noste 1 / 2014 ilman kämppää Helsingissä taas 4 000 asunnotonta Nelson Mandela ja toivo Pitkä poru IT-hankinnoista Matti Rimpelän kootut niksit 1
2
0800 02400 ma-pe klo 16-20 www.naistenlinja.fi www.facebook.com/ naistenlinjasuomessa Y H T E I S T YÖ SS Ä : 3. He ovat olleet kumppaninsa tekemän väkivallan kohteena. Va lo k u va : M e e r i K o u t a n i e m i Yllättävän monella naisella on sama salaisuus. Joka kolmas ei kerro väkivallasta kenellekään. Jaa salaisuus ja hae apua. Naisten Linja tukee ja auttaa, jos olet kokenut väkivaltaa
SOSIONOMI (AMK), 210 OP SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN (YAMK), 90 OP (Opiskelu toteutetaan Savonlinnassa) MA Yhteishaku 3.3.–1.4.2014 M = K SUOM PAR ASEN University of Appl ied Sciences Liikuntaneuvonta terveydenedistäjänä Liikuntaneuvonta on toimiva keino terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien kuntalaisten opastamisessa liikunnallisen elämäntavan pariin. Kokkola Ke 9.4. Jyväskylä Kiertueen järjestävät yhteistyössä KKIohjelma, UKK-instituutti ja Liikunnan aluejärjestöt. 8.–12.9. Kuopio To 10.4. Taloudellinen tuki Liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen sekä aikuisten terveyttä edistävään liikuntaan on haettavissa taloudellista tukea KKIohjelmasta, ELY-keskuksesta sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä.. 15.–19.9. 29.9.–3.10. Liikuntaneuvonnalla pyritään vahvistamaan liikkumattomuuden hoitopolkua ja liikunnan asemaa terveydenhuollossa. 1.–5.9. Pori Ke 2.4. KKI-ohjelman toimenpiteet liikuntaneuvonnan vahvistamiseksi Liikuntaneuvonnan koulutuskiertue 2014 Ke 26.3. Seinäjoki To 3.4. Liikkujan Apteekki Lisätietoja www.kki.likes.fi www.suomimies.fi 4 Liikkujan Apteekki -konseptiin kuuluu noin 100 apteekkia eri puolilla Suomea. Toiminnassa tuodaan terveysliikunta osaksi apteekin asiakaspalvelua. SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 2014 Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi 25.–29.8. 22.–26.9. Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman tavoitteena on laadukkaan, valtakunnallisen, yhtenäisen ja asiakaslähtöisen palvelun tuotteistaminen. Joensuu Ma 31.3. 6.–10.10. Turku Ti 1.4. minä 2.0 Päivitä osaamisesi uudelle tasolle Mikkelin ammattikorkeakoulussa
Sivumäärän karsimisen lisäksi julkaisijat haluavat uudistaa Nosteen sisältöä. Lehtibisneksessä puhutaan kolmesta vuodesta: vasta kolmantena vuonna uusi lehti voi yltää nollatulokseen. Itse en siihen soppaan lusikkaani laita, vaan luovun päätoimittajan tehtävästä heti tämän numeron mentyä painoon. Lehtiuudistuksen hedelmät näette Nosteessa 2/14. Vuosi sitten tammikuussa Soste ja Huoltaja-säätiö lanseerasivat torvet töristen Nosteen ja kutsuivat sitä ”johtavaksi hyvinvointipoliittiseksi keskustelijaksi”. tässä lehdessä dosentti Matti Rimpelä sanoo, että tulevaisuuteen satsaaminen on aina riskisijoitus, ja vain julkisella vallalla on mahdollisuus tehdä riskisijoituksia, joiden tuotto-odotus on vuosikymmenien päässä. Jossain olemme onnistuneet, jossain ehkä emme, mutta joka tapauksessa suurimmat tappiot on koettu talouspuolella. Toimituksellakin oli näky: huolellista laatujournalismia tärkeistä aiheista. Nyt on toisten vuoro yrittää. Ilkka Karisto, päätoimittaja 5. kuva: Veikko Somerpuro nosteen julkaisijat ovat päättäneet säästää niin rajusti, että entisen kaltaisen lehden tekeminen on muuttunut mahdottomaksi. toimitukselta Leikin loppu ja uuden alku T artuttuasi tähän lehteen huomasit ehkä jotain outoa. Sivuja on 24 vähemmän kuin Nosteen viime vuoden numeroissa. Kaikkihan sitä nykyisin tekevät: kuntien pitää säästää, valtion pitää säästää, eu:n pitää säästää ja yksityiselläkin sektorilla säästetään, vaikka siellä säästämistä kutsutaan tehostamiseksi. Se johtuu siitä, että toimitus on pakotettu säästämään
Ohjelmassa on lisäksi valinnaisia seminaareja, yhteisiä luentoja, vierailukäynti ja laaja näyttely. • Itsemääräämisoikeuden rajat • Reflektiivinen kyky asiakassuhteessa • Sosiaalinen media – uhka vai mahdollisuus. Noste on Kultti ry:n jäsen. Sosiaalialan asiantuntijapäivät 12.–13.3.2014 Wanha Satama, Helsinki noste vain kovia aiheita www.nosteessa.fi Hämeentie 15, 00500 Helsinki pääto imittaja Ilkka Karisto ilkka.karisto@soste.fi to imituspäälliköt Erja Saarinen erja.saarinen@soste.fi Lea Suoninen-Erhiö lea.suoninen-erhio@soste.fi ulkoa su Anna-Mari Tenhunen contact@annamaritenhunen.com tätä n o stetta tekivät myö s T ervetuloa 10. Työpajojen ja seminaarien aiheita ovat muun muassa • Huono-osaisuuden kasvu – hyväksytty ilmiö. • Avain vaikuttavaan aikuissosiaalityöhön • Sosiaalialan asiantuntijuuden johtaminen Anna Autio, Pihla Hintikka, Hanna Konola, Pia Londen, Eemeli Nieminen, Meri Nykänen, Laura Oja, Jii Roikonen, Päivi RouvinenWilenius, Maija Tammi, Tommi Uschanov, Titta Vilpa, Maaret Väkinen t il auk set noste@soste.fi www.nosteessa.fi/tilaa-lehti kestotilaus 75 €, vuositilaus 80 € ilmo itusmyyn ti Bookers Finland Oy Orvokki Toivanen (09) 7738 2219 orvokki.toivanen@bookers.fi repro gr afi Petri Kuokka pain o Kirjapaino Uusimaa julkaisijat soste Suomen sosiaali ja terveys ry Huoltaja-säätiö issn 2323-1440 Noste ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Sosiaalialan asiantuntijapäiville! Saat sosiaalialan yhteisestä täydennyskoulutuksesta työelämän ratkaisuja, inspiraatiota ja eväitä työssä jaksamiseen. Ratkaisuja työelämään Koulutuksen työpajoissa syvennyt hyviin työkäytäntöihin ja sosiaalialan ajankohtaisiin ilmiöihin. 441 763 Painotuote. Juhlavuoden koulutuksessa pohditaan sosiaalialan asiantuntijuutta ja alan paikkaa yhteiskunnassa. kannen kuva: Laura Oja Ilmoittaudu 28.2.2014 mennessä osoitteessa www.asiantuntijapaivat.fi Tule parin kollegasi kanssa – saatte 10 prosentin alennuksen osallistumismaksuista
Eri puolilla maata on yritetty ratkaista samoja pulmia, ja konsultit ovat käärineet mukavat rahat. 7. Noste 1/2014 d o s e n t t i s u o r a s u u Matti Rimpelä on jäänyt eläkkeelle, mutta ei suinkaan hiljentynyt. alku Vahinkosaneeraaja korjaa kuoleman jäljet 8 / Yksityisten sosiaalipalveluiden hurja markkinasota 10 / Ranskaan saatiin tasaarvoinen avioliittolaki, mutta ongelmat eivät kadonneet 14 / Kuntavahti Salossa 20 / Seminaarihyrrässä Hollannin kuningas 20 loppu Toivo lisää ihmisen elinikää, Nelson Mandela kuoli 95-vuotiaana 50 / Väestörekisterikeskuksen johtaja lukee vain Jyrki Pellistä 53 / Mallilukija pohtii lastensairaalan rahoja 56 / Tommi Uschanov ja Kenneydyn kuolema 62 / Takaikkunassa valokuvaaja Laura Oja 66 24 kodittomien kaupunki 34 johdot solmussa 44 Asunnottomien määrä Suomessa vähenee, vaan ei Helsingissä. Suomessa on kehitelty sähköistä reseptiä pian neljännesvuosisata, ja rahaa on palanut miljoonia. Kuinka Helsingin 4 000 koditonta oikein elävät. Nyt hän kertoo ratkaisut kaikkiin Suomen ongelmiin. Monet muutkin terveydenhuollon tietotekniikkahankkeet ovat edenneet tuskallisen hitaasti. Toimittaja Meri Nykänen kiersi asumisyksiköissä, tapasi kodittomia ja kysyi, miten asunnottomuuden voisi poistaa
Kaupunki ostaa yhtiöltä raivaussiivouspalveluja, kuten tulipalon tai vesivahingon siivouksia. Minulla on onneksi innokkaita työkavereita, apua saa aina kun tarvitsee.” Vahinkosaneeraajan työssä kohteet vaihtuvat nopeasti. Kalmakeikoille, eli asuntoihin, joista siivotaan ruumiin jäljet, mennään aina yhdessä työparin kanssa, koska se on henkisesti helpompaa. ”On outoa ajatella, että joillakin ei ole lainkaan läheisiä. Likaisen työn tekijä kun vantaall a ihminen kuolee kotiinsa, jäljet siivoaa Niko Rantala. Rantalan tehtävänä on saada asunto hajuttomaksi. ”Totta kai kuolema on ikävää, mutta ei sitä kannata kauheasti ajatella.” m a a r e t vä k i n e n teksti l au r a o ja kuva 8. Henkisesti raskaimpia ovat kuitenkin kalmakeikat. Joku voi kuolla niin, ettei kukaan huomaa, että tuo ihminen on poissa.” Vahinkosaneeraajaksi ei voi opiskella, työn oppii tekemällä. Silloin nesteet ovat usein imeytyneet talon rakenteisiin. Rantala sanoo, että ihmisestä on vaikea tietää etukäteen, pärjääkö hän työssä vai ei. Palaneiden asuntojen saneerauksia on varsinkin talvella usein. Päivystyskeikoille tarvitaan usein apuvoimia. 24-vuotias Rantala on työskennellyt kolme vuotta vahinkosaneeraajana Lassila & Tikanojalla. ”Jos suuren teollisuushallin lattia lainehtii vettä, sinne on turha lähteä itsekseen vesiimurin kanssa. Noin kuusi kertaa vuodessa Rantala on ympärivuorokautisessa päivystysvuorossa, joka kestää viikon. Ruumis on saattanut lojua asunnossa pitkään, jopa kuukausia. ”Se on myös turvallisempaa, sillä ruumiista tuleva neste on todella liukasta. Joskus Rantala on ollut tyhjentämässä asuntoa, jonka asukkaat ovat saaneet häädön. Siihen voi kaatua”, Rantala sanoo
tuokiokuva 9
Ikääntyneiden palveluasumisessa ykkönen on Attendo, mutta silläkin toimialalla Mehiläinen haluaa laajentua. Esperi Caren omistaa suomalainen pääomasijoitusrahasto Capman yhdessä eläkevakuutusyhtiö Eteran ja yrityksen toimivan johdon kanssa. Myös Esperi Care on ollut ripeä: se on ostanut hoivamarkkinoilta viitisenkymmentä yritystä kahdeksassa vuodessa. ”Vuonna 2009 teimme strategisen päätöksen palvelutuotannon vahvasta laajentamisesta julkisrahoitteisiin sosiaalipalveluihin eli ikääntyneiden ja mielenterveyskuntoutujien palveluihin sekä lastensuojelun sijaishuoltoon”, Mehiläisen toimitusjohtaja Matti Bergendahl kertoo. Isot syövät pienet Pienet hoivayrittäjät ovat ahtaalla, kun kansainväliset pääomasijoittajat valtaavat markkinat. Järjestöjen omistamista yrityksistä suurin on Invalidiliiton Asumispalvelut Oy (liikevaihto vuonna 2012 68,5 miljoonaa euroa), joka on markkinajohtaja vammaisten asumispalveluissa. Ensimmäinen yrityskauppa strategian muutoksen jälkeen oli lastensuojeluun ja ikääntyneiden palveluihin keskittyneen Leivoyhtiötketjun ostaminen vuonna 2009. Osin tätä selittää se, että monet järjestöt ovat yhtiöittäneet palvelutoimintansa. Bergendahl sanoo Mehiläisen olevan markkinajohtaja lastensuojelun laitoshuollon lisäksi mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa. Pienyrittäjät toimivat tulevaisuudessa kotipalvelualan mik-. H yvinvointialan yritysten toimintaa tutkinut Soili Vento näkee, että sosiaalipalveluiden markkinat ovat jakautumassa kahtia. Mehiläinen on vallannut markkinoita yritysostoin ja lisäämällä omaa palvelutuotantoaan. Järjestöjen palvelutuotanto on vähentynyt 2000-luvulla. ”Kuten hyvin tiedämme, ikääntyneiden palveluiden tarve lisääntyy kaiken aikaa ja haluamme olla hyvinvointiyhteiskunnan tukena ja kasvattaa toimintaamme ikäihmisten palveluissakin.” 10 V iime vuosina julkisrahoitteisia sosiaalipalvelumarkkinoita ovat yritysostoin vallanneet Mehiläisen lisäksi muun muassa Attendo, Mainio Vire ja Mikeva. Vuoteen 2011 asti järjestöt tuottivat silti enemmän palveluita kuin yritykset. Mehiläisen liikevaihdosta julkisrahoitteiset sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat jo hieman yli 20 prosenttia. Taustalla vaikuttavat ray:n ja verohallituksen linjaukset. Isot firmat ovat viime vuosina ryhtyneet ostamaan pieniä pois markkinoilta. Yritystoiminta on keskittynyt etenkin asumisen sisältävissä palveluissa, joissa pieniä hoivayrityksiä on ostettu pois markkinoilta sadan yrityksen vuosivauhtia. Ne kaikki ovat kokonaan tai osin monikansallisten pääomasijoitusrahastojen omistuksessa. Nyt Mehiläisellä on 16 lastensuojeluyksikköä eri puolilla maata sekä Suomen ainoa yksityinen lastenpsykiatrinen sairaala Hyvinkäällä. lea suoninen-erhiö Y ksityisissä sosiaalipalveluissa liikkuu miljardeja euroja, ja yritykset työllistävät kymmeniätuhansia ihmisiä
Nykyiset omistajat Capman Oyj, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ja yrityksen toimiva johto. Lähteenä käytetty Talouselämän yrityskaupparekisteriä ja omaa tiedonhankintaa. 2013 Marian Kartano Oy /Marian Kamari Oy, Kajaani Lappikoti Neliapila Oy, Rauma Hoitokoti Rautlehto Oy, Janakkala Meri-Lappi Oy/Saarentienkoti Oy, Rovaniemi/Ii Laitilan Hoivalinna Oy, Laitila Kuntoutuskeskus Mental Oy, Nokia atten Hoivakoti Liedon Helmi Helttula & Kuukasjärvi Oy, Lieto Hoitokoti Onnelan Helmi Oy, Lappeenranta 2011 Hoivapalvelu Sari Huhtinen Oy, Köyliö Helinä-koti Oy, Kankaanpää Hoitokoti Mariia Oy, Loimaa 2010 Jokikoto Oy, Harjavalta Aleksikoti Oy, Nurmijärvi Aarni-hoiva Oy, Nurmijärvi Kruunankulman Hoivapalvelut Oy, Kurikka Vivados Care Oy, Vantaa 2011 Palvelukoti Onni Oy, Kajaani Hoivakartano Oy, Kauhava Palvelukoti Kanerva Oy, Kuhmo Metsätähti Oy, Helsinki 2010 Lehtosara Oy, Lappeenranta Gambiitti-Sopimushoito gsh Oy, Helsinki Human Care Network – hcn Oy, Janakkala Hoivakoti Hella Oy, Kauhava 2009 Leivoyhtiöt Oy, Seinäjoki Perhekeskus Kaarisilta Oy, Lapua n oy ** mehil ä e in 2012 Palvelukoti Omenapuu Oy, Pori Hoivakoti Kolmisointu Oy, Hamina Luhatuuli Oy, Ikaalinen ja Sastamala Hoi'Le Oy, Ylöjärvi Gerocare Oy, Tampere Kuurnan Kartanot Oy, Kontiolahti 2011 Hoitokoti Kultalampi Oy, Hyvinkää Jämsän Palvelukoti Oy, Jämsä Arnisat Hoivapalvelut Oy, Hyvinkää Palvelukoti Rede-Riikka Oy, Savonlinna Pappilankoti Oy, Lappeenranta Rehabia Perniö Oy, Salo Kuurnan Kartanot Oy, Kontiolahti esper i re oy *** Uudenmaan tukitupa Oy, Järvenpää Päijät-Hämeen Hoitokodit Oy, Lahti Saga Care Finland Oy, Turku Narikka Erja-Birgit Oy, Järvenpää ca 2013 y* oo 2012 d * Vuodesta 2007 osa ruotsalaista Attendoa. Listattuina vain osa yrityskaupoista. Entinen nimi Attendo MedOne Hoiva Oy ja Attendo MedOne Oy ** Vuodesta 2006 omistaja ruotsalainen Ambea AB. *** Vuonna 2001 Suomen Punaisen Ristin perustama yritys. Nykyinen omistaja IK Investment Partners, Ruotsi. 11
Pienyrittäjillä toiminnan eetos on ihan toisenlainen. Ei mikään ihme, että ne kiinnostavat sijoittajia.” Vento pitää kehitystä ongelmallisena: kun markkinat keskittyvät, asiakkaiden valinnanvapaus kärsii ja palveluvalikoima kapenee. ”Kunnalle, asiakkaille ja asiakkaiden omaisille halutaan näyttää, että mikään ei muutu, vaikka omistaja vaihtuu. ”Pienet kotipalveluyrittäjät eivät saa isoja tuottoja, mutta esimerkiksi julkisrahoitteisissa vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa sijoitetun pääoman tuotto lienee nykyään keskimäärin 20 prosentin luokkaa. Hänen mielestään pienyrittäjät ja suuret yritykset toimivat eri maailmoissa. Jos ne antavat jonkin palvelutuotannon lohkon kokonaan isoille toimijoille, se vaikuttaa ratkaisevasti hoivamarkkinoihin”, Vento sanoo. ”Isot kaupungit ovat tässä aika keskeisessä asemassa. ”Se, että saa itselleen palkkaa yritystoiminnasta on ihan eri asia kuin se, että omistajat ovat kasvottomia pääomasijoittajia. Kohta pitää valita kolmen ison väliltä. royrityksissä, joissa asiakkaat maksavat palvelunsa itse. ”On myös ongelmallista, jos kuntien oma palvelutuotanto loppuu joissakin palveluissa kokonaan. Niihin julkista tukea kanavoituu lähinnä verotuksen kotitalousvähennyksen ja palveluseteleiden kautta. Yrityskauppojen yhteydessä on tavallista, että yrityksensä myyvä pestataan hyvällä kuukausipalkalla töihin ostajan leipiin – ainakin vähäksi aikaa. Jo palveluiden laadun takia olisi hyvä, että on monipuolisia palveluita: kunnallista palvelutuotantoa, järjestöjen palveluita, pienten yritysten tuottamia palveluita ja isompia toimijoita. ” Vuoden 2012 tulostiedot mehiläinen-konserni Liikevaihto: 256,4 miljoonaa euroa (kasvua vuodesta 2011: 8,0 %) Nettotulos: 18,5 miljoonaa euroa Sijoitetun pääoman tuottoprosentti: 35,7 Liiketulosprosentti: 10,6 attendo oy Liikevaihto: 96,9 miljoonaa euroa (kasvua vuodesta 2011: 37,8 %) Nettotulos: 6,2 miljoonaa euroa Sijoitetun pääoman tuottoprosentti: 304,8 Liiketulosprosentti: 8,4 esperi care -konserni Liikevaihto: 71,6 miljoonaa euroa (kasvua vuodesta 2011: 22,2 %) Nettotulos: – 0,62 miljoonaa euroa Sijoitetun pääoman tuottoprosentti: 5,6 Liiketulosprosentti: 2,1 Lähde: pääanalyytikko Henri Elo / Balance Consulting 12. Monopoli on aina huono asia.” Mitä suurempia palvelukokonaisuuksia kunnat kilpailuttavat, sitä ahtaammalle pienyrittäjät joutuvat. Nimikin säilytetään aluksi aivan samana, jotta mielikuva tutusta, turvallisesta ja hyvästä hoidosta säilyy.” T ekeillä olevassa väitöstutkimuksessaan Soili Vento analysoi hoivamarkkinoiden kehitystä pienten hoivayrittäjien näkökulmasta
