AIDOSTI SUOMALAINEN JA ASIANTUNTEVA | PUUTARHA | PIHA | PATIO | PARVEKE KESÄ RUUSUILLA TANSSIEN Suunnittele istutus kasvien käytöksen mukaan Puutarha tammen alla Niemennotko joen rannassa Sinisten hortensioiden temppeli Maut ja vitamiinit talteen KASVIT KUIN SISKOKSET Uskollista kasviseuraa Luonnosta puutarhaan Japanilainen polku hurmaa kulkijan Puutarha ja taide Paul Cézanne Sekaviljelyllä suurempi sato silmänruokaa 4/2019 | 7,90 € www.omapiha.info Herkkuja ja silmänruokaa
60 Luonnosta puutarhaan Tutut koristekasvimme ovat kotoisin vaikka mistä. 72 Sinisten hortensioiden temppeli Japanilainen Meigetsuin lumoaa prinsessahortensioillaan. Puutarhamatkalla 24 Uskollista kasviseuraa Raikasta raitaa 14. KUVA Linda Peltola 4/2019 tässä numerossa jankohtaista Ideoita ja innoitusta Toiveartikkeli 14 Uskollista kasviseuraa Orvokki ja lemmikki saapuivat pihalle ja jäivät. 22 Raikasta raitaa Nikkaroi kannettavat kukkalaatikot laudanpätkistä. 40 Keskikesällä säilötään Ota maut ja vitamiinit talteen! 50 Kesä ruusuilla tanssien Varmat pensasruusut kukkivat ja ihastuttavat. 36 Kasvit kuin siskokset Kokeile sekaviljelyä, saatat yllättyä hyvistä tuloksista. 78 Pihaelämää Piha kasvaa ja kukkii. 52 Istutus kasvien käytöksen mukaan Istuta rehevät kasvit samaan paikkaan ja pikkukasvit aivan muualle. 24 Kesäkukat ovat silmänruokaa Lavatarhaan on hyödyllistä kylvää myös kesäkukkia. 2 Oma PIHA 22 50 Kansikuvassa Kesäinen kimppu apiloista ja tähtiputkista
Pihatarinoita Taide ja puutarha 40 keskikesällä säilötään Sinisten hortensioiden temppeli Kesä ruusuilla tanssien Palstat 4 Suosikkikasvi ’Lent A. elokuuta. 3 Oma PIHA 72 50 8 Oma niemennotko joen rannassa Kesäpaikka Kokemäenjoen rannalla huikaisee näkymillään. Sinisten hortensioiden temppeli. 70 Kirjakatsaus Hyvinvointia luonnon keskellä sekä pihaideoita. 52 istutus kasvien käytöksen mukaan 5 Pääkirjoitus 82 Palvelukortti 82 Oma pIhA -lehden yhteystiedot. 6 Lehdenkärjissä värjätään betonia ja käydään katsomassa perinnekasvien varmuuskopioita. 66 Paul Cézanne, luonnon hidas tarkkailija Aixin erakko löysi aiheet muuttuvasta luonnosta. 83 Seuraavassa numerossa Oma PIHA 5/2019 ilmestyy 15. 44 Japanilainen polku hurmaa kulkijan Eija’s Gardenissa. 43 Minttua ja meiramia Viinisuolaheinä ja vesimeloni, oivallinen makujen liitto. Williamson’, tavallinen tarhakurjenmiekka. 30 Puutarha tammen alla Hämeenlinnalaispihassa luotetaan luontoon, valoon ja tunnelmaan
Turkista hän löysi ennennäkemättömän rotevan ja suurikukkaisen kurjenmiekan, joka sai myöhemmin nimekseen ’Amas’. Tämä puolestaan johtuu ensinnäkin siitä, että Lent on kookkaaksi tarhakurjenmiekaksi poikkeuksellisen vahvaja nopeakasvuinen, joten sen juurakoita on vaikkapa hollantilaiselta taimipellolta otettavissa runsaat määrät pusseihin pakattavaksi ja ruukkuihin istutettavaksi. Williamsonin’ syntyvuodeksi kerrotaan 1918, ja nimensä lajike sai jalostajan isän mukaan. Peruutetaan ajassa vielä vähän. 1800-luvun loppupuolella muuan britti Michael Foster, sittemmin sir Michael Foster, keräsi kasveja ja erityisesti kurjenmiekkoja Lähi-idän suunnalla. Williamsonit’ – millä tahansa nimellä hankitut – kukkivat tänä kesänä niin hienosti. Eräästä ’Amasin’ siemenestä kasvoi ’Lent A. ’Lent A. Lajikkeen kasvatti Yhdysvaltain Indianassa koristekasvien jalostamista harjoittanut sudenkorentojen tutkija Edward B. Lent täytti sata vuotta 2018, ja kuuma ja aurinkoinen loppukesä juhlisti tapahtumaa lataamalla juurakot täyteen kukintavoimaa. Williamson’. Williamson’ ansaitsee arvostuksen aivan omana itsenään. Williamson. Kuvien sävyerot saattavat hankaloittaa lajikkeen tunnistamista. Suosikkikasvi TEKSTI Pirkko Kahila Tarhakurjenmiekka ’Lent A. Historian koukeroita on mukava miettiä, kun ’Lent A. Toisekseen Lentin kukka on väritykseltään eräänlainen kurjenmiekan standardi, kaksisävyisesti sinivioletti. 4 Oma PIHA L Ihan tavallinen Lent ’Lent A. Williamson’ kuuluu tavallisimpiin puutarhoissa kasvaviin kurjenmiekkoihin Suomessa. Se johtuu siitä, että Lent on lähes aina myynnissä jonkin toisen lajikkeen nimellä, yleisimmin ’Alcazar’ ja ’Ambassadeur’, ja onpa nähty muitakin nimiä sekä vanha kunnon ”Iris, blue” -etiketti. ’Lent A. Mitä, etkö ole kuullutkaan. 1900-luvun alkupäässä ’Amas’ laittoi kertaheitolla tarhakurjenmiekkojen jalostuslinjat uusiksi niin Euroopassa kuin Amerikassakin. ’Lent A. Williamson’ on siis laaja-alaisesti virkaa tekevä tarhakurjenmiekka. < Kukan värisävy on valokuvissa lämmin tai viileä sen mukaan, mihin aikaan päivästä kuva on otettu. Williamson’ (Iris Germanica-Ryhmä) KUKINTA kesäkuu KUKKA suuri, kaksisävyisen sinivioletti KORKEUS lehdet 50 cm, kukkavarret 80–110 cm KASVUPAIKKA aurinkoinen, lämmin MAA tuore, hiekkapitoinen, läpäisevä puutarhamulta KESTÄVYYS kestävä päivällä illalla
Lisäksi löytyy pieni, toistaiseksi tyhjä parveke. Vaikka päätoimittaja nyt vaihtuu, lehden tekijäkaarti ja lehti säilyy vanhana tuttuna. Omassa lapsuudenkodissani ei kovin montaa kasvia ollut. Mummu vei ruukkuja taloyhtiön pihallekin. 5 Oma PIHA Pääkirjoitus Tuore puutarhuri Rovaniemen mummulla ja ukilla oli puutarha. Yläpihalla oli koristeallas. Mansikoita tuli niukasti, mutta viinimarjojen kanssa meni paremmin. Naapurin rajalla rehotti syreeniaita. Isolla, rinteisellä tontilla kasvoi paljon puita, pensaita ja varsinkin kukkia. Jossakin kentän kulmalla kasvoi kyllä salaattia, ainakin yhtenä kesänä. Piha taitaa olla omistajansa näköinen, liian kiireisen ihmisen muotokuva. Oulun muorilla ja vaarilla oli piha, jonka nurmea ei koskaan leikattu, ja viinimarjapensaiden rivi. (@omapihalehti) Kosmoskukka (Cosmos) ja nelivyöjäärä (Leptura quadrifasciata). Ehkä jonakin päivänä, vihdoinkin joutessani, minäkin tyydytän vähiten janoiset kukkani isoäitini tavoin pikkulusikalla lempeästi jutellen. Minusta taas on kasvanut tämän lehden päätoimittaja. Muutaman vuoden vanhalla etupihallamme kasvaa matalia, ainavihreitä havukasveja, ja vieressä sinnittelee Torista ostettu, muualta kuskattu, kaunis ja kärsivä tuija. Äitini sai viime toukokuussa lahjaksi omenapuun kirsikkapuun kaveriksi. Innostavia lukuhetkiä, Anna Malk Tekijät esillä Maisemaarkkitehti Saila Routio Viheraluesuunnittelija Monica Äijälä Ruokatoimittaja kotitalousopettaja Hannele Kojo Puutarhatoimittaja Pirkko Kahila Vapaa toimittaja Miina Leppänen Toimittaja Virpi Adamsson Puutarhatoimittaja Leena Nurmi Toimittaja Ulla Vestola Toimittaja valokuvaaja Maaria Matsunaga Toimittaja tietokirjailija Linda Peltola Graafinen suunnittelija Taija-Tuulia Tammelin Valokuvaaja Martti Leppä Pihasuunnittelija Eija Keckman Seuraathan jo Oma pIhA -lehteä Facebookissa ja Instagramissa. Söimme serkkujen kanssa paljaaksi kaikki pensaat. Valopylvään vieressä on kehäkukkaa, talon kulmalla punahattuja ja revonhäntää . Kun he muuttivat kerrostaloon, kaiken kauneuden keskellä parvekkeella mahtui tuskin kulkemaan. Tällä kertaa erityisesti mökkipihalle. Hiekkaista rinnettä koristavat kivikkokasvit. Minulla puolestani on pieni takapiha, jossa on kaksi tulitikkuaskin kokoista nurmialuetta ja etupiha, johon on rakenteilla ehkä minipuutarha. Iso takapiha oli lähinnä pesäpallokenttä, kotipesän takana olohuoneen isot ikkunaruudut. Parhaita lapsuuteni puutarhamuistoja (koristealtaassa muovilelujen uittamisen rinnalla) on se, miten ensin niin kirpeiden viinimarjojen maku muuttui marja marjalta lempeämmäksi. Ei parane tämä suku polvi polvelta puutarha-asioissa. Laatikoissa kasvaa salaattia ja herneitä, ruohosipulia ja syötäviä orvokkeja. ideat suoraan tämän lehden aiemmista numeroista. Toivoa paremmasta kuitenkin on. Se on jälleen pullollaan ideoita minulle ja muille. Keskellä rintamamiestalon pienehköä ja möykkyistä pihaa oli kasvimaa: porkkanoita, pottuja ja mansikoita. Norvajärven mökillään mummu ja ukki kasvattivat perunaa, ja kukkia oli sielläkin kaikkialla
Kotimaiset Uulan pigmentit käyvät maalien sävyttämisen lisäksi betonitöihin. Ofyr-grillit alkaen 1695 €. uula.fi Sinooperinpunainen Venetsianpunainen Rautaoksidinpunainen Intianpunainen Punaokra Poltettu Terra Ulkoilmaelämään Ofyr-grillissä ruoka valmistuu näyttävästi avotulella. Samansuuntaiset tulokset ovat saaneet kyselyihinsä sekä Plantagen että Biolan. Niitä myydään jauhemaisina. Ruoan kasvattaminen itse on kasvava trendi kaikissa Pohjoismaissa. Lopputulos riippuu siitä, paljonko väriainetta käytetään, joten kannattaa ensin kokeilla värjäystä koekappaleella ennen kuin alkaa valmistaa kokonaista puutarhalaattasarjaa. ofyr.fi Kurtturuusut pannassa Kesäkuun alusta astui voimaan kielto myydä kurtturuusua (Rosa rugosa). Tärkeimpiä syitä kasvattaa omaa ruokaa ovat terveellisyys, hauskuus ja haasteellisuus sekä se, että saa varmasti tuoretta ja tietää ruuan alkuperän. Niillä on samantapaiset lehdet, mutta tarhakurtturuusut eivät leviä hanakasti eivätkä muodosta uhkaa luonnonkasvillisuudelle. Esimerkiksi intianpunainen on upea punaruskea. Aidot maavärit kestävät hyvin valoa. Nestemäisissä väriaineissa on synteettisiä sävyjä ja niistä löytyvät kaikki sateenkaaren värit. Uulan intianpunainen: 100 ml nestemäisenä noin 6 €, 1 kg jauhemaisena noin 17 €. Erota tarhakurtturuusu kurtturuususta kaupassa: taimilapussa lukee nimi tarhakurtturuusu (Rosa Rugosa-Ryhmä) ja sen jälkeen on kirjoitettu lajikenimi, esimerkiksi Rosa Rugosa-Ryhmä ’Katri Vala’. Helpoin muistisääntö on se, että kasvin nimilapussa on lajikenimi. 6 Oma PIHA Väriä betonitöihin Oksideilla saadaan betonitöihin väriä: rautaoksidipigmenteillä punaista, keltaista, mustaa ja ruskeaa sekä kromioksidilla vihreää. Kurtturuusua on käytetty ruusujen jalostamiseen sen terveyden ja talvenkeston takia, ja se onkin monen erinomaisen ruusulajikkeen vanhempi. Veistoksellisen grillin avulla ruuanvalmistuksesta tulee yhteinen ohjelmanumero ystävien kanssa. Oma ruoka Lehdenkärjet KOONNUT Saila Routio toimitus@omapiha.info. Ympäristöönkin halutaan kiinnittää huomiota, esimerkiksi ruokakuljetusten vähenemiseen. Grillillä voi grillata, höyryttää, flambeerata, paistaa, keittää ja hauduttaa. Silloin taimi ei ole kielletty kurtturuusu. Monella menevät sekaisin kurtturuusu ja siitä valitut tai risteytetyt tarhakurtturuusut
Pyöriä voi vuokrata ja jättää matkan varrelle sovittuihin paikkoihin. Opastetuilla kierroksilla tutustutaan Flemingien ja Mannerheimien elämään. Naantalissa taiteilijakoti Casa Haartmanissa on vanhojen sipulikukkien kokoelma ja Turun Museokeskuksen Kuralan Kylämäellä on vanhojen piparjuurten, ryvässipulien ja raparperien kokoelma, kuten 1800-luvun alkupuolella jalostettu 'Queen Victoria' (kuvassa). Nyt nautitaan kesästä! Pisla Sunny-ulkosuihkut, hinta alkaen 169 €. pisla.fi. 7 Oma PIHA Kärkikohteet ja tapahtumat Louhisaaren kartano 15.5.–31.8. sll.fi/tapahtumat Varmuuskopiot kasveista Luonnonvarakeskus (Luke) on perustanut kaksi uutta alkuperäiskasvien varmuuskokoelmaa. Näytemailla kukkivat pionit ja myynnissä on pionintaimia. Kalmilainen puutarha tutustuttaa kävijän 1700-luvun hyötyja koristekasveihin. kansallismuseo.fi/fi/louhisaari Rannikkoa pyöräillen Koko kesä Rannikkoreitti vie matkailijan maan lounaiskärkeen. Perinnekäsityö kohtaa nykykäsityön Seurasaaressa. pioni.fi/ajankohtaista Avoimet puutarhat 7.7. Kasvustoa niitetään arvokkailta dyynialueilta. Järjestäjä Suomen luonnonsuojeluliiton PohjoisPohjanmaan piiri ry. Niinpä esimerkiksi veneretki Hangosta Bengtskärin majakan kautta Hiittisiin onnistuu joko pyörän kanssa tai ilman. Lista FinE-kasveista löytyy Taimistoviljelijät ry:n verkkosivuilta: taimistoviljelijat.fi Varma valinta FinE-tavaramerkillä merkityt kasvit ovat Suomessa tutkittuja ja Suomen oloihin sopivia. FinE-kasvit lisätään testatuista emokasHistoriaa ja luontoa pääkaupungissa Seurasaaren ulkomuseo täyttää 110 vuotta. Mannerheimin leikkimökki on restauroitu ja avattu kävijöille. Markkinoille on vapaa pääsy. Yksityispihat avaavat jälleen ovensa! Tee retkisuunnitelma, osallistujapihat löytyvät verkkosivuilta: avoimetpuutarhat.fi Seurasaaren käsityömarkkinat Helsinki 20.–21.7. Lisätietoa kaasvigeenivarojen säilyttämisestä: luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/geenivarat/ kasvigeenivarat veista, jotka on puhdistettu kasvitaudeista ja tuhoojista. Talkoiden päätteeksi lämpiää sauna. Työnäytökset, työpajat ja yleisöopastukset sisältyvät museolipun hintaan. Tavaramerkin saamisen perusteena ovat usealla paikalla Suomessa tehdyt vertailevat kokeet tai pitkäaikainen kokemus kasvin ominaisuuksista ja menestymisestä. Yöpymisja ruokapaikat sekä muut palvelut on kätevästi koottu samalle sivustolle: rannikkoreitti.fi Pioniviikonloppu Pionien koti, Taivassalo 29.–30.6. Niinpä FinE-taimi on varma taudinja talvenkestävyydeltään. kansallismuseo.fi/fi/tapahtumat Talkoot merenrantaniityllä Rajaniemi, Pyhäjoki 26.7. kansallismuseo.fi/fi/ seurasaarenulkomuseo Ulos suihkuun Pislan ulkosuihkun vesi lämpenee auringolla. Rakennuksia restauroidaan jatkuvasti. Molemmissa paikoissa voi käydä vierailulla tutkimassa kasveja. Toukokuussa asennettiin paikoilleen mamsellimyllyn korjatut siivet, ja täksi kesäksi on valmistunut Iisalmen pappilan puutarha 1800-luvun lopun malliin
Vasemmalla uusi saunarakennus. TEKSTI ja KUVAT Virpi Adamsson. Oikealla oleva lautatalo oli ensimmäinen kesämökiksi rakennettu talo alueella. 8 Oma PIHA Piha on täynnä katsottavaa huumorintajuiselle
Kauniina kesäpäivänä veden sininen väri heijastuu niin joelta kuin ikkunoista ja terassilaseistakin. Vesielementti hallitsee mökkipihaa. Kauniina kesäpäivänä veden sininen väri heijastuu niin joelta kuin ikkunoista ja terassilaseistakin.. Oma niemennotko joen rannassa Suvilahdeksi nimetty kesäpaikka Kokemäenjoen varrella huikaisee näkymillään. Vesielementti hallitsee mökkipihaa. Suvilahdeksi nimetty kesäpaikka Kokemäenjoen varrella huikaisee näkymillään
Kului tunti ja olimme tehneet päätöksen. Suvilahti oli hyvän ystävän Sirpa-Helena Viljasen vanhempien kesäpaikka, eivätkä Nurmet olleet ennen käyneet siellä. Lupa heltisi vasta toisella soitolla, sillä Sirpa-Helena ei olisi kehdannut näyttää huonossa kunnossa olevaa kesäpaikkaa. Mökin seinällä on Eila Minkkisen taideteos. Nurmet pyysivät päästä katsomaan mökkiä. Merenrantamökit olivat kuitenkin kalliita. Sininen vuohenkello, vaaleanpunainen puna-ailakki ja keltainen helokki viihtyvät suositun perennan, punaisen palavanrakkauden seurassa. Mökkipiha oli täysin luonnontilassa. Kaikkialla kasvoi valkovuokkoja. 10 Oma PIHA O 3 4 2 1 On silkkaa sattumaa, että raumalaiset merikaupungin asukkaat Kaarina ja Tapio Nurmi löysivät elämänsä mökkiparatiisin joen rannalta. 4. Hän kuitenkin perui tulemisen, koska perheen mökki oli menossa myyntiin ja tytär halusi auttaa isäänsä siivoamisessa. Tunnin päästä Nurmet jo saapuivat Kokemäenjoen niemessä sijaitsevalle tontille. Kukkapenkit ovat luonnonvaraisten ja istutettujen kukkien sekamelskaa. 3. Omalla paatilla on esi1. Jokimiljöö yllätti Satoi vettä ja oli viisi astetta lämmintä. Sirpa-Helena oli tulossa kyläilemään pariskunnan luo Vanhaan Raumaan eräänä sunnuntaina vuonna 2004. Joen varrella sijaitsevan Suvilahden hinta sijoittui sopivaan haarukkaan. 2. Jokimiljöö pääsi kuitenkin yllättämään merenrannalla eläneet: se on paljon monipuolisempi kuin he osasivat ajatella. Tapion tilataideteos muodostuu tontilta löytyneistä lehmänkettingeistä, tukkireen jalaksista ja huipulle asetetusta sirpistä. – Tapio sanoi heti, että tämä me otetaan. Kaarina ja Tapio suhtautuivat aiemmin epäillen joenrantaan mökkipaikkana. Kaupat tehtiin kahden viikon kuluttua, Kaarina muistelee. Kaarina ja Tapio Nurmi suosivat värikkyyttä niin puutarhassa kuin taiteessakin. Tapio sommitteli vanhojen aidantolppien ja kantojen väliin risuaitaa, kun tonttia raivatessa ei jaksanut pilkkoa kaikkia puita.. Pariskunnalla oli ollut pitkään haave kesäpaikasta
Sirpa-Helenan äiti oli ollut puutarhaihminen ja puiden säästäjä. Kukkaruukuissa kasvaa pinkkiä kosmoskukkaa ja sinistä salviaa. Siellä noustiin maihin, levitettiin filtti ja juotiin eväskahvit. – Ei meillä suunnitella. Suvilahden kesäsalko muodostuu kuusenrangan ympärille istutetuista humaloista ja villiviinistä. Puutarhan kesytys Ensimmäinen kesä oli sateinen ja savimaan tontti mutainen. Lukuisat terassit ovat syntyneet sinne, mihin ne on saatu sopimaan. Tästä on tullut vuosien mittaan älyttömän rakas paikka. Juhannuksena siihen sytytettävä roihu toimii kokkona. Pöydän takana olevassa vanhassa saunanpadassa poltetaan puita. 6. – Pikkuhiljaa olemme kotiutuneet ja nähneet, miten upea joki tämä on. 7. 8. Tapio kuvailee mökkipihaa muokatun oman mielen mukaiseksi maaston ehdoilla. 11 Oma PIHA 7 8 6 5 merkiksi käyty Huittisissa asti. Sitten alkoi puutarhan haltuun ottaminen. Me teemme ja katsomme sitten, mitä tulee. Rannan lasihuone on suojapaikka sateella ja tuulella. Ympäröivä luonto ja joki heijastuvat lasikaiteista ja ikkunoista. Tämä on eräänlainen luomisprosessi, Kaarina kuvailee. Kaksi viikkoa meni mökkiä siivotessa. 5. ” Mökkipihaa on muokattu oman mielen mukaiseksi maaston ehdoilla ”. Puut kasvoivat niemessä talon kylkeen asti. Vain ne kivet on siirretty, jotka on omin voimin jaksettu siirtää. Hänen kuoltuaan tontti oli päässyt metsittymään. Pariskunta puheli, että voihan tämän myydä pois jos siltä tuntuu
Vanhan Rauman naapurilta, taiteilija Eila Minkkiseltä saatu tarha-alpi on levinnyt joka paikkaan. Maa tontilla on hedelmällistä, ja joesta saadaan ilmaista kasteluvettä. Tontti on muokattu työteliäisyydellä ja ahkeruudella. Se on mahdollistanut mökkiunelman Kokemäenjoen rannalla. Puutarhassa on istutettuja kasveja ja luonnonkukkia sekaisin. Hänen töissään voi aistia Kokemäenjoen auringonlaskut. Puutarhan pitäminen komeana onnistuu myös helteillä. He eivät voisi kuvitella tilaavansa puutarhasuunnittelijaa. Suovehka eli ”kalla” (Calla palustris) viihtyy tontilla kulkevan ojan kosteudessa. Toisen suunnittelema paikka ei tuntuisi omalta. Meillä oli myös valmiiksi henkilökohtainen suhde tänne. – Side johonkin paikkaan syntyy siitä, että teet itse. Tiimityöllä tulosta Suvilahden pihamiljöö on 14 vuodessa kokenut suuren muodonmuutoksen. 1 2. Kukkamaita hoitaessa kuluu helposti aika aamusta iltaan. 12 Oma PIHA Kukkia kavereilta Kukkapenkit on vähä vähältä valloitettu villistä maasta. Heille itse tekeminen on pääasia, elämän sisältö. – Tänä kesänä on saanut kastella tuntikausia. 2. Syntyi uusi polun ja terassin paikka. Nurmet sanovat olevansa hyvä tiimi. – Suuri osa istutetuista kukista on kavereilta saatuja planttuja. Saunarakennuksen tieltä raivatut kivet aseteltiin vanhojen lohkareiden luo. Ja joella kukkivat keltaiset ulpukat. Täältä ei ole voinut olla poissa kuin korkeintaan pari päivää, jos on halunnut pitää kukkaloiston raikkaana. Kaarina on luonut puutarhaa ja Tapio rakentanut erityisesti ulkoterasseja ja polkuja. Kaarina on saanut nyppiä ahkerasti rikkaruohoja saadakseen puutarhan nykyiseen asuunsa. < 1. Luonnonvaraisista kukista Suvilahden emäntä mainitsee erityisesti ”kallan” eli suovehkan, jota on runsaasti mökin läpi kulkevan ojan varrella muiden vesikasvien joukossa. Edesmennyt taiteilijaystävämme Sirpa-Helena Viljanen vietti täällä lapsuudenkesiään
13 Oma PIHA Kaarinan virkkausharrastus näkyy myös puutarhassa.
14 Oma PIHA TEKSTI ja KUVAT Pirkko Kahila Puistolemmikkien (Myosotis sylvatica) toukokuinen kukinta kuuluu kevään kohokohtiin.
