AIDOSTI SUOMALAINEN JA ASIANTUNTEVA | PUUTARHA | PIHA | PATIO | PARVEKE Vanha huvilapuutarha huokuu tunnelmaa Tête d'Or – virkistyksen ja ruusujen puisto Itä kohtaa lännen: Ruusuja Japanissa TEE ITSE PAPUSERMI TERASSILLE Labyrintin lumo 23 sivua ihania ruusuja! 12 ideaa kasvien tukemiseen Pensasruusujen runsautta Meilahden rosariumissa Suunnittele istutus ruusuista ja perennoista Hyötytarhurin kesä Nauti sadosta! Perennaniitty elää ja muuttuu Tee oma labyrintti kivistä tai pensaista Mäntykangas muuttui valkoisten kukkien puutarhaksi TILAAJALAHJANA 20 TÄHTISAHRAMIN MUKULAA Muhkea kukkakesä! 4/2023 | 7,90 € www.omapiha.info
28 Daaliarumba Kunto kasvaa ja daaliat kukoistavat. 37 Iloisia uutisia kyylle Rauhoitus alkoi 1.6.2023. 2 Oma PIHA 62 Kansikuvassa Daalioita ei voi koskaan olla liikaa, tuumaa Linda. 34 Tee pihalle labyrintti kivistä tai pensaista. 56 Satavuotias huvilapuutarha huokuu tunnelmaa. Toimi näin. 8 Puutarha on suuri lahja Mäntykangas muuttui valkoisten kukkien metsäpuutarhaksi. 44 Suunnitellaan ruusujen ja perennojen tyylikäs värileikki. Pihatarinoita 28 Ruusu-unelmia Ruusuja Japanissa 18. KUVA Linda Peltola 4/2023 tässä numerossa Ajankohtaista Ideoita ja innoitusta 26 Idea pihalle Tuoksuherne ja ruusu, suloiset yhdessä. 14 Hyötytarhurin päivyri Nauti kesän sadosta. 68 12 ideaa kasvien tukemiseen. 78 Pihaelämää Aurinkotuoli odottaa istujaa. 81 Kestotilaajan lahjana on 'Roseus'-tähtisahramin mukuloita
72 Mahtava Tête d'Or virkistyksen ja ruusujen puisto Ranskassa. 66 Tee itse viljelylaatikko köynnöksille. 14 Hyötytarhurin päivyri. elokuuta. Puutarhamatkalla 50 Perennaniityn elämää 12 ideaa kasvien tukemiseen Tee itse viljelylaatikko Palstat Oma PIHA 4 Suosikkikasvina ja tilaajalahjana on tähtisahrami 'Roseus'. 62 Ruusuja Japanissa Perinneruusuja ja teehybrideitä. 38 Meilahden rosarium esittelee pensasruusujen runsautta. 30 Labyrintin lumo Pensassokkelot ja jatulintarhat kiehtovat mieltä. 77 Kirjakatsaus Puutarhahaaveita ja kukkatarroja. 50 Perennaniityn elämää Niitty kehittyy hitaasti ja varmasti. 5 Pääkirjoitus 82 Palvelukortti 82 Oma PIHA -lehden yhteystiedot 83 Seuraavassa numerossa Oma PIHA 5/2023 ilmestyy 11. 3 Oma PIHA 68 66 Toiveartikkeli 18 Ruusu-unelmia Haaveissa ihanat, tuoksuvat ruusunkukat. 49 Päiväkävelyllä Verlan tehdasmuseon puutarhassa. 6 Lehdenkärjet Museomehiläisten surinaa. 33 Minttua ja meiramia Mansikkainen vuokapulla, kesän herkku
Mitä aurinkoisemmalle paikalle mukulat istutetaan, sitä varhemmin saadaan nauttia kukista. Kesällä paikka saa olla kuiva, sillä silloin sahramit ovat lepotilassa mukuloihinsa vetäytyneinä. Kevätauringossa kukat aukeavat selälleen ja paljastavat hienon tähtimäisen muotonsa. Tähtisahramien ainoa huono puoli on, että kukat pysyvät pilvisenä päivänä supussa, ja ne menevät suppuun myös illalla. Kukkanuput ovat niin ohuet ja vaaleat, ettei niitä tahdo erottaa varsista. Tähtisahramit ovat krookuksista luotettavimpia leviämään. Joka kevät se myös aiheuttaa ihastusta katsojissa, sillä väri on epätavallinen. Jos työpäivät ovat pitkiä eikä viikonloppuisin paista aurinko, saattaa pelkkien kapeiden nuppujen katsominen harmittaa. Kestotilaajan lahjan tilausohjeet ovat sivulla 81. 4 Oma PIHA T Tilaajalahjana 20 mukulaa Sekä uudet Oma PIHA -lehden kestotilaajat että uskolliset vanhat kestotilaajamme saavat lahjaksi 20 'Roseus'-tähtisahramin mukulaa maksamalla toimituskulut 7,90 €. Tähtisahramin perusmuodon kukanväri on krookuksille tyypillinen liila, mutta lajike 'Roseus' on kauniin vaaleanpunainen tai kuten lajikenimi kertoo: ruusunpunainen. Paras paikka niin tähtisahramille kuin muillekin krookuksille on aurinkoinen tai korkeintaan puolivarjoinen. Tähtisahrami 'Roseus' Crocus tommasinianus KUKKII maalis–huhtikuussa, pohjoisessa huhti–toukokuussa KORKEUS 10–15 cm KASVUPAIKKA aurinkoinen MAA tavallinen puutarhamulta KESTÄVYYS hyvä SUOSIKKIKASVI TEKSTI ja KUVAT Saila Routio. Aikaisin kukkivilla kasveilla on riski saada lumisadetta niskaansa, ja tähtisahramin kehälehdet ovat niin ohuet, että ne menevät lumesta kurttuun. Uusia kukkia nousee kuitenkin yleensä vielä hyvän aikaa korvaamaan kuihtuneet. Jos et vielä ole kestotilaaja, lehden tilauslomake on sivulla 82 ja verkossa omapiha.info. Kevään ihanin krookus Tähtisahrami 'Roseus' on joka kevät kaikkein aikaisimmin kukkiva krookus puutarhassani. Jonakin aurinkoisena kevätpäivänä onkin hämmästys melkoinen, kun maassa on yhtäkkiä ihmeellisiä ruusunpunaisia väriläiskiä. Maalaji voi olla tavallinen puutarhamaa, myös hiekkainen moreenimaa käy hyvin, mutta tiivistä savimaata täytyy keventää hiekalla tai kompostimullalla. Ei tarvitse odotella vuosia, että kasvi kehittyy kukintakokoon! < Tähtisahramin kukka on tavattoman kauniin muotoinen. Kukan muoto on myös hieno, sillä kehälehdet ovat kapeat ja teräväkärkiset. Paras asia tähtisahramissa kuten lähes kaikissa muissakin mukulaja sipulikukissa on se, että kukista pääsee nauttimaan jo istuttamisen jälkeisenä keväänä. Se tuottaa kuitenkin reippaasti sivumukuloita ja laajentaa kasvustoaan vuosi vuodelta. Tiheitä kasvustoja kannattaa jakaa, jotta saa ihanan värisiä krookuksia moneen paikkaan. Kehälehdet ovat ulkopuolelta vaaleat. En ole huomannut, että 'Roseus' tekisi siementaimia. Se ruokkii varhain liikkeellä olevia pölyttäjiä ja ilahduttaa värikkyydellään silloin, kun puutarhassa kukkii vasta lumikelloja ja talventähtiä. Maan happamuuden tai kalkkipitoisuuden suhteen ei ole erityisvaatimuksia
Aita on muuria tavallisemman näköinen, joten ehkä pionit menevät somistamaan sitä. Vaihtoehtoisia paikkoja kukkapenkille on kaksi. Paras vaihtoehto on tietysti ehta puutarhaihminen. Se on monivuotinen yrtti, jonka lehdissä on lempimarjani maku ja tuoksu. Teehybridiruusu 'Emile Cramon'. Eipä ollut kummassakaan paikassa kiirettä eikä kireyttä, ei tönimistä eikä törmäilyä, vaikka jonojakin muodostui. Anna Malk TEKIJÄT ESILLÄ Maisemaarkkitehti Saila Routio Maisemasuunnittelija Monica Äijälä Ruokatoimittaja kotitalousopettaja Hannele Kojo Puutarhatoimittaja Pirkko Kahila Hortonomi Jukka Tobiasson Toimittaja harrastajapuutarhuri Riitta Pietilä Puutarhatoimittaja Leena Nurmi Toimittaja Ulla Vestola Toimittaja valokuvaaja Maaria Matsunaga Puutarhatoimittaja biologi Henrietta Pitkänen Toimittaja tietokirjailija Linda Peltola Graafinen suunnittelija Taija-Tuulia Tammelin Valokuvaaja Martti Leppä Pihasuunnittelija Eija Keckman Huomaa ihana tilaajalahjamme kaikille kestotilaajille! Katso sivut 4 ja 81. Puutarhamyymälästä kotiuduin mukanani kesäkukat pohjoispuolen pimeille ikkunoille. Salvia saattaa jäädä koko kesäksi parvekkeelle, mutta pionintaimet toivoisivat kovasti kukkapenkkiä. 5 Oma PIHA PÄÄKIRJOITUS Alkukesän lempipäivät Eräänä iltapäivänä sain autoni etupenkille hyvän tuttavan, puutarhaihmisen. Kiitos etupenkin vierailija, kun lainasit katsettasi. On alkukesän vapaapäivä, lempipäivä, ja ohjelmassa mullantuoksuista tekemistä. Matka taittui ihmetellen vehmautta, upeaa, hieman sivussa seisovaa Träskändan kartanon puistoaluetta, kukkeita pihoja, metsäpätkiä ja viljelypalstoja. Voin suositella muillekin – jos en ihan vieraan ihmisen kyytiin ottamista, niin muualla asuvan tuttavan, jolla on silmää ympäröivälle kauneudelle. Marketanpuistosta toin kolme pioninalkua ja yhden aivan uuden tuttavuuden, herukkasalvian. Kivimuuri on kaunis sinällään, ja kukat peittäisivät sen kasvaessaan. Sen verran vieraan, ettemme olleet ajelleet ennen yhdessä asuinalueeni läpi. Saapa nähdä, miten heidän kanssaan käy. Sopisiko se loivassa itärinteessä olevan kivimuurin eteen vai tieltä suojaavan puuaidan aurinkoiselle edustalle. Jaettiin hyvän mielen tarinoita kotipihan kasveista, vaihdettiin tietoa paperikasseihin jo päätyneistä taimista. Ensinnäkin puutarhamyymälässä Vihdintien varressa, sitten Espoon Marketanpuiston puutarhapäivässä toukokuun lopun lauantaina. Taiminelikko odottaa nyt puoliauringossa parvekkeella pysyvämpää sijoituspaikkaa. Kilometrit eivät tuntuneet tällä kertaa arkiselta kotimatkalta yli kehäkolmosen, ohi markettien, koulujen, kappelin, liikenneympyrän, kuplahallin ja urheilukentän. Muistin olla onnellinen, että saan asua täällä, missä on matalasti rakennettua maastoa, pikkuteitä ja kesäisin vihreyttä vaikka muille jakaa. Aidoista puutarhaihmisistä puheen ollen: olen saanut tavata heitä viime aikoina kerralla tavallista enemmän
Museomehiläiset ovat pohjoista, nykyään uhanalaista alkuperäisrotua, ja niiden tehtävänä on pölyttää museon historiallista hedelmäpuutarhaa sekä lähiluonnon kasveja. Huussi on osa kesän ihanaa ulkoilmaelämää. On mahtavaa hakea tuoretta, rapeaa salaattia suoraan omasta penkistä! Plantagen julkaisee Kasvitrenditraportin vuosittain. Puutarhaihmiselle huussi on ylellisyyttä: ei tarvitse poistua pihalta edes vessaan! Huussissa myös kuunnellaan linnunlaulua ja nuuhkitaan huussikimpun tai vaikkapa huussin vieressä kukkivan syreenin tuoksua. Elämä on ruusuista, kun ympärillä ovat parhaat ihmiset. Myöskään käymälän nesteet eivät saa valua maaperään. Kiinteä jäte on aina kompostoitava. Niiden hunajaa toivotaan saatavan museokauppaan myyntiin syksyllä. Kompostikäymälä on helppo ratkaisu, ja siinä voi kompostoida myös keittiön biojätteet. Kuivakäymälän käsittelemätöntä jätettä ei lain mukaan saa haudata maahan. Vuosien eristäytynyt elämä muuttuu ruusuiseksi, kun kokoonnutaan taas yhteen ja annetaan inhimillisyyden ja empatian kukoistaa. gallen-kallela.fi Huussi kuntoon Huussin korkea ikä ei ole ongelma, mutta laitoksen päivittäminen kannattaa, muistuttaa Biolanin asiantuntija Riikka Kerttula. Lapsille viljelyharrastus opettaa monia tärkeitä taitoja ja tietoja – sitäkin, mistä ruoka tulee. Hajuton, kompostoiva kuivakäymälä voidaan sijoittaa vaikkapa mökin terassin yhteyteen, jolloin yölliset vessakäynnit ovat helppoja. Kuva on Akseli Gallen-Kallelan valokuva-arkistosta. Pienellä kunnostuksella saadaan huussista hajuton, viihtyisä ja kompostoiva. 6 Oma PIHA Ruusun hetki Tikkurilan Vuoden väri Ruusun hetki liittyy yhdessäoloon. biolan.fi LEHDENKÄRJET KOONNUT Saila Routio | toimitus@omapiha.info. plantagen.fi LAStEn KAnSSA Museomehiläisiä Tarvaspään eli Gallen-Kallelan Museon pihapiirissä Espoossa elelee nyt pohjolan tummia mehiläisiä. tikkurila.fi Plantagenilta kerrotaan, että lasten kanssa viljely on suosiossa. Kutsuja järjestetään Tarvaspään puutarhan ylläpitämiseen Mary Gallen-Kallelan hengessä. Kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista on kiinnostunut ruokakasvien viljelystä. Tummien mehiläisten suojelua tuetaan myös Maryn naistenkutsujen tuotoilla. Itse kasvatetun vihanneksen syöminen kiinnostaa myös lapsia. Sävy Ruusun hetki V413 on utuinen roosa ja saatavilla sisäseinämaalina. Syynä on terveellisyyden lisäksi ruoan kallistuminen. Salaatti on viljelykasvien kärjessä, eikä ihme. Mehiläisiä hoitaa Suomen tumman mehiläisen hoitajat ry:n puheenjohtaja Markku Pöyhönen
Linde on tukenut SOS-Lapsikylän toimintaa Suomessa jo vuosia ja tehnyt useita lahjoituksia. Näyttely jatkuu tammikuulle saakka. klo 13, se sisältyy museolipun hintaan ja korvaa päivän avoimen yleisöopastuksen. Grillillä voi esimerkiksi samaan aikaan keittää uudet perunat ja grillata herkulliset pihvit sekä kasvikset. gallen-kallela.fi AVOIMET PUUTARHAT Koko Suomi 9.7. museot.fi AFRIKAN MAISEMA JA LUONTOSUHDE Gallen-Kallela Museo, Tarvaspää, Espoo Museon tämänhetkinen näyttely "Paluu Keniaan" esittelee Akseli Gallen-Kallelan Itä-Afrikan matkan aikana syntyneitä maalauksia sekä hänen keräämiään esineitä. Lähde kiertelemään lähiseutusi puutarhoja tai tee puutarhamatka kauemmas! Valinnanvaraa on ihanista kotipihoista kulttuuripuistoihin ja kartanopuutarhoihin. loviisanpuutarhayhdistys.com HYVINVOINTIPOLKU Seminaarinmäki, Jyväskylä Toukokuussa avautunut uusi polku on kasvitieteellisen puutarhan, Jyuniorit-toiminnan ja yliopiston psykologian opiskelijoiden yhteisprojekti. jyu.fi Apua lapsille Oy Linde Gas Ab lahjoittaa SOS-Lapsikylälle viisi senttiä jokaisesta 5 tai 10 kg:n komposiittipullossa myydystä AGA-nestekaasusta. Ensimmäinen jakso löytyy heidän verkkosivuiltaan: clasohlson.com/fi/Pienrauta/Työkalujen-säilytys/c/2381 Videolta saa hyviä vinkkejä, kuinka vajan kaikki seinät, mukaan lukien ulkopuoli, ja myös sisäkatto otetaan hyötykäyttöön. 7 Oma PIHA Kärkikohteet ja tapahtumat KASVITIETEEN KUNINKAALLISET PUITTEET Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, Helsinki, kesälauantaisin 1.7.–19.8. Polun varrella on neljä hyvinvointipistettä: arvot ja teot, kiitollisuuden kivet, luonto hyvinvoinnin lähteenä ja tietoisen liikkeen harjoitus. Kauniista kivirakennuksesta suunniteltiin Suomen kuninkaan residenssiä! Huomaa, että paikka kierrokselle varataan etukäteen. Näkökulmaopastus Akseli Gallen-Kallelan Keniassa maalaamiin maisemiin ja luontosuhteeseen on 28.6. avoimetpuutarhat.fi LOVIISAN PUUTARHAT 9.7. Kampanja on voimassa koko vuoden 2023 ja se koskee kaikkia AGA-nestekaasua myyviä jälleenmyyntipisteitä sekä AGAnestekaasuautomaatteja. Pisteissä on kyltit harjoitusten tekemiseen. Myyntipisteitä voi hakea verkkosivuilta linde-gas.fi Koko ateria pihalla Weberin Genesis-kaasugrilleillä valmistuu koko ateria ulkona. Sitten vain omaa vajaa järjestämään! VAJAN SIIVOUS KOtISOHVALLA. Opastetulla kierroksella tutustutaan 120 vuotta täyttävään kasvimuseon rakennukseen ja sen kokoelmiin sekä kasvitieteen historiaan. Hinta alkaen 1849 € weber.com Clas Ohlson on julkaissut YouTubesarjan Vajaunelmia. Myyntipisteitä on Suomessa kaikkiaan yli 2000. Loviisassa on erityisen paljon avoimia puutarhoja ja oma laaja tapahtuma niiden ympärillä
MEIDÄN PIHA TEKSTI ja KUVAT Leena Nurmi. 8 Oma PIHA Ryteikköisestä kesämökkitontista on muotoutunut vuosien uurastuksella harmoninen puutarha
9 Oma PIHA Pihan tiedot KOKO 3000 m² PAIKKAKUNTA Kajaani KASVUVYÖHYKE V/VI IKÄ 22 vuotta MAALAJI hiekka Puutarha on suuri lahja Kookkaat puut, vihreä nurmikko ja valkokukkaiset hortensiat tekevät kainuulaisesta järvenrantapihasta tyylikkään ja kutsuvan. Kun kesämökki Oulujärven rannalla vaihtui kodiksi, mukana kulkeneet taimet löysivät paikan ja puutarha sai muotonsa.
