Oma PIHA 2/2007 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

T NY 1 ! 0 SIVUA 0 ISTUTA RUUKKUPUUTARHA 2/2007 6,90 www.omapiha.info Eppu Nuotion KUKKIVA saari Ihmeellinen SORA- PUUTARHA Kasvin vinkit: Uudenlaisia KYLVÄÄ! Nyt voi jo AARNO AITAKASVEJA Hehkeitä PARVEKKEITA Aino ja Jean SIBELIUKSEN AINOLAN puutarhassa Lehtokotilot KURIIN
Kun innostuu pihan laittamiseen, voi muutamassa vuodessa saada hämmästyttäviä, mieltä palkitsevia tuloksia. Voimme lehden kustantajan, Suomen Omapihan, puolesta olla jopa hiukkasen ylpeitä siitä, että niin monet kauniit pihat ovat olleet kilpailussamme mukana. Meille se kertoo, että omassa pihassa viihdytään ja että se on liki paras paikka maailmassa. Samanlainen mielihyvä on meidän kaikkien saavutettavissa. Rea on tuttu myös television puutarhaohjelmista. Rea ja Vesa hoitavat puutarhaansa Kuhmoisissa, Päijänteen länsipuolella. Jouko Tikkanen Monica Äijälä on suunnitteluhortonomi ja työskentelee viheraluesuunnittelijana ja vihertöiden valvojana omassa suunnittelutoimistossaan. Lehti juuri sinulle. Pääkirjoitus Kansikuvassa Pidätkö pihastasi? Oma Piha -lehden järjestämästä Suomen Paras Piha -kilpailusta on muodostunut jo perinne. Omaa pihaa on suunniteltu, sitä on rakennettu ja sitä on rakastettu. Monica viihtyy pihalla lasten kanssa ja keksii mukavia puuhia kaikenikäisille. Päätoimittaja Jouko Tikkanen luovuttaa kunniakirjan Paras Piha 2006 kilpailun voittaja Olavi Niemelle. He ovat myös kirjoittaneet useita puutarhakirjoja. Paras Piha 2007 kilpailu pyörähtää tämän lehden myötä käyntiin, katso sivu 27. omapiha. Haluamme olla mukana kehittämässä suomalaista pihakulttuuria. Uusin kirja ilmestyy keväällä; se käsittelee pioneja. Siihen ei ilmoittauduta palkintojen toivossa, vaan sen vuoksi, että ollaan tyytyväisiä omaan pihaan. Oman pihan laittajalle, kotipuutarhurille, vihersisustajalle, parvekkeella viihtyvälle. He haluavat jakaa lehden lukijoiden kanssa pihansa antaman nautinnon. Pihakilpailuun osallistuminen on kulttuuriteko. Oman pihan parissa puurtaminen ei aina ole auringonpaistetta, mutta elämään tarvitaan kaikenlaisia päiviä. Tervetuloa mukaan Suomen Paras Piha -kilpailuun, joko ilmoittautumalla kisaan tai lukemalla vuoden mittaan kilpailuun osallistuneiden pihojen esittelyjä Oma Piha -lehdestä! Sinivuokko (Hepatica nobilis) voi olla myös punasävyinen. KUVA SÄDE AARLAHTI Tekijät esillä Oman Pihan toimituspäällikkö Rea Peltola ja valokuvaaja Vesa Koivu ovat kirjoittaneet puutarhasta suomalaisiin eturivin lehtiin jo parinkymmenen vuoden ajan. Pihakilpailuun ilmoittautujat haluavat avata puutarhansa portit
Suosikkikasvi TEKSTI REA PELTOLA KUVA VESA KOIVU PIENI PÄIVÄN omapiha
Se on pehmeämmän näköinen kuin betonilaatta, joka tekee helposti kovan ja raskaan vaikutelman. Vahvat väriyhdistelmät turkoosiharmaa, musta-valkoinen, vihreä-valkoinen ja turkoosi-punainen sattuvat silmään, ärsyttävät ja piristävät. KUVAT KEMIRA GROWHOW Erilaista kiveystä Sora on mukava materiaali. PÄÄSKYNHATTU, PÄIVÄKÄMMEN Kirsti ja Marja Aapala Otava, huhtikuu 2007 noin 220 sivua ISBN: 978-91-1-2088- Hinta ,0 LOISTOKUKKIA Retromuoti ja mummonmökkihuuma merkitsevät vanhojen ja kauniiden asioiden arvostusta. 70 luonnonvaraisen kasvimme nimien synty paljastetaan kiehtovin kertomuksin. Kuulas vesivärikuvitus sopii tunnelmaan. Ahokas osallistui Marimekon Muotoilu, kohtaa käyttäjä! kilpailuun ja pääsi kolmannelle sijalle. Pakkauskoot ovat 20, 500 tai 1500 kiloa, saatavissa hyvinvarustetuista rautakaupoista ja puutarhamyymälöistä. Soran ainoa vika on oikeastaan se, että sen päällä on vaikea liikkua korkokengillä pilaamatta korkojen pinnoitetta. Sitten se vaipui vanhanaikaisen leima otsassaan unholaan, tehdäkseen nyt paluun tämän valtavan tietopitoisen teoksen myötä. Pioni oli vuosikymmeniä sitten puutarhurin ylpeys, pihan kruununjalokivi. Keramiikkaja lasisuunnittelija Iiro A. PIONIT Rea Peltola ja Vesa Koivu Tammi, maaliskuu 2007 280 sivua ISBN: 91-1-70-2 Hinta noin 9 omapiha 7. Tuotteet ovat aiemmin tulleet tutuiksi Morenia -tuotemerkillä. Jos suorin tie autolta ovelle laatoitetaankin, voi lopun etupihan päällystää soralla. Tuulen tuivertama kangas Marimekon kevään ja kesän uutuuksiin kuuluu muotoilun rajoja ylittävä kuosi. Suomalaisista kivilajeista valmistetuissa Kemira GrowHown kivirouheissa on viisi kaunista väriä: kermanvalkoinen Surnia White, punertava Sylvia Red, vihreänharmaa Picus Green, harmaa Gavia Grey ja musta Martius Black. Raekokoja on kolme, lisäksi joka sävystä löytyy saumaushiekka. 20 kilon säkin hinta on noin 9 , 500 kilon 175 . KUVA © MARIMEKKO OYJ NIMET KERTOVAT Pääskynhattu, päiväkämmen kirja kertoo, mistä tarinoista ja luonnonilmiöistä kasvit ovat saaneet nimensä. Turbulent kankaassa viivoista muodostuvat kukkaset vaikuttavat väreilevän ilmavirrassa
Pieniä piipertäjiä voi ruohon päälle tosin tehdä vaikka rantakivistä maalaamalla ne keltaisiksi. Värivaihtoehtoja ovat vihreä Luonto, sininen Meri ja keltainen Aurinko. OY KUVA HENKEL NORDEN omapiha. Kukat, työkalut ja patsaat on kerätty Vaasan Botnia-halliin. Mahtavat kukkaasetelmat, uskomattomat puutarhat ja mielikuvituksellisiksi rakennetut maisemat ällistyttävät kävijää. Parikymmentä pikkupuutarhaa naurattavat ja ihmetyttävät Loire-joen varrella sijaitsevan linnan alueella. BACKAS 21.-22.4.2007 Backaksen puutarhakeskuksen omat messut, joissa on ohjelmaa koko perheelle. Piha ja puutarha -messut ovat osa Pohjanmaan suurmessuja. Tapahtuman teema vaihtuu vuosittain, nyt se on Mobiles!. Messut järjestetään kahdeksatta kertaa. Pääsiäisen jälkeen ruohon voi multineen heittää kompostiin ja rasian polttaa takassa. KEVÄTPUUTARHA 19.-22.4.2007 Kukkamerta, siemeniä, kalusteita, varusteita... Tyhjän pullon voi lisäksi kierrättää tai hävittää polttamalla. Ruohon luvataan olevan valmista 5-7 vuorokaudessa kylvöstä. Kaksipäiväisessä tapahtumassa kuullaan luentoja, opastusta, työnäytöksiä ja tietoiskuja. Hinta noin 5 , valmistaja Biolan. Toluperhe laajenee Uusin Tolu-tulokas on käsitiskiaine, joka on pH-neutraali ja hellävarainen käsille. PIHA JA PUUTARHA 28.-29.4.2007 Pohjanmaan kevät alkaa puutarhamessuilla. Kauppakeskus Jumbon kupeessa, osoite: Ylästöntie 28, Vantaa. Näyttely järjestetään ensimmäistä kertaa kahdessa kaupungissa, Gerassa ja Ronneburgissa, samanaikaisesti. Lehdenkärjet Tipun varpaita kutittaa Messut BUGA 27.4.-14.10.2007 Saksan suurimmat puutarhamessut, Bundesgartenschau eli BUGA järjestetään tänä vuonna Thuringiassa. Tuokkosen malliseen, vedenkestävään astiaan on piirretty tiputkin valmiiksi, jos niitä ei omasta takaa löydy. Pesutehon ja rasvanpoiston kerrotaan kuitenkin olevan huippuluokkaa. Botniahalli, Vaasa-Mustasaari. KUVA BIOLA N Tipusen pääsiäisruoho pakkaus sisältää kasvatusastian, mullan ja siemenet. Pullon koko on 500 ml. CHAUMONT 29.4.-15.10.2007 Ranskan viehättävin puutarhatapahtuma, Chaumontin puutarhafestivaali, juhlii tänä vuonna liikettä. Astianpesuaine sisältää biohajoavia ja vähemmän luontoa kuormittavia tensidejä. Ammattilaiset jakavat neuvoja pihan hoidosta ja puutarhan materiaalivalinnoista. Tarjolla on myös neuvontaa ja alan kirjallisuutta, työnäytöksiä ja luentoja. Helsingin Messukeskus, Pasila
Vanhojen puutalojen parvekkeilta riippui pelakuita, begonioita, verenpisaroita tai riippuneilikoita sekä koristeparsoja. Riippamansikat, tomaatit, monet koristeelliset vihannekset, sitruunapuut, viikunapuut, laakeripensaat, yrtit ja tuoksukasvit sekoittuvat kukkien joukkoon sulassa sovussa. 10 omapiha. Parvekeideoita Itävallasta TEKSTI JA KUVAT MARJA-LIISA BARTOSIK Marja-Liisa Bartosik toimii puutarhaneuvojana ja suuren pihakilpailun tuomarina Itävallassa. BALKONIASSA on värihehkua Itävaltaa kutsutaan leikillisesti Balkoniaksi, sillä täällä taloihin rakennetaan koristeeksi parvekkeet. Parvekkeet ovat Itävallassa yleensä kapeita ja pitkiä, ja niitä voi olla useassa kerroksessa. Uusi suunta onkin se, että pitkän lomamatkan sijaan ihmiset jäävät kotiin hoitamaan pihaansa ja kukkasiaan. Kasvivalikoima on paisunut aivan uusiin ulottuvuuksiin, mutta myös muiden elementtien, kuten ruukkujen, huonekalujen, ja taide-esineiden käyttö on lisääntynyt. Itävaltalaiset ovat perinteitä rakastavaa kansaa, ja parvekkeet ovat pysyvä osa taloa. Nykyään ne koetaan osaksi kodin tilaa. Parvekelaatikoiden lisäksi myös amppelit ja isot ruukut valloittavat tilaa. Olen seurannut Itävallan tapoja ja kukkien käyttöä parvekkeilla yli kolmenkymmenen vuoden ajan. E nnen parvekkeet olivat kukkien peitossa melkeinpä vain maaseudulla. Kukat houkuttelivat turisteja väriloistollaan. Vaurauden lisääntyessä parvekekukkien hoito on muuttunut harrastukseksi ja levinnyt myös kaupunkeihin. Parvekelaatikot reunustavat talon kylkiä kuin helminauhat. Valikoima on rajaton Kukkien käyttö on viime vuosien aikana tavattomasti muuttunut. Kun ennen parvekkeiden kukkaloisto suuntautui yksinomaan ulospäin, on alettu kiinnittää huomiota myös parvekkeiden sisätilaan. Asukkaat itse ahtautuivat yhteen tupaan ja vuokrasivat makuuhuoneensa turistien käyttöön saadakseen lisätuloja vuokrista ja maatilansa herkuista
Mutta ei hätää, kukkien ystävät ovat rakastettavaa porukkaa. Maalaiselämää; kuin kukkaiskulkue navettaan Kuin unelma omapiha 11. Parvekkeet kun on tehty näyttämistä varten ja kertomaan talon ihmisistä. Joka vuosi ruukkujen määrä lisääntyy, ja vanhat ruukkukukat ja pensaat kasvavat ja vaativat uutta tilaa. Parvekkeiden laatikot pysyvät yleensä samoina, mutta kukat vaihtelevat: innokkaimmat kokeilevat uutuuksia, kun taas perinteisiin sitoutuneet hankkivat aina samaa ja ennalta tuttua. Mukulabegonia on yksi suosikkikasveistani, sen hauraat värit viehättävät. Harrastus yhdistää Naapureiden ja tuttavien kesken vaihdetaan aidan yli taimia ja kokemuksia, innostusta ja kannustusta
Talveksi se koristellaan havuin ja kanervin ja pakkasenkestävin ikivihrein, joulukuusi voi myös saada sinne paikkansa. Toukokuun kymmenennen päivän aikoihin istutetaan koko kesän komeus: silloin lähtevät riippuvaversoiset kukat kilvan laskeutumaan alas parvekkeen reunalta, köynnökset alkavat kiriä telineillä, runkovartiset kukat levittäytyvät ja kurkottelevat valoa kohti, amppelien kukkaset valtaavat tilaa joka suuntaan, ja ensimmäiset tomaatit alkavat tehdä hedelmiään. Rallikuskin puutarhan runsautta Koko vuoden parveke Parveketta käytetään nykyään myös ympäri vuoden. Verenpisarat, pelakuut, begoniat, marketat, 12 omapiha. Parvekkeelta tervehtii värien hehku, ilmaan leviävät lukuisat tuoksut, kasvien viidakossa alkaa pörrätä ja ryömiä pienten eläinten kaarti. Modernin kodin pihaa ja parveketta sävy sävyyn Oleanteri on yksi suosituimmista parvekkeiden ruukkukasveista. Kerrostalojen asukkailla on tietenkin jokaisella oma tyylinsä. Kevään ensi kukat ovat perinteisten orvokkien lisäksi uusia tulokkaita, kuten hyödettyjä sipuleita, unikoita, esikoita, tiarelloja, kultalakkoja, tyräkkejä, imiköitä, tädykkeitä ja akileijoja
Perinteinen parveke oli tällainen; yksi tai kaksi pystykasvuisen pelakuun lajiketta talvehti navetassa, kellarissa tai tyhjässä vierashuoneessa. Kasvustoa uusittiin vuosittain aina jonkin verran pistokkaista. omapiha 1
Syksyn taika istutetaan isoihin ruukkuihin; kry- santeemit, asterit, iisot, maksaruohot, akankaalit, alpit ja muratit sekä hopeaiset tai värikäslehtiset koristekasvit ja heinät sävytetään yhteen. Uutta ja jännittävää Kärntenin osavaltion puutarhayritysten yhdistys tarjoaa vuosittain erityisen uutuuskukan parvekkeille, ja se meneekin kuin kuumille kivil-. Ensimmäiset lehdet nypitään soppiin ja salaatteihin, ja kaiken aikaa etsitään tilaa uusille tulokkaille, koska ne haluavat ehdottomasti tulla kokeilluiksi. Mehikasvien pienoismaisemaa kuumalla parvekkeella Juuri eläkeikään päässeiden kodit näyttävät tällaisilta. Jos haluaa näin rauhoittavan parvekkeen, on tilaa varattava runsaasti: vihreä keidas. Kun parvekkeita on moneen suuntaan, syntyy mielenkiintoisia maisemakuvioita. 1 omapiha susannat ja liisat, petuniat, miljoonakellot ja riippapetuniat, nukenkaulukset, helokit, verbenat ja sinikellot, krassit, neilikat ja lobeliat kukkivat jo
Ja kuistilta vilkuttaa Eppu. Muutama vuosi sitten he saivat tilaisuuden toteuttaa haaveensa. Teatteriohjaaja Kurt Nuotio ajaa mönkijällä pitkin rantaviivaa, hän on siivoamassa ajopuita ja muuta meren tuomaa roinaa ja heilauttaa kättään iloisesti. Pitkä laituri ja punaiset venevajat kertovat talon vanhasta elinkeinosta. Rantaan viettävällä valoisalla pengermällä ne ilahduttavat suurin oranssinpunaisin kukin. Mustavalkea landseer Susse juoksee kumeasti haukkuen katsomaan, kuka 1 omapiha. Vastassa ovat omenapuut, kukkapenkit ja lämmin kallio, joka viettää kohti merta. Eppu ja Kurre olivat jo kauan etsineet vakituiseen asumiseen sopivaa taloa saaristosta, ja vihdoin löytyi vanha kalastajatila venevajoineen ja suojaisine pihapiireineen. Haastattelussa Eppu Nuotio TEKSTI REA PELTOLA KUVAT VESA KOIVU Eppu saaristossaan Rakennustyömaan alta pelastetut idänunikot (Papaver orientale) eivät koskaan kukkineet alkuperäisellä kasvupaikallaan, joka oli varjoisa seinusta. Asetumme auringon lämmittämälle kuistille juomaan mehua ja katselemme kimaltavalle K esäaikaan kylätiellä on vilkasta, vastaan tulee vakituisten asukkaiden lisäksi veneilijöitä ja saariston ihanuudesta nauttivia turisteja. Lopulta käännytään pikkuruiselle tielle, joka pompahtelee eteenpäin somien pihapiirien, kaislaisten lahdelmien ja pikku pellonlämpä- reiden ohi. Joka puolella on metsää; saaristossa on aina arvostettu tuulensuojaa. tuli. Yhteysalus rantautuu ja satamasta lähdetään ajamaan kiemurtelevia teitä, jotka ylittävät siltoja ja kulkevat lahdenpohjukoiden kautta. Ihana nähdä pitkästä aikaa! Toteutunut haave Silloin kun teimme televisiolle Epun kanssa Puutarhaunelmia-sarjaa, Eppu ja Kurt asuivat vielä Kirkkonummella. Sen kannoilla kiiruhtaa sekarotuinen Kingi leveä virne naamallaan. Viimeinen tiukka käännös, ja ollaan Epun ja Kurren pihassa. Kallioluodot ja metsäiset saaret vaihtelevat, merellä liikkuu purjeveneitä ja moottoripursia. Samaan penkkiin on siirretty muitakin puutarhasta löytyneitä kasveja. EPUN saaristopuutarha Hiittisiin tuleminen on yhtä juhlaa
- Piha oli ryteikköä ja kiviä, Eppu kertoo. - Rantapuustoa on raivattu vähitellen. Sen olen oppinut, ettei puutarhaa tarvitse tehdä heti valmiiksi. Sitä mukaa kun näen, miten piha muotoutuu ja mitä on tallella, kasvit istutetaan paikalleen. Asettelimme sitten kivet rannan suuntaiseksi pengermäksi, jonka suojaan voi istuttaa kasveja. On hienoa, kun Rakennuksen vanhaa osaa kiertävältä terassilta löytyy aina sopiva paikka yhteisiä aterioita varten. omapiha 17. - Kaivinkone työnsi kiviä pois kulkuväyliltä. lahdelle. - Kun ryhdyimme raivaamaan, katsoin, olisiko seassa koristekasveja ja keräsin ne talteen. Voi miettiä ja suunnitella ja tehdä pikku hiljaa. Katsomme aina, miltä näyttää, ennen kuin jatkamme. Susse-koira etsiytyy terassin kulmaukseen viileälle hiekalle ja huokaisee tyytyväisenä, energinen Kingi kantaa kuolasta märän pallon vieraan jalkojen juureen ja katsoo toiveikkaana silmiin: - Heittäisitkö. - Nyt meri on tullut näkyviin
- Samalla kaipaan levon puutarhaa, joka ei edellytä hurjaa raadantaa. Suuret ikkunat katsovat metsäisen takapuutarhan yli merelle. Nyt sen nurkkauksen kohdalla on käynti uuteen ruokasaliin ja Kurtin studioon. Nyt olen kaivanut kaikki epämääräiset penkit ylös ja siirtänyt yhtenäiseen, kivillä reunustettuun penkkiin malvat, pionit, värimintut, akileijat ja muut kasvit, mitä täällä on ollut. - Yllätyin hurjasti, kun luulin istuttaneeni ulos vain kesäkukkia, mutta yhden penkin nurkka onkin täynnä lehtisellereitä. Teimme kylvökset sisällä ystäväni Marian kanssa ja esikasvatin taimia ikkunalla. Olen myös saanut ystäviltäni uusia taimia, joille pitäisi miettiä sopivia paikkoja, Eppu kertoo tyytyväisenä. - Tänne studion taakse varjon puolelle voin istuttaa puutarhasta löytämäni varjokasvit, nauhukset ja saniaiset. - Työmaan alta pelastamani oranssinpunaiset idänunikot eivät koskaan kukkineet vanhassa paikassaan, mutta nyt ne silmin nähden viihtyvät aurinkoisella ja kuivalla pengermällä. 18 omapiha. Rakastan sitä, miltä omenapuiden ja päärynöiden ja kirsikoiden ja luumujen kukat ja rungot näyttävät. Rakennuksen uusi osa piiloutuu ihmeen sopuisasti vanhan tyyppitalon olkapään taakse. Tervalepät kasvavat luontevina pikku ryhminä ja rytmittävät rantaviivaa. - Teimme yhtenä viikonloppuna ystävättäreni kanssa melkoisen urakan, kun raivasimme ja kunnostimme kukkapenkkejä, lisäsimme multaa, rajasimme istutusalueita ja siirsimme kasveja paikasta toiseen. Täällä kasvukausi on niin pitkä, että päärynätkin ehtivät kypsäksi. Rakennustöitä ja istutuksia Vanhaa taloa joudutaan vielä remontoimaan pitkään. Olemme siivonneet sitä, nyt siinä on ensin lähimpänä vettä kiviraita, sitten heinäraita ja rannan puolella puuraita. Sen kaltainen kasvimaa minulle sopiikin! - Haaveilen hedelmätarhasta, ja tänne mahtuisi sellainen hyvin. Ne vuoroon avaavat ja kehystävät näkymiä, vuoroon muodostavat tiheämpiä, tuulelta suojaavia kohtia. Kukkiva hedelmätarha - Olen ajatellut, että tästä tulisi rehevä keidas, joka kukkisi aikaisesta keväästä myöhään syksyyn, Eppu kertoo. - Koetan katsoa, mitkä kasvit säilyvät tässä kuivuudessa, ja taata niille parhaat mahdolliset kasvuolosuhteet. Minulla oli kyllä vain - Riippumatto on puutarhani painopistealue, Eppu toteaa. kesäkukan siemeniä, mutta Marialla on varmaan sitten ollut sellereitäkin. Yksi kulma oli kokonaan pehmennyt, ja kantavia rakenteita lukuunottamatta kaikki puutavara jouduttiin vaihtamaan. Kirjailija ja näyttelijä Eppu Nuotio rakentaa puutarhaansa saaristossa. pihamaalta näkee rannan
Parhaimmat viljelymaat ovat siellä, missä karjanlantaa on ollut riittämiin. Rauhaa ja puutarhakutsuja Pieni kasvihuone tuottaa kaikenlaista syötävää. Eppu nauttii rannalla kävelemisestä yhdessä koirien kanssa. Vanhaa taloa kiertää uusi terassi, jossa voi hakea sopivan varjoisan tai päivänpaisteisen omapiha 19. Suomalaista suvea ihanimmillaan. Kompostikäymälä on sijoitettu kätevästi portaikon kulmaan. Hellalla kiehuu kattilallinen uusia perunoita, avoimesta ikkunasta kantautuu lokkien huutelua. Leikkasimme kuivuneet lumimarjapensaan oksat ja kiskoimme irti nokkoset ja muut rikkakasvit, ja nyt tässä on runsaasti reippaita lumimarjan vesoja ja puutarhavadelmia, Eppu näyttää. Ikkunoista avautuu näkymä merelle ja metsäpuutarhaan. Kuljemme ihailukierroksella talossa. Eppu poimii kulhon täyteen tuoreita salaatinlehtiä, tomaatteja ja yrttejä, ja sekoittaa niistä värik- kään salaatin vastasavustetun kalan lisukkeeksi. Veden säästäminen on tärkeää saaris- tossa, missä kaivot suolaantuvat helposti. Eikä hyvää puutarhamultaakaan ole liikaa. Kingi-koira odottaa toiveikkaana, että joku heittäisi sille pallon! - On jännittävää, miten kasvit hyötyvät perkaamisesta ja kitkemisestä. Mieskuoro Män esiintyy kesäiltana, ja Eppu ja Kurt ovat kutsuneet myös naapureita nauttimaan musiikista ja puutarhasta. Kingi rakastaa keppien noutamista, landseer Susse vilvoittelee meressä. Teatteriohjaaja Kurt Nuotio on rakentanut talon uuden osan omin käsin