15 Oma PIHA Jokaisella pihalla kasvaa ainakin yksi sellainen kasvilaji, joka on saapunut paikalle omasta aloitteestaan tai sattuman kaupalla ja joka ei ole sen koommin poistunut pihalta – ja josta on lopulta tullut omistajansa uskollinen ystävä. Uskollista kasviseuraa
Ikuiset orvokit ja lemmikit Orvokit ovat puutarhan vaeltajia ja muodonmuuttajia. 16 Oma PIHA S Tarhaorvokkien (Viola Wittrockiana-Ryhmä) siementaimet tapaavat olla pienikukkaisia, mutta sieviä ja kauniin värisiä. Vuosien mittaan pihan kasvuolot muuttuvat esimerkiksi puiden kasvaessa, ja aikaisemmin koko pihaa määrätietoisesti täyttänyt kasvi joutuukin nyt sinnittelemään pelkästään pihasoran laidalla. Sama pätee useisiin kotimaisiin kauniskukkaisiin luonnonkasveihin. Luontokin tekee osansa. Eräiden pihakasvien (liian) hyvään siemenlevintään kiinnitetään usein kovasti huomiota, asiaa päivitellään ja nämä kasvit saatetaan tuomita hieman yksioikoisesti rikkaruohoiksi. Yksittäisen orvokkikasvin elinkaari on lyhyt, enintään puolitoista kesää, mutta suku jatkuu siementaimien kautta. Lisäksi siemenillä leviävät kasvit vaihtavat kasvupaikkaa, täyttävät aukkoja ja ilmestyvät kohtiin, joista niitä ei osata odottaa. Monet ulkomaista alkuperää olevat, meillä koristekasveiksi luokitellut kasvit ovat viihtyviä ja monistuvat siemenien avulla nopeasti sopivissa kasvuoloissa. Suurempaa painoarvoa voisikin antaa näiden pihakasvien hyville puolille, kuten sopeutuvuudelle ja jokavuotiselle kukinnalle. Onpa taimimyymälästä tai torilta hankittu. Siemenillä ja vain siemenillä leviävät kasvilajit ovat puutarhassa oma lukunsa. Siemenlevintä saadaan kuriin leikkaamalla kukkavarret ennen siementen kypsymistä. Jalostettujen orvokkilajikkeiden eli tarhaorvokkien (Viola Wittrockiana-Ryhmä) siemenjälkeläisten muuttumisleikki on kiinnostavaa seurattavaa vuosien mittaan. Tämä kaikki on vain mielenkiintoista ja jännittävää. Muurahaiset kuljettavat siemeniä uusiin paikkoihin, ja tarhurikin kitkiessään ja myllätessään saa orvokinsiemenet hajaantumaan sinne ja tuonne. Joka vuosi ilmestyy uusia sävy-yhdistelmiä. Toinen keino on kitkeä liiat siementaimet kompostiin
Pienija haaleakukkaiset pelto-orvokit on selvintä kitkeä lähistöltä pois, koska niistä voi siirtyä laimentavaa rikkaruohon perimää kukkatarhan orvokkikaunottariin. Myös valkoiset lemmikinkukat ovat yleisiä, vaaleanpunaiset kaikkein harvinaisimpia. Kun siemenalkuisia orvokkisukupolvia on ollut ja mennyt hyvin monta, pihalle on hyvällä onnella vakiintunut hieno, oma orvokkikanta. On hauska katsella, mitä orvokkirintamalla tapahtuu tänä vuonna ja taas ensi vuonna ja sen jälkeen. Tämä on kuitenkin väliaikaista, ja lemmikit joutuvat aikanaan väistymään vahvempien kasvien tieltä. Orvokkien ja lemmikkien siemenet tarvitsevat paljasta multapintaa itämiseen ja taimien kasvuun. orvokki alkujaan kuinka vahvanvärinen ja suurikukkainen tahansa, sen siemenistä kasvaa pienikukkaisempia ja vaaleamman värisiä orvokkeja. Orvokkeja ei tarvitse hoitaa muuten kuin leikkaamalla pitkiksi venähtäneet varret alas viisisenttisiksi, ja tämäkin tehdään lähinnä siistimissyistä. Poimi tuttavan puutarhasta jokunen siemenvarsi ja heittele tontillesi. 17 Oma PIHA 1. Tai siirrä jostakin muutama pikkutaimi. Avonaisen kohdan ei tarvitse olla suuri, neliösentti riittää. Orvokki, lemmikki ja kaunokainen. Puistolemmikin, tuttavallisemmin lemmikin (Myosotis sylvatica) ihanansiniset ja herkät kukat sulostuttavat kevätkesäistä puutarhaa. Aiemmin oli myös keskisinisiä ja keltaisia orvokkeja, mutta ne ovat sittemmin kadonneet. 2. Kun lemmikki peittää maan, sekaan ei mahdu muuta. Lemmikkimeri ja samalla lemmikkien ikuinen läsnäolo järjestyvät pihalle helposti. 3. Kukkapenkeissä ja tontin villialueilla lainehtiva lemmikkien meri on vastustamaton näky, josta kukaan kukkiin hurahtanut pihatarhuri ei halua jäädä paitsi. Tämä kova kolmikko tulee ja menee puutarhassa niin kuin parhaaksi katsoo ja tarhuri sallii. Joskus voi vanhoilla pihoilla nähdä tarhaorvokkeja, jotka ovat saaneet alkunsa jopa vuosikymmeniä sitten. 4. Minun pihalleni on asettunut orvokkikanta, jossa on pieniä, enimmäkseen tummansinisiä tai violetinsinisiä, toisinaan jopa ”mustia” kukkia. Taivaansininen on lemmikinkukkien pääväri. Vaihtelua tuovat kaksisävyiset ja keltaisin kuvioin koristellut kukat. Siinä se, sait lemmikin pihaan. Lemmikkejä on onneksi helppo suitsia, jos alkaa tuntua, että ne täyttävät kukkapenkit ja jättävät toisia 2 1 3 4 ” Hyvällä onnella pihalle vakiintuu oma hieno orvokkikanta ”
1. Syksyllä harvennetaan tiheät lehtikasvustot melko kovalla kädellä ja nykäistään muita kasveja ahdistelevat ruusukkeet pois. Siemeniä kypsyy paljon, joten suurin osa varsista voidaan leikata pois kukinnan hiljetessä, jos ei haluta kukkapenkin täyttyvän siementaimista. Aluksi keltasauramo (Cota tinctoria) ja reunuspietaryrtti kylväytyivät vanhassa haassa isolle alalle ja kukkivat komeasti. Reunuspietaryrtti (Tanacetum parthenium) kukkii keskikesästä syksyyn pienin päivänkakkaramaisin mykeröin. Isokin kasvi irtoaa maasta helposti, pienestä juuristosta ei ole vastusta. Jos piha on aurinkoinen ja kuivamultainen, keltasauramo pysyy tontilla oikein hyvin ja voi levitä suurelle alalle. Esimerkiksi pionit eivät kaipaa hautovaa lemmikkikatetta tyvelleen. Tavallisin se lienee nykyään kuitenkin puutarhoissa, sillä sauramo kukkii näyttävästi juhannuksesta loppukesään. Aurinkoa asterikasveille Useimmat asterikasvien heimoon (Asteraceae) kuuluvat kasvit haluavat kasvaa paistatellen auringonvalossa, ja siemenetkin itävät vain, jos niille on tarjolla paljasta multatilaa ja paljon valoa. Jos piha muuttuu varjoisammaksi puiden kasvaessa tai maa peittyy rehevään kasvillisuuteen, keltasauramo katoaa. Heinänteon koneellistuminen hävitti keltasauramon heinäpelloilta jo aikoja sitten, mutta se on säilynyt harvakseltaan pientareilla ja joutomailla. Osa siemenistä on jo pudonnut tai putoaa työn aikana, joten uusi sukupolvi on taattu. Lemmikit kiskotaan pois siementen kypsymisvaiheessa – silloin ne ovat pitkävartisia ja usein härmäisiä. Kun paikan varjoisuus lisääntyi puiden kasvaessa, nämä aurinkoa vaativat opportunistikasvit katosivat. Yksittäinen kasvi elää kaksi tai kolme kesää, joskus pitempäänkin, ja siemenistä kasvaa jatkuvasti uusia taimia uusiin paikkoihin. 2. 3. 18 Oma PIHA kasveja jalkoihinsa. Tässä sillä ovat kavereina rönsyakankaali (Ajuga reptans) ja luonnon nurmitädyke (Veronica chamaedrys). 2 1 3. Yleensä kaunokaisen jalostetut lajikkeet eivät menesty pitkään toisten kasvien joukossa, mutta vanha punakukkainen bellis on sitkeämpi. Keltasauramo (Cota tinctoria, Anthemis tinctoria) on vanha heinäja laidunniittyjen kasvi, ”keltainen päivänkakkara”. Puistolemmikillä on kaksivuotinen elinkierto, joten voidaan vähentää maahan päätyvien siementen määrää tai talvehtimaan ryhtyviä lehtiruusukkeita tai tehdä molempia
Myöhemmin toiset kasvit alkoivat rehottaa samaisessa penkissä ja reunuspietaryrtti hävisi. Se pystyy myös pitämään puolensa naapurikasvien joukossa, jos nämä eivät ole kovin paljon korkeampia. 19 Oma PIHA Samanlaiset valovaatimukset ovat reunuspietaryrtillä (Tanacetum parthenium), jota kutsutaan myös reunuspäivänkakkaraksi. Ilmeisesti sääkin vaikuttaa osaltaan punerruksen voimakkuuteen. Valkoisissa mykeröissä näkyy punerrusta enemmän tai vähemmän. Kitkin enimpiä pois. Tämä pätee tosin vain kaunokaisen valkokukkaiseen luonnonkantaan, jalostetut lajikkeet ovat tarkempia kasvuoloistaan. Se on Lounais-Aasiasta ja Balkanilta kotoisin oleva perenna, joka on puutarhaviljelyn myötä kotiutunut puoleen maailmaan, myös meille Suomeen. Tontillamme ei ollut kaunokaisia alun perin. Alkuvuosina jouduin kitkemään näitä tuhatkaunoja ämpärikaupalla pois vastaperustamistani kukkapenkeistä, joiden paljaaseen multaan kaunokaiset tietysti mielellään asettuivat ja kylväytyivät loputtomasti. Kaunokainen (Bellis perennis) vaeltelee puutarhassa siemenillä sinne ja tänne. Kookkaiksi ehtineet, puisevavartiset yksilöt kuolivat yleensä talvisin, mutta maasta nousi uusia siementaimia vähintään samaan tahtiin. Jos nyt raivaisin kasvustoa jälleen harvemmaksi, tämä vahvantuoksuinen, matala pietaryrtti ilmestyisi varmasti takaisin. Vaikka reunuspietaryrttiä tai pääasiassa sen lajikkeita kasvatetaan kesäkukkina, se heittäytyy tilaisuuden tullen kestokukkaseksi ja alkaa kylväytyä. Ja loppu on historiaa, kuten sanonta kuuluu, en pääse enää kaunokaisista eroon. Kestävin ja sopeutuvin on belliksen villimuoto. ” Reunuspietaryrtti heittäytyy tilaisuuden tullen kestokukkaseksi ja alkaa kylväytyä ”. Kellanvihreälehtinen ’Aureum’-lajike eleli vuosikausia aurinkoisessa kukkapenkissäni. Siirsin innoissani yhden taimen pihalle. Kaunokainen (Bellis perennis) poikkeaa edellisistä lajeista siinä, että se ei vaadi täydellistä aurinkopaikkaa menestyäkseen. Vieressä oli naapurin hevosten jaloittelutarha, ja kun hevoset muuttivat sittemmin muualle, kaviouran reunaan ilmestyi muutama kaunokainen
Elinkierto on kaksivuotinen eli siemenistä kasvaa ensimmäisenä kesänä tummanvihreä, kapealehtinen ruusuke, joka talvehtii. Liiat siementaimet on helppo nyppäistä pois vaikkapa kevään peruskitkentää tehdessä. Kukat ovat muutaman kappaleen ryhminä pikkuhaarojen päissä, mistä lienee saatu aihe mykeröön viittaavalle nimelle. Mykeröneilikassa on kuitenkin puolensa: se on varma ja kestävä, täyttää kukkapenkkien ja pihaniittyjen aukkopaikkoja ja tietenkin vaihtaa paikkaa joka vuosi. Mäkiminttu, virallisesti lehtomäkiminttu (Clinopodium vulgare, Satureja vulgaris) on kotimainen luonnonkasvi. Mykeröneilikka on tavallinen luonnonkasvi lähes koko Euroopassa. Siemenensä kypsyttänyt ja kylvänyt mykeröneilikka katoaa maailmasta. Harvinaiset salamuuttajat Mykeröneilikkaa kylvin 25 vuotta sitten eikä se ole sen koommin kadonnut pihalta, vaikka olemme kerran muuttaneetkin. 20 Oma PIHA Nyttemmin, kun tonttimme varjoisuus ja muu kasvillisuus rajoittavat kaunokaisten elämää ja leviämistä, on rauha maassa. Mykeröneilikka (Dianthus armeria) ei ole Suomessa tunnettu puutarhakukkana. Muina aikoina kitketään esikontaimia tai tarjotaan niitä tuttaville.. Seuraavana kesänä tulevat varret kukkineen ja siemenineen. Metsälaidunnus ja kaskeaminen loivat aikoiJos tontin maalaji sattuu olemaan hikevää hietaa tai multavaa hiekkaa, etelänkevätesikko (Primula elatior) viihtyy ja leviää siemenillä. Toukokuussa vietetään kukkajuhlaa. Sitä kasvaa maan lounaisosassa ja toisaalla Uudeltamaalta Etelä-Savoon asti. Melko vaatimattoman näköisenä se jää vaille huomiota, kun valittavana on monia koreakukkaisia sukulaislajeja, kuten ketoja harjaneilikka. Muuttokuormaan sitä ei otettu, vaan sepä matkusti toisten kasvien maapaakuissa. Noin sentin levyiset, aniliininpunaiset ja valkopilkkuiset kukat avautuvat alle puolimetristen varsien päihin. Samassa muuttokuormassa mykeröneilikan kanssa salamatkusti mäkiminttu. Suomessa on vain muutama satunnainen kasvupaikka rannikoilla
Ihana ja tunkeileva Etelänkevätesikko (Primula elatior) kuuluu pihani suurmenestyjiin. Jonkinlainen metsälaidunmeininki vallitsee ilmeisesti etupihallamme koivujen alla, sillä mäkiminttu viihtyy siellä hyvin, liiankin hyvin. Tiheä, matalahko kasvusto luontuu kuivalle, ketomaiselle paikalle sen näköisenä, kuin olisi kasvanut siinä aina. Tässä tapauksessa nimi ei ole enne, sillä mäkiminttu ei tuoksu juuri miltään. Mykeröneilikka (Dianthus armeria) kukkii melko vaatimattoman näköisesti verrattuna moniin komeisiin sukulaisiinsa. Alun perin siementen hankintaan ja kylvöön innosti oletus, että mäkiminttu olisi hyvä kotimainen teeyrtti – minttu mikä minttu, oli ajatus. 3. Neilikka alkaa kohta kypsyttää siemensatoa. Se kasvaa ja kukkii yhtä hienosti kuivassa ja kosteassa maassa, auringossa ja puolivarjossa. Nykyään leikkaan siemenvarret pois jo vihreinä, ja esikon leviäminen onkin selvästi vähentynyt. Melko harvinainen luonnonkasvi mäkiminttu (Clinopodium vulgare) asettuu mielellään tontille, jos sille on tarjolla vaikkapa metsälaidunmainen nurkkaus. Totuus oli toisenlainen: mäkimintun lehdet eivät tuoksu juuri miltään tai ehkä laimeasti ryytimäisiltä. 2 1 ” Etelänkevätesikon vaaleankeltainen kukinta on ihana ilmestys ”. Liilanpunaiset huulikukat ovat kuitenkin kauniita, ja pallomaiset kukinnot jäävät kuivuttuaan törröttämään talveksi. Maan siemenpankissa riittää kuitenkin vanhoja talletuksia, niin että uusia esikontaimia ilmestyy vielä pitkään. 21 Oma PIHA 3 naan mieluisia kasvupaikkoja mäkimintulle, mutta kuulemma nykyiset viljely-ympäristöt eivät ole sille oikein mieleen. 2. < 1. Etelänkevätesikon vaaleankeltainen kukinta toukokuun alussa on niin ihastuttava ilmestys ja kevään kohokohta, etten luovu siitä koskaan, levitköön esikko kuinka paljon haluaa. Se kypsyttää valtavasti siemeniä, jotka putoavat emokasvin lähelle ja päätyvät sitten ympäriinsä kitkemisen, haravoinnin ja maansiirtojen mukana. Totta puhuen olen antanut esikontaimia läjäpäin niitä halunneille, vienyt kassikaupalla taimenvaihtajaisiin ja lopulta kitkenyt kompostiin. Mykeröneilikan ja reunuspietaryrtin iloista kasvustoa kukkapenkin laidalla. Toisin kuin muut tässä kirjoituksessa mainitut kasvilajit, jokainen etelänkevätesikko elää vuosikausia, ellei esimerkiksi päälle vyöryvä heinikko tukahduta sitä
Tee itse IDEA ja OHJE Ulla Vestola KUVAT Martti Leppä. 22 Oma PIHA Raikasta raitaa Siirreltäviin laatikoihin paistaa aina aurinko
Maalaa laatikko kauttaaltaan ulkokalustemaalilla ja anna maalin kuivua. Irrota teipit heti maalauksen jälkeen. 2. 6. Sahaa 22 × 100 mm:n laudasta 58 cm pitkät pohjalaudat (2 kpl). Pikkulaatikosta voi tehdä neliskanttisen ja leveäraitaisen. Pohjan keskelle tulee jäädä 0,5–1 cm:n rako liikaveden poistumistieksi. 1. Kapoisa laatikko sopii vaikka pihapöydälle.. Tarvikkeet Sahalautaa 22 × 150 mm ja 22 × 100 mm Rimaa 22 × 50 mm Uppokantaruuveja 4 × 40 mm Ulkokalustemaalia Maalarinteippiä ja sivellin Saha, pora ja ruuvinväännin Hiomapaperi tai -kone Mitta ja kynä Muovia vuoraukseen Niittipistooli tai vasara ja nauloja TEE NÄIN Kevyet kukkalaatikot syntyvät laudanpätkistä tai vaikka käytetyistä laudoista, sillä lopuksi laatikot maalataan ympäröiviin rakennuksiin sointuviksi. 3. Vuoraa laatikko muovilla. Sahaa 22 × 150 mm:n laudasta 58 cm:n sivut (2 kpl) ja 16 cm:n päätypalat. 5. Poraa ruuveja varten reiät ja kiinnitä ruuvit pohjalautojen läpi sivulautoihin. Hio lautojen sahareunat siisteiksi. Kiinnitä sivulaudat pohjalautojen päälle. Sahaa vielä rimasta 38 cm:n (2 kpl) ja 24 cm:n (1 kpl) pätkät sankaa varten ja 20 cm:n pohjarimat (2 kpl). 23 Oma PIHA Käännä pohja ylöspäin ja kiinnitä päätypalat pohjaan ja sivuihin. 4. Lisää päällimmäinen rima sangaksi. Kiinnitä muovi läheltä laatikon yläreunaa niittipistoolilla tai pikkunauloin. Tee raidoitus maalarinteipillä. Tee muoviin pohjaraon kohdalle muutama reikä. Mittaa sangan paikka sivun keskelle ja kiinnitä pystyrimat kolmin ruuvein. Sangallisissa laatikoissa kesäkukkia voi siirrellä terassilta rappusille ja pihamaan kiveyksille. Kiinnitä laatikon alle kaksi pohjarimaa, jotka pitävät laatikon pohjan tuulettuvana. Paina teipit tiukasti lautaan ja maalaa toisella värillä teippien välit
24 Oma PIHA Silmänruokaa! Kylvä kukkaloistoa hyötytarhaan Lavatarhan vuosi osa 4 Lavatarhan kesäkukat TEKSTI ja KUVAT Linda Peltola Katso arkistosta osa 1 Lavatarhan perustaminen Oma PIHA 1/2019 osa 2 Vuoroviljelyn perusteet Oma PIHA 2/2019 osa 3 Lavatarhan hoito ja ylläpito Oma PIHA 3/2019 omapiha.info —> lehdet Lehtiarkisto on kestotilaajille ilmainen. Puutarhan puolelta poimitut pallerolaukat ja leimut ovat saaneet lavatarhasta kavereikseen tillin kukintoja, kosmoskukkia, ruiskaunokkeja ja herneen rönsyjä makoisine palkoineen.. Kesäisessä sadonkorjuupöydässä kukintoja notkuva kimppu on yhdistelmä koristeja hyötykasveja
Pölytystä kaipaavat esimerkiksi herneet, pavut, kurpitsat ja kaikki hedelmäja marjakasvit. Värikkäät kukat houkuttelevat puutarhaan pölyttäjähyönteisiä varmistamaan sadon onnistumisen. 25 Oma PIHA H Hyötykasvilavoissa voi viljellä kasveja melko tiheässä, jolloin vältytään suuremmalta kitkemiseltä. Samalla, kun kerätään tuoreet salaatit, sipulit, perunat, yrtit ja juurekset kesäkeittiöön, on mukavaa poimia maljakollinen kukkia – se tekee arjestakin kesäjuhlaa. Samettikukka on tavallinen koristekasvi hyötytarhassa, mutta sillä on myös tärkeä tehtävä harhauttaa vahvalla tuoksullaan kasvituholaisia, kuten sipulija porkkanakärpäsiä. Kääpiösamettikukka kasvaa mätäsmäiseksi kukkapilveksi, ja eri lajikkeiden kukanvärit Nelivyöjäärä (Leptura quadrifasciata) paistattelee päivää ja syö siitepölyä kosmoskukasta. Perhosten ja pölyttäjien kesäkeidas on kaunis, ja lisäksi maa paranee, kun kasvilajit valitaan viisaasti.. Suuretkin muutokset voivat aivan hyvin lähteä liikkeelle kotipuutarhoista. Hyönteiskantojen romahtaminen ja pölyttäjien massakuolemat myrkkyjen ja tehotuotannon vuoksi ympäri maailmaa ovat huolestuttavia asioita eikä siksi voi tarpeeksi painottaa mesikasvien tärkeyttä yhdessä luonnonmukaisen, myrkyttömän viljelyn ohella. Panosta hyötytarhassa tuoreen sadon kasvattamisen ohella runsaaseen kukintaan. Mikäli on tilaa, lavatarhan lähelle kannattaa istuttaa kirsikkatai paratiisiomenapuita, joiden keväinen kukkaloisto saa pihan kuhisemaan elämää
