Noste 2/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

noste 2 / 2013 kaupan nuori Nuoret ja nuorisotyö kauppakeskuksessa Yöpäivystys Oulussa Lähihoitajat luokkakuvassa Kaukainen 80-luku
03 4246 5304 sähköposti: asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi. 1/2013 Yhteiskuntapolitiikka YH TEI SK UN TAP on hyvinvointitutkimuksen avoin foorumi, jossa kuuluu yp thl.fi/ ajattelun ääni. YP:n jutuilla on Tutkittua tietoa, uusia av saada julkisuutta, taipumusta auksia herättää uteliaisuutta, virittää keskustelua ja käynnistää toimenpiteitä. OL ITI IKK A YHTEISKUNTA 1/2013 Sosiaalityön m arkkinoistumin en Hammashoidon käyttämättöm yys Viranomaistie don varmuus Kehitysyhteist yön historia Saamelaispoliti ikka ja valeasla kit Tietoa tuoreimmasta numerosta, arkiston ja blogit löydät osoitteesta Y bo o ki s s a Terveyden ja hyvi nvoinnin laito s PL 30 00271 Helsinki www.thl.fi po POLITII KKA n m y ö s Fa ce Eikä maksa paljon: vuosikerran (kuusi numeroa) hinta kestotilauksena on 36 euroa ja opiskelijoille vain puolet tästä. Tilaukset www.thl.fi/yp puh
Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK), 90 op www.mamk.fi/hakeminen/ylemmät_amk-tutkinnot Lähisuhdeväkivaltatyön osaaminen, 30 op Haku tähän oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen 7.6.2013 mennessä www.mamk.fi/koulutuskalenteri Kuntoutussäätiö kouluttaa I Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia . työvälineitä ja varmuutta maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaamiseen 24.4.2013 I Aikuisten oppimisvaikeudet ja niiden psykologinen arviointi 14.5.2013 I Työlllisyyspalvelujen hyvät käytännöt - valokeilassa vertaistuki ja ohjaus 21.5.2013 I Arvioinnin lähtökohdat ja työkalut 28.5.2013 www.kuntoutussaatio.fi/koulutustilaisuudet I Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10.?11.4.2013 www.kuntoutussaatio.fi/kuntoutuspaivat
Vuonna 1985 sosiaalimenojen osuus bruttokansantuotteesta oli 23 prosenttia. Vuonna 2011 niiden osuus oli 30 prosenttia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toteutettu yhteiskuntapolitiikka olisi ollut sosiaalisesti oikeudenmukaista. Puhutaan työvoimapulasta samaan aikaan, kun työpaikasta ei ole varmuutta edes niillä, joilla se on. Hyvinvointivaltio on itse asiassa jatkanut kasvuaan. Toisin on nyt. Leipäjonot, terveyserojen kasvu ja yksinhuoltajien köyhtyminen kertovat omaa tarinaansa. on totta , että moni asia oli 80-luvulla toisin. Yhteiskuntapolitiikalla tavoiteltiin tasa-arvoa: tuloerot kaventuivat vuosi vuodelta. 1990-luvun alun lamavuosina työttömiä oli pahimmillaan puoli miljoonaa. Hyvinvointivaltion menot räjähtivät, ja tasa-arvo yhteiskuntapolitiikan tavoitteena sai väistyä. Ihmisten kokemus siitä, että ennen oli paremmin, ei ehkä olekaan pelkkä myytti. 1980-luvulla vallitsi vielä luottamus tulevaan. Katse oli tulevassa, ja töitä riitti kaikille, myös niille, jotka eivät koulunpenkkejä kuluttaneet. Ja siinäpä se: työllisyys. Maassa vallitsi käytännössä täystyöllisyys. Kyselytutkimukset kertovat turvattomuuden lisääntymisestä ja toivottomuudesta. toimitukselta Olisipa huomenna paremmin U kuva: Veikko Somerpuro sein kuulee väitteen, että Suomella ei ole enää varaa niin laajaan hyvinvointivaltioon kuin 1980-luvulla. Samaan aikaan tilastot osoittavat, että Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Miksi ei siis ole varaa? Tämä kysymys mielessämme kutsuimme koolle seitsemän viisasta. Melkein yhdestä suusta he tyrmäsivät väitteen. Kunnes rysähti. Ihmisille tärkeintä on kuitenkin toivo siitä, että huomenna on paremmin. Toivostakin puhuttiin seitsemän viisaan keskustelussa, jonka kokosimme sivuille 40-55. Kannattaa lukea. Lea Suoninen-Erhiö, toimituspäällikkö 5
Palkinnon suuruus on 5 000 euroa ja se myönnetään hyvälle vanhustyön teolle tai hankkeelle. Hakemukset torstaihin 20.6.2013 klo 16 mennessä. Tutustu hakuohjeisiin www.vtkl.fi > Vanhustenpäivä ja -viikko. Ilmoita ehdokkaasi mukaan! Julkaisu Bookers Oy Orvokki Toivanen (09) 7738 2219 orvokki.toivanen@bookers.fi repro gr afi Petri Kuokka pain o Kirjapaino Uusimaa julkaisijat soste Suomen sosiaali ja terveys ry Huoltaja-säätiö issn Vanhustenpäivä 6.10.2013 Vanhustenviikko 6.?13.10.2013 Teemana Hyviä vuosia . Eloisa ikä Omat ja yhteisön voimavarat ikäihmisten käyttöön Eloisa ikä on Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma, jossa luodaan edellytyksiä ikäihmisten hyvälle arjelle ja mielekkäälle tekemiselle. Ohjelmaa koordinoi Vanhustyön keskusliitto. Mukana ohjelmassa on jo 14 elämäncharmikasta hanketta järjestöissä eri puolilla Suomea. Tutustu ohjelmaan: www.eloisaikä.fi. Ohjelmaan haetaan RAY:n normaaleja hakuaikoja ja hakukriteerejä noudattaen ja RAY valitsee hankkeet ohjelmaan. noste vain kovia aiheita www.nosteessa.fi Hämeentie 15, 00500 Helsinki pääto imittaja Ilkka Karisto ilkka.karisto@soste.fi to imituspäälliköt Erja Saarinen erja.saarinen@soste.fi Lea Suoninen-Erhiö lea.suoninen-erhio@soste.fi ulkoa su Anna-Mari Tenhunen contact@annamaritenhunen.com tätä n o stetta tekivät myö s Anna Autio, Aapo Huhta, Ann-Mari Huhtanen, Mikko Jauho, Hanna Konola, Anne Kärkkäinen, Marjaana Malkamäki, Tuomo Manninen, Noora Mattila, Kyösti Niemelä, Eemeli Nieminen, Aki Roukala, Tommi Uschanov, Titta Vilpa, Mikko Vähäniitty, Maaret Väkinen t il auk set noste@soste.fi www.nosteessa.fi/tilaa-lehti kestotilaus 75 ?, vuositilaus 80 ? ilmo itusmyyn ti Vanhustyön keskusliitto ja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen etsivät ehdokkaita Vuoden vanhusteko 2013 -palkinnon saajaksi. Goda år! Ilmoita oma tapahtumasi www.facebook.com/Vanhustenviikko 2323-1440 Noste ilmestyy viisi kertaa vuodessa kannen kuva: Aapo Huhta 441 763 Painotuote
Noste 2/2013 m i k s i e n n e n o l i va r a a j a n y t e i . Noste haastoi Juhana Vartiaisen, Eeva Kuuskosken ja viisi muuta viisasta väittelyyn. alku Vanhuspalvelulaki tulee, ovatko kunnat valmiita. Oliko se todella sitä. Reportaasi Trion nuorista ja heidän auttajistaan. Suomessa on koulutettu 20 vuodessa yli satatuhatta lähihoitajaa. 1980-luku muistetaan hyvinvointivaltion kulta-aikana. Tapasimme viisi lähihoitajaksi opiskelevaa aikuista, jotka ovat tehneet aiemmin työkseen jotain aivan muuta. 7. 10 / Henna Virkkusen vapaakuntakokeilua kokeiltiin jo kerran 19 / Vankilasta vapautunut Lasse kiroaa ulosottomiestä 19 / Tyypillisin suomalaisperhe on lapseton aviopari 21 loppu Kyösti Niemelä teki selkoa turvallisuuspuheesta 74 / Mika Waltari auttaa oikeusasiamiestä ymmärtämään ihmistä 77 / Tommi Uschanov ja henkirikosten selittämätön tenho 84 / sosten koulutuskalenteri 88 / Noste kielillä 89 40 22 yöpäivyst ys oulussa 56 kauppakeskuksen l apset 66 hoitava luokka Päivystyspoliklinikalle tuli Oulussa yhtenä lauantaiyönä 132 potilasta. Yhtä oli purrut kissa, toinen oli saanut oluttuopista kasvoihin ja kolmas hautoi mielessään tappamisajatuksia. Nuoriso viettää aikaansa kauppakeskuksissa, ja Lahdessa nuorisotyö meni sinne perässä
Perheen piti palata maahan, jonne Suomessa syntyneellä lapsella ei ollut oleskelulupaa. ?Sydämeni meni sirpaleiksi. Töitä ei löytynyt. Onneksi.? a n n - m a ri h u h ta n e n teksti m i k ko vä h ä n i i t t y kuva 8. Joskus vaikeat työkeikat jäävät vaivaamaan. Kerran eräs perhe jäi kahden valtion järjestelmien väliin. Tulkki saattaa joutua tyynnyttelemään itkevää lasta tai täyttämään hakemuksia tulkattavan puolesta. ?Pahinta on, kun viranomainen kohtelee tulkkia kuin asiakkaan sukulaista?, El Massri sanoo. Haastattelua edeltävällä viikolla yksi käräjäoikeuden tuomari kutsui tulkattavaa ja El Massria ?teikäläisiksi?. El Massri on tehnyt tulkin hommia vuodesta 2009. Kolmas pyörä kun jyväskyl ään saapuu arabiankielisiä kiintiöpakolaisia, heitä on usein vastassa Keski-Suomen tulkkikeskuksen tulkki Ahti El Massri. Vuoden kuluttua tuli kielteinen oleskelulupapäätös. Gazasta kotoisin oleva El Massri menee mukaan virastoihin, pankkiin ja terveyskeskukseen. Tällaisia on harvoin. Heidän ihmisarvonsa oli jäänyt jalkoihin. Isä oli saanut toisesta EU-maasta turvapaikan, mutta perhe muutti Suomeen etsimään töitä. Suomessa syntyi lapsi. Joskus häntä tarvitaan koulun vanhempainillassa, joskus poliisikuulustelussa. ?Kaikki mitä on sanottu, tulkataan minämuodossa toiselle kielelle mitään muuttamatta, vaihtamatta tai lisäämättä?, hän kertoo. Välillä tulkin rooli tosin hämärtyy sekä viranomaisilta että tulkattavilta
tuokiokuva 9
Toteutuuko nyt uuden lain myötä, kysyy yksi vanhuspalvelujohtaja. Vanhuspalvelujen järjestämisessä täytyy jo nykyisinkin ottaa huomioon lähes 50 lakia sekä kaikki suositukset ja informaatio-ohjaukset päälle, muistutti toinen. En usko, että kannatti erottaa vanhuspalvelut muista sosiaalipalveluista, koska nyt alkaa kissanhännänveto siitä, minkä lain perusteella, toisin sanoen missä kunnan toimialoista, palveluita myönnetään. enemmistö kyselyyn vastanneista kunnista lisä- si täksi vuodeksi rahaa vanhuspalveluihin. Manner-Suomessa on 304 kuntaa. Vastaajat pitävät uutta lakia kouluarvosanoilla mitattuna tyydyttävänä: arvosanojen keskiarvo on hieman yli seitsemän. Jos ei henkilöstöpulaa ratkaista korkeimmalla tasolla (koulutus, maahanmuuttajia) vanhustenhuolto romahtaa muutaman vuoden päästä. l ain valmistelun aikana kinasteltiin vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksesta. Seiska plussan laki Heinäkuussa voimaan tuleva vanhuspalvelulaki saa kunnilta tyydyttävän kouluarvosanan. P aljon keskustelua herättänyt vanhuspalvelulaki tulee voimaan heinäkuussa. Noste kysyi vanhuspalveluista vastaavilta, miten kunnissa on varauduttu lain voimaantuloon ja mitä mieltä laista ollaan. Sähköpostitse lähetettyihin kysymyksiin vastasi 42 vanhuspalveluista vastaavaa johtajaa, joiden vastuulla on yhteensä 63 kunnan vanhuspalvelut. Vanhusta kohden laskettuna määrärahat eivät kuitenkaan välttämättä lisäänny, koska ikäihmisiä on yhä enemmän. Kahdessa kunnassa vanhuspalvelujen lisärahan kerrotaan olevan suoraan pois jonkin muun ryhmän palveluista . Lopulta se jäi laista pois. Reilu viidennes kyselyyn vastanneista vanhuspalvelujohtajista olisi halunnut henkilöstömitoituksen lakiin, osa myös tarkempia säännöksiä henkilöstörakenteesta, esimerkiksi hoiva-avustajien määrästä. Jotkut kaipasivat mitoituksia mieluummin kotihoitoon kuin laitoksiin. Johtajat eivät kuitenkaan näe rekrytointien johtuvan suoraan uuden lain voimaantulosta, vaan syynä on kasvava palveluiden tarve. Yhdestä kunnasta kerrotaan, että lisää henkilöstöä palkataan vuosittain, eniten lähihoitajia, mutta myös sairaanhoitajia ja sosionomeja etenkin avohoitoon. aikuisten työllistämistoimista ja sivistystoimesta. Noin neljännes kyselyyn vastanneista kunnista palkkaa vanhuspalveluihin lisää työntekijöitä tämän vuoden aikana. Vakansseja on saatu lisää, mutta niihin ei ole hakijoita: Lähivuosina jää suuri joukkue eläkkeelle ja jo nyt on todella monta tointa täyttämättä. Miksi jo näiden lakien edellyttämät asiat eivät toteudu. Ilman lain sitovia pykäliä ?Ilman lain sitovia pykäliä avopalveluiden henkilöstöä ei lisätä samassa suhteessa kuin avuntarvitsijoiden määrä lisääntyy." 10. Kiitettävää arvosanaa laille ei antanut kukaan, yksi antoi nelosen. Monien mielestä vanhuksia koskeva erillislaki on tarpeeton: Samoja asioita nousee myös muista laista, esimerkiksi asiakkaan asema ja oikeudet
Asia raukeaa valiokuntakäsittelyssä. 9.3. 2011 Peruspalveluministeri Paula Risikon (kok) alaisuudessa valmistuu lakiluonnos ?laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamiseksi?. Hallitus aloittaa vanhuspalvelulain valmistelun. 30.8. 2012 Budjettiriihessä lakiesitykseen sovitaan kirjattavaksi, että jos nykysuosituksen mukainen hoitajamitoitus alittuu yhdessäkin yksikössä, minimimitoituksesta säädetään asetuksella vuoden 2015 alusta. 11. Se lähtee lausuntokierrokselle juuri ennen eduskuntavaaleja. 19.4. 2007 Hallitusohjelmassa (Vanhanen II) luvataan turvata vanhusväestön oikeus hyvään hoitoon. Palvelujen laatusuositusten sitovuutta aiotaan tiukentaa. 22.6. 2011 Hallitusohjelmassa (Katainen I) luvataan turvata lailla iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. 13.2. 2008 Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee yhdessä Kuntaliiton kanssa ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen. 19.5. 2005 Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi (kd) tekee toimenpidealoitteen vanhusten oikeuksien ja julkisen vallan velvollisuuksien selkeyttämiseksi lainsäädännöllä. Lakiluonnoksen mukaan henkilöstön mitoituksesta ei säädettäisi lailla vaan tarvittaessa asetuksella. 8.9. 2009 Lääninhallitusten selvitykset vanhusten laitoshoidosta nousevat valtakunnalliseksi uutisaiheeksi. Vanhusten laitoshuollon surkeaa tilaa päivitellään mediassa viikkotolkulla. 9.8. 2012 SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokous vaatii lakiin ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitusta. Kokoomus vastustaa. Päähalllituspuolueiden riidat lain sisällöstä ovat uutisissa koko elokuun. 18.9. 2009 Vasemmistoliiton, sosialidemokraattien ja perussuomalaisten välikysymys vanhuspalveluiden turvaamisesta. Asia raukeaa valiokuntakäsittelyssä. 7.6. 2006 17 Vasemmistoliiton kansanedustajaa tekee lakialoitteen vanhuspalvelulaiksi. Uudistamistyöryhmä jatkaa työtään kesäkuuhun 2012. 19.4. 2012 Guzenina-Richardsonille luovutetaan uusi lakiluonnos, joka lähtee taas lausuntokierrokselle. Siinä annetaan suosituksia henkilöstön vähimmäismitoituksesta ympärivuorokautisessa hoidossa. 24.11. 2011 Uusi peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) asettaa uuden ohjausryhmän valmistelemaan uutta lakiluonnosta. 1.5. 2009 Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä ryhtyy pohtimaan erillisen vanhuspalvelulain tarvetta
Monen vanhuspalvelu- johtajan mielestä uusi laki antaa kunnan sisällä sosiaali- ja terveysviranomaisille ja lautakunnille tukea, jotta kunta saadaan vastaamaan asianmukaisesti vanhusväestön tarpeisiin. Vanhuspalvelulaki on tarpeellinen varsinkin päättäjiä varten. Jotkut muistuttavat, että olot ovat erilaiset eri puolilla maata ja että puitelainomainen laki jättää edelleen kunnille melko vapaat kädet. Eivätkä kaikki iloitse vapaudesta: moni vanhuspalvelujohtaja piti lakia liian ympäripyöreänä, jotta sen avulla saataisiin konkreettisesti kehitettyä palveluita. Oppositiokin kiittelee: hoitajamitoitukseen puututaan vain yhdessä puheenvuorossa. 29.11. 2012 Perustuslakivaliokunta toteaa, ettei henkilöstömitoituksesta voida sittenkään säätää asetuksella, vaan siitä pitää määrätä laissa. avopalveluiden henkilöstöä ei lisätä samassa suhteessa kuin avuntarvitsijoiden määrä lisääntyy, arvioi yksi vastaaja. 12.9. 2012 Keskustan kansanedustajat tekevät välikysymyksen ikäihmisten hyvästä hoivasta, palveluiden monimuotoisuudesta ja omaishoidosta. 8.11. 2012 Hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi ?ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista?. Me viranhaltijat taistelemme päivittäin näiden asioiden kanssa ja useimmiten törmäämme päättäjien tympeään suhtautumiseen ja vanhusten palveluiden kalleuteen! Myös lain painotusta ehkäisevään työhön kiiteltiin. Lakia on tarkoitus täsmentää 2015 alusta, jos vähimmäismitoitus ei toteudu. 27.12. 2012 Presidentti Sauli Niinistö vahvistaa lain. 1.7. 2013 Laki tulee voimaan. uuden lain mukaan kunnilla on oltava käytös- sään muun muassa geriatrista asiantuntemusta vanhuuden sairauksista ja niiden hoidosta, vanhenemista koskevaa gerontologista asiantuntemusta sekä ravitsemusterapeuttista osaamista. Osa kunnista ei tiedä, miten lain edellyttämä osaaminen hankitaan. Painotus näkyy muutamissa kunnissa fysioterapeutin palkkaamisena. Yhteen kuntaan on palkattu voimavarahoitaja. Useimmin mainittu peruste lain tarpeellisuudelle oli kansalaisten yhdenvertainen kohtelu. Heitä on harkittu hankittavan jopa Ruotsista asti. hyvääkin laista löytyi. Yksi sanoi, ettei vanhuspalveluissa muutu mikään ilman niihin korvamerkittyä rahaa. Laki on tehty suurella kohulla, kiireellä ja kaikki jäi kesken, arvioi yksi vastaaja. Hieman yli puolet vastaajista uskoi lain lisäävän hallinnollista työtä, mutta lisähenkilöstöä hallintoon kertoi palkkaavansa vain yksi kunta. e r ja s a a r i n e n Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 www.finlex.fi 12. Geriatreista on pulaa. Jossain ihmetellään, onko se edes mahdollista
Siinä suositaan rasvattomia ja vähärasvaisia tuotteita ja syödään paljon kalaa, kasviksia, juureksia ja täysviljatuotteita. Pohjoismainen ruuan, ravitsemuksen ja terveyden huippuyksikkö Sysdiet teki monivuotisen ruokavaliotutkimuksen, jossa osa tutkittavista noudatti Itämeren ruokavaliota ja osa ?tavallista. ruokavaliota. Sairaanhoitopiirit ovat vedonneet puutteellisiin laboratorio-olosuhteisiin. Valviran mukaan hedelmöityshoidot ovat hiv-positiivisille turvallisin keino saada lapsia. Työstressi ei aiheuta syöpää Riski sairastua syöpiin ei ole yhteydessä työstressiin, osoittaa Työterveyslaitoksen ja University College Londonin yhteinen tutkimus. Psykososiaalinen stressi saattaa laukaista fysiologisen stressireaktion tai aiheuttaa kroonisen tulehduksen. Hiv-positiiviset pääsevät hedelmöityshoitoihin julkisella puolella harvoin. Siinä tarkasteltiin muun muassa asukkaiden koulutusta, terveyttä, työllisyyttä, sosiaalitukien käyttöä ja muita taloudellisia tekijöitä. Vertailussa huonoiten pärjänneiden 20 kunnan joukossa maahanmuuttajien osuus asukkaista oli keskimääräistä pienempi. Viimeksi tämä kävi ilmi Helsingin kaupungin tietokeskuksen raportista Helsingin tila ja kehitys 2012. Ruotsissa maahanmuuttajagetoista on puhuttu kauan. Itämerellisesti syöneillä havaittiin monia terveysvaikutuksia: muun muasssa riski sairastua sepelvaltimo-. Viiden huonovointisimman kunnan joukossa oli neljä sellaista kuntaa, joissa maahanmuuttajia asuu poikkeuksellisen vähän. Tutkijoiden johtopäätös: sosiaalisia ongelmia ei voida selittää maahanmuuttajien suurella määrällä. V älimeren ruokavalio tunnetaan terveellisyydestään. Se taas on yhteydessä syöpäriskiin. 14 tutkittuja juttuja M aahanmuuttajien keskittyminen tietyille asuinalueille herättää puheita gettoutumisesta. Esimerkiksi Helsingissä huono-osaisuuden on todettu kasautuvan kaupunginosiin, joissa asuu keskimääräistä enemmän maahanmuuttajia. ly hy et Psykooseja luultua enemmän Psykoottiseen häiriöön sairastuu elämänsä aikana yli kolme prosenttia suomalaisista. Luku on selvästi suurempi kuin aiemmin on arvioitu, selviää Jonna Perälän maaliskuussa Helsingin yliopistossa tarkistetusta väitöskirjasta. Psykooseista kärsivät keskimääräistä useammin vähän koulutetut, työelämän ulkopuolella olevat, pienituloiset ja yksin elävät. Psykoosiin sairastutaan eniten Pohjois- ja Itä-Suomessa ja vähiten Lounais-Suomessa. Todennäköisyys sairastua skitsofreniaan on PohjoisSuomessa syntyneillä seitsenkertainen lounaissuomalaisiin verrattuna. Oikeusasiamies: Hiv-positiivisille hedelmöityshoitoja Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen antoi tammikuussa ratkaisun kanteluun, joka koski hedelmöityshoitojen antamista hiv-positiivisille julkisessa terveydenhuollossa. Oikeusasiamiehen mukaan asuinpaikka ei saa vaikuttaa hiv-positiivisten naisten mahdollisuuksiin saada keinosiemennyshoitoa. Arviolta 90 prosentissa uusista syövistä osatekijänä ovat ympäristöön ja elintapoihin liittyvät riskit, kuten tupakointi. Vaikka työstressi ei laukaise syöpää, psykososiaalisten tekijöiden rooli syövän kehityksessä on yhä epäselvä. Mutta nyt länsinaapurissa on havaittu, että eniten sosiaalista pahoinvointia kaTutkijoiden johtosautuu sellaisiin kuntiin, päätös: sosiaalisia joissa maahanmuuttajia ongelmia ei voida ei juuri ole. selittää maahanAjatuspaja Reformmuuttajien suurella institutet julkaisi helmimäärällä. kuussa raportin, jossa vertailtiin Ruotsin kuntia YK:n inhmillisen kehityksen mittareilla. Nyt sille on löydetty haastaja: Itämeren ruokavalio. Tulokset julkaistiin helmikuussa British Medical Journalissa. Tutkimuksessa seurattiin 116 000:ta henkilöä 12 vuoden ajan. Heistä noin 5 prosenttia sai jonkin syövän
2010. Pelkästään Espanjassa Punaisen Ristin avun varassa on noin kolme miljoonaa ihmistä. Yhä useampi työtön pääsee terveystarkastukseen Työttömät pääsevät entistä useammin terveystarkastuksiin, käy ilmi huhtikuussa julkaistavasta Sosiaalibarometrista. 97 prosenttia barometriin vastanneista terveyskeskuksista tekee terveystarkastuksia työttömille. Väestönkasvun vuoksi ilman ehkäisyä jäävien absoluuttinen määrä kuitenkin kasvaa. Tutkimuksesta raportoi lääketieteen aikakauslehti The Lancet.. Vuonna 1990 luku oli 55 prosenttia. Jaettavat tuotteet ovat enimmäkseen lihajalosteita ja maitotuotteita. Suomessa ruoka-apua saavat vuosittain kymmenettuhannet ihmiset. Finanssikriisin seurauksena ruokaavun tarve on kasvanut kaikkialla. Punainen Risti jakaa nyt Euroopassa enemmän ruoka-apua kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen, uutisoi Der Spiegel maaliskuussa. Lähes 150 miljoonaa perheellistä naista ei saa ehkäisyä vaikka haluaisi. Keski- ja Länsi-Afrikassa harvemmalla kuin joka viidennellä perheellisellä naisella on käytössään moderneja ehkäisykeinoja. Singaporen yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin 194 valtion tilastoja vuosina 1990 . Miljoonat yhä vailla ehkäisyvälineitä vyötäröt leviävät* 1987 2011 80cm 93 cm 89cm 99 cm *Suomalaisten naisten ja miesten keskimääräinen vyötärönympär ys vuosina 1987 ja 2011. Lähde: THL, Duodecim Punaisen Ristin Oulun osasto aloitti maaliskuussa ruoka-avustusten jakamisen yhteistyössä Osuuskauppa Arinan kanssa. Vuonna 2008 työttömien terveystarkastuksia tehtiin hieman vajaassa puolessa terveyskeskuksista. Vuonna 2007 osuus oli 31 prosenttia. Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia järjestämään terveystarkastukset niille työikäisille, jotka ovat työterveyshuollon ulkopuolella. Sosiaalibarometrin kokoaa Soste Suomen Sosiaali ja terveys ry. 15 et satunnaislukuja Punainen Risti jakaa ruokaa Oulussa hy K un sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhdistellään, monet pelkäävät sosiaalisten näkökohtien jäävän lääketieteellisten argumenttien jalkoihin. Ainakin ruokakauppojen mainoksista päätellen Suomessa noudatetaan sellaista Itämeren ruokavalioa, joka sisältää lähinnä virvoitusjuomia, makkaraa ja eineksiä. Ehkäisyn käyttö yleistyy, mutta epätasaisesti. Tuloksista raportoi verkkojulkaisu Community Care. Kolmeen prosenttiin sosiaalialan ammattilaisista oli käyty työpaikalla fyysisesti käsiksi. Vuonna 2011 kiusattuja oli 15 prosenttia, eikä fyysisiä välikohtauksia ollut. ly tautiin pieneni. Vuonna 2010 perheellisistä naisista 63 prosenttia käytti ehkäisyä. Englannissa terveyspuoli ei jyrää pelkästään sivistyneesti argumentoimalla: NHS:n eli kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän yksiköissä työskentelevät sosiaalialan ammattilaiset joutuvat usein terveyspuolen kollegoidensa tai johtajien kiusaamiksi ja jopa pahoinpitelemiksi. Viime vuonna joka neljäs terveydenhuollossa työskentelevä sosiaalityöntekijä ja sosiaalialan päällikkö joutui työpaikkakiusaamisen kohteeksi, kävi ilmi NHS:n henkilökunnalle vuosittain tehtävästä kyselystä. Suomessa tutkimusta koordinoi Itä-Suomen yliopisto. Nyt vaan pitäisi saada tämä ihanneruokavalio osaksi ihmisten arkea
Se oli hänelle liikaa. Hänninen elää työkyvyttömyyseläkkeen varassa. Raha-asiansa hän oli jo aiemmin sekoittanut pikavipeillä. ?Olen elänyt toukokuusta 2012 lähtien paistetuilla perunoilla ja sipulilla?, hän sanoo. Nyt Hänninen toimii mielenterveyden kokemusasiantuntijana kansalaistoiminnan keskus Puistossa. Hännisellä on diagnosoitu epävakaa persoonallisuus, ja hän on muun muassa viillellyt itseään ja käyttänyt huumeita. Hoitojaksoista kertyi laskuja kahdentuhannen euron edestä. Yleensä kunnat antavat maksamattomat laskut perintätoimistojen perittäviksi. ?Suurin osa kuntien perintään toimittamista laskuista on nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja?, Merja Karinen kertoo. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri toimitti vuonna 2011 perintätoimistojen perittäväksi yli 42 000 potilasmaksua, yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck kannattaa maksukaton reikien tukkimista. ?Sosiaaliturvajärjestelmässä on selvä aukko, sillä sairaanhoitokustannuksia vastaan ei ole suojaverkkoa. On ikävää, että sairaustaakan lisäksi ihmisellä on rasituksenaan talousongelmat. Harkintaa ei juuri käytetä. Rahat eivät tahdo riittää shampooseen, tiskiaineeseen ja vessapaperiin, puhumattakaan uusista vaatteista. ?Tämä on yksinäisen pienituloisen köyhyysloukku.? 16 Kukaan ei tunnu tietävän, kuinka paljon Hännisellä on kohtalotovereita, ihmisiä, jotka joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin psykiatrisen sairaalahoidon hoitopäivämaksujen vuoksi. ?Se on tärkeä aihe, mutta sitä ei ole tutkittu?, Kelan yleisen tilastotietopalvelun pääsuunnittelija Johanna Aarnio sanoo. ?Tiedetään, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut köyhdyttävät ja syrjäyttävät kaikkia pienituloisia?, sanoo lakimies Merja Karinen Mielenterveyden Keskusliitosta. Asiakasmaksulain mukaan asiakasmaksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan pienentää, jos periminen vaarantaa toimeentulon. Hän ei saa toimeentulotukea, koska sosiaalitoimiston laskelmien mukaan hänellä jää elämiseen 140 euroa kuukaudessa. Jos oikeus tuomitsee hänen laskunsa ulosottokelpoisiksi, hän alkaa saada toimeentulotukea. Siihen asti hän saa edunvalvojaltaan joka viikko anne k ärkk äi nen 70 euroa ja bussilipun.. Lain mukaan kunnallisen terveydenhuollon maksukatto on 636 euroa vuodessa. Tämän jälkeen hoidon pitäisi olla ilmaista. Maksukatto pitäisi olla?, hän sanoo. Saadakseen raha-asiansa kuntoon Heidi Hänninen on hakeutunut yleisen edunvalvojan asiakkaaksi. Hoitojaksot kestivät kuukauden kerrallaan. Tämä ei kuitenkaan käytännössä koske lyhytaikaista laitoshoitoa. Maksukaton täytyttyä laitospotilailta peritään jokaiselta päivältä 15,10 euron suuruista hoitopäivämaksua, jota myös ylläpitomaksuksi kutsutaan. Hoitojakso lasketaan lyhytaikaiseksi, kun sen kesto on alle kolme kuukautta. Psykiatrisessa hoidossa potilaiden laitosjaksot ovat tavallisia ja alle kolmen kuukauden jaksoja voi olla useita vuodessa. Heidi Hänniselle jokainen sairaalakuukausi tuli maksamaan 450 euroa. ? Hoito vie rahat ? Psykiatrisessa laitoshoidossa on maksukatto, mutta se vuotaa. Hoito voi ajaa potilaita köyhyysloukkuun. T amperelainen Heidi Hänninen vietti vuonna 2011 useita kuukausia psykiatrisessa sairaalassa
Marjaana Malkamäki ?Se hyvä puoli tässä on, että laihtuu eikä ole varaa ryypiskellä?, köyhyysloukkuun pudonnut Heidi Hänninen sanoo.
