan sohvan eteen. 25 25 NIVELTIETO 4/2021. Vapaa-ajan harrastuksiin kuuluu myös kansallispuistoissa kiertäminen, joten fyysisestä kunnosta on pidettävä huolta, jotta luonnossa vaeltamisesta voi nauttia. Koeta haastaa itsesi! Jalkojen nosto Lantion nosto Istu sohvan reunalle ja nojaa taakse. Mutta mitäpä jos kotisohvalta ei tarvitse poistua kuntoillakseen. Nosta lantio mahdollisimman korkealle ilmaan ja purista pakaroilla liike tiukasti ylös. Polvi pysyy kuitenkin hyvänä aktiivisen lihaskuntoharjoittelun myötä, ja vesijuoksun lisäksi Tarja käy jumpassa pari kertaa viikossa. Kun olet tehnyt kaikki liikkeet, aloita alusta. Hänellä todettiin hiljattain polven nivelrikko. Laske rauhallisesti lähelle lattiaa ja toista liike. Nojaa taakse, niin että yläselkä tulee sohvan reunaa vasten. Jeanettella on vahva osaaminen aikuisliikunnan ja kuntoutuksen Tehokas sohvajumppa puolelta, ja nykyään päivätyö löytyy VENYY – Passiivisen venytystangon parista
Nosta päällimmäistä jalkaa kantapääjohteisesti mahdollisimman korkealle. Lonkan loitonnus Asetu sohvalle kylkimaakuulle. Nosta jalat suorina ilmaan ja tee saksausliikettä, vuorotellen jalkoja toistensa päälle. Lähde kääntämään sohvatyynyä puolelta toiselle nojaten koko ajan samalla taakse. Sakset Istu sohvan reunalle ja nojaa voimakkaasti taakse. Mikäli sohva tuntuu liian pehmeältä, aseta tyyny pyllyn alle kuten kuvassa. Kiinnitä huomiota, että olet sivuttain ja varpaat osoittavat eteenpäin. Mitä pidemmälle nojaat ja mitä korkeammalle nostat jalat, sen raskaampi liikkeestä tulee. Vartalonkierto Istu sohvan reunalle ja nojaa taakse, samalla nostaen jalat ilmaan. 26
Vie päällimmäinen jalka alimmaisen jalan taakse. Siltakävely Asetu selinmakuulle sohvan eteen lattialle ja aseta jalkapohjat sohvan reunalle. 27. Nosta lantio mahdollisimman korkealle ilmaan. Lonkan lähennys Asetu kylkimakuulle sohvalle. Pidä lantio koko ajan ilmassa ja ”kävele” vuorojaloin, nostaen jalkoja irti sohvasta. Nosta alimmaista jalkaa mahdollisimman korkealle. Kiinnitä huomiota, että varpaat ovat eteenpäin ja että jalka pysyy sivuttain
www.arthro.fi CE-merkitty lääkinnällinen laite Ravintolisä* *Suositeltava vuorokausiannos: 3 kapselia. Mitä suoremmat jalat ovat, sen raskaampi liikkeestä tulee. KUMARTAISIN, JOS VOISIN. Monipuolinen rustovalmiste Arthro Caps sisältää monia nivelten hyvinvoinnille tärkeitä ainesosia. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja. MUTTA SATTUU! NYT ÄKKIÄ APTEEKKIIN ARTHROA HAKEMAAN. Pito Istu sohvan reunalle ja nojaa kyynärtukinojassa taakse. Arthro Nivelvoiteen viilentävä vaikutus tuntuu heti ja nivelkivun tunne, kuumotus ja turvotus helpottuvat. C-vitamiini edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen normaalia toimintaa varten. Helpota niveltesi arkea kotimaisilla Arthro tuotteilla 28 28 4/2021 NIVELTIETO. Nosta jalat ilmaan ja pidä 30 sekuntia
Liikunnan avulla saan polven taas toimimaan, mutta em. tuntemusten johdosta olen epätietoinen, ovatko nämä tuntemukset normaaleja vai pitäisikö minun olla yhteydessä leikkauksen suorittaneeseen ortopediin. K = kysyjä, EK = Esko Kaartinen K: Miksi polvi edelleen turpoaa rasituksesta ja kipuilee polven sisäreunasta nukkuessa. Toipuminen polviproteesin laitosta on joskus tuskallisenkin pitkä. ESKO KAARTINEN 29 NIVELTIETO 4/2021. Huomio täytyy kiinnittää myös kävelyrytmin korjaantumiseen eli mahdollisen ontumisen poistumiseen tai ainakin lievenemiseen. TEKSTIKOOSTE TUPU SAMMALJÄRVI johtuu (usein kovinkin pitkään kestävänä) tekonivelen asennukseen jokaisessa leikkauksessa liittyvästä hyvin mittavasta pehmytkudosirroittelusta nivelen ympäriltä. Lieviä hyötyvaikutuksia kuitenkin on todettu, ja vastaavasti mitään haittoja ei ole havaittu. Aamuisin polvi on myös varsin jäykkä. Traktiota eli vetohoitoa voi hyvin kokeilla nivelkapselikireyden poistamiseksi. Muita ravintovalmisteita ovat paljon tunnetut glukosamiini ja kondroitiinisulfaatti, mutta hyötyvaikutuksien tiedenäyttö paljolti puuttuu niidenkin osalta. Jos oireet hiljalleen ovat vähenemässä niin silloin voi perustellusti odotella ’terveen päivän’ ilmaantumista kuukausien mittaan. Niveltiedon toimitus kokosi joukon miniwebinaarissa esitettyjä kysymyksiä ja Kaartisen vastauksia jutuksi. Turpoilu ilmentää tulehduksellisuutta ja se puolestaan Tekonivelleikkaukset onnistuvat yli 95-prosenttisesti Millainen ennuste on nivelrikon kehittymisessä. Muun muassa näitä kysyttiin alan spesialistilta miniwebinaarissa. 40+ ikä ei ole tähän minään esteenä. EK: Toisen asteen nivelrikkoa täytyy ilman muuta vielä yrittää kuntouttaa tähdäten siihen, että liikelaajuudet vähänkin paranevat tai eivät ainakaan jatkuvasti huonone lisää. MINIWEBINAARI Suomen Nivelyhdistyksen syyskuisen miniwebinaarin asiantuntijana oli ortopedi Esko Kaartinen. lk traumaperäinen nivelrikko ja jossa sisärotaatio mahdollista kuntouttaa / hidastaa sen etenemistä yli 40-vuotiaana fysioterapialla. Polvi tuntuu myös painavalta ja polvilleen meno on epämiellyttävää. Eniten hyötyä on todettu reumapotilailla. Inkivääri sekä kurkuma ovat osoittautuneet tieteellisissä tutkimuksissa olevan eduksi nivelrikkopotilaille lähinnä niiden tulehduksellisuutta lievittävän ominaisuuden vuoksi. Millään lisäravinteella ei tietääkseni ole toistaiseksi todettu olevan nivelrikkoa varmuudella hidastavaa, saati sen ilmaantumista estävää, vaikutusta. EK: Oletan, että kysyjä on ollut tekonivelleikkauksessa polvensa vuoksi. EK: Tieteellinen hyötynäyttö kollageenin lisäkäytöstä on toistaiseksi kovin rajallista. Mutta jos kipuilu ei yhtään hellitä ja vaan päinvastoin tuntuu pahenevan, niin on aihetta ainakin kysäistä leikkaavan ortopedin mielipidettä asiasta tai sitten muuten käydä näyttämässä asiantuntijalle polveaan! K: Onko vasemman lonkan 2. Mitä muita ravintolisiä on nivelten eduksi. K: Mitä mieltä olet kollageenista lisäravinteena nivelrikossa. Passiivinen ja aktiivinen liiketreeni sekä lihasvoimien vahvistaminen ovat tärkeimpiä tavoitteita fysioterapeutille. Kuntoutus tähtää siihen, että liikuntakyky paranee oleellisesti, sillä se on tärkein asia nivelrikon pahenemisvauhdin hillitsemisessä. Tapahtumaa moderoi Suomen Nivelyhdistyksen pitkäaikainen työntekijä ja kokemusasiantuntija Anna-Liisa Kemi. Vähimmilläänkin toipuminen oireettomaksi vie 3-4 kuukautta, mutta usein vielä paljonkin kauemmin. Voisivatko lääkärit tehdä enemmän yhteistyötä terapeuttien kanssa
K: Millaista ennustetta yli 40-vuotiaan 2. Tärkeintä on, että käytetyt pohjalliset tai muu ratkaisu tuntuvat hyviltä eli mahdollistavat tarvittavan/ hyödyllisen kävelyllisen liikunnan ainakin kohtalaisen pitkinä matkoina/ aikoina eli riittävässä määrin perusterveyden ylläpitämiseksi. Käsitai reumakirugit näitä leikkauksia valtaosaltaan tietääkseni suorittavat. Myös sormeni ovat jäykät, eivät mene nyrkkiin. Ymmärtääkseni riskit paranemisvaikeuksille ovat aivan ilmeiset, ja jos näin pääsisi tapahtumaan, niin lopputulos leikkauksen yrityksestä voi olla monin verroin pahempi kuin mitä oli leikkausta edeltävä tilanne. Keskimääräistä pärjäämisaikaa on mahdoton sanoa, sillä nivelrikon alkuperäinen ”syyllinen” eli aiheuttaja osaltaan ratkaisee myös pahenemisen aikataulua, joskus erittäinkin paljon. Miten on toipumisen sekä lyhytja pitkäaikaisten rajoitteiden laita. Millaista leikkaushoitoa tähän rikkoniveleen on saatavilla. Pyrkisin ainakin vajaan cm:n korjaukseen vaikkapa ihan erillisen kantakiilan avulla, jos nuo ortopediset pohjalliset eivät pitkän päällekään rupea tuntumaan hyvältä. Hankin Balkefors-ortopediset pohjalliset, mutta "terve" oikea jalka ei pitänyt siitä. Minulle tuli siihen ikävää lihasja lonkkasärkyä. Nykyisin enemmistö käytetyistä proteeseista on ns. Onko ortopedisia pohjallisia hyvä käyttää. Miten kauan keskimäärin omalla lonkkanivelellä voi pärjätä. Mitä tiedetään sormien tekonivelkirurgiasta – tehdäänkö ja jos, niin missä. sormien nivelrikot. Rannekanavan hermopinteen leikkaushoito on onneksi pienehkö asia, joten siihen on vaivatonta edetä toisenkin ranteen osalta, jos puutumiset käyvät kovin piinaaviksi. EK: Paljon riippuu siitä, miten hyvin sitä itse hoitaa eli pysyy liikunnallisena, välttää reilumpaa ylipainoa ja noudattaa muutenkin terveitä elämäntapoja. EK: Kyllä tehdään maailmalla ja varmasti kotimaassakin, mutta missä määrin ja tarkalleen millä indikaatioilla ja tekniikoilla juuri Suomessa, sitä en valitettavasti osaa sanoa. metalli/kovamuovi-liukupariproteeseja, mutta lonkissa paljon käytettyjä ovat myös keraami/ muovisekä keraami/keraami-liukuparit proteeseissa. K: Ylemmässä nilkkanivelessä on nivelrikko. Nilkan anatomia on varsin hankala tekonivelen laitolle ja paljolti tästä johtuen tekonivelrat30 4/2021 NIVELTIETO. Onko nivelrikko myös nilkoissani, kun siellä on arkoja, kipeitä paikkoja. Sormien keskija tyvinivelet ovat juuri näitä tekonivelien mahdollisia kohdeniveliä. K: Käsien nivelrikko: molemmissa käsissä on nivelrikko ja etenkin sormien keskinivelet ovat todella kipeät, usein kosketusarat. EK: Nilkkanivelrikosta toki voi olla kyse, mutta ei mitenkään itsestään selvästi, sillä se ei ole ollenkaan niin selvä perimäpohjaisen eli geenisidonnaisen nivelrikon kohde kuin mitä ovat polvi-, lonkkaja juuri pikkunivelien eli esim. EK: Tuo pituusero jo sellaisenaan aiheuttaa lievää ontumista. Pääsin ortopedille, joka totesi, ettei sitä voi leikata, koska luutuminen on hidasta tai jopa mahdotonta. Ranteissani on todettu rannekanavaoireyhtymä, vasen on leikattu. EK: Eipä juurikaan enää esiinny tätä haitallisten metallien elimistöön joutumista, koska metalli/metalli-proteeseista on paljolti maailmassa luovuttu. Sairastin kaksi metasoitunutta syöpää 2014 ja 2016. Tuloaan tekevät myös ns. lk:n nivelrikon kehityksessä on odotettavissa. Mistä nykyisin tekonivelet valmistetaan. Mitä pohjallisten käytössä tulisi huomioida. EK: Mikäli leikkaushoitoon olisi pakko ajautua vaikea-asteisen nivelrikon vuoksi, niin käytettävissä on kaksi leikkausvaihtoehtoa: nilkan jäykistäminen eli luuduttaminen tai nilkan tekonivelleikkaus. Mitä minun pitäisi tehdä, että tulevaisuus ei olisi vaikea ja kivulias. biologiset proteesit, joita etenkin tällaisissa pikkunivelissä voidaan käyttää tai ainakin kokeilla. Nivelet ovat turvonneet ja sormien taivutus on huonoa. Minulla on jo kolme keinoniveltä. EK: Kun huomioi tuon kerrotun syöpätaustan, niin enpä todellakaan itsekään olisi varauksetta suosittamassa leikkauksellisia hoitoratkaisuja jalkaterän alueella. Syöpähoitoihin käytetyt sytostaatit eli ”solumyrkyt” voivat aiheuttaa näitä ääreishermojen vaurioita. Samaisessa raajassa on syöpähoitojen jälkeen jäänyt lievä ääreishermoston vaurio (oma oletus) jalkaterään ja lymfaödeema reiteen. Parhaimmillaan pärjää niin hyvin, että tekoniveltarve realisoituu vasta vanhuusiässä eli lähempänä 70 vuotta, mutta, ikävä kyllä, lonkka voi olla tekonivelen tarpeessa jo ennen 50-vuotissynttäreitäkin. K: Nilkkani on 80-luvulla leikattu ja kiinnitetty sen aikaisilla ruuveilla, jotka poistettiin noin 10 vuotta sitten. K: Polvissani on nivelrikko, olen leikkausjonossa. Jalkaterän asento on ongelmallinen, ja isoon varpaaseen on kehittynyt liikavarvas. MINIWEBINAARI K: Minulla on jaloissa 1,5 cm pituusero. K: Ovatko tekonivelet niin turvallisia, että niistä ei liukene haitallisia aineita elimistöön. Toki teen kaiken mahdollisen, jotta leikkaukseen ei tarvitsisi ryhtyä. Ortopedi totesi ison varpaan nivelessä nivelrikon, joka myös on ongelma leikkaushoidossa. Tutkimallahan asia selviää, jolloin hoitomahdollisuuksiakin voi paremmin testailla. Metallit ovat joko titaniumia tai kromi-kobolttiseoksia
