4/2017 | 7,90 € www.omapiha.info AIDOSTI SUOMALAINEN JA ASIANTUNTEVA | PUUTARHA | PIHA | PATIO | PARVEKE VIELÄ EHDIT ISTUTTAA PUUT JA PENSAAT Loistokkaat ”puuliljat”! Muuripuutarha on vaikuttava paikka Varjon pienet hurmurikasvit Puistoruusuissa riittää valinnanvaraa Aarno Kasvi: Helppohoitoinen perennapuutarha Lomaparatiisi omalla pihalla Kiireisen tarhurin hyötytarha Etana vai kotilo, ystävä vai vihollinen. 15 tapaa tehdä portti
44 Muuripuutarhan suojassa Eija on vaikuttunut muuripuutarhasta. 8 Lomaparatiisi omalla pihalla Petri rakensi kalliolle allaspihan. 54 Kiireisen tarhurin hyötytarha Maaria neuvoo konstit sadon saamiseksi. 30 Etana vai kotilo, ystävä vai vihollinen. Pihatarinoita 62 Lomaparatiisi omalla pihalla Monipuoliset puistoruusut 8. 70 Helppohoitoinen perennapuutarha Aarno Kasvi kehottaa uudistamaan perennapenkin. 78 Pihaelämää Saila esittelee perennoja ja kuinka ne saadaan kukkimaan uudelleen. pohtii Monica 50 Taimia voi istuttaa läpi kesän, vakuuttaa Pirjo Liimatainen Harvialan Taimimyymälästä. 2 Oma PIHA 16 54 Kansikuvassa Kuningaslilja (Lilium regale) on yksi puuliljojen esi-isistä. KUVA Pirkko Kahila 4/2017 tässä numerossa Ajankohtaista Ideoita ja innoitusta 68 Kutsu Venny, Vilma, Aili, Mikael, Mortti ja Marski puutarhaan Lapsetkin tykkäävät marjovista kavereista
3 Oma PIHA 70 54 Toiveartikkeli Palstat Oma PIHA 5 Pääkirjoitus Monta syytä istuttaa puu. 16 Monipuoliset puistoruusut Sailan artikkelissa kukkivat englantilaiset, kanadalaiset ja kotimaiset ruusut. 23 Minttua ja meiramia Salaatteihin saadaan raikkautta yrteillä. 30 etana vai kotilo, ystävä vai vihollinen. 59 Puutarhayllätys Brontën kirjailijasisarusten kanervankukat. 14 Eeron kuvakulma Tungosta ohdakkeen kukilla. 60 Kirjakatsauksessa Saila ruotii kahdeksan puutarhakirjaa. 38 Varjon hennot pikku herkut Mitkä kukat menestyvät varjopaikoissa. 62 Loistokkaat oT-liljat Pirkko selvittää ”puuliljojen” olemusta ja näkymiä. 4 Suosikkikasvi sarjatähdikki. 82 Palvelukortti 82 Oma pIhA -lehden yhteystiedot 83 Seuraavassa numerossa Oma PIHA 5/2017 ilmestyy 17. 36 Aistien tarhassa Linda valitsee kasveja keijupuutarhaan. elokuuta. 24 15 tapaa tehdä portti Portti on talon käyntikortti. 6 Lehdenkärjet Torjutaan hyönteisiä ja puolustetaan puita. 38 varjon hennot pikku herkut Aarno kasvi: Helppohoitoinen perennapuutarha Kiireisen tarhurin hyötytarha
Kestäviä tähdikkilajeja on monia muitakin. Vapun jälkeen maasta nousee ylitiheä lehtikasvusto, joka näyttää suunnilleen paksulehtiseltä heinämättäältä. Ja paria viikkoa myöhemmin ihmetellyt, mikä valkoinen lämpäre loistaa perennojen välissä. 4 Oma PIHA M Tähtiä sarjassa Montakohan kertaa olen tuijottanut tähdikin lakoontuneita lehtiä ja ajatellut, että se ei näytä kukkivan tänä vuonna. Sarjatähdikki kasvaa luontaisena Keskija Etelä-Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikan pohjoisosissa. Pilvisellä säällä kukat pysyvät kiinni koko päivän. Toukokuun lopulla lehdet taipuvat maahan pitkin pituuttaan, mutta melko säännölliseksi asetelmaksi. Uusi suosikkini on heinäkuussa tähkämäisenä kukkiva, puolimetrinen Ornithogalum ponticum ’Sochi’. Nyt, kolme vuotta myöhemmin, tuossa kohdassa on jälleen samanlainen tähdikkikasvusto. Karkulaisia on pienessä määrin myös Etelä-Suomessa. < Suosikkikasvi TEKSTI ja KUVAT Pirkko Kahila Ornithogalum ponticum 'Sochi' Sarjatähdikki (Ornithogalum umbellatum) KUKINTA kesäkuu KUKANVÄRI valkoinen KORKEUS 15–20 cm KASVUPAIKKA aurinkoinen tai puolivarjoinen MAA hiekkainen multamaa KESTÄVYYS talvenkestävä. Kukkien paljous peittää alleen niin lehdet kuin mullankin. Saman kesän lopulla kaivoin ”kaikki” sipulit ylös ja vein taimivaihtoon. Pian lehtikasan keskeltä nousee suuri määrä nuppuja – ja pam, eräänä alkukesän aurinkoisena päivänä nuput aukeavat kiiltävänvalkoisiksi, tähtimäisiksi kukiksi. Sarjatähdikki tekee juuri noin. Yllä oleva kuva on kesäkuulta 2014. ”Sarjakukintoinen linnunlilja” tai ”Betlehemin tähti”, niin kuin tätä pientä sipulikasvia ennen kutsuttiin, kuuluu perinnekasveihimme ja on tuotu Suomeen todennäköisesti Ruotsista. Suomenkielistä nimeä sillä ei vielä ole, mutta se voisi olla vaikka ”mustanmerentähdikki”. Pohjoisempana, kuten Ruotsissa, se on villiintynyt pihoista luontoon. Sarjatähdikkini ei tee siemeniä, mutta se monistuu salamana sipuleista. Ruotsiksi sen nimi on morgonstjärna, aamutähti, joka viitannee kukkien taipumukseen avautua aamupäivällä ja sulkeutua jo iltapäivällä
Tapahtuman voi liittää syntymäpäivän tai minkä tahansa juhlan tai kokoontumisen yhteyteen. Oman puun istuttamisella on pienenpieni merkitys ympäristölle, mutta sillä voi olla suuri merkitys omalle mielelle. Maapallon ilmaston lämpeneminen onkin ihmiskunnalle suuri uhka. Ympäristötietoisuus antaa uuden painon vanhalle kiinalaiselle sanonnalle, jonka mukaan meistä jokaisen tulisi istuttaa puu elinaikanamme. OT-lilja 'Flashpoint'. Näin tilaisuus jää ihmisten mieliin ja puun kasvua seuratessa voi muistella istuttamista. Näin vakuuttaa taimikaupan ammattilainen Pirjo Liimatainen sivulla 50 alkavassa artikkelissa. Puu on hiilinielu, sillä kasvaessaan se sitoo ilman hiilidioksidia pitkäksi aikaa. Istutetaan nyt kotimaassa kasvatettu taimi, niin samalla tuemme suomalaista yrittäjyyttä ja meidän kaikkien hyvinvointia. Samalla saattoi jäädä puiden ja pensaiden taimet ostamatta. Omalla pihallani on satavuotias lehtikuusi, joka on jo useamman vuoden ajan karistanut oksiaan ja tehnyt vimmatusti käpyjä. Jouko Tikkanen päätoimittaja Tekijät esillä Pihasuunnittelija Eija Keckman Puutarhaneuvos Aarno Kasvi Maisemaarkkitehti Saila Routio Toimittaja Eero Miettunen Viheraluesuunnittelija Monica Äijälä Ruokatoimittaja kotitalousopettaja Hannele Kojo Puutarhatoimittaja Pirkko Kahila Toimittaja valokuvaaja Maaria Matsunaga Puutarhatoimittaja biologi Henrietta Pitkänen Taiteilija Linda Peltola Graafinen suunnittelija Taija-Tuulia Tammelin Valokuvaaja Pasi Leino Istuta puita! Ne tuovat pihalle suojaa, vihreyttä, kukkia, marjoja ja hedelmiä. Ei hätää, sillä astiataimien hyvää istutusaikaa on koko kesä. Varmasti se pysyisi pystyssä vielä vuosia, mutta hennoisinko sen kaataa ja istuttaisin paikalle uuden taimen katsomaan Suomen seuraavaa sataa vuotta... Taimistot tuottavat laajan kirjon puulajeja ja niiden muotoja. 5 Oma PIHA Pääkirjoitus Istutetaan puu Livahtiko kevät ohi lämmintä odotellessa. Jokaiseen pihaan löytyy taimi, joka kasvaa sopivan kokoiseksi puuksi. Tänä vuonna on aivan erityinen syy istuttaa puu Suomen juhlavuoden kunniaksi. Taannoin mielessä on ollut puiden merkitys eroosion estäjänä, viihtyisyyden tuojana ja suojan antajana niin ihmisille, linnuille kuin hyönteisillekin. Taimen istuttamiseen on paljon hyviä syitä
Puistot ovat myös kohtaamisen paikkoja, joissa asioita tehdään yhdessä. Neko Luonnonkali käy kaikille viljelykasveille. www.neko.fi Puun puolesta Pro Puu -yhdistys on 20 toimintavuotensa aikana tullut tunnetuksi puun puolestapuhujana. Minirakeet liukenevat hitaasti ja tasaisesti. Juhlavuotenaan yhdistys istuttaa 20 uutta puulajia puulajipolulle Kariniemen arboretumiin, joka sijaitsee Lahdessa. www.suomifinland100.fi tai www.vyl.fi 100 puistoa – ehdota suosikkiasi Luonnonkalia kasveille Viime vuonna 75 vuotta täyttänyt hämeenlinnalainen Neko Oy toimittaa puutarha-alan kauppoihin kasviperäistä kalia ja luomulannoitteita. 6 Oma PIHA Osana Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa ympäristöväki haluaa tuoda esiin sata puistoa eri puolilta maatamme. Voit esittää omaa suosikkiasi listalle kesäkuun loppuun mennessä. Puiston alueella järjestetään paljon tapahtumia, siellä toimii Karirannan kesäteatteri ja Pohjoismaiden suurimmat vesiurut, joka on musiikin tahdissa vesisuihkuja tuottava suihkulähde. Luonnonkali on orgaaninen tuote, kasviperäinen kaliumlannoite. Kalium on tärkeä ravinne tuotteiden laadun ja säilyvyyden kannalta ja soveltuu käytettäväksi etenkin silloin, kun typpilisäystä ei tarvita. Puulajipolku koostuu Pikku-Vesijärven englantilaistyylisestä maisemapuistosta ja Kariniemen lehtomäestä. Ihminen tarvitsee henkisen ja fyysisen terveyden ylläpitämiseen monipuolista viherympäristöä lähellä asuinpaikkaansa. www.proproffa.fi Lehdenkärjet KOONNUT Jouko Tikkanen toimitus@omapiha.info. Kariniemen mäen päällä on lahtelaisen kuvanveistäjä Olavi Lanun jättimäisiä veistoksia. Puihin on asennettu linnuille pönttöjä ja polkujen varsille Timo Suutarin suunnittelemia penkkejä. Mikä tekee puistosta merkityksellisen, miksi se on tärkeä ja mitä siellä tehdään
7 Oma PIHA Ja sitten saunaan Komeat 60 vuotta täyttävä Orthex tekee kuluttajien arjesta helpompaa. Thermacell käyttää torjunta-ainematon lämmittämiseen butaania, joka mahdollistaa riittävän korkean lämpötilan ja pitkän käyttöajan yhdellä 12 gramman butaanisäiliöllä. Kiulu maksaa 5 €, vati 7,55 €, kauha 2,95 €, sanko 7,95 €. www.nelsongarden.fi Ampiaiset ansaan Luonnonmukaisia torjunta-aineita Schetelig Oy tuo maahan Natria-tuotesarjaa, joka käy luonnonmukaiseen viljelyyn. Tuoksu houkuttelee ampiaiset ansaan, josta ne eivät osaa ryömiä pois vaan hukkuvat. Juhlavuonna Orthexin saunamallistosta lanseerataan myös kuparinsävyiset tuotteet. 1 kilon pakkauksen suositushinta on noin 29,50 €. www.schetelig.com Uusi Thermacell Halo -hyttyskarkotin tarjoaa hajuttoman, näkymättömän sekä jatkuvan suojan hyttysiltä. Hyttyskarkotin luo suoja-alueen. Yksinkertainen keino rauhoittaa ruokailuhetki ulkona on laittaa lautasellinen mehukkaita hedelmiä syrjään ruokapöydältä, jolloin ampiaiset häärivät niissä. Siitä ei ole haittaa lapsille eikä lemmikeille. Hinta noin 15 €. Etanarakeen tehoaineena on luonnossa esiintyvä rautafosfaatti. Nelson Garden tuo ratkaisuksi Anti Vespo -ampiaisansan, jolla voidaan hävittää ampiaisia. Laitteen ympärille muodostuu luotettava, noin 20 neliömetrin suoja-alue 10–15 minuutissa. Vaikuttava aine on nimeltään d-alletriini, joka on tehokkain tunnettu hyttystorjunta-aine. Se tehoaa kaikkiin etanoihin ja kotiloihin, myös espanjansiruetanoihin ja lehtokotiloihin. Pohjaosa voidaan pestä astianpesukoneessa. Ansa täytetään sokerista, kuivahiivasta ja vedestä tehdyllä seoksella. Tuoteperheen uutuuksina ovat Natria Etanarae ja Natria Muurahaisrae. Karkotinta on saavana mustanruskeana, valkoisena ja harmaana. Valmistettu ABS-muovista ja polypropeenista. Hinta esimerkiksi Taloon.com -nettikaupassa on 69 €, toimitus sisältää laitteen, kaasusäiliön ja kolme karkotetyynyä. www.orthexgroup.fi Ampiaisista oli varsinkin viime kesänä yleisesti kiusaa, ja niiden pistot voivat olla allergisille hengenvaarallisia. Ansa tyhjennetään, täytetään uudella seoksella ja otetaan uudelleen käyttöön. Kierrätettävästä materiaalista valmistettuun sarjaan kuuluvat kiulu, vati, sanko ja kauha, ja niiden suunnittelusta vastaa maineikas Pentagon Design
8 Oma PIHA Vuoden 2016 finalisti Pihakilpailu TEKSTI ja KUVAT Jouko Tikkanen
Paras Piha -kilpailun finalisti 2016 Lomaparatiisi omalla pihalla Ninni Salmi ja Petri Lehtinen viihtyvät kallioisella tontilla.. Petri Lehtinen päätti toteuttaa sen omalla pihallaan ja nauttia uinnista kirkkaassa vedessä. 9 Oma PIHA Turkoosi uimaranta on meillä monella lomaunelmana
10 Oma PIHA P Petri Lehtisen ja Ninni Salmen piha löytyy Itä-Uudeltamaalta, Pukkilasta. Petri Lehtinen rakensi talon työnsä ohessa vuosina 2005–10. Veden pidämme kirkkaana kloorilla ja levänpoistoaineella. Nurmialueet on rajattu tiilikivillä ja sorakaistaleilla. – Veden pumppaamme lähteistä altaisiin. Talon takaa avautuva piha saa vierailijan kyselemään, ollaanko nyt lainkaan kylmässä Pohjolassa vai sittenkin etelän lomakohteessa. Vesija viemäriputkien sekä sähkövetojen piilottamisen vuoksi kalliota jouduttiin kuitenkin ampumaan. – Tämä oli hylkytontti, mutta minulle se oli unelmatontti, kertoo Petri innostuneena. ” Ei ole valmis, ennen kuin on tehty loppuun ”. Saunon ja uin mielelläni. – Uima-allas oli tärkein ja sen tein ensin. Autotalli valmistui 2015. Talvella harrastan siinä avantouintia, kertoo Petri, jolle ystävät ovat antaneet jo lapsuudessa lempinimeksi Ahven. Petri on ammatiltaan kirvesmies, ja hänen rakentamansa omakotitalo autotalleineen näyttääkin ammattimiehen tekemältä. Altaaseen lämpöeriste Talo on punertavaa graniittia olevan kallion päällä ja Petri toteaa hyvänä puolena sen, ettei anturaa tarvinnut rakentaa. Ilta-auringossa on hyvä käydä lekottelemaan. Tontti rajoittuu puistoalueeseen, joka on kallioista kangasmetsää. – Ei rakentaminen tullut kalliiksi, kun itse tekee, sanoo Petri ammattimiehen varmuudella ja naurahtaa sille, ettei hän vielä kouluaikana tykännyt puutöistä. Tontti, kooltaan 1400 neliötä, ei ollut maalaiskirkonkylässä kelvannut kenellekään, kun se oli jyrkkää kalliota ja peltotonttejakin oli tarjolla
Suuremman uima-altaan reunat on muotoiltu betonista, mutta pohja on luonnon kalliota. 2. Talo on rakennettu punertavan graniittikallion päälle. Sen yläosan tynnyrissä on reikiä, joista vesi suihkuaa eri suuntiin kerääntyen kallion pinnalla poukkoilevaksi puroksi. Valkoisista koivunrungoista tehty raja-aita on hyvin erottuva, kun taustana on mustalla kankaalla päällystetty lauta-aita. Aidan eteen istutetut, ainavihreät tuijat pehmentävät näkymää. Veden pinta on allasta ympäröivän pihakivipolun kanssa samalla tasolla, mikä tuo lekottelurannan tunnelmaa. Betonin alla on eristys, jotta lämpö ei karkaa kallioon.. Petri on kuorinut kalliot näkyviin ja pesee ne painepesurilla, samoin altaat. 4. Etupihalla on myös vesiaihe. – Betoni raudoitettiin vahvasti, 10 millin rautatangolla ja 15 sentin silmällä. Allas maalattiin epoksimaaleilla, selvittää Petri allasprojektiaan. Kallio ja altaat puhtaaksi painepesurilla Altaan vettä kierrätetään, pumppu on kätketty kasvihuoneeseen. Piha on ollut mieluinen myös Petrin 14-vuotiaalle tyttärelle ja hänen ystävilleen kokoontumispaikkana. Tontin reunarinne on katettu puulastuilla estämään rikkaruohottumista. Myös etupihalla on vesielementti, johon vesi putoaa graniittikallion uomaa pitkin. Petri on isänsä kanssa ollut ahkera polttopuiden pilkkoja. 3. Pienempää Petri kutsuu paljuksi, kun sen vettä lämmitetään puu-uunilla ja vesikierrolla. – Eristeenä olen käyttänyt Finnfoamin eristelevyä, paksuudeltaan 7–12 senttiä, jotta lämpö ei karkaisi kallioon, kertoo Petri. Koivupuiden teema toistuu pihan toisella puolella olevassa raja-aidassa. Petri on rakentanut puulämmitteisen vesipaljun. 11 Oma PIHA Altaita on kaksin kappalein. Kun palju on kalliossa, se kylmentäisi veden, ellei eristystä olisi. 1 2 3 4 1. – On tullut toteutettua sitä, mitä on saanut päähän, naurahtaa Petri ja kertoo kavereiden olleen huolestuneita tytön pärjäämisestä talvella, minkä vuoksi hän on pukenut nukelle talvitakin. Vesi nostetaan usean metrin korkeuteen, josta bikiniasuinen mallinukke suihkuttaa sen takaisin altaaseen
– Kaikki on itse suunniteltu ja tehty. Räjäytystöissä syntyneistä kallionlohkareista ja kivistä on rakennettu kivikorimuuri. Petri on luovuttanut kasvien valinnan ja hoidon Ninnille. Jämptiä tekemistä – Tontti rajoittuu muilta osin kunnan omistamaan metsäiseen puistoon ja teiden suoja-alueisiin. Lukijat pääsevät äänestämään näistä pihoista mielestään parasta. Mikään ei ole valmis, ennen kuin se on tehty loppuun, painottaa Petri Lehtinen. Kasvihuoneen ja lepotuolin sekä suuren kiven ympärillä on käytetty myös sorakaistaleita tekemään eroa nurmikosta, jolloin nurmikon leikkuu helpottuu. Olen saanut niitäkin siistiä ja hoitaa. Edessä on ainavihreitä tuijia pehmentämässä näkymää. < Pihakilpailu 2017 etenee Kesän aikana pihakilpailun tuomaristo vierailee pihoilla, jotka valitaan tehtyjen esitysten perusteella. Finaalipihoista tehdään videot suomenparaspiha.fi -sivustolle. Vierailijan huomio kiinnittyy ainoaa naapuria erottavaan korkeaan raja-aitaan. 12 Oma PIHA Omakotitalo on omassa rauhassa kadunpätkän viimeisenä talona. Osa kasveista on peräisin Petrin isän mökiltä. Lasisessa kasvihuoneessa viihtyvät tomaatit, kurkut ja maissit.. Se on päällystetty mustalla kankaalla ja koivunrungoilla, jotka erottuvat hyvin taustasta. Petri Lehtinen on rakentanut lomaparatiisin omalle takapihalle. 1 2 3 1. Nämä pihat esitellään Oma PIHA -lehden numerossa 6/2017 (ilmestyy 12.10.). 2. 3. Pihakatselmuksissa parhaimmiksi arvioidut pihat pääsevät finaaliin. Tuomariston ja lukijoiden valinnan perusteella Suomen Paras Piha 2017 julkistetaan Oma PIHA -lehden numerossa 1/2018 (ilmestyy 4.1.). Lasisessa kasvihuoneessa kasvavat kurkut ja tomaatit. Nurmialueet on rajattu tarkoin rakennetuista poluista
