Oma PIHA 4/2005 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NÄIN SYNTYY KUKKIVA KIVIMUURI - R A K ENTA JA N OHJEET 4/2005 5,90 www.omapiha.info Oman pihan laittajille, kotipuutarhureille, vihersisustajille, parvekkeella viihtyville. Lehti juuri sinulle. PELARGONIEN talvetus TIINA nauttii pihatöistä SUOMEN PAR AS PIHA -kisan finalistit PERINTEISET PIH APUUT SAVIMA AN ja METSÄTONTIN kasvit TUOKSUVA YRTTISATO Puistojen YAROSL AV
Seuraa muuriprojektin etenemistä kivien valinnasta ja kuljetuksesta muurin rakentamiseen ja ruusujen istutukseen. Tutustu läänien voittajapihoihin ja äänestä omaa suosikkiasi! Paras Piha -kilpailu finaali vaiheessa 56 Luonnonpuita pihapiiriin 44 Inspiraatio 34 Neuvot pelargonien talvetukseen 52 Yaroslav - Puistojen ja kirkkojen kaupunki 64 Omenainen syksy Ensimmäinen omenapuu matkasi Suomeen viikinkilaivan uumenissa. Siellä Tiinan lempikasvit kukkivat keväästä syksyyn. 4/2005 Sisällysluettelo 10 20 24 Tuoksuva yrttisato kypsyy Piha muuttuu 40 Uuden pihan kasvivalinnat 44 Kivimuuri tuo Suuri piha sai ryhtiä, kun vanha pengerrys uusittiin kivimuurilla. Oman tilansa saavat tsehovilainen koivikko ja Otto-koiran juoksentelumetsä. Haastattelussa Tiina Brännare pihaan hengen Oma Piha -lehden pihakilpailu on edennyt finaaliin, johon arvosteluraati valitsi kuusi erilaista pihaparatiisia eri puolilta Suomea. Ohjeet yrttien keräämiseen ja kuivaukseen sekä hurmaavia kuvia vanhanajan yrttitarhasta. Ohjaaja-näyttelijä Tiina Brännare on suunnitellut ja rakentanut pihansa itse. Omenanviljelyn historiaan mahtuu uhkarohkeita viljelykokeiluja ja lajikkeita niin idästä kuin lännestä. 77 Kädentaidot Palstat 4 Lehdenkärjet Ylipuutarhuri Arno Kasvi neuvoo sadon käytössä ja talvivarastoinnissa 24 58 Arnon Kasvi- & pihavinkit 72 Pihaelämää 76 Hernemaissipaprika Henna Ijäs kuvaa lapsiperheen arkea ensimmäisen oman kodin pihamaalla Oma Piha 81 Seuraavassa numerossa 82 Yhteystiedot 82 Oma Pihan palvelukortti 2 omapiha. Mukana myös tarkat rakennuskustannukset. Miltä näyttää viherminttu ja mihin timjamia voi käyttää
Monet osallistujat motivoivat kilpailuun osallistumisella myös omaa pihaharrastustaan, ja sehän on sallittua. Pihakilpailujen avulla on puutarhakulttuuria edistetty onnistuneesti monissa maissa. Loppukilpailussa olevista läänien parhaista pihoista on kuvaus lehdessämme. Näissä olympialaisissa ei ole häviäjiä, vaan jokainen tulee voittamaan. Syksy on myös oivaa puiden ja pensaiden istuttamisen aikaa. Enimmillään puiden kasvattaminen vie vuosikymmeniä. Olette tehneet kulttuuriteon, kun olette eri puolilla Suomea olleet edistämässä piha-aatteen leviämistä. Sitä kirkkaampi loiste on, mitä enemmän piha saa julkisuutta. Lämmin kiitos kaikille osallistujille. Kevään kukkaloiston voi kuitenkin saada puolessa vuodessa - nyt on aika suunnitella syyssipuleiden istutukset. Syyssateet varmistavat nurmikon perustamisen onnistumisen. Syytä onkin, sillä tunnetusti meillä on kurottavaa läntisen ja keskisen Euroopan maihin. Siitä on tullut unelmiemme piha. Kilpailun ilmoittautuneet eivät lähteneet rahapalkintojen perään. Neljässä vuodessa saamme pihamme olympiakuntoon. Jouko Tikkanen 10 77 52 omapiha 3. Eri puolilla Suomea olevat kauniit ja hoidetut pihat toimivat kehityksen majakkoina: ne loistavat pihakulttuuria ympäristöönsä. Pihan hoito on pitkäjänteistä puuhaa. Pääkirjoitus Pihakilpailusta jokavuotinen tapahtuma 56 Oma Piha -lehden Suomen Paras Piha -kilpailu on nyt finaalivaiheessa. Piha- ja puutarhaharrastuksen suosio kasvaa. Muitten lajien tavoin pihakilpailussakaan ei voi saada pikavoittoja. Käytettäköön Suomessakin samaa reseptiä. Oma Piha -lehti tulee olemaan talkoissa mukana myös ensi vuonna ja järjestää toistamiseen kilpailun. Lehtemme toukokuun numerossa kerrottiin, millaisen kansanliikkeen "pihaolympialaiset" ovat saaneet aikaan Itävallassa. Aloittakaamme tänä syksynä oman pihamme olympiadi. He lähtivät kisaan mukaan ollakseen esimerkkeinä
Lehdenkärjet Tiedossa hyvä marja- ja omenavuosi Satoajan klassikko Viileä kevätkesä sai potkua juhannuksena alkaneista helteistä, ja marjoista ja omenoista onkin kypsymässä runsas sato. Mehumaija, nykyiseltä nimeltään monitoimimehustin, on syyskauden klassikko. Suuressa kattilaosassa mahtuu keittämään isojakin punajuuria, höyryosaa puolestaan voi käyttää kasvisten höyryttämiseen. Hyppyruudukoita myyvät pihakiviä ja -laattoja valmistavat yritykset sekä rakennustarvikeliikkeet. Siihen mennessä kauppoihin ovat ilmestyneet myös kotimaiset mustaherukat ja pensasmustikat. Herukoiden kypsyessä käynnistetään yhdessä jos toisessakin keittiössä jälleen mehustusrumba, joka täyttää koko talon makeankirpeällä marjantuoksulla. Niipperinpuiston päiväkoti Espoossa vastaanotti Rakennusteollisuuden lahjoittaman ruudukon kesäkuussa. Pihakiviruudukossa ruudukon korvaavat kymmenen betonilaattaa, jotka voidaan asentaa niin soralle, nurmelle kuin asfaltille. Hackmanilta muistutetaan, että se sopii moneen muuhunkin tarkoitukseen kuin mehun valmistukseen. Hackmanin monitoimimehustimen marjatilavuus on 9 litraa ja sen suositushinta on 79,90 , tosin mehustusaikaan sen voi saada hyvään tarjoushintaankin. Hyppyruudukkoja päiväkodeille Kolmetoista suomalaista pihakivien valmistajaa on päättänyt yhdessä lähteä omalta osaltaan tukemaan ja innostamaan lasten liikunnan lisäämistä ja päättäneet lahjoittaa Pihakivi-hyppyruudukkoja kouluihin ja päiväkoteihin ympäri Suomea. Pohjan runsaalle kukinnalle toi viime syksy: sadot jäivät tuolloin pieniksi samalla kun syksy oli säiden suhteen normaali. Petra, Elli ja Joona kumppaneineen ovat jo ehtineet perehtyä ruutuhyppelyn sääntöihin. Ruutua hypätessä on ruudukko perinteisesti piirretty tikulla hiekkaan tai liidulla asfalttiin. MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) puutarhatuotannosta kerrotaan, että hedelmien ja marjojen kukinta onnistui tänä vuonna hyvin. - Pihakivihyppyruudukko näyttää vetävän pojatkin mukaan, kertoo päiväkodin ohjaaja Ritva Ruuttu. Niinpä kukka-aiheita syntyi silmuihin tavallista runsaammin. Vain runsaat sateet voivat pilata puutarhan hedelmä- ja marjasadon laadun. Lisätietoja: www.pihakivi.com 4 omapiha. MTT:n kypsymisennusteen mukaan ensimmäisistä kotimaisista kesäomenoista päästään nauttimaan elokuun puolivälissä. Elokuun alkuun mennessä kypsyminen eteni keskivertovuosien malliin. Marjojen ja omenoiden kypsymistä seurataan lämpösumman avulla
Tuominen on toiminut virassaan vuodesta 1991 lähtien ja ehtinyt palvella kolmea presidenttiä. Lisätietoja: Trans-Meri Ab p. Harva tietää, että presidentin huvilatilalla tuotetaan tomaatteja ja leikkokukkia myyntiin asti. 09-476 500 omapiha 5. 0400-644 457. Häätö kesäkirvoille Helppo ötökkäspray kuuluu syksyn hankintoihin, sillä sen avulla torjutaan sisätiloihin herkästi pesiytyvät hyönteiskannat. Karttaan on merkitty 7 valmista kävelyreittiä, Helsingin parhaimmat puistot, luontokohteet sekä eri kaupunginosien ominaisia maisemapiirteitä. Jauheita valmistetaan musta-, puna- ja viherherukan lisäksi puolukasta, mustikasta ja vadelmasta. Kultarannassa hän vastaa niin kesäkukkien, puistometsien kuin kasvihuoneidenkin kasveista. raitaniemi.com tai maanviljelijä Taina Paakkunainen p. Puisto on rakennettu siten, että sinne ei muodostu suojaisia tai suljettuja tiloja. Vihreä Helsinki kävellen -kartan voi tulostaa itselleen kätevästi kaupungin verkkosivuilta tai napata mukaan kaupungin matkailutoimistosta. Vuoden Hortonomi huoltaa presidentin kukat Puutarhaopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistuneet hortonomit ovat valinneet Vuoden Hortonomiksi Tasavallan presidentin kesäasunnon Kultarannan ylipuutarhuri Matti Tuomisen. Vuoden Hortonomin yhdistys on valinnut vuodesta 1987 lähtien. Liiku kävellen vihreässä Helsingissä Yleisurheilun MM-kilpailut näkyvät myös Helsingin katukuvassa. Saatavilla useimmista marketeista ja puutarhamyymälöistä. Eduskunnan lisärakennuksen edustalle on istutettu muun muassa marjaomenapuita. Marjanpoimijan värijauheet Kesätuliaisena saadut marjajauheet ovat mainio keksintö: ne maistuvat marjaisilta ja tuovat kotikondiittorin käyttöön täyteläisiä värejä. Hortonomien yhdistys viettää tänä vuonna 80vuotisjuhlavuottaan. Hortonomeihin törmää puutarha-alalla monessakin eri työtehtävässä. Kisojen myötä myös puistojen ja viheralueiden hoitoon on tänä vuonna panostettu entistä enemmän. Kaupungin uusin puistokohde on kokonaan uudistettu Pikkuparlamentinpuisto eduskunnan lisärakennuksen edustalla. Mausta kaakao mustaherukkakiehkuralla tai kirjoita päivänsankarin nimikirjaimet kakun kylkeen. Stressaantuneina ne ovat alttiimpia myös hyönteisten iskuille, ja kirvat ja punkit pääsevät vaivihkaa leviämään riesaksi asti. Kilpailuvilinässä nopein ja mukavin tapa liikkua on jalan. Kuivattu jauhe säilyy siististi kaapissa, ja purkista on helppo ripsaista makuja vaikka puuroon tai jugurttiin. Syysiltojen pimentyessä ja sadepäivien lukumäärän kasvaessa kasvit joutuvat melkoisten muutosten eteen. Sittemmin hortonomikoulutus on alkanut myös muualla. Useimmat näkyvistä ötököistä talttuvat vaikkapa RAID House & Garden -spraylla, jota on saatavilla 150 ml ja 300 ml pakkauksissa. Helsingin kaupunki onkin yhdessä MM-organisaation ympäristöohjelmasta vastaavan ECOmass-hankkeen kanssa julkaissut kartan parhaista ja vehreimmistä kävelyreiteistä. Pimeään aikaan käytävät valaistaan. Luomutilan marjoista hienonnetut jauheet ovat myös nonparelleja terveellisempiä. Ulkoa sisälle siirrettäville kasveille tehdäänkin perusteellinen tarkastus ennen kuin ne pääsevät kukkaikkunalle. Yhdistys perustettiin vuonna 1925 Hämeenlinnan lähellä Hattulan Lepaalla, jossa tuolloin sijaitsi ensimmäinen korkeinta puutarha-alan koulutusta antava oppilaitos. Niitä valmistaa Marjatila Raitaniemi Äänekoskella. Lisätietoja: www
Biolan on pakannut tutun komposti- ja huussikuivikkeen uuteen, hauskaan pakkiin, jonka mukana tulee myös annostelukauha. Terälehtien värivalikoima kattaa lähes koko paletin, vain siniset sävyt jäävät puuttumaan. Kuivikkeen raaka-aineina on käytetty kuivattua, rouhittua havupuun kuorta ja turvetta. 40 litran paketista riittää kuiviketta hyvin talvikauden yli. Varmistu kuitenkin ajoissa, että varastossa lojuva harava on piikkeineen täydessä iskussa. Raskaalla tai liian lyhytvartisella työvälineellä haravointi muuttuu raadannaksi. Krysanteemi on muutakin kuin kimppuja täydentävä "päivänkakkara". Hintaa pakilla on noin 15 euroa. Krysanteemin pitkä maljakkokestävyys ja monikäyttöisyys ovat vertaansa vailla. Mykerökukkaisesta krysanteemista on olemassa eri lajikkeita vaikka vuoden jokaiselle päivälle. Polypropeenimuovista valmistettu Huussikka-lämpöistuin kuuluu niinikään Biolanin valikoimiin. 6 omapiha. Oikaise aika ajoin selkä ja nosta haravan varsi käsivarsien varassa pitkälle pään yli. KUVA: LENA GRANEFELT Toimivuutta mökkihuussiin Mökkikausi jatkuu mustikka- ja tattisesonkien yli pitkälle syksyyn. Vieläkö kuiviketta on jäljellä. Ruukkuun istutettu, pallomainen krysanteemi täydentää puolestaan ruukkupuutarhan tai parvekkeen sadonkorjuukautta. Haravointi on mannaa nurmikoille. Tutustu siksi lajikkeiden ja kukkamuotojen laajaan kirjoon. Vaikka uusimmissa kesäasunnoissa jo nautitaankin nykyajan mukavuuksista, on perinteinen huussi vielä monella mokillä käytössä. Se päästää ilman kiertämään ruohonkorsien väleihin ja tuo maan pintaan hyviä happikäytäviä. Muista haravoidessa vaihdella haravointisuuntaa ja työasentoa. Ja olisiko aika hankkia huussiin uusi, mukavan lämpöinen istuin. Väritä syksyä kukilla Lehtiaika lähestyy Krysanteemien mausteiset sävyt siivittävät loppukesän iltoja. Haravointi on myös syksyn tehokasta arkiliikuntaa, joka norjistaa kitkennässä ja kastelussa kipeytyneet selkälihakset
Etenkin huokoiset ja vettä imevät saviruukut halkeavat herkästi, vaikka niiden pohjassa olisikin reikä valumavedelle. Hänelle kasvit tuovat tunteen kotoisuudesta ja tekevät työpaikan siten entistä intiimimmäksi. 09-855 30 467, www.vesihuoltoeerola.fi Pinkillä kirjotut lehdet ovat pilkkulehden (Hypoestes phyllostachya) erikoisuus. Vältä halkeamat Halkeamatonta piharuukkua ei liene olemassakaan, vaikka valmistajat kovasti niin väittävät. Toimistokalusteiden kalseus ja kuiva huoneilma häviävät muutamalla saintpaulialla, onnenapilalla, rönsyliljalla tai sulkasaniaisella. Espoossa jätevesiasiat voi jättää alan ammattilaisten huoleksi, sillä Vesihuolto Eerola on kehittänyt jätevesien pienpuhdistamoiden huolto- ja ylläpito-ohjelman, joka täyttää puhdistamojen kunnonvalvonnasta ja huollosta annetut määräykset. Huoltosopimuksen mukaiset tarkastukset, huollot ja tyhjennykset maksavat yhteensä 400-500 euroa vuodessa. Iso kynttilä maksaa 2,95 , kolmen pienen ruusukkeen pakkaus 3,95 , Plantagen. Punalehtiset onnenapilat rikkovat kirjahyllyn askeettisuuden ja häivyttävät kulmikkuutta. Jätevesiasioille huoltosopimus Jätevesien pienpuhdistamot vaativat haja-asutusalueilla asuvilta säännöllistä kunnonvalvontaa ja huoltoa. Huoltosopimus vapauttaa kiinteistön omistajan järjestelmän hoito- ja toimivuusvastuusta. Ruukut korostavat kasvin ainutlaatuisia lehtiä. Likakaivon huoltoa Nokialla. omapiha 7. - Aina parempi, jos kasvit näyttävät erikoisilta. Kun kesäkukat siivotaan näkyvistä, kannattaa kauniit koristeruukut samalla kantaa suojaan talveksi, jotta niiden kylkiin ilmestyneet halkeamat eivät turhaan harmita keskellä joulunpyhiä. Kuvan esimerkit ovat graafisena suunnittelijana toimivan Isabelin työhuoneesta. Vesikäymälällä varustetulla kiinteistöllä pitää olla kuluvan vuoden loppuun mennessä hyväksytty selvitys jätevesijärjestelmästä sekä sen käyttö- ja huolto-ohje. Tee sateisena päivänä retki puutarhamyymälään ja ripottele kasvien parivaljakkoja vaikka piristämään kirjahyllyä. Selvitys on myös oltava tarvittaessa esitettävissä viranomaisille. Toki rikkinäisillekin ruukuille voi keksiä kierrätyskäyttöä: sirpaleista saa keväällä erinomaista salaojitusmateriaalia uuden ruukkutarhan perustuksiksi! Inspiraatiota työsyksyyn Kasvit tekevät kodin ja työhuoneen eläviksi. Lisätietoja: Vesihuolto Eerola, p. Silloin niistä inspiroituu entistä enemmän, Isabel nauraa. Lämpökukkia Elokuun iltoihin tuovat valoa kynttiläkukkaset, jotka ovat kuin mehitähden ruusukkeita
Kasvi saattaa viehättyä esimerkiksi kylpyhuoneen asukiksi, sillä sille optimaalinen ilmankosteus on selvästi tavallista huoneilmaa korkeampi. Kasvi on alun perin kotoisin Amerikan trooppisilta alueilta, mutta se sopeutuu hyvin myös kotiikkunalle. Kasvinesteelle altistuneet suojaamattomat ihoalueet herkistyvät UV-säteilyn vaikutuksesta, ja aurinkoisella ilmalla oireet kehittyvät nopeasti. Myrkyllinen jättiukonputki leviää Kasvinsuojeluseura ry järjesti tiedotustilaisuuden jättiukonputken torjunnasta Espoon Lintuvaarassa 28. Näyttävä jättiukonputki on levinnyt jo lähes koko Suomeen ja uusia massaesiintymiä tulee jatkuvasti. Iho-oireet vaativat aina lääkärissä käyntiä ja isot rakkulat voivat jättää elinikäisen arven iholle. Suoraan lehdille osuvaa auringonpaahdetta mikado kuitenkin kavahtaa. Kukkavarsi tulee katkaista varhaisessa nuppuvaiheessa, jotteivät siemenet ehdi kehittyä itämiskykyisiksi. kealaikkuinen. Mikadoa kastellaan säännöllisesti niin, että multa ruukussa ei pääse kuivahtamaan. Rikkakasvien torjunta-aine kulkeutuu kasvin omien kasvinesteiden mukana juurakkoon ja tuhoaa elävät osat. Jopa pahimmillaan palovamman kaltaisia varanteenpaksuisen varren alaosa on punaruskavia vammoja sekä hengitysvaikeuksia. Kasvin juurakko talvehtii ja muodostaa uuden varren, mikäli kasvin kasvukohta on vaurioitumaton. kesäkuuta. Glyfosaatin voi joko ruiskuttaa tai sivellä kasvin pintaan. Kasvi myydään kukkivana ja sen nuppineulakukinnoista voi nauttia jopa kuukausien ajan. Koristekasviksi 1800-luvulla Suomeen tuotu jättiukonputki (eli jättiputki eli kaukasianjättiputki Heracleum mantegazzianum) on muiden ukonputkien (Heracleum L.) tavoin myrkyllinen, suurikokoinen sarjakukkaiskasvi. Oikea ajankohta kukinnon poistamiseen on juhannuksen tienoilla. Kukinnot on hävitettävä esim. Koskettaessa tai kitkiessä kasvista pirskahtaa helposti kasvinestettä. Kovin tarkka kasvi se ei kastelun suhteen kuitenkaan ole. Jos nestettä pääsee paljaalle iholle, se on heti huuhdeltava pois runsaal- Kasvinsuojeluseura ry:n toiminnanjohtaja Pertti Rajala esittelee jättiukonputken torjunnassa la vedellä, opastaa Kasvinsuojeluseura ry: tarvittavia suojavarusteita ja välineistöä n toiminnanjohtaja Pertti Rajala. Jättiputkikasvustojen torjunnassa tulee käyttää haalaria, kumisaappaita, päähinettä, kumikäsineitä ja kasvosuojusta ihooireiden välttämiseksi. - Erityisen tärkeää jättiputkea torjuttaessa on huomioida riittävä suojavarustus. Siementen mukana tehokkaasti leviävän jättiukonputken varmin torjuntatapa on estää siementen leviäminen. Jättiukonputken kasvineste aiheuttaa reaktioita kaikille - niin ihmisille kuin eläimille -, herkille jopa hengenvaarallisia. Ensiapuna ihoa on huuhdeltava runsaalla vedellä ilman saippuaa. käytännössä. Syksyn kasvilöytö! Mikado (Syngonanthus chrysanthus) on uusi trendikasvi, jonka pitkät kukkavarret ja kullankeltaiset kukkanuput näyttävät erehdyttävästi nuppineuloilta. polttamalla, sillä kompostista tai kaatopaikalta kasvi saattaa jatkaa leviämistään. Omintakeinen uutuus piristää taatusti vastaanottajan mieltä. 8 omapiha. Kasvi levittäytyy jatkuvasti erityisesti jokivarsien sekä puisto- ja asuntoalueiden laitamille. Putkea näkee vieläkin käytettävän paikka paikoin koristekasvina. Laajalle ulottuvaa vahvaa juurakkoa on vaikea tuhota kitkemällä tai kaivamalla, joten ainoa tehokas keino juurakon poistamiseen on glyfosaattikäsittely. Siksi mikado sopii hyvin myös lahjaksi. Iholle päästessään kasvineste aiheuttaa lievissä tapauksissa ihon tummumista ja Jättiukonputken rapea lehtilapa on kolmilehdykkäinen ja terävän sahalaitainen