Valkoiset orvokinkukat ovat suloisia niin lavan reunalla, maljakossa kuin leivonnaisten päälläkin. Porkkanalla ja palsternakalla on kauniit sarjakukinnot. Myös maustefenkoli ja kumina sopivat sarjakukkaisia kasveja suosivalle. Istuta yrtit lavassa kevyeen ja läpäisevään kasvualustaan tai ruukkuihin lavojen vierelle. 2. Muita vaaleita kehäkukkalajikkeita ovat muun muassa ’Pink Surprise’, ’Apricot Pygmy’, ’Ivory Princess’ ja ’Snow Princess’. Edellisvuotinen, täysikasvuinen porkkana tai palsternakka istutetaan keväällä maahan ja odotellaan kauniita kukintoja leikattavaksi asetelmiin. 26 Oma PIHA 3 2 1. Niin hassulta kuin saattaa kuulostaakin, nousevana puutarhatrendinä on näiden juuresten kasvattaminen kukkien toivossa. Esikasvata taimet maalis–huhtikuussa tai kylvä suoraan kasvupaikalle huhti–toukokuussa kaalikasvien ja sipulien lähelle. vaihtelevat sitruunankeltaisesta oranssinpunaiseen. Vanhalla ’Gigante Svizzero’ -sokeriherneellä on paitsi makeat palot, myös herkullisen väriset kukat, jotka tuovat väriä hyötytarhaan ja ovat pörriäisten suursuosikkeja. 1. 3. Haalistuneen hempeä kehäkukkalajike, kuten kuvan ’Bronzed Beauty’, on mielenkiintoinen vaihtoehto perinteisille voimakkaan oransseille tarhakehäkukille. Korianterin ilmavat sarjakukinnot keventävät kesäkimppua. Ajuruohoja, mäkimeiramia eli oreganoa, minttuja, iisoppia, anisiisoa ja korianteria kasvatetaan aromikkaiden lehtien vuoksi, mutta ne tuottavat myös kauniita kukkia, joita pörriäiset rakastavat ja jotka sopivat kukka-asetelmiin. Kasvuston hipaisu kädellä tuo ilmoille vahvan yrttimäisen, miellyttävän tuoksun. Erityiset koristeporkkanat ovat suosittuja niin leikkokimppuja harrastavien kotifloristien kuin ammattilaistenkin keskuudessa. Lavatarhan kaunistajat ”Kukka se on perunankukkakin”, kuuluu vanha sanonta – ja kuinka kaunis koristekasvi peruna hyötytarhassa onkaan! 1600-luvulla perunaa kasvatettiin puutarhassa koristekasvina ja fiinit naiset koristelivat perunankukilla hienoja hattujaan. ’Blue Congo’ ja ’King Edward’ -lajikkeilla on upeat laventelinliilat kukat ja ’Mayan Goldilla’ voimakkaamman violetit kukat. Myöhäisen ’Mozart’-perunan kukat ovat vaaleanpunertavat
Kaihoisan sinertävät kukat ja tumman violetit mukulat tuottava ’Blue Congo’ -peruna on upea ilmestys kukkiessaan. Kukista syntyy muhevaa multaa Tuoksuherneet kaunistavat hyötytarhaa kiipeillessään tukia pitkin ja levittäessään ilmoille kukkiensa 4. Siemeniin tarvitsee uhrata edullisimmillaan vain muutama euro. Lyhyt esikasvatus huhti–toukokuussa aikaistaa kukintaa. Pieni kesäkukkaparatiisi houkuttelee pölyttäjähyönteisiä, perhosia ja muita ötököitä. Tähtiputken ja apilan kukinnot ovat toisiinsa sointuva pari kukkakimpussa. Palkitun 'Silver Cup' -lajikkeen terälehdissä on vaaleaa raidoitusta ja tumma keskusta.. Monivuotisten hyötykasvien kukista on pitkäaikainen ilo. Utuisen pehmeä hyötykasvi parsa on puolestaan varsinainen klassikko leikkovihreänä. Vanhan ajan kesämalvikki on ihanan helppo, keväällä suorakylvettävä klassikkokesäkukka valkoisena tai vaaleanpunaisena. Tavallista matalampi valkoinen kosmoskukkalajike ’Dwarf Sensation White’ on osoittautunut aikaiseksi ja ahkeraksi kukkijaksi, joka myös haaroittuu hyvin. Lavan reunalle voi istuttaa matalia orvokkeja ja taakse kylvää ruiskaunokkia, joka on pettämätön klassikko. Perusta romanttinen kesäkukkalava hyötytarhaan Lava, joka on istutettu kukkia täyteen, on kaunis, hyödyllinen ja myös edullinen. Syötävien mukuloidensa vuoksi kasvatettavalla monivuotisella maa-artisokalla on keltaiset, pienet auringonkukkamaiset mykerökukinnot, jotka tekevät tästä erikoisesta preeriakasvista koristeellisen osan syksyistä hyötytarhaa. Sipuleista perinteinen ruoholaukka, vaarinlaukka, kiinansipuli, ilmasipuli, pillisipuli ja karhunlaukka kukkivat kauniisti. Kasvualustan voi tehdä omasta lehtikompostimullasta ja reunat rakentaa kierrätystavarasta. 27 Oma PIHA 4 5 Hirssit, joita näkee nykyisin yleisesti myynnissä kukkakaupoissa, ovat kauniita ja ilmavia kukka-asetelmien keventäjiä. 5. Sitä ei tarvitse kasvattaa pelkästään sinikukkaisena, vaan voi kontrastin luomiseksi leikitellä eri lajikkeiden sävyillä aina valkoisesta ja vaaleanpunaisesta lähes mustanpuhuvan viininpunaiseen
Niillä on puutarhassa lähinnä koristearvo, mutta satoa tuottavia sokeriherneitä voi valikoida viljelyyn kauniiden kukkien perusteella. Kasvit voivat silminnähden paremmin, ja hyötytarha kukoistaa vuosi vuodelta runsaampana. 3. Ei pelkkää sinistä. Syksyllä niistä saadaan siemeniä. Taimien esikasvatus huhtikuulta on suotavaa, mutta korkeassa lavassa lähes neljään metriin nousevat kukinnot palkitsevat vaivan. Auringonkukat ovat hyviä liikaravinteiden kerääjiä ja maan muokkaajia. 28 Oma PIHA huumaavaa tuoksua. Viljelykierrossa monia kukkia voidaan käyttää maanparannuskasveina vuosina, jolloin maan mururakennetta ja humuspitoisuutta täytyy parantaa. Auringonkukkien suuret kukinnot nousevat korkeuksiin. Madot ja maan pieneliöt kiittävät! Kun pääpaino siirtyy kasvien hoitamisesta pitkäjänteiseen maan ja sen eliöstön hoivaamiseen, alkaa satoakin syntyä. Ruiskaunokkien kukkien värikirjo on sopivan laaja ja sointuva. Kukkineet kasvit silputaan maahan syksyllä tai varhain keväällä. 2. Punakukkaiset lajikkeet, kuten ’Gigante Svizzero’ tai ranskalainen sokeriherne ’Carouby de Maussane’, tuottavat palkojen lisäksi kaunista katseltavaa. Lämpimänä syksynä kypsyvästä suuresta siemensadosta saadaan kylvösiemenet seuraavalle keväälle sekä linnuille nokittavaa. 1. < 3 2 1. Etenkin yli kolmemetristen jättiauringonkukkien kasvu on hauskaa seurattavaa läpi kesän. Kaikki palkokasvit sitovat maahan typpeä seuraavan vuoden satokasveille. Monipuolinen hyötytarha tarjoaa hoitajalleen silmäniloa pitkälle syksyyn. Matalat orvokit on selvintä sijoittaa lavan nurkkaan saamaan valoa ja keräämään katseita. Pintaan muokattu vihermassa maatuu muhevaksi mullaksi
Kukat houkuttelevat perhosia, kimalaisia ja mehiläisiä sekä muita mukavia ötököitä.. majus) Tarhakehäkukka (Calendula officinalis) Veriapila (Trifolium incarnatum) 4 5 4. Lava täynnä kesäkukkia! Kukkien siemenet ovat edullisia, lavan laidat rakentuvat kierrätyslaudoista ja multaa löytyy omista kompostikasoista. Aitohunajakukka (Phacelia tanacetifolia) Auringonkukka (Helianthus annuus) Herne (Pisum sativum) Pavut (Phaseolus) Persianapila eli tuoksuapila (Trifolium resupinatum var. 5. 29 Oma PIHA Mehiläisja perhoskasveja Iisoppi (Hyssopus officinalis) Kanarianköynnöskrassi (Tropaeolum peregrinum) Karhunjuuri (Meum athamanticum) Kosmoskukat (Cosmos) Mäkimeirami (Origanum vulgare) Puna-apila (Trifolium pratense) Ruoholaukka (Allium schoenoprasum) Tattari eli viljatatar (Fagopyrum esculentum) Valkoapila (Trifolium repens) Yrtti-iiso eli anisiiso (Agastache foeniculum) Leikkokukaksi ja ruokien koristeeksi Korianteri (Coriandrum sativum) Koristekrassit (Tropaeolum) Koristeporkkana (Daucus carota) Kesämalvikki (Lavatera trimestris) Kääpiösamettikukka (Tagetes tenuifolia) Maloppi (Malope trifida) Mintut (Mentha) Orvokit (Viola) Ruiskaunokki (Centaurea cyanus) Sudenporkkanat (Ammi) Tilli (Anethum graveolens) Lavatarhan hyödylliset kukat Maanparannukseen Silppua syksyllä kasvilavaan vihermassaksi. Klassisen 'Silver Cup' -kesämalvikin terälehdissä on vaaleaa raidoitusta ja tumma keskusta
Puutarha tammen alla TEKSTI ja KUVAT Leena Nurmi Hämeenlinnalaisen rintamamiestalon puutarhan johtoajatuksia ovat valo ja tunnelma. 30 Oma PIHA Hämeenlinnalaisen rintamamiestalon puutarhan johtoajatuksia ovat valo ja tunnelma. Tontin kasvimaailmassa näkyvät myös menneiden vuosien aikakerrokset.. Tontin kasvimaailmassa näkyvät myös menneiden vuosien aikakerrokset
31 Oma PIHA
– Puu on todellinen biotooppi, mikä on ajatuksena aivan ihana asia. Oksistosta tippuu muun muassa kirvoja, mittarin toukkia ja linnun ulosteita. Rintamamiestalon pihapiiriä hallitsee leveälatvuksinen tammi (Quercus robur), jossa kuhisee monenmoista elämää. Rintamamiestalon rakensi alkujaan kapteeni Kauko Paimela kahden perheen aravaksi, tosin taloon ei koskaan muuttanut muita. Tammen alle sijoitettu paviljonki on tärkeä rentoutumispaikka rintamamiestalon asukkaille. Siellä nautitaan päiväkahveista ja tutkaillaan pihan tapahtumia. Pitkälle ulottuvine oksineen tammi otti meidät syleilyynsä jo ensi vierailulla. Vuonna 1951 istutetusta omenapuurivistöstä on jäljellä vielä muu1. Talon toiset asukkaat, kanttori Kaarlo Voipio ja lastentarhanopettaja Margareta Voipio rakennuttivat siipirakennuksen 70-luvun alussa sävellyshuoneeksi, sillä he olivat molemmat musiikintekijöitä. – Ostimme vuonna 1951 valmistuneen rintamamiestalon keskellä pihaa kasvaneen puun perusteella. 2. Aikakerrokset näkyvillä Liisa Turtiainen ja Jari Vuori ovat olleet vuodesta 2006 lähtien Hämeen Härkätien varrelle Ojoisten Latokartanon pelloille lohkotun, 1490 neliömetrin kokoisen tontin kolmannet asukkaat. Liisa kertoo tammen latvuksen kuhisevan elämää. Sakollakin häntä uhkailtiin liian suuren talon rakentamisesta. 1 2. Pudonneet lehdet silppuan ruohonleikkurilla maahan, josta madot ne pian hoitavat näkymättömiin. Vaikka se vie voimia muilta kasveilta ja roskaa lehdillään naapureidenkin nurmikoita, on se meidän puutarhan helmi, Liisa Turtiainen hehkuttaa. Suojaavan katoksen alla voi kuitenkin ihailla kaikessa rauhassa lintujen, oravien ja muiden eläinten touhuja. 32 Oma PIHA L Liisa Turtiaisen pihapiiriä hallitsee leveälatvuksinen, noin 50 vuotta sitten istutettu tammi, jonka ympärille muu puutarha rakentuu. Vanhalla tontilla voi nähdä menneiden aikojen kasveja. Vuorimänty (Pinus mugo) ja säleikkövilliviini (Parthenocissus inserta) reunustavat portaikkoa
Perennat menestyvätkin hyvin Liisan puutarhassa, erityisesti pionit. Hän ei ole kovin hyötykasvisuuntautunut ja viljelee vain helppoja vihanneksia, kuten kurpitsoita, punajuuria ja pinaattia. Liisa arvostaa lehtien eri muotoja ja ihailee etenkin sormivaleangervojen kauniita lehtiä. Liisan mielestä ne saavat kasvaa, kun kerran ovat voittaneet. Kolme metriä korkeaa ja leveää orapihlaja-aitaa Liisa on perannut jo kymmenen vuotta. Brittien tapa ajatella puutarhasta on antanut vaikutteita, vaikka aikaisemmin hymähtelin heille. Onnenkäenkaali eli ”onnenapila” 'Iron Cross' (Oxalis tetraphylla) omenapuun oksalla. Tontilla kasvoi vanhastaan punakukkaista 'Karl Rosenfield' -lajiketta. Sinne tänne on istutettu aikoinaan myös pihajasmikkeita, happomarjoja ja marjapensaita. Suuri vuorimäntykasvusto sekä tuijat (Thuja occidentalis) vihreyttävät talon porraspieltä ympäri vuoden. Hän on yrittänyt hävittää myös happomarja-, kurtturuusuja vuorikaunokkikasvustoja siinä kuitenkaan onnistumatta. – Pidän myös havukasvien värimaailmasta ja suosin mielenkiintoisia luonnonkasveja, joita myös rikkaruohoiksi kutsutaan. Ne hyötyvät hänen mukaansa savimaasta eivätkä tarvitse mitään, eivät edes ylimääräistä kastelua. Esimerkiksi vaaleanpunakukkaisen idänunikon kukintaa saa odotella jopa 10 vuotta. – Aloitan kylvöt helmikuussa ja kohta kaikki paikat ovat taimia täynnä, vaikka kuinka olisin päättänyt vähentää, pukee Liisa sanoiksi monen pihatarhurin jokavuotisen kohtalon. Valo ja tunnelma ovat puutarhassa etusijalla. Astiat ja ruukut ovat heikkouteni, sillä kasvin ja istutusastian on sovittava yhteen. 33 Oma PIHA tama puu. Pionit viihtyvät savimaassa Koristekasvit ovat Liisalle tärkeämpiä kuin syötävät lajit. Liisa Turtiainen hoitaa hämeenlinnalaista puutarhaansa ilman stressiä sen kasvija eläinmaailmasta nauttien. Yksi niistä tuottaa hapottomia ja syömäkelvottomia hedelmiä, jotka tosin kelpasivat pula-aikana talouskäyttöön. Talon takana kasvaneet lahot koivut pariskunta kaatoi heti alkuunsa. 3. Vanhassa puutarhassa on näkyvillä menneiden vuosien aikakerroksia: vanhoja omenapuita, pensaita ja perennoja. 5. 3 4 5 6. 6. 4. Mielenkiintoisempaa Liisan mielestä on kasvattaa perennoja ja kesäkukkia siemenistä
Talon takana ovat puolestaan otolliset olosuhteet varjon kasveille. Keväisin puutarhaa koristavat kevätja suikeroesikot. – Palavanrakkauden voimakas punainen väri on vaikea yhdistää väriharmoniaan. Se pysyy hyvin pystyssä ja kukkii pitkään. Jokin vastaväri ehkä kävisi. Perinneperennoja Rintamamiestalon puutarhassa kasvaa myös vanhaa valkokukkaista syysleimua, joka on terve ja kestää hyvin sadetta. Olen myös huomannut, että sen kukkien kerrannaisuus vaihtelee. Kiinanpionin 'Yang Fei Chu Yu' eli ”Keisarin vaimo nousee kylvystä” upeaa valkoista kukintaa vielä odottelen. 1. Tarhakalliokielotkin levittäytyvät niin, että kuunliljat niiden keskellä ovat hätää kärsimässä. Erikoisenvärisen tarhakulleron ja tulikellukan kasvustot ovat valitettavasti taantuneet. Istutimme niiden tilalle sormivaleangervoja, kotkansiipiä, preeria-angervoja, kilpiangervoja, kurjenpolvia ja varjoyrttejä. Voimaa kompostista Savimaa antaa kasvuvoimaa myös nurmikolle, joka ei Liisan mukaan kärsi kuivuudesta eikä ollut aikoinaan moksiskaan poikien pallopeleistä. 1 2 3 4. Talon takana menestyvät varjokasvit kuten kotkansiivet (Matteuccia struthiopteris) ja sormivaleangervot (Rodgersia aesculifolia). – Siellä ei kasvanut aikaisemmin muuta kuin koivuja. Ukonkellot (Campanula latifolia) saavat levittäytyä puutarhaan. 4. 34 Oma PIHA – Amerikassa vuonna 1908 jalostettu lajike pysyy hyvin pystyssä. 2. Kompostia hän levittää syksyllä niin koristekasveille kuin vihanneksillekin, jotka saavat kesällä lisäksi ruohosilppua. 3. Myös tarha-alpi on kiitollinen perenna, samoin jalopähkämö, joka Liisan mielestä on toisinaan kyllä riesakin. Vanha kiinanpioni 'Karl Rosenfield' (Paeonia lactiflora) on kasvanut tontilla jo pitkään. Muita pioneja ovat vaaleanpunainen 'Sarah Bernhardt' ja valkoinen 'Festiva Maxima'. Koristekasvipainotteisessa puutarhassa on vain pieni kasvimaa. Hyvä värimaailma syntyy myös suosimistani ukonkelloista ja sormustinkukista, joita putkahtelee sieltä täältä, Liisa tuumii. Fuksianpunainen ja keltainen ovat mielestäni kiva yhdistelmä. Liisan Hattulasta tuoma varjolilja sen sijaan viihtyy erinomaisesti
– Ne olivat raskaita aikoja, oli työuupumustakin, mutta toisaalta tapaturma oli käänteentekevä, sillä elämäni muuttui. Hän valmistui vaatetusalan opettajaksi 2014 ja myöhemmin vielä muotoilijaksi ammattikorkeakoulusta. Hän kipittää kiltisti, kun käsken. En ota puutarhanhoidosta stressiä, tosin olen oppinut suvaitsevaisemmaksi vasta tietoisen kokemuksen kautta. Pihalla oleva kaivo on Liisan mielestä elinehto puutarhaharrastukselle. Suuri huoleni oli tietenkin, kuinka pystyn tekemään puutarhatöitä. Olin aikaisemmin turhan tavoitteellinen ja tarkka. < Hattulasta tuodut varjoliljat (Lilium martagon) viihtyvät tammen katveessa.. Perkuujätteet ja tammen kovat lehdet lahoavat siellä hyvin. 35 Oma PIHA – Kuumakompostori toimii hyvin, kun porukka kalastaa. Valitettavasti kotilo-ongelma hieman rajoittaa katteiden käyttöä, Liisa harmittelee. Vuonna 2008 kaksi hänen oikean käden sormeaan katkesi tapaturmaisesti ja edessä oli ammatin vaihto. Tapaturman jälkeen Liisa kouluttautui uuteen ammattiin. Onneksi on olemassa hyviä hansikkaita. Fysioterapeutitkin pitivät puutarhassa möyrimistä hyvänä kuntouttajana niin fyysisesti kuin henkisestikin, pihatarhuri toteaa. Nyt olen hankkinut omia. Ja onhan minulla Jari apuna. Hänen viimeisin harrastuksensa eli kanat tuottavat kohta nekin puhtia kompostiin. – Pihalla touhuaminen on muutenkin niin rentouttavaa. – Kanakuumeeni alkoi oikeastaan jo opettajankoulutukseni aikana, kun hoidin muiden kanoja vuosikausia. Vaikka nurmikko ei kastelua kaipaakaan, on taimiviljelyksiä, vastaistutettuja taimia ja muita kosteutta kaipaavia kasveja toki kasteltava. Teen vain sen verran kuin on kivaa. Opiskelu ja pihan nyppiminen olivat hänen mielestään täydellinen yhdistelmä. Puutarha kuntouttaa Liisa työskenteli aikaisemmin teatterivaatettajana. Miettii hetken, ja kohta on valmista, Liisa naurahtaa
Siksi niitä on kylvetty omiin riveihinsä muiden satokasvien väliin. Mutta entäpä jos luovuttaisiin riveistä ja siirryttäisiin sekaviljelyyn. Samettikukat karkottavat tuholaisia ja persilja parantaa ruokakasvien makua. Siksi niitä on kylvetty omiin riveihinsä muiden satokasvien väliin. Mutta entäpä jos luovuttaisiin riveistä ja siirryttäisiin sekaviljelyyn. 36 Oma PIHA TEKSTI ja KUVAT Saila Routio Kasvien hyötyvaikutuksesta on puhuttu pitkään, ellei aina. Kasvimaa on helpoin hoitaa, jos se on selkeästi rajattu nurmikosta tai kasvulaatikoiden ympäristö on soralla tai laatoitettu. siskokset Kasvit kuin siskokset Kasvien hyötyvaikutuksesta on puhuttu pitkään, ellei aina. Katso arkistosta Artikkeli syötävistä perennoista Oma PIHA 2/2019 omapiha.info —> lehdet Lehtiarkisto on kestotilaajille ilmainen. Samettikukat karkottavat tuholaisia ja persilja parantaa ruokakasvien makua. Tällöin kasvimaan reuna-alueiden kitkemiseen ei kulu aikaa.