Saunakamarissa on viihtyisä vierashuone, juuri sellainen, jonka voi nähdä silmissään, kun lukee Epun ja Tuutikki Tolosen Unienvaihtaja-kirjaa, jossa kaksi tyttöä viettää kesää saaressa. - Hän on helsinkiläis-. Täällä paikallaan olo onnistuu hyvin. - Kirjoittaminen vaatii rauhaa, sitähän tääl- tä löytyy. - Kurre joutuu työnsä vuoksi olemaan niin paljon poissa, että silloin kun hän on täällä, pidämme kiinni yhteisistä ruoka-ajoista, Eppu kertoo. Eppu ja Kurt ovat harventaneet rantapensaikkoa ja puita vähitellen. Tietoliikenneyhteydet ovat kauhean tärkeät, ja oma laajakaista on luksusta, ei koskaan ruuhkia, Eppu toteaa. Rytmikkääksi harvennettu pensaikko on muotoutumassa sopivasti tuulelta suojaavaksi, ja silti meri näkyy sen lävitse. Puutarha on Epulle levollisuuden ja yltäkylläisyyden lähde. 20 omapiha paikan aamukahvia tai päivällistä varten. - Se kertoo meidän hurmaavasta Kingi-koirasta, Eppu nauraa. Kirkkonummella Helsingin houkutukset olivat vähän liian lähellä, aina oli joku kiva näyttely tai konsertti. Parhaillaan Epulla on työn alla uusi lastenkirjasarja. Saunan kuistilla tuoksuu köynnöskuusama. Kirjailija ja näyttelijä Eppu Nuotio jalat tukevasti irti maasta! Kivien ja luonnonkasvien kauneutta Saarnen heleä latvus on ihana näky. Ryteikön keskeltä on paljastunut upeita vanhoja mäntyjä
Piin tarina jatkuu ja kirjassa ollaan samassa pienessä kaupungissa kuin edellisessäkin osassa. Puiden hienot graafiset muodot tulevat esiin ja peruskallion harmaan eri sävyt. Nauramista harjoiteltaisiin aina maanantaina niin ei tylsyys koskaan enää meitä paina. Yhteysaluksella voi nauttia saariston kauneudesta. EPPU NUOTION LASTENKIRJASSA poika, joka ei koskaan voisi kuvitella asuvansa maalla, ja kuinka sitten käykään! Uusi aluevaltaus, suuren suosion saanut dekkari Musta syntyi syksyn ja talven 2005 aikana, kun Eppu joutui makaamaan murtuneen jalan vuoksi pitkään aloillaan. Jos olisin joskus surkeana, ei nolottaisi itkeä, tahtoisin opettaa olemaan aito sekä sitkeä. omapiha 21. Kun mieskuoro Män konsertoi Hiittisissä, Eppu ja Kurt kutsuivat kolmikymmenpäisen kuoron laulamaan omaan puutarhaansa ja ystäviä kuuntelemaan. - Kun syksy tulee, maisemasta putoavat kaikki värit pois. Saaristoelämä on myös seurallista. Suven hienoimpia hetkiä on, kun lauha tuuli hyväilee poskipäitä, lippu liehuu salossa ja täyteläisten miesäänien polveilevat virrat kietoutuvat kuulijoiden ympärille. - Silloin osaa varjella haaveitaan. Hyttysenkesyttäjä ja muita haaveammatteja (Tammi 2006) opettaja Olivia Lehto haaveilee oppilaiden kanssa puun oksalla istuessaan näin: Ihan ensiksi opettaisin kuinka korvia heilutetaan ja miten voi tuosta vaan puhjeta laulamaan. Haaveilulle jättäisin aika paljon tilaa ja huolta siitä pitäisin, ettei kiire miettimistä pilaa. Opettaisin päiväunien ihanuutta ja kieltä outoa, ihan uutta. Kirjastoon veisin oppilaani ainakin viideksi yöksi ja kaikenlaisen laskemisen tekisin kiinnostavaksi työksi. Silloin on aikaa kuunnella omia ajatuksia, niin että tietää, mitä haluaa, Eppu sanoo. - Mustalle on tulossa nyt jatko-osa. Talvella saarta ympäröi suuri hiljainen valkeus. - Jäällä voi luistella ja kävellä koirien kanssa, ja kauppaan pääsee potkukelkalla. Pyöräretkiä tehtäisiin ja kokeiltaisiin uimista, opettaisin tietysti myös asioiden puimista
Huvimaja on vasta uudistettu. 22 omapiha
Niinpä ruukkutarha alkoi hiljalleen levittäytyä ja muuttua monipuolisemmaksi. Nyt ruukkuja on pihalla lähes sata, ja myös osa puista ja köynnöksistä on istutettu erilaisiin astioihin. Sen sijaan ruukkuihin istutetut kesäkukat kasvoivat Tuiren käsissä yhä suuremmiksi ja näyttävämmiksi. Mukaan kilpailuun pihan ilmoittivatkin innokkaat paikkakuntalaiset. Pelargoneista perunoihin Aurinkoinen ja karu tontti ehti tuottaa omistajilleen päänvaivaa, sillä kukkulan laella oleva piha kuivuu kesällä herkästi. - Nämä on alun perin tilattu pistokkaina Ruotsista. Kukista uljaimpia ovat kookkaat ruusunnuppupelargonit, jotka kasvavat suurissa saaveissa ja tuottavat kesän kuluessa sadoittain kukkia. Pihakilpailu Huvimajan edustalle, valoisan kuistin tuntumaan, jää viihtyisä oleskelualue suihkulähteineen. TEKSTI JA KUVAT SÄDE AARLAHTI RUUKKUJEN kukkiva rumba Ensin kukkapenkkien höysteeksi ilmestyi vain muutama ruukkukasvi. Lounaisen Suomen parhaaksi valitulla pihalla tanssivat kirkkaat värit ja trooppiset tuoksut sopusoinnussa suomalaisen maiseman kanssa. T uire ja Timo Heikkilän piha sijaitsee Mynämäen keskustassa vanhan kylätien varrella, vain kivenheiton päässä keskiaikaisesta kivikirkosta. Pelargonit eivät enää mahdu viettämään talvea omassa kellarissa, joten ne on jo useampana syksynä viety paikallisen puutarhayrittäjän kasvihuoneeseen, selittää Tuire Heikkilä. omapiha 2. Siistin pensasaidan ympäröimä piha erottuu maisemassa edukseen, eikä ihme: pihan hoito on perheelle tärkeä harrastus, joka tuo vaihtelua ja virkistystä kiireisten yrittäjien arkeen. Aurinkoinen pihamaa on vuosien kuluessa muuttunut kukkivaksi ruukkupuutarhaksi, josta riittää iloa myös naapurustolle. Tontilla kasvavat Kukkien värit ja muodot tanssivat pitkin pihamaata. koivut ja männyt toki suojasivat pahimmalta paahteelta, mutta myös käyttivät hyödykseen maassa olevan kosteuden niin, että uusia istutuksia oli vaikea saada menestymään
Hänen hämmästyksekseen yksi siemenistä iti. Aprikoosi nostetaan talveksi valoisalle kuistille, jossa se on muutamana kevättalvena innostunut kukkimaan. Tapionpöydälle on varattu tilava paikka talon päädyssä, jossa matala kuusi saa rauhassa kasvaa leveyttä. Varsinaisia altakasteluruukkuja ei pihalla näy. 2 omapiha. Timo Heikkilä kertoo, että tilan tuntua on saatu lisää kaatamalla osa puista ja rajoittamalla hedelmäpuiden kasvua leikkaamalla. Se on kasvatettu itse siemenestä asti. Kirsikkapuut ovat Mynämäessä sietäneet leikkausta hyvin, omenapuiksi puolestaan on valittu hillitysti kasvavia lajikkeita, joita ei edes tarvitse leikata. Omaa satoa aprikoosista Ruukkujen avulla pihalla voidaan kasvattaa monia sellaisiakin lajeja, joiden menestyminen meillä muuten olisi epävarmaa. Vaikka ruukkuja on paljon, löytyy pihalta myös kotoisaa nurmikkoa, näyttäviä perennoja ja reilu kasvimaa tomaattihuoneineen. Vaikka kuusia taval- lisesti pidetään tuoreen maan kasveina, on tapionpöytä Mynämäessä menestynyt melko kuivallakin paikalla. Tuiren kasvatusvinkit Pihan keskipisteessä hohtaa vaalea huvimaja, jota on vastikään uudistettu. Ruukuissa kukoistavat muun muassa madonnalilja, pasuunakukka, sinisarja ja suurikukkaiset kärhöt. Entistä vankempi katto takaa, että oleskelupaikka pysyy kuivana kosteimpinakin aikoina, ja tilavan pöydän ääressä voi rauhassa lukea lehteä tai seurustella ystävien kanssa. Samalla tulee huolehdittua siitä, että suihkulähteessä on aina puhdasta ja tuoretta vettä. - Sisätiloissa kukat on pölytettävä käsin, mutta muuten aprikoosi on kasvanut hyvin ja tuottanut jopa satoa, kertoo Timo Heikkilä. Vaikka ollaan kirkonkylän keskellä, koko kesän perunat voidaan nostaa omasta maasta. Yksi rakkaimmista kasveista on aprikoosipuu, joka kurottelee oksiaan kasvimaan reunassa. Ruukkupuutarha elääkin jatkuvassa muutoksessa, eikä piha koskaan näytä peräkkäisinä kesinä aivan samanlaiselta. Havukasvit ovat ruukkutarhan tärkeä höyste, sillä ne huolehtivat kauneudesta ja yksityiskohdista silloin, kun ruukut on viety talvisäilöön. Rajujen sateiden ja kuumimpien hellejaksojen aikaan moni laji pääsee puiden latvusten suojaan. - Aurinkoisen kesäpäivän jälkeen kuluu kasvien kasteluun helposti parikin tuntia. Pihakilpailu Hilkka Vähä-Kouvola piipahti katsomaan, mitä Tuire ja Timo Heikkilän kasveille kuuluu. Kukkaloisto tervehtii taloon tulijaa. Tuire siirtelee ruukkuja sitä mukaa, kun kukintaan tulee taukoa ja uudet lajit puhkeavat kukoistukseen. Suosikkeihin lukeutuu myös kotimainen erikoiskuusi, tapionpöytä, se kasvaa paikallaan vuoden ympäri. Parhaaksi kasteluniksikseen Tuire kuitenkin paljastaa suihkulähteestä otetun veden, joka on lämmintä ja hyvin hapekasta. - Huvimajassa tulee viivähdettyä melkein joka päivä, mutta eniten aikaa vietän kuitenkin kasvien parissa puuhaillessa, Tuire nauraa. Myös Heikkilöiden pihapiiristä löytyy koko joukko eksoottisia kaunottaria. Heikkilät käyttävät kasteluvetenä vesijohtovettä, jota joskus lasketaan etukäteen lämpenemään kuution kokoiseen tankkiin. - Näin lähimarketissa todella kypsiä aprikooseja ja nappasin muutaman kiireen vilkkaa ostoskärryyn, Tuire muistelee
Suihkulähde 13. Ne kasvavat ruukuissa niin rehevästi, että kasveja saa keväällä jakaa useampaankin ruukkuun. omapiha 2. 4. 8. Autotalli 4. Jättimäisten pelargonien kasvatuksessa Heikkilöillä on oma salaisuutensa: varsinaiset istutusruukut on upotettu toisen ruukun sisälle. 11. Murska 11. Heikkilät kertovat, että pihalla kuluu runsaasti Prinsessaliljat (Alstroemeria) saavat Tuire Heikkilältä kiitosta. 11. Aprikoosin (Prunus armeniaca) lehdet ovat leveät ja teräväkärkiset. Osan astioista Tuire on itse maalannut, tarpeeksi kookkaita ruukkuja kun on muutenkin vaikea löytää. 7. 5. Toinen 4. Pohjoinen 13. ruukku helpottaa kastelua ja estää sen, että juuret auringon paisteessa kuumenisivat liikaa. Kukkivia treffejä Upea ruukkupuutarha ei koskaan synny hetkessä, se vaatii myös jatkuvaa huolenpitoa. 1. - Ensin vain yksi pelargoni kasvoi kaksinkertaisessa ruukussa, ja jo yhden kesän aikana siitä tuli lähes kaksi kertaa suurempi kuin verannan muut pelargonit, Tuire Heikkilä toteaa. 12. Nurmikko 10. Heinäkuussa rypäleet ovat vasta kehittymässä. Sen sijaan kasveille on etsitty sinisävyisiä piharuukkuja ja tunnelmallisia saviastioita. 9. Lipputanko 9. 6. Vaikka etusijalla ovat kasvit, on astioilla tärkeä merkitys pihan tunnelmanluojina. Grillikota 8. Huvimaja 7. 10. Viiniköynnös (Vitis) kiipeää kasvimaan reunalla. Pensasaita 5. Sinisen ja poltetun saven sävyt sointuvat kauniisti toisiinsa, ja niiden avulla on helppo koota kauniita ryhmiä. Perennoja 12. Heikkilöillä puu talvehtii valoisassa eteisessä. 2. PIHAN POHJAPIIRROS 1. Talo 2. Tie 3. Kasvimaa 6. Kasvihuone 3
Paljon muutakin mielenkiintoista voisi ruukussa kasvattaa, mutta jo nyt alkaa talven säilytystila olla kortilla. Siistit raja-aidat, yhtenäinen nurmikko ja onnistuneet lajivalinnat synnyttävät pihaan hyvän tasapainon. Nekin kasvavat ruukuissa. Tuomariston arvio palkintopihasta Parasta Heikkilöiden pihalla on tunnelma. Kukkien kirjava meri täyttää pihan iloisilla väreillä, mutta taitavan ryhmittelyn ansiosta ei näky ole levoton. Vielä Tuiren ja Timon ruukut viettävät talvikautta, mutta uusi kasvu antaa jo viitteitä tulevasta kesästä. Keltaraitaiset prinsessaliljatkin menestyvät niin, että niitä joutuu jakamaan useampaan ruukkuun. Muutaman kuukauden päästä on kukkien iloinen rumba taas valloillaan. Yhdessä mietitään, tunnetaanko ketään, joka tietäisi kalloista enemmän. Pihakilpailu Kukat rupattelevat pienissä rykelmissä eri puolilla pihaa, ja tuntuu kuin maisema täyttyisi kesäisestä supatuksesta. Suurikukkaiset jalokärhöt ja köynnösruusu ovat löytäneet oman paikkansa grillikatoksen seinustalta. Kevään ja syksyn siirtotyöt tietävätkin melkoista vilskettä Heikkilöiden pihalla. Ehkä kallankukilla täydennettynä. 2 omapiha. Lopputuloksena on erittäin hyvin hoidettu piha, jossa ei ole valittu helpointa tietä. Leijonafiguurit korostavat aurinkoisella paikalla viihtyvän siniviuhkan (Scaevola aemula) komeutta. Piha ei ole suuren suuri, mutta sadonkorjuun aikaan ei perunoista ja tomaateista ole puutetta. aikaa, mutta kasviharrastus palkitsee. Kasvihuoneen tomaatit ovat saaneet seurakseen uusia kallantaimia, joiden kasvua seurataan kiinnostuneina. Vielä tänä kesänä kasvit eivät ehkä ehdi kukkaan, mutta ensi vuonna kukkiakin saattaisi tulla. Haastatteluhetkellä visiitillä on Hilkka Vähä-Kouvola, joka seuraa kiinnostuneena, mitä Tuiren ja Timon pihapiiriin milloinkin kuuluu. Viime vuonna yritin laskea, kuinka monta kukkaa rapunpielen pelargonissa oli, mutta taisin jossakin vaiheessa mennä laskuissa sekaisin. En osaa edes arvata, kuinka paljon kukkia ehtii avautua koko kesän aikana, Hilkka Vähä-Kouvola kertoo. Kallat kokeilussa Kesäinen keskustelu vaeltaa pelargoneista verenpisaroihin ja edelleen uusimpiin kasvatuskokeiluihin. Pitkänkin työpäivän jälkeen jaksaa vielä puuhata kasvien parissa, ja uuden kasvukauden alkua odotetaan joka vuosi yhtä suurella innolla. Paljon niitä kuitenkin oli, ja sillä hetkellä olisin tietysti saanut laskettua vain juuri sen hetken kukat. Ruukkukasvit ovat Tuire ja Timo Heikkilän pihan persoonallinen ja kantava teema, mutta pihan muitakaan elementtejä ei ole unohdettu. Sama selkeys toistuu myös pihan tilanjaossa - sen ansiosta pienehkö piha säilyttää rauhallisuutensa, vaikka erilaisia kasveja onkin runsaasti. Valtaosa ruukuista kannetaan syksyllä kahteen suuren kellariin, josta ne taas keväällä siirretään ulos ja vaihdetaan tarpeen tullen uusiin multiin. Piha on osoittautunut hyväksi kohtaamispaikaksi, sillä naapurit ja tuttavat pistäytyvät mielellään aidan sisäpuolelle vaihtamaan muutaman sanan, kysymään neuvoja ja ihailemaan kulloinkin kukassa olevia lajeja
Ilmoittaminen tapahtuu kirjeitse tai sähköpostilla. - Kaikki osallistujat ovat jo voittajia, kun he ovat tyytyväisiä omaan pihaansa. Vierailusta sovitaan etukäteen. Kenellä on PARAS PIHA vuonna 2007? Paras Piha -kilpailu 2007 ILMOITTAUTUMINEN Osallistujana voi olla oma pihasi tai omistajan suostumuksella muu kaunis piha. Pihakilpailuun kannattaa kuitenkin osallistua jo esimerkin vuoksi. Onko nyt Sinun pihasi vuoro? P äätoimittaja Jouko Tikkanen rohkaisee osallistumaan kilpailuun. Tikkasen mukaan suomalaisille on tyypillistä vaatimattomuus. - Ei kehdata tuoda omaa osaamista esille. PALKINNOT Kilpailun voittaja saa 500 euron lahjakortin Viherpeukaloihin ja muut finalistit 200 euron lahjakortin. Kilpailun tulos julkistetaan Oma Piha -lehden numerossa 6/2007. Eduksi on myös se, että piha on toimiva ympäri vuoden. Tuomaristo kiinnittää huomiota myös yksittäisiin seikkoihin kuten valaistukseen ja omaleimaisiin ratkaisuihin, esimerkiksi ympäröivän luonnon ja veden hyödyntämiseen. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee lähettää 1 - 3 valokuvaa pihasta. OSALLISTUJIEN RAJAUKSET Vuoden 2006 voittajapiha ei voi osallistua vuoden 2007 kilpailuun. Oma Piha -lehti järjestää tänäkin vuonna Suomen Paras Piha -kilpailun. Ilmoittaudu 31.5.2007 mennessä kirjeitse osoitteella Oma Piha/pihakilpailu, Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki tai sähköpostilla paraspiha@omapiha.info KILPAILUN KULKU Ilmoittautumisten perusteella tuomaristo valitse pihat, joissa vieraillaan kesä-heinäkuussa. - Kilpailun tavoitteena on kannustaa suomalaisia kiinnittämään huomiota asuinympäristön suunnitteluun ja pitkäjänteiseen hoitoon. Kilpailussa arvioidaan tilankäyttöä, omanoloisuutta, rehevyyttä, ympäristöstä välittämistä ja eri käyttäjien tarpeiden huomioimista. - Oma Piha -lehti haluaa kiittää Suomen parhaita pihoja, jotka esimerkillään levittävät tietoa pihan ja puutarhan hoidosta, kannustaa Tikkanen. Pihan koko ei ole ratkaiseva, vaan myös rivitalopihat voivat osallistua, lupaa Tikkanen. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee olla 1 - 3 valokuvaa pihasta. omapiha 27. - Tuomaristo tulee ottamaan huomioon pihan maantieteellisen sijainnin, ja lappilainen pihakin voi voittaa, kuten kävi toissavuonna. Ilmoittaja voi olla pihan omistaja tai joku muu, esimerkiksi tuttava, naapuri tai puutarhaseura. Ilmoittautumisaikaa on toukokuun loppuun saakka. - Jokaista pihaa arvioidaan sen omista lähtökohdista. Ilmoittajan on syytä varmistaa, haluaako ilmoitettava osallistua. Ilmoittaja voi halutessaan liittää selostuksen, mitä hyvää tai erikoista pihassa on. Vuonna 2005 voittajapiha löytyi Torniosta ja vuonna 2006 Vihdistä. Piha voi olla kaunis myös talvella. Puutarhakulttuurin kehittämistä Jouko Tikkanen sanoo, että pihakilpailuun osallistuvat tekevät kulttuuriteon, sillä he samalla levittävät hoidettua pihakulttuuria ympäristöönsä. Pihoja esitellään vuoden 2008 Oma Piha -lehdissä. Kaikki, joiden pihoihin tuomaristo tutustuu, saavat uuden Pihakalenterin. Pihakilpailussa arvioinnin kriteereinä ovat yleisvaikutelman lisäksi piharatkaisujen suunnitelmallisuus ja tarkoituksenmukaisuus juuri siinä asuvan perheen näkökulmasta. Kilpailuun osallistuminen perustuu ilmoittautumiseen
Servietistä leikataan valittu kuva tarkkaan ääriviivoja myöten ja liinasta irrotetaan kaksi alimmaista kerrosta pois. Huokoinen saviruukku kuivuu noin viidessätoista minuutissa, peltisen kastelukannun kuivumista joutuu odottelemaan pidempään, toteaa Virpi. taa maalia siveltimeen ja vetää yhtäjaksoisesti kastelukannun pintaan niin kauan kuin maalia siveltimessä riittää. Hän näyttää Oma Piha -lehden lukijoille, kuinka kirkaspeltisestä kastelukannusta ja savisesta kukkaruukusta saa vanhahtavan, sävy sävyyn olevan parin. Virpi Räty on opettanut tuhansia ihmisiä askartelemaan. Entä haluaisitko koristaa sen ruusukuvioin, samaan sävyyn vaikkapa tapettien kanssa. Virpi on hankkinut neljä euroa maksavan peltisen kastelukannun. Tee itse TEKSTI JA KUVAT JOUKO TIKKANEN Hei, me KRAKLEERATAAN! Haluaisitko kastelukannusi vanhahtavan näköiseksi, antiikkiseksi. Vanhahtavan näköinen kuviointi tulee esille muutaman minuutin jälkeen, kun päällysmaali on kuivunut. Pintojen tulee välillä kuivua Pohjamaalin kuivuttua sen päälle levitetään siveltimellä krakelointilakka. Silloin krakelointilakka on riittävästi kuivunut, ja pinta on helpompi jatkokäsitellä. Askartelumaalin etu on sen peittävyys, ja se kuivuu nopeasti. Se antaa hauraan, antiikkisen ja arvoituksellisen vaikutelman kuin alkuperäinen Mona Lisa -maalaus. Hän sivelee sitä yhdensuuntaisin vedoin maalattavan esineen pintaan. Lakan kuivumisaika on vähintään kaksi tuntia. Virpi käyttää valkoista, vesiohenteista päällysmaalia. Virpi käyttää tasapäistä sivellintä, sellaisella on helpompi levittää päällysmaali. Askartelu käy helposti, vaikka sanat ovatkin vaikeita, sillä joudut krakleeraamaan ja decoupagemaan. K rakleerattu, tai krakeloitu pinta näyttää halkeilleelta. - Servieteissä on melkein aina kolme kerrosta. Tämä on tärkeää, silloin maalikerros ei mene kasaan ja jäljestä tulee hyvännäköinen, sanoo Virpi ja kertoo päällysmaalin maalaamisen olevan vaikein vaihe. Hän ot- Servietistä löytyy kolme kerrosta Nyt krakeloitu pinta on valmis, ja vuorossa on decoupage. - Vesiohenteisen askartelumaalin kuivumis- aika on lyhyt. Ensin hän maalaa sen sinisellä maalilla ja antaa kannun kuivua. Mina laitan päällysmaalin vasta seuraavana päivänä. Toinen kerros on usein tiukasti kiinni päällimmäisessä kuviokerroksessa, joka on saatava 0 omapiha. Sitten hän kastaa siveltimen ja jatkaa siitä kohtaa, mihin edellisellä vedolla jäi. Decoupagessa pintaan liitetään haluttu kuva, lopputulos näyttää siltä kuin kuva olisi ollut paikallaan jo vuosisatoja. Kun kastelukannu on kuivunut kunnolla, voidaan aloittaa koristelu kauniisti kuvioidulla paperisella lautasliinalla