EK: Kyllähän tämän suuntainen yhteistyö olisi varmaankin hedelmällistä, sillä kävelyyn kytkeytyvän kivuliaisuuden poistaminen edesauttaa myös virherytmisen eli ontuvan kävelyn vähenemistä ja poistumista ja tämä on omiaan mahdollistamaan tärkeiden kävelyrupeamien lisäämistä. K: Minulle on laitettu tekonivel vasempaan lonkkaan vuonna 2013. K: Minulla on nivelrikkoa polvissa, lonkissa, selässä ja sormissa, ikää 63 vuotta. Lonkan tekoniveliin liittyy merkitsevästi enemmän/aikaisemmin oiretuntemuksia ja irtoamisen merkkejä kuin mitä vastaavasti ilmenee polviproteesien kohdalla. Kokeile luonnollista pistoshoitoa oireiden parantamiseksi ja vähennä jopa nelinkertaisesti riskiä joutua tekonivelleikkaukseen Katso lisää: www.nivelhuoltamo.fi 31 NIVELTIETO 4/2021. Lähtökohtaisesti kaikki Suomessa tehtävät tekonivelleikkaukset onnistuvat teknisesti yli 95-prosenttisesti, mutta jos kysymyksessä halutaan vertailla esimerkiksi polvi-/lonkkaproteesileikkauksien pitkäaikaistuloksia joidenkin muiden nivelien tekonivelleikkauksiin, niin vertailuna voisi todeta, että ensin mainittujen leikkausten (varsinkin polven osalta) pitkäaikaistulosten eli noin 15 vuoden (ja vähän ylikin) onnistumisprosentti pyörii siellä 90 % lukemissa mutta vastaavasti esimerkiksi nilkan kohdalla noin 90 % leikatuista tekonivelistä kestää hyvänä vain korkeintaan 10 vuoden ajan. Aivan samalla tavalla tarvitaan vielä nykyistäkin enemmän yhteistyötä muun muassa fysioterapeuttien kanssa. Äidilläni on isot kivuliaat patit sormien tyvinivelissä ja minulla alkavat patit, joten kyse on varmaan perinnöllisestä alttiudesta. Siis onko jotain hoitoa tai asiaa, mitä voisi tehdä, jolla voisin vaikuttaa asiaan vai odottelenko vaan. Onko tekonivelen parissa tapahtunut muutosta. puolipehmeää palloa puristellen tai kättä vain nyrkkiin puristaen, jos sormissa niin paljon liikettä on jäljellä. EK: Kysymykseen on valitettavan vaikea vastata tarkasti. EK: Aikaa leikkauksesta on kulunut kuitenkin jo sen verran, että tuollaisen oireilun nyt ilmaannuttua suosittelen ilman muuta rtg-kontrollia otettavaksi ja varmastikin kannattaisi poiketa ihan ortopedin tutkimuksessakin. Onko polvi kipeä. Nyt askarruttaa, kun tänä vuonna lonkassa tuntuu kipuilua, varsinkin silloin, kun nousen portaita. Käsiä siis voi parhaiten treenata sormia ojentelemalla ja koukistelemalla sekä puristustreenein, esim. Kaikkien nivelrikosta kärsivien nivelien tärkeimpänä ja tautia siis hidastavana hoitona on niiden ahkera liikuttelu sekä sairaita niveliä liikuttelevien lihaksien vahvana pitäminen. K: Voisivatko terveysasemalääkärit tehdä yhteistyötä jalkaterapeuttien kanssa. Toipuminen sinänsä varmastikin tapahtuu hyvin ja ajallaan kummankin leikkauksen jälkeen, mutta jäykistetyn nilkan kanssa kävelyyn tottumiseen varmaan menee oma aikansa. Sorminivelrikon oireiluun saattaisi myös apua/lievitystä saada ravinnevalmisteista. Tekonivelen kanssa hypyt, loikat, juoksuaskeleet ja vastaavat iskutukset ovat ehdottoman epäsuositeltavia, koska nivel on ”varsin haavoittuvainen”, mutta jäykistetyn nilkan käytössä kutakuinkin mikä rasitus tahansa on sallittua suotuisan luutumisprosessin ja toipumisen jälkeen. Mitä voisin tehdä, että tauti etenisi mahdollisimman hitaasti, koska leikkaus ei ole vielä ajankohtainen. EK: Perimäpohjaisesta nivelrikkosairaudesta taitaa tosiaan olla kyse tässä tapauksessa. Tämä seikka huomioiden käytetään jäykistys-/luudutusleikkausta vielä varsin yleisesti Suomessakin. Jalkojen lihaskunnon ylläpito on tietenkin tärkeätä, mutta entä sormet. Oire todellakin voisi olla vaikkapa proteesin osittaisen irtoamisen tuottamaa, mutta se voi silti johtua vain myös lonkkaa liikuttelevista lihaksista ja senpä takia kliininen arvio on aiheellinen rtg-kuvauksen ohella. K: Kuinka hyvin leikkaus onnistuu yleensä, kun muihin tekonivelleikkauksiin nähden onnistumisprosentti on huonompi. kaisut eivät ole tuloksiltaan läheskään niin hyviä ja pitkäkestoisia kuin polven ja lonkan vastaavat leikkaukset. Normaalisti kävellessä ei pahemmin tunnu. Jalkineteknologialla (kaaripohja) voi tähän kuitenkin saada merkittävää helpotusta
– Saan unta pätkittäin, ja olen päivisin väsynyt. Muista harrastuksista Mervi Loimainen mainitsee askartelun ja ompelun. Työkaverit kyllä huomaavat heti, kun olen oikein väsynyt. Nukkuminen on vaikeaa. – Olin pesäpallossa ja keilailussa SM-tasolla. Löysin näyttelyistä mahtavia ystäviä. – Läheiset ovat sanoneet, että syön lääkkeitä enemmän kuin mummu viimeisinä päivinään. – Mitään pientä näperrystä en pysty tekemään, mutta esimerkiksi hautaseppeleet olen tehnyt joka vuosi läheisten haudoille. Hälytysosasto jäi Nuoruuden liikuntaharrastukset – pesäpallo, keihäänheitto, keilailu ja kuulantyöntö – ovat vain muisto enää. Kivut alkoivat leposärkynä, ja sittemmin ne ovat vain pahentuneet. – vaivat alkoivat , kun olin 40 vuoden nurkilla. Herättyään Meri Loimainen joutuu odottamaan, ennen kuin lähtee liikkeelle. 32 4/2021 NIVELTIETO. – En voi seistä pitkään. – Se voi olla olkapäässä ja ykskaks ranteessa tai polvessa, kipu on ailahtelevaa. Talvi on kesää huomattavasti parempi vuodenaika, Mervi Loimainen sanoo. Pahinta on leposärky jaloissa ja käsissä, Mervi Loimainen kertoo. – Polvi on nyt kohtalaisen hyvä, ja pärjään sen kanssa. Koska Loimainen ei pysty juoksemaan, on rakas harrastus, koirien kanssa näyttelyissä käyminen, pitänyt lopettaa. Tekonivel harkinnassa Mervi Loimainen kertoo, että vasempaan polveen pitäisi jossain vaiheessa laittaa tekonivel. Harkitsen tekoniveltä ja pidän hampaani hyvässä kunnossa, jos vaikka leikkaus tulisi eteen. Liikuntalajeista boccia ja uinti onnistuvat. Voimakasta kipulääkettä pyrin kuitenkin välttämään; koetan pärjätä niin, ettei sitä tarvitsisi ottaa viikkoa kauempaa. Yksi kipeimmistä luopumisista oli, kun näyttelyissä käyminen koirien kanssa piti lopettaa. – Jalkojen takia jouduin lopettamaan hälytysosastossa mukana olemisen; olin mukana ainoana naisena useamman vuoden. Autoon meneminen ja sieltä pois tuleminen on hidasta. Ensimmäinen puoli tuntia on hankala. Kaksi viime vuotta ovat olleet vaikeimmat. Ja on työnteko mielialallekin hyväksi, etenkin se, kun näkee ihmisiä. Kuuma on pahasta; en ole ollut saunassakaan ties koska. Jos otan illalla kipulääkkeen ja fibromyalgiaan määrätyn lääkkeen, voin saada nukuttua. En kestäisi ilman lääkkeitä, sanoo Loimainen, jolla on monta oheissairautta. TUPU SAMMALJÄRVI – Tunnen kropassani, kun säät muuttuvat. Kivuista huolimatta Mervi Loimainen ei ole viiteen vuoteen ollut sairauslomalla. Nykyään Mervi Loimaisen pääharrastus on Nakkilan VPK:n naisosasto. Kahden viime vuoden ajan Mervi Loimainen on nukkunut päiväunet töistä tultuaan. – Pitkään istuminen töissä on hankalaa, sanoo metallilaboranttina työskentelevä Loimainen. Päivän mittaan kädet eivät tahdo nousta kunnolla, kurkottaminen on vaikeaa, samoin paikoillaan olo. – Olen työnarkomaani, ja lisäksi minut on kasvatettu niin, ettei töistä olla pois, ellei ole ihan pakko. Toinenkin mieluisa harrastus, festareilla käyminen, on jäänyt. ”Olen työnarkomaani” Mervi Loimainen sanoo, että kipu vaihtaa nopeastikin paikkaa. Nivelrikkoa on ”joka paikassa”, ja fibromyalgia on diagnosoitu. – Koiraharrastus on ollut minulle tärkeä; minulla oli aiemmin kennelnimikin. Harrastukset menivät uusiksi Nakkilalainen Mervi Loimainen, 60, on joutunut nivelrikon ja fibromyalgian vuoksi luopumaan harrastuksistaan yksi kerrallaan
Sami Finnilän väitöstutkimuksessa tarkasteltiin radiostereometrisen analyysin (RSA) käyttöä lonkan tekonivelien ja lonkkamurtumien varhaisvaiheen liikkeen tutkimuksessa. 33 NIVELTIETO 4/2021. Tekonivelen tai murtuman varhaisvaiheen kiinnittymisen tarkka seuranta on avainasemassa uusien hoitomenetelmien kehittämisessä. LL Sami Finnilän väitöskirja ”Radiostereometric analysis in total hip arthroplasty and hip fracture patients” tarkastettiin Turun yliopistossa 15.10.2021. – Menetelmän tarkkuus oli oikeastaan odottamattoman hyvä. Ilman tarkkoja mittausmenetelmiä tarvitaan suuria potilasmääriä ja pitkiä seuranta-aikoja uusien hoitomenetelmien vertailuun. LÄHDE: TURUN YLIOPISTO Väitöstutkimus esittää uusia menetelmiä SAMI FINNILÄ Turun yliopistossa tarkastetussa LL Sami Finnilän väitöskirjassa esitetään uusia menetelmiä lonkan tekonivelien ja murtumien varhaisvaiheen liikkeen mittaamiseen sekä tulkintaan. Uusien tekonivelien ja hoitomuotojen kehittäminen on kuitenkin haastavaa. Erityisessä riskissä ovat keski-iän ohittaneet naispotilaat, joilla luun laatu saattaa heikentyä nopeastikin vaihdevuosien jälkeen, Finnilä toteaa. Toisaalta tarkkoja menetelmiä lonkkamurtumien luutumisen varhaisvaiheen seurantaan ei aiemmin ole ollut, Finnilä sanoo. Tämä on ensimmäinen tärkeä askel parempien hoitomenetelmien kehittämisessä, Finnilä toteaa. Siksi menetelmän kehittämisestä on etua pitkälle tulevaisuuteen. RSA:ta on hyödynnetty menestyksekkäästi tekonivelmallien vertailussa ja kehitystyössä. Tarkoituksenamme oli vain varmistaa sen käyttökelpoisuus kliinisessä tutkimuskäytössä. Menetelmän tarkkuus oli hyvä Väitöstutkimuksen potilasaineistossa lonkkamurtumien kiinnityksen pettäminen voitiin osoittaa uudella mittausmenetelmällä jo 12 viikon sisällä leikkauksesta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin uutta RSA-menetelmää lonkan tekonivelien tutkimuksessa ja esitettiin täysin uusi mittaustekniikka lonkkamurtumien tutkimukseen. Osoitimme väitöstutkimuksessa, että kolmiulotteisella mallinnuksella voidaan aiempaa tehokkaammin hyödyntää RSA-tutkimuksista saatavaa tietoa, Finnilä sanoo. Luun laatu vaikuttaa kiinnittymiseen Finnilän väitöstyössä selvitettiin myös, voidaanko RSA:lla havaita eroja lonkan sementittömän tekonivelen kuppiosan kiinnittymisessä potilailla, joiden luun tiheys oli alentunut. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin, miten kolmiulotteisella mallinnuksella voidaan aikaisempaa tehokkaammin hyödyntää potilastutkimuksista saatavaa tietoa. – RSA:n avulla voidaan säästää arvokkaita tutkimusresursseja ja nopeuttaa uusien hoitomuotojen kehitystyötä. Jatkossa pystymme tätä menetelmää hyödyntämällä ehkä ymmärtämään paremmin, miksi jotkin lonkkamurtumat eivät luudu. L ONKAN tekonivelien tai lonkkamurtumien kiinnityksen pettäminen aiheuttaa vakavaa haittaa potilaiden terveydelle ja hyvinvoinnille. Potilasriippuvaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat tekonivelen kiinnittymiseen, tiedetään kuitenkin varsin vähän. Lonkkamurtumien kiinnityksen tutkimustyö on jäänyt kuitenkin taka-alalle tekoniveliin tehtyihin panostuksiin verrattuna. Uusi menetelmä auttaa seurannassa Väitöstyön osana kehitettiin myös uusi mittaustekniikka lonkkamurtumien varhaisvaiheen kiinnittymisen seurantaan. Aikaisemmilla menetelmillä kiinnityksen pettämisen toteamiseen on voinut kulua jopa vuosi leikkauksesta. – Valikoidut potilaat hyötyvät oman lonkkanivelen säilyttämisestä tekonivelleikkauksen sijaan. Tulos korostaa luun laadun merkitystä, kun potilaalle harkitaan sementitöntä lonkan tekonivelleikkausta. – Pystyimme ensimmäistä kertaa osoittamaan, että luun laatu vaikuttaa sementittömän kuppiosan kiinnittymiseen. Uusintaleikkaukset raskashoitoisia Uusille tekonivelille ja lonkkamurtumien hoitomenetelmille on kysyntää, sillä uusintaleikkaukset ovat usein hyvin raskashoitoisia ja ikäviä yksittäisten potilaiden kannalta
