Oma PIHA 5/2007 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ISTUTA SIPULIKUKKIA RUUKKUUN 5/2007 6,90 www.omapiha.info Ilkka Merivaaran suomalais- japanilainen piha VALON ja varjon ILOT 30 NEUVOA Aidannekasveja kosteaan varjoon syksyn istutuksiin! AARNO KASVIN vinkit: Maalaispiha JÄMSÄNJOEN varrella MATKAILUA Käsivarren Lapista Toscanaan puutarhasta nauhoja HELMI-
Aholan puutarha ja talo ovat muuttuneet moneen kertaan; varjoliljat ja maksaruohot sinnittelevät yhä talon ympärillä. 70 OMAPIHA 15 ParasPiha2007-kilpailuetenee 15 ParasPiha2006-kilpailun voittajasaikasvihuoneen 31 Kerro,mikäolitämänlehden parasjuttu! 48 Kasvipuoti 81 Seuraavassanumerossa 82 Yhteystiedot 82 OmaPiha-lehdenpalvelukortti. TEEITSE 38 Istutasipulikukkiaruukkuun Kukkia joulua tai kevättalvea varten 56 Helminauhojapuutarhasta 77 Reanmuistilista IDEOITAJAINNOITUSTA 58 KäsivarrenLapissa Karesuvannon upein piha Lasten kanssa löytyy kaikenlaisia aarteita Paahteisessa Toscanassa Venzanossa kukkivat neilikat ja kukkasipulit. 5 / 2007 Tässä numerossa ParasPiha2006 -kilpailunsatoa: Jämsäläisten Sirkka-Liisa ja Voitto Lindroosin pihamaalla runsaat kukkaistutukset kehystävät avaria jokinäkymiä. Vuorottelevat nurmikentät ja istutusalueet saavat aikaan hymyilevän maiseman. AJANKOHTAISTA 11 Lukijoidenparhaat lehtokotiloniksit 16 30neuvoasyysistutuksiin - Paras istutuskausi alkaa elokuussa 12 22 50 32 Onaikaistuttaatulppaanit 48 Kokeilemisenarvoisiatulppaaneja japerennoja MUUTTUVAPIHAJAPUUTARHA 28 Oleskelupaikallelämminpuulattia 40 Suunnittelunsalat: Valosta ja varjopaikoista on monenlaista iloa. NäyttelijäIlkka Merivaaranauttii aamiaisista puutarhassa. Perheen piha on onnistunut yhdistelmä japanilaisia vaikutteita ja suomalaista metsämaisemaa. Vaikka maa on karua, etruskien lähteen vesi ja munkkiluostarin muurien suoja ovat antaneet tilaisuuden suurenmoisen puutarhan luomiseen. 62 Loviisanvanhoillapihamailla pääseemyösvierailemaan PALSTAT 4 Suosikkikasvi 6 Lehdenkärjet 64 Omakasvini Kerrannainen sinivuokko ilmestyi pihapiiriin 65 VesaKoivukertookuvasta 66 AarnonKasvi-jaPihavinkit 76 Pihaelämää Aidannekasveja varjoon ja kosteaan maahan Tuusulanjärven taiteilijayhdyskunnansielu Juhani Aho ja Venny SoldanBrofeldt houkuttelivat ystävänsä Tuusulanjärven rannalle. Mikään ei ole niin ihanaa kuin aamiainen kesäisessä puutarhassa! 46 Mitenruusutviihtyvät parvekkeella
Jyhkeässä kivikirkossa soi herkkä cembalo. Puutarhani kasvit ovat kauniita yksikseenkin, mutta vasta niiden yhteinen sointi tekee puutarhastani orkesterin. Jaloalströmeria (Alstroemeria) Oman pihan laittajalle, kotipuutarhurille, vihersisustajalle, parvekkeella viihtyvälle. Musiikki alkaa hiljaisuudesta. Orkesterini soi hyvin. Tämän vuoden aikana pihalle on ilmestynyt laatoitettu oleskelupaikka ja kukkapenkkejä. Jouko Tikkanen omapiha. Lehti juuri sinulle. Pääkirjoitus Kansikuvassa Cembaloa sielulle Kesä-Suomi tarjoaa paljon musiikkitapahtumia. Hänen oma puutarhansa on Sipoossa maaseutuympäristössä. Konsertti kosketti sielua. Suljetaan silmät ja annetaan musiikin soida. Tekijät esillä Päätoimittaja Jouko Tikkanen on maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja valitsi pääaineekseen puutarhatieteen. Pulleakukkaiset pionit voisivat sopia trumpeteiksi. Olisivatko kärhöt huiluja. Pihaa reunustavat koivut ja kuuset ovat kumeita ääniä antavia rumpuja. Barokkisäveliä oli hyvä kuulla silmät kiinni. Daaliat eli joriinit (Dahlia x hortensis) kukkivat pitkälle syksyyn, jos ne suojataan kasvuston päälle heitetyllä pakkashuovalla ensimmäisiksi hallaöiksi. KUVA VESA KOIVU Omassa pihassa meillä on varsinkin kevätaamuisin luonnon oma konsertti. Kotipuutarhurina olen tietenkin itse kapellimestari. Kuuluisien oopperajuhlien, festivaalien ja kamarimusiikkijuhlien lisäksi on hyvin paljon pieniä tapahtumia. Hän tekee Oma Piha -lehden lisäksi ammattilehti Puutarha-Sanomia ja Tukkutori-lehteä. Istun rappusilla ja laitan silmät kiinni. Graafinen suunnittelija Taija-Tuulia Tammelin taittaa Oma Piha lehden ja Pihakalenterin painovalmiiksi. Silmät kiinni pitäen voin puikon heilautuksella saada ääninäytteen kustakin soitinryhmästä. Nuori Markku Mäkinen konsertoi tällä historiallisella kosketinsoittimella tulkiten ihastuttavasti Diderik Buxtehuden ja Johann Sebastian Bachin sävellyksiä. Joukoa kiinnostavat kirjoittaminen, puutarhanhoito ja yhteiskunnalliset asiat. Ei kuulu epävireisiä ääniä. Kukintoja korkeuksiin kurottavat nauhukset voivat olla jousisoittimia. Lehden selkeä kauneus ja monet ulkoasulliset ideat ovat Taijan ansiota. Kävin itsekin heinäkuisena arki-iltana kuuntelemassa musiikkia Sipoon keskiaikaisessa kirkossa. Tyynenä kesäiltana voin kuvitella, että puutarhassani on sinfoniaorkesteri. Vapaa-aikansa Taija viettää tallilla hevostensa parissa sekä pihalla myllertäen ja rentoutuen. Linnut, kimalaiset, soliseva puro ja tuulessa kahisevat lehdet antavat nautinnollisia hetkiä
Suosikkikasvi TEKSTI REA PELTOLA KUVA VESA KOIVU POSLIINIHYA omapiha
Pakkanen ei posliinihyasinttia haittaa. Vanhoja kasvustoja on helppo jakaa heinäelokuussa, kaupan sipuleita voi istuttaa syyskuusta aina roudan tuloon asti. omapiha. Sekä uudet Oma Piha -lehden kestotilaajat että uskolliset vanhat kestotilaajamme saavat kestotilaajan lahjana 100 kappaletta posliinihyasintin sipuleita maksamalla pelkät sipulien postituskulut 4,50 euroa. Niistä kylväytyy yhä uusia somia taimia, jotka alkavat kukkia jo parin vuoden kuluttua. Posliinihyasintin sipuleita voi istuttaa kaikkialle puutarhaan, pensaiden ja puiden alle, perennojen lomaan ja jopa nurmikolle, kunhan sipulikukkien lehtien annetaan lakastua rauhassa ennen kuin nurmea ryhdytään leikkaamaan. Jo touko-kesäkuussa posliinihyasintit ovat täynnä pulskia siemenkotia. On ihmeellistä, että sitä tapaa kovin harvoin suomalaisissa puutarhoissa. Riittää, että sipuleiden päälle tulee viiden sentin multakerros. Tilausohjeet sivulla 83. P SINTTI osliinihyasintti (Puschkinia scilloides) on helppohoitoinen, kaunis ja luotettava pikku kukka. Turkoosinsiniset juovat koristavat valkeita kukkasia; hämmästyttävä väriyhdistelmä elävässä kasvissa. Kimalaiset ja aikaiset perhoset vierailevat innokkaina kukissa. Noin kymmenen sentin korkuiset soukat lehdet työntyvät esiin lumen alta varhain keväällä, ja kukinta alkaa tavallisesti jo huhtikuussa
Kuvateos, puh. PIKNIKILLE! Sylvia Danielsson Otava, kesäkuu 2007 12 sivua ISBN: 978-91-1-21899-9 omapiha. Taulu voidaan yhtä hyvin valmistaa digitai paperikuvasta. Kirja on pullollaan herkullisia reseptejä kesäisen luonnon antimista, kuten nokkosesta ja raparperista. Maahantuoja Kalevan kukkatukku, lyhtyjä myyvät lahjatavaramyymälät, sisustusliikkeet ja kukkakaupat. Omasta kuvasta Kesän aikana kuvatun lempikukan tai maiseman voi teettää tauluksi. Eri tyyppisille piknikeille on ehdotettu omat menyyt. Taulun värien luvataan kestävän 75 vuotta. Ripustusvalmiin taulun hinta alkaen 48 . Lehdenkärjet Kiinalaiset lyhdyt TEKSTI, KUVAT ja PIIRROS Saila Routio saila.routio@omapiha.info Hämärtyvien iltojen tunnelmanluojiksi sopivat suloiset, kukkasin koristellut lyhdyt. Piknikkiä varten voi pohtia teeman, jonka mukaisesti valitaan asut, tekstiilit ja ruuat. 050 5252555 www.kuvateos.fi KUVA KUVATEOS KIRJOJEN KÄRJET RETKEN HUUMAA Piknikille! kirja kertoo hyvän suunnittelun tärkeydestä retken onnistumisessa. Lyhtyjen korkeus on 13 cm ja hinta noin 12 . Vesi herahtaa kielelle - miltä maistuisi metsämansikkasnapsi, voikukkasalaatti rapean pekonin kanssa tai pekaanipähkinä-juustopiiras. Digitulosteisiin erikoistunut Kuvateos digitoi ja painaa asiakkaan kuvan, maalauksen tai piirroksen kankaalle. Aurinkoiset kuvat kohottavat mieltä
Työpajoja on kolme: Viljasta leiväksi, Villasta langaksi ja Pellavasta langaksi. Päivän aikana voi kokeilla esimerkiksi metsäkonesimulaattoria. Perinnepäivä klo 10-15. Auringonvarjo suojasi valkeaa hipiää paahteelta. Kurssit ja tapahtumat TUNNELI VIIHTYISÄKSI 24.8.2007 Kulosaarelaiset ry on vireä helsinkiläinen asukasyhdistys. Uusille metsänomistajille on oma klinikka, josta saa perustietoa metsänhoitotöistä, hakkuista, puukaupasta ja metsäverotuksesta. Lukuisiin koteihin pääsee tutustumaan - osa on vielä remontin kynsissä - ja kaupungissa pidetään samanaikaisesti antiikki- ja käsityöläismarkkinat. Kaupunki osallistuu projektiin kohentamalla tunnelin valaistusta ja lupaamalla huolehtia sen puhtaanapidosta entistä paremmin. Kaksi vuosisataa sitten englantilaiset naiset valitsivat ilmavan kävelypuvun vaatekaapistaan, kun aikoivat kävelylle puistoon. Tänä vuonna Kulosaaren huvilakaupunginosa täyttää 100 vuotta ja juhlavuoden kunniaksi saaren puistojen kunnostukseen on saatu kaupungilta varoja. Vanhoihin puutalokoteihin ja pihoihin pääsee tutustumaan koko viikonlopun ajan. LUONNON ESTETIIKKA Tarja Rannisto Multikustannus, huhtikuu 2007 128 sivua ISBN: 978-92-8-12-1 LISÄÄ PIONEJA Pionikuume nousee myös Pohjanlahden länsipuolella. PYTINKIEN PARIS 24.-26.8.2007 Uudessakaupungissa järjestettävä vuosittainen tapahtuma keskittyy tänä vuonna puutaloasumiseen ja korjausrakentamiseen. Ruotsalainen Pioner kirja on sarja kertomuksia pionien ihailijoista ja kasvattajista ympäri Ruotsinmaata. "Aina voin päästä niin pitkälle, että minun maani on tyytyväinen siihen, mitä voin aikaansaada, mutta pitemmälle toki kantaa kunnianhimoni!", hänen kerrotaan sanoneen. PIONER Eva Robild ja Görgen Persson Natur & Kultur, maaliskuu 2007 10 sivua ISBN: 978-91-27-712-9 Hinta noin 0 omapiha 7. Tapahtumia riittää joka paikkakunnalle, kannattaa pitää silmät auki! FILOSOFISTA POHDINTAA Ihmisen ei tarvitse olla perehtynyt filosofiaan tai ympäristöestetiikkaan nauttiakseen luonnon kauneuden pohdinnasta. Akseli Gallen-Kallelaa voikin hyvin kutsua suomalaiseksi renessanssimieheksi. Lisätietoja: Seitsemisen luontokeskus, seitseminen@metsa.fi, puh. Kulosaarelaisten koululaisten maalauksista kerätään näyttely tunnelin seinille. "Minun Kulosaareni" metron alikulkutunnelin maalausprojektin avajaiset ovat 24.8.2007. Hän mukaili Italian renessanssiajan käytäntöä ja lisäsi synnyinpaikkansa sukunimeensä (Kallela). Kiehtovin on luku rouvasta, joka käyttää aikansa etsimällä vanhoja pionilajikkeita umpeenkasvaneista pihoista. Metsäpäivä klo 9-16. Kirja on höystetty ripauksella historiaa ja kasvatusohjeita. Pytinkien Paris - puutaloasumisen tapahtuma Uudessakaupungissa Järjestäjä: Uudenkaupungin Puutaloasukkaat ry www.uusikaupunki.fi/ihana METSÄPÄIVÄ 25.8.2007 Pääkaupunkiseudun metsäpäivää vietetään Espoon Tapiolassa. Yksi juhlavuonna kohennettava paikka on metroaseman synkeä alikulkutunneli. Paikka: Metsäliiton pääkonttori, Revontulentie 6, Tapiola, Espoo www.metsaliitto.fi WANHASSA WARA PAREMPI 1.-2.9.2007 Loviisan perinne- ja korjausrakentamisen tapahtuma järjestetään jo kolmatta kertaa. Vuosia sitten Vuonna 1907 Axel Waldemar Gallén muutti nimensä Akseli Gallen-Kallelaksi. Kovero sijaitsee Seitsemisen kansallispuistossa, Sisätön ja Länsi-Aureen välisen tien varrella. Kirjan tavoitteena on antaa yleiskuva siitä, mitä luonnon estetiikka on. Vuoden 1807 muotikuvaston kävelypuvussa oli kevyt mutta pitkä helma ja korkea vyötärö empire-muodin mukaisesti. 0205 64 5270 www.luontoon.fi/seitseminen, Ajankohtaista EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 8.-9.9.2007 Euroopan rakennusperintöpäiviä vietetään taas syyskuun toisena viikonloppuna. www.wanhassa-wara-parempi.fi VILJAA JA PELLAVIA 8.9.2007 Koveron tilalla Ikaalisissa pidetään perinnepäivä, jossa vanhoja työtapoja pääsee seuraamaan läheltä. Välillä voi silmiä lepuuttaa vanhan Koveron kruununmetsätorpan huikaisevan kauniissa perinnemaisemassa. Kiinnostuneet voivat lukea luvun, jossa estetiikka selitetään, sen jälkeen ryhdytään miettimään luontoon liittyviä tarinoita ja merkityksiä, taiteita unohtamatta. Tämän vuoden teema on Loviisan merellinen menneisyys ja nykyisyys. Lapset pääsevät paistamaan tikkupullaa