Menetelmää kutsutaan sekaviljelyksi. Siinä kurpitsa varjostaa maissin juuristoa suojaten sitä kuivumiselta ja papu kiipeää pitkin korkeaa vartta sekä tuottaa maahan typpeä. Pohjois-Suomessa palsternakka esikasvatetaan. Poissa on sotilaallinen järjestys, tilalla "antaa kaikkien kukkien kukkia" -tyyppinen kaaos, siis hippifestivaali. sukkulamatoja, siksipä sitä ja toista tehokasta tuholaisten ja tautien karkottajaa valkosipulia (Allium sativum) istutetaan runsaasti muiden kasvien joukkoon. Parsapenkissä (Asparagus officinalis) kasvaa mansikkaa ja köynnöskrassia (Tropaeolum), joka edistää vieruskasvien kasvua. Amerikan intiaanien käyttämää perinteistä kasvikolmikkoa kutsutaan kolmeksi siskoksi. Satokasvit saattavat kasvaa hieman tavanomaista kasvimaata hitaammin, mutta satoa tulee lopulta yhtä paljon – tai alaan nähden enemmän, sillä kasveja kasvatetaan tiheämmässä. Puiden alla kasvaa syötäviä perennoja ja yksivuotisia satokasveja mm. Siinä yhdistellään eri tavoin kasvavia kasveja luonnon monikerroksisuutta jäljitellen, vierekkäin ja yksitellen. Sekaviljelyssäkin käytetään hyväksi kasvien allelopatiaa eli kemiallista vuorovaikutusta, aivan kuten rivija vuoroviljelyssäkin. Jos tilaa on, istutetaan aukkokohtiin uusia satokasvien taimia tai vaikkapa kaupan ruukkuyrttejä. Retiiseistä aletaan korjata satoa ensin, sitten seuraa salaatti. Maan pinta on pian nopeasti kasvavien lajien lehtien peitossa, jolloin kasvimaa pysyy paremmassa kasvukunnossa etenkin tuulisilla paikoilla. Luonnossakin kasvit kasvavat lomittain, sillä ne käyttävät eri korkeuksia niin maan päällä kuin mullassakin. Samettikukan (Tagetes) juuristo erittää ainetta, joka karkottaa mm. Basilika 2 3 1 Viiden kasvin tekniikka Kylvä retiisiä, salaattia, kaalia, kehäkukkaa (Calendula) ja palsternakkaa (Pastinaca sativa) samanaikaisesti samalle läntille. Monet alkuperäiskansat viljelivät hyötykasveja sekaisin pienellä alalla ja yhdessä luonnonkasvien kanssa. Sekalaisella kasvivalikoimalla multa ja ravinteet pysyvät jatkuvassa tasapainossa, maatakaan ei paljoa käännetä. Monivuotisia yrttejä voidaan kasvattaa yhdessä yksivuotisten vihannesten kanssa, sillä maata ei sekaviljelyssä käännetä. 3. Kasvit hyötyvät siitä, että ne elävät ekologisessa yhteisössä muiden kanssa. Palsternakka kasvaa ruohosipulin ja yrttien lomassa, kuvassa näkyy myös valkosipulin versoja. 1. Hyviä vaikutuksia hippimeiningillä Sekaviljely näyttää sekaiselta tottumattoman silmiin. 37 Oma PIHA V Vihannesten kasvattaminen ei ole aina ollut riveihin ja neliöihin järjestettyä. Tuholaisetkaan eivät löydä satokasveja helposti, kun nämä eivät kasva vierekkäin vaan toisenlaisten kasvien lomassa. Tällöin humusta pöllyää vähemmän pois. viljelylaatikoissa.. 2. Viljelykiertoa eli vuoroviljelyä ei tarvitse järjestää, sillä tässä kasvatustyylissä saman kasvilajin yksilöitä ei kasvateta lähekkäin. Sekaviljely on erityisen kätevää pienellä tontilla, rivitalopihassa tai parvekkeella, jossa kaivataan pieneltä alalta paljon erilaista satoa. sativus) viereen (se karkottaa porkkanakärpäsiä) ja basilikaa (Ocimum) kurkkukasvien (Cucumis sativus) lähelle (se torjuu härmää). Yrttien kykyä karkottaa tuholaisia hyödynnetään myös: salvia (Salvia officinalis) porkkanan (Daucus carota subsp
Härkäpapu (Vicia faba) tuottaa maahan typpeä seuraavaa satokautta varten ja hyödyttää esimerkiksi perunaa. Kesän mittaan retiisit syödään pois ja kaaleilla on tilaa kasvaa. Jatkuva harvennus on tärkeää, jotta ilma pääsee kiertämään kasvustossa ja kasvit saavat tilaa ja valoa. puolestaan hyötyy naapurikasvin suomasta auringonja tuulensuojasta. Siinäkin mukaillaan luonnon kerroksellisuutta, mutta mennään vielä astetta pidemmälle: kasvimaan tai lavojen sijaan syötävää kasvatetaan niin puissa kuin maassakin. Intiaanien kolmen kasvin periaatetta laajentaen voidaan sekaisin kasvattaa jopa yhdeksää kasvia. Seuraavia lajeja voidaan kylvää pian taas potteihin ja kennoihin itämään, ja kun taimiin ovat kasvaneet ensimmäiset varsinaiset lehdet, on kasvimaassa jo sopivia koloja istuttaa ne. 2. Hedelmäpuun alla kasvatetaan yrttejä, syötäviä perennoja, mansikoita (Fragaria) tai vaikkapa marjapensaita. Juurikasveja, jotka tarvitsevat paljon multatilaa sadon kasvattamiseen, yhdistetään esimerkiksi salaatteihin (Lactuca sativa), joilla on hentoinen juuristo. Ennen kaikkea sekaviljelyssä paneudutaan juuriston sekä maanpäällisen kasvuston kokoon ja kasvunopeuteen. Ainoastaan harmaahomeesta ja muista hometaudeista voi olla vaivaa tavallista tiheämmässä kasvatusmallissa. conditiva) – ja etenkin sinappikaalia eli rukolaa (Eruca sativa), joka on alkukesällä vaarassa joutua kaaliperhosen toukkien syömäksi. Kapeaa porkkanaa voidaan silti viljellä perinteisesti sipulin (Allium cepa) vierellä, sillä ne hyödyttävät toisiaan. Latva-artisokat ja lehtikaalit tuovat rehevyyttä ja sademetsätunnelmaa. Mitä yhdistellään. Nopeasti kasvavia retiisejä (Raphanus sativus Radicula-Ryhmä) laitetaan hitaasti satoikään tulevien kaalien (Brassica) joukkoon, jolloin paljasta multaa ei pitkään näy. Loppukesällä ripotellaan vielä viimeiset pussinjämät syötävää versosatoa: herneitä (Pisum), retiisejä, punajuuria (Beta vulgaris subsp. Ensimmäiset kylvöt tehdään esikasvatuksena sisällä, ne istutetaan avomaalle samaan aikaan kuin taimien väliin kylvetään ensimmäiset hyppyselliset retiisejä ja muuta varhaissatoa. Maan pinnan peittävät lehdet pidättävät kosteutta mullassa ja vähentävät lentävien rikkaruohonsiementen pääsyä itämään. Syötävä metsäpuutarha Sekaviljelyn yksi suuntaus on niin kutsuttu syötävä metsäpuutarha. 38 Oma PIHA 1. Nopeasti kasvavia lajeja harvennetaan – ja harvennusjätteestä tehdään ruokaa. vulgaris var. Maan hyvinvoinnista pidetään 1 2 ” Intiaanien perinteistä kasvikolmikkoa kutsutaan kolmeksi siskoksi ”. Näin menetellään pitkin kesää
Voikukka (Taraxacum), siankärsämö (Achillea millefolium), poimulehti (Alchemilla) ja ahomansikka (Fragaria vesca) ovat herkullisimmillaan kevätkesällä, kun niiden nuorissa lehdissä on mieto aromi. Sekaviljelyn parhaita puolia onkin sen kyky avata silmät: tontin jokainen nurkka, rikkaruohottuneinkin, nähdään mahdollisuutena. 4. < Lukemista Sekaviljely kotipuutarhoissa on niin uusi asia, ettei siitä vielä ole paljonkaan tietoa. Nopeasti satoikään tulevat vihannekset kylvetään kukkapenkin etuosaan, mistä niitä on helppo korjata. Typpeä juuristollaan sitovien hernepensaiden (Caragana), tyrnin (Hippophae) ja leppien (Alnus) alla on hyvät olot viljellä vaikkapa ravinteita paljon vaativaa perunaa (Solanum tuberosum). Kun alkusyksyllä karistetaan siemenpussien jämät maahan, päästään syömään versosatoa – kannattaa siis kylvää vain lajeja, joiden versoja voi syödä. Ruohosipuli (Allium schoenoprasum) muistuttaa esimerkiksi kovasti kapealehtisiä narsisseja – mutta ne ovat myrkyllisiä, ja ihanasti porkkana-arominen rikkaporkkana (Daucus carota) sekä lipstikka (Levisticum officinale) on ehdottomasti erotettava myrkyllisistä putkikasveista. Luonnonkasvit ovat lyömättömiä hellekesänä, sillä ne sietävät kuivuutta ja ravinteiden vähyyttä. Syötävät kukkapenkit Ruokaa voidaan yhtä hyvin kasvattaa perennojen seassa, kunhan pidetään huolta, että kasvien kerääjä on täysin varma siitä, mitä kerää. Valkosipuli on niin hyödyllinen sekä ihmisen että vieruskasvien terveydelle, että sitä kannattaa istuttaa jokaiseen kasvimaaja kukkapenkkiin. Milloinkahan näemme niitä eduskuntatalon edessä! Latva-artisokka ja kardoni (Cynara) ovat talvenarkoja, mutta etelämmässä ne ovat suosittuja koristekasveja kukkapenkeissä. Komeat mangoldit (Beta vulgaris var. Verkossa: annisveggies.wordpress.com hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/ sekaviljely/ Kirjallisuutta Alys Fowler: The Edible Garden (BBC Books, 2010) Heidi Haapalahti, Teija Tuisku ja Gunilla Törnroos: Kukkiva kasvimaa potager (Tammi, 2018) Bella Linde ja Lena Granefelt: Omasta maasta (Minerva, 2016) Wayne Weiseman, Daniel Halsey ja Bryce Ruddock: Integrated Forest Gardening (Chelsea Green Publishing, 2014). flavescens) ja näyttävät kaalit, kuten lehtija ruusukaali (Brassica oleracea SabellicaRyhmä ja Gemmifera-Ryhmä) eivät ole väärässä paikassa paraati-istutuksessa. Ne kasvavat vehreinä ja tuottavat satoa silloinkin, kun istutetut koristeja hyötykasvit nuupottavat. Rikkaruoho vai herkku Niin kutsuttuja rikkakasveja aletaan katsoa uusin silmin, kun herätään ajatukseen, että nokkosesta (Urtica dioica) syntyy lukuisia herkkuja ja vihattu vuohenputkikin (Aegopodium podagraria) on maukas ravintokasvi. Keväällä lumen sulettua voi odottaa näin iloinen näky: sadonkorjuujuhlat jatkuvat! 3 huolta käyttämällä katteita ja välttämällä torjunta-aineita. 39 Oma PIHA 4 3. Valkosipuli tulossa kukkaan. Oheisissa linkeissä ja kirjoissa on tiedonmurusia myös sekaviljelyyn. Niiden peittelemistä talveksi kannattaa kokeilla, jotta saa monivuotisen komean lehtiperennan ja herkullista satoakin. Syväjuurinen raparperi (Rheum × hybridum) viihtyy missä vain, vaikkapa hedelmäpuun kevyessä varjossa ja kaunis maa-artisokka (Helianthus tuberosus) istutetaan kohtaan, josta sitä on helppo käydä kaivamassa loppusyksyllä tai varhaiskeväällä – ja jossa korkeat kukkavarret loistavat laskevan loppukesän auringon kilossa. Siksi itse kokeileminen ja tiedon jakaminen on tärkeää
TEKSTI ja KUVAT Monica Äijälä Sato talteen osa 1 Ruohosipuli on hyvä mauste ja sen kukinnot koristeellinen salaattiaines. 40 Oma PIHA Kun kesä on kauneimmillaan, alkaa hyötykasviviljelijän sadonkorjuuaikaa. Kesän maut ja vitamiinit otetaan talteen talven varalle. Keskikesällä säilötään mausteet ja marjat Keskikesällä säilötään mausteet ja marjat
Ruohosipulin punaliila kukinto on kaunis ja sopiva salaattiaines. Voikukan nupuista saa säilöttyä kapriksen tapaisia pallukoita, samoin koristekrassin vihreistä siemenistä. 1. Resepti löytyy myös säilöntätablettipurkin ohjeesta. Tilli ja persilja huuhdellaan ja poistetaan varret, minkä jälkeen ne laitetaan pieneen pakastepussiin tai -rasiaan. Yksinkertaisin smoothie, joka oli olemassa kauan ennen smoothiemuodin saapumista, on mansikkamaito. Kolmasosa mansikkamurskaa ja kaksi kolmasosaa maitoa sekoitetaan ja nautitaan kylmänä. Loput laitetaan heti takaisin pakkaseen. Jos ahomansikkaa tulee niin runsaasti, että kaikkea satoa ei jakseta syödä tuoreena, siitä saa hienostuneen marmeladin. Myös ruohosipulia voi pakastaa valmiiksi silputtuna, mutta silloin on varmistettava ylimääräisellä kääreellä tai rasialla, jottei sipuliaromi leviä muihin pakasteisiin. 2. Mansikat pakastetaan murskeena, viipaleina tai kokonaisina eri tarkoituksiin. Myös lipstikka, joka on lihakeiton paras mauste, säilyy parhaiten pakkasessa. Mansikoista on moneksi Pakastimella on töitä, kun mansikkasato on huipussaan. 3. Mansikkamurske, joka valmistetaan tehosekoittimella, sopii esimerkiksi puuron päälle tai smoothieen. Kun tilliä tai persiljaa tarvitaan ruoanlaitossa, otetaan pussi pakkasesta ja murskataan lehdet ruokaan ennen kuin ne ehtivät sulaa. Innokas kokki kääntää katseensa myös rikkaruohoihin ja kesäkukkiin. Se tarvitsee kostean kasvupaikan ja turvemaan. 41 Oma PIHA P Pakastaminen, kuivaaminen, mehustaminen ja hilloaminen sujuvat hyvin, kun intoa riittää. Maku saattaa hävitä kuivuessa, mutta kukinnot ovat silti hauskoja ja syötäviä koristeita. Oman puutarhan lakkasato tuskin riittää marmeladiin asti, mutta lakka on silti kokeilemisen arvoinen puutarhakasvi. Jos kukintoja haluaa säästää talveksi, ne poimitaan ilman vartta ja kuivataan tai pakastetaan. Mutta jos on tarkoitus tehdä pinaattikeittoa tai -muhennosta, pinaatinlehdet keitetään ja hienonnetaan huolellisesti ennen pakastamista. Pieni määrä lehtiä riittää. 1 2 3. Lipstikka on varsinkin lihakeiton mauste. Tillit pussiin ja pakkaseen Tilli, persilja ja pinaatti pakastetaan tuoreena. Kiität itseäsi talvella, kun voit ottaa pakkasesta tuoretta tilliä ruokien mausteeksi ja kaapista mehua janoon. Kurkut purkkiin Kun onnistunut avomaankurkkuviljelmä antaa satoa yli tuorekäyttötarpeen, otetaan mummun maustekurkkuresepti ja lasipurkit esiin. Jos pinaattia on tarkoitus käyttää wokkiruokiin, pakastetaan kokonaisia tuoreita lehtiä
Herukoista valmistetaan yleensä mehua, mutta ei pidä unohtaa mamman marjapiirasta, johon tarvitaan näitä kirpeitä ja maukkaita marjoja. Viherherukkaja raparperimarmeladia. Koirallekin ruokaa puutarhasta Monet koirat saavat nykyisin niin kutsuttua raakaruokaa, joka tarkoittaa raakalihaa, mutta myös pieniä määriä keitettyjä ja soseutettuja vihanneksia. Raparperi on parhaimmillaan alkukesällä, mutta satoa voi korjata pitkin kesää. Kaiken edellisen lisäksi ovat raparperi ja herukat mainioita viinin raaka-aineita. Eläinkaupan pakastevihannespullien tilalle voi mainiosti valmistaa koiran ruokinnan vihannespuolen omasta puutarhasta. 3. Kokoelma erivärisiä marmeladeja pienissä, sievissä lasipurkeissa on arvostettu lahja tai tuominen nyyttikestien pöytään. Mansikkamehu on luksusta, jota valmistetaan, jos sato on erittäin runsas. Raparperi ja viinimarjat Raparperinvarret pakastetaan sopivina palasina talven piirakoita ja keittoja varten. Varsinkin valkoja viherherukka ovat hyviä marmeladimarjoja. Käytetään ohuita varsia ja leikataan lyhyitä paloja, jotta marmeladin rakenne olisi hieno. Lisää soseeseen lohitai auringonkukkaöljyä sekä eläimille tarkoitettua C-vitamiinia. Hilloon ja marmeladiin valitaan ohuita varsia. < Marmeladinurkka Omasta puutarhasta, metsästä ja torilta on saatavissa paljon raakaaineita marmeladeihin. Haluttaessa voidaan vielä lisätä kaurahiutaleita. Marmeladi sopii esimerkiksi paahtoleivän ja keksien päälle tai juustotarjottimelle. 42 Oma PIHA 1. 1 2 3 Ahkera kotikokki keittää myös mansikkahilloa. Muista, että sipuli ei sovi koiralle. Aikaisimmat herukat kypsyvät heinäkuun lopulla. Myös ahomansikkaa ja jopa lakkaa voidaan viljellä puutarhassa, mutta niistä saa harvoin niin ison sadon, että marjoja riittäisi muuhun kuin tuorekäyttöön. Puolen litran rasiaan mahtuu sopiva määrä paloja yhteen piirakkaan. Raparperista saa valmistettua myös maukasta mehua sekä marmeladia juustotarjottimelle. Valkoherukka (Ribes Rubrum-Ryhmä) ’Valkoinen Hollantilainen’ KUVA Saila Routio 2. Ajankohtaisia marmeladin raaka-aineita ovat raparperi, mansikka, ahomansikka, lakka sekä valkoja viherherukka.. Epäonnistuneet porkkanat, porkkanan naatit ja kuoret, peruna, ylikasvaneet salaatit, pieni määrä kaalia ja hieman papuja kattilaan, kypsennys ja muusiksi, niin saa koiralle vihannestarpeet moneksi päiväksi
Siirrä kulhoon, jossa on kastike, ja sekoita. Se on maultaan hieman suolainen ja hapokas – oivallinen makupari vesimelonille. Kaada ne salaatin joukkoon ja sekoita varovasti. Jos lehdet ovat isoja, revi niitä hieman. Tarjoa heti sellaisenaan tai esimerkiksi grillatun kalan tai lihan kanssa. Viinisuolaheinä-melonisalaatti Sekoita kastike isossa kulhossa. Älä päästä viinisuolaheinää kukkimaan, silloin maku muuttuu kitkeräksi. Suikaloi punasipuli ja kuutioi vesimeloni ja juusto. Kaada salaatti tarjoiluastiaan ja koristele mintunlehdillä. Napsi lehtiä ahkerasti, jotta taimi kasvattaa uusia nuoria lehtiä. Poista viinisuolaheinästä ja rukolasta keskiruoti, jos se on paksu. 3–4 hengelle nippu viinisuolaheinää nippu rukolaa pieni punasipuli noin 1 kg vesimelonia 150 g fetajuustoa tai vuohenjuustoa mintunlehtiä KASTIKE 1 ½ rkl viinietikkaa 3 rkl oliiviöljyä 1 tl hunajaa ripaus suolaa ripaus mustapippuria Minttua ja meiramia TEKSTI ja KUVAT Hannele Kojo. 43 Oma PIHA Kasvitarhan punaraitalehti Viinisuolaheinä eli punahierakka (Rumex sanguineus) on kaunis ja helppo kasvatettava
