Noste 1/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

noste 1 / 2013 lain tulKKi Risto Haverisen taival pykäläviidakossa Elämä vankilan jälkeen Kahtiajakautunut Viro Lisäaineet lautasellamme
saatte 10 prosentin alennuksen osallistumismaksuista. Puhujia . Apua vammaispalveluiden hankintoihin . Laatujohtamisella parempaa palvelua . Sosiaalinen kuntoutus ja työelämäosallisuuden edistäminen. Kirja nopeille ilmoittautujille Ilmoittaudu 31.1.2013 mennessä ja saat professori Kari Uusikylän uuden kirjan Luovuus kuuluu kaikille. www.asiantuntijapaivat.fi. toimittaja Johanna Korhonen . vanhempi tutkija Jari Hakanen ? professori Juha Hämäläinen . Ohjelmassa on 21 työpajan lisäksi valinnaisia seminaareja, yhteisiä luentoja, vierailukäynti ja laaja näyttely. Talentian jäsenet: kaksi päivää 230 euroa, yksi päivä 200 euroa. Muut osallistujat: kaksi päivää 270 euroa, yksi päivä 240 euroa. Opiskelijat: kaksi päivää 60 euroa, yksi päivä 40 euroa. Tule yhdessä parin kollegasi kanssa . Onko hyvään laatuun varaa? Työpajojen ja seminaarien aiheita ovat muun muassa Ammatillinen ohjelma Hinnat ja ilmoittautuminen Koulutuksen työpajoissa syvennyt alan hyviin työkäytäntöihin ja -menetelmiin, jotka ovat sovellettavia. ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja. 2 . Sosiaalialan asiantuntijapäivät 13.?14.3.2013 Wanha Satama, Helsinki Ratkaisuja työelämään Tule Sosiaalialan asiantuntijapäiville 13.?14.3.2013 Helsingin Wanhaan Satamaan! Saat koulutuksesta toimivia työelämän ratkaisuja, inspiraatiota ja eväitä työssä jaksamiseen. Pohdimme koulutuksessa laatua: Mitä se on ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat sosiaalialalla? Voidaanko laatua mitata. nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio . Vaikuttavuutta kuntien lastensuojelutyöhön . tutkimusprofessori Olli Kangas . . Lisääkö valvonta sosiaalipalveluiden laatua? . Miten omavalvonta toimii
PORIN YKSIKKÖ PORIN YLIOPISTOKESKUS Tampereen yliopiston Porin yksikkö on yhteiskuntatieteellinen opetus- ja tutkimusyksikkö, joka on osa Tampereen yliopistoa ja sen yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikköä sekä Porin yliopistokeskusta. TaY:n Porin yksikössä opetuksen ja tutkimuksen painopisteinä ovat työelämän, hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen kysymykset. Sosiaalityön tutkinto-ohjelma, Pori . autetaan asiakasta 6.2.2013 I Esimies työkykyasioiden puheeksiottajana 12.2.2013 I Motivoinnin työvälineet 14.3. 2013 (1 + 1pv) www.kuntoutussaatio.fi/koulutustilaisuudet I Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10.?11.4.2013 www.kuntoutussaatio.fi/kuntoutuspaivat. ja 16.4. Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma, Pori Lisätietoja: yky-opintoneuvonta@uta.fi tai pori@uta.fi Painettua valintaopasta voi tilata verkkolomakkeella: www.uta.fi/opiskelijaksi/tilaus.html Lisätietoja valintaperusteista: www.uta.fi/opiskelijaksi/valintaperusteet/yky/ www.uta.fi/opiskelijaksi/hakeminen/erillisvalinta.html www.uta.fi/opiskelijaksi/hakeminen/maisteriohjelmat.html Kuntoutussäätiö kouluttaa I Asiakastyön etiikka . Näiden yhteydessä keskeisiä näkökulmia ovat muutos, arviointi ja kehittäminen. Yksikön koko mahdollistaa toimivan ja dynaamisen opiskeluympäristön, jossa opetusryhmät ovat pieniä ja yksilölliselle ohjaukselle on tilaa. Erillisvalinta Sähköinen haku: www.yliopistohaku.fi (yliopistokohtaiset erillisvalinnat) Hakuaika 1.?28.2.2013 . Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma (sosiaalipolitiikka, sosiologia), Pori
Kirja sisältää johtolankoja voimaannuttaviin valintoihin ja kohtaamisiin itsekunkin arjessa. Onnea tutkimusmatkallesi! Kirjan tilauslomake: www.isonetti.net Hinta: 33,00 ?. Tehtävä tarjoaa erinomaisen vaikuttamis- ja näköalapaikan sosiaalialan ja lähialojen ajankohtaisiin haasteisiin ja kehittämistoimintaan. Tehtävä edellyttää soveltuvaa ylempää yliopistotutkintoa, erinomaisia verkostoitumis- ja yhteistyötaitoja sekä vahvaa kokemusta kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista, kehittämistoiminnasta ja johtamisesta. 20100 Turku. Valokeila kohdistuu ammattilaisten, asiakkaiden ja heidän läheistensä näkökulmiin ja syviin tuntemuksiin arjen tilanteissa. Tekstien ollessa hyvin henkilökohtaisia, on kuvituksessa haluttu nostaa esille meille kaikille yhteisiä yksityiskohtia elinympäristöstämme, niin luonnosta kuin kaupunkimiljööstäkin. Riitta Pakarinen Arvokas arki runoja sosiaalityön arjesta Kirjan ulkoasusta ja taitosta vastanneen Sirpa Blomin tehtävänä on ollut antaa sanoille niiden arvoiset kehykset visuaalisen tulkinnan keinoin. Jos sanat ja kuvat koskettavat, ne voivat tuoda Sinulle ainutlaatuisen viestin siitä, mikä on elämässäsi tärkeää. +358 50 559 0767 tai Vasson hallituksen puheenjohtajalta Marit Holmbergilta, marit.holmberg@turku.fi, puh. Vasso on yleishyödyllinen yhtiö, jonka toiminta perustuu lakiin sosiaalialan osaamiskeskuksista. Nykyisen toimitusjohtajan siirtyessä toimivapaalle Vassoon haetaan TOIMITUSJOHTAJAN SIJAISTA 1.4.2013 - 31.5.2014 väliselle ajalle. Lisätietoja tehtävästä saa Vasson kotisivuilta, www.vasso.fi > Avoimet työpaikat tai toimitusjohtaja Merja Anikselta, merja.anis@vasso.fi, puh. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Oy Vasso Ab, edistää sosiaalialan osaamista ja kuntien sosiaalipalveluiden kehittymistä toteuttamalla alan kehittämistoimintaa yhteistyössä Varsinais-Suomen kuntien, korkeakoulujen ja kolmannen sektorin kanssa. Kokemus tutkimustoiminnasta katsotaan hakijalle eduksi. Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen tulee osoittaa Vasson hallitukselle ja lähettää 4.2.2013 mennessä osoitteeseen: Vasso, Käsityöläiskatu 4a, 5 krs. +358 50 078 8108. Arvokas arki runoja sosiaalityön arjesta kannen kuva: morgueFile Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO) on julkaissut sosiaalityöntekijä Riitta Pakarisen Arvokas arki -runokokoelman. Runokirjan tarinat kertovat kohtaamisista sosiaalialan käytännön työssä. Toimitusjohtaja vastaa Vasson talous-, henkilöstö- ja sisältöjohtamisesta sekä toimii laaja-alaisesti alueellisissa ja valtakunnallisissa sosiaali- ja terveysalan kehittämisverkostoissa
Voi kirjoittaa ihmisestä. Jollain hallinnon portaalla ihmiset ja heidän murheensa ja riemunsa muuttuvat sopimusohjausmalleiksi, järjestämisvastuiksi ja palvelutuotannon ohjaukseksi. Jos sosiaali- ja terveysasioita katsoo vain hallintohimmeleiden yläkorsilta, menettää helposti kosketuksen tavalliseen arkeen. Joku saa kuulla sairastuneensa vakavasti. Ihmisiä kuolee, uusia syntyy. Jostain kumman syystä sosiaali- ja terveysalan imago on silti tylsä ja paperinmakuinen. kuva: Veikko Somerpuro juice leskiseltä kysyttiin kerran, mistä hän keksii laulujensa aiheet. toimitukselta Laulujen aiheet T uskin missään muualla työskennellään niin lähellä ihmistä kuin sosiaali- ja terveysalalla. Lääkärit, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät ja muut auttajat kohtaavat jatkuvasti ihmisiä, joiden elämä on tavalla tai toisella vinksahtanut sijoiltaan. Yksi on menettänyt työpaikkansa, toinen lapsensa huoltajuuden, kolmas järkensä. Tai sitten voi kirjoittaa ihmisestä ja yhteiskunnasta. Sama pätee lehtityöhön. Siksi aiomme perehtyä suuriin ajankohtaisiin kysymyksiin, mutta haluamme myös tavata ne ihmiset, joita päätökset koskevat. Ilkka Karisto, päätoimittaja 5. Leskinen vastasi: lauluja voi tehdä kolmesta aiheesta. Toimittajilla tosin on neljäskin mahdollisuus: voi kirjoittaa pelkästä yhteiskunnasta, ilman ihmistä. Voi kirjoittaa ihmisestä ja toisesta ihmisestä. Tästä seuraa ainakin kaksi ongelmaa: 1. Juuri näin sosiaali- ja terveysaiheista usein kirjoitetaan ja puhutaan, myös alan sisällä. Päätöksentekijää ei enää kuunnella tai ymmärretä, koska hänen kielenkäyttönsä on muuttunut niin abstraktiksi ja vaikeaselkoiseksi. me nosteessa uskomme, että Juice Leskisen vaihtoehdoista kolmas, ihminen ja yhteiskunta, tuottaa parhaat lehtijutut. Päätöksentekijä ei enää tunne päätöksen kohteiden oloja ja tekee siksi huonoja päätöksiä. 2. Jotakuta riivaa himo uhkapeleihin
Perheväkivalta, esim. HELSINGIN YLIOPISTO KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA WWW.HELSINKI.FI/PALMENIA Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia välittää uusinta tietoa ja osaamista kaikilta Helsingin yliopiston tieteenaloilta. Tarjoamme eripituisia räätälöityjä koulutuksia ja kehittämishankkeita sosiaali- ja terveysalan asiakastyön ammattilaisille sekä opetustyössä toimiville. Esimerkkejä koulutusaiheista: . hakuaikaa 15.3. Lastensuojelun sosiaalityö, esim. saakka. Lisätiedot netissä! t il auk set noste@soste.fi www.nosteessa.fi/tilaa-lehti Kestotilaus 75 ?, vuositilaus 80 ? ilmo itusmyyn ti Julkaisu Bookers Oy Orvokki Toivanen (09) 7738 2219 orvokki.toivanen@bookers.fi Turussa 15.?16.5.2013! repro gr afi Koulutustapahtuma ja messut kätevästi saman katon alla Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa. tunnistaminen ja puheeksi ottaminen, työmenetelmät . Muistisairaan hoitotyö, gerontologinen ratkaisukeskeinen valmennus Lisätietoja: Johanna Metsälä, p. Tutustu ohjelmaan Petri Kuokka pain o www.thl.fi/tervesos Kirjapaino Uusimaa Ilmoittaudu edullisemmin 31.3. 09 191 54173, johanna.metsala@helsinki.fi noste vain kovia aiheita www.nosteessa.fi Hämeentie 15, 00500 Helsinki pääto imittaja Ilkka Karisto ilkka.karisto@soste.fi to imituspäälliköt Erja Saarinen erja.saarinen@soste.fi Lea Suoninen-Erhiö lea.suoninen-erhio@soste.fi ulkoa su Anna-Mari Tenhunen contact@annamaritenhunen.com WWW.HELSINKI.FI/PALMENIA tätä n o stetta tekivät myö s Anna Autio, Aapo Huhta, Ann-Mari Huhtanen, Anne Ignatius, Laura Kosonen, Noora Mattila, Eemeli Nieminen, Veera Nuutinen, Sanna Pelliccioni, Jonne Renvall, Paula Sallinen, Tommi Uschanov, Sami Viljanto, Maaret Väkinen, Juuso Westerlund facebook.com/ tervesos Muista TERVE-SOS-palkinto . dokumentointi, lastensuojelutarpeen selvitys . mennessä. Helmikuun loppuun mennessä ilmoittautuneille ennakkovaraajan lahjana THL:n ajankohtainen julkaisu. julkaisijat Tapahtuman järjestää: Yhteistyössä: soste Suomen sosiaali ja terveys ry Huoltaja-säätiö issn 2323?1440 Noste ilmestyy viisi kertaa vuodessa Messut toteuttaa: kannen kuva: Anna Autio
Mitä lakiehdotuksesta sanoo entinen asunnoton. Vanha ystävä Kimmo oli portilla vastassa, ja niin oli myös Noste. Reportaasi vapautuvan vangin sopeutumisesta muurien ulkopuoliseen maailmaan. alku Vakuutusoikeuden kytkökset vakuutusyhtiöihin 10 / Päihdeäidit pakkohoitoon vai ei. Monia lisäaineet pelottavat, mutta viranomaisten mukaan turhaan: lisäaineet on tutkittu huolella. Ketä pitäisi uskoa? Jo kymmenettuhannet virolaiset ovat töissä Suomessa. Noste 1 /2013 va pa u t u n u t m i e s Lasse vapautui Sörnäisten vankilasta päivänä, jolloin talvi saapui Helsinkiin. Entä sosiaalialalla työskentelevä rap-muusikko, kielitieteilijä, filosofi ja kokoomusnuori? 7. Tapasimme heistä kaksi ja kävimme Virossa etsimässä syitä kiihtyvälle maastamuutolle. Sosiaalihuoltolaki uudistuu. 14 / Lihavuustutkijoiden lihava riita ja muita bongauksia tieteen maailmasta 16 / Kuntavahti: Siuntio kulkee omia polkujaan 18 loppu Juha Hurme ja psyykenlääkkeitä syövä Suomi 70 / Arkkiatri Risto Pelkosen suosikkikirja 73 / Barack Obama sosiaalityössä ja muut kirjatärpit 74 / Tommi Uschanov ja Viktoria Mullovan viulu 78 sosten koulutuskalenteri 80 / Noste kielillä 81 22 34 lisää ja lisää ja lisää 42 suuntaan jos toiseenkin 58 l aki on niin kuin se luetaan EU-maissa sallitaan yli 300 lisäaineen käyttö ruuassa
raiskaus on rikos.? Rikoksentekijä selviää usein rangaistuksetta. Sieranojan mukaan rankimpia ovat ne puhelut, joiden katkettua ei tiedä, miten kaikki päättyi. ?Joskus olen saanut osoitteen ja soitettua ambulanssin paikalle. Kaikista poliisille ilmoitetuista raiskauksista vain joka kuudes johtaa tuomioon. a n n - m a ri h u h ta n e n teksti j o n n e re n va l l kuva 8. Puhelun katkettua täytyy vain ajatella, että teki minkä voi?, hän sanoo. Poliisille ilmoitettujen raiskausten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Mutta edelleen moni uhri sulkee suunsa. Joku pelkää kostoa, toinen läheisten reagointia, kolmas kuulusteluja. Moni häpeää ja syyttää tapahtuneesta itseään. ?Se on usein sitä, että miksi lähdin, miksi join. Yritämme teroittaa, ettei kenelläkään ole oikeutta rikkoa toisen rajoja . Nainen puhelimessa joskus kuuluu vain itkua. tai ?Voiko tästä selvitä??. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystäjä, perhe- ja paripsykoterapeutti Marja Sieranoja on vastannut raiskauksen uhrien puheluihin vuodesta 2003. Viime vuonna Tukinaiseen tuli keskimäärin neljä uutta yhteydenottoa päivässä. Pahinta on epätietoisuus ja tunne siitä, ettei voi pelastaa ihmistä, joka on päättänyt tappaa itsensä. Sitä seuraavat sanat: ?On paha olla
tuokiokuva 9
arsi harilainen Orton Invalidisäätiö Vantaan lääkärikeskus timo juvakoski* ammatinharjoittaja Kirurgirengas ritva kauppinenmäkelin* hus Mehiläinen erna kentala* Orto-Ympäristö tj matti bergdahl hus hannu väänänen vakuutusoikeuden l ääkärijäsenet ja l ääkärivarajäsenet Orton Invalidisäätiö Aava mervi kotila Porvoon lääkärikeskus tj antti aho ei päätoimea nina lindberg hus Scopestones Dextra tj leena niemistö jyrki salmenkivi hus inka liesmaa Helsingin yksityinen silmäsairaala Kamppus malmintorin silmätutkimuskeskus hus Terveysrahasto Medgroup silmälääkärit Medgroup raimo uusitalo* yksityislääkäri christian lindqvist* hus maija halme* hus jouni havulinna* tays ** kalevi hietaniemi hus jari siironen* hus Pirkanmaan erikoislääkäripalvelu Koskiklinikka / Treen lääkärikeskus vj kai telanne marita pippingsköld hus juha halavaara* hus 10 Medomo Medicheck
Mehiläisessä vastaanottoa pitävät lääkärivarajäsenet Timo Juvakoski, Ritva Kauppinen-Mäkelin ja Erna Kentala palvelevat muun muassa LähiTapiolan, Pohjolan ja Fennian asiakkaita. Myös julkisessa terveydenhuollossa hoidetaan vakuutusyhtiöiden maksamia potilaita. Heistä vain Nina Lindberg ei hoida vakuutusyhtiöiden potilaita, sillä hän ei tee kliinistä työtä. Vakuutusoikeus on toimeentulo11. Tällainen on esimerkiksi Lääkärikeskus Aava, jossa sivutoimista vastaanottoa pitävät lääkärijäsenistä Mervi Kotila ja Hannu Väänänen. Osalla lääkäriasemista sopimukset vakuutusyhtiöiden kanssa ovat yritysten välisiä, toisilla ne sitovat myös lääkäreitä. Noste selvitti: Vakuutusoikeuden lääkäreillä kytköksiä vakuutusyhtiöihin U kaleva ilmarinen vakuutusyhtiöitä fennia p ohjantähti varma pitää vastaanottoa usein myös omistaa osakkeita { hallituksen varsinainen jäsen (VJ) toimitusjohtaja (TJ) ja hallituksen varsinainen jäsen omistaa osakkeita hallintoneuvoston jäsen välittää erikoislääkäreitä tytäryhtiöitä * vakuutusoikeuden lääkärivarajäsen ** Uusitalo oli yhtiön toimitusjohtaja 3.4.2012 asti ja on yhä hallituksessa. seammalla kuin joka toisella vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreistä on taloudellisia kytköksiä vakuutusyhtiöihin, kävi ilmi Nosteen selvityksestä. Kahdeksan vakuutusoikeuden lääkärijäsentä tai lääkärivarajäsentä pitää vastaanottoa sellaisilla lääkäriasemilla, joilla on yhteistyösopimus yhden tai useamman vakuutusyhtiön kanssa. Esimerkiksi Mehiläisen verkkosivuilla lääkäriesittelyn yhteydessä lukee, minkä vakuutusyhtiön laskuun käyvä asiakas voi varata tälle ajan. Suurin osa vakuutusoikeuden lääkärijäsenistä työskentelee päätoimisesti HUS-kuntayhtymässä
Vakuutusoikeuden lääkärijäsenet toimivat tuomarin vastuulla, ja siksi heillä on korostettu velvollisuus olla perillä niistä ongelmista, jotka saattavat liittyä heidän asemaansa.? V akuutusoikeuden ylituomari Juha Pystynen ei usko lääkärien kytkösten näkyvän puolueellisina lausuntoina. ?Uskon, että he arvioivat tapauksia nimenomaan tuomioistuimen lääkäreinä?, hän sanoo. Pystysen mukaan vakuutusoikeuden lääkäreillä on väistämättä kytköksiä, sillä heidän toimintansa tuomioistuimessa on sivutoimista. ?Ihmisillä on niin paljon vakuutuksia, etteivät lääkärit voi niitä välttää, jos he haluavat tehdä potilastyötä. He toimivat oikeudessa tuomarin vastuulla. Kahdeksan lääkärijäsenen lisäksi valtioneuvosto on nimittänyt yhdeksän lääketieteellisten erityisalojen lääkärivarajäsentä, joilta vakuutusoikeus voi pyytää asiantuntijalausuntoja. Vakuutusoikeus ratkaisee vuosittain noin 7 000 asiaa. Vuonna 2011 lääkärijäsen oli mukana ratkaisukokoonpanossa lähes 4 000 kertaa. Näkemykseni on, etteivät vakuutusyhtiöiden potilaille maksamat korvaukset aiheuta esteellisyyttä.? Myöskään vakuutuslääketieteen dosentti,. Näistä ratkaisuista joka kuudes kääntyi vakuutusoikeudessa valittajan hyväksi. H elsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää asiantuntijalääkärien kytköksiä vakuutusyhtiöihin ongelmallisina. Se ratkaisee viime kädessä sen, onko valittajalla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen tai esimerkiksi vammais-, asumis- tai opintotukeen. Vakuutusoikeuteen päätyvät jutut on käsitelty ensin etuutta maksavissa laitoksissa ja muutoksenhakulautakunnissa. Lääkärijäsenet osallistuvat vakuutusoikeudessa asioiden ratkaisemiseen silloin, kun päätöksenteossa tarvitaan lääketieteellistä asiantuntemusta. Esimerkiksi silmätautien erikoislääkäri Raimo Uusitalo omistaa 10 prosenttia MedGroup Silmälääkäreistä, joka on MedGroupin tytäryhtiö. MedGroupin suurin omistaja on Terveysrahasto Oy, josta neljänneksen omistaa neljä vakuutusyhtiötä: Eläke-Fennia, Henki-Fennia, Vahinkovakuutusyhtiö Fennia ja Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö. Olli Mäenpään mielestä kytkökset kyseenalaistavat tuomioistuimen puolueettomuuden ihmisten silmissä, vaikka ne eivät vaikuttaisi sen ratkaisuihin. ?Tämä on tärkeä näkökohta, koska monet eivät luota systeemiin. ?Tässä liikutaan juridisesti harmaalla alueella?, sanoo hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää. turva-asioiden erityistuomioistuin. Toisaalta sopimukset on tehty yritysten välillä, ei suoraan lääkärin kanssa?, Mäenpää sanoo. Neljä vakuutusoikeuden lääkärivarajäsentä omistaa osakkeita lääkäriasemista, jotka saavat 12 tuloja vakuutuspotilaiden hoidosta tai ovat muuten sidoksissa vakuutusyhtiöihin. Erityisen pulmallisia ovat yhteistyösopimukset. ?Tässä liikutaan juridisesti harmaalla alueella. Jos vakuutuspotilaiden hoitaminen on säännönmukaista ja toistuvaa, se osoittaa ongelmallista kytköstä
Se antaisi lääketieteellisiä lausuntoja etuudenhakijoiden terveydentilasta paitsi vakuutusoikeudelle, myös muutoksenhakulautakunnille ja käräjäoikeuksille. Lausunnot olisivat asianosaisjulkisia, eli valittaja saisi nähdä ratkaisujen lääketieteelliset perustelut. Tällä hetkellä vakuutuslääkäri on yksi tuomareista, jolloin hänen lääketieteellinen lausuntonsa jää salaiseksi. On kuitenkin epätodennäköistä, että parhaat voimat saadaan palkattua. Hänen mielestään parempi ratkaisu olisi muuttaa vakuutusoikeuslakia niin, että lääkärijäsenyydestä tulee päätoimista. professori Ilkka Torstila ei näe lääkärien esteellisyydessä ongelmaa, koska tarvittaessa lääkärit jääväävät itsensä. Paremmin palkattuja töitä on, eikä työ palkitse, koska kansalaiset eivät koskaan kiitä?, Torstila sanoo. Jo nyt vakuutusoikeudella on ollut rekrytointivaikeuksia. Vakuutusoikeuden ylilääkäri, ortopedi Eero Hyvärinen erosi tehtävästä viime elokuussa sen jälkeen, kun korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo arvosteli Helsingin Sanomissa vakuutusoikeuden linjaa liian tiukaksi. Avoinna olleeseen vakuutusoikeuden ortopedin virkaan ei tullut ensimmäisellä hakukierroksella yhtään hakemusta. pau l a s a l l i n e n 13. Vakuutuslääketieteen dosentti Torstila on sen sijaan epäileväinen. Jääväämisistä ei pidetä tilastoja. O ikeusministeriön työryhmä pohtii parhaillaan, pitäisikö asiantuntijalääkärien ilmoittaa kytköksensä yhtä tarkasti kuin tuomareiden. Tuomarin pitää kertoa sivutoimensa, yrityksensä, osakkeensa, varallisuutensa ja muut taloudelliset sidonnaisuutensa. Käräjäoikeudessa käsitellään muun muassa ihmisten itse ottamien yksityisten vakuutusten, kuten lasten sairausku- luvakuutusten korvausasioita koskevat valitukset. Lääkäripooli ei korvaisi vakuutusoikeuden lääkärijäseniä, mutta se tekisi valitusjärjestelmästä nykyistä avoimemman. Pooliin kuuluva lääkäri antaisi potilaasta yhden lausunnon, jota käytettäisiin kaikissa valitusasteissa. Lääkärijäsenten yleisin syy jäävätä itsensä on ollut se, että valittaja on ollut heidän potilaansa. Vakuutusoikeuden lääkärit kuten tuomaritkin arvioivat itse, milloin ovat esteellisiä. Kytkökset katkeavat, kun sivutoimia ei ole. ?Se on oma henkilökohtainen toiveeni. Valittaja näkee vain tuomioon kirjatut tiiviit perustelut. Ylituomari Pystynen kannattaa lääkäripoolin perustamista. Nykyään lääkärijäsenten tai varajäsenten tarvitsee todentaa vakuutusoikeudelle ainoastaan, etteivät he työskentele vakuutuslaitoksissa tai anna niille lausuntoja. Vakuutusoikeuden ylituomari Pystynen ei usko, että lakimuutos muuttaisi nykytilannetta merkittävästi. ?Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tuomareillakin pitää olla merkittävä, vähintään kymmenien tuhansien osakkeenomistus pörssiyhtiössä, jotta he eivät voi käsitellä asiaa.? Sosiaali- ja terveysministeriössä ja oikeusministeriössä harkitaan myös erillisen lääkäripoolin perustamista