Luulisi sivistystoimen viestintäpäälliköillä sun muilla viskaaleilla olevan tärkeämpääkin tekemistä kuin vahtia niiden sanoja, jotka asiasta jotain tietävät. Sananvapaus on taattu perustuslaissa, ja korkeimman hallinto-oikeuden mukaan virkamiehilläkin on oikeus mielipiteeseen. Ruotsissa avoimuusajattelua on viety pidemmälle. e m i i r a a r r ä ? n s Noste saa kutsuja erinäisiin tilaisuuksiin. Seminaarihyrrä päättää, mistä raportoidaan. h y Puhumisen juhlaa T ällä kertaa hyrrä osui EU-kansalaisuuden juhlavuoden avajaisseminaariin, joka järjestettiin Helsingissä 26. Repo intoutui myös veistelemään hevosenlihaskandaalista. Toinen panelisti Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri kohotteli kulmiaan tympääntyneen oloisena. Sen sijaan hän puhui arkisesti ja omakohtaisesti eurooppalaisesta identiteetistä ja vapaan liikkuvuuden merkityksestä. Euroopan unionin väestöstä 2?3 prosenttia liikkuu unionin alueella työn perässä. helmikuuta ? siis 57 päivää juhlavuoden käynnistymisen jälkeen. Ääneen päästyään Sauri sanoi, että hänen työssään eurooppalaisuus näkyy esimerkiksi eurooppalaisten kaupunkien energia- ja ilmastosopimukseen liittyvänä yhteistyönä. Lehti kertoi vantaalaisessa koulussa hiljan tapahtuneesta väkivaltatapauksesta. USA:ssa vastaava luku on 20 prosenttia. Osoitteessa nosteessa.fi julkaistaan kuvasarjoja, Noste-blogia sekä maistiaisia tulevista jutuista. Sivuilta löytyy myös Juristin nurkkaus, jossa esittelijäneuvos Tapio Räty eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta valottaa ajankohtaisia aiheita juridiikan näkökulmasta. Nosteen jokainen numero ilmestyy myös sähköisenä näköislehtenä. Stubbin mielestä meillä pidetään liian tiukasti kiinni asumisperusteisesta sosiaaliturvasta, mikä luo liikkumisen esteitä. Varsinaiseen juhlapuhumiseen intoutui paneelikeskusteluun osallistunut europarlamentaarikko Mitro Repo (sd), jonka puhelahjat on noteerattu palkinnoillakin. Ajankohtaisena kansalaisia kiinnostavana EU-asiana hän piti tuoteselosteita. Mitro Repo jätti muut panelistit varjoonsa, mutta häntäkin innokkaammaksi puhujaksi osoittautui yleisön joukossa istunut nainen, joka pyysi jatkuvasti puheenvuoroja. Sikäläisessä sosiaalipalvelulaissa on pykälä, joka velvoittaa vanhusten ja kehitysvammaisten hoitajia raportoimaan havaitsemistaan ilkka karisto kaltoinkohteluista. Noste sähköisenä Nostetta voi seurata myös netissä. Unionin kansalaisuus otettiin käyttöön 20 vuotta sitten. Juhlapuhujaksi oli pyydetty Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok). Hän yllätti iloisesti jättämällä pönöttävät ylisanat väliin. Hänen pitkät ja vuolaat puheenvuoronsa poukkoilivat kristinuskon juurista ja moraalin alkuperästä europarlamentin ryhmäjakoihin. Ne tietysti myönnettiin, onhan EU-komissio nimenomaan ilmoittanut haluavansa virittää juhlavuoden aikana kansalaisten kanssa keskustelua EU:n tulevaisuudesta. Innokkaan kansalaiskeskustelijan jokainen puheenvuoro johti samaan päätelmään: kaikki e r ja sa a r i n e n paha johtuu EU:sta. 18 Vaiennetut kansankynttilät Opettaja-lehden kyselyn mukaan melkein kolmannes opettajista on saanut työnantajaltaan kiellon puhua medialle koulun asioista. Irtonumerot ja tilaukset Apple Storesta ja Lehtiluukku.fi:stä. Noste Twitterissä: @nosteessa. Opettajaa kiellettiin kommentoimasta asiaa. Rehtori sai luvan puhua toimittajalle, mutta kaupungin sivistystoimen viestintäpäällikkö seurasi haastattelua puhelimen kaiuttimesta. Hiljaiseksi vetää
Hänen mielestään palkkatyö ei kuitenkaan kannata, jos ulosottomies kyttää kintereillä. Ne saivat vapauden käyttää rahat haluamallaan tavalla: jos siltarumpua pidettiin tärkeämpänä kuin leikkipuistoa, hyvä niin. Vapaakuntakokeilua seurasi vuoden 1993 valtionosuusuudistus, jolloin vapaus koitti kaikkiin kuntiin. Sakkoja ei tullut. No o r a M at t i l a Kokeillaan vielä kerran Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) on innostunut vapaakunnista. Hänellä on velkaa 160 000 euroa, josta puolet on korkoja. ?Velat suostuisin vielä maksamaan, mutta koroissa ei ole mitään järkeä. Kokeilu voisi alkaa vuoden 2015 alussa, samaan aikaan kuin kuntauudistus. Kuulostaa jotenkin tutulta. Käytännössä se merkitsi sitä, että subjektiivisin oikeuksin turvatut palvelut hoidettiin, lasten päivähoito ennen kaikkea. Muusta alettiinkin karsia: vanhustenhuollosta, päihdehuollosta, lastensuojelusta. Uusi asunto Vantaan Koivukylässä on ehostettu vuokrayhtiön remonttipaketilla. Noste seuraa vankilasta viime vuoden lopulla vapautuneen Lassen elämää. L asse on ollut vapaa mies jo neljä kuukautta. Hän on energinen ja tyytyväinen. 56 kokeilukuntaa sai vuosina 1988-1992 valtionosuudet könttäsummana. Hänellä on myös ovela suunnitelma: Hän voisi ryhtyä mökkejä rakentavan yhtiön osakkaaksi ja tehdä hommia minimipalkalla. Vapaakuntiahan kokeiltiin jo 25 vuotta sitten. Totta kai ne kertyivät, kun olin vankilassa.? Lasse yrittää anoa oikeudessa velkajärjestelyyn pääsyä. Vastausta LEA S U ONINEN - ER H I Ö ei tullut. 19. helmikuuta Virkkuselta sähköpostitse, miten esitys etenee. Ehkäisevä työ näivettyi. Taas vahvistuivat ennakkoluulot vangeista?, Lasse kommentoi elokuvan jälkeen. Auto oli paikallaan. Isännöitsijä kyllä soittelee ärsyttävän usein. ?Se keksii kaikenlaisia syitä tulla kylään Viimeksi tuli vaihtamaan leikkuulautaa.? Töitäkin olisi tiedossa: Lasse voisi päästä rakentamaan venäläisten luksusmökkejä. Näiden tuhojen korjaaminen on vieläkin kesken. Noste kysyi 28. No, lakisääteiset tehtävät piti tietysti hoitaa. Kymmenen vapautunut mies kuukauden ulosoton jälkeen koittaa kaksi vapaata kuukautta, ja silloin hän voisi nostaa todellisen palkkansa osinkoina. Tammikuussa Lasse tuli Nosteen kutsusta DocPoint-festivaalille katsomaan dokumenttielokuvan Beyond Wriezen, jossa seurataan kolmen saksalaisen ex-vangin elämää. Lasse parkkeerasi pakettiautonsa kadulle elokuvateatterin eteen ja laski perälevyn alas. ?Sakkoja ei tule, kun on lastaus käynnissä.? Elokuvassa yksi päähenkilöistä joutui takaisin vankilaan, toiselta otettiin lapsi huostaan ja kolmas istui kotonaan juomassa kahvia ja polttamassa tupakkaa. ?Miksi tällaista pitää näyttää. Tammikuussa Virkkunen oli Helsingin Säätytalossa vastaanottamassa raporttia kuntien tehtävistä ja kertoi esittävänsä vapaakuntakokeilua hallitukselle kevään kehysriihessä. Ministerin mukaan vapaakuntakokeilussa vahvat kunnat saisivat vapautta ja vastuuta toimintansa järjestämiseen
Ruovesi ja Mänttä-Vilppula eivät enää löytäneet yhteistä säveltä, joten Ylä-Pirkanmaan peruspalvelukuntayhtymä lakkautettiin. Seuraavaksi Mänttä-Vilppula tähyili Jämsän ja Kuhmoisten suuntaan. Terveyskeskuslääkäri ei välttämättä tunne koko ajan muuttuvaa lääkemaailmaa. Avuksi eräs yritys tarjoaa lääkehoidon kokonaisarviointia 530 eurolla. Uusi kaupunki päätti järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut yhdessä Ruoveden kunnan kanssa. Mänttä-Vilppula perusti Pihlajalinnan kanssa Mäntänvuoren Terveys Oy:n. Mäntänvuoren Terveyttä markkinoidaan yhteiskunnallisena yrityksenä. Arvion tekee farmaseutti tai proviisori, jolla on lääkehoidon kokonaisarvioinnin ammatillinen erityispätevyys. Yksi yritys esitteli suunnittelemiaan ja rakennuttamiaan päiväkoteja ja vanhusten asumisyksikköjä. Tilat vuokrataan pitkällä sopimuksella joko kunnalle tai palveluita tuottavalle yritykselle. Asiakkaina on yhä enemmän suuria ketjuyrityksiä. Tiloja voidaan muunnella, mutta aika samanlaisilta rakennukset näyttävät. e r j a s a a r i n e n. Niin ehkä näyttää pian myös maisema eri puolilla Suomea, kun vanhuksetkin saavat omat talopakettinsa ja ABC-ketjunsa. Pihlajalinna omistaa Mäntänvuoren Terveydestä 51 prosenttia.Pihlajalinnan enemmistöosakas taas on Sentica Partners Oy:n hallinnoima rahasto. Siihen oli upotettu liiketunnistin ja muita laitteita seuraamaan asukkaan liikkumista. Sen takomista voitoista yli puolet on käytettävä yhteiskunnalliseen toimintaan tai firman kehittämiseen. kuntavahti osa 2 Mänttä-Vilppula, pitsapitäjä M itä yhteistä on Kotipizzalla ja Mänttä-Vilppulan terveysasemilla? Mänttä ja Vilppula yhdistyivät 11 000 asukkaan Mänttä-Vilppulan kaupungiksi tammikuussa 2009. Tätä varten perustettiin Ylä-Pirkanmaan peruspalvelukuntayhtymä, joka osti perusterveydenhuollon palvelut sairaanhoitopiiriltä. Vuonna 2011 sairaanhoitopiiri päätti vetäytyä perusterveydenhuollosta. Ja Sentica Partners puolestaan on kotimainen pääomasijoittaja,joka omistaa 72,7 prosenttia Kotipizza-ketjusta. Aika näyttää, panostaako omistaja enemmän pirkanmaalaisten terveyteen vai LEA S U ONINEN - ER H I Ö tarjouspitsoihin. 20 Kukkapylväs yllättää Ainakin kaupallisuuteen sitä joutuu vanhana tottumaan,mietin helmikuussa Vanhustyön messuilla, jotka järjesti Globex Oy ja Vertikal Oy. Tarkoituksena oli perustaa niiden kanssa uusi sote-alue, mutta hanke kariutui kalkkiviivoilla valtuustossa viime marraskuussa. Tuli kiire keksiä, miten sote-palvelut hoidetaan. Näin asuntoon ei tarvitse lähteä rutiinikäynnille vaan vasta sitten, kun jotain poikkeavaa sattuu. Monilla vanhuksilla on sopimaton lääkecocktail: lääkkeitä on joko liikaa, ne ovat vääränlaisia, yhteisvaikutuksiltaan tuntemattomia tai sitten niitä ei muisteta ottaa. Tarjolla oli ties mitä. Yhdellä osastolla seisoi kukkapylväs kasveineen. Hätiin tuli Pihlajalinna Oy, joka on yksi Suomen suurimmista yksityisistä terveydenhuollon tarjoajista
Lähde: Tilastokeskus. 21. Perheitä joka lähtöön Yli neljä miljoonaa suomalaista elää perheessä. eemeli nieminen REKISTERÖITY NAISPARI * 1035 graf iikka REKISTERÖITY MIESPARI * 773 ISÄ JA LAPSIA 30 534 AVIOPARI, LAPSIA 442 257 ÄITI JA LAPSIA 149 196 AVOLIITOSSA, LAPSIA 118 054 AVIOPARI, EI LAPSIA 518 550 AVOLIITOSSA, EI LAPSIA 200 171 * Rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä vanhempia oli yhteensä 351. Luvut ovat vuodelta 2011
22
Oksentavia lapsia, rintakipuisia vanhuksia, kouristelevia humalaisia ja yksi elottomana kadulta löydetty narkomaani. yöpäivystys oulussa 12 tuntia, 132 potilasta. Noste seurasi päivystyspoliklinikan yötyötä Oulussa. i l k k a k a r i s t o ja t i t ta v i l pa t e k s t i a k i rou k a l a k u v at 23
Oulun seudun yhteispäivystyksessä käy keskimäärin 400 potilasta vuorokaudessa.
Henkilökunta kutsuu lasikoppia ?luukuksi?. T uulikaapista odotusaulaan vievä liukuovi on lukittu. Ilman heitä tämä olisi rauhallinen työpaikka." 25. Närhi on aloittanut työvuoronsa vartin yli neljä iltapäivällä. Ruudulla on 27 potilaan nimet ja lyhyt kuvaus kunkin vaivasta. Kello 18.25 sairaanhoitaja Anne Närhi huuhtelee 20vuotiaan Mian korvia. Päivystykseen tulijan on otettava vuoronumero ja ilmoittauduttava lasiseinän takana istuvalle sairaanhoitajalle. Kello kuudelta helmikuisena lauantaiiltana tuulikaapissa vuoroaan odottaa seitsemän ihmistä. Se aloitti toimintansa vuonna 2000. Sitä ennen OYS pyöritti yhtä päivystystä, Oulun kaupunki toista ja lähiseudun kunnilla oli vielä omansa. Keskittämisellä haettiin säästöjä. lääkärien vastaanottohuoneet ovat saman käytävän varrella. Viimeisen 20 vuoden aikana muuallakin Suomessa päivystyksiä on keskitetty suurimpiin sairaaloihin. Yhteispäivystysten idea on "Humalaiset ja aineiden käyttäjät ovat ikävimpiä kohdata. Luukku on Oulun seudun yhteispäivystyksen hermokeskus: siellä tehdään arviot potilaan hoidon kiireellisyydestä, otetaan vastaan tiedot sairaalaa lähestyvistä ambulansseista ja hälytetään tarvittaessa lääkäreitä ja hoitajia elvytys- tai traumahuoneisiin. Luukkuvuoroon ei laiteta kaikkein kokemattomimpia hoitajia. 18.06. Mia tuli päivystykseen, koska epäili korvatulehduksensa uusiutuneen. ?Ei ollut tulehdusta, vaan korvat olivat täynnä vaikkua?, Anne Närhi sanoo. Lasikopissa tietokoneitaan naputtelee kolme työntekijää, vastaava hoitaja Merja Lebetsuik, akuuttihoitaja Miia Multamäki ja osastosihteeri Toini Koistinen. Sen jälkeen lääkärien potilasmäärät päivystyksessä ovat vähentyneet kymmenellä prosentilla, mutta sairaanhoitajat hoitavat entistä enemmän pikkuvaivoja. Luukulta johtaa ovi sairaanhoitajan pieneen päivystyshuoneeseen. Luukun ikkunaan koputtaa humalainen mies, jonka vasemmassa etusormessa on verinen tuppo. ?Koska pääsee. Yhteentoista saakka hän ottaa vastaan potilaita sairaanhoitajan huoneessa, minkä jälkeen hän jatkaa luukulla vastaavana hoitajana aamuseitsemään. ?Potilaita tulee läpi yön?, Närhi kertoo. ?Humalaiset ja aineiden käyttäjät ovat ikävimpiä kohdata. Myös hoidon tehokkuuden uskottiin parantuvan, sillä yhteispäivystyksessä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat tiiviissä yhteistyössä . Ilman heitä tämä olisi rauhallinen työpaikka.? O ulun seudun yhteispäivystys toimii Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) tiloissa, pari kilometriä kaupungin keskustasta. Lääkärit ja hoitajat puhuvat triage-arvioinnista: sana triage juontaa juurensa ranskan kielen verbistä trier, joka tarkoittaa valitsemista; triage-arvioinnin isänä pidetään Napoleonin armeijassa palvellutta kirurgia Dominique Jean Larrey'ta, joka keksi ryhmitellä haavoittuneet sotilaat kiirellisyysluokkiin vammojen vakavuuden perusteella. Oulussa nykyisen kaltainen triage-arviointi otettiin käyttöön vuonna 2006. Sellaiset tapaukset menevät kaikkien jonojen ohi. Tällaisia kiireellisyysluokitteluja käytetään sairaaloissa ympäri maailman. Jokaisen nimen perässä on kirjainkoodi: lähes kaikilla se on D, muutamalla C. C-koodilla merkityt potilaat hoidetaan ennen D-koodin saaneita, mutta hekin voivat joutua odottamaan lääkäriä tunnin tai kaksi. A- ja B-kirjaimet merkitsevät hengenvaaraa. Olen tunnin jo odottanut.? ?Painat sitä lujasti ja odotat vuoroasi?, osastosihteeri Toini Koistinen vastaa nostamatta katsettaan tietokoneruudulta
Moni kammoaa paikkaa pitkien jonojen vuoksi. aulassa äitinsä kanssa verikokeiden tuloksia. Kaikki on sujunut aina tosi hyvin.? Televisiossa pyörii Tulosruutu. Öisin päivystystä käyttävät oululaisten lisäksi myös Hailuodon, Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Pudasjärven, Pyhännän, Siikalatvan, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan asukkaat. Onko se järkevää? ?Ei se aina tunnu järkevältä, mutta niin se vaan menee?, Liisa Heikkinen sanoo. Erityistason sairaanhoitoa tarvitsevien sairaalamatka voi olla vielä paljon pidempi. OYS:n erityisvastuualue, eli niin sanottu erva-alue, kattaa puolet Suomen pinta-alasta. Ouluun kiidätetään potilaita välillä Kokkolasta, Kajaanista tai Lapin perukoilta asti. Päivystyspoliklinikoilla ympäri Suomen on törmätty samaan ongelmaan: terveyskeskuspäivystyksiin on vaikea houkutella lääkäreitä, varsinkaan kokeneita lääkäreitä. Niin on käynyt myös Oulussa. ?Meidän terveyskeskuslääkärit ovat monesti nuoria ja vasta uransa aloittaneita?, Liisa Heikkinen sanoo. OYS:n yhteispäivystyksessä käy keskimäärin nelisensataa potilasta päivässä. He ovat ajaneet Ouluun 37 kilometrin matkan kotoaan Iistä. Sen työntekijät vastaavat puheluihin omassa call centerissään ja ohjaavat tarvittaessa sairaalaan. ?Joskus joudumme neuvomaan niitä käytännön työssä.? ?Aika usiasti?, täsmentää Teppo Pekkala. P äivystyksen vilkkain huone on TKkanslia, eli terveyskeskuskanslia. Pienen soluasunnon kokoiseen kansliaan johtaa kaksi ovea, ja niistä ramppaa porukkaa sisään ja ulos kuin teatterin puskafarssissa. Näin alkuillasta heitä on töissä kaksi, öisin vain yksi. ?Vähemmällä väellä tehdään sama työmäärä. mutta niiden hallintomallit ovat usein sotkuisia. Osa henkilökunnasta on sairaanhoitopiirin palveluksessa, osa kunnan, ja terveyskeskuspäivystäjien joukossa on myös yksityisten firmojen välittämiä keikkalääkäreitä. Oulussa päivystyksen puhelinneuvonta ulkoistettiin vuonna 2006 Mawell-nimiselle yritykselle. potilas saa avun yhdeltä luukulta . yksinkertainen . Lilja kärsii vatsakivuista ja pääsi suoraan verikokeisiin. Työmäärä on kasvanut. ?Potilaita tulee isommalta alueelta, Kongoa myöten?, Heikkinen sanoo. Oulu on kuntaliitoksilla kasvanut pintaalaltaan Luxemburgia suuremmaksi. Ei siinä muuta eroa ole?, Teppo Pekkala sanoo. Pekkalan kollega Liisa Heikkinen on työskennellyt Oulun yliopistollisessa sairaalassa 20 vuotta. Edes rahalla ei voi ostaa itselleen rauhaisampaa hoitopaikkaa, sillä Oulussa ei ole yhtään yksityistä lääkäriasemaa, joka päivystäisi öisin. 19 12 14-vuotias Lilja odottaa . Jessen nilkka on juuri leikattu. ?Auton oven aukaisin, ja nilkka muljahti 90 astetta?, hän kertoo. 26 Lääkintävahtimestarit kuuluvat sairaalan organisaatiossa kirurgiseen tiimiin. Liljan äidille yhteispäivystyksen aula on tuttu paikka. ?Muilla lapsillamme puuttuu verestä infektion vasta-ainetta, ja olen käynyt täällä heidän kanssaan satoja kertoja. Lasioven takana tuulikaapissa ilmoittautumisvuoroaan odottava nuori mies soittaa kaverilleen ja käskee tuomaan pitsaa. Päivystyksen tilat ovat ahtaat. Paaripotilaita joudutaan sijoittamaan käytäville, joskus heidän suojakseen vedetään verhot, joskus ei. Yhden käytävän perällä, traumahuoneessa, lääkintävahtimestari Teppo Pekkala laittaa kipsiä 27-vuotiaan utajärveläisen Jessen jalkaan. Toinen yleinen nurinan aihe on humalaisten sekoilu käytävillä ja odotusaulassa. Päivystykseen tulevat kaikki nopeaa apua tarvitsevat: lapset, vanhukset, humalassa itsensä teloneet tai telotuksi tulleet ja huumehörhöt. Kolmannes soittajista välttyy sairaalareissulta. Ruuhkaa silti riittää. Sairaanhoitajat noutavat ja jättävät papereitaan, soittavat puheluita ja jakavat hoitovastuita. ?Minne meni se lapsi, joka söi vahingossa äitinsä lääkkeet?? ?Jotain on nyt kissa purrut käteen.? ?Tää on kaatunut lumilaudalla.? ?Alkoputki takana, levottomuus ja vapina.?
Anne Närhi puuduttaa kolmivuotiaan Tanelin pään ennen tikkien ompelemista. Taneli oli pudonnut kotonaan penkiltä.