Eikö yksittäisistä neliöistä voitaisi vähän tinkiä, ettei asumiselle tulisi seinien takia niin paljon hintaa. Mutta tarpeeksi tuli.” Tutkija Soili Vento sanoo ymmärtävänsä pienyrittäjiä, jotka myyvät yrityksensä. Työsuhde loppuu keväällä ja sen jälkeen pitää katsoa, mitä sitä rupeaa isona tekemään. "Kunnalle ja asiakkaille halutaan näyttää, että yrityskaupassa mikään ei muutu." Vennon mukaan pienyrittäjillä on vaikeuksia saada kiinteistöihin tarvittavia pääomia, ja vaatimukset toimitiloille ovat tiukentuneet. ”Jotkut ovat joutuneet lopettamaan toimintansakin, kun on katsottu, etteivät tilat ole enää kelvolliset.” Vento ihmettelee, että esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa vaaditaan jokaiselle asukkaalle isoja neliömääriä ja vessoja, mutta toiminnan sisällöstä ei paljon puhuta. ”Eivät hoivakotiyrittäjät ole juuri miettineet sitä, mistä yrityksen arvo muodostuu. Kun ihmisellä on kaikki omassa yksiössään, hän jumittuu helposti sinne.” Sosiaalipalveluyrityksiin kanavoituu rahaa eri reittejä, eivätkä virkamiehet ja kuntapäättäjät aina ymmärrä rahavirtojen monisäikeisyyttä. Olen vasta 56-vuotias. Verotkin menevät sinne.” V iime vuonna Esperi Care osti Järvenpäässä toimivan Narikka Erja-Birgit Oy:n Erja Saarelaiselta ja hänen yhtiökumppaniltaan. Asukkailla mikään ei muuttunut ja asiakassuhteet kuntiin jatkuvat entisellään. Satsattaisiin enemmän yhteisiin tiloihin ja yhteiseen toimintaan. ”Kunnissa tuijotetaan vain yhtä summaa. Tietysti tässä ostettiin markkinaosuutta pois, mutta myös kehitysvammapuolen osaamista. ”Hyvillä mielillä tässä ollaan. Hoidettavaa kohden pitäisi olla 25 neliötä omaa tilaa ja omat vessat ja 10 neliötä yhteistä tilaa. Kyllähän hoivayrityksenkin myynnistä voi miljonääriksi tulla.” . Olen tehnyt työtä kehitysvammaisten parissa nelisenkymmentä vuotta, aluksi pitkään julkisella puolella.” Kaupassa yrityksen kaikki 30 työntekijää siirtyivät uuden omistajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Kauppasummaa en kerro. Varsinkin pääkaupunkiseudulla se muodostuu kiinteistöistä, joiden arvot ovat nousseet. Vuonna 1997 perustettu yritys tarjoaa kehitysvammaisten päivätoimintaa, tehostettua palveluasumista ja tukiasumista kuudessa yksikössä. ”Mielenterveyskuntoutujille yhteisöllisyys olisi tärkeää. 13. Tilavaatimukset menivät mahdottomiksi. Ei esimerkiksi oteta huomioon sitä, että paikallinen yrittäjä maksaa verot kuntaan. Mutta ensin on tarkoitus vähän huilata. Se oli yksi syy yrityksen myynnille. ”Meillä oli pitkään myös kehitysvammaisten tilapäishoitoa, mutta se piti lopettaa. Sen sijaan kunta ei hyödy mitään siitä, kun se ostaa palveluita monikansallisilta yrityksiltä, joiden pääkonttori on Suomen ulkopuolella. Laa- tukriteerit pantiin isoihin neliöihin eikä niinkään hoidon ja toiminnan sisältöihin”, Saarelainen kertoo. Kaikki ne lasketaan myyntihintaan. Yrityskaupoissa maksetaan myös asiakkuuksista. ”Sovimme uuden omistajan kanssa, että me vanhat yrittäjät jatkamme vuoden yrityksen palkkalistoilla, jotta tietotaitomme siirtyisi. Toinen oli Saarelaisen mukaan se, että aika oli oikea: yleensä pientä yritystä on vaikea muuttaa rahaksi, mutta nyt ostajaehdokkaita oli kymmenkunta. Isot yritykset kosiskelevat pieniä hoivayrittäjiä aktiivisesti ja ovat jopa palkanneet työntekijöitä yritysostoja varten. Saarelainen ja hänen yhtiökumppaninsa jatkavat uuden omistajan palveluksessa vuoden määräaikaisella sopimuksella
Brasiliasta tai Etelä-Afrikasta homoavioparit voivat adoptoida 9-vuotiaita tai sitä vanhempia lapsia. Vihkimisiä hoitaviin maistraatteihin on tullut uhkauskirjeitä, ja joihinkin vihkimisiin on kutsuttu poliisit turvallisuutta takaamaan. Perheen sisäinen adoptio ei ole automaattinen oikeus, vaan siihen tarvitaan oikeusprosessi, joka voi kestää vuoden. Monet avioituvat lain huumassa ja ovat pulassa, jos eivät saakaan itse lasta”, sanoo 43-vuotias kahden adoptiopojan äiti Béatrice Cussol kotonaan Malakoffin kunnassa Pariisin liepeillä. Homoavioparit saivat myös adoptio-oikeuden. Ulkomailta adoptoimisen estää monen lapsia adoptioon luovuttavan maan lainsäädäntö. ”E i kannata mennä naimisiin, jos haluaa adoptoida lapsen. R anskan homo- ja lesbovanhempien järjestön apgl:n varapuheenjohtaja Marie-Claude Picardat ei ole tyytyväinen lakiin. Sijaissynnytystä ei hyväksytä eikä ulkomaalaisen sijaissynnyttäjän lapsi saa automaattisesti Ranskan kansalaisuutta. Olemme Malakoffin ensimmäinen homoaviopari”, Royer sanoo. Jo neljätoista vuotta sitten oli selvää, että Cussol ja Royer haluavat lapsia. Jaloissa pyörivät pariskunnan pojat, 6-vuotias Virgile ja 4-vuotias Ferdinand. ”Meidät vihittiin 2. ”Taistelu jatkuu”, Picardat sanoo. Lakia on vastustettu sen voimaantulon jälkeenkin suurissa mielenosoituksissa, joihin on osallistunut myös Timo Soini (ps). Marraskuussa Fontgombault'n kunnanjohtaja ja kunnanvaltuusto uhkasivat erota, jos kunnassa vihitään avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja. Vasta puolimatkan krouvissa Ranska hyväksyi tasa-arvoisen avioliittolain, mutta homojen oikeus vanhemmuuteen jäi silti vaillinaiseksi. Ranskassa ei myöskään tunnusteta ryhmävanhemmuutta 14 eli homo- ja lesboparin yhteisten lasten oikeutta useampaan kuin kahteen viralliseen vanhempaan. pihla hintikka teksti m a i ja ta m m i k u v a t R anskasta tuli viime vuoden toukokuussa yhdeksäs valtio Euroopassa, jossa on tasa-arvoinen avioliittolaki. Selvää. Cussolin vieressä kahvia hörppää hänen vaimonsa Cathy Royer, 47. kesäkuuta. Laki kuului presidentti François Hollanden vaalilupauksiin, ja se oli suuri symbolinen voitto homo- ja lesbopareille, joita Ranskassa arvioidaan olevan yli satatuhatta. Myös keinohedelmöitys anonyymin luovuttajan sukusoluilla on yhä laitonta. Hän sanoo, että poliittisen paineen vuoksi homoavioparien oikeus vanhemmuuteen jäi puolitiehen. Lain puolesta äänesti 333 ja sitä vastusti 225 parlamentin jäsentä
Viime kesänä naimisiin menneet Beatrice Cussol ja Cathy Royer odottavat oikeusprosessia. 15. Tuomari päättää, saako myös Royer juridisen vanhemmuuden Cussolin yksinään adoptoimiin poikiin, Virgileen ja Ferdinandiin
Noisy-le-Grandin kunnassa asuva pari meni syyskuussa naimisiin, jotta Manuella voisi adoptoida lapset. Stéphanie synnytti Lauranetyttären viisi vuotta sitten. Stéphanie ja Manuella Galipaud-Dufourin perheessä adoptioprosessi on kesken. 16. Maaliskuussa perheeseen syntyy toinen lapsi. Hän kävi hedelmöityshoidoissa Belgiassa
Samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinti on ollut Suomessa mahdollista vuodesta 2002. Tuli kaksi keskenmenoa, ja ravaaminen belgialaisella klinikalla kävi kalliiksi. Parin tilanne ja suhde lapsiin tarkistettiin. Adoptio-oikeus olisi samanlainen kuin heteropareilla. ”Prosessi oli samanlainen kuin heteropareillakin”, vahvistaa Lillen adoptiosta vastannut lakimies Amélie Machez. Cussol adoptoi Ferdinandin aikoinaan ehdottomalla adoptiolla, mutta Virgilen adoptio on ns. Oikeusprosessi jännittää Royeria ja Cussolia. Näin seksuaalista suuntautumista ei olisi pakko tuoda esille, kun kysytään siviilisäätyä. Hän ei voi viedä heitä esimerkiksi lääkäriin. Vuonna 2009 Cussol matkusti Haitiin hakemaan 2-vuotiasta Virgileä ja pari vuotta myöhemmin Ferdinandia Guineasta. 17. L okakuussa Lillessä hyväksyttiin ensimmäinen uuden avioliittolain mukainen perheen sisäinen adoptio. Entä jos oikeus myöntää Royerille juridisen vanhemmuuden vain toiseen pojista. ”Naiset avioituivat heinäkuussa ja vein paperit heti oikeuteen. Aloite luovutettiin eduskunnalle joulukuussa. apgl-järjestön Picardat sanoo, että on täysin tuomarista kiinni, millainen päätös adoptiohakemukseen tulee. Lakialoitteessa rekisteröity parisuhde halutaan poistaa ja siirtyä pelkkään avioliittoon. Siinä osa laillisis- ta yhteyksistä biologisten vanhempien kanssa säilyy. ”Emme halunneet lisää lapsia, joten päätimme mennä heti naimisiin, jotta Cathy voisi adoptoida pojat”, Cussol sanoo. yksinkertainen adoptio. Viime syyskuussa aviopari kävi notaarin luona allekirjoittamassa adoptiopaperit, ja tammikuussa he jättivät adoptiohakemuksen Nanterren oikeuteen. Pari päätti, että opettajana työskennellyt Cussol hakee adoptio-oikeutta yksin. Ranskan tavoin aloitteessa ajetaan avioliitto-oikeutta homopareille. Se oli ainoa mahdollisuus saada lapsia. Avioliitossa elävä transsukupuolinen ei sukupuolenvaihdon yhteydessä vaihtaisi siviilisäätyään rekisteröityyn parisuhteeseen tai toisinpäin. Päätös tuli kolme kuukautta anomuksen jälkeen.” . Homoaviopari saisi oikeuden yhteiseen sukunimeen ilman eri anomusta. Suomessa edetään kansalaisaloitteella S uomessa Tahdon 2013 -kampanja keräsi viime vuonna 164 069 allekirjoitusta tasaarvoista avioliittolakiehdotusta koskevaan kansalaisaloitteeseen. Ennen oikeuden myönteistä adoptiopäätöstä Royerilla ei ole oikeuksia lapsiinsa. oli myös, että raskaaksi hankkiutuu Cussol. Homoparit saavat hedelmöityshoitoja yksityisillä klinikoilla, mutta julkisessa terveydenhuollossa hoito on toistaiseksi evätty. ”Perheen näkökulmasta olisi hyvä, että avioliiton jälkeen adoptio olisi automaattinen”, Cussol sanoo. Perheen sisäinen adoptio tuli mahdolliseksi 2009. Ennen oikeuden myönteistä päätöstä Royer ei voi viedä lapsiaan lääkäriin
Tekstiviestejä 13–17-vuotiaat amerikkalaiset lähettävät joka kuukausi keskimäärin 3 364. Viime vuoden lopulla julkaistun tutkimusraportin mukaan hyvät suhteet vanhempiin suojaavat myöhemmin masennukselta. Vain joka kymmenes pystyy ponnistamaan alimmasta tuloviidenneksestä ylimpään, käy ilmi Outi Sirniön, Pekka Martikaisen ja Timo M. Vanhempien ero voi lisätä psyykkisiä ongelmia ja heikentää sosioekonomista asemaa. Eipä osannut Postman arvata millaista on meno 2010-luvulla, kun telkkarin oheen on tullut netti ja kaiken voi tehdä puhelimellaan missä hyvänsä. Helsingin yliopiston tutkimuksessa tarkastelAmerikkatiin vuosina 1973–1976 laiset teinit syntyneitä naisia ja lähettävät miehiä noin 30-vuotiaina. Vuonna 2005 ruoka-apuun käytettiin 20,9 miljardia euroa. Tutkimusten mukaan lasten liiallisella television ja muun median käytöllä on yhteyksiä lihavuuteen, univaikeuksiin, oppimiskykyyn ja aggressiivisuuteen.. Saxell tutki kolesterolilääkevalintoja perusterveydenhuollossa. Se on yli kaksi prosenttia liittovaltion kaikista menoista. mukaan saavutettu sosioekonominen asema kertoo myös loppuelämän asemasta. Kauppisen tutkimusartikkelista. Lääkärin vaihtuminen heikentää hoitoa Lääkäreiden tiheä vaihtuminen voi heikentää potilaan hoitoa, selviää Tanja Saxellin Helsingin yliopistossa tekemästä kansantaloustieteen väitöstutkimuksesta. Selvitykseen osallistuneista romaninaisvangeista puolet ei ollut suorittanut peruskoulua loppuun. Viime vuonna liittovaltio käytti ruoka-apuun 55,7 miljardia euroa. Tuomiot olivat yleensä lyhyitä, mutta niitä kasautui samoille ihmisille. Osa naisista oli syrjäytynyt myös romaniyhteisöstä. Naiset näkivät rikostensa taustalla talousvaikeudet, päihteiden käytön ja ystäväpiirin vaikutuksen. Tällä hetkellä jenkkilapset tuijottavat ruutujaan peräti kahdeksan tuntia päivässä. tutkittuja juttuja P ienituloisen perheen lapsesta tulee harvoin suurituloinen aikuinen. Kaikkein suurtuloisimpien lapsista joka kolmas on itse kolmikymppisenä suurituloisten joukossa. 18 ediatutkija Neil Postman oli 1980luvulla huolissaan informaatioähkystä ja kysyi klassikkokirjansa otsikossa: Huvitammeko itsemme hengiltä. ly hy et USA:ssa joka kuudes saa ruoka-apua Yhdysvaltain maatalousministeriön ruoka-avustusohjelman piirissä on jo 47,6 miljoonaa ihmistä, eli lähes joka kuudes usa:n kansalainen. Hoidon alussa reseptilääkkeiden vaikutukset ovat usein epävarmoja, ja lyhyessä hoitosuhteessa lääkäri luottaa muiden lääkäreiden aiempiin valintoihin eikä ole valmis etsimään parasta mahdollista lääkitystä. Apua myönnetään keskimäärin 97 euron arvosta kuussa, ja sitä saavien kotitalouksien keskimääräiset nettotulot ovat 245 euroa kuussa. Ruotsissa aiemmin yli 3 000 tehtyjen tutkimusten tekstiviestiä 30-vuotiaana kuukaudessa. M Romaninaisvangit nuorempia kuin muut naisvangit Vankilaan joutuvat romaninaiset ovat muita naisvankeja nuorempia ja vähemmän koulutettuja, käy ilmi selvityksestä, jonka teki Naisten vuoro -projekti. Amerikkalaiset lastenlääkärit antoivat viime lokakuussa Pediatrics-lehdessä suosituksen, jonka mukaan lasten ei pitäisi viettää näyttöpäätteiden ääressä enempää kuin kaksi tuntia päivässä. thl on puolestaan tutkinut lapsuuden perheen vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin jo 26 vuotta jatkuneessa seurantatutkimuksessa
Tulevaisuudessa rikoksen tekijä voi joutua maksamaan 50 euron rikosuhrimaksun, jos uhripoliittisen toimikunnan ehdotus toteutuu. Maksu perittäisiin kaikista sellaisista rikoksista, joista voidaan tuomita vankeutta. Maksulla katettaisiin osa rikosten uhrien tukipalveluiden kuluista. Ei ihme, kun kerran asiantuntijatkaan eivät osaa kiteyttää, mitä kuntoutuksella oikeastaan tarkoitetaan. satunnaislukuja Yksinasuvien osuus asuntokunnista 2012: 41,5 % * Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus 19 et 15,7 % Vakuutuslääkärien koulutus pitäisi siirtää yliopistoon, esittää sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok) johtama työryhmä. Rikosuhrimaksua valmistellaan oikeusministeriössä M ikä seuraavista ei ole kuntoutusta: ammatillinen koulutus, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, työpaikkakokeilu, työvalmennus, koulutuskokeilu, täydennyskoulutus, kuntouttava työote, sopeutumisvalmennuskurssi, fysioterapia, mummojumppa, opaskoira, sosiaalityö, asiakasyhteistyöryhmä, kulttuuri- ja liikuntaseteli. hy Yksinasuvien osuus asuntokunnista 1960: Vakuutuslääkärien koulutus yliopistoon ly YHÄ USEAMPI YKSIN KOTONA*. Kelan tutkimusosasto on julkaissut kokoomateoksen nimeltä Kuntoutus muuttuu – entä kuntoutusjärjestelmä. Tupakoivien kokonaismäärä tosin lisääntyi samassa ajassa yli 200 miljoonalla väestönkasvun vuoksi. Jos kuntoutuksen asiantuntijoilta kysytään, monen mielestä ne kaikki ovat. Risikon johtama työryhmä esittää lakiin myös nykyistä tarkempia vaatimuksia vakuutuslääkäreiden päätösten perusteluun. Nosteessa 1/13 kerrottiin vakuutusoikeuden lääkäreiden kytköksistä vakuutusyhtiöihin. Ruotsissa ja Tanskassa on käytössä vastaava malli. Koulutusjaksosta vastaisi Helsingin yliopiston Hjelt-instituutti. Nyt vakuutuslääkäreitä kouluttavat vakuutusyhtiöt ja sosiaalivakuutuslaitokset. Samassa lehdessä julkaistun toisen tutkimuksen mukaan vuosina 1980–2012 yli 15-vuotiaiden päivittäinen tupakointi väheni maailmanlaajuisesti 41 prosenttia. Taistelu tupakkaa vastaan kannattaa Yhdysvalloissa on 50 vuodessa onnistuttu estämään kahdeksan miljoonan ihmisen ennenaikainen kuolema tupakkaverolla ja valistuksella, osoittaa The Journal of the American Medical Associationin julkaisema tutkimus. Toisten mielestä taas ei. Sen luettuaan ymmärtää, miksi suomalaista kuntoutusjärjestelmää moititaan sekavaksi ja monimutkaiseksi. Rikosuhrimaksuun liittyvää lainsäädäntöä valmistellaan oikeusministeriössä. Mutta yksi asia on selvä: kuntoutusta tarjotaan nykyisin ratkaisuksi ongelmaan kuin ongelmaan