Uuden innovaation tuotekehitystä säätelee kuitenkin eurooppalainen biosididirektiivi, josta saatiin Suomessakin taannoin muistutus mäntytervakeskustelun yhteydessä. Ajankohtaisia tapahtumia 2.7.-28.8 Lepaan Puutarhamuseon uusien näyttelytilojen avajaisnäyttely Lepaan Viinitilan vintillä Hattulassa. - Käsittelemättömien ruukkujen kasvit sen sijaan katosivat "tappajaetanoiden" suihin muutamassa yössä, professori Kari Tiilikkala MTT:stä kertoo. Avoimet ovet Karilan likööriyrttitarhassa Mikkelissä. 27.8. Tammi, 2005. ISBN 951-31-3150-5, ovh 16 . omapiha 9. Tammen julkaiseman sanakirjan on koonnut Kaisa Karjalainen, ja se sisältää yli 4000 termin käännökset englannista suomeksi ja suomesta englanniksi. Esittelykierrokset likööriyrttitarhassa klo 12, 15 ja 18 yrttitutkija Bertalan Galambosin johdolla. 21.8.-13.9. 9.-11.9. Esimerkiksi tuttua ahkeraliisaa kutsutaan saarivaltiossa nimellä Busy Lizzie - nimi siis tulee meille suorana käännöksenä. Sienineuvontaa Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneissa maanantaisin ja tiistaisin kello 11-17. Etanoiden torjunta helpottumassa Kuluva kesä on tuonut hyviä tuloksia tuhoojanilviäisten parissa työskenteleville tutkijoille. Seassa on riemastuttavia löytöjä. Kaisa Karjalainen: Puutarhasanasto Englanti-Suomi-Englanti. 8.9.2005 klo 16 alkaen Hyötykasviyhdistyksen syystori ja sadonkorjuujuhla Annalan puutarhassa Helsingissä. ISBN 951-31-3208-0, ovh 39,90 . Vähänkään ulkomaisen kirjallisuuden parissa viihtynyt tietää, että alan sanastoa ei juuri tavallisista sanakirjoista löydä. Sienitapahtuma Kenkäverossa Mikkelissä. Harrastajalle antoisimpia lienevätkin juuri lajinimet ja työsanat; kasvitieteen termien puolesta näppärä kirjanen palvelee myös opiskelijaa tai tutkijaa. Koivutisleen käyttöä kasvinsuojelussa tutkitaan edelleen. Monilla paikkakunnilla järjestetään puutarhojen historiaan ja nykypäivään liittyviä tilaisuuksia. Seuraa oman paikkakuntasi ilmoittelua! Teemapäivän tarjonta vaihtelee riukuaitatalkoista yleisöluentoihin. Niitä tämä teos on tulvillaan. Viime vuonna kohistu koivutisle on karkottanut etanat tehokkaasti koealueilta. Tislekäsittelyn teho on kestänyt jopa kaksi viikkoa. Kirja kertoo "puutarhoista, jotka ovat syntyneet onnellisten tähtien alla", kuten kirjoittaja itse esipuheessaan toteaa. 25.8. Onnellisia tähtiä, kauniita kuvia - ja vihreitä matkasuunnitelmia. Avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12-16. Eeva Ruoff: Puutarhataiteen helmiä. Pokkarikokoinen sanakirja täynnä kasveihin ja puutarhan hoitoon liittyviä termejä ilahduttaa niin alan ammattilaista kuin ahkerasti netissä surffailevaa harrastajaa. Se kertoo sopivan leppoisasti 38 puiston ja puutarhan historiasta, niihin liittyvistä tarinoista ja puistossa pistäytyjän omista huomioista. Metsä ja pajunhenki Pajunäyttely, Koiramäen pajutalli, Vantaa. KIRJAVINKIT Puutarhatermejä englanniksi Puutarhataiteen helmiä Täydellinen kirja sateisten syysiltojen ratoksi on Eeva Ruoffin uusi, kuuluisia eurooppalaisia puutarhoja esittelevä teos. Kirja vie mukanaan Italiaan, Ranskaan, Espanjaan, Englantiin, Alankomaihin, Saksaan, Sveitsiin ja Itävaltaan, Tsekkeihin, Unkariin ja Puolaan, Ruotsiin, Tanskaan ja Venäjälle. 2.7.-31.8. Tammi, 2005. Käytössä on ollut useita eri tekniikoita, joiden avulla tisleiden hajuja on kiinnitetty aidanteisiin ja ruukkujen seinämiin. Euroopan rakennusperintöpäivät, joiden teemana ovat tänä vuonna puistot ja puutarhat. Kannustavien tulosten johdosta ollaan painopistettä siirtämässä tuotekehityksen suuntaan
Nyt on kaikki toisin. Elinvoimaisimmat yrttimättäät kannattaa nostaa ruukuissa ikkunalaudalle, jossa ne tuottavat satoa yöpakkasista piittaamatta. Korvaa talvikaudella käytettävät mausteseokset tuoreella ruohosipulilla, tillillä ja basilikalla. Koko yrttitarhan voikin niin halutessaan perustaa talvenkestävien lajien varaan. Itse asiassa ne kuuluvat ensimmäisiin tunnettuihin puutarhakasveihin, joita viljeltiin luostaripuutarhoissa jo keskiajalla. Yrttisatoa voi kerätä pienestäkin tarhasta viikkojen ajan. Uutuuksia yrtit eivät puutarhoissamme toki ole. Yrttien kasvatus ja käyttö TEKSTI JA KUVAT: SÄDE AARLAHTI Miedosta ruohosipulista pitävät myös lapset. Tuoksuva MAUSTESATO kypsyy! Kesäinen puutarha on täynnä tuoksuja ja makuja. Monen pihan yrttitarha onkin saanut alkunsa marketista ostetusta ruukkubasilikasta tai -timjamista. Keittiössä yrttien tuoksut viipyvät päivien ajan, kun ripustat muutaman varsinipun kuivumaan katonrajaan. rteillä on puutarhoissa aivan oma roolinsa, jossa sekoittuvat hyöty ja kokeilunhalu. Myös luonto tarjoaa monipuolisesti villiyrttejä, mutta niiden tunnistaminen ja kerääminen vaatii jo suurempaa harrastuneisuutta. Y Kotipihan yrttejä Vähäeleisen tyylikkäät yrtit sointuvat hyvin suomalaiseen maisemaan ja henkeen. Vielä kymmenen vuotta sitten ei kotipihoilta ruohosipulimättään ja tillirivin lisäksi mausteyrttejä juuri löytynyt. Ne 10 omapiha. Tuoreyrtit ovat raivanneet tiensä pysyvästi kotikeittiöihin
Leikelty yrtti seisoo yleensä muutaman päivän ajan orpona tiskipöydän takanurkassa, kunnes joku joko heittää sen pois tai suo yrtille uuden kasvumahdollisuuden - oli se sitten ruukussa tai avomaalla. Ensin mainittu laajentaa yrttien käytön koristeisiin ja jälkiruokiin, kun taas jälkimmäinen tuo jopa perheen lemmikkieläimet mukaan yrttiharrastukseen. Silloin ne tuovat rauhoittavaa vihreyttä ja harhauttavat tuoksuillaan koristekasvien ja vihannesten tuholaisia. Jo muutama lehdenkärki maustaa mukavasti kesäisen keiton tai pataruoan. Talvenarkojen yrttien joukkoon kuuluvat muun muassa basilikat, viherminttu, salvia ja rosmariini, mutta onneksi niitä on saatavilla vihannesosastoilla vuoden ympäri. Nypi kasveista pois kaikki kellastuneet ja vaurioituneet lehdet. Jos satoa kertyy enemmän kuin mitä sitä ehtii käyttää, kerätään lehdet varsineen nippuihin kuivumaan. Salvian mattapintaiset lehdet kuuluvat yrttitarhan kauneimpiin. Laventeli voi suotuisilla kasvupaikoilla talvehtiakin. kiipeilevät kiitollisina kallioiden multataskuissa ja sinnittelevät sisukkaasti kuivissakin sääoloissa. Yrtit istutetaan yleensä omaksi ryhmäkseen, jolloin niistä voi helposti napsia kuhunkin ruokaan sopivan yhdistelmän. Parhaimmillaan yrttien aromit ovat yleensä nuorissa kasvinosissa, joten sadonkorjuu on syytä aloittaa ennemmin liian varhain kuin liian myöhään. Tapa lienee yleistymässä Suomessakin, kun pihojen pinta-alat pienentyvät ja hyötykasviviljely niillä vähentyy. kasvattaja, saa yrttitarhuri aina sitä enemmän satoa, mitä useammin hän käy verottamassa kasvustoja. Mukaan yrttiretkelle varataan terävät sakset tai puukko sekä ilmava kori, jossa yrtit säilyvät kuivaukseen saakka hankautumatta ja nahistumatta. Erilaisten kasvien yhdistäminen samassa istutuksessa on viime aikoina ollut maailmalla hyvin suosittua. Siistityt varsiniput sidotaan ja ripustetaan alassuin Yrttisatoa korjaamaan Avomaan yrttitarhasta saa satoa usein jo juhannuksena, mutta runsaimman sadon aika on kesän lopulla. Oikea aika mausteyrttien laajempaan sadonkorjuuseen on silloin, kun ne ovat rehevän kookkaita, mutta kukkiminen on vasta alkamassa tai juuri alkanut. Tästä syystä valtaosa yrteistä kasvatetaan meillä yksivuotisina. Yrtit voi kuitenkin sirotella sinne tänne pihapiirin muiden istutusten lomaan. Tuorekäytön lisäksi yrteillä voi maustaa leivonnaisia, öljyjä ja säilykkeitä tai tuoda niitä hellepäivien iltoina maljakkoon raikastamaan vaikkapa makuuhuoneen ilmaa. Unohda siis muovipussit ja käsivarrelle nippuun ahdetut maustesylilliset. Yrttien kuivaus Yrtit kuivataan pienissä nipuissa, jotka eivät saisi olla tyveltään enempää kuin peukalon paksuisia. Monesti tuntuu jopa että yrttien aromit kehittyvät sitä vahvemmiksi, mitä karummassa ympäristössä kasvit kasvavat. Yrttimaiden kestäviä ja kauniita, uudempia tulokkaita ovat esimerkiksi sitruunamelissa ja mirrinminttu, jotka tekevät yrttitarhasta entistä monipuolisemman. Pienimmillään satoisa yrttitarha mahtuu yhteen suureen piharuukkuun, johon sopii kolme tai neljä eri yrtin tainta. Sisäilmassa yrtti tuskin menestyy koko pitkän talven yli, mutta keittiön yrttitarhaa saa uusittua pikkubud- jetilla vihanneshyllyiltä. Monivuotisista yrteistä perinteisimpiä ovat liperi eli lipstikka, mäkimeirami, aaprotti sekä jo edellä mainittu ruohosipuli. Useat yrttitarhan kasveista ovatkin alun perin kotoisin Välimeren seudun hiekkaisilta ja paahteisilta rinteiltä. Lähikauppa toimiikin yrttiviljelijän edullisena ja monipuolisena taimiliikkeenä. Toisin kuin porkkanan- omapiha 11
Valitse tarhaan yrttejä oman maun mukaan ja muista jättää koloja myös yksivuotisille kasveille. Hyvä keino etenkin herkästi siemeniä varistavien yrttien kuivatukseen on Yrttien vesiviljelyä keittiössä Pikku ruukussa kasvava, vihannestiskiltä ostettu tuoreyrtti jatkaa kasvuaan keittiön ikkunalaudalla myös talvikaudella. Tasaisen kuivumisen varmistamiseksi voi nippuja käännellä kuivatuksen aikana muutamaan kertaan. Alussa yrttiä hoidetaan puhtaalla vedellä, mutta uusien lehtien ilmestyttyä voi veden joukkoon vähitellen lisätä myös huonekasveille tarkoitettua ravinnetta. 12 omapiha. Kuiva yrttinippu on helppo varastoida paperipussin sisälle, eivätkä siemenet leviä pitkin keittiön lattiaa. Mausteita pakkasesta Toinen vaihtoehto yrttien säilömiseen on pakastus. Pakastaminen sopii etenkin pehmeälehtisille yrteille, joiden maut säilyvät jäädytettyinä lähes tuoreen veroisina. Täytä pakastepussit lehdillä, purista ylimääräinen ilma pois ja jätä maustesaalis jäätymään. Kuivat yrtit nostetaan odottamaan käyttöä pölyltä suojaiseen paikkaan. Kata maa taimien tyvellä nurmisilpulla tai koristekivillä, jolloin vältyt kitkemiseltä ja enimmältä kastelulta. Jääkuutioissa ja pienissä pakasterasioissa yrteistä voi pakastaa valmiita maustekuutioita. Yrttinippujen kuivumiseen kuluu varsien rakenteesta ja huoneilman lämpötilasta sekä kosteudesta riippuen muutamia viikkoja. Jääkuutioihin voit säilöä myös muita kesäisiä muistoja. Ripottele juomalasin tai pienen koristeruukun pohjalle reilu kerros lecasoraa niin, että yrtti ruukkuineen pysyy tukevasti pystyssä. Silppua yrtit pieniksi, täytä jääpalamuotin kolot sopivilla yrttisekoituksilla, lisää vettä niin, että yrtit peittyvät ja jäädytä maustekuutiot pakastimessa. Pakasteeseen pakataan yrteistä vain lehdet ja ne osat, jotka niistä tuoreenakin käyttäisiin ruoanlaitossa. Kasvit toki nuutuvat ja kuivuvat keräysastiassakin, mutta menettävät huonosti kohdeltuina koko joukon maustaan ja aromeistaan. Hyvä ja helppo paikka uudelle maustemaalle on vanha pihalaatoitus, jonka yksittäisiä laattoja voi korvata istuttamalla niiden tilalle yrttejä. Ilmatiiviisti pakattuna mahtuvat koko talven mausteet muutamaan minigrip-pussiin, jotka eivät vie muiden pakasteiden keskellä juurikaan tilaa. Nopeasti kuivaa jälkeä saa aikaan kasvikuivurissa, mikäli sellainen on käytettävissä. Viihtyäkseen yrtit tarvitsevat vähintään 30 sentin kerroksen hyvää ja kalkittua puutarhamultaa, jossa ei ole rikkakasvien juuria. Kuivuria käytettäessä on syytä välttää liian korkeita kuivatuslämpötiloja, jotka saattavat muuttaa yrttien makua. Mullan sekaan kannattaa sekoittaa vielä kolmasosa hiekkaa, jolloin se ei tiivisty liikaa. Varmistu ennen kasvualustan sekoittamista, että vesi ei jää seisomaan istutuskuopan pohjalle. Kun yrtit istuttaa elo-syyskuussa, lähtevät ne keväällä varhain kasvuun ja ehtivät tuottaa kunnon sadon jo ensimmäisenä kasvukesänä. Yrttitarha perustetaan aurinkoiselle ja avoimelle paikalle. Pyri siihen, että sora ei koskaan pääse kokonaan kuivumaan. Pese lehdet ja kuivata ne kevyesti joko salaattilingossa tai painelemalla niitä keittiöpyyhkeen välissä. Jos maa on savista, salaojitetaan yrttimaan pohja reilun kymmenen sentin sorakerroksella. Mitä nopeammin leikellyt oksat riippumaan päätyvät, sen parempi. Laattojen keskelle voi yrteistä sommitella vaikka pienen kasvilabyrintin. Pienet maustekasvit on helpoin saada viihtymään vesiviljelyssä, jossa ne ovat kasvaneet jo kasvihuoneessa. Heti istutuksen jälkeen on kuitenkin syytä seurata, että maassa on riittävästi kosteutta juurtumiseen. kuivumaan ilmavaan, suoralta auringonvalolta suojattuun paikkaan. Yrtit ovat riittävän kuivia, kun niiden varret katkeavat rapsahtamalla, ja lehdet murskaantuvat sormissa hienoksi pölyksi. pujottaa puoliksi kuivuneen yrttinipun ympärille sopivan kokoinen paperipussi, jonka suu jätetään reilusti avoimeksi. Kukilla ja kauniilla marjoilla somistetut kuutiot ovat näyttäviä myös talven juhlajuomissa, ja tuovat niihin sulaessaan uusia makuja. Fenkolilla on hauskan pullea tyvi. Oma yrttitarha ensi kesäksi Syksyllä on hyvä aika niin yrttien kuin muidenkin kasvien istutukseen. Perinteisen yrttitarhan keskipisteeksi voi nostaa patinoituneen ruukun tai patsaan, sillä itse yrtit jäävät usein alle metrin korkuisiksi. Lisää tämän jälkeen vettä niin, että veden pinta yltää juuri ja juuri ruukun pohjan tasolle asti. Viitseliäs täyttää omaan käyttöön ja pikkulahjoiksi sopivan kokoisia, hengittävästä materiaalista tehtyjä maustepusseja. Mitä kuivempia lehdet ovat, sitä helpompi jäätyneestä pussista on erottaa lehtiä yhtä käyttökertaa varten
Useimmat Origanum-suvun lajeista viljelläänkin meillä yksivuotisina. hirtum), jotka ovat talvenkestäviä myös meidän oloissamme. Vihreät mättäät kannattaa kuitenkin kasvimaan syystöissä jättää rauhaan, sillä persilja saattaa talvehtia lumen suojissa. Nimensä mukaisesti sitruunamelissa maistuu aavistuksen sitruunaiselta. Yleensä persiljasta puhutaan vain persiljana, jolloin tarkoitetaan kihara- tai silolehtistä vihermaustetta. Sitruunamelissa on kiitollinen ja helppohoitoinen kasvi, joka otollisella kasvupaikalla leviää kauniiksi, sitruunaiseksi matoksi. Usein koko satoa ei syksyn tullen ole edes ehditty hyödyntää. On olemassa myös muita sitruunanmakuisia yrttejä, mutta ne eivät talvenkestävyydessään yllä lähellekään sitruunamelissaa. Persilja (Petroselinum crispum) Terveellistä vihreää Persilja tunnetaan hitaasta itämisestään, mutta vaikea viljeltävä se ei ole. Suosion taustalla lienee viljelyn helppous, sillä taudit ja tuholaiset eivät juuri tilliä vaivaa - joskin myös muut yrttikasvit saavat yleensä olla rauhassa ötököiltä ja taudeilta. Parhaimmillaan meiramit ovat lämpimissä ruukkutarhoissa tai kasvihuoneviljelmissä. Tilli (Anethum graveolens) Isoäidin mausteaarre Tilli on Pohjolan oma yrtti, jota ilman uudet perunat ja kalakeitot eivät maistuisi miltään. Lehtien maku on voimakkain, kun ne kerää ennen kukinnan alkamista. Valmista kuivamaustetta syntyy täydellä teholla kolmessa minuutissa. 14 omapiha. Jos kaikkea satoa ei ehdi käyttää saman sesongin aikana, on tilli helppo kuivata mikroaaltouunissa. Jopa kruunumaisille kukinnoille on omat, perinteiset käyttökohteensa syyskesän rapukesteissä ja suolakurkkujen säilönnässä. Kasvimaalle tai yrttitarhaan voi kuitenkin kylvää myös juuripersiljan, jonka pitkulaiset juuret ovat lehtien veroista maustetta. Meirami (Origanum sp.) Kiemurainen yrttisuku Meirami ja oregano ovat oikeastaan kaksi eri yrttiä, mutta enemmän kuin usein ne sekoitetaan keskenään niin puutarhanhoidossa kuin ruoanlaitossa. Meiramilajien joukosta löytyvät kuitenkin myös Etelä-Suomessa luonnonvaraisena kasvava mäkimeirami (Origanum vulgare) sekä meirami -maustenimikkeellä myytävä talvimeirami (Origanum vulgare subsp. Aito oregano, jota kaupasta ostettava oreganomauste pääasiassa sisältää, on monivuotinen, mutta meillä talvenarka meiramilaji. Kaksivuotisena kasvina se kasvattaa kukinnot vasta toisena kesänä, mutta vielä ennen kukkavarsien kehittymistä ehtii lehdistä napsia maustetta ja somisteita moniin kevätkesän ruokiin. Sitruunamelissa (Melissa officinalis) Hyppysellinen naurua Jo birgittalaisnunnat tiesivät, että se, joka syö sitruunamelissaa, nauraa muita herkemmin, sillä tämä jälkiruoissa ja juomissa käytettävä yrtti saa sydämen iloitsemaan
Timjami (Thymus sp.) Timjamiteetä flunssaan Timjami eli tarha-ajuruoho on yrteistä perinteisimpiä. Näistä kestävämpi on venäläinen rakuuna, jonka maku on kuitenkin joidenkin mielestä ranskalaista rakuunaa arkisempi. Käytössä kannat poikkeavat toisistaan niin, että ranskalaista rakuunaa suositellaan tuorekäyttöön, kun taas venäläinen kanta kestää hyvin myös kuivausta. Konstailemattoman kesäkyntelin kasvatuksessa onkin helppo onnistua. Se on parhaimmillaan karulla ja hiekkaisella kasvupaikalla - ravinteikkaassa maassa niin timjamin ulkonäkö kuin makukin kärsivät. Kokeile myös sitruunatimjamia. Lipstikka (Levisticum officinale) Lihaliemikuutioita kotipuutarhasta Lipstikan ehdoton etu on sen riittoisuus, sillä kasvin korkeasta ja elinvoimaisesta lehvästöstä riittää kerättävää koko kesäksi. Myös kynteleistä löytää yrttitarhoissa kahta eri muotoa. Yrttitarhoissa viljellään tästä jalosukuisemmasta kasvista sekä ranskalaista että venäläistä versiota. Timjamia voi kasvattaa meillä monivuotisena, mutta etenkin vähälumisilla kasvupaikoilla se kannattaa suojata talveksi. hortensis) viihtyy meillä yhtä hyvin kuin italialaisilla yrttiviljelmillä. Timjami-hunajateen uskotaan auttavan niin flunssaan, päänsärkyyn, alakuloisuuteen kuin kuumeeseenkin. Kasvi menestyy jopa sisällä ruukkuviljelyssä ja ilahduttaa kasvattajaansa sinertävillä kukinnoilla. omapiha 15. Viihtyessään lipstikka kasvaa korkeaksi, yli kaksimetriseksi ruohostoksi. Timjami rakastaa aurinkoa ja lämpöä. Yksi klassisimmista rakuunan käyttötavoista on maustaa sillä viinietikkaa: Pujota kaksi tai kolme rakuunanoksaa kauniiseen lasipulloon, täytä pullo valkoviinietikalla ja jätä pullo aurinkoiselle ikkunalle maustumaan noin kahden viikon ajaksi. Kynteli (Satureja sp.) Leikkipippuria Kyntelillä korvataan kesäkeittiössä maustepippuri ja jopa suola. Maultaan lipstikka muistuttaa selleriä tai purjoa ja sillä voikin korvata lihaliemikuution keitoissa ja kastikkeissa. Monivuotinen talvikynteli (Satureja montana) on meillä talvenarka, sen sijaan yksivuotinen kesäkynteli (S. Muista mausteyrteistä poiketen lipstikka kannattaa kylvää tai istuttaa puolivarjoon, jotta sen lehdet säilyvät vihreinä hellejaksojenkin yli. Rakuuna (Artemisia dracunculus) Pujon säätyläisveli Arvostettu rakuuna on läheistä sukua pujolle, josta harva keksii yhtäkään positiivista sanaa. On arveltu, että luostaripuutarhoissa timjamia olisi ensisijaisesti viljelty yskänrohtona, mutta vuosien saatossa timjamille on kertynyt monia käyttökohteita. Yhtä lailla timjamilla voi maustaa lähes ruokaa kuin ruokaa
Päärakennuksen puolella puutarhaa reunustaa punainen puuaita. 16 omapiha. Monet nykypäivän mausteyrteistä kasvoivat kartanon mailla jo yli kaksisataa vuotta sitten. Valkosipulia käytettiin pitkään yksinomaan lääkkeeksi. Aromaattisten kynsien maustekäyttö on sen sijaan selvästi nuorempaa perua. Pukkilan kartanon puinen päärakennus on valmistunut vuonna 1762. Yrttitunnelmaa KARTANOSSA Pukkilan kartanomuseo Piikkiössä tarjoaa Suomen oloissa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua yrtteihin ja yrttien kasvatuksen historiaan. Sen rakennutti hovioikeudenneuvos Christoffer Rappe, joka myöhemmin ehti toimia myös Turun ja Porin läänin maaherrana. Yrttitarhan kasvit kasvavat tiukasti rajatuissa kortteleissa. Sen parantavat ja terveyttä edistävät vaikutukset ovatkin nykytieteen valossa kiistattomat
Ryytimaat tarjosivat ravinnon ja rohdosten ohella myös esteettisiä elämyksiä ja edustivat sivistyneisyyttä. Vellikello kohoaa pihapuiden latvusten tasolle. Pukkilan puutarha on perustettu suorakaiteen muotoon, puutarhaopin luentoja Turun akatemiassa pitäneen Pietari Kalmin oppien mukaisesti. Valistusajalla säätyläismiesten kesken saattoikin vallita tehokkaita taimirinkejä, jotka välittivät maailmalta uutuuskasveja siinä missä uusia aatteita ja tapojakin. Ryytimaaksi (kryddgård) kartanon puutarhaa tuskin nykyisin enää nimitettäisiinkään, kasvaahan siellä vihannesten ja yrttien lisäksi monia kukkia, värikasveja, lääkekasveja sekä suojaa ja varjoa tuovia pikku puita. Viimeeksi mainittu kuuluu rohdoksista myrkyllisimpiin, ja sen käyttö sydänlääkkeeksi onkin vaatinut suurta tarkkuutta ja taitoa. omapiha 17. Rappe ei suinkaan ollut poikkeus kartanonherrojen keskuudessa. Lähimpänä päärakennusta sijaitseviin kortteleihin on istutettu kukkia ja lääkerohtoja. Tuolloin kartanon omisti hovioikeudenneuvos Christoffer Johan Rappe, joka virkaurastaan huolimatta oli poikkeuksellisen kiinnostunut kasveista ja kartanon mailla harjoitettavasta maataloudesta. Rappen aikana puutarha -sanalla tarkoitettiin kuitenkin yksinomaan puiden täyttämää hedelmätarhaa, joten ruotsin sanasta väännetty ryytimaa lienee ollut aikalaisten mielestä kukkivaa tarhaa parhaiten kuvaava sana. Innokkaimmat ja innovatiivisimmat kokeilivat jopa riisin viljelyä. Kirvelin ( Anthriscus cerefolium ) lehdissä on herkkiä yksityiskohtia. Kaunis, tuoksuva ryytimaa Piikkiössä sijaitseva Pukkilan kartanon ryytimaa tarjoaa valistuksen ajan ihanteiden mukaisesti niin hyötyä kuin esteettisiä elämyksiä. Hänen harrastuneisuutensa ylsi myös puutarhanhoitoon ja uusiin viljelykokeiluihin. Rappen ryytimaa noudattaa luonnontutkijana tunnetun Turun akatemian professori Pietari Kalmin ohjeita ja rakentuu neljästä tiukasti rajatusta, suorakulmaisesta kasvikorttelista. Opin pohjalla lienevät italialaiset puutarhat, joissa vastaavia piirteitä tiedetään olleen jo 1500 -luvulla. P ukkilan kartanon ryytimaa paljastaa palan 1700 -luvun puutarhakulttuuria. Omissa riveissään ja koloissaan kasvavat tarhapionit, akileijat, kehäkukat ja rohtosormustinkukat
