Noste 3/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

noste 3 / 2013 koiran virat Hippa ja viisi muuta auttajaa Paperittomien klinikka Nuoret eläkeläiset Rahankeräyksen kiemurat
Antakaa mun olla lapsi.? . Eri alan järjestöjen henkilöstölle ja vapaaehtoisille Täydennyskoulutusta ja eväitä omaan jaksamiseen: . . Kuntien ja valtion virkamiehille ja päättäjille . Suurin vuotuinen mielenterveysja päihdealan koulutus- ja messutapahtuma tarjoaa ajankohtaista tietoa ja ainutlaatuisia kohtaamisia. Teema HYVÄ ELÄMÄ 19.?20.11.2013 Wanha Satama Pikku Satamakatu 3?5, Helsinki Seminaarit on suunnattu: . Asiantuntijoille ja tutkijoille . en ollut enää yksin. raskaat huvit? . Tiukka talous ja palvelujen laatu Seminaarien hinnat ja ilmoittautuminen: www.mielenterveysmessut.fi SEMINAARILIPPUUN SISÄLTYY monipuoliseen näyttelyyn tutustuminen, yleisöluennot, tietoiskut ja oheisohjelma. Voimaantumisen lähteitä . Psykoosin varhainen tunnistaminen ja hoito Tervetuloa 4500 innostuneen vieraan joukkoon! . Skitsofrenia ei ole maailmanloppu . Seurakuntien työntekijöille . Hyvän elämän viholliset . Sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstölle . nuorten asiaa . Höyhensaarille takaisin . Asumis-, kuntoutus- ja muiden sosiaalipalvelujen tuottajille . LISÄTIETOJA: koordinaattori Silja Lepistö, silja.lepisto@mtkl.fi, 040 5000 822 ja viestintäjohtaja Inkeri Aalto, inkeri.aalto@mtkl.fi, 0500 477 839 YHTEISTYÖ? KUMPPANEINEEN. Miten annan hyvän elämän eväitä asiakkaalle . Lapsen rinnalla ? . Raskas työ . Mielenterveys-, päihde- ja nuorisotoimijoille . Oppilaitosten opettajille ja opiskelijoille . ?Se oli hieno tunne
Teos kuljettaa lukijan antiikin traagisesta hulluudesta keskiajan narrien ja noitien pariin sekä valistuksen ?humaanin? psykiatrian kautta psykoanalyysiin ja psykofarmakologiaan. Hulluuden historia selvittää, miten hulluus on eri aikoina koettu ja selitetty länsimaisessa kulttuurissa ja miten hulluja on kohdeltu ja hoidettu. Se näyttää, millä tavoin psykiatreista tuli uusia hulluuden ammattilaisia, hulluus muuttui lääketieteelliseksi mielisairaudeksi ja mielisairaalalaitos syntyi. Elina Aaltio Hyvinvoinnin uusi järjestys Hanna Kuusela & Matti Ylönen Konsulttidemokratia Pasi Saukkonen Erilaisuuksien Suomi Jussi Simpura & Jussi Melkas Tilastot käyttöön! Kai Alhanen John Deweyn kokemusfilosofia Tuomas Martikainen ym. (toim.) Muuttajat · www.gaudeamus.fi · Tiedon puolella.??. Vastuullista hyyn liiketoimintaa. Petteri Pietikäinen ?Hulluus ei pysy missään teoreettisessa pakkopaidassa eikä palaudu biokemiaan tai alitajuntaan.? Jyri Liukko Solidaarisuuskone Matti Häyry Ihminen 2.0 Hulluuden historia Hulluus kytkeytyy paitsi ihmisen mieleen ja kehoon myös ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin
Moni kansanedustaja muistutti, että tuen epääminen pelkän iän perusteella syrjisi nuoria. Jos arki on solmussa, postiluukusta tipahtava Kelan selvityspyyntö tai kontrollikäynti TE-toimistossa ei sitä solmua aukaise. Viisainta olisi tarjota henkilökohtaisempaa apua, selvittää mikä todella mättää ja mitä asioille voisi tehdä. miksi ei muillakin? Se tietysti maksaa. ? toimitukselta Puuttumisesta J oka vuosi yli tuhat suomalaista nuorta jää eläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi. Tässä lehdessä kolme heistä kertoo tarinansa, eikä niitä lukiessaan voi välttyä ajatukselta: kunpa joku olisi puuttunut asioihin aiemmin ja tiukemmin. Kaikki Nosteen haastattelemat nuoret eläkeläiset joutuivat koulussa kiusatuiksi, ja apua hakiessaan he ovat törmänneet ongelmien vähättelyyn (?antaa pojan kasvaa?) ja luukulta toiselle pompotteluun. kuva: Veikko Somerpuro varhaisesta puuttumisesta paasataan aina juhlapuheissa, mutta käytännössä puuttuminen ei ole ihan yksinkertaista. Mutta yhtä hyvin voi argumentoida näin: juuri nuoriin kannattaa kokeilla erityistoimenpiteitä, koska heillä on vielä elämä edesssään ja syrjäytymisen kierre katkaistavissa. tärkeää olisi pohtia myös tapoja, joilla nuorten elämään puututaan. Mutta vielä enemmän maksaa syrjään ajautuminen: jokaisen nuoren eläkeläisen menetetty työpanos viiltää kansantalouteen 1,5 miljoonan euron loven. Ilkka Karisto, päätoimittaja 5. Oikeisto kannatti linjan kiristämistä, vasemmisto ei. Erityisen vaikeaa se on, kun tehdään kokonaisia ihmisryhmiä koskevia yhteiskuntapoliittisia ratkaisuja. Keväällä väiteltiin siitä, pitäisikö alle 25-vuotiaiden oikeutta toimeentulotukeen rajoittaa: näin nuoria patisteltaisiin opintoihin ja töihin. Kysyimme asiaa kansanedustajilta. Totta. Nuorilla uratykeillä on nykyään mentorinsa
Kuntoutuksen koulutuksen päivät . 60 op Osteopatia, (laajuus tarkentuu) Social Services, 60 op Sosiaaliala, 60 op Toimintaterapia, 60 op Vanhustyö, n. 60 op Vanhustyö, 11 op Lisäksi tarjolla lukuisia yksittäisiä opintojaksoja! Lisätietoja www.metropolia.fi/ hyto/avoin-amk Täydennyskoulutus Syksy 2013 . Mohost-arviointimenetelmäkoulutus Lisätietoja www.metropolia.fi/ hyto/tilaus-ja-taydennyskoulutus Työyhteisöille räätälöityjä koulutuksia Ota rohkeasti yhteyttä niin suunnitellaan koulutus juuri sinun työyhteisöllesi! www.metropolia.fi/hyto/ tyoelamapalvelut aikuiskoulutus_hyto@ metropolia.fi www.metropolia.fi noste@soste.fi www.nosteessa.fi/tilaa-lehti kestotilaus 75 ?, vuositilaus 80 ? ilmo itusmyyn ti Julkaisu Bookers Oy Orvokki Toivanen (09) 7738 2219 orvokki.toivanen@bookers.fi repro gr afi Petri Kuokka pain o Kirjapaino Uusimaa julkaisijat soste Suomen sosiaali ja terveys ry Huoltaja-säätiö issn 2323-1440 Noste ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Noste on Kultti ry:n jäsen. kannen kuva: Perttu Saksa 441 763 Painotuote. 35 op Fysioterapia, n. Paediatrics 1 . Neurologisen fysioterapian täydennyskoulutus . Sarah Hayes . 50 op Jalkaterapia, (laajuus tarkentuu) Optometria, n. lukuvuosi 2013?2014 Apuvälinetekniikka, n. noste Tule joukkoomme SOSIAALITYÖNTEKIJÄ Tarjoamme Sinulle monipuolisia työtehtäviä aktiivisesti toimintaansa kehittävissä työyksiköissä. Tarjolla on vakinaisia ja määräaikaisia tehtäviä. Espoossa työskentelystä on etua! Saat apua asunnon hankintaan, työsuhdematkalippuedun joukkoliikenteeseen, tukea myös omalla ajalla tapahtuvaan koulutukseen, liikunta- ja kulttuuriedun, maksuttomat uimahallikäynnit ja harrastusryhmät ja työterveyspalvelut ja liikuntaryhmät. www.nosteessa.fi Hämeentie 15, 00500 Helsinki pääto imittaja Ilkka Karisto ilkka.karisto@soste.fi to imituspäälliköt Erja Saarinen erja.saarinen@soste.fi Lea Suoninen-Erhiö lea.suoninen-erhio@soste.fi Katso lisätiedot osoitteesta www.espoonrekry.fi. ulkoa su Tervetuloa Espooseen! Anna-Mari Tenhunen contact@annamaritenhunen.com tätä n o stetta tekivät myö s Ann-Mari Huhtanen, Touko Hujanen, Veera Jussila, Noora Mattila, Eemeli Nieminen, Eva Persson, Lasse Rantanen, Perttu Saksa, Sanna Sevänen, Sami Viljanto, Tommi Uschanov t il auk set Suurempaa taitoa saa hakea! Metropolia Ammattikorkeakoulun Hyvinvointi ja toimintakyky -yksikkö tarjoaa monipuolista koulutusta. Tule kehittämään osaamistasi! Avoin ammattikorkeakoulu Opintopaketit . Harjoittelun ohjaaja -koulutus sosiaalialan, vanhustyön ja kuntoutusalan työntekijöille . Piilolasien sovituksen laillistus, 6 op . Aistit ja kohtaaminen muistisairaan arjessa, 3 op . Näyttöön perustuva toimintaterapia Kulttuuri Liiketalous Sosiaali- ja terveysala Tekniikka ja liikenne . Työterveyshuollon asiantuntijakoulutus optikoille, 3 op Kevät 2014
Noste 3/2013 e t u a j a s s a e l ä k k e e l l e Joka päivä yli neljä suomalaista nuorta jää mielenterveyssyistä eläkkeelle. Tamperelainen Tapio Gauffin on yksi nuorista eläkeläisistä. alku Psykiatrisissa sairaaloissa lepositeiden ja eristyksen käytössä on suuria alueellisia eroja 10 / Naiset tekevät yhä enemmän töitä 13 / Nuorten toimeentulotuen leikkaaminen jakaa mielipiteitä eduskunnassa 17 / Valtioneuvosto ulkoisti politiikan konsulteille 20 loppu Juha Seppälän lohduton maailmankuva ja downshiftaus 72 / Iina Soirin mielestä maailman paras kirjailija on Doris Lessing 75 / Tommi Uschanov ja saksalaisten kunnia 84 / Noste kielillä 89 / Valokuvaaja Touko Hujanen vaatii hoitoa paperittomille 90 38 meille myös 48 kaikki hoituu 64 22 pehmeämpiä karvoja Rahankeräyslakiin suunnitellaan teknisiä muutoksia, mutta ne saattavat romuttaa hyvinvointivaltion idean. Helsingissä asuvien paperittomien maahanmuuttajien terveydenhoito toimii vapaaehtoisvoimin salaisessa paikassa. Noste tapasi koiria, jotka auttavat mielenterveyspotilaita, muistisairaita vanhuksia ja liikenneonnettomuuksissa vammautuneita. 7
Vuori näkee tapausten toistavan samaa kaavaa. Lasten vanhempien oma lapsuus ei ole ollut häävi, ja ongelmat ja toivottomuus periytyvät sukupolvelta toiselle. ?Se on työssäni surullisinta. esimerkiksi erityistarpeisen lapsen iltapäivähoidosta ja lapsiperheiden kotipalvelusta. ?Samat perheet tulevat usein vastaan vuosia myöhemmin, kun tilanne on jo kriisiytynyt.? Uusi lastensuojelua työllistävä ryhmä ovat koulunkäyntinsä lopettaneet nuoret. Puun ja kuoren välissä l astensuojelun asiakasmäärät kasvavat, mitä osaltaan selittää vuonna 2008 voimaan tullut uusi lastensuojelulaki, joka madalsi viranomaisten ilmoituskynnystä. Vantaalla tehtiin vuonna 2011 lastensuojeluilmoitus lähes joka kymmenennestä lapsesta. Länsi-Vantaan johtavan sosiaalityöntekijän Anna Vuoren mukaan sosiaalityöntekijöillä ei ole enää tarpeeksi aikaa keskittyä yksittäisiin tapauksiin. ?Se on iso eettinen ongelma, josta keskustelemme paljon?, Vuori sanoo. ?Julkinen keskustelu pitäisi kuitenkin kääntää työtekijästä lasten hyvinvointiin ja siihen, miten muiden peruspalveluiden alasajo vaikuttaa lastensuojeluun.? Ainakin Vantaalla koulutoimen säästöt ja muut leikkaukset näkyvät Vuoren mukaan selvästi. Lastensuojelussa työskenteleviltä sosiaalityöntekijöiltä kysellään paljon myös niistä palveluista, jotka eivät lastensuojelulle kuulu . Meidän tehtävämme olisi saada se ketju katkeamaan.? a n n - m a ri h u h ta n e n teksti t o u ko h u ja n e n kuva 8
tuokiokuva 9
Kuitenkin pelkkä pakkohoitoon joutuminen voi olla niin traumaattista, että. Noste pyysi aluehallintovirastoilta tiedot kaikista psykiatrisen hoidon pakkotoimista vuodelta 2011. Lapissa ja Kymenlaaksossa eristystä käytettiin vain kolmannes Päijät-Hämeen eristysmääristä. Koko Suomessa eristyksiin joutui 1 622 potilasta ja siteisiin 766 potilasta. Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtajan Kristian Wahlbeckin mielestä moninkertaiset erot pakkotoimien käytössä viittaavat siihen, että taustalla eivät aina ole hoidolliset tarpeet, vaan hoitokulttuuri. Sairaanhoitopiireistä Päijät-Hämeessä käytettiin kaikkein eniten eristystä, ja myös kiinnipitäminen oli siellä yleistä. Pakkotoimia väitöskirjassaan tutkinut psykologian tohtori Alice KeskiValkama kertoo, että ainakin takavuosina selvästi yleisin syy pakkotoimien käytölle oli kuitenkin sekava käytös. ?Tästä herää kysymys, onko ihan kaikki ollut tarpeen?, hän toteaa. Mielenterveyden Keskusliiton lakimies Merja Karisen mukaan pakkotoimia käytetään edelleen rangaistustyyppisesti vaikeisiin potilaisiin. ?Tapauksia ei aina kirjata riittävän tarkasti, ja silloin on vaikea selvittää, mitä on todella tapahtunut. Dementiapotilaisiin käytetään lähinnä lepositeitä siksi, etteivät he loukkaisi itseään pyrkiessään sekavina ja huonokuntoisina liikkeelle?, Sarikka sanoo. Suomen lain ja kansainvälisten säädösten mukaan pakkotoimia tulisi käyttää ensisijaisesti silloin, jos potilas on väkivaltainen tai uhkailee väkivallalla. Etelä-Karjalassa potilas sidottiin miltei kuusi kertaa Lappia useammin ja yli seitsemän kertaa useammin kuin Kymenlaaksossa. Yleisimmät pakkotoimet ovat eristäminen ja lepositeisiin sitominen. Päijät-Hämeen keskussairaalan psykiatrian ylilääkäri Auli Sarikka kertoo, että avohoito on alueella kevyttä ja sairaalapaikkoja on vähän, joten potilaat tulevat hoitoon usein hyvin huonokuntoisina. 10 ?Pakkotoimia käytetään, kun potilas on kontrolloimattomissa eli ei kuuntele puhetta ja käyttäytyy väkivaltaisesti tai on itselleen vaaraksi. Tällainen käytös on tavallista, kun psyykkiseen sairauteen yhdistyy päihteiden käyttöä, ja meillä tällaisia potilaita on paljon. Pakko toimia Pakkotoimien käyttö psykiatrisessa hoidossa vähenee, mutta alueelliset erot ovat suuret. P akkotoimien käyttö psykiatrisessa hoidossa vaihtelee paljon alueellisesti, käy ilmi Nosteen selvityksestä
Pakkotoimien alueelliset erot sairaanhoitopiireittäin 14 8 LAPPI Potilaan eristys ja lepositeiden käyttö 100 000 asukasta kohden vuonna 2011 Eristykset Lepositeet 18 40 grafiikka: Eemeli Nieminen LÄNSI-POHJA 11 19 17 18 POHJOISPOHJANMAA KAINUU 31 21 KESKI-POHJANMAA 34 32 30 19 POHJOIS-SAVO 27 6 POHJOIS-KARJALA ETELÄ-POHJANMAA 11 12 26 5 KESKI-SUOMI VAASA 44 4 ITÄ-SAVO 41 3 23 30 PIRKANMAA ETELÄ-SAVO 28 10 46 9 SATAKUNTA PÄIJÄT-HÄME 27 46 ETELÄ-KARJALA 35 18 15 6 KANTA-HÄME KYMENLAAKSO 35 11 AHVENANMAA 30 14 VARSINAIS -SUOMI 29 16 HELSINKI JA UUSIMAA 11
Siihen kirjataan, miten hän toivoo itseään kohdeltavan tilanteissa, jotka ovat aiemmin johtaneet eristyksanna sevänen seen tai lepositeisiin.. Koodiston vaihtoehdot ovat rajalliset ja siksi muu syy -luokkaa joudutaan käyttämään välillä paljonkin. ?Joskus psykoottiset potilaat ovat kovin estottomia ja saattavat kävellä osastolla alasti tai tyydyttää itseään julkisesti. Henkilökuntaa on muun muassa koulutettu ennakoimaan hankalia tilanteita. ?Koko sairaanhoitopiirin pakkotoimet on pyritty keskittämään yhdelle osastolle Kangasvuoren sairaalassa, Jyväskylässä. Näitä syitä olivat esimerkiksi maaninen vauhdikkuus, arvaamattomuus, levottomuus, sekavuus ja psykoottisuus. ?Meille ohjautuvat alueen delirium-potilaat, mikä selittänee osaltaan, miksi muu painava hoidollinen syy painottuu eristämisissä?, osastonhoitaja Katri Mäki toteaa. Kaivannon sairaala raportoi eristämisistä kirjallisesti, ja perusteet kirjataan koodeiksi vasta aluehallintovirastossa. Päihdeongelmaisten potilaiden osuus on vähän kasvanut, joten päihdepsykooseja on saattanut olla vähän aiempaa enemmän. Ei tämä ole hyvää kehitystä?, sanoo psykiatristen osastojen ylilääkäri Kari Hänninen. Pakkotoimien määrään kiinnitettiin EteläKarjalassa huomiota viime vuonna, ja huoneja leposide-eristysten yhteenlaskettu määrä väheni noin 30 prosenttia. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on pyritty tietoisesti vähentämään pakkotoimia, ja siinä on myös onnistuttu. siitä toipuminen voi viedä vuosia, pakkotoimista puhumattakaan?, hän sanoo. Kaivannon sairaalassa Kangasalla eristämisen syy kirjattiin usein eli 68 kertaa vuoden aikana kirjatuista 205 eristämistapauksesta luokkaan ?muu painava syy?. Vuonna 2011 muiden pakkotoimien paitsi lepositeiden käyttö väheni Etelä-Karjalassa, mutta luvut olivat silti suuremmat kuin kertaakaan vuosina 1999?2008. Pakkohoidosta ja -toimista toipuminen voi viedä vuosia, sanoo Mielenterveyden Keskusliiton lakimies Merja Karinen. 12 ?Lukujen kasvulle ei ole mitään ilmeistä syytä. Silloin eristämisellä suojataan yksityisyyttä?, Mäki sanoo. P akkotoimien käyttö psykiatrisessa hoidossa väheni vuosina 2006?2011. Suurin muutos oli lepositeiden käytössä, joka väheni 39 prosenttia. Myös pakkohoidossa olevien potilaiden määrä on vähentynyt: vuonna 2008 pakkohoidossa oli 9 455 potilasta, vuonna 2011 8 376. Pakkotoimia voidaan käyttää vain pakkohoidossa oleviin. Pakkotoimien määrä vähenee nopeammin kuin pakkohoidossa olevien potilaiden määrä. Tilastoista silmään pistää Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, jossa pakkotoimet yleistyivät selvästi vuosina 2008?2010. Joku tahtoo lähteä ulos, joku ei halua jäädä yksin ja joku tahtoo nimenomaan olla rauhassa?, psykiatrian toimialuejohtaja Päivi Heikkilä-Kari kertoo. Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on meneillään hanke pakkotoimien vähentämiseksi. Potilaille pyritään löytämään mielekästä tekemistä ja heille kerrotaan aina, mitä tapahtuu seuraavaksi ja minkä vuoksi. ?Joissain yksiköissä hoitokäytäntöjä joudutaan muuttamaan paljonkin. Kaikki lähtee kohtelusta ja vuorovaikutuksesta, arkipäiväisistä tilanteista. Hoitajat osaavat kysyä ajoissa potilaalta, mikä auttaisi hankalaan oloon. Hoitajien pitää olla saatavilla potilaita varten, ei istua kansliassa?, Vaihtoehtoja pakolle -hankkeen johtaja Raija Kontio sanoo. Kun potilaan vointi on hyvä, hän voi tehdä psykiatrisen hoitotahdon
Puolangan valtuusto ei sitä hyväksynyt. 2000luvulla suomalaisten naisten työurat ovat pidentyneet kolmella vuodella ja miesten työurat yli vuodella, selviää Eläketurvakeskuksen helmikuussa julkaisemasta tutkimuksesta. Ero naisten ja miesten työurien pituudessa on enää puoli vuotta miesten hyväksi. Tilastokeskus on julkaissut työvoimatutkimusta vuodesta 1959. Alkuvuodesta 2013 oltiin lähellä historiallista tilannetta, jossa naisten työllisyysaste olisi ollut ensi kertaa korkeampi kuin miesten. Maaliskuu pelasti miehet, ja ensimmäisen vuosineljänneksen työllisyysasteiksi saatiin lopulta: naiset 67,0 ja miehet 67,1 prosenttia. Esimiestehtävissä naisia on jo lähes yhtä paljon kuin miehiä, mutta yksi ero on ja pysyy: miehet tienaavat enemmän kuin naiset. Toisaalta monissa muissa Euroopan maissa naisten palkkatilanne on paljon Suomea kehnompi. Eurostatin tilastojen mukaan 21,2 prosenttia EU-maiden naispalkansaajista on matalapalkkatöissä, eli tienaa alle kaksi kolmasosaa mediaanipalkasta. Kolmentuhannen asukkaan Puolangan maksuosuus maakunnalle olisi kasvanut 750 000 euroa vuodessa, mutta palveluiden pelättiin vain heikkenevän. I l k k a Karis t o. Aiemmin päivystys oli 68 kilometrin päässä Suomussalmella ja yöpäivystys sadan kilometrin päässä Kajaanissa. Naapurikunnasta Hyrynsalmelta lukio oli jo lakkautettu. Maakuntakokeilun päätyttyä muut entiset kokeilukunnat perustivat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän. Suomessa matalapalkkatöissä on kahdeksan prosenttia naisista, Britanniassa 27,6 ja Saksassa 28,7. kuntavahti osa 3 Puolanka, Kainuun sooloilija V uoden vaihteessa päättyi Kainuun hallintokokeilu, jossa maakuntahallinto vastasi kahdeksan kokeilukunnan sosiaali- ja terveyspalveluista ja lisäksi muun muassa toisen asteen koulutuksesta. Kokeilun jatkosta vuosille 2013?2016 oli jo päätetty eduskunnassa, mutta laki edellytti, että kaikkien kokeilukuntien kunnanvaltuustot hyväksyvät jatkon. Ensin oltiin nostamassa eläkeikää, ja nyt on muotia vaatia työurien pidentämistä ?alku-, keski- ja loppupäästä?. Suomalaiset ovat jo ryhtyneet talkoisiin, etenkin naiset. Puolankalaiset epäilivät, että kunnasta viedään terveyskeskus ja lukiokin. Tänä vuonna ohjelmassa on kilpailu, jossa haetaan pessimistisintä ennen julkaisematonta uutista. Puolankalaisilla uutisaiheita taitaa riittää LEA SUONINEN-ERHIÖ ihan omasta takaa. Se pieni ero Jos poliitikkoja on uskominen, Suomen hyvinvointi turvataaan tekemällä pidempään töitä. Erikoissairaanhoidon päivystys on entiseen tapaan Kajaanissa. Nyt ambulanssien ensihoitajien pitää siis tietää, kuljettaako puolankalainen potilas Kuusamoon tai Ouluun vai ehkä sittenkin Kajaaniin. Puolangalla järjestetään heinäkuussa vuotuiset pessimismipäivät. Puolanka sen sijaan ulkoisti lähes koko sosiaali- ja terveydenhuoltonsa Attendolle. Puolankalaisten terveyskeskuspäivystykset sijaitsevat nyt Kuusamossa ja Oulussa. Attendo on ostanut palvelut alihankintana Kuusamon kunnalta ja Terveystalo Oy:lta. Puolangan kirkonkylältä on matkaa Kuusamoon 169 kilometriä ja Ouluun 125 kilometriä
ly hy et Tuhkarokko tuli takaisin Englannissa ja Walesissa tuhkarokkoon sairastui viime vuonna yli 2 000 lasta ja nuorta. Köyhät antavat rahaa uskonnollisille ja sosiaalialan järjestöille.. Valtuutetut Rikkaat vastustivat kuntaliitoksia lahjoittavat sitä selvemmin, mitä eliittitodennäköisemmin he itse joutuisivat seuraavisyliopistoille. sa vaaleissa kilpailemaan omasta valtuustopaikastaan. Omaisuusrikoksissa ero oli lähes 200-kertainen. Aaltosen mukaan vähäisen koulutuksen ja rikollisuuden välille ei kuitenkaan voida osoittaa syy-yhteyttä. Britanniassa ehkä tupakkatestit raskaana oleville Britannian kansallinen terveysjärjestelmä NHS suosittelee tupakoinnin paljastavia puhalluskokeita raskaana oleville naisille. Arviolta viidennes raskaana olevista brittinaisista tupakoi. Kätilöiden järjestö puoltaa testausta, mutta suunnitelmaa on myös kritisoitu: joidenkin tutkijoiden mukaan testit edustavat kulttuuria, jossa nainen menettää raskauden vuoksi autonomian päättää ruumiistaan. Tämän vuoden tammi?maaliskuun aikana tapauksia oli lähes 600, BBC kertoi toukokuussa. Epidemian syynä on se, että monet lapset ovat jääneet ilman tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavaa MPR-rokotetta. Vuonna 1998 professori Andrew Wakefield väitti rokotteen altistavan autismille. Mutta kun tutkittaville näytettiin video lapsiköyhyydestä, myös varakkaiden myötätunto lisääntyi ja auttamishalu kasvoi. Tutkimukset osoittavat myös, että sosiaalisesti monimuotoisilla alueilla asuvat rikkaat ovat anteliaampia kuin kaltaistensa keskuudessa elävät. Tulotaso ei vaikuta vain lahjoitusintoon, vaan myös -kohteisiin. Ensin näytti siltä, että pienituloiset jakavat niukkoja hyödykkeitä anteliaammin kuin suurituloiset. Testit keskittyvät yksilön valintoihin, vaikka riippuvuuksien synty on myös yhteiskunnallinen kysymys, johon vaikuttavat yksilön luokka- ja perhetausta. 14 tutkittuja juttuja H allituksen into kuntaliitoksiin ei herätä kunnissa vastakaikua, ja tuore tutkimus paljastaa yhden mahdollisen syyn vastahakoisuudelle: kunnanvaltuutetut pelkäävät oman pallinsa menettämistä. Jos oma paikka näytti kuntaliitoksenkin jälkeen varmalta, liitokseen suhtauduttiin myötämielisemmin. Y hdysvaltoja pidetään usein hyväntekeväisyyden mallimaana: verot ovat matalat, mutta rikkaat tekevät anteliaita lahjoituksia huono-osaisten hyväksi. Todellisuudessa köyhät ovat anteliaampia lahjoittajia, selviää The Atlantic-lehden huhtikuun numerossa julkaistusta artikkelista. Pienituloisin viidennes amerikkalaisista antaa tuloistaan hyväntekeväisyyteen 3,2 prosenttia, suurituloisin viidennes 1,3 prosenttia. Psykologi Paul Piff Berkeleyn yliopistosta on tutkinut eri sosiaaliluokkien lahjoitusintoa kontrolloiduissa kokeissa. Vattin tutkijat Tuukka Saarimaa ja Janne Tukiainen kävivät yhdessä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professorin Ari Hyytisen kanssa läpi lähes neljäntuhannen kunnanvaltuutetun äänestyspäätökset kuntaliitoksista vuosilta 2005?2007. Väite on sittemmin osoitettu pötypuheeksi, mutta moni jätti lapsensa rokottamatta. Nyt MPR-rokotteita annetaan ennätystahtiin, kun lapsena ilman rokotetta jääneet haluavat suojan itselleen. Koulutustaso näkyy rikollisuustilastoissa Pelkän peruskoulun käyneet tekevät rikoksia ja joutuvat rikoksen uhriksi huomattavasti useammin kuin ammattikoulun tai lukion käyneet, osoittaa Mikko Aaltosen huhtikuussa Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus. Esimerkiksi väkivaltarikoksista vuosina 2005?2008 tuomituissa pelkän peruskoulun käyneitä oli 25 kertaa enemmän kuin lukion käyneitä
Kunnat: kilpailuttaminen ei tuo säästöjä KEIKKAILU KANNATTAA* Terveyskeskuksen virkalääkärin keskipalkka: Terveyskeskuksen keikkalääkärin keskipalkka: 5 974 ?/kk 6 710 ?/kk * Luvut ovat säännöllisen työajan keskipalkkoja maaliskuulta 2012 eivätkä sisällä erikoislääkäreiden palkkoja. Lähde: Suomen Lääkäriliitto Pitkäkestoisen psykoterapian vaikutukset ovat pysyvämpiä kuin lyhyen psykoterapian, selviää tutkimuksesta, jonka teki THL:n johtama Helsingin Psykoterapiatutkimus -hanke. Tutkimuksessa seurattiin 326 mielialatai ahdistuneisuushäiriöstä kärsivän avohoitopotilaan hoitoa. Tutkittavat ohjattiin satunnaisotannalla joko noin kolmivuotiseen tai puolen vuoden pituiseen terapiaan. Viiden vuoden seuranta-ajan jälkeen puolet potilaista oli toipunut, ja toipuneiden osuus oli suurempi pitkäkestoista terapiaa saaneilla. Ruotsissa esikoulu turvakodin lapsille Ruotsissa on avattu esikoulu turvakodissa asuville lapsille. Paula Eerola-Pennanen haastatteli yhteiskuntapolitiikan väitöskirjaansa varten yli viittäkymmentä 4?6-vuotiasta lasta. Jotkut lapset ovat kuukausia poissa koulusta. Yleisimpiä puutteet olivat yli 30 000 asukkaan kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla. Sosiaalibarometrin kokoaa Soste, joka myös julkaisee Nostetta.. Lapset eivät pitäneet suuria ryhmäkokoja ongelmana: heille suuri ryhmä merkitsi paljon potentiaalisia leikkikavereita. Erityisen kiinnostavia olivat lasten näkemykset yksinäisyydestä päiväkodissa. Varhaiskasvatuksen järjestäminen on ollut vieläkin hankalampaa ja monet lapset ovat osallistuneet vain turvakotien satunnaisiin virikeryhmiin. 15 et satunnaislukuja Psykoterapian pituus vaikuttaa tuloksiin hy L asten päivähoidon ja kotihoidon paremmuudesta väitellään jatkuvasti . Esikoulu toimii Alla Kvinnors Hus -turvakodissa Tukholmassa, ja sitä rahoittavat yksityiset lahjoittajat. Turvakodeissa asuvat lapset eivät yleensä pysty jatkamaan entisessä koulussaan, ja turvakodit sopivat heidän koulujärjestelyistään kunnan kanssa. ja yleensä mutu-argumentein. Jyväskylässä päiväkotilasten omia kokemuksia on tutkittu. Yksin jäämistä pelättiin, mutta toisaalta moni haastatelluista lapsista toivoi enemmän omaa rauhaa. Tutkijan mielestä päiväkotien jatkuva sosiaalisuuden vaatimus voi käydä lapsille raskaaksi. Eniten yksinoloa päiväkodeissa kaipasivat ne lapset, jotka olivat muiden silmissä suosittuja. ly Rikkaat lahjoittavat yliopistoille ja taiteeseen. 2012 tehdyistä 50 suurimmasta lahjoituksesta 34 meni opinahjoille, esimerkiksi Harvardille ja muille eliittiyliopistoille. Yksikään ei mennyt huonompiosaisten hyväksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistaminen on lisännyt menoja joka toisessa kunnassa viimeisen neljän vuoden aikana, käy ilmi vuoden 2013 Sosiaalibarometrista. Barometriin vastanneista kuntien sosiaalijohtajista ja terveyskeskusjohtajista vain reilu kymmenes kertoi ostopalvelujen tuoneen säästöjä. Yli puolet ilmoitti kokeneensa puutteita ostopalvelujen laadussa
e m i i r a a r r ä ? n s Noste saa kutsuja erinäisiin tilaisuuksiin. Seminaarihyrrä päättää, mistä raportoidaan. h y Ministerin haasteet T ällä kertaa hyrrä osui Sosiaali- ja terveyspolitiikan päiville, jotka järjestettiin huhtikuun lopulla Helsingin Säätytalolla. Nyt aihe oli ?Sosiaali- ja terveyspolitiikan haasteet?. Se tuli ainakin selväksi, että tehtiinpä niin tai näin, tulevaisuus on joka tapauksessa täynnä haasteita. Valtiolle maksettava yhteisövero pienenee, kun käyttöön otetaan konserniavustukset ja osakaslainat. Liikkeelle lähdetään sähkö- ja vesilaitoksista, ja sen jälkeen vuorossa ovat kunnan vuokra-asunnot, yrityskehitysyhtiö ja jäähalli. Yritysmaailmasta kopioitu holdingyhtiömalli mahdollistaa verosuunnittelun. Se keskittää konsernitoimintojaan EU-maihin ja välttää veroparatiiseja. L ea S uoninen - E rhiö Lasse kateissa Noste on seurannut vankilasta viime vuoden lopulla vapautuneen Lassen elämää. Fortumin kestävän kehityksen raportissa linjataan, että yhtiön tavoitteena on hoitaa veroasiat tarkoituksenmukaisesti verotuksen minimoinnin sijaan. Lääkkeiksi ministeri tarjosi ?innovaatioita?, ?yhteistä tahtotilaa?, ?keskustelua? I l k k a Karis t o ja kuntaliitoksia. 16 Verot kiertoon Mäntsälän kunta on päättänyt yhtiöittää toimintojaan oman holdingyhtiön alle. Ministeri oli valmis vastahyökkäykseen, koska hänen mielestään monet asiat ovat Suomessa menossa parempaan suuntaan, mistä on kiittäminen eritoten maan hallitusta ja sen ?viisaita päätöksiä?. Loput puheenvuorostaan Guzenina-Richardson käyttikin hallituksen saavutusten ja suunnitelmien esittelyyn. kuvaako tämä Suomen nykytilannetta. Numerossa 1/13 julkaistiin 12-sivuinen reportaasi Lassen ensimmäisestä päivästä vapaudessa, ja numerossa 2/13 kerrottiin hänen kuulumisiaan kevättalvelta: Lasse oli remontoinut asuntonsa ja hänelle oli tiedossa töitäkin. Lassen elämästä oli tarkoitus raportoida myös tässä numerossa, mutta toimitus ei saanut häneen yhteyttä monista yrityksistä huolimatta. Jatkamme sarjaa, mikäli Lasse löytyy.. Avauspuheenvuoron piti Nostettakin julkaisevan Sosten hallituksen puheenjohtaja Tor Jungman. Jungman aloitti rajulla yhteiskuntapoliittisella läksytyksellä: Suomessa terveyserot ovat revenneet kestämättömiksi, julkiset palvelut ovat rapautuneet ja yhteiskuntarauha on jo järkkymässä. Madonlukujen jälkeen Jungman paljasti, että kyseessä olikin kauhuskenaario tulevaisuuden Suomesta, ja viisailla päätöksillä uhkakuvat voidaan välttää. Jungmanin jälkeen puhujapönttöön kipusi silloinen peruspalveluministeri Maria GuzeninaRichardson (sd.). Hän myönsi miettineensä Jungmania kuunnellessaan ?raskas taakka harteillaan. Tätä kutsutaan myös veronkierroksi. Samaan aikaan yritysmaailmassa on herätty siihen, että verojen maksaminen voi kirkastaa yrityskuvaa: yhteiskuntavastuullinen yritys on myös hyvä veronmaksaja. Energiayhtiö Fortum on laskenut yhtiön verojalanjäljen. Hän nosti esiin muun muassa Kaste-kehittämisohjelman (?huikea innovaatio?), matalan kynnyksen ennaltaehkäisevät toimet (?ne vaikuttavat kansantalouteen, niillä paikataan kestävyysvajetta?) ja päivähoitomaksujen uudistamisen tuntitaksoituksen suuntaan (?Suomi siirtyy aivan uuteen eurooppalaiseen aikaan?). Guzenina-Richardson puhui Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivillä myös vuosi siten. Silloin hänen aiheenaan oli ?Sosiaali- ja terveyspolitiikan tulevaisuus?
