Perusta kukkiva kevätniitty 5/2013 | 6,90 € www.omapiha.info 10 aidosti suomalainen ja asiantunteva | PUUTARHA | Piha | Patio | Parveke tapaa käy ttää luonnonkiviä : Poimi Aarnon vinkit lteen ta herkkumarjat ?äriä_________ perennapenkkiin Pihan kiviportaat Pensaiden värileikki Chelsea Flower Show 2013: tuoreimmat trendit ja vinkit Upea monen lajin puutarha Lasten puutarhassa valmistuu ruusunmarjasose
Tee itse 28 Kukkia sammalpalloihin ja tikkupohjiin Sari Toikkanen opastaa loppukesän asetelmien tekoon.. Tiina Neulaluoma vieraili puutarhassa, jossa on runsas lajien kirjo. 72 Poimi herkkumarjat talteen Aarno Kasvi korjaa sadon talven varalle. 22 Chelsea Flower Show 2013 Saila Roution vinkit keväällä kukkivan niityn perustamiseen. Itse tehty sose maistuu vaikka herkkupuuron kanssa. Henrietta Pitkänen katsasti puutarhamuodin Englannissa. 30 Väriä perennapenkkiin Kansikuvassa Värit kruunaavat puutarhan ja antavat sille tunnelmaa. Kultapallo (Rudbeckia laciniata ’Goldball’) KUVA Saila Routio 2 Oma piha Eija Keckmanin neuvot perennapenkin värimaailmaan. Väriä perennapenkkiin saadaan sivulta 30 lähtien. 46 Pensaiden värileikki Monica Äijälän värikkäät lehtipensaat. 8 Kukkiva ja rehevä piha oikeilla kasvivalinnoilla 22 Chelsea Flower Show 2013 5/2013 tässä numerossa 30 Kannessa 14 Pinoon, jonoon ja pinnaksi 58 Perusta kukkiva kevätniitty 20 Lasten puutarhassa valmistuu ruusunmarjasose 64 Monen lajin puutarha 10 tapaa käyttää luonnonkiviä Säde Aarlahti keksii luonnonkiville käyttöä. 38 Kiviportaat puutarhassa Puutarhan kivet -sarjan viimeisessä osassa aiheena ovat kiviportaat
57 Minttua ja meiramia Mangoldi kiertyy rullaksi Hannele Kojon ohjeella. lokakuuta. 82 Palvelukortti 82 Oma PIHA -lehden yhteystiedot 83 Seuraavassa numerossa Oma PIHA nro 6/2013 ilmestyy 17. 81 Pihamarkkinat 58 Perusta kukkiva kevätniitty Oma piha 3. 44 Raikkautta pihalle 6 Lehdenkärjet Ulrika Tuomaisen istuinryhmästä ei puutu värejä. Tilhiparven herkkuhetkiä pihlajassa. Ajankohtaista 52 Hehkuvat daaliat Daaliat värittävät puutarhaa pitkälle syksyyn. 69 Eeron kuvakulma Jouko Tikkanen ihastelee suomalaisia pihoja. 70 Kirjakatsaus Kirjoja puutarhurin syksyyn. 46 Vaihtelua pihalle värikkäillä pensailla 72 Marjasato talteen Aarnon vinkeillä 52 Hurmaavat daaliat Ideoita ja innoitusta Palstat Oma PIHA 36 Aistien tarhassa 4 Suosikkikasvina posliinihyasintti 5 Pääkirjoitus Linda Peltolan syksy täyttyy marjoista, sienistä ja kukista. 78 Pihaelämää Loppukesän tapahtumia pihalla. Mia Oksanen kertoo syksyn tilaajalahjasta. Pihakilpailu 8 Laatikoilla ja lautarajauksilla säntillinen piha Ollikaisten pihan kasvit viihtyvät pohjoisen kasvuoloissa. Tuotteita sisä- ja ulkotiloihin
Voit myös tehdä tilauksen netissä www.omapiha.info Posliinihyasintti (Puschkinia scilloides) KUKINTA huhti–toukokuu KASVUKORKEUS 10–15 cm Posliinihyasintti V Vaaleana mattona levittäytyvä posliinihyasintti ilahduttaa vuodesta toiseen ja on helppohoitoinen. Minun pihallani on aina tilaa kevään kukkijoille, jotka elävät omaa elämäänsä ilman suurempia hoitotoimia ja jotka pimeän talven jälkeen muistuttavat kasvun voimasta.. Sipulit toimitetaan syys–lokakuussa. Vanhat, tiheät kasvustot on hyvä 4 Oma piha ja tuuKASVUPAIKKA aurinkoinen n aine uoj lens inen, KASVUALUSTA hiekanseka vettä hyvin läpäisevä maa TALVENKESTO kestävä jakaa aika ajoin ja istuttaa sipulit väljempään. Pienistä sipuleista nousevat varhain keväällä lehdet ja kukkavanat, joihin avautuvat suloiset kukat. Runsain kukinta ajoittuu toukokuulle, minkä jälkeen muodostuvat siemenet. Jos et vielä ole kestotilaaja, tilauslomake on sivulla 82. Posliinihyasintti leviää tehokkaasti siemenistä. Tärkeää on, että kasvustoa ei niitetä ennen kuin lehdet ovat lakastuneet, jolloin kaikki kasvuvoima on varastoitu seuraavaa vuotta varten. Palkinnon arvo on 17,90 €, ja kestotilaajana maksat vain postituskulut 6,90 €. Suosikkikasvi Tilaajalahjana 100 sipulia TEKSTI Mia Oksanen KUVA Saila Routio Oma PIHA -lehden nykyiset ja uudet kestotilaajat voivat tilata 100 kpl posliinihyasintin sipulia pelkän postimaksun hinnalla. Posliinihyasintit sopivat kaikkialle puutarhaan ja niille kannattaa antaa vapaus levitä, koska suurina määrinä pienet sipulikasvit ovat parhaimmillaan. Kestotilaajan lahjan tilausohjeet löytyvät sivulta 11. Sipulit istutetaan syksyllä noin kymmenen sentin syvyyteen. Ne ovat lähes valkoiset ja saavat sinisen sävyn ohuesta sinisestä juovasta terälehdillä
Yhä useampi tuottaa puutarhassaan myös syötävää. Oma Pihan -lehden Pihakisan myötä olen jälleen saanut ihastella kauniita pihoja ja tavata niitä luovia onnellisia ihmisiä. Ei jätetä pihan hyödyntämistä puolitiehen, vaan nautitaan pihan antimista myös ruokapöydässä koko vuoden ajan. Ruokatoimittaja kotitalousopettaja Hannele Kojo Loppukesä on sadonkorjuun aikaa. Toimittaja puutarhuri Ulrika Tuomainen Jouko Tikkanen päätoimittaja Taiteilija Linda Peltola Toimittaja hortonomi, AMK Sari Toikkanen Puutarhuri Tiina Neulaluoma Puutarhatoimittaja Henrietta Pitkänen Valokuvaaja Pasi Leino Valokuvaaja Jeppe Tuomainen Hei lukija! Mistä artikkelista tykkäs it eniten. Lehtemme ”Minttua ja meiramia” -sarjan kirjoittaja Hannele Kojon Kausiherkkuja omasta pihasta on erinomainen teos, jolla opitaan mestariksi myös keittiössä. Hyötypuutarhan motiivina ei ole niinkään kauppalaskun pienentäminen, vaan aitojen makujen poiminta omasta maasta. Viime kesän kilpailun sadosta esitellään tässä lehdessä Ollikaisten piha Kemistä ja myös heidän naapurinsa piha. Vielä on kuitenkin kesää jäljellä. Tämän kesän pihasatoa puramme lehdessä tulevan vuoden ajan: lokakuussa julkaistaan finaalipihat, joista pääset äänestämään voittajaa. Lämpö on meitä hellinyt, mutta Lounais-Suomessa kuivuus kuritti kasveja. Lukijana saat näkymän vuoden 2013 puutarhatrendeihin, joita voit vertailla lappilaiseen, 30 vuotta rakennettuun pihaan. Käy arvioimassa tämän lehden jutut osoitteess a www.omapiha.info, vas taajien kesken arvom me kolme kappaletta uutta marraskuussa ilmestyvä ä Pihakalenteria 2014/2 015. Toimittaja Eero Miettunen Lehtemme on täynnään ideoita, niksejä ja neuvoja, kuinka saat kukkapenkit hehkumaan tai kivet kaunistamaan pihaa. Koristedaalia ’Renato Tosio’ (Dahlia Dekorativ-Ryhmä) Tekijät esillä Pääkirjoitus Toimitussihteeri puutarhuri Mia Oksanen Puutarhaneuvos Aarno Kasvi Maisemaarkkitehti Saila Routio Viheraluesuunnittelija Monica Äijälä Puutarhatoimittaja Pirkko Kahila Pihasuunnittelija Eija Keckman Puutarhaagronomi Säde Aarlahti Ihania pihoja Kesä on mennyt laukalla eteenpäin. Voimme olla ylpeitä suomalaisista pihoista, joita luodaan kasvuolosuhteiltaan ankaraan ympäristöön. Tässä lehdessä on Henriettan tuore raportti Chelsea Flower Show’sta, puutarhamaailman mansikkapaikalta. Toukokuun helteistä kirinsä saanut kesä kukitti kukat ja kypsytti marjat ennätyksellisen aikaisin Lappia myöten. Graafinen suunnittelija Taija-Tuulia Tammelin Oma piha 5
Anun puutarha 6. Villi piha Lähde: Cision Finland Oy Heikki Hyttinen Käsityönä valmistetut magneettipuut sopivat muistilapputelineeksi tai vaikka sukupuuksi perheen valokuvilla varustettuna. Saaripalsta 5. Ainesosat: kookosöljy, oliiviöljy, mehiläisvaha, kylmäpuristettu tyrniöljy, eteerinen appelsiiniöljy ja E-vitamiini. Pakkauksen koko on 30 g ja hinta 8,50 €. Tuijan koti ja puutarha 8. Mustikkamäki 2. Voikukkapelto 3. Periferialife 7. www.hildashandmade.fi Hilda’s HANDMADE 6 Oma piha Oikaisuja Oma PIHA 4/2013 lehden sivulla 27 kuvatekstissä mainitaan, että ruohokanukan marjat ovat myrkyllisiä. Marian koti ja puutarha 10. www.prhandicrafts.fi Lintu moneen käyttöön Eero Aarnion suunnittelema Paloma-lintu on puutarhan katseenvangitsija ja samalla penkki, jonka voi myös valaista. Hinta alkaen 345 € valolla, 180 € ilman valoa. Lehdenkärjet KOONNUT Mia Oksanen toimitus@omapiha.info Sukupuu Suomen 10 suosituinta puutarhablogia (kesäkuu 2013) 1. Todellisuudessa ne ovat syötäviä, mutta eivät hyvän makuisia. Kiinnitysmagneetteja on saatavissa linnun, lehden, kukan ja sydämen muotoisina. Puun korkeus on noin 33 cm ja hinta 49,90 €. www.roltrade.com Roltrade Kesän kuivattamalle iholle Kesän puutarhatöiden jälkeen ihoa voi helliä tyrnimarjaöljyä sisältävällä mehiläisvahavoiteella. Pauliina Rundgren HandiCrafts Oy, Kenkäveron verstasmyymälä Pursialankatu 6, Mikkeli. Voide sopii kuivalle iholle ja huulivoiteeksi. Puun materiaalina on emali ja teräs ja väreinä musta ja valkoinen. Mielen lumoa 9. Min Eden 4. Lintu on valmistettu säänkestävästä polyetyleenistä ja sen mitat ovat 190 × 37,5 × 52 cm. Kiitos tästä huomiosta tarkalle lukijallemme! Sivulla 90 oleva keltakukkainen pensas on euroopanhernepensas (Caragana frutex) eikä siperianhernepensas, kuten kuvatekstissä kerrotaan.
