synttärinumero – hyötykasviteema 4/2013 | 6,90 € www.omapiha.info aidosti suomalainen ja asiantunteva | PUUTARHA | Piha | Patio | Parveke 20 tapaa tehdä polku i Hautala Ministeri Heid energiaa a Puutarhasta sa juhlanumero Muhkea 10 vuotta – 100 sivua Hyötykasviteema: Tuoksuvat ja maistuvat yrtit Kasvimaa kohopenkissä Marja- ja hedelmätarhan erikoisherkut Aarnon kukkivat hernepuut Kosteikkoperennat Puutarha kaikkien iloksi Puutarhan kivet – rajaa kivimuurilla
50 Haastattelussa Heidi Hautala Jouko Tikkanen kävi tapaamassa ministeriä kesämajalla. 34 Tuoksuvat ja maistuvat yrtit 86 Aarnon kukkivat puut Maaria Matsunagan yrtit ruukkuun ja kasvimaalle. 2 Oma piha Ajankohtaista 14 Nainen Hyötykasviyhdistyksen ruorissa Tapasimme Anu Rannan Helsingin Annalassa. Kiinanpioni (Paeonia lactiflora) 'Bowl of Beauty' KUVA Saila Routio Saila Roution vinkit kohopenkkien perustamisesta kasvimaalle. 22 Marja- ja hedelmätarhan erikoisherkut 70 Puutarhan kivet – rajaa kivimuurilla Tiina Neulaluoma kehottaa kokeilemaan myös erikoisempia marja- ja hedelmäkasveja. 52 Mitä askelten alle. 20 tapaa tehdä polku Säde Aarlahden ideat pihan poluille. 62 Kosteikkoperennat 14 Anu Ranta: nainen Hyötykasviyhdistyksen ruorissa 4 /2013 tässä numerossa Kannessa 8 Puutarha kaikkien iloksi 62 Kosteikkoperennat Sol-Britt Kärjen piha Kirkkonummella ilahduttaa myös ohikulkijoita. 40 Kasvimaa kohopenkissä Kansikuvassa Pionit hurmaavat kukinnallaan ja kaunistavat myös kesän juhlakimppuja. Aarno Kasvin juttusarjassa hernepuut ovat kukassa. 48 Oma PIHA 10 vuotta. Eija Keckmanin perennasarjassa tutustutaan kosteikon perennoihin. Monica Äijälän kivisarjassa aiheena ovat pihan muurit
Sari Toikkasen suosikkikasvi peittää maan tehokkaasti. 34 Tuoksuvat ja maistuvat yrtit 86 Aarnon kukkivat hernepuut 30 Kesytä mesimarja pihalle Ideoita ja innoitusta Palstat Oma PIHA 30 Mesimarjaa puutarhaan 4 Suosikkikasvina lamoherukka 5 Pääkirjoitus Sari Toikkanen kesyttää mesimarjan kotipihalle. 78 Kukat ja hyötykasvit sulassa sovussa Kirjoja hyötykasvien ystäville. 60 Satoa syntyy Linda Peltola nauttii oman pihan antimista. 6 Lehdenkärjet 98 Palvelukortti 98 Oma PIHA -lehden yhteystiedot 99 Seuraavassa numerossa 68 Gotlannin Krusmyntagården Mia Oksanen on koonnut palstalle tuotteita kesän pihahetkiin. Oma PIHA nro 5/2013 ilmestyy 15. Jouko Tikkanen kannustaa ottamaan isovanhemman vastuun. 85 Eeron kuvakulma Ei kesää ilman perhosia. Tee itse 46 Herkkusuun omat viljelmät Lasten puutarhassa kesän parhaat herkut saadaan omasta kasvimaasta. Krusmyntagårdenin yrttitarha hurmaa kaikki aistit. 96 Pihamarkkinat 40 Kasvimaa kohopenkissä Oma piha 3. Ulrika Tuomaisen ideoita hyötykasvitarhaan. 80 Munsteen puistopuutarha Meren rannalla sijaitseva puutarha on suuri ja näyttävä. 92 Pihaelämää Pihalla näkyy, tuoksuu ja maistuu kesä. elokuuta. 20 Kirjakatsaus 39 Minttua ja meiramia Hannele Kojon mustikkaleivokset kruunaavat kesän
Ne eivät taida pitää herukalta tuoksuvista versoista, jotka myöhemmin vielä peittyvät lumeen. Pian lehtien ylle kohoavat somat kukkatertut. Silti kasvin huomaa. Lamoherukka (Ribes glandulosum) KUKINTA toukokuu KASVUKORKEUS noin 30 cm Lamoherukka L Lamo- eli pikkuherukkaan (Ribes glandulosum) sopivat sanat ”peruskasvi” ja ”jokapaikankasvi”. Se ver- 4 Oma piha KASVUPAIKKA aurinkoinen tai varjoinen KASVUALUSTA avinteinen mielellään tuore ja runsasr TALVENKESTO l–Vl(Vll) hoaa uskollisesti maanpintaa rinteissä, luiskissa ja suurten kasvien alla. Se näyttää pärjäävän jopa hiekkamaassa, mutta ei silloin leviä. Suurimmaksi ansioksi voi kuitenkin katsoa työn, jota pensas tekee lähes huomaamatta. Kasvi ei näy maistuvan edes jänöille. Kun laittaa tuoretta multaa versojen alle, ei leviämistä estä mikään. Suosikkikasvi TEKSTI ja KUVAT Sari Toikkanen Siellä missä kasvaa lamoherukka, on loppukesästä punainen matto. Tällä varmalla vihreyttäjällä tulee olemaan paljon tehtävää rakentumassa olevalla tontillamme.. Se on arjen sankari, joka ahkeroi, mutta ei tuo itseään esille. Loppukesästä kasvi yllättää aikaisella ja loisteliaalla syysvärillä. Keväällä se puhkaisee lehdet pitkiin, maata myöten suikertaviin versoihinsa ensimmäisten joukossa
Viheraluesuunnittelija Monica Äijälä Puutarhatoimittaja Pirkko Kahila Pihasuunnittelija Eija Keckman Puutarhaagronomi Säde Aarlahti Toimittaja Eero Miettunen Ruokatoimittaja kotitalousopettaja Hannele Kojo Toimittaja puutarhuri Ulrika Tuomainen Isovanhempien tontille voi mahtua se leikkimökki, jota ilman kerrostalossa asuvat lapset jäisivät. Lasten riemu ja ilo on tarttuvaa. Tukiperheiden tarve on suuri, mutta myös kouluissa ja päiväkodeissa on kysyntää sijaismummoille ja kouluvaareille. Netti avustaa myös kasvien nimeämisessä. Näinhän ennen vanhaan kolmen sukupolven maalaisyhteisöissäkin tapahtui: ukit ja mummot opettivat lapsenlapsille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Jos omia lapsia tai lapsenlapsia ei ole, voi tarjota apuaan vaikkapa naapurille. Aiemmin ikävältä tuntunut sade tuleekin tärkeäksi, kun kasvit saavat janoonsa juotavaa. Jouko Tikkanen päätoimittaja Taiteilija Linda Peltola Toimittaja hortonomi, AMK Sari Toikkanen Puutarhuri Tiina Neulaluoma Valokuvaaja Pasi Leino Valokuvaaja Jeppe Tuomainen Graafinen suunnittelija Taija-Tuulia Tammelin Oma piha 5. Vielä enemmän meillä voisi olla annettavaa pihamummoina ja pihaukkeina. On aika ottaa isovanhemman vastuu. Nykylapset ovat tottuneet digitaalisten pelien ja tablettien maailmassa nopeasti tapahtuviin asioihin, joten pihalla oikean ötökän vaeltamisen seuraaminen on rauhoittavaa. Käpylehmä saa edelleen lapsen mielikuvituksen lentämään. Pienen käden maahan piilottamasta yhdestä ryppyisestä siemenperunasta syntyy kymmenen maukasta perunaa – ei sekunnissa mutta kesän kuluessa. Portlandruusu (Rosa Portland-Ryhmä) 'Comte de Chambord' Tekijät esillä Pääkirjoitus Toimitussihteeri puutarhuri Mia Oksanen Puutarhaneuvos Aarno Kasvi Sukupolven yli Maisemaarkkitehti Saila Routio Olen siinä iässä, että joudun ihmettelemään, mihin vuosikymmenet ovat hävinneet. Voi verestää jo unohduksiin painuneita perinteitä. Tuliko omia lapsia opetettua puutarhan ihmeisiin. Parasta lasten kanssa touhuamisessa on se, että siitä saa paljon itsekin. Pihalla on elämää. Tärkeintä on kuitenkin ajan antaminen, jota ukilla ja mummolla on enemmän kuin kiireisessä työputkessa olevilla vanhemmilla. Kasvun ihme on opettavaa. Toisaalta lapset voivat opastaa, kuinka tablettien sovellus lintujen äänten tunnistamiseen toimii. Perennapenkissäkään kaikki kasvit eivät kuki yhtä aikaa vaan vuorollaan, joten kannattaa odottaa
Fiskarsin uudet My First Fiskars® -tuotteet on kehitetty lasten tarpeita kuunnellen ja lopputuloksena syntyivät värikkäät pienet työkalut työkalupakissa sekä varrelliset työkalut. Tilauksiin lisätään postituskulut 9,50 € / lähetys. Essun pituus on 95 cm ja leveys 70 cm. Korkeus 20 cm ja tilavuus 1,7 l. Patja ei sisälly hintaan. Koko tuotevalikoima ja tilaukset www.verkkokauppa-emilia.fi. Saatavana rautakaupoista. Varrellisiin työkaluihin kuuluvat harja, harava, pistolapio sekä leveä lapio. Hinta 1690 €. Keinun mitat: leveys 2 m, pituus 2,55 m ja korkeus 2,10 m. Bella-kannua koristaa karhunvatukka ja materiaalina on keramiikka. Työkalupakista löytyvät lapio, kauha, pieni harja sekä saha siemenrivien tai hiekkapiirrosten tekemiseen. Esiliinassa kuvituksena ovat pihasyreeni ja tuoksuherne ja materiaalina puuvilla. Runko on tehty suomalaisesta kuusesta ja sen sävyn voi valita pihan muiden värien mukaiseksi. 6 Oma piha Unet ulkona SwingBed kutsuu rentoutumaan. www.lifelike.fi. Työkalujen kahvaosa on muotoiltu pyöreäksi ja pinnaltaan kahva on liukumatonta materiaalia. Fiskars Kukkiva keittiö PIHA.SI Verkkokau ppa Emilia Perinteisistä englantilaisista astioista, keittiötarvikkeista ja tekstiileistä huokuu romanttinen puutarhamaailma. Niissä on kestävä alumiinivarsi. Hellepäivinä katokseksi voi levittää vaikka kevyen pellavaverhon ja elokuun iltoina ripustetaan lyhdyt tunnelmaa antamaan. Romantiikkaa kaipaava voi valita keittiöönsä Botanic Gardenin laajasta valikoimasta mieleisensä kukat tai Pomonan astioista herkulliset hedelmät. Työkalupakin hinta on noin 34,90 € ja varrellisten työkalujen noin 13,90 €. Lehdenkärjet KOONNUT Mia Oksanen lapion varressa vuodesta 2006 Lasten makuun Iloisenväriset puutarhatyökalut innostavat lapset mukaan puutarhapuuhiin. Keinu on kotimainen tuote, jota voi tuunata omaan tyyliin sopivaksi. Hinta 97,10 €. Hinta 24,90 €
Yleislannoite on valmistettu kokonaan kasviperäisistä raakaaineista ja se sopii kaikille puutarhan kasveille. Hinta on noin 12 €. Nurmikkolannoite on kehitetty erityisesti nurmikolle ja sen raakaaineista puolet on kasviperäisiä, puolet eläinperäisiä. Hinta 159,90 €. Mukana on yksityisiä pihoja ja puutarhoja sekä julkisia kohteita ja puutarhayrityksiä. www.arssippola.fi Oma piha 7. www.loviisa.fi ASUNTOMESSUT 12.7.–11.8. www.asuntomessut.fi AVOIMET PUUTARHAT 4.8. Puutarha- ja viheralan ammattinäyttelyssä Hattulan Lepaalla riittää katseltavaa myös harrastajille. Luomuvaihtoehto koko pihan lannoittamiseen löytyy Bayer Garden Natria -tuotesarjasta. klo 12–18 Valtakunnallinen Avoimet puutarhat -teemapäivä avaa jälleen ovet lukuisiin puutarhoihin. Tuotesarjaan kuuluvat myös ruusulannoite, rodolannoite sekä luu- ja verijauho. Talojen suunnittelun lisäksi messualueella on panostettu erityisesti puistoihin ja luonnonmukaiseen hulevesien käsittelyyn. Luomupuuvillasta valmistetun Flora-riippumaton leveys on 180 cm ja se kantaa jopa 200 kg:n painon. Värivaihtoehtoina ovat sininen ja punainen. Kiinnitystarvikkeet hankitaan erikseen. Uusi koko on 6 litraa ja se sopii käytettäväksi pienemmillä kasvimailla tai kasvihuoneissa. Palmikoitujen päätynyörien ansiosta paino jakautuu tasaisesti matolle. Asuntomessut ovat tänä vuonna Hyvinkäällä Metsäkaltevan alueella, jonne on rakennettu kiireettömän oleilun ja aktiivisen arjen asuinalue. Ars Sippola -ympäristötaidetapahtuman yhteydessä voi tutustua yksityispihoihin Avoimet pihat -tapahtumassa. Yhteisiin lepohetkiin Tarpeeksi suureen riippumattoon mahtuu useampi henkilö eikä kesän parhaasta lepopaikasta tarvitse kilpailla. www.lepaa.fi AVOIMET PIHAT KOUVOLASSA 4.8. www.riippumattojenmaailma.fi n oje att a ilm aa m um pp Rii Luomua koko pihalle Pienempi pakkaus GreenCare Luomu Kasvimaalannoitteesta on ilmestynyt pienempi, uudelleen suljettava pakkaus. Pakkauskoko on 6,5 kg, hinta 15,70 €. Saatavana puutarhamyymälöistä. www.avoimetpuutarhat.fi LEPAA 2013 15.–17.8. Schetelig Kärkikohteet ja tapahtumat RUUSUJEN HURMAA LOVIISASSA 6.–7.7. Saatavana puutarhamyymälöistä. Pakkauskoko on 6 kg, hinta 15,70 €. Ruusut valloittavat Loviisan kaikissa mahdollisissa muodoissa
On mukavaa, että niitä on tällä tavalla myös puutarhassa. Varsinainen kukkien ilotulitus on puistonreunuspuutarhan lisäksi asuinrakennuksen edustalla. Samalla tekniikalla on toteutettu vuosiluku, joka kertoo puistoon rajautuvan osan perustamisvuoden, kävijät tervetulleiksi toivottava welcome-teksti sekä sympaattinen kilpikonnakuvio. Siinä kukkivat ensin esikot (Primula), kurjenpolvet (Geranium) ja pionit (Paeonia), sitten syyskesällä hortensiat (Hydrangea), nauhukset (Ligularia) ja päivänliljat. Keväisin Kärkien piha vetää katsojia puoleensa puiston toiselta laidalta saakka, kun tuhannet tulppaanit ja narsissit kukkivat istutuksille tehtyjen kumpareiden rinteillä. Puutarha kaikkien iloksi Sol-Britt Kärki on rakentanut pihaansa Kirkkonummella niin suurin suunnitelmin, että hänen miehensä toteuttaa näkemyksiä kaivinkoneen avulla. Sinne päästään portin kautta puistosta, moni kävijä ihmetteleekin, kuinka paljon kunta on panostanut istutuksiin, ennen kuin hoksaa pienen privat-kyltin ja ymmärtää, että kyseessä onkin yksityispiha! Betonimosaiikkitöitä harrastava Sol-Britt on tehnyt laatat, jotka muodostavat tilan nimen Örtagården. Tärkeät muodot Asuintalon vieressä oleva rinne on puutarhan vanhin osa ja istutettu kolmekymmentä vuotta sitten. – Kaikilta matkoilta tarttuu mukaan kilpikonna-aiheisia esineitä, meillähän on kolme oikeaa elävää kilpikonnaa lemmikkinä talossa. Pihakilpailu TEKSTI ja KUVAT Saila Routio Sol-Britt näyttää amppelihissiä, jonka avulla hän saa vedettyä kasvit alas katonrajasta kastelua varten. Betonimosaiikeissa lukee puutarhan uusimman osan perustamisvuosi, vuosiluvun edessä on kilpikonna. – Tarhatulppaanit tuntuvat taantuvan äkkiä, joten ensimmäisen vuoden kolmentuhannen sipulin istuttamisen jälkeen lai- Kosmoskukat (Cosmos) ja muut yksivuotiset kukkivat nuorien taimien väleihin jäävissä paikoissa. Sol-Britt kasvattaa vuosittain tuhansia kesäkukkia siemenestä. Kilpikonnaesineitä onkin hauska bongata kasvien lomassa, kun ne ensin oppii näkemään, niitä tuntuu olevan kaikkialla. – Kilpikonna vaikuttaa olevan aihe, johon 8 Oma piha palaan, Sol-Britt miettii. Vuo den 2012 aluevo ittaja toin viime syksynä maahan noin tuhat uutta tulppaania. Siinä kasvavat männyt ja tuijat ovat jo kookkaita ja maanpeittokasvit peittävät koko rinteen puiden ja pensaiden väleissä. K Kunnan puistoalueeseen rajautuva osa Kärkien puutarhasta on tehty laajaksi puistomaiseksi alueeksi
Oma piha 9. Riippamuotoisia ja muita erikoismuotoisia puita on tontilla monta, esimerkiksi riippajapaninlehtikuusi (Larix kaempferi ’Pendula’), pallomaisia runkotuijia (Thuja), riippakanadanhemlokki (Tsuga canadensis ’Pendula’), riippaoksainen omenapuu (Malus), kyynel- Rumaksi repsahtanut tuija elää toista elämäänsä leikkuun jäljiltä kauniina, monirunkoisena puuna. Edustalla kukkivat nauhukset. Pihan tiedot KOKO noin 3000 m2 KASVUVYÖHYKE 1b MAALAJI Ylärinteessä kivistä metsänpohjaa, tontin alaosa entistä peltoa (Hemerocallis). Havukasvien tuomista muodoista ja vihreän sävyistä nauttiva Sol-Britt on istuttanut suosikkikasvinsa surukuusen (Picea abies ’Pendula’) talon edustalle, samaten pariin muuhunkin paikkaan pihalla. – Näistä jokaisella on aivan oma kasvutapansa ja on hauskaa seurata, miten joka yksilöllä on melkeinpä oma luonne, Sol-Britt tunnustaa
Nyt kukassa on raitatulppaani ’Toronto’ (Tulipa Greigii-Ryhmä). Sol-Britt leikkaa kasveja reippaasti itsekin. – Nämä uudet amerikkalaiset lajikkeet ovat sellaisia, että niiden Suomessa viihtymisestä ei ole tietoa pidemmältä ajalta – miten voisikaan, kun ne on vasta pari vuotta sitten jalostettu, Sol-Britt kertoo. 10 Oma piha Katsura (Cercidiphyllum japonicum) viehättää sekä makealla tuoksullaan että kauniilla syysvärityksellään. Sol-Brittille puutarha on sekä kaunis paikka että kiinnostava kokeilutanner. Erikoisen muotoisista kasveista pitävä Sol-Britt on viehättynyt mustapäivänhatun (Rudbeckia occidentalis) kukkiin. 3. Niitä kasvaa tontin alaosan puistonreunapuutarhan istutusalueiden reunuksina.. Keväisin Sol-Brittin istuttamat tuhannet tulppaanit ihastuttavat ohikulkijoita puistoon rajautuvissa penkeissä. – Istutin katsuroiden alle varjohiippoja (Epimedium), näiden lehdet ja syysväri ovat niin samankaltaiset, että niistä muodostui hieno kokonaisuus. 1 3 2 4 1. – Kesäisin oleilen sisällä tuskin lainkaan, hän tunnustaa. Parhaillaan on menossa esimerkiksi hortensioiden kukkimis- ja kestävyyskoe. – On hauskaa, kun rakasta harrastusta voi jakaa muidenkin kanssa, hän sanoo. Puksipuu (Buxus) on toinen laji, jota SolBritt ensin kokeili ja kun totesi kestäväksi, istutti enemmänkin. Sol-Britt Kärki seisoo portin edustalla, joka johtaa puistosta Örtagårdenin puutarhaan. Nyt tuija on kaunis, monirunkoinen pieni puu! Keräilyä ja kokeilua Pientä puiden keräilijän vikaakin taitaa Sol-Brittissä olla, sillä hänen puutarhassaan kasvaa puuerikoisuuksia magnolioista (Magnolia) neidonhiuspuuhun (Ginkgo biloba). – Kasvutapa on minusta tärkeämpi ominaisuus kuin kukat. – Niinpä tämä on ainoa keino saada niistä varmaa tietoa ja samalla katsoa, mitkä kukkivat hyvin ja omaa makua miellyttävästi. koivu (Betula pendula ’Youngii’) ja riippamallinen lehmus (Tilia). Esimerkiksi ränsistyneeksi mennyt tuija etupihalla koki muodonmuutoksen, kun siitä poistettiin alimmat oksat. Talvipuutarha on kuin vehreä ja valoisa yksiö makuuparvineen ja keittiönurkkauksineen. 4. 2. Sol-Britt istutti omaan penkkiinsä useita uusia hortensialajikkeita, jotta hän saa selville, mitkä niistä viihtyvät juuri tällä pihalla, ennen kuin hän menee ja ostaa niitä suurempia määriä
Oma piha 11. Puutarha on kaunis ”paikka ja kiinnostava kokeilutanner ” Tontin alaosassa on vanhoja rakennusten perustuksia Kirkkonummen venäläisajalta. Vanhan sokkelin pielessä on suojaisa terassin paikka
Talvipuutarhan seinien alaosat on muurattu harkoista, rakennuksessa on lämmitys, juokseva vesi ja parvi oleskelua ja jopa yöpymistä varten. Sol-Britt on tehnyt betonimosaiikkilaatat, joissa lukee tilan nimi Örtagården. Sol-Britt ei varsinaisesti suojele kasvejaan, vaan toimii sillä periaatteella, että se mikä ei viihdy näissä olosuhteissa ja hänen normaalilla hoidollaan, joutaa lähteä. Talon edustan istutusalueessa on surukuusi sekä muita havukasveja, kukkivia perennoja kuten päivänliljoja ja syyshohdekukkia (Helenium) sekä maanpeiteperennoja. Laitoin oksanpätkät vain suoraan maahan niille sijoilleen ja hyvin ne ovat juurtuneet. Talvipuutarhassa talvehtivat muun muassa verenpisarat (Fuchsia), pasuunakukat (Brugmansia), huonekuusi eli norfolkinaraukaria (Araucaria heterophylla) ja aitoviiniköynnös (Vitis vinifera). Myös puutarhakirjojen käsikirjasto asustaa talvipuutarhassa. Kaupunkiyksiön kokoisessa talvipuutarhassa on helppo pestä ruukut ja hoitaa mullanvaihdot, kun nurkassa on oikea keittiö pesualtaineen ja tiskipöytineen. 1 3 2 4 1. – Koska taimia tarvittiin niin valtavia määriä, aloin ottaa puksipuista pistokkaita. Nurmialueen keskellä kasvaa riippajalava (Ulmus glabra ’Horizontalis’), kauempana näkyvät asuinrakennus ja siitä oikealle talvipuutarha. – Toisaalta sellaisia kasveja, jotka viihtyvät liiankin hyvin, on aika paljon! Ja niitä minun on vaikea karsia, se tuntuu sydämettömältä. Ne vain kasvavat erittäin hitaasti. SolBritt kehuu erityisesti laajaksi kasvustoksi levittäytynyttä hopeatäpläpeippiä (Lamium maculatum), sillä se pysyy vihreänä etelärannikon toisinaan lumettomina talvinakin. Toistaiseksi puu on selvinnyt talvista hyvin ilman suojauksia. 4. Neidonhiuspuu on yksi Sol-Brittin istuttamista erikoisuuksista. On todellakin helppo uskoa, ettei Sol-Britt juurikaan eksy sisälle taloon kasvukauden aikana.. 2. Sol-Britt Kärjen puutarha sijaitsee aivan Kirkkonummen keskustassa ja moni ohikulkija luulee yksityispihaa osaksi kunnan puistoa. Sitä se todella on eikä mikään tavallinen kasvihuone. 12 Oma piha Talvipuutarha jossa voi yöpyä Kolme vuotta sitten Kärkien talon viereen valmistui talvipuutarha. Sille muurattiin nurkkaan ensin istutusallas, mutta lopulta kaikki kasvit päätettiin kasvattaa ruukuissa. 3. Jos mieleen tulee tarkistaa asioita kesken istutuspuuhien, ei tarvitse riisua mutaisia saappaita hakeakseen kirjaa olohuoneesta
Lajivalikoima on valtava ja puutarhassa voikin omaksua tietoa uusien kasvien sopimisesta paikallisilmastoon, kiitos Sol-Britt Kärjen mittavien kokeilujen. UNELMILLA ON JUURET Tuomariston arvio finalistipihasta Ennakkoluulottomasti, laajalla näkemyksellä ja tilanhahmotuksellisella lahjakkuudella toteutettu puutarha, jota voi osittain ihailla julkisesta puistosta käsin ja kiinnostuneet poikkeajat saavat jopa opastetun puutarhakierroksen. Kukkiin on silti panostettu puutarhan vaatimassa mittakaavassa: tuhannet sipulikukat ilahduttavat isäntäväen lisäksi viereisessä puistossa kulkijoita keväällä ja siemenestä itse kasvatetut kesäkukat kesällä ja syksyllä. IHASTU Kekkilä Vihervitriini Talvipuutarhan edustalla on laaja terassi, joka kylpee iltapäivän valossa. On erityisen ilahduttavaa, että tässä puutarhassa kasvien valintakriteerit koostuvat muustakin kuin kukista. Kasvimaamulta Yrttimulta Kasvimaalannoite Kekkilä Kasvimaamulta on luonnonmukainen kasvualusta keittiöpuutarhan vihanneksille ja yrteille. Kasvien muotoihin ja lehtien sekä neulasten väreihin kiinnitetään huomiota, nehän vaikuttavat koko kasvukauden ajan ja havukasvit talvellakin. Kekkilä Yrttimulta on luonnonmukainen erikoismulta mausteja yrttikasveille keittiöpuutarhassa, parvekkeella ja yrttimaalla. OSALLISTU KILPAILUUN KEKKILA.FI. Nyt myös 30 litran pakkauksessa. Kekkilä Kasvimaalannoite on luonnonmukainen, rakeistettu lannoite, joka soveltuu kasvimaan perustamiseen. Metallisepän tilaustyönä tekemä kilpikonna on puutarhan uusin koriste
TEKSTI ja KUVAT Saila Routio oma kasvimaa 38 vuotta 14 Oma piha Anu Ranta kastelee yhdistyksen miesjäseneltä saatua vanhaa kiinanruusua (Hibiscus rosa-sinensis) Annalan kurssi- ja kokoustiloissa.