Ryhmille voidaan järjestää erikseen sovittavia vierailuja syyskuun loppuun saakka (p. Perunat olivat 1700-luvun ryytimailla eksoottisia tulokkaita, joiden makua ei mielletty tuttujen juuresten veroiseksi. Säätyläiskotien pihamailta saattoi jo 1700 -luvullakin löytää basilikan, kyntelin tai meiramin, vaikka ne ensisijaisesti liitetään vasta tämän päivän suomalaiseen keittiöön. Kuivattuja yrtinoksia upotettiin sen sijaan eurooppalaisen mallin mukaisesti tuoksuruukkuihin ja viinakarahveihin. 18 omapiha. Valistuksen aikana niillä ei kuitenkaan maustettu pitsaa tai uunipaistia. Varsinainen yrttien loistokausi koitti kuitenkin 1700 -luvulla, jolloin yrttitarhat levisivät luostareiden pihamailta pappiloiden, kymnaasien - ja joskus yksityistonttienkin - pihoille. Nauriit ja lantut muodostivat vielä tuohon aikaan kasvimaan keskeisimmän sisällön. Esimerkiksi valkosipuli säilytti pitkään maineensa puhtaasti lääkekasvina. Yrttitarha Pukkilan kartanossa on avoinna kesäkuukausina. Perunanmukuloiden nykyisestä arvosta ja asemasta ei tuolloin arvatenkaan olisi osattu edes uneksia. 02 4795320). Kaalinkerät kasvavat kohisten entisen hovioikeudenneuvoksen mailla. Ravinnoksi viljeltävät kaalit ja juurekset löytyvät ryytimaan etäisemmistä kortteleista. Myös Turun akatemiaan on sen perustamisvuodesta 1640 saakka kuulunut erillinen lääkeyrttitarha. Puutarhanhoito nousi valistuksen aikana suosituksi harrastukseksi, ja rohdosten tuntemusta pidettiin merkkinä sivistyksestä ja oppineisuudesta. Ryytimaan kasvijärjestys ei kuitenkaan määräytynyt puhtaasti kauneusarvojen perusteella. Ensimmäiset yrttimaat perustettiin aikoinaan luostareihin. Tiedetään, että Naantalin Birgittalaisluostarissa on jo 1400 -luvulla ollut lääke- ja rohdoskäyttöön suunnattu yrttitarha. Niinpä monet isäntäparin vieraistakin saattoivat kauniina kesäpäivinä käyskennellä kartanon ryytimaalla ja aistia kukkien ja yrttien tuoksuja. Yrttiviljelyä Suomessa Yrttien viljelyllä on Suomessa vuosisatojen perinteet, joskin muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa niitä lienee viljelty sitäkin kauemmin. Suomalaisten puutarhojen perinteisimpiä mausteyrttejä ovat ruohosipuli, tilli, val- kosipuli, piparjuuri, rohtoliperi ja persilja, joilla maustekäytön lisäksi oli entisaikaan myös tärkeä merkitys rohdoksina
Väinönputkea on Pohjolassa tiettävästi käytetty rohdokseksi jo 1200-luvulla. Kuivattua väinönputkea on lisätty jopa puuron mausteeksi. Ryytimaan rajalla kurkottelevien humalasalkojen keskeltä avautuu näkymä peltomaisemaan. omapiha 19. Kortteleiden nurkkiin istutettujen syreenien latvusten alle muodostuu varjoisempia kasvupaikkoja niille kasveille, jotka kaipaavat suojaa auringolta. 1700 -luvun ryytimaalla sekoittuvat mausteiden ja kukkien kirpeät tuoksut
Nyt sopiva tauko osui aika ihanteelliseen saumaan, toteaa innokas puutarhaharrastaja. - Itse kaikki tänne on tehty. Rakentamisessa on mieheni ollut apuna, mutta muuten piha on oma juttuni, hän kertoo. Aurinkoinen puutarha rajautuu metsänreunaan ja muodostaa kokonaan oman maailmansa, etäällä pääkaupunkiseudun pääväylien huminasta ja keskustan sykkeestä. Otto. Alapiha on Oton valtakuntaa, jossa se saa touhuta mielin määrin, Tiina selvittää, ja tuo pyynnöstä koiran näytteille. Valkoinen, vanttera olemus katoaa hetkessä matalaan kuusikkoon. - Mennäänkö heti katsomaan pihaa?, Tiina Brännare tokaisee. arilyn-musikaali viettää kesätaukoa ja seuraavan suuren produktion harjoitukset jatkuvat vasta seuraavalla viikolla. - Tämä on tätä freelancerin elämää, loma pidetään silloin kun voidaan. - Ja tarvitseehan Otto oman juoksentelumetsän. Taustalla hehkuvat Suomen suvi ja puinen, kotoisalta vaikuttava omakotitalo. - Otto hei, tule nyt tänne!, ja märkä kuono ilmestyy haukkaamaan vesipisaroita sopivasti kuonon korkeudelle levittyvästä suihkulähteestä. 20 omapiha. Tontin eteläreuna on jätetty luonnonläheisemmäksi, jolloin se sulautuu huomaamatta taustalla jatkuvaan metsään. Otsalla keikkuvat kesälomasta viestittävät aurinkolasit. Nurmikon reunalla kulkee katkeamaton kukkien nauha. Tiina Brännarella on ollut aikaa pitää muutaman viikon mittainen kesäloma. - Piha on oikeastaan ainoa varsinainen harrastukseni, Tiina huudahtaa. M Kukkia koivujen katveessa Tiinan piha on omistajansa itse suunnittelema. Haastattelussa Tiina Brännare TEKSTI JA KUVAT: SÄDE AARLAHTI Leimukukat ovat Tiinan lempikukkia ja niitä on pihalla runsaasti. TIINAN pihalla Pihan portti kolahtaa kevyesti, kun tunnettu ohjaaja tulee tervehtimään vierasta. - Tämä tsehovilainen koivikko oli ehdottomasti - Piha on oikeastaan ainoa varsinainen harrastukseni. säilytettävä, sanoo näyttelijätär ja katsahtaa ylös tuulessa kahiseviin latvuksiin. - Meidän 7-vuotias bullterrierimme, joka juoksentelee pihalla ja lannoittaa puskia ja perennoja. Kuulemma varsinainen kanttarellimetsä. Piha on pengerretty kahteen kerrokseen niin, että yläpiha nurmikkoineen muodostaa kaarevan oleskelutasanteen
Etenkin oleskelupihan siirtonurmikko saa Tiinalta kiitosta. - Koiran vuoksi nurmikon kylväminen ei olisi tullut kysymykseenkään. Siirtonurmikko oli heti valmis käytettäväksi, eikä sen kanssa ole tullut minkäänlaisia ongelmia, hän iloitsee. Pihaa on sen jälkeen rakennettu ripeällä vauhdilla. Tiina Brännaren kesäloma kuluu kotipihaa rapsutellessa. Tiheässä metsässä korkeiksi kasvaneet latvukset suodattavat samalla lempeästi keskipäivän terävimmän paahteen. omapiha 21. Jos on aikaa, hän kuljeskelee tutkimassa kasveja ja uusia kukintoja joka päivä. Pihan hoidosta ei kuitenkaan oteta liikaa stressiä, sitä riittää vaihtelevassa työnkuvassa muu- Tsehovilainen koivikko on näyttelijälle rakas. Tiina leikkaa nurmikon itse ja kuokkii kukkamaat läpi suurin piirtein kerran viikossa. Heinäkuussa hänen huomionsa varastavat uljaat värililjat. Biologista näyttämötaituriksi Tiinan Brännaren ja hänen muusikkomiehensä Kai Järvisen omakotitalo valmistui neljä vuotta sitten
Ja täynnä kukkia. aisesti. - Tämä on mielestäni se lopullinen piha ja koti, josta muutetaan korkeintaan joskus vanhana lähemmäs palveluita, hän selittää. omapiha 23. Oskari -niminen tonttu on pihan ensimmäisiä asukkaita. Kukkapenkkien suunnitteluun ja hoitoon ohjaajalla on hyvä neuvo: ne kannattaa istuttaa niin täyteen, että rikkaruohot eivät mahdu kasvamaan kukkien väleistä. Tiinan kukkapenkeissä täyttökasvin paikan on saanut punalehtinen rentoakankaali, joka kukkii sinisenä alkukesällä. Muutama kota poksahtaa iloisesti ja sinkoaa nurmikolle joukon mustia siemeniä. Tärkeintä on, että pihalla on paljon kukkia. - Pihan värejä ei kuitenkaan ole sen tarkemmin suunniteltu, Tiina miettii. Espoon piha onkin monessa mielessä unelmien täyttymys. Vastalahjaksi Tiina antaa niitä kasveja, jotka ovat omalla pihalla riehaantuneet kasvamaan liiaksikin. Unelmien piha Uudet kasvit saattavat hetken hakea omaa paikkaa, ennen kuin ne päätyvät lopulliseen koloonsa. Lähes kaikki kasvit on saatu lahjaksi ystäviltä, joten niihin on syntynyt oma, erityinen tunnesiteensä. - Erityisesti tämä fuksian värinen lilja on mielestäni todella kaunis, sanoo Tiina, jonka itämainen hame sointuu sulavasti puutarhaan kukkaväreihin. Akankaalien jälkeen ovat kukintavuorossa kullerot ja kesäpikkusydän, joka jatkaa kukintaansa läpi kesän. Nyt palsami on puhkeamassa täyteen kukkaan, mutta ensimmäiset siemenkodat pullistelevat jo lupaavasti. Samoja sävyjä toistaa myös jättipalsami, joka peittää tontin raja-aitaa. Ihan aina kun ei ehdi tai viitsi tarkastaa kasvikirjasta, millaisissa oloissa mikin kasvi parhaiten viihtyy. Tärkeää hänelle on se, että puutarhasta löytyy kukkia läpi kesän. Sen siemenet Tiina keräsi taskuunsa joitakin vuosia sitten Ihmeidentekijöiden kuvaustauolla. - Jotkut pitävät jättipalsamia ongelmakasvina, mutta tässä kasvaessaan se rajautuu nurmikkoon, ja uudet siementaimet on helppo ajella ylitse ruohonleikkurilla, Tiina vinkkaa ja kokeilee, joko kesän ensimmäiset siemenet ovat kypsyneet. Tällä hetkellä pihan kukissa toistuvatkin lila ja purppura. Pihan perällä on myös korotettu kasvilava, jossa kasvaa pinaattia ja ruohosipulia, mutta omistaja epäilee hyötyviljelyn vähitellen jäävän kokonaan. - Tärkeintä on, että pihalla on paljon kukkia, Tiina nauraa. Jo sitä ennen pihalla on väriä ja elämää, sillä perennojen väleihin on piilotettu narsisseja ja muita kevään kukkijoita. Veden partaalla nautiskelee myös pieni sisiliskopatsas, joka on lahja ystävältä ja kollegalta, Markku Nenoselta. Pihanvanhin nojaa tyytyväisesti kärpässieneen. Suihkulähde on pihan helmi. Talvella se kaitsee tiaisia, joille kärpässienen lakki muodostaa hyvän lintulaudan. Tiinan piha on selkeä ja raikas. Sitä Tiina suunnittelee levittävänsä nykyistä laajemmalle alueelle, sillä myös pikkusydämen tyynymäinen mätäs tukahduttaa tehokkaasti tontilla temmeltävän vesiheinän
Ratkaisu julkistetaan lokakuussa. Maan- Kesäkukat loistivat kilpailupihoissa. Omakotitalojen pihoja oli ilmoittautunut eniten. Kaikkiaan 28 pihaa käytiin paikan päällä katsomassa ja kuvaamassa. - Tuomaristossa on ollut Oma Piha -lehden toimituksen lisäksi jokaisesta läänistä paikallinen maisemahoidon neuvoja tai pihasuunnittelija. - Pihakatselmukset olivat erittäin mukavia kokemuksia. Mielellämme olisimme palkinneet jokaisen pihan, mutta tuomariston tehtävänä on kuitenkin tehdä päätös. Pihakilpailu -kilpailussa kuusi finalistia Oma Piha -lehden kilpailu Suomen parhaasta pihasta on edennyt finaalivaiheeseen. Ihmiset olivat ystävällisiä ja he kertoivat mielellään pihaansa liittyvää historiaa, toteaa päätoimittaja Jouko Tikkanen. Näistä finaaliin selvinneistä pihoista arviointiraati tulee nostamaan yhden Suomen parhaaksi pihaksi. Nyt ovat läänien parhaat pihat esillä. LänsiSuomen laajasta läänistä pääsi kaksi pihaa finaaliin. - Lukijat voivat äänestää omaa suosikkipihaansa joko netin kautta tai seuraavan aukeaman lomakkeella. Taiteellisuutta taustalla Kilpailussa oli laaja kirjo pihoja, rivitalon pihasta maalaistalon pihaan. Vierailujen yhteydessä haastateltiin pihan omistajat. Tikkanen toivoo myös lukijoiden apua vaikeaan valintaan. Seuraavilla sivuilla esitellään läänien parhaat pihat. Sinäkin voit sanoa mielipiteesi äänestämällä suosikkiasi sivulla 27 olevalla lomakkeella. PARAS PIHA P aras Piha -kilpailuun tuli toukokuun loppuun mennessä liki sata ilmoittautumista. Kuvassa on yksityiskohta kauniista Irmeli Karhun ja Matti Kopran pihasta Pyhäselästä. 24 omapiha. Alkukarsinta tehtiin kilpailuun lähetettyjen valokuvien perusteella
- Pihakilpailu osoitti, että pihatyöt kannattaa tehdä kunnolla alusta alkaen. - Nurmikon ja kukkapenkkien rajauksissa oli käytetty onnistuneesti kiviä tai puuta. Merja ja Hannu Laakeristo käyttävät kuorikatetta koko hyötytarhassa. - Tyypillistä oli myös se, että kauniiden pi- omapiha 25. Kivitöissä ja vesielementtien rakentamisessa tarvitaan usein miestä, mutta monet naisetkin olivat monitaitureita, joilta sujuivat niin kesäkukkien kasvatus kuin betonin valutyötkin, kertoo Jouko haastattelujen annista. Esimerkiksi kiveyksien pohjatyöt oli tehty niin, että routa ei ollut kilpailupihoissa kiviä siirrellyt, vaan kiveykset ja laatoitukset olivat kunnossa. postimyyntikuvastosta. Himoharrastajia ja rationaalisia pihaihmisiä Puutarhaharrastukseen ja pihanhoitoon käytetty aika vaihteli kovasti. Kuorikatteessa viihtyvät myös kukat. Kerttu Koponen Juankoskelta harrastaa keramiikkatöitä ja hän on sijoittanut joukon savilintuja puutarhaansa. tieteellisesti kilpailu kiinnosti koko Suomea, pohjoisin piha oli Sodankylässä. Molemmat ovat yhtä oikeita ratkaisuja, sillä piha on omistajansa viihtymistä varten. Kasviharrastajat tuntuivat olevan tiiviisti yhteydessä toistensa kanssa. Hän suosi myös kohopetejä, joissa kasvit viihtyivät hyvin ja jotka tekivät ryhmät helppohoitoisiksi. Haapajärveläinen Markku Hanhinen on yhdistänyt golfharrastuksen ja pihanhoidon. Arja Ollikainen Kemistä oli rajannut kukkaryhmät kaareviksi väännetyillä laudoilla, jolloin kulmat eivät hidasta ruohon leikkaamista. - Toiset tuntuivat viihtyvän puutarhatöissä kaiket päivät. Hän on rakentanut golf-radan pihaansa. hojen omistajilla ei ollut pelkästään vihreä peukalo, vaan he harrastivat myös muita käden taitoja tai muita taiteellisia asioita. - Monille parhaimmille pihoille oli tyypillistä, että rakentamiseen ja hoitoon osallistuivat omalta osaltaan kaikki perheenjäsenet. Useat kertoivat vaihtavansa kasveja muiden kanssa. Monet olivat saaneet puutarhaharrastuksen kipinän mm. Toiset taas arvostivat sitä, että aikaa riittää muihinkin harrastuksiin tai vaikkapa pihalla oleiluun. Myös monien vanhemmat tai isovanhemmat olivat olleet taiteellisesti lahjakkaita
- On varmaa, että kaikki Suomen parhaat pihat eivät tulleet esille Oma Piha -lehden eivätkä television pihakilpailussa. Ne kannattaa ilmoittaa vuoden 2006 pihakilpailuun, sanoo Jouko Tikkanen. 26 omapiha. - Monet puutarhakonkarit osaavat kasvivalinnoilla pitää rikkakasvit kurissa. Vähemmän kouliintuneet voisivat saada hyvää apua mustasta muovikankaasta tai biohajoavasta katteesta, joiden avulla pärjätään ilman perkaustyötä. Jos taas haluaa joka aamu aikaisin mennä kasvihuoneeseen, niin eihän tuuletusta silloin tarvitse automatisoida, ymmärtää Tikkanen. Kuusamolaisen Taina Pajunivan mielipaikka on suihkulähde, jonka reunalla viihtyy myös idänunikko. Piha on kaunis myös talvella - Pihan käyttöaikaa on mahdollista jatkaa. Joka aamuisen tuuletusluukkujen aukaisun voi varsin halvalla automatisoida, samoin kastelun. Joissakin kilpailupihoissa oli terassilla infrapunalämmittimet, joiden lämmössä voi pihaa hyödyntää pitkälle syksyyn. Tikkanen kertoo, että monet kilpailupihat ovat kauniita myös talvella. Oli tehty värikkäitä lumiukkoja ja koristeltu pihapuita. - Muovihuoneenkaan kanssa ei tarvitse olla naimisissa. Kasvustoon sijoitetun tihkuletkun käytön toivoisi lisääntyvän, sillä se ei ole kallis ja se voidaan helposti liittää puutarhaletkuun, sanoo Jouko Tikkanen. Varsinkin kolmen viikon hellejakso teetti pelkästään kastelukannuun luottavalle paljon työtä. Pihakilpailu Luonnonkivat rajaavat pihan luontevasti ympäröivään metsään. Näyttävää lobeliaa multialaisen Sari Kauppisen pihalla. Olivatpa joillakin pihoilla ruohonleikkurin ajouratkin suunnitellut niin, että kerta-ajolla saadaan hyvää jälkeä eikä kulmiin tarvitse palata. Työtä helpottavia ratkaisuja lisää - Työtä helpottavia kastelusysteemejä kannattaisi harkita nykyistä enemmän. - Omistajat esittelivät talvikuvia
info Kaikki vastanneet osallistuvat 100 euron lahjakortin arvontaan. Voit antaa kustakin jutusta arvosanan kouluasteikolla neljästä kymmeneen. Palautteesi on tärkeää, sillä sen mukaan kehitämme lehteä vastaamaan yhä paremmin toivomuksiasi. Mikä on Sinun KYSELYLOMAKE a) Salon seudun taidepiha b) Moniosaaja Etelä-Suomesta - osallistu 100 euron lahjakortin arvontaan Palauta 20.9.2005 mennessä Oma suosikkipihani on: c) Ryhdikäs uudispiha Keski-Suomessa d) Itä-Suomessa lapsiperheen idylli e) Oulun läänissä perinteet arvossaan f) Puutarhaunelma Lapista Postimerkki Oma Piha -lehden lukijapalaute: Annan tämän numeron jutuista seuraavat arvosanat asteikolla 4 - 10. ___ Lehdenkärjet ___ Tuoksuvia yrttivinkkejä ___ Tiinan pihalla ___ Paras Piha -kilpailu ___ Monivuotista iloa pielikeistä ___ Uuden pihan kasvivalinnat ___ Kivimuuri tuo pihaan hengen Nimi:_____________________________________________________________________ Lähiosoite:________________________________________________________________ Postinumero:_____________________________ Postitoimipaikka:_________________ Puhelinnumero:___________________________ Oma Piha Kilpailu PL 28 04131 SIPOO ___ Puutarhanäkymiä Venäjältä ___ Luonnonpuita pihapiiriin ___ Omenainen syksy ___ Arnon kasvi- ja pihavinkit ___ Pihaelämää ___ Kädentaidot. Lahjakortilla voi hankkia Viherpeukaloiden syyskuvaston tuotteita. SUOSIKKIPIHASI ? Voit esittää kannatuksesi omalle suosikillesi oheisella lomakkeella. Voit vastata myös netissä osoitteessa: www.omapiha. Samalla kyselemme palautetta Oma Piha -lehdestä. Kuten koulussakin, 4 on heikko, 5 ja 6 välttäviä, 7 ja 8 tyydyttäviä, 9 hyvä ja 10 kiitettävä
- Erilaiset rakenneratkaisut tuovat pihaan vaihtelevuutta; luonnonkivestä tehty muuriratkaisu, laatoitetut terassialueet, kasvillisuuden peittämä pergola ja huvimaja muodostavat oleskelupaikkoja moniin eri tarpeisiin. - Vanhan talon piha kutsuu poikkeamaan. Kesällä siellä on mukava lukea päivän lehti ja ottaa vaikka pienet nokoset, Leila Kuosa paljastaa. Kesän rehevyydessä monet yksityiskohdat jäävät kuitenkin lähes kasvien peittoon. - Lempipaikkani pihalla löytyy huvimajasta, jossa istumme joskus ystävien kesken myös talvella. - Valamalla saimme puroon tarpeeksi leveyttä, ja siihen upotetut kivet pysyvät hyvin paikoillaan. Pihaa Kuosat hoitavat yhdessä, joskin kasvit ovat Leilan erikoisalaa. Kasvillisuus on runsasta ja rehevää ja puita, pensaita ja perennoja on yhdistelty monipuolisesti. Puron yläjuoksulla olevan haltijapatsaan on tehnyt Alpo. Tuomariston arvio: Sanna Seppälä ProAgria Satakunnasta nostaa esiin pihan monipuolisuuden. - Pihaa on rakennettu vähän kerrallaan. - He ovat nimenneet puron yli johtavan sillan Muumisillaksi, Leila Kuosa selittää. Pihan eteläreunaa kiertää kuusiaita, joka istutettiin silloin, kun lapset olivat alle kouluikäisiä. Pihalta löytyy yhtenäisiä nurmialueita pelaamiselle ja auringon paistattelemiseen sekä varjoisampia paikkoja yhdessäoloon. Pihaan tullessa huomion herättävät komea kivimuuri ja sieltä täältä pilkistävät patsaat. Pihan hoidosta ei kuitenkaan oteta liian suurta stressiä. Lumpeet dreijasin itse savesta. Kesäprojektien tuloksena suuri piha jakautuu kolmeen osaan. Ne tuovat myös hyvää tukea korkeille perennoille. Perennojen loistoa täydentävät kukkivat pensaat ja havupuut, joita on harkitusti sijoitettu kukkien joukkoon toimimaan tilanjakajina ja rauhoittamaan maisemaa. - Piha on viihtyisä ja kaiken kaikkiaan hyvin toteutettu, hän kehuu. Niissä näkyy Alpo Kuosan oma kädenjälki. Nyt pihalla juoksentelevat lapsenlapset, joiden lempipuuhia on kävellä paljain varpain pitkin valettua purouomaa. Varsinainen kasvipaljous monine yksityiskohtineen levittäytyy rakennuksen jatkoksi rinteen keskivaiheille. Taustalla näkyvä huvimaja on Leila ja Alpo Kuosan kesäinen olohuone. Salon seudun Tiiviit istutusryhmät tuovat toimivan ratkaisun suurille pihoille. Pihalla on onnistuneesti yhdistetty liuskekiveä, laattoja ja luonnonkiviä. Lähes joka kesäksi on kuitenkin tuntunut löytyvän joku uusi projekti, kertoo Leila Kuosa. Puron yli johtaa kaareva Muumisilta. Pihakilpailu TAIDEPIHA Pihan hoito on Leila ja Alpo Kuosan yhteinen harrastus, jonka johdosta rinnetontti on 17 vuoden kuluessa muuttunut melkoisesti. Puro on valettu betonista, ja Leila Kuosa kertoo, että siihen ei vielä kertaakaan ole tullut halkeamia. Pihamaalla kulkeva puro on maisemoitu kauniisti ja puron ylittävä silta houkuttelee tutustumaan kasvillisuuteen lähemmin. 28 omapiha. Mansardikattoisen rakennuksen ja pihapiirin tarkkaa ikää ei ole pystytty määrittämään. P erniön kirkon kupeessa oleva piha on yhdistelmä hengästyttävää rehevyyttä ja idyllisiä näkymiä. Rinteen yläosassa kasvavat marjapensaat ja hedelmäpuut, kun taas rakennuksen alapuolella on tilan tuntua tuova pelinurmi. Kuluneen kesän helteiden aikana työtä on teettänyt etenkin kastelu. Piha on monipuolinen, viihtyisä ja toimivan oloinen