Alussa en edes ajatellut japanilaistyyppisen alueen rakentamista puutarhaani. Luonto päätti kuitenkin toisin, ja komeat siirtolohkareet saivat seurakseen japanilaisen polun. Eijan unelmapiha TEKSTI ja KUVAT Eija Keckman. Alussa en edes ajatellut japanilaistyyppisen alueen rakentamista puutarhaani. 44 Oma PIHA Japanilainen polku hurmaa kulkijan Vaikeakulkuisen kohdan läpi rakennettiin pitkospuut. Luonto päätti kuitenkin toisin, ja komeat siirtolohkareet saivat seurakseen japanilaisen polun
En puutarhan kokonaissuunnitelmaa tehdessäni osannut ensin sijoittaa sinne mitään, mikä tekisi näkymälle oikeutta ja korostaisi upeita mannerjään siirtämiä lohkareita. Japanilaisella polulla pääosassa ovat upeat siirtokivilohkareet. Japanilaisen polun elementit Polun rakentaminen oli vaivalloista hankalan maaston vuoksi. Kokonaisuudessaan alueen hoitotarve on suhteellisen vähäinen, mikä johtuu luonnonkasvillisuuden suuresta osuudesta. Pieni lampi istuu mainiosti suuren kiven kylkeen. Mielessäni alkoi hahmottua japanilainen polku, joka kulkisi kivien ja luonnonkasvillisuuden lomassa. Japanilaishenkiset kasvit Kasvit valitsin kasvupaikan mukaan ja kokonaisuuteen sopiviksi. Paikalle ei päässyt millään koneella, joten kaikki työ oli tehtävä käsivoimin. Ennen pitkää sain huomata, että käytössäni oli paikka, jossa oli valmiina japanilaisen puutarhatyylin puitteita. Harmi kyllä, hyvin kasvuun lähteneet bambut paleltuvat talvella 2014. 3.–4. Japanilaisen polun keskeisimmät elementit ovat alkuperäisten kivien lisäksi sepelipäällysteinen polku, kestopuusta rakennetut pitkospuut, graniittikivipallo vesielementtinä sekä bambukourua pitkin virtaava vesi, sammalpuutarha, valkoisista ja keltaisista koristekivistä tehty kuivameri ja tietysti tunnelmaa tukeva kasvillisuus. Bambukatos ohjaa polulle. Suunnitelman edetessä harkitsin tarkkaan, millaisilla asioilla täydentäisin tilaa. Polun suunnittelin kulkemaan kivien ja luonnonkasvillisuuden lomassa. Raskainta oli poistettavan maa-aineksen lapiointi ja poisvienti kottikärryillä ja vastaavasti uuden maan tuominen paikalle. Kasvivalikoimaan kuuluvat muun muassa bambut, kääpiövuorimänty, katsura, kuunliljat, saniaiset, magnolia, atsaleat sekä useat koristeheinät. Yhteen kohtaan niiden tilalle istutimme hakuropajun. Idean synnyttyä aloitin suunnittelutyön. Japanilainen polku perustettiin puutarhaan viimeisenä, ja siitä on tullut yksi suosituimmista alueista Eija’s Gardenissa. Eija’s Garden 10 vuotta osa 4 2 3 1.–2. 4 1 2009 2012 2010 2014. Paikka oli koskemattomuudessaan upea. Ajatuksena oli luoda tila, jossa jokainen luonnon tarjoama elementti liittyisi rakennettuihin osiin harmonisesti. Seuraavana keväänä lumen lähdettyä menin katsomaan aluetta ja koin siellä vahvan ahaa-elämyksen. 45 Oma PIHA T Tontilla karppilammen pohjoispuolella on alue, joka koostuu suurikokoisista ja ihastuttavasti sammaloituneista kivistä
canadense). Menestymisvyöhykkeet I–IV lajikkeen mukaan. Kasvualustan tulee olla tuoretta, hapanta ja melko runsasravinteista. Alppiruusut viihtyvät puolivarjoisella tai varjoisella paikalla, missä ne eivät altistu kevätauringolle. Valitettavasti ne ovat meillä talvenarkoja, mutta perusteellisella suojauksella on talvehtiminen saatu onnistumaan. Lights-Ryhmän lajikkeet) ovat kestäviä vielä III-vyöhykkeellä, samoin kuin kanadanatsalea (R. 2013. Keltakukkainen kevätatsalea (R. Taimet istutetaan hieman entistä syvempään. Atsaleat (Rhododendron) Revontuliatsaleat (R. 46 Oma PIHA Kasveja japanilaisella polulla PuItA jA pEnSaItA Alppiruusut (Rhododendron) Matalakasvuiset alppiruusut, kuten ’Pohjolan Tytär’, ’Vieno’, ’Kullervo’ ja ’Eino’, ovat mainioita pieneen tilaan. Taimien tyvelle laitetaan lehtiä tai maanpeittoperennoja, kuten taponlehteä (Asarum europaeum) ja pikkutalviota (Vinca minor), suojaamaan juuristoa kuivumiselta. Kasvupaikaksi valitaan aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka, jossa kasvualusta on samanlaista kuin alppiruusuilla. Niiden korkeus ja leveys jäävät noin metriin. Lamoalppiruusu ’Elviira’ jää vielä matalammaksi, vain noin puolimetriseksi. I–III (IV) Bambut (Fargesia, Phyllostachys, Sasa ym.) Bambut mielletään oitis kuuluviksi japanilaiseen puutarhaan. Lapin rakkakiviaskelmat auttavat polun läpi ”virtaavan” kuivapuron ylityksessä. Istutusalueen perustamisessa kannattaa käyttää valmista rodo-havumultaa, jolla saadaan varmistettua kasvualustaan kaikki tarpeellinen. × fraseri) saattaa menestyä jopa IV-vyöhykkeellä. Taimet istutetaan aurinkoon tai puolivarjoon lämpöiselle ja suojaiselle paikalle runsasravinteiseen ja multavaan maahan, jonka tulee olla kosteaa, ei kuitenkaan märkää
3. Meillä on luonnostaan elementtejä, joita voidaan ottaa suoraan osaksi japanilaista puutarhaa: kivet, kalliot ja kuivat honkamaat sekä kasvillisuudesta sammaleet, saniaiset ja varpukasvit. 47 Oma PIHA ” Suomen luonto on hyvä lähtökohta japanilaiselle puutarhalle ” Hakuropaju (Salix integra ’Hakuro-nishiki’) Perusrunkoon vartettu hakuropaju on pikkupuu, jolla on erittäin koristeelliset lehdet. Rajalle tehtiin korkea bambuaita, jonka eteen toteutettiin valkoisesta ja keltaisesta koristekivestä kuivameri saarineen. Rakennukset ovat syvässä harmoniassa puutarhan kanssa. Tämä yksinkertainen ja luonnonläheinen tyyli sopii suomalaiseen puutarhaan hyvin. (I) Katsura (Cercidiphyllum japonicum) Etelä-Suomessa viihtyvä katsura on eksoottisen koristeellinen puu tai pensas, joka kasvaa 5–8 metriä korkeaksi. Suomen luonto ja maaperä ovat yleisesti ottaen hyvä lähtökohta japanilaisen puutarhan perustamiselle. Rusokirsikka ei tuota hedelmiä. Puu menestyy Etelä-Suomessa aurinkoisilla, lämpimillä ja tuulensuojaisilla paikoilla. Samettisumakit sopivat luonnonkasvillisuuden joukkoon erinomaisesti. I–II 2 3 1. Rusokirsikan vaaleanpunainen kukinta toukokuussa on hurmaava. Se istutetaan paikkaan, jossa maaperä on ravinteikasta, kalkkipitoista sekä tuoretta. Valitettavasti se on meillä talvenarka, mutta sitä kannattaa kuitenkin kokeilla eteläisimmässä Suomessa suojaisella paikalla. Kasvupaikkavaatimukset ovat samat kuin rusokirsikalla. 1 2010 2015 Japanilainen puutarha Japanilaisten puutarhojen viehättävyys perustuu luonnon kunnioittamiseen sekä yksinkertaisuuteen. Sen erityispiirre on lakastuvista lehdistä erittyvä tuoksu, jota on kuvailtu vaniljatai omenamaiseksi. 2013. Myöskään schalininkirsikka ei tuota hedelmiä. Lehtiin tulee loistava syysväri. Katsuralle valitaan lämmin, halloilta suojattu paikka, jossa maa on tuoretta. Japaninvaahteran sirot lehdet saavat upean syysvärin. (I) Japaninvaahtera (Acer palmatum) Tämä koristeellinen ja tyylikäs pikkupuu tai pensas on japanilaisen puutarhan tärkeimpiä kasveja. I-II (III) Schalininkirsikka (Prunus cerasus ’Rhexii’) Kun schalininkirsikka touko–kesäkuun vaihteessa avaa nuppunsa valkoisiksi ja tiheään kerrotuiksi kukiksi, on näky vertaansa vailla. Viihtyäkseen se tarvitsee syvän, ravinteikkaan ja tuoreen maan. I (II–III) Rusokirsikka (Prunus sargentii) Kirsikkapuut mielletään vahvasti japanilaiseen puutarhaan kuuluviksi. Sille valitaan aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka, jossa maa on tuoretta ja runsasravinteista. Se istutetaan aurinkoiselle tai puolivarjoiselle, suojaiselle paikalle. –2
Kivien väliin istutetut kuunliljat viihtyvät paikallaan. Riippapunapaju (Salix purpurea 'Pendula') Riippapunapajun oksat vartetaan noin kaksimetriseen perusrunkoon. Upealehtiset kuunliljat ovat kaikkein komeimpia perennojamme. Myös koristeellisen tummalehtinen syyskimikki (Cimicifuga simplex 'Brunette') on kokeilemisen arvoinen. I–. Vanha kanto sai uuden tehtävän alustana oksasta tehdylle katseenvangitsijalle. Riippapunapaju istutetaan tuoreeseen tai kosteaan maahan aurinkoiselle tai puolivarjoiselle paikalle. 4. I–VI PeReNnOjA Kuunliljat (Hosta) Kuunliljat sopivat mainiosti japanilaiseen, pelkistettyyn tyyliin. Täyden kukoistuksen kasvi saavuttaa muutaman vuoden päästä istuttamisesta. 48 Oma PIHA Japaninmagnolia (Magnolia kobus var. 2. Lajikkeita on monenkokoisina ja niin sini-, vihreäkuin kirjavalehtisinäkin. Pienikukkaiset kärhöt (Clematis) ovat somia ja siroja ja sopivat siksi japanilaisen polun tunnelmaan. Pitkospuiden vieressä kasvava elefanttiheinä (Miscanthus sinensis) ei kasvukauden aikana ehdi tulla tämän korkeammaksi. Lännenkimikki (Cimicifuga racemosa var. I–II Samettisumakki (Rhus typhina T IGER E YES ) T IGER E YES on samettisumakin keltalehtinen lajike. Sumakki istutetaan aurinkoiselle paikalle, mutta muuten se on kasvualustan suhteen vaatimaton. borealis 'Vanha Rouva’) Japaninmagnolia aukaisee suuret, tuoksuvat, valkoiset kukat ennen lehtien puhkeamista. Lähes kaksimetriseksi kasvava lännenkimikki tarvitsee paikan, jossa ilmankosteus on suuri ja maa tuoretta tai kosteaa, multavaa ja kuohkeaa. 2 3 1. cordifolia) Tuulelta suojassa, puolivarjossa tai varjossa viihtyvä lännenkimikki tarvitsee kasvurauhan eikä se siedä voimakkaita kasveja lähellään. 3. Useimmat kuunliljat viihtyvät viileiden puolivarjoisten ja varjoisten kosteikkojen ja lampien lähellä, sillä ne pitävät kohtalaisesta ilmankosteudesta ja tasatuoreesta maasta. Menestyäkseen se vaatii aurinkoisen ja tuulensuojaisen paikan, jossa maa on runsasravinteista ja pysyy koko kasvukauden tuoreena. Sen olemus on eksoottinen, ja muuttuva väritys on koko kasvukauden mielenkiintoinen. 4 1 2011 2017. Se on sirokasvuinen ja ilmava pikkupuu
Isosiniheinä (Molinia caerulea var. Kotkansiipisaniainen (Matteuccia struthiopteris) Upea, jopa yli metriseksi kasvava kotkansiipi on kostean tai tuoreen maan ja varjoisen paikan saniainen. Sille valitaan paikka, jossa maa on tuoretta tai kosteaa. Luonnonkasvit alueella Kallioimarre, sananjalka, mustikka, puolukka ja sammaleet. pumilio), tuivio (Microbiota decussata) ja sinikataja (Juniperus squamata ’Blue Carpet’). Kirjosiniheinä (Molinia caerulea ’Variegata’) Upean koristeellinen, kostean tai tuoreen maan kirjosiniheinä tulee 50–60 senttiä korkeaksi ja kukkii heinäkuussa. Koska viiruhelpi leviää nopeasti, kasvupaikka on hyvä rajata esimerkiksi juurimatolla. Graniittikivi-vesiaiheelle löytyi paikka kahden lohkareen välistä. Samat kasvupaikkavaatimukset omaava kivikkoalvejuuri (Dryop teris filix-mas) jää kotkansiipeä hieman matalammaksi. 49 Oma PIHA Viiruhelpi (Phalaris arundinacea ’Picta’) Viiruhelpi on näyttävä heinäkasvi, joka tulee 80–100 senttiä korkeaksi. arundinacea ’Transparent’) Auringossa tai puolivarjossa viihtyvä isosiniheinä kasvaa lähes kaksimetriseksi ja kukkii heinä–elokuussa. Perhoangervo (Gillenia trifoliata) Perhoangervo on kasvutavaltaan siro, 60–80 senttiä korkea perenna, joka viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla, jossa maa on läpäisevää, tuoretta ja multavaa. Havuja alueella Kartiomarjakuusi (Taxus × media ’Hicksii’), kääpiövuorimänty (Pinus mugo var. < 5 5. 2010 2009. Erityisen näyttävä se on kosteikon reunalla tai vesiaiheen äärellä. Tämä viehättävä perenna kukkii lukuisin valkoisin kukin heinäkuussa. Parhaiten se menestyy aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla. Se menestyy aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla, jossa kasvualusta on kosteaa tai märkää
Tämä hennon vaaleanpunakukkainen tarhapimpinellaruusu kukkii uskollisesti ja nimensä mukaisesti juhannuksen tienoilla. Kukkii kesäkuussa ja voi kukkia vähän syksylläkin. Sen tuloksista voi lukea netistä sekä Kanadanruusukoe-Facebook-ryhmästä. Kokemattomallekin harrastajalle kesä voi olla ruusuilla tanssimista, kun lajikevalinta on kohdallaan. Kasvupaikan suhteen ei ole järin vaatelias, mutta pitää hyvin kalkitusta maasta. Pienet, tummat kiulukat. Morsionruusu (Rosa Pimpinellifolia-Ryhmä 'Juhannusmorsian') Kasvupaikka: aur–pvar, keskiravinteinen maa, menestymisvyöhykkeet I–VI(VII). Omajuurinen kanadalainen Explorer-sarjan matala köynnösruusu tai korkea pensasruusu tekee rentokasvuisia versoja, jotka kaipaavat tuentaa joko säleikköön sitomalla tai kaareutumaan vahvaa obeliskia myöten. Parhaimmillaan parimetriseksi kasvava terve ja helppohoitoinen pensas notkuu hennon vaaleanpunaisia kukkia. net/citruspages/ kanadanruusut/ talvenkestavyyskoe. < Köynnösruusu 'John Davis' Morsionruusu Lukemista Leif Blomqvist: Pohjoisen ruusut Ab Leif JM Blomqvist Oy, 2015 (Ruotsinkielisenä: Rosor i norr, 2014) Pirjo Rautio: Suomen ruusut Otava 2009 Sylvie Girard-Lagorce: Lumoavat ruusut WSOY 2004 Suomen Ruususeuran kotisivut ruususeura.fi Kanadalaisten pensasruusujen kestävyyskoe http://users.kymp. Viihtyy runsasravinteisessa, kalkitussa ja läpäisevämultaisessa kohopenkissä. Aina kun mahdollista, kannattaa hankkia omajuurisia ruusuntaimia, jolloin ei ole vaaraa varttamiskohdan alapuolelta perusrungosta puskevista villiversoista. Kuihtuneet kukat kannattaa poistaa, jolloin kukinta jatkuu pidempään eikä energiaa mene pienten kiulukoiden muodostumiseen. Suomen Ruususeuran, muutamien taimistojen ja vapaaehtoisten harrastajien voimin on toteutettu kanadalaisten pensasruusujen kestävyyskoe 2016–19. Mikäli kaipaat puutarhaasi varmaa kukintaa ja melko pohjoisessakin kestäviä vaaleanpunaisia ruusuja perinteisen valkean juhannusruusun sijaan tai lisäksi, seuraavista lajikkeista on aloittelijankin hyvä käynnistää ruusuharrastus. Tarhapimpinellaruusu 'Tove Jansson' (Rosa Pimpinellifolia-Ryhmä) Kasvupaikka: aur, keskiravinteinen maa, vyöhykkeet I–V (voi kokeilla pohjoisempanakin). Ruusulajikkeen historiaan perehtyminen ennen taimivalintaa on aina kiinnostavaa, ja todistetusti kestävimpiä ovat suomalaisista puistoista ja puutarhoista löytyneet vanhat lajikkeet, joista useimmat ovat pimpinellaja tarhakurtturuusuja. Kerrannaiskukkainen latvialainen ruusujaloste 60-luvulta ilahduttaa miedosti tuoksuvilla kukillaan heinäkuulta syyskuulle. Kanadalaisista pensasruusuista monet ovat hyvin kestäviä. html. Ei tee kiulukoita syksyllä, joten ei leviä haitallisesti, päinvastoin kuin tavalliset kurtturuusut. Tarhakurtturuusu 'Ritausma' (Rosa Rugosa-Ryhmä) Kasvupaikka: aur–pvar, kuiva tai tuore, keskiravinteinen maa, vyöhykkeet I–IV(V). Rakennuksen seinustalle istutettaessa paikka ei saa olla liian paahteinen ja kastelusta on huolehdittava koko kesän. Tekee juurivesoja jonkin verran. Köynnösruusu 'John Davis' (Rosa Kordesii-Ryhmä) Kasvupaikka: aur, suojaisa, kuohkea ja ravinteikas maa, vyöhykkeet I–III. Kukkii kesä–elokuussa, kukissa on omenainen tuoksu. Joidenkin mielestä kostea syksy voi olla jopa parempi istutusajankohta kuin yleensä kuiva kevät. Puolitoistametrinen, kauniisti kaartuvavartinen ruusu, jonka auetessaan sametinhohtavat, voimakkaan punaiset kukat eivät jätä ketään kylmäksi. 50 Oma PIHA Aistien tarhassa TEKSTI ja KUVAT Linda Peltola H Kesä ruusuilla tanssien Hurmaavat ja suhteellisen helppohoitoiset pensasja pilariruusut viettelevät aistit keskikesän taitteessa. Paljasjuuristen ruusuntaimien istutusaika on varhain keväällä, ruukkutaimia voi istuttaa koko kasvukauden. Voimakkaasti vesova runsaskukkainen pensas levittää ympärilleen miellyttävää ruusuntuoksua perinteisen juhannusruusun tapaan ja onkin kiinnostava vaihtoehto sille
51 Oma PIHA Tarhakurtturuusu 'Ritausma' Tarhapimpinellaruusu ’Tove Jansson’
52 Oma PIHA TEKSTI ja KUVAT Saila Routio Kaunis pari puolivarjoon: kyläkurjenpolvi (Geranium pratense) ja tähtiputki (Astrantia) ovat suunnilleen samanvahvuisia ja -korkuisia ja kukkivatkin samaan aikaan.