Virpi kertoo, että krakleeratut ja decoupagemenetelmällä koristellut ruukut ja kastelukannut kestävät hyvin ulkona ja sateessa. Näin saadaan kestävämpi ja kauniimpi lopputulos. Spraymaalin suutin puhdistetaan käytön jälkeen kääntämällä purkki ylösalaisin ja painamalla suutinta kunnes purkista tulee vain ponnekaasua, neuvoo Virpi. Kun kuviokerros on ohut, niin kuvasta tulee herkkä, kun sen läpi näkee klakleeruksen kaunista maalipintaa, opastaa Virpi. Servietin kiinnittämisessä on useita erilaisia tapoja. Huokoinen saviruukku voidaan koristella nopeammin kuin kastelukannu. Krakleerauksessa ja decoupagessa käytettävät tarvikkeet saadaan askartelukaupasta. - Kun koko servietin alunen on käsitelty, sen annetaan kuivua hyvin. Virpin mukaan kastelukannun maalaamiseen ja koristeluun kannattaa varata muutama päivä aikaa ja antaa kerrosten kuivua huolella. Painan servietin keskikohdan kiinni pintaan ja jatkan vähitellen kiinnittämistä keskeltä sivuille päin lisäten lakkaa kastelukannun maalattuun pintaan ja painan siveltimellä varoen serviettikuviota kiinni. Talveksi ne kannattaa kuitenkin ottaa sisätiloihin, sillä kolhusta vesi pääsee kerrosten väliin ja jäätyessään se saa pinnan hilseilemään. Virpi Räty antaa vinkkejä Oma Piha lehden lukijoille. omapiha 1. Sitten laitetaan decoupagelakkaa myös kuvion päälle huolellisesti joka paikkaan, selostaa Virpi. Sade ei turmele "antiikkikannua" Kun kaikki pinnat ovat kuivuneet kunnolla, kastelukannu viimeistellään normaalilla vesiohenteisella, mattapintaisella lakalla mieluiten kahteen kertaan. Nämä on hankittu Sinooperista. irti. - Minä laitan aina ensin pyöreällä siveltimellä decoupagelakkaa pienelle alueelle koristeltavan esineen pintaan. Suosittelen saviruukun sisäosien käsittelemistä spraylakalla, ettei vesi pääse kukkaa kasteltaessa huokoisen ruukun sisäpinnan kautta maalattuun ja koristeltuun ulkopintaan. Jos mahdollista, spraylakka kannattaa suihkuttaa ulkotiloissa. Saviruukun kanssa edetään samalla lailla kuin kastelukannun
Kuvien leikkaaminen ja kiinnittäminen oli edullisempaa kuin koristemaalaus. Aluksi Virpi Räty maalaa peltisen kastelukannun sinisellä pohjamaalilla. Vesiohenteinen, mattapintainen päällysmaali sivellään yhdensuuntaisin vedoin, jokainen kohta vain kerran. Vanhahtava halkeilu tulee esiin muutaman minuutin kuluttua maalin kuivuttua. 2. 4. Pohjamaalin kuivuttua kannun pintaan levitetään krakleerauslakka, jonka kuivuminen vie pari tuntia. Paperisia lautasliinoja on jokaisen makuun. 1. 3. Krakleeraus Sana tulee ranskan kielestä craquelure ja tarkoittaa halkeilua. Découpage tekniikkaa alettiin käyttää huonekalujen koristeluun Italiassa 1700-luvulla. Samaa sanaa käytetään monissa kielissä kuvailemaan niin aitoa vanhan pinnan halkeilua kuin uudenkin maalaamista vanhan näköiseksi. Suomen kielen sanalla kraklyyri on myös molemmat merkitykset. Decoupage Sana tarkoittaa ranskan kielellä irti leikkaamista. Kukkaruukut voidaan käsitellä samalla tavoin. 2 omapiha Serviettikuvio kiinnitetään decoupagelakalla siten, että lakkaa laitetaan ensin pienelle alalle, johon kuvion keskikohta painetaan kiinni.. Kaksi alinta kerrosta on erotettava kuviokerroksesta. 6. Virpi neuvoo, kuinka peltikannusta saadaan vanhahtavan näköinen ruusuaiheinen kannu. Liina leikataan tarkoin kuvion reunoja pitkin. 5. Servietistä löytyy kolme paperikerrosta
Siihen laitetaan uudelleen krakelointilakkaa, jonka annetaan kuivua. · Metallivärejä ei käytetä päällysmaaleina, sillä ne eivät krakeloidu kunnolla. Askarteluliikkeestä voi serviettejä ostaa myös vain muutaman kappaleen paketeissa. Sitten levitetään päällysmaali, eikä kukaan huomaa virhettä. Päällysmaalin kuivuttua palataan paikkaan, mistä maali otettiin pois. · Jos serviettikuvio ryppyyntyy kiinnitettäessä, sen voi ottaa pois ennen kuin lakka kuivuu ja laittaa tilalle uuden kuvion. · Siveltimet tulee huuhdella runsaalla vedellä heti käytön jälkeen. · Käytä mattapintaisia vesiohenteisia maaleja, kiiltäväpintaiset maalit eivät krakeloidu. Kuvion kiinnittämistä jatketaan sivuille päin lisäten decoupagelakkaa alustaan. · Maalit kannattaa hankkia askarteluliikkeestä, sillä rautakaupoista ostetut maalit eivät ole riittävän peittäviä. · Decoupagelakalla on helppo kiinnittää kankaita ja tapetteja naulakkoihin, avainkaappeihin yms. Tavallinen liima kupristelee, liisteri taas on hankalaa käsitellä. 8. Siveltimiä ei saa jättää hetkeksikään pöydälle, sillä kun maali kuivuu siveltimeen, se on pilalla. Lautasliinojen kuvioista jokainen löytää mieleisensä. Kun kiinnityslakka on kuivunut, decoupagelakkaa levitetään myös kuvion päälle joka paikkaan. 9. Kaikkien pintojen kuivuttua kastelukannu viimeistellään lakkaamalla se kahteen kertaan normaalilla vesiohenteisella lakalla. 10. Kukkaruukut voidaan koristaa samalla tavalla kuin kastelukannu. 7. Virpin vinkit · Paperisia lautasliinoja löytyy joka makuun. · Krakleerauksessa käytettävien maalien värieron tulee olla riittävän suuri, jotta kuviointi erottuu. Edellytyksenä on, että alla olevat maalikerrokset ovat todella kuivia. · Kirpputorilta löytää usein sopivia esineitä, joista voi maalaamalla ja koristelemalla saada mieleisiä. · Päällysvärinä voi käyttää myös tummia värejä. Kukkaruukun sisäpintakin on syytä sprayata lakalla, jotta kosteus ei mene saviruukun läpi koristeltuun ulkopintaan. omapiha. Tummaa päällysmaalia käytettäessä lopputulos ei kuitenkaan ole vanhannäköinen. · Jos krakeloidessa tulee siveltyä kahdesti samaa kohtaa ja maali menee kasaan, kasan voi ottaa esimerkiksi sormella pois ja jatkaa maalaamista muualta. Servietin kuvio ei silloin erotu, mutta sen sijaan voi käyttää esimerkiksi kiiltokuvia tai lahjapaperia
Ruohonleikkurin lisäksi varustukseen voi kuulua trimmeri, moottorisaha, raivaussaha, lehtipuhallin, reppuruisku, generaattori ja vesipumppu. Meillä ei riitä sanoja, jos asiakas tulee viikon parin päästä takaisin kysellen, mitenkäs tässä näin kävi. - Emme myy halvimman hintatason leikkureita, sillä niiden käyttöikä on liian lyhyt. Työnnettävissä ruohonleikkureissa öljytilavuus on yleensä 0,6 litraa. Vanha öljy voidaan poistaa omapiha. Terästä teroitetaan vain 5 - 10 senttiä molemmista päistä. Ympäristöbensiini maksaa noin 16 euroa 5 litran astia eli se on noin 2,5 kertaa kalliimpaa kuin huoltamon mittarista ostettu bensiini, mutta silti se Pasi Hyryn mukaan kannattaa. Ruohonleikkurin terä tulee teroittaa mielellään kahdesti vuodessa. Nyt on aika huoltaa leikkuri, jotta se hyrrää, kun ruoho alkaa kasvaa. P asi Hyry Tuusulan Pienkoneesta antaa Oma Piha lehden lukijoille kullanarvoisia neuvoja leikkurin keväthuollosta. Käyttäjän on välttämätöntä tietää, onko kyseessä 2-tahtinen vai 4-tahtinen moottori. - Kaikki ruohonleikkurit ovat nelitahtisia, mutta trimmerit ja moottorisahat ovat kaksitahtisia. Puhaltimet voivat olla joko tai. Se saastuttaa ympäristöä vähemmän ja pitää moottorin käyttökunnossa pitempään. - Nelitahtisessa pienkoneessa käytetään 98oktaanista bensiiniä, kun autoissa käytetään yleisesti 95-oktaanista bensiiniä. Pasi Hyry sanoo, että hyvän ruohonleikkurin elinkaari voi olla hyvinkin 20 vuotta, kun laitetta huolletaan asianmukaisesti. Ajankohtaista TEKSTI JA KUVAT JOUKO TIKKANEN ON AIKA huoltaa ruohonleikkuri Nurmikko on usein näkyvin osa pihaa. Nelitahtisen tunnistaa siitä, että siinä on sekä öljykorkki että bensiinikorkki. Sen hoito vaatii hyvin toimivan ruohonleikkurin. Ympäristöbensiini voi olla ruohonleikkurissa talven ylikin, ja moottori käynnistyy. Terän tulee olla viisto ylöspäin, jotta terä muodostaa alleen nosteen ja ruoho on pystyssä leikkaushetkellä. - Myös kaksitahtisissa moottoreissa kannattaa käyttää ympäristöbensiiniä, johon öljy on valmiiksi sekoitettu. Leikkurin kallistuksessa oltava tarkkana Nelitahtisissa pienmoottoreissa käytetään mineraaliöljyä, jonka SAE-luku on 30W. Pasi Hyryn mielestä huoltamobensiinin sijaan tulisi käyttää erikoisliikkeistä myytävää ympäristöbensiiniä. Olen kertakäyttötavaraa vastaan jo ympäristösyistä, sillä sellaisenkin valmistuksessa käytetään rautaa ja muita materiaaleja sekä kulutetaan energiaa yhtä lailla kuin pitkäikäisissä koneissa. 2-tahti vai 4-tahti Pihan ja puutarhan hoidossa tarvitaan monia moottorikäyttöisiä koneita ja laitteita. Kevät on hyvä aikaa huoltaa leikkuri. Kaksitahtisessa on vain bensiinitankki, ja sinne laitetaan seosbensaa. Ruoho ei välitä siitä, kuinka kiiltävällä koneella sitä leikataan, kunhan terä on kunnossa. On parempi laittaa uudet öljyt ja bensat keväällä, sillä syksyllä laitettuna öljyyn voi kondensoitua vettä ja pari kuukautta tankissa ollut huoltamobensa ei syty lainkaan, tähdentää Pasi. Korkeaoktaanisessa bensiinissä on paremmat lisäaineet. Bensiiniin on sekoitettu 2 2,5 prosenttia öljyä, se riittää voitelemaan moottorin, havainnollistaa Pasi Hyry. Mineraaliöljy soveltuu ruohonleikkuriin paremmin kuin synteettinen öljy, sillä ilmajäähdytteiset moottorit käyvät kuumana ja kun mineraaliöljy osin höyrystyy, se jäähdyttää moottoria paremmin, selvittää Hyry
Takapihan vihannestarhureille. Kukkapenkin Picassoille. Liput myös ennakkoon Lippupalvelusta. Lopuksi vaahtomuoviin laitetaan tippa öljyä sitomaan pölyä ja se puristetaan kuivaksi. Suomen suurimmat puutarhamessut. Parvekkeen koristelijoille. Tervetuloa! · Elämyksellinen yleiskoristelualue · Unelmapuutarha · Pajupuutarha · Työnäytöksiä · Tietoiskuissa puutarhatrendit, yrtit, taimet, omenalajikkeet, kasvien leikkausohjeet, kasvit valoon ja varjoon, kasvualustat, pihakiveys, siirtonurmikko, kesto- ja lämpöpuu, kävijöiden kyselytunti · Linnén morsiuskamari -valokuvanäyttely ja luento · Pe 20.4. Samaan aikaan myös OmaMökki, Oma Koti ja Asuntomarkkinat yhdellä lipulla pääset kaikkiin! Avoinna: tope 1018, la 918, su 1018. 19.22.4. HELSINGIN MESSUKESKUS KAIKILLE NIILLE, JOTKA OVAT LÖYTÄNEET PAIKKANSA MAAILMASSA. (Ja niille, jotka sitä vielä etsivät.) Yleensä ruohonleikkurin ilmanpuhdistin on vaahtomuovia, joka voidaan pestä. Kukkaislapsille. Esillä koko puutarhaelämän kirjo; kukkaloistoa, siemeniä, sipuleita, taimia, puutarhakoneita, -kalusteita, -koristeita ja -kirjallisuutta, ammattilaisten neuvoja sekä messutarjouksia. Silloin moottorissa oleva öljy ei pääse vääriin paikkoihin. omapiha. Sisäänpääsy kutsukortilla tai pääsylipulla, hinta 12/8 , perhelippu 25 . Omenapuun istuttajille. Puutarhaihmisille. To 19.4. Multasormille. kaksi yhden hinnalla (etu 12 lipusta ovelta ostettuna). Interfloran PM-kukkasidontakilpailu. www.kevatpuutarha.fi Kevätpuutarha 07 Helsingin Messukeskuksessa 19.22.4. Nurmikon ajelijoille. Virallinen messuopas Kotipuutarha-lehdessä 4/2007 Pasi Hyryn tärkein neuvo on, että ruohonleikkuria saa kallistaa vain niin, että sytytystulpan puoli nousee ensin
- Terän tulee olla teroitettu 5 -10 sentin matkalta molemmista päistä. Ja terän pitää olla terävä, sillä nurmikko ei viihdy, jos se revitään rikki. - Paperisuodatinta ei voi pestä. Käynnistinnarusta vedettäessä tulpan kärkivälissä tulisi näkyä kipinöintiä. - Tulpan tarkistuksessa on hyvä olla toinen henkilö mukana. Pasi Hyry korostaa työturvallisuutta. Sylinterissä höyrystynyt bensiini syttyy sytytystulpan antamasta kipinästä ja räjähdys iskee männän liikkeelle. Jos kipinä on ja tulppa on märkä, niin bensa on vanhaa. - Myös pyörien esteetön pyöriminen ja korkeussäätöjen vivustojen ja vaijereiden toiminta on tarkistettava ja ne on voideltava vaseliinilla tai öljyllä. - On hyvin tärkeää, että leikkuupesä on puhdas, silloin ilma kiertää esteettä ja noste on hyvä. Pasi Hyry kertoo ruohonleikkurin keväthuollon maksavan Tuusulan pienkoneessa 50 80 euroa, kaasuttimen puhdistuksen 75 80 euroa ja uuden alkuperäisen terän noin 35 euroa. Sytyttääkö. - Jos moottori ei saa bensaa, niin tankin yläpuolella sijaitsevassa kaasuttimessa voi olla vikaa. Jos se on märkä, niin kipinä tulee tarkistaa. Leikkuupesää puhdistettaessakin on muistettava kallistaa leikkuria ainoastaan niin päin, että sytytystulpan puoli on koholla. pinä pienentynyt, joten tulppa on vaihdettava säännöllisesti. - Jos tulppa on kuiva, niin moottori ei saa bensaa. Siellä on likaa tai pumppaava kalvo on kuivunut korpuksi. Jos kipinää ei tule, niin vika on yleensä tulpassa tai tulpan johdossa. Ottavan terän etureunan tulee olla alimpana, ja teroitetun viisteen tulee nousta viistosti ylöspäin, jotta leikkuupesään muodostuu nostava ilmavirta, jolloin ruoho nousee pystyyn. Jos pyörissä on suojatut kuulalaakerit, niitä ei pidä mennä voitelemaan. Se irrotetaan tulppa-avaimella ja laitetaan tulppajohtoon uudelleen kiinni ja toinen pää raudan päälle. Tulppa kierretään kiinni reippaasti kääntäen, mutta ei liian tiukkaan vääntäen. Moottori tarvitsee myös ilmaa Pasi Hyry antaa neuvoja käynnistyspulmiin. - Ennen vanhaan ruohonleikkuri käännettiin surutta ympäri, mutta tämän vuosituhannen leikkureiden kallistuksissa tulee olla erittäin varovainen, sillä öljy pääsee helposti paikkoihin, jonne sen ei kuulu päästä. Öljyn tarkoituksena suodattimessa on sitoa pöly, kertoo Pasi Hyry. On vaikea arvioida, onko ki- Terä ei saa olla kesäterässä Pasi Hyry korostaa ruohonleikkurissa terän kunnon merkitystä. Se tulee pestä bensalla, saippuavedellä tai suodattimen pesuaineella. Saako bensaa? Keväthuollon yhteydessä poistetaan liat moottorin pinnalta. Leikkuupesästä löytyy pohjaproppu kuten autonkin öljypohjasta. Siisti nurmikko tekee hyvän säväyksen. kahta kautta. Lopuksi suodattimeen laitetaan tippa öljyä ja se puristetaan kuivaksi. Syttymiseen tarvittava happi tulee ilmanpuhdistajan kautta palotilaan. Kun joudutaan kallistamaan enemmän, tulee se kaataa niin, että sytytystulpan puoli on taivasta kohden, sanoo Pasi Hyry. - Bioleikkurissa ruoho kiertää leikkuupesässä ja terä katkaisee sen 2 3 kertaa, jolloin ruoho on riittävän pientä silppua jätettäväksi maahan. Terä tulee terotuttaa kevääksi ja mielellään vielä heinä-elokuussa uudelleen. Pääsääntöisesti leikkuria ei saa kallistaa kuin 10 prosenttia. Jos terä on viisto väärin päin, niin ruoho lakoontuu ja leikkuutulos on huono. Terä pyörii noin 3000 kierrosta minuutissa ja se on kova tuuletin. omapiha. Hyryn mukaan nurmea tulee leikata niin usein, että kerralla leikataan vain kolmasosa ruohon pituudesta. Näin voi käydä, kun talveksi on jäänyt huoltoaseman bensa tankkiin. Palaminen tarvitsee happea. Jos niitä ei poisteta, voi moottorin lämpötila olla erilainen eri kohdissa ja moottori voi rikkoontua eli leikata kiinni, selvittää Hyry. Toinen reitti on poistaa öljy öljykorkin kautta, jolloin leikkuri tulee kaataa täyttöaukon puoleisen takapyörän kautta ympäri. - Keväthuoltoon kuuluu sytytystulpan tarkistus. Kun terää mennään koskemaan, tulee tulppajohdon olla kokonaan irti, jotta moottori ei vahingossa käynnisty. Moottorissa on käynnistyskopan alla uurteinen jäähdytyspinta, ja sinne ovat syksyt lehdet pakkaantuneet. Terotus maksaa meillä 5,50 tai 6,50 euroa riippuen siitä, onko terä valmiiksi irrotettuna vai onko se kiinni laitteessa. Suodattimen käyttöikä on 30 40 tuntia, joten se on vaihdettava keväthuollossa. - Ruohonleikkurissa ilmanpuhdistin on yleensä vaahtomuovia. Öljyn vaihto on helpompaa, kun öljy on lämmintä, ei kuitenkaan kuumaa
Moottorisaha on kaksitahtinen, ja polttoaineena käytetään seosbensiiniä, jota saa valmiina alan liikkeistä. Pihamaailma Näin pienikin näkyy. Kysy ilmoitustilasta lisää! Tarja Kolehmainen puh. 044 355 4304 sähköposti: tarja.kolehmainen@omapiha.info omapiha 7. Bensiinisäiliön yläpuolella on kaasutin ja ilmanpuhdistin. Ruohonleikkuri on nelitahtinen ja sen keväthuollossa tarvitaan öljyä ja ympäristöbensiiniä. Mikäli kipinää ei näy, on tulppa tai tulpanjohto viallinen. Nelitahtisessa moottorissa on sekä öljykorkki että bensiinikorkki (kuvassa alempana). Leikkuria kallistettaessa tulee muistaa, että sytytystulpan puoli pitää olla korkeammalla. Sytystulpan toimivuus voidaan tarkistaa siten, että sen kärkiosa laitetaan metallia vasten ja vedetään käynnistyshihnasta. Ruohonleikkurin huollossa tarvitaan tulppa-avainta. Vanha öljy voidaan poistaa moottorista pohjapropun kautta ja se löytyy leikkuupesästä
Se nappaa taimet ruukkuineen ja kuljettaa niitä pitkin pihaa. Kärsälän ruusutilalla on luonnostaan hyvät edellytykset matkailukohteeksi, sijaitseehan se aivan Hämeen Härkätien varrella Somerolla. Vierailija saa terveen muistutuksen puutarhanhoidon pitkäjänteisyydestä, sillä kymmenen vuotta sitten istutetut kukkapenkit ovat nyt komeimmillaan. Pimpinellaruusun ylistys - Aloimme mieheni kanssa pitää tätä tilaa vuonna 1973, kertoo Tuula Kämi ruusutilan 8 omapiha. Pihaa reunustavat 1700-luvun talli ja luhtiaitta, talon edustaa varjostavat pihakuuset ja koivut. - Tämä on isän sukutila, kertoo tytär Piritta Kämi. Nyt Kärsälän ruusutilaa jatkaa tytär Piritta Kämi. Ensin syttyi kiinnostus ja intohimo ruusuihin, joka vähitellen kehittyi ammatiksi. Kärsälän pihapiiri on niin kaunis kuin vain lehtevä, suuren tilan pihapiiri voi olla - pitkä talo ja herttainen lasiveranta, jonka molemmin puolin levittelevät oksiaan rehevät pensasruusut. Tällä hetkellä lisäämme ruusut juurivesoista. Puutarhamatkailua TEKSTI JA KUVAT SAILA ROUTIO RUNOLLINEN ruusutarha Ruusut ovat täyttäneet Tuula ja Mauri Kämin elämän viime vuosikymmenen ajan. Kärsälän viehätys piilee kypsään ikään ehtineessä puutarhassa. Haluamme tehostaa ruusujen kasvatusta. - Olen seitsemäs emäntä samassa suvussa. Taimikasvatusta koiranpennun kanssa Tallissa on nyt puoti ja kahvila, navetassa ruusupihatto ja näyttelytila. Luhtiaitan edessä hohtaa mustialanruusu valkeana kuin morsian. Niin ruusut, puut kuin perennatkin ovat kasvaneet parhaisiin mittoihinsa. Seutu houkuttelee muitakin kuin puutarhoihin hurahtaneita, sillä Härkätien aaltoilevat jokilaaksomaisemat ovat komeat. - Navetta on seuraava projektini, siellä voisi kenties kasvattaa kasveja, nuori emäntä kaavailee. Jokin keino täytyy kuitenkin keksiä, jotta koiranpentu ei pääse ruukkuihin käsiksi. Jos nimilaput putoaisivat, alkaisi pimpinellaruu- sujen taimien tunnistaminen olla mahdotonta! Rakkaus kasveihin ja etenkin ruusuihin on aistittavissa kaikkialla. Varsinaiselta ammatiltaan hän on puvustaja, mutta siitäkin on hyötyä, sillä ruusutilan emännän työ on monipuolista. T uula ja Mauri Kämi ovat itseoppineita ruusutarhureita. Sukupolvenvaihdos kävi luontevasti, sillä Piritta on auttanut monena kesänä vanhempiaan ruusutilan hoidossa