Huvila-kernikankaan hinta noin 13,90 /metri, leveys 145 cm. Kärkikohteet TAITEEN LUONTOPOLKU 30.6. Lehdet kerätään ilmavaan verkkoon kerroksina, joiden väliin ripotellaan vähän kanankakkarakeita, ruohosilppua tai muuta helposti lahoavaa, typpipitoista ainesta. Taiteiden yönä pe 24.8.2007 järjestetään opastettu kierros, muulloin näyttelyyn on vapaa pääsy. Hyötyliikunnastakaan ei aina jaksa innostua. Sekaan saa heittää myös havuja, kunhan ne ovat pieninä paloina. 03-6465283 www.lepaa.hamk.fi/matkailu HUMMANI HEI 11.5.-31.12.2007 Vuonna 2007 on suomenhevosen kantakirjan perustamisen 100-vuotisjuhla. Noin vuoden kuluttua lehtikomposti on valmista levitettäväksi kasvien juurelle maata lannoittamaan, kahden vuoden odotus palkitaan murealla, maatuneella mustalla kullalla. KUVA COPYRIGHT © MARIMEKKO OYJ KUVA FINLAYSON Puutarhan ruokapöydän kätevin liina on vahakankainen. Valmistus loppui kieltolakiin ja jatkui taas vuoden 1995 alussa. Lepaan kartanopuistoon voi myös käydä tutustumassa opastetulla kierroksella, hinta 5 /henkilö. Museo on auki päivittäin klo 10-17. Puutarhakierros kestää 1-1,5 tuntia. Lehtien keruu kuitenkin kannattaa, sillä niistä saa mitä parhainta kompostia. 02-7637700 www.sarka.fi HAIHARAAN RETKELLE Tampereen Kaukajärvellä sijaitseva Haiharan kartanon maisematyylinen puisto kukoisti sata vuotta sitten, vielä nytkin puistosta on jäljellä joitain käytäviä ja vanhaa puustoa. Nykyään Haiharan kartano on retkikohde, jossa voi tutustua taidenäyttelyihin, kuunnella puistokonsertteja tai viihtyä muuten vaan. Lehdenkärjet Vahakangasta pihapöydälle Puhtia lehdistä Lehtien haravoiminen ja kerääminen saattaa tuntua turhalta ja raskaalta. Lehdistä syntynyt kompostimulta on kuohkeaa ja ravinteikasta, ja se on kaikkien kasvien mieleen. Lepaan viini- ja puutarhatila, 14610 Lepaa Puh. Monia kuosin sävyistä valmistetaan kernipintaisena. Monille tuttu Maija Isolan Pienet kivet kuosi on peräisin vuodelta 1956, värit vain ovat uudistuneet. Tämän vuoden taideteosten ajatus on uudistuminen ja uudelleensyntyminen, niinpä teokset ovat luonteeltaan väliaikaisia. Viinitilakierroksia järjestetään ryhmille hintaan 35 /ryhmä + 7 /henkilö, kierros maistatuksineen kestää noin tunnin. Tekijöinä on yhteensä 25 taiteilijaa. Kuukauden taiteilija on Raimo Haverinen, jonka pronssitöitä on esillä. Pienet kivet vahakangas kevyttä puuvillaa, Marimekko, hinta noin 29,90/metri, leveys 145 cm. Finlaysonin herkullinen Huvila-kangas saa syksyn kokoelmassa uudet maanläheiset sävyt. www.tampere.fi/kulttuuri/palvelut/haihara/ www.tampere.fi/ytoteto/puisto/puistot/ haihara KUVA VESA KOIVU 8 omapiha. Päärakennuksesta vasempaan sijaitsee niin kutsuttu Runebergin mökki, joka toimii Tampereen taideteollinen yhdistys INTERI ry:n näyttely- ja myymälätilana. Maatalousmuseo Saran näyttelyssä esitellään suomenhevosen historiaa ja merkitystä maataloudessa. Kulkuyhteydet Kivinokkaan: Metro Herttoniemeen tai Kulosaareen; tai bussi 16 Herttoniemeen, josta noin kilometrin kävelymatka. VIINITILALLA HÄMEESSÄ Lepaan viinitilalla on pitkä perinne, sillä jo 1900-luvun alussa siellä valmistettiin kirkkoviinejä. Suomen maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383, 32200 Loimaa Puh. Taidepolku kiertää Kivinokan niemen vaihtelevia näkymiä, siirtolapuutarhasta rantamökkikylien kautta ikikuusikoihin. 15.9.2007 Kivinokan ulkoilu- ja virkistysalueella Helsingissä järjestetään ympäristötaidenäyttely
hä Vä sokerine n VOIKO TERVEELLINEN OLLA HYVÄÄ? Kyllä! Pakkasmarjan Marja Puree! on maukas terveyspommi Marja Puree! -sose valmistetaan ainutlaatuisella kylmäsoseutustekniikalla. mietipä sitä. Marja Puree! -mansikkasose maistuu tuoreille mansikoille ja sopii erinomaisesti aamupuuron ja murojen päälle, lettujen tai pannarin kera, jäätelökastikkeeksi ja kakkujen täytteeksi. Marja Puree! -pakastesosetta on saatavissa mansikasta, mustaherukasta, tyrnistä ja puolukasta. Seos sopii mainiosti myös kakun täytteeksi ja puurojen, murojen tai lettujen kera... Suomalaisissa marjoissa on taikaa! Lisää marjareseptejä www.pakkasmarja.fi. vaahdotetun kerman ja jäätelön kera. Lisää tuotteeseen hitunen tärkkelystä ja vettä, niin saat ihanan kiisselin. + = Tulipunainen marjasalaatti - helpoin jälkkäriresepti Suunnista kauppasi pakasteosastolle ja etsi hyllystä tuotteet: Marja Puree! -mansikkasose 200g ja Puutarhavadelma 200g. mikrossa 1 min) Marja Puree -sose ja tarjoa se kohmeisten vadelmien kanssa sellaisenaan tai esim. Sulata kotona (esim. Sose on hilloihin verrattuna vähäsokerinen, joten se sopii loistavasti välipalaksi myös sellaisenaan. Vitamiinit eivät haihdu. Vähittäiskauppapakkaukset 200 g KÄYTTÖVINKKI Entä voiko hyvä olla terveellistä. Menetelmän ansiosta marjojen kuoriosan ja siementen arvokkaat suoja-aineet, kuidut, flavonoidit ja siemenöljyt tulevat käyttökelpoisiksi
· Mitkä torjuntakeinot ovat osoittautuneet tehottomiksi. Kuvaile lisäksi pihaasi ja sen ympäristöä. Vadelmat ja mansikat maistuvat kotiloille, muut hyötykasvit ovat saaneet olla rauhassa. Määrä vaihtelee vuosittain. Kysymys sinulle TEKSTI REA PELTOLA KUVA VESA KOIVU PIIRROS SAILA ROUTIO Vielä ehdit vastata LEHTOKOTILOKYSELYYN Lukijoiden kokemuksia Kun Ulla Vanninen Tuusulasta muutti perheineen taloon yksitoista vuotta sitten, kotiloita oli jo. Voit liittää mukaan myös kuvia tuhoista ja kotiloista. Lehtokotilot ovat hankkineet itselleen huonon maineen, mutta voi niistä olla iloakin. Ehkäpä tavallinenkin tuhka tehoaisi päälle siroteltuna. Keväällä kotiloita haravoidaan, ja lapsille järjestetään kotilonkeräyskilpailuja, mikä on vähentänyt kotiloita. Samettikukat ja marjapensaat tuntuvat olevan kotiloiden herkkua. Mesurol ja keräily ovat olleet huonoja, kalliita ja aikaavieviä konsteja. Lähetä vastauksesi osoitteella: Oma Piha/ lehtokotilokysely Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki tai vastaa kyselyyn netissä: www.omapiha.info Kiitos osallistumisesta! Lahtelainen lukija kertoo, ettei uutuustuotteena kotiloiden torjuntaan tullut koivun tisle ole tehonnut kotiloihin riittävästi. Kompostin ympärys pidetään avoimena, etteivät kotilot pääse sinne talvehtimaan. Marja-Liisa Lindell Espoon Kauklahdesta kertoo, että lehtokotilot ovat levinneet alueella viidentoista vuoden ajan. Oriveteläinen Oma Piha -lehden lukija kertoo, että heilläpäin kotiloita ei ole vielä näkynyt. Nyt niitä on enemmän. Pari vuotta sitten tytär poimi muutamia ja hankki niille terraarion, joka sisustettiin viihtyisäksi. Lähes kaikki kasvit maistuvat, alppiruusut eivät onneksi ole kovin suosittuja. Kerro myös nimesi, osoite ja kunta, jossa pihasi sijaitsee. · Mitä keinoja käytätte pitääksenne lehtokotilot kurissa. Riihimäeltä kerrotaan, että lehtokotiloita on tänä vuonna tuhansittain, aiemmin kotiloita on ollut selvästi vähemmän. Kuopiolaiselle pihalle kotilot tulivat ehkä villikasvien mukana noin seitsemän vuotta sitten. Kotiloita oli ensin kilometrin päässä kävelytiellä niin, ettei niiden päälle voinut olla astumatta. · Kuinka hyvä torjuntatulos on. Hän pitää nurmikon lyhyenä ja tarkistaa, etteivät kasvit kasva liian tiheässä. Pihan reunojen kitkeminen paljaaksi ei riitä, kuivan rannun pitäisi olla useiden metrien levyinen, etteivät kotilot ylittäisi sitä. Kotilot eivät ehdi vioittaa kasveja, kun ne kerätään heti pois ja tuhotaan kuumalla vedellä. Lindell kertoo, että varikset syövät kotiloita naapurin katonharjalla ja pudottelevat kuoret kattoa pitkin alas! Lemiläisen lukijan pihalla kotiloita on ollut kolme kesää. Naapuruston rehevillä alueilla kotiloita on tasaisesti, kuivilla alueilla niitä näkee harvoin. · Milloin lehtokotilot ilmaantuivat ensimmäisen kerran pihalle. Torjuntatulos on ollut hyvä, kun jaksaa tarkistaa kasvustot säännöllisesti. Sateella neliömetrillä voi olla kymmenen kotiloa. Mesurol-etanasyötillä on saatu kohtalaisia tuloksia, mutta monet pitävät sitä huonosti lehtokotiloihin tehoavana ja ongelmallisena, jos talossa on kotieläimiä. Kolmos- tai A-olut tehoaa jonkin verran paremmin. Kerätyt kotilot poltetaan pihagrillissä. Helsinkiläisen lukijan pihalle kotilot ilmaantuivat vuosi sitten, naapuriin vuotta aiemmin. Kotilot levisivät viiden vuoden kuluessa Lindellien pihalle ja asettuivat ruttojuurikasvustoon. Hän haravoi kotilot nurmelta ja pudottaa ne kiehuvaan veteen. Kotiloneitien ja -poikien touhuiluja on ollut kiva seurata kiipeilyoksien, hiekan ja kivien sekä seepiansuomun parissa! omapiha 11. Vai mitäpä sanotte tästä: Espoolaisen Leena Raution pihassa on aina jonkin verran lehtokotiloita. Raparperi ja marjapensaat ovat kotiloiden suosiossa. Lukija Naantalista kertoo, että lehtokotilot ilmaantuivat pihaan kolme vuotta sitten, ja nyt niitä on miljoonia. · Mitä kasveja lehtokotilot ovat vioittaneet. Anja Silanen Savonlinnasta käyttää tuhkaa ja etenkin kahvinporoja kotiloiden karkoittamiseen salaattipenkistä, ja teho on ollut hyvä. Lukija kertoo, että hän upottaa ostamansa kasvit malasiiniliuokseen ennen istuttamista. Kerro parhaat lehtokotilokonstisi! Julkaisemme seuraavassa numerossa 6/2007 yhteenvedon lehtokotiloiden esiintymisestä ja parhaiksi osoittautuneista torjuntakeinoista. Julkaisemme parhaat konstit varustettuna vastaajan nimellä ja asuinpaikkakunnalla. Tupakan tuhka tappaa hyvin, kun sitä karistelee kotilon päälle, mutta kukaan ei jaksa polttaa niin paljon, että saisi kaikki kotilot hengiltä. · Paljonko kotiloita on. Ruttojuurien lehtien alapinnat tarkistetaan melkein päivittäin, ja kotilot tapetaan survaisemalla ne saappalla kovaa alustaa vasten. Kotilot reijittävät tasapuolisesti kaikkien kasvien lehtiä, mutta eivät tuhoa mitään kokonaan. Torjuntatulos on hyvä, mutta vaatii aktiivisuutta. Lindell ottaa osan lehdistä pois, jotta kasvusto tuulettuu, ja niittää ojanpenkat. Paremmin hoidetuilla tonteilla kotiloita on vähemmän. Kotilot leviävät viereiseltä tontilta pitkästä ruohikosta, jossa niitä on miljoonia. Maahan levitettynä tuhka ei tepsinyt, ei myöskään kalkki. Kerro erikseen mikäli et halua nimeäsi mainittavan lehdessä. Lukija kertoo, että Nemaslug-loismadot tuntuvat tehoavan kotiloihin multavilla alueilla, missä maa ei pääse kuivumaan liiaksi. Olutansoista muutamat lukijat kertovat, että kotilot menevät niihin, mutta ykkösolut ei vielä tapa lehtokotiloa, vaan kotilot poistuvat astioista ruokailtuaan. Kerääminen ja Ferramol-syötti auttavat, mutta naapurista tulee jatkuvana virtana uusia kotiloita. Hämeenlinnalaisessa puutarhassa ei lehtokotiloita ole toistaiseksi ollut, vaikka paikallisissa puutarhamyymälöissä niitä on näkynyt. · Kuinka paljon kotiloita on naapurustossa. Lukija Tampereelta kertoo, että heidän kukkapenkeissään on useita kymmeniä kotiloita neliömetrillä, ja kotilot yrittävät ylöspäin haravanvartta ja tuolinjalkaa pitkin. Olemme myös kiinnostuneita kuulemaan siitä, jos sinulla ei ole ollut harmia kotiloista. Lukija kerää niitä aamuin illoin ja etenkin sateen jälkeen
Hermoja lepuuttavaa. Puiden kehystämä jokimaisema on hieno varsinkin auringonlaskun aikaan. - Aina on keksittävä sellaista, mitä ei ole kellään muulla, jotakin uutta. Täällä kukkii aina jotain. Unohtuu huolet ja murheet, kun pääsen pöyhimään maata. Talvetan esimerkiksi isokukkaisia kärhöjä ruukussa kellarissa, ne ovat viihtyneet hyvin. -T Työn vastapaino johtavan koivukujan ja muut puut olemme istuttaneet itse. Ruukut on verhottu pajupunoksin. penkit. Talon pihamaalla on kaartuvaa nurmikkoa, jota rytmittävät suuret, hyvin hoidetut kukkasaarekkeet. Pihakilpailu Rannassa on rauhoittava tunnelma. TEKSTI REA PELTOLA KUVAT VESA KOIVU MAALAISPIHA joen varrella Sirkka-Liisa ja Voitto Lindroosin piha sijaitsee viljelysmaisemassa Jämsänjoen varrella Keski-Suomessa. - Sitten kun pääsen eläkkeelle, ulimme tähän kaksikymmentä vuotta sitten, tämä on miehen kotitalo, Sirkka-Liisa Lindroos kertoo. - Isot koivut ovat 1960-luvulta. Kukkapenkit laajenevat joka kevät puoli metriä. - Ihmisellä pitää aina olla jotain, mitä toivoa, ja toiveethan voivat myös toteutua, Sirkka-Liisa Lindroos miettii. Veneet puksuttavat auringossa kimmeltävällä joella. Rantaan 12 omapiha. Kultapallo ja isohirvenjuuri ovat vanhaa talon kantaa. Olen myös saanut kasveja ystäviltä. - Silloin pihamaa oli ruohikkoa. Koko ajan on suunnitelmia. - Mies hoitaa nurmikot, minä hoidan kukka- Tämä on työn vastapaino. - Kasvatan paljon siemenestä. Täytyy kokeilla kaikkea. Välillä tulee yllätyksenä tuntemattomia kasveja, ne ovat mukavia juttuja. Kun näkee kukan, tulee ajatelleeksi sen antajaa. Piha laskee joelle päin, ja puut suojaavat tuulilta talvellakin. Lindroosit osallistuivat Paras Piha kilpailuun vuonna 2006. Portaanpäässä on kukkien ympäröimä aurinkoinen oleskelupaikka
Rehevät perennapenkit ovat kauniita silloinkin, kun lehtevät kurjenmiekat ja nauhukset eivät vielä kuki. Sirkka-Liisa Lindroos on punonut itse pihan muhkeat pajutyöt. omapiha 1
Jokirannan ja peltojen avaruus sopivat hyvin yhteen loisteliaiden kukkaistutusten kanssa. Nyt on suunnitelmissa ajattelupaikka, sinne tulee penkki luumujen ja kirsikan katveeseen. 1 omapiha. - Mies on tehnyt huvimajan ja pöydät. Suuret puut kehystävät pihaa ja suojaavat sitä tuulilta, ja ne myös liittävät laajan pihan kauniisti osaksi maisemaa. Daaliat kukkivat ruukuissaan pajuaidan takana. Rauhallisesti virtaava joki reunustaa pihamaata. Tuomariston arvio kilpailupihasta Suomen Paras piha -kilpailun tuomaristo piti erityisesti maalaispihan hymyilevästä aurinkoisuudesta ja kukkarunsaudesta. - Tässä kukkivat tulppaanit ja narsissit, ja gladiolukset istutan myöhemmin kesällä narsissien päälle. - Ja näistä kukista on sittemmin perustettu minunkin pihani. - Tässä on varastomaa, istutan tähän, jos jää juuria yli, Sirkka-Liisa Lindroos näyttää. - Tämä piha alkoi heti muuttua, kun äiti tähän tuli, tytär, Iiris Kokkola nauraa. Pihakilpailu Portaanpään ruusut ja oleskelupaikan kirkasväriset perennat ovat hyväntuulinen tervetulotoivotus. Istutukset ovat selkeästi rajattuja ja kasvit hyvinvoivia, ja kekseliäs pajun ja ruukkujen käyttö antaa uusia ideoita. Avaran pihan suuret kukkaistutukset kuljettavat katseen kohti sinisenä välkkyvää jokea. perustan taas mahdottomat kasvimaat! Nyt on perunaa, sipulia, tilliä ja persiljaa. Tytärkin on oppinut siinä sivussa tekemään pajutöitä. Nämä kaikki pajukehikot ovat itse väännettyjä, niitä tulee tehtyä talvellakin. - Yksi vuosi iski tämä pajujuttu