www.omenakarnevaalit.fi Oma piha 7. puh. Tuusulan taidemuseo, Rantatie, Tuusula www.halosenniemi.fi PARATIISIN PUUTARHURI PARIKKALAN PATSASPUISTOSSA 29.6.–14.9. alkaen klo 15 Sadonkorjuujuhlan myyntipöydillä on tarjolla luonnonmukaisesti viljeltyjä vihanneksia, yrttejä ja marjoja. Syystorilta voi ostaa myös taimia ruukkuistutuksiin, kukkakimppuja ja kransseja sekä mehuja, hilloja ja säilykkeitä. Myynnissä puutarhan satoa. 050-4323250, www.vipukirves.fi VIPUKIRVES HEIKKI OY Tärkeät tavarat mukana Avaimet, rahat ja kännykkä kulkevat kätevästi mukana pyöräretkellä tai kävelylenkillä, kun sujautat ne pieneen kukkarolaukkuun. Olkahihna on säädettävä ja sen saa myös kokonaan irti. omenalajikenäyttely ja lajikkeiden tunnistusta sekä Variksenpelättimien SM-kilpailu. Vipukirves on muotoiltu siten, että iskettäessä puuhun se kääntyy automaattisesti oikealle ja vääntää pilkkeet irti. Hinta on 202,27 € sisältäen postituskulut. Viola-kukkarolaukun hinta on 24 € + postitus 5 € / tilaus. Sitä voidaan käyttää myös maassa tai ison kiven päällä, koska terä ei mene pilkottavan pöllin läpi. www.kukkarokauppa.fi Kärkikohteet ja tapahtumat SUOMEN LUONTOKESKUS HALTIA 31. Tapahtuma-alueelle ja museoon on vapaa pääsy. klo 10–14 Porvoon Puutarhayhdistyksen syysmarkkinat järjestetään Porvoon kaupunginkirjaston edessä. patsaiden valmistustapoihin ja taiteilijan kuvataiteellisiin töihin. Kukkaron korkeus on 14 cm ja leveys 10 cm. Uusi kevyempi malli on myös tulossa markkinoille. toukokuuta avattu luontokeskus tarjoaa näyttelyitä ja tapahtumia luontoon liittyen. Alueella on myyntikojuja ja mm. Nuuksiontie 84, Espoo www.haltia.com PUUTARHAJUHLAT 15.6.–29.9. Hämeentie 154, Helsinki www.hyotykasviyhdistys.fi LOHJAN OMENAKARNEVAALIT 21.9. Parikkalan Patsaspuisto, Kuutostie 611, Parikkala www.patsaspuisto.net LEPAA 2013 15.–17.8. Rakennus on arkkitehti Rainer Mahlamäen suunnittelema ja se on ensimmäinen kokonaan puusta rakennettu julkinen rakennus Suomessa. Päällinen on teflonoitua markiisia, jossa on käsin painettu kuvio. Vipukirves painaa 2,5 kg ja varren pituus on 90 cm. Veijo Rönkkösen elämää esittelevässä näyttelyssä voi tutustua lukuisten patsaiden lisäksi mm. Halosenniemen kesänäyttelyssä on esillä Suomen taiteen kultakauden mestareiden kuvauksia puutarhoista. Helpotusta puusavottaan EA-Desig n Kotimainen Vipukirves on suunniteltu turvalliseksi ja puusavotta sujuu vähemmällä voimalla sen erityisen rakenteen ansiosta. Väliseinä jakaa kukkaron kahteen osaan, joten tavarat pysyvät omissa lokeroissaan. klo 10–16 Lohjan museon pihapiirin sadonkorjuujuhlassa on ohjelmaa koko perheelle. www.lepaa.fi SYYSMARKKINAT PORVOOSSA 14.9. Vipukirvestä käytetään kuten tavallista kirvestä, mutta otetta löysätään terän osuessa puuhun, mikä mahdollistaa varren ja terän kääntymisen. Terä ei uppoa syvälle, joten se ei juutu puuhun kiinni. Porvoon pääkirjasto, Papinkatu 20, Porvoo SYYSTORI JA SADONKORJUUJUHLA ANNALAN PUUTARHASSA 5.9. Puutarha- ja viheralan ammattinäyttelyssä Hattulan Lepaalla riittää katseltavaa myös harrastajille
– Olen ollut niiden käytössä edelläkävijä, kun niitä on meillä ollut jo 20 vuoden ajan. Arja Ollikainen kertoo, että seuraavana kesänä alettiin puuhata pihaa perustamalla nurmikko, kun ei osattu eikä tiedetty muuta laittaa. Nurmikko osoittautui isotöiseksi, ja meillä se on pienentynyt kukkaryhmien kasvaessa, sanoo Arja. Tämä on silti harrastusta eikä työtä, sillä voin pötköttääkin pihalla. ellacombianum). Pihakilpailu TEKSTI ja KUVAT Jouko Tikkanen Arja ja Pekka Ollikainen ovat tyytyväisiä pihanomistajia omassa pihakeitaassaan. Laatikoissa viljely on helppoa ja kasvit kestävät niissä talven hyvin. – Nollasta lähdettiin ja tietämys pihanhoidosta on pihalehtiä lukemalla ja kokemuksen avulla vuosien saatossa kasvanut. Laatikoilla ja lautarajauksilla säntillinen piha Vesiaiheen vieressä viihtyy tonttu, jonka takana kukkii kanadanvuokko (Anemonidium canadense). Kohopenkit eivät heikennä talvenkestävyyttä – Pihan hoitoa olen tosissaan harrastanut 15 vuoden ajan. – Enää en kuljeta maata pois, vaan laitan nurmikolle sanomalehtiä ja kehikon, johon. Takana olevat rehevät lapinnauhukset (Ligularia ’Hietala’) aloittavat komean kukinnan heinäkuun puolivälissä. Arja myöntää tehneensä paljon turhaa työtä, kun hänellä oli aiemmin ollut tapana kaivaa kuoppa kohopenkkejä perustaessaan. Yhtä ihastuttava piha on rajanaapurillakin. Ollikaisten piha on pohjoisen pihaksi erityisen rehevä ja samalla säntillinen, mikä johtuu siisteistä kohopenkeistä ja huolella rajatuista kukkaryhmistä. K Kemin Tiltaltintielle alettiin rakentaa omakotitaloja 30 vuotta sitten 800 neliön suuruisille tonteille. Arja kertoo, että kohopenkit ovat osoittautuneet oivallisiksi ratkaisuiksi. – Kun kasvit istutetaan samaan paikkaan, saa vähemmilläkin taimilla näyttävää, tietää Arja. Altaan partaalla on lisäksi kuunliljoja (Hosta), tarhapäivänlilja (Hemerocallis-lajike) sekä edessä matalaa pääskynmaksaruohoa (Sedum kamtschaticum var. Illallakaan ei tarvitse unta odottaa. Arja ja Pekka Ollikaisen piha Kemistä valittiin vuoden 2012 Paras Piha -kilpailussa Pohjois-Suomen parhaaksi pihaksi. Hän säälittelee uusia omakotiasujia, jotka ovat ripotelleet pensaita pitkin pihaa ja 8 Oma piha ruohonleikkurilla kiertelevät sitten niitä
Tontin takakulmassa on pyykinkuivausteline, joka sulautuu aitaan. Oma piha 9. Kasvien runsaus ja hyvä kunto osoittavat, että pohjoisessakin voidaan pihasta luoda puutarhakeidas. Taidolla tehdyt viljelylaatikot ja kasviryhmien lautareunukset antavat pihaan ryhtiä. Piha on siisti ja säntillinen, mutta samalla hyvin runsas ja rehevä. Vuo den 2012 aluevo ittaja Tuomariston arvio finalistipihasta Ollikaisten piha sijaitsee Kemissä, 7. kasvuvyöhykkeen eteläosassa
Hiekkalaatikko sulautuu kukkaryhmiin niin, ettei sen olemassaoloa huomaakaan. Alimman renkaan kohdalta maat nostettiin ämpärillä ylös, muistelee Pekka urakkaa. Pekka Ollikainen on rakentanut kohopenkkejä myös naapureille. Kestävillä kasveilla kukkaloistoa Kastelua varten Ollikaiset ovat tehneet tontille kaivon. Kun lapsenlapset kasvavat hiekkaleikkien ohi, on laatikko käytettävissä jälleen kasveille. Pihalta ei aidan rajaamaa kompostialuetta huomaakaan, mutta kompostialueelta voi nähdä pihan. Hiekkalaatikko kohopenkissä – Muutaman käyttövuoden jälkeen painekyllästetyt laudat voidaan maalata, paljastaa Pekka ja pihan kaikki penkit ja rajauslaudat ovat nyt mustia, mikä korostaa kasvien värejä. Tontin taka-aitaa vasten on rakennettu pyykinkuivausteline, jota ei hevin erota, ellei siinä ole pyykkiä kuivumassa. Siististi rakennetut kohopenkit voivat olla monessa tasossa. 1 2 1. Kompostorit tuottavat uutta – En tykkää häkkyrästä, joka sojottaa joka suuntaan, sanoo Arja mielipiteenään kaupan olevista pyykinkuivaustelineistä samalla kiittäen Pekan nikkarintaitoja. 2. Ollikaisen pihan erikoisuutena ovat kauniisti kaartuvat kukkaryhmät, joiden reuna on taipuisaa painekyllästettyä lautaa. – Kaivo tehtiin käsipelillä 4,2 metriä syväksi, jossa kallio tuli vastaan. Pekka on rakentanut pari kesää sitten pihan keskelle pergolan ja tontin takaosaan varastorakennuksen. Tontin takaosassa on myös aidalla ja käyntiovella erotettu kompostointialue, jossa on neljä kompostoria. Käytävän puolella on penkissä erotettu sorakaistale, johon ei tule kasveja. Vain isoimmille pensaille voin kaivaa kuopan. Muutaman käyttövuoden jälkeen laudat on maalattu mustiksi. Pekan oivallus on ollut istutusryhmien rajaus taipuisalla painekyllästetyllä laudalla, jolloin rajauksista saadaan kauniisti kaartuvia. multaa Ollikaisten penkkeihin. laitan kompostimultaa. Liki koko pihan pituinen kohopenkki on 10 Oma piha jaettu eri kasveille ja yksi lokero on täytetty leikkihiekalla lastenlapsia varten. Ollikaiset ovat istuttaneet pihaansa kestäviä kasveja, joita he ovat hankkineet mm.
Toimitamme sipulit postitse syys–lokakuussa istutusaikaan. Kestotilaajalle läh 4000 sivunes arkisto ilmaiseksi Kahdesti vuodessa Oma PIHA -lehti palkitsee kestotilaajia asiakaslahjalla, jonka arvo voi jopa ylittää lehden tilaushinnan. Näin voimme varmistaa sipuleiden riittävyyden. Katso kasvin kuvaus sivulta 4. Uusi kestotilaaja, toimi näin: Kestotilaajalle lehden tilaushinta on 32,40 € ja lisättynä lahjan postituskuluilla se on 39,30 €. Arvokasta on myös tuoreiden lehtien sisältö ja lähes 4000 sivun arkisto, joka on kestotilaajien käytettävissä. Yksi lokero on jätetty hiekkalaatikoksi lapsenlapsia varten. Maksun eräpäivä on 6.9.2013. Tämän numeron perusteella tiedämme, että kestotilauksesi on voimassa, ja varmistamme osoitteesi. Lahjan arvo on 17,90 €, jonka voit saada maksamalla postituskulut 6,90 €. Hiekkalaatikko sulautuu kukkapenkkiin ja on helposti muutettavissa jälleen perennoille, kun leikkiaika on ohi. Tänä syksynä sekä nykyiset että uudet kestotilaajat voivat saada 100 kappaletta posliinihyasintin sipuleita. Voit tilata lehden ja tilaajalahjan sivun 82 palvelukortilla, puhelimitse numerosta 010 387 0880 (arkisin klo 8–16 ) tai netistä www.omapiha.info/tilaa Oma piha 11. Saappaiden pohjiin on porattu reiät, jotta liika vesi pääsee valumaan pois. Merkitse viitenumeroksi numerosarja, jonka löydät tämän Oma PIHA -lehden takakannesta osoitetietojen ylimmältä riviltä. Turvasaappaat ovat saaneet uuden käyttötarkoituksen, kun niissä kasvaa maahumalaa (Glechoma hederacea). Tilaa itsellesi lahjaksi herkkiä posliinihyasintteja Lahjan € arvo 17,90itusin post Maksat va € kulut 6,90 Pitkässä, kahdessa tasossa olevassa kohopenkissä on monia perennoja omissa lokeroissaan. Kannattaa olla Oma PIHA -lehden kestotilaaja! Nykyinen kestotilaaja, toimi näin: Maksa postituskulut 6,90 € Suomen Omapihan tilille FI40 5780 1020 0225 99
ruusuangervo (Spiraea japonica ’Froebelii’), lapinnauhukset (Ligularia ’Hietala’) ja idänmesiangervo (Filipendula palmata). päivänä ilmestyvässä numerossa 6/2013 julkaistaan finalistit, jotka toimitus on valinnut eri alueiden parhaiksi pihoiksi. Arjan suosikkeja ovat kurjenpolvet ja nauhukset, joilla saadaan loppukesäänkin näyttävää kukkaloistoa. päivänä. Se esitellään Oma PIHA -lehden numerossa 1/2014, joka ilmestyy tammikuun 2. Tornionlaakson Taimitarhalta. Isoukonkello on valkoinen ja se kukkii kauan, sanoo Arja. pääskynmaksaruohon taimia. Lukijaäänestyksen ja tuomariston yhteisvoimin valitaan Vuoden 2013 Paras Piha. Etualalla kukkii keltakukkainen tarhapäivänlilja (Hemerocallis-lajike). Oivaltavasti rakennetussa verkkosäleikössä aloittelee kiipeilyä alppikärhö (Clematis alpina). Uu det finalis tit valitaan pian 12 Oma piha Etupihalla olevassa kohopenkissä viihtyvät mm. – Kun jäniksenpoika tuli syömään kultahanhikkeja ja esikon lehtiä, karkotin sen kah- vinporoilla –Presidenttiä piti olla, naurahtaa Arja ja kertoo, että jänikset popsivat myös suviruusut, mutta venäläisiä ruusulajikkeita ne eivät syöneet. Arja Ollikainen lisäilee itse mm. Sitten onkin lukijoiden vuoro sanoa painava sanansa, kun he voivat äänestää finalistien joukosta mieleisintä pihaa. – Tuoksukurjenpolvi on mahtava maanpeittokasvi. Seuraa kilpailua. Lokakuun 17. Pekka on rakentanut pihan keskelle terassin oleskeluryhmää varten ja pergolan. Viime syksynä tein 200 tainta eikä maksanut mitään. Jänikset tapaavat käydä tekemässä tuhojaan pihassa. Harva tietää, että kasveja pystyy pistokkaista lisäämään.. Vuoden 2013 Paras Piha -kisa tiivistyy Oma PIHA -lehden toimitus on vieraillut tänä kesänä liki 20 pihalla, jotka valittiin pihakilpailun ilmoittautumisen yhteydessä saatujen kuvien ja kertomusten perusteella. – Ostin kuusi pikkutaimiruukkua. Kukinnan jälkeen otin kukat pois ja tein pistokkaita. Penkin ja seinän välissä oleva räystään levyinen rako on kiveyksenä. Ryhmää reunustaa tuoksukurjenpolvi (Geranium macrorrhizum)