- Kirjoitan lapulle hoidettavat asiat ja illalla teen aina joitain. Kaivinkoneella kaivettiin omenapuiden kuopat ja marjapensaille paikat. Pihan keskellä on suuri, laakea luonnonkivi. Hän on tehnyt laatoitukset, rakennellut grillit, pihapöydät, tehnyt kastelusysteemejä, posliinimaalauksia, lasimaalauksia, tiffany-lasitöitä, ristipistotauluja, kaikki valutyöt, puiden leikkaukset, perennojen lisäykset. Nyt ne ovat kasvaneet täyteen mittaansa, ja aloitan leikkaamisen niiden tuuheuttamiseksi. Marju Tyyskällä on vahva mielipide kuusiaidan puolesta. - Seuraavaksi hankin kuusikulmaisen huvimajan ja siirrän pergolan nykyisen koiratarhan paikalle. Puutarhan pitää olla sellainen, että siellä ei tarvitse olla aamusta iltaan, sanoo Marju. - Seuraavana vuonna aloitettiin pihan laitto. Kuusi kestää kevätauringon, kun taas muita havuja täytyy koko ajan suojata. Marju Tyyskä harrastaa tiffany-lasitöitä, joita on sijoitettu myös lasiverannalle. Tästä isosta kivestä lähti idea käyttää pihassa paljon kiveä. - Hain seitsemän vuotta sitten metsästä kuusen taimia ja istutin ne 30 sentin välein. Hoidan kaikki talopitoon kuuluvat teknisetkin asiat. Jos olisin aiemmin tiennyt suomalaisen kuusen hyvät ominaisuudet niin olisin käyttänyt sitä enemmän, eikä olisi tarvinnut ostaa kalliita puita. Monta asiaa pitää pohtia pitkän aikaa, sitten löytyy ratkaisu. Kasvit ovat hyvin elinvoimaisia. Minulla voisi olla kymmenen ammattia, nauraa Marju, joka on ravintolapäällikkö. Runsaan tuhannen neliön rinnetontilla oli hiekkaa ja lohkokiviä, mutta ei multaa. - Katselen kirjoja ja matkustellessa saa virikkeitä. Mansikkamaan paikalle tulee toinen lammikko ja valkoinen kaarisilta, visioi Marju Tyyskä, eikä jää epäilystäkään, etteivätkö tavoitteet toteudu. Marju Tyyskä pitää puutarhaansa helppohoitoisena. M Portista avautuu siisti näkymä talon päädyssä olevalle talouspihalle. arju Tyyskä myöntää olevansa hyvin järjestelmällinen. - Olen aina pitänyt luonnonkivestä. Laatoitukset kiertävät taloa ja pihaa tehden pihan siistiksi. Piha on toimiva ja viihtyisä kokonaisuus. omapiha 29. - Havukasvit ovat aina vihreitä ja talvella luminen kuusiaita on kaunis. Miehille hän on jättänyt nurmikon leikkaamisen. Nyt olen tehnyt kaikki paikat helppohoitoisiksi. Marju Tyyskä Haminasta lähetti Oma Piha -lehdelle pohjapiirroksen pihastaan. Tyyskät muuttivat itse rakentamaansa taloon vuonna 1997. Sieltä Marju katselee mielellään pihaa aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä. Tuomariston arvio: Marju Tyyskän piha on hyvin monimuotoinen, mutta silti yhtenäinen. Pergola ja sateen sattuessa kuisti ja lasiveranta ovat viihtyisiä oleskelupaikkoja. Siinä näkyy järjestelmällisen ja luovan osaajan käden jälki. Siitä välittyi hyvin järjestelmällisen ihmisen kuva: laatoitukset, pergola, kuisti, luonnonkivet, kukkapenkit, muurikiveykset ja aidat oli tarkoin suunniteltu talon ympärille. MONIOSA A JA Etelä-Suomesta Piha laskee kuistilta katsottuna voimakkaasti, mutta köynnökset pehmentävät rappusten jyrkän nousun. Pihakilpailu Tyyskän pihasta huokuu siisteys, järjestelmällisyys ja viihtyisyys. - Aiemmassa talossa oli iso puutarha ja paljon hoidettavaa, eikä vapaa-aikaa jäänyt. Toimittaja pian mykistyykin, kun Marju alkaa näyttää osaamistaan. Kuusiaidassa eivät viihdy elukat, kuten orapihlaja-aidassa
Piha myös erottuu muista finaalipihoista. pelaamaan jalkapalloa lasten kanssa. - Kyseinen kohde poikkeaa muista vaihtoehdoista; uudisrakennuksen pihamaa, joka on huolella suunniteltu ja toteutettu. Tästä pihasta näkee, että suunnitteluun on käytetty aikaa ennen varsinaista toteuttamista. - Se oli kuin olisi tehnyt suurta kaarevakulmaista palapeliä, hän hymähtää. - Taloa kiertävä laatoitus on kovassa käytössä pojan ralliratana, naurahtaa isä Jukka Kujala. Takapihan hiekkalaatikko palvelee myös mukavasti leikki-ikäisten lasten tarpeita. Rakennusalalla toimiva isäntä on saanut työn kautta sekä hyviä että huonoja esimerkkejä erilaisista pihoista. Etupihalle on jätetty tarpeeksi tilaa autojen kääntymistä varten. oko perhe tulee vastaanottamaan toimittajaa saarijärveläiselle pihamaalle: isä, äiti, touhuikäinen Iivari ja pieni Erika vaunuissa. Selkeää tilaa pitää siis olla. Nurmikon reunukset on kaikki rajattu kiveyksellä, jotta nurmi pysyy siellä missä pitääkin, kertoo Jukka. Talon isännän sisko on ollut myös suurena Nurmikkoalueet ovat selkeät ja helppohoitoiset, joten pihalla oleskeluunkin jää aikaa. K apuna pihan laitossa. Talo on valmistunut loppukesällä 2002 ja piha rakennettiin seuraavana vuonna. Halusimme nurmikkoalueesta mahdollisimman laajan ja tasaisen, jotta se olisi helppohoitoinen, Jukka kertoo, mutta lisää pian, että pihalla on myös tarkoitus päästä mm. Modernimpi ratkaisu, perustelee Seppälä valintaansa. 30 omapiha. Tontti sijaitsee metsän keskellä ja sulautuminen ympäröivään luontoon on pyritty tekemään mahdollisimman luontevaksi. Yhtenäiset nurmialueet toimivat lapsien leikkikenttänä. Perheen äiti Satu Varvikko on itse taiteillut kulkuväylän aaltoreunaisista pihakivistä. - Pyrimme pihan suunnittelussa selkeyteen ja helppohoitoisuuteen - myös autoilulle on oltava riittävästi tilaa nykypihassa, toteavat Jukka Kujala ja Satu Varvikko uudispihastaan. Kukkaistutukset ovat yhtenäisillä omilla alueillaan talon ympärillä. Kasvillisuus on sijoitettu ryhmiin hoidon helpottamiseksi. Tällä pihalla ei tarvitse viettää kaikkea vapaa-aikaa kasveja hyysäten, vaan aikaa jää muuhunkin pihaoleiluun. - Eikös se niin ole, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, Satu ja Jukka muistuttavat. Pian vieras huomaakin, että myös lapset on otettu huomioon tätä pihaa suunniteltaessa. Pihakilpailu RYHDIK ÄS UUDISPIHA Keski-Suomessa Kun pääsee suunnittelemaan oman uuden pihansa alusta asti itse, on lopputulos toimiva ja varmasti omiin tarpeisiin sopiva. Nykyaikana pihassa tulee olla tarpeeksi tilaa myös autojen kääntymistä varten, Jukka kertoo esitellessään autokatos-huoltorakennuksen ja asuintalon välissä olevaa tilavaa etupihaa. Jukan valama yhtenäinen reunus nurmikon rajassa pitää laatat paikoillaan. - Käytävät on suunniteltu itse, ideana on, että kaikille tarpeellisille toiminnoille on paikkansa. Apuna oli vihersuunnittelija, "jonka neuvoja noudatettiin sopivassa määrin", Jukka virnistää. Talouspihan puolella nurmikon rajaan on istutettu mustaherukkaa. Taloa kiertää selkeä laatoitus, joka toimii myös lapsille mieluisana polkutraktoriratana. Tuomariston arvio: ProAgria Satakunnan Maaseutukeskuksen maisemahoidon neuvoja Sanna Seppälä pitää saarijärveläistä pihaa ratkaisuiltaan ryhdikkäänä. Selkeät kulkuväylät kiinnittävät ensimmäisenä huomion. Säleikössä kiipeävä villiviini varjostaa takakuistia paahteelta. Metsän ja istutuksen rajaa on häivytetty kasvivalinnoin. - Tarkoitus suunnittelussa oli ja on, että siellä missä on kukkakasveja, niitä on paljon. - Tontilta kaivettiin useampiakin suuria kiviä talon tieltä ja niillä tasoitettiin tulevan nurmikon pohjaa
- Sijainti on keskellä metsää. - Pihan yleisilme on harkittu ja viihtyisä. Keväällä eivät sulamisvedet jää pihaan. - Kasvillisuuden valinta kangasmaastoon sijoitetulle pihalle on onnistunut. - Lapset oppivat puutarhasta kauneutta. - Kesäkukat kasvatan itse siemenistä ikkunalla, samoin ruukkukukat. Miehen harrastuksena on metsästys. Lasten leikkipaikan ympärillä on marjapensaita. Kasvillisuus on myös valittu kestäväksi tallauksen arkoihin paikkoihin. - Tässä sinulle pieni särkynytsydän, ole hyvä, sanoo Essi. - Kasvien kastelun hoidan käsipelillä. Toisaalta keskitetty kasvillisuuden sijoittaminen antaa mahdollisuuden tehdä kasvualustan perustaminen huolella. - Tässä sinulle pieni särkynytsydän, ole hyvä. Tiihosten piha sulautuu omaa maata olevaan metsään, joten aitoja ei tarvita. Sirpa on ammatiltaan sairaanhoitaja. Eikä aikaakaan kun neljävuotias Essi on taittanut kukan ja tuo sitä epävarmoin askelin kohti toimittajaa. Rikkaruohojen kitkentä on vähäistä, sillä käytän maanpeitekasveja. - Aion laajentaa pihaa tuonne sähkölinjaan saakka. - Lasten leikkimahdollisuudet on otettu erinomaisesti huomioon: on hyviä piiloja ja vapaata tilaa juosta tai pelata. Olen itse suunnitellut sekä rakentanut pihamme. - Paikka on korkealla, joten meillä ei ole hallaa ja talvellakaan pakkasta ei ole niin paljoa kuin laaksoissa. Itse teen, suunnittelen ja hoidan pihaa. Sirpa Tiihonen kertoo tuoneensa kasveja edellisen talon pihasta ja tilanneensa Viherpeukaloista sekä saaneensa tutuilta. Multaa jouduttiin tuomaan puutarhaan. LAPSIPERHEEN IDYLLI Sirpa Tiihonen Mikkelin Korpikoskelta ilmoitti oman pihansa kilpailuun kirjoittaen postikorttiin, että pihan parhaita puolia ovat lapsiystävällisyys ja kukkapaljous. Monivuotiset kasvit helpottavat pihan hoitoa, ja aikaa jää myös nauttia pihasta, mikä tulisi myös muistaa, korostaa Riitta Liukkonen. omapiha 31. Piha ja rakennukset muodostavat ehjän kokonaisuuden. Ehkäpä pihassa on 130 eri kasvilajia, arvioi Sirpa. Sirpa Tiihosen piha sopii myös koirille. Essi tuntee kukkia. - Meillä lapset saavat poimia kukkia, kertoo Sirpa. Onnistunut tilanjako luo myös erilaisen tunnelman pihan eri kohteisiin. Itselle tulee hyvä mieli, kun näkee kättensä jäljet, se palkitsee, sanoo Sirpa. Tuomariston arvio: Tuomaristossa oleva maisemahoidon neuvoja Riitta Liukkonen ProAgria Mikkelistä arvioi Tiihosten pihaa lapsiystävälliseksi. - Olen lukenut puutarha-alan lehtiä ja kirjallisuutta. Istutukset on keskitetty paikkoihin, joissa ne tulevat esille tai rajaavat tiloja. Siellä viihtyy myös viinirypäle. Leikkimökin edessä on maanpeitekasveja, jotka eivät häiriinny, vaikka lasten pienet jalat niille astuvatkin. H onkain keskellä olevalta mäeltä löytyy väriloisto ja neljä pientä lasta puuhailemassa puutarhassa. Sirpa kertoo, että tontti on hehtaarin suuruinen ja talo rakennettiin kallion päälle vuonna 2000. Kiveä on paljon. En ole siinä kuitenkaan ammattilainen, vaan kokeilen, kirjoitti Sirpa. Itä-Suomessa Pihakilpailu Kuusivuotias Matias tykkää hoitaa kasvihuoneen hyötykasveja. Teen töitä puutarhassa 5-6 tuntia viikossa, joka päivä ei kerkiä tehdä mitään, toisena taas enemmän. Appiukko oli kaivinkoneen puikoissa ja raivasi puitten juuret pois, minä vaan näytin, mistä kohtaa otetaan
Tykkään tehdä käsillä myös kuivakukkatöitä. Tyttären hääkimpussakin oli vaaleanpunaisia pioneja. Voisi kuvitella nauttivansa kupposen kahvia vanhan aitan portailla aurinkoisena kesäpäivänä. Tontti on 6000 neliön suuruinen, ja se oli aiemmin vanhaa peltoa. Eija Pakasen lempikukkia ovat pionit, jotka ovat kasvaneet kookkaiksi. Pakaset ovat asuneet 17 vuotta Iissä. Kivi on ikuinen elementti. - Annan niille muutaman vuoden välein luujauhoa. Yhden haaveen Eija paljastaa. - Myös modernimpi piharakentaminen on paikan henkeen sopivaa. - Piha on aurinkoinen, niinpä sieltä löytyykin koko päiväksi jokin aurinkoinen paikka, aina auringonnoususta auringonlaskuun saakka, kirjoitti Eija Pakanen valokuvien mukana lähettämässään kirjeessä. Oulun läänissä Pihakilpailu Eija Pakanen kertoo, että pihassa on niin paljon töitä kuin aikaa riittää. - Aion laittaa määrämittaan pilkottuja puita pinnaksi vanhan tallin seinään, niin että puiden leikkauspinnat näkyvät. - Onneksi piha on niin suuri, että sille voi loihtia joka kesä ja syksy jotain uutta. Myös kasvit nauttivat vesialtaan läheisyydestä, siinä viihtyvät kuunliljatkin. - Viikolla leivotaan ja viikonloput ollaan menossa, järjestämässä häitä tai muita juhlia. Suvussa on ollut taiteilijoita ja maalareita, valottaa Eija mahdollisesti perittyä taiteellisuuttaan. Tuomariston arvio: Maisemasuunnittelija Maarit Satomaa ProAgria Oulun Maaseutukeskuksesta toteaa, että Pakasten pihassa on kunnioitus vanhoihin työkoneisiin ja rakennuksiin. Eija Pakanen on pitopalveluyrittäjä. Pihassa on useita oleskeluryhmiä sekä patio, ja aina voi siirtyä aurinkoiselle puolelle. - Kesällä ei voi olla sisällä edes vieraiden kanssa. Talon sisäänkäyntiä reunustavat vesiaihe, puro ja suihkulähde. ta ideaa, sanoo Eija. Nyt olen löytänyt uuden paikan, vanhan ladon, jossa on paljon vanhoja esineitä, iloitsee Eija. PERINTEET ARVOSSAAN Eija ja Jaakko Pakanen asuvat Iissä, 35 kilometriä Oulusta pohjoiseen. Ikkunoiden kohdalle jätän reiät. - Suosimme vanhoja rautarattaita, auroja, isoja puutynnyreitä. Pakasilla on paljon vanhoja maataloustyökaluja. Kasveilla on saatu pihan eri osioita erotettua toisistaan, tämä tuo pihapiiriin tietyllä tavalla jännitystä ja mielenkiintoa. Yksi niistä on vanha hirsinen hevostalli, joka on kunnostettu kesähuoneeksi. Löytyy Pakasilta viileitäkin paikkoja. Huolellinen työnjälki ja siisteys näkyy rakentamisessa. Vanha ruskea rauta kiinnostaa minua. Yksi Eija Pakasen lempipaikoista on vesiallas. - Vesi rauhoittaa ihmistä. - Lapsetkin tuovat niitä, kauimmaiset on tuotu Norjasta. Myös talon sisäänkäynti on kutsuva, sanoo Maarit Satomaa. 32 omapiha. Päässä pyörii monta uut- Pakasilla pionit viihtyvät ja kukat ovat lähes kissan kokoiset. Silti hän istahtaa mielellään vanhan aitan rappusille nauttimaan pihan tunnelmasta. Eija ja Jaakko Pakasen pihassa on laaja nurmialue, jolla "laiduntaa" artesaanityttären pajusta tekemä hevonen. T oden totta, Pakasilla on aurinkoista ja hellettä; lämpötila kipuaa 30 asteeseen heinäkuun puolivälissä pidetyllä katselmuskäynnillä. Pakasten pihassa on myös kiviä
- Kuljemme maailmalla silmät auki, terassin kaiteiden malliin idea saatiin Kanariansaarilta. Piha ei tarvitse vesielementtiä, sillä tontti rajoittuu pitkältä sivultaan Tornionjokeen, joka on Euroopan suurin vapaana virtaava joki. Kaiteet ovat haapapuuta ja niiden pinta on elävä, koska puut on kaadettu silloin, kun parkki lähtee irti, kertoo Vilho. Syksyllä joki maksaa velkansa takaisin, sillä tänne ei tule hallaa. Taustalla oleva rakennus on kalakota. Aila Koivisto ja Vilho Auniola puuhailevat yhdessä pihassaan. Joen rannalla on perinteinen kalakota, jossa paistetaan siikaa tikussa. Sitä suurempi on kontrasti, kun saapuu Koskitien alkupäässä havumetsän kätkössä olevaan unelmapihaan. - Itse asiassa se on järjestyksessään jo toinen. He kasvattavat keväisin yli tuhat kesäkukkaa siemenestä alkaen. Savusauna Tornionjoen varrella. Työelämänsä hän oli pankki- ja kiinteistöalalla. Pihassa olevat kaksi latoa on tuotu Vilhon kotipaikalta Kukkolan kylästä. Se pitää sisällään asuinrakennuksen lisäksi lukuisia muita perinteiseen tyylin rakennettuja rakennuksia. Joen toisella puolella on jo Ruotsi. T ornion kaupungin Kukkolan kylä vaikuttaa ohikulkijasta hylätyltä, kun pellot kasvavat pajua, pitkää nurmilauhaa ja mesiangervoa. Kun saa kipinän, niin hulluus lisääntyy, nauraa Vilho. Käymme siellä avoimilla puutarhapäivillä tekemässä perennaostoksia, kertoo Vilho. Vilho Auniola kertoo harrastuksensa alun juontavan Hyvinkäällä suoritettuun agrologitutkintoon. - Puutarhanhoito on kuin tauti. - Talon alakerta on kesämökki ja yläkerta on asunto, selittää Vilho omintakeista taloa ja jatkaa: - Rakensin tänne ensin kesämökin, ja kun täällä viihtyi paljon paremmin kuin kaupunkiasunnossa, niin rakensin kesämökin päälle talvilämpimän asunnon kymmenkunta vuotta sitten. Puutarhaunelma Vilho Auniolan ja Aila Koiviston piha sijaitsee Tornionjokilaaksossa, mahtavan Kukkolankosken rannalla. - Alkukesällä paikallisilmasto on kylmempää, kun tuntureilta virtaa kylmiä sulamisvesiä. Rakennuksista mainittakoon savusauna, perinteellisen mallin kalakota, maakellari ja vanhoja latoja, kirjoitti Vilho ilmoittautuessaan Oma Piha -lehden kilpailuun. Pihakilpailu LAPISTA Ympyränmuotoinen kukkaryhmä tehtiin pari vuotta sitten tyttären häitä varten. Siellä loistavat värikkäät perennat ja kesäkukat, ja nurmikot sekä kulkukäytävät ovat viimeisen päälle hoidetut. - Meillä on yhteyksiä Ruotsin puolelle. - Pihamme on rakennettu pikkuhiljaa 20 - 30 vuoden aikana. Aila Koivistolla on puolestaan kukkakauppatausta. Lapin pihoja arvioi myös toiminnanjohtaja Oili Kauvosaari Lapin maa- ja kotitalousnaisista. omapiha 33. Aila kirjoitti päiväkirjaan: lämmitin ensi kerran savusaunan, ja se paloi, muistelee Vilho 12 vuoden takaista asiaa hymyssä suin. Tuomariston arvio: Kun pihaan astuu, tuntuu, että olisi tullut lappilaisen pihan sijaan keskieurooppalaisen joen varrella olevaan pihaan. Tontti on puolen hehtaarin suuruinen. - Talvetamme ruusut maakellarissa, selittää Vilho jaloruusujen hyvinvointia. Pihalla on ruusupenkki ja toinen on suunnitteilla. Kaikesta huomaa, että pariskunta viihtyy erinomaisesti puutarhaunelmassa. Piha on hyvin hoidettu ja rakennuksia on vaalittu. Idylli on miltei täydellinen, vain pukki puuttuu katolta. Pihasta löytyy jaloja lehtipuita, kuten tammea, vaahteraa, lehmusta ja saarnia. Ne toimivat nyt varastona ja puuvajana. Pihassa on myös helmipihlajaa, jaloruusua, hortensiaa ja japaninruusukvitteniä. Veden reunassa, lehtikuusen alla on romanttinen savusauna
Mutta mitä tehdä kukkaklassikoille syksyn tullen? 34 omapiha. Ja sen myös huomaa. Suurikukkaiset jalopelargonit ja keräilijöiden arvostamat tuoksupelargonit ovat tämän kesän pelargonibuumin suosikkeja. Punakukkaisten pielikkien hehku siivittää kesämaisemaa Hangosta Utsjoelle saakka. Pelargonien talvihoito TEKSTI JA KUVAT: SÄDE AARLAHTI Monivuotista iloa PIELIKEISTÄ Niihin on vaikea koskaan kyllästyä
