Suosikkikasvi
TEKSTI: REA PELTOLA, KUVA: VESA KOIVU
JALORITARIN
omapiha
Jaloritarinkannukset kaipaavat syvämultaista maata, joka ei kuivu liiaksi. Pikku delfiiniä muistuttavat nuput avautuvat alhaalta ylöspäin. Ritarinkannukset kasvattavat suoran varren, jonka latvaan kehittyy kukkaterttu. Kukan keskellä on pienten terälehtien muodostama silmä. Ne viihtyvät myös melko varjoisilla paikoilla. Ritarinkannukset sietävät pikkupakkasia hyvin, joten toisinaan myöhäisimpiä kukkia voi poimia vielä lumen keskeltä. J
KANNUS
aloritarinkannukset (Delphinium Belladonna-, Elatum- ja Pacific-ryhmät) ovat upeita kasveja. Niinpä ritarinkannuksille on hyvä rakentaa pysyvä kehikko, jonka läpi varret saavat kasvaa.
omapiha. Niiden kukinta alkaa heinäkuussa ja jatkuu pitkälle elokuuhun. Jos lakastuneet kukinnot leikataan pois, syksyllä ilmaantuu usein uusia nuppuja. Metrin, puolentoista korkuiset varret taittuvat helposti tuulessa. Kukat voivat olla valkeita tai himmeän vaaleanpunertavia, mustanvioletteja tai heleän sinisiä ja kaikkea niiden väliltä
Tunturin laella, raikasta ilmaa hengitellessä tuntuu, kuin olisi muuttunut osaksi lasimaalausta. Suomen maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383, Loimaa, avoinna syys-huhtikuussa ti-su klo 10-17. Auringon valo ja kasvineste yhdessä saattavat nostattaa ihoon palovamman kaltaisia rakkuloita. Loviisan pihapiirit ovat herkullisen persoonallisia. Tämän vuoden teema ilahduttaa puutarhan ystäviä. Wanhassa Wara Parempi 2.-3.9.2006 Loviisassa. Melkein kaikkea saa kokeilla ja nuuhkaista sekä nappeja painella. Yhteyshenkilö Rauni Eteläsaari, puh 040-7458807 www.wanhassa-wara-parempi.fi MAATALOUSMUSEO Aidot tarinat, vuodenkiertoa seuraavat työt ja uudet sekä vanhat koneet tulevat tutuiksi Sarka-museossa. Modernismin kauden suomalainen maisema- ja puutarha-arkkitehtuuri, 19.9.-2.10.2006 Sanomatalo, Helsinki RUSKARETKI Lapin upeat vaellusreitit kutsuvat. Kasvin kitkemistä tai leikkaamista varten pitää suojautua hansikkain ja haalarein. Kasvi saattaa aiheuttaa voimakkaita iho-oireita, Kasvinsuojeluseurasta muistutetaan. Askarteluvinkkejä löytyy nettiosoitteessa www.fiskars.com
omapiha. puh 02-763 7700 www.sarka.fi MODERNISMI TUTUKSI Maisema-arkkitehtiliiton 60-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetään Helsingin Sanomatalossa näyttely teemalla Modernismin kausi. puh 019-230 066 www.billnas-rilax.com WANHASSA WARA PAREMPI Perinne- ja korjausrakentamisen päivät järjestetään jälleen Loviisassa. Konelypsyäkin pääsee yrittämään. Vanhojen puukotien lisäksi nyt pääsee tutustumaan pihoihin. Värien loisto on ylittämätön. Lisätietoa jättiputken tunnistamisesta ja torjunnasta on Ympäristöhallinnon verkkosivuilla: www.ymparisto.fi
Pihapöytään
Askartelu rentouttaa. Modernismin kaudelta tunnetaan hyvin Alvar Aalto, mutta puutarhat ovat tähän asti jääneet sivuosaan. Taimiston ja antiikkimyymälän yhteyteen avattiin viime kesänä taide- ja käsityöliike. Kärkikohteet
KÄSITYÖRIIHI Billnäsistä löytyy monenlaista katsottavaa. Se sijaitsee ruukkimiljöön ikivanhassa riihirakennuksessa. Mikäli kasvinestettä joutuu iholle, on se huuhdeltava pois vedellä. Itse tehdyt koristeet ovat kiva lisä loppukesän kahvipöydässä. Rakkaudesta ruskaan - kuusi kauneinta viikkoa -lomapakettia tarjoaa Hotelli Ylläs-Saaga. puh 016-2158000 www.yllassaaga.com
Varo
ukonputkea
Jättiukonputki (Heracleum mantegazzianum) saapui Suomeen 1800-luvulla koristekasvina. Nykyään sitä tapaa jokivarsilta ja puistojen laidoilta. Fiskarsin muotoleikkureilla, kuviosaksilla ja kulmalävistäjillä tulee siistiä jälkeä nopeasti. Se toteutetaan yhdessä Puutarhataiteen seuran ja Teknillisen korkeakoulun kanssa. Billnäsin Käsityö- ja Antiikkiriihi, avoinna arkisin klo 10 - 17 ja viikonloppuisin klo 11 - 15
Työleveyden säätö onnistuu kuuteen asentoon. Saatavilla hyvin varustetuista puutarhaliikkeistä, hinta noin 12 .
Sieniretki
Syksy kutsuu sieniaiheiselle piknikille. Lehdenkärjet
Veden äärellä
Veden solina virkistää väsyneen mielen. Piikin välit voidaan säätää sopivaksi isommille ja pienemmille roskille. Nyt kaduilla huristavat autot ja kalliotkin on rakennettu. Suihkukaivo Rustic, K-Rauta Lanterna, hinta 99 .
GARDENIA
Haravointiin
Lehtiharavan aika koittaa taas. Gardenan Combisystem-säätöharava tekee sen mitä lupaa. Missä leikitään ja oleskellaan. Pohjoismaissa on viime aikoina osattu suunnitella kivoja ja toimivia korttelipihoja. Mansikka käyttää runsaita esimerkkejä Ruotsista ja Tanskasta sekä peräänkuuluttaa samaa yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen ajattelua Suomeen. Tukeva muovirakenne ei ruostu. Pihat, kadut ja kalliot olivat suosittuja leikkipaikkoja. Kestävä polyresiininen seinäsuihkulähde muistuttaa erehdyttävästi valurautaa, mutta painaa vain murto-osan raudan painosta. Huraa! Kirjan lopussa on käytännön opas joka neuvoo miten toimitaan ja edetään, kun halutaan parantaa omaa pihaa. Piknik-kori 69 , viinipullokori noin 25 ja fleecehuopa 16 , kaikki Askosta.
KIRJOJEN KÄRJET
KAIKKI MUKAAN Arkkitehti Mikko Mansikka syntyi ja kasvoi Töölössä. Työvälineeltä vaaditaan paljon: taipuisuutta, jämäkkyyttä, kestävyyttä ja keveyttä. PIHOJA IHMISILLE Mikko Mansikka Multikustannus 172 sivua ISBN: 952-46-102-1 Hinta 42
omapiha
Mitä virkaa hoitivat hadot ja pielekset. HELLETTÄ, HEINÄPOUTAA Sirkka-Liisa Ranta Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, kesäkuu 2006 21 sivua ISBN: 51-746-77-6 Hinta 42
TRAKTORIN NIPPELEITÄ Henkan perhe muuttaa maalle. Puoli mitallista sekoitetaan 4 litraan kasteluvettä. Elokuussa 1736 neljä vuotta kestäneet puutarhan rakennustyöt Rheinsbergin linnassa oli saatu päätökseen. Kirja ilahduttaa lapsia ja aikuisia, joita maaseudun elämä kiinnostaa. Ward perusti lisäksi Haagassa Carlsron kuuluisan kauppapuutarhan.
NE
KO
Pienen puun ruoka
Tavalliset kukkalannoitteet ovat liian voimakkaita pienikasvuisille bonsaipuille. Vuonna 186 Carl Teodor "C.T." Ward asettui Finska Trädgårdsföreningin (Suomen Puutarhayhdistys) Helsingissä sijaitsevan puutarhakoulun johtajaksi. Vuosia sitten
Fredrika Runeberg, jonka puutarhasta kerrotaan tämän lehden sivuilla, muistetaan myös yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän oli mukana perustamassa Porvooseen varattomien tyttöjen koulua vuonna 1846, vuosikymmeniä ennen kansakoulujen perustamista maahamme. Maaseudun ihmeisiin pääsee osalliseksi kirjan sivuilla, Henkan matkassa. Heinänteon kulttuurihistoria on kuvattu niin elämänläheisesti, että kirjaa silmäillessä sitä alkaa lukea kuin romaania. Kirja on varsinainen aarre. Esimerkit ja tarinat elävät. Se on kivaa, sillä siellä on paljon traktoreita ja muuta mielenkiintoista. Lannoitetaan kasvukauden aikana kolmen viikon välein.
UPPOUDU HEINÄÄN Moniko tietää, miten heinää tehtiin ja varastoitiin. C.T. Rheinsbergin linna sijaitsee Berliinin pohjoispuolella. Kansan tavat, tottumukset ja epäluulot on tarkkaan tutkittu. Rokokoo- ja englantilaistyylejä kauniisti yhdistävään puistoon pääsee nykyään tutustumaan ympäri vuoden. Dinosauruksen munat pellon laidassa ja moni muukin outo ilmiö saavat selityksen. Preussin nuori kruununprinssi Fredrik, josta myöhemmin tuli Fredrik II Suuri, muutti kuitenkin samaan aikaan Berliiniin valmistautuen nousemaan hallitsijaksi. Neko Bonsailannoite on nestemäinen erikoislannoite kaikille havu-, lehti- ja huonebonsaille. Hän oli tässä toimessa 11 vuotta, kunnes koulu lopetti toimintansa. Ajat ovat kovasti muuttuneet viime vuosikymmeninä. HENKKA MAALLA Paula ja Kari Havaste WSOY, elokuu 2006 40 sivua ISBN: 51-0-3100-7 Hinta 23
omapiha
Joinakin vuosina alueelle on istutettu talveksi vielä havuja, jotka sopivatkin hyvin eduskuntatalon jyhkeyteen.
Kuuman kesän kukat
- Tänä kesänä istutusaikaan juhannuksen alla oli niin kuuma, että paikalle varatut taimet pääsivät venymään, Jukka Ukkonen kertoo. Paikka käydään tarkistamassa päivittäin, mutta ei kukkatarha vieläkään ole yhtä tärkeä kuin kaupungin ykkösistutus Runebergin patsaan ympärillä. Ainakin daaliat tulivat suunnitelmaan mukaan sen vuoksi, että kukinta jatkuisi myöhään syksyyn asti, Jukka Ukkonen kertoo.
E
duskunta käyttää Suomessa korkeinta valtaa. Keskikesällä kukat
10 omapiha. Päiväkävelyllä
TEKSTI: REA PELTOLA KUVAT: JOUKO TIKKANEN JA VESA KOIVU
Rakennuksen jyhkeä pylvästö ja kukkien niittykukkamainen keveys luovat mielenkiintoisen, mutta ehkä liiankin vastakohtaisen parin.
Tasavallan KÄYNTIKORTTI
Eduskuntatalo kohoaa arvokkaana korkealla mäellään. Helsingin Kaupungin vastaava piiripuutarhuri Jukka Ukkonen kertoo, että jokunen vuosi sitten alueesta vastannut kaupungin katuosasto säästi ja jätti kesäkukat kokonaan istuttamatta eduskuntatalon eteen. Sitä ei välttämättä arvaisi eduskuntatalon käyntikorttina toimivien istutusten perusteella. Suunnitelmissa otetaan huomioon myös hoitajien toiveet, jotta kasvit viihtyisivät paikoillaan. Siinä missä nurmi rajoittuu vilkkaaseen Mannerheimintiehen, on kapea kukkaistutus, ehkä paikalleen vähän pieni, mutta näkyvä ja merkityksellinen.
vaihdetaan, ja tilalle istutetaan kesäisiä ryhmäkasveja. - Asiasta nousi sellainen
häly, että heinäkuussa kukat tulivat kuin tulivatkin paikalleen! Nykyisin alue kuuluu Helsingin kaupungin ympäristötuotanto-osaston hoitoon. Kevätkukat loistavat penkissä äitienpäivän tienoilta juhannusviikolle asti. - Kasvit jouduttiin sen vuoksi latvomaan heti alkuun, ja kestää jonkin aikaa, että ne tuuhettuvat. Sen komean portaikon ja pylväsrivistön edessä on nurmikenttä presidenttipatsaineen. - Istutuksen on suunnitellut Kirsti Oksanen, joka suunnittelee kaikki muutkin kaupungin kesäkukka-alueet
Istutukset toistivat samoja sävyjä kuin Markku Pirin suunnittelemat kisatekstiilit. Parhaillaan on eduskunnan 100-vuotisjuhlavuosi, sen lisäksi Suomi on puolen vuoden ajan Euroopan Unionin isäntämaa. Tämänvuotinen istutus tuo eniten mieleen kesäisen kukkaniityn; violettia, kellervää, valkeaa, sinistä, punertavaa, hieman hentoa ja harsua. Panostus oli yleisurheilun maailmanmestaruuskisojen ansiota. Käyntikortti-istutus on aika vaatimaton siihen nähden, että arvovaltaisia vieraita saapuu Suomeen joukoittain. Ehkäpä se hyvinkin kuvastaa suomalaista arvoasteikkoa. Urheilu on sentään uljasta, mutta kukapa nyt jaksaisi niin hirveästi riehaantua parlamentarismista ja kansainvälisestä yhteistyöstä!
Kukat kyllä tuuhettuvat loppukesään mennessä, ja varsinkin daalioiden toivotaan huolehtivan kukinnasta pitkään.
omapiha 11. Eduskuntatalon edessä olevassa kukkaistutuksessa on tänä kesänä viileitä limen ja violetin sävyjä.
2005
Kirsti Oksasen suunnittelemassa istutuksessa toistuivat viime vuonna Helsingin MM-kisojen tunnusvärit.
Runsas kukinta vaatii säännöllistä hoitoa ja huolenpitoa; kukkia kastellaan ja lannoitetaan, lakastuneita kukkia poistetaan ja rikkaruohot kitketään.
Kuumimman kesän aikaan tehty istutus oli vielä Euroopan Unionin juhlavieraiden saapumisen aikaan niittykukkamaisen harsu.
Vuoden 2005 yleisurheilun MM-kisojen kunniaksi suunnitellut istutukset olivat täyteläisiä ja komeita.
Kukkia urheilulle
Kesällä 2005 istutukset olivat hyvin komeita
Kun kasvit kaivaa maahan syksyllä, säästyy sekä aikaa että rahaa. Syksy onkin oivallista aikaa kasvien istuttamiseen. Istutuksissa onnistuu, kun ne tehdään talven ehdoilla.
12 omapiha. Ajankohtaista
TEKSTI, PIIRROKSET JA KUVAT: SÄDE AARLAHTI
Istutusten SYKSY
Keväällä on kosteaa ja kesällä lämmintä, syksyllä yleensä molempia
Rikas pihamaisema syntyy yhdistelemällä erilaisia kasveja.
omapiha 13
Heille syksyn pitkä istutuskausi onkin elinehto, sillä muutaman kiireisen kevätviikon aikana ei kaikkia istutustöitä mitenkään ehdittäisi tehdä. Viime vuosina yhä useampi kotipuutarhurikin on löytänyt syyskauden istutussesongin.
Kosteanlämmin syksy
Syksyä pidetään kosteana vuodenaikana, mutta viime vuosina on Suomessakin koettu myöhäiseen syyskuuhun jatkuvia intiaanikesiä. Oikein tehty istutus takaa hyvän kasvuunlähdön.