Kilpailun muut finalistit esitellään kevään ja alkukesän Oma Piha -lehden numeroissa. Finalistit julkistetaan Oma Piha -lehden numerossa 6/2007, joka ilmestyy 25.10. - Tarvitsemme hyllyjä taimille, muuten kaikki eivät mahdu, Leena huomauttaa Olaville. Olavi Niemen orkideaharrastus on levinnyt kasvihuoneeseen. TEKSTI JA KUVA SAILA ROUTIO Paras Piha 2006 -kilpailun voittaja: Palkintona KASVIHUONE V uoden 2006 Paras Piha kilpailun voittajat Leena ja Olavi Niemi tuumasivat, että heidän pihalleen ei enää mahdu enempää kasveja, ei millään. He päättivätkin käyttää Viherpeukaloiden lahjakortin kasvihuoneen hankintaan. Jo kuolleeksi leimatusta orkideasta kohoaa uusi verso. Paras Piha 2007 -kilpailu etenee P aras Piha -kilpailun tarkoituksena on esitellä mielenkiintoisia ja kauniita suomalaisia pihoja. Voittajapiha esitellään Oma Piha -lehden numerossa 1/2008, joka ilmestyy tammikuun alussa. Tämä huone on itse asiassa ihan ensimmäinen mikä maahan tuotiin, ja saman tien Viherpeukaloiden Jari Heinonen pisti sen tulemaan meille, kertoilee Olavi. Paras Piha 2007 -kilpailuun ilmoittautuneiden pihojen joukosta on nyt valittu kolmisenkymmentä pihaa, joissa vieraillaan. Koko tulee vastaan suuressakin kasvihuoneessa, kun on innokkaista kasvinharrastajista kyse. Näiden pihojen joukosta valitaan vuoden 2007 finalistipihat. Kaikki, joiden pihoihin tuomaristo tutustuu, saavat uuden Pihakalenterin. mennessä. - Daaliat, kannat ja pasuunakukat mahtuvat ruukuissa kasvamaan keskellä huonetta, vahvistaa Leena. Oma Piha -lehden lukijat voivat osallistua voittajapihan valintaan äänestämällä suosikkipihaansa 15.11. Kesän ja syksyn mittaan esitellään myös muita kilpailuun osallistuneita pihoja. Ja ensi vuoden Paras Piha -kilpailuunhan voi ilmoittautua vaikka heti! PALKINNOT Kilpailun voittaja saa 500 euron lahjakortin Viherpeukaloihin ja muut finalistit 200 euron lahjakortin. Suuri kasvihuone on Niemien pihassa lähes välttämätön, sillä erikoisuuksien esikasvattaminen vie paljon tilaa, ja sitten pitäisi mahtua kasvattamaan ehkä viiniköynnöstäkin. - Halusimme hieman suuremman kasvihuoneen kuin mitä Viherpeukaloiden valikoimissa oli, ja heille tuli juuri sopivasti mallistoon uusi, Smaragd niminen, kymmenen neliön kasvihuone. Toivotamme onnea ja menestystä kaikille kilpailuun osallistuville! omapiha 1. Aivan ensimmäisiä kasvihuoneessa kasvatettavia ovat tiikerikukat (Tigridia pavonia), tomaatit ja kurkut sekä samettikukat. Hyvät ideat pääsevät esille, ja muutkin kuin lähimmät naapurit pääsevät iloitsemaan pihojen ihanuudesta. - Kasvihuone saatiin pystytettyä toukokuussa, aivan viime hetkellä tomaattien, basilikoiden ja perennojen taimille, jotka kansoittivat talon ikkunalaudat! Olemme huomanneet, että tässä kennohuoneessa auringon paahde ei polta kasveja, ja lämpö pysyy talvella paremmin kenno- kuin lasihuoneessa
Ajankohtaista TEKSTI JA KUVAT SÄDE AARLAHTI 30 ISTUTUKSIIN neuvoa syksyn 1 omapiha
Pionien paras istutusaika on syksyllä. omapiha 17
Kevät ja syksy ovat toistensa veroisia istutuskausia, joskin kaikkein arimpien kasvien istutus on paras ajoittaa kevääseen. Jos istutetaan kasveja paikalle, jossa maata ei ennestään ole kunnostettu, on syytä hankkia hyvää puutarhamultaa tai vähintään parantaa olemassa olevaa maapohjaa kompostimullalla. Kun istuttamisen siirtää syyskauteen, istutusalustat voi muokata kuntoon hiljalleen kesän kuluessa, ja myös pihan kesäiset piirteet ja pulmat ovat vielä tuoreessa muistissa. Kaikki istutusleikkaukset tehdään kuitenkin vasta keväällä. 18 omapiha. Lisäksi kasvit ovat valmistautumassa talven tuloon. Mutta mitä syksyllä voi istuttaa, ja miten varmistetaan taimien menestys. Syvälle kasvualustan alimpiin osiin voi lisäksi sekoittaa hidasliukoista lannoitetta, josta kasvuvoimaa vapautuu vähitellen tulevien kasvukausien kuluessa. Syksyllä istutusten tekoon jää enemmän aikaa kuin keväällä, keväällähän pitäisi ehtiä moneen muuhunkin puuhaan. Myös kestäviä perennoja ja kukkasipuleita voi istuttaa myöhään, toisinaan vielä joulukuussakin. Pitää, mikäli kasvualusta ei ole valmiiksi lannoitettua ja kalkittua. Paras istutusaika alkaa elokuusta ja jatkuu koko syyskuun ajan. Uutta multaa hankittaessa on hyvä muistaa, 10 ONNISTUUKO PENSASAIDAN ISTUTTAMINEN SYKSYLLÄ? Aidan voi hyvin istuttaa syksyllä. Tämän takia ne selviävät paremmin istutuksen aiheuttamasta järkytyksestä. 7 MILLOIN ON OIKEA AIKA TEHDÄ SYYSISTUTUKSET? PITÄÄKÖ SYKSYNKIN ISTUTUKSIA LANNOITTAA JA KALKITA? KANNATTAAKO ISTUTUKSET SIIRTÄÄ SYKSYYN? Paras aika syksyn istutuksille alkaa yleensä elo-syyskuun vaihteesta ja jatkuu läpi koko syyskuun. Esimerkiksi kuutiometristä eli tuhannesta litrasta multaa riittää kahdenkymmenen sentin paksuinen kerros viiden neliömetrin kukkapenkkiin, mutta koska multa painuu, sitä tarvitaankin ehkä puolitoista kuutiota. 1 2 MIKSI SYYSISTUTUKSIA SUOSITAAN? Syksyllä maa on lämmintä ja sää sopivan kosteaa, mikä takaa taimille hyvät olosuhteet juurtumiseen. Myös taimien istutussyvyys kannattaa tarkastaa. MITÄ KASVEJA SYKSYLLÄ EI VOI ISTUTTAA? MITÄ EROA ON KEVÄÄN, KESÄN JA SYKSYN ISTUTUKSISSA? ONKO ISTUTUKSIA VARTEN HANKITTAVA UUTTA MULTAA? Arkoja lajeja, kuten ryhmäruusuja ja köynnöskasveja ei istuteta syksyllä. Typettömiä syyslannoitteita löytyy kaikista puutarhamyymälöistä. Myös ikivihreiden lehtikasvien, kuten alppiruusujen (Rhododendron) ja mahonian (Mahonia aquifolium) istutusaika on keväällä. Lämpiminä päivinä on mukava työntää sormet multaan ja istuttaa uusia taimia sinne, missä niitä kesän kuluessa on kaivattu. Kokosimme yhteen 30 kysymystä vastauksineen. että irrallinen maa-aines painuu kasaan. Kaikessa istutuksessa on huolehdittava siitä, että taimilla on riittävän syvämultainen, oikein lannoitettu ja kalkittu kasvualusta. Havukasvien syysistutusaika rajoittuu elokuuhun ja syyskuun alkuun, jotta ne ehtivät juurtua ennen pakkasia. Ruukuissa kasvatettuja astiataimia voi istuttaa koko kasvukauden ajan, myös kesällä, mutta paljasjuurisia tai esipakattuja taimia istutetaan vain keväisin ja syksyisin. Keväällä hankitut lannoitteet eivät käy, sillä ne sisältävät talvenkestävyyttä heikentävää typpeä. Poikkeuksena ovat lepotilaisina istutettavat lehtipuut ja pensaat, joita voi istuttaa maan jäätymiseen saakka. Savimaata voi parantaa hiekalla. Jotta taimet juurtuisivat kunnolla, tulisi lämpötilan maassa olla vielä kymmenisen astetta lämpimän puolella. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että arvioituun määrään kannattaa lisätä ainakin puolet lisää, jotta multaa on riittävästi. Idänunikon (Papaver orientale) lisääminen onnistuu helposti leikkaamalla maavarresta 10 -15 cm pituisia paloja. Syksyn säät ovat oivallista aikaa istuttamiseen. Syysistutuksen avulla voi myös voittaa kukinnassa, sillä kevään istutukset eivät aina ehdi samana vuonna kukkaan. 8 9 PITÄÄKÖ SYKSYLLÄKIN KASTELLA? MITÄ VIRHEITÄ ISTUTUKSESSA VOI TEHDÄ? Vanhan opinparren mukaan istutuksen yhteydessä taimet kastellaan aina vaikka istuttaisi sateella järveen. Useimmat pulmat syntyvät siitä, että istutuksen valmistelutyöt on lyöty laimin
Olennaista on huolehtia, että taimien juuret eivät pääse kuivumaan ennen kuin ne istutetaan maahan. Jos riittävää syvyyttä on vaikea muuten saavuttaa, voi kukkapenkin pengertää muuta maastoa korkeammaksi. omapiha 19. Suuria perennoja istutettaessa on kasvualustan jatkuttava yli puolen metrin syvyyteen. Rönsyt kannattaa istuttaa mahdollisimman ajoissa, viimeistään syyskuun alussa. Siperiankurjenmiekka (Iris sibirica) kukkii vuosikymmenestä toiseen, kunhan tiheä juurimätäs aika ajoin jaetaan kohtuullisen kokoisiin osiin. 11 MIKSI TAIMIEN HINNOISSA ON SUURIA EROJA? Samankin lajin hinta voi vaihdella suuresti riippuen taimen koosta ja tuotantomaasta. Istutuksen yhteydessä varmistetaan, että maan pinnalta valuva vesi ei jää makaamaan kasvin juurien ympärille, vaan imeytyy varastokosteudeksi syvempiin maakerroksiin. 14 VOIKO KIVIKKOKASVEJA ISTUTTAA SYKSYLLÄ? 16 Varsinkin kuiva ja lämmin syksy on hyvää aikaa esimerkiksi sammalleimun (Phlox subulata) ja ristikkien (Aubrieta) istuttamiseen, sillä monet kivikkokasveista kukkivat juuri kevään istutuskauden keskellä. Manner-Euroopassa tuotetut taimet ovat yleensä kotimaisia taimia halvempia johtuen pitkästä kasvukaudesta ja suuresta tuotannosta. Joskus hintaa nostavat vaikea lisättävyys ja taimivaiheen hidas kasvu. Tällöin ne ehtivät juurtua ja kehittää kukka-aiheita tulevaksi kesäksi. Jos taimia ei syksyllä voida istuttaa lopullisille kasvupaikoilleen, voi ne kotioloissa talvettaa väliaikaisessa kasvatuspenkissä. Usein mansikkamaata laajennetaan ja uudistetaan kuitenkin omista rönsytaimista. Kun ostetaan paljasjuurisia taimia, niiden tulisi olla aina lepotilaisia, eli niissä ei saisi olla vihreitä versoja ja lehtiä. 15 13 SOPIIKO SYYSISTUTUS MANSIKOILLE? VOIKO SYKSYLLÄ HANKITTUJA TAIMIA VARASTOIDA KEVÄÄSEEN? 17 MIKSI MAA ON MUOKATTAVA SYVÄLTÄ, VAIKKA TAIMIEN JUURET OVAT PIENIÄ? Kun hankitaan uusia taimia, kannattaa mansikkamaan istutus ajoittaa touko-kesäkuulle. Sellaisena toimii esimerkiksi vihannesmaalle muokattu, ilmava maapenkka, johon syksyn ja talven vedet eivät jää makaamaan. Kasvualustaa muokattaessa ei tehdä tilaa vain juurille. Ja mitä mahtavammat juuret kasvilla on, sitä näyttävämpää on myös maanpäällinen kasvu. Syksyllä istutetut aitapensaat leikataan vasta tulevana keväänä. Taimet irrotetaan ruukuistaan ja siirretään tilapäiselle kasvupaikalleen juuri ennen maan routaantumista. Kasvin juuret kasvavat usein suuremmiksi kuin arvaisikaan. Osa eteläistä alkuperää olevista taimista sopeutuu hyvin, mutta niiden kohdalla on aina suurempi riski talvivaurioiden syntyyn. 12 OVATKO PALJASJUURISET TAIMET HEIKKOLAATUISEMPIA KUIN RUUKUISSA MYYTÄVÄT KASVIT? Oikea istutussyvyys ja riittävä kastelu takaavat istutuksen onnistumisen. Paljasjuuriset taimet kasvavat elinvoimaisiksi kasveiksi siinä missä astiataimetkin, kunhan niiden hoito on hyvää. Jaettujen perennojen kukkavarret on hyvä leikata pois, ja lakastuvia varsia voi muutenkin lyhentää. Alle metrin korkuisiksi kasvaville perennoille muokataan noin 30-50 senttimetrin syvyinen kasvualusta. Kevätkukkijoiden istutustyöt onnistuvat parhaiten syksyllä, kun energiaa vievä kukintavaihe on ohi. ONKO KASVIEN OKSIA SYKSYLLÄ LEIKATTAVA ISTUTUKSEN YHTEYDESSÄ? 18 KUINKA SYVÄ KASVUALUSTA KAIVETAAN KUKKAPENKILLE? Istutusleikkaus koskee yleensä vain pensasaidaksi istutettuja taimia, jotka eivät muuten haaraudu riittävästi
- Dubbaaminen on makeeta. Näytelmä kertoo kahdesta erilaisesta pariskunnasta, ja siinä esiintyy myös paritalon puutarha. Nyt kun Yle on ulkoistanut dubbauksen, sen tekeminen ei valitettavasti enää lyö leiville. Minä olen kaikki ne mieshenkilöt. Kaksi näyttelijää, minä ja Kirsi Ylijoki, esitäm- Kivi- ja havupuutarha liittyy luontevasti rehevän niittykasvillisuuden valloittamaan puistoon. omapiha 23. - Marraskuussa tulee ensi-iltaan näytelmä "Auvola" teatteriravintola Albergassa. Ilkka Merivaaran kotipihalla perisuomalaiset koivut sopivat hienosti yhteen japanilaisvaikutteisten istutusten ja kivipolkujen kanssa. tehnyt vuodesta 1996. Kun kolme henkilöä juttelee keskenään, sitä on kiva tehdä
Ei yhtään enää! Näyttelijä Ilkka Merivaara viihtyy pihalla. - Puutarha on kyllä suhteellisen helppohoitoinen, Ilkka toteaa. Kun viimeinen kivi nuijittiin paikalleen, nuija halkesi. - Siinä oli vain nurmikko ja etupihalla yli 70 koivua, joiden alla kasvoi sammalta ja kortetta. Me etsimme taimitarhoista sopivan mallisia yksilöitä, Sanna kertoo. -Soitin Ollille Sannan mahan läpi Love me Tenderia, se oli eka biisi, jonka opettelin soittamaan ukulelella, Ilkka kertoo. - Keväällä menee pari päivää kun pannaan se kesäkondikseen. Sanna joka toinen vuosi ostaa jotain kasveja. - Riittää, kun aluksi kuuntelee ammattilaisten neuvoja. Syksyllä on haravoimista, kun koivunlehdet otetaan pois ikivihreiden kasvien päältä. - Periaatteessa sekä minä että Sanna olemme kaupungin keskustassa viihtyviä ihmisiä, mutta kyllä puutarha kesäaikaan on hieno. Siitä se sitten lähti. Seppelvarvun pienet kukat ovat somia, kun niitä tarkastelee läheltä. Kasvua ja kasvun säätelyä - Japaninmarjakuusi on suosikkini, sen oksien kerroksellisuus on nasta. Kun aamiaisen on saanut pöytään, on appelsiinimehu ja kuuma kahvi, mikään ei ole niin ihanaa. 26 omapiha. Sitten lopetettiin. - Polkujen kivet hakattiin paikalleen kahtena vuonna kuminuijalla. Jouluaattona kun polttaa sikarin talvivarusteissa, tuntuu vähän hassulta istua lumihangen keskellä ison sikarin palaminen kestää kolme varttia. Yhden pensaan leikkaaminen ja hoitaminen, elävän kasvin hoitamiseen keskittyminen tekee hyvää. - Seppo roudasi järjettömät määrät kiviä ja multaa, ja kasvualustojen alla on paksut sorapatjat ja suodatinkankaat. Nykyään saatetaan pahimpina kuivuuskausina kastella kerran läpimäräksi, ja sitten ei muuta. " Suunnitelman teettäminen oli järkevä temppu. " nen silloinen aviomiehensä Seppo rakensivat puutarhan itse, siihen meni useampi vuosi, Ilkka kertoo. - Linnantuhkapensas (Cotoneaster x suecicus) on leikattu kiilamaiseksi. Kun niihin tulee talvivaurioita, ne ovat ensin pahan näköisiä, mutta sitten niistä tuleekin hienon muotoisia. - Tätä pihaa kasteltiin alkuaikoina järkyttävät määrät. Toinen, puolimetriseksi kasvanut ja hienosti muotoiltu, kuoli yhtäkkiä, kun savi pääsi nousemaan pintaan. - Suunnitelman teettäminen oli järkevä temppu. Kasvivalinnat ovat olleet hyvin onnistuneita. - Piha oli alun perin savimaata, Sanna Lukander muistelee. Yhtenä vuonna karsin niin rajusti, että pelkäsin että puu kärsii, mutta se pitikin siitä. - Valkoinen talo nurmikon keskellä näytti jotenkin niin aukealta, että halusimme jotakin muuta. - Karsin ja siistin alaspäin roikkuvia oksia, jotta kaikki oksat pyrkisivät ylös. Aluksi toteutimme kiltisti suunnitelmaa, sitten piha on lähtenyt muovautumaan omien mieltymystemme mukaan. - Tämä piha on esimerkki siitä, ettei tarvitse osata yhtään mitään, kun aloittaa pihan rakentamisen, Sanna sanoo. - Kartiovalkokuuset ovat ostettaessa virheettömän kartiomaisia. Aluksi istutimme kaksi tuijaa näkösuojaksi. - Olen lopettanut tupakanpolton, mutta poltan silloin tällöin hyvän sikarin puutarhassa. Tekeminen tuntui ehkä työltä, mutta tulos on ihan hyvä