Ns. Pitäisikö päihdeäidit määrätä pakkohoitoon? Nosteen väitteisiin vastaavat päihdeäitien hoidosta väitellyt lääkäri Hanna Kahila HUS:sta ja kehittämispäällikkö Maarit Andersson Ensi- ja turvakotien liitosta. väite: Laki pakkohoidosta ratkaisisi päihdeäitien hoidon keskeisimmät ongelmat. Pakkohoito ei ole ratkaisu, sillä sen uhka voisi karkottaa äitejä kaiken hoidon piiristä. Nimettömissä andersson: Maarit Andersson: Pakkohoidon uhka voisi pelästyttää äidit hakemasta minkäänlaista hoitoa. 14. Tarvitaan lisää yleistä valistusta ja työkaluja siihen, että alkoholia käyttävät odottajat saataisiin hoitoon. Alkoholi on tulevaisuuden suurin ongelma, sillä sen käyttö koko yhteiskunnassa on arkipäiväistynyt ja muuttunut. vapaaehtoinen pakkohoito voisi olla yksi malli. Ensisijaisesti tarvitaan subjektiivinen oikeus päästä hoitoon raskausaikana. Se ei nyt toteudu ja olisi järjetön ajatus, että ollaan valmiita antamaan pakkohoitoa, mutta ei vapaaehtoista hoitoa. maarit andersson: h a n n a k a h i l a : Pakkohoito ei ole ratkaisu päihdeäitien hoitoon, mutta mahdollisuus siihen on yksi osa päihdeäitien hoidon kokonaisuutta. Siinä jo suljettuun hoitoon hakeutunut äiti pidettäisiin pakolla hoidossa ennakkoon annetulla omalla suostumuksellaan, jos hän haluaisi keskeyttää hoitojakson esimerkiksi vieroitusoireiden ilmaannuttua. Kannatan myös Norjan mallia, jossa pakkohoito on vaihtoehto, kun kaikki muut keinot on kokeiltu. Esimerkkinä tästä vaikkapa suljetut nettiryhmät päihdeongelmaisille äideille, joita pyöritämme yhdessä A-klinikkasäätiön kanssa. Siellä äidit voivat keskustella nimettöminä. andersson: väite : Viranomaiset kohtelevat päihdeongelmaisia äitejä asiallisesti. Valitettavasti päihdeongelmainen ihminen leimataan herkästi ja häneen suhtaudutaan kielteisesti. Tarvitaan lisää matalan kynnyksen hoitopaikkoja ja etsivää työtä. Suurin osa odottavista äideistä toimii hyvin vastuullisesti, mutta pieni porukka etenkin nuoremmissa ikäluokissa ei miellä esimerkiksi mietoja alkoholijuomia päihteiksi. Keskeisin ongelma päihdeäitien hoidossa on, ettei hoitoa ole riittävästi saatavilla. väite: Päihteiden käyttö raskausaikana on lähinnä kovia huumeita käyttävien narkomaanien ongelma. k a h i l a : Ei, sillä alkoholi on sikiölle vaarallisin päihde, ja runsaasti alkoholia käyttävät tunnistetaan äitiyshuollossa liian harvoin. ? Pakko hoitoon päästä ? Suomessa arviolta 3 000 sikiötä vuodessa altistuu äidin päihteidenkäytölle. Käytännössä se tarkoittaisi arviolta parinkymmenen, hyvin kaoottisesti elävän äidin pakkohoitoa vuosittain
On kaikkien etu, että päihdeäiti saa luottamuksellisen suhteen yhteen hoitopaikkaan tai edes yhteen viranomaiseen. Kehä kolmosen sisäpuolella jopa raskaana olevat naiset joutuvat jonottamaan päihdehoitoihin, erityisesti opioidiriippuvaisten korvaushoitoon. Uskon, että kaikki päihdeäitien hoidon asiantuntijat ymmärtävät, että äidit tarvitsevat pitkäaikaista ja moniammatillista kuntoutusta. Sen perusrahoitus on kuitenkin vuodesta toiseen auki, kun Raha-automaattiyhdistyksen tuet ovat pienentyneet eikä korvaavaa rahoitusmallia ole vielä löytynyt. vä ite : Terveydenhuollon, lastensuojelun ja päihdehuollon yhteistyö toimii hyvin päihdeäitien hoidossa. Paikoin yhteistyö toimii erittäin hyvin, paikoin ei, ja silloin syynä on usein tietotaidon puute ja työntekijöiden vaihtuvuus. Olennaisinta on hoidon kesto ja luottamuksellisuus, eikä se, millaista suuntausta hoito edustaa. vä ite : Päihteitä käyttävä äiti saa Suomessa hyvää ja riittävää hoitoa. k a h i l a : Ei pidä paikkaansa. Joissakin kunnissa talous on niin tiukalla, että hoitoonohjaus estyy tai kuntoutusjaksot ovat liian lyhyitä. andersson: Uskon, että kaikilla on sama päämäärä, mutta esimerkiksi lastensuojelussa on paljon erilaisia käytäntöjä työntekijästä riippuen. Käytännön tuntuma on, että lastensuojelun työntekijät vaihtuvat usein. Lakia valmistelevan työryhmän toimikautta jatkettiin vastikään vuoden 2013 loppuun. Hanna Kahila: Mahdollisuus pakkohoitoon on osa päihdeäitien hoidon kokonaisuutta. 15. Myös päihdeongelmista kärsivät äidit ovat liikkuvaista sakkia ja muuttavat paljon raskausaikana. kahta mieltä nettikeskusteluissa päihteitä käyttävät äidit pohtivat usein, uskaltaako asian ottaa puheeksi esimerkiksi neuvolassa ja miten kohtelu muuttuu, jos niin tekee. Päihdeäidit tarvitsevat tukea ja kannattelua pitkään. Ystävällinen kohtelu ja hyvä kohtaaminen edesauttavat hoitoon hakeutumista ja motivoitumista. k a h i l a : Asenneongelmia on varmasti. Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni andersson: Laki odottavien äitien pakkohoidosta on ollut pitkään suunnitteilla. Hoitoon pääsyssä on suuria alueellisia eroja. Tiedon kulku on suuri ongelma. kahila: laura kosonen Jos hoitojärjestelmään pääsee sisälle, hoito on hyvää. Se on kuntoutumisen alku. Toivon, että tulevaisuudessa mielenterveys- ja päihdehuollon yhdistäminen helpottaa tilannetta. -hoitojärjestelmä on räätälöity päihdeongelmaisille äideille ja on tutkitusti tehokas. Päihdeäitien kuntoutuksessa olennaisinta on riittävän pitkä hoitosuhde. Loppuvuodesta päihdehuollon rahat ovat usein vähissä ja laitoskuntoutukseen on vaikeampi päästä
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että vanhuusiän dementia on keskimääräistä yleisempää niillä, jotka ovat nuoruudessaan kärsineet masennuksesta. Lääkkeitä 2 682 miljoonalla Suomessa myytiin vuonna 2011 lääkkeitä 2 682 miljoonalla eurolla, selviää Kelan ja Fimean Suomen lääketilasto 2011 -julkaisusta, joka ilmestyi joulukuussa 2012. Sydäntautikuolleisuus on lisääntynyt Kiinassa nopeasti parin viime vuosikymmenen aikana. Punaisen lihan ja rasvan käyttö on enemmän kuin viisinkertaistunut 30 vuodessa. American Journal of Public Health -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan köyhien asuinalueilla tapahtuu neljä kertaa enemmän jalankulkuonnettomuuksia kuin rikkaiden asuinalueilla. Syitä on monia. Mutta onnettomuuksia tapahtuu Opettajat tekevät myös eriarvoisen kaupunkipukeutumisen suunnittelun vuoksi: köyhien perusteella asuinalueille on rakennettu päätelmiä paljon vilkkaita kehäteitä ja kollegoidensa vaarallisia risteyksiä. uskottavuudesta Suomessa jalankulkuonnettomuudet ovat 2000luvulla hieman vähentyneet. Niitä sattuu eniten taajamissa, ja suurin riski joutua onnettomuuteen on vanhuksilla. O pettajat tekevät kollegoittensa pukeutumisen perusteella päätelmiä näiden uskottavuudesta ja auktoriteetista, käy ilmi Marjo Kamilan taidekasvatuksen alan väitöstutkimuksesta. Työkaveri voidaan mieltää soveltumattomaksi opettajan ammattiin pelkän pukeutumisen vuoksi. Kamila tutki 130:n eri ikäisen opettajan pukeutumiskäsityksiä ja tiivisti tutkimustuloksensa neljään erilaiseen pukeutujatyyppiin. Mallikansalaisopettajan arvaa usein opettajaksi pelkän ulkonäön perusteella. Esteetti korostaa tyylikkyyttä, ja osa kollegoista pitää häntä liian täydellisenä. Epäsovinnainen kapinapukeutuja pyrkii luomaan uutta rennompaa opettajakuvaa. Kasvua edellisvuodesta oli 2,2 prosenttia. Eniten Suomessa myytiin hermostoon vaikuttavia lääkkeitä, syöpälääkkeitä ja immuunivasteen muuntajia sekä ruuansulatuselimistön sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien hoitoon käytettäviä lääkkeitä. Amerikassa köyhät ensinnäkin kävelevät ja käyttävät julkisia liikennevälineitä rikkaita enemmän, koska heillä on harvemmin oma auto. 71 prosenttia myydyistä lääkkeistä oli avohoidon reseptilääkkeitä. Jo 40 prosenttia kiinalaisten kuolemista johtuu sydän- ja verisuonitaudeista. ly hy et Kiinassa 300 sydäntautikuolemaa joka tunti Viime vuonna noin kolme miljoonaa kiinalaista kuoli sydän- ja verisuonitauteihin. Lääkkeistä maksettiin korvauksia 3,9 miljoonalle ihmiselle. 16 tutkittuja juttuja K ävely on todistetusti terveellistä hyötyliikuntaa, mutta jos sattuu asumaan Yhdysvaltain kaupunkien köyhimmillä alueilla, se saattaa olla vaarallista. Tutkijoiden mukaan yli 65-vuotiailla masennusta potevilla esiintyy kaksi kertaa enemmän muistisairauksia kuin niillä ikätovereilla, jotka eivät ole masentuneita. Dementian yleisimmin aiheuttamaan Alzheimerin tautiin sairastuneiden joukossa masentuneet eivät kuitenkaan olleet yliedustettuina. Euroopan maissa sydäntauti aiheuttaa keskimäärin joka viidennen kuoleman. Suurimpana syynä Kiinan sydäntautikuolleisuuden lisääntymiselle pidetään ruokailutottumusten muutosta. Sydäntautitilanne on pahin Kiinan maaseudulla, missä lääkäripalvelut ovat heikommin saatavilla kuin kaupungeissa. Vanhuusiän masennus riskitekijä dementialle Masennuksesta kärsivillä vanhuksilla on kohonnut riski sairastua muistisairauteen, osoittaa Amsterdamin yliopistossa tehty tutkimus. Hänen tyylinsä on lähempänä oppilaita kuin kollegoja. Seksualisoitu naisopettaja joutuu usein nimittelyn ja häirinnän, mutta myös naiskollegoidensa kateuden kohteeksi. Seuraavaksi kannattaisi tutkia sosiaalityöntekijöiden pukeutumista. Britanniassa on pantu merkille, että perheoikeudessa esiintyvät
Kauhasen mukaan tuloksista voi päätellä, että lasten elinoloihin tulisi kansanterveyssyistä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Hän esittää muun muassa neuvolan kotikäyntien lisäämistä. Espoon turvakotiuudistusta kiitellään Vuoden 2012 päättyessä lakkautettiin Espoon turvakoti, joka toimi 30 vuoden ajan. Turvakoteja ovat perinteisesti ylläpitäneet järjestöt. 17 et satunnaislukuja Väitös: Lapsuuden olosuhteet vaikuttavat kuolemanriskiin hy L ihavuustutkijoiden keskuudessa muhii lihava riita. SYYSKUU 2012: 106 683 000 ? *pienlainayritysten myöntämät uudet luotot Lähde: Tilastokeskus Sosiaalinen huono-osaisuus lapsuudessa lisää myöhemmässä elämässä sydäninfarktin todennäköisyyttä ja kuolemanriskiä, osoittaa Laura Kauhasen väitöstutkimus, joka tarkastettiin tammikuussa Itä-Suomen yliopistossa. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi lapsuuden huonolla hygienialla on yhteys aikuisiän korkeaan verenpaineeseen. Sen tilalle Espoon kaupunki perusti Omatila-palvelun, jonka palvelunumeroon väkivaltaa kohdannut voi soittaa ympäri vuorokauden. Se koskee kaikkia alle 25-vuotiaita sekä alle 30-vuotiaita opintonsa päättäneitä. EU-maissa elää yli 7, 5 miljoonaa alle 25-vuotiasta, jotka eivät tee töitä tai opiskele.. Nuorisotakuu pakottaisi jäsenmaat tarjoamaan työn, opiskelu- tai harjoittelupaikan kaikille alle 25-vuotiaille työttömäksi jääneille. Omatila järjestää myös yksilö- ja perhetapaamisia, ja sen kautta pääsee yhä suojaan turvaasuntoon tai turvakotiin. Kehittämispäällikkö Helena Ewalds THL:stä pitää muutosta parannuksena entiseen. ?Tämä on juuri sitä matalan kynnyksen apua mitä on kaivattu?, hän sanoo. SYYSKUU 2011: 82 541 000 ? HEINÄKUU . Flegalin johtama tutkimusryhmä kävi läpi 97 eri tutkimusta kuolinsyistä ja painoindekseistä eri puolilta maailmaa. Aineisto käsitti 2,9 miljoonan ihmisen tiedot. Selvisi, että painoindeksiltään lievästi ylipainoisten kuolemanriski oli kuusi prosenttia pienempi kuin ihannepainoisilla. Tutkimus sai heti osakseen rajua kritiikkiä. Professori Walter Willett Harvardin yliopistosta leimasi sen BBC:n haastattelussa ?roskakasaksi?, ja brittiläisen Royal College of Physiciansin varajohtaja John Wass muistutti lukemattomista tutkimuksista, jotka todistavat tismalleen päinvastaista. Nuorisotakuu halutaan kaikkiin Eu-maihin PIKAVIPIT YLEISTYVÄT * HEINÄKUU . Ehdotusta käsitellään ministerineuvostossa. Suomessa nuorisotakuu tuli voimaan vuoden 2013 alussa. Journal of the American Medical Association -lehdessä julkaistiin tammikuun alussa meta-analyysi, jonka mukaan lievä ylipaino on terveellistä. Katherine M. Espoo on ensimmäisiä kuntia, joka kehittää itse uusia palveluita lähisuhdeväkivallan uhreille. Komissio haluaa nuorisotakuun voimaan jo ensi vuonna. Wass vetosi myös arkihavaintoihin: ?Oletko koskaan nähnyt satavuotiasta ihmistä, joka on lihava?? ly sosiaalityöntekijät pukeutuvat samalla tavalla kuin asiakkaansa eivätkä siksi ole tuomareiden silmissä vakavasti otettavia. Euroopan komissio ehdottaa nuorisotakuuta kaikkiin EU:n jäsenmaihin
Ja sen laittomuudenkin kanssa on vähän niin ja näin: jopa Youth Against Drugsin toiminnanjohtaja Rosita Juurinen oli valmis luopumaan pilvenpolttajien sakottamisesta. Konsensus rakoili vasta, kun ääneen päästettiin vanhempi rikoskonstaapeli Jonna Saavalainen ja Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila. Kunnan oli käännyttävä yritysten puoleen. Halvimman tarjouksen antoi Doctagon, joten Siuntio päätti ostaa kaikki terveyspalvelut siltä, vaikka Doctagon ei ole aiemmin pyörittänyt terveyskeskuksia vaan kotihoitoa pääkaupunkiseudulla. Siuntiossa oli niin kova hoppu ulkoistaa terveydenhoito, että kilpailutustakaan ei ehditty järjestää, vaan palvelut ostettiin Doctagonilta suorahankintana. Joulukuussa 2012 kilpaileva yritys Attendo Terveyspalvelut valitti asiasta markkinaoikeuteen, ja niinpä hankinta kilpailutetaan kevään ja kesän aikana. Sen jälkeen siuntiolaiset voivat nähdä terveyskeskuksen käytävillä taas ihan uusia naamoja.. Äijö käytti yli puolet ajastaan tvsarjansa kehumiseen ja katsojalukujen esittelyyn ja näytti lopuksi videolta Salkkari-pätkän, jossa nuori äiti nappasi pillerin, ja sitten oltiinkin jo ruumishuoneella, minkä jälkeen heiluteltiin vielä pyssyä lapsen silmien edessä. Tilaisuuden päätteeksi yleisö sai esittää yhden kysymyksen. Kannabiksen käyttö on yleistynyt Suomessa 2000-luvulla erityisesti nuorilla aikuisilla. Kurttila kuittasi tutkijoiden näkemykset ?akateemiseksi kikkailuksi?. Hän oli sitä mieltä, että ?huumeet ovat huumeita. ja että ?lakia on kunnioitettava ja lailla tätä maata rakennetaan?. Jostain syystä puhujaksi oli pyydetty myös tv-sarja Salattujen elämien tuottaja Marko Äijö. Hän asteli lavalle isännän elkein ja ilmoitti, ettei aio käyttää sanaa kannabis, koska firma kieltää sen. Siuntioon palkattiin uusi perusturvajohtaja, ja palveluita yritettiin pystyttää pikavauhtia. Siuntio sai palkattua riittävästi työntekijöitä sosiaalipalveluihin, mutta terveyskeskuksen henkilökunta häipyi muualle töihin, eikä lääkärin virkoihin tullut hakemuksia. Länsi-Uudellamaalla sijaitseva 6 000 asukkaan kunta on ollut liittymässä välillä Kirkkonummeen ja vielä useammin Lohjaan. Vuosi sitten Siuntio jätti valtioneuvostolle vahvistettavaksi esityksen liitoksesta Lohjan, Karjalohjan ja Nummi-Pusulan muodostamaan Suur-Lohjaan, mutta veti sen myöhemmin pois. Viime syksynä kävi selväksi, ettei kuntaliitosta synny mihinkään suuntaan. Tuli kiire, sillä Siuntion sosiaali- ja terveyspalvelut järjestäneen yhteistoimintaalueen tiedettiin lopettavan vuoden vaihtuessa. Kolmeen ja puoleen tuntiin oli mahdutettu 12 puheenvuoroa. Aluksi THL:n Pekka Hakkarainen esitteli tutkimustuloksia. Erilaisia huumeita ei pidä niputtaa yhdeksi nipuksi, eikä kannabiksen terveysvaaroja voi perustella sillä, että kannabis on laitonta. Siihen ei vastattu. 18 kuntavahti Noste saa kutsuja erinäisiin tilaisuuksiin. Seminaarihyrrä päättää, mistä raportoidaan. Siuntio, oman tiensä kulkija P äätös mahdollisesta kuntaliitoksesta on ollut Siuntiossa mutkikas ja puoluepoliittisten vääntöjen sävyttämä. E M I I R A A R R Ä ? N S osa 1 H Y Kannan ottajat T ällä kertaa hyrrä osui Kannabisakatemiaan, jonka järjesti ehkäisevää päihdetyötä tekevä Ehyt ry. Nuoriso pitää säännöllistä pilven pössyttelyä pienempänä terveysriskinä kuin säännöllistä tupakointia . mikä tietysti on ristiriitaista, sillä kannabista poltetaan tavallisesti juuri tupakan seassa. Tutkijat ja päihdejärjestöjen edustajat olivat yksimielisiä siitä, että kannabiksen arkipäiväistyminen vaatii uutta otetta myös huumetyöltä. Vanha pelottelulinja ei enää toimi
Miksi sitä kannetaan povitaskussa? Mahtuuko se varmasti sinne? Kielipuoli ei kiireiltään ehtinyt Härmän kylpylässä järjestettyyn tilaisuuteen, jossa olisi ehkä saanut vastauksia. Tiedotteen otsikko oli Sininen kirja auki . 010 843 5236 19. 010 843 5140 puh. 010 843 5180 Turun toimipiste Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku Lisätietoja palveluistamme: www.pelastakaalapset.fi/toiminta/lastensuojelutyo/ puh. Ilahduttavan konkreettinen oli tieto siitä, että jääkiekkoseura Vaasan Hockey Sportin toimitusjohtajan povitaskusta Sininen kirja jo löytyy. Tässä vaiheessa Kielipuolen päässä pyöri jo liikaa kysymyksiä: Mikä pirun Sininen kirja. ja paljastettiin, että vaasalaisen koulun rehtori ?odottaa yhtei- sestä arvotyöstä paljon?. Avin tiedotteessa luvattiin näet, että päivän aluksi kuullaan kaupunkien puheenvuoro siitä, kuinka niissä arvotyötä on ajateltu tehdä ja esitellä jo mahdollisia suunnitelmiaan teesien jalkauttamiseksi. Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa eläviä lapsia ja pyrkii edistämään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla. 010 843 5160 puh. Erityistä osaamistamme ovat: perhehoito, adoptioneuvonta, lastenkotityö, tukiperhetyö, lapsiperheiden tukihenkilötoiminta, lomakotitoiminta ja perhekuntoutus. Tiedotteessa kerrottiin ?toimialueen keskuskaupunkien. Pelastakaa Lapset on osa Save the Children . krs 80100 Joensuu puh. 010 843 5000 puh. ilmoittaneen ?halukkuutensa osallistua teesien mukaiseen arvotyöhön omilla kentillään. elämänhallinnan teesit tekstistä työkaluksi, ja ensimmäinen virke kuului: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategiasta ja sen kärkihankkeesta, Sinisen kirjan-arvotyöstä tiedotettiin elokuun lopussa laajasti. Kielipuoli luki kiinnostuneena eteenpäin, mutta ymmärsi lause lauseelta aina vaan vähemmän. järjestöä, joka toimii lasten hyväksi yli 100 maassa. Lisätietoa: www.pelastakaalapset.fi Laadukasta lastensuojelua jo 90 vuotta! Pelastakaa Lapset ry on vahva ja monipuolinen sosiaalialan ammattilainen. 010 843 5120 Keski-Suomen aluetoimisto Väinönkatu 11 A 40100 Jyväskylä Itä-Suomen aluetoimisto Suvantokatu 2, 2. Tällä palstalla yritetään etsiä tiedotteiden syvintä sanomaa kielipuoli Teesit povitaskussa K ielipuoli sai postia Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta. Tarjoamme myös konsultaatiopalveluja ja lastensuojelutilanteisiin liittyviä arviointeja sekä lakimiespalveluja. Ottakaa yhteyttä lähimpään aluetoimistoomme - räätälöimme teille sopivan palvelupaketin! Etelä-Suomen aluetoimisto Koskelantie 38 00610 Helsinki Länsi-Suomen aluetoimisto Hämeenkatu 14 C 23 33100 Tampere Pohjois-Suomen aluetoimisto Isokatu 47 90100 Oulu puh