KUMPU
VESIVAKO
JUURITILA
OJITUS
Pihan ominaisuudet on otettava huomioon kasvivalinnoissa. Kalenterin seuraamisen sijasta voi ve-
14 omapiha. Sammalleimu kukoistaa kallionkoloissakin.
täistä kumisaappaat jalkaan ja tarkastaa, joko lähimetsässä näkyy itiölakkeja. Syysistutusten edut ovat suurimmillaan silloin, kun siirretään valmiiksi maassa kasvavia kasveja. Ilmat viilentyvät ja hellepäivät vaihtuvat sadepilviin, mutta kesän lämpö säilyy maassa. Kun keväällä riesana on pitkään jäätyneenä pysyttelevä maa, ehtii syksyn istutuksille rakentaa kunnolliset ja kauan palvelevat kasvualustat jo kesän lopulla. Syksy on istuttajan kulta-aikaa. Hyvä sienisyksy on myös hyvä istutussyksy. Vielä ei kuitenkaan ole aika saattaa pihaa talviteloille. Vain poikkeuksellisen sateisina vuosina syksyn kelit voivat olla istutuksille liian kosteita. Otollisia istutuskelejä odotellessa ehtii rauhassa tehdä suunnitelmia ja muokata istutuspaikat valmiiksi taimia varten. Nyt onkin oivallinen aika siirtää pieniä
S
yyskuussa pihan kasvukausi alkaa olla lopuillaan, vaikka daaliat vielä hehkuvatkin, ja syksyiset maksaruohot ovat vasta pääsemässä parhaimpaan kukoistukseen. Syysistutuksia suunnittelevan kannattaakin seurailla sääennustuksia ja odottaa, kunnes epävakaista säätä on jatkunut muutaman viikon ajan. Jos sateita ei ilmaannu koko syksynä, voi istuttaja lohduttautua sillä, että keväällä lumen sulamisen jälkeen voi lapiohommien sijaan heti antautua hauskoihin istutuspuuhiin. Syysistutuksia on pidetty haasteellisina ja epävarmoina, mikä
ei yleensä pidä paikkaansa. Syysistutukset ovat pitkään säilyneet ammattilaisten bravuureina. Vaikka päivät lopulta viilentyvät, ei maassa ole sen enempää kosteutta kuin keskikesän helteilläkään
Mitä aremmasta kasvista on kysymys, sitä enemmän sille tulisi varata aikaa juurtua ennen roudan tuloa. Ruukuissa koko kesän kasvaneita puita ja pensaita voi turvallisesti istuttaa jo alkusyksystä. Taimia kannattaa silti tarkastella kriittisesti. · Uudet mansikantaimet ehtivät juurtua, kun ne istutetaan viimeistään elokuussa. Uusia kasveja hankkiva ilahtuu taimitarhojen syystarjouksista, sillä syksyllä sama kasvi voi maksaa murto-osan kevään hinnasta. Puuvartiset kasvit siirretään ja istutetaan mieluiten lepotilassa eli vasta silloin, kun niiden lehdet ovat varisseet. Istutuksen oikeaa ajankohtaa säätelee maan jäätyminen. Syysistutuksiin sopivat niin perennat, pensaat kuin puutkin. Koska
taimet ovat kukinnan jälkeen saaneet rauhassa kerätä energiaa, on syksyinen istutusaika mitä otollisin ajankohta esimerkiksi kaunokaisten, kevätesikkojen, vuorenkilpien ja pikkusydänten istuttamiseen. · Kevätistutuksiin säästetään kärhöt, köynnöshortensiat, ryhmäruusut, alppiruusut ja atsaleat, hedelmäpuut ja kaikki erityisen talvenarat kasvit.
omapiha 15. Etenkin puuntaimien tulisi olla suorarunkoisia ja vahvajuurisia.
Aloita astiataimilla
Syksyllä voi istuttaa lähestulkoon kaikkia kasveja riippumatta siitä, ostetaanko ne ruukutettuina vai paljasjuurisina. Aivan kaikille kasveille syysistutusta ei silti voi suositella. Myös jalojen ryhmäruusujen
Syysistutusten ABC
· Astia- ja paakkutaimia voi istuttaa läpi kasvukauden, myös syksyllä. Kun haihduttavia lehtiä on mahdollisimman vähän, kasvit sopeutuvat parhaiten istutuksesta aiheutuviin muutoksiin. Esimerkiksi köynnöksille suuri ja tehokkaasti toimiva juuristo on elinehto, eivätkä juuret syksyllä istutettaessa tahdo ehtiä kasvaa riittäviksi. · Myös ikivihreät kasvit istutetaan jo elokuussa, jotta ne ehtivät asettua ennen talven tuloa. Taimien heikko laatu heijastuu kasvuun useiden vuosien ajan. · Paljasjuurisina siirrettävät pensaat ja puut istutetaan lehtien varisemisen jälkeen. Helpoimpia istutettavia ovat keväällä kukkivat perennat, jotka juurtuvat syksyllä nopeasti ja hanakasti. · Kestäviä maatiaisperennoja voi siirtää maan routaantumiseen saakka. Kesän jäljiltä myös kasvien vaivat ja väärät istutuspaikat ovat tuoreessa muistissa. Syyskesän puutarha kutsuu istutustöihin.
Kun taimi pääsee maahan syksyllä, voitetaan kevään kasvuaikaa.
metsäpuita ja järjestellä pihan kukkapenkkejä uuteen uskoon
Kosteissa painanteissa sipulikasvit kuitenkin mädäntyvät herkästi. Tärkeää on paitsi kuopan syvyys, myös sen riittävä leveys. Matalat perennat menestyvät noin parinkymmenen sentin syvyisessä kasvualustassa. Nurmikolle sipuleita varten kaivetaan useamman sipulin mentävä kuoppa, jonka nurmikansi nostetaan pois yhtenäisenä levynä. Kukkia avautuu sitä varhemmin, mitä aikaisemmin sipulit ja mukulat kaivetaan maahan. Hyviä kasvualustan aineksia ovat turve ja hiekka, joita voi kivennäismaahan sekoittaa esimerkiksi kolmanneksen kumpaakin. Kun isojen sipulien päälle on levitetty kerros multaa, pintakerrokseen voi istuttaa vielä pieniä posliinihyasintteja, talventähtiä tai pikarililjoja. Oikea istutussyvyys määräytyy sipulin koon mukaan niin, että istutussyvyys on kolme kertaa sipulin oma korkeus. Sipuleita varten ei maata yleensä tarvitse parantaa, sillä tavallisesti niitä piilotetaan sinne, missä kasvaa muitakin koristekasveja. Liljat, tulppaanit, narsissit, sinililjat ja krookukset ovat pihan rakastetuimpia kukkijoita. Jo yhdestä sipulipussista tulee iso ilo, kun ryhmä krookuksia putkahtaa keväänharmaalle nurmelle. Onnistuminen on lähes sataprosenttista, kunhan sipulit syksyllä saavat riittävästi vettä juurtuakseen. Keväällä istutettaviksi jätetään myös myöhään syksyllä kukkivat nauhukset ja asterit sekä arvokkaimmat havupuut, sillä ikivihreät kasvit haihduttavat myös talvella ja tarvitsevat siksi vakiintuneen juuriston.
Sormet mullassa
Syysistutuksiin pätevät suurimmaksi osaksi samat neuvot kuin kevätistutuksiinkin. Ahtaasti ja huolimattomasti istutettujen kasvien juuret kietoutuvat solmuksi, jolloin niistä ei ole kasville kovinkaan suurta hyötyä. Kukkasipulien viehätys piilee niiden mutkattomuudessa. Oikein istutettuina juuret levittäytyvät tasaisesti joka suuntaan ja kasvavat tasapainossa lehvästön kanssa niin, että kasvi saa maasta aina tarvitsemansa veden ja ravinteet. Suuria perennoja ja pensaita varten kasvualustasta on tehtävä puolen metrin syvyinen, kun taas puuntaimille kaivetaan noin metrin syvyinen kasvupaikka. Niitä voi kaivaa yhtä hyvin ruusumaahan kuin nurmikolle omenapuun alle. Jos
Sipuliretki puutarhakauppaan on jokasyksyinen perinne. Tärkeintä on valita kasvit kasvupaikan mukaan. Valon lisäksi kasvit tarvitsevat niille sopivan kasvualustan. Kun sipulit on kätketty, lasketaan kansi takaisin aarteen tiiviiksi peitoksi, mieluiten nurinpäin, jotta sipuleille jää hiukan elintilaa ruohonjuurien lomassa.
Eri tulppaanilajikkeita on lähes kuusi tuhatta.
16 omapiha. Kotimaiset tyrnin taimet ovat viime vuosien kysytty myyntituote.
Krookukset ovat kevään energiakukkia.
on hyvä antaa tottua kasvupaikkaansa koko kasvukauden ajan ennen ensimmäisiä talvipakkasia. Vaatimattomat sipulikasvit pärjäävät, kunhan maa läpäisee joltisesti vettä. Löytyisikö valikoimista tänä vuonna jotain uutta kokeiltavaa. Lisää krookuksia!
Astiataimia voi istuttaa keväästä syksyyn. Maata onkin syytä parantaa lähes aina ennen kasvien istuttamista. Niinpä tulppaanit istutetaan 15 sentin syvyyteen ja narsissit hieman lähemmäs pintaa. Tulppaanien multaan on hyvä sekoittaa hiukan kalkkia, se edistää juurtumista. Paras aika niiden istutukseen on silloin, kun päivälämpötila on 8-10°C
Keskikesän upeat kiinanpionit voi siirtää loppusyksystä, vaikka pioneja pidetäänkin paikkauskollisina.
omapiha 17
Lopuksi istutuskuoppa täytetään mullalla ja maa tiivistetään kevyesti painellen juuriston ympärille. Yleisimmin akileijojen kukat ovat viininpunaisia, mutta sinisten, valkoisten ja lähes mustien kukkien väliset risteymät synnyttävät yllätyksellisiäkin väriyhdistelmiä. Multa tiivistetään kastelemalla vielä kunnolla. Syksyn sateita ei tarvitse pelätä, kun taimien tyville muotoillaan pienet multakumpareet. Etenkin ikivihreät kasvit voi kietoa varjostusverkkoon jo syksyllä ja jättää verkon paikalleen kevääseen asti, se vähentää haihduttamista. Asettele kasvi kuopassa oikeaan korkeuteen ja varmista, että olemassa olevat juuret levittäytyvät tasaisesti kohti kuopan pohjaa ja sivustoja. Jokaiseen jakopalaan pitäisi jäädä silmuja ja juuria.
käytettävissä on kompostimultaa, on se mitä parhainta maanparannusainetta. Kun ilmat jäähtyvät ja sateet alkavat, kastelu saa jäädä, jotta pintamaa ehtii kevyesti kuivahtaa ennen roudan tuloa.
Tammi
(Quercus robur)
Luonnonvaraisia tammia kasvaa vain lounaisrannikolla, mutta istutettuna tammen kasvatusta voi hyvin kokeilla vielä KeskiSuomessa. Kohopenkissä kasvit myös kasvavat entistä rehevämmiksi. Silloin juuret eivät joudu märkään painanteeseen.
Istuttajan niksit
Kasvit istutetaan entiseen syvyyteensä niin, että taimipaakun pinnalle tulee uutta multaa noin sentti tai kaksi. Kokeile vaikka seuraavia ja säästät taimien hinnoissa sievoisesti!
Akileija
(Aquilegia)
Akileijat kuuluvat vanhanajan kukkamaahan. Kuumalla säällä voi sen sijaan varjostaa ja suihkutella versoja, etteivät ne pääse kuivumaan ennen kuin siirron vioittamat juuret pystyvät taas ottamaan vettä. Pienet akileijansiemenet itävät yleensä erinomaisesti, ja taimet voi jo seuraavana syksynä siirtää lopullisille kasvupaikoilleen.
Oman puutarhan kasveja voi nostaa ja jakaa, kun versot alkavat lakastua. Kylvä siemenet turvehiekkaan 6-8 sentin syvyyteen. Akileijan kohdalla mattimeikäläinenkin voi leikkiä kasvinjalostajaa ja muuntaa kukkien väriskaalaa haluamaansa suuntaan. Ellei taivaalta tule sadetta, jatkossa vettä annetaan harvakseltaan mutta melko runsaasti kerralla, jotta juuret hakeutuvat alaspäin. Mitä myöhäisemmäksi ajankohta osuu, sitä vähemmän taimilla kuitenkin on aikaa juurtua. Näin vesi valuu taimiväleihin eikä mädännytä nuoria versoja. Kylvä siemenet syys-lokakuussa taimipenkkiin, johon on sekoitettu 1/3 puutarhamultaa ja 2/3 hiekkaa ja anna talven tehdä tehtävänsä. Aitataimienkin ensimmäiset leikkaukset tehdään vasta istutusta seuraavana keväänä. Fiksu kastelee juurakon jo tässä vaiheessa, jolloin kasteluvesi varmasti päätyy juurten saataville. Tammenterhon kylvöohjeet pätevät myös hevoskastanjalle.
18 omapiha. Vanha keino myöhäisten istutusten pelastamiseksi on eristää maan pinta taimien ympäriltä puunlehdillä, katekankaalla tai styrokslevyllä, johon on leikattu aukkoja kastelua varten. Tammen terhot kypsyvät lokakuun loppuun mennessä. Vastaistutettu kasvi selviää istutuksen yhteydessä annetun veden avulla ainakin ensimmäisen viikon, kun vettä on annettu niin paljon, että maa on läpikotaisin märkää. Lisäksi kannattaa muistaa, että irtonainen maa painuu tiivistyksenkin jälkeen lähes neljänneksellä. Hyvän tuen puun taimelle antavat kaksi vahvaa seivästä, jotka jäävät noin metrin korkuisiksi, kun ne painetaan maahan vähän juuripaakkua syvemmälle. Niin halutessaan voi kumpareen reunoille tehdä vielä matalat vesivaot, jotka estävät kuivalla säällä lorotetun kasteluveden karkaamisen.
Lämpiminä syksyinä voi istutustöissä puuhailla vielä loka-marraskuussa. Kylvön tärkein niksi piilee nopeudessa: tammenterhot menettävät pian itämiskykynsä kuivassa huoneilmassa säilytettäessä. Niiden siemenet itävät helposti, ja usein kukkapenkin aukkokohtiin kylväytyy itsestään uusia taimia. Siksi istutusalue kannattaa nostaa selvästi muuta ympäristöä korkeammaksi. Sen sijaan puun taimet on tuettava hyvin, jotta lumi ja talven tuiskut eivät pääse vaurioittamaan versoja ja katkomaan vasta vähän maahan kiinnittyviä juuria. Kevätistutuksista poiketen ei syksyllä istutettuja taimia leikata. Juuret kasvavat kylmässäkin, kunhan vastassa ei ole kovaa jäätä. Tällöin terhoille annetaan aika-ajoin ilmakylpyjä ja seurataan, että multa rasiassa säilyy hivenen kosteana. Savimaalla ei välttämättä kannata kaivaa kasveille kuoppia lainkaan, vaan kasvualusta levitetään kumpareiksi saven päälle. Kylvötarkoituksiin kerättävät terhot kannattaa valita paikalta, jossa kasvaa useampia tammia. Valmiit puutarhamullat sisältävät usein myös tarvittavan määrän kalkkia ja ravinteita, mutta niihinkin on usein hyvä sekoittaa vähän hiekkaa ilmavuuden varmistamiseksi. Kasvien kasvattaminen siemenestä on hauska haaste. Yllättävän monien koristekasvien siemenet on syytä piilottaa maahan jo syksyllä. Anna kauneimmin kukkineiden taimien siemenkotien kehittyä rauhassa ja kerää siemenet talteen, kun kodat ovat kuivuneet. Jos et voi kylvää tammenterhoja suoraan ulos, niitä voi huijata sekoittamalla terhot pakasterasiassa hiekkamultaan ja säilyttämällä rasiaa jääkaapissa kevääseen
Vesi on hyvä vaihtaa kertaalleen, sillä siemenistä liukenee veteen ihmiselle vaarattomia, mutta itämistä häiritseviä aineita. Välimeren lomakohteissa suositut makedonianmännyt menestyvät meillä Oulun tienoille saakka. Lopuksi siemenet kylvetään ulos hiekkaiseen, mieluiten kariketta sisältävään multaan ja peitetään talven ajaksi harsolla.