53 Oma PIHA Suunnittele istutus kasvien käytöksen mukaan Puutarha on helppohoitoisin, kun se täytetään kasveilla, jotka kasvavat rehevästi, peittävät maan ja tulevat samalla toimeen toistensa kanssa. Mitä tehdä, jos sattuu pitämään myös hennoista ja pienistä kasveista. Mitä tehdä, jos sattuu pitämään myös hennoista ja pienistä kasveista?. Puutarha on helppohoitoisin, kun se täytetään kasveilla, jotka kasvavat rehevästi, peittävät maan ja tulevat samalla toimeen toistensa kanssa
Se ei tee siementaimia, mutta kasvaa muuten niin leveänä pehkona, että sopii hyvin näiden tanakoiden ja pystyjen kasvien seuraan. Kotkansiipisaniainen (Matteuccia struthiopteris), niittykullero (Trollius euro. Moni pieni kasvierikoisuus on jäänyt isompien jalkoihin, ja se harmittaa. Kasvikokeilut ovat kuitenkin osa puutarhanhoidon hauskuutta. Muutaman vuoden päästä aletaan huomata, mitkä lajit viihtyvät. Sopiva kasvivalikoima voidaan löytää myös kokeilemalla mitä huvittaa, mutta se on hitaampaa ja kalliimpaa. Samantyyppisellä, puolivarjoisalla ja kosteutta pidättävällä kasvupaikalla viihtyvät valeangervot (Rodgersia), joiden kookkaat lehdet ja hitaasti leviävä kasvutapa eivät pysty tukahduttamaan nauhuksia. Nauhukset viihtyvät erinomaisesti, kun saavat puolivarjoisan kasvupaikan, joka ei ole kuiva. Etukäteissuunnittelu olisi ollut hyödyksi. Rehevää ja toistoa Jos yksi kasvisuku, vaikkapa nauhukset (Ligularia), saadaan viihtymään, kannattaa niitä kokeilla useita eri lajeja ja lajikkeita lähekkäin. Puutarhan suunnittelu alkaa olosuhteiden tutkimisesta. Selvittämällä, mitkä kasvit viihtyvät tontin valossa, maaperässä ja vyöhykkeellä, ollaan jo pitkällä. Osa kasveista viihtyy liiankin hyvin. 54 Oma PIHA P Melko runsaasti siementaimia tekevät hohtopiikkiputki (Eryngium giganteum) ja sinipallo-ohdake (Echinops bannaticus) sopivat yhteen taistelemaan samasta siemenkylvötilasta. Ne ovat voimakaskasvuisia ja kaipaavat vieruskavereiltaan samaa reippautta, jotta nämä eivät tule jyrätyksi. Vanha maatiaisperenna keltapäivänlilja (Hemerocallis lilio-asphodelus) viihtyy näiden seurassa ja kukkii keltaisenaan jo kesäkuussa. Kasvien kasvuvauhti, koko ja leviäminen vaikuttavat olennaisesti puutarhan ulkonäköön. Taustalla kukkii mirrinminttu 'Six Hills Giant' (Nepeta × faassenii). Näin saadaan sekä hyvännäköinen, lähivärejä ja -muotoja toistava istutus että rehevä kasvillisuus: kaksi asiaa, jotka saavat puutarhurin hykertelemään
Kevätlinnunherne on kaunis luonnonperenna, joka leviää hiljalleen juuristollaan ja tekemällä siementaimia, mutta varjohiipan tiheä kasvusto ja juurakko pystyy pitämään sille puolensa. 2. Se saattaa olla pieni, mutta sillä on sisua. Perhosia ja muita pölyttäjiä houkuttelevassa istutuksessa kukkivat nauhukset (Ligularia), ukonkellot (Campanula latifolia), kullerot (Trollius) ja perhoangervo (Gillenia trifoliata). 4. Minttujen leviämisestä varoitellaan, niinpä tämäkin harmaaminttu (Mentha longifolia) olisi ollut syytä istuttaa juurimatolla vuorattuun kuoppaan. Tällaisia ovat esimerkiksi monet raunioyrtit (Symphytum) ja useimmat keltapeipin (Lamium galeobdolon) lajikkeet. Kuva on Taimimoison näytepuutarhasta Porista. Se voidaan istuttaa lähes rikkaruohikkoon ja silti kasvit lähtevät kasvuun ja vähitellen leviävätkin. Paljon siementaimia tekevät rehevät yrtit, kuten saksankirveli (Myrrhis odorata) ja juuristolla loputtomiin leviävät mintut (Mentha), sopivat myös samalle, rennon huolettomalle istutusalueelle – kunhan pidetään huoli siitä, että ne pysyvät poissa herkempien kasvien alueilta eivätkä pääse leviämään ympäröivään luontoon. Vaihtoehtoisesti mesimarja on oivallinen viherryttämään laihan maan rinnettä, johon kaivataan maata sitovaa kasvia. Maitohorsma (Epilobium angustifolium) on loistava pörriäiskasvi, niinpä sitäkin on istutettu joukkoon. Tämä parivaljakko sopii jopa kuivaan varjoon, mutta viihtyy ja kukkii parhaiten puolivarjossa ja saadessaan edes hieman keväistä kosteutta mullasta. Tässä istutuksessa vallitsee hallittu kaaos koristekasveja ja luonnonkukkia: japaninvaahteran (Acer palmatum) ympärillä kukkii keltamatara (Galium verum), kurjenkello (Campanula persicifolia), käärmeenlaukka (Allium scorodoprasum) ja ahdekaunokki (Centaurea jacea), joista ainoastaan viimeksi mainittua joutuu välillä kitkemällä rajoittamaan. Tällainen istutus on valtavan kaunis, rehevä ja helppohoitoinen. 55 Oma PIHA 2 1 1. 3. Sekin on kuitenkin viisainta istuttaa paikkaan, jossa se saa levitä rauhassa, muutoin se vyöryy vieruskasvien yli. 3 4 paeus) ja pohjanrantakukka (Lythrum salicaria) ovat luonnonkasveina oivallisia kavereita joukkoon, sillä ne pystyvät joko leviämään juurillaan tai tekemään siementaimia. Edellä mainittujen lomassa pärjäävät myös paksun juuriston tekevä raparperi (Rheum) sekä lehtosinilatvat (Polemonium caeruleum), jotka tekevät runsaasti siementaimia, kunhan maanlaatu on tuore. ” Sopiva kasvivalikoima voidaan löytää myös kokeilemalla mitä huvittaa ”. Vanha maatiaisperenna viittakurjenmiekka (Iris aphylla) ei kuitenkaan ole millänsäkään, sillä se leviää itsekin melko vauhdikkaasti paksun juurakkonsa avulla. Mahdolliset häiriköt yhteen Voimakkaasti leviävät kasvit, jotka joko tekevät pitkiä rönsyjä tai runsaasti siementaimia, laitetaan keskenään tarkkailuluokalle. Kevätlinnunherne (Lathyrus vernus) oikoo jäseniään, kun taustalla tarhavarjohiippa (Epimedium × rubrum) on jo täydessä kukassa. Mesimarja (Rubus arcticus) on kaunis maanpeittokasvi, joka tekee ihastuttavat vaaleanpunaiset kukat
Kielon kanssa pärjää keltapeippi (Lamium galeobdolon), jonka lajike 'Herman's Pride' on kauniin pilkkulehtinen eikä suikerra, kuten keltapeipit yleensä, vaan muodostaa siivoja mättäitä. Kuvassa kukkivat lehtoakileija (Aquilegia vulgaris) ja vuorikaunokki 'Amethyst in Snow' (Centaurea montana), kauempana tarhakurjenmiekka (Iris Germanica-Ryhmä) alkukesällä, niiden jälkeen on tulossa kukkaan mm. 2. Siitä on hyötyä niin pieneliöiden kuin maisemankin kannalta. Ohdake-nokkospöheikköön ei voi suositella muuta kuin sen raivaamista ennen istutusrupeamaa. Keltainen maanpeittokasvi mäkimeirami 'Aureum' (Origanum vulgare) kasvaa ruusun tyvellä, jotta siinäkään ei ole paljasta multaa.. 2 1 1. On viisainta pitäytyä maatiaiskasveissa eli vanhoissa perinnelajeissa, jos aikoo harrastaa koristeja luonnonkasvien yhteisistutusta, sillä ne ovat kestäviä ja tyytyvät vähään. Luonnonkasveja säästämällä saatetaan pystyä ylläpitämään alueelle ominaista kasvustoa. Raitalehtinen kielo 'Albostriata' (Convallaria majalis) ei leviä niin voimakkaasti kuin luonnon kielo, mutta se tuottaa välillä vihreälehtisiä versoja, jotka on poistettava, ettei koko kasvusto vähitellen muutu kokovihreäksi. Joukossa on narsisseja ja kerrannaisia valkovuokkoja (Anemone nemorosa). Tämä istutus kasvaa pienten havuja lehtipensaiden alla. Sen sijaan voimakkaan juurakon kasvattavaa suopayrttiä (Saponaria officinalis) tai ravintoa kerääviä sipuleita tekeviä vanhoja varjoliljoja (Lilium martagon) voi jo suositella. Se tuottaa paljon siementaimia, mutta niitä on hyvin helppo kitkeä pois. kiinanpioni sekä puistoruusuja. Ne todennäköisesti pärjäävät, mikä riippuu toki siitä, kuinka voimakaskasvuista luonnonkasvillisuus on. Alkuperäiskasvillisuuden eräs ominaisuus verrattuna koristekasveihin on otettava huomioon: niillä on kyky selvitä ilman hoitoa ja yleensä myös levitä kohtalaisesti, jopa voimakkaasti. Helppohoitoinen, rehevä kasvillisuus vaatii tarkempaa kitkentää vain istutusvuonna, sitten voidaan rentoutua ihailemaan kukkasia. On turha kuvitella, että jokin hentoinen koristekasvi pärjää niille. Viime vuosina maailmalla trendikasviksi noussut puna-ailakki (Silene dioica) kaunistaa lähes mitä tahansa kukkapenkkiä kevein, vaaleanpunaisin kukin. Luonnonkasvien käyttö osana istutuksia sopii puutarhurille, jolla ei ole tarvetta kontrolloida kaikkea, vaan joka on pikemminkin tarkkailijatyyppi. 56 Oma PIHA Luonnonkasveilla vai ilman Villikasvien istuttamista – tai vielä mieluummin jättämistä paikoilleen – koristekasvien sekaan täytyy pitää yleensä hyvänä ajatuksena, sillä ne rikastuttavat tontin kasvimaailmaa
Kaikki saman suvun kasvit eivät käyttäydy samalla tavoin. Tarhapäivänliljan viereen istutetaan sellaisia kasveja, jotka leviävät yhtä maltillisesti, vaikkapa punahattuja (Echinacea) ja mättäitä tekeviä koristeheiniä. Kukkasipuleita kasvien lomaan Keväisistä kukkasipuleista narsissit (Narcissus) ovat niitä, jotka vähitellen leviävät hieman liikaa kukkapenkkiin, etenkin kookkaat lajikkeet. ” Villikasvit rikastuttavat tontin kasvimaailmaa ” Pieniä mättäitä muodostavat kasvit, kuten mätäslaukkaneilikka (Armeria juniperifolia), tarvitsevat oman kivikkokasvipenkin. Niitä voi olla viisainta istuttaa puiden ja pensaiden alle yhdessä valkovuokkojen (Anemone nemorosa) kanssa. Rehevä kasvillisuus on helppohoitoinen, sillä se peittää maan pinnan estäen rikkaruohonsiementen pääsyä multaan ja pidättäen kosteutta maassa. Taustalla valkoisena kukkii harmaakynsimö (Draba incana), kuivien rinteiden kasvi, joka kasvaa päälaen Lappia myöten – näitä kukkia voi kasvattaa VIII-vyöhykkeelläkin.. Hybrida-Ryhmä) eivät siedä niin voimakasta kilpailua. Siellä niiden ylös kaivaminen ja jakaminen muutaman vuoden välein ei häiritse viereisiä kasvejakaan niin paljon. Kunhan aluksi huolehditaan, että juuririkkaruohot poistetaan, kukkapenkit reunustetaan tai kantataan ja taimet istutetaan tiheään, saadaan sitten rentoutua ihailemaan kukkasia ja lehtien kauniita muotoja. Ne vaativat paikan hyvässä mullassa kukkapenkissä, josta rikkaruohot kitketään säännöllisesti. 57 Oma PIHA Jalostettua vai vanhaa kantaa Paras lopputulos saadaan miettimällä, millä keinoin multapinta päätyy kokonaan peittoon. Päivänliljat kukkivat parhaiten aurinkoisella kasvupaikalla. Esimerkiksi vanhat perinnelajit keltaja rusopäivänlilja (Hemerocallis fulva) pitävät hyvin pintansa rehevän kasvillisuuden keskellä ja tuuhistuvat juuristonsa avulla, mutta jalostetut tarhapäivänliljat (H
2. Tämä istutus soveltuu puolivarjoon lehtomaiseen paikkaan. Kaikkien pensaiden tapaan sekin tarvitsee aluskasvin, jotta rikkakasvusto ei pääse pesiytymään multaan. Tärkeää on, ettei se peity kokonaan korkeampien kasvien varjoon. Monissa maissa suositut kivikaukalot ovat kauniita, mutta meidän ilmastossamme ongelmallisia, koska kivi johtaa kylmää ja kasvin juuret kuolevat, jos ne ovat kosketuksissa jääkylmään kiveen. Monet erikoisemmat pikku tulppaanit (Tulipa) ja sahramit (Crocus) kuuluvat tällaisiin. Etelänruusuruoho (Knautia macedonica) on Suomessa vielä melko harvinainen, mutta menestyy ainakin vyöhykkeelle V saakka. Korkeita ja näyttäviä kukkia edustavat marhanlilja 'Claude Shride' (Lilium Martagon-Ryhmä) ja kiinanpioni 'Moon of Nippon' (Paeonia lactiflora). < 2 3 1. 4 1. Taustana niille toimii rehevä lipstikka (Levisticum officinale), josta kannattaa leikata kukkavarret, koska silloin se ei tee siementaimia ja pysyy vihreämpänä loppukesään asti. 3. Sen vuoksi kivenkolotkin ovat riskipaikkoja. 58 Oma PIHA Kirjopikarililjat (Fritillaria meleagris) hieman hennompina jäävät suurimpien narsissien jalkoihin, mutta nekin leviävät sivusipuleista ja siementämällä, jos vain mahtuvat. Jos juuristo pystyy yltämään syvälle maahan pois kiven vierestä, pärjää kasvi toisaalta kivenkolossa oikein hyvin, sillä siinä se ei joudu kestämään kilpailua rehevien naapurikasvien kanssa. Rönsyakankaali menestyy vähintään vyöhykkeelle VI saakka. Tummalehtinen rönsyakankaali 'Atropurpurea' (Ajuga reptans) on täydellinen niin peittämään maata kuin korostamaan villapajun hopeisenvihreitä lehtiä. Perustetaan kivikkoryhmä, jossa ne saavat kasvaa rauhassa. Se kasvaa Suomessa luonnossakin, mutta erittäin harvinaisena. Villapaju (Salix lanata) on ihastuttava pohjoisimman Lapin luonnonkasvi, jolla on suuri koristearvo matalana pensaana. Siihen istutetaan lajeja, jotka eivät siedä talvista märkyyttä lainkaan. Useimmat kivikkokasvit viihtyvät aurinkoisella paikalla ja hiekkapitoisessa maassa, vieläpä kohopenkissä tai rinteessä, jossa maa ei varmasti ole vetistä. Vaihtoehtoisesti se voidaan istuttaa kiveyksen koloon. Se tuottaa siementaimia viihtyessään. Niille sopivaa seuraa ovat pienemmät narsissilajit ja samankaltaisilla tuoreilla kasvupaikoilla viihtyvä raikkaan kellanvihreä kultatesma (Milium effusum 'Aureum') sekä tuoksumatara (Galium odoratum), joka muodostaa ihastuttavan, valkokukkaisen maton. Se menestyy vyöhykkeellä VIII asti. Kookkaiden kukkien väleissä huojuvat keveinä metsälauha (Deschampsia flexuosa) ja tummavartinen koiranputki 'Ravenswing' (Anthriscus sylvestris). Minikasvien oma paikka Jos puutarhuri innostuu keräilemään kivikkokasveja, etenkin kääpiökokoisia lajeja ja harvinaisuuksia, ei niitä parane istuttaa kukkapenkkiin, missä kookkaammat kasvit peittävät ne pian alleen. Muodikas preerianiittymäinen istutus syntyy yhdistelemällä korkeita, tuulessa huojuvia perennoja. Maanmyötäiselle 'Minor'-kangasajuruoholle (Thymus serpyllum) ei helposti löydy sopivaa paikkaa tavallisesta kukkapenkistä, mutta kivikkopenkkiin se on omiaan. 4. Taustalla kohoaa tähkähelmikkä (Melica ciliata)
MAATYYPPI Hyvä, tavallinen puutarhamulta. VÄRI Punaisen monia sävyjä, ripaus valkoista sekä kiinnostavia lehtimuotoja. Purppuraiset sävyt korostavat koivuangervon keltaisia lehtiä. MAATYYPPI Laiha. Harmaakäenkukka (Lychnis coronaria) on hyvä kumppani peittämään maata liljojen tyvellä.. Tummakurjenpolvi tekee ärhäkästi siementaimia, mutta kun sillä on oikeat naapurit, se ei haittaa. Nämä kasvit sopivat aurinkoon tai puolivarjoon. Maata ei tarvitse istuttamisen yhteydessä parantaa muuten kuin sekoittamalla istutuskuoppiin vähän hyvää multaa luonnonmaan joukkoon. Espanjansinililja (Hyacinthoides hispanica) Etelänruusuruoho (Knautia macedonica) Keltamatara (Galium verum) Koivuangervo 'Tor Gold' (Spiraea betulifolia) Kurjenkello (Campanula persicifolia) Tunturipoimulehti (Alchemilla alpina) Viinilaukka (Allium atropurpureum) Verikurjenpolvi (Geranium sanguineum) istutusehdotuksia Tarhasarjaliljoja (Lilium Hollandicum-Ryhmä) eivät vahvakasvuiset naapurit nitistä, mutta liian paahteinen kasvupaikka voi viedä niiltä voimat. VÄRI Pääväri on keltainen, jota korostavat siperiankurjenmiekan ja metsäkatkeron hohtavan siniset kukat. Kiinanpioni 'Moon of Nippon' (Paeonia lactiflora) Loistokurjenmiekka 'Gull's Wing' (Iris Sibirica-Ryhmä) Marhanlilja 'Claude Shride' (Lilium Martagon-Ryhmä) Meksikonhanhikki (Potentilla thurberi) Metsälauha (Deschampsia flexuosa) Perhoangervo (Gillenia trifoliata) Tarhavarjohiippa (Epimedium × rubrum) Tummakurjenpolvi 'Samobor' (Geranium phaeum) Kuivan maan luonnonkukat pensaiden lomassa Tämä istutus sopii puolivarjoiseen tai paahteiseen rinteeseen tai muuhun kuivaan paikkaan. 59 Oma PIHA Rehevä puolivarjon istutus leiskuvissa väreissä Korkea istutus näkyy kauas ja peittää maan suurilla lehdillään. Keltalehtinen koivuangervo 'Tor Gold' menestyy vyöhykkeelle VII saakka. MAATYYPPI Kosteutta pidättävä, humuspitoinen tai parannettu savimaa. Keltapäivänlilja (Hemerocallis lilio-asphodelus) Ketomesiangervo 'Elegans' (Filipendula purpurea) Kiinankatvio (Kirengeshoma palmata) Komeakuunlilja 'Gold Standard' (Hosta Fortunei-Ryhmä) Metsäkatkero (Gentiana asclepiadea) Siperiankurjenmiekka (Iris sibirica) Syyspäivänhattu (Rudbeckia laciniata) Valtikkanauhus (Ligularia przewalskii) Punaisena hehkuva kukkapenkki Nopeasti tilaa valtaava istutus, josta tulee pian helppohoitoinen, kun kasvit täyttävät tilan. VÄRI Iloinen luonnonniittymäinen sekoitus
60 Oma PIHA TEKSTI ja KUVAT Miina Leppänen Luonnosta puutarhaan Luontaisesti hortensioita kasvaa Itä-Aasiassa.
Toisaalta voikukkia esiintyy Suomessa 500 eri lajia, ja useimmat niistä lisääntyvät suvuttomasti. Ei-toivotuille kasveille onkin annettu rikkakasvin arvonimi. Toki kasvin toivottavia ominaisuuksia voitaisiin lisätä jalostamalla ja samalla keinolla vähentää niitä piirteitä, jotka haittaavat. 61 Oma PIHA A Puutarhoissa viljellään ja kasvatetaan monituisia lajeja, joita ei löydy Suomen luonnosta. Nimi kertoo alkuperän Vanhastaan puutarhoihin valikoitiin kaukaa tuotuja, eksoottisia kasvilajeja. Kasvia kuvailtaisiin: kestävä, runsaasti kukkiva, kauniit siemenpallot ja näyttävä tyviruusuke. Jos voikukat olisivat harvinaisia, ne luultavasti komistaisivat perennapenkkejä. Tervetulleita eivät myöskään ole ne kasvit, jotka aiheuttavat suoranaista vahinkoa tai taloudellista haittaa. Alkukesästä pientareilla ja joutomailla suvimieltä nostattavat keltaisena merenä kukkivat pienet auringot, voikukat. Puutarhaan tai viljelymaahan eivät sovellu hallitsemattomasti leviävät kasvit, jotka vievät toisilta kasveilta elintilan. Harvassa lienevät ne, jotka eivät olisi puhaltaneet pienille pölyhuiskille kyytiä. Rikka häiritsee toisten lajien mahdollisuuksia ja monen puutarhurin mielenrauhaa. Lapset kiikuttavat niitä maljakoihin ja solmittaviksi seppeleihin. Voikukat eivät tavallisesti ole tervetulleita puutarhoihin. Puutarhakasvin on hyvä pysytellä sille varatulla paikalla tai liikkua vain maltillisesti. Harvinaisuuksien avulla voitiin Kaukasianpitkäpalko kukkii aikaisin keväällä tuoksuvin perhoskukinnoin.. Niitä kitketään nurmikoilta, soralta ja kiveyksiltä paalujuurisille kasveille suunniteltujen kitkentärautojen avulla. Niiden tie Pohjolan perukoille on ollut ehkä mutkainen, mutta tarhuri päättää, minkä päästää puutarhan porteista sisälle. Sitkeä monivuotinen kasvi kukkii näyttävästi, leviää hyvin ja tekee symmetrisen siemenpalleron
2. Haitallinen vieraskasvi jättipalsami leviää siemenillä voimakkaasti ja valtaa tilaa luonnonkasveiltamme. Kiinanpioni kasvaa edelleen luonnonvaraisena Kaakkois-Aasiassa. Keväisin nurmikoilla sinisenä kukkii idänsinililja eli scilla, joka on peräisin Länsi-Aasian metsistä ja pensaikoista. Sieltä ovat seilanneet vaikkapa virginiantädyke, kanadanlilja, amerikankeijunkukka ja yksivuotinen alaskankleitonia. Syyshohdekukka on preerian kasvi. Sellaisia ovat saksankurjenmiekka, espanjankurjenpolvi, balkaninvuokko ja euroopansorvarinpensas. Ensin kasveja hankittiin isoihin aateliskartanoihin, joilla oli varaa ylläpitää niitä. 1 2 korostaa pihan tai puutarhan erikoislaatuisuutta ja samalla koko tilan tai talon arvoa. Aasia on tarjonnut paljon menestyjiä Pohjolaan, mutta myös suuren meren takana on lastattu vihreää laivaan. Nimiensä mukaisesti Alpeilta on kannettu alas esimerkiksi alppiasteri ja alppitähti. Harvinaisen hyödyllistä Uutuudet rantautuivat useimmiten ensin läntiseen Suomeen, mistä kertoo se, että Turun lähellä Kuusiston piispanlinnalla kasvoi kirsikkapuita jo 1600-luvulla. Japanista taas ovat kotoisin kelasja laikkuköynnökset, Venäjän alueelta siperiankurjenmiekka, siperianunikko sekä kuolanja kriminpionit. Puutarhaa hoiti usein sitä varten palkattu henkilökunta.. Eri puolilta maapalloa tuoduista lajeista moni kertoo alkukotinsa nimessään. Ärhäkästi leviävä tarhakäenkaali on peräisin Yunnanin maakunnasta, josta se saapui ensin silkkitien kulkijoiden matkassa Välimeren maihin. Lukuisa joukko puutarhan kasveista on eurooppalaista alkuperää. 62 Oma PIHA 1. Suuresta Kiinanmaasta on tuotu esimeriksi keltakärhö, kiinanritarinkannus ja kiinanlaikkuköynnös