Lääkärit kysyy, hoitajat kysyy ja potilaat kysyy.? T K-kanslian nurkassa on tv-ruutu, josta voi seurata yhdeksän valvontakameran kuvaa. ?Me viestitetään lääkärille, että pistää vauhtia. Turvahuoneeseen laitettu 17-vuotias takoo nyrkeillään seinää. Lääkäri Anja Isoaho tulee paikalle ja käy hiljaisella äänellä lyhyen neuvonpidon Reeta Pekosen kanssa. ?Joo, mennään yhdessä.? ?...että yrittäisi kysellä, mitä tekijöitä siellä kannabiksen käytön takana on.? Kolme minuuttia myöhemmin turvahuoneen edessä seisoo kaksi kivikasvoista vartijaa. He ovat vetäneet kumihanskat käsiensä suojaksi. 19.51 ruudun vasemmassa alakulmassa näkyy kummia. 17-vuotias tunkee nenänsä kiinni ikkunalasiin ja huutaa: ?Mä haluan rauhoittavia lääkkeitä! Mä en jaksa!? Vartija komentaa: ?Rauhoitupa nyt!? ?Ahistaa helevetisti! Te ette tajuu! Äkkiä ny jotain helepotusta! Siksi mä soitin että pääsen hoitoon. Siellä on nyt palovammaa ja muuta kiirellisempää.? Kahdeksan minuuttia myöhemmin kanslian ovi aukeaa taas. Sitten he ampaisevat taas tiehensä, kuka minnekin. Potilaatkin ovat oppineet, että TK-kansliassa on kaikki tieto. Kun tekee yhtä asiaa, niin toinen kysyy toista. Se oli mun viimeinen teko että itse soitin ambulanssin. Sairaankuljettajat Johanna Jokimäki ja Karoliina Ollaanketo harppovat sisään. ?Teettekö te lastensuojeluilmoituksen? Tilanne oli semmoinen, ettei puhettakaan että olisi voinut tossa matkalla tehdä?, Ollaanketo sanoo. ?Hänet vietiin turvahuoneeseen. Turvahuoneeseen viety mies on 17-vuotias. ?Pitää kai laittaa mielentilatutkimukseen, saavat arvioida onko tarvetta psykiatriseen hoitoon?, sanoo sairaanhoitaja Reeta Pekonen. 19.34. Olis pitäny. Mä haluun mun puhelimen!? Anja Isoaho saapuu paikalle. Karmin takaa kurkistaa roteva tatuoitu mies, jonka silmät ovat kutistuneet viiruiksi. 19.18 kanslian oveen koputetaan. ?Tyttö tuolla tunnin ootellu. Valvontakameran kuvaa turvahuoneesta. Huonetta käytetään uhkaavasti käyttäytyvien potilaiden eristämiseen. Aika usein hoitajat istahtavat tietokonepäätteidensä ääreen tarkistamaan potilaslistoja. Hän vaatii tiukkaan äänensävyyn lääkkeitä. Ulla Herranen käskee yhtä tiukkana odottamaan. ?Se oli vakioasiakas, joka ei oikein jaksa 28 ootella?, Herranen sanoo oven sulkeuduttua. ?Tässä hommassa kysytään kestävyyttä. Mietittiin, että olisiko se sittenkin umpisuoli?, nuori isä sanoo. ?Meillä on nyt paljon lapsia, ja yksi lääkäri katsoo kaikki lapset?, vastaa sairaanhoitaja Ulla Herranen. Kannabiksen käyttö?, Jokimäki jatkaa ja antaa raporttinsa. Ovi aukeaa jälleen. Vartija avaa oven ja astuu ensimmäisenä turvahuoneeseen. ?Meepä istuu sinne?, hän käskee. 17-vuotias lysähtää sellin nurkkaan ja kätkee päänsä polviensa väliin. Sairaanhoitaja Reeta Pekonen astuu lähemmäs. ?Onko kipuja?? ?Henkisiä
Mä tiedän, miten mä pääsen sinne asekaapille.? Hetken hiljaisuus. ?Sä olet tosi viisaasti tehnyt kun olet soittanut sen ambulanssin. 17-vuotias könyää pystyyn ja seuraa Isoahoa pää painuksissa. Vartijat peesaavat parin metrin etäisyydellä. Toinen heistä tulee mukaan lääkärin vastaanottohuoneeseen ja jää oven pieleen seisomaan. 17-vuotias istuu lysyssä ja hautoo päätään käsiensä välissä. ?Sulla oli varmaan aika paha olla kun sä soitit itse ambulanssin?, Isoaho sanoo. ?Mä olisin tappanut itseni, jos en olisi sitä tehnyt. Nuorilla on niin vaikeaa.? Itse hän näkee ongelmiensa perimmäiseksi syyksi huonot välit vanhempiinsa. ?Ei mulla ole mitään tunteita niitä kohtaan?, hän sanoo. Saturaatio 97.? Sitten Anja Isoaho esittelee itsensä ja ehdottaa, että 17-vuotias tulisi juttelemaan Isoahon huoneeseen. Eikö edes hallussapito?? ?Meillä on vaitiolovelvollisuus. Mut mä en halua tästä mitään merkintää. tappaa itteni.? ?Onko sulla ollut itsetuhoisia ajatuksia?? ?Monta vuotta. Kun välillä on kaikki ihan ok, mutta yhtäkkiä se paha aalto tulee takas.? ?Onko sitä jatkunut pitkään?? ?Monta vuotta.? 17-vuotias ei ota katsekontaktia Isoahoon, mutta puhuu yllättävän avoimesti ja vuolaasti. Hän kertoo päivän tapahtumista, ainoasta kaveristaan, siitä samasta jolle hän haluaisi nyt soittaa, vaikeuksistaan saada aikaa psykiatrilta, keskeytyneistä ammattikouluopinnoistaan ja haaveestaan suuntautua joskus päihde- ja mielenterveystyöhön. ?Jos mä joskus selviän näistä ongelmista niin mä haluan auttaa. Mä rikkoisin lakia, jos mä kertoisin poliisille.? 17-vuotiaan leuka nousee aavistuksen. Hän on hetken hiljaa ja jatkaa sitten: ?Kannabiksen poltosta ei pidä rankaista vaan ruveta puhumaan sen nuoren asioista, koska ei kukaan halua olla sillä lailla sekaisin.? ?Oletko sä käyttänyt kovempia huumeita?? ?En. siitä ei ole mitään...? ?Mitä merkintää. 17-vuotias nimeää läheisimmäksi äitinsä. Isoaho täyttää tietoja M1-lomakkeelle. Se on tarkkailulähete pakkohoitoon. 17-vuotias jatkaa yksinpuheluaan: ?Mulla on kotona sellainen rautaputki, mä voisin tappaa... Mä en... hirveesti hymyilyttää ja musiikki kuulostaa niin hyvältä. Enkä aio.? ?Miten kauan sä olet sitä kannabista käyttänyt?? ?Joulukuussa ekan kerran. Nää ei mee poliisille.? ?Eikö. Mä ymmärrän niitä joukkomurhaajia. Ei oo koskaan ollut niin hyvä olla kuin kannabiksen vaikutuksen alla... ?Koko perhe on mua vastaan. Se on niin unelmafiilis! Se kannabis on helpottanut mun ärtymystä. Mä ajattelin, että ennen kuin pääsen oikeeseen hoitoon, mä lääkitsen itteni kannabiksella. Se on parempi kuin itsensä viiltely.? ?Ootko sä syönyt lääkkeitä?? ?En oo, vaan mä oon vetänyt kunnon kännit.? ?Mä ehdotan, että mä kirjoitan sulle nyt lähetteen psykiatrian puolelle, siellä on sellainen akuutti...? ?Jes! Vihdoinkin mä pääsen sinne!? Isoaho kyselee lähimmän omaisen nimeä ja yhteystietoja. Ne käyttää henkistä väkivaltaa, mä en kestä enää.? ?Onko ollut myös fyysistä väkivaltaa?? ?Meillä on kotona aseita. Oletko sä käyttänyt tänään päihteitä?? ?Kannabista. Mä en halua, että tää menee poliisille. Mä olisin sen tänään tehnyt. Mä oon siitä huolissani.? Pekonen mittaa 17-vuotiaan verenpaineen. ?104 pulssi. Mä haluun mun kaverille soittaa heti. Mä ymmärrän sen tuskan. "Meillä on kotona aseita. Mä tiedän, miten mä pääsen sinne asekaapille." 29
Pitää tarkistaa.? Liminka on vielä itsenäinen. 21.20. Hän on suhannut Oulun ja Vaalan väliä vuodesta 1982. ?Rauhattomaksi on mennyt täällä. No mutta se voi olla vaikka Taivalkoski, jos ei Kempeleellä ole vuodeosastoa. Fileerausveitsellä. Ei tiedetä minkä syvyinen.? Aina kun päivystyksen akuuttipuhelimeen tulee ennakkotieto kiireellisestä ambulanssikyydistä, työnjako menee uusiksi. hoitaja Anna Törmänen soittaa Kempeleelle. mä voisin tappaa ihan kylmästi ne kaikki, jotka suututtaa mua, mutta tää mun kaveri, mun ainoo kaveri, mä en ikinä voisi tehdä mitään pahaa sille. Saturaatio ihan ok. Mua ahdisti ihan hirveästi. Kaatunut vanhus pitäisi palauttaa vanhainkotiin. Se on tossa ihan lähellä, ja siellä sut haastatellaan.? ?Pääsenkö mä osastolle?? ?Ne haastattelee sut siellä.? ?Sitä virhettä ette tee, että lähetätte mut kotiin. Mä sanoin, että mennään jonnekin missä saadaan olla kaksin.... Mä sanoin jo syksyllä... mä halusin psykiatrian lääkärin paikalle, vaikka koulun kautta.? ?Me oltiin ensin Anttilassa. Potilaita on yksinkertaisesti liikaa, ja lapset ja humalaiset samassa tilassa?, hän sanoo ja lähtee ulko-ovelle. ?Mennään taas asemapaikalle ja tullaan kohta takaisin.? Oulussa on kaksi kiireettömien potilaiden siirtelyyn varattua autoa. Pitääkö sitä tehdä itsemurha, että saa apua. Saanks mä mun puhelimen, että mä voin soittaa sille. Mä pelkään, että se tekee pahaa ittelleen, sekin on ihan sekaisin.? ?Sitä mä en tajuu miksi se lääkäriaika piti laittaa niin kauas. Akuuttihoitaja Miia Multamäki toistaa kuulemaansa: ?Puukotettu vasemman solisluun yläpuolelle. Toinen on parhaillaan 80 kilomerin päässä Simossa, ja nyt käy ilmi, että toinen on lähtenyt yötä vasten Joensuuhun. ?Kempeleen mummo saa nyt odottaa.? 21 48 Luukulla on vaihtunut vuoro. Vastaava hoitaja Anne Närhi . Jos niin teette, sitten voitte lukea seuraukset lehdestä. Televisiossa pyörii Putous. 21 10 TK-kansliassa sairaan. Puhelun aikana selviää, että vanhainkodissa ei ole yövalvontaa. ?Niin, en minä teidän systeemeistä tiedä, mutta hän olisi nyt kotiutumassa. Jaa. No minäpä soitan sinne.? Puhelu loppuu, ja Törmänen tokaisee huvittuneena kollegoilleen: ?Pitää kuulemma laittaa vuodeosastolle, kun se on sellainen panikoija.? Vieressä Reeta Pekonen täyttelee 30 lastensuojeluilmoitusta. ?Jokke, onko Liminka liittynyt Ouluun??, hän kysyy. ?Ei kai. se mun kaveri, mä pelkään että se...? Isoaho antaa 17-vuotiaan puhua ja tekee samalla merkintöjä koneelleen. ?Sä pääset nyt ambulanssilla psykiatrian päivystykseen. Närhi kysyy. Tyttö ei vastaa. ?Tiedätkö olevasi allerginen jollekin?? Tyttö on hetken hiljaa ja kuiskaa sitten: ?Hevoselle.? 22.25. Pentti Kemppainen tulee antamaan raportin uudesta ambulanssipotilaasta. Kolmivuotias tyttö on tippunut saunan lauteilta Muhoksessa, päässä on haava. Kemppainen on lähtenyt ajamaan Vaalasta, 90 kilometrin päästä Oulusta, ja ottanut potilaan kyytiin matkan varrelta. Joskus lehdessä oli, että Amerikassa koulussa joku oli tehnyt listan siitä, kenet se haluaisi tappaa... Luukulla soi puhelin. kyselee henkilötietoja yhdeksänvuotiaalta iisalmelaiselta tytöltä, joka on satuttanut olkapäänsä juniorien jalkapalloturnauksessa. Tyttö ei muista henkilötunnustaan, eikä sitä löydy saattajaksi lähteneeltä joukkueen huoltajaltakaan. ?Pystytkö liikuttamaan kättä näin?? Närhi kysyy. Tyttö yrittää ja pillahtaa itkuun. ?Mitenkä meni pelit?. Ja te ootte siitä vastuussa.? 17-vuotias siirtyy käytävälle odottamaan. Katse pysyy tiukasti lattiassa. Nyt trauma-. Vartija tuli ajaa pois, sekin oli niin korvaton ihminen, ei tajuu mistään mitään...sitten mentiin Zeppeliiniin. Siellä oli joku lastentapahtuma. Humalassa on
Lääkäriä piti odottaa tunteja.. Oululainen ravintolayrittäjä Ali toi päivystykseen oksentelevan lapsensa
?Mummua se puree. Pappaa ei pure. Jonossa on 26 ihmistä. yli telun jälkeen hoitajan vastaanotolle. Kissa on purrut häntä käteen. ?Se suuttui, kun en antanut lisää ruokaa.? ?Onko oma kissa?. Vatsakipuja, korkeaa verenpainetta, rannemurtuma, korkeaa kuumetta, hengenahdistusta. Sairaanhoitajaksi opiskellessaan Luukinen erikoistui sisätauteihin ja kirurgiaan, mutta OYS:ssa kaikki hoitajat tekevät kaikkea. ?. Hän on Senja, Kaarinan miniä. ?Tää käsihän on ihan musta, miten se tälleen on mennyt niin mustaksi?, Törmänen päivittelee. ?On ihan kuumakin tää käsi. Kerkesikö se kauan olla leuat siinä kiinni?? ?Se sillä lailla haukkasi?, Kaarina sanoo. ?Se on vähän kiivasluontoinen. huoneeseen hälytetään hoitajia ja päivystävä kirurgi Tero Kortekangas. Sen nimi 32 on Äksy?, Senja jatkaa. joutua lähtemään tonne... jonnekin.? 23 18 Sairaanhoitaja Ari Luukinen tutkii potilaslistaa tietokoneelta. nyt... Se ei vissiin tykännyt, se kun on isännän hommia se postin vieminen.? Törmänen laittaa käteen puhtaan siteen. ?Toivottavasti kissa ei enää pure uudestaan.? Senja pyörittelee päätään vaivaantuneena. ?Se saattaa... Mummo on liian kiltti, se ei sano sille ei.? Kaarinaa hieman hihityttää. ?Yhen kerran kun vein postia teille, se puri jalkaan. Samaan aikaan terveyskeskuspäivystyksen puolella jonoa puretaan pikku hiljaa, potilas kerrallaan. 22 57 80-vuotias Kaarina pääsee kolmen tunnin odot. sairaanhoitaja Anna Törmänen kysyy. ?Meidän?, vastaa nurkassa nolona seisova nainen, joka roikottaa käsissään kahta käsilaukkua
Toinen yrittää nyhtää puukottajan nimeä. Tempasin puhelimen siltä käestä.? Tupakkapaikalla seisoskelee Ali, joka muutti Suomeen seitsemän vuotta sitten Gazasta. Ali katselee hetken pyjama-asuista Jukkaa ja muistaa sitten: ?Hei me tunnetaan! Sä oot käynyt meillä. Yhdeltä poistettu munuaiskasvain ja nyt kipuilee. Sä oot syönyt meidän ravintolassa. Lauantaiyö on poikkeuksellisen hiljainen. Mutta se on tietysti tyyntä myrskyn edellä. Kello 0.44. "Tapon yrityshän tuo on. Luulin jo että pääsin hengestäni." ?Ei tämä muuten toimisikaan?, Luukinen sanoo. Hoitajia kierrätetään tiimistä toiseen. Terveyskeskushoitajien tiimi on yksi. Kynnys lähteä päivystykseen on sitä korkeampi, mitä pidempi matka. Erikoissairaanhoidossa ilta on hiljaisempi. Puoli kahdeltatoista neurologian puolella ei ole yhtään potilasta. Lapset sairastuu, minkä sille voi.? Sisälle palattuamme vastaan kävelee parrakas ambulanssimies, joka moikkaa Alia. ?Toi on kanssa meidän asiakas.? 00.40 Tuulikaapissa ei jonota yhtään ihmistä. Puukotettu väittää, ettei muista tapauksesta mitään. Hän oli sammunut sohvalle. Poliisien poistuttua mies haluaa ulos tupakalle. sama mies, joka kävi TK-kansliassa aiemmin vaatimassa lääkkeitä. 23.45. Pidetään toistaiseksi ravinnotta piste.? Niveltulehduksesta kärsivä potilas makaa hoitopöydällä housut kintuissa. Perhe on odottanut lääkäriin pääsyä kolme tuntia, mutta Ali ei valita. ?Mielestäni hoito toimii täällä hyvin. Meillä ei ole mitään akuuttia. Tippateline toimii kävelytukena. ?Tapon yrityshän tuo on. Hän saa siirron vuodeosastolle. Tero Kortekangas katselee tietokoneelta potilaslistaansa. ?Täällä on yksi umppari, joka menee leikkuulle. Päivystävä kirurgi Tero Kortekangas istuu huoneessaan jalat pöydällä ja sanelee pikakirjoittajalle: ?Alkanut erittämään piste. Sisätautitiimin hoidettavana on yksi kouristeleva alkoholisti ja yksi suonensisäisten huumeiden käyttäjä, jonka jalassa on ruusu . Hän on tajuissaan ja valveilla. Muita ovat sisätautitiimi, neurologinen tiimi, kirurginen tiimi, korva-, nenä- kurkku-, silmätautien ja gynekologian tiimi, sairaanhoitajan vastaanotto ja luukku. ?Olen aiemmin ollut töissä pienillä paikkakunnilla?, Ari Luukinen sanoo. Leikkaushaava auennut ja mahdollisesti tulehtunut. Hän on itse tullut päivystykseen vatsatautisen tyttärensä kanssa. Luulin jo että pääsin hengestäni?, itsensä Jukaksi esittelevä mies sanoo töpötellessään kohti ulko-ovea. Vuorokauden vaihtuessa kaksi poliisia astelee hänen luokseen. Puukotetulla kolmikymppisellä miehellä kävi tuuri. Sairaanhoitaja Jokke Liikanen hoiti kolmivuotiasta tyttöä, joka oli tippunut saunassa lauteilta ja lyönyt päänsä. ?Ei olisi tarvinnut paljon syvempi olla, niin ei olisi tullut tänne. Se olisi kuollut?, Kortekangas sanoo. Puukotettu mies makaa käytävällä tippaletku suonessaan. ?Ei siellä mennä yöllä hoitoon ihan pienillä vaivoilla.? Se on huomattu valtakunnallisista tilastoistakin. Ali huudahtaa. Sitten tää niveltulehdus. Ja se puukotus.? Puukotus tapahtui yksityisasunnossa Oulussa. vastaavana päivystäjänä luukulla istuva Anne Närhi saa ambulanssista puhelun, joka muuttaa kaiken. 33. ?Itte soitin ambulanssin, kun kaveri oli enemmän sokissa kuin mä. Mitä sulle on sattunut?? Jukka kertoo. ?Älä perkele!. Toinen vetää kumihanskat käsiinsä ja penkoo muovikassia, johon potilaan vaatteet on laitettu
Hän katselee elvytystä hetken sivusta ja ilmoittaa sitten lähtevänsä syömään. ?Mä käyn kattoo sen takin?, sanoo toinen ambulanssimiehistä. ?Esko hei, varo niitä piikkejä?, muistuttaa hänen työtoverinsa. 34. Tajuton potilas kannetaan paareilla sisään. Kolme kertaa kouristeli myös meidän nähden. Hänen sisäänsä pumpataan lääkkeitä. ?Mitä teillä on siellä menossa?? ?Dopamiini.? ?Tääll on Norri.? ?Kunhan laitetaan jotain et saadaan se ylös.? ?Laitetaan Norri.? ?Onko teillä korvamittaria, tää on ihan kylmä tää sormi, ei mittaa.? ?Annatko ne seiskahanskat?? ?Paljolla laitetaan Norri menemään?? ?Nelosella.? ?Verenpainetta ei saatu mitattua.? ?Joko se Norri on päällä?? Huoneessa häärää yhteensä 13 työntekijää. Lääkintävahtimestari Teppo Pekkalakin tulee paikalle. 00.05 elottomaksi. Elvytyshuoneen ovi aukeaa. Kouristellut. Nuori vaalea nainen, laiha ja hyvin kalpea. Hänen ympärilleen kyyristyy heti viisi ihmistä. Elvytyshuoneeseen hälytetään anestesialääkäri, anestesiahoitaja, kaksi sisätautihoitajaa ja kolme sairaanhoitajaa. Toini Koistinen vie paperit elvytyshuoneeseen, jossa valmistelut ovat jo käynnissä. Hoitajat lataavat ruiskuja. ?Sanoiko se 10 mg?? 00.57. Hengittää itse.? Elonmerkkejä on vaikea nähdä paljaalla silmällä. Anne Närhi soittaa puhelun toisensa perään. Kyseessä on A-kategorian potilas, siis hengenvaara. Heillä on käsissään letkuja, johtoja ja piikkejä. ?Tuntematon noin 20-vuotias nainen. Elvytetty. Mä rupean soittelemaan. Ihan muutaman minuutin päästä täällä. Löytyi pistoja kyynärtaipeesta ja huumeneuloja. Joo, hän on tajuton.? Osastosihteeri Toini Koistinen kirjaa tietoja koneelleen. Epäily betasalpaajaintoksikaatio, löytynyt vierestä betasalpaajapurkki. Saanut adrenaliinia. Anestesialääkäri jakaa ohjeita. Ambulanssihoitaja sanelee raporttia: ?Löydetty makaamasta pyörätieltä 23.55. Sivullinen löytänyt. Nainen taistelee hengestään, vaikka ei sitä itse tiedä
Jukan piti viettää koti-ilta. Kaverit houkuttelivat juopottelemaan, ja Jukka sai puukosta. 35
?Joskus työvuoron aikana ei ehdi kunnolla syömään.?. Vastaava hoitaja Merja Lebetsuik tauolla
mattoman naisen tapaus puhuttaa. ?Onneksi oli se ohikulkija.? ?Ei olisi tarttenut olla kuin pari minuuttia siinä ja se olisi kuollut sinne.? ?Vieläkään ei ole kai selvinnyt, kuka se on.? ?Ei se ihan köyhä ollut. Takapuolen alle levitetään paperialusta ja nenään tungetaan pitkä muoviletku. Muovipussi siirtyy kädestä toiseen, ja jalkaruusumies nousee vuoteeltaan ja katoaa jonnekin. Hoitajat huomaavat miehen katoamisen, mutta kukaan ei ehdi perään. ?Kaveri toi aineita, ja se kävi ulkona pommittamassa. Kolmen ja kuuden välillä päivystysten potilasmäärät tippuvat. Tuntematon nainen on pian valmis siirrettäväksi teho-osastolle. 01 58 Hoitajien taukotilassa syödään eineksiä. Potilaiden promillet tosin nousevat. 37. Vähän ennen nukahtamistaan hän itki, koska häntä kuulemma hävetti niin paljon. Myös jalkaruususta kärsivä huumeidenkäyttäjä on saanut vuodepaikan käytävältä. Puoli kolmelta hänelle tulee yövieras. Eihän me ehditty vahtia?, Anna Törmänen sanoo TK-kansliassa miehen jo palattua paikalleen. ?Se väitti taas olleensa kaksi vuotta kuivilla.? ?Niin se sanoi viimeksikin.? Samat huumeveikot laukkaavat yhteispäivystyksessä viikosta toiseen. Hän ei pääse kirjautumaan Esko-potilaskertomusjärjestelmään. Sairaanhoitaja Jokke Liikanen neuvoo: ?Sun pitää ensin avata Terveysportti, ja vasta sen jälkeen mennä Eskoon.? ?No nyt tuli tämäkin selväksi.? Lähestytään vuorokauden hiljaisimpia tunteja. Sillä oli Minna Parikan laukku.? ?Onkohan se hengissä vielä?? 2.05. Tunte. Nainen irvistää. ?Nenämahaletku laitettu.? ?Pitäisikö Ilkka laittaa isompaa suoneen?? ?Pulssi 52, saturoi sataa.? Osa hoitajista keräilee pöydältä ruiskujen muovikuoria. Tyttö nukkuu jo. Käytävä on täynnä sänkypotilaita, enimmäkseen nukkuvia vanhuksia. Yhdessä sängyssä kuorsaa nuori mies, joka on lyönyt päänsä kaaduttuaan baarissa. Yksi ulisee silmät suljettuina. "Kaveri toi aineita, ja se kävi ulkona pommittamassa. Eihän me ehditty vahtia." Vartija on jo avannut naisen laukun. Sieltä löytyi piikkejä, puukko ja puntari ? kovien huumeiden käyttäjän peruskalusto. Potilaan henkilöllisyys on yhä arvoitus. Hänellä ei ollut mukanaan minkäänlaisia henkilöpapereita, ei myöskään kotiavaimia. ?Nollayks Norria lisää taas.? ?Saako niitä verinäytteitä?? ?Pitäisikö meillä olla toinen tippateline, toi on aika täysi.? ?Minkälaiset verenpaineet?? ?62 kautta 34.? ?Pitäisikö laittaa päätä alemmas?? ?Laitatko molempia neljä lisää?? ?Kahdellatoista menee norkkuja.? ?Mä paan normipaineet.? Naiselta riisutaan housut. Kebab-pitseriaa pyörittävä Ali kantaa vatsavaivaisen tyttärensä sylissään ulos. Niitä on kymmeniä. Kello lähenee kahta. Hoitajat intoutuvat vertailemaan yksityiskohtaisesti heidän verisuoniaan. ?Sillä on ihan kauheet, sellaiset muhkuraiset.? ?Mä en millään saanut pistettyä siihen. Anestesiahoitaja yritti, mutta sekään ei onnistunut. Lopulta anestesialääkäri löysi jonkun kohdan jalasta.? ?Joskus tekisi mieli sanoa, että pistä itse, kun kerran olet asiantuntija.? Terveyskeskuslääkäri Marjo Pasasella on ongelmia tietokoneen kanssa
Vasemman silmän ympärys on turvonnut suureksi palloksi. Nitrosuihke tepsi. Luukinen palaa kansliaan. Vanha mies koputtaa TK-kanslian oveen. ?Vaimo on tuolla käytävällä. O ulunsalolainen Mika on saanut yökerhossa turpiinsa. Päätös on kuitenkin tehty: ?Tilataan paperit ja suoraan sisätautilääkärille.? Listoille on ilmestynyt uusia potilaita. 27-vuotiaan naisen vaivan kuvaus: tamponi. Hänen tyttärensä joutui heti synnytyksen jälkeen suolileikkaukseen ja puolen vuoden iässä sydänleikkaukseen. 38 ?En mä ymmärrä miksi pitää aina jotain pikkuhommaa odottaa tunteja.? 3.40. On sydänkipuja.? Ari Luukinen nousee hakemaan nitrosuihketta. ?Tää on ihan naurettavaa, täällä menee aina iät ja ajat.? Jussille sairaala on tuttu. Kyllä siellä joku happening on menossa.? 3.46. Mika on odottanut vuoroaan puoli tuntia, mutta sekin tuntuu olevan liikaa. Muut hoitajat jäävät pohtimaan 78-vuotiaan naisen hoitamista. ?Pitäisikö antaa se suoraan sisätautilekurille?? ?Riippuu kuka siellä on.? ?Ei se ota ennen kuin me ollaan tutkittu.? ?Haastetaan oikeuteen, jos ei ota.? ?Se on ollut täällä kaksi viikkoa sitten viimeksi. Jos ei viranomaisten taholta, niin me hoidetaan se itse?, sanoo saattajaksi lähtenyt Jussi. Mika siirtää jääpalapussia parempaan asentoon. ?Viikon kuluttua mä lähden selvin päin katsomaan ja otan sellaisen alumiinisen mailan mukaan ja hakkaan sen jätkän sellaiseen kuntoon?, hän uhoaa. Kello on vartin yli kolme. Siihen on lyöty oluttuopilla. ?Se tyyppi on poliisin huostassa ja saa ansionsa mukaan