Alppiruusu
(Rhododendron)
Jos tammenterhot ovat kotoisista siemenistämme suurimpia, kuuluvat alppiruusun siemenet kaikkein pienimpiin. Levitä pienet siemenet kostutetulle tasaiseksi taputellulle turvealustalle, mutta älä peitä niitä. Heti, kun pensaiden ensimmäiset siemenkodat alkavat avautua, leikataan siemenet kotineen talteen paperipussiin. Vaivaisesta koostaan huolimatta on alppiruusun siemenistä helppo idättää pieniä taimia. Omia taimia siemenistä
Makedonianmänty
(Pinus peuce)
Makedonianmännyn eli peuken kävyt ovat kuin jättiläisiä tutun metsämännyn käpyihin verrattuna. Lämpimillä metsäpohjilla niiden kasvatusta kannattaa kokeilla pohjoisempanakin. Liota makedonianmännyn siemeniä ennen kylvöä vedessä kahden vuorokauden ajan. Suojaa kylvös läpinäkyvällä muovilla ja sumuta säännöllisesti vedellä. Kylvön aika koittaa joulu-tammikuussa. Kun suuren kävyn siemenet varistaa talteen, voi pitkähapsisia mäntyjä kasvattaa myös kotipihalla. Itämisen jälkeen taimet koulitaan happamaan turpeeseen ja niitä kasvatetaan loisteputkivalon alla reilun 20 asteen lämmössä. Alppiruusujen ja atsaleojen siemenet eivät yleensä tarvitse itääkseen kylmäkäsittelyä. Jos lähellä on suolampi tai kostea metsäpainanne, sen vesi on tarkoitukseen kaikkein parhainta. Ulos omaan taimikasvatuspenkkiin taimet voidaan siirtää touko-kesäkuussa.
omapiha 19. Sen sijaan kestää vuosia, ennen kuin taimet kehittyvät pensaiksi
Luovuuden lähteinä voivat toimia puiden lehdet, prässätyt kukat, kävyt, rantakivet, höyhenet, kauniit valokuvat...
20 omapiha. Haastattelussa Saija Palin
TEKSTI JA KUVAT: SÄDE AARLAHTI Saijan kesä on täynnä esiintymisiä, mutta loman vähäisyys ei energistä neitoa harmita.
Vinkki!
Kerää Saijan tavoin ideakansio, josta voi ammentaa talvikaudella tai silloin, kun muu ei maita
Ollaan Piikkiössä, kivenheiton päässä Turusta, jossa Saija Palin ehti asustaa koko nuoruutensa ajan. Paikka uu-
delle omakotitalolle löytyi metsäisestä rinteestä. Nyt sen ympärillä kasvaa jo tuuhea ja kotoisa nurmikko. Rinteestä avautuu rauhallinen näkymä peltoaukealle.
Keramiikassaan Saija suosii käsinrakennustekniikoita. - Jyrkkään rinteeseen rakentaminen oli työlästä, sillä metsäpohjan alta paljastui kalliota jota jouduttiin räjäyttämään pois. Suosittu esiintyjä nauttii luonnon rauhasta, ja aurinkoisella rinnetontilla on vihdoin tilaa toteuttaa itseään. Turkoosi ja sininen ovat edustavan juontajan lempivärejä.
SAVEA JA MULTAA
Saijan hyppysissä
Saija Palinin kesä on kulunut uusissa merkeissä, siitä pitävät huolen uusi koti ja ensimmäinen oma piha. Kukkapenkkien lisäksi pihasuunnitelmiin kuuluvat terassi ja hartaasti odotettu keramiikkauuni.
Asuinrakennuksen valmistuttua ovat suunnitelmat autotallin, pihan ja terassin rakentamiseksi täydessä vauhdissa.
Haasteena rinnepiha
Vasta valmistunut talo kylpee auringonpaisteessa, kun sen omistajatar esittelee tonttia. Se kylvettiin ensi töiksi. Tontin haasteellisuudesta on tässä vaiheessa
H
iekkatie mutkittelee maalaismaisemassa. Ylipäänsä maa-ainesten siirtelyä on tarvittu hirmuisesti, Saija tuskailee. Ennen tässä kasvoi enimmäkseen metsää, ja talon alta kaadettiinkin melkein 60 kuutiota mäntyjä ja kuusia, Saija kuvailee.
omapiha 21. Piikkiön peltomaisemissa hän kuitenkin vietti lapsuudenkesiä, ja tänne hän myös miehensä kanssa halusi asettua. - Saamme olla omassa rauhassa, sillä tontti on tarkoituksella lohkottu suureksi. Uudet kukkapenkit on pengerretty tontilta kaivetuilla kivillä. Työ kuitenkin palkittiin viime lokakuussa, kun talo valmistui muuttokuntoon
Kivien rajaamat istutusalueet on täytetty puutarhamullalla, ja kevään kuluessa sieltä on löytänyt paikkansa yksi jos toinenkin kasvi. Puutarhaharrastus on lapsuuden peruja, sillä Saijan vanhemmilla on mökillään suuri kesäpuutarha. Oikeastaan pidän melkein mistä tahansa kasveista, pelargoneista ehkä vähiten. Hän on jo muutaman vuoden ajan toiminut alan yrittäjänä ja takana on useita näyttelyitä. Julkisuudessa mallina, juontajana ja pr-emäntänä esiintyvä kaunotar työntää vapaa-ajalla sormet mieluusti multaan ja tarttuu tarpeen vaatiessa myös lapioon. Kivet etupihan porrastuksiin löytyivät niinikään omasta takaa. Haaveena on kuoria koko itäreunan kallio paljaaksi ja istuttaa muutamaan poimuun kasvimättäitä. -Pidän eniten iiriksistä ja liljakasveista, sillä ne ovat niin linjakkaan ja dynaamisen näköisiä, hän toteaa samalla, kun kädet piirtävät ilmassa ylöspäin kohoavan suihkulähteen kaltaista muotoa. Uniikit fantasiakalat viihtyvät kesällä myös puutarhassa.
Iso Merivuokko-sarjan malja on saanut suonituksensa oikeista lehdistä. Niinpä pihapiiristä löytyy vanha kukkapenkki, jonka iirikset Saija on jo siirtänyt muhevampaan multaan. Seuraavina
siirtovuorossa ovat pionit, jotka eivät koivujen katveessa jaksa kukkia. - Tutustuin keramiikkaan alun perin nuorten taidekursseilla, ja nyt olen työn ohella opiskelemassa keramiikka-artesaaniksi, Saija paljastaa, eikä pidä mahdottomana ajatusta siitä, että keramiikka jonain päivänä työllistäisi hänet kokonaan. Samalla hän tekee luontohavaintoja. Mutta miten lapio voikin joka pistolla kalahtaa kiveen tai juureen!, Saija nauraa.
Liljoja ja tähtisilmiä
Se, mikä tontista ei ollut suoranaista metsää, oli villiintynyttä puutarhaa. Näitä olen ihaillut kirjojen kuvista, ja nyt vihdoin löysin taimia, Saija ihastelee ja osoittaa tähtisilmien hauskasti propelliksi taipuneita terälehtiä. Kurjenmiekat ovat ehdottomia suosikkejani, Saija kertoo. Niiden linjakkaat lehdet inspiroivat Saijaa.
myös hyötyä, sillä rakennuksen länsipuolelle jäävä paljas kallio on näyttävä yksityiskohta. - Haluaisin oman keramiikkatyön ohella järjestää taidekursseja ja tarjota nuorille samanlaisia kokemuksia, joita itse aikoinaan sain. Luonnon väreistä, muodoista ja tunnelmista syntyy inspiraatio Saijan rakkaimpaan harrastukseen, keramiikkataiteeseen. Uuden talon alakerrassa on Saijan ateljee,
22 omapiha. Hyviä savikasveja ovat raparperi, takiainen ja leskenlehti.
Etupihan kukkapenkissä kasvaa jo kurjenmiekkoja. Kesän tuntua rakenteilla olevalle pihalle tuovat lobeliat ja tähtisilmät. Talon eteen on tarkoitus tehdä isot kukkapenkit, mutta osan nurmesta haluan pitää luonnonläheisenä, Saija toteaa ja kutsuu katsomaan niittyään, josta hän nostalgisen olon vallates-
sa käy poimimassa maljakkoon muutaman apilan tai mataran.
Uuni muuttokuormassa
Juontokeikat ja pr-tilaisuudet kuljettavat Saijaa ympäri maata, mutta innokkaana kuntoilijana hän pyrkii säästämään aikaa myös ulkoiluun ja liikkumiseen
Pihan muutamat vaahterat tulevat lehteen saarnea aikaisemmin ja pysyvät vihreinä myöhempään syksyllä.
Tästä niitystä se alkoi.
omapiha 25. Puutarhasta on tullut kuin huumetta, Eila vahvistaa. Se kukkii jo kolmatta kesää.
Perintö
- Suuri kiitos kuuluu entisille isännille, jotka ovat istuttaneet puita tuulensuojaksi. Heidän muuttaessaan saareen täällä ei kasvanut puun puuta, ainoastaan katajaa, huomauttaa Eila. Vähitellen puutarhanhoito vei emännän mukanaan. tilan Rävhamniksi (kettusatama), sillä Alopaeus tarkoittaa kettua latinaksi. Viime aikojen onnistunut uutuus on upean sininen isovaleunikko (Meconopsis grandis). Saarnirivistö talon takana suojaa pihaa ainaiselta lounaistuulelta. Perinnekasvit eivät enää kasva pihalla yksinoikeudella, vaan niiden seurana on uusia kokeiluja, jotka sopivat joukkoon
Niityllä saavat kasvaa ne kukat, jotka sinne asettuvat. Niihin maisemiin kuuluvat
suuret laidunmaat pääsaarten suojaisissa keskiosissa. Silloin saarta laidunnettiin ja niittyjä perustettiin. Kivet kerättiin laitumilta muureiksi, joiden jäänteitä näkyy vieläkin. Kysyn kuitenkin jatkuvasti itseltäni, sopiiko esimerkiksi malva niitylle?. Eila muistelee lapsuuden kesiä äidin kotipaikassa Houtskarissa. Ensimmäinen työsarka Hamnön puutarhassa olikin ruohottuneen rinteen niittäminen viikatteella, jonka Eila toistaa edelleen kaksi kertaa vuodessa. Nyt niityt on jälleen raivattu ja niillä laiduntaa lampaita, jotka tuodaan kesäksi saareen. Saareen muutti 1800-luvulla kahdeksan torpparia niitty- ja karjavahdeiksi. - Loisteliailla niityillä laidunsivat lehmät ja kukkien kirjo oli valtava. Tiikeribokseri Fjodor odottaa varjossa leikkikaveria, pusselikoira Fiaa.
Sinivaleunikko on viihtynyt jo kolme kesää.
Kissankellot kukkivat karuimmillakin paikoilla.
Metsätilkun keltalehdokit on merkitty kepein. 26 omapiha
Vanhat Hamnön asukkaat tulivat Houtskarista ja Kökarista. Emännälle mieluisia perinnekasveja vaalitaan huolella.
Rävhamnin puutarhassa kastellaan valikoivasti
Harmi vain, kun se ei tuoksu kuten valkolehdokki, huokaisee Eila. Kevään tulo on toisaalta hidasta. Se on tärkeää, ettei tule haitallisia kemikaaleja ja siemeniä, jotka järkyttäisivät saaren ekosysteemiä. Saunan kohdalla huomion vie upea mooseksenpalavapensas (Dictamnus albus). Rinteeseen sijoittuvan puutarhan maata on parannettu pikkuhiljaa. Nyt pariskunta viihtyy ulkomeren saaressa keväästä myöhään syksyyn, jolloin meri vielä lämmittää. Itse raivatussa metsikössä kukkii keltalehdokki. Salpausselän viimeinen jatke, Thomas huomauttaa ja osoittaa samalla kissankellojen huikaisevan sinisiä tuppaita.
omapiha 27. Säkillistäkään multaa Lammaslaitumelle kuljetaan pihan perältä. Se, mikä maasta kerätään, päätyy kierrätyksen kautta takaisin maahan.
Laitumelle Sijoitus omaksi
Alkuun ei ollut selvää, mihin tarkoitukseen Rävhamn hankittiin. Mutta kasvaa täällä valkolehdokkikin. Metsätilkun jälkeen kävellään kivenmurikoiden yli. Aloimme viettää aina enemmän ja enemmän aikaa täällä, jolloin spekulointi loppui, kertoo Thomas huvittuneena. Thomas Alopaeus rentoutuu saaren ajattoman auringon alla.
Reipas emäntä Eila Alopaeus ja mooseksenpalavapensas.
Torpan sivusta aukeaa niitty alas satamarantaan.
en ole tuonut puutarhaan, ainoastaan alussa kasvihuoneeseen, sanoo Eila napakasti. Heti alussa teimme kompostin. - Kukat kukkivat pitkään sen jälkeen, kun mantereella ne ovat jo lopettaneet, Thomas kuvailee. Saaristossa on kasteluvettä niukasti. Vanhat perinnekasvit ja maatiaiskannat ovat arvokkaita paitsi historiallisessa mielessä myös siksi, että ne kestävät luonnon oikkuja. Kuivuus on jokakesäinen riesa. Ostimme talon spekulaatio- eli sijoitusmielessä 1970-luvulla
Samalla koetamme ratkoa lasitettujen parvekkeiden ongelmia ja etsiä niille kauniita ja hyvin viihtyviä kasveja.
Lämpö ja runsas kastelu ovat saaneet köynnökset, ruusut ja kesäkukat rehevöitymään. Lakastuvien kukkien tilalle istutetaan loppukesän krysanteemeja, pensastädykkeitä eli hebejä, maksaruohoa ja hopeakäpälää.
Oranssinsävyiset ruukkuruusut kasvattivat upeat kukat pitkien varsien päähän.
Myöhäiskesän
28 omapiha
RUNSAUTTA. Orvokit ovat kukkineet hämmästyttävän pitkään. Oma Piha parvekkeet
TEKSTI: REA PELTOLA, KUVAT: VESA KOIVU
Oma Piha -lehden
PARVEKESARJA JATKUU
Seuraamme kahden parvekkeen elämää varhaisesta keväästä talveen
Julia on pölyttänyt mansikankukkaset pikku siveltimellä, sillä lasitetulle parvekkeelle kimalaisten ja muiden pölyttäjähyönteisten on hankala löytää tiensä. Vieraatkin ovat voineet maistella auringon kypsyttämiä tomaatteja ja mansikoita. Nyt tomaatinlehdet alkavat olla
omapiha 29. Mansikanrönsyt vaeltelevat ruukusta toiseen ja kukkia ilmaantuu rönsytaimiinkin. Terttujen kärkiin kehittyy pieniä hedelmiä, jotka ovat erikoisen makeita. Tomaatteja on tullut runsaasti. Köynnökset ja ruusut saavat seurakseen krysanteemeja ja komeamaksaruohoja.
J
ulia Tikkasen parvekkeella on viihdytty kesäisinä iltoina kukkien ja lehtevien köynnösten keskellä. Siveltimenkärjellä tai sormenpäällä voi sivellä siitepölyä mansikankukkien heteistä emeille, niin marjoista tulee pian suuria ja punaisia
- Juuso haluaa monta kertaa päivässä kädestä muutaman kauranverson, Pirkko kertoo. Kun kaura on tarpeeksi pitkää, Juuso tulee pyytämään, että Pirkko tarjoilee. - Se osaa kyllä itsekin ottaa, mutta on mukavampaa, kun tarjotaan!
Isot tomaatit Sunflower Amppelitomaatit Viherpeukalot
omapiha 33. Syyskesää varten parvekkeelle istutettiin pelargonien ja ruusujen seuraksi pensastädykkeitä ja krysanteemeja.
Kukat, köynnökset ja mansikat Helsingin Kukkatoimitus Mullat Siemenliike Siren
Kissanpäiviä
Juuso-kissa on viettänyt parvekkeella kissanelämää. Juuso ihailee vieressä.
Uusi annos Juuson kissankauraa versoo parvekkeella.
TARVIKKEET:
Kesäköynnökset varjostavat parveketta. Valkeassa ruukussa kasvavaa kissankauraa
täytyy myös tarkkailla. Auringon kypsyttämä tomaatti odottaa poimijaa.
- Pitkävartiset pihdit ovat kätevät, kun pitää ohjailla köynnöksiä, ei tarvitse kiipeillä jakkaroilla, Pirkko Anttonen näyttää. Tuolilla on mukava tarkkailla ihmisten puuhia, ja jos on liian kuuma, lattialla on viileää
Esittelyssä: Ukonhatut
TEKSTI: REA PELTOLA, KUVAT: VESA KOIVU
34 omapiha
Liuskaiset lehdet ja ryhdikkäät varret koristavat kukkapenkkejä alkukesästä syksyyn saakka.
omapiha 35
- kohtalokas ja komea. Niiden versot työntyvät esiin raikkaan vihreänä röyhelönä maasta heti kun lumi sulaa. UKONHATTU
Ukonhatut (Aconitum) ovat luotettavia puutarhakasveja
Kukinta-aika on pitkä, ja kukkavarsiin kuivuvat siemenkodat ovat hauskan näköisiä läpi talven.