Kiinanhortensialla on litteät, riippuvat kukinnot. MEIDÄN PIHA 1 2. Mökin remontissa tarvittavien tarvikkeiden tuonti sen sijaan onnistui helpommin, kun alueelle kulkee kunnon tie. – Ihmisen muovaama puutarha ei suostu taipumaan aina luonnonvoimien ehdoille eikä ilmastoa voi voittaa, mutta paljon pystyy auttamaan, kuitenkin aina luontoa kunnioittaen. 2. Parkkipaikan alta kaivettiin puolestaan lukemattomia kiviä. Kumpuniemellä on lähinnä vain kesämökkejä, joista suurin osa on ollut Kajaani-yhtiön työntekijöiden omistuksessa. – Tullessamme ensi kertaa paikalle rantaa ja vettä ei näkynyt ollenkaan, oli vain ryteikköä, jossa ei päässyt edes kävelemään. – Puutarha ei ole kestokulutushyödyke, vaan sitä pitää käsitellä kuin lahjaa. Pihassa on kolme tasoa: yläpiha parkkipaikkoineen ja vieressä olevine metsäpuutarhoineen, oleskelupiha ja ranta sekä pieni taimien kasvatuspaikka. 1. Niitä nosteltiin käsin, kaivinkoneella ja jopa vinssillä. 10 Oma PIHA A Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, järvi välkkyy. Leena ja Kari Hartikaisen hurmaava pihapiiri Oulujärven rannalla Kajaanissa on melkoinen taidonnäyte metsäympäristön kanssa kamppailusta. Pihalla on pieni taimikasvatuspaikka kasvihuoneineen. Hiekkakankaalle ajettiin multaa kuorma toisensa jälkeen, etenkin tulevalle nurmikolle. Ensimmäiset vuodet kuluivat maansiirtoja raivaustöissä, Kari Hartikainen muistelee. Koen, että luonnon kautta voi saada myös yhteyden Luojaan. Puutavarat 1950-luvulla valmistuneeseen päämökkiin oli aikoinaan tuotu talvella järvenjäätä pitkin. KesÄmÖkistÄ asunnoksi Kesäpaikan ostettuaan Hartikaiset rakensivat ensin aittarakennuksen, joka toimii nyt vierasmajana etenkin usein vieraileville lastenlapsille. Mökkejä ei ole saanut muuttaa vakituisiksi asunnoiksi, sillä alue on kaavoitettu vapaa-ajan asunnoille. Kasvun ihme ja ympäristön tapahtumien seuraaminen voimaannuttavatkin minua joka päivä, tiivistää Leena Hartikainen puutarhansa merkityksen viihtyisällä pihallaan. Vuonna 2001 viikonloppukodiksi ostettu tontti on parissakymmenessä vuodessa muuttunut melkoisesti. Pariskunta muutti asumaan uudistettuun ja hieman laajennettuun taloonsa ympärivuotisesti vuonna 2007
Metsäpuutarhan kasveja ovat muun muassa havupensaat, kärhöt, harvinaiset puut ja pionit. Oulujärven vedenkorkeus vaihtelee paljon juoksutusten mukaan. 4. Puupintaa on myös rakennusten ympäristön terasseissa ja rannan aurinkoisella grillipaikalla. Kirjavalehtiset kuunliljat ovat viimeisin kokeilu. Sisällä talossa on esimerkiksi hylly pultattu kiinni seinään, etteivät astiat ja koriste-esineet putoa lattialle. Kari ja Leena Hartikaiselle uurastaminen pihalla on tuottanut suunnattomasti iloa. Puutarha hoiti minua, kun minä hoidin puutarhaa. Seutu on hyvin hiekkaista. Pihalla ei alkuun ollut muuta kasvillisuutta kuin puita, yksi metsäruusu ja vuorenkilpiä, Leena kertoilee. Posti sentään kulkee ja vesiosuuskunnan vesikin virtaa putkia pitkin, Kari tuumaa. Ne paljastuivat, kun rantaa raivattiin. 11 Oma PIHA – Me saimme aikanaan tänne osoitteen, mutta myöhemmin täältä mökin ostaneille ja tänne muuttaneille se ei ole onnistunut. Puutarha kohentui etenkin aikana, jolloin Kari oli matkatöissä Leenan ikävöidessä illat yksin kotona. Nyt mäntyjen, kuusien, koivujen, vaahteroiden ja pihlajien katveeseen on perustettu toinen toistaan näyttävämpiä istutuksia sekä samettinen nurmikko, johon käytettiin hyväksi osoittautunutta Nelson Gardenin mikroapilasiemenseosta. Meillekin näkyvä Ärjänsaari on kokonaan hiekkaa ja saattaa joskus tulevaisuudessa huuhtoutua järveen, Kari aprikoi. Mikään ei estä ihmisiä asumasta mökeillään, mutta kunta ei järjestä tänne apuja, kuten vanhuspalveluja. Puutarhan valkoinen teema näkyy myös pihakalusteissa ja ruukuissa. Syksyisin pimeys ajoi sisälle, mutta valoisana 3 4 3. – Purin ikävääni ja yksinäisyyttäni kaivamalla taimia maahan. Matalakasvuiseen apilaan eivät ruohonleikkurin terät yllä. IkÄvÄ purkautui puutarhaan Pihan ja puutarhan laittamisesta on muodostunut pariskunnan yhteinen harrastus. 5 ” Leena mÄÄrÄÄ kasvien paikat ja Kari kaivaa kuopat ”. Vanha kesämökki on uudistettu vakituiseksi asunnoksi. 5. Leena määrää kasvien paikat ja Kari kaivaa kuopat. Vaikka koneitakin on käytetty, on paljon tehty käsin. Piha-aluetta on pengerretty sekä tontilta kaivetuilla kivillä että puumuurein. – Hiekkaranta ja aallonmurtaja on tehty 1950–60-lukujen vaihteessa. Hartikaiset kertovat talvella kuuluvan hurjia pamauksia, kun jäät putoilevat. – Uurastaminen pihalla on antanut meille suunnattomasti iloa. Pihapiiriin kuuluu asuinrakennuksen ja aitan lisäksi tietenkin rantasauna, josta on mukavaa pulahtaa uimaan
Pitäisi vain keksiä, mihin niitä vielä mahtuisi. Istutan juurakot syksyllä maahan, johon sekoitan luujauhoa, Leena opastaa. Yksi hänen suosikeistaan on perinteinen parfyymintuoksuinen kiinanpioni 'Duchesse de Nemours'. 12 Oma PIHA Rantasaunasta on mukava pulahtaa uimaan, kun ranta on raivattu ja hiekkakin tullut esiin. Syyskausi on pitkään leuto, joten aremmatkin puut ehtivät valmistautua talveen. Mäntykankaan mustikkapohja on otollinen happamasta kasvualustasta pitäville hortensioille. Retkipaikka lastenlapsille Hartikaisten tontti on 3000 neliömetrin kokoinen. Ilmasto rannalla tekee kasvillisuudelle hyvää, mutta on Hartikaisten mukaan välillä ankarakin. Risuinen, kivinen ja kuoppainen metsänosa on muokkautunut vuosien saatossa uuteen uskoon. Kyllä pieMEIDÄN PIHA ” MÄntykankaan mustikkapohja on otollinen hortensioille ”. – Meille oli tulossa ensimmäinen lapsenlapsi, ja halusin retkipaikan tulevalle sukupolvelle. Osa siitä on metsää, johon Leena alkoi rakentaa metsäpuutarhaa 13 vuotta sitten. Nyt eläkkeellä ollessa pihatöihin voi paneutua vielä syvemmin. Pihassa kasvaa lisäksi kiinanhortensioita. Pihan suunnitteleminen ja toteuttaminen ovat todella terapeuttisia. vuodenaikana illat puutarhassa venyivät myöhään. Valkoiset kukat viehÄttÄvÄt Hartikaisten pihapiirissä pääosassa ovat loppukesällä valkoisin kukin loistavat hortensiat. Mustilanhortensiat ovat todella isoja ja komeita, ja kukkia on paljon. Runsas lumipeite puolestaan auttaa perennoja ja matalia pensaita selviytymään talven yli. Olen hankkinut taimia myös Puolasta ja Virosta. Hän arvelee pionirakkautensa kumpuavan lapsuudesta, kun hän 11-vuotiaana näki vierailulla eräällä pihalla 'Sarah Bernhardt' -pionipenkin täynnä valtavan suuria kukkia. Ne ovat isoja ja hyväkuntoisia ja lähtevät hyvin kasvuun. Tilaan juurakoita suoraan Hollannista. – Minulla on kyltymätön halu pioneihin. Myös syyshortensiat ja muut japaninhortensiat kukoistavat. Keväällä rannalla on kylmää, ja vasta kun jäät lähtevät, alkaa lämmetä. Leena kertoo rakastavansa valkokukkaisia kasveja. Hortensioiden lisäksi puutarhassa on noin 200 erilaista pionia, joista useimmat ovat valkokukkaisia
Rannasta nousevia portaita pitkin päästään samettiselle nurmikolle. < Suomessa menestyvÄt hortensiat Itä-Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta kotoisin olevat hortensiat (Hydrangea) ovat loppukesän komeita kukkijoita. Runsain kukinta saadaan aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Hortensiat eivät maistu hirville, peuroille eivätkä kauriille. Kevättalvisin monet havut saavat uutta muotoilua, sillä Leena kulkee mielellään pihalla oksasakset kädessä. Kuivina jaksoina saadaan kasteluvettä hortensioille ja muille pihakasveille järvestä pumpun ja kahden letkukelan avulla. Lannoitukseen voi käyttää kompostia, hortensialannoitetta tai alppiruusulannoitetta. Ennen talven tuloa omenapuut ja muutama muukin kasvi verkotetaan. Metsäpuutarhaa suojaa hirviltä ja jäniksiltä aita. Aurinkoisella rantaterassilla voi grillata ja istua katselemassa kaunista Oulujärveä. 13 Oma PIHA 1 2 1. Loppukesän aurinkoisena päivänä Leena ja Kari miettivät rehevää ja kaunista pihaansa katsellen, kukahan sitä hoitaa heidän jälkeensä. Havupuita ja -pensaita on myös muualla kuin metsäpuutarhassa. sargentiana 1–2 heinä–elo I–III Jalohortensia H. 2. Hän tilaa puiden pikkutaimia matkahuollon kautta Kortesniemen taimistolta Isojoelta. paniculata 'Grandiflora' 2–3 elo–loka I–III(IV) Mustilanhortensia H. paniculata 'Praecox' 2–3 heinä–syys I–IV(V) Japaninhortensia H. JÄrvi tuo kateaineksia Isolla pihalla riittää puuhaa koko kasvukauden ajaksi. arborescens 0,8–1,2 heinä–elo I–III Köynnöshortensia H. MacrophyllaRyhmän lajikkeet 0,5–1 kesä–syys I Jalohortensia Endless Summer -lajikkeet 1 heinä–loka I–II(III) Tuoksuvakukkainen kiinanpioni 'Duchesse de Nemours' on yksi Leenan suosikeista. paniculata, uudet lajikkeet 0,5–3 heinä–loka I–III(IV) Pallohortensia H. petiolaris 5–10 heinä–elo I(II) Kiinanhortensia H. aspera subsp. Syksyn tullen Leena puhdistaa patiot, käytävät ja nurmikon varisseista lehdistä. Kortesniemen taimisto lisää harvinaisia puuvartisia kasveja siemenistä, jotka ovat peräisin muun muassa Pohjois-Amerikasta ja Arboretum Mustilasta. Kun Leena kevättalvella on leikannut havut, hän suojaa ne auringolta varjostushupuin. anomala subsp. – Viimeisin innostukseni kohde ovat valkokirjavat kuunliljat, joita olen istuttanut lähinnä metsäpuutarhaan. Nurmikko ajetaan parhaaseen kasvuaikaan viikoittain tavallisella työnnettävällä leikkurilla. Havukasvejakin on monenmoisia, esimerkiksi pihtoja, tuijia, tuivioita, sinikuusia, kääpiövuorimäntyjä sekä pensassembroja ja rohtokatajia. Järvi tuo alituiseen rantahiekalle aineksia, joita kuskataan katteeksi etenkin hortensioille ja metsäpuutarhan kasveille. heteromalla 2–4 heinä–syys I–IV Samettihortensia H. Elokuussa on syyslannoitteen levittämisen vuoro. KUVA Leena Hartikainen. Pihalla kasvaa myös pensasangervoja, muutama marjatuomipihlaja sekä pari omenapuuta, kirsikkapuu ja koristeomena. He toivovat, että tulevatkin pihatarhurit saisivat puutarhasta iloa yhtä paljon kuin he itse ovat siitä ammentaneet. Nimi korkeus m kukintamenestymis kuukaudet vyöhykkeet Syyshortensia H. nokaiset ovat siitä nauttineetkin, ihmetelleet muurahaispesiä, kiviä ja koloja sekä tuoksutelleet vanamoita ja poimineet mustikoita, Leena kertoo. paniculata 'Mustila' 2–3 heinä–elo V Kuutamohortensia H. Näin ranta pysyy siistinä ja kasvit saavat ravinteita. Ne viihtyvät hapahkossa, ravinteisessa ja vettä läpäisevässä turvemultamaassa. Metsäpuutarhaan hän on istuttanut hopea-, vuori-, sokeri-, huntukoreanja pennsylvanianja mongolianvaahteroita sekä takiaisja punatammia
Energia ja vesi ohjautuvat hedelmien kasvuun ja kypsymiseen lehtien asemasta. Keskikesä on luonnon juhlaa! Opettele hyödyntämään ruoanlaitossa pihan villejäkin kasveja, kuten vuohenputkea, poimulehteä, siankärsämöä, apilaa, voikukkaa ja nokkosta. Kukista voi myös keittää siirappia sekoittamalla kattilassa yhtä paljon vettä, sokeria ja syreeninkukkia. Ainakin maalaispihalla ahomansikkaa kasvaa siellä ja täällä ja jopa rikkakasvina. Tuoreet sipulinvarret sopivat ruokiin ja salaatteihin. Marjat herkutteluun ja lehdet teeksi. Maatuvasta vihermassasta liukenee kasveille typpeä, ja kate auttaa pidättämään kosteutta mullassa. Ihanat salaatit ja yrtit omasta puutarhasta maustavat kesäruoat. Se pitää kypsyvän sadon ilmavasti kuivana, jolloin marjat eivät homehdu. Kesä–heinäkuun lämmöstä nauttivat herneetkin lähtevät nopeasti kasvuun. Hyötytarhurin päivyri opastaa kaikessa keittiöpuutarhaan liittyvässä varhaisesta keväästä aina sadonkorjuuseen saakka. Siirappia voi keittää myös maitohorsman kukista. Heinäkuun alkupuolella voi vielä levittää ruohosilppua katteeksi satokasveille, kuten kurpitsoille, kaaleille, sellerille ja purjolle. Kukista voit sekoittaa maustumaan syreenisokeria. Syreenit kukkivat monesti juhannuksen aikaan. Valitse matalahko lajike, kuten 'Kelvedon Wonder'. VILLIVIHANNEKSET. Poista korkeintaan kaksi lehteä viikossa per kasvi. Mansikoille sopii parhaiten olkikate. Salaatit, retiisit, tilli, rukola, pinaatti ja pienet naposteluporkkanat ehtivät mainiosti. Huuhdo ja kuivaa kukat, sekoita sokerin kanssa purkkiin maustumaan muutaman päivän ajaksi. Vadelmanja mustaherukanlehdet sopivat teeaineiksi. Huomioi, että kukat voivat olla herkimmille allergisoivia. KUKKAISAA MAKEUTTA. LEVITÄ KATTEITA. TOMAATISTA SUPERSATOA. Aikaisin ruukkuihin tai kasvihuoneeseen istutetuista perunoista saadaan varhaisperunoita juhannuspöytään. Jos olet kylvänyt porkkanaa ja muita juureksia tiheään, muista harventaa taimet, jotta jäljelle jäävillä on sopivasti tilaa kasvaa. 14 Oma PIHA PERUNAT JA SALAATIT. Hyötytarhurin päivyri TEKSTI ja KUVAT Linda Peltola UUSINTAKYLVÖT takaavat sen, että nopeakasvuista satoa riittää koko loppukesäksi. Kun hedelmiä on alkanut muodostua, ryhdy poistamaan varresta alimpia lehtiä. Poista runkotomaateista lehtihankoihin kasvavat pikkuversot eli varkaat nipistämällä.. Herneensiementen liottaminen nopeuttaa itämistä. Kun keskittää kaikki taimet yhteen paikkaan, ahomansikasta saa kiitollisen ja satoisan maanpeittokasvin. HARVENNA TAIMIRIVIT. Seos saa kiehua ainakin 30 minuuttia, kunnes se on haluamasi paksuista. SATOVINKIT JUHANNUKSEEN HEINÄKUU Mitä tulee muistaa hyötykasvien hoidossa ja milloin kylvetään mikäkin kasvi
Silloin on hyvä nipsaista niitä talteen talven varalle. Kompostiin voi sekoittaa myös biohiiltä, joka auttaa pidättämään kosteutta ja ravinteita. 15 Oma PIHA oksan kolmen silmun (lehden) mittaiseksi hidastat pituuskasvua ja puu muodostaa lisää kukkia. Yrtit ovat parhaimmillaan nuorina. Jos kasvi pääsee kuivahtamaan ja saa sen jälkeen reilun annoksen vettä, hedelmät voivat halkeilla. Poimi niitä usein jo pieninä, jotta säästyt loppukesän mauttomilta mammuteilta. Silloin kasvuvoima suuntautuu kurpitsojen kypsyttämiseen eikä varsien ja lehtien kasvattamiseen. Tee leikkaukset kuivalla säällä, jotta sienitaudit eivät pesiydy puuhun avoimista leikkauskohdista. LYHENNÄ VERSOJA. Huolehdi kasvihuoneen tuuletuksesta helteellä, mikäli käytössä ei ole automaattista luukunavaajaa. Sekoittamalla joukkoon kanankakkarakeita sekä tuoretta vihersilppua ja kastelemalla massan kosteaksi hajoamisprosessi lähtee taas käyntiin. VETTÄ KURKUILLE. Omenaja päärynäpuiden versoja voi lyhentää heinä– elokuussa, mikäli haluat muotoilla puuta vaikkapa säleikkömuotoon. Kasvihuonekurkku latvotaan, kun se yltää kattoon asti. PIENET KESÄKURPITSAT ovat napakoita ja kaikkein herkullisimpia. Jos kasvatat kurkkulajikkeita, jotka eivät ole karvasaineettomiksi jalostettuja, niistä voi ilman kastelua tulla kitkerän makuisia. Typpipitoisten lannoitteiden antaminen monivuotisille satokasveille lopetetaan heinäkuussa, jotta typpi ei häiritse kasvin valmistautumista talvehtimiseen. Suurimpien lehtien poistaminen ajoittain auttaa nesteen ohjaamista itse kurpitsoihin. Jos kasvatat talvikurpitsoja ja niin kutsuttuja halloweenkurpitsoja, kannattaa köynnökset latvoa siinä vaiheessa, kun varressa on 2–3 pölyttynyttä kurpitsaa kehittymässä. Vältä runsasta typpilannoitusta pinaatille, punajuurelle ja mangoldille, sillä niihin kertyy helposti haitallisia nitraatteja. POISTA VESIVERSOJA. Poista kasvihuonekurkuista liiat sivuversot alaosasta, jotta kasvusto pysyy ilmavana eikä härmä pääse iskemään. Typistämällä ESTÄ TOMAATTIEN HALKEILU. Tavallisesta omenapuusta voi poistaa nuoria, pehmeitä versoja kokonaan. KASTELE KOMPOSTIA. KURKKUJA KESÄPÖYTÄÄN. TUULETA. Vaikka monivuotinen, siementensä vuoksi kasvatettava maustefenkoli (Foeniculum vulgare) ei Suomessa käytännössä talvehdi, sitä voi kasvattaa yksivuotisena mausteyrttinä korjaamalla lehtiä ruoanlaittoon ja kuivattamalla niitä myös talven varalle.. Latvomisen jälkeen muutamien sivuversojen voi antaa kehittyä sadon lisäämiseksi. Huolehdi tasaisesta kastelusta satoaikana ja etenkin helteillä. korkea ilmankosteus voi altistaa kasvit hometaudeille. KYPSYTÄ TALVIKURPITSOJA. Kurkut ja kurpitsat kaipaavat kesällä paljon vettä. Fiini fenkoli. Tällainen kesäleikkaus ei aiheuta yhtä voimakasta uusien versojen kasvamista kuin kevätleikkaus, mutta sekin kannattaa tehdä maltilla ja poistaa vain osa versoista. Niitä voi käyttää tuoreena kurkun asemasta. Sipulinnaatit ovat hyviä sellaisenaan pakastettuina, jolloin niitä voi leikata jäisinä suoraan keittoihin ja kastikkeisiin. Kesällä sipulien pitkät vihreät naatit voivat katkeilla. Oksia lyhennetään joka vuosi ja jätetään aina muutama uusi silmu, kunnes oksa on halutun mittainen ja muotoinen. HOIVAA TAIMIA. Liika kuumuus näännyttää kasveja ja HEINÄKUU Kuin kesäinen karamelli! Paras paikka kypsien tomaattien nautiskeluun on lämmin kasvihuone. Juuri näitä makeita hetkiä muistellaan talvella. Kuivana kesänä on hyvä kastella kerran viikossa. SÄILÖ SATOA VÄHITELLEN. Avomaankurkun voi latvoa, kun se on sopivan pituinen kasvutilaansa nähden, ja antaa sivuversojen kehittyä, jolloin satoa saadaan enemmän. Kuivata aromikkaita yrttinippuja koko kesän ajan. LOPETA TYPPILANNOITUS. Keväällä istutetut puut ja pensaat kaipaavat ensimmäisinä juurtumisvuosina runsasta kastelua. Aurinkoisella paikalla komposti voi kuivua eikä maatuminen etene
Keltamarjaisia vadelmia ovat 'Fallgold' (I–III) sekä 'Golden Queen' (I–III). Harjaa mullat kevyesti pois. 16 Oma PIHA lisäksi muumiotauti voi tarttua päärynään, luumuihin ja joskus kirsikoihinkin. KUIVAA SIPULIT. HERKUTTELE TUORESADOLLA. Omenan ALOITA SYYSLANNOITUS AJOISSA. Krassit ovat hyviä pörriäiskasveja eivätkä etanat pidä niistä. AROMIA LEHDISTÄ. Uusia taimia saat helposti painamalla rönsyssä olevan ruusukkeen pieneen mullalla täytettyyn ruukkuun. Sipuli teetä ja sitruunan kanssa raikasta simaa, joka tunnetaan myös Louhisaaren tai Marskin juomana. Syyslannoite sisältää fosforia, kaliumia ja hivenravinteita, jotka auttavat kasvia muodostamaan kukkasilmut seuraavaa kevättä varten sekä edistävät talvehtimista. LATVO TOMAATIT. Suomessa menestyviä keltamarjaisia kirsikoita ovat muun muassa 'Liettuan Keltainen' (vyöhykkeet I–III), makeakirsikka 'Paula' (I–III) ja nukkakirsikka 'Lumikki' (I–IV). Tarkkaile hedelmäpuita kasvitautien varalta. KORJAA SIPULISATO. Rastaat ottavat esimerkiksi punaluumut nopeasti nokkiinsa, mutta keltaiset luumut saavat yleensä olla rauhassa. Paikaksi sopii lämmin, suorastaan kuuma, sateensuojainen seinusta, katos tai kasvihuone. Jotta linnut eivät tulisi kanssasi samoille apajille, suojaa vadelmat, mansikat, kirsikat, pensasmustikat ja hunajamarjat ajoissa. HÄMÄÄ LINTUJA. Huolehdi chilien ja paprikoiden tasaisesta lannoituksesta ja kastelusta. Jos sadon suojaamisen vaiva ei kiinnosta, istuta pihallesi vain keltaisia hedelmäja marjalajikkeita. Sipulit nostetaan juurineen kuivana ja aurinkoisena päivänä ja annetaan kuivahtaa. Hyödynnä aromikkaita ja C-vitamiinipitoisia mustaherukanlehtiä. Kun naatit ja niska ovat täysin kuivuneet, juuret voi leikata pois, nipistää lehtien rippeet pois ja siirtää varastoon. Hävitä huonot hedelmät sekä haravoi sairaan puun lehdet pois syksyllä. Kuivatuista lehdistä voi tehdä ELOKUU Kukkia ja kulinarismia. Sato ehtii paremmin kypsyä lyhyehkön kesämme aikana. Mikäli huomaat muumiotaudin oireita, kerää ja hävitä tautiset hedelmät välittömästi, jotta ilmateitse leviävä kasvitauti ei tartu pihan muihin hedelmäpuihin. Mansikoista poistetaan rönsyt joka kesä, jotta ne eivät vie energiaa emokasvilta. Etenkin lämpimän ja kostean kesän aikana taudin riski on suuri. Ne voidaan maaduttaa lämpökompostorissa, jossa kuumuus tuhoaa taudinaiheuttajat, tai haudata maahan, jossa itiöt kuolevat. Kun kasvissa on 4–5 terttua tomaatteja, voi kasvista leikata latvan pois, jotta uusia kukkia ei enää tule. Anna lannoite marjapensaille ja hedelmäpuille sekoittamalla se kevyesti pintamultaan juuri ennen sadepäiviä, jolloin lannoite liukenee maahan hyvin. Rönsyt voi laittaa kompostiin. Syyslannoite ehtii vaikuttaa, kun se levitetään jo heinäkuun lopulla tai elokuun alussa. Virittele verkot niin, että siilit ja linnut eivät sotkeudu niiden helmoihin, tai käytä harsoa. Kuivuminen kestää reilun viikon. Sipulien naatit alkavat kellastua ja naatin niskakohta taittuu, kun sipuli on korjuuvaiheessa. Nykyisin sanaa "syyslannos" pidetään jopa harhaanjohtavana. TORJU TAUTEJA. LISÄÄ MANSIKOITA. Se saa juurtua siinä, minkä jälkeen katkaiset rönsyn ja näin sinulla on valmis uusi taimi istutettavaksi ihan mihin haluat. Keltaiseksi muuttuvat lehdet kertovat ravinnepuutoksesta tai liiasta kastelusta.. Sipulit naatteineen ripustetaan nipuiksi kuivumaan lämpimään, kuivaan paikkaan. Monipuolisesti istutettu lavatarha tuottaa perunoita pöytään ja lumoavia kukkia kesäjuhlien silmäniloksi. Mansikka leviää pintarönsyjen avulla. Mitä pohjoisempana asut, sitä aikaisemmin syyslannoite kannattaa levittää