Matalilla sukuhormonitasoilla on puolestaan todettu olevan yhteys nivelkipujen lisääntymiseen, polven nivelrikon etenemiseen ja lonkan tekoniveloperaatioiden määrään. – Monet asiat painavat vaakakupissa, kun mietitään, olisiko hyvä käyttää vaihdevuosien aikaan hormonikorvaushoitoa. MINIWEBINAARI N OIN 500 kuulijaa kerännyt Suomen Nivelyhdistyksen ja Pfizerin järjestämä webinaari Nivelrikon ennaltaehkäisyn kulmakivet lisäsi tietoutta muun muassa liikunnan, painonhallinnan, hormonien ja ravitsemuksen merkityksestä nivelrikon ehkäisyssä ja hoidossa. Nivelrikon riskitekijöitä ovat ikääntyminen, ylipaino, nivelen yksipuolinen toistorasitus sekä virhekuormitus ja aineenvaihduntaan vaikuttavat sairaudet. – Esimerkiksi melatoniinin tuotanto ehkäisee tulehduksen välittäjäaineiden tuotantoa, vähentää solujen kuolemaa ja vähentää luuta hajottavien solujen toimintaa. – Liikunta muun muassa ylläpitää nivelen liikkuvuutta, lisää verenkiertoa, vähentää nivelten jäykistymistä, estää virheasentoja ja pitkäkestoisena vähentää kehon rasvan ja tulehdusvälittäjäaineiden määrää. Ravintolisistä odotetaan tutkimustietoa Ravintolisien vaikutuksista nivelrikkoon on Kokkosen mukaan monenlaisia näkemyksiä. Painon pudotuksen on näytetty hidastavan nivelrikon etenemistä. Myös hormonit vaikuttavat Kova fyysinen stressi, toistuvat erilaiset tukija liikuntaelimistön vammat, tukirangan suurienergiset traumat ja nivelen virhekuormitus voivat aiheuttaa nivelen tulehdustilan. Hyöty on kuitenkin kyseenalainen. Rasvakudos myös erittää hormoneja, jotka käynnistävät solujen tuhoutumisen. 34 4/2021 NIVELTIETO. Valmisteista onkin hänen mukaansa lisätietoa odotettavissa. Muun muassa osteoporoosilla ja nivelrustotuholla on yhteys. Hän päätyi tällaiseen vastaukseen: – Nivelrikko on ikään kuuluva, kudosten ikääntymiseen liittyvä ominaisuus. Kristiina Kokkonen totesi, että myös hormonit vaikuttavat nivelrikon syntyyn. Painonhallinnasta Kokkonen totesi, että jos nivelten päällä on painolastia paljon, ruston pinta voi mennä rikki ja nivelrikko voi lähteä kehittymään. Muun muassa näitä kysymyksiä käsiteltiin lokakuisessa webinaarissa. Webinaarin luennoitsijana toimi fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen. Jo viiden kilon pudotus toimii rustokudoksia ajatellen edullisesti. Hän totesikin, että niitä ostetaan paljon, mutta konsensusta vaikutuksista ei vielä ole löytynyt. Pienikin painonpudotus toimii edullisesti Liikunnalla on Kristiina Kokkosen mukaan monia positiivisia vaikutuksia nivelrikon näkökulmasta. Sairaus se on sitten, kun se rajoittaa toimintakykyä. Mitkä ovat sairauden riskitekijät. Tilaisuutta moderoi kehittämisvastaava Leena Nieminen Suomen Nivelyhdistyksestä. Kurkuma ja vihersimpukkauute puolestaan vaikuttavat pitemmällä aikavälillä lupaavammilta valmisteilta edistäen kudosten toimintakykyä. Fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen luennoi aiheesta Suomen Nivelyhdistyksen webinaarissa. – Glukosamiinista ja kondroitiini-sulfaatista on tutkimuksissa havaittu olevan lyhytaikaisesti hyötyä. Suuri paine edistää rustotuhoa. Lyhytkin liikuntahetki vaikuttaa Mihin itse kukin voi vaikuttaa nivelrikon etenemisen ehkäisyssä. Euroopan maissa ja Suomessa miehet kärsivät enemmän lonkan ja naiset polven nivelrikosta. TUPU SAMMALJÄRVI KRISTIINA KOKKONEN Riskitekijöitä nivelrikkoon on paljon, eikä niiden kaikkien merkitystä vielä tunneta. Kristiina Kokkonen aloitti pohtimalla, onko nivelrikko ominaisuus vai sairaus. Taustatietona Kokkonen kertoi, että yli 60-vuotiailla nivelrikkoa esiintyy maailmanlaajuisesti noin 12 prosentilla
monipuolinen tuoreravinto varmistaa raaka-aineet rustosoluille Hulavanteen käyttö kehittää asentotuntoa, parantaa tasapainoa, lisää keskivartalon lihasten voimaa ja vartalon hallintaa sekä ehkäisee kaatumisia. Kotiin Kristiina Kokkonen lähetti terveisiä: . Tyypillisesti tekonivel asennetaan noin 70-vuotiaalle. Ennen leikkausta tapahtuva harjoittelu puolestaan vähentää kipua ja parantaa toipumista sekä vahvistaa lihasvoimaa. Ja stressiä kannattaa koettaa vältellä myös nivelien hyvinvoinnin vuoksi. luuston kunto parantaa ruston aineenvaihduntaa . Entä missä iässä voi odottaa pääsevänsä tekonivelleikkaukseen, kysyttiin. Kyse on omasta plasmasta eristettävän seerumin injektoinnista kudokseen aineenvaihdunnan lisäämiseksi. hormonaalisen vajaatoiminnan ehkäisy . Kokkonen totesi, että selkeää ikäkriteeriä ei ole. Kristiina Kokkonen vastasi, että puolen tunnin harjoituskin riittää, kunhan hengästyy, hikoilee ja joutuu ottamaan normaalia enemmän happea. Huolehdi verenkierrosta ja hapetuksesta . Kokkonen muistutti, että liikunta voi olla myös matalatehoista ja että myös 10–15 minuutin ja puolen tunnin pätkissä harjoitettuna tehokasta. A D O B E ST O C K 35 NIVELTIETO 4/2021. Yksi kysymys koski purkista otettavan melatoniinin vaikutusta nivelrikkoon. Ongelmana on käytettävät materiaalit ja niiden kuluminen, ne eivät kestä koko elinikää ja siksi leikkauksen lykkäyksellä koetetaan voittaa aikaa. Kokkoselta kysyttiin myös, onko hulavanteesta hyötyä lonkan nivelrikossa. Siten hulavanteen käytöstä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Vankkaa tutkimusnäyttöä PRP-hoidosta ei ole. Kristiina Kokkonen sanoi, että hoitomuoto ei ole laajemmin rantautunut Suomeen. liikuntaa riittävän pitkään liikeradan koko laajuudella . Hulavanteen käyttö kehittää Kokkosen mukaan asentotuntoa, parantaa tasapainoa, lisää keskivartalon lihasten voimaa ja vartalon hallintaa sekä ehkäisee kaatumisia. Hulavanteesta hyötyä Onko PRP-hoidosta kokemuksia, tiedusteltiin. – Esimerkiksi lonkan tekonivel kestää parikymmentä vuotta. – Lihaskunto ja aerobinen harjoittelu vähentävät kipua ja lisäävät toimintakykyä sekä polven että lonkan nivelrikkoa sairastavilla. Kokkonen vastasi, että nykytutkimusten valossa melatoniinin pitoisuuden nousu hidastaa nivelrikon etenemistä. Haittapuoli on, että purkista otettu melatoniini vähentää kehon omaa tuotantoa. Harjoituksen lisättävä hengästymistä Webinaarin kysymysosiossa esitettiin tarkentava kysymys siitä, mitä tarkoittaa pitkäkestoinen liikunta
– Uni ja kipu ovat elimistölle kaksi täysin vastakkaista fysiologista olotilaa, mutta molemmat vaikuttavat aivokuoren toimintaan. Uneen pitäisi rauhoittua ja saada aivokuori hiljaiseksi, kun taas kipu on stressireaktio, merkki vaarasta, joten se aktivoi aivoja. Tai jos on kipuja, se voi häiritä nukkumista. K AIKEN kaikkiaan univaikeuksiin on monia syitä. Sekä kipu että unihäiriöt ovat erittäin yleisiä. Tutkimusten mukaan kipuja on noin 15 prosentilla väestöstä ja ikääntyneistä yli 50 prosentilla. Eli kivun tuntemus voi vähentyä unen aikana, mutta toisaalta kipu voi häiritä unta, neurologian erikoislääkäri Salla Lamusuo selittää. Kipupotilaista 67–88 prosentilla on unihäiriöitä, ja 50 prosentilla unettomuudesta kärsivillä on myös jokin krooninen kiputila. Uni ja kipu kulkevat käsi kädessä Unella ja kivuilla on suora yhteys toisiinsa. Toisaalta tiedetään, että uni on tärkeää, ja unen aikana sentraalinen järjestelmä rauhoittaa kipua. Unettomuutta on perusterveydenhuollon potilaista 40 prosentilla. Jos on kipua ja nukkuu huonosti, kipukin voi tuntua enemmän. Kipupotilaista 67–88 prosentilla on unihäiriöitä, ja 50 prosentilla unettomuudesta kärsivillä on myös jokin krooninen kiputila. Esimerkiksi Tyks Unija hengityskeskuksen asiantuntijoiden erikoisaloja ovat neurologia, psykiatria, keuhkosairaudet, korva-, nenäja kurkkutaudit, suuja leukasairaudet, kliininen neurofysiologia, nuorisoja lastenpsykiatria ja lastenneurologia. Hyvä asia on, että tilanteeseen on mahdollista vaikuttaa, kun toimii ennen univaikeuksien kroonistumista. KUVAAJA: SASSA STENROOS/VASTAVALO.NET ANNE KORTELA 36 4/2021 NIVELTIETO
Jos potilaalla on kipuja, hän arvioi, paljonko kipu häiritsee nukahtamista ja heräileekö hän kivun takia. Se on sentraalinen kipuoireisto, joka voi vaikuttaa myös unen rakenteeseen. Siksi kannattaa ottaa ei-lääkinnälliset keinot käyttöön siinä vaiheessa, kun ne vielä auttavat, lääkäri neuvoo. Unihäiriöiden hoitaminen vaikuttaa siihen, että kivun kanssa pärjäisi paremmin, Lamusuo toteaa. 37 NIVELTIETO 4/2021. Toiseksi pitää huolehtia, että saa tarpeeksi unta. Jos tarvitsee lääkinnällistä hoitoa, voisi miettiä, onko jokin kipulääke, joka vaikuttaa myös uneen. Monet mielialalääkkeet vaikuttavat samaan välittäjäaineprosessiin kuin unettomuus, ja lisäksi on mielialalääkkeitä, joita voidaan käyttää myös kivun hoitoon, sillä kipujärjestelmä on aivoissa. Yksikkö suunnittelee, koordinoi ja kehittää hengitysvajauksen ja unija vireystilahäiriöiden diagnostiikkaa ja hoitoa valtakunnallisesti. Tutkimuksessa on arvioitava myös välillisten tekijöiden, kuten mielialan ja ahdistuksen, vaikutusta. Sekä unihäiriöt että kipu voivat johtaa fyysisen toimintaja työkyvyn laskuun ja sairastuvuuden lisääntymiseen, esimerkiksi painon nousuun, 2 tyypin diabetekseen ja masennukseen. Uneen voi tulla häiriöitä, jolloin uni on pinnallisempaa, Salla Lamusuo kertoo. Se johtuu aivojen otsalohkosta, ja asiat voivat yöllä tuntua pahemmilta kuin päivällä. – Esimerkiksi fibromyalgiaa on tutkittu paljon. joten se aktivoi aivoja. – Univaikeuksien hoidon suunnittelun pitää aina lähteä vaikeuksien syystä. Artikkelin asiantuntija on Salla Lamusuo, lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on unilääketieteen erityispätevyys. Potilas pitää unipäiväkirjaa vähintään kahden viikon ajan ja kirjaa siihen unimäärät, mahdolliset katkokset, määrittelee vireystason päivisin ja mahdollisia ahdistuksia ja mielialan vaihteluja. Lääkkeettömät keinot käyttöön Hyvään uneen pystyy itse vaikuttamaan pitämällä kiinni säännöllisestä uni-valve-rytmistä, sillä jokaisella on noin puolen tunnin uniportti, jonka aikana on helpointa nukahtaa. Tyks Unija hengityskeskus sai 1.1.2019 huippuyksikön statuksen, ja se toimii osana pohjoismaista verkostoa. Mutta jos oireisto pitkittyy useamman viikon mittaiseksi, se vaikuttaa toimintakykyyn. Hän on yksi moniammatillisen Tyks Unija hengityskeskuksen asiantuntijoista. Sitä on tutkittu, kumpi on suurempi tekijä, ensin kipu ja sitten uni vai päinvastoin, ja näyttäisi siltä, että enemmän on kipupotilaita, joilla on myös uniongelmia. Tutkimuksista tiedetään, että potilailla, joilla ei ole ollut kipuoireyhtymää, mutta on unettomuutta, on riski kipujen lisääntymiselle seuraavan kymmenen vuoden aikana, vaikka tietysti se on yksilöllistä. Uni ja kipu ovat myös subjektiivisia tekijöitä, joiden tutkiminen on hankalaa. Ongelmat kannattaisi ratkaista jo päivällä tai kirjoittaa huolipäiväkirjaan, jotta niitä ei tarvitse pitää yöllä mielessä. Uni ja kipu vaikuttavat toisiinsa – Uni ja kipu kulkevat käsi kädessä, ne vaikuttavat toisiinsa. Keskuksen tavoitteena on yhtenäistää hoitokäytännöt ja hoidon laatu potilaan asuinpaikasta riippumatta. Erityisesti pitäisi välttää uniongelman pahenemista niin, että siitä tulee huoli, koska huolien vaivatessa nukahtaminen on vaikeaa. Koulutettu unihoitaja tutkii muistiinpanoja, ja tarvittaessa myös lääkäriaika voidaan varata. – Ikäviä asioita ei kannata miettiä yöllä, sillä on tutkittu asia, että väsyneenä tunteilla on enemmän valtaa. Syyn selvittäminen lähtee unianamneesista riippumatta siitä, onko potilaalla myös kipuja vai ei. Jos mieliala alkaa laskea, ahdistuneisuus lisääntyy, ja se pitää yllä huonoa nukkumista. Mitä vähemmän pohtii, sitä paremmin nukkuu. Korostan, että unihäiriöitä kannattaisi hoitaa kohtalaisen varhaisessa vaiheessa, jotta kipuoireet eivät kroonistuisi. Uniongelmiin kannattaa hakea apua ennen kuin ne pitkittyvät. Toki on aivan luonnollista, että kaikki nukkuvat joskus huonosti, jos on vaikka stressiä. Esimerkiksi masennuslääke amitriptyliini ja kipulääke gabapentiini vaikuttavat myös unen rakenteeseen, Salla Lamusuo selvittää. Uni ja kipu ovat yhteydessä toisiinsa, mutta niin ovat myös uni ja mieliala. Kolmas asia on rauhoittua ja rentoutua illalla. Uneen pitäisi rauhoittua ja Uneen pitäisi rauhoittua ja saada aivokuori hiljaiseksi, kun taas saada aivokuori hiljaiseksi, kun taas kipu on stressireaktio, merkki vaarasta, kipu on stressireaktio, merkki vaarasta, joten se aktivoi aivoja. Heillä myös kipuaste on suurempi. Mielellään myös mielialaa hoidetaan, ja samalla voi hoitaa myös unta. – Ikäviä asioita ei kannata miettiä yöllä, sillä on tutkittu asia, että väsyneenä tunteilla on enemmän valtaa, sanoo neurologian erikoislääkäri Salla Lamusuo. – Jos alkaa huolehtia, pitää yllä univaikeuksia, ja se puolestaan ylläpitää, ettei ainakaan nuku