Läpyskä sisälsi juttuja taloyhtiöiden turvajärjestelmistä ja videovalvonnasta sekä mainoksia, joissa kaupiteltiin murtosuojauksia, etävalvontaa ja videotallentimia. Mutta miksi ministeri oli lähtenyt turvallisuusalan mainoskasvoksi. mallilukija m allilukija löysi itsenäisyyspäivän aamuna Helsingin Sanomien välistä 12-sivuisen ilmoitusliitteen, jonka kannessa pönötti puolustusministeri Carl Haglund siniristilippu taustanaan. Lehti ylläpitää katumyyjilleen myös teatteriryhmää, kuoroa ja jalkapallojoukkuetta. Mallilukija innostui Augustinin meiningistä niin paljon, että harkitsee nyt lehden kummiksi ryhtymistä. ?H ätäkeskuspäivystäjä joutuu murretulkiksi?, otsikoi Yle Uutiset nettisivuillaan joulukuussa. Ylen aluetoimittaja epäili, että Kuopiossa ei ymmärretä Kymenlaakson murretta. Aluetoimittaja oli haastatellut asiasta murretutkija Matti Punttilaa. Julkista tukea Augustin ei ota vastaan, koska se vaarantaisi tekijöiden mielestä lehden riippumattomuuden. ?Yhteiskuntaturvallisuus murroksessa?, julisti otsikko. Liitteen nimi oli Turvallisuus, ja sen kerrottiin olevan Mediaplanet-nimisen yrityksen tuottama ?erikoisjulkaisu?, joka ?jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä?. Se ei selvinnyt Haglundin lyhyestä mutta sekavasta kirjoituksesta, jossa hän ehti puhua niin Pohjanmaan tulvista kuin hallituksen kyberturvallisuusstrategiasta ja muistutti vielä, että julkisen sektorin on jatkossa pärjättävä vähemmällä. m allilukija kävi Wienissä ja sai käsiinsä mainion Augustin-lehden, jota kodittomat ja muut vähäosaiset myyvät kaduilla. Punttila kuvaili itämurteiden eroja, mutta korosti kolmeen kertaan, ettei usko hätäpuheluissa syntyvän ymmärtämisvaikeuksia. Mallilukijan mieleen palasi kahden vuoden takainen tapaus, jossa puolisonsa pahoinpitelemäksi joutunut mies soitti hätäkeskukseen, ja päivystäjä töksäytti: ?Otat sä naiselta pataan, niinkö?? Apulaisoikeusasiamies antoi päivystäjälle huomautuksen asiattomasta käytöksestä. Olen musta mies, somali, muslimi, pakolainen ja ennen kaikkea turkulainen, enkä ole lähiaikoina lähdössä mihinkään. Toimittaja Wali Hashi 6.1.2013 Näkökulmakirjoituksessaan Yle Uutisten sivuilla. Joulukuun numerossa oli juttuja muun muassa paikallisesta pienlevy-yhtiöstä, kerjäläisiä koskevista vääristä käsityksistä ja yli 10 000 itävaltalaisen allekirjoittamasta lakialoitteesta, joka antaisi ? 20 pienyrittäjille mahdollisuuden hakea lainaa yksityishenkilöiltä ohi pankkien. Toisin kuin useita kodittomien kaupustelemia lehtiä, Augustinia tekevät kuukausipalkkaiset ammattitoimittajat. Kouvolassa toiminut Kaakkois-Suomen hätäkeskus yhdistyi tuolloin Itä-Suomen hätäkeskukseen, ja nyt kymenlaaksolaisten hätäpuheluihin vastataan satojen kilometrien päässä Kuopiossa. Mallilukija epäili hetken, josko tämäkin liittyisi HS:n suureen lehtiuudistukseen, mutta muisti sitten lukeneensa samanlaisen liitteen myös edellisenä itsenäisyyspäivänä
Eurooppa stumppasi 26 % Tupakointi harvinaistuu * eri maissa eri tahtiin 26 % 14 RUOTSI EEMELI nIEMInEn graf iikka 40 1990 2010 % 19 SUOMI 1990 2010 64 % 21 % 37 % 27 % TANSKA 26 1990 2010 % HOLLANTI VIRO 1990 2010 1990 2010 30 29 % % RANSKA 1990 2010 27 23 % % ITALIA 1990 2010 * Päivittäin polttavien osuus väestöstä Lähde: unece (YK:n Euroopan talouskomissio) 21
22
Kun portti aukeaa, elämä täytyy aloittaa alusta. Onneksi hän on valmistautunut. n o o r a m at t i l a t e k s t i a a p o h u h ta k u v a t 23. vapautunut mies Lasse on istunut vankilassa viisi vuotta ja neljä kuukautta
Lassen pitää hakea vapauspassi ja tilipussi. Lasse eroaa tyypillisestä vapautuvasta vangista siten, että hän ei ole reppana. Sosiaalityöntekijät pitävät tuon sanan edessä tauon ja lausuvat sen varovasti. Vuoden 2013 jälkeen rahoituksesta ei ole tietoa. 24 Suomen vankiloista vapautuu 7 000 vankia vuodessa. Tänään on se päivä, kun viisi vuotta ja neljä kuukautta kestänyt vankeustuomio päättyy. Aamun valjetessa Lasse nakkelee tavaroita jätesäkkiin. ?Vankilasta ei kyllä pitäisi ottaa mitään mukaan, muuten tulee huonoa karmaa?, hän sanoo. Suomalaisen vangin keskimääräinen elinikä on 47 vuotta. Lyhyitä tuomioita istuvat rikolliset kiertä- Lassea tuli hakemaan luottoystävä Kimmo (oik.), joka on itsekin istunut vankilassa. Reppana ei ole vähättelyä, sillä vangit ovat yleensä yhteiskunnan vähäosaisimpia. Heistä yli 80 prosentilla on vakava päihdeongelma, suurimmalla osalla myös persoonallisuushäiriöitä sekä oppimis- ja keskittymisvaikeuksia. T ämän päivän Lasse tulee muistamaan. ?Television myin, pleikkarin annoin lapsille.? Hän ottaa pöydältä päiväkirjan. Tap tap tap. ?Miltäs tuntuu?, Kimmo kysyy. Joka toinen ei osaa lukea kunnolla, joka kolmas on fyysisesti työkyvytön. Siinä on enimmäkseen kuntosaliraportteja ja tuomioon liittyviä päivämääriä viiden vuoden ajalta. Kansiliepeessä on kuvia kolmesta lapsesta. Kun Lasse jäi kiinni, nuorin oli neljävuotias. Nyt tytär on yhdeksän. ?Tuntuu, että aika on mennyt nopeasti, mutta lapsista huomaa ajan kulun.? Yöllä uni ei meinannut tulla. Marraskuun viimeisenä päivänä talvi on tullut Suomeen kaikkien aikojen myrskyllä. He ovat työttömiä, asunnottomia ja usein kaulaansa myöten veloissa. Myös Kimmo sai vapauduttuaan tukea toiselta entiseltä vangilta.. Hän on saapunut aamulaivalla Ruotsista. Kimmokin on entinen vankilakundi: hän vapautui kolmisen vuotta sitten istuttuaan puolitoista vuotta talousrikoksista. Lasse ja Kimmo halaavat niin kuin äijät halaavat, toisella käsivarrella ja selkään taputtaen. Näistä lähes joka kymmenes astuu suoraan kadulle kourassaan muovikassi ja muutama seteli. L assen ystävä Kimmo ajaa pihaan. Aamulla hän soitti kiitokset kavereille ja sosiaalityöntekijöille, jotka ovat auttaneet häntä ennen vapautumista. Lasse on loistavalla tuulella, sillä kaikki on valmista. Hän on asunut vankeuden viimeiset kaksi kuukautta Helsingin Malmilla hoitokoti Sillanpirtissä, jossa järjestetään tuetun vapautumisen kokeilu: jo ennen vapautumista hän on pystynyt käymään sosiaalitoimistossa, TE-toimistossa ja asuntonäytössä sekä hakemaan passia ja avaamaan pankkitilin. Etelä-Suomessa vain kuusi vankia kerrallaan pääsee tällaiseen ohjelmaan. Kirkkonummen havaintoasemalla mitataan ennätystuuli, 29 metriä sekunnissa. Helsingissä kadut katoavat näkyvistä ja ihmiset puskevat lumipilvien halki kuin möröt paksuissa takeissaan. Lasse tuskin huomaa säätä. Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen ja RAY:n maksama kokeilu kestää kaksi vuotta. Toinen on KRP:stä ja toinen on huumekoira?? Istumme kuvaajan kanssa takapenkille, ja Kimmo lähtee ajamaan kohti Sörnäisten vankilaa. Hänellä on silmiä viistävä pipo ja pilottitakki, jonka selässä lukee Mad Bull. ?Häh?, Lasse sanoo ja nauraa. ?Keitä nämä tyypit on
25
26
Hän kuului rikollisten vähemmistöön, eli teki jotain sellaista, johon vaadittiin älliä. Siksi hänelle rapsahti kymmenen vuoden tuomio. ?T uosta voit lukea uutisia?, Kimmo sanoo ja heittää kännykkänsä Lasselle. ?Vai oliko silloin vielä internettiä, kun sä jäit kiinni?? ?Kimmo on nyt vähän ilkeä?, Lasse sanoo, mutta ei koske kännykkään. ?Katsoitko eilen Poliisi-tv:tä, siinä oli Henriksson ja se huorahomma?? ?En katsonut, olinko mä siinä?? ?Joo, miks sä olit siinä hame päällä?? Kimmo ajaa suoraan Sörkan vankilan portin eteen. Helsingin vuokramarkkinat ovat tunnetusti tukossa. Kriminaalihuollon tukisäätiöllä on Helsingissä lähes sata tukiasuntoa vapautuville vangeille. Suomalaisen vangin keskimääräinen elinikä on 47 vuotta. vät niin sanottua straadaa: katu, putka, katkaisuhoito, terveyskeskus, sosiaalitoimisto. Heitä sanotaan pyöröoviasiakkaiksi. Sen jälkeen on ollut vaikea suhtautua ihmisiin, jotka oikeasti haluavat auttaa.? Lassen puhelin soi. Kimmo ja Lasse kävivät vaihtamassa Ruotsin kruunuja euroiksi. Suurin osa joutuu vankilaan siksi, että on tehnyt kännissä jotain tyhmää. Mutta kun Lasse jäi kiinni, hänellä oli työpaikka ja 50 000 euron vuositulot, perhe, omakotitalo Vantaalla ja kaksi autoa. Porttikonkiin puhaltaa jäätävä tuuli. ?Tämä on tyypillistä palvelua?, Lasse sanoo ja osoittaa Rikosseuraamuslaitoksen kylttiä. ?Tuolta kyltiltä ei voi enempää odottaa.? Lassen mukaan vartijat halveksivat vankeja ja vangit vartijoita. ?Sosiaaliset taidot rappeutuu ja tulee virkamiesvihaa. Lasse painaa vastaanoton nappia: ?Tulin ottamaan vapauspassin.? Lassen paperit ovat valmiina, mutta kuvauslupaa pitää odottaa pitkään. Sosiaalitoimisto maksaa ensimmäisen kuun vuokran VVO:lle, sen jälkeen Lassen pitäisi saada Kelasta asumistukea. Lasse on onnekas, koska hänen kotikuntansa on Vantaa eikä Helsinki. ?Pestään sulle Ruotsin rahaa.? Lasse avaa Sörkasta saadun kirjekuoren. Vapauspassin lisäksi siellä on 130 euroa ja tiliote, josta näkee, että Kimmo on siirtänyt hänelle rahaa pitkin vuotta. Kun Kimmo aikoinaan vapautui, hän käytti vankilasta saadut rahat hotelliin. Kun rahat loppuivat, hän varasti hotellista tyynyn ja peiton ja nukkui autossa. Yöpöydälle hän jätti kirjeen, jossa kertoi oksentaneensa tyynylle ja vieneensä sen siksi pois. Hän lähti vanhalla Fordilla Ruotsiin ja perusti rakennusalan firman, joka menestyy nyt hyvin. ?Kiitos oikeasti, Kimmo?, Lasse sanoo. 27. Vankilasta saadut 130 euroa eivät pitkälle riittäisi, vaikka sosiaalitoimisto maksaakin ensimmäisen vuokran. Vantaan sosiaalitoimistosta kerrotaan, että hän voi noutaa uuden asunnon avaimet tänään. Lasse sai kuulla kaksi päivää aiemmin, että hänelle oli löytynyt kaksio Vantaan Koivukylästä. Vuonna 2012 uusia asukkaita voitiin kuitenkin ottaa vain 26. Vankien on vaikea päästä tukiasunnoista eteenpäin: kukapa vuokraisi kämppänsä entiselle rikolliselle, jolla saattaa olla päihdeongelma ja luottohäiriöitä. Lasse kävi syksyllä yhdessä asuntonäytössä yksityisellä vuokranantajalla. ?Huomasin heti ovella, että soromnoo, paikalla on kymmenen ihmistä ja mulla on luottotiedot menneet.? ?N yt mennään ABC:lle kahville?, Lasse sanoo autossa. ?Ei kun Forexille?, Kimmo päättää
Vankilasta lähtiessään Lasse sai ruskean kirjekuoren, jossa oli vapauspassi, tiliote ja 130 euroa. Lupaa ei myönnetty. 28. Kimmo ilmoittaa R-kioskin kassalla. Paitsi yksi ei ota kahvia. ?Neljä pullaa ja kolme kahvia!? Paitsi yksi ei ota pullaa. ?Kolme pullaa ja kolme kahvia!? Kimmon on aika jatkaa matkaa. Perhe pysyy pleksin takana, koska vartijat eivät viitsi suorittaa ruumiintarkastusta ?resurssien vuoksi?. Tuomittu saa vankilasta ruuan ja vuoteen, mutta perheen tulot saattavat puolittua. Ja uusista huonekaluista saa rahat takaisin kuitteja vastaan. Vantaalla on kaksi sosiaalityöntekijää, jotka ovat erikoistuneet vapautuvien vankien auttamiseen. Se on Suomessa poikkeuksellista. Vapautuvan kohtalo on vaikein pienissä kunnissa, joiden sosiaalityöntekijät eivät ole tottuneet vankeihin ja saattavat pelätä heitä. Romaneille tai somaleille annetaan joskus vain tonni käteen ja junalippu Helsinkiin. Helsingillä ei kuitenkaan ole velvollisuutta auttaa kuin helsinkiläisiä. Kotikunnan vaihtaminenkaan ei ole yksinkertaista, jos on asunnoton ja tarvitsee sosiaalitoimiston apua. Sitten hän haluaa tarjota kahvit. ?Neljä pullaa ja neljä kahvia!. Viime kesänä Lasse anoi lupaa käydä hoitamassa pankki- ja viranomaisasioita. Se voi antaa lapselle leiman.? T ikkurilan sosiaalitoimistossa vain loisteputken särinä rikkoo hiljaisuuden. Virkailija kertoo, että Lasse voi hakea lipputoimistosta sossun maksaman matkakortin. Junat ovat juuttuneet myrskyyn. Kimmo vaihtaa kruunuja euroiksi ja ojentaa Lasselle setelitukun. Toisin sanoen vapautunut vanki ei voi niin vain muuttaa pois ja jättää entistä elämäänsä taakseen. ?Vapautuville pitäisi olla oma yhteinen systeemi. oik. ylh. Ensin hän kuitenkin heittää meidät Itä-Helsinkiin Lassen entisen vaimon työpaikalle lainaamaan autoa. Kun Lasse jäi kiinni, se oli sokki perheelle. Avun pyytäminen on usein vaikeaa häpeän vuoksi. Lassen lapset eivät kertoneet koulussa, että isä joutui vankilaan. ?Kielsimme heitä kertomasta. Yhtäkkiä lapsilta vietiin isä, poliisit ravasivat talossa ja ulosottomies kantoi tavaraa myyntiin. Jutun tutkinta kesti vuoden. Kukaan ei katso.? R autatieasemalla ihmiset tuijottavat pää kenossa valotauluja. Olemme myöhemmin saaneet puhuttua perheleireillä, ja kaikki on hyvin.? Suomessa on 8 000 lasta, joiden vanhempi, lähes aina isä, on vankilassa. Lasse ja kriminaalihuollon ammattilaiset ovat samaa mieltä siitä, että vapautuva pysyy parhaiten poissa rikoksen polulta, jos perhesuhteet ovat hyvät. Vankilassa saatetaan kuitenkin edelleen estää lapsen pääsy isänsä syliin. Lasse sai tavata lapsia kerran kuussa, ja vartija istui vieressä. Ei siinä pystynyt selittämään. Miten hän olisi selittänyt? ?En halua miettiä sitä enää. ?En vieläkään tajua, mitä on tapahtumassa. Illalla todellisuus varmaan iskee, kun ei tarvitsekaan palata vankilaan.? ?Yllättäviä flippailuja saattaa tulla?, Kimmo sanoo. Vangin elämässä rutiinit toistuvat päivästä toiseen: ruokailut, ulkoilut, salilla käynti. Kun Lasse alkoi hoitaa asioita kahden kuukauden vapautumisjakson aikana, kiireiset kahvilat ahdistivat ja pankissa kihosi hiki otsalle. ?Pikkuhiljaa sitä tajusi, ettei ketään kiinnosta, mitä täällä teen. Tämä on vankien kannalta ongelmallista, sillä kunnallispolitiikassa pienimmät vähemmistöt jäävät helposti jalkoihin. Kunnissa on vaikea perustella, miksi muu- vas. Unohdetaan se kuntaraja?, Lasse sanoo. Vankiloita pyörittää valtio, mutta portin auettua auttamisvastuu on kunnilla
Sosiaalitoimisto maksaa takautuvasti viiden vuoden työttömyyskassamaksut, jolloin hän voi saada ansiopäivärahaa, joka on noin 60 prosenttia vanhoista tuloista. Lasse opiskeli mekaanikoksi ensimmäisen tuomionsa aikana 1990-luvun alussa. Tämän porukan kanssa tuli juhlittua, ja juhlissa Lasse heitti luottokortin tiskille. Yön päätteeksi kortilla saattoi olla 2 000 euron lasku. ?Mä oon kiltti jätkä. Kaverit onnittelevat vapautumisesta. Ja siihen ei tämä elämä riitä.? Kimmon lisäksi neljä Lassen kaveria on Vapautuvan vangin kohtalo riippuu täysin siitä, mikä on hänen kotikuntansa. 29. Suomalaiset toivovat rikollisille pitkiä tuomioita suljetuissa rangaistuslaitoksissa, vaikka vangin pitäminen sellissä tulee paljon kalliimmaksi kuin avolaitoksessa ja vaikka vanki on pitkän kakun jälkeen entistä pahemmin yhteiskunnan ulkopuolella. ?Milloin se vankien paapominen oikein loppuu?, kirjoitetaan keskustelupalstoilla. Lasse on tavallaan samaa mieltä. Tai sitten huoli oli väärään aikaan.? Kuten silloin, kun hän avasi verhot jossakin hotellihuoneessa ja tajusi, että lapset olivat jo hereillä ja hän oli ollut yön poissa. K immo soittaa. taman reppanavangin auttamiseen tarvittaisiin erityisvaroja, kun vanhuksetkin pitää hoitaa. Tutkimukset osoittavat, että rikoksentekijöihin suhtaudutaan Suomessa nuivasti. ?Sun pulla jäi autoon, lähdenkö tuomaan?? Lassen puhelin soi koko ajan. Ne, jotka eivät ole vankilassa, kyselevät, missä juhlitaan. Mutta Lassen juhlat on juhlittu. ?Kimmo sanoi, että ne rahat, jotka me on vedetty nenästä sisään ja kurkusta alas, pitää tulla kaksinkertaisesti kotiin, ennen kuin alkaa taas. ?Osaatko sä hakea töitä?? ?No, kaikki on aluksi vaikeaa, mutta täytyy totutella.? ?Kirjaan tänne, että ei estettä työttömyysedun maksamiselle 1.12. Nyt hänen pitää ilmoittautua työnhakijaksi. ?Eli hakuammatteina kirvesmies ja autonasentaja?, kertaa työvoimaneuvoja Sanna Hurskainen. Ajattelin pystyväni kaikkeen, ei huolta huomisesta. alkaen.? Lassella on taas käynyt tuuri. Siitä ei ole mitään iloa kenellekään, että vangit katselevat Salattuja elämiä ja käyvät mikroautoilemassa. Vankeusajan tulisi keskittyä siihen, että elämä jatkuu tuomion jälkeen ja siitä pitää kantaa vastuu. ?Maanantaina harjoitellaan työnhakua ja tiistaina annetaan turpaan.? V apautumisjakson aikana Lasse on jo käynyt Tikkurilan TE-toimistossa tekemässä työnhakusuunnitelman. Vapauduttuaan hän sai heti autonasentajan paikan ja yleni vähitellen huoltopäälliköksi. Kymmenen vuotta sitten hän siirtyi firmaan, joka toi maahan rakennuskoneita. Suunnilleen siihen päättyi pitkä kaita tie. Rakennusalan maine tunnetaan: lainkiertoa, kuittikauppaa, viinaa ja kokaiinia
30
Hän onnistui saamaan asunnon kaksi päivää ennen vapautumistaan. ?Katto on siisti, sitä ei tarvitse maalata?, Lasse tuumi uudessa asunnossaan Vantaan Koivukylässä. Arviolta 600 vankia vuodessa vapautuu asunnottomana. 31
Yksi sortui viinaan, yksi hirtti itsensä, yksi on jo palannut vankilaan ja yksi ?hurahti?, lähti Afrikkaan vaeltelemaan. ?Nyt pitää olla tietoinen siitä, mitä tekee?, Lasse sanoo. Velkojina ovat käytännössä kaikki Suomessa toimivat perintäyhtiöt. Lassen tilanne on tyypillinen. Nyt summa on 160 000 euroa. Kännyköistä on tullut siveltäviä nettipäätteitä. Poliisi katsoisi, että teen bisneksiä.? Lassen tekemisiä seurataan ehdonalaisvalvonnassa kolme vuotta. Tapaamisia on aluksi kahden viikon välein, ja ensimmäinen ilmoittautuminen on tänään. Rikosseuraamuslaitoksen Tikkurilan toimipiste on kätevästi aivan työkkärin vieressä. Aulan kahvitermospannu on tyhjä. Hän näki peruutuspeilistä kolme autoa yleensä niin hiljaisella tiellä. ?Tyhmähän sitä on, jos ei tajua jäävänsä jonain päivänä kiinni.? Poliisit löysivät omakotitalon pannuhuoneesta 4,5 kiloa amfetamiinia. Lattiassa on punaisia tahroja, jotka näyttävät vereltä. ?Mitä tästä nyt voi sanoa. Muuttopäivä on myöhemmin. ?Katsotaan sitten, kun haluan masentua?, hän mutisee ja sytyttää keittiön loisteputken. ?Jätetään valo palamaan, ettei tule varkaita.? Palaamme Itä-Helsinkiin. Maalia seinään?, Lasse tuumii. Tänään hän aikoo mennä yöksi ex-vaimolle, lasten luo. Niinpä vankeuden jälkeen alkaa usein velkavankeus. Vaikka onnistuisikin saamaan työpaikan, tulot katoavat ulosottoon. Rahaa pitäisi olla aseiden kanssa perimässä, mutta en ole väkivaltainen.? Kamakaupalla ei luottolaskuja maksettu. Kun Lasse jäi kiinni, hänellä oli velkaa 80 000 euroa. Moni turvautuu vapauduttuaan pikavippeihin, pimeisiin töihin . ?En aio piileskellä varjoissa, mutta jos näen tutun rikollisen bensapumpulla, en voi mennä morjenstamaan. Tuomion 32 aikana velkoja on vaikea lyhentää, joten korot kasvavat. Keskustellaan vähän siitä, miksi sä sinne vankilaan jouduit.? ?Sitähän mä oon tässä viisi vuotta käsitellyt.? M yöhään elokuun 2. Kehätien ympärillä taivas pimenee. Lasse ei piittaa navigaattorista vaan ajaa tottuneesti omaa reittiä. ?Mietin koko ajan, olenko jotenkin erilainen kuin kaikki muut.? vapautunut vankilasta. Lassea syytettiin yhteensä 14 kilon maahantuonnista. ?Huumekauppa oli niin miinustuottoista kuin olla voi. päivän iltana vuonna 2007 Lasse oli matkalla Helsingistä kotiin. ja uusiin rikoksiin. Entisten vankien perustama Kris-järjestö on tarjonnut Lasselle velkaneuvontaa. Seinällä mainostetaan suuttumuksenhallintakurssia. ?No, mikä fiilis?, kysyy ehdonalaisvalvoja Minna Nikkilä ystävällisesti. ?Eihän nää oo mitään avautumisjuttuja? Riittää, että käyn täällä?? ?Kyllä mä jotain kyselen, mutta voit itse päättää, mihin vastaat. Hän aikoo anoa oikeudessa velkajärjestelyyn pääsyä. P erintäpapereita on niin paksu nippu, ettei uuden asunnon vuokrasopimusta tahdo löytyä. ?Nyt mennään tupareihin?, Lasse sanoo. Koivukylässä kerrostalon rappukäytävässä kasvoille löhähtää viinan haju. Vastaan tulee nainen, jonka silmän ympärillä on musta rengas. Asunnossa haisee muovimatolta ja jääkaapilta, tyhjältä. Vuonna 2007 Facebook oli Suomessa uutuus, nykyään siihen kuuluvat kaikki.. Mistään ei huomaa, että hän olisi ollut poissa ihmisten ilmoilta. Mutta kai jokin tuntuu viiden vuoden jälkeen oudolta? ?Kauppoja ja taloja on tullut lisää, ja kaikki maksaa ihan saatanasti.? Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat ovat nousseet 12 prosenttia viiden vuoden aikana