Jos kasvatat monivuotista merikaalia, sen kumppaniksi voi istuttaa minttua torjumaan kaaliperhosen toukkia. Marjat sopivat hilloiksi, mehuiksi ja pakkaseen. Liemeen voi lisätä gramman verran askorbiinihappoa (C-vitamiinia) sokeriliemilitraa kohden, se parantaa säilyvyyttä. ESIKASVATA SYYSSATOA. Talvella omasta sadosta nauttii antaumuksella eikä silloin tarvitse välttämättä ostaa ulkomailta tuotuja hedelmiä, kun omiakin riittää.. Nämä kylmää kestävät kasvit tuottavat tuoresatoa jopa marraskuulle asti. Tuoretta sipulia ja sen varsia voi silputa sellaisenaan pakastimeen. Astiataimia saa istuttaa keväästä syksyyn! Yrtti-iiso on ihana perhosja pörriäiskasvi, joka talvehtii lavassa hiekansekaisessa mullassa. LUUMUJA PAKASTIMEEN. Kylvä kennostoihin kähäräsinappia, aasialaisia salaattivihanneksia, mizunaa eli japaninkaalia, vuonankaalia ja paksoita. Porkkanaa, punajuurta, mangoldia, pinaattia, hernettä, kurpitsakuutioita ja papuja voi pakastaa, kunhan ne on ensin kiehautettu ja jäähdytetty nopeasti. Aikaisin kypsyvät kesäomenat eivät kestä varastointia, joten pakastaminen tai ohuiden siivujen kuivaus sopivat niille säilömistavoiksi, jos satoa tulee liikaa. Esivalmistellut kasvikset on helppo lisätä ruokaan suoraan pakkasesta. Pakastaminen on hyvä keino, jos ei ole viileää säilytyspaikkaa. Voit myös kylvää niitä suoraan avomaalle tai lavoihin heti, kun olet korjannut sadon porkkanoista, punajuuresta ja sipuleista. Jos Kerää ja hävitä muumiotautiset luumut ja omenat ajoissa. SÄILÖMISAIKA ALKAA. Omavaraisuus ja pieni vaivannäkö hedelmien ja marjojen suhteen on kannattavaa. OMENIA PAKASTIMEEN. OMENIEN JÄLKIKYPSYTYS. Hedelmistä voi tölkittää hilloa tai pakastaa sosetta. 17 Oma PIHA ELOKUU säilyy koko talven kuivassa ja viileässä, mutta huoneenlämpökin kelpaa. Se ei yleensä koidu hedelmäpuun kohtaloksi eikä sitä vastaan ole torjuntakeinoja. Ne jatkavat kypsymistä varastossa ja säilyvät viileässä parista kuukaudesta aina kevättalveen asti. luumuhillon keittäminen ei innosta, voi luumuja pakastaa rasioissa lohkoina, kaada vain päälle jäähtynyttä sokerilientä. Myös omenat voi säilöä lohkoina sokeriliemessä tai pakastaa siivuina sellaisenaan ja ripotella joukkoon hieman sokeria. Luumut voi sitten talvella käyttää hyveisiin ja piirakoihin tai nauttia sellaisenaan. Kuuman kosteissa oloissa leviävä haulitauti puolestaan aiheuttaa pieniä reikiä kirsikkaja luumupuun lehtiin. Syyskesän luumusato voi olla ylenpalttinen. Syysja talviomenat poimitaan juuri ennen pakkasia. Kun tomaattien kausi on ohi ja kasvihuone siivottu myöhemmin syyskuussa, voit istuttaa taimet kasvihuoneeseen. Pakastettuja omenalohkoja voi talvella käyttää omenapiirakkaan
Ruusuunelmia TEKSTI ja KUVAT Saila Routio. Voiko niitä kasvattaa Suomessa. 18 Oma PIHA Tuoksuvat, ylettömän kerrotut ruusut ovat kuin vanhasta asetelmamaalauksesta
Se on belgialaisen Louis-Joseph-Ghislain Parmentierin lajike 1800-luvun alkupuolelta. Taustalla kukkii toinen vanha ranskanruusu 'Duchesse de Montebello'.. 19 Oma PIHA Ruusuunelmia 'Cardinal de Richelieu' -ranskanruusun kukka harmaantuu charmikkaasti ikääntyessään
Lancasterin suvun tunnuksen punaisen ruusun arvellaan olleen apteekkarinruusu. Toisaalta heraldiikan ruusut ovat todennäköisesti vain tyyliteltyjä kukkia eivätkä tiettyä ruusulajiketta. The Pilgrim on yksi kauneimpia ja terveimpiä Austin-ruusuja jo vuodelta 1991, eikä menestystarinalle loppua näy. Idän ihmeet, jatkuvakukintaiset ruusut, kuten Rosa chinensis, saapuivat Eurooppaan Itä-Aasiasta jo 1700-luvun lopulla. Se tuoksuu voimakkaasti, niinpä terälehdet ovat mainiota materiaalia kotikosmetiikan valmistamiseen. Apteekkarinruusu liittyy Pohjois-Englantia 1400-luvulla riepotelleeseen sisällissotaan, joka myöhemmin nimettiin Ruusujen sodaksi. Valtaan nousivat Tudorit, joista ensimmäinen kuningas oli Henrik VII, etäisempää Lancasterien sukua hänkin. 20 Oma PIHA V Vanhoissa ruusuissa on erityistä tenhoa. Oma mielipiteeni on, etteivät uusien jalosteiden kiiltävät lehdetkään ole kovin esteettiset, ja koko kasvissa on jotakin muovista pönäköine kukkineen. Vanhimmat viljellyt ruusut lienevät ranskanruusuja (Rosa gallica). Niitä nuuhkiessa voi kuvitella historian kulkua ja vaikkapa linnanneitoja. Risteymistä syntyi loputon sarja uusia pitkään kukkivia ruusutyyp1 2 1. Kun suvut polveutuivat samoista kuninkaallisista esi-isistä, ne taistelivat kuninkaan paikasta vuosikymmeniä niin verisesti, että lopulta kaikki miespuoliset perijät olivat menehtyneet. Niihin lukeutuva apteekkarinruusu ('Officinalis') tunnetaan jo 1200-luvulta, jolloin se esiintyy monissa lääketieteen kirjoituksissa. Lajikkeen nimi tulee Chaucerin Canterburyn tarinoista. Yorkin suvun merkki oli puolestaan valkoinen ruusu, kertoman mukaan neidonruusu 'Alba Semiplena', tunnettu myös nimellä 'White Rose of York'. Crown Princess Margareta vuodelta 1999 edustaa laakeaa Austin-ruusutyyppiä. Sitten tuli jatkuva kukinta Vanhantyyppisissä ruusuissa on historiallisen kiehtovuuden lisäksi proosallisempiakin ansioita, esimerkiksi tuoksu, joka uusilta "jaloruusuilta" useimmiten puuttuu. Kun hän meni naimisiin Yorkin Elisabetin kanssa, loppuivat sodat ja Tudorien tunnukseksi saatiin symboli, jossa on punainen ja valkoinen ruusu päällekkäin. Se on nimetty Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolfin puolison mukaan, joka kehitti miehensä kanssa Sofieron puutarhan Helsingborgissa siksi kauniiksi helmeksi, jona se nykypäivänä tunnetaan.. 2. Eikä sekään ole totta, että vain modernit ruusut kukkisivat syksyyn saakka
Austinin nimi elää kuitenkin sadoissa hänen jalostamissaan ruusuissa. 3. Boscobel on Englannin historiasta tunnettu rakennus, jonka maille kuningas Charles II piiloutui maan sisällissodan aikana. 5. Constance Spry on silti niin verraton, että se on edelleen taimituotannossa ja myynnissä. Vastapainona kirkkaanvärisille, jäykille ryhmäruusuille, jotka olivat suurinta huutoa 1900-luvun puolivälissä, hän halusi modernin ruusun, jossa olisi maalauksellista kauneutta ja vanhojen ruusujen tenhoa. Ja monissa puistoruusuissa. Näitä ominaisuuksia Austin kehitteli edelleen käyttäen Spryta emokasvina. Austin-ruusuille tyypillistä on kukkien voimakas kerrannaisuus – kukat ovat joko leveän laakeat tai pallomaiset – sekä tuoksu. 21 Oma PIHA pejä, joita nimettiin ruusun synnyinpaikan, jalostajan tai varakkaan sponsorin mukaan: portlandruusut, bourbonruusut ja noisetteruusut, esimerkiksi. Boscobel eli 'Auscousin' on herkullisen värinen uudempi Austin-ruusu, jonka tuoksussa on tallella ensimmäisen Austin-ruusun Constance Spryn mirhami. Ne kuuluvat virallisesti puistoruusujen ryhmään, mutta koska Austinin jalosteita on niin paljon ja niillä on yhteisiä, tunnusomaisia piirteitä, ne tunnetaan useimpien harrastajien keskuudessa Austin-ruusuina, joskus myös englantilaisina ruusuina. 4 3 5. Lopulta hän tavoitti syksyyn asti jatkuvan kukinnan, jota ensimmäisellä lajikkeella ei vielä ole. Se on monien sitä seuranneiden Austin-ruusujen kantaäiti: pensasmainen, voimakkaasti kerrottu ja viekoittelevan mirhamintuoksuinen. Tänä vuonna tulee kuluneeksi viisi vuotta hänen kuolemastaan. Ihanat Austinit Englannissa, vanhoja asioita rakastavan kansan maassa, eli muuan David Austin. Tämä päämäärä oli David Austinilla jo nuorena miehenä, kun hän aloitti ruusujen jalostamisen huvikseen ja itselleen. Ensimmäinen Austin-ruusu on Constance Spry eli 'Ausfirst' vuodelta 1961. Austinin elämäntyö jatkuu hänen poikansa, myös David, jatkaessa ruusujen risteyttämistä ja tuotantoa. Tudorin suvun kaksivärinen ruusutunnus. Jatkuva kukinta keskikesästä pakkasiin saakka on saatu yhdistettyä tuoksuun, kuten tutuissa ja rakastetuissa tarhakurtturuusuissa. Yksi suurikukkaisimmista ja ihailluimmista ranskanruusuista on 'Charles de Mills', vanha hollantilainen lajike viimeistään 1600-luvulta. Nykyaikainen ruusunjalostus on tuottanut muovisen ulkomuodon lisäksi hyviäkin asioita. 4
Suurimmaksi vitsaukseksi ovat osoittautuneet vesimyyrät, jotka syövät ruusujen, kuten hedelmäpuidenkin, juuret joskus kokonaan. Kartanoja sammalruusujen tieteellinen nimi centifolia tarkoittaa sataa terälehteä, ja runsaasti niitä onkin! Varjopuolena on se, että jos tulee sade, saattavat avautuvat kukat homehtua piloille. Maltan tuskin odottaa kukintaa! Austin-ruusut ovat talvehtineet puutarhassani Ia-vyöhykkeellä ilman talvisuojauksia. Toisaalta se 1 2 3 4 1. ” Unelmien ruusutarhaan kuuluvat pilareihin kiipeävät köynnösruusut ”. Se aiheuttaa ihastusta ohikulkijoissa joka kesä kukkiessaan kukkaryöppynä heinäkuussa viikkojen ajan. Ilmastonmuutos vaikuttaa ruusuihinkin. Varmuuden vuoksi yritän saada taimet istutettua niin syvään kuin kivinen maa sallii. Se kuulemma tuoksuu taivaalliselta: klassinen ruusuntuoksu yhdistettynä raikkaisiin hedelmiin. Tavoitteena terveys Uusia lajikkeita tulee myyntiin samalla kun vanhoja poistuu. Yksi tällaisista on William Shakespeare 2000, joka on toden totta altis mustalaikulle, mikä oli syy lajikkeen myynnin lopettamiseen. Jalostajan omissa koepenkeissä tarkkaillaan niin vanhoja kuin uusiakin lajikkeita, ja vain terveimmät jäävät tuotantoon. Sen taimituotanto on lopetettu. Austin-ruusuista on pyritty jalostamaan mahdollisimman taudinkestäviä, mutta ilmaston lämpeneminen on lisännyt kasvitautien määrää. 2. Toinen suosikki on Lady of Shalott ('Ausnyson'). Austin-ruusu William Shakespeare 2000 eli 'Ausromeo' on altis mustalaikulle: kuvassa näkyy pieniä tummia pilkkuja lehdissä. Loistoköynnösruusu Flammentanz on talvenkestävä jopa V-vyöhykkeelle saakka suojaisella kasvupaikalla ja tarvittaessa suojattuna. Kukat ihastuttavat silti joka kesä ja syksy pakkasiin saakka, enkä aio ruususta luopua. 4. Nimi tulee Tennysonin runosta. Sekin on pehmeän oranssin värinen, mutta kukan muoto on pallomainen. Erikoiset pehmeän oranssit kukat, joissa on vanhanaikaisen, kerrotun ruusun täyteläinen muoto sekä tuoksu, ovat vastustamattomia. Tänä vuonna lisäsin kokoelmaani jännittävän hailean aprikoosinsävyisen Emily Brontën ('Ausearnshaw'). 22 Oma PIHA Uudet värit vanhassa muodossa Vähitellen Austin-ruusuihin tuli mukaan uudenaikaisia kukkavärejä, esimerkiksi oranssi. Viime vuonna päätettiin lopettaa esimerkiksi suositun tummanpunakukkaisen Munstead Woodin tuotanto. Tämä lajike on yleisesti Centifolia Muscosan nimellä myytävä vanha 'Communis'. Yksi kauneimmista on Crown Princess Margareta eli 'Auswinter', jonka pehmeän oransseihin kukkiin toivoisi voivansa upota. Moni Austin-ruusu onkin nimetty vanhan kirjallisuuden mukaan. 3. Olen kerännyt Austin-ruusuja puutarhaani lähes 15 vuoden ajan, ja osa niistä on tänä aikana vedetty myynnistä. Portlandruusu 'Comte de Chambord' on luotettava kukkija kauniissa heleän vaaleanpunaisessa sävyssä
23 Oma PIHA tuottaa joka vuosi upean punaisia kukkia, oli lehdissä laikkuja tai ei. ” Unelmien ruusutarhaan kuuluvat pilareihin kiipeävät köynnösruusut ”. Hurmaavat kerran kesässä kukkivat Ikivanhoissa, vain kerran kesässä kukkivissa ruusuissakin on hyvät puolensa. Ruusuja pään ylle Unelmien ruusutarhaan kuuluvat pilareihin ja pergoloihin kiipeävät köynnösruusut. Kukat tuoksuvat aina, ja varret ovat vähäpiikkisiä. 'Cardinal de Richelieu' on monen muun vanhan ruusun tavoin nimetty merkittävän historiallisen henkilön mukaan. Jos olisin tiennyt, että sen varret voivat kasvaa parimetrisiksi, olisin istuttanut sen köynnöskaaren vierelle. Tämä köynnöstävä eli pitkäversoinen lajike on hätkähdyttävän kaunis suurine, kerrottuine kukkineen. Yksi terveimmistä ja kauneimmista on pehmeän keltakukkainen The Pilgrim eli 'Auswalker'. Rajanveto Pierre de Ronsard eli Eden Rose eli 'Meiviolin' – nykyruusujen vitsaus ovat lukuisat kauppanimet virallisen lajikenimen lisäksi! Onneksi usea nimi ei ruusua pahenna. Joissakin lajikkeissa on somaa punerrusta. Yhden teorian mukaan neidonruusut syntyivät koiranruusun (Rosa canina) risteytyessä Rosa damascenan kanssa. Kukat ovat tumman purppuraiset ja niiden muoto erityisen kaunis, löyhän pallomainen. Myös neidonruusut ovat vanhoja, vanhimmat lajikkeet tunnetaan 1400-luvulta. Sen kukat ovat laakean kerrannaiset, keskeltä tummemmat, häkellyttävän kauniit. Nyt olen iskenyt seipään maahan ja sitonut versot siihen. Ranskanruusuissa riittää punasävyjä haileasta vaaleanpunaisesta tummaan purppuraan ja kukkamuotoja lähes yksinkertaisesta hyvin kerrottuun. Richelieu oli piispa, kreivi, pääministeri ja lopulta kardinaali 1600-luvulla. Yksi on se, että kun pensaat kasvattavat uusia versoja vain kesän alkupuolella, ne ehtivät loppukesän ja syksyn ajan valmistautua talven tuloon. Elinvoimakin tuntuu olevan kohdillaan, ja tälle kesälle on toiveissa kunnon köynnös, sillä ruusu lähti keväällä versomaan lähes 1,5 metrin korkeudelta. Se on kasvultaan voimakas ja kelpaa köynnösruusuksikin. Yksi kauneimmista on 'Félicité Parmentier', jonka runsaasti kerrotun kukan keskusta on avautumisvaiheessa vaaleanpunainen ennen kuin kukka haalistuu valkeaksi. Suuri ruusumies Graham Stuart Thomas, britti hänkin ja jo edesmennyt, ylistää neidonruusujen kukkavärien heleyttä kirjoissaan
Se kasvattaa valtavan varsija lehtimassan, mihin kannattaa varautua vahvalla tukivirityksellä. 'Félicité Parmentier' avautuu ihastuttavan vaaleanpunertavana. Suosittu 'New Dawn' on puolestaan yksivärisen vaaleanpunainen. Kukka on voimakkaasti kerrottu ja tuoksuva. Luettavaa Graham Stuart Thomasin klassikkoteokset The Old Shrub Roses ja Shrub Roses of Today David Austin davidaustinroses.com. Ne ovat runsaissa tertuissa. Köynnösruusut paleltuvat helposti – suomalainen ilmasto on pitkille ruusunversoille todellinen haaste. 24 Oma PIHA pensasruusujen ja köynnösruusujen välille on joskus hankalaa. Kukat ovat niin suuret ja kerrannaiset, ettei sitä uskokaan, ellei omin silmin näe. Jos koko maanpäällinen osa ruususta kuolee varttamiskohtaan asti, puskee juuristosta pian perusrunkoa edustava villiverso, ja se on tuskin sitä, mitä siihen kohtaan puutarhaa haluttiin. Erikoisempaa sävyä tarjoilee saksalaisen Kordesin jalostama 'Alchymist'. Tähän perustuu se ohje, että perusrungolle vartetut ruusut kannattaa istuttaa syvään. Ne eivät kiipeile itsekseen, vaan tarvitsevat tueksi seinän, aidan, köynnöskaaren tai pergolan, johon varret kiinnitetään. Varttamiskohta eli perusrungon ja lajikkeen yhtymäkohta haudataan jopa lapionterän syvyyteen. Myskiruusu 'Ghislaine de Féligonde' ihastuttaa sävyillään ja runsaalla kukinnallaan. Sen unelmanihanissa kukissa on tummemman pinkki keskusta ja vaaleat reunat. Koska versot ovat pitkiä, lajike käy myös (matalahkoksi) köynnösruusuksi. Silloin on suurempi todennäköisyys, että lajikeosaa säilyy talven yli hengissä edes vähän. Itse jätän köynnösruusuni talveksi pystyyn niille sijoilleen tukiensa ja pilareidensa viereen, mutta kiedon niiden tyvien ympärille vanhoja, reikäisiä villanuttuja, joita ei kehtaa enää käyttää edes kotioloissa. Yksi kauneimmista on Pierre de Ronsard eli 'Meiviolin', ranskalaisen Meilland-taimiston tuotos 1980-luvulta ja moderni klassikko. Köynnösruusut ovat nimittäin vain tavallisia ruusuja, jotka kasvattavat pitkät varret. Suurin osa ulkomailta tuoduista ruusuntaimista on vartettu perusrunkoon eli villiruusun, usein koiranruusun, juureen (tai tarkemmin juuristosta alkavan varren alaosaan). < 1 2 1. Arvioisin, että II-vyöhykkeen pohjoispuolella varret kannattaa laskea talveksi alas ja peitellä hyvin, jopa haudata maahan. Sitten ovat ne ruusutarhaunelmien köynnökset. Sen kukassa on sekoitus persikkaa, kellerrystä ja vaaleanpunaista, ja kukka on tavattoman kauniin muotoinen, litteän täyteläinen sekä hyvin kerrottu – kuin kauneimmat vanhanajan ruusut. Pitemmälle jalostetuista ruusuista kestävimpiä on loistoköynnösruusu Flammentanz eli 'Korflata'. 2. Neidonruusuissa on valkoiset tai lähes valkoiset kukat ja harmaanvihreät lehdet. Kauniin nimen saanut luostarinköynnösruusu eli Uetersener Klosterrose ('Tan99176') on valkokukkainen. Hyviä köynnösruusuja Talvenkestävin köynnös on suomenköynnösruusu eli 'Pohjantähti'. Nuput ovat oranssinkeltaiset, mutta kukat vaalenevat valkeiksi
Kukat ovat valkoisia ja hempeän vaaleanpunaisia. TARHAKURTTURUUSUT (Rugosa-Ryhmä) ovat perineet kurtturuusun hyvän kestävyyden, tuoksun ja jatkuvan kukinnan. On hyvä muistaa, että ne ovat ahkeria tuottamaan juurivesoja, tosin joillakin lajikkeilla tämä on vähäisempää. KARTANORUUSUT (Centifolia-Ryhmä) ovat hollantilaisten 1600-luvun maalausten ruusuja: niin painavia ja voimakkaasti kerrottuja, että ne nuokkuvat. Niillä on metsäiseltä tuoksuvaa aromia kukkanuppuja ja kukkavarsia peittävissä, sammalmaisen pehmeissä karvoissa. Jalonnetut eli vartetut taimet eivät veso. Niitä käytetään hajuvesiteollisuudessa edelleen. Jatkuvakukintaiset, köynnöstävät ruusut kehitettiin Yhdysvalloissa 1800-luvun taitteessa, mistä Philippe Noisette lähetti siemeniä Ranskaan – siitä nimi. Niiden perimä on niin moninainen ja vaihteleva, että lajikkeita on mahdoton luokitella kasvitieteellisesti. PORTLANDRUUSUT (Portland-Ryhmä) ovat jatkuvakukintaisia ruusuja, joiden perimässä on ranskanruusua, kesädamaskonruusua, kartanoruusua ja itäaasialaisia jatkuvakukintaisia lajeja. NEIDONRUUSUT (Alba-Ryhmä) ovat ihastuttavia, kerran kesässä kukkivia vanhanajan ruusuja. RANSKANRUUSUT (Gallica-Ryhmä) ovat vanhimpia ruusuja ja ne kukkivat kerran kesässä. MYSKIRUUSUISSA (Moschata-Ryhmä) on vahvana aasialaisten ruusujen perimä, mikä näkyy esimerkiksi monen lajikkeen keltasävyisissä kukissa. KESÄDAMASKONja SYYSDAMASKONRUUSUT (Damascena-Ryhmä ja Bifera-Ryhmä) ovat jatkuvakukintaisia risteymiä, joiden tuoksu kuuluu ruusujen parhaimmistoon. 25 Oma PIHA BOURBONRUUSUT (Bourbon-Ryhmä) olivat ensimmäisiä jatkuvakukintaisista ruusuista, joita syntyi risteyttämällä aasialaisia ruusuja. PUISTORUUSUT (Puistoruusu-Ryhmä) eli modernit pensasruusut ovat suuri ja sekalainen joukko uudempia, pensasmaisesti kasvavia ruusulajikkeita. Kukkivat kerran kesässä. David Austinin ruusut kuuluvat puistoruusuihin. Ryhmän ruusulajikkeiden ulkonäkö vaihtelee, yhteistä ovat pienehköt, luonnon ruusunkukkaa muistuttavat kukat tertuissa sekä jatkuva kukinta. Ruusuja kaikille ja kaikkialle Herkullisen värinen Lady of Shalott on pallokukkainen Austin-ruusu.. SAMMALRUUSUT (Centifolia Muscosa -Ryhmä) ovat kartanoruusun erikoismuoto. NOISETTERUUSUJA (Noisette-Ryhmä) ei juuri nähdä meillä, sillä niiden talvenkesto ei riitä. Ne nimettiin Portlandin herttuattaren mukaan. Nimi tulee Bourbon-saaresta, jossa luonnossa syntyneitä risteymiä tavattiin ensin
'Matucana' kuuluu kesän suloisimpiin tuoksukimppuihin. Parfymoitu köynnösistutus syntyy esimerkiksi kiipeilevistä ruusuista ja tuoksuherneistä. Uudemmat tuoksuhernelajikkeet on jalostettu suurikukkaisiksi, mutta ne tuoksuvat miedommin. Kukkien upea liilanpurppurainen väritys yhdessä villinvoimakkaan tuoksun kanssa kruunaa moniaistisen kesäpuutarhan. 26 Oma PIHA IDEA PIHALLE TEKSTI ja KUVAT Henrietta Pitkänen Tuoksuherneistä (Lathyrus odoratus) vahvimmin tuoksuva on 'Matucana' (sekä samankaltainen lajike 'Cupani'). < Vanhan ajan sulotuoksua. 'Matucana' edustaa tuoksuherneiden vanhanaikaista perintöhaaraa, jossa on tallella alkuperäinen aromi ja kestävyyttä kasvaa hieman kuumemmissakin oloissa. Yksivuotiset tuoksuherneet esikasvatetaan yleensä keväällä ja taimet siirretään ilmojen lämmettyä ulos. Voipa tuoksuherneitä istuttaa myös matalampien pensasruusujen varaan tai ruukkuihin parvekkeelle. Rentovartista tuoksuhernettä kasvatetaan vasten tukea, johon se pystyy kiinnittymään kärhillään. Kukkavarsien ahkera keruu ennen siemenpalkojen kehittymistä pitää köynnöksen kukkivana pitkälle syyskesään
TULIPANNU CLEAR PREMIUM Puhtaasti polttava ulkoruokailu – enemmän lämpöä, vähemmän savua! UUTUUS! ulkoilmaelämää Suojus Kansi Kahvipannu 2,5 L // Vähemmän savua, enemmän lämpöä // Puhtaasti palava // Tyylikäs muotoilu // Syvä, emaloitu pata // Käytännölliset jalat