Monilla alle 25-vuotiailla on esimerkiksi lapsia?, kirjoitti Susanna Huovinen (sd.). Vasemmistoliiton Anna Kontulan mukaan ?tällaiset keski-ikäisten ihmisten heitot eivät kerro mistään muusta kuin esittäjien vääristyneistä asenteista toisenikäisiä kohtaan?. ?Jos nuorten pitkäaikaista toimeentulotukiasiakkuutta halutaan vähentää, on poistettava nuoria syrjiviä rakenteita, ei lisätä niitä?, Kontula kirjoitti vastauksessaan. Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto katsoi, että ongelman ydin ei ole toimeentulotuessa, vaan sosiaaliturvajärjestelmän loukuissa, jotka estävät lyhytaikaisen työn vastaanottamisen. Hän myös mainitsi joutuneensa itsekin opiskelijana hakemaan toimeentulotukea. Hiilamon ehdotusta vastustanut vasemmistoliiton Silvia Modig muistutti Helsingin kaupungin strategiaan tehdystä kirjauksesta, jonka mukaan jokaisen alle 25-vuotiaan toimeentulotuen hakijan tulee henkilökohtaisesti tavata sosiaalityöntekijä, joka perehtyy nuoren elämäntilanteeseen. ilkk a k arist o 17. Kokoomus kannatti tiukennuksia, vasemmistoliitto vastusti. K elan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo esitti maaliskuussa Kuntalehdessä, että alle 25-vuotiaille ei pitäisi maksaa toimeentulotukea kuin poikkeustapauksissa ja silloinkin lyhyen aikaa. Vuonna 2011 toimeentulotukea sai 14,8 prosenttia 20?24 -vuotiaista. Eduskunnassa vihreää ja punaista valoa toimeentulotuen rajoittamiselle Noste kysyi kansanedustajien kantaa nuorten toimeentulotuen ehtojen kiristämiseen. Kyselyyn vastasi 30 kansanedustajaa. Hiilamon ehdotus sai selvää kannatusta kokoomuksessa, ja myös ainoa kyselyyn vastannut Rkp:n edustaja, Stefan Wallin, oli sen kannalla. ?Joutilaisuus kriittisessä vaiheessa elämää ei tee kenellekään hyvää, vaan lisää syrjäytymisriskiä?, kirjoitti Jaana Pelkonen (kok.) vastauksessaan. Keskustan Sirkka-Liisa Anttila asettui Hiilamon ehdotuksen kannalle, mutta korosti koulutuksen, työharjoittelujen ja oppisopimusten ensisijaisuutta. THL:n tutkimusprofessori Susan Kuivalaisen mukaan nuorten laaja turvautuminen toimeentulotukeen on ristiriidassa tuen lakisääteisen ja alkuperäisen tavoitteen kanssa. Hän myös penäsi nuorilta ja heidän vanhemmiltaan enemmän vastuuta. ?Meillä on kasvamassa asenne, joka lähtee siitä, että yhteiskunta vastaa kaikesta. Tuki on tarkoitettu tilapäiseksi ja viimesijaiseksi avuksi. Noste kysyi huhtikuussa kansanedustajilta, pitäisikö heidän mielestään alle 25-vuotiaille maksaa toimeentulotukea vain poikkeustpauksissa. (?) Miksi kouluissa tarvitaan lähes jokaiselle oma kouluavustaja?? Moni kansanedustaja piti nuorten toimeentulotuen ehtojen tiukentamista ikäsyrjintänä. ?Rajaus pelkän iän perusteella johtaisi väistämättä myös kohtuuttomuuksiin
En kannata sitä. Olen jäsenenä varhaiskasvatuslakityöryhmässä ja siellä on esitetty tähän ongelmaan toisenlaista ratkaisua: palveluohjausta. rajaamista. Maksupolitiikalla ohjataan palveluiden käyttöä. ristimäki: Se on selvä, ja tämä on askel oikeaan suuntaan. k i e tä vä i n e n : Ne perheet, joille päivähoitomaksuilla on taloudellista merkitystä, voivat lyhentää hoitopäivää. Sitäkö haluat? k i e tä vä i n e n : Nyt on tulossa osa-aikatyöhön kannustava joustava hoitoraha alle kolmevuotiaiden hoitoon sekä tuntiperusteinen laskutus päivähoitoon. Ja kansan jakautuminen sen kuin syvenee. Perheelle annetaan tietoa varhaiskasvatuspalveluista ja ammattihenkilön kanssa selvitetään, mitkä ovat lapsen tarpeet ja mikä on perheen tarpeiden mukainen tapa käyttää palveluita. tero ristimäki: ? edes ? lapset Jos emme kykene priorisoimaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja, niiden laatu heikkenee ja varakkaat siirtyvät käyttämään yksityisiä palveluita. Tämä malli on käytössä Ruotsissa, ja se on otettu käyttöön myös Ahvenanmaalla. Kasvatustieteilijöiden mukaan tämän tyyppinen malli olisi paras lapsille. Säästäkää Kunnilta nipistetään yli miljardi euroa valtionosuuksista. Jos jompikumpi vanhemmista on kotona hoitamassa nuorinta sisarta ja vähän vanhempi on hoidossa koko päivän, se ei ole perheyhteisyyden rakentumiselle oikea ratkaisu. t i m o k i e tä vä i n e n : Päivähoito-oikeuden rajaaminen merkitsisi varhaiskasvatuksen universaalin luonteen muuttamista. Kun äiti on työelämän ulkopuolella ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa, se vaikuttaa lastenkin kotoutumiseen. Noste pyysi Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen ja Talentian puheenjohtajan Tero Ristimäen keskustelemaan. Teema: päivähoito Lasten subjektiivinen päivähoito-oikeus pitäisi rajata puolipäivähoitoon. Kokopäivähoitopaikan saisi, jos vanhemmat ovat töissä tai muulla painavalla perusteella. Mutta entä ne, joille se ei ole taloudellinen kysymys? ristimäki: Teema: kotihoidon tuki En teilaa kotihoidon tukea, mutta sen ongelmat pitää tunnustaa. Meidän pitää auttaa myös äidin kotoutumista. k i e tä vä i n e n : Tero Ristimäki: Lastensuojeluun tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistä, tiukempaa valtionohjausta ja henkilöstömitoituksia. 18. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia lapsia hoidetaan paljon kotihoidon tuella. Heidän kielelliselle kehitykselleen ja oppimiselleen varhaiskasvatus olisi tärkeää. ristimäki: Aivan. Miten säästöt vaikuttavat lapsiperheisiin. Joistakin kulttuureista tulevissa perheissä äiti jää usein kotiin. Tavallaan se merkitsee subjektiivisen päivähoito-oikeuden ?vapaaehtoista
Lapsen ongelmat ovat harvoin irrallaan perheestä. Kunnilla pitää myös säilyä oikeus ottaa tarvittaessa käyttöön kuntalisä, sillä kuntien tilanne vaihtelee. r i s t i m ä k i : Suomessa koko perhepolitiikka on pikkuisen hukassa. Ja ilman, että tarvitsee ensin hakeutua lastensuojelun asiakkaaksi. k i e tä vä i n e n : Olen tismalleen samaa mieltä. Emme voi kuitenkaan tuosta vaan siirtää lastensuojelun resursseja ehkäisevään työhön. Mutta en minäkään lähde kotihoidon tukea teilaamaan. Pitäisi nähdä kokonaisuus. Niin vanhempainvapaajärjestelmä kuin lasten kotihoidon tukikin vähentävät naisten osallistumista työelämään. Tällaisiin tarkoituksiin Suomeen tarvitaan sosiaalinen investointirahasto. Investointirahastoonkin pitää se raha jostain ottaa. Jos hoitojonojen purulla vähennetään syrjäytymistä, siihen kannattaa investoida. k i e tä vä i n e n : lea suoni nen-erhiö Timo Kietäväinen: Tiukka valtionohjaus ja henkilöstömitoitukset eivät ratkaise lastensuojelun ongelmia . 19. Tehokkainta puuttuminen perheen tilanteeseen on silloin, kun työntekijä menee perheeseen. ristimäki: k i e tä vä i n e n : Ja moniammatillisella otteella. r i s t i m ä k i : Aivan. Tähän liittyy myös työmarkkinakysymyksiä, kuten se, miten vanhemmuuden kustannukset tasataan. Teema: lastensuojelu Lastensuojelu joutuu toimimaan liian yksin ja hoitamaan sellaisia tapauksia, jotka eivät sille kuulu. Ne jäykistävät rakennetta ja tulevat kalliiksi. Pikemminkin pitää lisätä kuntien vapautta paikalliset olot huomioiviin ratkaisuihin. r i s t i m ä k i : Kyllä lastensuojelun ahdinko pitää hoitaa kuntoon. pitää nähdä se, mitä säästöjä uusilla sosiaalisilla avauksilla saadaan aikaiseksi. Yksi parhaita sijoituksia olisivat lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut. Kestävämpiä ratkaisuja voitaisiin hakea, jos yritettäisiin ratkaista koko perheen ongelmia. Mutta jaan tämän idean . kahta mieltä Kotouttamiseen on laadittu hienoja uusia strategioita, mutta samanaikaisesti valmentavan koulutuksen määrärahoja vähennetään. Se tarjoaa perheille vaihtoehdon. Pitäisi saada lisää sellaisia hoitomalleja, joissa yhdistetään lastensuojelua ja päihde- ja mielenterveyskuntoutusta. k i e tä vä i n e n : Oleellista on vahvistaa sosiaalihuollon peruspalveluita: perheneuvoloita, eroneuvontaa, perhekeskuksia ja saada ammatillista perhetyötä päivähoidon ja päihde- ja mielenterveyshoidon yhteyteen. Tämä on kamala yhdistelmä. Lastensuojeluun tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistä, tiukempaa valtionohjausta ja henkilöstömitoituksia. ristimäki: k i e t ä v ä i n e n :Tiukka valtionohjaus ja henkilöstö- mitoitukset eivät ratkaise lastensuojelun ongelmia. Koko kunta-alan henkilöstöstä lastensuojelussa työskentelevät ovat aika pieni porukka. Ei se ilmaiseksi synny. Se ei ratkaise lastensuojelun kriisiä
Tämän 100 000 euron laskun maksaa valtioneuvoston kanslia, joka virallisesti vastaa tulevaisuusselonteon valmistelusta. ?Tämä hankinta kilpailutettiin asianmukaisesti?, sanoi tulevaisuusselonteon pääsihteeri Pekka Lindroos huhtikuussa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Kilpailutettiinko. Valtioneuvoston kanslian lisäksi selonteon valmisteluun ja rahoittamiseen on poikkeuksellisesti valjastettu työ- ja elinkeinoministeriö sekä Sitra, Suomen Akatemia ja 20 Tekes. Prosessikonsultti PwC sai Tekesiltä 29 752 euroa ja johtamisen verkkokonsultti Fountain Park Oy 29 800 euroa Suomen Akatemialta. Hankintalain mukaan hankintaa ei saa pilkkoa eli jakaa eriin, osittaa tai laskea hankinnan arvoa poikkeuksellisin menetelmin hankintalain säännösten välttämiseksi. Sitra, Suomen Akatemia ja Tekes rahoittivat tulevaisuusselonteon ennakointivaihetta yhteensä 361 956 eurolla. Selonteon ennakointivaihe kesti tammikuusta 2012 helmikuuhun 2013. Eduskunnalle se on tarkoitus antaa syksyllä. Noste halusi selvittää selonteon valmistelijoiden keskinäistä työn- ja kustannustenjakoa ja lähetti asiaa koskevat tietopyynnöt. Vastauksista käy ilmi, että kilpailuttamisen 30 000 euron kynnysarvoa välteltiin ovelasti. Esimerkiksi Suomen Akatemia maksoi viestintäyritys Dralla Oy:lle 29 000 euroa siitä, että firma raportoi selonteon ennakointivaiheesta verkkoon. Gaia Consulting sai tästäkin potista 100 090 euroa. Edellisen vaalikauden tulevaisuusselonteon aiheena oli ilmasto- ja energiapolitiikka ja sen kirjoittamisesta vastasi kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr). Noste kysyi hankintatavasta kirjallisesti valtioneuvoston kansliasta. Vastauksesta selviää, että hankinnassa käytettiin kevennettyä kilpailumenettelyä eli kilpailutettiin valtion yhteishankintayksikön Hanselin jo aiemmin kilpailuttamia valtionhallinnon asiantuntijapalvelujen puitesopimuksen tarjoajia. Hankintaa koskevaa ilmoitusta ei löydy sähköisestä HILMA- järjestelmästä, vaikka hankintalain mukaan yli 30 000 euron hankinnasta pitää siellä ilmoittaa. Tekes taas maksoi Dralla Oy:lle verkkoraportin toimitustyöstä 5 981,21 euroa. Hän toimi selonteon valmistelun ajan valtioneuvoston ilmastopoliittisena asiantuntijana, mutta hoiti tehtävän ilman korvausta. Tällä kertaa tulevaisuuteen varautuminen maksaa enemmän. Näistä valittiin virolaisomisteinen ohjelmistoyritys CCC Corporation Oy, joka taas tarjosi alihankintakumppaninsa Gaia Consulting Oy:n palveluja. Tulevaisuusselonteko annetaan eduskunnalle kerran vaalikaudessa, ja se sisältää hallituksen tavoitteet ja strategiset linjaukset. Nyt valmisteltavan selonteon teemana on Suomen kestävä kasvu ja kansalaisten hyvinvointi 2030. Ja mikä huolestuttavinta, politiikan sisältökysymykset, hallituksen linjausten kirjoittaminen, on ulkoistettu konsulteille. lea suoni nen-erhiö. Ei yksin Himaselle Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työllistää konsultteja, ja palveluja on ostettu hankintalakia kierrellen. V altioneuvoston tulevaisuusselonteko on työllistänyt muitakin konsultteja kuin Pekka Himasen, jonka yritykseltä Sofos Oy:ltä tilattiin ilman kilpailutusta 700 000 euron tutkimus. Selonteon pääkirjoittajaksi palkattiin tekniikan tohtori Mari Hjelt Gaia Consulting Oy:stä
? Elinkeinoelämän edistäminen 450 000 ? Nuorisotoimi 670 000 ? Vammaishuollon Puistot ja laitospalvelut yleiset alueet 460 000 ? 386 000 ? Kirjastotoimi 350 000 ? Muu sosiaalija terveystoimi 750 000 ? Lasten perhepäivähoito 940 000 ? Toimitila- ja vuokrauspalvelut 2,9 milj. Sosiaali- ja terveyspalvelut Opetus ja kulttuuripalvelut Yleishallinto Muut palvelut Pyhäjärven menot Pyhäjärvi on keskikokoinen kunta keskellä Suomea. ? Perusopetus 5,3 milj. ? Liikenneväylät 300 000 ? Lasten päiväkotihoito 640 000 ? Kotipalvelut 1,6 milj. ? Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 850 000 ? Lukiokoulutus 920 000 ? Erikoissairaanhoito 7 milj. ? Muu lasten päivähoito 460 000 ? Vesihuolto 820 000 ? Lastensuojelu 640 000 ? Yleishallinto 1,5 milj. ? Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 3,8 milj. Näin se käyttää rahansa. Ympäristön huolto 46 000 ? Joukkoliikenne 61 000 ? Yhdyskuntasuunnittelu 84 000 ? Maa- ja metsätilat 48 000 ? ee m eli nie m inen graf iikka Rakennusvalvonta 50 000 ? Taiteen perusopetus 75 000 ? Muu kulttuuritoiminta 97 000 ? Päihdehuolto 110 000 ? Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö 140 000 ? Opetus- ja kulttuuritoimen hallinto 200 000 ? Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 2,2 milj. ? Ympäristöterveydenhuolto 220 000 ? Esiopetus 360 000 ? Palo ja pelastustoimi 510 000 ? Energiahuolto 1,3 milj. ? Vammaisten työllistämistoiminta 450 000 ? Liikunta ja ulkoilu 300 000 ? Muut lasten ja perheiden palvelut 380 000 ? Hammashoito 530 000 ? Sisäiset palvelut 1,4 milj. ? Perusterveydenhuollon avohoito 2,8 milj. ? Nettokäyttötuotto (negatiiviset nettokäyttökustannukset): Lomituspalvelut 7 000 ? Lähde: Kuntaliitto
22
Tässä kolme tarinaa heistä. veera jussil a tekst i e va p e r s s o n k u v a t 23. Etuajassa eläkkeelle Joka vuosi yli tuhat nuorta jää eläkkeelle mielenterveyssyistä
Tapio kolkutteli ikkunoita, kunnes poliisi vei hänet Hatanpään terveyskeskuksen päivystykseen. ?Aamulla tuli lääkäri kysymään, että mitäs sää täällä teet. Yläasteella äiti huolestui kyhjötyksestä ja soitti koulun terveydenhoitajalle. ?Terveydenhoitaja sanoi vain, että se kuuluu ikään. Hän uhkasi soittaa poliisit, jos äiti tulisi hänen yksiönsä ovelle. Samana syksynä Tapio soitti itse Pispalan terveysasemalle ja sanoi olevansa itsemurhavaarassa. Kotona hän sulkeutui huoneeseensa tietokoneelle. Yliopisto oli ahdistuneelle kätevä koulu: sen kuin katosi luennoilta. Nyt Tapio näkee, että hänen skitsofreniansa alkoi puhjeta sinä syksynä. Tapio, äiti ja nuorin isosisko muuttivat Tampereelle. Kun Tapio oli 16-vuotias, isä kuoli. Lääkäri sanoi, että ei kannata juoda. Uudessa koulussa Tapio joutui heti kiusatuksi. Tapio pänttäsi pitkää saksaa. Mä sanoin, että tuli juotua vähän liikaa. Hoito piti kuitenkin siirtää YTHS:lle. Äiti järjesteli asiaa, ja Tapio sai YTHS:ltä oman psykiatrin, joka vaihtoi masennuslääkettä tehokkaampaan. Talvella elämä meni jo sekavaksi. Hän ajoi taksilla kaverinsa kotitalolle ja sanoi kuljettajalle, että mafia maksaa. Kun olin selvin päin, niin sanoin, että ei sittenkään.? Kerran Tapio sai päähänsä, että kotona on tulipalo. Rinnakkaisluokan iso poika ajoi takaa välitunneilla. Koulu sentään sujui. Oli syksy 2005. Tapio turhautui helppoihin aloitusluentoihin. Useampi kuin kolme neljästä on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön vuoksi. Nyt hän ajattelee, että se oli helpotus. Klassillisesta lukiosta Tapio sai kavereita. Pari kesää hän pakkasi kauppojen tilauksia Saarioisten tehtaalla. 24 Mutta jo silloin Tapiota nakersi jokin, jota hän pakeni ajelemalla autolla ympäriinsä. Kesätyö Saarioisilla päättyi selittämättömiin poissaoloihin. Abivuoden lukulomalla Tapio makaili sängyssä ja joi salaa persikkakossua. Äiti oli neuvoton. ?Humalassa mä puhuin, että tarvitsisin jotain apua. Kerran Tapio jonotti tuntikausia terveyskeskuksen yöpäivystyksessä ja sai lähetteen Pitkäniemen psykiatriseen sairaalaan.. Heidän määränsä on kasvanut koko 2000-luvun. Vuonna 2011 mielenterveyssyistä jäi eläkkeelle 1 573 alle 30-vuotiasta. Lukuun ei ole laskettu älyllisen kehitysvamman takia eläköityneitä. Se tarkoittaa useampaa kuin neljää nuorta päivässä. T apion vanhemmat erosivat isän alkoholismin takia. Että antaa pojan kasvaa?, kertoo Tapio yksiössään Tampereen Hervannassa. Nyt hän on 26-vuotias ja ollut seitsemän vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä. Alle kolmekymppisiä eläkeläisiä oli vuoden 2011 lopussa jo 13 230. Sieltä tulee rrraumalainen, sanottiin. Ulkoilma kuitenkin piristi, ja ajatus itsemurhasta kaikkosi ennen autoon astumista. Tuli magnan paperit. T apio pääsi yliopistoon lukemaan tilastotiedettä. Aika järjestyi vuorokauden sisään. Yleislääkäri määräsi Tapiolle depressioon Seromexia, joka on vakavaan masennukseen ja pakko-oireisiin käytettävä lääke. Psykiatrin aikaa Tapio jonotti kuukausia. Psykiatri totesi Tapiolla keskivaikean masennuksen. Muuton jälkeen isä alkoi juoda. Että morjens, lähde kotiin vaan.? Ennen ylioppilaskirjoituksia Tapio oli lähdössä Biltemaan ostamaan metanolia, jolla tappaa itsensä. V uonna 1996 kymmenvuotiaan Tapio Gauffinin perhe muutti Raumalta Parkanoon, mistä isä sai uuden työn UPMKymmenen tehtaalta. Tapio saattoi tutkia huvikseen Tampereen yliopiston tilastotieteen laitoksen sivuja, vertailla vaikka Suomen kaupunkien väkilukuja. Äiti ja sisaret yrittivät turhaan saada Tapiota puhumaan
Tamperelainen Tapio Gauffin, 26, aloitti mielialalääkkeiden käytön alle kaksikymppisenä. Psykiatrin aikaa hän jonotti kuukausia.
Ambulanssilla juomaan hiiltä, sitten takaisin kotiin. Tapio neuvotteli aina itsensä osastolta ulos. Ei kuullut ääniä, kun kysyttiin. Hän toimitti sen Kelan toimistoon yhdessä B-lausunnon eli lääkärin selvityksen ja kuntoutussuunnitelman kanssa. K untoutustukea on myönnetty vuodesta 1996. Päiväsairaalan psykiatri teki Tapiolle diagnoosin skitsofreenistyyppisestä psykoosista. Diagnoosin perusteella Tapiolle haettiin loppusyksystä kuntoutustukea. Hän on reissannut osastohoitoon noin 15 kertaa ja jonottanut päivystyksessä tuntikausia. Se on psykoterapiaa, jossa tarkastellaan ihmisen tapaa toimia ongelmatilanteissa ja etsitään niihin uusia keinoja. Tapio pääsi sisään kauppatieteelliseen. ?Käyrien piirtelyä. Käytännössä se tarkoitti eläkkeen hakemista, ja sitä Tapio ensin kavahti. ?Sanoin lääkärille, että mä en mitään kuntoutustukea hae, mä alan opiskella täydellä teholla.? Lääkäri maanitteli. Kuin säkkipilli olisi soinut päässä. Onneksi Tapio oli silloin jo osastolla. ?Jos mielenterveyspotilas lähtee hakemaan lähetettä ja jono on neljä tuntia, niin voipi olla, että se lähtee kotiinsa siitä.? Juuri jonottelussa järjestelmä Tapion mielestä tökkää pahiten. Hoidon avulla hakijan työkyvyn Psykiatrisen kotikuntoutuksen väki käy välillä tarkistamassa, että Tapio Gauffinin asiat sujuvat. Siellä iski ensimmäinen psykoosi. Se korvasi määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen. ?Ennen lääkäri vain kirjoitti, että on työkyvytön?, sanoo tilastosuunnittelija Heidi Nyman Eläketurvakeskuksesta. Kuntoutustuki edellyttää kuntoutussuunnitelmaa. Mutta kyllä hän ajatteli tottelevansa ufoja, tai kostavansa Jeesuksen kuolemaa. Kerran kotona ollessaan Tapio löi kätensä ikkunasta läpi. Nykyään Tapiolla on Pitkäniemeen kestolähete. Masennus- ja psykoosilääkkeiden yliannostuksista tuli rutiinia. Pyykit tapaavat kasaantua. 26. Tapiohan jaksoi lähinnä istua äidin luona katsomassa telkkaria. Tapio taipui ja täytti Kelan ja Eläketurvakeskuksen yhteisen työkyvyttömyyseläkehakemuksen. hän jaksoi kuitenkin vain puolitoista opintoviikkoa. YTHS:ltä Tapio ohjattiin testaamaan nuorille mielenterveyspotilaille tarkoitettua päiväsairaalaa. Hän haki Kelan tukemaa psykoterapiaa lääkärin avustamana, ja sopiva terapeutti löytyi äidin työkaverin vinkistä. Alkukesästä Tapio aloitti kaksivuotisen kognitiivisen käyttäytymisterapian. Päivystyksessä hoitajat kummastelivat ääneen ambulanssihoitajien raporttia: potilas mielisairas. ?Se oli ensimmäinen kerta, kun kuulin, että joku käyttää musta sellaista termiä.? Kun Tapio malttoi pysyä hoidossa kuukauden, hänelle löydettiin toimivat lääkkeet. Skitsofreniaan tarkoitettu Risperdal oli vääntänyt hänet kävelemään oudossa asennossa, mutta Zyprexa lopetti päässä kuuluvat äänet. Nyt Tapio ajattelee, että häntä olisi pitänyt pitää hoidossa pidempiä aikoja vaikka väkisin. Lain mukaan mielenterveyspotilaan pitää kuitenkin olla selkeästi psykoottinen, jotta tahdonvastaista hoitoa voidaan harkita. K eväällä 2006 Tapio oli sairaalahoidossa, mutta jaksoi silti päntätä kauppatieteellisen pääsykokeisiin
Työeläkeyhtiöt voivat myöntää eläkkeen, jos työkyky on heikentynyt ainakin kolmella viidesosalla ja vajaakuntoisuus on kestänyt yli vuoden. Käytännössä eläkkeelle siirrytään vähintään vuoden kestäneeltä sairauspäivärahalta. Hakemusten käsittely on hidasta: mediaani on Kelan mukaan 120 päivää. Kuntoutustuelle pääsy kohensi Tapion rahatilannetta. Vuonna 2008 sairausperusteisilla etuuksilla . Mervi lukee idolinsa tarinaa toista kertaa. Heitä oli kaikkiaan 2,2 prosenttia ikäluokasta. Tutkija Helka Hytti on selvittänyt, että mielenterveyssyistä eläkkeelle jääneiden alle 25-vuotiaiden määrä kasvoi jo vuosina 1971? 1997, vaikka muissa sairausryhmissä eläköitymiset vähenivät. L ohjalainen Mervi Piispanen sai kuntoutustuen tammikuussa 2009. Se on tuki vajaakuntoisille nuorille, vähintään 22, 96 euroa arkipäivältä. Hän saa tänä vuonna kansaneläkkeen ja takuueläkkeen yhdistelmänä 738, 82 euroa kuussa. oli jo enemmän nuoria kuin kertaakaan koko vuonna 1995 alkaneella tutkimusjaksolla. Kelan tutkijat ovat selvittäneet alle 25-vuotiaiden päätymistä sairausperusteisten etuuksien käyttäjiksi. Jo vuosina 2004 ja 2005 sekä nuorten kuntoutusrahaa että työkyvyttömyyseläkettä saaneiden määrät kasvoivat yhtä aikaa. Tapio ajattelee, että häntä olisi pitänyt pitää hoidossa vaikka väkisin. uskotaan palautuvan niin, että hän voi jatkaa työelämässä. Jos paluu töihin ei näytä todennäköiseltä, hakija saa pysyvän eläkkeen, eli Kelan kielellä hänelle myönnetään eläke toistaiseksi. Parikymppiselle mielenterveyspotilaalle ei mielellään myönnetä pysyvää eläkettä. Vuonna 2011 yhdeksän kymmenestä mielenterveyssyistä eläköityneestä nuoresta siirtyi juuri kuntoutustuelle. Suurin osa heistä oli masentuneita. Sen jälkeen kuntoutusrahojen käyttö on hiipunut, eläkkeiden kasvanut. Vuodesta 2006 nousua on 42 prosenttia. Toiseksi yleisin syy oli skitsofrenia, jonka perusteella eläkkeen sai 491 nuorta. Eläkevuosien aikana Tapion diagnoosi on tarkentunut paranoidiseen skitsofreniaan. J ärjestelmä pyrkii siihen, että nuoret eivät tipahtaisi kuntoutustuellekaan. Vuonna 1999 Kela otti käyttöön nuorten kuntoutusrahan. Ensin kuntoutusrahaa jaettiin 16?17-vuotiaille, vuodesta 2002 lähtien 16?19-vuotiaille. ?Oli muutamia vuosia, jolloin ihan näitä nuorimpia ei siirtynyt eläkkeelle ollenkaan?, sanoo Eläketurvakeskuksen Heidi Nyman. Kuntoutusraha onnistui silti vain lykkäämään nuorten eläköitymistä. Vuonna 2011 masennuksen takia eläkkeelle jäi 513 nuorta. Hän oli silloin 28-vuotias. Ja helpottunut. ?Mulla olisi ollut vaikeuksia täytellä noita Kelan työtön, työtön, työtön -lappuja?, 33-vuotias Mervi sanoo tilavassa yksiössään, pari kilometriä Lohjan keskustasta. Pöydällä on Steve Jobsin elämäkerta. Kuntoutusrahan saaminen edellyttää huoltajan kanssa tehtävää opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelmaa. Valtaosa heistäkin siirtyi vasta kuntoutustuelle. Kuntoutustuen tai pysyvän eläkkeen myöntää joko Kela tai työeläkeyhtiö riippuen siitä, kuinka paljon ihminen on ehtinyt tehdä töitä. Vuonna 2011 eläkkeelle jääneistä nuorista mielenterveyspotilaista lähes puolet sai pelkkää Kelan kansaneläkettä. Kela on määritellyt työkyvyttömyyseläkkeen ehdoksi, että ?sairaus, vika tai vamma estää kohtuullisen toimeentulon turvaavan työnteon?. Lisäksi Tapiolle myönnetään eläkettä saavan hoitotukea ja asumistukea. Kaikkiaan hän saa reilut tuhat euroa kuussa. Tapion kuntoutustukea on jatkettu vuosi kerrallaan, mikä on nuorilla eläkeläisillä tavallista. työkyvyttömyyseläkkeillä, kuntoutusrahoilla, sairauspäivärahoilla . Hän innos27
Siellä voi muun muassa harrastaa musiikkia.. Mervi Piispanen käy usein mielenterveyskuntoutujille tarkoitetulla Lohjan Kulttuuripajalla
Hän oli kuusivuotias, kun vanhemmat erosivat. Jotain vaikeuksia Mervillä havaittiin. tui tutkimaan Applen tietokoneita jo 12-vuotiaana. Pienenä Mervi oli uppoutuja muutenkin. Perhepäivähoidossa hän pyysi hoitotädiltä veistä, koska halusi tutkia kukkapenkistä repimiään kasveja. ?Olin kuullut Robotti Ruttusesta tai muusta lastenohjelmasta, että kasveissa on viherhiukkasia.? Muut lapset tönivät Merviä lumihankeen ja haukkuivat vammaiseksi. Harjoittelupaikkaa ei tahtonut löytyä, ja aikuiset luokkakaverit kiusasivat. Mervi toipui paniikkikohtauksista terveydenhoitajan huoneessa. Koulukuraattori antoi psykologin puhelinnumeron, mutta Mervi ei soittanut. ?Mä olin sellainen vastarannan kiiski silloin.? Mervi palasi vielä Lohjalle opiskelemaan sairaanhoitajaksi. 19-vuotiaana hän oli valmis laborantti. Mervi haki töihin paperitehtaalle ja vesi- ja elintarvikelaboratorioon. Mervi kirjoitti isän kuolemasta. Koulukiusaajat lukivat ainetta ääneen koulun käytävillä. Mervi lopetti kasvatus- ja perheneuvolan terapian, jossa hän oli käynyt kahdesti viikossa. Siitäkin oli kiusattu. Mervi pyysi äidiltään, että pääsisi yleisopetukseen. Haastatteluissa hän meni lukkoon ja tunsi, että hänen ulkonäköään tuijotetaan. Nyt Mervi ajattelee, että häntä syrjittiin. Mervi kokeili bio- ja elintarviketekniikan opintoja Espoon-Vantaan teknillisessä ammattikorkeakoulussa. Ei hän halunnut, ja pelkäsi lisää kiusaamistakin. P eruskoulun jälkeen Mervi yritti kaikenlaista. Kemianopettajan vinkistä hän haki Lohjan ammattioppilaitoksen laboranttilinjalle. Mervi nautti opinnoista. Mervi kertoi Ilja Repinistä, 1900-luvun alussa Suomeen muuttaneesta ukrainalaisvenäläisestä taiteilijasta. Mervi puhui kyllä kiusaamisesta opettajille ja terveydenhoitajalle. Tunkki oli pettänyt. Syksyllä koulussa piti kirjoittaa aine kesälomasta. Nykyään erityisoppilaita integroidaan tavallisiin luokkiin vimmatusti, ja erityisopetus perustuu oppilaalle tehtävään henkilökohtaiseen suunnitelmaan. M ervi oli 11-vuotias, kun hän ja isoveli löysivät isän pihalta kuolleena. Isä makasi auton alla pakoputki kädessä. Hän istui erityiskoulun harjaantumisluokalla kehitysvammaisten oppilaiden kanssa. Teini-ikäiset luokkakaverit haukkuivat vieterisilmäksi ja Notre Damen kellonsoittajaksi. Mervin oli vaikeaa taluttaa leikattua potilasta suihkuun tai pistää rokotusta tärisevin käsin. Kerran ohjaaja käski laittaa potilaalle injektion, mutta keikkahoitaja käskikin viemään pyykkejä. 29. Opetus oli Merville liian helppoa. ?Opettaja sanoi, että mä en taida kuulua sinne.? Loput ala-asteesta Mervi suoritti toisessa koulussa, mukautetun erityisopetuksen luokalla. Luokan häiriköt haukkuivat häntä hikariksi. Vuodesta 2010 mukautetun erityisopetuksen luokkia ei ole ollut. Mervi ei muista, puitiinko kotona hänen vaikeuksiaan. Sydän tykytti niin, että Mervi söi lääkettä rytmihäiriöihin. Pahinta olivat työharjoittelut Lohjan ja Jorvin sairaalassa kirurgian osastoilla. Sinne hän pääsikin, kun yläaste alkoi. Mutta uudella luokallakin Mervi joutui silmätikuksi. Mervi opetteli sivistyssanoja, joilla nolata kiusaajansa. ?Mä kysyin, että kuinka sä saatoit heittää ilmaan tuollaisen postulaation, joka ei ole edes totta.? Muut pitivät esitelmiä mopoista ja hevosista. Titrattiin, mitattiin, kasvatettiin petrimaljassa homeita. Jotkut sanoivat, ettei Mervillä ole huumorintajua. Mitään ei saatu tehtyä. Koulukuraattori ehdotti, että Mervi menisi nuorisopsykiatrian poliklinikalle
Saman ikäisenä Riina itse oireili riehumalla päiväkodissa.. Hän seisoskeli illalla äidin olohuoneessa, tuijotti vain käsiään. ?Muistan, että mutsi kuiskasi, että haluanko mä hoitoon. Arviointijaksolla hänen toimintaansa seurattiin yksin ja ryhmässä. Mervi saattoi huomauttaa töykeästi, jos toinen ihminen tuoksui vahvasti hajuvedelle. Neuropsykiatrisessa valmennuksessa Mervi sai neuvoja sosiaalisiin tilanteisiin ja arjen pyörittämiseen. ?Ja miten pääsisi siitä yli, ettei ole niin ylimielinen ihmisille.? Asperger-diagnoosi ei tarkoita, etteikö ihminen voisi pärjätä töissä. Hänellä havaittiin neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka kuuluu autismin kirjoon. Asperger-henkilöiden on vaikea hahmottaa kokonaisuuksia ja viestiä muiden kanssa. Kun hän oli väsynyt, päässä uhitteli harmaita kiinalaisia ukkoja. Merviä ahdisti lähteä osastolta kotiin. Ollessaan avohoidossa hän näki sosiaalityöntekijää viikoittain, psykiatrian poliklinikan lääkäriä parin kuukauden välein. Mervi pyysi itse lääkäriltä, että pääsisi päiväsairaalaan. Elokuussa 2008 päiväsairaalan lääkäri diagnosoi Mervillä Aspergerin oireyhtymän. Moni lapsesta asti kituuttanut on herännyt hakemaan apua vasta aikuisena. Merville diagnoosi oli helpotus, vaikka täsmähoitoa Aspergeriin ei olekaan. Sanoin, että joo.? M ervi vietti yhteensä kuusi viikkoa Paloniemen ja Tammiharjun psykiatrisissa sairaaloissa. Aspergeriin voi liittyä masennusta ja lyhytaikaista psykoottista oireilua, ja niihin Mervi oli jo lääkkeitä saanut. Loppuvuodesta 2008 Mervi pääsi Autismi- 30 säätiön kuntoutukseen. Sen sijaan he loistavat keskittymiskyvyllään, kun jokin aihe kiinnostaa heitä. Ensimmäinen Asperger-diagnoosi tehtiin Suomessa vuonna 1989. Hän on elänyt kuntoutustuella kymmenen vuotta. Jokin Riinalla oli pienenä pielessä, mutta äiti ei halunnut tutkituttaa häntä. Sille sukupolvelle kulissit olivat tärkeät, Riina arvioi. Riina Eskelisen lapsi täyttää pian kolme vuotta. Tai laborantille. Vuoden kuntoutustuen jälkeen Mervi halusi kuitenkin pysyvän eläkkeen. Mä ajattelin, että paskan marjat, mä en rupea.? Elokuussa 2010 Mervistä tuli eläkeläinen, pysyvästi. ?Suunta alkoi mennä parempaa kohti.? P orvoolainen Riina Eskelinen sai hillittömiä raivokohtauksia jo päiväkodissa. Hän heittäytyi vatsalleen ja huusi äänensä rikki. Riina on nyt 29-vuotias äiti. Esimerkiksi tanskalainen IT-yhtiö Specialisterne ja ruotsalainen konsulttiyritys Left is Right työllistävät Asperger-henkilöitä keskittymistä vaativiin asiantuntijatehtäviin. Asioihin rauhassa uppoutuminen sopii hyvin vaikka tutkijalle. Hän oli jo väsynyt kiusaamiseen ja turhaan työnhakuun. ?Suvussa varsinkin pikkuserkut painostivat, että pitäisi jatkaa opintoja, mennä töihin ja kaikkea. Jaksoja tuli sittemmin lisää. Diagnoosina oli ensin vaikea masennus. Mervi sai siihen lääkkeen, samoin psykoottisiin oireisiin. Sairaanhoitajaopiskelijat haukkuivat Merviä vieterisilmäksi ja Notre Damen kellonsoittajaksi. ?Sanoin sille keikkalaiselle, että mä olen tullut opiskelemaan sairaanhoitajaksi enkä laitosapulaiseksi.? Joskus Mervi harkitsi, että tappaisi itsensä osaston lääkkeillä tai kirurginveitsellä. Jorvin harjoittelu keskeytyi talvella 2008. Mervin ei katsottu pärjäävän. Siitä alkoi Mervin sanoin ?pimahdus?
Siskopuolet olivat muuttaneet kotoa. Perhe muutti vuodeksi Helsinkiin. Mutta ensin olisi pitänyt rämpiä lukio läpi. Psykologian kirjat saivat Riinan kiinnostumaan lapsen kehityksestä. Vieressä kohta kolmevuotias lapsi katsoo läppäriltä Pikku Kakkosta. 1990-luvun lama kaatoi äidin kaksi yritystä. Perhe muutti Gammelbackaan, Porvoon ?vihoviimeiseen lähiöön?. Vanhemmat riitelivät rahasta, ja Riina kuunteli riidat yksin. Riina pystyi tuskin antamaan nukelle tekohengitystä, kun muut katsoivat. 18 -vuotiaana Riina haki apua psykiatriselta poliklinikalta. Siellä hän kävi vain pari kertaa. ?Äiti oli sitä mieltä, ettei siellä tulisi asioitaan levitellä.? P eruskoulun jälkeen Riina piti välivuoden, sitten toisen. Hän uskalsi jo tehdä päätöksiä ilman äitiä. ?Ne vilauttelivat jotain psykoottinen masennus -diagnoosia. Häntä kiusattiin, ja hän pakoili kiusaajiaan istumalla terveydenhoitajan huoneessa muka vatsakivuissa. Kannattaisiko mennä jo suoraan hautaan, Riina pohti päiväkirjassaan ala-asteen lopulla. Yläasteella Riina kuunteli punkyhtye Lamaa ja talsi Porvoon katuja nahkatakissa ja nenä lävistettynä. 15-vuotiaana hän sanoi koulukuraattorille, että olo on huono. Mä pelästyin sitä psykoottinen-sanaa niin, että menin siitä ihan sekaisin.? 31. Häntä kiinnosti yliopisto, filosofiat ja historiat. Riina hylkäsi sen. Hän vaelteli metsissä ja Helsingin punkpiireissä. ?Kyllä siellä saa aikamoinen hullu olla, ja silti katsotaan vain, että joo.? Porvoon ammattikoulusta oli tarjottu varasijaa graafiseen suunnitteluun. Poika oli fanaattisen kiinnostunut dinosauruksista, muttei pärjännyt muiden lasten kanssa. Riina haki ja pääsi opiskelemaan lähihoitajaksi Porvoossa. Se koulu tyssäsi pian sosiaalisiin vaikeuksiin. Siellä Riinalla synkkasi erään nelivuotiaan pojan kanssa. Kuraattori ohjasi Riinan nuorisopsykiatriselle poliklinikalle. Kannelmäen ala-asteella Riina sai tukiopetusta matematiikassa. ?Porvooseen palattuamme en enää saanut tukiopetusta.? Riina alkoi vihata koulua. ?Varmaan se pelkäsi, että on joku psykiatrinen juttu, josta joutuu laitokseen?, hän sanoo kaksionsa keittiössä. Hän meni työvoimatoimistoon ja sai sitä kautta harjoittelupaikan päiväkodista
Porvosssa asuvan Riina Eskelisen päiviä rytmittävät lapsen uni, ruokailut ja ulkoilut.
Hän jätti masennus- ja psykoosilääkkeet ja laihtui 30 kiloa. 22-vuotiaana Riina vaihtoi alkoholin kannabikseen. niillekin, jotka hakevat pysyvää eläkettä. ?Se on tietenkin pitkä pätkä, eihän toi ihan käytäntö ole tietenkään?, Hynninen sanoo kymmenen vuoden jaksosta. Eläketurvakeskuksen Heidi Nymanin mielestä tällaisessa tukiputkessa potilaankin pitäisi olla ?pikkuisen aktiivinen?. ?Hän on jostain syystä jäänyt tällaiseen rakoon tässä järjestelmässä. Sitten hän keskittyi kirkkaaseen viinaan ja bentsodiatsepiineihin eli rauhoittaviin lääkkeisiin. Riina otti koiran, Pavun, jotta saisi käytyä ulkona. Lääkkeet saivat Riinan ahmimaan ruokaa. Sitten silmät mustenivat, niskaa kouristi. Niin rajua hoitoa Riina ei mielestään olisi kaivannut. Kela on viime vuosina myöntänyt yhä enemmän juuri kuntoutustukia . Avohoidossa Riina tapasi sairaanhoitajaa kerran viikossa. Psykoosilääke tuikattiin väkisin piikillä. Hän oli niin lukossa, että hoitaja lähetti hänet kerran vastaanotolta kotiin. ?Se sanoi, että mene miettimään, mitä sun äiti on sulle tehnyt, kun sä käyttäydyt noin.? Iltalukio jäi kokeiluksi. Potilas on mukavan ja rentoutuneen oloinen, Riina muistelee tämän kirjoittaneen. Nyt Riina on kuntoustuella kymmenettä vuotta. Hän oli siirtynyt suljetusta hoidosta avo-osastolle ja viettänyt sairaalassa puolisen vuotta. Sen jälkeen hän tunsi kehossaan sähköiskuja. Yhden riidan päätteeksi Riina koitti hypätä parvekkeelta. Oma rauha olisi hänestä riittänyt. Osastolla Riina sai diagnoosinsa: eristäytyvä eli skitsoidi persoonallisuus ja vakava masennus. Ei ole saanut 33. Mielenterveyspotilailla tilanne on usein juuri sellainen. Ja silti: kohta kymmenen vuotta kotona, kuntoutustuella ilman kuntoutusta? Riinan tilanne tuntuu Eläketurvakeskuksen Heidi Nymanin mukaan ?erikoiselta?. ?Ymmärtäisin, jos he olisivat lopettaneet kuntoutustuen ja todenneet, että hän ei ole niin työkyvytön, että hän tarvitsisi sitä.? Tukiputket ovat mahdollisia etenkin silloin, kun hoitava lääkäri vaihtuu, sanoo kehittämispäällikkö Matti Hynninen Kelasta. Sen jälkeen pitäisi päättää töihin palaamisesta tai pysyvästä eläkkeestä. Kuntoutustukea voidaan jatkaa pidempään, jos hoito on kesken tai toipumista pidetään vaikeasti ennustettavana. Kun lääkäri ehdotti lääkkeiden vähentämistä, Riina oli helpottunut. Kerran hän söi pellillisen laskiaispullia. Samanlaisia asuntoja Riina oli itse hakenut tuloksetta. Samoihin aikoihin Riinalle myönnettiin myös ensimmäinen kuntoutustuki. P uoli vuotta Riina malttoi käydä toimintaterapian taide- ja askarteluryhmissä. Tuen kestoa ei ole rajoitettu laissa, mutta soveltamiskäytännössä rajana pidetään kahta vuotta. Se rauhoitti paremmin, ja lääkärikin huomasi eron. ?Meni viikko tai kaksi, ja ne olivat saaneet mulle yksiön järjestettyä.? Asunto sijaitsi Gammelbackassa, ja sitä vuokrasi VVO. Isä tarrasi kiinni. P akkohoidossa Riina oli pisimmillään kolme kuukautta, Kevätkummun sairaalan psykiatrisella osastolla. Riina lopetti omin päin masennuslääkkeen syömisen. Persoonallisuushäiriöön ei ole lääkettä, mutta kaikkeen muuhun Riina sai niitä purkkitolkulla: masennuslääkkeitä, psykoosilääkkeitä, rauhoittavia lääkkeitä, epilepsialääkkeitä mielialan tasaamiseen. 19-vuotiaana Riina halusi kuitenkin omaan kotiin. Kannattaisiko mennä jo suoraan hautaan, Riina pohti ala-asteella. Psykoosi- ja masennuslääkkeet vetivät sängynpohjalle, mutta Riinan sanottiin liioittelevan
Oli syy hylätä kannabiskin. ?Koko raskaus oli sellaista hyvän olon aikaa.? Neuvolasta Riinaa patistettiin psykiatrian poliklinikalle. Mutta hän ei halunnut enää keskusteluapua. ?Alkoi olla jo sellaisiakin kokemuksia, ettei se oikein toiminut.? Vauva syntyi ennen aikojaan viikolla 30 ja vietti ensimmäiset kuusi viikkoa sairaalassa. Ulkoisia vammoja ei ollut. Vauvana lapsi oli rauhallinen, vähän liiankin. Tuloksista on yhden kevään perusteella mahdotonta sanoa mitään. Kaarlo Maaniemi, entinen Kelan pääsuunnittelija, siteeraa 40 vuotta työskennellyttä opettajaa: on helpompi rakentaa nuorta kuin korjata aikuista. Maaniemi on jo eläkkeellä, mutta penkoo yhä tietoja nuorten työkyvyttömyydestä ja sairauspäivärahoista. Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 -raportissa tätä joukkoa sanotaan syrjäytyneiden nuorten ?kovaksi ytimeksi?. Hallitus koittaa estää ryhmän kasvua nuorisotakuulla, joka tuli voimaan tammikuussa. Kaikille nuorille luvataan peruskoulun jälkeen työ- tai opiskelupaikka. Syrjäytymisen taustalla kun on usein vanhempien riitaisia eroja ja työttömyyttä, alkoholismia, huostaanottoja. ?Päiväkodeissakin on aivan häiriintyneitä lapsia, jotka käyttäytyvät poikkeavasti. Jo aiemmin hän oli ihmetellyt, kuinka he olivatkin niin samanlaisia. Nyt Riina alkoi epäillä, että sekä hänellä että lapsella oli Aspergerin oireyhtymä. 34 S uomessa arvioidaan olevan noin 25 000 pelkän peruskoulun käynyttä 20?29vuotiasta, jotka eivät ole koulussa, töissä eivätkä edes työnhakijoina. Hän oli 24-vuotias. ?Halusin jonkun ammatin, jonka papereihin kirjoittaa.? Mutta koulussa ahdistivat taas muut ihmiset: heidän juoruilunsa, kevyt liitelynsä. Talvella Riina palasi Porvooseen, silloisen miesystävänsä luokse. Sitten hän tajusi olevansa raskaana. Siitä tuli lopulta se suurin käänne. Myöhemmin Riina alkoi ihmetellä lapsensa puhetta. Lauseet olivat hienoja, mutta televisiosta ulkoa opittuja. Riina tiesi, että lapsen isällä oli diagnosoituna Aspergerin oireyhtymä. Tampereen yliopiston dosentti Matti Rimpelä on kritisoinut järjestelmän jumittuneen 1980-luvulle. Kuntoutustuen toivottiin työntävän puolikuntoista väkeä takaisin töihin. kaikkea tukea ja apua, mitä olisi kenties tarvinnut jo aikaisemminkin.? Eläketurvakeskus on selvittänyt, mitä on tapahtunut vuonna 2005 alle 35-vuotiaina työeläkejärjestelmän kuntoutustuelle siirtyneille masennuspotilaille. Lähes joka toisella kuntoutustuki jatkui vuoden 2007 lopulla ja noin 15 prosentilla vielä vuoden 2009 lopulla. S yksyllä 2008 Riina muutti Inarin tunturien keskelle, opiskelemaan artesaaniksi Saamelaisalueen koulutuskeskukseen. Käyrät näyttävät nousevan tänäkin vuonna. Maaniemen mukaan korjausliikkeet pitäisi tehdä jo perheissä. Kun ajoissa ei puututa, hoitaminen on hirveän kallista.? Lapsiperheiden tuki on kuitenkin hajonnut murusiksi. Lastenpsykiatria, lastensuojelu ja erityisopetus kuormittuvat kukin tahoillaan. Kun nuori sitten pääsee hoidon piiriin, on pulaa rahasta ja henkilökunnasta. Sairastuneelle mielelle on myrkkyä odotella kotona terapiaan pääsyä. Tapio Gauffin sai opiskelijakortin vuonna 2005 mutta opintopisteitä ei ole juuri kertynyt.
Jos eläkettä maksaa työeläkeyhtiö, tienestit voivat olla suuremmatkin. Työryhmä halusi keventää byrokratiaa ja väläytteli esimerkiksi nuoren kuntoutusrahan korottamista. Se esitti jatkoa työhönpaluun edistämislaille, jonka turvin eläkeläinen saa tienata minimieläkkeen verran. Hallinnon setviminenkään ei ihan riitä. Sen mukaan työkyvyttömyyseläkkeellä saa tienata 738, 82 euroa kuussa, minimieläkkeen verran. Muissa mielenterveyden häiriöissä palaajia oli vain 14 prosenttia. Jos työsuhde on kuntoutustuen aikana voimassa, työhön palataan lähes kaksi kertaa vilkkaammin kuin muuten. Tapion, Mervin ja Riinan ikäpolven ongelma on, ettei ole vakaita työpaikkoja, jonne eläkkeeltä voisi palata. Monen tutkijan mielestä suuryrityksiltä voisi vaatia enemmän vastuuta nuorten palkkaamisessa. Nuorten eläkeläisten työllistäminen on myös kansantaloudellinen kysymys. Professori Guy Ahonen Työterveyslai35. Eläketurvakeskus on selvittänyt, kuinka vuonna 2005 työeläkejärjestelmän kuntoutustuelle siirtyneet palasivat töihin. Vuosina 2010?2013 on voimassa väliaikainen työhönpaluun edistämislaki. Maisteritkin jonottavat kolmen kuukauden työharjoitteluihin. T yöstä yritetään kyllä tehdä nuorille eläkeläisille houkuttelevaa. K un kuntoutustuki otettiin käyttöön vuonna 1996, sen toivottiin työntävän puolikuntoista väkeä takaisin arkeen. Nuorilla mielenterveyspotilailla tulokset näyttävät karuilta. He jäävät pyörimään kuntouttaviin työpajoihin ja -kokeiluihin, niin sanotuille välityömarkkinoille. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime vuonna työryhmän pohtimaan osatyökykyisten työllistymistä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja osakuntoutustuella saa ansaita 60 prosenttia aiemmista tuloista. Jos tulorajat ylittyvät yli kolmelta kuukaudelta ja töitä riittää, eläkkeen voi jättää lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. V uonna 2008 Suomessa oli noin 33 500 työkyvyttömyyseläkeläistä, jotka halusivat töihin, selviää Eläketurvakeskuksen raportista. Etenkin mielenterveyden häiriöistä kärsivät kaipasivat töihin, mutta eivät olleet töissä. Heitä oli yli 14 500. Pelkästään masennusta poteneita työhaluisia oli 5 700, keskiverron kunnan verran. Suurimmmaksi esteeksi he kokivat työmahdollisuuksien puutteen. Työtoiveet eivät olleet mitään glamouria. Suurin osa toivoi alle 20 tunnin työviikkoja, joko entisissä hommissa, keveissä toimistotöissä tai palvelualalla. Tutkija Anne-Mari Ollikaisen mukaan osatyökykyiset on sysätty yhteiskunnassa marginaalin marginaaliin. Harvempi kuin joka neljäs masennuksen takia eläkkeelle jäänyt alle 35-vuotias oli palannut töihin vuonna 2009. Välimietinnössä esitettiin pitkä lista ehdotuksia. He ja vammaiset ovat syrjässä työttömien palveluista. Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä saa tienata 40 prosenttia eläkettä edeltäneestä ansiotasosta
Ideana on tarjota nuorille mielenterveyskuntoutujille heille räätälöityä ja heidän itse tuottamaansa ohjelmaa. Jokin osa-aikainen työ saattaisi Merviä joskus kiinnostaa . Kumppaninsa hän tapasi kolme vuotta sitten Asperger-vertaistoiminnassa. Mihin Mervi ihastui? ?Ehkä hänen temperamenttisuuteensa. Hän osasi sanoa asioita suoraan.? Jääkaapin ovessa on viikko-ohjelma. On kuntoutuspoliklinikkaa, Aspergernuorten ja -aikuisten kahvilan järjestämistä, harrastuksena iltalukiota. Pöydällä on todistus vertaisohjaajakoulutuksesta. Mervi vetää Lohjan Kulttuuripajalla luovan kirjoittamisen ryhmää. Tai, mä teen molempia.? Lokakuussa Tapio aloittaa todennäköisesti integratiivisen psykoterapian. Kela korvannee taas käynnit, sillä edellisen terapian päättymisestä tulee viisi vuotta. Jo tutustumiskäynnillä terapeutti löysi kipukohtia. Mervi Piispanen on onnellinen eläkeläinen. Hän kertoo, että hänellä on nykyään ?onnistuneita ihmiskontakteja?. Se on osa Sosiaalipedagogiikan säätiön Nuorten Kulttuuripaja -hanketta. tokselta on laskenut, että yhteiskunta menettää jokaisen nuoren eläkeläisen työpanoksen arvossa yli 1,5 miljoonaa euroa. K evät 2013, Lohja. Tapio tajusi, että viha isää kohtaan on saattanut purkautua psykoottisissa kohtauksissa.. Tutkijaksi tai analyytikoksi, vaikka Tilastokeskukseen. Tapio on palannut yliopistolle tänä keväänä. ehkä. ?En ole sitä paljon enää pyöritellyt päässäni.? 36 T apio Gauffin tietää haluavansa töihin. Olisi hyvä, jos läpi opintojen neuvottaisiin byrokratiassa. Pahimman sairastamisen jälkeen Tapio asui kuntoutuskodissa ja palvelukeskuksessa. Vuodesta 2010 hän on yllätyksekseen viihtynyt teekkarien täyttämässä Hervannassa. Spinningissä hän käy useita kertoja viikossa. ?Se on vielä vähän parempaa mielialalle kuin syödä jotain mielialalääkkeitä. Joskus hän tuntee kateutta, kun 18-vuotiaat vertailevat opintopisteitään. ?Mutta ei mulla toisaalta tässä mikään kiire ole.? Yliopiston tutor-toiminnalta Tapio toivoisi vähän enemmän. Mervi siis seurustelee
Tapio on myös hakenut itsenäisesti osa-aikaisia siivous- ja tiskaushommia, turhaan. ?Olen rehellisesti laittanut hakemuksiin, että mä olen kuntoutustuella. Hän ei tiedä, milloin sinne pääsee. Lapsensa tutkimisessa Riina toivoisi neuvolalta vähän enemmän. ?Mun mielestä se on ollut koko ajan hirveän vähättelevää: että katsotaan nyt, kyllä se nyt voi siitä.? Syksyllä nähdään, kuinka lapsella sujuu päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Riina Eskelinen kiinnostui kuvakollaaseista teini-iän punkvaiheessa. Siksi Riina hankkisi mielellään taiteilijan tittelin jostain koulusta. ?Se selittäisi vähän sitä mun outoutta.? Välillä Riinaan iskee pakottava tarve leikata ja liimata kuvakollaaseja. ? 37. Kaksikin tuntia muiden seurassa väsyttää hänet loppupäiväksi. Riina toivoisi enemmän joustoa työpaikkojen käytäntöihin. ?Pystyisikö siinä yhteiskuntakin tulemaan jollain tavalla vastaan. Yhä enemmän alkaa olla ihmisiä, joilla on neurologinen vaikeus. Että pystyttäisiin soveltamaan meidän kannalta, eikä aina niin, että meidän pitäisi sopeutua.? Riina saa eläkettä ja muita tukia reilut 1 200 euroa kuussa. Yhdessä työssä pötköttää väsähtänyt äiti vauvan kanssa, toisessa nukkuu nainen vodkapullon vieressä. Riina toivoo, että hänen lapsensa saisi kasvaa valppaammassa yhteiskunnassa kuin hän itse. Niissä vilkkuu vastuuta ja näköalapaikkaa. Riina jaksaisi ehkä puuhata pari päivää viikossa yksin, vaikka siivota. Mä luulen, että se on kaatunut siihen.? Tapio on käynyt puhumassa skitsofreniastaan kokemusasiantuntijana esimerkiksi terveydenhoitoalan opiskelijoille. ?Kuntoutujat saavat syyttää vähän itseään siitä, että leimautuu, jos itse hyssyttelee sitä sairautta.? R iina Eskelisen keittiössä Porvoossa vihertää ohraa ja vehnää. Keväisin Riina voi paremmin kuin syksyllä. Hän kertoo kysyneensä Kelasta, paljonko tukien päälle saisi tienata. ?Jos menisin nyt töihin, saisin tienata 70 euroa kuussa niin, että se ei vaikuttaisi tukeen.? Todellisuudessa itse eläke olisi kuitenkin turvassa. Nykyisin kollaasien tekeminen helpottaa hänen pahaa oloaan. Välillä Riina silmäilee lehdistä työpaikkailmoituksia. Kuntoutujat saavat syyttää vähän itseäänkin leimautumisesta, sanoo Tapio Gauffin. Lääkärin kanssa on sovittu, että kuntoutustuelle haetaan jatkoa vielä vuodeksi. Arkisin Tapio kokkailee mielenterveyskuntoutujille tarkoitetulla Näsinkulman Klubitalolla. Klubitalo yrittää myös löytää kuntoutujille siirtymätöitä, ja Tapiokin on käynyt töissä esimerkiksi kiinteistöfirman toimistossa ja puutarhalla. Vain muutama prosentti Klubitalon yhteydenotoista johtaa siirtymätyöpaikkaan. Tulot söisivät heti asumistukea, mutta kuntoutustuen päälle saisi tienata ihan rauhassa 738, 82 euroa. Riina haluaisi hakea jo pysyvää eläkettä, lääkäri ei. Kysymykseen ammatista Riina törmää aina, kun hän täyttää lomakkeita tai tapaa uusia ihmisiä. Jos ajatukset junnaavat, hän etsii neuvoja Asperger-kirjallisuudesta. Riina on saanut pyytämänsä lähetteen Asperger-tutkimuksiin neuropsykiatriselle poliklinikalle Helsinkiin. Että apua voisi saada häpeilemättä. Toisaalta ihmisen kaikkia ongelmia ei pitäisi kuitata diagnoosilla. ?Eihän se ole koko totuus, vaan pitäisi nähdä, mitä ne ihan oikeat henkilökohtaiset syyt ovat siellä.
38
Meille myös Rahankeräyslaki muuttuu. Kansalaisen kukkarolle pyrkii pian kirkko, kunta ja moni muukin. e r ja s a a r i n e n t e k s t i l a s s e r a n ta n e n k u v i t u s 39
eivät edes ne, jotka voivat rahankeräysluvan saada. Rahaa saavat kerätä Suomessa rekisteröidyt yhteisöt tai säätiöt, joilla on yksinomaan yleishyödyllinen tarkoitus. Rahankeräyslain mukaan se on toimintaa yleistä sosiaalista, sivistyksellistä tai aatteellista tarkoitusta varten tai muuta yleistä kansalaistoimintaa. Aina kun lupanumero muuttuu, kaikki keräysmateriaalit joudutaan uusimaan, mikä on kallista. S uomen evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko ovat jo vuosia havitelleet itselleen rahankeräysoikeutta. Tämä on ongelma joillekin sosiaali- ja terveysjärjestöille, joiden toiminta sisältää myös liiketoimintaa. Esimerkiksi Suomen Punainen Risti kerää koko ajan rahaa katastrofien hoitoon eri puolilla maailmaa, mutta keräyslupa on voimassa vain kaksi vuotta kerrallaan. Paikallisia keräyksiä koskevat lupahakemukset hoidetaan poliisilaitoksilla. Luvan voi myös saada rekisteröimätön yhteisö, jonka asema on määritelty lainsäädännöllä. Siihen ei juuri kukaan ole tyytyväinen . Uudessa laissa yksinomaista yleishyödyllisyyttä vaadittaisiin keräyskohteelta eikä kerääjältä. Yleishyödyllisyyttä on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Rahankeräyslain muutosesitys on tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyllä, ja lakia valmisteleva työryhmä ja sisäasiainministeri Päivi Räsänen (kd.) suhtautuvat kirkkojen toiveeseen myötämielisesti. Rahankeräyslakiin on suunniteltu pieneltä kuulostavia muutoksia, joiden merkitys voi kuitenkin olla suuri. Toisaalta kaavaillut muutokset eivät riitä kaikille. Jotkut haluavat eroon koko lupamenettelystä. ?Suomen poikkeuksellisen tiukka rahankeräyslaki asettaa esteitä ja hidasteita kansalaistoiminnalle ja luoville aloille?, sanoo kansalaisaktivisti Riikka Kämppi. Keräysluvan saaminen kestää puolestatoista kuukaudesta neljään kuukauteen. 40 ?Lupahakemusten käsittely on ruuhkautunut?, kertoo valtakunnalliset rahankeräysluvat myöntävän poliisihallituksen arpajaishallintopäällikkö Jouni Laiho. Poliisihallitus käsittelee noin 450 rahankeräyslupahakemusta vuosittain. Nyt kirkkojen toive näyttäisi toteutuvan. Hän on toiminut Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjan päällikkönä ja toiminnanjohtajana Ylen hyvä -säätiössä, joka järjestää Nenäpäivä-tempauksen. N ykyinen rahankeräyslaki on vuodelta 2006. Lakiin kaavaillaan muutosta, joka mahdollistaisi lupakauden pidentämisen useampaan vuoteen. Nykyinen laki vaatii yleishyödyllisyyttä sekä rahankerääjältä että keräyskohteelta. Syynä on usein se, ettei toimintaa katsota vakiintuneeksi. Tyytymättömyyttä aiheuttaa myös jatkuva lupien hakeminen. Niille tulee 200?250 hakemusta vuodessa. Poliisihallitus hylkää vuosittain viitisen hakemusta ja tarjoaa noin kymmenelle hakijalle mahdollisuutta vetää hakemuksensa pois. Rahankeräyslain lisäksi yleishyödyllisyyttä käsitellään peräti 36 muussa säädöksessä. EU:n jäsenvaltiot saavat itse määritellä yleishyödylliset palvelut, ja niiden rahoittaminen, järjestäminen ja valvonta on kunkin valtion oma asia. Suomessa myös uskonnollinen toiminta on määritelty rahankeräyslain perusteluissa yleishyödylliseksi. Rahankerääjän toiminnan edellytetään olevan yksinomaan yleishyödyllistä. Yliopistotkin haluavat ryhtyä rahankerääjiksi. Nykyisin kaksi säätiömuotoista yliopistoa, Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto voivat kerätä rahaa, mutta pian ehkä kaikki muutkin. Jotkut pelkäävät rahankeräyslain muutosten romuttavan koko hyvinvointivaltion idean. Uskonnolliset järjestöt ke-. Jos veroja kantavat kirkot saavat rahankeräysoikeuden, sen haluavat myös kunnat. Myös spontaanisti sosiaalisen median avulla syntyneet ryhmät ja verkostot, kuten kaupunginosaliikkeet, haluaisivat kerätä rahaa erilaisiin tarkoituksiin. Tällainen on esimerkiksi Suomen Punainen Risti. Hakemusten käsittely on hidasta
41
Tuolloin päätettiin, ettei lupaa voi antaa yhteisölle, jolla on veronkeräysoikeus . Rahankeräyksillä hankituista lahjoituksista ei makseta veroa. Omien sanojensa mukaan yhdistys ?vie todistusta Jeesuksesta juutalaisten ulottuville Israeliin, Pietariin ja Ukrainaan ja levittää evankeliumia Mongoliassa ja Itä-Siperiassa.. Kirkon jäsenyys on vapaaehtoista, kuten kansalaisjärjestöjen. Hiilamo toivoo ylipäänsä kirkolle enemmän kansalaisjärjestöluonnetta. Kaikki eivät katso kirkkojen rahankeruuoikeutta hyvällä. valtiolle, kunnalle tai evankelis-luterilaiselle tai ortodoksiselle kirkolle. Lain käsittelyn yhteydessä eduskunta kuitenkin hyväksyi keskustan ja kristillisdemokraattien kansanedustajien aloitteesta lausuman, jonka mukaan hallituksen on arvioitava erikseen mahdollisuutta erityisestä syystä myöntää rahankeräyslupa evankelisluterilaiselle kirkolle tai ortodoksiselle kirkkokunnalle tai niiden seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle. Vuonna 2008 uskonnolliset järjestöt keräsivät 84 miljoonaa euroa, 51 prosenttia kokonaistuotosta. V uonna 2007 keräysluvan saaneista suurimman nettotuoton, lähes viisi miljoonaa euroa, keräsi Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä ry. Nyt asiaan on palattu. Kirkot haluaisivat kerätä rahaa etenkin diakoniatyöhön. Toinen keräyskohde olisi kirkkorakennusten ja pyhättöjen kunnostaminen, josta myös ortodoksikirkko on kiinnostunut. Kirkkoja pidetään luotettavina rahankerääjinä, joilla on seurakunnissaan rahankeräysorganisaatio valmiina. Nyt käynnissä olevan keräyksen tuotot käytetään kristilliseen lähetystyöhön ulkomailla, lähetystyöstä tiedottamiseen kotimaassa, lähetystyöntekijöiden kouluttamiseen, lähetyskasvatukseen ja lähetystilaisuuksien järjestämiseen. Yli miljoona euroa ovat viime vuosina keränneet myös monet medialähetystyötä radion, tv:n ja netin välityksellä tekevät järjestöt. Käytännössä sen toteuttavat seurakuntalaiset. Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamon mielestä kirkko voisi hyvin kerätä rahaa. räävätkin kansalaisilta suurimman potin, selviää poliisihallituksen tilastoista. Seurakunnat ovat iät ja ajat voineet kerätä rahaa myös kolehdilla haluamiinsa tarkoituksiin. Viime vuonna sen järjestämällä Yhteisvastuukeräyksellä saatiin kokoon 4,1 miljoonaa euroa. Yhteisvastuu.fi-sivuilla keräyksen kerrotaan olevan evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys. Nämä keräysmahdollisuudet eivät kuitenkaan riitä. Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko hakivat rahankeruuoikeutta jo vuonna 2005, kun nykyistä lakia valmisteltiin. Lain valmistelun järjestökuulemisessa antamassaan lausunnossa Suomen Punaisen Risti ja Suomen Unicef katsoivat, että päätös avaisi tien myös kuntien rahankeruuoikeudelle. ?Kuntien sosiaalitoiminnan rahoittaminen vapaaehtoisilla kansalaiskeräyksillä. Näitä ovat esimerkiksi Avainmedia Lähetysjärjestö ry, joka evankelioi yksilöitä ja kansoja sekä synnyttää ja kasvattaa seurakuntia kohdemaissa ja IRR-TV, jonka keräämät rahat käytetään kotimaisen ja kansainvälisen medialähetystoiminnan rahoittamiseen, humanitaariseen diakonia- ja katastrofiavun välittämiseen sekä IRR-TV:n työhön tarvittavien toimitilojen ylläpitämiseen ja rakennuskustannusten kattamiseen. 2000-luvulla kahdestakymmenestä eniten rahaa keränneestä toimijasta enimmillään 42 puolet on ollut uskonnollisia, etenkin lähetystyötä, tekeviä järjestöjä. Yksi suurista rahankerääjistä on Kirkkopalvelut ry, joka kehittää kirkon diakoniatyötä ja jakaa EU-ruokapaketteja
Vuonna 2008 ne keräsivät 30 prosenttia kokonaistuotosta, 48,9 miljoonaa euroa. Suurimmalle osalle sosiaali- ja terveysjärjestöistä rahankeräykset eivät ole tärkeä rahoituksen lähde, vaan ne toimivat pitkälti RAY-avustusten turvin. Hänen mielestään vaativin lasten erikoissairaanhoito yliopistollisessa sairaalassa kuuluu julkisen sektorin perustehtäviin eikä kansalaiskeräyksillä hoidettavaksi. toisin kuin kirkkojen diakoniatyö. Yleishyödylliseksi rahankeräyskohteeksi on poliisihallinnossa sen sijaan määritelty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lastensairaala. Siinä korostetaan, että sosiaalitoimen apu vaikeissa tilanteissa oleville kuntalaisille on lakiin perustuvaa velvoittavaa toimintaa . Kuntien tarkoitus ei ole yleishyödyllinen, muistutetaan lakia valmistelevan työryhmän muistiossa. Hankkeen tarkoituksena on ?lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon korkean tason turvaaminen, edistäminen ja tukeminen?, kerrotaan uusilastensairaala2017.fi-sivuilla. Heikki Hiilamo arvosteli hanketta Lapsen maailma -lehdessä huhtikuussa: Verojen maksamisen ja hyväntekeväisyyden välillä ei tarvitse olla ristiriitaa. Lakisääteiset palvelut ne rahoittaisivat edelleen veroilla ja valtionosuuksilla. Lainvalmistelijat eivät suhtaudu kuntien toiveisiin suopeasti. Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeen tukiyhdistyksen ja säätiön puheenjohtaja Anne Berner on Perheyritysten liiton puheenjohtajana vaatinut aggressiivisesti verojen alentamista. Sosiaalipolitiikan emerita professori Briitta Koskiaho seuraa aktiivisesti hyvinvointivaltion muuttumista eri Euroopan maissa. Saukon mukaan järjestöt vetoavat harvoin suoraan kansalaisten kukkaroon. Suomalaiset lahjoittivat vuonna 2008 rahankeräyksiin 164,8 miljoonaa euroa. Kuntien edunvalvoja Suomen Kuntaliitto vaatii kunnille rahankeruuoikeutta, jos kirkot sen saavat. Vuosina 2002?2008 eniten RAY-tukea saaneesta 200 järjestöstä vain 50 haki rahankeräyslupaa. Tuoreempia lukuja ei ole saatavilla. Kuntien jo vuonna 2005 esittämä vaatimus on edelleen voimassa, kertoo lakimies Pasi Pönkä Kuntaliitosta. Kuntien toiveet ovat samantapaisia kuin seurakuntien: ne haluaisivat kerätä kansalaiskeräyksin apua yksittäisille, ahdinkoon joutuneille kuntalaisille ja vaikkapa kyläkoulujen kunnostamiseen. Eniten lahjoituksia keräävät uskonnolliset järjestöt. tuskin enää vastaisi niitä suomalaisen hyvinvointivaltion normeja ja arvoja, joita olemme tottuneet pitämään tärkeinä?, SPR ja Unicef kirjoittivat yhteisessä lausunnossaan. K irkkojen tapaan myös kuntien talous liukuu alamäkeä. Koskiaho kaipaa selkeää julkisen vastuun määrittelyä: ?Tarvitsemme kiireesti luettelon siitä, mitä palveluja ja minkä laatuisina julkinen sektori takaa kansalaisille.? S osiaali- ja terveysjärjestöjen osuus rahankeräystuotoista on koko 2000luvulla pienentynyt. Näkyvimpiä rahankerääjiä ovat valtakunnalliset, tunnetut järjestöt, kuten Invalidiliitto ry, Pelastakaa Lapset ry ja Näkövammaisten Keskusliitto ry. Emilia Saukko valmistelee väitöskirjaa solidaarisuudesta hyvinvointivaltiossa. Hän on selvittänyt sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta. Anne Birgitta Pessin 43. Poliisihallituksessa ratkaisu katsottiin ennakkopäätöksen luonteiseksi ja sen teki poliisiylijohtaja Mikko Paatero. Yleensä rahankeräyslupa-asiat ratkaisee arpajaishallintopäällikkö. Sairaalan rakentamiseksi kerää rahaa Uusi lastensairaala 2017 tukiyhdistys ry, jota tukee näyttävästi muun muassa Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Oyj. Joku saattaa maksaa iloiten veronsa ja sen lisäksi lahjoittaa vielä rahaa hyviin tarkoituksiin
44
mutta laki voi tulla vastaan. Kyselyyn vastanneista peräti 85 prosenttia oli sitä mieltä, että kenen hyvänsä pitäisi voida kerätä rahaa lähes mihin tarkoitukseen hyvänsä, kunhan tarkoitus on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä. Näin ajatteli 670 vastaajaa 784:sta. Helsinkiläistä vihreiden kaupunginvaltuutettua ja Kallion kaupunginosan Kallio-liikkeen aktivistia Erkki Perälää harmittaa, että rahankeräyslakiin suunnitellaan vain kosmeettisia muutoksia. ?Lainsäädännön pitää reagoida maailman muutokseen. Kun joukko ihmisiä, yksittäinen ihminen tai rekisteröity yhdistys haluaisi tehdä jotain, ennen keräyksen aloittamista pitäisi ilmoittaa julkiseen rekisteriin keräyksen tarkoitus, budjetti, keräyskustannukset ja vastuuhenkilöt sekä se, onko toiminta verottajan näkökulmasta yleishyödyllistä vai arvonlisäverollista. ?Meidän pointtimme on, että kun kerääjä kertoo avoimesti tietonsa, sen jälkeen on lahjoittajan asia päättää, ketä hän haluaa tukea?, Riikka Kämppi sanoo. Jotkut ovat väittäneet, että kerääjän ja keräyskohteen yleishyödyllisyydestä luopuminen johtaisi hyvinvointivaltion purkamiseen; julkisesti rahoitetut palvelut siirryttäisiin rahoittamaan yksityisellä rahalla. Kämppi muistuttaa, että tämä linjaushan on Suomessa jo tehty, kun Uusi Lastensairaala 2017 -yhdistys sai keräysluvan. Vasta tämän jälkeen yhdistys olisi voinut hakea rahankeräyslupaa, jonka käsittely voi viedä jopa puoli vuotta. Viime vuonna Kallio-liike halusi kerätä hyväntekeväisyyskonsertin ohessa rahaa Global Clinicille, joka tarjoaa paperittomille ihmisille terveyspalveluja. Ensin olisi pitänyt perustaa yhdistys, mikä voi viedä 3?6 kuukautta. vuonna 2008 tekemän selvityksen mukaan 73 prosenttia suomalaisista oli antanut rahaa johonkin keräykseen. Tämä tarkoittaa nykylain perustelujen mukaan sitä, että viranomainen saa nähdäkseen ensimmäisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Sitten yhdistyksen olisi pitänyt vakiinnuttaa toimintansa. ?Nykylaki ei ole estänyt amerikkalaistyyppisen hyvän- On paljon tilausta spontaaneille rahankeräyksille, sanoo Erkki Perälä. 45. Mieluiten kansalaiset auttavat sairaita lapsia. Taloustutkimuksen Hyväntekeväisyys 2012 -tutkimuksen mukaan kansalaisille mieluisin lahjoituskohde on hoitomenetelmien ja sairauksien parantaminen. Nyt olisi järkevää pidentää lain valmisteluaikaa ja käydä muutostarpeet kunnolla läpi?, hän sanoo. Sosiaalinen media ja maksuliikenteen helpottuminen ovat tehneet rahankeruun mahdolliseksi lähes kenelle hyvänsä . Onneksi Kallioliike löysi kumppanikseen Lääkärin sosiaalinen vastuu -yhdistyksen, jolla oli voimassa oleva rahankeräyslupa. Perälästä puolentoista vuoden aikajänne on aivan liian pitkä nykymaailmaan: ?On paljon tilausta spontaaneille, nopeille rahankeräyksille.? Kansalaisaktivistit ovat jo jonkin aikaa kirjoittaneet yhdessä vaihtoehtoista rahankeräyslakia osoitteessa rahankerayslaki.com. He toivovat rahankeräykseen lupamenettelyn sijaan ilmoitusmenettelyä. Toisena tulee lasten ja nuorten hyväksi tehtävä työ ja kolmantena vanhustyö, etenkin veteraaneja autetaan mielellään. Emilia Saukon mukaan keräyksillä ei välttämättä tavoiteta eniten apua tarvitsevia: ?Meillä on järjestöjä, jotka tarvitsisivat kipeästi rahaa esimerkiksi nuorten päihdetyöhön, mutta ne eivät houkuta lahjoittajia; ihmiset haluavat lahjoittaa kivoihin kohteisiin.? R ahankeräyslakiin kaavaillut muutokset olivat maaliskuussa kaikkien halukkaiden kommentoitavana otakantaa.fi -palvelussa. Keräys olisi voitu järjestää aikaisintaan puolentoista vuoden päästä idean syntymisestä
Kansalaisaktivistien mielestä joukkorahoituksella pitäisi voida kerätä rahaa yleishyödyllisten tarkoitusten lisäksi luovien alojen projekteihin, kuten levyjen ja elokuvien tekemiseen. Huijauskeräyksiä olivat esimerkiksi 1990-luvulla Talvisodan veteraanit -keräys ja 2000-luvulla Syöpäsairaiden Tuki ry:n ja Make a Wish Toive ry:n keräykset. Ehkä spontaanit keräykset jakavat kansalaisyhteiskuntaa yhä pienemmiksi sirpaleiksi ja syövät toimintaedellytyksiä pitkäjänteisemmin toimivilta järjestöiltä.? R ahankeräykset houkuttelevat myös huijareita. tekeväisyyden tuloa Suomeen.? Kansalaisaktivistit ovat innostuneet joukkorahoituksesta. Se on internetin kautta toimiva yhteisöllinen rahoitusmalli, jolla kuka tahansa voi lahjoittaa rahaa hyväksi katsomaansa tarkoitukseen. Rahaa voi jo nyt kerätä joukkorahoituksella, kunhan keräyslupa on kunnossa. Jos keräys menisi tietyn rahasumman yli, rahat ohjattaisiin ?ylivuotokoh- 46 teeseen?, jolla olisi rahankeräyslupa. Ilman resursseja ei voi toimia?, Riikka Kämppi painottaa. Emilia Saukosta uudenlainen kansalaistoiminta on myönteinen asia: ?Ihmiset haluavat auttaa ja vaikuttaa. Kaikissa näissä kerättiin ilman rahankeräyslupaa miljoonia euroja. Yleishyödylliseen tarkoitukseen annettiin vain. On hyvä, jos uudenlainen kansalaistoiminta kyseenalaistaa vallitsevaa ajattelua. Se ei asettunut vastustamaan kirkkojen rahankeruuoikeutta. Kämppi, Perälä ja muut kansalaisaktivistit ovat pyrkineet tuomaan ideoitaan rahankeräyslain valmisteluun. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kulttuuria tuetaan jo enemmän joukkorahoituksella kuin julkisin varoin. Nyt joukkorahoituksella voidaan kerätä rahaa esimerkiksi kirjan tekemiseen myymällä ennakkotilauksia. Sehän on kansalaisyhteiskunnan tehtävä.? Saukko puhuu kuitenkin myös perinteisten kansalaisjärjestöjen puolesta liian hätäisiä muutoksia vastaan: ne tekevät pitkäjänteisempää edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä ja ennen kaikkea pitävät yllä välittämisen ja solidaarisuuden asenteita . Ministeri Räsäsen valtiosihteeri Marjo Anttoora kertoo kuitenkin, ettei lakiin nyt tehdä laajempaa kokonaisuudistusta. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella. Kyseessä on tavarakauppa, johon ei sovelleta rahankeräyslakia. Joukkorahoitusta pohtii työ- ja elinkeinoministeriön luovien alojen tulevaisuutta käsittelevä työryhmä, joka jättää loppuraporttinsa kesäkuun lopussa. H uhtikuussa rahankeräyslain uudistamista pohdittiin myös Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan, Kanen työryhmässä. Sen puheenjohtaja oli Erkki Perälä. Suomessa kolmas sektori on poikkeuksellisen lähellä julkista sektoria ja sen ohjattavissa. Oikeus kerätä varoja on kansalaisyhteiskunnan toiminnan a ja o. Työryhmä pohti yhtenä vaihtoehtona lain uusimista portaittain niin, että lupajärjestelmän rinnalle luotaisiin reaaliaikainen, julkinen rahankeräysrekisteri. Pienet keräykset voitaisiin toteuttaa ilmoitusmenettelyllä. Ryhmä kannatti lupien voimassaolon pidentämistä. Jos siihen ei tule aktivistien vaatimia muutoksia, he aloittavat nimienkeruun kansalaisaloitetta varten: eduskunnan käsiteltäväksi tulisi kaksi kilpailevaa esitystä rahankeräyslain muuttamiseksi. ?Meillä on jo toinen perättäinen hallitus, joka lupaa parantaa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja silti meillä on Euroopan tiukin rahankeräyslaki. muistuttavat, että kaikkien pitää auttaa. ?Suuret, näkyvät järjestöt pitävät näitä ajatuksia esillä
Päätekijät saivat tuomioita muun muassa rahankeräysrikoksista ja törkeistä petoksista. Jouni Laiho poliisihallituksesta kertoo, ettei väärinkäytöksiä tilastoida, mutta myöntää, että keräystuottojen käyttöön voi liittyä väärinkäytöksiä: niitä ehkä käytetään yhdistyksen muihin menoihin eikä täsmälleen siihen tarkoitukseen, johon lupa on annettu. Viranomaiset eivät kuitenkaan ehdi valvoa tuottojen käyttöä vaan se jää yhdistysten oman valvonnan varaan. Laiho kertoo, ettei vireille ole tullut yhtään syyteasiaa, jossa rahankeräyksellä olisi rahoitettu järjestäytynyttä rikollisuutta tai terrorismia. Viestintäjohtaja Hannu-Pekka Laiho korostaa, että nykylaki palvelee tarkoitustaan. Jos kerääjän yksinomaisesta yleishyödyllisyydestä luovutaan, rahankeräyksestä tulee kiinnostavaa liiketoimintaa. Myöskään tutkija Emilia Saukko ei heittäisi nykylakia lupineen ja jälkikäteisvalvontoineen romukoppaan. Sen osoittaa jo parin vuoden kokemus Britannian suuresta yhteiskunnasta.. ? 47. Keräyksen aloittaneet henkilöt eivät ymmärtäneet tarvitsevansa lupaa. Erkki Perälästä yksi ratkaisu olisi lisätä ihmisten tietoisuutta rahankeräyslainsäädännöstä. ?Välittämistä ei voi ulkoistaa valtiolle, mutta valtion täytyy rohkaista välittämiseen.? Britanniassa puhutaan paljon suuresta yhteiskunnasta, mutta samaan aikaan on tehty suuria julkisten menojen leikkauksia, myös kolmannen sektorin tukiin. Se muistuttaa jokaisen velvollisuudesta auttaa muita. Hän pitää kuitenkin todennäköisenä, että tällaista tapahtuu. Riikka Kämppi ei usko, että rahanpesua harjoitettaisiin hyväntekeväisyyden kautta, vaikka tästä on joitain ulkomaisia esimerkkejä. Rahaa on niin helppoa pestä nopeasti veroparatiiseihin perustettavissa yrityksissä, ettei hyväntekeväisyyttä tarvita tähän tarkoitukseen. Helpottunut rahankeräystekniikka tosin lisää tahattomia rahankeräysrikoksia. Nyt avuksi toivotaan kansan ja liike-elämän karttuisaa kättä harjoittamaan hyväntekeväisyyttä. Koskiahon mukaan näyttää kuitenkin siltä, etteivät lahjoitukset korvaakaan vähentynyttä julkista tukea. ?Ilman valtion koordinaatiota ja vastuuta ei kansalaisyhteiskunnan toiminnasta näytä monimutkaisessa yhteiskunnassa tulevan mitään. Niihin kietoutuu kuitenkin laajoja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Vielä järkevämpää olisi vähentää byrokratiaa pienissä keräyksissä. Suomen Punaisessa Ristissä ollaan eri mieltä. Hän toivoo kuitenkin, että luvat ja tilitykset voisi hoitaa netin kautta, luvansaanti nopeutuisi ja lupia pystyttäisiin seuraamaan avoimesta rekisteristä. Sivustolle oli jo tullut maksusuorituksia auttamishaluisilta ihmisiltä, mutta poliisin yhteydenoton jälkeen sivusto suljettiin. Huhtikuussa Etelä-Karjalan poliisi epäili Facebookryhmän keränneen luvattomasti rahaa sairaan koiran leikkaukseen. Emilia Saukko muistuttaa, että kansalaisyhteiskunnan rahoituskanavien muutokset toimivat prismana suomalaisen hyvinvointipolitiikan muutokseen. ?Jos rahankerääjiksi tulee uusia tahoja ja rahaa voi kerätä muihinkin kuin yleishyödyllisiin tarkoituksiin, heikentyy kansalaisyhteiskunnan periaate yhteisen hyvän ylläpitämisestä. Nyt edes lupapäätöksiä ei löydy poliisin verkkosivuilta vaan niitä pitää erikseen pyytää nähtäväksi. R ahankeräyslakiin on ehdotettu lähinnä täsmennyksiksi tai teknisiksi muutoksiksi kuvailtuja uudistuksia. Hänen mukaansa kaikissa Euroopan maissa huudetaan nyt apuun kansalaisyhteiskuntaa, sillä valtion rahat eivät enää riitä hyvinvointiyhteiskuntaan. Suuressa yhteiskunnassa ei ole kyse vain julkisten menojen leikkauksesta vaan myös demokratiakäsityksen muutoksesta: kun edustuksellinen demokratia ei riitä, kansa ottaa vallan lähiyhteisöissä ja huolehtii yhä enemmän omista ja naapuruston asioista. Koskiaho näkee suuressa yhteiskunnassa paljon hyvää. Tämä voi merkitä muutosta me yhdessä -ajattelusta kohti ylhäältä-alaspäin suuntautuvaa hyväntekeväisyys, charity -ajattelua.? Professori Briitta Koskiahon mielestä Suomeen vyörytetään Britanniasta tuttua suurta yhteiskuntaa, Big Societya, jossa valtion rooli kutistuu ja kansalaiset tekevät itse enemmän. nimellisiä summia
48
Oven takana toimii terveysasema, jossa hoidetaan ihmisiä papereihin katsomatta. Kaikki hoituu Paperittomien klinikalla hoidetaan talkoovoimin satoja potilaita vuodessa. Noste seurasi klinikan arkea talven ja kevään ajan. a n n - m a r i h u h ta n e n t e k s t i t o u k o h u ja n e n k u v a t J ossain päin Helsinkiä on punainen ovi, johon kiinnitetään joka viikko kahden tunnin ajaksi kyltti, jossa lukee Global Clinic. Paikalla 49. Heitä on viisi, aivan kuten kaksi vuotta sitten, kun paperittomien klinikka avasi ovensa ensimmäistä kertaa. ?Vielä silloin mietimme, tuleeko tänne ketään. Klinikalle tulevan potilaan ei tarvitse kertoa nimeään tai asuinpaikkaansa. Hoito on ilmaista. Paria minuuttia vaille viisi Sonja Liesto, toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelija, avaa oven ja päästää tammikuun viimassa värjöttelevät ihmiset sisään. Emme tienneet kuinka suurta tarvetta toiminnalle on?, muistelee klinikan johtaja Pekka Tuomola, joka työskentelee päivätöinään Diakonissalaitoksen päihde- ja mielenterveystyön johtajana. Tuomola perusti klinikan yhdessä Lääkärin sosiaalinen vastuu -järjestön ja Amnestyn kanssa. Klinikka on pyörinyt 30 vapaaehtoisen lääkärin, sairaanhoitajan ja tulkin voimin
ilman oikeutta julkiseen terveydenhuoltoon. Kun kevät tulee, täällä ei mahdu edes nostamaan kolikkoa maasta?, sanoo vapaaehtoisena tulkkina työskentelevä Borislav Bolisov, kutsumanimeltään Bobby. Bulgarian romaniaa puhuvaan vähemmistöön kuuluva Bobby on asunut yhdeksän vuotta Suomessa. Moni 3 500 asukkaan kylästä käy kerjäämässä ulkomailla. ?Tiedän ainakin sata muuta, jotka käyvät meidän tavoin muualla Euroopassa?, yksi miehistä kertoo. Odotushuone muistuttaa seurakunnan kerhotilaa: lattia on punaista laattaa, pöydät pyöreitä ja puisia ja seinät vuorattu lasten piirroksilla. Suomeen he tulivat kaksi viikkoa sitten, mutta eivät ensimmäistä 50 kertaa. on myös Pakolaisneuvonnan lakimies, joka tarvittaessa neuvoo maassaoloon ja oleskelulupiin liittyvissä asioissa. Esimerkiksi tilapäisen oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat sekä ne turvapaikan saaneet, joiden henkilöpapereissa on puutteita, tippuvat järjestelmän ulkopuolelle. Viimeisen vuoden aikana klinikalla on hoidettu 330 potilasta, hoitokertoja oli 570. Myös Romaniasta ja Bulgariasta tulleet romanit rinnastuvat paperittomiin. Röntgeniä tai laboratoriota ei ole, eikä mielenterveysongelmia hoideta. Global Clinic ei määrää rauhoittavia lääkkeitä, kertoo kylttikin seinällä. Pekka Tuomola vertaa klinikalla tehtävää työtä kehitysmaalääketieteeseen. Alkeelliselle varustukselle on syynsä. "Lääkärillä on velvollisuus hoitaa potilaansa. Maahanmuuttopolitiikka ei kuulu poliklinikalle", sanoo lääkäri Heli Salmi.. Hoidotta jäävät myös ne EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat, joilla ei ole yksityistä sairausvakuutusta. Työtä tehdään stetoskoopin, verensokerimittarin, korvalampun ja verenpainemittarin turvin. Työntekijät painottavat, että he tekevät humanitaarista työtä, eivät maahanmuuttopolitiikkaa. Muut tilat, kaksi lääkärinhuonetta, eteinen ja juristin käytössä oleva huone, ovat vielä ahtaammat. Ilta on kuitenkin tavallista rauhallisempi. ?Odota vain. Loput ovat laillisesti maassa, mutta eivät ole oikeutettuja julkiseen terveydenhuoltoon. Suurin osa paperittomista oleskelee pääkaupunkiseudulla. Klinikan potilaista vain noin yksi kymmenestä on puhtaasti paperiton. Valtaosa potilaista on ollut nuoria 17?30-vuotiaita, suurin osa miehiä. Osa potilaista on maassa laillisesti, osa laittomasti, mutta yhtä kaikki . Hän päätyi vapaaehtoiseksi, vaikka ensin epäilikin klinikan tarpeellisuutta. ?Kuten varmaan moni muu, minäkin elämääni tyytyväisenä pikkukaupungin pikkuporvarina ajattelin, että kyllähän täällä kaikki pääsevät lääkäriin. Nyt tiedän, ettei näin ole. Sitä voi olla vaikeaa myöntää.? P aperittomien klinikka ei näytä terveysasemalta. Kymmenisenkin ihmistä saa huoneen tuntumaan pieneltä. Monellakaan heistä ei ole julkista sairausvakuutuskorttia, joten heillä ei ole oikeutta terveydenhuoltoon muissakaan EU-maissa. Noin puolet klinikan potilaista on romaneja, jotka ovat tulleet Suomeen kerjäämään. K ymmenen minuuttia avaamisen jälkeen klinikan odotushuone on jo täynnä Romanian romaneja. Osa heistä on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, osa tullut maahan ilman passia tai väärennetyillä papereilla, ja osa on jäänyt maahan turistiviisumin tai oleskeluluvan umpeuduttua. Lääkäri Heli Salmen mukaan hoito tosin on seulontaa: kenet olisi syytä lähettää jatkohoitoon, kenen vaivoihin puree Burana. Päivätöikseen Salmi työskentelee lastenlääkärinä. Tosin vain muutama on tullut vaivan vuoksi, muut ovat seurana, lämmittelemässä. He kaikki ovat kotoisin samasta Valea Seacân kylästä ja sukua toisilleen. Kyse on myös lääkärin ammattietiikasta. ?Hoidamme potilaita, emme pakolaiskysymystä?, Tuomola sanoo. ?Tämä on ihmisoikeuskysymys, jota ei pitäisi sotkea maahanmuuttokysymyksiin.? S uomessa on arviolta 2 000?3 000 ihmistä, jotka ovat laittomasti maassa ilman viisumia tai oleskelulupaa. Hän opiskelee sosionomiksi. Nyt Bobbya tarvitaan potilaiden esihaastatteluissa, joiden perusteella heidät ohjataan lääkärille kiireellisyysjärjestyksessä
Ruotsissa on tulossa voimaan laki, joka takaa kaikille oikeuden maksuttomaan ja välttämättömään hoitoon. Työntekijät toivovat, että klinikka tekisi itsensä tarpeettomaksi. Että Helsingin kaupunki tai valtio hoitaisi sen, mikä sille kuuluu. Suomessa ei ole virallisia ohjeita tai lakia paperittomien terveydenhuollon järjestämisestä. Suomi rikkoo useita ratifioimiaan kansainvälisiä sopimuksia ja suosituksia. Euroopan neuvoston vähimmäisvaatimuksen mukaan kaikilla maassa olevilla on oikeus maksuttomaan akuuttihoitoon ja välttämättömään kroonisten sairauksien hoitoon. Suomi ei noudata myöskään YK:n sopimusta lapsen oikeuksista, jonka mukaan kaikille maassa oleville lapsille on taattava samat terveydenhuollon palvelut. Italiassa, Hollannissa, Ranskassa, 51. Eikä liioin muitakaan YK:n sopimuksia, jotka velvoittavat yhtäläisiin oikeuksiin terveydenhuollossa. Myös EU:n perusoikeusvirasto suosittaa, että EU-maat hoitaisivat kaikki raskaana olevat yhtäläisin oikeuksin perusterveydenhuollossa. Viidessätoista EU-maassa paperittomat pääsevät kiireelliseen hoitoon samoin oikeuksin kuin oman maan kansalaiset. Suomi rikkoo monia kansainvälisiä sopimuksia ja suosituksia. Alusta asti on ollut selvää, että vapaaehtoisten voimin pyörivä klinikka on vain elvytystä, ei itse ratkaisu
On myös jätetty antamatta hoitoa, joka vaatisi jatkuvaa seurantaa, sillä potilaalla ei ole siihen oikeutta?, Heli Salmi kertoo. Aina henkilöstö ei tiedä, kenellä on oikeus mihinkin hoitoon tai mikä on oikea hoitopaikka. Romaniassa vaivaan määrättiin vain aspiriinia. ?Minua ei hoidettu, joten toivoin että se paranisi itsestään. Lääkekuuri ei ratkaissut mitään. ?Hänen pitäisi syödä verta ohentavaa Marevania lopun elämäänsä?, Tuomola sanoo ja painaa katseensa alas punaiseen laattaan. Marevanin syönti vaatisi jatkuvaa verikokeissa käymistä, mutta paperittomien klinikalla ei voida tehdä laboratoriokokeita. ?Se on amputaatio ja raajanmenetys, jos jalkaa ei hoideta.? Gogu kertoo, että jalat ovat vaivanneet jo kaksi vuotta. Lääkärit arvelevat, että jalassa on taas trombi eli laskimotukos. Goguksi esittäytyvä mies on klinikan väelle tuttu. Portugalissa ja Sveitsissä paperittomat saavat myös kiireetöntä hoitoa. Suomen Lääkäriliitto on vaatinut paperittomien hoidon takaamista. Helsingissä asia on vireillä. Koska ohjeistukset ovat puutteellisia, paljon jää lääkärin harkittavaksi. Ei ole 52 rahaa, ei ole hävittävää?, mies kertoo ja nielaisee lääkärin antamat särkylääkkeet. Aamulla on lähtö Haartmaniin. Yksi romanimiehistä linkkaa lääkärin luota takaisin odotushuoneeseen. Tänä talvena jono on ollut useimpina iltoina kymmenien metrien pituinen. ?Jonossa kinastellaan ja tönitään . Nyt on kipeytynyt toinen jalka. Ensimmäisellä kerralla Gogu lähetettiin Haartmanin sairaalan päivystykseen ja Tuomola joutui ostamaan siellä määrätyn kalliin Klexane-lääkkeen klinikan piikkiin. Viime syyskuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi Emma Karin (vihr.) ja seitsemän muun valtuutetun aloitteen ja päätti selvittää mahdollisuudet paperittomien terveydenhuollon järjestämiseen. K linikalla tammikuinen ilta lähenee loppuaan. Viime yönä venäläiset kävivät sisällä rähisemään, kun muutama heistä jäi ulkopuolelle?, Gogu kertoo. Gogu ja Rodica ovat kiireellisiä tapauksia, jotka on lähetettävä jatkotutkimuksiin kaupungin sairaaloihin. Mutta mikä ylipäätään on kiireellinen vaiva? Se on aivan liian tulkinnanvarainen asia, sanoo Helsingin sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä, joka vetää kaupungin romanityöryhmää. Terveydenhuoltolaki ei ota huomioon taudin vakavuusastetta, kiireettömästä mutta pitkällä tähtäimellä välttämättömästä hoidosta ei puhuta mitään, Räihä huomauttaa. ?On selvää, että jokin tuberkuloosi hoidetaan, mutta entä jotkut ei niin kiireelliset tapaukset, joissa hoitamatta jättäminen johtaa siihen, että niistä tulee jossain vaiheessa kiireellisiä?, hän sanoo.. Nyt hän päättää, onko kyse kiireellisyydestä vai ei. Gogun lisäksi myös hänen siskonsa Rodica on lähdössä tulkin kanssa sairaalaan, Naistenklinikalle. Hampaiden pesun ja vaatteiden vaihdon lomassa Rodica kertoo, että viime yönä onnisti: sisarukset saivat viettää yönsä Kalkkersin lämmössä. Jalka on kuitenkin mennyt vain pahempaan?, mies kertoo ja irvistää. Gogu nukkuu yönsä ulkona, kuten moni klinikalla käyvistä romaneista. ?Ulkona portaiden alla tai autossa, joka on niin romuna ettei moottorikaan käy?, tulkki Bobby selittää. Talvisin klinikalla hoidetaan paljon lieviä paleltumia ja ihovammoja. Jos elinolot ovat kurjat, miksi Gogu tulee Suomeen? ?Köyhyyden vuoksi?, mies hymähtää kuin kysymys olisi tyhmimmästä päästä. ?Meillä on kotona kuusi lasta, yhdessä huoneessa asuu kymmenen ihmistä. Viime syksynä hänellä todettiin jalassa veritulppa. Pekka Tuomola näyttää huolestuneelta. Siniseen Ikean kassiin sullottu Gogun haitari saa jäädä yöksi klinikalle säilöön. S euraavana aamuna tapaamme jälleen klinikalla. Kiireellisiä tapauksia on noin viisi prosenttia klinikan potilaista. vahvin ja nopein voittaa. Tiettävästi heidät kaikki on tutkittu, siihen velvoittaa jo terveydenhuoltolaki. ?Toinen kysymys on, että osalle potilaista on määrätty lääkkeitä, joihin heillä ei ole varaa. Se on Vallilassa sijaitseva asunnottomien yökahvila, johon otetaan sisään vain 25 ihmistä
Gogu puhdistaa jalkansa haavoja. Oikea pohje on turvonnut seitsemän senttiä vasenta paksummaksi.
Esimerkiksi diabetes voi johtaa kuolemaan, jos sitä ei hoideta. Paperittomien klinikan vapaaehtoislääkäri Heli Salmi huomauttaa, ettei edes rahansäästösyistä ole järkevää odottaa tilanteen muuttumista akuutiksi. Jotkut pelkäävät ilmiantamista, eikä viranomaisiin luoteta. Osa niistä ei ole suostunut ottamaan paperittomia vastaan, vaikka heillä olisi rahaa. Perustelu: käyntiä ei voida kirjata järjestelmään ilman sosiaaliturvatunnusta.. Tehohoitaminen käy aina kalliimmaksi. P aperittomat eivät välttämättä tunne omia oikeuksiaan, saati mistä hoitoa saa. Esimerkiksi 25 euron päivystyskäynti voi maksaa paperittomalle satoja euroja. Käytännössä laskut jäävät maksamatta ja menevät kaupungin piikkiin. ylilääkärin Laura Pikkaraisen mukaan ei ole selvää kuka maksaa ja minkä verran. Salmi kertoo, että yksi potilas ei uskaltautunut edes klinikalle, joten lääkäri kävi hänen luonaan. Muutama potilaista on kieltäytynyt menemästä sairaalaan, koska he ovat pelänneet, että siellä rikotaan salassapitovelvollisuutta. ?Meidän tiedossa ei ole yhtään tällaista tapausta. Ne ovat pikemminkin kaupunkitarinoita siitä, että polilta on soitettu suoraan poliisille?, Salmi sanoo. Suurin ongelma on hoidon maksullisuus. Kunnallinen terveydenhuoltojärjestelmä poh- 54 jautuu kotikuntaan, joten jos potilaalla ei ole vakituista asuinpaikkaa, hän maksaa todellisten kustannusten mukaan. Pikkarainen kertoo, että joskus asioita selvitellään sosiaalityöntekijän kanssa, ja tarvittaessa Diakonissalaitos ostaa lääkkeet. Global Clinic on ohjannut maksukykyisiä potilaita myös yksityisille lääkäriasemille. Päivystyksessä kaikki potilaat kyllä hoidetaan, oli heillä papereita tai ei. ?Ongelmat ovat alkaneet vasta uloskirjauksen jälkeen.? Jos potilaalla ei ole rahaa, on hankala varmistaa lääkityksen saanti ja jatkohoito. Haartmanin sairaalan vs
Viime syksynä hoidetun toisen jalan pohje on täysin musta. S itten taas odotetaan. He molemmat ovat kotoisin Romaniasta mutta Suomessa aivan eri lähtökohdista. Gogu kertoi kerjäävänsä, koska rakennustyöt ja hanttihommat Romaniassa eivät riitä Noin puolet klinikan potilaista on Romanian ja Bulgarian romaneja. Nyt hän kiertää vaimonsa kanssa Euroopassa soittamassa haitaria. Sen jälkeen kerrotaan ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä Suomessa. Ajatus palautuu aamuisiin keskusteluihin Gogun ja klinikan nimettömänä pysyttelevän tulkin kanssa. He tulivat töihin silloin kun sopi.? Suomessa yli 20 vuotta asunut mies kertoi itse tulevansa yhtä köyhistä oloista, mutta opiskelleensa. Ensin hän kävi lääkärillä, sitten verikokeissa. Myöhemmin maata jaettiin työntekijöille?, hän sanoi. ?Romanien ongelma silloin ja nyt oli heidän asenteensa. Ajoittain ultraäänilaitteesta kuuluu korinaa, jonka kanssa Gogun kännykkä mustan nahkatakin taskussa soi kilpaa. Jalka on turvonnut reiteen saakka ja pohje on pahasti haavoilla. Jotkut eivät mene sairaalaan, koska pelkäävät ilmiantoa poliisille. T änään Gogu pääsi päivystykseen kyselemättä. Kaikilla oli oikeus töihin, mahdollisuus antaa työpanoksensa kolhooseihin. Heillä ei ole sairausvakuutuskorttia, joka oikeuttaa terveydenhuoltoon EU-maissa. elämiseen. Se oli meidän ongelma, nyt se on EU:n ongelma. Vastuun pallottelun sijaan pitäisi pohtia, miten asia oikeasti ratkaistaan.? Myöhemmin ymmärrän, että tulkki pääsee asian ytimeen. Hän jäi itse vastikään työttömäksi ja tuli sen jälkeen paperittomien klinikalle tulkiksi TE-toimiston lähettämänä työharjoittelijana. ?En ymmärrä, miten nyt ollaan kuin vapaan liikkuvuuden ongelmat olisivat tulleet yllätyksenä?, hän jatkoi. ?Kun Romania liittyi EU:hun, valtio ilmaisi että jos rajat avataan, romanit liikkuvat. oli yhtäläiset mahdollisuudet. Hetken päästä ultraäänilaitteen ruudulle ilmestyy punertavia kuvioita. ?Nämä ainakin ovat auki?, lääkäri sanoo ja ryhtyy kyselemään: Onko ollut hengenahdistusta. meillä kaikilla . Hän toivoo että lapset kouluttautuisivat. ?Kaikkien vanhempien tavoin toivon, että heillä olisi parempi elämä.? Hieman myöhemmin nelikymppinen ystävällisen oloinen miestulkki kertoi oman mielipiteensä. ?Minun on pakko sanoa tämä, mutta Ceausescun aikana heillä . Hänen ristiriitaisessa ja kriittisessä suhtautumisessa maanmiehiinsä tiivistyy monta asiaa, esimerkiksi keskustelu hyysäämi55. Entä kummat tulivat ensin, haavat vai jalan turvotus? Gogu vastailee tulkin avustuksella parhaansa mukaan. Kolmatta tuntia. Televisioruudussa presidentti Barack Obama julistaa, että kaikkien USA:ssa laittomasti työskentelevien tulisi saada kansalaisuus. Nyt ollaan ultrassa. ?Seuraavaksi tutkitaan laskimot. Parhaimmillaan he saavat 15 euroa päivässä. ?Olemme käyneet Suomessa jo useita vuosia, mutta ihmiset eivät enää auta kuin ennen. Te luulette, että kaikki rötöstelemme tai että rahat menevät rikolliseen toimintaan.? Gogu tekisi mieluummin töitä kotikylässään ja olisi lastensa luona, joita hänen äitinsä nyt hoitaa. Nicolae Ceausescun valtakauden (1965?1989) jälkeen työt hänen kotiseudultaan katosivat. Sano, että joudun vähän puristamaan?, lääkäri pyytää tulkkia kääntämään. Samalla hän liikuttaa anturia reidelle levitetyllä vihreällä geelillä kuin luistinradalla. Onko tilanne samanlainen kuin viime syksynä, kun toisessa jalassa havaittiin laskimotukos
Global Clinicin lääkärit ovat yrittäneet neuvotella kaupungin kanssa hoitopolkua raskaana oleville naisille ja lapsille, mutta tuloksetta. Ruotsalaiset kollegat ovat vinkanneet vihoviimeisestä keinosta. Jokainen tekee minkä kokee oikeaksi, ei miestä voi jättää kuolemaan?, hän sanoi. ?Sisään?, lääkäri kutsuu jälleen. Pohjetta ei pystytä turvotuksen vuoksi tutkimaan kunnolla, mutta heti kun turvotus on laskenut, jalka kuvataan uudestaan, lääkäri lupaa. Lopuksi Gogulle neuvotaan haavan hoitoa. Hän poistuu sairaalasta helpottuneen näköisenä rasvalappujen, puhdistusaineen, siteiden ja uusien sukkien kanssa . Haavat ovat märkineet läpi lahkeen. Tosin emme sitäkään, että odottavalta kysytään synnytyssairaalassa papereita.? Salmea turhauttaa. Klinikalla on aivan oma logiikkansa, jolla se toimii . sestä ja ?hyväntahtoisuuden. Paljon muuta klinikalla ei voi tehdä. Gogun reidestä ei löydetty tukosta. Lääkärit eivät esimerkiksi voi varmistaa, onko sikiö hengissä, sillä sydänääniä ei voida kuunnella. ja sairausvakuutus, jottei hän joudu turvautumaan vastaanottavan jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään. Joidenkin mielestä maksuton terveydenhuolto houkuttelisi lisää ihmisiä Suomeen. Terveydenhuollon ammattilaiset tosin eivät tunnu uskovan tähän. Suurin osa siirtolaisista tulee Eurooppaan töihin tai poliittisen, seksuaalisen tai uskonnollisen vainon vuoksi. Käyttääkö Gogu nyt palveluja hyväksi? Käyttää, toki. Koska asuntoa ei ole, ei ole myöskään suihkua, jossa peseytyä. Ensitöikseen sairaanhoitaja Tiia Kalliola vie hänet kylpyhuoneeseen. Oven takaa kuuluu vauvan itkua, mutta se on vain YouTube-video. Kolme romanimiestä ja kaksi naista katsoo huoneen nurkassa olevalta tietokoneelta videoita synnytyksestä. Miehet hurraavat. Porukkaa naurattaa. Tulkit ja 56 hoitajat puikkelehtivat nyssyköiden, muovikassien ja ihmisten joukossa. kengissä kun oli vain WC-paperia. S euraavalla viikolla paperittomien klinikan odotushuoneen lattialla lojuu tuttu näky, Gogun haitari. Ruotsissa lasten terveydenhuolto . Heli Salmi mittaa naiselta verenpaineen ja tunnustelee sikiön liikkeitä. Aivan kuin potilailla olisi aina koko omaisuus mukanaan. ja vaikka on kiire, kukaan työntekijöistä ei hermoile. Tänään hoitoa kaipaa ainakin kymmenen ihmistä. Jopa Valvira on tiedustellut voiko vapaaehtoisklinikka järjestää raskaudenseurantaa. Klinikalla käy paljon raskaana olevia naisia, nuorimmat ovat olleet 15-vuotiaita. ?Alun perin ajattelimme, että tulijat olisivat terveitä työikäisiä miehiä, jotka ovat satelliittina lähteneet tienaamaan rahaa perheelle?, Heli Salmi kertoo. ?Näin suurta raskaudenseurannan tarvetta emme odottaneet. Luultavasti monella onkin. Silti kaikki tuntuu hoituvan. On jalkapohjan kutinaa ja ihottumaa. Ihosairaudet, infektiot ja vatsa- ja nivelkivut ovat yleisimpiä sairauksia, joita klinikalla hoidetaan. Tänä iltana klinikalle on tullut tutkittavaksi hyvin nuoren näköinen romaninainen, joka on neljännellä kuulla raskaana. Sukupuolitautitestejä ei voida tehdä. Tästä huolimatta klinikalle on ohjattu potilaita julkisista terveyskeskuksista ja sairaaloista. Paperittomat pääsevät kyllä sairaalaan synnyttämään, mutta neuvolaan äitejä ja lapsia ei huolita. Yhdellä on selkäkipua, toisella sydänoireita, kolmannella keuhkokuume, johon määrätään antibiootteja. Yksi naisista kertoo haparoivalla englannilla, että nuorimman miehen vaimo haluaisi lapsia, joten mies halusi nähdä , mitä synnytyksessä tapahtuu. Tunnelma on kaoottinen, ilmassa tuoksuu paistinrasva ja tunkkaiset vaatteet. Mutta tulkin mielestä ei pitäisi huudella romanien moraalin perään, vaan katsoa peiliin. ?Vaikka kuinka voisin perätä heiltä vastuuta omasta elämästä, ei siitä ole enää tässä vaiheessa kyse. hyväksikäytöstä. Vapaan liikkuvuuden ehtona on, että toisessa maassa oleskelevalla EU:n kansalaisella on ?riittävät varat. Kaksi kärsii hammassärystä. neuvolakäynnit, rokotukset ja muut ? järjestyi lopulta ilmoittamalla YK:lle, ettei valtio noudata sopimusta lapsen oikeuksista. ?Jos kaupungin selvitys kariutuu niin sitten pitää lähteä ratkomaan tätä kautta.?
Gambialainen Kadeem tuli Suomeen etsimään töitä. Sitä ennen hän asui Espanjassa ja Maltalla.
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen leimasi Kalevassa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan toiminnan laittomaksi. Lakimiehen mukaan syynä oli, että Nuwanilla on kotimaassaan veljiä. ?Olisin jo aikoja sitten palannut, jos minulla olisi siellä jotain. Bobbyn mukaan mies pelkäsi, että jos hän joutuu hoitoon, hänen vaimonsa viedään. K linikalla ilta lähenee loppuaan. Mutta viisitoista minuuttia ennen sulkemista sisään tulee vielä yksi potilas. Hän on yksi niistä, jotka oikeasti piileskelevät. Nuwan on asunut Helsingissä pari vuotta ilman papereita. Lapsia klinikalla käy harvoin. Periaatteessa jokaisesta lapsesta pitäisi tehdä ilmoitus lastensuojeluviranomaisille. En ymmärrä, miksi ne jotka haluaisivat tehdä töitä, eivät saa lupaa. Sen voi saada esimerkiksi huonon turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin vuoksi. Nuwanin kotimaassa sodittiin vuosikausia. Kun hän oli nuori, hänen vanhempansa kuolivat tsunamissa ja koti tuhoutui. ?Jouduin tekemään kaikkea paskaa ja pelottavia asioita, jotta selviäisin?, hän kertoo. ?Kun ympärillä kaikki on rumaa, siihen menee mukaan. Hakemus hylättiin, vaikka hänellä oli sopimus vakinaisesta työstä. ?Tämä on hassu paikka, kun vertaa muihin maihin. Raskaana oleva äiti oli tullut klinikalle tulehduksen vuoksi. Haartmanissa hänet todettiin hiv-positiiviseksi. Maahanmuuttovirasto edellyttää että opiskelijalla on oleskelulupaa uusiessaan 6 720 euroa itsensä elättämiseen. Pikkukaupungista ei löytynyt töitä ja terveyskin alkoi reistailla. Nuwan on pitkään kärsinyt eturauhastulehduksesta ja nenäkanavan tukkeutumisesta. Hän löysi ravintolatöitä Helsingistä ja haki oleskelulupaa työn perusteella. Tuolloin kokonainen perhe osoittautui hiv-positiivisiksi. Klinikkaa johtaneen Oulun Diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Hannu Rahikaisen mukaan julisteissa ei suoranaisesti kehotettu väkivaltaan, mutta viesti oli uhkaava. Rahikainen sai myös yksittäisiltä ihmisiltä toimintaa paheksuvia yhteydenottoja. Sitten on niitä, 58 jotka käyttävät järjestelmää hyväksi . Mutta kun ei ole, minun on täytynyt muodostaa oma perhe tänne. Ja vaikka olen laittomasti maassa, paikkani on täällä?, hän sanoo. Nuwan asuu suomalaisen tyttöystävänsä kanssa, jonka nimissä heidän asuntonsa on. Kesällä he saavat lapsen, ja sen jälkeen pari aikoo hakea oleskelulupaa perhesiteen perusteella. K eväällä 2012 Ouluun avattiin paperittomien klinikka. Nuori tummaihoinen mies hupparissaan ja merkkitennareissaan esittäytyy Nuwaniksi. Tähän mennessä seitsemästä epäilystä yksi on paljastunut lisätutkimuksissa tuberkuloosiksi. Tänäänkin klinikalla on peukalokipua valittava nuori mies, jolla epäillään tubia. Minusta tuli katukoira. Rahat loppuivat. Se ei ainakaan lisää perheiden luottamusta heitä auttaviin. Muutamia tapauksia on ollut, surullisin viime vuodelta. Hän vaati, että auttajia olisi rangaistava. ?En ymmärrä, miten esimerkiksi lasten ja raskaana olevien äitien, joiden ei ole mahdollista saada maksutonta lääkärinhoitoa, aut- Global Clinicin perustaja, lääkäri Pekka Tuomola on useimmiten itsekin paikalla auttamassa.. Alun perin hän tuli Suomeen opiskelemaan kauppatieteitä maakuntayliopistoon, mutta ei ikinä valmistunut. Kesken kaiken odotushuoneessa tulee riitaa ja kännykät lentelevät. Pian avaamisen jälkeen äärioikeistolainen Suomen Vastarintaliike levitteli bussipysäkeille julisteita, jotka paljastivat klinikan osoitteen. Ennen kuin Salmi ehti ohjeistaa miestä eteenpäin, tämä katoaa. Kuten myös hänen lapsensa ja miehensä. ?Luultavasti tartunta oli myös vielä syntymättömällä lapsella koska lääkitys aloitettiin niin myöhään?, Tuomola sanoo. Ainoa sovittu hoitopolku koskee tuberkuloosia. Mutta halusin päästä elämässäni eteenpäin, opiskella.? Hakemus hylättiin viikossa. ja he saavat luvan?, hän sanoo. Lopulta Nuwan haki oleskelulupaa humanitaarisen suojelun perusteella
Rahikainen kuitenkin uskoo, etteivät apua tarvinneet uskaltaneet tulla paikalle kielteisen julkisuuden ja julistekampanjan vuoksi. taminen on keneltäkään pois . Ne tulevat tarpeeseen, sillä klinikka kärsii peruslääkkeiden puutteesta. Edellisellä viikolla sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty alaisineen kävi tutustumassa tiloihin ja kuulemassa henkilökunnan näkemyksiä. Lahjoituksia on tullut myös yksityisiltä ihmisiltä. Rahat on ohjattu läheiseen apteekkiin, jossa klinikalla on oma tili. On toinenkin hyvä uutinen. ?Vaikka meillä oli poliisin hiljainen tuki, puhutaan ihmisistä, jotka eivät muutenkaan uskalla tulla näkyville.? O nnenpäivä! Helmikuisena tiistaina klinikan ilta lähtee hyvien uutisten saattelemana käyntiin. Tänä iltana klinikalla ollaan toiveikkaita: ehkä jokin oikeasti muuttuu. 59. Kolmannen vuoden lääketieteen opiskelija Silja Niskanen seisoo eteisessä jaloissaan kolme kassia, jotka ovat täynnä lääkkeitä. ?Vähän niin kuin myöhäinen joululahja. Järjestettiin sellainen keräys opiskelijoiden kanssa?, Niskanen kertoo vuorossa oleville lääkäreille Suvi Jaakkolalle ja Mikko Hakalalle, jotka alkavat latoa antibiootteja ja särkylääk- keitä hyllyyn. ?Eivät ehkä halua, että niiden nimeä yhdistetään toimintaamme?, Pekka Tuomola sanoo. Yksittäisiä avustuksia klinikka on saanut SAK:lta, Palvelualojen Ammattiliitolta ja Kallio-liikkeeltä. eihän hoidon epääminen ole kenenkään etu?, Rahikainen ihmettelee. Klinikka suljettiin, koska kävijöitä ei ollut. Voi olla, että paperittomia on Oulussa hyvin vähän. Vapaaehtoiset lääkärit ovat lahjoittaneet antibiootteja ja sidontatarpeita, verenohennuslääkkeet on saatu Diakonissalaitokselta. Yksikään lääkefirma ei ole tukenut toimintaa
Klinikan vapaaehtoistulkki Borislav Bolisov on asunut Suomessa yhdeksän vuotta ja opiskelee sosionomiksi.
Gogu kertoo edellisviikolla Haartmanissa ymmärtäneensä, että vaiva olisi mennyt ohi. Rahat hän lähetti perheelleen. Myös hammassärkyisen Kadeemin on selvittävä vielä yksi viikko särkylääkkeillä. ?Särkylääke, se oli päivän sana?, Ikonen naurahtaa ovea sulkiessaan. Luulisi, että illan päätteeksi vitsit ovat vähissä, mutta ei. On viimeinen kerta klinikalla ja vastassa on monia tuttuja kasvoja. G ogun tila ei sen sijaan ole muuttunut parempaan. Päinvastoin. Hän pystyy enää hädin tuskin liikkumaan. Hän muutti Espanjaan 2000-luvun alussa työn ja paremman elintason toivossa. Silloin vain kolmasosa kolmestakymmenestä potilaasta ehti lääkärille. Mies esittelee itsensä Kadeemiksi. Hän pyrkii ajattelemaan, että joka kerran jälkeen ymmärtää ihmisten olosuhteita vähän paremmin. Kun Espanjaan tuli lama, työt loppuivat. ?Muutin Maltalle. Rodica istuu odotushuoneessa ja 61. Viime käynnistä on kulunut yli kuukausi, mutta hammassärky on ja pysyy. Parin kuukauden päästä siellä kävi sama juttu?, hän kertoo. Kun rahat loppuivat, loppui myös tyttöystävän luottamus. Hän on kotoisin Gambiasta ja kuuli paikasta puskaradion kautta, kuten suuri osa potilaista. Turvallisuus- ja luottamussyistä klinikan osoitetta ei ilmoiteta missään julkisesti. Sitä taas en saa ilman työpaikkaa.? L ääkäri Mikko Hakala kutsuu Gogun sisään. Ensimmäiset yönsä Helsingissä hän nukkui moskeijassa. Työtilannekaan ei ole muuttunut, joten hän ei tiedä jäädäkö Suomeen vai lähteä. Gogu ja hänen siskonsa Rodica ovat taas paikalla. Nämä kansallisuudet ovat vain murto-osa klinikalla hoidettavista. Kadeemin tarina on tyypillinen nyky-Euroopassa. Gambiassa hän oli työskennellyt kauppiaana ja taksikuskina, mutta asiakkaita oli vähänlaisesti. Espanjassa hän oli ensin kuusi vuotta töissä rakennustyömaalla ja sen jälkeen putkitehtaalla. Sairaanhoitaja tenttaa parhaillaan Kadeemia. Tilastojen mukaan eniten paperittomia tulee Somaliasta, Afganistanista, Irakista ja Venäjältä. Mutta nyt särkee jo molempia jalkoja, eivätkä särkylääkkeet auta. ?Luultavasti siellä tarkoitettiin ettei jalassa ole syvätulppaa, mutta se ei tarkoita etteikö se kaipaisi hoitoa. Edellisellä viikolla Gogu oli käynyt uudestaan ultraäänitutkimuksissa, mutta tukoksia ei edelleenkään näkynyt. ?Lääkärin mukaan mitään antibiootteja ei tarvittu, kipulääkettä ja kotiin vaan. Ikävöin lapsiani, mutta en saa edes puhua heidän kanssaan?, hän sanoo. Kadeem on etsinyt töitä Suomesta kaksi kuukautta. Tuntematon paha on aina pahempi ja niin edelleen. Vapaaehtoiset tuntuvat säilyttävän hyvän tuulen ja ilmapiirin illasta toiseen, vaikka kuulevat rankkoja tarinoita. Ehkä se tosiaan on niin kuin Heli Salmi sanoi: vaikka kuinka olisi musertunut olo, ainakin on tehty jotain. Ettei ainakaan sulje silmiään. H uhtikuu. Ja täällä näen hänet taas, niin kuin joka tiistai?, tulkki Bobby hymähtää ohi mennessään. Viereisessä pöydässä istuva reggaepipoinen mies kertoo käyneensä jo viime viikolla, mutta tuolloin hänen hammassärkyään ei ehditty hoitaa. Vapaaehtoiset epäilevät, että sen vuoksi kaikkia apua tarvitsevia ei tavoiteta. Heistä puhuessa miehen silmäkulmat kostuvat. ?Minulla ei ole enää mitään. Lapsistaan hän ei ole kuullut kuukausiin. On olemassa riski, että tukokset uusivat?, Hakala sanoo ja yrittää selittää, että jalat kaipaisivat jatkuvaa seurantaa, jota Suomessa ei ole paperittomille tarjolla. Hän määrää antibiootteja, sillä haavat ovat pahasti tulehtuneet. Suomi on hänestä kaukana onnelasta. Hän kertoo olevansa valmis tekemään lähes mitä tahansa töitä, mutta mitään ei löydy. ?Eilen kävin erään rakennusfirman toimistossa nähtyäni työilmoituksen lehdessä. He sanoivat että töitä olisi, mutta täytyisi olla oleskelulupa. Nyt Kadeem asuu toisen gambialaisen luona, johon hän tutustui moskeijassa käyneen somalialaisen perheen kautta. Muuta ei voida tehdä. Kello näyttää jo varttia yli seitsemää, mutta potilaita on vielä jonossa. Lopulta sairaanhoitajaksi opiskelevan Tatja Ikosen on pakko kertoa odotushuoneessa odottaville, että tulevat ensi viikolla uudestaan
Hän sanoo, että hän itse näkee kysymyksen täysin ihmis-. Vastaan äänestivät kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja keskusta. Kaupunki kuitenkin heittää pallon sosiaalija terveysministeriön suuntaan. Helmikuun lopussa Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta puolsi valtuuston ehdotusta, jonka mukaan paperittomienkin olisi saatava julkista terveydenhoitoa. Mutta selvityksiä ratkaisumalleista tai laskelmia siitä, 62 mitä hoidon järjestäminen maksaisi, ei vielä ainakaan huhtikuussa ollut. Seuraavaksi lausunto etenee kaupunginhallitukseen. Myös sosiaali- ja terveysministeriössä on herätty tilanteeseen. kuuntelee korvalapuilla romanialaista poplaulaja Florin Salamia. Mutta vaikka siellä maahanmuuton volyymi on ollut vuosia eri luokkaa, Ruotsin lainsäädännössäkin tämä on verrattain uusi asia. Päätös syntyi äänin 7?6. Paperittomien terveydenhuollon turvaamista on selvitetty syksystä lähtien ja tavoitteena on, että selvitys lainmuutostarpeineen ja terveyspalvelujen ratkaisumalleineen valmistuu vuoden loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Taneli Puumalainen myöntää, että Suomessa on oltu hitaita. ?Olemme Ruotsia jäljessä. Lopulta Gogu kyllästyy odottamaan ja lähtee paikalta ovet paukkuen lääkäreille haistatellen. Kevään mittaan paperittomien asia on nytkähtänyt vähän eteenpäin. Teemme parhaamme, mutta hitaita olemme olleet?, Puumalainen sanoo. Tarkastellaanko paperittomien hoitoa maahanmuutto- vai ihmisoikeuskysymyksenä? Puumalainen empii hetken. Kaupunki olisi valmis sallimaan ainakin kiireellisen maksuttoman hoidon. Esitystä puolsivat vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton edustajat. Jalka ei kanna, eikä hän pysty soittamaan enää haitariakaan. Gogu yrittää hoputtaa lääkärille pääsyä. Lautakunta peräsi yhtenäisiä kansallisia ohjeita, kiireellisen hoidon määrittelyä ja se piti tärkeänä, että terveydenhuollon järjestämiseen ryhdyttäisiin heti
Helsingin kaupunki ei ole laskenut, kuinka paljon se on hävinnyt maksamattomissa asiakaskäyntimaksuissa, mutta jotain osviittaa kustannuksista antaa se, että HUS:lle lähetettyjen paperittomien potilaiden käynneistä kaupunki maksoi viime vuonna noin 10 000 euroa. ?Suurimmat esteet ovat asenteet: säästökuurit ja maahanmuuttovastaisuus?, Heli Salmi sanoo. Klinikalla toivotaan, että Suomi ottaisi hoidon järjestämisessä mallia muista EU-maista. Suomen terveydenhoitojärjestelmä eroaa monista maista siinä, että se on sidottu kotikuntaan. Vaikka Suomessa ei ole kyse samanlaisesta volyymista, valtion tasolla puhuttaisiin miljoonista.? K linikalla uskotaan, ettei kyse ole rahasta. Myös ministeriön näkökulmasta kyse on kaikkien maassa olevien ihmisten terveyden turvaamisesta. ?Lähtökohtana on että ihmisten terveystarpeet täytyy jollain tavalla pystyä kohtaamaan. Puumalaisen mielestä laskelma on alakanttiin. ?Ruotsissa kustannukset tulevat olemaan arviolta 30?35 miljoonaa vuodessa. Vapaaehtoisten voimin pyörivän päivystyksen ovet ovat aluksi auki pari tuntia joka toinen viikko. 63. Jos hän on edelleen maassa eikä ole saanut töitä, hänestä on tullut oikeasti paperiton. Toukokuussa Helsingin kaupunginhallitus päätti palauttaa paperittomien terveyspalvelut uuteen valmisteluun. Klinikan työntekijöiden mielestä hoito voitaisiin silti järjestää niin, että tietyt terveysasemat ottaisivat vastaan myös paperittomia, jotka maksaisivat normaalin asiakasmaksun. Paperittomien klinikalla tehdään työtä alkeellisin varustein. Lääkkeet saadaan lahjoituksina. Pekka Tuomola on kuitenkin kyyninen. ?Valtio vetoaa aina budjettiin ja rahaan. Ollaan kovin empaattisia, mutta konkretia puuttuu. En usko, että valtio alkaa tätä rahoittaa?, hän sanoo. Niin kauan kuin valtio ja Helsingin kaupunki aikailevat, klinikka tulee Heli Salmen sanoin toimimaan ?tikkuna ihmisten lihassa, häpeäpilkkuna Helsingille?. Tänäänkin tupa on tunnissa täysi, ja sairaanhoitaja Tatja Ikonen joutuu käännyttämään ihmisiä ovelta. ?Aivan täyttä, tulkaa seuraavalla kerralla aikaisemmin?, hän sanoo kolmelle sisään pyrkivälle romanimiehelle. Onneksi ovet aukeavat jälleen ensi viikolla. Äänestyksessä hyväksytyn esityksen mukaan kaupunki ryhtyy itse järjestämään paperittomien terveydenhuoltoa jo vuoden 2013 aikana. Suurimmat esteet hoidon järjestämiselle ovat säästökuurit ja maahanmuuttovastaisuus, sanoo lääkäri Heli Salmi. oikeuskysymyksenä. Ja sitä seuraavalla. Niin kauan kuin tarvetta on. ? Gogu ja hänen vaimonsa palasivat Romaniaan. Diakonissalaitos päätyi ostamaan heidän lentolippunsa, koska Gogun terveysongelmat eivät olisi ratkenneet Suomessa. Nuwan voi hyvin ja hänen tyttöystävänsä odottaa esikoistaan. Kadeemista ei ole tietoa. Kokoomus ja perussuomalaiset äänestivät asian palauttamista vastaan. Myös Turkuun avattiin huhtikuussa paperittomien klinikka. Onhan tämä epäkohta, joka on tavalla tai toisella laitettava kuntoon?, Puumalainen myöntää. Kustannuksista ei ole vielä tehty laskelmia. Helsingin Global Clinicilla on laskettu, että paperittomien hoito julkisessa terveydenhuollossa maksaisi noin kolme miljoonaa euroa vuodessa
Seitsemänvuotias Rento on jäsenistä tunnetuin. Jotkut haluavat lukea koiralle muuten vain. Rento osallistuu Kaarinan kaupunginkirjaston projek- 64 tiin, jossa lapset lukevat koiralle kirjoja. Ajatus tuli Suomeen Yhdysvalloista vuonna 2010. Sillä on oma tahto, karismaa ja auktoriteettia. Ehkä se ymmärtää jotain kirjoistakin: suklaareseptiä kuunnellessaan Rento huokailee haaveellisesti. Pehmeämpiä karvoja Sosiaali- ja terveysalan töissä käy yhä enemmän nelijalkaisia apulaisia. Kerran, kun joku luki historiankirjasta sodassa nälkään menehtyvistä norsuista, Rento alkoi uikuttaa.. Berninpaimenkoira syö kilon päivässä ja pitää erityisesti kaalista. Jos lapsella on lukuvaikeuksia, Rento menee lähemmäs lukijaa. Muutoin se makaa rennossa lempiasennossaan: jalat harallaan neljään suuntaan. Jokainen lukija sitoutuu lukemiseen viideksi viikoksi kerrallaan, jotta siitä on hyötyä. Kaikilla osallistuvilla lapsilla ei ole lukihäiriötä. Kaksi vuotta sitten sen omistaja Maarit Haapasaari perusti oman yhdistyksen nimeltä Suomen Karva-Kaverit ry. Karva-Kavereihin kuuluu esimerkiksi marsuja, possu ja alpakka. Se on vieraillut vanhainkodeissa, kehitysvammaisten laitoksissa, kouluissa, messuilla ja ties missä. Rento on myös Suomen ensimmäisiä nelijalkaisia kirjastovirkailijoita. He uskovat, että Rento ymmärtää kuulemansa. Kun lapsi lukee koiralle ääneen, hän ei huomaa harjoittelevansa lukemista. Kirjasto ei olekaan tylsä ja vaikea paikka, kun siellä saa myös silittää koiraa. Esimerkiksi kokki- kirjan arvellaan olevan Rennon suosikkeja. Kyllä Rentoa ruoka kiinnostaakin. Haapasaaren mukaan Rento on persoona isolla P:llä. Noste esittelee kuusi koiraa, jotka tekevät tärkeää työtä. i l k k a k a r i s t o ja n o o r a m at t i l a t e k s t i pert t u saksa kuvat Rento Rento on alansa julkkis. Se on eläinavusteisen terapian edelläkävijä ja kenties Suomen kuvatuin berninpaimenkoira. Rento aloitti uransa jo pentuna Hali-Bernit -nimisessä yhdistyksessä. Erityisesti pojat tarvitsevat kannustusta lukemiseen. Tartu tassuun -lukuiltoja järjestetään Kaarinan kirjastoissa kerran viikossa
65
Mutta ovi ei pysynyt koskaan kiinni. ?Kaikki nauttivat siitä?, Ikäheimo kertoo. Hän matkusti Tukholmaan eläinavusteista terapiaa käsittelevään konferenssiin ja alkoi kerätä tietoa aihepiiristä. Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n koulutukseen kuuluu soveltuvuuskoe, opetusviikonloppuja ja työnäyttö. Kun Pogi tekee työtään, emäntä tarkkailee, miten lapsi käyttäytyy, ymmärtääkö tämä koiran ilmaisua ja tarpeita. Ikäheimo otti koiran mukaan töihin niin, että tämä pystyi katselemaan vastaanottoa toisesta huoneesta ikkunan läpi. Lapsi ei jaksa pelkästään puhua. Pogin työ on sangen helppoa: se on läsnä, tekee temppuja, leikkii mukana ja odottaa herkkuja. Nyt Pogi opiskelee ammattilaiseksi. Koirien kielessä ei ole monimielisyyttä tai ivaa. Joistain tilanteista saa avattua keskustelun: ?Nyt sinä teit noin ja Pogi vastasi näin. Muistatko, miten koulussa kävi?? Jos lapsi on taipuvainen autismiin, hänen on helppo kommunikoida koirien kanssa. Pogi Länsiylämaanterrieri Pogi on erikoistunut työparityöskentelyyn. Turkulaisella lastenpsykiatrian erikoislääkärillä Kaija Ikäheimolla on kaksi terrieriä: kahdeksanvuotias Pogi ja kolmevuotias Nappi. Pogi on lempeä ja mukavuudenhaluinen, Nappi taas kiihtyy helposti ja alkaa pomppia ja räksyttää. Jos vastaanotolle saapuva lapsi on arka, esimerkiksi ahdistunut tai masentunut, Pogi menee tämän kainaloon. Kun Nappi ja Pogi tulivat perheeseen, hän pani nämä töihin. Koirien läsnäolo murtaa jään. Niistä on helppo keksiä puhuttavaa, ja ne luovat turvallisen ilmapiirin. Hänen edellinen koiransa olisi joutunut olemaan työpäivät yksin. Ne ovat rehellisiä. ?Pogi ja Nappi iloitsevat rehellisesti joka kerta, kun joku saapuu vastaanotolle.?. Sitä paitsi lastenpsykiatrin vastaanotolla leikitään ja pelataan muutenkin. Pehmeä ja lämmin koira rauhoittaa lasta ja aktivoi oksitosiinin eli mielihyvähormonin tuotannon. Jos taas lapsi on energinen ja vaatii paljon toimintaa, hän voi leikkiä Napin kanssa. Kaija Ikäheimo on ollut lastenpsykiatri jo melkein 30 vuotta, mutta hän tajusi koirien kyvyt vasta viitisen vuotta sitten. 66 Se alkoi vahingossa
Milena Vanhalan mukaan vanhukset piristyvät koiran seurassa. ?Yhden puoliso sanoo, että hyö aina kotonakin muistelee sitä Aarnen tapaamista.? 67. Tunnelma on samanlainen kuin kahviteltaisiin yhdessä.? Muistipoliklinikalle valikoidaan ihmisiä terveyskeskuksen kontrollikäyntien yhteydessä. Vanhat asiat muistetaan paremmin. ?Jokainen käy läpi omia tuntemuksiaan, rankkojakin aiheita. Siellä on sodan kokeneita ja evak- koja?, kertoo Aarnen emäntä, sairaanhoitaja Milena Vanhala. Aarne liikuskelee tapaamisten aikana oman halunsa mukaan, käy hakemassa rapsutuksia tai makupaloja. Yksi haluaa rutistaa ja toinen tuo aina makupaloja. Joskus tapaamiseen lähteminen voi olla raskasta tai hankalaa esimerkiksi fyysisten kipujen vuoksi. Yksi ehto on, että pitää eläimistä. Monella on omia kokemuksia koirista. Kaikki ryhmäläiset asuvat yhä kotona. Se osaa jakaa huomiota tasapuolisesti kaikille. Välillä Aarne lysähtää lattialle makoilemaan, rauhallinen luonteeltaan kun on. ?Ihmiset suhtautuvat Aarneen kauhean luontevasti. Siellä kokoontuu vanhusten muistiryhmä, jonka tapaamisiin Aarne osallistuu. Muut ryhmäläiset ovat 80?90vuotiaita ja kärsivät lievistä tai keskivaikeista muistihäiriöistä. Eniten heittelee lähimuisti. Aarne Haminan Metsäkylässä asustelevan berninpaimenkoira Aarnen työpaikka on 20 kilometrin päässä, Karhulan sairaalan muistipoliklinikalla
68
Pääsimme paljon nopeammin käsittelemään varsinaisia asioita?, Prepula kertoo. Nykyisin Hippu käy paitsi tyttöjen kerhossa, myös Kulttuuripajan järjestämillä koirakävelyillä ja mielenterveyskuntoutujien koirakahvilassa. Hippu Lancashiren karjakoira Hippu on erikoistunut nuorten mielenterveysongelmaisten auttamiseen. Välillä se heittää keikkaa psykiatrisissa sairaaloissa. Vuonna 2009 hänen emäntänsä Helena Prepula aloitti Sosiaalipedagogisen säätiön pyörittämällä Lohjan Kulttuuripajalla 10?12 -vuotiaille tytöille suunnatun kerhon, ja Hipusta tuli vakiojäsen. ?Kun Hippu oli mukana, kaikki tytöt keskittyivät heti yhteen asiaan, eikä ollut enää kuppikuntia. Lohjan mielenterveysseura on Helena Prepulan johdolla kehittänyt mielenterveyskuntoutujille Tukikoirakkotoimintaa: ideana on kouluttaa koirista ja heidän omistajistaan työpareja, tukikoirakkoja, jotka toimivat vertaisohjaajina vapaaehtoisessa mielenterveystyössä. Tukikoirakko-toiminta on levinnyt Järvenpäähän, Kirkkonummelle, Nummelaan, Vantaalle, Kajaaniin, Turkuun ja Vaasaan. Mielenterveystyössä koiralta ei vaadita mitään erityistaitoja. Kuusivuotiaan Hipun apurina on tätä nykyä oma pentu, yksivuotias Lilli. Kulttuuripajan tiloissa koiria pyörii usein enemmänkin. Pelkkä läsnäolo riittää. ?Koira läpäisee sen kuoren, joka ihmisten välillä on ja nopeuttaa luottamuksen heräämistä?, Helena Prepula sanoo. Mielenterveysongelmaisilla on usein suuri kynnys hakea apua tai mennä mukaan toisten seuraan. Siksi Hippu onkin usein jo alaovella vastassa uusia tulijoita. ?Eläin on tervetullut lähelle, vaikka ihmisten kanssa olisi hankalaa.? 69
Sitä lahjotaan lihamurekkeella ja sen kuva on painettu t-paitoihin. Harjoituksissa on usein mukana myös toimintaterapeutti ja puheterapeutti. Kun Paula Leppänen pyytää tuolissa istuvaa potilasta asettamaan herkkupalan lattialla istuvan Hipan tassun päälle, potilas tulee kuin huomaamattaan harjoitelleeksi yhtä aikaa vartalon kiertoa, tasapainon hakemista, sormien hienomotoriikkaa ja äänen käyttöä. ?Koiran käyttö tukee kaikkea terapiaa, ja se tuo mielihyvää potilaalle. Eikä sillä ole odotuksia niin kuin henkilökunnalla.? Paitsi että jotain Hippa kyllä osaa odottaa. Koira hyväksyy kaikki ihmiset, vaikka olisi spastinen käsi tai mitä tahansa. Onnettomuuspotilaiden on usein vaikea säädellä käden puristusvoimaa, ja otteen irrottaminen koirasta voi olla hankalaa. Hippa Kahdeksanvuotias labradorinnoutaja Hippa on työskennellyt kahdeksanviikkoisesta pennusta saakka Käpylän kuntoutuskeskuksessa, jossa hoidetaan esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa aivovaurion tai osittaisen selkäydinvamman saaneita. Tyypillinen työtehtävä kestää puolisen tuntia. Kuntoutettava potilas voi heitellä Hipalle tennispalloja, harjoitella seisomaan nousemista Hippaan tukeutuen tai vaikkapa rasvata tämän tassuja, mikä kehittää sormien hienomotoriikkaa. Aivovammapotilaiden puhe tuppaa olemaan monotonista ja vaikeaselkoista: koira ymmärtää vain painokkaita käskyjä, ja äänen värien löytymistä harjoitellaan antamalla koiralle käskyjä. Koira-avusteisessa fysioterapiassa potilas joutuu keskittymään yhtä aikaa moneen asiaan. Niitä herkkupaloja.. Esimerkiksi käden liikuttamista on paljon mielekkäämpää harjoitella, jos voi silittää koiraa verrattuna siihen, että silittäisi tuolia?, sanoo 70 Hipan emäntä, fysioterapeutti Paula Leppänen. Fysioterapiakoiralta vaaditaan hyviä hermoja. ?Koiran kanssa toimiessaan potilaat jaksavat huomattavasti pidempiä aikoja. Sairaalassa koira joutuu myös tottumaan koviin ääniin, lääkkeiden ja ulosteiden hajuun, liukkaisiin pintoihin, sähköpyörätuoleihin ja muihin outoihin härveleihin. Potilaat ovat ottaneet Hipan omakseen
Kun Viljo poseeraa kuvaajalle lamppujen ja salamoiden edessä, se hermostuu niin, että hoitokodin lattia kastuu kuolasta. Vanhusten kanssa Viljo ei milloinkaan hosu, vaan kävelee ylväästi ja maltillisesti vaikka satavuotiaan hauraassa talutuksessa. Koira saa vanhukset liikkeelle. Muuten he eivät aina näe syytä nousta tai mennä ulos. Viljo hiookin nyt taitojaan liikunnallisena ohjaajana. Tunnemuistot saattavat jättää jäljen jopa muistihäiriöisen mieleen: dementoituneet osaavat kysyä, onko tänään koirapäivä. Koirapäivänä tuoleissaan istuvat vanhukset virkoavat ja alkavat jutella. Koira ilahduttaa myös henkilökuntaa. Viljo on täydellinen terapiakoira, sillä sille ?kaikki on ookoo?. ?Viljo on luonteeltaan avoin ja tulee kaikkien kanssa toimeen?, Haapasaari luonnehtii. Nuoruutta ei kuitenkaan voi salata. Sen jälkeen se istahtaa tämän jalkojen juureen, oikeastaan jalkojen päälle, ja kääntää silittäjälle selkänsä, sillä selkä on turvallinen puoli. Vanhainkodissa asuvalle koira on usein ainoa olento, jota on lupa silittää. Koira herättää muistoja lapsuudesta. Se oli seitsemänviikkoinen, vasta näkemään oppinut, kun se ensimmäisen kerran vieraili vanhusten luona. Viljo oli kuin syntynyt halattavaksi. Nyt sillä on takanaan lukuisia vanhainkotikeikkoja, ja paino on noussut 50 kiloon. Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen hoitokodissa on alkamassa kokeiluohjelma, jossa Viljo tekee yhteistyötä omistajansa Maarit Haapasaaren sekä fysioterapeutin kanssa. Viljo voi kannustaa vanhusta tekemään yksinkertaisia jumppaliikkeitä. Viljo-Valdemar Kaksivuotias berninpaimenkoira Viljo löysi kutsumuksensa nuorena. Kun istuva vanhus esimerkiksi nostaa jalkaansa, Viljo käy koskettamassa sitä kuonollaan. 71. Viljo odottaa, että asiakas pääsee istumaan. Yksi Viljon bravuureista on kostea pusu, jonka se osaa muiskauttaa silloin, kun sen omistaja, eläinavusteinen valmentaja Maarit Haapasaari laittaa kätensä ihmisen leuan alle. Vanhuksia ei kuitenkaan pidä lähestyä, kun nämä seisovat tai kävelevät
Keskisuuren pankin kyyninen varallisuudenhoitaja tietää, että talouskupla puhkeaa, kunnes lähtee taas paisumaan. 267 s. Juha Seppälä: Mr. Keskiluokka otti lainaa. Hänen poikansa kehittää digitaalista. Keskiluokka nussi ja poti impotenssia. Sen varaan rakennettiin petos, voitot ja tappiot. 72 Keskiluokka rakastui, erosi ja söi masennuslääkkeitä. Irti pirunympyrästä Talouskasvu yhteiskuntapolitiikan päämääränä pitää kyseenalaistaa, vaatii Lea Suoninen-Erhiö. Juha Seppälä: Paholaisen haarukka. WSOY, 2008. Näin meille jatkuvasti hoetaan. Juha Seppälän romaani Paholaisen haarukka vie lukijan tunkkaiseen maailmaan, jossa globalisaation seuraukset ovat jo koskettaneet meitä kaikkia. Kirjan yhtenä henkilönä on konepajasta työttömäksi jäänyt mies. Hän oli ollut pelkkä koneen jatke, ja kun hänet irrotettiin siitä, hän ei ollut mitään. Hänet oli siirretty kivuttomasti kuin pääoma. Henkilögalleriassa on myös toimittaja, joka on siirretty verkkotuottajaksi. 297 s. G lobaalissa kilpailutaloudessa meidän on oltava aina vaan parempia, tehokkaampia ja tuottavampia, muuten hyvinvointimme romahtaa. Smith, jossa finanssikriisi repii Eurooppaa ja enteilee koko maanosan rappiota. Mr. 136 s. Tuula Helne ja Tiina Silvasti (toim.): Yhteyksien kirja. Hän tietää, että kouluja käyneidenkin kohtalo tulee olemaan kova. Keskiluokalla on aina teetetty likaiset työt ja se oli aina lopulta ollut myös uhri. Smith, WSOY, 2012. Keskiluokka syntyi ja keskiluokka kuoli. Mutta ei voittajillakaan ole helppoa. Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla. Kelan tutkimusosasto, 2012. Smithissä eläkkeelle jäänyt maakuntalehden päätoimittaja tuntee pudonneensa kelkasta, koska verkkomaailma on jäänyt hänelle arvoitukseksi. Hänen tehtävänään on ylläpitää asiakkaiden uskoa rahan kaikkivoipaisuuteen, siitä hänen oma elantonsa on kiinni. P aholaisen haarukka ilmestyi 2008, samoihin aikoihin kuin finanssikriisi puhkesi. Seppälä jatkaa globalisaatiokritiikkiään viime vuonna ilmestyneessä romaanissaan Mr. 279 s. Tuula Helne, Tuuli Hirvilammi ja Markku Laatu: Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla. Kelan tutkimusosasto, 2012
Ulkoiluttajat kärkkyivät mahdollisuutta tehdä läpimurtonsa lauluntekijöinä, elokuvaohjaajina tai käsikirjoittajina. Monet koirista olivat esiintyneet elokuvarooleissa tai tv-sarjoissa. J uha Seppälää pidetään synkkänä nihilistinä, mutta kirjoista löytyy mustaa huumoria ja absurdeja kohtauksia. Kerran valkoinen tanskandoggi oli melkein purrut häntä, mutta koiran ulkoiluttaja oli ehtinyt väliin. Ulkoiluttajat olivat oma ammattikuntansa, eri-ikäisiä wannabe-ihmisiä, jotka kävelyttivät varakkaiden ja niiden ihmisten koiria, jotka eivät itse viitsineet tai jaksaneet. Monet koirista olivat Equityä paremmasssa asemassa, niillä oli ulkoiluttajien lisäksi ravitsemusasiantuntijansa, jotka syöttivät koirille lihaa, kvinoaa ja omenoita sekä pitivät huolen siitä että koirien ravinnossa hiilihydraatit, proteiinit ja vitamiinit olivat tasapainossa. Mr. kuvitus: Sami Viljanto sivusilmin viestintää ja muuttaa yhtiönsä lähettämänä Los Angelesiin. Musta mies, jota päätoimittajan poika kutsuu mielessään Equityksi, käy hoitamassa hänen puutarhaansa. Smithissä Jouko Turkka sinkoutuu kuuhun ja näkee sieltä tuhoutuvan maailman. Yksittäisen ihmisen ainoa toivo on toinen ihminen, häivähdys rakkaudesta, välittämisestä, siitä, että kuuluu johonkin. Equity on yksi niistä miljoonista, jotka olivat hankkineet talon luotolla eivätkä selviytyneet veloistaan. Mutta ihmiskunnalla ei ole toivoa. Ilmastonmuutos, köyhyys, syrjäytyminen, nälkä ja jano olivat panemassa laumoja liikkeelle, kohti kauppoja ja yhdeksänhuoneisia erkkeritaloja, joiden edessä seisoi pari tila-autoa ja joiden omistajat olivat erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta, energian riittävyydestä ja digitaalisesta kuilusta silloin kun eivät lentä73. Equity elää kaduilla
Ontologista tyhjyyttä täytetään kuluttamalla, mutta ostaminen ei kuitenkaan tuo tyydytystä. Samaa kulutuskulttuurin dilemmaa analysoi sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Olavi Riihinen artikkelissaan Ekologisen kriisin juuret, joka on julkaistu kokoomateoksessa Yhteyksien kirja . Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla on Kelan tutkimusosaston Toinen sosiaalipolitiikka -hankkeen julkaisu. Ennen sitä hanke julkaisi Tuula Helneen, Tuuli Hirvilammen ja Markku Laadun teoksen Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla. Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla. Tämä on osin mainonnan syytä. Kun kehittyneiden yhteiskuntien ihminen on pitkälti kulutusnormien ja halujensa vanki, kuinka vapaa hän todellisuudessa on? Riihisen viesti on, että niin arvokkaita kuin suurella vaivalla hankitut vapaudet ovatkin, niille on ajan mittaan kehittynyt myös varjopuolia. Riihisestä ei riitä, että ihmisiä vain valistetaan vaarallisesta kulutuksesta. Se on rohkea puheenvuoro sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan ja sitä palvelevan sosiaalipolitiikan puolesta. Kirjoittajat hylkäävät suomalaisen hyvinvointivaltion isänä pidetyn Pekka Kuusen opit. Kuusen 1960-luvun sosiaalipoliittisesta ohjelmasta. Vauvan täyttäessä kuusi viikkoa näitä mainoksia alkaa tipahdella postiluukusta. Pelkät yksilölliset kulutusvalinnat eivät ekologista kriisiä ratkaise. Emme osaa enää erottaa tarpeita ja haluja toisistaan. neet kaukomaille arkea pakoon. Ensi viikot on väestörekisterikeskuksen päätöksellä rauhoitettu suoramarkkinoinnilta. Jo ennen kouluikää lapset ovat oppineet kuluttajakansalaisiksi ja tunnistavat tuotemerkit 74 paremmin kuin lintujen äänet. Riihisen mukaan meidät on sidottu tuotannon, mainonnan, uusien halujen ja kulutuksen neliyhteyteen. Mainonnan avulla tavaratuotannon harjoittajat iskostavat meihin ahneutta ja muita vanhoja kuolemasyntejä: ylpeyttä, kateutta, mässäilyä ja himoa. Jos ekologisia vaaroja halutaan torjua, tarvitaan rajoituksia mainonnalle ja ehtyvien resurssien kulutukselle. Perheet saavat sairaalasta lähtiessään mukaansa vaippoja, ihonhoitopurnukoita ja muita tuotenäytteitä. Se rakentaa mielikuvaa hyvinvoinnista ja suoltaa loputtomasti käsityksiä onnellisuuden ja menestyksen ehdoista. Lapsiperheisiin kulutuskulttuuri työntyy jo synnytyssairaalassa. Heidän tulkintansa täydentävät hyvin toisiaan. Riihinen näkee ekologisen kriisin syynä sen, että kulutusta ohjailevat yhä useammin halut, eivätkä tarpeet. He kierrättivät kaikkea muuta paitsi hyväosaisuuttaan. Seppälän kirjoissa raha on kaikkivaltias ja talouskasvu ainoa päämäärä. Tarvitaan kansainvälistä sääntelyä. V iime vuoden lopulla ilmestynyt Yhteyksien kirja . Yrittämisen ja elinkeinon vapaus avaa mahdollisuudet myös hyödyttömien tuotteiden rajattomaan tuotantoon ja sananvapaus mahdollistaa lähes millaisen mainonnan tahansa. Ja kun rahasta on tullut ainoa arvo, ihmiset ovat kadottaneet itsensä ja yhteyden toisiinsa. Perustarpeiden tyydyttäminen on välttämätöntä ja jotkin halut ovat hyödyksi, mutta osa haluista on turhia ja ekologisesti vahingollisia. Riihisen mukaan emme osaa enää erottaa tarpeita ja haluja toisistaan. Siinä missä Seppälä sukeltaa aikaamme yksilöiden kautta, Riihinen erittelee sitä yhteiskuntatieteilijänä
d oris l e s s ing : Under My Skin lähtien hyvinvointivaltion tehtävänä on ollut edistää tuotantoa ja kulutusta: massatuotanto vaatii massakulutusta. Neljänneksi hyvinvoinnin ulottuvuudeksi kirjoittajat lisäävät ihmisen hyvinvointia edistävän toiminnan (doing). Kelan tutkijat kannattavat downshiftausta: elämäntavan leppoistamista. Toisinkin voi ajatella. Kelan tutkijoiden kirjaa voi lukea poliittisena manifestina kestävästä hyvinvoinnista, joka ei perustu kakun kasvattamiseen. Ja mikä parasta, kirja sisältää konkreettisia ehdotuksia. He uskovat, että hidastamalla ja yksinkertaistamalla elämää ihminen voi löytää vahvemman yhteyden sisäiseen hyvinvointiinsa sekä ympäröivään luontoon ja muuhun maailmaan. Yhteyksien kirjassa Tuula Helne ja Tiina Silvasti tiivistävät ajatuksensa kauniisti: Metsäpolulla kulkiessaan sen tuntee: maatuvien lehtien tuoksun, elämän kihinän niiden alla, häivähdyksen alkuperästään, jostain ikiaikaisesta. Ahmin afrikkalaista kirjallisuutta saadakseni ymmärrystä ja syvyyttä amer j a saarinen mattiini. 75. tyttärenä Rhodesiassa, nykyisessä Zimbabwessa. Tutkijat esittävät työmarkkinajärjestöjen roolin heikentämistä sosiaaliturvan kehittämisessä, ansioturvan kyseenalaistamista, perustulon mahdollisuuksien selvittämistä, verouudistuksia ja työajan lyhentämistä. Kelan tutkijat palaavat sosiologi Erik Allardtin jo 1970-luvulla hahmottelemaan kokonaisvaltaiseen käsitykseen hyvinvoinnista. Aineellisen elintason (having) rinnalla merkitystä on sosiaalisilla suhteilla (loving) ja itsensä toteuttamisella (being). Maailmansodan aikana sinne sijoitetut brittijoukot tutustuttivat maan valkoisen väestön eurooppalaisiin ideologioihin. Kirjoittajien mielestä tällainen sosiaalipolitiikka tukee ympäristölle haitallista talouskasvua. Meitä on vuodesta toiseen peloteltu, että hyvinvointivaltio romahtaa, elleivät talouden pyörät pyöri yhä lujempaa. Voi vain olla, vailla kiirettä. Yhteydessä ympäröivään, osana elämän jatkuvuutta . ja katoavaisuutta. Juha Seppälän Paholaisen haarukassa tavoitettiin sama hetki: Kun sulki silmänsä, aika lakkasi olemasta. Itse olen yksinhuoltajana aina mennyt lapsienikin kanssa sinne, minne nenä näyttää. Lessingin esimerkki on rohkaissut. Johdan nyt modernin Afrikan tutkimukseen keskittyvää instituuttia Uppsalassa. Lessing tajusi, ettei eurooppalainen vasemmistolaisuus sovi sellaisenaan Afrikkaan, jossa ihonväri määrää luokka-aseman. Lessing kuvaa hankalaa asemaa, jossa ihminen on ihonvärinsä perusteella riistäjä, vaikka olisi tasa-arvon kannattaja. Minusta tuntui hankalalta, kun minua katsottiin ylöspäin ja minun odotettiin päättävän kaikista asioista, vaikka olin nuori likka. Lessing oli kolmekymppisenä eronnut jo kahdesti, ja muuttaessaan Eurooppaan hän jätti osan lapsistaan Afrikkaan. Voi istua kivelle ja kuunnella pieniä rasahduksia ja lintujen ääniä, lehtien havinaa. Lessingin elämäkerta auttoi ymmärtämään, kuinka keinotekoisia ja monimutkaisia Afrikan yhteiskunnat ovat. Lessing kasvoi brittiläisen ?hyvän perheen. ? Iina Soiri, Pohjoismaisen Afrikka -instituutin johtaja Vuonna 1994 ilmestynyt Doris Lessingin elämäkerran ensimmäinen osa Under My Skin oli minulle viimeinen niitti: tässä on maailman paras kirjailija. 1990-luvulla tein tutkimusta ja kehitysyhteistyötä Etelä-Afrikassa, Namibiassa ja Mosambikissa
SeAMK SOSIAALI- JA TERVEYSALA Uskallusta tehdä. Poimintoja syksyn 2013 täydennyskoulutustarjonnastamme: . Maailman lääkäriliitto perustettiin 1948 edistämään lääkärin etiikkaa. Suomessa Lääkärin etiikka -kirjasta on ilmestynyt seitsemäs painos. Eettisen pohdinnan lisäksi kirjassa selvitetään lainsäädäntöä ja esitetään tapauskuvauksia. Eettisiä paineita syntyy parantuneiden hoitomahdollisuuksien ja niukkojen resurssien ristiriidasta sekä hoidon priorisoinnista. Eettiset velvoitteet ovat samat julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa, mutta juridiset velvoitteet eroavat. Ensimmäistä kertaa mukana on myös hammaslääkärin etiikka. Kirja avaa ajankohtaisia kysymyksiä, kuten aborttia, geenitestejä, ympärileikkauksia ja eutanasiaa. Epäselvyyttä voi syntyä, kun julkisella puolella työskentelee myös yksityisten firmojen palveluksessa olevia lääkäreitä. Kirjassa korostetaan, että lääkärien tulee käyttää vain tutkimuksen ja kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä. Koulutus on maksuton. Hakuaika 30.6.2013 saakka. Hakulomake: www.diak.fi/tyoelama/Koulutukset/ oppisopimustyyppinen ja hakutoimisto@diak.fi Koulutus järjestetään Diakin ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian yhteistyönä. Lääkärin etiikka. Suomen Lääkäriliitto 2013. 255 s. l ääk ärin eet tiset ristiriidat Nürnbergin oikeudenkäynneissä lääkäreitä tuomittiin kuolemaan rikoksista ihmisyyttä vastaan. Vuorovaikutus ja viestintä työyhteisössä . Avaimia monikulttuuriseen asiakas- ja hoitotyöhön . Koulutus koostuu työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta (18 op) sekä teoriaopinnoista (12 op). Koulutus toteutetaan pääosin verkkoopintoina ja siihen sisältyy 11 lähipäivää. Sisällöt: Moniulotteinen riippuvuus (1 op) Moniammatillinen kehittäminen (2 op) Digitaalinen pelaaminen (3 op) Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito (6 op) (THL:n tuottama laatuarvioitu koulutus) Koulutus antaa valmiudet digitaali- ja rahapelaamisesta aiheutuvien yksilötason ongelmien ehkäisyyn, tunnistamiseen ja hoitoon sekä läheisten tukemiseen. Työntekijän jaksaminen vaativissa asiakastilanteissa . Tutkimuksia ei saa tehdä esimerkiksi sen takia, että lääkäri on tullut hankkineeksi kalliit laitteet. er j a saarinen. Yhteisöllinen johtaminen ja persoonallisuus Kaikille avointen koulutuspäivien ja seminaarien ohella tarjoamme tilaajaorganisaatioiden tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia, konsultaatioita ja hankearviointeja. Tutustu koulutuksiimme osoitteessa: www.seamk.fi/sosiaalijaterveysala /taydennyskoulutus Ongelmapelaajien erityisohjaaja ? Gambling Counselor 30 op 30.8.2013?30.4.2014 Haku 30.6.2013 saakka Koulutus on tarkoitettu korkeakoulututkinnon suorittaneille, joilla on voimassa oleva työsuhde
Kaikki ovat muslimeita. Uskonnosta ja naisen asemasta kirjassa puhutaan paljon ja avoimesti. luettu Sonja Hellman: Naiset ilman maata. Viisitoista kertomusta. Like 2013. Hän katsoo, että joskus adoptio olisi parempi vaihtoehto, etenkin pienille lapsille ja vauvoille. L ea S uoninen - E rhiö L ea S uoninen - E rhiö I l k k a Karis t o 77. Afganistanista kahden tyttärensä kanssa paennut Zarmina kertoo siitä, millaista on olla nainen maassa, jossa nainen on miehen omaisuutta ilman ihmisarvoa. Mies kidutti ja pahoinpiteli häntä ja eristi hänet suvustaan. Zarminan turvapaikka-anomus hylättiin, sillä turvapaikan perusteeksi ei riitä se, että exmies vainoaa. Naisista harva on tutustunut suomalaisiin. Soste 2012. 172 s. Marko Paavilainen: Yhteisvoimin yhteiseksi hyväksi. Neuvottelukunta koordinoi aluksi järjestöjen varainhankintaa, mutta pian sen päätehtäväksi tuli valvoa järjestöjen etua Raha-automaattivarojen jaossa. Vuonna 2011 perustettiin SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, ja yksi kolmesta perustajasta oli YTY. Vuonna 2004 Bosniasta Pohjanmaalle pieneen ruotsinkieliseen Korsnäsin kuntaan muuttanut Saudina äänestettiin jo vuoden 2008 kuntavaaleissa valtuustoon. Talvisodan aikaan Suomeen alkoi virrata elintarvike- ja vaateapua siviileille. 161 s. Kati Hämäläinen: Perhehoitoon sijoitettujen lasten antamat merkitykset kodilleen ja perhesuhteilleen. Väestöliitto 2012. Avustuksia jakamaan perustettiin valtion ja järjestöjen yhteinen Suomen Huolto, joka ajettiin alas vasta 1950-luvun alussa. Huolto- ja hyväntekeväisyysjärjestöt saivat tuoda ulkomailta lahjoituksia tullitta ja verotta ja alkoivat tehdä niillä bisnestä. Ne myös kiersivät valuuttasäädöksiä ja syyllistyivät rikoksiin, tunnetuimpana Mannerheimliiton Sotakummivaliokunnan pääsihteerin miljoonakavallus. Iso siivu rahoista meni myös omien toimitilojen hankintaan. Tätä perua on muun muassa Lastensuojelun Keskusliiton jugendhuvila Helsingin Eirassa. Suomen Huollon työtä jatkoi Huolto- ja Avustustoiminnan neuvottelukunta, sittemmin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen neuvottelukunta ja vuodesta 1978 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry. Jotkut ovat akateemisesti koulutettuja, toiset lukutaidottomia. 215 s. maahanmuu t tajanaiset kertovat r aha sta kiinni sijoitus tulevaisuu teen Hufvudstadsbladetin toimittajan Sonja Hellmanin haastattelemat 15 naista ovat tulleet Suomeen joko pakolaisina, turvapaikanhakijoina tai avioliiton kautta. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry ja sen edeltäjät. Työ järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi jatkuu. Kati Hämäläinen haastatteli sosiaalityön väitöskirjaansa 20:ta lasta, jotka elivät sijoitettuina perheisiin. Moni on masentunut. Moni on tyytyväinen järjestettyyn avioliittoonsa. Surullisinta luettavaa on Zarminan tarina. Asukastalojen maahanmuuttajanaisten ryhmät ja muut yhteiset tapahtumat ovat heille henki ja elämä. Toisille kotoutuminen on ollut helpompaa. Lapset olivat 8?12-vuotiaita, ja kirjaan painetuista haastattelupätkistä näkee, että tutkijalle ei aina haluttu avautua: ?Milloin sä oot viimeksi sitä nähnyt (äitiä)?? ?En muista.? ?Osaisit sä kuvailla äitiä?? ?En mä osaa.? ?Pidättekö yhteyttä?? ?Ei oikein, tai jotain kirjeitä.? ?Onko sun ja äidin suhteessa jotain, minkä haluaisit muuttuvan?? ?Ei oikeestaan, että nähtäis niinku vähän.? Hämäläisen väitöskirjan yksi keskeinen havainto on, että huostaanotetuilla lapsilla verisiteet ovat voimakkaat: oma biologinen perhe koetaan ensisijaiseksi, vaikka välit olisivat etäiset. Moni haastatelluista lapsista toi esiin entisen kodin myönteisiä puolia jopa kieltämällä ikävät puolet, päihteiden käytön tai väkivallan. Sijaishuollon ongelmaksi Hämäläinen näkee sen väliaikaisuuden: lapsi jää helposti kahden perheen väliin
Mironin hölmöt ja mauttomat lausunnot vievät pohjaa hänen asiallisemmiltakin argumenteiltaan, kuten viittaukselta Portugalin opetukseen. mallilukija yrittää ymmärtää maailmaa median kautta M allilukija sai taas käsiinsä suosikkilehtensä Kevätpörriäisen, jota helsinkiläiset alakoululaiset tekevät ja myyvät. Ihan vaan uteliaisuudesta. ? 78 Mallilukijan tuli ikävä varovaisia suomalaistutkijoita. Tämän vuoden Kevätpörriäisessä kannettiin huolta muun muassa kodittomista, liian täysistä roskalaatikoista ja Itämeren saasteista. Portugalissa kovien huumeiden käyttö laillistettiin jo 2001, minkä jälkeen käyttäjien määrä on vähentynyt. Haastattelun lopuksi hän ilmoitti itsekin kokeilevansa huumeita, jos ne laillistetaan. Miron on pitkään vaatinut kaikkien huumeiden laillistamista. Hänen mielestään valtiolla ei ole oikeutta kieltää ihmistä vahingoittamasta itseään, jos tämä ei vahingoita muita. Mironin mukaan huumeiden laillistaminen myös vähentäisi rikollisuutta ja lisäisi valtion verotuloja. Näin viidesluokkalainen Aleksi vitsipalstalla: Mitä Gigantin palkkakuitissa lukee? Palkka: 0,50 euroa. On se tyhmää maksaa liikaa. H arvardin yliopiston ääriliberaali taloustieteilijä Jeffrey A. Kevätpörriäistä voi lukea yhteiskunnallisena ilmapuntarina, sillä lasten suusta kuulee totuuden. Sanoohan nyt terve järkikin, etteivät sota- ja taistelupelit ole lapsille hyväksi. Mallilukija kysyi mediasosiologin mielipidettä. Syynä tosin ei luultavasti ole huumeiden laillistaminen, vaan merkittävät satsaukset hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Y len kulttuuriohjelma Strada käsitteli huhtikuussa videoväkivaltapelien vaikutusta lapsiin ja nuoriin. Mediasosiologi oli samaa mieltä kuin Stradan haastattelemat tutkijat: on mahdotonta erottaa väkivaltapelien vaikutuksia muista vaikutteista. Hän myös huomautti, että väkivaltapelejä pelaavia ei usein edes kiinnosta väkivalta. Saksalaisen Der Spiegel-lehden haastattelussa Miron innostui esittämään näkemyksiä, jotka saivat Mallilukijan hieraisemaan silmiään. Riippuvuus ei ole ongelma, Miron sanoi ja väitti, että pitkäaikaisen crackin polttamisen voi lopettaa tuosta vaan. Räiskintäpelit vain ovat parempia kuin muut pelit, tai kuten mediasosiologi asian ilmaisi, ?jostain syystä pelillisyys, pelaamisen sosiaalisuus ja yhteisöllisyys on toteutettu parhaiten väkivaltapeleissä, ja tästä on myös tutkimusnäyttöä?. Mallilukija jäi ihmettelemään, miksi rauhanomaisista peleistä ei suunnitella yhtä koukuttavia. Velka on vallankäytön vanhin muoto, ja toisen osapuolen saaminen kumuloituvien velkojen liekaan on poliittista orjuuttamista. Teppo Eskelinen Euroopan velkakriisistä Kansan Uutisissa 17.5.2013. Ja niin kuin aikuistenkin elämässä, osuvin yhteiskuntakritiikki tarjoiltiin huumorin muodossa. Ohjelmassa haastatellut tutkijat totesivat, ettei väkivallan vaikutuksista voi varmuudella sanoa yhtään mitään. Katsojat kiukustuivat
kokeneet asiantuntijat ja yhteiskunnalliset vaikuttajat eri aloilta mm. Tulevaisuudessa kuntouttavaan työtoimintaan on pakko osallistua jo 300 työmarkkinatukipäivän jälkeen. nyt on löydettävä rakentavat ratkaisut tähän päivään ja tulevaisuuteen. hyvinvoiva yhteiskunta Valitse viisaasti alan ykköstapahtumat! Lisätietoja, ohjelmat ja ilmoittautumiset löydät verkosta: /tapahtumat verkosta www.soste.? www soste ?/tapahtumat SOSTEn yhteiskunnalliset areenat tarjoavat juuri nyt alaan liittyvät ajankohtaiset aiheet, tutkimukset ja ilmiöt. Tervetuloa mukaan! Lähes 60 korkeatasoista esitystä, 10 seminaaria ja teemat: 1. Kuntapäättäjän hyvinvointivastuu 2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen 3. Ihmisten vaikuttamismahdollisuudet 4. Vapaus valita 5. Tulottomat ja toimettomat Hyvinvoivat ihmiset . Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella luodaan mahdollisuuksia yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pääsyyn aktivointitoimenpiteiden piiriin. Kielipuoli pysähtyi miettimään: Mitä mahdollisuuksia kunnilla on tarjota pitkäaikaistyöttömille? Asia selvisi yhdellä puhelinsoitolla: kuntout- Seinäjoen kaupunki ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry järjestävät Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.?15.8.2013 VIISAILLA VALINNOILLA TULEVAISUUTEEN tavaa työtoimintaa. Se ei ole työtä eikä siitä saa palkkaa. Hallitus oli sopinut valtiontalouden kehyksistä. ja uskallusta ratkaista asioita uudella tavalla. Se ei kerrytä ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa. Kielipuoli etsi käsiinsä lakipykälät kuntouttavasta työtoiminnasta. Siinäpä uusia mahdollisuuksia kerrakseen! Talouden kestävyys ja kansalaisten hyvinvointi . Tällä palstalla etsitään tiedotteiden syvintä sanomaa kielipuoli Mahdollisuuksien maa K ielipuoli sai tiedotteen valtioneuvoston viestintäosastolta. Tämä areena tarjoaa uusimpaan tietoon perustuvaa moniulotteista ja vahvaa vuoropuhelua, rajojen ylityksiä ja rohkeita tuloksia tuottavia ratkaisuja. Päivien laadun takaavat kärkipuhujat . Alalla kuin alalla vaaditaan jatkuvaa tiedon omaksumisen ja hyödyntämisen kykyä . Otsikossa luvattiin vahvaa panostusta kasvuun, työllisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja vakauteen. Kuulostaa hyvältä, Kielipuoli ajatteli ja luki eteenpäin: Kuntien rooli ja vastuu pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostuu. Joakim Palme, Matti Apunen, Vesa Vihriälä, Risto Pelkonen, Sirpa Pietikäinen, Maria Guzenina-Richardson, Paula Risikko, Heikki Hiilamo, Elina Hiltunen, Mirjam Kalland, Aulikki Kananoja, Leo Stranius. Vuoden järein keskustelufoorumi odottaa elokuussa Seinäjoki Areenalla. Tilaa SOSTE kouluttaa -uutiskirje, saat heti ajantasaista tietoa tapahtumista: koulutus@soste.?. Selvisi, että kuntouttava työtoiminta on pakollista 500 päivää työmarkkinatukea saaneelle. Jos siitä kieltäytyy, putoaa toimeentulotuelle, ja kieltäytyminen on myös peruste pienentää toimeentulotukea. Vasta nyt Kielipuolelle valkeni, mitä kehysriihen linjaus todella merkitsee
Väitöskirjojen tärkeimmät teoreettiset vaikutteet tulivat sosiologiasta ja yleensä yhteiskuntatieteistä. Sosiaalinen konstruktionismi, feminismi ja diskurssianalyysi olivat tärkeitä teoreettisia suuntauksia. Väitelleistä 55 vastasi kyselyyni, joten vastausprosentti jäi 42:een. Noin 75 prosentissa vastaajien väitöskirjoista on käytetty kvalitatiivisia aineistoja ja menetelmiä. Sosiaalityön tutkimuksessa se on kutakuinkin tuntematon. Valtionvarainministeri Jutta Urpilainen asetti viime joulukuussa selvityshenkilöiksi emeritusprofessori Jorma Sipilän ja taloustieteen pro-. Ongelmiakin on: usein kvalitatiivisen tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä tutki- 80 mukseen osallistuvan ihmisjoukon ulkopuolelle. Tutkimukseen valikoituminen on hankala ongelma. Riittääkö viisi haastateltavaa, vai pitäisikö haastatella vielä useampaa? Ongelmaan ei ole kunnon ratkaisua. Väitöskirjoissa lainataan usein Foucaultin, Bourdieun, Giddensin ja Goffmanin kaltaisia sosiologeja, mutta vähemmän psykologian ja muiden käyttäytymistieteiden klassikoita. Kvalitatiivinen tutkimus auttaa ymmärtämään sosiaalityön asiakkaiden kokemuksia saamistaan palveluista, ja on siten hyvin tärkeä tutkimuksen tekemisen tapa sosiaalityössä. Monet opiskelijat pähkäilevät haastateltavien määrän rajaamisen kanssa. Lähetin kyselyn kaikille vuosina 1994?2011 sosiaalityöstä väitelleelle 130 henkilölle. Pertti Töttö kirjoittaa asiasta uudessa kirjassaan Paljonko on paljon: aineiston edustavuudella ei ole merkitystä kun hypoteeseja luodaan, mutta niiden testauksessa sitäkin enemmän. Sosiaalityön väitöskirjojen vallitsevat tutkimussuuntaukset ovat samankaltaisia kuin muissa yhteiskuntatieteissä. Lakia valmistellut työryhmä esitti, että "sosiaalihuollon toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen edellyttää toimintaa ohjaavan yhteiskuntatieteellisen tutkimustiedon vahvistamista sekä toimintaprosesseja koskevan tutkimuksen ja kehittämistoiminnan vahvistamista". Koska tutkimustiedon merkitys korostuu, selvitin keväällä 2012, millaista sosiaalityön tutkimusta Suomessa on väitöskirjatasolla tehty. Kvalitatiivinen tutkimus voi myös johtaa teoreettiseen pohdintaan. Montako lasta otettiin huostaan, ja millä perusteilla. Kuinka moni toimeentulotuen asiakkaista käyttää päihteitä? Nämä ovat kiinnostavia ja tärkeitä kysymyksiä, eikä tässä vielä puhuta toimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta, saati koeteta selittää, mistä erilaiset sosiaaliset ongelmat voisivat johtua. Sinänsä erinomaiset rekisterit eivät riitä. Koeasetelma on hyvä väline tutkia kausaalisuhteita ja sitä käytetään laajalti luonnontieteissä, psykologiassa ja lääketieteessä. Poikkesiko lastensuojelulasten vanhempien sosiaalinen tausta keskimääräisestä väestöstä. Myös filosofia oli tärkeä taustatiede. Psykologisen ja muun käyttäytymistieteellisen tutkimuksen merkitys oli vähäinen. vapaa sana Yksipuolista tutkimusta Sosiaalityön halutaan perustuvan tieteelliseen tutkimukseen, mutta alan väitöskirjat tarjoavat yksipuolista tutkimustietoa, kirjoittaa Mikko Mäntysaari. V almisteilla olevan uuden sosiaalihuoltolain yhtenä tavoitteena on edistää tutkimusperusteisten käytäntöjen hyödyntämistä. Sosiaalityössä tarvitaan kuitenkin sekä teoreettista että empiiristä, kokeellisella ja luonnollisella asetelmalla kerättyä tutkimustietoa, kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta. Kvalitatiivista tutkimusta on jo runsaasti, mutta olisi tärkeää lisätä kvantitatiivista ja kokeellista tutkimusta. Ilmiöiden yleisyyttä kuvaavaa tietoa tarvitaan myös sosiaalityössä
Raportti heittää ison haasteen sosiaalihuollon ja sosiaalityön tutkimuksen kehittämiselle. Kyse ei ole iänikuisesta kiistanaiheesta, kumpi on ?parempaa. kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen tutkimus vaan aivan käytännöllisestä ongelmasta. Tohtoritutkintoa suorittavat opiskelijat tekevät metodologisen suuntautumisvalintansa vuosia ennen väitöstutkimuksensa aloittamista, jo tehdessään kandidaattitutkielmaa opintojen kolmantena vuonna. Yleistä kvantitatiivisten menetelmien opettamisen ja ohjaamisen velvoitetta ei voi sälyttää harvojen niitä hallitsevien harteille. Pakollisten tilastollisten menetelmien opetus on vähentynyt sosiaalityön opinnoissa kaikissa yliopistoissa. Pitäisikö sosiaalityön oppiaineessa opettajaksi valittavalta edellyttää tilastotieteen perusopintoja? Tiimin vahvuus on 7 sosiaalityöntekijää ja 2 sosiaaliohjaajaa. Selvityshenkilöiden arvio olemassa olevasta tutkimustiedosta on aika tylyä luettavaa. Asiat kohdallaan. Kuka pystyy ohjaamaan muunlaisia menetelmiä käyttäviä opiskelijoita. 050 326 1297 . Miten sitä saadaan, kun valtaosa väitelleistä on tehnyt väitöskirjansa kvalitatiivisilla menetelmillä. Oma kokemus tilastollisesta tutkimuksesta on hyödyksi, kun muotoillaan kvantitatiivisin menetelmin ratkaistavaa tutkimusongelmaa. Ratkaisuja on syytä ryhtyä miettimään pikaisesti, sillä muutokset näyttävät vaativan vähintään 5?10 vuotta. Kuoreen tunnus ?haettavan tehtävän nimike?. Haku päättyy pe 14.6.2013 klo 15.00. LOHJAN KAUPUNKI/PERUSTOIMI, PL 71, 08101 Lohja Kirjoittaja on sosiaalityön professori Jyväskylän yliopistossa. www.lohja.fi 81. Lastensuojeluilmoituksen käsittely ja lastensuojelutarpeen selvitykset kuuluvat toisen tiimin tehtäväalueeseen. Vaativan asiakastyön tueksi tarjoamme monipuoliset avohuollon tukipalvelut ja vastaanottokotien arviointipalvelut sekä konsultaatiomahdollisuudet. Odotamme sosiaalityöntekijän kelpoisuuden lisäksi johtamiskokemusta ja kokemusta käytännön lastensuojelutyöstä. Tarjoamme kilpailukykyisen tehtäväkohtaisen palkan 3 550 e/kk sekä mahdollisuuden jatkuvaan ammattilliseen kehittymiseen. Tutkimusta on liian vähän, se on sirpaleista ja toimien kustannusvaikuttavuuden arviointi on vähäistä. Töissä Lohjalla. Haemme sosiaalipalveluihin johtavaa sosiaalityöntekijää kokeneeseen ja osaavaan lastensuojelutiimiin, jonka vastuualueena on avo- ja sijaishuollon asiakastyö. fessori Eva Österbackan selvittämään perheiden käyttämien julkisten palvelujen tilaa. Työnohjaus on järjestetty. Lisätietoja tehtävästä antavat: . sosiaalipalvelupäällikkö Heli Ranta-Salonen, p. 044 374 0076 Sähköiset hakuilmoitukset löytyvät osoitteesta www.kuntarekry.fi. Kirjalliset hakemukset toimitetaan osoitteeseen Lohjan perusturvatoimi/kirjaamo, PL 71, 08101 Lohja. johtava sosiaalityöntekijä Marjatta LinjaIngren, p. Sosiaalityön kehittämiseksi tarvitaan monipuolisempaa tutkimustietoa
Kun vastustajaa on tarvittu, aina mikrofonin eteen on löytynyt myös keskisuuren kehyskunnan kunnanjohtaja. Median näytelmässä arvostelijoita tai heidän motiivejaan ei liiemmälti kyseenalaisteta. vapaa sana Sote-linjausten teilaajilla oma lehmä ojassa Toukokuussa aikaansaadut sote-linjaukset ovat järkevä pohja kehittää palveluita, kirjoittaa Jukka Lindberg. K okoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Petteri Orpon johtama kunta-sote-koordinaatioryhmä sai toukokuussa valmiiksi sote-hallintolain linjaukset. Sote-palvelut järjestetään ja toteutetaan realistisesti tavoi-. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on lähinnä vastustanut uudistusesityksiä ja kannattanut sote-palveluiden järjestämistä ylikunnallisesti vähintään nykyisten sairaanhoitopiirien kokoisilla alueilla ja väestöpohjilla. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen välillä tuskallisen hidas prosessi nytkähti eteenpäin. Hallitus on viime vuosina esitellyt erilaisia sotelinjauksia. Nyt kannattaa kuitenkin nostaa esiin myös sote- ja kuntarakennelinjausten onnistuneita puolia, koska prosessi etenee sote-hallintolain valmisteluun Orpon työryhmän linjausten pohjalta. Työryhmä linjasi, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja voivat järjestää kunnat ja sote-alueet, pääosin vastuukuntamallilla. Mediassa ne on yleensä ammuttu alas. Vuorollaan sen on tehnyt kantansa kanssa vähemmistöön jäänyt asiantuntija tai asiantuntijalaitos, asemansa uhatuksi kokevan ammattikunnan edustaja, poliittinen oppositio tai taho, joka haluaa kääntää hyvinvointimallimme kokonaan toisenlaiseksi. Uhkakuvana on tipahtaminen julkisen rahoituksen vihreimmältä oksalta. Kunta- ja palvelurakenneprosessista löytyy monta arvostelun syytä. Tämän ansiosta palvelurakenteita on helpompaa suunnitella ja palveluita voidaan toteuttaa monipuolisemmin kuin nyt. Tässä roolissa ovat kunnostautuneet esimerkiksi Sitra ja Kela. Heille jos kenelle muutos on merkinnyt epävarmuuden lisääntymistä. 20 000?50 000 asukkaan kunta saa järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Vähintään noin 20 000 asukkaan kunta voi toimia perustason alueen vastuukuntana. Linjauksen pohjalta syntyy nykyistä laajempi kuntapohjainen järjestämisvastuullinen toimija. Käytännössä tämä merkitsee entistä suurempaa suunnittelupöytää sosiaali- ja terveyspalveluille. Palveluiden hankintayksiköiden koko sekä väestö- ja aluevastuu kasvavat. Erikoissairaanhoidon vahvaa asemaa heikentäisivät ehdotukset perus- 82 erikoissairaanhoidon järjestämisestä kunnissa tai vastuukunnissa. Näin sosiaali- ja terveydenhuolto ei eriydy omaksi erillishallinnokseen vaan on osa kunnan muuta palvelukokonaisuutta. On viisasta integroida palveluiden järjestämistä ja samanaikaisesti kehittää rinnakkain vahvaa julkista palvelutuotantoa sekä malleja, joissa julkista palvelua haastetaan kilpailuun hinnalla, laadulla ja vaikuttavuudella. Orpon ryhmän linjaukset luovat sopivasti painetta kasvattaa kuntayksiköiden kokoa. Sisäministeri Henna Virkkunen oli tahollaan aiemmin keväällä saanut aikaiseksi kuntarakennelain periaatteet. Se on pitänyt esillä nykyjärjestelmän heikkouksia, mutta ei ole problematisoinut omaa lähtökohtaansa, suurta väestöpohjaa. Sairaanhoitopiirin johtajilta ei ole ollut vaikea saada heikkoa kouluarvosanaa sote-uudistukselle
(sis. Sote-palveluiden näkökulmasta ministeri Virkkusen hahmottelema kuntapohja, 60?70 kuntaa, näyttää monessa suhteessa optimaaliselta. Kirjoittaja on Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn sekä ikäihmisten palveluiden tilaajajohtaja. Ajankohtaista koulutusta terveys- ja sosiaalialan ammattilaisille eHealth ja Hoitotyö -seminaari 24.9.2013, Tampere Aiheina mm. Joillekin nuorille esimerkiksi vartijat ovat tärkeitä ihmisiä. Nosteen artikkelissa Tommi Aaltola sanoo, ettei nuoria houkutella kauppakeskukseen, ?koska olisi parempi, että he olisivat jossain muualla tai vaikka harrastaisivat jotain?. aamu- ja iltapäiväkahvit sekä lounaan). Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.ehealth.fi / www.tampereenkesayliopisto.fi Poimintoja syksyn kursseista: Yksikään lapsi tai nuori ei saa syrjäytyä 3.9.2013 Mindfulness avaimena työhyvinvointiin: peruskurssi 3.?4.9.2013 ja jatkokurssi 12.?13.11.2013 Masennuksen ryhmämuotoinen hoito 26.9. 7.10.2013 Saattohoidon täydennuskoulutus 29.10.2013 Lisäksi eri yliopistojen opintovaatimusten mukaisia opintokokonaisuuksia. Voisivatko he jakaa tätä osaamista muille kauppakeskuksissa työskenteleville. Kaupallisuus ja kaupalliset toimijat eivät ole yksi yhtenäinen massa, joka käyttäytyy ja ajattelee tietyllä tavalla. Lisäksi paneelikeskustelu Suomen terveydenhuollon sähköisten palveluiden tilasta ja mahdollisuuksista. Seminaarin hinta on 140 . Suuren kunnan vaarana on erkaantuminen ihmisten luontaisista elinalueista. He näkevät nuorten arkea, tutustuvat nuoriin ja ovat näiden tavoitettavissa. Työskentelen Nuorten Palvelu ry:n Kauppakeskusten nuoret -hankkeessa, jossa on kohdattu lähes 800 nuorta 19 kauppakeskuksessa eri puolilla Suomea. Heistä suurin osa ei pidä erillistä nuorisotilaa tarpeellisena vaan he toivovat saavansa oleskella kauppakeskuksissa niin kuin muutkin ja että heitä kohdellaan asiallisesti, kuten muita asiakkaita. Katso lisätietoja netistä! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.tampereenkesayliopisto.fi / puh. (03) 223 8433 Asiallista kohtelua, ei erillisiä tiloja Nosteessa 2/2013 käsiteltiin nuorisotyötä Lahdessa kauppakeskus Triossa. uudistukseen ovat kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon johtotehtävät. Olen usein törmännyt tällaiseen kielteiseen suhtautumiseen kaupallisuutta kohtaan. Kunta on ylivertaisesti paras hallinnollinen kokonaisuus, jossa pystytään yhdistämään kuntalaisten elinympäristön tasapainoinen kehittäminen, hyvinvointipalvelut ja demokraattinen päätöksenteko. Kunta ei saa olla liian pieni, mutta ei liian suurikaan. Artikkeli keskittyy nuorisotilatyöhön, mutta nuorisotyötä voi kauppakeskuksissa tehdä toisinkin. teltavissa olevan kuntarakenteen pohjalta. Eräässä kaupungissa etsivät nuorisotyöntekijät ovat kauppakeskuksessa muutaman tunnin alkuillasta kerran viikossa. Työryhmä tuli tyylikkäästi sovittaneeksi yhteen toisistaan liian erillään kulkeneet kuntarakenteen ja palvelurakenteen kehittämispolut. Oma ?ikkunani. Tässä me aikuiset voimme nuoria opastaa. Pauliina Lampela, hankevastaava Nuorten Palvelu ry 83. Tämä on samanlainen harhakuvitelma kuin se, että nuoret ja nuoriso olisivat ongelma. ja 3.10.2013 Voimauttavan valokuvan perusteet hoidollisten ja pedagogisten alojen työntekijöille alk. henkilökohtainen terveystili, eTerveyskeskus ja eKlinikka, sähköiset mielenterveyspalvelut, DepisNet- ja MieliNet-potilasohjaus sekä USA:n eHealthkokemukset. Myös ikäihmiset viettävät kauppakeskuksissa paljon aikaa. Nuorisotyöntekijät osaavat toimia ja puhua nuorten kanssa. Kaupallisuus ja kuluttaminen ovat osa elämäämme eikä sitä tarvitse vältellä vaan opetella elämään sen kanssa
Esimerkikautoilija näyttää toiselle keskisormea tai poliitikko sanoo toista poliitikkoa valehtelijaksi, siisi sosiologi Norbert Elias käsittelee sitä pitkästi tä voi saada tuhannen euron sakot. Niin oudolta kuin Kunnianloukkaus, Beleidigung, se kuulostaakin, kunniakulttuurin ei Saksassa kuulu oikeusjärjesteljuurruttivat Saksaan pitkälti juuri män unohtuneeseen takamaahan, natsit. Syyteoikeus kuten vaikkapa Pohjoismaissa. Whitmanin artikkeleista. Ja jos esimerkiksi lut. Netistä löyteoksessaan Saksalaiset (1989). tyy helposti lisää esimerkkejä. Kaikki sellainen loukkaava kohtelu, joka aikoinaan aatelisten välisenä johti kaksintaisteluihin Kunnianloukkaus on Saksassa asianomistajarikos, joten syytteitä nostetaan melko harvoin. miekoilla tai pistooleilla, on Saksan rikoslaissa Mutta mielenkiinto on siinä, että niitä ylipäänsä ankarasti kriminalisoitu. esimerkiksi sinuttelusta teTämän kehityskulun alussa olivat kaksintaistekemättä ensin sinunkauppoja. Tämä on jäänne siitä, esiintyy lainkaan . TapaSaksassa ylempien luokkien on nyt niilläkin, kulttuurin säännöt ovat yhä tiukkonauttiman kunnioituksen ulkoiset joiden ihmisja tavalla, joka Suomesta on kadonmuodot käytöksessä ja puheessa arvon natsit nut jo sukupolvi pari sitten. on ulotettu koskemaan kaikkia kanhalusivat riistää. salaisia . us c h a n ov Saksalaiset ja heidän kunniansa Natsit toivat kovat kunnianloukkaustuomiot osaksi saksalaista oikeusjärjestelmää, kirjoittaa Tommi Uschanov. E räs kiehtovimmista asioista, joita olen messa tulisi kenellekään edes etäisesti mieleen. viime vuosina oppinut, löytyy Yalen yliTäällähän ollaan nykyään siinä pisteessä, että jos opiston oikeustieteen professorin James joku perää kunniaansa julkisesti, hän juuri siksi menettää sen, koska itse kunnian vaatiminen Q. Sosiaalinen modernisaamedioissa näkemiinsä pikku-uutisiin oikeudenkäynneistä, joita tio tapahtui niin, että 1800-luvun kunniaansa peräävät kansalaiset sääty-yhteiskunnan yläkerrosten kulttuuri, joka perustui henkilökohtaiseen kunovat nostaneet. niantuntoon, kodifioitiin osaksi maan lakia ja leKunnianloukkaustuomioita on vielä viime vitettiin sitten yhteiskunnan alempiin kerroksiin. vuosinakin annettu aivan mielipuolisen vähäpätöisistä asioista . Niiden suuri merkitys Saksan aateliston elämänmuodossa on tunnettu tosiasia. Whitman herättää niin suurta myötähäpeää. on monissa kirjoituksissaan kertonut eräästä saksalaisen kulttuurin piirteestä, johon ainakaan itKun olen kertonut Whitmanin tutkimuksista se en ole muualla törmännyt. Suomessa, ensireaktio on ollut aina sama. ikään kuin ?lohdutuspalWhitman viittaa saksalaisissa kintona?. Yliherkkä kunniakulttuuri on tulkittu vastareaktiokJos sitä, miten suuressa arvossa ihmisen kunnia on, mitataan kunnian loukkaamisesta tuosi natsikauden törkeyksille, joiden jälkeen heimittavien rangaistusten kovuudella, kunnia pailuri on heilahtanut yhtä pitkälle vastakkaiseen naa Saksassa enemmän kuin missään muualla ääripäähän. länsimaissa. Totuus on päinvastainen. tilanteissa, joissa se ei Suoettä kaksintaistelut haluttiin 1800-luvulla korva- 84
yli 90 puhujaa, 18 seminaaria ja opintokäynnit. työkaverista välittämistä ei voi ulkoistaa Käytä NYT ennakkovaraajan etu: Ilmoittaudu 14.6. aiheista päihde- ja mielenterveyspalvelujen integraatio . lapset ja päihteitä käyttävät vanhemmat . mitä uutta tupakkariippuvuudesta . homoihin, rikollisiin, mustiin, juutalaisiin. Tästä seurasi, että kunnianloukkaussyytteiden nostamisoikeus ulotettiin eliitistä nyt kaikkiin Hitlerille uskollisiin kunnon kansalaisiin. PIDETÄÄN MUKANA SOSTE ja alan asiantuntijatahot järjestävät XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.?10.10.2013 Helsingin Messukeskus, kongressisiipi, Rautatieläisenkatu 3 ta oikeusjutuilla, koska kaksintaisteluja pidettiin modernisoituvan maan arvolle sopimattomina. Natsit veivät kunnian oikeussuojan 1930luvulla yhä korkeammalle tasolle. voidaanko eriarvoisuuden kierre katkaista . Whitman viittaa esimerkiksi tapaukseen, jossa vanginvartija sai sakot kunnianloukkauksesta, koska oli puhutellut vankia tuttavallisesti nimeltä: vanki kun oli omasta mielestään ?herra se-ja-se?. Mutta ei siinä vielä kaikki. hoitoa vai rangaistuksia . taide tuo tähtihetkiä . No, minusta ainakin. Aatelisia eivät enää ole vain kaikki kelpo arjalaiset, vaan kaikki ihmiset ylipäänsä, myös aiempi roskaväki. Hitlerin oikeusjärjestelmään tuomalla piirteellä onkin nykyään hyvin ?hyysääviä. Vuoden merkittävin ammatillinen suurtapahtuma mielenterveysalan ja päihdealan ammattilaisille. Y H D ES SÄ N K U L K IE KAIKKI . Aiemmin sitä oli perusteltu käytännön syillä, mutta nyt niiden rinnalle tuli vinksahtanut teoreettinen perustelu. Saksalaiset kokivat olevansa herrarotu, mikä merkitsi, että he olivat muuhun maailmaan verrattuna ikään kuin kollektiivisesti kansojen aatelia. mennessä ja saat edullisemman hinnan 190 ? (sen jälkeen 240 ?). SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE Finlands social och hälsa rf SOSTE Finnish Society for Social and Health www.soste.fi Ohjelman ja lisätietoja löydät verkosta: www.soste.fi/tapahtumat Tee viisas valinta . ? Kehitä ammattitaitoasi, päivitä tietosi, anna näkökulmiesi avartua, rakenna uusia kumppanuuksia, ota kantaa alan keskusteluun. Päivien aiheet sukeltavat syvälle pinnan alle . Luennoitsijat ehdottomasti alansa parhaita asiantuntijoita; tutkijoita, kehittäjiä, käytännön toimijoita ja kokemusasiantuntijoita. luonto parantaa ja kuntouttaa . digitaaliset pelit, syrjäytyykö nuori kotiin . mikä tepsii, mikä ei päihdepolitiikassa . kannabiksen kotikasvatuksen yleisyys . Natsien kunniansa suojaksi säätämillä pykälillä on tuomittu myös ulkomaalaisia halventavasti nimitelleitä uusnatseja. Se on päinvastoin eräs harvoja piirteitä, jotka natsit toivat uutuutena Saksaan, mutta jotka säilyivät vuoden 1945 jälkeen ennallaan. Sodan jälkeen syyteoikeus on laajentunut myös niihin ryhmiin, joiden ihmisarvon natsit halusivat riistää . Avajais- ja päätöstilaisuuksissa elämänsä ja innoituksensa avaavat Liisa Björklund, Mato Valtonen, Pekka Pohjakallio ja alan huikeat konkarit Vappu Taipale ja Lasse Murto. Vastauksia etsitään ja näkökulmia avataan laajasti mm. tai ?pehmoilevia. opioidikorvaushoidon edut ja haitat . He olivat kaikki jalosukuisia, joten heille kuuluivat aateliston oikeudet. Kunniarikosjuttujen syytekynnyksen mataluus ei siis ole vastareaktio natsismiin. seurauksia. tämä on alan ammattilaisten ykköstapahtuma!. Hauskaako
Virkatehtävien hoidossa saa käyttää omaa autoa. Sosiaalityöntekijän virassa vaaditaan laissa määritelty kelpoisuus, hyvät neuvottelu- ja vuorovaikutustaidot, kyky tiimityöhön ja itsenäiseen päätöksentekoon sekä hyvät dokumentointitaidot. Viran täytössä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Tehtävään sisältyy myös sosiaalipäivystystä. Hakuaikaa on ma 20.6.2013 klo 15.00 saakka. Tarjoamme työntekijällemme työnohjauksen, konsultaation, mahdollisuuden osallistua alan koulutuksiin sekä työterveyshuollon palvelut. Puolangan kunta Manner-Suomen keskipisteessä sijaitseva Puolangan kunta rakentaa uudenlaista sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä yksityisen palveluntuottajan kanssa. Tule mukaan joukkoomme hieman erilaiseen toimintaympäristöön. Haemme tiimiimme sosiaalityöntekijää Tarjoamme mielenkiintoisen tehtävän sosiaalialan ammattilaiselle laaja-alaisen sosiaalityön parissa idyllisessä luonnonkauniissa noin 2900 asukkaan Puolangan kunnassa keskellä upeita vaaramaisemia vain 1,5 tunnin matkan päässä Oulusta. joustavista työajoista. Lisätietoja kunnanjohtaja Seppo Rajala puh. Valitun tulee valinnan vahvistamiseksi esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan ja lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä koskevan lain (504/2002) edellyttämä ote rikosrekisteristä. Huomioimme myös osa-aikaista työtä etsivät hakijat ja hakijan muutkin omat toivomukset mm. 0400 892 008 ja hallintojohtaja Paula Karsi-Ruokolainen puh. Arvostamme yhteistyökykyä, sosiaalityön monipuolista tuntemusta, asiakastyön hallintaa sekä positiivista, asiakaslähtöistä ja kehittämismyönteistä työotetta. Neuvottelemme mielellämme hakijan kokemuksen ja hakijan esittämien toivomusten mukaisesta palkkauksesta. Hakemukset voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen kunta@puolanka.fi tai postitse osoitteella Puolangan kunta, kunnanhallitus, PL 42, 89201 PUOLANKA. Työehdot määräytyvät KVTES:n mukaan. Kunnan siirrettyä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantovastuun Attendolle, on sosiaalityön tiimillä mahdollisuus kehittää sosiaalipalveluita entistä asiakaslähtöisemmiksi. Eduksi luetaan kokemus lastensuojelutyöstä. 0400 151 674. Kunnanhallitus Kuntoutussäätiö kouluttaa Kuntouttavan työtoiminnan kehittämispäivät 24.?25.9.2013 Uutta näkökulmaa työkyvyn tukemiseen 2.?3.10.2013 Kuntoutuksen tiekartta 9.?10.10.2013 Kuntoutumista tukevan työotteen rakennusaineet 13.?14.11.2013 Psyykkisen työkyvyn arviointi 27.-28.11.2013 /koulutustilaisuudet. Työntekijän tukena on kokenut tiimi, johon kuuluvat toinen sosiaalityöntekijä, toimistosihteeri ja perhetyöntekijät sekä koko muu palveluverkosto
kuntoutusportti.fi Seuraa uutisia, tutkimuksia, näkökulmia ja tapahtumia. Löydät tietokannasta hankkeet, julkaisut ja artikkelit. Tee haku! LI I KU AA Tilaa uudistunut uutiskirje. N TA M
Asiantuntijajäseneksi tai varajäseneksi voidaan valita psykiatriaan perehtynyt laillistettu lääkäri. 4) asiassa, jossa on kysymys päätöksestä henkilön määräämisestä päihdehuoltolain (41/1986) 11 tai 12 §:n mukaisesti hoitoon tahdostaan riippumatta, sekä mainitun lain 13 §:ssä tarkoitetussa asiassa. Asiantuntijajäseneksi tai varajäseneksi voidaan valita ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, lastensuojeluun perehtynyt henkilö. 2) kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitetussa vastoin tahtoa tapahtuvaa erityishuollon antamista tai jatkamista koskevassa asiassa. Mahdollisiin tiedusteluihin vastaa oikeusministeriöstä kehittämispäällikkö Ann-Mari Pitkäranta 02951 50546. Annonsen kan läsas på svenska på rättsväsendets webbsidor www.oikeus.fi. Oikeusministeriö. Tehtävästä maksetaan istuntokohtainen palkkio. Hakemukset toimitetaan kirjallisena asianomaiseen hallinto-oikeuteen viimeistään 1.7.2013 ennen virkaajan päättymistä. Tarkempia tietoja täytettävistä asiantuntijajäsenten ja heidän varajäsentensä viranhakumenettelystä antavat asianomaisen hallinto-oikeuden ylituomari ja hallintopäällikkö. Tästä johtuen Kouvolan ja Kuopion hallinto-oikeuteen määrättävät asiantuntijajäsenet siirtyvät 1.4.2014 lukien Itä-Suomen hallinto-oikeuden ja Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeuteen määrättävät asiantuntijajäsenet Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden asiantuntijajäseniksi. Hallinto-oikeuslain 7 §:n mukaan hallinto-oikeuksissa asian käsittelyyn osallistuu asiantuntijajäsen: 1) lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitetussa lapsija perhekohtaista lastensuojelua koskevassa asiassa. Asiantuntijajäseneksi tai varajäseneksi voidaan valita ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, lastensuojeluun perehtynyt henkilö. 1 a) adoptiolaissa (22/2012) tarkoitetussa asiassa, joka koskee adoptioneuvonnan keskeyttämistä, kansainvälisen adoptiopalvelun antamisesta kieltäytymistä tai palvelun keskeyttämistä, adoptiolupaa taikka oikeutta tietojen saamiseen adoptioasiakirjoista. HALLINTO-OIKEUKSIEN ASIANTUNTIJAJÄSENTEN TEHTÄVÄT Helsingin, Hämeenlinnan, Kouvolan, Kuopion, Oulun, Rovaniemen, Turun ja Vaasan hallintooikeuksissa on haettavana sivutoimisia hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenten ja heidän varajäsentensä tehtäviä ajaksi 1.11.2013 . Asiantuntijajäseneksi tai varajäseneksi voidaan valita ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, kehitysvammaisten erityishuoltoon perehtynyt henkilö. 3) asiassa, jossa on kysymys mielenterveyslaissa (1116/1990) tarkoitetusta henkilön määräämisestä hoitoon tai hoidon jatkamisesta hänen tahdostaan riip- pumatta tai hänen omaisuutensa haltuunotosta taikka yhteydenpidon rajoittamisesta. Asiantuntijajäseneksi tai varajäseneksi voidaan valita ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, päihdehuoltoon perehtynyt henkilö. 5) tartuntatautilaissa (583/1986) tarkoitetuissa asioissa, asiantuntijajäseneksi tai varajäseneksi voidaan valita tartuntatauteihin perehtynyt erikoislääkäri. Lisäksi hallinto-oikeuslain 8 a §:n mukaan hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenellä ja varajäsenellä tulee olla hallinto-oikeuden tuomiopiirin väestön enemmistön kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä: 1) yksikielisessä hallinto-oikeudessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito; ja 2) kaksikielisessä hallinto-oikeudessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Valtioneuvosto määrää riittävän määrän asiantuntijajäseniä ja varajäseniä edellä mainituksi ajaksi. 31.10.2017 Hallinto-oikeuksien 1.4.2014 voimaan tulevassa rakenneuudistuksessa Kouvolan ja Kuopion hallinto-oikeudet yhdistyvät Itä-Suomen hallinto-oikeudeksi, jonka sijaintipaikka on Kuopio ja Oulun ja Rovaniemen hallintooikeudet Pohjois-Suomen hallinto-oikeudeksi, jonka sijaintipaikka on Oulu. Hallinto-oikeuksien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.oikeus.fi
The clinic has been operating in Helsinki for two years now. 64?71). Helssegis lea guovtti jagi áigge doaibman bábirkeahtes olbmuid klinihkka, gos beassá doaktára lusa gii beare almmatge persovdnaduo?a?tusa dahje orrunlobi haga. Noste followed the daily life of paperless people during the winter and spring (pages 48?63). The number of visitors was higher than the capacity of the clinic. Artikeln om unga pensionärer börjar på sidan 22. Vi har också satt oss in i de samhällspolitiska dimensionerna i Juha Seppäläs romaner (sidorna 72?75), tvångsåtgärderna inom den psykiatriska vården (sidorna 10?12) samt hundar som i allt större utsträckning används i arbete inom social- och hälsoområdet (sidorna 64?71). At Global Clinic anyone without a valid ID or residence permit can see a doctor. aspeavttaide (siiddut 72?75), psykiátrala. bagoneavvut. Juohke jagi badjel duhát nuora báhcet ealáhahkii mielladearvva?vuo?asivaid gea?il. Doaimmaheaddji Veera Jussila deaivvai sis golbma ja gulai golbma earálágan eallinmuitalusa, maid ovttastahtii okta á??i: givssideami oaffarin gártán skuvllas. 72?75), coercive interventions in psychiatric care (pp. Á??i ealáhat nuorain álgá siiddus 22. ?iek?udeimmet maid Juha Seppälä románaid servodatpolitihkala. Klinihkka, mii doaibmá eaktodáhtola??aid veagain eai maiddái div??ot duo?ala. Noste ?uovui bábirkeahtes klinihka árgabeaivvi dálvvi ja gi?a áigge (siiddut 48-63). Journalist Veera Jussila träffade tre av dem och hörde tre olika levnadshistorier som alla hade en gemensam faktor: mobbning i skolan. 10?12) and dogs, which are increasingly being used in social and health sector work (pp. Noste följde med klinikens vardag under vintern och våren (sidorna 48?63). Antalet vårdsökande var fler än kliniken kunde vårda. Kliniken har bedrivit sin verksamhet i två år. The clinic, which is based on voluntary work, cannot treat severe diseases because of insufficient medical equipment. Every year, more than one thousand young people retire for mental health reasons. Reporter Veera Jussila met with three of them and heard three different life stories, linked by one thing: being bullied at school. buohcuvuo?aid, daningo sis leat váileva. Boahttit ledje eambbo go maid nagodedje div??odit. div??us geavahuvvon bággodoaimmaide (siiddut 10?12) ja beatnagiidda, mat ain dávjjit geavahuvvojit sosiála- ja dearvva?vuo?asuorggi bargguin (siiddut 64?71). Följ Noste även online | Noste online | ?uovo Noste maid neahtas: www.nosteessa.fi 89. Dessutom kan kliniken som bedrivs av frivilligarbetare inte heller behandla allvarliga sjukdomar eftersom utrustningen är bristfällig. Varje år pensioneras fler än tusen ungdomar av mentala skäl. Noste kielillä på svenska In English sámegillii noste I Helsingfors finns det en klinik där vem som helst utan identitetsbevis eller uppehållstillstånd kan få läkarvård. The article about young pensioners begins on page 22. We also focused on the social policy aspects of novels by Juha Seppälä (pp
Suurin osa klinikalla tapaamistamme ihmisistä oli Romanian romaneita. takaikkuna Helsinki touko hujanen, valokuvaaja: Seurasimme paperittomien klinikan toimintaa kuukausien ajan. Selitin tulkin avulla, että haluamme näyttää Gogun tarinan kautta näiden ihmisten vaikean tilanteen. Kyse on kuitenkin äärimmäisen intiimeistä asioista ja vaikeista elämäntilanteista vieraassa maassa. Mielestäni muiden valtioiden pitäisi toimia, jotta romanien hoito heidän kotimaassaan järjestyisi. Mitä tulee varsinaisiin paperittomiin, niin kyllä heitä pitää auttaa. Kuvasin paljon romanialaisen Gogun jalkavamman hoitoa. Ihmisiä pitää auttaa. . reportaasi paperittomien klinikasta sivuilla 48?63. 90. Oli yllätys, että meihin suhtauduttiin niin avoimesti. Istuimme tuntikausia erilaisissa vastaanottohuoneissa potilaiden kanssa ja ystävystyimme, vaikka yhteistä kieltä ei ollut. Heillä on ilmiselviä ongelmia saada hoitoa kotimaassaan. Gogulle kuvaaminen ei ollut mikään ongelma, mutta kerran hänen vaimonsa veti minut syrjään ja kysyi, miksi kuvaan niin paljon Gogua
91
kuva Juha Eronen ISSN 2323 -1440 www.nosteessa.fi vain kovia aiheita Kestotilaus (75 ?) Vuositilaus (80 ?) Vuositilaus opiskelija / työtön / eläkeläinen (40 ?) Vastaanottaja maksaa postimaksun Kaikki tilaukset sisältävät digitaalisen näköislehden lukuoikeuden. Tilauksen voi tehdä myös osoitteessa www.nosteessa.fi/tilaa-lehti tilaajan / maksajan nimi lähiosoite Postinumero ja ?toimipaikka Sähköposti Päiväys Puhelin Allekirjoitus Täytä jos lehden saaja on eri kuin maksaja lehden saaja lähiosoite Postinumero ja ?toimipaikka Tietojani ei saa käyttää markkinointiin 92 soste Suomen sosiaali ja terveys ry Tunnus 5007373 00003 vastausl ähe t ys