19-vuotias mies: elämänhallinta hukassa. ?Mehän laitetaan se kuntoon ennen kuin kello on seitsemän. Hän antaa raporttinsa: ?Kouristeleva tyttönen, vm -89, alko, puhaltanut 2,08 promillea. Naisen puhe on sammaltavaa ja sekavaa. sitä 19-vuotiasta, joka on sanonut elämänhallintansa olevan hukassa. ?Tässä on ambulanssimiehen kirjaama arvio: asunnon kunto tukee potilaan näkemystä.? ?Se haluaa katkaisuhoitoon.? ?Joo, mutta se on Utajärveltä. Eniten naista huolettaa oma laukku. ?Onko se turvassa?? 04 12 TK-kansliassa pohditaan . Eli vähän sellaista sekavaa.? ?Oliko sillä nyt mennyt ne virtsat alle?? Ari Luukinen kysyy. ?Ei muista.? ?Otetaan se tähän.? ?Pitääkö mun käydä luukulla?? ?Ei kun mä kirjaan itse.? Luukinen menee käytävälle jututtamaan vuoteella makaavaa naista. Siellä se laitetaan terveyskeskuksen vuodeosastolle ?Olen työskennellyt päivystyksessä kymmenen vuotta. Kertoo, ettei ole ottanut muuta kuin viinaa. Potilaiden itsetuhoiset ajatukset ovat sinä aikana lisääntyneet?, lääkäri Anja Isoaho sanoo. ja sille annetaan Diapamia. ? 39. Tänne hakeutuu töihin tietynlaisia ihmisiä. Kuljetuksen aikana yritti äitiään hapuilla kädellä. Yleensä ne ovat vain itseään tappamassa.? Kello käy kohti kuutta. Sisään tuodaan rintakivuista kärsinyt vanha nainen, joka on tippunut sängystään. Jos se saa lähetteen, se voisi päästä katkaisuun tänne Kiviharjuun, mutta ilman lähetettä se joutuu sinne vuodeosastolle.? 4.45. On vissiin pannut hanttiin ja saanut silmilleen pippurisumutetta?, arvelee luukulla istuva osastosihteeri Toini Koistinen. Anne Närhi käy ottamassa rattijuopumuksesta epäillyltä verikokeen sairaanhoitajan huoneessa. Jokke Liikanen sanoo. ?Voi näitä ihmisriepuja?, sanoo Anna Törmänen. 3.55. Pari juttua oli, joita en osannut itse hoitaa. Hänen vieressään istuu kaksi poliisia. ?Alkoveri. "Sukulaiseni sanovat aina, että eihän näin hullussa paikassa voi olla töissä." jäänyt kiinni emättimeen. Viedäänkö neurolle. Sairaalan tietokannan mukaan hän on käynyt neurologisissa tutkimuksissa kaksi kuukautta sitten, mutta nyt hän ei muista niistä mitään. Yksi kohdun ulkopuolinen raskaus ja kivespussin ulkopuolinen tyrä.? Tappamisista puhunut 17-vuotias jäi vähän mietityttämään. ?Onneksi näitä on harvemmin. Äiti on kuollut. Päivystyksessä on käynyt 12 tunnissa 131 potilasta. 5.53 ambulanssi kaartaa taas oven eteen. Aulassa odottaa enää yksi potilas. Myös lääkäri Anja Isoaho tekee huoneessaan kirjoitushommia. Näyte lähetetään Helsinkiin analysoitavaksi. Sen jälkeen Anne Närhi vetäytyy taukotilaan ja lappaa kulhoon marjoja ja jugurttia. ?Sukulaiseni sanovat aina, että eihän näin hullussa paikassa voi olla töissä, mutta minä olen viihtynyt. TK-kansliaan pelmahtaa taas ambulanssin ensihoitaja. Kyselee joko ollaan Pudasjärvellä.. Täytyy olla ennakkoluuloton ja ymmärtää hurttia huumoria.? Palattuaan luukulle Närhi ryhtyy laatimaan työvuorolistoja Toini Koistisen kanssa. Nyt siihen on aikaa. Hän luonnehtii työvuoroaan tyypilliseksi. ?Ei mitään erikoista. Kotihoitaja löysi hänet lattialta. ?Vähän on sekava. Tuulikaappissa odottaa mies, jonka silmät ovat turvonneet ja punaiset
40
Miksi ennen oli varaa ja nyt ei? Hyvinvointivaltion kulta-aikaa oli 1980-luku. Vai oliko sittenkään? Noste haastoi seitsemän viisasta väittelyyn aiheesta. i l k k a k a r i s t o ja l e a s u o n i n e n - e r h i ö t e k s t i h u o lta ja - s ä ät i ö n k u va - a r k i s t o h i s t o r i a k u v a t 41
Keskusta ja demarit edustivat enemmistöä, ja työmarkkinajärjestöt olivat keskeisesti mukana viemässä venettä eeva kuuskoski: juhana vartiainen, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja, taloustieteilijä. Työskenteli kymmenen vuotta Ruotsissa: ensin ammattiliittojen taloustutkimuslaitoksen johtajana ja sen jälkeen Ruotsin kansallisen taloustutkimuskeskuksen tutkimusosaston johtajana. juho saari, Hyvinvointisosiologian professo- ri, Itä-Suomen yliopisto. Työvoiman kysyntä oli niin kovaa. Sellaisessa yhteiskunnassa on aika vaikea syrjäytyä. Meillä on taipumus ajatella, että historiassa asiat olivat paremmin, vaikka tosiasiassa näin ei ole ollut. juho saari: 80-luvulla etuudet olivat tosiaan paljon pienemmät. Kun lähtölava oli aika alhaalla, lisäkustannukset eivät tuntuneet seija ilmakunnas: Nosteen väittely hyvinvointivaltiosta järjestettiin 1.3.2013 helsinkiläisen ravintolan kabinetissa. Toimi myös sosiaaliturvan uudistamista pohtineen Sata-komitean sihteerinä 2008-09. 42 niin kovalta maksutaakalta. Erikoistunut kansalaisyhteiskunnan, hyvinvointivaltion ja Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden tutkimukseen. Työskennellyt aiemmin sosiaali- ja terveysministeriössä neuvottelevana virkamiehenä.. Köyhyystutkija Jouko Karjalainen on kertonut, kuinka hän oli 80-luvulla töissä asunnottomien miesten yömajassa. Aamuisin ovelle kurvasivat rakennusliikkeiden autot. Ne toivat miehille piimää ja ranskanleipää, että saatiin sokerit ylös ja niin sitten lähettiin raksalle. Suuret ikäluokat olivat parhaassa työiässä, ja työmarkkinoille tuli solkenaan entistä paremmin koulutettuja nuoria. Kun aloitin syksyllä 1986 opiskeluni yliopistolla, professori Jorma Sipilä kertoi meille, että hyvinvointivaltiossa on rajattomasti töitä, tulevaisuus on hieno ja olemme kestävällä pohjalla. saari: Muistan 1980-luvun lopulta lukioni opinto-ohjaajan, joka istui pöydällä, heilutteli jalkojaan ja sanoi, että ei teille mitään opintoohjausta tarvitse antaa, teidät tullaan repimään koulun penkiltä töihin. Suomessa eletään nyt oikeastaan historian parhaimpia aikoja. Hyvinvointi- ja palvelujärjestelmä on laajentunut voimakkaasti 2000-luvullakin. Tulisimme hyvin toimeen, jos eläkkeet, palvelut ja muut olisivat sillä tasolla. pa s i m o i s i o : Just näin. Heti aluksi pöytään isketään usein julkisuudessa esitetty paradoksi: Suomi on vauraampi kuin koskaan ja silti meillä ei kuulemma ole varaa yhtä laajaan hyvinvointivaltioon kuin 80-luvulla. Miksi ei muka ole? Väitehän ei pidä paikkaansa. Hyvinvointivaltio oli 80-luvulla paljon kevyempi kuin nyt. Keskustelu jatkui yli kolme tuntia. pasi moisio, Tutkimusprofessori,vähimmäisturvayksikön päällikkö, THL. Tutkinut muun muassa köyhyttä, sosiaalista liikkuvuutta ja perusturvan riittävyyttä. 1 ensimmäinen erä ...jossa muistellaan 1980luvun Suomea. Täystyöllisyys peitti myös sen, ettei Suomen hyvinvointimalli ollut universaali. moisio: On totta, että etuus- ja palvelutasot ovat nyt aivan toista luokkaa kuin 80-luvulla. Vuonna 1990 pitkäaikaistyöttömiä oli kolmetuhatta, ja pitkäaikaistyöttömyyden raja oli silloin kuusi kuukautta. Mutta kyllä 80-luvulla oli parempi draivi päällä ja puhuttiin enemmän hyvinvointivaltion kehittämisestä
Kun sanotaan, ettei enää ole halua hyvinvointivaltioon, tarkoitetaan sitä, että emme pysty kunnolla auttamaan kaikkein huono-osaisimpia. Ei silloin ollut yhtään sen oikeudenmukaisempaa henkeä tai anteliaampia sydämiä kuin nyt, mutta talouskasvu oli vähän toista luokkaa. Aina kun tehtiin jotain hyvää, se palveli enemmistöä. Jää eläkkeelle 1.4.2013. 43. Kysymys on myös uljas: seija ilmakunnas, Palkansaajien tutki- muslaitoksen johtaja, taloustieteilijä. Tutki historian alan väitöskirjassaan suomalaisen hyvinvointivaltion syntyä 1950-luvulla. martti kekomäki, Terveyden ja sairaan- hoidon emeritusprofessori, Helsingin yliopisto. Opettaa viidessä lääketieteellisessä tiedekunnassa ja toimii konsulttina sairaaloiden uudistamishankkeissa Pietarissa, Shanghaissa ja Qatarissa. tekijäikäluokat olivat entistä suurempia, ja näytti että kaikkeen oli varaa. Siinä pitää olla poliittisesti tarkka, ovela, neuvokas, vastuullinen ja ylläpitää suuria veropohjia. Populismiin ei ole varaa. Tämä on ihan loistava yhteiskuntamalli. Suomi on hyvin vahvasti korporaatioiden maa. Työskennellyt aiemmin Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa ja Eläketurvakeskuksessa. eeva kuuskoski, Entinen keskustan kansanedustaja, joka oli sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1983-87 sekä 1991-92. Ja kun hyvinvointivaltio on ennen kaikkea opettajia, sairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä, hyvin toimivilla työmarkkinoilla julkisen sektorin palkat nousevat samaa vauhtia. Että kyllä tässä pulmia on. Eeva viittasi korporatismiin, ja se on ihan oleellinen tekijä. Toiminut johtajana soste Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä, joka on Nosteen toinen julkaisija. Kun korporaatiot ovat nyt joutuneet ahtaalle ja omien jäsentensä etuja tarkastelemaan, halukkuus jakaa rahaa köyhille on selvästi vähentynyt. martti kekomäki: On roskapuhetta väittää, ettei meillä olisi enää varaa hyvinvointivaltioon. Nyt pitäisi melkein ottaa itseltä pois, jos sille köyhälle jotain annetaan, ja kuka sen tempun osaa tehdä. Turha syyttää globaaleja markkinavoimia, kaikki nämä asiat ovat meidän oman poliittisen järjestelmän käsissä. vartiainen: Pitää muistaa, että 80-luvulla osinkotulojakin verotettiin progression mukaan. Kansantulosta saatiin yhteiskunnan käyttöön nykyistä suurempi osa. Väitellyt naisten työvoiman tarjonnasta ja kannustimista valtiotieteen tohtoriksi 1997. 1960- ja 70-lukujen optimismi liittyy väestökehitykseen: uudet työn- kuvat: Anna Autio juhana vartiainen: päivi uljas, Eläkkeellä Elintarviketyöläisten liitosta, jossa työskenteli muun muassa Etelä-Suomen alueen toimistonhoitajana. Meillä ei ole varaa oikeastaan mihinkään muuhun. Tuottavuus kasvaa, mutta veroastetta ei ole varaa laskea. Ensin otettiin itselle ja sitten annettiin vähän niille, joilla oli vaikeuksia. Vaikka hyvinvointivaltio on välttämätön ja paras yhteiskuntamalli, sen rahoittaminen ei ole mitään leikin tekoa. Seija Ilmakunnas: "Ei suuria ikäluokkia voi syyllistää siitä, etteivät ne tehneet tarpeeksi lapsia." eteenpäin. Siihen ei tunnu olevan halukkuutta. Kun työn tuottavuus kasvaa, niin hyvin toimivassa markkinataloudessa se menee palkkoihin, minkä aikasarjat osoittavat. Nyt kun työvoima vähenee, entisillä säännöillä ei pärjätä. pä i v i u l j a s : Työn tuottavuus on kasvanut. Kyllä, mutta se ei auta tässä yhtään
Jos nyt 100 000 ihmistä muuttaisi ulkomaille, sitä pidettäisiin rajuna epäonnistumisena. Meillä ei ole tällä hetkellä yhtä ainutta poliittista puoluetta, jolla olisi esimerkiksi terveyspoliittinen ohjelma. Kuitenkin puolueiden tärkeimpiä tehtäviä olisi fokusoida keskustelua sellaisiin asioihin kuin oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, eikä pelkästään selittää, miten palvelut jaetaan ja minkälaisella häkkyrällä. kekomäki: Suurista ikäluokista moni muutti Ruotsiin. Kokonaishedelmällisyysluku on säilynyt 70-luvun alusta vakiona, kun se muissa maissa on laskenut. On tehty modernia perhepolitiikkaa ja tuettu perheen ja työn yhteensovittamista. Politiikan luonne on sellainen. Se oli hirveä suonenisku, joka kannattaa aina pitää mielessä, kun ajatellaan jotain aikaisempaa idylliä hyvinvointivaltiosta. Ei ole eikä tule sellaista hallitusta tai poliittista puoluetta, joka ratkaisee kymmenen vuoden päässä olevia ongelmia. 1970- ja 80luvulla tehtiin kaksi virhettä. Ehkä siinä lähdettiin vähän myöhään liikkeelle, mutta siinä on onnistuttu aika hyvin. ilmakunnas: Vielä noista virheistä... Nimittäin sen kysymyksen takia me olemme tänään liemessä. kuuskoski: saari: 80-luvulla ylimitoitettiin eläkkeet ja varhaiseläkejärjestelmät. Toinen oli se, että suuret ikäluokat synnyttivät pienet ikäluokat. siitä, mitä kerätään ja keneltä. vartiainen: Keskeinen ero on siinä, että 80-luvulla oli niin sanotusti päätösperäistä jakovaraa. Nykyään menot on rakenteellisesti sidottu eikä päätösperäistä jakovaraa enää juuri ole. Sitoumukset ovat niin suuria. Mikä meni yhteiskuntapolitiikan suunnittelussa pieleen 70- ja 80-luvuilla, että näin kävi. Toinen oli eläkepolitiikka. Päinvastoin, hyvinvointivaltion isoja ansioita on ollut se, että Suomessa syntyvyys on eurooppalaisessa vertailussa ihan hyvä. Sitä se oli silloinkin. Ruotsiin menivät vain miehet. Perheet! k u u s k o s k i : Kaikki! kekomäki: Meillä on mennyt 90-luvun laman jälkeen kohtuullisen hyvin, mutta pitää keskustella myös keskiarvojen ja hajontojen saari: Juhana Vartiainen: "Pitääkö karjalanpiirakoita paistaa veronmaksajien rahoilla?" 44 2 toinen erä ... jossa puhutaan kansan kahtiajakautumisesta ja Jakomäen duunarista. Erän loppupuolella Kuuskoski ja Vartiainen vääntävät pitkään kotihoidon tuesta. vartiainen: saari: Miehetkin ovat ihmisiä.. Eiväthän väestötieteilijätkään ole pystyneet ennustamaan sitä, kuinka helkkarin kauan me oikein eletään. Poliittisessa apparaatissa suunnittelujänne ei tosiaan ole pitkä. Se oli lyhytnäköistä, mutta sittenhän jo 90-luvun alussa tuli komiteat, jotka sanoivat, ettei tämä kestä. Mutta ei suuria ikäluokkia voi siitä syyllistää, etteivät ne synnyttäneet tarpeeksi lapsia
Luova tuho ei ole ollut ainoastaan luovaa, se on ollut myös tuhoisaa. Ei sitä tehdä vieläkään. uljas: Mielestäni taitekohta oli 1992 ja 1993. Ei riitä, että keskustellaan vain keskiarvoista. Politiikka voi näyttää niukemmalta ja siltä, että köyhälle ei haluta antaa ropoakaan. Olen mukana eläketyöryhmässä, ja olisi tärkeä tuoda siihen keskusteluun mukaan sosioekonomiset erot esimerkiksi elinajan pituudessa. Kertaakaan ei ole otettu lähtökohdaksi sitä Jakomäen duunaria. Siis jos katsottaisiin sote-uudistusta tai kuntauudistusta siitä näkökulmasta, miten ne vaikuttavat eri sosioekonomisiin ryhmiin ja kuka oikeasti nettoaa. i l m a k u n n a s : Tässä komppaan Juhoa. Ja tämä näkyy myös siinä, miten sosiaaliturvaa rakennetaan ja mitä ajatellaan yhteiskunnan kehityksestä. Joka kerta kun sitä huononnettiin, eduskunnasta ilmoitettiin suurena uutuutena, että nyt jokaiselle työttömälle tehdään työllistämissuunnitelma. Kyllä silloin tavallaan syntyi legitimiteetti sille, että noi eivät ole meitä. Väestöryhmien sosiaalinen etäisyys on todella kasvanut, ja se näkyy myös poliitikkojen puheissa: puhutaan meidän eläkkeistä ja meidän terveydenhuollosta ja niiden perusturvasta. Katkeaisiko valtioneuvoston kansliassa verisuonet, jos ne joutuisivat miettimään yhteiskunnan kehitystä heikoimman näkökulmasta. Ei kai kenellekään ollut epäselvää, että tulot loppuvat ja jostain pitää säästää. Suuri ideani oli se, että olisi syntynyt konsensus kaikkien osallistumisesta säästötalkoisiin. Mutta kun ei sitä syntynyt, niin otettiin kaikki perusturvasta, sieltä, missä ei ollut korporaatioiden valtaa. kuuskoski: Kyllä ansiosidonnaista heikennettiin 12 kertaa. uljas: k u u s k o s k i : Mutta minkälaisia pudotuksia sieltä sitten tuli. Se ei ole duunarilla ihan sama kuin ylemmällä toimihenkilöllä. Suuri osa suomalaisista on asenteellisesti sitä mieltä, että heillä ei ole vastuuta tästä yhteiskunnasta. Kyllä meidän pitää olla kiinnostuneita siitä viimekätisestä lopputuloksesta, vaikka se tekisi sopimisen vaikeammaksi. Pitäähän näiden järjestelmien tasata myös sosioekonomisia eroja. Sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa on katsottu siitä näkökulmasta, miten sillä saisi pois potkitut ihmiset takasin työelämään, ja se on mennyt läpi hyvässä ja pahassa. vartiainen: Eeva Kuuskoski: "En voi ymmärtää, miten kotihoidontuki voisi olla hyvinvointivaltion tuho." 45. Olen istunut viimeisen viiden vuoden aikana kaikki mahdolliset porukat, jotka miettivät Suomen tulevaisuutta, ja siellä puhutaan innovaatioteknologiasta, kasvun tulevaisuudesta ja tällaisesta. On ryhmiä, jotka eivät ole päässeet vaurastumiseen mukaan. uljas: Pitkäaikaistyöttömät. i l m a k u n n a s : Jos sosioekonomisten ryhmien väliset erot terveydessä ja eliniässä kasvavat, eikä asioille pystytä tekemään mitään, niin sehän on mitä pahin hyvinvointivaltion floppaus. 90-luvulla työttömyysturvalakia huononnettiin kahden vuoden välein, eivätkä työvoimaviranomaisetkaan pysyneet siinä mukana. Haastattelimme neljäätuhatta ihmistä ja saimme sellaisia kommentteja kuin saari: ?miksi niitä tyyppejä hyysätään?, ?piikki perseeseen ja pois kärsimästä?, ?ne häiritsee ja laskee asuntojen hintoja ja näyttää rumalta?. Tässä yksi aspekti on meidän ekonomistien 90-luvulta lähtien työvoimapolitiikassa päälle päsmäämä aktivointiperiaate. suhteesta
Se on tietysti ihanaa, mutta pitääkö se tehdä veronmaksajien rahoilla? vartiainen: k u u s k o s k i : Lasten kasvattaminen on tärkeä asia koko yhteiskunnalle: kasvatetaanhan siinä seuraavaa sukupolvea. Ruotsissa naiset tekevät käsittääkseni paljon osaaikatyötä. Ja monet tutkimukset osoittavat, että päivähoito hyödyttää vähän koulutettujen vanhempien lapsia. Amerikkalaiset taloustieteilijät aina ihmettelevät sitä yhdistelmää. Se näkyy edelleen vaikeutena saada naisten työhönosallistumisaste yhtä korkeaksi kuin Ruotsissa. En voi ymmärtää, miten kotihoidontuki voisi olla hyvinvointivaltion tuho. Eivät äidit lepäile kotona vaan kasvattavat lapsia. Se johtuu siitä, että meidän hyvinvointisysteemit potkivat yleensä töihin. Onhan ennenkin ollut sadistisia vanhempia ja täysin kyvyttömiä vanhempia, mutta joku tässä nyt on, kun sekä pienten lasten että murrosikäisten huostaanotot vain lisääntyvät. Kilpailutetaan niitä laitoksia, joihin uljas: Juho Saari: "Yksikään Suomen tulevaisuutta pohtiva työryhmä ei ota lähtökohdaksi Jakomäen duunaria." 46. Hävitäänkö me tehtyjen työtuntien määrässä hirveästi? kuuskoski: Mutta pohjoismaiseen sosiaalipolitiikkaan ei kuulu vapaa-ajan tukeminen. Olen saanut kotiäideiltä kiukkuista postia. He kertovat, miten paistavat karjalanpiirakoita, petaavat sängyt ja laittavat kuusen kuntoon. Ja sitten nämä jeesustelee, että se on joku tuhon siemen. Ruotsissa on kiinnitetty huomiota siihen, että kotihoidon tuesta tulee suositvartiainen: tua erityisesti maahanmuuttajavaltaisissa kunnissa. Vai pannaanko me vaan vääriä standardeja niille? Sekin on ihan käsittämätöntä, että niitä myydään. jossa puhutaan lapsista ja nuorista. Ja sen takia meille tuli tämä kotihoidon tuki. Katsotaan nyt niitä etuustasoja: kotihoidon tuki on 336 euroa, työmarkkinatuki 650 euroa. Lastensuojeluilmoitukset ja huostaanotot ovat lisääntyneet. Kolmen vuoden jälkeen äidit ovat jo melkein 80 prosenttisesti työelämässä. Pohjoismaiden vahvuus on ollut korkea veroaste ja korkea työllisyysaste. Eli kotihoidon tuella voi olla pitkäaikaisia seurauksia. Mutta suuret ongelmat ovat toki ihan muualla. 3 kolmas erä ... THL:n tutkimuksen mukaan vuonna 1987 syntyneiden ikäluokasta joka viides on vailla peruskoulun jälkeistä koulututusta ja saman verran on niitä, jotka ovat olleet psykiatrisessa hoidossa. k u u s k o s k i : Ei tämä ihan putkeen ole mennyt, kun lapset voivat huonosti. Naisten työllisyys on meillä suurta ? ja naiset tekevät täällä kokopäivätyötä. Ei meillä ole ollut mitään kotiäitikulttuuria eikä tule olemaan. Ja sitten viestitetään, ettei se ole mitään kunnon työtä. Suomessa pienipalkkaisen yksinhuoltajan ei kannata mennä töihin, kun siitä ei ole juuri taloudellista hyötyä. Muista Pohjoismaista poiketen meidän agraariyhteisö on kuitenkin ollut aika iso
47
Eli jos työuria haluttaisiin pidentää, voitaisiin lopettaa viinan juonti. Nuorten käyttäytymistä ohjaa vahvasti distinktio ja differentaatio: kaikkein kauheinta on joutua joukon ulkopuolelle. Koko työväenluokan asuinalue oli köyhä. Toinen asia on toivo. Ihmiset menivät silti naimisiin, hankkivat lapsia, ja lapset löysivät yhteisönsä ja kunniansa vaikkapa työväen urheiluseuran juoksukilpailuista. Nyt sellaiselle naureskellaan. Toinen asia on lapsiköyhyys, joka lisääntyi 90-luvun laman jälkeen. Miten lapsiin vaikuttaa se, että he asuvat köyhässä perheessä. Kolmas on kysymys statuksesta. Nyt joidenkin nuorten ainoa kontakti yhteiskuntaan on poliisi." 48. Luulen, että tämä johonkin kuulumisen tunne on pitänyt monet täysjärkisempinä ja auttanut kontrolloimaan omaa ahdistusta. Tulee mieleen tämä? kekomäki: Huutolaisjärjestelmä! Olen ymmärtänyt, että lasten ja nuorten oirekäyttäytyminen ei ole lisääntynyt. moisio: Näin Matti Rimpelä sanoo. Ja kun ei ole sitä lähiyhteisöäkään ja ihmiset kohtaavat maailman pitkälti median kautta, tulee näitä kouluammuskelijoita, jotka elävät aivan omassa maailmassaan. Kolme sanaa liittyen 1990- ja 2000luvun lapsiin: viina, köyhyys ja status. He eivät perheellisty, eivät mene töihin, ja ainut kontakti yhteiskuntaan on poliisi. Kun verrataan lukiolaisia ja ammattikoululaisia, niin ammattikoulua käyvät ryyppäävät enemmän, tupakoivat enemmän ja taitavat harrastaa suojaamatonta seksiäkin enemmän. saari: Tämä ammattikoulun ja lukion ero on mielenkiintoinen. lapsia laitetaan. Että miksi sä moisio: et tehnyt rahaa? Nykyisin nuoret miehet eivät pahimmassa tapauksessa integroidu mihinkään yhteiskunnan instituutioon. Aika iso joukko kärsii mielenterveyden pulmista. kuuskoski: Minäkin ihmettelen tätä masennuksen lisääntymistä. Kaikki on kaupallistettu ja media välittää ainoastaan ostamistarvetta ja murhia. Ne, joille teoreettinen koulutus ei sovi, tippuvat pois. Paitsi diagnostiikka. kekomäki: Paitsi tietysti nämä ääri-ilmiöt, jos mennään kouluampumisiin. moisio: Entäs tämä THL:n tutkimus laman lapsista. ja pian aletaankin jo seota. Ihminen, jolla ei ole mitään odotettavaa, menehtyy aika nopeasti. Kuolleisuusluvut nousevat ihan suoraan, kun ihmisillä ei ole toivoa. Enää ei ole niitä isoja tarinoita, jotka pitävät ihmisen pystyssä. Me juodaan helkutinmoinen määrä viinaa, ja hyvin suuri osa siitä juodaan lapsiperheissä. Tiedetään, että mielenterveyssyistä eläkkeelle jääneistä noin puolet on siellä viinan takia. Tässä näkyy vaurautemme kääntöpuoli: pitää olla tuottava ja tehokas, ei ole enää hanttihommia. Miten se vaikuttaa lasten kasvuun ja kehitykseen, mahdollisuuksiin pärjätä. Itsekin olen huomannut, kuinka lasten syntymäpäiväjuhlista on tullut käsittämätöntä kilpavarustelua. Se nähdään esimerkiksi syöpäkuolleisuudessa ja infarktikuolleisuudessa. Kyllä siinä helposti herää kysymys, että mitä järkeä... Että mikään ei ole muuttunut. Pienikin ihminen sai mennä mukaan. Entisessä yhteiskunnassa oli liikuntaseuroja, työväenliike ja kirkko. Sitä toivoa ei tuota lauantailotto eikä kossupullo. kekomäki: Vanha köyhyys oli toisenlaista. On pysyttävä mukana, vaikka se maksaisi terveyden. kekomäki: vartiainen: Joku amerikkalainen yhteiskunta- Pasi Moisio: "Vanha köyhyys oli toisenlaista
Ja pieksee kakaroitaan. uljas: k u u s k o s k i : Tarkoitat siis, että osa töissäkin käyvistä kuuluu tähän ryhmään, joka... ...on vähän urpoja ja pieksee kakaransa. Myös aktivointipolitiikan takia epäoikeudenmukaisuuden tunne on lisääntynyt. Keskiluokkaistuneessa yhteiskunnassa siivoojalla ei ole enää kulttuurisia lokeroita, joihin voi sijoittua ja sitoutua, kokea ylpeyttä ja omanarvontuntoa, vaikka on alempaa... moisio: uljas: Kuinka monta siivoojaa sä tunnet? moisio: Mun äitini oli siivooja. 4 neljäs erä ...jossa puhutaan työstä. Juhana Vartiainen kutsuu työttömät Helsinkiin ajamaan taksia, ja Päivi Uljas haikailee aikoja, jolloin duunarikin saattoi ostaa talon Pakilasta. Ihmisten oikeudenmukaisuuden kokeminen on kärsinyt rajusti. tieteilijä totesi, että kun nykymaailmassa koulutuksellinen tasa-arvo on toteutunut, luuseri ja tulojakauman häntäpäässä oleva ei voi syyttää kuin omaa lahjattomuuttaan. Entisessä maailmassa saattoi sentään syyttää yleistä yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta. Ihan järjetön ajatus! Miksi joku on luuseri ja joku ei? uljas: No siksi, koska meillä on koulutuksellinen tasa-arvo ja? vartiainen: Meillä ei ole koulutuksellista tasaarvoa, mutta jatka rauhassa. Tähän liittyy juuri tuo siivoojien ja bussikuskien demonisoiminen. Vastaan sulle kohta. saari: moisio: saari: Ei kun mä haluan... Okei, sä pehmität, mä tyrmään. . Sitä pidetään yllä myös vihjaamalla, että ne juokin enemmän. Ja jos ei pärjää koulussa, ei ole yhtä fiksu kuin muut, ja ymmärtää sen... vartiainen: uljas: Ei siivooja ole luuseri! Ei olekaan, mutta kun ne ajattelevat itsensä luusereiksi. vartiainen: Vanhassa luokkayhteiskunnassa siivooja saattoi olla ylpeä työstään, kun hän tunsi oman luokkaidentiteettinsä. Ajatellaan vaikka näitä kakaraparkoja, jotka tekevät ilmaistyötä ilman perustuslain mukaista oikeutta palkkaan. tulotaso ja ura määräytyvät pitkälti koulumenestyksen kautta. Heitä on lähes satatuhatta. Kun olin Elintarviketyöläisten liittossa, sain soittoja ympäri Suomen ihmisiltä, jotka joutuivat tekemään ilmaistyötä. uljas: Päivi Uljas: "Joko työväestö panee ylimieliset herrat kuriin tai olemme suuren äärioikeisto-ongelman edessä." 49