Hämeen Härkätien merkki nököttää navetan ovessa. omapiha
Kostealla säällä kotiloita narskuu jalan alla melkein joka askeleella. Niitä torjutaan usein pitämällä pihanurmi matalana ja perustamalla kasvimaiden ympärille kuivat hiekkakäytävät. Muita etanoiden ja kotiloiden luontaisia vihollisia ovat maakiitäjäiset, isot, litteät ja pitkänomaiset kovakuoriaiset, joiden voi nähdä kipittävän kiireisinä karkuun, kun kääntelee kiviä tai nostaa syrjään kateaineita kasvimaalla. Kerro pihasi Kysymys sinulle LEHTOKOTILOISTA! Oma Piha -lehden suuri lehtokotilokysely alkaa nyt! L ehtokotilo on kiusallinen tuholainen puutarhassa ja se leviää nopeasti. Vuoden viimeisessä numerossa teemme yhteenvedon lehtokotiloiden esiintymisestä ja hyviksi havaituista torjuntakeinoista. epämääräisen vaaleapilkkuinen. Päiväsaikaan karikkeen seassa piilottelevia maakiitäjäisiä suositaan levittämällä kukkapenkkien käytäville esimerkiksi kuoriketta katteeksi. Tavallisia torjuntakeinoja Lehtokotiloita on koetettu torjua esimerkiksi olutansoilla, suojaisiin paikkoihin sijoitetuilla omapiha. Tänä vuonna kokoamme tietoa parhaista konsteista, joilla lehtokotilon saa pidettyä kurissa. Kerro omat niksisi! Julkaisemme seuraavissa Oma Piha -lehdissä lukijoiden kokemuksia ja konsteja. Siellä, missä kotilo viihtyy, se saattaa raastaa puutarhan kasvit lehdettömiksi. Kotilot ovatkin olleet melkoinen riesa esimerkiksi Lahden ja Porvoon tienoilla. Maakiitäjäiset syövät varsinkin kotiloiden munia. Etanat kelpaavat pikkulinnuille, varsinkin rastaille, mutta kova kuori suojelee kotiloita lintuja vastaan. Kotilon kuori on ruskea ja Luontaiset viholliset Etanat ja kotilot viihtyvät parhaiten kosteilla ja varjoisilla paikoilla. Kotilot voivat kiipeillä pensaisiin ja puihinkin. Joskus lehtokotiloita esiintyy tuhansittain pienellä alueella, sillä laji on nopea lisääntyjä. Lehtokotiloita esiintyy eniten rannikkoalueilla. Lehtokotilon ruuaksi kelpaavat useimmat kasvit. Kova pakkanen ennen lumentuloa vähentää kotiloita, lauhat talvet taas edistävät niiden talvehtimista. Parin sentin mittainen kotilo Lehtokotilo (Arianta arbustorum) on 14 - 28 millimetrin levyinen ja 10 - 22 millimetrin korkuinen kierteinen kotilo. Siilit ja esimerkiksi ankat kyllä syövät lehtokotiloita. Ne ovat yleistyneet eteläisessä ja keskisessä Suomessa 1960 -luvulta lähtien
________________________________________________________________________________________ Postimerkki Vastaajan nimi:____________________________________________________________ Osoite:____________________________________________________________________ Kunta, jossa vastaajan piha sijaitsee:__________________________________________ Julkaisemme parhaat konstit varustettuna vastaajan nimellä ja asuinpaikkakunnalla. Kosteina iltoina taskulampun valossa napsitaan talteen sadat kotilot, jotka ovat lähteneet ruokailemaan orvokkipenkkeihin ja muihin kotiloiden herkkukasvustoihin. Kootkaamme tietoa siitä, kuinka laajalla alueella lehtokotiloita nykyään esiintyy. ________________________________________________________________________________________ Mitkä torjuntakeinot ovat osoittautuneet tehottomiksi. ________________________________________________________________________________________ Kuinka paljon kotiloita on naapurustossa. Kotilot pitävät oluen tuoksusta ja hukkuvat juovuttavaan nesteeseen. Kerro parhaat konstisi, millä saat pidettyä lehtokotilot kurissa pihamaallasi! Yhteisvoimin voimme löytää tehokkaimmat keinot lehtokotiloiden vaivaaman puutarhan hoitoon. Kerätyt kotilot saa hävitettyä pudotta- malla ne kuumalla vedellä täytettyyn astiaan. Kerromme kyselyn edistymisestä Oma Piha -lehden kesän ja syksyn numeroissa, ja marraskuussa ilmestyvässä Oma Piha 6/2007 -lehdessä kokoamme tiedot yhteen. Kerro parhaat lehtokotilokonstisi! Lähetä vastauksesi tällä lomakkeella, sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@omapiha.info tai täytä lomake netissä osoitteessa www.omapiha.info Milloin lehtokotilot ilmaantuivat ensimmäisen kerran pihalle, vai onko puutarhasi säästynyt tältä riesalta. Tehokkainta on kuitenkin usein käsin poimiminen. teevadeilla, joille kaadetaan ykkösolutta. ________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________ Kuinka hyvä torjuntatulos on. Kuolleet kotilot voi kompostoida. Ellet halua nimeäsi mainittavan lehdessä, merkitse rasti tähän ruutuun: Voit jatkaa vastausta erillisellä paperilla ja liittää mukaan myös kuvia tuhoista ja kotiloista. Talven lehtokotilot viettävät maahan kaivamissaan matalissa kuopissa ja kompostikasoissa. Avoimet lehtikompostit on lehtokotilon vaivaamilla alueilla hyvä purkaa ja sekoittaa lehdet muun jätteen kanssa kunnolla kuumeneviin kompostiastioihin, joissa lehtokotilot kuolevat. Löytyneet talvehtivat kotiloyhdyskunnat on helppo hävittää kaatamalla niiden päälle kiehuvaa vettä. Oma Piha aloittaa suuren lehtokotilokyselyn. ________________________________________________________________________________________ Mitä keinoja käytätte pitääksenne lehtokotilot kurissa. Kotiloita houkutellaan myös levittelemällä kasvimaan ympärille lautoja, joiden alle lehtokotilot kerääntyvät päivän ajaksi suojaan auringonpaisteelta. ________________________________________________________________________________________ Mitä kasveja lehtokotilot ovat vioittaneet. Maata pöyhitään syksyisin. Meitä kiinnostaa tietää myös, jos sinulla ei ole ollut vaivaa lehtokotiloista. Oma Piha Vanha Talvitie 10 C 0080 Helsinki Kiitos osallistumisesta! omapiha. ________________________________________________________________________________________ Paljonko kotiloita on
Vuonna 2000 myös Puolustusvoimien alueet liitettiin kansallispuistoon. Lehtoja, rantakallioita ja ketojen pilkuttamaa ympäristöä ei ole pelkästään luonto muovannut. Maaperä on kalkkipitoista ja luonto muistuttaa Ahvenanmaan maisemia. Lounaiselle saaristolle ominaisessa kalkkipitoisessa maassa kasvavat Suomen oloissa harvinaiset kasvit. Muutaman kymmenen metrin matkalla saatetaan siirtyä lähes keskieurooppalaisesta lehtimetsäluonnosta tunturikasvillisuutta muistuttavaan, harvaan koivikkoon. Saariston pientiloja on myyty kesämökeiksi jo vuosikymmenien ajan. Siitä lähtien veneilijät ja muut vierailijat ovat saaneet nauttia saaren ainutlaatuisesta luonnosta. Saariryhmä on ollut houtskarilaisten tilallisten käyttämää laidunaluetta vuosisatojen ajan, aloittipa siellä muutama torpparikin itsellisemmän elämän. Toiveartikkeli TEKSTI JA KUVAT SAILA ROUTIO Saariston perinnemaiseman hoitoon kuuluu myös vanhojen kivimuurien ja asumusten kivijalkojen kunnostus. Pienipiirteinen, vaihteleva perinnemaisema muuttuu kovaa vauhtia. Kesähelteellä lehmät ovat seisseet polvia myöten meressä ruokoa maiskutellen. Märehtijät niittysavotalla Vielä muutama vuosi sitten ei Jungfruskärin pääsaarelle saanut nousta maihin, sillä siellä toimi rannikkotykistön vartiolinnake. Turunmaan seutu ry:n hankevastaava Jukka Tobiasson kertoo, miksi saariston maise- manhoito on tärkeää. Saarilla tavataan vieläkin valko- ja keltalehdokkia sekä J ungfruskärin saariryhmä Turun saariston länsilaidalla on ollut kolme vuosikymmentä Metsähallituksen hoitamaa kansallispuistoaluetta. Ollaan lähellä Ahvenanmaata. Verikurjenpolvi ja lehtokielo kukkivat ojan pientareella. Eläimet tarvitaan takaisin. neet metsät lehdoiksi ja rantakaislikot niityiksi. Ihmisen tuomat kotieläimet ovat laidunta- omapiha. - Kasvillisuus on poikkeuksellisen monipuolista, sillä maisema on hyvin pienipiirteistä. Maiseman kasvaessa umpeen uhkaavat ihmisen toiminnan mukana levinneet vanhat kulttuurikasvit hävitä. Eläimet hoitavat MAISEMAA Karjanhoidon loputtua aukiot pusikoituvat, rannat kaisloittuvat ja niityt kasvavat umpeen. Puiden siimeksessä laidunsivat lehmät ja lampaat, jolloin lehtokasvillisuus, kuten kämmekät ja kevätesikot, kukoisti
Karitsat ovat katajikossa paarmoja piilossa. Hakamaalla ruoho kasvaa suurten puiden katveessa. Paraisten Lenholmassa puusto on tammea ja pilarikatajaa. Saariston laiduntyypit Rantaniitty Lehdesniitty Tuore niitty Keto Hakamaa Metsälaidun Nummi Laidunnettu hiekkaranta omapiha 7. - Paarmat saavat ne ihan hulluiksi, Jukka Tobiasson kuvailee
Järviruokoa, joka on lehmien herkkua, kasvaa sen sijaan runsaasti. Järviruoko on hyvä esimerkki kasvista, joka yleistyy karjan pidon vähetessä ja vesien rehevöityessä. Nykyään umpeenkasvava ruovikko tukahduttaa matalakasvuiset luonnonlajit. Merenrantaniityt ovat lähes puuttomia, sillä veden korkeusvaihtelu ja jään liike estävät puiden kasvun. Karjan tallatessa maata ja rikkoessa merenrantaniityn maaperää syntyy pieniä suolamaita. Niiden paljastuneille laikuille ilmestyy nykyään jo harvinaistuneita kasveja, kuten luotosorsimoa ja suolayrttiä. Lehmiäkin on ollut taas viime vuosina. Niittyjä on hoidettu ensin raivaamalla, sitten niittämällä ja polttamalla raivausjätteet. Sen leviäminen pysyi kurissa niiton avulla 1960-luvulle asti, jolloin sitä vielä kerättiin talvirehuksi. Niittyjen vesakoitumista estävät parhaiten laiduneläimet. Raivaamalla perunamaa pihan multavimmalle paikalle estetään nokkospöheikön leviäminen. Lehdesniittyjen pensasmaisina pysyvien puiden, koivujen, tervaleppien, saarnien ja pihlajien ympärillä levisi valossa kylpevä kukkaketo. Saaret olivat kaksi vuosikymmentä laiduntamatta, jolloin paljon arvokkaita niittyjä ehti kasvaa umpeen. Saariston karjankasvattajia rohkaistaankin viemään laiduneläimiä vanhoille niittyalueille EU:n erityisympäristötukien avulla. Suurta osaa perinnemaisemien kasveista ei tavata luonnontilaisilla alueilla. Vanhan, umpeenkasvaneen niityn kunnostus aloitetaan raivaamalla liiat puut. Lampaat tuodaan laiduntamaan niitylle pöllikasojen lomaan. selja- ja maariankämmekkää. Osa niityistä oli lehdesniittyjä: siellä puista leikattiin vuosittain nuoria oksia karjan rehuksi. Eläimet kuljetetaan saarten vehreille niityille vesitse, vaikka- 8 omapiha. Saariston karjatilallisten vähentyminen vei kuitenkin laiduneläimet Jungfruskäristä ja harvinaiset niityt ja lehdot olivat vaarassa pusikoitua. Jungfruskäriin on nyt kahtena kesänä saatu ahvenanmaalaisen lampurin lampaita Brändön saarelta. Aidan vierellä hehkuu verikurjenpolvi. Veneellä saareen Perinnemaiseman kunnostus onnistuu parhaiten luomalla samanlaiset olot kuin ne, mitkä maiseman alunperin synnyttivät. Syreeniaidan ja pihanurmen säännöllinen leikkaaminen pitää pihapiirin siistinä. Eri tyyppisille niityille sopivat omat eläinlajit. - Eläimiä on liian vähän, mikä on yleinen ongelma varsinkin saariston maisemanhoidossa, toteaa Jukka Tobiasson. Ilman laiduntamista ja niittoa ne häviäisivät. Heinäkuussa jo pitkäksi kasvanut heinä lehdesniityllä Jungfruskärissä odottaa niittoa. Ihmisen muovaama kulttuurimaisema alkaa pihapiiristä
Kuvassa lehmiä rantaniityllä Norrskatan saarella. Viime juhannuksena täällä luritteli kuhankeittäjä. omapiha 9. Kuivemmilla, kovapohjaisilla kedoilla laiduntavat mieluiten lampaat ja hevoset. Puiden rungot leikattiin parin metrin korkeudelta. Katajoittuneesta metsästä kuuluu puolestaan pikkutikan voimakasta piipitystä ja satakielen varoitusääntä. Heinä-elokuun taitteessa kasvillisuus niitetään. Lounaisimmassa saaristossa kasvaa useita sellaisia lajeja, joita tavataan vain Ahvenanmaalla, esimerkiksi maarianverijuurta. - Mielenkiinto perinnemaisemien hoitoon on ehdottomasti lisääntynyt, kertoo Jukka Tobiasson. Ranta- ja lehdesniittyjen sekä ketojen lisäksi saariston maisemaan kuuluvat metsälaitumet. Saarten vanhat torpat on kunnostettu kesäasunnoiksi. Jungfruskärissä ovat lähes kaikki niittytyypit edustettuina. Rinnakkaiselosta syntyy valtavan rikas kasvisto. Kasvien lisäksi hyönteisiä ja lintulajeja on runsaasti. Umpeenkasvaneilta niityiltä katajat raivataan parhaiten polttamalla. Rungon yläpäästä kasvavat nuoret oksat leikataan säännöllisesti, vaikka lehdeksiä ei enää rehuksi käytetäkään. Kaunis lirputus kuuluu koivun latvasta. - Rannan läheisyydessä näkyy punajalkavikloja ja tiiroja, siellä on nuoriakin tiiroja, selostaa Jukka Tobiasson rantaniityllä kiikaroidessaan. - Hevoset ovat erittäin tehokkaita perinnemaisemaa avoinna pitäviä laiduntajia, mutta ne ovat kesäisin kiinni ratsastuksessa, joten ne eivät jouda laitumille, kertoo Tobiasson. Avoimilla hakamailla kasvaa suuria puita harvakseen, niiden alla levittäytyy ruohomatto. Matalien, pensasmaisten puiden ympärillä kasvava niitty on heinäkuussa tuhansien pikku kukkien pilkuttama keto. Se on monelle eläimelle pelottava kokemus, mutta palkaksi ne saavat laiduntaa mehevää tuoreruokaa neljän kuukauden ajan. Linnunlaulun juurella Jungfruskärin lehdesniittyjen kunnostus alkoi muutama vuosi sitten. Kataja on toki kaunis, mutta se peittää helposti kokonaisen saaren estäen muiden kasvien kasvun. Jukka Tobiasson ohjaa veneen Jungfruskärin rantaan. - Saariston pienipiirteisessä perinnemaisemassa esiintyvät lähes kaikki biotoopit eli elinympäristötyypit rinnakkain. Maisemanhoidon arvo huomataan toivottavasti mallikohteiden myötä. borealis) SUOLAYRTTI (Salicornia europaea) MAARIANVERIJUURI (Agrimonia eupatoria) pa proomulla. - Kukas se siellä. Rantaniityllä kukkivat heinät ja kissankellot. Nämä kasvit hyötyvät laiduntamisesta: VERIKURJENPOLVI (Geranium sanguineum) LEHTOKIELO (Polygonatum multiflorum) VALKOLEHDOKKI (Platanthera bifolia) KELTALEHDOKKI (Platanthera chlorantha) SELJAKÄMMEKKÄ (Dactylorhiza sambucina) MAARIANKÄMMEKKÄ (Dactylorhiza maculata) LUOTOSORSIMO (Puccinellia distans ssp
Suunnitteluhortonomi Monica Äijälä valottaa artikkelissaan perusteellisesti, miten ja milloin erilaiset puut pitäisi leikata. Maukkaiden ruokavinkkien lisäksi Aarno kertoo ilmeikkäästi, mitä kaikkea kasvimaalla pitää muistaa tehdä vuoden jokaisena kuukautena. Ruudukkosivuja voi käyttää muistiinpanoihin tai pihan suunnitteluun. Suunnittelu auttaa pysymään aikataulussa ja muistamaan ajankohtaiset asiat, kuten istutukset, lannoituksen tai kasvien leikkaukset. Hauska metsäretki puissa kiipeilyineen ja puiden tunnistamisineen voi olla koko perheelle viikon kohokohta. Aiheiden taustalta löytyvät kotipuutarhurien usein esittämät kysymykset. Aukeamalla esitellään inspiroivaa ja ajankohtaista asiaa kasveista ja pihatöistä. 09-239 6168 tai 040-846 8224 sähköpostilla osoitteesta asiakaspalvelu@omapiha.info kotisivuiltamme www.omapiha.info Kalenterin hinta on 19,90 ja postitusmaksu 3,10 euroa 50 omapiha. Uutuutena kalenterin lopusta löytyvät vuosisuunnitelmasivut. Puiden esittely jatkuu kuukausittain. Maisema-arkkitehti Saila Roution opastuksella jokainen voi löytää tasapainoisen tavan koristella pihansa. Hyödyllisten leikkausohjeiden lisäksi Monica antaa myös vinkkejä puiden istutuksesta. Kirjassa esitellään joka kuukausi yksi Suomessa kasvava puu, eli yhteensä 12 puulajia. Tärkeintä onkin oma viihtyvyys, mitään selviä sääntöjä ei ole. Milloin leikkaat puut? Tämän vuoden Pihakalenterin erityisteemana ovat puut. Olisitko tiennyt, että Suomen kansallispuu on rauduskoivu, pisin kotimainen puu on kuusi ja yleisin puulajimme on mänty. Sitä saa Oma Piha -lehden toimituksesta suoraan, mutta pian se ilmestyy myös kirjakauppoihin ja suurimpiin lehtipisteisiin. Kalenteriin voi merkitä normaalien päiväkirjamerkintöjen lisäksi vaikkapa kevään merkkejä, säätä, lintujen bongausta, omia istutuksia ja puutarhatöitä ja kasvien puhkeamista kukkaan. Kalenterisivut jatkuvat vuoden eteenpäin uuteen kevääseen. Oman pihan ja ympäristön ominaisuuksia, vuodenaikojen vaihteluita ja erilaisia rakenteita voi hyödyntää, ja lisätä mausteeksi vaihtuvia koristeita. Odotettu pihan tietokirja auttaa laittamaan piha- ja puutarhatyöt järjestykseen. aloittaa riemukkaan puutarhavuoden K alenterin viikkosivut alkavat huhtikuusta - silloinhan myös uusi kasvukausi alkaa. Ajankohtaista TEKSTI TARJA KOLEHMAINEN KUVAT TARJA KOLEHMAINEN JA JOUKO TIKKANEN PIHAKALENTERI Uusi Pihakalenteri 2007/2008 on juuri ilmestynyt. Kalenterissa on 228 sivua, kierreselkä ja paksut pahvikannet, joten sitä on helppo pitää mukana ja lisätä siihen muistiinpanoja tarpeen mukaan. Monica Äijälän lasten kanssa tekemällä puuretkellä opitaan uusia asioita puista ja kannustetaan metsässä liikkumiseen jokaisena vuodenaikana. Ensi talvena on taas mukava ottaa tämän vuoden kalenteri kirjahyllystä ja suunnitella seuraavan kevään ja kesän töitä, kun on muistiinpanot tukena. TILAA PIHAKALENTERI 2007/2008 SUORAAN ASIAKASPALVELUSTAMME puh. Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Aarno Kasvi on kirjoittanut "Vuosi kasvimaalla" -osion. Kalenterin teemaliitteet pursuavat täyttä säilyttämisen arvoista asiaa. Kalenterin viikkoaukeamien vinkeistä ja kuvista vastaa totuttuun tapaan puutarha-agronomi Säde Aarlahti. Kalenteri on asiantunteva ja käyttökelpoinen, sillä se on suunniteltu kotipuutarhureita ajatellen. Päivyriosassa on jokaiselle viikolle oma aukeama merkkipäivineen, ja tilaa löytyy myös omille muistiinpanoille. Myös lapsia on muistettu