Mitä uusilta sivuilta on odotettavissa. Suuri osa jaettavasta tiedosta on nykyaikana digitaalista. Vuosien mittaan nämä sivuston aarteet olivat valuneet hieman piiloon, joten niiden nostaminen arvopaikoilleen hioutui uudistuksen tärkeimmäksi tavoitteeksi. Saavutettavuudella halutaan parantaa kaikkien mahdollisuuksia käyttää internetin palveluita ja löytää tarvitsemansa tiedot helposti. Uuden vuoden edessä on mukava summata mennyttä ja pohtia tulevaa, katsella ympärilleen. Apuvoimia ideointiin kuuluteltiin Facebookista ja jäsenkirjeillä, ja työpajaan saatiin aktiivisia osallistujia jäsenistöstä ja vapaaehtoisista. Alkukesän työpajassa tärkeimmiksi toiveiksi uusilla sivuilla nousi oppaiden ja Niveltiedon artikkelien löytäminen. Niveltieto-lehti sai oman paikkansa, samoin jäsenyyden ja ajankohtaisten uutisten osio. Osa on esillä päivittäin, loput harvemmin, erityistapauksissa. Sivustoa uudistettaessa yhtenä suurena tavoitteenamme oli myös kätevöittää sivustolla navigointia ja helpottaa luettavuutta. Vanhan sivun malliin jokaisella aihepiirillä on oma valikkonsa vasemmassa reunassa. Vapaaehtoisille luodaan myös omaa osiota, jonka kautta he saavat tehokkaasti toimintaansa tueksi ajantasaista tietoa ja helposti löydettäviä ohjeita. S AMA pätee digimaailmassa. Värimaailma tullaan pitämään lähellä alkuperäistä, luettavuutta kuitenkin parannetaan. Mitä on saavutettavuus. Yhdistyksen esittely sekä tiedot yhteistyökumppaneistamme löytyvät näkyvältä paikalta. Suunnittelu on talkootyötä Siivoustiimiin osallistui koko henkilöstö, ja raskaampia teknisiä nosteluhommia varten otettiin mukaan myös Iggo Software -niminen nettisivuihin erikoistunut yritys. Suomen Nivelyhdistyksen Nivel.fisivuilta löytyy monenlaista ohjetta, artikkelia, apuvälinevinkkiä, jumppavideota, tutkimusraporttia ja yhteistyökumppaneita matkan varrelta. Tänä vuonna tuli aika järjestellä ja siivota nurkkia myöten. Ajan kanssa tuttuihin nurkkiin kertyy monenlaista ihmeellistä. Ajoittain on hyvä pohtia, mikä on itselle tärkeintä ja laittaa myös kaapit ja kellarien aarteet järjestykseen. Sivun alaosasta taas löytyvät jäsenrekisteriin kirjautuminen, jäsenten extranet, Nivelklubi sekä linkit sosiaaliseen mediaan. Myös yhteystietojen ja ajankohtaisen tiedon haluttiin löytyvän helpommin. Digimaailmassa ja viestinnän suunnittelussa tämä tunnetaan saavutettavuutena. Uutta sivustoa vielä viimeistellään, sillä sivut avautuvat keväällä 2022. Löydät lisätietoa osoitteesta saavutettavuusvaatimukset.fi Digisiivous verkkosivujen parissa Saavutettavuuden tavoitteet ja työkalut • Tekstiä on helpompi lukea (värit, kontrastit, tekstikoot) • Valikot ovat selkeitä ja otsikoinnit ymmärrettäviä • Tieto on esitetty ymmärrettävästi, äänitteet ja videotallenteet on tekstitetty • Sivustolla voi liikkua ilman hiirtä, tekstiä voi lukea lukulaitteilla • Digitaalisista palveluista on helppo antaa palautetta palvelun ylläpitäjälle ELINA PALMROOS 38 4/2021 NIVELTIETO. Päävalikosta löytyy tietoa nivelrikosta sekä yhdistyksen virtuaalisesta ja nivelpiirien paikallisesta toiminnasta. Tämä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, sillä kaikilla ei ole samoja teknisiä laitteita, ohjelmistoja tai digiosaamista. Sivustolla on ylävalikko, jonka kautta yhteystiedot löytyvät nopeasti. Tarkastelun kohteena on nettisivujen ulkoasu, joka on saamassa kirkkaampaa ilmettä. Keinoiksi otettiin aihepiirien ja valikoiden selkeä nimeäminen sekä tarkan hakutoiminnon lisääminen
050 5252 019 s-posti tupu.sammaljarvi@nivel.fi Niveltieto-lehti on erittäin tärkeä Niveltieto-lehti on erittäin tärkeä lukijoilleen, ja yhdistyksen muukin lukijoilleen, ja yhdistyksen muukin viestintä on saanut hyvät arviot viestintä on saanut hyvät arviot hiljattain tehdyssä kyselyssä hiljattain tehdyssä kyselyssä ADOBE STOCK 39 NIVELTIETO 4/2021. Tervehdys Tupulta TUPU SAMMALJÄRVI viestintäpäällikkö ja päätoimittaja puh. Tunnen intoa ja nöyryyttä tehtävän edessä. Olen työskennellyt viestintätehtävissä Soveltava Liikunta SoveLi ry:ssä, Kehitysvammaisten Tukiliitossa ja Kangasalan seurakunnassa. Siksi toivon, että olette aktiivisesti yhteydessä minuun; erityisesti juttuvinkit ja -ideat ovat tervetulleita. Hyllyssä on aina lukemattomia kirjoja iltapuhteita ja viikonloppuja varten. Suomen Nivelyhdistyksessä toimin puoli vuotta viestintäpäällikön sijaisena vuosina 2017–18. Työminäni lisäksi olen kaksinkertainen mummu ja innokas lukija. Tavoitteenani on kehittää Niveltietolehdestä entistäkin lukijaystävällisempi muun muassa tiivistämällä juttuja ja tarjoamalla tiukan asian oheen myös jotakin vähän kevyempää, elämänläheistä luettavaa. Yhdistyksen viestinnässä kotisivut ovat lehden ohessa tärkeä viestintäkanava. Toimittajana olin pitkään Aamulehdessä, ja freelancer-toimittajana olen kirjoittanut juttuja järjestölehtiin. Kotisivut uudistuvat vuonna 2022, ja pyrkimyksenä on, että sivut palvelevat mahdollisimman hyvin ja selkeästi niin yhdistyksen jäseniä, alan ammattilaisia kuin ketä vain nivelasioista kiinnostunutta. Viestintä on tärkeä osa yhdistystoimintaa. Katri Kovasiiven hienosti toimittama Niveltieto-lehti on erittäin tärkeä lukijoilleen, ja yhdistyksen muukin viestintä on saanut hyvät arviot hiljattain tehdyssä kyselyssä (katso tämän lehden sivuilta 8–13). Sauvakävelen Pirkkalan kotini lähimaastoissa – asun siis Tampereen kyljessä Pirkkalan kunnassa – ja autan aktiivisesti iäkästä äitiäni. – Juttuvinkit ja -ideat Niveltietolehteen ovat tervetulleita, sanoo Tupu Sammaljärvi. Myös lehden ulkoasua pyritään tuoreuttamaan. Syksyllä olen aloitellut töitä satunnaisemmin mutta jo varsin sitoutuneesti. Näillä jalanjäljillä on syytä jatkaa. O LEN Tupu Sammaljärvi, Suomen Nivelyhdistyksen uusi viestintäpäällikkö ja Niveltieto-lehden päätoimittaja. Täysipäiväisesti aloitan uudessa tehtävässäni vuoden alussa. Taustaltani olen tiedottaja, viestintäpäällikkö ja toimittaja
He olivat niitä, jotka musiikkileikissä saivat esittää Prinsessa Ruususta, hän itse kelpasi vain satulinnan muurin rakennusaineeksi.” Henkilöhahmojen menneisyyttä ja pyrkimyksiä selittää nykyinen elämäntilanne mahtuu tarinaan mukaan: ”Lapsettomuutta äiti ja isä eivät tahdikkaina koskaan ottaneet puheeksi, vaikka äidin silmistä näki, että hän otti osaa salaiseen suruun. Tarinassa joukko vakavista painoongelmista kärsiviä ihmisiä hakeutuu yliopistolliseen keskussairaalaan lihavuusleikkauksen toivossa. Usein kokeillaan erilaisia dieettejä; rouvien laihdutuskuurit ovat olleet huumorin aiheena vuosikymmeniä. Niin myös muun muassa erilaisuuden kokemukseen liittyvä suru: ”Jotkut pikkutytöt osasivat jo siinä iässä keikistellä röyhelöissä ja kukkapannoissa. Ikään kuin golf olisi mitään ratkaissut.” Myös yksinäisyys nousee kirjassa esiin: ”Tänä jouluna hän ei antautuisi itsesäälin valtaan. Kuitenkin ylettömistä kiloista johtuvat sairaudet ja toisaalta hengenvaarallinen anoreksia ovat kumpikin täyttä totta. Jatkuvasti uutisvirtaan syötettyinä nämä teemat saavat niin naiset kuin miehetkin yhtenään tarkkailemaan olemustaan. Ei, hän antaisi itselleen joululahjaksi viiden tähden illallisen.” Kannanotto vaateteollisuuteen Nouseepa tarinassa esiin myös kannanotto vaateteollisuuteen: ”Ja työsarkaa taatusti riittäisi, sillä vaateteollisuus ei vieläkään tajunnut, että ani harva suomalaisnainen enää mahtui niihin kokoihin, joita se kaupitteli.” Kirja on nopealukuinen, ja käytetty kirjasin on ilahduttavan isokokoinen: tekstiä ei tarvitse tihrutella. Meillä Slimmix & Bodyliftissä ei vitkastella, uusi elämä on enää vain sinusta itsestäsi kiinni!” Ihmissuhteita ja tunteita Mukaan tarinaan mahtuvat myös monenmoiset ihmissuhteet ja tunteet kaipauksesta häpeään. Arvatkaa tuliko soittoa?”, sanoo Tuire, yksi kirjan henkilöistä. KIRJOJA EEVA NIKOSKELAINEN Venuksia veitsenterällä Arktinen banaani 2021 EEVA NIKOSKELAINEN Leikaten laihemmaksi. Sanottiin suoraan, että et ole uskottava, kun olet noin lihava tai sitten kuitattiin lupauksella, että joo, soitetaan ensi viikolla. ”Et ole uskottava” Kyse on paitsi terveydestä myös osallisuudesta yhteiskunnassa. Kun avioero tuli, vanhemmat järkyttyivät. Vaihtoehdoksi tarjoutuu yksityishoito: ”Slimmix & Bodylift on tullut kaupunkiin sinua varten, sinua, joka turhaan olet odottanut leikkaukseen pääsyä. – Ala pelata golfia, saisit liikuntaa ja laihtuisit, he kehottivat. Painonhallinnan, lihavuuden ja hoidon problematiikka käy romaanissa hyvin esiin. Tiedotusvälineiden kestoaiheita ovat hoikkuus ja lihavuus. Hänen uusi, humoristinen romaaninsa Venuksia veitsenterällä käsittelee ajankohtaista aihetta, suomalaisten lihavuusongelmaa. Ja vielä enemmän he järkyttyivät, kun hänen lihavuutensa eteni työkyvyttömyyteen ja masennukseen. Operaatioon pyrkivät joutuvat tiukkaan seulontaan. TUPU SAMMALJÄRVI MAREK SABOGAL 40 4/2021 NIVELTIETO. ”Kuustoista kertaa pääsin työtä hakiessa haastatteluun, mutta siihen se joka kerta sitte tyssäskin… Eletään ulkonäkökeskeisessä maailmassa. Leikkaukseen ei niin vain mennäkään. L ÄÄKÄRI-KIRJAILIJA Eeva Nikoskelainen on Turun yliopiston silmätautiopin emeritaprofessori