13 Oma PIHA Paljun vierellä on luonnon muovaama levähdyspaikka.
Maata muokattaessa ohdakkeiden juuret katkeilevat, ja pienestäkin juurenpalasesta kasvaa uusi ilmaverso. Auringonpaisteessa isoilta vihreiltä korukiviltä näyttävät kultakuoriaiset mönkivät verkkaisin liikkein mykeröillä puolelta toiselle. Näin kasvusto levittäytyy vuosi vuodelta laajemmalle ja syrjäyttää ympäriltään muut kasvit. Myös kimalaiset, kukkakärpäset, mesipistiäiset ja muut "viiksivallut" pörräsivät kasvustossa runsaslukuisina. Alun perin pelto-ohdake oli Suomessa merenrantojen kasvi, mutta nykyisin sen kasvupaikkoja ovat peltomaiden lisäksi joutomaat, hakkuuaukeat, kaatopaikat, pientareet ja pihapiiritkin. Isoista perhosista esimerkiksi keisarinviitat ja muutamat paikalle osuneet amiraalit ja neitoperhoset olivat niin mesihurmiossa, että kuvatessani saatoin työntää makro-objektiivin linssin lähelle perhosia niiden siitä häiriintymättä. Kasvi menestyy parhaiten – tai rehottaa pahiten – savipitoisessa, kuivahkossa ja tuoreessa, ravinteikkaassa typpipitoisessa kivennäismaassa. Aiempina vuosina en ollut havainnut perhosten yhtä hanakkaa hyörintää pelto-ohdakekasvustoissa. Kukilla oli suorastaan tungosta, kun enemmistönä olleet hopeatäplät sekä sinija kultasiipiperhoset änkesivät samalle mykerölle. Ja vieläpä joukko muurahaisia kipitti edestakaisin ohdakkeen vartta. < Tungosta ohdakkeen kukilla Muurahaiset ja leppäkertut Kultakuoriainen ja leppäkerttu Sinisiipiperhosia Kuparilude Eeron kuvakulma TEKSTI ja KUVAT Eero Miettunen. Muutama pieni ja värikäs, metallinhohtoinen kultapistiäinenkin yritti kaivautua mykerön keskellä olevien torvimaisten kehräkukkien mesilähteille. Ohdakkeen siementuotantokin on erittäin hyvä: yksi kasvi voi lähettää maailmalle yli 5000 lenninhaivenellista pähkyläänsä. Eivätkä perhoset olleet suinkaan ainoita, joita sutimaiset kukat vetivät puoleensa. Ne olivat ilmeisesti jauhaneet poikki yhden kukkavarren aivan mykerön alapuolelta ja ahmivat varren sisäpuolelta paljastunutta "elämän eliksiiriä" yhdessä leppäkerttujen eli seitsenpistepirkkojen kanssa. Pelto-ohdake, jota aiheellisesti myös pirunpiiskaksi kutsutaan, on siis hyönteisille mitä mainioin ravintolähde, mutta pellolla rehottava ohdakekasvusto heikentää huomattavasti viljelykasvien satoa. Pelto-ohdake mainitaankin hyvin haitalliseksi ja vaikeasti torjuttavaksi kestorikkakasviksi. Laajalle levittäytyvä ja jopa kahden metrin syvyyteen kaivautuva juuristo vie viljelykasveilta ravinteet ja veden. 14 Oma PIHA H Heinäkuussa vuosi sitten seurasin useaan otteeseen ja monessa paikassa, kun lukematon määrä isoja ja pieniä perhosia lennähteli kiihkeästi pelto-ohdakkeiden (Cirsium arvense) vaalean purppuranpunaisilla mykerökukilla
15 Oma PIHA Keisarinviitta ja nokkosperhonen
Monipuoliset puistoruusut ’Morden Blush’ on hennon puuterinsävyinen kanadalaisruusu.. 16 Oma PIHA TEKSTI ja KUVAT Saila Routio Puistoruusujen laajassa ryhmässä on kauniita ruusuja, jotka ovat näyttäviä, usein pitkään kukkivia ja kohtuullisen helppohoitoisia, osa varsin talvenkestäviäkin
17 Oma PIHA
2. 18 Oma PIHA P Puistoruusujen perimässä on pensasruusuja ja teehybridiruusuja, tai vaihtoehtoisesti useita pensasruusuja niin, että lajiketta ei voi enää luokitella mihinkään ruusulajiin kuuluvaksi. L. R HAPSODY I N B LUE (’Frantasia’) on hätkähdyttävän erikoinen; luumunliila sävy on ruusuissa harvinainen. B RAITHWAITE (’Auscrim’) on hehkuvan punainen eikä kovin pensasmainen ainakaan omassa pihassani. Teehybrideihin verrattuna puistoruusuilla on huomattava etu: ne vaativat vain vähäistä leikkuuta, aivan kuten pensasruusut. Kasvutapa on usein korkea ja pensasmainen, toisinaan taas matala tai teehybridiruusun tyyppinen: ei kovin leveä, pikemminkin muutama varsi, joihin kehittyy runsaasti kukkia. 4 1. Niillä on houkuttelevia nimiä, kuten William Shakespeare ja Dame Judi Dench. Kukissa on yleensä mukana vieno ruusuntuoksu, mikä 2 3 1. Niitä ei tarvitse välttämättä leikata lainkaan, mutta pieni siistiminen parantaa kasvin ulkonäköä. Tunnetuimmat Austinin ruusut ovat runsaita kuin renessanssimaalaus, terälehtien määrä lautasen lailla avautuvissa kukissa on hämmästyttävä. Se on jatkuvakukintainen ja erittäin tuoksuva. Se on brittiläisen puutarhaharrastaja Frank Cowlishaw’n risteymä. D. T HE P RINCE on kuninkaallisen purppurainen. ’Frontenac’ on kanadalainen hehkuvanpunainen lajike. 3. Loppukeväällä uusien versojen lähdettyä kasvuun on helppo nähdä, mitkä oksat ja versonpäät ovat kuivuneet, paleltuneet tai kuolleet vanhuuttaan ja napsia ne pois. 4. Näyttävät englantilaiset ruusut Ulkomailta tulleista puistoruusuista suosituimpia ovat David Austinin jalostamat, upeasti kerrotut ruusukaunottaret eli niin kutsutut englantilaiset ruusut. Nämä tosin ovat rekisteröityjä kauppanimiä, varsinainen lajikenimi alkaa kirjaimilla Aus, kuten ruusujen kanssa on tapana (Meillandin ruusujen viralliset lajikenimet ovat puolestaan Mei-alkuisia ja niin edelleen)
5. T HE P ILGRIM on saanut nimensä Canterburyn tarinoiden pyhiinvaeltajista. 19 Oma PIHA on jalostustyössä haastavaa – molempien vanhempien täytyy olla tuoksuvia, jotta tuoksu tulee jälkipolveenkin. 6. 5 6. Olen ottanut tavaksi lyhentää metrisiä varsia noin puolella loppukeväisin. W INCHESTER C ATHEDRAL (’Auscat’) on puolestaan kuin omenankukka: nuput ovat herkästi punastuneet, mutta kukat ovat avauduttuaan puhtaanvalkoiset. Valkokukkaiset Austin-ruusut eivät jää viehättävyydessä keltaisten jälkeen. Sittemmin olen lukenut, että tämä on hyväksi kaikille Austin-ruusuille. David Austinin ruusuja on markkinoilla noin sata, joka vuosi julkaistaan muutama uutuus. Joskus painavia kukkia kehittyy nuoreen, pitkäksi venähtäneeseen varteen niin paljon, että varsi kaatuu – etenkin tuulisella paikalla. W INCHESTER C ATHEDRAL on tasapainoisesti haarautuva, runsasja jatkuvakukintainen ruusu. Kyseinen katedraali on nykyään tunnetuin siitä, että sen lattian alla lepää suosikkikirjailija Jane Austen. Kermankeltaisissa kukissa on upottavaa syvyyttä tummemman keskustan ansiosta. Istutin tämän viereen piispan: syyshohdekukka ’The Bishop’ (Helenium Autumnale-Ryhmä), mutta se ei valitettavasti viihtynyt savimaassani yhtä hyvin kuin ruusut. L ICHFIELD A NGEL (’Ausrelate’) -lajikkeen kukkanupuissa on aavistus persikkaa, jota voi havaita myös avautuneiden kukkien keskustoissa. Kaikkia ei ole mahdollista käydä yhdessä artikkelissa läpi, mutta mainitsisin erityisesti herkulliset oranssit L ADY O F S HALOTT (’Ausnyson’), P ORT S UNLIGHT (’Auslofty’) sekä C ROWN P RINCESS M ARGARETA (’Auswinter’). Satuin tietämättäni kultasuoneen, sillä se on yksi terveimmistä ja reheväkasvuisimmista, toisin sanoen runsaskukkaisimmista englantilaisista ruusuista. Yksi ensimmäisistä Austin-ruusuista, jonka pihalleni hankin, oli T HE P ILGRIM (’Auswalker’)
Kanadan kestävät Kanadalaiset ovat viime vuosikymmeninä jalostaneet ruusuja tosimielellä. Jalostuspaikkaan viittaavat nimet, kuten Morden ja Manitoba, vilahtavatkin usein ruusujen lajikenimissä. Monet Austinin ruusut kukkivat suhteellisen pitkään, tosin ne eivät ole enää viimeisten syysruusujen joukossa – omassa puutarhassani niitä ovat poikkeuksetta neilikkaruusu (Rosa Grootendorst-Ryhmä) sekä portlandruusu ’Comte de Chambord’ (Rosa Portland-Ryhmä). Osasta on jalostettu myös köynnösversiot eli pitkiä versoja tekevät lajikkeet, mutta meidän oloissamme köynnösruusujen talvehtiminen on epävarmaa. Jotkin englantilaiset lajikkeet kukkivat vain kerran kesässä tai voivat tehdä vain pienimuotoisen uusintakukinnan syksyllä etenkin, jos oksia leikataan reippaasti kukinnan jälkeen: nämä ruusut kun kukkivat saman vuoden versoilla. Tyvikohta täytyy ainakin suojata hyvin syksyllä. Verkkokeskusteluissa Puutarha.net sekä Klorofylli.com -sivustoilla löytyy kotitarhurien merkintöjä, joihin jokainen kokemuksensa jakaja tuo oman arvokkaan lisänsä.. 20 Oma PIHA Samettisen purppuraiset T HE P RINCE (’Ausvelvet’), W ILLIAM S HAKESPEARE 2000 (’Ausromeo’) ja M UNSTEAD W OOD (’Ausbernard’) ovat kestosuosikkeja, joita löytyy joiltakin eteläsuomalaisilta taimistoilta. Kanadalaisten ruusujen joukossa on niin korkeita kuin mataliakin pensaita sekä köynnöstäviä lajikkeita. Tavoitteena on ollut hyvä talvenkestävyys sekä taudinkesto. Yksi vaatimus W ILLIAM S HAKESPEARE 2000 on upottavan purppuranpunainen. Kanadan maatalousyliopiston 1960-luvulla aloittaman projektin tavoitteena on ollut tuoda ryhmäruusujen ominaisuudet, kuten jatkuva kukinta ja kukan muoto, kestävämpään pensasmaiseen kasviin. Ruusuja on koeviljelty tutkimusasemilla maan monilla kolkilla. Hanki ja jaa tietoa Uusien puistoruusujen talvenkestosta kaivataan paljon lisätietoa
Nämä reipaskasvuiset, kau’Morden Sunrise’ on nimensä mukaan auringonlaskun sävyinen.. Englantilaisia Austin-ruusuja ei taida lisätä yksikään kotimainen taimisto, mutta se voi johtua patenttiluvista. Toisaalta Austin-ruusut ovat talvehtineet puutarhassani hyvin, lukuun ottamatta joitakin myöhään syksyllä istutettuja tarjousruusuja, jotka eivät ole ehtineet asettua tai ovat olleet vielä liian runsaassa kasvussa talven alla, tai sitten mahdollisesti kuivuneet taimipurkkeihinsa kesän aikana. Ilmastomme eivät kuitenkaan ole aivan samankaltaisia, vaikka kovat pakkaslukemat yhdistävätkin. Koe päättyy 2019. Kanadan kesät ovat meikäläistä pidempiä ja kuivempia. Kanadalaisten huomattava etu verrattuna englantilaisiin ruusuihin on se, että niitä lisätään meillä omajuurisina. Parhaillaan on meneillään Suomen Ruususeuran järjestämä kestävyyskoe, jossa kotipuutarhurit eri puolilta Suomea tutkivat kanadalaislajikkeiden talvenkestävyyttä vapaaehtoisvoimin. Pieni suojaaminen olisi ollut paikallaan. 21 Oma PIHA on nopea toipuminen mahdollisista talvivaurioista. Kokemukseni on, että kanadalaiset ruusut kaipaavat talvista lumipeitettä. Kotimaiset hurmurit ja muu joukkio Viimeisten kymmenen vuoden aikana on kotimainen jalostustyö tuottanut markkinoille muutaman upean, talvenkestävän puistoruusun. Suomessa omajuurisia kanadalaislajikkeita kasvattavat ja myyvät ainakin Blomqvist plantskola, Hongiston taimisto, Oulujoen taimisto ja Vakka-Taimi. Näitä ovat ’Ilo’, ’Kastehelmi’, ’Loiste’ ja ’Lumo’. Pihallani lounaissaaristossa ei ’Morden Sunrise’ pärjännyt kuin kaksi vuotta, ensimmäisen vähälumisen talven jälkeen se oli puolinääntynyt ja seuraava lumeton talvi vei sen
’Lumo’ on vaalein, siinä on häivähdys kalvakkaa neidonruusua. Puistoruusuja on sekä omajuurisia että vartettuja. Sinivihreät lehdet ja hennon vaaleanpunaiset kukat tuovat mieleen neidonruusun. Puistoruusuihin kuuluu myös yhdysvaltalaisia Easy Elegance® -ruusuja, joita kasvatetaan kotimaisilla taimistoilla, sekä muita suosittuja ruusuja, kuten saksalainen R OBUSTA (’Korgosa’). Kaikilla neljällä lajikkeella on enemmän tai vähemmän ruusunpunaiset kukat. Tämä ominaisuus heikentää talvenkestoa, sillä syksyn tullen ruusun olisi paras siirtyä lepokauteen. Vaikka ne menehtyisivät maan tasalle tai jopa sen alapuolelle, nousee juurista aikanaan vesoja, jotka ovat samaa tavaraa kuin paleltuneet maanpäälliset osat olivat. Puistoruusu 'Lumo' on niin ikään korkea pensas. 3. KUVAT Pirkko Kahila 3 1 Katso arkistosta Pirkko Kahilan artikkeli uusista kotimaisista pensasja puistoruusuista Oma PIHA 3/2011 omapiha.info —> lehdet Lehtiarkisto on kestotilaajille ilmainen.. Koska kotimainen taimiviljely perustuu omajuuristen taimien tuottamiseen, voi näiden kaunottarien sanoa olevan hyvin luotettavia. Ulkomailla tuotetut, kuten David Austin -ruusut, on lähes poikkeuksetta vartettu eli niissä on muhkurainen kohta perusrungon juuriston ja jalostetun varren yhtymäkohdassa. Kanadalaiset ja kotimaiset omajuuriset ruusut ovat luotettavimpia talvehtijoita. < 2 1.Kotimainen puistoruusu 'Ilo' kasvaa kaksimetriseksi, kaartuvavartiseksi pensaaksi. 2. 22 Oma PIHA nislehtiset ja -kukkaiset ruusut on koeviljelty Oulua myöten ja niiden on todettu olevan talvenkestäviä. Talvenkestoon vaikuttavat seikat Osa puistoruusuista on remontoivia eli ne muodostavat yhä uusia kukkia syyspakkasiin saakka. Olen käyttänyt tähän tarkoitukseen jopa vanhaa villapaitaa paremman puutteessa. Piikkejä on vain varsien tyvessä lähellä maata. Reilun metrin korkuiseksi kasvava 'Loiste' tapaa puhjeta kukkaan vähän myöhemmin kuin pensasmaiset ruusut yleensä. Se availee monikukkaisia terttujaan pitkän aikaa. Tämä muhkurainen juurenniska on hyvä istuttaa kohtalaisen syvälle maan poveen, jotta ei käy niin, että jalot oksat paleltuvat kokonaan, minkä jälkeen juuristo alkaa puskea villiruusun versoja. ’Ilo’ soveltuu köynnöskaareenkin, sen varret ovat pitkät ja piikittömät ja pensas näyttää pinkiltä ilotulitukselta kukkiessaan. Jos kipakkaa pakkasta on luvassa ja lunta on vähän, on viisasta kietoa ruusun tyven ympärille suoja
Kvinoa-kesäkurpitsasalaatti Huuhdo kvinoa ja keitä pakkauksen ohjeen mukaan. Jäähdytä ja lisää joukkoon raastettu sitruunankuori ja mehu. Sekoita kaikki ainekset varovasti keskenään ja halutessasi murusta joukkoon fetajuustoa. Hienonna yrtit, säästä osa koristeluun. pistaasi ja cashew) (100 g fetajuustoa) Raikkautta yrteillä! Kesähelteellä maistuvat salaatit. Mausta suolalla. Valele siivut öljyllä ja grillaa tai paista ne parilapannussa molemmin puolin kullanruskeiksi. Ripottele pintaan paahdetut pähkinät ja koristele yrteillä. Kesäkurpitsan taimia kannattaa vahtia haukan lailla, sillä ensimmäiset pienet kurpitsat ovat juuri sopivan kiinteitä ja maultaan parhaita grillattaviksi. Valuta ja huuhdo kikherneet. Paahda pähkinät kuivalla pannulla kullanruskeiksi. Kesäkurpitsan taimia kannattaa vahtia haukan lailla, sillä ensimmäiset pienet kurpitsat ovat juuri sopivan kiinteitä ja maultaan parhaita grillattaviksi. 23 Oma PIHA Kesähelteellä maistuvat salaatit. Minttua ja meiramia TEKSTI ja KUVAT Hannele Kojo. Tämä salaatti kootaan kvinoasta, grillatuista kesäkurpitsanviipaleista ja aromikkaista yrteistä. Tämä salaatti kootaan kvinoasta, grillatuista kesäkurpitsanviipaleista ja aromikkaista yrteistä. 4 hengelle 2½ dl kvinoaa 1 luomusitruunan raastettu kuori ja mehu pieniä kesäkurpitsoja (noin 400 g) öljyä suolaa 1 prk kikherneitä (noin 2½ dl) nippu minttua nippu persiljaa nippu ruohosipulia paahdettuja pähkinöitä (esim. Leikkaa tai höylää kesäkurpitsat pitkittäin ohuiksi siivuiksi
24 Oma PIHA TEKSTI ja KUVAT Maaria Matsunaga SIEVÄ IKKUNAPORTTI Kevyt puuportti toimii myös ikkunana pihaan tai hyötytarhaan. Portin ylärimaan kiinnitetyistä yrttiruukuista saa kätevästi napattua oksan tai pari keittiöön mennessä.. Miksipä ei siis koristelisi sitä hennoin pitsiverhoin
Se kutsuu sisään avoimena ollessaan, sen yli voi kenties kurkistaa tai se peittää näkymät täydellisesti. Ja kuljetaankin, portti suorastaan vaatii tekemään niin. Näiden raamien läpi voi kuitenkin kulkea. Portin avaamiseen kuuluu aina pieni jännitysmomentti: millainen talo pihoineen on sen takana. Portti voi olla myös itsenäinen pihaelementti, joka rajaa tilaa ja nostaa esiin tietyn osan puutarhasta kuin taulu raameineen. Ajoväylän portin on oltava tarpeeksi leveä, sisäänkäyntiportin kanssa voi vähän leikitellä. Hyötytarhan pergolaporttiin ripustetaan yrttiruukkuja ja laitetaan humala kasvamaan, lapsiperheen portista tehdään kovaa käyttöä kestävä. TEHDÄ PORTTI TAPAA Tuutulaulussa kysytään "mistäs tunsit meidän portin?" ja annetaan saman tien vastaus: ”siitä tunsin teidän portin: haka alla, pyörä päällä, karhuntalja portin päällä”. 25 Oma PIHA T Portti on talon käyntikortti, johon kiinnitetään huomiota. Täydessä kukassa oleva ruusuportti on romantikon unelma, kun taas muotoon leikattu, kaariportiksi huipentuva orapihlaja-aita on säntillisen herrasmiespuutarhurin ylpeyden aihe. Henkäyksen kaukomailta tuo kevytrakenteinen, harjakattoinen puuportti. Krumeluuri valurautainen portti huokuu nostalgiaa, keltaiseksi maalattu portti johdattaa huvikumpumaiseen pihaan. Millainen tarve, sellainen portti. Selvää on, että jos tällainen portti osuisi kohdalle, tunnistaisi sen heti! Persoonallinen portti jää mieleen, se kääntää katseet itseensä. ELEGANTTI PUUPORTTI Hillityn värinen puuportti koristeleikkauksineen on tyylikkään näköinen ja pitää ystävällisesti mutta päättäväisesti vieraat katseet poissa. Keskieurooppalaiseen tapaan kokonaisuutta täydentävät muotoon leikatut puksiaidanteet.