50
Esimerkiksi päivittäistä osa-aikatyötä tekevän tarjoilijan työttömyysturva on lähes puolet pienempi kuin joka toinen viikko työttömänä olevan rakennusmiehen. Tämä johtuu soviteltuun päivärahaan aikanaan tehdyistä muutoksista. uljas: En kyllä ymmärrä, miksi peruspalkkaideaa ei voisi käyttää syrjäytymisuhassa olevien kymmenien tuhansien nuorten palkkaamiseen. Jos perusturvasta jäisi enemmän käteen, se tekisi työnteosta kannattavampaa. vartiainen: Työlainsäädännössä ja työttömyysturvassa on tehty kahdenkymmenen vuoden aikana vaivihkaa heikennyksiä. Siis että ihmiset eivät menettäisi työn vastaanotettuaan sosiaaliturvaansa, vaan palkka tulisi sosiaaliturvan päälle ja sillä voisi elää säällistä elämää. Siinä on juuri tämä peruslinja, jossa perusturvan tulovähenteisyyttä poistetaan. Sitä me pontevasti yritetään. Nuorten alepalkkaa kokeiltiin 90-luvun alussa, mutta sillä ei ollut positiivisia työllisyysvaikutuksia. Kuka piru tällaisen systeemin estää ja millä argumentilla. Ei ole mitään tapaa nostaa niiden palkkoja. vartiainen: Siivoojat ja bussikuskit olivat vielä 90-luvulla aika hyvin palkattuja ihmisiä. Ne kykenivät ostamaan talon Pakilasta. Nyt meidän leipurit käyvät töissä jostain Lepsämästä tai muualta helkkarin kaukaa, joutuvat pitämään kahta autoa ja palkka on huomattavasti pienempi. Mielestäni sille tielle ei kannata lähteä. Kuulostaa inhottavalta, mutta miksi ne eivät tule Helsinkiin ajamaan taksia? Tai kiinteistöhuoltoon. Nuorten syrjäytyminen on yhteiskunnan suurin ongelma. Se romuttaa tämän pohjoismaisen hyvinvointimallin. ilmakunnas: Nyt sinä teet saman kuin media, joka alkaa kaakattaa jostain palkkaalesta. Ja kun tähän samaan puheeseen tuodaan tänne töihin tulevat ulkomaalaiset, niin ymmärrän hyvin, miksi tyytymättömyys kanavoituu persuihin. Joko tässä työväestö nousee ja panee nämä ylimieliset herrat kuriin tai sitten olemme tosi suuren äärioikeisto-ongelman edessä koko Euroopassa. uljas: Juhana Vartiainen: "Turha kaakattaa palkka-alesta. Olisihan se kiva, jos kaikki olisivat helvetin tuottavia." 51. Kun sitten eliitti alkaa puhua, että halpatyövoiman osuutta pitää lisätä ja palkkoja laskea, kyllä he oivaltavat heti, että heistä puhutaan. Väite työpaikkojen häviämisestä on puolitotuus eikä sitä pitäisi sellaisenaan hyväksyä. vartiainen: No minkä takia työpaikat ja työntekijät eivät sitten kohtaa? moisio: Ehkä ihmiset hakevat toimeentulotukea. Ne on tehty niin tyylikkäästi, ettei kukaan niitä enää ymmärrä. Se on tikittävä aikapommi. Joka ikinen syrjäytynyt nuori maksaa tälle yhteiskunnalle suorina ja välillisinä kustannuksina 1,5 miljoonaa euroa plus kaikki inhimillinen tragedia siihen päälle. kekomäki: Olen juuri kirjoittanut Osmo Soininvaaran kanssa raportin matalapalkkavartiainen: töistä. Ei meillä ole markkinataloudessa mitään taikasauvaa, jolla nostaa palkkoja. Olisihan se kivaa, jos kaikki olisivat helvetin tuottavia, mutta siellä on porukkaa, jotka eivät sitä ole, jotka eivät ole viihtyneet koulun penkillä. Jos lähdetään alepalkkojen tielle, silloin strategia on joku muu kuin kansainvälisessä kilpailussa pärjääminen ja osaamiseen satsaaminen
Ja esimerkiksi Yhdysvalloissa Vermontin osavaltio on lähtenyt laajaan hankkeeseen, joka tuo kaiken julkisen rahan, myös työnantajien maksaman, yhteen ainoaan pussiin. jossa käsitellään korporaatioiden valtaa ja terveydenhuoltoa. Se on syvältä, mutta näin se vaan on. Poliittinen tahto laittaa tämä asia kuntoon rapautuu joka päivä lisää, ja sen takia tämä kansa halkeaa. Sen rinnalla on täysin puhdas yksityissektori, jonka ennakoidaan pienentyvän. Siellä nähtiin, että sikäläinen Kela lisäsi eriarvoisuutta. Hallituksen valta suhteessa korporaatioihin on heikko. vartiainen: Tässä puhutaan korporaatioista siihen sävyyn kuin meillä sitten aina olisi hyvätahtoinen ja viisas hallitus, joka optimoisi kansakunnan parasta. Ja tältä osin suomalainen sosiaaliturva siirretään hiljaisesti Singaporeen. kekomäki: Kun duunaritkin ovat työterveyshuollon piirissä, he eivät ole enää kiinnostuneita julkisesta terveydenhuollosta ja valvo sitä. uljas: Täsmälleen näin. Suomen terveydenhuoltojärjestelmä ei kuulu pohjoismaiseen perheeseen. Eli Vermont ajaa Suomesta vasemmalta ohi. kekomäki: Onko se vain työterveyshuolto, jonka näet ongelmana? vartiainen: Privaattilääkärikorvaukset ovat aika pieniä. 1980-luvulla Ruotsi pystyi oikomaan rahoituskanavia ja siirtymään yhden kanavan malliin. Poliittinen valta on jäänyt heikoksi, mikä näkyy monessa asiassa. Ruotsissa tehtiin 90-luvulla verouudistus ja eläkeuudistus ja muutettiin työn kannustimia, mutta täällä ei ole ollut sellaista hallitusta, joka muutoksiin kykenisi. Ne vetävät katteensa lääketieteellisistä tutkimuksista, labroista ja helvetin kalliista röntgentutkimuksista. Omavastuut lääkkeissä ovat Euroopan korkeimpia. Jotkut pienituloiset käyttävät yli 40 prosenttia kekomäki: Martti Kekomäki: "Meidän sosiaalivakuutusjärjestelmä kasvattaa terveyseroja ja eriarvoisuutta." 52. Martti Kekomäki toteaa, että työterveyshuolto vie suomalaisten rahat hiljaisesti Singaporeen. En voi mitenkään ymmärtää Satakomitean työskentelyä. Miten on mahdollista, ettei siellä kyetty tekemään mitään järkeviä päätöksiä yhteiskunnallisen tuen oikeudenmukaisesta jakamisesta. Jos työmarkkinajärjestöt päättävät eläkepolitiikasta, siinä näkyy myös maksajan ääni. On käsittämätöntä, että meille on luotu sosiaalivakuutusjärjestelmä, joka kasvattaa terveyseroja ja eriarvoisuutta. Muun muassa Terveystalo ja Mehiläinen, jotka ovat suurelta osin ylikansallisten pääomayhtiöiden omistuksessa. Jos ajatellaan vaikka eläkepolitiikkaa, niin onhan tässä nähty, että kun eläkkeensaajat ovat iso äänestäjäryhmä, päätöksenteko eduskunnassa on muuttunut eläkeläisiä suosivaksi ja lapsiperheitä rokottailmakunnas: vaksi esimerkiksi verotuksessa. 5 viides erä ... Suurimpana siellä on työterveyshuolto. Näkyykö siinäkin tämä korporaatioiden valta? kekomäki: Olen aiemmin ihaillut tätä Suomen korporatismia, mutta nykyisin pidän sitä vähän arveluttavana
53
Tämä liittyy niin sanottuihin maksukattoihin, ja vaikka meillä istuu vuosittain maksukattotyöryhmiä, ne eivät saa yhtään mitään aikaan. Ruotsissa työpaikka hoitaa suoraan työstä johtuvat vaivat, kuten väärien istuma-asentojen aiheuttamat. Tänä uljas: Juho Saari: "Olen pitkään ollut sitä mieltä, että ainoa oikea kuntapohja on riiustelualue." 54. Kun kuntia pannaan väkisin yhteen, tehdään korjaamatonta hallaa. Tämän kaltaisissa yhteisöissä, joissa ihmiset välittävät toisistaan, eletään vanhoiksi ja sairastetaan vähän. Jos puhutaan vain julkisista panostuksista, ei ymmärretä, miten perheet hoitavat tiettyjä arjen asioita, mitä on lähisektori ja kansalaissektori, mitä ne tuottavat ja antavat ihmisille, miten ihmiset kokevat asiat ja miltä heistä tuntuu. moisio: Tämä on oleellista, kun aletaan yhdistellä kuntia. He ajattelevat, että tämä on mun elämä. vartiainen: 6 kuudes erä ... Onneksi Ahvenanmaalla kukaan ei ole saanut päähänsä hävittää Sottungan kuntaa, jossa on 102 asukasta ja Erikson kunnanjohtajana perjantaina kahdestatoista kahteen, ellei satu olemaan hyvä kalailma. Kaikki jotenkin laitetaan hyvinvointivaltion murenemisen piikkiin. i l m a k u n n a s : Kahden kerroksen palvelut ovat syntyneet Suomeen vaivihkaa, kun työterveyshuollon painopiste on vinksahtanut ennaltaehkäisystä sairaanhoitoon. Muut passitetaan julkiseen terveydenhoitoon, josta saa aika hyvää hoitoa aika nopeasti. Julkisuudessa hyvinvointivaltio ja hyvinvointiyhteiskunta menevät usein sekaisin. Nyt poliitikoilta pitäisi löytyä rohkeutta sanoa, että resursseja tarvitaan perusterveydenhuoltoon. k u u s k o s k i : Eli ihmiset saattavatkin kokea, että nyt on huonommin kuin 80-luvulla. Eivät he ajattele, että tämä on työmarkkinaa, tämä hyvinvointivaltiota ja tämä hyvinvointiyhteiskuntaa. Väitöskirjatutkimuksessani oli tuhat ihmistä, joiden lapsuudesta kyselin. Niillä oli ollut sika ja lehmä, oli nostettu perunoita ja suhde valtioon oli vähintäänkin etäinen. jossa puhutaan siitä, mistä ei ole vielä puhuttu. Keskustelu poukkoilee kuntauudistuksesta kylmään sotaan ja lopuksi todetaan, ettei enää ole lehmiäkään. k u u s k o s k i : Hyvinvointivaltion rinnalla pitää puhua myös hyvinvointiyhteiskunnasta. omista varoistaan terveydenhuoltoon. Meidän keskinäisriippuvuudet ovat ihan eri tasolla kuin hyvinvointivaltiota rakennettaessa. Kunta on äärettömän tärkeä osallistumisen ja välittämisen ja yhteisöllisyyden muoto. Ahvenanmaalla on Pohjoismaiden pitkäikäisin populaatio. kekomäki: Olen pitkään ollut sitä mieltä, että ainoa oikea kuntapohja on riiustelualue. saari: Koko valtion logiikan luonne on muuttunut. Hyvinvointivaltion ansioksi tai syyksi luetaan semmoisia asioita, jotka liittyvät yleisesti talouteen ja Länsi-Euroopan ja Suomen aseman muuttumiseen globaaleilla markkinoilla, perherakenteen muutokseen, miehen mallin muutokseen, arvopohjien murenemiseen ja niin edelleen
päivänä Kontulassa asuvan köyhän lapsen syrjäytymisvaara ja -riski on ihan erilainen. Se loi kaikkialle Länsi-Eurooppaan ja USA:han yhteisen vihollisen ja vaikutti enemmän kuin ihmiset tajuavatkaan. Silloin löytyi yhden sortin konsensus ja uudenlainen näkemys kasvusta ja työllisyydestä hyvinvointivaltion perustana. Ja mikäs se vaihtoehto on: haluammeko palata 50-luvun Suomeen? moisio: uljas: Enää ei ole niitä lehmiä. kartiainen: Ei, ei... Kuka olisi sata vuotta sitten uskonut, että kunnat rakentavat verovaroilla koirille virkistyspuistoja. Ja kun aletaan vaatia koirapuistoja, rahaa alkaa mennä ihan toisella tavalla. Samanlaista täysin vastuutonta budjettikeskustelua ei nyt käytäisi USA:n kongressissa, ei eurooppalaisissa parlamenteissa eikä Suomen eduskunnassa, jos olisi ulkoinen vihollinen, jolla on sekä ideologista vetovoimaa että panssarivaunuja ja ohjuksia. vartiainen: Samaa mieltä. Hyvinvointivaltio venyy. Ja kun hyvinvointivaltio alkaa lipsua lupauksistaan, siitä kärsivät heikommassa asemassa olevat. Hyvinvointivaltio on mahdollistanut elintason nousun, individualisoitumisen ja liberalisoitumisen. ? saari: Martti Kekomäki: "Jotkut pienituloiset käyttävät yli 40 prosenttia varoistaan terveydenhuoltoon." 55. Tämä on se vaurautemme hinta. se tästä nyt vielä puuttuisi. Entäpäs jos ympäristö ei kestä. Ihmiset vertaavat itseään johonkin mediassa nähtyyn lähiyhteisön sijaan. Koko 2000-luku on odoteltu, missä se neljäs henkinen synnytys nyt viipyy. saari: Mihin sä tähtäät tällä historian kirjoituksella? vartiainen: saari: Tietysti kohti totuutta. Pitää muistaa myös kylmän sodan vaikutus. Meillä on ollut nämä kolme hetkeä, jolloin on ajateltu maailma uusiksi. Kiinnostavaa on se, että lehdissä kirjoitettiin jo 50-luvulla jatkuvasti, miten Suomella ei ole varaa nykyisen kaltaiseen hyvinvointivaltioon ja että Ruotsin valitsema tie on tuhon tie. Jos ympäristö ei kestä, meillä on vähän isompia ongelmia kuin tämä hyvinvointivaltio. Päätöksentekoa ei enää ohjaa sen enempää ulkoinen uhka, kirkko, kansallistunne kuin luokkasamastuminenkaan. Kolmas oli 90-luvun puolivälissä. Resursseja pitäisi olla koko ajan lisää ja lisää, mutta yli sataa prosenttia ei voida verottaa. Siitä ei ole puhuttu vielä sanaakaan, kun täällä ei ole yhtään ympäristöihmistä paikalla. Kun väestö vaurastuu ja keskiluokkaistuu, se haluaa osallistua yhä enemmän päätöksentekoon, jolloin uusia tarpeita syntyy koko ajan. Katsotkekomäki: tiin, että tänne ei nyt enää tule mitään tankkeja työläisiä pelastamaan eikä kapitalisteja tappamaan, vaan rajankin taakse tulee roihuava kapitalismi, joten voimme antaa ihan rauhassa tuloerojen kasvaa. Vähän laajentaisin tätä. Ei hän voi kerätä perheen lehmälle heiniä. Se ottaa yhä suuremman roolin yhä hienovaraisempien tarpeiden tyydyttämisessä. Kylmän sodan jälkeen alettiin nopeasti löysätä kaulusta. Toinen oli vuonna 1977, jolloin suomalaiseen politiikkaan tuli elvytyksen ajatus ja konsensusajattelu. Ensimmäisen kerran 50-luvun lopulla, jolloin sitä lähdettiin laajentamaan. 1950- ja 60-luvun taitteen murros oli Suomessa poikkeuksellisen nopea, ja osin onnellisen sattuman kautta päädyttiin tälle tielle. Meidän hyvinvointijärjestelmä on synnytetty henkisesti kolme kertaa. Mutta sen kääntöpuoli on tämä ahdistus ja eksistentiaalinen kriisi
Neljä vuotta sitten Lahden kauppakeskus Trio hääti nuoria kimeällä vihellyksellä 56
Nykyään nuorille on Triossa oma tila ja nuorisonohjaajia. 57. Kauppakeskuksen lapset n o o r a m at t i l a t e k s t i a a p o h u h ta k u v a t ja klassisella musiikilla
Enimmäkseen hän soittelee koulupudokkaiden perään.. Ja jotkut paheksuivat. Siksi Trio päätti vaihtaa karkottimen yksitoikkoiseen klassiseen musiikkiin, jonka uskottiin ajavan nuoret pois. Nyt kauppakeskuksen johtaja on vaihtunut ja kellossa on toinen ääni. ?Nuoret ovat meidän asiakkaitamme tai asiakkaiden lapsia. Vakituisia kävijöitä on kaiken kaikkiaan parisataa. Tukkimiehen kirjanpito on kyllä vähän hankalaa. He ovat kuulemma Mukkulan Jouni Hirvonen on tehnyt etsivää nuorisotyötä neljä vuotta. ?Emme houkuttele nuoria kauppakeskukseen, koska olisi parempi, että he olisivat jossain muualla ja vaikka harrastaisivat jotain.? Nuoret tulevat silti, heti kun koulupäivä päättyy. Trion esiintymislavallakin istuu usein porukkaa. Tytöt selaavat Tiimarissa vihkoja ja miettivät ääneen, mitä voisivat ostaa. Mutta kyllä ne vois tulla Triplaankin?, 14-vuotias Roosa Marttila sanoo. Muuten Triossa ei ole etnisiä reviirejä kuten esimerkiksi Helsingin Itäkeskuksessa: venäläisten lisäksi maahanmuuttajanuoria ei Triossa juuri näy. Siellä ei ole biljardipöytää eikä konsolipelejä, vaan pelkkää hengailutilaa. Hengailu on osa keskustakäyttäytymistä?, sanoo kauppakeskuspäällikkö Ulla-Maija Kemppi. Trio on Suomen ensimmäinen kauppakeskus, jossa on nuorille oma oleskelutila. Triplaksi nimetty tila avattiin kauppakeskuksen pohjakerrokseen syksyllä 2011. Taustamusiikki vaihtuu huomaamatta, miellyttävä miesääni kannustaa kulkijaa: ?Silmälasien ostaminen ei ole koskaan ollut näin helppoa!? Trion käytävillä ja aukioilla on nimet. Päijänne-aukiolle ja Vesku-aukiolle on levittäytynyt kahviloita, jotka tavoittelevat kenties keskieurooppalaista toritunnelmaa, vaikka taivaasta ei näy viiruakaan. Kaikkialla on nuoria ihmisiä. Useimmat ramppaavat sisään ja ulos, istuvat hetken ja lähtevät McDonald?siin tai käytäville. E mma Kärkkäinen, Roosa Marttila ja Aurora Kantola istuvat Triplan nurkassa, naureskelevat ja juovat kokista. ?Me ollaan täällä aina?, 15-vuotias Kärkkäinen sanoo. Jotkut mutisevat tervehdyksen. Ohjaajat arvioivat, että Triplassa käy sata nuorta päivässä. L ahdessa kauppakeskus Trion pääoven yllä roikkuvat jouluvalot vielä helmikuussa. Sisällä on sillä tavalla pehmeää kuin kauppakeskuksissa yleensä. Ruokakaupan kassalla pojat tunkevat energiajuomatölkkejä ylisuurten talvitakkien taskuihin. Kauppakeskus Trio on kuuluisa nuoristaan. Aluksi ikävällä tavalla: Syksyllä 2009 Trio otti käyttöön teinikarkottimen, joka vihelsi niin korkealla taajuudella, että aikuiset eivät kuulleet sitä. Paitsi jotkut kuulivat. Sitä ylläpitää Lahden kaupungin nuorisopalvelut. M etalliportti nousee kello 14. Kolme nuorisopalvelujen työntekijää istuu korkean pöydän ääressä ja juo kahvia. Tripla ei ole nuorisotalo. ?Tulkaa huomennakin, niin me ollaan täällä.? Koulun jälkeen kierros alkaa yleensä Triplasta. Ja ?pitkillä?, eli sillalla, joka yhdistää kauppakeskuksen kaksi osaa. Pitkillä istuvat yleensä venäläiset, jostain syystä. ?Me ei ymmärretä, mitä ne puhuu. Jos siellä ei näy tuttuja, kauppakeskuksessa on muitakin hengailupaikkoja. Kolme keskeistä, tytöt kertovat. Kolmannessa kerroksessa on tuolirykelmä, jota he kutsuvat miesparkiksi, koska se on kuulemma tarkoitettu ostosreissusta kärsiville miehille. He vaeltavat käytävillä suurina ryhminä tai istuvat penkeillä sylikkäin ja läjittäin, kuuntelevat musiikkia, lataavat kännykkäänsä seinästä. Sohvia, pöytiä ja säkkituoleja, joiden värimaailmasta tulee mieleen Ikea. Televisio on, siinä pyörivät enimmäkseen 58 musiikkivideot. ?Haluamme oikeastaan tehdä itsemme tarpeettomiksi?, selittää nuorisonohjaaja Tommi Aaltola, jolla on työvuoro Triplassa pari kertaa viikossa. He marssivat suoraan perällä oleville tietokoneille ja kirjautuvat Facebookiin. ?Moi!?, huutaa ohjaaja Tiia Haikari sisään käveleville
Kun kauppakeskukset alkoivat yleistyä 1980-luvulta alkaen, nuoret ottivat ne nopeasti omakseen. He eivät tule kauppakeskukseen ostoksille. Triplan nuorilla rahaa kuluu kuitenkin juomiin, välipaloihin ja hampurilaisiin. ?Mä yritin olla päivän Mäkki-lakossa, mutta ei se onnistunu?, Roosa Marttila sanoo. ?Yleensä se menee niin, että mä ostan itselleni jotain, ja sitten kaikki muut syö sen?, Emma Kärkkäinen kertoo. Yksi peruste Triplan avaamiselle oli se, että nuoret voisivat hengailla jossain ilman pakkoa ostaa mitään. Lisäksi nuorisotyöntekijät halusivat nähdä myös niitä nuoria, jotka eivät käy nuorisotaloilla. 59. ?En oo rasistinen ihminen, mutta ne on erilaisia... Niistä saa jotenkin väkivaltaisen vaikutelman.? Ahtialassa, seitsemän kilometrin päässä keskustasta, ovat puolestaan Lahden ?juopot ja muut päihteidenkäyttäjät?. L ahdessa kauppakeskus on nuorille kätevä tapaamispaikka. ?Emme houkuttele nuoria kauppakeskukseen, koska olisi parempi, että he olisivat jossain muualla.? kaupunginosassa. ?Ei me niitä kiusata. Kaupungissa on yksitoista yläkoulua, keskustassakin useita, joten kaverit saattavat olla eri kouluissa. Trio on keskustassa, siellä on lämmin ja yli 50 000 neliötä tilaa. Tutkimusten mukaan nuoret kaipaavat koulun, kodin ja harrastusten lisäksi ?neljättä tilaa?, jossa he voivat oleskella ilman aikatau- luja ja aikuisten kontrollia. Neljättä tilaa ovat puistot, torit, asemahallit, ostarit ja muut julkiset paikat. Ne kiusaa meitä?, 14-vuotias Kantola sanoo
Roosa Marttila (kesk.) ja Emma Kärkkäinen käyvät Triossa koulupäivän ja harrastusten välillä. Taustalla Janika Söderholm.
Me olemme kaikki kuluttajia joka tapauksessa. ?Nuorten on tärkeää oppia olemaan kaikkien ostohoukutusten keskellä.? ?Havainnoimme heidän arkista olemistaan?, sanoo Triplasta vastaava nuorisonohjaaja Sari Immonen. M uuallakin Suomessa on havahduttu. Kotkalaisessa kauppakeskuksessa kokeiltiin viime vuonna Triplan kaltaisen nuortentilan pitämistä kolme kuukautta. Myös Jyväskylän nuorisopalvelut avasi väliaikaisen nuorisotilan Jyväskeskukseen, jolla on sama omistaja kuin Triolla. Kauppakeskus tarjosi tyhjää liiketilaa nuorten käyttöön. Lappeenrannassa ja Kouvolassa kauppakeskuksiin on avattu nuorisopalveluiden neuvonta- ja tiedotuspisteet. Kauppakeskuksista on jo tullut kaupunkilaisten olohuoneita, mutta toistaiseksi niissä on tarjolla vain kuluttajan tai hengailijan rooli. Mäenpää toivoo, että kauppakeskuksiin tulisi muitakin julkisia palveluita. ?Ne luulee, että me sotketaan, ja saattaa käyttää voimasanoja.? Vartijat häätävät nuoria varsinkin yläkerrosten toimistokäytäviltä. Se on yksityisessä omistuksessa ja sitä kontrolloidaan kulutuksen ehdoilla. ?Esimerkiksi Kampin keskuksessa Helsingissä oli 236 valvontakameraa, kun se avattiin. Siellä on myös haastatteluhuone, joka on oikeasti putka.? Kujilla ja aukioilla partioivat yksityisten firmojen vartijat. Tilassa pidettiin esimerkiksi nuorisovaltuuston kokouksia ja etsivän nuorisotyön päivystystä. Viime vuoden syksyllä Jyväskylässä avattiin uusi nuortentila muutaman korttelin päähän ydinkeskustasta. Sinne Jyväskeskuksen nuoret eivät ole juuri eksyneet: ehkä se on liian syrjässä tai sitten kauppakeskus tarjoaa jotain enemmän. ?O n todella hienoa, että nuorisopalvelut tulevat kauppakeskuksiin. Miksi nuorisotilan pitäisi olla erillään kaikesta muusta??, kysyy kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää. Hän on tutkinut sitä, miten ihmiset käyttävät kaupunkitilaa. Siellä istuu usein vähän vanhempaa porukkaa, jota ei näe Triplassa. 61. Yritin syyslomalla pitää siellä valokuvauspajaa, mutta ei se oikein innostanut?, kertoo koordinaattori Tanja Räty. Hänestä työ oli kuitenkin mielekästä. Esimerkilli- senä hän pitää Espoon Suurpeltoon suunniteltua kauppakeskusta, jonka kyljessä olisi myös koulu ja päiväkoti. Mutta eikö ole vähän huolestuttavaa, että kokonainen sukupolvi kasvaa käytännössä kaupassa? ?Mitäs pahaa siinä on. Heidän ja teinien välillä vallitsee tunnetusti avoin sota. ?Vartijat on ihan v-mäisiä?, sanoo Trion käytävällä istuva Pate Ordning. Kokeilu kesti neljä kuukautta ja päättyi tammikuussa 2012. ?Se oli selvästi pistäytymispaikka, jossa viivyttiin hetken aikaa. Ei kauppaa tarvitse vältellä, vaan miettiä kuluttamisen tapoja?, Mäenpää sanoo. ?Nuorten on tärkeää oppia olemaan kaikkien houkutusten keskellä ja hyväksymään se, että elämä tulee olemaan oman itsen määrittelyä kulutuksen kautta.? N uoria on kuitenkin yleensä pidetty kauppakeskusten ongelmana. Lahden Triossakin kauppiaat ja asiakkaat ovat valittaneet, että he tukkivat kulkuväylät, meluavat, roskaavat ja kiroilevat. Kauppakeskus ei ole julkista tilaa, vaan puolijulkista, Pasi Mäenpää muistuttaa. ?Ne saattaa valittaa vaikka siitä, että istuu penkillä jalat ristissä.? ?Se ei auta, vaikka yrittäisi olla niille ystävällinen?, Aurora Kantola jatkaa
62
Milja Oksanen, Niclas Mesiäinen ja Aurora Kantola hengailevat ?pitkillä. eli käytävällä, joka ylittää Vapaudenkadun.