? Yksityisyyden suojelemiseksi Lasse ei esiinny jutussa sukunimellään. Eikä kukaan käytä enää käteistä. ?Virastoissakaan ei ole käteiskassaa, kun kaikki maksetaan kortilla.? K ello tulee neljä, ja Lasse istahtaa Chico?s-ravintolan pöytään. ?Nyt jään eläkkeelle näistä rikoshommista?, Lasse sanoi. On aika hyvittää perheelle menetetyt vuodet. ?Sen kierrän kyllä kaukaa. Ja mietin koko ajan, että olenko jotenkin erilainen kuin kaikki muut.? L upaan Lasselle vanhan tietokoneeni. Kun soitan hänelle myöhemmin illalla, hän on kylvyssä, ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Tuntia myöhemmin hän ilmestyy ovelle käsipuolessaan ujo yhdeksänvuotias tyttö, jonka pipon alta pilkistävät sulkakorvakorut. ?No, kättele nyt?, Lasse sanoo. Aamun hurja tuisku on talttunut, kinokset on aurattu teiden laitaan. En ole tottunut puhumaan näin paljon, tuntuu etten muista sanoja. Noste seuraa hänen elämäänsä myös tulevissa numeroissa. 33. Kun aloitan jotain, menen loppuun asti?, hän sanoo. ?Nyt haluan antaa lapsille rauhaa ja rakkautta. On talvi. Lumi jää tupruamaan tielle, kun Lasse ajaa pois. Illaksi kotiin. Hän on saanut hoidetuksi kaikki ne asiat, jotka pitikin. On helppo uskoa, millainen hän oli ennen: hän teki kolmen ihmisen työt ja saattoi puhua viidentoista minuutin aikana neljäkymmentä puhelua. Mua on viisi vuotta valvottu vankilassa, niin miksi mä vapaaehtoisesti päivittäisin koko ajan, mitä teen.? Sekin on uutta, että verkkopankkitunnukset toimivat kaikkialla henkilötunnuksena. Eikä toivottavasti ole kahtasataa muuta ihmistä, jotka tarvitsevat multa rauhaa ja rakkautta.? Lasse on yhtäkkiä vakava. ?Ihmisten kanssa olemista pitäisi vielä opetella. Tytär unohtui päiväkotiin useammin kuin kerran. ?Ehkä multa puuttuu käsijarru, kun menee lujaa
Lisää ja lisää Ruuassamme on satoja lisäaineita. Niiden mahdollisia haittoja tutkitaan lisäainevalmistajien rahoilla. a n n e i g n at i u s t e k s t i sanna pellicioni kuvit ukset 34
ja lisää E450 fosfaatit (stabilointiaine) E575 glukonodeltalaktoni (happamuudensäätöaine) E250 nitriitti (säilöntäaine) E315 erytorbiinihappo (hapettumisenestoaine) E451 trifosfaatit (stabilointiaine)
Sekä briljanttisinisen (E 133) ja arominvahventeena käytettävän glutamiinihapon (E 620) että kinoliinikeltaisen (E 104) ja makeutusaine aspartaamin (E 951) yhdistelmät heikensivät hermosolujen kasvua. Paljon kohua ovat herättäneet Italian Bolognassa toimivan Ramazzini-instutuutin tutkimukset, joiden mukaan pitkäaikainen aspartaamin käyttö aiheuttaa syöpää, ainakin rotilla. Ramazzini-instituutin tutkimusjohtaja Fiorella Belpoggi vertaa aspartaamia tupakkaan. Hän uskoo, että 20 vuoden kuluttua aspartaami on kielletty. ?Nykyään jokainen tupakoitsija näkee askien varoitusteksteistä, mitä haittoja tupakka aiheut- vain kaunistetaan ruokia.. Niissä osoitettiin, että makeutusaine ei aiheuta syöpää, vaurioita perimää eikä haittaa lisääntymiskykyä. Lupaa hakeneet yritykset olivat keränneet tutkimusmateriaalin itse. Arkikielessä sitä kutsutaan steviaksi. Asialla olivat makeutusainevalmistaja Morita Kagaku Kogyo, elintarvikevalmistaja Cargill ja Euroopan steviayhdistys Eustas. Värinaineita käytetään vain kaunistamaan ruokia. I talian Parmassa, valkeanharmaassa ja epäsymmetrisen kulmikkaassa rakennuksessa sijaitsee Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen Efsan pääkonttori. Väreillä 36 löntäaineet pidentävät elintarvikkeiden käyttöikää ja hidastavat bakteerien kasvua. Vain tuoreeseen lihaan, kalaan, maitoon, kasviksiin, marjoihin ja hedelmiin ei saa käyttää lisäaineita . Siihen kuuluu 20 jäsentä: ravitsemustieteilijöitä, kemistejä, toksikologeja ja muita asiantuntijoita. Panelistit eivät sulkeutuneet laboratorioon tutkimaan stevioglykosidien ominaisuuksia, vaan heidän pöydilleen kannettiin valtava pinkka tutkimusanalyysejä. Siellä arvioidaan, mitä lisäaineita ruuassa on turvallista käyttää ja kuinka paljon. Pari vuotta sitten Euroopan markkinoille haluttiin tuoda uusi makeutusaine, paraguyalaisen steviakasvin lehtiuutteesta valmistetut stevioliglykosidit. Esimerkiksi leivoksissa käytettävillä emulgointiaineilla saadaan rasva ja neste sekoittumaan tasaisesti toisiinsa. Jotkut lisäaineet ovat turhia. Niillä parannellaan muun muassa mehujen, karkkien, maustettujen pähkinöiden ja alkoholijuomien ulkonäköä. Lisäaineiden historia ulottuu vuosisatojen taakse, mutta suurta bisnestä niistä tuli vasta 1980-luvulla, kun einekset löysivät länsimaissa tiensä ruokapöytiin. muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Lisäaineet on jaettu 26 ryhmään, esimerkiksi arominvahventeisiin, hapettumisenestoaineisiin, kiinteyttämisaineisiin ja säilöntäaineisiin. Osa aineista on hyödyllisiä. Esimerkiksi säi- Osa lisäaineista on turhia. 2000-luvulla yhä useampi on alkanut epäillä lisäaineiden turvallisuutta. Aineiden haitoista väitellään television keskusteluohjelmissa ja sanomalehtien mielipidekirjoituksissa, ja internetissä liikkuu hurjia huhuja milloin mistäkin E-aineesta. Ihmisten huoli on pakottanut ruokateollisuuden uudistamaan reseptejään. Ne pyysivät Euroopan komissiolta luvan aineen käyttämiseen, ja komissio tilasi Efsalta arvion aineen turvallisuudesta. Turvallisuusarvioinnit tekee Efsan kokoama lisäainepaneeli. Nykyään mikroaterioita, jugurtteja, lenkkimakkaroita ja jopa hernekeittoa mainostetaan mieluummin sillä, mitä ne eivät sisällä kuin sillä, mitä ne sisältävät. Elintarvikeviranomaiset ja lääkärit pitävät lisäainepelkoja perusteettomina: aineet on tutkittu huolellisesti. Kaikki tutkimukset eivät tosin haihduta epäilyksiä. Southamptonin yliopistossa Britanniassa tutkittiin vuonna 2007 kuutta väriainetta, ja niiden havaittiin lisäävän lasten ylivilkkautta. Samana vuonna Liverpoolin yliopistossa tutkittiin lisäaineiden yhdistelmiä. Näin toimitaan aina, kun markkinoille halutaan tuoda uusi lisäaine. Suomessa lisäaineiden valvonnasta vastaavan Elintarviketurvallisuusviraston Eviran ylitarkastajan Kirsi-Helena Kannisen mielestä käytäntö on järkevä. ?On selvää, että luvan hakijoiden pitää maksaa kalliit tutkimukset. Efsalla ei olisi mitään mahdollisuuksia teettää niitä.? E U-maissa on sallittu yli 300 lisäainetta. E-koodeja näkee lähes kaikkien elintarvikkeiden tuoteselosteissa
Karrageenin käytölle ei ole EU:ssa määritelty enimmäismääriä, paitsi hilloissa. b) c) 37. Karrageenia on kahdenlaista, pilkottua ja pilkkomatonta. Eläinkokeet osoittavat, että pilkottu karrageeni aiheuttaa syöpää. Siksi EU on kieltänyt pilkotun karrageenin käytön elintarvikkeissa. a) Karrageeni Karrageeni (407) on yleinen sakeuttamis- ja stabilointiaine, jonka käyttö on sallittu myös a) luomutuotteissa. Karrageenia käytetään muun muassa b) maitojuomissa, c) jäätelöissä, kermoissa, salaattikastikkeissa, leikkeleissä ja muissa lihatuotteissa. Sitä on myös eläintenruuissa, shamppoissa ja hammastahnoissa. Karrageenia valmistetaan merilevästä. Kiistanalaista on se, voiko elintarvikkeissa sallittu pilkkomaton karrageeni hajota mahassa ja muuttua pilkotuksi karrageeniksi
Atsovärien uskotaan aiheuttavan joillekin ihmisille iho-oireita. Myös niiden vaikutusta lasten ylivilkkauteen on tutkittu. b) Natriumglutamaatti Natriumglutamaatti (E621) on arominvahvenne, joka lisää ruuan makua. a) Atsovärit Atsovärejä (mm. Sitä käytetään muun muassa c) eineksissä, lihavalmisteissa, sipseissä ja useissa aasialaisissa ruuissa. Natriumglutamaatin on todettu aiheuttavan allergisia reaktioita astmapotilaille, ja myös Suomen Migreeniyhdistys suosittelee migreenistä kärsiviä välttämään natriumglutamaattia. Espoon kaupunki lopetti natriumglutamaatin käytön kouluruuassa vuonna 2009. c) 38. Atsovärien käyttö kiellettiin Suomessa 1970-luvulla, mutta niistä tuli taas sallittuja Suomen liityttyä EU-jäseneksi. E 128, E154 ja E151) käytetään a) alkoholijuomien ja b) elintarvikkeiden lisäksi tekstiilien ja paperin värjäämiseen
Osa tutkimusainestosta on esimerkiksi salattu, eikä tutkimuksia ole vertaisarvioitu ennen niiden julkaisemista. Efsa on tehnyt aspartaamista 2000-luvulla peräti kolme turvallisuusarviota. Määräyksiä ei ole muutettu. Uusi pesti löytyi pian. EU:n mukaan 60 kiloa painava ihminen voi edelleen juoda aspartaamilla makeutettua juomaa neljä litraa päivässä. ?Sääntöjä ei ole tehty kansanterveyden, vaan talouden ja teollisuuden suojelemiseksi?, väittää Fiorella Belpoggi Ramazzini-instituutista. I nternetsivujensa mukaan Ilsi (International Life Sciences Institute) on voittoa tavoittelematon tieteellinen järjestö, joka edistää kansanterveyttä, hyvinvointia ja ruuan turvallisuutta. Lista järjestön jäsenistä luo kuitenkin mielikuvan nimenomaan voiton tavoittelusta. istui muutaman kuukauden yhtä aikaa sekä Ilsin että Efsan johtoryhmässä. Efsan lisäainepaneelin entinen puheenjohtaja, tanskalainen John Christian Larsen osallistui puheenjohtajakaudellaan ainakin kahteen Ilsin järjestämään seminaariin: Kreikassa pidettyyn seminaariin lisäaineiden käyttömääristä ja Belgiassa järjestettyyn seminaariin, jossa käsiteltiin rasvahappojen estereiden myrkyllisyyttä. Lisäainepaneelissa istunut irlantilainen Iona Pratt kutsuttiin jäsenyytensä aikana Ilsin järjestämään lisäaineseminaariin, eikä hän kieltäytynyt. Jääviysepäilyt ovat koskettaneet niin monia Efsan edustajia, että asiaa on käsitelty europarlamentissa asti. Elintarviketurvallisuusviranomaiset eri puolilla maailmaa ovat leimanneet instituutin tutkimukset tieteellisesti epäpäteviksi. Toukokuussa 2012 parlamentti näpäytti kunnolla. Ilsiin kuuluu sellaisia yhtiöitä kuin Nestlé, Unilever, Coca-Cola, Pepsi, Red Bull, Danone, Kellogg?s, Kraft, Chiquita, Kikkoman, McDonald´s ja Mars. Kansainväliset elintarvikejätit rahoittavat 70 prosenttia Ilsin toiminnasta. Ilsi on merkittävä vaikuttaja elintarviketeollisuudessa. Se julkaisee tutkimusraportteja ja järjestää seminaareja esimerkiksi ruuan terveysvaikutuksista ja ylipainosta. Lokakuussa 2010 Ilsin johtokunnassa istunut unkarilainen Diana Bánati valittiin Efsan johtokunnan puheenjohtajaksi. Kesällä 2012 hän aloitti Ilsin tieteellisenä johtajana. Nyt Efsa yrittää pelata avoimemmilla korteilla. Efsan kotisivuilta voi myös nykyään lukea, millaisia kytköksiä asiantuntijoilla on ja kuka heidän tutkimuksensa rahoittaa. Brysselissä toimiva EU:n päätöksentekoa tarkkaileva kansalaisjärjestö CEO (Corporate Europe Observatory) kiittelee tiukentunutta linjaa. Myös slovakia- lainen Milan Ková. Sen sijaan aspartaamilla makeutetun jugurtin tai juoman ostaja kuvittelee tuotteen terveelliseksi, koska se ei sisällä lainkaan sokeria?, hän sanoo. Ramazzini-insituutin tutkimukset aspartaamista ovat lähes yhtä kiisteltyjä kuin itse aspartaami. Riippumattomuutta ei ole taattu, päinvastoin.? P araguayalaisperäisen stevian reitti Parman viranomaiskäsittelystä kauppojen hyllyille oli pitkä mutta suoraviivainen. Kun Efsan lisäainepaneeli oli perehtynyt stevian valmistajien heille toimittamiin tut39. CEO:n aktivisti Nina Holland on kuitenkin sitä mieltä, että uudetkin säännöt antavat panelisteille mahdollisuuden olla liian lähellä elintarviketeollisuutta. Panelistit saavat yhä vastaanottaa tutkimusrahaa ruokavalmistajilta. ?Monilla Efsan entisillä lisäaineasiantuntijoilla on ollut linkkejä ruokateollisuuteen, ja suurin osa olemassa olevasta tiedosta on ruokateollisuuden tarjoamaa. Se nosti esille Efsan asiantuntijoiden riippumattomuusepäilyt ja päätti lykätä vastuuvapauden myöntämistä vuoden 2010 talousarviosta. Kohun seurauksena Diana Bánati erosi myös Efsan johtoryhmästä. Samat ihmiset edustivat elintarvikebisnestä ja -valvontaa taa. Nimitys herätti voimakasta arvostelua, minkä seurauksena Bánati joutui luopumaan jäsenyydestään Ilsin johtokunnassa. Bánati ei ole ainoa, jolla on ollut vaikeuksia päättää, edustaako elintarviketeollisuutta Ilsissä vai viranomaisvalvontaa Efsassa
Asetus tuli voimaan kaikissa EU-maissa, sillä lisäaineista jäsenvaltiot eivät päätä itse. Suomessa viranomaiset toki valvovat lisäaineiden käyttöä. Tutkijat eivät ole vielä juuri perehtyneet eri lisäaineiden yhteisvaikutuksiin. Monet yksittäiset tutkimustuloksetkin ovat vanhoja. Suurin osa lisäaineiden turvallisuustutkimuksista on tehty 1980- ja 90-luvuilla, vanhimmat jopa 40 vuotta sitten. EU onkin aloittanut kaikkien aikojen laajimman lisäaineselvityksen. Nitraattia on monissa kasviksissa luonnostaan, mutta sitä myös lisätään säilöntäaineeksi lihatuotteisiin ja juustoihin. Niiden käyttöä säädellään tarkasti, kun taas esimerkiksi kasvikset ja hedelmät saattavat sisältää raskasmetalleja tai torjunta-aineita. Suurin osa elintarvikkeista sisältää useampaa kuin yhtä lisäainetta. Ei riitä, että tunnistaa E-koodin pakkauksesta. Se oli myönteinen. Komission lisäainetyöryhmä piti oman kokouksensa ja päätti hyväksyä ehdotuksen uuden makeutusaineen sallimisesta. Säädökset sanelevat myös sen, kuinka paljon kutakin ainetta ruokaan saa lisätä. Elintarvikkeiden ostajat eivät kuitenkaan saa tietää lisäaineiden määristä mitään: pakkausmerkinnöissä pitää luetella käytetyt lisäaineet, mutta ei niiden määriä. Eviran ylitarkastajan Kirsi-Helena Kannisen mielestä käytäntöä ei ole tarpeen muuttaa. Jos aineella ei ole todettu haittavaikutuksia, sitä saa lisätä vapaasti kaikkiin elintarvikkeisiin, joihin lisäaineita ylipäätään saa lisätä. Noin joka toisen lisäaineen käyttöä on rajoitettu. ? Kirjoittaja sai vuonna 2012 Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö Jokesilta 5 000 euron työskentelyapurahan ruuan ravintoarvoja käsittelevän jutun taustatyöhön ja kirjoittamiseen.. Nitriitti on makkaroissa ja muissa lihatuotteissa yleisesti käytettävä säilöntä- ja väriaine. Ehdotus kiersi vielä yhden komitean kautta ennen kuin se siirtyi EU-parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. Joulukuussa 2011 parlamentti ja neuvosto päättivät sallia stevioliglykosidien (E 960) käytön 31 elintarvikeryhmässä. Säilöntäaine natamysiiniä (E 235) saa käyttää vain kypsytettyjen juustojen ja kuivattujen makkaroiden pintakäsittelyyn ja jauhonparanne stearyylitartraattia (E 483) vain leipään, kahvileipään ja jälkiruokiin. Esimerkiksi punaista väriainetta erytrosiinia (E 127) saa käyttää vain cocktailkirsikoihin. Pakkausmerkinnöissä ei kerrota lisäaineiden kimuksiin, panelistit kertoivat arvionsa EU:n komission lisäainetyöryhmälle. Valmisruokien ystävä ei voi niiltä välttyä. Valmistaja saa nimittäin päättää, painaako se paketin kylkeen aineen nimen vai E-koodin. Esimerkiksi arominvahvenne natriumglutamaattia sisältävän ruuan ainesosaluettelossa voi lukea joko natriumglutamaatti tai pelkkä E 621. Jokaisesta lisäaineesta on määrätty, missä 40 määriä. ruuissa sitä saa käyttää. Jos Evira toteaa, että suomalaiset syövät liikaa nitriittiä tai nitraattia, se voi suositella makkaransyönnin vähentämistä, mutta vain suositella. Lisäaineet kiinnostavat muitakin viranomaisia. Hänestä viranomaisten ja valmistajien tulee huolehtia siitä, että raja-arvot eivät ylity. ?Määrien merkitseminen olisi liian monimutkaista.? Kanninen ja moni muu lisäaineiden parissa työskentelevä tulkitsee E-koodin merkiksi ruuan turvallisuudesta. Parhaillaan virastossa selvitetään suomalaisten nitriitin (E 250) ja nitraatin (E 251) syömistä. Valvonnan ohjauksesta vastaa elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Vuoteen 2020 mennessä joka ikisen lisäaineen turvallisuus arvioidaan uudestaan. Arvioinnit tekee Efsa. Tulli tekee elintarvikelasteista pistokokeita, ja kuntien elintarviketarkastajat valvovat, noudattavatko valmistajat lisäainemääräyksiä. Viime syksyn aikana elintarviketarkastajat tekivät valvontaiskun, jossa selvitettiin lisäaineiden käyttöä 60 tehtaassa, meijerissä ja leipomossa. Määrät olivat kunnossa, mutta kaikilla valmistajilla ei ollut esittää vaadittuja asiakirjoja lisäaineiden puhtaudesta. J os haluaa karttaa lisäaineita, on paras tykätä ruuanlaitosta ja tuoreista raaka-aineista
Nitriitin ansiosta lihan väri säilyy punaisena kypsyttämisen aikana. Tutkimustulokset sen turvallisuudesta ovat ristiriitaisia. Nitriitti b) Natriumnitriittiä (E250) käytetään säilöntäaineena c) nakeissa, makkaroissa ja lihaleikkeleissä. Nitriitti parantaa tuotteen säilyvyyttä ja estää monien ruokamyrkytyksiä aiheuttavien bakteerien kasvua. a) Aspartaami Aspartaami (E951) on keinotekoinen makeutusaine,jota käytetään yleisesti a) kevyttuotteissa ja b) makeisissa ja virvoitusjuomissa. Ilman nitriittiä makkarat olisivat harmaita. Nitriitin on todettu aiheuttavan syöpää koe-eläimille. c) 41. EU:n alueella aspartaamia on saanut käyttää vuodesta 1994
Sunnuntai-illan viimeinen laiva Tallinnasta Helsinkiin on täynnä 42 väsyneitä virolaisia siirtotyöläisiä.
suuntaan jos toiseenkin Viron talouskasvu on Euroopan huippua, mutta köyhät eivät siitä hyödy. Keskiluokkakin häipyy parempien palkkojen perässä Suomeen. ilkka karisto tekst i juuso westerlund kuvat 43
Viron televisiossa on pyörinyt samanniminen komediasarja, jossa neljä virolaista miestä paiskii Suomessa rakennushommia. Sairaanhoitajan palkka on Virossa alle 600 euroa kuussa. Hendrikson hinaa perässään suurta vetolaukkua ja etsii ruuhkaisesta laivasta istumapaikkaa. Sen jälkeen kymmenettuhannet virolaiset ovat hakeutuneet töihin Suomeen. Suomessa asuu tilastojen mukaan 30 000 virolaista. Töitä hän tekee sairaanhoitajana HUS:n Kirurgisessa sairaalassa Helsingissä. Tänään on taas matkapäivä. Uutta tekniikkaa tulee koko ajan. Silloin käytävillä saattaa lojua niin paljon virolaisia siirtotyöläisiä, että heidän yli joutuu loikkimaan. Arkisin nuo ihmiset rakentavat suomalaisille uusia taloja, tekevät vanhojen talojen remontit, ajavat bussia, pesevät pyykkiä ja siivoavat konttorit. Virosta tuli EU-jäsen vuonna 2004, ja kaksi vuotta myöhemmin päättyi Suomen asettama siirtymäaika työvoiman vapaalle liikkuvuudelle. Vapaa pöytä löytyy yökerhosta, jossa pauhaa päiväkaraoke. ?Laivat ovat olleet viime aikoina täydempiä kuin ennen. Asumisen, sähkön ja ruuan hinta nousee koko ajan ? elintarvikkeet ovat jo lähes Suomen hinnoissa. Suomessa Hendrikson ansaitsee kolme kertaa sen mitä Virossa, ja työ on vähemmän kiireistä. ?Tauoilla ehtii syömään ja vessaankin.? Suomessa työskentelevien virolaisten sairaanhoitajien määrästä ei pidetä tilastoa. Se tiedetään, että viitisensataa Virossa koulutettua sairaanhoitajaa on saanut Valviralta luvan tehdä töitä Suomessa. Virolaisia lääkäreitä Suomessa on enemmän, noin tuhat, ja uraansa aloittelevien lääkäreiden lähtöhalut ovat kovat: jo neljä viidestä lääketieteen opiskelijasta sisällyttää opintoihinsa suomen kielen kursseja. Lääkärien keskipalkka on Virossa 1 700 euroa. Siinä saa tunnit kulumaan. 42-vuotias Hendrikson matkustaa kolmen viikon välein Helsingistä Tallinnaan ja sieltä perheensä luo Pärnuun. Ensimmäiset puoli vuotta koti-ikävä oli liki kestämätön. ?Mietin jo, että pitäisikö hakea masennuslääkeresepti?, Hendrikson sanoo. Virossa Hendrikson työskenteli 20 vuotta ensiapuhoitajana ambulanssissa. Virolaisia lähtee töihin Suomeen aina vaan enemmän?, Hendrikson sanoo. Hän on oppinut välttelemään pahimpia ruuhkalaivoja, kuten sunnuntain viimeistä vuoroa Tallinnasta Helsinkiin. Kolme on mennyt Norjaan. Virossa sairaanhoitajan kuukausipalkka jää alle 600 euron. Hänellä on myös röntgenhoitajan pätevyys, mutta Suomessa niillä papereilla ei röntgenhoitajan töitä saa tehdä. ?Se minua kiinnostaisi eniten. Pärnuun jäi aviomies ja 15-vuotias tytär. Virolaisten keskipalkka on vain hieman suurempi, 839 euroa kuussa. L aivassa Piret Hendriksonilla on tapana kutoa. Todellinen luku on paljon suurempi, sillä monet pitävät paperinsa Virossa ja matkustavat kotiseudulleen joka viikonloppu. Virossa näitä Suomenlahden yli sukkuloivia keikkatyöläisiä kutsutaan nimellä kalevipojad: nimi tulee Viron kansalliseepoksesta. Mutta nyt teen näitä sairaanhoitajan töitä, sekin on ihan hyvä.? Hendriksonin vanhat työkaverit ovat yksi toisensa jälkeen muuttaneet Suomeen. Ruoka on melkein yhtä kallista kuin Suomessa. 44 P iret Hendrikson lähti Suomeen kaksi ja puoli vuotta sitten
Piret Hendrikson käy kotonaan Pärnussa kolmen viikon välein. Yleensä aviomies hakee hänet Tallinnan satamasta.