Tässä ajassa hyötykasviharrastus on laajentunut merkittävästi ja sen luonne muuttunut hieman vanhahtavaksi koetusta asiasta huippumuodikkaaksi elämäntavaksi, jonka kehtaa mainita missä tahansa piireissä. Mehu on valmistettu talon takana kasvavien puiden kirsikoista. Kovat arvot muuttuivat pehmeämpään suuntaan ja itse kasvatettua ruokaa alettiin katsoa uusin silmin. T – Täytyy tunnustaa, että minua kiinnostaa kaikki hyötykasvien käyttö, koko repertuaari – en osaa nimetä suosikkia, sanoo Anu Ranta siemaillen kirsikkamehua pöydän ääressä Helsingin Annalassa vanhassa rakennuksessa, joka on entinen karjasuoja ja asuinrakennus. – En aiemmin ollut miettinyt, mikä väri on kirsikanpunainen, nyt olen alkanut rakastaa tätä väriä! – Ruuanlaitto ja hyvän ruuan nauttiminen on tietenkin antoisaa. 2. Haastattelussa Anu Ranta Nainen Hyötykasviyhdistyksen ruorissa Anu Ranta jää näinä päivinä eläkkeelle luotsattuaan Hyötykasviyhdistystä parikymmentä vuotta. Hyötykasviyhdistyksen toiminta suuntautui aiempaa enemmän ulospäin, haettiin näkyvyyttä ja levitettiin sanomaa. Tuli 1990-luvun alun lama, se näkyi pian yhdistyksen jäsenmäärässä. Tämä vanha pelargoni on nimetty antajansa mukaan Eilaksi. Annalan vanhan karjasuojan ja asuinrakennuksen edustalla levittäytyvät viljelypalstat. Loimme perustan yhdistyksen kasvamiselle ja perustimme toiminnanjohtajan paikan, jotta yhdistyksellä oli parhaat kehittymisen mahdollisuudet yhden henkilön keskittyessä siihen kokopäivätoimisesti. Oma piha 15. Yksi Hyötykasviyhdistyksen tavoitteista on vanhojen suomalaisten kasvikantojen säilyttäminen tuleville sukupolville. 1 2 1. – Olin aluksi hallituksessa, yhdistyksen johtaminen hoidettiin talkootyönä ja palkattuna työntekijänä oli vain toimistonhoitaja. Nykyään se toimii yhdistyksen kokous- ja kurssitilana. Kaunis ruoka on oma lukunsa: keltajuurikas, raidallinen punajuuri, monenlaiset mangoldit… Itse viljellyistä kenties parhaita ovat kuitenkin valkosipulit ja parsa, silloin niiden maku ja laatu ovat omaa luokkaansa! Yhdistyksen kehittäminen – Tulin Hyötykasviyhdistyksen toimintaan mukaan vuonna 1988, silloin yhdistys oli kymmenvuotias, kertoo Anu Ranta
Hyötykasviyhdistys järjestää kurssien lisäksi taimivaihtoa, kirpputoreja ja jopa kakkukekkereitä.. Nykyään asenne on kovasti muuttunut, kun muistellaan, että sota- ja pula-aikoina Hesperian puistokin oli perunapeltona. 16 Oma piha Monelle oman ruuan kasvatus tuo pöytään sellaisia herkkuja, joihin ei muuten olisi varaa. – Toki ruoka on ollut mukana ohjelmassa alusta asti. Luonnon hyötykasvien käyttäminen on nykyään erikoista ja kiinnostavaa, kun sodan aikaan se oli välttämätöntä hengissäpysymiseen. Teemailtojen ohjelmassa on esimerkiksi yrteillä maustettujen viinietikoiden valmistamista, yrttien keräämisen ja säilyttämisen opettelua, perhospuutarhan perusteita ja yrttihoitoihin perehtymistä. Omavaraisuus tuo lisäksi mielihyvää, onnistumisen tunteita ja kokemusta elämänsä hallitsemisesta. Annalan huvilan edestä laskeutuvat runsaat kukkapenkit rinnettä alas kohti Hämeentietä. Muodin muutos Uusien mielipiteiden muodostumiseen tarvittiin pari sukupolvea. Tehtäviä kaikille kiinnostuneille Hyötykasviyhdistyksellä oli pari–kolmesataa jäsentä Anu Rannan aloittaessa yhdistysuraansa 25 vuotta sitten. Kursseillakin perehdytään monipuolisesti kasvien käyttöön, esimerkiksi tiistain teemailloissa, Anu Ranta selvittää. – Kansanhuoltoministeriön julkaisemaa Toivo Rautavaaran kirjaa Mihin kasvimme kelpaavat opiskellaan nykyään taas innokkaasti, kun sodan jälkeisinä vuosikymmeninä kaikki sellainen oli auttamattoman vanhanaikaista, suorastaan alkeellista! Nyt villivihannesharrastus on huvia ja herkuttelua. Pian jäseniä olikin jo pari tuhatta, nyt noin seitsemän tuhatta. Sen jälkeen tällaista viljelyä ei osattu arvostaa, mutta nykyajan kaupunkiviljelijäthän ovat hyvin trendikkäitä. – Oman ruuan kerääminen ja kasvattaminen tukevat henkisiä arvoja, toki taloudellista hyötyä ei voi nykyaikanakaan väheksyä. Yhdistyksen suosio kulkee käsi kädessä lisääntyneen ruokaharrastuksen kanssa. – Itse viljellyn ruuan tuoma rahansäästö ja henkinenkin merkitys korostuvat taloudellisesti huonoina aikoina. Siemenluetteloitamme vilkaisemalla selviää, että ruokakasveilla oli ja on tärkeä osa
Työpaikoilla ei välttämättä ymmärretä kollegaa, joka jaksaa intoilla lyijykynän nysän pituisista parsanversoista tai pelargonin villilajeista. Kasvisruokien valmistusta opetellaan vaikkapa jamaikalaiseen tapaan. Suosituin kurssi on aloittelijan puutarhakurssi, joka kestää kolme iltaa. Samanhenkisiltä ja samasta asiasta innostuneilta jäseniltä saa vastakaikua ja hyvää mieltä. Viljelypalstat ja siirtolapuutarhat tulivat osaksi kaupunkikulttuuria 1800-luvun loppupuolella Saksassa. – Aiemminhan puutarhanhoito olikin vallan miesten laji! ”jaRuuanlaitto hyvän ruuan nauttiminen on antoisaa ” Kaupunkikulttuuria – Olemme oikeastaan olleet aikaamme edellä kertoessamme kaupungissa viljelystä jo vuosikymmeniä sitten. Kahvilan täti tai setä kesäkaudelle on myös tervetullut! Vapaaehtoistoimintaan voi tulla mukaan koska vain, omaan tahtiin ja oman mielenkiinnon mukaan. Se täyttyy aina saman tien. – Olisi mukavaa voida järjestää näitä kursseja useamminkin, mutta aika ei riitä! Käymme esitelmöimässä niin monissa muissakin paikoissa ja toimintaa on kaiken kaikkiaan paljon. Osoite: Hyötykasviyhdistys ry, Mechelininkatu 51, 00250 Helsinki Puhelin: (09) 434 2350 Verkkosivut: www.hyotykasviyhdistys.fi Pelargoneista otetaan vuosittain lukuisia pistokkaita taimitorille. Yhdistyksen jäsenissä on sekä miehiä että naisia, miehiä kiinnostavat eniten hedelmän- ja marjankasvatus, perunanviljely ja toisaalta esimerkiksi pelargonien keräily. Nykyäänhän kaupunkiviljelystä on tullut brändi, mutta asiaa on toki harrastettu niin kauan kuin kaupungeissa on asuttukin, olemme vain kertoneet tekniikoista, mahdollisuuksista ja sopivista kasveista, Anu Ranta miettii. Myös Mechelininkadulla Helsingissä sijaitsevassa Alku & Juuri -puodissa voi liittyä jäseneksi. Teollistumisen tuomien työpaikkojen myötä Oma piha 17. Tietoa Hyötykasviyhdistyksestä Hyötykasviyhdistyksen jäseneksi voi liittyä soittamalla, lähettämällä kortin tai täyttämällä lomakkeen yhdistyksen verkkosivuilla. Teemapuutarhoille voi tulla kummiksi, silloin osallistutaan samalla porukalla esimerkiksi kasvivärjärin puutarhan hoitamiseen. Erikoistuneissa ryhmissä voi keskittyä juuri itseä kiinnostaviin aiheisiin ja ryhmillä on omat kuukausitapaamisensa. Edustalla kukkii pelargonilajike ’Concolor Philibert’. Muillekin kuin kokkauksesta kiinnostuneille on puuhaa esimerkiksi kasvivärjäyksen tai vanhanajan huonekasvien parissa. – Tilaisuuksiimme voi tulla talkoolaiseksi esimerkiksi pussittamaan siemeniä, talkoita pidetään kerran kuussa Annalan puutarhalla Helsingissä
Hyötykasvi on kasvi, jota voidaan käyttää ravinnoksi, rehuksi, rakennusaineeksi, tekstiilin tai paperin kuiduksi, värjäykseen, öljyksi, kosmetiikan raaka-aineeksi tai vaikkapa lääkkeeksi. 18 Oma piha Maalaisjärkeä ilman guruja – Ajatussuunta on muuttunut niistä ajoista, jolloin kasvissyöjät leimattiin porkkananpurijoiksi ja hoettiin, että Suomessa on riittävän puhdasta ilmankin; ei täällä luomua tarvita. Toisaalta uusien kerrostalojen kookkaat parvekkeetkin ovat kuin pieniä kasvihuoneita. Onneksi kaupunkisuunnittelussa otetaan tällä hetkellä huomioon viljelypalstojen tarve jo kaavoitusvaiheessa. – Lähiruoka ja yhteys luontoon voivat olla jokaisen arkipäivää. Tänä vuonna vapautui neljä palstaa. Annalan vanha karjasuoja ja asuinrakennus toimii nykyään Hyötykasviyhdistyksen tiloina. Muissa Euroopan maissa luomuaate omaksuttiin paljon nopeammin, Anu Ranta huomauttaa. Ne ovat niin suosittuja, että omaa palstaa saattaa joutua odottamaan vuosikaudet. Palstaviljelyn hyödyt havaittiin nopeasti ja siirtolapuutarhoja alettiin perustaa Keski- ja PohjoisEurooppaan. Hyötykasviyhdistyksen tehtävä onkin tavallaan iskostaa maalaisjärkeä ihmisten päihin ja avata silmiä huomaamaan lähiruuan mahdollisuudet. Nykyään kaupunkilaisten juuret ovat jo syvällä kortteleiden asfaltissa ja siirtolapuutarhat koetaan tärkeiksi osiksi kaupunkeja. siirryttiin asumaan ahtaasti kaupunkiasuntoihin, mikä aiheutti terveyshaittoja ja juurettomuutta. Kasvista riippuen hyödyllinen osa vaihtelee juuresta kukkaan, joskus koko kasvi on käyttökelpoinen yhteen tai useaan tarkoitukseen. Mikä on hyötykasvi. Lähiruoka ja luonnonmukainen elämä ovat monelle elämäntapa, mutta sillä ei ole sellaista trendikästä nimeä, jota osa kaipaa tuomaan elämäntapaan erityisyyden tunnetta. – Viime vuosina Annalan palstojen hakijoista on jäänyt ilman omaa palstaa nelisensataa per vuosi. Jos palsta on lähellä asuntoa, se tulee varmemmin hoidettuakin, kun sinne matkustaminen ei vie aikaa. Mutta arkisesta asiasta puuttuu hoh-. – Hassu piirre on sekin, että vaikka meillä on metsämarjoja yllin kyllin, hullaannutaan esimerkiksi gojimarjoista! Meillä on metsissä yhtä terveellisiä ja ravintopitoisia marjoja ja sieniä, mutta niiden arvoa ei osata nähdä, kai ne ovat liian tavallisia. Niissä voisivat olla viljelylaatikotkin valmiiksi osana varustusta. – Palstoilla käydään lasten kanssa, mikä on hienoa
– Meillä oli neljä lasta, joten ruokaa kului. kasvatetun ” Itse ruuan merkitys korostuu taloudellisesti huonoina aikoina ” Oma piha 19. to ja ihminen kaipaa ilmeisesti jotakin johtotähteä, hienoa aatetta tai gurua, jota seurata. – Maaseudulla kasvaneille lapsille viljely tuntuu joskus pakkopullalta jopa niin, että kun kasvaa aikuiseksi ja saa itse päättää, ei missään tapauksessa halua viljellä mitään. Myöhemmin ajatus voi kuitenkin muuttua houkuttelevaksi. 2. – Monen osalta hyötykasvien viljelyn perinne ei ole koskaan katkennutkaan. Olimme omavaraisia ruuan suhteen puolet vuodesta, kaikki yrtit kasvatimme itse ja koko vuoden perunat, jotka säilytimme maakellarissa. Alaosastot toimivat Suomen eri kolkilla. Elämäntapa periytyy Anu Rannan kiinnostus oman ruuan kasvatukseen alkoi jo ennen toimintaa Hyötykasviyhdistyksessä. Maaseudulla on viljelty omaa ruokaa koko ajan eikä aiheen vuoksi koeta tärkeäksi liittyä erityiseen yhdistykseen. Elämäntapa hyötykasvien parissa jatkuu varmasti yhtä intensiivisenä kuin tähänkin asti. Kun kuulin sivukorvalla poikani kertovan harrastavansa puutarhanhoitoa, hykertelin ilosta, Anu Ranta hymyilee. Toisaalta valmisruokiin liittyvät skandaalit nostavat aina esiin ajatuksen itse viljelemisestä, jotta tietää mitä suuhunsa pistää, Ranta pohtii. 1 2 1. Muutama niistä kasvaa Annalassa, tässä pensaassa on erikoisen purppuransävyiset kukat. Tai sellaisiin aatteisiin ainakin liittyy nopeasti vyöryvä innostus, joka kenties laantuu yhtä sukkelasti kuin alkoikin, Ranta järkeilee. Yhdistyksen jäsenet ovat suureksi osaksi kaupunkilaisia, mukana on myös omakotitaloissa ja maaseudullakin asuvia. Villa Anneberg eli nykyisin Annala on viehättävä 1800-luvun alkupuolen huvila. Eläkepäivien alkaessa Ranta aikoo keskittyä omalla pihalla hyörimiseen, kun siihen on viimein aikaa. Helsingissä on tällä vuosituhannella inventoitu vanhoja jalosyreenejä. – Lapsemme tottuivat ruuan hyvään laatuun ja ilokseni jatkavat elämäntapaa. Palataan juurille. Espooseen muuttaneen pojan pihalle istutettiinkin ensimmäisenä omenapuut, raparperit ja lapsille kuukausimansikat. Vaurastuminen on toisaalta siirtänyt hyötyviljelyn painopistettä enemmän henkisen hyvinvoinnin suuntaan
KAUPUNKIVILJELY Toimittanut Minna Kontkanen ProAgria keskusten liitto, 2013 Sidottu, 106 sivua ISBN: 978-951-808-234-0 Hinta 29,90 € Maittavaa ruokaa hyöty- ja rikkakasveista Ravintolakokki ja biologi Päivi Lehtonen käsittelee pihalta saatavia ruoka-aineita mukavan monipuolisesti. Siemenpommien tekoonkin on ohjeet, jotta lukija voi itse ryhtyä sissiksi! Kirjan parasta antia on monipuolinen tarttuminen asiaan. Kaikki Mitä kasveja kaupunkiviljelystä kaupunkiin Tässä kirjassa käydään läpi kaikki mitä voidaan kaupungissa kasvattaa, mukaan lukien mehiläiset ja kanat. Mahdolliset kasvatuspaikat parvekkeesta kerrostalopihan kautta osuuspuutarhaan selvitetään. Toisaalta kirja neuvoo myös löytämään villivihanneksia ja hyötykasvisatoa kaupunkien puistoista. Kevyeltä tuntuvaan kirjaan on saatu mahtumaan häkellyttävä määrä tietoa ja ulkoasu on piristävän monipuolinen sekä varsin tiivis. KAUPUNKIVILJELIJÄN OPAS Salla Kuuluvainen ja Rosemarie Särkkä WSOY, 2013 Sidottu, 204 sivua ISBN: 978-951-0-39441-0 Hinta 21 € 20 Oma piha Kirjan tekemiseen on osallistunut laaja joukko Suomen kokeneimpia kaupunkiviljelijöitä. Kirjakatsaus teksti ja kuvat Saila Routio saila.routio@omapiha.info Kasveista saa kaikkea: ruuan lisäksi kuidut ja värit vaatteisiin, eloa ja iloa kaupunkikortteleihin ja lämpöä hellaan. Viime aikojen hitit kaupunkiviljely ja villiyrttien keruu eivät enää tunnukaan niin pioneerihenkisiltä, kun aletaan selailla sota-ajan hyötykasvikirjaa. Tämä ei tosiaankaan ole sohvapöytäkirja vaan käyttöteos. Kasvien tarpeet maanlaadun ja valon suhteen, vuosittaiset toimenpiteet ja muut viljelytekniset seikat kerrotaan yksityiskohtaisin neuvoin ja piirroksin. Jospa harmilliset rikkaruohot nousisivat arvoon, kun esimerkiksi pihatähtimöstä kerrotaan, miten se on mehevistä mehevin ja ihmisten lisäksi kanojen herkkua! Kaupan herneenversot jäävät hyllyyn, kun lukija innostuu kokeilemaan Lehtosen käyttämiä ruokakasveja, joista moni on hänen sanojensa mukaan puutarhan hunsvotti tai ylituottaja. Keskikesän erikoisherkkuna voisikin valmistaa jauhosavikkarisottoa! KOTIPUUTARHAN KEITTOKIRJA Päivi Lehtonen Readme.fi, 2013 Sidottu, 143 sivua ISBN: 978-952-220-672-5 Hinta 38 €. Onnistuneen viljelmän salaisuudet avataan selkeästi ja kaikki vaiheet kerrostaloyhtiön yhteisen kasvimaan perustamisesta omien kierrätysmuovisäkkien valmistukseen käydään läpi
Osa I käsittelee kevään ja alkukesän kasveja, osa II kesän ja syksyn satoa. Hienoin ruoka voi olla täysin ilmaista, vannoo kumisaappaissa kulkeva huippukokki Sami Tallberg kirjassaan. SIENIVÄRJÄYS Anna-Karoliina Tetri Moreeni, 2013 Nidottu, 192 sivua ISBN: 978-952-254-144-4 Hinta noin 30 € Innovatiivisia villiruokia Hellävaraisesti ja keveästi valmistamalla eivät erikoiset maut mene hukkaan. Tämä kirja herkistää insinöörinkin, tai ehkä nimenomaan hänet, sillä klapien pinoamisestakin voi tehdä tiedettä. Yhteys luontoon on vahva, kun ihminen tuottaa itse talonsa lämmityspuut. Tekijä on aiemmin julkaissut kirjan Luonnonvärjäys. Muilta osin meidän ja norjalaisten puulämmityskulttuurit eivät juuri eroakaan toisistaan. KOIVUNMAHLAA & KAVIAARIA Sami Tallberg Readme.fi, 2012 Sidottu, 151 sivua ISBN: 978-952-220-532-2 Hinta 38 € Oma piha 21. Tämä on ehdoton herkuttelukirja otettavaksi luonnon helmassa sijaitsevalle kesämökille, näiden reseptien seurassa kesäloma on yhtä ruokajuhlaa. Kirjassa on myös kiinnostavaa pohdintaa sienivärjäyksen tulevaisuudesta esimerkiksi sienten antibakteeristen ominaisuuksien kannalta. Kirjassa ovat mukana kaikki sienten, jäkälien ja kääpien lajit, joista saadaan pysyvää väriä kankaaseen tai lankaan. Tämä on ensimmäinen kotimainen kirja sienivärjäyksestä ja runsaan sienikantamme vuoksi välttämätön. Kirjan lopussa opetellaan keittämään sienimustetta ja sienivesivärejä. Villiyrttien käytöllä Suomessa tunnetuksi tullut Tallberg pitäytyy linjassaan nytkin ja tarjoilee muun muassa frittimuikkuja ja kuusenkerkkämajoneesia sekä hillakääretorttua mesijuurikermalla. Anna-Karoliina Tetri on kehittänyt kaksoisvärjäystekniikan, jonka avulla kasvin eri väriaineet saadaan irti vuorotelleen emäksisessä ja happamassa väriliemessä. TÄYTTÄ PUUTA Lars Mytting Suomennos Seppo Hovila, Suomen oloihin toimittanut Anssi Orrenmaa Bazar, 2013 Sidottu, 192 sivua ISBN: 978-952-279-022-4 Hinta 36 € Vanhoista käävistä sateenkaareksi Sienistä saadaan kaikki sateenkaaren värit, vaikka niiden ruskean limaisesta ulkokuoresta ei sitä päällepäin uskoisi. MIHIN KASVIMME KELPAAVAT I ja II Toivo Rautavaara WSOY, alkuperäiset painokset 1942 ja 1943 Sidottu, 138 sivua Hinta 10–15 € antikvariaateissa riippuen painoksesta Lämmöllä puulämmityksestä Norjalainen alkuteos on käännetty ja sovellettu Suomen oloihin lisäämällä luku puusaunasta sekä muutama sivu Juha Miedosta. Juha Miedon sanoin: ”Se on se mielihyvä, kun oot itte hakannu puut ja tuloo niitä asioota mieleen”. Kirjailijan mukaan puun kaadon, klapien tekemisen ja niiden kuivatuksen taito yhdistää hänet menneisiin sukupolviin, toisaalta uusia tekniikoita ja apuvälineitä voi jatkuvasti keksiä ja kokeilla. Kaviaari on kotimaista ja niin ovat kaikki muutkin aineet, joita kirjan resepteissä on käytetty. Klassikko Toivo Rautavaaran kaksiosainen teos neuvoo sota-ajan kansalaisia käyttämään luonnon raaka-aineita ruuaksi, lääkkeeksi, rehuksi tai vaikkapa pieluksen täytteeksi. Kirjassa käydään perusteellisesti läpi keruun paras ajankohta, kasviaineksen säilöminen tai kuivattaminen ja eri kasvinosien käyttö eri tarkoituksiin, unohtamatta marmeladien ja kankaanvärjäyksen ohjeita. Alkuperäisteoksen lämmin, suorastaan intohimoinen suhtautuminen puulämmitykseen on käännöksessä tallella
TEKSTI Tiina Neulaluoma puutarhan lumoissa 6 vuotta KUVAT Tiina Neulaluoma ja Saila Routio 22 Oma piha
Eksoottisia herkkuja ja pohjoisen aarteita Perinteisten ja hyväksi havaittujen lajien rinnalla on kiinnostavaa kasvattaa myös hieman epätavallisempia hedelmä- ja marjakasveja. M Mikäpä sen hienompaa kuin vastapoimitut viinirypäleet suoraan pihalta tai mukillinen höyryävän kuumaa ruusukvitteniglögiä sydäntalven kylmyydessä! Nyt on hyvä hetki tutustua erikoisiin hyötykasveihin ja tehdä hankintoja puutarhamyymälöistä. Marjatuomipihlaja (Amelanchier alnifolia) eli saskatoon on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva marjakasvi, joka oli aikoinaan tärkeä ravinnonlähde intiaaneille ja uudisasukkaille. SR Oma piha 23. Kasvista käytetäänkin monissa yhteyksissä nimitystä ”intiaanien mustikkapuu”. Marjatuomipihlajasta ei kuitenkaan tule massiivista puuta vaan pystykasvuinen pensas, jonka korkeus on lajikkeen mukaan 1–4 metriä. Marjatuomipihlaja ’Zilgan’ rypäleet ovat kauniin tummia
Marjat. Parhaiten pensas viihtyy aurinkoisella paikalla hiekka- ja moreenimailla. Syksyllä pensas pukeutuu leiskuvaan syysväriin. Lajikkeiden kasvutavassa ja korkeudessa, marjojen koossa ja maussa sekä sadon kypsymistahdissa on eroja. Pensaat leikataan huhti–toukokuun tietämillä ennen silmujen puhkeamista. Lannoitukseksi sopii marjalannoite, jonka annostuksessa noudatetaan herukoille suositeltavia määriä. Marjatuomipihlaja viihtyy lievästi happamassa tai neutraalissa maassa (pH 6–7), joten säännöllinen kalkitus on hyvä muistaa. Marjatuomipihlajat voi istuttaa pieniksi ryhmiksi tai niistä voi kasvattaa suoja-aidanteen pihan laidalle. Toisten lajikkeiden marjat kypsyvät kaikki samaan aikaan ja toisista saa poimia satoa muutamassa erässä. Pensaat maistuvat myös hirville ja peuroille, joten ne on syytä verkottaa talveksi. Lisäksi myynnissä ovat ’Honeywood’, ’Thiessen’ ja ’Martin’. Runsas sato kannattaa suojata linnuilta. Ympäröivä luonto on vielä aika väritön, kun marjatuomipihlaja puhkeaa kukkaan aikaisin keväällä lehtien ollessa hiirenkorvalla. Nuoresta pensaasta lei24 Oma piha kataan vain kuivat ja katkenneet oksat, vanhemmista pensaista poistetaan vuosittain muutama paksuin haara. Marjatuomipihlajan (Amelanchier alnifolia) marjat ovat raakoina punertavia ja muuttuvat kypsyessään tummansinisiksi. Koristeellisen marjatuomipihlajan istuttamista voi siis suositella sellaisellekin, joka ei marjojen hyötykäytöstä niin välitä. Se pärjää myös savisessa maassa, mutta silloin pensas on paras istuttaa loivaan rinteeseen, jotta ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois kasvin tyveltä. Kasvupaikka ja hoito Marjatuomipihlajassa on monia hyviä puolia: se on vaatimaton kasvualustan suhteen, tulee satoikään jo 3–4-vuotiaana eikä vaadi paljon hoitoa. Eräät taimistot myyvät marjatuomipihlajaa pihlajaan vartettuna pikkupuuna, jolloin sitä voi mainiosti käyttää myös sievänä koristepuuna istutuksissa. Lajikkeet ja käyttö Kaikki tuomipihlajat tekevät syötäviä marjoja, mutta marjatuomipihlajan marjat ovat kaikkein kookkaimmat ja maukkaimmat. Suomessa on saatavilla muutamia marjatuomipihlajalajikkeita, joista makeimpia marjoja tuottavat ’Northline’ ja ’Smoky’
Satoa tuottaneet versot leikataan kokonaan pois syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Niillä voi myös vaikkapa maustaa kotiviiniä. Karhunvatukka (Rubus allegheniensis) viihtyy multavassa, ravinteikkaassa maassa lämpimällä seinustalla ja palkitsee hoitajansa runsaalla sadolla alkusyksyllä. Kasvusto on hyvä tukea esimerkiksi köynnössäleikköön. Marjatuomipihlajan marjoja käytetään samoin kuin muita kotipuutarhoissa perinteisesti viljeltyjä marjoja eli mehuihin, piirakoihin ja hilloihin tai tuoreena. Itsepölyttyvä karhunvatukka kukkii keskikesällä valkoisin kukin ja marjat muodostuvat edellisen kesän versoihin. Kasvupaikka ja hoito Karhunvatukka viihtyy lämpimillä seinustoilla multavassa ja ravinteikkaassa maassa. Karhunvatukan marjat ovat suuria ja miellyttävän makuisia. Se on Savitaipaleelta löydetty vanha kanta, joka on alkujaan kulkeutunut Suomeen oletettavasti Venäjältä. Voimakaskasvuinen karhunvatukka tulee istuttaa sellaiseen paikkaan, jossa se ei häiritse muiden kasvien eloa. Rusotuomipihlaja on poikkeus, sillä sen kypsät marjat ovat punaiset. Marjat ovat erinomainen kuidun, A-vitamiinin ja antioksidanttien lähde. Oma piha 25. Lajikkeet ja käyttö Puutarhamyymälöissä on saatavana ’Sonja’-lajiketta. Keski-Euroopassa, Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa se kasvaa luonnonvaraisesti tiheinä, läpipääsemättöminä pöheikköinä. Lannoituksena voidaan käyttää marjalannoitetta, jota annetaan keväällä ennen kasvukautta ja myös kasvukauden aikana tarpeen mukaan. Karhunvatukka Karhunvatukka eli mustavadelma (Rubus allegheniensis) on vatukoiden sukuun kuuluva marjakasvi, joka tekee eksoottisen näköisiä mustia marjoja. kypsyvät heinäkuun lopussa ja ovat toisten tuomipihlajien tavoin kypsinä tummansiniset. Seinustan keräämä lämpö edistää marjojen kypsymistä. Elokuussa karhunvatukalle, kuten kaikille marja- ja hedelmäkasveille, on hyvä antaa syyslannoitetta, jotta kasvi jaksaisi muodostaa mahdollisimman paljon kukka-aiheita seuraavaa vuotta varten. Ensimmäiset marjat ovat poimintakypsiä elokuun lopulla ja viimeiset kypsyvät juuri ennen pakkasia. Kuivina kesinä karhunvatukkaa on hyvä kastella, sillä muuten marjat jäävät pieniksi ja kuiviksi
Omassa puutarhassani pensaat ovat olleet ilman suojausta viisi vuotta ja vain istutusta seuraavana talvena rusakot söivät oksia. Hoitoleikkaukset tehdään huhtikuussa. Japaninruusukvitteni on hyvin terve kasvi. Pensaat eivät olleet siitä moksiskaan, sillä ne ovat hyviä uusiutumaan. Marjat ovat maukkaita ja makeita ja sato on runsas. Niistä saa näyttävän koristelun loppukesän täytekakkuihin. Pensaat istutetaan joko yksittäin metrin välein tai aidanteeksi puolen metrin välein. Kalkkia annetaan vain niukalti. ’Sonja’ on talvenkestävä IV-vyöhykkeelle saakka. Japaninruusukvittenin (Chaenomeles japonica) kukinta on kaunis näky toukokuisessa puutarhassa. Erikoiset, sitruunalta tuoksuvat hedelmät kypsyvät myöhään syksyllä. Kasvupaikka ja hoito Lajikkeet ja käyttö Japaninruusukvitteni viihtyy aurinkoisella paikalla vettä läpäisevässä, kuohkeassa kasvualustassa. Hedelmissä on kova ja tiivis malto, joten ne eivät sovellu syötäväksi sellaisinaan. Ne vaativat jälkikypsyttämisen huoneenlämmössä. Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica) on nimensä mukaisesti Japanista kotoisin oleva matala, noin metrin korkuinen pensas, joka kukkii oranssinpunaisin kukin toukokuun lopulta kesäkuun alkupuolelle. Japaninruusukvitteni 26 Oma piha. Talttahampaat saattavat talviaikaan suorittaa omia hoitoleikkauksiaan, joten pensaat kannattaa suojata verkoin. Karhunvatukoita käytetään mehuihin ja hilloihin ja ne ovat hyviä myös sellaisinaan. Lannoitukseen käytetään marjaravinnetta tai kanan- tai hevosenlantaa. Nämä kvittenit eivät ole vielä täysin kypsiä. Pensas on harvahko ja tyveltä on Japaninruusukvitteni on ristipölytteinen, niinpä puutarhassa on oltava kahta eri lajiketta, jotta satoa saadaan. Sato kypsyy syys–loka- ’Sonjasta’ kasvaa parimetrinen, piikikäs pensas, joka leviää hyvin juurivesoista. pidettävä rikkaruohot poissa, mistä syystä katteiden käyttö on suositeltavaa. Ainoastaan kuivat ja vaurioituneet oksat poistetaan, täysikasvuisista pensaista voi poistaa pari vanhinta haaraa
KUVA Jukka Tobiasson kuussa ja hedelmät vaativat useimmiten jälkikypsyttämistä sisätiloissa. emilajike ’Fjellguld’, hedelajike ’Apollen’ sekä itsepölyttyvä ’Nyby’. Niistä saadaan myös erinomaisen makuista vaaleaa glögiä, joka vie takuulla kielen mennessään! Lakka Lakka, suomuurain, hilla, valokki (Rubus chamaemorus) – soiden aarteella on monta nimeä. Lannoitusta annetaan vain niukalti eikä edes joka vuosi. Kasvupaikka ja hoito Lakan kasvualustana käytetään kasvuturvetta, tavallisessa kivennäismaassa se ei kasva. Altaan pohjalla saa olla koko ajan vettä 30–50 cm. Koska lakka kukkii jo varhain keväällä, se vaatii useimmiten suojauksen keväthalloja vastaan. Koska lakka on suokasvi, se vaatii viihtyäkseen hyvin happaman maan, jonka pH on 3,5–5. Hillat ja ruohokanukat (Cornus canadensis) marjovat yhtä aikaa, mutta punaiset kanukanmarjat ovat myrkyllisiä. Sateiden varalta altaaseen laitetaan myös ylivuotoputki tai muu systeemi, jotta liiat vedet pääsevät pois altaasta. Menestymisen ja sadon kannalta tärkeää on valita oikea lajike oikeaan paikkaan. Lakkaa voi kasvattaa myös puutarhassa puolivarjoisella paikalla kosteassa kasvualustassa. Parhaiten meidän oloissamme menestyvät tarhaojukkaviinit (Vitis Labruscana-Ryhmä), mutta myös aitoviiniköynnöksiä (Vitis vinifera) voidaan kasvattaa. Lakka (Rubus chamaemorus) kukkii aikaisin keväällä, jolloin yöhallat ovat vielä tavallisia. Oma piha 27. Sitruunalta tuoksuvia hedelmiä käytetään marmeladeissa, mehuissa, viineissä ja likööreissä. Lakka sopii hilloihin, likööreihin ja makeisiin kastikkeisiin sekä tuoreeltaan leivonnaisten koristamiseen. Viiniköynnös Viiniköynnöksen kasvattaminen onnistuu avomaalla jopa täällä kylmässä Pohjolassa. Lakat istutetaan muovilla vuorattuun altaaseen tai puukehikkoon. Lajikkeet ja käyttö Myynnissä ovat mm. Osa lajikkeista menestyy avomaalla, toiset pärjäävät vain kasvihuoneessa
Lannoitukseen sopii marjalannoite, tarhaojukkaviinejä voi lannoittaa rodolannoitteella. silmun takaa. Jäljelle jäävät siis toisena syksynä typistetyt neljä versoa sekä niistä haaromaan lähteneet ja nyt typistetyt versot. Elokuun alkupuolella kaikista versoista nipistetään kymmenisen senttiä latvasta pois. Tällaiset oksat usein lahoavat. Syksyllä neljän pääoksan sivuversoihin jätetään kuusi silmua ja muut versot typistetään toisen silmun takaa. SR Kasvupaikka ja hoito Avomaalla parhaita kasvupaikkoja ovat lämpimät seinustat tai kivimuurin eteläpuoli. Viiniköynnökset leikataan joka vuosi. Taimiväliksi suositellaan vähintään metriä. • Toisena syksynä jätetään jäljelle neljä parasta versoa, jotka leikataan niin, että niihin jää kuutisen silmua. Leikkaamaton köynnös kasvattaa vain lehtiä ja versoja ja sato jää pieneksi. Viiniköynnöksen leikkaaminen Viiniköynnökset leikataan joko syksyllä lehtien varistua tai kevättalvella, kun versot ovat vielä levossa. Kesällä saman vuoden kasvua typistetään parin lehden takaa ja rungosta lähtevät uudet vesot leikataan kokonaan pois. Runsaasti typpeä sisältäviä lannoitteita vältetään. Leikkaustapoja on varmaankin yhtä monta kuin 28 Oma piha on leikkaajia, seuraavassa yksi suhteellisen helppo leikkaustapa. Ne typistetään 2.–4. Suurin osa aitoviiniköynnöksistä vaatii muovihuoneen talvehtiakseen ja ehtiäkseen kypsyttää satonsa. ’Supaga’ saattaa paleltua, mutta se kasvattaa uudet versot, jos juuristo on selvinnyt talvesta. • Seuraavina kesinä poistetaan oksat, jotka jäävät kovin alas tai menevät maata pitkin. Satoa tuottaneisiin oksiin jätetään ainoastaan yksi silmu. Viiniköynnökset viihtyvät vettä läpäisevässä multamaassa. • Ensimmäisenä syksynä viiniköynnös leikataan niin, että jäljelle jää kaksi vahvinta versoa. Kuhunkin versoon jätetään enimmil-. Myöhemmin keväällä tehtävää leikkausta ei suositella mahlavuodon takia. • Kolmantena vuonna leikataan kesällä ja syksyllä. Tarhaojukkaviinit vaativat lisäksi hapahkon kasvualustan, sopiva pH on 5–6. Viiniköynnökset tarvitsevat tuen, jota vasten kasvaa
Lajike menestyy II-vyöhykkeellä. Koska ’Zilga’ on tarhaojukkaviini, se vaatii happaman maan. Lajikkeita ’Zilga’ on kylmänkestävä latvialainen lajike. Sillä on tummansiniset, keskikokoiset rypäleet. ’Albo Varheaja’ menestyy II-vyöhykkeelle asti. ’Albo Varheaja’ on virolainen lajike, joka kypsyy ’Zilgan’ kanssa samoihin aikoihin. Lajike menestyy II-vyöhykkeellä asti ja sille suositellaan kevyttä talvisuojausta. ’Jubilei Novgoroda’ on venäläinen talvenkestävä lajike, jonka keltavihreät, makeat rypäleet kypsyvät avomaalla syyskuun alkupuolella. Avomaalla ’Supaga’ on hyvä suojata talveksi vaikkapa havunoksilla. Puutarhamyymälöiden ja taimistojen valikoimissa on viiniköynnöslajikkeita, jotka selviytyvät Suomen talvesta myös avomaalla. Se kestää jopa -40 astetta ja sitä voidaan kasvattaa IV-vyöhykkeellä saakka. 1 2 SR 1. Lajike sopii mainiosti viinin valmistukseen. • Seuraavina syksyinä toistetaan samanlainen leikkaus kuin kolmannen vuoden syksyllä. Runsaasti C-vitamiinia sisältävät makeat, pienet rypäleet kypsyvät syyskuun alkupuolella. Lajike on satoisa ja tulee jo varhain satoikään. ’Sukribe’ on latvialainen talvenkestävä ja voimakaskasvuinen lajike. Oma piha 29. Lajike menestyy III-vyöhykkeelle saakka. ’Zilga’ on varsin satoisa ja rypäleet kypsyvät yleensä syyskuun puoliväliin mennessä. Rypäleet ovat keskikokoiset ja vihreät. Kevään tullen varret nostetaan tukien avulla pystyyn. Edellisten lisäksi tarjolla on kymmeniä muita kokeilemisen arvoisia viiniköynnöslajikkeita. 2. Rypäleet ovat vihertävänkeltaiset ja maukkaat, tertut ovat suuria. lään kaksi kukkaterttua ja kukkivat oksat leikataan niin, että kukkatertun yläpuolelle jää kaksi lehteä. Rypäleet ovat keskikokoisia, tummahkon sinisiä ja aika miedon makuisia. Lajike sopii erinomaisesti viinin valmistukseen. Viiniköynnös voidaan syksyllä laskea ’Hasanski Sladki’ on talvenkestävä ainakin III-vyöhykkeellä saakka, suotuisissa paikoissa myös IV-vyöhykkeellä. maahan, jolloin se selviää paremmin talvesta. Jos lehtiä on paljon, ne varjostavat terttuja ja sadon kypsyminen hidastuu. ’Supaga’ on kestävä lajike, joka tekee vanhemmiten suuriakin satoja. Köynnös peittyy syksyllä upeisiin ruskansävyihin. Sato kypsyy syyskuun loppupuolella
30 Oma piha. TEKSTI Sari Toikkanen puutarhaelämää 25 vuotta KUVAT Sari Toikkanen ja Kari Komulainen Kesytä mesimarja puutarhaan Mesimarjaa pääsee poimimaan pitkin kesää, sillä marjat kypsyvät eri aikoihin. ’Mesma’ on satoisimpia lajikkeita
Vaikka mesimarja on kova leviämään, se häviää helposti kilpailussa muille kasveille. Oona (vas.) ja Iina Halla-aho viihtyvät mesimarjarivien välissä. Nykyisin mesimarja löytää kasvusijaa yhä harvemmin. – Koristepuiden alla mesimarja vielä menee. Mutta esimerkiksi heinäkasvien kanssa se menestyy heikosti. Kasken polttaminen ja karjan laiduntaminen takasivat aikoinaan sen, että mesimarjalle syntyi otollisia kasvupaikkoja. . Siellä on valoakin tarpeeksi. – Mesimarjaa on perinteisesti kasvanut laanialueilla, joissa puunkuorta on paljon, Kokko kertoo. Ei kuitenkaan pidä luopua toivosta päästä maistamaan tätä hienonmakuista marjaa. Jos mesimarjan aikoo istuttaa aluskasviksi, kasvikumppani tulee valita huolellisesti. Tämä pohjoinen villimarjamme on käynyt yhä harvinaisemmaksi. Kukkiva ja marjova maanpeitto Kotipihoissa mesimarjan voi istuttaa maanpeittokasviksi. Mesimarja (Rubus arcticus) on pioneerikasvi, joka saapuu verhoamaan paljasta maanpintaa ensimmäisten kasvien joukossa. Siinä mesimarja pärjää hyvin. Kun möyhitään multaa ja kitketään, mesimarja menestyy. – Mesimarja sopii kotipuutarhaan hyvin. Juuriston ja maavarsien rikkominen vain lisää mesimarjan kasvuvoimaa, Itä-Suomen yliopiston tutkija ja marjanviljelyn asiantuntija Harri Kokko toteaa. Varmimmin sen makuun pääsee Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseudulla, mutta esimerkiksi Järvi-Suomessa marjat ovat nykyään vähissä. Se verhoaa maanpintaa, asettuu säntilliseen riviin tai ryöppyää amppelista. Rikkakasvien juuret on siksi tarpeen penkoa kasvualustasta pois. Villin, aromikkaan mesimarjan voi kesyttää kotipuutarhaan. Milloin olet viimeksi nähnyt mesimarjan, saati maistanut sitä. Sen voi istuttaa puutarhaan. Syksylläkin mesimarja on koristeellinen yltyessään kukkimaan uudestaan. Maa kannattaa myös peittää kevyellä kerroksella kuorikatetta. Oma piha 31. Se kurottautuu uusille kasvupaikoille maavarsiensa avulla. Kesäkuussa kasvustoa kaunistavat vaaleanpunaiset kukat ja heinäkuusta lähtien punertuvat marjat
Taimet istutetaan noin kolmenkymmenen senttimetrin välein. Taimet istutetaan hyvässä nestejännityksessä, istutukset kastellaan ja maa pidetään kosteana vielä parin viikon juurtumisajan. Tutkimus osoittaa, että jos kastelu tässä vaiheessa epäonnistuu, sato jää tulevina vuosina heikoksi. ’Piman’ heikkoutena taas oli alttius lehtihomeelle. Myös ’Mespin’ ja ’Elpeen’ satotulokset olivat hyviä. 32 Oma piha Rivien katemateriaaliksi käy muovi tai sitä kalliimpi mutta kestävämpi katekangas. Sen sijaan ’Muuruskan’ kasvutapa oli heiveröinen ja sato jäi pieneksi. Hyvin palanut karjanlanta tai PK-lannos sopii mesimarjalle. Ammattiviljelmiä kiusannut lehtihome saattaa il-. Heinä ei ole sille paras mahdollinen seuralainen. Hän kertoo viimeisimmistä tutkimustuloksista, joiden mukaan Pohjois-Savossa ’Alli’ ja ’Mesma’ osoittautuivat voimakaskasvuisiksi ja erittäin satoisiksi. Valkoapilat ja muut riviväleihin pyrkivät mesikasvit kannattaa poistaa, jotta kimalaiset ja mehiläiset pörräisivät vain mesimarjojen kukissa. Viljelmää perustettaessa kasvualustaa ei yleensä kalkita, sillä mesimarja menestyy happamassakin maassa. Jotta mesimarja ei vain leviäisi vaan myös marjoisi, on lähekkäin istutettava useita lajikkeita. Lehtihome kiusaa Mesimarja on alun perin tuoreiden paikkojen kasvi ja viljeltynäkin se tarvitsee kosteutta. Muuten viljelmän hoitaminen on melko vaivatonta. Lue lisää Menestyvä mesimarjaverkosto – tieteestä käytäntöön -julkaisu verkossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-0747-9 www.peuraniementaimitarha.fi www.kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi/ mesimarja Mesimarja kukittaa maanpintaa. Samalla huolehditaan, etteivät taimet tai niiden juuret pääse kuivahtamaan, mikä esimerkiksi kevään tuulilla tapahtuu yllättävän helposti. Satoisimmat lajikkeet Jos haluaa tehostaa marjantuotantoa ja ehkäpä myös uusia kasvustoja tiuhaan, taimet kannattaa istuttaa riveihin. Viljelmälle löytyy paikka aurinkoisesta marjatarhasta tai pellon reunasta, jonka maaperä on hikevää ja multavaa hieta- tai moreenimaata. Typpilannoitetta annetaan varovasti, jotta taimet eivät innostu rehottamaan marjomisen kustannuksella. Hellekausina onkin hyvä varautua kastelemaan rivistöjä. Jos riviväleissä on nurmi, se tulee leikata säännöllisesti. Katteen istutusaukkoa suurennetaan sitä mukaa kuin mesimarja valtaa rönsyillään alaa. – Riviin tulee istuttaa vähintään kolmea mesimarjakantaa vuorotellen ristipölytyksen varmistamiseksi, tutkija opastaa
Mesimarja on kypsä korjattavaksi, kun se on läpikuultava ja hieman pehmeä. Suuren sadon toivossa mesimarja-amppelia ei kannata hankkia. Ruukusta ei vielä samana kesänä ole katseenvangitsijaksi, mutta jo seuraavana vuonna siinä riittää ihailtavaa. Mesimarjaa ei saa päästää kuivahtamaan, sillä silloin lehdet palavat. Muovi käy katteeksi riviviljelyssä. Ari ja Aili Savolaisen tila on yksi mesimarjahankkeessa vuosina 2008–2011 mukana ollut tila. – Mesimarja-amppeli on hyvännäköinen jo kevätlehdillään. Marjakasvien taimituotantoon erikoistuneella taimistolla alettiin istuttaa mesimarjaa amppeleihin muutama vuosi sitten. – Lehtihome saattaa levitä taimien mukana, vadelmakasveista tai jopa läheiseltä hillasuolta. – Mesimarjalle tuli täysin uusi ulottuvuus, kun sen nosti amppeliin, Kari Komulainen Peuraniemen taimitarhalta Kajaanista iloitsee. 1 2 3 4 KK mestyä myös kotipuutarhurin harmiksi. Vielä syksyllä kasvi on pitkään vihreä, Komulainen listaa. Halkaisijaltaan kahdenkymmenen sentin ruukkuun lisätään peruslannoitettua, kevyttä puutarhamultaa. Isäntäparin kanssa kasvinäytettä tutkii Harri Kokko (oik.) 3. Amppelin voi istuttaa myös itse Amppeli tulee sijoittaa valoisaan, lämpimään paikkaan, missä pölyttäjätkin vierailevat. 2. Kasvi ei kuole, mutta sato saattaa jäädä kymmenesosaan normaalista, Kokko kuvailee. Mesimarja yllättää amppelissa Lehtihome ei pääse helposti vaivaamaan silloin, kun mesimarja kasvaa ilmavassa kasvupaikassa – kuten amppelissa. Kaunis luonnonkasvimme sopii yllättäen myös amppelikukaksi. 4. Mesimarja-amppelin voi myös kasvattaa itse. – Kukissa on miellyttävä, hento tuoksu. Oma piha 33. Maistamaan toki pääsee, sillä ruukussa kasvaa kahta tai kolmea eri lajiketta. Sitä voi lannoittaa normaalilla kastelulannoitteella, mutta se ei ole välttämätöntä. 1. Lehtiin ilmestyy punaruskeita laikkuja ja marjat kuivuvat. Amppelikorkeudella mesimarja yllättää myös tuoksullaan. Kasvi toipuu vain kasvattamalla uudet lehdet. Hän neuvoo valitsemaan mesimarjalle mieluummin kuivahkon kuin liian kostean kasvupaikan, välttämään typpilannoitusta ja istuttamaan terveitä taimia. Kukinta on uskomattoman runsasta. – Mullan tulee pysyä tasaisen kosteana. Monivuotisen kasvin voi istuttaa syksyllä puutarhaan tai sen voi jättää ruukkuineen talvehtimaan lumen alle. Siihen istutetaan kolme tainta. Tulokset innostavat. Kastelussa on sitä vastoin oltava ahkera
TEKSTI ja KUVAT Maaria Matsunaga palstaviljelyä vuodesta 2005 ??ttejä keittiöö. Kasvata ikkunalla, parvekkeella ja kasvimaalla 34 Oma piha
Basilikaa voi myös kuivata tai säilöä oliiviöljyyn tai viinietikkaan. Vihreä lajike sopii keittiöön, punainen värjää pikkelsit. Isot lehdet voi myös friteerata tempuraksi, mutta muuten shiso ei siedä kuumentamista. 2. Hallanarka shiso istutetaan kasvimaalle tai parvekeruukkuihin yöpakkasten jälkeen. Kasvimaan vakiolajeihin kuuluvat ruohosipuli, persilja ja tilli, kun taas parvekkeella viihtyvät herkemmät yrtit, kuten basilikat ja rucola. Latvoa kasvia ei tarvitse, sillä se tuuheutuu, kun lehtiä aletaan napsia käyttöön. Vihreä shiso sopii kalan, lihan ja kanan seuraksi, salaatteihin ja salaattikastikkeisiin sekä pastan päälle. Lajikkeista vihreää käytetään keittiöyrttinä, punainen antaa väriä pikkelseille. Latvomalla basilika pöyheytyy komeasti, minkä jälkeen käyttöön aletaan napsia lehtiä. Basilika viihtyy ruukkukasvina parvekkeella. Hentojen, valkoisten kukkien jälkeen odotellaan pienten mustien siementen kypsymistä. Veripeippinäkin tunnettu punainen shiso on myös näyttävä koristekasvi. Itäaasialainen perilla eli shiso (Perilla frutescens) on uusi trendiyrtti. 1 2 Shiso 1. Aromaat- Keittiöpuutarhuri innostuu kesäisin kasvattamaan monenlaisia yrttejä. tiset lehdet sopivat etenkin välimerellisten ruokien maustajaksi. Jos sadosta tulee suuri, sitä voi Oma piha 35. Kuumiin ruokiin lehdet lisätään vasta tarjoiltaessa. Ne kylvetään seuraavana keväänä. Itäaasialainen shiso on hallanarka, mutta tuottoisa yrtti. Antiseptisena yrttinä shiso on Japanissa sushin ja sashimin perinteinen kumppani. Se viihtyy mainiosti ruukussa suojaisessa ja aurinkoisessa paikassa parvekkeella tai terassilla. Hauskinta on sekoitella perinteisiä ja harvinaisia tuttavuuksia. . Eri lajikkeilla saadaan vaihtelua. Monipuolinen basilika Trendikäs shiso Basilika (Ocimum basilicum) on monipuolinen keittiöyrtti, jota on hyvä olla käden ulottuvilla. Tuore basilika on tomaatin klassinen kumppani. Sillä voi maustaa lisäksi vihanneksia, kalaa, kanaa ja salaatteja, ja se sopii myös jälkiruokien koristeeksi
omaisia myös friteerattuina. Voimakkaan makunsa vuoksi lipstikkaa on käytetty liemien maustajana sekä padoissa, muhennoksissa, kastikkeissa ja marinadeissa. Vaikka lipstikka lisätään ruokiin Maustesamettikukka (Tagetes tenuifolia) eli kääpiösamettikukka on mausteinen samettikukkalaji. Silloin se alkaa kasvattaa uusia, maukkaita versoja. Se on myös mainio keittiöyrtti. 1 2 Maustesamettikukan sirot lehdet maistuvat sitruunalta ja kukkaset sopivat annosten koristeluun. Shisojauhe sopii riisiruokien ja myös leipätaikinan mausteeksi. Siemenet voi kylvää keväällä suoraan maahan, mutta paremman sadon saa avomaalle tai ruukkuihin istutetuista valmiista taimista. Nuorista lipstikoista valmistettu kermainen keitto on hieno alkupala illallisilla. usein alkuvaiheissa, voi tuoreita lehtiä saksia myös ruokien päälle. Sitruunanmakuisia lehtiä voi käyttää salaateissa, kana- ja kalaruoissa sekä jälkiruoissa. Salvian aromaattiset lehdet ovat miellyttävän nukkaiset. astmaattisia vaivoja, kuukautiskipuja ja vilustumisoireita. 1. Salvia. Perinteinen liperi Sitruunainen maustesamettikukka Liperi eli lipstikka (Levisticum officinale) on tuttu näky talojen nurkilla ja kasvimailla. Lipstikka kasvaa jopa kaksimetriseksi ja tekee komeita kukintoja. Lipstikka on hyvä leikata aika ajoin matalaksi, jolloin tuoretta satoa on jatkuvasti saatavilla. Ne ovat erin- säilöä kuivaamalla. Mutta jos kasvia haluaa käyttää yrttinä, se kannattaa leikata aika ajoin maan tasalle. Samettinen salvia Salvia (Salvia officinalis) on vanha lääkekasvi, jolla hoidetaan mm. Lipstikasta voi käyttää lehtien lisäksi pehmeät varret. Se ei pahastu pikku pakkasistakaan ja pukkaa keväisin uutta kasvustoa esiin. 36 Oma piha 2. Sirot, iloisen keltaoranssit kukkaset sopivat annosten koristeluun
Minttulajeista tunnetuimmat ovat ruoanlaitossa käytettävä viherminttu (M. Salvian lehdet ovat samettisen nukkaiset ja niissä on hieno aromi. 3 4 Kurkkuyrtistä käytetään keittiössä karvaiset lehdet ja taivaansinisillä kukilla koristellaan juomia ja ruoka-annoksia. Vaikka kasvi ei varsinaisesti leviä, siementaimia putkahtaa joka kevät esiin uusissa paikoissa. Raikastava minttu Minttu (Mentha) on helppohoitoinen monivuotinen yrtti, joka viihtyy kasvimaalla ja ruukussa. Esimerkiksi vietnamilaiset kevätkääryleet saavat ihanan vivahteen tuoreesta mintusta, kun taas marokkolainen makea minttutee maistuu sellaisenaan jälkiruokanakin. spicata) sekä piparminttu (M. Ne ovat erinomaisia myös friteerattuina. Mintusta saa vähällä vaivalla komean sadon. viihtyy aurinkoisessa paikassa kalkkipitoisessa maassa kasvimaalla tai kukkapenkissä sekä ruukkukasvina. Etelä-Suomessa salvia voi selvitä ulkona maassa leutojen talvien yli, mutta muuten se on hyvä suojata talvella tai nostaa sisätiloihin. Suomessa sitä kasvatetaan kasvimaalla, jonka se pian ottaa omakseen. × piperita), joka sopii yrttiteehen, kesäjuomiin ja lääkekasviksi. Keittiöyrttinä minttu sopii erityisesti aasialaisten ja itämaisten ruokien maustajaksi. 3.–4. Kukkiessaan se houkuttelee perhosia ja muita pölyttäjiä kasvimaalle. Tuoreet lehdet sopivat yrttivoihin ja niitä voi ujuttaa grillattavan kanan nahan alle. Varsinainen veijari siis! Oma piha 37. Haudutettu salviatee on suosittu juoma Kiinassa ja auttaa myös kurkkukipuihin. Se on kova leviämään maavarsiensa avulla, joten kasvatuspaikka on valittava huolella ja mahdollisesti rajattava juurimatolla. Vietnamilaiset ” kevätkääryleet saavat vivahteen mintusta ” Yllätyksellinen kurkkuyrtti Välimeren alueelta kotoisin oleva kurkkuyrtti (Borago officinalis) on yksivuotinen kasvi, joka nimensä mukaisesti maistuu hiukan kurkulta
Se sopii sekä suolaisiin että makeisiin ruokiin, minkä lisäksi sillä on antiseptisia ja rentouttavia ominaisuuksia. 1 2 Kehäkukka on kasvimaiden kaunistus. Sitruunamelissa on helppo ja satoisa yrtti. Keltaisia laitakukkia on käytetty korvaamaan kallista sahramia, ja niillä voi myös piristää salaatteja ja koristella ruokia. Kehäkukka on perinteinen rohtoyrtti, joka kelpaa myös keittiöön. Keltaiset ja oranssit laitakukat tuovat väriä ruokiin ja nuoret lehdet sopivat salaatteihin. 1. Se viihtyy ulkona kasvimaalla sekä ruukkuyrtti- 38 Oma piha 2. Korea kehäkukka Koko kesän kukkiva kehäkukka (Calendula officinalis) on kasvimaiden ja parvekkeiden ilopilleri. ” Kukilla koristellaan juomia ja ruoka-annoksia ” Kurkkuyrtistä käytetään nuoret lehdet ja taivaansiniset kukat. Runsasta käyttöä ei kuitenkaan suositella kasvin sisältämien haitallisten alkaloidien vuoksi. Piskuisia piikkejä täynnä olevat lehdet ryöpätään nopeasti, minkä jälkeen niitä voi lisätä salaatteihin tai vaikkapa raviolien täytteeksi. Sitruunamelissa antaa myös hyvän maun erilaisiin juomiin. Pehmeät lehdet sopivat kaikkeen, mihin kaivataan sitruunaista makua. Kasvi on monivuotinen, hyvin satoisa ja helppo kasvattaa. Aurinkoinen kasvi toimii myös rentouttajana, kokeile vaikkapa kylpyvedessä.. Kukinnan jälkeen kannattaa odottaa siemeniä, jotka kerätään talteen ja kylvetään seuraavana keväänä. Kukilla koristellaan ruoka-annoksia, juomia ja jälkiruokia. Satoisa sitruunamelissa Pehmeälehtisen sitruunamelissan (Melissa officinalis) maku on vienon sitruunainen. Minttua, iisoppia, rakuunaa, sitruunamelissaa, nä parvekkeilla ja terasseilla lämpimässä ja suojaisessa paikassa. oreganoa, timjamia. Sitruunamelissaa voi säilöä oliiviöljyyn tai pakastamalla; kuivattuna se menettää aromiaan. Yrttejä voi kasvattaa esimerkiksi yrttiympyrässä. Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen, mutta viihtyy etenkin auringossa tai puolivarjossa
Sitä saa kaupoista valmiina, mutta se on helppo tehdä itsekin. Ohje itse tehtyyn sitruunatahnaan löytyy blogistani: omenaminttu.blogspot.fi Pohja 100 g kylmää voita ½ dl sokeria 2 ½ dl vehnäjauhoja 1–2 rkl kylmää vettä Oma piha 39. Painele taikina pieniin leivosvuokiin. Anna pohjien jäähtyä ja irrota varovasti. Näihin mustikkaleivoksiin tuo raikkautta sitruunatahna eli Lemon Curd. Lusikoi sitruunatahnaa leivospohjille ja päälle nokare kermavaahtoa. Lisää sokeri ja vehnäjahot ja nypi sormin murumaiseksi taikinaksi. Siirrä jääkaappiin. Mustikkaleivokset noin 16 kpl Täyte 1 ½ dl sitruunatahnaa (Lemon Curd) 2 dl kermaa vaahdotettuna Kuutioi voi kulhoon. Lisää vesi ja sekoita, kunnes taikina on tasaista. Koristele mustikoilla. Mustikat ovat herkullisia sellaisinaan, mutta leivonnassa niiden mainio makupari on sitruuna. Koristeluun mustikoita PS. Siirrä jääkaapissa kylmentyneet leivospohjat pellille ja paista uunissa 200 asteessa noin 10 minuuttia. Varo sekoittamasta liikaa. Minttua ja meiramia TEKSTI ja KUVAT Hannele Kojo puutarhan lumoissa vuodesta 1994 Suut mustikassa Mustikka on suomalaisten metsien aarre
TEKSTI ja KUVAT Saila Routio lempipuuhana maankaivuu vuodesta 1972 Kasvimaa kohopenkissä Puutarhasuunnittelu osa 2 Katso arkistosta Sarjassa aiemmin ilmestyneet osat Osa 1. Betonirenkaissa kasvaa tomaatti (Solanum lycopersicum) ja pioniunikkoja (Papaver somniferum Paeoniflorum-Ryhmä) sekä toisessa renkaassa parsaa.. Muotopuutarha Oma PIHA 3/2013 www.omapiha.info —> arkisto Arkisto on kestotilaajille ilmainen. 40 Oma piha Kesällä Sokkelimaalilla saadaan betonirenkaista sievät. Etummaisessa penkissä näkyy tarhasuolaheinää (Rumex rugosus) ja tuoksuhernettä (Lathyrus odoratus), seuraavassa härkäpapuja (Vicia faba)
Tomaatteja ja muita lämpöä vaativia kasveja ajatellen voi penkin nurkkiin asentaa korkeammat rimat, Oma piha 41. Lasikatolla varustettuna kohopenkki onkin jo pienoiskasvihuone. On viisasta jättää mullanpinnan ja kohopenkin reunojen väliin hieman tilaa, jotta kasvuun lähteneet taimet mahtuvat, vaikka penkin reunojen varaan laskisikin lasikatteen. juurekset, sipulit 3. Ei ihme: hoito on helppoa, rakenteet tuovat ryhtiä ja luonnetta pihalle ja laatikoiden tai säkkien avulla viljely onnistuu parvekkeellakin. Maanpinta on viisasta kattaa jo ennen ensimmäisen kohopenkin rakentamista. Kohopenkkiin pääsee kylvämään tasamaata varhemmin ja satoa saadaan aikaisemmin. Kohopenkin routa sulaa avomaata nopeammin. K Kasvimaan laittaminen kohopenkkeihin palvelee useaa tarkoitusta. Jokakeväiseltä maan kääntämiseltä vältytään, samoin kasvimaatilkun reunoilta keskustaa kohti pyrkivien rikkaruohojen kitkemiseltä. Etanoiden ja kotiloiden on myös vaikeampi kiivetä herkkukasvien luokse kohopenkin reunoja pitkin etenkin, jos maa ympärillä on katettu soralla. peruna 4. Toisaalta kohopenkki mahdollistaa vihannesviljelyn pienimmälläkin terassilla. pavut ja herneet Keväällä Kohopenkkien materiaaliksi käyvät huonokuntoiset hirret, betoniset kaivonrenkaat ja muut suuret astiat. Lunta ei juurikaan kerry korkeamman kohdan päälle, sillä tuuli puhaltaa sen muualle. Kasvimaat siirtyvät kohopenkkeihin, viljelysäkkeihin ja laatikoihin huimaa vauhtia. Varustelu Jos kevätkesän yö uhkaa painua pakkaselle, kohopenkin ylle viritetään hallaharso, muovi tai lasi. Kevätauringon paistaessa voi vähät lumet huiskia pois, jolloin paljastunut musta multa alkaa heti lämmetä. Vuoroviljely 1. kaalit, kurpitsat, kurkku 2. Varsinkin suurella pihalla voi kasvimaan kääntö ja hoito tuntua varsinaiselta työleiriltä
Yrttien väleihin voi toki kylvää tuoksuherneitä (Lathyrus odoratus) tuomaan väriä! joihin saadaan kiinnitettyä muovi joko vasta syksyllä pidentämään satokautta tai koko kesän ajaksi. Kohopenkkikasvimaan etu on se, että penkkeihin voi valita monenlaisia multaseoksia eri kasvien tarpeisiin. Jos liika vesi ei pääse valumaan kohopenkistä pois, siitä tulee sateisena kesänä ja syksynä kosteikko, jossa ainakaan vihannekset ja yrtit eivät viihdy, korkeintaan vesiminttu (Mentha aquatica) ja vesikrassi (Nasturtium). Vuorattaessa muovilla pidetään huoli siitä, että pohjaan jää reikä. Köynnöstävien kasvien tuet voi rakentaa kohopenkkiin kiinteästi, mutta kannattaa muistaa, että kasvien paikkoja on viisainta vaihdella – papuja tai herneitä ei mielellään kasvateta samalla paikalla useita vuosia peräkkäin. × proliferum ja A. Puuta voi myös tervata – joka tapauksessa puukehikko kannattaa vuorata sisäpuo42 Oma piha lelta muovilla, jotta puu kestää pidempään. Puureunat on viisainta tehdä joko lämpökäsitellystä havupuusta tai lehtikuusesta, joka kestää ulkona ilman käsittelyä ja harmaantuu kauniisti. Tuuletus täytyy järjestää, jotta kasvit eivät tukahdu kuumuuteen. fistulosum) on helpointa viljellä omassa penkissään, jossa ne saavat kasvaa rauhassa ilman juuriston häirintää. Tuulisimmalle paikalle on silti järkevää asentaa jonkinlainen tuulensuojasäleikkö. Pohjaa ei oikeastaan tarvitsekaan vuorata, sillä maa katetaan mieluiten erikseen jo ennen penkin rakentamista. Monivuotiset yrtit: timjamit (Thymus), meiramit (Origanum), rakuunat (Artemisia dracunculus) ja ruoho-, ilma- sekä pillisipuli (Allium schoenoprasum, A. Erityisesti yrtit ja parsa (Asparagus officinalis) pitävät vettä läpäisevästä, hiekkaisesta maasta.. Materiaalit Kohopenkin rakennusaineeksi käy mikä tahansa edes joitakin vuosia ulkona kestävä materiaali. Jotkin kasvit pitävät tasaisesta kosteudesta, jolloin turvemulta on hyvä, mutta monet vihannekset ja varsinkin juurekset viihtyvät hiekansekaisessa, ravinteikkaassa kompostimullassa. Terva ei näin pääse imeytymään multaan
Tällä tavoin myös minimoidaan rikkaruohojen siementäminen kohopenkin multaan samalla kun alueesta tehdään huolitellun näköinen. Alusta Kohopenkkikasvimaa on viisainta ensin kattaa koko alueeltaan paksulla juurimatolla tai maanrakennuskankaalla, jotta paikan luonnonkasvit eivät pääse kasvamaan kohopenkkeihin tai niiden vierille. sibiricum). Pohjastaan puhki ruostuneet peltiämpärit ovat hyviä yrttiruukkuja, jotka tuovat piristävää korkeutta kohopenkkiin. Esimerkiksi juolavehnän terävät kärjet puhkovat suodatinkankaaseen äkkiä reikiä, jos kasvit hoksaavat valoa. Betoniset kaivonrenkaat ovat erinomaisia, mutta yhtä hyvin toimii ruostunut valurautahella tai tiilistä ja kivistä itse muurattu kehikko. Tässä kasvaa ruijanruoholaukkaa (Allium schoenoprasum ssp. Ennen kylvöä on mukavaa voida poistaa rikkaruohot, harata multa hyvin, tasoittaa pinta ja kenties lisätä uutta multaa päälle. 2. Härkäpapu (Vicia faba) on helppo papu, joka ravitsee maata seuraavan vuoden vaateliaammille kasveille, esimerkiksi kurpitsoille (Cucurbita). Viinisuola”heinäkin on ” monivuotinen Kasvit Kohopenkin hoitoa helpottaa, jos yksivuotiset kasvit kasvatetaan omassa penkissään ja monivuotiset, kuten monet yrtit ja parsa, omassaan. Koska nurmikon leikkuu kohopenkkien reunamilta on hankalaa, voisi maanpinnan laatoittaa tai kattaa soralla. Yrttien kunto tarkistetaan aina talven jälkeen Oma piha 43. Jos maanpinnan kohoaminen laatoituksen tai muun pinnoittamisen myötä ei haittaa, ei maata välttämättä tarvitse kaivaa – kunhan pitää huolen siitä, että alla oleva kasvillisuus ei varmasti pääse tunkeutumaan kankaan läpi. Vain mielikuvitus on rajana sille, mistä kohopenkkinsä rakentaa. Paksu, pimentävä sanomalehti- tai vaikkapa kattohuopakerros saa rikkakasvit tukahtumaan. 1 2 1. Monivuotisten kasvien kohopenkit vaativat vain vähän huomiota sen jälkeen, kun kasvit ovat tuuheutuneet. Tämä on helpointa, jos se voidaan tehdä koko kohopenkille samaan aikaan häiritsemättä monivuotisten kasvien juuria
Keväällä kohopenkkiä siivottaessa tai heti kylvön jälkeen levitetään pinnalle ohut kerros palanutta kompostimultaa.. Vuoroviljely eli viljelykierto Yksivuotisten vihannesten kanssa on tärkeää noudattaa vuoroviljelyä. Viljelykiertoa noudattamalla kohopenkkien multa pysyy laadukkaana ja kasvit terveinä. Koko rakennelman päälle saadaan helposti laitettua muovikatos. Jotta parsapenkkiin eivät pesiytyisi rikkakasvit, kannattaa mullan pinta kattaa nurmisilpulla tai oljella, tai siihen voi kylvää maanpeittokasvia, esimerkiksi suikertavaa nummiajuruohoa (Thymus praecox) tai matalia maksaruohoja (Sedum). Syynä ovat kasvitaudit, jotka pesiytyvät multaan. Se auttaa pitämään mullan kosteana ja luovuttaa hitaasti ravinteita satokasvien käyttöön. Yksivuotiset yrtit, kuten persilja (Petroselinum crispum), sopivat samaan kohopenkkiin tai viljelylaatikkoon vihannesten kanssa, mutta monivuotisille on viisasta rakentaa oma laatikko. Multaa voi parantaa ja kasveja lannoittaa lisäämällä mullan pinnalle ruohosilppukatetta muutaman kerran kesässä. Se tarkoittaa sitä, että samaa kasvilajia ei kasvateta samalla paikalla kahtena vuotena peräkkäin, vaan satokasvien paikkoja vaihdellaan. ja paleltuneet kasvit vaihdetaan uusiin tai kokeillaan uusia lajeja. 2. Perunaa ei saisi viljellä samalla paikalla kahta peräkkäistä vuotta pidempään. Viinisuolaheinäkin (Rumex sanguineus) on monivuotinen, sitä kannattaa kokeilla! Parsapenkki on pitkään keväällä paljas eikä korkea huiskamainen kasvi koskaan peitä mullan pintaa. Ilman suurta tarkkuuttakin pärjää, kunhan pitää huolen siitä, että saman kasvityypin kasvia ei kylvetä samaan kohtaan kahtena peräkkäisenä vuotena, esimerkiksi kaalikasveja retiisiä (Raphanus sativus) ja rucolaa (Eruca sativa). Samojen tukien avulla voi kasvattaa tomaatteja, joiden tukinarut sidotaan rimaan. Puisen viljelylaatikon reunaan on helppo kiinnittää pysyvät tuet esimerkiksi papuja varten. 1 2 1. Yhden kasviheimon tuholaiset ja taudit eivät yleensä pure toisen kasviheimon edustajiin. Järjestykseen voi perehtyä huolella, jolloin kausi on neljän vuoden pituinen ja kussakin kohopenkissä tai sen osassa noudatetaan seuraavaa järjestystä: ensin runsaasti ravinteita käyttävät kasvit kaali (Brassica) ja kurkku (Cucumis), seuraavaksi juurekset ja yksivuotiset 44 Oma piha sipulit (Allium), kolmantena vuonna peruna ja viimeiseksi typpeä maahan sitovat pavut (Vicia ja Phaseolus) ja herneet (Pisum), jotka valmistelevat maan ihanteelliseksi vaateliaimmille kasveille
