AIDOSTI SUOMALAINEN JA ASIANTUNTEVA | PUUTARHA | PIHA | PATIO | PARVEKE TEE ITSE RIUKUAITA Epätavalliset kukkasipulit SÄILÖ KESÄN SATO TALTEEN Unelmien mökkipiha Kainuussa 5/2024 | 7,90 € www.omapiha.info Pihan pienet asukkaat Metsäpuutarhasta syötävää helposti Suunnittele monimuotoinen hedelmätarha Sodan ja rauhan puistot – jotta muistaisimme Vehreää sammalta ja hopeista jäkälää Sopivasti rakennettu, mukavasti villi piha Kukkia ja ruokaa kaupungin viljelypalstalta Kotipihan rakkaat omenapuut – valitse ja istuta
Punaisten rakennusten kehystämä piha hurmaa kaikki tulijat. Vielä ehdit tilata, toimi näin! 78 Pihaelämää Loppukesän meininki. KUVA Saila Routio 5/2024 tässä numerossa Ajankohtaista Ideoita ja innoitusta 20 Muoto hedelmäpuulle Leikkaamalla sateenvarjo, säleikkö tai tunneli. 54 Suunnittelematta paras Sopivasti rakennettu, mukavasti villi piha. 2 Oma PIHA 28 Kansikuvassa Entinen liiteri ehostettiin vanhojen tavaroiden museoksi. 22 Lapinlahden sairaalapuiston palstoilla korjataan herkkusatoa. 46 Suunnittele monipuolinen hedelmätarha, pieni tai suuri. 70 Jotakin muuta Epätavalliset sipulikasvit kiinnostavat. 51 Kestotilaajan lahjana on 'Charmer'-balkaninvuokon mukuloita. 34 Kun sydän sykkii perunalle Paras sato, paras maku. Pihatarinoita 8 Kotipihan rakkaat omenapuut Säilö kesän sato talteen 14. 28 Säilö kesän sato talteen vanhoin ja uusin menetelmin. 8 Unelmien mökkipiha Kainuun korvessa mykistää katsojan
62 Syötävä metsäpuutarha. 68 Tee itse riukuaita hukkapuusta. 39 Minttua ja meiramia Rieskaa ja vihanneksia vuokaan. Puutarhamatkalla 68 Tee itse riukuaita hukkapuusta Suunnittele monipuolinen hedelmätarha, pieni tai suuri Vehreää sammalta ja hopeista jäkälää Palstat Oma PIHA 4 Suosikkikasvina sirokesäkynttilä. 33 Luontovaikuttaja pohtii hyönteishotellien merkitystä. 40 Vehreää sammalta ja hopeista jäkälää Anna sammalten kasvaa! 62 Syötävä metsäpuutarha Ruokaa ja kauneutta helpolla tavalla. 5 Pääkirjoitus 82 Palvelukortti 82 Oma PIHA -lehden yhteystiedot 83 Seuraavassa numerossa Oma PIHA 6/2024 ilmestyy 18. 60 Kirjeitä puutarhasta Voittajakasvi. 3 Oma PIHA 46 40 Toiveartikkeli 14 Kotipihan rakkaat omenapuut Valitse, istuta ja nauti. 6 Lehdenkärjet Kukkasipuleita ja tunnelmavaloja. lokakuuta. 36 Pihan pienet asukkaat Kuinka suhtaudumme hyönteisiin. 53 Päiväkävelyllä Vanhan Albergan puutarhassa. 72 Sodan ja rauhan puistot Jotta muistaisimme ydinaseiden uhrit. 67 Kirjakatsaus Puutarha antaa voimaa ja itsetuntemusta
Siemenpussien valikoima on suurempi, joten omaan esikasvatukseen kannattaa uhrata hiukan aikaa ja tilaa. Horsmakasvien heimoon kuuluva kesäkynttilä on kuin salonkikelpoinen versio rentunruusuksikin kutsutusta sukulaisestaan. Sitten välähtää. Korkeimmat lajikkeet venyvät metrin korkuisiksi, joten niiden astioiksi eivät riitä aivan pienet purkit tai kapeat parvekelaatikot. 4 Oma PIHA K Maitohorsman Amerikan-serkku Kun sirokesäkynttilän kukkia ja lehtiä katsoo läheltä, ne näyttävät kummallisen tutuilta. Siro kasvutapa ja pienet perhosmaiset kukat ovat edukseen jäykkäja pystykasvuisten kasvien, kuten kurjenmiekkojen tai kannojen rinnalla. KORKEUS lajikkeen mukaan 40–100 cm KUKINTA heinäkuusta pakkasiin KUKAT vaaleat tai punasävyiset ISTUTETAAN perennojen seuraksi tai kookkaaseen astiaan. SUOSIKKIKASVI TEKSTI ja KUVA Tuovi Mutanen. Sirokesäkynttilä sopii niin kesäkukkaistutukseen, perennaryhmään kuin leikkotarhaankin. Taimikasvatus aloitetaan maaliskuussa. Vaikka kasvusto haaroittuu ja tuuhistuu, kevyesti kaartuvan ja risteilevän varsiston ilme säilyy ilmavana. Gaura lindheimeri on nyt Oenothera lindheimeri. Myös tieteellinen lajinimi lindheimeri on kumarrus länteen, kunnianosoitus Texasin kasvitieteen isäksi kutsutulle Ferdinand Lindheimerille. Erityisen somia ovat luonnonkasvimaiset, kukiltaan valkeasta vaaleanpunaiseen vivahtavat lajikkeet. < Sirokesäkynttilä Oenothera lindheimeri Monivuotinen, talvenarka kasvi, jota käytetään yksivuotisena kesäkukkana. Kasvupaikan on kumminkin hyvä olla aurinkoinen ja suojassa kovimmilta tuulilta. Meillä kesäkynttilöitä kasvatetaan pääsääntöisesti yksivuotisina, mutta ainakin 'Summer Breeze' -lajike on toisinaan selvinnyt talven yli paksun lumikerroksen suojassa. Tämä laji ei kuitenkaan ole tullut puutarhoihimme maantien ojasta vaan valtameren takaa. Suuria vaatimuksia ei ole, tavallinen puutarhamaa riittää. Sirokesäkynttilä kasvaa luontaisena Pohjois-Amerikan mantereella. Uusimmassa Viljelykasvien nimistössä kesäkynttilät on siirretty helokkien sukuun. Myös kesäkukkaruukkuihin sirokesäkynttilä sopii. Kesäkynttilän taimia on harvakseltaan myynnissä, ja useimmiten tarjolla on kompakteja, horsmanpunakukkaisia muotoja. Itsekasvatettujen taimien alkukehitys saattaa olla hidasta, mutta kasvuvauhti paranee ulosistutuksen jälkeen. Muisto entisestä sukunimestä säilyy lajin olemusta mainiosti kuvaavassa vanhassa lempinimessä "herrasväenkaura"
Jos ei sitten satu niin kuin innokkaille puutarhureille joskus tapahtuu, ettei maakellariin enää mahdu säilykkeitä, koska tilan vievät talvehtivat lempikukat poikineen. Minulla ei ole omaa omenapuuta, niinpä yksi lempiasioistani kesän jälkimainingeissa ovat tien varteen lasketut korit, joissa on vieressä lappu: Ota tästä. Oulun sukulaisilla pääsi sentään joskus poimimaan omenoita ämpäriin. (Käytin ihan vasiten omena-sanan monikon genetiivistä harvinaisempaa taivutusmuotoa omenain. Oi sitäkin kukkaloistoa! Anna Malk TEKIJÄT ESILLÄ Maisemaarkkitehti Saila Routio Maisemasuunnittelija Monica Äijälä Ruokatoimittaja kotitalousopettaja Hannele Kojo Puutarhatoimittaja Pirkko Kahila Hortonomi Jukka Tobiasson Toimittaja hortonomi Tuovi Mutanen Toimittaja hortonomi, AMK Sari Toikkanen Puutarhatoimittaja Leena Nurmi Muotoilija Ulla Vestola Toimittaja valokuvaaja Maaria Matsunaga Puutarhatoimittaja biologi Henrietta Pitkänen Graafinen suunnittelija Taija-Tuulia Tammelin Valokuvaaja Martti Leppä Pihasuunnittelija Eija Keckman Vielä ehdit saada ihanan tilaajalahjan. On veikeää, että kaikki taivutusmuodot ovat oikeakielisiä: omenoiden, omenain, omenoitten, omenojen, omenien.) Pidän myös omenapiirakasta, omenahyveestä, kuivatuista omenarenkaista, omenasoseesta kaurapuuron kanssa, omenamehusta sekä omenasta kanakeitossa, salaatissa ja smoothiessa (milloinkahan kirjoitamme suomessa ihan vain smuuti?). Satumaisuutta on myös hillopurkkirivi maakellarissa, ja tyydytystäkin se tuo: tämänkin talven yli pysytään vitamiineissa ja kesäisissä makumaailmoissa. Omenia on moneen makuun ja käyttötarkoitukseen, ja lajikkeita riittää, kotimaisiakin kymmeniä. Katso sivu 51 'Pekka'-syysomena Toimittaja tietokirjailija Linda Peltola. Syysja talvilajikkeiden ystävän sadonkorjuu voi ulottua aivan talven kynnykselle asti. Keväällä omenapuu on ennen kaikkea kauneutta. 5 Oma PIHA PÄÄKIRJOITUS Omenasta on moneksi Kun kesä jatkuu elokuisin elkein, alkaa omenoiden kulta-aika. Koska olen lähtöisin Rovaniemeltä, omenat ovat ikuisesti vähän eksoottisia – niin kuin ne eteläisten perhetuttujen lasten tarinat omenavarkaista tai siitä, miten he yrittivät osua omenoilla lyhtypylväisiin, ja joka toisessa lastenja nuortenkirjassakin kiipeiltiin omenapuissa. Vihreitä ja hapokkaita, makeita ja mehukkaita, vaaleanpunaisia, keltaisia, punaisia, pehmeitä ja rapsakoita. Aina kotimaisten omenain kypsyessä ja elokuun koittaessa alan tarjoilla lempiherkkuani kauratoscaomenoita vaniljakermajäätelön kera. Kun sen ympärille istuttelee pitkin syksyä sipulikasveja, ne kukoistavat omenapuun kanssa keväällä yhtä aikaa. Sellaisenaankin omena on vitamiiniensa, antioksidanttiensa ja hedelmähappojensa vuoksi hyvä iholle ja ihan kiva välipalakin, joskin hiukan vähäenerginen
Sinä päivänä jokainen saa nostaa lipun salkoon luonnon puolesta. lemmikkiry.fi Pidetään siilit turvassa leikkureilta Tunnelmavaloa loppukesään Tanskalaisen puutarhagurun Claus Dalbyn verkkokaupasta löytyvät aurinkokennolyhdyt luovat venetsialaisiin sopivaa valaistusta, esimerkiksi kasvihuoneeseen tai pihapuuhun ripustettuina. Omia juhlatunnelmia voi jakaa somessa tunnisteella #suomenluonnonpäivä. Myös narsissit on hyvä istuttaa ensimmäisten joukossa. 6 Oma PIHA Kukkasipulien istutusaika koittaa taas. suomenluonnonpaiva.fi KUVA Laura Riihelä / Suomen luonnon päivä Eläinten Hyvinvointiyhdistys Lemmikki ry muistuttaa, että siilit puolustautuvat uhkaa vastaan jäämällä paikoilleen ja kiertymällä piikkipalloksi. Ensimmäisenä kannattaa istuttaa juurtumaan pienikokoiset, helposti kuivuvat sipulit ja mukulat, kuten lumikellot, koiranhampaat ja krookukset. Maistiaisiksi muutamia tulppaaniuutuuksia nettikauppojen ennakkomyynneistä: Luodaan kevääksi kukkaloisto! 'Callahan', myöhäinen kerrottu, 3 kpl 6,90 € 'Flaming Memory', myöhäinen, 5 kpl 8,70 € korpikangassiemen.fi 'Marit', darwinhybridi, 7 kpl 6,00 € 'Happy Upstar', kerrottu, kirjavalehtinen, 7 kpl 9,95 € mustilapuutarha.fi 'Wyndham', myöhäinen kerrottu, 7 kpl 8,30 € 'Avant Garde', aikainen kerrottu, 7 kpl 7,30 € impecta.fi JUhLItAAn LUontoA! Suomen luonnonsuojeluliiton luotsaamaa Suomen luonnon päivää vietetään elokuun viimeisenä lauantaina. Tämä suojautumistapa on kohtalokas, kun vastassa on siimaleikkuri tai robottiruohonleikkuri. Tulppaaneja voi istuttaa niin kauan kuin maa on sula ja aina lumen tuloon asti. Lyhdyt on valmistettu vedenpitävästä Tyvek-materiaalista. en.clausdalby.dk LEHDENKÄRJET KOONNUT Linda Peltola | toimitus@omapiha.info. Leivo ja syö mustikkapiirakkaa, joka on Suomen luonnon päivän leivos. Hinnat koon mukaan 27–51 €. Juhlaan voi osallistua haluamallaan tavalla, esimerkiksi retkeilemällä, nukkumalla yön taivasalla tai muuten vain juhlien ulkona luontoa kunnioittaen. Onkin ehdottoman tärkeää tarkistaa siimattava alue ennen työn aloitusta ja ajoittaa robottiruohonleikkurin toiminta keskipäivään, jolloin siilit eivät yleensä ole liikkeellä
klo 10–16 omenakarnevaalit.fi SYÖTÄVÄ METSÄPUUTARHA -KURSSI AhlmanEdu, Tampere 27.–28.9. Poimi kimppu hehtaarin kokoiselta kukkapellolta. vyl.fi Nautitaan viheralueista. hiedanranta.fi VALKOSIPULIFESTARIT Kerava 17.8. mustila.fi PÄHKINÖITÄ OMASTA PUUTARHASTA -KURSSI Salmenrannan tila, Laitila ja Muurilan koepuutarha, Pyhäranta 1.9. Suositushinta jälleenmyyjillä alkaen 15 €. lepaa.fi KUKKAKUHHAUS Karjalanruusu, Rääkkylä 16.–18.8. holvi.com/shop/pahkinamies OMENAKARNEVAALIT Lohjan Museon ympäristö 21.9. Tapahtumaan on pääsymaksu. Kiinnostavia retkikohteita voi löytää yllättävän läheltä, kun lenkkeilee läpi oman asuinkunnan luontopolut, lähimetsät ja puistot. orthexgroup.fi KUVITUS Ilmari Hakala Viherympäristöliiton ideoimaa Puunhalausviikkoa vietetään 26.8.–1.9. karjalanruusu.fi HIEDANRANNAN PUUTARHAJUHLAT Hiedanranta, Tampere 17.8. klo 11-17 Maksuton kesäkauden päätösjuhla, jossa musiikkia, esityksiä, lastenohjelmaa, taidetta, tanssia, sirkusta ja kurkistuksia uuteen kaupunginosaan sekä tekemistä ja yhteisöllistä tunnelmaa. 160–200 näytteilleasettajaa ja kävijöitä noin 10 000. Kuumaa vettä kestävä kannellinen astia on helppo pestä tyhjennyksen yhteydessä. to–pe klo 10–17, la 10–16 Puutarhaja viheralan kohtauspaikka. klo 10–15 Kasvimyyntiä, luentoja, opastettuja puistokierroksia. Tapahtumaan on pääsymaksu. Puutarhakäsineet 29,90 € Kastelukannu sisäkukille, 1,2 litraa 32,90 € Oksasakset ja vyökotelo, lahjapakkaus 42,90 € puutarhurinmaja.fi BIoJÄttEEt KIErtoon Orthexin SmartStore™ Collect -tuoteperheeseen on lanseerattu Suomessa kierrätysmuovista valmistettu viiden litran kokoinen biojäteastia. ahlmanedu.fi/kauppa JÄTTIKASVISTEN SM-KILPAILUT Mäntsälä, Keudan Saaren kartanon puutarha 28.9. alkaen klo 9. 7 Oma PIHA Kärkikohteet ja tapahtumat LEPAA 60-VUOTISJUHLANÄYTTELY Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa 15.–17.8. Asteraceae-sarjan puutarhanhoitovälineissä on loppukesän kukkaistunnelmaa. klo 11–17 soderlangvik.fi Pihapuuhiin brittiläisittäin Burgon & Ball -merkin teräksisiä puutarhatyökaluja on valmistettu Sheffieldissä jo vuodesta 1730. Värikkäässä kuvituksessa näkyvät asterikasvien heimoon kuuluvat aurinkokaunosilmä ja syysasteri. valkosipuliyhdistys.com MUSTILAN TAIMIPÄIVÄ Elimäki, Mustilan arboretum 24.8. Värivaihtoehdot: valkoinen, musta ja vihreä. klo 8–14 jattikasviyhdistys.fi OMENAPÄIVÄ JA SADONKORJUUJUHLA Kemiönsaari, Söderlångvikin kartano 28.9. Vuotuinen tempaus kannustaa ihmisiä halaamaan puita ja osoittamaan arvostusta omaa lähiympäristöä sekä monipuolisia viheralueita kohtaan. Tapahtumaan on pääsymaksu. klo 10–17 Kukkaistunnelmaa, kiireetöntä yhdessäoloa ja maalaisromantiikkaa. 10 vuoden takuu. Lisätietoa ohjelmasta yhdistyksen FBja nettisivuilta
Sen sisällä on vanhojen tavaroiden museo, jossa lapsenlapset leikkivät mielellään. Sen sisällä on vanhojen tavaroiden museo, jossa lapsenlapset leikkivät mielellään.. Entinen pikku liiteri on soma kuin karamelli. Suomen Paras Piha 2023 -finalisti FINALISTIN PALKINTO: 200 EURON LAHJAKORTTI VIHERPEUKALOIL LE Unelmien mÖkkipiha Kainuun korvessa Talvisin luetaan sisustusja puutarhalehtiä, ja kun kesä koittaa, päästään toteuttamaan unelmia ja suunnitelmia sinne, minne veri vetää. 8 Oma PIHA TEKSTI, KUVAT ja PIIRROS Saila Routio Suomen Paras Piha 2023 Entinen pikku liiteri on soma kuin karamelli
Tarinan mukaan se syntyi, kun ukolle ja akalle syntyi soutumatkalla riita. Kukkahuone on Hellin valtakuntaa: se pursuaa kukkia ja kauneutta. Tästä näkyy koko pihapiiri. Lypsyjakkara on hänen lapsuudenkodistaan. Huussi oli alun perin kuusikossa, nyt osana pihapiiriä. Vähitellen sankka kuusikko muuttui kauniiksi männiköksi, johon kasvoi siisti aluskasvillisuus. Kookas puistosyreeni vasemmalla oli alun perin metsänreunassa, nyt keskellä laajennutta pihaa. – Sanoin Ykälle, että tuosta haluan mökkipaikan; tuosta, missä on tuo kivi! – Ja minä ajattelin, ettei ikinä tuollaista rytypaikkaa, Yrjö myöntää. 2. Myös Hellin vanhemmat päivittelivät. Pihapiiri on valloittava, aurinkoinen aukio. Mökkiin ja saunaan tarvittavat hirret tuotiin talvella jään yli, mutta muuten kaikki on kesällä tehty. Mökille ehdittiin vain lomilla. Mutta paikka oli jo valmiiksi valittu. – Mutta Helli päättää. Isojen kantojen kanssa oli miettimistä, mitä niille tehdään. Uuden vierasaitan terassilla on punaisen maton paikka. Oikealla on omenapuu: ne ovat Kainuussa epävarmoja talvehtijoita, mutta muutama koristeja tarhaomenapuu on selvinnyt jo joitakin vuosia. Hän on Kuhmon tyttöjä, mutta kummankin työt veivät etelärannikolle, jonne asetuttiin pysyvästi. KUVA Helli Kähkönen 3. Niemen pohjoiskärkeen jätettiin enemmän puita, sillä siitä suunnasta puhaltaa pahin puhuri, kun tuuli saa kerättyä järveltä voimaa usean kilometrin verran.. Tontin viereltä alkaa soinen alue, suopursu tuoksuu. Luonnon kauneutta ja rauhaa Akankivi on näyttävä, valtava, haljennut lohkare rantavedessä. Sittemmin pahimmatkin epäilijät ovat ymmärtäneet Hellin tonttivalinnan. Yrjön veli kummasteli tonttivalintaa. Tontti kesämökille lohkottiin Yrjön suvun mailta Ison Tipasjärven rannalta vuonna 1986. Järvi pilkottaa lähes joka suunnasta. Komeimpia jätettiin muistoksi. – Kun menimme naimisiin vuonna 1976, soudimme Yrjön siskon luo tästä ohi, Helli kertoo. – Ja kesäloman aikaan vain, Helli huomauttaa. Nyt kivi näkyy pihalle, mutta ensin piti kaataa puita. Ukko nakkasi akan kivelle, suutuspäissään tämä pissasi ja kivi halkesi. – Mehtänen paikka tämä oli, Yrjö muistelee. Rannat on jätetty luonnontilaan, sininen vesi siintää kauniisti honkien runkojen lomasta. Kaikki tehtiin käsin, koska koneita ei voinut tontille saada. – Tulimme veneellä katsomaan tonttia ja isäni ihmetteli, ettekö te parempaa paikkaa saaneet. 9 Oma PIHA 1. 1 2 3 Pihan tiedot KOKO 2 hehtaaria IKÄ lähes 40 vuotta PAIKKAKUNTA Sotkamo KASVUVYÖHYKE V/VI ILMANSUUNTA pohjoissuuntainen niemi, hyvin aurinkoinen pihapiiri MAA ohut pintamaa kallion päällä, parhaissa paikoissa lähes metrin verran multaa Y Yrjö ja Helli Kähkösen pihaan saapuva ällistyy, sillä tällaista paratiisia ei osaa odottaa, kun takana on kymmeniä kilometrejä lähes asumatonta hiekkatietä. Humalat (Humulus lupulus) kasvavat hyvin ja luotettavasti. – 140 vuosirengasta laskettiin vanhimmista kuusista. Rakennustavara tuotiin veneellä tai jäätä pitkin järven vastarannalta, puolentoista kilometrin päästä. – Silloin paikka oli hirveän synkkää kuusikkoa, pariskunta muistelee. Perille ei edes päässyt tietä pitkin. Hän on majakka ja minä perävaunu
– Olemme ulkoilmaihmisiä. Marjoja on tullut hyvin jo yli kymmenen vuotta, vaikka sanotaan, ettei sama mansikantaimi niin kauan marjoja tuota. – Kahtoi meitä petäjän takaa ja kävi rypemässä hiekassa puun juurella mökin takana. Se meni kuin lentokone – on se iso lintu. Pala kerrallaan Rakennuksia nousi vähitellen. Joutsenperhe tulee rantaan syömään puolukoita. Lisäksi siellä ovat kumisaappaat ja työvaatteet käden ulottuvilla. Sitä odotellessa seurataan telkkiä, joille Yrjö on rakentanut pönttöjä. Huussi tuli laitettua kuusikkoon, mutta nyt se on aivan keskeisellä paikalla aittojen välissä. – Se oli täällä jo, kun aloimme rakentaa mökkiä, Yrjö kertoo. Aamupalat kun on syöty, olemme ulkona iltaan asti, satoi tai paistoi. Komeaa lintua on ikävä, ja Kähköset toivovat uuden ukkometson löytävän reviirin heidän pihaltaan. Uuden vierasaitan terassille kääntyy aurinko paistamaan illaksi.. – Mökkimme on pieni ja vaatimaton, se ei meitä haittaa, pariskunta tuumii yhteen ääneen. Alussa tehdyn varaston ja halkovajan koko naurattaa pariskuntaa. Lapsenlapset tykkäävät pienestä, somasta mökistä ja saattavat leikkiä siellä koko päivän. Pihapiiri on hiljalleen laajentunut. Sitten tarvittiin vierasaitta ja kun nyt on jo lapsenlapsia, tehtiin toinen vierasaitta. Ensin riitti mökki. 10 Oma PIHA Suomen Paras Piha 2023 Siinä männikössä asui ukkometso. Mökin pienuus ei haittaa yhtään, mutta että varasto ja puuliiteri. Metsän marjoja, puolukkaa ja mustikkaa, ja Hellin kotipuolen lakkoja kerätään myös. Myös pienemmät linnut toivotetaan tervetulleiksi. Niille tuotiin savimaata, johon sekoitettiin Yrjön kotitalon lantalan vanhaa lantaa. Vierasaitan vieressä on mansikkamaa ja marjapensaita. Pari vuotta on eletty ilman pihametsoa. – Voitko kuvitella, miten pieni! Eihän tähän mahdu melkein mitään. Entinen liiteri ehostettiin ja siitä tuli minikokoinen museo, jonne on kerätty vanhoja kotitilan tavaroita. – Joskus sadepäivänä keitän marjoista hilloa kuin mummo, Helli hymyilee. Myöhemmin tehtiin sisääntulotien päähän autotalli ja isompi liiteri, jotka kasvillisuus peittää tarkoituksellisesti näkymästä puutarhaan. Ne tulevat lähelle ja pesivät pihassa, kun niitä ei häiritä
Istutuspaikkojen valintaa sanelevat kivet ja kallio. Hernepensas (Caragana) on ainakin toistaiseksi pärjännyt, samoin sinikukkainen kärhö (Clematis), vaikka Kainuun lyhyt kesä ei tahdo riittää sen kukintaan. Kaikkein ohutmultaisimmissa kohdissa pärjää vuorenkilpi (Bergenia), joka saa Helliltä kiitosta. Kasvi sinne, missÄ voi kaivaa Notkelmassa pihapiirin reunamalla toimii komposti, oma multatehdas. Humala kasvaa luotettavasti siinä missä villiviini pohtii vuosikausia, kasvaako vai ei. Keskellä pihaa on polveileva nurmikenttä. 2. – Tulee vastustusta siitä, ettei koko pihaa saa täyttää kasveilla, Helli nauraa. Syysleimut (Phlox paniculata), jotka ovat Hellille melko uusi tuttavuus, kukkivat vasta kolmatta kesää. Monet kesäkukat tuovat istutuksiin runsautta. Toisaalta Helli harrastaa myös kasvikokeiluja, vaikka ei ole varma, talvehtivatko ne. Helli pyrkii lohkomaan siitä palan kerrallaan istutuksille. Omenapuukin on Kainuussa epävarma. Palavarakkaus, pähkämöt, kuunliljat ja pionit ovat myös suosikkeja. Mutta on hyvä, että lapsenlapsilla on tilaa juosta. Keijunmekko kukkii painavassa rautauurnassa. Kallio on silti mieluinen elementti. – Haluan vanhoja, luotettavia perennoja. Kähkösten mökki on itse tehty paratiisi. Minä tulisin toimeen vähemmälläkin nurmikolla. Hän istuttaa samoja kasveja pihan eri puolille, sillä eri paikassa sama kasvi kukkii hieman eri aikaan. 3. – Levennän sitten kukkapenkkejä salaa 10 tai 20 senttimetriä. – Piha oli silloin niin pieni pläntti. Ukonhatut (Aconitum) viihtyvät Kainuun kesässä erinomaisesti. Ne ovat elokuisen puutarhan väripilkkuja. Taustalla on ensimmäinen vierasaitta. 1. Rannassa on hieno hiekkapohja. Akankivi on dramaattinen, haljennut lohkare vedessä. 1 2 3. Yrjö väittää, että Helli on ihastuneempi paikkaan kuin hän, jonka kotikontua tämä on. Ukonkello on alkukesästä todella hieno ja pysyy hyvin pystyssä tuulessa. – Haluamme kaiken olevan luomua, ei mitään myrkkyä tai keinotekoisesti lannoitettua tänne luontoon. Sateisena kesänä on vedenpinta niin korkealla, että rantakoivutkin kasvavat järvessä eikä kivestä näy niin paljon kuin yleensä. Kallionpainanteisiin on paha istuttaa, sillä niihin jää vesi seisomaan. 11 Oma PIHA ” TÄssÄ pihassa toimii kolme kovaa koota: kelo, kivi ja kallio ” – Kun liiteri pystytettiin, kuvittelimme, että tässä se on kaukana mökistä, Helli ja Yrjö nauravat. Täytyy katsella, missä on vähemmän kiviä, jotta saa kuopan maahan. Perinteiset perennat ovat muutenkin Hellistä parhaita. Lannoitamme ruohosilpulla. Muutama tarhaja purppuraomenapuu on pärjännyt jo joitakin vuosia – myös viime talven, vaikka helmikuussa Kähkösten käydessä mökillään mittari näytti –40 astetta
