Oma PIHA 3/2005 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Lehti juuri sinulle. Ötökät & perhoset Säämiehen RUUKKUTARHA KESÄPIHA Koko perheen KESÄN MAUT LÄ ÄKEYRTIT LUONNOSTA HUVIMAJA - olohuone ulkona. UUDEN KODIN PIHAREMONT TI 3/2005 5,90 www.omapiha.info Oman pihan laittajille, kotipuutarhureille, vihersisustajille, parvekkeella viihtyville
3/2005 Sisällysluettelo 8 24 46 68 Toiveartikkeli Piha muuttuu 16 Muutoskohde Raikkaat ja järkevät ratkaisut toivat omakotitalon pihaan kaivattua käytännöllisyyttä ja viihtyisyyttä. Kookas piha kannattaa suunnitella ja toteuttaa harkiten, jotta hoito on huoletonta ja pihasta voi nauttia hyvällä mielellä. Haastattelussa Visa Salojärvi Virkistystä ja virikkeitä omasta pihasta 30 Huvimajan Torju tuholaiset pihalta Kuka asustaa kukkapenkissä. Tutustu pihan hyöty- ja haittahyönteisiin. rakentaminen 34 Oma maja lapsille Rohdoskasveja Rohdoksia pihamaalta, maustelöytöjä mökiltä Inspiraatio 14 Airiston loma-asuntomessut Paraisilla 38 38 Maisemia Marketanpuistosta Karuilta paikoilta tuntuvilta tienpientareilta löytää ainekset kauniisiin luonnonkukkakimppuihin. 72 Kädentaidot Kaunis ja hyödyllinen piha 44 Puutarhasta 52 Perusta saa jo satoa perhospuutarha Kutsu puutarhaasi lepattelevia kesän lähettiläitä kattamalla perhosille makoisa mesitarjoilu. 62 Perennapenkin istutus 52 Palstat 4 Lehdenkärjet 58 Arnon Kasvi- & pihavinkit 76 Pihaelämää 80 Hernemaissipaprika Henna Ijäs kuvaa lapsiperheen arkea ensimmäisen oman kodin pihamaalla Oma Piha 81 Yhteystiedot 16 2 omapiha 81 Oma Pihan palvelukortti 82 Seuraavassa numerossa
Grillaus, marjabooli ja kesäsalaatti ovat helppoja ja edullisia tarjottavia. Koko Suomessa juhannuksena on ollut tapana pystyttää ulko-ovelle juhannuskoivu. Ystäviä voi kutsua puutarhajuhliin. Romanttiset tytöt keräävät tyynyn alle seitsemän tai yhdeksän kukkalajia ja odottavat näkevänsä tulevan sulhonsa unessa. On yötön yö. Katolisen kirkon myötä se sijoitettiin Johannes Kastajan päiväksi, mutta vieläkin juhannukseen liittyy erilaisia taikoja ja uskomuksia. LounaisSuomessa juhannuksesta käytetyt nimitykset, kuten mittumarja tai mettumaari, viittaavat myös keskikesään, sillä tulevathan ne ruotsinkielestä - midsommar. Ahvenanmaalla pystytetään juhannussalkoja. Monet aloittavat silloin lomansa, järvet ovat lämmenneet uimakelpoisiksi ja mansikat kypsyvät. Juhannuskokkojen polttamisen perinne levisi idästä koko Suomeen. Pääkirjoitus Kesä alkaa keskikesän juhlasta Vaikka juhannus on keskikesän juhla, alkaa meistä useille oikea kesä vasta juhannuksesta. Suomalaisille juhannus on ennen kaikkea keskikesän juhla, valon juhla. Oma piha ja puutarha tarjoavat juhannustunnelmaa koko kesäksi. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on keskelle pihaa pystytetty pitkä hoikka kuusi. Lainsäätäjän "direktiiviä" ei kuitenkaan noudatettu kovin tunnollisesti, ja tapa koristaa huoneita tai ainakin oven ja portin pielet tuoreilla koivuilla ja lehvillä on säilynyt. Nautitaan kesästä. 30 34 8 Jouko Tikkanen 72 omapiha 3. Juhannus tunnettiin pakanuuden aikana Ukon juhlana. Piha ja puutarha ovat kauneimmillaan. Juhannuksena valvotaan ja nautitaan Suomen lyhyestä kesästä. Juhannuksen historiasta löytyy varhainen, vuodelta 1734 peräisin oleva asetus, joka kieltää kansaa rakentamasta pihoihinsa huvimajoja keskikesän aikaan
1,60 Anttila. 4 omapiha. Kävelyretki Töölönlahden taidepuutarhassa, Helsingissä. Dr Plant - lääkekasvinäyttely Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa 15.7.-14.8. Asuntomessut Oulussa 15.-17.7. Luonto parantajana, Elonkierto, Jokioinen. Luontaislääkinnän asiantuntija agronomi Virpi Raipala-Cormier Frantsilan yrttitilalta esittelee Elonkierron parantavia yrttejä ja niiden käyttömahdollisuuksia. Provado-hyönteispuikoilla huonekasvit saavat kahdeksan viikon suojan imeviltä tuholaisilta. Lähtöpaikka: Finlandia-talon parkkipaikka Milloin on kesä? Kesä on tullut, kun päästään ensimmäistä kertaa mattopyykille. Pyykkääjä ilahtuu solakasta juuriharjasta, josta saa tukevan otteen. Kaarevalla harjalla onnistuu myös perunoiden ja juuresten pesu. Samalla puikoista vapautuu kasvien käyttöön ravinteita, joten sekä lannoituksen että tuholaistorjunnan voi unohtaa viikoiksi! 20 puikon pakkaus maksaa noin 7 . Anttila Kodin Ykkönen. Kiinanruusussa kuhisee Kesän lämpö ja kosteus sopivat myös huonekasvien tuholaisille. Suonenjoen mansikkakarnevaalit 35 vuotta 26.7.2005 klo 18 Annalan chilit ja paprikat, Helsingin hyötykasviyhdistys. 8.7.-10.7. Lepaa 05 (Puutarhatekniikka 05) -näyttely, Hattula 15.8. Loma-asuntomessut Paraisilla 29.6. Yhden puikon kerta-annos riittää halkaisijaltaan 13 sentin ruukkuun. Lehdenkärjet Istahdetaan laiturille! Iloisen raidalliset kesätyynyt piristävät vanhoja puutarhakalusteita. Uusien taimien tai ulkoa sisään tuotujen kasvien mukana kirvat ja punkit saattavat tarttua ikkunalaudan paprikantaimeen tai kiinanruusuun. Puikkojen valmistaja on Bayer ja maahantuonnista vastaa Berner. 28.7.2005 - 31.7.2005, klo klo 10 - 18 Farmari Suomen Maatalousnäyttely 2005 Tampereella 11.-13.8. klo 18. Mainiot Marjat - marjaviikon kampanjatapauhtumia (Maa- ja kotitalousnaisten Keskus) 16.8. Muhkeat istuinpehmusteet ovat kooltaan 40 x 40 x 8 cm, hinta 9,90 . Provado-tikkujen tehoaineena on mm. Puutarhuri Jussi Jokela kertoo chilien ja vihannespaprikan kasvatuksesta. punkkeihin, ripsiäisiin ja jauhiaisiin tehoava imidaklopridi. Ajankohtaisia tapahtumia 17.6.-10.7
järjestetyt puutarhamarkkinat kokosivat pääkaupunkiseudun viherpeukalot Espoon Marketanpuistoon. Pihagalleria välittää patsaat ja puuelementit suoraan niiden virolaisilta valmistajilta, mikä säästää seteleitä kuluttajan lompakossa. Markkinoilla oli tänä vuonna mukana edellisvuosia runsaammin taimituottajia. (040) 716 5985 omapiha 5. Gardenan tuotteisiin ihastunut Marco-klovni on ehtinyt kokeilla välineillään myös kiveyksen tekoa. Hiilidioksidin tuotantoon laite käyttää nestekaasua. Uusi pihakalusteiden erikoisliike Raisioon Puutarhamarkkinat Alkukesä on taimikaupan ja pihasesongin kulta-aikaa. Yhteystiedot: www. (02) 43 56 470 Eroon hyttysistä Valtaosa Suomen neljästäkymmenestä hyttyslajista on ihmiselle täysin harmittomia. Myyntiartikkeleista suosituimpia olivat yrttien taimet ja kesäkukka-amppelit. Pienestä imevien lajien joukosta riittää kuitenkin riesaa lämpimiin kesäiltoihin. Suihkulähteiden ja pihapatsaiden materiaalina on kipsin ja betonin seos, ja ne kestävät ulkona kesät talvet. Laitetta on käytetty Yhdysvalloissa ja Isossa Britanniassa yksityistalouksien lisäksi mm. hotellien ja golfkenttien hyttyspulmiin. Uusin tulokas hyttyskynttilöiden, -kierukoiden ja -myrkkyjen joukkoon on hiilidioksidilla ja feromoneilla hyttyset pyydystävä Mosquito Magnet, jonka luvataan tarjoavan pitkäaikaisen ratkaisun hyttysten torjuntaan. p. -Varrellinen harja kelpaa moneen puuhaan, mutta toimii erityisen hyvin jääkiekko-ottelussa, hän toteaa. Tilausten toimitusaika on kolmesta neljään viikkoa. Pihagallerian tukevat puuaidat ja terassielementit on valmistettu painekyllästetystä kuusipuusta, ja ne toimitetaan Etelä-Suomen alueella kotiovelle saakka ilman erillistä kuljetusmaksua. pihagalleria.fi, Pihagallerian myymälä Raisiossa osoitteessa Tuotekatu 6. Kuvan iso suihkulähde maksaa noin 1000 euroa, pienempien suihkulähteiden hinnat vaihtelevat 150 eurosta 300 euroon. Myös puupioneja oli näytillä useammankin kasvattajan myyntipöydällä. Hintoihin sisältyy myös vesisuihkua pyörittävä pumppu. Aitaelementtien jälleenmyyjänä toimii myös Jalotakka Oy Kotkassa. Maahantuoja: Proviter Ky p. Kesäkuussa avautui Turun lähellä uusi aita- ja terassielementtejä sekä suihkulähteitä ja pihapatsaita maahantuova erikoismyymälä. Nestekaasu houkuttelee lähialueen hyttyset laitteen ansaan, jossa ne kuolevat parissa tunnissa. 11.6. Ostosten lomassa moni tutustui puiston esittelypuutarhoihin ja eri valmistajien uutuustuotteisiin
Naturaruukun materiaalina on helppohoitoinen, tiilenvärinen muovi. Sivusto on oivallinen osoitus siitä, että internetin avulla voidaan myös houkutella lapsia tietokoneiden ääreltä pihalle tutustumaan lähiluonnon ihmeisiin. Lisäksi ruukussa on hoitoa helpottava altakasteluosa. Suuresta lämmöntarpeesta johtuen myös vedentarve on melkoinen, ja chilejä ja paprikoita saa kastella lähes päivittäin. Vihreä väri kertoo miedosta mausta, punaisissa ja keltaisissa hedelmissä maku on kehittynyt voimakkaaksi. Tiedätkö, miten kasveista saadaan kirjoitusmustetta tai miten voit sisällä tehdä oman sateenkaaren. Ne ovat lämmön ystäviä, joten ruukuissa kasvatettavat turkinpippurit viihtyvät parhaiten talon eteläseinustalla. KekkiläKids-sivusto on suunniteltu ala-asteikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen ja sen tarkoituksena on tehdä puutarhaalaa tunnetuksi ja kiinnostavaksi lasten ja nuorten keskuudessa. Ratkaisun näihin kysymyksiin ja 29 muuta mukavaa lomapuuhaa löydät uudesta KekkiläKids -maailmasta. Hedelmien turpoaminen vie pitkään, mutta niitä voi poimia ruokiin heti, kun kokoa on riittävästi. Puuhakohteet löytyvät esimerkiksi kuvaamataidon tunnilta tai Kaapon kasvihuoneesta. Sivuilla seikkaillaan yhdessä Kaisan, Konstan ja Koiruus-veijarin kanssa. Yllättävän moni taimituottaja on ottanut kasvatuslistoilleen chilin tai paprikan taimia. Puuhasivusto löytyy osoitteesta www.kekkilakids.fi; koulun ilmoitustaululta löydät tulostettavaksi myös hauskat synttärikutsut. 6 omapiha. Sen pohjaan on upotettu neljä pientä rullaa, joiden avulla ruukkua on kevyt liikutella terassilla tai patiolla. Bauhaus. Kesätekemistä Chilit suvella Vuoden vihanneksen viljelyä on mukava kokeilla. Kovin epätasaisessa maastossa rullat eivät pyöri, mutta tasaisella pinnalla ne helpottavat etenkin siivoamista. Ruukkua on saatavilla kolmessa koossa, hinta vaihtelee koon mukaan 12 eurosta 21 euroon. Lehdenkärjet Rullaava piharuukku Natura-piharuukku on näppärä kesälöytö
Tuttu, vihreä pensastuki on näkymätön ja helposti siirrettävissä sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan. Pihapiirin puuston hoito, Heikki Kiuru. Erityisesti suomalaisiin puulajeihin keskittyvä kirja käsittelee havainnollisesti myös puuston maisemallisia vaikutuksia. Taso kiinnitetään tikkaiden toiseksi tai kolmanneksi ylimpään puolaan, ja tikapuut nostetaan tavalliseen tapaan seinustaa vasten. Pyri tukemaan kasvit ennen kuin on liian myöhäistä, sillä kaatuillessaan versot herkästi taittuvat. 151 sivua. Työtasolle mahtuvat vesiämpäri ja ikkunalasta, maalipurkki tai vaikkapa porakone ja ruuvilaatikko. Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita, Kasvinsuojeluseura ry, 2005. Kasvitaudit ja tuoreimmatkin Suomeen rantautuneet tuhoeläimet saavat kirjassa perusteellisen käsittelyn, jota täydentävät laadukkaat kuvat. Plantagen. Tikapuilla yläilmoihin Laddermax-työtaso helpottaa tikapuilla työskentelyä. Runsaat piirrokset, esimerkit ja ohjeiden "älä tee näin" -kuvat ilahduttavat lukijaa selkeydellään. (09) 892 609 KIRJAVINKIT Oppaaksi kasvinsuojeluun Kasvinsuojeluseuran sadas julkaisu on tyylikkääseen ulkoasuun taitettu kasvinsuojelun tietopaketti. Ovh 32 . Pihapiirin puut ojennukseen Tonttipuustojen ja maisemanhoidon kysymyksiin perehtyneen metsäalan ammattilaisen Heikki Kiurun tuore kirjauutuus opastaa pihapuuston hoidossa. Laddermax -työtasoja myyvät hyvin varustetut rautakaupat ja rakennustarvikeliikkeet. Työtason kumitassut tarttuvat pitävästi seinään ja jättävät tikkaiden yläpään ja seinän väliin 60 sentin levyisen työtilan. Lisätiedot: Oy Renholm Ab, puh. Kirjassa annetaan käytännönläheisiä neuvoja monipuolisesti mm. ISBN 9525118-68-1. 328 sivua. Metsä-kirjat, 2005. Taso maksaa 70-80 . Aiheen laajuuden vuoksi kaikesta ei ole voitu tehdä tyhjentävää selvitystä - esimerkiksi rikkakasvien torjunta on jäänyt tauteja ja tuholaisia vähemmälle huomiolle. ISBN 952-5272-57-5. Maallikolle apua antavat myös tyhjentävät "miksi - koska" -selitykset neuvojen ryydittäjinä. pihapuuston suunnittelusta puiden kunnon arviointiin ja tonttipuiden myyntiin. Teos on omiaan kaikille puita ja metsää kasvavien tonttien ja pihojen omistajille sekä niiden parissa työskenteleville. Metallikaarista on saatavilla kolme tukikorkeutta, korkein tuki riittää vajaan metrin korkuisiin kasveihin. Asioiden käsittely on johdonmukaista ja teksti helposti avautuvaa. Kirja käsittelee kasvinsuojelua kokonaisuutena, huomioiden sekä viljelytekniikan ja olosuhteiden hallinnan että biologisen, mekaanisen ja kemiallisen kasvinsuojelun. Kuitenkin kirja on varsin kattava yleisteos, joka on pätevä tietojen päivittäjä niin ammattiviljelijän, harrastajan, opiskelijan kuin kasvinviljelyneuvojan tarpeisiin. Hinta noin 1-4 . Tukea sadekuuroihin Kunnon pensastukia kaivataan silloin, kun sade uhkaa piiskata daalioiden, ritarinkannusten, pionien tai pensasruusujen kasvustot maahan pitkin pituuttaan. Voit nojata tikkaiden pystyjuoksuihin, jolloin molemmat kädet jäävät vapaiksi. Ovh 28 . omapiha 7
Ei ole hauska huomata, että koko kärhö on trimmauksen jälkeen poikki. Trimmeri puolestaan on hyödyllinen apulainen, mutta sillä on helppo saada aikaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Jos kukkapenkit on suunniteltu harkiten ja rakenteet tehty huolellisesti, kukkaloistosta ja vihreästä nurmikosta saa nauttia monta päivää ilman jatkuvaa hoitostressiä. P ihan helppo- vai vaikeahoitoisuus riippuu paljon asenteesta ja kiinnostuksesta. Jos re- vit ruohot puiden runkojen ympäriltä käsin, syntyy terävistä ruohonlehdistä helposti haavoja. Myös perennat ja köynnökset lähtevät ahkeran trimmaajan käsittelyssä helposti lentoon. Jokainen päättää itse, minkä henkinen piha on. Toiveartikkeli TEKSTI: MONICA ÄIJÄLÄ KUVAT: MONICA ÄIJÄLÄ JA SÄDE AARLAHTI Helposti ISOLLA pihalla Ison piha ei tarvitse olla pientä pihaa työläämpi tai vaikeampi hoitaa. Kitkentää vierastava pärjää vähemmälläkin hoidolla. Ruoho-ongelmiin on kuitenkin olemassa helpot lääkkeet: Istuta puiden ja marjapensaiden ympärille tehokkaita maanpeittokasveja tai jätä niiden tyvelle mulloksella pidettävä ympyrä, joka on helppo kiertää ruohonleikkurilla. Kun pidät säännöllisesti huolta kukkapenkistä, näet jo aikaisessa vaiheessa, onko asteri valtamassa penkistä liian ison alueen tai onko nurmikon reuna kasvanut liian lähelle reunakasveja. Nykyisin niiden ylläpito on kunnioitettava saavutus. 8 omapiha. Jos nautit pihatöistä ja ilostut tiedosta, että pienet rikkaruohot ja kuihtuneet kukat ovat poissa, pihan hoito tuskin muodostuu pakkopullaksi. Mulloksen tilalla voi olla myös kuorikate tai hake. Suuret pihat kuuluvat olennaisesti vanhoihin maatiloihin. Tarkka ja ymmärtävä silmä on silti hoitajan paras ase. Ja jos puita on paljon, tulevat sekä polvet että selkä kipeäksi. Vaikka puut voivat koteloida lahovikoja melko tehokkaasti, vioitukset kuitenkin heikentävät puuta ja nopeuttavat sen vanhentumista. Ei kannata välittää siitä, mitä naapurit tai sukulaiset pihastasi ajattelevat, sillä kuitenkaan et voi olla kaikkien mieleen. Oma piha on Oma Paratiisi, ja sinä itse päätät, onko siinä suuria, keväästä myöhäissyksyyn kukkivia perennapenkkejä vai vapaasti rehottavia, ruohonleikkurilla aisoissa pidettäviä pensasistutuksia! Ruohotupsut pois Ruohotupsujen poistaminen on yksi pihan työläistä ja turhista hoitotöistä. Jokainen pikku vahinko voi lyhentää puun elinikää monella vuodella. Pienikin jälki nuoren puun kuoressa tarjoaa lahottajasienille suoran väylän puun sisälle
Isolla pihalla avainasemaan nousevat selkeät muodot ja istutusten keskittäminen. Havupensaat ja ruusut viihtyvät hyvin yh-teisessä, puuhakkeella katetussa istutuksessa. omapiha 9
Osa nurmesta voi hyvinkin olla niittynä, ainakin alkukesästä. Käytä kukkapenkkien reunalla kestäviä reunakasveja tai reunuksia. Istutusten reunat on helppo leikata, jos niissä ei ole jyrkkiä kulmia tai käänteitä, ja jos reunakasvi on kestävä. Jos tuleva kasvupaikka tai -alusta on täynnä ohdakkeita, juolavehnää, vuohenputkea tai muita monivuotisia rikkaruohoja, on paras ja varmin vaihtoehto hävittää rikkaruohot glyfosaattia sisältävällä kasvinsuojeluaineella (esimerkiksi Roundup). Jos esimerkiksi haluat nurmialueen nurkkaan pensasryhmän, istuta pariton määrä taimia yhtenäiseksi istutukseksi alueelle, jolla ei kasva nurmikkoa. Sijoita myös valaisimet istutusalueisiin, tai istuta olemassa olevien valaisimien ympärille pensaita tai maapeiteperennoja. Jos leikattavaa nurmipintaa on paljon, voidaan miettiä, onko koko alueen aina oltava siististi leikattuna. Ei esimerkiksi haittaa, vaikka vanhassa syreeniaidassa tai juhannusruusupensaassa kasvaa vähän ruohoa, jos sitä ei ole niin paljon, että itse koristekasvi kärsii. Ajattele aina nurmikon leikkaajaa Isolla pihalla on usein myös iso nurmikko. Istutuksen jälkeen on nopeakasvuisten rikkaruohojen torjunta vaikeaa, ja niitä on turha yrittää tukahduttaa kuorikatteella. Omenapuiden alle voi kasvattaa valkovuokkojen, skillojen ja kevätesikkojen täplittämän kevätniityn. Älä istuta yksittäisiä kasveja nurmikkoon, vaan tee aina isoja ja yhtenäisiä istutuksia. Siten pikkuleikkurille jää mahdollisimman vähän töitä. Jos nurmikko leikataan isolla ruohonleikkurilla, olisi sillä päästävä joka paikkaan. Parasta olisi, jos istutusalueen ympärillä olisi nurmikon sijaan hiekkakäytävä tai laatoitus. Silloin hoitotyö ei myöhemmin muutu ylivoimaiseksi. Nurmikon leikkaus on yksi työläimmistä hoitotöistä, ja siksi kannattaakin ajatella, miten nurmikon saa leikattua helpoimmin. Poista ongelmakohdat, jos sellaisia on olemassa. Samaan alueeseen voi mainiosti istuttaa puita. Jyrkät rinteet kannattaa mieluummin täyttää pensailla kuin pitää nurmikkona. Pitkät heinät eivät ole joka paikassa häiritseviä. Vasta sen jälkeen päästään muihin töihin. Rikkaruohot ja nurmikon ruohot pois istutuksista. 10 omapiha. Pensaiden istutusväli on 60 80 cm. Kevätkukinnan jälkeen, siementen kypsyttyä, voi nurmikon leikata, jotta putoavat omenat löytyvät helposti. Kemikaalit apuun ennen istutusta Maan rikkaruohottomuuden varmistaminen ennen uusien kasvien istutusta on pihatöiden tärkeimpiä sääntöjä
Maahan aine ei varastoidu. Kun koko kasvi on kuihtunut, on glyfosaattikin hajonnut luonnon omiksi alkuaineiksi. Glyfosaatti on tehokas aine ja sitä on käytettävä oikein, jotta väärät kasvit eivät vahingoitu. Kun rikkaruohot kasvavat koristepensaiden seassa, ei voida ruiskuttaa koko aluetta. Kun glyfosaattia käytetään monivuotisiin kasveihin, on käsittelyn vaikutusta odotettava useita viikkoja. Harmiton kemikaali on ison pihan hoitajan salainen ase. Rajatut käytävät ja suuret pensaat helpottavat ison pihan hoitoa. Valmis aine levitetään rikkakasvustoihin kädellä tai pienellä pensselillä. Kädet on suojattava asianmukaisilla hanskoilla. Laita toiseen käteen vielä päällimmäiseksi puuvillahanska, jonka tarkoituksena on toimia kuin kynttilän tai öljylampun sydän. omapiha 11. Vanhat perennat kukkivat vuodesta toiseen, mutta vaativat nekin toki kitkemistä ja ravinteita. Kuorikate ja muut kateaineet ovat ennaltaehkäiseviä keinoja. Tällöin vain rikkaruohojen vihreät lehdet käsitellään. Osta hanskat samalla reissulla kuin varsinainen kasvinsuojeluaine. Anna rikkaruohojen kehittyä ainakin pari viikkoa kitkemättä, jotta lehtipintaa olisi paljon. Glyfosaatti laimennetaan ohjeiden mukaisesti ja ruiskutetaan rikkakasvien vihreisiin lehtiin. Kevätesikot (Primula veris) levittäytyvät raikkaina kukkiviksi laikuiksi, kun nurmikon malttaa jättää ajamatta siemenkotien ruskettumiseen saakka. Valmiin istutuksen pelastustoimet Vaikka hoitaja olisi ahkera ja istutukset perustettu oikein, voi kukkapenkkiin ja pensasistutuksiin kaikesta huolimatta ilmestyä vaikeita rikkaruohoja. Myymälässä kemikaalien läheisyydestä löytyy hanskoja, jotka eivät päästä kemiallisia aineita ihoon. Sekoita glyfosaattia ja vettä astiaan. Myös tällöin glyfosaatti on hyvä apulainen, jos sitä vain osataan käyttää oikein. Käytäville ja kukkapenkkeihin kasvavat rikkaruohot saa nujerrettua glyfosaattikäsittelyllä. Jos hävitettäviä kasveja on vain vähän, voidaan glyfosaatti ostaa valmiiksi laimennettuna suihkepullossa. Glyfosaatti ruiskutetaan ohjeiden mukaan rikkakasvin lehdille, josta se kulkeutuu kasvin juuristoon ja kuivattaa koko kasvin. Vie aikaa, että aine ehtii vaikuttaa koko juuristoon. Nurmikolle mahtuu myös kevätniitty. On ironista, että rikkakasvin on oltava ruiskutushetkellä elinvoimainen ja hyvässä kasvussa, jotta ruiskutettavaa lehtipintaa on riittävästi. Lehtien kuihtuminen ei vielä takaa koko kasvin tuhoutumista