26 Oma PIHA
27 Oma PIHA 3. KAKSIOVINEN METALLIPORTTI Kevyt kaksiosainen metalliportti jakaa tilan julkiseen ja yksityiseen kaupunkimaisemassa. 5. Puoliavoimena se kutsuu astumaan kaartuvaa kotipolkua pitkin talolle. 6. NOSTALGINEN RAUTAPORTTI Rintamamiestalon alkuperäisessä metalliportissa betonipylväineen on vanhan pihan nostalgista tunnelmaa. 7. Iäkäs tammi portin pielessä korostaa vaikutelmaa. Portin voi yhdistää pensasaitaan. Portin läpi näkyvä maisema onkin harkittava tarkkaan.. PORTTI KORISTEENA Koristeellisesta metalliportista ei tarvitse luopua, vaikka sisäänkäyntiä ei enää käytettäisikään. AASIALAISTA ILMETTÄ Korkea puuportti saa aasialaista ilmettä harjakatosta ja yksinkertaisista koristeleikkauksista. Ruukkuistutusten kanssa portti toimii hauskana katseenvangitsijana. MODERNI METALLIPORTTI Moderni metalliportti voi olla sellaisenaan hiukan kylmä elementti, mutta toimii yksinkertaistetun, laatoitetun sisäänkäynnin yhteydessä. KIINALAINEN PORTTI Kiinalainen pyöreä portti johdattaa puutarhaan ja rajaa siitä samalla katseltavaksi tietyn osan. Portin molemmin puolin on jätetty tilaa istutuksille. 4
Jänikset ja muut pikkueläimet pidetään poissa kevyellä verkkoportilla. 28 Oma PIHA 9. SALAPERÄINEN SYPRESSIPORTTI Kaarevat sypressiportit johdattelevat puutarhan saloihin keskieurooppalaisissa puutarhoissa. MÄNTY PORTIN PÄÄLLÄ Upeita ovat myös japanilaiset portit, joiden yläpuolelle on kasvatettu yksittäinen pitkä männynoksa. Vanhat omenapuut, ruusupensaat ja muut kukkaistutukset tekevät kokonaisuudesta satumaisen. Niiden läpi kurkistetaan ja kuljetaan uuteen osaan laajassa puutarhassa. 14. 11. ORAPIHLAJAPORTTI Yksinkertainen aukko muotoon leikatussa orapihlaja-aidassa toimittaa portin virkaa. HYÖTYTARHAN PERGOLAPORTTI Puinen pergolaportti johdattelee hyötytarhaan. Tolppiin voi nostaa kukkatai yrttiruukkuja, tai antaa köynnösruusun, kärhön tai humalan lähteä kasvamaan rakenteita pitkin. < KAARIPORTTI Metallinen kaariportti on kaunis pihaelementti paljaanakin. 15. Aitaa voisi jatkaa kasvamaan kaariportiksi sisäänkäynnin yläpuolelle. ROMANTTINEN RUUSUPORTTI Romanttinen ruusuportti ihastuttaa niin sisäänkäynnissä kuin omana elementtinään puutarhassa. Työ on hidasta ja vaativaa, mutta lopputulos todella näyttävä. 12. Köynnösruusun voi laittaa kasvamaan pergolaa tai kaaritukia pitkin. Kesän myötä rakenteiden ilme pehmenee, kun köynnökset kasvavat täyteen mittaan.. OMENAINEN TOLPPA Portittoman portin paikkaa merkitsee yksinkertainen tolppa tienumeroineen. 13
29 Oma PIHA
1 2. Puutarhaharrastajan tie ei ole aina iloinen ja ruusuinen, vaan joskus puutarhassa kohdataan ikäviä vieraita. Varsinaisia Troijan hevosia. 30 Oma PIHA TEKSTI Monica Äijälä KUVAT Eero Miettunen ja Monica Äijälä Etana vai kotilo, ystävä vai vihollinen. Kutsumattomat vieraat voivat olla nelijalkaisia tai siivekkäitä, kun taas jotkut tulevat vaivihkaa ryömien tai piilossa uusien taimien multapaakuissa, säkin, kassin tai kuormalavan kyljessä
Kotilot eroavat etanoista siinä, että kotiloilla on mukanaan "koti" eli suojakuori, kun etanoilla ei sellaista ole. Kotilot ja etanat ovat kaksineuvoisia eli kaikki etanat ja kotilot ovat koiraita ja naaraita ja kaikki yksilöt tuottavat munia. Jos käyt paikassa, jossa on paljon lehtokotiloita, tarkista ettei niitä ole kiivennyt esimerkiksi reppuun, joka on ollut maassa. Ukkoetana kuuluu Suomen luontoon eikä tee tuhoja puutarhassa. Tietoa lajinmääritykseen löytyy kirjallisuudesta ja netistä. Metsän asukkaat voivat joskus eksyä puutarhaan, mutta eivät tee vahinkoa. 1. Ruskeakuorinen lehtokotilo on yleisin haitallinen nilviäinen Suomessa ja ainoa kotilo, joka aiheuttaa suuria tuhoja puutarhassa. Ne ovat osa luonnon ekosysteemiä eivätkä häiritse ketään. Kutsumattomat vieraat tulevat helposti puutarhaan uusien kasvien mukana. Tarkista siis aina uudet taimet ja niiden juuristo. Leviäminen on syytä pysäyttää heti, kun kotiloita havaitaan.. Suurin osa kotiloista ja etanoista viettää rauhallista elämää metsässä ja muualla kosteilla paikoilla. Metsästä pihalle eksyneen ukkoetanan voi siirtää takaisin metsään. 31 Oma PIHA Suomen luonnossa elää yli 90 kotiloja etanalajia. Suojaudu etukäteen Paras keino ratkaista etanatai kotilo-ongelma on suojautua siltä etukäteen toimimalla harkiten. Ukkoetanat ovat liikkeellä yleensä yksittäin. 2. Tarkista, onko vieras vihollinen vai harmiton ystävä ennen kuin ryhdyt hävitystoimeen. Niiden bongaaminen on mukava luontoharrastus siinä kuin lintujen bongauskin. Ukkoetanan väritys voi vaihdella, monet yksilöt ovat selvästi raidallisia. Värin ja koon lisäksi voidaan määrittää etanalaji esimerkiksi hengitysaukon sijainnin ja kotilolaji kuoren rakenteen perusteella. Jos viholliset saavat lisääntyä vapaasti yhdessä kohdassa, on hyvin vaikea saada niitä myöhemmin kuriin. Sormenjälkeä muistuttava uritus kilvessä ja hengitysaukon sijainti kilven takaosassa ovat varmat tuntomerkit. On siis tärkeää ja jopa mielenkiintoista tutustua Suomen yleisimpiin kotiloja etanalajeihin. Jos puutarhasta tai sen läheltä löytyy haitallisia etanoita tai kotiloita, kannattaa olla tarkkana ja hävittää tunkeilijat yhdessä naapurien ja koko kylän asukkaiden kanssa
Pensaskotilolla on napa eli reikä kuoren keskiosassa alapuolella. Pensaskotilo on harmiton, mutta pelästyttää puutarhurin ensi näkemällä, koska 1 2 4 3 1.–2. Hätääntynyt kotipuutarhuri ottaa kaikki keinot käyttöön. Katso kotilon alle ennen kuin teet johtopäätöksen lajista. Murskaaminen on toinen nopea tapa saada kotilot hengiltä. Samat yksilöt kuvattuna myös yläpuolelta. Peltoetana talvehtii vain muna-asteella, munat kuoriutuvat keskikesällä. Kun se on valloittamassa puutarhaa ja muuta ympäristöä, on paras ryhtyä heti toimeen. Nuorena ja käpertyneenä puolustusasentoon etana on huomattavasti lyhyempi. Munat kelpaavat myös linnuille. 3. Kotilot ovat sittemmin muuttaneet puutarhoihin, joissa vallitsee niille suotuisat oltavat – ikävin seurauksin puutarhurin kannalta. Käännä kotilo ”selälleen” ja tarkista, onko alapuolella kuoren keskellä reikä eli napa. Läpikuultavia, pallonmuotoisia munia voi löytää keväällä ja alkukesällä kosteista piilopaikoista. Kaiva munat esille ja anna kuivua auringossa. Lehtokotilon alapuolella ei ole napaa kuten pensaskotilolla. Pensaskotilo, joka ei aiheuta vahinkoja puutarhassa, näyttää melko lailla lehtokotilolta. 4. Lehtokotilo on alun perin luonnonvarainen asukas Suomen lehtomaisissa metsissä etelän rannikkoseudulla. MÄ MÄ MÄ. Ikävät etanat Peltoetana on vaaleanruskea, vaaleanharmaa tai kellanvalkea ja korkeintaan 5 cm pitkä ja siis ilman kuorta. Jos on, kyseessä on pensaskotilo. Lehtokotilo viihtyy parhaiten tiheässä ja mehevässä kasvillisuudessa. Kuvassa parittelevat lehtokotilot. Valkohuulitarhakotilo saattaa tehdä reikiä johonkin kasviin, mutta on itsessään kaunis ja hiljainen osa puutarhan elämää. Paras keino on aloittaa jokainen päivä kotilojahdilla. 32 Oma PIHA Haitallinen lehtokotilo Lehtokotilo on yleisin haitallinen nilviäinen Suomessa. se on samannäköinen kuin lehtokotilo. Populaatio saadaan ainakin pienemmäksi, jos suurin osa kotiloista saadaan poimituksi alkukesällä, ennen kuin ne munivat seuraavan sukupolven keskija loppukesällä. Puutarhassa voi kohdata myös muita kotiloita, kuten pensaskotilon ja raidallisella kuorella varustetun valkohuulitarhakotilon, mutta ne eivät ole ongelmallisia. Lehtokotilo on pitkäikäinen vihollinen, sillä yksilö voi elää jopa 14 vuotta. Anna sen jatkaa matkaansa. Kotilot ja etanat ovat kaksineuvoisia, joten molemmat yksilöt munivat parittelun jälkeen. Sillä on tumman ruskeankirjava kuori ja harmaanruskea tai musta ruumis. Kerätty saalis upotetaan kiehuvaan veteen, joka on nopein ja kivuttomin tapa päästä kotiloista eroon
Lisäksi espanjansiruetanoita näkyy yleensä monta kerralla, ja pahimmassa tapauksessa niitä on massoittain. Pahin kaikista Erittäin haitallista vieraslajia espanjansiruetanaa on tavattu Manner-Suomesta 1994 lähtien. Vieraslaji.fi -sivuston mukaan sitä on nykyisin tavattu 300 paikkakunnalta. Väri voi olla ruskeasävyinen, likaisen oranssinpunaruskea, harmaanvihertävä tai lähes musta. Olemus muistuttaa koiran jätöstä. Valepeltoetana on muuten samannäköinen ja -kokoinen kuin peltoetana, mutta sillä on ruskean, harmaan tai kellanvalkean pohjavärin lisäksi tummia laikkuja tasaisesti koko yläpinnalla. Levinneisyys on etelästä Ouluun asti ja havaintoja on tehty jopa Rovaniemellä. Aikuinen mustasiruetana voi olla jopa 15 cm pitkä venyneenä, kun on matkalla jonnekin. Kotilon rauhallista etenemistä on hauska seurata. 33 Oma PIHA Keskikesän jälkeen voi löytää peltoetanoita piilosta salaatinlehtien ja muiden herkullisten kasvien alta. Aikuiset espanjansiruetanat menehtyvät loppusyksyllä, nuoret yksilöt voivat talvehtia meillä ja munat talvehtivat hyvin. 7. 6. Kauneus on katsojan silmissä. Sen erottaa ukkoetanasta varmuudella siitä, että kilvessä ei ole sormenjälkikuviota ja hengitysaukko sijaitsee kilven etuosassa. Valepeltoetana sen sijaan talvehtii niin aikuisena, nuorena kuin munanakin, joten sen tuhotyöt alkavat heti keväällä, kun on sopivan lämpöistä ja kosteaa. Espanjansiruetana on aikuisena jopa 14 cm pitkä, vastakuoriutuneena noin 1 cm. Myös isokokoinen mustasiruetana kuuluu luontoomme ja on haitallinen vain, jos esiintyy runsain määrin. Tämä olisi kohtalokasta mustasiruetanalle, joka silloin häviäisi lajina sellaisenaan. Tarvittaessa voit siirtää sen pois puutarhastasi. Espanjansiruetana on todella paha vieras, koska sille maistuvat lähes kaikki ruohovartiset kasvit ja se voi syödä kasvit kokonaan. Se on yleensä hiilenmusta, mutta voi olla myös punertava, jolloin se muistuttaa espanjansiruetanaa, jonka kanssa se voi mahdollisesti risteytyä. Kotiloharrastajat pitävät näitä lemmikkeinä terraarioissaan. Espanjansiruetana ei kuulu Suomen luontoon eikä puutarhoihin. KUVA Bengt Lindqvist 8. Yksi etana voi munia jopa 300 munaa kesän aikana, joten lisääntymisvauhti on valtava. Valkohuulitarhakotilon voi huoletta antaa jatkaa matkansa. Viinimäkikotilo on harvinainen Suomessa.. Yleensä niitä ei ole kovin monta. 5 6 7 MÄ 8 5. Mustasiruetanaa ja espanjansiruetanaa ei pidä sekoittaa raidallisiin ja pilkullisiin ukkoetanoihin ja pantterietanoihin, jotka eivät tee tuhoja puutarhassa vaan kuuluvat metsäluontoon. Paras torjuntakeino on halkaista etana kahtia, raato kuivuu nopeasti. Alapuoli on yleensä vaalea. Peltoetana aiheuttaa tuhoja kosteana kesänä ja syksynä. Valkoja mustahuulitarhakotilo eivät yleensä ole haitallisia puutarhassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että espanjansiruetanoita luikertelisi joka paikassa Hangosta Ouluun, vaan esiintymät ovat hyvin paikallisia
34 Oma PIHA Ehkäise. Hyviä houkuttimia ovat esimerkiksi hedelmänpalat, hedelmäsose, salaatti, vehnälese, jauheliha ja murskattu lajitoveri. Paras metsästysaika on aikaisin aamulla ennen kuin aurinko kuivaa yön kosteuden. Vie löytyneet munat aurinkoiseen paikkaan. Nurmikot leikataan usein. Siivoa. Ne kuolevat joko kuivuuteen ja päätyvät lintujen ruoaksi. Houkuttele. Olutbaarin näpertäminen on vielä yksi monista konsteista, jotka saattavat toimia espanjansiruetanalle. Kotilot ja etanat menevät mielellään kosteaan paikkaan, kuten märän maton, muovisäkin, laudanpätkän, vadin tai ison lehden alle, josta niitä saa kerättyä monta kerralla. Kerää ahkerasti heti kun nilviäiset tulevat keväällä esiin lämpötilan ylittäessä 8–10 astetta. Jos puutarhassa ja lähiympäristössä ei vielä ole näkynyt haitallisia kotiloita tai etanoita, on tärkeää toimia niin, ettei niitä tulisikaan. Kuparilanka ruukun ympärillä on toimiva kotilonkarkotin. Älä hanki kasveja paikoista, joissa esiintyy lehtokotiloita ja espanjansiruetanoita. Sään vaikutus. Maanpeittoperennat tai katekangas eivät ole hyvä ratkaisu, jos taistelet etanoita ja kotiloita vastaan. Hävitä piilopaikat, kuten risukasat, lehtikasat ja avonaiset puutarhakompostit. Lehtokotilot kerätään ja upotetaan kiehuvaan veteen tai murskataan. Espanjansiruetanat tapetaan helpoiten katkaisemalla lapiolla tai terävällä petkeleellä. Kylmä sää pitää nilviäiset piiloissaan. Kuparilanka ei saa olla lakattua tai päällystettyä, sillä silloin ei synny kotilon liman kanssa toivottua reaktiota, joka pitää kotilon poissa kasveista. Kaada olutta matalareunaiseen kulhoon, jonka keskiEroon haitallisista etanoista ja kotiloista 1 3 2 1. MÄ MÄ MÄ. Houkutin toimii vielä paremmin, jos laitat jotakin herkkua tarjolle. Jos puutarhassasi jo asustaa näitä tuholaisia, on ympäristö tehtävä niille epämukavaksi, jotta ne eivät viihtyisi eivätkä lisääntyisi hyvin. Istutukset pidetään ilmavina ja rikkaruohottomina. Ehkäisy on paras torjunta. Tarkista aina kaikki taimet, myös taimimyymälästä ostetut. Myös sateen jälkeen kotilot ovat hyvin esillä. Opi löytämään kotiloiden piilopaikat, kuten isolehtisten kasvien alustat ja ruusukkeet. Ahkera kerääminen alkukesällä ennen kuin vihollinen munii vähentää myös seuraavaa sukupolvea merkittävästi. Hukuta. Peltoetanan munia voi löytyä sammalpeitteen alta betonikivien raoista. Munat ovat läpikuultavia ja pienempiä kuin tavallisen nuppineulan nuppi. Kerää. Siivoa perennapenkit ennen talven tuloa ja pidä istutukset ilmavina. Vihannesmaan huolellinen ja syvä kääntäminen vähentää nilviäisten talvehtimispaikkoja. 2.–3. Kuiva ja lämmin kesä verottaa etanaja kotilokantaa, sillä niiden on vaikeampi löytää kosteita piiloja munintapaikkoja
Suojaa viljelmät Vihannesviljelysten suojeluun etanoilta ja kotiloilta on monta konstia. Muita keinoja ovat metallinen tai muu vastaava ylipääsemätön etanaeste. Levitä ojien ja muiden piilopaikkojen reunoille, kun etanat ovat tulossa esiin piilopaikoistaan. Käytä torjunta-ainetta. MÄ MÄ. < 4 5 6 4. Kirjaa antaa toivoa jokaiselle, jolla on lehtokotilo-ongelma. Luontaiset viholliset Kotiloilla ja etanoilla on myös luontaisia vihollisia, kuten sammakko, rastas, kottarainen ja eräät petokovakuoriaiset. Kupariteipin teho perustuu sähköjännitteeseen, jota on luonnostaan kuparissa. Piha puhtaaksi lehtokotiloista – Näin torjut puutarhatuholaisen (Docendo 2016) on ajankohtainen ja perusteellinen kirja, joka Päivi Korpivaara on kirjoittanut omien kokemustensa pohjalta. KUVA Pentti Äijälä 5. Roikkuva kangas muodostaa epävakaan alustan, jollaista etanat välttävät. Sitä myydään eri tuotenimillä (Ferramol, Sluxx). 6. Tyhjennä baari ja laita uusi houkutin seuraavana yönä. Paras keino lienee viljellä vihannekset lavakauluksessa tai muussa lautareunaisessa penkissä ja reunan ympärillä on mursketta. Etanasyötti on tehokas torjuntakeino, kun lehtikotiloita on paljon. Tuhoa munat. Etanaesteen voi valmistaa myös kiinnittämällä palan katekangasta tai kevytpressua viljelylaatikon yläreunaan. Tämä karkottaa tai tipauttaa etanat pois. Luettavaa Kotilot ja etanat ovat sen verran kiinnostavia ja ongelmallisia, että niistä ja niiden torjunnasta on kirjoitettu monta kirjaa. Munat ovat pallonmuotoisia, läpikuultavia ja pehmeitä. Osmocote-lannoiterakeet ovat samanmuotoisia kun etanoiden ja kotiloiden munat, mutta kovia ja keltaisia tai sinertäviä. Kupariteippiä myydään etanaesteenä kiinnitettäväksi viljelylaatikkoon tai ruukkuihin. 35 Oma PIHA osa on syvempi ja laita kulho varjoisaan paikkaan, jossa tiedät etanoiden viihtyvän. Munia ei pidä sekoittaa Osmocote-nimiseen pitkävaikutteiseen lannoitteeseen, jota näkyy usein ruukussa viljeltyjen pensaiden ja puiden juuripaakuissa. Muovinen koristepitsireuna on ehkä sievin keksitty etanaeste viljelylaatikoille. Ne eivät kuitenkaan ehdi syödä riittävästi, jos kyseessä on nilviäisten massaesiintyminen. Lavakauluksen tai muun kehyksen reunalle voidaan kiinnittää tarkoitukseen valmistettua kupariteippiä. Etanasyötti on rautafosfaattia ja sitä myydään eri tuotenimillä. Jännite on niin pieni, ettei ihminen tunne sitä. Jos löydät etanan tai kotilon munia, laita ne tarjolle linnuille tai aurinkoiseen paikkaan, jossa ne kohta kuivuvat. Muovinen hyllynreunapitsi voi pitää lehtokotilot poissa viljelylaatikon herkuista. Ainoa sallittu kemiallinen torjunta-aine on rautafosfaattia sisältävä rae. Teipin sijasta viljelylaatikon tai ruukkujen ympärille voi kiertää päällystämätöntä kuparilankaa monta kierrosta. Etanat kerääntyvät baariin kosteana yönä ja hukkuvat
Historiaa rakastava voi hamstrata tutkimusmatkailijoiden mukaan nimettyjä kasveja – ja niitähän riittää narsisseista ruusuihin. Nimessä ei keijua esiinny, ehkä vain kuutamon kajastusta, mutta lajike näyttää vahvasti siltä kuin keijuilla olisi ollut sormensa ja taikapölynsä pelissä sen syntyhetkellä. Normaali maalaisjärki harvoin onnistuu rajoittamaan puutarhahullun intoa taimistolla. Nimensä ja jopa kasvupaikkansa puolesta joukkoon sopii myös herkkä keijuängelmä (Thalictrum rochebrunianum), jonka satumaisen hempeän sävyinen ja hauraan oloinen kukka pysäyttää paatuneimmankin multasormen hengityksen. Puutarhassa voi myös olla yksi valitulle teemalle omistettu alue, jolloin taimien hankinnasta tulee samalla kiehtova tutkimusmatka. 36 Oma PIHA Aistien tarhassa TEKSTI ja KUVAT Linda Peltola K Keijupuutarhan kasvivalintoja Kasveja keräillessä ja taimia hankkiessa vallaton mania saattaa iskeä salakavalasti. Mutta minkälainen on keijumainen kasvi. Maailma on houkuttelevia lajeja ja lajikkeita pullollaan. < Varjohiippa Keijunkukka Tiarella Haltiankukka Keijuängelmä. Ylhäisyyksiä ihaileva voi metsästää pihalleen vain kuninkaallisten mukaan nimettyjä kasveja. Edellisiä suurieleisempiä kukkia edustaa erikoinen jaloritarinkannus (Delphinium) 'Highlander Moonlight'. Keskikesän yössä on lumoa ja taikaa. Keräilyyn taipuvainen ihminen voi innostua ajatuksesta kerätä kasvivalikoimaansa tietyn teeman ympärille, joko niiden historian tai esimerkiksi lajikenimen perusteella. Keijujen kesäyö ei olisi toki täydellinen ilman tuoksua. Sirot varjohiipat (Epimedium) voidaan mieltää hyvin teemaan sopiviksi, samoin kuin keijunkukat (Heuchera), joiden lumoavat lehtimuodot ja tummatkin sävyt luovat mystiikkaa koko kasvukauden ajan. Satuihin ja mytologiaan viehtynyt voi luoda pienen keijupuutarhan. Tiarellat eli tuttavallisemmin pitsimyssyt (Tiarella) ovat keveydessään kauniita kaveruksia puolivarjoon keijunkukkien kanssa. Inspiraatiota voi ammentaa muinaisista tarinoista ja saduista tai kasvilla on muuten vain herkkä olemus vertaansa vailla. Mikä sen ihanampaa, jos edes palasen keijumaista satumaata saa luotua silmäniloksi omaan puutarhaan. Kukapa voisi unohtaa haltiankukkaa (× Heucherella tiarelloides), joka on tiarellan ja tarhakeijunkukan risteymä. Huumaavin tuoksu ei kuulu ainoastaan pihasyreenille tai morsionruusulle (Rosa Pimpinellifolia-Ryhmä 'Juhannusmorsian'), vaan myös iki-ihanalle maatiaiskasville illakolle (Hesperis matronalis), jonka tuoksun voi aistia illansuussa