Sieltä löytyivät entiset Kajaani-yhtiön kerrostalon ikkunat. – Kainuussa on kuin Lapin kesä: lyhyt, Helli toteaa. Hän teki työuransa teknisellä, miehisellä valaisinalalla ja omaa suunnittelijan ajattelua. Mökin edustalla on värikkäitä perennoja ja kesäkukkia. Katossa kimaltelee kattokruunu. Kun Helli keksi, että osan entisistä kerrostalon pystyikkunoista voisi asettaa vaakasuoraan, oli ikkunakaupat päätetty. Osana takaseinää on vielä yksi vanha ovi. Leuat loksahtavat Kähkösten paratiisia paremmin ymmärtääkseen lukija joutuu kuvittelemaan ympärillä levittäytyvän ihanan kainuulaisen korven puhdasvetisine järvineen,. 1 2 Suomen Paras Piha 2023 – Tässä pihassa toimii kolme kovaa koota: kelo, kivi ja kallio. – Tässä on mukava istuskella iltasella, kun aurinko paistaa. Innoissani otin, nehän ovat täydelliset! Ikkunalliset pariovet on tosiaan kuin tehty kasvihuonetta varten. Amppeleita pitää olla. Yrjön kuvailu saa rakentamisen kuulostamaan kovin yksinkertaiselta. Uudemman vierasaitan terassi on myös suosittu oleskelupaikka. Kasvihuoneessa ei ole vihanneksia. Helli pitää enemmän kukista: on kelloköynnös, maljaköynnös, pelargoneja, petunioita, begonioita. Taustalla näkyy entinen pikku liiteri, nykyinen museo. Sanovat, että olen esteetikko. Jos kukkahuone on Hellin valtakuntaa, on yksi Yrjön lempipaikoista sen edustalla. – Tämä taitaakin olla kukkahuone. Toiveiden kukkahuone Kaksi vuotta sitten tehtiin kasvihuone, monen vuoden haave, jota Helli mietti pikkuhiljaa. – Sitten menin ostamaan ne ja myyjä kysyi, otanko ovetkin. fi -sivustolle katsomaan, olisiko vanhoja ikkunoita myynnissä. – Kahelleen tehttiin. Näkyy koko pihapiiri, ja ilta-aurinko paistaa mukavasti. Pitkänmalliset ikkunat olisivat näyttäneet tylsiltä rivissä, niinpä pitkien seinien keskellä on ikkunat asetettu vaakasuoraan. 12 Oma PIHA 3 1. – Se on meidän punaisen maton kohta. Kun Helli oli piirtänyt, oli huone helppo kasata. Eräänä sadepäivänä, riittävästi mietittyään, hän meni tori. Saatetaan istua siinä isommallakin porukalla, osa mahtuu olemaan portailla. Taustalla autotalli, jota ei paljon pihapiiriin näy. – Parina iltana tv:n ääressä mietin ja piirsin, miten ikkunat voisi laittaa, Helli sanoo. 2. 3. Terasseja tai rakennettuja polkuja ei meillä ole – liian tehdyt, modernit jutut eivät sovi tänne metsän keskelle
Pihaan tulijat pysähtyvät poikkeuksetta ihmettelemään suu auki: nuohooja, pakettifirman kuski ja jopa hälytykseen tullut ensihoitaja. Yrjö myötäilee. Järven läheisyys ja luonnonmukainen puutarhanhoito näkyvät hyönteispopulaatiossa. – Minulla vain napsahtaa päähän, miten asiat pitää tehdä. Pitää ostaa sitä, mitä on tarjolla. sauna 3. Siisti, hoidettu metsä kuuluu kokonaisuuteen. Työnantaja ymmärsi, että veri veti mökille. Istutukset istuvat pihaan täydellisesti tuoden kukkaväriä ja runsautta sekä ohjaten näkymiä. Vieressä ovat Hiidenportin kansallispuisto ja Teerisuon-Lososuon soidensuojelualue. 13 Oma PIHA Tuomariston arvio finalistipihasta Ympäröivä maisema ja hienovaraisesti toteutettu pihapiiri toimivat täydellisessä sopusoinnussa. Tässä paikassa lepäävät silmät ja sielu. kasvihuone 6. – Täällä päin ei panosteta pihoihin kovin paljoa, mikä on harmi, Helli toteaa. Kaikki on harmonista niin mittasuhteiltaan kuin hienovaraiselta siirtymältäänkin ympäröiviin metsäalueisiin. < 1. Rakas paikka Korona-aika oli siunaus, sillä silloin Helli sai tehdä kesät etätöitä kahden vuoden ajan ennen eläkkeelle jäämistään. Kähkösten mökkiparatiisi käy suoraan sydämeen. Nyt Akankivenniemellä päästään viettämään koko kausi keväästä syksyyn. Lahdenpohjukassa asuvat sudenkorennot lentävät iltaisin kilpaa pihan ympäri. Se oli jotenkin ensinäkemällä selvä. vierasaitat 4. – Yksi erityinen puutarhaliike täältä löytyy. – Jos iso amppeli maksaa 15 euroa, kannattaa miettiä, onko esikasvatus sen väärti. Perhosia Kähkösten pihassa onkin paljon. Joskus on keväällä ollut vielä yli puolen metrin hanki, kun saavumme perille. Niin kuin tämä mökin paikkakin. – Vaikka ensin tuumasin, etten ikinä halua tuohon rytöpaikkaan mökkiä, hyvä tästä tuli. Ihmisen kädenjälki näkyy, mutta kädet ovat selvästi työskennelleet luonnon ehdoilla ja tarkan esteettisen vaiston ohjaamina. Luonnon kunnioittaminen näkyy muun muassa lintujen ja hyönteisten viihtymisessä. Yrjö oli jo eläkkeellä. mökki 2. Luonnon keskellä on mitä kodikkain, erittäin hyvin hoidettu piha somine rakennuksineen. Kesäkukat hän ostaa valmiina, sillä taimikasvatuksia ei kyytiin mahdu, kun mökille keväällä lähdetään. – Avoimissa puutarhoissa ei ole juuri valinnanvaraa – eikä taimikaupoillakaan. huussi 5. autotalli ja uusi liiteri ” HÄn on majakka ja minÄ perÄvaunu ”. Viime vuonna Helli löysi ensimmäistä kertaa mårbackapelargoneja paikallisesta liikkeestä, kuten myös raikkaan punavalkoraidallisen petunian, jonka hän risti Marianneksi. Talviaikaan mökkitalkkarina toimii naapuriniemellä asuva Yrjön veli. – Pikkuhiljaa tätä on tehty, Helli tuumii. Järvimaisema on hyödynnetty, mutta samalla luontoarvot säilytetty jättämällä rannat luonnontilaan. Sotkamon Taimiston valikoima on laaja, ja erikoistuminen perhoskasveihin hyvä juttu. entinen liiteri, nykyinen museo 7. akankivi Piha somessa 1 3 3 2 4 5 6 7 vaaroineen, metsineen ja soineen. – Tulemme keväällä huhti–toukokuussa ja lähdemme syksyllä niin, että kesärenkailla vielä pääsee
Se on tuottanut satoa jo vuosia IV-vyöhykkeellä. Hedelmät ovat poimittavissa syyskuun alussa ja säilyvät varastossa noin kuukauden. TEKSTI ja KUVAT Linda Peltola. 14 Oma PIHA Kotipihan rakkaat omenapuut Kellanvihreä 'Samo' on 'Melban' ja 'Huvituksen' risteymä, joka tuottaa runsaasti satoa. Vyöhykesuositus on I–III/IV
Tuttuja lajikkeita ovat muun muassa 'Huvitus', 'Pirja', 'Suometar', 'Sokerimiron' ja 'Borgovskoje'. Syysomena 'Pekka' on nautintakypsä syyskuun lopulla. Yleisesti saatavilla olevia syyslajikkeita ovat 'Punakaneli', 'Keltakaneli', 'Ananaskaneli', 'Sariola', 'Grenman', 'Uslada', 'Heta', 'Jättimelba' ja 'Pekka'. Syysomenien sato kerätään syyskuussa tai lokakuun alussa. Tuttuja talviomenia ovat muun muassa 'Talvikaneli', 'Lobo', 'Antonovka', 'Afrodita', 'Dace', 'Eppulainen', Omenapuusta tulee vuosien saatossa pihapiirin keskipiste. Kevätkesällä unelmien pihapuu on täynnä valkoisia tai vaaleanpunaisia kukkia, pörriäisten surinaa ja lupausta maukkaasta sadosta. Se on talviomena, joka poimitaan lokakuussa jälkikypsymään pariksi viikoksi. Ne kestävät varastointia muutaman viikon ja eräät lajikkeet pidempäänkin. 2. Lajike kannattaa valita itselle sopivimman käyttötarkoituksen mukaan. Maku on makea, mutta myös sopivan hapokas – suorastaan poikkeuksellisen maukas! 2. Hedelmät kypsyvät lajikkeen mukaan loppukesällä tai syksyllä. Väriltään mustanpunainen ja rapea omena on herkullinen suosikki, josta useimmat pitävät. Eräiden lajikkeiden hedelmät säilyvät viileässä varastossa jopa kevääseen asti. Lisäksi puu on talvenkestävä V-vyöhykkeellä asti. Lähes mustanpunainen hedelmä kypsyy syyskuun puolivälissä, maku on sopivasti makean hapokas, kypsänä erittäin mehevä. 15 Oma PIHA O Omenat lajitellaan kypsymisajan ja varastoinnin kestävyyden mukaan kesä-, syysja talvilajikkeisiin. Syysomenat ovat kesäomenia paksukuorisempia ja kiinteämpiä. Hedelmät säilyvät varastossa joulu–tammikuulle. Syysomenat sopivat tuorekäyttöön, mehustamiseen ja leivontaan. Talviomenat ovat myöhäisimpiä. 1. 'Pekka' on monen suosikki syöntiomenaksi. Hedelmät poimitaan loka–marraskuussa, ja ne ovat syöntikypsiä usean viikon tai jopa kuukausien varastoinnin jälkeen. Kesäomenia pidetäänkin mehukkaina herkkulajikkeina, jotka ovat parhaimmillaan tuoreena nautittuina. Ainoa pieni miinus on hedelmien lievä alttius omenaruvelle sateisena kesänä. Rouskuteltavaa talveksi. Kestävä 'Antonovka' toimii usein perusrunkona toisille lajikkeille. Kesäomenat, jotka kypsyvät elokuun puolivälin paikkeilla, tulee käyttää muutaman viikon sisällä poimimisesta, sillä ne eivät kestä pitkää varastointia
Syksyllä kypsyy paljon pieniä omenia, jotka sopivat vaikka hilloksi tai mehuun. Mykorritsa on juuren 1.'Medunitsa', toiselta nimeltään 'Siloposken Hunajainen', on herkullinen ja kestävä kesäomena IV-vyöhykkeelle asti. Raskasta savimaata parannetaan salaojituksella ja keventämällä hiekka-multaseoksella tai istuttamalla puu loivaan kumpareeseen, josta vesi valuu pois talvellakin. Tuet saavat olla paikallaan pari vuotta, puun juurtumisen ajan. Viimemainitusta on saatavilla myös uusi muunnos 'Åkerö Hassel', jota pidetään alkuperäistä terveempänä ja aikaisemmin kypsyvänä. Omenapuu viihtyy ravinteikkaassa, hyvin kalkitussa maassa tuulensuojaisella ja lämpimällä kasvupaikalla, jossa vesi ei seiso ja jossa omenat saavat lämpösummaa ja kypsyvät siten oikeaan aikaan. Vaikka keväällä ja kesällä istutetut taimet saavat pidemmän startin juurtumiselle jo ensimmäisenä vuotena, loppukesän ja syksyn sateet toisaalta nopeuttavat syysistutusten juurtumista. Kasvualustan pH:ta nostaa myös kevättalvella alueelle ripoteltu puhdas puuntuhka takkapesästä. Vastaistutettu puu tuetaan sitomalla runko esimerkiksi tervanauhalla tukipaaluihin, jotta juuripaakku ei heilu. Runsas kukinta keväällä on upea. Jos kaipaat mahdollisimman pitkää omavaraisuutta omenoiden suhteen ja kotoa löytyy sopiva kellari tai muu viileä säilytystila, on pihalle hyvä istuttaa ainakin yksi talviomena kesäja syyslajikkeen kaveriksi. Nuoria hedelmäpuun taimia tulee kastella ainakin parin kesän ajan istuttamisesta juurtumisen edistämiseksi. Maahan kannattaa sekoittaa reilusti kalkkia, sillä omena ei viihdy kovin happamassa maassa. 16 Oma PIHA 'Tobias' ja 'Åkerö'. Rautatienomenapuu, Malus 'Hyvingiensis', on kasvultaan leveän sateenvarjomainen ja erityisen koristeellinen. Puu on valitettavasti melko arka omenaruvelle. Silloin tuoreista omista ompuista pääsee nauttimaan jopa puolen vuoden ajan. 2. Juuripaakun ympärille voi ripotella mykorritsajauhetta. 2. Istuta uusi pihapuu Omenalajikkeen valinnassa otetaan huomioon oma kasvuvyöhyke ja tarjolla olevat kasvupaikat. Omenapuiden astiataimia on saatavilla keväästä pitkälle syksyyn, ja istutuskausi jatkuu niin pitkään kuin maa on sula. Tukipaalujen on oltava tukevia mutta melko matalia, jotta latvus pääsee taipumaan tuulessa, mikä vahvistaa runkoa
Hedelmäpuiden kumppanuuskasvit Kasvimaalla puhutaan usein kumppanuuskasvien hyödyistä, mutta myös hedelmäpuiden hoidossa voi hyödyntää kasvikumppaneita. Pienet, melko happamat omenat maistuvat syksyllä linnuille ja ampiaisille. Suojaa ja talvenkestoa Lajiketta valittaessa kannattaa vertailla menestymisvyöhyketietoja taimistojen ja tietokirjojen välillä, sillä tiedot voivat poiketa toisistaan huomattavasti. Vyöhykekartta on toki vain suuntaa antava, mutta pieni lisätutkimus voi säästää karvailta pettymyksiltä. Punaiset hedelmät näkyvät upeasti kirkkaankeltaisia syyslehtiä vasten, joten puulla on kauneusarvoa myös ruska-ajan puutarhassa. 17 Oma PIHA ja sienirihmaston muodostama symbioosi, joka edistää juuriston pinta-alan kasvua ja siten lisää kasvin veden ja ravinteiden ottoa. Pakkasten purevuudessa ja kasvupaikoissa on eroja saman vyöhykkeen sisälläkin. Sipuleilla on matalat juuret, joten keväällä muumiotaudista kärsineen hedelmäpuun alle voisi juurialueen kitkennän jälkeen levittää kerroksen hyvin kalkittua tai tuhkansekaista multaa ja istuttaa siihen istukassipuleita kesäksi kasvamaan. Kuvan 'Dolgo' kukkii uskollisesti ja runsaasti joka kevät. Sipuli ja valkosipuli erittävät antibakteerisia aineita, jotka voivat olla avuksi sienitautien torjunnassa. Kääpiöivät omenapuut tarvitsevat tukea koko ikänsä, tavalliset lajikkeet muutaman vuoden ajan. Uutta puuta istutettaessa on hyvä pehmentää istutuskuopan ympärillä olevaa multaa, jotta puu pääsee juurtumaan paremmin. Talveksi omenapuulle laitetaan rungonsuojaverkko myyriä vastaan sekä korkeampi verkko suojaksi jäniksiltä ja kauriilta. Myös 3. Sipulin tuoksu harmittaa myyriä, joten sipuli auttaa osaltaan niiden torjunnassa. Jäniksetkään eivät pidä sipulien mausta. Pihallani Pirkanmaan pohjoisosassa hanki kohosi viime talvena taas sen verran korkealle, että edes 150-senttinen verkko ei tahtonut riittää. Kastele myös juuripaakku kunnolla. Iske maahan tukitolpat ennen kuopan tiivistämistä, jotta et vahingoita juuristoa. Paratiisiomena (Malus Prunifolia-Ryhmä) on hyvä pölytysapu muille omenapuille. Sido runko tukitolppiin esimerkiksi tervanarulla. Niistä voi myös keittää hilloa tai mehua. Istutuskuoppa kastellaan reilusti, ja vesi saa imeytyä syvemmälle. Myös monivuotisia sipuleita voi kasvattaa hedelmäpuiden lähettyvillä. Hyvä keino on myös sitoa oksiin tai pujottaa suojaverkon yläosaan kuusenoksia, joiden pihkan haju harhauttaa purtavaa etsiviä eläimiä. Vertailu on sitä tärkeämpää, mitä pohjoisempana viljelet. 4. Sipuleilla ei voi toki korvata asianmukaista rungon suojaverkotusta, mutta pieni lisäapu ei kesäaikaan ole pahitteeksi. Lumihankea on talvella hyvä polkea matalammaksi, mikäli vain pääsee kahlaamaan puun luokse. 3 4
Koiruohoa kannattaa kasvattaa omenaja päärynäpuiden lähellä, sillä sen erittämä tuoksu voi auttaa torjumaan omenakääriäisiä. Vaikka omenapuuta vaivaavat aika ajoin tuhoeläimet, muumiotauti ja sadekesänä omenarupi, on omenapuu silti pihapuista näyttävin sekä viihtyessään myös satoisin. Muista, että tuholaisten torjunta-aineet torjuvat myös kaikki hyödylliset hyönteiset, jotka osaltaan suojaavat kasveja luonnollisella tavalla. Ötökkäpuolelta apuna ovat leppäpirkot, jotka syövät kirvoja. Viime vuosina on tullut myyntiin myös paremmin hyötykäyttöön soveltuvia lajikkeita, kuten saksalainen, punakukkainen ja punamaltoinen 'Baya Marisa' sekä brittiläistä alkuperää oleva 'Alderham Purple', molemmat I–III/IV. Seuraavat kolme lajiketta sopivat pienen pihan keväisiksi katseenvangitsijoiksi. Saksankirveli (Myrrhis odorata) houkuttelee puutarhaan niitä hyönteisiä, jotka syövät omenapuun tuholaisia. Voimakkaasti tuoksuvaa kuivattua koiruohoa (Artemisia absinthium) laitettiin aikoinaan liinavaatekaappiin karkottamaan koiperhosia. Elina, I–III, pilariomena, kukkii vaaleanpunaisena. 1. Sipulija piparjuurikasvustojen muodostama suojaava rinki hedelmätarhan ympärillä voisikin olla hyvä idea. < 2 Punakukkaiset omenapuut Punakukkaisia koristeomenapuita kasvatetaan lähinnä niiden upeiden kukkien vuoksi. Hedelmillä onkin enemmän koristearvoa. Uusi saksalainen, punakukkainen ja punamaltoinen syysomena 'Baya Marisa' on herättänyt paljon kiinnostusta viime vuosina. Houkuttele harsokorentoja paikalle kasvattamalla tilliä, korianteria, isosudenporkkanaa ja muita koristeellisia putkikasveja, kosmoskukkia, kehäkukkia, malvoja, oreganoa, päivänkakkaroita ja kärsämöitä. Kutsutaan siis mieluiten luonto avuksi taisteluun tuholaisia vastaan. Tummanpunakukkainen koristeomena 'Royalty' on kaunis koko kesän, sillä kukinnan jälkeen lehdet muuttuvat ruskeanvihreistä tumman purppuraisiksi. Viiniomenaksi kutsuttu 'Veiniöun', I–IV, on virolainen, etenkin viinin tai siiderin valmistukseen suositeltu punakukkainen ja punamaltoinen, hapan lajike. Vyöhykesuositus saattaa olla liian optimistinen, sillä ainakaan IIIja IV-vyöhykkeen rajalla taimet eivät olleet pitkäikäisiä. Koristeomenapuut eivät tuota syötävää satoa, vain pieniä happamia hedelmiä. Ne tuottavat yleensä vain pieniä omenoita, joita voi toki syödä, mutta maku ei ole paras mahdollinen. Esimerkiksi jättisiilikärpäsen toukat loisivat kehrääjäperhosten toukissa. Purppuraeli koristeomenapuut kukkivat vaaleanpunaisina touko–kesäkuussa. 3. 'Makamikin' tummanpunaiset nuput haalistuvat avautuessaan hempeän vaaleanpunaisiksi kukiksi. 3. Torjuntakeinona puuta voi suihkuttaa laimennetulla nokkoskäytteellä eli nokkosvedellä tai rasvattomalla maidolla. 2. Harsokorennot puolestaan syövät kirvojen lisäksi punkkeja ja ripsiäisiä. Harsokorennot munivat puiden lehdille ja niiden toukat käyttävät kirvoja ravinnokseen. Tuttuja purppuraomenapuita (Malus Purpurea-Ryhmä) ovat muun muassa Makamik, menestymisvyöhykkeet I–V Kirjailija, I–IV/V Linnanmäki, I–III Hopa, I–IV Kadetti, I–III Rixi, I–III/IV Aamurusko, I–III/IV Royalty, I–III/IV, tummakukkaisin, myös lehdet tumman purppuraiset kesällä. Kirvat vaivaavat usein hedelmäpuita imiessään nestettä uusista versoista. Syksyllä puuta koristavat pienet, tummat omenat. Sen happamahkot hedelmät sopivat hillojen ja mehujen valmistukseen. Luonnonkasveista harsokorentoja miellyttävät päivänkakkarat, kärsämöt, pietaryrtti ja putkikasvit, kuten väinönja karhunputki. Ruby Tears ja Royal Beauty, molemmat I–III, riippuvaversoisia pikkupuita. 'Luuna'-omenaa on suositeltu V-vyöhykkeelle asti. 18 Oma PIHA piparjuuri on tehokas homeja sienitauteja vastaan eikä polttavan makuisena maistu myyrille
Etelä-Suomen oloihin sopivia omenalajikkeita on kymmenittäin, mutta mitä voi istuttaa pohjoiselle pihalle. Jos asia kiinnostaa todella, netistä löytyvä, Lohjansaarella sijaitsevan hedelmäpuiden näytepuutarha Fruticetumin verkkosivusto fruticetum.fi on varsin laaja tiedon lähde. Omenalajikkeiden historia kertoo löytäjien, kylväjien ja risteyttäjien tarinan. Seuraavassa listassa on ehdotuksia Vja VI-vyöhykkeille asti. 'Kapteenin Omena' puolestaan olisi upea vaikkapa meren äärellä asuvalle, sillä sen löysi aikoinaan merikapteeni Turusta. 19 Oma PIHA Haukkaa pala historiaa Kun pihalleen istuttaa niinkin tärkeän ja pitkäikäisen kasvin kuin suureksi kasvavan hedelmäpuun, on maun ja satoisuuden lisäksi mielenkiintoista tietää lajikkeen historiasta jotakin. Entäpä 'Kultainen Kitaika', marmeladikarkiksikin tituleerattu pieni siperianomenapuu (Malus prunifolia), joka kestää ankaria talvia ja omaa mahdollisesti kiinalaisia sukujuuria. Valitse omenapuulle lämmin ja suojaisa kasvupaikka, jossa syyslajikkeet ehtivät kypsyä ja talvilajikkeet kehittyvät mahdollisimman pitkälle. Pohjolan Ruusu, V Punakaneli, V Ranetka Purpurovaja, V Safran Pohjola, IV/V Tsaarin Kilpi/Kuhno, V/VI Eliakselan Naurisomena, V Pirja, V Railamo, V Sandra, V Hyvingiensis, rautatienomenapuu, VI Kultainen Kitaika, siperianomenapuu, V/VI Paratiisiomenat (Prunifolia-Ryhmä) Chestnut, Dolgo ja Erstaa, IV/V Talvenkestäviä omenalajikkeita etelää pohjoisemmaksi Antonovka, pohjoisin menestymisvyöhyke V Ananaskaneli, V/VI Borgovskoje, V/VI Esteri, V/VI Grenman, V Huvitus, V Junost, V Keltakaneli, V/VI Konsta, V Lepaan Meloni, VI Martsipan, V Norland, V. Erityisen puun vierelle kannattaa laittaa kestävä nimikyltti varmistamaan, että se löydetään tulevaisuudessakin. Kirjassa on kattavasti tietoa useimmista Suomessa saatavilla olevista lajikkeista, niiden ominaisuuksista ja historiasta. On mukava ajatella niinkin, että pihalle voi istuttaa elävän palan historiaa ja vaalia vaikkapa paikallista perinneomenaa 1800-luvulta tulevien sukupolvien maisteltavaksi. Pidä mielessä kuitenkin, että vyöhykkeet ovat aina suosituksia ja valistuneita arvauksia, eivät kiveen hakattu totuus. Taiteen ystävää saattaisi kiinnostaa omenalajike 'Gallen', joka on alun perin Akseli Gallen-Kallelan äidin Anna Mathildan kylvämästä siemenestä lähtöisin. Jokaisen hedelmäpuuintoilijan kannattaa lukea Leif Blomqvistin kirja Hedelmäpuumme – lajit ja hoito (Minerva 2023). Jo monilla taimistoilla on tietoa lajikkeiden alkuperistä. Omenalajikkeiden maailmaan uppoutuessaan löytää vaikka mitä erityisiä vivahteita sekä puita, joilla on tausta ja persoona