Kasvien vaatiman mullansyvyyden mukaan kauluksia pinotaan päällekkäin kaksi tai kolme kerrosta. Oma piha 45. Enkelipatsaan takana kasvaa tähkälaventelia (Lavandula angustifolia), joka talvehtii hyvin, kun se saa viettää talven kuivamultaisessa kohopenkissä varmasti ilman seisovaa vettä. Jokakeväiseltä ”maankääntämiseltä vältytään ” Lavakauluksista saa yhtenäisen näköisen kasvimaan
herkkuja 46 Oma piha Ei täydellinen tähkä, mutta kuitenkin ikioma aarre, joka maistuu tuoreena tai keitettynä.. Lasten puutarha TEKSTI ja KUVAT Monica Äijälä Herkkusuun omat viljelmät Vielä ehdit kasvattaa maissia ja muita herkkuja
Pikkutaimia myydään onneksi myös puutarhamyymälöissä, joten jos ei ole tilaa eikä aikaa esikasvatukselle, taimet voi ostaa valmiina. Papu kasvaa ensin hitaasti, mutta viimeistään elokuussa taimet ovat todella rehevät. Myös istutuksen jälkeen kastelu on tärkeää etenkin siihen asti, kunnes taimet ovat juurtuneet hyvin. Papuja on moneen lähtöön. Salaatti, retiisi ja pavut ehtivät vielä kasvaa siemenistä. Sijoita kasvimaa mahdollisimman aurinkoiseen paikkaan, sillä kaikki syötävät kasvit rakastavat aurinkoa. Tehdään vaikka intiaanimaja salkopavuista! Oma piha 47. 1 2 1. 3 2.–3. Maissintähkä on valmis korjattavaksi, kun sen "parta" on kokonaan ruskea ja kuiva. Ikkunalaudalla tai kasvihuoneessa kasvatetut taimet tuodaan ensin ulos vähäksi aikaa joka päivä ja totutetaan ulkoilmaan ja auringonpaisteeseen vähitellen. Pikkutaimilla pääsee nopeasti vauhtiin ja kasvimaa on heti valmiin näköinen. Papu kylvetään lämpimään maahan Papu on kylmänarka kasvi, joka kylvetään vasta, kun maa on lämmin. Papu kylvetään, kun maa on lämmin kesäkuussa. Oregano on tuttu mauste, jota on helppo viljellä itse. Hauskimmat ovat korkeaksi kasvavat salkopavut, joille rakennetaan kiipeilytelineitä. Pikkupuutarhurin omalle kasvimaalle sopivat maissin ja kurpitsan lisäksi monivuotiset kasvit, kuten ruohosipuli, oregano, timjami ja kuukausimansikka. Maissi, jättisipuli sekä kurpitsat ja yrtit on esikasvatettava, jotta ne ehtivät tuottaa satoa. Kastelulannoitus silloin tällöin parantaa kasvua. Istuttamisen yhteydessä taimet kastellaan. K Kesäkuun lopulla ei tarvitse enää pelätä hallaöitä, joten herkimmätkin kasvit pääsevät lopulliseen kasvupaikkaan. Noin viikon kuluttua taimet voi jo istuttaa ulos
– Pirkko on nykyään lehden tarkkasilmäinen ja asiantunteva oikolukija. Ensimmäisten avustajien joukossa oli myös puutarhaneuvos Aarno Kasvi, jonka ylivertaiset niksit ja neuvot ovat ilahduttaneet lukijoita lehden jokaisessa numerossa. Oma PIHA -nimellä lehti alkoi ilmestyä vuodesta 2004 alkaen. Parhaat osaajat tekijöinä Lehden ensimmäisenä toimittajana oli Säde Aarlahti, joka puutarha-agronomiopintojen päätyttyä siirtyi hoitamaan kotitilaansa, mutta edelleen Säde jatkaa Oma PIHA -lehden avustajana kirjoittaen kiehtovia artikkeleita. Pihasuunnittelija Monica Äijälä on myös ollut tekemässä lehteä lähes kymmenen vuoden ajan. Hänen juttusarjansa ”Lasten kanssa puutarhassa” on ollut 48 Oma piha pitkäikäinen, jona aikana Monican omat lapset ovat kasvaneet taaperoista teineiksi. Samana. Hän kirjoittaa letkeästi ajankohtaisista asioista ”Pihaelämää”-sarjassa. Näytenumerojen myötä vahvistui ajatus, että harrastajille tarvitaan oma lehtensä, kertoo päätoimittaja Jouko Tikkanen. – Olimme aloittaneet Puutarha-Sanomien julkaisemisen jo vuonna 2002 ja pohdimme, olisiko mahdollista tehdä myös harrastajalehteä. Artikkelisarjoista kuvakolumneihin Saila Routio on kertonut työ- ja vierailukokemuksistaan muiden maiden puutarhoissa ”Löytöretkellä puutarhamaailmassa” -juttusarjassa. Oma PIHA 10 vuotta: ”Olemme lähellä lukijoita” O Oma PIHA -lehden voidaan katsoa syntyneen 2003, jolloin puutarha-ammattilaisille tarkoitetusta PuutarhaSanomat -lehdestä julkaistiin kaksi harrastajanumeroa. Korjauksia ja oikaisuja ei ole juurikaan tarvinnut laittaa lehteen, kiittelee päätoimittaja. Vuonna 2009 Oma PIHA kirjoittajakaarti sai nimekkään vahvistuksen, kun pihasuunnittelija Eija Klaucke, nykyisin Keckman, tuli mukaan. Vuosina 2006–2008 lehden toimituspäällikkönä oli puutarhatoimittaja Rea Peltola ja tehtävää jatkoi maisema-arkkitehti Saila Routio. Vuonna 2008 ilmestyivät ensimmäiset puutarhatoimittaja Pirkko Kahilan asiantuntevat artikkelit, kuten sarja kurjenmiekoista. – Saila kirjoitti pihasuunnittelusta mainion juttusarjan, jonka pohjalta julkaisimme Oman pihan suunnittelu -kirjan. TEKSTI Oma PIHA -lehden toimitus Päätoimittaja Jouko Tikkanen sanoo, että Oma PIHA -lehteä tehdään lukijoiden ehdoilla
He ovat avanneet pihansa lehden lukijoiden nautittavaksi ja näyttäneet, kuinka monimuotoisesti voi pihaa rakentaa ja hyödyntää, sanoo Jouko ylpeänä lukijoistaan ja lisää uskovansa, että pihakilpailujen myötä Oma PIHA on voinut edistää suomalaista piha- ja puutarhakulttuuria merkittävästi. – Yhteistyöstä kehkeytyi erittäin laadukas Kausiherkkuja omasta pihasta -kirja, joka on lähiruoan merkityksen myötä yhä ajankohtaisempi, sanoo Jouko. Ulrika Tuomainen sisustaa puutarhaa innostavin asetelmin, joita hänen puolisonsa Jeppe kuvaa lukijoiden nautittavaksi. Jokaisen piha on paras Nykyisin lehden ja vuosittain ilmestyvän Pihakalenterin kokoamisesta vastaa toimitussihteeri Mia Oksanen. Oma piha 49. – Olen saanut kunnian vierailla ainakin sadalla pihalla ja jututtaa niiden omistajia. – Leena ja Heikki ovat tehneet meille kaksi suosittua kirjaa, Oman pihan ötökät ja Oman pihan terveydeksi, joista ensimmäisestä myytiin kaksi painosta loppuun, mutta jälkimmäistä on vielä saatavissa, kertoo Tikkanen. Taitelija Linda Peltola luo nautittavaa kuvakolumnia ”Aistien tarhasta”. – Lisäksi lehdellä on vuosien saatossa ollut monia muitakin avustajia ja työntekijöitä, joita kaikkia haluan kiittää panoksesta parasta puutarhalehteä luotaessa, toteaa Jouko. Eero Miettusen usein luontoaiheinen kuvakulma on jo klassikko. Jouko Tikkanen kertoo omalta osaltaan kaikkein parhaimman kokemuksen olevan Suomen Paras Piha -kilpailu, jota Oma PIHA on järjestänyt keskeytyksettä vuodesta 2005 alkaen. Kun on kaunis aihe, tulee siitä kertovan lehdenkin olla samanveroinen, toteaa päätoimittaja. Se on jokaiselle paras paikka elää ja touhuta, toteaa Tikkanen. – Olemme saaneet paljon kiitosta niin lehtialan ammattilaisilta kuin lukijoiltakin lehden kauneudesta. Kotitalousopettaja Hannele Kojo aloitti ”Minttua ja meiramia” -juttusarjan vuonna 2011. Graafinen suunnittelija Taija-Tuulia Tammelin on vastannut vuodesta 2005 alkaen Oma PIHA -lehden ulkoasusta. Lukuohjeet www.omapiha.info/arkisto Puutarhuri Mia Oksanen vuonna ilmestyivät myös biologi Leena ja Heikki Luodon ensimmäiset artikkelit lehdessä. – Tärkeintä on, että on omaan pihaansa tyytyväinen. Lehdellä on mainioita kolumnisteja, joilla on tarinoiden ohella ihania kuvia. Maisema-arkkitehti Saila Routio Pihasuunnittelija Eija Keckman Kestotilaajat voivat lukea ilmaise ksi Oma PIHA -lehden näköispainoksia netistä
Heidin kiinnostus puutarhaan heräsi jo lapsena, kun vanhemmat sisarukset ja äiti harrastivat kasvien keräilyä. Kesämajasta perinnepuutarhaan Kehitysministerillä on takana monien kaukomatkojen ja Brysselin keikkojen putki eikä hän ole ehtinyt vierailla kolmeen viikkoon mieluisassa kesämajassaan, jonka hän hankki pari vuosikymmentä sitten. Alkujaan poliisien, sotainvalidien ja bussinkuljettajien käyttöön tarkoitetut kesämajat ovat kooltaan enintään 14 neliötä eikä niissä ole vesi- ja viemärijärjestelmää. – Minua surettaa, kun olen nyt luopumassa tästä paikasta. E – En ole kuitenkaan ollut alan töissä, mutta yllättäen kehitysministerin tehtävässä puutarhaopinnoista on ollut paljon hyötyä, sanoo Heidi, joka on ollut kansanedustajana kymmenen vuotta, europarlamentaarikkona samoin kymmenisen vuotta ja ministerinä Kataisen hallituksessa viimeiset kaksi vuotta. Hän aloitti vuonna 1974 Helsingin yliopistossa pääaineenaan puutarhatiede ja valmistui aikoinaan maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi. – Kasviprässi oli meillä aina käytössä, muistelee 50 Oma piha Heidi ja tunnistaa kasveja, jotka ovat levinneet hänen kesämajansa pihalle Helsingin Lauttasaaressa. TEKSTI ja KUVAT Jouko Tikkanen puutarhaviljelyä since 1961 Ministeri Heidi Hautala on päässyt kolmen viikon matkustamisen jälkeen rentoutumaan kesämajaansa. Ministeri Heidi Hautala: ”Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito” Monelle on yllätys, että kehitysministeri Heidi Hautalan opiskelut ovat puutarha-alalta. Lisäksi hän on ollut kaksi kertaa Vihreiden presidenttiehdokkaana. Minulla on meneillään Luumäellä perin-
– Perustimme vuonna 1974 vaihtoehtoisen viljelyn opintopiirin, jolloin luonnonmukaista viljelyä, luomua, ei ollut vielä sanana olemassakaan. Perinnekasvien vastapainona ministeri kokee innostavana nuorten kaupunkilaisten keskuudessa virinneen kaupunkiviljelyn. Kasviharrastuksessa oppii tunnistamaan asioita. Se on konkreettinen tapa viedä historiaa eteenpäin, hehkuttaa Heidi ja kertoo olevansa Maatiainen ry:n innokas jäsen. – Puutarhanhoito onkin hyvin terapeuttista. ” Kassiviljely on mainio ajatus ” Oma piha 51. Kaupunginvaltuustot ovat tajunneet tarjota ihmisille lisää myös viljelypalstoja. Sen puitteissa koko ketju viljelijöistä teollisuuteen ja kauppaan avaa luomumarkkinoiden pullonkauloja, ja viime vuosina luomun osuus onkin rivakasti kasvanut. – Keittiön kautta voidaan asioita viedä eteenpäin. Heidi tykkää kasvisruoan val mis mäistä kasvisravintolaa, jok tamisesta kesämajassaan. – Ostimme biologisesti viljeltyjä kasviksia tiloilta, joita Suomessa oli silloin vain puolenkymmentä. Kesäkaudella teimme villiruokaa. – Kassiviljely on mainio ajatus. Meillä oli huoli maan elinvoimasta ja pidimme matokursseja, muistelee Heidi ja heittää kastemadon tieteellisen nimen, Lumbricus terrestris. Heidi Hautala oli mukana perustamassa Kasvisnimistä ravintolaa Helsinkiin samoihin aikoihin kuin aloitti puutarhatieteen opiskelun. Suomi onkin tukenut Sansibarissa puutarhanaisia saamaan tuotteita markkinoille, iloitsee Heidi Hautala, kun puutarhanhoidolla voidaan luoda terveyttä ja hyvinvointia sekä köyhissä että rikkaissa maissa. – Olen ihastunut perinnerakentamiseen ja puutarhaperinteen vaalimiseen, mikä on Ruotsissa jo kansanliike. Hän oli perustamassa Hel a toimi yli 25 vuotta. – Näissä maissa neljä viidesosaa ihmisistä elää maa- ja puutarhataloudesta. Meillä oli villiruokaan erikoistunut keittiömestari Sami Tallberg mukana. Hautala ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb osallistuivat yhdessä toukokuun lopulla Team Finland -matkalle Tansaniaan ja Sambiaan. Kuva sinkiin ensimMari Mäkiö netalon remontti, eikä monessa paikassa voi olla yhtä aikaa, huokaisee Heidi aluksi, mutta innostuu selvittämään perinnerakentamista. Hän oli viime vuosikymmenen lopulla vetämässä luomumarkkinastrategiatyötä, jonka tuloksena syntyi ProLuomu ry. Myös istumatyön vaarat kaikkoavat, kun rehkii puutarhassa, naurahtaa Heidi. Aloittaessaan Viikissä puutarhatieteen opinnot hän koki turhautumista yliopiston kemiallis-tekniseen lähestymistapaan. Kasveista saa lohtua ja kauneuden kokemuksia. Näin teimme suomalaista ruokaa tunnetuksi molemmissa maissa. 40 vuotta edellä aikaansa Heidi Hautala oli huolissaan maailman ruokaongelmasta jo nuoruudessaan. Heidi kertoo, kuinka villiruokaa on käytetty sekä suomalaisen viennin edistämisessä että kehitysaputoimissa. Heidi toteaa, että luonnonmukaisen viljelyn parhaat periaatteet ovat siirtyneet tavanomaiseen viljelyyn
Pölleistä voi latoa myös koko kulkuväylän pinnan. TAPAA tehdä polku Pihapolku kutsuu kulkijaa ja jouduttaa eteenpäin monta arkista askaretta. TEKSTI ja KUVAT Säde Aarlahti oma kasvimaa 5-vuotiaasta lähtien Pöllireunus ilahduttaa niin aikuisia kuin lapsia. Mitä askelten alle. 52 Oma piha. Polkua pitkin taittuu matka niin postilaatikolle, pyykkinarulle, pihasaunaan kuin naapuriinkin
Oma piha 53
Kivipintaiset polut kannattaa sen sijaan perustaa huolella, jolloin ne säilyvät kauniina vuosikymmenien ajan.. Läheskään aina polun perustaminen ei vaadi suuria kaivuutöitä. Mihin mahtaakaan johtaa polku, joka kaartaa piiloon kukkien ja pensaiden taa. Jos polulla kuljetaan pyörätuolin, potkumopon tai kottikärryjen kanssa, on mitoitus syytä laskea niiden mukaan. Uusien polkujen perustaminen ja vanhojen reittien kunnostaminen voivat muuttaa kummasti pihan ilmettä. Pelkistetyimmillään polku voi piirtyä esiin pelkkänä askelkivien ketjuna. Metsäisillä pohjilla polun paikan voi merkitä näkyviin yksinkertaisesti levittämällä polun katteeksi soraa, hiekkaa tai kuoriketta. Leveyden kasvaessa lisääntyy kuitenkin myös polun hoitotyö, mikäli väylä halutaan pitää puhtaana rikkaruohoista ja roskista. Niinpä puuliiteriin voi johtaa kapea ja perinteinen kinttupolku, kun taas takapihan portille saatetaan kaivata siistimpää laattariviä, jota kelpaa kulkea vähän paremmissakin kengissä. Käytännön kannalta hyvä leveys saattaa olla reilut puoli metriä, jolloin polku on riittävän leveä yhdelle. Hyvä polku onkin vahvasti käyttötarkoituksensa näköinen. Silti kotipihan polut ovat usein niin tuttuja ja arkisia, ettei niihin tule kiinnitettyä suurtakaan huomiota. Polun mittasuhteisiin ja tyyliin ei ole olemassa yhtä 54 Oma piha ja oikeaa kaavaa. Savimailla kulkuväylä säilyy siistinä, jos sen perustukseksi kaivetaan 15–20 cm:n sorapatja, joka eristetään pohjamaasta suodatinkankaalla. Osa poluista tehdään varta vasten, osa muovautuu tarpeen myötä kuin itsestään. P Pihoilla kuljetaan päivittäin monen monta askelta. Kaunein polku on harvoin viivasuora, sillä maastoa tai maisemaa mukailevat mutkat lisäävät polun houkuttelevuutta
6. Hyvin hoidettu nurmikko kestää kulkemista yllättävän hyvin. Oma piha 55. Kalliolla kulkua helpottaa polku, joka on rakennettu valmiista terassilaatoista. Vanhan ajan polut halkovat maisemaa nurmikonvihreinä. Pitkospuiden ideaa voi soveltaa monenlaisiin tarpeisiin. 2. Polkua rakennettaessa pöllit on tuettava hyvin kiinni esimerkiksi poraamalla niiden läpi maahan 60 sentin pituiset harjateräkset (Ø 12 mm). 3. 5. Pölliaskelmat tekevät polusta siistin ja kotoisan. Kapeat rappuset kesyttävät jyrkänkin rinteen, jonne perinteisen polun tekeminen voi olla vaikeaa. Alla kulkevat pattinkijuoksut
Ruohosaumaus liittää nurmikon ja laatoituksen kauniisti yhteen. Mukulakivipolku on klassikko, joka ei valmistu hetkessä, mutta kestää lähes ikuisesti. 11. Kivien pyöristetyt kulmat auttavat silloin, kun tarvitaan kaarevia muotoja. 14. 15. Persoonallinen tunnelma syntyy, kun käytetään itse valettuja laattoja. Myös polun reunuksella on merkitystä. Kivireunus helpottaa hoitoa ja viimeistelee pihan ilmeen. Betonikivet ja -laatat ovat kohtuuhintaisia ja pitävät väylät kuivina ja siisteinä. 9. Kivipinta on kuin kutsuva viesti: tässä kelpaa askeltaa. Pihakivien joukossa on malleja, joissa on valmiit urat multaa ja nurmensiemeniä varten. 56 Oma piha. 10. 13. 8. Sahalaitainen muoto sitoo kivet lujasti yhteen
Oma piha 57. Puutarhan käytetyimmät polut risteilevät kasviryhmien keskellä
58 Oma piha 18. Askel-. Mitä kätkeytyy polun päähän. Aina polkua ei ole tarpeen muokata tehdyn näköiseksi. Mutkat ja kasvien peitto houkuttelevat kulkijaa eteenpäin. 17. 19. makivien väli mitoitetaan mukavaksi kulkea. Avoimella paikalla polku voi kaivata myös ohjaavia seiniä. Joskus muutama kivi riittää
Luonnonkivillä reunustettu sorapolku mutkittelee kauniisti. Oma piha 59
Lopputulos on hauskannäköinen, ja niin pinaatit, persiljat, mangoldit kuin pensaspavutkin kumppaneineen löytävät juuri omat paikkansa. Pienestäkin lavasta saa yllättävän paljon tuoretta syötävää! Alkukesään kuuluvat ehdottomasti tuore salaatti, persilja, pullean punaposkiset retiisit ja ihanan tuoreet sipulinvarret. Kukapa olisi arvannut, että kasvihuoneetkin voivat lisääntyä. Yhtä paljon kuin koristeelliset ja väreillään ilahduttavat kukat tuovat meille iloa, jäävät myös aistien sopukoihin yhtä vahvasti tuoreet salaatinlehdet, raparperinvarsien nakertelut, ensimmäiset mansikat, syksyn kantarelli- ja suppilovahveropaistokset, herukkahyytelöt ja kaikkien aikojen ensimmäinen kourallinen verenpunaisia varjomorelleja. Kerätessä satoa omalta maalta tuntee aina olevansa suorassa yhteydessä juuri siihen ravintoon, jota nauttii. Kasvihuoneessa esikasvatan kesäkurpitsan taimet, joita tuleekin puolivahingossa aina aivan liikaa. Keskimmäinen lava on varattu mansikoiden makealle tanssille. Tulevana syksynä jättimäisten lehtien alta saattaakin taas paljastua huomiotta jäänyt kesäkurpitsa, joka on omassa piilossaan paisunut jättiläiseksi. Nuorena ja kiinteänä korjattuna tämä kesäkurpitsa maistuu uskomattoman hyvältä raakanakin salaatin seassa. ’Polka’ punertuu mukavasti harakoiden ja räkättirastaiden nokilta suojassa. Aistien tarhassa TEKSTI ja KUVAT Linda Peltola vuosikymmen metsäisen pihapiirin parissa Satoa syntyy K Kaksi kevättä sitten kasvihuoneeni sai poikasia. Sen maku on ihanan raikas ja pehmeän täyteläinen. Istukassipuleilla ja sidesalaattikylvönauhalla jaottelen kasvilavan neljään osaan kuin pienen ruutuikkunan. Äitini jatkokasvattaa kurpitsat omalla puutarha- 60 Oma piha mökillään muovisessa kasvihuoneessa, jossa ne silminnähden nauttivat olostaan. Muutamia eri lajikkeita kokeiltuani ehdoton suosikkini on patiokesäkurpitsa ’Endurance’ , jota voi kasvattaa ruukussakin. Ehkä tänä kesänä kokeilen myös sen ruukkukasvatusta omassa kasvihuoneessa. Pikkuruisen lasisen, viiden neliön kasvihuoneen vierelle pulpahti syntymäpäivälahjaksi kolme muovista kasvilavaa, ja haaveeni pienimuotoisesta hyötykasvatuksesta kallioisella pihallani toteutui. Kasvatankin sipuleita pääasiassa mehevien vihreiden varsien vuoksi. Alkanut kasvukausi maistuu taas vihreälle ja punaiselle, se maistuu kesämuistoille!. Niin kuitenkin helposti käy, kun kasvatusinto lähtee villisti rönsyilemään
Oma piha 61
Eijan unelmapiha TEKSTI ja KUVAT Eija Keckman englantilaisten puutarhojen lumoissa vuodesta 1990 62 Oma piha
Kosteilla kasvupaikoilla viihtyviä kasveja on runsas valikoima. Kosteikkoperennat Puutarhan luonnolliset kosteikkoalueet ja varsinkin rakennetut lammet on hyvä maisemoida huolella osaksi puutarhaa. Oma piha 63. Kesäkuun lopulla kukinnan aloittava kesäkullero menestyy koko Suomessa