37 Oma PIHA Jaloritarinkannus 'Highlander Moonlight' Illakko
Kukan keskusta on usein keltainen. Varjon hennot pikku herkut TEKSTI ja KUVAT Saila Routio Loistokevätesikoissa on kaikki kukkien värit, mitä ajatella saattaa. ’Francisca’-lajikkeella on raikkaan vihreä ja hieman rimpsureunainen kukka.. 38 Oma PIHA Varjossa ei nurmikko kukoista, ei myöskään perinteinen kukkapenkki. Varjon kasveilla on pienet sievät kukat ja siro kasvutapa, joka vaatii lähempää tarkastelua
Kasveja, jotka viihtyvät toisten kasvien suojassa, on huomattava määrä. Siroja kukkasia Varjopaikan kasveilla on usein näyttävät lehdet ja pienikokoiset kukat. Pari vuotta sitten aloin rakentaa saniaistarhaa kahden suuren kuusen alle. Niiden kukkaloisto on ohi, kun kesä koittaa ja puiden alle lankeaa sakea varjo. Kulkuväyläksi valitaan kiveys tai astinkivet, joita ympäröi sammal tai matala maanpeittokasvi, vaikkapa taponlehti (Asarum). Saniaisten sirot lehdet ja siellä täällä kukkiva pikkuruinen orvokki ruokkivat kauneudennälkää. Kevätkukintaa Kun puiden lehdet eivät vielä ole puhjenneet, avaavat pienet sipulikukat, vuokot (Anemone), jouluruusut (Helleborus), esikot (Primula) ja orvokit (Viola) kukkansa. Varjo ei silti ole ratkaisua kaipaava ongelma, vaan puutarhaa rikastuttava olosuhde. Sen seurana kukkivat taustalla hämyvuokko (sinertäväkukkainen valkovuokko) ja tarhavarjohiippa.. Ihastuttavat pionit avaavat kukkansa, ja ilmassa leijuu makea ruusun tuoksu. Monet kevätkukkijat kavahtavat kesän kuumuutta ja sairastuvat paahteessa. Kuusten väliin jäi kanto, jolle voi istahtaa ihmettelemään tummanvihreän havuteltan viileyttä – lämpötilan ero parin metrin päässä olevaan aurinkoiseen kohtaan on huomattava. Sinne tänne istutetaan rotkolemmikkejä (Brunnera macrophylla), joiden kauniit lehtimättäät erottuvat matalasta Värikäs kevätlinnunherne (Lathyrus vernus) on tuoreiden metsien ja lehtojen luonnonkasvi, joka menestyy lehtipuiden alla kukkapenkissä. Useimmat kasvit nauttivat auringosta, kuten me ihmisetkin. Nurmikkoa ei kannata kylvää, sillä se ei kuitenkaan kukoista. Silloin varjokasvit keskittyvät kasvattamaan lehtiä. 39 Oma PIHA K Kun kesäaurinko kuumentaa kasveja, niistä näyttävimmät alkavat kukkia. Puiden siimekseen on mukava itsekin paeta. Tällaisia ovat lumikellot (Galanthus), esikot, kuunliljat (Hosta) ja imikät (Pulmonaria), joiden lehdet alkavat paisteessa lurpottaa. Puun siimeksessä tai rakennuksen varjossa ilostuttavat komeat tai kätevästi maata peittävät lehdet
Jos maasta löytyy kosteutta ja muhevuutta, on kasvu toki rehevämpää ja taimet leviävät nopeammin. Esikoiden hehkuvat värit ja suloiset kukat vaativat erityistä huomiota. Kauempana loistaa suikeroesikon (Primula Pruhoniciana-Ryhmä) kukinto. Yhtä siroja kukkapilviä tekevät varjohiipat (Epimedium), jotka rotkolemmikin tavoin kukkivat alkukesällä tai jo keväällä. Loistokevätesikon (P. Parin männyn alle on tehty varjokasvien penkki. Hieman nahkeiksi kesällä muuttuvat lehdet takaavat varjohiippojen pärjäämisen kuivuudessa. Rotkolemmikin suloiset, lemmikkimäiset kukat nousevat lehtien ylle kukkapilvenä. Polyantha-Ryhmä) kukat voivat olla lähes minkä väriset tahansa. Seuraavaksi ilmestyvät kalvevarjohiipan (E. × rubrum), jonka vadelmanpunaiset kukat avautuvat yhtä aikaa valkovuokon (Anemone nemorosa) ja kevätlinnunherneen (Lathyrus vernus) kanssa. 3. Varjohiipoista korkeimpia on oranssikukkainen vaskivarjohiippa (E. Siperianesikon sirot varret kohoavat tummalehtisen ’Brazen Hussy’ -mukulaleinikin (Ranunculus ficaria) ylle. Pienet havupensaat toistavat mäntyjen sävyjä, lisäksi penkissä kukkivat lehtoakileija, tarhaillakko (Hesperis matronalis), ukkolaukka (Allium hollandicum) ja peittoraunioyrtti (Symphytum ibericum). Korkean varren päässä olevat pikkuruiset kukat, kuten siperianesikolla (Primula cortusoides) tai hieman näyttävämmät junnaninesikon (P. Tämä klintonia kasvaa Vakka-Taimen näytepuutarhassa, jonne happaman turvepitoisen maan kasveille on rakennettu laajat kohopenkit kivenlohkareiden avulla. Molemmat ovat perennoja, joten ne kannat. californicum) kanssa, jonka kukkien kellanvaaleaan sävyyn kalvevarjohiippa sopii täydellisesti. grandiflorum). 2. Puun katveeseen tuodaan vilvoittelukeinu, jotta kukkia voidaan ihailla lähietäisyydeltä. 40 Oma PIHA 2 3 1. × warleyense), jonka kukissa on hienostunut ruosteen sävy. Varjohiipat eivät lopu siihenkään, vaan mainittakoon vielä puhtaan valkokukkainen valkovarjohiippa (E. aurantiaca) oranssit kukat hienostuneen tummassa kukkavarressa, ansaitsevat erityisen tarkastelun. × youngianum ’Niveum’) ja ihastuttava, violetti idänvarjohiippa ’Lilafee’ (E. Vaskivarjohiippa kohottaa vartensa korkealle. Aikaisin on tarhavarjohiippa (E. Esikkojen lumoissa Kauniisti kukkivia kasveja sijoitetaan lähelle kulkuväylää tai oleskelupaikkaa. Kukat ovat avautuessaan ruosteenoranssit. 4. Keltaklintonia (Clintonia borealis) on kostean ja happaman metsän kasvi Pohjois-Amerikasta. Junnaninesikko sietää erityisen hyvin sankkaa varjoa. Vulgaris-Ryhmä) kanssa. 4 1 kasvustosta. × versicolor ’Sulphureum’) kukkanuput avautuakseen kalvakkaan kuutamonkeltaisina samanaikaisesti tarhakoiranhampaiden (Erythronium Tuolumnense-Ryhmä) ja ’White Beauty’ -koiranhampaan (E. Niitä myydään kevättalvisin kukkakaupoissa ja marketeissa yhdessä tarhakääpiöesikoiden (P
Kukat ovat nuppuisina punertavat, vanhetessaan ne sinertyvät ja kasvin lehdet ovat pilkulliset. Valkotäpläimikkä ’Mrs Moon’ (Pulmonaria saccharata) on monella tapaa koristeellinen. 41 Oma PIHA 5. ” Joka tilanteeseen löytyy sopiva kurjenpolvi ” 5. Rönsyakankaali (Ajuga reptans) on monipuolinen maanpeittokasvi, jonka lukuisissa lajikkeissa on niin tummakuin vaalealehtisiäkin muotoja. Maanpeitto puiden alla Matalat kasvit ovat käteviä peittämään puiden ja pensaiden alustat laajoina mattoina. Mielikuvissa siintää astetta puutarhamaisempi paikka, koivikkopuutarha. Täytyy katsoa, miten nämä valinnat menestyvät ja raivata sitten uusia neliömetrejä. Kukat ovat yleensä violetinsiniset. Viileä ja vähintäänkin puolivarjoisa kasvupaikka on esikoiden mieleen. Ne ilahduttavat vaaleansinisillä, valkoisilla tai purppuraisilla kukillaan kevätkesällä. Pihani uusin raivauskohde on pieni koivikko. Kitkin ensin neliömetrin alan ja istutin siihen tunnetusti kuivuutta sietävää tuoksumataraa (Galium odoratum), rönsyansikkaa (Waldsteinia ternata) ja aikaisia syklaaminarsisseja (Narcissus Cyclamineus-Ryhmä), vaikka ne viihtyvätkin paremmin kosteutta pidättävässä maassa. Sävy sointuu erityisen kauniisti sinertäviin havupensaisiin. Ne pärjäävät vaikeassakin paikassa koivun tai vaahteran alla, missä puu imee maasta lähes kaiken kosteuden ja ravinteet. Talviot (Vinca) onnistuvat kasvamaan hankalassa rinteessä ja rakennuksen pohjoisseinustalla lähes umpivarjossa. Mietin pitkään, mitä istutan koivujen alle, sillä alue on aika villiä ja kuivaa heinikkoa. Peippien joukosta löytyvät nopeimmat peittokasvit valkoja keltapeippi (Lamium maculatum ja L. taa istuttaa kukkapenkkiin heti, kun maa sulaa. Valko-keltainen keväinen kukkamatto näyttäisi ihastuttavalta valkoisten koivunrunkojen alla. Korkeita kukkavarsia Perinneperennojen joukosta poimitaan luottokukkijat varjoon: lehtoakileija (Aquilegia vulgaris) ja rohtosormustinkukka (Digitalis purpurea), joiden kukkavarret nousevat matalammasta lehtimassasta. Kuumuus heikentää niiden kasvuvoimaa ja terveyttä sekä lyhentää kukinta-aikaa. Kumpikin kylväytyy minne lystää ja tuloksena on valloittava, kesäillassa hohtava kukkaviidakko. galeobdolon)
Viininpunaiset lehdet toistavat täydellisesti tummakurjenpolven kukkien sävyä. On aika yleinen luulo, että saniaiset kaipaavat kosteutta – eivät läheskään kaikki. Lehtoakileijan nimikin kertoo sen viihtyvän lehdossa, mutta kasvi sietää kuivaakin varjopaikkaa, tosin kuivassa kukinta on kitsaampaa. Peittokurjenpolvi (Geranium × cantabrigiense) muodostaa lähes ainavihannan maata peittävän maton, joka kukkii keskikesällä. Luonnonmuodolla ja monilla lajikkeillakin on tumman viininpunaiset kukat, jotka tuovat dramaattisuutta varjoon, mutta ne tarvitsevat vaaleatai kirjavalehtisiä kasveja vierelleen, jotta tummuus erottuu. Mantelityräkki (E. Kuivan varjopaikan pelastajat Joka tilanteeseen löytyy sopiva kurjenpolvi, jopa haasteellisimpaan eli kuivaan varjopaikkaan. Valkokukkainen ’St Ola’ tuo varjopaikkaan valkoista valoisuutta. 2. Kallioimarre (Polypodium) kasvaa luonnossakin vain ohuessa sammalkerroksessa kivien päällä. Se tekee runsaasti siementaimia, mikä täytyy ottaa huomioon paikkaa valitessa. Paras kuivassa varjossa selviytyjä lienee silti, monen yllätykseksi, saniainen. Junnaninesikko on tummine varsineen upea ilmestys. Heinäkate auttaa pitämään maan kosteana.. 1. Tuoksukurjenpolvi (G. Valkokukkainen lajike ’Album’ hohtaa kauniisti varjopaikassa. Tummakurjenpolvi (Geranium phaeum) on siro kukkanen. Se on kotoisin kosteilta metsäisiltä vuorenrinteiltä, mutta ei meidän oloissamme selviä talven yli märällä kasvupaikalla. Se pärjää niin paahteessa kuin varjossakin. Kuihtuneiden kukkien leikkuu kannustaa kurjenpolvia uuteen kukintaan. Metsätyräkki ’Chameleon’ (Euphorbia dulcis) viihtyy lähes kaikenlaisissa olosuhteissa, myös varjossa ja kuivassa. Niillä ei tapaa olla edes tauteja eikä tuholaisia. macrorrhizum) on toinen kätevä maanpeittäjä monenlaisiin olosuhteisiin. Moni varjon kasvi on kevätkukkija, mutta kurjenpolvet kukkivat kesällä ja viimeiset jaksavat jatkaa pakkasiin saakka. 42 Oma PIHA 1 2 Korkeista kurjenpolvista muodostuu kauniita kukkapilviä esimerkiksi saniaisten sekaan. Ratkaisu on paikka, joka ei ole ainakaan rutikuiva kesällä. Kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas) yltää huippusuoritukseen jopa mahdottomassa paikassa vaahteran tyvellä, eikä kilpihärkylä (Polystichum setiferum) jää siitä lainkaan jälkeen. amygdaloides) on toinen kuivan varjon pärjääjä
Lehtolaukka (Allium oreophilum) on kuivan ja varjoisan paikan pelastaja. Happaman maan kasveille kannattaa perustaa kunnollinen syvä kohopenkki, joka täytetään turvemullalla. Etanoiden kanssa kannattaa muistaa, että suuret yksilöt ovat todennäköisesti lihansyöjiä eli auttavat taistelussa lehtokotiloita ja muita tuholaisia vastaan! Jos puutarha sijaitsee erityisen kotilopitoisella seudulla, kannattaa pitäytyä kasveissa, joita kotilot eivät syö, kuten saniaisissa, rohtosormustinkukissa ja nahkealehtisissä varjohiipoissa. Maan laatuun on syytä kiinnittää huomiota, sillä se vaikuttaa voimakkaimmin kasvien hyvinvointiin. Esimerkiksi talvenarkojen magnolioiden menestyminen on varminta puiden siimeksessä. Muhevinkaan multamaa ei silti pelasta esikkoa, josta kotilo popsii lepotilassa olevan silmun, tai jonka juuret jäävät ilmaan myyrän kaivamassa käytävässä. 43 Oma PIHA Poimulehtien (Alchemilla) suuri lehden koko viittaa varjossa pärjäämiseen. Varjopaikka takaa usein myös paremman suojan pakkaselta kuin avoin ja aurinkoinen kohta, johon saattaa käydä pureva tuuli. Varjokasvien terveys Pehmeät lehdet ovat alttiita kotiloiden ja etanoiden tuhoille. Se viihtyy nimestään huolimatta hiekkaisessa tai moreenimaassa ja kukkii niin valossa kuin varjossakin. Mitä terveempiä ja rehevämmässä kasvussa kasvit ovat, sitä paremmin ne kestävät tuholaisten hyökkäyksiä. Runsas määrä eloperäistä ainetta ja maanpinnan kattaminen lehtitai oksasilppukatteella vuosittain parantaa kaikkien varjokasvien viihtymistä. Silloin täytyy vain purra hammasta ja istuttaa uusia taimia. Jopa kuiva kasvupaikka kelpaa, etenkin mitä pienilehtisempi poimulehti on. Sellaisella paikalla kasvit saavat herkästi pakkasvaurioita. < 3. ” Paras kuivassa varjossa selviytyjä lienee saniainen ” 3. Sen avulla taimista kasvaa reheviä ja hyvinvoivia. Luonnon poimulehtemme ovat mainioita kasveja erityyppisille kasvupaikoille, samoin pienikokoinen reunuspoimulehti (A. Vaikka kasvin väitetäänkin sietävän kuivaa varjoa, hyödyttää kompostimullan lisääminen istutuskuoppaan ja vuotuinen lehtikatekerros kasvin ympärille. erythropoda)
44 Oma PIHA Aikoinaan vieraillessani mahtavassa Sudeleyn linnan puutarhassa Cotswoldin alueella Englannissa vaikutuin näkemästäni. Eijan unelmapiha TEKSTI ja KUVAT Eija Keckman. Kivirakennusten rauniot kasveineen sekä muuripuutarha jättivät minuun lähtemättömän vaikutuksen, joka näkyy nyt omassa muuripuutarhassani. Kivirakennusten rauniot kasveineen sekä muuripuutarha jättivät minuun lähtemättömän vaikutuksen, joka näkyy nyt omassa muuripuutarhassani. Muuripuutarhan suojassa Aikoinaan vieraillessani mahtavassa Sudeleyn linnan puutarhassa Cotswoldin alueella Englannissa vaikutuin näkemästäni
45 Oma PIHA Pääistutusalue on sijoitettu keskelle tilaa.
2. Niissä ”muurit” olivat tyypillisesti muotoon leikattuja havukasviaitoja, joissa käytettiin hyvin leikkaamista sietävää japaninmarjakuusta (Taxus cuspidata). Antura toimii hyllynä kesäkukkaistutuksille. Perinteinen tapa oli jakaa tila neljään osaan ja keskelle, tilaa jakavien käytävien risteyskohtaan, sijoitettiin yleensä suihkulähde. Lumikärhö on kuin luotu kaveriksi tiilimuurille. 46 Oma PIHA S Sudeleyn linnan ympärille rakennettu kokonaisuus on usean eri puutarhan ja tunnelman summa. Nämä neljä osaa kuvasivat neljää elementtiä, jotka olivat taivas, maa, vesi ja kasvit. Muuripuutarhan historiaa Muuripuutarhojen historia ulottuu kauas, aina noin 500-luvulle eaa. Tulppaanit (’El Nino’) ovat kukkineet muurien suojassa parhaimmillaan kolme viikkoa. 4. Tiilimuuria suunnittelevan on otettava huomioon, että muuri vaatii aina kunnon perustuksen. Kolme vuotta muuripuutarhan rakentamisesta istutukset olivat sitoneet rakennelman ympäristöönsä ja luontevaksi osaksi puutarhaa. Voidaan sanoa, että ne perustuvat Persian kuningas Kyyros II Suuren ajatukseen. Muuripuutarha on edesmenneen, Brittein saarilla hyvin arvostetun Rosemary Vereyn käsialaa. Muurien ja havukasviaitojen tarkoitus oli moninainen. Vaihtoehto tiilimuurille on luonnonkivimuuri, joka on massiivinen ja vie enemmän tilaa. Vanhoista, patinoituneista tiilistä rakennettu muuripuutarha on tyylikäs. Toistakymmentä vuotta myöhemmin, aloittaessani Eija’s gardenin suunnittelun, oli viimein aika toteuttaa unelma omasta muuripuutarhasta. Euroopassa näistä suojaisista tiloista puhuttiin aluksi ”suljettuina puutarhoina”. Ne suojasivat tuulelta ja hallalta, ja niiden avulla saatiin luotua mikroilmasto, joka oli suotuisa 2 3 1. Luonnonkivimuurit ovat kerrassaan ihastuttavia ja tyyliltään varma valinta suomalaiseen puutarhaan ja ympäristöön. 3. Sinne voi istuttaa herkkiäkin kasveja, sillä muuri suojaa istutuksia tuulilta ja lämpenee keväällä aikaisin. 4 1
8 5. Tuottoisat keittiöpuutarhat Englannissa monilla maatiloilla muurien sisälle perustettiin keittiöpuutarha. Hyvin suurissa talouksissa viljelyalan tarve oli monikertainen. 6. Keittiöpuutarhojen pinta-alat vaihtelivat yhdestä eekkeristä (noin 0,4 hehtaaria) jopa 30 eekkeriin, riippuen talouden suuruudesta. Keittiöpuutarhojen suosio kasvoi 1800-luvun jälkipuoliskolla, mutta paljon työvoimaa vaativana romahti 1900-luvulla. 47 Oma PIHA herkille monivuotisille kasveille, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta selvitä paikallisessa ilmastossa. Oiva esimerkki on Windsorin kuninkaallinen keittiöpuutarha, joka perustettiin kuningatar Viktorian toimeenpanemana 1840-luvulla. Istutus Venus-patsaan astiassa vaihtuu kesän kuluessa. Muuripuutarha löysi paikkansa kivilohkareen kyljestä. Suojaisat ja lämpimät 6 7 5. Suurimmillaan se käsitti yli 30 eekkeriä. Yhden eekkerin oletettiin tuottavan satoa kahdentoista ihmisen tarpeisiin. Muuripuutarhoja on onneksi vielä jäljellä, sillä osa niistä elvytettiin, ei hyötyviljelyyn vaan paikaksi koristekasveille. 8. Se erosi koristepuutarhasta, sillä keittiöpuutarhan tarkoitus oli tuottaa mahdollisimman paljon ravintoa. Niissä näkee kasvatettavan leikkokukkia, hedelmäpuita, marjakasveja ja vähäisessä määrin vihanneksia. Muurit rakennettiin suurimmaksi osaksi kivistä tai tiilistä, sillä ne varastoivat auringon lämpöä ja hiljalleen luovuttivat sitä kasvien hyväksi. Ne suojasivat puutarhaa tunkeilijoilta, joihin luettiin kuuluvaksi niin eläimet kuin ihmisetkin – tosin tätä tarkoitusta varten saattoi riittää aitaaminen puuaidalla. 7. Muureilla oli myös vahva merkitys puutarhan esteettisyydelle: ne antoivat paikalle oman, jykevän leimansa. Muurin yhteyteen voi sijoittaa myös vesiaiheen. Muuripuutarhaan teemme useita ruukkuistutuksia
Muuripuutarhassa suljettu ovi antaa tilaa mielikuvitukselle. 4 1. Muuripuutarhaan on vuosi vuodelta lisätty ruukkuistutuksia, joista ensimmäiset olivat anturan päälle sijoitetuissa pitkissä kuparilaatikoissa. 3. Suurissa muuripuutarhoissa mielenkiintoa lisäävät toiseen tilaan avautuvat ovet. Ympäröivät tiiliseinät ovat reilun kaksi metriä korkeat. 4. Kooltaan muuripuutarha on noin 60 neliömetriä. Paleltuneen tilalle istutettiin seuraavan kesän alussa uusi taimi. Keskellä sijaitsevaan alueeseen on istutettu pääasiassa valkoisin kukin kukkivia sekä valkovihreälehtisiä perennoja. < 2 3 1. Ikävä kyllä rehevin ja jo upeasti muuria peittävä lumikärhö ’Summer Snow’ paleltui edellistalven ankarissa oloissa. Muureille saatiin elävyyttä ja pehmeyttä muutamalla eri kärhöllä (Clematis), tuliköynnöskuusamalla (Lonicera × brownii ’Dropmore Scarlet’) sekä köynnöshortensialla (Hydrangea anomala subsp. petiolaris). Sisälle tehtiin istutusaltaita, ja käytävä ladottiin tyyliin sopivilla, tummanharmailla betonikivillä. Halusin jättää anturan noin 15 senttiä maanpinnan yläpuolelle, jotta saataisiin taso ruukuille. Muulle alueelle levitettiin suodatinkangas ja sen päälle noin viiden sentin kerros sepeliä. Ruukkuistutuksilla voin korostaa ja tarvittaessa vaihtaa alueen tunnelmaa. Muurien suojassa on hyvä rauhoittua. Halusin muuripuutarhan henkivän Viktorian ajan tunnelmaa, joten seinät muurattiin uusista mutta vanhan näköisistä belgialaisista, käsin tehdyistä tiilistä. Sisääntuloa pehmittämään istutettiin tuijia (Thuja), jotka sidottiin myöhemmin latvoista yhteen ja näin ne muodostavat sisääntulon holvimaiseksi. Muuripuutarhan ruukkuistutuksissa on tänä vuonna teemana Suomi 100 vuotta. Kestävyyden takaamiseksi seinät muurattiin valuanturan päälle. Osa Sudeleyn linnasta on raunioitunut. Jäljellä olevista muureista syntyi loistava kokonaisuus. Muuripuutarha Eija’s gardenissa Muuripuutarha eli salainen puutarha sijoitettiin kesäkeittiön lähelle puolivarjoisalle paikalle. 2. 48 Oma PIHA muuripuutarhat ovat erinomaisia paikkoja seinämää vasten ohjatuille säleikköpuille
49 Oma PIHA Englantilaisen Sudeleyn linnan muuripuutarhan suunnitteli Rosemary Verey syntymäpäivälahjaksi linnan omistajalle.