Ne voidaan jättää pysyväksi elementiksi, kuten kuvan rautatangot, vaikka rungot puutuvatkin kaaren muotoon. Joka vuosi leikataan ylöspäin sojottavat ja runkoon päin kääntyneet oksat kokonaan pois. Tunneli. Ne poistetaan joka leikkuukerralla. Samana kesänä kasvaneet uudet, runsaat versot eli vesiversot poistetaan joko napsimalla ne sormin alkukesällä, jolloin ne ovat vielä pehmeitä, tai leikkaamalla loppukesällä. Taimen muotoilu alkaa jo nuorena, heti puuta istutettaessa. Niiden on syytä olla vähintään 180 cm korkeita, jotta tunnelissa mahtuu kulkemaan. Näidenkin päistä poistetaan noin kolmasosa ulospäin osoittavan silmun yläpuolelta. Kaaret ja niihin kiinnitetyt vaijerit voivat edelleen olla tarpeen uusien oksien taivuttamisessa sivuille. Kaarelle taivutetuista rungoista pyrkii kasvamaan oksia suoraan ylöspäin korvaamaan taipunutta latvaa. Kaaria pystytetään noin 1,5 metrin välein. 20 Oma PIHA U Usein kysytään, kuinka omenapuu tai muu hedelmäpuu leikataan. Perussääntö on selkeä: kun puu on kasvanut halutun korkuiseksi, latva leikataan poikki. Oksia voi taivutella lähes miten vain, vain mielikuvitus on rajana. < TEKSTI ja KUVAT Saila Routio Muoto hedelmäpuulle Tässä mallissa tarvitaan apukaaria. Etenkin omenaja päärynäpuusta saa minkä tahansa muotoisen, kun taas kirsikat ja luumut on selvintä jättää puun muotoisiksi. Vastaus riippuu siitä, minkä muotoinen puusta halutaan. Mahdollinen kilpalatva poistetaan, samoin muut oksat paitsi 3–4 parhaassa kulmassa kasvavaa (joissa oksa lähtee rungosta loivasti ulospäin, ei jyrkästi ylös). Silloin puu lakkaa kasvamasta korkeutta
Hiekalla täytetyt kangaspussit ovat somia, mutta mikä tahansa sopivan painoinen käy. Malli on luonnollisesti aina litteä. Joskus myös pääoksien kärjet kaipaavat typistämistä. Taimessa tulee olla rungon vastakkaisilla puolilla symmetrisesti kasvavat oksat. Oksien sivuille taivuttamiseen tarvitaan apukeinoja. Pieniin ja mataliin muotoihin valitaan kääpiökasvuinen lajike. Muoto voi olla viuhkamainenkin. Lisäksi kaikki omenat kehittyvät hyvin, sillä ne saavat runsaasti valoa. Jälkeen Ennen. Seinään kiinnitetään vaijerit oksien muotoiluun. Jopa vanhaa puuta voi muotoilla, mutta huomattavasti helpommalla pääsee, kun aloittaa taivuttamisen nuorista, vielä puutumattomista oksista. Perinteisesti oksat sidotaan ohuella narulla runkoon tai tukipaaluun, mutta punnuksiakin voi käyttää. Tämän jälkeen puuta leikataan vuosittain typistäen oksista kasvavat versot muutaman silmun jälkeen. Jos puu pyrkii kasvattamaan uuden latvan eli suoraan ylöspäin kasvavan oksan läheltä runkoa, se poistetaan kokonaan. Perinteinen sateenvarjo Tästä puusta on helppo kerätä satoa, sillä oksat on taivutettu vaakatasoon eikä sadonkorjuuseen tarvita tikkaita. Viistoon kasvatettu pilari istutetaan jo alun perin vinoon. Tämän mallin leikkuuseen käytetään edellä kuvattua tekniikkaa. Itse taivutin vanhan, toivottoman muotoisen puuni keskipaksuja oksia pienten ankkurien avulla ja puusta tuli lopulta hyvä (kuvat alla). Säleikköpuun voi kasvattaa myös ilman seinää, mutta silloin tarvitaan puiden väleihin tolpat, joihin oksia muotoilevat vaijerit kiinnitetään. Sivuille päin kasvavia oksia on muutama, ja latva katkaistaan vajaan parin metrin korkuisena. Myös itse taimet on tuettava hyvin, mutta sama pätee kaikkiin vastaistutettuihin puuntaimiin. Betoniaskartelija valaa itse painot, joihin on upotettu rautalankaiset sidontalenkit. Perinteisin muoto on pysty säleikköpuu, jonka oksat taivutetaan suoraan sivuille. Sen kaikkia oksia typistetään vuosittain voimakkaasti. Tällöin latva leikataan joko 50 senttimetrin korkeudelta, jolloin puu haarautuu ja versot taivutetaan vastakkaisiin suuntiin, tai koko latva taivutetaan yhteen suuntaan. Omenapuista voi kasvattaa myös matalan, 60 cm korkean aidan. 21 Oma PIHA Seinää vasten Seinä kerää lämpöä, ja herkimmät hedelmäpuut istutetaan eteläseinustalle
MEIDÄN PIhA TEKSTI ja KUVAT Henrietta Pitkänen. Urbaani palsta-alue luo vihreää hyvinvointia kaupunkiviljelijöille ja puiston elonkirjolle. 22 Oma PIHA Sadonkorjuuta Lapinlahden sairaalapuiston viljelypalstoilla Urbaani palsta-alue luo vihreää hyvinvointia kaupunkiviljelijöille ja puiston elonkirjolle. Yhteisöviljelykerholaisten jaettavaksi katettua elokuista satoa
Pro Lapinlahti -mielenterveysseura vuokraa nykyisin aluetta Helsingin kaupungilta. Taina Laaksoharju ja yhteisöviljelijä Hanna kädessään tuore rukolanippu.. Myöhemmin taas on keltaisen kauden vuoro. 2. Palstat olivat aikaisemmin sairaalan työntekijöiden käytössä, ja myös potilaat olivat aktiivisesti mukana kasvimaatoiminnassa aivan sairaalan viimeisiin vuosiin asti. Merenlahden pohjukassa on otollinen pienilmasto, ja palsta-alue pysyy syksyisin pitkään lämpimänä. Alkukesällä yleisvärityksestä vastaavat puiston syreenit. Sairaala oli toiminnassa 1800-luvun puolivälistä vuoteen 2008. Hänen "Rakkauden maaksi" nimetty palstansa on viljelymahdollisuuden lisäksi myös ajanviettopaikka, jossa voi aistia kunkin vuodenajan vaikutelmia. 23 Oma PIHA H Helsingissä sijaitsevan Lapinlahden entisen psykiatrisen sairaalan vehmaalta puistoalueelta löytyy palstaviljelmä, jossa kypsyy loppukesää kohden kaupunkiviljelijöiden värikästä ja monipuolista satoa. Pitkään viljelty maaperä on suotuisaa osittain siksikin, että sairaalan sikala sijaitsi aivan vieressä. Idyllisyys ja keskeinen sijainti lienevät suosion syynä, kun muutamien vuosittain vapautuvien palstojen arpajaisiin osallistuu yleensä satoja ihmisiä. Puiston iäkkäät puut ja viljelysten toisella reunalla nouseva rinne tekevät alueesta laaksomaisen suojaisan kasvikeitaan, joka toimii monen kaupunkiviljelijän henkireikänä. Viljelypalsta-alue sijoittuu sairaalan entisen, 1900-luvun alkupuolella perustetun hyötykasvimaan paikalle. Viljelymaalle mahtuu nelisenkymmentä yksittäin vuokrattavaa palstaa sekä seuran Yhteisöviljelijäkerhon hoitama laajempi palsta. Palsta-alueesta muodostuu hänen mukaansa kesän mittaan värikäs tilkkutäkki, johon kunkin viljelijän palstalleen valitsema kasvivalikoima tuo omat sävynsä. Palsta kuin viljelijänsä Irma Pillai, yksi Lapinlahden palstaviljelijöistä, työskenteli pitkään entisessä sairaalassa. Lisäksi yhteisöviljelmät ovat harvinaisia Helsingissä, ja Lapinlahteen saatetaan tulla kaupungin toiselta puolelta saakka. Palstaelämän värejä. Kukintavaihe ja sitä seuraava sadonkorjuuajan rehevyys ovatkin odotetuinta aikaa. Kasteluvettä saadaan palstoille edelleen alkuperäisestä kaivosta, ja puutarhatyökaluja voi säilyttää sairaalan entisessä kivisessä jääkellarissa. Irma Pillaista on mukava istuskella palstaa reunustavan maa-artisokkametsikön katveeseen sijoitetulla 1 2 1
– Samalla Lapinlahden maalla eläviä me kaikki olemme. – Muistan vieläkin – ja samoin muistaa yksi nyt jo aikuisista hoitolapsista – miten hän täytti lasinsa mustalla mullalla, Irma Pillai kertoo. Puistoalueella kävelevä voi piipahtaa katsomassa aidatun palsta-alueen hyötyja koristevehreyttä, kun kulkee käytäviä pitkin. 24 Oma PIHA 1 2 1. Pidetyt palstat myös periytyvät sukupolvelta seuraavalle. 3. Palsta-alueen keskellä on tunnelmallinen yhteisistuskelupaikka, jonne on istutettu kukkivaa, nimikyltein varustettua kasvillisuutta. Irma Pillailla on palstallaan useita perinteisiä koristeja hyötykasveja, joista hän kerää siemenet talteen tai antaa osan kylväytyä. Irma Pillai toi työssä ollessaan päiväkotilapsia usein silloiselle viljelymaalle keräämään esimerkiksi kevään merkkejä pieniin laseihin. Kierrätysmateriaalein rakennettua kukkivaa aluetta yksittäispalstojen keskellä. – Vaihdamme keväisin keskenämme siemeniä ja myöhemmin myös satoa. – Lasten kasvien. Hänen pienoismaailmaa muistuttavalle viljelmälleen on useita sisäänkäyntipolkuja. Palstojen porteilla on infokylttejä alueesta. Palstalla kasvaa iloa – Monipuolinen vuorovaikutus on minulle palstaviljelijänä tärkeää, Irma Pillai sanoo. 2. Karstaohdake ja illakko luovat erilaisia kukintanäkymiä. Hänelle palstaelämä on ilon kasvattamista, joka tuottaa sekä satoa että kärsivällisyyttä. Puutarhatöiden lomassa on mukava kuunnella myös lintujen laulukonsertteja. Härkäpapu on tuhti ja maistuva keittoaines, jolla Kaino-niminen rusakkokin käy välillä ravitsemassa itseään. Teemme palsta-alueen yleistöitä talkoilla ja järjestämme sadonkorjuujuhlan kaltaisia tapahtumia. 3 MEIDÄN PIhA "Onnellisuuden penkillä" ja kypsytellä palstaideoita. – Ja vaikka citykanit ja vesimyyrät saattavat olla satoa verottamassa, varsinkin korona-aika herkisti ajattelemaan palstalla näkyviä eläimiä, jopa myyriä, entistä lämpimämmin, hän jatkaa. Kitkemisen sijaan hän käyttää usein niin kutsutut rikkaruohotkin ruoaksi. Irma Pillai palstallaan. Vaikka lähellä kulkee hautausmaata kiertävä kevyen liikenteen väylä, on palstojen luomien kasviverhojen keskellä rauhallista. Palstalaiset kuljettavat lapsiaan vauvasta lähtien mukana tottumassa urbaaniin viljelyelämäntapaan. Näin tehdään muuallakin Lapinlahdessa liikakulumisen estämiseksi. Kaalit ovat upeita sekä satona että kasvimaan koristeena
parissa saamien luontaisten oivallusten seuraaminen näytti, miten tärkeää kaupunkivihreys on. Vuonna 2017 Lapinlahden hunaja valittiin Helsingin parhaaksi, hän lisää. – Esimerkiksi yrtit, kuten timjami ja minttu, antavat hunajalle ainutlaatuisen aromin. Myös kasvien suotuisia yhteisvaikutuksia mietitään esimerkiksi siinä, mitkä niistä istutetaan palstan reunoille hidastamaan lehtokotiloiden kulkua. Takana oikealla työvälinevarastona toimiva sairaalan entinen jääkellari. Anna Ali-Mattila sai ensikosketuksen mehiläishoitoon serkkujensa harrastuksen kautta ja jatkaa nyt tointa palstaviljelyn ohessa Lapinlahdessa. Lapinlahtelaishunajaa Jotkut palstalaisista hoitavat myös kahta viljelmien viereen aidatulle paikalle sijoitettua mehiläispesää. Sekä mehiläisten että kasvien hoito kulkee vuodenaikojen mukana. Lumet sulavat ensin alueen korkeammasta ja aurinkoisemmasta takaosasta. – Lapinlahtelaismehiläiset ovat rauhallista, italialaisjuurista kantaa, koska puistoalueella liikkuu ihmisiä. 25 Oma PIHA Lapinlahden palsta-alueelle käydään porteista. Useilla palstoilla hyötykasvit lomittuvat koristeelliseen kukintaan. Luonnonmukaista herkkusatoa Lapinlahden oloissa voi kasvattaa monipuolista satoa. Näyttävän palmukaalin ryppyiset lehdet ovat monen suosikkisatoa, jota voi kerätä vielä talven tullessa pystyyn jääneistä kasveista. Ne tuottavat pääosin omalla panoksellaan väriltään vaaleaa monikukkahunajaa, jonka juoksevuutta Hietaniemen hautausmaalla yleinen lehtipuuravinto lisää, Anna Ali-Mattila kertoo. Palstamaita lannoitetaan luonnonmukaisesti esimerkiksi hevosenlannalla, eikä muovituotteita tai myrkkyjä käytetä. – Näin sadonkorjuuaikaan mehiläisiä valmistellaan talveen keräämällä hunaja pois ja antamalla niille ” Hyötykasvit lomittuvat koristeelliseen kukintaan ”. Maissi, viinirypäleet, parsa ja latva-artisokka kuuluvat mieleenpainuviin kasvatettaviin. Kasvuolot ja kastelun tarve vaihtelevat hieman sen mukaan, mille puolelle aluetta oma palsta sijoittuu. Onpa eräs kaaleihin erikoistunut viljelijä saanut ruohosilppua multaan sekoittamalla satonsa kasvamaan valtaisaksi. Tosin satovuosien välillä on eroa, mikä luo viljelyyn ymmärrettävää luontaista vaihtelua ja toisaalta hauskaa yllätyksellisyyttä
– Yhteen pesään tankataan 25 kiloa tätä talviravintoa. Erään viljelijän sukuhauta taas sijaitsee viereisellä Hietaniemen hautausmaalla. Jokainen viljelys on omanlaisensa tilkku Lapinlahden palsta-alueen värikkäässä täkissä. Tuotoilla katetaan mehiläisten hoitoon tarvittavien varusteiden hankinta. 2. Syksyn myötä parvissa ovat vallalla pitkäikäiset talvimehiläiset. Yhteisökasvimaata. Sienisatoakin, kuten osterivinokkaita, kokeillaan kasvattamalla kesän alussa uudelleen kaupalliselta sieniviljelijältä peräisin olevia rihmastoja. Palstalla on tilaa käsillä tekemiselle. Lisäksi ryhmäviljelmä tarjoaa uupuneille puutarhaterapeuttista ulkona oloa ja kasvukauden vaiheiden kokemista, hän jatkaa. Yhteisöllinen palsta Myös Yhteisöviljelykerhon palstalla elo–syyskuu huipentaa maistuvalla sadollaan kevään ja aiemman kesän aherruksen. 1. Läheltä löytyvä oiva uimapaikka auttaa altistamaan mukana liikkuvat teinitkin viljelyasioille. Ryhmässä on tilaa sekä pidempään jatkaville että uusille jäsenille. Ne suojaavat kuningataremoa kerääntymällä pesissä lämpörykelmiksi, joiden keskellä voi olla pakkasellakin 27 astetta lämmintä! Elokuisissa talkoissa hunajasato lingotaan irti kennolevyistä ja purkitetaan muun muassa pienimuotoiseen markkinamyyntiin. Sijainti tuo Lapinlahden palstalle joitakin erityispiirteitä. – Yhteisöviljelijäryhmän kaikenikäisyys ja monitaustaisuus tuo mukaan ideoita ja uteliasta kokeilumieltä, Lapinlahden Lähteellä ohjaajana toimiva Taina Laaksoharju kuvaa. Sitä koristetaan esimerkiksi hyönteisiä ja lintuja hyödyttävillä ekorakenteluilla sekä palstan innoittamalla hauskalla kasvitaiteella. Kerho kokoontuu palstalla kasvukauden aikana säännöllisesti. 26 Oma PIHA sokerilientä talviruoaksi, Anna Ali-Mattila kuvaa. Viljelijöiden puheissa korostuu itse kasvatetun sadon maukkaus verrattuna kauppakasviksiin ja -yrtteihin. MEIDÄN PIhA 1 2. – Täällä voi aloittaa viljelemisen, jos ei vaikka arpaonni tuonut yksittäispalstaa tai haluaa oppia perustiedot siitä, miten kasvimaata hoidetaan. Ryhmässä iloitaan myös mahdollisuudesta tiettyyn käyskentelyn ja tekemisen vapauteen muuten kovin ”aidatulla” kaupunkimaalla, vieläpä miltei ilmaiseksi
Ryhmässä on kiinnostavaa keskustella vaikkapa ruokaresepteistä sekä nokkosesta ja rohtoraunioyrtistä valmistettavista lähilannoitteista. Lähiruoan yhteisöviljeleminen koetaan käytännön toimena ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden puolesta. Osa viljelijöistä esikasvattaa esimerkiksi tomaatintaimia kotonaan. Palstan satopinta-ala kasvaa, kun kasvatetaan myös köynnöksiä, kuten malabarinpinaattia. Monet hyötypuutarhan työläät toimet, kuten kitkeminen, hoituvat joukkovoimalla. – On ihanaa nähdä palsta keväällä, kun se odottaa kuin tyhjä taulu, että teemme penkit ja alamme vuoden viljelyt, huudahtaa yksi viljelijöistä. On myös hauskaa, että ryhmäviljelyssä ihmisten erilaiset taidot täydentävät toisiaan. Ilkivaltaa suositulla ulkoiluseudulla ei ole onneksi juuri sattunut. Pitkäaikainen viljelijä Mikko piipahtaa yhteisöpalstalla päivittäin katsomassa, tarvitaanko esimerkiksi kastelua. Hyötykimppuja ja ruokareseptejä Eräs yhteisöviljelijöistä kerää mielellään rukolaa ja saksankirveliä tuoksuvaksi hyötykimpuksi yleensä noin viikon tarpeiksi. Yhteisöviljelijät kuvaavat ryhmän motivaatiota näin: keväällä kun selän kääntää, voi maa olla jo käännetty! < ” Yrtit antavat hunajalle ainutlaatuisen aromin ”. Tiina Taipale ja Anna Ali-Mattila keräävät palsta-alueen mehiläispesistä hunajasadon ja jakavat niihin sitten talviravinnon. 27 Oma PIHA 3. 4. 5. Sekaja kateviljelyllä tuetaan maan pysymistä satoisana. Taimista ja siemenistä tehdään vuosittain yhteistilaus, josta kukin kustantaa osuuden. – Lipstikka, timjami ja minttu ovat suosikkejani. Palstakasvillisuuden kerroksellisuutta ja suosikkikasvi kesäkurpitsaa. Uusien kasvien ja esimerkiksi pinaatin lehtisatoa lisäävän latvomisniksin oppiminen ovat tuottaneet mieluisia ahaa-elämyksiä. Sadonkorjuun jälkeen palsta vaipuu vähitellen talveen, ja sitten pärjätään huonekasvien avulla seuraavaan kevääseen, Mikko kertoo. Kasvamassa pyritään pitämään aina tietty kasvimaan peruslajisto. – Kesäkurpitsat ja kurkut ovat mielisatoani. – On mukavaa, kun viljelyksellä voi käyttää yhteisiä työvälineitä, ja mökillä käyntikin onnistuu välillä, kun on monia jakamassa hoitovastuuta. 3 5 4 – Kun jaamme sadon keskenämme, sitä tulee sopiva määrä kerrallaan käytettäväksi, sanoo viljelijä Hanna
28 Oma PIHA Säilö kesän sato talteen TEKSTI ja KUVAT Leena Nurmi
1. Korkit ja kannet kiehautetaan vedessä. Myös säilöntään käytettävien tuotteiden tulee olla hyvälaatuisia. Etikkasäilykkeet sekä makeat mehut ja hillot säilyvät hyvässä kellarissa jopa seuraavaan kesään. Lasipullot ja -purkit pestään perusteellisesti ja steriloidaan sata-asteisessa uunissa viidentoista minuutin ajan. Runsaasta papusadosta osan voi pakastaa nopeasti ryöpättynä. Tautiset, tuholaisten vioittamat ja nostossa kolhiintuneet kasvikset eivät kuulu varastoon. Ryöpätyistä ja pakastetuista köynnöspinaatin lehdistä saa kätevästi talvella pinaattilettuja tai -keittoa, kun lehdet on hienonnettu valmiiksi. 2. Marjat annostellaan rasioihin tai pusseihin Pakastaminen on helppo ja varma tapa säilöä kotipihan satoa, mutta kannattaa kokeilla myös kuivaamista, hapattamista ja umpiointia. Nopea pakastus, säilytys vähintään -18 asteessa ja oikea sulatus ratkaisevat lopputuloksen. Puhtaus on säilönnän perusta Olipa varastointitapa mikä hyvänsä, säilöttävien tuotteiden tulee olla terveitä ja ehjiä. Pakastaminen sopii niin marjoille kuin vihanneksillekin. 2 1 3 Pakastaminen säilyttää vitamiinit. Nykyisin kaiken saa kaupasta, mutta itse kasvatetulla ja metsästä kerätyllä sadolla on edelleen oma arvonsa. Astiat kannattaa kääriä sanomalehteen kolhiintumisen ja palovammojen ehkäisemiseksi. 3. 29 Oma PIHA E Ennen jääkaappeja ja supermarketteja perunat, juurekset, hillot, mehut ja survotut puolukat varastoitiin kellareissa, jotta syötävää oli talvellakin. Pakastaminen säilyttää vitamiinit Pakastetuissa tuotteissa ruoka-aineiden maku, väri ja vitamiinipitoisuus säilyvät lähes tuoreen veroisina. Säilöminen on kaiken lisäksi palkitsevaa ja hauskaa. Oikein käsiteltyinä ja säilöttyinä marjat, hedelmät ja vihannekset säilyvät pilaantumatta pitkään ja ravintoarvokin pysyy kohdillaan. Pakasterasioihin mansikat kannattaa viipaloida, jolloin ne vievät vähemmän tilaa. Rakenne saattaa muuttua sulatettaessa. Puhtaus on tärkeää erityisesti kuumennettavien ja hapatettavien tuotteiden säilönnässä
Alkukesällä kerätyt lipstikan lehdet on helppo kuivata nippuina. 2. Kasviksia voi kuivata kesällä ulkona, ellei ole liian kosteaa. 1 2 3 Kuivatut kasvikset mahtuvat pieneen. Kasvikuivureissa kuivaus on nopeaa ja laatu hyvä, mutta myös energiaa kuluu. Porkkanaraasteen pakastustakin kannattaa kokeilla. 3. Vatsaystävälliset hapantuotteet Hapattaminen eli fermentointi on niin ikään vanha ja edullinen säilömistapa, joka on tullut uudelleen suosituksi. Ruusunkiulukoissa on ikävät, teräväkarvaiset siemenet. Useimmat vihannekset on ryöpättävä eli esikeitettävä nopeasti ennen pakastusta. Myös omenalohkot voi pakastaa sellaisinaan, jos ne on tarkoitus käyttää esimerkiksi piirakkaan. Ne irtoavat ravistelemalla puolikkaita kuivauksen jälkeen esimerkiksi suljetussa peltipurkissa. Hapattamisessa muodostuu terveellisiä maitohappobakteereita, jotka saavat aikaan käymisen 1. Yrtit sen sijan pussitetaan tuoreeltaan kerta-annoksina, joita on helppo lisätä ruokiin jäisinä. Kuivatuksen aikana lämpötila ei saa nousta yli 50 asteen. Sisätiloissa kannattaa käyttää hyväksi jääja pakastinkaappien sekä leivinuunin päällyksiä. Kuivatut kasvikset mahtuvat pieneen Kuivaaminen on ikivanha säilöntätapa, joka on ihan käypä tänäkin päivänä. Vihannekset ja marjat ovat valmiita, kun ne ovat kevyitä ja kovia. Kuivatut omenaviipaleet ovat herkullista naposteltavaa. Kuivatuissa kasviksissa maku ja ravintoaineet säilyvät varsin hyvin. Herkulliset omenarenkaat jäävät nahkeiksi ja taipuisiksi. Kuivaukseen sopivat etenkin yrtit, mutta myös lähes kaikki kasvikset. Ainoastaan hyvin vesipitoisten vihannesten kuivaaminen ei onnistu. 30 Oma PIHA sellaisinaan tai pienen sokerimäärän kera. Myös pannuhuone on oiva paikka kuivaukselle. Uunikuivaus onnistuu parhaiten kiertoilmauunissa