Tätä tunnetta muistelen taas, kun seuraavat kohtalokkaat kukkakuvastot putoavat postilaatikkoon. Tarraudun vain tähän kesähetkeen ja tuoreisiin leikkokimppuihin. Kesällä se tulee täyteen lupaavia nuppuja. Kevääseen mennessä tuo vaivainen juurakko on alkanut maagisesti versoa lehtevän vihreäksi taimeksi. Ja koska pelkkä kotimainen valikoima ei riitä, pitää muutama erikoisempi uutuus tilata suoraan Hollannista. < ELÄMÄÄ AISTIEN TARHASSA TEKSTI ja KUVAT Linda Peltola. Daaliarumban seuraava vaihe käynnistyy alkukesällä, kun esikasvatetut taimet aloittavat matkansa yläkerrasta pihalle. – Daalioita ei voi koskaan olla liikaa, hyräilen lumoutuneena. Viime keväänä onneksi opin vinssaamaan ne koukulla ja nyörillä suoraan ikkunasta alas koko kahdeksan metrin matkan (lähisukulaisen pidellessä varoiksi nilkoistani kiinni). – Ei yhtään enempää daalioita tähän taloon, puuskahdan tämän step-aerobisen session jälkeen. Uusi kevät alkaa ja kas, huomaan selailevani värikkäitä kuvastoja, joiden sivut ovat pullollaan nättejä daaliankuvia. Ruskeasta paperipussista pilkistää kuivahtaneen näköisiä, ruskeita pötköjä. Ei, en uskalla edes ajatella, mihin sellainen kokeilu voisi kohdallani johtaa. Hevosenlannalla ryyditetyssä lavassa laajentumista tapahtuu jo kahdessa kesässä niin, että daalioiden jokasyksyinen maasta nostaminen alkaa käydä työstä, kun yritän parhaani mukaan survoa jättimäistä juurakkoa saaviin. Järki ja ennen kaikkea itsehillintä ovat siinä vaiheessa kadonneet jonnekin pastellinhempeään kaukaisuuteen. Vanhojen, jyrkkien puurappusten kautta ne matkaavat kolmanteen kerrokseen. Pompondaaliat vain palloilevat mielessä. Kun lopulta kaikki useat kymmenet saavit ja säilytyskorit on laputettu lajikenimillä (usein siinä kaaoksessa laput menevät sekaisin), alkaa daalioiden vaappuva matka kotini yläkertaan talveksi. Sitten talvi tulee ja talvi menee. Eivätköhän parit kellopuudaaliatkin vielä mahdu sekaan. Sen jälkeen voi huokaista hetkeksi, ja paras vaihe on edessä. Näin kerran ohjelman brittinaisesta, joka kuivatti kaikki daaliankukkansa. Muhkeiden kukka-asetelmien sommittelu kasvihuoneen lämmössä saa hykertelemään onnesta. Ämpäristä työntyvät usein lautasdaalian metrin pituiset varret, kun varovasti yritän kipata koko komeuden kasvilavan istutuskuoppaan. 28 Oma PIHA K Daaliarumba Kaikki alkaa kovin viattomasti. Mitähän tästäkin tulee. Hänen kotinsa huoneiden katot olivat täynnä riippuvia, kauniisti kuivuneita kukkia. Pian vanhat tutut kaunottaret palkitsevat vaivan komeilla kukillaan ja uudet tuttavuudet pitävät odottavaa jännitystä yllä. Nuiva pötkylä on saanut uudet mittasuhteet, ja kasvin varastojuuret muistuttavat ämpärillistä puikulaperunoita
2. Pörriäismagneetti! 4. 'Wizard of Oz' Hempeän pinkki ja helppo pompondaalia kruunaa kesäkimput. 'Café au Lait' Jättisuuri maitokahvinsävyinen lautasdaalia on trendikäs romantikon unelma. 'Bishop of Dover' Yksinkertaiset, vaaleat kukat erottuvat tummia lehtiä vasten. 5. 'Café au Lait Supreme' Puhtaanvalkoinen ja ylväs valkokukkainen lautasdaalia.. 'Red Jill' Samettisen viininpunainen pompondaalia sointuu upeasti loppukesän sävyihin. 3. 29 Oma PIHA Top 5 Lindan daaliarakkaat 1
Sisäänkäynnin yhteydessä on Adrianen ja Theseuksen kohokuva ja keskipisteessä Eroksen patsas. Lukuvinkit Adrian Fisher The art of the maze Sig Lonegren Labyrinths : ancient myths & modern uses Francesca Tatarella Labyrinths and mazes The Labyrinth Society labyrinthsociety.org TEKSTI ja KUVAT Maaria Matsunaga. 30 Oma PIHA Hortan labyrintti Barcelonassa koostuu 750 metrin pituisesta sypressisokkelosta
Kerrotaan, että Kreetan kuningas Minos telkesi puoliksi ihmisenä ja puoliksi härkänä syntyneen Minotauroksen valtavaan labyrinttiin ja että joka yhdeksäs vuosi sille lähetettiin seitsemän neitoa ja seitsemän nuorukaista uhrina. Matkan varrella kuljetaan milloin itään päin, mikä merkitsee syntymää ja ylösnousemusta, ja milloin länteen päin, mikä vie ajatukset kuolemaan ja eletyn elämän tarkoitukseen. Jotta sokkelon arvoitus ei heti paljastuisi, pensasaitojen annettiin kasvaa niin korkeiksi, ettei niiden yli nähnyt. Esimerkiksi Maria de' Medicin 1500-luvulla Chenonceaun linnapuutarhaan rakennuttama pensaslabyrintti on metsäisen puistomaiseman ympäröimä. Jatulintarhoissa taas vaihtelee ristin muoto, sokkelon suulta keskelle johtavat kaksi reittiä Labyrintti on kiehtonut ihmismieltä vuosituhansia. Pakoon yrittäneet eksyivät labyrintin sokkeloihin. Samalla ne toimivat pitkän ja kalliin pyhiinvaelluksen korvikkeena, joka toteutettiin seuraamalla labyrintin osoittamaa polkua. Umpikujien sijaan niissä on vain yksi tie, joka johtaa Jumalan luo. Pensaslabyrintin rakentaminen ja hoito vaativat aikaa ja vaivaa. Pensaat kasvavat täyteen kokoon 5–6 vuodessa. 31 Oma PIHA Labyrintin lumo Vanhimmat labyrinttikuviot ovat esihistorialliselta ajalta peräisin olevia kalliopiirroksia, joita löytyy Espanjasta, Sardiniasta ja Britannian Cornwallista. Nuoret saivat toisensa, ja Ateena vapautui kauheasta verosta. Suomessa jatulintarhoiksi kutsutut labyrintit viittaavat myyttiseen jättiläiseen Jatuliin, kun taas Ruotsissa puhutaan jungfrudanseista eli neitsyttansseista, joissa nuoret miehet kilvoittelivat labyrintin keskellä olleesta neidosta. Uutta olivat umpikujat ja niiden tuoma eksymisen ja löytämisen ilo. Yksi tie johtaa keskipisteeseen ja sieltä ulos. Alkupiste kuvaa syntymää, keskipiste valaistumista ja Jeesuksen luo pääsemistä. Vanhimpien niistä arvellaan olevan pronssikaudelta, uusimpien 1900-luvulta. Kolmannella kerralla mukana oli Ateenan prinssi Theseus, jolle prinsessa Ariadne antoi lankakerän ja neuvoi kiinnittämään langanpään labyrintin oviaukkoon. Kulkukelpoisina käytävät pidettiin pensaita leikkaamalla, ja toisinaan niitä tuettiin lisäksi säleiköillä. Yleiseen muistiin labyrintti on painunut kreikkalaismytologian mukaisena. Monenlaisia muotoja Klassisessa labyrintissa on seitsemän rinkiä ympyrän tai neliön sisällä. Labyrinttiin soveltuvia lajeja ovat marjakuusi, pyökki, valkopyökki ja orjanlaakeri. Pohjois-Euroopassa rantakallioille toteutettuja kivisiä tai seiniin piirrettyjä labyrinttikuvioita on puolestaan satoja. Korkeista pensasaidoista toteutettu labyrintti oli kuninkaallisten ja aristokraattisten huvipuutarhojen kohokohta, joka sisälsi näyttävyyden lisäksi huvittelua, yllätyksellisyyttä ja jännitystä. Puutarhoihin labyrintti saapui renessanssin Italiassa 1400-luvulla ja edelleen muualle Eurooppaan, missä labyrinttien kulta-aika jatkui aina englantilaisen maisemapuutarhan tuloon saakka. Muodoltaan geometriset kristilliset labyrintit ovat vahvasti vertauskuvallisia. Tapettuaan hirviön Theseus löysi ulos labyrintista lankaa seuraamalla. Yleensä puutarhalabyrintti sijoitettiin pienen kävelymatkan päähän rakennuksesta, mikä lisäsi labyrinttikäynnin kiehtovuutta. Labyrinttikuvioita maalattiin kirkkojen seiniin tai toteutettiin goottilaisten katedraalien lattioihin, kuten Ranskan Amiensissa ja Chartresissa. Yksinkertaiset kivikuviot, uskonnolliset yhden tien mallit ja huvipuutarhojen pensassokkelot ovat saaneet rinnalleen luonnonlabyrintit, jotka johdattavat mietiskelyn ja hiljentymisen pariin.. Yksi tie ja eksymisen ilo Keskiajalle tultaessa labyrintit saivat uskonnollisia merkityksiä
Hiljaisuuden labyrintteja on käytetty myös rukoukseen ja surutyöhön. Monenlaisia sokkelorakennelmia on toteutettu huvipuistoihin ympäri maailmaa, ja peltolabyrintit ovat hauskuuttaneet lapsiperheitä. Suomessa tätä trendiä edustavat Nokkakiven huvipuiston unkarinsyreenilabyrintti Laukaassa, Suttisten tilan maissilabyrintti Pälkäneellä ja hamppulabyrintti Porvoon Ilolassa. Puutarhojen pensaslabyrintit rakennettiin yleensä neliön tai ympyrän sisälle, mutta vähitellen niiden ulkoinenkin muoto alkoi saada uutta ilmettä. Pensassokkelon perusajatus oli opetuksellinen ja teemana Aisopoksen faabelit, jotka tulivat tutuiksi suihkulähteinä ja patsaina. Myöhemmin on lähdetty yhä leikillisemmälle linjalle, jolloin labyrintti on voinut ottaa mallia vaikkapa jalkapohjasta tai perhosesta. 32 Oma PIHA Pullaa ja mansikkaa sekä spiraali. Britannian vanhin säilynyt puutarhalabyrintti on 1600-luvun lopulta peräisin oleva Hampton Courtin puolisuunnikkaan muotoinen pensassokkelo, kun taas Glendurganin laakerikirsikkalabyrintti vuodelta 1820 on saanut jo lähes orgaanisen muodon. Luonnonmukaista labyrinttia kulkiessa mieli tyyntyy, syke laskee ja ajatus kirkastuu. Englannissa matalat nurmilabyrintit noudattavat yksinkertaista klassista tai keskiaikaista, monimutkaisempaa muotoa. < Jatulintarha on helppo toteuttaa kotipihalle tai laatoitukselle pienistä kivistä.. Aurinkokuninkaan luottopuutarhuri André Le Nôtren taidonnäyte jäi heitteille 1700-luvulle tultaessa, ja 1780 Ludvig XVI antoi purkaa sen muodikkaan maisemapuutarhan ja eksoottisten puiden tieltä. Näissä labyrinteissa ei ole umpikujia vaan keskiaikaisten hengellisten labyrinttien tapaan yksi tie, jota kuljetaan kaikessa rauhassa. Katariinan meripuiston mietiskelylabyrintti Kotkassa toteutettiin rantakalliolle jatulintarhojen tapaan, mutta muotonsa se on lainannut Chartresin katedraalin lattiakuviosta. Tyyliltään tällainen labyrintti voi olla yksinkertainen kivikuvio maassa tai se voidaan toteuttaa kasvillisuudesta, kuten tuulessa huojuvista villikukista, tuoksuvista yrteistä tai koristeheinistä. Hupia ja hiljentymistä Vaikka lukuisia puutarhalabyrintteja on kadonnut hoidon puutteen ja englantilaisen maisemapuutarhamuodin vuoksi, niiden leikillisyys ja jännittävyys on säilyttänyt lumonsa sukupolvesta toiseen. Tarunhohtoisimpia puutarhalabyrintteja on Ludvig XIV:n pojalleen rakennuttama labyrintti Versaillesin puutarhassa. Päästessään perille modernin kivilabyrintin sydämeen voi hiljainen kulkija taputtaa käsiään ja kuunnella, miten kaiku vastaa. Viime aikoina labyrintti on tehnyt uutta tulemista hiljaisuuden puutarhoihin ja meditatiivisena kokemuksena. Tuhansien vuosien historia kiteytyy kiehtovasti Suomenlahden rannalla
Taikina 2½ dl maitoa 25 g hiivaa 1 dl sokeria 2½ tl vaniljasokeria ½ tl suolaa 1 kananmuna noin 6 dl vehnäjauhoja ½ dl öljyä Täytteeksi paloiteltuja mansikoita ja hillosokeria Voiteluun voita Mansikat sopivat ihanasti vuokapullan täytteeksi. Paista uunin alatasossa 180 asteessa noin 35 minuuttia. Valmiista leivonnaisesta lohkaistaan pullia, joiden mehevä mansikkasydän vie kielen mennessään. Lisää sokerit, suola ja kananmuna ja sekoita. Kun taikina alkaa irrota kulhon reunoilta, lisää öljy ja jatka alustamista. Kohonnut pullataikina kaulitaan levyksi, leikataan neliöiksi, täytetään mansikoilla, nipistetään kulmistaan ja siirretään vuokaan kohoamaan – kuten bostonkakku. Voitele kohonnut vuokapulla sulatetulla voilla. Jätä kunkin pullan väliin hieman kohoamistilaa. Lisää vielä jauhoja, jos taikina on tarttuvaa. Pane jokaisen neliön keskelle mansikoita ja vähän hillosokeria, nosta kulmista kiinni nipistäen ja muotoile pyöreäksi. Valmiista leivonnaisesta lohkaistaan pullia, joiden mehevä mansikkasydän vie kielen mennessään. Kohota taikina liinalla peitettynä kaksinkertaiseksi. Pane pullat vierekkäin leivinpaperilla vuorattuun isoon vuokaan, nipistetty puoli alaspäin. Kauli taikina levyksi ja jaa se 12 neliöksi. Kohonnut pullataikina kaulitaan levyksi, leikataan neliöiksi, täytetään mansikoilla, nipistetään kulmistaan ja siirretään vuokaan kohoamaan – kuten bostonkakku. Anna jäähtyä ja siivilöi pintaan halutessasi tomusokeria. Peitä vuoka liinalla ja kohota. Mansikat sopivat ihanasti vuokapullan täytteeksi. 33 Oma PIHA Pullaa ja mansikkaa Mansikka-vuokapulla Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää vehnäjauhoja vähitellen, koko ajan alustaen (käsin tai yleiskoneella). MINtTUA JA MEIRAMIA TEKSTI ja KUVAT Hannele Kojo
Tällaisen tunnelin voi kasvattaa myös pajuista. 34 Oma PIHA TEKSTI ja KUVAT Monica Äijälä Lehmuksen taimista toteutettu sokkelo. Tee pihalle oma Tee pihalle oma labyrintti
Pieneen pihaan sopii kesäkukista tai yrteistä toteutettu labyrintti ja keskikokoiseen pihaan ruusutai marjapensaslabyrintti, jonka keskellä kasvaa omenapuu. 2. < 1. Koulun pihalla yksinkertainen, edullinen labyrintti kutkuttaa mielikuvitusta ja saa keksimään monenlaisia leikkejä. Valinta Pienessä mittakaavassa labyrintin voi toteuttaa omalla pihalla vaikkapa kiveyksen kuviona. Vielä helpommalla pääsee käyttämällä metallitai puukaarta ja köynnöskasveja. On aina yhtä kiehtovaa selvittää, kuinka labyrintin keskelle pääsee ja mitä sieltä löytyy. Kahdesta puuntaimesta voi ainakin tehdä hienon portin labyrintin alkupäähän. Tunnelimaisen labyrintin voi rakentaa pajunpistokkaista, joiden latvat sidotaan yhteen, kun taimet kasvavat. 2. Tai syreenimajan luo vie kiemurainen polku, jonka reunalla kasvaa matalia ruusupensaita, iisoppia tai muotoon leikattua aaprottia. Niitä ovat esimerkiksi marjasinikuusama, osa pensashanhikkilajikkeista ja herukkapensaista, koivuangervo ja huntukorpipaatsama. Tähän ideaan sopivat myös linnapuistoista tutut lehmus, pyökki ja jalava tai jopa omenapuu, mutta nämä vaativat paljon ohjausta ja leikkaamista. 35 Oma PIHA P Sana labyrintti vie ajatukset alakoulun tehtävävihkoon ja toisaalta Keski-Euroopan suuriin linnapuistoihin, joissa muotoon leikatut pensasaidat muodostavat valtavia sokkeloita. Ison pihan kulmaan perustetaan labyrintti korkeista pensaista. Neidontanssi on kaunis ja mielenkiintoinen muoto, joka houkuttaa liikkumaan. Parhaat labyrinttikasvit Jos et halua leikata labyrinttia monta kertaa kesässä, valitse pystykasvuisia ja tiiviitä pensaita. tehdään aidan lopullisen koon ja paikan kasvuvyöhykkeen mukaan. Sopivia kasveja muotoon leikattuun, pensasaitatyyppiseen labyrinttiin ovat puksipuu, aaprotti, tuija, taikinamarja, marjasinikuusama, aronia ja 'Hikul'-tyrni
Perinteisestä linnapuistoistutuksesta voi ottaa ideoita omaan pihaan. Taikinamarja 2. Nurmi 1 1 3 2 4 5 6 8 7. Kivituhka tai kuorikate 6. Keskellä on puu ja suojainen oleskelupaikka. Pensaslabyrintti 1. Pähkinäpensas 5. Virpiangervo 7. Pensasruusu 8. Tällaisen labyrintin voi toteuttaa kokonaan myös marjaja hedelmäkasveilla. Kun nämä pensaat ovat täysikasvuisia, labyrintin huomaa vasta läheltä. Uloin rivi voi olla muotoon leikattu taikinamarja tai 'Hikul'-tyrnipensas, seuraava rivi pystykasvuisia pensasruusuja ja sen sisäpuolelle virpiangervo tai syreeni. Maapeitekasveiksi sopii silloin kuukausimansikka tai mesimarja. PIIRROS Leo Äijälä Yksinkertainen labyrintti. Silloin pääsee helposti hoitamaan kasveja joka suunnalta. 36 Oma PIHA Pensasistutusalue voidaan toteuttaa labyrinttina. Tammi 4. Virpiangervo tai pensasruusu 3
Kahden vuorokauden kuluttua elämä voitti ja taas mentiin pitkin pihaa. Käärmeet hakevat sopivaa lämpötilaa ja mikroilmastoa, joten helteellä ne saattavat piiloutua pihan varjoisiin paikkoihin ja viileällä ilmalla paisteisiin rinteisiin. Ohjeiden mukaan kyytablettia ei tule koiralle antaa, koiran täytyy pysyä levossa ja juoda. On viisasta ajatella käärmeitä luontoon kuuluvina tärkeinä eliölajeina. Käärmeet syövät lähinnä pikkujyrsijöitä, sisiliskoja ja sammakkoeläimiä. Puutiaisten torjujina käärmeet ovat hyödyllisiä, punkithan lisääntyvät eniten myyrissä ja hiirissä ja kulkeutuvat niiden mukana pihoille. Kyyn rauhoitussäädökseen on jätetty pieni takaportti. 37 Oma PIHA J ja kyyn ystäville! Kesäkuun alusta lähtien myös Suomi, viimeisenä Länsi-Euroopan maana, on saanut kaikki matelijat rauhoituksen piiriin. Monet eläinsuojeluyhdistykset auttavat kyyn siirrossa, joten jos ei itse uskalla kajota käärmeeseen, kannattaa ottaa yhteys paikalliseen yhdistykseen. Kerran kyy puri vanhaa koiraani. Luontoihmisenäkin ymmärrän pelon, jota kyy aiheuttaa, ja ymmärrän tappamisen olevan siirtämistä helpompaa. Me ihmisethän olemme rakentaneet tiet ja talot, muokanneet pellot ja metsät ja näin vieneet elintilaa luonnon eläimiltä. Mutta niitä tuli. Ja eikös joka paratiisiin kuulu yksi käärme. Koska kaikki nisäkkäät osaavat varoa käärmeitä luonnostaan, opettamatta, voisi kuvitella myös ihmisen käärmepelon olevan synnynnäistä. Pihalla kyykäärme on ei-toivottu vieras, ainakin jos on lapsia tai lemmikkieläimiä. Väitetään, että ihmisellä on käärmepelko perimässä, mutten tiedä, pitääkö tämä paikkansa. Kyykäärme sekä osittain muutkin käärmeet ja liskot ovat vähän pelottavia. En usko, että siinä vaiheessa, muutaman minuutin kuluessa, olisi vielä ollut oireita. Yleensähän rauhoitettuja eläimiä ei saa siirtää tai tappaa ilman erikoislupaa, mutta kyyn siirto pihalta kauemmas on sallittu. < Iloisia uutisia kyylle LUONTOVAIKUTTAJA TEKSTI ja KUVA Jukka Tobiasson. Yleensä kyy väistää kulkijoita, jos sitä ei yllätetä, ja pihamaalla se on sattumalta, ohikulkumatkalla. Isot hyönteisetkin kelpaavat, samoin maassa pesivien lintujen poikaset. Koska asun Ahvenanmaan saaristossa ja eläinlääkärireissu kestäisi vuorokauden, päätin hoitaa koiraa kotona parhaani mukaan ja eläinlääkärin neuvomana. Ilmeisesti koira ymmärsi vaaran heti, juoksi kotiin ja meni sängyn alle. Vaikka kyy ei aktiivisesti hyökkää ihmisen eikä kotieläimen kimppuun, se saattaa puolustautua puremalla tuntiessaan olonsa uhatuksi. Jos siirto ei mitenkään onnistu, kyyn saa edelleen tappaa. Koiran kaula turposi voimakkaasti, yleisvointi huononi, ruoka ei maistunut, vesi onneksi kelpasi
Kun haaveissa siintää oma ruusutarha, hyvä paikka tutustua talvenkestävien pensasruusujen maailmaan on sympaattinen ja runsas rosarium Meilahden arboretumissa Helsingissä. 38 Oma PIHA Pensasruusujen runsautta Meilahden rosariumissa Helsinkiläinen löytöruusu 'Vuosaari' on tunnistettu vanhaksi kanadalaiseksi 'George Will' -tarhakurtturuusuksi. PUUTARHAMAtKALLA TEKSTI ja KUVAT Henrietta Pitkänen
2. Ympärillä levittäytyvä arboretum sisältää monenlaista mieluista tutustuttavaa esimerkiksi kookkaiden puiden ja varjoperennojen ystäville. Ruusujen nimet selviävät helposti tarhan opastetauluista sekä kyltistä jokaisen pensaan 1. Paikalla voi uppoutua aistimaan ruusunkukkien piirteitä, pensaiden kasvutyylejä sekä kukkien kuningattarien kesästä kertovaa kaikkinaista ihanuutta. Rosarium kukoistaa mikroilmastoltaan mainiolla, hieman ympäristöään korkeammalla rinnekohdalla, joka avautuu etelään päin. Ruusuja 90-luvulta lähtien Rosarium eli kokoelmamainen ruusutarha perustettiin osaksi Meilahden arboretumia jo 1990-luvun alussa. Ruusutarhassa yhdistyvät elävällä tavalla tunnelmallinen, julkinen viheralue sekä historiallisen ja kasvitieteellisen taustan perusteella järjestetty kasvikokoelma. Hauska ukkomansikkakin (Fragaria moschata) kattaa kukkivana paikoin maata. Helsingin kaupungin ja Suomen Ruususeuran asiantuntijoiden valitseman kokoelman perusajatuksena on läpi vuosikymmenten ollut keskittyä kiinnostaviin eurooppalaisiin ja kotimaisiin, omajuurisiin pensasruusuihin, jotka menestyvät pohjoisissa kasvuoloissamme. Lajikevalikoima muuttui tuolloin, sillä arimpia neidonruusuja vähennettiin ja kestävien pimpinella-, ranskanja kurtturuusuristeymien osuutta kasvatettiin. 2 1. Vuonna 2017 kokoelma täydentyi nykyiseen runsaaseen sataan ruusuun. aurea) vaalean kullankeltaiset vuosikasvaimet. Kukkakeidasmaista vaikutelmaa täydentää muun muassa pergolaa peittävien kärhöjen sekä perennojen kesäinen loisto. Ruusutarha ja osin sen paikkakin uudistettiin peruskorjauksessa vuosina 2005–2007. 'Loiste'-puistoruusu vuodelta 2012 kukkii ryöppyävästi ja pitkään. 39 Oma PIHA M Meilahden ruusutarha sijoittuu lähelle vilkasliikenteistä Paciuksenkatua, mutta viereinen kallio ja korkeiksi varttuneet ruusupensaat kätkevät kulkijan tuoksuvaan, rauhalliseen labyrinttiin. Meilahden ruusut kasvavat keskusaukealta säteittäisesti lähtevien käytävien varsilla. Suojaa ruusuille antaa tarhan laidalla kohoava arboretumin kuusimetsikkö, jossa hohtavat alkukesällä kultakuusen (Picea abies f. Meilahden ruusuista monella on koetusta tai testatusta kestävyydestä kertova FinE-merkintä
Rosariumissa voi suunnistaa vaikkapa seuraamalla opasteissa mainittua ruusuryhmäjaottelua. Kasvaapa rosariumissa viime vuoden 2022 ruusuksikin nimetty raahelainen löytö malvaruusu (Rosa cinnamomea 'Malvankukka'), jonka lehti ei lehdyköiden epämuodostumisen vuoksi oikeastaan edes näytä kovin ruusumaiselta. Rosariumissa ruusunkukkakirjon laajuutta näyttävät esimerkiksi lähekkäin kasvavat ”juhannusruusumaiset” tarhapimpinellaruusut ja tiuhaakin tiuhemmin kerratut ranskanruusut. Myös pensasruusujen lehdissä on kullekin ruusuryhmälle tyypillistä vaihtelevuutta. Varisevaa vaaleanpunaista ja rosariumin nimikylttejä. Kävelyllä halki ruusuhistorian Ruusu on ollut kautta vuosisatojen läheinen kasvi puutarhaihmisille. Tarhakurtturuusut lomittuvat sekä kesäkuun että loppukesän kukkijoihin. Pimpinellojen hienojakoisesta keveydestä siirrytään ranskanruusujen pehmeänpyöreisiin lehdykkämuotoihin ja kurtturuusujen karheisiin lehtiin. 40 Oma PIHA 1. Historiassaan eteläisemmän Euroopan kaikuja kantavat ranskanja neidonruusut jatkavat helteisessä heinäkuussa. Pieni varjostus iltapäivän auringolta pidentää yleensä ruusujen kukintaa. juurella. Kukan muodossa, tuoksussa ja värissä on paljon paratiisimaista viehätystä ja yltäkylläisyyttä. Onneksi pensasruusujen kukinta on ikään kuin kesäinen viestilaji, mitä voi korostaa omissakin istutuksissa eri aikaan kukkivia ruusuja yhdistämällä. 2. Rosariumin opastetaulut auttavat nimeämään ruusupensaat. Kukintaa aaltoina Lämpimän aurinkoisen rosariumin kukittamisen aloittavat kesäkuussa villiruusut sekä tarhapimpinellaruusut. Lisäksi ruusujen ”syntyvuosi” on tiedettäessä mainittu. Symbolina ruusu liittyy feminiinisiin hahmoihin, esi1 2. Pensasruusujen kukkaloisto saattaa helteisenä alkukesänä kiitää loppuun nopeasti, kun taas viileinä kesäpäivinä ruusuisista näkymistä voi nauttia pitempään. Penkit kutsuvat kulkijaa istahtamaan ja viipymään ruusutarhan kesätunnelmassa. Uusi, lyhyempi syyskukinta on mahdollinen etenkin niille sekä esimerkiksi löytöpimpinellaruusu 'Ristinummelle', jossa siinäkin on kurtturuusuvanhemman perimää. Kovin sateinen sää voi aiheuttaa etenkin hyvin kerrannaisten kukkien turmeltumista