Päivillä kuultiin jymyuutinen: hyvinvointivaltio on julistettu päättyneeksi. Uusia vakansseja saatiin lopulta terveyspalveluihin sekä sosiaalityöhön, lastensuojeluun ja kehitysvammahuoltoon. Henkilöstöä on lomautettu kahtena vuonna peräkkäin ja sama linja jatkuu. Jos opiskelu ei suju, nuori saa tehdä hommia pientä korvausta vastaan. Tämä malli saattaisi kiinnostaa sosiaalija terveysministeri Paula Risikkoa (kok) ja muita vastikkeellisen sosiaaliturvan puolestapuhujia. Kuninkaan ajatuksista kertoi Kelan tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas. Tanska on vastikkeellisen sosiaaliturvan edelläkävijä. Seminaarihyrrä päättää, mistä raportoidaan. Kaupungin tulot eivät riitä kattamaan menoja, pääoma on syöty ja teemme alijäämää.” lea suoninen-erHiÖ. Hänen mielestään ihmisten on otettava itse vastuu tulevaisuudestaan ja luotava omat sosiaaliset ja taloudelliset turvaverkkonsa. Siellä ei vuoden vaihteen jälkeen enää anneta alle 30-vuotiaille toimeentulotukea, vaan heidät ohjataan opiskelemaan ja opintotuelle. Suur-Saloon rakennettiin uusi, uljas kaupungintalo. Samaan aikaan esimiehiä irtisanotaan ja siirretään muihin tehtäviin pienemmällä palkalla. Puheenvuorossaan Kangas analysoi yhteiskunnan muutoksia, kuten sosiaaliturvan vastikkeellisuus-ajattelun leviämistä ja poimi keskusteluun muitakin ajankohtaisia vinkkejä ulkomailta. Nyt avi on puuttunut lastensuojelun ongelmiin. Yllättävää kyllä Hollannin malli näyttää toimivan: puistot pysyvät siisteinä ja ohikulkijat ovat tyytyväisiä, kun näkevät örveltäjien tekevän jotain hyödyllistä. Sosiaali- ja terveyslautakunta kävi tämän vuoden budjetista kovaa vääntöä. Toissa syksynä Nokia sulki Salon matkapuhelintehtaansa ja sen jälkeen pudotus on ollut nopea. H Y osa 6 Vastikkeellista olutta T ällä kertaa hyrrä osui aikuissosiaalityön päiville, jotka pidettiin tammikuussa Jyväskylässä. N S kuntavahti Noste saa kutsuja erinäisiin tilaisuuksiin. Kuntaliitoksia markkinoidaan sillä, että leveät hartiat kantavat kapeita paremmin, mutta Nokia-kaupungin kokemukset kyseenalaistavat suuruuden ekonomian. Vaan olisivatko he valmiita kokeilemaan hollantilaista vaihtoehtoa, jossa patistetaan töihin puistossa istuskelevia juoppoja. E M I I R A A R R Ä . e r ja sa a r i n e n 20 Salo, suuruuden hulluutta V iisi vuotta sitten Salo ja sen yhdeksän ympäryskuntaa löivät hynttyyt yhteen. Kaikkia lakisääteisiä palveluita ei ole pystytty hoitamaan: viime kesänä Lounais-Suomen aluehallintovirasto määräsi uhkasakon uhalla kaupungin hoitamaan neuvola- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon säädösten mukaisesti. Virkamieskunta paisui, kun liitoskuntien työntekijät saivat lain takaaman viiden vuoden irtisanomissuojan. Kaupungin väkiluku on vähentynyt melkein tuhannella alle 55 000:een, omakotitalojen hinnat ovat pudonneet paikoin viidenneksen ja tuoreimmat työttömyysluvut huitovat lähellä 17:ää prosenttia. Julistuksen on antanut Euroopan nuorin monarkki, Hollannin kuningas Willem-Alexander. Vuoden 2014 talousarvion saatesanoissa kaupunginjohtaja Antti Rantakokko tiivistää tilanteen: ”Kaupunkimme taloustilanne on kriittinen. Jos juopot siivoavat oman kotipuistonsa, he saavat vastikkeeksi päivittäin kymmenen euroa, viisi olutta ja tupakkaa
Sen takia amputaatioon joutuminen aiheuttaa yleensä kirurgille pettymyksen. Koulutus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat opinnoissa ja työllistymisessä erityistä tukea. Aina jää hiukan miettimään, olisiko jotain voitu tehdä toisin. Amputaatio on lähes aina jollakin tavalla hoidon epäonnistumista. Amputaatioiden yleisyydestä kertoo se, että joka 30. sekunti joku menettää jalkansa jossain T i tt a V i l p a päin maailmaa. Hoidon aloitus on viivästynyt, verisuonirekonstruktio ei ole tuottanut tulosta tai aiempi rekonstruktio on tukkeutunut. Olen tehnyt noin 500 jalkaterän, säären ja reiden amputaatiota. Mietin leikkaustekniikkaa ja sitä, miten saan kiristyksettömän tyngän aikaiseksi. Olin kirurgiaan erikoistuva apulaislääkäri ja päällimmäiset tunteeni liittyivät leikkauksen onnistumiseen. Ensimmäinen amputaationi on vaikuttanut niihin kaikkiin. Leikkauspöydällä oli alaraajan verisuonten ahtaumatautia sairastava vanhus, jonka jalka oli mennyt kuolioon. Haku suoraan oppilaitokseen. Ammatilliset erityisoppilaitokset. Raaja menetetään tavallisesti huonon verenkierron vuoksi. Sääriproteesin kanssa kävelyn oppiminen onnistuu helpommin. Tutustu koulutustarjontaan yhteisillä nettisivuillamme www.ameo.fi. Hänelle piti tehdä reisiamputaatio. Tällä palstalla kerrotaan miltä tuntuu tehdä jokin asia ensi kertaa eka kerta Amputaatio pekk a romsi, verisuonikirurgian erikoislääkäri: E nsimmäisen amputaationi tein Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä vuonna 1994. Suunta yhdessä eteenpäin Hakuaika ammatillisiin erityisoppilaitoksiin 14.3.2014 mennessä. Amputaatio onnistui teknisesti hyvin, mutta potilas ei toipunut proteesikävelijäksi – reisiamputaatioon joutuneille vanhuksille usein käy niin
Lääkityt mielet Naiset syövät lääkkeitä masennukseen, psykoosilääkityksessä ei ole eroa sukupuolten välillä. e e m e l i n i e m i n e n graf iikka MIEHET ERITYISKORVATTAVIIN LÄÄKKEISIIN PSYKOOSIN VUOKSI OIKEUTETUT 25–64-VUOTIAAT NAISET (% vastaavanikäisestä väestöstä) 3,3 POHJOIS-KARJALA POHJOIS-KARJALA 3,2 POHJOIS-SAVO KAINUU 3,1 ETELÄ-SAVO 3,0 3,1 POHJOIS-SAVO 3% POHJOIS-POHJANMAA 2,8 ETELÄ-KARJALA 2,8 KAINUU 2,7 ETELÄ-SAVO POHJOIS-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA 2,6 PÄIJÄT-HÄME 2,5 LAPPI KYMENLAAKSO KESKI-SUOMI 2,4 2,6 ETELÄ-POHJANMAA KESKI-POHJANMAA 2,3 2,3 KESKI-POHJANMAA ETELÄ-KARJALA PÄIJÄT-HÄME LAPPI 2,4 KYMENLAAKSO KESKI-SUOMI 2,5 2,2 SATAKUNTA SATAKUNTA 2,2 VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA 2,0 POHJANMAA UUSIMAA 1,9 2% VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA KANTA-HÄME 1,9 UUSIMAA 2,0 KANTA-HÄME 1,8 1,7 POHJANMAA 1,2 AHVENANMAA AHVENANMAA 1,1 1% 22
Juuri kukaan ei halua asunnottomia naapuriinsa. Kodittomien kaupunki Helsingissä asuu neljätuhatta ihmistä ilman kotia. meri nykänen teksti l au r a o ja k u v a t 24
25
S yrjäytymisen kasvot ovat ilkeän näköiset. Lehdet uutisoivat, että Helsingin Töölössä sijaitsevassa yksikössä kuoli ensimmäisen vuoden aikana viisi nuorta ja poliisi sai sinne 325 hälytystä. Sen sijaan viereisestä lasten iltapäiväkerhosta ja alakoulusta ei ole tullut yhtään valitusta. Helsingin vuokrataso on liian korkea monelle työssäkäyvälle, saati työttömälle tai eläkeläiselle. Hallitusohjelmaan kirjatun pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelman tavoitteena on poistaa asunnottomuus vuoden 2015 loppuun mennessä, mutta ainakaan Helsingissä niin ei tule tapahtumaan: täällä asunnottomien määrä on päinvastoin kasvussa. Yksikön toiminnasta vastaa Sininauhasäätiö, ja valtio ja kaupunki rahoittavat sitä. Varsinkin niukkoina aikoina vuokralaisten vaihtuvuus on vähäistä ja tarjokkaita paljon, joten vuokranantajilla on mistä valita. Nyt hänen pitäisi löytää uusi asunto. ”Perussyy asunnottomuuteen on se, että kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on liian vähän”, sanoo Y-säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen. He ovat myös niitä, joiden asunnottomuus on viime vuosina lisääntynyt. Niin sanoo Sininauhasäätiön johtaja Aarne Kiviniemi, joka sai viime syksynä selitellä Ruusulankadun asumisyksikön aiheuttamaa kohua. Työntekijöitä on yhteensä 30 ja tukea on saatavilla ympäri vuorokauden. Nyt se vähän harmittaa.” Viereinen sivu: 33-vuotias Pia sai häädön Helsingin kaupungin asunnosta Pasilasta, jossa hän asui kymmenen vuotta. Y-säätiö ostaa ja rakentaa asuntoja asunnottomille. Silti meno on levotonta, sanovat töölöläiset. He ovat usein köyhiä, päihderiippuvaisia ja kärsivät mielenterveysongelmista. Kiviniemi myöntää, että katu on kapea ja yksiköstä kuuluu varmasti meteliä, sillä nuorista kuuluu meteliä, olivat he millaisia tahansa. Ongelmana vain on se, ettei Helsinki kaavoita niitä. Kiviniemen mukaan valituksia tulee kahdesta Ruusulankadun taloyhtiöstä. Ruusulankadulla on 93 asuntoa, joihin asukkailla on omat vuokrasopimuksensa ja vuokralaisen oikeudet. Tarkkaa määrää on vaikea laskea, sillä esimerkiksi nuoret ja maahanmuuttajat näkyvät tilastoissa viiveellä. Vaikeimmassa tilanteessa ovat pitkäaikaisasunnottomat, joiden asunnottomuus on kestänyt vuosia tai on toistuvaa. H elsingissä elää noin neljätuhatta ihmistä ilman omaa kotia, yli puolet koko Suomen asunnottomista. Sivut 24–25: enskalla, 55, on ollut neljä kuukautta oma huone Sällikodissa Helsingin Alppilassa. Ruusulankadun asumisyksikön ovet on toistaiseksi suljettu toimittajilta. Kolmas kasvava ryhmä ovat lapsiperheet, mutta he saavat asunnon usein nopeasti. ”On yököttävää kaksinaismoralismia, että ollaan muka huolissaan nuorten syrjäytymisestä, mutta syrjäytyneitä ei haluta omille kulmille”, Kiviniemi sanoo Sininauhasäätiön toimistossa Helsingin Metsälässä, kaukana Töölöstä. Ne ovat suuria lukuja, mutta Kiviniemi muistuttaa, että Ruusulankadun asukkaat ovat kaikista pahiten syrjäytyneitä nuoria. Sama ilmiö on huomattu myös 26 Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja muissa suurkaupungeissa. Onneksi kymmenvuotias tyttäreni asuu turvallisesti äitini luona toisella paikkakunnalla.”. Jos he eivät asuisi Ruusulankadulla, he asuisivat kadulla ja aiheuttaisivat häiriötä yleisillä paikoilla. Asukkaat kärsivät kohusta, Kiviniemi selittää. Kaakisen ratkaisu asunnottomuusongelmaan on yksinkertainen: pitäisi rakentaa enemmän erihintaisia asuntoja. Helsingin asunnottomuutta lisää se, että kehyskuntien asunnottomat tulevat kaupunkiin parempien palvelujen ja työmahdollisuuksien perässä. “Luottotietoni ovat menneet, enkä siksi saa kaupungiltakaan uutta asuntoa. “Ostin telkkarin ja seinille Harley Davidson -tauluja, mutta viikko sitten aloin taas juoda ja myin ne pois. He saattavat asua pitkään vanhempien, sukulaisten ja kavereiden nurkissa. Kritiikkiä ovat saaneet myös vvo ja Sato, joiden alkuperäinen ajatus on ollut rakentaa edullisia vuokra-asuntoja, mutta jotka tekevät nykyisin bisnestä rakentamalla kovan rahan vuokra-asuntoja. Se on tuottavaa hommaa, sillä nopeasti asuntoa tarvitsevat suostuvat pakon edessä maksamaan korkeita vuokria
27
Olimme yhdessä 14 vuotta, mutta kaksi viikkoa sitten Rita kuoli.” 29. Moni asunnoton löytää katon päänsä päälle erilaisista asumisyksiköistä, joita on Helsingissä yhdeksän. Hän sanoo, että uudessa paikassa on levotonta, mutta niin oli vanhassakin. ”Nyt se harmittaa. Vieressä hänen ystävänsä Kari. Pitkäaikaisasunnoton ei ole vuokranantajan listalla ykkösenä. Puolet asukkaista on asunut Sällikodissa vuodesta 2007, jolloin se avattiin. Olisi ollut töitäkin tarjolla.” Enska on asunut välillä kadulla, ja Hietaniemenkadulla meni kaksi vuotta. Hän muutti Helsingin Alppilassa sijaitsevaan Sällikotiin omaan yksiöön, jossa hänellä on pieni keittiönurkkaus ja sänky, jonka laidalla hän nyt istuu. Tyypillinen asukas on 55–65-vuotias mies. S ällikodissa on tilaa 28 ihmiselle. Ennen Enska asui Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa, jossa hänellä oli vain sänky. E nska, 55, sai omat avaimet viisi kuukautta sitten. Vailla vakinaista asuntoa ry:n ylläpitämä Sällikoti oli aluksi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kokeileva tuetun asumisen hanke. Silti nämä yksiköt ovat enemmän säilöntäpaikkoja kuin koteja, vaikka Sällikotiinkin useimmat jäävät pysyvästi. Vuonna 2011 se siirtyi Helsingin kaupungin ostopalveluksi. Mutta on sentään katto eikä tarvitse palella sydäntalvella kadulla. Alku uudessa kodissa meni hyvin. Sällikodissa pitkäaikaisasunnottomille tarjotaan tuettua asumista asunto ensin -ajatuksen pohjalta eli heiltä ei vaadita elämäntapo- terho (vas.), 52, on asunut Sällikodissa pian viisi vuotta. ”Jossain vaiheessa asuimme naisystäväni Ritan kanssa täällä yhteisessä asunnossa, mutta tuli riitoja ja muutimme omiin asuntoihin. Enska oli juomatta, osti television ja Harley Davidson -tauluja seinille. Hänen vaihtoehtonsa ovat vähissä. Sitten korkki aukesi ja Enska myi uudet tavaransa saadakseen viinaa
Ajattelen niin, ettei syrjäytyneitä ihmisiä ole olemassa, ainoastaan syrjäytettyjä. Enskakaan ei ole vielä tottunut Sällikodin levottomaan ja äänekkääseen menoon. Helsingissä samaa ajatusta toteuttavat muun muassa Ruusulankadun asumisyksikkö ja Diakonissalaitoksen yksiköt. jen muuttamista. Sällikodissa kuusikymppiset ovat jo vanhuksia, ja silloin tällöin joku kuolee. Sen sijaan työntekijät yrittävät auttaa asukkaita elämänhallinnassa ja normaalissa asumisessa. Sällikodissa yhteisiä tiloja on rauhoitettu niin, että juominen tapahtuu omissa yksiöissä. Sällikodissa kuusikymppiset ovat jo vanhuksia, ja silloin tällöin joku kuolee. S ällikodin vieressä kohoaa punatiilinen rakennus. Asettuminen kestää vuoden tai kaksi. Vasemmalla ylhäällä: svennu, 57, asuu Diakonissalaitoksen Auroratalossa. Nyt olen ollut puoli vuotta selvänä ja muutan pian Pelastusarmeijan asuntoon, missä joudun käymään itse kaupassa ja tekemään ruuan. Se, että on asunnoton, ei kerro siitä miten asuisi, jos saisi asunnon. Ne, jotka eivät enää pärjää omassa yksiössä, siirtyvät palvelutaloon. Ajattelen, että olen nyt terve ja pystyn siihen.” Oikealla ylhäällä: kari, 66, asuu Diakonissalaitoksen Auroratalossa. Hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa erilaisissa laitoksissa. Hankevastaava Jussi Lehtonen kertoo, ettei Suomesta löydy yhtään paikkaa, jossa asunto ensin -periaate toteutuu sen alkuperäisessä tarkoituksessa. Kari, 66, on asunut Auroratalossa kolme vuotta. Se on Diakonissalaitoksen Auroratalo, entinen hotelli, jossa on nyt 125 asuntoa helsinkiläisille pitkäaikaisasunnottomille. Häiritseviä juomaporukoita on yritetty vähentää rajoittamalla vierailuja, ja siinä on vuosien mittaan onnistuttukin. Lehtonen sanoo, että heillä asuu kohtuutyytyväistä porukkaa. Lehtosen mukaan Suomessa asunto ensin -periaate toteutuu vain siinä, että tietyissä asunnottomille tarkoitetuissa yksiköissä päihteidenkäyttö on sallittua ja muissa ei. Molemmat ovat olleet vankilassa ja vailla asuntoa. Yhdysvalloissa 1990-luvun alussa kehitetty periaate painottaa vahvasti asukkaiden tukemista ja kuntouttamista. Sällikodissa päihdekuntoutus ei ole pääasia. Sällikodin historian aikana vuokrasopimus on purettu vain kahdesti, molemmat väkivallan takia. ”Aloitin laitoselämän nuorisokodissa näillä samoilla kulmilla Kalliossa. Lehtonen toivoo, että kaupunki tarjoaisi yksiöitä, joissa asumista voisi kokeilla vahvalla tuella vaikka kolmen kuukauden ajan. Mutta jos pitkäaikaisasunnoton haluaisi kokeilla asumista tavallisessa asunnossa, se on teh30 ty hankalaksi. Henkilökunta on hienoa – se ei hakkaa vaan silittää.” Oikealla alhaalla: 32-vuotias Juri (vas.) ja 35-vuotias Jaro asuvat Helsingin Sörnäisissä Kriminaalihuollon tukisäätiön päihteettömässä asumisvalmennusyksikössä. Tunnen olevani sivullinen, mutta meitä on täällä talossa paljon muitakin. Toisin sanoen päihteitä saa käyttää. Tässä on hyvä asua.”. Asunnottomat halutaan nostaa jaloilleen. “Olen juonut rankasti ja käyttänyt lääkkeitä. Asukkaille on tarjolla myös ympärivuorokautista tukea. Kaikilla ei ole päihdetaustaa.” Lehtosen mielestä asunnottomuudessa on viime kädessä kyse köyhyydestä: jos talous on kunnossa, päihteidenkäyttö ei johda niin helposti asunnottomuuden kierteeseen. ”Systeemi ei toimi. Useimmat kuitenkin pysyvät täällä – ja se on Jussi Lehtosen mielestä inhimillinen tapa hoitaa pitkäaikaisasunnottomuutta. Sällikodissa on neljä kokopäiväistä työntekijää ja yksi puolipäiväinen. ”Nyt asumme solukämpässä ja olemme talkkareina Kritsillä
31