Taimimyymälän omistajina ovat sisarukset Pirjo Liimatainen ja Ulla Rauhanlaakso. Taimimyymälä yhdessä Jukolan Kukkatalon kanssa työllistää ympäri vuoden seitsemän henkilöä. 50 Oma PIHA H TEKSTI ja KUVAT Jouko Tikkanen Harvialan Taimimyymälä perustettiin 40 vuotta sitten, kun Harvialan taimisto ulkoisti taimimyymälän keskittyäkseen taimien tukkukauppaan. Kasvukausi on jäljessä 2–3 viikkoa viime vuosina totutusta aikataulusta. Taimimyymälän tilana on vanha tiilinen navettarakennus ja sen takana nouseva rinne. – Ulla on floristi ja hän vastaa kukkakaupasta, minä olen taimikauppias ja multanainen, määrittelee Pirjo sisarusten työnjakoa. Suuret kartanopuut varjostavat sopivasti taimien myyntialuetta. Kesäkuun alkupäivinäHarvialan Taimimyymälässä taimet pursuavat kasvuhalua, mutta kylmä kevät ja kesän alku ovat siirtäneet asiakkaiden istutuspuuhia. Kevät oli Janakkalassa kolea, kuten kaikkialla Suomessa. Janakkalan kunnan omistama kartanorakennus on yli satavuotias, ja siitä on vuokrattu tiloja taiteilijoille. Taimimyymälä on Harvialan kartanon navettarakennuksen suojissa.. Koko kesä on kuitenkin otollista aikaa istuttaa astiataimia, neuvoo pitkän linjan yrittäjä Pirjo Liimatainen. Palvelukonseptiin kuuluu myös hautojen hoito. Puut, pensaat ja perennat ovat harvinaisen kauniisti esillä, kun taimipenkit on reunustettu muurikivillä ja välit ovat nurmikolla. Kartanon historia ulottuu 1200-luvulle, ja vielä 1930-luvulla torpparivapautuksen jälkeen maata oli liki 11 000 hehtaaria. Kartanomiljööstä inspiraatiota Harvialan Taimimyymälä sijaitsee idyllisessä Harvialan kartanon miljöössä. Kylmä kevät söi taimikauppaa, mutta taimia voi istuttaa läpi kesän Pirjo Liimatainen on hoitanut Harvialan Taimimyymälää yrittäjänä liki 30 vuotta. – Olen ollut yrittäjänä vuodesta 1988, mitä ennen olin täällä työntekijänä, kertoo Pirjo Liimatainen. Harvialan Taimimyymälä on osa Jukolan Kukkatalo Oy:tä, joka sijaitsee Hämeenlinnassa, 15 kilometrin päässä taimimyymälästä. Talvikauden työllisyyden turvaa viherkasvien huolto mullanvaihtoineen
Muita taimitoimittajia ovat mm. Taimimyymälä saa täydennystä samassa pihapiirissä olevalta Harvialan taimistolta. – Kylmä sää on vaikuttanut ihmisten taimiostoksiin. Täydennystä taimistoilta Harvialan Taimimyymälä on vuosittain auki huhtikuun puolivälistä lokakuun puoliväliin. – Meillä ei ole omaa kasvatusta vaan kaikki taimet ostetaan muualta. Saarioisten taimisto Kangasalta ja Vuorelan puutarha Raumalta. Isojen puiden rungon halkaisija on metrin korkeudelta 14–16 senttiä ja puiden korkeus 4–5 metriä. – Meillä on hyvä valikoima koko ajan emmekä tyhjene niin kuin kevätsesonkiin painottuvat myymälät. Taimet ovat ruukuissa ja puut on valeistutettu hiekkaan. Pirjo muistelee pitkää uraansa alalla ja toteaa samankaltaisia vuosia olleen aiemminkin. Niiden kuljetus taimiston laiturilta kotiin voi olla pulmallista, mutta apua tarjoaa taimimyymälän ajoja vakituisesti hoitava kuljetusyrittäjä. Välitämme myös Harvialan juuripaakullisia runkopuita, kuten lehmuksia ja vaahteroita, mainitsee Pirjo. – Paremmassa hoidossa taimet ovat täällä kuin pihoilla odottamassa istuttamista. 51 Oma PIHA kin lämpötila oli vain pari astetta saderyöppyjen alla, jolloin taivaalta tuli veden ohella rakeita ja räntää. ” Puut, pensaat ja perennat ovat kauniisti esillä ”. Pirjon mukaan piharakentajilla on koneista pulaa ja taimien nouto on lykkääntynyt senkin vuoksi. Normaalivuonna myynnin huippu on toukokuussa, mutta nyt ostoja on siirtynyt paljon kesäkuulle. – Vuonna 1987 oli kylmä kesä ja elokuun myynti kohosi kesän parhaaksi
Sen alla viihtyy moni perenna ja pikkupensas, kun latvus antaa suojaa auringon paahteelta, neuvoo Pirjo. 1 2 4 3 1. 4. ’Otson Karkki’ -niminen puolukkalajike on suomalaista superfoodia. 52 Oma PIHA – Vaikka yksittäinen puu maksaakin satasia, se on edullinen ja näkyvä pihan sisustuselementti vaikkapa pihakalusteisiin verrattuna. Niidenkin taimet ovat kotimaisen taimiston tuottamia, kertoo Pirjo ja lisää, että viiniköynnösten taimia on myyty viime vuodet samat määrät. Riippapuut kuvasivat säätä, joka vielä patosi asiakkaiden ostohaluja. Taimet on kasvattanut Peuraniemen Taimitarha Kajaanissa. Puut ovat muurikivillä pengerretyissä hiekkapenkeissä. – Jatkuvasatoista ’Riia’-mansikkaa on ostettu paljon. Harvialan Taimimyymälä myy atsaleoita yhtä paljon kuin alppiruusuja. ’Lada’ on aikainen kesäpäärynä. – Rungollinen syreeni on haluttu puu. Suurikokoinen puolukka ’Otson Karkki’ torjuu virtsatietulehduksia ja ruuansulatusvaivoja ja palvelee myös ikivihreänä maanpeitevarpuna. – Spireat (angervot) ovat hyviä maanpeittokasveja. Myös hedelmäpuut ovat suosittuja Harvialan Taimimyymälän asiakkaiden keskuudessa. Myyntiopasteet kertovat puista paljon.. Alppiruusut ovat kotoutuneet suomalaisiin pihoihin. 2. Venäläiset päärynälajikkeet ovat varsin talvenkestäviä. Marjabuumi puree Pirjo toteaa marjojen hankinnan kotipuutarhoihin kasvaneen ripeästi, kun terveellinen ruoka on yhä tärkeämmällä sijalla. Pieniä puita pihaan Pensaskirsikat ja pienet koristepuut ovat kysyttyjä, sillä ne sopivat pienille tonteille. Asiakkaat ymmärtävät, että kotimaiset marjat ovat superfoodia siinä kun ulkomainen goji-marjakin. 3. Kesäkuun alussa sää oli kylmä ja sateinen, taivaalta tuli ryöppyinä vettä, räntää ja rakeita. Pensasmustikan buumi jatkuu, mutta tyrnin suosio on hiipunut. Kotimaisen taimiston kasvattamat venäläiset päärynäpuut ovat haluttuja, erityisesti ’Lada’ hedelmiensä hyvän maun ja ruvenkestävyyden ansiosta. – Siloposkiomenat ovat venäläisiä lajikkeita, jotka ovat omenaruven kestäviä. Ne ovat lehdiltään värikkäitä ja ihmiset hakevat muutakin kuin vihreää pihalleen, toteaa Pirjo
Yrittäjyys jatkuu Harvialan Taimimyymälä on painottunut nimensä mukaisesti taimiin, mutta valikoimiin kuuluvat myös puutarhatarvikkeet, lannoitteet, nurmikonsiemenet ja mullat. Havuista Pirjo nostaa esille perinteisen vuorimännyn, joka on helppohoitoinen ja kestävä, joten sitä ei tarvitse kevätahavan aikaan peittää. < Taimimyymälässä on yksi kausihuone, josta myydään amppeleita. ” Pienet koristepuut sopivat pienille tonteille ”. Harvialan Taimimyymälä kuuluu valtakunnalliseen Viherrinki-ketjuun, joka koostuu paristakymmenestä yksityisyrittäjien puutarhamyymälästä. – Kesäkukkia ja amppeleita meillä on suhteellisen vähän ja niitä myydäänkin enemmän Jukolan Kukkatalosta. Pirjo Liimatainen käy työpäivän jälkeen katsastamassa pihoja ja antamassa neuvoja pihojen suunnitteluun. Viherrinki kehittää omaa Puutarhurisi valitsema -tuotesarjaa yhteistyössä suomalaisten taimistojen ja tavarantoimittajien kanssa. Multakaupan kireään hintakilpaan emme ole lähteneet, vaan meillä on Kekkilän tuotteet, jotka ovat laadukkaita tuotteita. 53 Oma PIHA Pirjo on mieltynyt kanadalaisiin, matalakasvuisiin pensasruusuihin. Taimet ovat omajuurisia ja ruusupenkki on helppohoitoinen. Minulla oli hyvä kunto sairastuessa ja olen kestänyt kesäkuun puoliväliin jatkuneet hoidot hyvin, sanoo Pirjo kiitollisena ja uutta energiaa uhkuvana. Hän on pian 68-vuotias ja aikoo jatkaa yrittäjänä niin kauan kuin voimia riittää. – Ne kestävät talvea paremmin kuin perinteiset keskieurooppalaiset ryhmäruusut. Ketju hoitaa ostoja, hankkii myymälöille uutuuksia ja julkaisee keväisin Ihana piha -asiakaslehteä. – Vielä lokakuussa asettelin 10 000 kiloa muurikiviä taimitarhan seinänteiksi enkä tiennyt taudista mitään. Viime marraskuussa mammografiaseulonnassa hänellä todettiin syöpä
Satona kerätään se, mitä hyötytarha kulloinkin tarjoaa.. 54 Oma PIHA Kiireisen tarhurin hyötytarha TEKSTI ja KUVAT Maaria Matsunaga Kiireisinä vuosina hyötytarhasta nautitaan kaikilla aisteilla: asetetaan sekamelskan keskelle penkki tai pihakeinu ja rentoudutaan
Herkkien ja eksoottisten kasvien sijaan kannattaa pitäytyä perinteisissä vihanneksissa ja juureksissa. Töissä voi olla kiireitä, kotona eletään ruuhkavuosia tai hyötytarha sijaitsee yksinkertaisesti niin kaukana, ettei sinne pääse edes joka viikonloppu. Ne antavat pikantin ilmeen lautaselle, mutta kasvavat samaan tapaan kuin tavalliset. Aikaa ja vaivaa säästetään suosimalla ostotaimia suorakylvön sijaan. Kasvimaan käytävät pysyvät siisteinä olkikatteiden tai astinlautojen avulla. Kasvimaan omatoimiset Kiireisinä vuosina voi hyvällä syyllä laajentaa perunamaata. Hyötytarhasta saa paljon iloa, vaikka se jäisikin hiukan hunningolle. 1. 2. Kun herneet ovat taimettuneet ja tuettu hyvin, ne menestyvät pitkälti itsekseen. 55 Oma PIHA H Aina ei ole aikaa hyötytarhan hoitoon, vaikka kuinka toivoisi. Kumppanuuskasvimenetelmän mukaisesti perunavakojen väliin sijoitetaan härkäpapuja tai muita papuja. Osan sadosta voi jättää tuleentumaan syksyä varten. Pohjoiseen ilmastoon sopeutuneet hyötykasvit vaativat vähemmän hoitoa eivätkä säikähdä kylmiä öitä tai innostu valoisista illoista. Vihannesten sijaan voi keskittyä yrtteihin tai muuntaa kasvimaata hedelmätarhan suuntaan. Pottusadostakin tulee parempi, kun pavut luovuttavat maahan tarvittavaa typpeä. Satoakin saadaan nopeammin. 2 1. Mitä tehdä. Peruslajikkeiden lisäksi voi kokeilla sinisiä tai punertavia väriperunoita. Heinäseivästä tai ritilää pitkin kiipeävät ruusupavut puolestaan tuovat hyötytarhaan kukkaloistoa, ja syksymmällä kerätään satona kypsät palot. Kun potut on saatu maahan, niille riittää tavallisesti muutama multaus kesän mittaan. Terhakat taimet lähtevät nopeasti kasvuun, eikä tarhurin tarvitse huolehtia harvennuksesta tai hentojen pikkutaimien suojelemisesta. Kasvimaasta tai viljelypalstasta ei silti haluta luopua, ja satoakin olisi kiva saada. Monet perusvihannekset eivät ole moksiskaan, vaikkei niitä kastelisi päivittäin tai ruopsuttaisi tunnollisesti jokaista rikkaruohoa
Lehtikaali kasvaa ilman erityistä huolenpitoa, ja satoa saadaan pitkälle syksyyn saakka. 56 Oma PIHA Myös herneet kelpaavat kiireisen tarhurin valikoimaan. 4 1. Mukulat sujautetaan maahan keväällä ja sitten odotetaan. Sadonkorjuun jälkeen kasvi koristaa hyötytarhaa haituvaisine lehtineen ja vähitellen punertuvine, joskin myrkyllisine marjoineen. Kumppanuuskasvimenetelmän hyödyntäminen helpottaa kiireistä puutarhuria. Unohtaa ei pidä myöskään raparperia, joka pidetään elinvoimaisena napsimalla napakoita varsia keittiöön. 3. Keltasipulin lisäksi sipuliperhettä laajennetaan ilmasipuleilla, ryvässipuleilla ja valkosipuleilla.Vihreitä sipulinvarsia voi korjata keittiökäyttöön ennen varsinaisen sadon korjaamista, kun taas valkosipuleista hyödynnetään kukkanuput, joista saa friteerattuna hienostuneen alkupalan. Monivuotiset yrtit viihtyvät usein ilman erityisempää 2 3 1. Hitaasti kasvava parsa on kiireisen hyötytarhurin uskollinen ystävä. Kun kukinta on syksyllä ohi, on sato valmis nostettavaksi. Terveellinen ja terhakka lehtikaali puolestaan tuottaa satoa pitkälle syksyyn. Sadonkorjuun jälkeen parsa komistaa hyötytarhaa koko pitkän kesän koristeellisilla lehdillään. 2. 4. Sipulirivien välissä kasvatetaan perinteisesti porkkanaa. Isommalla hyötytarhalla saavat levitä kurpitsat. Laajennettu yrttitarha Hyötytarhaa voi myös laajentaa ryytitarhan suuntaan. Viljelmällä vieraillessa katkotaan turhan pitkäksi venyneet rönsyt, jotta kasvi käyttäisi energiansa hedelmän kasvattamiseen. Parsa pukkaa joka kevät nuoria versoja, jotka otetaan ilolla vastaan kotikeittiöissä. Leikkaamalla varret alas saadaan taas uusia, nuoria lehtiä. Kun parsan juurakko on kasvanut tarpeeksi isoksi, se pukkaa nuoria versoja joka kevät. Kulinaristi hyödyntää myös kurpitsan kukat, jotka ovat herkullisia pannulla voissa paistettuna, friteerattuna tai täytettynä ja uunissa kypsennettynä. Perinteikäs liperi eli lipstikka kasvaa helposti parimetriseksi. Vaivaton on myös maa-artisokka, joka sijoitetaan kasvimaan reunalle tai talon seinustalle. Osan sadosta voi jättää tuleentumaan ja kuivuneet palot kerätään syksyllä. Kun hontelot taimet on tuettu kunnolla ja ne ovat päässeet hyvään kasvuvauhtiin, ne selviävät pitkälti itsekseen. Sipulirivien keskelle sijoitetaan porkkanaa, perunoiden seuraksi kylvetään härkäpapuja. Sipulipenkeillekin annetaan enemmän tilaa
Ainoastaan sadonkorjuu on hankalaa piikikkäiden oksien vuoksi. Hyötytarhasta hedelmätarha Omenapuut muodostavat suomalaisen hedelmätarhan keskiön ja seuraa niille tekevät marjapensaat. ” Ota kiitollisena vastaan se, mitä kasvimaa tarjoaa ”. 8. Mäkimeirami eli oregano sekä timjami tuovat palettiin välimerellistä säväystä, sitruunamelissan sydämenmuotoisissa lehdissä on sitruksinen maku. Lisptikkakeitto on mitä hienostunein alkuruoka, ja kuivatut lehdet sopivat yrttisekoituksiin. Yrttiteetä ja maustehyllyä varten kerätään sato ennen kukintaa, mutta lehtiä voi toki poimia hyötykäyttöön myöhemminkin. Mintut valtaavat mielellään alaa, antavat satoa ja houkuttelevat pörriäisiä kukinnallaan. Kukkiva puolanminttu tuo ihanan tuoksun hyötytarhaan ja aidanteena pitää lehtokotilot poissa. Muita yrttitarhan ikisuosikkeja ovat salvia, rosmariini ja persilja. Rakuunoista venäläinen kestää paremmin talvea kuin ranskalainen. Perusmintun lisäksi laajennettuun yrttitarhaan mahtuu muitakin minttuja, kuten yrttiteeksi sopivaa piparminttua, kauniisti kukkivaa ja ötököitä karkottavaa puolanminttua ja tuoksuvaista mirrinminttua. Raparperi tuottaa hyvän sadon ilman sen kummempaa hoitoa. Sijoittamalla hyötykasvit tiiviisti jää rikkaruohoille vähemmän tilaa kasvaa. Kasvimaan reunalle tai talon kulmalle sijoitettu liperi eli lipstikka saa kurkotella rauhassa taivaaseen, 6 7 5. Punaherukkapensaiden oksiin voi myös viritellä punaisia puuhelmiä räkättejä hämäämään. 6. Karviaispensaitakaan ei pidä väheksyä: vaikka sadon kerääminen vaatii kärsivällisyyttä piikkikkäiden oksien vuoksi, karviaispensas tuottaa satoa vähällä vaivalla. Mintuista saa helposti paljon iloa. 7. Ruutuviljely perustuu insinöörimäisen tarkkaan kasvisijoitteluun. Karviainen on marjatarhan helpoimpia hyötykasveja. Ruohosipuli tuottaa satoa lähes huomaamatta. Pöheiköksi helposti leviävä vadelmatarha on hyvä järjestää selkeisiin riveihin jo keväällä, jolloin kasvukaudella on vähemmän työtä. 57 Oma PIHA hoitoa ja ovat näyttäviä kukkiessaan. Herukkapensaat voi puolestaan suojata räkättirastailta kookkain kehikoin. Kaukana sijaitsevassa hyötytarhassa voikin keskittyä pitkälti niihin. Vihreiden varsien lisäksi kukkanuput ja kukat voi käyttää keittiössä. 8 5 kunnes tarhuri tulee ja pistää varret matalaksi saadakseen uutta ja nuorta kasvustoa keittiöön. Tärkeää on vain verottaa sitä aika ajoin piirakoita, kiisseleitä ja hilloja varten, jolloin uusille varsille on tilaa taas kasvaa
Ota kiitollisena vastaan se, mitä kasvimaa sinulle tarjoaa. Polut voi peittää myös laudoilla tai kivillä, joiden alle laitetaan sanomalehtiä pitämään rikkaruohot kurissa. Kurpitsan lisäksi kesäkurpitsa saa kasvaa kaikessa rauhassa kiireiselläkin kasvimaalla. 4 1. Kiireisinä vuosina nämä hetket ovat kultaakin arvokkaampia. Aitaamalla hyötytarha pidetään poissa rusakot, kauriit ja muut hyötykasveja havittelevat otukset. Kuuntele lintujen laulua, haistele kesän tuoksua ja napsaise pari mintun oksaa kylmää juomavettä maustamaan. Rusakoita ja kauriita silmällä pitäen voi yksittäisiä kasveja suojata verkolla tai vaikka koko hyötytarhan ympäröidä jämäkällä verkkoaidalla. Katteet pitävät rikkaruohot kurissa ja kosteuden maassa. Tähän perustuu esimerkiksi ruutuviljelyn idea. Aseta penkki omenapuiden katveeseen tai hyötytarhan keskelle ja nauti. Älä ota paineita, vaikka rikkakasvit rehottaisivat tai jos sato katoaa lintujen ja ötököiden suuhun. Kun kylvöpenkit on vielä tuettu laudoin tai isoin reunakivin, ei multakaan pääse karkaamaan. Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ovat heinä ja oljet, joita levitetään paitsi kasvien ympärille, myös penkkien väliin poluille. 2. Niitä voi torjua tehokkaasti katteilla. Keskity sen sijaan johonkin tiettyyn kohtaan, hoida sitä ja anna rehottaa muualla. Hilloiksi ja hyytelöiksi kelpaavat myös kauniisti kukkivan japaninruusukvittenin omenamaiset hedelmät. 3. Villi, ihana hyötytarha Viimeisenä muttei vähäisimpänä neuvona: hyväksy, että hyötytarhasi villiintyy. Kasvien sijoittamisellakin on merkityksensä: kun kasvit kasvavat lähekkäin, rikkaruohoille jää vähemmän tilaa. Laajennetun yrttitarhan kuningatar on minttu, joka saa kasvaa komeaksi puskaksi. 58 Oma PIHA Harvinaisempaa herkkua tarjoavat marja-aronia ja tyrni, joiden marjat ovat erityisen C-vitamiinipitoisia. < 2 3 1. Maatumattomia muovikatteita kannattaa käytää useampana vuotena. Oranssinpunaiset, C-vitamiinipitoiset marjat tuovat väriä syksyiseen hyötytarhaan. Sadonkorjuun jälkeen nautitaan pölyttäjiäkin houkuttelevasta kukinnasta. Ruuduissa voi suosia myös kumppanuuskasveja, jotka suojaavat toisiaan tuholaisilta ja parantavat satoa. Rikkakasveja ja tuholaisia torjumaan Vähemmälle hoidolle jäävästä hyötytarhasta ottavat rikkakasvit nopeasti vallan. 4. Marjatarhan harvinaisempiin lajeihin kuuluu piikikäs tyrni
59 Oma PIHA P Puutarhan kasvattaminen itselle mieluisan teeman ympärille on kutkuttava ajatus. TEKSTI ja KUVAT Henrietta Pitkänen. Matalat nummikasvit kutsuvat kumartumaan ja katsomaan lähempää. Kirjailijat Charlotte, Emily ja Anne asuivat 1800-luvulla Yorkshiressa Englannissa. < Puutarhayllätyksiä Sarjassa etsitään piristäviä ideoita puutarhaan. Pappilapuutarhan hoitamista mieluisampaa Kanervankukat & Brontën kirjailijasisarukset heille oli kävellä villeillä nummiseuduilla, joiden persoonallisia maisemia he myös kuvasivat kirjoissaan. Kivisilta vie yli puron, kuten vieläkin Haworthissa olemassa olevalla polulla, jota pitkin Brontën sisarukset aikoinaan tarpoivat. Millaiset kasvit sopisivat lempikirjailijalle tai -maalarille, suosikkielokuvan tarinaan tai fanitetun jalkapallojoukkueen henkeen. Kukkivien kanervien maanläheiset sävyt värittävät puutarhaa, samoin jykevänharmaat kivet, joita Yorkshiressa näkyy paljon. Kuvan Chelsea Flower Show -puutarha vie matkalle Brontën sisarusten maisemaan
Palstalta parempaa tarjoaa kaikki tiedot istuttamisesta kutakin kasvia riivaaviin tuholaisiin ja muihin ongelmiin, joihin kotipuutarhuri saattaa törmätä. Laatikkoviljelyyn opastamisen lisäksi kirja käsittelee vihannesten ja yrttien viljelyn kasvikohtaisesti. KAUPUNKIVILJELY Ulrika Flodin-Furås ja Mattias Gustafsson Suomennos Riitta Bergroth Otava, 2017 Nidottu, 159 sivua ISBN: 9789511308348 Hinta 24,95 € Mullasta uunipellille Aarno Kasvi paneutuu vihanneksiin, juureksiin ja mausteisiin suurella intohimolla. Ainekset aistielämyksiin löytyvät luonnosta ja puutarhasta. Ravintokasveja kasvatetaan useita lajeja samalla alalla kerroksittain. Tässä pienoisjärkäleessä hän käy läpi kaiken. Pohjoispuolen terassia somistaa saniaistarha ruukuissa. Vettä löytyy myös lomakotien läheisyydestä sekä oikeastaan meistä kaikista. Kaupunkiviljely ei tarkoita pelkkiä hyötykasveja, vaan parveketai patiopuutarhaan mahtuu esimerkiksi pelargonikokoelma tai bonsaipuiden minimetsä. Pasi Leinon kuvat ovat kauniin lisäksi humoristisen dokumentoivia. Tarkat ohjeet mittapiirroksineen esimerkiksi viljelykaapin ja päivävuodelaatikon rakentamiseen ovat hyödyllisiä. Muutama reseptikin mahtuu mukaan, mutta pääosin kirja on silkkaa viljelyasiaa. Kirja on alun perin ranskalainen. Uusi tapa viljellä Maailmalla puhutaan ruuantuotannon vallankumouksesta. Pikkuinen lasihuone tai viljelykaappi tuottaa tomaatit, paahteinen parveke puolestaan saa yrtit kukoistamaan. Sen etuja ovat hauskan ulkonäön ja pieneen tilaan mahtumisen lisäksi kitkentätyön väheneminen ja kasvien suotuisa vaikutus toisiinsa niin tuholaisten torjumisen kuin maan ravinteiden käytönkin suhteen. Moni kirja perustuu kauniisiin kuviin ja käytännölliseen käsikirjamaisuuteen, mutta harvalla kirjailijalla on Kasvin kokemus. Tarvitaan astioita, kastelujärjestelmiä, tuulensuojaa. Kirjassa esitellään sopivia kasveja aurinkoiselle tai varjoisalle sijainnille. 60 Oma PIHA Kesän parhaat kirjat nostavat veden kielelle. PALSTALTA PAREMPAA Arno Kasvi, kuvat Pasi Leino Readme.fi, 2017 Sidottu, 298 sivua ISBN: 9789523213777 Hinta 25,90 € Kirjakatsaus TEKSTI ja KUVAT Saila Routio ja kustantajat saila.routio@omapiha.info. Mullasta koko touhu alkaa ja siitä satokin riippuu, siksipä kirjan ensimmäiset 50 sivua on omistettu kasvualustalle, lannoitukselle, kastelulle ja kasvihuonesekä lavaviljelylle. Ruutuviljely mukailee tätä teemaa, vaikka siinä onkin kullekin kasville oma pikku plänttinsä. Selkeät piirrokset opastavat ensikertalaista täyttämään ja käyttämään viljelylaatikkonsa tehokkaasti. Kirja on alun perin ruotsalainen. LAATIKKOPUUTARHURIN OPAS Anne-Marie Nageleisen Suomennos Katriina Karpiola Minerva, 2017 Sidottu, 192 sivua ISBN: 9789523124585 Hinta 31,20 € Parveketai terassipuutarha Viljely kaupunkioloissa muualla kuin avomaalla vaatii omat niksinsä. Jotta maapallo pystyy tuottamaan ravintoa vähemmällä kastelulla ja torjunta-aineiden käytöllä sekä köyhdyttämättä maaperää, on siirrytty sekaviljelyyn. Mutta kun pläntti on vain 40 × 40 cm, voidaan puhua sekaviljelystä
Kesäkoti tarjoaa paikan hiljentyä ja hidastaa tahtia, kuunnella luonnon hiljaisuutta, herätä laineiden liplatukseen. Sitä on meissä ja maaperässä, jopa rutikuivalta näyttävässä hiekka-aavikossa. Vettä on kaikkialla, missä on elämää. Villiyrtit-kirjassa on mukava kansanperinnettä kunnioittava pohjavire. Kirjan loppuosassa, kasviesittelyiden ja yleisten keruuohjeiden ja -kalenterin jälkeen, on neuvoja käsittelyyn ja säilömiseen sekä lukuisia reseptejä. Mökistä nautitaan yksin, perheen kanssa ja ystävien yhteisissä illanistujaisissa. Kirjan parasta antia ovat kuitenkin ihanat kasvisruokareseptit, joissa käytetään puutarhan ja luonnon antimia. 61 Oma PIHA Ruokaa puutarhasta Herkullisen kaunis ruotsalainen uutuuskirja on ruokatoimittaja Karoline Jönssonin käsialaa. Vesi-kirjan sarjakuvamainen kuvitus ja kerronnan tyyli on ehkä suunnattu nuorille, mutta aikuinen oppii kirjasta lähes yhtä paljon: historiasta, pilvistä, merenelävistä, maailmankaikkeudesta. Luonto, jopa kaupunkilaisen lähiluonto, on täynnä ravintoa ja luonnonrohtoja. VESI Laura Ertimo ja Satu Kontinen Myllylahti Oy, 2017 Sidottu, 153 sivua ISBN: 9789522027849 Hinta 25,85 € Hyvinvointia lähiojasta Mesiangervoa kolotuksiin, käenkaalia väsymykseen, poimulehteä vaihdevuosivaivoihin. Eniten sitä kuluu ruuan ja vaatteiden tuotantoon. Ojakellukan kukat päätyvät tänä kesänä salaattiin, samoin pihakäenkaali, jota tulee joka tapauksessa kitkettyä – yhtä hyvin sen voi sitten syödä! Kirja on alun perin norjalainen. Miten olisi lemmen nostattaminen nokkosen avulla sekä nuorentava poimulehti-piharatamonaamio juhannussaunaan. Opi tekemään oma kasvisliemijauheesi, esimerkiksi! DET GODA GRÖNA Karoline Jönsson Norstedts, 2017 Sidottu, 152 sivua ISBN: 9789113076461 Hinta 27,30 € Kirja maailman tärkeimmästä aineesta Vuoden kiinnostavin nuortenkirja tuo ahaa-elämyksiä niin lapsille kuin aikuisillekin. LUONNOSTA LAUTASELLE Anne Mæhlum, Nina Dreyer Hensley ja Jim Hensley Suomennos Jenna Pahlman Tammi, 2017 Sidottu, 304 sivua ISBN: 9789513193089 Hinta 27,90 € Rakkaat kesäpaikat Järvien kesäkodit tarjoaa järvikansalle persoonallisia ja viihdyttävästi kirjoitettuja tarinoita järvenrantamökkien onnellisista omistajista. Tavallaan perinteisiä ruokaohjeita, mutta näissä kaikissa on jotakin uutta ja hauskaa. VILLIYRTIT Annika Hannus, Anna Nyman, Pauliina Toivanen, Aino Huotari ja Nick Victorzon WSOY, 2017 Sidottu, 192 sivua ISBN: 9789510422168 Hinta 38,95 € Helppoja ja herkullisia reseptejä Taas yksi villiyrttikeittokirja! Tässä on kuitenkin niin kivat, helpot ja kekseliäät reseptit, että kirja puolustaa paikkaansa. Kokeilin siankärsämöfocacciaa, siitä tuli erinomaista. Mukaan mahtuu myös höyryhinaajakesämökki! JÄRVIEN KESÄKODIT Tanja Hakala ja Johanna Lehtinen Docendo, 2017 Sidottu, 141 sivua ISBN: 9789522913289 Hinta 29,90 €. Hänen kotipuutarhansa sijaitsee Skoonessa ja tarjoaa varsinaisen runsaudensarven aineksia kasvisvoittoisiin ruokiin. Satu Kontisen upeassa kuvituksessa riittää ihasteltavaa. Tämän kirjan ovat tehneet Helsinki Wildfoods -yrityksen perustajanaiset, jotka vetävät kursseja ja valmistavat villiruokavalmisteita. Vaikka kasvukaudessa on eroja Suomeen nähden (kirjaa ei ole suomennettu eikä tarkistettu Suomen oloihin), ovat taimikasvatusja maanparannusohjeet oivallisia. Kirja avaa silmät, se onkin syytä ottaa mukaan kesälomalukemistoon vesistön äärelle. Myös koivutee ja ruusunmarjakeitto houkuttavat yksinkertaisuudessaan. Mökistä avautuu järvimaisema puiden lomasta tai järveen voi astua lähes suoraan ovesta
62 Oma PIHA TEKSTI ja KUVAT Pirkko Kahila Keskellä valkoinen 'Garden Affaire', taustalla keltainen 'Lesotho', ylälaidassa punasävyinen 'Holland Beauty' ja alakulmassa tiilenpunainen 'Montego Bay'.