Useimmat kasvit kestävät myös kuivia aikoja, vaikkakin ne ovat lakastuneen näköisiä. Jos pihaa ryhtyy kastelemaan, on tärkeää kastella kerralla ja paljon, hyvin paljon! Pieni kastelu pitkin kesää on enemmän haitaksi kuin hyödyksi, koska kasvien juuret kasvavat juuri siinä mistä ne löytävät vettä. Myös maapeiteperennat ja erilaiset katteet vähentävät mullan kuivumista. Sivelymenetelmä on kätevä, ja sen avulla saadaan ikävät rikkaruohot pois istutuksista ilman, että koko istutus ja kasvualusta on uusittava. Jos pintamulta on alkukesästä ahkeran kastelun jäljiltä kosteaa, kasvavat juuret sinne. Ja kun veden kulku ylöspäin estyy, säilyy luonnollinen kosteus mullassa pidempään eikä haihdu pois. Voi silti olla, että vahinkoja on syntynyt jo syksyllä. Joka talvi on erilainen. Niiden höysteeksi voi aina kokeilla uusia ja arempiakin kasveja, joista osa saattaa hyvinkin kestää ja kukoistaa vuodesta toiseen. Sen toteaa keväällä, kun havahtuu huomaamaan, että lunta on arkojen kasvien päällä kinokseksi asti. Silloin kukkapenkissä on vielä paljon näkyvää multapintaa, johon rikkaruohon siemenet saman tien itävät. Kun rikkaruohot on saatu pois, ennaltaehkäistään uusien siemenrikkaruohojen itäminen maapeitekasveilla tai kuorikatteella. Perusvihreys kestävillä kasveilla Helppohoitoinen piha syntyy kestävillä kasveilla. Syksyllä, kun lämpöti- la laskee alle +5 asteen, ei glyfosaattikäsittelyitä enää kannata tehdä. Kookkaalla pihalla kasveillakin voi olla kokoa. Tuoksukurjenpolvi kukkii vaaleanpunaisena keskellä kesää ja on rehevän vihreä alkukesästä myöhäissyksyyn. pois, jää perusvihreys kuitenkin jäljelle. Näyttävät, varjossa tai puolivarjossa viihtyvät kotkansiipisaniaiset (Dryopteris filix-mas) ovat vallanneet penkin lähes kokonaan niitä matalammiksi jääviltä sormivaleangervoilta (Rodgersia aesculifolia). Tuoksukurjenpolvi (Geranium macrorrhizum) toimii puiden henkivartijana ja pehmentää koko maisemaa. Koristekasvien lehdet taitetaan hellästi sivuun toisella kädellä. Viime vuonna marraskuun muutamat, märät päivät, ja heti niiden perään iskeneet talven pahimmat pakkaset, ovat saattaneet vahingoittaa uusia, "kestäviä" kärhölajikkeita ja vanhempiakin pensasruusuja. Ei kastelulle Jos nurmikoiden ja istutusten alla on tarpeeksi paksut multakerrokset ja kasvit on valittu kasvupaikan ominaisuuksien mukaan, on puutarhan kastelu harvinainen hoitotoimenpide. Aine voidaan myös sivellä pensselillä oikeisiin lehtiin. Samalla saadaan kaikki pienet, yksivuotiset rikkaruohontaimet pois heti kasvukauden alussa. Kun kukkapenkin pintamullan haravoi, katkeavat maassa veden kulkeutumisesta vastaavat kapillaariputket. Glyfosaatti toimii vain silloin, kun kasvi on rehevässä kasvussa. Käytävä penkin ja nurmikon välillä helpottaa sekä nurmikon että perennapenkin hoitotyötä. Kostuta puuvillahanska aineeseen ja taputtele rikkaruohojen lehdet niin, että ne tulevat märiksi. Tällöin ne myös kuivuvat heti, kun kesän helteet alkavat. Ainakin peruskasveiksi valitaan kestäviksi havaittuja lajeja. Vaikka osa kokeilukasveista ei viihtyisi vaan kuolisi 12 omapiha. Keväällä ja alkukesällä kastelun voi korvata haravoinnilla. Suurin osa rikkaruohoista kuolee pois yhdellä käsittelyllä. Ne paitsi poistavat kastelutarpeen, myös vähentävät tehokkaasti tarvittavaa kitkemistyötä. Perennapenkin reuna pysyy siistinä, kun sen ympärillä on hyvä reuna. Jos yksittäisiä taimia on jäänyt käsittelemättä tai aine on ollut liian laimeaa, voi käsittelyn joutua uusimaan
· Liian harvoja istutuksia. · Teräviä kulmia ja jyrkkiä käänteitä nurmikossa. (Kun maanpinta on varjossa, on rikkaruohon siementen itäminen huomattavasti vähäisempää.) · Nurmikkoa jyrkillä rinteillä. Alueen hoito helpottuu, jos valaisimen ympärille, laatoitukseen asti, istutetaan matalia pensaita tai vaikka jättipoimulehteä (Alchemilla mollis). omapiha 13. · Nopeasti leviäviä perennoja kukkapenkissä · Pensaita, jotka leviävät juuriversoilla sekaistutuksiin · Heräteostoksia taimimyymälässä. Ei näin Rikkaruohot marjapensaassa estävät uusien oksien kasvun, vähentävät satoa ja näyttävät rumilta. Ruohonleikkuu tällä alueella olisi helpompaa, jos puut ja pensaat olisi istutettu yhtenäiseen riviin aidan viereen. Matala maapeiteperenna tai sorapinta olisi katajan alla nurmikkoa helppohoitoisempi ja kauniimpi. Valaisin nurmikossa tuo ylimääräistä työtä ruohonleikkaajalle. Helppohoitoiseen pihaan on monia ohjeita, tässä muutama... vältä · Yksittäisiä kasveja ja pieniä kukkamaita keskellä nurmikkoa. · Nurmikkoa kapeilla kaistoilla ja pienillä alueilla
Loma-asuntomessut Paraisilla 17.6.-10.7.2005 Ruokorakentamisen opeilla saa katolle näyttäviä muotoja. Ekologisesti kestävä järviruokokatto on myös säänkestävä. omapiha 15
Omistajien toiveina oli saada helppohoitoisia kukkia ja parkkitilaa polkupyörille. Loput pihasta jätettiin nurmikolle. Kiveyksen kainalosta löytyi paikka kaksimetriselle vesialtaalle. omapiha 17. Seurasimme remontin etenemistä ja kirjasimme ylös olennaiset seikat eri työvaiheista. rajaavat pihan ja antavat muutamassa vuodessa mukavasti näkösuojaa. Omenapuut saivat valoisan paikan pihan keskeltä. Vaihtelun vuoksi osa seinustasta katettiin ladotuilla mukulakivillä. Tontin rajalle istutettaisiin lehtipensasaidanne ja muutama mänty, itärajalle naapurin pihaa vasten syreenejä vajan jatkeeksi. Patio kukkien suojassa Talon seinustat saivat siistin ilmeen leveillä, routalevyjen päälle levitetyillä sorakaistoilla. Samoilla liuskekivillä ladottaisiin oleskelupation edustalle tasanne, joka jatkaa kulkureitin kaarevia muotoja. Näkösuojaksi naapuriin päin istutettiin pihlajia, jotka eivät täysikasvuisinakaan varasta oleskelupihalta liikaa tilaa. Lumitilaksi jätettiin avoin mukulakiveys suoraan pääsisäänkäynnin eteen. SINISTÄ ja PUNAISTA Alatalojen pihalla Taloihin oli valmiiksi suunniteltu puiset, kaiteelliset patiot, joista oli kapea kulku pihalle. Nurmikkoa etupihalle ei tarvittu lainkaan. Itäpäädyn kulkureitti muotoiltiin kaarevaksi ja päällystettiin liuskekivillä. Alkuperäisen suunnitelman kaidetta poistettiin, jolloin puupatio saatiin avautumaan kahdelta reunaltaan kiveyksen suuntaan. Niiden lisäksi pihalta löysi paikkansa myös pieni suihkulähde. Muutoskohde TEKSTI: MAIJA PELKONEN, KUVAT: MAIJA PELKONEN JA SÄDE AARLAHTI JÄLKEEN ENNEN Ensin kaivettiin pihan pohjalle salaojat ja valmistettiin alustat laatoituksille ja talon räystäiden alla kiertäville sorakaistoille. Sinisen omakotitalon piha laitettiin kerralla kuntoon. Toivotut kukkaistutukset sijoitettiin altaan vierelle, talon seinustoille ja metsän reunaan ison avo-ojan rajaan
Ladonta aloitettiin kodinhoitotilan rappujen edestä. Sorapintaisille räystäiden alustoille sora levitettiin heti murskeen päälle. Kattovedet oli jo valmiiksi johdatettu rännikaivoihin ja edelleen sadevesikaivoon. Työn toteutti viherrakennusliike, jolloin kaikki rakenteet valmistuivat samassa yhteydessä. Jalkojen holkit upotetaan etukäteen murskeeseen ja aukot jaloille leikataan holkkien kohdille kivien saumakohtiin. 7 cm korkeammalla kuin piha- tien kivituhkainen pinta. Lopuksi leikattiin ja ladottiin paikoilleen punaiset laatat. Sorakaistat, liuskekiveys ja nurmikko muotoiltiin kaatamaan muutaman prosentin poispäin rakennuksen seinästä kohti ojaa. Pohjamaan päälle levitettiin suodatinkangas, jonka päälle tärytettiin 30 cm paksu kerros mursketta. Kiveyksen edustalle osui teräskannellinen kaivo, jota jouduttiin madaltamaan, jotta kiveys olisi n. Ne naputeltiin paikoilleen maakosteaan betoniin. Hienon murskeen joukkoon sekoitettiin sementtijauhoa, joka kovettuu kosteassa maassa ja pitää kivet paikoillaan. Talonrakennusfirma toi pihalle jonkin verran multaa nurmikoita varten, ja se käytettiin hyödyksi nurmikon alustassa ja istutuksissa. K Remontti alkuun salaojilla Pihan vesiasiat saatettiin kuntoon upottamalla tontin länsirajalle naapurin kanssa yhteinen salaoja. Työ vaati tarkkuutta sekä mittauksen että leikkaukseen osalta. Alatalojen pihalla vesialtaaseen valittiin katon punaista toistava, rouhepintainen reunus. Pääsisäänkäynnin edustalla ladontatyö aloitettiin graniittisista nupu- ja noppakivistä. Se kerää valumavedet korkeammalla olevalta naapurin pihalta, jolloin Alatalojen piha säilyy kuivempana. Sen päälle nostettava reunus toimii koristeena ja peittää rakenteet alleen. Se kerää vedet puupation alustasta ja vesialtaan ympäriltä ja kulkee nurmikon poikki samaiseen avo-ojaan. Samalla huomattiin portaissa muutaman millin heitto, joka oli huomioitava kiveystä ladottaessa, sillä pienikin heitto lähdössä kertautuu loppua kohti. Pihan oma salaoja kaivettiin keskipihalle. Muut pihan sadevedet ohjattiin kaadoilla. Hiekka harjataan kivien väleihin ja kiveys pestään vedellä, jolloin saumaushiekat tiivistyvät kivien väliin ja mahdollinen lisähiekan tarve huomataan. Vesialtaan asennus Valmiina elementteinä työmaalle tuotu vesiallas koostui kahdessa kerroksessa olevista, betonisista reunapaloista. Työvaiheista ensimmäinen oli koneellisesti tehty kaivuu, sillä vesiallas, kiveykset sekä mukulakivi- ja sorapintaiset alueet tarvitsevat alustaansa murskekerrokset. Näin piha syntyi un suunnitelmat valmistuivat, aloitettiin pihan rakentaminen heti. Alimmainen osa pitää allasmuovin tukevasti paikoillaan. Näiltä alueilta on ennen perustusten levittämistä poistettava eloperäinen maa. Altaan alapuolelle oli pohjatöiden yhteydessä kaivettu salaoja. Kiveysten alla kantavan kerroksen päälle on levitettävä vielä hienojakoinen asennushiekka, johon kivet voidaan latoa. Rakennuksen päädyissä vedet johdatettiin istutusalueisiin ja pihatiellä ritiläkannelliseen sadevesikaivoon. Tässäkään työssä ei päästy aivan helpolla. Kapean, maahan upotettavan pyykinkuivaustelineen jaloille jouduttiin myös leikkaamaan kiviin aukot. Salaojan valumavedet johdettiin avo-ojaan pihan eteläisellä sivustalla. Se nousee väritykseltään tummista liuskekivistä ja jatkaa etupihan harmonista värimaailmaa. Allasta varten kaivettiin maahan noin 60 cm syvä kuoppa, joka vuorattiin suodatinkankaalla ja täytettiin 18 omapiha. Talon päädyssä se toimii samalla kulkureittinä. Kiveysten pohjat ja ladonta Kun pihan koneellinen tasoitus ja maamassojen vaihto oli tehty, lähdettiin rakentamaan perustuksia kivettäville ja sorapintaisille alueille. Istutusten reunaan ja salaojan päälle muotoiltiin painanteet ja kaadot kohti ojaa. Sorakaista on helppohoitoinen ja tuo siistin ratkaisun seinänvierustojen kattamiseen. Betonikivet ladotaan tiiviisti toisiinsa ja saumataan lopuksi hienolla saumaushiekalla (Ø 0-6). Ensin hakattiin lankkureunukset istutusten ja sora-alueen rajaan. Kiveysten kohdalla on tärkeää jatkaa alustan murskepetiä reilusti, noin 20 cm, kivien ulkoreunaa pidemmälle
Polun varrelle aseteltiin suuria luonnonkiviä, jotka upotettiin tukevasti rakennekerroksiin. Valmiin pihan värisävyt on poimittu rakennuksen materiaaleista. Kaikki pihalle tulevat taimet istutettiin samanaikaisesti. Talon päätyyn suunniteltiin liuskekivillä katettu polku. Siihen kiinnitettiin myös allasvalo. Se tarvitsee alleen tiivistetystä murskeesta tehdyn perustuksen. Istutuksen valmistuttua jäätiin odottamaan kevään ensimmäisiä kukintoja. Harmaa murske ja liuskekivi sointuvat seiniin, vesiallas talon kattoon. Puut tuettiin lyhyillä tukiseipäillä. Silloin juuret tukeutuvat hyvin maahan, mutta rungot saavat vahvistua niin kuin pitääkin. Havukasvien juuripaakkuja ympäröivät juuttisäkit aukaistiin, mutta niitä ei poistettu. Murskeeseen muotoiltiin pyöreä altaanpohja, minkä jälkeen perusta tiivistettiin, ja sen päälle levitettiin allasmuovi. Taimet istutettiin samaan syvyyteen, jossa ne olivat kasvaneet myös ruukuissaan. Tolppaan sähkö johdettiin maanalaisella kaapelilla suoraan rakennuksen seinästä. Loppusilaus istutuksilla Istutettaville alueille tuotiin 20m³ lannoitettua ja kalkittua kestomultaa. Siihen asti pihaan tuovat väriä ikivihreät tuijat, marjakuuset, perennat ja nopeakasvuiset angervopensaat. omapiha 19. Juuttikangas pitää juuripaakun kasassa ja maatuu aikanaan istutusmonttuun. Vain muutama perenna ei ehtinyt ennen talvea juurtua, jolloin ne jouduttiin keväällä uusimaan. Suunnittelijan mielikuva pääsisäänkäynnistä sinisen rakennuksen seinää vasten kukkivasta kirsikkapuuportista toteutuu kuitenkin vasta muutaman vuoden kuluttua. Elementeistä koottavan vesialtaan harkot asetellaan siten, että ne tulevat saumakohdistaan lomittain. JÄLKEEN ENNEN puoliksi hienolla murskeella (Ø 0-16). Työ tehtiin syksyllä, ja siinä onnistuttiin myöhäisestä ajankohdasta huolimatta hyvin. Lopuksi allasmuovi peitettiin kerroksella puhtaita mukulakiviä ja vesisuihkun pumppu ja suihkusuutin asetettiin paikoilleen altaan keskelle. Se levitettiin ja tasattiin suunnitelman mukaisesti ja nos- tettiin noin 5 cm ympäristöä korkeammalle, koska multa painuu ajan myötä. Kesällä on tiedossa runsas ja pitkäkestoinen kukkaloisto, joka syksyllä vaihtuu ruskan väreihin. Sähkö pumpulle ja valolle saatiin altaan viereen istutusalueelle pystytetystä matalasta sähkötolpasta, joka myöhemmin tulee jäämään istutusten peittoon. Tämän ohjeen avulla on helppo onnistua lähes kaikissa istutuksissa. Varsinainen pumppu sijoitettiin altaan pohjalle asennetun jalustan päälle. Altaan reunat muodostuivat toisiinsa liitetyistä pohjaelementeistä (6 kpl) ja lomittain niiden saumoihin nähden lasketuista pintaelementeistä
Kivet löytävät oikeat paikkansa vain yrityksen ja erehdyksen kautta. 20 omapiha. Talon edustalle ja itäseinustalle ladottiin pienet alueet luonnonkivistä. Käytävän kaarevat muodot toivat ladontaan haastetta. Vesialtaan ympärillä liuskekivet laitettiin vasta altaan asennuksen jälkeen. Niiden asentamiseen on aina syytä varata riittävästi aikaa, sillä 20-25 cm kokoisten mukulakivien sovitteleminen eroaa jonkin verran säännöllisten betonikivien latomisesta. Liuskekivien asettelu vaatii tarkkuutta. Kaivanto täytettiin kasvualustakerrokseen asti salaojasoralla, joka takaa salaojituksen toimivuuden. Tontille vedettiin uudet salaojat naapurin rajalle ja uuden vesialtaan alle. Lankku asennettiin multapinnan tasoon ja vain n. Tiivistetyn murskeen päälle levitettiin 5 cm kerros Ø 8-16 soraa. Salaojan kaivaminen Salaojaputket upotettiin 1,2 m syvyyteen, ja niiden ympärille levitettiin suodatinkangas. Usein kivet ovat eri paksuisia, ja alustan mursketta joudutaan työn aikana lisäämään tai poistamaan. Liuskeet eivät saa jäädä keinumaan paikoillaan. Monessa kohtaa niitä jouduttiin nytkin justeeraamaan uudestaan. Sen tueksi rakennettiin lankkureunus, joka pitää maa-ainekset hyvin erillään. Sorakaistojen pohjatyöt Pohjamaan päälle tuotiin suodatinkangas ja 30 cm mursketta # 0-32, joka tiivistettiin huolellisesti täryjyrällä ja vedellä. 5 cm jätettiin puuta näkyviin. Talon seinustat huoliteltiin helppohoisella ja siistillä murskekaistalla. Ota opiksi! Piharemontin pikaopas Lankkureunusten teko Omakotitalon pihalla käytettiin sorakaistojen rajauksiin painekyllästettyjä 50 x 150 lankkuja, jotka ankkuroitiin noin 60 cm syvyyteen 50 x 50 painekyllästetyillä palikoilla. Lopullinen tiivistys tehtiin vesisuihkulla, jolloin kivituhka valui tiiviisti saumoihin ja kivien alustan koloihin. Puuterassi oli rakennettu valmiiksi talonrakennuksen yhteydessä, jolloin kiveys portaiden edustassa voitiin latoa heti paikoilleen. Liuskekiviä joudutaan aina asettelemaan ja sovittelemaan paikoilleen. Kivien väleihin jätettiin sentin saumat ja niihin harjattiin kivituhkaa. Salaoja toimii, kun putken ympärille levitetään suodatinkangas ja se peitetään kasvualustakasvualustakerrokseen ulottuvalla sorakerroksella. Mukula- ja liuskekiveykset Liuskekivet ladottiin nekin murskepedin päälle
Sen sisään kivet leikattiin kaaren muotoon timanttileikkurilla. Lopuksi valmis nurmikko jyrättiin, jotta nurmikon juuristo olisi mahdollisimman tiiviisti paikoillaan. Siirtonurmikon kasvualusta rakennetaan samoin kuin perinteisesti kylvettävän nurmen pohja. omapiha 21. Alatalojen savipitoisella pohjamaalla teräspaalukiinnitys oli ehdoton. Kaarevassa kulmassa ladottiin ensin uloin kivirivi. Isot luonnonkivet (halkaisijaltaan n. Jo murskepatja muotoiltiin kaatamaan kohti istutuksia ja pihatietä. Siirtonurmikkolevyjen työstö on helppoa ja niihin voi puukolla leikkaamalla muotoilla myös tarkkoja kaarimuotoja. Seuraavaksi kivettäville alueille levitettiin hienompaa asennushiekkaa Ø 0-8, ja laattojen ja kivien ladonta saattoi alkaa. On tärkeä aukaista rullat samansuuntaisesti. Jalustojen ympärille kaivettiin soraperustus. Kivet ulkokaareen aseteltiin paikoilleen nesin. Kiviä aseteltaessa etsittiin näkyviin niiden paras puoli, 1/3 kivistä jäi maan alle. Lipputanko ja valaisimet Pihan lipputanko pystytettiin ennen nurmikon asentamista. Sähkökaapelit upotettiin 50 cm syvään, kapeaan aumaan. Betonikiveykset Kuten sorakaistoissa, on betonilaatoituksenkin alla oltava noin 30 cm tiivistettyä mursketta. Näin varmistettiin pintakaatojen toteutuminen ja suorat linjat kivien saumoissa ja reunoissa. Kiveyksen pohjalle levitettiin mursketta, joka tiivistettiin täryttämällä. Teräksinen paalu kierretään kokonaan maahan 1,6 m syvyyteen. 40-70 cm) tuotiin paikoilleen koneella ja upotettiin tukevasti maahan. Samoin saumojen on aina osuttava limittäin. Multapinta haravoitiin vielä kerran tasaiseksi, ja valmisnurmikko levitettiin mullan päälle. Työvälineenä käytettiin kumivasaraa, jolla kivet naputeltiin kohdilleen. Apuna käytettiin koko ajan myös mittaa, linjalankaa ja vatupassia. Viimeiset kivistä leikattiin oikeaan muotoon timanttileikkurilla. Isot luonnonkivet Kiviryhmän alustaksi tuotiin mursketta. Myös metrin korkuiset, valkoiset valaisimet asennettiin tässä vaiheessa paikoilleen. Lipputanko kiinnitettiin valmiiseen, ruuvattavaan jalustaan, joka pysyy paikoillaan ruuvipaalun ansiosta. Sähkötyöt, valaisimien liitokset ja ulosotot rakennuksesta teki sähköalan ammattilainen. Siirtonurmikko Nurmikkomulta tasattiin ja tiivistettiin jyrällä. Valaisimissa on omat betoniperustukset, joihin valaisimen jalka kiinnittyy. Tiivistyksen yhteydessä tarkistettiin alueelle tulevien istutusten tarkat sijainnit sekä se, että ojaa kohti kulkeva kaato säilyi tarvittavana
22 omapiha. Nurmikkoa ei osaa edes kaivata. 8 10 1 8 Tekstiin liittyvä kasviluettelo ja merkinnät 1 2-3 4 rusokirsikkapuut pihlajat ja männyt olemassa olevaa puustoa omena- ja luumupuut havu- ja lehtipensaita 1 5-6 7-12 13-18 perennat ja sipulikukat 19 pilarikatajat pensasmustikat ja keijuangervot 11 20 21-25 tuivioita, kärhöjä, perennoja ja sipulikukkia 26-32 maanpeitepensaita ja matalia lehtipensaita, marjakuusia ja perennoja 2/3 20 18 5 6 7 21 19 6 22 17 3 4 14 5 A B C D E F G H I J LAATOITUS BETONIKIVEYS LIUSKEKIVEYS SORA JA LANKKUREUNUS LUONNONKIVET VESIALLAS LIPPUTANKO PUUTERASSI VALAISIMET NURMIKKO 7 Alatalojen piharemontin toteuttivat Puutarhasuunnittelu Pelkonen Maija T:mi Viherrakennusliike Sundman Ky HB betoni Joli Sekment Oy Ketonen Polkupyörät mahtuvat hyvin siistille etupihalle
Takapihan patiota avarrettiin niin, että se aukeaa kauniisti pihalle. Perennat kasvavat muutamassa vuodessa tuuheaksi reunukseksi polun varrelle. Talon päädystä johtaa liuskekivillä katettu polku takapihan oleskelupatiolle. Talon päädystä alkanut liuskekivipolku jatkuu kaarevaksi tasanteeksi. Suuret luonnonkivet toimivat kiintopisteinä. Metsikköön rajoittuvan tontin takapihalla voi oleskella omassa rauhassa. Muutaman vuoden kuluessa omenapuista saa sekä silmäniloa että sopivasti satoa perheen tarpeisiin. omapiha 23
Haastattelussa Visa Salojärvi TEKSTI: MAIJA SINISALO , KUVAT: SÄDE AARLAHTI JA VISA SALOJÄRVI Virkistystä ja virik OMASTA 24 omapiha
Meteorologi myöntää, että toki puutarhalehdistä on mukava katsella kauniiden Mieli lepää Visalla on vankka harrastuneisuus ja innostus puutarha-alaan. Voisin tehdä puutarhatyötä myöhäänkin yöhön, mutta aikaiseen aamuvuoroon herääminen rajoittaa iltatöitä. Tänä keväänä Visa otti kasvimaalta maanäytteet, joista tuli tuiki tarpeellista tietoa maan ravinnemääristä. Vähän vanhempana kasvattelin lähinnä kaktuksia ja muita huonekasveja, Visa muistelee. Olin jo ostamassa kalkkisäkkejä kalkitakseni maata, kun Suomessa on tottunut torjumaan maan happamuutta. Hän sanookin leikkisästi vaikka hakkaavansa muutaman keskinkertaisen hortonomin puutarha-asioissa kokemuksensa ja vuosien mittaan kertyneen tietämyksensä turvin. Meteorologi Visa Salojärven runsas ja kekseliäs puutarha todistaa puutarhaharrastuksen vievän mukanaan. J o pienestä pitäen Visa Salojärveä kiehtonut puutarhaharrastus on äidin peruja. hollantilaisia liljoja. Mutta maaanalyysin mukaan pihamaamme onkin korkeasti emäksistä, joten kalkit jäävät nyt ostamatta. Haapa on muuten mukava puu, mutta kyseisistä yksilöistä pitää päästä eroon ennen kuin kasvimaassani on juurivesojen armeija. Innokas kokeilija löytää puutarhan parista aina uutta ja mielenkiintoista. Visa luottaa ostosiemeniin, omista kasveista hän ei siemensatoa kerää. Kiinalainen vanha viisaus "Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito eikä sekään ole niin tärkeää" osuu Visan mukaan asian ytimeen. Alaa Visa ei ole opiskellut, vaan hän on innokas kokeilija ja käsitys erilaisista kasveista ja niiden hoidosta on karttunut puutarhakirjallisuudesta ja lehdistä sekä yrityksen ja erehdyksen kautta. Hän tunnustaa kuitenkin joustavansa luonnonmukaisuudesta aina sopivissa tilanteissa. Harrastelijapuutarhuri kokeileekin omapiha 25. Kasvinsuojeluaineita on käytettävä jos siihen on tarvetta. Visa kaipaisikin harrastelijapuutarhureille hyviä ja helppoja vinkkejä maan ravinnetason selvittämiseen ja maan kunnossapitoon. Oikeanlaiseen lannoittamiseen sai apua maa-analyysistä, jonka mukana tuli ohjeet tarvittavasta lannoituksesta. Visa on ollut mukana Suomen Orkideayhdistyksen toiminnassa, aikanaan varapuheenjohtajanakin. Nytkin kasvimaan viereiset haavat on kaulattu ja niitä odottaa vielä Roundup -käsittely. Kotona Vallisaaressa, Suomenlinnan kupeessa, oli tulevalla säätieteilijällä ison kasvimaan reunassa oma kasvimaaläntti, jota sai kuopsutella. Ja tulevathan illalla pihalla puuhaillessa vaivoiksi hyttysetkin. Kotikäyttöön tarkoitetut pH -liuskat ovat konstikkaita käyttää ja tulkita, niiden kanssa lähinnä turhautuu. Silloin orkideoja tilattiin Hollannista ja Saksasta, Suomessa orkideojen kasvatus ei ollut vielä laajemmin tunnettua. Vinkit tärkeitä harrastelijalle Visan Tuusulassa sijaitsevalla pihalla on yhdeksän metrin savikerros se tuokin haasteellisuutta puutarhaharrastukseen. Puutarhanhoito on mielenterveyttä, se saa maksaakin jonkin verran. keitä PIHASTA mielellään erilaisia kasveja, mm. Ja viedä aikaa, tuumaa Visa. Onneksi teetin analyysin! Savimaata Visa on parantanut hiekalla, turpeella, kierrätysmullalla sekä kanankakalla. Kasvimaan alla risteilee pöydänjalan paksuisia ja monen metrin mittaisia juuria. Luonto on selvästi lähellä Visan sydäntä