–Sitten siellä syödään hyvin, makeaa ja suolaista. Jaamme kokemuksia ja on tullut ihania kumppanuuksia ”tyttöjen” kanssa – miehiä ei ole lainkaan mukana aktiiviporukassa. Kipu rauhoittui lääkkeellä, mutta sitten tuli nivelrikko lonkkaan. Forssan nivelpiirissä on joka kuukausi vertaisilta. Jännittää niin, että melkein vapisuttaa. Lonkan tekonivelleikkaus oli vuonna 2009. Erilaisten harjoitusten ja liikkeiden kautta havainnollistetaan, kuinka tunteet näkyvät kehossamme, kehon ja mielen vuorovaikutusta, kehon asentojen, ilmeiden ja eleiden vaikutusta toimintaamme sekä sitä, miten voimme ajattelullamme vaikuttaa tietoisesti tähän kokonaisuuteen. Eeva kiittelee kuntosalia siitä, että lihakset pysyvät kunnossa. – Meitä on salilla kaksi vertaisohjaajaa. H ARTIOITA kiristää, ohimoilla jyskyttää. Nivelpiirin toiminnassa Eeva on ollut sen perustamisesta, vuodesta 2010, lähtien. Ensin mainitun ahkera ja antaumuksellinen harrastaminen toi hänelle Suomen Nivelyhdistyksen ehdokkuuden Kansalaisareenan Vuoden vapaaehtoiseksi. Teoksen kirjoittajista Juha Siira on kipupsykologi, psykoterapeutti ja kouluttaja. Omasta nivelrikkotaustastaan Eeva kertoo, että kuuluu sukuun, jossa alttius nivelrikkoon kulkee naisten puolella. En pidä itseäni mitenkään erinomaisena, mutta hyvä että niveljutut tulevat esiin, Eeva sanoo. 41 NIVELTIETO 4/2021. Mukana on myös harjoituksia, jotka johdattelevat kuuntelemaan kehoa. Illasta pyritään saamaan sisältä ja päältä hyvänmakuinen, Eeva naurahtaa. Onnea, Eeva! tavan tunnistamaan läheisten tunnetiloja. Kirjoittajien keskeinen viesti on, että meidän tulisi pysähtyä useammin, jotta oppisimme kuuntelemaan kehomme viestejä. Ei ole yritystoiminnan paineita. Tuona vuonna Forssassa pidettiin luento, jonka pohjalta päätettiin perustaa nivelpiiri. Teoksen sanotaan muun muassa autF ORSSALAISELLA Eeva Suojasella, 76, on kaksi erityisen rakasta harrastusta: nivelpiiri ja villiyrtit. Emme ole mitään ammattilaisia, mutta olemme todenneet, että on mukavaa, kun on joku ”esitanssija”. Illassa on yleensä jokin nivelasiaan liittyvä esitys, jumppaa ja kulttuuria. Mikael Saarinen on filosofian tohtori ja psykoterapeutti, joka on väitellyt tunneosaamisesta. Puhumme vaivoista mutta emme valita. Kirjan tekijät muistuttavat, että keho ja tunteet jäävät helposti sivuosaan elämässämme, sillä järki hallitsee kokemusmaailmaamme. – Nivelrikko alkoi työelämän aikana sormista, nivelet turposivat. Hämeessä on lisäksi ollut muutaman vuoden ajan kyläkahviloita, joissa Eeva on käynyt toisen vertaisohjaajan, Aila Mustosen, kanssa pitämässä niveljumppaa. Toiminta samanhenkisten ihmisten kanssa on mukavaa. TUPU SAMMALJÄRVI Eeva Suojanen käy vertaisohjaajana kuntosalilla muutaman kerran viikossa. – Nivelpiiritoiminta on siinä mielessä helpompaa, että siinä saa tehdä sydämen halusta niin paljon kuin pystyy ja tuntuu hyvältä. Tunteet ilmenevät kehossamme, ja keho kertoo meille asioita, joita emme muutoin ehkä huomaisi. Konkkasin luennolle kahdella kepillä. Mutta sitä Eeva ei haastattelua tehtäessä tiennyt, että Suomen Nivelyhdistyksen hallitus on valinnut hänet yhdistyksen Vuoden vapaaehtoiseksi. Luento oli ihan täsmäjuttu minulle. Kuntosalivuoroja nivelpiirillä on viikossa peräti viisi, ja aika moni käy salilla pari kolmekin kertaa viikon varrella. Hänen kanssaan on muiden helpompi tehdä alkulämmittelyt Vaivoista puhutaan vaan ei valiteta JUHA SIIRA JA MIKAEL SAARINEN Tunteet kehossa – Ymmärrä mitä kehosi kertoo Kirjapaja 2021 Keho muistaa kokemuksemme ja loppuveryttelyt. T unteet kehossa Ymmärrä mitä kehosi kertoo -kirja (Kirjapaja 2021) avaa kehon ja tunteiden vuorovaikutusta. Villiyrttien parissa Eeva on toiminut kouluttajana ja alan osuuskunnan perustajajäsenenä. Kirjan keskeisin tavoite onkin tuoda keho ja sen kokemukset takaisin valokeilaan. – Enemmän saan kuin annan tässä vertaisohjaajan tehtävässä. Ehdokkuus Kansalaisareenan Vuoden vapaaehtoiseksi yllätti, ja on aika upea juttu, että saan olla nivelasiasiassa mukana. – Ja sen ansiosta niveletkin säilyvät kauemmin käyttökelpoisina. Valinta julkistettiin syyskokouksessa Helsingissä
Tällä hetkellä lapsi aloittaa urheiluseuratoiminnan keskimäärin kuusivuotiaana, erikoistuu yhteen lajiin yhdeksänvuotiaana ja lopettaa yksitoistavuotiaana. Palvelu on avoin kaikille. Jari Parkkari on tehnyt pitkän ja merkittävän uran liikuntalääketieteen alalla. Lähde: Uniuutiset 3/2021 LIIKUNNAN TULEE OLLA MUKAVAA Liikuntalääketieteen professori Jari Parkkari johtaa ja kehittää Jyväskylän yliopiston liikuntalääketieteen oppiaineen koulutusta ja liikunnan ja terveyden välisten yhteyksien tutkimusta. – Mielestäni on tärkeää edistää sitä, että liikuntaa harrastavat kaiken ikäiset ihmiset ja liikunnan tulee olla mukavaa. Urheilu menee usein vakavaksi liian aikaisin, mikä osaltaan johtaa myös vammautumisiin. – Olen tutkimuksessani keskittynyt siihen, miten eri ikäisten – terveiden ja sairaiden – on turvallista liikkua ja miten maksimoida liikunnan hyödyt ja minimoida haitat, Parkkari avaa. Nyt hän on liikuntalääketieteen professori Jyväskylän yliopistossa. Vuonna 2020 tehtiin 1 575 lonkan tekonivelten ja 1 015 polven tekonivelten uusintaleikkausta. Lonkkaleikkauksia tehtiin 10 prosenttia vähemmän ja polvileikkauksia 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Virustilanteella saattaa olla jonkin verran vaikutusta myös kuluvan vuoden leikkausmääriin”, kertoo Implanttirekisterin asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Keijo Mäkelä. Puhelut ovat luottamuksellisia, ja puhelun hinta on normaali puhelumaksu ilman palvelumaksua. Vastaajina ovat parittomina viikkoina uniapneaan perehtyneet unihoitajat ja parillisina viikkoina unettomuuteen perehtyneet unihoitajat. ”Lonkan ja polven tekoniveliä leikattiin vuonna 2020 edellisvuotta vähemmän koronaepidemian takia. Tässä menetetään monia terveysliikkujia, mutta myös tulevaisuuden huippu-urheilijoita, Parkkari pohtii. Lähde: THL:n tiedote UNINEUVO-PUHELIN AUTTAA UNIHÄIRIÖISTÄ KÄRSIVIÄ Uniliitto ja Suomen Unihoitajaseura ovat avanneet puhelinpalvelun unihäiriöistä kärsivien auttamiseksi. Vastaajina toimivat Suomen Unihoitajaseuran jäsenet, unihäiriöiden hoitoon erikoistuneet unihoitajat. Leikkauksia suoritettiin kaikkiaan 25 julkisessa sairaalassa. Lähde: STT Info APUVÄLINEMESSUT TOUKOKUUSSA HELSINGISSÄ Lokakuulta ensi toukokuulle siirretyt Apuvälinemessut ja Liikuntamaa järjestetään Messukeskus Helsingissä 11.–13.5.2022. ENSIJA UUSINTALEIKKAUSTEN MÄÄRÄ VÄHENI Manner-Suomen sairaaloissa tehtiin yhteensä 9 588 lonkan tekonivelten ja 12 692 polven tekonivelten ensileikkausta vuonna 2020. KUVA: PETTERI KIVIMÄKI UUTISET 42 42 4/2021 NIVELTIETO. UniNeuvo päivystää keskiviikkoisin klo 17–19 vuoroviikoin uniapneaan ja unettomuuteen liittyvissä kysymyksissä. Tehtävää varten Parkkarilla on laaja-alainen asiantuntemus siitä, miten liikunta ja urheilu ovat yhteydessä eri sairauksien ilmaantumiseen ja vammariskiin. UniNeuvon puhelinnumero on 050 550 2288. Tapahtuma esittelee apuvälinealan, kuntoutuksen ja hoivatyön uusimmat ratkaisut hyvään arkeen. Lonkan tekonivelten uusintaleikkauksia tehtiin 5 prosenttia vähemmän ja polven tekonivelten 9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019
Hyvän olon lomalla Suonenjoen Nivelpiiri kävi Hyvän olon lomalla katsomassa Purnuvuorella Salpalinja-rakennelmia. Saimme myös hyvää tietoa ravitsemuksesta niin teoriassa kuin käytännössä. Kivethän ovat aina missä sattuu, kun pyritään tönimään toisen joukkueen kivet pois maalimatolta. Tätä on odotettu koko korona-ajan, sillä curlingvarusteet hankittiin juuri ennen koronan alkua. 050 5252 019. Teimme retkiä Purnuvuorelle katsomaan Salpalinjarakennelmia ja maisemia Suurjärvelle. Kivien värin mukaan muodostuvat punaisten ja sinisten joukkueet, joiden kesken kehkeytyy kova, leikkimielinen kilpailu. Pelaaminen soveltuu kaiken kuntoisille, kun kiveä voi tyrkätä lattiatasosta kyykystä tai vaikka pyörätuolista tai seisoaltaan erillisen työntimen avulla. Nyt on aloitettu pelaaminen yhdellä pelipaketilla, jossa on kahdeksan kuulien varassa liikkuvaa kiveä, neljä sinistä ja neljä punaista. Mukana oli 29 innokasta kuntoilijaa ja koira. TEKSTI JA KUVA SEIJA PAANANEN Curlingia Suonenjoella Suonenjoen Nivelpiiri vietti liikunnallista viiden vuorokauden Hyvän olon lomaa marraskuun alussa Tanhuvaaran Urheiluopistolla. Lisäksi kokoonnuimme vielä loppuiltaa viettämään yhteiseen tilaan rupattelemaan teetä ja kahvia nauttien. Curlingpelipaketteja meillä on neljä salkullista, joten mukaan mahtuu hyvin lisää pelaajia. TEKSTI JA KUVA MARJA-LIISA TAPANINEN 43 43 NIVELTIETO 4/2021. Pelaamisesta saa vielä liikkuvamman, jos jokainen pelaaja hakee aina oman kivensä. Hauskaa on, ja samalla unohtuvat kivut ja surut. Illalla oli vielä ohjelmaa karaoken, pingon, tietovisailun ja rantasaunan merkeissä. Mitä teidän nivelpiirissänne tapahtuu. Kohotimme kuntoamme kuntosalilla, erilaisilla jumpilla, tansseilla, kehonhuoltotunneilla, aivojumpilla, peleillä ja päivittäin nautimme erilaisista vesiliikunnoista. KENTÄLLÄ TAPAHTUU Suonenjoen Nivelpiiri on aloittanut tänä syksynä sisäcurlingin pelaamisen. Maalimatto, jonka keskelle jokainen yrittää saada oman kiven, on kymmenen metrin päässä. Vaikka ikäjakaumaa oli jonkin verran, niin porukka oli aktiivisesti mukana monipuolissa ohjelmassa. Ota yhteyttä Tupu Sammaljärveen ja kerro! Tehdään pieni juttu Niveltietoon: tupu.sammaljarvi@nivel.fi, p. Suonenjoella pelataan curlingia leikkimielellä, mutta tosissaan
Et ole ainoa. Kuuden kuukauden hoitotakuun ajat ylittyvät selvästi lähes kaikissa Suomen sairaanhoitopiireissä, joista ortopedisiin leikkauksiin 22190 henkeä. HANNELE JAGADEESAN Onko sinulla ollut vaikeuksia päästä lääkäriin tai ollut taloudellisesti tiukkaa ostaa lääkkeitä. Suhteellisen korkeita asiakasmaksuja ja omavastuita peritään lähes kaikista terveydenhuollon palveluista. Vastaavasti suun terveydenhuollon tyydyttämätöntä tarvetta raportoi 5,5 % suomalaisista ja EU-maissa keskimäärin 2,9 %. Taloudellinen turva Terveydenhuoltoon liittyvä taloudellinen turva on Suomessa heikompi kuin monissa muissa Pohjoismaissa ja monissa Länsi-Euroopan maissa. Kiireettömään erikoisairaanhoitoon jonotti 31.8.2021 yli 140 000 ihmistä. Katastrofaaliset menot johtuivat pääosin lääkkeistä, avohoidon maksuista ja suun terveydenhuollon maksuista ja olivat yleisempiä erityisesti vanhuuseläkeläisten (8,6%), pitkäaikaistyöttömien (7,1 %) ja työkyvyttömyyseläkeläisten (6,9 %) joukossa. Merkittävä kuluerä syntyy kolmesta erillisestä kalenterivuosittaisesta maksukatosta, jotka eivät kuitenkaan kata kaikkia maksuja. EU-maissa samaa tarvetta raportoi vain noin 1,7 % vastaajista. Hehän ovat julkisten palvelujen varassa kuten kunnallisten terveyskeskusten ja hammashoitoloiden, joihin joutuu jonottamaan. Myös tulevan sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on parantaa hoidon saatavuutta ja vähentää eriarvoisuutta. Tyydyttämätöntä palvelujen tarvetta Eurooppalaisen EU-SILC-kyselyn perustella tyydyttämättömät terveydenhuollon palvelutarpeet (suomeksi sanottuna, että et pääse hoitoon, vaikka sitä tarvitsisit) ovat Suomessa verrattain yleisiä. Lasten poliklinikkakäyntien maksut ja sairaanhoitajakäyntien maksut poistuvat, ja julkisesta suun terveydenhuollosta kertyvät asiakasmaksut sisällytetään asiakasmaksukattoon. Lääkkeet, avohoito ja suun terveydenhuolto Muihin Pohjoismaihin (Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti) verrattuna Suomen korkea omarahoitusosuus selittyy reseptilääkeostoina ja kotihoidon ja palveluasumisen maksuilla. Suomessa julkisten terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen on pohjoismaisittain matala. Maksukykyyn nähden katastrofaalisia, suuriksi (yli 40 % maksukyvystä) arvioitavia terveysmenoja oli 3,8 %:lla kotitalouksista. Keinosta ei kuitenkaan vielä ole tehty konkreettisia päätöksiä. Tyydyttämätöntä palvelujen tarvetta raportoivat selvästi enemmän pienituloiset. Muutoksia näkyvissä Taloudellisen turvan muutoksia on näkyvissä vuonna 2021 ja 2022 voimaan tulleen ja tulevan uuden asiakasmaksulainsäädännön myötä. Suomessa terveydenhuollon pirstaleisuus johtaa erilaiseen terveydenhuollon saatavuuteen työmarkkina-aseman (työterveyshuolto) ja maksukyvyn mukaan (yksityiset palvelut tai terveysvakuutukset). Tämä sitoo sairaaloiden henkilökuntaa teho-osastoilla vaadittavaan ympärivuorokautiseen hoitoon ja muihin koronan vaatimiin erikoistoimiin. Tämä tarkoittaa, että jokainen meistä maksaa isomman rahoitusosuuden terveysmenoista itse omavastuina ja asiakasmaksuina kuin muissa Pohjoismaissa, mutta pienemmän kuin EU-maissa keskimäärin. 44 4/2021 NIVELTIETO. Vuonna 2021 kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksukatto on 683 euroa, korvattujen lääkkeiden vuosiomavastuu on 579,78 euroa ja terveydenhuollon matkojen vuosiomavastuu on 300 euroa. Suomessa katastrofaalisia maksuja koskevien kotitalouksien osuus on korkea verrattuna muihin Pohjoismaihin ja Länsi-Euroopan maihin. Vinkki: Katso Juhani Knuutin luento Virheelliset terveysuskomukset, tutkittu tieto ja nivelrikko osoitteesta www.nivelverkko.fi Terveydenhuollon osuus julkisista menoista on myös pienempi kuin muissa Pohjoismaissa ja EU-maissa keskimäärin. Monen tekonivelleikkaukseenkin jonottavan odotusaika on pidentynyt ja leikkauksia siirretty. Lonkkaleikkaukseen jonottavilla liikkuminen on rajoittunutta ja kivut usein kovat, kaihipotilas puolestaan on jo puolisokea. Tämänkin jälkeen jää vielä maksettavaa. Leikkausten viivästyminen aiheuttaa niitä odottaville vaikeuksia, sillä esimerkiksi kaihija lonkkaleikkauksiin pääsylle kriteerit ovat korkeita. Vuonna 2019 suoAjankohtaista terveydestä ja sen kuluista NIVELKANAVALLA HANNELE malaisista noin 4,7 % kertoi terveyspalveluiden tyydyttämätöntä tarvetta kustannusten, etäisyyden tai varsinkin jonotusaikojen vuoksi. Tällä hetkellä pääsyä lääkärille ja leikkauksiin hidastavat koronaa sairastavat potilaat, jotka ovat suurimmaksi osaksi rokottamattomia