Leikkimökki on puiden ja pensaiden suojassa. Köynnöshortensian kukka omapiha 27
Kestopuuta on nykyisin tavallisen vihreänsävyisen lisäksi myös ruskeaa. Noin yhden senttimetrin levyiset raot ovat tavallisimpia, mutta silloin on vaarana että putoilevat haarukat ja veitset vilahtavat lattian alle. Jotta rikkaruohot eivät rehevöityisi lattian alla, pohjimmaiseksi levitetään sorakerros, jonka avulla lattia saadaan myös vaakasuoraan. Jos lattia valmistuu syksyllä, se maalataan vasta seuraavan vuoden alkukesällä kuivalla säällä. Lattialaudaksi käytetään lievemmin kyllästettyä AB-luokan kestopuuta. Puulattia on helpompi rakentaa kuin kivipinnoite, koska puu ei vaadi tukevia perustuksia. Pitäähän joskus ehtiä nauttia puutarhasta. Pintakäsitelty kestopuu on helpompaa pitää puhtaana ja se kestää jonkin verran pidempään. Viimeistään rakennusvaiheessa mietitään, kuinka isoja rakoja lautojen väliin jätetään, vai tehdäänkö umpinainen lattia. Ellei ole mahdollisuutta tulostaa opasta internetistä, oppaita voi myös tilata Kestopuu Oy:ltä, PL 270, 00181 Helsinki. Muita puulajeja Puutarhan puulattian voi rakentaa myös kyllästämättömästä puusta. Lattian ei tarvitse olla suorakulmainen eikä lattialautoja tarvitse asetella lattian muodon mukaan. Kestopuuta on kahta eri luokkaa. Keväällä rakennettua kestopuulattiaa voi käsitellä loppukesällä puuöljyllä tai kuultavalla puunsuojalla. Piha muuttuu TEKSTI, KUVAT JA SUUNITELMAT MONICA ÄIJÄLÄ Puutarhan puulattia saa uusia ulottuvuuksia, kun sen reuna on aaltoileva. Lämmin PUULATTIA puutarhaan Oleskelualueet muodostavat yhä tärkeämmän osan pihaa. Kuusikulmainen alue sopii mainiosti pyöreän puutarharyhmän alle. Soran alle on hyvä levittää myös suodatinkangas. Kestopuu Suurin osa puutarhaterasseista ja portaista rakennetaan kestopuusta, joka on kyllästettyä mäntyä. Kestopuuta voi pintakäsitellä samalla tavalla kun muita puumateriaaleja, mutta vasta sitten, kun puu on kuivunut. Vihertävä kestopuu harmaantuu muutaman vuoden päästä. Varsinkin jos lattia liittyy taloon, saadaan käyttökelpoisia neliöitä ja monimuotoinen lattia käyttämällä lattian ulkoreunoilla 45 asteen kulmia tavallisten suorien kulmien sijaan. Lattian kulmat voi myös pyöristää tai antaa reunalle aaltoilevan muodon. A-luokan kestopuuta käytetään lattian alapuolisiin tukirakenteisiin, jotka ovat kosketuksessa maan kanssa. Kun oleskelualuetta suunnitellaan, mietitään, valitaanko pintamateriaaliksi puu vai kivi. www.kestopuu.fi sivuilta löytyy käteviä rakentamisoppaita puutarhan rakenteisiin. Laudat voidaan sitten sijoittaa samaan linjaan lattian vinon kulman kanssa. Puuta on myös helpompi työstää. P uulattian muotoja ei rajoita muu kuin oma mielikuvitus. Tunnetuin materiaali 28 omapiha
Graniitti- ja puupinta ovat samassa tasossa. Teak on tyylikäs, arvokas ja kestävä materiaali puutarhan puulattiaan. omapiha 29. Amattitaitoisen piharakentajan taidonnäyte
Tammi on toinen kova ja lahoamaton perinteinen laivanrakennuspuu, josta voi rakentaa arvokkaan puulattian. Se on kuivana lahonkestävä, ja sitä käytetään muun muassa hirsimökkien sekä kattopaanujen materiaalina. Eksoottisempia puulajeja puutarhan puulattiaan ovat arvokas, kestävä ja kauniin puna- Perinteinen puutrallilattia on kaunis ja helppo rakentaa. ruskea teak sekä tummanruskea merbau. Meillä lähinnä puistopuuna kasvava douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii) on myös hyvä ja kestävä puulaji ulkorakenteisiin. Tavallinen haapa sopii myös puutarhan lattian rakentamiseen. Lattian maakosketuksiin tuleva tukirakenne kannattaa silti rakentaa A-luokan kestopuusta, vaikka itse lattiaan käytettäisiin jotain muuta puuta. 30 omapiha. Uhanalaista merbauta käytetään myös parkettilattioihin, mutta sen käyttöä ei nykyään suo- sitella, sillä siitä ei tällä hetkellä liene saatavana kestävän kehityksen mukaisesti viljeltyä puuta. Haavalla on suotta huono maine rakennuspuuna. " Vain mielikuvitus on rajana. " Terassiin saa kauniita yksityiskohtia latomalla lattialaudat vinottain terassin reunoihin nähden. Aaltoileva puukäytävä Merbaupuu on öljyttynä tummanruskea. Muumimaailman puukäytävä on puusepän taidonnäyte. on lehtikuusi, jota on perinteisesti käytetty myös veneiden, siltojen ja laitureiden rakentamiseen. Molemmat puulajit öljytään usein vuosittain, jotta ne eivät harmaantuisi, mutta ne kestävät hyvin ulkonakin, vaikka niitä ei öljyllä käsiteltäisikään. Douglaskuusen puuainesta kutsutaan myös nimellä Oregon-mänty
Lempitulppaaneja kannattaa vaalia ja hoitaa. omapiha 33. Tulppaanit, nuo kevään räiskyvissä väreissä kukkivat kaunottaret, ovat paljon muutakin kuin suuria kukkia ja räikeitä värejä. Jotkut tulppaanit ovat hempeitä, romanttisia, pieniä tai jopa vaatimattomia. Joukkoon mahtuu sukujuurillaan ylpeileviä aristokraattejakin
Sinne ruukut voi tuoda huhtikuussa, lasitetulle parvekkeelle usein paljon aikaisemminkin. SA SA 38 omapiha. Useimpia muitakin kevätsipuleita voi hyötää eli kukittaa tavallista aikaisemmin, kunhan sipuleille annetaan hiukan enemmän juurtumisaikaa. Syyskuun ruukutukset voi ottaa helmi-maaliskuussa lämpimään huoneeseen. Erityisesti joulua varten käsitellyt hyasintit, joulutulppaanit ja tasetit saa kukkaan jo parin kuukauden juurrutuksen jälkeen. Versoja ja nuppujen kehittymistä on hauska seurata myös parvekkeella. Tee itse TEKSTI REA PELTOLA KUVAT VESA KOIVU JA SÄDE AARLAHTI SIPULIKUKKIA ruukkuun S ipulikukkia voi istuttaa syksyllä ruukkuihin ja viedä ne viileään paikkaan juurtumaan
Multa pidetään kosteana. Kun päällimmäiset sipulit ovat kasvattaneet noin viiden sentin mittaiset versot, joiden sisällä tuntuu pullistumana kukkanuppu, ruukun voi tuoda lämpimään huoneeseen. Kastelua jatketaan, niin että multa pysyy tasaisen kosteana. 7. 8. Versot vihertyvät nopeasti aurinkoisella ikkunalla, mutta lisävalo, vaikkapa matalalle ripustettu loisteputki, auttaa kukkasia kasvattamaan tanakat varret. Kerroksittain istutetussa ruukussa kukkivat ensin aikaiset pikkusipulit, ja niiden jälkeen myöhäisemmät kukkijat, kuten tulppaanit. omapiha 39. Pikkusipulit, kuten idänsinililjat (Scilla) tai helmililjat (Muscari) asetellaan mullan pinnalle sipulinkärkien väliin. Pienetkin sipulit peitellään mullalla, niin että vain niiden kärjet jäävät pilkottamaan esiin. 4. 5. 6. Kolmanneksi ja samalla päällimmäiseksi kerrokseksi edellisten pikkusipuleiden kärkien lomaan asetellaan lyhytvartisten pikkusipuleiden sipuleita ja mukuloita, esimerkiksi kevätsahrameita (Crocus) tai posliinihyasintteja (Puschkinia). Päällimmäiset sipulit peitellään noin viiden sentin paksuisella multakerroksella. Lopuksi ruukku kastellaan perinpohjaisesti ja viedään viileään, noin + 2 - +9 asteiseen kellariin tai varastoon. Nyt istutetaan toinen kerros sipuleita. Multa painellaan tiiviisti varovaisin sormin. 1. 2. 3. Noin kymmenen sentin paksuisen kevytsora- ja multakerroksen päälle asetellaan kookkaita tulppaanin (Tulipa), narsissin (Narcissus) tai hyasintin (Hyacinthus) sipuleita sen verran harvaan, etteivät sipulit kosketa toisiaan. Isot sipulit peitetään mullalla, niin että vain sipulien kärjet jäävät pilkottamaan
40 omapiha
Vesi elävöittää heijastamaansa valoa. Pihalla valon kulkua ohjailevat puut ja rakennukset. Entä keskikesän paahde, onko siltä suojaa. Valon kulkua kannattaa tarkkailla, ensimmäisistä aamun säteistä iltamyöhään saakka. Aamu- ja iltarusko ovat usein puutarhan kaikkein kauneimpia hetkiä. Pääsevätkö aamun ja illan tärkeät auringonpilkahdukset kulkeutumaan puutarhaan. Puutarhasuunnittelun salat TEKSTI, KUVAT JA KUVITUS SAILA ROUTIO Puiden lehdet siivilöivät valoa ja luovat vihreää tunnelmaa. Kesällä valoa on öin ja päivin, ja keskipäivän aurinko on niin korkealla, että se valaisee pimeimmänkin varjopaikan. Matalalta tuleva lämmin valo kannattaa päästää puutarhaan. Oma Piha -lehden PUUTARHASUUNNITTELU -SARJA JATKUU Artikkelisarjassa kurkistamme pihasuunnittelun mystiseen maailmaan. Aiemmat osat: Osa 1 (Oma Piha 3/2006) Miksi suunnitella. Talvella valon puute vaivaa, kun vähäisten ja matalien valonsäteiden voima ei riitä kirkastamaan maisemaa. Luonnonvalosta kannattaa myös nauttia. Pihan valomaailma ei koostu pelkästään sähkölampuista, vaan myös auringon kierrosta. Kuvassa punatammi (Quercus rubra). Osa 2 (Oma Piha 4/2006) Puutarhan rytmi Osa 3 (Oma Piha 5/2006) Kasvimaailman korkeuksista Osa 4 (Oma Piha 1/2007) Kylmää ja kuumaa väriä Osa 5 (Oma Piha 2/2007) Rikkaruohojen kanssa sinuiksi Osa 6 (Oma Piha 3/2007) Rinne on mahdollisuus Osa 7 (Oma Piha 4/2007) Paikan henki Osa 8 VALON merkitys V alo liikkuu Suomessa ääripäästä toiseen. Rakennukset on hyvä sijoitella tontilla niin, omapiha 41. Alhaaltapäin valaistu puu kuvastuu tumman veden pinnasta. Portinpieleen sijoitettu valaisin voi olla koristeellinenkin, parhaimmillaan se sointuu talon tyyliin ja pihan materiaaleihin. Pihan valaistuksen ja valon kulun suunnittelussa kannattaa miettiä kumpaakin puolta, niin talven pimeyttä kuin kesäpäivääkin. Pihan valaistus ei ole pelkästään sähköstä kiinni, vaikka lampuillakin on tehtävänsä
Talvella vaahteran lehvästö ei pimennä puutarhaa, keväällä puu puolestaan valaisee pihan pirteän kellanvihreillä kukillaan. Ne voi harventaa valoisuuden lisäämiseksi mutta myös siksi, että niillä olisi tilaa kehittyä kauneimpaan muotoonsa. Mikäli tontin koko antaa myöten, voi harkita muutaman puun istuttamista. Parimetrinen puu ilahtuu Matalaan pihamuuriin upotettu valo korostaa muurin vieressä kasvavaa pensasta. saamastaan tilasta ja alkaa pikkuhiljaa kasvattaa oksiaan sivulle päin, kaunistuen vuosi vuodelta. Etelässä on lisäksi pitkä rospuutto, jolloin ympäristöä ei korista mikään puiden lehdet ovat pudonneet, mutta lunta ei vielä ole, ei edes huuruisia oksia pihaa kaunistamassa. Vaahtera on hyvä esimerkki puusta, joka leviää siemenestä ja muodostaa tiheää, mitäänsanomatonta vesakkoa. Puiden ja pensaiden varjo on oikeastaan puolivarjoa, joka suo helpotusta auringon paahteeseen. Puita kaadetaan usein liikaa, kaikki kerralla. Usein käytetty korkea lyhtypylväs sopii harvoin puutarhaan. että ne päästävät valon ohitseen tärkeinä hetkinä, kuten illalla, jolloin on usein aikaa oleskella pihalla. Valon ja lämmön kaipuu pimeänä kautena on suuri, sillä valo merkitsee turvaa. Aamun ja illan matalat säteet 42 omapiha. Puut varjostavat liikaa oikeastaan vasta silloin, kun ne kasvavat hyvin tiheässä. Kodin valaistut ikkunat ja pihan valot vetävät alkukan- Aamun ja illan taikaa Auringon valo herättää kukkien värin hehkuun, mutta kaunein valo ei suinkaan ole suora, kova keskipäivän valo. Aurinkoa tarvitsevat kukat kasvavat täydessä varjossa honteloiksi eivätkä kuki. Puiden lävitse valo siivilöityy kauniisti. Rakennukset langettavat syvän pimennon, jossa viihtyvät ainoastaan varjopaikan kasvit. Oleskeluryhmän sijoitus mietitään niin, että paikkaan paistaa ilta-aurinko, ja että samalla saa ihailla valon taittumista kukkien terälehdistä. Lähes kaikki kukat ovat kauneimmillaan vastavalossa. Talvella Pimeä kausi kestää Suomessa kauan, noin 4000 tuntia vuodessa. Tontin kulmalla kasvavaan tiheikköön voisi jättää ainakin yhden puun pystyyn, useammankin, jos vesakon ala on suuri. Yksittäisenä puuna vaahtera on kuin eri kasvi, kerrassaan upea muodoltaan ja olemukseltaan. Päivänvalon pääsy sisälle rakennuksiin on syytä myös varmistaa, sillä aurinko lämmittää huoneet ilmaiseksi ja energiavaroja kuluttamatta. Varjoa puun avulla Keskikesällä varjoa tarvitsevat niin kasvit kuin ihmisetkin, ja kannattaa muistaa, että varjoa on monta eri laatua. Maahan sijoitetulla kohdevalaisimella valaistaan puu tai patsas alhaalta päin. Yleisvalaisimen voi asentaa riippumaan sisääntulon katosta. Kesällä suuret lehdet suovat jo kipeästi kaivattua varjoa. saavat kukkien elävimmät sävyt esiin. Useimmille kasveille puolivarjo on eduksi
Vesi heijastaa valoa, vesipisarat siinä kuin vesiaiheen pintakin. Ensin mietitään, mihin valaisulla pyritään. Vesi toimii peilinä puutarhassa. korkeudelle, mistä ne valaisevat kulkuväylän mutta eivät törrötä porrasaskelmista, jolloin niihin olisi vaara kompastua. Oikeanlaista valoa Horsmalla (Epilobium) on hyvin ohuet terälehdet. Pallovalaisin valaisee ympäristöänsä tasaisesti, mutta saattaa häikäistä silmiä. Halutaanko valaista polku, kiinnittää huomio kauniiseen patsaaseen vaiko tuoda esiin pihan muotoa ja rakennetta. Talvella pihan valaisu on järkevää turvallisuuden, kauneuden ja miellyttävän kotiintulon kannalta. Seuraavaksi pohditaan, minkälaisilla valaisimilla tulos saadaan aikaan. Portaiden vierellä olevaan seinään tai muuriin voi asentaa litteitä, seinään upotettuja valaisimia noin polven omapiha 43. Hyvä esimerkki on auringonlasku: silmiin osuva valaistus estää näkemästä taisesti puoleensa. Portaat ovat paljon turvallisemmat, jos ne on kunnolla valaistu. Alas- tai sivullepäin osoittava lamppu valaisee kohteen, esimerkiksi kulkureitin tarkemmin. Lamppujen siirto ei ole yhtä yksinkertaista kuin kasvien! Varsinkin talvinen sisääntulo on tärkeä pitää valaistuna, muuten ei pihalla näe mihin astuu. Ne läpäisevät valoa kuin lasimaalaus. Pihan sähkötyöt on kätevintä valmistella talon rakennusvaiheessa. Valaistus on paras suunnitella huolellisesti siksikin, ettei se veisi tehoa luonnon omalta kauneudelta. Niin turvallisuus- kuin kauneusnäkökohtakin on syytä ottaa huomioon ja miettiä valaistussuunnitelma loppuun asti ennen kuin johtoja aletaan asentaa. Jätkänkynttilät ja piharoihut toivottavat vieraat lämpimästi tervetulleiksi, tapaa lienee käytetty tuhansia vuosia
Valon kulkua pihalla kannattaa rauhassa tutkia eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina ennen valaistussuunnitelman tekoa. Kohdevalaisu kannattaa, kokeile rohkeasti! Valon voi suunnata alas- tai ylöspäin, tai sivulle. Rusotuomipihlaja (Amelanchier lamarckii) sopii hyvin pienen puutarhan katseenvangitsijapuuksi. Puolivarjossa viihtyvät monet kasvit. Kasvien läpi siivilöityy kaunis valo, joten kaikkia puita ei suinkaan pidä kaataa auringon tieltä. Lähellä valonlähdettä kasvavat lehdet pysyvät syksyllä vihreinä pitkään. Talvella valaistus on tärkeä tervetulotoivotus niin omalle väelle kuin vieraillekin, valo lisää myös turvallisuutta. Sirot, vaakasuoraan kasvavat oksat korostuvat, kun puu valaistaan alhaaltapäin. omapiha 45. Valon läikikäs leikki varjoliljojen (Lilium martagon) kukilla on kaunista katsottavaa. Suunnittelun jyväset: Pihan valomaailman luovat valaisimet ja luonnonvalo yhdessä. Luonnonvalon kierto toimii pihan päävalaistuksena
Venzanon taimitarha on silti kasvanut keitaaksi keskellä villiä Länsi-Toscanaa Italian keskiosassa. V ehreällä kukkulalla, Toscanan sydämessä sijaitsee etruskien monituhatvuotinen kaupunki Volterra. He asuivat sisämaassa Firenzen ja Rooman välimailla noin 2000-3000 vuotta sitten. Etruskit kunnioittivat edesmenneitä ja rakensivat kauniita, holvattuja hautoja - kenties ensimmäiset holvikaaret maailmassa. Yksi lähteistä on Venzanossa, ja etruskit 50 omapiha. Venzanon puutarhoihin on valikoitunut Välimeren ilmaston kuivaa kesää kestäviä kasveja, kuten ranskanpellava (Linum narbonense) ja vaaleankeltainen kaliforniantuliunikko (Eschscholzia californica). VENZANO neilikoita ja etruskeja Australialaisparin haave viljellä neilikoita ja vanhanaikaisia ruusuja Toscanassa ei täysin toteutunut, sillä vain neilikat ovat osoittautuneet tarpeeksi kestäviksi kuuman auringon alla. Etruskit ovat tärkeä osa Italian monimuotoista historiaa. Joku onkin kirjoittanut graffitin kaupungin rapattuun seinään: Kolme tuhatta vuotta omaa historiaa ollaksemme osa Pisaa? Tarinoiden luostari Vähän matkan päässä Volterran kaupungista sijaitsee Venzano, entinen augustinolaisluostari oman kukkulansa kupeessa. Löytöretkellä puutarhamaailmassa TEKSTI, KUVAT JA PIIRROKSET SAILA ROUTIO Kappelin pieni kellotorni kohoaa roomalaistyylisten kattojen ylle. Volterran kaupunki kuuluu maineikkaasta itsenäisestä menneisyydestään huolimatta nykyään Pisan maakuntaan, joka näkyy esimerkiksi autojen rekisteritunnuksissa. Maisema on hyvin vehreä, sillä kukkuloiden rinteillä pulppuaa lähteitä. Etruskien kulttuuri tunnetaan rauhanomaisen ja tasa-arvoisen arkielämän arvostuksestaan. Arvonsa tuntevaa volterralaista tämä harmittaa
Venzanon sipulikukkatarhasta avautuu täydellinen toscanalaismaisema lähestyvine ukkosineen. Etualalla kukkivat unikot, niiden takana alemman terassin viiniköynnös ojentelee versojaan. omapiha 51
Sen jälkeen leikataan vajaan puolen senttimetrin paksuisia siivuja, jotka kuivataan. Luonto on syksyisin täynnä värikkäitä helmiä. Puutarhassa ja luonnossa on vielä paljon tekemistä ja ihmettelemistä. Aamupuurolla voidaan sitten muistella, miten kesällä omenapuut kukkivat ja antoivat sadon omenasosetta varten. Omenarenkaat - talven karkit Omenat kypsyvät pitkin syksyä, ja vaikka omasta puutarhasta ei löytyisi omenia, saat varmaan kassillisen joltain puutarhanomista- jalta, jolla on niitä liikaakin. Spiraali katkeaa helposti tasapaksuiksi omenarenkaiksi. Kerää marjat mieluummin puolikypsinä, jolloin ne kestävät paremmin käsittelyä. 56 omapiha. Nopeampi tapa on kuivata renkaat sienikuivurissa, saunassa, kiertoilmauunissa tai vaatteidenkuivauskaapissa. H edelmät ja marjat keitetään, kuivataan tai pakastetaan, jotta kesän vitamiineista ja aromeista saadaan nauttia koko talven ajan. Niistä voi myös tehdä maukkaita ja terveellisiä karkkeja kuivattuja omenarenkaita. Omenarenkaat syntyvät nopeasti ja hauskalla tavalla pikku laitteella, "Anders Petter Blomgrenilla", joka poistaa Punainen helminauha Helmet ja kuulat ovat pienten lasten suosiossa, sekä tyttöjen että poikien. Renkaita valmistetaan kuorimalla omena ja poistamalla siemenkota omenaporalla. Pihlajanmarjakoru voidaan kuivata käytön jälkeen. Luonnon HELMINAUHA - syksyn värit ja maut talteen Tapahtumarikas kesä on takana, kun koulut alkavat. Omenoista tehdään sosetta, mehua ja omenanpaloja pakkaseen. pihlajan- ja aronianmarjat, joilla on pehmeä keskusta. Lasten kanssa puutarhassa TEKSTI JA KUVAT MONICA ÄIJÄLÄ PIIRROS TYTTI NENONEN Pihlajan- ja aronianmarjoista syntyy kauniita helmikoruja myös pienten lasten käsissä. On sadonkorjuun aika. omenan keskustan samalla kun se kuorii ja leikkaa koko omenan spiraaliksi. Elastinen lanka soveltuu parhaiten helminauhan langaksi, myös kalastajalanka on käyttökelpoinen. Kuivaaminen huoneenlämmössä kestää monta päivää ja kerää helposti pieniä kärpäsiä. Sopivia helmiä ovat esim. Niistä saa kauniin kaulakorun lankaan pujottamalla. Renkaat levitetään ohueksi kerrokseksi uunipellille
Niitä voi myös käyttää syksyn leipomuksissa. Sen avulla syntyy helposti ja hauskasti omenarenkaita kuivattavaksi talvikarkeiksi. Langaksi sopii kalalanka tai mieluiten käsityöliikkeestä hankittava elastinen resorilanka. Paras kuivauspaikka on kiertoilmauuni tai pyykinkuivauskaappi. "Anders Petter Blomgren"-omenanviipaloijaa voi tilata pohjanmaalaiselta Blomqvistin taimistolta, joka viljelee useita harvinaisia omenalajikkeita. Työhön tarvitaan vielä isosilmäinen, tylppä neula. Keräilyretken jälkeen marjat pujotetaan lankaan kaulakoruksi, rannerenkaaksi tai vaikka hiuskoristeeksi. Käytön jälkeen korut voi kuivata muistoksi. Omenarenkaat ovat maukkaita sellaisenaan tai kuivattuna. Kuivattavat omenarenkaat levitetään ohueksi kerrokseksi uunipellin päälle. Osoite on: www.blomqvistplantskola.com. Yhteensopivat korvakorut syntyvät nopeasti pujottamalla marjoja korvarenkaisiin. Omenanviipaloija "Anders Petter Blomgren" on käytännöllinen keksintö 1800-luvulta. Kaunis tummanoranssi pihlajanmarjahelminauha sopii äidinkin kaulaan, vaikka rapujuhliin
- Omalta tontilta saa yleensä mukavasti marjaa, ahomansikkaa, viinimarjaa, vadelmaa, syötävää kuusaman marjaa, mustikkaa, puolukkaa ja juolukkaa, ainoastaan hillajänkää ei ole ihan lähellä. Koko nurmikko onkin tarkoitus uudistaa lähiaikoina. Marjaisalla rinteellä Tontilla on myös itsekseen saapuneita kasveja, mesimarja (Rubus arcticus) on tullut luonnosta. Työhulluus näkyy kukoistavissa kasveissa. Kasvien menestymisen eteen on nähty vaivaa, ja on jaksettu kokeilla, mitkä lajit menestyvät parhaiten. Tontin kulmalta lähtee kuntopolku ylös Sakkaravaaran rinteelle. Kaunis varvikko levittäytyy koivikon alla. -O 58 omapiha lemme asuneet tätä taloa ja pihaa kolmekymmentä vuotta. Silloin tuli vähän marjoja. Se kärsii kuivuudesta, edellisvuoden kesä oli yksi pahimmista. - Nauhus (Ligularia) kasvaa hyvin. Pukkaavat. Kuivia kausia varten yritän kerätä ränneistä sadevettä kasteluun, jotta kasvit jaksaisivat kukkia. Toiveartikkeli TEKSTI JA KUVAT SAILA ROUTIO PUUTARHA Risto Sikiö tuumaa, että siperianunikot kuuluvat Lapin puutarhakasveista kiitollisimpiin. Käsivarren kainalossa Istuinryhmän vieressä rehottavat nauhukset elokuussa. Koivut nimittäin tahtovat imeä kaiken veden, ne ovat todellisia puutarhakasvien vihollisia. Koivut ovat imeneet voiman myös nurmelta, joka kituuttaa puiden alla. Vanhempieni talo on tuossa vieressä, joten tämä pihakokonaisuus on kahden sukupolven työn tulos. Rinteen juurella on uusi raparperipenkki. Etupihan kivipylväät on itse koottu. Karesuvantolainen Risto Sikiö on innokas puutarhuri, "työhullu", kuten hän itse sanoo. Lapsemme ovat muuttaneet työn perässä Rovaniemelle ja Espooseen saakka - itse koen olevani onnekas, että olen saanut asua kotipaikkakunnallani, Tielaitoksella työuran tehnyt Risto kertoo. Puutarhantäyteisten vuosikymmenten aikana on kertynyt runsaasti kokemusta siitä, mikä lappilaisessa pihassa viihtyy ja mikä ei. juurensa ja vievät voiman toisilta. Onneksi se kukkii loppukesästä, kun muut jo lopettavat kukintansa. Samoin hän kuvaa edesmennyttä Ester-vaimoaan, jonka suunnittelemia ja suurelta osin rakentamiakin pihan kukkatarhat ja kivirakennelmat ovat
omapiha 59
Kompostointi on näin pohjoisessa vähän hankalaa, sillä aina jokin vaikuttaa niin, ettei komposti tahdo palaa. Peruna ei muuten ole Puikulaa, sillä se ei viihdy rinteessä, Omaa multaa Pihan perältä lähtee polku ylös vaaran rinnettä. 60 omapiha - Taimet on haettu pääosin Rovaniemeltä, täällä lähellä ei oikein ole taimitarhoja. Salaatit ynnä muut kerkiävät hyvin. " " Vanha, puinen pesukone on eläkkeellä pihan koristeena. - Keväällä rinnettä pitkin valuu paljon vettä, mutta tontin vieressä kulkeva oja johdattaa vedet muualle. Kittilän seudulla on myös jokunen kasvihuone, kuvailee. Sinikuusama leviää liiaksikin. Vihannekset kasvatetaan suoraan avomaalla. Tulipahan uusittua piha talon ympäriltä, ja samalla siinä kasvava nurmi. Risto kasvien hankkimisen hankaluutta. Keväinen kosteus toi asukkaiden yllätykseksi veden taloon, kivijalan kautta lattian alalaatalle. Joko on vääränlainen ilma tai sitten kesä on liian kylmä ja lyhyt. Runsaat hyötytarhat Riston vanhempien talon vierellä ovat porkkana- ja perunapenkit sekä marjapensaat. Tuo kivikasa on muuten tontilta kerätyistä kivistä, Risto osoittaa koivikon reunassa lepäävää vaikuttavaa röykkiötä. Ahomansikat (Fragraria vesca) viihtyvät porkkanamaan kupeessa. - Tarhamansikka (Fragraria x ananassa) ei menesty - jokunen mansikka joskus valmistuu, mutta tämä on liian pohjoista seutua. - Melkein kaikki multa on omaa kompostimultaa, vain kesäkukille on ostettu multasäkkejä. - Harmi, silloin kun rakennettiin, "neuvonantajat" olivat sitä mieltä, ettei tässä tarvitse salaojittaa, kun rakennus tulee sorapenkalle. Kasvien lisäksi tarvitaan multaa, mutta sitä tulee omasta kompostista. Lattia remontoitiin ja talon ympärille kaivettiin salaoja
Siksi perunalle tehtiin kokonaan uusi kasvumaa. edulis) leikattiin kokonaan alas, kun meinasi levitä liikaa. Talon edustalla on rekvisiittana tervatynnyri, ja kivistä kootut pylväät on Ester itse tehnyt. - Vihannekset kasvatamme suoraan avomaalla siemenestä, salaatit ja muut. - Rentukka (Caltha palustris) kasvaa täällä mäessä hyvin, kunhan muistaa välillä viskata sille vettä. - Kivi raahattiin Kilpisjärveltä, yksi suuri kivilaatta. Elokuussa pääsee korjaamaan satoa. vaan vaatisi savimaata, huomauttaa Risto. - Ruusujuuri (Rhodiola rosea) viihtyy tässä myös hyvin, se on kaunis, kun se kukkii. Sen vieressä rehottaa komea kotkansiipisaniainen (Matteuccia struthiopteris). - Saniaiselle kaivettiin iso kuoppa, ikään kuin allas joka vuorattiin pellillä, näin maa pysyy kosteana ja koivujen juuret eivät pääse häiritsemään. - Viinimarjoihin tuli äkämäpunkki, saa nähdä selviävätkö. Talon takana maakellarin vieressä on valtavan kivenlohkareen päälle asetettu vanha, puinen pesukone, joka on Esterin kotoa. Puiseen sylinteriin laitettiin pyykki, vettä ja saippuaa ja konetta pyöritettiin käsin. Rinteessä koivujen katveessa solisee vesi pieneen altaaseen. Pihassa on siellä täällä koristeita, rehevien kukkapenkkien väleissä. Vesiaihe on betonirenkaassa, ja vesi solisee altaaseen laattakiveä pitkin. Kasveille on tehty tällä pihalla mahdollisimman hyvät olosuhteet, ja ne viihtyvät. Jopa unkarinsyreeni (Syringa josikaea) viihtyy näin pohjoisessa, suojaisella pihalla. Muita menestyjiä ovat alkukesän kullerot (Trollius) ja akileijat (Aquilegia) ja varsinkin siperianunikot (Papaver croceum), jotka kukkivat upeasti kesäkuun lopulta eteenpäin. Peruna- ja porkkanamaat on tehty kohopenkeiksi, joissa on noin 40 senttiä multaa. Raparperille (Rheum rhabarbarum) on tehty syvä, laatikkomainen penkki rinteen juurelle, ja laatikko on täytetty kompostimullalla. - Entisen perunamaan valloitti korte, jota ei millään saatu hävitettyä. Olemme yrittäneet siirtää niitä tyttären pihalle Rovaniemelle, mutta siitä unikot eivät pitäneet, eivätkä sitten kasvaneet siellä. Nauhukset ja ritarinkannukset kukoistavat kompostimullassa metsän reunassa. Vesi valuu altaaseen suurta kilpisjärveläistä laattakiveä pitkin. Perunamaan takana kasvavat viinimarjat. Hyvä, että joskus kerkeää edes käymään, sanoo Risto vakuuttavasti. omapiha 61. Pumppu saisi olla voimakkaampi, sillä tykkäisin, että vettä virtaisi vähän enemmän. Ajanvietettä Kissankäpälä (Antennaria) kasvaa maanpeitteenä rinnekohdissa, ja mesimarjan lisäksi rinteissä viihtyvät kissankellot (Campanula rotundifolia). Kaikki paisuneet silmut pitää nyppiä keväällä pois ja hävittää polttamalla. - Sinikuusama (Lonicera caerulea var. - Pihatöissä menee aika niin, että mökillä ei ehdi tehdä oikein mitään. Hyvin ne kerkiävät, Risto vakuuttaa. Kasvua kannustetaan Perunamaan vieressä kukoistavat ritarinkannukset (Delphinium) ja monet ruusut, idänvirpiangervo (Spiraea chamaedryfolia), punapajuangervo (Spiraea douglasii) ja koiranheisi (Viburnum opulus)