63 Oma PIHA OT-liljat eli puuliljat tuovat loppukesällä puutarhaan eksoottista kukkaloistoa ja sopivan vahvaa liljantuoksua. Loistokkaat OT-liljat. Lajikkeissa riittää valinnanvaraa vakaista kruunupäistä taivasta tavoitteleviin hepsankeikkoihin
Tonttimme on kovin varjoinen loppukesällä, mikä viivästyttää muutenkin myöhäisten idänliljojen kasvua ja kukkimista entisestään. nepalense) ja jonkin idänliljan jälkeläinen. Kuinkahan monet idänliljan sipulit olenkaan istuttanut, ja tuloksena ovat olleet elo–syyskuussa avautuvat kukat, jotka syyskesän kosteudessa muhiva harmaahome on pian pilannut. Minä kuulun tähän porukkaan. 'Kushi Maya' ei ole varsinainen OT-lilja, vaan nepalinliljan (L. Etsitkö vahvaa ja luotettavaa OT-liljaa. Käytännössä useimmat OT-liljat ovat kuitenkin matalampia, 90–130 cm, ja muutenkin ”normaalimpia”; joko sen vuoksi että lajike vain on sellainen tai sen vuoksi, että kasvuolot eivät ole viimeisen päälle optimaaliset. 5. Ostin sipuleita marketista ensimmäisen kerran keväällä 2010 ja ihmettelin, mitä kumman liljoja ne olivat. 64 Oma PIHA O OT-liljat ovat liljanjalostuksen uusimpia saavutuksia. Vaihtoehto idänliljoille OT-liljat ovat hyvä vaihtoehto niille, jotka pitävät idänliljojen kukkien eksoottisesta kauneudesta ja vahvasta tuoksusta, mutta eivät jostain syystä onnistu kasvattamaan niitä. Varret kasvavat hyvässä maassa kaksimetrisiksi. Sittemmin ne ovat tulleet tutuiksi. Valintasi on 'Lavon'. 4. Se näyttäisi olevan arka maan jäätymiselle, joten kasvupaikka on suojattava talveksi hyvin. OT-liljoilta sopii aina odottaa hyvää kasvua ja kauniita kukkia, mutta ”puun” mittaan ne yltävät vain erinomaisessa kasvupaikassa ja hoidossa. Kasvikauppiaat ovat jossain vaiheessa ryhtyneet kutsumaan OT-liljoja puuliljoiksi, tree lilies. 'Flashpointin' kukkien loistava punainen näkyy toiselle puolelle pihaa. Hieman tiikerililjamainen 'Scheherazade' on tunnetuimpia OT-liljoja. 2. 'Leslie Woodriff' on samantapainen korkea ja leveälatvuksinen lilja kuin 'Scheherazade'. 3. Tuttu esimerkki idänliljoista on punavalkokukkainen ’Stargazer’ ja keisarililjoista kullanruskea ’Golden Splendour’. Tällä nimellä kuvataan ja korostetaan OT-liljojen korkeutta, lisäksi se on näppärä nimitys arkikäytössä. Lyhenne OT tulee englannin sanoista oriental-trumpet. Suuren puutarhayleisön saataville OT-liljat ovat tulleet 2000-luvun puolella. Osa lajikkeista tosiaan pystyy kasvamaan kaksimetriseksi, ja varsista voi tulla haravanvarren paksuiset. Kukkalatvus on leveä, ja nuokkuvia kukkia aukeaa kasapäin pitkän aikaa. 2 3 4 1. Niissä yhdistyvät leveäkukkaisten idänliljojen eli orientaalililjojen ominaisuudet keisarililjoihin, joilla on torvimaiset kukat. Amerikkalaiset käyttävät nimiä orienpets ja orienpet lilies. 5 1
Siellä on esimerkiksi paksu hollantilainen haara eli jalostuslinja, jota noudatetaan Hollannissa. Kukat katsovat alaviistoon tai jopa nuok7 8 9 6. speciosum) sekä kokonainen liuta sellaisia tuon maailmankolkan liljalajeja, joista me suomalaiset emme ole kuulleetkaan. regale), kultanauhalilja (L. auratum), orkidealilja (L. Regale-Ryhmän lajikkeet), kumpikin jo itsessään suuri lajikeryhmä. Lajikkeita sopivasti valitsemalla saadaankin puutarhaan liljojen kukkaloistoa jopa pariksi kuukaudeksi. Sukupuun leveä ja tuuhea latvus rakentuu keskirungosta ja siitä sivulle päin lähtevistä oksista. Hollanti vs. Amerikka OT-liljat ovat pitkälle jalostettuja, niin kuin sanonta kuuluu. Nämä liljat sopivat etenkin leikkokukkaviljelyyn ja kestävät pakkaamista ja kuljetusta. Amerikkalainen liljanjalostus on tuottanut ja tuottaa edelleen OT-liljoja, jotka sopivat nimenomaan puistojen ja puutarhojen koristeiksi. Toinen paksu haara on amerikkalainen. 10. 7. Keskirunkoon kuuluvat idänliljat (L. 65 Oma PIHA OT-liljat kukkivat aikaisemmin kuin idänliljat. regale) on kotoisin Kiinasta ja kuuluu OT-liljojen esivanhempiin. Ensimmäiset kukat avautuvat yleensä heinäkuun lopulla, ja pääkukinta ajoittuu elokuun alkuviikoille. Kuuluisa 'LeVern Friemann' -lilja, joka on saanut nimen yhdysvaltalaisen jalostajansa mukaan, kukkii melko myöhään elo-syyskuussa. Kelpaavat ne toki kukkapenkkiinkin. Takana häämöttää tavallisia tiikerililjoja. OT-liljat jatkavat kukintaa siitä mihin niin kutsutut värililjat lopettavat. Se on Suomessa melko arka ja lyhytikäinen. Liljanjalostajissa on paitsi koulutettuja ammattilaisia, myös paljon itseoppineita harrastajia. Sen haaran oksissa sijaitsevat OT-liljat, joiden leveän maljamaiset kukat ovat pystyssä tai katsovat sivulle. Puhtaan valkokukkaisia OT-liljoja on muutamia, tässä 'Pretty Woman'. 9. Ihana kuningaslilja (L. Niitä ovat heikinlilja (Lilium henryi), kuningaslilja (L. Yhdysvalloissa ja Kanadassa ei ole samanlaista leikkokukkateollisuutta kuin Hollannissa. 8. Jos ajatellaan, että OT-liljojen sukupuu on tammen muotoinen, matala ja tukeva alarunko muodostuu suuresta joukosta kiinalaisia ja japanilaisia liljalajeja. 'Garden Affaire', joka muistuttaa kuningasliljaa, on komistunut kukkapenkissä vuosi vuodelta. OT-liljoista, idänliljojen ja keisarililjojen sekoituksista, muodostuu sitten puun oksisto pääja sivuhaaroineen. 10 6. Orient-Ryhmän lajikkeet) ja keisarililjat (L. 'Montego Bay' pysyy melko matalana, noin metrin korkuisena
Onneksi vaikuttaa siltä, että OT-liljat pääsääntöisesti pärjäävät myös näillä leveysasteilla. 4. Mistä sitten tietää, mikä lilja on hyvä tänne. Keltakukkaiset OT-liljat ovat ehkä arimpia ja voivat kadota talvella vähin äänin. Routa lienee jonkinlainen koettelemus OT-liljojen ja muidenkin hiukan herkkähipiäisten liljojen sipuleille. 66 Oma PIHA kuvat tiikerililjamaisesti. 'Lesotholla' on häkellyttävän suuret kukat. Aion joka tapauksessa kokeilla ihanaa ’Conca d’Oria’ uudemman kerran. Pienempiä oksia OT-liljojen sukupuuhun kasvaa sen vuoksi, että myös Euroopassa on innokkaita harrastajajalostajia. Sen sijaan ’Yelloween’ on selvästi toipumassa tärskystä, jonka se sai ilmeisesti tammikuun -16 kovista pakkasista maan ollessa lähes lumeton. Valitsen sille vain kasvupaikan huolella ja suojaan syksyllä paksulla lehtikerroksella. Tosin harrastajien on vaikea saada liljojansa kaupalliseen tuotantoon ja levitykseen. Onko OT-liljoista pihakasveiksi. 'Yelloween' on harvinaisen pystyja kapeakukkainen OT-lilja. henryi) löytyy OT-liljojen suuren sukupuun alkupäästä. Ei mistään, on vain kokeiltava. Amerikkalaisliljojen kukkien rakenne ja väritys ovat usein monimuotoisia, kun taas hollantilaisliljat ovat suoralinjaisempia. 2. Kiinalainen heikinlilja (L. Hienoa, kun kotipuutarhurilla on valinnanvaraa. Edes tämä taakse jäänyt kummallinen talvi ja pitkänsitkeästi kylmä kevät eivät näyttäisi vaikuttaneen liljoihin ainakaan Etelä-Suomessa. Meitä pohjoisen tarhureita kiinnostaa tietenkin kasvien kylmänkestävyys ja muutenkin kasvun vahvuus. 4 1. Jos vahva routa on jokatalvinen ilmiö seudulla, maan jäätymistä voi yrittää hillitä istuttamalla sipulit hiekkapitoiseen maahan loivaan rinteeseen, kohopenkkiin tai seinän viereen. Jos maa jäätyy syvälle ja roudan sulaminen kestää pitkälle kevääseen, liljat eivät iloitse. 3. Koska OT-liljat on ”valmistettu” niin monista aineksista, aroista ja kestävämmistä, on selvää, että lajikkeiden viihtymisessä on eroja. Penkistäni on hävinnyt ’Conca d’Or’ ja myöhemmin ’Lesotho’. Pehmeänkeltaisena kukinnan aloittava ja kermanvaaleaksi haalistuva 'Conca d'Or' on suosituimpia OT-liljoja niin Euroopassa kuin Amerikassakin. Myös jokin matala varpu tai talvivihreä maanpeitekasvi liljojen kasvupaikalla estää routaa menemästä 2 3 1. Kestävätkö ne
Monet niistä lajikkeista, joita oli yleisesti tarjolla viisi vuotta sitten, ovat nyt lähes kadonneet ja ne on korvattu uusilla tarjokkailla. Kannattaa silti hankkia sipulit niin pian kuin mahdollista niiden tultua tarjolle, niin ne eivät ehdi nahistua. Ruukun koko valitaan sipuleiden lukumäärän mukaan siten, että kolme sipulia istutetaan noin kolmen litran ruukkuun ja viisi sipulia viiden litran ruukkuun jne. Syysmyöhä: lyhennä varret puoleen tai kolmannekseen. 67 Oma PIHA syvälle. Kun vihdoin päästään kaivelemaan puutarhan multaa, ruukun sisältö istutetaan tarhaan. Tuo syyslehtiä talvisuojaksi liljojen ympärille (ellei ole peittokasvia). Maa muhevoituu ja pysyy viileänä. Keskikesä: tue varret tuulisella paikalla tai jos kukkalatvus on painava. Vuosien kuluessa täytyy tarkistaa, ettei peittokasvi tule niin tiheäksi, etteivät liljanversot pääse keväällä enää läpi. Sipulit tulevat yleensä maaliskuussa myyntiin puutarhaliikkeisiin ja marketteihin. Hanki ja istuta sipulit keväällä Uusia OT-liljoja tulee myyntiin jatkuvasti lisää. Ruukut voi sään salliessa (ei ole pakkasta) viedä päiväksi ulos vaikka styroksilevyn päälle ja kevätilmojen lämmetessä vähitellen jättää pihalle. Ruukut viedään talveksi kellariin tai upotetaan maahan. Syynää liljakukot, tosin OT-liljat eivät näytä olevan niiden suosiossa. Huhtikuussa istutetut liljaruukut ovat päässeet ulos seinustalle nauttimaan kevätauringosta. Koko kesä: levitä ruohosilppua liljojen alle ja ympärille (ellei ole peittokasvia). 7. Lannoita samalla tavalla kuin muitakin perennoja. Tämä on tätä nykyaikaa. OT-liljoilla ja sukulaisillaan on ruskeanpurppuraiset, suurisuomuiset sipulit. Kovan savimaan päälle voi tehdä kohopenkin kevyemmästä maasta. Yöksi ruukut peitellään moninkertaisella harsolla ja tarvittaessa pakkaspeitolla. Sipulin päälle tulee multaa viitisen senttiä. Paria viikkoa kauemmin ei sipuleita parane säilytellä sellaisinaan, vaan ne istutetaan huhtikuussa multaan ruukkuihin. Anna liljojen kukkia rauhassa ja vasta sitten, loppukesällä, ota ruukku pois. Liljansipulitilaus Englannista on saapunut huhtikuun alussa. OT-liljojen sipulit kestävät lämpimässä myymälätilassa esillä olemista paremmin kuin tarhasarjaliljojen sipulit; ne eivät työnnä varrenalkua esille yhtä herkästi. • Ilmaa ympärilleen, jotta kasvusto kuivuu nopeasti sateen ja kasteen jälkeen, jolloin harmaahome ei pääse helposti iskemään.. Nyt istuttamaan! (www.hwhyde.co.uk) 6. Ruukkuja pidetään puolilämpimässä paikassa, jolloin juurtuminen pääsee hyvään alkuun. • Paikan, johon sadeja sulamisvesi ei jää olemaan: rinteen, kohopenkin, hyvin ojitetun maan. OT-liljat tarvitsevat viihtyäkseen • Auringonpaistetta suurimman osan päivästä. Jos on pienikin epäilys, että paakku voisi hajota ruukusta otettaessa, upota koko ruukku maahan. < 5 6 5. OT-liljat kasvavat hyvin myös isoissa ruukuissa. • Kuohkean, ei-tiivistyvän, ravinteisen maan eli käytännössä hiekkaista multaa. Versotkin ilmestyvät näkyville ennen pitkää. Alkukesä: kastele varsien kasvaessa, jos on kuivaa (usein on). 7 OT-liljojen hoito Kevät: leikkaa edellisvuotiset varrenpätkät lyhyiksi. Mutta jos on paljon kukkoja, kaikki liljat kelpaavat niille. Kotona liljansipuleita voi säilyttää jääkaapissa tai muussa paikassa, jossa lämpötila on 5–10 astetta. Sipuleiden tulee päätyä 15–20 sentin syvyyteen. Kokeilla voi esimerkiksi pikkutalviota, ketoneilikkaa tai posliinirikkoa
Ne sopivat yhtä hyvin pieneen kuin isoon pihaan ja jopa parvekkeelle isoon ruukkuun. Kukkien määrästä voi ennustaa marjojen määrää, mutta satoon vaikuttavat myös tulevat säät ja pölyttävien hyönteisten määrä. Tarhamansikoiden ja ahomansikoiden sievät, valkoiset kukat näkee hyvin, mutta myös viinimarjapensaiden riippuvat kukinnot ovat herttaisia. Herukkapensaat sopivat myös aidanteeksi, vaikka siitä on hieman vaikeampaa kerätä marjat kuin yksittäin kasvavista pensaista. ’Mikael’-mustaherukan marjojen makua kuvataan makeaksi ja lempeäksi. KUVA Taimistoviljelijät ry Lasten puutarhavuosi TEKSTI Monica Äijälä PIIRROS Hans Häggström. Lapsen oman herukkapensaan voi istuttaa paraatipaikalle, sillä hyvin hoidettu marjapensas on kaunis keväästä syksyyn. Toisaalta tällä tavalla saa pensaista tuplahyödyn. Marjakasvit kukkivat Marjakasvien kukinta on täydessä vauhdissa alkukesällä. Kukinnon kehittymistä marjaterKutsu Venny, Vilma, Aili, Mikael, Mortti ja Marski puutarhaan Viinimarjapensas tai "viinimarjapuu" mahtuu jokaiseen pihaan. Vanhojen, tuttujen lajikkeiden ohelle on viime vuosina tullut monia uusia lajikkeita, joiden kasvumuoto on kaunis sekä marjat isoja, maukkaita ja entistä parempia vitamiinipommeja. Herukkapensaat istutetaan yleensä yksittäin. 68 Oma PIHA I Istuta pensas tai puu yhdessä lasten kanssa. Kun pensaan tai puun alle istutetaan kuukausimansikkaa maanpeitekasviksi, saadaan lapsille oma marjapaikka. Rungollinen viinimarjapuu on mainio pihapuu leikkimökille. Suunnitelkaa mitä sadosta valmistetaan, vaikka sato ei ensimmäisenä vuonna olekaan kovin suuri. Viinimarjapensaat kuuluvat suomalaiseen pihaan
Sen erottaa muista herukkapensaista tuoksusta jopa keskellä talvea: täytyy vain raapia hieman kuorta, niin tuttu tuoksu tulee esille. Aina maukas mustaherukka Mustaherukka on todella aromikas kasvi. Levitä heti täytekakun kerrosten väliin. Kerää lehdet alkukesällä. On makuasia, onko mustaherukka-, punaherukkavai sekamehu paras. Se sopii esimerkiksi aidanteeksi tai vaikkapa pensaslabyrintin kasviksi. Voidaan säilyttää pakastettuna. Lisää sitruunahappo ja odota noin vuorokausi. Vihreät ’Venny’ ja ’Vilma’ Viherherukka on monelle melko tuntematon marjapensas. Mustaherukkajäätelöhyve syntyy keittämällä 1 kg mustaherukoita, 3,5 dl vettä ja 1 kg sokeria kauan ja hiljalleen välillä sekoittaen, jotta marjojen kuoret menevät rikki. Se on samantyyppinen pensas ja marja kuin mustaherukka, mutta marjan maku on miedompi ja makeampi ja muistuttaa hieman karviaista. Kypsän marjan tunnistaa siitä, että marja on melko pehmeä ja siemenet näkyvät kuoren läpi. Nam! Varsinkin valkoisista ja vihreistä viinimarjoista saa todella hienoa marmeladia. Erityisen suuria marjoja tuottavia mustaherukkapensaita ovat 'Pohjan Jätti' ja 'Big Ben'. Vaaleanvihreät kukkatertut ovat muuttuneet vihreiksi marjatertuiksi jo juhannuksen aikaan. Tarvitaan 5 litraa lehtiä, 5 litraa vettä, 50 g sitruunahappoa ja noin 1 kg sokeria. Mustaherukan lehdet ovat hyvä juomaja teeaines. Kerää mustaherukanlehtiä ja huuhtele ne. Mustaherukanlehtimehu, jota kutsutaan myös Louhisaaren juomaksi ja Marskin simaksi, on varsinainen kesäjuoma. Näin laaja on herukoiden värikirjo nykyisin. Kaada kiehuva vesi lehtien päälle ja anna jäähtyä. Marjat ovat raikkaat ja sisältävät paljon C-vitamiinia. 1. Valkoherukka on kaunis marja joka maistuu sellaisenaan suoraan pensaasta tai marmeladimarjana. Juo sellaisenaan tai laimenna vedellä. Viinimarjojen mahdollisuudet ovat rajattomat. Valkoherukkamarmeladissa väri muuttuu vaaleanpunaiseksi. < Valmista marjaherkkuja lasten kanssa Viinimarjat ovat parhaita syötyinä suoraan pensaasta aurinkoisena kesäpäivänä, mutta niistä saa todella monia herkkuja. Rungollinen viinimarja on hyvä lahja.. KUVA Jouko Tikkanen 3. Siivilöi lehdet pois ja lisää juomaan sokeria. Valtaosa viinimarjasadosta tehdään mehuksi. 69 Oma PIHA 1 3 2 tuksi on kiinnostava seurata. ’Marski’ on uusi mustaherukkalajike, jonka kasvutapa on erityisen pysty. Mustaherukanlehtiteetä voi valmista tuoreista lehdistä kesällä. Kypsän herukanmarjan väri voi olla vihreä, punainen, vaaleanpunainen, valkoinen tai musta. Pakastetuista punaherukoista saa herkullisen kakuntäytteen, kun sekoittaa hieman sulaneet marjat sokerin kanssa tehosekoittimessa. Kuivaa mustaherukan lehtiä alkukesällä ja säilytä kuivat lehdet lasipurkissa talven teehetkiä varten. Marjat kasvavat kokoa kesän edetessä ja kypsyvät hiljalleen. Lämmin mustaherukkamehu on talven parhaita juomia. KUVA Taimistoviljelijät ry 2. Viherherukka on kypsänäkin vihreä. Vanhemman ’Vertti’-viherherukan rinnalle ovat tulleet maukasmarjaiset ja entistä terveellisemmät ’Venny’ja ’Vilma’-viherherukat. ’Vilman’ makeiden marjojen C-vitamiinipitoisuus on noin 200 mg/100 g – siis varsinainen vitamiinipommi! Vaaleanpunainen 'Aili' Herukkauutuuksiin kuuluu myös 'Aili', jonka vaaleanpunaisten marjojen maku on miedompi kuin punaherukalla. Mustaherukasta on saatavana monia uusia, entistä parempia lajikkeita, kuten 'Mikael', 'Mortti' ja 'Marski'. Laita muutama lehti kuppiin tai teekannuun, kaada 90-asteista vettä päälle ja anna hautua hetken, niin tee on valmista nautittavaksi. ’Venny’ on runsassatoinen pensas. Kiehauta juoma, jotta sokeri sulaa ja anna jäähtyä. Säädä sokerimäärä oman maun mukaan
Monet taimikaupat suorastaan tyrkyttävät taimia alennushintaan, joten kannattaa pitää silmät auki ja seurata keskikesän taimiloppuunmyyntejä. Pieni kaivuri tai maataloustraktori tekee krouvin työn helposti. Ovatko kaikki kukat tarpeellisia, pärjäävätkö ne hyvin, vaativatko ne liikaa hoitoa. Taimitapahtumia kannattaa silti seurata, sillä niistä voi löytää esimerkiksi vanhoja narsissilajikkeita tai liljansipuleita. Mutta pääosan vanhoista perennamättäistä voi antaa surutta mennä kuopan tai kompostin täytteeksi ja aloittaa uudet kasvatukset puhtaassa multapenkissä. Monet kaupungit sekoittavat itse multaa myyntiin asukkailleen. Multakuorma ei niin hirveitä maksa, kun kuorma-auto tuo useamman kuution yhdellä kertaa. Harrastajien taimivaihdoista hankittujen taimien kanssa on paras olla varovainen, ettei sitä kautta tule uusia kestorikkakasveja omaan pihaan. Paikka täytetään oman pellon mullalla tai ostomullalla riittävän runsaasti ja otetaan painuminen huomioon. Helppohoitoinen perennapuutarha Aarno ja punalatva (Eupatorium). Jos poistettavassa penkissä on arvokkaita pionin tai leimukukan juurakoita, niistä voi pelastaa rikkakasvittomia pehkoja uuteen penkkiin muistoksi mummulta. Nyt on aika aloittaa puutarhan tai kesämökkitontin perennapenkkien inventointi. En vaadi ketään istuttamaan vain perinneperennoja, vaikka ne ovatkin kestäviä ja viljelyvarmoja, sillä nyt on perennalajisto niin suuri parhaissa taimimyymälöissä, että uusiin lajeihin ja lajikkeisiin täytyy tutustua taimihankintojen kautta. Rikkaruohottunut, vanha perennapenkki voidaan kaivaa kokonaan pois ja perustaa toiseen paikkaan, missä juolavehnää ja vuohenputkea ei ole. Aarnon kasvi& pihavinkit TEKSTI Aarno Kasvi KUVAT Pasi Leino ja Saila Routio. 70 Oma PIHA K Kun alkukesän sesonki on ohi, taimimyymälöistä saa melko edullisesti uutta kasvimateriaalia
71 Oma PIHA Paattisilta lähtöisin oleva vanha, korkea syysleimu (Phlox paniculata) kukkii hurjasti pienehköin, siniliiloin kukin.