Ruukkuihin Visa istuttaa valmiina taimina myytäviä kesäkukkia sekä monivuotisista kasveista varsinkin liljoja. Meille tuodaan niin hirveästi halpoja perennoja esimerkiksi Hollannista. Isoissa vesitynnyreissä viihtyvät muiden kookkaiden lajien lisäksi kärhöt, joita ei kellaritalvetuksen ansiosta tarvitse joka vuosi kasvattaa uudestaan maanrajasta asti. Suuret ruukut ovat myös näyttävämpiä. Siirreltäviä lempikasveja Visa kiikuttaa joskus sisällekin väriä tuomaan. Olen antanut hoito-ohjeet ja luvannut, että tarvittaessa kasvit pääsevät meidän maakellariimme talvihoitoon. 26 omapiha. Näin niitä voi siirrellä paikasta toiseen. Se on helppo ja käytännöllinen ruukuissa kasvatettava. Rikkaruohot pysyvät kurissa ja sipuli nauttii olostaan. Monet kasvit vaativat häiriintymättömät kasvuolot useampana vuonna, jotta ne alkaisivat menestyä maasta kaivamalla, vaan koko kasvin voi siirtää maakellariin ruukkuineen. Talvenarkojen kasvien siirto talvehtimaan käy ruukkujen ansiosta kätevästi. Useita vuosia kasvupaikallaan varttuneet jumaltenkukat (Dodecatheon meadia) nostavat jokainen monta kukkavanaa. pihojen kuvia, mutta kaipaa lehtiin myös käytännön ohjeita harrastajille. Hän kertoo nauttivansa siitä, kun saa kaikki rikkaruohot nypittyä kasvimaalta ja maan harattua. Jos totuttaa kasvit keinokasteluun, se on loputon työmaa, Visa neuvoo. Kasvirivien järjestys siistillä mustalla mullalla tuo mielihyvää. Tulisi olla neuvoja siitä, mitä voin asialle tehdä ja miten sen teen. Kokeiluissa on kääntöpuolensa Ulkomailta tuodut kasvit tuottavat pettymyksiä. Tämä on ollut Visan kokemuksen mukaan muualta tuoduissa kasveissa enemmän sääntö kuin poikkeus. Tuliaisiksi on myös kiva viedä kasveja. Kun vain huolehtii mullan vuosittaisesta vaihtamisesta, lannoituksesta ja tunnollisesta kastelusta, ovat ruukkukasvit ulkonakin kiitollisia kasvatettavia. Kasvi saattaa kasvaa hyvin, mutta luvattu väri ei pidäkään paikkaansa. Kastelussa Visa hyödyntää asuintalon laajalta katolta kertyvän sadeveden. Hankalat juuririkkakasvit Visa pitää pois istutuksista kuitukangasmaton ja reunus- Ruukkukasvatus on hyvä vaihtoehto perinteiselle kukkapenkille. Ne eivät kestä, eivätkä ihmiset osaa hoitaa niitä, Visa harmittelee ja kertoo olevansa tyytyväinen siitä, että vanhat, ilmastossamme kestävät maatiaiskasvit ovat nousseet uuteen arvostukseen. nauhojen avulla. Ulkomaiset kasvit ja siemenet ovat halpoja, mutta riskinsä niissäkin siis on. Ruukkutarhassa kasvit kannattaa istuttaa heti alussa suuriin ruukkuihin, joiden vesitalous on pieniä parempi. Eihän minua auta, jos kerrotaan vain, että maan pH: n tulee olla kohdallaan. Pikkukukkainen minisamettiruusu on yksi kesäkukkasuosikeista. Monet kasvit vaativat häiriintymättömät kasvuolot useampana vuonna, jotta ne alkaisivat menestyä. Niitä ei tarvitse häiritä talvilevon kynnyksellä Multaa kynsien alle Kitkeminen on pop! Kotona ei tarvinnut pienenä harventaa porkkanaa mittaamalla taimien väliä tulitikulla, joten minulle ei ole jäänyt mitään kauhukuvia kasvimaalla työskentelystä. Johtoajatus kasvimaata hoitaessani on, etten koskaan kastele, mutta haraan. Pihan ruohonleikkuujäte hyödynnetään sipulimaalla katteena. Ruukkukasvatus on hyvä vaihtoehto perinteiselle kukkapenkille. Kun maanpinnan haraa sateen jälkeen muruiseksi, haihtuminen vähenee. Kastelukannun kanssa Visaa ei siis kasvimaalla näe pahimmilla helteillä on sentään turvauduttava sadettajaan. Erityispiirre Monet Visan pihan kasveista ovat näppärästi ruukuissa ja laatikoissa. Kasvimaata sulostuttaa hajuherne, jolla on tukenaan kanaverkkoa
Flammentanz köynnösruusu kukoisti viisitoista vuotta ennen menehtymistään. Alhaalla oleva salaojajärjestelmä kuljetti ylimääräiset vedet pois, kuvailee Visa onnistunutta kasvatuskokeiluaan ja kertoo saaneensa mansikkamaaltaan monta vuotta hyvin satoa. Kurjenmiekkojen kukinnot koreilevat värein ja muodoin. Visan ruukkutarhaa Hyötyä ja huvia Visa on rakentanut pihalle myös vesiaiheita. Salojärven pihan alkuperäisiä kasveja olivat lupiinit ja raparperi, nykyään pihassa on kiinteänä myös kookas perennapenkki, jonka perustamiseen Visa sai puutarhasuunnittelijan neuvoja. Altaan reunalle Visa on istuttanut keltaista kurjenmiekkaa ja siperianiiristä. Iso allas toimii sammakoiden kasvatusaltaana. Nyt sen paikan talon seinustalla on vallannut kasvuintoinen raparperi. Jumaltenkukka, juhannusruusu, iirikset ja tulppaanit kukoistavat multanäpin hoivissa. Ruuanlaitto on mieluisaa, erityisesti meteorologi on tykästynyt kreikkalaiseen ruokaan. Jumaltenkukka, kärhöt ja kullerot ovat mieleisiä, samoin purppurapunalatva, vaikka se Visan sanoin leviääkin kuin tauti! Varsinkin varjoliljat ovat myös lähellä sydäntä liljoista yleensäkin löytyy uusia, mukavia tuttavuuksia. Kasvatuskokeilu Perustin koko mansikkamaan kuoppaan, jonka vuorasin kuitukangasmatolla. Järjestelmän ansiosta ei kotoa lähtiessä tarvitse myöskään jättää vesijohtoveden hanaa auki ja olla siitä huolissaan. Tulppaanit hehkuvat kilpaa auringon kanssa. Kukkien pauloissa Kiinankärhö ja muut pienikukkaiset kärhöt viihtyvät varaston seinustalla. Alimmaiseksi levitin hiekkaa ja soraa, johon kaivoin salaojaputken. Visalla on myös monia suurikukkaisia, Virossa jalostettuja kärhölajikkeita. Talvenarat kasvit siirretään talveksi maakella- riin. Isompi allas on pitkä ja munuaisenmuotoinen. Kasvihuoneessa on kasvatettu lähinnä tomaattia omaksi iloksi. Tänä keväänä multaa on jälleen uusittu ja pohjan kuitukankaasta on raaputettu pois siihen tiukasti takertuneet hiusjuuret. Harrastuneisuudesta kertoo myös seuraava fakta Visan menneisyydestä: Voitin nuorena valokuvauskilpailun tuuriotoksella meteorologista työnsä ääressä kuva sääkarttoja analysoivasta uurastajasta ison työpöytänsä takana kuvasi raadin mielestä osuvasti akateemisen ammatin yksinäisyyttä. Vielä kun tietäisin, mikä se niistä saamistani tomaatintaimista oli, mietiskelee Salojärvi. Voisi kokeilla kurkkuakin, sillä täksi kesäksi ostin kasvihuoneeseen kasvusäkkejä valmiine lannoitteineen. Ruukkuihin on sijoitettu myös pari runkoruusua, jotka viettävät talven kellarissa kärhöjen tapaan. Istutin tilalle uuden vaaleanpunaisen sekä keltaisen lumpeen sen kaveriksi. Mutta näyttäviä ne ovat nykyäänkin, Visa myhäilee omapiha 27. FAKTOJA VISASTA Harrastuksia Puutarhanhoito täyttää Visan vapaa-ajan melko tehokkaasti, mutta jää aikaa muuhunkin. Näiden päälle levitin toisen kankaan ja multaa, johon upotin kaksi salaojaputkea kastelua varten. Vesi tulee järjestelmään lappona itse rakennetusta, pienestä vesitornista, koska tontin porakaivon vesi on kasveille liian kylmää. Viiden neliön kasvihuone on hankittu viisitoista vuotta sitten. Yhden tuttavan ylienerginen koira kaivoi ensimmäisen vaaleanpunaisen lumpeen juurakon altaasta ja raateli sen. Joka vuosi joudun leikkaamaan Europeana ruusuistani kuivia oksankärkiä, joten ne eivät pääse kasvamaan kai koskaan kokonaisiksi palloiksi. Sitä perustettaessa tehtiin savimaahan syvennys, joka on vuorattu kuitukankaalla. Kirsikkatomaattia kokeilen ensi kertaa. Tänä keväänäkin siinä on lillunut jopa kolmetoista kutupallukkaa, joista hiljalleen kehittyy nuijapäitä ja pieniä sammakoita. Sympaattisten pikkueläjien kehittymisen seuraaminen on Visalle mieluisaa. Multakerroksessa olevat putket veivät veden suoraan mansikoiden juurten ulottuville. Pienemmän altaan reunalle on istutettu siperianiiristä ja vedessä kasvaa lumpeita. Kisaan osallistuneet alan ammattilaiset kuvasarjoineen mahtoivat olla ihmeissään! Lempikasveja Näyttävät iirikset kuuluvat Visan ehdottomiin lempikasveihin. Kasvihuoneessa Visalla on käytössä tihkukastelujärjestelmä, joka antaa taimille vettä tarpeen mukaan
Mangoldit ovat sokerijuurikkaan ja punajuuren sukulaisia. Pilvien laatu ja muoto on toinen havainnoitava asia, jossa ihminen on Visan mukaan lyömätön. Omasta maasta Visa saa myös sipulit ja Luonto ja sääilmiöt ovat kiinnostaneet Visa Salojärveä lapsesta asti. Hain ja pääsin, Visa kertoo Sää matkassa arjessa ja vapaalla Kohdalleen osuneesta ennustuksesta meteorologi tunnustaa kokevansa onnistu- 28 omapiha. cicla) Mangoldi eli lehtijuurikas on ikivanha viljelykasvi Välimeren ja Persian seuduilta. Syksyksi -95 haettiin Maikkarille meteorologia televisioesiintymisiin. Seuraavaksi Visaa kiinnostaisi kokeilla Koronaa. Kasvi kerää solukkoonsa nitraattia. Nykyisellä hetkellä vallitsevan säätilan toteaminenkin käy ihmiseltä paremmin kuin koneelta: Ihminen tajuaa kädelle putoavan lumihiutaleen lumihiutaleeksi. Isä oli töissä armeijan keskussääasemalla, ja pääsin ylioppilasvuonnani -71 kesätöihin ilmatieteen laitokselle. Lehtiruodit nautitaan parsan tapaan ja lehdistä voi laittaa muhennosta. Tuoreita lehtiä voi silputa myös salaatteihin. Lajikkeet jaotellaan lehti- ja ruotimangoldeihin. Polka, Bounty ja Honeoye. Myös pensasmustikkaa on kokeilun vuoksi. Tuotteliaalla ja maukkaalla mangoldilla Visa herkuttelee parsan tapaan. vaivattomasta siirtymisestään televisioesiintyjäksi. Tietokoneet ovat parempia, ne laskevat ennusteet paitsi nopeammin, myös tarkemmin. Pilvien silmin havaittavat ominaisuudet kertovat asioita esimerkiksi ilmakehän kosteudesta. Tämä matka ilmoitetaan sen hetkisenä näkyvyystilanteena. Löytö Visan kasvimaalta Ruukkukasvatuksessa viihtyvät kärhöt (yllä) sekä suloiset kullerot kuuluvat Visa Salojärven suosikkikasveihin. Mangoldin lehti käytetään pinaatin tavoin keittoihin, patoihin, piiraisiin ja muhennoksiin. Mangoldin lehtiruusuke muodostuu leveäruotisista lehdistä, jotka ovat poimullisia ja kiiltäviä. Tämän vuoksi sitä ei tule syöttää alle vuoden ikäisille lapsille. Omenapuita ja marjapensaita tontilla on sen verran, että syksyisin saa kourallisen satoa. Esimerkiksi näkyvyyttä kykenee havainnoimaan vain ihmissilmin. Mangoldeja on erivärisiä valkoisesta purppuranpunaiseen tai kermankeltaiseen. Mansikkalajikkeista kasvatuksessa on ollut mm. Lehtiruoteja voi käyttää parsan tavoin sellaisenaan keitettynä tai gratinoituna. On käsittämätöntä, ettei mangoldia viljellä enemmän mikään ei kasva niin kuin se, kehuu Visa maukkaan mangoldin kasvatusominaisuuksia onnistuneiden kokemustensa perusteella. Lehtiruodit ovat paksuja ja väriltään hopeanvalkoisia tai vaaleanvihreitä. Meteorologin virassa Salojärvi on toiminut kolmekymmentä vuotta, niistä viimeisimmät kymmenen televisiossa. Mangoldi ei säily pitkiä aikoja. Lehtimangoldista käytetään sekä lehti että lehtiruoti, ruotimangoldista pelkkä lehtiruoti. Sitä tulee säilyttää kylmässä, +2 - +5 °C:ssa. Koneet renkinä ei isäntinä Vaikka koneet nopeuttavatkin meteorologin työtä, ei niillä voi kaikkea korvata. Tämä käy ihmiseltä helposti. Ennen tietokonemallit laskivat kahden vuorokauden ennusteen samalla osumistarkkuudella kuin nykyään viiden vuorokauden ennusteen, Visa kertoo kehityksestä. MANGOLDI (Beta vulgaris var. Koneen tulisi verrata havaitsemiensa pilvien muotoa ja sijaintikorkeutta mahdottoman suureen määrään aikaisempaa aineistoa ja analysoida, mitä mikäkin tarkoittaa. Kolmen vuosikymmenen aikana meteorologien työ ei ole pääpiirteissään muuttunut. Mustikka on ollut ruukussa vuosia, pitäisi kai saada maahan asti, Visa toteaa rentoon tyyliinsä ja virnistää. Ilmatilan ilmiöt kiehtovat Puutarhan antia ruokapöytään Parsalla herkuttelevan meteorologin kasvimaalle on päässyt myös sokerijuurikkaan ja punajuuren sukulainen mangoldi. Näkyvyys määritellään siten, että katsotaan jokaiseen ilmansuuntaan ja todetaan missä on huonoin näkyvyys. Koneen mielestä kyseessä voisi plussakelillä olla yhtä hyvin vesipisara, meteorologi naurahtaa. pavut. Kesätöiden innoittamana Visa jatkoi laitoksen töissä ensin radistina ja kaukokirjoittajana ja päätyi myös alan opintoihin
Loppukesästä valoa ja pimeää on juuri sopivasti Visa Salojärven makuun, hämärät elokuun illat ovat Visan suosikeita. Tällaisia muutoksia ei ihminen kykene havaitsemaan, vaan ne voidaan todeta vain laskennallisesti. muksissa hallan kannalta ratkaisevana ajankohtana: kun aikaisintaan silloin istuttaa kasveja ulos, ne ovat hallalta turvassa. Minun kesäni ei mene pilalle, vaikka sataisi kolme viikkoa putkeen. Visaa ei suuresti häiritse se, että häneltä tullaan kadulla kysymään tulevaa säätä. En pidä pitkiä lomia kesällä. Hän luokittelee itsensä aurinkoihmiseksi, jolle sade on kauhistus. Myös syksyn armoton pimeys on uuvuttavaa. Liljoista Visa löytää aina lisää kiinnostavia lajeja. Hallaksi sanotaan ilmiötä, joka syntyy, kun kasvukauden aikana ilman lämpötila maan pinnan tasossa laskee niin alas, että se aiheuttaa kasvien vaurioitumisen. Pitää osata ottaa ilo irti niissä olosuhteissa, mitä meille annetaan, sateisinakin päivinä puutarhastaan nauttiva meteorologi muistuttaa. Etana etana... Vanhan kansan uskomuksissa on varmasti jotain perää ihminen on ollut lähempänä luontoa ja osannut tulkita ilmiöitä paremmin. Kasvukausi on se ajanjakso vuodesta, jolloin vuorokauden keskimääräinen lämpötila pysyvästi ylittää + 5 °C. TIETOVINKKI Pihan vesialtaita koristavat mm. Ymmärrystä ei kuitenkaan heru niille, jotka syyttävät ilmoja jos kesäloma menee pilalle. Elanto on ollut säistä kiinni, joten luonnonilmiöiden tarkkailu on ollut tärkeää. Säästä puhumista voisi sanoa suomalaisten small talkiksi. Vapaa-aikana hän toisinaan seuraa kotoaan nettiyhteydellä omien ja kollegoiden ennustuksia ja niiden osuvuutta. Uskomus on kuitenkin harhaa kyllä kesä- ja heinäkuussakin voi halla hyvin yllättää. Vuodenkierto ohjaa Vuodenajoissa Salojärvellä ei ole erityistä suosikkia tai inhokkia, mutta kesäöiden yltäkylläinen valoisuus ei miellytä aikaiseen aamuvuoroon menevää, Runsaassa valossa on vaikeaa saada unen päästä kiinni. Talvella joutaa matkustella ulkomaillakin, mutta Suomen kesästä tulee nauttia, Visa kehottaa. Sää kohtelee kaikkia samalla tavalla. Kylmät ja lämpimät kaudet ovat ennenkin vaihdelleet ilmastossamme, mutta muutos ei ole koskaan ollut näin nopeaa. Ilmastonmuutos on tulossa, mutta että kasvaako täällä joskus palmuja sellaisen mahdollisuuteen menee satoja tai tuhansia vuosia. Meteorologin mukaan kyseessä on enemmänkin aikataulullinen asia ennen kesäkuun kymmenettä istutetut siemenet ehtivät tuottaa satoa kesän aikana. Päivämäärää 10.6. Nykyään kovasti puhuttavasta puheenaiheesta, ilmastonmuutoksesta, Visalla on selkeä mielipide. Lämpenemisen vaikutus on suuri, vaikka ilmasto olisi lämmennyt vain asteen kymmenyksen. Kesäaikana pyhitän vapaahetket puutarhan hoidolle . Muistan minä lapsuudesta, miten äidin kanssa kesäkuun alussa ostettiin siemeniä ja oltiin tyytyväisiä, että ne saatiin maahan ilman hallanvaaraa. Aihe on neutraali, ja siitä on helppo siirtyä keskustelussa eteenpäin. lumpeet. misen iloa, mutta Visaa ei jää kaivelemaan, vaikka hänen ennustamansa sää ei täydellisesti toteutuisikaan. Ennusteita tulevasta säästä ei tokikaan voi nykiä hatusta, vaan meteorologinkin on voitava tutustua ensin olemassa oleviin materiaaleihin, ennen kuin pystyy antamaan min- käänlaista ennustetta. on pidetty arkiusko- omapiha 29
Huvimaja tai paviljonki on viihtyisä paikka lehdenlukuun tai kesäillan viettoon. Pihakatokselle löytyy monta eri nimeä ja käyttötarkoitusta. Kesähuone ulkona voi moninkertaistaa pihalla vietetyn ajan, joten miksi et tarttuisi tuumasta toimeen ja pystyttäisi omalle pihalle kesäistä keidasta. Valmiina elementteinä hankitun huvimajan pystytys sujuu nopeimmillaan päivässä tai kahdessa. KESÄKAHVIT 30 omapiha sateensuojassa. Kuva on mäntyharjulta, taidekeskus Salmelasta. Huvimaja, grillikatos, kota tai paviljonki
Huvimajat ovat puutarhojen perinteisiä elementtejä ja osa vanhanajan kartanoromantiikkaa. Jos grilli pöytäryhmineen vielä hakee lopullista paikkaansa, kannattaa ennen huvimajan pystyttämistä pysähtyä miettimään, mistä löytyisi huvimajalle paras paikka. Mikäli kaikki kesäiset grillaus ja ruokailuhetket ulkona halutaan siirtää huvimajaan, on sen sijaittava näppärän kulkumatkan päässä keittiöstä, jotta astioiden ja ruokapakettien kantamisesta ei koidu liikaa vaivaa. Jos huvimaja perustetaan valetun betonilaatan päälle, tarvitsee se todennäköisimmin rakennusluvan. pulihuippuinen katto, jotka ovat leimanneet huvimajojen ulkoasua jo vuosisatojen ajan. Katoksen sijaintiin vaikuttaa ennen kaikkea se, millaiseen käyttöön huvimaja tulee. Suomalaista huvimajaa kiertääkin yleensä lähes katkeamaton ikkunoiden nauha, tai sen seinustat on jätetty kokonaan avoimiksi, jolloin maisema avautuu huvimajasta käsin täydessä vehreydessään. Katettu tila pidentää kesän iloja myös pitkälle syksyyn. Olennaisia piirteitä ovat myös pyöreä muoto ja siHuvimaja löytää pihalta paikkansa yleensä sen perusteella, missä sijaitsee perheen grilli tai olemassa oleva oleskelupatio. On tärkeää tuntea olevansa ulkona, vaikka pään päällä onkin suojaava kate. Huvimajassa kesästä voi nauttia täysin rinnoin, oli sää mikä hyvänsä. Mallia huvimajoihin haettiin Euroopan hoveista ja aatelispuutarhoista, mutta Pohjolan oloissa kesäpaviljongeista toivottiin esikuviaan luonnonläheisempiä ja ilmavampia. Huvimajan rakentaminen TEKSTI: SÄDE AARLAHTI, KUVAT:SÄDE AARLAHTI JA JOUKO TIKKANEN Grillikatokseen johdettu sähkö lisää sen käyttöä syysiltoihin. Pieniin, kesällä käytettäviin huvimajoihin saatettiin jopa tilata piirustukset maineikkailta arkkitehdeiltä. Niitä rakensivat patruunat ja linnanherrat osoituksena sivistyneisyydestä K Huvila kotipihalla ja vauraudesta. Kesäkeittiön käyttömukavuutta voi pa- omapiha 31. Pienen kesäkatoksen voi rakentaa betoniharkkojen päälle. Monen lempiharrastuksiin kuuluvat pihan rapsutus, grillaus, saunominen ja auringonotto. Kun kesäinen sade yllättää tai aurinko porottaa taivaalta liian kuumasti, on mukava istahtaa pihakatoksen suojiin. Nykyisin huvimajat kuitenkin suunnitellaan ja varustellaan entistä käytännöllisemmin. esällä pihalla ja luonnossa vietetty aika moninkertaistuu, ja suomalaisista tulee todellista ulkoilmakansaa
Oma huvimaja tai muumihuvila voi kohota pihamaalle yhdessä viikonlopussa vähintäänkin kesäloman kuluessa. Erilaiset elementtipaketit ja valmiina pihalle siirrettävät rakenteet ovat pihanrakennuksen nykypäivää. Ikkunoista voi rakentaa irrotettavat, jolloin ne voi kesähelteellä nostaa pois ja nauttia huvimajassa kukkien tuoksusta ja tuulenvireestä. Hauskin tunnelma syntyy, kun huvimajaan päästäkseen on lähdettävä pienelle retkelle. Jos huvimaja kohoaa pihan parhaimmalle paikalle, voi olla, että tontin parhaat ominaisuudet eivät välity huvimajan sisäpuolelle. Sen sijaan pyritään siihen, että itse rakennelmasta olisi näkymä tontin tai kylän kauneimmalle paikalle. Kesäisen katoksen voi piilottaa myös syvemmälle puutarhan uumeniin. Tiiviys kuitenkin tekee huvimajasta lämpimämmän ja estää kosteutta tunkeutumasta seinien läpi. Kahdeksankulmainen paviljonki on kuusikulmaista katosta väljempi. Mitä pohjoisemmas Suomea katos rakennetaan, sitä tärkeämpää on, että siinä on tarpeeksi jyrkkä katto, josta lumikuorma luisuu pois lapioimatta. Ilmatila katoksen lattian alla estää kosteusvauriot. Huvimajasta voi pihalta katsottuna erottua vain katonharja, jonka luo johdattaa kapea, kallionrinnettä nouseva polku. Hyvä paikka katokselle Koristeellisuudestaan huolimatta huvimajan ei tarvitse olla pihan keskipiste. Lisää tilaa saadaan aikaan pienilläkin konsteilla. Kuten asuinrakennuksiakin rakennettaessa, ei itse rakennusta sijoiteta parhaalle mahdolliselle paikalle. Pisteenä iin päällä on kaunis sipuli tai vaikkapa pieni masto viireineen. rantaa myös muutama sähköpistorasia ja kulkureitillä liikkumista turvaava valaisin. Kuusi- tai kahdeksankulmainen muoto on huvimajoissa yleisimmin käytetty. Koon lisäksi huvimajan ulkonäköön ja tarvittavien rakenteiden vahvuuteen vaikuttaa majan käyttötarkoitus. Talvi-ilmaston vuoksi huvimajalle kannattaa rakentaa tarpeeksi vankat perustukset ja korottaa lattian taso reilusti pohjamaan yläpuolelle. Valmiskatosta valittaessa kannattaa vertailla huvimajoissa käytetyn materiaalin laatua. Huvimaja muodostaa tällöin oman maailmansa, jossa arjen kiire unohtuu. Vahvat liitokset ovat merkki kestävyydestä, kiinnitä huomiota etenkin kattorakenteiden lukkopontteihin. Valmiiden katosmallien joukko laajenee jatkuvasti. Taitavin naputtelee paviljongin itse alusta alkaen, jolloin kesäkatokseen saa juuri niin paljon suojaa ja puuleikkauksia, kuin on toivonutkin. Tehtaalta voi tilata myös valmiin rungon, jonka voi verhoilla omien toiveidensa mukaisesti. Mitä enemmän huvimajassa oleillaan, sitä tiiviimmäksi se kannattaa rakentaa, vaikka esimerkiksi kaksipuolinen verhoilu nostaakin huvimajan rakennuskustannuksia. Yritä siksi kuvitella mielessäsi, millaisia maisemia tulevasta huvimajasta voi kat- sella. Otollisella paikalla voi jokaisesta ilmansuunnasta näkyä jotain erilaista ja kiehtovaa. Ennen ostopäätöstä kannattaa lisäksi selvittää, miten huvimajan tuuletus on järjes- 32 omapiha. Nykyisin yhä useamman huvimajan keskelle on sijoitettu avotulta varten liesi ja hormi. Hiillos lämmittää makkaroita, mieltä ja koko grillikatosta. Samalla korotus parantaa huvimajasta avautuvia näkymiä. Lupa rakentaa Huvimajan toteutus riippuu omista taidoista ja ajankäytöstä. Parhaimmillaan se on kesämökin korvike ja hengähdyspaikka muutaman askeleen päässä kotiovelta. Lasitetut ikkunat tuovat tuulensuojan ja sulkevat hyttyset ja muut hyönteiset huvimajan ulkopuolelle. Mitä suurempi huvimaja on, sitä suurempi seurue sinne mahtuu