?Soittelemme päivittäin.? Virossa kasvaa kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria, joiden isä tai äiti asuu työnsä vuoksi ulkomailla. Vapaa-ajallaan hän ratsastaa ja laulaa kuorossa. Hendriksonien perhe on tukevasti virolaista keskiluokkaa. Piret Hendrikson on oppinut Suomessa kielen niin hyvin, että hän ajatteleekin usein jo suomeksi. Se osoitti, että heillä on ikätovereitaan enemmän ongelmia koulussa: keskittymisvaikeuksia, aggressiivisuutta, lintsaamista. kuussa. Suomessa terveyskeskuslääkärit tienaavat keskimäärin 6 300 euroa kuussa. Viime syksynä lääkärit lakkoilivat Virossa nejän viikon ajan, ja yksi peruste palkankorotusvaatimuksille oli juuri lääkärien maastamuuton tyrehdyttäminen. Poikkeuksellista ei ole sekään, että molemmat vanhemmat lähtevät siirtotyöläisiksi ja lapsi jää isovanhempiensa tai sisarustensa hoidettavaksi. Helen Pärna Tallinnan yliopistosta on tehnyt tutkimuksen ulkomailla työskentelevien virolaisten lapsista. Lakon seurauksena lääkärien palkat nousevat maaliskuussa 11 prosenttia. ?Ä iti, älä puhu minulle suomea?, Hanna-Liis Hendrikson sanoo, nyt jo hivenen närkästyneenä. Hän siivosi kuukauden toimistoja, eikä viihtynyt. Hän on joutunut huomauttamaan asiasta jo kolme kertaa. Äidin poissaolo antoi vapautta, jota teini-iässä osaa arvostaa. ?Nyt aikuisena kaipaan enemmän äidin tukea?, Hanna-Liis sanoo. Molemmilla vanhemmilla on työpaikka, ja asuntolainakin on maksettu. Alun perin Piret Hendriksonin piti viipyä Suomessa vain muutama vuosi. Nyt hän ei suunnittele paluuta Viroon. Viime kesänä myös Hanna-Liis oli töissä Suomessa. Jokunen kuva on myös poikaystävästä, jonka kanssa Hanna-Liis on ollut yhdessä kohta vuoden. Kun Piret Hendrikson päätti lähteä töihin Suomeen, Hanna-Liis ei ollut yksinomaan surullinen. Tallinnasta hän ei pidä, koska kaupunki on liian suuri ja kiireinen. 46 aloittavat katuelämän ja päihteiden käytön. Hendriksonien puhtauttaan kiiltelevässä kodissa nämä uhkakuvat tuntuvat kaukaisilta. Hanna-Liis pärjää koulussa mainiosti ja haluaa lukion jälkeen Tarttoon opiskelemaan hammaslääkäriksi. Silti Hanna-Liis on päättänyt opetella suomen kielen, varmuuden vuoksi: ?Töiden saaminen on helpompaa, jos osaa suomea.?. Jotkut jättävät koulun sikseen ja Pärnussa asuva Hanna-Liis Hendrikson haluaa opiskelemaan Tarttoon. Ja nyt kun kotona on suomalaisia vieraita, kieli on jäänyt päälle, vaikka tytär ei sitä ymmärrä. Hendriksonit asuvat modernissa kerrostalokolmiossa Pärnun kuuluisan hiekkarannan kupeessa. 17-vuotiaan Hanna-Liisin huoneen seiniä peittävät valokuvat, joissa hän velmuilee ystäviensä kanssa, ratsastaa tai lomailee perheen kesämökillä Viljandissa. Äidin kanssa jaettu yksiö Helsingin Niemenmäessä tuntui ahtaalta, eikä iltaisin ollut tekemistä. Ajatus Suomeen muuttamisesta ei häntä innosta, vaikka Piret on sellaistakin mahdollisuutta väläytellyt
Helsingissä hänellä ei ole toistaiseksi asuntoa. Vuonna 1998 Virossa otettiin käyttöön omalääkärijärjestelmä. Molemmat saatiin käyttöön vuodessa. Nyt resepteistä kirjoitetaan Virossa sähköisenä jo 90 prosenttia. Vuonna 2007 Madis Tiikistä tehtiin E-terveyssäätiön toimitusjohtaja. Neuvostoliitto veteli viimeisiään, mutta Moskovassa vanhoilliset kommunistit olivat ryhtyneet epätoivoiseen vallankaappausyritykseen, jota johdettiin tukevassa votkahumalassa. ?Mietin, että uskaltaako mennä ulos?, Hendrikson muistelee. Samaan aikaan Tarton yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskeli kolme vuotta Piretiä vanhempi Madis Tiik, lupaava 800 metrin juoksija, joka oli suorittanut asepalveluksensa puna-armeijan urheilujoukoissa. Myös Madis Tiik on päätynyt töihin Suo- meen, mutta hyvin erilaista reittiä kuin Piret Hendrikson. Viron itsenäistyttyä moni hänen opiskelukavereistaan hylkäsi lääketieteen, perusti oman firman ja rikastui. Nyt hän ei suunnittele paluuta Viroon. E lokuussa 1991 Piret Hendrikson seurasi jännittyneenä televison uutislähetystä opiskelija-asunnossaan Tartossa. Puna-armeijan tankit rullasivat Tallinnan kaduilla. Sen edustajana hän oli mukana perustamassa Viron E-terveyssäätiötä, jonka tehtäväksi annettiin sähköisen potilastietojärjestelmän ja sähköisen reseptin kehittäminen. Hän urakoi rakennustyömailla ja kävi Suomessa poimimassa mansikoita. ?Kyllä siinä useasti ajatteli, että pitäisikö vaihtaa toiselle alalle?, hän kertoo. Tiik kuitenkin halusi juuri potilastyöhön, ja valmistuttuaan hän sai lääkärin viran Saarenmaalta. Tiik nukkuu yönsä hotellissa. 47. Etenkin it-ala veti nuoria aivoja puoleensa kärpäspaperin tavoin. Madis Tiik hankki vähäiset tulonsa satunnaisilla keikkatöillä. Tiikin listoilla oli 1 500 potilasta. ?Jotkut olivat potilaitani ensin koululaisina ja myöhemmin pienten lasten äiteinä. Potilastietojärjestelmien rakentamisesta syntyi myös väitöskirja. Suomessa potilastietojärjestelmien ja säh- Sitran palkkaama Madis Tiik jakaa aikansa Viron ja Suomen välillä. Hänestä oli tullut vaivihkaa yksi Euroopan arvostetuimmista terveydenhuollon sähköisten järjestelmien asiantuntijoista, ja hän sai luentokutsuja milloin Brysseliin, milloin Budapestiin. Siinä näki ihmisen koko elämänkaaren.? Saarenmaalla asuessaan Tiik meni mukaan lääkärien järjestötoimintaan, ja pian hänet valittiin perhelääkäriyhdistyksen puheenjohtajaksi. Piret Hendriksonin piti viipyä Suomessa vain muutama vuosi
ja tallentaa tiedot sähköiselle tililleen. ?Kun väestö vanhenee ja ihmiset elävät kauemmin, avun antajia on koko ajan vähemmän. Myös taloudessa Virolla on mennyt paremmin kuin muilla entisillä sosialistimailla. Hän aloitti Sitrassa samantien. ?Ajoitus oli sattumaa?, Tiik sanoo nyt. ?Työpaikasta oli sovittu jo keväällä.? Tiikin työ Sitrassa ei varsinaisesti edes liity potilastietojärjestelmään, vaikka hän senkin suunnittelussa auttaa. Vuodesta 2005 pääministerinä istunut Andrus Ansip on uhonnut, että 2020-luvun alussa Viro kuuluu Euroopan viiden rikkaimman maan joukkoon. Osa virolaisista pitää Ansipin lausuntoa Viron ruokapankki saa ruuan lahjoituksina kaupoilta. Osa elintarvikkeista on menossa vanhaksi, osassa on pieniä valmistusvirheitä, kuten vääränkieliset pakkausselosteet.. Vastaavaa yritysveromallia ei Viron lisäksi ole käytetty kuin Makedoniassa ja Augusto Pinochetin ajan Chilessä. Kun Viro vuonna 1991 itsenäistyi, siitä tuli erittäin liberaalin ja oikeistolaisen talouspolitiikan kannattaja. Maassa on käytössä tasavero, ja kaikki palkansaajat maksavat veroa 21 prosenttia tuloistaan. Tiik suunnittelee aivan uudenlaisia sähköisiä palveluita kuten personal health -konseptia, jossa potilas seuraa itse terveydentilaansa . Tietty osa terveydenhuollon palveluista on pakko siirtää potilaille itselleen?, Tiik sanoo. Tiikin mukaan sähköisillä omahoitojärjestelmillä säästetään sekä rahaa että ihmishenkiä. Virossa keksittiin myös ilmaisia nettipuheluja tarjoava Skype. Joissain kouluissa jo ekaluokkalaisille opetetaan koodausta. Näitä saavutuksia Viron valtio mielellään esittelee ulkomailla. Vuonna 1996 alkaneeksi julistettu Tiigrihüpp eli tiikerinloikka on vienyt Viron tietotekniikassa Suomen rinnalle ja ohikin. Lähes jokaisella virolaisella on sähköinen henkilökortti, jota voi käyttää bussikorttina, kirjastokorttina, auton rekisteriotteena ja jopa bonuskorttina Prisma-kaupoissa. Sähköistä allekirjoitusta Virossa käytetään kaksi miljoonaa kertaa kuussa. Viro on ainoa valtio maailmassa, jossa voi äänestää älypuhelimella, ja siellä on asukaslukuun nähden enemmän it-alan start up -yrityksiä kuin missään muualla. Tutkimuksen väliraportin mukaan tutkittavat pysyvät terveempinä kuin verrokkiryhmä. vaikkapa mittaamalla verenpaineensa . Yritykset maksavat yritysveroa vain, jos ne jakavat voittoa. 1,8 miljardia euroa. Viime elokuussa Lääkärilehti uutisoi, että Virossa järjestelmä saatiin pystyyn 11 miljoonalla eurolla. Virolainen lääkäri ja it-guru Madis Tiik palkattiin Suomeen suunnittelemaan sähköistä omahoitojärjestelmää. köisen reseptin kanssa on jahkailtu pitkään. Eri puolille maata on pystytetty erilaisia tietojärjestelmiä, jotka eivät ole keskenään yhteensopivia. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra tilasi hiljattain konsulttitalo Accenturelta arvion siitä, kuinka paljon maksaisi koko Suomen kattava potilastietojärjestelmä. Suomeen sellaista ehdotti viime kesänä elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Taantuma iski Viroon rajusti vuonna 2008, mutta nyt talouskasvu on EU-maista toiseksi nopeinta, vain Latvia on edellä. Accenture laski projektin hinnaksi 1,2 . Valtavaa hintaeroa päiviteltiin julkisuudessa jokunen viikko, minkä jälkeen lehdillä oli uusi uutinen: ?Sitra värväsi tietojärjestelmägurun Virosta Suomeen?. Tuo guru oli Madis Tiik. Kuolleisuus on 45 prosenttia pienempi. ?Tämän jälkeen päättäjien on hyvin vaikea sanoa, että tällaiseen ei laiteta rahaa.? 48 M adis Tiikin urapolku kuvastaa hyvin Viron viime vuosikymmeniä. Hän kertoo Britanniassa käynnissä olevasta tutkimuksesta, jossa viidelletuhannelle diabetesta ja verenpainetautia sairastavalle ihmiselle on annettu laitteet oman terveydentilan tarkkailuun
Virossa asuu 1,3 miljoonaa ihmistä. Mutta on niitä Suomessakin?, Olev sanoo. Varaston sisällä ei ole juuri lämpimämpi kuin ulkona, mittari näyttää yhdeksää astetta. Lattialla lojuu pahvilaatikkoja, jotka sisältävät banaaneja, salaattia, keksejä, hilloa, makaronia, silakkafileitä, paahtoleipää, virolaista mustaaleipää, pekoninmakuista juustoa, hunajamelonia, suklaata, mehua, tortilloja... Vuonna 2010 perustettu Toidupank saa elintarvikkeet lahjoituksina suurilta kauppaketjuilta ja ruuan valmistajilta. Osa työttömistä kitkuttelee niukimmalla mahdollisella työttömyyskorvauksella, joka on kaksi euroa päivässä. Työpaikkakaan ei välttämättä takaa toimeentuloa, sillä minimipalkka on 289 euroa kuussa. Heistä lähes joka viides elää köyhyysrajan alapuolella, mikä tarkoittaa alle 300 euron kuukausituloja. Yhä useampi joutuu turvautumaan ruoka-apuun. K oleana torstai-iltana Tallinnan raviradan vieressä sijaitsevan varastorakennuksen oveen koputtaa Annika Olev, joka työskenteli vielä vuosi sitten lastentarhanopettajana Suomessa. Eläkkeelle jäätyään hän palasi Viroon. Tänään hän on tullut tekemään ensimmäistä vapaaehtoisvuoroaan Eesti Toidupankin eli Viron ruokapankin lajittelutalkoisiin. ?Tuttava pyysi mukaan. Viron menestystarinalla on karu kääntöpuolensa. 23 prosenttia virolaisista yltää nipinnapin köyhyysrajan yläpuolelle sosiaalitukien ansiosta. Suurin osa työstä tehdään talkoovoimin. Toidupankin varaston kautta kulkee päivittäin 1 500 . 2 000 kiloa ruokaa kansalaisjärjestöille ja seurakunnille, jotka jakavat sen sosiaali- 49. huonona vitsinä. Tuet eivät tosin kummoisia ole: esimerkiksi toimeentulotukea saa 77 euroa kuussa. Ruoka pannaan nopeasti kiertoon, jottei se pilaantuisi. ?Meidän erikoisalaamme on logistiikka?, sanoo Toidupankin tiedottaja Nele Hendrikson. Hän on järjestön yksi harvoista palkatuista työntekijöistä. Virossa asiat menevät huonompaan suuntaan, on niin paljon nälkäisiä lapsia
50 Kahdeksan lapsen äiti Marina Toropkova käy hakemassa ruoka-apua Pelastusarmeijasta joka viikko. Vieressä tytär Aleksandra.
Vuokraan, sähköön, veteen ja puhelinlaskuihin menee 400 euroa kuussa. Saman vuoden syyskuussa Viron terveyden kehittämisen instituutti (Tervise Arengu Instituut) julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan 16 prosenttia virolaisista lapsista menee nälkäisenä nukkumaan, koska kotona ei ole ruokaa. Uutisista syntyi Virossa kohu, ja ne levisivät myös ulkomaille. Aamu-tv:n haastattelussa pääministeri Ansip kuittasi tiedot lehtiä syövistä lapsista epäluotettaviksi ja innostui kehumaan Viron menestystä Baltian kehitysvertailu -raportissa. Ansipin kommentti oli tyypillinen virolaisen nykypoliitikon väistöliike. Ja jos jankkaus yhä vaan jatkuu, syytetään epäisänmaallisuudesta. Tämän ovat kokeneet ne harvat toimittajat, jotka raportoivat Virossa sosiaalisista ongelmista. He saavat usein kuulla kysymyksen: Etkö pidä Viron tasavallasta? Psykologinen maanpuolustus on jopa kirjattu osaksi Viron maanpuolustusoppia. Ensimmäiset kaksi kuormaa jätetään Kristiinen kaupunginosan kirkkoihin, kolmas viedään työttömien asuntolaan Kopliin. Pelastusarmeijan salissa Tallinnan rautatieaseman takana ruokalaatikoita jo odotellaan. Jonossa seisoo Marina Toropkova yhdessä 8-vuotiaan Aleksandra-tyttärensä kanssa. Toropkova asuu Koplissa ja tulee kerran viikossa hakemaan Pelastusarmeijasta ruokakassin. ?Emme pärjäisi ilman apua. Mieheni pitäisi olla nimeltään Andrus Ansip, jotta se olisi mahdollista?, Toropkova sanoo ja katselee lattiaan. ?Viime viikkoina on ollut raskasta kotona. Lapset aistivat, jos äiti ja isä ovat...? Toropkovalta jää lause kesken. Vuonna 2011 silloinen puolustusministeri, nykyinen opetusministeri, Jaak Aaviksoo vaati Diplomaatia-lehdessä Viron valtiolle oikeutta korostaa vain hyviä puoliaan, aivan kuin perheiden valokuva-albumeihin valitaan kuvia häistä ja vauvoista, mutta ei riidoista tai kotiväkivallasta. ?Tiedollinen itsensä määrittely kansallisvaltion tasolla tarkoittaa myös sitä, ettei kukaan voi pakottaa meitä puhumaan totta, jos emme sitä itse halua?, Aaviksoo kirjoitti. Mieleen tulee Neuvostoliitto, jossa totuutta väänneltiin milloin mihinkin asentoon. Äiti roikottaa kädessään kassia, jossa on on silakkaa, pekonijuustoa, mehupurkki, tortilloja ja kymmenen pikaria maitorahkaa. Kaikille halukkaille ruokaa ei riitä. Toidupankin arvion mukaan Virossa elää 100 000 ihmistä, jotka tarvitsisivat ruoka-apua. Se tarkoittaa joka kolmattatoista virolaista. Heinäkuussa 2011 Maaleht-aikakauslehdessä kirjoitettiin syrjäseutujen lapsista, jotka ovat kesällä nälissään, kun jäävät ilman kouluruokaa. Niillä pitäisi pärjätä seuraavaan perjantaihin. ? 51. Joillekin oli tarjottu lounaaksi pelkkiä puun lehtiä. Köyhyydestä ja muista ikävistä asioista mieluiten vaietaan. Jos se ei onnistu, keskustelu pyritään kääntämään Viron hyviin puoliin. 35-vuotias Toropkova ei ole juuri ehtinyt töitä tehdä, sillä hän on synnyttänyt kahdeksan lasta. Molemmat vanhemmat ovat itse kasvaneet lastenkodissa. Vuosi sitten Toropkovan ystävätär lähti Suomeen siivoojaksi. Nyt tämä on luvannut viedä lapsensa talvilomalle Espanjaan. ?En voi ikinä luvata lapsilleni mitään sellaista. Työttömyyttä ja muita ongelmia ei virallisesti ollut olemassakaan. P erjantaiaamuna Toidupankin pakettiauto lähtee jakelukierrokselleen. Auto koluaa ristiin rastiin PohjoisTallinnan katuja. Monet lapset menevät nälissään nukkumaan. toimiston valitsemille ihmisille. Viron ruokapankki arvioi, että 100 000 virolaista tarvitsisi ruoka-apua. Poskelle valahtaa kyynel. Aleksandra-tytär kiepsahtaa äitinsä kaulaan ja silittää tämän hiuksia. Ruokaan ei jää kuin muutama kymppi.? Toropkovan aviomies jäi kaksi vuotta sitten työttömäksi metallitehtaasta
Kreenholmi-kadun asuntolassa elävät köyhän Narvan köyhimmät ihmiset. Talossa on vain yksi suihku.
harmaa passi eli muukalaispassi. Asukkaina on paljon entisiä vankeja, alkoholisteja ja narkomaaneja, mutta myös köyhiä perheitä, joilla ei ole varaa asua muualla. Ummehtunut ilma lyö kasvoille jo ovella. Rappukäytävän katosta roikkuu sähköjohtoja hengenvaarallisina röykkiöinä, ja nurkkiin on kasattu rakennusjätettä ja muuta epämääräistä muhjua. Viidennessä kerroksessa oven avaa Svetlana Kulikova, 41-vuotias kuuden lapsen äiti. Viron kansalaisuutta ei saa, jos ei läpäise viron kielen koetta. Viron venäläisintä aluetta on Itä-Virunmaan maakunta, joka nimensä mukaisesti sijaitsee maan itäkulmassa. Satojen muiden narvalaisten tavoin hän trokaa tupakkaa Venäjän puolelta. Salakuljettajiksi voivat ryhtyä vain muukalaispassin haltijat, he kun eivät tarvitse Ve-. Kulikova itse lämmittää pesuvetensä liedellä ja kaataa sen ylleen vessanpytyn päällä. Kulikova maksaa asunnonrähjästään vuokraa 120 euroa kuussa. Perhe asuu kahdenkymmenen neliön kaksiossa, jonka ruostuneista putkista tulee vain kylmää vettä. Heistä 90 000 on Venäjän kansalaisia, ja saman verran on niitä, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta. Heidän ainoa henkilöpaperinsa on nk. Itä-Virunmaalla kuollaankin monta vuotta nuorempina kuin muualla Virossa. Rappu on vastikään maalattu: vuosi sitten siellä syttyi tulipalo, kun sähköttä elänyt mies lämmitti avotulella ruokaa. 54 alasta. Venäjän puolelle näkee paljain silmin: välissä on vain rajajoki ja sen ylittävä silta. Kilometrin päässä Narvan keskustasta, osoitteessa Kreenholmi 32, on viisikerroksinen talo, joka ulkoapäin näyttää tismalleen samanlaiselta kuin naapuritalonsa ja ne tuhannet muut viisikerroksiset laatikot, hru?t?ovkat, joita Nikita Hru?t?ovin valtakauden aikana nousi kaikkialle Neuvostoliittoon ja muihinkin sosialistimaihin. Tässä hru?t?ovkassa toimii yhä neuvostomallinen kommunalka eli yhteisasuntola. Muita tuloja ei ole. ?Ei laillisia ?, Kulikova täsmentää ja hymyilee leveästi. Suihkuvuoro pitää varata etukäteen ja se maksaa 1,24 euroa. ?Jos vuokra on maksamatta, ei pääse suihkuun?, Kulikova kertoo. Juuri nyt suihkuun ei tosin pääse kukaan, sillä se on ollut kaksi kuukautta remontissa. Kulikovan lapset peseytyvät koulun liikuntatuntien yhteydessä. Jaloissa pyörii pieni koira, joka yrittää näykkiä vieraiden jalkoja. ?Se ei enää pidä miehistä?, Kulikova sanoo. Kulikovan entinen mies oli juoppo, joka hakkasi vaimoaan, välillä koiraakin. Narvan asukkaista 94 prosenttia on venäjänkielisiä. Talossa on 83 asuntoa ja yksi ainoa suihku. Sosiaalitukia hän saa 200 euroa. Kuusi vuotta sitten Kulikova sai tarpeekseen ja lähti lapsineen pakoon. Sosiaalitoimisto järjesti perheelle asunnon Kreenholmi 32:sta. Se on myös Viron köyhintä seutua. Se tunnetaan pahasta huumeongelmastaan ja hiv-epidemioista. Joka toinen virolainen vanki on sieltä kotoisin. Alueen suurin kaupunki on Narva. M arina Toropkova on venäjänkielinen kuten suurin osa Toidupankin avustamista tallinnalaisista. Virossa asuu 340 000 äidinkielenään venäjää puhuvaa ihmistä. Liikkuminen on hankalaa, sillä sohvat ja sängyt vievät suurimman osan lattiapinta- Kreenholmi-kadun asuntolan rappukäytävä
Nyt hän on työtön ja elättää kuutta lastaan, joista nuorin on 10-vuotias Anna.. Svetlana Kulikova oli ennen sairaanhoitaja
17 vuotta työttömänä ollut Svetlana Sirotkina ja hänen lapsensa Ivan (vas.), Jevgeni ja Zhanna perheen kodin rappukäytävässä.