Mitkä olisivat hyvät koripallokengät tyviniveliä tukemaan. Mikä avuksi. Jokainen Covid-lisäpotilas vie keskimäärin 264 leikkauksen resurssin, hän toteaa. Kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat kuitenkin lähteneet nihkeästi liikkeelle. Tätäkin velkaa maksamme vielä kauan. Hoidoksi särkylääkkeitä ja kortisonipistoksia tarvittaessa. Verkkouutiset 5.8.2021. Lähteet WHO:n maaraportin tiivistelmä kotitalouksien terveysmenojen vaikutuksista toimeentuloon Suomessa. Hoitohenkilöstöstä on pulaa julkisella puolella, joten palveluja jouduttaneen ostamaan yksityisiltä. Vastaus EK Vaikka kysymyksestä ei tarkemmin käy ilmi, minkälaisesta ja missä sijaitsevasta kalkkimuodostumasta lonkkanivelen kohdalla on kyse, voinen kuitenkin todeta, että mitään ilmeistä estettä tekonivelen laitolle ei tästä kalkkikertymästä ole jatkossa. kalsifikaatioilmentymiä, ja pahimmillaan ne vain vauhdittavat tekonivelleikkaukseen ajautumista! Näin on varsinkin silloin, jos kipuilu lonkassa merkittävästi niiden myötä pahenee eikä reagoi suotuisasti konservatiivisille hoidoille tai lonkkaan ilmaantuu kävelykuormitukseen liittyvää ja siten liikuntakykyä oleellisesti heikentävää ja vaarantavaa pettämistaipumusta! Lukijoiden ja nivelklubilaisten kysymyksiin vastaavat johtava ylilääkäri Mikko Manninen (vasemmalla) ja ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen (oikealla) sekä muut asiantuntijat. krs, 00100 Helsinki Millaiset kengät koripalloon. Koronaepidemiasta ja palveluiden keskeytymisestä on aiheutunut ahdistusta, yksinäisyyttä, taloudellisia ongelmia, huolta omasta ja läheisten terveydestä sekä päihteiden käytön lisääntymistä. Sosiaalinen velka Maan hallitus on sitoutunut purkamaan hoitoja palveluvelkaa 450 miljoonalla vuosina 2021–2023 esimerkiksi terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen toimisto@nivel.fi tai osoitteeseen Suomen Nivelyhdistys ry, Lääkärit vastaavat, Yliopistonkatu 5, 7. Hoitovelan lisäksi on syntynyt myös sosiaalista velkaa. Koronaepidemiasta johtuva poikkeustilanne ja eristäytyminen ovat lisänneet aikuisten ja myös lasten sekä nuorten henkistä pahoinvointia ja palvelujen tarvetta. Eli yksi tehopotilas vie 3 kertaa enemmän aikaa ja vaatii 2 kertaa enemmän hoitajaresurssia. Siten yksi Covid vastaa 6 normitehopotilasta, Kuosa laskee. 45 NIVELTIETO 4/2021. Päivällä lääkkeet helpottavat, mutta yösärky on melkoinen, lääkityksestä huolimatta. LÄÄKÄRIT VASTAAVAT Kalkkia lonkassa Molemmissa lonkissani on nivelrikko, ja viimeisimmässä röntgenkuvassa lääkäri havaitsi vasemmassa lonkassa kalkkia. Olen yrittänyt etsiä tietoa kalkkeutumisestani. Yksi tehohoidon koronan hoitoon lisäpaikka vaatii keskimäärin 8 lisähoitajaa eli 8 leikkaussalia laitetaan kiinni. Leikkaussaleja suljetaan Päijät-Hämeen keskussairaalan anestesiaja tehohoidon ylilääkäri Risto Kuosa on sanonut, että 4–5 leikkaussalia suljetaan, että yksi koronapotilas voidaan hoitaa eli 15–20 leikkausta päivässä jää tekemättä. Kuitenkin jokainen voi helpottaa terveydenhuollon tilannetta ottamalla koronarokotteen ja noudattamalla sen hetkisiä THL:n ohjeita. Nivelrikon pahenemisprosessiin liittyy todellakin silloin tällöin tällaisia ns. Vastaus EK Ilmeisestikin kysyjä tarkoittaa siis varpaiden tyviniveliä?! Mikäli niissä ilmenee häiritsevää kipuilua vaikkapa alkavan nivelrikon pohjalta tai jostakin muustakin ongelmasta johtuen, niin kivuttomampaa koripalloilua voi olettaa tulevan, mikäli kenkien pohjarakenne on mahdollisimman jäykkä (ainakin jalkineen etuosassa), jolloin varpaat eivät juurikaan taivu tyvestään ylöspäin askelluksen ponnistus-/työntövaiheessa eli kipuilevan jalan siis jäädessä taakse! Mitään jalkinemerkkiä en valitettavasti kuitenkaan osaa nimetä, mutta tämän pohjarakenteiden ominaisuuden huomioiden kysyjä voi varmaan itsekin vertailla eri jalkineita ihan askeltaenkin ja valita niistä sitten parhaimmalta tuntuvan. Estääkö tämä kalkkikertymä mahdollisen tekonivelleikkauksen
Joskus parasetamoli ja tulehduskipulääke riittävät, ja lääkettä voi säädellä ajan, vuodenajan ja oireiden voimakkuuden mukaan. Lääkkeettömistä konsteista käytössä ovat unta tukevat ja mielialaa kohottavat asiat. Vasemmassa nilkassa kipu pyörii nilkan ympärillä sekä kyynärpäässä. Lähetä oma kipukysymyksesi osoitteeseen toimisto@nivel.fi tai osoitteeseen Suomen Nivelyhdistys, Yliopistonkatu 5, 7. 46 4/2021 NIVELTIETO. Lääkehoidon lisäksi nivelrikon oireilta voidaan hoitaa kortisoneilla, kylmällä ja paikallisilla kipugeeleillä. Niveltiedon Kysy kivusta -palstalla lukijoiden kysymyksiin vastaa LL, fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen. Kipu saattaa alkaa oikeasta jalkapöydästa jatkuen polveen. Joskus kuvioon liittyy myös pitkästi katkonainen tai pinnallinen yöuni, jolloin kroppa ei pääse lepäämään tai palautumaan. Tällä hetkellä kivut ovat nilkoissa. Hyvä lihasten hapenottokyky ja rentoutumisen keinot. Viisi vuotta sitten lääkäri totesi minulla olevan fibromyalgian. Sairauteni paheni. Vaiva kuulostaa sellaiselta, jossa poiston sijaan pyritään hallintaan ja mahdollisimman hyvään tasapainoon. Kipuni alkoivat samaa tahtia lisääntyä. Hoidon on parasta kohdistua tähän keskushermoston ”vahvistimen” vaimentamiseen kudoksessa tapahtuvien patologioiden hoidon lisäksi. Yksityisen lääkärin lähetettä en noudattanut. Lääkäri pisti kortisonipiikin, joka auttoi. Tässä kipuoireilussa oireet vahvistuvat hyvin laaja-alaisesti, vaikka kipua syntyisi vain yhdessä kohteessa elimistössä. Taustalla mahtaa olla niin nivelrikon oireisia vaiheita (esimerkiksi tuo polven oireilu, johon kortisoni auttoi) että myös mahdollisesti kroonista kipua vaikeuttavaa kuormittuneisuutta (esimerkiksi menetykset, huolet, stressi ja mieliala). Lääkehoidon osalta pidän parhaimpina hermokipuun tarkoitettuja lääkeitä, joilla myös on unta ja mielialaa tukevaa vaikutusta. Vastaus Kertomasi perusteella saan vaikutelman hyvin pitkällisestä kipuoireilusta eli kroonisesta kipusairaudesta. Fysioterapeutilla ovat käytössään akupunktio, TNS ja hierontahoidot, jos kipu koostuu useista paikallisista oireista joihin näitä konsteja voi kohdistaa. Olen vanha mies. Vuosia sitten menin lääkärini puheille, kun oikea polvi särki. KYSY KIVUSTA Mikä avuksi kipuihin. Käytyäni vastaanotolla kunnallinen terapeutti kysyi: ”Miksi olet täällä?” Vastasin, että en tiedä. Vaimoni menehtyi kaksi vuotta sitten. 2014, ja siitä lähtien hänen kuntonsa rupesi pikkuhiljaa huononemaan. Ne vaimentavat kipua. krs, 00100 Helsinki. Elvytin vaimoni v. Mikä avuksi sairauteeni. Olen käynyt kunnallisella ja yksityisellä lääkärillä, ja kumpikin määräsi fysioterapiaa
MYYTÄVÄT TUOTTEET Jatkuu seuraavalla sivulla Matti-Katin jumpat 2 sisältää 20 ohjekokonaisuutta vuosien 2012–2017 ajalta. postimaksun) Otavamedian lehtietu Suomen Nivelyhdistyksen jäsenille: – 40 % kaikista Otavamedian lehdistä. Säädettävä kasvomaski Hinta 12 € Matti-Katin jumpat Hinta 9 € Matti-Katin jumpat 2 Hinta 12 € Jäsenrekisterin tietosuojaseloste: www.nivel.fi/tietosuojaseloste Lehtiedut Vuositilauksista alennus jopa 40 % Polar Shop -verkkokauppa Niveltieto-lehdet Tyylikäs, ergonomisesti muotoiltu ja joustava maski on helppo säätää omille kasvoille sopivaksi. postimaksun) Niveltieto-lehdet Tilaan Niveltiedon numerot_________ vuosilta______________. postimaksun) Matti-Katin jumpat 2 __ kappaletta (12 € kpl, sis. Nimi Katuosoite Puhelin / sähköposti Postiosoite Nimi Katuosoite Puhelin / sähköposti Postiosoite Maksaja Saaja Postikortit (10 korttia) 10,50 € (sis. Ohjeita on lentojumpasta saunajookan kautta lonkkajumppaan – jokaiselle jotain. Jäsenmaksu 30 €. 2 valitsemaasi lahjalehteä vuodessa. Pesu 60 asteessa. Tässä kokoelmassa on 24 ensimmäistä ohjekokonaisuutta, reilusti yli sata jumppaliikettä. Väri musta, vihreällä teksti "Suomen Nivelyhdistys ry". Säädettävä kasvomaski __ kappaletta (à 12 €, sis. Kaikkiin Sanoman lehtien tilauksiin sis. postimaksun. 2017–2019 yhteishintaan 15 €, kaikki vuonna 2021 ilmestyneet 4 lehteä yht. 2021 ilmestyneet lehdet 6 €/kpl. Tilaajana saat kaikki etuasiakkaan edut, mm. Materiaali: 100 % polyesteri. Voit myös tilata lehden lahjaksi toiselle. 4 vapaavalintaista lehteä v. postimaksun) musta ___ S ___ M ___ L ___ XL ___ XXL valkoinen ___ S ___ M ___ L ___ XL ___ XXL Tilauslomake – irrota ja postita Kaikki tuotehinnat sisältävät postimaksun. Hinnat sis. kaikki liittymisvuoden Niveltiedot. 20 €. Tutustu valikoimaan ja tilaa omasi – voit tilata lehden myös lahjaksi: www.nivel.fi/otava . 2017–19 ilmestyneet Niveltiedot hintaan 5 €/kpl, v. Haluan jäsenmaksulaskun sähköpostilla postitse paperisena 47 47 NIVELTIETO 4/2021. Jäsenyys sisältää mm. postimaksun) Matti-Katin jumpat __ kappaletta (9 € kpl, sis. Kaikki v. postimaksun) Nivelpaita 21,50 € (sis. Lahjoitan tilauksen/tuotteita Lahjoitan Niveltiedon tilauksen (33 €/2022) tai tuotteita. Hinta 12 €/kpl tai 22 €/2 kpl, hintoihin sisältyvät toimituskulut! Matti-Katti jakoi vuosikausia Niveltiedossa monipuolisia jumppa ohjeitaan. Suomen Nivelyhdistyksen jäsenille tarkoitettu Polar Shop -verkko kauppa osoitteessa www.polarshop.net/fi/shop/nivel Kaikista ostoksista 5 % ostohyvitystä, jonka voi käyttää seuraavilla ostokerroilla. (sis. Jos lahjoitat Niveltiedon tilauksen tai tuotteet, kirjoita lahjan saajan nimi alle. Sanoman lehtivalikoima: jopa 40 %:n alennus lehtitilauksista. postimaksun) __ lajitelmapakettia Äijäjooga-kirja __ kpl jäsenhintaan 19 € (sis. postimaksun) (sis. postimaksun) __ 2 maskin pakkaus (à 22 €, sis. Liityn jäseneksi Liityn jäseneksi vuonna 2022. myös kahden digilehden luku oikeus! Tutustu ja tilaa: www.nivel.fi/lehtietu