· Valitse huvimajan elementit tai nikkaroi uniikkia jälkeä lattiasta kattoon. Valmiiden grillikatosten ja huvimajojen hinnat liikkuvat noin 2000-4000 euron tietämillä. Betoniharkkojen päälle perustettu pihakatos luokitellaan kevytrakenteiseksi, mutta tässäkin tapauksessa kannattaa lupa-asia selvittää puhelinsoitolla. Pohjusta puuosat huolella ja maalaa ne ulkotiloihin sopivalla maalilla kahteen kertaan haluamasi sävyisiksi. tetty, sekä varmistaa, että hormi varmasti poistaa savukaasut majan sisältä. · Tee perustukset; salaoja, hiekka ja betoniharkot riittävät pieniin katoksiin, isoihin paviljonkeihin tehdään valettu pohja. Suin päin ei huvimajankaan rakentamiseen kuitenkaan saa syöksyä. Monissa kaupungeissa huvimajat, suuret patiot ja terassit ovat luvanvaraisia, sillä Suomen oloissa useimmat niistä vaativat kiinteät perustukset. Oikea pintakäsittely pidentää huvimajan ikää. Huvimaja harkinnassa? · Selvitä mahdolliset lupa-asiat. Tulisijan vuoksi lupa saatetaan tarvita jo paloteknisistä syistä. omapiha 33. Ennen oman majan ostoa tai puutavarakuorman tilaamista on syytä olla yhteydessä kunnan rakennustarkastajaan
34 omapiha
Majan rakentaminen alkaa helposti, kun otetaan lapset mukaan puutarhatöihin. Majoja voi hyvin olla monta, eri tyylisiä eri tarkoituksiin. Ulkona majalle sopiva kolo voi löytyä vaikkapa kuusen oksien alta. Majan rakentamisen tulisi olla sallittua jokaisessa koulu- ja kotipihassa. Mainio tilaisuus majan rakentamiseen on vaikkapa silloin, kun itse työ alkaa tuntua lapsista liian pitkäveteiseltä, mutta vanhemmat haluavat saada pihaprojektin valmiiksi ennen ruokailua. Lattia sinne syntyy pehmeästä kuivasta ruohosta, joka jäi pihalle nurmikon kevätharavoinnin jäljiltä. Rakentamisen iloa TEKSTI: MONICA ÄIJÄLÄ, KUVAT: MONICA ÄIJÄLÄ JA SÄDE AARLAHTI Oma MAJA Jo hyvin pienet lapset ihastuvat saadessaan ryömiä omaan, pieneen majaan. Majat syntyvät lasten omasta mielikuvituksesta ja luomishalusta, joskin jotkut lapsista voivat tarvita apua alkutaipaleella. Puutarhasta ja luonnosta löytyy helposti sekä hyviä paikkoja että runsaasti materiaaleja majan rakentamiseen. M ajanrakentamispuuhissa saattavat kädet ja vaatteet likaantua, mutta luomisen ilo on sitäkin suurempaa. Majan ei tarvitse olla iso, tyylikäs tai ostettu: sisätiloissa pari tuolia ja lakana ovat mainioita rakennusmateriaaleja. Maja voi syntyä myös leikatuista oksista, puuterassin hukkapaloista tai lehtikasan lehdistä. Myös aikuinen saa olla lapsi lähtiessään mukaan majarakentamispuuhiin. Leikkimökkiin kuuluvat leikkimökin leikit ja viileän pajuaidan kätköihin omansa. omapiha 35
Kerää nuoria, suoria, mahdollisimman pitkiä pajunoksia keväällä, ennen kuin silmut alkavat kehittyä. Maantien ojasta saat tienpuoleiselta ojanpenkalta kerätä oksia ilman erityistä lupaa, mutta jos haluat kerätä pajunoksia muualta, on kysyttävä maanomistajan lupaa. Laita oksat veteen (ämpäriin tai saaviin), jotta ne eivät kuivu ja jotta juurien kehittyminen voi alkaa. Jos sinulla on tuuria, löydät nuorennettavan pajukon, jota omistaja on juuri leikkaamassa. Näin rakennat pajumajan Paras aika pajumajan rakentamiseen on keväällä ennen kasvukauden alkua. Lumimaja leikkimökin katolle on haastava tehtävä.. Lyhyiden pistokkaiden uudet oksat sidotaan tai punotaan kiinni pitkien pistokkaiden muodostamaan kehikkoon. 36 omapiha Kuka on sanonut, että majan rakentamisen pitäisi olla helppoa. Tähän tarvitaan sopiva puu tai puuryhmä, johon saa rakennettua kestävän lattian. Leikkaa osa oksista noin 30 cm pitkiksi pistokkaiksi. Suunnittele pajumajan paikka ja muoto Pistele pienet ja isot pistokkaat maahan (vähintään 15 cm:n syvyyteen) noin 10 cm:n välein, siten että joka toinen pistokas on pitkä ja joka toinen lyhyt. Toisena kesänä leikataan liian pitkät sivuoksat poikki niin, että niihin jää uutta kasvua varten noin 10 cm :n pätkä. Pitkät pistokkaat sidotaan ylhäällä yhteen, jotta maja olisi heti majan tuntuinen. Jos pistät pistokkaat mansikkamuovin läpi, säästyt käsityönä tehtävältä ruohonleikkuulta. Pätkiin kasvavat uudet ja hennot oksat voidaan taas punoa majan seiniin. Pajumaja voi olla myös mutkitteleva holvikäytävä. Maja puussa Oma taiteenlajinsa on rakentaa maja puuhun. Jotta juurtuminen onnistuisi hyvin, on pajumajaa kasteltava hyvin koko ensimmäisen kesän ajan. Kun lattia on saatu paikoilleen, syntyvät seinät ja katto nopeasti lankuista ja vanerilevyistä. Liian runsas ruohonkasvu voi heikentää pajupistokkaiden juurtumista. Jos pihalla ei ole sopivaa puuta, on leikkimökin katto lähes yhtä kiehtova majarakennuspaikka. Lepakkomajassa on hyvä tähystyspaikka latvojen korkeudella. Lyhyet pistokkaat lähtevät helpommin kasvuun ja varmistavat, että majan seinissä riittää lehtiä. Paras pajulaji majatöihin on koripaju, mutta pajumajaan sopivat hyvin muutkin pajut
Vaikka humala on perenna, eli vain sen juuret talvehtivat, ei kuihtuneita oksia tarvitse poistaa joka vuosi. Suorista kepeistä ja kuivista ruohoista on syntynyt ikioma ykkösluokkalaisten maja, jossa saa leikkiä myös iltapäiväkerhossa. aikuisten maja Myös aikuiset haluavat erilaisia paikkoja puutarhaan. Sen talvenkestävyys on kiistaton aina VII vyöhykkeeseen asti, ja se kasvaa nopeasti myös korkeisiin rakenteisiin. Lyö lyhyempiä tolppia maahan puolen metrin välein noin 2-3 metriä keskussalosta niin, että tolpat muodostavat ympyrän. Yhtä hyvin voitaisiin tehdä kärhötai köynnösruusumaja, mutta humala on kasvina luotettavampi. Lautojen päälle on laitettu muovi, jonka päällä on multaa ja sammalta. Aikuisten oleskelupaikka voi olla myös lasitettu, pelargonien kuorruttama veranta, huvimaja, lehtimaja, grillipaikka tai riippukeinu... Kiinnitä jokaisen tolpan ja salon huipun välille kestävä naru. Ruohon sekaan on lähtenyt kasvamaan myös metsän kasvien siementaimia. omapiha 37. Kaikissa paikoissa ei ehdi oleskella mutta pääasia on, että ne ovat olemassa tai edes suunnitelmissa. Versot kasvavat kesässä monta metriä. Näin rakennat humalamajan Humalamaja on melko tuntematon käsite. Uudet lonkerot kasvavat hyvin vanhoja pitkin. Istuta humalantaimi jokaisen tolpan viereen. Tulevaisuuden visiothan ovat kaikkien tärkeimpiä. Lyö tukeva, pitkä salko maahan majan keskelle (voit myöhemmin rakentaa pöydän sen ympärille). Katon päälle on vielä kylvetty ruohoa. Tämän jälkeen seurataan vain humalan kasvua. Ei ole väliä, koskeeko suunnitelma sitä, miten majan seinää huomenna jatketaan tai miten hienosti suunnitelmissa kukoistavat kehäkukat heinäkuussa todella kukkivat. Pergola Kasvava maja Lehtimaja voidaan tehdä koko perheen voimin. Pyöreämuotoisessa humalapenkissä saa mieluiten olla yhtenäinen kasvualusta, jotta vältytään nurmikon leikkaamiselta humalantaimien väleistä. Jos humalamajasta ei haluta kasvattaa teltan muotoista, voidaan sen seiniä suoristaa kehikon avulla. Saaritukikohdan hyvin maisemoitu maja on rakennettu rantautuneista laudoista ja luonnonmateriaaleista. Loppukesästä tunneli on verhoutunut pimeäksi, ja katosta roikkuvat kypsyvät kurpitsat. Humalamajaan voi rakentaa reilusti korkeutta. Tähän tarkoitukseen sopii ilmava pergola, joka peittyy villiviinien alle. Se voi olla joko perinteinen syreenimaja, jossa nautitaan päiväkahvia keskikesällä, muodikas pajumaja tai peräti humalahuvila! Kurpitsamaalle voidaan rakentaa pajunoksista jännittävä tunneli, johon kurpitsan lonkerot (tai vaikka ruusupavut ja köynnöskrassi) saavat kiipeillä. Monien mielestä paras paikka oleskeluun on lempeä tähystyspaikka, josta näkee tulevan liikenteen, mutta jossa itse on suojassa. Silloin puutarhaunelmat eivät lopu. Muista oviaukko. Kiinnitä tolppien päihin metallisilmukat tms, joihin kiipeilynarut kiinnitetään. Salon huipussa on oltava silmu, johon kiipeilynarut kiinnitetään
Suuri keramiikkaruukku ja puinen patio muodostavat selkeän kokonaisuuden. Vanhoista tiilistä rakennettu raunio ja uusi betonikivipolku löytyvät Marketanpuiston laajennusosasta. Lomatauko ideapuistossa TEKSTI: SÄDE AARLAHTI, KUVAT: JOUKO TIKKANEN JA SÄDE AARLAHTI Maisemia MARKETAN malliin Marketanpuisto on avoinna käytännössä katsoen aina. 38 omapiha. Portit avataan viikonpäivästä riippumatta aamuseitsemältä ja suljetaan iltayhdeksältä. Patiolle voi hyvin yhdistää kaksi erilaista materiaalia
Tällä kertaa betoniporsailla todella tarkoitetaan pastellinsävyisiä saparohäntiä - ei liikennealueiden kellanharmaita betonimöhkäleitä. Rakentajan mallimaa Marketanpuiston syntyminen on ollut monien onnellisten yhteensattumien summa. Puisto on vuosi vuodelta kasvanut niin, että nykyisin sen alueella on esitteillä tuotteita jo yli 110 puutarha-alan yritykseltä. Koukkaus pääväylältä tulee tuskin kilometrin mittaiseksi, ja kaupanpäällisiksi saa koko joukon uusia ideoita omalle pihalle. Ajatuksen puistoalueesta keksi puiston maa-aluetta hallitsevan, ruotsinkielisen puutarhaoppilaitos Sydvästin väki 1990 -luvun lopulla. Evääksi ostetut suklaat ovat jo aikaa sitten sulaneet tahmaisiksi möykyiksi. Nykyisin Marketanpuistoa hallinnoi Marketanpuiston ystävät ry, joka pitää siellä kesäaikana myös neuvontapistettä. Kesä ei vielä ole ehtinyt pitkälle, mutta auringonpaiste kohottaa lämpötilan jo reippaasti yli hellerajan. Puisto nimittäin ei ole mikä tahansa kaupunkimetsikkö. Varhaisimmatkaan puuistutukset eivät luonnollisesti vielä ole ehtineet saavuttaa omapiha 39. Välittömästi Kehä III:n pohjoispuolelta löytyy kuitenkin laaja puistoalue, joka on mitä mainioin kohde kesälomamatkan välietapiksi. Suomen suurin maisemarakentamisen näyttelyalue kattaa pihan elementit kivimuureista suihkulähteisiin ja huvimajoista betoniporsaisiin. On tauon paikka. Kanat ovat penkillä kuin orrella. M arketanpuisto Espoossa sijaitsee paikalla, jolta ei heti uskoisi paljastuvan puistoa. Oppilastöinä teetettävien rakennuskohteiden toteuttamiseen lähti mukaan myös Viherympäristöliitto. Autossa tuppaa tulemaan kuuma
Valkoinen metallisohva on saanut seurakseen valkoisena välkkyviä koristekiviä. Päärynäpuun valkoiset kukat täydentävät herkän maiseman. Lumipalloheisi on kauniisti kukkiva yksittäispensas. 40 omapiha
Hätkähdyttävä on myös kontrasti vanhan tiilen ja auringossa kylpevän voikukkapellon välillä. Muuna aikana puisto on avoinna vierailijoille. Trendikkäät värilliset sorat ja hakkeet täydentävät väriskaalan aukot ja ääripäät. Piknikillä nurmikolla Marketanpuistossa järjestetään vuosittain kaksi suurta näyttelytapahtumaa. On mielenkiintoista seurata, löytyykö meiltäkin pian saksalaisen mallin mukaisesti hintalapulla varustettuja, yksittäisiä kiviä. Uusvanhat tiilirauniot sopivat entiselle peltoaukealle hätkähdyttävän hyvin. Kivien näkeminen herättää kysymyksen: miksi tyytyä tavanomaiseen harmaaseen, kun saatavilla on monivivahteisen valkoisia tai pronssinhohtoisia luonnonkiviä. Marketanpuiston puukarja laiduntaa matalan aidan takana. Kesäpäivän taukopaikka virkistää ja antaa vinkkejä kotipihan suunnitteluun ja viherrakentamiseen. Nimilapuin varustetut kasvit verestävät muistia ja auttavat oman pihan kasvikokeiluissa. lopullista kokoaan, joten parhaimmillaan Marketanpuisto lienee vasta kymmenen vuoden kuluttua. Metsänreunassa komeilee suuri kivihyrrä, johon on koottu kymmeniä piharakenta- misen kivimateriaaleja. Joskus rakkaasta kasvivihollisestakin tulee ajateltua sentään jotain positiivista. Yhteinen näytekenttä on kuitenkin melkoinen osoitus puutarha-alan yritysten yhteistyökyvystä, sillä kilpailulta ei niiden välillä voi välttyä. Kehä III:n reunamille ulottuvalta laajennusalueelta löytyy viherrakentamisen uusimpia suuntauksia. Tätä juttua kuvattaessa on kesä vasta omapiha 41. Puisto kuitenkin muuttuu jatkuvasti. Helsingissä nyrkin kokoisia, veden hiomia kiviä on jo näkynyt myynnissä reilun euron kappalehintaan
Kivirakentamisen suosio on kasvussa, joskin kivet ovat aina kuuluneet suomalaiseen puutarhaperinteeseen. Kiven luonne riippuu sen koosta ja muodosta. 42 omapiha
Pysyvät näyttelyosastot on rakennettu vuokratonteille. Kevätmarkkinoista löytyy tällä kertaa kuvia myös Oma Pihan Lehdenkärjistä. omapiha 43. Kunkin tontin vuokrannut yritys tai yhteisö vastaa sen esillepanosta ja hoidosta. Aidonnäköiset lampaat ja lehmät kurkistelevat uteliaina valkean aidan takaa. Marketanpuiston vuotuiset tapahtumat sijoittuvat alkukesään ja syksyn parhaaseen sadonkorjuuaikaan. Ketun puusilmissä vilahtaa viekas väläys, mutta penkille asettautunut kanaparvi ei taida olla sen läheisyydestä moksiskaan. Lammaslaitumen vieressä näyttäisi kuitenkin olevan vierailupäivän hittituote: suu- ri kiipeilyverkko on jatkuvassa käytössä. Vieraita siellä käy kuitenkin joka päivä, sillä puiston kotieläinlaidun ilahduttaa lähiseudulla asuvia lapsiperheitä. Sen ympärillä levittäytyy äitien ja pahimman kiipeilyiän ohittaneiden vierailijoiden iloksi suuri ja vehreä nurmikko. Piknikin päätteeksi saavat lapset kiipeillä puiston telineissä sydämensä kyllyydestä, kun taas aikuiset rupattelevat rauhassa kuulumisia ja kalastavat kasvoilleen pisamia. -110 kiinteää näyttelyosastoa puutarharakentamisen eri osa-alueilta -avoinna päivittäin kello 7-21, ei sisäänpääsymaksua Marketanpuisto Riippajalava on puuerikoisuus, joka kasvaa lähes köynnöstävästi. Lemminkäisen pastellit betoniporsaat elävöittävät puiston kivirakenteita. niin aluillaan, että lomanviettäjät eivät ole ehtineet vallata puistoa. Tokkopa city-kettu niitä edes ruoaksi tunnistaa. Tapahtumien aikaan puisto täyttyy myös sinivalkeista myyntikatoksista. - piha- ja puistorakentamisen näyttelypuisto -sijaitsee Espoon Röylässä Kehä III varrella, Turuntien ja Porintien välissä
TEKSTI: MAIJA SINISALO, KUVAT: JOUKO TIKKANEN JA SÄDE AARLAHTI Sadonkorjuu Kesän maku on Nauti kesän makeat herneet, poimi ensimmäiset mansikat pensaan suojista, taita tuore tillin oksa varhaisperunoiden maustajaksi. RAIKAS JA MAKEA 44 omapiha
Ruuansulatusta edistävästä yrtistä valmistettua teetä on käytetty yskänlääkkeenäkin. omapiha 45. Tilli maustaa myös suolasienet, suolakurkut, yrttivoin, piiraat ja monta muuta herkkua. Pohjoisen maamme pitkien päivien ja viileiden, valoisien öiden ansiosta kotimaiseen mansikkaan kehittyy paljon aromiaineita. Valkuaisainepitoista hernettä kannattaa hyödyntää sekä tuoreena että pakastettuna. Tilli on omiaan maustamaan graavi- ja uunikalaa, rapuja, uusia perunoita ja keveitä salaatteja. Kasvimaan ohi kulkiessa voi käydä nipsaisemassa paidanhelmallisen herneenpalkoja välipalaksi tai aineksiksi kesäkeittoon. Tilli kasvaa sopivasti uusien perunoiden kaveriksi. V oi sitä makuhermojen kutkutusta, kun pääsee maistelemaan kesän ensimmäisiä oman maan antimia aivan tuoreeltaan. Monikäyttöinen maustekasvi toimii puutarhan poliisina: se houkuttelee hyödyllisiä ja karkottaa haitallisia hyönteisiä. Suuret, makeat mansikat kruunaavat lettukestit ja kesäisen kakun kuorrutuksen. Palkojen kätköistä Herneet maistuvat ihan perustellusti parhailta suoraan hernemaalta naposteltuina herneissä oleva sokeri alkaa pian korjuun jälkeen muuttua tärkkelykseksi, ja pienet vihreät vitamiinipommit menettävät silloin makeuttaan. Raikasta yrttiä voi säilöä kuivattuna tai pakasteena. Ruokapöytään herne tuo väriä, pirteyttä ja terveyttä salaateissa, keitoissa, padoissa ja lisukkeena sellaisenaan . Kasvimaan ensimmäinen sadonkorjuu on odotettu tapaus. Kesä maistuu mansikalta ja raikaan vihreältä. Makeat palot pullistuvat jo valkoisten kukkien alla. Oma maa mansikka Kasvupaikan suhteen vaatelias mansikka palkitsee ahkeran puutarhurin mehevillä marjoillaan. Herkkumarjassa on myös runsaasti erilaisia hivenaineita ja Cvitamiinia. Moninainen mauste Tillikin kehittyy aromikkaaksi Suomen suvessa
46 omapiha
Aina tuhot eivät kuitenkaan ole yhtä helposti selitettävissä. Itse kasveille muurahaiset eivät tietoisesti tee tuhoja. Eivätkä liljakukotkaan sentään voittamattomia ole. Seuraavaksi tehtäväksi tulee syyllisen tunnistus, minkä jälkeen torjunta on yleensä helppoa. Lehtien kätköistä voi löytää monenmoista niveltä, kärsää, tuntosarvea ja siivenkärkeä. U seimmat ötököistä ovat kasvissyöjiä, minkä vuoksi jokainen viherpeukalo on joskus saanut kokea ikäviä yllätyksiä. Hyönteisten kasveille aiheuttamat tuhot jäävätkin usein vähäisiksi, kun otetaan huomioon, mitä muuta pihalla pitkällä aikavälillä tapahtuu. Jos lehtien alla ja niiden liitoskohdissa omapiha 47. Pulmallisiksi hyönteisten aiheuttamat tuhot tekee se, että ne vaikuttavat kasvin ulkonäköön havaittavasti yleensä vasta siinä vaiheessa, kun niitä on kasvissa paljon. Ne tuhoavat työkseen kasveissa majailevia kirvoja. Viime vuosien puhutuimpia ötököitä ovat liljakukot, joiden hurja maine on ehtinyt kiiriä jokaiselle mökkipihallekin. Tuholaisten toukka-asteet syövät lehdet ja omenat reiällisiksi, kun taas pienikokoiset kirvat ja punkit imevät kasvinesteitä niin, että koko kasvi muuttuu kalpeaksi ja elottomaksi. Samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa myös muutokset kasvuolosuhteissa. Torju tuholaiset pihalta TEKSTI JA PIIRROKSET: SÄDE AARLAHTI KUVAT: SÄDE AARLAHTI, MAIJA SINISALO JA LAURA KAINU Kesällä surisee ja pörisee. Siksi oireiden ilmestyessä kannattaa ensin miettiä, onko kasvi viime päivinä saanut liikaa tai liian vähän vettä ja tämän jälkeen tarkistaa kasvin lehdet tuholaisten varalta. Jos huonokuntoiselta vaikuttavan kasvin varsissa hyppii ötököitä tai lehdissä näkyy reikiä, ovat asialla hyönteistuholaiset. Jos asialla ovat olleet tuholaiset, löytää ne usein heti, kun silmäilee lehtien alapintoja lähietäisyydeltä. Leppäkertut ovat puutarhan omia poliisipartioita, jotka ilahduttavat myös sympaattisella olemuksellaan. Usein huomataan, että hyönteisiä suurempaa päänvaivaa aiheut- tavat rusakot, myyrät ja lemmikkieläimet tai maastoreitille eksyneet autonrenkaat, kun kesänviettoon kuuluvia tavaroita pakataan ja puretaan. Mistä tunnistan tartunnan? Kun kasvi muuttuu elottomaksi ja voi huonosti, voi taustalta löytyä monia syitä. Puutarhan hyötyhyönteisiä ovat leppäkertut ja pölyttäjät. Kimalaiset, mehiläiset ja ampiaiset puolestaan tekevät uutterasti työtä, jotta jokaiselle pihalle syntyisi riittävän paljon omenoita ja viinimarjoja. Pihamaalta löytyy kuitenkin myös monia hyödyllisiä ötököitä. Koppakuoriaiset ovat yleensä pihan kasveille vaarattomia, samoin muurahaiset, joiden maanalainen keko tosin saattaa vahingossa osua keskelle nurmikkoa tai ruusupenkkiä. Kasvitautien ja tuholaisten aiheuttamat ensioireet muistuttavat toisiaan: kasvin lehdet nuokkuvat tai käpristelevät, kukinnoista ei avaudu suuria ja täyteläisiä tai koko kasvin väri muuttuu haaleaksi. Tautien ja virusten määrittäminen on tuholaisten havainnointia vaikeampaa. Eikä siinä kaikki, kaupan päälle tulee joukko äänettömästi liikkuvia ötököitä. Monilla kasveilla on nimikkotuholaisia, joiden ilmestymistä viherpeukalo osaa odottaa joka kesä. Pihalle mahtuu paljon enemmän liikettä kuin ensiarvaamalla uskoisi
Ruiskutteen etiketissä voi tehoaineena lukea myös deltametriini, joka on synteettisesti valmistettu pyretroidi. Iloisia kesäkukkia ei kylvetä vihannesmaalle vain niiden kauneusarvon vuoksi. Porkkanaa ja muita juureksia voivat kierrossa seurata palkokasvit, joiden jälkeen viljellään salaattia ja tilliä ja neljäntenä vuonna vaikkapa perunaa. Liuos ei ole virallisten kasvinsuojeluaineiden veroista, mutta tehoaa silti moniin tuholaisiin. malationi Malationia sisältävät torjunta-aineet tehoavat hyvin moniin hyönteisiin. Punaiset kukot kerätään pois heti, kun niitä näkyy. Torjuntakukista tunnetuin on samettiruusu, jolla voi reunustaa koko kasvimaan tai jota kannattaa istuttaa ainakin porkkanarivien tuntumaan. Useimmat kesäkukista saavat avomaalla kasvaa kesän ilman hyönteisongelmia. Ammattiviljelmillä hyönteisten määrää seurataan keltaisilla liimatarra-ansoilla, joihin pellolla liikkuvat hyönteiset jäävät kiinni. Ruiskutuksiin ryhdytään viljelmilläkin vasta silloin, kun ansoihin tarttuneiden tuholaisten lukumäärä nousee hälyttäväksi. Elinvoimaiset kasvit kestävät hyvin hyönteisten hyökkäyksiä. Pihan lehdillä saa rauhassa kävellä kourallinen tuholaisia, sillä ruiskutuksista koituu haittaa helposti myös hyödyllisille hyönteisille. Aikuisen liljakukon lempipaikka on auringossa kylpevä varjoliljamätäs. Monilla kasveilla on omia vasta-aineita ja puolustusmekanismeja. Laimenna niitä veteen niin, että laimennussuhde on noin 1:50 ja sumuta tuholaisten vaivaamiin kasveihin. Samalla luonnon lakeihin kuuluu, että kirvoja ja punkkeja seuraavat myös niiden luontaiset viholliset, joten lehtien suojissa käydään jatkuvasti pientä lajien välistä tasapainoilua. Kasvussa näkyvän muutoksen syynä voi olla kuivuus, liika kosteus, kylmyys tai liian voimakas auringonvalo. Kesän lämpö, valo ja riittävä kosteus tekevät kasveista vahvoja ja terveitä. Ötököitä, apua! Viherpeukaloa lohduttaa tieto, että kirvatonta pihaa ei ole olemassakaan. Kotipuutarhan kasvinsuojelussa paras keino on tuhojen ennaltaehkäisy. Vioituksen liljoihin aiheuttavat toukat, jotka purevat lehdet pilkullisiksi. ei suurennuslasillakaan näy liikettä, piilee oireiden taustalla väärä kasvupaikka tai hoito, tauti tai kasvivirus. Kasvinvuorottelulla puolestaan harhautetaan tuholaisia ja piilotetaan niiden herkkukasvit muiden kasvien joukkoon. Samoin kuin ihmisillä, on kasvien vastustuskyky parhaimmillaan silloin, kun elämisen ja kasvun edellytykset ovat kunnossa. Silloin maassa talvehtineet taudit ja tuholaiset eivät kasvukauden alkaessa yhtä helposti löydä omaa isäntäkasviaan. Kun Viljelykierto ja kasvinvuorottelu Viljelykierto ja kasvinvuorottelu ovat kaksi helppoa keinoa karkottaa tuholaiset omalta pihalta. Koloradonkuoriaisen esiintymistä havainnoidaan tarkoin, jotta hankalasti torjuttava kuoriainen ei leviäisi pysyvästi Suomen kamaralle. Varoaika ohjeiden mukaisissa pyretriiniruiskutuksissa on vain yhden vuorokauden pituinen. Omalla pihalla viihtyisyys ja mukavan olon tuova puuhastelu ovat satomääriä tärkeämpiä. Aineen etuna on lyhyt varoaika. pyretriini ja deltametriini Myös pyretriinit tehoavat moniin hyönteisiin, mutta niiden vaikutus on malationia heikompi. Kasvu kärsii myös siitä, jos ravinteita on liikaa. kasvit voivat hyvin ja niihin kasvaa uusia lehtiä, ne kestävät hyvin myös tuholaisten hyökkäyksiä. Luonnonpyretriinejä käytetään myös luomuviljelyssä. 48 omapiha. Siksi hyönteistuholaisten torjuntaan ei kannata ryhtyä pelkän aavistuksen tai ennakoinnin vuoksi. Siellä missä on leppäkerttuja, on myös kirvoja, vaikka niitä ei kasvien hyvinvoinnista päällisin puolin näkisikään. Kasvimaalle voi laatia esimerkiksi neljän vuoden kierron, jonka aikana samaa kasvia ei kasvateta samassa paikassa. Sekä aikuiset koloradonkuoriaiset että niiden toukat syövät perunan lehtiä edeten lehtien ulkosyrjiltä keskiosiin. Samalla ne karkottavat tuholaiset myös vihanneksista. Jos ravinteita on saatavilla liian vähän, muuttuu kasvi kalpeaksi, eikä kasva kunnolla. Kokeile myös istuttaa kaalinkerien ja papurivistöjen joukkoon voimakkaasti tuoksuvia yrttejä tai valko- Klassiset torjunta-aineet (malationia ja pyretriinejä myydään kaupassa monilla eri tuotenimillä) tolu tai mäntysuopa Tolua tai mäntysuopaa on helposti saatavilla pienissäkin kyläkaupoissa