Ukonhatut menestyvät hyvinkin varjoisilla paikoilla. Tarhaukonhatut ja aitoukonhatut ovat myös erittäin talvenkestäviä. Kovin runsas lannoittaminen saattaa altistaa ukonhatut härmäsienelle. Kaiken hyvän lisäksi ukonhattuja eivät syö
edes myyrät. Ukonhatun kukan kypärän alla piilottelee kaksi pikku kyyhkystä.
Ryhdikkäitä tummansinisiä tarhaukonhattuja
Kukista kehittyy somia siemenkotia.
Tarhaukonhattuja on monen värisiä ja muotoisia.
A
itoukonhattujen kukinta alkaa heinäkuun puolivälin tienoilla, myöhäisimmät kiinanukonhatut kukkivat vielä syyskuussa. Jotkut pistiäiset ja kirvat ovat niin kovaluontoisia, että niille kelpaavat jopa myrkylliset ukonhatut, mutta muuten useimmat tuhoeläimet jättävät kyllä ukonhatut tarkoin rauhaan. Auringonpaahdekaan ei haittaa niitä, ellei maa ole hyvin kuivaa. Kun lannoi-
36 omapiha
Siemenet kylvetään keväällä, ja ne itävät tavallisesti vasta seuraavana keväänä saatuaan ensin lämpimän ja sitten kylmän jakson kosteassa mullassa.
omapiha 39. Ukonhattu tuskin silti aiheuttaa myrkytyksiä silloin, kun sitä käytetään koristekasvina. Ja maisteluikäiset vauvat on syytä pitää loitolla ukonhattukasvustoista. Lapsille on tietysti syytä opettaa jo pieninä, että mitään kasveja ei saa panna suuhun muuten kuin aikuisten luvalla. Niitä voi myös käyttää aidanteina ja kukkapenkin taustakasveina. Ei ole kovin todennäköistä, että esimerkiksi lapset tulisivat vahingossa syöneeksi ukonhattua, sillä kasvi on polttavan ja pahan makuinen. Ukonhattuja voi myös kylvää siemenestä, ja siementaimista voi tulla eri näköisiä kuin vanhempansa. Vanhoja kasvustoja voi jakaa siinä vaiheessa, kun lehdet alkavat kellastua. Eniten myrkkyä on kasvin juurissa. Myöskään kotieläimet eivät koske siihen. Juuren nielemisen seurauksena voi olla hengitysvaikeuksia, lamaantumista ja jopa kuolema. Joidenkin ukonhattujen juurakko on kiinteän naurismainen, ja sen jakamiseen tarvitaan sileäteräinen veitsi. Pikkuvauvathan syövät ihan mitä hyvänsä kokeilumielessä, mullasta ja kastemadoista alkaen, vaikka se ei niin mukavalta suussa tuntuisikaan. Yhdestä juurakosta voi saada kymmenittäin pikkutaimia. Elo-syyskuussa kukkivan kiinanukonhatun varret ovat kiemuraiset ja kukat tumman violetit.
Myrkyllinen kasvi
Ukonhattujen kaikki osat sisältävät akonitiinialkaloidia, joka on hermomyrkky. Muuten lehdet haihduttavat helposti enemmän kuin juuret pystyvät hankkimaan vettä. Useimmilla lajeilla on juu-
rakko täynnä suuria lihaisia silmuja, jotka on helppo vetää erilleen toisistaan ja istuttaa yksitellen. Jos varret ovat vielä vihreät, niistä leikataan jakamisen yhteydessä kaksi kolmasosaa. Ja on aikuistenkin hyvä muistaa, ettei vanhanajan lääke- ja myrkkykasveja kannata kokeilla omin päin.
Keltaukonhatun kapeat kukat ovat pehmeän vihertävänkeltaiset.
Istuta syksyllä tai hyvin varhain keväällä
Ukonhatut pyrähtävät kasvuun hyvin aikaisin keväällä. Ukonhatut ovatkin komeimmillaan suurina ryhminä muiden kookkaiden perennojen tai pensaiden lomassa. Niinpä ne on hyvä istuttaa syksyllä tai heti lumen sulamisen jälkeen. Akonitiini voi periaatteessa jossain määrin imeytyä ihonkin läpi, joten kasvia jaettaessa ja leikkokukkia kerättäessä on hyvä käyttää käsineitä. Kasvin syöminen voi aiheuttaa polttavaa tunnetta limakalvoilla, oksentelua ja tuntohäiriöitä
40 omapiha
Punamulta toistuu talossa ja aidassa. Tässä osassa mietimme puutarhan ja sen luomisen rytmiä.
P
arkkipaikalle saavuttaessa ajetaan kenties puukujaa pitkin. Puutarhasuunnittelun salat
TEKSTI JA KUVITUS: SAILA ROUTIO, KUVAT: SAILA ROUTIO JA ROGER SEIJO Veden solina on puutarhan taustamusiikkia. Sarjan kirjoittaja on maisema-arkkitehti MARK Saila Routio.
Oma Piha -lehden
RS
Osa 2
Puutarhan RYTMI
Musiikissa rytmi luo teoksen luonteen: kiivaan, rauhoittavan, romanttisen tai säännöllisen. Pihaa yhdistävä, eri alueilla näkyvä väri tai materiaali muodostaa sopivan taustan kasveille ja koristeille. Se antaa pihalle luonteen. Syyshortensiat reunustavat pihan porttia molemmin puolin. Kaunis portti avaa silmät etsimään ympäristöstä muutakin mielenkiintoista katsottavaa. Saavutaan kotiin. Aistit valpastuvat ja huomaavat samantapaiset, toistuvat elementit ja värit. Puutarhaan saavuttaessa ja pihassa kävellessä avautuva näkymä, jossa vilahtaa vaikkapa kelta-valkoiseksi maalattu puuaita ja rakennus, antaa juuri sille pihalle kuuluvan luonteen.
Läpikuultavat kerrokset
Kerroksellisuus, jossa esimerkiksi talo näkyy kasvillisuuden lomasta tai maisema vilkkuu puun runkojen välistä tuo oman kolmiulotteisen lisän-
omapiha 41
RS. Portin ja rakennusten yhtenäisyys luo il-
mapiiriä ja rytmiä. Tärkeät kohdat, kuten saapuminen ja sisääntulo onkin syytä merkitä pylväillä, puilla tai pensailla. Harvakseltaan istutettujen puiden läpi näkymä on kiehtova ja metsämäinen.
PUUTARHASUUNNITTELUSARJA JATKUU
Artikkelisarjassa kurkistamme pihasuunnittelun mystiseen maailmaan. Puutarhaankin saadaan luonne rytmin avulla, sillä rytmi ei tarkoita pelkästään ääntä, vaan toistuvuutta yleensä. Ensimmäisessä osassa Oma Pihan numerossa 3/2006 pohdittiin, miksi pihaa ylipäänsä suunnitellaan. Suora puiden rivistö vie katseen kohti rivin loppua. Tällaisista elementeistä syntyy korostus eli aksentti, nyt tapahtuu jotakin
Niihin liittyy paljon voimaa ja mystiikkaa. Mihin tie johtaakaan. Vanhaa puutarhakirjaa selaillessa silmiin osuvat runkosyreenit. Niiden
Puita ja pensaita
Puut ovat tärkeitä. Samankorkuisia kasveja, kuten kimikkiä (Cimicifuga) ja ritarinkannusta (Delphinium) voi istuttaa toinen toisensa lomaan. Lehtien väreillä voi leikitellä myös pensaissa ja pensasaidassa. Varjoisan katveen saniaiset saattavat ympäröidä keijupatsasta, kun vähän matkan päässä mehitähdet paistattelevat päivää vanhassa padassa. Korkeuseroilla voi leikitellä, niitä voi vaihdella ja muunnella. Mosaiikkiaita syntyy, kun istutetaan vierekkäin pensaita, joissa on eriväriset lehdet. Tylsyyteen siinä tuskin vajotaan, päinvastoin. Polun rytmiä voi muuttaa tekemällä siitä suoran, jolloin näkymä paljastuu heti, tai kaartelevan, jolloin kulmaus toisensa jälkeen avautuu pikkuhiljaa. Suuret, korkeuksiin kohoavat rungot auttavat tilan luomisessa. Suojaavat nurkkaukset houkuttelevat lepäämään, samalla ne ryhdistävät puutarhaa. Puujonon päähän kannattaakin laittaa yllätys. Värien vaihtelu voi olla säännöllinen tai vaihteleva, levotonkin ihan tarkoituksella. Puiden suora rivi vie katseen kohti viivan loppua. Uutta taloa rakennettaessa säilytettävät puut kartoitetaan. Siksi sopivia näkymiä, välähdyksiä puiden lomasta ja rakennusten sekä pensaiden välistä kannattaa järjestää eri puolille. Alimmat oksat poistamalla saa monesta pensaasta pienen puun, jolloin se erottuu vihreästä massasta.
listä näkyy seuraava kerros kukkia, ja sitten sitä seuraava. Kumpikaan vaihtoehto ei ole oikea tai väärä. Paras ratkaisu riippuu puutarhan luojasta ja paikan laadusta.
Rohkeasti muotoa
Portin pielen pensaat määrittelevät heti perille saavuttaessa paikalle luonteen. Rakennusten yhtenäinen väritys luo pihapiirimäisen tunnun. Lehvästön alla olo on turvattu ja linnun laulu kiirii. Maanpeitekasvit, polvenkorkuiset heinät ja puiden oksat tai korkeana liehuvat kukat pään tasolla muodostavat rikkaan, monikerroksisen viidakon. Varsinkin punertavat ja kellertävät lehdet vierekkäin luovat rajun kontrastin. Raidat keventävät massiivista pintaa.
jäävät huomaamatta. Vaihteleva istutus eri lajeja luo lisäksi ilahduttavan kukkanäyttelyn, jolloin puutarhassa on ihasteltavaa koko kasvukauden ajaksi.
Kävelyn tahtiin
Autoa ajettaessa tien vieressä olevia yksityiskohtia ei voi huomata, mutta heti autosta noustua ympäristöä voi havainnoida paljon tarkemmin. Rivi pieniä runkopuita on upea näky ja lisäksi ne on helppo toteuttaa. Kävellessä on mahdollista pysähdellä ja katsella moneen suuntaan. Tärkeää on kuitenkin katsoa tarkasti, että suureksi kasvavat puut sopivat ympäröivään maisemaan. Yhtä kasvia toistamalla saa usein aikaan voimakkaamman ja viehättävämmän lopputuloksen kuin sekalaisella kokoelmalla kukkia, jotka syövät huomion toinen toiseltaan. Purppuranväriset lehdet vihreyden keskellä vievät huomion muihin samanvärisiin kasveihin ja rakennelmiin. Puiden värejä ja muotoja voi hyvin sekoitella. Jalan kuljettava reitti suunnitellaankin aivan eri tavoin kuin ajoneuvolla ajettava. Yhden tai useamman erikoisen värisen puun istuttaminen tekee pihasta hoidetun ja puistomaisen. Eri kasvien sekaisin istuttamista ei tarvitse pelätä, sillä siten saadaan aikaan mahtava niittytunnelma. Polun varrelle voi myös asettaa pieniä yksityiskohtia, jotka nopeammalta ohikulkijalta
lempipuu, jonka läheisyydessä voimat latautuvat. Kaunislehtiset kasvit, kuten kuunliljat ja kurjenpolvet muodostavat suvantokohdan sinfoniassa.
Kerroksilla leikittelyä
Kaunis rytmi luodaan paitsi peräkkäisillä kerroksilla myös päällekkäisellä asettelulla. Sekalaiseksi ryhmäksi harvakseltaan istutetut puut luovat puolestaan metsän tuntua. Joillakin ihmisillä on jopa oma
omapiha 43. Paitsi väri ja materiaali, myös sijoittelu on tärkeää. Mihin ne ovat kadonneet. Sama pätee niin koristeisiin kuin kasveihinkin. Toistuminen, samojen pensaiden näkeminen uudestaan tuntuu tutulta. Ei olekaan hassumpi idea istuttaa samaa kasvia säännöllisin välimatkoin muuallekin pihaan. Lajien ja värien, materiaalien ja muotojen toistuminen sykähdyttää. Levollisin tunnelma syntyy vihreän eri sävyillä
Suunnitteluvaiheessa mietitään, halutaanko pihasta avoin vai suljettu. Käyttötarkoitus ja omat mieltymykset sanelevat, tuleeko rytmin olla kiivas vai rauhallinen. Vuoden kierron hidas rytmi määrää puutarhan luomisen tahdin. Ne saavat olla korostettuja, mutta luonteenomaisia muuhun puutarhaan nähden. Luonnollisesti pulppuava solina kutsuu lepäämään ja ummistamaan silmät.
Suunnittelun jyväset:
Puutarhan rytmi muodostuu kumpareista, notkelmista, vesielementeistä, kasvillisuudesta, pitkittäisistä ja poikittaisista linjoista sekä rakennuksista ja rakennelmista. Paras tulos syntyy rauhallisella tarkkailulla ja kärsivällisellä odotuksella.
44 omapiha. Maastonmuotoja voikin muodostaa useita yhden suuren sijasta. Luomisen tempo on hidas. Tasanteet ja kumpareet muovaavat myös tilaa omalla tavallaan ja rytmillään. Rinteeseen saadaan upea rytmitys rakentamalla pengerrykset tukemaan kaltevuutta. Pihan polut saatetaan tehdä askelten mittaisiksi laatoiksi, kuten linnun jäljet hiekassa.
Taidokkaasti sekaisin istutettu kukkameri on taideteos.
Mosaiikkimaiset istutukset syntyvät, kun värejä istutetaan sekaisin mutta niin, että värit toistuvat siellä täällä.
RS
Pitkittäin asetetut kivet muodostavat jatkuvan linjan, joka johdattaa kulkijan polkua pitkin.
viereen voi istuttaa puuryhmän, jonka alimmat oksat alkavat siltä korkeudelta, mihin kukat loppuvat. Yksi tai useampi vesiputous, vaikka kuinka pienikin, peittää liikenteen melua ja rauhoittaa. Puiden rungot leikittelevät kimikin kukkien kanssa, välähdellen raitoja kuin veistos. Vehreys kutsuu mietiskelyyn, värikkyys leikkiin.
Tutki ja kirjaa
Puutarhan suunnittelu on pitkäjänteistä puuhaa, aivan kuten sen hoitokin. Rinteeseen voi sommitella myös solisevan puron. Kaikkea kannattaa kokeilla: uusia kalusteita, rakennelmia ja kasveja. On kuitenkin muistettava, että kasveillakin on oma rytminsä. Toiset, levottomat sielut, vaeltelevat vuosittain minne lystäävät.
Pihan tärkeimmät kohdat liittyvät sisääntuloon ja kotiin saapumiseen. Näkymä ympäröivään maisemaan voidaan rytmittää puin, pensain ja rakennelmin. Moni asettuu aloilleen pikkuhiljaa. Kauniit kivimuurit ovat tehokkaita sinällään, ilman istutuksiakin
Suosikkikasvi Lehdenkärjet Tasavallankäyntikortti Istutustensyksy SaveajamultaaSaijanhyppysissä Puutarhasaarenehdoilla Myöhäiskesänrunsauttaparvekkeella Ukonhattu Puutarhanrytmi Lammestasaatiinpuutarhansydän Omakasvini Runoilijanrouvajaruusut Sorakatehaudalle Täyttymyksenhetkiä Hallitunvillipuutarha Lemmikkienkanssapihalla AarnonKasvi-&pihavinkit Pihaelämää
Kuten koulussakin, 4 on heikko, 5 ja 6 välttäviä, 7 ja 8 tyydyttäviä, 9 hyvä ja 10 erinomainen.
Olemme maksaneet postimaksun puolestasi
Asun
____ ____ ____
kerrostalossa omakotitalossa rivitalossa maatilalla
Nimi: __________________________________ Lähiosoite: _____________________________ Postinumero: ___________________________
Oma Piha
Postitoimipaikka:________________________ Puhelinnumero:_________________________
Tunnus 5014460 04003 VASTAUSLÄHETYS. Alueiden voittajapihat sekä kilpailun kolme parasta pihaa sekä koko kilpailun voittaja julkistetaan Oma Piha lehden numerossa 5/2006. Kaikki vastanneet osallistuvat 200 euron lahjakortin arvontaan. Kaikkien näiden viehättävien pihojen joukosta on valittu kolmisenkymmentä mielenkiintoisinta ja omaleimaisinta, joihin palkintoraadin edustajat ovat nyt käyneet tutustumassa tarkemmin. Seuraavan kerran Paras Piha kilpailuun voi ilmoittautua keväällä 2007.