41 Oma PIHA merkiksi kreikkalaisessa mytologiassa Afrodite-jumalattareen ja laajasti Jeesuksen äitiin Mariaan. Yltäkylläinen tarhapimpinellaruusu 'Glory of Edzell' 1800-luvulta. Into istuttaa aasialaisalkuperäisiä kurtturuusuja käynnistyi muita ruusuryhmiä hitaammin, vaikka niistä löytyy runsaasti kestävyyttä ja kukkaisuutta. Rosariumissa nähtävillä tarhakurtturuusuilla (Rugosa-Ryhmä) ei ole kantalajinsa, nyt myynnistä poistetun kurtturuusun (R. Pensasruusut kuuluvat niin tupien kuin linnojenkin pihoille. Pinkkiviirukas 'Rosa Mundi' -kasvusto rosariumin keskusaukiolla. Damaskonruusujen (Damascena-Ryhmä) terälehdistä on uutettu ruusuöljyä vuosituhansien ajan. 4. Talletustyö 3. Meilahden rosariumin kokoelma kattaa ruusujen historian hyvin. Englannin heraldisena tunnuksenakin ruusu on kukkinut pitkään. Esimerkiksi hyvin kerrannainen, vaaleanpunakukkainen tarhakurtturuusu 'Katri Vala' lukeutuu kuitenkin jo vanhoihin löytöruusuihimme. Vanhinta ruusuntuoksua uhkuvat ranskanruusut (Gallica-Ryhmä), kuten kirjoapteekkarinruusu 'Rosa Mundi' ja sametinhehkuinen 'Tuscany'. Monet ruusulajit ja -lajikkeet risteytyvät toistensa kanssa niin luonnossa kuin jalostettaessakin, minkä lisäksi pensaissa esiintyy kasvullisia mutaatioita. Neidonruusut (Alba-Ryhmä) tulivat suosituiksi viimeistään keskiajalla. 5. 3 4 6 Ruusuista tietoa Helsingin kaupungin puistosivusto "Vihreät sylit" vihreatsylit.fi/meilahden-rosarium/ Satu Tegel Meilahden arboretumin ruusutarha, Ruusunlehti 2017 Suomen Ruususeura ruususeura.fi, Ruusunlehti ja seuran muut julkaisut Pentti Alanko, Peter Joy, Pirkko Kahila, Satu Tegel Suomalainen ruusukirja Pirjo Rautio Suomen ruusut. Tarhapimpinellaruusujen (Spinosissima-Ryhmä) kultakausi alkoi 1700ja 1800-luvuilla, ja niiden lajikkeita tuotiin meille sekä Keski-Euroopasta että idän suunnalta. rugosa) haitallista leviämistaipumusta. 'Maiden´s Blush' on klassisimpia neidonruusulajikkeita. Ne ihastuttavat Keski-Euroopassa vaikuttaneen kukka-asetelmamuodin mukaisissa klassikkomaalauksissa. Ruusunystävien ajatuksissa voivat kukkia keskieurooppalaiset luostaripuutarhat, ruusuja ja perennoja yhdistävät cottage garden -istutukset tai kotimaisten luonnonruusujemme yksinkertaiskukkainen hehkeys. Meillä menestyvien pensasruusujen perimä on moninainen, mikä johtuu osin jo sijainnistammekin läntisen ja itäisen kasvimaailman välissä. Niiden emopensaat on paikallistettu vaikkapa puistoista tai kartanoiden puutarhoista, missä ne ovat saattaneet menestyä pitkään käytännössä itsekseen ja vailla nimiä. Löytöjä ja jalostusta Meilahden rosariumin aarre ovat ympäri Suomea peräisin olevat vanhat löytöruusut
Seuran Ruusunlehti-julkaisussa on vuosien varrella kerrottu ruusulöytöjen tarinoita. Viimeksi mainitut ovat omiaan vaikkapa kaunismuotoisiksi yksittäispensaiksi. Erikoinen löytöpaikka ja myös ulkomuoto on harvinaisella pimpinellaja kurtturuusun risteymällä 'Ristinummella'. 42 Oma PIHA aloitettiin 1980-luvulla arvokkaiden kasvikantojen KESKAS-säilyttämishankkeessa sekä Ruususeuran etsintäkuulutuksilla. 2. Tarhakurtturuusu 'Snow Pavement' kukkii keskikesästä syksyyn ja kasvaa terhakkaasti. Sen suuret, hienostuneen väriset kukat ihastuttivat ensi kerran järvenpääläisellä ratapenkalla, missä pensas kasvoi voimakkaiden juurivesojensa avulla. – Kotipihalle sopivia ruusuja miettiessä kriteereitä voivat olla esimerkiksi kukinnan runsaus ja väri tai se, 1. Samettiterälehtinen, vanhempana jopa syvän violettinen kukkaihme 'Merveille' edustaa uusia ranskanruusulajikkeita. Esimerkkejä näistä nykyisin taimimyymälävalikoimiinkin kuuluvista kotimaisista ihanuuksista ovat vahvavärinen kesäkuun kukkija tarhapimpinellaruusu 'Tove Jansson' sekä matalahkot, kukkien ikääntymisen mukaan värittyvät tarhakurtturuusut 'Sävel' ja 'Sointu'. Tarhapimpinellaruusu 'Linnanmäki' avaamassa hohtavia kukkiaan. Harisoninruusu 'Paimion' kukissa on vaaleanpunaiset ja valkeat vyöhykkeet. 1 3 2 4. 3. Rosariumista innoitusta ruusuvalintoihin Meilahden rosarium on kaupungin kasvillisuuden suunnitteluasiantuntija Iiris Lettojärven mukaan mainio tutustumiskohde pensasruusujen istuttamista miettivälle kotipuutarhurille. – Rosariumissa hienoa on, että erilaisten ruusujen kirjo ja piirteet ovat kerralla nähtävissä, hän sanoo. Pehmeän kerrannainen onnenruusu 'Onni' päätyi kokoelmiin yksityispihalta Rovaniemeltä ja alavantai lapsenruusuksi kutsuttu 'Alavanhovi' kuopiolaisen lastenkodin tiluksilta. Harisoninruusuihin (Harisonii-Ryhmä) kuuluva keltakukkainen 'Matti Hesperia' on peräisin kaupunginpuutarhuri Bengt Schalinin kaudella sotien jälkeen Hesperianpuistoon tehdyistä istutuksista. Tarhapimpinellaruusu 'Red Nelly'. 4. Helsingistä näihin kestokyvyltään vahvameriittisiin ruusuihin lukeutuvat esimerkiksi korkea ja hurmaavan kermakukkainen tarhapimpinella 'Linnanmäki' tunnetun huvipuiston tienoilta. Uudemmille Peter Joyn, Pirkko Kahilan ja Pirjo Raution pitkäjänteisen, 1990-luvulla alkaneen jalostustyön tuloksille on varattu ruusutarhasta omat kasvulohkonsa
Keväisin keskitytään erityisesti kuolleiden ja ränsistyneiden versojen siistintään. – Rosariumissa kannattaa käydä tutustumassa myös Ruususeuran vuoden 2023 ruusuksi valittuun ranskanruusu 'Auliin', joka tuoksuu voimakkaasti, arboristi Kirsi Nyman vinkkaa. Runsaskasvuisten pensasruusujen keskeisiin hoitotoimiin kuuluvat leikkaaminen keväällä ja myöhemminkin kesällä sekä juurivesojen kitkentä. Ruususeuran paikallisyhdistysläiset huoltavat ruusutarhaa yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Ruusupensaiden alustat on katettu rikkojen sekä juurivesojen kasvua ehkäisevällä sepelillä. Niissä on käytetty kasvualustoihin perehtyneen Pirjo Laulumaan reseptin mukaista maaseosta, joka koostuu savimullasta, lehtikompostista, turpeesta sekä pitkään vaikuttavista lannoitteista. Monet pensasruusut kestävät varttuneina kuivia oloja hyvin. Kokoelman ruusut on istutettu juurimatolla rajattuihin lokeroihin, ja lajikkeiden välit perataan väljiksi myös hoitotoimin. Kesäisiä kitkentäja leikkuutalkoita on pandemiataukoa lukuun ottamatta järjestetty 1990-luvulta alkaen yleensä kuukausittain touko–elokuussa. 43 Oma PIHA halutaanko juurivesoja tekevä pensas vai ei. Rosariumissa kasvavien lajikkeiden avulla voi toteuttaa monenlaisia ruusupuutarhatyylejä, myös maamme pohjoisosissa. – Olemme alkaneet talviaidata rosariumin huhtikuuhun asti suojataksemme ruusuja jyrsijöiltä ja kauriilta, kertoo Kirsi Nyman. Sekä arboretumin että rosariumin ylläpidon pohjaksi on laadittu hoitoja kehittämissuunnitelma. Vierekkäin ryöppyävistä ja erisävyisesti kukkivista ruusuista huomaa oitis, miten uljailta ja samalla luonnonläheisiltä pensasruusut näyttäisivät aidanteeksi istutettuina tilavalla pihalla. – Jos haluaa hillitysti leviävän pensasruusun, voisi silloin suositella teresanruusua 'Therese Bugnet', Iiris Lettojärvi jatkaa. Ruusulajikkeiden tuntemus on hyväksi varsinkin lajikkeita kitkemällä eroteltaessa. Kastelu keskittyi esimerkiksi viime kesänä lähinnä ranskanja sammalruusuihin. Ruusutarhan istutusalueet on perustettu noin metrin syvyisiksi. 'Ristinummi'-ruusun terälehdet ovat ihanan suuret.. < Ruusutarhan hoito – viran puolesta ja harrastajien voimin Meilahden rosariumin perushoitotöistä vastaavalta Helsingin kaupungilta ruusutarhan kuulumisista kertovat kasvillisuuden suunnitteluasiantuntija Iiris Lettojärvi ja arboristi Kirsi Nyman. Kaupungin mukaan kohta on vuorossa rosariumin seuraavan remontin suunnittelu, sillä juurivesalliset ruusut ovat paikoin levinneet muiden lajikkeiden lomaan ja kasvualustat rikkaruohottuneet. – Lisäksi kokeilimme varjostaa tänä vuonna maalis-huhtikuun ajan Gallica-ruusujen ryhmän varjostuskankaalla, sillä avoin ja aurinkoinen kasvukohta altistaa kasvit kuivumiselle maan ollessa vielä jäässä. – Syysväritykseen satsaava voisi kallistua istuttamaan kauniin oranssinsävyistä 'Toukoniittyä'. Useat niistä soveltuvat oivasti myös puutarhan yksittäisiksi koristajiksi tai vaikkapa perennojen lomaan. Kasvinsuojeluaineita ei käytetä, vaan esimerkiksi rikkakasveja torjutaan käytävien kivetyksiltä höyryttämällä ne kuumalla vedellä. Ruusutarhan kasveille tarjotaan sekä kevätettä syyslannoitus. Kesädamaskonruusu 'Blush Damask' taas miellyttää runsaiden, kerrattujen kukkien ystävää. Julkisena viheralueena rosariumia pyritään pitämään mahdollisuuksien mukaan selkeäja helppohoitoisena. Myös eri pensasruusujen syysvärityksen näyttävyys ja kiulukat kannattaa ottaa huomioon
Suomessa taimet kasvatetaan Puutarha Tahvosilla Raaseporissa. Nämä modernit pensasruusut on jalostettu Yhdysvalloissa. 44 Oma PIHA Ruusujen ja perennojen tyylikäs värileikki Easy Elegance -ruusujen valikoimaan kuuluu kaksikymmentä ihastuttavaa lajiketta. PIHASUUNNITTELU TEKSTI, KUVAT ja SUUNNITELMA Eija Keckman. Kukkien värit vaihtelevat lajikkeittain valkoisesta keltaisen ja korallin kautta vaaleanpunaiseen ja sametinpunaiseen saakka. Ruusut ovat omajuurisia
Siis kalkitse maa hyvissä ajoin. 45 Oma PIHA E Ruusujen kauneus korostuu, kun niiden ympärillä kasvaa sopivasti muita kasveja. Multasyvyyttä saatiin runsaasti juuri tukimuurin ansiosta. • Eloperäiset lannoitteet, kuten palanut lanta, sopivat ruusuille peruslannoitukseksi erittäin hyvin. Mutta muutamat Englannissa näkemäni ruusuihanuudet alkoivat päästä ajatuksissani voitolle ja piikikkäät versot tuntuivat vähemmän inhottavilta suhteessa ruusunkukkien kauneuteen. Tämän vuoksi lisäsin penkkiin perennoja ja puksipuita sekä kevättä värittämään sipulikukkia, lähinnä tulppaaneja (Tulipa), helmililjoja (Muscari) ja laukkoja (Allium). Taustan purppurahappomarja-aidanne (Berberis thunbergii 'Atropurpurea') tuo alueelle kontrastia. • Tarhakurtturuusut voi tarpeen mukaan leikata alas aikaisin keväällä.. • Vartetut ruusut istutetaan siten, että jalonnuskohta (varttamiskohta) jää 15–30 sentin syvyyteen. Suunnitellessani ruusupenkkiä oli selvää, että pensasruusut yksinään muodostavat liian yksitotisen kokonaisuuden. Maanpeittokasveista tuivio (Microbiota decussata) ja peittoruusut ovat ruusupenkkiin parhaat. Luonnonkivistä rakennettu tukimuuri antoi hienon puitteen pensasruusuille ja perennoille. Ennen tätä suhteeni ruusuihin oli nihkeä, koska inhosin kitkemistä piikikkäiden versojen seassa. Ruusuiset vinkit • Omajuuriset ruusut istutetaan samaan syvyyteen kuin ne ovat kasvatusruukussa. Ruusupensaat tarvitsevat seurakseen perennoja, pieniä havuja sekä kevätsipulikukkia. 'Snow Pavement' -ruusun seurana on muun muassa tarhakurjenpolvia ja valkokukkaisia verikurjenpolvia. Lisäksi monilla ruusuilla on kauniit lehdet. Ensimmäisen ruusupenkkini perustin torpan lähelle. • Ruusuille sopiva maan pH on 6,5
Pavement-lajikesarjan ruusut ovat helppohoitoisia, kestäviä ja terveitä. Tyylikäs ja tuoksuvakukkainen teresanruusu sijoitetaan taustalle. Nuput ovat vaaleanpunertavat ja puolikerrannaiset kukat valkoiset ja tuoksuvat. Kukinta: kesä–syyskuu Korkeus: 100–150 cm Paikka: aurinko Maa: kuivahko tai tuore, keskiravinteinen Istutusväli: 80–90 cm Vyöhykkeille: I–V Omajuurinen 'THÉRÈSE BUGNET' Teresanruusu (Rugosa-Ryhmä) ja siperiankurjenmiekka (Iris sibirica) ovat ruusupenkin romanttinen yhdistelmä. Kukinta: heinäkuu Korkeus: 50–100 cm Paikka: aurinko, puolivarjo Maa: tuore, multainen, läpäisevä, kalkittu Istutusväli: 70–90 cm Vyöhykkeille: I–III(IV) Omajuurinen. Kukinta on runsasta ja kestää pitkään. Kukinta: heinäkuu Korkeus: noin 150 cm Paikka: aurinko, puolivarjo Maa: tuore, runsasravinteinen, läpäisevä, kalkittu Istutusväli: 60–100 cm Vyöhykkeille: I–II Omajuurinen 'HENRY HUDSON' Tarhakurtturuusu 'Henry Hudson' (Rugosa-Ryhmä) on kestävä, pienehkö pensasruusu, joka kasvaa enemmän leveyttä kuin korkeutta. Kukinta: heinä–syyskuu Korkeus: 50–100 cm Paikka: aurinko Maa: vettä läpäisevä, kalkittu, runsasravinteinen ja syvämultainen Istutusväli: 70–90 cm Vyöhykkeille: I(II) Taimet ovat yleensä perusrunkoon vartettuja. Toin sen puutarhaamme Englannista 2008. Kukissa on liilahtava sävy. PIHASUUnNITtEL U 'MME HARDY' Damaskonruusu 'Mme Hardy' (Damascena-Ryhmä) on minulle Englannissa asumisen ajoilta merkityksellinen ja ruusuista kaunein. Kukinta: heinä–syyskuu Korkeus: 50–100 cm Kasvupaikka: aurinko Maa: kuivahko tai tuore, keskiravinteinen Istutusväli: noin 70 cm Vyöhykkeille: I–III Omajuurinen 'SNOW PAVEMENT' Tarhakurtturuusu 'Snow Pavement' (Rugosa-Ryhmä) kukkii valkoisin, puolikerrotuin, tuoksuvin kukkasin. Kukinta: kesä–elokuu Korkeus: 150–200 cm Paikka: aurinko, puolivarjo Maa: tuore, keskiravinteinen, läpäisevä, kalkittu Istutusväli: 60–100 cm Vyöhykkeille: I–VII Omajuurinen 'ROSA MUNDI' Kirjoapteekkarinruusu (GallicaRyhmä) kukkii suurin, tuoksuvin ja puna-valkoraitaisin kukin. 46 Oma PIHA 'LOUISE ODIER' Huumaavantuoksuinen bourbonruusu 'Louise Odier' (Bourbon-Ryhmä) on ruusutarhan kuningatar. Kukat ovat puhtaan valkoisia ja tuoksuvat voimakkaasti
Kukinta: heinä–syyskuu Korkeus: 50–70 cm korkea ja leveä Paikka: aurinkoinen, lämmin, suojainen Maa: tuore, runsasmultainen, läpäisevä, runsasravinteinen, kalkittu Istutusväli: 50–70 cm Vyöhykkeelle: I 'SOINTU' Kotimainen tarhakurtturuusu (Rugosa-Ryhmä) tekee terttumaisiin kukintoihin tuoksuvat, vaaleanpunaiset kukat, jotka muuttuvat vanhetessaan valkoisiksi. Kukinta: kesä–syyskuu Korkeus: 150 cm Paikka: aurinko, puolivarjo Maa: kuivahko tai tuore, keskiravinteinen, läpäisevä, kalkittu Istutusväli: 50–100 cm Vyöhykkeille: I–III(IV) Omajuurinen 'TOVE JANSSON' Tämä tarhapimpinellaruusu (Spinosissima-Ryhmä) antaa kirkkaan punaisilla kukillaan kontrastia ruusupenkkiin. Väri on lajikkeen mukaan karmiininpunainen, vaaleanpunainen tai valkoinen. J. Pystyja hillittykasvuinen pensas sopii yksittäiskasviksi ruusupenkkiin. Kukinta: kesä–heinäkuu, syyskesä Korkeus: 120 cm korkea ja leveä Paikka: aurinko, puolivarjo Maa: tuore, keskiravinteinen, läpäisevä, kalkittu Istutusväli: 60–80 cm Vyöhykkeille: I–IV Omajuurinen 'TERTIN KARTANO' Aikoinaan tähän "kotimaiseen" neidonruusuun (Alba-Ryhmä) oli jonotuslista, ja omaani odotin kaksi vuotta. Taimen saatuani siinä oli mukana lappu, jossa luki "Tertin Kartano nro 524". Kukinta: kesä–heinäkuu Korkeus: 150–200 cm Paikka: aurinko, puolivarjo Maa: tuore ja multainen, mutta kasvaa karummassakin Istutusväli: 100 cm Vyöhykkeille: I–VI Omajuurinen. Ihastuttaa ruusupenkin etualalla ja sopii myös peittopensaaksi, ryhmiin, yksittäin, ruukkuun tai amppeliin. 47 Oma PIHA 'PINK GROOTENDORST' JA 'F. Kukinta: heinä–elokuu Korkeus: 120–150 cm Paikka: aurinko, kevyt varjo Maa: kuivahko tai tuore, runsasravinteinen Istutusväli: 100 cm Vyöhykkeille: I–III(IV) Omajuurinen 'POPPIUS' Suviruusu (Spinosissima-Ryhmä) on mainio vaihtoehto ruusupenkin taka-alalle. Kukinta: kesäkuu Korkeus: 120–180 cm Paikka: aurinko, puolivarjo Maa: kuivahko tai tuore, keskiravinteinen Istutusväli: 100 cm Vyöhykkeille: I–VI Omajuurinen 'THE FAIRY' Tällä perinteisellä, miedosti tuoksuvalla maanpeittoruusulla (Polyantha-Ryhmä) on hyvin runsas kukinta, joka kestää koko kesän. GROOTENDORST' Neilikkaruusuilla (Grootendorst-Ryhmä) on ainutlaatuiset, miedosti tuoksuvat kukat
Bourbonruusu 'Louise Odier' (Bourbon-Ryhmä) 7. Pallotuija 'Danica' (Thuja occidentalis) D. Tarhakurjenpolvi ’Rosemoor’ K. Loistosalvia H. Jaloritarinkannus L. Puksipuu (Buxus) B. sanguineum var. Tarhakurtturuusu 'Henry Hudson' (Rugosa-Ryhmä) 8. Keijunkukat J. Neilikkaruusu 'F. J. Åitienpäiväruusu romanttisessa ruukussa on mainio lisä ruusupenkin tunnelmaan. Kirjoapteekkarinruusu (Gallica-Ryhmä 'Rosa Mundi') PERENNAT ja ainavihreät pensaat A. Tarha-alppikärhö 'Ruby' (Clematis Atragene-Ryhmä) E. striatum Tarhapäivänliljat Hemerocallis Keijunkukat Heuchera Kurjenmiekat Iris Sinileimu Phlox divaricata Syysleimut Phlox paniculata Lehtosalvia Salvia nemorosa Loistosalvia Salvia × sylvestris Komeamaksaruoho 'Herbstfreude' Sedum Jalopähkämö Stachys macrantha Orvokit Viola Perennoja kavereiksi pensasruusuille. Grootendorst' (Grootendorst-Ryhmä) 4. Verikurjenpolvi ’Album’ Kivituhkakäytävä Kivituhkakäytävä Kivipaasi Köynnöstuki Luonnonkivitukimuuri Kukkauurna ja pilari äitienpäiväruusulle Taimien väliin istutetaan tiiviisiin ryhmiin tulppaaneja (Tulipa), helmililjoja (Muscari) ja jättilaukkaa (Allium giganteum) Leveät graniittiaskelmat ylös Ruusuja ja perennoja PIHASUUnNITtEL U Äitienpäiväruusuja ei pidä heittää kausikukan tavoin pois vaan istuttaa maahan tai ruukkuun. Tuivio (Microbiota decussata) C. Neilikkaruusu 'Pink Grootendorst' (Grootendorst-Ryhmä) 3. Jalopähkämö G. Neidonkurjenpolvi F. Peittoruusu 'The Fairy' (Polyantha-Ryhmä) 5. Tarhapäivänlilja 'Pandora's Box' M. Punalehtiruusu (Rosa glauca) 2. 48 Oma PIHA 1 3 2 4 4 4 5 5 6 6 8 A L L L M M M M E E E F F F G H H J J K K H G G A A B B 7 D C RUUSUT 1. Ohotanmaruna Artemisia schmidtiana Akileijat Aquilegia Ritarinkannukset Delphinium Espanjankurjenpolvi Geranium endressii Tarhakurjenpolvi 'Rosemoor' Geranium × magnificum Kyläkurjenpolvi 'Dark Reiter' Geranium pratense Verikurjenpolvi Geranium sanguineum Neidonkurjenpolvi G. Damaskonruusu 'Mme Hardy' (Damascena-Ryhmä) 6
Lämpölavassa kasvatettiin taimia ja varhaisvihanneksia. Tehtaan toiminnasta kertova filmi sekä opastettu kierros tehdassalissa ja kuivaamossa avaavat näkymän menneen maailman työntekoon ja etenkin naisten panokseen, he kun soveltuivat vikkeläsormisina moneen työvaiheeseen miehiä paremmin. Asuinrakennuksen ympäristö laitettiin kuntoon heti pytingin valmistuttua 1885, mutta varsinainen puisto keilaratoineen ja paviljonkeineen perustettiin vuosia myöhemmin. Nykyisen museon omistaa ja sitä ylläpitää UPM-Kymmene Oyj. Verlassa oli myös kasvimaa, sillä omavaraisuutta arvostettiin. joka päivä klo 10–18 ja 16.8.–1.10. Pieni kasvihuonekin kuului asiaan. Puistossa kasvaa edelleen tuohon aikaan istutettuja jalopähkinöitä, vaahteroita, okakuusia ja kanadantuijia sekä lehmuksia kosken rannassa. < UPM Verlan tehdasmuseo Verlantie 295, 47850 Verla Museo on avoinna 2.5.–25.6. Nykyisin mökkejä voi vuokrata kuka tahansa. Patruunan puutarhassa PÄIVÄKÄVELyLLÄ • KoUVoLAn VErLASSA TEKSTI ja KUVAT Leena Nurmi. Verlankosken äärelle 1870-luvun alussa perustetun tehtaan komeat, punatiiliset rakennukset ovat peräisin vuodelta 1882. Puistossa on myös syreenejä, lumimarjoja, villaheisiä ja punalehtiruusuja. Ensimmäisenä patruunana hääri itävaltalainen paperimestari Gottlieb Kreidl. Pihoilla kasvoi myös omenapuita ja juhannusruusuja sekä tietenkin perunaa. Kukkalaatikoissa kukoistivat patruunan rouvan vaalimat krassit, leijonankidat, hajuherneet ja tsinniat. tiistaista sunnuntaihin klo 11–16. Tehdas siirtyi 1920 Kissakoski-yhtiölle ja pari vuotta myöhemmin Kymin osakeyhtiölle. 49 Oma PIHA V Vuonna 1996 UNESCO:n maailmanperintökohteeksi valitun Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan museoalue Kouvolassa upeine puutarhoineen on tutustumisen arvoinen paikka. Patruunan puutarhaa värittävät monet perinneperennat, kuten syysleimut, ukonhatut, päivänliljat, kultapallot, tiikerililjat, lehtoängelmät, kullerot, valeangervot, piiskut, pionit ja daaliat. Viimeinen työpäivä Verlan tehtailla oli 18. Verla on ainutlaatuisena säilynyt teollisuusmiljöö ja välttynyt aikojen kuluessa niin purkamiselta kuin lisärakentamiseltakin. Myös komeaksi entisöity patruunan pytinki ja sitä ympäröivä puutarha henkivät mennyttä aikaa. Tehdasalueen työntekijöiden mökkien pihoille istutettiin marjapensaita – ehkä sen takia, kun aikoinaan sai maatalousneuvojilta tilata paketin, johon kuului kaksi mustaa ja kaksi punaista viinimarjapensasta sekä yksi karviaismarjapensas. tiistaista sunnuntaihin klo 11–16, 26.6.–15.8. Ensimmäisen patruunan aikana kasveja hankittiin paljon Viipurin kautta muun muassa Venäjältä ja Saksasta. heinäkuuta 1964
50 Oma PIHA Perennaniityn elämää TEKSTI ja KUVAT Pirkko Kahila Alppipiikkiputken kukinto on yleensä kimalaismagneetti, mutta tällä kertaa koko latvus kiinnostaa leppäkerttuja jostakin syystä. Ehkä kertut ovat kirvajahdissa. Kukintoa ympäröivät metallinhohtoiset, siniset ja piikikkäät suojuslehdet puolestaan miellyttävät ihmissilmää.