Niiden kansi aukeaa napsahtaen. 5 6 Vatsaystävälliset hapantuotteet Umpiointi onnistuu aloittelijaltakin. Alle kannattaa laittaa tarjotin tai vati, sillä tiiviinkin kannen alta pursuaa nestettä. Hapattamiseen tarvitaan 10–15 grammaa joditonta merisuolaa yhtä kasviskiloa kohden. 4 4. Umpiointi on onnistunut, kun kansi painuu lommolle. Kaikki kaupasta ostettavat säilykkeet on umpioitu. Kasvisten on oltava koko ajan nesteessä valolta suojattuina. Suola estää säilykkeen pilaantumisen siihen asti, kunnes happamuus on riittävän alhainen. Hapattaminen kannattaa aloittaa kaalista, sillä hapankaali onnistuu varmimmin. Hapansäilykkeet ovat varsinaista superruokaa. Perinteisesti näin on säilötty muun muassa marjoja, luumuja, kirsikoita ja sieniä sekä kalaa. Umpioiduissa purkeissa on kirsikoita, raparperia ja omenaa eri yhdistelminä. Umpiointi onnistuu aloittelijaltakin Umpioimalla voi valmistaa sekä sokerisia, etikkaisia että suolaisia säilykkeitä. Umpiointi on ikivanha tapa säilöä kasviksia. Kun periaate alkaa olla hallussa, voi jatkaa muihin vihanneksiin. Lisäksi tarvitaan lasitölkkejä ja muovitiivisteellä varustettuja niin sanottuja twist-offkansia. 6. Umpiointi ei ole rakettitiedettä ja se onnistuu tavallisessa kattilassa tai uunissa. Se onnistuu mainiosti hellalla vedessä hitaasti keitellen. Pala hapankorppua tai tilkka jugurtista suodatettua heraa auttaa alkuun. Hapankaalista on helpointa aloittaa. Purkkeja pidetään muutama päivä huoneenlämmössä ja siirretään sitten jatkokypsymään viileään pariksi viikoksi. Nestelukoksi kasvisten päälle voi asettaa esimerkiksi tiiviisti taitellun kaalinlehden. Oikein säilytetyt, avaamattomat hapantuotteet säilyvät jääkaapissa vähintään puoli vuotta. 31 Oma PIHA ja estävät haitallisten mikrobien kasvun. Juustohöylä on kätevä väline kaalin silppuamiseen. Tölkkejä voi ostaa uutena, mutta myös käytetyt lasipurkit kelpaavat, jos niiden kannet ovat ehjät. 5
Etikkaliemi kannattaa keittää terästai emalikattilassa kannella suojattuna liesituulettimen alla. Kattilaumpioinnissa tölkit asetellaan pohjalle taitellun pyyheliinan päälle ja kattila täytetään vedellä 2/3 tölkkien korkeudesta. Hilloihin ja marmeladeihin tarvitaan sokeria mehuja enemmän. Poimittavat marjat saavat olla hivenen ylikypsiä, sillä niistä irtoaa neste parhaiten. Sokeria lisätään 200–400 grammaa mehulitraa kohden. Vähemmän sokeria sisältävät hillot tarvitsevat säilöntäainetta tai ne on pakastettava. Punajuurikkaat kasvavat nopeasti korjuukypsiksi. Punajuurikkaat kypsennetään ennen pikkelöintiä, kurkut sen sijaan säilötään tuoreina. Kesäkurpitsa ja porkkana sopivat mainiosti sekahilloihin. 2. Umpioituneiden tölkkien kannet kierretään lopuksi tiukasti kiinni. 4. < 1. Mausteliemi keitetään etikasta, vedestä, sokerista ja mausteista. Perinteiset mehut ja hillot Kaikista marjoista ja hedelmistä voi tehdä mehua höyryttämällä tai keittämällä. Mehuksi poimittavat herukat saavat olla hivenen ylikypsiä, sillä niistä irtoaa mehu parhaiten. Etikkaliemessä punajuurikkaat säilyvät perinteisessä kellarissa. Sokeri sitoo suurimman osan marjojen vedestä, jolloin homeiden, hiivojen ja bakteereiden toiminta estyy. 32 Oma PIHA Umpioinnissa vesi kuumennetaan kiehumispisteeseen keittäen purkkeja 15–40 minuuttia. 1 2 4 3 Perinteiset mehut ja hillot Helpot etikkasäilykkeet. 3. Helpot etikkasäilykkeet Etikkasäilönnässä eli pikkelöinnissä tuotteiden säilyminen perustuu etikan happamuuteen. Yhdestä marjakilosta tulee mehua noin yksi litra. Sokerin kanssa keitetty mansikkahillo säilyy hyvin kellarissakin. Umpiointi on onnistunut, kun kansi painuu lommolle. Omenoista saa puolestaan maukasta juotavaa viemällä hedelmät puristettavaksi tuoremehuasemalle. Kuumennus tuhoaa haitalliset mikrobit, ja vesihöyry työntää ilman pois tölkistä, jolloin alipaine sulkee kannen tiiviisti. Erilaisia marjoja ja hedelmiä sekoittamalla saadaan uusia makuja, esimerkiksi omenat miedontavat mukavasti marja-aronian karvautta. Kaikille etikkakasviksille sopii liemi, joka koostuu 1 osasta etikkaa, 2 osasta sokeria ja 3 osasta vettä
Erakkopistiäiset ovat aktiivisia vain keväällä ja alkukesällä, sitten aikuiset kuolevat ja toukat pesissään koteloituvat viettääkseen talven kotelona. Tarkastellaanpas niiden toimintaa ja hyötyjä. Mutta ampiaisnaaras kantaakin jälkikasvulleen ruokavarastoksi nipun lamautettuja, pieniä perhostoukkia. Erakkopistiäiset eivät siis kuulu yhdyskuntahyönteisiin, eikä niillä ole kuningattaria tai työläisiä. Varsinkin pitkänokkaiset tikat kaivavat mielellään erakkopistiäisten toukkia koloistaan, sitähän ne toki tekevät luonnossakin. Erakkoampiaisilla, joita on Suomessa kolmisenkymmentä lajia, on samantapaiset elintavat. Myös linnut tykkäävät hyönteishotelleista, jos rakennelmaa ei ole suojattu niiden varalta. Hyönteishotellilla tarkoitetaan rakennelmaa, jossa on paljon 0,5–1 senttimetrin kokoisia koloja, onttoja putkia tai puuhun porattuja syviä reikiä tai vain rakoja puukappaleiden välissä. Sitten se muuraa väliseinän ja alkaa rakentaa seuraavaa kamaria. Luonto on mielenkiintoinen. < HyÖnteishotellit, ilo ja apu LUONTOVAIKUTTAJA TEKSTI ja KUVAT Jukka Tobiasson. Nämä ovat loispistiäisiä, jotka tutkailevat savella tukittuja pesäkoloja, työntävät munanasettimensa saven läpi erakkopistiäisten toukkiin ja munivat niihin. Joten paitsi että erakkomehiläiset toimivat pölyttäjinä ja erakkoampiaiset pienten perhostoukkien harventajina, koko hotelli voi toimia myös ruoka-apajana linnuille. Sen jälkeen naaras on tehnyt osansa, ja pesä hiljenee seuraavaan kevääseen asti. Riippuen kolon pituudesta mehiläisnaaras tekee pesäänsä 5–15 kamaria ja munii kuhunkin yhden munan. 33 Oma PIHA S Sosiaalisen median ötökkäryhmissä puhutaan pitkin kesää paljon hyönteishotelleista, nehän ovat muodissa. Toukat pysyvät elossa ja tuoreina, mutta eivät pääse liikkumaan. Ne pesivät pieniin reikiin tai koloihin ja tekevät monikamarisen pesän savesta. Erakkomehiläiset muuraavat pesänsä enimmäkseen savesta, ja pesässä on monta erillistä kamaria jonossa. Huhtikuussa on taas uusi sukupolvi liikkeellä. Hyönteishotellien nurkissa liikkuu kesällä erilaisia pistiäisiä, sellaisia pieniä ja hentoja, joilla on takapäässä pitkä piikki eli munanasetin. Seuraavana keväänä sieltä pesäkolosta voikin ryömiä esiin pieniä loispistiäisiä. Erakolla tarkoitetaan sitä, että jokainen naaras tekee oman pesänsä. Kuhunkin kamariin mehiläisnaaras kantaa kasan siitepölyä ja pyöräyttää kasan viereen munan. Tällaisiin paikkoihin pesivät monet erakkoampiaisja erakkomehiläislajit
Odotus huipentuu juhannuksen jälkeiseen aikaan, jolloin lavojen pintamullasta pääsee pihistämään ensimmäisiä rakkaudella vaalittuja kultamukuloita. Joskus löydän sydämenmuotoisen perunan, joka muistuttaa siitä, että sydämeni sykkii perunalle, arjen arvokkaalle kultamukulalle. Peruna on parhaimmillaan juuri maasta nostettuna ja kattilassa suolavedessä keitettynä. 34 Oma PIHA H Kun sydän sykkii perunalle Harva asia on suomalaiselle kesäaikaan yhtä pyhä kuin uusi peruna. Jos viljelet perunoita saavissa tai ruukussa tilanpuutteen vuoksi, tee se hieman varjoisessa paikassa. Unelma vastanostetuista perunoista siintää sitkeästi mielessä koko alkukesän. Jättikokoiset perunat maistuvat aivan yhtä hyviltä kuin sivistyneemmän kokoiset. Se ruokkii perheemme pitkälle talveen. Myös ensimmäiset ruukkuperunat menevät kasvihuoneeseen huhtikuun alussa. Kerran yksi täydellinen perunakeskittymä löytyi syksyllä lavan kulmassa kasvaneen auringonkukan juurakon alta. Loppukesää kohti perunankorjuu käy yhä mielenkiintoisemmaksi, sillä jäljelle jääneet kasvustot ovat jatkaneet eloaan ja syvällä lavan uumenissa mukulat ovat elokuun loppuun mennessä paisuneet salaa suorastaan murikoiksi. Vuosi toisensa jälkeen teen aina saman ruukkuistutuksen vain todetakseni, että lavassa perunat kasvavat nopeammin ja paremmin. Aarteensa kullakin! < ELÄMÄÄ AISTIEN TARHASSA TEKSTI ja KUVAT Linda Peltola. Siinä tiivistyy unelma suomalaisesta maalaiskesästä, tärkkelykseen tallennettuna. Itselläni ei ole sopivaa perunakellaria, mutta onneksi lapsuudenkodistani löytyy vanha, kylämme puuhiomon toimiston käytössä ollut, betonista valettu kassaholvi, jossa on noin 30 cm paksu, varmaankin satoja kiloja painava teräksestä ja betonista tehty ovi. Perunalle liika kuumuus istutusastiassa ei tee hyvää, se saa aikaan vain paljon hyvin pieniä mukuloita. Kouraan osuessaan ne aiheuttavat lähes hysteeristä tunnetta vähän samaan tapaan kuin se yksi kesäkurpitsa, joka aina piiloutuu lehden alle ja löytyy jättiläiseksi kasvaneena vasta loppukesällä. Annabelle tulee hyvänä kakkosena ja Mozart on luottovarma myöhäisempi lajike, joka saa olla maassa puoleen syksyyn. Minulle perunan koko ei kuitenkaan ole tärkeä juttu, vaan maku, jota ei voi jäljitellä. Lapiolla pitää vielä lopuksi kaivaa perunalava pohjia myöten, ja usein sieltä nousee yllätykseksi ämpärillinen satoa. Lajikkeista Colomba on noussut kestosuosikiksi, sillä se on todella satoisa ja ruveton – kunhan se saa mukulanmuodostusvaiheessa tasaisesti vettä. Syksyn tullen huvittaa aina ajatus siitä, että toiset säilövät kassaholvissa rahaa ja arvoesineitä, mutta minun holvissani on hilloa ja perunoita. Uusi peruna ei kaipaa kylkeensä juuri muuta kuin nokareen voita tai ehkä tuoreella tillillä ryyditetyn kesäsalaatin, jos sitäkään. Holvi pysyy talvella juuri oikean lämpöisenä, kahdesta neljään astetta plussan puolella. Lavasta tulee ensisato myös samaan aikaan, vaikka istutus olisi ollut pari viikkoa myöhempi. Nopeasti sulavalla pihalla lavoihin pääsee istuttamaan perunoita jopa huhtikuun loppupuolella. Ah sitä odotusta, joka alkaa jo aprillina, jolloin varhaisperunafanaatikko alkaa idättää ja juurruttaa ensimmäisiä pottuja ikkunalaudalla
35 Oma PIHA
36 Oma PIHA Pihan pienet asukkaat TEKSTI ja KUVAT Maaria Matsunaga Hyönteisillä ja muilla pihan pienillä otuksilla on tärkeä paikkansa ekosysteemissä ja luonnon kiertokulussa.
37 Oma PIHA V Viedessäni nahistuneita salaatinlehtiä avokompostiin kavahdin inhosta: joukko valkoisia toukkia mussutti ahneesti päärynänkaraa. En enää vie hedelmiä avokompostiin, mutta aloin katsella uteliaana ympärilleni. Ne ovat pussikkaiden, pienten yöperhosten, toukkien suojapusseja. Vaikka näky etoi, jäin jostain syystä tuijottamaan lumoutuneena noita valkoisia olioita, jotka olivat päärynän kimpussa kuin vastasyntyneet koiranpennut emänsä nisillä. Eivät kai ne niitä kuitenkaan olleet. Sieltä toukat kömpivät ulos ruokaillakseen tuoreilla lehdillä ja palaavat takaisin pussiinsa pulskistumaan. Kun olen pari kertaa kopauttanut hämähäkin kuuluvasti maahan, se ottaa vinkistä vaarin ja kutoo jättimäisen verkkonsa korkealle yläilmoihin, ulottumattomiini. Uusin silmin Vieraalla maalla havainnoi ympäristöä toisella tavalla kuin kotona. Kuin olisi jälleen lapsi, jonka silmä huomaa kaiken. Annan mauriaisen vipeltää käsivarrellani kuten silloin kun olin lapsi ja tiedän tarkistamatta, ettei vaskitsasta ole vaaraa.. Pensasaidan lehdillä roikkuu puolestaan epämääräisiä risukerääntymiä. Maassa on reikiä, niistä ovat kaskaat nousseet kiivetäkseen puunrunkoa tai aidanseivästä pitkin, hylätäkseen sitten tyhjän kuorensa ja avatakseen siipensä. Komposti on periaatteessa lehtikomposti, mutta nakkaan sinne toisinaan jonkun hedelmänraadonkin – takaisin luontoon vaan, olen ajatellut. Sinä vuonna kesän viimeiset higurashi-kaskaat tuntuivat laulavan kauniimmin kuin koskaan. Haluan melkein syleillä kaikkia tuttuja elukoita kuin vanhoja kuomia: ampiaista, joka tekee pesänsä lupiinien keskelle, hapsenkakkiaista, joka inhottavasti hipaisee poskeani honteloilla koivillaan koikkelehtiessaan, leppäkerttua, jonka eri toukkavaiheita en muka millään huomaa kotimaassa ollessani. Nuo pienet hämähäkithän hyppivät! Entä onko mahdollista, että noin olemattomalla otuksella on sydän, jonkinlaiset aivot, silmät ja nivelet. Minkä hyönteisen toukkia ne mahtoivat olla. Kaikki on uutta ja ihmeellistä, pienistä öttiäisistä alkaen. Onko tuo keltainen hämähäkki myrkyllinen vai ei ja miksi se tuijottaa takaisin. Kotimaahan palatessa näkee vähän aikaa kaiken uusin silmin. Tämä tapahtui Japanissa. Ja pyydystäähän se hyttysiäkin verkkoonsa. Vähän myöhemmin käännän kompostin ja maatuneesta puutarhajätteestä nousee pulleita, kerälle kääriytyneitä vitivalkoisia toukkia, kuin alastomia hyönteisvauvoja. Se osoittautuu sitä paitsi älykkääksi olennoksi. Sehän sopii, mahdumme molemmat pienelle pihalle
Kuutisen tippaa vesilitraan ja hyvissä ajoin suihkuttelemaan. Pihapiiri, jossa on kaikille hyönteisille suojaa, pesäpaikkoja ja ruokaa, kutsuu myös muita eläinlajeja paikalle. Kumppanuuskasvit, kahvinpurut, harsot ja ajoitus tuottavat hyviä tuloksia. < Lukemista Nina Burton Elämän ohuet seinät (2022) Juha Kauppinen Monimuotoisuus (2019, 2022) Leena ja Heikki Luoto Ötökät lähiluonnossa (2021) Rachel Carson Äänetön kevät (1963). Ajatus, että muurahaismyrkky tappaa muurahaisten lisäksi muutkin maassa olevat pieneliöt, ei vielä pysäytä, sen tekee oma huomio. Sisältääkö se leppäkertutkin, kysyin, mutten saanut vastausta. Tasapainoinen piha Suhtautuminen hyönteisiin on usein nihkeää. Kumpaakaan ei olisi ilman hyönteisiä ja niiden toukkavaiheita. Kiroan kaaliperhosen toukkia, kun ne parsakaalin lehdet pupellettuaan siirtyvät kukintojen pariin, mutta kun katselen kellanvaaleiden perhosten iloista lentoa, teen mielessäni niiden kanssa sovinnon. Mitä, jos siinä olisi myrkkyä. Eivät hyönteiset tai muut pikkuotukset tietenkään aina ole tervetulleita. Siili ei elä sille tarjotusta maidosta vaan etanoista, kastemadoista ja kuoriaisista. 38 Oma PIHA Kokonaan kivettyjä pihoja ja asvaltoituja alueita katsellessa herää väistämättä kysymys, onko ympäristöstämme tullut jo liiankin siisti ja hygieeninen. Pensasaitakin on säästynyt tällä konstilla. Eräs vanhempi rouva on harmitellut muurahaisia, jotka marssivat metsikön puolelta hänen taloonsa. Lintu pelastajana Ajattelen taas toukkia kompostissani ja mietin, miksi näky oli minusta niin vastenmielinen. Kirvat, kirpat, toukat ja etanat saavat tarhurin toisinaan epätoivon valtaan, vaikka niitä kuinka torjuisi erilaisin, kilteinkin keinoin. Paras torjuntatapa on toimia etukäteen. Anteeksi, pussikkaat. Lintu, joka oli pyydystänyt nokkaansa muurahaisen. Ehkä pitäisikin jättää muutama taimi houkutuskasveiksi ja perhostoukkia varten ja suojata muut. Uskoisin silti, että ötökkävihaajakin katselee mielellään perhosten lentelyä ja nauttii lintujen livertelystä. Öljyliuos ei vahingoita kasvia, mutta öttiäiset eivät pidä sen hajusta ja jättävät kasvin rauhaan. Sammakot ja sisiliskot pitävät toukkapopulaatiot kurissa ja napsivat hämähäkkejä. Kontrolloimisen sijasta pitäisi pyrkiä toimimaan yhteistyössä luonnon kanssa. Myrkytän ne, hän vannoo, muttei sittenkään tee niin. Silti kaikille niille on paikkansa tässä maailmassa, osana luonnon kiertokulkua. Viime aikoina olen saanut apua neem-öljystä. Mutta oli myös naapurin ukko ja hänellä pyörän tarakalla lapio sekä laatikko, johon hän keräsi hevosten kadulle jättämät lantakasat ruusujaan varten. Ei ihme, jos hyönteiset katoavat. Mikä sai hänen päänsä kääntymään. Rikkaruohot ja ampiaispesät tuhotaan myrkyillä, eivätkä jotkut siedä edes pihapuita, koska ne pudottavat lehdet maahan "roskiksi". Ei siitä kuitenkaan niin kauan ole, kun keittiöjätteet vietiin laskiämpärissä tunkiolle, huussin jätökset kaivettiin maahan ja lehmät laidunsivat ulkona jättäen höyryäviä kasoja taakseen. Nimittäin eräänä päivänä rouva ilmoittaa: En myrkytäkään. Johtuuko se siitä, että näemme sellaista nykyään niin harvoin. Kun daikonretikan kylvää vasta juhannuksen jälkeen, se ei keskity kasvattamaan kukkavartta ja tuhohyönteisiäkin on jo vähemmän. Oli kärpäsiä, tuhatjalkaisia ja kiilteleviä koppakuoriaisia – ja toki myös tunkiorottia, joita kukaan ei kaipaa. Hyvinvoivalla pihalla luonnon kiertokulku on tasapainossa. Mieleeni on jäänyt mies, joka uhosi, ettei hänen pihallaan tulla näkemään yhtäkään ötökkää. Pikkulinnut löytävät ravintonsa pääosin luonnosta, vaikka ihminen talvella vähän auttaisikin
MINtTUA JA MEIRAMIA TEKSTI ja KUVAT Hannele Kojo. 39 Oma PIHA Puutarhan satoa vuokaan Rieskavuoka Kuumenna uuni 225 asteeseen. Levitä niiden päälle puolet pinaattiseoksesta, pavuista, kirsikkatomaateista ja säilyketomaateista liemineen. Tee toinen samanlainen kerros. Vuokaan kerroksittain koottu uuniruoka on helppo ja täyteläinen sadonkorjuun aikaan. Muuntele aineksia sen mukaan, mitä puutarhasta ja kaapeista löytyy. Peitä vuoka foliolla ja paista uunin alatasossa noin 30 minuuttia. neljälle hengelle 8 ohutta rieskaa 200 g lehtipinaattia pieni nippu sipulinvarsia tuoretta korianteria tai persiljaa ½–1 tl suolaa 1 prk mustapapuja, säilyke 200 g kirsikkatomaatteja halkaistuna 1 prk kirsikkatomaatteja liemessä, säilyke 4 dl juustoraastetta Vinkki Jos haluat lisää mausteisuu tta, rouhi kerroksiin mustapippuria ja chiliä. Hienonna ja sekoita monitoimikoneessa lehtipinaatti, sipulinvarret, korianteri tai persilja ja suola. Poista folio ja paista vielä, kunnes pinta on kullanruskea, noin 10 minuuttia. Voitele suorakaiteen muotoinen vuoka. Tarjoa hieman jäähtyneenä. Laita vuoan pohjalle puolet rieskoista. Ripottele päälle puolet juustoraasteesta
Vehreää sammalta ja hopeista jäkälää. 40 Oma PIHA Vehreää sammalta ja hopeista jäkälää TEKSTI ja KUVAT Henrietta Pitkänen Poronjäkäläpuutarhan ulkoasu elää kosteuden ja kuivuuden mukaan
Kasvukaudella sammalpeitteen väri ja muoto elävät kosteusolojen mukaan. Mielikuva sammalesta puutarhurin harmina on mahdollista kääntää suosioksi. Siihen kun astuu kertaalleen, niin sammal sateen tultua kohoaa, toisella kerralla se ei kohoa. 41 Oma PIHA S Näkymät sammalja jäkäläpuutarhassa ovat visuaalisesti ainutlaatuisia ja ekologisesti monimuotoisia. Sammalilla ei ole juuria vaan ne kiinnittyvät paikalleen kevyesti karvamaisilla juurtumahapsilla, joita on myös osalla jäkälistä. Luontevaa ja erityistä Meillä maaperän luontainen happamuus suosii sammalten ilmaantumista puutarhan istutusalueille. Syksyn sateissa pörhistyneiden sammalten vehreys hehkuu optimistisesti lumen tuloon saakka ja alkaa pilkottaa taas kevään pälvissä. Sammalten estetiikka löytyy kuitenkin luontevasti myös pohjoismaisesta mielenmaisemasta. Eräät sammallajit viihtyvät myös kalkkipitoisella kasvupaikalla. Jäkälät muodostuvat symbioosissa elävistä levä/sinibakteerija sieniosakkaista. Sammal varaa hulevesiä itseensä ja luovuttaa niitä tasaisessa tahdissa eteenpäin. Puutarhan ekologinen hyvinvointi lisääntyy, sillä sammalpeite tasaa maan kosteutta ja suojaa sitä eroosiolta. Sammalia saattaa tulla vähitellen kasvualustan tiivistymisen heikentämälle nurmikolle. Tove Jansson kuvaili 1970-luvulla julkaistussa Kesäkirjassaan sammalen arvostusta näin: ”Sammal on arinta mitä maa päällänsä kantaa. Pohjoismaiselle katsojalle tuttu sammaleinen kalliomaasto on esimerkiksi suunniteltu osaksi puutarhaa rinnastamalla se silotellun moderneihin kivilaattakulkuteihin. Sammalen suojissa viihtyy rikas pieneliöstö, joka muun muassa hajottaa eloperäistä ainesta. Silittämään kutsuvat sammalturkkiset alueet ovat omiaan myös tuntopuutarhaan. Antamalla sammalen kasvaa siellä missä se viihtyy luonnostaan tai vaikka viherkatolla voi puutarhaan syntyä sen erityislaatuisin osa. Sammalpeitteen hidas kasvu ja sammalten lukeutuminen maapallon vanhimpiin maakasveihin tarjoavat perspektiiviä pohdiskelulle. Jos kolmannen kerran kävelee sammalta myöten, se kuolee.” Kirjassa kesäsaaren asukkaat varjelivat sammaleista puistometsäänsä puhdistamalla sitä luonnonroskista ja kävelemällä siellä kapeita polkuja pitkin. Viime vuosikymmeninä olemme Suomessakin heränneet sammalpuutarhafilosofiaan erityisesti japanilaisten esikuvien myötä. Siellä temppeliympäristöissä levittäytyvien sammalmattojen tyyni kauneus kutsuu mietiskelevään mielentilaan. Sammalet kuuluvat versokasveihin kuten putkilokasvitkin. Sammaloitunut maisema henkii rauhoittavan metsäistä tunnelmaa, jossa hehkuu monia sympaattisen vehreitä sävyjä. Lukemista Ulrica Nordström Samettinen sammal puutarhassa ja ruukussa (2020) Sanna Laaka-Lindberg Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan Sammalpuutarha – elävien sammalten kokoelma (Suomen Sammalseuran julkaisussa Bryobrotherella, 2022). Sammal on näkynyt viime vuosikymmeninä lontoolaisessa Chelsean puutarhanäyttelyssä. Lisäksi pieniä havupuita muistuttava versomuoto, koristeelliset itiöpesäkkeet ja mätäsmäisen Itiöpesäkkeet koristavat ja värittävät sammalia kukintojen tavoin. Karhunsammalten tumma pullonvihreä on yksi upeimmista sammalväreistä. Sammaleiseen puutarhaan kasvaa aivan omanlaistaan viherpintaa. Julkisista sammalja jäkäläpuutarhoista löytyy innoitusta sekä lajija istutusvinkkejä