Viihtyy kosteilla paikoilla sekä vedessä aina 10 cm:n syvyyteen saakka.. Kasvien avulla kosteikko saadaan liitettyä luontevasti muuhun puutarhaan. Aluetta voidaan myös korostaa tunnelmaan sopivalla patsaalla ja kulkua helpottaa pitkospuilla. Lähteestä veden saava lampi on edullisin toteuttaa ja huolloltaan vaivattomin. Jos kosteikko on vaatimattoman näköinen, sinne voidaan suunnitella luonnonkivistä ryhmiä ja sitä voidaan elävöittää kosteassa maassa viihtyvillä perennoilla. Kookas, valkoinen suojuslehti tekee kukinnosta näyttävän. Rentukka Suovehka Ojakellukka P Puutarhassa olevaa luonnon kosteikkoa ei kannata salaojittaa ainakaan silloin, kun se ei ole jäämässä käytävien tai muiden rakenteiden alle, vaan sen voi säilyttää puutarhaa rikastuttavana alueena. Lähdettä muokattaessa täytyy kuitenkin olla varovainen, jotta vesitiehyet eivät tukkeudu. Suuri- 64 Oma piha kokoisella lammella luonnonkivien käyttö voi olla runsasta ja ainakin paikoittain kasvit saavat olla kookkaita ja reheviä, esimerkkinä etelänruttojuuri. Kasvaa noin 25 cm korkeaksi ja kukkii vaatimattomin, kellertävin kukin. Yleensä siinä riittää vettä kuivinakin kesinä kohtalaisesti. Pienissä tekolammissa käytetään sirokasvuisempia ja maltillisemmin leviäviä lajeja. Rentukka (Caltha palustris) Kukkii keväällä ja alkukesällä loistavan keltaisin kukin ja kasvaa 30 cm korkeaksi. Suovehka (Calla palustris) Luonnonperenna, joka menestyy pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko maassa. Rakennettu lampi vaatii aina maisemoinnin. Viihtyy mutaisten lampien rannoilla, puron varsilla, ojissa sekä hetteiköillä. Tukkeutuneita kanavia on lähes mahdoton saada uudelleen virtaavaksi, ja silloin vesi etsii uudet, helpommat reitit purkautumiselleen
Oma piha 65. Keltaiset kukat ilostuttavat kesä–heinäkuussa. Samat kasvupaikkavaatimukset omaava isoalvejuuri (Dryopteris expansa) jää hieman kotkansiipeä matalammaksi. Useimmat saniaiset kuten kotkansiipi ja isoalvejuuri menestyvät puolivarjossa tai varjossa, jossa maaperä on tuore tai kostea. Kasvaa 25–45 cm korkeaksi ja kukkii nuokkuvin kukin touko–heinäkuussa. Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus) Luonnonvarainen, nopeasti kasvava ja komeiden lehtiensä ansiosta näyttävä perenna kukinta-ajan ulkopuolellakin. Ojakellukka on vanha rohdoskasvi, jota kasvatetaan myös koristekasvina. Kuunlilja Siperiankurjenmiekka Ojakellukka (Geum rivale) Suurille alueille istutettuna vallan viehättävä perenna, joka menestyy koko Suomessa, Tunturi-Lappia lukuun ottamatta. Erityisen näyttävä kosteikkojen reunoilla sekä vesiaiheen äärelle istutettuna. Upealehtiset kuunliljat ovat komeimpia perennojamme. Kasvaa 80–120 cm korkeaksi ja sopii veden äärelle, Keltakurjenmiekka lampien ja purojen rannoille sekä kosteisiin perennaryhmiin. Siperiankurjenmiekka (Iris sibirica) Tiheinä kasvustoina kasvava, näyttävä, kestävä ja helppohoitoinen kosteikkoperenna. Kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris) Upea, jopa yli metrin korkuiseksi kasvava saniainen, joka suosii kosteaa tai tuoretta ja varjoista kasvupaikkaa. Kasvaa 40–90 cm korkeaksi, kukkii kesä–heinäkuussa sinivioletein ja tuoksuvin kukin. Lajikkeita on lukemattomia, monen korkuisia ja värisiä. Siperiankurjenmiekalle valitaan aurinkoinen tai puolivarjoinen, viileä kasvupaikka, jossa kasvualusta on tuoretta tai kosteaa. Kuunliljat (Hosta) Useimmat kuunliljat viihtyvät viileiden, puolivarjoisten ja varjoisten kosteikkojen ja lampien läheisyydessä, sillä ne pitävät kohtalaisesta ilman ja maan kosteudesta
Sille valitaan paikka, jonka maaperä on tuore tai kostea. Kerrosesikot ovat kokeilemisen arvoisia kosteikkopuutarhoihin sekä puron ja lammen rannoille. Menestyy parhaiten aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla. Etelänruttojuuri (Petasites hybridus) Vanha rohdoskasvi, jota tuotiin Suomeen 1600- ja 1700-luvuilla. ” Kerrosesikot ovat kokeilemisen arvoisia kosteikkopuutarhoihin ” Kirjosiniheinä (Molinia caerulea ’Variegata’) Upean koristeellinen kostean tai tuoreen paikan heinä, joka tulee 50–60 cm korkeaksi ja kukkii heinäkuussa. Leviää tehokkaasti peittäen alleen kaiken muun kasvillisuuden, minkä vuoksi leviämistä kannattaa rajoittaa esimerkiksi juurimatolla. Lehtosinilatva, valkokukkainen (Polemonium caeruleum ’Album’) Puolivarjoisessa paikassa viihtyvä valkokukkainen perenna, joka on piristävä lisä kosteahkoille ja tuoreille alueille, auringosta varjoon. Helppohoitoinen lehtosinilatva kukkii heinäkuussa vahvasti tuoksuvin kukin. Kasvattaa raparperinlehtiä muistuttavat lehdet, jotka voivat hyvinkin saavuttaa metrin pituuden, ja tuo eksoottista tunnelmaa komeilla lehdillään. Isosiniheinä (Molinia caerulea var. Suomessa kasvatetaan lähes poikkeuksetta vain hedekasveja, jotka eivät tee siemeniä, joten kasvi ei pääse leviämään siemenistä uusille kasvupaikoille. Kasvaa 50–70 cm korkeaksi. Vaativat kostean, noin 30 cm syvän, multavan ja ravinteikkaan kasvualustan. Viiruhelpi (Phalaris arundinacea ’Picta’) Näyttävä heinä, joka menestyy aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla, kosteassa tai märässä kasvualus66 Oma piha tassa. arundinacea ’Transparent’) Viihtyy auringossa tai puolivarjossa ja kasvaa lähes kaksimetriseksi. Koko Suomessa menestyvä kesäkullero on kulleroista myöhäisin kukkija, sillä se aloittaa kukinnan vasta kesäkuun lopulla. Kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista lihanpunaisin kukin. × bullesiana ym) Meillä harvinaiset ”kerrosesikot” viihtyvät puolivarjoisilla ja kosteilla kasvupaikoilla. Kukinta ajoittuu heinä–elokuulle. Ne tekevät 30–60 cm korkeat kukkavanat, ja kukinta kestää neljästä kuuteen viikkoon. Kesäkullero (Trollius chinensis ’Golden Queen’) Viihtyy aurinkoisessa tai puolivarjoisessa paikassa, jossa maa on tuoretta tai melko kosteaa. Japaninesikko, kirjoesikko ja muut ”kerrosesikot” (Primula japonica, P. Tulee 80–100 cm korkeaksi. Koska leviää nopeasti, on hyvä istuttaa rajoitettuun kasvualustaan. Kaikki kullerot ovat myrkyllisiä.. Lähes kaksimetriseksi kasvava isosiniheinä ja sitä matalakasvuisempi kirjosiniheinä ovat upeita kostean tai tuoreen paikan kasveja
Lehtosinilatva Oma piha 67. Lampareen ympärillä kukkivat kerrosesikot ja sen läheisyydessä puolivarjossa rohtosormustinkukat nostavat ylväinä värikkäitä kaulojaan. Viiruhelpi Kasvillisuus sitoo rakennetun vesiaiheen saumattomasti ympäristöönsä
klo 10–18 1.7.–11.8. klo 10–20 (ti–to klo 10–21.30) 12.8.–8.9. klo 10–18 Ei sisäänpääsymaksua, mutta toimintaa voi tukea ostamalla kasvioppaan, joka maksaa 10 kruunua.. Yrttitarhassa on sekä maustekasveja, lääkekasveja, noitayrttejä, värikasveja, kuitukasveja että raamatullisia kasveja – yhteensä 200 erilaista. Yrttipuutarhan perusti Ingeborg Lingegård vuosina 1969–1971. Yrttitarha hurmaa kaikkia aisteja. Avoinna 26.5.–30.6. Yrttitarhan lisäksi Krusmyntagårdenissa on kahvilaravintola, jossa tarjoillaan perinteisiä gotlantilaisia herkkuja sekä oma pikkuputiikki, josta voi ostaa mausteseoksia, paikallisten tuottajien elintarvikkeita sekä lahjatavaroita. Sinne tänne on sijoitettu myös pieniä runotauluja sekä yrttejä ja kasveja käsitteleviä kirjoja. Alueella on siellä täällä penkkejä ja tuoleja, tarkoituksena on antaa kävijälle aikaa nauttia sekä 68 Oma piha Krusmyntagården Brissund Krusmyntavägen 4 622 76 VISBY info@krusmynta.se www.krusmynta.se kasvien ja yrttien näkemisestä että niiden tuoksuista. Hän piti itse paikkaa aina vuoteen 1981 asti, jolloin nykyinen omistaja Lena Blomquist osti sen. Gotlannin Krusmyntagården K Krusmyntagården on yrtti- ja kukkapuutarha, joka sijaitsee Gotlannissa, Väskinden pitäjässä noin 10 kilometriä Visbystä pohjoiseen. TEKSTI ja KUVAT Ulla Miettunen Näköala meren rannalla sijaitsevaan Krusmyntagårdeniin on mahtava jo parkkipaikalta käsin
2. Oma piha 69. Krusmyntagårdenissa on viehättäviä, rauhoittumiseen tarkoitettuja pieniä levähdys- ja lukemispaikkoja. Kasvit on istutettu korotettuihin penkkeihin, jolloin myös sora-alue pysyy siistinä. 3. 1 2 3 4 1. 4. ”Peace and love” -volkkari on ollut paikallaan kauan, ja joka kesä siihen istutetaan uusi kukkaloisto. Kirjoista voi hankkia lisätietoja yrteistä ja muista kasveista. Kupla on suosittu kuvauskohde
Betonikiveys Oma PIHA 1/2013 Osa 2. Koristekivet Oma PIHA 3/2013 www.omapiha.info —> arkisto Arkisto on kestotilaajille ilmainen. TEKSTI Monica Äijälä oma porkkanamaa ja ruukkutarha vuodesta 1971 KUVAT Monica Äijälä ja valmistajat Puutarhan kivet osa 4 Katso arkistosta Osa 1. Luonnonkiveys Oma PIHA 2/2013 Osa 3. 70 Oma piha
Tukimuureilla on keskeinen rooli rinnetonteilla, mutta muuri tai kiviaita toimii tilanjakajana mainiosti myös tasamaatontilla. Puutarhan muurit Kivimuuri kuuluu perinnemaisemaan ja se on usein myös oleellinen osa sekä modernia että vanhaa puutarhaa. Oma piha 71
Rinteeseen rakennettava tukimuuri vaatii erittäin huolellisesti tehdyn pohjatyön. Myynnissä on myös sellaisia muurikiviä, joita ei tarvitse muurata, vaikka rakennetaan korkea muuri. Muuri nostaa istutukset ihailtaviksi ja helpottaa hoitotyötä. Kivet ovat 10–50 cm:n kokoisia. Materiaalivalikoima on todella laaja. Kuvassa HB-Muurikivi. Toimiva salaojitus on tärkeä kaikkien muurien kohdalla. Usein on järkevää, että tontin ulkoreunalla käytetään samaa materiaalia useiden tonttien kohdalla. KUVA HB-Betoniteollisuus 2. Eri valmistajilta löytyy ratkaisuja muurien kestävään rakentamiseen.. 72 Oma piha Tiiviisti rakennetuilla omakotitaloalueilla kannattaa valita muurimateriaali, joka sointuu naapuruston muureihin. M Muureilla rajattiin ennen viljelykset, puutarhat ja laidunmaat, kun kiviä saatiin peltojen raivauksesta. Yleensä muuri rakennetaan korkeuserojen takia, jotta saadaan tasaisia pintoja, mutta muureilla voi myös luoda korkeuseroja tasaiseen pihaan. Tukimuurin rakentaminen Matalat, alle 70 cm korkeat muurit voidaan latoa ilman laastia tai muuta tukirakennetta, mutta tätä korkeammat muurit yleensä raudoitetaan ja muurataan. 1 2 1. Betonimuurikivien näkyvä pinta voi olla sileä, lohkottu tai rummutettu. KUVA Rudus, Harri Kosonen. Tässä kohteessa on käytetty Ruduksen kiviaitakiveä Hyvinkään mustasta gabrokivestä. Nykyään muurilla voidaan luoda erilaisia tiloja. Lisäksi samasta kivestä on usein saatavissa monta värivaihtoehtoa. Korkea muuri tarvitsee myös valetun anturan. Perinteisen kivimuurin rakennusmateriaalia voi ostaa autokuormittain. Kivimuuri on kaunis ja ajaton tilanjakaja. Tärkeä tukimuuri Tukimuurien avulla saadaan tasaista oleskelutilaa ja selkeät, helposti hoidettavat alueet rinnetonteille
Kuutiometri kiviä painaa kaksi tonnia, joten 10 metriä pitkään muuriin tarvitaan 20 tonnia kiviaitakiviä. KUVA Benders 4. Nämä kivet ovat kulmikkaita ja 10–50 cm:n kokoisia. Kivet myydään tonneittain. Myös aivan matalan muurin alusta kannattaa rakentaa huolellisesti. Edessä on käytetty Lakan Betonin Loimulaattaa, johon on upotettu spottivalaisin. Hienon tilanjakajamuurin saa myös litteistä liuskekivistä, joita on kenties hieman helpompi latoa muuriksi kuin kulmikkaita tai pyöreitä kiviä. Rudus Formenton Muurikkokivellä voi myös rakentaa aivan matalan reunan käytävän ja istutusalueen väliin. Betonikivimuuri on tehokas tilanjakaja ja näkösuoja. Kiviä muuriin löytyy ehkä omalta tontilta, naapureilta tai läheiseltä sorakuopalta. Kivimenekki lasketaan muurin tilavuuden mukaan, jolloin esimerkiksi metrin korkuiseen ja levyiseen muuriin menee kiviä 1 m³ juoksumetriä kohden. Anturan mitoitus ja muut tiedot selviävät muurikiven valmistajan rakennepiirustuksista. Käytävän kivi on Rudus Formenton Veronakivi. Bendersin pyöreäksi lohkotulla Megastone-tukimuurikivellä on kivannäköinen pinta. 5. www.benders.fi www.betonilaatta.fi www.dingmans.fi www.ebetoni.fi www.hb-betoni.fi www.lakanbetoni.fi www.lamminbetoni.fi 3 4 www.lujabetoni.fi www.oristone.fi www.rudus.fi www.kivikopla.fi www.siistipiha.fi www.viinijarvenkivi.fi Lakan Betonin Citymuurikivellä saa kapean tukimuurireunan. Näistä linkeistä saat tietoa muurikivivaihtoehdoista. Kun alusta on kerran tehty hyvin, muurin rakentaminen sujuu helposti ja muuri pysyy suorassa vuosikymmenestä toiseen. Routimattomassa maassa ei tarvita suuria alusrakennetöitä, mutta jos maaperä on savinen, tarvitaan sekä tukeva antura että salaojitus. Muuri pensasaidan tilalle Muuri sopii perinteiseen tapaan rajaamaan tonttia tai puutarhan eri osia. Muurikiviä on saatavissa myös esimerkiksi Rudukselta, joka myy niin kutsuttuja kiviaitakiviä Hyvinkään mustasta gabrokivestä. Tässä tuotteessa on pääosin isoja kiviä, mutta joukossa on myös pienempiä, joilla kiilataan rakennetta. Muuri on tärkeä elementti puutarhassa, minkä vuoksi on saatavissa paljon vaihtoehtoja muurin rakentamiseen. KUVA Lammin Betoni Muurin alusta Muurin rakentaminen alkaa hyvin tehdystä alustasta tai sokkelista. KUVA Lakan Betoni 5 3. Oma piha 73. Valaisinta varten sahataan reikä kiviporalla. LammiMuuriin voi rakentaa tällaisia aukkoja
Tällaiseen muuriin voi istuttaa kivikkokasveja. Useat muurikivivalmistajat ovat kehittäneet muuriin asennettavia valaisimia. 74 Oma piha Jos liuskekivimuurista tehdään korkeampi kuin noin 70 cm, pätevät samat säännöt kuin betonikivimuuriin: on rakennettava antura ja muuri on tehtävä muuraamalla. Luonnonkivimuuriin voidaan käyttää pieniä julkisivu- tai spottivalaisimia.. Tämä matala muuri on ladottu ilman laastia eli se on ns. 3. Valaisemalla muuri ja lähiympäristö saadaan paremmin näkyviin pimeinä aikoina. 1 2 3 1. Betonikivimuurien valaisimet on muotoiltu kivien mukaan. Luonnonkivimuurikiviä on monen muotoisia. Kuivaladottu liuskekivimuuri ei vaadi yhtä tarkasti tehtyä ja paksua alustaa kuin vastaava betonikivimuuri, sillä hyvin ladottu liuskekivimuuri on joustava ja saa aaltoilla roudan mukaan. Liuskekivimuuri on hieno rajaus puutarhaan. Liuskekivimuuri, kuten muutkin luonnonkivimuurit joissa kivien koko vaihtelee, on ladottava vaiheittain niin, että jokainen kivi sopii muotonsa puolesta muihin kiviin ja kivet tukevat toisiaan. Vanhoista kivijalkakivistä saa hienon ja taatusti kestävän muurin. Myös muuriin sopivia pistorasioita esimerkiksi auton lämmitystä varten on saatavissa. kuivamuuri. Liuskekivillä voidaan verhota muuratut ja valetut muurit ja portaat. Valoja muuriin Valaistus on tärkeä osa kaunista pihaa. 2. Liuskekivistä voi myös rakentaa niin sanotun kuivaladotun muurin joko tasamaalle tai matalaksi tukimuuriksi. Luonnonkivimuuri sorakuopan isoista, pyöreistä kivistä on hyvä vaihtoehto pensasaidalle. KUVA Oristone Liuskekivimuuri Liuskekivi on kaunis luonnonkivi, joka sopii puutarhaan kuin puutarhaan
Reiät on täytetty betonilla. 6. Koko muurin läpi on reikiä, joihin raudoitus ja laasti asennetaan. KUVA Rudus 8. Kuvassa Rudus Formenton lasinen Valokivi Paasikko-kivimuurissa. Jos muuri kaartuu enemmän kuin kivet, käytetään alusta asti toista kivimallia tai sahataan kivet oikeaan muotoon. 9. Lopuksi kiinnitetään kansikivi joko uretaanilla tai kiviliimalla. KUVA Dingmans 7. Muurin ja nurmikon väliin kannattaa rakentaa mukulakiveys tai kapea betonikiveys, jotta nurmi ei kasva muuriin asti. Muureihin on saatavissa monenlaisia valaisimia. Vältä nämä virheet Tukimuurista ei voi jättää kiviä pois. Tässä kohteessa on jätetty salaojitus ja sorapatja tekemättä, mikä johtaa muurin sortumiseen. Tukimuurin alusta on salaojitettava ja rakennettava huolellisesti. Sitä ei tarvitse muurata, sillä kivet kiinnitetään tukevasti toisiinsa lasikuitutikuilla ja lisäksi ne tuetaan tukimuurigeoverkolla. Hedan Keystone Country Manor -muurikivi on lähes luonnonkiven näköistä. Rudus Formenton Valokivissä on Muurikkokiveen sopiva malli. 5. 7 8 4 5 6 9 4. Dingmans Oy on Hedan kivien maahantuoja. LammiMuurin valaisin on suoraviivainen. Muurin eteen on rakennettu salaojitus ja tausta täytetään soralla. HB-Betonin Vallikivi raudoitetaan ja valetaan paikalle, jos muuri on korkeampi kuin 70 cm. Oma piha 75
010 387 0880 (ark. 4-väri logo Kestävää kauneutta ja tunnelmaa piha-alueille! 4-väri logo, ilman web osoitetta, Käyttö - kun yrityksen logoa on käytetty samassa yhteydessä. 8–16). www.hb-betoni.. 0207 669950 Lanka- ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/puhelu, 12,10 snt/min (alv 24%) Lähiruoka kunniaan! Oman pihan kirjaherkkuja 34 90 € + postituskulut 4,10 € Kausiherkkuja omasta pihasta Oman pihan terveydeksi Hnnele Kojo 316 sivua, kovakantinen, sidottu ISBN: 978-952-67204-4-9 Leena ja Heikki Luoto 300 sivua, kovakantinen, sidottu ISBN: 978-952-67204-3-2 Hyvä apu omalla pihalla 2990 € + postituskulut 4,10 € TILAAMINEN ON HELPPOA, VOIT TEHDÄ SEN JOLLAKIN SEURAAVISTA TAVOISTA: • Internetistä: www.omapiha.info/tilaa • Lehden sivulla 98 olevalla palvelukortilla • Tilaajapalvelustamme: puh
Materiaalipakettimme sisältää tuotteet, joilla rakennat kestävän aidan: valmisanturamuotit runkorakenteet verhouskivet muuriin ja pilareihin teräsosat ja kiinnitystarvikkeet Vaikuttava, jykevä muuri Rakenna kestävät muurit ja pengerrykset! Upota muuriin näyttävä valaistus ja liitä helposti kaiteet muurin päälle. Suunnittele huolella. Suunnitelmissa suihkulähde. Rakenna toimiva piha Näyttävää aitarakennetta mielivälle Aita vaatii asiantuntevan suunnittelun. Ota yhteyttä, niin autamme mielellämme. Loppu onkin helpompaa. www.lamminbetoni.fi Soita 0207 530 499. Yhteensopivilla LammiPiha-tuotteilla maisemoit ja viimeistelet pihapiirin juuri niin kuin haluat. Toteuta kestäväksi. Meiltä löydät tarvitsemasi: inspiraatiota, suunnitteluapua, runkorakenteet, luonnonkivet verhoukseen sekä allaskalusteet
TEKSTI Ulrika Tuomainen 15 vuotta puutarhakärpäsen puraisusta KUVAT Jeppe Tuomainen Kukat ja hyötykasvit ?ieneen tilaa. 1 78 Oma piha
Sopiviksi sahatut sivulaudat ruuvattiin kiinni laatikkoon ja ylähyllynä toimivaan lautaan. 3 4 2 Kauniin ja maukkaan hyötykasvitarhan voi loihtia hyvinkin pieneen tilaan tai vaikkapa pelkästään ruukkuihin. Viljelyä voi luontevasti jatkaa ruukuissa kasvihuoneen ympärillä ja näin koko ympäristöstä muodostuu rehevä ja houkutteleva kesäkeidas. Persoonallinen ruukkuteline tehtiin varastosta löytyneestä vanhasta puulaatikosta ja harmaantuneesta laudasta. Kaunis kesähuone 3. Kuvauksen kasvit ja suurin osa ruukuista Plantagenista. Näin saat useampaan ruokaan erilaisia mausteita. Kuvassa paprikan, oreganon ja salaatin kanssa komeilee daalia. Istutuspenkeistä saadaan mielenkiintoisen näköisiä, kun hyötykasvien sekaan istutetaan kesäkukkia väripilkuiksi ja koristeiksi. Tilaa ruukuille Vanhasta, rikkoutuneesta puutarhatuolista irrotettiin harmaantuneet pinnat, joista saatiin kauniit nimikyltit maalaamalla niihin kasvien nimet vedenkestävällä maalilla. Pieneen tilaan kannattaa istuttaa pieniä määriä tai jopa vain yksi taimi haluamistasi lajeista. Kukat hyötykasvien seassa ovat hauska piriste. 1. Sopivasti yhdistellen Kekkilän kasvihuone toimii kesäisenä oleskelutilana ja samalla siinä voi viljellä pientä satoa kesäaterioiden mausteeksi. Teimme kesäpuuhavinkiksi sympaattisen ruukkutelineen ja kasvimaalle kauniit nimikyltit. Tiedustelut Plantagen Espoo puh. Nimet näkyvillä 4. 075 3256550 Oma piha 79. 2
TEKSTI ja KUVAT Jouko Tikkanen puutarhaelämää 6-vuotiaasta lähtien 80 Oma piha
Oma piha 81. Vanhasta maatilasta on muodostunut vuosikymmenien aikana komea puistopuutarha, kun isäntäparin harrastuksena on ollut puiden istuttaminen pelloille. Tila vetää puoleensa puutarhaharrastajien ryhmiä. Munsteen puistopuutarha on komea ilmestys Munsteen puutarha sijaitsee meren rannalla Piikkiössä
– Olemme poistaneet myös perennaryhmiä, jotta saataisiin puistoon ”huoneita” ja näkymiä. Kulttuuria navetassa I Munsteen navetan ylisillä on kesäkuussa jo kymmenen vuoden ajan ollut taideja käsityömyyntinäyttely. Maa on urpasavea, jossa jankko ei tule vastaan ja se on hyvä puiden juuristoille. Tilalla oli aiemmin ollut maataloutta, mutta mieheni oli juridiikan opettaja ylipistossa ja hän ryhtyi istuttamaan pelloille puistopuita, muistelee Irja Kotkansalo. Isännällä oli tarkoituksena perustaa myös puutarhapalstakylä, mutta hänen sairastuttuaan hanke raukesi. Lisäksi tilaan kuuluu 13 hehtaaria hoidettua puistometsää, jossa kiemurtelee 1,5 kilometrin luontopolku vaihtelevassa maastossa. Rungon KamariOrkesteri soittaa Munsteen tallin vintillä uutta ja vanhaa iskelmää. Perennaistutuksista sai jakotaimia myytäväksi. Näytteilleasettajia on yli 30 ja he järjestävät vuoropäivin kahvitarjoilun. Perennalajien lukumäärää ei ole laskettu.. Kaikkiaan puuvartisia kasveja on yli 200 lajia. Pihapiiri on kalliorinteellä. Munsteen tilan puistossa on jätetty nurmikkoalueita puuryhmien väleihin, jolloin sulavalinjaiset puut tulevat paremmin näkyviin. Irja toteaa istutuskokeilujen onnistuneen hyvin ja puiden kasvaneen isoiksi. Istutimme puita ja pensaita sinne tänne sekä perustimme perennaryhmiä malliksi taimiston asiakkaille. lehmuksia, hevoskastanjoita, rusokirsikoita ja pähkinäpuita. – Silloin ei ollut taimimyyntiä joka rautakaupassa. – Ostimme tämän tilan neljäkymmentä vuotta sitten. Irja Kotkansalo on emännöinyt Munsteen tilaa yli 40 vuotta. Keskiviikkoiltaisin Piikkiön kulttuurin ystävät ry järjestää navetan yläkerrassa ohjelmaa, kuten runoiltoja ja rivitanssia. Kumpareissa maa on muinaista rantahiekkaa. – Ilmasto on lauhkeaa merenrantaa. Munsteen tilalla on pari hehtaaria hoidettua puistopuutarhaa ja meren rannassa oleva hehtaarin suuruinen tammilehto, joka on ollut aikoinaan jalkapallokenttänä. Lehtipuista on mm. Irja Kotkansalo huolehtii epätavallisen suuresta puutarhasta Piikkiössä. Asuttuaan tilalla nelisen vuotta he perustivat pienen taimiston, Munsteen taimiston, joka toimi 30 vuoden ajan. Kotkansaloilla oli kahdeksanhenkinen perhe. Puistopuutarhassa on seitsemän jalokuusi- eli pihtalajia, tuijia sekä vuori- ja sembramäntyjä. Puistokonsertti on odotettavissa heinäkuussa arvoisessaan ympäristössä. 82 Oma piha Isojen puiden puisto Munsteen tilalla oli myös lampaita, jotka olivat oivia nurmikon hoitajia puistoissa
Perennaryhmässä on kuunliljoja (Hosta), päivänliljoja (Hemerocallis), vuorenkilpiä (Bergenia) ja matalakasvuista katajaa (Juniperus). Puistoa pääsee katselemaan myös kallioiselta mäeltä. Myös amerikanjalopähkinä on viihtynyt hyvin, kertoo Irja. 2 3 – Japaninsiipipähkinä on kasvanut valtavan komeaksi puuksi ja pähkinöiden kehittymistä voi seurata. – Dendrologit tiesivät, että sen siemenet alkavat itää vasta kun puu on saavuttanut sadan vuoden iän ja nyt on alkanut näkyä siementaimia, iloitsee Irja. Teollisuusmiehet olivat lahjoittaneet Kolehmaiselle Munsteenin tilan, jotta tämä ei olisi muuttanut Amerikkaan. Puun ikä paljastui vanhasta valokuvasta, jossa juoksijalegenda Hannes Kolehmainen poseeraa 1920-luvulla Munsteen talon takana olevan parimetrisen isolehtilehmuksen vieressä. 3. ”Hymyilevä Hannes” isännöi tilaa noin viiden vuoden ajan. Lampi pilkottaa puiden välistä. Hannes Kolehmainen ja isolehtilehmus Munsteen tilan asuinrakennuksen takana on satavuotias isolehtilehmus. 2. Irja kertoo tykkäävänsä erityisesti pensaista, ja kesäkuussa puistopuutarha on kauneimmillaan. 1 1. Oikealla lehtikuusi. Alppi- Oma piha 83. Moninkertainen olympiavoittaja Hannes Kolehmainen kuvattiin 1920-luvulla vasemmalla olevan isolehtilehmuksen kanssa, jolloin puu oli parimetrinen
Pohjalle ker- Irja sai puutarhakärpäsen pureman äidiltään, joka Siilinjärvellä olevalla karjatilallaan hoiti pihaansa iltaisin maatilan töiden jälkeen. Karjatalousteknikoksi kouluttautunut Irja muistelee, että jopa hänen isoisänsä autteli äitiä tuomalla kukkapenkkiin multaa, mikä oli siihen aikaan miesten keskuudessa harvinaista. kun niillä on hyvä haltija. Ehkä havupuut eivät ole tykänneet viime syksyn läpimärästä maasta, johon talvi tuli, pohtii Irja. Irjan apuna on kaksi osapäiväistä työntekijää, ja tänä keväänä hän on saanut Tuorlan maatalousoppilaitokselta harjoittelijoita opettelemaan puiden ja pensaiden leikkaamista. Munsteen tila on avoinna ryhmille kesäaikana. Munsteen pihapuisto kutsuukin katselemaan ja kulkemaan.. Sateet täyttivät nopeasti altaan. 84 Oma piha Kuva Tellervo Rouhiainen 2. Irja kertoo tuiki tavallisen koivuangervonkin kärsineen. – Isoissa katajissakin on ollut niin pahoja ruskettumia, että olemme joutuneet kaatamaan niitä. Jasmikkeiden ja ruusujen paras kukinta on heinäkuulla. Joudumme leikkaamaan sen alas, siitä se lähtee uudelleen. Viime talvi rusketti havuja Retkelle Munsteen puistoon Viime talven seurauksena ovat monet havukasvit kuivettuneet – kuten yleisestikin on tapahtunut. Tänä keväänä tyhjensimme lammen ensin lappomenetelmällä ja sitten loka-autolla. Munsteen tilalla on parikymmentä vuotta ollut vesiallas, jossa viihtyvät lumpeet. – Kunto pysyy hyvänä, kun touhuaa puutarhassa. Nyt Irja on 74-vuotias, mutta hän ei aio hevin luopua hoitamasta isoa puutarhaansa. Myös kultasade ja terttuselja ovat kärsineet. – Vesi on sameaa, mutta en raski sitä alumiinisulfaatilla kirkastaa. 1 2 1. – Lumi painoi sen maata myöten niin, ettei vihreitä lehtiä tullutkaan. Japaninsiipipähkinä kukkii kesäkuusta alkaen pitkin, vihrein ja suoraan alaspäin riippuvin norkkokukinnoin. Opastus ja kahvi tarjoillaan pientä kuuden euron maksua vastaan. Lammessa viihtyvät lumpeet ja kivestä pulppuaa vesi. – Tänä vuonna tuomien ja muiden lehtipuiden ja pensaiden kukinnot eivät ole loistaneet kuten yleensä ja sekin lienee talven syytä. Munsteen puutarhasta pääsevät nauttimaan myös muut, sillä väentupa on vuokrattuna kahdelle perheelle kesäasunnoksi. tyneestä mädäntyneestä kasvijätteestä saamme multaa ruusupensaille. Kuunliljat viihtyvät mäntyjen alla, ruusuja on siellä täällä
Mutta kuten ruokimme lintuja, voimme auttaa myös perhosia istuttamalla puutar- hoihin kasveja, joiden runsaasti mettä sisältävät kukat voimakkaine tuoksuineen ja väreineen houkuttelevat perhosia luokseen. Tilannetta voisi verrata muuttolintuihin, jos ne eivät keväällä palaisikaan. Oma piha 85. Perhosvaellukset maahamme vaihtelevat vuotuisten sääolojen mukaan, mutta kehitys viittaa siihen, että Suomessa harvinaisina tavattuja perhosia saapuu etelän suunnalta yhä useammin, jolloin pohjoisen lajit joutuvat vetäytymään vieläkin pohjoisemmaksi. Valitettavasti perhosten luonnolliset, pääasiassa perinteisen maatalouden luomat elinympäristöt, kuten niityt, kukkakedot, pellot ja pientareet, ovat suurimmaksi osaksi hävinneet. Luonnonniityillä lenteleviä perhosmääriä voi tuskin saavuttaa puutarhassa, koska monien jalostettujen puutarhakasvien kukilla on vähänlaisesti mettä tarjottavanaan. Tämä talvenarka pensas menestyy vain maamme eteläosissa. Monet pitävät parhaimpana perhoskasvina Kiinasta kotoisin olevaa syyssyrikkää, jonka kaarevissa oksissa voi olla jopa 60 cm:n pituiset kukinnot. Esimerkiksi tulppaanien, pionien, ruusujen, vuokkojen tai omenapuiden kukat, kauneudestaan huolimatta, eivät kutsu puoleensa päiväperhosia. Keisarinviitta ohdakkeen kukalla Eeron kuvakulma teksti ja kuvat Eero Miettunen puutarhaelämää 33 vuotta Neitoperhonen pietaryrtin kukalla Ritariperhonen mäkitervakon kukalla Kesä ja perhoset M Millainen olisikaan Suomen suvi ilman kukista kukkiin liihottelevia perhosia. Onneksemme kuitenkin perhosten lajimäärä näyttäisi olevan päinvastoin kasvamassa. Parhaiten tunnettuja, värikkäitä ja isokokoisia päiväperhosia on Suomessa noin 120 lajia, esimerkkeinä ritariperhonen, keisarinviitta ja neitoperhonen. Muita perhosten suosimia, mesipitoisin kukin kukkivia kasveja ovat olki- ja auringonkukka, kaunokit, asterit, kohokit, nauhukset, punahattu, maksaruohot, isohirvenjuuri, punatähkä, jättiverbena, pihasyreeni, kuusamat sekä pajuihin kuuluva raita
Hyvin ojitettu ja kalkittu maa on vähimmäisvaatimus hernepuille, kun hankit taimia kevätistutukseen. ?arno?____________ kasvi- & pihavinkit TEKSTI Aarno Kasvi – puutarhan hyväksi 58 vuotta KUVAT Pasi Leino ja Saila Routio Kukkivat pihapuut osa 3 Katso arkistosta Osa 1. kotipihassa Kukkivat pihapuut -sarjasta puuttuu vielä muutamia lajeja, joita voi istuttaa sekä koriste- että hyötykasveiksi. Istutuspaikka vain on valittava huolella, jotta kultasade kehittyy suureksi pensaaksi, jopa pieneksi puuksi. Ihastuttavat magnoliat Oma PIHA 2/2013 Osa 2. Taimen pitäisi mieluiten olla täydessä lehdessä ostettaessa, siis valmis juurtumaan nopeasti uuteen kasvupaikkaan. Paikka, johon tulee runsaasti hajavaloa tai puoli päivää auringonpaistetta, sopii kultasateelle. Tavallinen kultasade on kestävin laji. . Seinä lämmittää ja suojaa, mutta aivan seinän viereen ei pidä istuttaa. Kirsikat Oma PIHA 3/2013 www.omapiha.info —> arkisto Arkisto on kestotilaajille ilmainen. Kultasateen taimia löytää melko helposti taimikaupoista. ?ukkivat herne?uu. alpinum ’Pendulum’. Myös Islannin puutarhojen eksoottisin näky ovat viihtyvät kultasadepuut. Jos voit valita kasvupaikan isolta tontilta vapaasti, sorapohjainen, harvaa metsää kasvava rinne on sisämaassa paras valinta. Koska myyntitaimet ovat aina siemenistä kasvatettuja, voi kukinnan alkamiseen mennä joitakin vuosia. Parasta olisi, jos taimet olisi kasvatettu Suomessa menestyvien emopen86 Oma piha saiden siemenistä eikä tuotu ulkomailta. Uppsalan kokemusteni perusteella pidän lajikkeita arempina kuin mitä tavallinen kultasade on. Taimikaupassa tarkista, että taimi on kasvanut ainakin yhden kasvukauden ruukussaan eikä upotettu siihen pari viikkoa ennen myyntitiskille joutumista. Kultasadepuita ja -pensaita kasvaa vanhastaan monissa puutarhoissa ja puistoissakin, mutta lisää voisi istuttaa. Rannikkoseutu on itsestään selvää kultasateen kasvualuetta, mutta näkyypä hyvin kasvavia kultasateita sisämaassakin. Taimet täytyy suojata rusakoilta, sillä ne ovat hulluina kaikkiin puuvartisiin hernekasveihin, samoin kuin metsäkauriit ja citykanit.. Suurimmat kultasadepuut olen nähnyt Norjan rannikkokaupungin Tromssan rinteillä – ne olivat todellisia puita tuhansin keltaisin, riippuvin kukkaketjuin. Hernepuut eli kaikki hernekasvien heimon meillä talvenkestävät puulajit on syytä liittää kotiarboretumin kokoelmiin. Saatavilla on lajikkeitakin, kuten riippakultasade, L. Kun nostat paakun ulos ruukusta, sen täytyy pysyä ensinnäkin koossa ja juurten tulee kiertää löysästi paakun ulkopintaa, silloin kasvuunlähtö on varmaa. Rannikkoseudulla istutuspaikan valinta ei ole yhtä tarkkaa. Kultasade viihtyy myös mäntyjen alla harvassa metsässä, onhan se metsäkasvi Keski-Euroopan Alpeilta. Tasamaalle istutettaessa on huolehdittava ojituksesta. Metsänpohjalle ilmestyy usein siementaimia, ja jos vieressä kulkee sorakäytävä, ovat pikkutaimet tavallisia käytävän sorassa. Kultasade, Laburnum alpinum Kultasade, tarkemmalta nimeltään kaljukultasade, on ylivoimaisen komea koristekasvi
Oma piha 87. Kultasade viihtyy parhaiten runsaassa hajavalossa
Siksi valeakaasia on levinnyt Itä-Euroopan maissa laitumilla ja tärvellyissä metsissä niin hyvin, että tänään on valeakaasiametsiä siellä missä oli ennen karjan kaluamaa ketoa. Tämä johtuu hernekasvien kyvystä kehittää typpeä juurinystyröillä omaan tarpeeseen, niiden ei siis tarvitse nuukailla typen kanssa eikä ottaa sitä lehdistä talteen. Valeakaasia tarvitsee ehdottomasti täysin aurinkoisen kasvupaikan sekä kalkitun, multavan kivennäismaan. Valeakaasiaa voidaan lisätä sekä siemenistä että juurivesoista. Valkeat, 10 cm pitkät, riippuvat kukkatertut oksissa jäävät vihreiden lehtien sekaan osittain, kuitenkin puu näyttää runsaan val-. Suuretkin puut ovat uusiutuneet näin Uppsalassa ja Tukholman alueella. Valeakaasialla on vahva kyky tehdä juurivesoja ympärilleen, jos puu viihtyy. Hernepuiden juuristo on herkempi häiriöille kuin monien muiden lehtipensaiden. Kukkiva valeakaasia houkuttelee pölyttäjiä kesäkuun lopulla. Mitään loistavaa syysväriä ei valeakaasialla ole, kuten ei useimmilla muillakaan hernepuilla. Tiedän, että piikkiset juurivesat tekevät valeakaasiasta vihatun ja aggressiivisen pihapuun etelämpänä. Latvojen ja oksien paleltuminen talvella ei tarkoita sitä, että pensas tulisi repiä pois ja hävittää puutarhasta. Pensas versoo aina alempaa ja aloittaa uusien runkojen kasvattamisen vauhdilla, koska juuristo ei vahingoitu mullan alla. Monet turistit ovat nähneet valeakaasioiden kukkivan kermanvalkoisina Unkarissa, Romaniassa ja Saksassakin puistoissa ja teiden varsilla. Juurivesojen kasvattaminen on valeakaasian sekä hyvä että hankala ominaisuus, kun annetaan vesojen kehittää runkoa ja kasvaa puiksi. Meillä ei tätä vaaraa ole, siitä pitää talven kylmyys huolen. Valeakaasia, Robinia pseudoacacia Valeakaasia, tarkemmin valkovaleakaasia, on vielä harvinainen ja tuntematonkin kasvi suomalaisissa pihoissa. ton kasvitieteellisen puutarhan alueella. Juurivesojen piikit ovat puolustuskeino karjaa vastaan, eläimet kun jättävät piikkiset versot rauhaan. Muista aina pintaistutus äläkä unohda tehdä pientä kumpua istutuspaikalle. Myös Helsingissä pitäisi olla muutamia puita, en tiedä tarkkaan kasvupaikkoja. Voisin itse istuttaa valeakaasian kerrostalojen väliselle nurmivyöhykkeelle, koska taloista huokuva lämpö varmistaa puun tuleentumisen talvilepoon sekä talvehtimisen. Isompia puita kasvaa ainakin Turun yliopis- Valeakaasia on Suomessa harvinainen kasvi. Puut kehittyvät leveälatvuksisiksi melko nuorena, mikä on hyvä, koska silloin ne kukkivat aikaisemmin. Samoin käy, jos puu sattuu paleltumaan kovana pakkastalvena, silloin kas88 Oma piha vu lähtee uusiutumaan kannosta, kun vanha puu kaadetaan, tai juurivesoista. Vesataimet kukkivat nuorempina kuin siementaimet. Sen kaunista kukintaa voi ihailla ainakin Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa
Kuten kultasateenkin, valeakaasian siemenpalot kerätään kokonaisina pakkasten alettua ja annetaan jälkikypsyä pari viikkoa huoneenlämmössä. Olen nähnyt viihtyviä hernepensaita Norjan Tromssassa ja kaupungista vielä pohjoiseen Harstadissa. Siperianhernepensas, Caragana arborescens Tämä tutuista tutuin, perinteinen aitakasvi on syytä ottaa taas huomioon kasveja valittaessa puutarhaan tai puistoihin. Latvan paleltumista ei tarvitse säikähtää, sillä nuorten taimien runkovesat kasvavat voimakkaasti paleltuman ohi. Talvenkestävyys on taattu Rovaniemelle asti ja pohjoisemmaksikin. Kukkiessaan kesäkuun lopulla puu on oikea hunajakaivos villeille ampiaisille ja tietysti kesymehiläisille. Kaikki pensas- ja puumaiset hernekasvien heimoon kuuluvat koristekasvit ovat hyviä hunajakasveja. Puut on aina suojattava hyvin rusakoilta ja kauriilta. Siperianhernepensas kasvaa Siperiassa Altain sekametsissä yleisenä puolivarjossa isojen mäntyjen ja kuusien joukossa, samaan tapaan kuin pähkinäpensas meillä Etelä-Suomessa. Hernekasvien juuristo on sitkeää, mutta Oma piha 89. Niiden kukinta osuu keskikesään, jolloin hedelmäpuut ja tuomet ovat jo lopettaneet kukintansa. Siperianhernepensas SR koiselta kukkiessaan. Kestävän taimimateriaalin saanti Suomesta on hankalaa, koska valeakaasia on vielä harvinainen eikä vanhempia emotaimia siemenlähteeksi ole monta istutettuna. Hernepensasta lisätään siemenistä, mikä ei ole vaikeaa, jos on oppinut kylvämisen niksit. Valeakaasia on mehiläisten suosikkipuu. Taimet on koulittava melkein vuosittain, että juuristo tuuheutuu. Suuri osa Keski-Euroopasta saatavasta hunajasta on valeakaasioista peräisin, varsinkin itäisen Euroopan maissa saadaan juoksevaa hunajaa runsaasti tästä pohjoisamerikkalaisesta tulokaspuusta. Valeakaasian lajikkeet kukkivat punaisin tai vaaleanpunaisin kukin hieman eri aikaan, siksi puu on hunajakasvina suosittu esimerkiksi Unkarissa. Tuoksuakin on öisin riittävästi, ei tosin niin vahvaa kuin lakkipuulla, toisella amerikkalaisella hernepuulla. Aitakasvina hernepensas on joskus leikattava, että vankistuu ja uusiutuu tyvestä asti. Hieman piikkisenä ja pehmeäpuisena siperianhernepensas kelpasi aikoinaan etenkin aitoihin, eihän 1800-luvulla ollut hyviä aitasaksia leikkaamiseen. Taimia ja siemeniä saatiin Pietarin taimistoista ainakin alkuun, ennen kuin omat pensaat alkoivat tuottaa kukkia ja siementä. Se sopii etenkin suureksi yksittäispensaaksi ja miksei aidaksikin. Siemenet voidaan kylvää roudattomaan paikkaan jo syksyllä tai sitten palot säilytetään viileässä kevääseen ja siemenet kylvetään laatikoihin maalis–huhtikuussa
Ojitus on aina hoidettava kuntoon, koska siperianhernepensas vuoristokasvina ei siedä seisovaa vettä juuriston alueella. Riippuvat kukinnot ovat valkoisia, noin 30 cm pitkiä ja moniosaisia. Siperianhernepensas sopii yksittäispensaaksi tai aitakasviksi. Kasvatuksen alkuun pääsee toki pienemmälläkin taimella. Aitaa ruvetaan latvomaan heti juhannuksen jälkeen, kun hyvä kasvu on alkanut. Yksittäisen ku-. Runsaasti kukkivat hernepensaat ovat kimalaisten ja mehiläisten suosiossa eikä tämä ole ainoa hernepensaan vahva puoli: hyvä talvenkestävyys melkein koko maassa, helppo leikattavuus jos täytyy nuorentaa kasvustoa, selviää melko huonossakin maassa. Istutusmulta kannattaa sekoittaa isoissa kottikärryissä, niin saadaan taimi hyvään alkuun. Tärkeintä ovat huolellinen kasvupaikan valinta ja suojaus kauriita ja rusakoita vastaan. Helsingin Kaisaniemessä kasvaa yksi kookas puu ja Mustilan arboretumissakin Elimäellä on puu viihtynyt kauan. Uppsalan kasvitieteellisessä puutarhassa viihtyi kaksi omakotitalon korkuista puuta kukkien upeasti heinäkuun alkuviikoilla. Kalkitus on välttämätöntä Suomessa, jotta pensaat pysyvät terveinä. Puolen päivän auringonpaiste tai tasaisempi puolivarjo sopii lakkipuulle. Parivuotiset siementaimet kelpaavat yleensä aitataimiksi. Jos voi hankkia puolitoistametrisen astiataimen keväällä, kannattaa istuttaa lakkipuu suojaiseen paikkaan kotipuutarhassa. Astiataimia voi istuttaa pitkin kesää, koska koko juuristo on ruukussa. Lakkipuun kukinnot ovat noin 30 cm pitkiä. Harvinaisuuksien keräilijöiden näyteistutuksista on jo saatu sen verran kokemuksia, että näyttäväkukkaista lakkipuuta voidaan suositella istutettavaksi ainakin Etelä-Suomeen. Isompia pensaita hankittaessa astiataimet ovat suositeltavia. Tarvitaan hyvää peltomaata, johon sekoitetaan säkillinen runsasravinteista ostomultaa. Mielellään rinnepaikka, jos voi valita. Koskaan ei pois90 Oma piha teta kaikkea uutta vuosikasvua, jotta haarominen onnistuu kunnolla. Niitä saa istuttaa enemmän metriä kohti kuin kuusen taimia, jopa viisi kappaletta per juoksumetri. Aiemmin viljelemättömillä mailla on aina kalkittava hapan metsänpohja tai siirtomulta. Tasamaalla ojitus on tärkeä, seisova vesi juuriston kohdalla ei ole hyväksi. Siellä kesälämpötilat ovat meikäläisiä korkeammat ja kesäpäivät lyhyempiä. Lakkipuu on kotoisin Pohjois-Amerikasta Appalakkien rinteiden sekametsistä. Istutus mielellään keväällä heti, kun multa on työstettävissä. Lakkipuu, Cladrastis kentukea Tämä valko- ja tuoksuvakukkainen, hernekasveihin kuuluva koristepuu on eksoottinen lisä kesällä kukkivien puiden ryhmään. helposti repeävää ainetta