Se on vahva ja isokukkainen perenna eikä kuki kovin aikaisin. taguetii). Hieman leviävää ja sopivan tiheää mattoa kasvattaa isojaloangervo (A. Kärhöt ovat suosittuja, koska kukinta on runsasta syyskesällä, kun yöt alkavat olla riittävän pimeitä. Sellaiset kasvit, joiden leviämishaluja en tiedä etukäteen, pitäisin aluksi koepenkissä. taguetii) voimakasväriset, töyhtömäiset kukinnot ovat vaikuttavia. Rivitalopihan penkkeihin valitaan puolestaan pienempiä kasveja hoitohalujen ja tilan mukaan. Komealuppio (Sanguisorba hakusanensis) on upea, peittävä ja pitkään kukkiva perenna. 2. 72 Oma PIHA Lukijaa, joka on miettinyt kukkapenkkien uudistamista, neuvoisin menemään kierrokselle Ruotsin Enköpingiin ja siellä ystäväni, kaupunginpuutarhuri Stefan Mattsonin suunnittelemaan joenvarsipuutarhaan Drömparkeniin, jonka istutukset voivat toimia mallina omalle kokoelmalle. Mielelläni näkisin sen Pohjois-Suomen puistoissa kukkimassa tai laajan pihamaan laidalla, missä juurirönsyt saavat hieman levitäkin. KUVA Pirkko Kahila 3. Kookkaista, jo kauan myynnissä olleista perennoista valitsen näyttävän punalatvan 1. Komealuppion pulloharjamaiset kukinnot avautuvat vähitellen alhaalta lähtien. Monia näyttävästi kukkivia perennoja on tarjolla, mutta niiden leviämishalu voi olla turhan voimakas. Sillä on hieno keltainen, lupiinimainen kukinta ja se on kukassa Etelä-Suomessa jo helluntaina. Taatut kasvit saisivat puolestaan olla parhaassa penkissä. Kaikki isot, kerrottukukkaiset kasvit, kuten pionit, on tuettava naruin ja tukikepein, etteivät kukat makaa mullassa sateen jälkeen. Tukemista kaipaavat myös korkeat, perinteiset kultapallot sekä perennakärhöt, kuten mantšuriankärhö (Clematis mandshurica), valkokukkainen ja täysin kestävä Pohjois-Suomea myöten. Hyvänä esimerkkinä tästä on vuorirevonpapu. Jakaisin, jos mahdollista, perennakokoelman kahteen osaan. Puisto kukkii runsaasti suuren osan vuotta meidän ilmastossamme. chinensis var. Vaikka puiston perusidea on jo noin 20 vuotta vanha, se toimii edelleen melkein ympäri vuoden, maaliskuun lumikelloista lokakuun alastomiinimpiin. 2 3 1 SR. Useimmat kärhöt on kuitenkin tuettava eri tavoin, jotta kukinta tulee riittävästi esille ja lehdet saavat aurinkoa, muuten eivät seuraavan kesän kukinta ja kasvu onnistu. Pidä silmällä ja tue Iso piha ja isot kiinteistöt vaativat isot penkit ja kookkaat perennat. Isojaloangervon (Astilbe chinensis var. Myös monet matalat jaloangervolajikkeet ovat kiitollisia ja helppohoitoisia. Angervoista luppioihin Aloitetaan jaloangervoista (Astilbe)
Ne kukkivat vuosi vuodelta paremmin eikä leviämistä juuri tapahdu. Hurmeluppio (Sanguisorba menziesii). Siemenistä hillitysti leviävä isohirvenjuuri (I. Hirvenjuuria on myynnissä monta taimistokantaa, mutta jos voit valita, yritä saada suurikukkaisin himalajanhirvenjuuri (I. Lajeja on tummanpunakukkaisista valkoiseen, mutta puolitoistametriset punaiset ovat suosikkejani. Se leviää 4 6 5 4. Kukinta alkaa ennen syysastereita ja jatkuu syksyyn asti. Hieman kosteapohjainen kasvupaikka on punalatvalle sopiva, silloin ei kukinta viivästy ja jo heinäkuulla voi nähdä neitoperhosia, nokkosperhosia ja mehiläisiä puhdistamassa kukintoja medestä ja siitepölystä. Lääkekasvina käytetty jättihirvenjuuri (Inula magnifica) on sateenkestävine, suurine kukkineen omistajan ylpeys. 5. officinalis) on vanha lääkekasvi, mutta kelpaa ehdottomasti pihapenkkiin terveenä ja kaunislehtisenä perennana. Kaunopunahatun (Echinacea purpurea) päivänkakkaramalliset kukkamykeröt kiinnostavat nokkosperhosia ja muita päiväperhosia erityisen paljon. Tukemista eivät yli metriset varret tarvitse, sillä kukkavarsi on vahva. Keltaiset kukkamykeröt heinäkuun alussa keräävät lähiseudun perhoset ja mehiläiset kukkakärpästen sekaan medenjakoon. canadensis) on korkea, valkokukkainen ja erittäin elegantti. Varret jätetään leikkaamatta myöhään lokakuulle. Ilman luppioita ei voi olla, koska ne ovat kestäviä perennoja ja niin hassuja ulkonäöltään. hakusanensis) isot punaiset kukkamakkarat ovat huvittavan näköiset. Rohtoluppio (S. 73 Oma PIHA (Eupatorium). SR SR. 6. Luppiot (Sanguisorba) on mielenkiintoinen kasvisuku, koska kukinnot ovat niin epätavallisia: pyöreitä palloja tai sormenpaksuisia, karvaisia makkaroita latvojen päissä. Punaja valkokukkaiset luppiot ovat sirokasvuisia, silti näyttäviä, valkeat korkeampia ja punaiset melkein lamoavia kasvutavaltaan. Komealuppio (Sanguisorba hakusanensis) on nimensä veroinen jo puhjetessaan lehteen. Vaikka punalatvalla korkeutta riittää, ovat varret niin vahvoja, ettei tuentaa yleensä tarvita. helenium) sopii rehevälle niityllekin, ei vain valoisaan perennapenkkiin. Auringontähti (Telekia speciosa) on perinteinen kartanokasvi Suomessa. Suuret kakkarat ovat hyönteismagneetteja Kookkaat mykerökukkaiset kasvit kuuluvat helppohoitoiseen perennaryhmään. Se on suosikkejani isoista perennoista. Vahva juuristo kasvattaa joka kesä pitkän varren ja runsaasti kukkia vielä alhaalta varresta, jos kesää riittää. royleana). Kanadanluppio (S. Korean vuorilta kotoisin olevan komealuppion (S
Hirvenjuuria ja auringontähteä voi jakaa keväällä kasvukauden alussa terävällä lapiolla. 3. Pallo-ohdakkeet (Echinops) ovat pitkäikäisiä ja uskollisia kukkijoita, mutta ne vaativat aurinkoisen ja hyvin ojitetun kasvupaikan. 2. Korkeat röyhytattaret (Aconogonon) ovat komeasti kukkivia ja peittäviä perennoja vaikka tontin laidalle. Tämä siksi, että juuren leikkauspinnat ehtivät hieman kuorettua eikä jakopala lähde mätänemään sitten kun kastelu alkaa. Juurenpalan, jossa on lehtiruusuketta mukana, annetaan kuivua jonkin aikaa ennen istuttamista uuteen paikkaan ja kastelun aloittamista. Punahattu sietää matalia vieruskasveja, jotka eivät peitä sen vaivaisia kasvulehtiä. Lehtiruusuke ei välttämättä kuki heti toisena kesänä, vaan vasta kun juuristo on riittävän vahva. giganteum) on Ruissalossa kävijöiden suosikki – usein näen ihmisiä kuvaamassa korkeaa piikkiputkea. Hohtopiikkiputki on syyskesällä ehdoton ampiaisten ja perhosten suosikki. Kasvupaikka siirtyy siementaimien mukana, joten vakinaista paikkaa ei kannata piikkiputkille varata. Koristeelliset ”ohdakkeet” Piikkiputkia (Eryngium) voisi kutsua koristeohdakkeiksi. Ainakin tavallinen punainen perusmuoto on täysin kestävä, kunhan se saa täyttä aurinkoa sekä tilaa kasvaa. 74 Oma PIHA 1. 2 1. Hohtopiikkiputki (E. Isojen perennojen seassa tämä preeriakasvi heikkenee ja kukinta vähenee. Koreapiikkiputki (E. bourgatii) on edellistä matalampi, mutta kasvuvaatimuksiltaan hyvin samanlainen. Kaunopunahattu (Echinacea purpurea) on tunnettu lääkekasvi ja perenna. Ohdekemainen hohtopiikkiputki (Eryngium giganteum) hohtaa hopeisena keskellä perennaryhmää. Hohtopiikkiputkea on istutettu myös kuivahkolle niitylle tammen alle, jonne se kylväytyy. Täysvaloisa tai osapäivävarjoinen paikka on kaksivuotisten piikkiputkien viihtymisen edellytys. Edessä virginiantädykkeen (Veronicastrum virginicum) liiloja kukkatähkiä. Kaksivuotisia villilajeja, jotka itse hoitavat leviämisen sopiviin paikkoihin, on useita. Espanjankurjenpolven (Geranium endressii) sievän vaaleanpunaisesta kukasta tehdään havaintoja. 3 siemenillä jonkin verran, jos on paljasta multapintaa tai leikkaamatonta niittyä lähellä, mutta ei mitenkään aggressiivisesti. Hirvenjuuria ja auringontähteä voi lisätä myös siemenistä, mutta taimet kukkivat vasta kahden tai kolmen vuoden kasvattamisen jälkeen. Sirorakenteiseen, mutta vahvaan varteen tulee laaja muodostelma sinivihreitä kukintoja ilman terälehtiä. Lepotilaisia punahatun juurakoita saa vaikkapa puutarhamessuilta, ja niiden kukitus onnistuu jo istutuskesänä, jos ei istuta liian syvään tai märkään paikkaan. Kukissa on lajikkeiden mukaan eri värejä ja terälehtien asentoja
purpurea) on kaksivuotinen: lehtiruusuke tänä kesänä, kukkavarsi ensi kesänä. Se leviää runsaasti maarönsyillä, mutta on ahkera ja aikainen kukkija. Se kukkii jopa parimetrisenä pienillä, ruskeakarvaisilla kukilla. Valkopallo-ohdake (E. montana). ferruginea) on hauska tuttavuus. Ruskosormustinkukka rakastaa hiekkaa, valoa ja rinnettä ja viihtyessään kylväytyy itsekseen vuosien mittaan. sphaerocephalus) on puolestaan hyvinkin parimetrinen ja kukiltaan vihertävänvalkoinen. Sormustinkukan värejä seuratessa voi poistaa kaikki punaiset kukinnot ja taimet ja jättää vain valkoiset tai pilkulliset kukinnot jatkamaan kukkimista. Jos on tilaa tontilla, ei vuorirevonpapu ole rikkakasvi vaan hyvä alkukesän väriläiskä puutarhassa ja täydellisen hoitovapaa. Moni haluaisi kuivattaa pallo-ohdakkeita ja piikkiputkia sidontatöitä varten, mutta mainitut lajit ei ole kuivaamiseen sopivia, koska kukinnot hajoavat kuivuessaan eivätkä kestä kimpuissa. 5. Vuorirevonpapua myydään leikkokukkana sidontaan, johon kapeat, keltaiset kukinnot sopivatkin hyvin. Elefanttiheinä (Miscanthus sinensis) kasvaa komeaksi pehkoksi. Välttämättömät päivänja kuunliljat Päivänliljat (Hemerocallis) ovat modernin perennapenkin välttämättömiä kasveja. ritro) on vanha, hyvä perusperenna. Sormustinkukista (Digitalis) tavallisin rohtosormustinkukka (D. Edessä on mm. Kukkia on enää latvassa, alempana kypsyvät siemenkodat. Thermopsis villosa -lajin, jota näkee joskus harvoin myynnissä, suuret lupiinimaiset kukat ovat puolimetrisissä varsissa. Rusopäivänlilja (H. Aarno pitelee ruskosormustinkukan (Digitalis ferruginea) erikoista kukintoa. Vähitellen kaikki taimet omassa puutarhassa voivat kasvattaa samanvärisiä kukkia, koska sormustinkukat kylväytyvät ympäristöön ja perennapenkin eri osiin. 6. Helpoin ja Suomessa tutuin on vuorirevonpapu (T. 75 Oma PIHA 4 6 5 4. Se on edelleen hyvä ja varma kukkija. Lehdet ovat nukkakarvaiset, ja kasvi rönsyilee jonkin verran. Kevätkukinnan jälkeen ei kasvustoon tule uusia kukkavarsia, vaan kukat kehittyvät talvehtineisiin silmuihin. Sinikukintoinen ja metrin korkuinen otapallo-ohdake (E. Metristen kukkavarsien. fulva) on perinneperenna, joka kuului ennen jokaisen maalaistalon ja torpan pihapiiriin. Ruskosormustinkukka (D. Pystyjä kukkatähkiä Revonpavut (Thermopsis) on varma ja helppohoitoinen perennasuku, mutta ei yleisesti tunnettu meillä. Ruskosormustinkukan yksittäiset kukat ovat pieniä, hauskasti karvaisia ja hienon värisiä. keltakukkainen paloyrtti (Phlomis)
3. Kuolanpioni viihtyy puolivarjossakin, kunhan vettä ei kerry juuriston alalle talvisin. 2. Kuunliljojen kukintoja olen käyttänyt isoissa kukkakimpuissa, siniliilat kukat sopivat etenkin ruusujen ja koristeheinien kanssa sidottuna. Puolikerrotut lajikkeet sekä luonnonlajit, kuten kuolanpioni (P. Hybrida-Ryhmä) on saatavilla uskomaton määrä eri hinnoilla ja eri myyntipisteissä. 76 Oma PIHA vuoksi se kuuluu melkeinpä perennaryhmän takalaidalle. Kuunliljat on usein istutettu penkkien laitoihin tai käytävien varsille, koska lehtien asento asettuu hienosti valomäärän mukaan. 1 2 3. anomala) ja silkkipioni (P. Kuunlilja (Hosta), jolla on vahamaiset, harmaanvihreät lehdet, kestää aurinkoista kasvupaikkaa ja kukkii siinä hyvin. Syyshohdekukka 'Rubinzwerg' (Helenium autumnale) kukkii kiitollisesti elo-syyskuussa. Korkeat, harvalatvaiset männyt varjostavat kuunliljoja sopivasti, valoa siilautuu neulasoksien läpi riittävästi. Pionin kohdalla on muistettava, että taimi haluaa olla pitkään rauhassa kasvupaikallaan mieluummin auringossa kuin varjossa. Melkein kaikki ovat matalampia, mutta kukat voimakkaan värisiä. officinalis) on vaatimaton mutta varma kukkija ja helppo lisätä siemenistä. Kuunliljat (Hosta) ovat kiitollisia kasveja pihatarhurille. Suomen alkukesän pitkä päivä myöhentää useimpien päivänliljojen kukintaa. wittmanniana), pysyvät hyvin pystyssä, vaikka on useampi kukka vartta kohti. Kukinta menee kaikilla päivänliljoilla heinäkuun puolelle ja elokuulle, koska alkuperäiset villilajit tulevat lyhyen kesäpäivän leveysasteilta. Lummepioni (P. Myös kiinanpensaspionien (P. rockii) yksinkertaiset viljelykannat, joita kutsutaan ”Rockin hybrideiksi”, ovat vahvavartisia ja kukkivat aikaisin. Villilajit 1. Lajikkeiden ja muunnoksien määrä on huikea. Kivikkosuopayrtti (Saponaria ocymoides) sopii kukkatarhan kuivalle reunapaikalle. emodi), joka on korkea ja yksinkertainen kukiltaan, kukkii pitkään, koska sivunuppuja tulee monta vartta kohti. Harmaanvihreälehtiset kuunliljat kestävät valoa, mutta keltaja valkokirjavat viihtyvät parhaiten varjossa, kuten runsaspuustoisilla hautuumailla. Vuoripioni (P. Pionit ja leimut, pihan vakiokaunottaret Pioneista (Paeonia) löytyy kyllä pystyssä pysyviä lajeja ja lajikkeitakin. Rusopäivänlilja selviää hyvin myös monivuotisista rikkakasveista, vaikka joutuisi vähemmälle huolenpidolle. Uusia ja vanhempia päivänliljalajikkeita (H. Takana on suuri ryhmä puolikorkeaa leimukukkaa
Neuvo on ehdoton heinille ja myös kookkaille perennoille, jälkituleentumista pakkasöiden jälkeen syys–lokakuulla ei pidä aliarvioida. Puolivarjossa ne ovat pysyneet terveinä, mutta vaativat yleensä tuennan. Bambulajit ja -lajikkeet eivät ole osoittautuneet toistaiseksi kestäviksi Suomessa. Kun istutat norsunheinän alkukesällä aurinkoon tai puolivarjoon kohopenkkiin, heinä ehtii juurtua, rehevöityä ja tuleentua talvea varten. Miksi puhun juuri norsunheinistä. Vain matalat sasabambut, kuten Sasa minima ja Sasa kurilensis, kestävät juurillaan lumettomat, routaiset talvet, vaikka maanpäälliset varret paleltuisivatkin. Alkuvuosina taita varret puolesta välistä tyvien suojaksi, jätä syksyn lehdet kasvin tyvelle tai kerää kuivaa lehteä lisää ja peitä koko pehko mustalla muovilla niin, ettei juuristo kärsi sulavasta lumesta suojapäivinä ja sitten jäädy uudestaan säiden vaihdellessa. Verikonnantattaren (Bistorta amplexicaulis) punaiset kukkatähkät koristavat pihaa jopa kaksi kuukautta loppukesällä ja syksyllä. Suosittelen silti korkeitakin leimuja matalien, uusien lajikkeiden lisäksi. Monet taimet, joita kulkeutuu puutarhamatkoilta ihmisten penkkeihin, ovat paleltuneet pois ja hankinta on harmittanut ostajaa. Puhun siksi, että isonorsunheinä (M. sacchariflorus) ovat niin bambumaisia heinäkasveja, että ne luovat aivan oman näkymän puutarhaan. Norsunheinien korkeus on metristä puoleentoista, mutta löytyy kaksimetrisiäkin sekä kirjavalehtisiä lajikkeita, siis mikään pikkukasvi norsunheinä ei ole. Tärkein neuvo kaikkien heinälajien kanssa on: älä siivoa perennapenkkiä liikaa syksyisin, älä leikkaa kasvustoa alas, vaikka kuinka sormet syyhyävät syystöitä tehdessä. Nyt lajikkeisto on uudistunut ja saatavana on upeanvärisiä leimukukkia, joilla on parempi härmänkestävyys. Jos norsunheinä ehtii kukkimaan, ovat siemenröyhyt lumisessa puutarhassa erittäin näyttäviä heiluessaan tuulen mukana. Tuoksuva leimukukkapenkki Suomen suvessa on se oikea puutarhalumon luoja monelle vanhemmalle ihmiselle. × giganteus), elefanttiheinä (M. < 4. sinensis) ja mammuttiheinä (M. Vain härmäiset lehdet ovat vähentäneet syysleimujen suosiota. Leikkaa varret noin 15 sentin sängelle huhti–toukokuulla ja lannoita kohtuullisesti, niin norsunheinä vahvistuu ja kukoistaa penkissäsi.. Näin tehdään yleisesti tieteellisissä puutarhoissakin, ja kestävä kasvikanta leviää käyttäjien iloksi. 77 Oma PIHA siementävät kasvupaikalleen, jos ei siemeniä poisteta siemenkodista ennen syksyä. Korkeita liilanvärisiä, pienikukkaisia perinneleimuja eli niin kutsuttuja syreenileimuja on löytynyt Turun talojen pihoista Ruissalon puutarhaan. Jos jollain tuttavalla on hyvin talvehtinut, pitkäikäinen norsunheinä, voi tehdä vaihtokaupat kasvista ja kysyä kasvupaikan vaatimuksia. Onhan muitakin heinämäisiä kasveja keventämään rehevien perennojen luomaa lehtimassaa. Leimukukat (Phlox paniculata) ovat monen mielestä perennapenkin välttämättömyys. 4 Bambumaiset norsunheinät Norsunheinistä (Miscanthus) ei ole vielä riittävästi kokemusta Suomessa ja taimitarjontakin on ollut rajallista