LUKIJAPALAUTE -Osallistu200euronlahjakortinarvontaan
Palauta 31.10. Lahjakortilla voi hankkia Viherpeukaloiden syyskuvaston tuotteita.
Suosikkijuttuni tässä numerossa oli: ______________________________________________ Toivoisin juttuja seuraavista aiheista: ______________________________________________ ______________________________________________ Anna tämän numeron jutuista arvosana kouluasteikolla 4 10. PARAS PIHA kilpailu
etenee hyvää vauhtia
Pihakilpailu
O
ma Piha lehden Paras Piha kilpailuun on osallistunut suuri joukko pihoja ympäri maata. Voit vastata myös netissä osoitteessa www.omapiha.info. 2006 mennessä
Voit antaa palautetta Oma Piha lehdestä ja esittää toivomuksia juttuaiheiksi tällä kaavakkeella. Muitakin kilpailuun osallistuneita pihoja esitellään vuoden 2007 Oma Piha lehdissä
Mikä olikaan lammen tarkoitus. Kumia myydään 6 15 metriä leveistä rullista metritavarana, hinta on noin 10 euroa neliöltä. Kumi on elastinen, se venyy repeytymättä kolminkertaiseksi, joten roudan mahdolliset liikkeet eivät riko kumia. Tuhansien järvien maahan saatiin yksi lampi lisää. Millimetrin paksuinen Firestone-
kumi maksoi moninkertaisesti muovin hinnan, mutta sen luvataan kestävän 30 - 40 vuotta. Ehkä se on vähän kaikkea yhdessä. Pohjalle voidaan laittaa hiekkaa ja suodatinkangas tai muita pehmikkeitä suojaamaan allasmuovia. Välitasanteella ja kivien päällä voi kasvattaa vesikasveja istutettuna eri syvyyksiin. Vielä muhkeampi on mielihyvä, jos saa värikkäät karpit viihtymään.
K
un hiiri oli kissalle räätälinä, niin kankaasta ei tullut takkia, vaan kangas riitti lopulta vain tuluskukkaroon. Pieneksi tarkoitettu projekti paisuu paisumistaan. Pohja ja reunat tasattiin ja tiivistettiin täryle-
Kumimatto kestää
Oma Piha lehden allasprojektissa päädyttiin allaskumiin. Vesilammikko solisevine puroineen, rehevine rantakasveineen ja kauniine suihkuineen kruunaa kotipuutarhurin harrastuksen. Se ajettiin tontin alavaan kohtaan, jossa sen muotoilu traktorikaivurilla lammen rantavalleiksi näytti hyvältä ratkaisulta: tuumasta toimeen. Tavallisen muovin tulee olla maakerrosten välissä suojassa auringolta. Altaan mitat alkoivat hahmottua, noin 7 metriä leveä ja yli 20 metriä pitkä. Seuraavana kesänä kivien välit tiivistettiin pienillä kivillä ja betonilla, jotta vesi voitiin nostaa kivien puolivälin korkeudelle ja kumimatto saatiin jäämään veden alle.
LAMMESTA
saatiin puutarhan sydän
Suomalaisten kaipaus veden äärelle voidaan ainakin osin tyydyttää omassa pihassa. Syvyydeksi näytti toiseen päähän tulevan noin kaksi metriä, joten varmasti oltiin routimattomassa maassa asti. Kivien yläpinta pyrittiin asen-
46 omapiha. Kivet asetettiin allaskumin päälle ja kumi nostettiin kivien takaa ylös. Kun rupeaa korjailemaan taloa tai pihaa, käykin usein päinvastoin. Lammen tekeminen sai alkunsa ylijäämämaasta, jolle piti paikka keksiä. Onko se kalalampi, uimapaikka, kasteluallas vai koristelampi. Lampi reunustettiin suurehkoilla kivillä. Altaissa on käytetty yleisimmin muovia. Ultraviolettivaloa kestävän muovin voi asentaa auringon valoon, mutta senkin käyttöikä rajoittuu runsaaseen kymmeneen vuoteen. Lammessa käytettiin 12,2 metriä leveätä kumia, joka riitti sopivasti noin seitsemän metriä leveään lampeen. Muovi on lisäksi altis mekaanisille vaurioille, joten sitä ei voi käyttää lasten leikkipaikkana.
Välitasanne vesikasveille
Altaan pohja oli savimaata, vailla teräviä kiviä. Altaan reunapenkereitä muotoiltiin niin, että noin metrin syvyyteen tuli välitasanne, johon voi asetella suuria kiviä. Pohjakumin leveyden laskemisessa tulee ottaa huomioon altaan syvyys ja kumia tulee ulottua myös reunojen yli, jotta reunat saadaan käännetyksi niin, että sadevedet eivät pääse valumaan kumin alle. Allasmuovin allehan ei saa päästää kertymään vettä, sillä allas voi ruveta kellumaan vesipatjan päällä.
vyllä. Kalliomursketta sinne ei taasen voi laittaa, sillä se taatusti rikkoo allasmuovin tuhannesta kohtaa. Oma Piha rakentaa
TEKSTI JA KUVAT: JOUKO TIKKANEN Lampi reunustettiin suurehkoilla kivillä. Oma Piha lehden allasprojektin lopputuloksena olikin lampi. Lammen pohjaalueen vieritse kulki salaoja ja syvä käyttämätön kaivo jäi aivan lammen viereen, joten erillistä salaojitusta ei katsottu tarpeelliseksi. Kaivettava maa oli savista
Ensimmäisen talven jälkeen vajonneet paikat kohennettiin ja kivien välit tiivistettiin vielä pienillä kivillä ja betonilla, osin käytettiin myös raudoitusta.
Puroaltaiden kivet vaihtoon
Toiseen päähän rakennettiin vielä puro, joka laskee lampeen. tamaan samankorkuiseksi. Jotta puroaltaista saataisiin luonnollisemman näköisiä, ne päällystettiin pienillä kivillä. Ensim-
Lammen tekeminen lähti ylijäämämaasta, joka muotoiltiin traktorikaivurilla reunavalliksi.
omapiha 47. Sekin pohjustettiin kumilla, joten allaskumia jouduttiin jatkamaan liimauksin noin kolme metriä leveänä suikaleena. Puroon tehtiin kaksi pienehköä, halkaisijaltaan parin metrin suuruista allasta. Korkeuseroa lammesta ensimmäiseen altaaseen tuli puoli metriä, ja samansuuruinen korkeusero tuli myös seuraavaan altaaseen
Niinpä altaat päällystettiin betonilla, ja pari tonnin kuivabetonisäkkiä rakennelmaan upposikin. Kivistä rakennetut rappuset helpottavat lammelle nousemista.
Kumimatosta tehdyistä puroaltaista poistettiin ensimmäisen kevään kokemusten vuoksi irtokivet, sillä niiden välit keräsivät lehdet ja neulaset. Kumimattoa jatketaan liimaamalla. Aine saattaa tosin olla haitallista kasveille ja kaloillekin, mutta siitä. 48 omapiha
mäisenä keväänä huomattiin, että tuli tehtyä virhe: kivien välit olivat täynnään maatuvia lehtiä ja neulasia. Altaiden puhdistaminen vaati liian paljon työtä, kun kaikki kivet täytyi poistaa. Puroaltaat päällystettiin betonilla, johon istutettiin muutamia kiviä. Betoni käsiteltiin vielä levää estävällä aineella, Boracolilla. Tärylevyllä tiivistettiin niin pohjaa kuin reunojakin. Saumoissa kumien tulee olla riittävästi toistensa päällä.
Raskas, liki 300 kiloa painava kumimatto vedetään lammen pohjalle. Lampeen rakennettiin noin metrin syvyyteen välitasanne. Lammen päädyssä oleva kaivo jätettiin maton ulkopuolelle ja siitä muodostettiin lampeen niemi.
Siirtonurmen avulla lampi saatiin viheriöityä nopeasti. Valu vahvistettiin raudoituksella ja valuun upotettiin joitakin kiviä, joilla saatiin elävöitettyä betonipintaa
Levien ja mikrobien hallitseminen onkin taiteenlaji, joka vaatii opettelua. Onneksi molempiin suihkupaikkoihin on oma putkensa, joten pienehköt suihkut voidaan asentaa puroaltaisiin. Kumin päälle tehtiin ensin betonivalu, jotta sillan paino saadaan jakaantumaan koko alalle. Siinä tuli tehtyä virhe, sillä putki on liian ohutta aiheuttaen vastapainetta ja vaatien siten pumpulta turhia tehoja. Tavoitteena on välttää kemikaaleja ja pyrkiä biologiseen tasapainoon upottamalla veteen ohran olkipaaleja. Myöhemmin on vuorossa kasvillisuuden valitseminen lammen ympärille. Valtava kuusitukki asennettiin vallin reunalle istuinpaikaksi. Puroaltaisiin rakennettiin suihkujen jalustat valmiista betonijaloista, jotka päällystettiin kivillä. Siitä kerromme Oma Piha -lehden myöhemmissä numeroissa. Siltarummun sisään tulee harvasilmäinen verkkokangas, jonka läpi vesi virtaa. Siltarummuksi laitet-
tiin valmis betoninen rumpu, halkaisijaltaan 30 senttimetriä. Veden kirkkaana pitäminen tulee vaatimaan omat ratkaisunsa. Kun haluttiin nopeasti vihreätä, laitettiin siirtonurmea lammen vallien päälle ja lähiympäristöön. Suihkujen putkistona käytettiin halkaisijaltaan 19 milli-
metrin lujitettua muoviputkea. Puroon rakennettiin silta. Siten toivotaan saatavan poistetuksi roskat. Seuraavana keväänä puroaltaiden huoltotyö toivottavasti jää niiden harjaamiseen katuharjalla. Puolipallon muotoinen vesikuvio on herkkä rikkoutumaan tuulella.
Puron yli rakennettiin silta betonista, hiekasta ja kivistä, sekä kolmenkymmenen sentin läpimittaisesta putkesta.
ei ollut käsittelyvaiheessa tietoa. Suihkujen kannattimiksi asennettiin valmiit betonijalat, jotka päällystettiin pienillä kivillä. Molemmissa altaissa on samanlainen suihku, mutta ne on kuvassa säädetty eri tavoin. Kokemuksista tullaan kertomaan Oma Piha lehden lukijoille.
omapiha 49. Sen päälle hiekkaa, kiviä ja liimaksi betonia, pienet kivikaiteetkin siltaan tuli.
Ohran oljella biologista tasapainoa
Puroon asennettiin suihkuja varten putkitus betonipäällysteen sisään valmiiksi. Lampeen tulee vielä pääsuihku ja valot syksyn pimeitä iltoja varten. Betonin ja kiven liitto ei ole kestävä, sillä niiden lämpölaajenemiskertoimet ovat erilaiset ja talvi pyrkii irrottamaan ne toisistaan, mutta korjataan, jos kivien irtoamista tapahtuu
Harrastus riistäytyi käsistä ja nyt on paljon karppeja, muutama lampi ja useita sisäaltaita, toteavat Helaset. Monet johtavat katoilta sadevedet altaaseen, kattovesi on liian hapanta, eikä sovi kaloille. Se on lopulta pieni investointi, kun altaan käyttöikä moninkertaistuu.
Lammen paikka
Eija ja Risto Helanen kehottavat kiinnittämään huomiota lammen paikkaan. Meillä on tiedotusta varten sähköpostilista sekä keskustelupalsta netissä. Siinä on mukana varttuneempia, omakotitalossa asuvia henkilöitä, jotka harrastavat lampia ja karppeja. - Perustimme kerhon kymmenkunta vuotta
sitten. Tilaustavaroissa hinnat nousevat kalliiksi. - Toisaalta on syytä katsoa, että pintavedet eivät pääse altaaseen. - Olisi myös hyvä, että lampeen ei pääsisi varisemaan syksyn lehtiä, opastaa Eija. Nimi tulee japaninkielestä, jossa koristekarppi on koi. Täytyy tietää, mistä altaan täyttövesi saadaan ja minne ylivuoto johdetaan. - Täällä maaseudun rauhassa on mukava harrastaa. Helaset kehottavat käyttämään allasmuovin sijaan allaskumia. - Etukäteen pitää suunnitella sähkö- ja vesipisteet, muistuttaa Risto.
Lammen rakenne
Helasten mukaan yleisin virhe on se, että altaasta tehdään liian pieni. - Suomessa on lampien rakentamisesta tosi vähän tietoa saatavissa. Helasten mukaan kauppojen hyllyistä ei löydy tavaraa kunnollisten karppialtaiden rakentajalle. Järjestämme myös tapaamisia, sillä on mielenkiintoista päästä katsomaan erilaisia toteutuksia, sanoo Risto. Usein ylimääräinen vesi voi-
50 omapiha. - Talvi on Suomessa ankara ulkona pidettäville koikarpeille, mutta yhtään karppia ei ole kuollut kolmeen vuoteen, sanoo Risto ylpeänä. Olimme jo aiemmin akvaarioharrastajia, ja kasvatimme karppeja. Karppien ja lampien harrastajat ovat perustaneet rekisteröimättömän kerhon, nimeltään Koijarit. Kokeneen
TEKSTI JA KUVAT: JOUKO TIKKANEN
LAMMENRAKENTAJAN
neuvot
Eija Helanen kertoo, että hän on antanut kasvillisuutta tulla suoraan luonnosta, sammaleetkin saavat kasvaa, jotta lammikoiden ympäristö ei näytä niin rakennetulta.
R
isto ja Eija Helanen ovat rakentaneet omaa puutarhaidylliään Riihimäelle jo 17 vuoden ajan. - Suodattimia ja muita tarvikkeita on saatavilla lähinnä vain pieniä koristealtaita varten. Jos kovan ukkossateen irrottamat maa-ainekset, roskat ja lannoitteet valuvat siihen, vahinko on suuri. Nettikaupoista voi tilata edullisesti ulkomailta, mutta suurikokoisissa laitteissa postikulut nousevat korkeiksi.
daan johtaa talon sadevesijärjestelmään, ei kuitenkaan talon perustuksiin. Kun aloitimme, allasmuovin maahantuojakaan ei ollut nähnyt yhtään rakennettua allasta, naurahtaa Risto. Teimme lammen alkuun puutarhan osaksi. Suurta vesimassaa on helpompi hoitaa. Aurinko lämmittää pientä vesimäärää ja syntyy levää
Suomessa piha-altaisiin laitetaan usein hiekkaa ja kiviä sekä kasveja, jolloin biologisen suodatuksen lisäämiseen ei ole juurikaan tarvetta etenkään silloin, kun altaassa ei pidetä kaloja, toteaa Risto Helanen.
Suihkut ovat herkkiä tuulelle
Helaset katsovat, että suihkut eivät sovi kalaaltaaseen. - Vesi tulee saada liikkeeseen, sillä puro ja suihku hapettavat vettä.
Roskat pois
Lampeen päätyvä eloperäinen aines, kuten puiden lehdet, kerrostuu lammen pohjalle ja kehittää maatuessaan kaasuja. He ovat aktiivisesti mukana karppiharrastajien kerhossa, Koijareissa.
Rihmalevä on kalaharrastajien suurin ongelma kautta maailman.
Pressuista voi tehdä vain yhden kesän juttuja, varottaa Risto säästämisestä väärässä paikassa. Teräviä kiviä ja juurakoita ei saa olla. Suuttimissakin hinta ja laatu kulkevat käsi kädessä. Suihku rikkoo veden pinnan, eikä kaloja voi katsella. Vesi tähän biologiseen suodattimeen tulee uima-altaista tutun hiekkasuodattimen kautta. Suodattimien kanssa käytetään väljiä pumppuja, jotka vievät moskan lävitseen ja likainen vesi johdetaan suodattimiin. Suodattimen voi tehdä myös itse, yksinkertaisena perusratkaisuna. Olemme nähneet hyvin paljon vuotavia altaita, toteavat Helaset. - Altaan voi päällystää kivillä ja hienolla hiekalla. - Altaan pohjalle voi levittää hienoa hiekkaa ja sen päälle suodatinkankaan. Rakoihin tarttuvat syksyn lehdet ja neulaset. Suihkuihin vettä pumppaavat pumput ovat "tiukempia" ja niiden nostokorkeus on siten suurempi. - Korkeat suihkut vaativat aika tehokkaat pumput. Puroja rakennettaessa pumppujen teho pilataan usein liian pienillä putkilla. Helasten suodatinsysteemissä on niin papiljotteja kuin Kaldnes K1 -filttereitä, joissa on bakteereille hyvin paljon pintaa toimia.
