Oma PIHA 5/2008 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kasvata juuriPistokkaista taimia 5/2008 6,90 www.omapiha.info Eino ja Pirkko Viikilän veistospuutarhassa Paras Piha -kilpailu kiveyksiä ja VEhmautta Kerää siemeniä! kylVökukista myöhäiskesän riemuja haVukasVEja pikkupihalle aarno Kasvi: Erikoisia lampikasveja Pohjois-karjalassa värjää kasveilla
Saila Routio kertoo, miten suunnitellaan piha, jossa ikivihreitä, monen sävyisiä havukasveja yhdistellään perennojen ja pihan koristeiden kanssa. 81 tilaakestotilaajankukkalahja 82 Yhteystiedot 82 omaPiha-lehdenpalvelukortti 83 seuraavassanumerossa. 5 / 2008 Tässä numerossa ParasPiha2007kilpailu Itä-Suomen paras piha on Leo ja Raili Waltterin puronrantapuutarha. Rehevät kasvit ja huolella tehdyt kiveykset ihastuttavat. AjAnkohtAistA 16 kasvivärjäystähyötykasvi yhdistyksenkurssillaAnnalassa 58 syyskesäonuudenalku Eloisat sävyt siirtyvät värjärin padassa lankoihin ja kankaisiin. Veistosten pippuriset kommentit maailmasta kutkuttavat katsojan mieltä, ja kukkien kauneus rauhoittaa. 54 Millainenpuutarha,sellainenemäntä 72 Aarnonkasvi-jaPihavinkit Istuttaisinko pihalampeeni lammikin, kalmojuuren tai ruttojuuren? 76 Pihaelämää oMAPihA 15 ParasPiha2008-kilpailun kuulumisia 36 kysymyssinulle: 70 kasvipuoti Kerro parvekekasveistasi! Tilaa syksyllä istutettavia sipulikukkia! havuja pikkupihaan Havuryhmä voi sopia pieneenkin pihaan. Unikot ja monenlaiset kakkarat sopivat yhtä lailla kasvitarhan reunaan kuin täydentämään monivuotisten kasvien istutuksia. Nyt kerätään siemeniä, kylvetään kylmäkäsittelyn vaativia kasveja ja istutetaan uusia taimia puutarhaan. 10 Myöhäiskesän kukkaloistoa pihaan Pirkko Kahila kertoo, miten yksivuotiskukat saadaan näyttämään parhaat puolensa puutarhassa. Useista lajeista voi kerätä myös siemeniä ensi kevään kylvöjä varten. teeitse 38 kasvatakurjenpolvia juuripistokkaista 56 Lastenkanssakasvimaalla 61 kerääjatalletasiemeniäpuutarhasta 63 kylvälavaantairuukkuihin ideoitAjAinnoitustA 24 hirviöidenpuutarhaitaliassa 37 Parvekekokemuksia Lukijat kertovat 30 40 48 55 Päiväkävelyllä Kadunvarsien vihreys ilahduttaa Sok Phuon ja Thuong Len helsinkiläispiha on yhdistelmä Kauko-Itää ja suomalaisuutta. 66 ParasPiha2007-kilpailunsatoa PALstAt 4 suosikkikasvi 6 Lehdenkärjet Oma Piha -lehden kestotilaajan lahjana on suloinen kirjokevättähti. kuvanveistäjä japuutarhuri Eino Viikilän naivistiset veistokset viihtyvät Pirkko Viikilän hienovaraisessa, hitaasti ja harkiten rakentuvassa puutarhassa
Vesi kuljettaa ravinteita kasvin johtojänteissä juurista lehtiin ja yhteyttämistuotteita nilaosissa lehdistä muualle kasviin. Veden välttämättömyyden huomaamme vasta, kun siitä on puute. Kalevalassa Joukahainen haastoi Väinämöisen tietojen mittelöön laulaen, että vesi on vanhin voitehista, kosken kuohu katsehista. ilmastonmuutoksen myötä Pohjolassa sadanta lisääntyy, joten jatkossakin vesi voitelee puutarhamme kasvua ja saamme rakennella vesisuihkuja katseltaviksi. Joukoa kiinnostaa kirjoittaminen, puutarhanhoito ja yhteiskunnalliset asiat. TAKAKAnnen KUVA MonicA äiJälä omapiha. Jouko Tikkanen Tekijät esillä Puutarha-agronomi Säde Aarlahti täydentää oma Pihan tekijäjoukkoa lounaisrannikolta. Maailman väestön ehkä suurin uhka on veden puute. Lehti juuri sinulle. Pääkirjoitus kansikuvassa Vesi on vanhin voitehista Tämä kesä jää muistoihin sateisena kesänä. Solujen nestejännitys pitää kasvin ryhdissään. Vesi ei ole itsestäänselvyys. ilmaston lämpenemisen torjumiseksi on toimittava maailman laajuisesti, jotta emme joudu suohon. Säde kirjoittaa lehteen innostavia kausijuttuja ja tallentaa pihan ja puutarhan näkyjä myös valokuviin. Päätoimittaja Jouko Tikkanen on maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja valitsi pääaineekseen puutarhatieteen. Ravintoa ei voida tuottaa ilman, että kasvit saavat suolatonta vettä. Pihaharrastajat huomaavat sateiden tarpeellisuuden helposti. Maailman vesivaroista makeaa vettä on vain kolme prosenttia ja siitäkin valtaosa on napajäinä tai syvällä maankamarassa: makeasta vedestä vain yksi prosentti on helposti hyödynnettävää järvi- ja jokivettä. Haihtuessaan vesi jäähdyttää kasvia. Puutarhat uhkuvat tuoreutta, raikkautta ja rehevyyttä. Varsinkin lomalaiset rinnastavat kesän hyvyyden sen aurinkoisuuteen, mutta sateitakaan ei pitäisi pitää pahana. kasvit kiittävät vedestä. Tiikerililja (Lilium lancifolium) on vanha ja luotettava puutarhakasvi, joka leviää itsekseenkin kukkavarren lehtihankoihin muodostuvien pikkuisten sipuleiden avulla. KUVA VESA koiVu Vesi ja ilman hiilidioksidi ovat kasvin yhteyttämisen lähtöaineet. Hän tekee oma Piha -lehden lisäksi ammattilehti Puutarha-Sanomia ja Tukkutori-lehteä. Tänä kesänä nurmikot ovat säilyneet vihreinä, eikä perennapenkkeihin ja kasvimaalle ole tarvinnut rahdata vettä kuten poutakesinä. Joukahaisen viisaista virkkeistä huolimatta Väinämöinen lauloi hänet suohon: "Järvet läikkyi, maa järisi, vuoret vaskiset vapisi, paaet vahvat paukahteli, kalliot kaheksi lenti, kivet rannoilla rakoili." Ilmastonmuutoskin johtaa ääri-ilmiöihin, kuten hurrikaaneihin, myrskyihin ja tulviin. Syysasteri (Aster novi-belgii) Oman pihan laittajalle, kotipuutarhurille, vihersisustajalle, parvekkeella viihtyvälle
Suosikkikasvi TEKSTI REA PELTOLA KUVA VESA KOIVU Kirjokevättähti omapiha
Sekä uudet oma Piha -lehden kestotilaajat että uskolliset vanhat kestotilaajamme saavat kestotilaajan lahjana 100 kappaletta kirjokevättähden sipuleita maksamalla pelkät sipuleiden postituskulut 4,90 euroa. Sen parin sentin levyiset, vaalean taivaansiniset kukat katsovat luottavaisesti ylöspäin. kuvassa kevättähti viihtyy muiden pikkusipuleiden joukossa. Siementaimia ilmaantuu vanhojen kasvien ympärille, ja sipulit jakautuvat hiljalleen. oikealla ylhäällä on kirjokevättähden pehmeän sinisiä kukkia, etualalla tummemman sinisiä idänsinililjoja ja vasemmalla turkoosinsinisen ja valkean juovikkaita posliinihyasintteja. omapiha. kirjokevättähden sipulit istutetaan syksyllä noin 7 sentin syvyyteen ja sipulien väliin jätetään 5 - 10 senttiä tilaa. kevättähti kasvaa parhaiten aurinkoisella tai puolivarjoisalla kasvupaikalla, multavassa ja hyvin ojitetussa maassa. Pensaiden ja puiden alustat ja harvakasvuinen nurmikko sopivat kevättähdelle. Pian kukinnan jälkeen kevättähti kehittää pulleita siemenkotia, jotka painautuvat maata vasten. Jos kasvuston päälle haravoidaan syksyisin ohut kerros syyslehtiä, sipulit voivat entistäkin paremmin. Jokaisen kukan keskellä on valkea läikkä, kuin valon heijastus. Tilausohjeet sivulla 81. k irjokevättähti (Scilla forbesii, entinen Chionodoxa luciliae) on kiltin näköinen sipulikasvi. Varsia kehystävät vihreät lehdet. kun lehtien annetaan lakastua rauhassa, kasvi lisääntyy vuosi vuodelta. lopulta kevättähtiä kasvaa puutarhassa välkkyvänsinisinä mattoina. kukkavarret ovat 10 - 15 sentin korkuiset, ja jokaisessa varressa voi olla kymmenkunta kukkaa. kukinta alkaa huhti-toukokuussa ja viileällä säällä sitä voi jatkua useita viikkoja
Matala kynttilä 9,90 korkea kynttilä 12,50 Stockmann Tiedustelut: 09-1211 Termoskannu Miksi retkellä pitäisi olla aina mukana se perinteinen termospullo. AJATUKSIA PUUTArhASTA lotte Möller Basam Books, 2008 189 sivua ISBn: 978-92-7-01-0 hinta 2 omapiha. kannen sisäpuolelta löytyy kierrekorkki. Se ei jätä retkeilijää kylmäksi, ja toki kannu sopii hyvin kotioloihinkin. Hän esittelee mielenkiintoisia henkilöitä ja ilmiöitä, joita kaikkia yhdistää toisiinsa puutarha. kynttilät sytytät pitkillä tulitikuilla, joiden kaunista rasiaa ei tarvitse piilottaa. Fatima -termoskannu, lahjapiste/Tamtop oy 34,90 www.lahjapiste.fi KIRJOJEN KÄRJET eläMyKSIä PUUTArhASSA! Basam Booksin kesäinen kirjauutuus, lotte Möllerin Ajatuksia puutarhasta on uudenlainen puutarhakirja. ota seuraavan kerran mukaasi Fatima -termoskannu. kasvien hoito-ohjeiden sijaan Möller vie lukijansa matkalle puutarhan vehreään ja mullantuoksuiseen kulttuurihistoriaan. Lehdenkärjet Koivukynttilöitä KOOnnUT Ritva koskenpalo toimitus@ omapiha.info Perinteistä tunnelmaa luot koivunrunkokynttilöillä
Valoa hämärään Pihan ja puutarhan pimeneviin iltoihin luot tunnelmaa keramiikkalyhdyillä. lyhdyt on valmistettu käsityönä perinteisiä vietnamilaisia työtapoja noudattaen. lämmin perunasalaatti päättää mukavasti kalastuspäivän ja vaelluksella chorizo-papupata antaa voimia vielä pariin lisäkilometriin. Sieniveitsi, Sagaform 7,50 www.sagaform.com Ilmava sienikassi Sienestys on sekä hyödyllistä että hauskaa. SIeneSTäJän OPAS Annukka laaksonen, Marsa luukkonen ja Teija Peltoniemi Gummerus, 200,11. Muovipussissa sienet kuitenkin rikkoontuvat, lämpenevät ja pilaantuvat, joten parempi on käyttää Sagaformin sienikassia. painos 17 sivua ISBn: 978-91-20-72-7 hinta 2,0 eVäSreTKelle Ruoka maistuu parhaalta, kun sitä syö paljaan taivaan alla. Pienen mustan lyhdyn halkaisija on 8 cm ja korkeus 15 cm. lyhdyn halkaisija on 12 cm ja korkeus 22 cm. Retkiruokaa on monipuolinen keittokirja, jonka ohjeilla valmistetut ruoat on helppo kuljettaa mukana ja valmistaa ulkosalla. Valokuvaaja christel Schröder ja kokki Pär nilsson ovat ulkoilmaihmisiä, jotka ovat testanneet kirjan ruokaohjeet myös käytännössä. Sienikassi, Sagaform 9,95 SIenIMAIlle Sienimetsässä on aina syytä olla mukana kunnollinen tunnistusopas. reTKIrUOKAA Pär nilsson, Christel Schröder Atena,2008 12 sivua ISBn: 978-91-79-- hinta 2 omapiha 7. Gummeruksen Sienestäjän opas on kätevän kokoinen ja helppo käsitellä. nuotiolla paistetut pannukakut voittavat mennen tullen mitkä tahansa peruseväät. kermanvalkeassa keramiikkalyhdyssä on tyylikäs kraklee-lasitus. Harjapäisellä sieniveitsellä rapsuttelet roskat pois sienistä jo metsässä ja halkaiset suuret sienet toukattomuuden varmistamiseksi. Siinä sienet kulkevat ilmavasti ja samalla ohikulkijat saavat ihailla näyttävää sienisaalistasi. opas esittelee 81 yleisintä sientämme selkein kuvin. lyhtyyn kuuluu aluslautanen. Halpaakin se on, tarvitset vain säänmukaisen vaatetuksen. iso lyhty 44,00 , pieni 27,00 Dekorando oy www.pionina.fi Sieniveitsi Sieniveitsi kulkee mukana kätevästi ja turvallisesti omassa kotelossaan
Jälleenmyyjiä on eri puolilla Suomea. Wanhan Markin Sauna & Spa -tuotteet valmistetaan yhteistyössä Frantsilan luomuyrttitilan kanssa. Saunasaippuat, Stockmann 21,90 Wanha Markki www.wanhamarkki.fi Vinkeitä tyynyjä lea Jussila kangasalta suunnittelee ja valmistaa saunatekstiilejä, jotka sopivat viemisiksi ja pikku lahjoiksi. 040-5025658 www.finnlea.fi 8 omapiha. kokoelmiin kuuluu hauskoja tyynyjä, pöytäliinoja, pyyhkeitä, piknik-liinoja, tyylikkäitä servettejä, pannumyssyjä ja yksilöllisiä naisten vaatemallistoja. Lehdenkärjet Saippuaa patenttipullossa Wanhan Markin saunasaippuat vanhan ajan patenttipulloissa ilahduttavat tuoksullaan ja laadullaan, tuoksuja on useita. Finnlea, lea Jussila puh. Tuotteiden myynnistä iso osa menee Ylistarossa sijaitsevan Wanhan Markin eläinten vanhainkodin hyväksi, joka on Suomessa ainoa laatuaan
lisäksi kerrotaan luonnonsienistä ja syksyn puutarha-asioista. lasten keinutuoleja on saatavilla valkoisena, sinisenä, pinkkinä ja vihreänä. lähes kaikilla viinitiloilla on ravintola ja viinimyymälä. Syksy on uuden sadon viinien aikaa. Ylväs kurki kurottelee pitkää kaulaansa pihanurmikolla. Tapahtuma on kaikille avoin piknik, ja ohjelmassa on tulta ja musiikkia. VIerAIle VIInITIlAllA Ensimmäinen suomalainen viinitila avasi ovensa vuonna 1995, ja nyt niitä on lähes 50 ympäri Suomen, Ahvenanmaalta Saariselälle asti. 5.9.2008 klo 9-18 ja 6.9. www.kuopionkeskus.fi SAdOnKOrJUUTAPAhTUMA JOenSUUSSA Joensuun matkustajasatamassa pohjoiskarjalaiset yritykset ja yhteisöt esittelevät ja myyvät käsitöitä, elintarvikkeita ja puutarhakasveja. Tonttu 39,00 kurki 19,95 molemmat Plantagen Espoo Tiedustelut: 09-54206200 Keinutuoli lapsille Keinuminen rauhoittaa ja rentouttaa. Viinitiloilla voi tutustua viinien valmistukseen, maistiaisiakin on tarjolla. Makuja ja makeusasteita on laidasta laitaan. Viinitilat valmistavat lisäksi usein myös liköörejä ja tisleitä. klo 8-15 KATArIInAnTUleT katariinan Meripuisto vihitään lauantaina 6.9.2008 alkaen kello 19. Viinitilat ovat koko perheen käyntikohteita. katso www.viinitilat.net omapiha 9. nämä pirteän väriset lasten keinutuolit voit siirtää myöhemmin syksyllä pihalta sisätiloihin. Syksyllä esillä ovat kauden marjat ja sienet, yrtit, samoin puutarhan syystyöt sekä käsityön taidonnäytteet. Se kehittää myös tasapainoaistia ja kehon hallintaa. Yhdistykset, järjestöt, yritykset ja muut näytteilleasettajat tarjoavat kojuissaan ja teltoissaan tietoa ja mielenkiintoisia tuotteita. useilla tiloilla on myös ohjelma- ja majoituspalveluja, kotieläimiä, laiva- ja eräretkiä. Puisto sijaitsee kotkan katariinanniemessä. keinutuoli, lahjapiste/Tamtop oy 55,00 www.lahjapiste.fi Kärkikohteet elOnKOrJUUJUhlAT KUOPIOn TOrIllA 29.-30.8.2008 Elonkorjuujuhla kerää kuopion torille kymmeniä tuhansia ihmisiä. Tonttu ja kurki Puutarhatonttu oven vieressä tervehtii aina yhtä ystävällisesti tulijoita