3 1. Ollikaisten kohdalla ojan pohjalla on puinen ralli, jota pitkin on hyvä kävellä ja hoitaa istutuksia. Etualalla kukkivat jalopähkämö (Stachys macrantha) ja korkea pohjanrantakukka (Lythrum salicaria). – Meillä on hyvin samanlaista pihoissa. Arja Ollikainen ja Raija Jaakola ovat molemmat kiinnostuneet pihanhoidosta. Naapuruksia huolestuttaa perhosten ja kimalaisten puute tänä kesänä. Oma piha 13. – Perhosia ei ollut myöskään viime vuonna yhtään, mutta kesällä 2011 niitä oli runsaasti, toteaa Arja. Annamme toisillemme ideoita ja kasveja, kertoo Arja. 1 2 Jaakolan pihalla on pitkähkö puro kohopenkissä, jonka kaareva muoto on tuttu Ollikaisten pihalta. Naapurukset Arja Ollikainen ja Raija Jaakola ideoivat yhdessä pihojaan. ellacombianum), tuoksukurjenpolvi (Geranium macrorrhizum) ja hopeatäpläpeippi ’Beacon Silver’. – Inspiroimme toinen toisiamme. Arja kertoo antaneensa kasveja muillekin, mutta hän kokee vastuuta niiden menestymisestä uudella omistajalla. Jaakolan mansikkapehkot ovat yksittäin mustassa katekankaassa, jolloin mansikan koristearvot tulevat hyvin esille. Kun kysyn, että teitkö niin kuin minä neuvoin, voi vastauksena olla, että ne olivat ensin viikon pussissa portailla, huokaisee Arja. 3. – Helposti valitetaan seuraavana kesänä, että eivät ne kasvaneet. Samat kasvit toistuvat penkissä uudelleen. Arja muistaa minunkin kukat, lisää Raija. 2.–3. Pihainnostusta naapurin kanssa Ollikaiset ja Jaakolat rakensivat omakotitalot rinnatusten vuonna 1983 Kemin Tiltaltintielle. Arja ja Raija kertovat, että kun heillä on idea, he pohtivat sitä yhdessä ja sitten alkavat töihin, mutta kukin tekee oman tonttinsa työt. Perennat vasemmalta: punakäenkaali (Oxalis fontana ’Rufa’), sulkaneilikka (Dianthus plumarius), valkohärkki (Cerastium Tomentosum-Ryhmä), sammalleimu (Phlox subulata), hopeatäpläpeippi (Lamium maculatum), sammalleimu, pääskynmaksaruoho (Sedum kamtschaticum var. Sekä Ollikaiset että Jaakolat ovat istuttaneet kadunpuoleiselle ojanpenkalle värikkäitä maanpeitekasveja ja koivuangervoa
14 Oma piha. TEKSTI ja KUVAT Säde Aarlahti Monenkokoisten kivien avulla kuivaan rinteeseen saa rakennettua luonnollisilta näyttäviä multataskuja
Luonnonkivistä syntyvät mitä moninaisimmat reunat, tuet ja somisteet. Oma piha 15. Murikat hyötykäyttöön käyttää luonnonTAPAA kiviä Kiviä tuntuu löytyvän monelta pihalta turhankin paljon, mutta toisaalta niitä etsitään varta vasten
Hauska tapa hyödyntää kaikkein sileimpiä kiviä on maalata niistä veikeitä leppäkerttuja ja muita otuksia. Tutuin tapa kivien hyödyntämiseen on reunustaa kukkapenkkejä ja istutuksia. Taas osui lapio kiveen. Reilu viiden sentin kerros riittää, kunhan kivien alle on rakennettu routimaton alusta, kuten laattakäytäville ikään. Rautakaupoissa ja puutarhamyymälöissä kivistä joutuu silti maksamaan sievoisia summia. Kun kivet on aseteltu, välit täytetään asennushiekalla tai kivituhkalla. Siellä, missä maasto on metsäistä rinnettä tai moreenimaata, saa tottua kivien paljouteen. Melko pienellä vaivalla kivet asettuvat myös rinteiden katteiksi, vesiaiheiden somisteiksi tai muuratuiksi pylväiksi. Luonnonkivet ovat usein pyöristyneitä ja sileitä, sillä aika on muokannut niiden pintaa. K Klong. Tämä estää kivien painumisen pohjamaan joukkoon ja hidastaa rikkakasvien kasvamista. Tontin luonnonkivet kannattaakin ottaa hyötykäyttöön, sillä niistä on iloa monessa rakentelu- ja askartelupuuhassa. Kivipinnassa pysyvät parhaiten akryylivärit tai askartelukaupasta saatavat vesiohenteiset maalit, jotka kuivuttuaan muuttuvat vedenkestäviksi. Jos kivien on tarpeen pysyä vankasti paikoillaan, välit voi täyttää kuivabetonilla tai muurauslaastilla, mikä estää myös rikkakasvien kasvua. Kiviä nousee esiin rakennusprojekteissa ja istutustöissä ja joskus itsestäänkin, kun routa nostelee murikoita ruohonleikkaajan reitille. Kivien iästä ja ajan kulusta saa käsityksen kun muistaa, että viimeisestä jääkaudesta on jo 10 000 vuotta. Joku kerää kiviä matkamuistoksi niin kotimaasta kuin ulkomailtakin ja sijoittaa ne kukkapenkkiin tai vaikka pöytäliinanpainoiksi. Monella pihalla on tarjolla myös räjäytettyä kiviainesta eli erikokoisia, särmikkäitä 16 Oma piha mukuroita. Maalauksen jälkeen kivet on hyvä lakata kahteen tai kolmeen otteeseen, jotta ne säilyttävät värinsä kesästä ja talvesta toiseen.. Kiviä katsellessa voi muistella, mistä mikin on poimittu ja vertailla eri kivien värejä ja muotoja. Näitä teräväsärmäisiä kiviä voi käyttää erityisen hyvin polkujen pintoihin tai tukimuureihin, sillä niissä on yleensä yksi tai kaksi melko sileää kylkeä. Jos kivistä ladotaan suuri pinta, kuten luiska, kivien alle on syytä levittää suodatinkangas tai paksu kerros sanomalehteä
Kolme suurta kiveä on nostettu maiseman keskipisteeksi. Yksinkertaista ja kestävää. Siili- ja leppäkerttukiviksi maalataan kaikkein soikeimmat ja säännöllisimmät kivet. 3. Tasaisen, vihreän maton niiden juurelle antaa varjoyrtti (Pachysandra terminalis). Oma piha 17. Oman sokkelon voi rakentaa vaikka hiekkalaatikon kylkeen. Kalliotonttikin voi olla vehreä, kunhan istutusten kasvit valitaan maaperän ehdoilla. 5. Sokkelomaiset jatulintarhat ovat ikivanhaa perintöä. 2. 6. 4. Kukkapenkki rajautuu siistiksi altaaksi, kun sille valetaan reunus betonista ja luonnonkivistä
Niistä voi rakentaa lukemattomia muunnelmia. Vesi ja kivet ovat klassinen yhdistelmä. 18 Oma piha 8. Pienistä luonnonkivistä muuratut portinpylväät muuttavat metallisen köynnöskaaren ilmeen. 9. Kartiomainen kivi on kuin patsas ja antaa maisemalle luonnetta.. 7
Oma piha 19. Istutusalueiden reunustamiseen ja rajaamiseen käyvät melko suuretkin kivet, jotka pysyvät vakaasti paikoillaan
Ruusukvittenin keltaiset hedelmät ovat mielenkiintoisia ja kauniita. Värikkäitä soseita ja marmeladeja Aronia on todellinen terveysmarja, mutta karvas maku ei ole kaikkien mieleen. Tilkka aroniamehua tuo omenasoseeseen lisää väriä ja vitamiineja. Lähde lasten kanssa makututkimusmatkalle ja opetelkaa, mikä on syötävä marja ja mikä ei. Hillon tai marmeladin maku on miedompi, jos marjoja ei murskata. Niistä voi valmistaa herkullista sitruunanmakuista marmeladia, ja ne sopivat myös syysjuhlapöydän koristeluun.. Nauti marjojen ja vihannesten kauneudesta ja mauista! H Herukoiden ja omenoiden lisäksi pihalla ja lähiympäristössä kasvaa paljon muutakin syötävää ja säilöttävää. Niitä voi myös kuivata ja syödä sellaisenaan tai lisätä esimerkiksi mysliin. Aronian marjat sopivat lisäksi moneen jälkiruokaan. Lasten puutarha TEKSTI ja KUVAT Monica Äijälä Herkkua ruusunmarjoista Kun kesä kääntyy syksyyn, saamme nauttia puutarhan ja luonnon herkuista. Pensasruusujen hehkeän punaisista marjoista eli kiulukoista, aroniapensaan mustista marjoista ja ruusukvittenin sitruu20 Oma piha nanvärisistä hedelmistä voidaan valmistaa maukkaita soseita ja marmeladeja. Tarkista maku ja lisää sen verran mehua ja sokeria, että soseesta tulee maukasta. Marjat ovat myös hyvä aihe ajankohtaisiin piirustus- ja askarteluhetkiin. Niiden säilöminen talven varalle on mukavaa yhteistä puuhaa
Ruusunmarjasose Tarvikkeet Tee näin Punaisia ruusunmarjoja luonnosta tai puutarhasta (isoimmat, kuten kurttulehtiruusun kiulukat, on helpoin perata) Poimi kypsät ruusunmarjat ja huuhtele ne. Sokeri ei ole välttämätöntä, mutta sitruunan mehu parantaa soseen väriä ja makua merkittävästi. Ruusunmarjasose sopii myös aivan pienten lasten ruuaksi vaikka sekoitettuna grahampuuroon. Oma piha 21. Myös villien ruusujen punaiset marjat sopivat soseen raaka-aineeksi. Lopputulos on hyvä palkka työstä. Ruusunmarjasose sopii korppujen päälle ja siitä voi myös keittää kiisseliä, jolloin sosetta laimennetaan vedellä ennen perunajauhon lisäämistä. Keitä marjaosa kuorineen pienen vesimäärän kanssa. Pieni veitsi ja lusikka perkaamiseen Kattila Vettä (vain vähän) Sokeria maun mukaan (ei välttämätön) Tilkka sitruunan mehua (parantaa soseen väriä ja makua) Askorbiinihappoa 0,5–1 grammaa marjakiloa kohti (säilöntäaine, voidaan jättää pois, jos sose pakastetaan) Ruusunmarjasoseesta voi tehdä kiisseliä ja se on herkullista myös sellaisenaan keksien ja korppujen päällä. Maista – eikö olekin herkullista. Poista kanta ja verholehdet, avaa marja ja poista siemenet. Lisää lopuksi sokeria maun mukaan ja tilkka sitruunan mehua. Lasten herkkupuuro noin kaksi anno sta Hedelmäliha keitetään vesitilkassa (käytä vain vähän vettä, jotta soseesta ei tule liian löysää). 5 dl vettä 1 dl grahamjauh oja ripaus suolaa (e i välttämätön) ruusunmarjaso setta maun muk aan Sekoita graham jauhot kylmää n veteen, lisää hi eman suolaa ja keitä noin 20 minuu ttia. Tarhakurtturuusu ’Fru Dagmar Hastrup’ on vaaleanpunakukkainen kaunotar, jolla on maukkaat marjat syksyllä, kuten muillakin kurtturuusunsukuisilla ruusuilla. Kurtturuusun ja sen lähisukulaisten marjoissa on eniten hedelmälihaa. Tämä on melko työläs vaihe, joten kannattaa varata aikaa ja hyvää mieltä. Lisää sokeria ja tilkka sitruunan mehua, kun soseen koostumus on sopiva. Lisää lopu ksi ruusunmarjaso setta
TEKSTI ja KUVAT Henrietta Pitkänen Intialaishenkisellä pihalla vallitsevat samettikukkien (Tagetes) maustevärit. 22 Oma piha
Niityillä nähtyä Tämänvuotiset perennaniityt olivat yleiskuvaltaan vihertävänvaaleita. Pyökkiä ja pähkinäpensasta myös muotoiltiin graafisiksi leikkaamalla. Pienikokoiset, kaunismuotoiset alppiruusut olivat edukseen myös yksittäispensaina varjoisissa perennaistutuksissa. Koristeheinät, kuten hakoneheinä (Hakonechloa macra) ja lauhat (Deschampsia), lomittuivat valkoisiin tai vaaleanpunaisiin ja -sinisiin kukkakasveihin, joista suosituimpiin kuuluivat kielo (Convallaria majalis) Oma piha 23. Omenapuut (Malus) ja kanukat (Cornus) toimivat valkeakukkaisina katseenvangitsijoina, ja jaloruusut kukkivat koristeheinävaltaisissa penkeissä. Satavuotisjuhla toi takaisin aiempien vuosikymmenten vahvanväriset tähdet, alppiruusut ja atsaleat (Rhododendron). Siroja alppiruusuja (Rhododendron) ja tämänvuotisia suosikkeja, kieloja (Convallaria majalis), betonisissa altaissa. Erityisesti arvostettiin Euroopassa luonnostaan kasvavia pensaita ja puita, kuten pähkinäpensasta (Corylus avellana), tammea (Quercus robur), pihlajia (Sorbus) ja pyökkiä (Fagus sylvatica). Ne ovat kestäviä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjiä, joille annettiin tilaa esitellä kauneutensa sekä yksittäin että aidanteiksi istutettuina. Sata vuotta puutarhan juhlaa Chelsea Flower Show 1913–2013 Merkkipäiviään viettänyt Chelsean puutarhanäyttely on säilyttänyt asemansa puutarhanystävien aarrearkkuna. Tämänkeväisessä Lontoossa viehätyttiin uudestaan aiemmista suosikkikasveista ja jalostettiin kiehtovia puutarhoja englantilaisista maisemista. Atsaleat ryhmiteltiin usein perinteiseen tapaan näyttäviksi tiheiköiksi, joiden sävyä taustalla olevat kontrastiväriset puutarhaseinät vahvistivat. H Hyvin suositut niittyistutukset täydentyivät tänä vuonna puuvartisilla kasveilla. Kukkapuista etenkin pihlajat saivat näyttelypuutarhat tuoksumaan huumaavasti
2 Muun muassa keltaoranssit kaliforniantuliunikot (Eschscholzia californica) ja vaaleansiniset kurkkuyrtit (Borago officinalis) värittävät Chris Beardshawn suunnitteleman The Arthritis Research -puutarhan valoisaa osaa. Pihlajien (Sorbus aucuparia) ja koiranputkien (Anthriscus sylvestris ’Ravenswing’) aikaa The Brewin Dolphin -puutarhassa, jossa yhdistyvät vapaina kasvavat ja tarkasti muotoonleikatut kasvit. 1. Iris ’Sugar Magnolia’). Monipuolisia veistosmateriaaleja: ryhmä teräslankalampaita Welcome to Yorkshire -puutarhassa. 2. Teemoja puutarhojen taustalla Useat näyttelypuutarhat juhlistivat Englannin metsän ja viljelymaan kirjomia maisemia kasveineen sekä niihin liittyviä käsityötaitoja. Samalla suunnittelijat pyrkivät kiinnittämään huomion näiden maisemien uhattuun asemaan. Yrttinä tunnettu saksankirveli (Myrrhis odorata) komisti koristekasvi-istutuksia. Näytteillä oli Christopher Bradley-Holen The Telegraph 24 Oma piha. ja sen vaaleanpunakukkainen ’Rosea’-muoto. Lisäksi pastellinvärisinä kukkivat puisto- ja rotkolemmikit (Myosotis sylvatica ja Brunnera macrophylla), kurjenpolvet (Geranium), puna-ailakit (Silene dioica), vaaleanpunainen isopukinjuuri (Pimpinella major ’Rosea’) ja kurjenmiekat (mm. Kaksi eteläafrikkalaista kaunotarta: liilahtava, laukansukuinen kuvernöörinkukka (Tulbaghia violacea) ja öisin tuoksuva lääkärinkukka (Zaluzianskya ovata). Siellä täällä vaaleuden keskellä loisti karmiininpunaisia pioneja (Paeonia ’Buckeye Belle’) ja oransseja liljoja (Lilium ’Orange Marmalade’). 1 Suurikukkaisia ruusuja koristeheinillä ja tummalehtisillä fenkoleilla (Foeniculum vulgare ’Purpureum’) kevennetyssä istutuksessa
Oma piha 25. Puiset jättisienet ja lumipalloheisi (Viburnum opulus) rungoin rajatussa niittyistutuksessa