Eija ja Risto Helanen aloittivat oman pihan rakentamisen Riihimäelle vuonna 1989. Roskat pitäisi saada pois ennen kuin ne painuvat pohjaan,
opastaa Eija. Ammattiliikkeessä voi suuttimia vertailla ja nähdä niiden eroja. Yksi suodattimista koostuu neljästä sisäkkäisestä muoviastiasta, joista sisimmäisessä on korallimurskaa, sitten vesi kulkee vaahtomuovilevyjä sisältävän saavin läpi ja sieltä edelleen keraamisia hylsyjä sisältävään saaviin ja lopulta ulommaiseen 500 litran tynnyriin jossa on tuhansia papiljotteja, jotka tarjoavat bakteerikasvustolle paljon pinta-alaa. Rihmalevä on kalaharrastajien suurimpia ongelmia ympäri maailman, toteaa Risto. - Haavi on tärkeä työväline. Risto Helanen sanoo, että lammessa tarvitaan kahdenlaisia pumppuja. Siitepölyn poistaminen vaatii lisäksi erityisen hiekkasuodattimen.
suodattimia erityisesti pienempiin altaisiin. Helasilla on laaja valikoima tekniikkaa. Suihkuja on erilaisia tyyppejä, joista myymälöissä on esitekuvia. - Paitsi altaan pohjasta, pumpun tulisi voida imeä pintaimulaitteen eli skimmerin avulla myös veden pinnalta, jolloin saadaan esimerkiksi lehdet ja roskat poistetuksi. Jos
Suodattimia moneen lähtöön
Puutarhaliikkeissä on tarjolla erilaisia valmis-
omapiha 51. - Rihmalevä tukkii tunnissa suihkupumpun. Suihkut ovat tuuliherkkiä eli niiden suihkukuvio rikkoontuu tuulella helposti. Isojen kivien väliin voi laittaa singelkiveä, jotta rakoja olisi mahdollisimman vähän. - Jos vedessä olisi ammoniakkia ja nitraattia eli bakteerien ruokaa, niin papiljotit olisivat ruskeita. Pehmikkeeksi voi allaskumin alle laittaa vaikka vanhoja mattoja ja peitteitä. Suihku tulee sovittaa altaan kokoon. Suodattimina voidaan käyttää hiekka-altaita, joihin vesi nostetaan pumpulla ja joiden läpi vesi virtaa painovoiman avulla. Näissä pumpuissa tulee olla esisuodatin, jotta suihku ei mene tukkoon. Metallinen suutin on kestävämpi kuin muovisuutin
Jos pistorasiat ovat asennettu kiinteiksi, tulee virta johtaa sinne maakaapelia pitkin. Tällöin asennuskorkeudeksi riittää, että ne eivät jää talvella lumen peittoon. Jos altaassa uidaan tilapäisesti, niin verkkojännitteisten laitteiden, kuten uppopumpun, pistoke on irrotettava pistorasiasta tai laitteet on poistettava uinnin ajaksi altaasta.
52 omapiha. Jokainen karppi on Helasille lemmikki siinä missä toisille ovat kissat ja koirat.
Sähkömääräykset huomioon
pumpun on luvattu nostavan 5000 litraa, tuleekin putken päästä vain 1000 litraa, kun liian pienen putken vastapaine syö pumpun tehot. Kytken sen päälle sitten vasta, kun lampi on saanut jääpeitteen, jotta energiaa ei mene taivaalle. Keväällä lampi sulaa useita viikkoja aikaisemmin kuin ilman lämmitystä ollut lampi, kertoo Risto karppilammikostaan.
Helaset ovat innokkaita karppien kasvattajia. Maailmalla on tarjolla paljon erilaisia olkeen perustuvia kaupallisia valmisteita levän ehkäisyyn. Kovuuden tulisi olla 6 - 8 ja pH:n 7,5 8,5. - Olki tulisi laittaa vähän pinnan alle, valoon. Kaivovedet ovat pehmeitä, ja niiden pH on 6,5:n luokkaa. Vettä voi
UV-valolla levän kimppuun
Risto Helanen pitää hyvin onnistuneena ultravioletin valon käyttöä. Kun lampea ei käytetä uimiseen, ovat turvallisuusohjeet yksinkertaisemmat. UV-valo tappaa leijuvan vihreän ja ruskean levän. 010 605 2000. Kalat hajottavat olkipaalin, joten sen voi laittaa varjostusverkosta tehtyyn säkkiin. Jos vesi on pehmeää eli karbonaattikovuus on alhainen voi pH rojahtaa helposti viiteen ja kaikki kalat kuolevat. Veden yläpuolella olevat valaisimet voivat olla normaaleja ulkotilavalaisimia. Kun laitoin sen päälle, vesi kirkastui neljässä päivässä. Veden pinnan alla olevat valaisimet tulisi toteuttaa pienoisjännitteisinä, jolloin ne ovat yleensä 12 24 -volttisia. Ennen talvea on hyvä poistaa myös mahdollisimman tarkkaan kaikki maatuva roska ja kasvien jätteet. - Talvella altaan vettä voidaan hoitaa pitämällä esim. Kun UVvalo oli poissa käytöstä, vesi samentui tänäkin keväänä aika nopeasti. Putkien tulisi olla halkaisijaltaan 40 50 milliä, korostaa Risto.
Biologinen tasapaino
Englannissa ja USA:ssa käytetään ohran olkea vesialtaissa. Veden happamuuden eli pH:n tulee olla vakaa. - Olen laittanut omaan lampeen 300 watin lämmityskaapelin. - Suosituksena on, että UV-lampulla on tehoa 10 wattia 4,5 vesikuutiota kohden. Yleensä valaisimien ja uppopumppujen tarvitsemat pistorasiat ovat lapsisuojattuja ja vikasuojakytkimellä varustettuja. TARVIKKEITA www.pihaplus.fi www.atolli.fi www.noramaa.fi
puskuroida ruokasoodalla eli natriumbikarbonaatilla, selvittää Risto.
Talvella avanto lammikkoon
- Kun altaassa kalat alkavat näyttää sairailta tai käyttäytyvät oudosti, on vika useimmiten vedessä, sanoo Risto. Suodattimen jälkeiseen putkistoon on liitetty UV-suodatin. Asiasta on yliopistotasoisia selvityksiä. Jos vettä pumpataan liian nopeasti UV-suodattimen läpi, niin levä ei kuole.
Erityisesti kun rakennettua allasta käytetään uimiseen, on syytä pysähtyä miettimään sähköturvallisuutta. Silloin voimaan astuvat uima-altaita koskevat standardit. pienen pumpun avulla lammikossa avantoa, josta myrkylliset kaasut pääsevät poistumaan. Minulla ei ole oljen käytöstä ollut erityisen hyviä kokemuksia, vaikka nytkin yksi kokeilupaali altaassa on, sanoo Risto. Yhteystietoja
Jo hiukan kokeneemmille karppiallasharrastajille suunnattu Koijareiden keskustelupalsta löytyy osoitteesta: http//groups.msn.com/Koijarit/ keskustelupalsta.msnw Lisätietoa sähköturvallisuudesta saa turvatekniikan keskuksesta, Tukesista, puh
Eipä se siellä valoisalla verannallakaan kovin värikäs ollut. Pensas alkoi itse auttaa Taijaa. - Syynä on varmaankin valon puute, huomaa Taija hoito-ohjeita lukiessaan. Yläosa on jo alkanut haaroittua. Ihmepensas on kasvanut sitkeästi metrin mittaiseksi. - Pensas elää tyytyväistä yhteiseloa kanssani jo viidettä vuotta, mikä on varsinainen ihme. Haluan lisäksi, että puusta tulee minun korkuiseni, joten se saa kasvaa pituutta vielä muutaman vuoden. Oma kasvini
TEKSTI: SAILA ROUTIO, KUVAT: TAIJA-TUULIA TAMMELIN
IHME puu
KERRO ITSE Oma kasvini palstalla esitellään lukijoiden ja lehden tekijöiden lempikasveja. Nyt on kuitenkin olemassa haave siitä, miltä kasvini voisi joskus näyttää. Tämänhetkinen kasvupaikka on lattialla Taijan toimistossa, jonka ikkunat suuntautuvat länteen. Varsinkin, kun kaikki kasvini tuppaavat olemaan yksivuotisia eli kuolevat ennen pitkää hoidon puutteeseen. Siinä oli kalju varsi ja pallomainen latva. Varsinaista latvomista Taija ei vielä ole raaskinut harkita. Innostuin kovasti. Taija ei kuitenkaan raaski heittää eläviä olentoja pois, joten ne pysyvät ikkunalaudalla niin kauan kuin henki vielä pihisee. Uudet, hienot lehdet
ovat kauniita, en henno leikata niitä pois. Ihmepensas aloitti kukinnan tämän vuoden maaliskuussa. Kasvi oli kaunis puu. Hämmästystä seurasi ahaa-elämys, kun pari vuotta sitten mummolassa Taija huomasi valtavan ihmepensaan. Nyt se on jo neljännessä kodissaan eikä ole ollut muutoista moksiskaan.
-A
lussa ihmettelin, mikä kasvi tämä on, esittelee graafinen suunnittelija Taija-Tuulia Tammelin lempikasviaan. Taijan mukaan ainoa harmi kasvissa on se,
että alun väriloisto on haalistunut. Pallomaiset nuput räjähtävät valkoisiksi kukiksi, jotka tuovat Taijan mieleen tähtisadetikut. Tämä todistaa kasvin nimensä veroiseksi.
omapiha 53. Pallonuppuja tulee koko ajan lisää. Olosuhteiden pakosta kasvi joutuu nyt elämään vähemmällä valolla. Päätin, että ihmepensaastani tuleekin puu. Välillä se on elänyt verannallakin. Korkeuden kasvaessa alimmat lehdet putoilevat muodostaen pitenevän rungon. Ajattelin, että tämä on sellainen tapaus, joka kestää vain hetken ja sitten kuolee. Oranssit ja punaiset värisävyt ovat väistyneet vihreän tieltä. Kerro omasta kasvistasi ja lähetä kuvia toimitukselle postiosoitteeseen: Oma Piha lehden toimitus, Oma kasvini, PL 28, 04131 Sipoo tai sähköpostilla: toimitus@omapiha.info.
Ihmepensaan loputon kukinta alkoi hauskan näköisistä nupuista.
Ihmepensas eli krotooni (Codiaeum variegatum) tuli taloon tupaantuliaislahjana
Suomen suvi tuo runollisuuden jokaiseen sieluun. Puutarhamatkailua
TEKSTI: SAILA ROUTIO, KUVAT: SAILA ROUTIO, VESA KOIVU, JOUKO TIKKANEN
Runoilijan rouva ja
RUUSUT
54 omapiha
Kesä ja Runeberg. Omenapuun alla, kukkien terälehtien hiljakseen leijuessa maahan, unohtuu mainen kiire ja paine.
Porvoon puutarhan medaljonkeihin istutetaan kesäkukkia samaan tapaan kuin Fredrikan aikana. Alkukesällä penkkejä ja käytäviä koristavat varisseet omenankukan terälehdet.
omapiha 55
- Tengströmien jälkeen talo oli diakonissan kotina ja asuipa siinä sittemmin merimiehiäkin, Jansson kuvailee. Liiterin viileässä hämärässä eteen avautuu taidokkaiden käsitöiden kirjo kotiseutumuseon työvälineiden seurana. - Kun runoilija lähti kesäksi pois, hän mietti, miten tyttö jaksaisi häntä odottaa. Rakennus on 1800-luvulle tyypillinen, keltaiseksi maalattu paritupa. Se oli jo jonkin aikaa toiminut kapakkana. Turun palo toi myös arkkipiispan veljentyttären Fredrika Tengströmin Paraisille, kun kotitalo oli tuhoutunut. Pitsiverhojen ja pelakuiden kehystämien ikkunoiden läpi voi ihailla pihapiiriä, jonka sivurakennuksessa toimii Liiterin leidit myyntinäyttely. Syntyi kansallisromanttisia runoja Suomen erämaakansasta. Runeberg siirtyi Paraisille opettamaan arkkipiispa Tengströmin suvun lapsia. Nuorena isänsä menettänyt Fredrika oli viisas ja kekseliäs. Paraislaisten käsityörouvien myyntinäyttely on liiterissä.
J
ohan Ludvig Runeberg, kotoisammin Janne, syntyi Pohjanmaalla merikapteenin perheeseen. - Romanssin alkuajoilta on peräisin tarina, paljastaa Fredrikantupa -museokahvilan emäntä Tuula Jansson. Lemmikin ruotsalaiseen nimeen viitaten (förgätmigej, älä unohda minua) Runeberg totesi, että jos kukat kukoistavat vielä paluun hetkellä syksyllä, Fredrika ei ole häntä unohtanut. Opettajan toimi Turussa peruuntui kaupungin suuren palon vuoksi. - 1970-luvulla rakennus oli huonossa kunnossa. Silloin hän keksi antaa rakkaalleen lemmikin sie-
Kahvilassa
Paraisten Fredrikantupa on viehättävä kahvila siinä kodissa, jossa Fredrika ja hänen äitinsä asuivat nuorenparin tapaamisen aikoihin. Nuorissa sydämissä orasti pian rakkaus. Rahan puute ajoi hänet kotiopettajaksi eli informaattoriksi ennen valmistumistaan. Silmään osuvat Jannen ja Fredrikan lemmikit, voimissaan edelleen.
Runoilijaelämää
Seuraelämän velvoitteet ja taloudellinen niukkuus toivat Runebergien elämään ristiriidan. Porstuakamariin sijoitettiin pieni keittiö ja tuvat ovat nyt kahvilan asiakkaiden käytössä. Sieltä löytyi puoliso, Fredrika Tengström, joka tunnetaan edelleen puutarhanhoidon pioneerina Suomessa.
meniä. Unohtumisesta ei ollut pelkoa. Vieraita piti kestittää usein, mutta siitä oli selvittävä mahdollisimman vähillä menoilla. Hän kuvioi itse tapetteja ja kierrätti hamekankaat tuolien päällysteiksi. Vuonna 1827 astui kohtalo Runebergin elämään. Kotiseutuyhdistys pelasti purkutuomion saaneen talon ja se korjattiin talkoilla. Runoilija rouvineen asui ensin tuoreessa yli-
56 omapiha. Takaisin aurinkoiselle pihalle astuessa syree-
Porvoon runsaan vehreästä pihasta, kuin viidakon syleilystä, löytyy karviaispensas.
nien tuoksu huumaa. Häitä vietettiin kahden vuoden jälkeen.
Kansallisrunoilija
Nuori Runeberg opiskeli Pohjanmaalla, Oulussa ja Turun Akatemiassa. Työ vei Saarijärvelle. Siellä Runeberg sai ensimmäisen syvällisen kosketuksen sisämaahan. Monen mutkan kautta hän päätyi etelärannikolle
Monet ovat poistaneet reunakivet kustannussyistä hautausten yhteydes-
sä, mutta jos kaikki poistaisivat ne, katoaisi myös osa hautausmaakulttuuria. Soran tulisi olla melko karkeaa, etteivät sammal ja siemenrikkaruohot viihtyisi siinä. Reunakivet ovat olennainen osa vanhimpia hautoja. Tee itse
TEKSTI: MONICA ÄIJÄLÄ, KUVAT: MONICA ÄIJÄLÄ, JOUKO TIKKANEN, SAILA ROUTIO, PIIRROKSET: SAILA ROUTIO
Haravoitu sora on siisti.
SR
SORAPINTA haudalle
Vanhat haudat ovat usein sorapintaisia, ja sorapintaa ympäröi reunakivi. Tällaiset haudat voivat tuntua vaikeasti hoidettavilta, mutta jos pinta perustetaan hyvin, hoito on helpompaa ja halvempaa kuin nurmihautojen.
U
sienkin hautojen istutusalueet voidaan reunustaa kivillä ja peittää multa maakatekankaalla ja soralla. Sorapinnat, pienet havukasvit ja perennat kuuluvat tämänhetkiseen puutarhatrendiin, joten sorapintaiseen hautaan sopivat materiaalit ja kasvit löytyvät helposti puutarhamyymälästä.
Hautojen edessä voi olla myös yhtenäinen mullosalue, joka on erotettu reunakivellä sorasta.
SR
60 omapiha. Tästä syystä joillakin hautausmailla reunakiviä ei enää saa poistaa haudalta
· Koristekivisäkki sisältää 25 kiloa joka vastaa noin 20 litraa.