Muutamaa vuotta myöhemmin perhe muutti asumaan mökilleen, samalla kesäpaikan käyttötarkoitus muutettiin. Ei minulla ollut alkuun mitään pihasuunnitelmaa, vaan pihaa ruvettiin vain tekemään ja se on laajentunut. nyt on pari tunkkia ja pieni talja. Tasanteet on muurattu kivistä ja betonista. Leo Waltterin itse suunnittelema ja rakentama kaarisilta ylittää kauniisti lohilammikon. 10 omapiha. Alussa oli rautakanki ja kolmen metrin näre, joilla kaivoin kiviä ylös. Pihakilpailu TeKSTI Jouko TikkAnEn KUVAT Jouko TikkAnEn JA lEo WAlTTER PIIrrOS SAilA RouTio lW Luonnonkivistä on taitavasti sommiteltu niin lammen reunat kuin kulkuväylätkin. Piha W puron varrella Leo ja Raili Waltterin piha Liperistä valittiin Paras Piha 2007 -kilpailussa Itä-Suomen parhaaksi. Tontilla oli vanhastaan 18 metriä pitkä ja viisi metriä leveä lohilammikko ja siitä lähtevä puro, joka yhtyy Atsinlammen laskupuroon. Tilanteen mukaan on toimittu, kertoo leo. Vastaan tulleet isot kivet ovat määränneet, miten edetään. Puutarhan rakentaminen alkoi vuonna 1988. Suunnitelma tarkentuu ja muuttuu koko ajan. Parin vuosikymmenen uurastuksen tuloksena pihasta on tullut rehevä keidas Atsinlammen rannalle. Pihassa on niin kivi- kuin puutöitäkin sekä 500 kasvin lajisto. altterit ostivat 3200 neliön järvenrantapaikan liperin Ristinpohjasta vuonna 1983 ja alkoivat rakentaa sinne kesämökkiä. nyt lohilampea reunustavat porrastetut tasanteet, joista alempi on lähellä veden pintaa
omapiha 11
Ensin leo on kaivanut saviset maat pois ja nostanut kivet ylös. Rohtoliperi on kasvanut komeaksi Halusin päästä lähemmäksi vettä, perustelee leo houkuttelevien tasanteiden rakentamista. kivikäytävien välissä on lokeroita kasveille Tontista on rakennettu puutarhaksi noin pari tuhatta neliötä ja pääpaino on sanalla rakennettu. Pihakilpailu Taatankurjenmiekka (Iris variegata) kukki heinäkuussa värikkäin kukin. Leo Waltter on rakentanut pihaa työn ohessa. kivilaatoista ja betonista valettujen polkujen väliin on kasveille jätetty lokeroita, joissa on multaa 50 80 sentin kerros. Lopputulos on kuin vallihauta. 12 omapiha. leo sekoittaa betonin ämpärissä laittamalla siihen yhdeksän lapiollista hiekkaa ja kolme lapiollista sementtiä sekä sopivan määrän vettä. Puron reunakin on kivetty, jotta sen varrelle mahtuu kukkapenkki. Piharakentamisessa on olennaista se, että alusta saadaan liikkumattomaksi. Sitten savimaan tilalle on kärrätty soraa ja kivet aseteltu paikoilleen. Ylimääräiset mullat olen lahjoittanut naapureille, sillä multa ei olisi tontille mahtunut. kaikki kivet ovat omalta tontilta, mutta soraa on tuotu eräskin kuorma
En ole ottanut pihan rakentamisesta stressiä. leo ei ole kasvattanut itse lohia, mutta hän ei tyrmää ajatusta etteikö hän tulevaisuudessa viljelisi niitäkin. Purossa on järvisimpukoita, se on puhtaan veden merkki. Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan. Waltterit ovat rakentaneet puutarhaansa 24 valopistettä. Täällä ei ole muita vakituisia asuntoja. kortteet ovat kasvaneet ennen jääkautta, päättelee leo. kaarisilta oli vaativa projekti Paitsi veden vierelle on leon mieli tehnyt myös veden päälle. Kaarisilta Ja Jumala sanoi: "Toisille annan toiset askareet, vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet. Purossa ja lohilammikossa veden virtaama on suuri, eikä vesi jäädy 20 asteen pakkasillakaan. leo kertoo löytäneensä suurten kivien alta litistynyttä, peukalonlevyistä kortetta. Tämä on elämäntapa. Valeangervo ja saniainen viihtyvät aurinkoisella paikalla lammen rannalla. Keramiikkaesineet ovat Raili Waltterin valmistamia. omapiha 1. Waltterit ottavat talousvetensä purosta, sillä vesi on puhdasta. Sillä kaikilla ihmisillä on niin ikävää päällä maan, ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksessaan. Hän on rakentanut lohilammikon ylitse kaarisillan. Heidänkin pihallaan käy kesäisin muutama kymmenen vierasta katsomassa mallia. Päätin taltuttaa sen ja rakensin suojaksi muurin ja mutapohjan korvasin hiekalla, naurahtaa leo päätökselleen, joka on varmasti vaatinut paljon työtä. Hyvin onnistui, kun aikansa funtsi, toteaa leo ja kertoo suunnitelmissa olleen monta vaihtoehtoa sillan kaarevuudesta. Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat, he antavat kyllä anteeksi, jos sillan rakennat. Tee silta ylitse syvyyden, tee, kaarisilta tee, joka kunniaani loistaa ja valoa säteilee." Minä sanoin: "He tulevat raskain saappain, multa-anturoin miten sillan kyllin kantavan ja kirkkaan tehdä voin, sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain?" Ja Jumala sanoi: "Verellä ja kyynelillä vain. kimmoke lähti siitä, kun mutapohjaisen puron virtaama söi maakannasta. Elokuussa lämpiminä ja pimeinä iltoina on mukava käyskennellä puutarhassa, kun on valoa. Hän sanoo periaatteenaan olleen, että hän on välttänyt kaikkea tavanomaista ja pyrkinyt keksimään mitä erikoisimman ratkaisun. älä salpaa surua luotasi, kun kaarisiltaa teet: ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet." Aale Tynni: Kaarisilta lW lohilammesta laskeva puro on reunustettu muurilla ja viimeisen vuoden aikana sitä on jatkettu kymmenen metriä. leo on mielissään siitä, että maaseudulla on ryhdytty välittämään pihanhoidosta. kaarisillan rakentamisesta ei ollut tietoa saatavilla. Tee silta Jumalan kunniaksi, kaarisilta tee, joka syvyyden yli lakkaamatta valoa säteilee
Ajankohtaista TeKSTI JA KUVAT SäDE AARlAHTi Värejä 1 omapiha
Syksyn edetessä väripataan pääsevät myös jäkälät ja sienet. Hyviä syksyn värinlähteitä ovat sipulin kuoret ja sienet. omapiha 17. Värjärin padassa kuplivat ojanvarren nokkoset tai porkkanoiden naatit, jotka toisella pihalla nakataan suoraan kompostiin. Kasveilla värjääminen on kiehtova harrastus, jossa ei voi välttyä yllätyksiltä. Värjätyt vyyhdit hellivät aisteja. kasveista Syksy on sadonkorjuun aikaa
3. niinpä esimerkiksi mustikka tahraa, muttei värjää. kaikille avoin värjäysilta on koonnut pieneen piharakennukseen tuvan täydeltä väkeä, joukossa muutama mieskin. illan mittaan selviää, minkä väristä lankaa saadaan pensasväriherneestä ja lupiinin lehdistä. Sävyistä voi rakentaa kerroksia värjäämällä vanhan värin päälle, eikä koskaan voi etukä- teen tarkasti tietää, millainen lopputuloksesta tulee, Mari nummi-karttunen kiteyttää. Mustikasta tahroja, nokkosesta väriä kasveilla värjääminen on ikivanha taito. 1 4 2 3 1. nykyisin eksoottista lisää väripatoihin löytyy myös puutarhan puolelta. 4. Suomenlampaan villa tunnetaan hyvästä värjäytyvyydestä. Nokkonen (Urtica dioica) on Suomen Värjärikillan valitsema vuoden värikasvi. usein hyvä värikasvi on laji, josta värin irrottaminen vaatii hieman vaivaa. Tuvan nurkassa kuplii joukko suuria kattiloita täynnä vihreää lehtimassaa. lanka ja liemi piirissä on värjäämistä kokeiltu kymmenillä eri kasveilla. Sinistä väriä tosin saadaan vain harvoista kasveista, ja sinisellä värjäämisessä käytetään erilaista tekniikkaa, kertoo kasvivärjäyskurssien ohjaaja, käsityönopettaja Mari nummi-karttunen. kasveilla värjääminen on terapiaa ja vähän kuin vesiväreillä maalaamista. kyselykierros paljastaa piiriläisten suosikeiksi muun muassa omenapuun kaarnan,. Kanadanpiisku (Solidago canadensis) on kiitollinen perenna, jonka kaikki osat käyvät värjäämiseen. Ennen värjäämiseen käytettiin niitä kasveja, joita lähiluonnosta löytyi. Paras värjäysvilla saadaan suoraan kehräämöistä. luonnonkasveilla värjäämällä voidaan lankoihin loihtia kaikki väriympyrän värit. Värjätä voi periaatteessa millä kasvilla tahansa, sillä kaikki kasvit sisältävät samoja väriaineita. Sen avulla tekstiileihin oli mahdollista saada muita kuin langan omia värejä. 2. Nokkosliemi muuttaa kuidut oliivinvihreiksi tai harmahtaviksi. A 18 omapiha nnalan puutarhassa Helsingissä, Hyötykasviyhdistyksen tiloissa, kokoontuva lanka ja liemi on iloinen värjäripiiri, jonka käsissä villa ja muut luonnonkuidut muuttuvat milloin vihertäviksi, milloin keltaisiksi tai oransseiksi. niinpä meillä on totuttu värjäämään nokkosella, pietaryrtillä, suolaheinillä ja koivulla. Koivun värjäämää kellanvihreää ja veriseitikin punaista
Joitakin vuosia sitten Annalassa kokeiltiin värjäämistä vanhan ajan värikasveilla ja silloin värjättiin myös monilla yrteillä, joita Elias lönnrotin tallentaman tiedon mukaan on käytetty lankojen värjäämiseen. Harrastuksesta saa enemmän irti, kun siihen ei suhtaudu ryppyotsaisesti. Mari nummi-karttusen mielestä hauskinta on kukilla värjääminen, ehkä siksi että niitä aina lapsena kiellettiin keräämästä liikaa. Silti jokainen värjäyskerta on erilainen, sillä värin sävyyn vaikuttavat muun muassa vuodenaika sekä kerättyjen kasvien kasvupaikka. Siihen käytettiin niin puiden kaarnaa, käpyjä, suolaheinää kuin jäkälää. Sen versoista saadaan keltaista ja vihreää väriä. Yksi hauskimmista omista värjäystöistäni on puolestaan ollut villapaita, jonka kaikki langat värjättiin kesämökillä mökkisaaren omista kasveista. kuitenkin yksivuotiset kukat vain innostuvat kukkimaan entistä enemmän, kun osa kukin- " Kasveilla värjääminen on terapiaa. " omapiha 19. 7. Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) kasvaa yleisenä koko maassa. Ravinteikkaalla paikalla kasvaneista lupiineista ei ehkä irtoa lainkaan väriä, arvuuttelevat konkarit silmäillessään kurssi-illan värikattilaa. Suolaheiniä ja hierakoita (Rumex sp.) on ennen käytetty niin värjäämiseen kuin lankojen purettamiseen. sipulin kuoren, nokkosen, kanadanpiiskun (Solidago canadensis), morsingon (Isatis tinctoria) ja värimataran eli krappijuuren (Rubia tinctoria). 6 7 5 5. 6. Mieluiten värjätään myrkyttömillä kasveilla. Mari Nummi-Karttusen väripatoihin pääsevät monenlaiset kasvit. laiha ja kuivahko maa on otollisinta värjärin keruuretkille. kun äiti vielä kutoi paidan, tuli siitä erityisen rakas, nummi-karttunen kertoo. Värisatoa keräämässä Tyypillisin väripadoista paljastuva väri on vaalea keltainen tai kellanvihreä. Padoista nousi kuitenkin niin huumaava lemu, että keitoksien äärellä oli mahdotonta olla, Mari nummi-karttunen muistelee ja kehottaa siksi välttämään yrttien käyttöä värjäyksessä, ainakin sisätiloissa
Helein väri tarttuu ensimmäisiin lankoihin, mutta niiden jälkeen saa liemestä vielä murrettuja jälkivärejä. Maa-artisokan kukilla (Helianthus tuberosus) värjätään kirkkaankeltaisia sävyjä. Daaliat (Dahlia x hortensis) antavat myös värisatoa. - Eri liemiä ei kuitenkaan kannata sekoittaa keske- Kasveilla värjätyt langat säilyvät usein haalistumatta vuosikymmeniä. noista saksitaan värjäyspataan. Puiden lehdistä, kuten koivusta, irtoavat keltaisimmat värit ennen juhannusta. Pienessä orangeriassa, Annalan vanhassa talvipuutarhassa, on lämpötila jo pitkään lähennellyt saunan lukemia. Myös monista tateista kerää nopeasti värjäävän korillisen. 20 omapiha. Havupuiden neulasista saadaan usein harmaanruskeaa väriä, kävyistä ruskeaa tai beigeä. nummi-karttunen neuvoo värjäyksestä kiinnostuneita kylvämään pihoilleen keväällä ainakin tiikerikaunosilmää (Coreopsis tinctoria). Ennen kaikkea värjääminen vaatii aikaa ja tilaa. lämmöstä ja kosteudesta ovat pitäneet huolta kolme värikattiloiden alla sihisevää kaasupoltinta. Värjääminen on hyvää vastapainoa nykyajan tehoajattelulle. Pensasväriherneellä värjätyistä langoista tulee havunvihreitä. oo, ihastelee koko tuvallinen yhteen ääneen. niiden ohella väriä voi kerätä kukinnoista, juurista, sienistä, puun kuoresta tai kävyistä. Mutta kun värjäykselle antaa aikaa, on värillisten lankojen nostaminen liemestä aina yhtä suuri elämys. Syyspuolella lehdistä saatavat värit ovat usein harmaampia. Taas huokaistaan ihastuksesta. Niiden kukista saadaan usein oranssin ja punaisen sävyjä. " Syksyllä kannattaa värjätä sienillä. " oo lupiinilankaa! Tapoja värjätä on lähes yhtä monta kuin värjäreitäkin. kuten nytkin. Tunnetuin värisienistä on veriseitikki (Cortinarius sanguineus), joka kasvina on niin myrkyllinen, että keräysreissulla on syytä pitää kumihanskat kädessä. Yksi parhaimmista värikasveista on värimatara eli krappi, jonka juurista saa punaista väriä, kehuu Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Anu Ranta ja jatkaa, että kasvina matara ei harmi kyllä kehuja kerää. Syksyllä kannattaa värjätä myös sienillä, sillä niistä saadaan vahvoja värejä, eikä lankoja tarvitse edes purettaa, Mari nummi-karttunen lisää. illan huipennus koetaan, kun lupiinipadasta nousee esiin limenvihreitä vyyhtejä. Yhdestä väriliemestä riittää sävyjä useampaankin värjäyskertaan. Tässä kiire pitää yksinkertaisesti vain unohtaa, nummi-karttunen hymähtää. Sen ohella on kursseilla värjätty daalian (Dahlia) ja maaartisokan (Helianthus tuberosus) kukilla
Plussana tulee vaniljainen tuoksu. Tiikerikaunosilmän, keltakosmoksen ja kruunusuvikakkaran keltasävyinen yhdistelmä. 4. Värimatara (Rubia tinctorum) kannattaa kylvää syksyllä. Vanhoihin värjäysmenetelmiin liittyy myös historiaa ja luonnontiedettä. Monipuolinen harrastus ei kiinnosta vain käsityön ystäviä. Silloin väreistä tulee tunkkaisia, Mari nummikarttunen neuvoo. Juurista irtoaa tiilenpunainen väri. 2. Morsinko (Isatis tinctoria) on väripuutarhan harvinaisuus, sillä sen avulla saadaan sinistä väriä. Hyötykasviyhdistyksen kursseille Helsingissä otetaan kerralla vain kahdeksan henkeä, jolloin perusteet varmasti tulevat tutuiksi kaikille. kemistejä ja kasvitieteilijöitä tulee säännöllisesti mukaan kursseille, ja usein yksi kurssi avaa tien toiselle. 3. Siitä saadaan keltaista väriä. 4 nään. 5. Meillä kurssit on jaoteltu värien mukaan, niin että yhdellä keskitytään vaikkapa vihreään, toisella punaiseen ja kolmannella siniseen, Mari nummi-karttunen selvittää. Värjäyskursseja järjestetään eri puolilla maata myös kansalaisopistojen ja kyläyhdistysten toimesta. omapiha 21. Värjärin puutarhan voi perustaa myös omalle pihalle. Pensasväriherne (Genista tinctoria) kuuluu Euroopan viiden maineikkaimman värikasvin joukkoon. Tiikerikaunosilmän (Coreopsis tinctoria) kukat ovat tehokas keltaisen ja oranssin värin lähde. 1 2 3 5 1