Täytyy jalkau- tua kaupunginosan asukkaiden pariin, kuten me teimme”, sanoo Diakonissalaitoksen asumispalvelujen johtaja Tapio Tähtinen. En aio lähteä täältä minnekään.” Kun Diakonissalaitos teki kaksi vuotta sitten kyselyn asukkailleen, selvisi, että 30 prosentilla heistä on laitostausta. Myös moni Ruusulankadun nuori on asunut lastenkodissa, nuorisokodissa tai vankilassa. Myös naapureilla vie aikansa tottua uusiin asukkaisiin. Karin asunto on pienen hotellihuoneen kokoinen. Asumisyksiköt, joissa päihteet on sallittu, aiheuttavat enemmän vastustusta kuin päihteettömät paikat. Isosta ikkunasta aukeaa näkymä valaistulle Helsinginkadulle. ”Kenenkään ei pitäisi joutua asumaan kadulla tai rappukäytävissä. Moni on sitä mieltä, että päihteidenkäyttäjiä paapotaan liikaa ja että käyttäminen on oma valinta. ”Minulla ei ole koskaan ollut oikeaa kotia”, hän sanoo. Samaa inhimillisyyden ajatusta toistavat muidenkin asumisyksiköiden työntekijät. Asettuminen voi kestää kaksi tai kolmekin vuotta. Paksu nippu aanelosia on täynnä Karin kirjoittamia runoja. ”Ympäristötyö on tärkeää aloittaa jo ennen tällaisen yksikön perustamista. Tulos yllätti tutkijat. On myös taloudellisesti järkevää, että pitkä-. Siksi ei ole ihmeellistä, että suurissa asumisyksiköissä meno on usein levotonta. Asukkaat etsivät paikkaansa ja työntekijät vaihtuvat, sillä rankka työ ei sovi kaikille. Tapio Tähtinen ajattelee toisin: päihteidenkäyttö on sairaus, ja jokaisella ihmisellä on oikeus omaan asuntoon. Laitoksissa pätevät aivan omat moraalisäännöt, ja se on usein kova maailma. Kyse on ihmisarvosta”, hän sanoo. Vasta sitten, kun on oma tila, yksityisyys ja vuokrasopimus, voi alkaa rakentaa muuta elämää. ”Täällä saa asua muiden keskellä mutta kuitenkin omassa rauhassa. Ikkunalaudalla on tietokoneen näyttö ja tietokirjoja, muun muassa Alice Milleriä, joka oli tunnettu lasten väärinkohtelusta kirjoittanut psykologi. Ovensuussa on kylpyhuone, nurkassa keittiötaso
”Talossa on hurja meno, kun kaikki on sallittua, päihteet ja muut. Pia toivoo saavansa uuden asunnon ennen kuin joutuu muuttamaan pois vanhasta. Esimerkiksi Tukholmassa päädyttiin jo vuosikymmeniä sitten siihen, ettei kantakaupunkiin ole järkevää avata suuria asumisyksiköitä. Naapurissa on kavereita, ja jos on hätä, henkilökunta tulee kahdessa minuutissa. Tällaisessa paikassa henkilökunnan on oltava erityisen pitkämielistä. Nyt hänen pitäisi löytää nopeasti uusi asunto, mutta se ei ole helppoa, sillä luottotiedot ovat menneet. Hän haluaa omat avaimet. Parhaillaan mietitään sitä, pitäisikö vierailijoiden määrää rajoittaa ja henkilökunnan määrää lisätä. Ei kukaan toivo tulevansa isona syrjäytyneeksi päihteidenkäyttäjäksi. Kun asunto lähtee alta, Pian vaihtoehtoina on muuttaa johonkin asumisyksikköön tai majailla kavereiden nurkissa. Siellä on totuttu kaikennäköisiin kulkijoihin.” Hän sanoo silti ottavansa valitukset vakavasti, ja myös Ruusulankadulla tehdään ympäristötyötä. ”Mutta ilman omaa asuntoa se ei ainakaan onnistu.” Asunnon saamiseen voi mennä monta kuukautta, mikä on monelle liikaa, joku saattaa kuolla matkalla. Hänen kymmenvuotias tyttärensä asuu nyt Pian äidin luona toisella paikkakunnalla. Eri mieltä ollaan siitä, millainen on toimiva asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille. Kyllä näitä isojakin asumisyksiköitä pitää sijoittaa myös ihmisten keskelle, niin jokainen asuinalue kantaa vastuunsa. Pialla on takanaan repaleista elämää. Samanlainen paikka Kalliossa tai Sörnäisissä ei luultavasti maire asuu Diakonissalaitoksen Auroratalossa. On laskettu, että säästö asukasta kohden on 10 000–15 000 euroa vuodessa. "Samanlainen paikka Kalliossa ei luultavasti herättäisi tällaista keskustelua." aikaisasunnoton saa asunnon: silloin hän ei työllistä enää niin paljon poliisia, terveyspalveluja, sosiaalitoimea ja muita viranomaisia. Sininauhasäätiön johtaja Aarne Kiviniemi kertoo, että säätiö sai Ruusulankadun kiinteistön käyttöönsä monen yhteensattuman kautta ja tarttui tilaisuuteen. Kiviniemi uskoo, että ensimmäinen vuosi on hankalin ja vasta toisen jälkeen tilanne rauhoittuu, kuten muissakin asumisyksiköissä on käynyt. 33. Juttua varten on haastateltu myös Vailla vakituista asuntoa ry:n toiminnanjohtajaa Sanna Lehtosta. Kadulle hän ei enää halua. Pia on korvaushoidossa ja yrittää pysytellä erossa päihteistä. Mutta mieluummin asun siellä kuin kadulla. A sunnottomuuden asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, miten asunnottomuus voidaan ratkaista: kaavoittamalla lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Moni on jäänyt koukkuun rapussa asumiseen eikä osaa enää asua muualla.” herättäisi tällaista keskustelua. Hän toivoo naapureilta enemmän ymmärrystä: keskimääräinen töölöläinen on vahvemmassa asemassa kuin Ruusulankadun nuoret eikä hänen pitäisi alentua riitelemään nuorten kanssa. Monen mielestä Ruusulankadun asumisyksikkö on yksinkertaisesti liian suuri. ”Ihmettelen ohutta empatiakykyä. . Sällikodin Jussi Lehtonen sanoo, ettei yksikkö saisi olla juuri Sällikotia suurempi, muuten tulee levotonta, varsinkin nuorten kanssa, jotka ovat liikkeellä enemmän kuin kuusikymppiset miehet. Joillekin vain käy niin.” P ia, 33, on pian asunnoton, sillä hän sai kuukausi sitten häädön kaupungin asunnosta Pasilasta. ”En sanoisi, että tässä on tehty virhettä
34
e r ja s a a r i n e n t e k s t i j i i ro i ko ne n k u v it u s. Johdot solmussa Sosiaali- ja terveydenhuollossa tietoteknologiaan on käytetty surutta rahaa, mutta tulokset ovat surullisia
Sähköistä lääkemääräystä koskevassa laissa on pykälä, jonka mukaan e-resepti voidaan salata potilaan pyynnöstä. ”Jos laissa on säännös, se on toteutettava tai poistettava. Lääkärin pitää antaa potilaalle lääkettä koskeva potilasohje ja tietoa siitä, mistä e-reseptissä on kyse. Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi yhden kirjoitetun reseptin hinnaksi jopa 2 000 euroa, kun kaikki kustannukset otetaan huomioon. Yksityisten terveyspalvelutuottajien on otettava e-resepti käyttöön tämän vuoden huhtikuun alkuun mennessä.. Kelaan oli päätetty perustaa kansallinen terveysarkisto KanTa, jonka osia ovat potilastiedon arkisto ja reseptikeskus. Samana vuonna Kela aloitti e-reseptin teknistä toteutusta selvittävän projektin. Myöhemmin samana vuonna hanke siirrettiin Kelan kontolle, koska Kelan katsottiin olevan ainoa, joka pystyy hallinnoimaan suuria, valtakunnallisia tietojärjestelmiä. Apteekin taas on annettava asiakkaalle selvitys toimitetuista ja toimittamatta jääneistä lääkkeistä. Yle uutisoi joulukuun lopussa, että sairaaloissa joudutaan arvailemaan potilaan käyttämiä lääkkeitä. Varmaa tietoa sieltä ei kuitenkaan saa, koska potilas saa halutessaan edelleen paperireseptin eivätkä keskuksesta näy sairaala-apteekista annettavat ilmaislääkkeet tai osastolääkitys. Lain on tarkoitus parantaa potilas- ja lääketurvallisuutta, kun kokonaislääkityksen pitäisi näkyä reseptikeskuksesta. Se aloitti sosiaali- ja terveysministeriön toivomat käytännön toimenpiteet tietoteknologian hyödyntämiseksi, todettiin vuonna 2002 julkaistussa arviointiraportissa Makropilotti – sosiaali- ja terveydenhuolto 2000-luvulle. Pohjoiskarjalaisessa apteekissa asioinut nainen oli jäänyt ilman näitä papereita. Kelan selvityksen pohjalta stm aloitti kokeilun, jossa olivat mukana Turun kaupunki ja kolme sairaanhoitopiiriä. Salausta ei pystytä toteuttamaan, mutta salausmahdollisuutta mainostetaan esitteissä. Valmista tuli hitaasti, ja se johtuu muun muassa koko maata koskevien linjausten puutteesta. Vuonna 2006 stm siirsi hankkeen hallinnoinnin ja e-reseptin teknisen vaatimusmäärittelyn Accenture Oy:lle. Hankintaa ei kilpailutettu, koska oli kiire ja katsottiin, että vain Accenture pystyi hoitamaan toimeksiannon. Sähköistä reseptiä päästiin sentään kokeilemaan. Kokeilu eteni nihkeästi, ja vuonna 2005 apuun tuli Sitra rahoittajana ja asiantuntija-avun tarjoajana. Ei pystynyt. S ähköistä reseptiä on kehitetty lähes 25 vuotta, mutta silti sen käyttöönotossa tuli kiire, eikä kaikkea ehditty miettiä loppuun asti, sanoo Tomi Voutilainen. Kela esitti kansalliseen reseptitietokantaan perustuvaa mallia, jonka oli tarkoitus toimia vuoden 2003 loppuun mennessä. Laki sähköisestä lääkemääräyksestä annettiin vuonna 2007, mutta sen täytäntöönpano on edelleen kesken. Hän oli vuonna 2010 tekemässä Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastukset sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisista it-hankkeista. Professori Tomi Voutilainen katseli vieressä, kun nainen latoi pakkauksia tiskille. P ohjoiskarjalaiseen apteekkiin asteli joulun aikaan vanhus mukanaan muovikassillinen lääkepurkkien pahvisia kuoria. Sähköinen resepti saatiin julkisessa terveydenhuollossa kaikkialla käyttöön huhtikuussa 2013. 36 Sähköistä reseptiä on kehitetty vuodesta 1989 eri hankkeissa eri puolilla maata ja eri yhtiöiltä ostetuilla järjestelmillä. Tammikuussa 2014 hallitus esitti kyseisen pykälän kumoamista. Vuosina 2004–06 kirjoitettiin yhteensä 1 075 sähköistä reseptiä. Seuraavana vuonna hanke ajautui umpikujaan muun muassa heikon johtamisen takia. Nyt hän toimii informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professorina Itä-Suomen yliopistossa. Hän ei tiennyt, mitä kaikkia lääkkeitä hänelle oli määrätty, koska oli siirtynyt käyttämään sähköistä reseptiä. Kaikkien reseptien on tarkoitus olla sähköisiä vuodesta 2016 lähtien. Nythän e-resepti on toteutettu lainvastaisesti”, Voutilainen sanoo. Hanke oli päättynyt vuonna 2001 ilman, että yhtään e-reseptiä oli kirjoitettu. Potilaan pitäisi ymmärtää tuoda oma lääkelistansa mukanaan sairaalaan. Itse resepti on sähköinen, mutta laki sähköisestä lääkemääräyksestä on kirjoitettu sellaiseksi, että siitä seuraa enemmän paperia kuin vanhasta paperireseptistä. Satakunnassa aloitettiin vuonna 1998 suuri Makropilotti-hanke, jolta sosiaali- ja terveysministeriö odotti paljon
37
Valvonta on ollut ole- uonna 2008 Valtiontalouden tarkastusvirasto törmäsi hankkeeseen, jota ei virallisesti ollut olemassakaan. Esimerkiksi potilastietojen yhtenäisessä koodaamisessa tarvittavan koodistopalvelun tekeminen annettiin Stakesin tehtäväksi 2002. Julkinen sektori on käyttänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana noin kaksi miljardia euroa sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiaan. Rahaa oli kulunut jo pari miljoonaa euroa. ”Menestystarinaksi siitä ei ole. Se valmistui vuonna 2009 ja vedettiin pian pois käytöstä. Hankkeesta ei ollut asettamispäätöstä tai hankesuunnitelmaa. Hallituksen tammikuussa antaman esityksen mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä myös itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivien lääkäreiden ja vähän lääkemääräyksiä kirjoittavien terveydenhuollon yksiköiden on siirryttävä kirjoittamaan e-reseptejä. Tanskassa e-resepti on ollut käytössä vuodesta 1990, ja Ruotsissa 100 000 kirjoitetun reseptin raja saavutettiin vuonna 2000, kahden vuoden kokeilujen jälkeen. matonta. Sähköisen reseptin pitkä, mutkainen ja kallis tie on vain yksi esimerkki terveydenhuollon tietoteknologiahankkeista, joille tyypillistä on ollut osaamaton johto, jolla on liikaa rahaa. Valtiontalouden tarkastusvirasto Hankkeet on jaettu pieniksi osahankkeiksi aluepoliittisista syistä. Tuloksena on ollut useita samalla alueella samaan aikaan toimivia hankkeita, joilla ei ole saatu aikaan mitään pysyvää. Professori Tomi Voutilainen pitää kaikesta huolimatta jonkinlaisena onnistumisena sitä, että e-resepti on vihdoin käytössä. Vuonna 2011 julkaistu it-hankkeiden toteuttamisen tarkastuskertomus kertoo yksityiskohtaisesti keskeisten kansallisten hankkeiden, KanTa-arkiston ja yhtenäisen sähköisen potilaskertomuksen luomisen ongelmista. ”Tarkastus teki selväksi, että terveydenhuollon tietoteknologiahankkeissa on enemmänkin selvitettävää”, Tomi Voutilainen kertoo. Rahalla on ostettu palveluita usein yksiltä ja samoilta konsulteilta ja välillä hankintalakia rikkoen. Palvelin hankittiinkin jo seuraavana vuonna, mutta itse sisältö sinne saatiin vasta 2008, mutta ei tuolloinkaan vielä lopullisessa muodossa. Se on kestoltaan Suomen ennätys it-projektina.” Juuri muuta onnistunutta hän ei sosiaalija terveydenhuollon tiedonhallinnan kehittämisessä näekään. 38. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa luotiin sähköistä varmennepalvelua terveydenhuollon ammattilaisille. Yksi henkilö oli pistetty tekemään kohtuutonta tehtävää ilman teknistä asiantuntija-apua. Voutilaisesta kaikkein irvokkainta on ollut kansalaisten terveystiedon portaalin tervesuomi.fi:n tekeminen: Sen kehittämiseen löytyi rutkasti rahaa, mutta ylläpitoon ei lainkaan
thl:n selvityksen mukaan suuria tiedonsiirtotarpeita on muun muassa 39. Hänestä kyseessä ei ole pelkästään ollut johtamisen ongelma vaan valtion ohjauksen vaikeus järjestelmässä, jossa on kunnallinen itsehallinto, monta toimijaa, monta rahoittajaa ja käytössä monenlaisia tietojärjestelmiä. Johtaja Annakaisa Iivari sosiaali- ja terveys- ministeriöstä ei nielaise purematta Voutilaisen kritiikkiä. Liian pitkään samoissa tehtävissä toimivat eivät enää näe metsää puilta.” ”Terveydenhuollon it-kehittämisen kokonaisuudesta on puuttunut 2000-luvulla logiikka, mikä ei ole ihme, kun kehittäminen on perustunut vuodelta 1996 olevaan Sosiaalija terveydenhuollon tietotekniikan hyödyntämisstrategiaan. Etenkään nopeasti kehittyvässä tietotekniikassa lähes 20 vuoden strategia ei toimi ilman säännöllistä tarkistamista.” Voutilainen uskoo, että suurempia hankkeita olisi kyetty valvomaan, mutta hankkeet on jaettu pienemmiksi osahankkeiksi aluepoliittisista syistä: ”Kaikille pitää jakaa hyvää.” Voutilaisen mukaan 2000-luvulla lankoja vetelivät muutamat keskeiset virkamiehet ja sisäpiiriin kuuluivat suurten kaupunkien ja sairaanhoitopiirien tietohallinnosta vastaavat virkamiehet sekä konsulttiyritykset ja vtt. Hanketta aikanaan johtanut Heli Sahala näkee Voutilaisen tavoin syyksi valtakunnallisten linjausten puuttumisen. Sosiaalihuollon kansallisesta asiakastiedon arkistosta KanSasta on puhuttu pitkään. Tikesos kehitti vuosina 2005–2011 palveluita koskevia määrityksiä tietojärjestelmissä käytettäviksi, mutta niitä ei ole vieläkään otettu käyttöön. ”Jollei keskitettyä tietovarantoa ole, jatkamme erillisohjelmistojen kehittämistä arkistokelpoisiksi ja tuotamme edelleen tilastoja vaihtelevasti eri organisaatioissa.” KanSan on tarkoitus hoitaa asiakastiedon keskitetty säilyttäminen ja jakelu, tiedon arkistointi, tilastointi ja asianmukainen hävittäminen. ”Ne eivät ole päässeet rönsyyntymään, vaikka havaittavissa on myös epätervettä, pitkäaikaista ja ketjutettua hanketoimintaa.” Tosin Voutilainen löytää moitittavaa myös sosiaalihuollon ainoasta laajemmasta kehittämishankkeesta Tikesosista. ”Kunhan niitä tulee, määritykset ovat edelleen käyttökelpoisia”, nykyisin Kotkan sosiaalijohtajana työskentelevä Sahala sanoo. Heli Sahalasta KanSa on tarpeen. arvioi vuonna 2011, että kehittämisen tulokset ovat tavoitteisiin ja tarpeisiin nähden vaatimattomia. Voutilaisesta epäonnistumisten tärkein syy on ammattijohtamisen puute: ”stm:ssä ei ole ollut kykyä toimialan tietohallinnon strategiseen johtamiseen. Iivarin mukaan sähköisen reseptin kansalliset linjaukset tehtiin nopeasti, mutta niiden vaatimat muutokset esimerkiksi apteekkien järjestelmiin kestivät liian kauan. Myös se käytiin läpi vtv:n taannoisessa tarkastuksessa. Uudistuksia on tehty tietotekniikkalähtöisesti vanhojen toimintatapojen ja organisaatioiden pohjalta. ”Siirretäänkö sosiaalihuollossa todella niin paljon tietoa kuntien välillä, että kansallisen arkiston hyöty realisoituisi kaikissa sosiaalihuollon palveluissa”, hän kysyy. ”O n ollut sosiaalihuollon onni, että siellä kehittämishankkeita on ollut vähemmän”, Tomi Voutilainen sanoo. Voutilainen epäilee sen tarpeellisuutta