Kanadanlilja voi kasvaa jopa kaksimetriseksi. Mannerheimin syntymäkotina tunnetulla Louhisaaren kartanollakin oli hyötytarha, jossa kukoistivat lukuisat syötäväksi sopivat ja ruoanlaittoon tarvittavat yrtit ja vihannekset. 4. Koristearvo oli paljon muutakin kuin estetiikkaa, sillä puutarhan ymmärrettiin elvyttävän ja virkistävän kokonaisuudessaan. Paradoksaalista kyllä, samaan aikaan luontoa pidettiin villinä paikkana, jota koetettiin hallita ja pitää aisoissa muurein ja aitauksin. G. Oranssi” Puutarhan ymmärrettiin elvyttävän ja virkistävän kokonaisuudessaan ”. Etualalla kasvaa keltalehtistä reunuspietaryrttiä, välissä kukkivat valkosääkukat. C. Kiveykset, juurimatot ja kitkeminen ovat tarhurin tehotoimia nykyäänkin. Kasveja saatettiin viljellä myös lääkkeiksi, kuten oopiumunikkoa, punakoisoa tai hullukaalia. Kiinanritarinkannus on harvoja todella sinikukkaisia koristekasvejamme. Esimerkiksi lehtoakileija tunnettiin luostareissa Pyhän Hengen kasvina. Kasveihin liitettiin myös vertauskuvallisuutta. 63 Oma PIHA 3. Yleisö pääsee tutustumaan sen museopuutarhaan, jolle on ominaista esteettinen symmetria. Yrtit tuoksuvat, lehdistöt kahisevat ja vihreä virkistää. 3 4 Monia lajeja viljeltiin hyötykäyttöön, sillä kartanot ja linnat pyrkivät omavaraistalouteen. Samoin erilaisia hyötykasveja kasvatettiin eläinten rehuksi, aitamateriaaleiksi tai koristeeksi. Meidän perenna, toisten rikkaruoho Harvinaista on tavoiteltu, mutta nykyään puutarhoissa viljeltävät lajit saattavat kukoistaa kotimaassaan rikkakasveina tienpientareilla tai joutomailla. Geometrisen muodon ajateltiin jäljittelevän luomakuntaa, jonka Jumala on asetellut matemaattiseen muotoon. Louhisaaren hyötytarhaa, nykyään restauroitua, vaalitaan ja pidetään yhä yllä
64 Oma PIHA keltano viihtyy Keski-Euroopan vuoristossa, peltokehäkukka myös etelämmässä. Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa luonnonvaraisena ilahduttavaa kevätesikkoa on siirretty puutarhoihin. Valkea kaunopunahattu on jännittävä näky hämäränä iltana. 4. Alkukesällä kukkii lapinvuokko, ketoneilikka keskikesällä, loppukesästä taas valkokukkainen maitohorsma – ne ovat kaikki saaneet sijan puutarhojen kukkijoina. Pohjois-Amerikan paahteisilla preerioilla kasvaa villinä punahattua, punalatvaa ja preeriaheinää. 1 2 3 4. Aina perennojen ei silti tarvitse olla kaukaa haettuja, kun aaltoilevat puutarhamuodit sallivat moninaisuutta. Villit tulppaanit viihtyvät Turkissa. 3. Lisää aiheesta Alanko, Teija: Malva ja mulperi Poimintoja entisajan puutarhoista SKS, 2018. Myöhemmin määrä nousi kahteensataan. Brendt, Elliot: Floora – Puutarhakasvien historiaa Schilds, 2005. Luonnonkasvista voi tulla puutarhan kruunu. Samoin tavallisuudesta poikkeava värivariantti istutetaan meillä puutarhaan, kuten valkokukkainen kiinanpietaryrtti. Piirainen, Mikko: Rikkaruohot WSOY, 2002. Kotoisista lajeista puuttuvia eteläisiä luonnonkasveja on päässyt Suomessa perennapenkkiin asti. Leikkokatkero kukkii syyskuussa. Ne eivät välttämättä käyttäydy viileässä ja valkeaöisessä Pohjolassa yhtä villisti kuin alkuperämaassaan. Voikukka olisi kestävä ja näyttävä koristekasvi, jos se huolittaisiin kukkapenkkiin. Keskisessä tai eteläisessä Euroopassa elävät luonnossa esimerkiksi mykeröja munkkineilikka, kultahanhikki, pikkuluppio, kalvasapila ja rohtoverbena. Onnenpensas on kotoisin Kiinasta. Eteläisessä Suomessa paikoin luonnonvaraisenakin viihtyvästä humalasta tuli myös verokruunu, sillä 1300-luvun Turussa kuninkaan maanlaki velvoitti lampuodit ja talonpojat kasvattamaan kukin neljäkymmentä seivästä humalaa. luontoportti.com vieraslajit.fi 1. Myös lännenja valkokonnanmarja ovat luonnonvaraista Pohjois-Amerikan lajistoa. 2
Esimerkiksi kotoinen rohtoraunioyrtti on tuotu 1600-luvulla Keski-Euroopasta rohdosja koristekäyttöön, mutta ryytimailta se on villiintynyt luontoon. Näin tulokas syrjäyttää kotoisia lajeja. Vieraslajia viljellään uutuutena, jota ei saa päästää karkaamaan luontoon. Tienpientareilla rehottava villi lupiini sitoo typpeä ja rikastaa siten maaperää, jolloin niukkaravinteisessa maassa viihtyvät luontaiset tienvarsikasvit eivät enää pärjää. Toki voi toimia vastavoimana ja noukkia uhkaajan talteen vaikka omaan puutarhaansa. 1600-luvun jälkeisiä tulijoita sanotaan uustulokkaiksi eli neofyyteiksi, joiksi luetaan painolastikasvit, sotatulokkaat ja viljelyjäänteet. Vihreitä tulijoita aasiankullero alaskanvuokko alppihierakka amerikankleitonia balkaninvuokko japaninvaahtera espanjankurjenpolvi, -kurjenmiekka idänkonnanmarja italiankello intianpuuvilla kaukasianpioni kanadanvuokko, -piisku, -tuija, -selja, hemlokki kiinanlaikkuköynnös, -kataja, -sipuli lännenkonnanmarja, -heisiangervo norjanangervo ruotsinpihjala saksankirveli siperianlehtikuusi, -hernepensas turkinpioni. Puutarhurilla on vastuunsa mutta myös mahdollisuutensa. 65 Oma PIHA Usea nykyään luonnonvarainen laji on alkujaan tullut muualta. Vieraslaji taas on ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteensä, kuten vuoriston, meren tai mantereen. Sellaisia ovat esimerkiksi puna-ailakki ja ahdekaunokki. Esihistoriallisella ajalla tai ennen 1600-lukua Suomeen tullutta kasvia kutsutaan muinaistulokkaaksi eli arkeofyytiksi. Kun kasvi tulee omin voimin luonnollisesti leviämällä, sitä kutsutaan tulokaslajiksi. < Kotoisetkin kelpaavat Sädepäivänhattu tuo loistoa loppukesään. Torjumaan kannattaa alkaa, kun kasvustot uhkaavat arvokkaita luontotyyppejä tai suojelualueita. Haitalliseksi vieraslajiksi kasvi muuttuu, kun se vie elintilan kotoisilta kasveilta, kuten jättipalsami ja komealupiini ovat tehneet
Aixin erakkonakin tunnettu Paul Cézanne etsi maalaustensa aiheet alati muuttuvasta luonnosta, sen moninaisuudesta, väreistä ja muodoista. Myös puutarha viehätti häntä luonnollisessa, puolivillissä tilassa. TEKSTI ja KUVAT Maaria Matsunaga Paul CÉzanne, luonnon hidas tarkkailija Taide ja puutarha osa 3 Katso arkistosta osa 1 Vincent van Gogh Oma PIHA 2/2019 osa 2 Paul Gauguin Oma PIHA 3/2019 omapiha.info —> lehdet Lehtiarkisto on kestotilaajille ilmainen. Perintörahoillaan Cézanne hankki Aixin läheltä ateljeen, josta käsin hän teki maalausretkiä läheisille vuorille.. 66 Oma PIHA Aixin erakkonakin tunnettu Paul Cézanne etsi maalaustensa aiheet alati muuttuvasta luonnosta, sen moninaisuudesta, väreistä ja muodoista. Myös puutarha viehätti häntä luonnollisessa, puolivillissä tilassa
2. 67 Oma PIHA Y Yksi Etelä-Ranskan viehättävimmistä kaupungeista on Aix-en-Provence, Paul Cézannen synnyinkaupunki. Jas de Bouffanin huvilaa ympäröi laaja puistomainen puutarha, jota Cézanne maalasi neljänkymmenen vuoden ajan. Vaikka Pariisi taiteen kehtona olikin Cézannen unelmien täyttymys, ei ujo ja epäsosiaalinen maalaispoika viihtynyt pääkaupungin seurapiireissä, vaan kaipasi takaisin Aixiin. Välimerellinen aurinko saa kellertävät kivitalot hohtamaan kultaisina, vihreää kontrastia tuovat lehtipuut, kuten poppelit, plataanit ja euroopankeltikset. Leppeä kesätuuli saa puiden lehdet väräjämään, sininen taivas kaartuu leppoisan pikkukaupungin ylle. On pitkälti lapsuudenystävän Emile Zolan ansiota, että Cézanne lopulta uskalsi uhmata isäänsä ja lähti Pariisiin opiskelemaan taidetta. Arvostusta ja pilkkaa Cézannen impressionistinen vaihe oli lyhyt. Hän kopioi Louvressa vanhojen mestareiden töitä ja tutustui oman aikansa taiteilijoihin. Tällaisena hänet on kuvattu myös näköispatsaaseen. Huvilan puistoineen on määrä avautua yleisölle vuoden 2019 aikana. Lakiopiskelijasta taidemaalariksi Paul Cézanne syntyi vuonna 1839 varakkaaseen aixilaisperheeseen, jonka italialaistaustainen pankkiiri-isä odotti jälkikasvustaan asianajajaa tai tuomaria. Aix lähiympäristöineen oli Cézannelle äärimmäisen rakas. Opiskeluaikansa hän kuitenkin käytti tehokkaasti. Cézanne kulki mielellään Aixin maisemissa maalausteline mukanaan. 1 2. Sinne hän kaipasi lähdettyään Pariisiin taideopintojen vuoksi ja sinne hän lopulta palasi. Provencessa hän oli kotonaan, kulkiessaan maalaustelineineen sen vuoristoisissa metsissä. Liekö sattumaa, että juuri nämä ovat ne värisävyt, jotka toistuvat Cézannen maalauksissa. Merkittävin heistä oli impressionistimaalari Camille Pissarro, joka opetti nuorukaiselle värien käyttöä ja ohjasi tämän ulkoilmamaalauksen pariin. Pitkä ystävyys päättyi lopulta Zolan kirjoitettua romaanin epäonnistuneesta taiteilijasta, josta Cézanne löysi itsensä. Tumma paletti vaihtuikin vaaleampaan ja väkivaltaiset aiheet luonnon tutkiskeluun. Zola, jota Cézanne oli puolustanut kiusaajilta koulupoikana, pysyi hänen tärkeimpänä tukijanaan lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Koulun jälkeen nuori Paul aloittikin vastahakoisena lakiopinnot, vaikka hänen sydämensä sykki maalaustaiteelle. Värimaailman lisäksi hän omaksui impressionisteilta 1
Maalarina hän valitsi värit, sävyt ja varjot, jotka yhdessä loivat viivoja ja muotoja, kiviä ja puita, ilman että hän varsinaisesti edes ajatteli niitä. Tavoitteena luonnon ja taiteen yhdistÄminen Luonto oli Cézannen tärkein malli, vaikka hän maalasikin myös lukuisia muotoja omakuvia. Vihreää kivetyille kaduille tuovat lehtipuut, kuten plataanit. Sen sijaan aikalaiskritiikki oli vähemmän suopeaa. Myös Helene Schjerfbeck piti Cézannea suuressa arvossa. Muiden impressionistien tapaan Cézanne hylättiin taidesalongin näyttelyistä ja häneen kohdistettiin suoranaista pilkkaa. 4 1. 4. Yksi Cézannen toistuvista aiheista oli Aixia hallitseva Sainte-Victoiren vuori, jonka komeaa siluettia ja alati vaihtuvaa värimaailmaa hän tutki eri vuodenaikoina, sääolosuhteissa ja vuorokaudenaikoina. Karut kalliovuoret ja välimerellinen kasvillisuus viehättävät L'Estaquessa. Marseillen lähellä sijaitseva L'Estaquen merenrantakylä oli yksi Cézannen mielipaikkoja, missä hän maalasi tiilikattoisia taloja sinistä merta vasten. Hänet kiidätettiin pian kotiin, mutta maalaamista hän ei jättänyt sairasvuoteellakaan, ja hän menehtyi kahden viikon sisällä. 3. Viikottainen kukkatori värjää Aixin kaupungintalon edessä avautuvan torin värikkääksi. Maalausretkellä hän kohtasi loppunsakin. 68 Oma PIHA kiinnostuksen heijastuksiin, veteen ja pilviin sekä luonnon valoon. 2 3 1. Hämyisten vaikutelmien sijaan Cézannea kiehtoi kuitenkin realistisempi ote, joka ilmenee luonnossa olevina väreinä ja geometrisina muotoina. Perintörahoilla hän hankki Aixin läheltä pienen ateljeen, josta käsin hän teki maalausretkiä läheisiin vuorimaisemiin. Paul Cézanne syntyi ja kasvoi Aix-en-Provencen kaupungissa, joka tunnetaan kellanhohtoisista kivitaloista ja lukuisista suihkulähteistä. Taloudellinen riippumattomuus näkyi myös mielenrauhana, joka antoi vapaat kädet maalata päivittäin, joko luonnon helmassa tai sadesäällä ateljeessa. Vaikka se toisaalta kirpaisikin, sai se hänet valitsemaan näyttelyiden ja maalaamisen välillä. Lokakuussa 1906 Cézanne oli ulkona maalaamassa, kun hän jäi ukkosmyrskyn yllättämäksi ja menetti tajuntansa. Häntä kutsutaankin modernismin isäksi, joka vaikutti lukuisiin taiteilijoihin Paul Gauguinista Matisseen ja Pablo Picassoon. 2. Oman maailmansa hän löysi luonnosta, joka tarjosi ehtymättömän aihevalikoiman niin Pariisin maaseudulla, Provencessa kuin Sveitsin Annecyssakin. Cézanne oli lähes kuudenkymmenen, kun hänen isänsä kuoli ja jätti omaisuutensa kahdelle lapselleen. Luonnossa häntä kiehtoi pysyvyys ja jatkuva muutos, ja hänen mukaansa taiteen tehtävä oli tuoda esiin luonnon ikuisuuden luonne
Puolisoaan Hortensea ja puutarhuriaan Vallieria Cézanne saattoi maalata puutarhassa tai kasvihuoneessa, mutta tausta jää viitteelliseksi. 7. Luonto tarjosi Cézannelle ehtymättömästi aiheita. Cézannen maalausmetodi oli hyvin hidas. Ateljeessaan hän maalasi lisäksi asetelmia, jotka kuvasivat etenkin omenoita ja sipuleita. 6. Etelä-Ranskan metsämaisemat ovat kivikkoisia ja karuja. Sellaisen tarjosi perheen kesähuvilan Jas de Bouffanin neljäntoista hehtaarin kokoinen puistomainen puutarha, jossa hän maalasi neljänkymmenen vuoden aikana kymmeniä öljyja vesiväritöitä. Hitaus oli tietoista. Osa hänen maisemamaalauksistaan on selkeästi tunnistettavia paikkoja, mutta aiheeksi riitti myös pelkkä värien leikki puiden lehvästössä. Oman puutarhansa Cézanne loi viimeisinä vuosinaan ateljeensa ympärille. Synkähköä puutarhaa koristivat plataanit ja hevoskastanjat, ja sen keskellä väikkyi tumma vesiallas vanhoine leijonapatsaineen. "Etenen hyvin hitaasti, sillä luonto paljastaa itsensä minulle monimutkaisin tavoin, ja edistyäkseen on työskenneltävä loputtomasti", hän kirjoitti kirjeessä muutamaa vuotta ennen kuolemaansa. Toinen Cézanneen vaikutuksen tehnyt puutarha oli mustaksi linnaksi kutsutun Château Noirin villiintynyt muotopuutarha, jossa luonto otti vähitellen vallan rakennetusta maisemasta. Aixia hallitseva Sainte-Victoiren vuori oli yksi Cézannen lempiaiheista omenoiden lisäksi. Vastaavasti henkilökuvissa hän keskittyi ihmisluontoon. 69 Oma PIHA ” Luonto tarjosi Cézannelle ehtymättömän aihevalikoiman ” Cézanne maalasi myös runsaasti akvarelleja, joiden valööriharjoitukset näkyvät hänen öljyväritöissään. Kasvien ja rakenteiden liitosta hän löysi aiheensa, pallot, neliöt ja sylinterit sekä värien ja valon leikin. "Yllätän Pariisin omenalla", totesi Cézanne sarkastisesti petyttyään kriitikoihin. Alueelle tyypilliset alepponmännyt toistuvat Cézannen maalauksissa, samoin paikallinen kellertävä kiviaines. Puutarhat viehättivät Cézannea luonnontilassa, villinä. 8. < 6 7 5. Jylhän vuoren siluetti toistuu lähes 80 maalauksessa. Muotokuvat vaativat usein jopa sata istuntoa valmistuakseen, ja maisemaa maalatessaan hän saattoi istua paikallaan katsellen ja lopulta vetää yhden siveltimenvedon. Pyöreät omenat olivat Cézannen mieliaiheita asetelmamaalauksissa. Vajaan neljän hehtaarin kokoisessa rinnepuutarhassa vallitsee puolivilli tunnelma kookkaine puineen, pensaineen ja istutuksineen. 8 5. Maalarille tärkeä osa puutarhaa oli epäilemättä myös ateljeeikkunoista avautuva näkymä, jossa lehtipuiden yläoksat luovat silmien eteen vihreäsävyisen paletin. Hänen maisemamaalauksissaan oli usein rakennuksia ja jopa moderniin aikakauteen viittaavia tehtaanpiippuja, mutta ihmisiä niissä ei yleensä ollut lainkaan. CÉzanne ja villi puutarha Toisin kuin Vincent van Gogh ja Paul Gauguin, erotti Cézanne maalauksissaan ihmisen ja maiseman lähes kokonaan toisistaan
Suomen päiväperhoset ja sudenkorennot esittelee kaikki maassamme tavatut päiväperhoset ja sudenkorennot erinomaisin kuvin ja tekstein. Lue tämä ennen kuin tilaat asfalttiauton. Dan Rosenholm, monen ansiokkaan puutarhakirjan tekijä, on tarttunut uusimmassaan vaikeiden paikkojen haasteeseen. Trädgårdshandbok för hopplösa lägen Dan Rosenholm Norstedts, 2019 153 sivua ISBN: 978-91-1-306087-3 Hinta 23 € Kirjakatsaus TEKSTI ja KUVAT Saila Routio ja kustantajat saila.routio@omapiha.info. Jäävirta kuljetti vuorten havumetsien pihkaa etelämmäs joen suistoon nykyisen Itämeren eteläosiin. Trädgårdshandbok för hopplösa lägen tuo mahdollisuuksia merenrantatontille, kuivaan paahteeseen, rinteeseen, tiiviiseen pohjamoreeniin ja podsoliin, märälle paikalle, kosteaan ja valottomaan kohtaan sekä yleensä kaikkein hankalimpaan paikkaan: kuivaan varjoon. Paikan olosuhteet ja pienilmasto vaikuttavat kasvuvyöhykettä enemmän, hän toteaa. Kasvien salainen elämä kertoo kasveista, joiden elämässä on hämmästyttäviä piirteitä. Baltian meripihka on siksikin kiinnostavaa, että se saattaa sisältää terveisiä nykyisestä Lapista ajalta pari miljoonaa vuotta sitten, jolloin Lapissa kohosivat korkeat vuoret. 70 Oma PIHA Kesälukemisto tarjoaa hyvinvointia luonnon keskellä sekä pihaideoita paikkoihin, joihin et uskonut saavasi kaunista puutarhaa. Kasvien salainen elämä Riitta Angervuo ja Aarre Leskinen Minerva, 2019 227 sivua ISBN: 9789523128286 Hinta 26 € Rakastetut lepattajat Päiväperhosia ja sudenkorentoja tulee ihasteltua kauniina kesäpäivinä. Hämmästyttävät kasvit Kasvit ovat neroja, jos mittarina käytetään niiden ongelmanratkaisukykyä, toteaa italialainen neurobiologi. Kirja on ruotsinkielinen. Siksi onkin mukavaa ja kätevää, että ne on koottu yksien kansien väliin. Ne lähettävät tuoksuviestejä pölyttäjille ja myös reagoivat näiden ääniin. Pari vuotta sitten Itämeren eteläosista löytynyt meripihkan palanen sisältää tähän asti vanhimman orkideafossiilin 45–55 miljoonan vuoden takaa. Ne kommunikoivat ja jopa salakuuntelevat. Lisäksi kirja inspiroi esimerkiksi kasvattamaan ruusuja pohjoisessakin. Kasvien nimien perässä on aina tieteellinen nimi, mikä helpottaa lajien tunnistamista. Suomen päiväperhoset ja sudenkorennot Jussi Murtosaari Docendo, 2019 256 sivua ISBN: 9789522916006 Hinta 29 € Toivottomien paikkojen kirja ”Sinulle, joka olet lähes luovuttanut”, kuuluu kirjan alaotsikko. Erityisesti monet kuvat lentävistä hyönteisistä ovat sekä upeita että tunnistamisen kannalta hyödyllisiä. Kasvit tekevät yhteistyötä, oppivat ja muistavat
71 Oma PIHA Oman kasvatuksen satoa Johanna Vireahon uutuuskirja Taimi saa jatkoa, kun esikasvatuksesta on siirrytty avomaaviljelyyn ja sadonkorjuuseen. Sekä puutarhassa oleilu että puuhastelu ovat terapeuttisia. Hemulin kasvio on ihastuttava kirja täynnä tietoa luonnonkasveista ja innostusta oman kasvion kokoamiseen. Hänen kokoelmansa ensimmäinen laji on isokäenrieska, Gagea lutea. Mainiot kasvatusvinkit ja maukkaat reseptit on maustettu täydellisen kauniilla kuvilla ja taitolla. Todella monipuolinen kirja, jonka tulisi kuulua joka mökin kirjahyllyyn. Frantsila. Siitä alkaa kasvion kokoaminen. Luonnon kotiapteekki Virpi Raipala-Cormier WSOY, 2019 264 sivua ISBN: 9789510438237 Hinta 31 € Puutarhaterapiaa Eijan opastamana Eija Keckmanin uusin teos keskittyy tärkeään aiheeseen: puutarhaan henkisen tasapainon ja elämänhalun lähteenä. Kirja sisältää kasvilääkinnän lisäksi reseptejä sekä tietoa aromaja kukkaterapiasta. Puutarhalla on tärkeä rooli aistien herättäjänä sekä opettajana. Puutarhasuunnittelijana Eija osaa antaa hyvät neuvot aistipuutarhan tekemiseen sekä esimerkiksi siihen, kuinka puutarhan ja ympäröivän luonnon raja toteutetaan. Hemulin kasvio WSOY, 2019 109 sivua ISBN: 9789510439142 Hinta 27 €. Hyvän mielen puutarha Eija Keckman WSOY, 2019 152 sivua ISBN: 9789510437742 Hinta 32 € Aikuinenkin innostuu Hemuli harrastaa kasveja. Tiede on kehittynyt ja Raipala-Cormier itse kerännyt lisää kokemuksia vielä kahdenkymmenen viime vuoden ajalta. Sato Johanna Vireaho ja Hanna Marttinen Readme, 2019 224 sivua ISBN: 9789523217690 Hinta 38 € Kasvilääkinnän perusteos Virpi Raipala-Cormier jakaa mittavan elämäntyönsä kultahippusia kirjassaan, joka pohjautuu vuoden 1997 Luontoäidin kotiapteekkiin. Pienimuotoisen kasvion tekeminen onnistuu myös kirjan omiin kokoelmiin tarkoitetuilla aukeamilla
72 Oma PIHA Pienet buddhapatsaat kuuluvat zenbuddhalaisen temppelin kuvastoon. Monenlaiset polut johtavat syvemmälle Meigetsuin-temppelin laajaan puutarha-alueeseen. Siniset jalohortensiat viihtyvät korkeiden puiden siimeksessä. Hortensiatemppelillä pikkubuddhatkin ovat saaneet kukinnot syliinsä. Puutarhamatkalla TEKSTI ja KUVAT Maaria Matsunaga
Pääkaupungin vilinästä tehdään päiväretki naapurikaupunkiin Kamakuraan, jossa hortensiatemppelinäkin tunnettu Meigetsuin lumoaa sinisillä prinsessahortensioillaan. Sinisten hortensioiden temppeli. 73 Oma PIHA Kesäkuun sateiden myötä puhkeavat hortensiat kukkaan Japanin Tokiossa
Nimensä temppeli on saanut Uesugin kuolemanjälkeisen buddhistinimen mukaan. 4. 2. 3. Vanhan japanilaistarun mukaan kuussa asuu riisikakkuja nuijivia jäniksiä, ja puolikuut. Vaikka suurin kävijäpiikki on tältä kesältä ohi, väkeä riittää yhä runsaasti. Meigetsuin-temppelin puutarha on kauneimmillaan hortensioiden puhjettua kukkaan. Polkuja pitkin noustaan ylös temppelille. Meigetsu tarkoittaa kirkasta kuuta ja ääntämyksen mukaan myös sadonkorjuukuuta. Korkeat puut luovat varjoja, auringonsäteet siivilöityvät lehvästön läpi ja luovat kaikkialta tulvivaan vihreyteen satumaisen tunnelman. Tunnin junamatka Tokiosta Kamakuraan on mennyt maisemia katsellessa, ja nyt matka jatkuu jalan. Kuiva puutarha eli karesansui muodostaa maiseman hiekan, kivien ja muotoon leikattujen pensaiden avulla. Onneksi puutarha on laaja, ja pienemmillä sivupoluilla voi hetkittäin kuvitella olevansa ypöyksin hortensioiden keskellä. Virtaava vesi solisee uomassaan, mustat korpit raakkuvat ja pienet idänsilkkikerttuset visertävät sievää, yksinkertaista sävelmäänsä. Yli kaksi ja puolituhatta hortensiapensasta on täydessä kukassa. Ikkunan pyöreä muoto toistaa temppelin täydenkuun teemaa. 74 Oma PIHA 1. Historiallinen temppelialue Vuonna 1160 perustettu Meigetsuin on zenbuddhalaisuuden Rinzain lahkoon kuuluva temppeli, jonka Norikata Uesugi rakennutti isänsä muistolle. Valaistumisen ikkuna, satori-nomado, on kuin elävä maalaus puutarhamaisemineen. Siniset hortensiat toistuvat nuoren neitosen kimonossa ja hiuskoristeessa. Puisen portin toisella puolen avautuu todellinen hortensioiden valtakunta. Alun perin se oli osa laajempaa Zenk?ji-temppelialuetta, josta suurin osa tuhottiin 1800-luvulla Meiji-restauraation aikaisissa buddhisminvastaisissa liikehdinnöissä. 1 2 3 4 A Aurinko kurkistelee pilvien lomasta ja lämpömittari kipuaa kesäkuun lopulla yli kolmenkymmeneen asteeseen. Ainoana jäljelle jäi sivutemppeli Meigetsuin. Ehdimme ohittaa useammankin temppelin, kunnes tie kääntyy mäenrinnettä ylöspäin ja muhkeat, sinisävyiset hortensiapensaat kertovat meidän päässeen perille