2. Varsinkin soilta tuttu rahkasammal voi saada hienoja punertavia sävyjä luonnostaan sekä silloin, kun syyskylmä on puraissut kasvustoa. Kivipinnalle liimattua sammalseosta Kaisaniemessä. Ulkomuodoltaan kurtistuneet sammalet ja etenkin jäkälät voivat tosin elpyä ”kuivuushorroksestaan” yllättävän hyvin. Siellä jalkoihin vedetään myös erikoisvalmisteiset sukkatossut, jos sammalilla on hoitotoimien vuoksi kuljettava. Japanissa välineet tähän tehdään bambusta. Kannattaa valita rakoja röpelöpintaisia kiviä, joiden epätasaisuuksiin sammalten on helpompi asettua. Vesiaiheiden yhteyteen sammalet sointuvat mainiosti. Vanhan nurmikon jäänteitä voi myös poistaa, jotta esimerkiksi niittyliekosammal pääsee leviämään nopeammin yhtenäiseksi. Sammalen ja jäkälän päälle karisevat lehdet, neulaset ja oksat poistetaan kevyesti luutimalla, muuten kasvusto voi lopulta tukahtua kostean karikekerroksen alle. Sammalet leviävät käytännössä kaikkialla ilmassa leijailevien itiöidensä välityksellä. Sammalen siirtämistä harkittaessa kannattaa tarkkailla, millaista lajistoa kasvaa lähiympäristössä omaa puutarhaa vastaavilla paikoilla. Heinien ja muun kookkaan kasvillisuuden säännöllinen kitkeminen on tärkeää. Päätöstä sammaloittaa heikko nurmikonosa voi edistää se, että avoimilla paikoilla luonnostaan viihtyvät sammallajit sietävät maltillista tallausta paremmin kuin metsäsammalet. Kauniit karhunsammalet ovat parhaita lajeja puutarhaan. 3 4 2. 4. Maan sammaloitumiseen kannattaa asennoitua vuosien mittakaavassa. Sammalen perushoito tiivistyy kasteluun ja puhtaana pitämiseen. Sammalkalliota kulkuteineen Chelsean puutarhanäyttelyssä. Suomessa esiintyy yli 900 erilaisiin kasvuoloihin sopeutunutta luonnonsammallajia. Tällöin paikalle valikoituu kasvuoloissa varmasti viihtyviä lajeja. Sammalten ja jäkälien hämmästyttävät muodot ja värit tarjoavat kiintoisaa kontrastia kesäkukkien ruukkuistutuksiin samalla kun kattavat multapintaa. Monta tapaa perustaa Yksinkertaisin tapa perustaa sammalpuutarha on alkaa vaalia tontilla entuudestaan kasvavaa lajistoa tai antaa raivatun, sopivan kostean maatilkun sammaloitua itsekseen. Kastele ja siivoa Kynnyskysymyksiä sammalten viihtymiselle ovat maanpinnan ja ilman kosteus sekä varjon määrä. Lisäksi keräämisessä tulee muistaa luonnonkasvustoja kunnioittava maltti. Kivien siirtämiseen ja sammalten ottamiseen täytyy kysyä maanomistajan lupa. Sammalpuutarhan hoitamisesta voi luoda meditatiivisen ja läsnä olevan rutiinin, jonka aikana havainnoi sammalmaton pienoismaisemaa. Metsäoloja kuivemmassa ja avonaisemmassa puutarhassa sammalmaton kastelu esimerkiksi sadettamalla tai sumuttamalla on tarpeen sateettomina kausina ja kasvun alussa. Puutarhaan siirrettyjen luonnonkivien tai kantojen voi myös antaa sammaloitua itsekseen. 3. 42 Oma PIHA runsas kasvutapa tekevät sammalista suosittuja sekä kotimaisissa että japanilaisissa puutarhoissa. 1. Roihuvuoren japanilaisvaikutteisessa puutarhassa levittäytyvää keväistä sammalmattoa
Sammalpuutarhan pohjamaaksi tuotiin 20 sentin kerros luonnon hietamoreenia. Keltajäkälät ovat jäkäläpuutarhan aurinkoja. 9. 43 Oma PIHA 6 5 7 8 Kaisaniemen sammalpuutarha Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa Helsingissä on kokeiltu eri tapoja istuttaa sammalia. 6. Sen päälle tiivistettiin vielä noin 5 senttiä suopaikan pohjimmaisesta kerroksesta kaivettua hiesusavea. Kaisaniemen jäkäläpuutarhaa. Sammalmurskamenetelmää hyödynnettiin myös Roihuvuoren puistometsässä. – Kolmen viikon kastelemisen jälkeen sammalpuutarha alkoi vihertyä. Puiden varjostuksesta huolimatta alue on liian valoisa vaateliaille metsäsammalille, mutta avoimien paikkojen ja nurmialueiden lajisto viihtyy. Käytävältä on mukava kumartua katsomaan sammalkudelman yksityiskohtia. Avoimen maanpinnan lisäksi kasvupaikoiksi on tarjolla varjoisa kivimuurin alusta, lahopuuta sekä puro vesisammalille. Varjoa ja kastelua Kaisaniemen sammallajien määrä on noin kolmekymmentä. Istutettavia sammalia on vuosien aikana kerätty muun muassa Kekkilän vantaalaisen multa-aseman alueelta kalliomurskekekojen päältä sekä rakennettaviksi aiotuilta alueilta. Kivipinnoilla viihtyviä sammalia voi ”liimata” paikoilleen sekoittamalla sammalmurskaa kananmuniin tai tapettiliisteriin ja painamalla seoksesta tehdyt lätyt kiviä vasten. – Kaisaniemessä käyttämämme sekoitussuhde on ollut 40 % sammalmurskaa ja 60 % turvetta, Pertti Pehkonen selventää. Rauhoittavan näköinen sammalrantainen lampi Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. 6. – Päällimmäiseksi taputtelimme parin sentin kerroksen sammalmurskasekoitusta ja tiivistimme koko paketin nurmikkojyrällä, ylipuutarhuri kertaa. – Vuosina 2015–16 rakennettu kompakti sammalpuutarha on ollut hyvin pidetty kävijöiden keskuudessa, kertoo Kaisaniemen ylipuutarhuri Pertti Pehkonen. Nämä istutustavat ovat osoittautuneet toimivammiksi kuin hapattavan maidon tai piimän siveleminen kiville tai sammalmaton levittäminen sellaisenaan uudelle kasvupaikalle, mistä rastaat todennäköisesti nokkivat sen rikki ennen kuin se on ehtinyt asettua kunnolla. Kerätyt sammalmatot raastettiin verkkoa vasten pieneksi murskaksi, jota sekoitettiin betonimyllyssä kottikärryllisten verran yhteen kasvuturpeen kanssa. Metsäliekosammal lukeutuu parhaiten pärjääviin metsäsammaliin. Ajatus sammalpuutarhan perustamisesta alkoi itää kymmenisen vuotta sitten, kun Kasvimuseon tutkijat halusivat tuoda sammalaiheen nähtäville ulkopuutarhaan ja kerryttää lajikokoelmaa. 8. Kaisaniemen sammalrinne hehkuu vihreää. 7. Sammalpuutarhan elämänmenoon kuuluvat lajiston suhteiden vaihtelut vuosien mittaan ympäristöolojen mukaan. Kaisaniemen puutarhan nykyinen sammallajisto on peräisin sekä istutuksista että luonnonleviämisestä. 5
– Tämä alue tehtiin vuonna 2016. Polkuja käyskentelemällä voi kokea laajojen sammalmattoalueiden harmonista tunnelmaa. Jäkäläpuutarhaa alusta alkaen istutettaessa voi innoitukseksi käydä katsomassa Kaisaniemen puutarhan Kasvimuseon viereiselle tasanteelle tehtyä jäkäläkokonaisuutta. Roihuvuoren sammalmatoissa kasvaa pääasiassa kuloja karhunsammalta. Rikkakasvimaisesti leviävää keuhkosammalta on puutarhasta poistettu. Jäkäläpuutarha aurinkoon Jos piha on sammalille liian aurinkoinen, sinne voi perustaa jännittävän jäkäläpuutarhan. Jäkäläaihe rakentuu esimerkiksi parvekkeelle tai patiolle asetelluista rupijäkälien kirjavoimista kivistä. Sammalpeite pidetään roskattomana lehtipuhaltimen ja kevyen harjaamisen avulla. – Havaitsimme, että toimiva tapa perustaa jäkäläpuutarha on laittaa hieman kallelleen asetelluille graniittilaatoille kasvualustaksi maatunutta, jäkälikön alta kerättyä metsämaata, hän jatkaa. < Roihuvuoren sammalpuutarha Helsingin Roihuvuoren japanilaisvaikutteisessa puutarhassa on vaalittu sammalpohjaista puistometsää 1990-luvulta lähtien. Kaisaniemen sammalia kastellaan kesäisin yleensä tunnin verran päivässä alueelle asennetun laitteiston avulla. Julkisen puistoalueen sammalten hoitoon kuuluu kastelu hellejaksoina ja päällysroskien poisto useasti viikossa etenkin lehtien putoamisen aikaan. – Näin matkitaan siis kaltevan kalliopinnan luonnonoloja. – Suosin niitä myös kotipuutarhassani. Kulosammal on vähentynyt säännöllisen kastelun myötä siinä missä kauniiden kangasja karvakarhunsammalten on havaittu hyötyvän siitä. Muunnan lisäksi mökkipihan lampialuetta karpaloa kasvavaksi sammalsuoksi, jonka ylitse kuljetaan kohotettua kivipolkua ja puusiltaa pitkin, hän kertoo omista sammalsovelluksistaan. Kokonainen jäkälille omistettu puutarhanosa on maailmanlaajuisesti harvinainen, niitä ei löydy monestakaan kasvitieteellisestä puutarhasta, kertoo Pertti Pehkonen. Huomioon on hyvä ottaa, että etenkin kuivuneina jäkälät ovat sammaliakin hauraampia tallaamiselle. Jäkälämatot siirsimme tänne Kaisaniemeen sellaisinaan paikoilta, jotka tullaan rakentamaan. Sinne löytyi puutarhan materiaalivarastoista jopa lohkare, jossa on pieni hiidenkirnu siinä pyörineine jauhinkivineen. 2. Alueen kivet vastaavat esimerkiksi korkeutensa mukaan taivasta, ihmistä ja merta. Astinkivipolku on yksi vaihtoehto sammalpuutarhan kulkutieksi, kuten Roihuvuoressa. Esimerkiksi kivilaattojen välit saavat sammaloitua. Varsinkin poronjäkäläkasvustojen ilme elää sateen ja kuivuuden mukaan. Jäkäläpuutarha laajenee Kaisaniemessä istuskelupenkin metallikiinnikkeiden vierillä kasvaviin minikokoisiin raudansuosijalajeihin asti. 44 Oma PIHA 1. Kaisaniemen jäkäläpuutarhan raameina toimivat kierrätyskivet ja haravoimalla aaltomaisiksi raidoitetut sora-alueet. Valoisalta paikalta toiselle tehdyt jäkäläkivisiirrokset onnistuvat yleensä paremmin kuin valmiiksi sammaleisten kivien siirtäminen. Metsänpohjalta nousevien monirunkoisten pihlajien graafisuus korostuu vasten vihreää sammalmattoa. Näkymä sumuna leviävään kasteluveteen kääriytyneestä sammalpuutarhasta kuljettaa ajatukset hauskasti "maahan aikojen alussa". Visuaalinen ja ekologinen vaikutelma muistuttaa sammalmattoja, mutta jäkälien värimaailmassa hohtavat hopeanharmaus, valkeus ja kellanoranssi. Jäkäläalueella sovelletaan löyhästi japanilaisen kuivapuutarhafilosofian visuaalisia piirteitä. Kivipinnoilla on lisäksi esimerkiksi kalliopalmikkoja kivikynsisammalia. Puistometsän harvassa aluskasvillisuudessa kukkii sammalpeitteeseen sointuvia, ei liikaa leviäviä kasveja, kuten valkoja sinivuokkoja, oravanmarjoja sekä ketunleipiä. Jäkälät viihtyvät taas kaupunkikeskustassa ilman laadun parannuttua viime vuosikymmeninä. 2. – Sekä sammalet että jäkälät tarjoavat mainion paletin kotipihalle ja viherrakentamiseen, Pertti Pehkonen miettii. Siksi olemme levittäneet Kaisaniemen jäkälien ylle muikkuverkkoa. Metsäsammalten pehmentämiä kivenlohkareita kannattaa vaalia, jos niitä löytyy pihalta luonnostaan. Sammalpuutarhassa samaa virkaa ajaa vaarnoilla maahan kiinnitetty kaniverkko, jonka läpi sammalet kasvavat, Pehkonen selvittää. Se maastoutuu paikalleen hyvin. – Rastaat käyvät mylläämässä jäkälikköjä ruokaa etsiessään
46 Oma PIHA Monimuotoinen hedelmätarha Paratiisiomenapuu 'Erstaa' on hillittykasvuinen, joten se sopii myös pieneen puutarhaan. PIHASUUNNITTELU TEKSTI, KUVAT ja SUUNNITELMAT Eija Keckman. Hedelmät ovat pieniä, mutta hyviä talouskäyttöön
Pilariomenapuut kasvavat 2–3 metriä korkeiksi 1. Asiaan vaikuttaa tietysti myös se, mitä muuta kasvillisuutta ja toimintoja pihaan halutaan mahduttaa. Onneksi pienen pihamaan omistajan ei tarvitse jäädä osattomaksi satoa tuottavista puista ja pensaista. Ne ovat pieneen puutarhaan tavallista kirsikkapuuta parempi valinta.. Niiden alkukesäistä kukintaa ihaillaan ja syyspuolella tarkkaillaan innokkaasti sadon kypsymistä, laatua ja määrää. Vaivattomin vaihtoehto on istuttaa meilläkin nopeasti yleistyneitä pilariomenapuita (Malus Ballerina-Ryhmän lajikkeet), joiden kasvutapa on pysty ja kapea. 2. Lisäksi puutarhan pitää olla aurinkoinen, sillä hedelmäpuut ja marjapensaat vaativat aurinkoa tuottaakseen satoa. Kypsät hedelmät odottavat poimijaansa. Tontin koko määrää pitkälti, kuinka laajan hedelmätarhan puutarhaan saa. Tilan vähyys kuitenkin romuttaa helposti hedelmätarhahaaveen. Pilariomenapuun leikkaaminen on pienimuotoista, mutta se kannattaa tehdä säännöllisesti. Juuristokin pysyy pienenä, joten on mahdollista, että puu tarvitsee tukipuut koko elinkaarensa ajan. Kirsikoissa (Prunus) on matalan pensasmaisesti kasvavia lajikkeita. Viitseliäs esteetikko kasvattaa hedelmäpuut ja marjapensaat aidalle tai rakennusten seinustoille ohjaten oksat vaijereihin, kuten tehtiin jo 1700-luvun Englannissa. Tosiasia on, että pienessä puutarhassa jo yksikin omenapuu kasvaa liian suureksi ja varjostavaksi. Perinteiset hedelmäpuut ja leveät marjapensaat kuuluvatkin suureen puutarhaan, sillä omenaja päärynäpuut vaativat etäisyyttä neljästä viiteen metriin ja marjapensaatkin kaksi metriä. 47 Oma PIHA T Hedelmäpuut ovat puutarhoissamme tuttu näky. Pienenkin puutarhan omistaja saattaa haaveilla herkutteluhetkistä oman hedelmäja marjasadon parissa. 2 1 ja noin metrin leveiksi. Nämä kapoiset pikkupuut ovat mainioita pienelle pihalle, etenkin kun niiden istutusväli on vain 60–80 senttiä. Luumupuun kaunis kukinta kestää lyhyen aikaa, mutta on hyvä lisä hedelmätarhaan. Kapea latvus ei vie liikaa tilaa eikä valoa muilta istutuksilta. Näin puun leveys pysyy samana ja muoto pilarimaisena
Pensaasta tulee metrin leveä ja saman verran korkea, joten se sopii mainiosti myös pienelle pihalle. Tarhan sisääntuloa korostaisin pergolaportilla köynnöksineen. Risuista ja oksista tehdyn pergolan päälle on istahtanut kyyhkynen. Aluetta elävöittävät suuriin ryppäisiin istutetut, keväällä kukkivat sipulikukat, kuten narsissit, englanninja espanjansinililjat sekä ihastuttavat kirjopikarililjat. Lavakauluksessa olevan herukkatai karviaispuun aluselle voidaan istuttaa mansikoita, yrttejä tai kesäkukkia. Olen ihastunut ikihyviksi runkokarviaisiin, koska niistä on seisten paljon helpompi korjata satoa kuin tavallisista karviaispensaista. Vähän tilaa vievä "marjapuu"voidaan istuttaa esimerkiksi lavakauluksen keskelle antamaan korkeutta ja rytmiä. Puutarha Tahvosilta on tullut tänä vuonna mielenkiintoinen uutuus nimeltä 'Herkkuhe1. Kaunis aita ja tasariveihin istutetut, huolellisesti leikatut hedelmäpuut ovat ison pihan näyttävä tila. 48 Oma PIHA PIhASUUnNITtEL U Marjapuut Marjasatokin on pikkupuutarhassa mahdollinen, kun perinteiset marjapensaat korvataan rungollisilla herukoilla ja karviaisilla. Pienen hedelmätarhan aluselle kylvetään niin ikään nurmi, mutta sen joukkoon istutetaan pieniä kevätkukkivia sipuleita, kuten kevättähtiä (Scilla), helmililjoja (Muscari), kiurunkannuksia (Corydalis) ja lumikelloja (Galanthus). Suureen hedelmätarhaan kylvetään nurmikko. Aidattu hedelmätarha tarvitsee pergolaportin, joka tuo rytmiä paikalle ja selkeän kulun huonemaiseen tilaan. Se tarvitsee tukipuut ensimmäisinä vuosina. rukka', johon on yhdistetty mietoja, maukkaita herukoita. Nautiskelua Kahden vanhan hedelmäpuun väliin sijoitettu riippukeinu on paikka unelmoin1 2 3. Aita ja aluskasvit Hedelmätarhat tavataan aidata, koska on tärkeää pitää nelijalkaiset ja miksei myös kaksijalkaiset varkaat poissa kypsyvän sadon luota. Ne ovat viehättäviä, noin metrin korkuisia pikkupuita. Suosittelen rustiikkista puuaitaa tai viinimarjapensastai vadelma-aidannetta. 2–3. Pehmeä nurmi on paras alusta putoaville hedelmille, ja tasainen alusta helpottaa muutenkin sadonkorjuuta. Selkeästi muusta pihamaasta erilleen aidattu hedelmätarha on viehättävä
Kukinnan mentyä ohi voidaan alue ajaa ruohonleikkurilla. Kirjopikarililjat tuovat ilmettä keväiseen hedelmätarhaan. Käynkin jo mielessäni läpi Eija's Gardenin paikkoja, joihin voisin istuttaa näitä pikkuisia hedelmäpuita! < 6 5 4. Myös penkki kuuluu hedelmätarhaan puun alle. Näin tehdään elintärkeä palvelus pölyttäjille varhain keväällä. Tätä kirjoittaessani koin oikein inspiraatioryöpyn pilariomenapuita kohtaan. 5. 6. Puiden siimekseen viedään kahvitteluryhmä, joka on suosiossa etenkin kukintaaikaan. nille. 49 Oma PIHA 4. Vanhat omenapuut ovat mitä viehättävimpiä puutarhan kaunistajia. Makuuperspektiivistä näkee taivaan, kumpupilvet, puiden kukinnan, pölyttäjien touhuamisen ja lopulta sadon kypsymisen. Hedelmätarhan maapohja voi olla kukkivien pikkusipuleiden peitossa. Se kutsuu auringonpaahteisessa tarhassa käyskentelevää istahtamaan varjoon ja nauttimaan hedelmätarhaa rajaavan puuaidan eteen istutettujen perennojen ja kesäkukkien kukinnasta
Vanhojen, vahvarunkoisten hedelmäpuiden välille laitetaan riippumatto, jossa voi uinahdella ja uneksia tulevasta sadosta. Espanjantai englanninsinililjat (Hyacinthoides hispanica, H. Kirjopikarililjat (Fritillaria meleagris) 6. 1. Nurmikko Marjapensailla voidaan tehdä satoisa aidanne hedelmätarhan ympärille.. Narsissit (Narcissus) 5. Pergolaportti C. 50 Oma PIHA Hedelmätarha suurelle pihalle 3 3 3 2 2 2 2 2 2 4 4 4 4 4 5 5 5 6 A B 7 7 C PIhASUUnNITtEL U 1 Hedelmätarhan rajaamiseen sopivat rustiikkiset puuaidat, joiden tyvelle on istutettu kesäkukkia, vihanneksia, yrttejä ja perennoja. Lauta-aita B. Perennat A. Hedelmäpuut 3. Köynnös 7. non-scripta) 4. Herukkapensasaidanne 2
Uusi kestotilaaja toimi näin: Tilaa lehti ja tilaajalahja sivun 82 palvelukortilla, puhelimitse numerosta 020 413 2636 (ark. TILAAJALAhJAnA 20 VIELÄ EhdIt! TILAA MUKULA t JA ILMoIt A tIEtoS I 23.8. 51 Oma PIHA Omenapuut ovat useimmiten hedelmätarhan perustajan kasvilistan kärjessä. KEStotILAAJALLE 8000 SIVUn ArKISto ILMAISEKSI Nykyinen kestotilaaja toimi näin: Ilmoita nimesi, osoitteesi ja tilausnumerosi tilaajapalveluumme: tilaukset@pellervo.fi tai puh. Kukapa ei rakastaisi omenapuun kukintaa. Mukulat toimitetaan syys-lokakuussa. Tilaa mukulat ja ilmoita tietosi 23.8. Tämän numerosarjan perusteella tiedämme, että kestotilauksesi on voimassa ja varmistamme osoitteesi. mennessä. Tilausnumero löytyy tämän Oma PIHA -lehden takakannesta osoitetietojen ylimmältä riviltä. MEnnE SSÄ, MUKULA t toIMItEtAAn SyySLoKAKU USSA 'ChArMEr' -bALKAnInVUoKon MUKULAA Sekä uudet Oma PIHA -lehden kestotilaajat että uskolliset vanhat kestotilaajamme saavat lahjaksi 20 'Charmer' -balkaninvuokon mukulaa pelkkien toimituskulujen (8,90 €) hinnalla. 020 413 2636. Laskutamme mukuloiden toimituskulut erikseen. 20 TILAAJALAhJoJA on VArAttU rAJoItEttU MÄÄrÄ!. klo 8–16) tai netistä omapiha.info Laskutamme tilaajalahjan toimituskulut erikseen
Rungollinen herukka 3. Penkki B. Pilariomenapuut 2. 52 Oma PIHA Hedelmätarha pienelle pihalle 1. Pieniä kevätsipulikukkia 5. Lavakaulus C. Nurmikko E. Mansikat A. Pensaskirsikka 'Chokoladnaja' (Prunus cerasus) 4. PIhASUUnNITtEL U. Tontin rajat 3 3 2 4 4 4 4 4 4 4 4 4 5 A B D C 1 Pieneen hedelmätarhaan laitetaan penkki hedelmäpuun alle ja suureen tarhaan sijoitetaan esimerkiksi ruokailuryhmä. Pensasmainen suklaakirsikka (Prunus cerasus 'Chokoladnaja') on käyttökelpoinen pienessäkin puutarhassa. Seulanpääkiveys D. E Hedelmäpuun tyvelle voidaan istuttaa matalia sipulikukkia antamaan ilmettä nurmikkoon
Puiston aikakausista voi lukea sinne sijoitetusta oivasta opastetaulusta. < Vanhan Albergan puutarhassa TEKSTI ja KUVAT Henrietta Pitkänen PÄIVÄKÄVELyLLÄ • LEPPÄVAArASSA Vanhan Albergan puutarha Leppävaara, Espoo Upseerinkadun ja Majurinpolun välissä Kehä I:n vieressä itäpuolella. 53 Oma PIHA T Tiheästi rakennetussa Leppävaarassa, lyhyen kävelymatkan päässä vilkkaasta kauppakeskus Sellosta, sijaitsee pala Espoon vuosisataista puutarhahistoriaa. Muotopuutarhan ympärillä leviää kartanon entistä maisemapuistoa jalopuineen. Puiston ydinosa ennallistettiin barokkimuotopuutarhan ruutukaavajakoon. Hiekkakäytävien jakamissa istutusruuduissa varttuu nykyisin täyteläisemmäksi esimerkiksi erilaisista marjapensaista ja niittylajistosta koostuvaa kasvillisuutta. Kehä I:n länsipuolella sijaitseva, Sokerilinnaksikin kutsuttu Albergan kartano rakennettiin 1800-luvun lopulla vanhemman kartanon kesähuvilaksi. Esimerkiksi Leppävaara-seura ajoi pensoittuneen puutarhan kunnostamista. Puistossa tuottaa satoa myös alun perin ruotsalainen omena, joka nimettiin aikanaan Tersmedenin suvun mukaan. Valokuvat ja kartat auttavat paikallistamaan vanhoja rakenteita. Suomenlinnassa kapteenina työskennellyt Carl Tersmeden osti 1700-luvun puolivälissä tätä aiemmin säteriratsutilana toimineen Albergan. Rahoitusta monivaiheiseen urakkaan kartutettiin lähistön toimistotalorivien maankäyttömaksuista. Vanhan Albergan kartanon rakennukset on purettu, mutta jäljelle jäänyt puutarhapohja kunnostettiin ja rakennettiin osin uudelleen puistoksi, joka avattiin vuonna 2016. Myöhempinä aikoina kartanolla oli muita omistajia. Syreenien saapuminen Suomeen tapahtui pääasiassa Suomenlinnan kautta 1700-luvulla. Vanhan Albergan puisto edustaa kiehtovaa puutarha-arkeologista kohdetta, joka toimii julkisena viheralueena. Muotopuutarhaa reunustavat syreenirivistöt ovat peräisin kartanon pensasmajan kasveista talteen saaduista pistokkaista. Hoitamattoman vaiheen jälkeenkin komeat, 1800-luvulta lähtien paikalla kasvaneet lehmukset, kylmämuuratut puutarhapengerrykset ja ukkomansikan kaltaiset viljelykasvimuistot viittasivat aiempaan puutarhaan. Puutarhaa laajennettiin hänen aikanaan, ja siellä järjestettiin Viaporin upseeriston puutarhajuhlia. Muinaismuistolain suojaama puutarhaharvinaisuus on nostettu näkyville kaupunkimaiseman historiakerroksista kertovaksi käyntipaikaksi