Puhdas sorapinta tuo haudalle arvokuutta. Kankaan reunat taivutetaan alaspäin tiiviisti kiveä vasten, etteivät rikkakasvit pääse leviämään alueelle reunakivien ulkopuolelta. Paksumpi kerros on helppohoitoisempi. Sorapinta on rauhallinen tausta hautakivelle ja kasveille. Karkeampi sora vähentäisi sammalkasvua.
KIVITAVARAN MÄÄRÄN LASKEMINEN Tarvittavan määrän saat, kun mittaat peitettävän alueen neliömetrit (leveys x pituus) ja kerrot sen soran paksuudella, noin 5 - 10 senttimetriä. Keltainen ryhmäruusu ei ole edukseen liian varjoisessa kasvupaikassa, mutta yksivuotiselle ahkeraliisalle varjo sopii mainiosti.
TYÖKALUT · Pieni ja iso lapio · Sakset · Hansikkaat · Saappaat · Kastelukannu
Maakatekangasta tai juurimattoa levitetään reunakivien väliselle alueelle. Reunakiven vierestä poistetaan lapiolla pintamulta noin kymmenen sentin paksuudelta.
omapiha 61. Valitse rauhallinen väri, joka sopii ympäristöön.
Herttavuorenkilpi on helppohoitoinen perenna. Mahdollisesti pala juurimattoa tai istutuspesä. Kaunista sepeliä tai koristekiviä. Tarvitset noin 5 säkkiä koristekiviä, jos soran paksuus on 7 cm ja peitettävä alue on 1,80 x 0,80 m: · 1,80 x 0,80 = 1,44 m2 · 1,44 x 0,07 = 0,10 m3 = 100 litraa. Näin rakennat helppohoitoisen sorapinnoitteen haudalle
TARVIKKEET Pala maakatekangasta, joka on reilu puoli metri leveämpi ja pidempi kuin peitettävä alue
Lopuksi voit taittaa kankaan tiiviisti taimen tyveä vasten. Jos juurimattoa käytetään, kannattaa kaivaa isompi istutuskuoppa. Jos haudan ympärillä on isoja puita, istutuskuoppa kannattaa vuorata juurimatolla, jotta puiden juuret eivät valtaisi istutuksen multaa. Varsinkin yksivuotisille kasveille käytetään usein muovista istutuspesää, sitä voi käyttää myös pienille perennoille. Jos istutat pensaan tai havun, riittää että leikkaat ristin kankaaseen. Leikkaa kankaaseen reikä istutuksen kohdalla. Peitä koko alue maanpeitekankaalla, kaiva kankaan reunat (noin 25 cm verran) maahan ihan reunakiven vierestä. Tasoita pinta, mutta kaiva vielä syvemmältä ihan reunakiven vierestä, jotta saat kankaan reunat hyvin alas maahan. Kaiva kuoppa istutuksia varten - noin 40 cm syvyinen jos istutat perennoja, noin 60 cm syvyinen, jos istutat pensaita - ja täytä se istutusmullalla. TYÖVAIHEET Poista vanhaa pintamateriaalia reunakiven sisäpuolelta sen verran, että reunakiven sisäpintaa on näkyvillä vähintään 5 - 10 cm (sorapeitteen paksuus). Levitä sora kankaan päälle, sitä voi laittaa myös perennojen juurelle.
Reunakiven sisäpuolelle sopivat parhaiten yksittäiskasvit sekä sorapinta.
Kääpiövuorimänty viihtyy hyvin sorakatteessa.
Havupensaan istuttamista varten leikataan vain risti kankaaseen.
Taivuta kankaan reunat sivuun istutuksen ajaksi. Peitä kangas soralla.
62 omapiha. Näin rikkaruohojen on lähes mahdotonta löytää kasvupaikkaa. Taivuta kangas sivulle, istuta ja laita kangas takaisin mullan päälle. Jos istutat perennoja tai yksivuotisia kukkia, voit leikata kankaasta palan pois, jotta kasvit voivat levitä hieman
Hedelmät puissa, kypsät marjat pensaissaan, pionin lehvät väkevässä vihreydessään. Vihdoin kesä on päässyt voimiinsa, linnut pesivät, heinät heilimöivät, ja puut ovat ojentautuneet täyteen mittaansa. On kitketty mitä on kitketty, ja kasteltu mitä kasteltu. Miten on, niin olkoonkin.
Vesa Koivu
omapiha 63. Taivaankansi on korkealla ja sininen. On kesäisen täyttymyksen hetki; kaikki on niin kuin saa ollakin. Ilma väreilee, katveessakin on niin kuuma, ettei oikein jaksa edes liikahtaa. Kaikki kukat ovat avautuneet ja levittävät tuoksujaan. On ollut toinen toistaan valoisampia aamuja ja leudompia tuulia, ja kevätpurot ovat kiirehtineet matkoihinsa. On ollut niin helteisiä päiviä, että jälkeenpäinkin jää varmuus siitä, että kesä on ollut. Jäsenet raukenevat, ja tyytymys täyttää mielen. Meillä on ollut kesä, kukaan ei sitä minulta vienyt. Silmut ovat avautuneet, ja juuri kun versot ehtivät lähteä kasvuun, on tullut taas pakkasöitä. Kukkakärpäset ja kimalaiset ovat täydessä touhussaan. Täyttymyksen hetkiä
On ollut lunta ja jäätä, on ollut räntää ja sohlua
Ideoita ja innoitusta
TEKSTI: REA PELTOLA, KUVAT: VESA KOIVU
HALLITUN VILLI
puutarha
64 omapiha Kookkaiden haapojen muodostama lehtisali on saanut koristuksekseen riippumaton. Matto on ripustettu sateelta suojaan kyljelleen, ja se näyttää melkein leijalta.
Keskikesällä puutarhassa on aarikaupalla sinisenä lainehtivia ukonkelloja. Vanhin tähän mennessä arkeologien Suomesta löytämä haravajäännös on 1200-luvulta. Käytävät ajetaan ruohonleikkurilla ehkä joka toinen viikko. - Valikoiva niitto on suosinut kukkivia kasveja ja pitänyt heinät ja vesakon kurissa. Ajoympyrä kiertää kirsikkapuuryhmän, auto saa jäädä syreenien ja koivujen kupeeseen. - Hellettä, heinäpoutaa -kirjaa kootessani
perehdyin niittyjen ja nurmien hoitoon. Skillan eli idänsinililjan (Scilla sibirica) kukkia
Ikivanhojen lehmusten reunustama tie kääntyy jyrkkään mäkeen. Korppilan talon puutarhassa vuorottelevat puuryhmät ja pensastot, niittymäiset aukeamat ja kukkia pursuavat perennaryhmät.
-O
len halunnut puutarhaan helppohoitoisia kasveja, kun piha on niin suuri ja muutakin pitäisi tehdä, Sirkka-Liisa Ranta kertoo. Muuten se kasvaa nopeasti uudelleen umpeen. Kansatieteilijä ja filosofian tohtori Sirkka-Liisa Ranta on juuri kirjoittanut kirjan suomalaisesta heinänteosta ja sen kulttuuriperinteestä. Niityt ovat lähellä sydäntä myös omassa puutarhassa. Koiranputket ja heinät niitetään pois, illakot ja muut kukat saavat jäädä. Skillamatto oli puutarhassa odottamassa, kun Sirkka-Liisa Ranta perheineen muutti kauan hylättynä olleeseen taloon. Tuntuu hauskalta ajatella, että kun haravoin pihaniittyä, käytän melkein samanlaista työkalua kuin suomalaiset naiset jo satoja vuosia ovat käyttäneet. - Vaikka puutarha näyttää puolivilliltä, se vaatii hallittua niittoa tai muuta raivaamista tietyin väliajoin. - Me niitämme rehevämmän alapuutarhan juhannuksen jälkeen valikoiden. Sinivuokot, illakot, lemmikit, malvikit, harakankellot ja ukonkellot leviävät
vuosi vuodelta. - Sen olen oppinut, että puutarhanhoitoa ei pidä ottaa liian vakavasti eikä luoda liian tiukkoja aikatauluja - Kun hyväksyy sen, ettei joka paikka ole tip top, ehtii nauttiakin puutarhasta!
omapiha 65
Mustanpunainen pelargoni on talvehtinut kellarissa kunnialla.
ja luonnonkukkia. Hellettä, heinäpoutaa -kirjan myötä Sirkka-Liisa Ranta on perehtynyt syvällisesti suomalaiseen heinäntekokulttuuriin.
omapiha 67. Luumupuut kukkivat keväisin runsaasti.
Pientä kasvimaata reunustavat parsat.
Valoisalla kuistilla viihtyvät monenlaiset kukat. - Olen istuttanut suviruusua, mökinruusua sekä mustialanruusua talossa entuudestaan kasvaneen valamonruusun, juhannusruusun ja kurtturuusun seuraksi. Vanhan punalehtiruusun ali voi kulkea ruusuportista alapuutarhaan.
Korppilan ruokasalin seinämaalaukset on entisöity, ja aurinkoisilla ikkunoilla viihtyvät vanhanajan huonekasvit
Ulkorakennuksen takana virtaavaa puroa ympäröivät ruttojuuret. Kasvimaa on kuin pieni muotopuutarha. Uusin hanke on patio, joka rakennettiin luumupuiden ja marjaomenapuun katveeseen vanhoista tiilistä. Keskikesällä puro peittyy kokonaan sateenvarjomaisten lehtien alle. - Viime kesänä raivasimme pihan jakaneen valtavan syreenipensaikon, koska halusimme
pihaan avoimen näkymän. Jyrkän rinteen ylälaidassa on vanhoja mäntyjä ja kallioita, alapuutarhan pengermillä kasvavat pensaat ja niittykasvit. Olisihan sellainen tietysti hauska joskus saada uudelleen, Sirkka-Liisa Ranta miettii. Sitä reunustavat yrtit ja parsat. Asterit ovat levittäytyneet laajaksi kasvustoksi istuinryhmän ympärille.
Kaartelevia polkuja
Pihapiirissä kulkee puiden ja pensaiden latvusten ali kaartuvia niitettyjä polkuja, joita pitkin voi kierrellä puutarhassa. Siinä on suojaisa päiväkahvipaikka. Puutarhakierros on hurmaava. - Kuvioille haravoituja hiekkakäytäviä ei ole tarkoitus laittaa, vaikka niitähän täällä on joskus ollut, Sirkka-Liisa naurahtaa. - Vanhoja pengerryksiä ja kiviportaita täällä on yhä jonkin verran, mutta kasvillisuus on aika lailla peittänyt ne ja osittain ne ovat sortuneetkin. Varhain keväällä nii-
Ruttojuuren vaaleanpunaiset kukat työntyvät esiin keväisen laveasta puronuomasta.
den lihanpunertavat, hyasintille tuoksuvat kukat nousevat esiin märästä maasta. Syyskesällä istuinpaikkaa ympäröivät valtoimenaan kukkivat asterit.
68 omapiha. Holvikellarin katolla olevalla Romeo ja Julia -parvekkeella on ollut aiemmin lasivilpola
Kilpailuihin osallistutaan ahkerasti ympäri Suomea. Virallista kilpailutoimintaa hoitaa nykyisin Suomen Estekanit ry, jonka kotisivuosoite on www.kanihyppy.urli.net Kanihyppy on monille mieluisa harrastus. Tässäkin lajissa pidetään virallisia kilpailuja. Lasten kanssa puutarhassa
TEKSTI: MONICA ÄIJÄLÄ KUVAT: MONICA ÄIJÄLÄ JA SONJA LINDFORS
LEMMIKKIEN
kanssa pihalla
Elokuussa on vielä monta mukavaa kesäpäivää jäljellä. Ne ovat vaativia mutta hauskoja harrastusmuotoja sekä omistajalle että koiralle. 70 omapiha. Kanihyppynäytöksiä pidetään usein koiranäyttelyiden yhteydessä. Kanien esteratakilpailut muistuttavat lähinnä hevosten estekilpailuja.
Kanit hyppykouluun
Kanihyppyä on harrastettu Suomessa noin 15 vuotta. Kaninäyttelyissä on tavallisesti monta luokkaa estekilpailuja.
Kanien estehyppy on hauska harrastus. Koiranomistajat ovat kauan harrastaneet tottelevaisuuskilpailuja ja esteratakilpailuja eli agilitya. Nyt voi nauttia vihannesmaan, marjapensaiden ja hedelmäpuiden sadosta, samalla kun valmistaudutaan seuraavaan kouluvuoteen rentoutumalla kotipihan nurmikolla.
Tuore ruoho maistuu hyvältä.
P
ihapelien lisäksi on mukavaa opettaa lemmikkieläimille erilaisia temppuja tai vain ulkoiluttaa kania tai marsua sievissä valjaissaan. Hyppykanien omistajien joukossa on nuoria ja vähän vanhempia tyttöjä ja poikia
Pajusta voi punoa pesän tai tunnelin, joskin oksien kuoret on kohta syöty.
omapiha 71. Kesällä sekä marsut että lapset nauttivat pihanurmikolla oleilusta.
Kovakuorinen konna
Maakilpikonna on hidas kaveri joka kävelee mielellään nurmikolla tai kalliolla. Maastohyppykilpailujen esteiden maksimikorkeus on 30 senttiä, ja ne rakennetaan luonnosta löytyvistä materiaaleista. Konnaa ei kuitenkaan kannata jättää yksin tepastelemaan pihalle, koska vihreäruskeaa kuorta on vaikea löytää heinikon keskeltä tai ojan pohjalta. Kun kani on tehnyt oikein, sille annetaan rohkaisupalkinto. Kun hyppy alkaa sujua, kanille voi rakentaa esteitä luonnonmateriaaleista tai laudoista ja ohuista putkista.
Talven heinät omasta puutarhasta
Lemmikkikaupan heinäpussit ovat kalliita nuorelle kaniharrastajalle. Varsinkin maastohyppy sopii pihalle. Isoon häkkiin voi laittaa reilusti multaa pohjaverkon päälle, jotta kani pääsee nauttimaan kaivamisen riemusta.
Erilaisia virallisia kaniestekilpailuratoja ovat helppo suora, helppo mutka, eliittiluokka, parihyppy, slalomhyppy ja maastohyppy. Häkin pohjalla täytyy olla kestävä verkko. Niittämällä nurmikon ongelmakohdat ja soratien reunat voi säästää monta euroa. On paljon tarinoita siitä, miten rakas, iäkäs kovakuorinen konna on onnistunut karkaamaan. Alussa on tärkeää, ettei harjoittelu jatku liian kauan. Ruokavalioon sopivat mainiosti voikukanlehdet tai vihannesmaan salaatti. Sen jälkeen voidaan aloittaa hyppääminen ihan matalien esteiden yli. Turveharkko on mainio materiaali kanin ulkopesään. Ontto oksa on valmis tunneli, jota voi myös jyrsiä. Esteratojen lisäksi pidetään pituus- ja korkeushyppykilpailuja. Onnellisissa tapauksissa konna on saatu kiinni ja se on ollut entisellään, kunhan pahimmat mudat on saatu pois.
Kanin ulkohäkki
Kanit viihtyvät ulkona ja isot kanirodut voivat olla ulkona vuoden ympäri, kun niille rakennetaan hyvä häkki. Muuten kani pääsee nopeasti kaivamaan tunnelin vapauteen. Harjoitustilanteessa voi käyttää puutarhatyökaluja ja hiekkaleluja esteiden rakentamiseen. Ensimmäinen harjoituseste voi olla maitotölkki. Kun heinä on niitetty, se kuivataan auringossa ja sitä käännellään useita kertoja päivässä. Kuiva heinä laitetaan
Rakenna pesä tai tunneli lemmikille
Puutarhasta, metsästä ja teiden varsilta löytyy hyviä materiaaleja kanin, marsun tai hamsterin pesää tai tunnelia varten. Kania voi alussa opastaa hyppäämään. Kun kani ei enää ole kiinnostunut hyppäämisestä, voidaan siirtyä voikukanlehtien syömiseen. Fiksu kani pystyy itse kaivamaan pesän turveharkkoon.
KUVAT SONJA LINDFORS
ilmavaan paperikassiin, ettei se homehdu vaan kesän tuoksut ja muistot säästyvät pitkälle talveen.
Kani hyppykoulussa
Kanin hyppykoulu alkaa siitä, että se totutetaan valjaisiin. Tämäkin on laji, jossa on pidetty kanikilpailuja.