Hoidoksi riittää lannoitus ja kuihtuneiden kukkien poistaminen. Parvekelaatikkojen ja amppeleiden perinteiset lajikkeet eivät kuitenkaan tavanomaista kesäsadetta pelkää. Ne ovat kotoisin Afrikan eteläosista, jossa kesät ovat lämpimiä ja aurinkoisia ja talvet kuivia. Varjossa nämä kasvit eivät menesty muutamia harvinaisia villipelargoneja lukuunottamatta. Perniöläistä pelargonipuutarhaa isännöivä Jouko Pukki toteaa, että multa pelargonin ruukussa saa kastelukertojen välillä kevyesti kuivahtaa. Istuta pelargonit ravinteikkaaseen kukkamultaan riittävän suureen ruukkuun, jonka pohjalle tehdään kunnollinen salaojitus lekasorasta tai ruukunsirpaleista. Erikoisemmatkaan lajikkeet eivät yleensä nirsoile hoidon suhteen, joten sama lajien ja lajikkeiden kirjo avautuu niin kokeneen puutarhurin kuin innokkaan aloittelijan eteen. Pelargoni pysyy yleensä terveenä. Perinteinen saviruukku päihittää pelargonien kohdalla muoviset ruukut, sillä hengittävä savi päästää liikakosteuden lävitseen. Valkokukkainen ruusunnuppupelargonia on vielä elokuussa täynnä nuppuja ja kukintoja. P elargonien suku on laaja ja monimuotoinen. Hauskinta on se, että jalostus ei tee pelargonista vaikeasti hoidettavaa. Pelargoni on kasvinjalostajan unelmakasvi, sillä se risteytyy helposti, ja uusien kukkavärien kehittäminen onnistuu suhteellisen nopeasti. Lajien sisällä ja niiden välillä onkin tehty tuhansia ja taas tuhansia risteytyksiä. Siihen kuuluu noin 250 lajia, joista nykyisin myynnissä olevat pelargonit on jalostettu. Paksut varret ja voimakkaat juuret voivat varastoida kohtuullisen määrän vettä ja luotsata kasvin sateettomien sääjaksojen läpi. Tuholaiset iskevät pelar- omapiha 35. Kuivuus onkin pelargonille pikkujuttu liikaan märkyyteen verrattuna. Pelargonin saa kukoistamaan tuikitavallisella ikkunalaudalla tai parvekkeella ilman sen kummempia konsteja. Vesi vaurioittaa myös suuri- ja tiiviskukkaisten lajikkeiden kukintoja, joten sateisina kesinä pelargonit kukkivat kauneimmin katetuilla terasseilla ja kuisteilla. Kesällä vain paahteinen eteläikkuna voi olla niille liian kuuma. Hoitaja oppii nopeasti huomaamaan, kuinka paljon kastelua pelargoni kaipaa. Pelargonit on syytä siirtää ajoissa suojaan pakkaselta. Pelargonien kesä Pelargonit ovat aitoja auringonpalvojia
- Pielikkejä on kuitenkin voitu talvettaa jopa perunakellarissa, kertoo Jouko Pukki. Puutarhuri Jouko Pukki neuvookin sumuttamaan pelargonit ennen sisälle nostamista mäntysuovalla, jolloin tuholaiset eivät vahingossakaan pääse häiritsemään niiden talvilepoa. Elo-syyskuussa pelargonien lannoitusta on kuitenkin syytä vähentää asteittain, jolloin lepo ja talven pimeys eivät pääse yllättämään niitä. Jos kasvi näyttää elinvoimaiselta ja terveeltä, mutta kukkavarsia saa hakemalla hakea, onkin syy useimmiten joko liian vähäisessä tai epätasaisessa lannoituksessa tai liian vähäisessä valossa. Poista samalla kaikki sairailta näyt- 36 omapiha. Talvettamalla pelargonista voi kasvattaa entistä rehevämmän pensaan tai pienen, kukkivan pelargonipuun. goneihin yleensä kesäkukista viimeiseksi, sillä kasvilla on melko voimakas ominaistuoksu. Kukat nosteltiin pimeään ja kosteaan kellariin viimeisenä ja ne saivat olla perunoiden seurassa oman onnensa nojassa. Tammi-helmikuussa pelargonien vastustuskyky on alhaisimmillaan. Ne kuuluvat samaan kasviheimoon luonnosta tuttujen kurjenpolvien kanssa, mutta kestävimmätkään pelargoneista eivät pärjää pakkasessa. Vältä syksyllä kasvua kiihdyttäviä hoitotoimia, äläkä siksi esimerkiksi siirrä pelargonia suurempaan ruukkuun, ellei kukka sitä suoranaisesti vaadi. Valottomassa kellarikuopassa ne menettivät kaikki lehtensä, mutta säilyivät ilmankosteuden turvin elossa kevääseen. Useimmilla lajikkeilla on lisäksi paksukuoriset lehdet, jotka ovat melko kestäviä hyönteisten leukojen ja imukärsien hyökkäyksille. Valon ja lämmön lisäksi pelargoni rakastaa ravinteita. Ehkä juuri siitä syystä pielikeistä on tullut perinteinen osa kesämaisemaa. Entisaikaan lasikuistien ja salien viileät ikkunalaudat ovatkin tarjonneet kuin varta vasten pelargoneille luodun ympäristön. Talvikaudella kukat joutuvat sinnittelemään vähäisessä valossa, joten niiden olot pyritään muilta osin järjestämään mahdollisimman mukaviksi. Nykyisin hyviä paikkoja pelargonien talvetukseen tarjoavat valoisat ja viileät kellarit, lasitetut parvekkeet, vinttihuoneiden ikkunalaudat ja kesämökit, joissa talven yli säilytetään pieni peruslämpö. Hyvä ja helposti rutiiniksi muuttuva kikka on lisätä kasteluveteen joka kastelukerralla hiven nestemäistä kukkaravinnetta. Pelargonien syksy Tasaisessa lannoituksessa pelargoni kasvattaa uusia kukkavarsia keväästä myöhäiseen syksyyn. Jo yksi hallayö on näille kasveille kohtalokas. Pelargoneille otollisin lämpötila talvikaudella on reilut viisi lämpöastetta, jolloin ne saavat kaipaamansa levon. Useimmat pelargonit, samoin kuin monet muut kesällä kukkivat huonekasvit, nauttivat viileämmästä talvikaudesta
Pakkauskoot 10 l kassi ja 25 l säkki. www.biolan.fi Pistokkaina mahtuu talvettamaan entistä runsaammin pelargoneja. Kakasta kompostoreihin jo 30 v.. Muista puhdistaa veitsi leikkausten välillä, jotta et vahingossa levitä kasvinesteiden mukana sieni-itiöitä ja virustauteja. Kukkivat latvat juurtuvat kukkimattomia heikommin. Leikkaa pistokkaat terävällä veitsellä niin, että pistokkaan pituudeksi tulee vajaat kymmenen senttiä. Täysin typetön, sopivasti fosforia ja runsaasti kaliumia, (N,P,K)0-2-12, joka edistää kasvien talvehtimista ja seuraavan vuoden kukintaa sekä satoa. Juurrutukseen sopii vaikkapa puoliksi puhtaalla hiekalla täytetty vesilasi, jossa pistokas pysyy hyvin pystyssä. J Ruskaa pakkasessa? Ei vaan luonnonmukainen PK-lannoite Luomuhyväksytty hajuton ja riittoisa uutuus kasvien lannoitukseen elo-syyskuulla. Pistokkaina läpi talven os tilaa on vähän tai haluaa varmistua rakkaaksi muodostuneen kukan selviytymisestä, kannattaa muutama kukkimaton latvaoksa taittaa pistokkaaksi. Usein nuorilla kasveilla on parhaimmat mahdollisuudet selviytyä vaikeissa olosuhteissa. Oikea leikkauskohta löytyy heti lehden kiinnittymiskohdan alapuolelta. Elo-syyskuussa leikatut pistokkaat ehtivät vielä juurtua ennen talven tuloa. Leikkauksen jälkeen ainakin alin lehti poistetaan nykäisemällä ruotia kevyesti alaspäin
Lehtien putoaminen ei ole vaarallista, mutta lehdettömän pelargonin kastelumäärä on syytä mitoittaa minimiin. Varsinaiseen leikkaukseen ei ole syytä. Pitkäksi venyneitä versoja voi leikata oman maun mukaan. Pukin puutarha on Suomessa ainutlaatuinen, pelargonien viljelyyn ja taimituotantoon erikoistunut yritys. Joskus pistokkaat selviävät talven yli iäkkäitä yksilöitä helpommin. Omintakeinenkin talvisäilö voi osoittautua varmaksi ja menestyksekkääksi, kun löytää oikean tasapainon valon määrän, lämpötilan ja kastelun välille. Kasviharrastaja voi hankkia myös nimenomaan kasvien tarpeisiin räätälöidyn kasvivalon, joka sisältää suhteessa enemmän sinistä valoa. Talvella pelargonit viihtyvät viileässä ja valoisassa. tävät lehdet ja pöyhi mullan pinta ruukussa puhtaaksi ja ilmavaksi. Missä pelargonit kannattaa talvettaa? Hyviä paikkoja on monia. Tällöin sille annetaan harvakseltaan ravinteita myös talvikaudella. Kokeile multaa aina ennen kastelua reilun parin sentin syvyydeltä. Niille sopivat erinomaisesti entisajan kylmät lasikuistit, samoin lasitetut parvekkeet. Kukkalaatikoiden kauppalajikkeet saa keväällä hankittua helposti taiminakin. Lämpötilan tulisi mielellään pysyä 5-10 asteen välillä, pakkasen puolelle se ei saa laskea kertaakaan. Pelargonien talvi Pelargonien talvihoitoon ei ole olemassa yhtä ja ainoaa reseptiä. Hehkulampun valoa kasvit sen sijaan eivät kykene hyödyntämään. Mitä lämpimämmästä paikasta on kyse, sitä enemmän tarvitaan kuitenkin myös valoa. Uuden kasvun aika on jälleen maaliskuussa, jolloin pelargonit siirretään lämpimään huoneilmaan. Mikä on talvetuksessa vaikeinta? Jos tilaa on vähän, kannattaa jo syksyllä miettiä, mitkä pelargoneista ovat säilyttämisen arvoisia. Mitä viileämmässä ja hämärämmässä pelargonit talvetetaan, sitä 38 omapiha. Hoidon kannalta suurin uhka pelargoneille on liikakastelu. Kysyimme pelargoniekspertiltä niksit kukkien talvettamiseen. J Jouko Pukki viljelee pelargoneja ammatikseen Perniössä. Pelargonit arvostavat viileää ja valoisaa talvikautta. Poista silti kasveista kesäkauden päättyessä kaikki vaurioituneet ja sairaat lehdet. Paljonko talvikauden aikana kastellaan? Mitä vähemmän valoa kasvi-ikkunalle paistaa, sitä harvemmin pelargoneja kastellaan. Versot voi latvoa vielä toistamiseen silloin, kun uusi kasvu on roihahtanut vauhtiin. Joku onnistuu talvettamaan pielikkinsä jopa huoneenlämmössä ikkunalaudalla. Jos talvetukseen ei löydy muuta paikkaa, voi siinä onnistua myös olohuoneen tai keittiön ikkunalla. Latvoista saa samalla kuin ilmaiseksi joukon uusia pistokastaimia. Leikataanko pelargoneja syksyisin? Ei, ellei pelargonista tahdo ottaa varmuuden vuoksi pistokkaita. Pelargoniekspertin ouko Pukki jos kuka tietää, miten pelargonit saa parhaiten viihtymään. On olemassa jopa sellaisia lajikkeita, jotka kukkivat taukoamatta syksystä kevääseen. Keinotekoista auringonvaloa pelargoneille saa tavallisen, kirkkaan loisteputken avulla. Kevättalvi on usein talvetuksen vaikeinta aikaa, ja tuolloin pelargoni saattaa pelästyttää pudottamalla suuren osan lehdistään. Hyvin latvottuna kasvista kasvaa runsas ja tukeva. Jos talvi on sujunut ongelmitta, puhkeavat uudet lehdet versoihin viikossa tai parissa. Sopiva kastelutiheys voi olla esimerkiksi vesitilkka kerran kuukaudessa. Kuinka pitkän lepokauden pelargonit vaativat? Tässä suhteessa on pelargonien kesken eroja. Onnistuneen talvikauden opit löytyvät yleensä yrityksen ja erehdyksen kautta. Uusi kevät koittaa pelargoneille maaliskuussa, jolloin ne tuodaan takaisin lämpöön. Hyvässä hoidossa pelargoni voi kukkia jopa vuoden ympäri. Useimpien pelargonien lepokauden tulisi kuitenkin kestää vähintään kuusi viikkoa. Pukin puutarhan erikoisuutena ovat vanhat pelargonit, joista kasvatetaan uusia myyntitaimia. Mitä enemmän lehtiä pelargonissa on, sitä vahvemmin se voi. Kaikkiaan puutarhalla kasvaa yli 300 erilaista pelargonilajia tai -lajiketta. Kalpealehtistä ja lepokautta viettävää kasvia ei talvella lannoiteta
Erinomainen syksyn istutuksiin ja kasvualustaksi kaikille monivuotisille kukille ja pensaille. Lehtien kellastuminen ja putoaminen ei ole vaarallista. Olisi kuitenkin hyvä, että jokaiseen varteen jäisi muutama lehti, jolloin kasvuunlähtö keväällä on varmempaa ja nopeampaa. Kompostoidusta raaka-aineesta valmistettu ja luonnonmukaisesti lannoitettu, tuttu ja turvallinen tuote. Täyttä multaa ilman turhaa turvetta, puhdas rikkaruohonsiemenistä sekä raskasmetalleista. Pakkauskoot 45 l ja 60 l säkki. www.biolan.fi Kakasta kompostoreihin jo 30 v.. vinkit Syysistutusten onneksi harvemmin niitä kastellaan
Niiden istuttaminenkin on vaikeaa, kun maa on kauttaaltaan juurten halkoma, ja vaikka kasvit saisi asettumaan aloilleen, on niiden kukkiminen olematonta. Kuusien ja rehevien pensaiden keskelle ei luontaisesti U eksy kukkivia kasveja. Jos tontti on lohkottu keskelle peltoja, tuovat niin aurinko, tuuli kuin seisova vesikin haastetta taimien kasvuunlähtöön. Toisenlaisten ongelmien äärellä on metsätontin omistaja, jonka pihalla kasvutiheys on valmiiksi liiankin suurta. Miten saadaan oma rauha peltotontille, sopivasti valoa metsäpihaan ja edes jotain vihreää kallioiden keskelle? uden tontin piha ei ole kaikkein kiitollisimpia ympäristöjä taimiistutuksille. Toiveartikkeli TEKSTI SÄDE AARLAHTI, KUVAT SÄDE AARLAHTI JA JOUKO TIKKANEN Varjoliljojen turbaanimaiset kukinnot lisääntyvät vuosi vuodelta. Uuden pihan KASVIVALINNAT Rehevästi kasvava piha tuottaa iloa, mutta miten päästä alkuun istutustöissä. Näiden kahden tonttityypin väliin jää koko joukko erilaisia kasvuympäristöjä: paahdetta, kuivuutta, savisuutta, märkyyttä - ja muutamissa onnekkaissa tapauksissa myös puolivarjoisaa multamaata, jossa innokas istuttaja pääsee kaikkein helpoimmalla. Kaikille tonteille on kuitenkin olemassa varmoja peruskasveja, joiden ympärille saa vähitellen kerättyä muutakin vehreyttä. 40 omapiha. Pahimmassa tapauksessa naapuri vielä leikkaa nurmikkoa suoraan oman olohuoneesi ikkunan ulkopuolella, jolloin istutusten nopea kasvu olisi toivottavaa, jotta jokainen saisi kaivattua omaa rauhaa
Kukkiva aita voikin toimia pihan rajan ykkössulkuna, kunnes sen taustalle istutetut puut ovat saaneet hieman näköä ja kokoa. Vieläkin nopeampaan kasvuun ne lähtevät, kun niitä varten kunnostetaan aidan vierelle oma, syvämultainen kasvualusta. Olennaista on sen sijaan suunnitelmallisuus. Jos pihaa rakennetaan johdonmukaisesti, ei loppujen lopuksi ole väliä sillä, kasvaako pihalla horsmia vai ryhmäruusuja. Siisti, puusta nikkaroitu aita katkaisee näköyhteyden heti ja ohjaa tuimimmat tuulet tontin sivuille. Puut valitaan tontin sijainnin, sen ominaisuuksien ja koon perusteella. omapiha 41. Korkeat perennat jättävät pihan avoimeksi talvella, mutta saavuttavat näkösuojalta vaadittavan korkeuden jo istutusta seuraavana kesänä. Suositut tuijat on istutettava hyvin tiheään ja suojattava kevätauringolta, jotta ne kasvaisivat tuuheiksi ja aitamaisiksi. Savimaassa menestyvät vaikkapa tuoksuvattu ja pihlaja-angervo. Aidan nopeaan verhoiluun sopivat erilaiset köynnökset. Paikalle voi ajattaa muutaman multakuorman ja muokata tarvittaessa pieniä korkeusvaihteluita, jolloin kasvien ei tarvitse kasvaa kahden metrin korkuisiksi antaakseen näkösuojaa ja muodostaakseen näyttävän massan. Humala, kilpikierrot ja yksivuotiset krassit ovat köynnöksistä kiireisimpiä ja kasvavat melko tyytyväisesti savimaassakin. Pienet havupensaat ovat aitakasveina työläs ratkaisu, sillä avoimella pihalla niiden kasvu on monesti kituliasta. Nopeasti peittävä seinämä syntyy myös rehevistä pensaista. Niiden eteen on istutettu komea rivi kuunliljoja. Kataja viihtyy kallioisella tontilla, mutta kasvaa sielläkin hitaasti. Pihan ratkaisuissa onnistuminen ei ole kiinni aikaisemmasta kokemuksesta. Kun vielä köynnösistutuksen eteen liitetään yhtenäinen perennapenkki, vihertyy tontin laita kummasti. Menestyviä ja kookkaita perennoja ovat esimerkiksi raparperi, töyhtöangervo, suomentatar ja monet nauhukset. Savipellon puut Raja-aidan lisäksi on olennaista saada kasvuun kaikki ne lajit, joiden kasvatukseen kuluu vuosia. Kotkansiivet sopivat metsäpuutarhaan. Kilpikierrot verhoavat nopeasti seiniä ja aitoja. Niiden suojiin voidaan vähitellen istuttaa muitakin kasveja. Vain marjakuusesta saa kohtuullisessa ajassa peittävän aidanteen. Avoimella peltotontilla pyritään alussa saamaan kasvuun riittävä määrä puita ja aitakasveja. Tontin puut istutetaankin ensimmäisten kasvien joukossa, jotta niitä pääsee ihailemaan vielä ennen eläkkeelle siirtymistä. Useimmat perennajäteistä ovat omiaan savensekaisessa maassa, joka sitoo hyvin kosteutta suurten lehtien käyttöön. Kun kasvit kasvavat selkeinä ryhminä siellä missä pitääkin, näyttää lopputulos aina hyvältä. Suojaa peltotontille Tasainen peltotontti jättää yleensä rajattomasti mahdollisuuksia pihan ratkaisuille. Tilanrajaajak- si valitaan jokin nopea- ja varmakasvuinen laji. Vaikka kuusi on aitakasvina näyttävä ja tuuhea, kestää vuosia ennen kuin taimista on kasvanut haluttu näkösuoja
Tutki, mikä on alueella vallitsevin tuulensuunta ja säilytä osa puustosta suojana puhureilta. Näkymiä eri suuntiin on silti pyrittävä avaamaan maltillisesti, sillä luonnontilaisen maiseman palauttaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Liian usein käy niin, että pallomainen terijoensalava tai kaadolta säästetyt koivut valtaavat koko tontin. Muiden istutusten tekeminen on tällöin eristettyjen kasvatusastioiden varassa, sillä suuret puut varjostavat liikaa ja kuluttavat maasta kosteuden ja ravinteet. Kaada sen sijaan vaikka takapihalta puita niin, että ne päästävät auringonpaisteen tontille. Vältä myös raivaamasta tuulelle avoimia tunneleita. Oikein valitut kasvit kasvavat ja peittävät nopeasti. Vältä täyttämästä pientä tonttia suurilla puilla. Etenkin pienellä pihalla riittävä lehtiverho voi syntyä jo muutamasta sympaattisesta talouspuusta. Omenapuut kasvavat savisella peltomaalla kohtuullisesti. Douglaskuuset ja palsamipihdat jätetään suosiolla suurille maalaispihoille. Tilaa rajaavat muurit ja aidat ovat pihan tärkeitä elementtejä. Pienillä tonteilla kannattaakin harkita "oikeiden" puiden korvaamista puumaisesti kasvavilla pensailla ja kukkivilla pikkupuilla. Mieti siis tarkoin, mitkä kasvit haluat tontillasi säilyttää. Metsäinen tontti voi olla varjoinen ja kostea tai kallioinen ja kuiva. Itse asiassa hankalimman yhdistelmän muodostaa varjoisa, mutta kuiva ympäristö, joka onneksi on melko harvinainen ja esiintyy vain harvalla pihalla laajalla alalla. Puun kaatoa metsäpihalla Jos uusi tontti sijaitsee metsän keskellä, on ongelmana avoimen tilan puute - ei 42 omapiha. Kumpikaan ympäristö ei ole kaikille puutarhakasveille sopiva, mutta molempiin löytyy taimikaupasta riittävästi valinnanvaraa. Eksotiikkaa tavoitteleva voi yrittää löytää tuohituomen taimen ja istuttaa tontin nurkalle tämän meikäläisittäin poikkeavan, kuparinhohtoisella rungolla koreilevan kasvin. Valkokukkainen pallohortensia tuo varjopuutarhaan tilantuntua. sen laajuus. Jykevää runsautta kasvaa vaahterasta, josta on helppoutensa vuoksi tullut yksi kaupunkipuistojen suosikkilajeista. Metsätontilla pyritäänkin arvokkaimmat luonnonkasvit säilyttämään ja turvaamaan jo talonrakennustöiden yhteydessä. Omenapuita nopeampikasvuisia ovat kirsikat ja luumut, joiden maatiaislajikkeet ovat omiaan tuomaan tontille runsautta
Niiden voi antaa ryöppyillä myös maanmyötäisinä kukkapunoksina somistamassa kantoja ja kallioita. Tarkasta jo istutusvaiheessa puun lopullinen koko. Köynnöksien joukosta siellä kiipeilevät ainakin siperiankärhö ja muut pienikukkaiset kärhöt. Kurpitsat, paprikat, vadelmat ja mausteyrtit nauttivat kivistä heijastuvasta lämmöstä. Köynnöksille puiden kaljuuntuneilla alaoksilla riittääkin hyvin kiipeilytilaa. Mitä nuorempia istutukset ovat, sitä huolellisemmin ne on syytä suojata. Paras paikka havupensaille saattaa löytyä pohjoisrinteestä, jossa lumi keväällä viipyy pääsiäiseen ja suojaa kasveja ensimmäisiltä pistäviltä valonsäteiltä. Kasvitarhuri menestyy monen muunkin lajin kanssa, jos vain kiinnittää huomiota riittävän paksun kasvualustapatjan rakentamiseen. omapiha 43. Douglaskuusi on kaunis, mutta kasvaa tuttua metsäkuusta kookkaammaksi. Pihlaja-angervo kestää, kukkii ja menestyy. Kärhöt ovat metsäpuutarhan kukkaköynnöksiä. Ongelmallisinta metsäpihalla on maisemoida hoidetun pihan ja metsän rajat niin, että ne eivät nouse esiin korostetusti. Lehtipuista esimerkiksi pihlajat ja orapihlajat sietävät kohtalaisesti kuivuutta. Kevätkesän kukkijoiden loistoa jatkavat luontevasti puolivillit kurjenpolvet, lehtosinilatvat ja varjoliljat. Koti paahteisella kalliolla Kalliotontti on kasvupaikoista karuin, mutta sinne on yllättävän helppoa luoda kaunis puutarha, kunhan se muistetaan tehdä luonnon ehdoilla. Sen sijaan aika-ajoin kuulee hurjia tarinoita, kuinka suoraan peruskallion päälle asetetuilta kasvilavoilta on poimittu ennätysmäisiä satoja. Kalliomaastojen yksinvaltiaita ovat männyt, jotka paalujuurensa turvin selviävät pitkistäkin hellejaksoista. Runsaasti kosteutta vaativia, mehevälehtisiä kasveja ei kalliolla saa menestymään. Metsäpihan peruskasvien joukkoon sopivat silmäteriksi alppiruusut tai esimerkiksi kotimainen suopursu, joka sekin luetaan nykyisin alppiruusujen sukuun. Eurooppalaiset havupuutaimet ovat oloissamme arkoja. Niiden seuraksi voi istuttaa pensaskerroksen erilaisista katajista, kunhan muistaa suosia kotimaisista kannoista lisättyjä taimia. Yksi käytännöllisistä ratkaisumalleista on häivyttää raja metsän puolelle levittäytyvien, kukkivien pensaiden avulla. Näkösuojaa kalliotarhaan ei yleensä kaivata yhtä ahnaasti kuin peltotontille, sillä maastonmuodot ja olemassa oleva kasvillisuus eristävät naapurit sopivasti toisistaan. Metsäpuutarhassa viihtyvät lähes kaikki hortensiat ja heidet
tuo pihaan hengen 44 omapiha KIVIMUURI