Jos kesäkuussa sataa sopivasti, varret voivat olla metriset ja kellolatvat pitkät ja muhkeat. Siemenet oli kerätty omista ja tuttavien puutarhoista. Eri lajien kasvamisen ja kukkimisen seuraaminen on joka kesä hieno ohjelmanumero. Tosin muutamina viime vuosina kesäkuu on ollut niin lämmin ja sateeton, että ukonkellot ovat nahistuneet pystyyn ennen kukintaa. Vaikka tämä pehmeälehtinen lehdon laji ei oikein viihdy paisteisella harjupellolla, se pystyy kasvamaan mehevän juuristonsa voimin ja kukkimaan hyvin. Tiheä kukkakasvusto on pitänyt jopa juolavehnän aisoissa. Perennansiemenet heiteltiin vastaäestettyyn maahan syksyllä 2005. Rikkakasvien vähäisyys oli suurempi onni kuin aluksi ymmärrettiinkään, sillä kaikilla tekoniityillä eniten ongelmia aiheuttavat liian vahvat monivuotiset luonnonkasvit ja perinteiset peltorikkaruohot. 51 Oma PIHA P Perennaniitty perustettiin jotakuinkin hetken mielijohteesta ja hassuna kokeiluna. Lajivalikoima oli monipuolinen, koska ajateltiin, että luonnonlait saavat määrätä selviytyjät ja kasvillisuus sitten kehittyy niin kuin se siinä aurinkoisessa ja kuivassa paikassa kehittyy. Kesäkuun lopussa tai heinäkuun alussa on ukonkellojen loiston aika. On ollut mielenkiintoista seurata niityn vaiheita vuodesta toiseen. "Tässä on tyhjä maapläntti, mitäs tälle tehtäisiin?" Alue oli alkuaan noin kahden aarin (200 neliömetrin) laajuinen ja suunnilleen neliön muotoinen. Mutta jos kevätkesällä sataa edes kohtalaisesti, kesä– heinäkuun vaihteessa avautuu häikäisevän violetinsiKahdeksantoista vuotta sitten perustettu perennaniitty on ollut kiehtovaa seurattavaa. Siihen olisi voinut kylvää vaikka nurmikkoa – onneksi ei tehty niin. Perennaniitty on hitaasti mutta varmasti muuttuva kasvien ekosysteemi, jonka voi antaa kehittyä omia aikojaan. Pääosissa ukonkello ja alppipiikkiputki Alkukesällä niityn runsain ja näkyvin kasvi on ukonkello (Campanula latifolium). Tapahtumia ei ole juurikaan ohjailtu, vain lupiineja on kitketty pois. Perennaniitty PAIKKAKUNTA Vihti KASVUVYÖHYKE 1b KOKO Noin 100 m2 PAIKKA Aurinkoinen koko päivän MAA Kevyttä, hiekkapitoista. Toukokuussa kasvu on nopeaa, ja kesäkuuhun päästäessä alkaa kukintasesonki. Niityn kehityksen suuntaan voi myös vaikuttaa, jos haluaa. Jokunen juolavehnän verso pilkisti maasta. Paikalla oli vain vähän monivuotisia rikkakasveja. Ennen vappua niityllä pääsee vaivatta kävelemään ja tutkimaan, mitä kaikkea maasta jälleen nousee
Siemenet kylvettiin syksyllä. Kosteana kesänä ukonkellot pääsevät hieman niskan päälle, kuivana kesänä piikkiputket valtaavat taas alaa. Putkivarret olivat yli kaksimetrisiä ja kesäkuinen kukinta komeaa. Siemeniä tulee kuin ihmeen kaupalla lukuisasti myös silloin, kun kukinta jää kuivuuden takia vaisuksi. Piikkisten suojuslehtien hohto ja kimalaisten ruuhka puikulaisissa kukinnoissa ovat ihastuttavaa katsottavaa. Siementaimi on kukkimiskokoinen noin kolmevuotiaana. Alppipiikkiputki on kerrassaan kotonaan aurinkopaikassa ja kevyessä hiekkamaassa, jossa paalujuuri pääsee painumaan syvälle. Väinönputken alkuja oli runsaasti. Sivuosien esittäjät Ukonkellojen ja piikkiputkien lomassa kasvaa monia muita kukkasia. Pääosassa ovat ukonkello ja alppipiikkiputki, ja niiden seurana on joukko vähälukuisempia kasvilajeja. Ukonkellolla ja alppipiikkiputkella, aivan erilaisilla kasveilla, on merkillinen tasapaino, kumpikaan ei ahdistele toista. Väinönputki väheni dramaattisesti, kun kukkineet varret kuihtuivat pois eikä uusia kukintakokoisia taimia vielä ollut. Lupiineja on kitketty urakalla joka vuosi, ja vihdoin ne ovat vähentyneet – vaan eivät vieläkään loppuneet, sillä maassa riittää siemeniä. Kasvusto on tiheää ja keskimäärin alle metrin korkuista. Niitylle ilmestyi lupiineja, kun siemeniä sinkoutui lähimaaston lupiineista. Oli päivänkakkaroita, kurjenkelloja ja mäkimeiramia ja niiden joukossa muutamia alppipiikkiputken ja kellojen taimia. Lajisto on pysynyt lähes muuttumattomana. Niitty vakiintui. Perennaniityn kehitysvaiheet 2005 2006–2009 2010 ja 2011 2012–2013 2014–2023. Lupiinit rehottivat. Myöhemmin ne jäävät muun kasvusEtelänruusuruohon kirsikanpunaiset kukinnot tuovat eksoottista väriä perennaniitylle. Keväällä matalan kasvuston aikaan näkyy kiinanja "amerikanpionien" (Paeonia lactiflora, P.-risteymät) siementaimia. Heinäkuun toisella viikolla, kun ukonkellot jo pullistavat siemenkotiaan, näyttämön ottaa haltuunsa alppipiikkiputki (Eryngium alpinum). Kukkineet yksilöt kuihtuvat syksyllä kokonaan pois, mutta siemenistä tulee uusia taimia. Suurta muutosta suuntaan tai toiseen ei ole tapahtunut vuosien mittaan. Ukonkello ei leviä juurakolla, vaan se on erikoistunut kypsyttämään valtavan määrän siemeniä. Kypsyvät siemensarjat koristivat niittyä loppukesän ajan. Muu kasvillisuus tiheni huomattavasti ja oli aikaisempaa korkeampaa. Heinäkuussa niityn pohjaa alkaa värittää matala mäkimeirami (Origanum vulgare), perhosten suosikki. Ensin se kukkii marjapuuronvärisillä kukilla, sitten siemeniä kypsyttävät kukinnot loistavat tummanpunaisina syksyyn saakka. Niityllä onkin kaiken aikaa eri-ikäisiä piikkiputkia kasvamassa. Piikkiputket ovat kasvaneet vaivihkaa vihreinä ukonkellojen seassa, mutta nyt varsien yläosat muuttuvat metallisen harmaiksi ja sinisiksi. Suuri siemensato ilmeisesti selittää ukonkellon menestyksen ja säilymisen hieman huonoissakin kasvuoloissa. Puolet maa-alasta otettiin muuhun käyttöön, ja jäljelle jäi nykyinen noin aarin kokoinen niitty. 52 Oma PIHA ninen kellopaljous metristen varsien päihin. Kasvusto oli melko harvaa ja matalaa ja juolavehnä pääsi paikoin tuuhenemaan. Ne tuovat niitylle oman lisänsä. Väinönputken mahtikesät. Väinönputket ovat yksittäisiä ja niityn reunoilla. Ukonkello valtasi tilaa
persicifolia). Niiden kasvu siemenistä kukkiviksi kesti näissä oloissa yli kymmenen vuotta. Kukintakauden avaa lehtoakileija (Aquilegia vulgaris). Pieniä yllätyksiä Runsaiden ja varmojen kukkien lisäksi perennaniityltä saa bongata pieniä kukkayllätyksiä. Silloin vedetään keväällä heinäharavalla paksuimmat varsikerrokset pois niityltä, jotta uusi kasvu pääsee alkamaan vaivattomasti. Se on hyvä kasvi perennaniitylle, pysyy aloillaan ja kukkii pitkään. Niityllä on myös siperiankurjenmiekkoja (Iris sibirica). 1 3 2 4. anomala) voisi olla parempi pionilaji perennaniitylle. Väripilkkuina näkyy etelänruusuruohon (Knautia macedonica) kirsikanpunaisia, mykerömäisiä kukintoja. Ihmeellistä on, että pionit pysyvät hengissä vuodesta toiseen ja kasvavatkin, mutta erittäin hitaasti. Pitkät varret luikertelevat toisten kasvien joukossa. Seitsemäntoista vuoden jälkeen taimissa on yksi kookas lehti. Taimien kasvu kukintakokoisiksi kestää monta vuotta, ja taimet tarvitsevat runsaasti valoa. Heinäkuussa kukkii toinen kookas kellolaji varsankello (Campanula tarchelium). Korkeat väinönputket aloittavat kukinnan jo ennen juhannusta. Kesäkuun puolivälissä alkavat kukkia niityn korkeat katseenvangitsijat väinönputket (Angelica archangelica). Heinäkuussa niitty täyttyy metallinhohtoisista alppipiikkiputkista ja kimalaisten surinasta. Juhannuksen tienoilla kukkansa avaavat kyläkurjenpolvet (Geranium pratense). Akileijoja on vain muutama ja ne keskittyvät kohtiin, joissa kasvusto on väljää. Kuva on huhtikuun lopulta. Nekin vaativat tilaa ja valoa. Samanlainen yksittäinen vakiokasvi on 1. Kesäkuun lopussa tai heinäkuun alussa on ukonkellojen loiston aika. Myskimalva (Malva moschata) viihtyy reunoilla ja harvakasvuisissa kohdissa. Leveät lehdet kuuluvat alppipiikkiputkille ja valtaosa muusta kasvustosta ukonkelloille. 2. Kuivuneet varret niitetään yleensä syksyllä, mutta joskus niitto jää tekemättä. Eräässä kohdassa kukkii vaaleanpunainen idänunikko (Papaver orientale) joka kesä. Vahvaluontoinen ja -vartinen kuolanpioni (P. Taustalla kohoaa yksinäinen maatiaisritarinkannus. Alueen reunoilla on kurjenkelloja (C. Muutamia sinisiä kukkia tosiaan nähdään joka kesä, mutta kurjenmiekkojen paras anti niitylle ovat syksyyn saakka tyylikkäinä pysyvät lehdet. 53 Oma PIHA ton alle ja katoavat näkyviltä. Toukokuun loppupuolella voikukat kukkivat ja niitty on päässyt hyvään kasvuvauhtiin. 3. Ne toimittavat ikään kuin "heinien" virkaa. Niitä on yksittäin niityn laidoilla ja ulkopuolella. 4. Epävakaat varret pysyvät pystyssä kasvinaapureiden tukemina. Se näyttäisi menestyvän kuivassa maassa ukonkelloa paremmin, mutta kylväytyy ja leviää silti hillitysti
Tämä on hyvä ajankohta niittää kasvusto viikatteella tai ajettavalla ruohonleikkurilla. Muutama vuosi sitten kasvatin siemenistä myskisalvian taimia, jotka vartuttuaan osoittautuivat keltasalvioiksi. Tuumailen ottaa taimet ylös suuren maapaakun kera ja siirtää perennaniityn reunaan, niin sinne ehkä saadaan kukintaa loppukesälle.. Idänunikon lohenpunaiset kukat ilmestyvät niitylle joka kesä samaan kohtaan. Erityisen mieluisa yllätys oli viime kesänä havaitsemani keltalilja (Lilium monadelphum). Seuraavana keväänä pienet narsissit kukkivat iloisesti matalassa kasvustossa. Olen upottanut niitylle esimerkiksi ohikukkineita, pääsiäistä koristaneita tetenarsissipaakkuja ruukuista. Keltasalvioiden olemassaolo muistuu mieleen viimeistään niiton aikana, kun viikate tärähtää puiseviin varsiin tai ruohonleikkurin terästä kuuluu rouskahtava ääni. 3. Kumpikaan ei leviä eikä heikkene. En halunnut keltasalvioita kukkapenkkiin, niinpä kaivoin niittyyn kuopat ja salviat niihin. 4. Taimien loppusijoitusta Takapihalle tahtoo kertyä kukkien taimia, joko itse kasvatettuja tai taimikekkereiltä haalittuja, joille ei sitten löydykään tilaa kukkapenkeistä tai muista istutuksista. Myskimalva, mäkimeirami ja varsankello kukkivat perennaniityllä heinäkuussa. maatiaismainen ritarinkannus (Delphinium), joka tekee kaksi tai kolme korkeaa vartta joka vuosi, ei muuta. Kuihtuvassa kasvustossa on kauniita ruskeita, vihreitä ja punertavia sävyjä. Lokakuussa lehtiruskan aikaan niityn kasvit ovat kuivuneet pystyyn ja muuttuneet tummiksi ja hauraiksi. 54 Oma PIHA 2 4 1 3 1. Kukinta jää ehkä tähän yhteen kertaan, mutta onpahan edes se. Keväisin näkyy keltaliljan soikeita sirkkalehtiä matalassa ruohossa samaan tapaan kuin pionien pikkutaimia, mutta tämä yksilö oli poikkeuksellisesti onnistunut kasvamaan kukintakokoiseksi. Syyskuussa kasvukausi alkaa olla ohi. Pihalla sattuu parhaillaan olemaan joukko tähkäverbenan taimia, itsekseen kylväytyneitä, ja ne ovat vähän väärässä paikassa. Perennaniitty on ylimääräisille taimille oiva sijoituspaikka. Hyvin ne näyttävät viihtyvän – saa nähdä, pärjäävätkö pitkän päälle. 2. Jännä nähdä, ilmestyykö alkuperäisen siemenpankin talletuksista vielä jotakin muuta yllättävää
Opit niittämään sopivaan aikaan ja rajoittamaan liian hyvin viihtyviä kasveja. Kuulostaa ehkä tylyltä, mutta toimii. Hoito Alkuvuosina kitke yksivuotiset rikkakasvit ennen niiden siementen kypsymistä ja myös monivuotiset rikat, jos niitä ilmestyy. Voit kylvää useana syksynä. Niitto Jos kasvusto on ylitiheää ja maa tuntuu kaipaavan köyhdyttämistä, niitä varret vihreinä elokuun alussa. Jos varret silppuuntuvat niitossa maahan, ne saavat jäädä niitylle. Hävitä paikalta vahvat ja leviävät luonnonkasvit, kuten vadelma, vuohenputki, maitohorsma, nokkonen, peltovalvatti, pelto-ohdake, hietakastikka ja juolavehnä. Siemeniä ei tarvitse odottaa kypsymään, koska niitä ei nyt tarvita. Kerää kesannon aikana siemeniä varastoon tai osta kaupasta. Säilytä siemenet kuivassa ja viileässä paikassa. Lopuksi Vuosien kuluessa alat ymmärtää perennaniittyäsi. Niitä varret syksyllä viikatteella, siimaleikkurilla tai ruohonleikkurilla. 55 Oma PIHA Perustaminen Jos mahdollista, perusta niitty melko karuun maahan. Mitä suuremmiksi perennat kasvavat ja mitä paremmin ne peittävät maan, sitä vähemmän on rikkakasveja ja sitä helpompaa on niityn ylläpito. Voit lisätä niitylle haluamiasi kasveja istuttamalla niitä taimina. < Oma perennaniitty Komea väinönputki tuo perennaniitylle nostetta. Kylvä paljon. Kylvä siemenet syksyllä. Valitse niitylle sellaisia perennoja, jotka leviävät lähinnä siemenillä, eivät kasvullisesti juurakosta. Kultakuoriainen kiipeilee kukinnoissa.. Jos maata ei tarvitse köyhdyttää tai kasvusto on harvaa, anna kasvien kuivua pystyyn. Haravoi niitos kokoon ja siirrä saman tien pois niityltä kasaan kompostoitumaan. Muheva maa käy myös, mutta joudut kitkemään ja rajoittamaan kasveja enemmän. Levitä niitylle silloin tällöin lannoitteeksi puuntuhkaa, esimerkiksi kevättalvella lumen päälle. Pressukesanto eli maan peittäminen valoa läpäisemättömällä peitteellä 1–2 vuodeksi on hyvä keino. Jos jokin perennalaji alkaa lisääntyä kovasti ja valloittaa tilaa toisilta, heikennä sitä leikkaamalla tai repimällä osasta kasvustoa varret maata myöten juuri ennen kukintaa. Jos varret jäävät pitkiksi, ne on selvintä haravoida ja viedä pois, sillä paksu varsikerros houkuttelee myyriä alleen talven aikana. Kierrä niitty 1–2 viikon välein ja kitke, niin kertaurakka pysyy kohtuullisena
MEIDÄN PIHA TEKSTI ja KUVAT Leena Nurmi. 56 Oma PIHA Huvilapuutarha huokuu tunnelmaa Satavuotiasta puutarhaa hoidetaan edelleen suurella rakkaudella ja intohimolla
Pihan etupuoli Vanha huvilapuutarha tarjoaa toinen toistaan viehättävämpiä ja yllätyksellisempiä näkymiä. Pihan tiedot KOKO 1000 m² PAIKKAKUNTA Porvoo KASVUVYÖHYKE II IKÄ 100 vuotta MAALAJI hiekka ” Keväällä on mukava aloittaa uusi, innostava kausi ”. Musiikinopettajana Helsingissä toimiva Mika yrittää pitää kasvillisuuden ja piha-alueen hoidon yhden miehen hallinnassa. Hän muun muassa kärräsi käsipelillä kiviä, jotka ovat edelleen nähtävissä kasoissa tulotien varrella. Onneksi vuodessa on viisi kuukautta taukoa. Puutarhan eri tilat Mika Westerlundille Louhirannan puutarha on henkireikä. Pienenä poikana totuin taiteilijameininkiin, joka näkyi niin puutarhasta keskusteltaessa kuin sen hoidossakin. – Periaatteessa hoidan puutarhaa yksin, mutta raskaissa töissä saan apua pojiltani, myös vaimoni Anna Dönsberg osallistuu tarvittaessa. Kun kultaseppä osti arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunnitteleman huvilan kesäpaikaksi vuonna 1921, hän ryhtyi heti piha-alueen kunnostamiseen. – Muistan, kun lapsuudessani kiisteltiin siitä, kasvatetaanko puutarhassa hyötykasveja vai kukkia. – Puutarhaan ovat jälkensä jättäneet myös isotätini Aino Hopea ja tätini, taiteilija Saara Hopea sekä hänen kirjailijamiehensä Oppi Untracht, tarinoi Mika Westerlund. Hengenheimolaisten kanssa juttua riittää. Huvilan puutarhan hoitovastuun siirryttyä 1991 Mikalle tämäkin ryhtyi ensimmäisenä raivaamaan kiviä istutusten tieltä. 57 Oma PIHA L Louhirannan hehkeä huvilapuutarha on tänä päivänä porvoolaisen kultaseppä Ossian Hopean lapsenlapsen Mika Westerlundin silmäterä. Hän on luonut sinne tunnelmaltaan erilaisia kasvillisuuden muodostamia tiloja, joissa seinät, katto ja lattiat ovat elävää materiaalia. Keväällä on mukava taas aloittaa uusi, innostava kausi. Nyt työ hoitui paikalle tilatun traktorikuskin avulla, ja näin saatiin paikat alppiruusuille, kanadanhemlokille, jättituijalle ja monille muille pihakasveille. Odotan innolla kesän Avoimet puutarhat -tapahtumaa, johon osallistun nyt kolmatta kertaa. Porvoon saaristossa sijaitsevalla pihalla kukoistavat niin alppiruusut, hortensiat, ruusut kuin hyötykasvitkin. Louhirannan vanha huvilapuutarha sijaitsee kauniilla paikalla meren rannalla
2. Puutarhan erikoisuus on ympyrän muotoinen nurmikko, jota kehystää taikinamarja-aita. – Kun puutarhaan jaksaa syventyä, ymmärtää, minkä kasvin voi laittaa mihinkin, jotta se pärjää. Hän kannustaa muitakin pihan laittajia käyttämään enemmän peruskasveja, esimerkiksi villiviiniä, pensasangervoja, taikinamarjaa ja hortensioita. Sehän menestyy missä vain. Pyöreä nurmikko syntyi lyömällä keskikohtaan keppi, johon kiinnitetyn narun avulla piirrettiin ympyrä. Lauta-aidan vieressä kasvavilla köynnöshortensioilla, loistokärhöillä, ruusuilla, kiinanpioneilla ja kurjenpolvilla on myös suojaisat oltavat. Leikatut havut kasvavat tuuheasti ja ottavat vastaan pahimmat puhurit. Vierestä kulkeva, köynnöstuen alta sujahtava hiekkapolku johtaa vehreälle nurmikolle sekä alppiruusuja hortensiatarhaan. Aroniaa kasvaa vielä yhdellä sivustalla, mutta se ei ole alhaalta niin tiivis kuin taikinamarja. Ympyrän muotoisella ja taikinamarja-aidan kehystämällä nurmikkoalueella nautitaan auringosta. Satsaus koristepensaisiin Puutarhan kasvillisuus on runsasta. Kasvillisuuden suojaamalle oleskelualueelle ei merituuli todellakaan osu, paikka on mitä aurinkoisin ja lämpimin. kylpee auringossa veden välkkyessä mäntyjen ja muotoon leikattujen kuusien lomasta. 58 Oma PIHA 1 2 1. Niitä ovat muun muassa marjatanalppiruusut 'Helsinki University' ja 'Mikkeli' MEIDÄN PIHA 3. Se kasvaa alussa hitaasti, mutta viihtyessään peittää lopulta niin muureja, kivikasoja, puiden runkoja kuin säleikköjäkin tiheänä kasvustona, Mika luettelee. Köynnöshortensiat, loistokärhöt, ruusut, pionit ja kurjenpolvet viihtyvät aidan suojissa. – Pensaat ovat näyttäviä ja helppohoitoisia. On vanhoja, suuria mäntyjä ja tammia sekä kookkaita syreenipensaita, mutta paljon uuttakin on istutettu. Terttuseljakin on upea kasvi, turhaan sitä mollataan. 3. Muotoilen ne syksyllä jos ehdin, muutoin kevättalvella, Mika tarkentaa. Köynnöshortensia on huippukasvi. Kesäkuun puolivälissä runsaasti kukkivat alppiruusut on istutettu 1990-luvulla. – Meren rannalla tarvitaan tuulensuojaa. Muotoon leikatut kuuset antavat suojaa mereltä puhaltavalta tuulelta. Portista päästään toisenlaiseen tunnelmaan
Komeat, 1990-luvulla istutetut alppiruusut menestyvät puiden luomassa siimeksessä. Lajike on erittäin tiivisja tuuheakasvuinen ja sopii erinomaisesti maanpeittokasviksi esimerkiksi ruusujen alle. 59 Oma PIHA sekä puistoalppiruusu 'Catawbiense Grandiflorum'. Aitaus hyötytarhan ympärille syntyi ensimmäisenä koronakesänä. – Jalokurjenpolvi 'Rozanne' on parhaimpia ja näyttävimpiä kurjenpolvia eikä vaadi kummempaa hoitoakaan. Monivuotiset kukkakasvit täydentävät pensasistutuksia ja porraspieliä. Puutarhassa kasvaa myös lukuisia ruusuja, hortensioita ja pensashanhikkeja, jotka värittävät istutuksia keskikesästä alkaen. Onneksi meillä on oma porakaivo ja 6000 litran vesitankki, jonne sadevesi johdetaan. Aidattu hyötytarha Hyötytarha on sekin oma maailmansa aitoineen, penkkeineen ja koristekasveineen. Pioniaikaan aidan vierus hehkuu monenväristen terälehtien loisteessa, kärhöjen ja ruusujen kukinta alkaa myöhemmin. 5. Kurjenpolvet ovat Mikan mukaan erinomaisia perennoja eivätkä maistu hirvieläimille, kuten eivät jalopähkämöt, pionit tai hortensiatkaan. – Likusterisyreeni on yksi suosikkikasveistani. Kultasade puolestaan ei näyttänyt vuosikausiin mitään merkkejä kukinnasta, jäniksetkin verottivat sitä alkuaikoina. Alppiruusujen takana kohoavat kanadanhemlokki, japanintuija ja Mustilasta hankittu jättituija. Valkohäntäpeurat ja 4. 4 6 5 ” Kultasade oli kaatouhan alla, kun se pelmahtikin kukkaan ”. Kuivana kesänä upea kukinta on valitettavasti nopeasti ohi. Ikivihreät kasvit eivät sen sijaan varoittele kuivuudesta, vaan kuolevat yhtäkkiä. Pionien ja ruusujen runsautta Uusimpia pensastulokkaita on esimerkiksi peruukkipensas, jonka purppuraiset lehdet pääsevät Mikan mielestä parhaiten oikeuksiinsa vastavalossa. 6. Pensas oli jo kaatouhan alla, kun se pelmahtikin Mikan iloksi kukkaan. Louhirannan puutarha on Mika Westerlundin silmäterä. Kuunliljat menestyvät puolestaan huvilarakennuksen varjon puolella. Se kukkii pitkään suurin, vaalean violetinsinisin kukin. Sen kermanvalkoiset, hunajantuoksuiset kukat aukeavat heinäkuussa. Kolmenkymmenen vuoden työ on syventänyt yhteyttä niin puutarhakasveihin kuin luonnon kiertokulkuunkin. Sinne on portti sekä nurmikon puolelta että kasvillisuuden muodostaman varjoisan käytävän päästä
2. Tuoksuköynnöskuusama on yksi puutarhan monista köynnöksistä. 60 Oma PIHA 2 3 1. Katteena kasvilavoissa on vanhoja syksyn lehtiä. 4. Kasvijätteet bokashoin ilmatiiviissä metallitynnyrissä ja sekoitan ne valmiiksi bokashoidun biojätteen kanssa. – Nurmisilppu on mitä parhainta maanparannusainetta ja lannoitetta. Maanpinta on hyvä pitää katettuna aina jollakin. Kasvijätteet ja keittiöjätteet maatuvat bokashoimalla. – Sinä keväänä ei ollut routaa, niinpä päätin etätyöskentelyn jälkeen kaivaa maahan yhden tolpan päivässä. < 1. Parin viikon kuluttua vien pussin kompostoriin ja sekoitan mukaan multaa. – Levitän pahvia ja syksyn lehtiä myös ruusujen alustoille. Pienessä muovihuoneessa lehtikaalit säästyvät tuholaisilta avomaata paremmin. Ossian Hopea (oikealla) ystävineen puutarhan perustamisen aikoihin 1920-luvulla. Hyvin kasvavat. Purppurainen peruukkipensas on Mika Westerlundin mielestä parhaimmillaan vastavalossa. Olen alkanut myös heitellä isojen pensaiden alle pienennettyjä risuja sellaisenaan, aikaa myöten ne lahoavat sinne, Mika huomauttaa. Aidan säleikössä suikertelevat kiinanlaikkuköynnös ja kuusamat. Alkukesällä näkymä ei ehkä ole kovin imarteleva, mutta ei ole rikkaruohojen kitkemistäkään. Puutarhapenkin tukipuissa köynnöstelee latvialainen viiniköynnös 'Sukribe'. Keväällä pahvi on hajonnut ja siemenet voi kylvää muhevaan multaan. Regeneratiivinen lähestymistapa Mika hoitaa puutarhaansa regeneratiivista eli uudistavaa viljelytapaa noudattaen. Kastelen bokashointiliemellä esimerkiksi kurpitsoita suhteessa 1:200. Pikkuhiljaa aita siitä valmistui. Lehtikaaleille Mika on nikkaroinut pienen muovihuoneen, jossa ne säästyvät tuholaisilta avomaata paremmin. 3. Hyötytarha on oiva paikka karviaisille, raparperille, mansikoille sekä salkoja tarhapavuille, kurpitsoille ja yrteille. Alueelle suojaa antavat muun muassa jättituija, omenaja kirsikkapuut sekä mustaselja. Syksyisin Mika laittaa kasvimaalle pahvia ja peittää sen haravointijätteellä. Siinä pyritään kasvien elinvoimaisuuteen, kestävään maaperän hoitoon ja hiilivaraston kasvattamiseen luonnon omin keinoin. 4 MEIDÄN PIHA metsäkauriit loitolla pitävä aita syntyi ensimmäisenä koronakeväänä. Maassa on vilkasta toimintaa lierojen ja muiden hajottajien käydessä työhönsä. – Laitan biojätteet muovipussiin bokashi-rouheen kanssa. Terve ja kestävä vihreärypäleinen lajike menestyy III-vyöhykkeellä asti
Taikinamarjan versopistokkaat juurtuvat hyvin. Pelikenttä 4. Omenapuu 18. Metsämänty 6. 61 Oma PIHA 5. Kultasade, likusterisyreeni ja muita pensaita sekä perennoja 12. Mika leikkaa alkukesällä saman vuoden versoista noin kymmenen sentin pituisia pistokkaita, jotka hän juurruttaa ruukuissa.. Puumaja 5. Jättituija 16. Alppiruusuja ja hortensioita 15. Nuorentaa sitä voi milloin vain leikkaamalla versot 15 sentin tapeille. Taikinamarja-aidan kehystämä nurmikkoalue Mikan vinkki Taikinamarja-aidan kasvatus Taikinamarja (Ribes alpinum) on erinomainen aitakasvi, johon eivät koske edes kauriit. Japaninhemlokki, purppurapihta ja kanadantuija 14. Nopeakasvuinen pensas vihertyy aikaisin keväällä ja on talvenkestävä VII-vyöhykkeellä asti. Köynnöshortensia, peruukkipensas, terttuselja ja perennoja 10. Huvilarakennus 2. Salaperäinen kasvien muodostama käytävä johtaa kompostointialueelle ja hyötytarhaan. 5 6 1. Louhirannassa aita leikataan kerran vuodessa juhannusviikolla. Aidattu hyötytarha koristekasveineen 19. Kuunliljoja 9. Metsätammi 13. Pyöreän nurmikon ympärille aitataimia istutettiin kolme metrille. 6. Köynnöshortensioita, kärhöjä, ruusuja, pioneja ja kurjenpolvia 1 3 2 4 5 5 6 9 8 10 7 12 12 13 14 14 15 16 16 17 17 18 19 11 11. Kirsikkapuu 17. Kuusiaita 7. Muotoillut kuuset 3. Pallotuija, kärhöjä, kurjenpolvia ja muita perennoja 8. Kultasade kukkii kesäkuussa keltaisin, riippuvin kukinnoin, jotka ovat kimalaisten mieleen
62 Oma PIHA Ruusuja Japanissa TEKSTI ja KUVAT Maaria Matsunaga Runsaasti ja pitkään kukkiva floribunda Angela on suosittu ruusu pienilläkin pihoilla.