Helppoa se ei ole. Nyt Narvan liepeille pystytetään ranskalaisten johdolla suurta voimalaitosta, jossa käytetään energianlähteenä Viron maaperästä louhittavaa öljyliusketta. näjälle viisumia, toisin kuin EU-maa Viron kansalaiset. ?Tullissa minua jännittää joka kerta.? Vielä 1990-luvulla Svetlana Kulikova eli tavallista elämää. Siellä pyörii juoppoja ja kaman käyttäjiä.? Vuosi sitten talossa syttyi uhkaava tulipalo, kun yksi asukas viritti rappukäytävään tulen lämmittääkseen itselleen ruokaa. Ohuen seinän takana rätisee televisio, ja viisi sisarusta kulkee huoneesta toiseen. On sunnuntai, eikä kenenkään tarvitse mennä kouluun. Naapureitaan hän tapaa harvoin. ?Elämme hiljaa keskenämme. Aleksander on koulunsa jo käynyt. Perhe elää yhtä niukalla budjetilla kuin naapurinsa. Olen nähnyt mitä elämä täällä on, ja haluan muuttaa asioita.. Kuuden lapsen äitinä tiedän miten siivotaan.? S vetlana Kulikovan naapurissa asuu toinen Svetlana, Svetlana Sirotkina, ja myös hänellä on kuusi lasta. Rakennushommiin on värvätty ihmisiä Meksikosta asti. Teräsrunkorakenteiden asennuksesta vastaa suomalainen Ruukki, ja sekin on lähettänyt omat työntekijänsä Narvaan. Suomalaiset saavat repputyöstä mukavan korvauksen: palkan ja asumiskulujen lisäksi heille maksetaan verottomina päivärahoina 1 500 euroa kuussa. Kreenholmi-kadun kovaonniset Svetlanat kitkuttelisivat sillä summalla pitkään. S vetlana Kulikovan kaksiossa perheen esikoinen, 21-vuotias Aleksander, on vetänyt peiton korvilleen ja yrittää ottaa sohvalla iltapäivänokosia. Neuvostoliiton hajottua iski globalisaatio ja Kreenholmi ajautui huonoon kierteeseen: kysyntä laantui, omistajat vaihtuivat ja irtisanomiset seurasivat toisiaan. Sirotkina sai potkut vuonna 1996. Hän ei tunne yhtään yli 35-vuotiasta, joka olisi löytänyt työpaikan. Vuokran ja sähkölaskun maksamisen jälkeen rahaa jää käteen 32 euroa kuukaudessa. 53-vuotias Sirotkina on asunut talossa jo 12 vuotta. Hänen asuntoonsa ei tullut sähköä. Hämeenlinnan kokoisessa Narvassa toimii kahdeksan samanlaista asuntolaa. Sen enempää Svetlana Kulikova kuin Svetlana Sirotkinakaan ei ole syntynyt kurjuuteen. He ovat pudonneet. Kun Kreenholmi-katua kävelee etelään, jokirannassa vastaan tulee Svetlana Sirotkinan entinen työpaikka, Kreenholmin tekstiilitehdas. Se on tärkeä paikka Narvan, ja itse asiassa koko mailman, historiassa. 1870-luvulla Kreenholmi oli Euroopan suurimpia tekstiilitehtaita, ja juuri sieltä alkoi se työläisten liikehdintä, joka sittemmin levisi Venäjällä tunnetuin seurauksin. Kun Sirotkina meni vuonna 1976 tehtaaseen koneenkäyttäjäksi, se työllisti 13 000 narvalais- ta. Työvoimatoimisto tarjoaa pelkkää kurssitusta. ?Kerran minut laitettiin siivouskurssille. Keskeytin sen. Lopulta ruotsalaisomistukseen päätynyt tehdas meni konkurssiin syksyllä 2010. Hän työskenteli sairaanhoitajana Narvan kaupunginsairaalassa, ja perheellä oli mukava kolmen huoneen asunto. Vuosituhannen vaihteessa sairaalasta irtisanottiin työntekijöitä, ja Kulikova sai lähteä. Syyksi ilmoitettiin se, että hän ei ollut oppinut viron kieltä. Enää Kulikova ei usko saavansa töitä. Silloin siellä työskenteli enää 500 ihmistä. Mutta globaali talous heittelee ihmisiä suuntaan jos toiseenkin. ? Taustatyötä juttua varten teki toimittaja Maaret Väkinen. 57. Nyt hän on työtön. Mitähän näistä muista tulee? Pojilla on vastaukset valmiina. ?Koneenkäyttäjä voimalassa.? ?Rekkakuski.? ?Rakennusmies.? ?Rakennusmies.? Lopuksi perheen kuopus, 10-vuotias Anna, yllättää: ?Aion ryhtyä Viron presidentiksi. Kun lapset tulevat koulusta, menen alas vastaan, koska he pelkäävät rappukäytävää
Laki on niin kuin se luetaan Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Ymmärtääkö uusia pykäliä kukaan? lea suoninen-erhiö, veera nuutinen, i l k k a k a r i s t o , e r ja s a a r i n e n t e k s t i a n n a au t i o k u v a t 58
En usko, että siihen on varaa. 59. risto haverinen, entinen asunnoton: Toivottavasti sosiaalihuollon velvollisuus tiedottaa asiakkaille heidän oikeuksistaan totetutuu. Ehdotuksessa on muitakin hyviä asioita, mutta tarvittaisiin komppanian verran lisää työntekijöitä, jotta ne voisivat toteutua
V iime toukokuussa sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla julkaistiin apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälän kirjoitus, jonka otsikko oli ?Sosiaalihuoltolaki uusiutuu asiantuntijoiden ja asiakkaiden yhteistyönä?. Väärälä arvosteli suomalaista lainvalmistelua avoimuuden puutteesta: lait kirjoitetaan julkisuudelta piilossa. Ei minulle kukaan ollut koskaan sellaisesta puhunut?, Haverinen sanoo. Sairaanhoitaja oli oikeassa: nyt Haverinen saa kuljetuspalveluna kymmenen matkaa kuukaudessa. järjesti yli kolmen vuoden työskentelynsä aikana useita seminaareja ja kuulemistilaisuuksia, ja näissä keskusteluissa kuultiin myös sosiaalihuollon asiakkaita. Työryhmän loppuraportti valmistui syyskuussa, ja se sisältää 11-sivuisen luonnoksen uudeksi laiksi. Annoimme lakiluonnoksen luettavaksi yli kahdellekymmenelle ihmiselle. Hän eleli toistakymmentä vuotta viinanhuuruista elämää kaduilla ja puistoissa, istui välillä vankilassakin. Nyt Haverinen on vähentänyt reippaasti juomistaan ja asuu Sällikodissa, joka tarjoaa asuntoja pitkäaikaisasunnottomille. Niinpä Noste päätti järjestää sosiaalihuoltolaista vielä yhden lausuntokierroksen. ? Vika ei taida olla Risto Haverisen ymmärtämiskyvyssä. Tätä tarkoitusta varten työryhmän yli 220-sivuinen loppuraportti ja lausuntopyyntö julkaistiin ministeriön nettisivuilla. Otettaisiin pätkä kerrallaan ja veivattaisiin sitä niin kauan, että ymmärrän. Yksikään yksityishenkilö ei tosin käyttänyt lausunnonantomahdollisuutta hyväkseen. Mieleen palasivat kouluvuodet. ?Olen aina ollut huono oppilas. Siellä hän luki myös sosiaalihuoltolakia. Lakiluonnos kiersi syksyn aikana kommentoitavana ympäri Suomea. Lausuntoja pyydettiin yli sata. Niitä antoivat muun muassa puolustusministeriö, valtakunnallisen kansanterveystyön johtajien verkosto, jääkiekkoseura Icehearts, Elinkeinoelämän keskusliitto, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, saamelaiskäräjät ja Akava. Vain ulkoasiainministeriö jätti kommentoimatta, vaikka heidänkin mielipidettään kysyttiin. Uutta oli se, että myös kaikille kansalaisille tarjottiin mahdollisuus kertoa mielipiteensä laista. Muut päivät hän viettää Sällikodissa televisiota ja videoita katsellen tai naapureiden kanssa turisten. jonka varapuheenjohtajana Väärälä istui . Uuden sosiaalihuoltolain kanssa on kuitenkin toimittu tismalleen päinvastoin, Väärälä kehui. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Lakiluonnos ei aukea helpolla edes kielenhuollon ammattilaiselle. Kotimaisten kielten keskuksessa Kotuksessa tutkijana työskentelevä Ulla Tiililä pitää sitä vaikeaselkoisena ja jopa surullisena luettavana.. Näin jo edessäni luokkahuoneen ja liitutaulun. Liikkuminen on polvivammojen vuoksi hankalaa, lähikauppaankaan ei pääse omin voimin. ?Sällikodin sairaanhoitaja kerran sanoi, että voisin ehkä saada sosiaalihuollosta apua kulkemiseen. Lakia valmisteleva työryhmä . Osa heistä on työssään tekemisissä Lakiehdotuksen sisältöä ei ymmärrä edes kielenhuollon ammattilainen. Kotuksen tutkija Ulla Tiililä pitää tekstiä surullisena luettavana. 60 sosiaalihuollon kanssa, mutta joukossa on myös esimerkiksi oopperalaulaja, elämäntaidon valmentaja ja psykoanalyytikko. Halusimme selvittää, miltä lakiteksti näyttää sellaisiin silmiin, jotka eivät yleensä lakipykäliä lue, saati sitten kirjoita. ?Y ritin lukea sosiaalihuoltolakiehdotusta monta kertaa. En saanut tolkkua, millaista apua ja mitä palveluja voisin saada?, sanoo Risto Haverinen asunnossaan Helsingin Alppilassa. 55-vuotias Haverinen on ollut pitkään sosiaalihuollon asiakas
1 2 3 4 1 / sinikka mustakallio , tasa-arvokonsultti: Lakiin tai vähintään sen perusteluihin pitäisi kirjoittaa, että lain vaikutuksia on tarkasteltava sukupuolten tasa-arvon kannalta. Olisin halukas puhumaan jopa omaishoitajien subjektiivisista oikeuksista palveluihin. 3 / joonas pekkanen , Avoin ministeriö: Kuntalaisten oikeuksia vaikuttaa sosiaalihuoltoon on tarkoitus laajentaa, mutta epäselväksi jää, millä tavoin. Ajattelen sosiaalialan työntekijöitä ja viranomaisia. Jos resurssit eivät ratkaisevasti parane, miltä heistä tuntuu tehdä työtään. Pahimmillaan kuormitus kyynistää työntekijän ihmisenä kivikovaksi byrokraatiksi. 61. 4 / merja rechardt , psykoanalyytikko: Lakiehdotus on kuin lupaus paremmasta huomisesta. Uudistus jää torsoksi, jopa petokseksi, ellei sosiaalityölle osoiteta lisävaroja. 2 / pertti rajal a , Satakunnan maakuntajohtaja: Lakiehdotuksessa mainitaan omaishoitajien tuen tarve
Voitaisiin luoda vaikkapa sosiaalisia yrityksiä, joissa olisi palkkatyön ohessa mahdollisuus suorittaa näyttötutkinnon osa-alueita tai oppisopimuskoulutusta. 62. julma-henri, rap-muusikko, sosionomi: Lakiluonnoksessa puhutaan ?työelämäosallisuutta tukevasta toiminnasta?. Kun työmarkkinoiden ulkopuolelle luodaan uusia tukityöllistämisen muotoja, ei aina osallisteta työelämään. Ihmisille tulisi tarjota mahdollisimman ?normaaleja. Tällä tarkoitetaan niitä henkilöitä, joille TE-toimiston palvelut eivät ole tarkoituksenmukaisia. työpaikkoja työehtosopimuksien mukaisilla palkoilla. Monet heistä eivät ole koskaan edes olleet työmarkkinoilla
Sen sijaan puhutaan yksilön ja perheen tuen tarpeista ja keinoiksi tarjotaan ympäripyöreästi perheitä tukevia palveluita, suoriutumista ja osallistumista tukevia palveluita, työelämäosallisuutta tukevaa toimintaa ja hoivaa. ?Ehdotuksessa oli paljon ihania ja ilahduttavia sanoja, kuten asiakaslähtöisyys, asiakkaan tarpeisiin vastaaminen, palvelujen saannin turvaaminen omassa arkiympäristössä ja kokonaisvaltaisuus . Etsintä oli tyssätä heti alkuunsa. Se helpottaisi päätöksentekoa kunnissa ja estäisi sen, etteivät palveluiden saamisen kriteerit ole mielivaltaisia. Nyt tehty lakiehdotus antaa kunnille paljon liikkumatilaa. Monien sosiaalihuollon asiakkaiden on vaikea lukea koukeroista tekstiä ja saada apua sen tulkitsemiseen. L aki, jota kansalaiset eivät ymmärrä, on oikeastaan laiton laki. Pari esimerkkiä: ?Kunnan on huolehdittava rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisesta sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymiseksi ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämiseksi 6?9 §:ssä tarkoitetuissa toimissa ja muussa päätöksenteossa.? ?Kunnan on huolehdittava siitä, että jokaisella tuen tarpeessa olevalla henkilöllä, jonka tarpeisiin vastaaminen edellyttää hänen elämäntilanteensa laaja-alaista kokonaisarviota ja siihen perustuen yhdessä hänen kanssaan toteutettua muutosprosessin suunnittelua, toteuttamista ja seurantaa, on mahdollisuus saada sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun lain 3 §:ssä tarkoitetun sosiaalityöntekijän määrittelemää asiantuntija-apua ongelmien selvittämiseksi ja ratkaisujen etsimiseksi.? ?Voi vain toivoa, että tällainen kieli ei päädy lopulliseen lakitekstiin eikä sitä kautta lähde leviämään sosiaalihuollon kentälle?, Tiililä kirjoittaa lausunnossaan. Filosofi Petteri Niemi Jyväskylän yliopistosta pitää kieltä paikoitellen käsittämättömänä, vaikka erityisesti tämän lain täytyisi olla ymmärrettävä. "Sain laista positiivisen kuvan. Tuen tarpeisiin voidaan vastata melkein miten vain. Samalla lain pitäisi kuitenkin taata palveluiden yhdenvertainen saatavuus asuinpaikasta riippumatta. Uusi laki tarjoaa valittajille entistä enem63. Hallintolaista löytyy näet hyvän kielenkäytön vaatimus, ja siinä määrätään, että viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Myös oikeusasiamies on huomauttanut, että lakitekstien pitää olla niin selkeitä, että oppivelvollisuutensa suorittanut ymmärtää lukemansa. Etsimme pääkaupunkiseudun kymppiluokilta oppilasta, joka olisi voinut testata asiaa uuden sosiaalihuoltolain osalta. Kaikki opinto-ohjaajat olivat sitä mieltä, että turha edes yrittää, liian vaikeaa, ei yksikään oppilas sellaista halua lukea eikä ainakaan ymmärtäisi lukemaansa. Näin he sanoivat jo ennen kuin olivat nähneet lakitekstin. Lopulta Kirkkonummelta löytyi Johanna Teräs. Sen luvataan vahvistavan asiakkaan oikeutta saada palveluja. Palveluja ei lakiluonnoksessa kuitenkaan määritellä. jee, huippua?, toteaa toimitusjohtaja Ilona Lehtinen Merikratos lastensuojelusta lausunnossaan. Monet sosiaalialan asiantuntijat ovat toivoneet juuri tällaista lähestymistapaa: palvelut räätälöidään ihmisten tarpeisiin eikä päinvastoin. Mutta mitä laki oikeastaan lupaa. Päinvastoin: yksittäisistä lauseista ja sanavalinnoista keskusteltiin 25 hengen työryhmässä paljonkin. Sosiaalihuoltolaille mietittiin jopa vaihtoehtoista, vetävämpää nimeä. Lakiluonnoksesta ei selviä, millaista apua sosiaalihuollosta voi saada, kuten Risto Haverinenkin totesi. Filosofi Petteri Niemi on tutkinut sosiaalialan palvelujen priorisointia ja pitää tärkeänä, että juuri sosiaalihuoltolaki olisi mahdollisimman konkreettinen. Harmi vaan, että sana on jo suomen kielessä varattu muuhun käyttöön. E räänlaisena innovaationa eli keksintönä uutta lakia kuitenkin markkinoidaan. Ei noita ihan turhan tähden kirjoiteta", hän sanoo. Aiemmin kehitysvammaisten erityisopettajana työskennellyt Satakunnan maakuntajohtaja Pertti Rajala ehdottaa, että laista tehtäisiin selkokielinen versio. Ei lakiluonnosta kuitenkaan ole ajattelemattomasti ja hutiloiden kirjoitettu. Lain nimeen yritettiin ympätä sanaa innovaatio
4 / henri heikkinen, kokoomusnuori: Mielestäni kunnan tai julkisen sektorin tehtävä ei ole järjestää mitään ?hyvinvointia?. 3 / johanna teräs, lukiovalmennuslinjan opiskelija: Laki olisi hyvä askel tulevaisuutta ajatellen. Ainakin Turussa on helkkarin vaikea saada tietoa tukitoimista. Perheemme on ollut sosiaalihuollon asiakkaana viitisen vuotta, ja vasta hiljan kuulimme, että meillä olisi ollut oikeus vammaisten lasten yöpaikkaan. Rakentava ehdotukseni on korvata koko laki yhdellä virkkeellä: Kunnat ovat velvollisia järjestämään asukkaidensa haluamat sosiaalipalvelut. 1 2 3 4 teologi: On outoa, että yksi suurimmista alan toimijoista, kirkon diakoniatyö, ei mahdu tekstiin mukaan. kirjailija: Lakiehdotuksessa sanotaan, että asukkaiden saatavilla on oltava riittävästi neuvontaa. Sen tarkoituksena on varmaankin syrjäytymisen ehkäiseminen ja elinolojen parantaminen. Antaa vaalitulosten ratkaista, millaisiksi palvelut muodostuvat. 1 / kari l at vus , 2 / juri nummelin, 64
7 / leena ruskomaa, kehittämispäällikkö: Lakiehdotuksessa halutaan lisätä neuvontaa, jopa kotiin tuotuna. Huolestuttaa kuitenkin, koetetaanko neuvonnalla ratkaista sellaisiakin ongelmia, jotka vaatisivat jo perusteellisempaa tuen tarpeiden selvittämistä. 8 / petteri niemi, filosofi: Lain tärkein tavoite on hyvinvoinnin edistäminen, mutta hyvinvoinnin käsitettä ei määritellä lainkaan. 6 / päivi nurmesniemi, elämäntaidon valmentaja: Laista tulee väkisin mieleen, että lähestymistapa on ongelmakeskeinen. Elämäntaidon valmennuksessa on tärkeää, että autetaan ihmisiä näkemään tavoitteita ja pyrkimään niitä kohti. Tätä kannattaa itse kunkin pysähtyä miettimään: mitä tällä lailla oikeastaan pyritään edistämään? 5 / sami ouarab, 65. 5 6 7 8 maahanmuuttajien palveluneuvoja: Kun laki on valmis, olisi hyvä julkaista selkokielellä ainakin tiivistelmät kaikista lain kohdista, ja miksei muillakin yleisillä kielillä, venäjästä englantiin
"Holhousvaltio ei koskaan pysty tarjoamaan kaikkea lupaamaansa", sanoo Henri Heikkinen. män mahdollisuuksia perätä oikeuksiaan. Palveluiden saamisen perusteet tulevat julkisiksi, jolloin niihin voi vedota. Ja jopa 1990-luvun laman aikaan oikeutta päivähoitoon ja vammaispalveluihin laajennettiin. Lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportissa muistutetaan, että sosiaalihuolto perustuu sosiaaliseen sopimukseen, jota neuvotellaan koko ajan uusiksi. Raportissa esitettyjen laskelmien mukaan henkilöstön palkkaamiseen tarvittaisiin vuosittain 140?150 miljoonaa euroa lisää. ensisijainen laki: kun ihminen hakee apua sosiaalihuollosta vanhuuden vaivojen, vammaisuuden tai vaikkapa päihdeongelmien takia, viranomaiset tarttuvat aina ensin sosiaalihuoltolakiin ja etsivät ratkaisua sen pykälistä. Holhousvaltio ei koskaan pysty tarjoamaan kaikkea lupaamaansa hoitoa, koska se on liian kallista. Puheet asiakaslähtöisyydestä tuntuvat korneilta, kun sosiaalihuollon todellisuus on usein jotain ihan muuta. Köyhäinhoidosta ja pakkoauttamisesta on hiljakseen siirrytty koko kansan palvelemiseen: 1970-luvulla hyvinvointivaltion rakentajat oikein etsimällä etsivät uusia ihmisryhmiä, joita voisi auttaa sosiaalipalveluilla. sovelletaan sosiaalihuollon erityislakeja, kuten vammaispalvelulakia, lastensuojelulakia ja heinäkuussa voimaan tulevaa vanhuspalvelulakia. Sosiaalihuoltoa on Suomessa rakennettu pala palalta. Töitä tehdään kovassa kiireessä, eikä asiakkaiden ongelmien yksityiskohtaiselle puinnille ole aikaa. ?Toki haluaisin uskoa, että apu turvataan. Samaan aikaan kuitenkin näen, kuinka ihmiset tekevät itsemurhia ja perhesurmia, vaikka apua on haettu?, Nurmesniemi kirjoittaa. Psykoanalyytikko Merja Rechardt kuvaa lakiehdotusta lupaukseksi paremmasta huo-. jos sosiaalihuoltolaista ei apua löydy . Aivan yksinkertaista sosiaalihuollon määrittely ei kuitenkaan ole: työryhmän kirjoittamassa lakiluonnoksessa termin selittämiseen tarvitaan 53 sanaa ? kaksi kertaa enemmän kuin nykyisessä laissa. Toisin kuin nyt voimassa oleva sosiaalihuoltolaki, uusi laki tulee olemaan nk. tai edes tehtävissä?, kirjoittaa oululainen kokoomuksen varavaltuutettu Henri Heikkinen lausunnossaan. Heikkinen näki lakiluonnoksessa paljon punaista. Elämäntaidon valmentaja Päivi Nurmesniemi Hyvä Flow Coaching & Consultingista toteaa lausunnossaan, ettei voi välttyä skeptisyydeltä. Tarpeeksi on arvioitu noin 3 400 uutta työntekijää. ?Ei tarvinne olla kummoinen Nostradamus ennustaakseen, että todelliset lisämenot tulevat olemaan merkittävästi suuremmat. Hän pelkää, että sosiaalihuolto on ulottamassa lonkeronsa jo pieniin lapsiin, jotka ?pyritään integroimaan tiukasti valtion kaikenkattavan kontrollikoneiston syleilyyn?. ?Hyvinvointivaltiohan ei ole mitään muuta kuin riippuvuuden siirtämistä perheiltä valtiolle.? Heikkinen tosin epäilee, ettei lakiehdotuksen toteuttamiseen löydy rahaa. Päätöksen saaminen voi viedä vuosia. S osiaalihuoltolaki koskee suurta joukkoa suomalaisia, ei pelkästään huonoosaisimpia. Toisin kuin nyt, kunta ei voi enää myöskään vain todeta, että päihdekuntoutuksen tai omaishoidon tuen määrärahat loppuivat kesken vuoden. Harva kuitenkaan jaksaa aloittaa valitusrumbaa. Vasta tämän jälkeen . Järjestelmä tulee paisumaan aikansa, kunnes se jossain vaiheessa romahtaa. Itse ajattelin poistua maasta ennen sitä.? Myös monet muut epäilevät, että rahat eivät riitä. Viime aikoina erityisen innokkaita neuvottelijoita ovat olleet kokoomusnuoret. 66 ?S uomalainen sosialismi lähtee siitä sairaasta olettamasta, että hyvinvoinnin luominen olisi jollain tavalla kuntien tehtävä
ull a tiilil ä , kielentutkija: Laki velvoittaa vuosittaiseen hyvinvointiraportointiin ja hyvin- vointikertomuksen laadintaan. Toivottavasti lainsäätäjä ymmärtää, että tällainen raportointi valjastaa monta ihmistä kirjoitustyöhön. Uumoilen, että tästä tulee joidenkin ihmisten keskeinen työn sisältö koko vuodeksi. 67
Libretto on suoraan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän lakiehdotuksesta, koska Nokso-Koiviston mielestä teksti oli "täydellinen". 68. oskari nokso-koivisto , oopperalaulaja: Kuuntele kommentti osoitteessa www.nosteessa.fi. Nokso-Koivisto esittää kappaleen Tuen tarkoitus, ja häntä säestää kappaleen säveltänyt Mikko Helenius
Jos tämä ei ole mahdollista, asiassa on tehtävä kielteinen päätös?. ?Siis mikäli resurssien vähyyden vuoksi asiat eivät etenisi joutuisasti, on tehtävä kokonaan kielteinen päätös. Kaikki on pitänyt nyppiä.? Haverinen vetää sauhut ja jatkaa: ?Tai mistä tuota tietää, ehkäpä se on nytkin niin, että asiakkaalle pitäisi kertoa hänen oikeuksistaan.? Ja juuri niin se on: kunnan on nykyisenkin, vuoden 1982 sosiaalihuoltolain mukaan huolehdittava ?ohjauksen ja neuvonnan järjestämisestä sosiaalihuollon ja muun sosiaaliturvan etuuksista ja niiden hyväksikäyttämisestä. sekä ?sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan tiedotustoiminnan järjestämisestä?. Hän istuu olohuoneensa sohvalla. Mutta se ei yksin riitä. Muussa tapauksessa lain kirjainta noudatetaan vain näennäisesti tai sitä jopa rikotaan. Rechardtin pysäytti erityisesti palvelujen ja tukitoimien päätöksentekoa koskeva pykälä 39. Sen mukaan ?päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa ilman aiheetonta viivytystä. Pöydällä on levällään sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. ?Ai niin, se piti lakiehdotuksesta vielä sanoa, että siinä puhutaan paljon asiakkaiden neuvonnasta ja siitä, että asiakkaiden on saatava riittävästi tietoa. Se olisi hyvä uudistus. Eivät sosiaalihuollon virkailijat ole minulle tähän mennessä paljon mitään palveluista ja muista oma-aloitteisesti kertoneet. Virkamiesten pitäisi kirjoittaa säännöllisesti hyvinvointiraportteja, hyvinvointikertomuksia, sosiaalihuollon järjestämissuunnitelmia ja omavalvontasuunnitelmia. Kielentutkija Ulla Tiililä huomauttaa, että lakiehdotuksessa asiakkaan ainoana oikeutena mainitaan oikeus asiakassuunnitelmaan, siis pelkkään tekstiin. ?Jo nyt kirjoittamistyöt ovat paisuneet niin hallitsemattomasti, että ne eivät enää aja asiaansa ja vaikuttavat kielteisesti muuhun asiakastyöhön.? Jotkut Nosteelle lausuntoja antaneet haluaisi- vat kuitenkin virkamiehille lisää kirjoitettavaa. Tasa-arvokonsultti Sinikka Mustakallio WoM World of Managementista perää lakiin mainintaa sukupuolivaikutusten arvioinnista: esimerkiksi kuntien seurantaraporteissa tulisi aina eritellä toimenpiteiden vaikutukset miehiin ja naisiin. Hän epäilee, että sosiaalihuoltolain valmistelijat eivät tunne tasa-arvolakia. Toiminnanjohtaja Joonas Pekkanen päätöksenteon avoimuutta ajavasta Avoin ministeriö ry:stä taas vaatii kaiken tiedon julkistamista. Kun laki kerran velvoittaa kunnat keräämään tietoa sosiaalihuollon palveluiden käytöstä, toimivuudesta ja asukkaiden hyvinvoinnista, tietojen pitäisi olla kaikkien käytettävissä: kansalaisten, lehdistön, tutkijoiden, järjestöjen ja yritysten. Yksityisyyden suojan loukkauksilta vältyttäisiin, kun tiedot julkaistaisiin anonyymisti. R isto Haverinen käärii sätkän ja panee sen palamaan. Uudistus jää torsoksi, jopa petokseksi, ellei sosiaalityölle osoiteta lisävaroja. misesta. Jos tulkintani on oikea, kyseessä on pahimman luokan sumutus. Yhdellä lauseella kumotaan kaikki edeltävä, täysin laillisesti. Sellaisella lakiuudistuksella ei tee mitään?, Rechardt kirjoittaa. N yt käsillä oleva ehdotus uudeksi sosiaalihuoltolaiksi tulee vielä muuttumaan. Ministeriön lausuntokierroksen jälkeen lakiehdotus muokataan lakiesitykseksi, joka viedään hallituksen pöydälle ja sieltä eduskuntaan. Avoimena mainostettu lainvalmistelu muuttuu eduskuntakäsittelyn aikana salaiseksi: valiokunnat työskentelevät suljetuin ovin ja kutsuvat asiantuntijoikseen keitä haluavat. Jos ehdotus uudesta sosiaalihuoltolaista menisi nykymuodossaan läpi, ainakin yksi asia olisi varma: paperinpyörittely lisääntyisi entisestään. Laki lisäisi kunnissa suunnittelua, selvittämistä ja raportointia. ? Kaikki lausunnot lakiesityksestä voi lukea lyhentämättöminä verkossa: www.nosteessa.fi.