Pihlajanmarjakoiden ensisijainen isäntäkasvi on nimen mukaisesti pihlaja, mutta niinä vuosina, joina pihlaja kukkii huonosti, siirtyvät koit omenapuiden kukkiin. Ruusupenkin kirvat voi saada pudotettua nupuista jo yhdellä, tehokkaasti huuhtelevalla vesikastelulla. Uusi sukupolvi hyökkää tällöin neulasten kätköistä porkkanamaalle heti, kun rivit ovat keväällä itäneet maan pinnalle. Pahinta tuhoa saavat aikaan toisen sukupolven toukat, jotka kuoriutuvat juuri ennen sadon kypsymistä. Myös tuholaisia pihapiiriin houkuttelevien kasvien kartoitus on paikallaan. Kasvit poistetaan kannusta ennen kastelua, mutta niistä ehtii liueta veteen Karviaispistiäinen Karviaispistiäisen vihertävät toukat syövät karviais- ja herukkapensaiden lehtiä pensaiden sisäosista alkaen. Helpoimmat tartunnat torjutaan vesisuihkulla ja suopavedellä. Ruiskutus malationilla. Herukanversosääski Aikuinen sääski on noin 2 mm pituinen ja väriltään ruskea. Tuholaisten torjuntaan on tarjolla monenlaisia keinoja. Esimerkiksi ruusut selviävät kuitenkin niiden hyökkäyksistä kohtuullisesti. Torjunta marjojen kypsyessä on jo myöhäistä. Oireina on lehtien käpristely ja huono kasvu. Pihamarjojen tuholaisia Vattukärsäkäs Tuholaiset saattavat vaivata myös koristekasveja. Tästä syystä voi olla viisasta olla istuttamatta pihlajia aivan omenatarhan kylkeen. Torjunta juuri ennen kukintaa malationilla tai pyretriinillä. Eroon tuholaisista Jos ötökät ennaltaehkäisevistä keinoista huolimatta hyökkäävät puutarhan kasveihin, on ne syytä torjua mahdollisimman nopeasti. Mitä pienemmällä alalla samaa kasvia kasvaa, sitä epätodennäköisemmin tuholaiset löytävät tien kasvin luo. Luteet ovat litteitä, vajaan senttimetrin pituisia hyönteisiä, jotka imevät ravinnokseen kasvinesteitä. Vaurion marjapensaisiin aiheuttavat punertavat toukat, jotka kaivautuvat kuoren sisään ja vioittavat versoa. Ainoa tehokas torjuntakeino on leikata vioittuneet oksat pois kokonaan. omapiha 49. Torjuntaan olisi syytä ryhtyä heti, kun ensimmäiset toukat pensaassa havaitaan, hyvissä ajoin ennen sadonkorjuuta. Aikuinen kuoriainen vioittaa vadelman, mansikan ja myös ruusun kukintoja puremalla avautuvat kukat kukkapohjuksesta poikki ja tuhoamalla siten koko kukan. Valamonruusu kasvattaa pistiäisen tuhoista huolimatta terhakkaasti uutta kasvua. Tumma, noin 3 mm pituinen kovakuoriainen, jolla on piikkimäinen kärsä. Puutarhassa luteet vaivaavat muun muassa mansikkakasvustoja. Torjuntaa varten voi valmistaa myös oman teholiuoksen liottamalla kastelukannussa nokkosta, koiruohoa, paloiteltuja chilejä tai valkosipulin naatteja. Jos vadelmissa nuppujen puhkeamisen aikoihin näkyy 3-4 mm pituisia, ruskehtavia, aikuisvaiheen vattukuoriaisia, ruiskutetaan kasvusto malationilla. Luteet Luteisiin kuuluu monia lajeja, jotka saattavat vaivata eri kasvilajeja. Porkkanapenkki perustetaankin etäälle kuusista ja rivien ylle vedetään keväällä kasvatusharso, jonka alle kempit eivät eksy. Vattukuoriaisen toukka "vattumato" Vaalea, tummapäinen toukka elää kypsyvän vadelman keskellä ja aiheuttaa marjan sisustan tummumisen. Vie kannu aurinkoiselle paikalle, ja anna versojen liota vedessä päivän tai parin ajan. Yhden suuren kaalimaan sijaan kannattaa ehkä istuttaa kaksi pienempää. Torjunta ennen kukintaa joko malationilla tai pyretriinillä. sipulia. Ne vaurioittavat kukintoja, jolloin myös marjoista kasvaa epämuodostuneita. Porkkanamaan reunalla kasvava kuusi puolestaan toimii hyvänä talvehtimispaikkana porkkanakempille
Silloin kärsivät myös pölyttäjät. tuholaisia karkottavia ainesosia. Pihapiirin muita etanoita ovat peltoetanat ja valepeltoetanat. Etanoiden kulkureitille voi myös kaivaa vanhoja säilykepurkkeja tai muovikippoja, joiden pohjalle lirautetaan tilkka olutta. Massoittain esiintyessään ne saattavat häiritä esimerkiksi ruusunnuppujen avautumista ja monien vihanneskasvien kasvua. Viime aikoina kauppojen hyllyille on ilmestynyt myös luomuviljelyyn soveltuvia tuholaisruiskutteita. Kirvat torjutaan laimennetulla mäntysuopaliuoksella, malationilla tai pyretriinillä. Etanat ja kotilot Etanoiden ruokalista puutarhassa on laaja. Suuret toukat on helpointa nyppiä kaaleista sormin. Varma tapa kerättyjen etanoiden tuhoamiseen on tipauttaa ne kiehuvaan veteen. Myynnissä olevat aineet ovat tutkittuja ja turvallisia, ja jokaisen purkin kyljestä löytyy tieto siitä, kuinka kauan aine kasvissa vaikuttaa. Paras torjuntakeino on pitää porkkanarivin päällä harsokatetta pitkälle alkukesään saakka. Torjuntaan käy malationi tai pyretriini. Kaaliperhosen toukka Kaaliperhosen toukka on suuri, ja se syö kasvavia kaalinlehtiä koko kokonsa voimin. Vihannesten tuholaisia Porkkanakemppi Porkkanakemppi on pitkulainen ja pitkäsiipinen hyönteinen, joka saa porkkanan, persiljan, palsternakan ja sellerin lehdet kupruilemaan ja kasvamaan kituliaasti. Ruiskutukset on tehtävä tyynellä säällä illalla yhdeksän-kymmenen aikaan, mieluiten niin, että samana päivänä ei ole satanut ja että seuraavaksi päiväksi ei ole luvassa sateita. Leppäkertut ovat hyönteispoliiseja, jotka tuhoavat ansiokkaasti kirvoja pihan kasveista. Koristekasvien tuholaisia Kirvat (valokuva sivun ylälaidassa) Kirvat ovat useimmiten vaaleanvihreitä, pieniä hyönteisiä, jotka majailevat nuorissa kasvinosissa ja lehtien alapinnoilla. Porkkanan lehdet voivat kempin vioituksesta muuttua myös violeteiksi. Täksi kesäksi ennustetaan keskimääräistä helpompaa kirvavuotta. Jos etanoita pihalle ilmestyy, on torjuntaan syytä ryhtyä ajoissa, ettei kanta pääsisi kasvamaan hallitsemattomaksi. Liljakukot kannattaa nyppiä pois sitä mukaa, kun niitä kotipihan liljoihin ilmaantuu. Maallikon keino etanamäärän rajoittamiseen on houkutella niitä kasvimaalle asetettujen säkkien ja raparperinlehtien alle, josta kosteaan ja viileään hakeutuneet etanat on aamulla helppo kerätä pois. Ne saattavat vaivata myös lehmuksia ja muita puita. Pahamaineisin etanalajeistamme on likaisenruskea espanjansiruetana, joka kasvaa noin 10 sentin pituiseksi. Sen toukkia on vaikea havaita, mutta niiden syöntijäljet huomaa liljapenkissä sitäkin helpommin. Jos kaaleihin ilmestyy reikiä, voi niiden ympärille järjestää valvontapartion. Toukkia voi torjua myös koiruohovedellä. Kirvat voivat vaivata lähes kaikkia kasveja. Niin sanottu varoaika kertoo, milloin ruiskutettuja vihanneksia ja marjoja on taas turvallista käyttää ruoanlaitossa ilman huolta ylimääräisistä kemikaaleista. Otukset voi liiskata kynnenkärjellä tai pudottaa kiehuvaan veteen. Suora- ja liukasseinäisistä astioista niiden on vaikea kiivetä pois. Kateharson käyttö keväällä hillitsee kaaliperhosen lisääntymistä kaalimaalla. Kuvassa ne ovat hyökänneet korianterin taimiin. Tuholaisten torjuntaan löytyy myös monia kaupallisia ruiskutteita, joihin kannattaa epäröimättä turvautua, jos tuholaiset näyttävät aiheuttavan merkittävää vauriota. Ne raastavat karkealla kielellään reikiä lehtiin ja makeisiin juuriosiin. Hurjasta maineestaan huolimatta liljakukkoihin tepsivät sekä pyretriini että malationi, mutta ruiskutusta harkittaessa on muistettava, että kukkaan puhjenneita liljoja ei enää saa ruiskuttaa. Nykyisin saatavilla on nimenomaan etanoille suunnattuja torjunta-aineita, joissa on tarkat käyttöohjeet. Lähiojista ja kompostikasoista ne kiipeävät herkästi takaisin pihalle. Liljakukko (valokuva sivulla 48) Aikuinen liljakukko on kirkkaanpunainen, vajaan sentin pituinen kuoriainen. Ruiskutukset tehdään 50 omapiha. Myös pyretriiniruiskutuksesta on apua, kun tuho on jo tapahtunut. Porkkanakärpänen Porkkanakärpäsen toukat poraavat reikiä kasvavan porkkanan juuriosaan, ja tarjoavat sitä kautta tien myös juurta pilaaville taudeille
Säilytä torjunta-aineet lasten ja lemmikkieläinten ulottumattomissa. Torjunta malationilla tai mäntysuopavedellä. Muurahaiset eivät ole kasvintuhoojia, mutta niiden maanalaisista keoista saattaa olla haittaa puutarhakasvien juurien kasvulle. Syntyneeseen kuoppaan voi varmuudeksi kaataa kannullisen kalkittua vettä. aina ennen kukintaa tai kukinnan jälkeen. Sisätiloissa, vaikkapa kuumassa kasvihuoneessa, voivat kemikaalit nopeasti kaasuuntua, joten oleskelua samana päivänä ruiskutettujen kasvin läheisyydessä on syytä välttää. Kun jauhiaisia on runsaasti, ne lehahtavat kurkunvartta hipaistaessa parvena lentoon. Syntyneestä reiästä omenaan iskevät helposti muumiotauti ja muut patogeenit. Lue aina torjunta-aineita käyttäessäsi käyttöohjeet ja suojaudu niiden edellyttämällä tavalla. Omenan tuholaisia Pihlajanmarjakoin toukka Pihlajamarjakoin toukka on vaalea tai punertava ja noin 7 mm pituinen. Ne aiheuttavat monien eri kasvilajien lehtiin kuolleita, kellanruskeita laikkuja. Ne imevät kasvinesteitä, jolloin kasvin kasvu vaikuttaa seisahtuneelta ja lehtiin saattaa ilmestyä pieniä, vaaleita pisteitä. Torjunta pyretriinillä tai metiokarbilla. Vihannespunkki Punkit ovat hyvin pieniä, vaaleita hyönteisiä, joita on paljaalla silmällä vaikea havaita. Jos tänä kesänä omenapuissa on runsaasti kemppiä, ruiskutetaan puut varhain ensi keväänä öljypitoisella kevätruiskutteella (tehoaineena parafiiniöljy). Kasvihuonetuholaisia Ansarijauhiainen Ansarijauhiaiset ovat kuin vaaleita, muutaman millimetrin pituisia perhosia, jotka viihtyvät etenkin kasvihuonekurkuissa. Joskus vauriot voivat näkyä myös kasvin kukinnoissa. Noudata aineita käyttäessäsi varoaikoja ja mieti, onko torjuntaan todella aihetta. Ripsiäiset Ripsiäiset ovat pitkulaisia ja nopealiikkeisiä, muutaman millimetrin pituisia hyönteisiä. Jos aineita ei ole saatavilla, voi tuhoja vähentää myös kylmällä vesisuihkulla. Ukkoetana voi venyä jopa 20 cm pituiseksi. Omenakemppi Aikuinen kemppi on vihreä tai ruskea, 3 mm pituinen hyönteinen. Kun punkkeja on paljon, ne kietovat kasvin lehdet ohueen, vaaleaan verkkoon ja aiheuttavat kasvin lakastumisen. Myöhäinen ajankohta ja kukinnan väistäminen yhdessä estävät sen, että ruiskutuksista olisi haittaa hyödyllisille pölyttäjille. Huolehdi, että ilma pääsee kiertämään kurkunlehtien väleissä. Se kaivautuu kypsyvän omenan kylkeen ja syö omenan sisään pitkiä käytäviä. Silloin keon voi kaivaa maasta ja siirtää muualle. Torjunta malationilla tai pyretriinillä silloin, kun toukat vielä ovat omenoiden pinnalla. Tuhoja omenapuissa aiheuttavat sen kellertävänvihreät toukat, jotka vioittavat avautuvia kukkia ja lehtiä. Kotipuutarhurin kasvinsuojeluvarusteisiin kuuluvat pieni reppuruisku, painesäiliöllä varustettu suihkupullo ja pari erikoiskäsineitä, jotka eivät päästä kemikaaleja lävitseen. Kurkulle aiheutuu jauhiaisista lähinnä kosmeettista haittaa, joskin jauhiaisten erittämä makea mesikaste altistaa kurkut sienitautitartunnoille. Samalla omenapuuhun ilmestyy tahmeaa, valkoista mesikastetta, johon puolestaan nokihärmä helposti tarttuu. Torjunta pyretriinillä. omapiha 51. Kuivaa säätä tarvitaan siksi, että myrkky ei huuhtoutuisi liian nopeasti pois kasvin lehdiltä
Perusta perhospuutarha Kesän SIIVELLÄ Sirot ja värikkäät perhoset ovat kesäisen maiseman koruja. Ensimmäiset niistä lentelevät lähimetsiköissä jo äitienpäivän tienoilla. Kesän syvetessä tuulen kieputeltaviksi ilmestyy yhä useampia päiväperhoja. Öiden lämmettyä kömpivät esiin myös salaperäiset ja muhkeat kiitäjät ja kehrääjät. Kauneus ja valokuvauksellisuus innoittaa houkuttelemaan perhoset ojanpenkoilta kotipihalle. 52 omapiha TEKSTI: SÄDE AARLAHTI KUVAT: SÄDE AARLAHTI, JUHANI KÄRKI
Puiden varjossa tai tuulisella paikalla perhoset eivät viihdy. omapiha 53. Niinpä kylminä aamuina voi nähdä, kuinka perhoset kerääntyvät kalpeaan aamuaurinkoon ja suorastaan imevät itseensä ensimmäiset lämmittävät säteet. Lähiluonnon lajit on helpoin houkutella omaankin puutarhaan. Esimerkiksi suruvaipan tummaa olemusta on selitetty sillä, että perhoslajilla on pitkä lentokausi, joka jatkuu viileisiin syyspäiviin saakka. Oman perhospuutarhan voi rakentaa vaikka kesämökille täyttämällä koko kukkapenkin luonnon omilla perhoskasveilla. Monet auringon laskiessa kukkansa avaavista kasvilajeista tuoksuvatkin huumaavasti juuri perhosia ja muita pölyttäjiä houkutellakseen. Perhosia kotipihalle Perhosten puutarha rakennetaan aina aurinkoiselle ja suojaiselle paikalle. Perhoset ovat kuitenkin hyvin likinäköisiä, minkä vuoksi ne mieltyvät yksittäisten kukintojen sijasta suuriin kukkaryhmiin. Perhostarhaa perustettaessa kannattaa tehdä ensin tutustumiskierros lähiluontoon. Ota mukaan perhoskirja ja seuraile aurinkoisia tienpenkkoja ja suojaisia metsänreunoja. Perhoset puolestaan arvostavat kukintoja, joista mettä on saatavilla pitkän aikaa. Kotipihalle perhosia voi houkutella rakentamalla niille ikioman keitaan. Tuulisella säällä perhoset sen sijaan liihottavat taivaalla vinhaa vauhtia ja malttavat tuskin pysähtyä imemään mettä. Mitä tummem- pi perhonen on, sitä tehokkaammin se hyödyntää valoa ja lämpöä. Perhosten ystävän pihaa leimaa luonnonläheisyys, minkä vuoksi se sopii hyvin suomalaiseen maisemaan. Se näkee maiseman kasveineen aivan omalla tavalla. Puutarhan sijaan niiden mielenkiinto saattaa kohdistua jopa jättömaalle, joka pursuaa nokkosia ja ohdakkeita. Mehiläisille tärkeää on meden hetkellinen määrä. Lentäminen kuluttaa melkoisesti ener-giaa, jota pölyttäjät saavat mettä tuottavista kasveista. Perhospuutarha ilahduttaa kaikkia, erityisesti se inspiroi luonnontutkijoita, valokuvaajia ja taidemaalareita. Edellä mainitut ominaisuudet yhdistettynä kauniiseen ulkokuoreen takaavatkin niille erityisaseman hyönteisten joukossa. Perhosten maisemissa Villi vapaus on perhosten etuoikeus, eikä kukaan voi arvata niiden liikkeitä etukäteen. Pölytys mahdollistaa siemenien kypsymisen ja kasvin lisääntymisen. Lisäksi kannattaa tutustua perhosen omaan katsantokantaan. Ne saattavat kuitenkin jättää upean unikkoryhmän rauhaan ja parveilla vaatimattomilta vaikuttavissa kaunokeissa. Kesän parhaimman kukinnan aikaan perhoset löytävät tiensä myös kotipihoille. Missä siellä liikkuu runsaasti perhosia ja mitkä ovat kotikulmien perhoslajit. Perhosilla on verkkosilmät, joilla ne näkevät kaikkiin suuntiin. Ilmansaasteiden lisääntyminen on romahduttanut perhoskantoja monilla alueilla. Hyttysten luvatussa maassa perhoset kasvattavat ansioitaan myös sillä, että ne eivät pistä tai pure. Tästä uhkaavan piikikkäästä otuksesta kuoriutuu nokkosperhonen. P erhosten koti on siellä, missä aurinko paistaa ja mesi on makeinta. Tämä selittää sen, miksi leiskuvilta meidän silmissämme näyttävät unikot ja palavarakkaudet eivät erityisemmin kiinnosta perhosia. Mesi päivänkakkaran, syreenin tai pajun kukinnossa on koostumukseltaan hyvin samankaltaista, mutta silti eri hyönteisillä on omia suosikkeja. Neitoperho on helppo houkutella pihan pysyväksi asukkaaksi. Perhosten kesä alkaa toukkavaiheesta. Samalla perhoset toimivat hyvän tiedon lähetteinä, sillä niiden lentely on merkki puhtaasta ilmasta. Aurinko onkin perhosille elintärkeä monesta syystä. Hyvä paikka sille on avoimella ja lämpimällä rinteellä, jonne aurinko paistaa päivässä vähintään 5-6 tuntia. Tyynellä säällä ne lennähtävät kukasta toiseen ja pysähtelevät välillä lämmittelemään auringossa paahtuneille kiville. Perhoset toimivat kasvien pölyttäjinä samoin kuin mehiläiset ja kimalaisetkin. Mitä viileämpää ja pilvisempää ulkona on, sitä vähemmän perhosia on liikkeellä. Sen avulla ne navigoivat ja auringon avulla ne saavat myös säilytettyä ruumiinlämpönsä riittävän korkeana. Näköaistin ohella perhoset suunnistavat kukasta toiseen tarkan hajuaistinsa avulla. Punaista väriä perhoset eivät näe lainkaan, mutta erottavat sen sijaan ultravioletin, jota löytyy monista meidän silmissämme valkoisilta näyttävistä kukista
Hoidollisesti helpointa on rakentaa yhtenäinen, selkeän muotoinen kukkapenkki, jonka tulisi olla kooltaan vähintään 10 neliötä. Perhospuutarhan kasvilajit valitaan niin, että siellä riittää kukkia ja mettä varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Myös päiväperhoset hakeutuvat puihin nukku- 54 omapiha. Perhoset voikin kesyttää vesimelonilla tai syksyn tullen myös kotipihan omenoilla. pailemaan kanukoiden, vuohenkuusamien ja tuhkapensaiden rinnalle. Vältä kuitenkin sellaisia pitkälle jalostettuja lajikkeita, joiden kukinnoissa on moninkertainen määrä terälehtiä. Syreenin ohella hyviä perhospuita ovat metsälehmukset, jotka kiehtovat etenkin yöperhosia. Neitoperho tädykkeen kukassa. Perhostarhan taustalla puut tuovat kuitenkin hyvän suojan ja tarjoavat perhosille nukkumapaikan. Ne eivät ole erityisen lajiuskollisia, vaikka jokaisella perhoslajilla onkin omat suosikkikukkansa. Kasvien lisäksi perhospuutarhaan voi sijoittaa muutamia sileäpintaisia kiviä, joilla perhoset voivat lekotella ja kerätä jäseniinsä lämpöä. Perhosten puutarhan voi yhdistää myös kivikkotarhaan, jossa lämpöä ja avointa tilaa on yleensä yllin kyllin. Pitkällä imukärsällä mesi on helppo noukkia talteen kukan uumenista. Likinäköisyyden vuoksi on tärkeää, että samaa kukkaa on riittävän suurena massana, jotta perhonen erottaa sen taivaan tuulista. Siipiä kastava uintiretki ei ole auringonpalvojille mieleen. Haihtuneen veden tilalle voi kerran, pari viikossa lisätä uutta vettä, mutta liian syvää lähdettä perhosille ei saa rakentaa. Kesällä perhosten mesiapajat löytyvät erilaisista kukista. Perhospuutarhan laitamille sopivat syreenit, joiden kukinnoissa etenkin ritariperhoset mielellään hyörivät. 3. Perhospuutarhan kasvit Kevään ensimmäisiä mesikasveja ovat erilaiset pajut. Viime vuosina on puutarhamyymälöihin ilmestynyt uudenlaisia, matalakasvuisia maanpeittopajuja, joista kasvaa perhostarhaan oivallisia ja kestäviä taustakasveja. Voikukka on alkukesän parhaita mesikasveja. Perhoskasveihin kuuluu monen värisiä kukkia, joten istutukset voi soinnuttaa pihan värien ja omien toiveiden mukaiseksi. 1. Meden lisäksi perhoset tarvitsevat vettä. Jos sellaista ei pihalta entuudestaan löydy, voi perhoskasvien joukkoon asettaa puoliksi hiekalla täytetyn astian, jonne lisätään vettä hiekan ylärajaan saakka. 1. 2. Akileijan kukat näyttävät yhtä keveiltä kuin prhoset, jotka niiden ympärillä lentelevät. Runsain lajimäärä löytyy syyskesän kukkien joukosta, ja niiden ympärille omaa perhostarhaa on helppo vähitellen rakentaa. Niihin perhosten on vaikea laskeutua. Puutarhurille arvoton kasvi voi olla perhoselle aarre. Pajuja ei aiemmin ole pidetty puutarhakasveina, mutta sirot lehdet, kaunisväriset versot ja leiskuva syysväritys nostavat ne hyvinkin kil- Vinkki: Kukkien ohella hyviä ravintolähteitä perhosille ovat ylikypsät hedelmät. Ehkä juuri tästä syystä ovat mykerökukkaiset päivänkakkarat, punahatut ja kaunokit valikoituneet perhosten suosikkeihin. 2. Perhostarhasta olisikin hyvä löytyä kostea painanne tai mutainen lampi. Valitse mieluiten tummia kiviä ja asettele ne niin, että idästä nouseva aurinko osuu kiviin esteettä. Syreenien kukinnoissa yhdistyykin monta perhosten toivetta: monta pientä, tuoksuvaa kukkaa yhdistyneenä suureksi kukinnoksi tuo niille pitkäkestoisen mesilähteen, jonka ääreen perhosten on helppo istahtaa