Jotkut ovat Triplassa. Täällä vaan olla möllötetään.? Kaikki möllöttävät hetken hiljaa. ?Mennään tupakalle?, Vilén tokaisee ja nurkka tyhjenee. T riplassa on järjestetty tietoiskuja esimerkiksi liikenneturvallisuudesta, päihteiden käytöstä tai poliisien toiminnasta. Miljoonan napautuksen jälkeen ruutuun ilmestyy teksti ?So, what?? 64 ?Tosta tulee muuten kosketushäiriö kännykkään?, joku huomauttaa. ?Tiedän, mutta mä haluan uuden puhelimen.? Onko koskaan mietitty, että Triplaan hankittaisiin jotain aktiviteetteja? ?On tuolla joitain lautapelejä, mutta niitä pelataan hirveän vähän?, Haikari kertoo. ?Lätkäpelit hankittiin, mutta ei niistä alun jälkeen innostuttu. Nuorisonohjaajat eivät kuitenkaan liity vartijoiden partioon. He pitävät kuria vain Triplassa. Kiroilusta huomautetaan, riehuminen ja kiusaaminen on kielletty. K un Tripla perustettiin, jotkut kauppiaat olettivat, että nuorisopalvelut ottaisi vastuun kauppakeskuksen kaikista nuorista. Joskus on askarreltukin. Ohjattua toimintaa on kuitenkin harvoin, koska nuoret tulevat kauppakeskuksiin olemaan vapaasti. Työntekijätkään eivät näytä tekevän juuri mitään, kunhan istuvat ja lukevat lehtiä. Triplaan tulee ohjaajia kaikista nuorisopalveluiden yksiköistä, esimerkiksi alueellisesta työstä ja päihdetyöstä. Viime keväänä kiellettiin myös energiajuomat, joita nuoret joivat litrakaupalla. Sääntöjen rikkomisesta tulee varoitus, ja kahdesta varoituksesta joutuu ulos Triplasta loppupäiväksi, kertoo 14-vuotias Niclas Mesiäinen. Hän istuu Triplan pöydällä ja valuttaa hanasta vettä. ?Saat kaks juustoo, jos juot tota saippuaa?, ehdottaa Ville Vilén. Nurkassa joku kääriytyy säkkituoliin ja loput alkavat hakata kääröä. Ohjaaja Tiia Haikari puuttuu tilanteeseen. ?Osaatteko te käyttäytyä, vai heitänkö teidät ulos.? Vilén pelaa kännykällä Tamago-peliä, jossa pitää rikkoa munankuori koputtamalla ruutuun miljoona kertaa
Tätä pohditaan koko ajan.? Tripla on ollut auki vasta runsaan vuoden eikä vertailukohtia ole. Emma Kärkkäisellä on alkanut rippileirin isosten järjestämä vanhempainilta ja Aurora Kantolalla tanssitunti. Tällaista on teinien arki. Siksi nuorisonohjaajat miettivät yhä myös sitä, kuinka paljon nuorten tekemisiin Triplassa puututaan. Ohjaaja Tommi Aaltolan mielestä Tripla on työpaikkana haastava, koska nuoret kulkevat sisään ja ulos. ?Välillä ei ehdi kuin muutaman sanan vaihtaa, mutta kyllä joskus käydään myös pitkiä keskusteluita.? Aaltola kertoo esimerkiksi raskaana olevasta tytöstä, joka tuli kysymään neuvoa. Hän työskentelee isänsä ilmastointifirmassa. Kierros alkaa Triosta. soitella perään.? Isän mielestä on vain hyvä, ettei hän käy koulussa. Vuonna 2011 nuorisolakiin tullut lisäys velvoittaa koulut ilmoittamaan nuorisopalveluille niistä, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa. Hirvonen sanoo näkevänsä Triplassa tuttuja koulupudokkaita. ?Ne kontaktitilanteet ovat niin pieniä ja ohuita. Se ei kuitenkaan ole kovin hyvä paikka luottamukselliselle keskustelulle. Tunnelma on kuin pitkällä sokerihumalaisella välitunnilla. Nuoret tervehtivät toisiaan riehakkaasti ja halailevat paljon. Koulukiusatut ovat todennäköisesti muualla. Mutta onko pelkkä sen havainnointi nuorisotyötä. Hän aloitti syksyllä ysiluokan toista kertaa, mutta koulunkäynti ei kiinnosta. ?Pari kuukautta sitten olin viimeksi koulussa pari päivää. Hän olisi päässyt ammattikouluunkin, mutta ei jaksanut jatkaa koulunkäyntiä. ?Mä olin peruskoulussa palikkaluokalla, siis pienluokalla. Ei opettajat jaksa enää Monon side ry:n vapaaehtoiset Mari Hannikainen, Kirsi Savolainen ja Minna Pulkamo päivystävät perjantai-iltaisin Lahden kaduilla ja jakavat puhelinnumeroa hätätilanteiden varalta. Hän on kuitenkin tukityöllistetty ja hänen työsuhteensa on juuri päättymässä. Eikö se ole ongelma, jos nuorisopalveluiden ammattilaiset eivät pysty samaan? ?Ehdottomasti se on haaste, jos työntekijät eivät pysty luomaan kontakteja. Onko se kontaktin ottamista nuoriin, jos istutaan samassa tilassa ja juodaan kahvia? ?Niin, ulkopuolisen on vaikea lyhyessä ajassa nähdä, mitä siellä tapahtuu?, sanoo Triplasta vastaava nuorisonohjaaja Sari Immonen. Vieressä istuva kaveri Jesse Mononen, 16, ei juuri muuta teekään kuin hengailee Triossa. viikoittain, jotkut vain kerran kuussa. Maanantaisin Tripla on oleskelutilana kiinni, mutta siellä on sosiaalityöntekijän vastaanotto. ?Mulle on ohjattu kaksi asiakasta sitä kautta marraskuun jälkeen?, kertoo Jouni Hirvonen, joka tekee etsivää nuorisotyötä. Vielä muutama vuosi sitten hänen työnsä oli paljolti kaupungilla kuljeskelua ja nuorten kanssa juttelemista, mutta nykyään aika kuluu lähinnä koulupudokkaiden metsästämiseen. Äiti joskus huomauttelee. Mutta mitä Jesse oikein aikoo tehdä? ?En mä tiiä, rupeen kasvattaan kannabista?, Mononen vastaa ja nauraa. T ripla sulkeutuu iltaseitsemältä. Osa nuorista istuu edelleen kauppakeskuksen käytävillä, osa on lähtenyt kotiin tai harrastuksiin. Enimmäkseen jätkiä, mutta myös pari retardia muijaa.? Lehto käy Triplassa melkein joka päivä, paitsi ollessaan kännissä, koska silloin tilaan ei ole asiaa. Meillä ei ole irrottaa vakituisia työntekijöitä vain Triplaan, joten suhteiden luominen nuoriin on hidasta.? Parhaiten nuoriin on tutustunut Tiia Haikari, sillä hän on ollut Triplassa joka päivä. Ja ongelmanuoret hautautuvat nykyään helposti kotiin, Hirvonen sanoo. 16 -vuotias Lassi Lehto ei ole tullut Triplaan koulusta vaan töistä. Siellä on vähän yli kymmenen tyyppiä, joilla on esimerkiksi adhd, keskittymishäiriö tai taipumusta väkivaltaisuuteen. Joskus keskusteluissa tulee ilmi asioita, joiden vuoksi nuori täytyy ohjata viranomaisten puheille. ?Nuoria pitää osata lukea, pitää tuntosarvet auki, että kenellä saattaisi olla jokin probleema.. ? 65
66
Hoitava luokka Suomessa on koulutettu 20 vuodessa yli satatuhatta lähihoitajaa. Riittääkö kaikille töitä? lea suoninen-erhiö teksti tuomo manninen kuvat 67
Työtä kyllä riittää! Tämä slogan pyörii Helsingin Diakoniaopiston verkkosivuillakin. Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Työ- ja elinkeinoministeriön viime syksynä valmistuneessa selvityksessä arvioidaan, että vuoteen 2025 mennessä sosiaali- ja terveysalalla on parhaassakin tapauksessa pula 20 000 työntekijästä. Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2004 lähihoitajaopinnot aloitti noin 9 000 opiskelijaa, vuonna 2011 jo liki 14 000. Lähihoitajaksi voi opiskella ammattiopistoissa, ammatti-instituuteissa, aikuiskoulutuskeskuksissa, aikuisopistoissa ja oppimiskeskuksissa. Lähihoitajien aloituspaikkoja lisätään ainakin vuoteen 2016 saakka, kertoo opetusneuvos Eija Virnes opetus- ja kulttuuriministeriöstä. 68 S osiaali- ja terveysalalle ennustetaan työvoimapulaa. Laskelmassa oletetaan, että ikääntyvä väestö tarvitsee palveluita noin viisi vuotta vanhempana kuin nyt, työn tuottavuus lisääntyy prosentin vuodessa ja yhä useampi työllistyy sosiaali- ja terveysalalle. Opiskele lähihoitajaksi. Samanlaisilla mainoslauseilla ihmisiä houkutellaan hoiva-alalle ympäri Eurooppaa. Helsingin Diakoniaopiston koulutusjohtaja Päivi Puro sanoo, että työvoimapula näkyy jo nyt. He ovat alanvaihtajia. Noste pyysi heitä kirjoittamaan lapuille koulutusta koskevia odotuksiaan ja pelkojaan. Työssä on sisältöä. On naisia romaniasuissaan ja musliminaisia huiveissaan. Helsingin Diakoniaopisto on ammatillinen toisen asteen oppilaitos, jossa voi opiskella muun muassa lähihoitajaksi. Silloin sairaanhoitajia lähti sankoin joukoin ulkomaille, vaikka vain hetkeä aiemmin heitä oli houkuteltu näyttävillä kampanjoilla töihin työvoimapulasta kärsivälle pääkaupunkiseudulle. Helmikuun puolivälissä lähihoitajille löytyi työvoimahallinnon verkkosivuilta lähes 600 avointa työpaikkaa. Valtaosa oli määräaikaisia,. Voi auttaa. Jos yhteiskunnan rahat loppuvat, mistä löytyy palkanmaksajia? Koulutetaanko lähihoitajia jo liikaa? Sekin pelottaa, jos loppuelämä on vain lyhyitä pätkätöitä. Jotkut muistavat 1990-luvun laman. Lähihoitajaopiskelijoita on toista tuhatta. Osa opiskelee ammatillista perustutkintoa, osa on aikuiskoulutuksessa. H elsingin Diakoniaopiston käytävillä käy vilske. On nuoria ja nuoruusiän jo ylittäneitä. ?Meiltä valmistuneet lähihoitajat ovat työllistyneet erittäin hyvin.? Tammikuussa Helsingin Diakoniaopistossa lähihoitajaopinnot aloitti aikuiskoulutuksena kuutisenkymmentä uutta opiskelijaa. Joukossa on myös oppisopimuskoulutettavia ja niitäkin, jotka ovat opintiellä osana työvoimapoliittista koulutusta. Lähihoitajia koulutetaan vuosi vuodelta enemmän
Samalla loppuivat muun muassa kodinhoitajan, perushoitajan, mielenterveyshoitajan, kuntohoitajan, hammashoitajan ja jalkojenhoitajan koulutukset. Taustalla oli halu lisätä sosiaali- ja terveysalan yhteistyötä. Miehiä heistä on vajaa kymmenes. Tajusin, miten hieno järjestelmä meillä on: apua saa silloin, kun sitä oikeasti tarvitsee. Sairaslomalla oivalsin, että elämässä ei ole mitään tarkoitusta, jollei pysty auttamaan muita. Kuntouduttuani palasin kuitenkin vanhoihin hommiin, vaikka työ ei enää tuonut tyydytystä. Lähihoitajakoulutuksesta suunniteltiin sellainen, että se antaa valmiudet työskennellä sekä sosiaali- että terveydenhuollossa. Suuntautumisvaihtoehtoja oli aluksi yhdeksän: ensihoidon, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen, mielenterveys- ja päihdetyön, sairaanhoidon ja huolenpidon, suun terveydenhoidon, vammaistyön, vanhustyön, asiakaspalvelu- ja tietohallinnan sekä kuntoutuksen koulutusohjelmat. Julkinen sektori työllistää valtaosan lähihoitajista, mutta jo noin kolmasosa työskentelee yksityisissä yrityksissä. Viime vuosiin saakka lähihoitajaopiskelijat Viime vuonna työttömiä lähihoitajia oli noin 7 000. Tapio Kosonen, 47 v. Olen entiseltä ammatiltani kampaaja ja elättänyt itseni hyvin sillä työllä. Parinkymmenen vuoden kaahaus työ- ja yksityiselämässä kostautui. Alkuvuodesta 2010 mielenterveys petti. Tutustuin Kelaan, sossuun ja työvoimatoimistoon. alle vuoden mittaisia, monet niistä vuorotyötä. Sosiaali- ja terveysalalla pätkätyöt ovat yleisiä ja niin ovat myös lyhyet työttömyysjaksot. Yliaktuaari Kalle Sinivuori Tilastokeskuksesta selvittää työvoimatutkimuksen aineistoista, että viime vuonna lähihoitajien työttömyysaste oli keskimäärin 5 prosenttia Työttömiä lähihoitajia oli noin 7 000. L ähihoitajakoulutus alkoi Suomessa vuonna 1993. Vuoden 2012 alusta erikoistumisalaksi lisättiin vielä jalkojenhoidon koulutusohjelma. Aikuisopiskelijat valmistuvat lähihoitajaksi yleensä kahdessa vuodessa. Tuli sairaala tutuksi ja koko tämä meidän järjestelmä. Pari vuotta jaksoin sitä tehdä, kunnes viime syksynä päätin, että tämä ei voi olla tässä. Kun pikku hiljaa ponnistelin ystävien avustuksella ylös, kroppa petti. Nuorisoasteella opinnot kestävät vuoden pidempään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan vuoden 2011 lopulla lähihoitajaksi valmistuneita oli jo 93 946. Tuolloin kymmenen entistä ammattikoulutusta nivottiin yhteen sosiaali- ja terveysalan perustutkinnoksi. Haluan sellaisen yleishyödyllisen ammatin tai työn, jota voin tehdä hyvillä mielin. 69. Sairastuin vakavasti
Jännitti kovasti, pääsenkö sisään. Moni oli kuitenkin onnistunut asumaan kotona juuri kotipalvelun turvin: joku oli käynyt katsomassa ja auttamassa arkiaskareissa. Samalla vanhainkoteja ja muita laitoksia lakkautettiin. Samaan aikaan kunnissa aloitettiin uudenlainen kotihoito, johon sulautettiin kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoidon hallinnointi meni monissa kunnissa terveyspuolelle. ?Niinhän siinä sitten kävi, että kotihoito kaventui hoitotyöksi. Siitä tulee hyvä mieli. Mutta hyvä puoli on se, että töitä kyllä löytyy. Se kattaa onneksi kahden vuoden opiskeluajan. "Tarvittaisiin avustavaa henkilöstöä. Kyllä tässä sellainen medikalisoituminen tapahtui?, Kilgast sanoo. Helsingissä kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistettiin vasta 2000-luvulla. Pian samat ihmiset palasivat asiakkaiksi entistä huonokuntoisimpina, diagnoosin kanssa.. Siinä vaiheessa apu lakkautettiin kaikilta niiltä asiakkailta, joilla ei ollut diagnoosia. ?Ajatus sosiaali- ja terveysalan osaamisen yhdistämisestä ja laajentamisesta oli hyvä ja käytännön näkökulmasta perusteltu. Kotona selviytymisen tukemisesta tuli vanhustenhuollon virallinen tavoite. Kotipalveluohjaajana Riihimäellä tuolloin työskennellyt Eija Kilgast muistaa hyvin, mitä lähihoitajakoulutukselta toivottiin. Ja myös kielikoe. Ehdin olla kuusi kuukautta työttömänä ennen koulutuksen alkua. Saan työttömyyskassasta ansiosidonnaista työttömyysturvaa vastaavan tuen. Oli tenttiä, ryhmätyötä ja soveltuvuuskoetta. Hyvät työllisyysnäkymät houkuttelevat.? T Karim Ouarab, 33 v. Muutin Suomeen vuona 2003 Algeriasta. Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun ei tarvitsisi enää käydä asiakkaan luona ristiin rastiin toisistaan tietämättä, vaan sama työntekijä voisi antaa lääkkeet, auttaa kotiaskareissa, neuvoa etuuksien hakemisessa ja tukea sosiaalisissa suhteissa.? Jotkut sosiaalialan ammattilaiset kuitenkin pelkäsivät, että uusi koulutus painottuu liiaksi hoitotyöhön. Olen myös aina ollut kiinnostunut ihmisten auttamisesta, mutta tarjoilijan työssä se jäi aika vähäiseksi. Lähihoitajakoulutukseen hakemisessa mietitytti jonkin verran se, että alalla on pienet palkat. Tykkään työkennellä ihmisten kanssa. Lapsiin ja nuoriin erikoistuminen oli suositumpaa. Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallituksesta kertoo, että nyt on tapahtunut käänne. ?Vanhustyö on alkanut vetää. Ei kaikkien tarvitse olla lähihoitajia." suuntautuivat harvoin vanhustyöhön. Se painaa enemmän. Siinä mielessä kävi hyvin. 70 ulevasta eläkepommista puhuttiin jo kaksikymmentä vuotta sitten, kun lähihoitajakoulutus alkoi. Kävin suomen kielen kursseilla ja pääsin töihin ravintolaan. Haluan tehdä töitä ja elättää itseni. Lähihoitajakoulutukseen oli paljon hakijoita
Kuntien resurssit ovat vähentyneet ja tehtävät ovat siirtyneet takaisin järjestöille.? Mia Berg, 40 v. Valmistuin viisi vuotta sitten suntioksi Laajasalon opistosta. Pääasia, että pääsen auttamaan ihmisiä. Suntion työstä jäin opintovapaalle. Kotihoidon henkilökunnalta edellytetään lähihoitajan tutkintoa eikä lähihoitajien työnkuvaan kuulu mattojen tamppaaminen tai ruoan laitto. ?Juuri avustavaa henkilöstöä tarvittaisiin. Ei kaikkien tarvitse olla lähihoitajia?, Eija Kilgast sanoo. Hän työskentelee tätä nykyä avustajatoiminnan projektijohtajana Sotainvalidien Veljesliitossa. Kotipalvelun työntekijät tekivät askareita yhdessä asiakkaan kanssa: kävivät kaupassa, siivosivat ja laittoivat ruokaa. Entuudestaan oli kolme lasta. Perhevapaiden jälkeen palasin suntioksi, mutta tajusin, etten halua tehdä sitä työtä eläkeikään asti. Haluan auttaa ihmisiä. Vuonna 1998 alkaneessa projektissa tuhansia pitkäaikaistyöttömiä on palkattu työllistämistuella avustajiksi veteraaneille, heidän puolisoilleen ja leskilleen. Toisaalta kuntoutus tai päihde- ja mielenterveystyökin ovat mielenkiintoisia. Toki suntionakin voi lohduttaa omaisia ja tehdä parhaansa vainajan viimeiseen matkaan, mutta syntyi halua auttaa ihmisiä jo ennen kuin he joutuvat hautausmaalle. Pienten lasten äitinä en halua töihin päiväkotiin, mutta lastensairaala kiinnostaa. On siivouspalvelua, ateriapalvelua ja kauppakassitoimintaa. Ennen järjestöt kehittivät uudenlaisia palveluita ja kunnat ottivat niitä tehtäväkseen. Nyt se menee päinvastoin. Vielä 1980-luvulla kunnallisesta kotipalvelusta saivat apua niin vanhukset kuin lapsiperheetkin. Monet kunnat ovat ulkoistaneet nämä aiemmat kotipalvelun tehtävät yrityksille ja järjestöille. Hoivatyötäkin mietin. Monet työttömät ovat samalla kouluttautuneet alalle. Sotainvalidien Veljesliiton kokemuksen mukaan avustajien ansiosta monen vanhuksen kotona asuminen on sujunut. Vuosittain apua saavat tuhannet vanhukset. ?Tässä tehdään oikeastaan sitä työtä, mitä 80-luvulla tehtiin kunnallisessa kotihoidossa. Asiakkaat saavat hankkia avun itse tai ostaa sen palveluseteleillä tai hoitotuilla, kuka mitenkin. Kotona asumisen tukeminen on pirstaloitunut ja muuttunut entistä monimutkaisemmaksi, vaikka lähihoitajakoulutuksen tavoite oli juuri päinvastainen. Kunnat eivät enää palkkaa avustajia. Kahden vuoden työrupeaman jälkeen rupesin odottamaan vauvaa, mutta tulikin kaksoset. Sieltä menin suoraan Malmin hautausmaalle vahtimestariksi. Kodinhoitajien lisäksi kuntien palkkalistoilla oli paljon kotiavustajia, joilta ei vaadittu koulutusta. Nyt samoja tehtäviä hoidetaan kotihoidon tukipalveluina. Opintoni rahoitan aikuisopintorahalla. 71
?Jos potilaalla on matalat verenpaineet, huimausta, huonovointisuutta, mitä tahansa oireita, ne voivat ennakoida vakavaa tilaa. On myös huippulähihoitajia, jotka ovat näppäriä jo opiskeluaikana. Yhtenä mahdollisuutena pidän toimintaterapeutin ammattia. Aikuisopintoraha olisi suurempi, mutta sen ehdot eivät ihan täyttyneet. 72 erveyspuolella lähihoitajia työskentelee terveyskeskuksissa, yksityisillä lääkäriasemilla, hammaslääkäriasemilla, ambulansseissa ja sairaaloissa terveyskeskusten vuodeosastoilta erikoissairaanhoitoon. Helsingin Haartmanin sairaalan varahenkilöstön osastonhoitajan Jaana Palviaisen alaisuudessa työskentelee sekä lähi- ja perushoitajia että sairaanhoitajia. ?Lähihoitajia olisi enemmän tuloillaan kuin voidaan ottaa. Parhaillaan joukko työttömiä opiskelee kokeiluluonteisessa koulutuksessa hoiva-avustajiksi. Pitäisikö lähihoitajien koulutusmääristä tinkiä ja kouluttaa sen sijaan lisää sairaanhoitajia, joista on suurempi pula. Tai kannattaisiko kurssittaa erilaisia avustajia. He usein jatkavatkin sitten ammattikorkeakouluun sairaanhoitajaopintoihin. Siltä osin ammattitaito saisi olla parempi.? ?Toisaalta en haluaisi yleistää. Kolmisen vuotta sitten muutin perhesyistä Helsinkiin. T Heidi Hokkanen, 28 v. Ylioppilaaksi päästyäni opiskelin artesaaniksi ja sain alan töitä. Silloin erikoistumisopinnot olivat nykyistä jykevämmät. Lähihoitajaopinnot ovat niin laaja-alaiset, että erikoistuminen jää väistämättä vähän ohueksi. N äyttää siltä, että lähihoitajan koulutus on joihinkin tehtäviin liiankin kattava, toisiin se ei riitä. Helpompi heitä on rekrytoida kuin sairaanhoitajia. Asuin Jyväskylässä. He suorittavat osia puhdistusalalle kuuluvasta kotipalvelutyön ammattitutkinnosta ja osia lähihoitajan tutkinnosta. Helsingin Diakoniaopiston koulutusjohtaja Päivi Puro ei innostu avustajien kouluttamisesta. Lisäksi saan opintotukea. Sitä eivät lähihoitajat saa antaa.? Palviaisen mielestä lähihoitajien koulutuksessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota kliiniseen hoitotaitoon. Sen sijaan hän tarjoaa ratkaisuksi ?joustavia. Olin allergisoitunut puupölylle ja maaleille enkä enää hakenut artesaanin hommia. Pääsin töihin apteekin lääkelajittelukeskukseen. Aika moni sukulaiseni on töissä sosiaali- ja terveysalalla, ja ala alkoi kiinnostaa. Potilaan tila pitää osata arvioida. Ihmisläheinen työ ja halu auttaa motivoivat. Vielä en tiedä, mihin koulutuksessa suuntaudun. Monille nuorille lähihoitajatutkinto on vain välietappi. ? Palviainen muistaa vielä vanhan perushoitajakoulun, jossa oppinsa saivat lastenhoitajat, perushoitajat ja hammashoitajat. Mielenterveys- ja päihdetyö kiinnostavat, mutta kuntoutustakin olen miettinyt. Jos suuntautuisin nyt kuntoutukseen, voisin myöhemmin jatkaa toimintaterapeutiksi ammattikorkeakoulussa. Käyn opintojen ohella töissä tuntityöntekijänä vanhassa työpaikassani. Meillä on kuitenkin paljon potilaita, jotka tarvitsevat suonensisäistä lääkitystä
Ainakin vielä tulevilla lähihoitajilla riittää intoa. Kivat luokkakaverit. Erilaisten ihmisten ja kohtaloiden kohtaaminen tulee toivottavasti avartamaan maailmankatsomusta entisestään. Ihmisläheinen työ. Koska sillä alalla ei ollut töitä, kävin it-alan muuntokoulutuksessa. Vuorovaikutus. Pieni palkka, mutta varma työpaikka. Mahdollisuus kansainväliseen työhön. Silti moni asia askarruttaa: Kykenenkö yhdistämään opiskelun, perheen ja arjen? Miten selviän ensimmäisestä näytöstä? Naisvaltainen ja hierarkkinen ala joskus mietityttävät. Mutta jos ei työssä pystykään vaikuttamaan? Kiire hirvittää. ? Heikki Jauhiainen, 37 v. Valmistuin vuosituhannen vaihteessa biotekniikan insinööriksi. Monelle nuorelle ja vähän vanhemmallekin tällainen opiskelutapa sopisi. Ei tarvitsisi sitoutua yhdellä kertaa kokonaisen tutkinnon suorittamiseen vaan voisi opiskella paloissa.? Lähihoitajakoulutusta on jo räätälöity yksilölliseksi. 13 vuotta työskentelin eri firmoissa ja kävin läpi seitsemän yt-kierrosta, kolme tuotannollis-taloudellista irtisanomista, kaksi lomautusta ja yhden palkanalennuksen. Kun olin vuoden hoitovapaalla, ymmärsin, että pystyn olemaan muutakin kuin tietokoneita räpeltävä insinööri. Lähihoitajan koulutus on joihinkin tehtäviin liikaa, toisiin se ei riitä. opintopolkuja?. ?Moduulityyppisesti voitaisiin opiskella tietty kokonaisuus lähihoitajatutkinnosta, mennä välillä työelämään ja sitten taas palata jatkamaan opintoja. Yksi on insinööri, toinen nunna ja kolmas kotiäiti. Opinnot ovat edenneet vauhdilla. Ensimmäinen työelämäjakso alkoi helmikuun lopulla. It-alalla tehdään siistiä sisätyötä ja palkka on hyvä, mutta mitään muuta en siitä työstä saanut. Kun minut viime marraskuussa irtisanottiin, hain saman tien lähihoitajakoulutukseen. Ensisijainen motiivini on työllistyminen. Toinen motiivini on työn sisältö: haluan olla hyödyksi lähimmäisilleni. Julkisuuden perusteella tietysti vähän mietityttää, onko työ vanhusten parissa vain pakkotahtista lääkkeiden jakelua. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, jossa otetaan huomioon aiemmat opinnot ja kokemus. ?Pyrkimys on siihen, ettei moneen kertaan tarvitse suorittaa sellaista, joka on jo hallinnassa?, Puro sanoo. H elsingin Diakoniaopistossa tammikuussa aloittaneilla aikuisopiskelijoilla on monenlaista työhistoriaa ja elämänkokemusta. Riittääkö oma palvelukykyni? Onko ala sittenkään oikea. Mutta pääasia, että saa työtä. 73. Haluan vakituisen työn. Sen takia aion suuntautua vanhuksiin
Turvallisuus-sana ei enää kuulu vain ihmisille, joilla on univormu. (Rikoksentorjuntaneuvosto 2012) V uonna 2011 liikenneonnettomuuksissa kuoli Suomessa 273 ihmistä. Opas järjestäjille ja osallistujille. Selkeästi kirjoitetussa kirjassa tarjotaan sanastoa ja ajatusrakennelmia turvallisuuden ajattelemiseen. 74 Turvallisuuden tunne on toisenlaisten tunteiden poissaoloa, Airaksinen sanoo. Onko jossain Euroopan ulkopuolella maa, jota ei uskota voitavan ohittaa?. Sitä on vaikea ajatella viileästi. Sisäasiainministeriön Sisäisen turvallisuuden ohjelma viime kesältä mainitsi syrjäytymisen turvallisuusriskinä. Hallitusohjelmassa on tavoitekin: ?Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena.. uhkien aika Turvallisuudesta eivät enää puhu vain ihmiset, joilla on univormu, kirjoittaa Kyösti Niemelä. Timo Airaksinen: Yksilöturvallisuutta etsimässä (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 2012) Sininen kirja (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2012) Turvallisuuskävelyt. Airaksinen, supertuottelias filosofian professori, on kirjoittanut kirjansa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestölle. Hän luonnehtii sitä toisen asteen tunteeksi, koska se syntyy muiden tunteiden kautta. Samana vuonna itsemurhan teki 912 ihmistä. Harva meistä kuitenkaan pelkää tekevänsä itsemurhan. Maailman turvallisimmaksi maaksi ei kuitenkaan pyritä. On helpompi kuvitella itsensä kuolonkolariin. Se ei siis ole samanlainen tunne kuin vaikka iloisuus, eikä turvallisuus ole samanlaista kuin varakkuus. Tämä täytyy pitää mielessä, kun siirrytään liikenneonnettomuuksien ja rikollisuuden maailmasta sosiaalialalle. Emme myöskään tee riskiarviointeja matikkapäällämme vaan selkäytimellämme. ?Kun pelon tunnetta ei ole, syntyy turvallisuuden tunne.. Liikenneonnettomuus tulee myös jostain ulkoapäin, itsemurha tehdään itse. Tämä kertoo siitä, kuinka vaikea aihe turvallisuus on. Kun huomaamme toisten autoilijoiden ajavan huonossa säässä lujaa, alamme itsekin helposti ajaa lujaa. Viimeinen esimerkki on peräisin Timo Airaksisen tuoreesta kirjasta Yksilöturvallisuutta etsimässä
kuvitukset: Hanna Konola sivusilmin 75
Siinä on lueteltu ranskalaisin viivoin teesejä lasten ja nuorten kanssa toimiville. Kuitenkin junalipun hinta on poliittisella agendalla korkeammalla kuin juna-aseman tai junan turvallisuus. Se on printattuna 16 sivua pitkä, ja perustuu Ruotsissa julkaistuihin vastaaviin oppaisiin. Suurin osa oppaasta tarjoaa kysymyksiä kävelyn varrelle. Isot kirjaimet ovat alkuperäisessä tekstissä. Syrjäytymisen ehkäisy ei siis enää yhdistykään suomalaisten hyvinvointiin tai turvallisuuteen vaan menestykseen. Onko katuvalaistus riittävä ja tasainen. Kansanedustajaehdokkaalta voidaan kysyä kouluampumisista ja promillerajasta mutta harvemmin itsemurhien estämisestä. Ihmiset eivät tarvitse vain turvallisuutta vaan myös turvallisuuden tunnetta. Miten leikkipaikka toimii, kun on lunta? Millaista on seistä odottamassa junaa? Turvallisuuskävelyllä saadaan tietoa asukkaiden kokemasta turvallisuudesta. Ilman sitä he eivät tee asioita, joita haluaisivat tehdä. Turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisäksi toivoisin suomalaisille järkeviä ajatuksia riskeistä ja riskien hallitsemisesta: Niin sumussa ajavalle autoilijalle kuin junaa odottavalle työ-. Jos syrjäytynyt ihminen aletaan nähdä turvallisuusuhkana niin itselleen kuin muille, puhutaanko hänelle eri tavalla? K un argumentit muuttuvat, toimintakin muuttuu. Jos junan odottaminen on toistuvasti hieman turvatonta, sillä on suurempi merkitys elämäämme kuin junalipun hinnan nostolla. Jos keskeinen argumentti syrjäytymisen estämiselle on turvallisuus, tämä todennä köisesti vaikuttaa jossain vaiheessa jotenkin syrjäytyneiden kohteluun. Jos syrjäytynyt ihminen aletaan nähdä turvallisuusuhkana niin itselleen kuin muillekin, puhutaanko hänelle eri tavalla? Annetaanko hänelle erilaisia neuvoja? Estetäänkö syrjäytymistä uudella tavalla. Puolen vuoden tai vuoden kuluttua voidaan järjestää seurantakävely, jolla kerrotaan, millä tavoilla esiin nousseita ongelmia on ratkottu tai aiotaan ratkoa. Epäilemättä turvallisuuskävelyn kysymyslistan asiat vaikuttavat aika lailla ihmisten elämänlaatuun. Keskitytäänkö ihmisiin, jotka voisivat olla uhka turvallisuudelle? Ajatus syrjäytymisestä turvallisuusuhkana on taustana Siniselle kirjalle, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston julkaisemalle opukselle, jonka on tarkoitus auttaa nuoria elämänhallinnassa. Ideana on, että koulut, työnantajat ja vaikkapa urheiluseurat kirjaisivat Sinisen kirjan sähköiseen versioon nuoren kuulumisia vuosien varrelta. Itse kirja, joka on internetissä luettavissa, ei ole pitkä. Niitä ovat muun muassa empatia, rehellisyys, hyvät käytöstavat ja asiallinen kielenkäyttö, positiivisuus sekä lojaalius omalle työ-, koulu- ja vapaa-ajanyhteisölle. Nämä teesit kirjan mukaan ?siivittävät läpi elämän?. Kirjan loppusivuilla lukee yllättäen näin: ?Sinisen kirjan perusajatus: kansakunnan menestys.. Ehkä turvallisuuskävelyt voisivat korjata tätä epäsuhtaa. J a palatakseni ensimmäiseen esimerkkiini: Suomessa käydään paljon julkista keskustelua liikenneonnettomuuksista, rattijuoppoudesta, murhista ja kouluampumisista mutta aika vähän itsemurhista. On mielenkiintoista nähdä, yleistyykö tämä ajattelutapa. Toinen uusi turvallisuuden vahvistamisen keino on turvallisuuskävely: asukkaat, viranomaiset, alueen yritysten edustajat ja muut kävelevät ympäriinsä ja pohdiskelevat alueen turvallisuuskysymyksiä. 76 Rikoksentorjuntaneuvosto on äskettäin julkaissut turvallisuuskävelyoppaan. Onko alueella helppo löytää perille
Tunteilla on kuitenkin suuri merkitys käsiteltävissä asioissa. Sinuhe on täynnä ikuisia teemoja: omien ja yhteiskunnan arvojen ristiriitaa, vieraan kulttuurin tulkitsemista itsen ja oman kulttuurin kautta ja epäilyä siitä, ettei ihminen ehkä sittenkään voi oppia e r ja sa a r i n e n toisen elämästä. 77. Yksilö nousee ja putoaa vuorotellen. Hänen on täytynyt olla vimmainen kirjoittaja. Kertomuksessa on kummallinen, painostava tunnelma. Mika Waltarin sanotaan kirjoittaneen Sinuhen yhden kesän aikana. ? Suomalaista tieteellistä kirjallisuutta ja aikakauslehtiä, myös sosiaali- ja terveysalalta Verkkokauppa palvelee aina. www.tiedekirja.fi Löydät meidät myös Facebookista! Myymälä Kirkkokatu 14, Helsinki Maija Sakslin, eduskunnan apulaisoikeusasiamies Oikeusasiamies käsittelee kirjallisesti kansalaisten kanteluita. Mietin usein, millaisia kohtaloita niiden taustalla on ja mitä vastauksemme herättävät lukijoissa. Waltari kuvaa ystävyyttä, mutta myös sitä, miten ihminen tekee tietoisesti hirveitä asioita rakkaimmilleen ymmärtämättä kuitenkaan, miksi hän toimii moraaliaan ja uskontoaan vastaan. Itse haluan uskoa ihmisen hyvyyteen. Ehkä tämän vuoksi kirjassa on ahdistava taustavire. Filosofisesta romaanista löytyy valtavasti siteerattavaa, esimerkiksi tämä ajatus: Tiedon kasvaessa sydän kasvaa. Mutta mitä enemmän tietoni oli kasvanut, sitä kuolleemmaksi oli käynyt sydämeni. Kyynistyminen vaanii tiedon ja kokemuksen kasvaessa. Oikeustieteilijä tarvitsee ymmärrystä ihmisestä ja tunteista, vaikka oikeudessa tunteet etäännytetään ja ratkaistaan ikään kuin abstrakteja asioita. m ik a waltari: Sinuhe egyptiläinen matkalaiselle, niin kansanedustajaehdokkaalle kuin kesän toimeentulosuunnitelmia tekevälle syrjäytyneelle. Riskien järkevä ottaminen ja kantaminen on tärkeä osa elämänhallintaa. Olisiko sellaista syytä opettaa enemmän
Heitä ärsyttää, jos rikkaammat lapset puhuvat paljon rahasta. ?Toi on just semmonen ylimielinen, puhuu vaan, et mitä sil on, ja ei ketää semmost jaksa hirveen kauan kattoo. 143 s. ny t puhuvat köyhät l apset Köyhissä perheissä elää yli 150 000 suomalaista lasta ? kolme kertaa enemmän kuin vuonna 1995. Lapsiköyhyyttä mitataan laskemalla, kuinka moni alle 18-vuotias asuu kotitaloudessa, jonka tulot ovat alle 60 prosenttia keskimääräisestä tulotasosta. Mia Hakovirran ja Minna Rantalaihon tutkimusraportissa ei takerruta lukuihin ja tilastoihin, vaan puheenvuoro annetaan lapsille. Kaikkein tärkein on tietysti kännykkä. Turhina rahareikinä köyhien perheiden lapset mainitsivat television maksukanavat, nuorten lehdet, viikonloppumatkat ja lemmikkieläimet. Ilkka Karisto 78. sanoi yksi poika. Erityisen kiinnostavia ovat lasten listaukset siitä, mitkä tavarat ja asiat ovat välttämättömiä ja mitkä turhia. Suurempaa taitoa saa hakea Metropolia Ammattikorkeakoulun Hyvinvointi ja toimintakyky -yksikkö tarjoaa monipuolista koulutusta. Tule kehittämään osaamistasi! Erikoistumisopinnot, 30 op Huomisen johtaminen Työterveyden edistäminen moniammatillisesti Täydennyskoulutus Basic Body Awareness -terapiakoulutus (BBAT I), 5 op 9.?14.4.2013 Hakuaika 4.3.?3.4.2013 Lisätietoja www.metropolia.fi/haku Psykoterapeuttikoulutuksen edellyttämät lisäopinnot, 30 op 7 .8.2013?kevät 2014 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, 90 op Kuntoutus, ylempi AMK Sosiaaliala, ylempi AMK Lisätietoja www.metropolia.fi/hyto/ tilaus-ja-taydennyskoulutus Hakuaika 4.3.?3.4.2013 Lisätietoja www.metropolia.fi/haku Tilauskoulutus ?> www.metropolia.fi/hyto/ tyoelamapalvelut ?> aikuiskoulutus_hyto@ metropolia.fi Kulttuuri Liiketalous Sosiaali- ja terveysala Tekniikka ja liikenne _Noste_79x120.indd 1 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen koulutus Käyttäjälähtöisen apuvälinepalvelun asiantuntija, 30 op 21.8.2013?16.5.2014 Lisätietoja www.metropolia.fi/hyto/ oppisopimustyyppinen www.metropolia.fi 5.3.2013 8.48 Mia Hakovirta ja Minna Rantalaiho: Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa. KELA 2012. Tutkijat haastattelivat viides- ja kahdeksasluokkalaisia lapsia eräässä länsisuomalaisessa kaupungissa. Lasten arjessa raha usein ratkaisee sen, kenen kanssa kaveerataan ja ketä kiusataan. Köyhien perheiden lapset oppivat jo nuorina peittelemään vanhempiensa vähävaraisuutta
Jacobs: Kunnon mies. Sosiaalityöntekijä ei ole tunteeton hirviö, vaan ammattilainen, joka rakentaa luottamusta perheeseen välttääkseen lapsen huostaanoton. Sosiaalityötä Rowlingin tapaan on luvassa myös tv-ruutuihin: BBC tekee romaanista sarjaa, joka esitetään Englannissa keväällä 2014. Kirurgian tohtori Markus Färkkilä ja hänen entinen potilaansa Satu Salonen ovat kirjoittaneet lääkärin ja potilaan vuorovaikutuksesta kirjan, joka on yhdistelmä hyödyllistä asiatietoa, ontuvia vitsejä ja vielä ontuvampaa kyökkipsykologiaa. Kirjan asiallisimmilla sivuilla kerrotaan esimerkiksi tietosuojasta, kiireen hallinnasta ja potilaan pelon torjunnasta. Kirjoittajilla on hyvä vinkki kaikille lääkäreille: potilasta kannattaa kuunnella. 185 s. amerikk al ainen ihmiskoe uskot tava s o siaalit yöntekijä hyvä aihe , ou to kirja Yhdysvaltalainen toimittaja A. J. Psykologit pitävät enneanagrammeja hömppänä. Kirjan loppupuolella Salonen käy pikkusieluiseen hyökkäykseen Suomen Potilasliittoa ja sen puheenjohtajaa vastaan ja jatkaa nälvimistä sivutolkulla. M i k ko J a uh o e r ja sa a r i n e n Ilkka Karisto 79. ?Potilasta saa myös katsoa, vaikka tietokonepäätteeltä voisi sotkuisten ohjelmien seasta löytyä jotain mielenkiintoista.? Ongelmallista on Salosen ja Färkkilän taipumus luisua oudoille sivupoluille. Esimerkiksi lääkärien ja potilaiden luokittelu yhdeksään eri persoonallisuustyyppiin pohjautuu ?enneagrammiin?, joka on new age -piirien ja eräiden fundamentalistikristittyjen suosima ?itsetuntemustyöväline?. Suomessa sitä on markkinoinut pastori ja kokoomuksen entinen kaupunginvaltuutettu Olli Valtonen. Kyse on hyvinvoivan keskiluokkaisen henkilön pyrkimyksestä oman terveytensä optimointiin, ei huonovointisen pelastusyrityksestä. Hän yrittää selittää ihmisten elämän taustoja, mutta leimautuu vaikeaksi ihmiseksi. Sosiaalityöstä ei ole smalltalkin aiheeksi. Community Care -verkkojulkaisussa professori Jonathan Scourfield arvioi, että Rowling kuvaa osuvasti sosiaalityön prosesseja. luettu A. Kunnon mies kertoo tästä hankkeesta. Jacobsin kunto kasvaa ja rasvaprosentti pienenee, mutta järisyttävää muutosta ei tapahdu. Kirja toimii peilinä lukijan omille terveystavoille ja johdatuksena kaupalliseen terveyskulttuuriin: kaupallisia palveluja ja apuvälineitä on tarjolla jos johonkin, ja Jacobs kokeilee lähes kaikkea. Nokkelasta kirjasta ei löydy syvällisempää pohdiskelua terveyden merkityksestä ja sen ylikorostuneen tavoittelun vaaroista. Asunnossa haisee pilaantunut ruoka, hiki ja pinttynyt lika. Risojen nojatuolien ja särkyneen hyllyn välissä tallustelee kolmevuotias lapsi päällään pelkkä t-paita ja pullea vaippa. Ollaan lastensuojelun sosiaalityöntekijän Kay Bawdenin kotikäynnillä Paikka vapaana ? romaanissa, joka on Harry Potter -kirjailija J. Kukin kirjan luku käsittelee tiettyä ruumiinosaa tai -toimintoa. Jacobs jakaa ravinto- ja liikuntavinkkejä, mutta perehdyttää lukijat myös eksoottisempiin harjoitusmuotoihin. Suoli tyhjenee parhaiten pöntön päälle kyykistymällä ja stressi lievittyy koiria silittämällä. Jacobs kokeilee myös sormijumppaa ja ottaa asioilla juoksemisen kirjaimellisesti: hän virittää juoksumaton työpöytänsä eteen. Kirjan ote on kevyt ja ironisoiva. J. Kuinka tavoittelin täydellistä terveyttä. Nemo 2012. 400 s. J. K Rowlingin ensimmäinen aikuisten romaani. Englannissa sitä on ehditty jo luonnehtia kaikkein aikojen parhaaksi kuvaukseksi sosiaalityöstä. Bawden liikkuu köyhistä kodeista keskiluokkaisen tuttavapiirinsä tyylikkäisiin asuntoihin, joissa päivitellään työtä vieroksuvien narkkareiden elämää. Rowling: Paikka vapaana, Otava 2012. 543 s. Satu Salonen ja Markus Färkkilä: Sairaan hyvä lääkäri. Duodecim 2012. K. Jacobs päätti elää kahden vuoden ajan mahdollisimman terveesti
maaliskuuta, että enemmistö lastentarhanopettajista kannattaa päivähoito-oikeuden rajoittamista vanhemmilta, jotka ovat päivät kotona. Uutinen perustui Lastensuojelun Keskusliiton kyselyyn, johon vastasi yli 1 200 päivähoidon työntekijää. Ernon mukaan politiikassa vähättelyyn törmäävät miehet, eivät naiset. Helmikuussa Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle työskentelevä freelance-toimittaja ? 80 Marja Valtonen laski, että ruotsalaisten pörssiyhtiöiden johtajissa on vähemmän naisia kuin Jonas-nimisiä miehiä. Kansainvälisenä naistenpäivänä (8.3.) Helsingin Sanomat otti pääkirjoituksessaan kantaa suomalaisten naispoliitikkojen syrjintäkokemuksiin, joista kertoi Eveliina Talvitie kirjassaan Keitäs tyttö kahvia. Seuraavalla viikolla HS julkaisi Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtajan Juuso Ernon mielipidekirjoituksen. Kasvunportin mukaan julkistamista oli vastustanut virkamies, mutta ei STM:stä, vaan opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Uutisessa kerrottiin myös, että Lastensuojelun Keskusliitto on esitellyt kyselyn tuloksia alan ihmisille erilaisissa tilaisuuksissa, mutta niitä ei ole annettu julkisuuteen, koska selvityksen laatu ei ollut tarpeeksi hyvä. Mallilukija jäi ihmettelemään sitä, miksi huono laatu sitten kelpaa alan sisällä. mallilukija on taas joutunut pohtimaan tasa- arvoasioita. ainakin tähän asti vaaleissa on äänestetty ilman sukupuolikiintiöitä. Erno kirjoitti, että ?kovimmin kohtelustaan valittavat ovat usein juuri niitä naispoliitikkoja, jotka eivät ikinä olisi päässeet yhtä pitkälle miehinä?. Huimaava väite. Mitä tarkoittaa tuo miesten tasa-arvo? Mallilukija kun oli luullut, että tasa-arvossa on kyse nimenomaan sukupuolten välisestä tasaarvosta. No, ehkä on tyydyttävä George Orwellin Eläinten vallankumouksessa esittämään päätelmään: Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Ihmisenä olemisen vastuuta ei voi siirtää yhteiskunnalle tai kirkolle. mallilukija yrittää ymmärtää maailmaa median kautta Y le Uutiset kertoi 5. Tästä voisi joku ontologiaan suuntautunut filosofi kehitellä vaikka mitä? Ernon edustaman järjestön nimi on muuten hassu. Ei siinä tarvitse kokea suuria rakkauden sykähdyksiä. Emeritusarkkipiispa Jukka Paarma Martat-lehdessä 1/2013. Mallilukija ihmetteli lausetta, jonka mukaan selvitystä ei julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä. Kaksi päivää myöhemmin Yle poisti lauseen verkkosivuiltaan ja julkaisi uuden uutisen, jossa Lastensuojelun Keskusliitto vakuutti, että ministeriö ei vaikuttanut raportin julkaisematta jättämiseen. Mutta joku ehkä vaikutti. Lähimmäisenrakkaus on asiallista vastuunottamista toisista ihmisistä. Hän syytti tilanteesta lööppejä ja ?syvälle juurtunutta kiintiöajattelua?. Mallilukijalle ei selvinnut, mihin kiintiöihin Erno viittaa . Jatkouutisessa nimittäin kerrottiin Lastensuojelun Keskusliiton ja kyselyn toteutuksesta vastanneen Kasvunportti-nimisen firman erimielisyyksistä. Tuloksia ei julkistettu
Verokannustimien sijaan vastaava kompensaatio kuntatyönantajille voidaan toteuttaa Työttömyysvakuutusrahaston kautta. Ilmeisesti nämäkin asiat liittyvät jollain tavalla osaamisen kehittymiseen. Ihan mitä vain lauseita, joista olisi selvinnyt, kenen tässä pitäisi kehittää ja mitä. Kelan tutkimusosaston kevään julkaisuja Ilpo Airio, toim. Toimeentuloturvan verkkoa kokemassa Kansalaisten käsitykset ja odotukset Kaisu Pitkälä ym. Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus Satunnaistettu vertailututkimus Elina Ahola ja Heikki Hiilamo, toim. Köyhyyttä Helsingissä Toimeentulotuen saajat ja käyttö 2008?2010 Tilaukset: puh. Tai päälauseita. Tällä palstalla etsitään tiedotteiden syvintä sanomaa kielipuoli Osaaminen ja kehitys K ielipuolen sähköpostiin lävähti Kuntatyönantajien lehdistötiedote, joka vanhaa sanontaa lainaten herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. 020 634 1947 julkaisut@kela.fi Kelan tutkimus verkossa www.kela.fi/tutkimus www.kela.fi/tutkimusblogi twitter.com/kelantutkimus. Tiedote alkoi näin: KT Kuntatyönantajat yhtyy EK näkemykseen siitä, että osaamista tulee kehittää nykylainsäädännön pohjalta. Kielipuoli käänteli lausetta ylösalaisin. Elinkeinoelämän keskusliitto on siis esittänyt jossain jonkinlaisen näkemyksen osaamisen kehittämisestä ja nyt Kuntatyönantajat komppaavat sitä. Missään kohtaa tiedotetta ei paljasteta, minkä osaamisesta on kyse. Mutta mitään ei pidä silti muuttaa, sillä KT:n työmarkkinajohtajan Markku Jalosen mukaan ?uusia velvoitteita emme tarvitse?. Kahdeksan rivin tiedotteessa ehdittiin puuttua myös veropolitiikkaan. Tai kehittymisen osaamiseen. Kuntatyönantajat vaativat, että kunnille on kompensoitava mahdolliset yhteisöveron vähennykset. Sitä on kuitenkin kehitettävä. Ytimekkyys on tiedottamisessa yleensä eduksi, mutta tällä kertaa Kielipuoli jäi kaipaamaan selittäviä sivulauseita
Tästä seuraa kriisi, josta syytetään muita . elämän. Lastensuojelunuorten perheet ovat kertoneet, että eristäytyneet nuoret eivät harrasta liikuntaa ja syövät epäterveellisesti. Ajan- ja paikantaju katoaa. Yksinkertaisenkin asian hoitaminen kestää. Silloin on vaarana että kuvitelmat ja kuviteltu käsitys minästä korvaavat ?todellisen. Kun vuorokausirytmija uniongelmat alkavat, nuoresta tulee usein väsynyt ja haluton ja hän sairastuu helposti. Kotiin juuttuneita nuoria on saatettu kouluun, heitä on sijoitettu lyhyeksi aikaa perhetukikeskuksiin avohuollon tukitoimena tai arviointijaksoille vastaanottokoteihin, joissa voi opiskella laitoksen omassa koulussa. Toimenpiteistä arvioitiin olevan vaihtelevasti apua. Toisaalta moititaan yhteiskuntaa, joka ei tarjoa tarpeeksi koulutuspaikkoja ja mahdollisuuksia päästä kiinni työelämään. Keskustelussa on unohdettu, että syrjäytyminen on prosessi, joka on suurella osalla nuorista ja heidän perheistään saattanut kestää useita vuosia. Yhä enemmän aikaa kuluu omassa huoneessa eristyksissä muista ihmisistä, virtuaalimaailmassa. Aika hukassa Yhä useampi nuori on kadottanut vuorokausirytminsä, kirjoittaa Merja Salomon. K eskustelu nuorten syrjäytymisestä polkee paikoillaan. Halusin saada tarkennusta ajatuksiini ja haastattelin tekeillä olevaa lisensiaattityötäni varten kymmentä lastensuojelun sosiaalityöntekijää Etelä-Suomesta. Kun vanhemmat pakottavat nuoren heräämään tai lähtemään ulos, aiemmin sopuisa nuori saattaa käydä vanhempiensa kimppuun. Monet nuoret eivät eri syistä pysty käymään koulua tai osallistumaan työllistämistoimiin. Usein taustalla on vaikeus noudattaa säännöllistä arkirytmiä. He elävät kuin hidastettuina. Tutkimuksessani käsittelin myös sitä, mitä lastensuojelu ja sen yhteistyötahot voivat ongelmalle tehdä. Siitä ei ole tarkempaa tutkimustietoa, kuinka monen lastensuojelun sijoituksen takana on vuorokausirytmin sekoaminen. Kirjoittaja on lastensuojelun sosiaalityöntekijä Espoossa.. Jotkut jaksavat innostua vain musiikin kuuntelusta. Samalla nuori menettää uskonsa siihen, että hän voisi itse vaikuttaa elämäänsä. Aikaa nämä nuoret viettävät usein enimmäk82 seen tietokoneen ja tv:n ääressä. He arvioivat, että yli puolella 14?18-vuotiaista asiakasnuorista on arkirytmin ongelmia. Lisäksi tein kyselyn 70 uusmaalaiselle koulukuraattorille, nuorisotyöntekijälle ja sosiaalityöntekijälle. vanhempia, koulua tai yhteiskuntaa. Väitetään, että nuoret ovat hemmoteltuja eivätkä ota vastaan ?paskaduuneja?. Esimerkiksi avohuollon tukitoimien vaikuttavuutta ei ole tutkittu. Arkirytmiongelmien ratkaisemiseksi tulisi luoda uusia avohuollon menetelmiä nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa työskentelyyn. Monesti nuoret tietävät sen itse, mutta ulkopuolisille tätä on vaikea myöntää. Nämä näkemykset vahvistuivat työssäni lastensuojelussa viime vuosina. Lastensuojeluilmoituksissa useimmiten koulu tai vanhemmat kertovat, että nuori ei pysty heräämään aamulla tai saattaa jäädä viikoiksi kotiin tapaamatta ketään. Nyt nuorten sijoitukset lisääntyvät koko ajan. Ulkona nuoret kokevat paniikkihäiriötyyppisiä oireita. Elämä muuttuu kaoottiseksi. Eritoten lastensuojeluun ilmoitetut nuoret ovat aika hukassa ja heiltä on aika hukassa. Heistä 66 prosenttia oli sitä mieltä, että erittäin monella nuorella on ongelmia nukkumisen tai vuorokausirytmin kanssa. Haastattelemani lastensuojelun sosiaalityöntekijät arvioivat, että rytmin menetyksen takia nuoret ovat kadottaneet yhteyden yhteisöön ja perheeseen, mutta myös omaan itseensä. Joillakin arkirytmi on niin kateissa, että peruskoulu jää kesken tai se suoritetaan rimaa hipoen. Moni jää ulos jatko-opinnoista