Esimerkiksi leveälehtinen pippuri (Piper) kasvaa Grûg Farm Plants -taimitarhan esittelypöydälle laaditussa viidakossa. Un Garreg (One Stone) -puutarhan ohuista luonnonkivistä rakennetut kylmämuurit tuovat mieleen brittiläisen laidunmaiseman. Metsäiset istutukset avartuivat ja muuttuivat vähitellen kukkivammiksi puutarhan läpi kuljettaessa. -puutarhan kaltaisia, entistä kokonaisvaltaisempia esimerkkejä siitä, miten paikalliset luonnonperennat, -puut ja -pensaat voivat muodostaa nykyaikaisen puutarhan selkärangan, johon puutarhakasvit ja selkeäpiirteiset rakenteet vertautuvat kiinnostavasti. 26 Oma piha. 1 Leiskuvien kelta-atsaleoiden (Rhododendron luteum) parina on sinistä niin taustaseinässä kuin valeunikoissa (Meconopsis) ja nuppuisissa kurjenmiekoissa (Iris). Luonnonmateriaaleja ja perinteisiä tekniikoita käytettiin muun muassa kivisissä kylmämuureissa ja tammipuisissa pergoloissa. Näyttelypuutarhojen perustana oli lisäksi hyvin henkilökohtaisia tarinoita. Itsekin nivelreumaa sairastavan Chris Beardshawn suunnittelema The Arthritis Research -puutarha kuvasi epävakaista tietä diagnoosista kohti toimivien hoitokeinojen löytymistä. 2. Puumaisten pähkinäpensaiden (Corylus avellana) alla kasvavat heinät isohelmikkä (Melica altissima ’Alba’) ja hopeapiippo (Luzula nivea). Christopher Bradley-Holen suunnittelemassa japanilaishenkisessä The Telegraph -puutarhassa on samaa rytmiä kuin pelto- ja metsälaikkujen kuvioimassa englantilaisessa maaseutumaisemassa. 2 1. Vasemmalla sinikukkaisia rotkolemmikkejä (Brunnera macrophylla ’Jack Frost’). Kasvitautien torjuntatyön tärkeydestä muistuttavassa Stop the Spread -puutarhassa kukoistavat eurooppalaiset metsäpuut ja -pensaat, kuten tammi (Quercus robur) ja niverävaahtera (Acer campestre)
Erikorkuisia pensaita ja kukkivia puita kohoaa esiin epämuodollisesta perennaniitystä. Oma piha 27
Sammaleista rahkasammal on hyvä valinta, sillä se imee itseensä runsaasti vettä ja asettelupohja pysyy kosteana. Vastaavasti oksanpätkistä voi koota nipun. Kukkia asetellaan tikkupohjaan periaatteella: tikku pois, kukka tilalle. Kukkavarret leikataan terävällä veitsellä. Pallosta kannattaa puristella riittävän tiivis niin, että kukkien varret saa vielä melko vaivattomasti työnnettyä palloon, mutta kukat asettuvat paikoilleen kuitenkin tukevasti. Ruskeissa versoissa on milloin punertava ja milloin kellertävä sävy, ja myös vaaleanvihreitä versoja löytyy. Punertavat pilkut tekevät siitä varsin kauniin. Auringon porottaessa kasvit saattavat olla jo valmiiksi nuukahtaneita. Nopeimmin asettelupohja syntyy sammalesta. Väreihin kannattaakin kiinnittää huomiota, sillä spiraalimallisessa pohjassa pajuja jää näkyviin. Imeytys vedessä yön yli Loppukesällä poimitut kukat kestävät asetelmissa hyvin, sen sijaan kevään ja alkukesän nuoret kasvit tahtovat luupahtaa nopeammin. Ne ovat Oasis-sientä ekologisempia ja edullisempia – ja mökkiolosuhteissa usein myös tervetullut idea asetelmien tekoon. 28 Oma piha Enemmän aikaa menee itse pajujen valintaan, sillä lajivalikoimaa – ja siten värivalikoimaa – riittää. K Kauniisiin kukka-asetelmiin ei välttämättä tarvita Oasis-sientä. Ontoista varrenpätkistä saa mainion asettelupohjan täyttämällä reunallisen astian niillä kokonaan tai kokoamalla niistä nipun astian keskelle. Tee itse TEKSTI ja KUVAT Sari Toikkanen Asettelupohjat ja asetelmat ideoi ja toteutti floristimestari Ulla Summanen Rauhalan puutarhalta Suonenjoelta. Kukkavarret asetellaan putkiloiden läpi veteen. Kukat kestävät parhaiten, kun ne poimitaan aamu- tai iltaviileällä. Toimivia kukkapohjia syntyy aivan lähiluonnon materiaaleista. Joka tapauksessa asetelmiin aiottujen kasvien kestävyys kannattaa kokeilla ennakkoon, varsinkin jos aikoo koristaa niillä juhlapöytiä. Se asetetaan matalaan vatiin tai lautaselle, jonka pohjalla on pari senttiä vettä. Kukkia sammalpalloihin ja tikkupohjiin Kerää sammalta, pajun oksia tai vaikka jättitattaren varsia ja sido niistä pohjia näyttäville kukka-asetelmille. Spiraaliin tai putkiloon Asettelupohjista pajuspiraali syntyy taitavissa käsissä niin ikään melko nopeasti. Tällainen asettelupohja on edellisiä työläämpi tehdä, mutta valmiina se näyttää upealta. Sammalpallo muotoutuu käden käänteessä, alle kymmenessä minuutissa. Joskus asettelupohja-ainekset voivat löytyä jopa jääkaapista! Vesimelonin puolikas tai palanen toimii hauskana kukkapohjana vaikka lastenkutsuilla. Ilmeikäs varreltaan on myös jättitatar (Fallopia sachalinensis). Silloin niissä on paras nestejännitys
Aseta spiraali lautaselle tai vadille, jossa on pari senttiä vettä. Köynnökset keventävät Asetelmissa kestäviä ja näyttäviä ovat esimerkiksi värikkäät jaloangervot (Astilbe) ja uhkeat pionit (Paeonia). Köynnöstävät kasvit tuovat asetelmiin keveyttä ja ilmavuutta. Tässä asetelmassa on käytetty pionia, maksaruohoa, jaloangervoa, hortensiaa ja keijuangervoa. 2. Kostuta pallo kunnolla. Sido ne nipuksi kauniilla nauhalla. Leikkaa oksien päät tasaiseksi pohjapuolelta. Sido spiraali keskeltä kiinni esimerkiksi rautalangalla. pohjiin. B II Pujottele kukat spiraalin myötäisesti ja niin, että varret ulottuvat veteen. Somaa punerrusta asetelmiin saa puolestaan keijuangervon (Spiraea japonica ’Little Princess’) kukkivista oksista. Oma piha 29. Maitohorsma, pietaryrtti, siankärsämö ja köynnöstävistä kasveista esimerkiksi lillukka ja vanamo asettuvat yhtä kauniiksi katseenvangitsijoiksi kuin puutarhan kasvit ikään. Ojanpientareeltakin löytää kestäviä kukkia ja vihreyttäjiä. Esimerkiksi pitkällä pöydällä köyntelevät lehtevät villiviinit (Parthenocissus), sirolehtiset kärhöt (Clematis) tai Huomaa kysyä maanviehkeät keijunmekot omistajalta lupa, (Rhodochiton atrosankun keräät sammalta guineum) sitovat pienet ja oksia asetteluasetelmat toisiinsa. Kasvit imeytetään vedessä esimerkiksi yön yli mielellään hieman viileässä tilassa. Voit halutessasi täyttää myös koko astian varrenpätkillä. Pyöräytä puolalankaa tai niintä harvakseltaan pallon ympäri. Aseta nippu laakeaan maljakkoon, jonka pohjalla on vettä. Muista ja asetetaan suoraan vesisankoon. Työtä helpottaaksesi voit myös ensin koota kumilenkeillä pienempiä nippuja ja yhdistää ne sitten isoksi nipuksi. Pensaista hortensiat (Hydrangea) ovat niin ikään kauniita nuppuisina. Tässä on käytetty keijuangervon oksia ja keijunmekon ja hopeaputouksen (Dichondra argentea) köynnöstäviä varsia. Työnnä sammalpalloon kukkia ja lehtiä. A Pajuspiraalikimppu I Asetelma jättitatarpohjassa Sido pajun oksia spiraalin muotoon. Tee näin 1. Näin kasvien elintoiminnot hidastuvat eikä niistä haihdu niin paljon vettä. Niillä voi myös yhdistää asetelmia toisiinsa. Myös isot maksaruohot (Sedum) ovat komeita, ja niitä voi hyvin käyttää myös nuppuisina. Se pitää pallon koossa. Asetelma sammalpallossa Muotoile rahkasammalesta sopivan tiivis pallo. Voit käyttää myös muita puun tai pensaan oksia. Leikkaa jättitattaresta nivelvälin pituisia varrenpätkiä. Myös kevyt suihkuttelu auttaa kukkia pysymään virkeinä. Tässä pionin ja keijuangervon komistaman asetelman ympärillä kieppuu kärhöä ja keijunmekkoa. Työnnä kukkavarret putkiloiden läpi niin, että kasvit ulottuvat imemään vettä
30 Oma piha. Eijan unelmapiha TEKSTI ja KUVAT Eija Keckman Väriä perennapenkkiin Vaaleanpunaiset ja violettiin taittuvat värit valkoisella maustettuna tekevät penkistä harmonisen ja raikkaan
Perennat ovat niitä kasveja, joilla väritetään puutarha ja vahvistetaan pihan tunnelmia. Unelmien perennapenkki syntyy tekijänsä värimieltymyksistä, unohtamatta kuitenkaan kasvien kasvupaikkavaatimuksia. Oma piha 31. Puutarha ilman kukkivia kasveja on kuin taulu ilman värejä
4. Perennapenkin kasvivalinnoissa pyritään luomaan suuria pintoja ja välttämään väripiperrystä. Usein maatiaisperennat kasvavat jossakin päin pohjoista pallonpuoliskoa villeinä luonnonkasveina. Englantilaisissa cottage gardeneissa maatiaisperennoilla luodaan kuitenkin upeita kokonaisuuksia, kun samaa lajia istutetaan monen taimen ryhmään. 3. Niitä ei ole juurikaan jalostettu, minkä vuoksi ne ovat kestäviä ja vähään tyytyviä. Yhtenäiset väripinnat ovat näyttäviä ja hehkuvat voimakkaimmin, kun ne saavat rinnalleen kontrastia luovan värin. 2. K Kun kukkapenkkiä aletaan suunnitella, perennoilla on monta huomionarvoista ominaisuutta, joita kannattaa ja pitääkin hyödyntää. Taustalla kirjoapteekkarinruusu (Rosa Gallica-Ryhmä ’Rosa Mundi’). Varjon perennat eivät pääse hehkumaan kukinnalla, joten värikylläisen penkin perustamiseen tarvitaan aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka. Jättipoimulehti (Alchemilla mollis) ja tarhakurjenpolvi (G. Loistosalvian ja korallikeijunkukan värikästä yhteiseloa. Ulkoisesti maatiais- ja luonnonperennat erottuvat jalostetuista ryhmäperennoista selvimmin siten, että niiden kukinta on vaatimattomampaa. Cottage gardenien peruskasveihin kuuluvat rehevät ja moneen käyttötarkoitukseen sopivat poimulehdet (Alchemilla), jotka kukinta-aikaan muodostavat vihre-. Vain parikymmentä senttiä korkeaksi kasvava japaninakileija (Aquilegia flabellata) sopii perennapenkin etualalle. × magnificum) luovat cottage garden -tunnelmaa. Mutta puutarhaansa todellisen väriloiston haluava keskittyy hartaudella kukkien väreihin, edellä mainittujen seikkojen lisäksi. 32 Oma piha Maatiais- ja luonnonperennat Helppohoitoisimpia ja kestävimpiä perennoja ovat maatiais- ja luonnonperennat, jotka ovat pitkään Suomessa kasvaneita koristekasvilajeja. Sinisen lisäksi japaninakileijaa on saatavissa myös valkoja vaaleanpunakukkaisina. Valkoinen ja sininen on klassinen yhdistelmä. Tässä valkokukkainen tummakurjenpolvilajike (Geranium phaeum ’Album’) ja tarhakurjenpolvi (Geranium × magnificum). Joillekin lehtimuodot, lehtien sävyt, korkeus tai kukinnan muoto ovat määrääviä tekijöitä. Maatiais- ja luonnonperennat sopivat erinomaisesti vanhan pihapiirin tunnelmaan. 1 2 3 4 1. Cottage garden -tyyliä haettaessa voidaan eri lajeja ja lajikkeita istuttaa vaikka yksin kappalein ja kirjavissa väreissä, mutta tässäkin tapauksessa perennapenkistä suunnitellaan silmää miellyttävä keidas, joka kukkii aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn
Näin koko perennapenkkiä ei tarvitse purkaa ja istuttaa uudelleen, vaan ainoastaan penkin ryhmäperennoille annetaan niiden vaatimat erikoishoidot. Jalopähkämöllä (Stachys macrantha) on hienostuneen värinen kukinto ja syvän vihreä, tuuhea lehdistö. Perennapenkin hoitotarve pienenee, jos ryhmäperennoja istutetaan vuodesta toiseen viihtyvien luonnon- ja maatiaisperennojen joukkoon. lajien tukeminen, kastelu ja lannoitus. Tärkeimpiä hoitotoimia ovat jakaminen ja uudelleen istuttaminen 3–6 vuoden välein, korkeiden Kun perennapenkkiä aletaan suunnitella, on toivottu värimaailma usein jo valmiiksi mietitty. On makuasia, halutaanko puutarhaan värien iloista räiskettä vai hillityn rauhallista tunnelmaa. Sormustinkukkien ja harmaakäenkukkien annetaan siementää vapaasti, jolloin ne tuovat väriä yllättäviinkin paikkoihin. Ryhmäperennat Värien runsautta Ryhmäperennat vaativat hoitoa, mutta ne palkitsevat hoitajansa upealla kukinnalla. Oma piha 33. Jos perennojen runsas valikoima vaikeuttaa päätöstä kukkapenkin väreistä, voi valintaa helpottaa tutkimalla puutarhan tilaa ja tunnelmaa ja turvautumalla perinteiseen värioppiin. Näyttäviä ovat myös kaksivuotiset, puolivarjossa viihtyvä rohtosormustinkukka (Digitalis purpurea), luonnonperenna ja viljelykarkulainen illakko (Hesperis matronalis) sekä aurinkoa tarvitseva, vanha puutarhakasvi harmaakäenkukka (Lychnis coronaria). Hoitamatta jäänyt ryhmäperennapenkki ränsistyy nopeasti, sillä ryhmäperennoihin kuuluvat yleensä pitkälle jalostetut ja upeimmat perennat, jotka eivät pärjää ilman säännöllistä hoitoa. Joskus ne tosin eksyvät mahdottomaan paikkaan, josta ne joudutaan kitkemään pois. Etenkin aurinkoisilla ja avoimilla paikoilla kastelun tarve on suuri, ja harmittavasti myös näillä paikoilla härmäsienet vaivaavat monia ryhmäperennoja. Valkokukkaisia ryhmäperennoja Valkokukkaisia luonnonperennoja Arovuokko (Anemone sylvestris) Jalokallioinen ’Sommerneuschnee’ (Erigeron Speciosus-Ryhmä) Tarhakurjenmiekka ’Snow Festival’ (Iris Intermedia-Ryhmä) Verikurjenpolvi ’Album’ (Geranium sanguineum) Tarhaväriminttu ’Schneewittchen’ (Monarda Media-Ryhmä) Kiinanpioni ’Mme Claude Tain’ (Paeonia lactiflora) Isotähtiputki ’Alba’ (Astrantia major) Kalliokielo (Polygonatum odoratum) Lehtoängelma ’Album’ (Thalictrum aquilegiifolium) änkeltaisen kukkaharson kasvuston päälle
Vaikka kukkaniityn kaikki eriväriset kukat näyttävät sointuvan erinomaisesti yhteen, se ei välttämättä tarkoita, että sama värikimara istuisi pienelle pihamaalle, vaan se antaa pikemminkin rauhattoman vaikutelman. Puna- ja oranssikukkaisia ryhmäperennoja Jaloakileijat (Aquilegia Cultorum-Ryhmä) Tarhakeijunkukat (Heuchera Brizoides-Ryhmä) Kirjolupiini ’Edelknabe’ eli ’The Page’ (Lupinus × regalis) Kiinanpionit (Paeonia lactiflora) Tarhaidänunikot (Papaver Orientale-Ryhmä) Punapäivänkakkara eli punapietaryrtti (Tanacetum coccineum) Puna- ja oranssikukkaisia luonnonperennoja Oranssikallioinen (Erigeron aurantiacus) Tulikellukka (Geum coccineum ’Borisii’) Rusopäivänlilja (Hemerocallis fulva) Korallikeijunkukka (Heuchera sanguinea) Kaikki sateenkaaren värit käsittävä väriympyrä tuo nopeasti avun asiasta kiinnostuneelle. Upea värikontrasti on saatu aikaiseksi kärsämöiden ja tarhapäivänliljojen kanssa. Monesta suunnasta nähtävissä olevan perennapenkin korkein kasvi istutetaan keskelle ja pienemmät lajit kerroksittain reunoja kohti. Vastaväreillä luodaan kontrastia, kun taas yhdellä pastellisävytteisellä värineljänneksen soveltamisella saadaan hienostuneen tyylikäs kokonaisuus. Väriyhdistelmiä Purppuran ja liilan sävyillä väritetty istutusalue on sopusointuinen ja rehevä katseenvangitsija. Istutusalueen väritykseen ja kasvivalintoihin kannattaa paneutua kunnolla, sillä puutarhaa rakennetaan pitkällä tähtäimellä ja kasvivalinnat on hyvä saada kerralla oikeiksi. Taimen koko täysikasvuisena määrää paikan 34 Oma piha perennapenkissä. Tällaisella sommittelulla taataan jokaiselle kasville riittävä näkyvyys. Sopivia kasveja purppurapenkkiin ovat sormustinkukka (Digitalis purpurea), tarhakurjenpolvi (Geranium × magnificum), jalopähkämö (Stachys macrantha), loistosalvia (Salvia × sylvestris), jaloritarinkannus (Delphinium-lajikkeet), vaaleanpunainen iisoppi (Hyssopus officinalis) sekä harmaamalvikki (Lavatera thuringiaca). Väriympyrän neljännes, ympyrän vastavärit sekä värikolmiosoinnut muodostavat yhdistelmiä, joista jokainen varmasti löytää itseään miellyttävän vaihtoehdon. Yhdestä suunnasta katsottavaan penkkiin korkeimmat lajit istutetaan taaimmaksi ja matalammat eteen. Valkokukkaisia perennoja, kuten kiinanpionia ’Mme Claude Tain’. Vahvasävyiseen istutusalueeseen saadaan raikkautta, kun mukaan valitaan ripaus valkoisen hehkua. Kun perennapenkki on saanut muodon, rajaukset sekä tarvittavan kasvualustan, se on valmis ”väritettäväksi”
(Paeonia lactiflora), valkokukkaista verikurjenpolvea (Geranium sanguineum ’Album’) ja tarhakurjenmiekkaa ’Snow Festival’ (Iris Intermedia-Ryhmä) istutetaan muutamiin kohtiin piristämään kokonaisuutta. Se antaa kontrastia penkissä, jossa muuten on hentoja pastellin sävyjä. Kulta-akileijan (Aquilegia chrysantha ’Yellow Queen’) kukat ovat puhtaan keltaiset. Pirteä ja eloisa perennapenkki syntyy, kun väritys haetaan vastaväreistä. Tällainen penkki erottuu kaukaakin puutarhassa. Vastavärit punainen ja vihreä ovat kasvimaailmassa hauska yhdistelmä, sillä punakukkaisessa kasvissa on molemmat värit valmiina. Tarhapäivänlilja ’Sammy Russell’ ja tarhaviinikärhö (Clematis Viticella-Ryhmä) ’Mikelite’. Keltakukkaisia ryhmäperennoja Kultakärsämö (Achillea filipendulina) Tarhapäivänliljat (Hemerocallis Hybrida-Ryhmä) Kirjolupiini ’Chandelier’ (Lupinus × regalis) Tarhapiiskut (Solidago Canadensis-Ryhmä) Tarhakullerot (Trollius Cultorum-Ryhmä) Keltakukkaisia luonnonperennoja Kevätvuohenjuuri (Doronicum orientale) Isohirvenjuuri (Inula helenium) Auringontähti (Telekia speciosa) Oma piha 35. Kasviesimerkkejä tästä ovat palavarakkaus (Lychnis chalcedonica), tarhaidänunikko (Papaver Orientale-Ryhmä) ja punaväriminttu (Monarda didyma). Sopivia kasvipareja sinikeltaiseen perennapenkkiin ovat tarhakullero (Trollius-lajikkeet) ja siperiankurjenmiekka (Iris sibirica), loistosalvia (Salvia × sylvestris ’Blaukönigin’) ja jättipoimulehti (Alchemilla mollis) sekä loistopäivänhattu (Rudbecia fulgida ’Goldsturm’) ja jaloritarinkannus (Delphinium ’Völkerfrieden’). Sinikukkaisia ryhmäperennoja Jaloakileijat (Aquilegia Cultorum-Ryhmä) Karpaattienkello (Campanula carpatica) Jaloritarinkannus ’Völkerfrieden’ (Delphinium Belladonna-Ryhmä) Tarhakurjenmiekat (Iris Intermedia- ja Germanica-Ryhmä) Loistokurjenmiekat (Iris Sibirica-Ryhmä) Etelänruusuruoho (Knautia macedonica) kukkii upean tummanpunaisin kukin keskikesällä. Suosittu vastaväripari on sininen ja keltainen. Se kukkii kesä–heinäkuussa ja viihtyy parhaiten puolivarjossa multavassa ja tuoreessa maassa. Loistosalviat (Salvia × sylvestris) Sinikukkaisia luonnonperennoja Tarhaukonhattu (Aconitum × stoerkianum) Lehtoakileja (Aquilegia vulgaris) Iisoppi (Hyssopus officinalis) Siperiankurjenmiekka (Iris sibirica) Lehtosinilatva (Polemonium caeruleum) Rantatädyke (Veronica longifolia) Punaisen sävyt kirkkaan keltaisella ja sinivioletilla maustettuna toimivat yhdessä
Hämärtyvien elokuun iltojen keskipisteinä auringonkukat ja krassit ovat imeneet itseensä auringonsäteiden hehkuvan lämmön sekä virkistävät muistot kesäsateista. Sienestyskausi alkaa jo keväällä korvasienistä ja huhtasienistä – mikäli sellaisia aarteita sattuu löytämään. Pian syksyn viileys tekee tuloaan, ja tulen poimimaan suureksi kimpuksi kaikki vielä sinnikkäästi kukkivat ihanuudet. Aistien tarhassa TEKSTI ja KUVAT Linda Peltola Värien juhla S Syyskauden lähestyessä ympärillä leijuu jälleen se tietynlainen haikeus ja ajatus kesän viimeisistä hetkistä. Kun luonnon tarkkailu on osa elämää, ei vuoden päiviin mahdu yhtäkään tylsää hetkeä.. Samalla kuitenkin mielen täyttää kiitollisuus kaikista niistä ihanista tuoksuista, väreistä ja puutarhamuistoista, joita koko mennyt kesä on tuonut mukanaan. Varmasti moni kotipuutarhuri viettää vuosittain jonkinlaista sadonkorjuujuhlaa nauttien luonnon antimista sekä oman hyötytarhan sadosta. Loppukesän kantarellit ovat todellisia kulta-aarteita. Se mitä istutetaan nyt, tuo paljon iloa tulevana keväänä ja mahdollisesti vielä kymmenien vuosien päästä. Suuri maljakollinen kehäkukkia keittiön pöydällä muistuttaa siitä runsaudesta, joka on jälleen käsillä. Kevään kukkasipulikukoistuksen suunnittelu alkaa nyt, ja pian on myös aika kylvää kaikki luonnollista kylmäkäsittelyä kaipaavat siemenet. Haperoista saa puolestaan helposti 36 Oma piha loihdittua mitä ihanimman sienipizzan. Vaikka on tärkeää nauttia käsillä olevasta ajasta ja hetkestä, on pihan suunnittelu myös hyppimistä ajan muurien yli. Taigassa on taikaa. Kesän viimeinen kukkakimppu onkin usein se kaikkein kaunein. Tämän vuodenajan viehätys kietoutuu toinen toistaan värikkäämpiin kukkasiin ja ihaniin makuelämyksiin. Minulle loppukesän kohokohtia ovat viinimarjojen poimiminen, sienien kerääminen ja kaikenlainen säilöminen. Lapsesta asti olen tottunut sienestämään, ja sieniä tuleekin nautittua lähes ympäri vuoden. Huolellisesti ryöpätyt kangasrouskut päätyvät sienisalaattiin ja -murekkeeseen myös talvella. En lainkaan kaipaa tontilleni muhevaa perunamaata, kun tämän happaman ja kivikkoisen sammalikon kätköissä kasvaa jotakin minulle paljon arvokkaampaa – kangasmetsän aarteita. Siinä ovat harkitsemattomasti sekaisin kaikki mahdolliset värit ja muodot, silti sulassa sovussa kuten luonto on tarkoittanut. Pienestä pihametsiköstäni haen rusko-orakkaita ja suppilovahveroita aina halutessani, kuten myös mustikat ja puolukat
Oma piha 37
Luonnonkiveys Oma PIHA 2/2013 Osa 3. Koristekivet Oma PIHA 3/2013 Osa 4. 38 Oma piha Epäsäännölliset luonnonkiviportaat sopivat puutarhan sellaiseen osaan, jossa ei tarvitse kulkea päivittäin.. Puutarhan muurit Oma PIHA 4/2013 www.omapiha.info —> arkisto Arkisto on kestotilaajille ilmainen. TEKSTI Monica Äijälä KUVAT Monica Äijälä ja valmistajat Puutarhan kiviportaat Puutarhan kivet osa 5 Katso arkistosta Osa 1. Betonikiveys Oma PIHA 1/2013 Osa 2
Kiviportaat voidaan rakentaa luonnonkivistä tai graniittisista tai betonisista porras- tai reunakivistä. Rinnepihassa tarvitaan portaita myös muihin kohtiin, sillä jyrkkä rinne on vaikeampi kulkea kuin hyvät portaat, varsinkin talvella. M Markkinoilla on monia sellaisia kivituotteita portaiden rakentamiseen, jotka helpottavat sekä suunnittelutyötä että rakentamista. Lisäksi huomioidaan, että on kaksi kertaa työläämpää ottaa askel ylöspäin kuin eteenpäin. Varsinkin rinnetontin portaiden muotoiluun on syytä kiinnittää huomiota, jotta portaat olisivat mahdollisimman helpot kulkea. Niiden materiaalivalinta ja muotoilu on tärkeä asia sekä ulkonäön että käytännön kannalta. Rinne, portaat tai porrastie Asunnon sisäänkäynnin kohdalla tarvitaan askelma tai pidemmät portaat. Tämän perusteella on syntynyt seuraava laskukaava: 2h + b = 64 jossa h tarkoittaa askelman nousua ja b askel- Oma piha 39. Portaat voidaan myös valaa paikalleen ja päällystää esimerkiksi betonilaatoilla tai liuskekivillä. Portaiden mitoitus Ulkoportaiden mitoitussäännöt perustuvat siihen, että ihmisen askelpituus on keskimäärin 64 cm. Kuvat Benders Mukavat, käytännölliset ja kauniit portaat ovat pihan ja talon koriste ja käyntikortti. Rinteen kaltevuuden mukaan rakennetaan joko portaat tai porrastie, jossa askelmavälit ovat isommat kuin portaissa. Bender Porraskivi on kauniisti viimeistelty tuote, jonka voi yhdistää muurikivien kanssa monella tavalla
Ulkoportaissa maksiminousu on yleensä 15 cm porrasta kohden, mutta joskus tämä mitta joudutaan ylittämään. 28 + 2 + b = 64 30 + b = 64 b = 64 - 30 = 34 34 tarkoittaa, että askelman etenemän tulisi olla 34 cm. Nämä kaariportaat on toteutettu tekemällä ensin kaarimuotti ohuesta vanerista ulointa (alinta) askelmaa varten. Huomaa, että 1 pystykivien näkyville jäävä puoli tulee vaneria vasten. Tässä liuskekivet on kiinnitetty betoniportaaseen. Kun pystykivet ja betonivalu ovat kuivuneet, kiinnitetään päällyskivet betonilla. Liuskekiviportaat ovat kauniit. Lopuksi liuskekivet saumataan. Jos halutaan portaat, jotka ovat kevyemmät kulkea, lisätään yksi askelma. Mukavankulkuinen askelten pituus lasketaan tässä esimerkissä seuraavalla tavalla: 40 Oma piha KUVA Benders 2 x (14 + 1) + b = 64 (askelman nousu on 14 cm ja askelman kaltevuus 1 cm, jolloin kokonaisnousu on 15 cm). Alimman askelman sisäosa voidaan täyttää hiekalla tai soralla, joka tiivistetään. Muotti tuetaan ulkopuolelta hyvin ja sen sisälle, vaneria vasten, ladotaan sopivankokoiset liuskekivet pystyyn. Jos tilaa ei ole kymmenelle askelmalle, rakennetaan portaat, joissa on yhdeksän askelmaa.. Tämän jälkeen tehdään seuraava askelma samalla tavalla. Pystykivien latomisen jälkeen muotin sisälle tulee betonivalu, joka raudoitetaan. 2. Kuva Oristone 2 1. Vaalean sävyiset portaat erottuvat hyvin tummemmasta muurista. Pystykivien tulee olla matalampia kuin lopullinen nousun korkeus, toisin sanoen pystykivien mitoituksessa otetaan huomioon päällyskivien ja niiden kiinnityslaastin paksuus. Tällöin askelman kokonaisnousu on 13,6 cm (1,5 m / 11 kpl) ja askelman etenemä on 36,8 cm. Jos rinteen korkeusero on esimerkiksi 1,5 m, olisi 10 kappaletta 15 cm korkeita askelmia sopiva määrä. Silloin tulisi askelman nousuksi 14 cm ja askelman kaltevuudeksi eteenpäin 1 cm. Askelman nousun korkeuden suunnittelussa otetaan huomioon, että ulkoportaiden askelma viettää hieman eteenpäin. man etenemää (senttimetreinä). Näin sadevesi valuu pois askelmilta eikä jäädy pinnalle pakkasöinä
Jyrkässä porrastiessä voidaan rakentaa esimerkiksi 16 cm korkeat askelmat, jolloin etenemän pituuden tulisi olla 1,6–1,8 m. Kahden askelman välinen etenemä nousujen välissä on 1,6–2 m. Sitä voidaan työstää jopa 10 tuntia. Kuva Lakan Betoni Kunnosta portaat Vanhat, rapistuneet, paikalle valetut betoniportaat voidaan kunnostaa joko päällystämällä ne ohuilla betonilaatoilla tai InnoBetonilla, joka on askartelusaven kaltaista massaa. Tärkein asia on, että portaiden kaikki nousut ovat yhtä korkeat. Työkalun tekstuuri jäljentyy massaan, joka värjätään halutun väriseksi tuotesarjaan kuuluvilla väriaineilla. Jos portaiden raudoitusraudat tulevat näkyviin, ne hiekkapuhalletaan ja käsitellään metallinsuoja-aineella. Porrastie on mukavin kulkea, jos nousu osuu aina eri jalalle. Ennen kuin uusi päällyste asennetaan, poistetaan kaikki helposti irtoava betoni. Etenemän kaltevuus askelmien välillä voi silloin olla 10–12 %. Tässä tapauksessa etenemän Tietoa porrastuotteista www.benders.fi www.dingmans.fi www.hb-betoni.fi www.lakanbetoni.fi www.lamminbetoni.fi www.lujabetoni.fi www.oristone.fi www.rudus.fi www.kivikopla.fi www.viinijarvenkivi.fi Oma piha 41. 1–3 cm paksu kerros levitetään portaisiin ja kuvioidaan telan, muotin tai epäsäännöllisen luonnonkiven avulla. Porrastie pitkiin rinteisiin Jos rinne on pitkä ja loiva, mutta kuitenkin sen verran jyrkkä että tarvitaan askelmia, rakennetaan porrastie, jota kutsutaan myös luiskaportaiksi. 4. Se rakennetaan aina maaston mukaan, joten mitoitus tehdään kohteen muotojen mukaan. InnoBetonilla päällystetyt vanhat betoniportaat ovat lähes luonnonkiven näköiset. Aina ei ole mahdollista tehdä portaita juuri laskukaavan antamien mittojen mukaan, mutta se on hyvä perusohje. Askelman pituus eli etenemä pitenee, jos askelma on matala ja lyhenee, jos askelma on korkea. Lakan Betonin Antiikkimuurikivestä voidaan rakentaa sekä muureja että portaita. Sen askelmavälit ovat niin pitkät, että niiden väliin mahtuu kaksi tavallista askelta nousun jälkeen. Myös porrastien nousujen tulee olla joka kohdalla yhtä korkeat. Loivassa porrastiessä ovat askelmien välit kaksi metriä ja askelmat 8–10 cm korkeita. Lisätietoa: www.schemiko.fi Kokonaisnousu on 16 cm ja sopiva etenemäpituus laskukaavan mukaan 32 cm. 3 4 3
Portaiden sivuilla olevat reisilankut antavat ryhtiä ja helpottavat hoitoa. Kannattaa varata aikaa suunnitteluun, jotta lopputulos on helppo ja sujuva kävellä. Yksi kivi muodostaa yhden askelman. Porraslaatat on mitoitettu niin, että kaksi laattaa päällekkäin muodostaa yhden nousun ja etenemän. Hyvin kiinnitettynä voidaan koko askelma rakentaa betonikivistä. Tässä kohteessa on porrastien toisella puolella mukulakiveys ja toisella puolella maanpeittoperennaistutus, joten vaikeasti hoidettavia reuna-alueita ei ole. Portaiden materiaalivaihtoehdot Betoniset porraskivet ovat sen kokoisia, että yksi kivi muodostaa yhden kokonaisen askelman. Sopiva kaiteen korkeus on 90 cm. Kuva Lujabetoni 2. Nämä matalat askelmat on rakennettu Lujabetonin Neliökivestä ja käytävä betonisesta noppakivestä. 42 Oma piha Loivissa rinteissä tehdään matalammat nousut, jolloin yksi porraslaatta muodostaa yhden askelman. Jos portaissa on monta askelmaa, niihin on hyvä suunnitella lepotasanne. Kuva Lammin Betoni 3. Joskus porrastie on niin jyrkkä, että jyrkimpiin kohtiin joudutaan rakentamaan 3–5 nousun portaat. Porrastien sivut jätetään usein ilman reisilankkua. 2 3 4 1. Rinnepihaan tarvitaan toimivat portaat, kuvassa Lakan Betonin Porraskivi. On tärkeää, että jokainen askelma on yhtä korkea ja porrastien askelmavälit on oikein mitoitettu. Kuva Rudus Formento 4. Porraskiveä on saatavissa myös sileäpintaisena. Portaiden sivualueet ovat helpommat hoitaa, kun raja portaiden ja nurmikon tai istutusalueen välillä on selkeä. 1 Pitkiin rinteisiin tarvitaan usein sekä portaita että niiden välille porrastie. Portaiden reunoille asennetaan usein niin kutsuttu reisilankku, jolloin reunasta tulee ryhdikkäämpi. Kuva Lakan Betoni kaltevuus voi olla jopa 25 %. Yksi porraskivi muodostaa yhden askelman. Myös eräät muurikivet sopivat käytettäväksi porraskivinä. Rudus Formenton Porraskivi Lohkoaskel on näyttävä tuote. Jos portaat rakennetaan tukimuurin yhteyteen, muuri voi toimia portaiden reunana.. Askelman nousu voi olla myös upotettava reunakivi, jolloin askelman etenemä rakennetaan betonikivistä. Varsinkin jyrkissä ja pitkissä portaissa ja porrasteissä tarvitaan kaide. Kuvan portaat on rakennettu Lammin Betonin Kotikivestä ja Kotilaatasta
Hankaliin rinteisiin kannattaa rakentaa portaat. Oma piha 43. Jälkeen Jälkeen. Ennen HB-Betoniteollisuus 50-v logo HB-betonin Porraslaatasta rakennettavat portaat saadaan sopimaan rinteeseen säätämällä askelman pituus eli etenemä. Käytävien jyrkät osuudet ovat hankalia varsinkin talvella, kun pinnat jäätyvät. Portaiden viereen tarvitaan usein luiska lastenrattaille, rollaattorille ja tavarankuljetuksille. Kestävää kauneutta ja tunnelmaa piha-alueille! www.hb-betoni.. Ennen. Asentamalla kaksi laattaa päällekkäin saadaan askelmaan sopivan korkuinen nousu. Laatta voidaan katkaista urien kohdalta. Kuva HB-betoni 4-väri logo 4-väri logo, ilman web osoitetta, Käyttö - kun yrityksen logoa on käytetty samassa yhteydessä
??halle 44 Oma piha 1. TEKSTI Ulrika Tuomainen KUVAT Jeppe Tuomainen Raikkautt
Ruukkujen lisäksi värikäs istuinryhmä sai kätevän ja kauniin tuulensuojan vanhoista ikkunoista. Kukkaistutusten ohella väriä voi loihtia tekstiileillä tai ruukuilla ja huonekaluilla, joille voi antaa uuden ilmeen maalaamalla ne yllättävillä väreillä. 3 4 2 Puutarhan ja terassin sisustamista ei tarvitse ottaa vakavasti. Saaviin istutettiin erivärisiä pelargoneja, murattia ja lankaköynnöstä. 075 3256550 www.plantagen.fi Oma piha 45. Ikkuna pihalle 4. Kuvauksen kukat ovat Plantagenista. Kehikko maalattiin raikkaan turkoosilla ulkokalustemaalilla. Kesähetki pihapuun varjossa 3. Kaunis puusaavi on jo elämää nähnyt, mutta kelpaa vielä hyvin kukkaruukuksi. Ajan patinaa Kätevä tuulensuoja rakennettiin vanhoista ikkunoista ja sopivasta puutavarasta. Maalasimme saviruukuista ja peltipurkeista yhtenäisen ryhmän eriväristen kukkien ruukuiksi. 1. Pastellin väriä ruukkuihin Viihtyisä oleskelutila syntyy iloisilla väreillä. Tiedustelut Plantagen Espoo puh. Kuvan ruukuissa komeilevat kukonharja, marketta, hortensia ja pelargoni. Päinvastoin, pihalla saa vapaasti leikitellä väreillä ja kokeilla kaikenlaista hauskaa. 2
46 Oma piha. TEKSTI Monica Äijälä KUVAT Saila Routio, Monica Äijälä ja Mia Oksanen Koristepensaiden Rusovuohenkuusaman ’Cool Splash’ -lajikkeen lehdet ovat valkokirjavat
Hurmehappomarjan lehdet ovat suuret, pyöreähköt ja nukkapintaiset. Oma piha 47. värikkäät lehdet Lehtipensas on paljon muutakin kuin vihreä pensas, sillä lehtien vihreän sävy vaihtelee pensaslajin ja -lajikkeen mukaan. Erisävyisten vihreiden pensaiden lisäksi on kellertäviä, punertavia ja kirjavalehtisiä pensaita
MÄ Lännenhopeapensas Y Lännen- ja purppuraheisiangervo Yhdistämällä erivärisiä pensaita voidaan sommitella pensasryhmä tai puutarhalle kehys, jossa värit täydentävät toisiaan. Nämä sopivat hyvin samaan istutukseen, jota voi täydentää vielä tummalla verikanukalla (’Kesselringii’). Kelta-, purppura- ja lännenheisiangervon värikontrastit. Keltakirjokanukalla (’Gouchaultii’, ’Spaethii’) on kauniit keltaisen- ja vihreänkirjavat lehdet. Heisiangervot viihtyvät sekä auringossa että varjossa, kuivassa tai kosteassa kasvupaikassa.. Valko- eli laikkukirjokanukka (lajike ’Argenteomarginata’) on valkoisen ja vihreän kirjavalehtinen 48 Oma piha pensas, joka erottuu maisemassa satojen metrien päähän. Savimaa ei ole sille ongelma. Kun yhdistetään vihreälehtinen heisiangervo keltalehtiseen keltaheisiangervoon (’Luteus’) ja punalehtiseen purppuraheisiangervoon (’Diabolo’), saadaan kauniita värejä maisemaan. Se ei sovi pieneen pihaan vaan isoille alueille esimerkiksi näkösuojaa antamaan. Kirjavat kanukat Pensaskanukka (Cornus alba) on kestävä ja helppohoitoinen koristepensas. Lehtien värit korostuvat syksyn saapuessa, jolloin väriloisto vain paranee. Kuten tunnettua, kanukoiden paljaat oksat ovat värikkäitä talvella, mutta kirjavalehtiset lajikkeet rikastuttavat maisemaa myös kesällä. Se viihtyy parhaiten aurinkoisessa kasvupaikassa kosteassa maassa, mutta se menestyy myös kuivemmilla paikoilla. Hehkeät heisiangervot Lännenheisiangervo (Physocarpus opulifolius) on rehevä, nopeakasvuinen ja iso pensas
Keltajapaninangervo Keltakirjokanukan kaunis lehdistö. MÄ Purppuraheisiangervo ja keltajapaninangervo viihtyvät aurinkoisella paikalla ja ovat vaikuttava pari. Punaruskea väri korostaa pähkinäpensaan uurteisia lehtiä. Esimerkkeinä mainittakoon purppurahappomarja (Berberis thunbergii ’Atropurpurea’), hurmehappomarja (Berberis × Oma piha 49. Keltajapaninangervot (S. japonica ’Goldmound’, ’Goldflame’ ja ’Golden Princess’) sekä keltalehtinen koivuangervo (S. Punalehtiset kaunottaret Viininpunalehtiset pensaat erottuvat toisista kasveista ja ovat hyviä katseenvangitsijoita. Vuohenkuusaman syysväri on upea. Isoon keijuangervoryhmään voi istuttaa yhden keltalehtisen rivin tai tehdä pilkullisen istutuksen muutaman keltalehtisen taimen avulla. MO Epätavalliset angervot Pensasangervot (Spiraea) tunnetaan kauniista kukistaan, mutta niissäkin on värikäslehtisiä lajikkeita. betulifolia ’Tor Gold’) antavat väriä istutuksiin kukinnan lisäksi
Isoon kuusamaistutukseen saadaan lisäväriä ja vaihtelua kirjavalehtisellä rusovuohenkuusamalla (’Cool Splash’), jonka lehtireunat ovat valkoiset. Sopiva suhde on, että joka 5.–7. Rusovuohenkuusama (Diervilla sessilifolia) on hyvä peittopensas puutarhan jyrkkiin rinteisiin. Vihreät lehdet saavat kauniinpunaisen syysvärin. 50 Oma piha MÄ Kirjavat harvinaisuudet Suikerosorvarinpensaan (Euonymus fortunei var. 1 2 MÄ 1. Keltakirjokanukka tuo auringon leikin puutarhaan pilvisenäkin päivänä. Keijuangervoistutukseen tuo väriä keltajapaninangervo ’Golden Princess’. Se viihtyy sekä auringossa että varjossa, mutta talvehtiminen on varmempaa varjossa, jossa kevätaurinko ei pääse polttamaan lehtiä. 2. Villapaju viihtyy sekä puolivarjossa että auringossa, mutta lehtien kiiltävä nukka kehittyy paremmin aurinkoisella kasvupaikalla. Lännenhopeapensas (Eleagnus commutata) on sen sijaan kuivan kasvupaikan pensas, joka pitää hiekkapitoisesta ja hyvin kalkitusta maasta. ottawensis ’Superba’), purppuraheisiangervo (’Diabolo’) ja punapähkinäpensas (Corylus avellana ’Fuscorubra’). Villapajua (Salix lanata), joka on kotoisin Pohjois-Suomen luonnosta, on nykyisin saatavilla koristepensaana. Vihreän eri sävyillä saadaan istutusalueista ilmeikkäitä. Hopeaa istutuksiin Hopeista lehtiväriä on muillakin kuin hopeapajulla, joka on yleinen puu Suomen maaseudun pihapiireissä. radicans) kirjavalehtinen lajike ’Emerald’n Gold’ on noin 30 cm korkea, ainavihreä maanpeittopensas. taimi on kirjavalehtinen.. Kasvupaikka saa mieluiten olla kostea
Värikäslehtisiä pensaita omalle pihalle Nimi Tieteellinen nimi Kasvuvyöhyke Lehtien väri Purppurahappomarja Berberis thunbergii 'Atropurpurea' I–III Tummanviininpunainen Hurmehappomarja Berberis × ottawensis 'Superba' I–IV (V) Tummanviininpunainen Valko- eli laikkukirjokanukka Cornus alba 'Argenteomarginata' I–IV Valkovihreänkirjava Keltakirjokanukka Cornus alba 'Gouchaultii', 'Spaethii' I–V Keltavihreänkirjava Verikanukka Cornus alba 'Kesselringii' I–IV Tummanvihreä Punapähkinäpensas Corylus avellana 'Fuscorubra' I–II (III) Tummanviininpunainen Rusovuohenkuusama Diervilla sessilifolia I–IV Vihreä Kirjavalehtinen rusovuohenkuusama Diervilla sessilifolia 'Cool Splash' I–IV Valkovihreänkirjava Hopeapensas Eleagnus commutata I–V (VI) Hopea Suikerosorvarinpensas Euonymus fortunei var. MÄ Hurmehappomarjan tumman oranssinkeltaiset kukat muodostavat jännittävän kontrastin tummien lehtien kanssa. Villapaju Valkokirjokanukka MO Suikerosorvarinpensas on ainavihreä harvinaisuus. radicans 'Emerald'n Gold' epävarma Keltavihreänkirjava Lännenheisiangervo Physocarpus opulifolius I–V (VI) Vihreä Purppuraheisiangervo Physocarpus opulifolius 'Diabolo' I–IV (V) Tummanviininpunainen Keltaheisiangervo Physocarpus opulifolius 'Luteus' I–III (IV) Kellertävä Villapaju Salix lanata I–VIII Hopea Keltalehtinen koivuangervo Spiraea betulifolia 'Tor Gold' I–III Kellertävä Keltajapaninangervo Spiraea japonica 'Goldmound', 'Goldflame', 'Golden Princess' I–III Kellertävä Oma piha 51
TEKSTI ja KUVAT Henrietta Pitkänen ’Renato Tosio’ luetaan koristedaalioihin. 52 Oma piha
Syyskesä on parasta aikaa ihailla daalioiden kukintaa. Monisävyisen ’Jeanne d'Arc’ -kaktusdaalian kukkarunsautta. D Daaliat ovat puutarhan näyttävimpiä kasveja. 2 2. Siksi puutarhoissa kasvatettavien tarhadaalialajikkeiden (Dahlia × hortensis) määrä onkin nykyisin valtava. Tarhadaalialajikkeet jaetaan kymmenkuntaan ryhmään mykerökukkiensa muodon perusteella. Silloin kukkia voi vertailla toisiinsa ja nauttia virkistävän yllätyksellisestä istutuksesta. Itse aloitin daalioihin tutustumisen istuttamalla rinnakkain mahdollisimman erilaisia lajikkeita. Korkeakasvuisista lajikkeista saa aikaan metsiköitä, joiden loppukesäinen värien ja muotojen moninaisuus on vailla vertaa. Hämmästyttävää rikkautta Meksikosta Atsteekit kutsuivat daalioita muun muassa nimellä acocotli niiden alkuperäisellä kotiseudulla VäliAmerikassa. On olemassa sekä yksinkertaiskukkaisia että eriasteisesti kerrattuja daalioita, joista ihmeellisimmän näköisiin kuuluvat hämähäkkimäiset kaktusdaaliat ja epätodel- Oma piha 53. 1 1. Upeimman näytöksen ja suurimman valinnanvaran kukkien värin ja muodon suhteen tarjoavat mukuloista kasvatettavat, korkeat daalialajikkeet. Paitsi koristeina, daalioita käytettiin myös hyödyksi ravintona ja lääkeaineiden lähteenä. Eurooppalaiset tutkimusmatkailijat lähettivät daaliansiemeniä kotimaihinsa 1700- ja 1800-luvuilla, ja kasvien huomattiin risteytyvän helposti keskenään. Tumman samettinen ’Nuit d’Eté’ (”Kesäyö”) -kaktusdaalia. Hehkuvat daalia. Suurikasvuisten lajien rungoista tehtiin lisäksi vesiputkia
Daaliat sopivat yhtä hyvin voimakkaaseen väri-ilotteluun kuin utuisiin pastelli-istutuksiin. Daaliat värittävät aurinkoista tai puolivarjoista puutarhaa pitkälle syksyyn, sillä kukkiminen katkeaa vasta pakkasiin. lisen symmetriset pompondaaliat. Vihreälehtisten daalioiden joukkoon voi istuttaa kontrastiksi tummalehtisiä lajikkeita, esimerkiksi yksinkertaiskukkaisia ’Bishop’-daalioita. isosiniheinä (Molinia caerulea ’Transparent’). Pallodaaliat ovat hieman suurempia kuin muodoltaan samankaltaiset pompondaaliat. 1 1. Myös kukkien kokoerot elävöittävät daaliaryhmää. Rehevät, syksyyn mennessä paksuvartisiksi kasvavat daaliat pärjäävät hyvin itsekseen, mutta niiden naapureiksi sopivat myös muut eksoottisennäköiset tai korkeat kasvit, kuten kannat (Canna) tai kepeät jättiverbenat (Verbena bonariensis) ja koristeheinät, mm. Täydellisen muotoinen lumipallo, ’Small World’ -pompondaalia. Daalioita on pidetty milloin paljon työtä vaativina, milloin liian vahvavärisinä kasveina. Kukka vai kukinto. 54 Oma piha Daaliaviidakko Ruukkuihin yleisesti istutettavia ’Gallery’-daalioita korkeammat, metrin molemmin puolin kasvavat lajikkeet soveltuvat viidakon perustamiseen. 2 2. Nykyisin kiinnostus daalioita kohtaan on kuitenkin jälleen lisääntymässä ympäri. Tietynmuotoisia kukkia saa yleensä monissa väreissä, joten esimerkiksi kaktus- tai koristedaalioita voi käyttää tunnelmaltaan erilaisissa istutuksissa. ”Kerrannaisessa” daalian mykerössä on taas pelkästään paljon laitakukkia. Säntillisen muotoisia pallo- ja koristedaalioita on viljelty pisimpään, kun esimerkiksi lumme- ja orkideakukkaiset daaliat ovat uudempia tulokkaita. Iloisten daaliaviidakkojen kasvattaminen ei enää ole yhtä yleistä kuin vaikkapa sata vuotta sitten. Esimerkiksi päivänkakkaran yksi ”kukka” eli mykerö koostuu lukemattomista pikkuruisista keltaisista kehräkukista sekä niiden ympärille asettuneista valkoisista terälehtimäisistä eli kielimäisistä laitakukista. Kukkavärejä löytyy jokaiseen makuun. Daaliat kuuluvat samaan suureen asterikasvien heimoon (Asteraceae) kuin päivänkakkarat, punahatut ja lukemattomat muut tutut puutarhan ja luonnon kasvit. Sama järjestys vallitsee ”yksinkertaisessa” daalian mykerössä. Pompondaaliat ovat lilliputteja verrattuina lautasen kokoisiin ”dinner plate” -lajikkeisiin tai leveisiin kaktusdaalioihin. Vaikka arkikielessä puhumme näiden kasvien kukista, kasvitieteelliseltä kannalta katsoen kyse on mykerö-nimisestä kukinnosta. ’Eveline’ -pallodaalian nuorimmissa terälehdissä on hennon liila sävy
Oma piha 55. löytyy ” Kukkavärejä jokaiseen makuun ” ’Jeanne d’Arc’ -kaktusdaalia avaamassa terälehtiään sateen jälkeen
Tällä tavoin on säilynyt vanhanajan niin kutsuttuja maatiaisjoriineja.. Helppohoitoista eksotiikkaa Daaliat ovat näyttävyyteensä nähden helppohoitoisia, kunhan niille vain järjestää esimerkiksi kompostilla ja hyvin palaneella lannalla vahvistetun ja vettä pidättävän maan, jossa vesi ei kuitenkaan seiso. Niitä voi kasvattaa yksivuotisina, tai nostaa kesän aikana lihoneet mukulat ensipakkasten jälkeen säilöön, mikäli sopivan viileä ja valolta suojattu talvetuspaikka järjestyy esimerkiksi perunakellarista tai autotallista. 1 2 Uskomattoman kookaskukkaisia, keskeltä karamellinsävyisiä ’Café au Lait’ -koristedaalioita. 1. 2. Toimiva talvetustapa riippuu varaston olosuhteista. Yksinkertaisia ja hyvin kerrattuja kukkia – silti samaa daalioiden sukua. Talvettamalla voi syntyä sukupolvelta toiselle siirtyviä perintömukuloita. Lautasmaisia daalioita kutsutaan myös ”dinner plate” -lajikkeiksi. 56 Oma piha Talvea daaliat eivät maassa kestä. Etualalla ’Bishop of York’. Sitten ne asetellaan mahdollisimman ilmavasti ja vältetään homeelle altistavia säilytysmateriaaleja, kuten turvetta. Kuihtuneiden kukkien poistaminen edistää uusien aukeamista. Daaliat ovat mahdollisuuksien kasveja paitsi väriensä ja muotojensa vuoksi, myös siksi että ne ovat kotonaan niin pienissä kuin suurissa, sekä perinteisissä että moderneissa puutarhoissa. Kosteissa ja viileissä oloissa varastoitavat mukulat kannattaa puhdistaa mullasta ja antaa kuivua hyvin maastanoston ja varsien katkaisemisen jälkeen. Kuivissa paikoissa mukuloihin voi jättää maakerroksen liiallisen kuivumisen estämiseksi. Syksy on saapunut, mutta daaliametsikkö kukkii yhä. Korkeat lajikkeet kasvatetaan yleensä mahdollisimman tuoreina keväällä hankituista mukuloista. Kukinnan aikaistamiseksi taimia kannattaa esikasvattaa sisällä ennen kuin ne istutetaan ulos hallanvaaran mentyä. Kukinta-aikaan daaliamaata kastellaan ja lannoitetaan kuten ravinteille ja vedelle persoja kesäkukkia, ja kukista painavat, korkeat varret tuetaan. Jos varaston lämpötila lähentelee +10 astetta, mukuloita täytyy todennäköisesti käydä kostuttamassa viimeistään loppukeväällä. maailman
Minttua ja meiramia TEKSTI ja KUVAT Hannele Kojo Puutarhurin ilo Mangoldi on mitä mainioin kasvis. Lisää suola, yrtit ja ranskankerma. Kuori ja hienonna sipuli. Lisää kesäkurpitsat, tomaatit ja mangoldin varret. Kuullota sipuleita öljyssä paistinpannulla. Paista, kunnes kasvikset ovat pehmenneet ja neste on melkein haihtunut. Oma piha 57. Mangoldit voi kiepauttaa myös söpöiksi kääryleiksi. Valuta pinnalle halutessasi balsamicokastiketta. Mangoldi-kesäkurpitsakääryleet 4 hengelle 12 mangoldin lehteä varsineen 1 sipuli pieni kesäkurpitsa 4 tomaattia 1 rkl öljyä ½ tl suolaa iso nippu tuoreyrttejä hienonnettuna 1 dl ranskankermaa Paistamiseen voita (Tarjoiluun balsamicokastiketta) Leikkaa mangoldin varret ja paloittele ne. Se on herkullista salaateissa, keitoissa ja pannulla paistettuna esimerkiksi sienien tai pähkinöiden kanssa. Täytteeseen napsaistaan puutarhasta auringon kypsyttämä kesäkurpitsa, tomaatteja ja iso nippu tuoreita yrttejä. Jaa täyte mangoldin lehdille, taita lehden reunat täytteen päälle ja rullaa. Kuutioi kesäkurpitsa ja tomaatit. Paista kääryleet kevyesti voissa. Kiehauta vettä ja ryöppää mangoldin lehtiä muutama minuutti. Kaada lävikköön ja valuta
Puutarhasuunnittelu osa 3 Katso arkistosta Sarjassa aiemmin ilmestyneet osat Osa 1. TEKSTI ja KUVAT Saila Routio Valkokukkainen Narcissus moschatus viihtyy kostealla niityllä. Metallikartiot suojaavat kirjopikarililjojen kukkia peurojen hampailta. Kasvimaa kohopenkissä Oma PIHA 4/2013 www.omapiha.info —> arkisto Arkisto on kestotilaajille ilmainen. Koiranputken lehtiä nousee maasta runsaasti, ne taantuvat vähitellen, kun niitä kitketään ja ruohoa leikataan loppukesäisin. 58 Oma piha. Muotopuutarha Oma PIHA 3/2013 Osa 2
Oma piha 59. Onneksi on niitäkin sulottaria, jotka viihtyvät kevätkosteassa mullassa. Kostea kevätniitty Usein väitetään, että sipulikukat ja kostea maa eivät sovi yhteen. Kostean rehevä kasvupaikka niitetään vasta keskikesällä, ja loppukesän ajan se voi olla tavallisena nurmena
Erikoinen viininpuna-valkoruudullinen kukka nuokkuu ohuen, 20 cm korkean varren päässä. Pienet vaaleankeltakukkaiset ’Minnow’-tasetit (Narcissus TazettaRyhmä) tuovat väriä keväiselle niitylle. Tähtihyasintti (Camassia) on Pohjois-Amerikan vuoristojen märkien kevätniittyjen kasvi. Kasvilajistoa Lumien sulamisvesien kostuttamilla niityillä ja tulvaniityillä on herkkä kasvillisuus. Tutustuminen kasvien tarpeisiin auttaa saamaan kukoistavan puutarhan. Ruotsissa kirjopikarililja kasvaa luonnossa Uppsalassa Kungsängin kosteilla niityillä sekä Sandemarin rantaniityillä Tukholman seudulla, missä se kukkii samanaikaisesti kevätesikon (Primula veris) kanssa. Laakea meren- tai järvenrantaniittykin voidaan valjastaa kosteutta kaipaavien kevätkukkien kasvupaikaksi, jos se saa ajoittain tulvavettä ravinnokseen. Kirjopikarililjojen kasvupaikka ei saa olla jatkuvasti litimärkä, mutta keväinen kosteus on hyväksi. Kirjopikarililja (Fritillaria 60 Oma piha meleagris) kasvaa Keski-Euroopassa ja Ruotsissa tulva- ja laidunniityillä. P Puutarhakasveja omalle pihalle valittaessa on aina viisasta miettiä, minkälaisista kasvupaikoista ne ovat kotoisin. Ne ovat monipuolisia sipulikukkia, joista ainakin puistolumikello (G. Valkokukkainen muunnos esiintyy myös luonnossa, mutta ruudullista harvinaisempana. nivalis) sietää maan ajoittaista kosteutta. Kosteallekin paikalle on sopiva kasvillisuus, etenkin sellaiselle, joka sijaitsee alarinteessä saaden lumien sulamisvettä keväisin. Pikarililjoja varhaisemmin kukkivat lumikellot (Galanthus). Kerrottukukkainen puistolumikello (Galanthus nivalis ’Flore Pleno’). Sipulikukat eivät siedä jatkuvaa märkyyttä, mutta monille lajeille kostea kevätsesonki on mieleen. Kilpailua esimerkiksi korkean heinikon
Jos puutarhuri jaksaa nyhtää koiranputkia ja kenties suurimpia heinätuppojakin siihen asti, kunnes sipulikukkien lehdet lakastuvat, paikka pysyy siistimpänä ja kuukauden päästä sen voi jo niittää. Kukkavarsi on polvenkorkuinen, hyvässä maassa lähes metrinen, ja päättyy pystyyn kukkatähkään. Yletön syys- ja talvimärkyys on sipulikukille haitallista. Amerikan alkuperäisasukkaat käyttivät aiemmin tähtihyasinttia ravinnoksi, mutta näin komeakukkaisen kasvin sipulia olisi toki sääli syödä. Tähtihyasintti voisikin sopia parhaiten koko kasvukauden kestävälle kuk- Oma piha 61. Lumikellojen kanssa samoihin aikoihin kukkiva kevätlumipisara (Leucojum vernum) viihtyy kostealla kasvupaikalla, samoin korkeampi sukulaisensa kesälumipisara (Leucojum aestivum), mutta tämä kukkii vasta touko–kesäkuun vaihteessa, joten sen lehtien lakastumista saa odotella heinäkuulle saakka. Myöhään, vasta kesäkuussa kukkivat suurikukkaiset narsissit, vasemmalla pilkottavat kesälumipisarat (Leucojum aestivum) sekä oikeassa reunassa näkyvä orkideanarsissi ’Hawera’ (Narcissus Triandrus-Ryhmä) aiheuttavat päänvaivaa niittämisen suhteen. kanssa ne eivät kestä, joten hoidettu niitty on lumikelloille varsin sopiva paikka. 2. Kukat ovat näyttävän tähtimäiset tai nuokkuvat, sinivioletit tai valkoiset. Kostea kevätniitty sopii rinnepuutarhan alaosaan, jossa se saa lumien sulamisvettä keväisin. Niiden alla levittäytyy pikkukäenrieskojen (Gagea minima) keltainen kukkamatto. 1 2 1. Heinä on jo korkeaa ja kukat vielä kukkivat. Pieni luonnon liljakasvimme pikkukäenrieska (Gagea minima) on omiaan kevätkostealle paikalle, samoin mukulaleinikki (Ranunculus ficaria). Kirjopikarililjat (Fritillaria meleagris) ovat hienostuneen herkkiä. Toukokuun puolella avautuvat posliinihyasintit (Puschkinia scilloides) sekä lukuisat narsissien kukat. Tähtihyasintit (Camassia) ovat kotoisin Pohjois-Amerikan runsasravinteisilta niityiltä vuorten alarinteiltä. Kostealle kasvupaikalle sopivia narsissilajeja ovat orkideaja tasettinarsissit (Narcissus triandrus ja tazetta) sekä Narcissus moschatus. Tähtihyasinttien myöhäinen kukinta-aika vasta kesäkuulla on ongelmallinen kasvupaikan niittämistä ajatellen, sillä niitto siirtyy heinäkuulle. Tähtihyasintin sipulit saattavat paleltua erityisen kylmän talven aikana, joten suojaava kerros kompostia kasvupaikan päälle on syksyllä paikallaan
Yhtenä vuonna kokeilussa oli assyrianpikarililja (Fritillaria uva-vulpis), mutta se ei sietänyt seuraavaa märkää syksyä. Kurjenpolvia (Geranium) kannattaa kokeilla, samoin kiurunkannuksia (Corydalis). ” Kosteaa kevätniittyä hoidetaan kuin heinäpeltoa ” 62 Oma piha kaniitylle, jonka perustaminen on pitkäaikaisempi prosessi kuin vain kukkasipuleiden piilottaminen multaan syksyllä. Loppukesän ajan paikka on helpointa leikata ruohonleikkurilla säännöllisesti. farinosa), joka kasvaa lounaisessa Suomessa rehevillä lettosoilla sekä merenrantaniityillä. Paikalla kasvavaa luonnonkasvillisuutta täytyy kitkeä vuosi toisensa perään ennen kuin sitkeät nokkoset, koiranputket ja ohdakkeet antavat periksi. Vaaleanpunainen kukka on luonnonkasvi punapeippi (Lamium purpureum). Siksi kosteaa kevätniittyä on viisainta hoitaa kuten laidunmaata tai heinäpeltoa: sitä aletaan niittää, kun viimeistenkin sipulikukkien lehdet ovat lakastuneet juhannuksen jälkeen. Syksyllä voidaan taas istuttaa uusia kasveja, joiden versomista ja kukkaan puhkeamista on mukava tarkkailla kevään tullen.. Maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata) on kostean niityn helmi. Sopivia perennalajeja kevätkostealle niitylle ovat kevätesikon lisäksi etelänkevätesikko (Primula elatior) ja jauhoesikko (P. Juhannukseen asti joudutaan silloin tällöin nyhtämään maasta pitkä nokkosen- tai koiranputkenverso tai muu rikkakasvi. Lopputuloksena on niin viehättävä, kevyt kukkameri, että sinnikkyys palkitaan avokätisesti. Luhta- ja tupasvilla (Eriophorum angustifolium ja vaginatum) ovat hyviä kostean kasvupaikan kasveja hauskannäköisine tupsuineen. Se kaipaa kalkitusta, jos maaperä on hapan, mutta kalkitsemisesta ei ole haittaa juuri muillekaan kostean kevätniityn lajeille. Kullerot (Trollius) kukoistavat kevätkostealla niityllä, samoin monet kellot (Campanula). Hoitosuunnitelma Rehevällä kasvupaikalla olevalla kasvillisuudella on tapana rehahtaa holtittomaksi kesällä. Koko kasvukauden kestävä niitty Kostean niityn luominen on monen vuoden työ. Pienikukkainen tasetti ’Minnow’ (Narcissus Tazetta-Ryhmä) kukkii pikarililjojen seassa. Ne vaativat kuitenkin turvepitoisen, happaman kasvualustan. Säännöllinen kitkeminen palkitaan siistillä ulkonäöllä ja rikkakasvien vähenemisellä