Vuorisalo kertoo psykiatriseen hoitoon joutuneesta ihmisestä, joka sairasti ykköstyypin diabetesta. Potilaalle tietojärjestelmäongelmat voivat äärimmillään olla hengenvaarallisia, sanoo erityisasiantuntija Riitta Vuorisalo soste Suomen sosiaali ja terveys ry:stä. Esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden piti miettiä, miten lastensuojeluasiat kirjataan järjestelmään ja mitä käsitteitä käytetään. Se on ammattihenkilön oikeusturvakysymys, johon ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota KanTaa kehitettäessä.” ”E ihän tässä ole mitään järkeä, mutta kun ei ole pilliin viheltäjää”, sanoo Kotkan sosiaalihuollon it-koordinaattori Mikko Vänttinen. Mistään ei selvinnyt, kuinka hänen diabetestaan tulisi hoitaa eikä henkilökunta uskonut henkilön itsensä kertomaa.” Pitkäaikaissairauksien hoidossa hoitoketjut. ”Hän oli sekavassa tilassa. Päällekkäisen työn välttämiseksi on esitetty toimeentulotuen siirtämistä Kelan hoidettavaksi, jos ei muuten niin ainakin tietojärjestelmän osalta. Lappeenrannassa ratkaisut oli jo tehty ja Kotka olisi halunnut ottaa ne käyttöön, mutta se ei käynyt päinsä. ”Jos kunnat haluaisivat jotain ekstraa, se maksaisi erikseen.” Kotkan terveysjohtaja Anne Hiiri ei suosittele kehittämishankkeisiin osallistumista vaan mieluummin kannattaa odottaa mahdollisimman valmiita tuotteita. Eikä kysymys ole vain kuntien välisestä vaan myös palvelun järjestäjien ja tuottajien välisestä tiedonsiirrosta, jotta kaikilla olisi ajantasaiset tiedot asiakkaasta. Oli vaikea ratkaista, mitä asioita ja miten mikin asia kannattaa Efficaan laittaa”, sanoo Kotkan sosiaalityön johtaja Anna Liakka. 40 Jo pelkkä tietojärjestelmän hankkiminen on kunnalle suuri asia. ”Järjestelmän termistö oli kuin hepreaa. Järjestelmät ovat usein kömpelöitä ja hitaita eikä niissä aina ole potilasturvallisuutta varmistavia hälytyksiä esimerkiksi lääkeaineallergioista. ”Hänen on voitava luottaa siihen, että hänellä on kaikki ajantasaisin tieto käytössään. KanSan esikuva on potilastiedonarkisto, joka on tarkoitus ottaa osittain käyttöön 2015. Voutilainen korostaa, että terveydenhuollon ammattilaiselle on oltava täysin selvää, mistä hän saa tarvitsemansa tiedon ruudulleen. Röntgenkuvia on turha hakea, koska ne ovat liian suuria siirrettäviksi. Voutilainen on kuullut maakunnissa puheita, että käytännön työssä aiotaan jatkossakin käyttää paikallisissa järjestelmissä olevia tietoja ja KanTaa vain silloin, kun potilaan hoidosta tarvitaan kokonaisnäkemys. Se oli tietysti pois potilailta. Kotkassa Effica-asiakastietojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2007 ja se aiheutti paljon työtä muillekin kuin tietohallinnon ammattilaisille. ”Rakensimme sitten Kotkan mallin.” Anna Liakka toivoo, että tietojärjestelmien tuottajat velvoitettaisiin toimittamaan kunnille ohjelma, jossa olisi valtakunnalliset määritykset valmiina. ”Maksoimme kehittämistyöstä aikamoisen hinnan henkilöstön työpanoksena. Vänttinen ottaa esimerkiksi sähköisen toimeentulotukihakemuksen, jota on kehitelty paitsi Kotkassa myös muissa KaakkoisSuomen kunnissa. lastensuojelussa ja vammaisten ja vanhusten palveluissa. Ajatus kumpuaa e-resepti-kokeilusta, jossa Kotka oli mukana 2009–11. KanTa-arkistosta saa aluksi vain ydintiedot potilaan hoidosta. Sosiaali- ja terveysministeriön kanta KanTaan on selvä: ”KanTa on päivittäisessä työssä käytettävä tiedon keskusvarasto”, Annakaisa Iivari sanoo. Hän viittaa valtakunnallisen ohjauksen puutteeseen, minkä takia kunnissa kukkii kaikenlaisia omiin oloihin sovitettuja kalliita järjestelmiä. Pilotissa mukana olosta ei ollut meille erityistä hyötyä.” L ääkärin työtä koskevissa tutkimuksissa on todettu, että potilaalle varatusta ajasta yli 40 prosenttia kuluu kirjaamiseen ja tiedonhakuun. Nyt esimerkiksi Helsinki ja Vantaa kehittävät kumpikin miljoonilla euroilla sähköistä toimeentulotuen hakemista. Kaikille ei tosin ole selvää, mikä KanTa oikeastaan on: päivittäisessä potilastyössä käytettävän tiedon keskusvarasto vai potilastiedon arkisto
41
Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden idea perustuu siihen, että asiakas- ja potilastieto irrotetaan organisaatioiden järjestelmistä ja organisaatiorakenteista standardimuodossa kansalliseen tietovarastoon.” Iivarista kansallisessa it-kehittämisessä on nyt selvät sävelet ja niiden mukaan edetään. Iivari kiistää professori Voutilaisen väitteen siitä, että 2010-luvulla olisi edetty vuonna 1996 valmistuneella strategialla. ”KanTa-ratkaisu on suorastaan nerokas, vaikka toteutuspolku on ollut kivinen. Kaikilla on edelleen käytössä samat asiakas- ja potilastietojärjestelmät kuin tähänkin asti. Kunnat päättävät terveydenhuollosta vain oman kuntansa näkökulmasta. Hallituksen esitys saadaan ensi elokuussa. ”Pankit ovat pystyneet muuttamaan ihmisten pankkikäyttäytymisen. ovat oleellisia ja ne mahdollistuvat vain tietojärjestelmien avulla. Kehittämistä ovat ohjanneet myös osastrategiat, muun muassa sähköisestä 42 potilaskertomuksesta.” Sosiaalihuollon tiedonhallinnan lainsäädäntö etenee, Iivari sanoo ja listaa muita toimenpiteitä: sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurityölle on rakennettu ohjausmalli, KanSa-arkiston rakentamiseen on varattu määräraha ja hankkeiden hallintaan on lisätty henkilöstöä, etenkin thl:n operyksikköön. Oikeassa elämässä ihmiset liikkuvat ja on sattumanvaraista, millaista potilastietoa heistä on käytettävissä”, hän sanoo. ”Hankkeet ja järjestelmät näyttäytyvät muutamien yritysten rahasampoina, vaikka tämä on julkisen vallan asia. ”Vuonna 2007 ministeriö teki eHealth roadmapin. Onko sillä oma sisäinen kulttuurinsa. Ongelma kytkeytyy myös kuntien itsehallintoon. Hän muistuttaa, etteivät KanTatai KanSa-arkisto mitenkään lisää sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta. Vuorisalo ihmettelee sitä, että viimeisten viidentoista vuoden aikana tietotekniikkaan on heitetty sumeilematta miljoonia, mutta kokonaisuutta selkeyttävää lainsäädäntöä ei ole saatu aikaan. Iivarin mukaan tulevalla lainsäädännöllä tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaa ja luodaan edellytykset asiakastietojen yhdenmukaiselle dokumentoinnille, tallentamiselle ja luovutukselle. Tämän vuoden aikana valmistellaan uusi strategia sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonhallintaan. Sähköisessä reseptissä valtionohjausta voi hankaloittaa se, että ohjaus on sosiaali- ja. Onko siellä voimakkaita kilpailevia tarpeita, jotka estävät muutokset. Miksei se ole mahdollista terveydenhuollossa. Tomi Voutilainen ei näe kehitystä yhtä valoisana. Tässä on jotain, jolle on vaikeaa löytää järkevää selitystä.” J ohtaja Annakaisa Iivari tunnistaa Vuorisalon esille ottamat ongelmat ja sanoo, että KanTa-arkisto ratkaisee ne: tarvittava potilastieto saadaan aina oikeaan paikkaan
terveysministeriön tehtävä, mutta Kela ei ole ministeriön vaan eduskunnan alainen laitos. Tieto on keskitetyssä palvelussa ja sitä käytetään organisaatioiden järjestelmien kautta. Jää nähtäväksi käytetäänkö sosiaalihuollossa jatkossa kansallista palveluväylää vai KanTa-palveluväylää.” stm arvioi, että palveluväylä helpottaa sektoreiden välistä yhteistyötä ja että sen päälle rakennettava kansallinen it-arkkitehtuuri parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon prosesseja. Iivari näkee, että KanTa avaa markkinat terveemmälle kilpailulle: ”KanTa pakottaa järjestelmät samaan standardiin sekä tietosisällöiltään että teknisesti. ”Yritystä on, mutta edelleen puuttuu johdonmukaisuus, määrätietoisuus ja muutosten realistinen aikataulutus. Sen ansiosta julkisten organisaatioiden kesken ja myös yksityisen puolen organisaatioiden välillä voidaan siirtää tietoa. Kansalaisaktivisti ja avoimen lähdekoodin asiantuntija Elias Aarnio kannustaa käyttämään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, vaikka ne eivät olisi yhtä hyviä kuin suljetut kaupalliset ohjelmistot. Järjestelmät joutuvat kilpailemaan käytettävyydellä.” ”KanTaa ei saada valmiiksi kerralla, mutta nyt on olemassa rakenne ja vastuut kehittämistyölle irrallisten hankkeiden sijaan”, Iivari sanoo. Jos näin käy, toiseen järjestelmään vaihtaminen tulee kalliiksi.” V altiovarainministeriö rakentaa parhaillaan Suomeen 120 miljoonalla eurolla tiedonsiirtoa helpottavaa palveluväylää. Vaikka thl:n oper-yksikössä on nyt enemmän henkilöstöä kuin ennen, 60 prosenttia yksikön budjetista meni vuonna 2012 asiantuntijatyön ostoihin. Iivarin mukaan operin budjetin kautta maksetaan KanTa-palvelusta Kelalle, mikä selittää suuren ulkopuolisten ostojen osuuden. Sen verran monta kokkia tuntuu sopalla olevan, ettei eteenpäin meno ole helpoimmasta päästä.” . Avoin lähdekoodi mahdollistaa ohjelmien kytkemisen toisiinsa ja oikeudet oman kehitystyön hedelmiin jäävät tilaajalle. ”Toisaalta tähänastisten it-hankkeiden ohjaamiskokemusten perusteella tämä voi olla toiminnan pelastus”, Voutilainen sanoo. Kotkan sosiaalijohtaja Heli Sahala kiittelee valtiota siitä, että se on nyt viimein tarttunut ohjaimiin. Kun kunta tai sairaanhoitopiiri valitsee potilas- tai asiakastietojärjestelmän, valinnan varaa ei ole kovin paljon. ”Tämän voi ottaa hankintakriteeriksi myös suljettujen ohjelmistojen hankinnassa, mutta sitä ei yleensä osata vaatia. Tietotekniikkaan on heitetty miljoonia, mutta selkeää lainsäädäntöä ei ole saatu aikaan. Voutilaisen mielestä valtio rahoittaa edelleen liian pieniä hankkeita, muun muassa terveydenhuollon sähköisen asioinnin pilotteja. 43. Nyt käytössä on alle kymmenen yrityksen järjestelmiä. Väylän on tarkoitus olla käytössä ensi vuonna. Tomi Voutilainen arvelee, että taas kerran rahaa on liikaa ja se pitää käyttää nopeasti tietämättä mitä oikein tavoitellaan. Järjestelmiä hankkivien pitää osata säilyttää mahdollisimman suuri liikkumavapaus järjestelmän kehittämisessä, ettei jää yhden järjestelmätoimittajan liekaan. Valtion ict-johtaja Timo Valli on verrannut lehtihaastattelussa palveluväylää yhtä käänteentekeväksi kuin siirtymistä yhteiseen raideleveyteen. ”KanTa on jo terveydenhuollon palveluväylä. Jatkossa kunnan on entistä helpompaa vaihtaa tietojärjestelmää. ”Onko viranomaispuoli edelleen jonkinlainen rahanjakoautomaatti ja osaaminen kertyy viranomaisen ulkopuolelle”, Voutilainen pohtii. Moni kaipaa lisää kilpailua
44
Nyt hän kertoo ne. Dosentti suorasuu Matti Rimpelä tunnetaan miehenä, joka tietää syyt ja ratkaisut kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmiin. ilkka karisto teksti a n n a au t i o k u v a t 45
Se ei ole lainkaan tasa-arvokysymys vaan taloudellinen järkevyyskysymys. He ja heidän vanhempansa osaavat luovia eteenpäin. Lastensuojelun ongelmia ei ratkaista lisäämällä lastensuojelun henkilöstöä. L apset ovat hyvin erilaisia ja kehittyvät eri tahtiin. S uomi investoi kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen paljon uusiin sukupolviin. N uorista 70 prosenttia pärjää melkein missä järjestelmässä tahansa. Merja Ailus sai Kevassa positiivista diskriminaatiota. Otetaan esimerkiksi Oulu. Sanoin, että jos olisin nuorisotyöntekijä, niin menisin ensin sinne kotiin pelaamaan sen kanssa. Vai laitammeko ne mieluummin hyödyllisten aikuisten kasvattamiseen myös Jakomäessä, Pohjois-Hervannassa ja muualla. Meillä on ihan riittävästi väkeä siellä. Sote-keskustelussakin ollaan paljon enemmän kiinnostuneita minun ikäisteni palveluista kuin yhdeksänkuukautisen lapsenlapseni palveluista. Ei minun lapsuudessani luokalle jääminen ollut mikään stigma. Meidänkin poikaporukasta melkein jokainen jäi kerran tai kaksi luokalle, ja sieltä on tullut ministeriä, pääjohtajaa, pari professoria, pari alkoholistia, kaikenlaista. Mutta tätä kokonaisuutta ei johda kukaan ja siitä puhutaan kauhean vähän, vaikka tulevaisuuden kannalta on aivan ratkaisevaa, miten uudet sukupolvet täällä kasvavat. Julkisen sektorin pitäisi nimenomaan järjestää palveluita kunkin asuinalueen tarpeiden mukaan. Lasten palveluihin tarvitsemme nyt lisää perhetyötä, kodinhoitoapua ja nuorisotyötä. Mielestäni neuvola, varhaiskasvatus, esiopetus ja alkuopetus pitäisi yhdistää niin, että kahdeksanvuotiaaksi saakka ei olisi minkäänlaisia ikärakenteita. Toinen asia on se, mitä palveluita tarvitaan. Nuoret eivät välttämättä tarvitse kuraattoria tai psykologia. Loput 30 prosenttia tarvitsevat julkisen vallan tukea. He tarvitsevat 46 personal trainerin. Hyvällä suunnittelulla alle 18-vuotiaiden palveluista olisi saatavissa enemmän kustannusvaikuttavuutta ja sääs-. Arvioni mukaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden tulonsiirtoihin, palveluihin, koulutukseen ja soteen menee yli 20 miljardia euroa vuodessa. Hullu idea, mutta loistava toteutus! Steiner-kouluissa lapsille annetaan aikaa kehittyä omaan tahtiinsa. Siellä sote-kustannukset ovat 400–450 miljoonaa euroa vuodessa ja alle 18-vuotiaden kustannukset 430– 450 miljoonaa euroa. Olemmeko valmiit käyttämään eurot lastensuojeluun, mielenterveyspalveluihin, toimeentulotukeen ja vankiloihin. P ositiivinen diskriminaatio on tyypillinen esimerkki sellaisesta kapulakielisestä viranomaistermistä, joka on täysin irtaantunut alkuperäisestä tarkoituksestaan. Lapsen kehitystä pitäisi katsoa viimeistään 12–13-vuotiaana: jos kyseessä on potentiaalinen pommi, pitää järjestää suunnitelmallinen tuki, jossa pyritään antamaan lapselle onnistumisen kokemuksia. Meillä on ihan riittävästi sosiaalityöntekijöitä ja terveydenhoitajia. Positiivinen diskriminaatio on sitä, että jollekin ryhmälle annetaan enemmän kuin tarpeen mukaan. Jos Jakomäessä on enemmän hyvinvointipalvelujen henkilöstöä kuin Munkkiniemessä, se ei ole positiivista diskriminaatiota, vaan tarpeen mukaan antamista. Minulta kysyttiin kerran, mitä tekisin 18-vuotiaalle koulusta pudonneelle, joka ei lähde mihinkään koulutukseen, istuu vaan kotona ja pelaa. Ottaisin nuorisotyöntekijät peruskoulun yläasteelle. Jouduin taannoin perehtymään Steinerpedagogiikkaan, kun lapseni sai paikan Steiner-päiväkodista. Ja aina 21-vuotiaaksi asiat pitäisi hoitaa niin, että kukaan ei olisi työttömyyspäivärahan tai toimeentulotuen varassa. Nuori pitää saada ymmärtämään, että hän on itse rakentamassa omaa polkuaan eikä jossain Linnanmäen kummitusjunassa, jossa palvelut pomppivat vastaan kuinka sattuu. Ei hitaasti kypsyvistä saisi tehdä heti diagnoosia
Ei lainkaan ymmärretä, että jos halutaan isompaa muutosta, tarvitaan enemmän aikaa, vahvaa johtamista ja suhteellisen paljon rahaa tutkimus-ja kehittämistyöhön. Lapsen etu ja oikeudet on ymmärretty täysin väärin. Eikä pelkästään Kasteessa, vaan myös kuntien omissa hankkeissa, esr-rahoitteisissa hankkeissa, ray:n rahoittamissa hankkeissa ja veikkausvoittovaroja saaneissa hankkeissa. Ihan kansantaloudellisestikin olisi järkevää tasapainottaa tätä keskustelua. Hirveä määrä piiperrystä." 47. Miten ihmeessä lasten- "Suomessa on jaettu kaksi miljardia erilaisiin hankkeisiin. Tulos. Vuoden 1995 jälkeen lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet 200 miljoonasta 700 miljoonan ja lastenpsykiarian kustannukset ovat kolminkertaistuneet. Ongelmatieto on tarpeellista, mutta se ei ole riittävää. Ovatko nämä hallintorajat enää lainkaan järkeviä. Onko jako lääkäreihin ja hoitajiin tulevaisuudessa mielekäs. Varhaisen puuttumisen ja ongelmien metsästämisen sijaan pitäisi puhua lasten ja nuorten kehityksen tukemisesta. Norjassa kunnat saavat valtionosuutta tutkittujen ja hyviksi havaittujen kokeilujen käyttöön ottamiseen. Olemme tehneet satojen miljoonien panostuksia, mutta tuloksia ei näy. Miten sote-järjestelmä toimii 2020- tai 2030luvulla. Tai mielenterveyssyistä eläkkeelle jäävien nuorten määrän pitäisi laskea. Kaste-ohjelmassa on tuhlattu satoja miljoonia euroja, kun ei ymmärretä, mitä tutkimusja kehittämistyö tarkoittaa. Keskitetty laboratoriotoiminta voi korvautua välineillä, joita ihmiset kantavat mukanaan. Muutosta haluavat ihmiset pääsevät piipertämään ruohonjuuritasolle, siirtyvät kolmeksi vuodeksi johonkin hankkeeseen. S uomessa on 2000-luvulla jaettu noin kaksi miljardia euroa erilaisiin hankkeisiin. Suomessa kunnat saavat valtionosuuksia siihen, että jokainen kehittelee jotain itseksensä ilman minkäänlaista koordinaatiota tai ohjausta. Pitäisihän sen näkyä jollain tavalla! Peruskoulussa pitäisi olla rauhallisempaa kuin ennen. V arhainen puuttuminen ja ongelmien ennaltaehkäisy ovat molemmat vääriä ajatuksia ja juontavat juurensa 1980-luvulta, jolloin tapahtui suuri paradigmaattinen muutos: Siirryttiin perhekeskeisistä palveluista lapsikeskeisiin palveluihin ja kasvatuksen tukemisesta ongelmien metsästämiseen. Hankkeilla neutralisoidaan laajemmat muutospaineet. Ammattihenkilöt vetäytyivät kasvatusvastuusta ja se siirrettiin vanhemmille. töjä kuin sote-puolelta. Suomessa on poikkeuksellisen paljon rahoituskanavia, ja kuntien kehittämistyö on perustunut pitkälti siihen, kuinka lypsetään maksimikakku näistä rahoista. Kun ongelma oli havaittu ja nimetty, lapsi vietiin vastaanotolle korjattavaksi. Hirveä määrä piiperrystä. Kiinnostavinta lastenpsykiatrista huippututkimusta tehdään nyt Turusssa, jossa kansainvälisen tutkijaryhmän vastaus lasten käytöshäiriöihin on se, että lapsen kanssa ei tehdä mitään, vaan annetaan kasvatusneuvontaa vanhemmille ja muille aikuisille. Näin ei ole käynyt. Mitä tuloksia on saatu. Tutkimus on kesken, mutta näyttäisi siltä, että tällainen malli on tehokkaampi kuin vastaanottotoiminta, ja se on myös kustannustehokkaampi. Esimerkiksi vastaanttotoiminta voi muuttua aivan toisenlaiseksi: voi tapahtua yhtä suuri muutos kuin siirtymisessä lankapuhelimesta kännykkään. Lasta tai perhettä ei pidä opettaa asiakkaaksi, jos se ei ole välttämätöntä. S ote-keskustelussa pitäisi olla jokin uskottava näky tulevaisuudesta. On siis palattu 1980-luvulle, jolloin painotettiin perhekasvatusta