Kanin luontoon kuuluu kaivaminen
Hoitamaton harvakseltaan niitetty nurmikko antaa kovempaa tavaraa, jonka lahoaminen kestää kauemmin, mutta ei se huonompaa ole. Kesämökkien rantojen van-
U
seimmat käyttävät ruohosilppua vihannesmaalla, joka onkin yksinkertainen tapa päästä eroon nurmenleikkuujätteestä helposti ja hyödyllisesti. Kasvi- & pihavinkit
AARNON
Aarno Kasvi on Ruissalon Kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri ja tuttu myös televisio- ja radio-ohjelmista. Lihava, noin 10 sentin paksuinen ruohokerros hyvää
72 omapiha. Rikkaruohoton vihersilppu onkin parasta ravinnetta kaikille kesän keittiökasveille, varsinkin jos vielä lisätään hieman apulantaa ja pidetään mielessä, että
liian paksu kerros juuresten välissä kosteana kesänä on haitaksi. Kaikki puut ja pensaat pitävät myös ruohokatteesta, mutta jo terveille ja hyväkasvuisille puuvartisille on varottava apulantojen käyttöä, ettei talvenkestävyys heikkene. On erotettava yksivuotisten kasvien kesäkauden katteet ja monivuotisten kasvien, puiden, pensaiden ja perennojen katteet.
ruohosilppua riittää puuvartisille sellaisenaan, keittiöjuureksille annetaan puolet siitä rivien väleihin levitettynä.
Nuori ruoho lannoittaa nopeasti
Keittiökasveille ruohosilppua voidaan antaa parikin kertaa kesässä, jos entinen lahoaa pois ja multa näkyy. Hän on tehnyt tunnetuksi monia uusia ja perinteisiä kasvilajeja ja jakaa auliisti osaamistaan myös kotipuutarhureille. Myös krouvimpaa tavaraa voi käyttää kesäisin pintakatteena. Ruissalossa hän tekee jatkuvasti työtä entistä laajemman ja kestävämmän kasvivalikoiman saavuttamiseksi.
KUVAT: VESA KOIVU, PIIRROS: SAILA ROUTIO
KATTEILLA
vauhtia puutarhaan
Paljon käytetty ja paljon väärinymmärretty työ puutarhassa on katteiden käyttö. Ruohosilpuissa on suuria eroja, toisissa puutarhoissa on vain mehevää uutta lyhyttä silppua
Vadelmat pitävät paksusta kerroksesta katetta juuristoalueella.
Oksahake tai kuori on siistin näköinen ruusupensaiden alla. Lehtipuuhaketta levitetään rautaharavalla huolella tasoittaen noin viiden sentin pak-
KATE
LATVUKSEN JA JUURAKON RAJA
omapiha 73. Vanhakin herukkapensas virkistyy, kun sen ympärille levitetään kate.
ha tai uusi kaislakasvusto kelpaa vallan hyvin katteeksi hieman pätkittynä. Katteen alla maa pysyy kesällä viileänä ja kosteana, mutta kate myös eristää talven pahimmilta pakkasilta. Kaisla lyödään vesurilla puupölkyn päällä noin 25 sentin pituiseksi karkeaksi vihermassaksi, joka levitetään taimirivien väleihin tai kuivuvaan perunamaahan keräämään aamukastetta ja pieneliöitä maata parantamaan. Maahan kaatuneista porkkanan, kesäkurpitsan ja lantun lehdistä voidaan ylimääräisiä poistaa, jolloin katetta voi levittää helposti riviväleihin lähelle juuresten kauloja. Kun kate valitaan huolella ja puuta muistetaan hoitaa kesän aikana, vanhakin puu voidaan pelastaa, niin ettei moottorisahaa tarvita, eikä uutta tainta. Sääntönä on, että jos viherkate on laihaa, kuten kaislanvarsi, tai sitä on vähän, voidaan antaa samalla pintalannoitusta, niin teho on toivottu ja työstä on hyötyä.
Katetta ei poisteta syksyllä sadonkorjuun yhteydessä, vaan jyrsimen annetaan syysmuokkauksessa murskata loput mullan sekaan, ja talvi hoitaa loput lahottamiset.
Vanhat ja heikkokokuntoiset puut ja pensaat
Kitukasvuinen jalava, omenapuu tai hopeakuusi voidaan pelastaa katteella reheväksi ja kasvavaksi
Etenkin paksulla havupuunkuorikatteella on hapattava ja pintamaata kylmentävä vaikutus, joka on pahaksi heikolle hedelmäpuulle tai koristepensaalle. Vanhalle puulle voidaan myös levittää paksumpi kerros kerralla. Hoidon vaikutus alkaa näkyä parissa vuodessa. Havupuuhaketta käytettäessä on syytä levittää hieman runsaammin typpipitoista apulantaa hakealalle, puuaineksen lahotessa typpi häviää nopeasti juurten ulottuvilta. Sen jälkeen puu kestää muut hoitotoimet, kuten kaivuutyöt juuriston alueella paremmin, eikä varista niin helposti lehtiään.
Sanomalehtikate tukahduttaa rikkaruohoja
Tavallinen massaistutusten välien peittäminen hakkeella on eri asia kuin kotipiho-
74 omapiha. Yleensä näkemäni katekerrokset ovat olleet liian pienialaisia, niiden vaikutus ei ole riittänyt koko juurialalle ja hyötyvaikutus on vaatimattomampi. Jos maa on ennestään läpimärkää, ei kastella heti, vaan maan annetaan kuivahtaa ja kastellaan myöhemmin. 1.
Nuoren puun tai pensaan ympärille voi levittää ensin kerroksen kompostimultaa ja sitten paksulti sanomalehteä.
2.
Sanomalehdet peitetään kuorikkeella tai oksahakkeella, jotka estävät rikkakasvien ja nurmen kasvua.
suisena kerroksena yhtä suurelle alalle kuin hoidettavan puun latvus. Multaa on syytä kaivaa lapionpiston syvyydeltä ennen katteen levitystä ja varmistaa, mikä kosteustilanne on. Katteeksi kelpaa ruohosilppukin, mutta oksahakkeen, kuorihakkeen tai turvemultaseoksen vaikutus on pitkäaikaisempi. Erittäin huonokuntoista pihapuuta ei pitäisi mennä leikkaamaan ennen kuin kasvukunto saadaan korjattua, koska elvyttäminen on niin helppoa. Ruohokenttää ei revitä auki mitenkään latvuston alta vaan kateaineet levitetään suoraan nurmikolle puun ympärille. Perunalle tarkoitettu täyslannos kelpaa erinomaiseti ikivihreille, siitä ei tule typpeä liikaa.
Pidetty puu ansaitsee hoitoa
Vanhallekin rakastetulle pihapuulle kannattaa tehdä juuria hoitava pintakäsittely. Työ voidaan toistaa seuraavana kesänä, kun edellinen pintalisä on huvennut alusmaahan ja juurten ruuaksi. Sen vai-
kutus on aina ollut tehoisa, kun olen joutunut auttamaan voimattomuudesta ja taudeista kärsiviä jalopuita pihapiireissä Turun alueella. Vettä ja ravinteita ottavat juuret ovat ainakin yhtä kaukana rungosta kuin uloimmat oksankärjet. Kun juuria hoidetaan katteen avulla, on varottava liian paksun katekerroksen käyttöä. Paras vuodenaika katteen levittämiselle on lehtimisen jälkeen kesäkuun alussa, mutta toimet auttavat vanhempaa puuta vaikka työ tehtäisiin elokuussakin. Jos puun alla ei ole ennen lannoitettu runsaasti tai kenties ei yhtään, voi sääntönä pitää että yksi miehenkourallinen tai kaksi naisen kourallista voimarakeita neliömetrille on sopiva määrä. Tuijat, pihdat, marjakuuset ja kaikki
jalot lehtipuut tekevät hoidon jälkeen paksumpia vuosilustoja ja kestävät oksien leikkaamista paremmin. Yötä vasten illalla kastellaan kunnolla. Vasta elokuun lopulla tai syyskuussa levitettävää katetta pannaan ohuempi kerros, ettei roudan sulamista estetä keväällä ja pahenneta tilannetta siellä, missä tarvittaisiin juurille suotuisat olot.
Hapahko kate ikivihreille
Havupuut ja alppiruusut haluavat turve-lehtimultakompostia sekä katekerroksen, johon voidaan sekoittaa vaikka kottikärryissä valmiiksi apulantaa. Joskus työhön liittyy välttämätön naapuripuun poisto tai sen oksien vähentäminen, jotta suosittava puu saa tarpeeksi valoa. Ainakin neljä litraa luonnonlantapohjaista apulantaa puuta kohti, pensaille vähemmän, levitetään hakkeen sekaan tasaisesti. Puuvartisiin ilmaantuu tummempia lehtiä, pidempiä vuosikasvaimia ja uusia runkoversoja
Pensasaidalle sopii sama käsittely, jos matalaksi leikkaamisen yhteydessä halutaan saada kasvustoon vauhtia.
Nurmikko pidetään poissa nuoren puuntaimen ympäriltä kuorikatteella ja kiveyksellä, niiden alla maa pysyy kosteana.
omapiha 75. Lehdet pysyvät paikallaan, kun niiden päälle levitetään ohuelti hiekkaa.
jen hedelmä- ja hoitopuiden juurihoito ja kasvun parantaminen. Katteen alle voidaan levittää avattuja sanomalehtiä rikkakasvien nujertamiseksi. Juolavehnä ja vuohenputki eivät heti lehtikerrokseen kuole. Tai sitten voi käyttää rikkakasvien torjunta-ainetta ensin, ja kun ruohosto on kunnolla kellastunut voi levittää halutun viherkatteen tai oksahakekekerroksen latvuksen alle. Lehtiä on levitettävä tarpeeksi laajalle alalle ja lisättävä sanomalehtiä vielä seuraavanakin vuonna. 3.
Katetta levitetään niin laajalle alueelle, että kasvaville juurille jää runsaasti tilaa. Nuori taimi tarvitsee ainakin puolen merin läpimittaisen katetun alueen, vanhemmalle kasville katetta levitetään koko latvuksen peittämälle alalle.
Syksyn lehdet voi koota viiden sentin paksuiseksi katteeksi pensasaitojen ja puiden ympärille
Yksittäiset kukkaset kelluvat kauniisti veden pinnalla ja pitävät ryhtinsä jopa viikkoja.
Särkynytsydän (Dicentra spectabilis) viihtyy syreenin varjossa. Niistä voi rakentaa mitä viehättävimpiä porrastuksia. Maa pysyy katteen alla kosteana. Pihaelämää Sydämen hoitoa Pinnalla
Orkidean kukka kestää maljakossa pitkään. Silloin on jakamisen aika. Kahdesta hyvän kokoisesta taimen puolikkaasta irtoaa hieno kukinta jo seuraavana kesänä.
Ajatus muureihin
Pihan rinteet, kumpareet ja muut tasoerot kannattaa käyttää hyödyksi. Sopivasti maatunutta kompostia saa mielellään levittää istutetun kasvin juurelle, muuta lannoitusta se ei kaipaa. Syksy on paras aika särkyneensydämen istuttamiseen. Samalla luodaan erityyppisiä kasvupaikkoja: juuri muurin reunalle kuivuudesta pitäviä kylmänkukkia ja kosteaan paikkaan seinämän varjoon kuunliljoja. Näin saadaan puoliskot irti toisistaan juuria katkomatta. Kastemadot viihtyvät kuohkeassa kompostimullassa, jota ne pikkuhiljaa kuljettavat syvempiin maakerroksiin. Kivi ja vihreät lehdet luovat levollisen tunnelman. Parhaiten tämä onnistuu, kun laitetaan kaksi talikkoa vastakkain juuripaakun keskelle ja niillä vedellään juurakko varovasti kahdeksi puolikkaaksi. Jakamisesta on huomattavasti enemmän iloa kuin haittaa. Loppukesällä kannattaa tarkistaa, josko kasvi on alkanut lahota keskeltä. Kasvi kaivetaan varovasti maasta. Kuihtuneiden kukkavarsien poistaminen pitää lisäksi kasvin vihreänä pitkälle syksyyn. Leikkokukan ei edes tarvitse olla varressa kiinni. Kohta se täyttää koko kukkapenkin, mutta kasvua ei henno rajoittaakaan, kun alkukesän kukinta on niin komea. Juuripaakkuun työnnetään talikko ja paakkua vedetään hiljalleen auki. Kukkien kauneus korostuu kiven harmaan pinnan vieressä.
78 omapiha. Muurin perustukset tehdään kunnolla lähes metrin syvyyteen, niin kallistumisesta ei ole pelkoa
Oma Piha 5/2006 ilmestyy 9.11.
Seuraavassa numerossa mm.
Hankkisinko ensi kevääksi kasvihuoneen?
+ Ikkunapuutarha ja talviparveke + Satujen puutarhat + Valoa pimeälle pihamaalle
Paras Piha -kilpailun voittajat!
Kuuraa ja kukkasia
omapiha 81
Sähköinen lehti osoitteessa www.omapiha.info joka päivä 24 tuntia.
Ilmestyminen
Postinumero _____________ Postitoimipaikka ____________________________
Copyright
Puhelinnumero ______________________________________________________
OP 4/06
Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Oma Piha -lehden lupaa on kielletty. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta.
Oma Piha -lehti Asiakaspalvelu PL 28 04131 SIPOO
ISSN 1459-9783 3. Lehti vastaa ainoastaan tilaamastaan aineistosta.
Vastuu virheistä ja reklamaatiot
Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä ja julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. vsk
Postimerkki. lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. TILAA OMA PIHA!
Kestona vain 24,80 /vsk
Tilaukset ja asiakaspalvelu:
Tilaamalla Oma Piha -lehden saat viisi asiantuntevaa lehteä täynnä vinkkejä ja ideoita. Kaikki tilaajat osallistuvat keväisen Hollannin-matkan arvontaan.
Postitse Oma Piha, PL 28, 04131 SIPOO Sähköpostilla asiakaspalvelu@omapiha.info Puhelimitse (Arkisin klo 9-15): 09-239 6168 tai 040-846 8224 Internetistä www.omapiha.info Kestotilaus Vuositilaus Irtonumero 24,80 29,80 6,90 Lehtipisteistä
PALVELUKORTTI 2006
Tällä kortilla voit hoitaa tilauksesi ja osoitteenmuutoksesi. Jos olet jo tilaaja, merkitse asiakasnumerosi osoitelipusta tähän__________________ Tilaan Oma Piha -lehden kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen hintaan 24,80 / vuosikerta (5 numeroa eteenpäin) Tilaan Oma Piha -lehden vuosikerran määräaikaisena (5 numeroa eteenpäin) hintaan 29,80 Tilaan Oma Piha -lehden lahjaksi määräaikaisena (5 numeroa eteenpäin) hintaan 29,80 kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen hintaan 24,80 / vuosikerta (5 numeroa eteenpäin) Lahjatilauksen maksajan nimi _____________________________________ Lähiosoite ______________________________________________________ Postinumero _____________ Postitoimipaikka _______________________ Puhelinnumero _________________________________________________ Lehden tilauskoodi 0640 Tilaan PIHAKALENTERIN 2006/2007 ja Pihan peruskorjausoppaan hintaan 19,90 (Lisäksi postitusmaksu 3,10 ) Lopetan Oma Piha -lehden tilauksen maksamani tilausjakson päätyttyä Osoitetietoni ovat muuttuneet, uusi osoite alla Tilaajan nimi Lähiosoite ________________________________________________________ __________________________________________________________
Tilausjakso sisältää 5 painettua lehteä täynnä tuoretta lukemista sekä rajoittamattoman käyttöoikeuden Internet-palveluun osoitteessa www.omapiha.info
Toimitus Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki toimitus@omapiha.info Päätoimittaja Jouko Tikkanen jouko.tikkanen@omapiha.info Toimituspäällikkö Rea Peltola rea.peltola@omapiha.info Toimittaja Saila Routio saila.routio@omapiha.info Valokuvaaja Vesa Koivu vesa.koivu@omapiha.info Avustavat toimittajat Säde Aarlahti, Monica Äijälä Graafinen suunnittelu Taija-Tuulia Tammelin taija.tammelin@omapiha.info Kustantaja Puistomedia Oy - Suomen Omapiha PL 28, 04131 SIPOO Mediatiedot www.omapiha.info Ilmoitusmateriaali aineisto@omapiha.info Painopaikka Printall AS
Painettu lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa: maaliskuussa, toukokuussa, kesäkuussa, elokuussa ja marraskuussa