Olemme jo odottaneet uuden kalenterin tuloa, kertoo Katja Vastamäki innoissaan. Jimin luokalla rahaa kerätään kevätretkien lisäksi suunnitelmissa olevaa leirikoulua varten, joka pidetään parin vuoden päästä. Jimin luokassa kalenteria myytiin niin menestyksellisesti, että tänä vuonna myös Jaden luokka ottaa kalenterit myyntiin. Jaden luokka kerää rahaa kevätretkeä varten Tuusulan Kesärinteeseen. Meillä on myös muita projekteja rahan hankkimiseksi, mutta mielestäni kalenterin myynti on yksi parhaista tavoista kerätä varoja luokan hyväksi. omapiha 51. Katjan mielestä on erittäin tärkeää luokan yhteishengen kasvattamiseksi, että kummankin lapsen opettajat ovat asiassa mukana. Katja Vastamäellä on kolme lasta, joista Jade (8 v.) ja Jimi (10 v.) ovat vielä ala-asteella. 044-355 4304, sähköposti tarja.kolehmainen@omapiha.info Katja Vastamäen lapset Jade ja Jimi lähtevät tänäkin keväänä luokkaretkelle luokkatoimikunnan hankkimilla varoilla. S avion ala-asteella Keravalla kokeiltiin viime vuonna luokkatoimikunnan rahankeräyksessä Pihakalenterin myyntiä. Viime vuonna kalenterin myynti jäi pitkälti aikuisten hoidettavaksi, mutta tänä vuonna järjestämme tapahtumia, joissa lapsetkin pääsevät myymään. Sibelius-lukion Kamarikuoro teki tammihelmikuun vaihteessa konserttimatkan New Yorkiin ja esiintyi samassa konsertissa kuin Esa-Pekka Salosen johtamat New Yorkin filharmonikot. Moni kuorolainen vanhempineen rahoitti matkaa Pihakalenterin jälleenmyynnillä. JT Pihakalenterilla KOULURETKELLE Haluatko kerätä rahaa luokallesi kysy lisää mainioista jälleenmyynnin mahdollisuuksista: Tarja Kolehmainen puh. Kalenteri on myös oiva äitienpäivälahja, koska se ilmestyy näin keväällä, Katja vinkkaa. Tuo- te on todella hyvä ja hyödyllinen, sitä on helppo myydä ja mukava antaa lahjaksi
Suunnittelijan valinta voi olla vaikeaa. Viheralan keskusjärjestön, Viherympäristöliitto ry:n internetsivuilta, www.vyl.fi, löytyy kokeneita suunnittelijoita ja rakentajia. 52 omapiha. Kun idea pihan kunnostamisesta on syntynyt, ensimmäisenä tarvitaan hyvä viheraluesuunnittelija. Vain muutaman vuoden ikäinen piha voi olla huonommassa kunnossa kuin kolmekymmentä vuotta vanha, hyvin rakennettu ja hoidettu piha. Asuntoyhtiö saa uuden pihan Asuntoyhtiön pihanparannusprojektiin on varattavaa tarpeeksi aikaa, aivan kuten vaikkapa julkisivuremonttiin. Työn toteuttamisessa tarvitaan ammattitaitoinen viherrakentaja. Vaikka pihan parannus vie aikaa ja rahaa, se on sen arvoista. Tällainen työ ei kauan kaunista pihaa eikä ole edes kovin edullinen. Onnistuneeseen hankkeeseen tarvitaan ammattitaitoinen isännöitsijä ja viheraluesuunnittelija, joka osaa ajatella pihan käyttöä ja kasvillisuutta kokonaisvaltaisesti. Kerrostalopihan perusparannus TEKSTI, KUVAT JA SUUNNITELMA MONICA ÄIJÄLÄ VIIHTYISÄ kerrostalopiha Suomi on täynnä laiminlyötyjä piha-alueita. Pihan perusparannus on usein ajankohtainen juuri julkisivuremontin jälkeen, koska silloin huomataan helpoimmin, miten pahasti piha on kulunut. Viihtyisyys paranee ja asuntojen arvon nousu korvaa monin verroin pihan kunnostamiseen uhratut varat. Koska on oikea aika? Pihan kunto ei ole kiinni kiinteistön iästä. Kulunut piha joutuu myös helposti ilkivallan kohteeksi. J os pihalla ei huvita oleskella ja istutukset ovat enimmäkseen rikkaruohoja, asialle kannattaisi tehdä jotain. Jos naapuristossa on viety läpi onnistuneita perusparannusprojekteja, sieltä voi tiedustella sekä suunnittelijaa että rakentajaa. Usein ajatellaan, että haetaan muutama pensas taimimyymälästä ja tilataan uusi asfalttipinta. Varsinkin 1970-luvun kerrostalopihat kaipaavat perusparannusta
Jos yhtiössä ei enää asu lapsia, voidaan leikkialuetta pienentää istutusten ja oleskelualueen hyväksi. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Sanonta pitää paikkansa myös viheralueen suunnittelussa ja rakentamisessa. Silloin uusien istutusten ja rakenteiden paikat sekä pintojen muodot on suunniteltava uudestaan, ja kustannukset karkaavat. Kiinteistön alkuperäiset kartat sekä tiedot pihalla olevista putkista ja kaapeleista helpottavat inventointia, mutta niihin ei voi kokonaan luottaa. Uudet, elinvoimaiset istutukset ovat kuin uusia tapetteja. omapiha 53. Tällöin saadaan selville myös maaston tarkat korkeussuhteet. Niitä tarvitaan, kun uudistetun pihan pinnan muotoja suunnitellaan. Jos suunnittelussa luotetaan pelkästään vanhoihin piirustuksiin, tulee usein ongelmia rakennusvaiheessa, kun mitat eivät täsmää. Inventointivaiheessa selvitetään myös olemassa olevat kasvit ja arvioidaan puiden kunto. Inventoinnissa käytetään usein maanmittaria, jolla on nykyaikaiset laitteet. Kun istutusalueilla on enemmän rikkaruohoja kuin koristekasveja, istutusalueet on uusittava multakerroksineen. Tässä ei kukaan viihdy. Olisiko perusparannusprojektin aika. Ensimmäinen työvaihe on inventointi. Jopa talojen ja piharakenteiden paikat ovat voineet rakennusvaiheessa muuttua. Joskus kannattaa kääntyä arboristin puoleen selvitettäessä puiden kuntoa. Pihan hyvät puolet korostuvat piharemontin jälkeen, kuten tässä vanhat männyt ja omaperäinen leikkikatos
Jossain vaiheessa kannattaa pitää asukasilta, jossa asukkaat saavat sanoa mielipiteensä suoraan suunnittelijalle. Ennen Kulunut leikkialue ei houkuttele leikkimään. Jälkeen Epämääräiset kulkuväylät ovat tavallisia ongelmia, kun piha on jäänyt hoidotta. Leikkialue on herännyt henkiin. Perusparannusprojektin jälkeen sekä leikkialue, oleskelualue että istutukset ovat hyvässä kunnossa - pihalla viihdytään. Pihan pohjapiiroksessa näkyvät materiaalit, valaisinten paikat ja istutukset. Huomioon otettavaa: · Pihan alkuperäinen luonne; hyvät asiat säilytetään · Hyväkuntoiset puut säästetään · Huonokuntoiset tai väärällä paikalla kasvavat puut poistetaan · Käytännölliset kulkuväylät · Pintojen korkeudet ja pintavesien valumasuunnat · Käytännölliset ja siistit pyykkien kuivausalueet, tamppaustelineet, roskakatokset · Kaikenikäisten ihmisten viihtyminen · Mukavat oleskelualueet · Ikkunoista avautuvat näkymät · Oikein mitoitettu leikkialue · Oikein mitoitettu valaistus Mitä suunnitelmaan kuuluu? Itse suunnitelman lisäksi tarvitaan työselitys, yksityiskohtapiirustuksia ja kustannusarvio, jotka viheraluesuunnittelija laatii. Pintavesien viemä- Mitä uusi piha maksaa? Sekä suunnitteluun että rakentamiseen kannattaa varata tarpeeksi rahaa. Kiinteistön perusparannuksen suunnittelukustannukset voivat olla noin 2500 5000 euroa ja viherrakentamisen kustannukset 50 000 100 000 euroa. Viimeistään suunnitelma on esiteltävä asukkaille vuosikokouksessa, jossa päätetään rakennusprojektista ja sen urakoitsijasta. ole kokonaan kiinni pihan koosta, vaan enemmän siitä, kuinka isoja alueita pinnoitetaan, ja miten helposti pihaan pääsee työkoneilla ja kuorma-autoilla. Mitä syvemmälle maahan joudutaan menemään, sitä enemmän on varattava aikaa. Asukkailla on usein hyviä ehdotuksia. Lisäksi on varattava rahaa rakennusaikaiseen valvontatyöhön sekä lisä- ja muutostöihin, koska perusparannusprojekteissa tulee melkein aina jotain yllättävää vastaan. Kuinka kauan projekti kestää? Keskikokoisen kerrostalopihan varsinainen viherrakennustyö kestää noin kuukauden. Kustannukset eivät 54 omapiha. Istutusten kustannukset ovat yleensä vain noin 10 % koko projektista. Suunnittelun edetessä suunnittelija, isännöitsijä ja yhtiön hallitus tapaavat useita kertoja. Monet viheraluesuunnittelijat tekevät myös tällaisia töitä. Hankkeen läpiviemiseksi tarvitaan tämän lisäksi rakennusurakkaan kuuluvat sopimukset ja muut asiapaperit
Tämän sisäänkäynnin kohdalla on ongelmana iso vesilammikko keväisin ja syksyisin. Uusi pinnoite vaatii uudet rakennekerrokset, jotta siitä tulisi kestävä. Uudet pinnat ovat siistit ja oikealla korkeudella. Tavallisesti viherurakoihin sisällytetään kaksi takuuvuotta. Hyvä viherurakoitsija kertoo asukkaille etukäteen mahdollisista häiriöistä ja saa työt tehtyä joustavasti häiritsemättä asukkaita liikaa. Uusi piha hoidetaan Kun pihan työt ovat valmiit, alkaa takuuhoito. Ennen Jälkeen Sorapintainen tie pölisee ja pieniä kiviä kulkeutuu jatkuvasti sisään. Ritiläkouru vie pintavedet pois sisäänkäynnin edestä. Asuntoyhtiön pihanparannusprojektin tapahtumakalenteri · Suunnittelijan valinta · Lähtötietojen keräys Ennen Jälkeen · Asukkaiden ideat ja toiveet kerätään · Maaston ja kasvillisuuden inventointi · Suunnittelija laatii luonnoksen · Luonnoksen esittely hallitukselle ja/tai asukkaille · Suunnittelija viimeistelee viheralue suunnitelman ja laatii työselityksen ja kustannusarvion · Projektin ja kustannusten hyväksyntä yhtiön vuosikokouksessa · Suunnittelija, viheraluerakennuttaja, konsultti tai isännöitsijä laatii urakkakysely- ja sopimusasiapaperit · Tarjouskysely · Tarjousten vertailu ja urakoitsijan valinta · Sopimusasiakirjat allekirjoitetaan · Perusparannusprojekti alkaa · Alue raivataan ja säästettävät puut hoidetaan Sisäänkäynti kukoistaa perusparannusprojektin jälkeen, nyt on mukava tulla kotiin. · Pohjatyöt (salaojitus, kaapelointi, sorakerrokset ja istutusalustatyöt) · Uudet rakenteet ja pinnat rakennetaan · Istutus- ja kylvötyö · Vihertöiden valvoja valvoo töitä ja hyväksyy urakoitsijan laskut · Projektin vastaanottaminen · Kaksi takuuvuotta jolloin sama urakoitsija hoitaa alueen · Takuutöiden katselmus ja lopullinen vastaanotto · Jatkohoito röinnin ja kiveyspintoja tukevien sorakerroksien parantaminen ei käy käden käänteessä. Urakoitsija laskuttaa hoitotöistä, mutta vastaa siitä että kasvit ja kaikki rakenteet ovat hyvässä kunnossa koko takuuajan. Kiinteistöhuoltoliikkeistä löytyy harvoin ammattitaitoisia istutusten ja nurmikoiden hoitajia. omapiha 55. Takuutöiden jälkeenkin kannattaa miettiä, jatketaanko hoitosuhdetta viherurakoitsijan kanssa. Ammattitaitoinen hoitotyö on erittäin tärkeää, kun pihalla on uusia taimia ja nurmikko
56 omapiha
Taistelussa rikkaruohoja vastaan kannattaa selvittää niiden tapa levitä. Puutarhuri pärjää taistelussa nokkeluudella ja valmistautumisella. P uutarhurilla riittää vitsauksia. Ne soluttautuvat kukkapenkkiin ja saavuttavat maan kosteuden ja ravinteet koristekasveja paremmin juurten ulottuessa syvemmälle. Juuret puskevat väsymättä maan alla puutarhurin valppaan katseen ulottumattomissa. Ötökät, myyrät ja linnut haluavat kaikki nauttia mehukkaista puutarhan kasveista. Nurmikon reunan säännöllinen kanttaaminen pitää sen siistinä. Rikkaruohot juurtuvat, kasvavat ja leviävät ainakin kymmenkertaisella vauhdilla koristekasveihin verrattuna. Puolustuskeinoja on muitakin kuin sukulaislasten palkkaaminen kesäloman ajaksi kitkemään. Kukkapenkin ympärillä elävät rikkaruohot levittäytyvät siementen lisäksi kasvamalla. Nurmikolle on asetettava selkeät rajat, joita se ei pääse ylittämään eikä alittamaan. Tarkimmat leikkaavat reunan veitsellä. Siemenet lentävät ilmassa ja alkavat itää heti kosketettuaan sopivan kosteaa maata. Se on pidettävä aisoissa, muuten se levittäytyy naa- omapiha 57. Osa 2 (Oma Piha 4/2006) Puutarhan rytmi Osa 3 (Oma Piha 5/2006) Kasvimaailman korkeuksista Osa 4 (Oma Piha 1/2007) Kylmää ja kuumaa väriä Sarjan kirjoittaja on maisema-arkkitehti MARK Saila Routio. Osa 5 RIKKARUOHOJEN kanssa sinuiksi Rikkaruohot vievät elintilan ja mehut koristekasveilta. Ruoho, tuo komea pihanurmi ja puutarhan ylpeys, kuuluu kukkapenkin pahimpiin vihollisiin. Aiemmat osat: Osa 1 (Oma Piha 3/2006) Miksi suunnitella. Moni rikkaruoho on lähemmin tarkasteltuna kaunis ja hentokasvuinen, jolloin se ei häiritse koristekasvien kasvua. Oma Piha -lehden PUUTARHASUUNNITTELU -SARJA JATKUU Artikkelisarjassa kurkistamme pihasuunnittelun mystiseen maailmaan. Nurmikko levittäytyy nopeasti kukkapenkkiin, jos reunuksia ei ole rakennettu. Puutarhasuunnittelun salat TEKSTI, KUVAT JA KUVITUS SAILA ROUTIO Englantilaisissa puutarhoissa nurmikon reunat kantataan siististi. Rikkakasvit ovat sitkeitä ja erikoistuneita nopeaan hyökkäykseen
Helpoimmalla päästään, kun kukkapenkin päälle laitetaan suodatinkangas, johon leikataan viillot kasvien istuttamista varten. Eräät niistä peittävät kukkapenkin liiankin innokkaasti. Putkikasvien kukinto on sievä ja kevyt, eivätkä ne kaikki suinkaan kasvata loputtomia juuria vuohenputken tapaan. Villien valko- ja sinivuokkojen annetaan kukkia mattona puiden juurella, virnojen ja leinikkien aidan pientareella. Kaikkia rikkaruohoja ei kannata tuomita ensi silmäyksellä, sillä osa niistä on aika kauniita. Jos ne viihtyvät hyvin puutarhassa, ehkä niitä voisi vaalia. Silloin ne kasvavat nopeasti reheviksi pitäen puoliaan rikkaruohoja vastaan. Maanpeittokasvien valinnassa kannattaa olla tarkkana. Istutusaukko laatoituksessa pysyy helposti rikkaruohottomana. Siivous- ja kitkemisintoisen puutarhurin ajatuksiin voisikin istuttaa uuden idun ovatko rikkaruohot vain rikkoja silmässä? Liuskekivistä saa kauniin harmaan katteen. omapiha 59. Koiranputki ja rikkaporkkana sopivat hyvin sellaisten koristekasvien sekaan, jotka siementävät ja leviävät itsekin, kuten akileija ja lupiini. Pionit alkavat puskea maasta Etelä-Suomessa jo huhtikuussa. lelle, maksaruohot ja ohdakkeet puolestaan aurinkoon, missä ne viihtyvät parhaiten. Talvio ja kaihonkukka sopivat puutarhan villiin nurkkaukseen, mutta kukkapenkissä ne peittoavat hennot ja kasvussaan arkailevat kasvit. Istutuksen jälkeen kivet asetellaan kankaan päälle. Voimakaskasvuiset perennat, jotka aloittavat kasvun varhain keväällä, eivät jätä rikkaruohoille tilaa rehottaa. Juurien avulla leviävillä rikkaruohoilla on sinne liian pitkä ja hankala matka. Tiheässä kasvavat narsissit ja helmililjat tukahduttavat rikkakasveja. Kivi on mukava katemateriaali
kasvihuoneet & tarvikkeet Juliana Diamant 1 495,- alkaen Kohopenkkeihin sijoitettu vihannesmaa on helppohoitoinen. alkaen 229,- Seinustamallit Leveäreunaisen kohopenkin reunalle voi istahtaa. Harjamallit alkaen 399,- Yli 50 eri mallia heti varastosta! Suomen laajin valikoiman alumiinirunkoisia kasvihuoneita lasilla tai kennolevyllä. 25 v. juhlavuoden kunniaksi valikoimassamme on nyt runsaasti uutuuksia ja tarjouksia. Tilaa ilmainen kuvasto! Matalat kohopenkit on erotettu käytävistä betonikivillä ja vanhalla sähkötolpalla. Pohjanlahdentie 49, 68600 Pietarsaari 06-781 2900 61 www.juliana.fi omapiha
Kasvatetaan siemenistä TEKSTI JA KUVAT SÄDE AARLAHTI 62 omapiha
KUVA VESA KOIVU Sinivaleunikko (Meconopsis betonicifolia) on vaikea, mutta houkutteleva kasvatettava. IKKUNAkasvatuksia Taimet saavat hyvälle tuulelle. Vaikka kasvinaluilla ei olisi kokoa nuppineulan vertaa, on ruukkujen äärellä voitonriemuinen olo. Pienetkin lehdet ovat selviä merkkejä kesän lähestymisestä. Niiden myötä jäljellä oleva odotus muuttuu paljon siedettävämmäksi, oli ulkona sää mikä hyvänsä. omapiha 63
Hyvä kasvualusta siemenkylvöille on valmis seos, jota myydään kaupoissa kaktusmullan ja kylvömullan nimillä. Toisin käy meille muille, jotka kevään innostuksessa viritämme ikkunat täyteen multalaatikoita ja hoidamme kalpeita sirkkalehtiä kuin suurimpia aarteita. Erot tasoittuvat kuitenkin nopeasti kesän myötä, kun kasvit pääsevät ulos auringonpaisteeseen. Koska asuinhuoneessa olosuhteita on harvoin mahdollista räätälöidä juuri kasveille sopivaksi, näyttävät itse kasvatetut taimet yleensä hieman hennommilta ja pidemmiltä kuin vastaavat, kasvihuoneissa tuotetut myyntitaimet. Kotikonstein on helppo tehtailla taimia esimerkiksi tomaateista, paprikoista, munakoisoista, maissista, hajuherneistä, mustasilmäsusannasta, samettikukista, astereista, salvioista, leijonankidoista ja monista maustekasveista. Jos kasvatuksella on kiire, saattaa kylmäkäsittelyn joidenkin kasvien kohdalla ehtiä tehdä vielä maaliskuussa, kunhan ruukut kylvämisen jälkeen piilotetaan jääkaapin perukoille tai kellariin. Multa Jokaisen ruukun sisältö kannattaa merkitä heti kylvämisen yhteydessä. Jos siemeniä kylvetään omaksi iloksi ilman tarkkoja tavoitteita, ei kaikkia siemeniä aina kannata kylvää yhdellä kertaa. Jotta mahdollisimman suuri osa siemenistä itäisi, on sekä astioiden että mullan oltava ehdottoman puhtaita. Liika on kuitenkin aina liikaa. Joskus syy löytyy kasvista itsestään. Silloin kylvöt tehdään monesti jo syksyllä, koska useimmat näiden lajien siemenistä tarvitsevat itääkseen muutaman kuukauden pituisen kylmäkäsittelyn. Kun sekä siemenet että multa ovat asianmukaisia, ovat jäljellä kasvun kannalta tärkeät olosuhteet: kosteus, lämpötila ja valo. Joskus itämisellä taas on erityisiä ehtoja, kuten aiemmin mainittu kylmäkäsittely tai itäminen valossa. Mitä aiemmin siemenpussissa neuvotaan ryhtymään kylvöihin, sitä enemmän on syytä kiinnittää huomiota kasvatustilan valaistukseen ja lämpötilaan. Yleensä keväällä kylvetään niitä kasveja, jotka ilman pientä varaslähtöä eivät ehtisi Suomen kesässä puhjeta kukkaan tai kypsyttää satoa. On olemassa jopa kasveja, jotka eivät tuota laisinkaan itämiskykyisiä siemeniä. Nämä järkevät ihmiset hankkivat omat tomaatintaimensa valmiiksi kasvatettuina ja selviävät paljon helpommalla. Pienet basilikantaimet kylvetään tiiviiksi matoksi, josta ne ensimmäisten kasvulehtien kehityttyä koulitaan pikku rykelminä kasvamaan yrttiruukkuihin. on hauskuudesta ja jännityksestä. Tehokkaiden loisteputkien alla aloittelijankin on helppo kasvattaa terhakkoja taimia lähes mistä tahansa kasvista. Tavanomainen kukkamulta on yleensä liian tiivistä, jotta siemenet kykenisivät itämään. Useimmiten syynä itämättömyyteen on kuitenkin siemenen kehitykseen tullut häiriö, jonka aiheuttajana voivat olla esimerkiksi kuivuus, liiallinen märkyys, mullan tiiviys tai mullassa olevat taudinaiheuttajat. Esikasvatuksen periaatteet ovat kaikilla lajeilla samat, osa kasveista vain vaatii toisia pidemmän kasvatusajan. On niitä, jotka malttavat ja vain hypistelevät pusseja tässä vaiheessa. Toki itse kylvämällä voi päästä himpun verran halvemmalla, mutta usein kyse 64 omapiha. Kylvämällä myös pääsee kokeilemaan vähän harvinaisempia lajeja, joiden taimia ei aina ole saatavilla. Miksi esikasvatetaan? Kylväminen on mukavaa niin aikuisten kuin lastenkin mielestä, ja hauskuus vain lisääntyy, kun taimien kasvua pääsee seuraamaan lähietäisyydeltä. Haasteellisempia esikasvatettavia puolestaan ovat orvokit, pelargonit, lobelia, purjo ja kaalit. Taimien kasvatuksessa ei aina olekaan kyse välttämättömästä tarpeesta, sillä usein toivottujen lajien ja lajikkeiden taimia on myöhemmin keväällä saatavina kohtuuhinnalla valmiiksi kasvatettuina. Jokainen siemeniä kylvänyt törmää siihen, että läheskään kaikki siemenet eivät idä. Esimerkiksi turkoosinvärisen sinivaleunikon siemenet ehtii vielä maaliskuussakin kylvää. Siemenistä taimiksi Hyvä siemen on itävä siemen. Lyijykynän jälki kestää hyvin vettä ja aurinkoa. S iemenpusseista kuuluva rapina tuntuu joka kevät yhtä vastustamattomalta. Itäminen vaatii ennen kaikkea tasaista kosteutta. Siemenlisäykseen voidaan turvautua myös puiden, pensaiden ja monivuotisten kukkakasvien kohdalla. Kun taimia kasvaa sopivasti hoidettavaksi, kotioloissa mahtuu kokeilemaan useammankin kasvin kasvatusta