Värikartan alla ryijy, jonka langat on värjätty kasveilla. Näin värjäät V Pese ensin Esipureta Väriliemen ensimmäiset värit ovat vahvoja ja heleitä. lankoja tai kankaita liikutellaan hiljalleen varsinkin alussa, jotta väriliemi ulottuu tasaisesti joka paikkaan. lehdillä ja kukilla värjättäessä värit irtoavat värjäysliemeen noin tunnin keittämisellä. Alunaa tarvitaan noin 10 % langan tai kankaan painosta, 100 gramman lankaerälle siis 10 grammaa alunaa. lanka ja liemi piirissä noudatetaan nyrkkisääntöä, jonka mukaan tuoreita lehtiä tai kukintoja kerätään kilon verran 100 gramman lankaerää kohti. keinokuituihin väri ei oikein tartu. Vettä on hyvä olla väripadassa mahdollisimman paljon, jotta langat tai kankaat pääsevät liikkumaan vapaasti. Sen jälkeen kasvimassa siivilöidään pois ja liemen annetaan jäähtyä noin + 50 -asteiseksi. lempeä huljutus riittää, jotta kuidut eivät turhaan vanutu. Puun kuoria ja käpyjä on sen sijaan liotettava vedessä useita vuorokausia ennen varsinaista värjäämistä. Sekoittele Värjättävien kuitujen annetaan olla +80 +90 -asteisessa väriliemessä noin tunnin ajan. Viimeiseen huuhteluveteen on hyvä lisätä muutama tippa etikkaa, joka hoitoaineen tavoin silottaa kuitujen pintaa. keitä ja siivilöi väriliemi Jotta väristä tulisi vahva, tulee värjäävää kasvia olla 22 omapiha. Vanhin ja yleisin puretusaineista on aluna. Jälkiväreinä saadaan murrettuja epävärejä. ärjätä voi yhtä lailla villaa, lankaa, silkkiä, paperia tai puuta. Silloin värjättävä aines upotetaan väriliemeen. Vyyhtejä voi esipurettaa kerralla vaikka koko kesän ja syksyn tarpeiksi. Värin vahvuuteen ei veden määrällä ole vaikutusta. kuivattua ainesta, kuorta ja juuria riittää pienempikin määrä. Samasta syystä on syytä välttää myös yli 20 °c lämpötilaharppauksia; vettä lämmitetään ja jäähdytetään vähitellen. padassa riittävästi. Paras tulos saadaan kuiduilla, joita on käsitelty teollisesti mahdollisimman vähän, sillä tehdasvalmisteisissa langoissa on usein jäämiä käsittelyaineista. Punaisia värejä saadaan muun muassa värimataralla tai kilpikirvoista kerättävällä väriaineella, kokenillilla. nykyisin puretukseen voidaan käyttää myös muita kemikaaleja, jotka vahvistavat tai muuttavat värien ilmettä. Huuhtele ja kuivaa lopuksi vyyhdit nostetaan ylös, huuhdellaan hellävaroen ja ripustetaan ilmavasti kuivumaan. Puretus muuttaa villan pintaa niin, että värit ottavat siihen pysyvästi kiinni. liikuttelu auttaa myös veden ja lankojen lämpötilaa pysymään tasaisena, niin etteivät lähellä pohjaa olevat langat kuumene liiaksi. Ennen kukintaa nokkosesta saadaan murrettua vihreää. Aloittelija pääsee helpoimmalla esipurettamalla langat valmiiksi jo ennen varsinaista värjäämistä. Värjärin mekka onkin perinteinen kehräämö. Ennen värjäyksen aloittamista langat tai tekstiilit pestään kädenlämpöisessä vedessä villapesuaineella, jonka pH on 7 tienoilla eli mahdollisimman neutraali
Värjärin Samasta väripadasta saadaan eri sävyjä värjäämällä valkoisen rinnalla harmaata tai ruskeaa lankaa. tarvikkeet · värikasveja · lankaa, villaa, kangasta tai muuta värjättävää ainesta · kattila tai pata, mieluiten emaloitu tai teräksinen · puukeppejä sekoitukseen ja pidikkeiksi · kaasukeitin, grilli tai liesi · vettä (järvivesi on parasta) · alunaa (apteekista) · lämpömittari, jonka asteikko ylittää 100°c · suojahansikkaat omapiha 2
Välillä onkin paras istahtaa ihmettelemään ja nipistämään itseään. lumottu puisto Puunlatvojen yllä kohoaa Bomarzon pikkukylä kohti korkeaa mäennyppylää. ne pistävät esiin rinteestä ja kuuluvat sen kupeessa makoilevalle buddhaa muistuttavalle hahmolle. Ei tiedä mihin askelensa suuntaisi. Hahmon oikealla puolella näyttää olevan itse neptunus, suihkulähteen hallitsijana ja delfiinien ympäröimänä. Tämä on ikivanhaa asuinseutua, jonka asukkaat asettuivat turvallisuutensa vuoksi helposti puolustettaviin, linnakemaisiin kyliin. Sarjan kirjoittaja on maisema-arkkitehti Saila Routio, joka on opiskellut Englannissa ja Espanjassa, toiminut matkanjohtajana puutarhamatkoilla ja työskennellyt puutarhuriharjoittelijana Villandryn linnan puutarhassa Ranskassa. Bomarzo - ihanat hirviöt Bomarzon hirviöpuutarha sijaitsee pienen keskiitalialaisen laakson pohjalla, jossa on viidakkomaisen vehreä tunnelma. ihmeellisyydet jatkuvat joka suuntaan. Löytöretkellä puutarhamaailmassa TeKSTI JA KUVITUS SAilA RouTio Veden kohina säestää patsaiden hiljaisuutta. Vesi solisee purona jossakin alempana, lehdet havisevat pään yllä. Maisema on kukkuloiden ja kapeiden laaksojen haitaria, ja monen kukkulan huipulla on kylä. ollaan lazion pohjoisosissa, Roomasta 70 kilometriä pohjoiseen. Jumalatar Ceres, päässään runsas hedelmäkori Maaliskuussa Bomarzossa kukkivat kirsikkapuut, muuten puistossa ei ole juurikaan kukkia. Sarjassa tutustumme kiinnostaviin puutarhoihin ulkomailla ja annamme vinkkejä matkailijalle. Kuin unessa, askeleet vievät kohti yhä omituisempia rakennelmia, luolia, irvistäviä kasvoja ja mielikuvituseläimiä. K atseen korkeudella silmä hahmottaa sammaloituneet, jättiläismäiset varpaat. Ei ole ihme, että Bomarzon puiston tunnelma teki vaikutuksen Salvador Dalíinkin. Bomarzon kylän mahtimies, palkkasoturien Eläimet hyökkäävät lohikäärmeen kimppuun, joka puolustautuu hurjana. 2 omapiha
omapiha 2
Juuri se seikka tekeekin puutarhasta niin erikoisen. Kuvassa Manalan porttia vartioiva kolmipäinen Kerberos, sen takana temppeli Orsinien ja Bettinien viimeinen leposija! omapiha 27. Sen vierellä seisoo norsu linna selässään, kenties sotapäällikkö Hannibalin mahtava kulkuneuvo, jonka avulla hän murskasi roomalaiset legioonat. Yllätyksellisyys pitää kävijää kiehtovassa otteessa. Siivekäs lohikäärme mittelee koiran, suden ja leijonan kanssa. itse asiassa hirviöt, penkit ja uurnat on veistetty niillä sijoillaan olleista kivistä ja kalliosta. Mikä sai orsinin ja ligorion muovaamaan puistosta täysin erilaisen kuin aikakauden muut luomukset. Huutavan hirviön suuhun voi kävellä sisään kuuntelemaan oman puheen kaikua luolassa. Tarua ja historiaa Vino talo on irvistävien kasvoveistosten ohella Bomarzon tunnetuimpia rakennelmia. Talon ulkopuolella voi pyörryttävää oloa lie- Taruolennot kertovat Mytologian hahmoja puistossa edustavat neptunuksen lisäksi hahmoa vaihtava taruolento Proteus, käärmenainen Echidna, Herkules, Venus, Jupiter, Pegasos ja ceres, jota palvottiin Roomassa maanviljelyn jumalattarena (kreikan Demeter), sekä tämän tytär Persefone. norsun takaa kohoavasta kallioseinämästä kiirii kivettynyt huuto. norsu nostaa kärsässään tajutonta legioonalaista ja on ilmeisesti kohta paiskaamassa tämän maahan. Bomarzon hirviöpuiston sanomaa, jos sellaista on, voidaan etsiä patsaiden mytologian avul- Kreikkalais-roomalaisen mytologian tuntemus auttaa nauttimaan hirviöpuistosta entistä enemmän. Rakennuksen lattiakin on vinossa kuin linnanmäen Vekkulassa. Arkkitehti ligorion kollegana on toiminut luonnon sattumanvaraisuus. ventää hetken ihailemalla kauniiden uurnien suoraa riviä, mutta heti sen takana mielenkuohu jatkuu. Bomarzosta on turha etsiä näköalapaikkaa, joka tarjoaisi kiintoisan perspektiivin. Bomarzon lumotussa puutarhassa patsaat putkahtavat silmien eteen nurkan takaa, vapaasti kasvavien puiden lomasta ja yleensä ottaen mielivaltaisesti. Sen tehtävä on niinikään kummastuttaa, mutta myös saada kävijä menettämään suuntavaistonsa
Ne tuottavat runsaan siemensadon, joka on helppo kerätä talteen syksyllä. Vastavärinä sinisiä ruiskaunokkeja (Centaurea cyanus). 30 omapiha. Kukkien joukossa näkyy nyt pulleita siemenkotia ja muhkeita mykeröpohjuksia. Siementen keräämistä onkin kätevä harjoitella nimenomaan tavallisilla kesäkukilla, sillä ne kypsyttävät siemeniä runsaasti ja näkyvästi. Unikoiden pallomaiset tai sylinterimäiset siemenkodat muuttuvat kypsyessään koviksi ja harmaiksi tai vaaleanruskeiksi. Kodat leikellään saksilla irti varsista ja laitetaan väljään astiaan. Kodat Silkkiunikon (Papaver rhoeas) kukkien sävyt ja muodot vaihtelevat herkullisesti ja pääsevät esille yhtenäisessä kasvustossa. Kesäkukat TEKSTI JA KUVAT PIRKKO KAHILA Keltasuvikakkara (Chrysanthemum segetum) muodostaa kumpuilevaa kasvustoa. Oopiumi- ja ruisunikko sekä keltasuvikakkara myös kylväytyvät itsekseen, joskus jopa rikkaruohomaisesti. M onet keväällä kylvetyt yksivuotiset kukat kukkivat syyskesällä edelleen mukavasti, ja vasta yöpakkaset ja lyhenevät päivät lopettavat kukinnan. Takana kesämalvikkia (Lavatera trimestris) ja maloppia (Malope trifida). Unikoita, kakkaroita Yksivuotiset unikot, kehäkukat ja suvikakkarat ovat puutarhan kiitollisia kasvatteja ja varmoja kukkijoita. Osa hienonsokerin murusen kokoisista ruskeista tai harmaista siemenistä valuu astian pohjalle jo tässä vaiheessa. Valmiit siemenet helisevät irtonaisina kodan sisällä ja vierivät tilaisuuden tullen ulos kodan yläosan aukoista
omapiha 31
Koko kasvissa on voimakas, ryytimäinen tuoksu. 32 omapiha. Kruunusuvikakkaran (Glebionis coronaria) mykeröiden perusvärit ovat kirkas keltainen ja kermanvaalea
____________________________________________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________________________________ Kuinka suojasit talvehtivat kasvit. ____________________________________________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________________________________ Montako tuntia viikoittain parveke vaati hoitoa. Vastauslomake on myös Oma Piha -lehden kotisivuilla osoitteessa www.omapiha.info/kyselyt/parveke Julkaisemme lukijoiden parvekekokemuksia tämän ja ensi vuoden Oma Piha -lehdissä. ____________________________________________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________________________________ Entäpä oletko saanut talvetettua parvekkeella monivuotisia kasveja. Kysymys sinulle Kerro PARVEKE- KOKEMUKSISTASI! Oletko kasvattanut parvekkeella kesäkukkia, köynnöksiä, pikkupuita, ruusuja, perennoja tai syötäviä kasveja? Suurissa ruukuissa kasvavat tomaatit tuottavat pitkään satoa. Kerro kasveista, jotka ovat menestyneet erityisen hyvin parvekkeellasi! ____________________________________________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________________________________ Kuinka hoidit niitä. Kiitos osallistumisesta! 36 omapiha. ____________________________________________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________________________________ (voit jatkaa vastauksia erillisellä paperilla) Parvekkeeni on: (rasti ruutuun) ® aurinkoinen ® puolivarjoinen ® varjoinen ® lasitettu ® lasittamaton ® varjostimilla varustettu ® melko suojaisa ® tuulinen Yhteystiedot Nimi _______________________________________________________________ Osoite ______________________________________________________________ Puhelinnumero ______________________________________________________ ® Ellet halua, että nimesi julkaistaan lehdessä, merkitse rasti ruutuun Lähetä vastauksesi osoitteella Oma Piha, Parvekekokemuksia, Vanha Talvitie10 C, 00580 Helsinki, tai sähköpostilla toimitus@omapiha.info, ja otsikkoon Parvekekokemuksia
Viiniköynnökset leikataan kukinnan jälkeen, jotta kehittyvät rypäletertut saavat tarpeeksi valoa. Nekin viettävät talven viileässä varastossa ja pääsevät parvekkeelle huhtikuussa. Parvekeviljelyyn Iris Westerlund on ryhtynyt, koska hänen puutarhansa on savimaata, joka ei sovellu lämpöä vaativien viiniköynnösten ja hapanta maata kaipaavien mustikoiden kasvattamiseen. Sato on ollut hyvä ja viinirypäleet makeita! omapiha 37. Keväällä ja syksyllä on parin tunnin urakka, kun ruukut siirretään varastoon ja taas takaisin parvekkeelle. Kesäaikaan parvekeviljelmät kaipaavat runsaasti vettä, joka päivä pitää kastella, jos on aurinkoista ja lämmintä. Monivuotiset kasvit on istutettu kookkaisiin ja syviin keramiikkaruukkuihin, joiden pohjalla on reilu kerros kevytsoraa. Kasvit talvetetaan omissa ruukuissaan autotallissa, jonka lämpötila pysyttelee + 5 asteen tietämillä. Kesäksi ruukkuihin istutetaan pienikukkaisia tarhaketo-orvokkeja sekä tarhaorvokkeja (Viola Tricolor-ryhmä ja Viola Wittrockiana-ryhmä). Ruusut eivät kuki kovin runsaasti, mutta kukat ovat hienoja. Lukijat kertovat TEKSTI REA PELTOLA JA LUKIJAT KUVAT VESA KOIVU Pallokrysanteemissa on kukkia vieri vieressä. Pensastädykkeet (Hebe) viihtyvät viileässä, mutta eivät siedä pakkasta. Pelargonit kukkivat pitkään, kun lakastuneet kukinnot poistetaan ajoittain. Monivuotiskasveja isoissa ruukuissa Oma Piha -lehden lukija Helsingistä kertoo, että hän on saanut puolivarjoisalla, tuulelta suojatulla suurella parvekkeellaan menestymään kohtalaisen hyvin muun muassa erilaisia ryhmä- ja jaloruusuja (Rosa), puksipuita (Buxus) ja liljoja (Lilium). Talviaikaan ruukkuja kostutetaan ehkä kuukauden välein. Vivahteikkaan väriset Calluna-kanervat voivat säilyä kauniina kevättalveen asti, kunhan niiden multa pidetään kosteana. Viinirypäleitä ja mustikoita Iris Westerlund Uudeltamaalta on kasvattanut aurinkoisella ja melko suojaisalla parvekkeellaan kesäkukkien lisäksi viinirypäleitä, pensasmustikoita, minitomaatteja, kesäkukkia ja mansikoita. Monivuotisten kasvien rinnalla parvekkeella kasvaa samoin kookkaisiin ruukkuihin istutettuina syksyllä istutettuja sipulikukkia, lähinnä tulppaaneja (Tulipa) ja hyasintteja (Hyacinthus). Parvekkeen hoitoon kuluu ehkä kolmisen tuntia viikossa. Tomaatit saavat lannoitteekseen kanankakkaa. Se hoituu kahden tai kolmen ihmisen ja nostossa apuna käytettävän pressunkappaleen avulla. Monivuotiset kasvit hän talvettaa autotallissa. Kasvit kyllä selviytyvät muutaman päivän ilman hoitoakin, sillä kookkaat ruukut varastoivat hyvin vettä ja ravinteita. Parveke vaatii päivittäin ehkä kymmenen minuutin verran hoitamista; lakastuneet kukat poistetaan, ja ruukkuja kastellaan tarpeen mukaan
Tee itse juuripistokkaista Lisää taimia TEKSTI JA KUVAT SAILA ROUTIO Verikurjenpolvi (Geranium sanguineum) muodostaa tuuhean pehkon ja vaatii jonkin verran tilaa. Kasvia on hyvin helppo lisätä juuripistokkaiden avulla. S ellaiset kasvit, jotka leviävät juuriversojen avulla, on helppo aika ajoin jakaa useaan pienempään osaan. Kukin kasvinpala istutetaan omaan ruukkuunsa ja sitten odotellaan. Yhdestä kurjenpolvesta saa yllättävän monta pistokasta, kun malttaa etsiä versonkärkiä juuriston lomasta. 38 omapiha. Monet kurjenpolvet (Geranium) kasvattavat paksuja, maanalaisia versoja alati haarautuvasta juuripehkosta. Tuloksena on monta tainta. Suureksi kasvaneen kurjenpolven voi syksyllä tai keväällä kaivaa maasta ja todeta versojen määrän itse. Niillä saa kukkaloistoa omalle pihalle - ja iloa riittää jaettavaksi ystävillekin. Uusia kasveja saadakseen ei tarvitse kuin irrottaa kukin verso omaksi, erilliseksi taimekseen. Mukaan jätetään kappale juurta
Suuremmiksi kasvaneet taimet voi istuttaa tuleville kasvupaikoilleen joko keväällä tai seuraavana syksynä. omapiha 39. Talveksi ruukut voidaan upottaa maahan. 3. Syksyllä irrotettu ja istutettu verikurjenpolven juuripistokas saattaa kukkia jo seuraavana kesänä. Kasvin jakamiseen tarvitaan terävä veitsi, ja istutuspuikon avulla pistokkaat on helppo istuttaa ruukkuihin. 2. Pane taimille nimilaput, että nimet eivät pääse unohtumaan. Elinvoimaiset versot ovat vaaleita, paksuja ja tuoreita kuin parsatangot. Multa saa olla hiekkapitoista, ei kovin runsasravinteista laatua. Pistokas peitetään mullalla. Pistokkaille annetaan vettä noin viikon välein, multa saa lähes kuivahtaa kastelujen välillä. Ruskea juuristo on hyvä säilyttää mahdollisimman kokonaisena, kun kasvi kaivetaan ylös maasta. Tämän kasvin eri suuntiin kasvavat versot voi helposti leikata erilleen niin, että kullekin palalle jää tarpeeksi juurta, jonka avulla se voi aloittaa oman elämän. 4. 5. 6. Taimen juuripaakku leikataan reippaasti halki terävällä veitsellä. Nimilappu on hyvä laittaa varsinkin sellaisiin ruukkuihin, joihin ei jää näkyviä taimen lehtiä, mistä kasvin tunnistus kävisi päinsä. Lopuksi ruukut kastellaan. Verikurjenpolven jakaminen juuripistokkaiden avulla 1. Kussakin juurenpalassa on oltava vaalea verso, jotta pistokas varmasti lähtee kasvuun. Jaetuissa juuripistokkaissa saattaa olla maanpäällisiäkin versoja, ne eivät haittaa. Suuret lehdet voivat nahistua juuriston pienennyttyä, mutta pienet lehdet kestävät. 7. 8. 9. Ruukku täytetään mullalla, johon kaivetaan istutuspuikolla tai sormella kuoppa pistokasta varten. Välillä paloja voi yrittää hellästi vetää irti toisistaan, jos ei haluta leikata koko paakkua kerralla poikki. Noin viiden senttimetrin pituinen pätkä juurta riittää uuden kasvin alkuun
Taiteilijan puutarhassa TEKSTI REA PELTOLA KUVAT VESA KOIVU Valkoiset ja eri sävyisen vaaleanpunaiset sormustinkukat, keltavalkeat päivänkakkarat ja violetit jalopähkämöt sointuvat kauniisti yhteen. Kukkien lomasta pilkistää patsas. Pippurinen veistospuisto ja 40 omapiha mietiskelypuutarha
Kuvanveistäjä ja taidemaalari Eino Viikilän ateljee on 1950-luvun rintamamiestalon pihapiirissä. Puutarha on Pirkko Viikilän valtakuntaa, mutta vehmaan puutarhan keskellä näkyy siellä täällä veistosryhmiä ja yksittäisiä patsaita. Kaiken aikaa vastaan tulee uusia pikku yllätyksiä. omapiha 41
Kanojen matkatoimiston katapultissa lukee Rysselin lennot. Yksi käännös vielä, ja ajetaan suoraan ylämäkeen. Teen kivityöt ja pronssivalut ulkona katoksessa, niihin tarvitaan nosturi ja uuni. Kanoja ja ihmisiä Eino Viikilän töissä vahvasti karrikoidut ihmistyypit ja kummallisia tuttuuden tunteita ja huvittunutta haikeutta herättävät kanat ja muutkin eläimet puuhaavat keskittyneinä omissa asioissaan. Kitkijäpoika on polvillaan syleilemässä kasveja, eksyneen näköinen retkeilijä seisoo kivikon syvennyksessä pelastavat tikapuut vieressään. Veistosten väliin kirpeät, väliin myötätuntoiset kommentit maailmas- Ateljee ikkunoiden ympärille Veistoksia on luontevasti siellä täällä puutarhassa ja ulkorakennusten lomassa. Vasemmalla on reipas punainen talo. Siniseksi maalattu metallipenkki on Eino Viikilän teos; selkänojan kuvioissa piirtyvät kahdet kasvot. 42 omapiha. Tyttö vaan istuu kädet ristissä, Pirkko Viikilä hymyilee. Koboltinsininen ateljee ja näyttelytilat ovat kahdessa uudessa puurakennuksessa ylärinteessä. Tyttö istuu kivellä. Ateljee on rakennettu romuista, Eino Viikilä kertoo. Kun olin rakentanut ateljeeta niin kauan, oli patoutuneita tarpeita, ja tein kiveen kasvot, Eino Viikilä muistelee. Matkailijoiden ilmeet vaihtelevat ilahtuneesta hieman kauhistuneeseen, mutta halpa hinta houkuttaa. L ahdesta Jämsään vievältä 24-tieltä käännytään mutkittelevalle kylätielle muutama kilometri Kuhmoisten kirkonkylän jälkeen. Tässä on osuuskaupan vanhat ovet, Kuntalan lavuaari, pihakivet on muurattu vesieristeeksi, ja vanhat tiilet on kerätty pitkin kyliä. Tämä on Kaikkien hapannaamojen äiti. Pihan porttina on komea vaahtera, ja vaahteran ympärillä rauhallinen näkymä vuorenkilpiä ja muita kivikkokasveja, kuorikkeella ja kävyillä peitettyjä alueita sekä sammaloituneita kiviä. Pitkä ikkuna on Kuhmoisten saharakennuksesta, muut ikkunat ovat Finlaysonin tehtaan vanhoja. Kivien joukossa näkyy ihmishahmoja. Kirkkaan punaisia idänunikoita ja kielon lehtiä - ja Laitilan lentoasema. Näyttelytila tehtiin niin, että kun meillä oli ovet ja ikkunat etsittynä, arkkitehti piirsi rakennuksen niiden ympärille. Postilaatikoiden kohdalla näkyy veistoksia; tuolla on Pataveden kyläyhdistyksen Torvelan tunnushahmo, torvea soittava mies, tuolla varmaan suuren maalaistalon isännän muotokuva keramiikkaan ikuistettuna. Tästä alkaa metsä. Ärsyttävät hahmot, nykyajan kummalliset puuhat ja ihmisten ponnistelut saavat muotonsa värikkäästä keramiikasta, kivestä tai pronssista
Viikilän töitä on ollut säännöllisesti esillä muun muassa Suvi-Pinxissä ja Naivistit Iittalassa -näyttelyissä. Esikko kukkii sammaleisten kivien lomassa. 2. 3. Etumaisella pojalla on kädessään koulukello, taempana on suu auki kailottava rouva papiljotit päässä, rihvelitaulu ja liitu kädessä. Haudontakonsultti neuvoo. Töitä on omapiha 43. Omakuva on nimeltään Kuvanveistäjä ja kriitikko; arvioivasti katsova koira nostaa jalkaa patsaan vierellä. Muistiinpanot on tehty kanojen kielellä. 4 ta saavat katsojan toisinaan hihittelemään itsekseen, toisinaan liikuttumaan. Muukin väki on innostuneen näköistä. En piirrä luonnosta veistosta varten, ideat ovat päässäni. 4. Ehkä voi olla jokin valokuva muistin apuna. 2 1 3 1. Puiden katveessa on veistosryhmä nimeltään Turkulaiset menossa Tampereelle opettamaan kirjakieltä. Eino ja Pirkko Viikilä yhdessä australianterrieri Hannan kanssa
Kun ryhdyin tekemään tätä puutarhaa, ajattelin, että minä muutan näitä paikkoja, Pirkko Viikilä kertoo. Nyt olen huomannut, että puutarha muuttaakin minua. Varsinkin keramiikkatyöt ovat myös yksityisten ostajien suosiossa. Autokorjaamon omistajan muotokuva moottoripyörän selässä on hyvin näköinen, ja moottoripyörässäkin on osat kohdallaan. Nurmea ja kukkasia ATEljEE PIRKKO jA EInO VIIKIlä puh. Väriyhdistelmät ovat usein epätavallisia, lehtien sävyt on otettu huomioon siinä missä kukatkin. Kun katsoo tarkemmin, veistoksia on melkein jokaisessa kukkapenkissä, ja muuallakin voi nähdä jotain yllättävää. Isoja kasveja on yhdistelty hentojen ja sirojen kanssa, luonnonkasvien on annettu pujotella istutettujen kukkien lomaan. Nurmikko johdattaa kulkijaa istutusalueelta toiselle. Laulu, viini ja naaraat veistos ritarinkannusten ja myskimalvojen keskellä Tasapainoileva daami on nimeltään Historian vaaka. Juhannusruusut ja itsekseen kylväytyvät päivänkakkarat valaisevat kivikkokasvien vihreitä mattoja. Heleän sininen ateljeerakennus on suunniteltu vanhojen ikkunoiden ympärille. myös eri kokoelmissa Suomessa ja ulkomailla. Toisinaan työ on henkilökohtainen muotokuva tai muulla tavalla ostajan elämään liittyvä. Talon takana on hauskan näköinen kasvitarha. Meillä on tämmöinen jako, että kun sataa, Pirkko sanoo, että minun puutarhaani sataa, ja minä sanon, että minun veistospuistooni sataa, Eino Viikilä huomauttaa. 44 omapiha. 0400-856 411 einoviikila@suomi24.fi Pihapiiri on suojaisa, ympärillä on metsäpuita ja suuren tammen lisäksi siellä täällä kasvaa hedelmäpuita ja vaahteroita. Joka puolella kasvaa villiintyneitä päivänkakkaroita, ritarinkannuksia, ruusuja, perennoja ja köynnöksiä
Ajatuksenani on ollut, että puutun mahdollisimman vähän siihen, mitä tässä on ollut. Sankaripatsas. Etualalla Tangon taikaa, taustalla Turkulaiset menossa Tampereelle opettamaan kirjakieltä; etummaisella pojalla on kädessään koulukello, taempana rouva papiljotit päässä, rihvelitaulu ja liitu kädessä. Hitaasti ja miettien Pirkko Viikilä rakentaa puutarhaa vähitellen. Mietin aina kauan aikaa, mikähän tähän sopisi. Minä olen hidas, mutta luonto ryhtyy pian kasvittamaan istutusalueita, kun se näkee, että emäntä on niin hidas kaikessa. Varaston ovessa oleva kuivista tammenlehdistä tehty seppele on saanut asukkaita; harmaasieppo on rakentanut siihen pesänsä, eikä häiriinny edes siitä, että varastossa käydään päivittäin. omapiha 45. Kiinnostunut puutarhanhoitaja kontillaan on Kitkijäpoika. Tammenlehtiseppele on saanut asukkaita; harmaasiepolla on pesänsä seppeleen suojassa. Puutarha on Pirkolle paljon henkilökohtaisempi asia kuin minulle. Pirkko suunnittelee puutarhan, mutta keskustelemme yhdessä, minne veistos tulee. Tässä on kunniapatsas myyrälle, kun se on ollut niin ahkera pihassa. Melkein tämän suuren tammen tähden me ostimme tämän talon. Joskus minä jyrään, kun haluan patsaan johonkin tiettyyn paikkaan. Rakennan puutarhaa hyvin hitaasti. Toisaalta koetan luoda pienoismaisemia
Kävimme kerran kaatopaikalla, ja urheilukentän vanha päällystys oli siellä. Kasvimaan käytävää on päällystetty juoksumatolla. Nurmikonleikkuu on niin tylsää. Tämä on siitä ihana paikka, että penkkiä voi vuosi vuodelta laajentaa. Kivenpäät näkyivät vain vähän. Se on todella käytännöllinen kasvimaalla, rikkaruohot eivät kasva läpi ja tässä on hyvä kävellä. Se on ryöpsähtänyt ihan kerta kaikkiaan. Ryytimaa ja hedelmätarha Olen koettanut kehittää kasvimaata kauniiksi. Viime kesänäkin meillä oli ainakin viiden värisiä ja kaiken kokoisia tomaatteja, tummanruskeita ja keltaisia, mahtavan suuria ja pieniä ja makeita, ja kaikkea siltä väliltä. Kun teimme ateljeeta vuonna 2002, putket piti upottaa, ja kauha osuikin kallioon. Luonnonkasvit ja istutetut kukat vuorottelevat kivien ja veistosten kanssa. Tällä tontilla on niin ihania kiviä, niitä ei ole edes tarvinnut paljon siirrellä. Tämä on minun uusi ryytimaani. Yhtenä päivänä, kun tulin sisältä, Pirkko oli tehnyt töitä kuin kaivinkone, siirtänyt isoja kiviä, Eino Viikilä kertoo huvittuneena. Tämä taas on tällainen hulttiopenkki. Kangasajuruohot ovat juurtuneet hyvin. Pitäisi saada sinne vielä lisää kukkia, Pirkko Viikilä miettii. Kasvihuoneet ovat Einon hallussa kokonaan, niissä viljellään tomaatteja ja kurkkuja. Tämä on liuskekivialuetta, ja olen pikku hiljaa paljastanut yhä enemmän kalliota, Pirkko Viikilä kertoo. Kalliopuutarhan paikalla oli aluksi ihan heinää vain ja vattupöheikköä, niin ja huonon näköinen laho tuomi. Käytämme paljon kasviksia ja hedelmiä omasta puutar- 46 omapiha. Ja tuokin kivi tuossa, sehän on ihan valmis veistos. Kallionrakosiin on jo kylväytynyt luonnonkasveja ja sormustinkukkia. Akileijojen, puna-ailakkien ja sormustinkukkien rehevyyttä Työn alla oleva kalliopuutarha on jo hauskan näköinen. Tässä on näin kaunis painanne, siihen voisi saada pieniä lammikoita
Seinustalla on omenapuu, joka on liian lähellä taloa, mutta olemme kokeilleet, voiko sen kasvattaa säleikköpuuksi. Kaalimuusi on ihan perusruokaamme; tarvitaan vain valkokaali, joka keitetään pehmeäksi ja survotaan pienen keitinveden tilkan sekä kerman kanssa ihan niin kuin perunamuusi. Kokeilemme myös mielellämme kaikenlaista. Eksynyt kiipeilijä odottaa apua kivikkoryhmän pienoismaisemassa. Olen huomannut, että puutarha muuttaakin minua. " " hasta. Nyt sitä ei enää raaski kaataa, kun se näyttäisi kasvavan aika hyvin. Ostimme talon melkein vain tämän suuren tammen takia, Pirkko Viikilä muistelee. omapiha 47
48 omapiha
Vuorimännystä saadaan puumainen jättämällä typistys pois työvaiheista, sen sijaan alimpia oksia karsitaan vuosittain. Puumaisuutta korostetaan karsimalla alimmat oksat, jolloin pääversosta tulee runkomainen. omapiha 49. Pieni puu luodaan valitsemalla yksi verso rungoksi, muut leikataan pois. Aiemmat osat: Osa 1 (Oma Piha 3/2006) Miksi suunnitella. Kultahelokki tuo aurinkoisuutta havukasvien lomaan kukkiessaan heinäkuussa. Oma Piha -lehden PUUTARHASUUnnITTElU -SARjA jATKUU Artikkelisarjassa kurkistamme pihasuunnittelun mystiseen maailmaan. Todellisuudessa neulasten sävyt vaihtelevat vihreästä siniharmaan kautta keltaiseen. Puuta ei saa pidettyä pensaana, pikemminkin toisinpäin: pensaasta voi hyvinkin muotoilla pienen puun, joka sopii pienelle pihalle. Hyvinvarustetussa taimimyymälässä, puulajipuistossa tai kasvitieteellisessä puutarhassa voi käydä tutustumassa erilaisiin havupuihin ja pensaisiin. Markettien tarjoamien havukasvien lisäksi valikoimaa on vaikka kuinka. Hidas tahti Monet havukasvit kasvavat hitaasti. Puutarhasuunnittelun salat TEKSTI, KUVAT JA KUVITUS SAILA ROUTIO Isomaksaruohon (Sedum telephium) puolukkapuuron punaiset kukat piristävät syksyistä katajaistutusta. Viime aikojen lauhoina talvina rannikkoseutujen havukasvit ovat suorastaan pörhistelleet tyytyväisinä, kun sää on ollut niille sopivan kostea. J oku saattaa väittää havukasvien tummanvihreää väriä tylsäksi. Aikuisen kasvin täysi mitta on kuitenkin muistettava selvittää ennen puun tai pensaan hankintaa. Havukasveja voi hyvin istuttaa pieneenkin pihaan. Talvemme on pitkä ja silloin on mukavaa, että vihreys säilyy. Kesällä väleihin istutetut kukat ilahduttavat. Osa 3 (Oma Piha 5/2006) Osa 10 (Oma Piha 1/2008) Kasvimaailman korkeuksista Mitä kartat kertovat Osa 4 (Oma Piha 1/2007) Kylmää ja kuumaa väriä Osa 11 (Oma Piha 2/2008) Suuren pihan suunnitelmat Osa 5 (Oma Piha 2/2007) Osa 12 (Oma Piha 3/2008) Rikkaruohojen kanssa sinuiksi Villi tai elegantti pikkupiha Osa 6 (Oma Piha 3/2007) Rinne on mahdollisuus Osa 7 (Oma Piha 4/2007) Paikan henki Osa 13 (Oma Piha 4/2008) Yhtä matkaa luonnon kanssa Osa 14 Havukasveja pienelle pihalle On monta hyvää syytä valita havuja pihalle. Leikata voi, mutta mahdottomuuksiin ei voi mennä. Niiden kokoa on kohtalaisen helppo pitää kurissa sään- nöllisen leikkuun avulla. Osa 2 (Oma Piha 4/2006) Puutarhan rytmi Osa 8 (Oma Piha 5/2007) Valon merkitys Osa 9 (Oma Piha 6/2007) Tuoksua ilmassa KUVA JUKKA TObIASSON Havujen monenlaisia muotoja yhdistelemällä syntyy vaihteleva ja talvellakin kiinnostava kokonaisuus
Kapeat ja korkeat talot ovat kiinni toisissaan kuin rivitalot, ja niiden eteen jää vain pieni maatilkku. Ympäri vuoden vihannat havukasvit toimivat oivallisena kehyksenä valosarjoille, lyhdyille, patsaille ja ruukkukasveille. Aitakuvioiden väliin jäävät kukkapenkkialueet voi istuttaa kesäkukin, perennoin tai helppohoitoisemmin maanpeittokasvein, tai niihin voi levittää koristesoraa. Monet havut on jalostettu kääpiökasvuisiksi. Ainavihannat havukasvit eivät tuo pihalle itsessään vuodenaikojen vaihtelua, niinpä erilaisia kausia voidaan korostaa koristein ja kalustein. Niiden varsille asetellaan koristeeksi patsaita, suuria ruukkuja ja suihkulähteitä. Kaunista ympäri vuoden Vuodenaikojen vaihtelua voi pienellä havupihalla juhlistaa koristein ja kalustein. Vuorimäntyä typistämällä kasvi saadaan tuuhettumaan mukavasti. Etupäässä havuilla istutettu piha on talvellakin pirteän näköinen, ja erilaiset valot ja lyhdyt vain korostavat eloisaa vaikutelmaa. Tiheänä pidettävät havukasvit pitävät muotonsa lumikuormankin alla. Ohikulkijoiden silmäniloksi hollantilaiset lisäävät pihaansa romanttisia puutarhapenkkejä, pajukartioita, ruukkuja ja lyhtyjä. Säännöllinen leikkaaminen takaa myös sen, että tiiviinä ja tuuheina pysyvät kasvit kestävät lumen painon. Nämä kestävät peitekasvit menestyvät vaikeissakin oloissa. Hollannin esimerkki Hollannissa ei voi olla huomaamatta viehättäviä kaupunkitalojen pikku etupihoja. Pihan havukasvien muodot ja rakenteet näkyvät talvellakin. Typistys tehdään alkukesällä katkaisemalla pehmeät, hyväntuoksuiset uudet vuosikasvaimet niiden puolivälistä. Suunnittelun jyväset: Havukasvien avulla voidaan pihalle luoda monenlaisia tyylejä japanilaisesta luonnonmukaisuudesta barokin symmetrisiin muotoihin. Etupiha on usein istutettu kauniisti mutta yksinkertaisesti matalin havu- tai puksipuuaidoin, jotka muodostavat parterrimaisen kuvioistutuksen. Havujen juurelle onkin viisasta valita varjoa kestäviä maanpeittokasveja, kuten varjoyrttiä (Pachysandra terminalis), varjohiippaa (Epimedium) tai talviota (Vinca). Penkillä saattaa istuskella heinästä muovailtu nallekarhu. 52 omapiha. Tuuheissa pihan havupuissa on paljon elämää. Vihreän, kellertävän ja sinisen eri sävyt tekevät havukasvi-istutuksesta vaihtelevan. Värivalikoimaan kannattaa tutustua. Talviot (Vinca) viihtyvät havukasvien alla varjossa. saadut huonemaiset tilat ja käytävät. Toiset ovat hidaskasvuisia mutta saattavat lopulta kasvaa yllättävän suuriksi. Havukasvien kiistaton etu on se, että ne eivät muutu talven tullen lehdettömiksi risuiksi. Koska havukasvi ei pudota lehtiään talven tullen, se langettaa sakean varjon niin kesällä kuin talvellakin. Peippo suosii kuusen suomaa tiheää suojaa, ja puusta lintu saa myös ravintoa
Puutarhan kät köistä löytyy sinisateita, sieviä neilikoita ja sumakkeja . No jatuoliin Sara istutti pensasp apua. 54 omapiha. Kuvapari näyttää, miten ihminen ja puutarha muistuttavat toisiaan. Kuvaamataidonopetta ja Sara Tobiasson asu u Ahvenanmaalla ja on iloine n uudesta puutarhasta an, joka on täynnä harvinaisia kasveja. sarja jatkuu. Itsensä toteuttamine n on Saralle elinehto , ja hän onkin hyvä keksimä än omintakeisia ratka isuja. Millainen puutarha sellainen emäntä TEKSTI JA KUVAT SAILA ROUTIO Nojatuolipuutarhuri MIllAInEn PUUTARHA... Sen reunalle päätyi kaatopa ikalta löytynyt nojat uoli, joka haisi niin ettei sitä vo inut pitää talossa. Heti alkajaisiksi Sara raiva si kasvimaalle paika n
Riippuvat puutarhat ilahduttavat ohikulkijaa; autotallin katolla on ruusuja, villiviiniä ja matalia havuja, pihan puolella isoja lehtipuita. Silloin, kun monikerroksinen talo on kauempana kadusta, sen eteen voi mahtua puisto. Kerrostalojen edustalla kasvaa korkeiden omapiha 55. Kadunvarret ovat viihtyisät. T alojen edustoilla on niittykukkanurmia ja värikkäitä perennaistutuksia. Loistavat kesäkukat ja selkeämuotoiset puut antavat rakennukselle juhlavan ilmeen, ja sileä nurmi antaa huolitellun vaikutelman. Lehtevät kadunvarsipuut, kookkaan talon mittakaavaan sopivat pylväshaavat ja loistavan väriset kesäkukat antavat talolle juhlavan ilmeen ja virkistävät kadulla kävelijää. rakennusten mittakaavaan sopivasti suuria puita. Kauniit aidat luovat yksityisyyttä, vaikka puutarhojen runsaus näkyy kadulle. Miksi oikeastaan autotallin tarvitsisi olla kadun rumistus. Päiväkävelyllä vehreyttä tarvitaan! TEKSTI REA PELTOLA KUVAT VESA KOIVU Pyynikillä talot ovat kuin kehystettynä solakkarunkoisten mäntyjen ja kukkivien syreenipensaiden keskellä. Aidat on sovitettu ta- lojen arkkitehtuuriin, ja aitojen yli kurottelevat syreenipensaat ja lehtevät puut pehmentävät rakennettuja näkymiä. Ainakin Pyynikillä hyvä esimerkki tuntuu antaneen innoitusta ympäristöönkin. Tuolla on yksinkertainen kivitalo, jonka autotallin katolla on hilpeä riippuva puutarha. Pensasruusut ja köynnöstävä villiviini saavat ohikulkijan hyvälle tuulelle! On hauska kävellä Pyynikinharjun yli Tampereella. Talot ja puutarhat ovat mäntyjen suorien runkojen ja korkeiden latvusten kehystämiä. Alueen reunamilla on kerrostaloja, keskemmällä vanhoja komeita omakotitaloja. Siellä täällä puutarhoissa on säilytetty harjun vanhat männyt. Kadunvarsipuut varjostavat mukavasti ohikulkijaa. Matalat puutalot ovat asettuneet luontevasti rinteeseen. Näkymät ovat levollisia, vaikka alueella on monenlaisia rakennuksia. Puutarhat on pengerretty, portaikot ja kaartuvat ajotiet käyttävät maaston muotoja hyväkseen. Siellä täällä kivitalon edusta on muotoiltu puistoksi. Ei kai edes kerrostalojen tarvitsisi olla ankean näköisiä
Lasten kanssa puutarhassa TEKSTI JA KUVAT MONICA ÄIJÄLÄ Herneet maistuvat parhailta suoraan kasvimaalta poimittuna. Kurkkuyrtin kukat sopivat salaatin ja kermakakun koristeeksi tai jääkuutioihin. Sitruunamelissan lehtiä voidaan myös kuivata ja käyttää omaan teesekoitukseen. Nyt nautitaan sadosta O Kun kuivan näköinen herneensiemen kylvettiin maahan toukokuun lopussa, oli vaikea uskoa siemenen heräävän, itävän, kasvavan ja antavan maukasta satoa loppukesällä. Pikkukaverit syövät mielellään myös porkkananlehdet ja liian paksut salaatin ruodit. Pienen lapsen ensimmäisiä leikkejä ovat hiekkakakkujen leipominen ja käpysopan 56 omapiha. Herneen lehdistä ja varsista riittää syötävää myös kanille ja marsulle. Keväällä kylvetyt siemenet ovat antaneet nautintoja, oivalluksia, työtä ja ehkä pettymyksiäkin. Kun suuri osa kasvukaudesta on takanapäin, nautitaan kesän hedelmistä, marjoista ja vihannesmaan sadosta. Samalla tavalla itävät ja kasvavat kaikki muutkin vihannekset ja hedelmät, nekin, joita myydään torilla ja kauppojen hedelmä- ja vihannesosastoilla. malla tai mummon hernemaalla on kiva käydä kaverin kanssa syömässä maistuvia herneitä
Palkopavun pätkät maistuvat talvella sekä jääkylminä että lihapadassa. Samalla kun valmistetaan salaattia puutarhan vihanneksista voidaan yhdessä miettiä, minkälainen löytöretki vihannesmaan hoitaminen ja tarkkaileminen on ollut. Rouskuvan tuore vihannessalaatti on mukavaa naposteltavaa. Kurkkuyrtin kukat ja sitruunamelissan pienimmät lehdet pakastetaan jääkuutioihin. Lopputulos on värikäs ja taatusti lähiruokaa. Ruskeanharmaasta siemenestä värikkääksi porkkanaruusuksi Muistatko, minkä näköisistä siemenistä kasvaa porkkanoita. Näin kesän sadosta voi nauttia yhdessä koko talven ajan. omapiha 57. Yrttien ja teekasvien lehtiä, esimerkiksi mustaherukkaa, sitruunamelissaa, minttuja sekä ruusujen terälehtiä kuivatetaan ja sekoitetaan tavallisen teen mausteiksi. Porkkanasiivuista saa sitten kierrettyä porkkanaruusuja kaiken komistukseksi. Ei kestä kauan ennen kuin myös pullan leipominen ja lihapyöryköiden pyörittäminen alkaa sujua. Pavun ja herneiden siemenet ovat helpompia muistaa, sillä niitä näkee lautasella. Porkkanat voidaan myös raastaa tai tehdä niistä hauskoja ohuita siivuja perunankuorimaveitsen avulla. Sinisten papujen väri haalistuu ryöpätessä. keittäminen. Kun oma sato on korjattu, voidaan läh- teä poimintaretkelle vaikka maissiviljelmälle, sieltä saa lisää pakastettavaa. Kelpaa hienommillekin kutsuille. Kesän maut, värit ja muistot pakkaseen Ahkeran viljelijän satoa riittää pakastimeen asti. Lasten salattiin mahtuu sekä lehtisalaattia, kiehautettuja pavunpalkojen pätkiä, herneitä että paprikan ja porkkanan paloja. Kurkkuyrtin kukat, kehäkukan terälehdet ja sitruunamelissan lehdet pakastetaan jääkuutioihin odottamaan jotain erikoista juhlahetkeä, jolloin tehdään maistuvaa boolia ja muistellaan mennyttä kesää. Herneet, pavut, pinaatti ja mangoldi kiehautetaan ja pakastetaan. Salaatin valmistaminen on myös hauskaa puuhaa, varsinkin kun osa aineksista tulee omalta viljelypalstalta. Oman salaatin valmistaminen omista vihanneksista on tarkkaa puuhaa. Jääkuutiot käytetään kylmiin juomiin. Pensaspapu on maukas vihannes sekä tuoreeltaan keitettynä että pakastettuna
Parin viikon kuluttua pikku kodat ruskettuvat ja mustat siemenet tulevat näkyviin. Syksyn piha-askareita 58 omapiha. Ajankohtaista TEKSTI ja KuvaT PIRKKO KaHILa Ukkolaukan (Allium hollandicum) koristeelliset siemensarjat ovat kuin toinen kukinta
Pihan pakkotyömaat kannattaa unohtaa hetkeksi ja keskittyä muutamaan kohtuullisen kokoiseen ja miellyttävään puuhaan. Pihatarhuri on talvileponsa ansainnut, mutta ei ihan vielä. omapiha 59. Syksyisessä puutarhassa on tarjolla monenlaisia askareita, joita on mukava tehdä talvea odotellessa
Transsilvanianhelmikän (Melica transsylvanica) röyhyt näyttävät kuivilta, mutta siemeniä ei silti löydy. Isotähtiputken (Astrantia major) siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyn, joten ne kylvetään syksyllä ulos. Heinien siementen oikeaa keräämishetkeä pitää vahtia ja testailla lähes päivittäin. Kehäkukka, ruiskaunokki, unikot, orvokit ja monet muut kylmänkestävät yksivuotiskukat voidaan kylvää myöhään syksyllä suoraan tulevalle kasvupaikalle ja siemenet itävät keväällä maan lämmettyä. Parin viikon kuluttua nuo pienet jyväset ovat saattaneet jo karista. S " Syyskylvö on parempi myöhään kuin liian aikaisin. yyskesällä kerätään siemeniä sekä puutarhakasveista että luonnonkukista. Maan viilentyessä on myös sopiva aika uusien istutusalueiden kunnostamiseen ja talvenkestävien kasvien istuttamiseen. Siemenet talteen Loppukesä ja syyskuu ovat siementen keräämisen sesonkiaikaa, kun valtaosa perennojen ja luonnonkukkien siemenistä kypsyy. Puutarhaharrastajat tapaavat antaa mielellään siemeniä pihansa kasveista sille, joka kohteliaasti niitä pyytää. Syyskylvöt Syksyllä kylvetään ensi sijassa sellaisia siemeniä, jotka itävät vasta vietettyään talvikauden kosteassa maassa, toisin sanoen ne vaativat kylmäkäsittelyn. Havupuiden siemenet otetaan talteen kevättalvella. Parempi myöhään kuin liian aikaisin, sillä kylmä maa takaa sen, " 60 omapiha. Siemeniä saa huoletta ottaa kasveista, jotka kasvavat omalla tontilla, oman tilan pellolla ja omassa metsässä. porkkanalle, palsternakalle, tarhamaltsalle, kirvelille ja persiljalle. Syksyllä voi kylvääkin monia kasveja. Puiden ja pensaiden siemenet tuleentuvat pääosin syyslokakuussa. julkisista puistoista siemeniä ei pääsääntöisesti saa kerätä, mutta aina kannattaa tiedustella asiaa puiston hoidosta vastaavalta henkilöltä tai virastosta, ja useimmiten keruulupa heltiää. Poikkeuksena ovat rauhoitetut luonnonkasvit, joiden siemeniä ei saa kerätä mistään. Siemenet eivät kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin samassa laajuudessa kuin marjat ja sienet, mutta hyvän tavan mukaan luonnonkasvustoista voi ottaa pieniä määriä tavallisten kasvien siemeniä omaan käyttöön. Vihanneksista syyskylvö sopii mm. Näitä ovat useat perennalajit sekä valtaosa puiden ja pensaiden siemenistä. Sopiva kylvöaika on silloin, kun maa on selvästi jo viilentynyt: etelässä lokakuun puoliväli, keskellä maata lokakuun alku, pohjoisessa syyskuun loppupäivät. Kevätkukkijat ovat kypsyttäneet siemenensä toki jo heinäkuussa, ja toisaalta syyskesän kukkijoiden siemenet valmistuvat vasta lokakuussa jos valmistuvat, sillä usein halla korjaa sadon kesken kaiken. Myös kesäkukkien siemeniä on mahdollista kylvää syksyllä. Muualta kuin omalta maalta kerääminen on sallittua periaatteessa vain maanomistajan luvalla
Kirjoita pussiin kasvin nimi, leikkaa kokonaisia latvuksia, laita pussiin ja pussi pahvilaatikkoon. Pakkaa siemenet napakasti pieniin paperipusseihin. Vie laatikko pusseineen lämpimään, noin 25 asteiseen huoneeseen. Pakkaa valmiit siemenpussit pakastusrasiaan ja säilytä ne mieluiten jääkaapissa. Poista ainakin suurimmat roskat, kuten varret ja lehdet. Kasvustossa kodat poksahtavat voimalla auki ja siemenet sinkoutuvat ympäriinsä. Päivän keräyssaalis lähdössä sisälle kuivumaan: ylhäällä vasemmalla puistolemmikkiä, vieressä etelänkevätesikkoa, alhaalla karhunlaukkaa ja tarhakylmänkukkaa, reunassa kulleropussi. Merkitse pussin päälle kasvin nimi, keruupaikka ja vuosi. Kerää siemenet kuivalla säällä, jos mahdollista. Näin keräät Etelänkevätesikon (Primula elatior) kokonaiset siemenlatvukset leikataan saksilla ja laitetaan pussiin. anna kuivua viikon verran, tarkista ja pöyhi siemeniä päivittäin. Sakset ovat lähes välttämätön työkalu keruuretkellä. siemeniä Oikea keruuaika on silloin kun siemenkodat, lidut, siemensarjat, mykeröpohjukset sun muut ovat kuivuneet ja siemenet alkavat karista kasvista. Koko latvus kannattaa ottaa talteen silloin kun tuleentuminen on edennyt kukinnon puoliväliin. Orvokkien pulleat siemenkodat poimitaan vihreinä kuivumaan laatikkoon. Näistä siemenmääristä riittää jaettavaa puutarhaystävillekin. Nämä orvokin siemenkodat ovat jo lähes kuivuneet ja avautuneet. Pienet roskat lähtevät siivilöillä ja puhaltamalla. Viileässä paikassa siemenet pysyvät elinvoimaisina ja itämiskykyisinä pitkään. Tummahelmililjojen (Muscari armeniacum) siemenkodat tuleentuvat yksi kerrallaan kukinnon alaosasta alkaen. Pusseja saa ostaa esimerkiksi apteekista, tai ne voi askarrella itse. Varusteeksi tarvitset sakset, paperipusseja, pahvilaatikkoja ja vedenkestävän tussin. Laatikon pohjalle karisseet siemenet odottavat pääsyä säilytyspussiin. omapiha 61
Kaunokainen (Bellis perennis) tipauttelee pienet siemenensä maahan kypsymisen tahtiin. jos maa tuntuu jäykältä tai muuten huonolta, siihen " Kaikki syksyllä tehty on poissa kevään työlistalta. sekoitetaan multaa ja kompostia. jos paakku on aivan täynnä esimerkiksi vuohenputken tai juolavehnän juuria, multa pestään pois saavissa, minkä jälkeen irtonaiset juurenpalaset nypitään pois perennanjuurien joukosta. Kosteassa säässä kasvit pysyvät hyvin voimissaan pari päivää. Perennapaakut tarkastetaan ja niissä olevat rikkakasvien juuret poistetaan. Viime vuosina syksyt ovat olleet niin leutoja ja pakkasjaksot ohimeneviä, että Etelä-Suomessa monia pihatöitä on päästy jatkamaan aina marras-joulukuulle saakka. Tai sitten hävitetään koko paakku ja haetaan kaupasta uusi taimi! Lopuksi perennat istutetaan sopivan väljästi takaisin maahan. Tarvittaessa maahan sekoitetaan kalkkia ja uutta multaa. Maa painuu ja asettuu sopivaksi talven aikana. 62 omapiha. Koska pihatarhurin työinto tunnetusti laantuu kesän mittaan, syksyksi ei kannata suunnitella mitään jättiurakkaa pari selkeää pikkuprojektia riittänee. Syksyllä voidaan uudistaa vaikkapa vanha perennatarha. juuret irtoavat kosteasta maasta helposti. Rikkaruohottunut tai umpeenkasvanut kukkamaa siivotaan siinä vaiheessa kun kasvien lehdet alkavat nuutua ja kellastua. Ennakoi ja kerää mykeröpohjuksia, joissa keltaiset kehräkukat ovat vielä kiinni. Kääpiötulppaanin (Tulipa turkestanica) siemenkodat ovat kuivuneet, avautuneet ja valmiita poimittaviksi. etteivät siemenet yllättäen idä jo syksyllä pikkuiset taimethan eivät selviytyisi talvesta. Mielessä uusi kevät! Kaikki syksyllä tehty on poissa tulevan kevään työlistalta. Nurmi poistetaan ohuina levyinä suorareunaisella lapiolla. Lehtikerros suojaa juurtuvia kasveja ja pitää maan jonkin aikaa sulana pienillä pakkasillakin. " Uusi kukkapenkki nurmikolle Uuden istutusalueen raivaaminen nurmikolle on mukava, kevääseen kurkottava syysaskare. Tuore mullos suojataan sateilta pressulla, joka otetaan pois vasta kevään korvalla. Mullan pinnalle levitetään muutaman senttimetrin kerros puiden lehtiä. Nurmilevyt kuljetetaan muualle ja ladotaan kasaan heinäpuoli alaspäin maatumaan. Perennojen varret leikataan 15-20 cm:n korkeudelta, säästettävät juurakot kaivetaan ylös kookkaina paakkuina ja siirretään syrjään pressun päälle odottamaan. Maa pöyhitään vähintään talikonpiston syvyydeltä, rikkakasvien juuret sekä maahan jäljelle jääneet perennojen juurakot poimitaan pois. Maa muokataan talikolla ja rikkakasvien juurakot kerätään nurmikossahan tapaa olla ainakin voikukkia
2. Vesivanerin tai kattopellin kappale on harsoa varmempi suoja ja usein tarpeen etenkin Etelä-Suomen epämääräisissä talvioloissa. Mikä vei nimisäleen. Kuvan puiset nimisäleet on sahattu laudasta rakennussirkkelillä. Kylvölavan tai kylvöruukkujen päälle levitetään kasvuharso suojaamaan hoidokkeja luonnonvoimilta. Toinen tapa on kylvää siemenet muoviruukkuihin, jokainen laji omaan ruukkuunsa, ja upottaa nimetyt ruukut ulos maahan. Pieni lava syyskylvöjä varten syntyy edullisesti vanhoista laudoista ja vaatimattomillakin nikkarintaidoilla. Lapset, myrsky, harakka... Keskelle upotetaan rima jakamaan kylvötila kahtia. Kehys täytetään rikkaruohottomalla, kuohkealla, hienojakoisella kasvuturpeen ja hiekan seoksella (yksi osa hiekkaa, yksi osa turvetta). Oikealla paakusta irrotettuja rikkakasveja. omapiha 63. Eri lajien kylvökohdat merkitään nimisälein, lisäksi piirretään paperille kylvökartta varmuuden vuoksi. Ruukkuihin kylväminen on selkeää. Lava voidaan valmistella kylvökuntoon jo hyvissä ajoin syksyllä. Siemenet kylvetään riveihin, jotka peitetään hiekalla ja merkitään nimisäleillä. 3. kylvölava 2. Kylvä näin Kun kylvöpaikka rajataan selkeästi, pikkutaimet löytyvät keväällä arvailematta. Muovisia nimisäleitä voi ostaa puutarhaliikkeistä tai leikata elintarvikepakkauksista. 3. Rikkaruohottuneesta perennamaasta kaivettu syysleimupaakku vuohenputken ja heinien kera. Paakkua sormeillaan ja huljutetaan vedessä ämpärissä. Multa irtoaa juurista vähitellen. Tiukka, puutunut perennan juurakko on jaettu palasiin, jotta rikkakasvien juuret saadaan pois. Kehyksen alle levitetään sanomalehtiä, mansikkakangas tai muu vettä läpäisevä ja ruohon kasvun tukahduttava alusta. Lava täytetään puhtaalla turve-hiekkaseoksella. Kun kylvöruukut upotetaan vihannesten viljelypenkkiin, kylvöksiä tulee keväällä seurattua ja hoidettua kasvimaapuuhien lomassa. jätelaudoista naulaillaan yksinkertainen lavakehys, esimerkiksi 80 cm leveä ja 100 cm pitkä (pitempi, jos kylvettävää on paljon). Nurmikolle tai joutomaalle levitetään paksu kerros sanomalehtiä tai maankatekangas, jonka päälle kehys lasketaan. Siemenet kylvetään harvakseltaan riveihin, jotka ovat noin 15 cm:n päässä toisistaan ja peitetään siemenen paksuisella hiekkakerroksella. Varmistusetiketti työnnetään ruukun reunaan mullan alle piiloon. Juuripaakun puhdistaminen 1. Tee itse 1
Seuraavaan kesään mennessä säkin sisältö on muuttunut pehkuksi, joka on parasta vielä kompostoida. 64 omapiha. juurakoista lähtee henki noin vuodessa. Lopuksi säkin näivettynyt sisältö vielä kompostoidaan, mieluiten lämpökompostorissa. Nämä rikkakasvien juurakot ovat olleet mustassa muovisäkissä kaksi kesäkuukautta. Syksyllä kylvettäviä akileijat (Aquilegia) Hietaliljat (Anthericum) Imikät (Pulmonaria) Jalkalehdet (Podophyllum) Jouluruusut (Helleborus) Kalliokielot (Polygonatum) Kilpirikko (Darmera peltata) Kimikit (Cimicifuga) Kiurunkannukset (Corydalis) Kolmilehdet (Trillium) Konnanmarjat (Actaea) Kullerot (Trollius) Kurjenmiekat (Iris) Kurjenpolvet (Geranium) Kylmänkukat (Pulsatilla) Leinikit (Ranunculus) Mooseksenpalavapensas (Dictamnus albus) Orvokit, luonnonlajit (Viola) Paratiisililjat (Paradisea) Pikkusydämet (Dicentra) Pionit (Paeonia) Poimulehdet (Alchemilla) Päivänliljat (Hemerocallis) Pärskäjuuret (Veratrum) Rotkokielot (Smilacina) Ruusujuuret (Rhodiola) Ruusuleinikit (Adonis) Sinivuokot (Hepatica) Särkynytsydän (Lamprocapnos spectabilis) Taponlehdet (Asarum) Tähtiputket (Astrantia) ukonhatut (Aconitum) vuokot (Anemone) Ängelmät (Thalictrum) perennoja Tarhakylmänkukan (Pulsatilla vulgaris) jokaisen siemenen perässä on pitkä, höyhenkarvainen ota. Suuri osa juurista on jo kuollut, mutta sitkeimmät juuret (valkoiset) elävät edelleen. Säkki viedään aurinkoiseen paikkaan. Silloin on oikea hetki ottaa siemenet talteen. Rikkakasvien juurakoiden hävittäminen juurakot sullotaan mustaan, vahvaan ja ehjään muovisäkkiin, jonka suu sidotaan kiinni. Siementen kypsyessä nämä koristeelliset hahtuvapallot alkavat hajota
jos aran kasvin taimi hankitaan syksyllä, se on varminta talvettaa ruukussaan kellarissa tai autotallissa ja istuttaa ulos vasta seuraavana keväänä. Ruukun pohjalle kiertyneet juuret viilletään muutamasta kohdasta puukolla poikki ennen astiataimen istuttamista. juurikierre katkeaa ja leikkauskohdista kasvaa uusia juuria suoraan maahan. Talvenaroiksi ja vaateliaiksi tiedettyjen puiden ja pensaiden taimia on parasta istuttaa koko maassa vain keväällä. Mitä PK pohjoisempana ollaan, sitä lyhyempi syysistutuskausi on. Lappiin suositellaan vain kevätistutusta, jotta taimet saavat rauhassa juurtua koko kesän ajan. juurikierre pitääkin ennen taimen istuttamista purkaa varovasti tai jos tämä ei onnistu, paakun pohjaan tehdään puukolla reipas ristiviilto. Nykyään lähes kaikki myynnissä olevat taimet ovat astiataimia, taimitarhalla ruukuissa kasvatettuja. Näin tehdään tarvittaessa kaikille vahvajuurisille ruoho- ja puuvartisille kasveille. omapiha 65. Uusia pensaita TEKSTI PIRKKO KaHILa ja puita puutarhaan " Syksyllä taimet ja istuttaja pysyvät virkeinä. " SR E lokuun loppupuoli ja syyskuu ovat otollista aikaa puuvartisten kasvien taimien istuttamiseen. Sää on viileä ja kostea, taimet ja istuttaja pysyvät virkeinä. astiataimien istuttaminen on yksinkertaista, ruukku nykäistään pois ja juuripaakku upotetaan maahan. Syyskesällä sopivat istutettaviksi kaikki kestävät puu- ja pensaslajit, niin koristekasvit kuin marjapensaat ja hedelmäpuut. Taimien olisi hyvä ehtiä juurtua paikoilleen ennen maan jäätymistä. Tulokkaiden kastelustakaan ei tarvitse olla alati huolissaan, sillä syyskesällä maa on yleensä märkää ja haihdunta vähäistä. jos taimi on ollut ruukussaan pitkään, juuret saattavat olla tiukalla kierteellä paakun alaosassa. Maassa juuret jatkavat kierteellä kasvamista ja kunnollinen juurtuminen kestää kauan. Paikka valmistellaan ennen istuttamista: maa muokataan, rikkakasvit hävitetään ja maahan lisätään tarvittaessa hyvää multaa tai luonnonturvetta silloin, kun ollaan istuttamassa happaman maan kasveja, kuten alppiruusuja tai hortensioita. Kesän kuluessa taimet juurtuvat maahan ja ehtivät valmistautua ensimmäiseen talveensa mahdollisimman hyvin. Etelä-Suomessa turvallinen istutuskausi jatkuu syyskuun loppupuolelle, maan keskiosissa taimet olisi saatava maahan syyskuun puoliväliin mennessä. Uudet juuret kasvavat suoraan maahan eivätkä jatka kiertämistä
alussa pihalla oli paljon mäntyjä, joiden leveät oksat veivät tilaa. Sok Phuon ja Thuong Len piha osallistui Oma Piha lehden Paras piha kilpailuun vuonna 2007 ja miellytti tuomaristoa kovasti. -O stimme tämän talon yhdeksän vuotta sitten ja aloimme heti tehdä pihaa meille mieleiseksi, kertoo Sok Phuo. alimpia oksia poistamalla saatiin kukkapenkeille ja lasten leikkipaikalle raivattua alueet. Talon sivulla olevan käytävän pariskunta laatoitti itse, samalla tuli kunnostettua sen varrella olevat kukkapenkit. Sinne pääsee suoraan talon sivustalta, rehevien kukkapenkkien ohi ja 66 omapiha. Tässä pihassa yhdistyvät vanhat kotimaamme ja uusi. Yhteistyönä tämä on syntynyt, yhdessä rakennettu ja suunniteltu. Erikoiset vihannekset kasvavat kasvihuoneen uumenissa, vesi solisee pikku lammessa kaarisillan alla ja pihan reunamalta löytyy pienen pieni temppelipuutarha. Pidämme perennoista, sillä niiden kanssa pärjää vähemmällä työllä. Pihakilpailu TEKSTI ja KuvaT SaILa ROUTIO Pensaiden juurella on temppelitie, jonka maisema on rakennettu luonnonkivien ja pienten havukasvien avulla. Takapihan kulmaus on rakennettu puuterassiksi, jolle mahtuvat niin keinu kuin lasten leikkipaikkakin. Eksotiikkaa helsinkiläispihalla Pohjois-Helsingin omakotialueella on piha, josta löytyy palanen Kauko-Itää. Hankimme kasveja koko ajan lisää. Välillä jaamme kasveja ja niin voimme antaa niitä naapureillekin. Värien pariin Töistä palatessaan Thuong menee mielellään saman tien pihalle. Toisessa on ruusuja (Rosa), toisessa alppiruusuja (Rhododendron). Katson mielelläni kukkivia ruusuja ikkunasta, Sok kertoo. Kuistin kaiteille laitamme aina samettiruusuja (Tagetes), Thuong kertoo. Istutustyyli on romanttisen rehevä, kuin englantilainen mökkipuutarha. Valkoiseen tiilitaloon on rakennettu kuisti muutama vuosi sitten. Kukkapenkkien rehevästä runsaudesta riittää jaettavaksi muillekin. Se on vietnamilainen tapa. Olen itse Kamputseasta ja mieheni Thuong Le on kotoisin Vietnamista. Miehen apu on tärkeä varsinkin painavien kivien kanssa, Sok kiittää. Vietnamilainen tervetulotoivotus Etupiha on hyvin runsas ja ilahduttaa ohikulkijoita korkeine kukkavanoineen ja patsaineen
Värien runsaus tuo rennon olon töiden jälkeen, pohtii Thuong. Keinuun voi istahtaa lepäämään ja seuraamaan viisi- ja kuusivuotiaiden poikien touhuja. puisen portin kautta. Tumma lauta-aita on uusittu. Marjat menevät suoraan suuhun! Pihan takareunalla aaltoilee kukkapenkki, Pihan sivustan mäntyjen alla on varjoisa kukkapenkki, jota koristavat sormustinkukat (Digitalis). omapiha 67. Takapiha on hyvin suojaisa, sitä reunustavat puut ja pensaat. Pihan nurkkauksessa on lasten leikkipaikka, sen viereen on rakennettu terassi. Siinä samassa työhuolet jäävät taakse. Leikkipaikan vieressä on lasten kasvimaa, Sok näyttää
Valoisassa tilassa on viihtyisä ja rauhallinen tunnelma. Lopullisesti piha muovautui vasta rakennusvaiheessa, kun suunnitelmia muokattiin tarpeen mukaan. Eksoottiset mausteet vaativat +30 asteen lämmön, ja nyt voin niitä kasvattaa, Sok myhäilee ja tarkastelee pesusienikurkun (Luffa aegyptiaca) kasvua. Portin kautta kulkeminen tekee pihasta suojaisan ja yksityisen oloisen. Etupihan värimaailma on romanttinen ja mukana on paljon vaaleita sävyjä ja pastellivärejä. Kasvihuoneen pohjaksi rakennettiin ensin kestopuusta maanpintaa korkeampi taso, sillä sen alla liika vesi valuu viemäriin. On hienoa, miten piha tuottaa iloa omistajilleen. Sen ikkunat saatiin, kun läheiseen kerrostaloon tuli ikkunaremontti. Takapihasta on tehty koko perheelle mieluinen oleskelupaikka, joka täyttää niin lasten kuin aikuistenkin vaatimukset. Hauska sammakko lekottelee lumpeenlehdellä. jossa räiskyvät värililjojen (Lilium) keltaiset ja oranssit sävyt. Kasvihuone onkin pihamme kosteimmalla paikalla, Thuong paljastaa. Italialaistyylinen suihkulähde sopii etupihan tunnelmaan. Pieneen tilaan on onnistuttu luomaan rehevä keidas. Kasvihuoneessa kasvaa salaatin, kurkun ja pullokurpitsan lisäksi sellaisia mausteita ja vihanneksia, joita on vaikea löytää suomalaisesta kaupasta. Temppelipatsaiden edustalla kiemurtelee polku, jonka varrelle on istutettu kääpiökokoisia havukasveja. Vehmaus ilostuttaa jo etupihalla, jonka kukkaloistosta saavat nauttia ohikulkijat ja postilaatikoillaan käyvät naapurit. Yhden temppelin vierellä on keraaminen kettuperhe kivisen luolan suulla, ja vähän matkan päässä siilin pesä. Olemme molemmat tulleet Suomeen 12vuotiaina. Kasvivalinnat ovat onnistuneita ja kasvit viihtyvät hyvin. Kapea sivupiha on käytetty hienosti hyödyksi. Koimme, että temppelimaisemaamme kuuluu myös suomalainen luonto. Silta viimeistelee lammen Puutarha suunniteltiin yhdessä, ensin rakennelmien muodot hahmoteltiin paperille ja sitten alkoi tekeminen. On myös hauska kokeilla kaikenlaista erikoista. Pihakilpailu Tuomaristo arvioi pihaa Piha on kaupunkipihojen tapaan pienehkö, talon sivulla on kapea kaistale maata ja takapihalla hieman runsaammin tilaa. Mäntyjen väleissä on runsaat istutukset, jotka niinikään näkyvät viereiselle kadulle. Meillä on kaksi kotimaata, ja tässä pihassamme ne yhdistyvät. Suuren ruokailuryh- 68 omapiha. Talon takaseinustalle rakennettiin tilava, katettu kesäkeittiö. Takapihan kukkapenkissä on pieni temppelimaisema. Luovuus on päästetty valloilleen ja kaikki tuntuvat viihtyvän tässä pihassa. Pienessä lammessa pulppuaa suihkulähde. Piha on Sokin mielestä tärkeä siksi, että siellä saa toteuttaa itseään. Sok viihtyy katetussa kesäkeittiössä. Viiniköynnöksen lomaan on ovelasti ripustettu muovisia viinirypäleitä silmänlumeeksi! Työssä joutuu usein tekemään niin kuin muut sanovat, mutta puutarhassa saa toimia oman mielen mukaan. Kulttuurit kohtaavat temppelitiellä Pihalta löytyy Sokin muovailemia keraamisia liskoja kiipeilemässä puihin ja rakennusten seinille. Tarkkasilmäinen alkaa huomata kukkapenkissä muutakin. Keltainen tarha-alpi (Lysimachia) jatkaa aurinkoista väriloistoa. Pesusienikurkun kasvatusta Pihan toisella nurkalla on itse tehty kasvihuone
Kesäkeittiön kulmalta löytyy puutarhan uusin rakennelma, viisi vuotta sitten rakennettu lampi. Upeassa valkoisessa daaliassa (Dahlia) on violettiin vivahtavat terälehtien kärjet. Talon sivuitse vievä käytävä on kauniisti laatoitettu. Lasten leikkipaikka 6. Talo 2. Veden yllä kaareutuu pieni silta. Lampea ympäröi jo rehevä kasvillisuus, ja mukana on luonnollisesti ripaus eksotiikkaa. Kesäkeittiön nurkkaan on laitettu grilli. Ulkokeittiö 3. Vesi solisee siihen purona lampea ympäröivien kivien lomasta. Kasvihuone 4. Kasvit eivät kestä talvea ulkona, joten siirrämme ne talveksi sisälle. omapiha 69. Nämä erikoisen näköiset lehdet ovat taroa (Colocasia esculenta), Sok esittelee. Seuraavassa Oma Piha -lehden numerossa esitellään vuoden 2008 Paras Piha -kilpailun aluevoittajat. Ruusupenkki 9. Portti 7. Lampi ja silta 5. Osallistu yleisöäänestykseen! Oma Piha -lehdessä esitellään vuoden mittaan myös muita kilpailuun osallistuneita pihoja. män ympärille mahtuu väkeä. Suihkulähde Thuong ja Sok ovat onnellisia saadessaan oleskella viihtyisässä puutarhassaan. Kilpailupihojen esittelyt jatkuvat Itä-Suomen aluevoittajan piha Liperissä esitellään sivulla 10. Siitä tehdään Kaukoidässä makeisia. Alppiruusupenkki 8. Taustalla näkyy etupihan rehevää kukkaloistoa. 9 Etupiha PIHaN POHJaPIIRROS Pohjoinen 8 7 6 2 5 4 3 1 1
Ruissalossa hän tekee jatkuvasti työtä entistä laajemman ja kestävämmän kasvivalikoiman saavuttamiseksi. AARNON Lammikki on hauskan näköinen uutuus puutarhalammikkoon. Ylipuutarhuri aarno Kasvi kertoo sarjassame lammikoiden ja altaiden kasveista. Väliaikaista veden häviämistäkään lammikki ei säikähdä, jos ei allas aivan pohjamutiaan myöten kuivu. Heleänkeltaiset kukat veden yläpuolella, noin viiden sentin korkeudella ovat aivan uusi näky suomalaisessa puutarha-altaassa. Toukokuulla, kun jää on poissa, kasvit on heitetty ulos altaa- 72 omapiha. Hän on tehnyt tunnetuksi monia uusia ja perinteisiä kasvilajeja ja jakaa auliisti osaamistaan myös kotipuutarhureille. Uusista, tulossa olevista lampikasveista lammikki (Nymphoides peltata) on yksi lupaavimpia kotialtaisiin. Kolmannessa osassa vuorossa olivat vesialtaiden rikkakasvit sekä osmankäämit, kurjenmiekat ja ulpukat. Osa 4 lammikkokasveja Lammikoissa voi kokeilla myös harvinaisempia kasveja. jään alla talvehtiminen isoissa altaissa on varmaa, mutta pienet pohjaa myöten jäätyvät altaat voivat tappaa kasvuston. Niitä kasvaa Etelä-Ruotsissa Skånen peltojen vanhoissa vesivarastoissa ja matalissa palokaivoissa, joihin tietysti valuu ravinteita viljelyaloilta. Kasvin rönsyt kestävät osittaista jäätymistäkin. Sarjan ensimmäisessä osassa aarno kertoi lumpeiden istutuksesta, toisessa osassa lumpeiden hoidosta ja kirjavalehtisistä seuralaiskasveista. KuvaT PaSI LEINO ja VESa KOIVU Kasvi- & pihavinkit aarno Kasvi on Ruissalon Kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri ja tuttu myös televisio- ja radio-ohjelmista. Sydämen muotoiset, pienen lumpeenlehden malliset, ruskeanvihreät kelluslehdet leviävät kukkivan kasvuston edetessä veden pinnalla. Erikoisia L ammikki on talvehtinut meillä Ruissalossa ulkona yli kymmenen vuotta ja sitä on lisätty rönsyistä. Olemme säilyttäneet toisinaan lammikin rönsyjä vesisangossa talvetushuoneessa, jossa on lämpöä enimmillään +10 °C
Lammikkia ei saa levittää luonnonvesiin, sillä sen leviämiskyky voi olla ravinteisissa matalissa järvissä liiankin tehokasta. Silloin lammikki jatkaa kasvuaan rannan kaislojen seassa ja alkaa kukkia heinäkuulla. Suomessa ei lammikkia ole luonnostaan, mutta Etelä-Ruotsissa on, ja se leviää kohti pohjoista omia aikojaan. Varo myrkkykeisoa Rantaan voi ilmestyä itsestään myrkkykeiso (Cicuta virosa), joka on kotimainen rantakasvi ja tuttua väinönputkea pienempi sarjakukkainen. Myrkkykeison mehevä juurakko on hyvin myrkyllinen. Myrkkykeison juurakon sisusta on lokeroinen. Kasvia ei oikeastaan kannattaisi kosketella paljain käsin. seen. Myrkkykeiso omapiha 73. Ennen vanhaan kun karjan syöttö talvella sisätiloissa oli heikkoa ja elikot olivat luurangonlaihoja päästessään kevätlaitumille, söivät lehmät kaiken vihreän jota oli näkyvissä
Kasvuvauhti ei ole kovin nopea, sanoisin jopa hidas. Maajussit kun eivät laittaneet piikojaan kitkemään pois myrkkykeisoa rannoilta ennen laidunkauden alkua. Kypsä siemen säilyy rantamudassa vuosikausia heinien seassa, ja se saattaa itää mukavasti vuosien päästä. Itse näin Nepalissa kuinka sikäläiset kantajamme "sherpat" keräsivät kalmojuuren juuria vuoriston soista lääkkeentekoa ja myyntiä varten. Kalmojuurta kasvaa edelleen aurajoessa, rantojen kivikoissa ja vesirajassa, runsaana kasvustoina. Kalmojuuri kuuluu, kuten monesti rantaan istutettava ruttojuuri (Petasites), vanhoihin lääkekasvina käytettyihin lajeihin. Se sietää vettä juurillaan koko kasvukauden, eikä se leviä voimakkaasti. Kalmojuuri sopii hyvin altaiden rantaistutuksiin. Ruttojuuren suuret lehdet muodostavat läpitunkemattoman kasvuston. VK Suovehka viihtyy myös rantavyöhykkeen kosteissa kivenkoloissa. Raate kukkii kauniisti. rasittavaa ilman hyviä tuoksuvia kirkkovastoja. Kalmojuuri ei ole kotimainen Suomessa, vaan se on levinnyt munkkien lääkekasviviljelyksistä luonnonvesiin ja lisääntyy kasvullisesti. Myrkkykeiso on hyvä perhos- ja hyönteiskasvi, niin kuin monet sarjakukkaiset, ja se tekee hyvän pölytyksen takia runsaasti siementä. Niitä tuotiin alkuun ulkomailta kuivattuna, mutta opittiin sittemmin viljelemään Suomessakin. Kuumina kesäpäivinä saattoi olo kirkoissa olla Raate ja suovehka Raate on isompien lampien rantojen ja vedenpinnan kasvi. Kasvin tuoksu onkin vahva ja erikoinen, ja tuli varmasti ennen tarpeeseen, kun kirkot olivat tunkkaisia ja lattioiden alle haudattiin hienompia ihmisiä. Nykyään niitä vuorostaan löytyy koristekasveina puutarhojen vesiaiheista. suuren tyvimukulansa avulla vihersi aikaisin ja se oli tuhoisaa karjalle. Lehti on vajaan metrin korkuinen, jäykkä ja elegantti. Kasvitieteilijä Carl von Linné reissasi 1700-luvun lopulla Oulusta alas Turkuun ja mainitsee matkakertomuksessaan, kuinka paljon karjaa oli kuollut kaupungin ja Limingan alueella. Keskelle lehteä kehittyy pikkusormen paksuinen kukinto. Myrkkykeiso on ihmisellekin tappavan myrkyllinen, jos mukulaa tai vartta maistelee, eikä lapsiperheiden pidä siksi ottaa kasvia viljelyyn. Tuoksuva kalmojuuri Rohtokalmojuuri (Acorus calamus) on vanhoja lääkekasveja Suomessa ja sitä on viljelty 1700luvulla jo ennen Pietari Kalmin kautta puutarhan lääkekasvipeteissä Turun akatemian puutarhassa. Se viihtyy lehtipuiden varjostamassa al- 74 omapiha. Suomessa kasvava kalmojuuri on naaraspuolinen, eikä siemenlisäystä tapahdu
VK taassa, luonnonhappamassa vedessä. Molemmat suosivat hyönteisiä ja lisäävät lampikasvuston monimuotoisuutta. Kalmojuuren juurakko tuoksuu voimakkaan aromaattiselle ja makealle kuin parfyymi. omapiha 75. Kolmilehdykkäinen lehtikin on näyttävä ja sitä kutsutaan toisella kotimaisella kielellä vesiapilaksi (vattenklöver). Kalla tekee rannoille suuria mattoja kesäisin, jos altaaseen on vähän lisätty ravintoa. Raate (Menyanthes trifoliata) kukkii aikaisin, jo ennen juhannusta, ja pienet karvaisenvalkoiset kukkahuiskilot vedenpinnalla ovat koristeellisia. Se on helposti lisättävissä ja helposti poistettavissa, jos se leviää liikaa kuten raatekin. Kalla on koko maassa käyttökelpoinen vesialtaan ja rantavyöhykkeen kasvi. Täysin kestävänä raatetta voi istuttaa rantaan vielä Rovaniemelläkin. Taimia saa itse haettua luonnon vesistöistä ja helpommin nykyisin jo taimikaupastakin. Eikä raatetta ilman sen kaveria, kotimaista kallaa eli suovehkaa (Calla palustris), joka on aika tehokas vesivaeltaja
Tärkeät kulkureitit niitetään ja sen jälkeen leikataan säännöllisesti ruohonleikkurilla. Kukapa haluaisi asua talossa, jota ympäröi golfkenttämäinen tasaisuus. Samoin voisi hoitamaton puutarha sanoa uudelle isännälleen. Kontiaiseen eli maamyyrään kanankakka ei tepsi, mutta kontiainen ei onneksi syö kasveja vaan ainoastaan matoja. Pihaelämää TEKSTI ja KuvITuS Saila Routio Ei liian kesy "Kesytä minut", sanoi kettu pikku prinssille. Leikatun nurmen ja leikkaamattoman luonnonkukkapläntin vastakohtaisuus luo paljon mielenkiintoisemman pihan kuin pelkkä laakea nurmikenttä. Kuunliljan jakaminen Rehevä kuunliljapehko (Hosta), samoin kuin päivänlilja (Hemerocallis), pitää siitä että se jaetaan. jakopaloja voi istuttaa puutarhaan puiden alle, pensasaidan juurelle tai lammen rannalle ja niillä voi myös ilahduttaa naapuria. Silloin se pääsee tekemään uusia versoja. Vähitellen juuret alkavat irrota toisistaan. Kun kasvi on saatu nostettua juurineen, työnnetään molemmat talikot vastakkain juuripaakun keskelle ja aletaan hidas vetäminen kumpaankin suuntaan. Vuosia leikkaamatta ollut nurmikko muuttuu helposti koiranputkiviidakoksi. Työtä helpottaa, jos kaveriksi saa toisen talikon kanssa hääräävän apurin. Rakeiden voimakas haju saa myyrät pysymään loitolla. Kanankakkaa kannattaa levittää kasvien juurelle vasta maan routaantumisen jälkeen, jolloin rakeissa oleva typpi ei enää haittaa kasvien talveentumista. 76 omapiha. jos paakku on oikein suuri, voidaan siitä irrottaa useampikin erillinen taimi. Myyristä eroon vanha konsti myyrien karkotukseen on levittää kanankakkarakeita kasvien ympärille. Pihasta voidaan valita alueita, jotka saavat rehottaa. Siinäkin on kauneutensa, eikä koko pihaa tarvitse raivata kerralla. Kuunlilja saadaan ylös maasta kaivamalla sitä talikolla joka puolelta ja pikku hiljaa hivuttamalla kasvia ylöspäin
Säkki jätetään seisomaan noin vuodeksi, jonka jälkeen komposti alkaa olla valmista. Lannoita oikein alkukesän lannoitteet sisältävät kasvua kiihdyttävää typpeä. Lehdet voi kompostoida erilläänkin, laittamalla ne mustaan jätesäkkiin, johon pistetään reilusti reikiä. Mehiläistarhaajalle yrttipuutarha on korvaamaton meden ja hunajan lähde. Komposti yli äyräiden Kesällä, rikkaruohoja kitkiessä komposti täyttyy yllättävän nopeasti. Yrteistä saadaan maukasta juomaa, esimerkiksi arabialaista minttuteetä. Yrtit houkuttelevat perhosia ja muita siivekkäitä. Se auttaa kasveja lopettamaan kasvun ajoissa ja valmistautumaan talven tuloon. Monilla yrteillä, kuten ukontulikukalla, kamomillasauniolla tai kultapiiskulla voidaan värjätä lankoja ja kangasta. Yrttimaalta voi myös kerätä aineksia omaan timjamiyskänlääkkeeseen tai kamomillaiseen hiushoiteeseen. Seuraavaksi sinne päätyvät syksyn lehdet. Niistä syntyy hyvää, ravinteikasta multaa, josta kasvit pitävät. Vaan kukapa haluaa katsella mustaa jätesäkkiä puutarhassaan, tai kenen puutarhavajassa sellaiselle on tilaa. Syyslannoittamisesta hyötyvät marjapensaat ja hedelmäpuut, se saa niiden silmut kehittymään hyvissä ajoin ennen talven tuloa. Yrttitarhasta monenlaista satoa Yrtit sopivat mausteiksi tuoreena, niitä voi kuivata ja monia lajeja myös pakastaa. Kehikkokompostit ovat edullisia ja kahdessa kompostissa on sekin hyvä puoli, että silloin kompostin saa käännettyä kun toisen kehikon tyhjentää maatuneesta kompostista, voi toisen sisällön kipata tyhjään kehikkoon ja samalla tulee komposti käännettyä. omapiha 77. Loppukesää kohden on tärkeää siirtyä kalium- ja fosforipitoiseen syyslannoitteeseen