Se on jämähtänyt 1900-luvulle. Nyt pitäisi kyetä vastaamaan 2030-luvun haasteisiin. "Lääkärien suljettu ammattikunta pitäisi räjäyttää ja oikeudet ja velvollisuudet jakaa uudestaan." psykiatrilla olisi enemmän yhteistä ortopedin kuin lastensuojelun työntekijän kanssa. Ainoa selitys on se, että ne kuuluvat samaan heimoon. Jutta Urpilainen ei lainkaan ymmärrä mistä puhuu, kun hän sanoo, että nyt tarvitaan hyvinvointivaltion korjaussarja. 49. On mahdollista, että julkinen sektori ei kykene uudistumaan. Hyvinvoinnin edistäminen on aina riskisijoitus. Hyvinvointipalveluissa oli töissä yhä enemmän väkeä, yksikköjen koko alkoi kasvaa ja ammattikuntien valta lisääntyi. Kun lääketiede kehittyy yhä vaativampaan suuntaan, yksi suljettu ammattiryhmä ei voi samaan aikaan kantaa kokonaisvastuuta ja edetä yhä kapeammalla osaamisalueella. Oli järkevää tehdä se pala palalta, se toimi rakentamisvaiheessa. Siinä tehtiin erittäin vakava virhe. Ja mitä heikompia asiakkaat ovat, sitä menestyksellisemmin pääoma toimii. Valtio päätti suunnilleen päiväkotien vessanpytyn koon. Terveyskeskuksista tuli yleislääkäreiden valtakunta, ja erikoissairaanhoidossa on keskitytty yhä kapeammille alueille, siellä on vasemman polven ortopedeja ja muita tämmöisiä. Eihän heillä ole yhteiskuntavastuuta. Korjaussarjahan tarkoittaa sitä, että vanhan auton kuluneet osat vaihdetaan uusiin. Kuviteltiin, että antamalla kunnille enemmän itsenäisyyttä saadaan parempi palvelujärjestelmä. Viimeiset 20 vuotta on keskusteltu siitä, mitkä ovat ne haasteet. Siellä osataan muodostaa toimivia tietojärjestelmiä ja panostetaan tiimien osaamiseen. Tämä ei ole pelkkä soten ongelma, vaan koko julkisen sektorin ongelma. Vain julkisella vallalla on mahdollisuus tehdä toimenpiteitä, joiden tuotto-odotukset ovat kymmenien vuosien päässä. Kun terveyskeskuksia 1970-luvulla perustettiin, tehtiin monta virhettä. . Se on myös mahdollisuus ja velvollisuus. Kansainvälinen kokemus osoittaa, että mitä hajautetumpi palvelujärjestelmä ja mitä pienempiä yksiköitä, sitä alttiimpia ollaan kansainvälisille vaikutuksille, erilaisille ideologisille virtauksille ja kaupallisuuden paineelle. Meidän on uskallettava tehdä riskisijoituksia, mutta sitä uskallusta päättäjillä ei nyt ole. Kunnat jätettiin yksin silloin, kun olisi pitänyt tehdä suuria systeemisiä muutoksia. Silloin se korvautuu yksityisellä. Hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin ikään kuin tyhjään Suomeen. Siinä tilanteessa olisi pitänyt siirtyä rakentamisesta uudistamiseen, mutta sitten tuli new public management, ja vallitsevaksi doktriiniksi se, että viisaus asuu ruohonjuuritasolla. Ei yksityisen sektorin nousu tietenkään ole yksityisten pääomasijoittajien vika. Yksityinen sektori tarjoaa helppoja ratkaisuja sellaisille alueille, joissa julkinen sektori ei osaa toimia tehokkaasti. Mutta 1980-luvulla tultiin vaiheeseen, jossa Suomi alkoi saturoitua. Mutta hyvinvointipalveluissa pitäisi nyt siirtyä polttomoottoriautoista sähköautoihin, eli tehdä suuri systeeminen muutos. Y ksityisen sektorin tehokkuus alkaa olla ylivoimainen verrattuna julkiseen. Valtion vahva ote muuttui byrokraattiseksi ja vieraaksi, voisi sanoa neuvostoliittomaiseksi. Yksityisellä puolella kyetään uudistumaan. Lääkärien suljettu ammattikunta pitäisi räjäyttää, ja oikeudet ja velvollisuudet pitäisi jakaa uudestaan. Suomalaiset kunnat ovat suurimmillaankin pieniä. Sillä on jo vammaiset, vanhukset ja lastensuojeluasiakkaat ja pian varmaan vankilatkin. Ne tulevat suoraan ja suodattamattomina pienten yksiköiden hallittaviksi. Koko 1900-luku oli julkisen sektorin rakentamisen aikaa
268 s. P residentti Martti Ahtisaari sanoi Ylen uutisten haastattelussa ihailleensa varauksetta joulukuussa kuollutta kollegaansa Nelson Mandelaa. Miten ihminen voi selvitä katkeroitumatta ja antaa anteeksi niille, jotka ovat riistäneet hänen 50 ihmisoikeutensa ja vieneet hänen vapautensa 27 vuodeksi. Vapautuessaan vuonna 1990 hän oli 73-vuotias ja lähti rakentamaan Etelä-Afrikalle sovinnollista tulevaisuutta yhdessä entisen apartheid-hallinnon kanssa. Heikki Älli) wsoy, 1995. Mandela tajusi, että pohjimmiltaan tuomaritkin tiesivät joutuvansa polkemaan oikeudenmukaisuuden ja demokratian arvoja.. Eteläafrikkalainen Mandela pidätettiin vuonna 1962 ja tuomittiin lopulta elinkautiseen vankeuteen rotuerottelun vastaisesta taistelustaan. Mandela työskenteli Johannesburgissa asianajajana. Duodecim, 2013. Miehet tapasivat monta kertaa vuodesta 1990 lähtien. Hän havaitsi, että apartheid-hallinnon lakeja soveltaneet tuomarit olivat vaivautuneita ja hämillään. (suom. Poliittisen aktiivisuutensa takia hänen liikkumis- ja kokoontumisvapauttaan rajoitettiin ja hänet pidätettiin monta kertaa jo 1950-luvulla. Nelson Mandela: Pitkä tie vapauteen. Viha valkoisia kohtaan muuttui myöhemmin vihaksi järjestelmää kohtaan. Omaelämäkerta. 687 s. Risto Pelkonen, Matti O. Nuorena miehenä hän vihasi valkoisia sortajiaan ja tunsi katkeruutta. Mandela vastaa näihin kysymyksiin omaelämäkerrassaan Pitkä tie vapauteen. Katkeruus ei ollut Mandelalle vierasta. toivon mukaan Toivo merkitsee uskoa elämään, toivottomuus musertaa, kirjoittaa Lea Suoninen-Erhiö. Hän totesi, ettei olisi itse selvinnyt pitkästä vankeudesta katkeroitumatta, mutta Mandelassa hän ei koskaan havainnut minkäänlaista katkeruutta. Katkeruus karisi. Huttunen ja Kaija Saarelma (toim.): Sairaus ja toivo
Tuskallisinta Mandelalle oli eristysselliin telkeäminen. Tuimme toinen toisiamme ja saimme voimaa toisiltamme. – – Ihmisillä on erilaiset kyvyt sietää ja käsitellä paineita, mutta vahvemmat nostivat heikompia, ja sillä tavalla molemmista tuli vahvempia. Rohkeus ja toivo ruokkivat toisiaan. Ei päässyt pakoon vainoavia kysymyksiä; oliko uhraus minkään arvoinen. Olisi hyvin vaikeaa ellei mahdotonta tehdä vastarintaa yksinään. Mandelan mukaan vankilan ja viranomaisten päämääränä oli riistää jokaisen vangin omanarvontunto. Kaiken takana oli ajatus tukahduttaa se kipinä, joka tekee jokaisesta meistä ainutlaatuisen ihmisen, juuri sen, mikä olemme. Vankitovereistaan hän sen sijaan sai voimaa ja päättäväisyyttä. Hän ei kuitenkaan laittanut niitä heti jalkaansa vaan vaati samaa oikeutta kaikille mustille vangeille. kuvitus: Hanna Konola sivusilmin R obben Islandin vankilassa vangeille osoitettiin heidän paikkansa: mustat vangit joutuivat pitämään lyhyitä housuja, jotta eivät unohtaisi yhteiskunnallista asemaansa palveluspoikina. Mandela vaati saada pitkälahkeiset housut ja saikin ne pian. Rohkeus ei tarkoita sitä, että ei pelkää vaan sitä, että voittaa pelon, Mandela kirjoittaa. He saivat huonompaa ruokaa kuin muut vangit. Viranomaisten suurin erehdys oli pitää meidät yhdessä, sillä yhdessä meidän päättäväisyytemme vahvistui. Meidän oli lopultakin luotava oma elämämme vankilassa. En ole varma olisinko pystynyt, jos olisin ollut yksin. 51. Ne ovat katkeruuden vastavoimia. Silloin oli kuin eksyksissä oman mielensä kanssa
Hän uskoi, että jonain päivänä hän vielä pääsee vapaaksi. Toivoa ylläpitivät myös henkilökohtaiset haaveet. Huttusen mukaan se on myönteinen tunnetila, joka suuntautuu tulevaisuuteen ja sisältää konkreettisia päämääriä, jotka ihminen uskoo saavuttavansa. Optimistit myös elävät pitempään. 52 Monina hetkinä uskoni ihmisyyteen joutui kipeästi koetukselle, mutta en aikonut enkä voinut antaa epätoivolle otetta. Mandela haaveili vaimostaan Winniestä ja elämästä kotitalossaan Johannesburgissa. Sanotaan, että ilman toivoa ei ole elämää. Toivo on sukua optimismille. Optimisti uskoo, että tulevaisuudessa tapahtuu hyviä asioita ja hän haluaa työskennellä niiden toteuttamiseksi. Ei kukaan syntyessään vihaa toista ihmistä tämän ihonvärin, taustan tai uskonnon takia. Epärealististakaan toivoa ei saisi murentaa, sanovat aivotutkijat. Voimakkaat kielteiset tunteet, masennus, viha ja jännittyneisyys, laukaisevat sairauskohtauksia. Optimismi auttaa saavuttamaan tavoitteita ja onnistuminen lisää optimismia. Mandela näyttää ajatelleen juuri niin. Nelson Mandela oli kuollessaan 95-vuotias. Entisen Kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja Jussi Huttunen tarkastelee kirjoituksessaan sitä, miten toivo vaikuttaa ihmisen terveyteen. Ihmiset oppivat vihaamaan, ja jos he voivat oppia vihaamaan, heidät voidaan myös opettaa rakastamaan, sillä rakkaus on ihmissydämessä paremmin kotonaan kuin sen vastakohta. Pitkinä vankeusvuosina Mandelan viha apartheid-järjestelmää kohtaan syveni. Toivo ei syntynyt vain uskosta siihen, että jonain päivänä vääryydet korjataan. Sairastuneen toivoa parantua vahvistavat muun. Samalla ne ovat itseään ylläpitäviä ominaisuuksia. Hän ymmärsi, että vapaus on saatava niin mustille kuin valkoisille: sorretulta ja sortajalta oli molemmilta riistetty ihmisyys. Vankeusaikana Mandela ei koskaan menettänyt toivoaan. Toivottomuus ja masennus lisäävät muun muassa sydän- ja verisuontitautien riskiä sekä riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Vankilavierailuja järjestettiin harvakseltaan, ja tapaamisissa vierailija oli väliseinän takana. Pessimisti epäilee, että hän ei pysty saavuttamaan tavoitteitaan eikä siksi ole yhtä valmis tekemään työtä niihin päästäkseen. T oivon merkitystä pohditaan myös tuoreessa kokoomateoksessa Sairaus ja toivo. Huttusen mukaan ihminen on perusluonteeltaan optimisti. Se olisi merkinnyt tappiota ja kuolemaa. Kului 21 vuotta ennen kuin Mandela sai tavata puolisonsa samassa huoneessa ja halata häntä. Toivottomuus – toivon vastakohta – on tunnetilana lähellä masennusta. Suurin osa niistä tukee oletusta, että optimistiset ihmiset ovat pessimistisiä terveempiä ja optimistinen luonne suojaa monilta sairauksilta. Se oli kääntänyt ihmiset toisiaan vastaan. Kaksostutkimusten perusteella tiedetään, että optimismi ja pessimismi ovat enimmäkseen opittuja ominaisuuksia, jotka muuttuvat olosuhteiden muuttuessa. Optimismin ja pessimismin vaikutuksista terveyteen on julkaistu satoja tutkimuksia
j y rk i pe l l ine n : Valitut runot muassa usko lääketieteen saavutuksiin ja sosiaalinen tuki eri muodoissaan. . Toivoa kannattaa tartuttaa, sillä vaikka se ei edistäisikään paranemista, se voi auttaa potilasta sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen. Kaksi vuotta myöhemmin ilmestyi maailman ensimmäinen tekstiviestiromaani Viimeiset viestit. Se antoi voimaa. Julie ja Leka ovat kosovolaisia vaatetäitä, jotka tulevat Suomeen. Poliisi Sami Isoniemi kirjoittaa sijaishuollossa olevien lasten toivosta. Hän on itse varttunut sijaishuollossa ja toimii nykyään Pesäpuu ry:n Selvityjät-tiimissä lastensuojelun kokemusasiantuntijana. Päätös piti parikymmentä vuotta. Palautin kirjan kirjastoon ja päätin, etten enää koskaan avaa sitä. Luovuudestani ei ole työssäni hyötyä, päinvastoin. Pellisen ensimmäinen kommentti oli, että Itä-Pasila on valtavan hieno paikka. Tulee sanahumala, valtavan hyvä olo. Se on vaatetäitten maailmane r ja sa a r i n e n historia. Toivo, kuten muutkin tunteet ja motivaatiotilat, tarttuu ihmisestä toiseen. Toivottomuus lisää ahdistusta ja kaventaa ajattelua, tulevaisuuden mahdollisuuksien näkemistä. Kun täytin viisikymmentä, työkaverit kutsuivat Pellisen kertomaan runoudesta. Joistakin yrittämistäni asioista ei koskaan tullut mitään. Kun lähden työpaikalta, toinen puoli pääsee valloilleen. 53. Nyt kirja on hyllyssäni ja silloin tällöin lueskelen sitä ja nautin. Luen vain muistelmia ja tietokirjoja, mutta Pellinen on poikkeus. Sijoitetulla lapsella päällimmäisinä ajatuksina saattavat olla periksi antaminen ja luovuttaminen. Luin kirjan yhdeksän kertaa ja upposin Pellisen maailmaan niin, että oma reaalimaailmani alkoi kadota. Hänen mielestään tärkeää on se, että joku aikuinen uskoo lapseen ja kannattelee hänen toivoaan. Minussa on kaksi ihmistä. Nyt kirjoitan romaania, jonka työnimi on Julie&Leka, elämä ja teot. Lopetin kaunokirjallisuuden lukemisen, kun aloin itse kirjoittaa. Vankilassa Mandela yritti päästä myönteisesti suuntautuneiden seuraan. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että potilaalle pitäisi antaa vakavasta taudista liian ruusuinen kuva, joka ajan myötä rapisee ja saattaa ajaa potilaan syvään epätoivoon. Hänet pitäisi saada ymmärtämään, että on olemassa vaihtoehto: selviytyminen. Oman elämäni varrella lukematon määrä aikuisia on tukenut minua ja uskonut asioihin, joihin olen ryhtynyt. Novellikokoelmani Hommes julkaistiin 2006. Väestörekisterikeskus oli tuolloin Itä-Pasilassa, ankeana pidetyssä betonilähiössä. Nelson Mandela piti itseään pohjimmiltaan optimistina: Olla optimisti tarkoittaa ainakin sitä, että pitää päänsä kohti aurinkoa ja jalat liikkeellä. P sykiatrian professori Jyrki Korkeilan mukaan toivo on ihmisluontoon kuuluva positiivinen valmius, joka auttaa tulemaan toimeen tulevaisuuteen liittyvän epävarmuuden kanssa. Professori, aivotukija Riitta Hari ja kognitiivisen neurotieteen professori Lauri Nummenmaa kirjoittavat, ettei epärealististakaan toivoa saisi murentaa, sillä sekin auttaa ponnistelemaan eteenpäin. Toinen on tarkka, looginen ja systemaattinen virkamies. Hannu Luntiala, Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Jyrki Pellisen Valitut runot teki minuun 1980-luvulla valtavan vaikutuksen. Pellinen on havainnoitsija, joka näkee maailman aivan omin silmin. Se, että minuun silti uskottiin, auttoi minua uskomaan itseeni
Hoivaa ja läheisyyttä helpolla kuvapuhelulla Olli Kangas, Mikko Niemelä & Anu Raijas (toim.): Takaisin perusteisiin. Vuosina 2009–2012 perusturvan riittävyyttä tutkittiin Kelan, Kuluttajatutkimuskeskuksen, Helsingin yliopiston ja thl:n yhteishankkeessa, ja loppusanoissa professori Olli Kangas vetää taitavasti lankoja yhteen. 162 s. ilkka karisto Tapahtuman järjestää: 54. Yhdellä ei ole varaa sydänlääkkeisiin ja toinen ei pääse lumisina talvina pyörätuolillaan kauppaan. monipuolisesti perusturva sta HELPPO NAPILLA ONNISTUU • Lääkärin tai hoitajan etävastaanotto • Yhteys läheisiin ja ystäviin • Kuntoutus • Vertaistuki Kysy lisää: Hannu Meriläinen 06 411 3152 www.helpponappi.fi facebook.com/tervesos Sosiaali- ja terveysalan koulutustapahtuma Lappeenrannassa 7.–8.5.2014 Seminaareissa mm. Kiinnostavaa onkin lukea sata-komitean jäsenten näkemyksiä ”sohvaperunoista” ja verrata niitä lukuun, jossa ääneen pääsevät perusturvalla eläjät. Mukana yli 60 esiintyjää mm. Raimo Sailas, Heikki Hiilamo, Eva Biaudet, Raisa Cacciatore, Arto Nyberg Katso ohjelma: www.thl.fi/tervesos Harvoin törmää sosiaalipoliittisen tutkimushankkeen loppuraporttiin, jonka yhteenvetoluvussa viitataan sujuvasti sekä Teuvo Pakkalan yli sata vuotta vanhaan novelliin että Eurostatin tilastoihin. Perusturvan riittävyys kulutuksen näkökulmasta. Kela 2013. Hän jopa kyseenalaistaa koko perusturvan käsitteen: se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, ja myös riittävästä perusturvan tasosta ollaan erimielisiä