Vielä ennen ulos siirtämistä on aika latvoa leijonankidat, verenpisarat, basilikat ja mintut. Jos kantti kestää, voi komeista latvuksista saksia pois jopa puolet, jolloin lopputuloksena on entistä tuuheampia ja elinvoimaisempia kasveja. Yhdestä siemenpussista kasvaa monta ruukullista taimia. Latvominen vahvistaa monia taimia. Jos mahdollista, tulisikin taimipöydän päälle kiinnittää loisteputkivalo ja alentaa huoneen lämpöä noin +16-18°C asteeseen. Vaikka itäminen on puoli voittoa, ei pidä unohtaa jälkihoitoa. Itämisen aikana lämpötilan olisi hyvä pysytellä +20°C yläpuolella, jopa viitisen astetta korkeammalla. Varsinkin pienet siemenet on helpointa kylvää hajakylvökseksi, josta pikkutaimet koulitaan omiin ruukkuihinsa. Tehokkaaseen valoon taimikasvatukset palautetaan kuitenkin heti, kun mullan pinnalla alkaa vihertää. Tällöin juuret eivät vielä ole kasvaneet niin pitkiksi, että kasvien varovaisesta siirtelystä olisi niille juurikaan haittaa. Kun siemenet ovat itäneet, tarvitaan paljon valoa ja sopivaa lämpöä. Esteetikko valitsee tarkoitukseen valmiin pienoiskasvihuoneen, joka parhaimmillaan toimii kukkaikkunan koruna. Kylvösten pinnalle pingotettu hedelmäpussi on esikasvattajille tuttu näky. Kaiken kokenutkin saa hupia kylvämällä muutaman siemenen perunan vihreän hedelmän sisältä. Lehti lehdeltä ja päivä päivältä taimet kuitenkin alkavat muistuttaa tuttua ulkonäköään. Muuten seurauksena on joukko hontelotaimia, jotka venyvät pituutta silmissä ja muuttuvat pituuskasvun myötä yhä kalpeammiksi ja heikommiksi. Mitä lämpimämmässä taimia kasvatetaan, sitä enemmän tulisi olla myös valoa saatavilla. Joskus niin siemenet kuin niistä itävät taimetkin näyttävät niin erikoisilta, ettei niistä ikinä kuvittelisi kasvavan tuttuja tomaatteja tai petunioita. Kasvatuksen alkumetreille sopivat muoviastiat, jotka pidättävät kosteuden hyvin sisällään, eivätkä päästä mulloksen pintaa kuivahtamaan aivan yhtä herkästi kuin huokoiset savi- ja turveruukut. Pussin avulla ruukku muuttuu pieneksi kasvihuoneeksi, jonka ilmankosteus hellii taimien kasvua. Kouliminen vahvistaa lähes kaikkien taimien kasvua - monta viikkoa esikasvatettavat lajit voi koulia useampaankin kertaan. Pienet taimet muistuttavat vain harvoin täysikasvuisia lajitovereitaan. Mikään ei estä nostamasta astioita esimerkiksi kylpyhuoneen lattialämmityksen päälle, jossa kasvit voi huijata kasvuun tavallistakin nopeammin. Paras aika tähän on heti, kun sirkkalehdet ovat kasvaneet täyteen mittaansa ja niiden keskellä näkyy pilkahdus uutta kasvua. Omasta taimiruukusta voi syystä vähän ylpeillä. Sumutuspullo on paras huoltoväline pienten kasvien hoitoon. Kylvöpuuhat piristävät kevättalven viikonloppuja. onkin hyvä kostuttaa ja möyhentää pesuvadissa ennen ruukkujen ja kylvöastioiden täyttämistä, jotta kaikki siemenet pääsisivät sopivan kosteisiin oloihin. Varsinkin yrtit kasvavat entistä tuuheammiksi, kun kymmensenttisistä taimista malttaa napsia pois ylimmät lehtiparit. omapiha 65. Ilman suojaa mullan pinta ja siemenkerros voivat huoneilmassa kuivua jo muutamassa tunnissa, vaikka ruukkujen pohjalla vielä olisikin kosteutta. Valmiina kesään Aluksi kylvöksiä pidetään talon lämpimimmällä ikkunalla. Sen sijaan herkkäjuuristen kurkkujen ja kurpitsojen annetaan kasvaa ruukuissaan mahdollisimman rauhassa
Varsi litistyy ja vaurioituu lehtiä herkemmin. Myöhemmin omat taimet siirretään pihalle, jossa niiden kasvua voidaan seurata vielä syksylläkin. Kylvövinkkejä Joidenkin siementen itämistä helpottaa, kun niitä liotetaan ennen kylvämistä vajaan vuorokauden ajan vedessä. Ne itävät parhaiten valossa. Kaikkein pienimmät ja sähköisimmät siemenet saa levitettyä tasaisesti mullan pinnalle lyijykynän pyyhekumipäällä. Tomaatin siemenet on yleensä helppo saada itämään ja kasvamaan. Taimien kasvatus kannattaa aloittaa jo maaliskuussa. 66 omapiha Osa siemenistä itää nopeammin, kun siemeniä hiotaan kahden hiekkapaperin välissä. Huonekasvina hauska mimosa eli tuntokasvi itää muutamassa päivässä, kun jokaisen siemenen reunasta leikkaa kynsileikkurilla pienen palan pois. Kun taimia koulitaan, vähiten vahinkoa syntyy silloin, kun taimia tartutaan sirkkalehdistä. Keino pätee esimerkiksi hajuherneelle, päivänsinelle ja auringonkukalle. Älä peitä ahkeraliisan, härmesalvian ja koristetupakan siemeniä. Tuntokasvin (Mimosa pudica) siemenistä kasvaa jännittävästi lehtiään liikuttava huonekasvi. Kylvetään yhdessä Hedelmäpussi kylvöksen päällä auttaa säilyttämään mullan kosteana. Taimien kasvatuksesta voi tulla koko perheen yhteinen harrastus. Tomaatin varsiin kasvaa lisää juuria ja taimista tulee vahvempia, kun ne koulitaan aiempaa syvemmälle.. Lasten suosikkeja ovat monimuotoiset tomaatit, kurpitsat, maapähkinät ja hajuherneet
Maapähkinä pitää aurinkoisesta ja suojaisesta kasvupaikasta. Maapähkinöiden siemeniä löytää puutarhamyymälöistä ja suurimpien siemenliikkeiden postimyyntikuvastoista. Kuvia ja kirjaimia voi leikata lehdistä tai tulostaa internetistä. Ruokakaupoissa myytävien maapähkinöiden itämiskyvystä ei voi tietää. Lämpimän keltaiset herneenkukat avautuvat kesä-heinäkuussa. Maapähkinöiden kasvatus Värikkäät taimitikut Kasvatus muuttuu entistä hauskemmaksi, kun jokainen saa oman nimikkotaimen. Jos ne liimataan kovalle pahville, kestävät koristetikut kauniina koko kasvatuksen ajan. Ohjeelliseen kalenteriin on koottu tutuimpien kasvien esikasvatusajat. Tilattavissa annospakkauksissa on yleensä kymmenkunta siementä. Sään lämmettyä kasvin voi siirtää esimerkiksi suureen terassiruukkuun, jossa sitä on helppo hoitaa ja seurata. Vartta venyvät tomaatit tai kesäköynnökset voidaan kiertää tukikeppeihin, joiden päähän on liimattu oman nimen ensimmäinen kirjain. Tikkujen päihin voi myös kiinnittää kuvan siitä, mikä kasvi taimesta aikanaan kehittyy. Jos sato ei ehdi syksyyn mennessä kypsyä, voi maapähkinän siirtää hetkeksi huonekasvatukseen. Värikkäillä kylvötikuilla voi myös "kirjoittaa" taimi-ikkunalle pieniä viestejä. Jos haluat kasvattaa jotain hieman tavanomaisesta poikkeavaa, on maapähkinä (Arachis hypogaea) hyvä vaihtoehto. Maapähkinän taimikasvatus aloitetaan huhtikuussa. Talven yli maapähkinä ei kuitenkaan menesty. Kasvatus- kalenteri MAALISKUU tomaatit keijunmekko laventeli tuntokasvi selleri Mikä laji on vuorossa seuraavaksi. Tutuimmillaan maapähkinät ovat kuitenkin suolattuina napostelupaloina. Kasvi viihtyy mullassa, johon on sekoitettu hiekkaa ja pitkävaikutteista lannoitetta. Siellä kukista vähitellen kehittyy uusia, pitkulaisia pähkinöitä todellisia maapähkinöitä. Pölytyksen jälkeen maapähkinä hämmästyttää kasvattamalla kukkiin pitkät varret, jotka lopulta työntyvät kärsämäisesti maan alle. Omat lempilajit voi koota vastaavaan listaan, jota säilytetään vuodesta toiseen esimerkiksi siemenlaatikossa. HUHTIKUU samettikukat mustasilmäsusanna paprika basilika kerä- ja kukkakaali (kuun lopulla) TOUKOKUU kurpitsat avomaankurkku maissi hajuherne auringonkukka (kukkii esikasvatettuna jo heinäkuun lopulla) omapiha 67. Jotkut saattavat muistaa Super-Hessun, joka pistelee poskeensa pitkulaisia maapähkinöitä. Perheen tai luokan omien taimien välillä voidaan järjestää vaikkapa pituuskasvukisat. Sillä on heleän vihreät, pyöreäkärkiset lehdykät ja hieman pensastava kasvutapa. Ulkonäöltään maapähkinä muistuttaa hieman kotoista apilaa
Lasten mielestä on hauskaa suihkutella huonekasveja ja leikkiä sademetsää. Kun siili on kuivunut ja poltettu uunissa, krassinsiemenet kylvetään uriin. Krassin itämisen voi havaita jo muutamassa tunnissa kylvämisen jälkeen. Vehnänorasta ja rairuohoa pääsiäispupun laitumeksi. KUVA VESA KOIVU Sademetsän tuoksu Ruukkukasvitkin ovat huomanneet alkavan kevään valon. Porkkanan, lantun ja punajuuren kannoista voit viljellä koristeita pääsiäiskylään tai lisää syötävää marsulle ja kanille: aseta kanta veteen lautaselle ja laita se keittiön ikkunalaudalle sipuliviljelmän viereen. Krassisiili Lisähuvia krassinkylvöön saat askartelemalla ensin savisen krassisiilin. Krassinsiemenet ja taimet saavat vetensä siilin pinnasta. omapiha 69. Muotoile suhteellisen syvät ja leveät urat siilin vartaloon. Laita poltettu siili lautaselle ja lisää vettä. Haalean suihkun jälkeen odotetaan, kunnes kasvit ovat kuivuneet, ennen kuin ne pääsevät suihkunraikkaana paikoilleen. krassit juurineen. Savisiili laitetaan vedellä täytetylle lautaselle, jolta huokoinen siili imee itseensä vettä. Piikkien paikalle tehdään urat hammastikun avulla. Odota, kunnes siili on imenyt itseensä vettä. Kylvä sitten vasta siemenet. Kuivia siemeniä voi olla vaikea saada pysymään siilin kyljissä. Nyt odotetaan, että siemenet itävät. Pian voit leikata maukkaita sipulinlehtiä voileivän päälle. Viikkosiivouksen yhteydessä saa ihanan raikasta ilmaa huoneisiin, jos ruukkukasvit viedään kylpyhuoneeseen, joka muuttuu hetkessä Muumilaakson viidakoksi. Muita hentoja vihanneksia saat istuttamalla valkosipulikynsiä tai tavallisia sipuleita ruukkuun
Kalastajien pienet lautamajat näyttävät vaatimattomilta koiranko- 70 omapiha. Doverissa soraranta loppuu merestä valkeana kohoaviin kallioihin. Yksinkertainen kauneus ja patinoitu pinta jatkuvat mökin sisällä. Piikivistä löytyy usein luonnostaan syntyneitä reikiä. Sarjassa tutustumme kiinostaviin puutarhoihin ulkomailla ja annamme vinkkejä matkailijalle. Pienillä, meren pyöristämillä rantakivillä voi kulkea Hastingsistä itään kymmeniä kilometrejä. Englannin kanaalin rannalla sijaitseva Dungeness on laaja sora-alue. Ohjaaja ja taiteilija Derek Jarmanin pieni piha yllättää boheemilla luonteella. S uuri osa Englannin kaakkoisrannikosta on kiveä ja soraa. Ikkunan edessä kukkii teurikka (Teucrium fruticans). Suolaisen tuulen ja aallokon pieksämä kivikko pitää yllä elämää. Kivet ovat pii- ja hiekkakiveä sekä kvartsiittia. Jättimäinen ydinvoimala humisee kolmion muotoisen niemen nokassa, suurena ja raskaana kuin kummitusmainen laiva. Noin 1600 hehtaarin kokoinen niemi koostuu lähes pelkästään kivikosta. Merikaali, jänönvihma ja lännenmaltsa juurtuvat sinne, missä pieni nokare levää on maatunut mullaksi. Löytöretkellä puutarhamaailmassa TEKSTI, KUVAT JA PIIRROKSET SAILA ROUTIO Mustan mökin ikkunanpielet hohtavat kirkkaan keltaisina. Sarjan kirjoittaja on maisema-arkkitehti MARK Saila Routio, joka on opiskellut Englannissa ja Espanjassa sekä toiminut puutarhuriharjoittelijana Villandryn puutarhassa Ranskassa. SORAPUUTARHA kertoo elämästä Rantakivikossa, ajopuiden ja rautaromun seassa kukat kukkivat kuin viimeistä päivää
Kalastusmökin etupihassa kukkii merikaali. Näkymä aukeaa tien yli merelle. omapiha 71
Maja ristittiin Prospect Cottageksi, jonka voisi suomentaa sanoilla tulevaisuudennäkymien tupa. Jarmanin pihan koristeet on maan sijasta nostettu merestä. Yhdelle mökin tervatuista seinistä Jarman naulasi runon, jonka kirjaimet on tehty rannalta kerätystä puusta. Mökin seinät on tervattu mustiksi. Runoja syntyi jopa ilman sanoja kuvien avulla, kuten elokuvassa The Last of England, jonka kuvauspaikka oli juuri Prospect Cottage. Hän ryhtyi luomaan puutarhaa kalastusmajansa ympärille 1980-luvulla saatuaan tietää sairastuneensa aidsiin. Aitaa ei pihan ympärillä ole - se alkaa, muodostuu ja loppuu soraan. Paksut, meren hopeoimat ratapölkyt seisovat pystyssä kuin obeliskit. Moni voi kutsua tuotoksia taide-elokuviksi, tarkoittaen 72 omapiha. Mökin puutarha on myös kuvattu Jarmanin elokuviin War Requiem ja The Garden, jossa se edustaa sekä Eedenin että Getsemanen puutarhaa. Ulkoseinää koristaa runo. peilta voimalan vieressä. Silloin on saavuttu Derek Jarmanin puutarhaan. Elämän merkki Derek Jarman, englantilainen elokuvaohjaaja, taidemaalari ja kirjailija, osti kalastusmajan Dungenessista viehätyttyään paikan kolkosta autiudesta. Runo on nimeltään The Sunne Rising, nouseva aurinko, 1600-luvun runoilijan John Donnen kirjoittama. Elon iltapuolella alamme ajatella elämää kokonaisuutena: kasvien syntymä, elämä ja kuolema, niiden hoitaminen ja vaaliminen kiehtovat. Ehkäpä elämän samanaikainen jatkuvuus ja mitättömyys sai Jarmanin muodos- Mehitähden punaiset ruusukkeet täyttävät kuhmuraisen vadin ääriään myöten. tamaan pihansa vain vaivihkaa rantakivikosta erottuvaksi. Tämä sitoo puutarhan saumattomasti ympäröivään merenrantamaisemaan. Mikroskooppisen pienen puutarhan ainekset ovat samat kuin parhaissa ruokaresepteissä: muutama yksinkertainen ainesosa, mieluiten lähiseudun maasta nostettuna. Jarman tavoitteli erikoisuutta ja ylitti rajoja jatkuvasti. Rannalta on kerätty myös kaikki se tavara, mikä kasvien lisäksi koristaa erikoista pihaa. Pätkä ruostunutta laivan ankkuriketjua on kiepautettu ympyräksi, jonka keskellä kukkivat tuliunikot. Joku sen löytää, toinen kävelee yli mitään huomaamatta. Erikoisuuden tavoittelua Jarmanin monet taiteelliset kokeilut lähentyivät runoutta. Mikä voisikaan olla osuvampi muistomerkki vuonna 1994 menehtyneelle taiteilijalle kuin pieni puutarha, yksi maailman merkillisimmistä. Majoja ihmetellessään saattaa rannalla kulkija huomata seisovansa keskellä kivistä ja kukista muodostettua spiraalia
Derek Jarman ei ole yrittänytkään luoda symmetristä sisääntuloa tai värikkäänä kukkivia perennapenkkejä, vaan talon ympäristö on oikeastaan kuin lapsen rannalta löytämien rojujen kokoelma. Puutarhassakin näkyy sama pyrkimys sovinnaisesta ja totutusta kohti uusia oivalluksia. Kaukaiset voimapylväät toistavat kaikuna pystyyn aseteltua rantaromua. Meri patinoi kauniisti niin raudan kuin puunkin. ettei niistä ymmärrä mitään. Kasvivalikoima on hyvin yksinkertainen ja samalla ainoa mahdollinen. Elokuvaan verrattuna puutarha on kuitenkin helpompi käsittää, sillä kaikki on käsin kosketeltavissa. Puutarhan kasvit Sorarannan puutarhan kasvillisuutta HOPEAYRTTI JÄNÖNVIHMA MEHITÄHTI (Santolina) (Cytisus scoparius) (Sempervivum) (Crambe maritima) (Eschscholzia) LÄNNENMALTSA (Atriplex glabriuscula) MERIKAALI TULIUNIKKO Kaikki Derek Jarmanin puutarhan koriste-esineet ovat samanarvoisia, olivatpa ne kauniita simpukankuoria tai rikkonaisia puutarhavälineitä. omapiha 73. Pienet ja suuret aarteet on aseteltu kasvien lomaan ja ympärille, tai kasvit on istutettu ruostuneisiin patoihin ja haljenneisiin lavuaareihin
Etualalla kumpuilevat nyhähopeayrtti ja viherhopeayrtti (Santolina chamaecyparissus ja S. rosmarinifolia). Sinkkilaatikon päällä kurnuttavat sammakot. Kaliforniantuliunikot hehkuvat harmaiden kivien muodostamassa ringissä. ovat samoja lajeja kuin ympäristössäkin. Kirkkaan punaiset ja violetit lehtiruusukkeet muistuttavat kukkia. Ympyräksi asetellut pienet, pystyt kivet muodostavat kääpiökokoisen Stonehenge-kivirenkaan. Pihasta muodos- 74 omapiha. Moni käy työssä ydinvoimalassa, jonka reaktoreista kaksi suljettiin vuoden vaihteessa. Dungenessin yhdyskunta on hyvin pieni. Tuulen vuoksi kasvit kulkevat kumarassa ja kyyristelevät suojaisissa koloissa. Mehitähdet selviytyvät muodostamalla tiiviitä mattoja. Hopeayrt- tien liuskaiset, hieman nukkaiset lehdet suojaavat kasvia tuulelta ja kuivuudelta. Lohikäärmeen kidassa kukkii Rantaromun ja paikallisten kasvien lisäksi puutarhan kolmas elementti on kivi. Puutarha-asioissa täysin kokematon Jarman teki sen minkä taisi, osittain ystävien neuvojen avulla, osittain itse keksimällä. Merenrannan ääriolosuhteissa eivät menesty kuin siellä syntyneet olennot. Tietyn väriset, kokoiset tai muotoiset kivet piirtävät soraan kohoumia ja renkaita, lohikäärmeen hampaita, kuten Derek Jarman niitä kutsui
Merikaalineliö 5. Puutarhaa leimaa rohkea kokeilunhalu. Rannalla kävelyä helpottamaan on rakennettu puinen polku. Dungenessin vanha majakka näkyy puutarhan takanurkkaan. 3. Joku voi pitää mahdottomana ajatusta, että mies, joka kypsyi taidemaalarista yhteiskunnan sovinnaisuutta ravistelevaksi elokuvaohjaajaksi päätyi lopulta puutarhuriksi. Derek Jarmanissa yhdistyivät runollisuus ja hävyttömyys. Elokuva päättyy sanoihin ...asetan ritarinkannuksen sinisen haudallesi. 1. Huomattuaan, että monet kasvit tarvitsevat tukea yrittäessään kasvaa tuulen tuiverruksessa, Jarman keräsi rannalta vääntyneitä metallitankoja ja asetti ne tuiksi kasveille. 7. omapiha 75. 4. Runo 3. Katsoja näkee vain sinisyyttä, jonka lomasta kuuluu ääniä ja sointuja. Sammakot 4. Meri 6. Romulevyt ja ajotukit toimittavat tuulensuojien virkaa. Taudin sokeuttama Jarman ohjasi viimeisenä työnään elokuvan Blue. 2. Kun sääntöjä ei tunneta tai haluta noudattaa, niitä kehitellään itse. 5. 1. Majakka 2. Tie 7. Majakka on avoinna yleisölle, jopa linssihuoneeseen pääsee tutustumaan. tui hyvin henkilökohtainen, aivan kuten ohjaajan elokuvistakin. Lohikäärmeen hampaita 6. Se oli silti tavallaan jatkumoa samalle elämäntyölle
Ehkäpä puutarhuri onkin itseltään salassa eräänlainen siisteysintoilija! Pöheiköilläkin on hetkensä. Se, mitä kauneutta kaipaava mielemme ehkä vieroo luonnossa liikkuessamme, on sotkuisuus, risuisuus ja läpitunkemattomat pöheiköt. Puutarha ei ole koskematonta luontoa vaan viljeltyä ja kulttuurin koskettamaa. Onnistuminen perustui siihen, että lehtipuut eivät vielä olleet tulleet täyteen lehteen, vaan auringonvalo siilautui latvusten läpi ja pääsi risteilemään lehtiholvin alla varjoja pehmentäen. omapiha 77. Silti me haluamme nähdä puutarhassa monia samoja asioita, jotka miellyttävät meitä luonnossa samoillessammekin: satoisat marjamättäät, kauniit kasvit, kääntyilevät polut, pienet aukiot ja suojaisat paikat, joista me itse voimme nähdä kauaskin. Kuvasin tämän purolaakson diafilmille hyvin myöhään iltapäivällä ja vastavaloon. Lumi on painanut ylivuotisen töhkän maata vasten. Dia on aika vaikea väline, reilun aukon verran liikaa valoa ja kuva "palaa puhki". Nuoret, täydelliset versot vasta kurottelevat ylöspäin, ja aurinko kultaa kasvuston. Yksi tällainen hetki, jolloin puutarhuri on valmis nöyränä ottamaan lakin päästään, on keväisin, kun kaikki lähtee kasvuun. Oikeastaan on ihme, että sain kuvan. Valokuva VESA KOIVU Lehtiholvin alla Mikä on ihmiskätten työtä, on ihmiskätten työtä. Hiukan varjoja kasvuston alla, ja mitään ei piirry filmille, vaikka kaikki on ihmissilmälle ilmiselvää. Karut kallioiset luodot voivat itsessään olla niin täydellisiä, että innokkainkaan puutarhuri ei haluaisi koskea mihinkään