Kansiot toimitetaan postiluukustakin mahtuvassa kirjeessä kokoon taitettuna. Voit myös lähettää tilauksen osoitteeseen tilaus@nivel .fi tai soittaa 09 27 123 12. 34,00 € (sis. Äijäjooga-CD:llä on ääniohjeet opastamassa mukavaan, nivelystävälliseen liikuntaan. Tilaukset osoitteesta: www.nivel.fi/kipukirja Kirjoita tilauslomakkeen kohtaan ”Käytä kuponki” kupongin koodi: NIVEL Äijäjooga-kirja Kipukirja Alennettu hinta19 € Jäsenhinta 80,90 €, norm. Tekonivelleikkaukseen-DVD Tekonivelleikkaukseen-DVD tarjoaa tiiviin tieto paketin seikoista, jotka tekonivelleikkaukseen valmistautuvan ja leikkauksesta toipuvan henkilön on tärkeää ottaa huomioon. postimaksun). postimaksun) (sis. postimaksun). Tilaa viereisen sivun tilaus kupongilla kiinnostavimmat lehdet itsellesi tai lahjaksi ystävälle. 10 vuotta miehille suunnattuja joogatunteja luotsanneen Tarvaisen kirja ohjaa kaikenikäisiä ja -kuntoisia miehiä löytämään kehonsa uudelleen. Kirjassa on 18 käytännössä testattua työkalua kivun hallitsemiseen ja sen kanssa elämiseen. Tutkittu tieto, omakohtaiset kokemukset ja sairauden aiheuttama tunnekuohu kääntyy kirjassa selviämisen voimavaroiksi. Niissä on reilu, kaksinkertainen pääntie ja nivelpainatus rinnassa. Kirja kertoo ei-akrobaattisesta joogasta ja esittelee tehokkaita liikkuvuus-, rentoutumisja hengitysharjoituksia. Nivelyhdistys maksaa postimaksun. Kansioon mahtuu pujotuksesta riippuen 15 tai 16 Niveltietoa. Kaikkia Niveltiedon numeroita voi ostaa myös sähköisinä lehtinä osoitteesta www.lehtiluukku.fi. SYKSYN BONUS Kun tilaat loppuvuoden aikana tuotteita vähintään 20 eurolla, saat kaupan päälle tilavan ja kestävän nivelkassin! Niveltiedon irtonumerot Niveltiedon aiemmin ilmestyneitä numeroita on saatavilla rajoitetusti. postimaksun) (sis. MYYTÄVÄT TUOTTEET Nivelpaitoja on kahta väriä: musta ja valkoinen. Paidat ovat pehmeää puuvillaa. CD:llä on kuusi harjoituskokonaisuutta. Nivelkirja Kuinka ehkäistä nivel rikon kehittymistä. Paidat ovat esikutistettuja. 3/2021 NIVELTIETO 48 Tunnus 5014531 00003 VASTAUSLÄHETYS Nivelyhdistys maksaa postimaksun Leikkaa irti ja pudota postilaatikkoon. Se antaa myös tärkeää tietoa ja asennevalmennusta kipukroonikon läheisille. Ota kipu haltuun -kirja Toivoa ja toimivia hoitoja kivun kanssa eläville. Paidat ovat esikutistettuja. Ammattilaisen kipukirja on yli 500-sivuinen katsaus kivunhoidon tämänhetkiseen, tutkittuun tietämykseen. Voit myös lähettää tilauksesi kirjekuoressa kirjoittamalla alla olevan osoitteen kuoren päälle. Kirja kertoo ei-akrobaattisesta joogasta ja esittelee tehokkaita liikkuvuus-, rentoutumisja hengitysharjoituksia. Paidat ovat pehmeää puuvillaa. Molempia on viittä kokoa: S, M, L, XL ja XXL. Tilauslomake – irrota ja postita Kaikki tuotteet nyt ilman postimaksua! Nivelpaita Nivelpaitoja on kahta väriä: musta ja valkoinen. Nivelyhdistyksen kortit Korttejamme on 10 erilaista, lajitelmassa on yksi kutakin korttimallia. 89,00 € Jäsenhinta 28,90 €, norm. 89 € (sis. Jäsenetuhinta 79,90 € (sis. Kirjassa suomalainen lääkäri ja kipututkija Helena Miranda kertoo pitkäaikaisesta kivusta ja sen lääkkeettömistä hoitomuodoista. postimaksun) (sis. Också på svenska! Äijäjooga-CD Äijäjooga on kevyehköä, helppoa ja mukavaa joogaa, joka sopii nimestään huolimatta myös naisille. Nivelpaita Nivelyhdistyksen kortit Hinta 21,50 € Hinta 10,50 € Kirja tarjoaa ei-mystisen tavan tutustua joogaan. Norm. Äijäjooga-kirja Kirja tarjoaa ei-mystisen tavan tutustua joogaan. postimaksun) Osta digitaaliset Niveltiedot osoitteesta www.lehtiluukku.fi – saatavilla myös aiemmin julkaistut numerot! NIVEL TIETO 3 / 2017 48 M Y Y T Ä V Ä T T U O T T E E T Taita tämä sivu, teippaa tai nido kiinni ja laita postiin – postimaksu on jo maksettu. 10 vuotta miehille suunnattuja joogatunteja luotsanneen Tarvaisen kirja ohjaa kaikenikäisiä ja -kuntoisia miehiä löytämään kehonsa uudelleen. Nivelkirjassa lääketieteen huippuasiantuntijat sekä nivelrikosta kärsivät jakavat tietoaan ja kokemuksiaan. Niissä on reilu, kaksinkertainen V-kaula-aukko ja nivelpainatus rinnassa. Mitä tekonivelleikkauksessa tapahtuu ja kuinka siitä parhaiten kuntoutuu. Niveltieto-keräily kansio Kansiossa helppo kiinnitys lehdille irrotettavilla langoilla. NT1703.indd 48 15.8.2017 0:11:23 Korttejamme on 10 erilaista, lajitelmassa on yksi kutakin korttimallia.. Molempia on viittä kokoa: S, M, L, XL ja XXL
RISTIKKO 4/2021 49 NIVELTIETO 4/2021. krs), 00100 Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen toimisto@nivel.fi Edellisen ristikkomme ratkaisu on vieressä. Palkinnot postitetaan voittajille. Avainsanat olivat tällä kertaa ”Tehokas lantiovenytys”. ONNITTELUT VOITTAJILLE! Tämän ristikon voittajat ilmoitetaan seuraavassa Niveltieto-lehdessä. Oikeita vastauksia tuli 96. Vastanneista onnetar suosi seuraavia: Nivelpaidan voitti Seija Salo Helsingistä, Matti-Katin jumpat Riitta Smolander-Malin Hämeenlinnasta ja korttinipun Vesa Lehti Vantaalta. Ratkaise ristikko voita nivelpaita, Matti-Katin jumpat tai kortteja! Ratkaise värillisiin ruutuihin tulevat sanat ja lähetä vastauksesi, nimesi ja yhteystietosi 24.2.2022 mennessä postilla osoitteeseen Suomen Nivelyhdistys ry, Ristikko, Yliopistonkatu 5 (7
@ Ritva Ropponen, 040 722 8871 PORI Vertaisryhmä Satakunnan yhteisökeskus (Otavankatu 5) ke 5.1., 2.2., 2.3., 6.4. Vesijumppa Omenamäen palvelukeskus (Tulliportinkatu 4) joka ke klo 15.00 ja klo 16.00 Tuolijumppa WSOY:n talo (Mannerheiminkatu 20) joka torstai klo 10.00 Järjestämme 2 yleisöluentoa kevätkaudella. klo 18–20 Vesijumppa Pori Diakon (Metsämiehenkatu 2) ke klo 10.15–11.00 @ Minna Keskinen, 050 372 9698 PORVOO Vertaisryhmä ke 12.1., 9.2., 9.3., 13.4., 11.5. klo 18–20 Kuntosali Heikan Sali (Saksankatu 34) ma 11–12, ke 11–12, pe 11–12 ja 12–13. ja 17.5. ja 12.5. ja 23.5. jos korona sallii @ Eila Pulkkinen, 050 525 2088 KOUVOLA Vertaisryhmä Porukkatalo (Savonkatu 23) to 13.1., 10.2., 10.3., 14.4. 3.1. jos korona sallii Kuntosali Päiväkeskus Karpalo (Jokikatu 2) ma klo 14.00–15.15, to klo 13.30–14.15 ja 14.15–15.00 alk.10.1. klo 17–19.00 @ Mirja Kaartinen, 050 525 2095 KAJAANI Vertaisryhmä Tutun tupa (Tehdaskuja 1) kuukauden ensimmäinen to, ei tammikuu. ja 9.5. Kevään Kevään 2022 2022 paikallistoimintaa paikallistoimintaa ESPOO JA KAUNIAINEN Vertaisryhmä Tapiolan palvelukeskuksessa (Länsituulentie 1 A, 3. @ Pirkko Tiitinen, 050 575 1353 PIEKSÄMÄKI Vertaisryhmä Järjestötalo Neuvokas 3 krs. klo 18.15–19.15 (ei viikolla 10) Kevennetty jumppa Alavalla toimintakeskuksen liikuntasali (Siikaniemenkatu 4) pe 7.1.–7.5. klo 16.00–17.30 Vesijumppa Palvelutalo Esplanadin allas (Kuningattarenkatu 7) ma klo 14–15.30 alkaen 10.1. ja 3.5. Kuntosali yhdistyksen jäsenille (maksuton) Leväsen toimintakeskus (Leväsentie 27) ke 5.1–27.6. krs. klo 15–17 Kuntosali Urheilukeskuksen mäkikatsomo (Salpausselänkatu 8) ma klo 15–16 alk. klo 13–15 @ Irmeli Galkin, 040 5128 029 KUOPIO Vertaisryhmä ruokasali (Suokatu 6) ti 18.1., 22.2., 22.3., 19.4. ma 3.1–30.5. klo 16.30–18.00, to 13.1.–27.6. klo 17.15–18.15 (ei viikolla 10) 40 €/kausi Jumpat Suokadun toimintakeskus liikuntasali ke 12.1–12.5. klo 17.30–19.00 @ Anne Marjoniemi, 050 525 2331 IISALMI Vertaisryhmä Iisalmen uimahalli (Joukolankatu 15) ke 12.1., 16.2. klo 15–17 @ Liisa Kylänpää, 044 544 1755 JUVA Vertaisryhmä Työntulos kerhohuone (Peltotie 1–3, B-talo) 19.1., 16.2., 16.3., 20.4. Jumppa Kulttuurikeskuksen monitoimisalissa (Pielisentie 9–11) pe 14.30–15.30 @ Aino Mitrunen, 040 767 2873 LOVIISA Vertaisryhmä Kumppanuustalo Kulman kokoustila (Sibeliuksenkatu 3) ma 10.1., 14.2., 14.3., 11.4. @ Anni Suni, 050 436 5509, 050 525 2123 50 4/2021 NIVELTIETO. ja 4.5. ja 14.4. klo 15–17 Kuntosali Honkaharjun kuntosali, ilmainen (Sairaalakatu 2) ma klo 17–18 ja su klo 13–14 elokuu 2021 – kesäkuu 2022 Kipparihallikävelyitä (Tehtaankatu 60) ma, ke ja pe klo 9.30–10.30 @ Raija Heiti, 050 525 2170 KOTKA Vertaisryhmä Kotkan pääkirjasto Katariinan kammari (Kirkkokatu 24) to 20.1., 17.2., 17.3., 21.4. @ Raili Korhonen, 050 525 2394 @ Eila Lindström, 050 5264 932 @ Mirja Leinonen, 044 2583 450 LIEKSA Vertaisryhmä Päiväkeskus Karpalo (Jokikatu 2) Huom. joka kuukauden kolmas ma klo 17, keväällä 17.1.–16.5, ei huhtikuussa Tasapaino-/voimailuryhmä Järjestötalo monitoimitila (Tasakatu 3–5) kevätkausi 2022 ke 5.1.–25.5. ja 9.3. klo 17–18 (Ei viikolla 10) Etäjumppa (maks.) 3.1. Kokoontumiset kuukauden kolmas keskiviikko klo 16 @ Teija Piikki, 050 525 2416 JYVÄSKYLÄ Vertaisryhmä Sepänkeskus Molekyylisali (Kyllikinkatu1) ma 24.1., 28.2., 28.3., 25.4. 4.1. Erilaista liikuntaa Mäkikatsomon liikuntatila ti klo 12–13 alk. ja 16.3. krs) ma 10.1., 14.3., 11.4 klo 16.30–17.30 Allasvoimistelu Leppävaaran uimahalli (Veräjäpellonkatu 15) ma klo 15.05–15.45, ke klo 19.00–19.40 ja klo 19.45–20.20 Kuntosali Kannusillanmäen väestönsuojan kuntosali (Kannusillankatu 4) to klo 18–19 Liikuntaryhmät viikoilla 2–20 Paikkoja on rajoitetusti. klo 16.30–18 (Ei viikolla 10) Suokadun toimintakeskus (suokatu 6) 2. klo 17–19 Huom. Nivelpiirin tarkemmat tiedot Koti-Kajaani -lehdestä @ Ritva Härkönen, 040 725 8152 KEURUU Vertaisryhmä Toiminta tauolla kevät 2022 @ Arja Kuisma, 045 344 6261 @ Kaija Asunmaa, 050 525 2167 KOKKOLA Vertaisryhmä Silta yhteisöklubi (Rantakatu 6) to 13.1., 10.2., 10.3. Tyykihovin seniorisali (Eteläinen puistokatu 4) ti klo 18–19 @ Eeva Suojanen, 050 363 5900 HELSINKI Vertaisryhmä Kampin palvelukeskus (Salomoninkatu 21 B) FADE ti 1.2., 1.3., 5.4. ja 12.5. @ Sirkka Vesalainen, 050 525 2107 FORSSA Vertaisryhmä Ystävänkammari (Hämeentie 5) to 13.1., 10.2., 10.3., 7.4. ja 19.5. klo 12.30–13.30 (ei viikolla 10) Arja Kekoni, 044 5541 963 tai arja.kekoni@gmail.com Etäjumpan ilmoittautuminen: nettisivuilla., Facebookissa olevan FloMembers–linkin kautta LAHTI Vertaisryhmä Lahden NNKY (Vapaudenkatu 8, katutaso) ke 12.1., 9.2. ja 18.5. klo 13–14 Vesijumppa uimahallin lämminvesialtaalla (opintie 3) ma klo 13.05–13.50 kevätkausi 2022 10.1.–25.4
/ 10.3. klo 16.00–17.30 Vesijumppa Palvelutalo Esplanadin allas ma 6.9.–13.12 klo 14.00–15.30 Pirkko Tiitinen, 050 5751 353 @ PARAINEN Vertaisryhmä Senioritalo 29.9 / 27.10 / 24.11 / 22.12. Saat jäsenyytesi tärkeimmät tiedot suoraan sähköpostiisi! Päivittämällä sähköpostisi jäsenrekisteriin varmistat, että saat nopeasti uusimmat tiedot toiminnastamme. / 8.11. klo 17.00–19.00 Reetta Ranta, 0400 368 134 @ Heli Järviö, 045 1218 978 @ VALKEAKOSKI Vertaisryhmä Musiikkiopiston alakerta (Valtakatu 20) klo 17.00–19.00 14.10. krs) 13.9. / 10.2. @-merkillä merkityillä sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@nivel.fi SUONENJOKI Vertaisryhmä Lintharjun liikuntakeskuksen kokoustila ke 6.10. ja 5.4. krs) 13.9. Tasapaino/voimailuryhmä Järjestötalo monitoimitila (Tasakatu 3-5) ke 1.9.–29.12. / 9.12. klo 16.15–17.00 ke ryhmä 3. Virtuaaliset vertaistukiryhmät Kokemustoimija ja vertaisohjaaja Anna-Liisa Kemi johdattelee aiheeseen virtuaalisissa vertaistukiryhmissä eli Virtuissa. RIIHIMÄKI Vertaisryhmä Inkilänhovi (Kalevankatu 18–20) ma 10.1., 14.2., 14.3., 11.4. klo 17.00–19.00 Margit Ahlbom-Messi, 046 6455 011 @ Tarja Kauppinen, 045 6348 933 @ Kehittämisvastaavana Suomen Nivelyhdistyksessä on aloittanut Leena Nieminen. / 13.1. / 10.11. klo 17.00–19.00 Reetta Ranta, 0400 368 134 @ Heli Järviö, 045 1218 978 @ VALKEAKOSKI Vertaisryhmä Musiikkiopiston alakerta (Valtakatu 20) klo 17.00–19.00 14.10. ja 14.4. klo 18.00–19.30 Nivelrikon itsehoito to 10.2. (pihlajakatu 18) ma klo 10–11 alkaen 13.9. klo 16.15–17.00 ke ryhmä 3. / 13.12. Sisäcurlingia (Wanhanlukion 1. / 1.12. / 8.12. klo 17.00 Vesijumppa terapia-allas ma ja to klo 8.30–9.30 Stina Gerke, 050 5252 215 @ PIEKSÄMÄKI Vertaisryhmä Järjestötalo Neuvokas 3 krs. / 8.11. 050 525 2174. / 10.11. alkaen ma klo 10.00–11.00 Marja-Liisa Tapaninen, 050 5252 405 @ Seija Paananen, 040 5261 154 @ SYSMÄ Vertaisryhmä ILOLA-Kokoustila, kirjaston alakerta (Valittulantie 5) 14.10 / 11.11. puh. klo 17.00–19.00 Seija Lehtola, 050 3442 308 @ Pertti Salmi, 044 9872 417 SOMERO Vertaisryhmä Palvelutalo, (Turuntie 14) / ulkoilua ma 4.10 / ma 1.11 / ke 1.12. Voit käydä tarkistamassa ja päivittämässä jäsentietosi oheisella QR-koodilla tai osoitteessa: https://atom.flomembers.com/ nivelyhdistys/user/login LIEKSA Liikunta Kulttuurikeskuksen monitoimihalli (jäsenille maksuton) pe klo 14.30–15.30 Aino Mitrunen, 040 7672 873 @ LOVIISA Vertaisryhmä Kumppanuustalo Kulman kokoustila 11.10 / 8.11 / 13.12. ja 12.5. klo 18.00–19.30 Nivelrikko ja liikunta to 10.3. Teemat ja aikataulut to 13.1. Nivelterveysviikko viikko 14 / 2022 Vietetään yhteistyössä Turun Seudun Nivelyhdistyksen kanssa. klo 17–19 @ Tuula Nisula, 050 562 0824 @ Marja Rajala, 050 525 2263 VAASA Toiminta tauolla VALKEAKOSKI Vertaisryhmä Musiikkiopiston alakerta (Valtakatu 20) to 20.1., 17.2., 17.3. / 9.12. / 9.12. Vesijumppa Omenamäen palvelukeskus la klo 11.30 Anni Suni, 050 4365 509 @ RIIHIMÄKI Vertaisryhmä Inkilänhovi (Kalevankatu 18-20) ma 11.10. HUOM: Luentopaikkana Putka, Valtakatu 20 Vesijumppa Hoikun allas (Kirkkotie 8) ti ryhmä 1. krs. klo 17.00–17.45 ke ryhmä 2. klo 17.30–19.30 Saija Nieminen @, Ulla Virolainen 040 5252 456 @ TAMPERE Vertaisryhmä Tampereen Seudun Invalidien kerhotila (Kuninkaankatu 36 B) 13.10. joka kk:n kolmas maanantai klo 17.00 syksyllä 21.9.