How Singles Are Stereotyped, Stigmatized, and Ignored, and Still Live Happily Ever After. Vaikka yksinelävät harvoin pitävät meteliä kohtaamastaan ”singlismistä”, heidän kokemuksensa olisi jo aika ottaa vakavasti. Bella DePaulo: Singled Out. Aulakeskusteluissa valkeni, että monien asiakkaiden syvin ongelma on yksinäisyys. Kahvittelevat asiakkaat alkavat jutella keskenään. luettu Iikka Lovio ja Heidi Muurinen: Sosiaalitoimisto 2.0. Jos johto ei tunnista ja käsittele näitä ongelmia, organisaatio voi ajautua kaaokseen. Teos kyseenalaistaa entiset johtamisopit. Pirullisista ongelmista on vaikea saada otetta; ne muuttuvat koko ajan, kun niiden ympäristökin muuttuu. Pirullisia ongelmia aiheuttavat esimerkiksi eri yksiköiden erilaisten intressien yhteentörmäykset. St. Suomessa on yli miljoona yhden hengen asuntokuntaa, ja yksinelävien määrä on kasvussa. Autoritäärinen, kaikkitietävä ja kaiken hallitseva johtajuus jää helposti hallinnolliseksi näpräämiseksi monimutkaisissa asiantuntijaorganisaatioissa, jotka toimivat alati muuttuvassa ympäristössä. Pirkko Vartiainen, Seija Ollila, Harri Raisio ja Juha Lindell: Johtajana kaaoksen reunalla: Kuinka selviytyä pirullisista ongelmista. Gaudeamus 2013, 155 s. Mottona on Winston Churchillin ajatus: Me muokkaamme rakennukset ja rakennukset muokkaavat meidät. Töissä sinun oletetaan tekevän pidempää päivää tai siirtävän lomiasi parisuhteessa olevien hyväksi. Martin’s Griffin 2006. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan hanke osoitti, että pienillä muutoksilla voidaan parantaa tunnelmaa. Kohtalonasi on kuolla yksin kenenkään kaipaamatta. 325 s. Kirjoittajat ovat tutkineet muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita. Kuinka teemme sosiaalitoimistosta voimauttavan paikan. Vartija voi vaikka tarjota aulassa kahvia. Iikka Lovion ja Heidi Muurisen raportti vie kuvineen auloihin ja sosiaalityöntekijöiden huoneisiin. Kaaoksen reunalta voi löytää organisaatiolle uusia polkuja. Johtaja ei voi paeta kaaosta, mutta hänen on vältettävä siihen joutuminen. til all a on väliä johtaja k aaoksen reunall a sinkkumyy tit kumo on Sosiaalitoimistoissa asiakas saa usein odotella vuoroaan karussa aulassa lukittujen ovien takana. Yksilöille tehtyyn palveluun syntyy yhteisöllisyyttä ja juuri sille on kysyntää. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 2013, 36 s. Pirulliset ongelmat ovat organisaatioiden arkipäivää. e r ja sa a r i n e n p ä i v i ro u v i n e n - w i l e n i u s pia londen 55. Lastensuojelunuoret ovat ihmetelleet vartijoita ja lukkoja: pidetäänkö heitä vaarallisina vai ovatko muut asiakkaat vaarallisia. Asut yksin – olet siis onneton, surkuteltavan yksinäinen ja käytät kaiken aikasi puolison etsimiseen, jotta elämällesi löytyisi pohja. Yksin elämistä tutkinut amerikkalainen sosiaalipsykologi Bella DePaulo romuttaa nämä myytit ja kumoaa myös käsityksen siitä, että parisuhteessa elävät olisivat selvästi onnellisempia tai terveempiä kuin yksinelävät, tai että juuri parisuhde synnyttäisi onnellisuutta tai terveempiä elämäntapoja
Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki kirjoitti blogissaan, että lasten suojelun edistämiseksi tehtävä työ ei saa itsessään olla lasten suojelun vastaista. ”Länsimaisen lapsen kohdalla ei tulisi kysymykseenkään näyttää pahoinpidellyn lapsen kasvoja, kaukaisen afrikkalaisen lapsen ihmisarvo ei ole tämän vähäisempi.” Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen on luvannut, että kuvien julkaisusta tehty kantelu käsitellään kevään aikana. Mallilukijan mielestä on oikein linjata hyvää journalistista tapaa lasten kuvien käytölle. Osmo Soininvaara, Suomen Kuvalehti 24.1.2014. Kuvista syntyi vilkas keskustelu, jossa rintamalinjat jakautuivat kahtia: toiset vetosivat journalistin velvollisuuteen kertoa totuus, toiset lasten oikeuksiin. Surullista on kuitenkin se, että itse asia, tyttöjen silpominen, on jäänyt kohussa taka-alalle. Kuin sattuman kaupalla apuaan tarjosi ray:n kilpailija, eräs yksityinen nettikasino. Tukisäätiön säännötkään eivät sitä kiellä. Lain mukaan yksityiset peliyhtiöt eivät saa mainostaa Suomessa. Myös Mallilukija kummastelee asiaa. Tammikuussa husin valtuuston jäsen Raino Velin (kesk) arvosteli sairaalaan omistusjärjestelyä Iltalehdessä. Rahat luvattiin toimittaa nopeasti. Hänelle oli valjennut, että rakennettavan sairaalan kiinteistö jää Lastensairaalan Tukisäätiön omistukseen, vaikka 160 miljoonan euron hankkeeseen pistetään 130 miljoonaa euroa julkista rahaa. T iedot Nosteen rahavaikeuksista ovat kiirineet myös Mallilukijan korviin. Kasinon edustaja lähetti Nosteen toimitukseen sähköpos- ” 56 tia ja ehdotti yhteistyötä: jos Noste julkaisee nettikasinon tuottaman jutun, joka sisältää linkin firman sivuille, nettikasino tukee Nostetta taloudellisesti. M allilukija on seurannut kiinnostuneena keskustelua Helsinkiin rakennettavan uuden lastensairaalan rahoituksesta. Miksi ihmeessä yksityisen säätiön pitäisi omistaa sairaalakiinteistö. mallilukija yrittää ymmärtää maailmaa median kautta M allilukijakin hieraisi silmiään nähdessään Helsingin Sanomissa valokuvaaja Meeri Koutaniemen kuvat kenialaisten tyttöjen sukuelinten silpomisesta. ”Olimme siinä uskossa, että rahat lahjoitettaisiin husille. Näköjään ne kuitenkin yrittävät esille kaikin mahdollisin keinoin. Nostetta julkaiseva soste Suomen sosiaali ja terveys ry saa rahoituksensa Raha-automaattiyhdistykseltä, ja täksi vuodeksi rahaa tuli selvästi viime vuotista vähemmän. Jos kerran Lastensairaalan Tukisäätiö ja sille lahjoituksia keräävä Uusi lastensairaala 2017 tukiyhdistys ry toimivat pyyteettömästi julkisen terveydenhuollon hyväksi, eikö olisi reilua lahjoittaa kiinteistö husille. Kannattaisiko yksinkertaisesti vain tehdä vähemmän työtä, kun koneet tekevät sen, mikä oli ennen välttämätöntä. Lahjoitussuunnat ovat kääntyneet jälkikäteen toisin pain”, Velin ihmetteli Iltalehdessä
TaY:n Porin yksikössä opetuksen ja tutkimuksen painopisteinä ovat työelämän, hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen kysymykset. fi, jossa mainostettiin mahdollisuutta tutustua ”ennakoinnin verkkoraporttiin”. Erillisvalinta Sähköinen haku: www.yliopistohaku.fi (yliopistokohtaiset erillisvalinnat) Hakuaika 3.2.-28.2.2014 • Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma (sosiaalipolitiikka, sosiologia), Pori • Sosiaalityön tutkinto-ohjelma, Pori • Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelma Lisätietoja: pori@uta.fi Painettua valintaopasta voi tilata verkkolomakkeella: uta.fi/opiskelijaksi/tilaus.html Lisätietoja valintaperusteista: uta.fi/opiskelijaksi/hakeminen/erillisvalinta.html uta.fi/opiskelijaksi/valintaperusteet/yky/erillisvalinta/ uta.fi/opiskelijaksi/valintaperusteet/yky/maisteriohjelmat/hvp.html www.uta.fi/yky/pori/. Selkeästä kielestä tiedotettiin epäselkeästi ja ympäripyöreyksiä viljellen (”Käydyt keskustelut ovat olleet mukana valmistelutyössä alusta alkaen”). Kielipuoli hankki tulevaisuusselonteon selkoversion käsiinsä muita reittejä. Yksikön koko mahdollistaa toimivan ja dynaamisen opiskeluympäristön, jossa opetusryhmät ovat pieniä ja yksilölliselle ohjaukselle on tilaa. Ehkä Pekka Himasen aivoituksista saisi vihdoin selkoa! Tiedotetta lukiessa mielen valtasi pettymys. Tällä palstalla etsitään tiedotteiden syvintä sanomaa kielipuoli Selkoa Himaseen K ielipuoli sai sähköpostiinsa valtioneuvoston kansliasta tiedotteen, jonka otsikko, Selkokielisyyttä lisätään valtionhallinnossa – tulevaisuusselonteosta julkaistiin selkoversio, riemastutti. 41-sivuinen raportti ei ole huonosti kirjoitettu, mutta sekin sisältää luvattoman paljon himasmaisia latteuksia ja konsulttikieltä: ”Kehitystyön merkitys yritystoiminnan perustana ei vähene.” ”Tulevaisuudessa digitaalitalous on entistä merkittävämpi kehitystekijä.” ”Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta rakennetaan yhä enemmän digitaalisten palvelujen avulla.” Raportin selkein ja tosin lause oli Kielipuolen mielestä tämä: ”Suomi sijaitsee pohjoisessa.” PORIN YKSIKKÖ Tampereen yliopiston Porin yksikkö on yhteiskuntatieteellinen opetus- ja tutkimusyksikkö, joka on osa Tampereen yliopistoa ja sen yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikköä sekä Porin yliopistokeskusta. Ainoa linkki johdatti sivustolle www.2030. Näiden yhteydessä keskeisiä näkökulmia ovat muutos, arviointi ja kehittäminen. Ja mikä hassuinta, tiedotteen laatija oli unohtanut kertoa, mistä selkokielisen tulevaisuusselonteon voi saada käsiinsä
Sosiaalinen tuki ja ryhmään kuulumisen kokemus muodostavatkin myönteisen kehän, jossa tuki vahvistaa osallisuuden tunnetta ja osallisuus tuottaa tukea. vapaa sana Huonokin kaveripiiri voi olla nuorelle hyväksi Nuorisoporukat kaduilla ja kauppakeskuksissa on totuttu näkemään kielteisessä valossa, mutta kaverit ovat nuoren hyvinvoinnille myös tärkeitä, kirjoittaa Riikka Korkiamäki. Me opettajat, vanhemmat ja nuorisotyöntekijät pyrimme estämään ja ehkäisemään huonon kaveripiirin vaikutusta. Tiiviissä kaveriporukoissa ja läheisissä ystävyyssuhteissa nuoret mieltävät kontrollin myönteisenä tukena. Kun nuori saa tukea, hän tuntee kuuluvansa joukkoon. U sein puhutaan nuorten ikätoverisuhteiden ongelmallisuudesta. Sosiaalisesta tuesta on nuorille käytännöllistä hyötyä, mutta ennen kaikkea tuen merkitys on emotionaalinen. Nuorten keskinäinen tuki, solidaarisuus ja sosi- aalinen kontrolli ovat ilmiöitä, joiden potentiaali jää nuorten parissa työskenteleviltäkin helposti tunnistamatta, jos huomio kohdistuu vain kielteisiin tekoihin. Sekä tytöt että pojat auttavat toisiaan: lainaavat rahaa, neuvovat läksyissä ja välittävät tietoa kesätyöpaikoista. Vastavuoroisuus nuorten yhteisössä tarkoittaa, että tiiviissä kaveriporukassa nuori sekä katsoo saavansa tukea muilta että pitää luontaisena velvollisuutenaan tarjota tukea ystävilleen. Vaikka nuoret kokeilevat yhdessä päihteitä tai ovat kimpassa luvatta poissa koulusta, näiden kielteisinä pitämiemme toimintamallien taustalla vaikuttavat monet sinänsä myönteiset asiat. Tarkoitus on hyvä. Tällaisilla vertaissuhteissa rakentuvilla myönteisillä tuntemuksilla on suuri merkitys nuoren subjektiiviselle hyvinvoinnille. Kun rajaamme nuoren kaveripiiriä tai kommentoimme nuorelle hänen ystäviensä olemusta ja tekemisiä, tuotamme ja ylläpidämme normatiivista käsitystä oikeasta ja väärästä. Läheiseltä ystävältä kelpuutetaan jopa omaan ulkonäköön ja käyt-. On tärkeää, että me aikuisina välitämme nuorille yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjä olemisen ja toimimisen tapoja. Tytöt kuuntelevat ja lohduttavat, poikien ystävyyttä luonnehtii ”kaveria ei jätetä” -ajattelu. Sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa, että nuorten omat näkemykset ystävien ja kavereiden – niiden ei-toivottujenkin – merkityksestä sivuutetaan. Nuorten mielestä on hyvä, että kaverit ”estävät tekemästä tyhmiä juttuja” tai ”huolehtivat etten juo liikaa”. Nuori nähdään joko uhkana toisten nuorten hyvinvoinnille tai huonon kaveripiirin vaikutukselle altistuneena uhrina. Sosiaalisen tuen ohella nuoret kontrolloivat toisiaan. Vaarana on, että vaille toisten nuorten seuraa jää juuri se nuori, joka tarvitsisi ystävien tukea kaikkein eniten. Tällöin unohtuu helposti, että nuoret ovat toisilleen voimavara. Toivotun käyttäytymisen sisäpiiriä vahvistettaessa syntyy kuitenkin muureja, joilla ei-toivotusti käyttäytyvä nuori rajataan yhteisön ulkopuolelle. Valtaosa nuorista luottaa siihen, että saa ystävältään tukea sitä tarvitessaan
Lisätietoja: suunnittelija Sanna Virolainen 040 726 3919 ja professori Aila-Leena Matthies 040 742 2199 e-mail: etunimi.sukunimi@chydenius.fi KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kesälukioseuran kurssit pakolaislapsille ja -nuorille • • • • • • • • afganistanilaiset arabit kongolaiset kurdit myanmarilaiset somalialaiset sudanilaiset vietnamilaiset Lisätietoja ja hakuohjeet www.kesalukioseura.fi 59. Opetuksessa hyödynnetään opiskelijoille kertynyttä osaamista ja työelämäyhteyksiä. Sosiaalityön ja nuorisotyön ammattilaisena ja tutkijana jään pohtimaan, kykenemmekö näkemään myös ”epäsosiaalisissa” nuorten porukoissa esiintyviä voimavaroja ja hyviä käytäntöjä. SOSIAALITYöN mAISTErIKSI AIKUISOPINTOINA Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa voit opiskella työn ohessa yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineena sosiaalityö (JY, 120 op). Kielteisiin tekoihin houkutteleva ja niihin oikeuttava yhteisöllisyys tulee ottaa vakavasti, mutta samalla pitää tunnistaa ja tunnustaa nuorten omaehtoisten ikätoverisuhteiden tuottamat voimavarat. Kontaktiopetus järjestetään keskimäärin kerran kuussa (pe-la) Kokkolassa, lisäksi käytetään virtuaalisen opetuksen mahdollisuuksia. Hakuaika päättyy 30.04.2014. Tuttujen ja kaverinkaverien kontrolloivat katseet ja kommentit koulussa tai nuorisotalolla ovat monesti osoitus joukon ulkopuolelle sulkemisesta, mikä tuottaa osattomuutta ja jättää nuoren yhteisön tuen ulkopuolelle. Voisimme aikuisina ja ammattilaisina ehkä vähän vähemmän pelätä nuorten keskinäistä yhteisyyttä, tukea ja solidaarisuutta, ja ruokkia niitä hieman enemmän. Tyydymmekö toteamaan, että seura tekee kaltaisekseen, vai voisivatko koulun tupakkanurkkalaiset vahtia koulunpihan siisteyttä ja nuorisotalon kovisryhmä ottaa vastuuta jäsenensä koulunkäynnistä. Tarkemmat hakukriteerit ja -ohjeet löytyvät osoitteesta: www.chydenius.fi Opetus on suunnattu aikuisopiskelijoille. Hänen sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirjansa Kaveria ei jätetä! Sosiaalinen pääoma nuorten vertaissuhteissa hyväksyttiin keväällä 2013. Onko nuorten keskinäistä tukea, kontrollia ja luottamusta mahdollista valjastaa myönteiseen käyttöön sellaisissakin nuorten yhteisöissä, joissa ne ovat aiemmin suuntautuneet kielteisenä pitämäämme toimintaan. Samalla tavoin kuin sosiaalinen tuki ja emotionaalinen osallisuus muodostivat myönteisen kehän, sosiaalinen kontrolli ja osattomuus voivat ilmetä noidankehänä. täytymiseen kohdistuvat kriittiset kommentit. Kirjoittaja työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa. Jos palaute tulee etäisemmiltä kavereilta, se koetaan helposti uteluna ja ”kyttäämisenä”. Yhteensä opiskelijoita voidaan valita enintään 30. Maisteriopintoihin voi hakea joko aikaisemman korkeakoulututkinnon perusteella tai avoimen väylän kautta. Tutkinto antaa sosiaalityöntekijän kelpoisuuden (laki 272/2005). Nuorten vertaissuhteissa esiintyvien sosiaalisten resurssien esiin nostaminen saattaa paljastaa nuorten keskinäisestä kanssakäymisestä asioita, joiden tuntemisesta on hyötyä myös silloin, kun ratkotaan sosiaalisia ongelmatilanteita ja puretaan kielteisinä pitämiämme toimintamalleja. Hakijoilla tulee olla valmiiksi suoritetut sosiaalityön perus- (25 op) ja aineopinnot (60 op)
Perheitä on ennenkin yritetty tavoittaa, mutta siinä ei onnistuta, koska asiakkailla ei enää yksinkertaisesti ole perhettä. Päihdeasiakkaat tarvitsevat tukea monilta palveluntuottajilta, ja näiden palvelut pitäisi sovit-. Toistensa tarinoiden kuuleminen auttoi perheenjäseniä ymmärtämään toisiaan. Niitä käsiteltiin anonyymeinä kertomuksina omaisten ryhmissä, mikä taas auttoi omaisia ajattelemaan uusiksi omaa käyttäytymistään. Eri työmuotojen kautta saadaan erilaista tietoa ja onkin tärkeää, että eri työmuodot ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Samalla työskennellään koko ajan perheen ja asiakkaan muun verkoston kanssa. Päihdeasiakkaita tuettiin palveluohjauksella. Ryhmissä vertailtiin kokemuksia ja mietittiin keinoja huolehtia itsestään niin, ettei väsy liikaa. Perheistä tuli vahvempia. Koko kolmehenkinen projektitiimi ryhtyi tapaamaan useampia perheen jäseniä kerralla. Omaiset olivat hankkeen alussa asiakkaan roolissa, mutta heistä tuli pikku hiljaa 60 kanssakehittäjiä. Alku ei ollut lupaava. Monet mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaiset sanoivat jo kättelyssä, että tulokset jäävät laihoiksi. Yksilötyössä palveluohjaajat saivat tietoa asiakkaiden vaikeuksista ja onnistumisista. Ohjaaja auttoi asioimaan viranomaisten kanssa ja hankkimaan esimerkiksi asumispalveluita. Myös sitä pohdittiin, mikä on oikea tapa tukea ongelmista kärsivää ottamaan oma elämänsä haltuunsa. Useimmat ryhmäläiset olivat vuosien aikana ajautuneet erittäin riippuvaisiksi ongelmasta kärsivästä läheisestään. Projektissa selvitettiin myös sitä, miksi palvelujärjestelmä ei aina onnistu tukemaan asiakkaita. Asiakkaista järjestelmä näyttää toimivan oman logiikkansa mukaan eikä se juuri jousta asiakkaiden elämäntilanteiden tai tarpeiden mukaan. vapaa sana Yksilötyö ei riitä Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien auttamiseksi ei riitä pelkkä yksilötyö, kirjoittaa Sauli Suominen. Jokaisella perheenjäsenellä on oma näkemyksensä ja tarinansa. He olivat ylihuolehtivia ja tekivät asioita läheisensä puolesta oman hyvinvointinsa kustannuksella. Kolmevuotisen projektin aikana käsitys osoittautui vääräksi: saimme omaisia tulemaan vertaistukiryhmiin. Ryhmäläiset tunsivat, että he saivat viimeinkin oikeutuksen puhua mielenterveyshäiriön lisäksi myös läheisensä päihdeongelmasta. O maiset mielenterveystyön tukena -järjestön Uudenmaan yhdistys aloitti vuonna 2011 hankkeen, jossa oli tarkoitus tukea perhelähtöisesti mielenterveys- ja päihdeasiakkaita. Saimme omaisyhdistyksen kautta nopeasti yhteyden omaisiin ja kokoon kaksi omaisten ryhmää. Ellei päihdeongelmaisen tilanne parane, myöskään omaisen tilanne ei parane oleellisesti. Näimme, että asiakkailla on omaisia eikä työ asiakkaan kanssa voi onnistua ottamatta hänen läheisiään mukaan; ongelmat elävät omaa elämäänsä asiakkaan ihmissuhteissa. Palveluohjaaja tutustui asiakkaiden elämään ja mietti yhdessä heidän kanssaan, keinoja parantaa heidän arkista elämäänsä
Useissa päihde- ja mielenterveyspalveluissa keskitytään yksilön ja hänen oireidensa tutkimiseen. Väärin kohdennetut tai järjestetyt palvelut voivat toimia syrjäyttämisen rakenteellisina mekanismeina. Esimerkiksi nuorisotakuun ansiosta nuoren välivuodeksi lukiosta korkeakouluopintoihin järjestyy ehkä työtä tai muuta tekemistä, mutta erityisen tuen tarpeessa olevia nuoria sekään ei tunnu auttavan. Palveluohjauksen nimissä siirretään tai joudutaan siirtämään vastuuta asiantuntijalta toiselle. Luottohenkilö nuorelle taa yhteen. Pitkä palveluhistoria tai lukemattomat käynnit eri asiantuntijoiden luona eivät kerro siitä, että nuorista välitettäisiin. Kirjoittaja toimi projektivastaavana Ohjauksellisen työmallin kehittäminen mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville henkilöille -hankkeessa 2011–2013. Välittämiseen perustuva nuoren tukeminen haastaa perinteisen sosiaali- ja kasvatustyön, jolle on tyypillistä tietty etäisyys asiakkaaseen. Päinvastoin ne voivat kertoa siitä, että järjestelmät tai ammattilaiset eivät kykene tukemaan nuorta. Asiakkaan tutkiminen pitäisi korvata asiakkaaseen ja hänen elämäntilanteeseensa tutustumisella. Yksilötyön tueksi tarvitaan perhe- ja verkostolähtöistä työtä. Tähän nuori tarvitsee tukea, kunnioitusta, välittämistä ja rinnalla kulkijaa. Erityisesti tätä tarvitaan silloin, kun asiat eivät suju. Myös omaiset tarvitsevat tukea ja tarttuvat hanakasti tukeen, kun sitä on tarjolla. On uskallettava astua ulos totutusta. Marjo Kolkka, yliopettaja, Diakonia-ammattikorkeakoulu. Työ tulisi kuitenkin aloittaa heti, kun joku on asiakkaasta huolissaan. Jokaisen asiakkaan tilanne on erilainen eikä diagnoosi aina kerro, millainen tuki asiakasta hyödyttäisi. Hoitopaikat eivät aina tehneet heidän kanssaan yhteistyötä, vaikka heillä olisi ollut hyödyllistä tietoa ja kokemuksia läheisensä tilanteesta. Hoito ei voi onnistua, ellei joku paneudu asiakkaan arkeen ja sen toimivuuteen. Hoitoa ei aloiteta ennen kuin oikea diagnoosi on tehty. Päihde- ja mielenterveysongelmat vaikeuttavat kuitenkin elämänhallintaa eikä asiakas pysty itse hallitsemaan monia palveluita. Yhden luukun periaate pitäisikin kääntää yhden henkilön periaatteeksi – nuorelle nimetyn, luotetun henkilön periaatteeksi. Nuori pitäisi kohdata kokonaisena ihmisenä, jolla on erilaisia elämänongelmia ja tuen tarvetta. Jos nämä nuoret halutaan mukaan, kaikkien toimijoiden – myös oppilaitosten ja työelämän – on tehtävä yhteistyötä. Omaiset näkivät tilanteen paljolti samanlaisena kuin asiakkaat. Pohjimmiltaan jokainen nuori haluaa edistää omaa hyvinvointiaan. Diagnoosit ovat usein epävarmoja, eivätkä hoidot aina rajoitu tietyn diagnoosin saaneille. Päihde- ja mielenterveysongelmien tuomat vaikeudet liittyvät aina ihmisen vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa. Nuorisotakuu ei ole riittävän kokonaisvaltainen saavuttaakseen heitä
Kumpikaan ei Itselleni tuli mieleen nostalgisia omaeläliity murhan todistusaineistoon vaan ”yleiseen mäkerrallisia muistoja juuri noilelämänkokemukseen”, kuten oiketa ajoilta. Vai tuolta näytti passihakemus silloin ja tuolta taas bussilippu! oli valinnut itselleen. saada siitä talvisotaan rinnastuvaa koko Myöhemminkin olen koettanut seurata murhasta käytävää kiistelyä, mutta mitään dramaatkansan asiaa, mutta hakemalla haetun tuntuisesti. J ohn F. Iltapäivälehtien historialiitteet tosin koettivat enemmän uutta tietoa. Tutkin tapausta tuolloin ustieteessä sanotaan. teinipojan innolla muutaman vuoEnsinnäkin salaliitto tarvitsee Vai tuolta den ajan. us c h a n ov Ja autosaattue kaahasi eteenpäin Kennedyn murha on merkittävämpi lähde populaarikulttuurille kuin historiankirjoitukselle, väittää Tommi Uschanov. Pidin mieleni avoimena ja muutin aiempia uskomuksiani, kun sain asiasta yhä 50-vuotispäivä oli vaisuuden juhlaa. Warrenin volyymeihin oli tahattoriankirjoituksessa se on kuitenkin kumottu jo masti tallentunut läpileikkaus koko 60-luvun alun monet kerrat. tapahtuma olisi epätyypillisintä, mitä se voisi Kumpikin kääntymys johtui samasta yksinker- 62. Valtavirran tutkimus katsoo pikemminkin, että koko Vietnamin katastrofin aiheutyhdysvaltalaisesta arjesta, ja se tuotti esteettistä ti paljolti se, että Johnson piti ympärillään samielihyvää, joka toi mieleen esimerkiksi saman mat haukkamaiset neuvonantajat, jotka Kennedy aikakauden pop-taiteen. erityisen vähälle huomiolle kaksi. Murhan kaltainen vuosikymmenen mediavastustajaksi. Kennedyn ja häntä seurantiiliskiveä, jotka sisältävät Warrenin hakemus silloin neen Lyndon B. Olen kiusallinen hahmo sekä niille, joiden Myös Yhdysvaltain mafia on vedetty mukaan mielestä kaikki kunnon ihmiset vastustavat Kenyhä uudestaan, vaikka poliitikkojen murhaaminedy-salaliittoteorioita, että niille, joista kunnen ei koskaan ole kuulunut sen toimintatapoihin non ihmiset kannattavat niitä. Otsikko ”Torjui ydinsodan, mutta ei nuoria tista uutta siinä ei tunnu tapahtuneen enää naisia” oli kyllä ihan kekseliäs. Mutta kontrasti aikoihin. oli suuri siihen, miten elävän käsittelyn murhan Salaliiton vastaisista argumenteista on jäänyt 25- ja 30-vuotispäivät saivat osakseen. Nykyään kaikki löytyisi tietenkin Oliver Stonen JFK-elokuvan selitys – Kennedy olisi ollut lopettamassa Vietnamin netistä. HistoKiinnostukseni oli osaksi myös aivan mikrohistoriallista. Luin muun muassa ne 26 motiivin, toisin kuin yksinäinen senäytti passikopää. vaatinut toisen korvaamista toisella. sotaa alkuunsa – on ollut hyvin suosittu. Mafia niiden vastustajana, mutta käännyin sitten kanei halua vetää kenenkään ulkopuolisen huomionattajaksi – ja vielä myöhemmin taas takaisin ta oman kapean elämänpiirinsä sisäisiin asioihin. Johnsonin poliitkomission kuulustelupöytäkirjat ja ja tuolta taas tisessa linjassa ei kuitenkaan ollut todistuskappaleiden jäljennökset, bussilippu! mitään ratkaisevaa eroa, joka olisi koska ne nyt sattuivat olemaan kotikaupunkini yliopiston kirjastossa. Kennedyn murhan marraskuinen taisesta syystä. Aloitin nimittäin – edes pienimuotoisesti paikallistasolla
voisit merkittävästi helpottaa aamun ruuhkahuippua. saisit helppokäyttöisen työkalun, jonka kouluttaminen onnistuu parissa minuutissa. Toinen kahdesta argumentistani on, että salaliitto olisi kyllä jo tullut yksiselitteisesti ilmi tähän päivään mennessä. Valtaosa kotihoidon haasteista johtuu ruuhkahuippu-ilmiöstä ylipäänsä järjestää. . Hän pätki murhaa uutisoivien tv-lähetysten ääniraitoja ja teki niistä neljä minuuttia menevää tanssimusiikkia. Dallasin tapahtumat ovat innoittaneet monia taideteoksia, mutta paras niistä on hip hop -levy The Motorcade Sped On. On kuin Kennedyn autosaattue ei olisikaan pysähtynyt Parklandin sairaalan ovelle, vaan kiertäisi maailmaa vielä tänäkin päivänä kuin jokin muinaisten tarujen kirottu aavelaiva. Mitä jos... Kertosäe päättyy yhä uudestaan siihen, kun cbs-verkon uutisankkuri Walter Cronkite sanoo painokkaasti: the motorcade sped on, autosaattue kaahasi eteenpäin. Tämä on kuin vertauskuva sille, miten murhan merkitys on populaarikulttuurissa paisunut paisumistaan. . Lopulta se on täysin syrjäyttänyt sen, mikä oli teon merkitys historialle ja mitä siitä tiedetään vakavassa historiantutkimuksessa. . Katsokaa vain, tuolla se menee nytkin. Ei Kennedyn oma Kuuban valtaussuunnitelmakaan pysynyt, vaikka sen piti olla ankara sotasalaisuus. Sen teki vuonna 1986 Steinski eli tuottaja Steven Stein. www.uusihoiva.fi Uusihoiva on kotihoitotyöhön optimoitu mobiilipalvelu – kehitetty yhteistyössä hoitotyön ammattilaisten kanssa. . Salaliitolla olisi ollut 50 vuotta aikaa pullauttaa pinnalle oma syvä kurkkunsa tai Edward Snowdeninsa, jollaiset ovat jatkuvasti paljastaneet muita laajoja salahankkeita muutaman viime sukupolven aikana. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut. Joku puhuu aina hermostuksissaan sivu suunsa – tai möläyttää salat julki tahallaan päästäkseen sankarina historiankirjoihin. saisit ajantasaiset käyntitiedot suunnittelun tueksi. Jos salaisuus koskee näin isoa asiaa, se ei voi pysyä piilossa vähänkään laajemman joukon jakamana
Muutosten ja murroksen keskellä yhteinen areena luo uskoa ja rohkeutta. • Syrjäytymiskehitys katkaisuun, osallisuus pintaan ja voimavarat uuden luomiseen ydämellisesti tervetuloa kuntien, kaupunkien ja järjestöjen johtajat, luottamushenkilöt ja asiantuntijat, sosiaali- ja terveysalan johtajat ja kehittäjät sekä muut hyvinvointialan päättäjät ja vaikuttajat. www.innokyla.fi 24.4. kello 9–14.30 Päivän teemat Sote-uudistus – missä nyt mennään – miten ja millä eteenpäin. kello 9–17 Seminaaripäivän sisältö Sosiaali- ja terveyspolitiikan haasteet • Talouden luvut ja ennusteet • Kuntalaisten arjen sujuvuus ja alueiden elinvoimaisuus • Sosiaalibarometrin 2014 tuloksien julkistaminen • Paneeli: Nyt leikataan, säästetään ja myllätään rakenteita – hyvinvointi ja terveys pärjääjien etuoikeusko. S Kuva Valtioneuvoston kanslia SOSTE järjestää yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa SOSIAALI- JA TERVEYSPOLITIIKAN PÄIVÄT 23.–24.4.2014 Säätytalo, Snellmaninkatu 9–11, 00100 Helsinki 23.4. Peilaamme tätä päivää ja luotaamme tulevaisuutta, rakennamme yhteisiä kestäviä ratkaisuja. Hyvinvointi on vakaasti tuot tava investointi. Ohjelma ja ilmoittautuminen: w w w.s o ste.f i /ta pa htu m at Säätytalon tila asettaa rajoituksen osallistujamäärälle, joten kannattaa varata paikka mahdollisimman pian. Valmista konseptia ei ole, mutta yhdessä pystymme viemään asioita väkevästi oikeaan suuntaan. • Herätys! Suuntana tulevaisuus – kestävä hyvinvointi ja talous SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät antavat osallistujille uusimman ja ajankohtaisimman tiedon kunta- ja palvelurakenteen sekä soteuudistuksen tilanteeseen ja sen tuomiin haasteisiin. Lisätietoja: koulutussuunnittelija Eija Ahola, 040 590 0724, eija.ahola@soste.fi koulutussuunnittelija Riitta Ikonen, 050 531 3556, riitta.ikonen@soste.fi Mukana sosiaali- ja terveyspolitiikan päivillä parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja rakentamassa: kello 19-21 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI PAULA RISIKON VASTAANOTTO Valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolna, Eteläesplanadi 6
Lehden tilaushinta on edelleen: Kestotilaus 75 euroa ja vuositilaus 80 euroa. Tässä te tilaajat olette keskeisessä asemassa. 65. Seuraava numero ilmestyy huhti-toukokuussa. Lehden ilmestymismäärä tulee olemaan edelleen viisi lehteä vuodessa, mutta lehteä uudistetaan ennen seuraavaa numeroa. soste Suomen sosiaali ja terveys ry ja Huoltaja-säätiö tiedottavat: noste on erinomainen lehti, ja sen tulevaisuus laadukkaana sosiaali- ja terveysalan aikakausilehtenä halutaan turvata
Kuvaustilanteissa vallitsi täydellinen hiljaisuus. Asunnot muistuttivat opiskelijasoluja, ja monet olivat sisustaneet kämppänsä nätiksi. Päihteiden käyttöä näki, mutta se oli melko harmitonta. Kaikilla oli takanaan aikoja, jolloin he olivat nukkuneet rappukäytävissä ja ties missä. reportaasi Helsingin kodittomista sivuilla 24–33 66. Tuntui, että näillä ihmisillä ei ollut mitään tarvetta esittää mitään. Kiireisessä nykymaailmassa on harvinaista, että ihminen malttaa olla rikkomatta hiljaisuutta. Yksikin ihminen tuli pienessä hiprakassa tarjoamaan minulle ja toimittajalle pipareita ja Tarjoustalosta ostamaansa joulukorttia, ihan vain siksi, ettei hänellä ollut ketään muutakaan, jolle kortin antaa. . takaikkuna Helsinki laura oja, valokuvaaja: Kuvasin joulun alla entisiä kodittomia, jotka asuvat erilaisissa asumisyksiköissä
• samk.fi/avoinamk TÄYDENNYSKOULUTUS SEKÄ RÄÄTÄLÖIDYT YRITYSKOULUTUKSET samk.fi/koulutuspalvelut Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on 6300 opiskelijan ja yli 400 asiantuntijan monialainen, kansainvälisesti suuntautunut korkeakoulu. SAMK.FI/ HAKU Hyvinvointia työelämään TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN KOULUTUKSET TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS AVOIN AMK • AMK-tutkinto, nuoret ja aikuiset Fysioterapia, Physiotherapy Hoitotyö Sosiaaliala Terveydenhoitotyö Vanhustyö Avoin AMK tarjoaa opintoja pohjakoulutuksesta ja iästä riippumatta. YLEMPI AMK -tutkinto Hyvinvointiteknologia Kuntoutus Sosiaaliala Terveyden edistäminen SAMK tarjoaa täydennyskoulutusta yksittäisistä koulutuspäivistä laajempiin koulutuskokonaisuuksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin alan koulutusta järjestetään Porissa ja Raumalla. Satakunnan ammattikorkeakoulu 67
Tilauksen voi tehdä myös osoitteessa www.nosteessa.fi/tilaa-lehti TILAAJAN / MAKSAJAN NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA –TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PÄIVÄYS PUHELIN ALLEKIRJOITUS Täytä jos lehden saaja on eri kuin maksaja LEHDEN SAAJA LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA –TOIMIPAIKKA Tietojani ei saa käyttää markkinointiin 68 soste Suomen sosiaali ja terveys ry Tunnus 5007373 00003 vastausl ähe t ys. ISSN 2323 -1440 www.nosteessa.fi vain kovia aiheita kestotilaus (75 €) Vuositilaus (80 €) Vuositilaus opiskelija / työtön / eläkeläinen (40 €) Vastaanottaja maksaa postimaksun Kaikki tilaukset sisältävät digitaalisen näköislehden lukuoikeuden