Luontaisesti se viihtyy Hokkaidon ja Honshun rannikoilla ja tunnetaan muhkeiden ja maukkaiden kiulukoidensa mukaan "rantamunakoisona", hamanasubi. Bourbonruusu 'Variegata di Bologna'. 63 Oma PIHA V Vaikka ruusut yhdistetään pääasiassa länsimaiseen puutarhakulttuuriin, on niillä vankka suosio myös nousevan auringon maassa. Jalostetut ruusut ja luonnonlajit viihtyvät rinta rinnan kotipihoilla, julkisissa istutuksissa ja puistoissa. Ruusut yhdistyvät vertauskuvallisesti romantiikkaan ja rakkauteen, niin kuin kaikkialla maailmassa, ja ne ovat oleellinen osa kukkakimppuja ja -asetelmia. Kukissa on miellyttävä tuoksu. Tällainen on esimerkiksi katuistutuksissa aiemmin suosittu ja nyt haitalliseksi vieraslajiksi tuomittu kurtturuusu (Rosa rugosa). Ruukkukasvatus on suosittua osin kaupungistumisen ja tilanpuutteen vuoksi, mutta missä vain mahdollista, ruusut kiipeävät kaaritukia pitkin ja ryöppyävät muhkeina pensaina. Pihoilla, puistoissa ja ruukkuistutuksissa viihtyvät niin villiruusut kuin jalostetut lajikkeetkin. Ruusujen kukinta alkaa Japanissa huhtikuussa ja on parhaimmillaan toukokuussa. Lauhan ilmaston ansiosta etenkin nykyaikaiset ruusut jatkavat kukintaa pitkälle syksyyn, ja yksittäisiä kukkia avautuu vielä talven keskelläkin. Koristeellisia, Itä ja länsi yhdistyvät luontevasti ruusujen Japanissa. Pienin, valkoisin, yksinkertaisin kukin kukkiva japaninköynnösruusu (R. Villiruusuja koristekasveina Japanissa tunnetaan toistakymmentä villiä ruusulajia, jotka kasvavat eri puolilla saarivaltiota merenrannoilta vuorten rinteille. multiflora) eli no-ibara kasvaa puolestaan koko maassa, ja siitä on lukuisia paikallisia muunnoksia. Japanilaisten ruususuosikkeja fl = floribunda-, th = teehybridi-, p = moderni pensas-, k = köynnösruusu Angela ('Korday', fl, Saksa) Iceberg ('Korbin', fl, Saksa) Pierre de Ronsard ('Meiviolin', k, Ranska) 'Ballerina' (fl, Englanti) 'Henry Fonda' (th, Yhdysvallat) 'Distant Drums' (p, Yhdysvallat) 'Variegata di Bologna' (bourbon, Italia) 'Spanish Beauty' (k, Espanja) 'Verschuren' (th, Hollanti) Ingrid Bergman ('Poulman', th, Tanska) Blue Moon ('Tannacht', th, Saksa) Blue Bajou ('Korkultop', fl, Saksa) Blue for You ('Pejamblu', fl, Englanti) Englantilainen floribundaruusu 'Ballerina' viihtyy hyvin Japanissa. Moni niistä päätyi 1700ja 1800-luvuilla tutkimusmatkailijoiden mukana Eurooppaan, missä ne totutettiin vallitseviin oloihin ja jalostettiin puutarhakasveiksi. Monet japanilaisista ja kiinalaisista ruusuista ovat lisäksi ainavihantia
Kumajoen rannoilla Kyushulla kasvavan tsukushi-ibaran (R. Kiinalaista alkuperää oleva piikitön mokk?bara (R. Ne ovat todennäköisesti saapuneet Kiinasta tai eurooppalaisten mukana pian sen jälkeen, kun Japani avautui 1860-luvulla yli 250 vuotta kestäneen eristäytymisen jälkeen. Molemmat lajit kukkivat kerran vuodessa, ovat miellyttävän tuoksuisia ja ainavihantia, minkä lisäksi mokk?bara on piikitön. Köynnösja peittoruusujen jalostukseen on soveltunut teriha-no-ibara (R. Sen kukinta on muita myöhäisempi, vasta kesä–heinäkuussa. adenochaeta) kantaa on pyritty elvyttämään suosimalla sitä puutarhoissa. Kiinalaiset ruusut ja Hiradon mysteerit Kiinalaisia ruusuja on tuotu Japaniin jo varhain. laevigata) ja mokk?bara (R. Suomessa tämän ruusun lukemattomista jälkeläisistä tunnetuin lienee köynnösruusu 'New Dawn'. 2 3 1 4 5 1. Suomenkielistä nimeä sillä ei ole, mutta useassa länsimaassa se tunnetaan banksinruusuna. Ne sijoitetaan usein yhdessä säleikköön tai ruusukaareen samanaikaisen kukintansa vuoksi. 3. 2. lucieae var. Näihin ikisuosikkeihin kuuluvat naniwaibara (R. Yhdistelmä on verraton suurine ja pienine kukkineen. multiflora var. Kenji Inouen jalostaman 'Antoni Gaudin' taustalla on ranskalainen floribundaeli tertturuusu 'Leonardo da Vinci'. Ranskalainen 'Strawberry Ice' on matalakasvuinen moderni pensasruusu. Ne ovat niin kotoutuneita japaninkielisine nimineen, että harva muistaa niiden alkuperää. banksiae 'Lutea'). 5. Ensin mainitulla on isot, yksinkertaiset kukat, kun taas jälkimmäinen kukkii pienin vaaleankeltaisin tai valkoisin, kerrannaisin kukin. banksiae) on säilyttänyt suosionsa vuosisatojen ajan. 4. Japaninköynnösruusu oli aikoinaan keskeinen laji polyanthaja floribundaruusujen (ryhmäruusujen) jalostuksessa. Jo huhtikuussa kukintansa aloittava naniwaibara (Rosa laevigata) on tuotu Kiinasta Japaniin kauan sitten ja se on kotoutunut täysin. Tämä pitkäversoinen ruusu kukkii toukokuussa yksinkertaisin vaaleanpunaisin kukin, jotka ovat muhkeissa, terttumaisissa rykelmissä. wichurana), joka kasvaa luontaisena koko maassa Hokkaidoa lukuun ottamatta. 64 Oma PIHA pieniä kiulukoita on käytetty kiinalaisessa lääketieteessä niiden diureettisten ominaisuuksien vuoksi. Oma erikoisuutensa ovat Hiradon mysteeriruusuiksi kutsutut lajikkeet, jotka ovat kasvaneet Kyushun länsikärjen satamakaupungissa satoja vuosia samuraiden ja kauppiaiden pihoilla sekä hautausmailla. Näille ruusuille on annettu nimiä, kuten 'Hirado Beni', 'Kinuka Mai' ja 'Kara Goromo'. Villinä kasvavaa tsukushi-ibaraa, japaninköynnösruusun harvinaista muotoa, suositaan nykyään puutarhakasvina.
Rose saanut Seiz. Suzukin oma kokoelma käsitti yli 2000 ruusua, ja ne muodostavat pohjan Sakuran kaupungin ruusutarhalle Chibassa lähellä Tokiota. Kukka on nupussa tummanpunainen, avautuu kullankeltaisena ja muuttuu auringossa vaaleanpunaiseksi. Muita suosikkeja ovat modernit pensasruusut sekä köynnösruusut. < 6 Seiz. Pitkä laboratoriotyö geenimuunteluineen palkittiin esittelemällä 2009 Suntory Blue Rose Applause. Suzuki (1913–2000), joka teki pitkän uran Keisein ruusuntutkimuslaitoksen ja ruusutarhan johtajana. Merkittäviä ruusuihin erikoistuneita jalostajia ja taimitarhoja ovat Keisei Rose Nurseries, Rosa Orientis ja Keiji Rose Farm, jonka tavaramerkkinä on ylellisyyttä tavoitteleva wabara-ruusu. Sinistä ruusua lähti tosissaan tavoittelemaan juomavalmistajasta kasvimarkkinoille pyrkinyt Suntory vuonna 1990. Suzukin jalostama floribundaruusu 'Ryokk?' on sävyltään vihertävän valkoinen. Anne Frankin muistolle Japanissa erityisen aseman on saanut 'Souvenir d'Anne Frank', natsien keskitysleirillä 15-vuotiaana kuolleen Anne Frankin muistolle omistettu floribundaruusu, jonka jalosti vuonna 1955 belgialainen Hippolyte Delforge. Värien kirjo on moninainen, mutta etenkin "sinisten" ruusujen tarjonta kiinnittää huomion. Värin kehittymisen sanotaan kuvastavan Annen mahdollisuuksia, jos hän olisi saanut elää. Ruusujen jalostuksesta tuli suosittua Japanissa etenkin toisen maailmansodan jälkeen, ja nykyään myyntiin tulee uusia lajikkeita joka vuosi. Kaikkiaan hänen nimissään on 129 lajiketta. Annen isä Otto Frank lähetti ruusun vuonna 1971 Japaniin Michiko ?tsukille, joka lisäsi sitä ja lahjoitti edelleen Hiroshiman Rauhanpuistoon. Nyt 'Souvenir d'Anne Frank' kukkii atomipommin lapsiuhrien muistolehdossa 12-vuotiaana leukemiaan kuolleen Sadako Sasakin patsaan vieressä Hiroshiman lisäksi Nagasakissa sekä holokaustista kertovan museon puutarhassa Fukuyamassa.. Suzuki painotti tieteellisyyden lisäksi ruusujen historian ja niihin liittyvän taiteen tuntemista. 65 Oma PIHA Ikivanhoista kiinalaisruusuista ovat säilyttäneet suosionsa lisäksi vaaleanpunainen 'Old Blush' ja pienikukkainen 'Mutabilis', jotka ovat tunnettuja Euroopassakin, sekä 'Pu Tao Hong', jonka karmiininpunaiset kerrannaiset kukat nuokkuvat viehkeästi. Japanilaiset jalostajat ovatkin ahkeroineet liilanväristen ruusujen saralla. Näiden niin sanottujen neljän vuodenajan ruusujen kukinta jatkuu enemmän tai vähemmän runsaana läpi vuoden. Pääpaino on länsimaisissa floribundaja teehybridiruusuissa. Nykyisiä ruususuosikkeja ja jalostajia Ruusuharrastus on nykyään suosittua ja tarjolla oleva lajikevalikoima ulottuu vanhoista ruusuista nykyaikaisiin jalosteisiin. Tämä sinisenä ruusuna markkinoitu teehybridi on kuitenkin pikemminkin violetti. Tunnetuin japanilaisista ruusunjalostajista on lempinimen Mr. Seiz
Jokainen ruusupavun taimi kiipeää omaa pystysuoraa reittiään, ja pian vehreä sermi antaa varjoa ja mukavaa aurinkotai näkösuojaa terassille. 66 Oma PIHA Papusermi terassille Jos remonteista ja rakentamisista on jäänyt terassilautaa ja raudoitusverkkoa, nikkaroi niistä köynnöksille kasvulaatikko tukikehikolla. TEE ITSE IDEA ja OHJE Ulla Vestola | KUVAT Martti Leppä
Aseta alimmaiset sivulaudat paikoilleen ja varmista ristimitalla ja suorakulmalla laatikon suoruus. 1. 67 Oma PIHA Käännä päädyt ylösalaisin työtasolle. 4. Kiinnitä 6 × 6 ruudun verkko kehikkoon sinkilöin. Solmi 3 × 6 ruudun verkko rautalangoin ylempään. Pue hengityssuoja. Poraa istutuslaatikon pohjaan reiät ja istuta taimet. Paina ensin sinkilällä merkit puuhun, poraa pienet reiät ja lyö sinkilä kiinni vasaralla. Laatikko on ilmava. Hio päät siisteiksi. Sahaa listasta 42 cm:n jalat (4 kpl). Käännä pääty ympäri ja kiinnitä poikkituki pohjaa varten. Nosta alaverkko siksi aikaa, kun sujautat multalaatikon paikoilleen. Tarkista ristimitalla, että sivusta tulee suora. 5. Kiinnitä sivulaudat kaksin ruuvein molemmista päistä. Aseta päätylaudat jalkojen päälle. Voit laittaa muovikaukalon multa-astian alle liikaveden kerääjäksi. 3. Kokoa kehikko ruuvein. 2. Sahaa vielä 42 cm:n poikkituet (2 kpl) pohjapuita varten. Sahaa 75 cm:n pituiset listat (2 kpl) laatikon pohjaksi ja kiinnitä ne ruuvein päätytukiin. Sahaa 85 cm:n laudat (6 kpl) pitkille sivuille ja 43 cm:n (6 kpl) lyhyille sivuille. Tue verkkokehikko kahdella puristimella ja kiinnitä se paikoilleen laatikon sisäpuolelta. TEE NÄIN TARVIKKEET Terassilautaa 28 × 120 mm, 9 metriä Kestopuulistaa 45 × 45 mm, 10 metriä Raudoitusverkkoa (5 tai 6 mm), 6 × 10 ruutua Terassiruuveja tai rst-ruuveja 4,2 × 55 mm ja 4,5 × 70 mm Rautalankaa ja sinkilöitä Saha, pora, ruuvinväännin, kulmahiomakone, vasara ja sivuleikkurit Suorakulma, rullamitta ja pari puristinta Hiomapaperi, hengityssuoja ja työkäsineet Köynnöslaatikon koko: 94 × 49 × 185 cm Multa-astian koko: 40 × 70 × 21 cm Vinkki Jos kasvatat syötäviä kasveja, käytä elintarvikekelpoisia viljelylaatikoita tai vuoraa laatikko vaikka tyhjällä multasäkillä.. Sahaa tukikehikkoa varten 85 cm:n (1 kpl) ja 180 cm:n puut (2 kpl). Kiinnitä laudat jalkoihin kahdella ruuvilla molemmista päistä. 6
68 Oma PIHA KASVIEN TUEKSI Köynnökset ja toisinaan muutkin pihakasvit kaipaavat apua pystyssä pysymiseen. IDEAA TEKSTI ja KUVAT Leena Nurmi. Kasvitukia löytyy paitsi kaupasta myös metsästä, omalta pihalta ja vaikka mummolan vintiltä
Kun köynnös kasvaa seinän vieressä säleikössä, sen voi irrottaa kokonaisena esimerkiksi seinän maalaamisen ajaksi. PUUSÄLEIKKÖ SEINÄLLE JA SERMIKSI Ohuista rimoista tehty säleikkö on oiva tuki niin yksikuin monivuotisillekin köynnöskasveille. Muodon ja mallin voi valita itse, kunhan kehikosta tulee kestävä ja kasvia tukeva. Ennen punomista ne täytyy liottaa vedessä. Viiniköynnöksen peittämä pergola on hurmaava oleskelupaikka kuumana kesäpäivänä tai loppukesän iltana tunnelmavaloineen.. Sen rakentaminen ei yleensä vaadi rakennuslupaa. Vain punojan mielikuvitus ja taitavuus ovat rajana. Heinäseipäät sopivat erinomaisesti myös köynnösten kiipeilypuiksi. PERGOLA KÖYNNÖKSILLE Pergola eli kevyt kattorakennelma voi olla puutarhan katseenvangitsija. Säleikön voi kiinnittää seinään tai pystyttää aitatolpanjalkojen avulla maahan. Uusiakin seipäitä voi tehdä. 69 Oma PIHA PAJU TAIPUU MONEKSI Pajusta saa punottua kaikenlaista, kuten aitoja, pihakalusteita, koreja ja koriste-esineitä. Eri pajulajien ja -lajikkeiden versojen väri ja sivuoksien määrä vaihtelevat. Tolpista ja kattopuista koostuva pergola suojaa jonkin verran katseilta ja suoralta auringonpaisteelta. NOSTALGISET HEINÄSEIPÄÄT Maatiloilta käyttämättömiksi jääneet heinäseipäät ovat paitsi nostalgisia myös monikäyttöisiä. Kukkien ja köynnösten tukikehikkojen tekeminen on hauskaa. Niistä voi tehdä aitoja, portteja, seinämiä ja variksenpelättimiä. Versot leikataan syksyllä, kuivataan ja säilytetään pystyasennossa. Heinäseipäät teroitetaan molemmista päistä. Enemmän varjostusta ja näköestettä saadaan rakenteissa kiipeilevillä köynnöksillä. Tähän tarvitaan nuoria kuusenrunkoja, joiden pituus on noin 2,5 metriä ja halkaisija vajaat kymmenen senttiä. Ajan mittaan ne patinoituvat harmaiksi. Säleiköllä tuetut viherjulkisivut eivät luuloista huolimatta vahingoita seinää, vaan suojaavat UV-säteiltä, sitovat pölyä, vaimentavat ääniä ja viilentävät rakennuksia
Tolppien väliin kiinnitetystä verkosta saa hyvän näköesteen siihen tuetuilla köynnöksillä. RAUDOITUSVERKKO KESTÄÄ Betonivalussa käytettävä raudoitusverkko on mitä mainioin materiaali köynnöstueksi. 70 Oma PIHA VANHAN AJAN HUMALASALOT Vanhan ajan humalisto antaa tiheän näkösuojan. Salot on pystytettävä kunnolla, jotta ne pysyvät varmasti pystyssä. Ulkonevat piikit on hyvä katkaista, jotta ne eivät aiheuta vahinkoa ihmisille tai eläimille. Korkeat humalasalot voidaan sijoittaa pylväiköksi esimerkiksi oleskelupaikan suojaksi. Ne ovat kasvien tukikeppejä, eivät unohtuneita leikkuujätteitä. NARUA PITKIN JA POIKIN Naru on käyttökelpoinen tuki esimerkiksi kasvihuoneessa tomaateille, salkopavuille, kasvihuonekurkuille, meloneille ja malabarinpinaatille. Avomaankurkutkin kannattaa tukea kasvamaan ylöspäin, jolloin rajattu kasvutila tulee käytettyä paremmin hyödyksi. Meilläkin on vanhastaan käytetty lehtipuun versoja hernemaalla. Sidontalangan saa kiinnitettyä kätevästi kasvihuoneen katon runkoprofiiliin asennettavaan riippukoukkuun tai -renkaaseen. Keväällä leikatuista puista ja pensaista kannattaa säästää kauneimmat ja haaraisimmat oksat uusiokäyttöön. Pajun tuoreet versot saattavat juurtua ja lähteä kasvamaan, joten ne on ensin kuivatettava. Siitä voi leikata kulmahiomakoneella paloja ja koota halutun muotoisia tukiverkkoja. LEIKATUT OKSAT KUKKAPENKISSÄ Englannin puutarhoissa vieraillessa saattaa nähdä kuivia oksia perennapenkeissä. Kaareksi taivutetusta teräsverkosta tulee kaunis ruusuportti.. Tuoreista versoista voi sen sijaan tehdä elävän pajumajan. Ravinteisella ja kosteahkolla kasvupaikalla humala pysyy terveenä ja kasvattaa joka vuosi nopeasti monimetriset versot. Humalasalkoon on hyvä kiinnittää muutama poikkipuu, jotta köynnös kiinnittyy hyvin eikä romahda latvukselle kertyvän painon alla
Esimerkiksi vanhan hetekan verkkopohja on erinomainen kukkatuki perennapenkissä lappeelleen asetettuna. 71 Oma PIHA MONIPUOLINEN HARJATERÄS Harjateräksestä saa vaivattomasti ja edullisesti väsättyä pihalle monenmoista koristeellista, käytännöllistä ja kestävää. Harjaterästanko upotetaan maahan syvälle ja ankkuroidaan kivien avulla. SÄLEIKKÖPUU Hedelmäpuun voi kasvattaa säleikköpuuksi rakennuksen tai pation seinustalle, muurin edustalle tai raja-aidaksi. Monet niistä ovat koristeellisia, joten tukea ei ole tarkoitus peittää kasvustolla piiloon. Tankojen katkomiseen tarvitaan hyvät leikkurit. HETEKAN UUSI ELÄMÄ Pihakasvien tukemisessa pääsee käyttämään mielikuvitusta. Siitä voi taivutella kaarevia viuhkoja, portteja, köynnösten ja marjapensaiden tukia sekä kynttilänpidikkeitä. Kierrätysmateriaalista saattaa löytää hauskoja pihakoristeita. Säästettävät oksat sidotaan rimoihin, ylimääräiset poistetaan. Vasaran hamarapuoli käy puolestaan taivutteluun. Erityisesti kärhöt ja pionit pääsevät oikeuksiinsa kauniin telineen avittamana. Pystyyn tuettu heteka on puolestaan koristeellinen köynnöstuki. Kasvun edetessä metallinen verkko piiloutuu kasvuston lomaan astereiden ja muiden perennojen saadessa hyvän tuen. Vaakaan taivutetut versot muodostavat kukkasilmuja aikaisemmin kuin pystyoksaiset puut.. Säleikössä menestyvät myös viuhkamaiseksi ohjaillut marjapensaat. Säleikköpuuksi kannattaa valita hillittykasvuinen taimi, jota ei tarvitse leikellä yhtä paljon kuin vahvakasvuista. VALMIIT TUET KAUPASTA Valmiita, tyylikkäitä metallisia ja pajusta taivutettuja köynnösja perennatukia on tarjolla kauppojen valikoimissa nykyään mukavasti
Ranskan suurin julkinen puisto, Lyonin Tête d'Or, rakennettiin viihtymistä ja virkistäytymistä varten. Toisilta puiston maisemat salpaavat hengen, toiset hengästyvät pyörän selässä. Kultaisten porttien takana näkeekin paljon hengästyneitä kaupunkilaisia. 72 Oma PIHA Tête d'Or – virkistyksen ja ruusujen puisto Ruusu, yksinkertaisena tai kerrottuna, on kukkien kuningatar, joka sopii kurkottamaan kohti korkeuksia. Kultaisten porttien takana näkeekin paljon hengästyneitä kaupunkilaisia. Ranskan suurin julkinen puisto, Lyonin Tête d'Or, rakennettiin viihtymistä ja virkistäytymistä varten. Toisilta puiston maisemat salpaavat hengen, toiset hengästyvät pyörän selässä. PUUTARHAMAtKALLA TEKSTI ja KUVAT Riitta Pietilä
"Haluan lahjoittaa puutarhan niille lyonilaisille, joilla ei sellaista ole", kaupunginjohtaja totesi ja tuli näin lausuneeksi Tête d'Or -puiston syntysanat. Tämä juuri oli sitä hygieniaa, jonka arveltiin ravitsevan niin ruumista kuin sieluakin, pitävän taudit loitolla ja työläiset hyväntuulisina ja ahkerina. 2 1. 2. Hän halusi löytää Lyonista aarteen, joka oli perimätiedon mukaan kätketty Lambert'n suvun maille ja sisälsi kultaa eri muodoissa. Teollistuminen oli kiihdyttänyt kaupungistumista, ja monet sosiaalisesti valveutuneet toimijat alkoivat oivaltaa, että oli yhteiskunnan tehtävä pitää saatavilla puhdasta vettä ja raikasta hengitysilmaa. Rikkailla oli jo kartanonsa ja tiluksensa yksityisiä puistokävelyitä varten, mutta nyt tavalliselle kansalle haluttiin tarjota mahdollisuus osallistua Hygieian palvontamenoihin (Hygieia oli kreikkalainen terveyden ja puhtauden jumalatar). Vaïsse ei tästä lannistunut. Pergolaa koristaa mitä tyypillisin ranskalaisen puutarhan puuvartinen köynnös, sinisade. Maa-aluetta oli jo vanhastaan kutsuttu "Kultaiseksi pääksi", Tête d'Or, mutta aarteen tarkkaa kätköpaikkaa ei selvänäkijä nähnyt. 1. Kaupunkiin tarvittiin julkinen puisto. Miettiessään hygienian ja viherrakentamisen haasteita Vaïsse päätti lyödä kaksi kärpästä iskulla. 73 Oma PIHA V Vuonna 1855 erään selvänäkijän oveen koputettiin. Raitista ilmaa kaupunkilaisille Maailman ensimmäinen julkisin varoin perustettu puisto, Liverpoolin Birkenhead Park, oli vasta kahdeksan vuotta vanha, joten ajatus kansalle tarkoitetusta puistosta oli uusi, joskaan ei ennenkuulumaton. Eniten Vaïssea kiinnosti Kristuksen kultainen pää, jonka joko barbaarit tai ristiretkeläiset olivat haudanneet maahan. Kukat vaahtoavat kuin meri, taustalla ryhtiä luovia elementtejä leikattuine puineen ja huoliteltuine polkuineen. Naisen nimi on unohtunut historiankirjoista, mutta viesti tuli maankuululta merkkimieheltä. Sen oli lähettänyt entinen sisäministeri, prefekti ja Lyonin kaupunginjohtaja Claude-Marius Vaïsse. Hän oli jo ryhtynyt rakentamaan ja modernisoimaan kaupunkiaan Pariisin mallin mukaisesti ja innostunut samalla uusista ajatuksista, kuten viemäröinnistä, hygieniasta ja viherrakentamisesta
Kilpailuruusut eivät paljasta nimeään vaan esiintyvät incognito, sillä kaikille halutaan antaa tasavertainen mahdollisuus menestyä kauneuskilpailussa, joka pidetään Lyonin ruusufestivaalin yhteydessä toukokuun lopulla. Ei kuitenkaan niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Jotkut kärsivät paljosta työstä, toiset työttömyydestä ja kaikki kärsivät nälästä. Perinteinen ranskalainen muotopuutarha geometrisine kuvioineen ja symmetriaihanteineen tuntui pöyhkeältä ja vanhentuneelta. On jokaiselle jotakin: köynnöksiä ja pensaita, isoja yksittäisiä kukkia ja harvoja huiskiloita, kerrottuja kukkia ja yksinkertaisia kukkia kaikissa väreissä. Vetonaulana kukkien kuningatar Tête d'Orin varsinainen vetonaula, jonka äärellä kävijät haukkovat henkeään ilman liikuntaakin, ovat ruusut. Opetus on käytännönläheistä kävelemistä ja fiilistelyä ja kestää puolisen päivää, sillä kävelemistä on tosiaan paljon ja oppimateriaaliin on tapana tutustua myös työntämällä siihen nenänsä. 74 Oma PIHA Eläintarhojen lähellä sijaitsee laajahko vesipuutarha, jossa voi tarkkailla lintuja. Vapauden tuulia puutarhassa Julkisten puutarhojen suunnittelijat olivat viimeistään Ranskan vallankumouksen aikoihin vaikuttuneet englantilaisesta vapaamuotoisesta ja luonnonmukaisesta puutarhatyylistä. Jotta kävijä ei tukehtuisi runsaudenpulaan, ruusut on jaettu kolmeen kategoriaan: historialliset eli vanhat ruusut, erityisen hienot "kilpailuruusut" sekä kansainväliset ruusut, joita on 16 000 kasvin ja 450 lajikkeen verran. Useimmat kukkien kuningattaret tuoksuvat ihanasti, ja monet ovat melko piikikkäitä. Tiesitkö muuten, että Lyon on ruusunviljelyn ja ruusututkimuksen keskus maailmassa. Silkkiteollisuudesta tunnetussa Lyonissa silkkikauppa kukoisti, mutta silkkityöläiset eivät. Eli mikä. Alimman tuotantoportaan silkkityöläisten, joita kutsuttiin 1800-luvun Lyonissa "kanuuteiksi" (canuts), huono tilanne oli ongelma, johon tarmokas kaupunginjohtaja kehitti näppärän ratkaisun. Tête d'Orin kolme ruusutarhaa tarjoavat kävijälle erinomaisen mahdollisuuden tutustua näihin kauniisiin ja kiehtoviin kasveihin, niiden historiaan ja nykypäivään. Myös sen kuuluisa amerikkalainen vastine, New Yorkin keskuspuisto, on englantilainen puisto, kuten käytännössä kaikki muutkin 1800-luvulla perustetut julkiset puistot ovat. Toinen yhteinen piirre ovat puistojen höpsöt lempinimet tyyliin "Manhattanin sykkivä sydän" ja "Lyonin vihreä keuhko". Niitä on puistossa enemmän kuin vierailijoita keskimäärin päivässä (20 000). Hän pestasi työttömiä kanuutteja rakentamaan puistoa, ja pian keskiaikaiseen tarinaan saatiin uusi juonenkäänne: Kristuksen kultainen pää oli löytynyt! Se kuitenkin katosi saman tien, sillä työläiset eivät suinkaan kohdelleet päätä silkkihansikkain vaan runnoivat sitä lapioillaan. Kolmas puistoja yhdistävä asia on sitten se englantilaisuus. Kristus pahoitti mielensä, ja hänen kyyneleensä täyttivät järven ääriään myöten. Keskuspuiston konsepti on kopioitu Birkenheadista, ja Tête d'Oriin sen yhdistää ainakin sama perustamisvuosi 1857. Näin saatiin Tête d'Or -puistoon kunnon järvi, jollainen kaikissa englantilaistyyppisissä maisemapuistoissa on ehdottomasti oltava! Tête d'Or on nimittäin englantilainen puisto, vaikka sijaitseekin Ranskassa. Paikka on Tête d'Or, joten kaikilla on kotikenttäetu. Nyt tiedät.. Kummassakin esimerkiksi käydään paljon juoksemassa ja pyöräilemässä, koska nykyihminen ei ehdi käydä läpi jokaista kukkaa, jos hehtaareja on enemmän kuin Monacossa (Keskuspuisto) tai vaikka vain Jätkäsaaressa (Tête d'Or). Muutakin yhteistä puistoissa on
Myös järven vasemmalla rannalla sijaitsevan Pikku-Sveitsin uhkeat havupuut varjostavat hyvin, samaten järven oikealla rannalla kasvavat mulperieli silkkiäispuut. Bühlerit peräänkuuluttivat puutarhaan vapautta, joka on tietenkin suhteellista. Noin 60 1. Puhe on siis silkistä, jonka tuotanto alkaa silkkiperhosen toukasta ja mulperipuusta. 2. Ensimmäiset lenkkeilijät ja pyöräilijät saapuvat puistoon heti porttien avauduttua. 75 Oma PIHA Näin kokivat myös kuuluisat Bühlerin veljekset Denis ja Eugène, jotka Vaïsse palkkasi Tête d'Oriin maisemasuunnittelijoiksi. Portin takana on ylioppilaskylä. Puiden alle sopii asettua pohtimaan vaikkapa sitä, kuinka suuria puita syövät pienet toukat aikoinaan tekivät Lyonista vauraan kaupungin. Minipuutarhoissa voisi vaellella loputtomiin, sillä teemat ja näkymät muuttuvat koko ajan. 3. Rakennuksen edessä on 1800-luvun kuulun kasvitieteilijän Bernard de Jussieun patsas. Tête d'Or -puiston vasemmalla rannalla viihtyvät rakastuneet parit, huviretkeilijät ja auringossa istujat. Niistä mainittakoon pienen joen varrella sijaitseva romanttinen bambumetsikkö, johon voi piiloutua auringolta ja ihmisten katseilta. Pieniä ja suuria elämyksiä Sveitsiläistaustaiset Bühlerit siis muokkasivat Tête d'Oria englantilaisittain maanmiehestään Rousseausta välittämättä, ja heidän kädenjälkensä näkyy varsinkin istutusalueiden ja käytävien reunojen huolittelussa sekä puiden aluskasvillisuuden sommitelmissa. Jean-Jacques Rousseau esimerkiksi vaati, että ihmisen kädenjälki ei saa näkyä kasvillisuudessa, mutta tottahan se näkyy! Ei tarvitse kuin istuttaa kukkapenkki tai leikata nurmikko, niin maisema lakkaa olemasta luonnonkaunis ja muuttuu ehostetuksi. Täydellinen vapaus lienee lähinnä anarkismia; sellaista voi kohdata aarniometsässä tai viidakossa muttei puistossa. Vapaan oloisesti kaartuilevat polut he pyrkivät suunnittelemaan yhteistyössä auringon kanssa niin, ettei kasveja katsellessaan tarvitse siristellä silmiä, koska auringon ja ihmisen väliin on istutettu "valoverho". Puiston ja luonnonmaiseman eron häivyttäminen sen sijaan on käytännönläheisempi tavoite – eräänlaista 1800-luvun poliittista liberalismia siirrettynä puutarhan puolelle. 1 3 2 4. Huolitellut linjaukset ja reunat pitävät kokonaisuuden kurissa. Puistossa on jopa "pimennysverhoja". 4. Suuri kasvihuone on eräänlainen kasveille pyhitetty, teräksestä ja lasista rakennettu katedraali. Kun toukka on täysikasvuinen, se ryhtyy kehräämään itselleen kotelokoppaa
Sitä etsittiin vielä kolme vuotta puiston avaamisen jälkeenkin. Puisto haltuun Puiston haltuun ottamiseen ei onneksi salatieteitä tarvita, sillä kolmiomainen kokonaisuus on helppo hahmottaa. Paikalle pääsee bussilla (C1, C2, C4, 27, 38), taksilla (14–17 euroa) tai kävellen Lyon-Part-Dieu-rautatieasemalta (25 minuuttia). Lyonissa ja Tête d'Orissa pidetään ruusufestivaali vuosittain toukokuun viimeisenä viikonloppuna. < 1. Näen Tête d'Orin muodossa kaarevan kanteleen, jolloin suurin osa vierailukohteista sijaitsee pitkässä ja suorassa bassoreunassa (ja ponnessa). Tête d'Orin vanhempi, historiallinen ruusutarha on samalla kertaa sekä rento että rakennettu – laskelmoitua luonnonromantiikkaa parhaimmillaan. 76 Oma PIHA tunnin kehräämisen jälkeen kopassa on kahden tai kolmenkin kilometrin verran yhtenäistä silkkisäiettä, jonka ihminen sitten kerää ja kutoo, langaksi ja kankaaksi. Tête d'Or on täynnä pieniä ja suuria luontoelämyksiä ja ihmeitä. Place Général Leclerc 69006 Lyon loisirs-parcdelatetedor.com 1 2. 1800-luvun puolivälin Lyon oli Prahan ja Milanon ohella merkittävä spiritualismin keskus, jossa silkkikaupan lisäksi kukoistivat salatieteet. Toinen varsin suosittu tapa tutustua rantamaisemiin on juosta järven ympäri. Eläintieteellinen puutarha on avoinna kesäaikaan puoli kymmenestä puoli seitsemään, suljettu tiistaisin. Matkalle Parc de la Tête d'Or sijaitsee Itä-Ranskassa Lyonissa, tarkemmin kuudennessa kaupunginosassa lähellä Nykytaiteen museota ja Lyonin kongressikeskusta. Sinne, alakulmiin, sijoittuvat myös prameat kullatut portit. Järvelle pääsee lipumaan vuokraamalla veneen – soudettavan, poljettavan tai sähkömoottoroidun. Kristuksen kyynelistä täyttynyt järvi on nyt alapuolella ja se jakaa puiston ikään kuin kahtia, vaikka palat ovatkin eri suuruiset. Tête d'Orissa voi hengästyä juoksemalla tai pyöräilemällä, tai henkevöityä lukemalla. Viimemainittu onkin varsinainen luonnonihme, sillä vaikka järvi on osin syntynyt Kristuksen kyynelistä, vedessä ei ole lainkaan suolaa. Siellä on kasvihuoneita, eläintarhoja, kasvitieteellinen puutarha (nykyisen puiston edeltäjä), talvipuutarha, lasten alueet leikkikenttineen, karuselleineen, kioskeineen ja poniajeluineen sekä metsämäisiä puistoja tai puistomaisia metsiä, pari puroa ja järvi. Lisäksi siellä on, tai pitäisi olla, myös yksi katolinen ihme eli Kristuksen kultainen pää. Kasvihuoneet suljetaan kesäaikaan 17.30, ulkokokoelmat klo 18. Penkkejä on joka paikassa! 2. Kasvitieteellinen puutarha on avoinna ympäri vuoden aamuyhdeksästä alkaen. 3940 metriä tai 5000 hengästynyttä askelta myöhemmin olo on kuin voittajalla. Puiston portit avataan klo 6.30 ja suljetaan kesäaikaan 22.30, talvella 20.30. Rhône-jokea viertävässä kaarevassa diskanttireunassa taas on tavallinen portti ja sen takana liuta viehättäviä minipuutarhoja sekä näyttävästi maisemoitu ruusutarha pergoloineen ja patsaineen
Olisiko se runsas vai hillitty, mitä värejä siellä näkyisi ja ääniä kuuluisi, mitä siellä olisi aina. Lopussa on ohjeet ja sivut unelmapuutarhan kartan tekemiselle. Sen jälkeen on vuorossa kaunis huussi, sekin hirrestä, sekä hyvä selitysosuus hirsirakentamisen vaiheista ja tekniikoista. OMA RAKAS PUUTARHANI Satu Kontinen Kirjapaja, 2023 80 sivua ISBN 9789523547315 Hinta 25 € Suunnitelmat rakennuksiksi Pieni piharakennus on monen unelmana. Kirjaa täyttäessään pääsee myös piirtämään tai leikkaamaan ja liimaamaan. Kirjasta on paljon apua kaikenlaisiin hirsirakennusprojekteihin pienistä suuriin. LEIKKIMÖKKI, HUUSSI JA KESÄKEITTIÖ Osmo Perälä Reuna, 2022 138 sivua ISBN 9789523551282 Hinta 37 € Kun leikityttää Aikuisille on tehty värityskirjoja ja muuta mukavaa. On apua pihan suunnitteluun ja sivuja täytettäväksi niihin hetkiin, kun on aikaa puutarhahaaveille. Epäonnistumisista sikiää uusia oivalluksia. Itse varmaan käyttäisin tarroja myös onnittelukorttien ja taulujen tekemiseen sekä liimaisin niitä tällä sivulla esiteltyyn Oma rakas puutarhani -kirjaan! THE BOTANIST'S STICKER ANTHOLOGY Dorling Kindersley, 2020 231 sivua ISBN 9780241491713 Hinta 27 € KIRJAKATSAUS Saila Routio | saila.routio@omapiha.info. Esimerkkinä on rantaan sijoittuva kaunis grilli-kesäkeittiöalue. Nopeasti mieleen tulevat ajatukset kehotetaan kirjaamaan, sillä ne häviävät yhtä vikkelään. Perälä osaa asiansa. Kirjan kuvitus on ihastuttava ja siitä vastaa tekijä, joka on kuvittaja. Ehkä ihanimmilla sivuilla on tilaa ajatusleikille: millainen olisin, jos olisin puutarha! Voi sivuille kuvailla unelmien puutarhan muutenkin vain. Olen vasta viime aikoina keksinyt istuttaa kasvit tiheäsilmäisellä verkolla vuorattuun kuoppaan, sillä vesimyyrät ovat lukuisten kasvimenetysten syy. 77 Oma PIHA Tässäpä muutama mukava kirja kesäisiin tunnelmointihetkiin ja mökin rakennusprojekteihin. Tämän kirjan avulla se toteutetaan. Kirja auttaa ymmärtämään, millaisia haaveita pihaan kohdistuu ja miten niitä voisi toteuttaa. Hirsistä voi rakentaa myös tuulilta suojaavan nurkkauksen. Pieni kirja täynnä kaikkea ihanaa Oma rakas puutarhani näyttää päällisin puolin hömpältä, mutta tarkemmalla tutkiskelulla siitä paljastuu paljon hyödyllistä ja hauskaa. ja joka toinen aukeama on jätetty vapaaksi tarrojen liimaamista varten. Osmo Perälän kirjoittama mainio opas keskittyy hirsirakenteisen leikkimökin rakennusohjeisiin, joihin on havainnolliset piirustukset yksityiskohtia ja huonekaluja myöten. Yksi hauskimmista osista on "puutarhurin kantapää", johon merkitään epäonnistumiset, nekin kun tuppaavat unohtumaan. Nyt on saatavilla puutarha-aiheinen tarrakirja! Joka toisella aukeamalla on unelmanihania tarroja: kasveja ja niiden osia, kirjaimia, kehyksiä, hyönteisiä, sieniä... Kirja auttaa avaamaan silmät ohikiitävien hetkien kauneudelle ja tallentamaan ne muistiin
Muita kuivassa paahteessa viihtyviä ovat mm. Se kuuluu korkeimpiin ja kolmikosta myöhimpään kukkiviin tarhakurjenmiekkoihin. Kasvi kasvaa korkeaksi ja pysyy silti itsekseen pystyssä. Niissä on viehätystä. Kuivan ja kuuman paikan selviytyjät Tummia ja vaaleita Luonnonkukan oloiset kasvit jatkavat voittokulkuaan maailman nimekkäimpien suunnittelijoiden istutussuunnitelmissa. Vasemmalla näkyy jo alkukesällä kukkineen tarha-alppikärhön (Clematis Atragene-Ryhmä) siemenpallukoita. Rotevampina kasveina penkissä on puistoja ranskanruusuja, jokunen pionikin. Harmi vain, että kukinnan jälkeen se kuolee, täytyy kerätä siemenet talteen ja kylvää jo syksyllä, sillä ne tarvitsevat kylmäkäsittelyn. Mutta kylläpä kaksivuotinen kasvatus kannattaa. Kevein kukin varustettu istutus näyttää erilaiselta kuin jämäkkä pionipenkki tai rivi daalioita, vaikka nekin ovat kivoja. Taustalla näkyy vaaleanpunasävyinen tulikukkaristeymä 'Southern Charm' (Verbascum). Tummanpuhuva karhunputki 'Ebony' (Angelica) on sellainen. Oikein erityisiä kasveja joutuu kasvattamaan siemenestä. 78 Oma PIHA On kasveja, jotka nahistuvat kuumalla kasvupaikalla ja sitten on niitä, jotka kukoistavat entistä paremmin, vaikka kuivuuskausi vain jatkuu. Kuvassa on 'Louvois', vanha lajike 1930-luvulta. PIHAELÄMÄÄ TEKSTI ja KUVAT Saila Routio. Kasvi on kuin veistos. Karhunputken takana kukkii kiiltoluppio 'Purpurea' (Sanguisorba tenuifolia). Pitää vain huolehtia siitä, että kasvupaikka pysyy melko karuna, sillä jos naapurikasvit varjostavat kurjenmiekkojen juuria kovin paljon, ne lakkaavat tuottamasta kukkia. tähkälaventelit (Lavandula angustifolia). Sen pienissä kukinnoissa on viininpunan sävyä. Parrakkaat kurjenmiekat eli pikku-, helluntaija tarhakurjenmiekat (Iris Pumila-, Intermediaja Germanica-Ryhmät) kukkivat sitä paremmin, mitä enemmän niiden maanpinnan tasalla kasvava juuripötkylä saa aurinkoa
Puihin ei yleensä tarvitse kajota, mutta joskus leikkuu on aiheellista, esimerkiksi jos puun halutaan pysyvän matalana tai täytyy poistaa huonoon suuntaan kasvava oksa. Takaisin aurinkotuoliin. Muistinko täyttää lintujen kylpyja juoma-altaan, en tainnut muistaa. Takaisin aurinkotuoliin. Ihaile puutarhan ja luonnon kukkia joka päivä ja tarkkaile hyönteisten elämää. Vaan mitä silmäni näkevätkään. Kierrä ja sido korkeiden perennanvarsien ympärille narua puolinapakasti. Käytä luonnonkuitunarua. Ruusut kukkivat. Yksikin kunnon kastelu pitkän poutakauden aikana voi pelastaa kasvin. Aurinkotuoli esiin ja takamus tuolille. Käynti vesipisteellä ja astian täyttö. Saatiinko pieni sadekuuro. Jos sadevettä ei vain kerry ja kasvit ovat hätää kärsimässä, keskity kastelemaan paljon ja harvemmin. Voikukan lehdethän ovat hyvää villiruokaa. Keskimmäiset vuosikasvaimet ovat juuri niitä, joista kasvaa pitkiä oksia. Valitse nopeakasvuinen lajike, kuten 'Kelvedon Wonder'. Saila & Pirkko Muistilista x Vuorimännyt tuuheiksi Juhannuksena on viimeiset hetket typistää vuorimännyn (Pinus mugo) uusia versoja. Jos et jaksa typistää jokaista erikseen, riittää, kun lyhennät paria keskimmäistä reippaasti tai leikkaat ne lähes kokonaan pois. Käyn keräämässä ne ämpäristä ja vien keittiöön. Metsäkauriit ja supikoirat syövät mielellään karviaiset jo raakileina. Palkoja saadaan elo–syyskuussa. Mahtuisiko pihallekin uusia ruusuja tai muita kukkivia pensaita. Alkukesän vehmaat lupiinit, vuohenputket, juolavehnät, horsmat, valvatit, kortteet ja muut mukavat ovat mainiota katetta vihannesja kukkamaalle. Uusia versoja eli vuosikasvaimia kasvaa joka oksan kärkeen yleensä nippuina. Omenapuitakin voi yhtä hyvin leikata loppukesällä kuin keväällä. Jos sitä ei tee, kasvattaa vuorimänty pitkiä lonkeroita. Ruohonleikkuusta kertyvä silppu on loistavaa kateainetta. Voit niittää katteeksi korkeaakin kasvustoa, kunhan siinä ei ole vielä siemeniä. Vuodenkierto Ah kesää! Tätä on odotettu. Ah hyönteisten surinaa ja linnunlaulua. Operaatioiden jälkeen takaisin aurinkotuoliin. Pensaiden ympärille kannattaa kieräyttää aitaverkkoa tai muuta tukevaa verkkoa. Rucola kannattaakin kylvää vasta keskikesällä, jotta saadaan ehjiä lehtiä: tuholaisten määrä on jo maltillinen verrattuna kevätkesän huippuviikkoihin. Monesti mitään tukikeppejä ei edes tarvita vaan pelkkä naru riittää. Sidotut varret eivät kaatuile eivätkä retkota. Ajan myötä siitä tulee monimetrinen, harva ja hontelo pensas. Täytyy mennä tutkimaan lähempää. Poista niiden pituudesta puolet. (Ja sitä rataa.). Tähkähelmikän vaaleat kukkaröyhyt tasoittavat värien kakofoniaa. Kate auttaa kasveja selviytymään poutakaudella. Kylläpä se sointuu oranssikeltanoihin, vaikka on vielä matala. Kiirehdi kastelemaan, sillä pehmennyt maanpinta imee kasteluveden helposti. Kirsikkaja luumupuiden leikkuuaika on sadonkorjuun jälkeen. Käy tilaisuuden tullen ruusupuistossa. Onko preerianiitylle vihdoin juurtunut väriminttu, lukuisten jakopalojen istuttamisyritysten jälkeen. Toistuvalla, vähäisellä kastelulla vain haaskataan vettä, kun maa ei kastu pintaa syvemmältä. 79 Oma PIHA Korjaa satoa yrteistä ja salaateista ja syö niin paljon kuin ehdit! Tee uusintakylvöt retiisistä, salaateista ja muista nopeasti kasvavista vihanneksista, jotta saat satoa myös loppukesällä. Kitkentätyökalun etsintää – ja missä kitkentä-ämpäri taas majaileekaan. Asettele lehtiä sopivasti, jotta naru jäisi niiden alle piiloon. Suojaa ainakin mansikat ja herukkapensaat verkoilla rastailta. Huomaan pari voikukkaa. Syksyllä voit viedä varret kompostiin naruineen. Tunnetko jo tärkeimmät perinneruusut. Jos kompostista löytyy valmista multaa, jota et ehtinyt keväällä levittää istutuksille, tee se nyt. Hernettäkin ehtii kylvää vielä heinäkuun alussa. Tontin reuna-alueet siistiytyvät samalla eivätkä rikkakasvit pääse kypsyttämään siemensatoa
Jos käsillä on runsaasti uutta, hyvää multaa, voi maan peittää paksulla kerroksella sanomalehtiä, joiden päälle multa levitetään ja taimet istutetaan saman tien siihen. 80 Oma PIHA Värikästä satoa Puutarhuri saa palkkansa, kun keväällä kylvetyt vihannekset pullistuvat. Miedon makuista kesäkurpitsaa on helppo lisätä joka ruokaan, vaikka ohjeessa ei sitä mainittaisikaan. Uutta istutusaluetta Jos kerrankin toimisi niin, että valmistelisi istutusalueen ennen kuin hankkii uusia kasveja. Papuja kannattaa kiehauttaa ja käyttää kylminä salaattiin. Se uppoaa marokkolaiseen kanapataan, lipstikkakeittoon, grillivartaisiin ja jopa kakkuun. Yksi hyvä menetelmä on tämä: käännä maa ja peitä se vuodeksi valoa läpäisemättömällä peitolla, esimerkiksi tummalla muovilla ja mieluiten kaksin kerroin. Vuoden kuluttua rikkakasvit ovat menehtyneet ja istuttaminen voi alkaa. PIHAELÄMÄÄ. Nyt ovat hyvät reseptit tarpeen
20 TILAAJALAHJoJA on VArAttU rAJoItEttU MÄÄrÄ!. Tilausnumero löytyy tämän Oma PIHA -lehden takakannesta osoitetietojen ylimmältä riviltä. Tämän numerosarjan perusteella tiedämme, että kestotilauksesi on voimassa ja varmistamme osoitteesi. Uusi kestotilaaja toimi näin: Tilaa lehti ja tilaajalahja sivun 82 palvelukortilla, puhelimitse numerosta 020 413 2636 (ark. Laskutamme mukuloiden toimituskulut erikseen. postituskulut 4,10 € Pihakivet|Muurikivet|Aitakivet |Porraskivet|Koristekivet |Reunakivet|Tukimuurit www.benders.fi soita 0207 66 99 50 VIIHTYISÄMPI PIHA KEStotILAAJALLE 8000 SIVUn ArKISto ILMAISEKSI Nykyinen kestotilaaja toimi näin: Ilmoita nimesi, osoitteesi ja tilausnumerosi tilaajapalveluumme: tilaukset@pellervo.fi tai puh. postituskulut 4,10 € Katso lisää: omapiha.info Oman pihan kirjat Kausiherkkuja omasta pihasta Oman pihan terveydeksi 24 € sis. Mukulat toimitetaan syys-lokakuussa. mennessä. 81 Oma PIHA Pihamarkkinat 24 € sis. 020 413 2636. Tilaa mukulat ja ilmoita tietosi 24.7. klo 8–16) tai netistä omapiha.info Laskutamme tilaajalahjan toimituskulut erikseen. MEnnE SSÄ, SIPULIt toIMItEtAAn SyySLoKAKU USSA 'RoSEUS'tÄHtISAHrAMIn MUKULAA Sekä uudet Oma PIHA -lehden kestotilaajat että uskolliset vanhat kestotilaajamme saavat lahjaksi 20 'Roseus'-tähtisahramin mukulaa pelkkien toimituskulujen (7,90 €) hinnalla. TILAAJALAHJAnA 20 TILAA MUKULA t JA ILMoIt A tIEtoS I 24.7
• yli 8 000 sivun lehtiarkisto ilmaiseksi käyttöön omapiha.info —> lehdet Pe lle rv oM ed ia m ak sa a po stim ak su n Pe lle rv o-M ed ia TU N N U S 50 21 31 00 00 3 VA ST A U SL Ä H ET YS OP 4/23 Ulla Vestola Leena Nurmi Sari Toikkanen Jukka Tobiasson Henrietta Pitkänen Riitta Pietilä Lopetan Oma PIHA -lehden tilauksen maksamani tilausjakson päätyttyä Lopetan tilauksen heti ja vielä maksamattoman tilausjakson jo ilmestyneistä lehdistä lähetetään lasku Osoitetietoni ovat muuttuneet, uusi osoite alla Tilaajan / lahjatilauksen maksajan nimi ______________________________________ Lähiosoite _____________________________________________________________ Postinumero _____________ Postitoimipaikka _______________________________ Puhelinnumero _________________________________________________________ Saila Routio Monica Äijälä Pirkko Kahila Eija Keckman Hannele Kojo Linda Peltola Maaria Matsunaga Tilaan Oma PIHA -lehden kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen ilman tilaajalahjaa | 39 € / vuosikerta (tilausjakso 6 numeroa) haluan myös tilaajalahjan (toimituskulut 7,90 € laskutetaan erikseen) Tilaan Oma PIHA -lehden vuosikerran määräaikaisena (6 numeroa eteenpäin) | 45 € Tilaan PIHAKALENTERIN 2023 | 24 € (sis. vsk T ilaa -lehti Kestotilauksena vain 39 €/vsk OMA PIHA PALKITSEE KESTOTILAAJIA • voit saada kerran vuodessa kukkalahjan. Copyright Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Oma PIHA -lehden lupaa on kielletty. Asiakaspalvelun sähköposti Tilauksiin liittyvät asiat tilaukset@pellervo.fi Toimitus toimitus@omapiha.info Päätoimittaja Anna Malk anna.malk@omapiha.info Avustavat toimittajat Graafinen suunnittelu Taija-Tuulia Tammelin Julkaisija Pellervo-Media Oy Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy | Sanna Mäkinen sanna.makinen@saarsalo.fi | 041 313 2706 Mediatiedot omapiha.info Painopaikka Ilmestyminen Painettu lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa: tammikuussa, maaliskuussa, toukokuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. postituskulut) Tilaan Oma PIHA -lehden lahjaksi määräaikaisena (6 numeroa) | 45 € Lahjatilauksen saajan nimi _________________________________________ Lähiosoite _______________________________________________________ Postinumero _____________ Postitoimipaikka _________________________ Puhelinnumero ___________________________________________________. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä ja julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Kestotilaajana saat ilmaiseksi käyttöösi Oma PIHA -lehtien digitaaliset näköispainokset vuodesta 2005 alkaen. postituskulut) Tilaan Kausiherkkuja omasta pihasta -kirjan | 24 € (sis. postituskulut) Tilaan Oman pihan terveydeksi -kirjan | 24 € (sis. 82 Oma PIHA Palvelukortti Tällä kortilla voit hoitaa tilauksesi ja osoitteenmuutoksesi. Lehti vastaa ainoastaan tilaamastaan aineistosta. ISSN 1459-9783 20. Jos olet jo tilaaja, merkitse asiakasnumero osoitetiedoistasi tähän__________________ Tilaukset ja asiakaspalvelu: Postitse Oma PIHA, PL 77, 00101 Helsinki Puhelimitse 020 413 2636 Arkisin klo 8–17 Hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %) Internetistä omapiha.info Kestotilaus 39 € Vuositilaus 45 € Irtonumero 7,90 € Lehtipisteistä Vuoden tilausjakso sisältää 6 painettua lehteä täynnä tuoretta lukemista ja käyttöoikeuden Internetpalveluun osoitteessa www.omapiha.info. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Sähköinen lehti osoitteessa www.omapiha.info joka päivä 24 tuntia. lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta
Seuraavassa numerossa SR Istutussuunnitelma sipulikukille Savolainen daaliamies Unelmana oma kukkakauppa Kivirakennelmia ja remontointia Nikkaroi säilytyslaatikko ja seinämä Ideoita parvekkeelle ja terassille Japanista Mahtavat mukulat ja sipulit Kasviesittelyssä liljat. Oma PIHA 5/2023 ilmestyy 11.8
Ota lepotuokio maailman pauhusta ja tartu kädestä ystävää, joka vie sinut nojatuolimatkoille hauskoihin kyliin ja pikkukaupunkeihin, vieraaksi asukkaidensa näköisiin koteihin ja tutustumaan mielenkiintoisten, ihan tavallisten ihmisten tarinoihin. KP_omailmo22_kesä.indd 1 9.6.2022 13:42:34 . 681239-2304 2023-32 23004 KODINPELLERVO.FI TILAUKSET@PELLERVO.FI PUH. Ristikot, sudokut ja sanaristit pitävät älynystyrät kunnossa. Käsityöohjeita, askartelua, ruokaja leivonta reseptejä löydät joka numerosta. Y täväks elo tiell. 020 413 2636 kotii ta lahjaks ! Perinteikäs Kodin Pellervo toivottaa Sinut uuteen kesään toiveikkain mielin