Onko se järkevää, kysyy Ilkka Karisto. Juha Hurme: Hullu. Hän jää jonon hännille ja näkee keulilla oman äitinsä etuilemassa pyjama-asuisia tyttöjä. ...olin lopulta yksin kemistien kanssa, eli yhteenlaskettuina olimme käytävällä kolmistaan. Kukas tämä on, kysyi toinen toiselta. Listassa ei ole nimeä, vastasi toinen toiselle. Tenox vai Zero, kysyi toinen minulta. Mistä vitusta minä tiedän. Hoitajat päätyvät Zeroon. Kannattaa mennä aika nopeasti pitkäkseen, neuvoi toinen. Nappikauppaa Suomalaiset syövät vuosi vuodelta enemmän psyykenlääkkeitä. Huttunen ja Hely Kalska (toim.): Psykoterapiat. (Duodecim 2012) J uha Hurmeen romaanissa Hullu kovasti kirjailijaa itseään muistuttava nimetön päähenkilö luisuu psykoosiin ja hakeutuu viime voimillaan mielisairaalaan. Zero pudottaa sinut tehokkaasti ja pian, täsmensi toinen. 70 Niin tapahtuu. Sitten hän rojahtaa sänkyyn. Myrkky imeytyi vereen nopeasti aivan kuten oli luvattukin, tunsin lievää kuvotusta ja kuin fyysisenä tuntemuksena putosin sänkyineni tiedottomuuden kuoppaan että tärähti. H urmeen Hullu on taitavasti rakennettu romaani, joka kurkottaa moneen suuntaan. (Teos 2012) Suomen Lääketilasto 2011. (Kela ja Fimea 2012) Matti O. Lääkkeistä puhutaan riveissä mitaten melko vähän, mutta pillereiden maun miltei maistaa kirjan sivuilta: lääkkeet kuuluvat mielisairaalan arkeen yhtä kiinteästi kuin ilmoitustaululle kirjatut ruokailu- ja vierailuajat tai tupakkaparvekkeella maailmankaikkeuden ihmeistä esitelmöivät potilaat.. Ensimmäisenä iltana mies lumpsii harhaisena ja kuolemanpelkoisena jonoon, jossa potilaille jaetaan yölääkkeet. Mies kaartelee käytävää pitkin huoneeseensa, harjaa hampaansa ja ihmettelee: kaiken tämmöisen keskellä harjaan kuitenkin tunnollisesti hampaat
Romaanin kertoja kutsuu lääkkeitä huumeiksi ja tekee potilastovereistaan havainnon: nämähän ovat narkkareita täällä! Yksikin ilmoittaa tulleensa sairaalaan vain uusiakseen reseptinsä. Lääkkeiden syyksi laitetaan sekin, kun huonekaverilla turahtaa kakat housuun. Kun päähenkilö saa siirron suljetulle osastolle, hoitaja ilmoittaa ensi töikseen, että täällä todellisten tekijöiden paikassa saa syödäkseen Zyprexaa. Joukossamme kul71. kuvitus: Sami Viljanto sivusilmin Lääkkeiden jakelu on Hullussa lähestulkoon ainoa hoitokeino. Hyvin tavallista on erilaisten lääkkeiden nauttiminen rinnakkain. Yksittäisistä lääkeryhmistä suosituin on masennuslääkkeet, paljastaa vastikään ilmestynyt Suomen Lääketilasto 2011. Potilas hätääntyy ja haluaa tietää enemmän aineen vaikutuksista. Kyllähän mä apua tarvitsen, varmaan kemiallistakin apua. Sairaaloissa psyykenlääkkeistä käytetään noin kymmenesosa. Psyykenlääkkeisiin lasketaan Zyprexan kaltaisten psykoosilääkkeiden lisäksi masennuslääkkeet, mielialantasaajat, ahdistuslääkkeet ja unilääkkeet. Osa lääkkeistä menee eittämättä tarpeeseen. Se tässä vähän huolettaa, että jos musta myrkytetään jollain psyyken rikkaruohomyrkyllä korkealentoisuus ja omalaatuiset ideat pois, niin mitä siinä mukana menee ja jääkö enää oikein mitään jäljelle. Hoitaja, sukunimeltään Kapiainen, ei vastaa kysymykseen. S uomessa kirjoitettiin vuonna 2011 yli 4,7 miljoonaa psyykenlääkereseptiä, siis reilusti yli 10 000 päivässä. Peräti 442 166 suomalaista sai Kelalta korvauksia masennuslääkkeiden hankkimisesta. Hätkähdyttävää on se, että vuoden 1990 jälkeen masennuslääkkeiden kulutus on Suomessa enemmän kuin kymmenkertaistunut
Itsemurhat ovat vähentyneet Suomessa vuoden 1990 jälkeen yhdellä kolmanneksella. Maarit Tastulan viimesyksyisessä tv-haastattelussa Hurme esitti psyykenlääkkeistä omaperäisiä näkemyksiä. Hän kuvasi niitä huipputeknologian saavutuksiksi, mutta silti osumatarkkuudeltaan hyvin karkeiksi. ?Yhtälö on sama kuin että ollaan erämaassa ja joku saa umpisuolentulehduksen. Paikalla on lääkäri ja ainoana kirurginvälineenä Mora-puukko ja puudutuslääkkeenä pontikkaa?, Hurme vertasi. 72 Tämä on tietysti taiteilijan vapaudella heitetty kärjistys, jonka tueksi ei ole tieteellistä näyttöä, mutta jotenkin Hurmetta tekee mieli uskoa. Lääkkeistä on varmasti apua, mutta eivät ne yksin paranna. Hän harkitsi jo itsemurhaakin. Hullussa ei käsitellä näitä vaiheita. Kela korvaa vuosittain noin 18 000 suomalaisen psykoterapiakuluja. selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI), ovat mullistaneet masennuslääkemarkkinat. Toiset tutkijat ovat kuitenkin viime vuosina esittäneet voimakasta kritiikkiä nimenomaan SSRI-lääkkeitä kohtaan. kastraatioahdistuskin mainittiin. H ullu nojaa Juha Hurmeen omiin kokemuksiin. Näin ei todellakaan ole käynyt. Toisaalta tilastoja ei pidä lukea niinkään päin, että masentuneiden ihmisten määrä olisi kymmenkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Pikemminkin kyse on siitä, että masennuksen hoito lääkkeillä on yleistynyt hurjaa vauhtia. J uha Hurmeen omaa psykoosia seurasi puolen vuoden vakava masennus. Romaanin toimivuuden kannalta ratkaisu on oikea. Lääkäri voi kirjoittaa suosituksen psykoterapian aloittamisesta vasta. Osa tutkijoista katsoo, että se selittyy nimenomaan lääkkeillä: onnellisuuspillerinä tunnettu Prozac ja sen seuraajat, nk. Tämän voi päätellä jo tilastoista: jos psyykenlääkkeet täsmäparantaisivat ihmisiä, mielenterveysongelmien luulisi jo vähentyneen, samoin lääkkeiden kulutuksen. DeRubeis Pennsylvanian yliopistosta. Suomessa keskustelu masennuslääkkeiden hyödyistä ja haitoista on vellonut viime aikoina Psykologi-lehden sivuilla. Fournier ja Robert J. Apua niistä oli vain erityisen vaikeissa ja pitkäkestoisissa masennustapauksissa. Samankaltaiseen tulokseen päätyivät vuonna 2010 omassa tutkimuksessaan Jay C. 249 sivun omaperäisen psykoosivyörytyksen jälkeen siirtymä riipivän masennuksen kuvaukseen olisi ollut vaikea temppu toteutettavaksi. Mutta toisaalta: ainakin tälle lukijalle jäi nälkä. Harvardin yliopistossa nykyisin työskentelevä Irvin Kirsch julkaisi vuonna 2008 paljon kohua herättäneen tutkimuksen, jossa SSRI-lääkkeiden havaittiin olevan yhtä tehottomia kuin lumelääkkeiden. Jos lääkkeet täsmäparantaisivat, mielenterveysongelmien luulisi jo vähentyneen, samoin lääkkeiden kulutuksen. kee ihmisiä, jotka eivät kulkisi joukossamme ilman kemiallista apua. Hurme on sen verran oivaltava ajattelija, että olisi ollut kiinnostavaa lukea hänen alter egonsa vaiheista mielisairaalan ulkopuolellakin. Lievemmissäkin masennustapauksissa turvaudutaan nimenomaan lääkkeisiin. Lehti julkaisi viime vuoden numeroissaan pitkän ketjun vastineen vastineen vastineita, joissa eri koulukuntia edustavat tutkijat vuoroin viittailivat koukeroisesti erilaisiin meta-analyyseihin, vuoroin iskivät vastustajiaan navan alle . Vaikka korvausten saamisen ehtoja on viime vuosina höllennetty, helpolla Kelan (osin) korvaamaan terapiaan ei vieläkään pääse. Terapiaan pääsee huomattavasti harvempi. Kirjailija on puhunut julkisuudessa mielensä järkkymisestä ja sairaalahoidostaan. Maarit Tastulan haastattelussa hän kertoi, että masennus oli huomattavasti rankempi kokemus kuin lennokas psykoosi. Kirjan lopussa päähenkilö kävelee ulos sairaalasta ja näkee edessään uuden kevään ja säällisen tulevaisuuden
Vanhassa venäläisyydessä on jotain äärettömän rakastettavaa. Haukutaan pataluhaksi ja seuraavassa lauseessa rakastetaan sydämenpohjasta. Hyvän ja pahan ikuinen taistelu on Dostojevskin vakiokysymyksiä. Siihen vastasi 678 ihmistä. Suomen Psykologiliitto pitää näitä tapauksia lainvastaisena pakkolääkintänä. Omat vaikeutensa on myös sopivan terapeutin löytämisessä. silloin, kun takana on jo vähintään kolmen kuukauden hoitojakso. Ihminen on suuri mahdollisuus, mutta mahdollisuus valita tekee jokaisesta riskiyksilön. Kun tartun Karamazovin veljeksiin, tiedän, että edessä on suuri tarina, joka herättää kauniita ajatuksia . Se meni suoraan sieluun. Hänen kuvaamansa ihmisen pimeät puolet ovat modernia psykologiaa. Tutkimukseen vastanneet masennuspotilaat kokivat sosiaalisen tuen . Poliitikot eivät ratkaise teknisiä ongelmia vaan asioita, joilla on moninaisia yhteyksiä. Siinä terapiamuotoja esitellään ensimmäistä kertaa kohtuullisen kansantajuisesti, mikä helpottanee valintaa. Vielä vähemmälle huomiolle jäi vuoden lopulla Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu Heikki Hiilamon ja Annamari Tuulio-Henrikssonin kyselytutkimus, joka koski sosiaalista tukea masennuksesta toipumisessa. Tutkimuksen tulos on niin hätkähdyttävä, että aihepiiristä soisi tehtävän lisätutkimuksia erilaisilla aineistoilla. Vaikka kai se nyt tutkimattakin on selvää: ihmisten seura on yleensä hyvästä, olipa masentunut tai ei. Juha Hurmeen Hullussakin päähenkilö saa eniten apua ja iloa potilastovereiltaan, joiden joukossa vilahtelee jos jonkinlaista yksityisajattelijaa. Yksikin väittää olevansa Pantse Syrjän salattu velipuoli, joka todellisuudessa soittaa kaikki kitarasoolot Eppu Normaalin levyillä. ? f jod or d o s t oj evs k i: Karamazovin veljekset Risto Pelkonen, arkkiatri: Luin myöhäispuberteetissa ensimmäisen kerran Karamazovin veljekset. ylipäänsä ajatuksia. Lääkärin pitäisi lukea paljon kaunokirjallisuutta, koska siinä käsitellään ihmisen erityispiirteitä toisin kuin missään muualla. Joka sivulla tuikkii jokin arkinen asia, joka on avain johonkin suureen kysymykseen, mystiseen maailmaan ja hengellisyyteen. Dostojevski näyttää, että ihminen on kauneinta, mitä on olemassa, mutta samalla myös ruminta. siis toisten ihmisten seuran ? auttaneen heitä kaikkein eniten, enemmän kuin lääkkeet tai terapia. Hiilamo ja Tuulio-Henriksson keräsivät tutkimusaineistonsa internet-kyselyllä. Kun tapaa kummallisesti käyttäytyviä ihmisiä, Dostojevskia lukeneena ymmärtää, että ihminen on monimutkainen ja monikerroksinen. Päättäjillä ei ole aikaa lukea eikä pysähtyä miettimään isoja asioita. Yleissivistys ja historian tunteminen ovat viisaiden päätösten eväitä. Tästä syystä Eput kuulostavat aina paremmalta levyllä kuin livenä. Kai sitä on hullumpaakin kuultu. Suomessa on tarjolla jo yli 400 erilaista psykoterapian muotoa, ja niiden kirjo ulottuu klassisesta psykoanalyysista valokuvaterapiaan ja rankilaisesta tahtoterapiasta kognitiiviseen ryhmäpsykoterapiaan. Viime syksynä Duodecim julkaisi 372-sivuisen kirjan Psykoterapiat, joka sai harmittavan vähän huomiota. Dostojevski on mestari ymmärtämään näitä yhteyksiä.? er j a s a a ri n e n 73. Käytännössä ensin määrätään aina lääkkeitä. Julkisuudessa on puitu tapauksia, joissa lääkäri ei ole suostunut kirjoittamaan lähetettä terapiaan, jos potilas ei halua lääkkeitä
152 s. rumaa inhimillisyy t tä Kadulla asuvia nähdessään kääntää helposti katseensa muualle. Luontaisesti opitut eivät aina riitä, mutta jokainen voi oppia lisää. Opiskelusta enemmän puh. Mitä enemmän ymmärtää ryhmiä ja niiden toimintaan vaikuttavia tekijöitä, sitä paremmat edellytykset on toimia ryhmissä ja ohjata niitä. Vuorovaikutus on keskeinen taito kaikessa kanssakäymisessä. 0500 710086 www.ryhmatyo.fi KUOPIOSSA ALKUVUODESTA . Heidän lähellään tietää, että köyhyys haisee pinttyneeltä lialta, tyhjentämättömältä tuhkakupilta ja vanhalta viinalta. Voimauttavan valokuvan perusteet (8 op) . runsaasti muuta täydennyskoulutusta TUTUSTU JA ILMOITTAUDU NYT! www.snellmankesayliopisto.fi Hämeenkyrön kunta hakee terveydenhuollon Sosiaalityöntekijää Hakemukset 11.2.2013 klo 15:30 mennessä: Lisätiedot www.hameenkyro.fi noVAt-vertaisryhmiä naisille, jotka haluavat pohtia suhdetta itseensä ja oppia elämään nykyhetkessä. lisäksi yleisöluentoja ja työskentelyä internetissä. www.naistenkartano.com 74 Jos riitän itselleni, riitän toisillekin. Ulla Pyyvaara, Arto Timonen: Katu . Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja (20 op) . Ulla Pyyvaaran ja Arto Timosen kirja Katu . Aina joku pääsee kadulta pois. Turun taideakatemiasta valmistunut Timonen on kuvannut asunnottomia jo pitkään, ja hän pääsee lähelle kuvattaviaan. asunnottomat kertovat. Into Kustannus 2012. asunnottomat kertovat käsittelee juuri näitä ihmisiä. Timosen valokuvat Helsingin Kallion asunnottomista tuntuvat aluksi vastenmielisiltä, mutta Pyyvaaran kirjaamat tarinat tekevät kuvista puhuttelevia. Auttajissa, niin virallisissa kuin epävirallisissa, on niitä, joiden tuki kantaa. Voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutus (60 op) . Asunnottomien elämää ei romantisoida: se on vessoissa ja rappukäytävissä yöpymistä, pummaamista, näpistelyä, ruoan kaivelua roskiksista. Pää saadaan sekaisin milloin milläkin. Esillä ovat katkaisuhoitoasemat, päiväkeskukset ja korvaushoidot. Yhteiskunnan palvelut saavat asunnottomilta kiitostakin. Niin myös asunnottomia jututtanut Pyyvaara, jolle katujen maailma on tuttu jo hänen päivätyöstään: hän työskentelee asumisohjaajana Vailla vakinaista asuntoa ry:ssä. L e a S u o n i n e n - E rhi ö
Ne voi tuottaa yksityinen yritys, yhteistoiminta-alue tai piiri, kuntayhtymä, naapurikunta, oma kunta tai lähes mikä tahansa näiden yhdistelmä. Valtio on ohjannut kuntia enimmäkseen löyhästi suosituksin, mutta joissain asioissa sitovin normein. luettu Barack Obama: Unelmia isältäni, BTJ Finland 2009. Stenvall ja Virtanen uskovat, että sosiaalija terveyspalveluja voidaan uudistaa ilman lisärahaa, vaikka vanheneva väestö tarvitsee lisää palveluja. He neuvovat, miten asiakas nostetaan kuninkaaksi, työntekijöiden osaaminen otetaan vakavasti ja kehittämisestä saadaan järjestelmällistä ja organisaation tavoitteiden mukaista. Ujostelemattomat raottaa myös valistuksen ajan intiimielämää: seksistä nauttiminen oli sallittua niin naisille kuin miehillekin, eivätkä porvarillistuvan yhteiskunnan siveellisyyssäännöt vielä rajoittaneet naisten valintoja. Esimerkiksi aviottoman lapsen synnyttäneisiin suhtauduttiin 1700-luvulla sallivammin kuin sata vuotta myöhemmin. Vainio-Korhonen on onnistunut puhaltamaan henkiin väestörekisteriasiakirjoista, perunkirjoista ja viranomaisarkistoista löytyneet tiedot. 282 s. president ti opet taa so siaalit yötä ensimmäisiä ur aäitejä pirstaleista kokonaiseksi Jokaisen sosiaalityön opiskelijan pitäisi lukea Barack Obaman muistelmat, vinkkasi eräs sosiaali- ja terveysministeriön virkamies. Hän höystää suurta tarinaa 1700-luvun elämästä mielenkiintoisilla yksityiskohdilla synnytyksistä ja kätilöiden työstä. Harva osaa kertoa, miten sosiaali- ja terveyspalvelut on Suomessa järjestetty. Obaman kuvaus nuoruuden työstään asukasyhteisötyön koordinaattorina Chicagon vähäosaisten asuinalueilla on yhteisösosiaalityön oppitunti. Yhteisöllisyys ei ole itsestäänselvyys. Niitä on rakenneltu eri puolilla maata erilaisiksi. Hän tapaa ihmisiä, jotka polttavat paljon eivätkä tarkkaile painoaan, tekevät ostoksensa halpahalleissa ja syövät juhlapäivinään kulmakunnan ketjuravintoloissa. Obama miettii, voiko hän ymmärtää köyhien kortteleiden mustien ihmisten elämää. Onko sosiaalityöntekijä taustansa vanki. Ne laajenevat ja supistuvat ihmisten haaveiden tahtiin, Obama kuvaa ajatteluaan. Hän tutustuu suljetuista tehtaista työttömiksi jääneisiin, käy paikallisissa kaupoissa ja saa politiikan oppitunnin parturin tuolissa. Työnsarkaa riitti, sillä synnytysikäiset naiset olivat raskaana keskimäärin joka toinen vuosi. Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen kuvaa kiintoisasti 1700-luvun kätilöiden työtä ja aikakauden arkea. Obama osoittaa, ettei asiakkaita voi ajatellakaan ymmärtävänsä, jos ei lähde toimistonsa ulkopuolelle yrittämään. Obama ei tunne ihmisten ongelmia eikä niiden ratkaisuja, mutta hän kohtaa ihmisiä ja kuulee huolet ja ratkaisut heiltä. Maailman vanhimman ammatin arvaa moni, mutta toiseksi vanhin taitaa olla kätilön työ. 1700-luvun Ruotsi-Suomessa kätilönä toimiminen oli naisille ainoa väylä saada ammattikoulutus ja ammatillista arvostusta. Ensimmäiset koulutetut kätilöt, aikansa uraäidit, hoitivat synnytyksiä lähinnä kaupungeissa. WSOY 2012. 543 s. Kirsi Vainio-Korhonen: Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa. Jari Stenvallin ja Petri Virtasen mielestä tuloksena on toimimattomia palveluita, epätasaista palvelukulttuuria ja suoranaista osaamattomuutta. Syynä ei ole kehittämisen puute vaan pikemminkin se, että kehittämishankkeita on liikaa eivätkä ne palvele kokonaisuutta. Kehittämisessä vähemmän voi olla enemmän. 256 s. Jari Stenvall & Petri Virtanen: Sosiaalija terveyspalvelujen uudistaminen. Tietosanoma 2012. Yhteisöt täytyy luoda ja niitä pitää hoitaa. Johtamisen merkitystä muutoksessa ei voi kirjoittajien mielestä liikaa korostaa. E r j a S a a ri n e n L a u r a Koso n e n E r j a S a a ri n e n 75
Se on sosiaalihuollon palvelua, jonka tavoitteena on kehitysvammalain mukaan tukea henkilön ?omintakeista toimeentuloa ja sopeutumista yhteiskuntaan?. Työnjohtaja määrää miehen auraushommiin tarvittaessa myös jouluaattona. Vanhusten palvelutalossa työskentelevä nainen viettää pääsiäiset, juhannukset ja joulut töissä. Heille ei myöskään kerry työeläkettä. Kehitysvammaiset riistettyinä Suomessa on ihmisryhmä, joka ei vammansa vuoksi saa työstään palkkaa, kirjoittaa Marika Ahlstén. K iinteistönhoitoalalla työskentelevä mies painaa pitkää päivää, toisinaan kellon ympäri. Työtoimintaan toimintakeskuksissa osallistuu noin 8 000 kehitysvammaista henkilöä. Reilut parikymmentä vuotta sitten keksittiin, että työtoimintaa voitaisiin ulkoistaa toimintakeskuksista ja sijoittaa kehitysvammaisia tavallisille työpaikoille. Palkaton avotyötoiminta on useimpien kehitysvammaisten työuran huipentuma. Päivässä, ei tunnissa. Toisin kuin esimerkiksi työharjoittelut, palkattomat avotyötoimintasijoitukset kestävät pitkään, jopa lähes 20 vuotta. Kunnan työtoimintahenkilöstö ei yleensä juuri ohjaa tai tue avotyötoimintaan sijoitettua vaan tämä on työpaikan antaman tuen varassa. Palkan sijaan kunta maksaa heille työosuusrahaa. Avotyötoiminta saavuttikin nopeasti vankan jalansijan. Siksi, että kummallakin on kehitysvamma. Kehitysvammaiset tekevät työtä enimmäkseen työ- ja toimintakeskuksissa järjestettävänä työtoimintana. Pääsisivätpä muiden ihmisten joukkoon ja saisivat mielenvirkistystä. Ja ehkäpä 76 yhteiskunnan asenteetkin vähitellen muuttuisivat suvaitsevaisemmiksi, kun kehitysvammaisia näkyisi tavallisissa elämänpiireissä. Kehitysvammaisille etsittiin avustavia työtehtäviä lähinnä kuntien, mutta myös yksityisen sektorin työpaikoilta. Heillä ei ole työsuhdetta, joka nämä asiat takaisi. Miksi näin. He kun ovat sosiaalipalvelun käyttäjiä eivätkä työntekijöitä, jotka ovat työsuhteessa työnantajaan. Heille ei kerry palkallisia lomapäiviä. Näin siitä huolimatta, että työhönvalmennuksella on miltei 20 vuotta tuettu kehitysvammaisten työllistymistä työsuhteiseen työ-. Nyt siihen arvellaan olevan sijoitettuna noin 2 500 kehitysvammaista henkilöä. Avotyötoiminta on kunnille edullista. He eivät saa työterveyshuollon palveluita vaan sairastavat omalla kustannuksellaan. Usein kunta laskuttaa avotyötoimintapaikan tarjoavalta työnantajalta korvauksen työtoimintaan sijoitetun henkilön työpanoksesta. Sen sijaan avotyötoimintaan sijoitetut henkilöt eivät saa työstään lainkaan palkkaa saati muita työsuhteeseen kuuluvia etuja. keskimäärin noin 5 euroa. Se voi olla mitä tahansa nollan ja 12 euron väliltä . Täytyyhän jonkun olla töissä pyhinäkin. Aura-autoa ajava mies ja vanhuksia hoitava nainen eivät saa työstään palkkaa saati ylityö- tai pyhäkorvauksia. Hänelle osuvat myös viikonloppuvuorot