Esimerkiksi kissalla ja koiralla värinäkö perustuu vain kahteen pigmenttiin ja on siten heikompi. Eri värit vaikuttavat hyönteisiin eri tavoin. Kukilla käyvät hyönteiset oppivat kukkien värit. Se toimi yllättävän hyvin lintulautana koko talven, mökin sisään mahtuu noin litra siemeniä jotka valuvat kapeille syöttöalustoille seinien juurella. Kevään tullen pönttöön piti laittaa välipohja, jotta se muuntuisi pesäpöntöksi. Lintujen ulosteet eivät pääse sotkemaan ruokaa, paitsi niiden pikkuruisten, jotka mahtuvat pyöreästä suuaukosta mökkiin sisään. Eri yksilöt voivat erikoistua käymään tietyn värisissä kukissa, varsinkin, jos niitä on seudulla paljon. Sinipunainen kukka (kuvassa kaunokki, Centaurea) houkuttelee niitä, jotka ovat oppineet siinä käymään. 78 omapiha. Päiväsaikaan liikkuvat hyönteiset näkevät lisäksi ultraviolettia valoa, jota ihminen ei näe. Vaalean sininen pinta pysyykin yleensä kärpäsistä paljaana. Se ilo pikkuisille suotakoon. Näkö perustuu kolmeen väriherkkään pigmenttiin. Sininen väri puolestaan kiihdyttää lentämistä. Keltaiset kukat houkuttelevat siksi hurjasti hyönteisiä. Suuri yllätys saapui toukokuussa. Voi vain kuvitella sitä riemua, mitä pikkutipu kokee saadessaan piehtaroida herkullisissa jyvissä. Eipä ole pönttöäkään karvoihin katsomista. Mikä väri houkuttaa? Kukilla käyvillä hyönteisillä on samantapainen värinäkö kuin ihmisellä. Keltainen saa monissa aikaan laskeutumisreaktion. Kirjosiepot tekivät pönttöön pesän. Tuli kiire asentaa pöntön alle tolppaan kanaverkkokaulus, jotta kissat eivät päässeet kiipeämään pesälle. Pihaelämää Ei mikään turhake Multiholk -linnunpöntön ja lintulaudan yhdistelmä oli niin nätti, että sen osti pihalle ihan silmäniloksi
Kukkapenkkien perennojen varret leikataan vasta sitten, kun niiden lehdet ovat lakastuneet. Täpötäynnä kukkia olevan pallokrysanteemin ruukkuun ei sade hevin pääse, ja kookas kasvi haihduttaa paljon vettä. Taimet voi istuttaa saman tien, tai sitten mullan voi jättää odottamaan syksyn ja kevään istutuksia. Rean vanhan sanonnan mukaan sammakot puhdistavat kaivovettä. Sammakoita kaivossa muistilista Parvekkeen ja portaanpään kukkaruukkuja on hyvä tarkastella loppukesällä. On silti paras rakentaa kaivo sen verran tiiviiksi, että sammakot eivät pääse sinne. Voidaan kuitenkin ajatella, että sammakot hakeutuvat mieluummin hapekkaaseen eli puhdasvetiseen kaivoon talvehtimaan kuin sameaan ja leväiseen paikkaan. On harvinaista ylellisyyttä kerätä varhaisherkkua omasta pihasta. omapiha 79. Vieläkö kesäkukat kukkivat pirteästi, vai onko jo aika vaihtaa ränsistyvät kasvit tuoreisiin. Värikkäät kellokanervat (Erica) sekä sirot ja hienostuneen väriset Callunakanervat näyttävät kauniilta vielä talvellakin, kunhan niiden multa pidetään tasaisen kosteana pakkasiin saakka. Uusia istutusalueita on helppo perustaa syyskesällä, kun maa on kosteaa ja helposti muokattavaa. Parsaa voi hyvin istuttaa nyt syksyllä, valmiina taimina tai juurakoina. Ei se nyt ihan niinkään ole. Lehtensä pudottavia pensaita ja puita voi istuttaa heti kun niiden lehdet ovat varisseet. Talvenkestävien kasvien istutusaika jatkuu aina maan routaantumiseen saakka. Syyskukkijat viihtyvät parhaiten aurinkoisilla paikoilla, ja niiden kastelusta huolehditaan hyvin. Syksyllä jaetaan, siirretään ja istutetaan keväällä ja aikaisin kesällä kukkivia kasveja. Siksi se on oivallinen pienen pihan vihannes, jos erillistä kasvimaata ei mahdu laittamaan. Hauskan näköiset kukkavarret sekä ryhdikkäät kasvit voi jättää leikkaamatta kevääseen asti, sillä ne ovat viehättäviä lumisessa puutarhassa. Kierrä puutarhassa ja nyhdä maasta rikkaruohot. Niiden ruuansulatus ei talvehtimisen aikana toimi ja aineenvaihduntakin on hyvin alhaisella tasolla. Pitkiksi venyneiden varsien lyhentäminen sekä lisälannoitus voivat vielä piristää pelargoneja, orvokkeja ja petunioita. Parsa pitää hiekansekaisesta maasta, joka kalkitaan hyvin. Se sopii ulkonäkönsä puolesta vaikkapa kukkapenkkiin paraatipaikalle. Syksyn mittaan uusia rikkakasveja ei enää ilmaannu paljoakaan. jos ne pääsevät kaivoon mutta eivät jostain syystä ylety hyppäämään pois, ne jäävät loukkuun kaivon pohjalle. Oman maan parsaa Parsa on kaunis vihannes, joka muodostaa höyhenmäisen, korkean lehtihuiskun. Parin vuoden päästä toukokuussa voidaan satoa ryhtyä korjaamaan. Syyskukkijoiksi ruukkuihin sopivat muun muassa krysanteemit (Chrysanthemum), pensastädykkeet (Hebe), marjakanervat (Pernettya) sekä asterit (Aster). Niinpä kevääksi jää paljon vähemmän tehtävää. Lannoituskin on paikallaan. Istutuskuoppa kaivetaan riittävän syväksi, jotta kasvi talvehtii varmasti. Vielä talven lauhoilla säilläkin kanervia on hyvä kastella, etteivät kukat varise. Sammakot eivät todennäköisesti vaikuta mitenkään kaivon veden laatuun
Nostamisen jälkeen sipulien annetaan kuivahtaa ilmavassa paikassa muutaman viikon, jonka jälkeen ne voidaan taas istuttaa. Vesimyyriltä suojautumista varten lienee parasta laittaa pienisilmäistä katiskaverkkoa koko kasvin juuriston ympärille, jos suinkin mahdollista. Sipulikukkapenkin uudistus useimpien sipulikukkien, liljoja kenties lukuunottamatta, lehdet ovat nahistuneet ja sipulit voidaan niin haluttaessa kaivaa ylös maasta. Sipulien kuivattamisen etuna on se, etteivät ne pääse homehtumaan. Kuivattaminen lämpimässä edistää myös uusien kukkasilmujen muodostumista. Etenkin tulppaanit saattavat homehtua kesäksi maahan jätettyinä. Monet keväällä kukkivat, kuten tulppaanit, krookukset ja keisarinpikarililjat (Fritillaria imperialis, kuvassa) voidaan kaivaa maasta ylös jo kesäkuussa. Kauriita varten aidan olisi oltava vähintään puolitoista metriä korkea, jäniksiä ja myyriä vastaan sen olisi myös ulotuttava parikymmentä senttiä maanpinnan alapuolelle. Pihaelämää Suojaa ajoissa Peurat, kauriit, jänikset ja muut hampaalliset kaverit ovat kohta taas nuuskimassa hedelmätarhan kulmilla. Sipulien nostamisen jälkeen kukkapenkistä on helppo poistaa hankalat juuririkkaruohot, penkin muotoa saatetaan muuttaa tai se voidaan kokonaisuudessaan siirtää. Ulkoporealtaat ja muut HB-Pihakivet. Suojautuminen ajoissa kannattaa, sillä luonnossa eläinten ravinto alkaa kohtapuoliin loppua. Tutustu www.hb-betoni.fi HB-VALLIKIVI p.050-545 7776 · www.poreisiin.fi www.hb-betoni.fi 80 omapiha. Kunnollinen, tarpeeksi laaja kanaverkkoaita kunkin taimen tai koko hedelmätarhan ympärillä auttaa
Merkitse viitenumeroksi numerosarja, jonka löydät tämän Oma Piha -lehden takakannesta osoitetietojen ylimmältä riviltä. Näin pystymme varmistamaan sipuleiden riittävyyden. Niin uudet kuin vanhatkin kestotilaajat saavat 17,80 euron arvoisen lahjan maksamalla ainoastaan lähetyksen postituskulut 4,90 euroa. 399,- Basic Pihakalenteri 2008/2009 Maksun tiedot nykyisille kestotilaajille Saajan tilinumero: 578010-222599 Saaja: Suomen Omapiha seinämallit alk. 199,- Viitenumero: Merkitse viitenumeroksi numerosarja, jonka löydät tämän Oma Piha -lehden takakannesta osoitetietojen ylimmältä riviltä. Eräpäivä: 8.9.2008 Summa: 4,90 Alumiinirunkoiset kasvihuoneet lasilla tai kennolevyllä. pensaiden leikkauksesta. Kirjokevättähti esitellään tämän lehden sivuilla 4-5 suosikkikasvi -palstalla. Yli 50 mallia suoraan varastosta. Tilaukset www.omapiha.info tai asiakaspalvelustamme puh. Lehden ja lukijoiden suhde on muodostunut vankaksi. Oma Piha -lehti haluaa palkita kestotilaajia lahjoittamalla kirjokevättähden sipuleita, jotka saa maksamalla ainoastaan niiden postituskulut. jos haluat, että lahja toimitetaan johonkin muuhun osoitteeseen tai osoitteesi on vaihtunut, ilmoita siitä asiakaspalveluumme. Voit tilata lehden sivun 82 palvelukortilla tai puhelimitse arkisin klo 9 - 15 välisenä aikana puh. Laaja tietopaketti mm. 010 387 0880 Nykyinen kestotilaaja, toimi näin: Maksa postituskulut 4,90 euroa Suomen Omapihan tilille 578010-222599, maksun eräpäivä on 8.9.2008. 010 381 0880 tai netistä www.omapiha.info www.juliana.fi LIITY PIHaKaLENTERIN FaNIJOuKKOON!!! omapiha 81. Tilaa ilmainen Kasvihuoneet ja tarvikkeet 2008 -kuvasto! PL 73, 68601 Pietarsaari ( 06-781 2900 Maan laajin valikoima SYYSTARJOUS: PERUSTUS KAUPAN PÄÄLLE! Loput kalenterit tarjoushintaan 10 + postituskulut 3,10 Kalenteriosa on voimassa maaliskuun loppuun 2009. PALKITSEE kestotilaajia kasvihuoneet & tarvikkeet -lehti Lahjaksi 100 kpl! Diamant alk. 1590,Saat TILAAJALAHJAKSI 100 kpl kirjokevättähden sipuleita Lahjan arvo Premium alk. 1499,- 1780 Maksat vain postituskulut 4,90 Menossa on Oma Piha -lehden viides ilmestymisvuosi. Tämän numeron perusteella tiedämme, että kestotilauksesi on voimassa, ja varmistamme osoitteesi. Uusi Pihakalenteri 2009/2010 ilmestyy jouluksi. Katso tarjous Oma Piha -lehden seuraavasta numerosta. Toimitamme sipulit postitse kotiisi syyskuussa. uusi kestotilaaja, toimi näin: Kestotilaajalle lehden tilaushinta on 29,70 euroa, ja lisättynä lahjan postituskuluilla se on 34,60 euroa
Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Postimerkki ISSN 1459-9783 5. 050 374 5513, 040 552 7631 marja-leena.eskelinen@markkinointi.inet.fi jarmo.eskelinen@markkinointi.inet.fi Mediatiedot www.omapiha.info Ilmoitusmateriaali aineisto@omapiha.info Painopaikka Printall aS Ilmestyminen Painettu lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa: tammikuussa, maaliskuussa, toukokuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. vsk. Lehti vastaa ainoastaan tilaamastaan aineistosta. Oma Piha -lehti asiakaspalvelu vanha Talvitie 10 C 00580 HELSINKI vastuu virheistä ja reklamaatiot Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. jos olet jo tilaaja, merkitse asiakasnumerosi osoitelipusta tähän__________________ Tilaan Oma Piha -lehden kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen hintaan 29,70 / vuosikerta (tilausjakso 6 numeroa) Tilaan Oma Piha -lehden kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen (tilausjakso 6 numeroa) ja saan 100 kpl kirjokevättähden sipuleita lahjana (arvo 17,80 , toimitetaan syyskuussa) postitusmaksun (4,90 ) hinnalla yhteensä hintaan 34,60 Tilaan Oma Piha -lehden vuosikerran määräaikaisena (6 numeroa eteenpäin) hintaan 34,70 Tilaan Oma Piha -lehden lahjaksi määräaikaisena (6 numeroa eteenpäin) hintaan 34,70 kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen hintaan 29,70 / vuosikerta (6 numeroa eteenpäin) Lahjatilauksen maksajan nimi _____________________________________ Lähiosoite ______________________________________________________ Postinumero _____________ Postitoimipaikka _______________________ Puhelinnumero _________________________________________________ Lopetan Oma Piha -lehden tilauksen maksamani tilausjakson päätyttyä Lopetan tilauksen heti ja vielä maksamattoman tilausjakson jo ilmestyneistä lehdistä lähetetään lasku Osoitetietoni ovat muuttuneet, uusi osoite alla Kestotilaus vuositilaus Irtonumero 29,70 34,70 6,90 Lehtipisteistä Tilausjakso sisältää 6 painettua lehteä täynnä tuoretta lukemista sekä rajoittamattoman käyttöoikeuden Internet-palveluun osoitteessa www.omapiha.info asiakaspalvelun sähköposti asiakaspalvelu@omapiha.info Toimitus Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki toimitus@omapiha.info Päätoimittaja jouko Tikkanen jouko.tikkanen@omapiha.info Toimituspäällikkö Rea Peltola rea.peltola@omapiha.info Toimittaja Saila Routio saila.routio@omapiha.info valokuvaaja Vesa Koivu vesa.koivu@omapiha.info avustavat toimittajat Säde aarlahti, Monica Äijälä, Pirkko Kahila Graafinen suunnittelu Taija-Tuulia Tammelin Kustantaja Puistomedia Oy - Suomen Omapiha Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki Ilmoitusmyynti Markkinointi Eskelinen puh. lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. TILAA OMA PIHA! Kestona vain 29,70 /vsk Tilaamalla Oma Piha -lehden saat kuusi asiantuntevaa lehteä vuodessa täynnä vinkkejä ja ideoita. Tilaukset ja asiakaspalvelu: Postitse Oma Piha, Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki Puhelimitse (arkisin klo 9-15): 010 387 0880 Internetistä www.omapiha.info PALVELUKORTTI 2008 Tällä kortilla voit hoitaa tilauksesi ja osoitteenmuutoksesi. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä ja julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Sähköinen lehti osoitteessa www.omapiha.info joka päivä 24 tuntia. Tilaajan / lahjatilauksen saajan nimi ______________________________________ Lähiosoite __________________________________________________________ Postinumero _____________ Postitoimipaikka ____________________________ Puhelinnumero ______________________________________________________ OP 5/08 Copyright Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Oma Piha -lehden lupaa on kielletty
Oma Piha 6/2008 ilmestyy 23.10. Seuraavassa numerossa mm. Villa Noailles Ranskassa Joulun ajan kukkijoita 1920-luvun funktionalismia puutarhassa SR Kransseja ja asetelmia SR + Paras piha 2008 -kilpailun aluevoittajat äänestä suosikkiasi! + Aarno Kasvin vinkit: Lammikon perustaminen Japanilaistyylinen puutarha Kemiössä Kova ja savinen maa kukkimaan SR Sa
Reipasta syksyn odotusta!