Myös suomalaisessa maalaismaisemassa näkyy peltojen kiviä kerättynä kiviaidoiksi. Kivimuurin ajatteleminen tuo mieleen kovan työn. Kivimuureilla on hautausmaat erotettu omaan rauhaansa. Kivimuuri ruusuerkkereineen 10 viikkoa muuriprojektin aloittamisen jälkeen. Loppukesällä muurin kukkaloistoa hallitsee punatähkien kukinta, alkukesällä on tulppaanien vuoro. Kivimuurien suojissa on muinoin otettu vastaan vihollisten hyökkäyksiä. Entisaikaan käytössä ei ole ollut nykypäivän koneita, vaan kaikki on tehty käsivoimin hevosia apuna käyttäen. Kuinka kivimuurin rakentaminen toteu- K omapiha 45. Monille muuri tuo mieleen Saarenmaan kivimuurit. Oma Piha rakentaa TEKSTI JA KUVAT: JOUKO TIKKANEN Suurten graniittikivien kuljettamiseen tarvittiin järeää kalustoa. Rakennuskohteena olevalla pihalla oli penger, jonka erottamilla nurmikkoalueilla oli korkeuseroa noin puoli metriä. Vanhastaan penkereellä oli ollut perennoja, mutta niiden hoito oli koettu työlääksi. Ratkaisuksi valittiin kivimuuri, jonka suojissa kukkienkin pitoon tulee ryhtiä. ivimuurit ovat tuttuja näkyjä vanhoissa kulttuuriympäristöissä
Traktorikaivurilla tehtiin penkereeseen kivimuurin perustus. Ylimääräiselle maalle oli tontilla käyttöä. Mursketta lisättiin noin metrin leveydeltä parinkymmenen senttimetrin kerros. tuu tänä päivänä. Kivet päätettiin hankkia maaseudulta, josta oletettiin löytyvän tyhjilleen jääneitä kivinavettoja ja purettujen rakennusten kivijalkoja. Mitenkähän hankalaa muurin rakentamisesta tulisi. Suuri osa kivistä painoi niin paljon, että yksi mies ei niitä jaksanut nostaa, osaa ei edes liikuttaakaan. Kivet oli lohkottu kalliosta käsiporalla ja lekalla noin kaksisataa vuotta sitten. Kivet eivät olleet säännöllisen muotoisia, mutta ainakin yksi sivu jokaisessa kivessä oli tasainen. Osoittautui, että kivistä oli tehty nykyistä kivinavettaa edeltävä navetta. Työtä se vaatii edelleen, vaikka käytettäisiin materiaalina kiviä, jotka pari vuosisataa sitten eläneet ihmiset ovat käsityökaluin hakanneet meille valmiiksi. Kivialan yrityksistä on saatavilla määräkokoon lohkottuja kiviä, joita käyttötarkoituksen tai koon mukaan nimitetään mm. Etsinnän tuloksena Hollolasta löytyi graniittikivien kasa. - Kun niistä oli aikoinaan osattu navetta rakentaa, ehkäpä tämän päivän kivimiehet saisivat niistä muurin aikaiseksi. Niin lähtöpaikan kuin määränpäänkin autofirmat ja niiden yhteismarkkinointielin, KTK, nostivat kädet pystyyn; ei heillä ole sellaista kalustoa. Isoimmat kivet painoivat arviolta puoli tonnia. Ki- 46 omapiha. Kun kohteena oli lähes sata vuotta vanhan puutalon piha, valittiin rakennusmateriaaliksi kivi. Näin kulki ajatus ja kauppa oli selvä. Kivien kuljetukseen järeää kalustoa Muuriprojektin toinen vaihe oli saada kivet siirretyksi runsaan sadan kilometrin päähän. aitakiviksi, harkoiksi, lohkareiksi tai paasikiviksi. Kivet olivat olleet navetan lattiana ja navettaa saneerattaessa ne oli puskettu ulos, jotta navettaan saatiin lisää korkeutta. Muuri elävöittää pihaa ja luo siihen vakaan hengen, joten rakentamiseen kannattaa ryhtyä. Materiaaliksi lohkotut graniittikivet Muuri voidaan rakentaa kivistä tai betonista
Kivet kuljetettiin kahdessa täysperä- vaunullisessa kuormassa. Järeimmät kivet asetettiin alimmaiseksi ja muurin päihin. Muuria ei tehty aivan pystysuoraksi, vaan hieman takakenoiseksi. omapiha 47. Kivi painaa noin 2,5 tonnia kuutiolta, ja rekan jouset alkoivat painua, vaikka lavalla oli vasta yksi kerros kiviä. Kivien koosta riippuen niitä tuli päällekkäin yleensä pari kolme, mutta suurimmat kivet jäivät yksinään määrittäen muurin korkeuden. Se oli varustettu järeällä tukkikouralla, jolla kivet yksitellen nostettiin kyytiin. Kivet eristettiin penkereestä murskeella, jotta routa ei työntäisi kiviä sivusuunnassa. Olari Listman asettelee linjalangan avulla pieniä päällyskiviä oikeaan korkeuteen. Kaivurilla kuljetettiin ensimmäinen kivikerros paikalleen. Koska kivimuuria ei muurattaisi kiinteäksi, arveltiin että on turhaa tehdä täydellistä pohjan routaeristystä. Ne kiinnitettiin betonin avulla muuriin. Hän on virolaisen Ronarta Oü:n palveluksessa. Muurin julkisivun kolot tilkittiin pienillä kivillä. Penkereeseen rakennettaessa vain toinen puoli muurista jää näkyviin, joilloin siitä käytetään tukimuuri -nimitystä. Kiven tasaisin sivu asetettiin muurin näkyvään osaan päin. Kivien kuljetus tulikin maksamaan yli kaksi kertaa enemmän kuin mikä niiden ostohinta oli. Kaivurilla kivet saatiin vain karkeasti paikalleen, ja tarkempi työ jouduttiin tekemään miesvoimin kankia apuna käyttäen. Muurin pohja syvennettiin kaivurilla noin metrin leveydeltä. Pohjalle laitettiin kalliomursketta parinkymmenen sentin kerros. Kuljetuspulman ratkaisuksi löytyi romuraudan keräilyyn erikoistuneen Kuusakoski Oy:n sopimusrekka. Muutoin kivimuuria ei muurattu kiinteäksi. vikasan kokonaispainoa oli mahdotonta tietää. Toinen puoli täytettiin murskeella, jotta maan routiminen ei työntäisi muurin kiviä sivusuunnassa. Päällyksessä näpräämistä Kivet tuotiin traktorikaivurilla paikalle
Tämä näpräysvaihe veikin tunteja kaikkein eniten. Se eristettiin mustalla kangaskatteella vanhasta nurmikkomullasta, jotta monivuotiset heinät ja juuririkkakasvit eivät tunkeutuisi tähän yli 30 metriä pitkään kukkapenkkiin. Tästä muurista tuli 40 metriä pitkä. Heti muurin rakentamisen jäl- keen touko-kesäkuun vaihteessa laitettiin penkkiin kesäkukkaa kuten ahkeraliisaa. Muurin näkyvä sivu pyrittiin saamaan tasaiseksi asettamalla koloihin pieniä kiviä. Ratkaisuksi otettiin pienet kivet, jotka betonin avulla liimattiin isompien kivien päälle ohjauslangan näyttämän korkeuden mukaisesti. Lisäksi kivien kolot täytettiin murskehiekalla. Näiden kivikkokasvien juuret voivat siten hakea sopivaa kasvualustaa joko vähäravinteisemmasta tai ravinteikkaammasta maasta. Pitkä 32 metrin pituinen muuri katkaistiin kahdesta kohtaa rakentamalla rappuset. Punatähkien odotetaan virittyvät kukkaan ensi kesänä jo heinäkuussa. Rikkakasvien torjunta olisi siten helppoa: siemenlevintäiset rikkakasvit nypittäisiin silloin tällöin pois, kunnes varsinaiset koristekasvit täyttäisivät penkin. Kiviä jäi puolet yli ja varasuunnitelmana oli tehdä toinen muuri puutarhan ja pellon välissä olevan tien kaarteeseen. Samalla istutettiin sen taakse punatähkän mukuloita, jotka aloittavat kukintansa elokuussa. Materiaalina käytettiin samaa kivimateriaalia kuin muurissakin. Muuriprojektin kasvit hankittiin Viherpeukaloista. Paljasjuuriset ruusut upotettiin ensin veteen ja istutettiin riittävän syvään, jotta ne kestäisivät talven. Muurin tasaisen päällyksen rakentaminen olikin suuren työn takana, koska kivet olivat eri kokoisia ja tasaista päällyspintaa ei ollut. Muurin pituudeksi tuli 32 metriä. Ajatuksena on saada muuri kukkimaan pitkin kesää. Maahumalan versot ulottuvat jo pari 48 omapiha. Välittömästi muurikivien taakse murskeen ja mullan vaihtumakohtiin istutettiin matalia perennoja kuten sammalleimua, hopeahärkkiä ja maksaruohoa. Syksyllä istutetaan tulppaaneja, joista saadaan iloa ensi toukokuuksi. Kiinnityksessä käytettiin apuna betonia, joka ujutettiin paikalleen tikulla. Muuri jätettiin päällystämättä pienillä kivillä, joten työnä tämä muuri oli nopeampi kuin ensimmäinen. Kivikkokasveilla pehmeyttä Muurien takana olevan soran päälle tuotiin parikymmentä senttiä hyvää multaa. Lisäksi muuriin tehtiin puoliympyrämuotoinen "erkkeri" ruusuille. Tien ja pellon välillä oli myös korkeusero, joten tästäkin muurista tuli tukimuuri eli vain tienpuoleinen sivu jäi näkyviin
Muuria tulevat pehmentämään monet päällyksen yli ulottuvat kivikkokasvit, kuten hopeahärkki ja maahumala. SORAJALOSTEIDEN NOUTOMYYNTI Lopuksi kivimuurin taakse tehtiin kukkapenkki samalle tasolle kuin itse muurikin. Kukkapenkissä multakerroksen vahvuus on parikymmentä senttiä ja se eristettiin nurmikosta mustalla katekankaalla, jotta heinät eivät valtaisi kukkapenkkiä. Toimitukset autokuormittain tai pienissä erissä, meiltä peräkärryt kuljetukseen. Lajit Uutuustuotteita · kivituhkat, murskeet · sepelit, myös värilliset · suodatinkankaat · täytesora · sadevesiputket · lannoitettu multa · sadevesikaivot · turvelanta · salaojaputket · kuorike/hake · salaojakaivot · täytemaa · suursäkit · leikkihiekka · laattojen asennushiekka · erikokoiset ja muotoiset kivet Käyttökohteita · kivipuutarhat · lasten hiekkalaatikot · pihatiet · parkkipaikat · laattojen asennus · salaojitukset · seinän vierustat · kukkapenkit jne. Tule noutamaan vaikka kivi kerrallaan "Puhtaiden" risujen vastaanotto Kysy täytemaasta edullinen tarjous Kaikki lajikkeet mahdollisuus saada suursäkeissä Aukioloajat: arkisin 10.00-20.00 la 09.00-17.00 Kaskelantie 100, 04220 Kerava www.ykkosraivaus.fi omapiha 49
Betonikivestä tehty muuri on huomattavasti edullisempaa, 40 - 70 euroa metri paksuudesta ja väristä riippuen - harmaa on edullisinta. Kivet muuriin voi hankkia kiviliikkeistä. Kasvihankintoihin käytettiin 500 euroa ja tultaneen käyttämään vielä noin 200 euroa. Muita menoeriä olivat pohjan kaivuutyö, ylimääräisen maan kuljetus lähistölle ja kivien kuljetus kaivurilla, jotka maksoivat yhteensä 600 euroa. Kasvihankinnoista tulee siten kuluja noin 10 euroa metrille. Kiviliikkeestä ostettiin lisäksi pieniä kiviä 100 eurolla. Sementtiin, mustaan kankaaseen ja muihin pientarvikkeisiin kului 250 euroa. Kun rakennettavana on lyhyempi, muuri metrihinta nousee. K KIVET KULJETUS PIKKUKIVET KONEIDEN KÄYT TÖ MULTAKUORMA MURSKEKUORMA 400 1000 100 600 250 150 SÄHKÖTARVIKKEET MUUT TARVIKKEET TYÖ: 100 TUNTIA KASVIHANKINNAT YHTEENSÄ METRIHINTA 150 250 1500 700 5100 70 omapiha 51. Lisäksi on huomioitava rahtikustannukset, jotka voivat olla varsin merkittävät. Murskekuorman hinta oli 150 euroa, multakuorman 250 euroa. Mäntsälän louhoksesta saatavaa punaista graniittia. Muuriprojektin kustannukset ivialan yrityksistä ostettuna graniittikiviaita maksaa materiaalin osalta noin 500-600 euroa juoksumetri, kun aidan korkeus on vajaa metri ja syvyys 20-30 senttimetriä. Oma Piha -lehden rakennusprojektissa itse muurikivet saatiin halvalla, "könttäsumma" oli 400 euroa, mutta niiden kuljetus maksoi tuhat euroa. Näistä kertyi yhteensä 1400 euroa. Niistä tuli muuria 72 metriä, joten kivimateriaali maksoi vain 21 euroa metri. Lisäksi hankittiin valaisimia, maakaapelia ja muita sähkötarvikkeita 150 eurolla. Oma Piha -lehden projektissa työtä tehtiin 100 tuntia, josta kertyi 15 euron tuntihinnalla kuluja 1500 euroa. Hintaa tuli 21 euroa metrille. Työkustannus riippuu hinnoittelusta. Kaikki muuriprojektin kulut yhteensä olivat 5000 euroa eli 70 euroa metriä kohden. Kun muurin rakentaa omana harrastuksena, voi työn jättää hinnoittelematta. Lisähintaa tuli toiset 20 euroa metri. Ne välittävät mm
Kukkasipuleista, taimista, siemenistä ja viljelyn tuotantotarvikkeista käydään kauppaa paitsi Hollantiin ja muihin pohjoismaihin, myös Baltiaan ja Venäjälle. Yaroslav tunnetaan Venäjällä paitsi puistojen ja kirkkojen kaupunkina, myös kulttuurikaupunkina. Puutarhanäkymiä Venäjältä TEKSTI JA KUVAT: YRJÖ HEINONEN SUOMESTA PUUTARHAKAUPPAA VENÄJÄLLE Puutarha-alan kauppa on kansainvälistynyt vauhdilla. Yaroslavissa sijaitsee muun muassa Venäjän ensimmäinen teatteri. Kaupunki kuuluu niin sanottujen matkailukaupunkien kultaiseen renkaaseen, johon lukeutuvat sen lisäksi. Kansainvälistynyt kaupankäynti saattaa tuoda kotipuutarhurien ulottuville koko joukon uutuuskasveja ja entistä kestävämpiä kantoja. Venäjän maantieteellinen sijainti ja puistojen ja puutarhojen pitkät perinteet avaavat tulevina vuosina monia uusia mahdollisuuksia. Yksityisten yritysten osuus on vielä vähäinen. Yksi puutarha-alan kansainvälistä kauppaa harjoittavista suomalaisyrityksistä on Viherpeukalot -yritysten ryhmään kuuluva Viherpeukalot International, jonka asiakkaisiin kuuluu Moskovan pohjoispuolella Yaroslavin kaupungissa sijaitseva MSHP Novoselky -puutarha. Pietari Yaroslav Moskova Puistojen ja kirkkojen kaupunki Muutaman tunnin ajomatkan päässä Moskovasta sijaitsee Yaroslav, tuntematon matkailukaupunki, jonka juuret ulottuvat pitkälle keski-ajan taakse. Kaupungin puutarha on monipuolinen tuotantolaitos, jossa kasvavat suomalaisen osaamisen avulla ruusut, kesäkukat ja puuntaimet. 52 omapiha YAROSLAV K un saavuimme ensimmäisen kerran Yaroslaviin, hämmästyimme kaupungin siisteyttä ja kauneutta. Kirkkoja ja puistoja kaupungissa näkee joka puolella. Yaroslavissa kirkot edustavat historiaa, teollisuus nykypäivää ja puistot vilkasta puutarhakulttuuria. Suomalaisyritysten asiakkaina Venäjällä ovat pääasiassa eri kaupunkien ja valtion yhteisesti tai erikseen omistamat sovhoosit
Niiden arkkitehtuurista välittyy pitkä historia, sillä sota ei ole koskaan runnellut tätä Moskovan lähellä sijaitsevaa kaupunkia. Ruhtinas kaatoi karhun ja päätti sen kunniaksi perustaa kaupungin joen luonnonkaunii- omapiha 53. Yaroslav kulki ympäri suurruhtinaskunnan raja-alueita valloittamassa uusia alueita ja käännyttä- mässä pakanoita kristinuskoon. Varajohtaja Elena Lazareva, johtaja Olga Sorokova, Irina yhteistyöyrityksestä Uljanovski State farmista Moskovasta sekä Novoselkyn nuori agronomi Roman Sovituhin. Kanta on tuotu Suomeen ja sitä monistetaan parhaillaan taimituotantoon Finn-taimen laboratoriossa Mäntyharjulla. muun muassa Rostov, Suzdal, Kostroma, Uglich ja Vladimir. Legendan mukaan ruhtinaan ollessa Volgajoen ja sen sivuhaaran alueella päästivät pakanat karhun hänen kimppuunsa. Osansa maisemassa tekevät runsaat istutukset, joille katujen varsilla on reilusti tilaa. Suurruhtinaan perustama karhukaupunki Yaroslav on perustettu vuonna 1010. Yksi kaupungin monista rantakaduista joen penkereen päällä. Kaupunginpuutarhan visioijat yhteiskuvassa. Maatapeittävä tuhkapensas, joka on jaroslavilaisen valintajalostuksen tulos. Kulttuurin harrastajalle riittääkin erilaisia patsaita ja muistomerkkejä lukemattomasti. Mieleenpainuvaksi kaupunkikierroksen tekee se, että rakennukset ovat vanhoja ja kauniita. Tuohon aikaan valtakunnan pääkaupunki oli Kiova, ja Venäjää sanottiinkin Kiovan-Venäjäksi. Sen perusti Yaroslav "Viisas", joka oli koko Venäjän suurruhtinas
Heikki- Taimenostajia Novoselkyn myymälän pihalla lä, jonka työn tuloksena Venäjä on saanut monta uutta maajoukkuetason pelaajaa. Yaroslavista tuli myöhemmin Venäjän suurimpia vallan keskuksia. Vaikka alueella ei ole omaa öljyntuotantoa, sijaitsee siellä suuria öljynjalostamoja. Matkailijaa Yaroslavissa houkuttelevat paitsi rikas kulttuuri, myös hyvä ruoka ja edullinen hintataso. Talonpoikien muodostaman osuuskunnan toiminta on aikojen saatossa saanut erit- 54 omapiha. Ideana on kertoa, miten datsan pihasta saa kauniin ja toimivan. Rantaravintoloita Havuista tehty kukkakori herättää huomiota kukkakaupan pihalla. peat tuhatvuotisjuhlat. Toivottavasti viimeistään tuolloin saavat monet suomalaisetkin mahdollisuuden nähdä kaupungin loistokkuuden. 2000-luvun Yaroslav Kuudensadantuhannen asukkaan Yarolav elää teollisuudesta. Turisti selviää niukallakin budjetilla, sillä hinnat ovat noin kolmasosan Viron tasosta. Viiden vuoden kuluttua, vuonna 2010 ovat tiedossa hulp- Monipuolinen kaupunginpuutarha Yaroslavin kaupungin puistojen ja istutusten hoidosta vastaa Novoselky-puutarha, joka perustettiin jo vuonna 1925. Tänä vuonna elinvoimainen karhukaupunki täytti 995 vuotta. Siinä yksi esimerkki siitä, miten viettää lomapäivä Yaroslavissa. seen mutkaan. Yaroslav Lokomotiv voitti kausina 2001-2003 Venäjän mestaruuden ollen vielä seuraavana vuonna kolmas. Myös maalitehtaalla ja suurilla kemian tehtailla on merkittävä työllistävä vaikutus. Raskaskoneteollisuus tuottaa muun muassa vetureita ja muita suurkoneita. Syntytarinan johdosta on kaupungin vaakunaan ikuistettu karhu. Tanssien jälkeen sillalla tapellaan tytöistä, ja hävinnyt osapuoli saa kunnian loikata jokeen. Rantabulevardi Mallipiha eli datsa Novoselkyn puutarhamyymälän pihalla. Suomalaiset tuntevat Yaroslavin ehkä parhaiten jääkiekosta. Päiväkierros puistoissa ja kirkoissa, hieno illallinen venäläisten herkkujen äärellä ja yö puhtaassa ja tilavassa hotellihuoneessa. Seuraa valmentaa suomalainen K. Silta johtaa puistojen keskellä olevalle tanssipaikalle
Kuvan kirkon erikoisuutena ovat lattiasta kattoon jatkuvat maalaukset, joihin on kuvattu kaikki Raamatun tapahtumat. Puutarha-alan rinnalla yhtiö toimii myös perinteisen maatalouden saralla ja omistaa esimerkiksi nelisatapäisen liha- ja maitokarjan. -Päivittäinen työaika venyy väistämättä, sillä joka päivä on ratkottava ongelmia ja pohdittava uusia mahdollisuuksia, Lazareva toteaa. Osa pinta-alasta on varattu kesäkukille. Kaikkiaan yhtiö työllistää vakituisesti 280 henkilöä. Valikoimissa on niin puita kuin Rantakatuja pensaita, ja sekä hyöty- että koristekasveja. Lisänä tulevat taimisto, pinta-alaltaan noin 8000 neliömetriä, sekä kahdeksan kukkien vähittäiskauppaa. Monien kasvien kohdalla on jo suurelta osin siirrytty keinovaloviljelyyn, jossa Suomi on maailman edelläkävijämaita. omapiha 55. Kattavalla valikoimalla pyritään vastaamaan kaikkien tarpeisiin. Novoselky-puutarhan varajohtaja Elena Lazareva sanookin, että hän rakastaa työtään kasvihuoneissa ja tekee siksi 10-16 -tuntisia työpäiviä. Vaikka Novoselkyn kasvihuoneet ovat suomalaisittain vanhanaikaisia, matalia moniharjahuoneita, asennetaan niihin nykyaikaista tekniikkaa. Kuvien avulla voitiin paikata luku- tai kielitaidon puutteet. täin monipuolisia piirteitä. Monenkirjava toiminta vaatii paljon työvoimaa ja ahkeria ihmisiä. Selikovyn toimitusjohtaja Yuru Lazarev Yaroslav on täynnä vanhoja kirkkoja. Puutarhan kasvihuoneissa kasvatetaan leikkokukiksi ruusuja, liljoja ja tulppaaneita. Saman periaatteen mukaisesti voi Novoselkyn puutarhan taimitarhalta ostaa lähestulkoon kaikkea, mitä maa päällään kantaa. Venäjän kasvihuoneviljelyssä on viime vuosien aikaan haettu paljon oppia länsimaista, varsinkin Suomesta. Lisäksi kasvihuoneissa tuotetaan tomaatin ja kurkun taimia sekä ruukkukukkia. Puutarhassa harjoitetaan kasvihuonetuotantoa neljän hehtaarin pinta-alalla
Monet perinteisistä pihapuista ovat luonnonvaraisia puitamme, joiden taimia on siirretty suoraan metsistä ja joutomailta. Kestäviä pihapuita lähimetsästä TEKSTI: ROSA VENÄLÄINEN, KUVAT: ROSA VENÄLÄINEN, SÄDE AARLAHTI JA JOUKO TIKKANEN LUONNONPUITA pihapiiriin Haavan lehtien havinaa, kuusien syvää vihreyttä ja tuomen valkeiden kukkien keväistä tuoksua vai syksynpunaisia pihlajanmarjoja ja kotikoivuja, jotka muuttavat tyhjän tontin ikiomaksi pihaksi. Taimien siirtoistutukset onnistuvat helposti nykyajankin kotipuutarhurilta, kunhan vain pidetään mielessä puiden luontaiset kasvupaikkavaatimukset ja istutuksen perusniksit. Vuorijalava 56 omapiha