Kamakuran pitkästä historiasta muistuttavat lisäksi Soyudon eli perustajan saliksi kutsutun temppelin vieressä olevat avoimet kallioluolat, yagurat, jotka toimivat tuhansia vuosia sitten hautapaikkoina. Toisen maailmansodan jälkeen temppelialueelle alettiin istuttaa hortensioita, joita pidettiin helppohoitoisina kasveina. Sinisten hortensioiden reunustamat kiviportaat ovat Meigetsuinin kuuluisin näkymä. 5 6 ja jänishahmot toistuvatkin symbolinomaisesti siellä täällä temppelipuutarhassa. Hortensiapuutarhan sinisyys onkin vaikuttavaa. Jopa 95 % jalohortensioista on sinistä Himeajisai-lajiketta, joka on saanut prinsessahortensiaa tarkoittavan nimen viehättävyytensä ja pienen kokonsa mukaan. 6. Vierailijoita riittää parhaimman kukinnan aikaan. Vastaavia luolia on Kamakurassa montakin, mutta Meigetsuinin yagurat ovat suurimmat. Tällä kertaa aurinko leikittelee kukkien terälehdillä, mutta puutarhaan kannattaa tutustua myös sadepäivinä, jolloin vesipisarat saavat hortensioiden sinen syvenemään. Kaikki haluavat ikuistaa itsensä sinisten prinsessahortensioiden kanssa. Kookkaat pensaat on sijoitettu hiukan korkeammalle, jolloin raskaat kukkatertut kaartuvat päitten ylle. Upeina näyttäytyvät myös muut siniset kukat, kuten japaninkurjenmiekat (Iris ensata) sekä sadekauden mukaan nimetyt syvänsiniset tsuyukusat eli rikkasoljot (Commelina communis).. Sinisen värin kerrotaan olleen erityisen suosittu Heian-kaudella, jolle temppelin historia ulottuu. Sinisävyisten hortensioiden kirjo on häikäisevän monipuolinen. Puutarhaan on myös haudattu Kamakura-shogunaatin johtava virkamies ja buddhistipappi H?j. 75 Oma PIHA 5. Hortensiapuutarhan lumoa Hortensiat, joista Meigetsuin nykyään tunnetaan, ovat suhteellisen tuore lisä. Kukintojen sävy muuttuu vähitellen vaaleansinisestä kirkkaansiniseksi ja lopulta tumman merensiniseksi. Tokiyori (1227–63), joka rakennutti alueelle useita temppeleitä
Jonoista toinen vie viisauksia kirjoittavien munkkien luo ja toinen valaistumisen ikkunaksikin kutsutun pyöreän ikkunan ääreen. 3. Gakuajisai on tyypillinen japanilainen jalohortensia (Hydrangea Macrophylla-Ryhmä), jossa isot kukinnot kiertävät pienempiä. 76 Oma PIHA 1. Violetit, vaaleanpunaiset, valkoiset sekä paikoin kaksiväriset kukinnot tuovat yllätyksellistä kontrastia sinisyyden keskelle. Kuiva puutarha on vähällä jäädä huomaamatta, sillä se jää kahden pitkän jonon puristuksiin. Jalohortensioiden väri muuttuu usein vähitellen. Täällä vihreärunkoiset bambut ovatkin säästyneet vierailijoiden jättämiltä viesteiltä. Liilat ja marjapuuron väriset kukinnot tuovat hienon lisän sinisyyden keskelle. Lainatun maiseman eli shakkein lainalaisuuksien mukaisesti sulautuu ympäröivä maisema rakennettuun puutarhaan. Sammalpuutarhassa vuorottelevat samettiset sammalet karheiden kivien kanssa, ja bambumetsikössä jäädään kuuntelemaan bambunlehtien kahinaa tuulessa. 4. Nyt kukinnan huippu on jo ohi ja eräät lajikkeet, kuten korealaiset hortensiat, ovat alkaneet lakastua. Vanhan viisauden mukaan bambun kuorta ei pidä raaputtaa, sillä silloin raapii omaa ihoaan. Kivet, siististi haravoitu hiekka sekä kiviä myötäilevät, epäsymmetrisen pyöreiksi leikatut pensaat kuvaavat buddhalaisen maailmankaikkeuden kuvitteellista Sumi-vuorta. Lajikerunsauden ansiosta kukkaloistoa riittää kuitenkin vielä, mistä lukuisat kukkanuput vihjaavat. Sammalpuutarhasta kuivaan puutarhaan Vaikka hortensiat vievät päähuomion, löytyy temppelipuutarhasta muitakin japanilaisen puutarhan elementtejä. Tähtimäiset kukinnot tuovat siniselle hortensialle viehkeyttä. Hortensioiden takana avautuu pieni bambumetsikkö, jonka kahiseva äänimaailma on rauhoittava. 2. Briteille se on tuonut mieleen entisaikojen pitsimyssyn, mistä juontuu englanninkielinen nimi lace-cap hydrangea. Japaninkurjenmiekkojen kukinnan ja syksyisen ruskan aikaan avoinna olevaan takapuutarhaan 1 2 3 4. Tarkkaan rajattu, harmoninen näkymä temppelin toisella puolen olevaan puutarhaan on kuin elävä maalaus, ja siitä haluaa jokainen ottaa kuvan. Päätemppelin edustalla avautuu zenbuddhalaisille temppeleille tyypillinen kuiva karesansui-puutarha
” Vehreä puutarha on kaunis kaikkina vuodenaikoina ” 5 6 7. Kamakura on yksi Japanin entisistä pääkaupungeista, ja se tunnetaan etenkin jättikokoisesta Buddha-patsaasta sekä lukuisista temppeleistään. 6. Vehreä puutarha on kaunis kaikkina vuodenaikoina, ja leudon ilmaston ansiosta puutarhassa on kukkia ympäri vuoden. Alueella on useita temppeleitä, joihin on usein erikseen pääsymaksu. 77 Oma PIHA 5. JR Kita-Kamakuran asemalta on viidentoista minuutin kävelymatka. Talven valossa pääsevät oikeuksiinsa kullankeltaiset, makean tuoksun mukaan nimetyt talventuoksupensaat (Chimonanthus praecox). Meigetsuin on avoinna päivittäin klo 9–16, kesäkuussa 8.30–17. Sisäänpääsymaksu kesäkuussa 500 jeniä (noin neljä euroa), muina aikoina 300 jeniä. Meigetsuinin temppelipuutarhaan onkin hyvä tutustua myös hiljaisempaan aikaan hortensioiden kukinnan ulkopuolella. 7. Runsaasta hortensiavalikoimasta riittää myös sieviin asetelmiin, joita löytyy eri puolilta puutarhaa. Iiristen kukinnan jälkeen sinne poikkeaa enää harva, ja tunnelma onkin rauhallinen. Viikonloppuisin jonot voivat venyä hyvin pitkiksi, joten parempi aika vierailuun on viikolla. astellaan temppelin sivulla olevia kiviaskelmia pitkin. Takapuutarha on avoinna japaninkurjenmiekkojen kukkiessa sekä syksyllä ruska-aikaan, erillinen pääsymaksu 500 jeniä. Rukoukset kirjoitetaan japanilaisilla temppeleillä puisiin laattoihin. Touko–kesäkuun vaihteessa on japaniniiristen vuoro, ja hortensioiden jälkeen avautuvat valkoiset kesäkameliat (Stewartia pseudocamellia). Erityisen vilkasta on kuuluisilla Kamakuran kuluneiden kivien portailla, joilla jokainen haluaa ikuistaa itsensä sinisten hortensioiden kanssa. Varhain kevättalvella puhkeavat kukkaan japaninaprikoosit eli umepuut (Prunus mume), sitten oranssinpunaiset japaninruusukvittenit (Chaenomeles japonica), keltaiset riippaonnenpensaat (Forsythia suspensa) ja hallinomenapuut (Malus halliana). Syksyllä ihaillaan ruskan punaa japaninvaahteroiden (Acer palmatum) ja eri pensaiden värjäytyessä syysasuunsa. Hortensiatemppelin laattoihin on maalattu toiselle puolelle siniset hortensiankukat. Kukkanuput ja avautuvat kukinnot tuovat kiehtovan kontrastin kukinnan keskelle. Suurin vierailuhuippu on kesäkuun puolivälissä kukinnan ollessa parhaimmillaan. < Matkalle Meigetsuin-temppeli sijaitsee Kanagawassa Kamakuran kaupungissa noin tunnin junamatkan päässä Tokiosta. Kukkia koko vuoden Tunnelma on tyystin toinen palatessamme takaisin temppelin toiselle puolelle. Väenpaljouden keskellä on pinnistettävä mielikuvitus äärimmilleen, jotta voisi tavoittaa postikorteista, julisteista ja puutarhakirjojen sivuilta tutuksi tulleen taianomaisuuden. Avaran puutarhan perällä olevat sinikukkaiset hortensiapensaat sulautuvat ympäröivään metsämaisemaan, ja valkokukkainen köynnöshortensia kiipeää puunrunkoa ylös. Kirkasvetinen vuoripuro johdattaa kulkijan pieneen metsäpuutarhaan, jonka kiviä peittää vihreä sammal. Meigetsuinin lisäksi hortensioita pääsee ihailemaan esimerkiksi Hasedera-temppelissä
Sormustinkukkien lumoissa Komea öttiäinen Kimalaiskuoriainen (Trichius fasciatus) teeskentelee olevansa pahanmakuinen ja myrkyllinen kimalainen väritystä ja pörröisyyttä myöten. Toukistakaan ei ole vaivaa puutarhurille, sillä ne syövät lahoa lehtipuuta ja kantoja. Jos niiden annetaan jatkaa elämää, on punainen lopulta sormustimien pääväri, sillä se on hallitsevana kasvin perintötekijöissä. Se tekee tärkeää pölytystyötä. Pehmeiden sävyjen ystävät ihastuvat aprikoosinsävyisiin kukkiin, kuten 'Sutton's Apricot' tai 'Apricot Beauty'. 78 Oma PIHA Tummaläikkäinen 'Pam's Choice'. Puuterinen 'Apricot Beauty'. Koska rohtosormustinkukan luonnonmuoto on useimmin punertavakukkainen, tulee joistakin siementaimistakin sen värisiä, vaikka sellaisia ei olisi pihaan istuttanut tai kylvänyt lainkaan. Pihaelämää TEKSTI ja KUVAT Saila Routio. Jos kukkavarsia ei raaskita leikata edes maljakkoon, poistetaan väärän väriset viimeistään kukkien alkaessa kuihtua, jotta siemeniä kehittyy vain toivotun värisiin kasveihin – vaikka niihin onkin jo pölytetty punaisten kukkien geenejä. Rohtosormustinkukan (Digitalis purpurea) lajikkeissa tavataan kokonaan valkoisia kukkia sekä valkoisia tummilla läiskillä, esimerkiksi 'Pam's Choice'. Näin pölyttäjät pääsevät pölyttämään vain halutun värisiä kukkia. Puhtaanvalkoinen 'Alba'. Kun halutaan pitää kasvusto tietyn värisenä, poistetaan väärän väriset taimet heti kukkien avauduttua – tai nupulla, sillä väri kuultaa jo silloin läpi. Melko ovelaa, sillä silloin kuoriainen saa aterioida kukissa rauhassa. Karvaiseen kehoon tarttuu siitepölyä kimalaiskuoriaisen möngertäessä kukissa
Satoa käy korjaamassa joko supikoira tai metsäkauris. Parin vuoden päästä juuristo lakkaa työntämästä uusia versoja. Heinäkuu on kesän sydän. Sitkeähenkisessä tapauksessa pensaan tai kasvuston alue peitetään näännyttämisen jälkeen valoa läpäisemättömällä pressulla, joka saa olla paikoillaan niin kauan kuin tarvitaan. Suojaa mansikat verkolla heti, kun raakileet alkavat kypsyä, muuten rastaat syövät sadon. 79 Oma PIHA Hanki perinteisiä saviruukkuja ja istuta kesäkukat ja yrtit niihin. Parvekepuutarhan varjostus ja tuuletus Lasitettu parveke kuumenee äkkiä pätsiksi, vaikka se on toisaalta lasittamatonta tuulensuojaisampi. Jättipalsamista ja lupiinista on helppo aloittaa. Oletpa lomalla tai et, säilö nyt näkymiä ja tunnelmia mieleesi ja muistikortille pitkän talven aikana nautittavaksi. Miten hauskalta ja välimerelliseltä näyttää yhteneväinen ruukkukokoelma, vaikka jokainen kasvi olisikin erilainen! Saviruukuissa oleva multa kuivuu nopeasti korpuksi, ellei kastelija muista pitää varaansa. Hupenevatko karviaiset pensaista raakoina. Varjostusta ajatellen asennetaan esimerkiksi rullattava kaislaverho. Mansikat alkavat tuottaa rönsyjä, jotka vähentävät emokasvin marjantuottoa seuraavana vuonna. Varret leikataan kasvukaudella kerran kuukaudessa maata myöten, siinä kaikki. Saila & Pirkko Muistilista x Vinkki Erityisen kauniin värisistä varjoliljoista kannattaa kerätä siemenet talteen. Rönsyt kannattaa poistaa ja viedä kompostiin tai juurruttaa taimiksi. Ota silmätikuksi jonkin haitallisen vieraskasvin esiintymä ja kurita sitä säännöllisesti. Leikkaa kurjenpolvista ohikukkineet varret, niin saat uuden kukinnan loppukesällä. Verkota edes yksi pensas, jotta saat marjoja itsekin. Vuoraa saviruukut sisältä vaikka multapussista leikatuilla suikaleilla, niin mullan kosteuden vaihtelu ei ole niin äkkinäistä. Jos ollaan poissa muutamakin päivä, laitetaan ruukkuihin kastelujärjestelmä. Sama juttu herukoiden kanssa. Sitä paitsi voit ripotella Ferramol-rakeita katteen sekaan, kun nilviäiset kerran ovat porukalla paikalla. Jos katteen alle kerääntyy etanoita ja kotiloita, ne ovat kuitenkin ehkä pienempi paha kasveille kuin veden puute. Tee kerran viikossa kierros puutarhassa sakset kädessä ja leikkaa vihreät siemenlatvukset pois – ellet sitten erikseen halua tietyn kasvin kylväytyvän tai aio kerätä kypsiä siemeniä myöhemmin. Kastelusta kannattaa huolehtia säännöllisesti päivittäin. Ruukun kosteassa mullassa rönsytaimiin kasvaa pian kunnon juuret. Jokin laseista kannattaa avata edes raolleen, jotta ilma kiertää, jos ei lemmikkien takia uskalleta avata kokonaista lasipaneelia.. Leikkaa kultapallojen ja auringonkukkien varsista kolmasosa pois, niin saat tanakammat taimet ja monta haaraa eli enemmän kukkia. Peruskurtturuusu on määrätty hävitettäväksi myös pihoista. Merkitse varret kukinnan aikana villalangan pätkällä, jotta löydät oikeat siemenkodat syksyllä. Tuuli kuivattaa kasveja yhtä lailla kuin porotus. Pensaan näännyttäminen on myrkytön ja melko vähätöinen keino. Jos on pitkään sateetonta, maan kattaminen heinäsilpulla, edellisvuotisilla lehdillä tai oksahakkeella auttaa kasveja selviytymään
Silloin päästään väiveistä ja kirpuista parhaiten eroon, kun hävitetään pesämateriaalin tarjoama pakkassuoja. Puolivarjoisa paikka on sen mieleen. Äänekkäitä pihatöitä täytyy yrittää välttää pesän läheisyydessä, jotta vanhemmat saavat hoidettua poikaset. Pihaelämää. Sekin viihtyy laihahkossa maassa ja runsastuu viihtyessään vähitellen – toisaalta humuksen lisääminen kasvualustaan parantaa selvästi kukintaa. Alkuperältään luonnonkasveina nämä kukat eivät vaadi paapomista, sen sijaan viihtyessään ne leviävät vähitellen isoiksi tuppaiksi ja tekevät siementaimiakin. Poikasten lennettyä pesästä saattaa pönttöön tulla vielä uusintapesintä. Se viihtyykin karulla kasvupaikalla auringossa tai puolivarjossa vyöhykkeelle VI saakka ja kukkii kesäkuussa. Tähtililja on siro valko-vihreäkukkainen perenna, joka on talvenkestävä ainakin vyöhykkeelle V. Paratiisililja, jonka Maatiainen ry valitsi vuoden 2019 maatiaiskasviksi, avaa suloiset, puhtaanvalkoiset kukkansa alkukesällä. Tähkähietalilja kasvaa luonnossa hiekkaisilla seuduilla esimerkiksi Etelä-Ruotsissa. Sirot kukat puhkeavat heinäkuussa. Pihan pienet vieraat Leppälintu on tehnyt pesän navetan seinään laitettuun pönttöön. Se viihtyy laihanpuoleisessa mullassa; ravinteikas kasvupaikka huonontaa talvenkestävyyttä. Tämä noin sata vuotta sitten suosittu puutarhakasvi on sittemmin jostain syystä unohdettu ja monille kasviharrastajillekin tuntematon. Hyvä aika puhdistaa pönttö on syksyn ensi pakkasen puraistessa. 80 Oma PIHA Paratiisililja (Paradisea liliastrum) Tähtililja (Zigadenus elegans) Tähkähietalilja (Anthericum liliago) Kolme valkoista kaunotarta Tämän perennakolmikon harva tuntee, silti ne ovat arvokkaita puutarhakasveja
Uusi, suuri valikoimamme on julkaistu www.exoticgarden.fi Kätevät 5, 3, 2,5 ja 1 kilon pakkaukset Tilaa ilmainen uutiskirje 06-2251363 www.exoticgarden.fi Tilaa ilmainen uutiskirje Perusta yrttimaa Moni kesäkukka voidaan kylvää suoraan avomaalle www.exoticgarden.fi Tutustu suureen syyssipulivalikoimaamme! Tilaa nyt. 06-2251363 www.exoticgarden.fi Tutustu suureen syyssipulivalikoimaamme! Tilaa nyt. Tervetuloa tutustumaan laadukkaisiin HB-pihakiviin ja uutuustuotteisiin! UUTUUS! Vallikulmakivi ja Hienopesulaatat! Nyt on aika tilata varttamispaketit käy tutustumassa: omenapuu.com Hirvensalmen Taimisto Ryökkääntie 8 52550 Hirvensalmi 0500 557 143 Kesällä on helppo tehdä kylvöjä, kun taimipurkit voidaan pitää ulkona saamassa sadekastelua. Hyötykasvejakin voidaan vielä kylvää istutettavaksi kasvimaan aukkopaikkoihin. Paras paikka on varjoisa kohta puutarhasta, jonne purkit voidaan upottaa matalasti maahan. Toimitukset alkavat syyskuun puolivälissä. Kesällä kylvetään perennoja, pensaita ja puita. Uusintakylvö. Silloin niiden multaan pääsee kosteutta avomaasta purkin pohjareikien kautta. Toimitukset alkavat syyskuun puolivälissä. Kuvassa nousee kesäkuuruohon (Lunaria annua) terhakoita taimia. Se on kaksivuotinen ja istutetaan kasvupaikalle syksyllä. 81 Oma PIHA Pihamarkkinat Katso lisää: omapiha.info Oman pihan suosikki Kausiherkkuja omasta pihasta 24 € sis. postituskulut 4,10 € Nr 1 Nr 2 Nr 3 Nr 4 Nr 5 Nr 6 Uusi, suuri valikoimamme on julkaistu www.exoticgarden.fi Valitse 69 erilaisen tomaatin joukosta
lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. vsk T ilaa -lehti Kestotilauksena vain 36 €/vsk OMA PIHA PALKITSEE KESTOTILAAJIA • voit saada kahdesti vuodessa (toukokuussa ja syyskuussa) kukkalahjan. Kestotilaajana saat ilmaiseksi käyttöösi Oma PIHA -lehtien digitaaliset näköispainokset vuodesta 2005 alkaen. postituskulut 4,10 €) Tilaan Oman pihan terveydeksi -kirjan | 24 € (sis. Lehti vastaa ainoastaan tilaamastaan aineistosta. Asiakaspalvelun sähköposti Tilauksiin liittyvät asiat tilaukset@pellervo.fi Toimitus toimitus@omapiha.info Päätoimittaja Anna Malk anna.malk@omapiha.info Avustavat toimittajat Graafinen suunnittelu Taija-Tuulia Tammelin Julkaisija Pellervo-Media Oy Ilmoitusmyynti Tanja Forsman, 040 539 3089 tanja.forsman@agrimedia.fi Mediatiedot omapiha.info Painopaikka Printall AS Ilmestyminen Painettu lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa: tammikuussa, maaliskuussa, toukokuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. postituskulut 4,10 €) Tilaan Oma PIHA -lehden lahjaksi määräaikaisena (6 numeroa) | 43 € Lahjatilauksen saajan nimi _________________________________________ Lähiosoite _______________________________________________________ Postinumero _____________ Postitoimipaikka _________________________ Puhelinnumero ___________________________________________________ Kestotilaajille lahja 2 kertaa vuodessa! Vielä muutama Pihakalenteri jäljellä, loput nyt tarjoushintaan!. • 7 000 sivun arkisto ilmaiseksi käyttöön omapiha.info —> lehdet Pe lle rv oM ed ia m ak sa a po stim ak su n Pe lle rv o-M ed ia TU N N U S 50 02 84 00 00 3 VA ST A U SL Ä H ET YS OP 4/19 Maaria Matsunaga Ulla Vestola Leena Nurmi Sari Toikkanen Virpi Adamsson Miina Leppänen Lopetan Oma PIHA -lehden tilauksen maksamani tilausjakson päätyttyä Lopetan tilauksen heti ja vielä maksamattoman tilausjakson jo ilmestyneistä lehdistä lähetetään lasku Osoitetietoni ovat muuttuneet, uusi osoite alla Tilaajan / lahjatilauksen maksajan nimi ______________________________________ Lähiosoite _____________________________________________________________ Postinumero _____________ Postitoimipaikka _______________________________ Puhelinnumero _________________________________________________________ Saila Routio Monica Äijälä Pirkko Kahila Eija Keckman Hannele Kojo Linda Peltola Tilaan Oma PIHA -lehden kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen 36 € / vuosikerta (tilausjakso 6 numeroa) Tilaan Oma PIHA -lehden vuosikerran määräaikaisena (6 numeroa eteenpäin) | 43 € Tilaan PIHAKALENTERIN 2019/2020 | NYT VAIN 15 € (sis. Sähköinen lehti osoitteessa www.omapiha.info joka päivä 24 tuntia. postituskulut) Tilaan Kausiherkkuja omasta pihasta -kirjan | 24 € (sis. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä ja julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Jos olet jo tilaaja, merkitse asiakasnumero osoitetiedoistasi tähän__________________ Tilaukset ja asiakaspalvelu: Postitse Oma PIHA, PL 77, 00101 Helsinki Puhelimitse (Arkisin klo 8–16) 020 413 2636 Internetistä omapiha.info Kestotilaus 36 € Vuositilaus 43 € Irtonumero 7,90 € Lehtipisteistä Vuoden tilausjakso sisältää 6 painettua lehteä täynnä tuoretta lukemista ja käyttöoikeuden Internetpalveluun osoitteessa www.omapiha.info. ISSN 1459-9783 16. 82 Oma PIHA Palvelukortti 2019 Tällä kortilla voit hoitaa tilauksesi ja osoitteenmuutoksesi. Copyright Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Oma PIHA -lehden lupaa on kielletty. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim
Seuraavassa numerossa SR Kukkasipulikausi vie taas mennessään Syyskesän kuumin ruukkuistutus Päivitä tiedot vieraslajeista Puutarhasuunnittelijan piha Lahdessa Sadonkorjuutunnelmaa lavatarhassa 10 mainiota maatiaisperennaa Hedelmäja marjasato talteen Sardinian kasvit Satokausi on parhaimmillaan. Tee ikkunahylly terassille Oma PIHA 5/2019 ilmestyy 15.8