Espoon turvakodista sai vuosittain apua noin 200 henkilöä. vapaa sana Espoo tarvitsee turvakotia Nosteen edellisessä numerossa THL:n kehittämispäällikkö Helena Ewalds kiitteli Espoon turvakotiuudistusta. matalan kynnyksen palveluilla, kuten kriisiasunnolla ja palvelunumerolla, jonne väkivaltaa kohtaavat voivat soittaa. Matalan kynnyksen palvelut ovat tarpeellisia ja tervetulleita, mutta ne eivät korvaa turvakoteja. Kriisitilanteessa selviämistä ja väkivallan katkaisemista tukevat ympäri vuorokauden saatavilla olevien työntekijöiden läsnäolo ja tuki sekä päivärytmi aterioineen. palveluiden järjestämisestä, asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisestä sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan verkossa www.thl.fi/tervesos Yhteistyössä: Tapahtuman järjestää: Messut toteuttaa: huolehtiva petusta Pätevää o minäkuvan a hoitoa - kasvatusta Lastensuojelua vuodesta 1996 - sijaishuoltoa - jälkihuoltoa - perhetyötä - luokkamuotoista kotiopetusta Ryhmäkodit 13-17 vuotiaille Hollolassa ja Heinolassa Tu t u s t u w w w. Suomi on saanut YK:lta moitteita liian vähäisistä turvakotipaikoista. Se korvattiin ns. Hallitusohjelmassa on sitouduttu lisäämään niitä, ja parhaillaan valmistellaan laatusuosituksia turvakotitoiminnalle. Jutussa todetaan, että espoolaiset pääsevät jatkossakin turvakotiin. Löytyykö olemassa olevista turvakodeista paikka kaikille espoolaisille ja ympäryskuntalaisille, jotka turvakotipaikkaa tarvitsevat? Turvakodin sulkemisen jälkeen perheväkivaltaan apua tarvitsevat espoolaiset ovat ottaneet yhteyttä jopa Raahen turvakotiin asti. Turvakotien tarve on kiistaton. Turvakotipalvelut tulee määritellä lainsäädännöllä sosiaalihuollon erityispalveluiksi ja niille pitää taata valtion pysyvä rahoitus. Ritva Karinsalo, toimitusjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto facebook.com/ tervesos Turussa 15.?16.5.2013! Ohjelmassa asiaa mm. Muistutettakoon, että Espoo ei tehnyt turvakotiuudistusta vaan lopetti pitkään toimineen turvakodin. n e t 83. Tämän osoittaa yli 30 vuoden kokemus turvakodeista. Espoon päätös lopettaa turvakodin palveluiden ostaminen on vastoin valtakunnallista ja kansainvälistä kehitystä. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka velvoittavat ylläpitämään turvakotipalveluita. Tämä on toivottavaa ja riittävän avun saamiseksi välttämätöntä. Ongelmana on kuitenkin juuri se, ettei turvakotipaikkoja ole riittävästi. ko n s t a
Mutta niissä ei ole lainkaan sitä tummaa pahuuden kosketusta, joka sanaa ?murha? Teoksen kirjoittivat kriminologi Terence Morris ja lakimies Louis Blom-Cooper. Se tunteen: Tällaisia pitäisi tehdä nykyääntoistuu pienin muunnelmin satoja kertoja. Syntyy kin, niitä pitäisi tehdä paljon enemtylsän jomottava tunne tragedioista, jotka olisimän, ja paljon useampien pitäisi niitä vat saaneet jäädä tapahtumatta, mutta joissa on myös lukea. Niistä olisi vaikea tehdä romaania tai yhä yhdeksänkymppisinäkin elossa elokuvaa. ja aktiivisia, mutta heidän puolen Tilastojen mykät numerot vain vuosisadan takaista varhaistyötään yleensä kätkevät tämän. Molemmat ovat ympäröi. Kuolemantuomion kriteerit, jotka lainsäätäjä oli valinnut Eläkeläinen surmaa huonokuntoisen puolisonsa, jotta tämä säästyisi joutumasta laitokseen. mututuntumalla, tuottivat oikeustajun vastai- 84. Koska vain Useimmat tuskin muistaa moni. harvinaisen dramaattiset murhat murhaajat eivät A Calendar of Murder käy yksi kerylipäänsä ylittävät uutiskynnyksen, ole vaaraksi rallaan läpi kaikki 764 ihmistä, joisyntyy kuva, että murha kokonaikoko yhteisölle. ta syytettiin murhasta Englannin ja suutena on paljon sydäntä hyytävämpi ilmiö kuin on. Walesin käräjäoikeuksissa vuosina Tämä vaikuttaa kriminaalipoliit1957?62. Vuonna 1957 tuomitsematta syyntakeettomana vai vapautettiinko syytteestä; valitettiinko tuomiosta, ja jos Englannin lakia oli muutettu niin, että kuolemaan voitiin tuomita enää muutamista rikostyyvalitettiin, mitä seurasi. peistä (ryöstömurhat, ampumalla tehdyt murKirjasta ilmenee, että keskimääräisessä henkirikoksessa ei ole pienintäkään draamaa tai sekhat, poliisimurhat). (Englannin laki ei tunne tiseen keskusteluun epäterveesti ja murhan ja tapon eroa.) vääristävästi. Aviopari riitelee, mies kuristaa vaimoa kuolemanrangaistuksen kannattajien ja vastustajien välille. Mielenterveysongelmainen äiti tappaa lapsensa ja vuonna 1965 maa luopui kuolemantuomioista yrittää sitten itsemurhaa. Minussa tämän reaktion synnytti hyvin vähän inhimillistä syvyyttä. viimeksi A Calendar of Murder, joka ilmestyi LonRikokset ovat itse asianosaisille toki painatoossa vuonna 1964. jaismaisia. u s c h a n ov Murhakalenterin kertomaa Eurooppalainen henkirikos on samanlainen kuin 50 vuotta sitten, kirjoittaa Tommi Uschanov. V anha tuntematon kirja herättää joskus Koko juttu on kerrottu parilla virkkeellä. Tästä haluttiin kompromissia sikkyyttä. Useimmat murhaajat eivät ole toAluksi ilmoitetaan sekä syytetyn että uhrin dellisuudessa vaaraksi koko yhteisölle ja sen monimi, yleensä myös ikä ja ammatti. Sitten kerrotaan tapahtumien kulku lyhyesti sekä loppuraaliselle järjestykselle, vaan ainoastaan onnetratkaisu: tuomittiinko syytetty murhasta, kuoletomalle uhrilleen. mantuottamuksesta, lapsensurmasta, jätettiinkö Murhakalenteri liittyy myös aikalaiskeskusteluun kuolemanrangaistuksesta. Laki jäi kuitenkin välivaiheeksi: jo kurkusta ja tämä kaatuu kuolleena maahan. Asunnottomat alkokokonaan, eräänä viimeisistä Länsi-Euroopassa. holistit tappelevat pullosta ja puukko heilahtaa. Kalenteri kertoo selkeästi, miksi
Koulutusohjelmassa kuntoutusta tarkastellaan yksilön, ympäristön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Opintoja järjestetään Turussa ja Porissa. Ne, joita sillä halutaan pelotella, eivät vaivaudu edes selvittämään, mistä rikoksista sen voi saada ja mistä ei. ja SAMKissa 28.5.2013. Tutkintovaatimusten lisäksi ylemmän AMK:n koulutuksissa hakukelpoisuusehtona on 3 vuoden työkokemus alan tehtävissä. Lisätietoa opinnoista, pohjakoulutusvaatimuksista ja hausta osoitteesta: matka.turkuamk.fi/ www.samk.fi/ylempiamk. HAUSSA 4.3.-3.4.2013 OPISKELE TYÖN OHESSA YLEMPI AMK-TUTKINTO Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja Turun ammattikorkeakoulussa Kuntoutuksen ylempi AMK-tutkinto Opinnot toteutetaan Satakunnan ja Turun ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. sia tuloksia. Samankaltainen kuvio ehkä selittää myös sen, miksei vankeusrangaistusten tiukentaminen juuri vähennä henkirikoksia. Blom-Cooperin ja Morrisin konsepti toimisi nykyäänkin. ? Opinnoissa syvennetään kuntoutuksen asiantuntijuutta sekä johtamis- ja kehittämisosaamista. Intohimorikos vei tuliaseella tehtynä hirsipuuhun, mutta pedofiilimurhaaja tai laskelmoiva myrkyttäjä selvisi vankilalla. Tyrmäävintä on, etteivät itse murhaajat usein edes tienneet rikkomansa lain sisältöä. Etenkin, kun aineiston keruu olisi nykyään nettiaikana monin verroin helpompaa. Suomessa henkirikossyytteen saa nykyään hieman alle sata ihmistä vuodessa. . Hänet kuitenkin tuomittiin kuolemaan ja vetoomuksista huolimatta myös teloitettiin. ja Turussa 28.5.2013. Sosiaalialan ylempi AMK-tutkinto Opinnot järjestetään erillisinä toteutuksina. Mutta kokonaisuutena ne ovat kiinnostavia juuri siksi. Toinen murhaaja paljasti avuliaasti itse motiivikseen ryöstön, vaikka kukaan ei olisi muuten voinut päätellä sitä mistään. ja Porissa 28.5. vaikka laki ei yhdessäkään tapauksessa olisi edes sallinut sitä. Toisaalta eräs ryöstömurhaaja, 18-vuotias poika, uskoi lain määräävän hänelle vankeutta ja sitäkin vain viitisen vuotta. Jos heistä tekisi samanlaisen kirjan, se kertoisi saman tarinan. Useimmissa henkirikoksissa ei ole mitään kiinnostavaa. Onkin sääli, että kalenteri on jäänyt kertaluontoiseksi kokeiluksi yhdessä maassa. Hänetkin hirtettiin. Tässä onkin kuolemanrangaistuksen vastainen argumentti, joka hakee vertaistaan. Peräti seitsemän heistä sanoi tekonsa jälkikuohuissa, että ?hirttäkää vain, en välitä. Valintakoe on Porissa 27.5. Opinnot sosiaalialan koulutusohjelmassa alkavat syyskuussa 2013. Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja Satakunnan ammattikorkeakoulussa Terveyden edistäminen ylempi AMK Opinnot toteutetaan Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Opinnoissa syvennetään osaamista väestön terveyden edistämisessä, näyttöön perustuvassa toiminnassa ja ennakkoarvioinnissa sekä johtamisen- ja kehittämisen asiantuntijuudessa. Valintakoe Porissa Diakissa 27.5. Henkirikoksen yleiskuva oli jo 50 vuotta sitten melko sama kuin tämänkin päivän Euroopassa. Opinnoissa syvennetään alan teoreettista ja tutkimuksellista osaamista, asiakastyön osaamista sekä johtamisen ja kehittämisen asiantuntijuutta. Valintakoe Turussa 21.5
Päällikön lisäksi vastuualueella työskentelee esimiestehtävissä neljä johtavaa sosiaalityöntekijää ja vastaava sovittelunohjaaja. Päällikkö työskentelee sosiaali- ja perhepalveluiden johtajan alaisuudessa. Porin perusturvakeskuksen vammaispalvelut vastaavat keskitetysti Porin, Ulvilan ja Merikarvian vammaispalveluista. Tehtäviin kuuluu myös perustason palveluiden konsultaatio. Perheneuvolapalveluja tuotetaan Porin lisäksi Merikarvian ja Ulvilan asukkaille. 044 701 6102 ja perusturvajohtaja Terttu Nordman p. 044 701 3457. Valittujen on toimitettava hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan sekä esitettävä nähtäväksi rikosrekisterilain 6 §:n 2 mom. Porin perheneuvolassa on 21 virkaa ja toimea: johtaja, 10 psykologia, 5 perheneuvojaa, lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja kaksi puheterapeuttia ja kaksi toimistotyöntekijää. 044 701 3421 ja p. Sähköiseen hakuun liittyviä ohjeita: p. Väestöpohja on noin 100 000 asukasta. 044 701 6161. Virkoja aikaisemmin hakeneet huomioidaan ilman eri hakemusta. Lisätietoja päälliköiden viroista antavat Sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Mari Levonen p. mukainen ylempi korkeakoulututkinto sekä 3 §:n mukaisen ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääaineopintoja vastaavat opinnot sosiaalityössä, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu laki (272/2005). Perheneuvolan erikoislääkäri toimii alansa asiantuntijana moniammatillisissa työryhmissä. Päällikön lisäksi vastuualueella työskentelee esimiestehtävissä yksi johtava sosiaalityöntekijä ja kaksi johtavaa ohjaajaa joiden lähiesimiehenä päällikkö toimii. Työ on monipuolista ja haastavaa. Henkilökuntaa lastensuojelun vastuualueella on 167. Tehtävässä noudatetaan 4 kk:n koeaikaa. Porin kaupunki on savuton työpaikka.. Lisäksi Porin perusturvakeskus hallinnoi Satakunnan sosiaalipäivystystä, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikköä ja Satakunnan sovittelutoimistoa. Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@pori.fi. Työpaikat ovat kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.pori.fi/tyopaikat. Palkkaus on KVTES:n mukainen. Perheneuvolan perustehtävänä on asiantuntija-avun antaminen kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävä sosiaalinen, psykologinen ja lääketieteellinen tutkimus ja hoito. Tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa oman vastuualueensa toimintaa sekä huolehtia asiakkaiden saumattomista palvelukokonaisuuksista. Perusturvakeskus LASTENSUOJELUN JA VAMMAISPALVELUN PÄÄLLIKÖN VIRAT LASTENPSYKIATRIN VIRKA Porin perusturvakeskuksen lastensuojelu vastaa Porin, Ulvilan ja Merikarvian lastensuojelun avohuollosta, sijaishuollosta ja jälkihuollosta sekä lasten isyyteen, elatukseen ja tapaamisoikeuteen liittyvistä tehtävistä. Perusturvakeskuksella on neljä lastensuojelulaitosta sekä nuorten tuettu asuntola Tuulikoti. Porin perheneuvola lukeutuu Suomen suurimpiin perheneuvoloihin. Vammaispalveluiden päällikkö työskentelee sosiaali- ja perhepalveluiden johtajan alaisuudessa. Päälliköt vastaavat vastuualueidensa kokonaisuudesta. He muodostavat moniammatillisen ja toimivan asiantuntijatiimin. Perusturvakeskuksella on yhdeksän asumisyksikköä sekä seitsemän päivätoimintayksikköä. Henkilökuntaa vammaispalvelujen vastuualueella on 177. 044 701 8053 ja lastenpsykiatrin virasta perheneuvolan päällikkö Tarja Leskelä p. Työn tukena ovat hyvin toimiva työyhteisö sekä perehdytys ja työnohjaus. Kelpoisuusvaatimuksena on Suomessa laillistetun lääkärin pätevyys ja lastenpsykiatrian erikoislääkärin tutkinto. Palkkaus on KVTES:n ja lääkärisopimuksen mukainen. Hakuaika virkoihin päättyy 8.4.2013 klo 15.00. tarkoitettu rikosrekisteriote 30 päivän kuluessa valintapäätöksen tiedoksi saamisesta. Työn tueksi järjestämme työnohjausta ja esimiestiimin säännölliset kokoontumiset. Edellytämme vastuualueiden hyvää tuntemusta, kykyä hallita kokonaisuuksia ja viedä läpi uudistuksia sekä hyviä viestintä-, neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja. Lisäksi valittavalta edellytetään riittävää johtamiskokemusta tai - koulutusta. Kelpoisuusvaatimuksena päällikön virkoihin on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 § 2 mon
lapset ja nuoret Asiakkaitamme ovat: . palveluseteliasiakkaat Hakuaika päättyy 5.4.2013 klo 15.45. Sähköinen hakemus ja lisätiedot tehtävästä löytyvät osoitteesta ksshp.fi/rekrytointi Terveys on meidän alaamme Lisätietoja toiminnastamme ja vapaista asukaspaikoista sekä lähimmän Mikevan osoitteen löydät sivuiltamme www.mikeva.fi. Mikeva Oy Teknobulevardi 3-5 01530 Vantaa Puh 020 740 0440. 31.12.2013 Sosiaalityöntekijä toimii alansa asiantuntijana potilaan hoidossa ja kuntoutuksessa. Aikaisempi kokemus työskentelystä psykiatriassa katsotaan eduksi. Palkkaus määräytyy sovellettavan työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan. Tiedusteluihin vastaa osastonylilääkäri Arja Mainio, p.08 315 6709, 040 828 4761 tai sähköposti: etunimi.sukunimi@ ppshp.fi. Hakuaika päättyy 10.4.2013 klo 15.45. Hakemukset liitteineen osoitetaan vastuualueen johtaja, osastonylilääkäri Arja Mainiolle ja lähetetään Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kirjaamoon, PL 10, 90029 OYS. Työ tapahtuu yhteistyönä moniammatillisten työryhmien ja potilaan sekä hänen läheistensä kanssa sekä osastolla että poliklinikalla. Oulun yliopistollinen sairaala Psykiatrian tulosalue | Aikuispsykiatria SOSIAALITYÖNTEKIJÄN SIJAISUUS 1.5.. ikääntyneet . Toimi on kokopäiväinen. Kelpoisuusvaatimuksena toimeen on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. päihde- ja mielenterveysasiakkaat . Osaava henkilös- Mikevassa on elämänmyönteistä, hyvän olon asumis-, hoiva-, kuntoutus- ja tukipalveluita koko Suomen alueella. tömme pystyy tarjoamaan lähes kaikkien lääketieteellisten erikoisalojen palveluita. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri hakee sosiaalityöntekijää psykiatrian sairaalahoitoon, Juurikkaniemen sairaalaan Keuruulle. Lisätietoja sosiaalityöntekijä Mirja Pirttijärvi, (014) 269 3734 ja ylilääkäri Päivi Heikkilä-Kari, (014) 269 2142 Asiakasryhmämme ovat: . yksityiset, itsemaksavat asiakkaat . kehitysvammaiset . Hakemusasiakirjoja ei palauteta. Noudatamme työsuhteissa enintään 4 kk koeaikaa. Oulu 22.2.2013 Henkilöstöpalvelut Terveyden, hyvinvoinnin ja hoidon edelläkävijä www.ksshp.fi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on Suomen suurin ei-yliopistollinen sairaanhoitopiiri. Henkilöstöä on 4200, joista lääkäreitä 400 ja hoitohenkilöstöä 2450. kunta- ja kaupunkisektori
kouluttaa 2013 Rakennetaan yhdessä parempaa tulevaisuutta! Talouden kestävyys ja kansalaisten hyvinvointi . Vapaus valita C. asti ilmoittaudu nyt! vIISaIlla valINNoIlla TulevaISuuTeeN www.soste.fi Tervetuloa Seinäjoki Areenalle ? rakennamme viisaita valintoja tulevaisuuteen! soste ja Seinäjoen kaupunki. Tarjolla on uusimpaan tietoon perustuvaa moniulotteista vuoropuhelua, rajojen ylityksiä ja rohkeita ratkaisuja. Päivät on tarkoitettu niin hyvinvointipolitiikan kuin koulutus, talous- ja ympäristöpolitiikankin päättäjille ja käytännön toimijoille toimivatpa he julkisella tai yksityisellä sektorilla tai järjestöjen tai kirkon palveluksessa. Sosiaali- ja terveysturvan päivien laadun takaavat kärkipuhujat eri aloilta muun muassa ministerit Maria Guzenina-Richardson ja Paula Risikko, professori Heikki Hiilamo, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen, pääsihteeri Mirjam Kalland, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, professori Joakim Palme, arkkiatri Risto Pelkonen, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, pääsihteeri Leo Stranius sekä talousvaikuttajat EVAn johtaja Matti Apunen ja ETLAn toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. Valitse kiinnostavin aihealue viidestä seminaarista: A. Kuinka helppoa on ohittaa köyhän ääni? Sosiaali- ja terveysturvan päivät Seinäjoella 14.?15.8.2013 tarjoavat näköalapaikan ja vaikuttamisareenan sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. mistä löydämme rakentavat ratkaisut tähän päivään ja tulevaisuuteen. Tulottomat ja toimettomat. Ohjelma, ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.soste.fi/tapahtumat ENNAKKOVARAAJAN etu 30.4. Ihmisten vaikuttamismahdollisuudet E. Miltä näyttää kuntien elinvoima suhteessa talouden realiteetteihin. Kuntapäättäjän hyvinvointivastuu, B. Millainen on tulottomien ja toimettomien tulevaisuus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen D
Noste följde arbetet på jourpolikliniken på Uleåborgs universitetssjukhus under en natt (sidorna 22?39). 12. Oahpásnuvaimet maiddái nuoraidbargui, mii dahkko gávpeguovddá?iin (56?65), lagasdiv??ára skuvlejupmái (siiddut 66?73) ja bijaimet ?ie?a á??edovdi diga?tallat buresbirgejeaddji stáhta ovdde. bargu lassána, mearreru?at eai. Ija áigge 132 pasieantta o??o div??u. Some only suffered from minor complaints, but the crowd included a stabbing victim and a young drug addict found lifeless on a bicycle lane and subsequently rescued. The Act on Care Services for the Elderly that has caused plenty of stir will enter into force in July. Noste kielillä på svenska In English sámegillii noste I Norra Finland kan en person som råkar ut för ett plötsligt sjukdomsfall tvingas åka hundratals kilometer för att komma till ett sjukhus. 65), närvårdarutbildningen (sidorna 66 . Noste spent a night at emergency unit of Oulu University Hospital (pages 22?39), where a total of 132 patients were treated during the night. Read more on pages 10?12. We also took a look at the youth work at malls (56?65) and the training of practical nurses (pages 66?73), and had seven experts debate on the past and future of the welfare state (pages 40?55). Davvi-Suomas baifáhkka buohccán olmmo? sáhttá ?addat mátkko?tit ?u?iid kilomehteriid buohccivissui. Av svaren att döma kommer det administrativa arbetet att öka, men inte anslagen. På sidorna 10. Vi frågade de ansvariga för äldreservicen i kommunerna vad de anser om lagen och vilka effekter den kommer att ha. Noste ?uovui gohcci poliklinihkka ija Oulus (siiddut 22?39). Stuorámus oasis ledje unnit váttut, muhto joavkkus lei maid niibbiin ?uggohallan ja sihkkelastingeainnu alde gávdnon nuorra heakkaheames narkotihkkageavaheaddji, gean nagodedje gádjut. Ollu ?láma bohciidahttán boarrásiidbálvalanláhka boahtá fápmui suoidnemánus. Jearaimet gielddaid boarrásiidbarggus vástideddjiin, maid sii oaivvildit lágas ja makkár váikkuhusat das leat. 12 finns en artikel om lagen om äldreomsorg. Vi har också undersökt ungdomsarbetet i köpcentrumen (sidorna 56. Merparten hade lindriga åkommor, men man vårdade också ett knivhuggningsoffer och lyckades rädda livet på en ung drogmissbrukare som hade hittats livlös på en cykelväg. I juli träder lagen om äldreomsorg i kraft. Den har väckt stor uppståndelse. We asked municipal officials responsible for work with the elderly, how they feel about the law and what consequences they believe it could have. Á??i boarrásiidbálvalanlágas lea siidduin 10 . Vástádusain sáhttá gávnnahit, ahte hálddahusla. ja boahtteáiggis (siiddut 40?55). Följ Noste även online | Noste online | ?uovo Noste maid neahtas: www.nosteessa.fi 89. Under natten behandlades totalt 132 patienter. Answers indicate that there will be more paperwork but the same amount of money. 73) och bad sju experter diskutera välfärdsstatens förflutna och framtid (sidorna 40 ?55). If you fall suddenly ill in Northern Finland, you may have to travel several hundred kilometres to reach a hospital
Ambulanssimiehet eivät olleet avanneet siteitä, koska ne oli niin pätevästi laitettu. Minulle iski voimakas suojeluvietti ja hellyys, kuvaaminen unohtui. reportaasi yöpäivystyksestä Oulussa sivuilla 22 ?39 90. Isä oli puhdistanut haa- van ja sitonut pään. Meillä on pienet kaksoset ja asumme Hailuodossa tunnin ajomatkan päässä Oulusta. Se sama tilanne olisi voinut olla omalla lapsella. Yöpäivystyksestä kuvittelee helposti, että kaiken nähneet työntekijät olisivat turtuneet välinpitämättömiksi ihmisten hädän edessä. Sairaalassa siteet sitten avattiin, ja se haava oli kammottavan näköinen, ainakin viisi senttiä syvä. takaikkuna Oulu aki roukala, valokuvaaja: Kuvan tyttö oli tippunut saunan lauteilta Muhoksella. Oli mukava huomata, että ilmapiiri sairaalassa ei ollut lainkaan kyyninen. . Tytöllä oli hirveä hätä
Claes Andersson, Anto Leikola ja Päivi Räsänen. (ovh 24?) Kalevi Hölttä: KANSALAISTOIMINTA . LAILLISET OIKEUDET 26? 24? (ovh 28?) Ulla Pyyvaara & Arto Timonen: KATU 16? (ovh 18?) Abdel-Ghani Ma?che: MUSLIMI POTILAANA Hinnat sisältävät postikulut, tilaus myynti@intokustannus.fi tai verkkokaupasta. (ovh 26?) 27? (ovh 29?) Juhana Pettersson: SOKERISAMURAI 23? (ovh 25?) Li Andersson, Mikael Brunila & Dan Koivulaakso: ÄÄRIOIKEISTO SUOMESSA www.intokustannus.fi 91. Ei elämästä selviä hengissä Esko Seppänen & Ilkka Taipale (toim.): EUTANASIA ? PUOLESTA JA VASTAAN 22? Kirja hyvästä elämästä ja hyvästä kuolemasta. Useiden eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä eutanasiasta, laillistamisen puolesta ja sitä vastaan. Kirjoittamassa mm
kuva Juha Eronen ISSN 2323 -1440 www.nosteessa.fi vain kovia aiheita Kestotilaus (75 ?) Vuositilaus (80 ?) Vuositilaus opiskelija / työtön / eläkeläinen (40 ?) Vastaanottaja maksaa postimaksun Kaikki tilaukset sisältävät digitaalisen näköislehden lukuoikeuden. Tilauksen voi tehdä myös osoitteessa www.nosteessa.fi/tilaa-lehti tilaajan / maksajan nimi lähiosoite Postinumero ja ?toimipaikka Sähköposti Päiväys Puhelin Allekirjoitus Täytä jos lehden saaja on eri kuin maksaja lehden saaja lähiosoite Postinumero ja ?toimipaikka Tietojani ei saa käyttää markkinointiin 92 soste Suomen sosiaali ja terveys ry Tunnus 5007373 00003 vastausl ähe t ys