Siksi raaputtelin vuosikaudet pintamultaa hieman pois ja lisäsin uutta. Tuosta päivästä on aikaa jo lähes 30 vuotta. Oma kasvini TEKSTI ULLA KAUHANEN KUVAT ULLA KAUHANEN JA SÄDE AARLAHTI SA AMATSONINLILJA mukana elämän vaiheissa S ain tyttökaveriltani Helinä Mäki-Välkkilältä (nyk. Kukan saadessani olin siinä käsityksessä, ettei lilja tykkää mullan vaihdosta. Vasta Kuhmoisiin muutettuani paikallinen kukkakauppias neuvoi, ettei se mullan vaihdosta tai jakamisesta ole moksiskaan. Avioiduttuani vuonna 1983, kukka muutti mukanani Jurvan Metsäkylään ja sieltä uusien elämän vaiheiden myötä kirkonkylän kautta Teuvalle vuonna 1997 ja edelleen uuden avioliiton myötä Kangasalan kautta Kuhmoisiin Lepolankujalle. Tuttuun tapaansa amatsoninlilja puhkesi kukkaan marraskuussa. Palstalla esitellään lukijoiden lempikasveja. Oikeassa hän olikin, sillä olen vaihtanut kukkaan mullat jo kolme kertaa ja jakanut sitä ystävieni iloksi. Kukan saadessani toukokuussa 1979 asuin lapsuuskodissani Ilmajoen Kiikerinkylässä. Lilja kukki ilokseni vain muutaman kerran ennen Kuhmoisiin muuttoa. Ojanperä) 17-vuotispäivälahjaksi amatsoninliljan (Eucharis amazonica), jossa oli vasta kaksi lehteä. Kerro omasta kasvistasi ja lähetä kuvia toimitukselle postiosoitteeseen: Oma Piha lehden toimitus, Oma kasvini, Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki tai sähköpostilla: toimitus@omapiha.info 78 omapiha
Seos sopii mainiosti myös kakun täytteeksi ja puurojen, murojen tai lettujen kera... Suomalaisissa marjoissa on taikaa! Lisää marjareseptejä www.pakkasmarja.fi. Vitamiinit eivät haihdu. Vähittäiskauppapakkaukset 200 g KÄYTTÖVINKKI Entä voiko hyvä olla terveellistä. hä Vä sokerine n VOIKO TERVEELLINEN OLLA HYVÄÄ? Kyllä! Pakkasmarjan Marja Puree! on maukas terveyspommi Marja Puree! -sose valmistetaan ainutlaatuisella kylmäsoseutustekniikalla. Sose on hilloihin verrattuna vähäsokerinen, joten se sopii loistavasti välipalaksi myös sellaisenaan. Lisää tuotteeseen hitunen tärkkelystä ja vettä, niin saat ihanan kiisselin. + = Tulipunainen marjasalaatti - helpoin jälkkäriresepti Suunnista kauppasi pakasteosastolle ja etsi hyllystä tuotteet: Marja Puree! -mansikkasose 200g ja Puutarhavadelma 200g. Menetelmän ansiosta marjojen kuoriosan ja siementen arvokkaat suoja-aineet, kuidut, flavonoidit ja siemenöljyt tulevat käyttökelpoisiksi. mikrossa 1 min) Marja Puree -sose ja tarjoa se kohmeisten vadelmien kanssa sellaisenaan tai esim. vaahdotetun kerman ja jäätelön kera. mietipä sitä. Marja Puree! -mansikkasose maistuu tuoreille mansikoille ja sopii erinomaisesti aamupuuron ja murojen päälle, lettujen tai pannarin kera, jäätelökastikkeeksi ja kakkujen täytteeksi. Sulata kotona (esim. Marja Puree! -pakastesosetta on saatavissa mansikasta, mustaherukasta, tyrnistä ja puolukasta
Tämä koskee tietysti myös pensasaitoja, korkeita ja matalia. P ensasaidoilla on meidän ilmastossa todella paljon merkitystä. Ruissalossa hän tekee jatkuvasti työtä entistä laajemman ja kestävämmän kasvivalikoiman saavuttamiseksi. AARNON PENSASAIDAT Aarno esittelee Oma Piha -lehdessä käyttökelpoisia pensasaitakasveja ja niiden hoitoa. Osa 1 PIHAPIIRIN aitakasvit Kun muotopuita kasvaa piha-alueella tai kiinteistöjen läheisyydessä, ne antavat aina hoidetun vaikutelman koko pihalle, edellyttäen että ne leikataan tai kasvusto pidetään muuten paikkaan sopivana. Vaikka ne teettävät työtä, ei pidä jättää aitakasveja istuttamatta, koska pihan paikallisilmasto voi parantua erittäin paljon aitojen ansiosta. Koko puutarhahistorian aikana myös eteläisemmissä maissa on käytetty suojaistutuksia parantamaan olosuhteita viljelypalstoilla, kuivattamaan maata alavilla mailla, sitomaan pohjoistuulia, pölyä aavikoilta, poistamaan meluhaittaa, 80 omapiha. TEKSTI AARNO KASVI KUVAT VESA KOIVU PIIRROKSET SAILA ROUTIO Kasvi- & pihavinkit Aarno Kasvi on Ruissalon Kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri ja tuttu myös televisio- ja radio-ohjelmista. Hän on tehnyt tunnetuksi monia uusia ja perinteisiä kasvilajeja ja jakaa auliisti osaamistaan myös kotipuutarhureille
Sellaisia näkyy paljon pitkin maaseutua. Pihlaja-aidat Suomessa epätavalliseksi lehtipensasaidaksi suosittelen kaupunkiin ja maaseudullekin sopivaa pihlajaistutusta. Pihlajat viihtyvät hyvin, koska ne saavat paljon valoa ja palstat on kunnostettu ja kalkittu ennen istutusta. Pihlajat lisätään siemenistä ja istutetaan piiskataimina, kuten orapihlajat aikoinaan, mutta näissäpä ei ole piikkejä työtä vaikeuttamassa. Ruotsinpihlajaa (Sorbus intermedia) käytetään yleisesti aitakasvina Tukholman ja Uppsalan alueella, uusilla kaupunkitonteilla ja omakotialueilla, joita kaavoitetaan pelloille. Suomenpihlaja (Sorbus hybrida) kelpaa aivan omapiha 81. Joka tapauksessa aidat on aina leikattava, tai istutus muuttuu koko tontin kauhuksi. Pihlajan lehdet ovat somia keväällä. Ruotsinpihlajan lehti eroaa kotipihlajan lehdestä. Leikatut pensasaidat antavat tontille selkeät rajat ja korostavat puiden rehevyyttä. ja ennenkaikkea piilottamaan häiritsevän näkymän pihapiirin tai puutarhan käytäviltä. Havuja, jos kasvulla ei ole kiirettä Havukasvit ovat aina hitaampia kasvuvauhdissa, mutta ne saattavat olla oikea valinta talvisen tehokkaamman suojan takia. Parivuotiset taimet ovat jo istutuskelpoisia aitakasveiksi. Suomenpihlaja, ruotsinpihlaja ja kotipihlaja ovat tavallisimpia. Suuressa osassa maata on valittavana useita lajeja. Puumaisista kasveista istutettava suoja-aita on valittava huolella, ettei tarvitse katua, kun lehtipensasaita kasvaa noin puoli metriä vuodessa, mikä ei ole epätavallista
Pensasaidasta voi muotoilla kaartuvia kaariportteja. Kotipihlajan syysväri voi olla hyvin räiskyvä. Tasaiseksi leikattu aita korostaa pihapuiden pehmeälinjaisia latvuksia. samanlaisiin suojaistutuksiin merenrannoilla, kaupunkialueilla ja suojaisilla paikoilla sisämaassa. Sopiva leikkausaika on lehtien varistua tai aikaisin keväällä. Pitkin rannikkoa voi istuttaa molempia lajeja ehkä Vaasaan asti. Pihlajat kestävät hyvin leikkaamista, kunhan se tehdään lepokaudella. Erityisesti pohjoisessa on varottava pihlajien liian voimakasta nuorentamista lehtevänä kesken kasvukauden. Jopa parin vuoden väliä voi pitää leikattaessa lehtiaitaa, tai jos päättää, että jättää koko aidan kasvamaan ilman leikkausta, sahalla voi poistaa 82 omapiha. Nyt, pihlajalajiston lisäännyttyä kotimaisissa taimistoissa, voi jopa istuttaa itselleen jotakin niin upeaa kuin japaninpihlaja (Sorbus commixta). Sen lehdet ovat puhjetessaan glögin väriset ja kukissakaan ei ole valittamista. Pihlajien leikkaus Pehmeäoksaiset pihlajat on helppo leikata talvisin, jolloin ne alkavat haaroa ja kasvavat säännölliseksi aidaksi. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän on varottava leikkaamasta kesken kasvukauden, vaikka taimet ovatkin paikallista alkuperää. Norjalaiset ovat käyttäneet kauan Jäämeren rannoilla kotipihlajaa aita- ja suojakasvina, koska muuta ei ole ollut paikallisesti saatavana. Tavallista kotipihlajaa (Sorbus aucuparia) voi istuttaa vaikka koko maan alueella, kunhan vain taimet on kasvatettu paikallisten puiden siemenistä, ettei tule talvehtimisyllätyksiä
Lehtensä pudottavien pensaiden edelliskesäistä kasvua typistetään tarpeen mukaan; jo riittävän korkeisiin aitoihin sitä jätetään vain silmun, kahden verran. Pihlajanmarjat koristavat oksia siihen asti, kunnes nälkäiset pikkulinnut tulevat. rivistä liikoja taimia, jättäen tilaa toisille. Kasvuvauhdissa ole moittimista, jos perustyöt on tehty kunnolla, pohjavesi ei ole lähellä ja taimet on istutettu kalkittuun ja peruslannoitettuun maahan ja kohopenkkiin. Muhkea kaariportti saadaan aikaan tasoittamalla pensaiden uutta kasvua kevättalvella ja vielä toisen kerran keskikesällä. omapiha 83. Paikan valoisuus on pihlajille ehdoton edellytys. Keväisiä pihlajanoksia Kun pahimmat pakkaset ovat menneet, on aika tasoittaa pensasaitoja. Eihän pihlaja ole kovin pitkä puu. Istutus Taimia saa puutarhakaupoista ainakin pikkupuina koristeistutuksiin, mutta jos aidaksi tulee pitempi pätkä, on syytä yrittää hankkia siementaimia
Myöhemmin puutarha levisi talon läntisten ikkunoiden alle. Oli- Ainolan päärakennus mäntyjen kehystämänä 84 omapiha. Sibelius oli jo rikkonut antautuvan rakkauden täydet valat ja sortunut laiminlyömään myös musiikkiaan. Päärakennus kohoaa länteen antavan jyrkänteen päällä, ja ikkunoista avautuu näkymä järvelle. Monet olivat ne kerrat, jolloin Aino joutui kehoittamaan Jannea olemaan mies, jättämään kaiken toisarvoisen ja keskittymään säveltämiseen. Siinä olikin haastetta, sillä Sibeliuksen ei ollut nuoruusvuosinaan tarvinnut tehdä työtä elättääkseen itsensä, ja nyt keski-ikäisenä hänen täytyi opetella työntekoa ja sen rutiineja. Kunnioitusta herättävä aita rajaa alapihan omaksi maailmakseen, mutta varmaan pihapiirin ja maiseman rajaa olisi käsitelty toisin, jos pellot olisivat kuuluneet Ainolaan. Vuorossa on Jean ja Aino Sibeliuksen Ainola. Osa 2 AINOLA Janne oli silloin teiltä tultuansa niin innoissaan että ihan hyppi ja vaati minua yksin lähtemään j-päähän ja päättämään, vaan ... Huvilatontista kertoo länsirajalle perustettu kuusiaita, joka leikkaa poikki maiseman. Tänne metsän ja pellon rajaan Aino Sibelius raivasi Ainolan ensimmäisen kasvitarhan. Tie kiemurtelee portilta talolle, ja vasemmalle jää kallioinen metsämaa, jonka polkuja Sibelius mielellään käveli. Tuusulanjärven rantatien puutarhat TEKSTI JA VÄRIKUVAT VESA KOIVU PIIRROS EMMA EKMAN MUSTAVALKOKUVAT © FRED RUNEBERG/SUOMEN KUVAPALVELU Sarja jatkuu Oma Piha esittelee Tuusulanjärven taiteilijakotien puutarhat. Ainon täytyi etsiä itsestään uutta pohjaa, jolta hän voisi rakastaa puolisoaan ja tukea tätä kutsumuksessaan. - Tähän tapaan Aino Sibelius kirjoitti Järvenpäähän Saimi Järnefeltille kesällä 1903, kun Jean Sibelius oli palannut talon paikkaa katsomasta. T öyräs, joka miellytti Sibeliuksia, ei ole Tuusulanjärven rantapenkereitä vaan hieman loitompana metsäisellä niemekkeellä, joka työntyy pohjoisesta laajaan peltomaisemaan. Kun päätös muuttaa maalle kypsyi, Sibeliukset olivat olleet naimisissa jo kymmenkunta vuotta ja heillä oli kolme lasta. Talon takana maa laskeutuu etelään päin mentäessä. kyllä meidän täytyy olla molempien paikalla ja te välttämättä mukana ennenkuin siitä päätöstä tulee
omapiha 85
Sibeliuksella oli oma piirinsä, Robert Kajanus, Adolf Paul, Axel Gallén ja toisaalla säveltämisen kannalta aivan tärkeä Axel Carpelan. Syksyllä 1904 Sibeliukset pääsivät muuttamaan, ja uutta alkua juhlistamaan olivat saapuneet myös Ahot ja Järnefeltit. Arvelut osoittautuivat pian turhiksi, Aino oli tuohon aikaan jo kokenut puutarhuri ja hän paneutui tarmokkaasti pihatöihin, ja toiset puutarhaintoilijat, Maija Halonen ja Saimi Järnefelt, toivottivat hänet tervetulleeksi. Jannelle olisi pitänyt tehdä oma puutarhamaja musiikkia varten. Se on tehty jo maineensa vakiinnuttaneen kansallisen hahmon edustuskodiksi, mutta tunnel- maltaan kokonaisuus on rauhallinen, eikä niin mahtipontinen kuin Halosenniemi tai Gallénin Kalela. Yhdessä he onnistuivat, ja ensimmäinen tärkeä työ, jonka Sibelius sävelsi Ainolassa oli sinfoninen runo Pohjolan tytär. Nyt isän työ hallitsi kotia, ja kaikki saivat hipsiä sukkasillaan, että säveltäjän keskittyminen ei häiriintyisi. Vähitellen Ainon veljestä, maalari Eero Järnefeltistä, joka perheineen asui Suvirantaa, tuli yhä tärkeämpi keskustelukumppani. Viime vaiheessa talon sisätilojen suunnitelmiin tehtiin Sibeliusten toivomia muutoksia, Aino suunnitteli sisustuksen ja hän myös piirsi Ainolan saunarakennuksen. Päärakennukselta kukkatarhaan vievien portaiden pielet on istutettu täyteen kieloja, maksaruohoja ja muita kivikkokasveja. Aina vaan on puuhaa Ainolan on piirtänyt arkkitehti Lars Sonck. Aino oli paljon kotona kasvavan lapsikatraan kanssa, kun Janne viipyi Helsingin ravintolailloissa tai matkusteli Euroopassa musiikkinsa takia. Kielo oli Jean Sibeliuksen lempikukkia. Aino Sibelius epäröi alkuun, viihtyisikö hän sellaisella yksinäisellä paikalla. Ihanteellisia pikku hu- vilan paikkoja tontilla olisi ollut lukuisia, mutta erillisen työhuoneen rakentamista ei kukaan näytä ajatelleen. Rakennustöiden valvonta jäi Ainon tehtäväksi. Osa Ainon istuttamista omenapuista kukoistaa yhä. han niin, että kaiken muun lisäksi suurten sävelteosten laatiminen vaati sitkeyttä ja täydellistä keskittymistä. Heti seuraavana keväänä Aino alkoi raivata puutarhaa etelärin- 86 omapiha. Jean Sibelius ei tarvinnut Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä, hänen kohdallaan oli pikemminkin kysymys siitä, että hän tarvitsi työrauhaa ja perheelleen vakiintuneita oloja
Ja sitten puikahtaisimme kuin varkain pois. Ja puutarhaasi. Sibelius sai eniten itselleen koskemattoman luonnon ihailusta, valon vaihteluista, suon tuoksuista ja yön väreistä. Maa tuoksuu: sordinoja ja ff. Aino oli kiinnostunut hedelmänviljelystä, ja hän voittikin omenillaan kaksi palkintoa maatalousnäyttelyissä. Sen yläpuolelle perustettiin oleskelualue, jota sittemmin ryhdyttiin kutsumaan Rapalloksi. Välillä itkin ja sitten rupesin taas kuokkimaan". Syysomenia varten istutettiin esimerkiksi Borovinka ja Charlamowsky, talviherkutteluun Antonovka, Åkerö ja Grågylling. Niin että emme häiritsisi miestäsi. Raparperit reunustivat mansikkamaata. Seuraavana vuonna aloitettiin jo hedelmäpuiden istutukset tähän tontin lämpimään nurkkaukseen. Huolenpito puutarhasta oli myös ystävyyden vaalimista. On sanottu, että Sibeliuksen ja Eero Järnefeltin yhdessä tekemä retki Kolille saattoi olla Sibeliuksen neljännen sinfonian alku. Hevosenkengän muotoisen kukkatarhan rehevyyttä Aino Sibelius nousee puutarhan portaita ylös kastelukannu kädessään: taustalla erottuu hevosenkenkäpuutarha pioneineen ja hedelmäpuineen. Omenapuiden varjostamasta kukkatarhasta vie polku kohti aurinkoisella nurmikentällä, kuusiaidan suojassa odottavaa penkkiä. Puhetta ihmiselämästä Niin kuin Julia Donner hienosti kirjoittaa, puhe puutarhasta oli myös puhetta ihmisestä ja elämästä. Nimi toi mieleen onnellisia muistoja Jannen ja Ainon yhteiseltä Italian matkalta. Että se ei ollenkaan tietäisi, että vieraita on ollutkaan." Kun Ainon Rakas Mamma, Elisabeth Järnefelt, kirjoitti tyttärelleen sadon onnistumisesta, hän samalla toi esiin huolensa tyttären jaksamisesta: "Olen teitä niin paljon ajatellut ja huolehtinut sen kylmyydenkin takia, sinun puutarhasta ja miten sinä sen puolestakin kärsit". Tähän lämpimään nurkkaukseen Aino perusti Ainolan ensimmäisen puutarhan. Luonnonvaikutelmia teen lepikkoon, kasvimaa piti saada:"Minä kuokin ja lapioin kuokkimasta päästyänikin. Myöhemmin lavatarhan pohjalla oli paksu kerros hevosenlantaa ja olkea, jolla lavoja lämmitettiin. Kevättä ja elämää. Keväällä 1916 Sibelius kirjoitti päiväkirjaansa: "Ihana päivä. Sopisiko minun tulla käymään. Kesäomeniksi hän valitsi Säfstaholmin, Nalifin ja Hampuksen. Ja tämä ihmeellinen valaistus, joka muistuttaa elokuun auerta." Ja omapiha 87. Tulisin sinne keittiön puolelle ja menisimme hissun kissun puutarhaan, jossa juttelisimme hiljaa. Lavoissa kasvatettiin taimia ja niissä viljeltiin porkkanaa ja monenlaisia salaatteja, joiden siemenet Janne saattoi tuoda Saksan matkoiltaan. Avomaalla kasvatettiin herneitä ja sikuria. Aino Sibeliuksen ystävä Hilma Wiik kirjoitti Ainolle: "Rakas Aino Tekisi niin mieli nähdä sinua. Kun Pekka Halonen talonpojan poikana iloitsi ja möyri mullassa, Sibelius mieluummin käyskenteli puku päällä ja keppi kädessä. Jean Sibelius ei ollut erityinen puutarhassa kuopsuttaja
Koristetarhan takana oli Aino Sibeliuksen aikaan laajat kasvimaat ja lavatarhat. Ah niin -kuutamoa. Omenatarhan yläpuolella on Rapallo, jossa Sibeliukset mielellään oleskelivat. Kun kierretään saunan eteläpuolitse, tullaan vanhaan omenatarhaan, paikalle johon Aino perusti ensimmäiset kasvimaansa. Pakko. Tänne he halusivat myös tulla haudatuksi. Kukkaislauluja Jean Sibelius antoi monille sävelmilleen kukka-aiheisia nimiä. Tällä välin tyttäret saivat tilaisuuden opetella pianoläksynsä. Ainola tänään Ainolan päärakennus seisoo komeiden mäntyjen kehystämällä kallioisella rinteellä. Nykyään suurin osa hyötytarhasta on nurmetettu. · Opus 88 nro 1 Blåsippan (Sinivuokko) Sinivuokko Se kevät, minkä leivo toi, sun kauttas maassa vihannoi, sä ensi kukka armahamme! Ja niinkuin kaikki kalleimpamme myös taivoon viittaat sinäkin niin hellin silmin sinisin. Mutta kun tulee nurmelle, nurmikenttä onkin laaja, ja korkea, sileäksi leikattu kuusiaita selkeine kulmineen saavat unohtamaan, että päärakennus ei ole sentään linna vaan melkeinpä leikkisä huvila jylhän metsikön ja pellon välissä. Loivasti viettävä kukkatarha vilkkuu omenapuiden suojaama- Yhdessä Toukokuun lopulla koitti korvasieniaika. Johannes Gebhard Ainolan kontrasteja; talon ympärillä karulla kalliolla on havuuistutuksia ja kivikkokasveja, kukkatarhassa viihtyvät pionit, leimut ja muut rehevän maan perennat. Näkymä päärakennukselta kukkatarhaan Omenapuun ja ruusujen muodostama portti koristetarhassa Kellari on tilava ja käytännöllinen, niin kuin suuren perheen emännällä pitääkin olla. kesän mentyä: "Ihana päivä, aurinkoa ja kuutamoa. Ollut vastaanottavainen oppilas jälleen. Sydämeni on täynnä haikeutta ja luonnon palvontaa." päiväkirjaansa: "Aino olisi halunnut minut poimimaan sieniä, mutta minä olen mahdoton sellaiseen. Sinivuokko on yksinlaulu, jonka hän sävelsi Fr.M. Polku jatkaa kulkuaan metsän pimentoihin. 88 omapiha. - Nähnyt kaikkina näinä päivinä kurkia; muuttamassa etelään musiikkiaan kajautellen. Korkean kuusiaidan rajaama alapuutarha on hauskasti kahtalainen. Taon Jokamiestä. Minun työskentelytapani?!" Mutta Ainon onnistui sittenkin houkutella hänet mukaan, ja vähän myöhemmin Sibelius lisäsi: "Pakotin itseni ja menin poimimaan sieniä ja luonnon keskellä oli ihanaa." Myöhemmin Ainon ja Jannen rutiineihin kuului, että he kävivät aamuisin kävelyllä, lähtöaika oli klo 10.00 ja he viipyivät retkellään 1,5 tuntia. Ja olen huolissani sinfonian muokkauksesta. Ehtiikö se sinfoniakonserttiini marraskuussa. Kiviset portaat kalliokasvi-istutuksineen johtavat alas hevosenkenkäpuutarhaan. Niiden äänet elämäni johtolanka. Sibelius istui sisällä ja murehti töitään ja merkitsi na. Franzenin runoon. Päärakennukselta katsottaessa se näyttää kodikkaalta ja pieneltä, nurmialue vaikuttaa kapealta, ja kuuset ovat liki kukkatarhaa. suom