Purppuratulikukissa (V. Alppikärhöjä ei tarvitse leikata, paitsi sitten, kun kasvustosta on tullut risuinen vyyhti, jonka painosta köynnöskaari kaatuu – tai kun silmä ei enää kestä kuivan risukon ulkomuotoa. 78 Oma PIHA Uusintakukintaa Leikkaa ohikukkineita kukkia perennoista, jotta ne tuottavat uusintakukinnan. Ne häviävät näyttävyydessä jalostetumpien kärhöjen lautasmaisille kukille, mutta toisaalta alppikärhön luonnollinen herkkyys voittaa sydämet puolelleen. Kaikille tulikukille on yhteistä laihan, hiekkaisen maan tarve, joten kenties huonon talvenkestävyyden syy on märässä maassa. Tulikukat tunnetaan kirkkaankeltaisina. Lehtiruusukkeen talvisuojaus on hyvä ajatus. nigrum), alkaa löytyä värikirjoa. Alppija tarha-alppikärhöjen kukat nuokkuvat sirosti. chiisanensis). phoeniceum) on kauniit purppuraiset ja roosat kukat. Nämä perennat herkeävät uudestaan kukkaan leikkuun jälkeen: akijeija, tähtiputki, ritarinkannus, illakko, tädyke, lupiini ja lehtosinilatva, neilikka, päivänkakkara, punapietaryrtti, ruohosipuli, päivänlilja, kello, kärsämö, kaunokki.. Pihallani ne ovat talvehtineet onnistuneesti ilman suojauksia, toisin kuin tarhatulikukat. Ne kukkivat runsaasti kevätkesällä ja saattavat kukkia muutaman kukan voimin syksylläkin. Niissä on kaikissa upea roosanpunainen keskusta. Se kukkii vasta syksyllä, ehkä sille kuitenkin voisi ottaa aikaisin kukkivan kaverin – kuistista tulisi vehreä lehtimaja, josta ei näkisi ulos, mutta olisihan se aika ihana. Pihallani alppikärhöt kurkottavat oksiaan köynnöskaareen, kirsikkapuuhun, risuaitaan ja vanhaan, ruosteiseen pihakeinuun. Atragene-Ryhmä) kuten kuvan punakukkainen ’Ruby’, ovat luotettavia ja kestäviä. Ranskantulikukissa (V. Kun siirrytään muihin lajeihin puutarhoissa ja luonnossa esiintyvistä ukonja tummatulikukasta (Verbascum thapsus ja V. chaixii) tavataan keltaisen lisäksi valkoisia ja hempeän vaaleanpunaisia lajikkeita. Yllättävät tulikukat Luotettavat alppikärhöt Tarha-alppikärhö ’Ruby’ Purppuratulikukka ’Violetta’ ’Albina Plena’ Purppuratulikukka ’Rosetta’ Pihaelämää TEKSTI ja KUVITUS Saila Routio. Alppikärhö (Clematis alpina) ja monet tarha-alppikärhöt (C. Kuistin kaiteellakin kasvaisi alppikärhö, ellei siinä olisi jo kookas pagodikärhö (C. Tarhatulikukat ovat erikoisempia persikkaisia ja vanhan roosan sävyisiä tulikukkia, jotka ovat risteymiä ja joskus kranttuja talvehtijoita
Harvenna vihannesrivit ja kesäkukantaimet. Lannoita kasvimaalla kerran viikossa tai kahdessa. Tue kurkut, tomaatit ja korkeiksi kasvavat kesäkukat sekä perennat. Syksyllä on myös harrastajien taimivaihtoja, joihin on mukava ottaa valmiit, juurtuneet taimet mukaan. Monet kurjenpolvet kukkivat ensimmäisiin pakkasiin saakka. Kerää taudin vaivaamat varret pois ja heitä roskikseen, ei kompostiin. Paljon vettä kerrallaan! Kuivansorttisena kesänä kerää vettä talteen katolta aina kun vähänkin sataa. Kurjenpolvet sointuvat erityisen kauniisti ruusujen ja pionien väleihin ja sietävät monenlaisia kasvupaikkoja. Kate estää maanpinnan kuivumisen korpuksi. Lepohetki. Poista omenapuista turhat vesiversot heinäkuun alussa. Muista sen sijaan kitkentä, sillä rikkaruohoja nousee joskus yllättävistä paikoista ja hämmästyttävän nopeasti. Nappaa runkotomaattien lehdenhankoihin ilmestyvät sivuversot eli varkaat pois. Rajoita kurkunvarsien määrää ja luikertelua. Onko tukikepeistä ainainen pula. Kylvä pieniä retiisejä, salaattia, vihannesportulakkaa, tilliä ja mangoldia, jotta saat myöhäissatoa. Kokeile, milloin versot irtoavat sormin taittamalla. Aseta tuoleja aurinkoon ja varjoon, kullekin makunsa mukaan, lisäksi tarvitaan tyynyjä, lehtiä, juomia ja jotakin raikasta syötävää. Niiden sävyt ovat monen mieleen: ihastuttavia sinivioletteja, utuisia ja viileitä, vaikka monia muitakin värejä esiintyy tässä laajassa suvussa. Valitettavasti kate suojaa myös etanoita ja kotiloita niiden luontaisilta vihollisilta ja auringonpaisteelta – yön kosteudessa nilviäiset sitten kiipeävät rouskuttamaan vaikkapa erityisherkkuaan daaliaa. Latvo tomaatit, kun ne saavuttavat katon. Pidä kasvihuoneessa sopivasti jöötä. Saila & Pirkko Muistilista x Kansansuosikit Kurjenpolvet ovat suosikkeja. Kasvit kiittävät väljästä tilasta kasvamalla tukeviksi ja suuriksi ja kukkimalla hienosti. Pitkä kukinta-aika on huomattava etu. Keskikesällä ei kasveja kannata nostaa, siirtää eikä jakaa, sillä ne kuivuvat herkästi, kun on lämmin. Ruohosilppukate edistää kukkapenkin kasvien hyvinvointia suojaamalla maata ja estämällä veden haihduntaa. Jos kasvimaan multapinta on kuorettunut, haraa se, jotta kasvikset saavat happea. Jalokurjenpolvi R OZANNE (’Gerwat’) on suurikukkainen ja kukkii pitkälle syksyyn. Harvenna ronskisti, vaikka kuinka kirvelisi nyppiä pikkutaimia ylös maasta. Perunaruton oireet ilmestyvät keskikesällä: ruskeat laikut lehdissä. Puutarhasta nauttimiseen ei joskus tarvita muuta kuin muutama hyvä ystävä ja yhteinen lojuntahetki. Vaikka kasteluvettä ei tarvittaisi tänään eikä huomenna, vedelle voi olla viikon päästä huutava tarve. Kuivia, lehdettömiä oksia voi leikata pois puista, pensaista ja köynnöksistä pitkin kesää. Jos katteesta tuntuu olevan enemmän haittaa kuin hyötyä, poista se. Näkymä siistiytyy ja selkeytyy. Yksi pitkäikäinen ratkaisu on hankkia rautakaupasta harjaterästankoja ja pätkiä niitä tarvittavan pituisiksi ”kepeiksi”. Kun lähdet kyläilemään puutarhaystävän luo, voit viedä tuliaisia omasta taimistosta. Ota kitkennän yhteydessä löytyviä perennojen ja pensaiden siementaimia talteen, ruukuta ne ja kasvattele isommaksi. 79 Oma PIHA Muista kunnollinen kastelu poutakautena. Mukulat voidaan jättää maahan, missä ne kasvavat vielä hieman kokoa. Lannoita myös kesäkukkia alvariinsa, niin ne jaksavat kukkia jatkuvasti
80 Oma PIHA Kaksi kärpästä Vuorikaunokki (Centaurea montana) tuottaa siementaimia. Pienikasvuiset havupensaat, kuten kartiovalkokuusi (Picea glauca ’Conica’), saattavat tuottaa kookkaan villiverson eli oksan, joka on unohtanut olevansa kääpiökasvuinen. Ei hätää: hieno metallinhohtoinen sinisävy kehittyy kukan kypsyessä. Tällaiset versot poistetaan kokonaan. Juhannuksen tienoilla typistetään vuorimännyn (Pinus mugo) vuosikasvut eli vaaleat kerkät oksien kärjissä. Tämä pitää kasvun tuuheana. Havupuuaidat leikataan kevättalvella suojasäällä. Vapaasti kasvavat havupuut eivät juurikaan kaipaa leikkaamista, mutta talven jälkeen niistä poistetaan vaurioituneet oksat. Pihaelämää. Kun ohikukkineet kukat poistetaan heti kukinnan jälkeen, vältytään räjähdysmäiseltä taimituotannolta ja saadaan palkaksi uusintakukinta. Sama pätee muihinkin havukasveihin, versonkärkien nipsaisu tuottaa tiheän kasvuston. Alussa kukat ovat vihreitä, mistä moni hermostuu. Lehtikuusi (Larix) sietää voimakasta leikkuuta ja metsäkuusen (Picea abies) tapaan siitä voidaan kasvattaa pensasaita. Havupuusta voidaan poistaa alimpia oksia, jos halutaan päästä liikkumaan ja leikkaamaan ruohoa puun alla. Vuorikaunokin lajikkeetkin (kuvassa violetti-valkoinen ’Amethyst in Snow’) tuottavat siementaimia, mutta selvästi sinikukkaista kantamuotoa hillitymmin. Havupuiden keskikesä Vähitellen sinistyvää Alppipiikkiputkelta (Eryngium alpinum) saattaa kulua pari vuotta ennen kuin se runsastuu riittävästi tehdäkseen näyttävän kukinnan
(08)263369 www.sarkanperennataimisto.. Siemenperuna Perusta yrttimaa Moni kesäkukka voidaan kylvää suoraan avomaalle Tutustu suureen syyssipulivalikoimaamme! Tilaa nyt. Särkän Perennataimisto Upea kesäretkikohde! info@tuontiukkonen. Nr 5 www.exoticgarden.fi 06-2251363 Nr 6 Kätevät 5, 3, 2,5 ja 1 kilonpakkaukset Uusi, suuri valikoimamme on julkaistu Valitse 72 erilaisen tomaatin joukosta. Tilaa ilmainen uutiskirje www.exoticgarden.fi www.exoticgarden.fi Tilaa ilmainen uutiskirje www.exoticgarden.fi Nr 3 Nr 4 06-2251363 Tilaa ilmainen uutiskirje Tilaa nyt. 040 74 99 457 www.merilapintaimi.fi Pohjoisen kestävät koristekasvit! Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 | 00066 HSY | Opastinsilta 6 A | 00520 Helsinki | puh. Kysy lisää ja pyydä tarjous. Voit noutaa multaa myös itse. Kaikkea pihaan ja puutarhaan Kaikkea pihaan ja puutarhaan Puutarhaja sisustusputiikkinne netissä elsanlempituoli.fi. 09 156 11 (vaihde) Mullan myynti: 050 337 9442 050 336 5703 www.metsapirtinmulta.fi Toimitamme Metsäpirtin kompostimultaa Uudenmaan alueelle. Uusi kausi on alkanut Tule käymään tai tutustu valikoimaan netissä www.omenapuu.com 0500 557 143 Simo puh. Kestävää kauneutta ja tunnelmaa piha-alueille! www.hb-betoni.. Toimitukset alkavat lokakuun puolivälissä. Toimitukset alkavat syyskuun puolivälissä. 81 Oma PIHA Pihamarkkinat Tutustu niksibetoniin ekoinfo.fi www.exoticgarden.fi Annons i OmaPiha Nr 1 Kätevät 5, 3, 2,5 ja 1 kilon pakkaukset Nr 2 Valitse 69 erilaisen tomaatin joukosta. Monolantie 4, Rymättylä 040 7275 137 • tuontiukkonen. Katso noutopaikkojen sijainnit ja aukioloajat www.metsapirtinmulta.fi Valtatie 925, 92210 Arkkukari (Raahe) puh
82 Oma PIHA Palvelukortti 2017 Tällä kortilla voit hoitaa tilauksesi ja osoitteenmuutoksesi. Lehti vastaa ainoastaan tilaamastaan aineistosta. Sähköinen lehti osoitteessa www.omapiha.info joka päivä 24 tuntia. Copyright Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Oma PIHA -lehden lupaa on kielletty. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Kestotilaajana saat ilmaiseksi käyttöösi Oma PIHA -lehtien digitaaliset näköispainokset vuodesta 2005 alkaen. lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. • liki 6 000 sivun arkisto ilmaiseksi käyttöön www.omapiha.info —> lehdet Po stim erk ki O m a PIH A -le ht i A sia ka sp alv elu PL 28 04 13 1 SIP O O OP 4/17 Kustantaja Puistomedia Oy Suomen Omapiha Ilmoitusmyynti Hannele Iskala 044 355 4304 hannele.iskala@omapiha.info Mediatiedot www.omapiha.info Painopaikka Printall AS Ilmestyminen Painettu lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa: tammikuussa, maaliskuussa, toukokuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Asiakaspalvelun sähköposti Tilauksiin liittyvät asiat tilaajapalvelu@omapiha.info Terveiset toimitukselle toimitus@omapiha.info Toimitus toimitus@omapiha.info Päätoimittaja Jouko Tikkanen jouko.tikkanen@omapiha.info Avustavat toimittajat Graafinen suunnittelu Taija-Tuulia Tammelin T ilaa -lehti Kestotilauksena vain 32,40 €/vsk OMA PIHA PALKITSEE KESTOTILAAJIA • voit saada kahdesti vuodessa (toukokuussa ja syyskuussa) kukkalahjan. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä ja julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. vsk Hannele Kojo Linda Peltola Henrietta Pitkänen Maaria Matsunaga Lopetan Oma PIHA -lehden tilauksen maksamani tilausjakson päätyttyä Lopetan tilauksen heti ja vielä maksamattoman tilausjakson jo ilmestyneistä lehdistä lähetetään lasku Osoitetietoni ovat muuttuneet, uusi osoite alla Tilaajan / lahjatilauksen maksajan nimi ______________________________________ Lähiosoite ___________________________________________________________ Postinumero _____________ Postitoimipaikka ______________________________ Puhelinnumero _________________________________________________________ Saila Routio Aarno Kasvi Monica Äijälä Pirkko Kahila Eija Keckman Eero Miettunen Tilaan PIHAKALENTERIN 2017/2018 | TARJOUS 15 € (+ postituskulut 4,10 €) Tilaan Kausiherkkuja omasta pihasta -kirjan | 34,90 € (+ postitus 4,10 €) Tilaan Oman pihan terveydeksi -kirjan | 19,90 € (+ postitus 4,10 €) Tilaan Oma PIHA -lehden lahjaksi määräaikaisena (6 numeroa) | 37,90 € Lahjatilauksen saajan nimi _______________________________________ Lähiosoite _____________________________________________________ Postinumero _____________ Postitoimipaikka _______________________ Puhelinnumero _________________________________________________ Kestotilaajille lahja 2 kertaa vuodessa! Tilaan Oma PIHA -lehden kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen 32,40 € / vuosikerta (tilausjakso 6 numeroa), Tilaan Oma PIHA -lehden vuosikerran määräaikaisena (6 numeroa eteenpäin) | 37,90 € Tartu "ötökkäkirjan" tarjoukseen. Jos olet jo tilaaja, merkitse asiakasnumero osoitetiedoistasi tähän__________________ Tilaukset ja asiakaspalvelu: Postitse Oma PIHA, PL 28, 04131 SIPOO Puhelimitse (Arkisin klo 8–16) 010 387 0880 Internetistä www.omapiha.info Kestotilaus 32,40 € Vuositilaus 37,90 € Irtonumero 7,90 € Lehtipisteistä Vuoden tilausjakso sisältää 6 painettua lehteä täynnä tuoretta lukemista ja käyttöoikeuden Internetpalveluun osoitteessa www.omapiha.info. ISSN 1459-9783 14
Oma PIHA 5/2017 ilmestyy 17.8. Seuraavassa numerossa SR Yhdistele kukkia vastaväreissä 15 tapaa koristaa piha Perinnepiha Keski-Suomen maalaismiljöössä Punaiset syksyn värit Valaistusratkaisuja syyspihaan Kurtturuusut – hyvät, pahat ja aina kauniit Montpellierin puutarha Ranskassa Pekan erikoiset havut
8–16) • Lehden palvelukortilla s. Syötäväksi tarkoitetut marjat pitää siirtää viileään mahdollisimman pian. + postituskulut 4,10 € Nyt vain Tilaaminen on helppoa, voit tehdä sen jollakin seuraavista tavoista: • Internetistä: omapiha.info/kirjatilaus • Tilaajapalvelusta: puh. Kirjassa on myös kattavat tiedot pihan hyötyeliöistä sekä luonnonmukaisista torjuntakeinoista. Loistava kuvitus ja hyvät taulukot oireiden määrittämiseen. Erittäin rupisten omenoiden kuori voi halkeilla ja muut kasvitaudit valtaavat hedelmän. Vähitellen laikkujen keskelle ilmestyy vaaleita sieni-itiöitä. 82. Omenaruven torjuntaan käytetyt aineet vähentävät varastolaikkusienen vioituksia. Varastolaikkusieni (Pezicula) aiheuttaa omenoiden pintaan pyöreitä, ruskeita laikkuja, jotka pehmenevät. Sateinen kesä pahentaa homeongelmaa. Viileä sää heikentää pölyttymistä. Tauti tarttuu loppukesästä, mutta oireet näkyvät usein vasta varastossa. Kesäkurpitsat homehtuvat herkästi. 76 77 Tomaatti Omenarupi (Venturia inaequalis) pilaa omenoiden kuoren. Omenarupi Varastolaikkusieni Harmaahometta karviaismarjassa Kesäkurpitsa Vioitukset hedelmissä ja marjoissa Ensimmäinen täysin kotimainen puutarhaharrastajille tehty käsikirja. Oman pihan terveydeksi -kirjassa on tiedot tavallisimmista pihan ja puutarhan kasvitaudeista ja tuholaisista sekä niiden torjunnasta ja hoidosta. 010 387 0880 (ark. Pilaantuneet marjat poimitaan erilleen. Mansikat ja karviaiset voivat pilaantua nopeasti, kun harmaahome on tarttunut marjoihin. Ota avuksesi Oman pihan terveydeksi -kirja. Pilaantuneet marjat pitää kerätä huolellisesti pois. Mansikkamaalle tauti tulee yleensä taimien mukana ja voi säilyä maassa useita vuosia. Kasvuolosuhteita voi parantaa istuttamalla kurpitsat kohopenkkiin ja laittamalla taimien päälle kasvuharson. Tomaatit homehtuvat liian kosteassa. Sieni leviää veden mukana ja säilyy muumioituneissa marjoissa. Jos kukka ei pölyty kunnolla, hedelmän kehitys pysähtyy ja sen alku alkaa homehtua. Hyvä keino estää taudin leviämistä on suojata rivivälit katteella, jotta marjoihin ei tartu multaa. Sieni elää omenapuiden oksilla ja laajentuessaan voi lahottaa koko oksan. Nahkamädän (Phytophthora cactorum) pilaamat mansikat ovat pahanhajuisia ja niiden pinta muuttuu vaaleanpunaiseksi tai jopa hieman violetinväriseksi. Kemiallinen torjunta ei tuota toivottua tulosta. Kasvihuoneissa tuuletus ja kasvuston harvennus ehkäisevät harmaahomeen leviämistä. Oman pihan terveydeksi Leena ja Heikki Luoto 300 sivua, 315 kuvaa. Kovakantinen, sidottu ISBN 978-952-67204-3-2 Tunnistatko puutarhasi tuholaiset ja taudit, entä hyödylliset hyönteiset. Sieni elää maaperässä ja leviää sadeveden roiskeiden mukana marjoihin. Miten torjut luonnonmukaisesti