54 Oma PIHA Suunnittelematta paras Pihan tiedot KOKO 3750 m2, jossa mukana metsäalue PAIKKAKUNTA Kuopion Karttula KASVUVYÖHYKE IV IKÄ 24 vuotta Anita Puustjärven hoidossa MAALAJI metsämoreeni, jossa mukana savea, lisätty multaa Tässä puutarhassa on tilaa maasta löytyville kiville ja villeille kukkijoille. MEIDÄN PIhA TEKSTI ja KUVAT Sari Toikkanen. Sattuma saa johdattaa tekemistä
Tein sitä varten kivipolun, sillä osa kivistä liikkuu helpommin sellaisen päällä. Rinteessä kukkii aina jokin kasvi. Niille sopiva paikka on yleensä toisella puolen pihaa. Ja mitä ei pysty, siirrän kangen ja apukivien kanssa. Pikkukivistä on puolestaan syntynyt polkuja. Yhtä kaikki, hän nauttii saadessaan askaroida pihalla. Anita kertoo, että pikkukivien sommittelu on myös ajatusten sommittelua. Puutarha laajenee metsään Koko puutarha on muotoutunut samaan tapaan kuin kivipolut, eli tehdessä. Luonnosta siirretyt lumpeet ovat kotiutuneet koristealtaaseen hyvin. On palkitsevaa, kun saa kiven liikkumaan sinne minne haluaa. Etenkin kivityöt ovat mieluisia. Ne mitkä pystyy pyörittämään, pyöritän. Kivistä on syntynyt kohopenkkien reunuksia, rajaelementtejä metsän katveeseen ja askelmia portaisiin, jollaiset nytkin ovat työn alla. Anitan ei edes pitänyt rakentaa polkuja, vaan kuinkas kävikään. Pian Anita löytää itsensä tekemästä jotain ihan muuta kuin alun perin piti. 2. Kuopion Karttulassa sijaitsevalla tontilla lapio kilahtaa lähes joka pistolla. – Olin siirtämässä yhtä isoa kiveä. Sen tietää Anita Puustjärvi, joka mennessään kitkemään pionipenkkiä huomaakin ojentamista vaativat kärhöt, saksimista odottavat kellokukat tai siirrettävän kiven. – Kiviä löytyy, ja kun niitä löytyy, ne ovat ikään kuin väärässä paikassa. Työssään lastenpsykiatrina hän joutuu pohtimaan monenlaista, ja kivipolkuja tehdessä usein ajatuksetkin asettuvat aloilleen. Kivipolku näyttikin niin hauskalta, että rupesin tekemään niitä lisää. 55 Oma PIHA 1. Rinteen alla on lummelampi, jonne pumppu kierrättää vettä. 1 2. – Puutarhan olennainen osa ja minun bravuurini ovat isot kivet, Anita sanoo. P Puutarha on yllättävää tekemistä täynnä. Kivimaailmaan harrastaja on tutustunut tontin myötä
Tontilla kasvoi myös vanhaa metsikköä, mikä viehätti Puustjärviä. 2. Kun hän perheineen muutti paikalle 24 vuotta sitten, he olivat tontin kolmannet omakotiasukkaat. Anita on täydentänyt metsän reunaa istuttamalla kokonaan uusia lajeja. Erityisesti takana häämöttävä huvimaja miellyttää silmää. 3. Havupuiden lomassa kasvaa myös luonnon vaahteraa, haapaa, pihlajaa, näsiää, saniaista ja Anitan erityistä suosikkia sinivuokkoa, jota löytyi metsälähteeltä. – Sinivuokot ovat pikkuhiljaa levinneet. Anita on ottanut käyttöön rikkaruohopolttimen, joka helpottaa urakkaa. 56 Oma PIHA 1 2 1. Metsikössä on myös hieman harvinaisempi näky: kookkaaksi kasvava kakalia (Parasenecio hastatus) kolmiomaisine lehtineen. Kasvien lomassa kulkevilta kivipoluilta on aika ajoin kitkettävä rikkakasvit. – Kakalia on ollut väliaikaisessa paikassa, mutta on itse asiassa aika hyvä tuossa, harrastaja katselee arvioiden ja kertoo aikovansa laajentaa metsäistutuksia. Niitä on nyt metsässä laajasti luonnostaan ja pihalla noin kymmenen neliön alueella. Anita Puustjärvi nauttii näkymistä takapihan terassilla. Kookkaat, yli satavuotiaat kuuset saivatkin jäädä vartioimaan pihan laitaa. – Tuosta meni ennen kävelyreitti, mutta Haaga ja Mikkeli päättivät toisin, Anita sanoo viittilöiden kohti laajentuneita pensaita. Ruusu ylitse muiden Myös varsinaisen pihan puolella kasvaa alkuajoilta säästyneitä lajeja, kuten lasten kiipeilemä terijoensalava ja talon päätyseinää peittävä säleikkövilliviini.. Vasemmalla koreilee purppuranpunainen tähtiputki (Astrantia major). Edelliset omistajat olivat nurmettaneet etelään viettävää takapihan rinnettä, pengertäneet siihen kukkapenkin ja istuttaneet pari omenapuuta. Kaikki pihan isot ja pienet kivet ovat löytyneet tontilta maata kaivamalla. Takapihan keskelle on jätetty yhtenäinen nurmialue. Siirsin yhden taimen, ostin kolme ja muurahaiset ovat ystävällisesti huolehtineet niiden levittämisestä. Alppiruusut ovat viihtyneet siellä odotettuakin paremmin. 3 MEIDÄN PIhA – Sattuma vaikuttaa, ei voi sanoa, että olisin kovin suunnitelmallisesti tehnyt tätä, Anita Puustjärvi miettii
Jo heti muutettuaan Anita istutti vanhemmiltaan saamiaan kasveja. Myös ruusut ovat harrastajan mieleen, mutta niitä hän pitää hieman haasteellisina omalla tontillaan. Etupihalla, kartiotuijien huomassa, kurkottelee korkeuksiin kuitenkin ruusu, jota kasvattaja ylpeänä esittelee. Suopayrtille hän on antanut periksi. – Tämä on tällä hetkellä aivan minun suosikkiruusuni. 57 Oma PIHA Anita on hyödyntänyt puretun takan tiilet kasvimaalla kohopenkkien reunuksina. Ajattelin, että kukkikoon sitten.. Sen yllä kohoaa serkulta saatu likusterisyreeni (Syringa reticulata), jonka kartiomaiset, valkoiset kukkatertut tuoksuvat ihastuttavasti. Anita saksii maitokellon (Campanula lactiflora) ja tummalehtisen kurjenpolven kukkavarret kukinnan loppuvaiheessa, kitkee osan vuohenkelloista ja poistaa liikoja saniaisia. Isältä saatu varjolilja saattaa ilahduttaa siementaimina yllättävissäkin paikoissa. – Suopayrtti on ollut täällä alun perin eikä sitä saa ikinä pois. Osa kasveista on kotiutunut pihalle niin hyvin, että niiden leviämistä pitää hillitä. ” Laskin, että pioneja on 68 ” Osa lajeista on hävinnyt, mutta monta uutta tullut tilalle. Ruusu kestää hyvin maljakossa, pitkälti toista viikkoa ja aukaisee myös maljakossa nuppuja, mitä kaikki ruusut eivät suinkaan tee, Anita kertoo Above and Beyond -köynnösruususta. Suurin osa on erilaisia. Ja pioneja. Tontilta löytyneistä kivistä hän on sommitellut kulkuväyliä. – Laskin, että pioneja on 68. Nuput ovat persikanväriset ja kun ne aukeavat, ne muuttuvat enemmän vaaleanpunaisiksi. Äidin antama vanha lääkeyrtti aaprotti (Artemisia abrotanum) kasvaa paikoillaan lähes metrisenä, siroliuskaisena, vaaleanvihreänä puskana. Kun Anita on ollut ostoaikeissa, mukaan on päätynyt usein kukikkaita kasveja: kärhöjä, vuokkoja, kurjenpolvia, liljoja, leimuja, kurjenmiekkoja ja erilaisia kellokukkia. He olivat tahoillaan innokkaita puutarhaharrastajia
Tomaattien kasvattaminen on kuitenkin luonnistunut alusta saakka, ja pari vuotta sitten piti hankkia toinen kasvihuone sitä varten. Niistä voi napata mehevän herkun suuhunsa samalla kun kitkee kukkapenkkejä. Pitäisikin etsiä se, mutta minusta tuntuu, ettei se ihan pidä paikkansa, Anita Puustjärvi sanoo hymyillen. Se kasvaa isoksi pensaaksi eikä kaipaa tuentaa. <. 3. Lisäksi Anita viljelee raparperia, yrttejä, salaattia, sipulia ja mansikkaa ympyrän muotoisella kasvimaallaan. Sen kohopenkit hän on rajannut vanhan takan tiiliskivillä. – Olen joskus käynyt pihasuunnittelukurssin ja tehnyt pihasuunnitelman. 2. 1 3 2 MEIDÄN PIhA Huvimaja katsomista varten Anita Puustjärvi ei pidä itseään erityisen taitavana hyötyviljelijänä. Se näkyy myös olohuoneesta. Uuttakin on tulossa. 58 Oma PIHA 1. Yksittäisiä mansikan taimia tulee vastaan myös siellä täällä muualla puutarhassa. Piti jatkaa niin sinnikkäästi, että se viimein onnistui. – Aikanaan meni monta kesää, että sain porkkanan kunnolla kasvamaan. Myös kaukonäkymät pysäyttävät, erityisesti pihlajan alta pilkottava huvimaja kaarisiltoineen. Aina välillä on pysähdyttävä ihastelemaan kauniita yksityiskohtia, kuten lumpeita, jotka kukkivat jo toistamiseen kesän aikana. Etupihan kiveys on teetetty ammattilaisilla, mutta muurikiveykset Anita on latonut itse. Pieni koristelampi on niin syvä, että luonnosta siirretyt ja koreihin istutetut lumpeet ovat talvehtineet siinä hyvin. Itoh-pioni ’Bartzella’ kukkii melko myöhään, joten se jatkaa mukavasti pionien kukintakautta. Myös penkeissä kasvavat, aniliininpunaisena ryöppyävät peittokurjenpolvet kukkivat pitkään. Mieltä on alkanut vallata ajatus metsäpuutarhan laajentamisesta ja tuikevaloin valaistusta pergolasta, jollaisen harrastaja bongasi Instagramista. Ruukun eriväriset lobeliat ja köynnöstävä keijunmekko takaavat etupihalle koko kesän kukkaloiston. Puutarha elää siis koko ajan. – Huvimaja on silmänilo
13 379 € Alk. 31. Heinäkuu 2024 Uutuus. Ota yhteyttä myyjiimme tai käy osoitteessa willabgarden.fi ja pyydä maksuton tarjous, joka on räätälöity juuri sinulle ja puutarhallesi! Båstad • Bromma • Munkedal • Kööpenhamina • Oslo Ota yhteyttä myyjään puh 09 615 00360 Puhelinajat: ma-pe 9.00-17.00 Meidän osaavat myyjämme puhuvat sekä suomea, että ruotsia ja auttavat teitä mielellään! Ajankohtaiset tarjoukset löydät osoitteesta willabgarden.fi Green Room Botanic Elegant Nyt Alk. lasiterassit • kasvihuoneet • puutarhakalusteet • willabgarden.fi Luo huoneen puutarhaan Ihana paikka puutarhassa rentoutumiseen ja palautumiseen. 15 740 € Hintaesim: 9,8 m 2 Saatavana kokoina 9,8 29,6 m 2 Kampanja 1
On kasveja, jotka tuntuvat olevan pihapiirissä väärässä paikassa ja joilla ei vaikuta olevan siellä mitään järjellistä virkaa. Ja sitten on niitä, jotka toivottelisin ilomielin tervemenneeksi jonnekin mahdollisimman kauas. Valtaosa tunkeilijoista on helppoja tapauksia: juuret pois ja heippa. Aurinko hellii palstaa lähes koko päivän, silloin kun sattuu paistamaan. Se pomottaa. Toki jotkut ovat toisia rakkaampia, mutta olen vakaasti sitä mieltä, että kaikilla lajeilla on paikkansa ja tehtävänsä vihreässä maailmassa. Tilamme sijaitsee 1800-luvun puolivälissä lasketun Höytiäisen pohjamailla. 60 Oma PIHA O T Olenko muistanut kertoa sinulle, että pidän ihan kaikista kasveista. Avarakatseisuuteni kun loppuu melko tarkkaan oman kasvimaani reunaan. Ympäröivän kasvillisuuden kannalta kasvimaa on kuitenkin riskialttiilla ja levottomalla rajavyöhykkeellä. Rakas puutarhaystävä KIrJEItÄ PUUtArHAStA TEKSTI ja KUVAT Tuovi Mutanen. Rönsyleinikki, valvatti ja juolavehnä loikkaavat savisen ja kosteamman pellon puolelta. Talo seisoo ehkä juuri ja juuri entisen vedenpinnan tuntumaan yltäneellä kivikkoisella luodolla, pellot leviävät hieman matalammalla, tasaisella järvenpohjahiesukolla. Totuuden nimessä on silti tunnustettava, että tuossa maailmassa minulla on puutarhan kokoinen poikkeus. Kasvimaa on siinä peltojen ja pihapiirin välissä. Keittiötarhan sijainti on ainakin teoriassa hyvä. Otetaan nyt vaikka peltokorte. Paikka on pihamme suotuisimpia, maanpinta hiukan etelään kallellaan, vanhoja puita sulkemassa pohjoisesta puhaltavia puhureita. Peltokorte on eri maata. Yläpuolen hiekkaiselta töyräältä porkkanoiden joukkoon työntyvät taas hiirenvirnat, suolaheinät ja peltokortteet
Maassa kameran kanssa makaillessani pystyn hyvin kuvittelemaan itseni dinosaurusten ajan kortemetsään. 61 Oma PIHA M Periaatteessahan en käännä maata ollenkaan, mutta peltokorte on pakottanut heittämään tämänkin periaatteen romukoppaan. Kortteiden ja saniaisten historia on ihmistarhurille käsittämättömän pitkä, jo pelkkä ajatteleminen huimaa. Joka tapauksessa vielä aamulla suhteettoman suurelta vitsaukselta tuntuneet kortteet kutistuvat vähitellen mitättömäksi harmiksi. Siinä istuskellessa on oiva hetki ottaa etäisyyttä kasvimaahan ja kitkemiseen. Näillä näkymin taisto ja maan möyhennys jatkuu hamaan tulevaisuuteen. Ihania loppukesän hetkiä toivoo puutarhaystäväsi Tuovi. Portaan pielessä kasvavan alvejuurenkin sukulaisia eli jo satoja miljoonia vuosia sitten. Niinpä sitten lilluttelen kesävarpaita elvyttävässä eliksiirissä, jonka tehoavina ainesosina on peltokortekeitettä ja haaleaa sadevettä. Siellä se seisoo kasvimaan reunassa jatkuvassa valmiustilassa. Talikossa riittää vipuvoimaa, mutta kovin paljon syvemmälle eivät senkään piikit yllä. Kortteen versot huljuvat lempeästi vasten jalkateriä. Pii taas on yksi monista niin ihmisille kuin kasveille välttämättömistä alkuaineista, ja erään lannoitemainoksen mukaan pii lisää myös olosuhdestressin sietokykyä. Itsestään kylväytyneet pallerokiurunkukat nyökäyttelevät vieressäni päätään. Tutkiessani tarkemmin peltokortteen olemusta saan tietää, että jopa kymmenesosa kasvista on piitä. Voittaja on kuitenkin jo selvillä, sillä kortteiden suku on selviytynyt maailman mullistuksista ja möyhennyksistä miljoonien vuosien ajan. Oikeastaan nämä fossiilit ansaitsevat vähän kunnioittavampaa suhtautumista ja uutta näkökulmaa. Ajatukset harhailevat jalkojen kutittavista paarmanpuremista takaisin dinosauruksiin ja alkuaineista huikean kaukaisiin maailmankausiin. Voikukkaraudan terä on tässä taistossa naurettavan lyhyt ase, sillä yltää kutittelemaan ainoastaan juuriston pintakerroksia. On tämä vain ihana päivä. Tämä täytyy testata. En tiedä, tepsikö lopulta pii vai onko parantava ainesosa sittenkin sekoitus kesäpäivää ja kiireettömyyttä. Korte aiheuttaa minulle selvästi olosuhdestressiä, mutta voisiko se samalla lisätä omaa sietokykyäni
Niistä voi valmistaa raikasta seljankukkajuomaa. TEKSTI ja KUVAT Monica Äijälä Metsäpuutarha. 62 Oma PIHA Metsäpuutarha – syötävää helposti ja innostavasti Mustaseljan ihastuttavat kukinnot tuoksuvat hurmaavasti
Mutta jos ainoa mahdollinen paikka on kuivakka mäntykangas, valitaan istutettavat kasvit sitten sen luontotyypin mukaan. Jos kaadat isoja puita, jätä tavallista korkeammat kannot. Koko kasvi on syötävä. Syötävä metsäpuutarha metsään Paras lähtökohta metsään perustettavaan syötävään metsäpuutarhaan on sekametsä, jonka maa on tuoretta. Saksankirveli on kookas perenna, joka sopii metsäpuutarhaan. Kukat sopivat erinomaisesti salaattien koristeluun. Näin maksimoidaan jokaisen puun ja pensaan sadontuotto. Mikä parasta, siitä saa mansikoita pitkin kesää. Metsäpuutarhan helppohoitoisuuden kannalta on tärkeää, että lähtökohdat ovat kunnossa. Kangasajuruoho on kuivan paikan luonnonkasvi ja kukkiessaan mehiläisten ja kimalaisten paratiisi. Kaikkea ei tarvitse istuttaa kerralla, vaan omaa metsäparatiisia voi kehittää pikkuhiljaa. 1. 4. Eikä haittaa, jos syötävät kasvit kukkivat kauniisti ja antavat ruokaa ja suojaa hyönteisille, linnuille ja isommillekin eläimille. 2 3 4. Metsäpuutarhassa kasvit istutetaan niin kuin luonto tekisi eli puut, erikokoiset pensaat, köynnökset ja maapeitekasvit ovat tiiviisti ja lomittain toistensa kanssa. 2. Saat hyviä Metsäpuutarha, syötävät kasvit ja viljely omiin tarpeisiin ovat tämän päivän trendejä sekä julkisilla viheralueilla että omassa lähiympäristössä. Aloita siis tavallisella lehto-, mustikkatai puolukkametsällä ja lisää paikkaan sopivia syötäviä kasveja. Tavanomaisessa puutarhassa koristekasvit ja hyötykasvit on sijoitettu kokonaan tai osittain eri alueille ja hedelmäpuut ja marjapensaat erilleen toisistaan. Ahomansikka muodostaa peittävän maton, jos sillä ei ole kilpailijoita kasvupaikasta. Ruohosipuli on kaunis ja helppohoitoinen. Lehdet ja siemenet maistuvat lakritsilta. Se on kauniin vihreä keväästä myöhälle syksyyn. Kangasajuruoholla on sama tuoksu ja maku kuin timjamilla. Metsäpuutarhassa on rikkaruohon määritelmä suopeampi kuin tavallisessa puutarhassa, mutta vaikka esimerkiksi nokkonen ja vuohenputki ovat syötäviä, ei niiden haluta täyttävän koko metsäpuutarhaa. Kun perustetaan metsäpuutarha, korostuu ajatus, että aluetta kehitetään sen alkuperäisiä olosuhteita silmällä pitäen. Metsäpuutarhassa ovat kaikki kasvit jollakin tavalla syötäviä ja samalla koristeellisia. 63 Oma PIHA M Metsäpuutarha voi tarkoittaa eri asioita. Sanalla on kuitenkin myös toinen, aivan eri merkitys. Pieniä poikkeuksia voi kuitenkin tehdä, esimerkiksi kaivaa normaalia suuremman istutuskuopan hedelmäpuulle tai tuoda paikalle hapanta kasvualustaa, jos istutettavat kasvit viihtyvät parhaiten siinä. Ehkä ensin tulee mielikuva keskellä metsää olevasta puutarhasta, jossa kasvaa alkuperäisten isojen puiden lisäksi luonnonläheisiä varpuja, havuja, alppiruusuja ja jokunen paikkaan sopiva perenna ja sipulikukka. 3. Kasvit valitaan kasvupaikan mukaan eikä paikalla saa olla hankalia, monivuotisia rikkakasveja. Se tekee hyvin matalia mattoja ja kasvaa vaikka soralla. Ruohosipuli leviää siemenillä, jos kukat saavat kuihtua paikoilleen. Tällä tavalla maksimoidaan tilan käyttö ja minimoidaan hoitotyö, mutta yksittäisen kasvin tuotto on pienempi kuin tavanomaisessa hedelmäja marjatarhassa
2. Sen takia emija hedepensaiden välimatka ei voi olla kovin pitkä. Kaikenlaiset hedelmäpuut sopivat metsäpuutarhaan, esimerkiksi pensaskirsikka. Ruusukvittenimarmeladi maistuu raikkaan sitruunaiselta. Ruusukvitteni on matala pensas. Valitse omajuurisia pensasruusuja, joilla on tuoksuvat terälehdet ja kookkaat kiulukat. Istutukseen tarvitaan emipensaiden lisäksi hedepensas. Istutukset voivat olla riveissä tai ryhmittäin riippuen kohteesta ja viljelykasveista. Metsään sopivia uudempia marjakasveja ovat aronia ja hunajamarja. 3. 4. Jalomaarain, kahden mesimarja-alalajin risteymä, on kaunis maapeitekasvi, joka leviää tehokkaasti maanalaisilla rönsyillä. < Agroforestry, peltometsäviljely Astetta suurempi sekaviljelymuoto on peltometsäviljely, jota kutsutaan myös agrometsätaloudeksi. Istutuksessa täytyy olla useita lajikkeita, jotta tulee marjoja. Kosteaan paikkaan voi kaivaa kuopan ja lisätä turvetta karpalon ja lakan taimia varten. Minikiivi eli kiinanlaikkuköynnös sekä kestävät viiniköynnökset voivat kiipeillä puihin. Eri lajikkeiden marjat ovat eri kokoisia, muotoisia ja värisiä. Tällä sekaviljelymenetelmällä saadaan aikaan isompi hiilinielu pelloille, monimuotoisuutta maisemaan, suojaa tuulelta ja eroosiolta, rikas maaperäeliöstö ja pölyttäjien runsastuminen.. Tyrni on helppohoitoinen pensas ja se kasvaa miltei missä vain, kunhan se ei joudu kilpailemaan kasvutilasta. Tavallinen puolukka on kaunis aluskasvi kuivalla metsämaalla. Myös viinimarjat, karviaiset, mustaselja, pähkinäpensas ja pensasruusut menestyvät metsäpuutarhassa. Jos istutat puolukoita, hyvä valinta on 'Otson Karkki' -lajike, jolla on hyvin isot marjat. 2 3 4 istumapaikkoja, joilta käsin voit ihmetellä metsän huminaa ja kasvien kasvua. Kukinto on vaatimaton, sillä tyrni on tuulipölyttöinen. Jos paikalla on luonnostaan mesimarjaa, johon ei koskaan ilmesty marjoja, kannattaa istuttaa jalomaarain, niin alkaa tulla maukkaita marjoja. Talveksi se kannattaa suojata nälkäisiltä nelijalkaisilta. Hunajamarjan marjat ovat herkku linnuille, joten kypsyvä sato on suojattava verkolla, jos haluaa maistaa marjoja itsekin. Syötäviä kasveja metsään Metsästä itsestäänkin löytyy usein syötäviä kasveja, kuten ketunleipää, ahomansikkaa, vadelmaa, kuusia, mäntyjä, mustikkaa ja puolukkaa. Kukat ovat oransseja ja hedelmät keltaisia. Peltometsäviljelyssä viljellään puita, hedelmäpuita, marjapensaita ja muita syötäviä kasveja lomittain viljojen tai muiden peltokasvien kanssa. Täällä ei ole ongelma, jos kirsikat, kriikunat ja luumut leviävät juurivesoilla. Karhunvatukka voi kiipeillä metsäpuutarhan isossa kuusessa. Peltometsäviljely voidaan yhdistää laidunmaiden kanssa eli kyseessä on oikeastaan paluu vanhoihin viljelymenetelmiin, mutta nykyaikaisessa mittakaavassa. Pihlaja ja makeapihlaja ovat kauniita pieniä puita, joilla on syötävät marjat. 64 Oma PIHA 1. Pensasmustikka viihtyy metsässä, muista vain suojata se jäniksiltä talvella. Valitse joko kaksikotinen 'Annikki'-minikiivi tai erikseen hedeyksilö 'Oscar' ja emiyksilöt eli tyttölajikkeet 'Anna' ja 'Paula'