Pentti Koskimies ja Matti Tuloisela Helsinki 1987 Tuusulan rantatie Veijo Meri Otava, Keuruu 1981 Jean Sibelius 1-5 Erik Tawaststjerna Otava, Helsinki, Keuruu1965 - 1988 Halosenniemi Tie n:o 145 Rantatie Hyrylä omapiha 89. Karvaiaiset tuottavat yhä satoa. Leimuja, ukonhattuja ja muita perennoja kukkatarhassa Aino Sibeliuksen kasvilavoissa kasvaa rehevää salaattia ja porkkanoita, taustalla näkyy kasvimaata. Tutustu Tuusulanrantatiehen Järvenpää Tuusulanjärvi Ainola AINOLA Ainola-säätiö pitää yllä Jean ja Aino Sibeliuksen kotimuseota. Ainola Ainolantie 04400 Järvenpää HALOSENNIEMI Pekka ja Maija Halosen taiteilijakoti puutarhoineen on säilynyt meidän päiviimme asti ja yleisöllä on vapaa pääsy sinne. Halosenniemi on avoinna 1.1.-30.4.2007 ti-su 12-17 1.5.-2.9.2007 ti-su 10-18 osoite: Tuusulan Rantatie Tuusulan museo puh. Tupatöllin tarinoita I näyttely Halosenniemessä 26.1.-6.5. -30.9.2007 , tiistai-sunnuntai klo 10-17. Keväinen näyttely tuo esille Maijan roolia perheen arjen pyörittäjänä. Laaja puutarha on hyvässä kunnossa ja sekä kotimuseo että puutarha ovat kesäisin avoinna yleisölle: 2.5. SuviSirkku Talas Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 756, Jyväskylä 2000 Ainola toim. (09) 8718 3461, 8718 3466 e-mail: halosenniemi@tuusula.fi www.halosenniemi.fi KIRJALLISUUTTA Aino Sibeliuksen kirjeitä Järnefelt-suvun jäsenille toim. 2007 esittelee Pekka Halosen taidetta sekä elämää upeassa taiteilijakodissa. Liisa Suvikumpu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 978, Hämeenlinna 2004 Aino Sibeliuksen puutarha Julia Donner Multikustannus, Jyväskylä 2006 Canto didattico Suomalaisia yksinlauluja laulutunneille 1A Toim
Suomalainen kansallisnäkymä avautui Topeliuksen ja Runebergin runojen riveiltä. Koko elokuu siihen laittamiseen menee ja sitten syyskuussa tulevat sienet..." Aino Sibeliukselle puutarhassa työskenteleminen merkitsi rentoutumista ja omaa reviiriä. Puoliso Jean Sibelius huomasi puutarhan positiivisen vaikutuksen vaimoonsa, ja Aino kuvasi sitä itsekin: "Kun vaan jaksan tehdä työtä [puutarhassa] niin kuin nyt, olen oikein "hyvässä" kunnossa. Teos ei kuitenkaan ole ylistys menneiden aikojen viehätykselle, vaan valaiseva kuvaus Suomen puutarhakulttuurista noin sata vuotta sitten. Vuorokausirytmi oli säädeltyä ja hiljaisuutta noudatettiin. Vihannesten kasvatus oli välttämätön työ mutta samalla ylpeilyn aihe, kuten selviää Ainon kirjeestä äidilleen: "Gurkkuja sain heti poimia suuren korin ja tänään alan niitä suolata. Kansallistunne vaati kuitenkin oman, tunnistettavan maiseman, joka erotti meidät muista maista. Kirja-arvostelu TEKSTI SAILA ROUTIO KUVAT MULTIKUSTANNUS JA SAILA ROUTIO Oi, terve tarhurineito... Aino Sibeliuksen puutarha Julia Donner Multikustannus 112 sivua K irjan nimessä helähtää runollisuus, joka jatkuu yhtenäisenä teoksen loppuun saakka. Lukuisat katkelmat henkilökohtaisista kirjeistä ja 1900-luvun alun 90 omapiha. Donner osaa poimia oleellisen ja havainnollistaa tarkasti. Aiheeseen paneudutaan syvällisesti, mutta kirjan pieni koko ei valitettavasti salli laajempaa tutkiskelua puutarhan merkityksestä suomalaisille. Kyllä on hauskaa kun saa niin paljon siitä työstä minkä on tehnyt. Aikakauden (1904-1969) puutarhaneuvot ja ruokareseptit sekä lainaukset lehtiartikkeleista lietsovat nostalgiaa. Lukija ymmärtää miten Suomen maisemakuvaus oli, aikakauslehtien ja television puuttuessa, kirjallisten selostusten varassa. Järvimaisemat ja hongat Jean Sibeliuksen sävellysten lisäksi edustavat vieläkin suomalaisuuden sisintä. Kirjan värivalokuvat ovat Taneli Eskolan. Ainolan puutarha esitellään aikakautensa kuvana. Donnerin teoksen arvo piilee suomalaisen puutarhakulttuurin kuvauksessa. Asiat jotka minua levostuttavat eivät silloin saa luonnottomia dimensionia." Kirjan kuvitus tukee lukemiskokemusta ja rytmi on nautittava. Kermanvalkoisilla, paksuilla sivuilla vuorottelevat vanhat valokuvat, voimakkaat, kasviaiheiset piirrokset ja tunnelmalliset kuvat Ainolan puutarhasta eri vuodenaikoina. Hänen yksityistä elämäänsä raotetaan tarkalla selostuksella siitä, millaista oli säveltäjämestarin elämänkumppanin arki. Isänmaan maisemien tuntemus oli nykypäivään verrattuna vajavaista. Aino ja Jean Sibeliuksen elämänkaari jää hieman taka-alalle, kun 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun ihanteita ja elämäntapaa tehdään tutuiksi
Markus Konttisen rehevät piirustukset tuovat kirjaan ripauksen nykypäivää. ainola taitto ainola taitto 61 13.2.2007, 07:53 64 13.2.2007, 07:53 puutarhakirjoista tekevät tekstistä mukavan polveilevan. Luku vaihtuu luontevasti toiseen, aihe siirtyy taiteilijahuviloista Ainolan arkeen. Aino Sibeliuksen kirjahyllyn kuluneimmat niteet on pantu merkille, jopa kuitit kasvimaan hankinnoista on syynätty. Ainolan huvilan synty selitetään laajasti esimerkkien avulla: aikakauden tyyli, eurooppalainen muotivirtaus, kulttuuripiirin vaikutus ja Tuusulanjärjen taiteilijayhdyskunta vaikuttivat kukin osaltaan rakennuksen yksityiskohtiin. Oi, terve tarhurineito... Pohjustus naisen ja puutarhan suhteesta on pitkä, varsinkin, kun lukija on juuri päässyt Ainolan arkipäivän makuun. Mukaansatempaavinta kirjassa ovatkin huomiot arkielämän yksityiskohdista. on tutkielma puutarhasta, mutta samalla kirjaan nivoutuvat lähiympäristön muut elämänkohtalot ja ystävyyssuhteet. ainola taitto 49 Lainaukset ja vanhat valokuvat luovat vuosisadan alun tunnelman ja muodostavat raamit, joiden varaan Aino Sibeliuksen tarina on pingotettu. Ensimmäinen osa käsitteli Pekka Halosen Halosenniemeä (Oma Piha 1/2007), tässä numerossa on vuorossa Ainolan puutarha. 13.2.2007, 07:51 omapiha 91. Kuva on Hilma Wiik ja Aino Sibelius. Tämän vuoden Oma Piha -lehdissä kuljetaan Tuusulan Rantatiellä Suomen taiteen kultakauden taiteilijayhdyskunnan puutarhoissa. Valitettavasti kustantaja on antanut varsin niukat puitteet näin hyvälle aiheelle. Donnerin kirjan pohjalta voi perustaa oman hyötypuutarhan, sillä viljelytavat kerrotaan tarkoin. Käytännön elämän kuvailu Ainolassa muuttuu melko äkisti filosofiseksi pohdinnaksi naisen roolista puutarhassa. Puutarhan lisäksi sivutaan rakennushistoriaa
Maa kannattaa kastella hyvin, jo heti kuopan pohjalle kaadetaan runsaasti vettä. Kovin roskainen tai klimpeiksi huovuttunut villa joudutaan heittämään pois. Raikas sininen on hyvin monen lempiväri. Pihaelämää Villasta saa hyvän katteen TEKSTI ja KUVITUS Saila Routio Ei niinkään talousmielessä, vaan puutarhassa. Villaa kannattaa laittaa kompostiin ohuina kerroksina helposti maatuvan jätteen väliin. Vaikka villa sopii kompostoitavaksikin, siinä oleva villarasva eli lanoliini estää maatumista. Se pitää maan kosteana ja estää rikkaruohon siementen lentämisen mullan pinnalle, jossa ne pääsisivät itämään ja kasvamaan. Kuvan kalusteet ovat Harmonia-kalusteen, puh. 0400-640622. 92 omapiha. Värikkäät kalusteet elävöittävät pihaa koko kesän ajan, kun kukat vaihtavat esiintymisvuoroaan. Huhti-toukokuun sateet ovat harvassa, joten uusia istutuksia muistetaan säännöllisesti iltakävelyn jälkeen kastelemalla maa läpikotaisin. Ne korostavat kukkien luonnollista värimaailmaa. Tavallisen ruskean, vihreän ja valkoisen kalustevärin sijaan kannattaa kokeilla murrettuja sävyjä: okraa, lämmintä turkoosia, roosaa. Puutarhurien kannattaakin kääntyä lähistön lampurien puoleen kateasioissa. Kasvit maahan muhevaan multaan Kevät on kuivaa istutusaikaa. Lampaita kerittäessä syntyy aina jonkin verran huonoa villaa, jota ei voida käyttää. Kasvit kiittävät juurtumalla hyvin, jonka jälkeen kasvu on nopeaa. Päiväunet sinisellä penkillä Pihakalusteiden maalausta kannattaa harkita. Violettiin vivahtava sininen sävy toistuu ritarinkannuksissa, kurjenpolvissa ja lupiineissa. Istuttamisen ja maan tiivistämisen jälkeen kastellaan vielä oikein kunnolla. Jos ne tilaa kotimaiselta valmistajalta, ne voi saada valmiiksi maalattuna haluamansa värisiksi. Raakavilla, kuten olkikin, pysyy maan pinnalla pitkään maatumatta
Muutama onnen metri Onnellinen on hän, joka parvekkeen omistaa. Parveke on selkeärajainen paikka, joka on helppo pitää siistinä. Liian isoksi kasvava villiviini säästetään muualle, sillä se häipyy pian kohti puun latvaa, vallaten sen kuin Ruususen linnan. omapiha 93. Puun latvuksen alla kilpailu on kovaa, sillä ison puun juuret imevät veden ja ravinteet maasta, eivätkä jätä muille kasveille elinmahdollisuutta. Köynnöspuuksi käy hyvin myös vanha, jäkälöitynyt omenapuu, jopa kuollut yksilö. Monella puulla on kaunis kaarna, jonka värisävyt ja kohoumat ilahduttavat tarkkasilmäistä puutarhuria. Koska parveke on pieni tila, jossa tulee paljon oleskeltua, yksityiskohdatkin huomataan. Puun peitoksi Puiden paljaat rungot joko miellyttävät silmää tai sitten eivät. Hyvien istutusastioiden ja kelpo kasvivalintojen lisäksi tarvitaan suuri kastelukannu, sillä ruukut kuivuvat nopeasti, eikä sadevesi yllä niitä kastelemaan, jos päällä on katos. Köynnökselle on paras tehdä oma, pieni kohopenkki, vaikkapa kivillä reunustettu pyörylä. Puun ympärille voi silloin kietoa kanaverkkoa löyhästi, jotta rungolle jää kasvuvaraa. Parvekkeella ei leikata ruohoa eivätkä rikkaruohot tai etanatkaan kovin vaivaa. Verkkoa pitkin ohjataan kasvamaan köynnös. Ei nimittäin haittaa yhtään, jos puussa ei ole omia lehtiä. Varsinkin koivun ja saarnen juuret ovat lähellä pintaa ja siten hankalia muille kasveille. Sopivia köynnöksiä ovat kauniisti kukkivat kärhö ja kuusama. Matalat kalliopuutarhan kasvit ja miniatyyriesineet erottuvat edukseen, eivätkä katoa suurempiensa varjoon. Mutta on niitäkin puutarhureita, joita kaarna ei kerta kaikkiaan miellytä, ja on puita, joiden runko ei ole kovin ihmeellinen
Kasvimaan töihin voi jo varautua muistamalla, että aikaavievintä on kitkemisen ohella kastelu. Kaavoitusasioihin kuuluu esimerkiksi sen miettiminen, mihin puistot sijoitetaan, miten pyörätie- ja latuverkostoa parannetaan ja mihin teollisuusrakennukset parhaiten sopivat. Veden keruu kannattaa ajatella etukäteen, suunnittelemalla pääsee vähemmällä. Nyt kannattaa jo alkaa katsella sopivaa tynnyriä tai allasta, sillä kohta alkaa vasta syksyllä hellittävä pihakiire. Katseet kaavoitukseen Julkiset viheralueet ovat pihan laajennus tai itse piha niille, joilla ei ole omaa palaa maata. Silloin on suureksi avuksi, jos sitä voi kerralla varastoida tynnyriin vaikka letkun avulla. Tynnyrissä vesi hapettuu ja lämpiää kasveille sopivaksi. Ensimmäisenä kastelun puutteesta kärsivät matalajuuriset ja reheväkasvuiset lajit, kuten kurpitsat ja kaalit. Jos kasvimaan vieressä ei ole kaivoa tai ränniä, josta vettä voi kerätä, täytyy vesi kantaa kauempaa. Kannattaa käydä katsomassa, kommentit kaavasta voi yleensä lähettää kirjallisesti. 94 omapiha. Eteläisen PäijätHämeen alueella maaseutua säilytetään elinvoimaisena ETPÄHÄ-ohjelman avulla, joka on asukaslähtöinen maaseudun kehittämisohjelma. Usein tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja, joihin asukkaat voivat vaikuttaa. Toteuttamisessa ovat mukana niin asukkaat kuin viranomaisetkin. Kaavan tarkoitus on aina luoda hyvä elinympäristö. Tynnyristä vettä riittää kastelukannulla kasteluun päivien, jopa viikkojen ajaksi. Pihaelämää Vesi varastoon Kevät kehittyy kohisten, sen jälkeen kesä. Kaavaehdotukset asetetaan aina julkisesti nähtäville kirjastoon, kunnantaloon tai vastaavaan paikkaan, jossa kaikki pääsevät tutustumaan niihin. Kylmä kaivo- tai vesijohtovesi hidastaa juuriston kehitystä ja vähentää maan pintakerrosten hyödyllistä pieneliötoimintaa. Kuntien ja kaupunkien asukkaiden kannattaa pitää silmällä alueensa kaavoitusta, sillä se vaikuttaa kaikkien alueella asuvien ja työssäkäyvien elämään
Peukalonpäätä isommat leikkaushaavat voi suojata oksavahalla, se estää oksan kuivumista ja halkeilua. Maa on vielä jäässä, mutta lehdet alkavat jo haihduttaa. Kevyt materiaali ei eristä liikaa lämmittäen kasvia, vaan antaa ilman virrata lävitseen. omapiha 95. Samana vuonna pensaasta poistetaan vain muutama oksa, ettei pensas innostu kasvattamaan ylettömästi versoja ja muutu tiheäksi tuhjakkeeksi. Vanhat oksat erottaa uusista harmaantunut, hilseilevä kuori. Pesuveteen voi lisätä tilkan mäntysuopaakin, kunhan ruukut huuhdotaan lopuksi kunnolla. Jäljelle jätetään ehkä vain parin silmun verran edellisen kesän aikana kasvanutta versoa, kuusiaidan vuosikasvaimesta parin sentin verran. Marjapensaista ja pensasruusuista voi harventaa vanhimpia oksia heti, kun lumi on sulanut sen verran, että oksat saa katkaistua aivan maanrajasta. Kun vanhat oksat poistetaan, nuorille versoille tulee tilaa. Omenapuista karsitaan kuolleita, vioittuneita, toisiaan hankaavia tai väärään suuntaan kasvavia oksia. Suuren lammen rantaa reunustaa kivikkopuutarha, jonka takana seisoo havupuukokoelma. Rauhallinen vehreys ja mereltä silloin tällöin lehahtava tuulahdus hellivät kaupungin vilskeeseen väsynyttä matkailijaa. Kuusiaidat ja muut muotoillut pensasaidat siistitään kevättalvella. Kylmässä varastossa olleet mullat otetaan lämpimään huoneeseen useita päiviä ennen istutuksia, jotta jäinen multa ehtii sulaa ja lämmetä. Aidan sivut tasoitetaan niin, että edellisvuonna kasvaneita versoja lyhennetään reippaasti. Poistettavat oksat sahataan siististi lähintä oksanhankaa tai runkoa myöten, niin että leikkausjäljestä tulee mahdollisimman pieni ja sileäpintainen. Monien puutarhamyymälöiden ja taimistojen luettelot ovat jo saatavana. Vasta sitten, kun aita on riittävän korkea, päällystäkin aletaan leikata enemmän. Huppu päähän Nuoret ikivihreät kasvit tarvitsevat suojaa kevätauringolta. Puutarhaterveiset Tallinnasta Tallinnan kasvitieteellinen puutarha sijaitsee kaupungin itäpuolella, Pirita-joen rannalla. Tarkistetaan, onko varastossa tarpeeksi kevytsoraa ja kukkamultaa. Oikea aika on silloin, kun pahimmat pakkaset ovat ohi, mutta mahla ei vielä ole alkanut virrata. Siementaimien, sipuleiden ja mukuloiden esikasvatuksessa tarvittavat ruukut kaivetaan esille varastosta ja pestään lämpimällä vedellä ja harjalla. Havuaitojen päällistä aletaan tasoittaa vasta sitten, kun aita on kasvanut halutun korkuiseksi. Lehtensä pudottavia pensasaitoja typistetään myös päältä joka kevät, mutta jäljelle jätetään noin kymmenen sentin verran vuosikasvua. Rehevien metsiköiden pohjakasvillisuutena on virolaisia luonnonkasveja. Rean muistilista Maaliskuussa on oikea aika suunnitella, mitä monivuotisten kasvien taimia puutarhassa tarvitaan keväällä. Harvinaisemmat kasvit saattavat loppua kesken, joten taimitilaukset kannattaa tehdä hyvissä ajoin. Kaikkein vanhimmat oksat saattavat olla jo itsekseen kuivuneita. Kun juuret eivät saa uutta nestettä haihtuneen tilalle, kasvi kuivuu pystyyn. Varjostuspeitoksi sopii kevyt, huokoinen peite, esimerkiksi säkkikangas
Oma Piha 3/2007 ilmestyy 4.5. Seuraavassa numerossa mm Lapsiperheen veneilyhenkinen piha Suolahdessa + Suunnittelun salaisuuksia: Puutarha rinteessä + Vanhanajan kasvitarha Itävallassa Ruusuja parvekkeille Kunnostamme vanhan syreenimajan Ahkerat pikku orvokit omapiha 97
vsk Postimerkki. Jos olet jo tilaaja, merkitse asiakasnumerosi osoitelipusta tähän__________________ Tilaan Oma Piha -lehden kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen hintaan 29,70 / vuosikerta (6 numeroa eteenpäin) Tilaan Oma Piha -lehden kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen ja saan 10 päivänliljan juurakkoa postimaksun (4,50 ) hinnalla yhteensä hintaan 34,20 Tilaan Oma Piha -lehden vuosikerran määräaikaisena (6 numeroa eteenpäin) hintaan 34,70 Tilaan Oma Piha -lehden lahjaksi määräaikaisena (6 numeroa eteenpäin) hintaan 34,70 kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen hintaan 29,70 / vuosikerta (6 numeroa eteenpäin) Lahjatilauksen maksajan nimi _____________________________________ Lähiosoite ______________________________________________________ Postinumero _____________ Postitoimipaikka _______________________ Puhelinnumero _________________________________________________ Lehden tilauskoodi 0720 Tilaan PIHAKALENTERIN 2007/2008 hintaan 19,90 (Lisäksi postitusmaksu 3,10 ) Lopetan Oma Piha -lehden tilauksen maksamani tilausjakson päätyttyä Osoitetietoni ovat muuttuneet, uusi osoite alla Tilaajan nimi Lähiosoite ________________________________________________________ __________________________________________________________ Tilausjakso sisältää 6 painettua lehteä täynnä tuoretta lukemista sekä rajoittamattoman käyttöoikeuden Internet-palveluun osoitteessa www.omapiha.info Toimitus Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki toimitus@omapiha.info Päätoimittaja Jouko Tikkanen jouko.tikkanen@omapiha.info Toimituspäällikkö Rea Peltola rea.peltola@omapiha.info Toimittaja Saila Routio saila.routio@omapiha.info Valokuvaaja Vesa Koivu vesa.koivu@omapiha.info Avustavat toimittajat Säde Aarlahti, Monica Äijälä Graafinen suunnittelu Taija-Tuulia Tammelin, Emma Ekman Kustantaja Puistomedia Oy - Suomen Omapiha Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki Mediatiedot www.omapiha.info Ilmoitusmateriaali aineisto@omapiha.info Painopaikka Printall AS Ilmestyminen Painettu lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa: tammikuussa, maaliskuussa, toukokuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Sähköinen lehti osoitteessa www.omapiha.info joka päivä 24 tuntia. Postinumero _____________ Postitoimipaikka ____________________________ Copyright Puhelinnumero ______________________________________________________ OP 2/07 Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Oma Piha -lehden lupaa on kielletty. Lehti vastaa ainoastaan tilaamastaan aineistosta. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Oma Piha -lehti Asiakaspalvelu Vanha Talvitie 10 C 00580 HELSINKI ISSN 1459-9783 4. Kekkilä saa myö käyttöv s mul n kuu lan tta inkk ejä löyt erilaista OPiha 20070 yy osoi katetta 2_kan si.indd tteesta 1 PUUT SOR A - Ihmee llinen Kasv Uudein vinkit: nlaisia A A AR NO ITAKA SVEJA ARHA Hehk eitä PA Aino RVEK ja KEITA AINO Jean SI BE LAN puut LIUKSEN ar ha Lehtok ssa otilot KURIIN 22.2.2 007 15:48: 32 KYLV oi jo ÄÄ! Nyt v Sähköpostilla asiakaspalvelu@omapiha.info Puhelimitse (Arkisin klo 9-15): 09-239 6168 tai 040 846 8224 Internetistä www.omapiha.info Kestotilaus Vuositilaus Irtonumero 29,70 34,70 6,90 Lehtipisteistä PALVELUKORTTI 2007 Tällä kortilla voit hoitaa tilauksesi ja osoitteenmuutoksesi. TILAA OMA PIHA! Tilaamalla Oma Piha -lehden saat kuusi asiantuntevaa lehteä täynnä vinkkejä ja ideoita. Kestona vain 29,70 /vsk Vastu stama ttoma ovat saapu t ruuk neet lähika kukatte et uppo ihin. IS TU TA RU UK KU PU UT A RH A 2/2007 6,90 www.om apiha.in fo saaIVA ri KUKK Eppu Nuot ion Tilaukset ja asiakaspalvelu: Postitse Oma Piha, Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki Ruu kkukate voim ei aino aan asta saa 1,5 paremm in ja an paranna ja 2 www litra väh .kek kila.fi n pakkau entää kas kasvin ulko telutarv ksissa näköä. kaupois etta Se ta ja . lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä ja julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen
Kekkilän kuutta erilaista katetta saa 1,5 ja 2 litran pakkauksissa kaupoista ja käyttövinkkejä löytyy osoitteesta www.kekkila.fi. Se saa myös mullan voimaan paremmin ja vähentää kastelutarvetta. Vastustamattomat ruukkukatteet ovat saapuneet lähikauppoihin. Ruukkukate ei ainoastaan paranna kasvin ulkonäköä