Taimien saanti voi olla vaikeaa, vaikka olen nähnyt erikoiskasvien sie- menlistoissa siementä kaupan useana vuonna. Lehtiruoti tiputtaa ensin kaikki lehdykät, minkä jälkeen ruodit kääntyvät ylöspäin oksissa ja puu saa hauskan, pörhöisen ulkoasun. Pystyt, tiheät, kellanvalkoiset kukinnot ovat melko vaatimattomia, mutta mehiläiset ja perhoset ovat kukista kiinnostuneita. Puuaines on kananmunan keltuaisen väristä ja helposti lohkeavaa, se ei kelpaa puutöihin. Ensin putoavat lehdykät, kun lehdet ovat keltaisia tai ruskeita. Lakkipuu on kaikkein myöhäisimmin kukkiva koristepuu meillä, joten lajia kannattaa istuttaa kokeeksi, jos haluaa kokemusta uusista puumaisista koristekasveista. Talvisilmut kypsyvät oksissa vielä hieman lehtiruotien tyven alla, kunnes puu hylkää lopulta keltaiset ruoditkin. Koska myyntitaimet ovat siementaimia, kukintaa täytyy odotella joitakin vuosia, pistokkaasta ei hernekasvien lisäys onnistu. Kasvutapa on siro ja latvus laajenee melkein korkeutta leveämmäksi. Aurinkoinen paikka, jossa paistetta riittää vähintään puoli päivää, on välttämätön. Syysväri on kullankeltainen. Vanhemmiten lakkipuu alkaa kukkia runsaasti ja kerää tuoksullaan erityisesti yökiitäjiä ja muita heinäkuun lämpiminä öinä lentäviä suurhyönteisiä. Uskoisin maakkian viihtyvän Keski-Suomessa asti, jos kasvupaikka on sopiva. Tätä pienehköä puuta voidaan suositella rivitalopuutarhaa suuremmalle tontille. Maakkia, Maackia amurensis Vielä mainittakoon yksi tyydyttävästi kestävä hernepuu, nimittäin maakkia, sirokasvuinen puu Amurin metsistä. Tavallinen läpäisevä peltomulta kalkittuna ja ojitettuna on maakkialle riittävä. Alastomat puut näyttävät pystyssä olevine lehtiruoteineen pörhöisiltä ja erikoisen koristeellisilta. Puu kukkii keskikesällä. Maakkia on kasvanut hyvin Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Muita huomioitavia hernekasveja Kolmioka, Gleditsia triacanthos Huiskusulkapensas, Amorpha fruticosa Vihmat, Cytisus Väriherneet, Genista kan koko on sama kuin kultasateella ja valeakaasialla, mutta kukinto on paljon suurempi. Oma piha 91. Muistan lepakoiden kerran lennelleen lakkipuiden ympärillä heinäkuun iltahämärissä jahtaamassa kiitäjiä ja muita yöhyönteisiä. Viikon tai kahden viikon kuluttua myös lehtiruodit varisevat oksista. Maakkialla on samanlainen kaksivaiheinen lehtien variseminen kuin lakkipuulla. Lakkipuun kestävyys on valeakaasian luokkaa eli jos valeakaasia pysyy hengissä, voi kokeilla lakkipuutakin. Syysväri on keltainen. Syynä on kaiketi taimikasvattajien puute. Se, joka hankkii lakkipuun, on havainnoitsija, jolta toiset saavat tietoa myöhemmin
Onneksi unikoiden siemenkodatkin ovat koristeellisia, niistä on iloa loppukesällä ja syksyllä. Joitakin niistä voi syksyllä leikata talteen siementen keruuta varten. Kukattomat kasvit erottaa toisistaan lehtisuonien perusteella: lumpeen suonet muodostavat verkkomaisia kuvioita, ulpukan suonet ovat suorat. Tarhaidänunikko ’Cedar Hill’ Pioniunikko Kuin vedenneito Joen ja järven rannalla asuvat ja mökkeilevät saavat nauttia saunapulahduksista lumpeiden (Nymphaea alba) ja ulpukoiden (Nuphar, kuvassa) kelluslehtien lomassa. somniferum Paeoniflorum-Ryhmä). Koska idänunikot ovat monivuotisia, niiden siemeniä ei välttämättä tarvitse kerätä, paitsi jos haluaa lisätä tätä kaunista kasvia. Idänunikon ja tarhaidänunikon (Papaver orientale ja Orientale-Ryhmä) siemenet ovat häviävän pieniä, niitä on vaikea erottaa siemenkodan sisällyksen muusta tomusta. Yksivuotisia unikoita alkukesällä kylvämällä saa kukkaloistoa koko loppukesäksi. Lumme saattaa kasvaa myös meren murtovesilahdissa. Pihaelämää teksti ja KUVITUS Saila Routio Unikoiden nopea hetki Silkkipaperinohuet terälehdet kuihtuvat nopeasti keskikesän helteissä. 92 Oma piha. Kasvi ehtii kylvöstä kukkaan noin kahdessa kuukaudessa, minkä jälkeen uusia, kukkivia taimia nousee vielä parinkin kuukauden ajan. Kokeile esimerkiksi pörröisen pallokukkaista pioniunikkoa (P
Satsaa siisteyteen: kerää kasteluletku telineeseen käytön jälkeen, vie työkalut varastoon ja hansikkaat sisälle pois sateesta. Saila & Pirkko Oma piha 93. Heinikon voit niittää kerralla sitten, kun et enää halua katsella sitä. Eteläseinustalla oleva matala puulaatikko on hyvä paikka. Näin taimet saattavat ehtiä tarpeeksi roteviksi istutettaviksi syksyllä maahan, tai ainakin ne voi upottaa ruukuissaan maahan talveksi. Salkoruusu, illakko, maariankello, ritarinkello, karstaohdake, sormustinkukka, morsinko, kesäkuuruoho, harmaakäenkukka, espanjanunikko, orvokki, tarhatulikukka… Kukkapenkkeihin putkahtelee perennojen pikkutaimia itsekseenkin pitkin kesää. Laatikko vähentää mullan ja juuriston kuumentumista, toisaalta lehdet saavat kaipaamaansa paistetta, ritarinkukkahan on tropiikin kasvi. Vastakerätyssä ruuassa on eniten ravintoaineita ja paras maku. Muistilista Perennojen siemeniä voi kylvää vaikka keskellä kesää. Jos niitä on taitettu poikki, on asialla ollut pieni ja harmillinen kovakuoriainen vattukärsäkäs. Jos ruohonleikkuu tuntuu työläältä, mieti, voisitko jättää osan pihasta heinikoksi ja leikata vain leveitä ja kapeita kulkureittejä korkean kasvuston lomaan. Tehokkaimmin tuuletus hoituu kattoikkunan kautta, seinässä olevat aukot eivät tuo riittävää ilmanvaihtoa. Käy kasvimaalla päivittäin keräämässä tuoretta satoa. Ennen kuin otat ruiskun ja torjunta-aineet esiin, kokeile pestä kirvat pois vesisuihkulla, monesti pelkkä vesi riittää karkottamaan ötökät. Muista tuuletus Kasvihuoneen asukit kärsivät helteestä keskikesällä. . Kokeile tehdä omia luomuravinteita: esimerkiksi nokkosesta ja peltokortteesta saa sekä ravitsevaa lannoitetta että sienitauteja ja kirvoja torjuvia seoksia. Tällaiset nuput kerätään pois ja hävitetään, jotta munat eivät ehdi kehittyä toukiksi ja pudottautua maahan talvehtimaan iskeäkseen taas seuraavana kesänä. Jos et ole jatkuvasti paikalla avaamassa räppänöitä, hanki automaattiavaaja, se helpottaa elämää tuntuvasti ja takaa terveet kasvit ja hyvän sadon. Ota kiinnostavat taimet vahvistumaan ruukkuihin ja kitke ylimääräiset pois. Kuvassa on tuoksuhernelajike ’Cupani’. Kesä–heinäkuun vaihteessa on hyvä aika, taimet kasvavat syksyyn mennessä sopivan vahvoiksi talvehtimista ajatellen. Välineet kestävät pitkään, kun ne säilytetään oikein. Huussikin ansaitsee oman kukkakimppunsa, esimerkiksi tuoksuherneistä ja matarasta tulee hyvä tuoksu. Tarkkaile ruusun ja vadelman nuppuja. Jos olet säästänyt jouluamaryllikset eli jaloritarinkukat ja hoitanut niitä lehtevinä ikkunalla talven ja kevään ajan, voit viedä ruukut ulos nyt, kun kesä on lämmennyt kunnolla. Nokkosen annetaan seistä huoneenlämpöisessä vedessä, peltokortevettä puolestaan keitetään. Samalla lehdet puhdistuvat kirvojen erittämästä tahmeasta mesikasteesta. Muista kylvää kaksivuotisten kukkien siemenet. Rikkaruohotko riehuvat kasvimaalla. Se munii nuppuun, jonka avautumisen se katkaisemalla estää. Juhannuksen tienoo on siitä lohdullinen ajankohta, että kun silloin kitket kasvimaan hyvin ja katat paksusti ruohosilpulla, vihannekset kasvavat nopeasti, rikkaruohorintama hiljenee ja koko loppukesä sujuu varsin rauhallisissa merkeissä. Jatka kastelua ja lannoittamista, niin sipulit pulskistuvat kukintakuntoon syksyyn mennessä. Ruusujen versonlatvoihin ja kukkaperiin ilmestyy usein kirvoja läjäpäin. Kesäyönä luonto on taianomainen. Lähde pyöräilemään pikkuteille myöhään illalla. Kukkia joka paikkaan Käytä hyväksesi kesän kukkaisin kausi ja kerää kimppuja niin puutarhan pöydille kuin sisällekin
Komeat kaalit Lehtikaali on niin kaunis, että se ansaitsee näkyvän paikan. Paista sillä aikaa makkarasiivuja pannulla, alkuperäisessä reseptissä käytetään savustettua ja valkosipulilla sekä paprikalla maustettua linguiça-makkaraa. Anna porista, kunnes kaali on raikkaan vihreää. Muussaa perunaliemi sauvasekoittimella, lisää makkarat, suolaa ja pippuria ja tovin päästä lehtikaali silputtuna. Usein sanotaan, että kukinnasta pitäisi odottaa vielä pari viikkoa. Kokeile portugalilaista caldo verde -keittoa: Paista sipulikuutioita ja valkosipulia oliiviöljyssä, lisää perunaa ohuina siivuina ja paista hetki. Loraus oliiviöljyä viimeistelee herkullisen ja ravintopitoisen ruuan. Jossain vaiheessa komeus on silti leikattava, sillä kaalista saa liian herkullisia aterioita haaskattavaksi. Joskus satoa kuitenkin saadaan ennen kukintaa, kaikki lajikkeet eivät edes kuki joka vuosi. Kiitäjäperhoset liikkuvat pääasiassa öisin, mutta onneksemme monia kiitäjiä voi ihailla myös keskellä aurinkoista kesäpäivää. Värikkäät perhoset on helppo tunnistaa, mutta mikä ihme räpyttelee ohi joskus kovaäänisesti pöristen eikä rauhoitu edes mesiaterialle, vaan pörrää kukan edessä pitkä polttoaineletku kukkaan ujutettuna. Lisää vettä ja anna kiehua, kunnes perunat alkavat mennä mössöksi. Kannattaa katsoa, olisiko varsi lupaavan paksu ja nostaa kokeeksi yksi naatillinen, siitä asian parhaiten näkee. Kiitolentoa Päivän mittaan kukissa vierailee monenlaisia hyönteisiä. Riippuu lajikkeesta, ovatko perunan mukulat valmiita kattilaan silloin, kun peruna kukkii. Kuvassa kiitäjä hyörii tähkähietaliljan (Anthericum liliago) kukalla, taustalla on verikurjenpolvea (Geranium sanguineum). 94 Oma piha. Kerro, kerro kukkanen Perunan kukka voi olla valkoinen tai violetti
Suomessa kasvaa luonnossa kuusi ruusulajia, joista osa on läntisiä tai lounaisia lajeja, kuten harvinainen iharuusu (R. Ruusubongaus Keskikesällä kukkivat villiruusut. Pihakonttori Kun kukka toisensa jälkeen tulee kukkimisvuoroon, on vaikeaa pysytellä poissa pihalta. Okaruusua ja koiranruusua (R. canina) tavataan ainoastaan Ahvenanmaalla. Metallinen tai puinen porrashyllykkö sopii niin kasvien kuin tyhjien ruukkujenkin esillä pitämiseen. Ruukkunäyttämö Kesän aikana tulee monta kasvia kylvettyä, ruukutettua isompaan astiaan ja lopulta vielä istutettua ruukusta maahan. Oma piha 95. Se menestyy IV-kasvuvyöhykkeelle saakka. Orjanruusu (Rosa dumalis, kuvassa) kasvaa eteläisessä Suomessa ja Vaasan seudulla metsänreunoissa ja tienvarsilla. Tummakukkaisempi ja tiheäpiikkinen metsäruusu (R. majalis) kasvaa lähes koko maassa Käsivarren Lappia lukuun ottamatta. Edustalla kukkii jalomalva (Sidalcea) ’Purpetta’. Lomalaisen ei tarvitsekaan, mutta etätyön tekijä saattaa tuntea ahdistusta. Lumikärhö kukkii uusilla, saman kesän aikana kasvattamillaan versoilla, joten sen voi leikata joko syksyllä tai keväällä alle polvenkorkuiseksi. Jos kannettavaa konetta ei ole tai työtä ei pysty tekemään kynän ja lehtiön kanssa, kannattaa ainakin työpuhelut käydä soittamassa pihalta. acicularis) kasvaa yleisimmin Itä-Suomessa. glauca). Kannettavaan tietokoneeseen asetettava häikäisysuoja ja leveälierinen olkihattu kuuluvat pihakonttorissa työskentelevän varustuksiin. Ruusubongausretki pihalle ja lähiluontoon on mukavaa juhannuksen jälkeisen viikon ohjelmaa. Ruukkuja voi yhtä hyvin säilyttää ulkona, kun niitä kuitenkin koko ajan tarvitaan. rugosa) ei ole meillä alkuperäinen luonnonlaji vaan viljelykarkulainen, samoin sinertävänharmaalehtinen punalehtiruusu (R. sherardii ja R. Lunta kesällä Lumikärhö (Clematis ’Paul Farges’) kukkii juhannuksen tienoilta syksyyn saakka runsain kukkapilvin. Kurtturuusu (R. villosa), toisaalta karjalanruusua (R. Ne kukkivat vain hetken, mutta ovat silloin sitäkin suloisempia. Näin ei tule sellaista harmittavaa oloa, että kesä lipuu varkain ohi
Hirvensalmen Taimisto ryökkääntie 8, 52550 Hirvensalmi 0500-557143 Suojaan kaikelta... Vanhin saunatyyppi maaäidin poveen, maasauna kostean löylyn syntyi uudelleeen pehmeään syleilyyn www.holvisaunat.fi p.(02) 826 0700 Uutuutena verkkokauppa, katso lisää www.kasvihuone.net Hortisteel Oy Ruotumiehentie 8, 61310 PANTTILA 040-5599333 hortisteel@netikka.fi ERIKOISKASVIEN PUUTARHAMYYMÄLÄ TARJOAA: Paljon erikoisuuksia! Katso laaja yli 2.000 lajikkeen Kuvan huone valikoimamme netistä. 09-283 585 www.jarvenpaanpihapalvelu.fi PUUTARHAMYYMÄLÄ KOTONASI Lassilan Taimisto Keskikyläntie 42a 91800 TYRNÄVÄ KEITTIÖLIINAT VERKKOKAUPASTA www.kuitukuu.fi Pihakalenteri 2013/2014 viimeiset kappaleet vain 15€/kpl (ei postituskuluja) www.omapiha.info lassilan.taimisto@dnainternet.net 040-7610658 Tilaa maksuton kuvasto netistä www.viherpeukalot.fi www.lassilantaimisto.fi Oman pihan suosikit 34 90 € + postituskulut 4,10 € Kausiherkkuja omasta pihasta 2990 € + postituskulut 4,10 € Oman pihan terveydeksi Katso lisää: www.omapiha.info Puutarha- ja sisustusputiikkinne netissä www.elsanlempituoli.fi 96 Oma piha. 4,5 x 5 m 22,5 m² RuusujaHinta yli 860,00 200 lajiketta Perennoja n. Pihamarkkinat Tilavat alumiinirunkoiset kaarikasvihuoneet tosiharrastajille ! Hyvä valikoima omena-, päärynä-, luumu- ja kirsikkapuita. Tutustu valikoimaan www.omenapuu.com tai soita ja tilaa ilmainen esite. 1000 lajiketta Vesi- ja koristekasveja Lehti-, havu- ja hedelmäpuita erittäin monipuoliset valikoimat JÄRVENPÄÄN PIHAPALVELU Näretie 2, 04480 Haarajoki puh
09-3213 211 • 0500 511 271 Oma piha 97. KOTIIN ON HYVÄ TULLA Pohjoisen kestävät koristekasvit! PIONIEN KOTI Taivassalo, p. 02 8414 838 www.pioni.. Pioniviikot 18.5.-14.7.2013 Simo puh. - 14.7. 0400287221 KESÄN SUURI KIRJA-ALE Upea kesäretkikohde! UUTTA: korkeat SUN-mallit! Alennukset jopa - 80% nopeasti ja edullisesti netistä www.puutarhakirjat.fi Puutarhakirjat.fi Särkän Perennataimisto Valtatie 925, 92210 Arkkukari (Raahe) puh. (08)263369, fax (08)263630 www.sarkanperennataimisto.fi www.tuontiukkonen.. 02 8414 838 Pioniviikot 18.5. -13 Taivassalo, p. 040 74 99 457 www.merilapintaimi.fi NEKO Minimi toimituserä 100 m² Toimitukset koko Suomen alueelle Puh. Tuontiliike Ukkonen Oy Ltd Harustie 7 B, 00980 Helsinki puh
ISSN 1459-9783 10. vsk. • lähes 4 000 sivun arkisto ilmaiseksi käyttöön www.omapiha.info —>arkisto Tilaukset ja asiakaspalvelu: Postitse Oma Piha, Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki Puhelimitse (Arkisin klo 8–16) 010 387 0880 Internetistä www.omapiha.info Kestotilaus 32,40 € Vuositilaus 37,90 € Irtonumero 6,90 € Lehtipisteistä Palvelukortti 2013 Tällä kortilla voit hoitaa tilauksesi ja osoitteenmuutoksesi. Tilaa Kestotilauksena vain 32,40 €/vsk -lehti Oma Piha palkitsee kestotilaajia • voit saada kahdesti vuodessa (toukokuussa ja syyskuussa) kukkalahjan. Jos olet jo tilaaja, merkitse asiakasnumero osoitetiedoistasi tähän__________________ Tilaan Oma Piha -lehden kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen 32,40 € / vuosikerta (tilausjakso 6 numeroa), Tilaan Oma Piha -lehden vuosikerran määräaikaisena (6 numeroa eteenpäin) | 37,90 € Tilaan Oma Piha -lehden lahjaksi määräaikaisena (6 numeroa) | 37,90 € Kestotilaajille 2 tilaajalahjaa vuodessa ja ilmainen lehtiarkisto Nyt Vuoden tilausjakso sisältää 6 painettua lehteä täynnä tuoretta lukemista ja käyttöoikeuden Internetpalveluun osoitteessa www.omapiha.info. Asiakaspalvelun sähköposti Tilauksiin liittyvät asiat tilaajapalvelu@omapiha.info Terveiset toimitukselle toimitus@omapiha.info Toimitus Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki toimitus@omapiha.info Päätoimittaja Jouko Tikkanen jouko.tikkanen@omapiha.info Lahjatilauksen saajan nimi _______________________________________ Lähiosoite _____________________________________________________ akalenteri Postinumero _____________ Postitoimipaikka _______________________ Avustavat toimittajat Puhelinnumero _________________________________________________ Saila Routio Hannele Kojo Aarno Kasvi Ulrika Tuomainen Monica Äijälä Linda Peltola Pirkko Kahila Sari Toikkanen Eija Keckman Tiina Neulaluoma Säde Aarlahti Maaria Matsunaga Eero Miettunen Ulla Miettunen Graafinen suunnittelu Taija-Tuulia Tammelin 7 vuotta oman mökkipihan muokkausta 15,- Pih Tilaan PIHAKALENTERIN 2013/2014 tarjoushintaan 15 € (ei postituskuluja) Tilaan Kausiherkkuja omasta pihasta -kirjan | 34,90 € (+ postitus 4,10 €) Tilaan Oman pihan terveydeksi -kirjan | 29,90 € (+ postitus 4,10 €) Lopetan Oma Piha -lehden tilauksen maksamani tilausjakson päätyttyä Lopetan tilauksen heti ja vielä maksamattoman tilausjakson jo ilmestyneistä lehdistä lähetetään lasku Osoitetietoni ovat muuttuneet, uusi osoite alla Toimitussihteeri Mia Oksanen toimitus@omapiha.info Kustantaja Puistomedia Oy - Suomen Omapiha Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki Ilmoitusmyynti Hannele Iskala 044 355 4304 hannele.iskala@omapiha.info Mediatiedot www.omapiha.info Tilaajan / lahjatilauksen maksajan nimi ______________________________________ Lähiosoite _____________________________________________________________ Postinumero _____________ Postitoimipaikka ______________________________ Puhelinnumero _________________________________________________________ OP 4/13 Ilmestyminen Painettu lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa: tammikuussa, maaliskuussa, toukokuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Copyright Oma piha Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Oma Piha -lehden lupaa on kielletty. Sähköinen lehti osoitteessa www.omapiha.info joka päivä 24 tuntia. Lehti vastaa ainoastaan tilaamastaan aineistosta. Kestotilaajana saat ilmaiseksi käyttöösi Oma PIHA -lehtien digitaaliset näköispainokset vuodesta 2005 alkaen. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Postimerkki Oma Piha -lehti Asiakaspalvelu Vanha Talvitie 10 C 00580 HELSINKI 98 Painopaikka Printall AS Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä ja julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta
JT Pihanhoitoa naapurin kanssa Väriä puutarhaan lehtipensailla Chelsea Flower Show 2013: parhaat ideat suoraan Englannista Ruusunmarjasose oman pihan kiulukoista Kiviportaat puutarhassa SR Värikkäät ?erennat 10 ä ä tt y ä ta?aa k ä i v i k n o n luon. Oma Piha 5/2013 ilmestyy 15.8. ?euraava??a numero??