–20.12., keväällä 17.1.–16.5. / 3.11. nivelpiirin 10-vuotisjuhla ja puurojuhla Yleisöluento 11.11. klo 17–19 pe 25.2 huom! päivä Uniapnea-luento klo 11.30 Vesijumppa Hoikun allas (Kirkkotie 8) ti ryhmä 1 klo 16.55–17.40 ke ryhmä 2 klo 16.15 –17 ke ryhmä 3 klo 17.00–17.45 Kuntosali (Tallikatu 2) keskiviikkona klo 13–14 @ Merja Jokinen, 050 525 2277 VARKAUS Vertaisryhmä Warikolla (Ahlströminkatu 22) to 13.1., 10.2., 10.3., 7.4. Leenalle saa lähettää ehdotuksia vapaaehtoistoiminnasta. / 9.12. / 7.4. Lue lisää Niveltiedon kolmosnumerosta! ÄÄNEKOSKI Vertaisryhmä Rinkelin toimitila (Torikatu 4) ti 8.2., 8.3. 5) 6.10 / 3.11 / 1.12 klo 18.00–20.00 Minna Keskinen, 050 3729 698 @ PORVOO Vertaisryhmä Huom! Toiminta alkaa kun Porvoon kaupungin rajoitteet sallivat Vertaistapaamiset joka kk:n toinen keskiviikko. klo 17.00–18.30: ortopedi Esko Kaartinen: Kuinka suhtaudun selän ja nivelten kipuihin. Sisäcurlingia (Wanhanlukion 1. klo 17–19 toukokuussa sään salliessa ollaan ulkona Riutanharjulla @ Seija Lehtola, 050 344 2308 SOMERO Vertaisryhmä Palvelutalo, (Turuntie 14) Ma 10.1., 7.2., 7.3., 4.4. 050 5252 026 (ma–to) . alkaen ma ryhmä 1 klo 16.30 ja ryhmä 2 klo 19.30 @ Manna Rissanen, 050 525 2288 Virtuaaliryhmät (Virtu) Tammi–maaliskuu 2022 Etäjumppa–nivelet notkeiksi Fysioterapeutti Pekka Alavillamo ohjaa etäjumppaa, joka soveltuu nivelrikkoisille ja muille nivelongelmaisille. Aika ke 19.1. / 10.3. / 11.11. klo 17–19 Sisäcurlingia Wanhan lukion 1. alkaen ma klo 10.00–11.00 Marja-Liisa Tapaninen, 050 5252 405 @ Seija Paananen, 040 5261 154 @ SYSMÄ Vertaisryhmä ILOLA-Kokoustila, kirjaston alakerta (Valittulantie 5) 14.10 / 11.11. Vesijumppa Omenamäen palvelukeskus la klo 11.30 Anni Suni, 050 4365 509 @ RIIHIMÄKI Vertaisryhmä Inkilänhovi (Kalevankatu 18-20) ma 11.10. ja 9.3. / 10.2. / 11.11. klo 17.00 Aihe tarkentuu myöhemmin. ja 9.5. Ota yhteyttä: Leena Nieminen 050 5252 026, Anna-Liisa Kemi 050 5252 080, vertaistuki@nivel.fi Onko sinulla uusi sähköpostiosoite. / 12.5. 5) 6.10 / 3.11 / 1.12 klo 18.00–20.00 Minna Keskinen, 050 3729 698 @ PORVOO Vertaisryhmä Huom! Toiminta alkaa kun Porvoon kaupungin rajoitteet sallivat Vertaistapaamiset joka kk:n toinen keskiviikko. Ota yhteyttä: Leena Nieminen 050 5252 026, Anna-Liisa Kemi 050 5252 080, vertaistuki@nivel.fi Onko sinulla uusi sähköpostiosoite. Muista lomat! Yhteistyökumppanimme MTLH tarjoaa meille vuonna 2022 yhteensä seitsemän tuettua lomaa eri puolilla maata. / 1.12. / 7.4. klo 18 Vesijumppa (Ahlströminkatu 11) 10.1. klo 17.00–19.00 Seija Lehtola, 050 3442 308 @ Pertti Salmi, 044 9872 417 SOMERO Vertaisryhmä Palvelutalo, (Turuntie 14) / ulkoilua ma 4.10 / ma 1.11 / ke 1.12. ja 2.5. klo 17.00–19.00 Margit Ahlbom-Messi, 046 6455 011 @ Tarja Kauppinen, 045 6348 933 @ Kehittämisvastaavana Suomen Nivelyhdistyksessä on aloittanut Leena Nieminen. klo 13.00–14.00 (kevätkausi 2022: 5.1–25.5.) Vesijumppa uimahallin lämminvesialtaalla ma 6.9.–20.12. / 13.12. klo 17.00–19.00 Tuula Nisula, 050 5620 824 @ Marja Rajala, 050 5252 263 @ VAASA Vertaisryhmä SPR Tila (Kauppapuistikko 26) 7.10. @ Marja-Liisa Tapaninen, 040 588 4904 @ Seija Paananen, 040 526 1154 SYSMÄ toiminta tauolla TAMPERE Vertaisryhmä Tampereen Seudun Invalidien kerhotila (Kuninkaankatu 36) ke 12.1., 16.2., 16.3. klo 17.00–17.45 ke ryhmä 2. klo 17.00 Aihe tarkentuu myöhemmin. nivelpiirin 10-vuotisjuhla ja puurojuhla Yleisöluento 11.11. klo 18.00 Vesijumppa (Ahlströminkatu 11) ma ryhmä 1 klo 16.30 ja ryhmä 2 klo 19.30 Manna Rissanen, 050 5252 288 @ ÄÄNEKOSKI Toiminta tauolla alkusyksyn Marja Gabrielsson, 0400 805 697 @ Puuttuuko paikkakuntasi. ja 13.4. / 11.11. puh. Voit käydä tarkistamassa ja päivittämässä jäsentietosi oheisella QR-koodilla tai osoitteessa: https://atom.flomembers.com/ nivelyhdistys/user/login LIEKSA Liikunta Kulttuurikeskuksen monitoimihalli (jäsenille maksuton) pe klo 14.30–15.30 Aino Mitrunen, 040 7672 873 @ LOVIISA Vertaisryhmä Kumppanuustalo Kulman kokoustila 11.10 / 8.11 / 13.12. Tasapaino/voimailuryhmä Järjestötalo monitoimitila (Tasakatu 3-5) ke 1.9.–29.12. / 11.11. klo 17.00 Vesijumppa terapia-allas ma ja to klo 8.30–9.30 Stina Gerke, 050 5252 215 @ PIEKSÄMÄKI Vertaisryhmä Järjestötalo Neuvokas 3 krs. / 12.5. klo 18.00 Vesijumppa (Ahlströminkatu 11) ma ryhmä 1 klo 16.30 ja ryhmä 2 klo 19.30 Manna Rissanen, 050 5252 288 @ ÄÄNEKOSKI Toiminta tauolla alkusyksyn Marja Gabrielsson, 0400 805 697 @ Puuttuuko paikkakuntasi. klo 18–20 Tarkemmat tiedot löytyvät kuukausittain paikallislehden seurapalstalta @ Kaija Peltonen, 040 752 3621 51 NIVELTIETO 4/2021. klo 17.30–19.30 Saija Nieminen @, Ulla Virolainen 040 5252 456 @ TAMPERE Vertaisryhmä Tampereen Seudun Invalidien kerhotila (Kuninkaankatu 36 B) 13.10. Lisätietoja nettisivuilla www.nivel.fi, sähköpostitse jäsentiedotteessa sekä vertaisohjaaja Raija Rapo, raija.rapo@nivel.fi tai puh. klo 13.05–13.50 (kevätkausi 2022: 10.1.–25.4.) Ritva Ropponen, 040 7228 871 @ PORI Vertaisryhmä Satakunnan yhteisökeskus (Otavank. / 3.11. / 9.12. / 13.1. / 9.12. Saat jäsenyytesi tärkeimmät tiedot suoraan sähköpostiisi! Päivittämällä sähköpostisi jäsenrekisteriin varmistat, että saat nopeasti uusimmat tiedot toiminnastamme. klo 17.00–19.00 Tuula Nisula, 050 5620 824 @ Marja Rajala, 050 5252 263 @ VAASA Vertaisryhmä SPR Tila (Kauppapuistikko 26) 7.10. HUOM: Luentopaikkana Putka, Valtakatu 20 Vesijumppa Hoikun allas (Kirkkotie 8) ti ryhmä 1. 050 5252 026 (ma–to) . klo 13.05–13.50 (kevätkausi 2022: 10.1.–25.4.) Ritva Ropponen, 040 7228 871 @ PORI Vertaisryhmä Satakunnan yhteisökeskus (Otavank. klo 18.00–19.30 Virtuihin ja Lääkäri vastaa -miniwebinaariin mahtuu rajoitettu määrä osallistujia, tiedot ennakkoilmoittautumisesta tulevat jäsenkirjeeseen ja nivel.fi-sivuille. joka kk:n kolmas maanantai klo 17.00 syksyllä 21.9.–20.12., keväällä 17.1.–16.5. @-merkillä merkityillä sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@nivel.fi SUONENJOKI Vertaisryhmä Lintharjun liikuntakeskuksen kokoustila ke 6.10. Yhteystiedot: leena.nieminen@nivel.fi. / 8.12. klo 18.00–19.30 Ravitsemus ja nivelrikko Lääkäri vastaa–miniwebinaari Kokenut ja sympaattinen ortopedi Esko Kaartinen kertoo Teams-etäkokouksessa nivelrikosta ja vastaa kysymyksiin. Alkukevään etäjumppia on yhteensä 12 kertaa, hinta 40 €. Leenalle saa lähettää ehdotuksia vapaaehtoistoiminnasta. klo 17.00–17.45 Kuntosali Tallikatu 2, ilmoitetaan myöhemmin Merja Jokinen, 050 5252 277 @ VARKAUS Vertaisryhmä Warikolla Ahlströminkatu 22 14.10. Yhteystiedot: leena.nieminen@nivel.fi. klo 17.00–18.30: ortopedi Esko Kaartinen: Kuinka suhtaudun selän ja nivelten kipuihin. klo 16.00–17.30 Vesijumppa Palvelutalo Esplanadin allas ma 6.9.–13.12 klo 14.00–15.30 Pirkko Tiitinen, 050 5751 353 @ PARAINEN Vertaisryhmä Senioritalo 29.9 / 27.10 / 24.11 / 22.12. klo 17.00–17.45 Kuntosali Tallikatu 2, ilmoitetaan myöhemmin Merja Jokinen, 050 5252 277 @ VARKAUS Vertaisryhmä Warikolla Ahlströminkatu 22 14.10. klo 13.00–14.00 (kevätkausi 2022: 5.1–25.5.) Vesijumppa uimahallin lämminvesialtaalla ma 6.9.–20.12. klo 17–19 @ Margit Ahlbom-Messi, 046 645 5011 SUONENJOKI Vertaisryhmä Uimahallin Kabinetti (Kaatronkatu 1) ke 12.1., 9.2
Ajatuksena on selvittää ensi kevään aikana mahdollisuus nivelpiirien rekisteröimiseksi. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Sisko Seppä. Pöytäkirjantarkastajiksi ja tarvittaessa ääntenlaskijoiksi valittiin Jorma Karhu ja Kirsti Silván. Asiasta on keskusteltu syksyn mittaan hallituksessa. Kuvassa myös Sisko Seppä.. Jäsenmaksu on 30 euroa, kannattajamaksu 100 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 700 euroa. Myös liikuntaryhmien suosio nousi kokouksessa esiin. Suomen Nivelyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous marraskuussa Helsingissä kokosi yhteen parikymmentä yhdistyksen jäsentä ja työntekijää. – Eeva Suojanen on mahtava ideoija, erittäin aikaansaava henkilö, kantava voima. Verkkotoiminta on kasvanut merkittävästi. TUPU SAMMALJÄRVI Syyskokous koolla Helsingissä Vuoden vapaaehtoinen Syyskokouksessa julkistettiin hallituksen valitsema Vuoden vapaaehtoinen. Eeva Suojanen (vas.) on Suomen Nivelyhdistyksen vuoden vapaaehtoinen. Uusi rakenne voisi käynnistyä vuoden 2023 alusta. Tavoitteena on saavuttaa entistä enemmän työikäisiä kävijöitä. Myös todettiin, että rakenteen uudistamisessa on puolensa ja että selvitystyö on tarpeen. Hallituksen esittämä toimintasuunnitelma 2022 vahvistettiin. Verkkosivu-uudistuksesta todettiin, että uudet sivut aukeavat vuonna 2022. Valittiin tilintarkastajat vuodeksi 2022. "Virtujen eli virtuaalisen vertaistuen ryhmien suosio on totaalisesti yllättänyt minut", totesikin Anna-Liisa Kemi. Arvokkaan tittelin sai Eeva Suojanen Forssasta, joka on toiminut yhdistyksessä 11 vuotta. Hänen mukaansa on tiedostettu, että etenkin taloushallinnollisesti nykyinen rakennemalli on raskas. Virtujen suosio yllättänyt Leena Nieminen esitteli yhdistyksen vuoden 2022 nivelterveystoimintaa, viestintää ja hallintoa. Hallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle valittiin vuosiksi 2022–2023 Mirja Kaartinen, Arja Kekoni, Eila Lindström, Riitta Rantala ja varajäseneksi Seppo Lind. Keskustelussa nousi esiin, että strategiatyö on aloitettava vuoden 2022 aikana. Hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot vuodelle 2022 päätettiin. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Jäsenmaksut ennallaan Syyskokous päätti jäsenja kannattajamaksujen suuruuden vuodelle 2022. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Anna-Liisa Kemi ja sihteeriksi Mirja Kaartinen. Painopistealueiksi esitettiin muun muassa selvitystyö yhdistyksen hallinnollisen rakenteen uudistamiseksi, vapaaehtoistoiminnan rakenteen uudistaminen ja uusien vapaaehtoisuuden mallien kehittäminen. Kuulumisia vaihdettiin, ja Heikki Multaharjun leipomat pullat tekivät mainiosti kahvin kera kauppansa. Tilintarkastajien palkkio on 1000 euroa + alv, hallituksen jäsenille ei makseta palkkiota. Vs. Välttämättä yhdistyksiä ei olisi niin paljon kuin nivelpiirejä. Osanottajat esittäytyivät. Syyskokous vahvisti myös vuoden 2022 talousarvion. Hallinnon rakenteen uudistamistyö Yhdistyksen puheenjohtaja Sisko Seppä avasi yhdistyksen hallinnollisen rakenteen uudistamista. Kokouksen esityslista hyväksyttiin. Kyse on raamibudjetista, jota on STEAn avustuspäätösten pohjalta tarvittaessa muokattava tammikuussa. toiminnanjohtaja Leena Nieminen esitteli vuoden 2022 toimintasuunnitelman. Iloinen puheensorina täytti kahvihuoneen. Hänen panoksensa Forssan nivelpiirin toimintaan on korvaamaton, totesi Leena Nieminen. Yhdistyksen puheenjohtaja Sisko Seppä toivotti osallistujat tervetulleeksi ja avasi kokouksen. Leena Nieminen (oik.) palkitsi Eevan kunniakirjalla ja kukkasilla. Niveltieto-lehti jatkaa entiseen malliin ilmestyen neljä kertaa vuodessa. Rekisteröidyt yhdistykset voisivat muun muassa itsenäisesti hakea omalta kunnaltaan avustuksia