Ilmaston muuttuessa ne vaeltavat uusille asuinseuduille. Metallivärit, kuten sininen, violetti, vihreä, hopea ja kulta sen sijaan syntyvät suomun rakenteiden heijastuksista. Perhostoukkien lempikasveja ovat nokkoset ja ohdakkeet, jotka monet niiden tuholaisista kiertävät kaukaa. Perhosten elämä monine elämänvaiheineen ja muodonmuutoksineen onkin yksi luonnon yllätyksistä. Siipien värit syntyvät kahdenlaisista suomuista. Toukkavaiheessa perhoset elävät tiiviisti ravintokasvinsa ääressä. Ravinto hallitseekin toukkien elämää, ja ne saattavat kaluta koko kotikasvinsa lehdettömäksi. Yleisimpiä ravintokasveista ovat nokkoset ja ohdakkeet. Aina perhosia ei ole kutsuttu perhosiksi. Toukkavaiheen aikana on siksi syytä välttää ylenpalttista kitkemistä. Samat menetelmät seuraavat perhosia myös aikuisvaiheeseen. Perhostoukka poikkeaa aikuisesta perhosesta niin ulkonäön kuin ravintokasvienkin puolesta. Hätkähdyttävintä niiden ulkonäössä ovat kuitenkin maalaukselliset siivet, joiden värit syntyvät tuhansista vieri viereen kiinnittyneistä suomuista. Siksi metallivärit eivät haalistu. maan. Siksi meillekin on talvien leudontuessa saapunut jatkuvasti uusia perhoslajeja eteläisemmästä Euroopasta. Niiden elintavat poikkeavat monin tavoin täysikasvuisista perhosista. Meillä kohtaavat idästä ja etelästä tulleet perhoslajit. Samalla rehevissä lehdissä riittää toukille paljon rouskutettavaa. 3. Perhosista lyhyesti Perhosten elämä Perhosten elämään mahtuu täydellinen muodonmuutos munasta toukaksi ja toukasta edelleen kotelovaiheen kautta aikuiseksi perhoseksi. Toukkien toinen tehokeino on maastoutua ympäristöönsä. Erilaisten piikkien ja värien avulla ne viestittävät pedoille olevansa vaarallisia ja myrkyllisiä. Suojaa nuorille perhosenaluille tuovat pensaat ja havukasvit. Usein amiraalista, apollosta tai sinisiivestä puhuttaessa tarkoitetaan automaattisesti aikuista perhosta. Perhosen toukat näyttävät usein pelottavilta. Oivallinen toukkatarha syntyy perhospuutarhan lähellä olevaan, villiintyneeseen ja ruohikkoiseen nurkkaukseen. Pigmentit haalistuvat auringonvalossa, minkä vuoksi vanha nokkosperhonen näyttää nuorta perhosta vaaleammalta. Tuolloin eri perhoslajeille ei ollut vielä tarkkoja nimiä, vaikkakin omina lajeinaan tunnettiin jo "poutaperhonen", "sadeperhonen" ja "pohjanperhonen". Vielä 1800 luvulla Lönnrot antoi perhoselle synonyymit perho, perhojainen ja perhokainen. Jopa Etelä- ja Pohjois-Suomen perhoslajistoissa on selviä eroja. Lajisto täällä poikkeaa selvästi monen muun Euroopan maan perhoslajistosta, sillä Suomi sijaitsee maantieteellisesti eri lajien leviämisreittien risteyksessä. Monet päiväperhosista pelottelevat vihollisia siipien voimakkailla väreillä ja petojen silmiä muistuttavilla kuvioilla. Jos toukat hyökkäävät pihan arvokasvien lehtiin, voi niitä varovasti siirtää pihan syrjäisempiin pöheikköihin. Suomessa perhosten lajimäärä on 2500, kun eri hyönteisiä kaikkiaan on meillä tavattu noin 20 000. Jotta perhoset muuttaisivat pihalle pysyvästi, on toukille rakennettava oma tarha. Tarkkaa tietoa siitä, mitä perhosia näillä nimillä tarkoitettiin, ei ole säilynyt. omapiha 55. Jos siipiä sivelee sormin, irtoavat pikkuruiset suomut pölynä ilmaan. Toukkavaiheessa harva tunnistaisi edes tutuimpia lajeja. Hallittu hoitamattomuus palvelee perhostarhaa monin eri tavoin ja etenkin kasvinsuojeluaineiden turhaa käyttöä on perhosten puutarhassa syytä välttää. Perhoset Suomessa Perhosia on liihotellut maapallolla aina viimeisen jääkauden sulamisesta alkaen, eli yli viisi miljoonaa vuotta. Kuten muillakin hyönteisillä, on perhosilla kaksi siipiparia, kolmijakoinen ruumis, tuntosarvet ja kolme jalkaparia. Punainen, oranssi, keltainen ja ruskea väri syntyy oikeista, suomussa olevista väripigmenteistä. Myös köynnöstävä, suurilehtinen humala on hyvä toukkakasvi. Useimmat piikeistä ovat hämäystä, mutta ne pitävät linnut tehokkaasti etäällä. Lehmukset ja muut puut kannattaa kuitenkin istuttaa etäämmälle perhospuutarhasta, jotta niiden suuret latvukset eivät varjosta liikaa. Puolivilli toukkatarha Perhospuutarhalla tarkoitetaan useinaikuisille perhosille suunnattua kukkatarhaa, mutta tällöin perhoset jäävät pihalla piipahtaviksi vieraiksi eivät sen pysyviksi asukkaiksi
Useimmat ohessa mainituista kasveista viihtyvät ravinteikkaassa multamaassa. sinipallo-ohdake) (Echinops bannaticus) Monivuotisia perennoja kultapiiskut (Solidago sp.) elokuunasteri (Aster amellus) syysasteri (Aster novi-belgii) punalatva (Eupatorium purpureum) punahattu (Echinacea purpurea) syyshohdekukka (Helenium autumnale) ritarinkannus (Delphinium sp.) punakärsämöt (Achillea millefolium) salkoruusu (2-vuotinen) (Alcea rosea) akileijat (Aquilegia sp.) jaloangervot (Astilbe sp.) isopäivänkakkara (Leucanthemum x superbum) törmäkukka (Scabiosa sp.) talvisaippo (Iberis sempervirens) punatähkä (Liatris spicata) lupiinit (Lupinus sp.) väriminttu (Monarda didyma) mäkimeirami (Origanum vulgare) syysleimut (Phlox paniculata) sammalleimu (Phlox subulata) nauhukset (etenkin kallionauhus) (Ligularia sp.) ristikit (Aubrieta x cultorum) voikukka (Taxacatum sp.) kaunokit (Centaurea sp.) siperianmaksaruoho (Sedum aizoon) hirvenjuuret (Inula sp.) Punahattu (Echinacae purpurea) Yksivuotisia perhoskukkia tilli (Anethum graveolens) neilikat (Dianthus sp.) titonia (Tithonia rotundifolia) auringonkukka (Helianthus annuus) heliotrooppi (Heliotropium arborescens) lobelia (Lobelia erinus) kehäkukka (Calendula officinalis) tuoksuherne (Lathyrus odoratus) leijonankita (Antirrhinum majus) ruiskaunokki (Centaurea cyanus) kesäleimu (Phlox drummondii) 56 omapiha. 1. Perhoskasveja P erhosten lempikasvit viihtyvät aurinkoisella kasvupaikalla. Jos perhospuutarha rakennetaan monivuotisten perennojen varaan, rakennetaan niille noin puoli metriä syvä, siististi rajattu kukkapenkki. Se voi olla kooltaan esimerkiksi 3 x 4 metriä, jolloin kukkivia lajeja riittää keväästä syksyyn. Toukille ravinnoksi humala (Humulus lupulus) nokkonen (Urtica dioica) ohdakkeet (esim
Perhospuutarhassa tarvitaan kukkivia lajeja varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. 3. Lisää perhostietoa Jos perhosten ihmeellisestä elämästä haluaa oppia enemmän, löytyy roppakaupalla vastauksia juuri ilmestyneestä Perhosten lumo kirjasta. Kirjasta löytää vastauksen moniin perhosen elämään liittyviin kysymyksiin. Tekijäkunta koostuu Suomen johtavista perhostutkijoista, joten sisällöltään kirja riittää kattamaan suurenkin tiedonnälän. Perinteisistä perhosoppaista kirja eroaa siinä, että sen sivuilla ei keskitytä lajintunnistukseen, vaan valotetaan perhosten elämää syvällisemmin. Ne lentävät mielellään kohti keltaista ja sen sijaan kaihtavat sinistä. Maallikkoa kiinnostaa esimerkiksi yksityiskohta perhosten lentokäyttäytymisestä. Syysasteri (Aster nivi-belgii) ilahduttaa parhaipaan omena-aikaan. Kirjassa arvellaankin, että Venäjällä ja Kreikassa vallalla oleva perinne maalata ulko-ovet sinisiksi juontaisi juurensa juuri hyönteisten torjunnasta. 2. 3. Pitkällä imukärsällä sitruunaperhonen saa mettä syvältä terälehtien kätköistäkin. 256 s. Yksivuotisen perhostarhan lajeista korkeimmiksi kasvavat tuoksuherneet. ISBN 951-31-3317-6 Perhoset viihtyvät auringopaisteisella pihalla, jonne tuuli ei pääse puhaltamaan. omapiha 57. Perhosten lumo - Suomalainen perhostieto, Kauri Mikkola - Jussi Murtosaari - Kari Nissinen, kuv., Tammi, 2005. Kallionarhus (Highlaria dentata) 1. 2
Sama Harvennus ja kastelu pätee retiisiin ja muihin pikkuvihanneksiin. Myös taimina säilyvät hyvin kellarissa ja hankittavien kasvien on olovat näyttäviä ruokapöytava juhannuksena maassa dässä. TUHOLAISTORJUNTA Harvennukselta vältytään jos tekee mieli. Ruissalossa hän tekee jatkuvasti työtä entistä laajemman ja kestävämmän kasvivalikoiman saavuttamiseksi. ARNON KESÄKUU... Kaikki kylvökset on kylvettävä kasvaessaan vihanneksista tulee parhaimennen juhannusta, jotta ne ehtivät kukkia ja man makuisia. tutusta harvempi, jotta taimet saavat valoa Jos salaattia on kasvatettu myös kausihuojoka puolelta ja ehtivät kehittyä syötävän neessa tomaattien tyvillä, on suuriksi venykokoisiksi syyssateista huolimatta. neet kasvustot syytä pian repiä pois. Päärynä on hedelmäpuista Mukulat ehtivät sopiviksi, kun ne kaivetaan Suomessa vaikein viljeltävä, mutta ei mahtalteen vasta pakkasten jälkeen. le hankittua. retiisiä, naurista ja uutta 2. HARVENNUS nekset on harvennettava. Muista, doton. LANNOITUS Kaikki syötävät vihansalaattia voi viljellä kesän 3. Harvaan avomaalle. Avomaalla viljeltävästä salaatistakin että perunan kesäistutus on aina kevätison jo ehtinyt valmistua ensimmäinen sato. KASTELU sia järjestetään. 5. SIDONTA vain, jos kylvöissä käytePerunaa voi Etelä-Suo- O Älä unohda kesän tärkeitä työvaiheita! Vihannesmaan riviväleihin levitetään kate, joka vähentää kasteluntarvetta ja parantaa maan rakennetta. 58 omapiha. mittaan myöhemminkin, 4. Hän on tehnyt tunnetuksi monia uusia ja perinteisiä kasvilajeja ja jakaa auliisti osaamistaan myös kotipuutarhureille. Samalla ne tuottaa satoa. Jotain voidaan vaikka puutarhanäyttelyyn, toki vielä pantata kesäkuun jos paikkakunnalla sellailopulle: retikkaa, fenkolia, 1. Tuloksena on ohuita "rotanviikkoina pidetty kausihuoneessa kylmää häntä-juureksia" tai kesäkukkia, joihin paossa, voi ne nyt viedä ulos ja istuttaa kehittyy korkeintaan yksi kukka. Satokuu menapuut ja luumut kukkivat, messa istuttaa vielä juhannuksen jälkirsikat ovat jo kukkineet, samoin keenkin, kunhan paikka on aurinkoinen ja päärynät, jos niitä on tullut pihalsiemen edellisvuotisesta sadosta idätettyä. Kasvi- & pihavinkit Arno Kasvi on Ruissalon Kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri ja monille tuttu myös televisio- ja radio-ohjelmista. Niillä voi osallistua istutettuina. Harvennus on toimenpide joka lyödään Jos taimia on kesäkuun ensimmäisinä usein laimin
Tuhojen sattuessa joudutaan muuten tekemään uusintakylvöjä ja menetetään tärkeitä kevätkesän kasvupäiviä. Kesäkukat harvennetaan, jos kylvös on ollut tiheä tai siemen on itänyt erittäin hyvin. Sademäärä voi vaihdella palstojenkin välillä. Muista aina taimirivien kastelu harvennuksen jälkeen, jolloin raot riveissä täyttyvät mullalla, eivätkä tuhoeläimet pääse juuristoon niin helposti. Pikkutaimien rivit voi joutua suojaamaan linnuilta ja muilta siemenvarkailta irtoverkoilla. Silti viljelijän on aina muistettava tarkistaa palsta ja penkit kastelutarpeen varalta. Jos sademittariin kertyy 10 15 millimetriä vettä, voidaan jo puhua huomattavasta sateesta, joka auttaa vihanneksia kasvuun. Muista silti, että erityisesti omapiha 59. Katteen käyttö vähentää kastelukertoja ja säilyttää peruskosteuden maassa, sateisina jaksoina kosteutta voi varastoitua maahan liikaakin. Kate Nurmikon leikkuun jälkeen haravoitu ruohosilppu on erinomaista kateainesta, joka antaa ravinteita sekä kasveille että madoille. Jos ilma säilyy lämpimänä ja poutaisena, kastellaan avomaan viljelmät kerran viikossa. Oikea aika harvennukselle on pian itämisen jälkeen. Sadetta on tultava vähintään viisi millimetriä, jotta taimet hyötyisivät kosteudesta. Puuhake lisäravinteineen kelpaa hedelmäpuille, marjapensaille ja varpumaisille koristekasveille. Vain kylmät sääjaksot ja sateet vähentävät kastelukertoja. Niissä siemenien välimatkat on määrätty valmiiksi. Palstanhoitajan välttämättömiin hankintoihin kuuluu sademittari, josta voi seurata, tuliko taivaalta niin paljon vettä, että vältyt kastelulta. Älä kuitenkaan levitä katetta liian aikaisin kasvurivien väleihin, anna porkkanoiden ja muiden vihannesten taimettua noin viiden sentin korkuisiksi. Millimetri vettä mittarissa vastaa yhtä senttiä kosteaa maata taimirivien väleissä. Se parantaa maan ilmavuutta ja toimii mullan muruisuuden edistäjänä. tään kylvönauhoja. Tällöin niistä kasvaa vahvoja, ja ne kestävät jatkossa paremmin sekä yökylmää että väliaikaisia kuivuusjaksoja. Puu- tai kuorihaketta, omaa tai ostettua, ei vihannesten väleihin pidä laittaa, ellei se ole riittävästi kompostoitunutta, kalkittua ja lannoitettua. Kylvötaimet on syytä kastella heti, jos päivät alkavat olla kuivia ja poutaisia. Rivien väleihin levitettävä kate voi olla myös muuta biomassaa kuten järvikaislaa, levää, olkea tai tienvarrelta niitettyä ruohoa
Lannoitteiden levitysohjeet on syytä lukea huolella ennen käyttöä. Vihannesmaalla ei vain kitketä. Tästä syystä onkin kasvukauden aikana välttämätöntä poistaa alalehtiä ja huolehtia ilmankierrosta kasvuston seassa. Jos ilma ei pääse kiertämään lehtien väleissä, kerääntyy kasvihuoneen sisälle herkästi homeitiöitä. Kasvinsuojeluun voi varata oman, noin viiden litran kokoisen muoviruiskun, josta suopaliuosta ruiskutetaan porkkanarivien päälle ja lanttujen sekä nauriiden kaulaalueelle. Kausihuoneessa hyvä ratkaisu on pieni tuuletin, joka parantaa rehevän kasvuston ilmankiertoa varsinkin loppukesällä. Kausihuoneen kurkkukasveille ja köynnöspavuille on varattava alusta alkaen hyvä tuki, naru tai verkko, etteivät varret makaa mullassa. Ennaltaehkäisevään torjuntaan sopii mäntysuopa, joka sekoittaa monen vihanneksen tuholaisen hajuaistin. Myös kaikki paprikat ja espanjanpippurit, jalapenot, rehevöityvät ylettömästä lannoituksesta, ja sato jää minimiin. Harsokate on hyvä suoja, mutta se ei suojaa täydellisesti, jos vihanneksia on viljelty vuosittain samalla lohkolla, ja tuholaiset ovat pesiytyneet maastoon. Se on tehtävä mieluiten yötä vasten. Pidä ovi auki kesällä, hanki säädettävä tai automaattisesti avautuva tuuletusikkuna ja tee takapäädyn alaosaan vähintään 50 x 50 cm aukko parantamaan ilman kulkua. Silloin maassa on riittävästi ravinteita. 60 omapiha. Kippuraiset, tummanvihreät ja kierteiset lehdet kertovat, että lisälannoitusta ei tarvita. Jos ne ovat vaaka- suorassa, on lisälannoituksen aika. Koko kesän lannoitetarvetta ei voi antaa yhdellä kertaa, etenkin kesäkurpitsojen ja tomaattien kukinta ja sadonmuodostus häiriintyvät, jos maassa on liikaa ravinteita. Tarkkaile tomaatin latvalehtiä. Kausihuoneen tomaatin- ja kurkuntaimet on lannoitettava vähintään kerran viikossa, jolloin ne pysyvät kasvussa. Liikalannoi- tusta on vaikea saada maasta pois. Hometautien ja vihannespunkkien häätäminen on niin vaikeaa, että niitä ei kesäkasvihuoneeseen kaivata. Silloin auttaa kastelun yhteydessä levitetty typpipitoinen lannoite, joka palauttaa kasvun normaaliksi. Kasvinsuojelu Kasvinsuojelun aika on melko pian taimettumisen jälkeen. Suopaliuosta käytetään laimennettuna niin, että laimennussuhde on 1 dl mäntysuopaa / 5 l vettä. On parempi lannoittaa säästäväisesti usein kuin liikaa kerralla. HYVÄÄ VILJELYKESÄÄ! Tomaatintaimien latvojen käpristyminen on hyvä merkki. Samaa seosta voidaan käyttää myös kaikille kaalikasveille. Naattien kellastuminen ja voimaton kasvu kertovat typenpuutteesta. Ruiskuttaminen tehoaa etenkin kemppiä ja juurta tuhoavaa porkkanakärpästä vastaan. Kun retiisien ja muiden juuresten taimet harvennetaan tasaisin välimatkoin, kasvaa sadosta laadukas ja suuri. kuorihake ja havupuista tehdyt hakkeet varastavat maasta kaiken typen, joten typpeä on lisättävä pussista. Jos vahinko on jo päässyt tapahtumaan, vain runsas kastelu pelkällä vedellä parantaa tilannetta jonkin verran
Paksuimmat koristekiviruukut toimivat ilman sisäruukkuakin, mutta ovat särkyvämpiä ja raskaampia käsitellä. omapiha 61. Puolivarjoon voidaan edellä mainittuja lajeja sekoittaa keskenään. Aurinkoon sopivat esimerkiksi köynnöspelargoni, petuniat, pikkusamettikukka, sinitähtönen, kannat ja huovinkukka. Kesäpihan hoidossa ennakoidaan tuholaisten hyökkäykset ja huolehditaan, että kasvulle on hyvät edellytykset. Varmat kukat ruukussa Runsas kesäkukkaruukku on kesän varmin kukkija. Siksi varsinaisille kasvuruukuille on paahteisilla parvekkeilla varattava viilentävät suojaruukut - varsinkin, jos kasvuruukku on mustaa muovia tai erittäin ohutta materiaalia. Varjoruukkuun voi ostaa torilta irtotaimet ja istuttaa suureen ruukkuun esimerkiksi verenpisaraa, ahkeraliisaa, lobeliaa ja lumihiutaletta tai begoniaa. Pieneen puutarhaan, valoisalle paikalle on valittava eri kasvit kuin varjoon. Suoraan ruukun kylkeen osuva auringonpaiste on aina pahasta, koska se lämmittää juuristoa liikaa, jolloin kasvien ravinnonja vedenotto häiriintyy
Pohjoisissa puutarhoissa perennat ovat todellisia aarteita, joita on vähitellen opittu nostamaan arvoiselleen paikalle. Se sopii mätäsmäiseksi reunakasviksi aurinkoisille muurinreunoille. Museoiden ja kyläkoulujen pihoille on viime vuosien aikana ilmestynyt perennapenkkejä, joihin on koottu kukkien kestä- P. Nyt on vihdoin perennojen vuoro. Pihojen ja puutarhojen puuvartisten koristekasvien valikoiman monipuolistamisen eteen on nähty vaivaa vuosien ajan. Sininen puutarha syntyy siperiankurjenmiekoista (Iris sibirica), lemmikeistä, ukonhatuista ja tädykkeistä. Kestävä hopeahärkki (Cerastium Tomentosum -ryhmä) kukkii juhannuksesta alkaen. Unikot, akileijat, ritarinkannukset ja syysleimut kuuluvat perennapenkkien kestosuosikkeihin. 62 omapiha erennoilla tarkoitetaan pihan kaikkia ruohovartisia kasveja, jotka talvehtivat juuristonsa tai maavartensa avulla. Ne kukoistavat uskollisesti vuodesta toiseen säikähtämättä koviakaan talvipakkasia
Kaikkein aurinkoisimmille ja varjoisimmillekin paikoille on helppo löytää menestyvät kasvilajit, kunhan perehtyy hieman tarkemmin perennojen laajaan joukkoon. Joidenkin vuosien kuluttua kukintojen lukumäärä saattaa kärsiä siitä, että juuripaakku on kasvanut liian tiheäksi. Nopea kasvu onkin niiden ehdoton valttikortti kilpailussa pensaita ja puun taimia vastaan. Useat perennat puhkeavat kukkaan istutusta seuraavana kesänä. Tänä vuonna on pyörähtämässä käyntiin perennojen valtakunnallinen kestävyyskartoitus, jossa kerätään tiedot kymmenistä kukkapenkkien kaunottarista. Matalat perennat kasvavat auliisti routaeristelevyjen päällä, eikä niistä ole haittaa likakaivon tyhjennyksessä tai lumen aurauksessa. Korkeimmat perennat voivat kasvaa kahdenkin metrin korkeuteen. Siten perennat sopivat haasteellisten kasvupaikkojen kasveiksi. Raikkaat päivänliljat ja harmaamalvikit ovat saamassa myös uusia seuralaisia. Suunnittele itsellesi isoäidin kukkapenkki tai haltioidu kotipuutarhassa villin luonnon lumosta. viä, paikallisia kantoja. Silloin perenna kaivetaan syksyllä tai keväällä varovasti maasta ja jaetaan, jolloin lehdille ja kukille jää runsaammin kasvutilaa. Perennapenkki näyttää valmiilta jo kolmessa vuodessa, kun tammen latvuksen muodostumista saa seurata pihalla kymmenien vuosien ajan. Vanhojen omapiha 63. Osa kestävistäkin lajeista saattaa vastoin parempaa tietoa olla aran kasvin maineessa. Perenna joka paikkaan Perennojen käyttökohteita pihalla on vaikea rajata. Perennat eivät kasva yhtä korkeiksi kuin puut, mutta vastaavasti ne eivät myöskään kaipaa juuristolleen metrin paksuista multakerrosta. Ne eivät liioin hätkähdä talon maalauksesta tai lasten leikeistä aiheutuvia kolhuja, vaan kukkivat seuraavina kesinä yhtä kiitollisesti kuin ennenkin. Pihan rajalla jo reilun metrin korkeus on yleensä riittävä näkösuoja. Ne kaunistavat oleskelualueiden ja vesialtaiden reunustat, sisääntuloväylät, maakellareiden katot ja autotallien seinustat. Onnistumisen iloa perennoilla TEKSTI JA KUVAT: SÄDE AARLAHTI Löydä omat PERENNASI Perennojen kirjosta löytyy kaikkia sateenkaaren värejä ja sopivan kokoisia kasveja jokaiseen pihan koloon. Nopeasta kasvustaan huolimatta perennat ovat yhtä pitkäikäisiä kuin pihan omenapuut ja syreenipensaat. Sen myötä tulevat ehkä tutuiksi sellaisetkin lajit, joita nykyisin tapaa vain harvoin
Helppoja ja hauskoja siemenkokeiluja voi tehdä akileijalla, jonka siemenet itävät helposti, kunhan ne saavat talvella kylmäkäsittelyn. Penkin itseoikeutettuihin kasveihin kuuluvat särkyneetsydämet, lupiinit ja ukonhatut. Pioneja istutettaessa on syytä noudattaa sentilleen niiden olemassa olevaa kasvusyvyyttä. Kukkapenkkiin voi luonnollisesti istuttaa vain yhtä perennalajia. Yhtenäisenä massana kukkivat kuunliljat tai syysleimut ovat vaikuttava näky. Isoäidin kukkamaahan valitaan joukko perinteisiä, keskikorkeita maatiaisperennoja. Siirtämisestä pionit eivät pidä. omapiha 65. Omista siemenistä voi pihalla lisätä myös esimerkiksi esikoita, palavarakkautta ja lehtosinilatvaa. Nurmikon laidassa polveileva kukkapenkki aloittaa kukintansa varhain keväällä. Tätä useamminkin voi siirtää pois jakotaimia nopeasti leviävistä vuohenkelloista, päivänkakkaroista, vuorikaunokeista ja syyspäivänhatuista, joita moni kotipuutarhuri kutsuu tuttavallisesti kultapalloiksi. Neljän, viiden vuoden välein jakamista saattavat kaivata päivänliljat, syysleimut, piiskut ja tyräkit. Toiset perennoista ovat luonteeltaan kulkureita ja vaeltavat kukkapenkin päästä toiseen sen mukaan, mihin siellä minäkin vuonna jää aukkopaikkoja. Otollisin paikka kukkapenkille on valoisassa, muttei paahteisessa rinteessä, jonka pohjamaa on tarpeeksi läpäisevää. Useita perennalajeja on helppo lisätä myös siemenistä. Sipulikukat pidentävät kukkapenkin loistoa monilla viikoilla. tuu kostean mullan alapuolelle. Tummanpunaisesta ja valkoisesta akileijasta voi seuraavaksi kesäksi kasvaa joukko vaaleanpunakukkaisia akileijoja ja niin poispäin. Helppohoitoisen ja näyttävän ryhmän saa istutettua vaikkapa punalatvoista tai nauhuslajeista. Liian syvään istutettujen pionien kukinta voi viivästyä kymmenelläkin vuodella. Valtalajeja ja vaeltajia Osa perennoista kasvaa koko elinikänsä siinä paikassa, mihin ne alun perin istutettiinkin. Pionien, töyhtöangervon ja sormivaleangervojen jakamista on sen sijaan syytä välttää. Tunnelmaan sopivat myös vanhat omenapuut, joista syntyy kukkien ylle kevyesti Vanhanajan jalopionit (Paeonia) kukkivat kiitollisesti, kun ne ovat kotiutuneet kasvupaikalleen. Kotipuutarhan akileijat ovat täynnä yllätyksiä, sillä ulkonäöltään erilaiset akileijat risteävät helposti keskenään. Perennojen lisääminen Monet vanhanajan perennoista nauttivat, kun ne pääsevät kasvamaan entistä väljemmin. Sotilaallisen kurin ylläpito kukkamaassa onkin vaikeaa ja jossain määrin turhaa. Erityisen tarkkoja kasvusyvyydestään ovat pionit ja iirikset. Yksittäiskasviksi sopivat etenkin suurikokoiset perennat, joiden ylväys ja lehtimuodot pääsevät tällöin parhaiten esille. Iiristen pulleat maavarret saavat jäädä puoliksi mullan pinnalle
Parempi sekin, että penkissä kasvaa muutama ylimääräinen päivänkakkara, kunhan juolavehnä ja valvatti pysyvät aisoissa. Kasvien korkeussuhteet huomioidaan niin, että korkeimmiksi kasvavat perennat istutetaan penkin keskelle. Perennojen kukkimisajankohdan voi kuitenkin yrittää pitää mielessä kukkapenkin kasveja valittaessa. Tähän kukkapenkkiin voi valita mieluisia lajeja kymmenistä vaihtoehdoista. Istuta tillipionit muutaman kasvin ryhmäksi, jolloin niistä kasvaa rehevä massa. keinuva lehtivarjo. Istuta perennat entiseen kasvusyvyyteensä ja kastele kukkapenkki huolellisesti heti istutuksen jälkeen. Muokkaa ja lannoita koko kukkamaa kerralla ja asettele siihen tulevat kasvit viitteellisesti kukkamaan pinnalle ennen istutuskuoppien kaivamista. Kun kastelet, kastele reilusti. Levollisen vihreä jättipoimulehti (Alchemilla mollis) rauhoittaa kukkapenkin värikimaraa. Tillipioni (Paeonia tenuifolia) on haluttu perenna, jonka taimia on harvoin saatavilla. Kukkapenkin varhaisin kevätväri syntyy sipulikukilla, joita on helppo kaivaa syksyllä perennajuurakoiden väleihin. Itse asiassa on hauska tietää, että jo Keski-Euroopassa puolukka ja hirvenkello ovat kotipuutarhurien tavoittelemia ja vaalimia, vaikeasti kasvatettavia kasvierikoisuuksia. Matalilla perennantaimilla hyvä istutusväli on 15-20 senttiä. Jos kukkapenkki sijaitsee seinän vieressä tai rajautuu tontin laidalle, on luontevinta sijoittaa korkeimmat kasvit penkin takaosiin. Perennapenkin sommittelussa jokainen voi tuoda esiin itsessään piilevän taidemaalarin. Perenna voi olla myös kedolla tai kangasmetsässä kasvava luonnonkasvi. Jatkossa kasteluntarve riippuu säästä. Tarkkaile mullan kosteutta kuopaisemalla maata ainakin viiden sentin syvyydeltä. Villissä puutarhassa kasvavat suomalaisen luonnon kauneimmat kasvit. Useimpien lajien kukinta osuu heinäkuuhun, mutta olemassa olevan, kesällä kukkivan penkin kukoistuskautta voi helposti pidentää hankkimalla kukkien joukkoon muutaman uuden kasvin. Heinä-elokuussa onkin oivallista aikaa istuttaa pihan somisteeksi uusi perennapenkki. Näin saat paremmin arvioitua taimimäärän riittävyyden. Talven kukkijoiksi kukkapenkkiin voi jättää muutaman talventörröttäjän. 66 omapiha. Mitä tiheämpään kasvit istuttaa, sitä nopeammin kukkapenkistä kasvaa rehevä ja aukoton. Syksyn viimeisimpiä väripilkkuja pihalla ovat puolestaan komeamaksaruohot, punahatut ja asterit. Meidän kukkatarhoissamme vastaavaa kunnioitusta nauttivat ehkäpä jouluruusut ja jalkalehdet. Helppohoitoinen kukkapenkki Kasvien valtasuhteet vaihtelevat luontaisesti. Hoitajan kannalta on parasta, että kukkapenkin perennat pitävät omatoimisesti huolen rikkakasvien tukahduttamisesta. Perennojen istuttaminen Keskikesän kuumuus vaikeuttaa kasvien siirtämistä, mutta ruukuissa kasvavia taimia voi turvallisesti istuttaa pitkin kesää. Sen taimilla on runsaasti aikaa juurtua ja sopeutua uuteen kasvupaikkaansa, jolloin kukkamaa lähtee seuraavana keväänä rivakkaan kasvuun ja taimet saavuttavat nopeasti lopullisen kokonsa. Oikeilla valinnoilla kukkapenkki voi kukkia yhtäjaksoisesti viisi tai jopa kuusi kuukautta. Termillä voidaan siis tarkoittaa myös kieloa, valkovuokkoa tai keltakurjenmiekkaa. Kukkapenkin istuttamisessa ei ole olemassa oikeita tai vääriä kasviyhdistelmiä kunhan vain kasvit voivat hyvin. Kasvien väliset istutusetäisyydet ovat aina veteen piirretty viiva, mutta suuriksi kasvavat perennat on hyvä istuttaa noin 30 senttimetrin etäisyydelle toisistaan. Jos kukkien kanssa ei työskentele ammatikseen, on vaikea hahmottaa, missä järjestyksessä kukkapenkin kasvit kukkivat
Silkkiunikot (Papaver rhoeas) lopettelevat kukintaansa, kun syysleimujen (Phlox paniculata) kukat ovat vasta puhkeamassa parhaaseen loistoon. SORAJALOSTEIDEN NOUTOMYYNTI Toimitukset autokuormittain tai pienissä erissä, meiltä peräkärryt kuljetukseen. Lajit Uutuustuotteita · kivituhkat, murskeet · sepelit, myös värilliset · suodatinkankaat · täytesora · sadevesiputket · lannoitettu multa · sadevesikaivot · turvelanta · salaojaputket · kuorike/hake · salaojakaivot · täytemaa · suursäkit · leikkihiekka · laattojen asennushiekka · erikokoiset ja muotoiset kivet Käyttökohteita · kivipuutarhat · lasten hiekkalaatikot · pihatiet · parkkipaikat · laattojen asennus · salaojitukset · seinän vierustat · kukkapenkit jne. Tule noutamaan vaikka kivi kerrallaan "Puhtaiden" risujen vastaanotto Kysy täytemaasta edullinen tarjous Kaikki lajikkeet mahdollisuus saada suursäkeissä Ritarinkannukset (Delphinium) ja päivänliljat (Hemerocallis) muodostavat sydänkesän kukkaloiston. Aukioloajat: arkisin 10.00-20.00 la 09.00-17.00 Kaskelantie 100, 04220 Kerava www.ykkosraivaus.fi
TEKSTI: MAIJA SINISALO, KUVAT: SÄDE AARLAHTI JA MAIJA SINISALO Rohdoskasveja ROHDOKSIA pihamaalta, MAUSTELÖYTÖJÄ mökiltä Keskikesän juhlan aikaan on nautinnollista kulkea luonnossa. Tuttuihin luonnonkasveihin kannattaa tutustua tarkemmin, sillä niistä saa sielunhoidon lisäksi muutakin hyötyä. PUNA-APILA (Trifolium pratense) Puna-apilan lajinimi viittaa sen kasvupaikkaan: pratensis tarkoittaa niityillä ja kedoilla kasvavaa. Apilankukkatee auttaa mm. Monet kasvit voi hyödyntää joko tuoreena tai kuivattuna. flunssaiseen oloon tulehduksia vastustavana antiseptisenä rohtona. Luonnosta kasveja ravinnoksi kerättäessä on tärkeää tunnistaa kasvit ja valita puhdas paikka, mistä niitä kasvikirja kainalossa poimii. Päivä on pisimmillään, ilman täyttää tuulen humina ja lintujen jutustelu puiden oksistoissa. Se edistää hikoilua ja virtsaneritystä sekä helpottaa liman irtoamista kurkusta. Eläinten rehukasvina tärkeästä puna-apilasta hyötyvät myös ihmiset - varsinkin kukista saa hyvänmakuista teetä. Tarvittaessa teetä nautitaan lääkkeenomaisesti ruokalusikallinen kahdesta neljään tunnin välein. M ökkipolulla tai kotipihan nurmikolla voi varpaita kipristellessään tehdä hankintoja terveellisiin teehetkiin tai löytää uusia tuttavuuksia maustehyllyyn. Maisemassa vallitsee raikas vehreys. Teen valmistat kiehauttamalla 20 grammaa murskattuja kukkia kahdessa desissä vettä. Kerätyt kasvit tulee vähintään huuhdella ennen käyttöä. 68 omapiha
Teetä nautitaan puoli desiä ennen ateriaa. VALKOAPILA (Trifolium repens) Nurmikoiden ja ojanpielien hurmaavasti tuoksuvan valkoapilan lajinimi kertoo suikertavasta kasvutavasta: matala valkoapila kasvattaa tilavassa kasvupaikassa rauhassa kasvaessaan pitkiä, maanmyötäisiä lehtiruoteja. Valkoapilan kukkivista versoista voi valmistaa yleiskuntoa kohentavaa teetä: lisää ruokalusikalliseen hienonnettua valkoapilaa pari desiä kiehuvaa vettä ja anna vetäytyä tunti. Miedon makuisena valkoapila sopii myös esimerkiksi mustikan tai maitohorsman kaveriksi teejuomiin. omapiha 69. Nuoret lehdet ovat ravinteikkaita ja sopivat vaikkapa muhennoksiin tai liemiruokiin
Vitamiinipommeina ja vatsalääkkeenä käytettyjen marjojen terveyttä edistävät vaikutukset ovat tuttuja, mutta myös lehtiä kannattaa käyttää hyödykseen. Tummanpunertava nuokkukukka viihtyy myös lehdoissa, lähteiköissä ja niityillä. Elimistö näyttäisi tottuvan mustikanlehtien insuliinivaikutukseen, jos niitä käyttää pitkiä aikoja. Siivilöityä teetä juodaan kulauksittain kahdesta kolmeen kupillista päivässä ennen jokaista ateriaa. PIHARATAMO (Plantago major) Pihoilta ja pelloilta tutun piharatamon eli rautalehden lajinimi major kuvaa sen lehtien suurta kokoa. OJAKELLUKKA (Geum rivale) Sekä suomalainen että tieteellinen nimi kertovat, että ojakellukkaa löydät reheviltä ojanpientareilta. Mustikanlehtien liiallista käyttöä on vältettävä myös siksi, että ne sisältävät oksaalihappoa. Siksi teen nauttimisessa tulisi pitää taukoviikkoja. Vaikuttavat aineet ovat tallella lehdissä, jotka kerätään ennen marjojen kypsymistä. MAITOHORSMA (Epilobium angustifolium) Maitohorsma on todellinen monikäyttökasvi. Kasvin juurakossa on geiiniglykosidia, josta saadaan eteeristä öljyä. Lehdet kerätään riipimällä ennen kukintaa. Anna seistä pari tuntia ja siivilöi. Tuoreena käytettynä kesän lehdistä saadaan myös runsaasti C-vitamiinia. Viimeistään seuraavana aamuna hoito uusitaan. Eniten kuitenkin hyödynnetään lehtiä, joita horsman versossa on runsaasti. Horsman pitkiä juurakoita voi valmistaa 70 omapiha. Ojakellukan juurakossa on vaikuttavia aineita ja aromia vähemmän kuin ennen oluen mausteena käytetyssä kyläkellukassa (Geum urbanum), mutta sitäkin voi käyttää neilikan korvikkeena säilykkeissä, ruuissa ja juomissa. vaikkapa keitoksi ja nuoria, suolavedessä kiehautettuja versoja voi nauttia parsan tapaan voin kera tai uunissa valmistettuna, valkokastikkeella ja juustoraasteella kuorrutettuna gratiinina. Luonnossa se koristaa hiekkakuoppia ja tienvarsia sekä valtaa metsien hakkuu- ja paloaukeat ensimmäisten kasvien joukossa. Se on avuksi myös munuaisja rakkotulehduksissa sekä eturauhasvaivoissa. Varsinkin sokeritautisille mustikanlehtitee on hyvin terveellistä: se alentaa veren ja virtsan kohonneita sokeriarvoja. Lehdet purkitetaan ja niiden annetaan ruskettua, vasta sitten lehdet levitetään kuivumaan. Valmista ratamonlehtitee kuten tavallinen tee: sekoita pari teelusikallista lehtiä kupilliseen kuumaa vettä, siivilöi jäähtyneenä ja makeuta hunajalla. Lajinimi kuvaa kasvin ulkonäköä: angustifolius tarkoittaa kapealehtistä. Lajinimi tarkoittaa pikku myrttiä. Puhdas lehti muserretaan puhtain käsin, asetetaan haavakohdan päälle ja suojataan sukalla tai kääreellä. Ruokalusikallinen rohtoa neljästi päivässä ennen ateriaa auttaa mahalaukun tulehduksiin, vatsahaavaan ja paksusuolen tulehdukseen. Öljyn pääaines on mausteneilikassakin makua antava ja antiseptisesti vaikuttava eugenol. Säilöntään tarkoitetut lehdet voi kuivattaa joko sellaisinaan tai ensin hiostaa: lehtien annetaan nuutua yön yli, minkä jälkeen nuukahtaneita lehtiä rutistellaan niin, että solukot rikkoutuvat. Hengitysteiden sairauksiin, vatsasairauksiin, vatsalaukun hapottomuuteen ja suolitulehduksiin tehoavaa teetä juodaan kulauksittain kahdesta kolmeen kupillista päivän mittaan. MUSTIKKA (Vaccinium myrtillus) Monella tavalla hyödynnetty kanervakasvi mustikka on tyypillinen tuoreiden kangasmetsien aluskasvi. Alkukesästä vaaleanpunervakukkaisia ja loppukesästä sinisenmustamarjaisia mustikoita kasvaa myös tuntureilla, rämeillä ja rannoilla. Tuoreita lehtiä voi kerätä keittoihin, muhennoksiin tai salaattiin muiden ainesten jatkoksi. Ratamonlehtien kuivatuksessa elintarvikekäyttöön tulee olla huolellinen niitä ei saa käännellä kuivatuksen aikana, koska ne mustuvat helposti ja vain vihreinä säilyneet lehdet kelpaavat käytettäviksi. Mustikanlehtitee valmistetaan murentamalla ruokalusikallinen kuivattuja lehtiä kupilliseen kuumaa vettä ja hauduttamalla kymmenen minuuttia. Horsmateetä valmistat keittämällä kourallisen murskattuja lehtiä parissa desissä vettä 15 minuuttia. Ratamoa on kansa sekä Suomessa että muualla käyttänyt ikiajat tehokkaana hoitokeinona haavoihin ja hiertymiin
Tottumaton kärsämöllä maustaja voi laimentaa voimakasta makua kiehauttamalla lehdet ennen käyttöä. Niitä voi käyttää teesekoituksiin tuoreena tai kuivattuna tavallisen teen tapaan. SIANKÄRSÄMÖ (Achillea millefolium) Millefolium kuvaa siankärsämön liuskoittuneita lehtiä: on kuin sillä olisi tuhansia pikkulehtiä. Keväällä kasvavasta ruusukkeesta saa terveellisiä ja hyvänmakuisia lehtiä salaatin höysteeksi sekä mausteeksi keittoihin ja muhennoksiin. Teen valmistus: anna ruokalusikallisen marjoja liota yön yli parissa desissä kylmää vettä, siivilöi ja lämmitä, älä kiehuta. Nuoret koivunlehdet ovat myös melkoisia vitamiinipommeja: niissä on mm. Paitsi syksyisiin säilykkeisiin, mehuihin ja hyytelöihin, antaa pihlaja aineet myös rohtoteehen. Teelusikallinen kuivattuja, murskattuja lehtiä sekoitetaan kupilliseen kuumaa vettä ja teen annetaan hautua kymmenen minuuttia. Kupilliseen vettä laitetaan yhdestä kahteen ruokalusikallista lehtiä, kiehautetaan ja annetaan vetäytyä kymmenen minuuttia. suositellaan mm. Juodaan kulauksittain kahdesta kolmeen kupillista päivän mittaan. Pihlajan silmut ja nuoret, juuri puhjenneet lehdet ovat koivun tapaan makoisia sellaisenaankin. munuaiskivi- ja virtsaamisvaivoihin. Jos käyttää teetä vatsavaivoihin, siihen ei saa lisätä sokeria eikä hunajaa. KOTIPIHLAJA (Sorbus aucuparia) Kaunislehtisestä pihlajasta on moneksi, sillä sekä sen marjat, lehdet että kukat voidaan käyttää hyödyksi. Siankärsämöstä saatavaa teetä KOIVUT RAUDUSKOIVU (Betula pendula) ja HIESKOIVU (Betula pubescens) Kotoisten koivujen tieteelliset nimet kertovat niiden kasvutavasta ja ulkonäöstä: pendulus tarkoittaa riippuvaa ja pubescens hienokarvaista. Vahvasta tuoksusta huolimatta saa tuoreista pihlajankukista hyvää, mantelintuoksuista teetä, joka tekee hyvää keuhkoille: kupilliseen kuumaa vettä sekoitetaan kukkura teelusikallinen kukkia, haudutetaan viisi minuuttia ja nautitaan hunajalla maustettuna. Lajinimi paljastaa metsästäjille hyödyllistä tietoa: aucuparius tarkoittaa linnunpyyntiin soveltuvaa. Jos on huomannut kerätä keväällä koivun hiirenkorvia ja laittaa niitä viinaa maustamaan, voi keskikesän juhlan kunniaksi tarjota juhlaväelle nasevat alkujuomat mitä hienoimmalla mausteella ryyditettynä. Ryydintuoksuinen, maarönsyllinen siankärsämö viihtyy kuivilla paikoilla, pihoilla ja tienvierillä. Marjoista, kukista ja lehdistä voi valmistaa teetä mm. Kukkien voimakas, jopa epämiellyttävä tuoksu johtuu kasviemäksestä nimeltä trimetyyliamiini. suonikohjujen hoitoon, sillä se vaikuttaa etenkin laskimosuoniin. Monipuolinen siankärsämö sisältää osaksi samoja aineita kuin kamomilla ja koiruoho. Teehen kerätään kukkivia versoja ja lehtiä, kun kukat ovat puhkeamassa tai juuri puhjenneet, sillä vanhemmiten kasvi voi aiheuttaa allergiaherkille iho-oireita. Juhannussaunan vihtavedellekin on hyvää käyttöä vihdan liottamisen jälkeen: hiuksille voi antaa hellävaraisen, terveellisen pesun ja huuhtelun luonnon omalla tuoksuvalla hiusvedellä. omapiha 71. Koivu on monien supisuomalaisten kasvien tavoin terveyskasvi vailla vertaa. Teeksi käytettävät koivunlehdet kerätään ennen juhannusta ja kuivataan ohuena kerroksena niin, että ne säilyvät vihreinä. Nykyään kemialliset valmisteet ovat syrjäyttäneet ikiaikaisten kansantietojen perusteella käytetyt kasvirohdot, koivun tapauksessa ihan suotta: esimerkiksi koivunlehdistä valmistettu tee on tehokasta rohtoa mm. Teeaineksia saa vanhemmista lehdistä alku- ja keskikesällä. Kansa on käyttänyt teetä monenlaisiin vaivoihin naistentaudeista yskään ja vatsavaivoista ristiselän särkyyn. Se poistaa elimistöstä vettä ja suolaa virtsan muodossa yhtä tehokkaasti kuin kemialliset vastineensa ilman sivuvaikutuksia. C-vitamiinia kaksikymmenkertaisesti appelsiiniin verrattuna. Teetä juodaan haaleana kulauksittain kahdesta neljään kupillista päivän mittaan. Teehen liukeneva sorbitoli ja karvaat aineet (sorbitanni-, sorbiini- ja parasorbiinihapot) vaikuttavat suotuisasti maksan toimintaan. verenpaineeseen ja turvotukseen. Pihlajanmarjateessä on myös runsaasti C-vitamiinia. Nautitaan tavallisen teen tapaan sellaisenaan tai sekoituksena vaikkapa samalla tapaa vaikuttavien mustaherukan lehtien kanssa
Kesän juhlissa päivänsankarikin saa kutreilleen kukkivan kranssin. Heinä-elokuussa täyttyvät ojat ja pientareet kukkien kirjosta. 72 omapiha. Suven suloisimpiin kimppuihin sitaistaan kissankellon sinistä ja koiranputken valkoista. Kädentaidot TEKSTI: SÄDE AARLAHTI, KUVAT: SÄDE AARLAHTI JA MAIJA SINISALO OJA kukkii Aito kesätunnelma syntyy hennoista luonnonkukista ja makeasta tuoksusta, jonka illan viileys houkuttelee kedoille ja teiden varsille
Silloin kukat kukkivat alkuperäisillä kasvupaikoillaan myös tulevina vuosina. K Mitä ja mistä kerätään? Luonnonkukat ovat monen suosikkeja. Lisäksi varusteisiin kuuluvat terävät sakset tai puukko, joilla kukkien varret saa katkottua siististi. Sen sijaan esimerkiksi mesiangervot nuutuvat maljakossa jo päivässä. kukat siihen kerätään nuppuisina tai vasta auenneina. Paras hetki kukkien keräämiseen on viileä aamu tai myöhäinen ilta. Etenkin kuivuuteen sopeutuneilla kasveilla on usein sitkeät varret. Samalla lehdillä on tärkeä merkitys kimpun rakenteeseen. Myös hopeanharmaat tai kauniisti liuskoittuneet lehdet voivat toimia kimpun katseenvangitsijoina. Pieniä, vihreitä oksia tai lehtinippuja voi kimpussa olla enemmän kuin itse kukkia. esällä jokaisesta voi tulla pieni floristi, sillä pihoilla, ojissa ja metsänreunoissa kasvaa lehtien ja kukkien paraati. Syksymmällä kannattaa katsoa floristin silmin myös kukista kehittyviä siemenkotia ja tähkiä. Siankärsämö ja harakankello kestävät hyvin kimpuissa (kuvassa). Pitkälle jalostettuja leikkokukkia ja siroja niittykasveja kannattaakin yhdistellä toisiinsa varoen. Usein jäljelle jääneistä lehtihangoista ehtii kasvaa uusia kukintoja. Viileässä säässä kerätty kimppu säilyy maljakossa hellepäivän kimppua kauemmin. Tuttujakaan kasveja ei poimita samalta paikalta liikaa. Ne nostavat kukat paremmin esiin ja erottelevat hennot kukkavarret toisistaan niin, että kukat eivät maljakossa liiskaannu kiinni toisiinsa. Kaikkia kedon kasveja omapiha 73. Niiden herkkien värien rinnalla voivat kukkakaupan suuret ruusut ja liljat tuntua jopa pöyhkeileviltä. Korkeintaan niiden täydennykseksi voi kimppuun taittaa muutaman vanhanajan perennan tai pensasruusun oksan. Jos suinkin mahdollista, on syytä välttää katkaisemasta varsia turhan matalalta. Jos kasveja kerätään paljon vaikkapa juhlapöytien koristeeksi kannattaa mukaan varata vesiämpäri, jolloin ne eivät ehdi nuutua ennen maljakkoon pääsyä. Kukkakauppiaat käyttävät vihreyttä ja täyteläisyyttä tuovista oksista nimeä "välivihreä", joka kuvaa niiden tehtävää hyvin. Kesäkimppujen sitominen on helppoa ja hauskaa, kunhan muistaa jättää harvinaiset ja uhanalaiset kasvit rauhaan. Se on kestävimpiä keltakukkaisia ketokasveja. Luonnonkukat ja vihreät lehdet ovat kauneimmillaan yksinkertaisessa maljakossa tai maitokannussa ruokapöydällä tai saunakamarin ikkunalaudalla. Kimppu kestää kauniina pitkään, kun Hyviä kimppulajeja Sitoja arvostaa kukassa paitsi ulkonäköä, myös kestävyyttä ja soveltuvuutta kimppukäyttöön. Silloin kasvien oma nestejännitys on parhaimmillaan. Pikku kimppuun voi piilottaa yllätykseksi makean mansikan. Sitruunainen kannusruoho säilyy maljakossa kauniina päivien ajan. Aina kasvin kauneus ei kätkeydy yksinomaan kukkiin
Käytä luonnonkukille aina maljakon täydeltä raikasta, viileää vettä. Kimppua on helppo hallita ja se pysyy muodossaan, kun varret kiertyvät spiraalimaisesti. 74 omapiha. Punaisen eri sävyt voivat toimia kimpun tehokeinona. Näin sidot kimpun · Kerää puhtaita kukkia, jotka ovat vasta avautumassa. · Ota kukkavarsista jo kerättäessä · · · · · · pois alimmat lehdet, kuihtuneet kukat ja alimmat versonhaarat, niin varsinaiselle sidontapaikalle ei synny roskaa. Aloita kukkien asettelu kimpun keskustasta. Leikkaa kaikkiin varsiin uudet imupinnat ja tarkista vielä ennen maljakkoon asettamista, että vesipinnan alapuolelle ei jää lehtiä. Asettele keskuskukan ympärille kukkia niin, että niiden varret kiertyvät aina samaan suuntaan. Luonnonkukat kerätään yksi sieltä, toinen täältä niin, että niiden alkuperäiset esiintymät eivät vaarannu. Kesäiseen kimppuun on sidottu juhannuksen seitsemän luonnonkukkaa: metsäkurjenpolvea, kyläkurjenpolvea, poimulehteä, ahosuolaheinää, aitovirnaa, peltoukonnaurista ja koiranputkea. Apilan kukinnon väri vaihtelee kasvupaikan mukaan. Ne pilaavat veden nopeasti ja lyhentävät kimpun ikää. Vie kerätyt kukat mahdollisimman nopeasti varjoon ja veteen. Lisää jokaiseen kerrokseen myös kukatonta välivihreää. Kun kimppu on valmis, sido se napakasti niinellä, narulla tai muutamalla heinänkorrella