Varjossa kasvavasta männystä ei tule tuuheaa, vaan jokseenkin ränsistyneen näköisen puun oksat jäävät ohuiksi ja harottavat rungon alaosassakin. Joidenkin lehtipuiden tunnistamisessa sormi saattaa mennä suuhun kokeneeltakin kasviharrastajalta, mutta luonnonvaraiset havupuumme nuori koululainenkin erottaa helposti. Luonnossa mänty tulee toimeen jopa paahteisilla kalliolla. Vaikka kuusen taimet pärjäävätkin isompien puiden alla, tarvitsee kuusi pihapuuna ympärilleen paljon tilaa. Kesäaikana tammen (Quercus robur) tai vaahteran (Acer platanoides) lehdistä ei erehdy edes kokematon luonnossa liikkuja. Koko kotimaisen puuvalikoiman oppiikin tuntemaan nopeasti. Tammen voi saada menestymään vielä Oulun korkeudella. Tuomen kukintaa. Kuusen kävyissä tuoksuu pihka. Puun muotoa, kasvutapaa ja lehtiä tutkimalla saa yleensä selville, mikä puu on kyseessä. Mänty tarvitsee paljon valoa ja tilaa kas- Mänty kestää kuivuutta. vaakseen näyttäväksi yksilöksi. Vanhat, tuuheat, punaruskearunkoiset männyt ovat komeita niin pihalla kuin luonnonvaraisinakin. Ehkäpä se siksi onkin Suomen yleisin puulaji. Havuista kuusi suosii tuoreita, ilmavia ja kosteita kasvupaikkoja, kun taas mänty on hyvin vaatimaton kasvupaikkansa suhteen. Korkeuden puolesta kuusi pitää hallussaan niin Suomen kuin Euroopankin ennätystä: Suomen korkein kuusi on lähes 45-metrinen ja Sloveniassa ennätyskuusella on mittaa jopa yli 60 metriä. Kuusi on erittäin hyvä näkö- ja tuulensuojakasvi, ja kuusiaidat sopivat hyvin esimerkiksi tonttien raja-aidoiksi. Valon lisäksi männyn elinehtona on sen juuristossa elävä sienirihmasto, jonka avulla puu saa vettä ja kivennäisaineita. Vain vilkkaimmin liikennöidyillä paikoilla kuusiaidan istutusta on syytä miettiä kahdesti, sillä ilmansaasteet aiheuttavat kuuselle neulasvaurioita. Aloittelevakin puuharrastaja tunnistaa keväällä tuomen (Prunus padus) valkeat ja tuoksuvat kukinnot. Niin hongaksi kuin petäjäksi kutsuttu mänty (Pinus sylvestris), korkeuksia kohti kurottava kuusi (Picea abies) kuin Pohjolan sypressiksi sanottu katajakin (Juniperus communis) ovat kaikki aivan omanlaisensa näköisiä. Vihreyttä ympäri vuoden Etenkin myöhäiseen syksyyn, varhaiskevääseen ja talviaikaan havupuut tuovat tervetullutta vihreyttä. Myös yksittäiset pihakuuset ovat upean näköisiä ympäri vuoden. Vastapalvelukseksi sieni- 58 omapiha. Monet puut voi tunnistaa melko vaivattomasti tiettyyn aikaan vuodesta, jolloin kasvupaikan voi joko laittaa muistiin tai merkitä huomaamattomasti maastoon taimien siirtoa varten
Suomessa vanhimpien puiden ikä on 700 vuoden tienoilla, mutta Keski-Euroopasta löytää jopa 2000 -vuotiaita tammia. Kalevalassa pihlajasta sanotaan: "Pyhät on pihlajat pihalla, pyhät oksat pihlajissa, pyhät lehvät oksasissa, marjaset sitäi pyhemmät." Pihlaja sulkamaisesti liuskaisine lehtineen, alkukesän valkoisine kukkineen ja syksyn punaisine marjoineen onkin yksi viehättävimmistä luonnonvaraisista pihapuistamme. Useimmat pitävät tuomen tuoksua miellyttävänä, joskin kansan tarinoissa tuomen hajun on arveltu saaneen alkunsa siitä, kun paholainen kävi tarpeillaan tuomipensaan alla. Tammen lehtien muoto poikkeaa kaikkien muiden puiden lehdistä. "Pyhät on pihlajat pihalla", sanotaan Kalevalassa. Haapa syysväreissä. Kukkivia luonnonpuita Tuomi kasvaa kaikkialla Suomen luonnossa, joskin etelässä runsaammin kuin pohjoisessa. Esimerkiksi tammi kasvaa luonnonvaraisena vain LounaisSuomessa, mutta istutettuna sitä tapaa jopa Torniossa saakka. Tuomen valkoisten kukkien tuoksu touko-kesäkuun vaihteessa on vertaansa vailla. Kotipihlajan (Sorbus aucuparia) nimikin kielii, että puulla on ollut pihapiirissä arvostettu asema. Se pärjää hyvinkin vaatimattomissa kasvupaikoissa sekä auringossa että varjossa. Kotipihlaja kasvaa käytännössä katsoen kaikkialla Suomessa. Loppukesään mennessä tuomen pölyttyneet kukat ovat kehittyneet mustiksi marjoiksi. Tuomet menestyvät parhaiten aurinkoisilla ja kalkkipitoisilla kasvupaikoilla. Nopeinta kasvu on kuitenkin ravinteikkaassa ja kosteutta pidättävässä multamaassa. Tammet ovat niin ikänsä kuin kokonsakin puolesta puiden kuninkaita. Myös muina aikoina tuomen tunnistaa omintakeisen tuoksunsa avulla: Hiero puun lehteä tai kuorenpalasta sormissasi, ja nuuhkaise tuoksua, jonka perusosana on amygdaliini -niminen aine. Nahkeat ja jäykät lehdet puhkeavat keväällä metsän viimeisimpinä ja pysyvät toisaalta syksyllä puissa pakkasiin saakka. Vaikka tammi ei kasvupaikkansa suhteen olekaan vaateliaimpia jaloista lehtipuistamme, tarvitsee se kuitenkin valoi- omapiha 61. Se on ulkomuodoltaan usein pensasmainen, mutta voi kasvaa jopa parikymmentä metriä korkeaksi puuksi. Kahdesta muusta luonnonvaraisesta pihlajalajistamme suomenpihlaja (Sorbus hybrida) on keskittynyt Lounais-Suomeen, ruotsinpihlaja (Sorbus intermedia) vieläkin pienemmälle alueelle lounaisrannikolle. Jalo lehtipuutarha Monia jaloja lehtipuita voi istuttaa niiden luontaista levinneisyysaluetta paljonkin pohjoisemmaksi, kunhan puulle vain löytyy suotuisa kasvupaikka. Hieman makeita ja samalla happamen makuisia marjoja voi käyttää ravinnoksikin, kunhan marjan sisällä olevat kivet on poistettu
Älä päästä kasvia ja sen juuristoa kuivumaan kuljetuksen ja säilytyksen aikana. Taimet kannattaa tukea istutuksen yhteydessä tukikepeillä tai -seipäillä, jotka maahan juntattuina ulottuvat taimien alimpiin oksiin saakka. Kookkaimmilla puilla ja huonoissa kasvupaikoissa, kuten sorassa tai louhikossa, on kuopan oltava tätäkin suurempi. Kirurgintarkkaa työtä Kun työskentelet lapion kanssa, pyri välttämään kasvin ja sen juurten repi- Tärkeä jälkihoito Taimet istutetaan huolellisesti parannettuun ja lannoitettuun, pehmeään maahan siihen syvyyteen, missä ne luonnossakin ovat kasvaneet. Suora auringonvalo ja paahde on pienille kasvinaluille aivan liian kova kokemus! Istutuskuopan koko ja syvyys riippuu taimen ja sen juuriston koosta, mutta yleensä suurempien taimien istutuskuoppa on suuruudeltaan 80 x 80 x 80 cm. Sopiva kuljetusastia on esimerkiksi vedenpitävä, yläpäästään avonainen muovipussi tai -ämpäri. Siksi siirtoistutuksissa kannattaa suosia pieniä, alle parinkymmenen sentin korkuisia taimia, jolloin myös juuristoa saa helposti suhteellisen paljon mukaan. Parhaimmillaan taimessa on kolmesta neljään versoa odottamassa innokkaina kasvuunlähtöä ja suureksi, mahtavaksi puuksi tulemista. Istutustaan odottavat taimet kannattaa pitää varjossa ja viileähkössä paikassa. Etenkin keväällä juuriston kehittyminen on nopeaa. Multa poljetaan tiukasti taimen ympärille ja istukasta kastellaan runsaalla vedellä ainakin muutaman päivän, mieluiten viikon ajan. Pyri sen sijaan "kirurgin otteisiin", eli taimen irrottamiseen terävin ja napakoin lapionpistoin. Näin juurtumiseen on hyvät mahdollisuudet. Nyrkkisääntönä voisikin pitää, että taimessa kuin taimessa tulisi olla 2/3 juuristoa ja 1/3 versoja ja lehtiä. mistä ja reuhtomista. Kun siirrät puiden taimia luonnosta pihaasi, kiinnitä huomiota taimen maanpäällisen osan ja juuriston suhteeseen: mitä enemmän juuristoa tulee mukaan, sitä paremmat elämisen edellytykset taimella jatkossa ovat. Kastelun tarve riippuu sen hetkisestä säästä. Luontoa voit kiittää saamastasi taimesta ainakin peittämällä kaivuujälkesi mahdollisimman huomaamattomiksi. Kasvin vahingoittuneet ja pitkiksi venyneet sivuversot voi leikata pois. Toisaalta syksyllä istutettu taimi pärjää pienemmälläkin juuristolla, koska kasvin ei tarvitse varautua kesän kuumuuteen ja suureen vedenkulutukseen. Monet kasvualustansa suhteen vaatimattomat puut pyrähtävät luontaista paremmassa kasvualustassa huomattavan nopeaan ja rehevään kasvuun. omapiha 63. Paitsi tukena taimelle, toimivat kepit myös merkkinä istutuksesta ja estävät osaltaan taimen tallaantumista ja vahingoittumista. Kasvi ei myöskään saa tukehtua hapenpuutteeseen. istuttamaan! Syksyn kosteus sopii hyvin istutustöihin. K eväisin ja syksyisin maa on yleensä kosteaa, eivätkä liian lämpimät säät vie taimilta turhaan voimia. Hyvällä onnella runsaat sateet pitävät huolen taimien vedensaannista, huonolla tuurilla saat itse huhkia helteessä kastelukannujen keskellä
Epäillään, että ensimmäiset omenapuun taimet olisivat aikoinaan päätyneet maahan viikinkien matkassa, sillä jo roomalaiset tunsivat kymmenkunta omenalajiketta. Niinpä luostarilaitos oli aikaansaamassa myös hedelmänviljelyn ensiaskeleita. Toisaalla tässä lehdessä on kerrottu luostarien merkityksestä yrttituntemuksen kasvattajina. Tarhaomenapuiden lisäksi pihoilla kasvatetaan monia koristeomenalajikkeita ja marjaomenapuita. omapiha 65. Toinen vahva kulttuurisuunta viittaa kuitenkin itään, sillä Karjalan kannaksella omenapuita tiedetään viljellyn vähintään seitsemänsadan vuoden ajan. Idän voimakkaasta vaikutuksesta kertovat myös perinnelajikkeiden joukossa oleva suuri venäläislajikkeiden kirjo. Roomaan omenoiden tie kulki tiettävästi Lounais-Aasiasta, jossa niitä on viljelty tuhansien vuosien ajan. Omena päivässä pitää sanonnan mukaan lääkärin loitolla. taimi kantautunut vanhan maalaistalon pihapiiriin. Sotaretkien ja kaupankäynnin myötä omenanviljely levisi paitsi Rooman valtakuntaan, myös luostareihin, joissa omenoihin ensimmäistä kertaa suhtauduttiin ravintokasveina - roomalaiset kasvattivat omenapuita lähinnä niiden koristeellisuuden vuoksi. Vai onko esiäiti varta vasten hankkinut kyseisen lajikkeen ruustinnan tai lähiseudun kartanonemännän kehotuksesta? Tuliaisia Rooman valtakunnasta Omenalajikkeiden jalostus ei suinkaan ole uusi keksintö, vaan meillekin on aikojen saatossa virrannut muinaisten omenalajikkeiden taimia niin idästä kuin lännestä
Jälkimmäinen sai kunnian toimittaa tarhansa hedelmiä peräti Ruotsin hoviin saakka. Noin sata vuotta myöhemmin omia omenakokeilujaan tekivät niin Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe kuin Turun hovioikeuden presidentti Juho Knuutinpoika Kurki. Hedelmätarhojen yleistymistä saatiinkin odottaa 1800-luvulle. Suomen ensimmäinen omenapuu on saattanut kulkeutua meriltä viikinkien matkassa. 66 omapiha. Tuoksuvat omenat houkuttelevat retkelle syyspuutarhaan. Osa omenasadosta syödään sellaisenaan. Orastava omenanviljely koki kovan tappion vuonna 1709, jolloin lähes kaikki Pohjoismaiden omenapuut paleltuivat poikkeuksellisen kovissa pakkasissa. Osa viedään mehustamoon. Omenatarhojen synty Ensimmäinen varma tieto omenanviljelystä Suomessa ajoittuu 1500-luvun puoliväliin, jolloin Erik Fleming perusti omenatarhan Turun kupeessa sijaitsevaan Kuitian kartanoon. Taimet viljelmää varten hän tilasi Tallinnasta
Viimeisellä sadonkeruukerralla on maan tyhjennyksen vuoro, nousi sieltä sitten madonsyömää porkkanaa tai möhötautista kaalia. Lehtien poisto koskee myös avomaan tomaattia. Jos loppukesä osoittautuu liian sateiseksi, voi kesäkurpitsojen päälle laittaa sateen ajaksi irtomuovin estämään maan liiallista kastumista, sillä kurkkukasvien herkkä juuristo ei kestä vettynyttä maata. Liikarehevyys on monelle kasville ongelmallista. Kasveja voidaan pienillä aputoimilla auttaa pysymään kasvukunnossa. Kaikki kasvustot on syytä raivata pois ennen lokakuuta ja ottaa talteen tai kompostoida maan parannusaineeksi. Tuoreet, samana päivänä nostetut vihannekset ovat parasta Suomen suvessa, oli niiden kyytipoikana sitten kepeää kalaa tai linturuokaa. äyttösadon kerääminen aloitetaan puutarhaviljelyksillä tavallisesti jo juhannuksena, kun retiisejä, salaattia ja pikku punajuuria varoen harventamalla saadaan kasvutilaa lopuille vihanneksille. Tämä piirre kannattaa muistaa etenkin savimaissa viljeltäessä silloin, kun kasvupalsta on alava eikä salaojitus toimi kunnolla. Etenkin pienissä kasvihuoneissa varret lahoavat herkästi tyvestä. Sato jää saamatta, jos ilma on kosteaa, ja huone ei tuuletu kunnolla. Hallanvaaran uhatessa Herkin ja arvokkain sato kerätään ennen syyskuun pakkasöitä pois vikuuntumasta eli vioittumasta hallayön alta. Samalla maalevintäiset sienitaudit pääsevät iskemään kesken satokautta. Myös kaikki pensas- ja köynnöspavut ovat arkoja monta tuntia kestävälle K sateelle. Ruissalossa hän tekee jatkuvasti työtä entistä laajemman ja kestävämmän kasvivalikoiman saavuttamiseksi. ARNON Kaikki tomaatit eivät koskaan ehdi kypsyä avomaalla. Kasvi- & pihavinkit Arno Kasvi on Ruissalon Kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri ja monille tuttu myös televisio- ja radio-ohjelmista. Kurkkukasvipenkin ympäri voi jopa kaivaa matalan avo-ojan poistamaan liikoja pintavesiä juuristoalalta. Runsas lehtien leikkaus, kurpitsalla ja kurkulla jopa versojen lyhentäminen, kuivattaa penkin pinnan ja auringon säteet tappavat homeitiöt juurenkaulasta ja mullan päällä ryömivistä varsista. Avomaalla 68 omapiha. Hän on tehnyt tunnetuksi monia uusia ja perinteisiä kasvilajeja ja jakaa auliisti osaamistaan myös kotipuutarhureille. Vihreät raakileet kypsyvät viileässä sisälläkin. SATO K ÄY TTÖÖN ja talvivarastoon Satokautta ei ole syytä katkaista liian aikaisin, jos lämpöä riittää
Jopa myöhäiset, suuret luumutkin kypsyvät ja mehustuvat siedettäviksi, kun ei hätäillä, ja hedelmien annetaan kypsyä rauhassa. Sen sijaan ne ladotaan harvakseltaan, jolloin näkee, jos joku hedelmä alkaa mädäntyä. Talteen otetut tomaattitertut kypsyvät helposti pitkin syksyä eikä niitä tarvitse säilöä vihreinä liemiin, vaikka sellaiset ovatkin herkullisia. Keltamaltoiset talvikurpitsat ovat parhaita ruuanlaittoon ja säilyvät hyvin viileässä, kunhan muistaa, ettei niitä saa pestä kuuraten lämpimällä vedellä. Tuoreesta sadosta nautitaan mahdollisimman pitkään. Vinkkejä kurpitsaruokiin Kesäkurpitsat ja spagettikurpitsat voidaan syödä tuoreruokana salaateissa tai kypsentäen öljyssä wokaten. Tehokas pesu poistaa samalla säilyttävän vahakerroksen kurpitsojen pinnalta. kasvaneet tomaatit leikataan terttuineen laatikoihin. Vatut ja herukat kypsyvät lähes samalla viikolla, ja karviaiset lajikekohtaisesti parin viikon välein. Valoisa, viileähkö huone sopii tomaattien ja kvittenien jälkikypsytykseen. Maan lämpö pitää pakkasukot poissa muovin suojassa olevista hedelmistä. Ellet ehdi keräämään satoa yötä vasten, suojaa se hyvin paikalleen ankkuroidulla muovilla niin, että työn voi tehdä pakkasyön jälkeen. Suojaan kerätään myös kehittymässä olevat tomatillot, kesäkurpitsat, talvikurpitsat ja avomaankurkut. Usein vajaa viikko sisätiloissa saa väkevät ja isot luumut maistumaan niin herkullisilta, ettei hillottavaa jää tähteeksi. Marjat ja omenat talteen! Marjapensaat tyhjennetään kypsymisjärjestyksessä. Silloin se poimitaan pois pilaamasta toisia samassa laatikossa olevia. Isoista täysin kehittyneistä hedelmistä voi tehdä piirakantäytettä tai sosetta, joka korvaa vaikka perunamuusin kaloriköyhempänä soseena ja on hyvää jos se maustetaan oikein esimerkiksi karrilla tai paprikalla, eikä lisätä liikaa kermoja ja voiklimppejä viime vaiheessa. Täysin kehittyneet kesä- ja talvikurpitsat (kovapintaiset) säilyvät syöntikelpoisina kevättalveen, jos säilytyspaikka on noin +10 C ja ilmava. Rastaat ja muuttokottaraiset vain vaativat monin paikoin niin paljon maistiaisia, ettei odottaminen tunnu kannattavalta. omapiha 69. Kypsyviä hedelmiä ei varastoida paksuksi kerrokseksi. Jos saat suojeltua satosi linnuilta pensaissa vähän pidempään, tulevat varsinkin herukat ja karviaiset herkullisimmiksi ja makeimmiksi
Kellarissa juurekset voi upottaa puhtaaseen, kosteaan turve-hiekka-seokseen, jolloin ne pysyvät raikkaina ja mehukkaina koko talven. Multa ei tartu juureksiin ja perunoihin, kun vesi on painunut syvemmälle maahan. Sateet vapauttavat puutarhamaassa piileviä ravintomääriä, ja kasvu ryöstäytyy käsistä niin, että varsinkin kesäkurpitsoilta ja tomaateilta unohtuu hedelmänteko kokonaan. Taimien hoidossa on varottava liiallista kastelua ja lannoitusta. Niiden juurakot talvetetaan kellarissa. 70 omapiha. Juuriston on aina Syyskauden taimipulmia Keväällä istutetut, mutta jurovat taimet on syytä pitää rikkakasvivapaina myös syksyllä ja seuraavina kesinä, jotta juurtuminen saa hyvän alun, ja nuori puu pääsee hyvään kasvuvauhtiin. Muovipussit on aina pidettävät auki, niin että vihannekset ja hedelmät voivat hengittää. Talvisadon nosto ja säilytys Perunalta, pensaspavuilta ja selleriltä voidaan huoletta poistaa osa alimmista varsista vielä elokuun aikana, jotta maan pinta kuivuu ja kasvit pysyvät terveempinä. Emmehän voi etukäteen tietää, tuleeko kesästä kuiva vai kostea. Tämän takia juuresten ja vihannesmaan taimien väleihin ei saa levittää keväisin liian raakaa kompostia. Talviperunoiden ja -juuresten nosto yritetään tehdä kuivalla kelillä - ei sateella tai heti sen jälkeen, jollei ole aivan pakko. Maa-artisokat on niiden ohuen kuoren takia varastoitava aina turveseoksessa. tee niille hyvää. Pieniä satoeriä voi kaupunkioloissa säilyttää parvekkeella odottamassa pataan joutumista. Varo siivekkäitä! Yksi kottaraisparvi, rastaista puhumattakaan, tyhjentää pensaat nolla-ajassa. Suomessa onkin siivekkäät aina otettava huomioon, kun sato kypsymässä. Vasta sieltä ne siirretään lopulliseen talvisäilytystilaan. Siksi lisälannoituksen tarve täytyy hyötykasvimaalla arvioida uudelleen kasvun edistyessä. Heti pellolta kellariin kosteaan siirretyt vihannekset alkavat pilaantua, ja niiden laatu heikkenee syömäkelvottomaksi. Lasitetuilla parvekkeilla kannattaa pitää yksi ikkuna auki, sillä kostea ja kylmä, melkein nolla-asteinen ulkoilma on vihannesten paras säilyttäjä. Omenoiden talvisäilytysastioiksi sopivat vahvat pahvilaatikot, juureksille varataan muovi- tai puulaatikot. Ylös nostettujen perunoiden ja juuresten annetaan kuivahtaa noston jälkeen viileässä ja pimeässä riittävän monta päivää niin, että noston aikaan tulleet haavat arpeutuvat. Siirtovaiheessa käytännöllisiä keräysastioita omenille ja juureksille ovat muovipussit. Havu- ja hyötypuilta kuluu istutuskesä juurtumiseen, sillä myyntivaiheen siirtely ja paikanvaihdokset eivät Daalian lehdet ja kukinnot eivät kestä hallaa. Kvittenit, talviomenat ja jälkikypsytettävät hedelmät kerätään viileään ja ilmavaan välivarastoon, jos se vain on mahdollista. Astiataimikin voi vaatia ensimmäisen kesän toipumisajaksi, jolloin uusia kasvuversoja ei näy
Juureksista lähtevä kosteus pitää kukkien mukulat hengissä. Usein syksyisin on edullisia tarjouksia monista aroistakin taimista, ja kuluttajat ovat omaksuneet syksyn vuoden toiseksi istutuskaudeksi. Kerää komposti kunnon kasaksi yhteen paikkaan, jolloin se ei jäädy pikkupakkasissa, ja talvenkin aikana tapahtuu lahoamista. Poista kompostiin kaikki ylimääräinen kasvijäte hyötymaalta ja puutarhasta. Vesimyyrä on jäniksiä ja peuroja pahempi puutarhan tuhooja suomalaisissa pihoissa. Niiden suhteen olennaista on suojaus ensimmäisenä talvena. Alppiruusut, havupuut, pihalaakerit, mahoniat ja muut ikivihreät ovat kuitenkin syysistutettuina helppoa pakkasen ruokaa meidän ilmastossamme. Jos vesimyyrät tulevat liian röyhkeiksi, saa ne pyydystettyä avatusta myyrän käytävästä isolla metallirotanloukulla. Kunnollinen kevätistutus tehdään rauhassa kaikkine konsteineen seuraavan vuoden huhtikuussa. Verenpisarat, runkoruusut ja jopa pienet sinisarja-liljat (Agapanthus orientalis) voidaan säilyttää ruukuissaan juureskellarissa. Itse varon syysistutuksia. Leikkaa myös kukkaniitty siimaleikkurilla tai viikatteella. Juurakoiden annetaan kuivahtaa varovasti, ennen kuin ne upotetaan noin puoliksi turve-hiekka-seokseen ja nostetaan laatikoissa kellarin hyllylle. Liika kosteus ei tee hyvää perunoille. Syksyn yllätysostokset voi istuttaa talven ajaksi ns. Varsinkin ikivihreät kasvit on suojattava kevätauringolta sitä paremmin, mitä myöhempään syksyllä ne on istutettu. valeistutukseen - hyvään paikkaan talon seinustalle, jossa niitä voi helpommin suojata kevätauringolta ja jyrsijöiltä. Annan kaadetun heinän kuivua niin, että siemenet rapisevat. Ne saavat kuivahtaa pari päivää ennen kellarikautta. saatava kuivahtaa kastelukertojen välillä, sillä hiusjuuret tarvitsevat happea, jotta sienirihmastot pääsevät auttamaan juurtumisessa. Kun on koko talvi aikaa suunnitella lopullisia istutuspaikkoja, voi lopputulos olla paljon parempi. Piha talveksi kuntoon Syynää lehdellisenä aikana pihaasi ja mieti, olisiko syytä tehdä poistoja lehtipuiden joukossa. Sairaat hedelmät puista ja puiden alta kuuluvat kaupungin jätehuoltoon. Vasta sen jälkeen kuiva heinä kerätään kompostiin. Kunnosta kellari ajoissa talvisäilytyspaikaksi. Kaupungeissa isot puut tarvitsevat kaatoluvan viheryksiköltä tai ympäristötoimistosta. Daaliat nostetaan pakkasten jälkeen, niiden varret leikataan noin 5 cm mittaiseksi. Ruosteliljoille ja gladioluksille pätee sama: multa rapistellaan pois ja kasvit laitetaan laatikoissa niinensä kellarin hyllylle. Loukku viritetään avattuun käytävään ilman syöttiä. Omalta tontilta on luvallista jossain määrin poistaa varjostavia ja vähemmän tärkeitä tai hyödyllisiä puita ja pensaita. Aukko peitetään pyynnin ajaksi ylösalaisin käännetyllä laatikolla. omapiha 71. Perunat, juurekset, verenpisarat, ruosteliljat, daaliat ja muut arat kaunottaret siirretään kuivatuksen jälkeen kellariin odottamaan kevättä. Ilman pitää päästä kulkemaan maan pinnassa. Talvijuurekset nostetaan kauniilla säällä. Murskaa osa lehdistä syksyisin ruohonleikkurilla nurmikolle pieneliöiden ruuaksi. Lupakäytäntö vaihtelee paikkakunnittain ja kaupungeittain