mansikkakumpu 19. Yksittäiset pensaat tai puut eivät silloin tuota yhtä suurta satoa kuin tavanomaisessa puutarhassa mutta toisaalta koko tila otetaan hyötykäyttöön. mustaselja 10. Kerroksellisuus on avainsana eli puiden alla on pensaita, puissa kiipeilee köynnöksiä ja maanpintaa kattavat maanpeitekasvit. valkoherukka 14. Monimuotoinen, kerroksellinen istutus kukkii eri aikoihin, siinä on vaihteleva syysväri ja hyvää syötävää ihmisille, linnuille ja hyönteisille. Silloin ei tehdä työlästä nurmikkoa vaan maan pinnalla kasvaa matalia, syötäviä kasveja pensaiden alla ja puissa kiipeilee köynnöksiä. Metsäpuutarhan voi perustaa myös tyhjälle peltotontille. karviainen A. raparperi 23. Tontin rajaus syötävillä kasvella Metsäpuutarhamaisen istutuksen voi toteuttaa tontin rajalle tylsän ja työlään pensasaidan tilalle. tyrni, matala hedelajike 2. ruusupensaita 21. pähkinäpensaita 22. 65 Oma PIHA Syötävä metsäpuutarha Syötävä metsäpuutarha on joko alusta asti rakennettu tai metsään perustettu puutarha, jossa erilaiset syötävät kasvit on istutettu tiiviimmin kuin perinteisessä marjaja hedelmätarhassa. porttirakennelma B. mustaherukka 15. jalomaarain aluskasvillisuutena 18. pensaskirsikka 17. aronia 12. viiniköynnöksiä ja säleikkö 9. hunajamarja, korkea lajike 7. omenapuu 4. päärynäpuu 11. ahomansikka aluskasvillisuutena 6. liukekivilaattoja askelkiviksi KASVEJA SYÖTÄVÄÄN METSÄPUUTARHAAN Ahomansikka Pähkinäpensas Päärynäpuu Pilariomenapuu Raparperi Saksankirveli Ruusukvitteni Viinimarjapensaita Lipstikka Hunajamarjarivi 1 1 3 3 3 3 3 2 4 5 6 9 8 10 10 7 12 13 14 15 16 17 18 20 21 B A 23 22 19 19 19 11 Käy t ä v ä, s o ra a, ku ori k a t e t ta t ai puuha k etta raparperi viinimarjat karviainen tarhamansikka vadelma pensasmustikka hunajamarja mustaselja pähkinäpensas saksanpähkinä tyrni ruusukvitteni pensaskirsikka hedelmäpuut pihlaja makeapihlaja minikiivi viiniköynnös jalomaarain aronia ahomansikka saksankirveli maruna oregano lipstikka timjami ruohosipuli. ruusukvitteni 8. punaherukka 13. Kaikki kasvit tuottavat hedelmiä, marjoja tai pähkinöitä tai ovat kokonaan syötäviä. pensasmustikka 5. tyrni, korkea emilajike 3. luumupuu 20. Metsäpuutarha peltotontille 1. viherherukka 16
4. Silloin marjat ovat tummansinisiä ja maukkaita. 3. Marja on sininen ja siinä on vahapeite kuten mustikalla, muoto on soikea tai pitkä. Karpalo kasvaa sovussa lakan kanssa märässä turvepaikassa. Lakkalajike 'Nyby' on itsepölytteinen. Karpaloa on saatavilla sekä ruukkutaimina että laatikoissa. Hunajamarjasta on myynnissä monia lajikkeita, joiden kasvutapa ja marjat eroavat toisistaan melko paljon. Marjat sinertävät jo juhannuksen tienoilla tai jopa aikaisemmin, mutta maku paranee, kun odottaa vielä pari viikkoa. Sadon suojaminen verkoilla on paikallaan, sillä myös linnut rakastavat hunajamarjoja. Kanadalaiset, puolalaiset ja venäläiset lajikkeet eroavat toisistaan jonkin verran. 2. Paras sato tulee, kun istuttaa useita eri lajikkeita. Uusi marja, monta nimeä Hunajamarja, marjasinikuusama, makeasinikuusama ja haskap ovat nimiä samalle, suhteellisen uudelle marjapensaalle. 'Aurora'-pensas on noin 1,2 metriä korkea. Täytä kuoppa turpeella tai havu-rodomullalla ja istuta lakan tai karpalon taimet. 66 Oma PIHA Pieni lakkasuo omalle pihalle Myös lakan ja karpalon voi saada viihtymään metsäpuutarhassa tai tavallisen puutarhan kostealla paikalla. Kaiva noin puoli metriä syvä istutusalue. Jos mahdollista, johda puutarhan salaojat tänne, niin kosteus riittää läpi kesän. Pensas on helppohoitoinen ja kaunis, ja siitä saa maukkaita marjoja jo juhannuksena tai viimeistään heinäkuun alussa. Hunajamarja kukkii toukokuun alussa runsaasti ja on silloin mehiläisten ja kimalaisten suosiossa. Paikalla menestyvä sammal löytää tänne itsestään. Useat hunajamarjalajikkeet ovat kestäviä VI-vyöhykkeelle asti. Eri lajikkeiden marjojen muoto ja koko vaihtelevat suuresti.. Metsäpuutarhan märkään paikkaan voi perustaa lakkasuon. 1. Joidenkin lajikkeiden marjat varisevat helposti, joten se ominaisuus on hyvä selvittää ennen kuin hankkii taimia
Millainen on mielikuvien puutarha, entä todellisuus. KIRJAKATSAUS Saila Routio | saila.routio@omapiha.info. Puutarhanhoito on luopumista, odotusta, sinnikkyyttä, näkemystä. Sujuvalukuisessa, nautittavassa ja syvän henkilökohtaisessa kirjassa käsitellään puutarhahistoriaa, Monrepoon merkitystä, terveyttä ja filosofiaa. Havaintoja tehdään kaikilla aisteilla. Tehtävät kannustavat tarkkailemaan lähiluontoa ja puutarhaa, pysähtymään niiden äärelle. ÄLLISTYTTÄVIÄ RAKENNELMIA LUONNOSSA Emilia Dziubak Suomennos Maarit Varpu Aurinko kustannus, 2022 64 sivua ISBN 9789522307415 Hinta 18 € Puutarhan merkitys Puutarhan parantava voima on kirjan kantava teema. Jotkut, etenkin muurahaiset, elävät suurina yhdyskuntina. Kirja on alun perin puolalainen. Kirjan kaunis kuvitus on tarkoitettu väritettäväksi, mikäli lukija niin haluaa. Ihmisellä on yhteys kasveihin toisina elävinä olentoina – ja toisaalta kasvit liittävät meidät historiaamme ja sukuumme. Pienten otusten työn määrä on ällistyttävä. Mutta voimme, ja meidän kuuluukin, kunnioittaa ja vaalia. KASVUN TARINA Maaretta Tukiainen Tuuma, 2024 238 sivua ISBN 9789523704626 Hinta 36 € Tarkkaile luontoa ja itseäsi Tätä kirjaa täytetään vuodenaikojen mukaan. KASVUN VUOSI Maaretta Tukiainen Kuvitus Markus Frey Tuuma, 2024 256 sivua ISBN 9789523704619 Hinta 30 € Puutarha ja luonto antavat meille enemmän kuin kykenemme antamaan niille takaisin. Niiden järjestäytynyt elämä pyörii tehokkaasti jokaisen tehdessä osuutensa. Tehtävät on erittäin hyvin laadittu; osa niistä on hauskoja ja kepeitä, osa vaatii pohtimista. Sen voi aloittaa mistä tahansa kohdasta, ja itsetuntemustehtäviä voi tehdä mihin aikaan vuodesta vain. Maaretta Tukiainen on puutarhahullu kolmannessa sukupolvessa ja pohtii hulluuden sisältymistä geeneihin sekä kasvien sukupolvia yhdistävää luonnetta. Muita kirjassa esiteltyjä eläinryhmiä ovat linnut, myyrät, hämähäkit, kalat ja monenlaiset nisäkkäät. 67 Oma PIHA Luonnon ihmeitä Tämä kirja tuottaa varmasti yhtä paljon iloa ja ihmetystä aikuisille kuin lapsillekin. Osa eläimistä kantaa kotiaan mukanaan, kuten kotilot. Talven jäljiltä liiskainen piha on silkkaa inhorealismia, mutta tulppaanien punaiset versot nostavat ekstaasiin. Alaotsikko kuuluukin: puutarhan elämää kannatteleva voima. Sympaattinen kuvitus ja lyhyet tekstit näyttävät, miten monenlaisia pesiä eläimet osaavat rakentaa
68 Oma PIHA Riukuaita hukkapuusta Riukuaita TEE ITSE IDEA ja OHJE Ulla Vestola | KUVAT Martti Leppä
Lyhyt aita käy pienellä pihalla tilanjakajasta, osia voi myös yhdistää pitkäksi aidaksi tai kulmikkaaksi suojaksi kasvimaalle. Varaa vaakapuiksi vinorimaa ja kiinnitystarvikkeiksi ruostumattomia ruuveja. Nosta rimat tasolle, jätä alkuun 10 cm rimaa, aloita tolpalla, perään kahdeksan riukua, tolppa ja lisää riukuja. Näiden kakkosruuvien ansiosta elementti lukittuu joustamattomaksi. Käsittele rimat sävytetyllä puuöljyllä. Paina elementti kerrallaan maahan, avita tarvittaessa lyömällä tolppia vasaralla. 69 Oma PIHA Poraa tolppiin syvät ja suorat reiät harjateräsjaloille. Poraa riukuihin reiät upotuksilla ja kiinnitä riu'ut rimoihin ruuvein. Kuori tolpat, jolloin ne kuivuvat kestäviksi. Kiinnitä tolpat rimaan pitkin ruuvein. 1 4 TEE NÄIN TARVIKKEET Harvennuspuita, esim. Yhdistä vierekkäiset elementit toisiinsa kahdella ruuvilla molemmista rimoista. Sahaa paksut päät 105 cm pitkiksi aitatolpiksi, yläpäät viistoiksi. Halkaise puut kahtia puukon ja vasaran avulla. 3 6 2 5 Kerää harvennuksessa jääneitä nuoria puita. Käytä ensin 6 ja 10 mm:n teriä ja lopuksi 12 mm:n terää. Katko harjateräksestä 60 cm pitkät jalat kulmahiomakoneella ja lyö ne vasaralla tolpan reikiin. Käännä aitaelementti ja kiinnitä vielä toiset ruuvit rimojen läpi tolppiin. pihlajaa Harjaterästankoa, 12 mm Vinorimaa Ruostumattomia ruuveja, 40–80 mm Saha, kulmahiomakone, puukko ja vasara Pora ja ruuvinväännin Poranterät 6, 10 ja 12 mm Rullamitta Sävytettyä puuöljyä ja sivellin Tee harvennuspuista aita, jonka voit painaa piikkijaloilla maahan. Sahaa ohuemmista päistä 80 cm pitkiä pätkiä ja anna niiden kuivua viikon verran. Talveksi aidan voi varastoida vaikka piharakennuksen seinustalle lipan alle.
Pian hankimme uusia tulppaaneja, narsisseja, kevätsahrameita, kevättähtiä, koristelaukkoja, mitä kaikkea. Somat syyskrookukset Syksyllä kukkivat sahramit tuovat nekin väriä puutarhaan – kunhan kukinta ei menisi aina marraskuulle. 70 Oma PIHA Syyssahrami TEKSTI ja KUVAT Pirkko Kahila Laukka, Allium pskemense Tarhamyrkkylilja Elefanttivalkosipuli Syksyn kukkasipulit ja -mukulat saapuvat kauppoihin. Nettikaupat Suomessa ja EU:n alueella ovat ulottuvillamme. Osa syyssahramin (Crocus speciosus) lajikkeista on kohtalaisen aikaisia,. Entäpä jos etsivä silmä kääntyisi vaihteeksi epätavallisempiin sipuleihin, jopa sellaisiin, joita joutuu metsästämään monesta paikasta ja useana vuonna. Allium ampeloprasum -nimistä laukkaa kasvaa luontojaan muun muassa Välimeren ja Mustanmeren alueilla. Yksi viljelymuoto on purjomainen, johon viittaa lajin suomenkielinen nimi kesäpurjo. Siellä sijaitsee Pskem-vuorialue laaksoineen. Kaikki kasvinosat ovat syötäviä, ja koristearvoakin riittää. Mikäs tämä on. Hyvä myrkkylilja on elinvoimainen, sen kukkaan ehtimistä ei tarvitse jännittää ja kukkavarret pysyvät pystyssä. Se on monimuotoinen laji, ja siitä on viljelyssäkin viisi eri tyyppiä. Pulleat pillit Tämä laukka tulee Keski-Aasiasta, tarkemmin Uzbekistanista. Kirkas, vaaleanpunainen kukkarykelmä oikein loistaa ruskaantuvan vehreyden joukossa. Speciosum-Ryhmä). Syksyn jalokivet Myrkkyliljat (Colchicum) ovat hieman ikävänkaikuisesta nimestään huolimatta syksyn ihastuttavimpia kukkijoita. Heinäkuussa avautuvat kukinnot ovat valkoiset. Allium pskemense on kotiseudullaan tärkeä ravintokasvi ja jopa uhanalainen liian ahkeran keräämisen vuoksi. Kynnet istutetaan maahan syksyllä, ja seuraavana kesänä sadoksi saadaan kookas, kynsiksi jakautuva, mietoarominen sipuli. Tällainen on esimerkiksi tarhamyrkkylilja 'The Giant' eli 'Giant' (C. Varsi on metrinen ja vaaleanliila pallokukinto hieno, heinäkuun lopulla aukeava. Toinen muoto, tämä "elefanttivalkosipuli", on puolestaan kuin talvivalkosipuli. Tai ovathan ensilumessa violetteina hohtavat kukat hieno näky sinänsä, mutta mukavampaa olisi kohdata enimmät krookukset jo aiemmin syksyllä. Elephant Garlic, luki siinä. Se muistuttaa rotevaa pillisipulia, jonka onttoihin lehtiin on puhallettu lisää ilmaa. otakin muuta Melkein valkosipuli Viime syksynä löytyi puutarhaliikkeestä pieni pussi kookkaita kynsiä
71 Oma PIHA Krimintähdikki Tähtililja Marhanlilja Keltalilja Alppisyklaami Hämyvuokko esimerkiksi valkokukkainen 'Albus'. Kaikkia tarjolla olevia syyssahrameita on tietenkin mielenkiintoista kokeilla. Kotimainen luonnon valkovuokko on ihastuttava, puhumattakaan kerrannaiskukkaisista muodoista tai sinisävyisistä lajikkeista eli hämyvuokoista. Ei ainakaan ruukkukukkana myytävä idänsyklaami (Cyclamen persicum), joka ei kestä meikäläistä talvea. Onnekas on se, joka bongaa kukkivan keltaliljan kesä– heinäkuussa jostakin puutarhasta ja rohkenee pyytää itselleen sipulin tai pari. coum) kestävyys on parempi. Loppukesä on senkin sipuleiden paras siirtämisja istuttamisaika. Ilmavat, pienikukkaiset kukinnot somistavat pihaa loppukesällä. Kestäväksi ja viihtyväksi on osoittautunut krimintähdikki (O. Keväälläkin voi istuttaa, mutta silloin sipuli tahtoo mököttää maassa piilossa ainakin vuoden. Tätä aarretta kannattaa vaalia! Krimin tähdet tuikkivat Monet tähdikit (Ornithogalum) ovat matalia ja avaavat kukkansa keväällä tai alkukesällä. Ensimmäinen kukkii syksyllä ja jälkimmäinen varhain keväällä. Kaikkein kestävin on keskikesällä kukkansa avaava alppisyklaami (C. Tällä Pohjois-Amerikan alkuasukkaalla on tosiaankin sipuli maan alla, mutta sen elämään eivät kuulu dramaattiset käänteet, vaan kasvu on tasaisen varmaa keväästä talveen. Siksi sipulit kannattaa hankkia ja istuttaa silloin, samaten siirtojen ja jakamisten paras aika on elokuu. Tähtililja (Anticlea elegans, aiemmin Zigadenus e.) on tällainen. Taimia tai sipuleita on myynnissä joskus harvoin. Hiljainen puurtaja Eräistä pihakasveista on vaikea sanoa, ovatko ne "tavallisia" perennoja vaiko sipulikukkia. Niiden pienet valkoiset kukat muodostavat korkean, tähkämäisen kukinnon. Jos myymälässä tulee vastaan pussi syklaaminmukuloita, ota kokeiluun. purpurascens). Kevätjuhla tulossa Valkovuokon (Anemone nemorosa) juurakot on viisasta hankkia syyskesällä, jos niitä suinkin on tarjolla jossakin. <. Martagon-Ryhmän lajikkeet) sipulit kasvattavat juuria vain loppukesällä ja alkusyksyllä. hederifolium, C. Murattija balkaninsyklaamin (C. ponticum), josta myynnissä on napakkakasvuinen lajike 'Sochi'. Ehta luonnonlilja Komea keltalilja (Lilium monadelphum) on aito luonnonlaji – Kaukasuksen kasveja alkujaan – ja harvinainen vanha puutarhakasvi Suomessa. Ruukkutaimia on saatavissa taimitarhoilta. Pidä siis silmät auki siltä varalta, että tänä syksynä kaupoissa olisi tarjolla marhanliljoja – lajikkeitahan riittää – ja osta heti. Siirtäminen ja istuttaminen sujuvat hyvin, kunhan varotaan katkomasta juurakoissa olevia valkoisia pikku silmuja. Aivan erilaisia ovat korkeavartiset, heinäkuussa näyttävästi kukkivat tähdikkilajit. Mahtavat marhanit Varjoja marhanliljojen (Lilium martagon, L. Syklaameja siimekseen Mikä syklaami viihtyisi metsäpuutarhassa puiden alla
PUUTARhAMAtKALLA TEKSTI ja KUVAT Maaria Matsunaga. 72 Oma PIHA Sodan ja rauhan puistot 12-vuotiaana leukemiaan kuollut Sadako Sasaki origamikurkineen edustaa kaikkia Hiroshiman lapsiuhreja
Kolme päivää myöhemmin saman kohtalon koki Nagasaki. 73 Oma PIHA E Elokuun kuudentena päivänä 1945 amerikkalaiset pudottivat atomipommin Hiroshimaan. 2 1 Hiroshiman ja Nagasakin rauhanpuistot kunnioittavat atomipommien uhrien muistoa ja muistuttavat maailmaa ydinaseiden kauhuista. Heti sen vieressä kohoaa atomipommikupoliksikin kutsuttu rauhanmuistomerkki, ainoa räjähdysalueella pystyssä säilynyt rakennus. Aurinko porottaa armottomana ja kaskaat säksättävät kuten tuona kohtalokkaana päivänä. Nagasakissa toimittiin samoin. Mutta luonto on voimakkaampi kuin ihminen osaa arvata. On helteinen heinäkuun päivä vain joitakin viikkoja ennen vuosittaista muistoseremoniaa. Kadonnut kaupunginosa Hiroshiman rauhanpuisto sijaitsee kaupungin sydämessä kahden joen väliin jäävällä Nakajiman saarella. Räjähdys, kuumuus, paineaalto ja tulimeri tuhosivat kaupungin täysin noin kolmen kilometrin säteellä. Neljä vuotta ydiniskun jälkeen Hiroshimassa päätettiin, ettei ydinpommin räjähdyspisteen ympäristöä rakenneta uudelleen, vaan pyhitetään uhrien muistolle puiston muodossa. Seuraavassa salissa todelliset esineet tuovat tapahtumat iholle: 1. Tsekkiläisarkkitehti Jan Letzelin vuonna 1915 piirtämä teollisuusnäyttelyhalli on ainoa atomipommin räjähdyspisteen läheisyydessä pystyssä säilynyt rakennus. Saarelle johtava T-silta toimi maamerkkinä pommikoneille. Liki kahdeksankymmentä vuotta tapahtumien jälkeen viesti on yhä ajankohtainen.. Kuolleita ja haavoittuneita oli satojatuhansia. 2. Ennen ydiniskua se oli tiheästi rakennettu kaupunginosa koteineen, kouluineen, liiketiloineen ja sairaaloineen. Tuho oli niin musertava ja käytetty ase uusi ja tuntematon, että uskottiin ettei räjähdysalueilla kasvaisi mikään seuraavaan seitsemäänkymmeneen vuoteen. Saavun rauhanpuistoon vastakkaisesta suunnasta, missä rauhanbulevardin varrella sijaitsee vuonna 1955 valmistunut rauhanmuseo. Värikäs sienipilvi nousi tuhansien metrien korkeuteen ja satoi alas mustana, radioaktiivisena vetenä. Vain muutaman päivän kuluttua alkoi raunioissa vihertää. Lapset ja rauhankyyhkyt toistuvat Hiroshiman muistomerkeissä. Ensimmäinen museosali johdattaa läpi uraanipommin jälkeisen rekonstruoidun helvetin. Vähitellen molemmat kaupungit nousivat tuhkasta feenikslinnun lailla
Puita rauhan puolesta Laaja, kaikkiaan kahdentoista hehtaarin kokoinen puisto edustaa tyyliltään 1950-luvun puistoarkkitehtuuria. Origamikurkia ja ruusuja Sielunkellojen kumahtelu johdattaa edelleen lapsiuhrien muistomerkille, jota kiertävät värikkäät origamikurkien kranssit. 3. Karrelle palaneessa eväslaatikossa riisi on hiiltynyt mustaksi, ja ihmisten ja kasvien varjot ovat piirtyneet seiniin negatiivina. Kaikkialla välkehtii vesi. Enimmäkseen ne ovat tyypillisiä japanilaisia lajeja, kuten kamferipuita, mäntyjä ja kamelioita, mutta mukana on myös palmuja, kanukoita ja vaahteroita. 74 Oma PIHA repeytyneet vaatteet, yhteen sulaneet kolikot ja lasipullot, pikkupojan kolmipyörä. Oliivipuut, rauhan symboli sekin, ohjaavat atomipommin uhrien muistohallille. 1. Sana "rauha" on kirjoitettu portteihin 49 kielellä, myös suomeksi. Ne muistuttavat 12-vuotiaana leukemiaan kuolleen Sadako Sasakin tarinasta. Viimeisessä salissa avautuu koko seinän levyinen näkymä alas vehreään, lohduttavaan puistoon. Vuonna 1967 pystytetty Rauhankello soi päivittäin kello 8.15 uusia ydiniskuja vastaan. Ensimmäinen Hiroshimassa vieraillut valtiojohtaja oli Intian pääministeri Jawaharlal Nehru, joka istutti puistoon himalajansetrin vuonna 1957. 2 2 1. Kaaren keskeltä näkyy atomipommikupoli. Se on elämän symboli ja samalla kädenojennus uhrien viimeiseen pyyntöön saada vettä juodakseen. Ranskalaisen taitelijapariskunnan Rauhanportit-teos kuvaa Danten yhdeksää helvetin porttia, kymmenes Hiroshiman kauhuja. 2. Kookkaat puut humisevat tuulessa. Keskellä salia pulppuaa vesi, altaan muoto muistuttaa pommin räjähdyshetkestä aamulla kello 8.15. Piikkisuora käytävä johtaa kaaren muotoiselle kenotafille, jonka edessä ihmiset hiljentyvät rukoukseen. Japaninvaahterat kasvavat molemmissa rauhanpuistoissa. Hiljaista maanalaista tilaa ympäröi mosaiikki, joka kuvaa pommitettua maisemaa räjähdyspisteestä eli Shiman sairaalalta käsin. Puut on pääosin saatu lahjoituksena eri puolilta Japania sekä ulkomailta. Niiden istutusvuodet on merkitty runkoihin, mikä omalla tavallaan havainnollistaa puiston historiaa
7. Sairaalassa Sadako alkoi taitella paperikurkia toiveenaan parantua, jos saisi tuhat kurkea valmiiksi. Nagasakissa pilviverho repeili sen verran, että Paksukaiseksi nimetyn plutoniumpommin saattoi pudottaa. Nagasakin rauhanpuisto jakautuu laajalle alueelle ja useaan osaan. 6. Oleanterit kukkivat heinäkuussa Nagasakin rauhanpuistossa. Kaari suojelee kuolleita sieluja, vesi solisee juotavaa kaivanneille. Pilvet kohtalona Toisen atomipommin ensisijainen kohde oli Kokura Pohjois-Kyushulla, mutta koska taivas oli paksussa pilvessä, suuntasivat amerikkalaiset kakkoskohteeseen. Tangen suunnitteleman Hiroshiman rauhanpuiston merkitys kiteytyy kenotafiin, jonka keskipisteessä näkyy atomipommikupoliksi kutsuttu rauhanmuistomerkki. Joen toisella puolella, kamferipuiden, japaninvaahteroiden ja kirsikoiden ympäröimässä Hyposentrin puistossa on pommin räjähdyspiste, jonka keskellä olevaan mustaan sarkofagiin lasketaan vuosittaisessa muistoseremoniassa kuluneen vuoden aikana kuolleiden atomipommin uhrien, hibakushien, nimet. Muistomerkin vieressä leviää pieni kansainvälinen ruusutarha, joka sekin koostuu lahjoituksista eri puolilta maailmaa. Nagasaki ei ollut varsinainen sotilaskohde, ja suurin osa uhreista oli 4. Hiroshiman rauhanpuiston ruusutarha on saanut lahjoituksia eri puolilta maailmaa. Sen vieressä olevalle korealaisuhrien muistomerkille on tuotu vesipulloja. Säteilysairauden oireet puhkesivat kymmenen vuotta myöhemmin. 5 7 6 4. Pommi räjähti keskustan pohjoispuolella Urakamin kirkon yllä tuhoten kaiken kilometrien säteellä. Britannialta saatujen ruusujen joukossa on 'Peace', kun taas Saksasta on Hiroshiman rauhanpuistolle omistettu keltakukkainen ruusu. Atomipommimuseolta laskeudutaan portaita alas jokivarteen. 75 Oma PIHA Sadako oli parivuotias tyttönen atomipommin räjähtäessä ja jäi radioaktiivisen sateen kastelemaksi. Kenz. Nagasakin Lasten muistomerkin vieressä on koululaisten taittelemia origamikurkia. Mukana on myös Sadakon kohtalotoverin, Anne Frankin muistoruusu. Lasten rukousta maailmanrauhan puolesta symboloi kimonoon pukeutunut tyttö origamikurki kädessään. Ennen kuolemaansa hän ehti taitella yli kuusisataa kurkea, ja koulutoverit saattoivat työn loppuun. 5. Kauneimmillaan ruusut ovat toukokuussa