Kaukaisin lintulauta lienee nyt Meksikossa. Itse tehty Vanhoja rakennuksia osataan nykyään taas arvostaa. Tuomme kiviä saarista yksi kerrallaan, kuvailee Leena. Hän teki iltaisin joutessaan lintulautoja ja päätyi myymään niitä Porvoon joulumarkkinoille. Kauniit, maanläheisin sävyin maalatut talot ja hyvin säilyneet pihat piharakennuksineen ovat oikea aarre. Lähes koko puutarha on kukkapenkkiä, jossa rehottavat vanhanajan perennat ja englantilaistyyliset cottage garden -kasvit. Tilavassa talossa asuvat Else ja Vesa Leivo, Vesan vanhemmat sekä perheen nuorimmainen, Elliot. Siihen Leena istuttaa perinnekasveja sekä muita lempikukkia, kuten tuoksupelargonia ja ritarinkannuksia. - Taisto tuo rannoilta meren kuljettamaa tavaraa ja tekee siitä taidetta, Leena kertoo. Pikkiriikkisessä pihassa reunuspäivänkakkaroiden täyttämät kukkapenkit kiertävät lisäksi rakennusten seinustoja, loppu pinta-ala on kivetty. Maalit on tehty itse: munatemperaa ja liimamaalia seiniin, kalkkimaalia lattioihin. Päiväkävelyllä TEKSTI JA KUVAT SAILA ROUTIO Loviisan PUUKORTTELIEN helmiä Loviisan viehättävien puutalokorttelien pihat vilisevät elämää. Kuvataiteilija Else on vastuussa talon sisätilojen taidokkaista väreistä. Odotettua muuttoaaltoa Loviisaan ei kuitenkaan syntynyt ja kerrostalot jäivät rakentamatta. Avara, lehtevä puutarha on kuin unelma romanttisine kalusteineen ja oleskelunurkkauksineen. 1970-luvulla Loviisan silloinen kaupunginarkkitehti Elmar Badermann tunnisti puutalokorttelien arvon ja määräsi alueen säilytettäväksi, yhtenä ensimmäisistä puukaupungeista Suomessa. Hidas kiveys Hiljaisuus-veistoksen ympärille on kertynyt kukkamaa. Niiden tarina alkoi, kun Taisto oli talon korjausurakan alussa Loviisassa yksin. Vuosittain järjestettävä Wanhassa Wara Parempi tapahtuma esittelee Loviisan puutaloja, ryppyisiä tai siloteltuja, jotkut vielä kesken kasvojenkohotuksen. Kadunkulmaa myötäilevä talo ja piharakennus muodostavat suojaisan pikkupihan, jossa lähes kaikki on itse tehtyä. On hienoa, että historiallisesti arvokas alue ei ole museo eikä käsityökauppojen rypäs, vaan talot ovat oikeita koteja. Hitaasti ja taidolla tehty on Loviisassa arvossaan. 62 omapiha. Keskellä pihaa seisoo reen aisasta tehty kantaaottava teos Hiljaisuus, joka syntyi kritiikkinä Yhdysvaltojen aikeeseen hyökätä myös Iraniin. Kymmenen vuotta ulkomailla asunut nuoripari kotiutui Loviisaan neljä vuotta sitten ja avasi puutarha-aiheisiin koristeisiin ja työkaluihin erikoistuneen Villi niitty -nettikaupan. Uuden kiveyksen alle laitettiin suodatinkangas. Kerran vuodessa koteihin ja pihoihin pääsee tutustumaan lähempää. H ymy nousee vähän väliä huulille; katuja tiiviisti reunustavat talot ovat ihanasti vinksallaan ja kenollaan, kukin omaan suuntaansa. Viemäröinti ja salaojitustyö imivät loputkin kivet maan sisään. Se on itse rakennettu, vähä vähältä. Moraalisesti väärän teon edessä kirkko pysyi vaiti, siitä teos ja nimi. Leivonpesän pihalla voi vilvoitella varjossa. Leivonpesässä Parin korttelin päässä, Kuningattarenkatu 8b: ssa on monen sukupolven koti Leivonpesä. Puutalokorttelien tilalle suunniteltiin kerrostalot 1960-luvulla. - Itse tehty on aina parasta, toteavat Huttuset ja viittaavat taide-esineiden ja itse korjatun talon lisäksi pihan kauniiseen ruutukiveykseen. Persoonalliset yksityiskohdat ulottuvat myös kadun puolelle, jossa itse tehdyt lintulaudat koristavat talon seiniä. Hiekkaa seulotaan tarpeen mukaan, sillä kiveys valmistuu ruutu ruudulta. Omenapuukin mahtuu juuri ja juuri mukaan. Vähältä piti, että puukaupunkia ei purettu. - Vanha piha oli painunut pahasti. Osoite Mariankatu 2a kätkee uumeniinsa taiteilijapariskunta Taisto ja Leena Huttusen
Numero yksi koristaa talon ulkoseinää. Loviisan puukorttelien persoonalliset rakennukset ihastuttavat. Wanhassa Wara Parempi tapahtuma järjestetään 1.-2.9.2007. Lisätietoja: yhteyspäällikkö Ann-Britt Felin-Aalto 0400-516032. Mukana on vuosittain kymmeniä taloja ja kiinnostavia pihapiirejä, joiden ovet ovat avoinna viikonlopun ajan. Taisto Huttusen uniikkilintulaudat on numeroitu. Nettiosoite: www.wanhassa-wara-parempi.fi Leena Huttunen vaihtaa olkikukan daalian tilalle Hiljaisuus-veistoksen juurella. Huttusten piharakennuksen ovia koristavat Leenan tekemät kranssit. omapiha 63
Sinivuokon siemenet saattavat kulkeutua kauaskin emokasvista muurahaisten mukana. Sinivuokolla on tapana kylväytyä itse ja valita sopivan varjoisa kasvupaikka, jossa ei ole kilpailua. Toivarin talon vieressä ei ole kukkapenkkiä, Senja Toivari Imatralta hämmästyi, kun viime keväänä Senjaa innostavat muutkin kasvit kuin vuokot. Tämä on jostakin syystä muuttunut matkalla. - Vähitellen se katosi. nuakertynyt jokärhöt ja ruusut, ja pensasruusuon parikymmentä joten haittaavia muita kasveja ei ole. Tertturuusutarhani on alkutekijöissä, muutaman vuoden kuluttua ruusut ovat varmaan jo mukavan kokoisia ja näköisiä. Se on perheyritys, jossa on hyvä valikoima ja laadukkaat taimet, vinkkaa Senja. Palstalla esitellään lukijoiden lempikasveja. Siemen itää hitaasti, ja noin viidessä vuodessa itämisestä kasvi vasta kukkii. jakin viisitoista. Oma kasvini TEKSTI SAILA ROUTIO KUVA SENJA TOIVARI Kerrannaiskukkainen YLLÄTYS -T oin yhden sinivuokon perennapenkkiin noin 20 vuotta sitten, Senja kertoo. Oma puutarhani on Salpausselän hiekkaharjua. talon seinustalla kasvoi sinivuokko. - On tärkeää muistaa, että luonnonkasvit tarvitsevat puutarhassa samanlaiset olosuhteet kuin missä ne kasvaisivat luonnossa, Senja tähdentää. Sinivuokko viihtyy puolivarjossa talon itäseinustalla. Kukkien avauduttua koitti uusi yllätys. - Eteläkarjalaisille puutarhureille suosittelen Tirilän puutarhaa Lappeenrannassa. Tämä sinivuokko ilmestyi pitkän matkan päähän talon viereen, ja tässä on kerrannaiset kukat! - Istuttamani sinivuokko ei suinkaan ollut kerrannainen, Senja ihmettelee. Kerro omasta kasvistasi ja lähetä kuvia toimitukselle postiosoitteeseen: Oma Piha lehden toimitus, Oma kasvini, Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki tai sähköpostilla: toimitus@omapiha.info 64 omapiha. Tällä hetkellä miistutettu, vaan kukka oli ilmaantunut sokkelin viekiehtovat kärhöjä minulle reen itsestään. Sitä ei ollut siihen - Pihapiirissäni on sekamelskassa monenlaisia kasveja, ja pidän niistä kaikista
Täyteen aurinkoon, puolivarjoon ja puiden alle varjoisaan tulvapaikkaan löytyy meidän ilmastoomme sopivia pensaslajeja, siitä ei ole huolta, vain taimien saatavuus voi tuottaa ongelmia. En aio sen estää minua suosittelemasta lukijoille koeteltuja kasvilajeja. Myös pohjaveden liikkuminen lähellä pintaa, tai ranta-alueilla jopa talvinen tulvavesi täytyy muistaa. Hän on tehnyt tunnetuksi monia uusia ja perinteisiä kasvilajeja ja jakaa auliisti osaamistaan myös kotipuutarhureille. Rannan suojakasvustot ovat kovalla koetuksella järvenrantatonteilla, jos vedenpinta muuttuu vuodenaikojen mukaan, mutta siihenkin voi varautua. Kesämökkitonteillehan halutaan usein näkösuojaa vesirajaan. Sahalininlepän kukinnoista kehittyy kesän mittaan somat kävyt. 66 omapiha. Vähätöiset, vuosi vuodelta kaunistuvat aidannekasvit antavat aikaa perennojen ja yksivuotisten tapaisten huolenpitoa vaativien tontin hellikkien hoitoon. A itaa ei tarvitse leikata vuosittain, jos lajike on valittu oikein ja maanlaatu ja valo-olosuhteet on otettu huomioon. Ruissalossa hän tekee jatkuvasti työtä entistä laajemman ja kestävämmän kasvivalikoiman saavuttamiseksi. AARNON AIDANNEKASVEJA suojaksi tuulelta ja katseilta Vahvat ja taudeista vapaat, ilmastoon tottuneet rajakasvit ovat monen tontin ja puiston kokonaisuuden pelastaja. KUVAT PASI LEINO JA VESA KOIVU Kasvi- & pihavinkit Aarno Kasvi on Ruissalon Kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri ja tuttu myös televisio- ja radio-ohjelmista. Tulva-alueilla elää luonnossa paljon pensaita, miksei sitten tulvivalla puistomaalla. Istuta vähän vaikka joka vuosi! Paras kasvu, terve lehdistö ja hyvä kukinta saadaan, jos valoisuus ja varjosuhteet huomioidaan
Kuivempaan, mutta tuoreeseen maahaan puolivarjoon voi istuttaa sahalininleppää (Alnus maximowiczii) tai sitkanleppää (Alnus sinuata). stolonifera) ja idänpensaskanukka (Cornus alba ssp. Pensasmaiset lepät ovat uutta suomalaisessa aidannelajistossa, mutta ehdottoman käyttökelpoisia. alba) sopivat hyvin istutuksiin. Sahalininleppä sietää kosteaakin maata ja pysyy kohtuullisen kokoisena ilman leikkaamistakin. Varjoisan ja kostean paikan pensaita Varjoisaan ja pohjalta kosteaan paikkaan suosittelen aidannepensaiksi tai pensasrivistöksi kanukoita (Cornus). Ne kestävät pohjakosteutta ja lumen painoa erittäin hyvin ja säilyttävät syksyllä tummanvihreät lehtensä jopa -4 -asteisten pakkasöiden jälkeen. Pensaskanukka (Cornus alba), lännenpensaskanukka (Cornus alba ssp. Kanukat kestävät tulvavettä melko hyvin vaurioitumatta. Jos valitaan kookkaita pensaslajeja, kuten sahalininleppä tai koripaju (Salix viminalis), ne kasvavat kiinni toisiinsa ja täyttävät välit tehokkaasti, niin että tarvittaessa voidaan sahailla omapiha 67
Ensin Kuopiossa, sitten Keuruulla ja Tuusulassa. Ja eipä aikaakaan, kun taloa ryhdyttiin kutsumaan Aholaksi. Hänen ihanteitaan olivat Ranskan vallankumouksen vapaus, veljeys ja 70 omapiha KUVANKÄSITTELY TAIJA-TUULIA TAMMELIN. Jo nuorena naisena Venny suuntautui kohti taiteilijan uraa, ei avioliittoon. Myös seuranneilla Pariisin vuosilla oli suuri vaikutus Vennyn taiteeseen. Silti vuosista Tuusulanjärven rannalla muodostui perheen pitkäaikaisin pysyvä koti. Myöhemmin August Soldan kutsuttiin takaisin Suomeen, ja hän toimi Suomen rahapajan ensimmäisenä johtajana. Keväällä 1897 Venny vuokrasi Vårbacka-nimisen talon, kesällä rakennusta laajennettiin Vennyn ohjeiden mukaan, ja vielä saman vuoden puolella päästiin muuttamaan. - Näin muisteli Venny Soldan-Brofeldt uuden kodin löytymistä Tuusulanjärven rannalta. A holan aika oli vain 14 vuoden pysähdys Juhani Aholle ja Venny SoldanBrofeldtille. Pekka ja Maija Halosen Halosenniemen rakennustyöt aloitettiin jo seuraavana vuonna, ja pian ryhdyttiin pystyttämään myös Suvirantaa ja Ainolaa. Nainen ja taiteilija Venny Soldanin isä August oli karjalaista sukujuurta. Venny hyväksyttiin oppilaaksi Helsingin Piirustuskouluun, opettajakseen hän sai nuoren suomalaisen maalarin, Maria Wiikin. Tuusulan Rantatien puutarhat TEKSTI JA PUUTARHAVALOKUVAT VESA KOIVU MUSTAVALKOKUVAT JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN MUSEOPALVELUT, KUVA-ARKISTO SEKÄ TUUSULAN MUSEO KUVAT MAALAUKSISTA JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEO / MUSEOKUVA Sarjan viimeinen osa Oma Piha esittelee Tuusulanjärven taiteilijakotien puutarhoja. Helsingissä Venny Soldan osallistui luontevasti samoihin keskustelupiireihin naisliikkeen myöhempien keskushahmojen, Maikki Fribergin ja Hedvig Gebhardin kanssa. Sarjan päättää on Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin Ahola. Aholan villiintyneessä puutarhassa valkovuokot kukkivat keväisin pähkinäpensaiden alla. Osa 5 AHOLA Laskeva aurinko valaisi järvelle viettävän rinteen ja vanhat riippakoivut, joiden suojassa uinui vaalea, matala rakennus, kuin kutsuen meidät luokseen. Lapsesta saakka Venny tiesi haluavansa taiteilijaksi, ja hän sai kotoa ymmärtämystä pyrkimyksilleen, tosin huolestuksen sekaista. Minne Juhani Aho ja Eero Järnefelt asettuivat, sinne kokoontui nuorten suomenmielisten seurapiiri. Näillä retkillään hän tutustui saksalaiseen Marie Mylleriin ja avioitui tämän kanssa. Opiskellessaan kemiaa Saksassa August tempautui mukaan Euroopan "hullun vuoden" 1848 vallankumouksiin ja joutui pakenemaan Amerikan Yhdysvaltoihin. Hän oli mietiskelyyn taipuvainen, musikaalinen, ja hän myös maalasi
omapiha 71
Venny piti äitiyttä onnellisena elämäntilanteena taidetta tekevälle naiselle. Postikortti Aholasta 1900-luvun alussa (lähetetty Ruotsiin vuonna 1912). Järvenpään kaupungin museopalvelut, kuva-arkisto. Venny Soldanin suomenmielisessä lapsuudenkodissa oli puhuttu ruotsia ja saksaa. Järvenpään taidemuseo / Museokuva. Lapsia ja seuraelämää Olisihan voinut luulla, että perhe, pienet lapset ja oma työ olisivat olleet ristiriidassa keskenään. Juhani Aho osallistui kirjoittamalla kotinäyttämöä varten näytelmän Pikku Ollin marjamatka. Juhani Aho oli innokas kalastaja. Seinällä näyttäisi kiipeilevän villiviini, talon seinustalla kasvaa ainakin syreeni ja ehkä myös kataja, joka oli Juhani Ahon suosikkikasveja. Venny Soldan ja Juhani Aho tutustuivat Kuopion laulujuhlilla 1891 ja menivät vielä samana vuonna naimisiin. Venny Soldan-Brofeldt: Muuri metsässä, öljy. Kuvaaja tuntematon. Ahojen aikaan Ahola oli kodikkaan näköinen yksikerroksinen talo, jota ympäröivät tallattu pihanurmi sekä vanhat pensaat ja puut. Ensimmäinen lapsi, Heikki, syntyi ennen Tuusulaan muuttoa, ja toinen lapsi, Antti, Aholassa. Skandaalinomaiset tunnelmat Juhani Ahon juuri julkaiseman avainromaanin ympärillä eivät myöskään hätkäyttäneet Vennyä. Aholan päärakennukseen tehtiin rannan puolelle vinkkeli, johon sijoitettiin Vennyn ateljee, ja hän rahoitti sen itse. Yksin-nimisessä kirjassaan Aho tunnustaa torjuttua rakkauttaan Aino Järnefeltiin. Vennyn oli helppo rakastaa lapsia, ja hän näki lasten ihanuuden ja itsetiedottoman kauneuden, kun nämä puuhasivat omissa 72 omapiha. Venny Soldan-Brofeldt sai paljon aikalaisten kiitosta kansankuvauksistaan Ateria savolaisessa talonpoikaistuvassa (1892) ja Heränneitä (1898). Pian ilmestyi hänen kirjansa Rautatie, joka sai erinomaisen vastaanoton. Se ei estänyt Vennyä lukemasta suomen sanoja kysellen Juhani Ahon Lastuja ja löytämästä niiden kirjoittajasta sukulaissielua itselleen. Muurin ja puun leikkaus ja vasemmalla olevat pensaat on aseteltu tavalla, joka voisi hyvin olla puutarhurin jäljiltä. Ja varmasti Vennyllä olikin taiteilemista siinä, miten saada aikansa riittämään, mutta se oli vain arkista hankaluutta. Reprokuva Tuusulan museo. tasa-arvo. Myöhemmin Aholan lapsiin liittyi myös Björn, joka oli Vennyn sisaren Tilly Soldanin ja Juhani Ahon lapsi. Kultakauden maalareilla oli taipumus suosia luonnonkohteita, mutta sommitella silti maalaus samaan tapaan kuin puutarhan suunnittelija sommittelee kasvillisuutta ja näkymiä. Venny oli suora, kiinnostunut toisista ihmisistä ja samalla sekä hienotunteinen että epäsovinnainen, ja hänen itsenäinen elämänasenteensa vetosi moniin. Sukulaissieluja Juhani Aho tutustui Järnefeltien sisarusparveen nuorena ylioppilaana Helsingissä, ja lasten äiti, Elisabeth Järnefelt otti hänet suojatikseen rohkaisten ja koulien häntä kirjailijaksi. Aholan aikana maalaminen jatkui, mutta rinnalle tulivat sisustaminen, laajat kuvitustyöt ja lastenkirjat. Myös ystäväpiirin lapset kokoontuivat ateljeehen harjoittelemaan ja esittämään näytelmiä, ja Venny oli tiiviisti mukana. Kuvassa on hänen veneensä Tuusulanjärven rannalla. Hän sovitti ja ohjasi näytelmiä ja laati niihin lavasteita, ja omia näytelmiäkin tehtiin