Pihaelämää Väreistä energiaa Syksyn väripaletti rakentuu päivä päivältä rikkaammaksi. Anna vaikkapa jokaiselle lapselle oma nimikkotikkunsa. Mutta mistä tietää, joko kompostia uskaltaa levittää ruusupenkkiin. Kun satoa on korjattu vatsan ja kellarin täydeltä, rakennetaan kesän viimeisistä kurpitsoista ja kukinnoista näyttävä asetelma omaksi iloksi ja naapureiden piristykseksi. Kirkkaat vaahteranlehdet, kiulukat, tammenterhot, vihannekset ja hedelmät sopivat kaikki asetelmaan. Tukeva kesäkurpitsa on kuin tehty tikkujen pitimeksi. Joko komposti on valmista? Kompostin valmistumista seurataan ja odotetaan monessa taloudessa kuumeisesti. Ympäristöhoidon asiantuntija Tom Niemi antaa kompostin hoitoon simppelin nyrkkisäännön: - Komposti on valmis, kun se on helposti lapioitavissa, näyttää mullalta eikä haise. Asetelman sävyihin spraymaalatut rautalangat ovat näppärä lisä, joihin syksyn aarteita voi kerätä kuin grillattavaa vartaaseen. Jos kasa on vasta talikoitavissa, ei komposti ole valmista, Niemi toteaa. 72 omapiha. Kullan ja okran sävyt syvenevät ensin kuparinhohteisiksi, kunnes viimeisimpinä leiskuvat enää mustanpunaiset mustikanvarvut ja ruusunkiulukat
Omimmillaan myrkkyliljat ovat nurmikoilla havupuuryhmien katveessa, jossa niiden fosforiset sävyt hehkuvat kauas. Sinivioletit syysmyrkkyliljat (Colchicum autumnale) työntyvät maasta ilmojen viilettyä ja kukkivat sinnikkäästi pakkasiin saakka. Kuten muutkin sipulit ja mukulat, ne viihtyvät parhaiten läpäisevässä maassa. Sipulikukista ei nurmikolle tai pihan muille kasveille ole haittaa edes tiiviisti kasvaessaan, sillä nurmikon kasvukausi pyörähtää käyntiin vasta pikkusipuleiden kukinnan päätyttyä. Kukkasipuleita yhdistelemällä voi pihamaalle taikoa järviä, meriä, jokia ja puroja, jotka muodostuvat vuosi vuodelta vuolaammaksi. Narsissin ja tulppaanin sipulit kaivetaan kolme kertaa syvemmälle. Mikä outo kukka voi nousta maasta vielä syys-lokakuussa, kun maa on musta ja riisuttu. Alastomalta ylväs pieni kukka syksyn pimeydessä näyttääkin. Kuvan kukkameri syntyy helmililjoista ja niiden sekaan lisätyistä balkaninvuokoista. Erikoinen kukintaaika ja kukintojen hätkähdyttävä väri kuuluvat syysmyrkkyliljoille, puutarhan myrkyllistäkin myrkyllisimmille viettelijättärille. Pikkusipulit piilotetaan muutaman sentin välein reilun viiden sentin syvyyteen. Muodonmuutoksia kasvimaalla Moni vihannes voi yllättää, kun niiden annetaan kehittyä täyteen mittaansa. Myrkkyliljat istutetaan maahan kesällä, jolloin niiden mukulat ehtivät juurtua hyvin ennen syksyn tuloa. Salaatille kasvaa tällöin pilarimainen kukkavarsi, parsa muuttuu puikeista tangoista suureksi höyhenpensaaksi, porkkana saa koiranputkimaisen kukinnon ja parsakaali - sehän vasta näyttäväksi muuttuukin. Syötäviä kukkivat parsakaalit eivät ehkä enää ole, mutta syksyistä kasvimaata ne valaisevat soihtujen lailla. Kukkakummajainen Sininen sipulitulva Miltä tuntuisi, jos ruusupenkin tai pihanurmikon tilalla lainehtisi keväällä sininen valtameri. Kukkasipulien paras istutuskausi on syyskuussa. Älä kuitenkaan istuta niitä lämpimään maahan, vaan anna ilmojen ensin hieman viilentyä. Myrkkyliljoista on jalostettu lukuisia lajikkeita, joista kestävimmät menestyvät ongelmitta myös Suomessa. omapiha 73. Ne muistuttavat ulkonäöltään keväisiä krookuksia, joskin kukkien väri ja lehtien puuttuminen saa viherpeukalon tunnistamaan ne omaksi joukokseen - minkä tosin on ehtinyt päätellä jo puoli vuotta krookuksia myöhäisemmästä kukinta-ajasta. Poikkeuksellisen kasvutapansa vuoksi syysmyrkkyliljaa kutsutaan meillä yleisemmin alastonimmeksi. Sinivihreiden nuppujen sisältä paljastuu myöhemmin sitruunankeltaisia kukintoja, jotka paisuvat ilmaviksi kukkapilviksi. Sinisen kukkamassan sommitteluun voi käyttää myös idänsinililjoja, kevättähtiä ja krookuksia, jotka kaikki jäävät verraten mataliksi. Parsakaalista, samoin kuin kukkakaalista, käytetään ruoanlaitossa nuppuasteella olevia kukintoja
Älä unohda arkoja vesikasveja talveksi ulos, ellei altaassa ole reilusti syvyyttä ja suojaavaa mutapohjaa! Lumpeet nostetaan pakkaskaudeksi ämpäreissä kellariin tai vintille. Vaikka valtaosa puista ja pensaista leikataan keväällä, on sääntöön muutama poikkeus. Mahlaa vuotavat kasvit leikataan myöhään syksyllä lehtien putoamisen jälkeen. Koivujen, vaahteroiden, tuomien, kirsikoiden ja luumujen parturoinnit ja har- vennukset onnistuvat parhaiten loka-marraskuussa. Kaipaavatko syreenit, norjanangervot tai onnenpensaat pientä kuritusta. Keskellä pakkastalvea voivat leikkaukset aiheuttaa kylmävaurioita. Jos nämä kasvit leikataan keväällä, leikataan samalla pois kaikki kukinnot jo ennen niiden avautumista! 74 omapiha. Elokuussa voidaan leikata myös niitä pensaita, joilla seuraavan kevään kukintaaiheet kehittyvät jo syksyllä. Pihaelämää Lumpeet kellariin Leikkaa ennen talvea Vesikasvien valikoimat ovat kuluneena kesänä parantuneet ilahduttavasti. Monet kauppojen kasveista kuitenkin kavahtavat talven tuloa
Pienen lasihuoneen hoidossa ei välttämättä pärjäisi edes nykypäivän tomaatinviljelijä, sillä automatiikka on kotipuutarhurimallin kasvihuoneissa lapsenkengissä. Pohjois-Amerikassa, Venäjällä ja Ranskassa. Suolessa kuidusta muodostuu mm. Muuten kosteus houkuttelee paikalle sienitauteja. Lämpimässä ja aurinkoisessa kasvupaikassa menestyvää auringonkukkaa hyödynnetään Suomessa pääasiassa leikkokukkana ja lintujen talviruokinnassa. Jos kasvihuoneessa ei ole lämmitystä, katkaistaan tomaateista latvat viimeistään nyt. Kotiansareiden yleisimpinä murheina ovat liian korkeaksi nouseva lämpötila, vajaatehoinen pölytys ja versojen liiallinen kasvu. Poista samalla sieltä täältä muutamia lehtiä, jotta ilma pääsee kiertämään tomaatintaimien ja terttujen väleissä. Siten kasvu ja kehitys kohdistuvat entistä tehokkaammin hedelmien hyväksi. Pyri tasaamaan lämpötilan vaihteluita päivän ja yön välillä tuomalla kasvihuoneeseen vaikkapa vedellä täytettyjä kanistereita - jokamiehen lämpöboilereita, jotka varastoivat lämpöä päivällä ja luovuttavat sen yön kuluessa kasvihuoneeseen. Halkeamat tomaateissa kielivät siitä, että lämpötila ja ilmankosteus heittelehtii huoneessa liikaa. omapiha 75. Elimistö ei pysty juurikaan sulattamaan inuliinia, joten se kulkeutuu sulamattomana paksusuoleen. Kotipuutarhurin hoivissa komea kasvi saavuttaa hyvällä kasvupaikalla huimia mittoja. Suuremmassa mittakaavassa kasvia viljellään mm. Syksyllä aurinko paistaa pellostakin Tomaattien kypsytys Tuulessa kahisevat suuret, nukkaiset lehdet jäävät toiselle sijalle auringonkukkien kookkaiden, kauniinkeltaisten kukintojen viedessä huomion. Sama pätee myös kasvihuonekurkun lehtiin, joskin kotikasvihuoneissa valkoiselta härmältä ei juuri kukaan voi kokonaan välttyä. Suomessa tutuin auringonkukkiin kuuluva kasvi on juuri isoauringonkukka, mutta myös pikkuauringonkukkaa (Helianthus petiolaris) tavataan mm. satamissa, ratapihoilla ja joutomailla. Terveellisissä maa-artisokan mukuloissa on inuliini -hiilihydraattia, joka on liukoinen, kolmestakymmenestä eri fruktoosista koostuva kuitu. Auringonkukasta saatavia tuotteita ovat öljy sekä rouhe, jota käytetään rehujen raaka-aineena. Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva auringonkukka (isoauringonkukka Helianthus annuus) kuuluu asterikasveihin. Harva tulee ehkä ajatelleeksi, että myös juureksena hyödynnettävä maa-artisokka (Helianthus tuberosus) kuuluu auringonkukkien sukuun. maitohappoa, joka ruokkii elimistön omia hyödyllisiä bakteereita. Kasvihuoneen satokauden ajoitus ei ole kotipihan helpoimpia temppuja. Monissa kunnissa auringonkukkaa istutetaan näyttäviksi maisemapelloiksi, joista kuntalaiset voivat kukinnan loppuvaiheessa käydä keräämässä koristeita kotiinsa kunnan luvalla
Kädentaidot TEKSTI JA KUVAT: SÄDE AARLAHTI SAMMALKYLPYJÄ pikkulinnuille Helposti ja nopeasti syntyvä kylpyallas on kukkakimppua kestävämpi katseenvangitsija, joka tuo iloa myös pikkulinnuille. Altaan pohja tehdään kahdesta kanaverkkokerroksesta, joiden muotoilussa voi käyttää apuna vaikkapa kattilan kantta omapiha 77. Kaikista somisteista ei tokikaan vastaa puutarhuri itse: kasvit ja pihapiirin eläimet yllättävät viherpeukalon harva se päivä. Peipoille oma allas Pikkulintujen vesialtaat ovat puutarhojen klassisimpia yksityiskohtia. Helpoin muoto altaalle on laakea ympyrä, johon altaan kivet ja sammalet saa aseteltua siististi. Se syntyy kanaverkosta ja sammalesta, joista voi rakennella paljon muutakin. O sa puutarhan lumosta syntyy aina yllätyksistä ja löytämisen riemusta. Luonnonläheinen ja helposti lähestyttävä kylpyallas syntyy sammalesta ja kivestä. Lintujen näkökulmasta katsoen ovat pihan suihkulähteen tyrskyt kuin valtameren aaltoja. Yksinkertaisimmillaan lintuallas on vedellä täytetty lautanen, mutta vain pelottomimmat varpuset uskaltautuvat liukkaan posliinivadin ääreen. Peipot ja varpuset mitoittavatkin kylpylammikkonsa oman kokonsa mukaan ja tyytyvät sateen jälkeen kastautumaan lätäköistä pienimmissä. Lintujen oma kylpyallas houkuttelee pihaan lisää elämää ja peilaa ja korostaa samalla kauniisti kasvien raikkaita värejä. Katseen voi kiinnittää pieni patsas, muutama rannalta poimittu, sileäksi hioutunut kivi tai kaunis yksittäinen ruukku, vaikkei siinä kasvia olisikaan. Elävä piha onkin täynnä pieniä yksityiskohtia, joiden kaikkien ei tarvitse olla harkittuja ja pitkäikäisiä. Usein allas onkin puutarhassa yhtä paljon pihan omistajaa kuin lintuja varten. Kaupoista voi ostaa valmiita lintualtaita, mutta lintujen kylpylän voi valmistaa itsekin. Niille sopivassa altaassa on vettä vain muutama sentti. Lisäksi tarvitaan esimerkiksi omenapuiden talvisuojauksista ylijäänyttä kanaverkkoa ja pala tukevaa muovia
Jos sammalallas tehdään pelkästään pihan koristeeksi, sen voi asettaa vaikka oleskelualueen nurkalle. Altaassa voivat kylpeä myös keraamiset savilinnut tai sosiaalinen koristesammakko. Tee näin Lintujen kylpyaltaan pohja syntyy kahdesta kanaverkkoastiasta. Aseta verkkovadit tiiviisti päällekkäin niin, että altaan pohjamuovi jää niiden väliin. Hyvä paikka lintujen kylpyaltaalle löytyy pensaiden tai puiden suojista, jolloin linnut tuntevat olonsa turvatuksi. Huolehdi siitä, että ne peittävät kanaverkon myös altaan ulkoreunassa. Lopuksi altaan keskelle levitetään muovin ja verkon peittävä kivimurska. Kivet voi sävyttää puutarhan väreihin, tai altaan pohjan voi kattaa kaupasta saatavalla värikivikatteella. Kun käytät alun perin neliön muotoisia verkkopaloja, syntyy taitteista astialle tukevat reunat. Verkko altaan ulkoreunoilla verhoillaan seinäsammalella tai muulla helposti metallisäikeisiin tarrautuvalla sammalella. Nosta allas paikoilleen ja täytä se raikkaalla vedellä. Jos haluat varmistaa sammalten säilymisen paikoillaan, voi rautalangasta vääntää pieniä väkäsiä ja tuikata ne sammaltyynyjen keskelle. Viimeistele kivillä Asettele sammaltyynyt yhtenäiseksi kehäksi niin, että eri sävyiset ja kokoiset sammalet vuorottelevat kauniisti. Ulkona kosteus ja sade parantavat entisestään niiden kiinnittymistä. Vuoraa ulkokehä sammalella. Lado altaan ulkokehälle kumpuileva kehä samettisista sammaltyynyistä ja kata pohja kivillä. Lintujen kesäinen uima-allas kannattaa täyttää vedellä vasta lopullisella paikallaan. tai suurta tarjoilulautasta. Mikään ei estä sujauttamasta veteen muutamaa tuikkua, jolloin sammalaltaista saa kauniita juhlakoristeita, pihan koruja. Varsinaiseen somistukseen käytetään palleroisia sammaltyynyjä, joita löytää etenkin kivien ja siirtolohkareiden kyljistä. Tee kaksi samanlaista verkkomuottia, joiden väliin asetetaan vahva muovinpala. Sammalkehyksen keskellä voi sävähdyttää vaikkapa marmorisen valkoinen tai tumman siniharmaa sora. Parhaiten tarkoituksessa kestää allaskumin jätepala, mutta monin kerroin asetettu jätesäkkikin palvelee kesäaltaan eristeenä. Pohjasammal paitsi piilottaa verkon ja muovin, muodostaa myös kosteutta pidättävän alustan altaan reunalle aseteltaville sammalille. Limittäin rosoisen verkkopohjan päälle ladotut sammalet pysyvät melko hyvin paikoillaan sellaisinaan. Altaan sijoituspaikasta ja käytetyistä 78 omapiha. Irrota sammaltyynyt varovasti kivipintaa myöten ja lado ne varovasti koriin tai muovikassiin, jolloin ne säilyvät kokonaisina
· Paketti sisältää 20 sipulia. Villitulppaani mix Helppohoitoiset pikkutulppaanit kukkivat runsaasti ja muodostavat viihtyessään suuria kasvustoja. Kasvukorkeus on n. · Paketti sisältää 5 sipulia. Viherpeukalot maksaa postimaksun 80 omapiha. 8216___ pkt 8217___ pkt 8218___ pkt 8219___ pkt 8220___ pkt 8221___ pkt VAIHTOEHDOT 20 kpl Bastogne -tulppaani 20 kpl Princess Victoria -tulppaani 20 kpl Ballade -tulppaani 80 kpl Villitulppaani mix 40 kpl Narsissi mix 5 kpl Marskinlilja mix Hinta 5,90 5,90 8,90 16,90 14,00 15,00 Liljatulppaani Balladen kukat herättävät ihastusta erikoisilla lilavalkoisilla kukillaan. Kukkien väri vaihtelee valkoisesta keltaiseen ja oranssiin lajikkeesta riippuen. Tarjous on voimassa 30.9.2005 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Narsissi mix SUKUNIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO ALLEKIRJOITUS ETUNIMI Helppohoitoiset narsissit kukkivat useita vuosia ja leviävät sivusipulien ansiosta. Se kasvaa n. Hinnat sisältävät alv:n. Kasvukorkeus yli 1 m. Narsissien kasvukorkeus on n. · Paketti sisältää 20 sipulia. Tuotteilla on 14 vrk:n palautus- ja huomautusaika. · Paketti sisältää 20 sipulia. Kevät täyttyy ilosta ja väreistä, kun kukkaryhmän kätköistä nousee joukko raikkaita sipulikukkia. Tilaukset kupongilla, puhelimitse (05) 750 1100 ma-pe 8.00 - 16.00, faxilla (05) 325 0355, sähköpostilla postimyynti@viherpeukalot.fi tai netistä www.viherpeukalot.fi Ballade Tilaa kotiin Tuotenro. 10-30 cm. 40.50 cm. 40-50 cm. Tilaa nyt sipulit ja varmista ensi kevään kukkaloisto pihallesi tai parvekkeellesi. Princess Victoria Princess Victoria -tulppaanin upeat punavalkoiset kukat ovat erityisen kestävät. Ballade kasvaa n. 50-60 cm korkeaksi. Villitulppaanit sopivat istutettavaksi melkeinpä minne vain: perennojen sekaan, kivikkoon sekä pensaiden alle. Helppohoitoiset tulppaanit ja komeat marskinliljat istutetaan syys-lokakuussa. Kasvukorkeus n. SYYSSIPULIT Kasvipuoti Bastogne Bastogne on perinteinen punainen tulppaani, jonka kukat ovat suurehkot ja erityisen kestävät. · Paketti sisältää 40 sipulia (4 eri lajiketta, 10 sipulia/lajike). POSTITOIMIPAIKKA PUHELIN Marskinlilja mix VASTAUSLÄHETYS Sopimus 5009992 45003 Vastauslähetys VIHERPEUKALOT Marskinliljan korkeat kukinnot ovat upea näky. 40-50 cm korkeaksi. Hintoihin lisätään postituskulut 6,90 euroa/ lähetys, kotiinkuljetus +2,00 euroa. · Paketti sisältää 80 sipulia (4 eri lajiketta, 20 sipulia/lajike). Tuotteet toimitetaan tilaajille syyskuun aikana lajikekohtaisine kasvatusohjeineen
Kevättalven numerossa mm. Kevään kasvua ilmassa Rakkaimmat huonekasvit + Pihapolut kuntoon + Lehtien kultaa ja purppuraa + Vedenalainen kasvimaailma + Kivikaari muutospihalle omapiha 81. Oma Piha 1/2006 ilmestyy 9.3
Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Oma Piha -lehti Asiakaspalvelu PL 28 04131 SIPOO Postimerkki ISSN 1459-9783 2. Kaikki tilaajat osallistuvat keväisen Hollanninmatkan arvontaan. Postitse Oma Piha, PL 28, 04131 SIPOO Sähköpostilla asiakaspalvelu@omapiha.info Puhelimitse (Arkisin klo 9-15): 040-8468224 Internetistä www.omapiha.info Kestotilaus Vuositilaus Irtonumero 19,90 23,60 5,90 Lehtipisteistä PALVELUKORTTI 2005 Tällä kortilla voit hoitaa tilauksesi ja osoitteenmuutoksesi. Jos olet jo tilaaja, merkitse asiakasnumerosi osoitelipusta tähän_______________________________________________________________ 12 kuukauden tilausjakso sisältää 4 painettua lehteä täynnä tuoretta lukemista sekä rajoittamattoman käyttöoikeuden Internet-palveluun osoitteessa www. Osoitetietoni ovat muuttuneet, uusi osoite alla. toimitus@omapiha.info Päätoimittaja Jouko Tikkanen jouko.tikkanen@omapiha.info Toimituspäällikkö Säde Aarlahti sade.aarlahti@omapiha.info Avustavat toimittajat Monica Äijälä, Rosa Venäläinen, Maija Sinisalo, Yrjö Heinonen Graafinen suunnittelu Taija-Tuulia Tammelin Kustantaja Puistomedia Oy - Suomen Omapiha PL 28, 04131 SIPOO Mediatiedot www.omapiha.info Tilaajan nimi ______________________________________________________ Lähiosoite ________________________________________________________ Postinumero _____________Postitoimipaikka _________________________ Puhelinnumero ____________________________________________________ Ilmoitusmateriaali aineisto@omapiha.info Painopaikka Priimuspaino Oy, Loimaa Ilmestyminen Painettu lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa: maaliskuussa, toukokuussa, kesäkuussa ja elokuussa. lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lopetan Oma Piha -lehden tilauksen maksamani tilausjakson päätyttyä. vsk 82 omapiha. Tilaan PIHAKALENTERIN 2005/2006 ja Pihan suunnitteluoppaan hintaan 19,90 (Lisäksi postitusmaksu 3,10 .). Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä ja julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Sähköinen lehti osoitteessa www.omapiha.info joka päivä 24 tuntia. Copyright Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Oma Piha -lehden lupaa on kielletty. TILAA OMA PIHA! Kestona vain 19,90 /vsk Tilaukset ja asiakaspalvelu: Tilaamalla Oma Piha -lehden, saat neljä asiantuntevaa lehteä täynnä vinkkejä ja ideoita. omapiha.info Toimitus Oma Piha, PL 28, 04131 SIPOO Tilaan Oma Piha -lehden kestona seuraavasta numerosta alkaen hintaan 19,90 / vuosikerta Tilaan Oma Piha -lehden vuosikerran määräaikaisena (4 numeroa eteenpäin) hintaan 23,60 . Lehti vastaa ainoastaan tilaamastaan aineistosta. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim
omapiha 83
PAL.VKO 2005-41 0 5 0 0 4 681239-0504 Syyskuvasto 2005 on ilmestynyt! Viherpeukaloiden suosittu Tilaa syksyn kasvit helposti ja edullisesti suoraan kotiovellesi. www.viherpeukalot.fi - (05) 750 1100 - postimyynti@viherpeukalot.fi Jos et ole vielä saanut syyskuvastoa, soita asiakaspalveluun (05) 750 1100 niin lähetämme sen Sinulle.