Päivänkakkaran varret kasvavat tätä tarkoitusta varten usein liian koviksi, mutta omien varsiensa lomaan voi solmia kranssin ainakin ruiskaunokista ja apiloista. Kestävimpiin lajeihin lukeutuvat kärsämöt, ohdakkeet ja päivänkakkarat. Niitä kuitenkin on vain harvoin tarjolla voikukan laajuisina esiintyminä. Niistä syntyy kimpuksi sidottuna tuoksuva, harsomainen tyyny. Syyskesän suosikkilajeihin kuuluu pietaryrtti, jonka voi kuivattaa maljakossa sellaisenaan talvipäivien väriläiskäksi. Vihreyttä kukkien joukkoon tuovat vaikkapa sananjalat, imarteet ja katinlieot. Monista eri kukista koostuvan kranssin sitominen on helpointa, kun kukat lisää pieninä nippuina valmiiksi taivutettuun kranssipohjaan. Lyhytkestoisempia, mutta monikäyttöisiä kimppukukkia ovat matarat ja koiranputket. Pienimmillään kranssi voi toimia lautasliinarenkaana, suurimmat kranssit sidotaan auringonkukista ja puiden oksista ja kiinnitetään silkkinauhoilla juhlasalin kattoon. Kielon lehdet ovat selkeän muotoiset. omapiha 75. Niiden varsista kimpun muut kukat saavat samalla hyvin tukea. Kukkaniput kiinnitetään kranssipohjaan rullalangalla tai ohuella rautalangalla. Materiaalin avulla on helppo vaikuttaa siihen, kuinka runsas ja raskas seppeleestä tulee. Lisää kukkia vuorotellen kranssin päälle ja sivuille. Mitä paksumpi kranssipohja on, sitä runsaammin siihen kuluu myös kukkia. Mikään ei myöskään estä lisäämästä kimppuun oksankärkiä haavasta, tammesta tai pihlajasta. Monet heinistä tuovat kimppuun ilmavuutta ja omia tuoksujaan. Lisää lopuksi toinen kerros hieman pidempivartisia kukintoja, jolloin sieni piiloutuu kesäisen koristeen keskelle. Kukkivaa kesäpostia lomalaitumille. Lupiinikasvustot ovat riittoisia, ja niistä on helppo sitoa suuria kimppuja. Jos kimpulle haluaa siistin kauluksen, voi pihan puolelta napata myös selkeän muotoisia vuorenkilven, syreenin tai kuunliljan lehtiä. Riittoisasta koiranputkesta voi sitoa myös kukkivia palloja: Kiinnitä kostutettuun oasis-sienen palaan tukeva ripustuslenkki ja pistele sieneen ensin kauttaaltaan lyhytvartisia koiranputken kukintoja. Kesäisestä tunnelmasta viestii kranssi oven yllä, veneen keulassa tai vaikkapa postilaatikon kyljessä. ei ole "suunniteltu" maljakkokäyttöön, mutta luonnonkukkien joukosta löytyy myös maljakkokestävyydeltään pitkäikäisiä lajeja. Samalla tekniikalla voit valmistaa pieniä ja suuria kransseja monenlaisiin somistuskohteisiin. Kesäisen kukkakimpun kasveja ovat myös hiirenvirnat, niittynätkelmät, kurjenpolvet, lemmikit, rantatädyke, kukonkannus, kielo, huopakeltano, ahosuolaheinä, ojakellukka, kissankäpälä ja kanerva. Myös apilat ja monet kellokukista säilyvät kimpuissa lakastumatta useita päiviä. Pään kokoisen renkaan voi taivuttaa esimerkiksi rautalangasta, pajun oksista tai oljesta. Metsän puolelta löytyy mustikan varpuja, joita floristit käyttävät sidontatöissään myös silloin, kun ne ovat lehdettömiä. Viljapellosta mukaan voi napata muutaman tähkän tai kauran röyhykukinnon. Elävien varpujen ja oksien keräämiseen on kuitenkin muistettava pyytää maanomistajan lupa. Koiranputkesta syntyy näyttäviä koristeita ja pitsimäisiä kukkapalloja, joskaan se ei ole kedon kukista kestävimpiä. Kranssien sitominen Voikukkaseppele on kaikille tuttu, ja sen yksinkertaista ideaa voi toteuttaa muillakin pitkävartisilla kukilla
Tomaatti viihtyy jostain syystä erityisen hyvin omassa karikkeessaan, joten irti napsitut varkaat ja versoista harvennetut lehdet voi myös jättää katteeksi tomaattien juurelle. Ruotsin maatalousyliopistossa Alnarpissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin näiden kasvien hedelmä- ja marjauutteissa olevan aineita, jotka hillitsevät paksusuolen- ja rintasyöpäsolujen jakaantumisnopeutta. Pelkällä eristetyllä askorbiinihapolla ei ollut yhtä vahvaa vaikutusta. sukkulamadot nuorille etanoille), kemiallinen torjunta sekä ympäristötoimenpiteet. Pihaelämää Tulossa etana- ja kotilokesä? Mikäli sääolot ovat suotuisat, saattaa kesän aikana tulla etanoiden massaesiintymisiä, varoittaa tutkija Bengt Lindqvist Kasvinsuojelulehdessä (2/2005). Tomaatin latva katkaistaan kolmen tai neljän kukkatertun kehityttyä, jotta niihin kehittyvä sato ehtii kypsyä kesän mittaan valmiiksi. Luonnon omia solunsalpaajia Ruusu, tyrni, mustikka ja mustaherukka ovat voimakasveja. Runsas etanavuosi vaatii lämmintä ja sateista säätä. Uutteissa olevia antioksidantteja analysoitaessa saatiin selville, että solujen jakaantumisnopeutta hidastivat eniten sellaiset uutteet, joissa oli paljon C-vitamiinia eli askorbiinihappoa. (Kts. Ennen kesäkuun loppua poistetut sivuversot voi tuikata maahan, jolloin varkaistakin voi ehtiä saada satoa myöhään syksyllä. Suomessa kasvatuksia saattaa verottaa viisi merkittävää kasvituholaisnilviäislajia: valepeltoetana, peltoetana, keltajuovaetana, lehtokotilo ja espanjansiruetana. Jos näitä kuljetusmekanismeja pystytään selvittämään tarkemmin, on mahdollista, että tulevaisuudessa näistä tutuista kasveista voitaisiin valmistaa syöpälääkettä. 76 omapiha. Varkaat poistetaan viikon, parin välein, kun ne ovat ehtineet kymmensenttisiksi silloin ne napsahtavat vaivatta poikki tyvestään. Näyttääkin siltä, että C-vitamiini vaikuttaa syöpäsoluihin yhdessä muiden marjauutteessa olevien aineiden kanssa. varkaat on syytä poistaa, jotta kasvi käyttäisi energiansa tuottaakseen tomaatteja eikä kasvattaakseen tuuhean lehtikasvuston. s. Ennen varsinaisia torjuntatoimenpiteitä nilviäismäärät ja niiden esiintyminen eri puolilla puutarhaa tai peltoa on syytä kartoittaa. 50 Ötökkäopas: Etanat ja kotilot) Varkaissa tomaattihuoneessa Runkotomaattien tärkeä hoitotoimenpide on varkaiden poisto. Oksahankoihin ilmaantuvat sivuversot ns. Jotta kasviuutteella olisi vaikutusta, on kasvien tehoaineiden imeydyttävä elimistöön ja elimistön kuljetettava niitä muiden aineiden tavoin. Etanoihin tehoaa biologinen torjunta niiden luonnollisilla vihollisilla (esim. Pensastomaateista sivuversoja ei periaatteessa poisteta, mutta liian reheviä kasvustoja saa niistäkin kurittaa. Paksusuolensyöpäsoluihin vaikuttivat eniten ruusunkiulukka, mustikka ja tyrni, kun taas rintasyöpäsoluihin vaikuttavat ruusunkiulukka, mustaherukka ja tyrni. Viime kesänä etana- ja kotilokannat olivat selvässä kasvussa, ja huhtikuun havaintojen mukaan etanat ovat talvehtineet hyvin ainakin suojaisilla ja runsaslumisilla paikoilla
Nuorista lehdistä tehty tee auttaa sekin kovan vatsan vaivatessa ja edistää lisäksi haavojen paranemista. Turpeen ja veden sekoituksesta muotoillun spiraaliteoksen tukena on kanaverkkoa ja harjaterästä. Rantsila tarjoaa suotapahtumalle oivalliset puitteet, sillä Rantsilan pinta-alasta on suota yli 70 %. Niitä on helppo työstää leikaten ja muovaillen. Lisätietoa hankkeesta www.suomaa.fi. Suomaa hankkeen maskottina toimii Turpeinen. omapiha 77. Suomen soisimmasta kunnasta löytyy paitsi hyötykäyttöön valjastettuja, myös runsaasti luonnontilaisia soita. Myös mehevän pohjushedelmän mallosta saa öljyuutetta se sopii ihon ja limakalvojen sairauksien hoitoon. Jauhetuista siemenistä uuttamalla saatua kiulukkaöljyä on käytetty ihotauteihin sekä palo- ja makuuhaavoihin. Osa töistä tehtiin turveharkoista, jotka ovat suoraan suosta kuivumaan nostettuja ja ilman käsittelyjä pakattuja turvepalasia. Saadun muodon päälle kiinnitetään siirtonurmikkoa. Kurssilaiset rakensivat hortonomi Monica Äijälän opeilla kolme suurempaa pihataideteosta sekä pienemmät henkilökohtaiset työt. Turverakentamiskurssi oli osa Suomaa hanketta, jonka puitteissa Rantsilassa pidetään myös Suokulttuuriviikko 11.15.7.2005. Kaksi suurempaa työtä kurssilaiset rakensivat ruohopatsastekniikalla. Kuivatuista kiulukoista valmistettu tee alentaa verenpainetta ja edistää sapen toimintaa. Tapahtuman tavoitteena on tehdä tutuksi suon monipuolisia hyödyntämismahdollisuuksia ja avartaa käsityksiä suosta ja turpeesta. Kiulukoita, kukkia, lehtiä ja siemeniä on jo vanhastaan käytetty ehkäisemään ja parantamaan mitä moninaisempia sairauksia. Pintaan kiinnitettiin siirtonurmikkoa. Gananderin koululla Rantsilassa pidetyllä kurssilla tutustuttiin turpeen käyttämiseen piharakentamisessa. Kulttuuriviikon ohjelmasta kursseineen vastaa Siikalatvan kehittämiskeskuksen ALMA -rahoitteinen Suomaa hanke yhteistyökumppaneineen. Turvekurssi Rantsilassa Ruusu rohtona Ruusunmarjaksi sanottu kiulukka on kasvitieteellisesti määriteltynä pullistunut kukkapohjus. Tekniikassa sekoitetaan turvetta ja vettä velliksi, joka valetaan erilaisten muottien avulla halutun näköiseksi. Täysin kypsänä kerättyjen ruusunkiulukoiden C-vitamiinipitoisuus säilyy kuivatuksenkin jälkeen suurempana kuin monen tuoremarjan. Ruusunmarjatee on tuttua, mutta myös kukan terälehdistä ja lehdistä kannattaa valmistaa terveysjuomaa: punaisten ruusujen terälehtitee edistää ruuansulatusta, vahvistaa maksaa ja helpottaa pahoinvointia, ummetusta ja yskää
Myymälään on perustettu myös pieni puulajikokoelma. Järjestön toimintaa kuvaavat hyvin tunnuksen neljä hoota, jotka muodostuvat sanoista harkinta harjaannus hyvyys hyvinvointi (engl. Metsätaiminettikauppa ja Pieni Taimipuoti on perustettu paikkaamaan tätä vajetta. Pieni taimipuoti toimii nettitaimien postituskeskuksena. Kotimainen kestää Suomalaiset kennotaimet ovat paitsi edullisia ja helppoja käsitellä, myös kestäviä Suomen oloihin poiketen näin edukseen yleensä tarjolla olevista eteläisemmän Euroopan astiataimista. Dendrologian seura ry:n vuoden puusuvuksi nimeämien vaahteroiden suuret lehdet ja koristeellinen runko tuovat virkistystä perussuomalaiseen maisemaan eikä niiden syksyinen ruskaloisto löydä vertaistaan. Forelia Oy:n Nurmijärven taimitarhalla Röykässä työskentelevä Arja Tervonen esittelee terhakkaa pihdan kennotainta Pienen Taimipuodin avajaisissa. Yhteistyötahot Suomen 4H-liitto on valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka ydintehtävänä on tukea lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja kasvamista vastuuseen. Pieni Taimipuoti on avoinna ti-pe klo 12-18 ja la klo 10-16. Entinen Lehtotaimi jatkaa toimintaansa Massbybacka nimellä Etelä-Sipoossa. Metsätaiminettikaupasta voi tilata useita eri puulajeja, jotka toimitetaan asiakkaalle postitse. Kun vielä nipsaisee kukkineet kukat pois kuivumasta niille sijoilleen, jaksaa amppelikukka sulostuttaa suvea pitkään. 78 omapiha. Kuten muitakin kukkia, tulee amppeleiden kasvatteja lannoittaa kastelulannoitteella kukinta-aikaan, jos haluaa väriloiston jatkuvan. Tänä keväänä Forelia Oy luopui koristetaimituotannosta kokonaan ja keskittyy jatkossa metsätaimien, siementen ja erilaisten metsäalan palvelujen tuottamiseen sekä tukkukauppaan. Muista hoivata amppelikukkia Auringolle ja tuulelle altistuvat amppelikukat ovat erityisen herkkiä kuivumaan. Su-ma myymälä on suljettu. Nettikaupan Internetosoite: http://nettikauppa.forestum.fi. Kotoperäinen metsävaahteramme (Acer platanoides) on mainio esimerkki näyttävistä kotimaisista puulajeista. Helteisimpinä aikoina saattaa olla tarpeen jokapäiväinen kastelu. Yhtiö tarjoaa myös pienyhteisöille tarkoitettuja internetpalveluita. Pihaelämää Pieni Taimipuoti avasi ovensa Forestum Oy, Forelia Oy, Suomen 4Hliitto sekä Massbybackan taimitarha ovat tänä keväänä perustaneet Metsätaiminettikaupan puolustamaan kotimaisen puun tuotannon osaamista ja edullisten kennotaimien saatavuutta kotipuutarhurin käyttöön. Perheyritys Massbybackan taimisto on erikoistunut kestävien taimien tuotantoon sekä suunnittelu- ja istutuspalveluun "avaimet käteen" periaatteella. Helsinkiläinen perheyritys Forestum Oy toimii metsätalouden ja viheralueiden kasvinsuojelun parissa. Korea kukkiminen vie paljon voimia. Osoite: Koetilantie 1. Lähelle asiakkaita Suomessa toimivien koristepuu- ja metsätaimitarhojen vuodessa tuottamat 150 miljoonaa puuntainta istutetaan pääasiassa metsäkäyttöön. Forelia Oy on merkittävä metsänuudistamiseen tarkoitettuja tuotteita ja palveluita tarjoava yritys. Lisäksi myymälässä on saatavana kotipihan kasvinsuojeluun ja puiden taimien suojeluun tarkoitettuja tuotteita. head hands heart health). Yhteistyössä avattiin myös Pieni Taimipuoti niminen taimimyymälä HelsinkiGardenia Oy:n piha-alueella Helsingin Viikissä. Myymälä on nettikaupan tavoin erikoistunut kotimaista lähdeaineistoa olevien metsäpuiden kennotaimien myyntiin. Kotipuutarhurin on tähän asti ollut vaikea saada istutettavakseen suomalaisia puita, sillä metsätaimitarhat ovat kaukana asutuskeskuksista ja taimimyymälät ovat olleet haluttomia pienten metsäpuuntaimien myyntiin. Jotta runsaat ja näyttävät amppelit säilyisivät omistajansa ilona, tulee niiden vesitaloudesta huolehtia
Laukkakasvien heimoon kuuluvaa kuvernöörinkukkaa voidaan käyttää ruuanlaitossa valkosipulin tapaan. Suomalaisissa oloissa kuvernöörinkukalle sopiikin talvetus kellarissa. Ananasta kukkavana muistuttaakin kasvunsa alkuvaiheessa. Luontaisilla kasvualueillaan kuvernöörinkukkaa käytetään karkottamaan myös käärmeitä. Kastele kuvernöörinkukkaa säännöllisesti kasvuaikana ja vähennä kastelua kasvin kukkiessa. Luontaisesti kuvernöörinkukka kasvaa Etelä-Afrikan kivikkoisilla ruohikkoalueilla. Alkukasvatuspaikan tulee olla lämmin ja valoisa. Hopeanhohtoinen, kapealehtinen kuvernöörinkukka kasvaa hyvin useimmilla maalajeilla, mutta hyvin ojitetussa, runsaskompostisessa maassa se suorastaan kukoistaa. Töyhtövanaa tulee kastella säännöllisesti ja lannoittaa kasvukauden aikana täysravinteella kerran viikossa. Jos halla uhkaa, kannattaa töyhtövana suojata, sillä kasvi ei ole Suomen oloihin tarpeeksi karaistunut. Kasvin englanninkielinen nimi on society garlic, seurapiirivalkosipuli. Kasvi kyllä kasvaa varjossakin, mutta ei kuki hyvin. Töyhtövanan lehtien koko vaihtelee lajista riippuen, keskimääräinen lehtien pituus on 50 cm. Kukkien väri vaihtelee laimean vaaleanvihertävästä kellanpunakirjavaan ja moniin eri väriyhdistelmiin. Kasvin lehtien väri voi eri lajeilla vaihdella vihreästä violettireunaiseen ja tummanpunaiseen. Talven lepoaikana sille saa antaa vain sen verran vettä, että juuret säilyvät hieman kosteina. Sisätiloissa kasvatettaessa paikan tulisikin olla mahdollisimman valoisa. Kukinnan jälkeen kasvi kuihtuu. Kuvernöörinkukka menestyy parhaiten runsaassa auringonpaisteessa. Kukkavanan korkeus eri lajeilla liikkuu 15 ja 30 cm:n välillä. Kasvierikoisuus: Töyhtövana (Eucomis comosa) Etelä-Afrikasta on kotoisin myös toinen kasvierikoisuus, näyttävät kukkansa pitkään terttuun kasvattava töyhtövana (Eucomis comosa). Kyhmyiset mukulat varastoidaan kosteassa turpeessa + 7 °C:ssa. Kaiva sipuli maasta talteen ja varastoi kuivaan, viileään paikkaan. Keväällä töyhtövana istutetaan uusiin multiin. Esittelyssä uutuusyrtti Kuvernöörinkukka (Tulbaghia violaceae) on ihanteellinen uusi tuttavuus yrttitarhaan. Nimi tulee uskomuksesta, jonka mukaan kasvin syömisestä ei saa pahanhajuista hengitystä, vaikka se maistuukin aivan valkosipulilta. Elinvoimaiset kasvit ovat hyvin kuivuuden- ja hallankestäviä. Lehtien reunat voivat olla tasaiset tai aaltomaiset ja niissä voi olla täpliä ja viiruja. Töyhtövanan sileälaitaisten tyvilehtien keskeltä nousee vahva kukkavana, johon muodostuu pitkä terttu tähtimäisiä kukkia. Sipulit istutetaan ruukkuihin hiekansekaiseen multaan. Sipulit istutetaan viiden sentin syvyyteen, 20-30 sentin rivivälillä. Kasvimaalla tai puutarhassa maahan piilotettujen kukkasipulien on huomattu karkottavan myyriä hajullaan. Sekä sen kukkasipulit, lehdet että kukat ovat syötäviä. Se on nimetty 1700 luvulla Hyväntoivonniemeä hallinnoineen kuvernöörin, alankomaalaisen Ryk Tulbaghin mukaan. Kasvi on helppohoitoinen, ja sitä voi lisätä joko siemenestä tai jakamalla. Talvella kasvia ei kastella, vaan se saa olla talvilevossa sipulina. Kasvi muistuttaa ulkonäöltään hieman kotoista ruohosipulia eli ruoholaukkaa. Lehdet ja kukat tuoksuvat sipulille tai valkosipulille, kun niitä hiertää sormien välissä. Usein kukassa on violetinsävyä, vähintään kukan keskiosassa. Suomenkielinen nimi tullee kukkien ulkonäöstä - vai lieneekö nimeäjää inspiroinut kukkatertun päällä oleva, hiustupsua muistuttava lehtiruusuke. Kasvin englanninkielinen nimi on ananaskukka tai -lilja. Uskoo ken tahtoo, mutta kokeilla kannattaa! omapiha 79. Mukuloita sen sijaan ei saa päästää altistumaan pakkaselle, sillä ne vahingoittuvat alle + 2 °C:n lämpötilassa. Lehtien puhjettua taimet voi istuttaa puutarhaan, kunhan kesä vain on kunnolla käynnistynyt ja ilmat yölläkin lämpimät
Mies toimi silloin järkenä ja vakuutteli, ettei kaavoitetulla alueella voi elää kuin lehmä pellossa ja ettei tonttimme nyt niin suuri ole, että sinne ongelmajätteitä voisi piilottaa. Kasvatin vatsaani rakkaudella ja kun tuli sadonkorjuun aika, myös itse tuotos osoittautui kohtalaisen jykeväksi; pikkuinen prinssimme painoi muilevat neljä ja puoli kiloa ja täytti koko sairaalasängyn. Minusta tonttimme oli valtava! Piskuisten ranskalaisten parvekkeiden ja paritalon postimerkkipihan jälkeen 960m² tuntui eräretkeltä villiin luontoon! Nyt kun lumi on sulanut, voin jo huokaista helpotuksesta. Onneksi kuitenkin vilkai- sin ensin myyntiesitettä. Tinkasin toki tuntuvasti, mutta päätin saada omani. Tontin nimi oli Tämmönen. TÄMMÖNEN OLI OLEVA MINUN, VAIN MINUN! Joskus kohtalo (ja pankin setä) on suopea ja kaikki menee nappiin. HERNEMAISSIPAPRIKA Lapsiperheen arkea ensimmäisen oman kodin pihamaalla HENNA IJÄS PIHAKOLUMNISTI PRINSSI JA PUOLET PIHASTA V iime vuosi oli perheellemme kaikin puolin hedelmällinen. "Tämmönen on Tämmönen", välittäjä myhäili ja minä olin jo koko opettajan tarmollani kuittailemassa miespoloiselle suomenkielen rääkkäyksestä. Eihän sellainen jättiukkeli mahtunut tietenkään pieneen paritaloasuntoomme! Alkoi kiihkeä uuden kodin metsästys. Mies pitäköön autotallin ja asfaltin! Pekka Pernu 80 omapiha. Joulukuun alussa muutimme omaan kotiin. Totaalityranni en kuitenkaan ole. Tein ostotarjouksen heti, eikä siinä auttanut edes miehen hölmistynyt mulkoilu. Kiistän kaiken! Kiilto silmissäni on vain turvotuksen ja silmätippojen syytä. Terassilta avautui näkymä auringossa kimaltavaan talvipuutarhaan. Tätä pihaa en todellakaan antaisi kenenkään autoharrastajan kaatopaikaksi tai kennelin kakkilaksi. Eikö vain se myös vaihtanut väriään pikkuhiljaa vihreäksi. Viis siitä, että talo on yhtä vanha kuin omistajansa ja että olemme velkavankeudessa seuraavat 20 vuotta. Samalla olin aistivinani omituista jomotusta käsissäni. (Ollakseni rehellinen pikemminkin niiskaisen helpotuksesta, sillä olen pahimman sortin leppäallergikko.) Mies kertoo ystävillemme, kuinka tuijottelen pihaamme iltakaudet hullunkiilto silmissäni juonien selvästi hänen päänsä menoksi jotain koko kesän vievää, raastavaa rakennusprojektia. Koin suunnatonta omistamisen onnea tuijotellessani jouluvaloja kohmeisessa puutarhassani. Joskus yöllä vaippoja vaihdellessani rakentelin kauhukuvia pihasta, jossa elää kaksimetrisiä Triffidejä sulassa sovussa ruostuneiden uraanisäiliöiden kanssa. Helppoa se ei ollut, sillä vaatimustaso oli huipussaan: alue piti pysyä samana, jottei esikoisen koulupiiri vaihdu, makkareita tuli olla riittävästi ja ennen kaikkea pihan täytyi olla OMA ja ISO. Oliko peukalo siirtymässä keskeltä kämmentä oikealle paikalleen. Paha vaan, etten oikein tiennyt, mitä lumen alta paljastuisi. Eräänä sunnuntaina sitten seisoimme jälleen jonkun toisen eteisessä ja odottelimme "tässä on meidän koti"- fiilistä. Masteroin vain takapihaa. Vielä. Ihan pian kuitenkin päätän, tekeekö mieheni tänä kesänä kompostin ja pyöräkatoksen, vai toteuttaako hän unelmani kasvihuoneesta. Kaikki oli kohdallaan, mutta mikään ei silti oikein iskenyt, KUNNES välittäjä lausui maagiset sanat: "Mennäänpä pihalle"
Kaikki tilaajat osallistuvat keväisen Hollanninmatkan arvontaan. PALVELUKORTTI 2005 Tällä kortilla voit hoitaa tilauksesi ja osoitteenmuutoksesi. vsk omapiha 81. TILAA OMA PIHA! Kestona vain 19,90 /vsk Tilaukset ja asiakaspalvelu: Postitse Oma Piha, PL 28, 04131 SIPOO Sähköpostilla asiakaspalvelu@omapiha.info Puhelimitse (Arkisin klo 9-15): 09-85619321 Internetistä www.omapiha.info Kestotilaus Vuositilaus Irtonumero 19,90 23,60 5,90 Lehtipisteistä Tilaamalla Oma Piha -lehden, saat neljä asiantuntevaa lehteä täynnä vinkkejä ja ideoita. Sähköinen lehti osoitteessa www.omapiha.info joka päivä 24 tuntia. Tilaan Oma Piha -lehden kestona seuraavasta numerosta alkaen hintaan 19,90 / vuosikerta Tilaan Oma Piha -lehden vuosikerran (4 numeroa eteenpäin) hintaan 23,60 . Lopetan Oma Piha -lehden tilauksen maksamani tilausjakson päätyttyä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä ja julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Osoitetietoni ovat muuttuneet, uusi osoite alla. Tilaajan nimi ______________________________________________________ Lähiosoite ________________________________________________________ Postinumero _____________Postitoimipaikka _________________________ Puhelinnumero ____________________________________________________ Copyright Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Oma Piha -lehden lupaa on kielletty. Tilaan PIHAKALENTERIN 2005/2006 ja Pihan suunnitteluoppaan hintaan 19,90 (Postitusmaksu on 3,10 .). Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Oma Piha -lehti Asiakaspalvelu PL 28 04131 SIPOO Postimerkki ISSN 1459-9783 2. Lehti vastaa ainoastaan tilaamastaan aineistosta. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Jos olet jo tilaaja, merkitse asiakasnumerosi osoitelipusta tähän_______________________________________________________________ 12 kuukauden tilausjakso sisältää 4 painettua lehteä täynnä tuoretta lukemista sekä rajoittamattoman käyttöoikeuden Internet-palveluun osoitteessa www.omapiha.info Toimitus Oma Piha, PL 28, 04131 SIPOO toimitus@omapiha.info Päätoimittaja Jouko Tikkanen jouko.tikkanen@omapiha.info Toimituspäällikkö Säde Aarlahti sade.aarlahti@omapiha.info Avustavat toimittajat Monica Äijälä, Maija Pelkonen, Rosa Venäläinen, Maija Sinisalo Graafinen suunnittelu Taija-Tuulia Tammelin Kustantaja Puistomedia Oy - Suomen Omapiha PL 28, 04131 SIPOO Mediatiedot www.omapiha.info Ilmoitusmateriaali aineisto@omapiha.info Painopaikka Priimuspaino Oy, Loimaa Ilmestyminen Painettu lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa: maaliskuussa, toukokuussa, kesäkuussa ja elokuussa
Oma Piha 4/2005 ilmestyy 18.8. Syksyn numerossa mm. Tuoksuvat yrtit Kivimuurin rakentaminen + Puutietoutta: taimesta jättiläiseksi + Suomen kauneimpia pihoja + Maissin sadonkorjuu + Oikeat kasvivalinnat Tunnetko jalopuut? 82 omapiha
omapiha 83
PAL.VKO 2005-33 0 5 0 0 3 681239-0503