Venny Soldan-Brofeldt: Kukkia, 1944, öljy. Järvenpään taidemuseo / Museokuva. omapiha 73 OPiha200705.indd 73 2.8.2007 16:58:58. Venny Soldan-Brofeldtin rohkea sivellin ja mehevä värimaailma tuo syklaaminkukat esiin kaikessa elävyydessään
- Epäilyttäväksi arveltu kirjallisuus pantiin tynnyriin ja se naamioitiin saunan luokse. Kovin paljon ei itse Aholaa tai sen pihamaita ole kuvattu Venny Soldan-Brofeldtin teoksissa. Tuohon aikaan Juhani Aho oli maineensa Puutarha - luonnon korvike? Myös Aholassa oli perunamaa, kasvitarha ja koristeistutuksia, mutta Juhani Aho ja Venny SoldanBrofeldt eivät paneutuneet puutarhanhoitoon. Suomenmieliset koettivat vastustaa tätä kehityssuuntaa ja protestoivat ensimmäisen sortokauden aloittanutta Helmikuun manifestia vastaan. Vennyn hienoimmat maalaukset ylistävät meren ja taivaan sineä. Juhani Aho oli manifestin tunnettuja julkisia arvostelijoita, ja nyt Tuusulanjärvelläkin pelättiin tsaarin santarmeja, kotitarkastuksia ja karkotuksia. SYYSKUUN KESÄ - Lähtöjuhlaansa viettää kesä, hyvästiään heittää, parhaat lahjansa jakaa, mutta viipyy viikkokausia, niinkuin suosittu vieras, joka ei henno ystävistään erota. kukkuloilla ja kaikin tavoin juhlittu kansalliskirjailija, jolla alkoi olla velvollisuuksia joka suuntaan. Elämänkäsitys on punottu monista säikeistä, eikä yksi ajatus, hyväkään, riitä ilmaisemaan päivien täyteläisyyttä. Samoin toimii puutarhuri puutarhassaan. Ja edessä oli pitkä ulkomaanmatka, vapaaehtoinen maastapako. askareissaan. Eivätkä ystävät siihen aikaan vain pistäytyneet vaan vierailuilla oli taipumusta venyä viikoiksi. Jälkeen päin Venny muistelikin Aholan aikaa eräänlaisena kestikievarina. Järvenpään taidemuseo / Museokuva. JUHANI AHON LASTUISTA BULEVARDIN PUU - Istuessani sen alla, kahvilan edustalla, puutarhatuolilla, olen usein kysynyt itseltäni, kuinka mikään voi kasvaa ja elää siinä, missä se, ja mitä iloa siitä on sille itselleen ja muille. Suomalaisuusliikkeen keskeisten ideoiden mukaan heidänkin huomionsa kiintyi ensin yhteisen 74 omapiha. kansan ja alkuperäisen luonnon löytämiseen. - Kukapa olisi arvannut, miten monipuolisia säilöntään käytetyt lasipurkit ovat. Etenkin suomenmielisiä taiteilijoita, poliitikkoja ja muita vaikuttajia saapui yhtenään nauttimaan Aholan vieraanvaraisuudesta. Aholan ajan luonnoskirjat ovat täynnä nopeasti piirrettyjä kuvia leikkivistä ja nukkuvista lapsista. Kun Venny ja Juhani keväällä 1903 erään teatteri-illan jälkeen tulivat kotiin, he yötä vasten panivat kaikki kirjoitukset ja käsikirjoitukset lasipurkkeihin ja kaivoivat ne puutarhan maahan. Maalaispoika Pekka Halosen kasvimaat ja kypsyvät tomaatit täyttivät maalauskankaan toisensa jälkeen, ja Eero Järnefeltin maalauksiinkin ilmaantuu luonnonkukkien lisäksi koristekasveja ja kodin koko piiri. Tuusulanjärven rannalla puutarha-aatteella oli vankka kannatus alunalkaenkin, ja tolstoilaisten periaatteiden myötä siitä tuli luonteva osa koko yhteisön elämää. Tsaarin hallinto halusi elvyttää pyhää Venäjää, ja sen seurauksena Venäjän alaista Suomen Suuriruhtinaskuntaakin ryhdyttiin venäläistämään. Syy siihen ei kuitenkaan ole lapsissa vaan paremminkin siinä, että Juhani Aho veti puoleensa kaikenlaisia ihmisiä. Kansankuvaus toi mukanaan peltoja, polkuja, pyykkirantoja ja muita ihmiskätten jälkiä silloin, kun ne olivat kansan tuloksekasta työtä. Venny Soldan-Brofeldt sen enempää kuin muutkaan Kultakauden taiteilijat eivät maalanneet sattumanvaraisia kohtia suomalaisesta luonnosta, vaan he sommittelivat kohteitaan ja esittelivät kasveja siten, että kokonaisuudesta syntyi katsojalle esteettinen elämys. Mutta vielä tuohon aikaan puutarhat eivät kuuluneet sisäsuomalaiseen maalaismaisemaan. Myöhemmällä iällä myös Venny SoldanBrofeldt maalasi värikylläisiä kukkia ja kukkaasetelmia, siltikin puhuttelevimpia ovat hänen valossa ja väreissä kylpevät merenrantansa. Öiseen aikaan puutarhassa Kansallisuusaate oli levinnyt Euroopasta paitsi meille myös Venäjälle. Ja kuitenkin se kasvaa ja elää ja lehdittyy ja kukkii, ja on maailman ihanin puu niille, joille se on heidän ainoa puunsa. Aholan aikainen tuotantokin on suurelta osin syntynyt silloin, kun Vennyllä on ollut lomaa Aholasta. Oltiin valmiit ihailemaan luonnonnäkymiä ja kasveja niiden alkuperäisessä täydellisyydessä. Maalarit eivät halunneet ottaa aiheekseen toisen taiteilijan jo tekemää teosta. Venny Soldan-Brofeldt: Pojat luodolla (Porkkalasta), 1898, öljy levylle. Puutarhan yli ikään kuin hypättiin, ainakin kansallisen innostuksen kuumimpina päivinä
Puutarha on päässyt villiintymään, siellä täällä on luonnonkasvien seassa yhä puutarhakasvejakin. Eero Järnefelt Wennervirta L., Helsinki 1950 Tutustu Tuusulanjärven taiteilijayhdyskuntaan AHOLA Aholan näyttelyssä esitellään Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin elämäntyötä. - 30.9. Retretti 58450 Punkaharju Puh. Tiedustelut: 09-2719 25 87, 09-2719 2836 JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEO Kirjastokatu 8, Järvenpää Avoinna: 1.5.-30.9 ti-su 11-18 5.10.-17.12 to ja la 11-18 sekä su 12-16 -Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt -kokoelmat sekä vaihtuvia näyttelyitä. 09-8718 3461, 8718 3466 e-mail: halosenniemi@tuusula.fi www.halosenniemi.fi Järvenpää Tuusulanjärvi Suviranta Ahola Ainola KallioKuninkala Halosenniemi Tie n:o 145 Rantatie Hyrylä KULKUYHTEYDET Tuusulanjärven maisemiin pääsee helposti sekä omalla autolla että linja-autolla. Järvenpään kulttuuripolku kiertää Kallio-Kuninkalan, Sibeliusten Ainolan, Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin Aholan sekä Järnefeltien Suvirannan kautta. Suvirantaan järjestetään lisäksi muutaman kesäisen päivän aikana vierailuja ryhmille, yleensä Tuusulanjärven kamarimusiikkiviikon yhteydessä. -30.9.2007, ti-su klo 10-17. RETRETTI Eero Järnefeltin taiteen retrospektiivinen katselmus on tänä kesänä esillä Punkaharjulla taidekeskus Retretissä. Halosenniemi on avoinna 1.5.-2.9.2007 ti-su 10-18 osoite: Tuusulan Rantatie Koira ulvoo kuuta 15.5.200716.9.2007 Halosenniemen kesänäyttelyssä on esillä metsäneläimiä ja lintuja, mukana on myös kotieläimiä, lemmikkieläimiä sekä fiktiivisiä hahmoja lintu- ja eläinmaailmasta. 09-291 6685, 09-2719 2718 Ahola on avoinna 1.5. Puutarha ja kotimuseo ovat kesäisin avoinna yleisölle: 2.5. Oma Piha -lehden artikkelin myötä lukijat pääsivät kurkistamaan Suvirannan puutarhaan. Toimistosta saa tietoa myös pienemmistä konserteista, joita saatetaan järjestää kurssien yhteydessä. Kallio-Kuninkalan pihapiirissä suositaan levollista hiljaisuutta, joka antaa musiikin luomiseen tarvittavaa rauhaa. Vapaa pääsy. Osoite: Sibeliuksenväylä 57, 04400 Järvenpää Puh. 040 7272 535. 015-775 22 00 Opastukset: 015-775 22 39 Avoinna päivittäin 1.8. ti-su 11 - 18 Järvenpään museo järjestää Juhani Aho -seminaarin lauantaina 1.9.2007 klo 12 - 17 Järvenpää-talon Juhani Aho-salissa (Hallintokatu 4, Järvenpää). Opastusta kiertoajeluille Tuusulan kunnan matkailuneuvoja 09-8718 3465 Järvenpään matkailuneuvonta 09-2719 2718 omapiha 75. Tiedustelut: Keski-Uudenmaan Matkailuoppaat Tarja Vuokkovaara puh. Kultakauden taiteilijoiden lisäksi teoksia on myös nykytaiteilijoilta. KIRJALLISUUTTA Lastuja Aho Juhani, Porvoo 1950 Yksin Aho Juhani, Jyväskylä 2003 Juhani Aho Aho J. Kuninkalan musiikkikeskuksessa järjestetään muun muassa kansainvälisiä mestarikursseja. TUUSULAN MUSEO puh. Rantatien ympäristöön sopii tutustua myös jalan. Lisätietoa saa osoitteesta: Sibelius-Akatemian kurssikeskus Kallio-Kuninkala Ristinummentie 6, 04400 Järvenpää www.kuninkala.fi AINOLA (esitelty OP 2/2007) Jean ja Aino Sibeliuksen taiteilijakoti puutarhoineen on säilynyt meidän päiviimme asti. Vapaa pääsy v.2007 SUVIRANTA (esitelty OP 4/2007) Suviranta on edelleen Järnefeltien suvun yksityiskoti, eikä siis ole avoinna yleisölle. Kurssikeskuksen toimiston puhelinnumero on 09 - 2711 711. osoite: Ainolantie, 04400 Järvenpää HALOSENNIEMI (esitelty OP 1/2007) Yleisöllä on vapaa pääsy Pekka ja Maija Halosen taiteilijakotiin ja puutarhaan. Siitä tehtiin Kotitalousopettajaopiston aikaan opiston opettajien asuntola. Suvirannan ateljeessa on myös tavattu järjestää yksi konsertti. Antti, Porvoo, 1951 Boheemielämä, Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie Konttinen Riitta, Keuruu 1996 Pekka Halonen Lindström Aune, Porvoo 1957 Ahola Luukanen Niilo ja Tuovinen Eila (toim.), Kerava 2002 Nykyään Aholan päärakennus on kaksikerroksinen. - 26.8.2007 10.00 - 17.00 KALLIO-KUNINKALA (esitelty OP 3/2007) Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiö, Sibelius-Akatemian kurssikeskus ja Järvenpään kaupunki tekevät yhteistyötä, ja Kallio-Kuninkalan rakennuksissa ja puutarhassa järjestetään monenlaisia tapahtumia
Pihaelämää TEKSTI ja KUVITUS Saila Routio Tuijan leikkuu Tuijia on saatavilla monen muotoisina ja kokoisina. Tuijaa voi huoletta leikata sivuilta kapeammaksi, tai siltä voi katkaista liian pitkäksi venähtäneen latvan pois. Sammalpuutarhaan voikin tehdä polun astinkivien avulla. Moni tuskailee, kun sammalesta pitäisi päästä eroon. Sammaloitumista suosii myös sadeveden happamoituminen viime vuosikymmeninä. Elokuu on tuijan leikkaamiseen sopivaa aikaa. Sopivan ohuen styroksilevyn - esimerkiksi kodinkoneen mukana tulleesta laatikosta löytyneen - voi käyttää uudelleen astioiden eristykseksi. Jos tuija on kuitenkin kasvanut liian suureksi, sitä voi muotoilla. Tuija kestää leikkausta hyvin, aivan kuten marjakuusikin. Se muodostaa kauniin vihreän mättäikön, joka ei leikkuuta kaipaa. Ensin voi kuitenkin kysyä, miksi sammal pitäisi hävittää. Jo yhden sentin paksuinen kerros styroksia riittää, mutta ei muutamasta lisäsentistä ole haittaa, jos ruukun tila antaa myöten. Paljaan jalan voi silloin tällöin varovasti laskea pehmeälle sammalelle. 76 omapiha. Kasvin pituudesta saa leikata kerralla korkeintaan yhden kolmasosan. Suojaa juuret Metallinen istutusastia kuumenee hurjasti auringossa. Sammalta pitää toki kastella kuivana kautena, mutta niin on nurmikonkin laita. Kulkemiseen, pelaamiseen ja oleskeluun sopii paremmin nurmi, sillä sammal ei kestä askeltamista. Se kannattaa eristää vuoraamalla astia sisäpuolelta esimerkiksi styroksilla. Pihalle onkin mahdollista hankkia täsmälajike, juuri oikean kokoiseksi kasvava tuija. Styroksi suojaa kasvin juuria kuumuuden lisäksi myös kylmyyttä vastaan. Sammalta jalan alla Nurmikko sammaloituu helposti, jos maa on tiivis tai hapan
Kypsät siemenet saavat kuivua ilmavassa ja lämpimässä paikassa, ja ne säilytetään viileässä ja kuivassa. Pitäisikö olla orapihlaja-aita vaiko pihamuuri. Vastaus kysymyksiin voi löytyä pihan ympäristöstä. Kullakin aikakaudella on oma tyylinsä. Rehevissä kukkapenkeissä uusia rikkakasveja ei paljon mahdu itämään, ja kun vanhat nyhdetään pois, penkit pysyvät puhtaina kauan aikaa. Nimilaput on paras pitää mukana, harva muistaa enää keväällä, mitä pusseissa oli! Kukkatarha on hyvä käydä läpi ja kitkeä rikkakasvit. Maksaruohoa muistilista Nyt saa korjata satoa herukoista ja kirsikoista, myöhäisistä vadelmista ja aikaisista omenapuista, jatkuvasti marjovista ahomansikoista ja kasvitarhan juureksista ja vihanneksista. Kasvikset, marjat ja hedelmät ovat maukkaimmillaan nuorina, sopivan kiinteinä ja vain hetki sitten poimittuina. Happomarjapensas (kuvassa), narsissi ja liuskekivi ovat todellisia 50-luvun puutarhan aineksia, ja todennäköisesti ainakin puolet sen aikakauden pihoista ovat pensasaidan ympäröimiä muurin tai lankkuaidan sijaan. Sopisiko liuskekivi vai betonilaatta poluksi. Kypsymätön siemen voi olla vihreä tai vaalea, tavallisesti se on mehukas tai muuten pehmeä. Useiden monivuotisten kasvien ensi vuoden kukkasilmut kehittyvät elokuussa. Ellei sada, reilu kastelu auttaa hedelmäpuita, marjapensaita, syreenejä, ruusuja ja perennoja sekä sipulikukkia valmistautumaan tulevaan kevääseen. omapiha 77 Rean Mikä hehkuu kirkkaan punaisena, kun kaikki muu on nääntymässä kuivuuteen. Monet kasvit kehittävät uusia juuria loppukesällä, varsinkin jos kukkavarret ja niistä kehittyvät siemenkodat leikataan ennen jakamista pois. Kypsä siemen on usein kovahko ja tummentunut. On viisasta pitäytyä samoissa materiaaleissa kuin mitä ympäröiviltäkin pihoilta löytyy.. Siemenet kypsyvät usein noin kahden kuukauden kuluttua kukinnasta, mutta jos haluaa olla varma siemensaaliista, kasveja kannattaa käydä tutkimassa vähintään viikon välein. Varastoitava sato korjataan varovaisesti ja kolhimatta ja siirretään pian viileään ja hyvin tuuletettuun paikkaan. Muuten siemenet saattavat karista itsestään ennen kuin kerääjä ehtii paikalle. Alku- ja keskikesän kukkijoita voi siirtää ja jakaa sitä mukaa kun kukinta on loppunut. Nahkeat lehdet varastoivat vettä kuin kamelin kyttyrät. Rintamamiestalojen pihat on reunustettu orapihlajalla. Kun kukkavarren ensimmäiset siemenet alkavat putoilla, siemenkodan voi leikata ilmavaan paperipussiin ja antaa loppujen siementen kypsyä siellä. Esimerkiksi orvokin siemenet sinkoavat muuten helposti pitkin lattioita. Valkomaksaruoho (Sedum album) kasvaa alkuperäiskasvina Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa, mutta sen taimia kannattaa etsiä taimimyymälöistä koristamaan pihoja muuallakin. Pihoista löytyy omenapuita ja kasvimaan paikka. Kun terälehdet ovat varisseet, kasveja on yllättävän vaikea tunnistaa. - Maksaruoho tietenkin. Silloin sienitaudit eivät pääse varastoitavien juuresten ja hedelmien kimppuun. Hyvin matalana pysyttelevä kasvi kukkii heinäkuussa valkoisin kukin. Sopii ympäristöön Pihan kasvi- ja materiaalivalinnat tuottavat usein päänvaivaa. Ne kasvit, joista on tarkoitus kerätä siemeniä kylvettäväksi, voi merkitä silkkiruseteilla tai nimilapuilla
Nurmella pelataan krokettia ja omenapuiden väliin viritetyllä riippumatolla loikoillaan lukemassa kirjaa. Lasten puutarhaan kannattaakin järjestää sokkeloita, pelkkä tyhjä nurmikenttä ei riitä. 78 omapiha. Pihaelämää Puutarhaterveiset Englannista Englanti on pelto- ja laiduntilkkujen täplittämä maa. Niin kutsutut villieläinkäytävät ovat siksi hyvin tärkeitä. Jospa ensi kesänä antaisi ruohon kasvaa ja niittäisi sen vain pariin kertaan kesän aikana. Vaahteraa ei pidä leikata keväällä, siihen aikaan se vuotaa runsaasti mahlaa, vaan helmikuussa tai loppukesällä. Villieläinkäytävä on peltosarkojen välissä tai niityn ympärillä kasvava pensasaita, jossa viihtyvät siilit, linnut ja hyönteiset. Samantapaisia puupylväitä voi leikata lehmuksesta, vaahterasta tai orapihlajasta, ja ne voivat reunustaa tonttia yhtenäisen aidan sijaan. Käytävien verkostoa pitkin eläimet pääsevät kulkemaan paikasta toiseen kasvillisuuden suojassa. Villiä luontoa ja aarnimetsiä ei ole juuri lainkaan. Ruohonleikkuria voisi käyttää kulkureittien leikkaamiseen. Piha kutsuu leikkeihin Komeat, orjanlaakerista leikatut pylväät seisovat siististi leikatulla nurmikolla. Hyvä kun ehtii miettiä, mitä kirjaa alkaisi lukea, jos kerkiäisi. Ajatus ei aivan vastaa totuutta, sillä nurmi pitää leikata, omenapuut hoitaa ja vaativat kukat lannoittaa ja kastella. Mahtuupa osaan pensasaidoista ihminenkin sisään! Nurmi on työläs Mielikuva täydellisestä puutarhasta on usein tasainen ruohokenttä, jota ympäröivät rehevät kukkapenkit. Lapset rakastavat pylväiden ympäri juoksemista, piilosilla oloa ja hippaleikkiä. Jollakin reunalla on kenties huvimaja, toisaalla lipputanko
Kotiseutuun viittaavat asiat saattavat innostaa yhtä lailla. Maaston voi esimerkiksi muotoilla omaa silmää hiveleväksi vaikkapa Pohjois-Karjalan vaaroiksi pienoiskoossa. Sade tuo esiin kaarnan, jäkälän ja sammalen pehmeät värisävyt, kaikki ne laikut, jotka siihen ovat vuosien varrella asettuneet. omapiha 79. Chionodoxa luciliae), tai asetella siniharmaita kiviä, jotta ne muistuttavat kaukana siintäviä vaaran lakia. Ohuen köynnöksen vastapainoksi puutarhasta löytyy pahkainen puu täynnä pullistumia ja koloja. Oletko koskaan huomannut, että monen köynnöksen varsi vetäytyy spiraalille, jolloin kasvin varret kiertyvät toistensa ympäri. Kumpareiden väliin sopii pikku lampi, jonka voi nimetä vaikka Pieliseksi. Rangat esiin Lehdet putoavat, kasvien paljaat muodot paljastuvat. Kaljuudessa piilee oma kauneutensa, jota kannattaa lähteä tutkimaan puutarhaan kynän ja piirustuslehtiön kanssa. Samalla tavalla köynnös kiinnittyy tukikeppiin ja puun runkoon. Pienten kumpareiden päälle voi istuttaa sinisävyisiä, matalia kasveja, kuten kuvan kirjokevättähteä (Scilla forbesii, ent. Intohimona puutarha Moni, joka ei koe olevansa puutarhaihminen, ihmettelee puutarhurien innostusta kasveihin ja pihoihin. Tuntuu oudolta, että omapäiset kasvit, joita ei koskaan voi täysin hallita, tuottaisivat moista tyydytystä! Kasvien kasvatusta tai puutarhataidetta ei ole tarpeen tuntea täydellisesti, jotta pihaan muodostuisi intohimoinen suhde
Virtaava vesi ei samene, sillä se hapettuu. Kaktukset ovat saaneet ulkona säännöllistä kastelua ja paljon valoa. Sisään tuodut kaktusruukut voisikin asettaa pariksi viikoksi ilmavasti tukijalkojen päälle seisomaan, niin multa kuivuu mukavasti. Olut oli janojuomaa, jota tarvittiin vahvistamaan erityisesti peltotöissä hikoilevia työmiehiä ja naisia, ja humala paransi oluen säilyvyyttä. Pihaelämää Humalat salossa Huonekasvit sisään Kohta loppuu huonekasvien ulkoiluttaminen. Humalasalot ovat hauskan näköisiä niin vanhan kuin uudenkin talon pihassa. Lannoittamalla sen saattaa saada kukkimaan. KUVA SÄDE AARLAHTI Kolmesataa vuotta sitten jokaisen talon pihalla seisoi humalasalko, sillä niin määrättiin Ruotsin kuninkaan säätämässä laissa. Kuumuudessa ja auringossa sen kastumista ei tarvitse varoa, mutta sisätiloissa liika kastelu saattaa aiheuttaa kasvin mätänemisen. Kirkkaan veden solina virkistää ja rentouttaa, mutta kuinka veden saa pidettyä kirkkaana. Kaktuksen tapainen paksujalka (Pachypodium lamerei) puolestaan pitää runsaasta vedestä viettäessään kesän ulkona. Veteen putoava kasviaines, lehdet ja kuihtuneet kukat, poistetaan säännöllisesti, jotta ne eivät vajoa pohjaan ja samenna vettä lahotessaan. 80 omapiha. Humalapylväiköstä voi rakentaa hyvinkin modernin. Salkojen katveessa on mukava ihailla loppukesällä kypsyviä humalan pikku käpyjä, joita edelleen käytetään oluen maustamiseen. Kirkasta vettä Vesi tekee puutarhasta paratiisinomaisen. Valo miellyttää niitä hyvinkin, mutta kastelua on saattanut tulla hieman liikaa. Paras olisi, jos vesiaihe saisi uutta vettä vaikkapa lähteestä, silloin vesi vaihtuisi luonnostaan. Niistä voi vaikkapa rakentaa oleskelualueen ympärille pylväikön, joka hieman rajaa ja suojaa istuinryhmää. Useimmiten lähdettä ei kuitenkaan ole ja samaa vettä kierrätetään pumpun avulla. Kesän lopussa ruukut kannetaan sisälle ja tarkastetaan, ettei niiden mukana tule etanoita ja muita ötököitä. Silloin pieni vesiputous ja sopivat kasvit auttavat vettä hapettumaan. Paksujalka pitää eniten hiekansekaisesta kaktusmullasta, joka ei pidätä vettä vaan päästää sen valumaan nopeasti mullan läpi
Oma Piha 6/2007 ilmestyy 25.10. Seuraavassa numerossa mm. Kekseliäitä ratkaisuja marttojen ekokylässä SR + Oma Piha -lehden lukijoiden parhaat Tuoksuva puutarha Paras Piha 2007 -kilpailun finalistit - äänestä suosikkiasi! SR lehtokotilokonstit + Taidemaalari Marjatta Tapiolan puutarhassa Näin suojaat arat kasvit talven rasituksilta SA VK omapiha 81
Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä ja julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. vsk Postimerkki. Sähköinen lehti osoitteessa www.omapiha.info joka päivä 24 tuntia. Postinumero _____________ Postitoimipaikka ____________________________ Puhelinnumero ______________________________________________________ OP 5/07 Copyright Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Oma Piha -lehden lupaa on kielletty. Jos olet jo tilaaja, merkitse asiakasnumerosi osoitelipusta tähän__________________ Tilaan Oma Piha -lehden kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen hintaan 29,70 / vuosikerta (6 numeroa eteenpäin) Tilaan Oma Piha -lehden kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen ja saan 100 kpl posliinihyasintin sipuleita (toimitetaan syyskuussa) postimaksun (4,50 ) hinnalla yhteensä hintaan 34,20 Tilaan Oma Piha -lehden vuosikerran määräaikaisena (6 numeroa eteenpäin) hintaan 34,70 Tilaan Oma Piha -lehden lahjaksi määräaikaisena (6 numeroa eteenpäin) hintaan 34,70 kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen hintaan 29,70 / vuosikerta (6 numeroa eteenpäin) Lahjatilauksen maksajan nimi _____________________________________ Lähiosoite ______________________________________________________ Postinumero _____________ Postitoimipaikka _______________________ Puhelinnumero _________________________________________________ Tilaan PIHAKALENTERIN 2008/2009 hintaan 19,90 (+ postitusmaksu 3,10 ) Kun tilaat ennen 31.12.2007 saat kalenterin ilman postituskuluja Lopetan Oma Piha -lehden tilauksen maksamani tilausjakson päätyttyä Osoitetietoni ovat muuttuneet, uusi osoite alla Tilaajan nimi Lähiosoite ________________________________________________________ __________________________________________________________ Tilausjakso sisältää 6 painettua lehteä täynnä tuoretta lukemista sekä rajoittamattoman käyttöoikeuden Internet-palveluun osoitteessa www.omapiha.info Toimitus Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki toimitus@omapiha.info Päätoimittaja Jouko Tikkanen jouko.tikkanen@omapiha.info Toimituspäällikkö Rea Peltola rea.peltola@omapiha.info Toimittaja Saila Routio saila.routio@omapiha.info Valokuvaaja Vesa Koivu vesa.koivu@omapiha.info Avustavat toimittajat Säde Aarlahti, Monica Äijälä Graafinen suunnittelu Taija-Tuulia Tammelin Kustantaja Puistomedia Oy - Suomen Omapiha Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki Mediatiedot www.omapiha.info Ilmoitusmateriaali aineisto@omapiha.info Painopaikka Printall AS Ilmestyminen Painettu lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa: tammikuussa, maaliskuussa, toukokuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Oma Piha -lehti Asiakaspalvelu Vanha Talvitie 10 C 00580 HELSINKI ISSN 1459-9783 4. Lehti vastaa ainoastaan tilaamastaan aineistosta. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. TILAA OMA PIHA! Tilaamalla Oma Piha -lehden saat kuusi asiantuntevaa lehteä täynnä vinkkejä ja ideoita. Kestona vain 29,70 /vsk ISTUTA NIMIK KOPUU ! 4/2007 6,90 www.omapiha.info tarhassa PIONI- Rean ja Vesan Tilaukset ja asiakaspalvelu: RUUSUJA Paikan henki ohjaa SUUNNITTELUA pihoilla ja par vekkeilla Postitse Oma Piha, Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki Sähköpostilla asiakaspalvelu@omapiha.info Puhelimitse (Arkisin klo 9-15): 09-239 6168 tai 040 846 8224 Internetistä www.omapiha.info Kestotilaus Vuositilaus Irtonumero 29,70 34,70 6,90 Lehtipisteistä OPiha200704_kansi.in dd 1 PENSASAIDOIKSI vinkit mataliksi Aarno Kasvin Turkulainen REHEVÄ pikkupiha Rivitalopiha KAUNIS TUU Järnefeltien SUVIRA NTA KUKOISTAA yhä 6.6.2007 13:32:39 PALVELUKORTTI 2007 Tällä kortilla voit hoitaa tilauksesi ja osoitteenmuutoksesi
Lehdenjalukijoidensuhdeonmuodostunutvankaksi. Päätoimittaja Jouko Tikkanen kertoo, että lehti haluaa palkita kestotilaajia lahjoittamalla heille posliinihyasintin sipuleita, jotka saa maksamalla ainoastaan niiden postituskulut. Olet silti mukana näppärän ja tyylikkään Peugeot-auton arvonnassa. Tilisiirtolomakkeen malli nykyisille kestotilaajille Saajan tilinumero 578010-222599 Saaja Suomen Omapiha Maksaja TILISIIRTO Merkitse viitenumeroksi numerosarja, jonka löydät tämän Oma Piha -lehden osoitelipukkeen ylimmältä riviltä. IS TU TA S an erivaar Ilkka M s- Suurarvonnan säännöt: Päävoitto - Peugeot 107 tai 10000 euroa puhtaana käteen - arvotaan 30.11.2007. Toimitamme posliinihyasintin sipulit postitse kotiisi syys-lokakuun vaihteessa. 30.11.2007 voimassa olevat Oma Piha -lehden tilaukset MenossaonOmaPiha-lehdenneljäsilmestymisvuosi. Onnea! ai suomalnen piha ai japanil Viitenumero Eräpäivä 10.9.2007 EUR 4,50 VALON varjon HEL h nau puuta. Arvontaan osallistuvat Suomen Viherpeukalot Oy:n postimyynnistä vuonna 2007 tilanneet ja Oma Piha -lehden uudet ja vanhat tilaajat, joiden tilaus on arvontahetkellä voimassa. Tämän numeron perusteella tiedämme, että kestotilauksesi on voimassa, ja varmistamme osoitteesi. Merkitse viitenumeroksi numerosarja, jonka löydät tämän OmaPiha -lehden osoitelipukkeen ylimmältä riviltä. Niin uudet kuin vanhatkin kestotilaajat saavat 100 kappaletta sipuleita. 09-239 6168 tai 040 846 8224, sähköpostilla asiakaspalvelu@omapiha.info tai netistä www.omapiha.info Mikäli et halua asiakaslahjaa, uuden kestotilauksesi hinta on 29,70 euroa. Voittaja julkaistaan Oma Piha -lehden numerossa 1/2008. Voit tilata lehden oheisella palvelukortilla tai puhelimitse arkisin klo 9 - 15 välisenä aikana puh. Jos haluat, että lahja toimitetaan johonkin muuhun osoitteeseen tai osoitteesi on vaihtunut, ilmoita siitä asiakaspalveluumme. Tämän lehden sivuilla 4-5 toimituspäällikkö Rea Peltola esittelee suosikkikasvina posliinihyasintin. Näin pystymme varmistamaan sipulien riittävyyden. PALKITSEEkestotilaajia Lahjaksi 100kpl! -lehti Maksat vain postituskulut 4,50 Saat TILAAJALAHJAKSI 100kpl posliinihyasintin sipuleita Lahjan arvo 19 80 Voita Peugeot! AUTON ARVONNASSA ovat mukana kaikki Nykyinenkestotilaaja, menettelenäin saadaksesilahjan: Maksa postituskulut 4,50 euroa Suomen Omapihan tilille 578010-222599, maksun eräpäivä on 10.9.2007. Lahjan arvo on 19,80 euroa ja lahjan saaja maksaa lähetyksestä ainoastaan postituskulut 4,50 euroa. Uusikestotilaaja, menettelenäin saadaksesilahjan: Kestotilaajalle lehden tilaushinta on 29,70 euroa, ja lisättynä lahjan postituskuluilla se on 34,20 euroa. Arvontaan voi osallistua myös tilaamatta tuotteita lähettämällä postimerkillä varustetun postikortin osoitteella: Viherpeukalot/arvonta, Jyrääntie 55, 45360 Valkeala
Satoisaa syksyä!