Nagasakin pormestari esitti vuonna 1978 kutsun kansainvälisen patsaspuiston luomiseksi maailmanrauhan nimissä. Museokäynnit ovat rankkoja, ja niiden jälkeen on hyvä käyskennellä rauhallisessa puistossa mielen myllertäessä. Jatkan kivettyä puistokäytävää sitä kohti ja saavun puiden ympäröimälle aukealle. 4. Onneksi italialaiset ja amerikkalaiset ystävyyskaupungit osoittavat omilla teoksillaan, ettei valtio ole kansa. Hyposentripuiston äiti ja lapsi -patsas muistuttaa, ettei Nagasaki ollut varsinaisesti sotilaskohde ja että suurin osa uhreista oli naisia, lapsia ja vanhuksia. Viimeisimmät teokset ovat 2000-luvulta, Uudesta-Seelannista ja Australiasta. Nagasakin rauhanpuiston maailmanrauhan alue on saanut lahjoituksia eri puolilta maailmaa. 76 Oma PIHA 1. 2 4 3 naisia, lapsia ja vanhuksia. Kuuban teos kuvaa ihmisiä rauhan auringon alla. Nagasakin rauhanpatsaan kohotettu käsi muistuttaa ydinaseiden vaaroista, suoristettu käsi symboloi ikuista rauhaa ja suljetut silmät rukousta kuolleiden sielujen puolesta. Vaikka kaikkialla toistuva sana rauha viittaakin sotaan, ei se tee sitä 1. 2. Värikkäin kukkaistutuksin koristeltuja portaita noustaan ylös puistoon. Nagasakin rauhanpuiston erityispiirteenä on Rauhansymbolien vyöhykkeeksi kutsuttu patsaspuisto, joka levittäytyy puistokäytävän molemmin puolin. Rukous rauhan puolesta Olen vieraillut molemmissa rauhanpuistoissa useaan kertaan vuosien varrella. Käsivarsillaan elotonta lasta kantavaa äitiä kuvaavan patsaan jalustaan on kirjattu päivämäärä 9.8.1945 ja kellonaika 11.02. Patsaspuistoalue on miellyttävän vehreä ja rauhallinen. Ensimmäinen lahjoitus tuli ystävyyskaupunki Portolta Portugalista, ja sitä seurasivat itäblokin maat sekä Kiina ja Kuuba. 3. Kylmän sodan politiikka näyttää valitettavasti astuneen rauhan esteeksi, eikä Yhdysvaltojen johtama länsiliittoutuma ole osallistunut hankkeeseen. Rauhanlähde muodostaa kauniin vesikaaren, jonka läpi erottuu rauhanmonumentti. Maailma rauhan asialla Nagasakin varsinainen rauhanpuisto sijaitsee kadun toisella puolella. Kouluretkeläiset ovat asettuneet jonoihin ja laskevat valmistamansa paperikurkiseppeleet muistomerkin viereen
ja 31.12. hpmmuseum.jp Nagasakin rauhanpuisto sijaitsee Urakamin alueella kaupungin pohjoispuolella. Hiroshiman rauhanmuseon ja rauhanpuiston suunnitellut arkkitehti Kenz. Mustavalkokuva Nagasakin tuhosta atomipommin jälkeen osoittaa tuhon laajuuden. Näyttävin kukkaloisto löytyy Nagasakin rauhanpuiston portaiden keskeltä. Jäin seuraamaan varpaitteni vieressä muurahaista, joka tarmokkaasti kantoi kortta mukanaan. Elämä voittaa, sittenkin. Kun kuljen rauhanpuistoissa, ajattelen paitsi sotaa ja mitä ihmiset joutuivat kokemaan, myös elämää, joka kantaa surun ja tuskan keskellä. Tange (1913–2005) pohdiskeli, millaisia ajatuksia puistovierailu nostaisi kävijän mieleen. 2. Puisto on avoinna koko vuoden ja sinne on vapaa pääsy. Yhtään rakennusta ei ole jäänyt jäljelle, puista vain palaneet rangat. Paikalle pääsee raitiovaunulla. sekä kolmena peräkkäisenä päivänä helmikuun puolivälissä. < 1. 77 Oma PIHA orwellilaisessa merkityksessä vaan uhrien muistoa kunnioittaen ja maailmanrauhan nimissä. Rauhanmuistomuseo on avoinna koko vuoden klo 7.30 alkaen, sulkemisaika vaihtelee vuodenajan mukaan. 7-8 Hirano-machi, Nagasaki City nagasakipeace.jp/en/ nabmuseum.jp/genbaku/ 2 1. Aika ajoin kuului kellon kumahdus lasten rauhanmuistomerkiltä. Puut humisivat ympärilläni, mustat varikset raakkuivat ja varpuset ottivat sirkuttaen hiekkakylpyjä. Hiroshimassa istuin pitkään visterian peittämän pergolan alla vastapäätä atomipommikupolin raunioita. Pääsymaksu 200 jeniä. Suljettu 30. Pääsymaksu 200 jeniä. Hän vastasi itse: riippuu henkilöstä. Matkalle Hiroshiman rauhanpuisto sijaitsee Nakajiman saarella kaupungin keskustassa. Atomipommimuseo on avoinna talvikaudella klo 8.30–17.30 ja kesäkaudella tunnin pitempään, suljettu vuoden lopulla
Haisukurjenpolven hajun myös kerrotaan karkottavan hyttysiä. Hyönteisille luonnonkukat ovat parhaita mesikasveja. Vanhastaan haisukurjenpolvella on hoidettu kaikenlaisia vaivoja vatsanväänteistä kipeään kurkkuun, mutta nämä ovat "älä kokeile kotona" -niksejä. Vaikka kasvi viihtyy joutomailla, ei se tarkoita, että se olisi puutarhassa joutava. PIHAELÄMÄÄ TEKSTI ja KUVAT Saila Routio. 78 Oma PIHA Alkusyksyn kasteinen puutarha on täynnä pieniä hämähäkinseittejä. Se oli kuin siihen istutettu, mutta vapaaehtoisena tullut. Pikkuhämpyt liikkeellä Pikkuinen apulainen Kun kävin joitakin vuosia sitten skotlantilaisten kasvigurujen Ian ja Maggie Youngin puutarhassa, mainitsi Ian haisukurjenpolven (Geranium robertianum) olevan mitä mainioin puutarhan vapaaehtoistyöläinen. Hyvässä kukkapenkin mullassa haisukurjenpolvi voi venyä näyttäviin mittoihin, kuten kuvassa, kun se kukki pilvenä 'Crème de Menthe' -syysleimun edustalla viime syyskuun alkupäivinä. Ja vaikka siementaimia poksahtaa kauas emokasvista, on tämä yksivuotinen, hentoinen ruoho erittäin helppo kitkeä. Se kylväytyy sinne sun tänne ja kukkii kauniisti. Uusi sukupolvi on päässyt siihen ikään, että se on alkanut harjoitella verkkojen kutomista. Youngien puutarhassa oli erityisesti valkokukkaista muotoa, jonka he olivat alun perin kylväneet siemenistä. Haisukurjenpolven parhaat ominaisuudet ovat herkkä kauneus ja erittäin pitkä kukinta-aika. Hämähäkit saalistavat lukemattomia haittaötököitä, kuten kirvoja, punkkeja ja hyttysiä, joten hämähäkkipitoinen puutarha on vain hyvä asia
Puista putoaa sängen päälle lehtiä sopivasti talvisuojaksi. Myrkkyliljoja on monta lajia, muitakin kuin syysmyrkkylilja (C. Myös liljojen sipulien jakamisen ja siirtämisen paras aika on elokuu. Ajoissa tehty jakaminen auttaa juurakoita juurtumaan hyvin. Kärppänä kaupoille Kukkasipulit ilmaantuvat kauppoihin tuota pikaa! Elokuussa täytyy käydä pyörähtämässä puutarhaliikkeissä moneen kertaan katsomassa, joko on. Kasvusto kannattaa niittää viimeistään syyskuussa ja viedä kompostiin. Kuvan kukka on loistomyrkkylilja (C. Näin ruukkuryhmät muuttuvat kuin taikaiskusta edustaviksi ja ajankohtaisiksi. Loppukesä ja syksy ovat mitä hienointa aikaa puutarhassa. Eipä siinä auta kuin harsot varastosta ja kasvien päälle. Hyvällä onnella daaliat ynnä hoitajansa pääsevät säikähdyksellä ja seuraava halla iskee vasta kuukauden päästä. Saila & Pirkko Muistilista x Vinkki piiloutuville kasveille Pystykiurunkannus (Corydalis solida) lakastuttaa lehdet ja katoaa maan uumeniin jo alkukesällä. Ehkä vaahterasta voisi sahata alimman oksan pois, niin seinustan kukkapenkki saisi valoa paremmin. Jospa kokopitkä talvi auttaisi asiaa. Sen jälkeen kannattaa laittaa syyslannospussi kiinni ja muistaa se ensi kesänä. Tartu hetkeen. speciosum), tanakkavartisempi ja korkeampi kuin syysmyrkkylilja. Kylvä sellaisia perennojen, puiden tai pensaiden siemeniä, joita et ole saanut itämään tammikuun hankikylvöllä tai millään kevättalven kuuden viikon kylmäkäsittelyllä. Vaikka mukula voi olla melko kallis, se kukkii jo samana syksynä ja tuottaa joka vuosi yhä enemmän kukkavarsia. Kesäkukkaistutusten ränsistyneet kasvit vaihdetaan uusiin, viileää kestäviin lajeihin ja ehkä syksyisempiin sävyihin. Uusien taimien istuttamiseen ja kasvien jakamiseen sekä siirtelyyn alkaa olla paras aika. Hallayö tulossa, voi ei, juuri kun daalioiden kukinta on parhaimmillaan. Jo syyskuun puolivälin jälkeen jakopalat kasvattavat uusia juuria. Muita ensimmäisenä ostoskoriin poimittavia kukkasipuleita ovat lumikellot (Galanthus), talventähdet (Eranthis) ja pienet pikarililjat (Fritillaria). Keväällä on sitten vastassa siisti alue, jossa kevätkukkijat pääsevät esille ja josta on hauska bongailla nousevia niittykukkien alkuja. Se on näin ollen helppo tuhota vahingossa kaivettaessa kesällä kuoppia uusille taimille tai syksyllä kukkasipuleille. Keväällä vuotavat puut eli kirsikat, luumut, koivut ja vaahterat voi leikata nyt, jos niissä on jotakin leikkaamista. autumnale). Ylisuureksi kasvaneen pionipuskan koko juurakko nostetaan ylös ja jaetaan niin moneen osaan kuin halutaan. Pioneja ei tarvitse jakaa usein, ehkä kerran 10–15 vuodessa, mutta joskus sekin asia tulee eteen. Jakaminen tehdään elokuun lopulla tai heti syyskuun alussa. Niiden sipulit ja mukulat eivät siedä kuivumista, vaan ne on istutettava nopeasti hyvin kasteltuun multaan.. Silloin ne tulee paremmin huomattua, jos ne nousevat vahingossa ylös. Kiurunkannuksen kasvupaikka on hyvä merkitä tarkoin nimikyltillä. Ilmankosteus lisääntyy koko ajan syksyn lähestyessä, mikä auttaa taimia suuresti. Miltä pihan kukkaniitty näyttää näin syyskesällä. Vaihtoehtoisesti sen mukulat voi istuttaa vesikasvien taimille tarkoitettuun reikäiseen ruukkuun tai useaan pieneen kaupan ruukkuyrtin verkkoruukkuun. 79 Oma PIHA Syyslannos pitäisi antaa jo heinäkuun loppupuolella, jotta kasvit ehtivät imeä ravinteet ja valmistautua seuraavaan vuoteen, mutta elokuun puolivälissä ehtii vielä. Kun viimein on, täytyy ensimmäisenä valita myrkkylilja (Colchicum). Jakopaloja voi kaivaa myös pionin reunalta nostamatta koko kasvia. Varaa yksi viljelykaulus syyskylvöille. Jos elokuu on kuiva, odotellaan siihen saakka, että ensimmäinen sateisempi viikko on takana. Kussakin osassa täytyy olla vähintään yksi punainen silmu
Mainio mangoldi PIHAELÄMÄÄ. Entä metsä, sehän on suomalaisuuden ydintä. Se on tullut ihmisen mukana, sillä sitä käytettiin mausteena ja rohtona. Kun preeriatyyli imee vaikutteensa Keskilännen heinien ja kukkien täplittämistä rinteistä – niistä, joilla pieni Laura Ingalls hyppelee tv-sarjassa Pieni talo preerialla – mikähän voisi olla meikäläinen vastine. Se sopii villin niittymäiselle alueelle. Näin ollen sekin on alkujaan vieraslaji. Voisi myös suunnata katseen pohjoisemmas ja miettiä matalien, pensasmaisten puiden ryydittämää tunturikasvillisuutta. Ainemäärissä on alueellisia eroja, mikä on kiinnostavaa. Mutta eipä meilläkään ole Keskilännen ilmasto, vaan preeriatyyli on mukaelma, mielikuvakin. Mangoldin käytöstä ruuanlaitossa kysytään usein, sillä meillä se on vieras vihannes. Kasvi jatkaa lehtituotantoa pakkasiin saakka. 80 Oma PIHA Vuodenkierto Luen artikkelia preeriatyylisen istutuksen voittokulusta ja mieleen hiipii ajatus. Maailma tarvitsee uusia tyylejä. Eipä nykyaika suinkaan ole ainoa kausi, jolloin kasveja ja eläimiä on siirretty uusille alueille, ihminen mukaan lukien. Sitä on eri kasvikannoissa eri määriä, minkä vuoksi sisäinen käyttö on vaarallista, koostumus kun ei näy päällepäin. Perinteinen pietaryrtti Arkeofyytti tarkoittaa muinaistulokasta ja sellainen pietaryrtti (Tanacetum vulgare) on. Mikä tyyli voisi lähteä maailmanvalloitukseen Suomesta tai yleensä Pohjoismaista. Etelä-Suomen yksilöt sisältävät tujonia runsaammin, samoin kuin keskieurooppalaiset lajitoverinsa, mutta Kuusamon ja Lapin näytteissä tujonin korvaa kamferi. Olisiko se katajien täplittämä kuiva keto. Jossain kohdassa olisi suo niittyvilloineen. Pietaryrtti sisältää tujonia, joka on suurena annoksena myrkyllistä. Varvikkopuutarha, jossa sekoitetaan varpukasveja, havuja ja alppiruusun sukulaisia. Voi olla, että torilta löytyisi, jos tori olisi lähellä. Satoa riittää, vaikka joku kävisikin syömässä lehtiä reikäisiksi. Tässäpä mukavaa miettimistä. Sehän on tavattoman kaunis luontotyyppi, mutta miten sen voi toteuttaa maailman toisilla kasvuvyöhykkeillä – ja miten mahtavan ruskan saisi aikaan. Pietaryrttiä on kautta aikain istutettu myös koristekasviksi. Sellaiset alppiruusupuistot ovat meillä tavattoman kukoistavia. Siinäpä vihannes, joka täytyy kasvattaa itse, kun kaupasta ei löydy. Minä käytän sitä kuten pinaattia: lehdet paloiksi herkullisine ruoteineen, nopea ryöppäys vähässä vedessä, sitten keittoon, munakkaaseen tai annospusseissa pakastimeen. Kuvassa se kasvaa yhdessä mäkimeiramin (Origanum vulgare) ja tähkähelmikän (Melica ciliata) kanssa
Kärsivällisyys tässä kasvaa. Näin voi käydä myös, kun liljan sipuleita siirretään. Parhaita – tai pahimpia – hidastelijoita ovat kärhöt (Clematis). Avoinna vapusta juhannukseen ma–pe 8–18, la–su 10–15 Juhannuksesta syyskuun loppuun ti-pe 8–16, la 10–15, su ja ma suljettu HIRVENSALMEN TAIMISTO Ryökkääntie 8 52550 Hirvensalmi 0500 557 143 www.omenpuu.com Olemme mukana Mustilan taimipäivillä Puutarhaja sisustusputiikkinne netissä elsanlempituoli.fi Poissa vai elossa mullan alla. Täysin ruvenkestäviä lajikkeita luomuviljelyyn. Kaikki Omenapuista! Tuotannossa yli 200 omenalajiketta. Marhanliljat (Lilium Martagon-Ryhmä) pysyvät maan sisällä juuria kasvattamassa istuttamisen jälkeen joskus jopa pari vuotta. Kuvassa on marhanlilja 'Manitoba Fox', jolla kesti kahdeksan vuotta tulla kukkaan! Hidastelun syynä voi hyvin olla se, että siirsin jossakin välissä toisen marhanliljan pois sen vierestä. 81 Oma PIHA Pihamarkkinat Vaikean talven jälkeen saattaa moni kasvi jäädä maan uumeniin. Sopivia lajikkeita koko maahan. Täytyy vain yrittää kaivaa sipulit niin syvältä kuin suinkin pystyy, jotta vauriot ovat mahdollisimman vähäisiä, ja toivoa parasta. Osa perennoista nousi ainakin minun puutarhassani vasta juhannuksen aikaan. • Lisäksi kymmeniä päärynälajikkeita • Luumuja kirsikkapuita • Runsaasti marjakasveja • Pensasruusuja • Ja paljon muuta Tutustu www.omenapuu.com Tule käymään tai tilaa tuotteet kotiin. Ne voivat viettää maan sisällä parikin välivuotta yllättääkseen puutarhurin täydellisesti nousemalla jonakin keväänä kuin mitään välivuosia ei olisi välissä ollutkaan. Vanhoja perinnelajikkeita. Samalla tulin varmaan tönineeksi tämänkin sipuleita. Kukkapenkkejä ei tosiaan pidä lähteä kaivamaan ja korvaamaan menehtyneitä uusilla kasveilla kovin nopeasti, sillä ne eivät välttämättä ole menneet manan maille
Jos olet jo tilaaja, merkitse asiakasnumero osoitetiedoistasi tähän__________________ Tilaukset ja asiakaspalvelu: Postitse Oma PIHA, PL 77, 00101 Helsinki Puhelimitse 020 413 2636 Arkisin klo 8–17 Hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %) Internetistä omapiha.info Kestotilaus 40 € Vuositilaus 46 € Irtonumero 7,90 € Lehtipisteistä Vuoden tilausjakso sisältää 6 painettua lehteä täynnä tuoretta lukemista ja käyttöoikeuden Internetpalveluun osoitteessa www.omapiha.info. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä ja julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. postituskulut 4,10 €) Tilaan Oma PIHA -lehden lahjaksi määräaikaisena (6 numeroa) | 46 € Lahjatilauksen saajan nimi _________________________________________ Lähiosoite _______________________________________________________ Postinumero _____________ Postitoimipaikka _________________________ Puhelinnumero ___________________________________________________ OP 5/24 omapiha omapihalehti AIDO STI SUOM ALAIN EN JA ASIAN TUNTE VA | PUUTA RHA | PIHA | PATIO | PARV EKE RUOKAA PIHALTA! Arb oret um Mag nolia n taik ame tsä TILAA JALAH JANA 20 BALKA NINVU OKON MUKU LAA Satumaine n puutarha 4/202 4 | 7,90 € www. Copyright Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Oma PIHA -lehden lupaa on kielletty. Lehti vastaa ainoastaan tilaamastaan aineistosta. 82 Oma PIHA Palvelukortti Tällä kortilla voit hoitaa tilauksesi ja osoitteenmuutoksesi. Kestotilaajana saat ilmaiseksi käyttöösi Oma PIHA -lehtien digitaaliset näköispainokset vuodesta 2005 alkaen. lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Sähköinen lehti osoitteessa www.omapiha.info joka päivä 24 tuntia. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. postituskulut 4,10 €) Tilaan Oman pihan terveydeksi -kirjan | 24 € (sis. vsk T ilaa -lehti Kestotilauksena vain 40 €/vsk OMA PIHA PALKITSEE KESTOTILAAJIA • voit saada kerran vuodessa kukkalahjan. omap iha.inf o 12 ideaa luonnonmukaisee n torjuntaa n Suunn ittele seeste inen puuta rhahu one Parita lon suojai sa kesäk eidas Tee itse piene t pöydä t kesäk ukille Kaksiv uotise t kukat yllättä vät Nuore n perhe en pihall a tehdä än haave ista totta Puuta rha paran taa kehon ja miele n Terval eppäa itoja ja perinn epott uja Myytt inen Genjin puuta rha Kiotos sa AID OST I SUO MA LAIN EN JA ASIA NTU NTE VA | PUU TAR HA | PIHA | PAT IO | PAR VEK E TEE ITSE RIUKUA ITA Epä tav alli set kuk kas ipu lit SÄIL Ö KESÄ N SATO TALT EEN Unelmien mökkipih a Kainuuss a 5/20 24 | 7,90 € www .om apih a.inf o Pihan piene t asukk aat Met säpu utar hast a syöt ävä ä help osti Suun nitte le mon imuo toine n hed elm ätar ha Soda n ja rauh an puis tot – jotta muis taisim me Veh reää sam mal ta ja hop eista jäkä lää Sop ivas ti rake nne ttu, muk ava sti villi piha Kukk ia ja ruok aa kau pun gin vilje lypa lstal ta Kotip ihan rakk aat ome nap uut – valit se ja istut a. ISSN 1459-9783 21. • yli 8 000 sivun lehtiarkisto ilmaiseksi käyttöön omapiha.info —> lehdet Pe lle rv oM ed ia m ak sa a po stim ak su n Pe lle rv o-M ed ia TU N N U S 50 21 31 00 00 3 VA ST A U SL Ä H ET YS Ulla Vestola Leena Nurmi Sari Toikkanen Jukka Tobiasson Henrietta Pitkänen Tuovi Mutanen Lopetan Oma PIHA -lehden tilauksen maksamani tilausjakson päätyttyä Lopetan tilauksen heti ja vielä maksamattoman tilausjakson jo ilmestyneistä lehdistä lähetetään lasku Osoitetietoni ovat muuttuneet, uusi osoite alla Tilaajan / lahjatilauksen maksajan nimi ______________________________________ Lähiosoite _____________________________________________________________ Postinumero _____________ Postitoimipaikka _______________________________ Puhelinnumero _________________________________________________________ Saila Routio Monica Äijälä Pirkko Kahila Eija Keckman Hannele Kojo Linda Peltola Maaria Matsunaga Aarno Kasvi Tilaan Oma PIHA -lehden kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen ilman tilaajalahjaa | 40 € / vuosikerta (tilausjakso 6 numeroa) haluan myös tilaajalahjan (toimituskulut 8,90 € laskutetaan erikseen) Tilaan Oma PIHA -lehden vuosikerran määräaikaisena (6 numeroa eteenpäin) | 46 € Tilaan Kausiherkkuja omasta pihasta -kirjan | 24 € (sis. Asiakaspalvelun sähköposti Tilauksiin liittyvät asiat tilaukset@pellervo.fi Toimitus toimitus@omapiha.info Päätoimittaja Anna Malk anna.malk@omapiha.info Avustavat toimittajat Graafinen suunnittelu Taija-Tuulia Tammelin Julkaisija Pellervo-Media Oy Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy | Sanna Mäkinen sanna.makinen@saarsalo.fi | 041 313 2706 Mediatiedot omapiha.info Painopaikka Ilmestyminen Painettu lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa: tammikuussa, maaliskuussa, toukokuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa
Oma PIHA 6/2024 ilmestyy 18.10. Seuraavassa numerossa SR Värikäs kaupunkipiha Seinäjoella Japanilaistyylinen kasvikeidas Hankoniemellä Pikkupiha Pohjanmaan tyyliin Kukkasipulit maahan Floristimestarin joulukoristelut Vierailu luostaripuutarhassa Syksy etenee, vauhti kiihtyy Kaunis pieni piha
Käsityöohjeita, askartelua, ruokaja leivonta reseptejä löydät joka numerosta. KP_omailmo22_kesä.indd 1 9.6.2022 13:42:34 . Ota lepotuokio maailman pauhusta ja tartu kädestä ystävää, joka vie sinut nojatuolimatkoille hauskoihin kyliin ja pikkukaupunkeihin, vieraaksi asukkaidensa näköisiin koteihin ja tutustumaan mielenkiintoisten, ihan tavallisten ihmisten tarinoihin. Ristikot, sudokut ja sanaristit pitävät älynystyrät kunnossa. 681239-2405 2024-40 24005 KODINPELLERVO.FI TILAUKSET@PELLERVO.FI PUH. Y täväks elo tiell. 020 413 2636 kotii ta lahjaks ! Perinteikäs Kodin Pellervo toivottaa Sinut uuteen kesään toiveikkain mielin