?Kehitysvammaiselle riittää palkaksi työn ilo . ?Kehitysvammainen henkilö ei vammansa takia usein ymmärrä rahan arvoa, joten palkanmaksu on sen takia turhaa.. Toivottavasti tilanteeseen saadaan muutos. ?Mutta niillähän on ne eläkkeet toimeentulonsa perustana.. Tai mitäpä siitä, että Suomen allekirjoittama YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista kieltää vammaisten henkilöiden orjuuden ja orjuuden kaltaisen pakkotyön. Kirjoittaja on erityissuunnittelija Kehitysvammaliitossa. 77. Avotyötoiminnan kyseenalaisuuteen ei ole pureuduttu eikä palkkatyötä tavoitte- levaan työhönvalmennukseen panostettu. Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen ongelmia pohditaan parhaillaan kahdessakin eri työryhmässä: sosiaali- ja terveysministeriön omassa työryhmässä sekä STM:n ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteisessä työryhmässä. On arvioitu, että 3 000 kehitysvammaista henkilöä henkilöä voisi työllistyä tavallisille työpaikoille. vapaa sana Va Pa s a Na O N a! ste julkaisee meroissa No Tulevissa nu ommentteja en lyhyitä k id o ij k lu ä k se kirjoituksia. asiantuntija iä p em id p että ssa.fi www.nostee Lisätietoja: hön tavallisille työpaikoille. Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen menetelmällä vammaisten henkilöiden työkyky ja -halu saadaan kohtaamaan työnantajien tarpeet ja odotukset. nehän ovat muutenkin niin iloisia ihmisiä.. Ja mitäpä siitä, että avotyötoiminnassa oleva, noin 700 euron kuukausieläkkeellä elävä kehitysvammainen henkilö menettää joka vuosi jopa 7 500 euroa verrattuna siihen, että hän tekisi saman verran samaa työtä tavallisessa työsuhteessa. Monet työnantajat kuitenkin vain hyödyntävät ilmaisen työvoiman, jonka käyttöä mikään laki tai asetus ei säätele. Työsuhteesta ja palkasta neuvottelu työnantajan kanssa edellyttää sosiaalialan työntekijältä oman mukavuusalueen ulkopuolelle astumista. Tähän ei tosin juuri ole painetta, koska kehitysvammaisten työn ja toimeentulon kysymykset eivät ole kovin paljon kuntia ja valtionhallintoa kiinnostaneet. Vaikka myös kehitysvammaiset henkilöt itse peräävät oikeuksiaan ja yhdenvertaisuuttaan työelämässä, tavalliseen palkkatyöhön on työllistynyt vain noin 300?400 kehitysvammaista. Avotyötoimintapaikkoja on helppo löytää: tuottavaan työhön pystyvä, työhaluinen, tunnollinen ja ennen kaikkea ilmainen työntekijä on monelle työpaikalle tervetullut. Näillä lausumilla ovat asenne- ja arvomaailmaansa raottaneet useat vammaisalan työntekijät ohjaajista vammaispalvelupäälliköihin. Mitäpä siis siitä, että 2010-luvun Suomessa on ihmisryhmä, jonka perusoikeuksia ja yhdenvertaisuutta työelämässä poljetaan vamman perusteella. Jos kukaan ei valista työnantajia siitä, että myös vammaisille henkilöille kuuluu maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa, työnantajat voivat tuntea kantavansa yhteiskuntavastuuta ja tekevänsä kehitysvammaiselle henkilölle palveluksen
Ei siis ollut ihme, että Neuvostoliitto ei teknologia olisi kehittynyt riittävästi, kaikkea olisi opettanut kansalaisilleen sitä, mitä omistamiyhtä helppoa ja halpaa tuottaa rajattomasti kuin nen tarkoittaa.? jo nykyään voidaan tuottaa vaikkapa kuulakärkikyniä. ja sen sanoi Marxin aikalainen, ranstaja Jyrki Koulumiehen viiden vuoden kalainen Pierre-Joseph Proudhon. takainen muistelmateos Moskova, MulProudhon ei ollut kommunisti vaan anarkisti, lova ja minä. Tällöin omaisuus menettäisi merkiOlin ahminut kirjaa 160 sivua nautinnollisesti yhdeltä istumalta, mutta tässä kohtaa hirtti tyksensä, koska ihmiset lakkaisivat katsomasta sen perään sen tarkemmin kuin he nykyään yhtäkkiä täydellisesti kiinni. Varkauden käsitettä on mahdotonta aseistariisuvan itseironinen kirjoittaja, jolta puuttuu täysin se kopea määritellä viittaamatta eroon, joElinsiirtoihin ka on oikeutetun ja oikeudettoman jälkiviisastelu ja oikeamielisyys, josopivia elimiä ka on pilannut lukemattomat Neuomistamisen välillä, Marx järkeili. ei voi tuottaa vostoliitosta kirjoitetut porvarilliset Jos omaisuus määritellään varkautehtaissa. deksi, se lakkaa samalla olemasta puheenvuorot. Jotkut jäävät omaisuutta enää lainkaan. Kirjansa loppupuolella Kouluaina ilman. mies selostaa ensi kertaa julkisesMyös omasta mielestään Marxin ti ja yksityiskohtaisesti, kuinka hän nimeen vannonut Neuvostoliitto oli auttoi viulisti Viktoria Mullovaa, kun samaa mieltä Proudhonin ajatuksista. Kun ?Marx taisi todeta, että omistaminen on rikos. Ja tämä tunnettaisiin se sanonta ei mene noin ja toiseksi sitä ei sanonut Karl Marx. Tähän liittyen Koulumies kirjoittaa: Marx maalaili lukijoilleen tulevan yhteiskunnan, jossa vallitsisi aineellinen yltäkylläisyys. Hän on kerrassaan nestä looginen mahdottomuus. us c h a nov Maksaako Marx viulut? Kallis keräilyviulu ja elinsiirrot paljastavat Marxin ajattelun heikot kohdat, osoittaa Tommi Uschanov. K irjastossa osui silmään veteraanitoimitvarkautta. Jotta häntä ei tui olemaan sen vapaustaistelulle vain haitaksi. voitaisi syyttää varkaudesta, hän ei voinut ottaa Hauskinta on, että Mullovan viululla voi silti mainiosti arvostella Marxia. Olin aikonut lukea sen jo siis Marxin poliittinen vastustaja. Sanonta kuuluu ?omaisuus on kommunismina. 78. Se oli häSuomen Moskovan kirjeenvaihtajana 1970?80luvun taitteessa. Neuvostoliiton virallinen tietosanakirja, Bol?atämä loikkasi Suomen kautta Neuvostoliitosta ja sovetskaja entsiklopedija, luonnehtii Proudhonia länteen vuonna 1983. porvarilliseksi haaveilijaksi ja söheltäjäksi, joka Mullovalla oli ollut käytössään Neuvostoliiton valtion omistama arvokas Stradivarius-viutahtoi vapauttaa työväenluokan, mutta onnislu, johon hän oli syvästi kiintynyt. Asiaa vain pitää soitinta pakomatkalleen mukaan. Se piti jättää lähestyä aivan eri suunnasta kuin Koulumies. Suomeen, josta se palautettiin neuvostoviranomaisille. Marx ei suoranaisesti inhonnut häntä, mutta ei silti pitänyt tuoreeltaan, mutta ei se ollut muutamassa vuodessa mitenkään vanhentunut. häntä juuri minään. Koulumies kertoo kirjassa työstään Uuden Aivan erityisen typeränä Marx piti juuri Proudhonin kuulua tokaisua omaisuudesta. Kun ensinnäkään katsovat kyniensä perään
Yhteensä opiskelijoita voidaan valita enintään 25. SOSIAALITYöN mAISTErIKSI AIKUISOPINTOINA Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa voit opiskella työn ohessa yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineena sosiaalityö (120 op) Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sosiaalityön opetusohjelman mukaan. Niitä ei voi tuottaa liukuhihnalla tehtaassa. 044 3124 330 tai harri.hiitio@eurajoki.fi 79. Suoritettava tutkinto antaa sosiaalityöntekijän kelpoisuuden (laki 272/2005). Kokkolan yliopistokeskuksen maisteriopintoihin voi hakea joko aikaisemman korkeakoulututkinnon perusteella tai avoimen väylän kautta. Hakija voi esittää palkkatoivomuksensa. Virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä todistus terveydentilastaan. Opiskelijoiden osaamista kehitetään erityisesti sosiaalityön tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, sosiaalialan johtamisessa sekä vaativassa asiakastyössä. Hakuaika päättyy 30.04.2013. Lisätietoja: suunnittelija Sanna Virolainen 040 726 3919 ja professori Aila-Leena Matthies 040 742 2199 e-mail: etunimi.sukunimi@chydenius.fi KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Eurajoen kunnassa julistetaan haettavaksi SOSIAALIJOHTAJAN VIRKA Sosiaalijohtaja vastaa sosiaali- ja terveystoimen palvelukokonaisuuksien toimivuudesta, kattavuudesta, resursoinnista, tuloksista, mittaamisesta, ohjauksesta, kehittämisestä ja koordinoinnista sekä huolehtii asiakastarpeiden tunnistamisesta. Valittavalta vaaditaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 10§ mukainen pätevyys. Hakemukset 15.2.2013 klo 15.00 mennessä Kuntarekryn kautta (www.kuntarekry.fi) Palkkaus määräytyy KVTES:n ja työnvaativuuden arvioinnin mukaan. Tarkemmat hakuohjeet löytyvät osoitteesta: www.chydenius.fi Yltäkylläisyydelle on kuitenkin ongelmana, ettei kaikkea ole mahdollista tuottaa rajattomasti, koska kaikkea ei ole mahdollista tuottaa ylipäänsä lainkaan. Taloustieteessä tunnetaan niin kutsutut positionaaliset hyödykkeet. Verkkoopiskelun lisäksi kontaktiopetusjaksoja (pe-la) on Kokkolassa kahden lukuvuoden aikana noin 10 kertaa. Dramaattisempi esimerkki positionaalisista hyödykkeistä ovat vaikkapa elinsiirtoihin sopivat elimet, joista on jatkuva pula. Vauraimmassakin mahdollisessa maailmassa on päätettävä jonkinlaisella poliittisella mekanismilla, ketkä tontteja ja elimiä saavat ja ketkä eivät. Virkaan valitulle asetetaan neljän kuukauden koeaika. Tiedusteluihin vastaa kunnanjohtaja Harri Hiitiö, puh. Vaikka mitä tehtäisiin, jotkut tulevat aina jäämään ilman. Stradivarius-soittimet, kuten Mullovan viulu, ovat suoranainen oppikirjaesimerkki positionaalisesta hyödykkeestä. Niillä on suuri taloudellinen arvo juuri siksi, että niitä on rajallinen määrä ja tulee aina olemaankin. Opetuksessa hyödynnetään opiskelijoille kertynyttä osaamista ja työelämäyhteyksiä. Taistelut resurssien jaosta ehkä lievenisivät ja vähenisivät, mutta niitä ei saataisi koskaan täysin poistetuiksi. Jätän lukijan arvioitavaksi, onko tämä Marxille kiusallisempaa kuin hänen vastustajilleen on se, että joudun kädestä pitäen näyttämään heille Marxin ajattelun heikoimmat kohdat, jotta he älyävät iskeä juuri niihin. Opetus on suunnattu erityisesti aikuisopiskelijoille. Niitä on maailmassa vain muutamia satoja, eikä lisää tule enää koskaan. Hinnat ovat sen mukaiset: miljoona ei ole mitään. Siltä osin kuin kulutukseen liittyvä tarpeentyydytys ja mielihyvä syntyy positionaalisten hyödykkeiden kuluttamisesta, voimme sanoa Marxin ihannemaailmasta jo etukäteen, että se ei pidä mitä lupaa. Kaikilla ei voi olla esimerkiksi suomalaista järvenrantatonttia, koska Suomessa on vain 187 888 järveä, mutta maailmassa on yli seitsemän miljardia asukasta. Hakijoilla tulee olla valmiiksi suoritetut sosiaalityön perus(25 op) ja aineopinnot (60 op)
. . SOSTE aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa ja sen perustivat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry ja Terveyden edistämisen keskus Tekry ry. janne juvakka : ?Nostamme koulutuksissa ja muissa tapahtumissa keskusteluun sosiaali- ja terveysalan ja järjestötoiminnan ajankohtaisia kysymyksiä?, sanoo Janne Juvakka, joka johtaa SOSTEssa koulutuksista ja tapahtumista vastaavaa yksikköä. 14.11.2013 Rovaniemi Koulutus tarjoaa tukea ja ideoita järjestöjen taloudenhoitoon ja hyvään hallintoon, viestintään, kehittämisja projektityöhön, arviointiin ja vapaaehtoistoiminnan ammatilliseen ohjaamiseen. Merkitse päivät jo nyt kalenteriisi! Lisätietoja www.soste.fi tai koulutus@soste.fi. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on uusi valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. soste järjestää vuonna 2013 sosiaalija terveyspolitiikkaa ja terveyttä ja hyvinvointia käsitteleviä seminaareja, järjestötoiminnan kehittämistä koskevia koulutuksia ja tarjoaa tukea arviointiin. Sosiaali- ja terveysalan huipputapahtumat 24.. soste järjestää valtakunnallisia ja alueellisia koulutuksia, ajankohtaisfoorumeita ja muita tapahtumia itse ja yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Seminaarien antia on myös muiden alan ihmisten kohtaaminen, verkostoituminen ja kumppanuuksien rakentaminen. Arviointifoorumi 5. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. . kouluttaa 2013 soste tarjoaa korkeatasoista ja käytännönläheistä koulutusta ja verkostoitumisen paikkoja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen sekä julkisen sektorin ammattilaisille, päättäjille ja vaikuttajille. 11.4.2013 Kuopio 21. 15.8.2013 Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 9.. 25.4.2013 Valtakunnalliset sosiaalija terveyspolitiikan päivät, Helsinki 14.. Koulutuksia järjestetään useita kertoja eri puolilla Suomea. Seminaarit hahmottavat hyvinvoinnin suuntaa, käsittelevät sen haasteita ja tuovat esiin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. . 22.5.2013 Tampere 13. Arvioinnin perus- ja jatkokoulutuksissa pureudutaan arvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen käytännönläheisellä otteella. ?Erityisesti pyrimme parantamaan alan järjestöjen toimintaedellytyksiä lisäämällä järjestöväen osaamista, tietoja ja taitoja sekä vuoropuhelua eri tahojen välillä.? 80. 6.6.2013 Helsinki Järjestötoiminnan kehittäminen -koulutukset 10. 10.10.2013 Valtakunnalliset päihdeja mielenterveyspäivät, Helsinki Arviointitilaisuudet SOSTE järjestää vuosittain Arviointifoorumin, jossa esitellään arvioinnin ajankohtaisia teemoja
Noste kielillä på svenska In English sámegillii noste Vad händer när en människa kommer ut från fängelset. Lasse som blev villkorligt frigiven träffade sin övervakare, tog sig en kaffe med dopp i R-kiosken och fick nycklarna till sin nya bostad. lávke fá?galverratráigge olggos. Estlándda biebmobá?kku mielas 100 000 estlándala??a dárbba?it biebmoveahki. Lasse visited his parole officer, had a coffee and a bun at a kiosk and got keys to his new apartment. In the evening, he had a bath for the first time in five years. 14?15). Mii dáhpáhuvvá, go olmmo. 10?13), familiariased ourselves with food additives (pp. Buot fá?ggat eai leat seamma lihkko?at: má?gasat lávkejit friddjavuhtii njuolga gáhta ala ie?aset gie?ain plástetseahkka ja lupmain muhtun se?el. Suomas barget juo logit duháhat estlándala??at. Not all prisoners are this lucky: many prisoners still go straight to the street, with a plastic bag in hand, and a few euros in their pocket. There are already tens of thousands of Estonians working in Finland. På kvällen tog han ett bad för första gången på fem år. Alla fångar har inte samma tur: många som friges har inget hem att gå till och har inget annat än de få ägodelar de får med sig i en plastpåse från fängelset och ett par sedlar på fickan. Det finns tiotusentals estländare som jobbar i Finland. Estlánddas bálkkát lea unnibut, muhto eallingolut juo measta Suoma dásis. Enligt matbanken i Estland finns det 100 000 estländare som inte har mat för dagen. beaivvi friddjavuo?as (siiddut 22?33). 22?33). Estonia?s food bank says that 100,000 Estonians are in need of food aid. Noste?s report on Estonia begins on page 42. We also investigated the connections of Insurance court physicians to insurance companies (pp. Nostes reportage om Estland börjar på sidan 42. Vi har också utrett vilken koppling läkarna vid försäkringsdomstolen har till försäkringsbolagen (sidorna 10?13), undersökt tillsatsämnen i livsmedel (sidorna 34?41) och ställt frågan om gravida kvinnor som är beroende av rusmedel borde dömas till tvångsvård (sidorna 14?15). What happens when a person has finished his prison sentence and leaves the prison? Noste accompanied the first day of freedom of Lasse, age 39 (pp. Lasse finai deaivame eaktovulo?fávttas, jugai gáfe bulláin R-kioskas ja oa??ui ?oavdagiid o??a vistái. Noste Estlándareportá?a álgá siiddus 42. ?ielggadeimmet maid dáhkádusduopmostuolu doaktáriid oktavuo?aid dáhkádusfitnodagaide (siiddut 10?13), ?ie?uimet biebmogálvvuid lasseávdnasiidda (siiddut 34?41) ja jearaimet, galgga?iigo gárrenávdnasiidda sorjava. Noste ?uovui 39-jahkása? Lasse vuosttá. I Estland är lönerna låga, men levnadskostnaderna ligger redan på nästan samma nivå som i Finland. áhpeheames olbmot biddjot bággodik?ui (siiddut 14?15). Följ Noste även online | Noste online | ?uovo Noste maid neahtas: www.nosteessa.fi 81. The salaries in Estonia are low, but the living costs are reaching those of Finland. 34?41) and posed the question of whether pregnant alcoholics and drug addicts should be put in coercive treatment (pp. Noste följde 39-årige Lasse under hans första dag i frihet (sidorna 22?33). Eahkes son lávggodii vuosttá? háve vi?a jahkái
takaikkuna Narva, Viro juuso westerlund, valokuvaaja: Asunnossa eli rutiköyhä nainen kahden pahasti kehityshäiriöisen pojan kanssa. reportaasi Virosta sivuilla 42?57 82. Ainoa muisto lasten isästä oli tämä taulu. Kyllähän köyhyyttä ja ankeutta näkee, mutta harvoin on tuntunut yhtä kouriintuntuvan pahalle kuin tässä talossa. Mies oli antanut sen joskus naiselle lahjaksi. Sängyssäkään ei ollut patjaa eikä peittoa. Vaikutti, että naisella ei ollut mitään ulospääsyä tilanteesta, eikä ikinä tule olemaan. Pojat repivät tapetit ja tuhosivat kaiken, eikä kumpikaan osannut puhua. Ajattelin, miten lähellä virolaiset elävät meitä, ovat tavallaan ihan kuin me, mutta vain toisella puolella lahtea. . Mitään muita kuvia ei seinillä ollut, eikä asunnossa ollut juuri mitään, ei suihkua, ei lämmintä vettä
Oman auton käyttömahdollisuus virkaajossa on suotavaa. oulun yliopistollinen sairaala operatiivinen tulosalue Kuntoutuksen vastuualue kuntoutussuunnittelijan toimi Terveyden, hyvinvoinnin ja hoidon edelläkävijä Puolangan kunta Manner-Suomen keskipisteessä sijaitseva Puolangan kunta rakentaa uudenlaista sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä yksityisen palveluntuottajan kanssa. Tule mukaan joukkoomme hieman erilaiseen toimintaympäristöön. Puolangan kunta julistaa uudelleen haettavaksi SOSIAALITYÖNTEKIJÄN VIRAN Sosiaalityöntekijä työskentelee sosiaalihuollon asiakaspalvelutehtävissä. Työparinaan hänellä on toinen sosiaalityöntekijä ja toimisto sihteeri. Viran täytössä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. Työ on sosiaalista ohjausta ja neuvontaa, päätöksentekoa taloudellisesta tuesta tai kodin ulkopuolelle hoitoon sijoittamisesta. 0400 151 674 tai paula.karsiruokolainen@puolanka.fi. Puolangalla 11.1.2013 83 Kunnanhallitus. Virkaa aiemmin hakeneet huomioidaan virkaa täytettäessä. Hakuaika päättyy 8.2.2013 klo 15.00. Sosiaali työntekijä toimii alan asiantuntija ja konsultointitehtävissä. Lisätietoja antavat kunnan johtaja Seppo Rajala, puh. Pätevyysvaatimuksena virkaan on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksis ta annetun lain (272/2005) 3 § mukainen sosiaalityöntekijän pätevyys. Palkkaus määräytyy KVTESn mukaan. Hakija voi esittää oman palkkatoivomuksensa. Lisäksi hän antaa lähialojen työntekijöille asiantuntijaapua, neuvontaa ja lausuntoja. 0400 892 008 tai seppo.rajala@puolanka.fi, sekä hallintojohtaja Paula Karsi Ruokolainen, puh. Arvostamme kokemusta ja osaamista sosiaalihuollon eri työ tehtävissä, kehittävää työotetta sekä hyviä yhteistyö ja vuorovaikutustaitoja. Hakemusasiakirjoja ei palauteta. Hakemukset, joihin on liitettävä kelpoisuutta osoittavat todistukset sekä ansioluettelo, lähetetään osoit teella: Puolangan kunta, kunnanhallitus, PL 42, 89201 PUOLANKA tai sähköpostilla kunta@puolanka.fi. Valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus ja nähtäväksi lain 504/2002 mukainen ote rikosrekisteristä
ALLEKIRJOITUS KUVA JUHA ERONEN TIETOJANI EI SAA KÄYTTÄÄ MARKKINOINTIIN POSTINUMERO JA ?TOIMIPAIKKA LÄHIOSOITE LEHDEN SAAJA Täytä jos lehden saaja on eri kuin maksaja PÄIVÄYS SÄHKÖPOSTI POSTINUMERO JA ?TOIMIPAIKKA LÄHIOSOITE TILAAJAN / MAKSAJAN NIMI PUHELIN Kaikki tilaukset sisältävät digitaalisen näköislehden lukuoikeuden. Tilauksen voi tehdä myös osoitteessa www.nosteessa.fi/tilaa-lehti Kestotilaus (75 ?) Vuositilaus (80 ?) Vuositilaus opiskelija / työtön / eläkeläinen (40 ?) Suomen sosiaali ja terveys ry Tunnus 5007373 00003 vastausl ähe t ys soste Vastaanottaja maksaa postimaksun ISSN 2323 -1440 vain kovia aiheita www.nosteessa.fi nostetta verKossa Nosteen sivuilla julkaistaan videoita, kuvasarjoja, Noste-blogia ja maistiaisia tulevista jutuista. Verkossa jatkaa myös Sosiaalitiedon entisille lukijoille tuttu Juristin nurkkaus. Esittelijäneuvos Tapio Räty eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta pui ajankohtaisia aiheita juridiikan näkökulmasta. Ensimmäisessä Nosteen kirjoituksessaan hän käsittelee koulukiusaamista. JULKAISIJAT: