AIDOSTI SUOMALAINEN JA ASIANTUNTEVA | PUUTARHA | PIHA | PATIO | PARVEKE Puoli kilometriä kiviaitaa ja kukkia Harrastajat vaalivat perinnepelargoneja RAKENNA PIENI KAARISILTA Hyötytarhurin kevätkesä – katso puuhat päivyristä! Parhaat kasvit kosteikkoon ja vesipuutarhaan 20 ideaa parvekkeelle Euroopasta 3/2023 | 7,90 € www.omapiha.info Vesiaihe onnistuu myös kalliolle ja kivien väliin Kasvien monet nimet Kun kallio on pihan sielu Kaktusmaailma italialaisittain SUOMEN PARAS PIHA 2023 – VIELÄ EHDIT OSALLISTUA! Hurmaava kukkapuiden katu
66 20 ideaa Euroopasta Parveke, terassi ja laattapiha kukoistamaan. 28 Kivien ja kasvien vuoropuhelu Kiviaitojen kainalossa viihtyvät kaikenkirjavat kukat. KUVA Henrietta Pitkänen 3/2023 tässä numerossa Ajankohtaista Ideoita ja innoitusta 33 Idea pihalle Eläinpatsaat elävöittävät pihan. 48 Vesiaihe kalliotai kivipihalle Joskus hankalaa, usein mahdollista. 15 Suomen Paras Piha 2023 Vielä ehdit osallistua kivaan pihakisaan! 24 Hyötytarhurin päivyri muistaa kevätkesän tärkeät puuhat. 78 Pihaelämää Oma penkki pienille kivikkokasveille. Pihatarinoita Puutarhamatkalla 53 Annalan vanhat pelakuut Vesiaihe kalliotai kivipihalle 16. 8 Kallio on pihan sielu Kallioinen tontti muuttui havuja kukkapuutarhaksi. 2 Oma PIHA 48 Kansikuvassa Omenankukkien juhlaa Helsingin Lauttasaaressa. 34 Onnenkyyneleet Suloiset sipulikukat tuoksuvat kasvihuoneessa. 56 Elämää veden äärellä Rakenna silta, laituri ja penkki. 72 Pallancan eksoottinen puutarha – kaktusmaailma italialaisittain. 53 Kukkapuiden katu Helsingin Lauttasaaressa
47 Minttua ja meiramia Värikkäät pikkelöidyt retiisit. 24 Hyötypuutarhurin päivyri. kesäkuuta. 15 Suomen paras piha 2023 – kaikki mukaan! Kosteikkokasvit kruunaavat vesipuutarhan Tee itse hyllykkö vanhasta ovesta Palstat Oma PIHA 4 Suosikkikasvina on kotoinen kaunokainen. 54 Ahosen Taimisto kasvattaa kestäviä taimia. 40 Kosteikkokasvit kruunaavat vesipuutarhan. 64 Tee itse hyllykkö ja työpöytä vanhasta ovesta. 83 Seuraavassa numerossa Oma PIHA 4/2023 ilmestyy 22. 36 Kasvien nimistä Tieteelliset nimet tuovat järjestystä kaaokseen. 61 Luontovaikuttaja Elämää pinnan alla 62 Kirjakatsaus Kasvit auttavat toisiaan. 6 Lehdenkärjet Trendikasvit ja lomakastelija. 3 Oma PIHA 40 64 Toiveartikkeli 16 Annalan vanhat pelakuut Harrastajat vaalivat ainutlaatuisia perinnepelargoneja. 5 Pääkirjoitus 82 Palvelukortti 82 Oma PIHA -lehden yhteystiedot
Yhteiselomme ei ole aina sopuisaa. < Kasvustoihin ilmestyy toisinaan myös pörheämykeröisiä taimia. Näkymä on satumainen. Jo aikoja sitten kaunokainen kulkeutui ihmisten mukana ympäri maailmaa. SUOSIKKIKASVI TEKSTI ja KUVAT Pirkko Kahila. Olen nyhtänyt tiukkoja bellismattoja pionien tyviltä ja tarhakurjenmiekkojen juurakoiden päältä sekä leikannut siemeniä pursuavia kukkavanoja roskikseen. Silti kun keväällä lumi sulaa ja talven murjomat lehtiruusukkeet tulevat esille – niissä on kukkanuputkin valmiina! – riemuitsen kulmakunnan kaunokaisen paluusta. 4 Oma PIHA K Kulmakunnan kaunokainen Kotini lähistöllä eräs vanha piha tarjoaa ohikulkijoille pysäyttävän kevätkesäisen kukkanäytöksen. Viimemainittu tarkoittaa, että monivuotinen kasvi on alun perin kotoisin muualta kuin Suomesta ja että se kasvaa kotiseudullaan villinä luonnossa. Meidän pihallamme ei kaunokaista alkuun ollut. Kaunokainen, bellis Bellis perennis KUKKII koko kasvukauden, pääkukinta touko–kesäkuussa KUKAT punertavan valkoisia KORKEUS lehdet 5 cm, kukkavanat 10–15 cm KASVUPAIKKA auringosta puolivarjoon MAA hiekkapitoinen, läpäisevä KESTÄVYYS kohtalainen tai hyvä KÄYTTÖ reunaja aluskasvina, nurmikolla, pihakedolla Kaunokaisen kukkamykeröt ovat kuin pieniä, punertavia päivänkakkaroita. Tämä tapahtui 15 vuotta sitten, eikä sen koommin ole belliksiä tontilta puuttunut. Yhtenäistä kukkanurmea ei takapihalla kuitenkaan ole, vaan kaunokaiset kasvavat lämpäreinä siellä ja täällä. Huomio kiinnittyy kaunokaisten runsauteen. Ylempänä pihalla kukkivat käkkyräiset omenapuut. Kun hankala talvi tai muu koettelemus hävittää kasvuston yhdestä paikasta, siemenistä kasvaa uusia taimia toiseen, sillä hetkellä otolliseen kohtaan. Lisäksi tämä belliskanta on vanhaa ja koeteltua perua, maatiaisperennaksikin sitä voi kutsua, luonnonperennaksi ainakin. Tieltä katsoen pihamaa nousee loivasti kohti taloa. Ne vaeltavat kukkapenkkien ja nurmen välillä. Täällä pohjoisessa kaunokainen joutuu tekemisiin ikävän talvikauden kanssa eikä ole ainakaan toistaiseksi pystynyt karkaamaan pihoilta kovin kauas luontoon. Samaa sorttia kasvaa muillakin pihoilla näillä main. Löysin pienen kasvuston viereiseltä laitumelta ja siirsin sieltä kolme ruusuketta. Maalaji sattuu täällä olemaan sopiva kaunokaiselle: läpäisevä, puolimultainen, karkea hieta. Kesäkuun alussa rinne ryöpsähtää täyteen punertavia kaunokaisia ja sinisiä lemmikkejä. Leudon ilmaston seuduilla se saattaa kasvaa liiankin hyvin ja on siitä hyvästä päätynyt paikoin jopa haitallisten vieraslajien listalle. Kaunokaisen alkuperäisiä kasvupaikkoja ovat Keskija Etelä-Euroopan avoimet ruohikot, niityt ja pellot
”Minä oikein tunnen, miten talvi valuu yltäni”, sanoi Ronja Ryövärintytär. Yritän seuraavaksi varjossa viihtyjää, kuten kuunliljaa tai suikeroalpia. Mutta menkää ulos, hyvät ihmiset, nyt ulos. Esimerkiksi äkkiseltään hankalaksi ajateltu kalliopiha yllättää runsaalla kasvisuudellaan, kun multakerroksen vaihteleva paksuus toimii lähtökohtana kasvivalinnoille (s. Kohta jo tuoksuvat tuomi, kielot ja orvokit. Vatikin kuulemma toimii mainiosti (s. Eikä välttämättä tarvita putousta tai lorinaa, jotta on näyttävää, sillä valoilla ja kelluvilla kasveilla saa salaisen puutarhan tuntua tontille kuin tontille. Ei ole luontaisia kallionkoloja, tuskin kaivamiseen sopivia kohtiakaan. Tätä täytyy pähkäillä. Kivistä voi kuitenkin rakentua näyttävä puolen kilometrin mittainen aita, jonka suojassa moni kasvi viihtyy (s. Älkää vielä pelatko siinä, pompotelkaa mieluummin terassilla. Kevät ja puutarhurin kultakausi on nyt. Yritin istuttaa siihen peitoksi sinikatajaa, mutta aurinkoa ei tainnut olla tarpeeksi. Kasvurauhaa tarvitsee myös pieni nurmikkoalue. Siirtolapuutarhapalstoille ilmestyy elämää. Ehkä, kun oikeasta kulmasta katsoo. Nyt pysäytetään kellot ja nautitaan joka sekunnista, jooko. Haaveilen myös vesiaiheesta, mutta mihin. 5 Oma PIHA PÄÄKIRJOITUS Kun talvi valuu yltäni Varhainen perhonen nähty sekä paluumuuttajien äänekkäät aurat halki valoisan taivaan. Kirjaa kylvöt Pihakalenteriin. Parvekkeet kukoistavat. 8). Kivien kansoittamaa pihaa harva toivoo. 26). Piknik kalliolla. Sitten syreenit, pensasruusut ja vasta leikattu nurmi. Uudelta pihalta erityispiirteet on ehkä helpompi havaita, mutta voiko pihaansa jo tottunut silmäkin hoksata. Tekisi mieli tehdä niille tietä, rapsia lehtiä ja kariketta, mutta annan kasvurauhan ja vähän kevätlannoitetta. Minulla on pihasaunaa vastapäätä, tontin reunassa, naapurin aidan vierustassa ongelma-alue, multainen minirinne. Ekat kahvit terassilla. Kalenterin Tilausohjeet sivulla 81. Lumme (Nymphaea). Pihaja puutarhatapahtumat kiinnostavat. Hyötytarhuriserkku siirtelee kasvustojaan pihalle ja taas takaisin lasiverannalle. Tykkään kovasti siitä ajatuksesta, että puutarha rakennetaan sen mukaan, mitä tontti muotoineen, maaperineen, multineen ja mäkineen tarjoaa. Anna Malk TEKIJÄT ESILLÄ Maisemaarkkitehti Saila Routio Maisemasuunnittelija Monica Äijälä Ruokatoimittaja kotitalousopettaja Hannele Kojo Puutarhatoimittaja Pirkko Kahila Hortonomi Jukka Tobiasson Toimittaja hortonomi, AMK Sari Toikkanen Puutarhatoimittaja Leena Nurmi Toimittaja Ulla Vestola Toimittaja valokuvaaja Maaria Matsunaga Puutarhatoimittaja biologi Henrietta Pitkänen Toimittaja tietokirjailija Linda Peltola Graafinen suunnittelija Taija-Tuulia Tammelin Valokuvaaja Martti Leppä Pihasuunnittelija Eija Keckman Ei ole myöhäistä aloittaa. Talvihorroksesta heräilevät ystävät tapaamisehdotuksineen. Ja mullasta maan: kohti aurinkoa kurkottavat sipulikukat ja perennanversot. 46). Ensimmäiset sisään eksyneet kärpäset ovat jääneet kissan innokkaisiin kynsiin
KÖYNNÖS: villiviinit. Kurjenpolvien laajasta suvusta löytyy lajeja ja lajikkeita maanpeitteeksi sekä kasveja aurinkoisiin ja varjoisiin perennaistutuksiin. Uusia lajikkeita ovat muun muassa FinE®-merkin saaneet punaherukka ’Punahilkka’, viherherukat 'Venny' ja 'Vilma' sekä mustaherukat 'Marski' ja 'Mikael'. Hinta 99,99 € ikea.com LEHDENKÄRJET KOONNUT Saila Routio | toimitus@omapiha.info. Parvekkeen Micro-Drip -aloitussarja alkaen 40 € gardena.com Nelson Gardenin siemenuutuuksissa on paljon lajeja, joita on ajateltu parvekepuutarhurille ja muille, joilla on pieni viljelytila. Ne soveltuvat erinomaisesti kimppuihin. Uudet lajikkeet on jalostettu pystykasvuisiksi, maukkaiksi ja runsassatoisiksi sekä selviytymään entistä paremmin Suomen kasvuoloissa. HYÖTYKASVI: herukat. PENSAS: kotimaiset puistoatsaleat. Isoauringonkukka 'Buttercream' kasvattaa maltillisen kokoiset, vaaleankeltaiset kukat, joihin ei muodostu tahraavaa siitepölyä. Hyviä ovat muun muassa reunusasterit 'Saarenmaa' ja 'Seija' sekä syysasteri 'Herttoniemi'. Käsintehdyn Ikea Tolkning -sivupöydän halkaisija on 52 cm, korkeus 70 cm. Tolkning-mallistossa on muitakin kauniita rottinkikalusteita. KASTELU LOMAN AIKANA Gardenalla on tarjolla monta hyvää kastelujärjestelmää pienistä muutaman parvekeruukun istutuksista alkaen kokonaisen pensasaidan kasteluun. Micro-Drip -systeemissä on tarkka ja tasainen vedensyöttö, joka sopii kasvihuoneeseenkin. Pienempi aloituspakkaus riittää 15 kasville. Näillä on FinE®-merkki. Hyväksi havaitut lajit ovat imukärhivilliviini ja säleikkövilliviini. Korkeampiakin kasveja kannattaa kylvää parvekkeelle, sillä niistä tulee ihanaa viidakkotunnelmaa. Astereilla saa syyskesään väriä ja perhosia. Siemenpussin hinta on 7,50 € nelsongarden.fi AURINGONKUKKIA PARVEKKEELLA KESÄHUONETUNNELMAA Rottinkinen pikku pöytä huokuu puutarhahenkeä. PUU: pihlajat. Ne vehreyttävät vaikeasti istutettavat paikat, kuten muurit, aidat, pylväät ja seinäpinnat, sekä saavat hehkuvan syysvärin. 6 Oma PIHA TRENDIKASVIT Taimistoviljelijät ry, Suomen Puutarhakauppiaat ry ja Maisemasuunnittelijat ry ovat valinneet vuoden trendikasvit. Lukuisten lajien ja lajikkeiden joukossa on monen kokoisia ja muotoisia puita sekä pensaita, jotakin jokaiselle pihalle. On pienikokoista silpohernettä, tiiviskasvuista tilliä ja kirsikkatomaatteja. PERENNA: asterit ja kurjenpolvet. Rungollisia taimia on myös saatavilla aiempaa enemmän. Värikästä kukkarunsautta alkukesään tarjoavat esimerkiksi ’Adalmina’, ’Illusia’, ’Onnimanni’ ja ’Tarleena’. Luotettavia ovat esimerkiksi peittokurjenpolvi, verikurjenpolvi 'Hempukka' sekä tuoksukurjenpolvi. Nämä ovat saaneet myös suomalaisen valiotaimen eli FinE®merkin
Loviisa 17.–18.6. Matildassa myyjinä ovat pitkän linjan kasviharrastajat ja erikoistaimistot. Nämä messut ovat perinteisesti mukava hyvänmielen tapahtuma, josta voi löytyä harvinaisempiakin kasviaarteita. Tietoiskuja tasatunnein. pihajaluonto.fi POHJOIS-SUOMEN PUUTARHAMESSUT Siikajoki, Ruukki 20.5. Multa valmistetaan kompostoimalla, minkä ansiosta se sisältää pitkävaikutteisia ravinteita ja kasveille hyödyllisiä mikrobeja. Etsitkö kasvierikoisuuksia. Mullan sisältämä runsas humus parantaa maan laatua niin savikuin moreenimaillakin. Monilla pihoilla on kahvila, taimimyyntiä, musiikkia tai kirpputori. Harrastajille on omat myyntipöydät, joilta voi löytyä mielenkiintoisia ja paikallisia erikoisuuksia. facebook.com/forssankukkamarkkinat MATILDAN TAIMITAPAHTUMA Mathildedalin kartano, Mathildedal (Salon Perniö) 27.5. Pidemmän kasteluvälin ansiosta multa soveltuu erinomaisesti esimerkiksi lavaviljelyyn. minifarmi.fi KOTI JA PUUTARHA Hurrikaanihalli, Viitasaari 20.–21.5. Se valmistetaan sataprosenttisesti raaka-aineista, jotka ovat joko kierrätettyjä tai nopeasti uusiutuvia. Kuivuttuaan multa ei kuoretu, vaan imee edelleen vettä ja kostuu tasaisesti. marketanpuisto.fi FORSSAN KUKKAMARKKINAT Forssan tori 27.5. Tarjolla taimia ja muita lähialueen tuotteita. 7 Oma PIHA KäRKIKOhtEEt jA tAPAhtUmAt PIHA & LUONTO Tampereen Messuja Urheilukeskus 6.–7.5. Torin täydeltä kukkia ja puutarhatarvikkeita sekä puutarha-aiheista tietoiskuja ja näytöksiä. Automower® 430X NERA osaa väistää esineitä, selviytyy 50 % kaltevuudesta rinteessä ja leikkaa jopa 3200 m² alueen. Perinteiset kevätmarkkinat: taimia, työkaluja, käsityöläisten tuotteita, työnäytöksiä. Näyttelyssä pääsee ihailemaan myös vanhoja puutarhakirjoja. Pakkauksessa on käytetty kierrätysmuovia. Seudulla on lisäksi paljon nähtävää ja luontopolkuja. mustila.fi AVOIMET PUUTARHAT PUUKAUPUNGEISSA Kristiinankaupunki 17.–18.6. kotijapuutarhamessut.fi MARKETANPUISTON PUUTARHAPÄIVÄ Marketanpuisto / Axxell Överby, Espoo 27.5. Ohjelmassa on mm. Biohiili ja kasvualustasammal varastoivat vettä ja luovuttavat sitä vähitellen kasvien käyttöön mullan kuivuessa. Historialliset puukaupungit tarjoavat täydelliset puitteet puutarhoissa haahuilulle ja haaveilulle. pohjoissuomenpuutarhamessut.fi MINIFARMI & KUKKAMESSUT Uusikaupunki 20.–21.5. ja 9.7. Puisto itsessään tarjoaa – keväisen kauneuden ohella – tietoa ja esimerkkejä pihan istutuksista ja rakentamisesta. Pohjoisen puutarhaharrastajien messut tarjoavat pelkkää puutarha-asiaa, jonka ohessa on vähän lähiruokaa. Leikattavat alueet voivat olla toisistaan erillään ja niihin voidaan laittaa erilaiset asetukset vaikkapa leikkuukorkeuden ja -ajan suhteen, jotta vältetään esimerkiksi siilien häiritseminen. Biolan Turpeeton Puutarhamulta valmistetaan Suomessa ja sille on myönnetty Avainlippu. Uusi Turpeeton Puutarhamulta sopii luomupuutarhureille. matildankartano.fi ja Facebook ALPPIRUUSUJEN PÄIVÄT Mustilan arboretum, Elimäki 3.–4.6. Opastettuja kierroksia alppiruusujen pääkukinnan aikaan. Rajat määritellään GPS:n avulla. Hinta noin 4 000 € husqvarna.com Biolanin uusi mullantuotantolaitos Eurassa tuottaa multaa puukuidusta ja suobiomassasta. 40 litran säkki 5 € biolan.fi KUOHKEA JA TURPEETON. loviisanpuutarhayhdistys.com visitkristinestad.fi ILMAN LANKOjA Husqvarnan uuden langattoman systeemin ansiosta robottiruohonleikkurin alueen määrittäminen on aiempaa helpompaa. Uudistettu tapahtuma tarjoaa inspiraatiota kaikille pihaja luontoihmisille. neuvoja ruusujen valintaan sekä asiaa kompostoinnista, kumppanuuskasveista ja pähkinöiden kasvattamisesta
Siellä viihtyvät perennojen lisäksi ainavihannat tuijat ja muut havukasvit, jotka ovat näyttäviä ympäri vuoden. 8 Oma PIHA Kallio ja isot siirtolohkareet ovat olennainen osa porvoolaista kaupunkipihaa. MEIDÄN PIHA TEKSTI ja KUVAT Leena Nurmi. Kallio isoine siirtolohkareineen antaa kehykset monimuotoiselle kaupunkipihalle
9 Oma PIHA Pihan tiedot KOKO 1250 m² PAIKKAKUNTA Porvoo KASVUVYÖHYKE II IKÄ 21 vuotta MAALAJI hiekka Kallio on pihan sielu
Havutarha viheriÖi aina Heti alkuun tontilta saivat lähteä isot koivut yhtä lukuun ottamatta, myös kookas pihlaja kaadettiin. Nekin poistimme aika pian, sillä vaateliaat ruusut eivät viihtyneet kalliotontilla. Sittemmin ammatteja ja työpaikkoja on ollut muitakin, mutta innostus kasveihin ja puutarhanhoitoon on säilynyt. Sen edustaa koristavat pallotuijat ja pensashanhikit. MEIDÄN PIHA 1 2. Jarkko kaivoi 20 kantoa käsin lapiolla, mikä oli koko kesän 2010 kestävä projekti, Gia tunnustaa ja lisää, että heillä on joka kesä meneillään jokin pieni tai isompi hanke. Kaupat 1983 rakennetusta kivitalosta Gia ja Jarkko Heikkilä tekivät vuonna 2001. 10 Oma PIHA K – Kun etsimme Porvoosta uutta kotia, tärkein kriteeri oli tontin koko. Sen piti olla sen verran iso, että pääsisin toteuttamaan itseäni, paljastaa Gia Heikkilä, joka opiskeli ensimmäiseksi ammatikseen puutarhurin tutkinnon. – Pihalla kasvoi myös puistoja köynnösruusuja. 2. Ostimme pumpun ja käytämme kaivovettä kesäkukkien ja vihannesten kasteluun. Tontin laidalla olleet männyt saivat jäädä. K-raudan puutarhavastaavana karttui työkokemusta. Mittapuut täyttävä piha, kooltaan 1250 neliötä, löytyi Järnbölestä. Vanhasta pihakaivosta saadaan kasteluvettä. – Talon paikalla on sijainnut aikoinaan Porvoon leipomo. Pihakasveja emme kastele, sillä mitä useammin niille antaa vettä, sitä enemmän sitä saa tehdä, Gia selventää. 1. Leipomuksiin tarvittava vesi otettiin etupihan kaivosta, joka on vieläkin toimiva. Japanilainen puutarha olisi tulevaisuudessa Gian mieleen, Jarkko puolestaan haaveilee pihasaunasta. Leikkimökistä on tullut vierasmaja. Myös vanhat, repeilevät ja hoitamattomat vuorimännyt hävitettiin
Oikukkaat laventelit talvehtivat läpäisevässä hiekkamaassa kivien lomassa hyvin. Erilaisia ja erivärisiä tuijia on toistasataa, muun muassa kartio('Brabant') ja timanttituijia ('Smaragd') sekä kultaja pallotuijia. reflexa) aloittaa kukintansa kesäkuun puolenvälin jälkeen nuokkuvin, hennoin ja tuoksuvin kukinnoin. 5. Kallio kukkii kevÄÄstÄ syksyyn Vuosien varrella Heikkilät ovat kaivaneet esille kallion ja siirtolohkareet, jotka ovat nyt sammaloituneet viehättävästi. Muita havuja ovat tuiviot ja marjakuuset. Vanhan kaivon ympärillä kasvaa pihasyreenejä ja kuunliljoja. – Olemme tykästyneet ainavihantiin havukasveihin, sillä ne ovat helppohoitoisia ja näyttäviä, oli sitten kesä tai talvi, ja mikä parasta, ne menestyvät tontillamme mainiosti, Gia sanoo. – Järnbölen ja Suomenkylän alue on valitettavasti radonseutua. Gia Heikkilän lempipuuhia puutarhassa on kuihtuneiden kukkien ja rikkaruohojen nyppiminen. Nuokkusyreeni (Syringa komarowii subsp. – Kallio on pihamme sielu, ja olemme käyttäneet sen tuomaa taustaa ja koloja hyväksemme kasvivalinnoissa, Gia toteaa. Tuijien, marjakuusten ja tuivioiden lomassa suikertelee seppelvarpuja sekä hopeahärkkejä ja sammalleimuja. Meilläkin oli talossa korkeat pitoisuudet. Rehevät havuistutukset somistavat kivettyä sisääntulopihaa erityisen upeasti. 5 ” Havukasvit ovat nÄyttÄviÄ, oli kesÄ tai talvi ”. 4. Kivilohkareiden välissä kukkivat keväällä ja alkukesästä koristeomenapuun, riippahernepensaan ja koivuangervojen lomassa kevätkaihonkukat, kultatyräkit, idänuni3 4 3. Tilkitsemistä riitti, jotta saimme radonpitoisuudet sisällä laskemaan, Jarkko kertoo. 11 Oma PIHA Poistettujen kasvien tilalle Heikkilät istuttivat uusia havupensaita
Kivikkoalvejuuri ja taponlehti sopivat erinomaisesti sammaleisten kivien lomaan. Myöhemmin kesällä vuoroon tulevat keltapäivänliljat, verikurjenpolvet, ketoneilikat, keltasauramot, värimintut ja ruusumalvat. – Metsämansikka on kiitollinen maanpeittäjä ja menestyy monenlaisissa paikoissa. Kivien välit luovat kaiken kaikkiaan kasveille sopivia tiloja ja estävät rönsyileviä lajeja leviämästä, Gia neuvoo. Myös vuorenkilpi, jättipoimulehti ja suikeroalpi peittävät maata tehokkaasti ja pärjäävät kuivemmassakin. Syvien allasistutuksien pohjalla tulee olla salaojakerros ja ylivuotomahdollisuus, jottei istutus kärsi märkyydestä. – Kolot isommille kasveille kannattaa täyttää savensekaisella mullalla, joka pidättää kosteutta. Syyskesäistä pihaa värittävät muun muassa valtikkanauhukset, punatähkät, syysasterit ja syysleimut. Kasvilajit valitaan kasvualustan paksuuden mukaan, esimerkiksi ohutmultaisiin paikkoihin istutetaan kuivassa viihtyviä kivikkokasveja. Myös piharakennusten ja oleskelupaikkojen asentaminen vaatii huolellista suunnittelua, kun tasaista piha-aluetta on vähänlaisesti. Kivethän lämmittävät maata yöllä ja viilentävät sitä päivällä, Gia valottaa. Laventelitkin viihtyvät kallionkolossa ja talvehtivat yllättävän hyvin. Näin pensaat pysyvät tuuheina ja tiiviskasvuisina. MEIDÄN PIHA Gian Vinkki Leikkaa vuorimäntyjen vuosikasvaimista joka vuosi ennen juhannusta puolet pois. Kivinen tai kallioinen piha kuivuu poudalla, mutta toisaalta painanteisiin jää helposti vesilammikoita sateen jälkeen. kot, siperiankurjenmiekat, hopeahärkit ja patjarikot. Rakentamisen haasteet Vaikka kallio ja suuret siirtolohkareet tuovat pihalle ilmettä ja rakennetta, kasvien valinta ja istuttaminen vaativat tuntemusta ja kasvupaikkavaatimusten huomioon ottamista. 12 Oma PIHA Kallionkolot luovat kasveille sopivia tiloja ja estävät niitä leviämästä. Kosteisiin kohtiin voi tehdä puolestaan kohoistutuksia. ” Laventelit viihtyvÄt ja talvehtivat kallionkolossa yllÄttÄvÄn hyvin ”
Jarkko ei ole sittemmin katunut päivääkään sen rakentamista, vaikka olihan urakka melkoinen. 13 Oma PIHA Sammaleiset kivet ja kalliopinnat antavat kasveille harmonisen taustan. Tomaatit ja yrtit viihtyvät puulattiaisessa kasvihuoneessa. Ansarissa voi myös viettää aikaa, ja varsinkin sateella on mukava kuunnella pisaroiden ropinaa. Puisen terassin reuna mukailee kalliota ja kiviä. – Haaveilin kasvihuoneesta vuosikausia, mutta Jarkko näki vain edessä olevat vaativat perustustyöt. Kasveja kallionkoloihin Kivikkoperennat Kasvualustan syvyys 10–20 cm Rönsyakankaali, Ajuga reptans Kaukasianpitkäpalko, Arabis caucasica Tarharistikki, Aubrieta × cultorum Rauniokilkka, Cymbalaria muralis Ketoneilikka, Dianthus deltoides Sininata, Festuca glauca Katkerot, matalat, Gentiana Hopeahärkki, Cerastium tomentosum Pikkukurjenmiekat, Iris Pumila-Ryhmä Levisiat, Lewisia Rönsyleimu, Phlox stolonifera Sammaleimu, Phlox subulata Tarhakylmänkukka, Pulsatilla vulgaris Patjarikot, Saxifraga Arendsii-Ryhmä Maksaruohot, Sedum Mehitähdet, Sempervivum Ajuruohot, Thymus Keskikokoiset perennat Kasvualustan syvyys 20–40 cm Kultakärsämö, Achillea filipendulina Kevätruusuleinikki, Adonis vernalis Ohotanmaruna, Artemisia schmidtiana Alppiasteri, Aster alpinus Vuorenkilvet, Bergenia Kuparisara, Carex buchananii Pronssisara, Carex comans Kivikkoalvejuuri, Dryopteris filix-mas Kultatyräkki, Euphorbia epithymoides Verikurjenpolvi, Geranium sanguineum Noropunatähkä, Liatris spicata Tarhakalliokielo, Polygonatum × hybridum Japaninhanhikki, Potentilla megalantha Ruusujuuret, Rhodiola Loistosalvia, Salvia × sylvestris Havuja lehtipensaat Kasvualustan syvyys 40–60 cm Happomarjat, Berberis Punavihma, Chamaecytisus purpureus Lamotuhkapensas, Cotoneaster adpressus Suikerovihma, Cytisus decumbens Pensashanhikki, Dasiphora fruticosa Vuohenkuusamat, Diervilla Katajat, Juniperus Tuivio, Microbiota decussata Vuorimänty, Pinus mugo Verhoangervo, Spiraea beauverdiana Koivuangervo, Spiraea betulifolia Lamopensasangervo, Spiraea decumbens Keijuangervo, Spiraea japonica 'Little Princess' Pikkusyreeni, Syringa meyeri 'Palibin' Tuijat, Thuja. Soma leikkimökki toimii nykyään pienenä vierasmajana, jonne johtaa kaartuva kivikkopolku. Mökin edustalla kasvaa pensashanhikkeja, kuunliljoja ja tietenkin tuijia. Kivikkoalvejuuret ja kuunliljat viihtyvät varjon puolellakin. Varsinainen oleskelualue on asuinrakennuksen edustan tasaisella osuudella. Sain lopulta ylipuhuttua mieheni, ja Juliana Diamant -kasvihuone pystytettiin 2014
Kanankakasta perennat saavat voimaa kasvaa ja kukkia runsaasti. Mansikkamaa on, ja pienestä perunamaasta saamme maistella kesällä uusia perunoita. 2. – Puutarha on meille todella tärkeä. Paljon pariskunta tekee töitä puutarhassa toki yhdessäkin. Kalliopiha tarjoaa paikkoja myös hauskoille pihapatsaille. 14 Oma PIHA 1. Hiekkapitoinen maa edistää kasvien talvehtimista, kun vesi ei jää seisomaan alustoille. Siellä on käytävä aina aamuisin ja viimeiseksi iltaisin. Kallion ja kivien lomaan tehty istutusalue vaatii Gian mukaan yllättävän vähän hoitotoimia. Gia tunnustaa olevan puutarhansa toimitusjohtaja Jarkon ottaessa lapion käteen tarvittaessa. – Olemme istuttaneet rinteeseen niin omenaja luumupuita kuin marjapensaita, vadelmaa ja raparperiakin. Multaa on paikoin lisätty 30–40 senttiä. 3. Gia sai kipinän Överbyn puutarhurikoulussa, mutta pihahommista on tullut myös Jarkolle harrastus. 2 3. < Gian Vinkki Tuivio on erinomainen maanpeittoja verhopensas, jonka läpi rikkaruohot eivät kasva. Hyötykasvitkin ovat löytäneet paikat kalliotontilta. Erityisen rentouttavaksi koen rikkaruohojen nyppimisen kivien päällä istuen, Gia tunnustaa. 1 MEIDÄN PIHA Lopputuloksena helppo puutarha Kallionkoloihin ja muihin istutuspaikkoihin Heikkilät ovat joutuneet tuomaan multaa, sillä maaperä on hiekkaa. Erityisesti hän pitää huolta nurmikosta ja viimeistelee istutusten rajat trimmerillä. Rehevästi kasvavat tuijat, tuiviot ja marjakuuset antavat ryhtiä etupihalle. Juliana Diamant -kasvihuoneen pystytys kalliopihalle vaati tarkkoja perustamistöitä. Keväisin tarvitsee poistaa vain kuivat ja kuolleet versot. Valkosipulit nousevat maasta vuosien takaa, uusia ei tarvitse juurikaan istutella, Gia iloitsee
Lähetä postitse, sähköpostilla tai nettilomakkeella perustelut, miksi pidät omasta pihastasi, sekä 2–5 valokuvaa pihasta. Pikkuruinen, vaikeisiin olosuhteisiin tai vastikään perustettu piha on voittanut ennenkin. Postiosoite: Oma PIHA, PL 77, 00101 Helsinki Sähköposti: toimitus@omapiha.info Nettilomake: suomenparaspiha.fi ARVOSTELUPERUSTEET Yleisvaikutelma, pihan ja kasvien kunto ja pihan omaleimaisuus vaikuttavat arvosteluun samoin kuin innostus, mielikuvitus ja oma kädenjälki sekä tontin mahdollisuuksien käyttäminen. Onko nyt sinun pihasi vuoro. Lukijat valitsevat voittajan äänestämällä finalisteista suosikkipihaansa. Lähetä kuvia mieluiten pihan yleisnäkymistä, ei niinkään yksityiskohdista. Pihan koolla, sijainnilla tai iällä ei ole väliä. Jokainen piha arvioidaan sen omista lähtökohdista. Voittajapiha julkistetaan Oma PIHA -lehden numerossa 1/2024. Voit ilmoittaa kilpailuun oman pihasi tai omistajan suostumuksella tuttavan tai naapurin pihan. ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautumisaikaa on 20.5.2023 asti. KILPAILUN KULKU Kesän 2023 aikana Oma PIHA -lehden toimittajat käyvät ilmoittautumistietojen perusteella valituissa pihoissa. Rinnepiha oli yhtä aurinkoinen kuin isäntänsä!. Liitä ilmoittautumiseen osoitteesi ja puhelinnumerosi sekä sähköpostiosoite, jotta saamme sinuun yhteyden. Niiden joukosta kilpailuraati valitsee 5-6 pihaa finaaliin, joka julkistetaan Oma PIHA -lehden numerossa 6/2023. Suomen Paras Piha -kilpailu 2023 VielÄ ehdit mukaan! Ilmoittaudu viimeistÄÄn 20.5.2023 Onko sinulla Suomen paras piha 2023. 15 Oma PIHA K Kilpailun tarkoituksena on kannustaa oman asuinympäristön kauneudesta huolehtivia pihanhoitajia sekä edistää suomalaista puutarhakulttuuria. Kaikki, joiden pihassa toimittaja vierailee, saavat Pihakalenterin 2023. Seppo Laurikaisen jyrkkä rinnepiha osallistui Suomen Paras Piha -kilpailuun vuonna 2021. Vuosien varrella voittajia on löytynyt eteläsaaristosta Lappiin saakka. Kuvien ei tarvitse olla tältä vuodelta eikä niiden tekninen laatu ole tärkeä. PALKINNOT Kilpailun voittaja saa 500 euron lahjakortin Viherpeukaloille ja muut finalistit 200 euron lahjakortin kukin. < Oma PIHA -lehti järjestää jo perinteeksi muodostuneen Suomen Paras Piha -kilpailun. Omasta pihasta iloitseminen on mukavaa, ja lehtiartikkelien myötä pihoista pääsevät nauttimaan myös lukijat
16 Oma PIHA Annalan vanhat pelakuut Pelargonikeräilijät Jussi Halonen ja Maija Pottonen Annalan kukkarunsauden äärellä. TEKSTI ja KUVAT Henrietta Pitkänen Annalan vanhat pelakuut
1800-luvulla rakennetun tilan täyttävät pelargoneja notkuvat pöydät ja kasvihyllyköt, joiden välissä liikuskellaan punatiilisiä käytäviä pitkin. Lasisen seinämän läpi tulvii valoa. Vesikiertolämmitys ja optimoitu tuuletus takaavat keräilypelargonien viihtymisen ympäri vuoden. Nykyisin aktiiviharrastajia on kymmenkunta. Annalan orangeria herätettiin uudelleen historialliseen käyttötarkoitukseensa pääasiassa Hyötykasviyhdistyksen aiemman toiminnanjohtajan Anu Rannan aloitteesta. Niistä ovat loppukesän päivänä kertomassa Maija Pottonen ja Jussi Halonen. Sinne on parinkymmenen viime vuoden kuluessa kerrytetty historiallisia pelargonilajikkeita, joita kartanossa olisi aikoinaan voitu kasvattaa. Sekin, että niitä on aina meillä Suomessa kasvatettu, vaikuttaa omaan keräilyintoon, Maija jatkaa. Keväällä katsottiin jännityksellä, mitkä pelargonit lähtivät kasvuun. Hyötykasviyhdistyksen kasvipiireissä on toimittu pelargonien parissa vuodesta 2003. Nyt hänestä on mukavaa etsiä kestäviä pelakuuharvinaisuuksia ja kasvattaa suurikokoisia vanhoja lajikkeita, joista voi muotoilla vaikkapa yksilöllisen vänkyräisiä bonsaipelakuita. 'Nevesta', joka tunnetaan myös nimellä 'Nimismies', on vepsäläislähtöinen vanha pelakuu. Jussi Halosen pelakuukeräily pohjautuu muistoihin isän kanssa tehdyistä talvetuskokeiluista. Helsinkiläisen Annalan kartanon pelargonikokoelmaa vaalivat Hyötykasviyhdistyksen harrastajat. Orangerian emokasveja on yleensä esillä ulkosalla taimipäiväkävijöiden inspiraatioksi. He harrastavat vanhoja pelakuita sekä Hyötykasviyhdistyksen Soilikki & Pielikki -piirin että kotikokoelmiensa puitteissa. He kertovat perinnepelakuista Hyötykasviyhdistyksen tapahtumissa, joissa myydään pistokkaita Annalan kokoelmista. Harrastajat myös osallistuvat Perinnepelargonit ovat kukkivaa kulttuuriperintöä ihanimmillaan. – Lapsena näin pelargoneja kotonani, ja niiden värikkyys jäi mieleen. 17 Oma PIHA A Annalan kartanon talvikasvihuoneeseen eli orangeriaan astuessa näky on iloisen vehreä ja kukikas. Annalan pelargonikokoelman värimerta.. – Pelargonin kukan muoto miellyttää suuresti, samoin kuin se, miten valo-olot vaikuttavat esimerkiksi lempilajikkeeni Nevestan kukkien värikirjoon, taustoittaa Maija Pottonen harrastustaan. Kokoelmaan kuuluu myös kotimaisia ja lähialueidemme perinnepelakuita. Sen kukinnot ovat jäätelöannosmaisen herkullinen yhdistelmä valkeaa ja marjapuuron sävyjä
Vanhoissa löytöpelargoneissa on yksinkertais-, kerrannaisja ruusunnuppukukkaisia lajikkeita, joilla on takanaan ainakin 50 vuotta tiedettyä kasvatushistoriaa. 'Evakko' on levinnyt Annalan kokoelman kautta pelakuuharrastajille. – Nykypuutarhuriakin miellyttäviä aromaattislehtisiä tuoksupelargoneja tavattiin sijoittaa niissä ikkunoille peittämään tunkkaisuutta, Jussi Halonen mainitsee. Etenkin maaseudulla asuneet, kasvinsa sukupolvelta toiselle huolehtineet naiset ovat säilyttäneet pelargonikirjoa. Tuoksupelargonit puhdistivat ennen ilmaa esimerkiksi sairaaloissa. Annalan kokoelmiin pelakuita on päätynyt harrastajien omistautuneen työn tuloksena. Niiden lehtiä koristaa tumma rengaskuvio, jonka ulkonäkö vaihtelee lajikkeittain. – Pelakuita on tuotu tuliaisina matkoilta esimerkiksi Ruotsista, Venäjältä ja Tanskasta. Kestävä pelargoninpistokas on voinut kulkea kasviystävältä toiselle vaikkapa kirjeessä. Samoin kartanot ja yksittäiset talot ovat säilyttäneet ja nimenneet pelakuita. Vanhoja kantoja pelastuu, kun harrastajat pitävät ”pelargonisilmänsä” aina auki. Harrastajat ovat vertailleet Petsamon kaltaisilta epätavallisilta suunnilta tuotuja löytöpelargoneja toisiinsa ja selvitelleet niille ehkä jo olemassa olevia nimiä muun muassa kukkamuotojen perusteella. Helsinkiläiskodeista pelargoneja on kerätty varta vasten. 18 Oma PIHA kasvien hoitotoimiin ja järjestävät kuukausittain avoimen kokoontumisen, jossa vaihdetaan kokemuksia pelargoneista sekä vanhoista huonekasveista. Muutamat kotimaisetkin löytöpelakuut on voitu nimetä useaan kertaan, esimerkiksi herkänvalkea 'Hillevi' eli 'Tammisaari'. 3. Pelakuiden leviäminen perustuu pitkälti pistokkaiden vaihtamiseen. Kun lajikkeita kasvaa monessa ruukkutarhassa, ei vanhan erikoisuuden säilyminen ole yhden kasvattajan varassa. Pelargonisilmät aina auki Perinnepelargoneissa on eniten kotipelargoneja (Pelargonium Zonale-Ryhmä). Halosen isän puutarhu1 2 3 1. Anu Ranta hankki useita orangerian kasveja Viron torien iäkkäiltä myyjiltä, Maija Pottonen valaisee. Sairaalatkin voivat olla pelargonien säilymispaikkoja. Näin kävi esimerkiksi oranssiin vivahtavalle 'Irja Joensuusta' -pelakuulle, jonka pistokkaita päätyi Maija Pottoselle hänen poikansa naapurin muuttaessa palvelutaloon. Tiheäkukintoiset pelakuut kannattaa ulkona sijoittaa suojaan sateelta.. 2
Maija Pottonen sanoo, että varsinkin ikäihmisten välillä kulkenutta tärkeää suullista pelargonitietoa saadaan näin vielä talteen. 5 4. Kymenlaaksolainen, oranssikukkainen 'Leila & Toivi' kasvaa kookkaaksi. Pelakuiden nimissä kulkevalla historialla on suuri merkitys harrastuksen viehätyksessä, sillä kasvit tuntuvat tuttavilta tai vievät ajatukset tutulle seudulle. 5. Nimeämistä ja tiedonkeruuta Annalan pelakuulahjoittajien kertomat tarinat on kirjattu ylös, ja pelargonipiiriläiset ovat kerryttäneet muistakin lähteistä tietoa kokoelman lajikkeista. Nimi on löytökasville tärkeä, sillä nimetty kasvi ei katoa aivan helposti. Pelargonihistorian ja -lajiketiedon keräämiseen on havahduttu myös Luonnonvarakeskuksen "Varsin hyvät vanhat pelakuut" -hankkeessa ja sitä ennenkin taimikasvattajien, kuten Pelargonitaivaan, sekä Pelargoniyhdistyksen toimesta. Lajikkeita on nimetty vaalijoidensa tai löytöpaikan mukaan. Aivan viime vuosina vanhoja pelargoneja on tullut kaupalliseen myyntiinkin yhä runsaampi kattaus. Maija Pottosen esittelemä 'Muolaa' ihastuttaa aprikoosinsävyisillä kukinnoillaan. Nykyisin pelargonien keräily ja harrastaminen ovat siirtyneet paljolti nettipalstoille. Annalan pelargonien tarinoita Annalan pelakuut luovat kartanoon historiallista tunnelmaa, ovat osa pelargonien monimuotoisuuspankkia sekä toimivat myös hyötykasveina kahvilan 4. Esimerkiksi savolaispuutarhurin kaimaksi ristitty 'Yrjö Nuutinen' on toiselta nimeltään 'Köynnöstävä'. Rajan taakse jääneitä kotiseutuja muistellessa moni haluaa nykyisinkin ikkunalaudalleen pelakuun, jossa tiivistyy kasvien suuri tunnearvo harrastajalleen. Näitä perintökukkasia kulkeutui evakkokuormissa turvaan eri puolilta menetettyä aluetta. Annalan pelargoneissa kukkivat muun muassa 'Leila & Toivi', 'Saima', 'Kaisa Kallio', 'Jyväskylä' ja 'Pori'. 19 Oma PIHA rituttava auttoi yhden pelakuun matkaa Honkolan kartanosta Halosen kautta Saarelman puutarhaan, jossa viljellään perinnepelargoneja. Pelakuulajikkeen kasvutapakin tuottaa nimiä. Luovutetun Karjalan pelakuut ovat oma lukunsa maamme pelargonitarinassa. Myös vain paikallisesti tunnettu pelargonilajike ja sen tarina voivat tallentua laajempiin tietokantoihin
Pelakuiden yksityiskohdat viehättävät. Vanhojen pelargonien koristeellisuus perustuu myös lehtivärien ja -kuvioiden monimuotoisuuteen.. Kahvilasta kerrotaan, että lämpimänsuotuisassa orangeriassa väriloisto palautuu noin viikossa kukkasadonkorjuun jälkeen. Vahvakasvuinen ja runsaasti kukkiva karjalaispelakuu 'Evakko' päätyi evakkokasvattajaltaan välikäden avulla Annalaan ja lähti sittemmin leviämään pistokkaina pelakuuharrastajille. 3. Sen tarina on monipolvinen, vaikka matka Helsingin Töölössä sijainneesta Kammion sairaalasta Annalaan ei ole kilometreissä kovin pitkä. Valkokirjavalehtinen 'Kaisa Kallio' ja vaaleanpunakukkainen 'Evakko' ovat olleet pitkään keräilijöiden suosikkipelakuita. Silloin sairaalassa vieraillut kasviharrastaja oli nähnyt erään potilaan pöydällä upean värisen pelargonin. Se on esimerkki pelargonista, joka on mahdollisesti nimetty useaan kertaan eri maissa ja jonka alkuperäinen, kansainvälinen nimi saattaa olla unohtunut. Kunnassa 1940-luvulla työskennellyt Toivi-sairaanhoitaja sai siitä pistokkaan paikalliselta emännältä. Syvänpunainen 'Kammion Sairaala' -ruusunnuppupelargoni saapui Annalaan Jussi Halosen välittämänä. – Sain aikoinaan 'Kammion' taimen pelakuukeräilijältä, joka tiesi kertoa sen historiasta 1950-luvulta lähtien. Lohenpunakukkainen 'Maaninka' taas säilyi maatalousoppilaitoksessa, jonne oppilas oli tuonut sen Leppävirralta 50-luvulla. Heiltä se matkasi tuntemani pelakuukeräilijän porvoolaiselle ystävälle ja lopulta siis minulle sekä Annalan kokoelmaan, Jussi Halonen kertaa. 1 2 3 1. Potilas oli lahjoittanut hänelle pistokkaan, josta kasvanutta pelakuuta vaalittiin sitten harrastajan suvussa. Annalan kokoelmaan pelakuu liittyi Toivin Leila-sisaren miniän lahjoittamana. Suurikukintoisen ja tummalehtisen 'Muolaan' emokasvia muuan sotilaskin kasteli Karjalassa, mutta nykyikkunalaudoille se pelastui kasvattajansa uudelle kotiseudulle tuomista pistokkaista. 2. 20 Oma PIHA leipomuksia valmistettaessa. Pelargonien säilymisen salaisuus Pelargonien kantalajit tuotiin 1600ja 1700-luvuilla Etelä-Afrikasta Euroopan kasvitieteellisiin kokoelmiin. 1980-luvulta peräisin olevan 'Rococo'-lajikkeen nuppuja peittävä nukka hohtelee valossa kauniisti. Kiehtovan oranssinsävyinen 'Leila & Toivi' on kymenlaaksolaista alkuperää. Heleän pinkkinä kukkiva 'Kaisa Kallio' sai nimensä presidentti Kyösti Kallion puolisolta, jonka lempilajike se kuulemma oli. Tilansäästövinkki Annalan orangeriasta: kasvikokoelman voi laittaa käteville hyllystöille
Juurikirvat voivat aiheuttaa kitukasvuisuutta ja perhosentoukat rei´ittää lehtiä. Pelakuut viihtyvät valossa. Pelargonista taitettu valmis pistokas, josta on poistettu alimmat lehdet. Pakkasta ei saa olla. Tilan salliessa voi vanhojen lajikkeiden vapaata kasvumuotoa seurata mielenkiinnolla. TALVETUS. Tomaattilannoite on hyväksi kukinta-aikaan, jolloin kasvit tarvitsevat kaliumia. 21 Oma PIHA Kasvi lukuisine lajikkeineen kulkeutui myöhemmin Pohjolaan, missä pelargonit koristivat ensin 1800-luvulla säätyläiskoteja ja vähitellen myös kansan tupia. LEIKKAAMINEN. LANNOITUS. POISTA KUIHTUNEET. Savotasta voi tehdä meditatiivisen rupeaman. Hän korostaa, että oikean kastelun joutuu jokainen harrastaja opettelemaan usein kantapään kautta kasvuolojensa mukaan. Maija Pottosen pelakuut talvehtivat kerrostaloasunnon huoneenlämmössä kasvilamppujen alla. Pelargoni osoittautui kestäväksi kukkaihmeeksi pohjoisissakin oloissa ja talvehti puulämmitteisissä, talvella viileissä rakennuksissa hyvin. Myöhemmin ne totutetaan vähitellen ulkoilmaan ja auringonpaisteeseen. Aiemmin pelargonit miellettiin lähinnä huonekasveiksi ja niitä kasvatettiin ympärivuotisesti esimerkiksi tuvan ikkunoilla. 4. Silloin persoonallisen muotoisia perinnepelakuita saattaa huomata katselevansa uusin silmin. Lasitetulla parvekkeella totutusta voi tehdä jo vapun tienoilla, varsinkin lisälämmityksen turvin. Tavallinen kukkamulta käy hyvin. Joskus niitä saattaa vaivata äkämiä muodostava bakteeri, josta kärsivät kasvit täytyy ennen pitkää hävittää. KEVÄÄLLÄ. • Mitä vähäisempää talvihoito on, sitä paremmin pelakuut yleensä pärjäävät. Tällaiset lajikkeet ovat voineet hävitä muualta Euroopasta, mutta säilyä Pohjolassa. Lisäksi suurten, vahvanväristen pelargoninkukintojen suomaa kesäiloa harva kukkakasvi ylittää vielä nykyisinkään. HYVÄT KASVUOLOT. Perinnepelakuut ovat kookkaampia kuin kompakteiksi ruukkukukiksi käsiteltävät nykylajikkeet. 4. Meiltä saattaisi löytyä jopa ainutlaatuisia pelargonimutaatioita, sillä kasvit tuottavat sellaisia luonnostaan. Liikakastelua täytyy välttää varsinkin talvella. Pelargonit ovat yleensä terveitä. Pelargonit herätellään maaliskuussa mullanvaihdon myötä uuteen kasvukauteen. Kevätja kesälannoituksena voi käyttää kanankakkavettä. Suurempi leikkaus tehdään syksyllä, jotta kasvit mahtuvat sisälle talveksi. RUUKKU. Kuivuudenkesto sekä helppo lisääminen pistokkaista ovat myös edistäneet pelakuiden menestystä. Useat kansainvälistä alkuperää olevat vanhat pelargonilajikkeet ovat saaneet uusia nimiä niin meillä kuin toisessa pelargoniharrastusmaassa Ruotsissa. Myynnissä on lisäksi erityistä pelargonimultaa sekä niin kutsuttua välimerenmultaa, joka sopii paitsi Välimeren seudun kasveille myös pelargoneille. Pelargoneja leikellään tarvittaessa pitkin vuotta. Tiheäkukintoiset lajikkeet kärsivät kosteudesta, joten ne on paras sijoittaa sateelta suojaan. Talvetuspaikaksi soveltuvat viileät varastotilat, kuten autotalli tai vintti. Jos siis omalla ikkunalaudalla sattuu kasvamaan vanha pelakuu, siitä kannattaa pitää hyvää huolta! < Pelargonien hoitovinkkejä MULTA. Pelargoneille sopivat monenlaiset mullat, pääasia on mullan ilmavuus. Patinoituneet punasaviruukut vanhat kahvitassit alusinaan toimivat Jussi Halosen mielestä esteettisestikin parhaiten pelakuille. Pelargonit viihtyvät huokoisissa, hengittävissä saviruukuissa. Eräistä sienitaudeistakin on toisinaan harmia. Pelargonien multaa kalkitaan kastelemalla vedellä, jossa on liotettu kananmunankuoria. Hänestä kasvit ovat usein kauneimmillaan kukkiessaan täyttä päätä vielä myöhään syksyllä, etenkin parvekelasien suojassa, kenties valosarjoin koristeltuina. TAUDIT JA TUHOLAISET. Kuivien kukintojen ja lehtien nyppiminen on keräilijälle tuttua puuhaa, jotta kukinta ei hiipuisi
• Verso katkaistaan juuri nivelkohdan alapuolelta. Tasainen kosteus on tärkeää juurtumisvaiheessa. Pistokkaan voi myös laittaa aluksi kasvamaan turvenappiin taimimultaan. • Leikkaamiseen paras on terävä veitsi, sillä se ei ruhjo kasvin solukkoa. Näin syntyneen lyhyehkön pistokkaan alimmat lehdet sekä nivelkohdan korvakkeet poistetaan. 'Kaisa Kallio' on kirjavalehtinen keräilijöiden suosikki. • Pistokkaita voi leikata pitkin vuotta. • Yksi juurruttamisniksi on kastaa pistokas kaneliin ennen istutusta. Perinnepelakuutietoa Hyötykasviyhdistyksen Soilikki & Pielikki -piiri hyotykasviyhdistys.fi Suomen Pelargoniyhdistys pelargoniyhdistys.wordpress.com Pelargonitaivas pelargonit.blogspot.com Varsin hyvät vanhat pelakuut -hanke luke.fi Christa Holm Kiehtovat pelargonit Susanna Rosén ja Eivor Rasehorn Ihanat pelargonit Lena Ljungqvist, Eva Tingström ja Ann Lindberg Intohimona pelargonit Ihana 'Inkilänhovi' kukkii syksyyn saakka, kun huolehditaan kuihtuneiden kukintojen poistamisesta. Lumenvalkea 'Pelkosenniemi' on pohjoisia löytöpelargoneja.. Veitsi on tärkeää desinfioida kasvien välillä, jotta mahdolliset taudit eivät leviä kokoelmassa. Parhaiten lähtevät kasvuun syyspuolella otetut pistokkaat, kun kasvit ovat täynnä kesällä tankattuja ravinteita. Pistokkaan voi myös napsaista sormin irti emokasvista. • Jos pelakuusta sattuu katkeamaan varsia, ne kannattaa käyttää pistokkaiksi. • Pistokasruukkuun kannattaa laittaa nimilappu heti. 'Muolaa' ihastuttaa aprikoosinsävyisillä kukinnoillaan. Silloin kasveihin myös kiintyy. Pistokastaimet ovat kokoelman varmuuskopioita. 22 Oma PIHA Pelargonien lisääminen pistokkaista • On mielenkiintoista seurata kotikokoelman pelargonien taivalta pistokasvaiheesta lähtien. • Pistokkaille käytetään muoviruukkuja tai vaikkapa muovisia kertakäyttömukeja, jotka pidättävät kosteutta saviruukkua paremmin. Pistokas saa kuivua päivän verran ennen istuttamista
23 Oma PIHA Tulisija Pilar Premium 50 UUTUUS! PUHTAASTI PALAVA ULKOTULISIJA Vähemmän savua, enemmän lämpöä // Helppo sytyttää // Laadukas // Tyylikäs muotoilu // Näppärä polttopuiden säilytys // Sopii moneen paikkaan // Tuhkat on helppo tyhjentää // Avotulesta nautiskeluun ja ruuan valmistukseen Tutustu tuotteisiin espegard.fi/clean Meiltä löytyy laaja valikoima tuotteita, mitkä sopivat avotulelle, lisäämään turvallisuutta ja helpottamaan ruuavalmistusta! ulkoilmaelämää
Mutta ei huolta: laita juuri kasvuun lähteneille raparpereille päälle vaikkapa musta saavi, jolloin pimeässä kasvavat varret jäävät vaaleiksi ja meheviksi. Hanki monivuotisten kasvien mukuloita ja juurakoita. Perusta parsapenkki ravinteikkaaseen hietamaahan tai lavaan aurinkoiselle paikalle. Saat juhannukseksi omia perunoita! Ruukun voi lämmittämättömässä kasvihuoneessa suojata harsolla, kun tulee kylmiä öitä. 24 Oma PIHA KEVÄT ON TÄÄLLÄ! On viimeistään aika pestä kasvihuone sekä katettujen lavojen lasit tai muovit kevätkuntoon. VAHVISTA TOMAATINTAIMIA. Levitä kasvilavoihin ja avomaalle uusi kompostimultakerros tai sekoita mullan joukkoon maatunutta lantaa. LATAA BIOHIILTÄ VALMIIKSI. Kukista kylmänarat krassit, tsinniat sekä suurimmat auringonkukkalajikkeet voi myös esikasvattaa lyhyesti. PARANNA MAATA JA LANNOITA. HUHTI–TOUKOKUU Mitä tulee muistaa hyötykasvien hoidossa ja milloin kylvetään mikäkin kasvi. Unikoiden ja auringonkukkien kylvökset kannattaa suojata harsolla aluksi, sillä muuten linnut käyvät syömässä siemenet. Maa-artisokka tuottaa helposti ja paljon satoa, joka saa olla maassa vaikka kevääseen asti. ESIKASVATA KYLMÄNARAT SATOKASVIT. Vapun tienoilla on aika kylvää lyhyen esikasvatuksen tarvitsevat kasvit, kuten kesäkurpitsat, maissit sekä salkoja ruusupavut. Vaikka pihalla olisi vielä lunta, sujauta muutama siemenperuna ruukkuihin kasvihuoneeseen tai sisälle kasvamaan. Pidä taimet suojaisalla paikalla puolivarjossa, jotta aurinko ei vioita lehtiä. Ota ulos istutettavat perunat itämään. Saat nauttia aikaisesta ja miedosta raparperisadosta. Ripottele vahvaa typpilannoitetta kaipaaville kasveille tarvittaessa luonnonmukaisia kanankakkarakeita. KYLVÄ HARSON ALLE. Etenkin maissit, kaalit ja kurpitsat tarvitsevat paljon voimaa. Karaise tomaatintaimia lämpiminä päivinä muutama tunti kerrallaan, jotta taimet vahvistuvat. ISTUTA MONIVUOTISIA HYÖTYKASVEJA. Hyötytarhurin päivyri TEKSTI ja KUVAT Linda Peltola. Suomessa törmää harvoin englantilaisista puutarhoista tuttuihin savisiin raparperihuuppiin. Liota biohiiltä nokkostai kanankakkarakeilla kyllästetyssä vedessä tai laimennetussa bokashiliemessä ainakin muutama päivä ennen kasvualustaan sekoittamista. Lavoihin ja avomaalle voi alkaa kylvää siemeniä heti kun multa on sulanut. Hyötytarhurin päivyri opastaa kaikessa keittiöpuutarhaan liittyvässä varhaisesta keväästä aina sadonkorjuuseen saakka. Piparjuurta kannattaa istuttaa perunamaan laidalle kumppanuuskasviksi. Harson alla kosteus ja lämpö säilyvät hyvin. Biohiili auttaa pidättämään kosteutta ja ravinteita mullassa ja toimii siten kastelukiteiden tavoin. UUSIA PERUNOITA JUHANNUKSEKSI. HYÖDÄ RAPARPERIA. Parsan täytyy vahvistua monta vuotta ennen kuin siitä saa kerättyä satoa, mutta hyvää jaksaa odottaa
Kuorikate auttaa torjumaan rikkaruohoja, mutta toisaalta se voi happamoittaa kasvualustaa ja hankaloittaa kalkin ja lannoitteiden levitystä. Nämä ovat parasta kevätruokaa! Maa-artisokka on hyvä jakaa aikaisin keväällä. Iso säiliö on mittava hankinta, mutta säästää itsensä takaisin ajan TOUKOKUU Huhtikuussa kylvetyt retiisit tuottavat poimittavaa tuoresatoa jo toukokuussa. Ravitse tomaatteja typpeä ja kaliumia sisältävällä lannoitteella. Ei pisaraakaan hukkaan! Tehosta kastelua keräämällä mahdollisimman paljon sadevettä talteen. Myös nuoret pihlajanja vaahteranlehdet ovat syötäviä. Taimien väliin voi laittaa varastolannoitukseksi pienen kourallisen kanankakkarakeita. Leikkaa ruohosipulia käyttöön ja poista samalla kukinnot, niin saat mehevää ruohosipulia pitkin kesää. HYÖDYNNÄ RUOHOSIPULISATO. Lannoita marjapensaita ja hedelmäpuita niille tarkoitetulla lannoitteella tai levittämällä juurialueelle katteeksi kerros kompostimultaa tai maatunutta lantaa. Toukokuussa kylvetään lähes kaikki hyötykasvit joko avomaalle tai lavoihin aina yrteistä juureksiin ja kesäkukkiin. Kauniit kukinnot ilahduttavat koristeina salaateissa ja kesäjuhlien voileipäkakuissa. Ne voi toisaalta upottaa pieninä annoksina noin 20 cm syviin koloihin, joista ne liukenevat nopeasti juurille. Typpi innostaa varret ja lehdet kasvamaan ja kalium kukittaa. Istuta huolella karaistut tomaatit kasvihuoneeseen suurempiin ruukkuihin tai kasvusäkkeihin. Vesi on kaikille kasveille ja etenkin muhkealle sadontuotolle elintärkeää. Osa mukuloista syödään ja osa jatkaa elämää maassa.. KATA KASVILAVOJEN YMPÄRISTÖ. Kivituhka, murske tai kuorikate ovat etanoille epämiellyttäviä. Myös mizuna, vuonankaali, lantut ja nauriit hyötyvät ötökkäsuojauksesta. Maahan painettavalla pH-mittarilla saa helposti mitattua happamuutta eri paikoista. Nuoret koivunlehdet, nokkoset, horsman versot sekä vuohenputken lehdet ovat ilmaista syötävää omalta pihalta kerättynä. Siivilöityä lientä käytetään lannoitteena. Istuta istukassipuleita myös ihan vain vihreiden sipulinnaattien saamiseksi. VALMISTA OMIA LANNOITELIEMIÄ. RUOKAA LUONNOSTA. Kuivina kesinä perunoitakin joutuu välillä kastelemaan, sillä maan tasainen kosteus ehkäisee perunarupea. Etenkin kirsikkapuut suosivat kalkkia, ja omenapuutkin viihtyvät melko neutraalissa maassa. Tomaatin latvamätää ehkäistään kalsiumilla: kasvualustaan voi sekoittaa kourallisen kalkkia tai kuivattuja ja murskattuja munankuoria. Etanan lima reagoi kuparin kanssa, jolloin etana saa pienen sähköiskun. Muista hävittää etanoita ahkerasti pitkin kevättä, jotta satosi säilyy. LEVITÄ KATTEITA. Lavatarhan käytävien katteilla ei ole ainoastaan esteettinen merkitys, vaan ne haittaavat osaltaan etanoiden vaellusta lavoihin. myötä. 25 Oma PIHA kasvu on vankkaa. LANNOITA JA TÄRISTÄ TOMAATTEJA. Jos taimet kukkivat jo, täristä kukkia pölytyksen varmistamiseksi – saat runsaamman sadon. Suojaa kaalit heti harsolla tai tuholaisverkolla. Lehtikaalia voi vielä suorakylvää. Kerää nokkoset ja raunioyrtit tekeytymään vaikkapa kanisteriin. Kerää kuusenkerkkiä kuivattavaksi tai valmista niistä siirappia. Siivilöintirippeet voi pahasta hajusta huolimatta upottaa taimien väliin maatumaan – haju häviää pian. Istuta esikasvatettujen kaalintaimien rinnalle samettikukkia torjuntakasveiksi. TOMAATIT MUUTTAVAT KASVIHUONEESEEN. Ruohosipuli on parasta tuoreeltaan, mutta sitä voi myös kuivata tai pakastaa. Etanoiden kiipeilyä voi estää reunustamalla lavat kupariteipillä. SÄÄSTÄ VETTÄ. Poista alimmat lehdet ja istuta taimet aikaisempaa syvemmälle, sillä varteen muodostuu juuria ja uusi VUODEN PARAS KYLVÖAIKA
KESÄKUU Kuumat päivät keväällä ja alkukesällä kutsuvat kastelemaan kaikkea aina perunoista hedelmäpuihin. Basilika puolestaan haaroittuu hyvin ja tuottaa lisää versoja, kun latvot sitä. KASTELE JA LANNOITA. Kannattaa nauttia ylipursuavista salaattilavoista ja kuivatella mausteja teeyrttejä talvea silmällä pitäen. Etenkin vesiheinän eli pihatähtimön nähdessäsi toimi heti. Ravistele kukkivia tomaatteja pölytyksen varmistamiseksi. Ylipäätään monivuotiset hyötykasvit tuovat mukavaa ruokalisää arkeen helpolla tavalla. Kastele tomaatteja raunioyrttikäytteellä kukinnan edistämiseksi. Koko sulan maan kausi on astiataimien istutusaikaa, joten pohdi, onko pihallasi sopivia paikkoja uusille marjapensaille tai pienelle hedelmäpuulle. Heinäkuussa päivän pituus alkaa sopia salaattifenkolille paremmin. Monivuotiset yrtit, kuten oregano, lipstikka ja minttu, kannattaa poimia tuoreeltaan nuorena. Harsot kannattaa pitää vielä lähettyvillä, jos sattuu tulemaan kylmä yö. Kasvu ei tapahdu hetkessä, joten on hyvä miettiä asioita muutama vuosi eteenpäin. Kastele tasaisesti. Kasvin ympärille voi levittää katteeksi tuoretta nurmisilppua, joka auttaa pidättämään HARAA JA KITKE. Koko kesän ajan voit myös istuttaa valmiita ruukkutaimia. ALOITA YRTTIEN SADONKORJUU. Kylvä edelleen kesäkukkia, salaatteja ja yrttejä suoraan puutarhaan ja lavoihin, vielä ehtii hyvin. Kun kesäkurpitsat ovat alkaneet kukkia ja muodostaa satoa, poista kasvista ajoittain muutamia suurimpia lehtiä, jotta energia suuntautuu hedelmien kasvattamiseen. SUUNNITTELE TULEVAA. 26 Oma PIHA KORJAA SATOA PÄIVITTÄIN. POISTA LEHTIÄ. Samaan aikaan on hyvä kitkeä hedelmäpuiden juurialueet ja levittää katekerros, joka estää kosteuden haihtumista.. Huolehdi chilien ja paprikoiden tasaisesta lannoituksesta ja kastelusta. HOIVAA TOMAATIT SUPERSATOON. Istuta ulos avomaankurkkujen sekä -tomaattien, kurpitsojen, maissien, papujen ja krassien taimet hallanvaaran mentyä ohi. KYLVÖT JATKUVAT. Lehtien kellastuminen on merkki ravinteiden vähyydestä. Poista runkotomaattien lehtihangoista pikkuversot eli varkaat. Se tukahduttaa nopeasti esimerkiksi pienet porkkanakasvustot ja kitkemisestä tulee hankalaa. Kovin varhain kylvettyjen taimien tyvet eivät tahdo pullistua, koska alkukesän päivät ovat fenkolille liian pitkiä ja yöt valoisia. HARVENNA. Punajuuri hyötyy lämpimään maahan kylvämisestä. Jos olet kylvänyt porkkanaa ja muita juureksia liian tiheään, harvenna taimet, jotta jäljelle jäävillä on sopivasti tilaa kasvaa. KYLMÄNARAT PÄÄSEVÄT PIHALLE. KYLVÄ SALAATTIFENKOLIA LOPPUKESÄN SATOKASVIKSI. Kun ensimmäiset tomaatit alkavat kasvaa, voit ryhtyä poistamaan vähitellen lehtiä rungosta alhaalta lähtien, jolloin energia ohjautuu hedelmien kypsyttämiseen. Mustaherukanja vadelmanlehdet sopivat teeksi. Jos talvella ei olisikaan kaupassa saatavilla edullisia tuoretuotteita tai hedelmiä, saisit hyödyntää omaa marjasatoa pakastimesta. Kesä on salaattien ja tuoreiden yrttien kulta-aikaa. Kastele mieluiten harvoin ja runsaasti
Mikäli hedelmäpuu nääntyy ylisuuren sadon takia, se ei jaksa kukkia ja tuottaa hedelmiä seuraavana vuonna ja pitää välivuoden. On ihanin vuodenaika! Hedelmäpuiden kukinta vilahtaa ohi aivan liian nopeasti! Kesäkuussa tomaatit kukkivat ja muodostavat raakileita. Älä laita silppua aivan kasvin tyveen, jottei se mätäne. Myös puun koko ja ikä vaikuttavat siihen, kuinka paljon satoa se jaksaa kantaa. Puita voi varovasti ravistella, jolloin huonot raakileet irtoavat. Kesäkurpitsa on ravinteiden suhteen ahne, joten kasvualustassa saa olla myös hyvää kompostimultaa ja maatunutta lantaa. HARVENNA RAAKILEITA. 27 Oma PIHA KESÄKUU kosteutta ja luovuttaa maatuessaan typpeä. Vaikka keväällä riittää puutarhatöitä kiireeksi asti, muista välillä pysähtyä nauttimaan näkymästä ja tunnelmasta. Hedelmäpuille kannattaa tehdä raakileharvennus. Puut alkavat itsekseenkin pudotella liikoja raakileita viimeistään heinäkuun alkupuolella. Sen ansiosta syksyllä kypsyvät hedelmät ovat kookkaita ja laadukkaita, lisäksi puun voimia säästyy. Kuvassa sydämenmuotoinen 'Heartbreaker Dora'.. Omenaja päärynäpuun jokaisesta kannuksesta voi poistaa pienimmät ja heikoimmat raakileet ja jättää jäljelle 2–3 hedelmänalkua kannusta kohden. Painava sato voi aiheuttaa ohuiden oksien repeytymistä, mistä puu voi vahingoittua
Kivien ja kasvien vuoropuhelu Pihan tiedot KOKO hoidettu ala noin 6000 m² PAIKKAKUNTA Tuusniemi MENESTYMISVYÖHYKE IV IKÄ noin 10 vuotta MAALAJI hieta TAIMET Agrimarket Nilsiä, Agrimarket Toivala, Viherkeskus Focus, netin kautta taimia Kodin Kukilta ja Viherpeukaloilta MEIDÄN PIHA TEKSTI ja KUVAT Sari Toikkanen. 28 Oma PIHA Kasvit viihtyvät kiviaidan suojassa. Kookkaimmat kurkkivat aidan yli
– Porakone, kolme rautakankea, lukematon määrä lapioita ja kiiloja sekä sata kiloa kantavat nokkakärryt, Markku listaa vakiovarusteita. Isojen pohjakivien päälle kasataan keskikokoisia kiviä Sitä mukaa kuin Markku saa ladottua uutta kiviaitaa Maritta istuttaa sen suojaan kukkia. Rouheat kivet ja herkät kukat täydentävät toisiaan. Vaikka suorista linjoista tingitään, aidan leveydestä ei. Työ keskeytyi jopa siinä määrin, että Markku alkoi kammeta kiviä maasta. Hän kuitenkin myöntää, että tehdessä oppi on karttunut ja kiviaidan kokoamiseen on tullut silmää. Penkki houkuttelee istahtamaan ja nauttimaan kukikkaista näkymistä. Sen sai todeta Markku Korhonen, kun hän osti puolisonsa Marittan kanssa asumattomana olleen tilan Tuusniemeltä. Tarvitaan isoja kiviä, pieniä kiviä, särmikkäitä ja laattakiviä. 29 Oma PIHA P Pohjois-Savossa kiviä riittää. Aidan pohjaleveys saa siis olla jopa metrin luokkaa. Kukiltaan ruusumainen lilja 'Apricot Fudge' (Lilium) on kasvattanut hyvin sivusipuleita, joista liljaa on voinut levittää ympäri puutarhaa. Aina kun Markku alkoi niittää pihalla kasvavaa horsmikkoa, viikatteen terä iski kiveen. Nyt tiluksilla kaartelee puolen kilometrin pituudelta erikorkuista kiviaitaa. Pitkin kukkamaita kohoaa liljaryppäitä ja unikkoniittyjä. Pihapiirin maasto on kivistä ja mäkistä. Ensin Markku kaivaa kivet esille, lohkoo isoja järkäleitä pienemmiksi ja kasaa kivet odottamaan aidan tekoa. Hän lapioi ruokamullan pois kovaan pohjamaahan saakka ja vierittelee mullan tilalle isoja kiviä. Hän ei kasannut niitä vanhan tavan mukaan raunioiksi, vaan asetteli vieretysten. Noin metrin korkuinen punaluppio (Sanguisorba officinalis) on olemukseltaan siro. Siinä työssä puoliso on usein apuna. Asettelua kivi kerrallaan Nykyään kiviaidan rakentaminen on systemaattista, ja sitä varten on oma välineistö. Joskus jollekin jättikivelle pitää antaa periksi, ja silloin aita rakennetaan kaartumaan sen kautta. Rakentaja on oppinut kantapään kautta tekemään tukevaa aitaa. – Ensimmäinen aita on liian kapeasti perustettu ja siinä on vain yhtä kivikokoa. Taustalla näkyy saunarakennus. – Kiviaidat eivät ole olleet mikään sydämenasia, mutta kun niitä rupesi tekemään, niitä on vain syntynyt, Markku Korhonen sanoo. Se herättää huomion erikoisine, punaruskeine kukkineen.
– Aina kun Markku saa jonkin kiviaidan valmiiksi, minä menen perässä ja teen kukkapenkin, hän sanoo. – Olen huomannut, että kärhöt viihtyvät kiviaidan lähellä. 30 Oma PIHA 1 2 1. Ensinnäkin kasvit tuntuvat pitävän kivien seurasta. 3. Samoin pionit puskivat keväällä topakkaa alkua, vaikka niiden istuttaminen viivästyi lokakuuhun. Maritta kertoo, että hän on onnistunut talvettamaan siemenistä kasvattamansa laventelit kiviaidan suojassa. Maritta näkee kiviaidoista olevan paljon hyötyä. Harmaa kiviaita antaa hyvän taustan värikkäille kukille. Etualalla levittäytyy hopeahärkki. Parhaiten kärsämöt viihtyvät kuivahkossa paikassa.. Hujoppikasvit ja jyhkeä aita Pian aidan valmistumisen jälkeen Maritta Korhonen tarttuu lapioon ja käy varastoidun ruokamullan kimppuun. Voisi jopa kuvitella, että aita oli varastoinut kesän lämpöä pioneiden juurtua. Tuulessa keinahteleva unikkokasvusto korostuu rouhean kiviaidan rinnalla. Kivet tarjoavat suojaisan kasvupaikan hieman talvenaralle iisopille (Hyssopus officinalis). Se vaatii lisäksi aurinkoa ja läpäisevän hiekkamullan. Markku ei käytä aidassa sidosaineita, vaan luottaa kivien huolelliseen asentamiseen. Myös Marittan suosimat hujopit eli yksivuotinen jättiverbena ja monivuotiset kirahvinkukka ja punaluppio luovat hauskan kontrastin jyhkeän aidan kanssa. Kaksivuotinen sormustinkukka (Digitalis purpurea) leviää kylväytymällä. Kiviaitaa vasten myös kukkien kauneus pääsee esille. Aita varmaan tekee ympärilleen ihan oman ilmastonsa, on kosteaa ja kärhöjen juurille varjoa. 2. Pihalla tosin liikutaan paljon, mikä voi säikyttää käärmeet tiehensä. Lisäksi harmaa seinämä on rauhoittava tausta kukkamaiden vaihtuvalle värikimaralle. Polun oikealla puolella erottuu vaaleanpunaisena kukkiva neidonkurjenpolvi. Hän kertoo pelänneensä, että kiviaidat keräisivät käärmeitä. Myös nurmikon leikkaaminen aidan viereltä on askarruttanut, mutta aidan kunnollinen perustaminen on jonkin verran hillinnyt heinänkasvua. Huoli on kuitenkin ollut turha, sillä kymmenen vuoden aikana tontilla on tavattu vain muutama luikertelija. Haketetuista oksista ja risuista syntyy luonteva polku perennojen lomaan. ja myöhemmin edelleen pienempää kiveä niin, että aita kapenee ylöspäin. MEIDÄN PIHA 3 Punakärsämöt (Achillea millefolium) ja ylipäätään jalostetut kärsämöt ovat hieman oikukkaita, sillä osa kasvaa hyvin ja leviää, kun taas toiset taantuvat. Sen ylle kaartuu kulta-akileija ja takana näkyy liljoja
Alapuutarha on iso, mutta aita tekee siitä yhden kokonaisuuden. 5. Hän mainitsee jättipoimulehden ja kanadanvuokon olevan kieltolistalla liian innokkaina leviäjinä. Millaisia unelmia pariskunnalla on tulevalle kasvukaudelle. Maritta ja Markku Korhosen kesäpaikalla kaartelee jo puolen kilometrin pituudelta kiviaitoja. Patjarikon (Saxifraga Arendsii-Ryhmä) sammalmainen kasvusto rajaa liljapenkin. – Kiviaidoilla voi tehdä puutarhahuoneita. Se olisi ikävääkin, jos olisi hirmuinen päämäärä eikä se toteutuisi, Markku sanoo. Ehkäpä uusia alueita viljelyksille ja niiden myötä uutta kiviaitaa. Tilalla kasvaa parikymmentä hedelmäpuuta, kolmisenkymmentä herukkapensasta, vadelmaa ja mansikkaa useassa paikassa sekä juureksia ja vihanneksia. – Viljelyä ja karjaa on ollut täällä melkein sata vuotta. Tämä on lähtenyt pikkuhiljaa. Nykyään hän poimii siemeniä oman puutarhan kasvustoista ja viskelee niitä kukkamaille seuraavana keväänä.. – Nämä ovat hyviä kasvumaita, Markku sanoo hietavoittoisesta maasta. 31 Oma PIHA Maritta arvostaa kiviaitoja niin ikään tilojen rajaajana. – Ei tässä ole mitään suunnitelmaa missään vaiheessa ollut. Maritta on kasvattanut akileijoja sekä siemenistä että ostotaimista. – Täällä kaikki kasvaa valtavaksi ja joka paikkaan. Hietamaassa kaikki kasvaa Jos maaperän kivisyys onkin ollut haitta, joka on pitänyt kääntää kovalla työllä eduksi, niin itse maa-aines on ollut pihanlaittajien puolella. Maritta arvelee, että eri kukkalajeja ja -lajikkeita on liki kuusisataa. Hyvä maa on osaltaan innostanut haalimaan yhä uutta tilaa viljelyksille. 4 6 5 Maritta osti unikonsiemeniä alun perin Englannista. Patjarikkoa pidetään kivikkokasvina, mutta se sopii myös perennaryhmien edustalle ja pienten alojen maanpeittäjäksi. < 4. 6. Täällä ei voi olla kasveja, jotka leviävät voimakkaasti, Maritta toteaa. Vaikka Markku aina kesän lopulla päättää, että kiviaidat riittävät, tahtoo niitä seuraavana vuonna tulla lisää. Se vaatii kuitenkin ajoittaisen jakamisen. – Ja tämähän on sitä unelmaa, Maritta toteaa. Viimeistään maaliskuussa on päästävä mökille, vaikka hanki yltäisi kainaloihin saakka. Syötävien kasvien lisäksi mäelle levittäytyy siis myös laajoja kukkamaita. Puutarhainnostus onkin hänen omien sanojensa mukaan muuttunut jo puutarhahulluudeksi – eivätkä kerrostaloasunnossa vietetyt talvikuukaudet sitä ainakaan vähennä. Taustalla päärakennus, joka toimii pariskunnan kesäkotina yleensä maaliskuulta aina marraskuulle saakka
Talo 2. Ulkohuussi 7. Vadelmarivit 11. Ota rennosti Kaikkea ei voi hallita, joten on viisasta totutella sietämään pientä hoitamattomuutta. Kiviä on pihalla usein luonnostaan, ja aidoiksi koottuna ne yhdistävät hedelmätarhan, marjapensaat, kukkamaat, nurmialueet ja juurespenkit toisiinsa. Ne kannattaa kompostoida, jolloin ravinteikasta multaa on saatavilla omasta takaa. Puutarhavaja 4. Voit siis huoletta jatkaa kiviaitaa tai hurahtaa satoihin kasvi-ihanuuksiin, sillä niille löytyy paikka. Kun perennoja lisätään siemenistä, taimelle ei tule paljon hintaa. 9. 20 kpl omena, luumu, kirsikka, kriikuna 12. Tarkemmin hoidetuille istutusalueille voi levittää katteita estämään rikkaruohojen kasvua. Kun kasvillisuutta on paljon, myös pudonneita lehtiä, oksia ja naatteja on tarjolla yllin kyllin. Puutarhaan voi vaikka jättää alueita, joissa kasvit saavat levitä vapaasti. Mansikkamaat 3 kpl 10. Keväällä tosin saattaa joka paikka olla täynnä pikkutaimia odottamassa istuttamista. Vanhat puutarhakalusteet voi korjata ja käsitellä uudenveroisiksi tai niissä saa näkyä elämä. Aitta ja puuvarasto 3. Kompostointialueet 14. Kasvimaat perunaa, porkkanaa, hernettä, punajuuria, salaatteja, kaaleja, jne. 32 Oma PIHA 1. Sauna 6. Luonnonkasvien voi antaa tulla pihaan. Toisaalta kitkeminen voi olla myös terapeuttista. Esimerkiksi päivänkakkarat tuovat keveyttä ja kesäistä ilmettä jalostettujen lajikkeiden rinnalle. Hedelmäpuut n. Keväällä taimien ja kesällä pääasiassa tomaatin kasvatukseen 8. Tuunaa ja kierrätä Kaiken ei tarvitse olla uutta. Piharuukuksi kelpaa lähes mikä tahansa: maksaruoho komeilee vanhassa viemäriputken pätkässä. Navetta, nykyisin kesähuone ja varasto 5. Kukkien keskellä mieli elpyy ja kyykkiessä näkee sellaista, mitä ei kävellessä huomaa. Kasveja voi hankkia edullisesti myös alennusmyynneistä tai muilta harrastajilta. Kasvihuoneet 3 kpl itse rakenneltuja. Marjapensaat n. 30 kpl punaisia, mustia ja vihreitä viinimarjoja, karviaisia 13. Lisää kasveja Kasveja tarvitaan paljon, mikä tuntuu kukkarossa. Yhtenäistä ilmettä saa luotua materiaalivalinnoilla. MEIDÄN PIHA Kiviaitaa. Koristepensaita syreenejä, purppuraheisiangervoja, lumipalloheisi Piirros Saila Routio 1 3 2 4 5 6 8 8 8 9 9 9 10 10 10 7 7 7 12 12 13 13 14 14 14 14 14 11 11 11 11 11 Maritta ja Markku Korhosen vinkit Ota suuri piha haltuun Lupa tehdä isosti Isolle pihalle mahtuu näyttäviä rakenteita, kookkaita puita ja laajoja nurmija kukkamaita
33 Oma PIHA Paikallisia eläimiä pihan patsaina IDEA PIHALLE TEKSTI ja KUVAT Henrietta Pitkänen Chelsean puutarhanäyttelyn perennaistutusten lomasta huomatut mäyräpatsaat nostattavat hymyn huulille. Persoonalliset mäyrät ovat tuttuja sekä Brittein saarilla että täällä pohjoisemmassa Euroopassa. Paikallista eläimistöä kuvaavat patsaat linkittävät pihamaan lähiseudun tunnelmaan. Patsasmateriaalit valitaan puutarhan muun ilmeen mukaan, esimerkkeinä monenlaiset luonnon punonta-ainekset, betoni tai vaikkapa moottorisahalla rouheasti muotoiltu puu. < Paikallisia eläimiä pihan patsaina. Paikkaan sopiva puutarha rakentuu tällaisillekin kekseliäille yksityiskohdille. Meillä mäyrät heräilevät keväällä luolapesissä vietetystä talviunesta ja alkavat nuuhkia aina vain kukkeammaksi muuttuvaa maisemaa. Koko voi vaihdella isosta katseenvangitsijasta pieniin tarkkaavaisuutta vaativiin yllätyksiin. Kulttuurimaisemassa aiheina voisivat olla kotieläimet, kenties maatiaiset, metsäisellä taas lukuisat villieläinnaapurimme
Kyynelhyasintin kukinta kestää toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun. Muiden kasvien lomassa tämä kaikki kauneus voisi jäädä täysin huomaamatta, ellei sitten itse ryömisi toukkana maassa. Tästä en todellakaan pahastunut, sillä sininen loi mukavaa kontrastia vihertäville kukille ja syvä sinisävy on ennennäkemättömän hieno. Eipä koolla kuitenkaan voi kukkaa arvottaa, niiden edessä täytyy vain kumartaa. Näin siitäkin huolimatta, että kukat ovat suurempia kuin tavallisella helmililjalla. Sipulien mukana tuli kai vahingossa myös sinikukkaista lajiketta. Monelle meistä puutarha on aistielämysten ja toisaalta rauhoittumisen paikka. Kukinnan mentyä kasvit saavat jatkaa eloaan kukkapenkeissä. 34 Oma PIHA I Onnenkyyneleet Istuttaessani ensimmäistä kertaa helmililjojen (Muscari) lähisukulaisen kyynelhyasintin (Bellevalia pycnantha) sipuleita laitoin ne onneksi syksyllä ruukkuihin hyödettäviksi. Kyynelhyasintin kukat kilistävät kuin pienet kellot juhlavasti kasvukauden alulle ja levittävät samalla ilmoille suloisen makeaa tuoksuaan. Kun näkee jonkin kasvin ensimmäistä kertaa kukassa – kuten minulle kävi kyynelhyasintin kanssa – ilo on aina yhtä liikuttavaa. < Top 5 Suurenmoiset pienet kukat, joita täytyy katsoa läheltä Varjohiipat (Epimedium) Jaloängelmä 'Hewitt´s Double' (Thalictrum delavayi) Rauniokilkka (Cymbalaria muralis) Vaaleanpunakukkainen kielo 'Rosea' (Convallaria majalis) Pohjanvanamo (Linnaea borealis) ELÄMÄÄ AISTIEN TARHASSA TEKSTI ja KUVAT Linda Peltola. "Kylläpä sieltä tuli ylisanoja yhden pienen kukan äärellä", joku voi nyt ajatella. Liian usein pienet asiat jäävät jalkoihin. Näkymät ja ihanat tuoksut jäävät usein mielen sopukoihin jo lapsuudessa, jolloin kaikki on aina uutta, mutta aikuisena pieniin ihmeisiin ei tule samalla tavalla takerruttua. Eräät kasvit ja kukat ovat parhaimmillaan oikein läheltä katsottuina, kun taas toiset loistavat jo sadan metrin päähän. Vuosi vuodelta olen yhä enemmän innostunut vihertävänsävyisistä kukista. Tämänkin 'Green Pearl' -lajikkeen raikkaus on suoranainen ylistys alkavalle kesälle. Toki puutarha vaatii tiettyä työpanosta, mutta ahkeroinnin ei kuitenkaan tulisi ajaa sen ohi, mitä moni meistä loppujen lopuksi puutarhasta elämäänsä hakee: rauhaa, kauneutta ja pieniä suuria hetkiä. Keväällä kaivoin nämä aarreruukut hiekkamullan seasta kasvihuoneen lämpöön. Siihen tunteeseen täytyy vain muistaa tarttua. Rakastan pieniä kevätkukkia ruukuissa istutuspöydällä, sillä siinä kukkien kauneus pääsee todella esille. Väri muistuttaa minua vaahterankukista, joiden hunajaista tuoksua tulee myös nuuskittua toukokuun lopulla. Moni myös suorittaa puutarhaharrastusta kuin työtä
35 Oma PIHA
TEKSTI ja KUVAT Saila Routio. 36 Oma PIHA Kasvien nimistä Kevätkello, kevätlumipisara (Leucojum vernum)
Kullakin kasvilla on vain yksi tieteellinen nimi ja siitä selviää tärkeitä seikkoja, kuten sukulaisuussuhteita. Miksei kasveilla voisi olla vain kansankieliset nimet, kuten puolukka. Puolukoiden suku kuuluu Ericaceae-heimoon eli kanervakasveihin, mistä selviää, että sukulaisuus kanerviin on olemassa; luonnon kanervaamme, Calluna, kuin myös syksyisin kausikukkana myytäviin kellokanerviinkin, Erica, jotka ovat antaneet nimen koko heimolle. 1700-luvun tieteellinen maailmankatsomus oli toinen kuin nyt, ja Linnén teoksesta kului vielä yli vuosisata Charles Darwinin mullistavan evoluutioteorian julkaisuun. Luoja on jo kaiken luonut. 37 Oma PIHA Kasvien nimistä Kasvien tieteelliset nimet – osa kutsuu niitä latinalaisiksi nimiksi, mutta tarkka asianharrastaja käyttää mieluummin termiä tieteellinen ja syy selviää hetken päästä – aiheuttavat joskus ennenaikaista hiustenlähtöä viimeistään siinä vaiheessa, kun tarhuri itse alkaa repiä tukkaansa. Hieman historiaa Kasvien määrittäminen alkoi samalla, kun alettiin järjestää kaikkia muitakin luonnon aineita ihmismielelle ymmärrettäviin listoihin ja lokeroihin. Se toimii keskeisiltä osilta tänäkin päivänä ja mahdollistaa puhumisen tietystä kasvista niin, että jokainen puutarhuri ja tiedehenkilö maailman eri kolkissa tietää, mistä kasvista on kyse. Puolukka on Vaccinium vitis-idaea, missä vitis-idaea on lajinimi eli tavallaan etunimi: tarkennus siihen, mistä suvun jäsenestä on kyse. Sukunimi ensin Linnén kaksinimijärjestelmässä on neroutta. Mistä voisi arvata, että karpalo ja pensasmustikka ovat sukulaisia. Ne kohdat, jotka ovat tarhurin kannalta olennaisimpia, ovat suku ja laji – joista siis juontuu termi kaksinimijärjestelmä. Kuten antiikin filosofien, myös Linnén työ perustuu ajattelulle, että uusia lajeja ei voi syntyä. Pensasmustikoilla on oma lajinimensä Vaccinium corymbosum. Sukunimen jälkeen tulee tarkempi määritys eli lajinimi. Jo Plato ja Aristoteles hahmottelivat luonnonjärjestystä 2300 vuotta sitten. Sekaannuksia aiheuttaa sekin, että nimet tuntuvat muuttuvan jatkuvasti. Niitä käytetään puutarhurien kesken vain harvoin, mutta niistä paljastuu tutkijasielulle kasvisukujen välisiä kaukaisempia yhteyksiä. Scala Naturae, "Luonnon portaat", laittaa kaikki luonnon elementit jonoon mineraaleista eläimiin, alhaisista muodoista korkeampiin. Tätä periaatetta kehitteli Carl von Linné vuonna 1735 julkaistussa teoksessaan Systema Naturae, jossa esitellään ensi kertaa kasvien kaksinimijärjestelmä ja tieteellinen luokittelu. Sukunimi kirjoitetaan ensin ja se kertoo, että puhutaan esimerkiksi puolukoiden suvusta, Vaccinium. Niillä on muitakin nimiä, tähän tulemme kohta. Uusia lajeja syntyy ja vanhoja katoaa. Mihin tarvitaan tieteellisiä nimiä. Heimoja ja vanhoja nimiä Heimonimet yhdistävät suvut laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Siitä voi syyttää modernia DNA-teknologiaa. Nykysilmin katsottuna tällaisessa järjestelyssä yritetään pysäyttää paikoilleen se, joka on lakkaamatta liikkeessä. Puolukan serkku karpalo on Vaccinium oxycoccos, ja lähisuvusta löytyy vielä mustikka, Vaccinium myrtillus. Jos puhuttaisiin pelkillä omakielisillä nimillä, ei sukulaisuus välttämättä edes paljastuisi. Se voi selittää taulukointihimoa. On paljon yksinkertaisempaa kaikenlaisten listojen ja taulukoiden kannalta, että sukua ilmaiseva nimi on ensin. Se erottaa lähisukua olevat eri lajit toisistaan. Kun kaikki materiaali on jo valmiina, se suorastaan odottaa järjestämistä. Entä kuinka ne muodostuvat ja tarkoittavatko ne jotakin?. Sukulaiset tulee näin listattua peräkanaa
Vitis-idaea tarkoittaa Kreetan Ída-vuorelta kotoisin olevaa köynnöstä. Lukuisat muut kukkasävyt ovat myöhemmän jalostamisen tulosta. Vitis on latinaa ja tarkoittaa köynnöstä: viiniköynnöksen sukunimi onkin Vitis. Imiköiden sukunimi Pulmonaria on kehitetty keuhkoja tarkoittavasta latinan sanasta pulmo, sillä pilkulliset lehdet muistuttivat keuhkoja ja kasvia pidettiin näin ollen myös keuhkorohtona. Huomaa, että folius on latinan lehteä tarkoittava sana, phyllus sama kreikaksi. Lajinimi eli etunimi Lajinimi kirjoitetaan sukunimen perään pienellä alkukirjaimella, kuten jo puolukan sukulaisten kohdalla totesimme. Kun selviää, että tummakukkaisia kukkasia, kuten pikarililjoja tai kämmeköitä kutsuttiin nimellä vakinthos, on tuosta jo lyhyt matka Vacciniumiin. Se on kuitenkin kasvisuku erikseen, nyt käsitellään yhä Vaccinium-sukua. Vuohenjalalla on voitu tarkoittaa pitkää honteloa vartta, joka muistuttaa vuohen koipea. Kasvikuntaa esittelevä taulukko on järjestetty heteiden ja emien lukumäärän mukaan. Kuinka runollista! Puolukkaa ei ihan köynnökseksi osaa mieltää, mutta katson silti tästä lähin kasvia uusin silmin. Lajeista saadaan lajikkeita Kaikki kasvit kuuluvat johonkin heimoon, heimot jakautuvat sukuihin ja suvut edelleen lajeihin. Joskus sukunimi on päivänselvä. LuonLukuvinkit Lorraine Harrison Latinaa puutarhureille Puutarhaliitto Viljelykasvien nimistö Sinebrychoffin taidemuseo Linné ja pieni pala paratiisia Linnén Systema Naturaen ensimmäinen laitos. Aukeama kirjasta Linné ja pieni pala paratiisia.. Usein kuvitellaan, että tieteelliset nimet ovat latinaa, mutta sitä ne eivät läheskään aina ole. Linné nimesi päivänhatut Rudbeckioiksi arvostamansa kollegan Olof Rudbeckin mukaan. Puolukalla on hienon kuuloinen lajinimi vitis-idaea. Kasveille on annettu myös ihmisten nimiä löytäjänsä, löytöretkeä sponsoroineen henkilön tai muun mieltymyksen mukaan. Harsojen nimi Gypsophila on kirjaimellisesti kipsifiili, kalkinrakastaja, kreikan sanoista gupsos ja philos. Yhtä usein ne ovat kreikkaa. Tarkan löytösijainnin lisäksi on viittauksia tyypillisille kasvupaikoille: sylvestris = metsässä kasvava tai palustris = suolla kasvava, kuten rentukka, Caltha palustris. Hyacinthos-nimellä tarkoitettiin nimenomaan sinikukkaista hyasinttia, jota esiintyy luonnossa itäisellä Välimeren seudulla. Tieteelliset nimet voivat olla melkoista eri kielten sekoitusta. 38 Oma PIHA Tieteellisestä nimestä voi saada muutakin tietoa kuin sukulaisuussuhteita, mutta joskus nimen alkuperää on vaikea selvittää, sillä se on niin vanha. Puolukan sukunimi Vaccinium on tällainen. Ehkäpä sitä ovat antiikin jumalten ja jumalattarien jalat talloneet. Mustikan nimi Vaccinium myrtillus on helppo kaikille ranskaa osaaville, sillä ranskaksi mustikka on myrtille. Joskus sukunimestä selviää jopa kasvupaikkatoive. Sana ei kuitenkaan tule ranskasta, vaan kreikan myrttiä kuvaavasta sanasta myrtus, johon on lisätty latinalainen diminutiivi -illus, jolloin lopputulos merkitsee pientä myrttiä. Sana tavataan jo antiikin aikana Virgiliuksen teksteissä, mutta niissä sillä tarkoitetaan hyasinttia. Rakas vihollisemme vuohenputki on suomeksi lähes nappiin nimetty, sillä sukunimi Aegopodium tulee kreikan sanasta aix tai aig, joka tarkoittaa vuohta, ja latinan jalkaa merkitsevästä sanasta podium. Ehkä myös tummamarjaiset kasvit saivat vakinthos-nimen. Hyasintti on hyvä esimerkki, kreikaksi se on hyacinthos ja siitä tulee suoraan kasvin sukunimi Hyacinthus. Tällaiset päättelyt parin vuosituhannen takaisista sanoista ovat kuitenkin epävarmoja, ja muitakin teorioita Vacciniumin etymologialle on. Nykyisin puolukkaa näyttää kasvavan Kreikassa vain maan koillisosien korkeilla vuorilla. Usein on viittauksia kasvin ulkomuotoon, kuten yuccifolius, jukkaa muistuttavat lehdet, tai actinophyllus, säteittäiset lehdet. Lajinimi kertoo kasvista olennaisia asioita paljon useammin kuin sukunimi
Se on saatu aikaan risteyttämällä kellokanervan eri lajeja. LEUCOJUM VERNUM (kevätkello, kevätlumipisara): vernum = keväinen. Soppa sakenee Loppuun muutama sana kauppanimistä. Oikeaoppisesti se on matemaattinen kertomerkki, käytännössä moni korvaa sen x-kirjaimella, joka on helpompi löytää näppäimistöstä. Tähän joukkoon, ryhmään, kuuluu lukuisia suosittuja lajikkeita, kuten 'Aino', 'Alvar' ja 'Northblue'. Sukunimi tulee kreikan sanoista leukos, valkoinen + ion, orvokki. Officinalis = rohtokasvi, "apteekin hyllyltä" (officina = apteekkarin lääkevarasto latinaksi). Kauppanimi on usein myyvä ja tarttuva tai huomiota herättävä. Sukunimi tulee Akilleesta. Esimerkiksi × Brassocattleya on saatu aikaan risteyttämällä orkideasuvut Brassavola ja Cattleya keskenään. < Nimien merkityksiä ACHILLEA MILLEFOLIUM (siankärsämö). Siitäkin tosin selviää jotakin: jalostaja on hollantilainen Wim Snoeijer, joka nimeää lajikkeensa Zo-alkuisilla nimillä. VITIS VINIFERA (aitoviiniköynnös) = viiniä tuottava köynnös. Toisinaan pitkälle jalostettu lajike on niin monen eri lajin risteymä tai sen perimä on muuten niin epävarma tai sekalainen, että lajinimi pudotetaan sukunimen ja lajikenimen välistä pois: Rosa 'Minette', mustialanruusu. Tarkoituksena on pitää lajike ja sen myynnistä saatavat tulot tiukasti jalostajan ja taimituottajan hyppysissä. Jos mentäisiin matemaattisesti oikein, pitäisi tarhapensasmustikan tieteellisen nimen olla Vaccinium angustifolium × corymbosum. Molemmat emolajit sisältävä nimi olisi kuitenkin kovin pitkä, minkä vuoksi risteymille keksitään oma nimi. Uusien lajikkeiden rekisteröiminen tavaramerkeiksi on yhä suositumpaa. Tällöin se kertoo sukujen välisestä risteymästä. Useimmiten ne ovat orkideoita, joita onkin jalosteltu ahkerasti. Lajinimi vulgaris = yleinen. Lajinimi aestivum = kesäinen. Niistä on saatu aikaan lajikkeita, viljelymuotoja, esimerkiksi pensasmustikoita. 39 Oma PIHA nonkasveille tämä yleensä riittää. Kauppanimi ei ole sama asia kuin virallinen lajikenimi. LEUCOJUM AESTIVUM (suvikello, kesälumipisara). Pensasmustikkalajikkeita on jalostettu kahdesta Pohjois-Amerikan mantereella esiintyvästä luonnon mustikasta, kanadanmustikasta (Vaccinium angustifolium) ja pensasmustikasta (Vaccinium corymbosum). Lajikenimet merkitään puolilainausmerkein ja isoilla alkukirjaimilla. Aukeama kirjasta Latinaa puutarhureille.. Joskus ×-merkki voi olla jo sukunimen edessä. Tällaisissa tapauksissa keksitään uusi nimi: Vaccinium Angustifolium-Ryhmä, suomeksi tarhapensasmustikka. Sukunimi on Kreikan jumalattaren Artemiksen mukaan. Sukunimi Melissa on kreikan mehiläistä tarkoittava sana, joka puolestaan tulee sanasta méli, hunaja. Ruksi merkitsee kahden mainitun lajin risteymää. MELISSA OFFICINALIS (sitruunamelissa). ARTEMISIA VULGARIS (pujo). Kasvisukujen välinen risteäminen on kuitenkin melko harvinaista. Lajit risteytyvät joskus hyvin helposti, ja sitä tapahtuu luonnossakin. Sen virallinen lajikenimi 'Zo14089' ei ole yhtä helppo muistaa. Lajinimi millefolium = tuhatlehtinen, paljon pieniä lehtiä. Mutta ihmiselle tärkeitä ravintoja koristekasveja on paranneltu jalostamalla. Syy on yksinkertaisesti se, että tällainen on kielletty kansainvälisissä kasvien nimeämissäännöissä. Kanadanmustikkaa ja pensasmustikkaa on myös risteytetty, jolloin niiden jälkeläisiä ei voi enää lukea kumpaankaan lajiin. Voi hyvällä syyllä kysyä, miksei kasvin jalostaja voi saman tien rekisteröidä viralliseksi lajikenimeksi sellaista nimeä, jota kasvin myynnissä käytetään. Tämän seurauksena taimien ostaja, loppukäyttäjä, törmää puutarhamyymälässä kasvien kauppanimiin. Useita eri nimiä samalla kasvilla aiheuttaa juuri niitä sekaannuksia, joita loistava tieteellinen nimeämisjärjestelmä pyrkii estämään. Tai toisinpäin: miksei mukavankuuloista lajikenimeä voi rekisteröidä tavaramerkiksi ja käyttää kauppanimenä. Kauppanimet kirjoitetaan ilman puolilainausmerkkejä ja kokonaan kapiteeleilla, esimerkiksi kärhö W HITE A RABELLA . Joten joudumme elämään erillisten lajikenimien ja kauppanimien kanssa. Selviää myös se, että lajiketta on tarkoitus myydä nimenomaan kauppanimellä ja virallinen lajikenimi on vain jonkinlainen koodi. Useimmiten ×-merkki löytyy lajinimen edestä, jolloin se paljastaa, että kyseessä on lajien välinen risteymä, esimerkiksi Erica × willmorei, tarhakellokanerva, niitä syksyllä myytäviä kausikanervia
40 Oma PIHA Kosteikkokasvit kruunaavat vesipuutarhan TEKSTI ja KUVAT Leena Nurmi
Pihan märkiin notkoihin ja vedenkertymäkohtiin istutetut rantaja vesikasvit toimivat valumien kerääjinä ja suodattajina. Tuttu metsäkuusemme kasvaa parhaiten tuoreissa kangasmetsissä ja lehtometsissä ja sietää märkyyttä ajoittain. Kapeakasvuinen pilaritervaleppä sopii pienellekin pihalle. 41 Oma PIHA V Vesistöt kuuluvat suomalaiseen luontoon, ja saamme nauttia niiden tuomista monista mahdollisuuksista. Kasveilla viimeistelty lampi on puutarhan helmi, joka tuo pihapiiriin viihtyisyyttä ja tunnelmaa.. Kosteikot ovat tärkeitä, sillä ne pidättävät veden mukana kulkevaa kiintoainesta ja ravinteita, tasaavat veden kulkua ja tarjoavat monille eliölajeille suojaa ja ravintoa. Märkyyttä sietävät pensaat Pajujen kasvupaikkoja ovat etenkin ojien ja purojen varret sekä suot. Aikaisen kukintansa vuoksi ne ovat Vesi elävöittää puutarhaa, olipa kyseessä luonnonlampi tai rakennettu allas. Koko maassa menestyvä, Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva mustakuusi viihtyy jopa kosteikossa. Kosteassa maassa viihtyvät kasvit liittävät vesiaiheen luontevasti ympäristöön. Hulevedet voi koota sadepuutarhaan, joka sopii pieneenkin pihaan. Havupuista vain harvat menestyvät kosteassa kasvupaikassa. Jo nuoriin puihin kehittyy runsaasti pieniä käpyjä tiiviinä ryppäinä. Kivet ja veden äärellä viihtyvät kasvit kuuluvat olennaisesti pihalammen ja puron rannalle. Pienikin vesiaihe tuo viihtyisyyttä ja tunnelmaa. Vaaleanpunakukkainen purppuratuomi sietää jopa seisovaa vettä, ja puun vanhetessa oksisto kaartuu kauniisti veden päälle. Kookkaina puina ne tarvitsevat runsaasti tilaa, joten ihan pienen altaan tuntumaan niitä ei kannata istuttaa. Se on kapeaja tuuhealatvainen puu, jolla on lyhyet, siniharmaat neulaset. Riippaoksainen hopeasalava ja pallomainen terijoensalava ovat suosittuja puita lampien ja jokien varsille. Iso lampi puolestaan tarjoaa silmäniloa veteen heijastuvine rantakasveineen ja mahdollisine kaarisiltoineen. Kosteassa viihtyvät puut Luonnonkosteikoissa näkee etenkin tervaleppiä, tuomia ja pajuja. Ellei satu asumaan meren, järven tai joen rannalla, voi pihalle rakentaa vesielementin. Niitä voi hyvin istuttaa myös kotipihalle veden äärelle
42 Oma PIHA tärkeitä pölyttäjille. Maarönsyjen avulla leviävä keltakukkainen ranta-alpi on puutarhakasvina paremmin tunnetun tarha-alpin luonnonvarainen sukulainen. Viitapihlaja-angervo ja pajuangervot ovat kestäviä jokapaikankasveja kosteikkoonkin, mutta niiden voimakas leviäminen juurivesoilla voi olla ongelmallista. Soma niittykullero on Lapin tunturiniittyjen, lehtojen ja puronvarsien asukki, joka menestyy rannoilla ja tuoreilla niityillä koko maassa. Toista metriä korkeaksi kasvava, keltakukintoinen rantatyräkki viihtyy niin kosteikossa kuin tavallisessa puutarhamaassakin. Vaatimaton lännenheisiangervo ja etenkin sen punaja keltalehtiset lajikkeet tuovat väriä puutarhan vesiaiheen rannalle. Pioneerikasvina se kuitenkin tarvitsee aurinkoisen kasvupaikan eikä siedä lainkaan toisten kasvien varjostusta. Koristeraparperi on komea ja kookas yksittäiskasvi, joka on erityisen näyttävä veden äärellä. Nopeakasvuinen koiranheisi kasvaa lehtometsissä Pohjois-Pohjanmaalla asti. 1 2. Rannan ruohot Monet kosteikkojen luonnonkasvit ovat käyttökelpoisia kotipihalla. Lehdoissa, puronvarsilla ja rantametsissä kasvavan tuomen tuoksuva kukinta kuuluu alkukesään. Nopeakasvuisesta ja kasvupaikan suhteen vaatimattomasta punapajusta kasvaa parin metrin korkuinen, tiheä pensas. 2. Sen leveät, lumivalkoiset kukinnot avautuvat juhannuksen tienoilla. Pohjanrantakukka, rantatädyke ja mesiangervo ovat näyttäviä kasveja värikkäine kukintoineen. Puutarhakasveissakin on kosteassa menestyviä lajeja. Tavallisten luonnonlajien lisäksi puutarhan kosteille paikoille voi istuttaa esimerkiksi Pohjois-Suomessa luontaisena kasvavaa villapajua, jolla on hopeanharmaiden lehtien lisäksi hieno kukinta. Sen kasvupaikkoja ovat rannat, kosteat niityt, ojat ja puronvarret. Sitkeä tyrni menestyy myös kosteassa maassa. Hieman mutkaiset ja tanakat oksat yltävät noin metrin korkeuteen. Voimakaskasvuisen koripajun pitkät ja notkeat versot sopivat myös punontaan. Myös isolehtiset nauhukset 1. Keltakurjenmiekkaa, joka viihtyy luonnossa rantamudassa ja matalassa vedessä, voi istuttaa myös puutarhalampeen
Sen kukkavarret on syytä leikata ennen siementämistä, jottei kasvi pääse valloittamaan elintilaa luonnosta. Lopuksi istutusmullan päälle lisätään painoksi hiekkaa ja pieniä kiviä. Savipohjaisessa lammessa kasvit voidaan istuttaa suoraan pohjaan. Syvää vettä vaativat Lumpeet ja isoulpukka ovat puutarhassa eniten käytettyjä kelluslehtisiä kasveja. Komea kotkansiipi sopii varjoisten perennaryhmien taustalle ja vesiaiheiden reunoille. Ne vaativat syvää vettä, vähintään 50–60 senttiä, ja kukkivat parhaiten aurinkoisella paikalla. Rakennetuissa altaissa ja lammissa kasvit asetetaan saviruukkuihin, istutuspusseihin tai reiällisiin muovikoreihin. Istutusastiat täytetään savipitoisella puutarhamullalla, johon on lisätty kompostia. Vaaleanpunakukkaisen sarjarimmen kukinta kestää toista kuukautta. 3. Matalaan veteen Keltakurjenmiekka on parhaimpia vesirajaan tai matalaan veteen sopivista luonnonkasveista. Juurakotkaan eivät saa joutua pihan ulkopuolelle kasvijätteiden mukana. Hohkaisen juurakkonsa varassa kelluva raate pärjää hyvinkin märissä kasvupaikoissa. 43 Oma PIHA ovat edukseen rannoilla. 5. Arat lumpeet nostetaan syksyllä kellariin vesisaaveihin. Jos lumpeet jätetään talvehtimaan altaaseen, tulee vettä olla metrin verran. 3 5 4 6. Sen istuttamista puutarhalampeen kannattaa kuitenkin miettiä kaksikin kertaa, sillä varsinkin leveäosmankäämi leviää voimakkaasti ja täyttää nopeasti vesitilan syrjäyttäen samalla muut kasvit. Niiden kasvuympäristön tulee olla tyyni, joten suihkulähdettä ei kannata sijoittaa lähelle roiskuttamaan vesipisaroita. 6. Taimet istutetaan vapaasti savipohjaan tai altaissa koreihin. Pieneen pihalammikkoon on istutettu lumpeita, vesikuusia ja suovehkoja. Punaruskeavartinen terttualpi on matalassa vedessä viihtyvä luonnonkasvi. Osmankäämi on hauska kosteikkokasvi ruskeine, pamppumaisine kukintoineen. Myös rentukka, terttualpi, sarjarimpi, ratamosarpio, suovehka ja rohtokalmojuuri ovat käyttökelpoisia matalan veden lajeja puutarhassa. Säilytyspaikan lämpötilan tulisi pysyä nollan ja viiden plusasteen välillä. Jättipoimulehti viihtyy niin ikään kostealla kasvupaikalla. 4
Hopealehtinen tyrni ja punalehtinen purppuraheisiangervo tuovat väriä pihalammen ympäristöön. 3. sericea 'Sibirica' Terijoensalava, Salix fragilis 'Bullata' Jokipaju, Salix triandra Kostean paikan pensaat Pensaskanukat, Cornus alba Euroopansorvarinpensas, Euonymus europaeus Tyrni, Hippophae rhamnoides Lännenheisiangervo lajikkeineen, Physocarpus opulifolius Taikinamarja, Ribes alpinum Villapaju, Salix lanata Punapaju, Salix purpurea Koripaju, Salix viminalis Terttuselja, Sambucus racemosa Valkopajuangervo, Spiraea alba Viitapajuangervo, Spiraea salicifolia Valkolumimarja, Symphoricarpos albus var. Arat lajikkeet talvetetaan kellarissa. Rantatyräkkiä voi kasvattaa sekä kosteikossa että tavallisessa puutarhamaassa.. Hopeasalava, tervaleppä, keltakurjenmiekka ja niittymesiangervo viihtyvät lammen rannalla rehevinä kasvustoina. Suurikukkaiset allaslumpeet vaativat syvää vettä. pyramidalis Hieskoivu, Betula pubescens Metsäkuusi, Picea abies Mustakuusi, Picea mariana Tuohituomi, Prunus maackii Tuomi, Prunus padus Purppuratuomi, Prunus padus 'Colorata' Hopeasalava, Salix alba var. laevigatus Koiranheisi, Viburnum opulus 1. 4. 2. 44 Oma PIHA 2 4 1 3 Puita kosteikkoon Tervaleppä, Alnus glutinosa Pilaritervaleppä, Alnus glutinosa f
Kasveihin pidättyy myös ravinteita, jotka muuten valuisivat vesistöihin. 1 2 Rakennusten katoilta ja pihan tiiviiltä pinnoilta valuvaa sadeja sulamisvettä kutsutaan hulevedeksi. Maahan kaivetaan noin 15 senttimetriä syvä kuoppa, joka täytetään vedellä. Se on kasvipeitteinen imeytyspainanne, jonne hulevedet johdetaan. < Sadepuutarha pihan hulevesille. Imeytysalue tulisi sijoittaa vähintään kolmen metrin päähän kuivatettavista rakenteista ja rakennuksista. Heikosti vettä läpäisevällä maaperällä veden imeytymistä tehostetaan kaivannoilla ja maanvaihdoilla, ehkä myös purkuputkella. 2. Jos vesi ei ole imeytynyt vuorokauden kuluessa, maa ei sillä kohtaa ole riittävän läpäisevää ja sadepuutarhalle on etsittävä toinen paikka. Vaikka maaperä ja mikro-organismit hoitavat veden puhdistuksen ja suodattamisen, on kasveilla tärkeä rooli. Taivaalta tulevan veden voi omalla tontilla käsitellä myös perustamalla sadepuutarhan. Nopeasti leviävä koristeheinä on syytä istuttaa rajattuun kasvualustaan. Monimuotoisella istutuksella saadaan suurin hyöty. Puhdistunut vesi imeytyy lopulta maaperään suodattavan rakenteen läpi tai se johdetaan ojaan tai viemäriin. Sadepuutarhan rakenne riippuu tontin maaperästä sekä ympäristöolosuhteista. 46 Oma PIHA 1. Maaperää ja veden poistumista voi testata yksinkertaisella tavalla. Myynnissä on jopa eri kasvilajeista koostuvia hulevesimattoja. Imeytysalueen kosteikkokasvit istutetaan hieman tiheämpään kuin tavallisesti, jotta niiden puhdistava vaikutus tehostuu. Hyvin vettä läpäisevään maaperään riittää usein pinnan muotoilu sekä kasvukerros istutuksineen. Pohjanrantakukka on sadepuutarha parhaita kasveja, sillä se kestää märkien ja kuivien kausien vaihtelua. Kaupungeissa ja taajama-alueilla hulevedet johdetaan yleensä kunnan järjestelmään. Kasvien juuret ehkäisevät maan tiivistymistä ja luovat pinnoillaan asustaville mikro-organismeille sopivan elinympäristön. Viiruhelpi viihtyy myös märässä maassa
Käytä niitä salaateissa, leipien päällä ja ruokien lisukkeena. Käytä niitä salaateissa, leipien päällä ja ruokien lisukkeena. Ne itävät nopeasti, ja ensimmäiset retiisit ovat korjattavissa ehkä jo kolmen viikon päästä. Säilö lasipurkkiin kauniin punaisia, rapsakan kirpeitä, pikkelöityjä retiisejä. MINTTUA JA MEIRAMIA TEKSTI ja KUVAT Hannele Kojo. Pian päästään kylvämään retiisin siemeniä. 200 g retiisejä ½ dl omenaviinietikkaa 1 dl sokeria 1½ dl vettä ½ tl suolaa 1 tl korianterinsiemeniä Pian päästään kylvämään retiisin siemeniä. Mittaa kattilaan muut aineet ja keitä muutama minuutti. Siirrä jääkaappiin ja tarjoile noin tunnin kuluttua, kun liemi on muuttunut punertavaksi. Pane viipaleet lasipurkkiin. Ne itävät nopeasti, ja ensimmäiset retiisit ovat korjattavissa ehkä jo kolmen viikon päästä. Säilö lasipurkkiin kauniin punaisia, rapsakan kirpeitä, pikkelöityjä retiisejä. Pikkelöidyt retiisit säilyvät jääkaapissa useita viikkoja. Kaada kuuma liemi retiisien päälle ja jäähdytä. 47 Oma PIHA Kaunista punaista purkissa Pikkelöidyt retiisit Pese retiisit ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi
Ne käyttävät ravinnokseen luonnollisen hajoamisprosessin viimeisessä vaiheessa syntyvää nitraattia, mikä ehkäisee levän kasvua. Paras tulos saadaan, kun noin puolet lammesta on vesikasvien peitossa. Pieni kelluva kasvi on pikkulimaska. Lumpeet varjostavat vettä ja alentavat näin veden lämpötilaa. PIHASUUNNITTELU TEKSTI, KUVAT ja SUUNNITELMA Eija Keckman. 48 Oma PIHA Vesiaihe kallioiselle tai kivikkoiselle pihalle Lumpeet, kuten muutkin vesikasvit, auttavat pitämään veden kirkkaana ja raikkaana
Kun betonialtaan reunat päällystetään esimerkiksi liuskekivillä, kokonaisuudesta tulee näyttävä ja huoliteltu. Älä lannistu, vaihtoehtoja riittää Helpoin vesiaihe syntyy kalliolle sijoitettavasta sinkkiämpäristä tai laakeasta vadista. Tasaisen kallion päälle voi valaa betonista suorakulmaisen altaan, joka antaa kontrastia luonnon kaartuville ja sattumanvaraisille muodoille. Tyylikkäät ja tarpeelliset kasvit Kasvit ovat tärkeä osa vesiaiheen ympäristöä. Jos kalliopihan omistaja on onnekas, kalliossa on luonnostaan sopivan syvä ja leveä sekä tiivispohjainen kuoppa. Mutta kaikille tonteille vesiaiheen rakentaminen ei ole aivan yksinkertaista. 49 Oma PIHA K Jokainen pihanomistaja lienee joskus miettinyt vesiaiheen perustamista. Pumppuun liitetään suihkusuutin, jotta vesi saadaan kiertämään. Astian on oltava niin syvä, että pienikokoinen pumppu jää veden alle. Kivikkotontilla on kalliotonttia enemmän mahdollisuuksia, sillä kivikkoa voi todennäköisesti muokata koneellisesti. Tämä ei ole ihme, onhan vesi elämän perusasioita ja raikas solina rauhoittaa mieltä. Pienikin painanne kalliossa tai suuressa kivessä kannattaa hyödyntää lintujen kylpypaikkana. Sellainen on pumppua vaille valmis koristeallas. Kivikkoinen tai laajasti kallioinen tontti on hankala, muttei kuitenkaan mahdoton paikka vesiaiheelle. Tällöin lammen muodon ja syvyyden lisäksi täytyy huolehtia allaskumin hyvästä maisemoinnista. Täytyy vain olla valmis hyväksymään, että tontti rajoittaa vesiaiheen kokoa ja muotoa. Kun astian ympärille sijoitetaan kauniinmuotoisia kiviä sekä muutama kasvi ruukuissa, on vesiaihe valmis. Ei ole järkevää ainakaan heppoisin perustein ryhtyä räjäyttämään kalliota lammen vuoksi. Ne viimeistelevät ja pehmentävät Tilaa raikastava vesiaihe kalliossa.. Kalliotontin omistajan kannattaa suosiolla tyytyä pieneen vesiaiheeseen
pseudacorus). • Tyhjennä allas syksyllä, puhdista se ja peitä talveksi. < Ennen Jälkeen. Ohjaa liikavesi paikkaan, jossa se ei aiheuta harmia. Pese pumppu ja vie sisälle. Lumpeiden kasvuruukut tai -korit täytyy kuitenkin viedä talveksi kellariin, jossa ne pidetään kosteina, muttei märkinä. Rantakukka (Lythrum salicaria), ojakellukka (Geum rivale), kullerot (Trollius) ja rentukka (Caltha palustris) ovat puolestaan kosteikon ja rantaviivan kasveja, jotka vaativat jatkuvasti kostean tai märän kasvualustan. Lämpimillä ilmoilla haihtuminen on nopeaa. Seisova vesi limoittuu nopeasti ja alkaa haista. Jättipoimulehti (Alchemilla mollis) on kestävä lisä vaikka ruukkuun istutettuna. Levän kasvua voidaan ehkäistä istuttamalla altaaseen varjostavia, kelluslehtisiä kasveja, kuten lumpeita (Nymphaea) tai vesiruttoa (Elodea canadensis), joka kuuluu uposkasveihin. Lisäksi ne roskaavat lehtipensaita vähemmän ja tuovat syvyyttä kokonaisuuteen. • Lisää vettä aika ajoin. Kasvit valitaan olosuhteiden ja puutarhan tyylin mukaan. Pari lummetta voi sijoittaa pieneenkin paljuun. • Tee ylimenoaukko altaan yhteen yläsivuun, jottei allas tulvi yli äyräiden. Pinnalla kelluva pikkulimaska (Lemna minor) on yksi vaihtoehto, jos sen nopea leviäminen ei haittaa lammen hoitajaa. Näiden kasvien tyylikkäät lehtimuodot ja -värit ovat kukkia tärkeämpiä. Eija’s Gardenin Japanilaisen polun lammelle sekä vesilähteenä toimivan graniittipallon käsittävälle vesiaiheelle onnistuttiin löytämään paikat kivikkoon. Näin onnistut • Pidä vesi pumpun avulla liikkeessä. • Poista altaaseen pudonneet roskat säännöllisesti. Koristealtaan reunalle varjoon tai puolivarjoon sopivat kuunliljat (Hosta), kotkansiipisaniainen (Matteuccia struthiopteris) sekä auringosta puolivarjoon viihtyvät siperianja keltakurjenmiekka (Iris sibirica, I. 50 Oma PIHA PIHASUUNNITTEL U altaan tai lammen ilmeen. Pienikokoisilla havuilla saadaan ympärivuotista vihreyttä vesiaiheen lähelle kuivempaan maahan. Ne sopivat koristamaan lammen reunoja
Rantakukka on kukkiessaan raikas väripilkku ja houkuttelee kukintonsa täyteen perhosia. Helpoin vesiaihe syntyy kauniiseen astiaan. Ojakellukka on siro, pitkään kukkiva, aurinkoisen ja puolivarjon sekä tuoreen ja kostean paikan perenna. Kaunokurjenmiekka (Iris setosa) on siro ja nopeasti tuuhistuva perenna lammen aurinkoiselle rannalle. Kallion päälle voi myös valaa betonialtaan. Kallion tasaisen kohdan päälle on saatavissa valmiita altaita. 5. 3. Kalliotontilla sijaitseva allas vihreytetään ruukkuistutuksilla, joilla vahvistetaan myös haluttua tyyliä ja tunnelmaa. 1 2 3 5 4 7 6 Eija’s Gardenin kivikkoisella tontilla oli valmiina syvänne, johon saatiin sovitettua sammakkolampi.. 4. Heinät voidaan istuttaa maahan tai ruukkuihin. 6. 51 Oma PIHA 1. Kuvan noin metrin korkeaksi kasvava timanttikastikka (Calamagrostis brachytricha) viihtyy niin auringossa kuin varjossakin, kunhan kasvualusta on tuoretta tai kosteaa. 7. 2
Perennat 5. Paikka penkille 1 3 2 4 4 5 6 8 9 10 7 7 PIHASUUNNITTEL U Kun lammen tai muun vesiaiheen perusasiat on saatu kuntoon, voidaan keskittyä mielenkiintoa lisääviin asioihin. Ruukkuistutukset 8. 52 Oma PIHA Vesiaihe kivikkoon 1. Maanpeittohavut 4. Kuunliljat sekä pienikasvuiset havut ovat kauniita yhdessä, onpa ne istutettu ruukkuihin tai maahan. Suihkulähde 6. Kivikon kiviä lammen ympärille 2. Lumpeet 7. Kumimatto maisemoidaan luonnonkivillä 9. Veden solinan luonne määräytyy sen mukaan, millainen esine altaaseen valitaan.. Matalat lehtipensaat 3. Polku lammelle 10
Sen emopuu kukkii runsaasti samannimisen lauttasaarelaisravintolan edustalla. Herkän terälehtisateen värjäämä asfaltti luo kukinta-ajalle runollisen lopetuksen. Talvenkestävät koristeomenat ovat kirsikkapuita varmempia kukkapuujuhlan tähtiä varsinkin maamme pohjoisemmissa osissa. Isokaarella kasvaakin yllätyspuita, joista pari ihastuttavinta ja kestävimmäksi osoittautunutta purppuraomenapuuta on poimittu lisäykseen taimitarhoille. Välillä omenankukkien tuoksu leijailee kävelijän nenään. Kotipihaa kukittamaan voi hankkia tummanpurppuraisen, matalaja kapeakasvuisen 'Rixin'. Muun muassa koristeomenapuiden taimia hankittiin kokeiluun muualta Euroopasta ilman varsinaisia lajikenimiä. Isokaarella voi virittyä japanilaisten hanamia muistuttavaan, puidenkukkia ihailevaan tunnelmaan. Korkeahko 'Aamurusko' taas tuo siron kerrannaisilla vaaleanpunakukillaan mieleen kirsikkapuut. Kukinnan kesto riippuu vahvasti alkukesän säistä. < Puutarhakatu Isokaari Lauttasaari, Helsinki Helsingin kaupungin puistosivusto: vihreatsylit.fi Kukkapuiden katu PÄIVÄKÄVELyLLÄ • HELSINgIN LAUTTASAArESSA TEKSTI ja KUVAT Henrietta Pitkänen. 53 Oma PIHA H Helsinkiläisessä Lauttasaaren kaupunginosassa sijaitseva Isokaari on koristeomenapuiden katu. Jos taas on lämmintä, liikkeellä on hyvä olla muutaman päivän varoitusajalla. Syksyllä puita koristavat pikkuisten omenoiden värikäs sato ja lehtiruska. Nuppuisten ja vasta lehteen puhjenneiden puiden yleisväri on usein tumma. Joidenkin puiden kukintarunsaudessa saattaa olla vaihtelua vuosien välillä, mitä Isokaaren koristeomenoiden monilukuisuus kuitenkin tasoittaa. Kukkapuukävelyn voi aloittaa Länsiväylän ja läheisen Koivusaaren metroaseman päästä tai Lauttasaaren kirkon ja kauniin uimarannan suunnilta, mistä löytyy myös kahvila. Vanhimmat katua reunustavista yli sadasta puusta istutettiin 1960-luvulla, joten ne ovat ehtineet varttua komeaan kokoon. Kukkapuiden asiaa ajoi Helsingissä kaupunginpuutarhurina sotien jälkeen toiminut Bengt Schalin. Jos kevät ja alkukesä ovat viileitä, omenankukkia ehtii katsella viikkoja. Eri-ikäisten omenapuiden yksilölliset hahmot, kukkasävyt ja kukinnan eteneminen tekevät noin kilometrin pituisesta kävelystä mieleenpainuvan moninaisen. Sitten latvukset muuttuvat punertavan ja valkoisen sävyisiksi pilviksi, jotka edelleen vaalentuvat punaisten kukkien ikääntyessä. Koristeomenapuiden ulkomuoto ja kukkien väritys elävät kukintavaiheen mukaan, siksi Isokaarella kannattaa pyörähtää alkukesällä useaan otteeseen
Taimistolla panostetaan kestävään kasvimateriaaliin ja omaan lisäykseen. Ahosen Taimistolla on laaja valikoima taimia pihoille ja viheralueille.. 54 Oma PIHA Ahosen Taimisto on kasvattanut puiden, pensaiden ja perennojen taimia suomalaisille pihoille ja viheralueille jo 70 vuoden ajan. Kestäviä taimia Karstulasta TEKSTI ja KUVAT Leena Nurmi Pertti Ahonen on toisen polven taimistoyrittäjä
Hyviä emokasveja saattaa löytyä epätavallisinkin keinoin, kuten kävi esimerkiksi lumipalloheiden kanssa. Yksi hyvä puu on keltapilaripihlaja (Sorbus aucuparia Autumn Spire), joka on kotipihlajan kapeakasvuinen, oranssinkeltamarjainen lajike. – Kannattaa myös olla kriittinen ja utelias eikä uskoa kaikkea, mitä kuulee ja näkee. Taimistolla vartetaan vuosittain 4000–6000 omenapuuta. Taimistoviljelijöitä askarruttaa myös turpeen alasajo. < Ahosen Taimisto Taimistontie 19 43560 Vahanka ahosentaimisto.fi Astiataimet ovat suosittuja, sillä niitä voidaan istuttaa koko sulan maan ajan. 55 Oma PIHA K – Kolmevuotiaana sanoin isälle, etten varmasti ala puutarhuriksi, vastaa Pertti Ahonen udellessani hänen varhaisinta puutarhamuistoaan. Toisin kävi, sillä nyt pyöritän taimistoa yhdessä veljeni Arin ja vaimoni Kirstin kanssa. Lajike on pystykasvuinen, ja oksia lyhentämällä sitä voi viljellä pilaripuuna. Kesällä 2016 salaman polttaman ison hallin lattiaosasta saatiin tasainen alusta taimiruukuille. Osa astiataimista on pellossa. Kestävät kannat keskiössä Kestävien kasvikantojen ohella Pertti Ahonen kokee tärkeäksi paikallisen taimituotannon säilymisen. Jotta puutarhaan istutetuilla taimilla olisi hyvät mahdollisuudet lähteä kasvuun, kehottaa Pertti Ahonen kastelemaan taimia juurtumisvaiheessa riittävästi. – Omenapuissa käytämme perusrunkona Antonovkaa, joka on kotipuutarhassa parempi kuin kääpiöivä perusrunko. – Lajikkeen kanssa oli ongelmia, sillä pensaat paleltuivat herkästi pakkasilla. Meille tulee kuitenkin paljon ulkomaisia lajeja ja lajikkeita, jotka eivät Suomen oloissa pärjää. Olenkin sanonut leikilläni, että tarkoituksemme on pitää Suomen viheralueet ja puutarhat vihreinä. Astiataimituotannon tulevaisuus Taimistolla on vähennetty isojen puiden kasvatusta avomaalla ja siirrytty yhä enemmän astiataimituotantoon. Taimiston erikoisuus olivat 1960ja -70-luvuilla kiertäneet taimiasiamiehet, jotka vierailivat taloissa hankkimassa tilauksia. Kun pensaasta haettiin lisäysmateriaalia toisen kerran, omistaja halusikin nyt korvaukseksi viinapullon, miesten puvun ja rahaa. Valtaosa taimista myydään tukun kautta, nettikauppaa on vähemmän. – Astiataimituotanto vie paljon energiaa. Erikoisuutena taimiasiamiehet Ahosen Taimisto on laajentunut ja monipuolistunut niistä ajoista, kun Paavo Ahonen kiersi ovelta ovelle Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa esittelemässä tuotteitaan. – Meillä on paljon lajeja ja erilaisia lajikkeita. Karstulassa sijaitsevalla taimistolla on tänä päivänä laaja valikoima kestäviä astiaja avojuuritaimia. Niistä tulikin asiakkailta valituksia. Taimiviljelijän suosikkikasveja ovat helppohoitoiset maanpeittäjät, kuten taponlehti ja rönsyansikka. Mitä mahtaa tulla sen tilalle. Kysynnän kasvaessa oli palkattava myös ulkopuolisia työntekijöitä. Perusrunkoina käytetään vahvajuurisia 'Antonovkan' siementaimia.. Siitä vissiin päättelin, etten noin työllistävää ammattia itselleni halua. 'Ahosen Lakkaomena' on taimiston oma syysomena, jonka hedelmä on keskikokoinen, litteänpyöreä ja kauniin lakanpunainen. Ainakaan vielä ei ole tiedossa korvaavaa, yhtä hyvää kasvualustaa. Kuluttaja voi tietysti kokeilla uusia sortteja. Jokainen kasvi saa vettä tippukasteluna. Myös pilarimaiset puut miellyttävät silmää. Tuulensuojapuut ovat kapeakasvuisia surukuusia. Hyvää taimimateriaalia on saatu myös pylväslehmuksesta ja erinomaisen oksakulman omaavasta metsävaahterasta. Taimistolla tehdään 13 työntekijän voimin paljon lisäyksiä omista emokasveista. Taimikuopassa on ruukku, jonka sisällä on varsinainen taimiastia. Vaatekauppiaana toiminut Jaakko-setäni huomasi maakuntia kierrellessään erään talon pihalla hyvin menestyvän lumipalloheiden, josta hän sai ottaa pistokkaita. Vuodesta 1985 lähtien tämä kestävä lumipalloheisi on ollut meillä lisäyksessä. – Isäni Paavo oli siihen aikaan jatkuvasti uurastamassa vuonna 1952 perustamallaan taimistolla. Kääpiöivällä on matala juuristo, ja puu on tuettava koko viljelyn ajaksi, jotta se pysyy pystyssä
Elämää veden äärellä. 56 Oma PIHA Elämää veden äärellä TEKSTI ja KUVAT Monica Äijälä Sielu lepää, kun ikkunasta näkyy järvimaisema
Vaihteleeko vedenpinnan korkeus paljon ja lyövätkö aallot rantaan. valmistajan tiedot. Puutarhalammen tai luonnonveden lähelle rakennettavan oleskelualueen pinPolku laiturille Uimalaiturille johtaa pelkistetyimmin tallattu polku. Keltaisilla lapuilla merkitty AB-luokan kestopuu on ohuempaa, ja sitä käytetään terassien lattiana tai aitojen laudoituksessa. Liuskekivipolkua pitkin on mukava kävellä rantaan paljain jaloin.. Kestopuutavara on kappalekohtaisesti merkitty. Kestopuuta kosteaan paikkaan Oikea puutavara terassin tai laiturin kantaviin rakenteisiin, jotka ovat maaja vesikosketuksessa, on A-luokan kyllästetty puu eli A-luokan kestopuu. Myös jäiden voimia täytyy miettiä. Samalla vesi houkuttaa luokseen lintuja, hyönteisiä ja veden eläimiä, kuten sammakoita ja vesiliskoja. A-luokka on merkitty valkoisilla lapuilla, joista löytyvät mm. Kuten kaikessa rakentamisessa, pitää perustusten olla kunnossa, ja rakentaminen tehdään kohteen maalaji ja luonnonvoimat huomioiden. 57 Oma PIHA H Vesi ja rantaviiva herättävät meissä jokaisessa pienen taiteilijan ja sisäisen lapsen, joka haluaa heittää kiven veteen ja rakentaa hiekkalinnan tai kivitornin. tamateriaali voi olla hiekka, sora, luonnonkivi, betonikivi tai -laatta tai puu. Aaltojen ja vesieläinten seuraaminen tai kauneimman kiven etsiminen on aina yhtä kiehtovaa. Myös maahan upotettavat tolpat tai muuten jatkuvasti kosteuden kanssa tekemisissä olevat rakenteet tehdään A-luokan kestopuusta. Sopivalle askelvälille asetetut sileät luonnonkivet, liuskekivet tai betonilaatat ovat silti mukavampia, jotta kosteat jalat pysyvät puhtaana saunaan asti. A-luokan kestopuun sahatavaran paksuus on vähintään 48 mm. Haluamme elää ja oleskella veden äärellä. Jos lähellä ei ole luonnonvettä, antaa puutarhalampi katseltavaa ja pieni suihkulähde hienon äänimaailman
Jos maa on routivaa savea, kannattaa tehdä paksu sepelikerros. 14 kpl 80 cm pitkiä (eli sillan leveys) 45 × 95 mm laudanpätkiä. Laattojen alle tehdään ensin 10–30 cm paksu sepelipeti. Muoto suunnitellaan puron leveyden ja sillan käyttötarkoituksen mukaan. Sepelin päälle levitetään ohut kerros kivituhkaa tai hiekkaa ja asennetaan laatat. Riittää, että sillan molemmat päät lepäävät tasaista, kovaa pintaa vasten. Tasainen tai loivasti nouseva silta on käytännöllinen, mutta ei yhtä koristeellinen kuin kaarisilta. Puron yli vievä kaarisilta on hieno yksityiskohta puutarhassa.. Kaarevat osat ovat esimerkkisillassa 10 cm leveät ja 5 cm paksut. Sepeli, joka voi olla kokoa 5–16 mm tai hienompaa, tiivistetään ja tarkistetaan, että pinta on vaakatasossa. Tämä toteutuu helpoiten, kun asennetaan muutama laatta kummallekin rannalle. 58 Oma PIHA Pieni kaarisilta puron yli Silta liittää rannat toisiinsa. Jos maa on hiekkaa tai moreenia, voi jopa riittää, että paikalla oleva maa tasoitetaan. Sepeliä, kivituhkaa ja pala maanrakennuskangasta. Pohjalle voi levittää maanrakennuskankaan, joka estää sepeliä vajoamasta alla olevaan maahan vuosien saatossa. Ne on sahattu vannesahalla 140 cm pitkästä, 30 cm leveästä ja 5 cm paksusta lankusta. Niistä sahataan kaarevat runko-osat, joihin sillan pintalaudat kiinnitetään. Ruuveja tai nauloja. Tarvittava sepelikerroksen paksuus riippuu maalajista. < Tarvikkeet 2 lankkua. Kaiva ensin sopivan kokoinen kuoppa laattoja varten. Laattoja sillan molempiin päihin. Jos käytät hieman kapeampia lautoja, tarvitaan muutama laudanpätkä enemmän. Kaarevaselkäinen silta on näyttävä, mutta voi olla liian jyrkkä lastissa olevien kottikärryjen työntäjälle. Kapeaa puutarhapuroa ylittämään sopii pieni kaarisilta, vaikka vain koristeeksi. Kevytrakenteinen silta, jonka on tarkoitus kestää korkeintaan parin ihmisen paino, ei tarvitse suurta perustusta. Kuopan pohjan tulee olla vaakasuora. Kun laatat ovat paikoillaan, sijoitetaan silta niiden päälle
Jos rakennetaan pidempi silta, tarvitaan pidemmät lankut. 59 Oma PIHA Leveys 80 cm Laudan päät 5–10 cm yli kaaren reunasta Kuvan silta on rakennettu tämän piirustuksen mukaan. Kun silta pitenee, kannattaa laittaa alle 3–4 kaarevaa runko-osaa. Monivuotinen, kestävä perenna. Toimituskulut alkaen 7,95 € Kodin Kukkien verkkokauppa, kuvastotilaukset ja lisätietoa tuotteista osoitteessa: www.puutarha.com Kesäkukat, perennat, pensaat, hyötykasvit ja kasvatustarvikkeet edullisesti suoraan puutarhalta TILAA KEVÄÄN UUTUUSKUVASTO! Juha Toikan puutarha KÄRSÄMÖ MIX (Achillea millefolium ’Milly Rock mix’) Kärsämöt ovat erinomaisia perennoja puutarhan kaikkein aurinkoisimmille paikoille. 10,95) MILJOONAKELLO ’GOOD NIGHT KISS’ (Calibrachoa parviflora ’Good Night Kiss’) Yksi suosituimmista kesäkukista, eikä suotta! Miljoonakellot ovat helppohoitoisia, runsaasti kukkivia eikä niitä tarvitse nyppiä tai suojata sateelta. ` kesä-heinä 2 45 cm <-> 35 cm m M $ 70-1959 Kärsämö ’Milly Rock mix’ 4 kpl 7,95 € (ovh. 9,90) 2023 2023. Jos tästä olisi tarkoitus päästä yli vaikkapa multalastissa olevien kottikärryjen kanssa, silta saisi olla hieman loivempi. 05 344 0300, ma–pe klo 8–16, puutarha@kodinkukat.fi www.puutarha.com WhatsApp 044 099 7096 Tarjoukset on voimassa 31.5.2023 saakka tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Jos lankun leveys ei riitä saavuttamaan tarvittavaa kaarretta, kiinnitetään puolikuun muotoinen osa kaaren päälle. 2 20 cm <-> 30 cm m w M 70-1836 Miljoonakello ’Good Night Kiss’ 4 kpl 4,95 € (ovh. Sillan kaarien mitoituksia Tilaukset ja tiedustelut
Perinteisen kiviarkun tekeminen vaatii hirsirakentamisen osaamista ja lisäksi perehtymistä siihen, mitä pitää huomioida, kun rakenne sijoitetaan veteen. Vedenalaiset osat kestävät hyvin rakennettuna jopa sata vuotta, sillä sienet eivät pääse lahottamaan puuta hapenpuuteen vuoksi. Kiviarkkulaitureilla on pitkät perinteet. Kiviarkkulaituri, hirsiarkkulaituri ja kiviarkku ovat saman rakenteen eri nimiä. KUVAT ja rakentaja Ulf Wikström, UW skog&bygg. Kivet voivat olla kaikenkokoisia luonnonkiviä tai vaikka tiilikiviä. Jos haluaa esimerkiksi penkin hiekkarannalle, voi kivikori olla oikea materiaali jalustaksi ja päälle asennetaan puinen istuinosa. Jos tarvitsee erikoisen muotoisen tai tavallista isomman kivikorirakennelman, valmistajat tarjoavat suunnitteluapua. 60 Oma PIHA Kivikorin mahdollisuudet Galvanoituja tai alumiinisia kivikoreja käytetään isojen suojaja tukimuurien rakentamiseen, mutta niitä voi käyttää myös pienempiin kohteisiin. Perinteisellä tyylillä toteutetun rantaterassin tai laiturin rakentamiseen käytetään huolellisesti valittuja mäntytukkeja, jotka sahataan sopiviin mittoihin. Perinteinen kiviarkku Koska perinnerakentamista arvostetaan yhä enemmän, on monella paikkakunnalla myös kiviarkkujen rakentajia. Kivikoreilla voi myös tukea jyrkkää rantapengertä. Kiviarkun rakentamisperiaatetta voi toteuttaa modernisoituna kevyemmin A-luokan painekyllästetystä puusta, joka on hirsiä edullisempaa, mutta jonka käyttöikä ei ole yhtä pitkä. Rakentamiseen käytetyt hirret ovat useimmiten 15 senttimetriä paksuja. Vedenpinnan yläpuolisiin osiin ja varsinkin kohtiin, jotka ovat vuorotellen veden alla ja yllä, valitaan kaikkein laadukkain puutavara. Hirret sahataan oikean kokoisiksi käyttötarkoitusta varten, usein rakentajan toimesta. Pieniin kohteisiin on saatavissa valmiita kivikorimoduuleja. Kyseessä on. Lohenpyrstökulmat kruunaavat taidokkaasti tehdyn perinnetyön. Huomioitavia asioita ovat muun muassa rakenteen kestävyys luonnonvoimia vastaan, minkälainen pohja on ja myös se, miten rakenne vaikuttaa rannan virtauksiin ja ekologiaan. Lohenpyrstökulmat kruunaavat taidokkaasti tehdyn puusepäntyön. Hitaasti kasvanut mäntypuu, jossa sydänpuun osuus on suuri, kestää kaikenlaisia luonnonvoimia ilman pintakäsittelyä. Nykyisin on konevoima käytössä. Rakentamisessa käytetään luonnon materiaaleja ja perinteisiä tekniikoita. Kivikorin verkko-osat kootaan yhteen, minkä jälkeen kori täytetään kivillä. Mikä voisi olla hienompaa kuin laituritanssit tai brunssi aidolla kiviarkkulaiturilla! Kiviarkku täytetään kivillä, kuten rakenteen nimestä voi päätellä. perinteinen rakennustekniikka, joka perustuu hirsitalojen rakentamistekniikkaan. Ennen vanhaan käytettiin lähialueen kiviä, joita pystyttiin liikuttamaan
Jos pihallasi on lampi, otahan joskus vesinäyte, siivilöi se tiheän suodattimen läpi ja tutki, mitä kaikkea löytyy. Korentojen toukka-aste voi kestää pari vuottakin. Tuhansien tai kymmenientuhansien surviaissääskien parvet ovat kuin savua, joka kiemurtelee ylös ja alas. Tavallista on, että silmin havaittavia ötökkälajeja on kymmeniä, pienempiä paljon enemmän. < ElÄmÄÄ pinnan alla LUONTOVAIKUTTAJA TEKSTI ja KUVA Jukka Tobiasson. Onpa lammikossa kiusanhenkiäkin, hyttysten toukkia. Kun vedessä kahlasi, mustat madot tarttuivat imukupeillaan paljaisiin sääriin. Pienimmät otukset eli vesikirput, vesipunkit ja hankajalkaiset näkyvät ihmissilmään vain, jos vettä tutkii pienessä astiassa suurennuslasin avulla. Pihalammen pohjalla nämäkin toukka-aikansa viettävät, parisenttiset toukat ovat ohuita ja vaaleanpunaisia. Kalat, sammakot ja vesiliskot tietenkin syövät näitä valtiaita. Ne eivät ime verta, vaan syövät vedessä eläviä pieniä ötököitä. Hyttysten toukat syövät levää ja kasviperäistä mikroainesta, jota luonnonvesissä aina on. Sudenkorennot ovat tehokkaita hyttysten torjujia. Niille kelpaa elinpaikaksi myös sadevesitynnyri tai tyhjentämättä jäänyt kastelukannu. Pihalampi voi siis olla varsin lajirikas ekosysteemi. Kaikki ovat varmaan joskus nähneet surviaissääskien parveilua kesäillassa vesistön tai pellon päällä. Ne olivat hevosjuotikkaita, ihmiselle täysin harmittomia. Mitä enemmän vedessä on humusta eli lammessa kasveja ja kasvijätettä, sitä rikkaampi on pienfauna. Ihan tavalliseen pihalampeen voi saada monta sudenkorentolajia hennoista keijukorennoista suuriin ukonkorentoihin. Pihalammessa on hyttysten toukillekin ottajansa, siellä on monenlaisia petoja, jotka käyttävät pienempiä ötököitä ravinnoksi. Vedessä on aivan oma ekosysteeminsä, kymmeniä ötökkälajeja omalla ravintoketjullaan. Niille riittää pienikin lämpäre, jossa vesi pysyy edes muutaman viikon. Puutarhan lammessa ne voivat siis olla jopa hyödyllisiä. Sudenkorennot voivat lisääntyä pihalammessa, jos lampi on niin syvä, ettei se talvella jäädy pohjaan asti. Silloisen uskomuksen mukaan madot imivät verta ihon läpi. Sukeltajakuoriaisten ja korentojen toukat ovat lammikon valtiaita, ne syövät kaikkia itseään pienempiä eliöitä. Ne ovat tärkeitä monille muille ötököille, samaan tapaan kuin valtamerien plankton on edellytys kaikelle meren elämälle. 61 Oma PIHA M Muistan lapsuudestani jännittävät ja vähän kauhistuttavatkin ”iilimadot”, joita pihassamme olevassa lammessa luikerteli. Toki ne saalistavat myös perhosia ja muita lentäviä hyönteisiä. Se on jännittävää
Puutarhurit useimmiten vain manaavat hyönteisiä, mutta voi niistä hyötyäkin olla tuhohyönteisten torjunnassa. Siinä on tietoja ja tehtäviä, kuten hauska ja käytännöllinen palapeli. Jo kansien sisäsivuilla on havainnolliset kaaviot metsäpuutarhan rakenteesta ja toiminnoista tuulensuojasta ruuantuotannon kautta sienirihmastoihin. SYÖTÄVÄ METSÄPUUTARHA Joel Rosenberg Into Kustannus, 2023 144 sivua ISBN: 9789523518094 Hinta 27 € Pihan suunnitteluun Pihakoulu on kuin koulukirja oman pihan suunnittelemisen avuksi. Yksivuotisia kasveja käytetään kuitenkin tilapäisenä maanpeitekasvillisuutena. 62 Oma PIHA Oma piha on tärkeä osa luonnon suurta systeemiä, ja meillä puutarhureilla on paljon valtaa. Erilaisten kasvilajien istuttaminen vierekkäin on tärkeää niin hyötytarhassa kuin kukkapenkissäkin. Kumppanuuskasvien monet roolit kerrotaan seikkaperäisesti ja havainnollisesti. Lopuksi kerrotaan kuvin ja kaavioin monet rakennusvaiheet, kun tontti muotoutuu vähitellen pihaksi. Ymmärrys luonnon monista suhteista lisääntyy jatkuvasti. Leppäkerttu syömässä kirvoja on jokaiselle tuttu, mutta monia muitakin petohyönteisiä on. Huomioon otetaan myös maan pohjoisosien lyhyempi kasvukausi ja erilaiset valo-olosuhteet. Joel Rosenberg kertoo keinot kerroksellisen syötävän metsäpuutarhan istuttamiseen. Puutarha on kokonaisuus, oma pieni ekosysteeminsä. Niiden jälkeen esitellään kotimaisia pihoja: isoja, pieniä, selkeälinjaisia ja rehevän ryöppyäviä. Tonttikartalle sijoitetaan paperista leikattuja asioita, esimerkiksi pysäköitäviä autoja, kasvihuone ja keittiöpuutarha, ja niitä siirrellään, kunnes kokonaisuus on hyvä. Kirjassa on tarkat ohjeet, kuinka tämä tehdään ja paljonko esimerkiksi autopaikalle tarvitsee varata tilaa. Kansainväliseksi trendiksi noussut syötävä metsäpuutarha tuntuu istuvan meille hyvin. On erittäin valaisevaa lukea esimerkiksi siitä, millä keinoin hyönteiset suunnistavat kasvien äärelle. Kirjassa on runsaasti kuvia ja niiden vastapainona hyviä listoja ja kaavioita oman suunnittelutyön helpottamiseen. Erona marjanja sienenkeruuseen vain on se, että tässä metsään istutetaan syötävää kasvillisuutta, jolloin tontin täytyy olla oma. Koska kirjoittajat ovat ammattilaisia, on mukana uusinta tutkimustietoa. Uudet toimintatavat merkitsevät tinkimistä joistakin vanhoista periaatteista, mutta on pidettävä mielessä, että meillä puutarhureilla on suuri merkitys luonnon hyönteiskantojen ylläpitämisessä. Kirjan loppuosassa kerrotaan eri kasvien tuholaiset ja mitä niiden harhauttamiseksi voidaan tehdä. Kasvit toistensa apuna Biologit tietävät, että hyönteisja kasvimaailma kulkevat käsi kädessä. Aina ei tuholaisten hämäämisessä onnistuta, siitäkin on hyviä esimerkkejä. Jokaisen pihan kohdalla selitetään sen syntyä ja suunnittelun ohjenuoria. Kaikesta huomaa, että kirjoittajat ovat pihasuunnittelun ammattilaisia, sillä tieto on kokemusperäistä ja syvää. Rosenberg on kirjoittanut aiemmin yhtä loistavan kirjan pähkinöiden viljelystä. Biologit Leena ja Heikki Luoto kertovat, kuinka kasvit elävät vuorovaikutuksessa toistensa ja hyönteismaailman kanssa. Siksi on tärkeää tietää luonnon vuorovaikutuksista ja siitä, kuinka ne huomioidaan puutarhan suunnittelussa. Myös pohjakuvan piirtämiseen sekä suunnitelmien tekemiseen valokuvien päälle on käytännölliset neuvot. PIHAKOULU Tanja Nieminen ja Tiina Holmberg Readme, 2023 179 sivua ISBN: 9789523735828 Hinta 38 € Tuholaisten torjunta kumppanuuskasvien avulla Leena ja Heikki Luoto KIRJAKATSAUS Saila Routio | saila.routio@omapiha.info. KASVIKUMPPANIT Leena ja Heikki Luoto Kodin Kukat, 2023 167 sivua ISBN: 9789529470747 Hinta 30 € Oma ruokametsä Mikäpä onkaan luontevampi teema suomalaiselle metsäkansalle kuin se, että metsästä haetaan syötävää. On onni, että tekijät haluavat ja osaavat kertoa näistä asioista ymmärrettävästi ja helposti omaksuttavasti. Ei ole tarkoitus raivata ja kääntää kasvimaaplänttejä metsään vaan luoda pysyvä hyötykasvien monikerroksinen elinympäristö. Syötävän metsäpuutarhan peruslajit ovat puuvartiset ja perennat eli monivuotiset kasvit
Maalilinja 020 191 2002 Arkisin klo 8–19 Chat tikkurila.fi
TEE ITSE IDEA ja OHJE Ulla Vestola | KUVAT Martti Leppä. Kun tarpeettomaan peilioveen lisätään jalat, pari hyllylevyä ja kaikenmoisia koreja, laatikoita ja koukkuja, syntyy näppärä hyllykkö, jossa on tilaa ruukuille, siemenpusseille, naruille ja pienille istutustyökaluille. Jalallisen hyllykön voi kiinnittää yhdellä ruuvilla parvekkeen, terassin tai verannan seinään. 64 Oma PIHA Ovesta hyllykkö Kun tarpeettomaan peilioveen lisätään jalat, pari hyllylevyä ja kaikenmoisia koreja, laatikoita ja koukkuja, syntyy näppärä hyllykkö, jossa on tilaa ruukuille, siemenpusseille, naruille ja pienille istutustyökaluille. Jalallisen hyllykön voi kiinnittää yhdellä ruuvilla parvekkeen, terassin tai verannan seinään
Kiinnitä ovihyllykkö seinään kulmaraudalla tai kaapinkiinnitinhelalla ja yhdellä ruuvilla. Laita yläosaan kohdevalaisin. 3. Kiinnitä jalat oven sivuille 4 × 70 millin ruuvein. Kiinnitä pöytätaso oveen kolmella saranalla. 5. Piirrä hyllylevyihin etukulmien pyöristykset, juomalasilla alahyllyyn ja lautasella pöytätasoon. 65 Oma PIHA Kiinnitä kolme lyhyttä hyllynkannatinta ensin hyllylevyn alapuolelle ja kiinnitä sitten kannattimet oveen. Kiinnitä lankahyllyt koukkuruuvein. TEE NÄIN TARVIKKEET Vanha ovi 45 × 45 mm:n puutavaraa jaloiksi, 1 metri Hyllylevyt 20 × 80 cm ja 30 × 80 cm Pätkä kapeaa listaa pöydän salvaksi Eripituisia ruuveja Silmukkaruuvit (2 kpl), koukkuruuvit (4 kpl) ja saranat (3 kpl) Lyhyet hyllynkannattimet, 3 kpl Kaapinkannatin tai kulmarauta Lankakoreja, puukoreja, koukkuja ja kohdevalaisin Saha, pistosaha, pora ja ruuvinväännin Rullamitta, suorakulma, kynä ja kumi Lasi ja lautanen Hiomapaperia Kalustemaalia ja sivellin Vinkki Kun pöytää ei tarvita, kapeasta listasta tehty salpa lukitsee pöytätason yläasentoon.. 1. 4. Poraa jalkoihin upotuksilla kahdet reiät ylös ja kahdet alas. Puisen pullolaatikon voi kiinnittää pohjasta parilla ruuvilla hyllylokeroksi. Hio hyllytasot kauttaaltaan ja maalaa ne kalustemaalilla. Poraa pöytälevyn etukulmiin reiät naruille. Sahaa pyöristykset pistosahalla. Kieputa ylös silmukkaruuvit ja solmi tukeva naru ruuveista reikiin kannattelemaan pöytälevyä. Vaihda puiseen työkalupakkiin pidempi kantokeppi amppelin ripustamiseksi. Lisää koukkuja pikkutyökaluille ja essulle. 6. Sahaa oven sivuille 45 × 45 millimetrin puutavarasta noin 50 senttimetrin pituiset jalat. 2
Ja miksipä ei! Sinisade saattaa menestyä ulkonakin mahdollisimman suojaisassa ja aurinkoisessa paikassa, mutta kärsimyskukan ja ihmeköynnösten kanssa siirrytään suosiolla lasitetulle parvekkeelle tai kasvihuoneeseen. Laittaisiko ruukkupuut kasvamaan säleikköön kuten Hollannissa. Tai kokeilisi magnoliaa, niin upeasti ne kukkivat Ranskassa. Näyttävä kukinta palkitsee kokeilijan. Hyödynnetään lasitetun parvekkeen tuomat edut, korvataan herkimmät kasvit niitä muistuttavilla ja hyväksytään, että joistakin kasveista iloitaan vain yhden kesän verran – mutta sitäkin enemmän!. Entäpä Välimeren maiden kukkaruukut, voisiko samaa ideaa soveltaa kivetyllä kerrostalopihalla. Täällä saa olla rauhassa ja ajatella, lukea kirjaa tai nauttia kupin virkistävää teetä. Tai tehdään vihreitä tilanjakajia nikkaroimalla puinen torni, joka peittyy rönsyäviin viherkasveihin. RAUHAA VIHERKASVIEN KESKELLÄ Eurooppalaisten luostaripuutarhojen ja hiljaisten patioiden salaperäinen tunnelma luodaan kotioloissa isoilla ruukkukasveilla, joiden väliin sijoitetaan mukava tuoli tai puutarhapenkki. TEKSTI ja KUVAT Maaria Matsunaga Kukapa ei olisi palannut reissulta pää täynnä puutarhaideoita, jotka vain odottavat toteuttamistaan. 66 Oma PIHA EUROOPASTA PARVEKKEELLE JA TERASSILLE IDEAA EKSOOTTISET KAUNOTTARET Mitä etelämmäs Euroopassa mennään, sitä eksoottisempia ovat koristekasvit. Kotonakin tekisi mieli kokeilla sinisadetta, kärsimyskukkaa tai ihmeköynnöksiä
67 Oma PIHA SINISTEN HORTENSIOIDEN LUMO Kivisten bretagnelaistalojen seinustoilla kukkivat hortensiapensaat ovat näky, joka ei hevin unohdu. TRENDIKKÄÄT KORTTEET Kortteiden käyttö koristekasvina saattaa olla lainaa japanilaisista puutarhoista, mutta hyvin suosittuja ne ovat myös Ranskassa patioilla ja vanhoissa kylissä. Graafisen raidalliset kortteet ovat tyylikkäitä linjakkaissa ruukuissa. Jo muutama tarkkaan harkittu koristelaatta tuo hienon yksityiskohdan parvekkeen seinälle ja kivimuuriin, penkin selkämykseen tai viherhuoneen lattiaan. Nostamalla ruukkuja eri korkeuksiin luodaan illuusio valtavista hortensiapensaista. Nosta erilaisia ruukkuja eri korkeustasoille ja laita lempikasvisi kukoistamaan! KORISTELE KAAKELEILLA Koristekaakeleiden käyttö Espanjassa ja Portugalissa on muisto maurien ajasta. Rustiikkia tunnelmaa saadaan käyttämällä kivikaukaloita tai talonpoikaisastioita.. Värikkäissä kaakeleissa toistuvat arabeskit ja tyylitellyt kuviot, mutta eurooppalaisittain myös ihmisja eläinhahmot. Kotiin päästyä tekee mieli toteuttaa jotakin vastaavaa. Onneksi on terassihortensiat, niillä täytetään terassit ja patiot. Kotonakin pintoja voi koristella kaakelein tai laatoin. Missä suinkin on tyhjä kohta, siinä on paikka kukkaruukulle! Samaa kasvirunsautta voi luoda omalle parvekkeelle, kerrostalon kivetylle sisäpihalle tai kotiportaille. RUUKUT KADULLA Italialaisissa kivikaupungeissa ruukkupuutarhat levittäytyvät iloisesti kadulle. Hiukan vihreää joukkoon ja unelma on valmis! Terassihortensioista nautitaan yleensä yhden kesän verran, mutta ne voidaan myös talvettaa viileässä kellarissa
Oman teeman löytää helposti lempikukista tai ympäristöstä: kotimaisittain vaikkapa punainen tupa ja perunamaa! PELARGONINPUNAISET IKKUNANPOKAT Moni haukkoo ihastuksesta henkeä saksalaisten ja sveitsiläisten pelargoni-ikkunoiden edessä. Kotona ei ihan samaan päästä, mutta mitä jos maalaisikin ikkunanpokat samalla sävyllä kuin parhaat kesäkukat. Valkoinen ja vihreä on klassinen yhdistelmä, jota samansävyiset luonnonkivet korostavat. Piikittömät mehikasvit sopivat lapsiperheellekin, ja ihmeteltävää naperoille riittää varmasti. MEHIKASVIT PAAHTEESEEN Sardinian porottavassa auringossa suositaan parvekekukkina vähään tyytyviä mehikasveja. Mallia voi ottaa persoonallisista ranskalaiskylteistä, joissa ovat usein teemana paikallisuus sekä puutarhakasvit, kuten auringonkukat, salkoruusut ja kukkivat köynnökset. Tämä on oiva vinkki eteläpuolen lasitetuille parvekkeille ja lasiverannoille: niihin voi toteuttaa kuivien ja kuumien olojen minikasvihuoneet. Pelargoninpunaista, lobeliansinistä, petunianpinkkiä. PUUTARHA NUMEROKYLTISSÄ Eikö ole vain luonnollista, että puutarhaihmisen tunnistaa jo talon numerokyltistä. Vuoraa kolot katetai juuttikankaalla ja istuta koloihin yrttejä, riippuvia kasveja tai kesäkukkia. Vaihtelu virkistää ainaisen valkoisen sijaan, ja vanhojakin ikkunoita voi tuunata omien mieltymysten mukaan.. 68 Oma PIHA KIERRÄTYSTÄ TYYLILLÄ Valkoiseksi maalattu ja seinälle ripustettu kuormalava on samalla sekä trendikäs että kierrätyshenkinen kasviteline
Ruukkuruusuista voi nauttia yksivuotisten kesäkukkien tapaan tai sitten ruusut talvetetaan viileässä kellarissa. Ruukkujen ei tarvitse olla suuria, ei liioin kasvien. Ajan patinoimissa saviruukuissa on jo itsessään sitä jotakin, ja omat kokeilut, kuten siemenkylvöt ja jakotaimet, lisäävät ruukkujen viehätystä.. Lisäksi säleikkökasvatus tuottaa hyvin satoa. Ei olisi pitkä matka keräämään kypsiä hedelmiä. HERKÄT RUUSUT RUUKKUIHIN Herkät keskieurooppalaiset ruusulajikkeet säikkyvät Suomen kylmiä talvia, mutta onneksi ruusu viihtyy myös ruukussa. Kuumissa maissa se voi tarkoittaa kaktuksia ja mehikasveja, meillä olosuhteista riippuen vaikkapa maksaruohoja, isotalvioita tai suikeroalpia, miksei myös kesäkukkia. Tai mitä jos korvaisikin terassin kaiteen vaakasuoraan kasvatetulla säleikköomenapuulla. SOMA SAVIRUUKKUTARHA Kasvitieteellisten puutarhojen taimilisäykseen tarkoitetut ansarit innoittavat toteuttamaan oman saviruukkusopen. Ruusujen moninaisuuteen hurahtaneelle ruukkutarha antaa mahdollisuuden kokeilla vaateliaimpiakin lajikkeita. 69 Oma PIHA PUUN JUURELLA PAIKKA ON Puun alla on aina tilaa kukkapenkille. Parveke täynnä ruusuja on romantikon unelma. Pariisissa puiden juurille on keksitty hyötykäyttöä, sillä kaupunkilaiset saavat perustaa näille pikkupaikoille omat minipuutarhansa! SÄLEIKÖLLÄ PIKKUTILAAN Säleikkökasvatuksella on Euroopassa pitkät perinteet ja se sopii erityisen hyvin paikkaan, missä on vähän tilaa. Erinomainen tilaisuus siis kokeilla karhunvattua tai vadelmaa myös parvekkeella
Toteuta oma viirinauhasi ylimääräisistä kankaanpaloista ja viritä parvekkeelle, katetun terassin koristeeksi tai puiden väliin.. Näyttää kuin talot olisi maalattu kasvien tai ruukkujen mukaan tai kasvit valittu seiniin sopiviksi! Kotonakin voi miettiä väritysten yhteensopivuutta. ELÄINTARHA KASVEISTA Puiden ja pensaiden muotoleikkauksen taide, ars topiaria, ottaa mallia geometrian lisäksi eläinmaailmasta. Meilläkin sitruunapuu menestyy yllättävän hyvin ruukussa lasitetulla parvekkeella ja terassikasvina. Kokeile myös muita sitruksia, kuten minisitruunaa, kalamondiinia ja kumkvattia. Yläilmoihin viritetyt koristeet piristävät yleisilmettä ja saavat katseet nousemaan taivasta kohti. VÄRIÄ SEINÄÄN Italian kapeilla kujilla ihastellaan ruukkuistutusten lisäksi rakennusten värejä ja sitä, miten hyvin nämä kaksi elementtiä sopivatkaan yhteen. Talven sitrukset viettävät sisätiloissa. Vaivannäkö palkitaan tuoksuvana kukintana ja hedelminä. Puksipuista tai marjakuusista leikataan taidokkaasti hahmoja, kuten lintuja ja joutsenia. Italialaisittain topiaria taipuu myös rautalankaverkkoon. 70 Oma PIHA SITRUUNA PUUSSA Sitruunapuut viihtyvät paljaan taivaan alla vain hyvin lämpimissä maissa, muualla turvaudutaan ruukkupuihin. VÄRIKÄS VIIRINAUHA Kesäaikaan keskieurooppalaisten kävelykatujen ylle viritetään viirejä ja muita koristeita. Tuulessa keinuvat sateenvarjot, kalan muotoiset tuulipussit tai yksinkertaisesti värikkäät kangasviirit. Terrakotanpunainen seinä saa viherkasvit loistamaan, vaaleanvihreä taas toistaa kauniisti mehikasvien siniharmaata sävyä. Näin ruukkupuusta saadaan muotoiltua delfiini tai kyyhky
PUUTARHA SEINÄSSÄ Eteläisessä Euroopassa puutarha piirtyy seiniin. Ideoita poimitaan lähiympäristöstä ja huumoriakin saa olla mukana. @kauniisti koti mainen. Toisinaan on vaikea sanoa, missä menee todellisuuden ja maalauksen raja! Mikä olisi sinun mielimaisemasi. Minikivikkotarhassa kasvaa minikasveja, kuten kontrolloituja maanpeittokasveja ja maksaruohoja. Katseet kohti kesää kauniisti koti mainen.. Kauniisti koti mainen.. Tylsä seinä kaupungissa tai autotallin ovi muuttuu taitelijan siveltimellä runsaaksi puutarhamaisemaksi. Silmän harhauttaminen eli trompe l'oeil on kuvataiteesta tuttu tekniikka, jolla luodaan kolmiulotteisia näkymiä kaksiulotteiselle pinnalle. 71 Oma PIHA MINIKOKOINEN KIVITARHA Bretagnelaisessa parvekelaatikossa kasvaa hiidenkiven taimia, siemenet ovat itäneet! Miniatyyripuutarhan voi vallan mainiosti toteuttaa myös kivistä
Andien kaktukset ja Afrikan aavikkokasvit ovat löytäneet yhteisen kodin Ligurian auringon alta Italiasta. Andien kaktukset ja Afrikan aavikkokasvit ovat löytäneet yhteisen kodin Ligurian auringon alta Italiasta. PUUTARHAMATKALLA TEKSTI ja KUVAT Maaria Matsunaga. Pallancan eksoottisessa puutarhassa riittää nähtävää ja harvinaisiakin erikoisuuksia. Pallancan eksoottisessa puutarhassa riittää nähtävää ja harvinaisiakin erikoisuuksia. 72 Oma PIHA Kaktusmaailma italialaisittain Entisen muulipolun paikalle toteutetut jyrkät portaat johdattavat kulkijan syvemmälle eksoottiseen puutarhaan
Perheyrityksen puutarha Ennen avautumistaan yleisölle vuonna 1989 Pallancan eksoottinen kaktusja mehikasvipuutarha oli varattu lähinnä tutkijoiden ja viranomaisten käyttöön. Sitten hekin lähtevät, ja puutarha on yksin meidän. Keltaisen portin toisella puolen johtavat jyrkät portaat kohti kallionrinteeseen rakennettua puutarhaa. Terassit ja tasanteet rytmittävät kallionrinteille levittäytyvää kaktuspuutarhaa. Pallancan kaktuspuutarhan taustalla on perheyritys, jossa kiinnostus kaukomaiden kasveihin on siirtynyt isältä pojalle. Niihin kuuluu noin kolmetuhatta lajia sekä lukuisia erikoisuuksia, joiden kotikonnut ovat pääosin Etelä-Amerikan, Afrikan ja Australian kuumissa ja kuivissa oloissa. 2. Mutta kun ajelee jyrkän kalliorinteen ja meren välissä kiemurtelevaa tietä pitkin, on puutarha vähällä mennä kokonaan ohi. Vuonna 1861 Giacomo Pallanca jätti oliiviviljelmänsä siirtyäkseen saksalaisen kasvitieteilijän ja maisema-arkkitehdin Ludwig Winterin palve1. Siinä! Siinä se on! Pienellä pysäköintilevennyksellä on Ranskan rekisterissä oleva auto, olemmehan Ranskan rajalla Bordigherassa. Meidän lisäksemme Pallancan kaktustaivasta on ihastelemassa vain yksi pariskunta. Ligurian paikallisilmasto ja Monte Neron entisen tulivuoren eteläinen kalliorinne ovat osoittautuneet täydelliseksi paikaksi näille kasveille. 73 Oma PIHA J Jos Ligurian rannikolla Pohjois-Italiassa sijaitsevaa Pallancan eksoottista puutarhaa lähestyisi mereltä päin, se erottuisi ympäröivästä maisemasta selkeästi palmuineen, valtavine kaktuksineen ja muine eksoottisine kasveineen. Kaktusten ja mehikasvien viehätys piilee ennen kaikkea muodoissa, väreissä, piikeissä ja kasvutavassa. 2 1. Elokuu on kääntymässä syyskuuksi, kesälomat ovat ohi ja turistit palanneet koteihinsa. Puutarhan kokoelmat ovat kansainvälisestikin tunnustetut
Ensi alkuun tutustutaan Välimeren kallioilla kasvaviin lajeihin, kuten tyräkkeihin, teurikoihin ja mastiksipistaaseihin sekä syötäviä hedelmiä tuottaviin opuntiakaktuksiin. Yhteistyö kesti yli kaksikymmentä vuotta. Palmut kurottelevat taivasta kohti, ja viidakkomaista yleiskuvaa lisäävät kalliopainanteissa ja tasanteilla kasvavat jupit, agaavet ja peikonlehdet. Mehikasvien ruusukkeet ovat hyvin sievät. Pohjoismaiselle vierailijalle nekin ovat erikoisia, mutta mitä ylemmäs matka jatkuu, sitä ihmeellisemmiksi kasvit muuttuvat. Toisen maailmansodan jälkeen yritys erikoistui kaktuksiin ja mehikasveihin. 1 2 lukseen Hanburyn eksoottiseen puutarhaan, missä he totuttivat Ligurian ilmastoon australialaisia, uusiseelantilaisia ja kalifornialaisia kasvilajeja. Kaupallisen toiminnan ohessa Bartholomeo Pallanca alkoi kerätä harvinaisia lajeja ja kasviyksilöitä ja sopeuttaa niitä Ligurian leutoon ilmastoon. 2. 74 Oma PIHA 1. Pallancan tietotaitoa ja harvinaisia kasvilajeja onkin käytetty useissa kasvitieteellisissä puutarhoissa eri puolilla Eurooppaa. Laaja kokoelma Entistä muulipolkua myötäilevät portaat johdattavat kulkijan ylös kallionrinnettä pitkin. Yli seitsemänkymmenvuotiaat kultasiilikaktukset eli anopinjakkarat (Echinocactus grusonii) nauttivat Välimeren ilmastosta. Innostus eksoottisiin kasveihin siirtyi Giacomon pojalle Bartholomeolle, joka työskenneltyään hänkin ensin Winterin kanssa perusti oman koristekasveihin keskittyvän puutarhayrityksen 1910. Nykyään kaktuspuutarhaa hallinnoi voittoa tavoittelematon kasvitieteellinen yhdistys ja Pallancan maisema-arkkitehtiyritys suunnittelee eksoottisia puutarhoja sekä yksityisille että julkisiin hankkeisiin. Valkokolibrikukan kookkaat lehdet muistuttavat erehdyttävästi banaaninlehtiä, ihmeköynnökset ryöppyävät valtoimenaan, ja punaisen, purppuran ja oranssin sävyissä keväällä kukkivat jääpäivikit levittäytyvät. Jyrkännettä rytmittävät terassit ja teemoittain jaetut puutarhaosiot
Opuntiakaktuksen (Opuntia) syötävät hedelmät alkavat kypsyä alkusyksyllä. 75 Oma PIHA hiekkakivirinteille. Mutta muuten lajivalikoiman kirjo saa hihkumaan ääneen, niin yllättäviä ja paikoin jopa humoristia kasveja nämä kaktukset ovat. Osa kaktuksista on tuttuja, kuten lännenelokuvien vakiokuvastoon kuuluvat jättikaktukset ja meilläkin huonekasveina suositut anopinjakkarat eli kultasiilikaktukset, joskin täällä ne kasvavat paljaan taivaan alla. Komein niistä, Meksikosta kotoisin oleva Neobuxbaumia polylopha, yltää kuuteen metriin, kun taas vanhimmilla vahakaktuksilla on ikää yli kolmesataa vuotta. Katsoa saa muttei koskea Vaikka kaktusten kukinta onkin odotettu tapahtuma, piilee niiden varsinainen viehätys muualla: muodoissa, väreissä, piikeissä ja kasvutavassa. Kotoisin nämä villakaktukset ovat Ecuadorin, Perun ja Bolivian vuorilta, ja karvoitus suojaa niitä kylmältä. 5. 3 5 4 6. Vieri vieressä kasvavat piikikkäät kasvustot saattavat muistuttaa pehmeää sammalta, toisinaan ne näyttävät homepalloilta tai kämmenettömiltä hattivateilta. Kivieläimet sulautuvat luontevasti kaktusten joukkoon. Siellä täällä kohoaa vaikuttava kaktus. Valkoiseen karvaan peittyvät, mutta terävän piikikkäät villakaktukset muistuttavat sieniä tai kämmenettömiä hattivatteja. Siellä täällä luikertelee kaktuspötkylöitä kuin piikikkäitä käärmeitä. Katsoa saa muttei koskea, muistutan itseäni tuon tuosta, kun tekee mieli silittää vanhan naisen valkoista hiuspehkoa muistuttavaa kaktusta tai alkaa nyppiä koiran karvanlähtöä muistuttavaa turkkia toisen päältä. Ryppyinen kaktus on kuin luonnon taideteos. 4. Välillä on pysähdyttävä ja käännettävä katse Välimerelle ja siitä nouseviin vehreisiin, talojen ja viljelmien täplittämiin kalliorinteisiin. Stenocereus eruca on ainoa maata pitkin kasvava kaktuslaji ja sikälikin harvinainen, että se kasvaa luontaisena ainoastaan Kalifornian niemellä Meksikossa Baja California Surin osavaltion hiekkaisessa maassa. Kivikukkia ja mehitähtiä Sievät mehikasvit jäävät väkisinkin kaktusten lajirikkauden ja toinen toistaan näyttävämpien eksoottisten 3. 6
Giardino Esotico Pallanca Via Madonna della Ruota, 1 18012 Bordighera, Italia pallanca.it 1 2. Kukinnan lisäksi moni kaktuslaji ihastuttaa hedelmillä, kuten opuntiat sekä sinihärmekaktukset, jotka peittyvät sinisiin, mustikkaa muistuttaviin, syötäviin hedelmiin. Puutarha on avoinna 11 kuukautta vuodesta ti–su, talviaikaan klo 9–17 sekä kesäaikaan klo 9–12 ja 14.30–19.30. Vierailulle on hyvä varata vähintään tunti, hyvät kävelykengät, joilla nousta jyrkkiä portaita sekä etenkin kesäaikaan auringonsuojaa ja juomavettä. 2. Eräät lajikkeet tekevät vaikutuksen myös ryppyisellä ulkomuodollaan. Matkalle Pallancan eksoottinen puutarha sijaitsee Bordigherassa Pohjois-Italian Liguriassa lähellä Ranskan rajaa. Katetulta kaktusterassilta avautuvat upeat näkymät Ligurian rannikolle. Kierteisillä kaktuksilla on myös upeat värit. Taustalla pyöreitä syyläkaktuksia (Mammillaria). Vielä ei ole kukinnan aika, mutta kun se tulee, työntyy kahden mehevän, lieriömäisen lehden keskeltä kirkkaankeltainen tai valkoinen kukka. Pääsymaksu on 6 euroa ja sisältää pienen mutta tarkan selosteen puutarhan kasveista. Eteläja Väli-Amerikasta kotoisin oleva, malvakasveihin kuuluva puu kukkii valkoisin tai vaaleanpunaisin kukin ja kehittää myöhemmin hedelmät, joiden kuitusisus sopii tyynyn täytteeksi. Paikalle pääsee omalla autolla tai bussilinjalla Ventimiglia–San Remo. Aasia jää täällä sivuosaan, mutta toki sekin on edustettuna. Huomiosta kilpailevat esimerkiksi maksaruohoihin kuuluvat loistomehipuut pitkulaisine ja vääntyilevine varsineen, jotka kannattelevat tummaa ruusuketta. Lipunmyynnin vieressä on pieni taimimyymälä, josta voi hankkia erikoisia tuliaisia. 76 Oma PIHA kasvien varjoon, mutta toki niitäkin puutarhassa kasvaa. Eläviksi kiviksikin kutsutut kivikukat kasvavat luontaisesti Etelä-Afrikan ja Namibian paahteisilla aavikoilla, ja myös niiden ulkonäössä on kyse suojautumiskeinosta: teeskentelemällä kiveä kasvi välttyy joutumasta syödyksi. Kaktusten ohella kukkaloistosta pitävät huolen ihmeköynnökset, jääpäivikit, timanttikukat, kaliforniantuliunikot ja kultamaljaliaanit. Puutarha on suljettu syystalvella 5.11.–5.12. < 1. Kunnioitusta herättää kapokkipuu, jonka paksusta rungosta työntyvät nastamaiset piikit. Nähtävää vuoden ympäri Vallitsevan pienoisilmaston ja kokoelmien lajirunsauden ansiosta Pallancan eksoottisessa puutarhassa riittää nähtävää kaikkina vuodenaikoina. Kasvihuoneesta taas löytyy pikkuriikkisiä päivikkikasveihin kuuluvia kivikukkia, jotka on sijoitettu mataliin, keraamisiin astioihin luonnonkivien keskelle. Buddhan mahaksikin kutsutut vinkuraiset bambut, Bambusa ventricosa, ovat kotoisin Vietnamista ja Kiinan eteläosista
Tutustu lähemmin uusiin iMOW®-malleihin jälleenmyyjäsi luona tai osoitteessa iMOW.FI SEURAAVAN SUKUPOLVEN ¡MOW®. iMOW® ilmoittaa tilatiedot ja jäljellä olevan leikkuuajan puhetoiminnon avulla. ƒ Uusi iMOW® asettaa uuden standardin robottiruohonleikkurille. Vaikuttava lopputulos. Se leikkaa nopeasti, on helppo ohjelmoida, ja jatkuvan yhteyden ansiosta sitä voidaan ohjata sovelluksen kautta. Älykäs leikkuu
78 Oma PIHA Ne tekevät siementaimia. Osa kasvattaa lähes kymmenen metrin mittaiset varret, toiset jäävät parimetrisiksi. Koska akileijalla on tavattoman vahva juurakko, se pitää pintansa kilpailussa ja hennommat kasvit joutuvat väistymään. Yksi juttu akileijoista PIHAELÄMÄÄ TEKSTI ja KUVAT Saila Routio. Jotkut kukkivat touko–kesäkuussa, jotkut vasta loppukesällä. Lopulta käy niin, että kukkapenkin tilalla on akileijavyöry. Osa niistä on juuri sopivan kokoisia vaikkapa parvekkeelle tai keskelle kukkapenkkiä kiipeämään parimetriseen köynnöstukeen. Kun kaivuuhomma hoidetaan ennen siementen kypsymistä, estetään satojen uusien siementaimien syntymä. Talvenarka sinisade korvataan vaikkapa ruusupavulla. Vesiaiheen taustaksi asennetaan peili. Kuvassa on tällainen mukavan pienikokoinen tarha-alppikärhö Country Rose ('Zocoro'). Kuvan kirjopikarililja-suihkulähde on kuvattu Chelsean puutarhamessuilla, eikä valmistaja ole tiedossa. Se on erityisen ihana kukkiessaan jo kevätkesällä sinisin, nuokkuvin kukin. Se käy tukevalla talikolla. Se heijastaa valoa, saa tilan näyttämään todellista suuremmalta ja peilaa kasveja ikään kuin paikassa olisi parempikin viidakko. Sopivan kokoinen kärhö Uskomattoman vaihtelevia, kärhöt nimittäin. Kasvillisuudeksi valitaan reheväkasvuisia saniaisia ja kurjenpolvia, kuvassa on myös pikkutalviota (Vinca minor) ja isokonnantatarta (Bistorta officinalis). Todella paljon. Siitä jalostetut ja risteytetyt tarha-alppikärhöt (Clematis Atragene-Ryhmä) ovat puolestaan hyvin vaihteleva ryhmä kärhöjä, joiden yhteinen nimittäjä on aikainen kukinta ja nuokkuvat kukat. Veden lirinä peittää kaupungin hälyä, rentouttaa ja virkistää. Laatikkoistutusten väliin laitetun vesielementin kruunaavat reunojen yli kaartuvat lehdet, jotka saavat astian näyttämään ihastuttavalta luonnonlähteeltä. Laatikkomaisten istutusaltaiden väliin laitetaan sammio, vaikkapa laastiämpäri, johon lisätään pieni suihkulähde. Kukat ovat kerrotut ja pehmeän vaaleanpunaiset. Jos haluat pelastaa pienet kasviaarteet, täytyy akileijoja kaivaa pois. Veden solinaa parvekkeelle Parvekepuutarha täydentyy pienellä vesiaiheella. Keskija loppukesällä kukkivat kärhöt voidaan leikata puolisäären korkeudelta keväällä, se estää niitä kasvamasta valtaviksi. Vaikka kukkivien kasvien poistaminen raastaa sielua, on se siitä kätevää, että silloin voi poistaa sellaiset yksilöt, joita on muutenkin paljon, ja jättää erikoisemmat kukkavärit ja -muodot jäljelle. Mutta se kasvaa todella kookkaaksi. Se kasvattaa kaksimetriset varret. Rautakaupoissa on nykyään hyvät valikoimat pieniä vesielementtejä, jopa aivan minikokoisia, pöydälle mahtuvia. Kookkaimmasta päästä on alppikärhö (Clematis alpina)
Istuta sipulinistukkaat. Pavuille ja muille köynnöksille on selvintä laittaa tukikepit jo nyt, samoin tuet pioneille ja muille kaatuville perennoille. Kylmä maa ja sää innostavat sipuleita, varsinkin punasipulia, kukkimaan, mikä ei ole tarkoitus. Kivikkokasvit viihtyvät paahteessa, niinpä niille oivallinen paikka on jokin aurinkoinen rinne. Sulava routa nostaa toisinaan voikukanjuuret koholle maasta, ikään kuin tarjolle. Kivipenger tai rakennuksen kivijalka istutuksen pohjoispuolella vielä lisää lämpösäteilyä. Haravoi kuiva ruohomössö ja laita katteeksi tai kompostiin. Aloita kitkeminen heti kun maa on paljas. Vuoristojen lajit eivät siedä märkyyttä talvella, joten kohopenkki tai kumpare on paras, jos kuivaa rinnettä ei ole tarjolla. Kokeile kasvattaa pitkävartisia herneitä. Kaalit täytyy peitellä harsolla heti kylvämisen tai taimien istuttamisen jälkeen, jotta vältytään tuholaisilta. Jos pihalla on syksyltä jääneitä lehtikasoja, vie lehdet istutusten katteeksi. Nauti raparperin ja parsan satokaudesta! Nauti kaikesta kukinnasta, sillä nyt sitä riittää! Saila & Pirkko Muistilista x Se, ken istuttaa puutarhaa, istuttaa onnea. Esikasvatettuja taimia aletaan öiden lämmettyä totuttaa ulkoilmaelämään. Jos tulee oikein kylmä yö, peittele kylvökset harsolla. Matalien ja pienikasvuisten lajien kukkia ei edes näe, jos päällä rehottaa isompia kasveja. Tarkkaile tilannetta. Anna kevään edetä jonkin aikaa ja kylvä sitten loput vihannekset, esimerkiksi punajuuret, mangoldit ja herneet. Voi sitä juhlan hetkeä, kun voit nyhtää juuria maasta helposti vaikka ämpärikaupalla. Pistele kartion alaosaan keppien väleihin oksia, joiden varassa herneenvarret pääsevät kiipeämisen alkuun. Käännä komposti, jotta massa saa ilmaa ja palaa tasaisesti. Tällaisessa penkissä viihtyvät monet kynsimöt (Draba), rikot (Saxifraga), laukkaneilikat (Armeria), laukat (Allium) sekä keväiset sipulikukat, kuten pienikasvuiset villitulppaanit ja keväällä kukkivat matalat kurjenmiekat. Levitä valmis kompostimulta katteeksi kukkapenkkeihin. Kesäkuun puolella kunnolla lämpimään maahan kylvetään pensaspavut, avomaankurkut ja kesäkurpitsat (ellei ole kasvatettu taimia). Näkymä selkenee, uusi vihreys pääsee heti esille, myyrät lakkaavat viihtymästä. Kylvä siemenet multaan tukikartion tyvelle. Tee yksinkertainen tukikartio painamalla maahan ympyrän (halkaisija noin 80 cm) kehälle parimetrisiä keppejä ja sido keppien latvat yhteen. Hernekartio on komea ilmestys ja siitä on mukava poimia palkoja. Nyrkkisääntö: kun tuomi kukkii, maa on sopivan lämmintä. Jos on kovin viileää, lykkää istuttamista viikolla tai tarpeen mukaan. 79 Oma PIHA Istuta varhaisperunat. Kaikkein aikaisin herkkusato saadaan kasvihuoneesta tai ikkunalla katetusta kasvulaatikosta. Rusolaukkaneilikka 'Nifty Thrifty' (Armeria maritima) Kevätkurjenmiekka (Iris reticulata), purppurainen muoto. Kiinalainen sananlasku Pienten penkki Kivikkokasvit ovat usein niin pikkuruisia, että niille on vaikea keksiä istutuspaikkoja kukkapenkeistä. Ennen kasvun alkamista niitä edellisvuotinen, kuivunut kuloruohokerros ruohontai siimaleikkurilla. Kohopenkissä pikku kukat ovat myös mukavasti näytillä ihailtavaksi. Samanlainen tukikartio sopii tuoksuherneille. Tämä peruspuuha tuntuu pitkän talven jälkeen jopa hohdokkaalta. Ulos voi pian lumen sulettua ja maanpinnan kuivahdettua kylvää lajeja, jotka eivät hätkähdä kylmää: retiisiä, salaatteja, pinaattia, härkäpapua, persiljaa, porkkanaa
Maahan upotettuja taimipurkkeja vaanii myös routa, joten koko pottialue on paras peitellä talveksi ilmavalla pakkassuojalla, vaikkapa havuilla, säkkikankaalla tai vanhalla villapaidalla. Yhdestä potista nousee pionintaimi. transsilvanica) on löytänyt tiensä puutarhamyymälöihin täälläkin. Taimitarha PIHAELÄMÄÄ. Lajikkeitakin on jalostettu, kuten kuvan 'Blue Eyes'. Se tuo mukavaa vaihtelua puutarhan vuokkoihin rotevammalla kasvutavallaan. Syksyllä ei aina edes keksi hyviä istutuspaikkoja kesän mittaan kasvatetuille tai syysalesta hankituille taimille. Kukatkin ovat hieman kookkaammat ja kukinta aikaisempi, ja vaaleansinisiä sävyjä löytyy useammin kuin lehtosinivuokossa. Sinivuokkoja on muitakin. tyhjä paikka löytyy joltakin keskeneräiseltä alueelta, jota ei ole vielä istutettu tai kasvimaalta, josta on korjattu sato. Unkarinsinivuokko (H. Missähän välissä siitä ehtisi tehdä piirakan tai keittää mehua. Yksinkertaisinta on upottaa taimet poteissaan maahan vieri viereen odottamaan istuttamista keväällä. Kun pilkkoo hommat sopivan kokoisiin palasiin ja tekee niitä yhden päivässä, saa mukavasti koko ajan jotain aikaan ja jää vielä aikaa tepastella ympäri puutarhaa kaikkea ihmetellen. Sopiva, Vuodenkierto Kevätkesä on monenlaisen sadon aikaa. Kuvassa kukkii myös maahan istutettu jauhoesikko (Primula farinosa). Kun nyt on polttopuun kuivausaikakin. Ja kaiken muunkin aika. Luonnonmuodon kukka voi olla syvän sininen, punertavanvioletti (kuten kuvassa) tai jopa selvästi punainen, valkoinen tai valkokirjava. Toivottavasti näitä ihania lajeja ja lajikkeita saadaan yhä laajemmin taimimyymälöihin. Ne eivät välttämättä kestä talvea, jos juuristo on pieni, ja lisäksi routa nostaa paikalleen juurtumattomat taimet helposti ylös. Se on maan eteläosien laji, luonnossa se on yleinen vyöhykkeillä I–IV. Listat auttavat. Syysistutukset myös unohtuvat kevääseen mennessä ja ne tulee vahingossa tuhottua ennen kuin muistaa, mitä onkaan tullut maahan laitettua. Suomen lisäksi lehtosinivuokkoa kasvaa kaikilla pohjoisen pallonpuoliskon mantereilla. Ei auta kuin ottaa asia kerrallaan, muuten iskee toukostressi. Lehtoja unkarinsinivuokkoa on myös risteytetty, tuloksena tarhasinivuokko (H. Raparperi työntää varsiaan maasta sellaisella voimalla, että ihmetyttää – ja hirvittää. Olisi mahtavaa kerryttää sinivuokkokokoelmaa esimerkiksi kerrottutai vaaleanpunakukkaisella taimella! Kaksi sinivuokkoa On riskialtista istuttaa kovin pieniä taimia syksyllä. Heteiden tummat varret eli palhot erottuvat vaaleansinisten kukkien keskustoista tehden niistä jännittävän tummat. 80 Oma PIHA Luonnon sinivuokkomme on tarkemmin lehtosinivuokko (Hepatica nobilis). × media). Keväällä, kun yöpakkaset ovat väistyneet, peitteet poistetaan ja hyviä istutuspaikkoja aletaan miettiä uudella puutarhainnolla
81 Oma PIHA Pihakivet|Muurikivet|Aitakivet |Porraskivet|Koristekivet |Reunakivet|Tukimuurit www.benders.fi soita 0207 66 99 50 VIIHTYISÄMPI PIHA Pihamarkkinat aio.. 020 413 2636 (ark. Kotimainen kasvihuoneiden verkkokauppa, lämpimästi tervetuloa! Kaiuon = Io, Onni ja Höt Tilaaminen on helppoa, voit tehdä sen jollakin seuraavista tavoista: • omapiha.info • puh. Avoinna vapusta juhannukseen ma–pe 8–18, la–su 10–15 Juhannuksesta syyskuun loppuun ti-pe 8–16, la 10–15, su ja ma suljettu HIRVENSALMEN TAIMISTO Ryökkääntie 8, 52550 Hirvensalmi 0500 557 143 www.omenpuu.com Puutarhaja sisustusputiikkinne netissä elsanlempituoli.fi. Täysin ruvenkestäviä lajikkeita luomuviljelyyn. Sopivia lajikkeita koko maahan. Vanhoja perinnelajikkeita. 82 Vielä ehdit tilata Pihakalenterin! Kulje kohti kukkivaa kesää luottokumppanin kanssa Kaikki Omenapuista! Tuotannossa yli 200 omenalajiketta. 8–17) • Lehden palvelukortilla s. • Lisäksi kymmeniä päärynälajikkeita • Luumuja kirsikkapuita • Runsaasti marjakasveja • Pensasruusuja • Ja paljon muuta Tutustu www.omenapuu.com Tule käymään tai tilaa tuotteet kotiin
Sähköinen lehti osoitteessa www.omapiha.info joka päivä 24 tuntia. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä ja julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Asiakaspalvelun sähköposti Tilauksiin liittyvät asiat tilaukset@pellervo.fi Toimitus toimitus@omapiha.info Päätoimittaja Anna Malk anna.malk@omapiha.info Avustavat toimittajat Graafinen suunnittelu Taija-Tuulia Tammelin Julkaisija Pellervo-Media Oy Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy | Sanna Mäkinen sanna.makinen@saarsalo.fi | 041 313 2706 Mediatiedot omapiha.info Painopaikka Ilmestyminen Painettu lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa: tammikuussa, maaliskuussa, toukokuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Kestotilaajana saat ilmaiseksi käyttöösi Oma PIHA -lehtien digitaaliset näköispainokset vuodesta 2005 alkaen. Copyright Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Oma PIHA -lehden lupaa on kielletty. postituskulut) Tilaan Kausiherkkuja omasta pihasta -kirjan | 24 € (sis. Lehti vastaa ainoastaan tilaamastaan aineistosta. vsk T ilaa -lehti Kestotilauksena vain 39 €/vsk OMA PIHA PALKITSEE KESTOTILAAJIA • voit saada kerran vuodessa kukkalahjan. 82 Oma PIHA Palvelukortti Tällä kortilla voit hoitaa tilauksesi ja osoitteenmuutoksesi. postituskulut) Tilaan Oman pihan terveydeksi -kirjan | 24 € (sis. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. • yli 8 000 sivun lehtiarkisto ilmaiseksi käyttöön omapiha.info —> lehdet Pe lle rv oM ed ia m ak sa a po stim ak su n Pe lle rv o-M ed ia TU N N U S 50 21 31 00 00 3 VA ST A U SL Ä H ET YS OP 3/23 Ulla Vestola Leena Nurmi Sari Toikkanen Jukka Tobiasson Henrietta Pitkänen Lopetan Oma PIHA -lehden tilauksen maksamani tilausjakson päätyttyä Lopetan tilauksen heti ja vielä maksamattoman tilausjakson jo ilmestyneistä lehdistä lähetetään lasku Osoitetietoni ovat muuttuneet, uusi osoite alla Tilaajan / lahjatilauksen maksajan nimi ______________________________________ Lähiosoite _____________________________________________________________ Postinumero _____________ Postitoimipaikka _______________________________ Puhelinnumero _________________________________________________________ Saila Routio Monica Äijälä Pirkko Kahila Eija Keckman Hannele Kojo Linda Peltola Maaria Matsunaga Tilaan Oma PIHA -lehden kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen 39 € / vuosikerta (tilausjakso 6 numeroa) Tilaan Oma PIHA -lehden vuosikerran määräaikaisena (6 numeroa eteenpäin) | 45 € Tilaan PIHAKALENTERIN 2023 | 24 € (sis. postituskulut) Tilaan Oma PIHA -lehden lahjaksi määräaikaisena (6 numeroa) | 45 € Lahjatilauksen saajan nimi _________________________________________ Lähiosoite _______________________________________________________ Postinumero _____________ Postitoimipaikka _________________________ Puhelinnumero ___________________________________________________. ISSN 1459-9783 20. Jos olet jo tilaaja, merkitse asiakasnumero osoitetiedoistasi tähän__________________ Tilaukset ja asiakaspalvelu: Postitse Oma PIHA, PL 77, 00101 Helsinki Puhelimitse 020 413 2636 Arkisin klo 8–17 Hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %) Internetistä omapiha.info Kestotilaus 39 € Vuositilaus 45 € Irtonumero 7,90 € Lehtipisteistä Vuoden tilausjakso sisältää 6 painettua lehteä täynnä tuoretta lukemista ja käyttöoikeuden Internetpalveluun osoitteessa www.omapiha.info. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta
Seuraavassa numerossa SR Kasvikumppanit ruusuille Kukkaisat ruusutarhat kotimaassa ja ulkomailla Upea metsäpuutarha Oulujärven rannalla Tee itse kiipeilylaatikko köynnöspavuille Maistuva mansikkapulla Näin kehittyy perennaniitty Ihana vanha tuoksuherne Ruusuinen kesä Kätevät tuet kasveille. Oma PIHA 4/2023 ilmestyy 22.6
asti. (ovh. 65 €/m2) Toimiva ja turvallinen piha muurilla Etuhinnat voimassa 30.6. 681239-2303 2023-25 23003 Pihaviikot kevään Tilaa osoitteesta » lammi.fi/pihaviikot 53€ / m 2 Muurikivet alk