tasetti ’Minnow’ (Narcissus Tazetta-Ryhmä) 10 kpl 3. posliinihyasintti (Puschkinia scilloides) 20 kpl Kevätlumipisara (Leucojum vernum) viihtyy viileän kosteassa maassa. Narcissus moschatus 5 kpl 6. puistolumikello (Galanthus nivalis) 25 kpl 4. Oma piha 63. Niittyä ympäröi leikattu nurmi. 1. Sipulikukkaniitty niitetään juhannuksen jälkeen, loppukesän ajan aluetta hoidetaan nurmikkona. kevätlumipisara (Leucojum vernum) 10 kpl 2. kirjopikarililja (Fritillaria meleagris) 10 kpl 5. Istutussuunnitelma Kukkasipulit istutetaan tasaisin välein joko sekoittaen kaikki lajit koko niityn alueelle tai kukin laji omaksi vyöhykkeekseen
TEKSTI ja KUVAT Tiina Neulaluoma Korallikeijunkukkien kevyen pitsimäiset kukinnot tuovat vastapainoa taka-alan jäyhille alppiruusuille. 64 Oma piha
Piha on entistä metsänpohjaa, joten on luonnollista, että puutarhassa kasvaa hyvinvoivia alppiruusuja, atsaleoita ja havukasveja. Kaunis luonnonkivipolku johdattelee kulkijan askeleita rhodopuutarhassa. Perinteiset perennat kukkivat tuuheina kasvustoina ja kaunis alppiruusutarha kivipolkuineen saa vierailijan huokailemaan ihastuksesta. Kaikesta näkyy, että emäntä suhtautuu intohimoisesti puutarhaharrastukseensa. Rhodopuutarhassa hehkuvat värit Pihatien oikealla puolella tulijaa tervehtivät muhkeat alppiruusut (Rhododendron), jotka kukittavat pihaa touko–kesäkuussa. P Pirjo Vuorenpää ja Pauli Pihlajamäki asuvat tilavassa, valkoisessa tiilitalossa maaseudun rauhassa Merikarvialla. Kun löydän taimistolta jonkin hienon kasvin, alan heti miettiä, mihin sen voisin puutarhassamme sijoittaa, Pirjo kertoo. Mäntymetsään rajautuvasta noin kolmen hehtaarin tontista hoidettua piha-aluetta on puolisen hehtaaria. Rakkaudesta kasveihin Merikarvialaisessa puutarhassa on edustettuna kattava valikoima puita ja havuja. Pihan perällä olevassa lammessa kukkivat lumpeet monissa värisävyissä. Rhodopuutarha on katettu tukevalla maanrakennuskankaalla, jonka päälle on Oma piha 65. Taloa ympäröi vehreä puutarha, jota Pirjo on rakentanut ja hoitanut kymmenkunta vuotta. – Puutarhalehdistä ja tv-ohjelmista saa hyviä ideoita ja inspiraatiota oman puutarhan laittoon. Toisella kasvuvyöhykkeellä sijaitsevassa puutarhassa on otollista kokeilla myös erikoisempien lajien menestymistä
Ihastuttavan ’Vanille Fraise’ -japaninhortensialajikkeen kukinnot muuttavat väriään kermanvalkoisesta syvän ruusunpunaisiksi syksyn edetessä. Katettu maanpinta estää tehokkaasti rikkakasvien kasvua ja pidättää hyvin kosteutta. Tigerstedt’ ja ’Hellikki’. Erikoisuuksien keräilyä Pirjon ja Paulin pihapiirissä kasvaa useita harvinaisempia puita ja pensaita. Atsaleoista edustettuina ovat ainakin vaaleanpunakukkainen ’Ruususen Uni’, lämpimänkeltainen kelta-atsalea (R. Kasvit tulevat myös kauniisti esille katetta vasten ja alue on viimeistellyn näköinen. luteum) 2 3 sekä fuksianpunainen kevätatsalea (R. × fraseri). Pirjo on valinnut puutarhaan kestäviä alppiruusulajikkeita, kuten ’Haaga’, ’Catawbiense Grandiflorum’, ’P.M.A. 1 ” Myös erikoisuuksia kokeillaan 66 Oma piha ” levitetty rekka-autokuormallinen kuorikatetta. – Tarkoitus on tehdä pihasta helppohoitoisempi vähentämällä nurmikkoalueita, Pirjo naurahtaa. Hortensioita (Hydrangea) kasvaa pihalla vähän joka lähtöön: pallo-, syys-, köynnös-, mustilan- ja kuutamohortensiat. Parvekkeelta käsin voi ihailla myös rhodopuutarhaa. Rhodopuutarhassa viihtyvät myös esimerkiksi tummakurjenpolvi (Geranium phaeum), nauhukset (Ligularia), kilpiangervo (Astilboides tabularis) ja isojen kivien päälle istutetut kivikkokasvit. Istutuksia halkoo kaunis polku, jonka Pirjo on muurannut pyöreistä luonnonkivistä. Tavanomaisten puiden
3. Tulikellukka ja särkynytsydän ovat takuuvarmoja kukkijoita. 2. 5. Alppiruusu ’Haaga’ kukittaa puutarhaa kesäkuun alkupuolella. Silmä lepää Kiinanlaikkuköynnöksen (Actinidia kolomikta) verhoaman kaariportin alta on käynti talon ja tien välissä olevalle isolle istutusalueelle, jota voi ihailla myös terassilta käsin tai lintuperspektiivissä yläkerran parvekkeelta. Katseenvangitsijana on suihkulähde, jota kiertävät liuskekivikäytävät ja kaarevat istutusalueet. Tätä aluetta hallitsevat laajat havuistutukset ja rehevät perennat. joukosta erottuvat punakoivu (Betula pendula f. Alkukesällä Oma piha 67. 4 5 1. Perennoissa on luotettu perinteisiin, kestäviin lajeihin, mutta joukkoon on sujautettu myös muutamia erikoisuuksia, kuten hapsutöyhtöangervo (Aruncus dioicus ’Kneiffii’), kirjavalehtinen rotkolemmikki (Brunnera macrophylla ’Variegata’) ja kaukasiankirahvinkukka (Cephalaria gigantea). 4. Euroopanlehtikuusen vänkyräoksainen lajike ’Hortsmann’s Recurved’ on hauskannäköinen pikkupuu. Jalosyreeni ’Andenken an Ludwig Späth’ kukkii metsän reunassa ihastuttavin, tumman purppuraisin kukin. Puutarhassa menestyvät myös kaljukultasade (Laburnum alpinum), kynäkataja (Juniperus virginiana), hibatuija (Thujopsis dolabrata), keltalehtinen samettisumakki (Rhus typhina ’Tiger Eyes’), kanadanhemlokki (Tsuga canadensis) sekä euroopanlehtikuusen (Larix decidua) riippamuoto ’Puli’ ja vänkyräoksainen, rentokasvuinen ’Hortsmann’s Recurved’. Etualan keltalehtinen samettisumakki ’Tiger Eyes’ ja köynnöshortensia yhdessä euroopanlehtikuusen riippamuoto ’Pulin’ kanssa tarjoavat vihreän sävyjä laidasta laitaan. laciniata). rubra), punatammi (Quercus rubra), kirjavalehtinen saarnivaahtera (Acer negundo ’Flamingo’), huntuvaahtera (Acer triflorum), balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) sekä sulkaharmaaleppä (Alnus incana f. Puutarhan muodot näkyvät parhaiten yläilmoista
1 2 3 4 1. Ei tässä ehdi laakereillaan lepäämään, Pirjo summaa.. – Tästä on kaivettu hiekkaa perustuksia tehdessä ja niin paikalle on syntynyt lampi, kertoo Pirjo. 4. Lammen reunalla viihtyvät keltakurjenmiekat (Iris pseudacorus). Jo valmiit alueetkin kaipaavat hoitoa. – Aina löytyy jotain puuhaa. 2. Myöhemmin niiden rinnalle puhkeavat korallikeijunkukat (Heuchera sanguinea), akileijat (Aquilegia), kurjenpolvet (Geranium) ja palavarakkaus (Lychnis chalcedonica). Pihan perällä on lampi, joka on syntynyt taloa rakennettaessa. Monenlaiset kivikkokasvit viihtyvät suurten kivien päällä. Mustaksi maalattu rautainen puutarhakalusto sopii mainiosti metsäisen puutarhan tunnelmaan. Pihalammessa viihtyvät lumpeet ja ulpukat, jotka kukkivat kesäkuun loppupuolelta elokuulle. 3. Loppukesää koristavat ritarinkannukset (Delphinium), kuunliljat (Hosta) ja punalehtinen syyskimikki (Cimicifuga simplex ’Brunette’). Projekteja riittää Vaikka pihalla onkin jo suuria istutettuja alueita, ei puutarha suinkaan ole valmis. puutarhaa värittävät ruusujuuret (Rhodiola), kurjenmiekat (Iris) ja unikot (Papaver). Perennapenkin herkimpiin kukkijoihin lukeutuu tämä suloinen hennonsininen akileija. Metsän reunassa oleva ruusutarha on keskeneräinen ja tien vieressä kasvava ruusuaidanne on tarkoitus kaivaa pikkukaivurin avulla ylös ja korvata puisella aidalla. Myöhemmin kesällä lammessa kukkii valkoisia ja 68 Oma piha vaaleanpunaisia lumpeita (Nymphaea) sekä ulpukoita (Nuphar)
Toisaalta – jopa tutkimuksin on pyritty osoittamaan, että tilhen kokoon nähden suuri maksa polttaa marjoissa olevan pienen määrän alkoholia niin tehokkaasti, että törmäily ei ehkä johdukaan juopumisesta, vaan kaupunkiympäristöön tottumattomista linnuista, jotka säikähtäessään pyrähtelevät maisemaa heijastelevia lasipintoja vasten. Tuo monien inhoama kitkerä maku, joka johtuu sorbiinihaposta ja parkkiaineista, vaihtelee kuitenkin niin, että jonkin puun sato voikin maistua miedolta, pakkasen puremana jopa makealta. Eeron kuvakulma teksti ja kuvat Eero Miettunen Punertaa marjat pihlajain V Viime syksynä seurasin lähes satapäisen tilhiparven hyörinää kerrostalon nurkalla olevassa pihlajassa, jonka oksat nuokkuivat raskaan näköisesti marjojen paljoudesta. Se on mitä oivallisin raaka-aine esimerkiksi hyytelöihin ja mehuihin. Appelsiiniin verrattuna kolminkertaisesti C-vitamiinia sisältävä pihlajanmarja on varsinainen terveyspommi. Hetkeksi tuupertuneet linnut olivat ilmeisesti kuitenkin selvinneet lentokuntoisiksi törmäilyistään, joihin saattaa olla selitys pikkupakkasten jäljiltä olevissa käyneissä eli alkoholipitoisissa Tilhen herkkuhetki marjoissa. Oma piha 69. Välillä linnut pelästyivät ohi ajavaa autoa tai pyöräilijöitä pyrähtäen lentoon eri suuntiin, mutta palasivat pian takaisin. Kuulin talon asukkailta, että tilhiparvesta useat olivat tömähdelleet kerrostalon ikkunoihin. Pihanurmikolla oli höyheniä kertomassa edellispäivän tapahtumista. Seuraavana päivänä pihlajassa ei ollut enää ainuttakaan marjaa. Sadun mukaan kettu, joka ei ylettynyt ottamaan puusta pihlajanmarjoja, päätteli harmistuneena niiden olevan happamia. Isossa pihlajassa oli varmaankin kymmenien kilojen marjasato, jota tilhet noukkivat niin ahnaasti suihinsa, että päättelin niillä olevan keskinäinen kisailu suosikkimarjoistaan
Niiden taimet ovat perennoja arvokkaampia ja niitä on vaikeampi siirtää muutaman vuoden kuluttua parempaan kasvupaikkaan. Luku suomalaisesta maisemasta ja asumisesta on kiinnostavaa ja avartavaa luettavaa. Kirjassa on runsaasti vinkkejä siitä, miten kasveja voidaan yhdistää viehättäviksi kokonaisuuksiksi tai käyttää pihan muovaamiseen esimerkiksi leikattuina aitoina. UUSI PUUTARHA Tanja Nieminen Karisto, 2013 Sidottu, 207 sivua ISBN: 978-951-23-5611-9 Hinta 27 € HEHKUVAT SIPULIKUKAT Tommy Tønsberg ja Kenneth Ingebretsen Suomennos Kirsi Tuominen Minerva, 2013 Sidottu, 208 sivua ISBN: 978-952-492-740-6 Hinta 29,90 € puutarhakirja. Hehkuvat sipulikukat -kirjaa on odotettu: tässä ovat kattavat lajien esittelyt ja hyvät kuvat. Tämä ei ole kirja ainoastaan upouuden, aiemmin rakentamattoman tontin omistajalle, vaan kirjan avulla voidaan vanhastakin puutarhasta saada aiempaa parempi, kiitos kirjoittajan kokonaisvaltaisen ajattelutavan. Pohjoisen pihoille on kokonaan oma lukunsa. Kirjaa selaillessa taitaa käydä niin, että sipulikukkien ostoslista venyy parista tulppaanipussista huomattavasti laajemmaksi, mutta hyvä niin – sehän on kuin laittaisi rahaa pankkiin, talletukset korkoineen nostetaan keväällä. Mukana on jonkin verran ajatuksia sipulikukkien yhdistelystä, ruukkuistutuksista ja jouluksi hyötämisestä, mutta pääosassa ovat kasvilajien esittelyt. Kokonainen uusi puutarhakin voidaan laittaa alulle, kun apuna on hyvä kirja ja runsaasti miettimisaikaa. PIHAN PUUT JA PENSAAT Inger Palmstierna Suomennos Kirsi Tuominen Minerva, 2013 Sidottu, 190 sivua ISBN: 978-952-492-741-3 Hinta 29,90 € 70 Oma piha Supisuomalainen Nyt tehdään kevättä Uusi puutarha on suomalaiseen puutarhaperinteeseen, asumisen tapaan ja kulttuuriin syvällisesti perehtyvä teos, eikä ihme, kun sen kirjoittaja Tanja Nieminen on kokenut kotimainen maisemasuunnittelija ja opettaja. Alkuperäisteos on norjalainen, ja sekä lajien saatavuus että ilmastot ovat riittävän samankaltaiset tekemään tästä kirjasta hyvinkin hyödyllisen myös Suomen oloissa. Pihan puut ja pensaat on suomennettu ruotsalaisesta kirjasta, joten siinä on mukana joitakin meillä talvenarkoja lajeja. Kirjakatsaus teksti ja kuvat Saila Routio saila.routio@omapiha.info Syksyllä suunnitellaan, kerätään siemeniä, valmistetaan ruokaa villiyrttisadosta ja istutetaan kevään kukkameret. Suunnitteluun Puihin ja pensaisiin on paras paneutua pihan kasveista huolellisimmin. Sen jälkeen siirrytään perusteelliseen värioppiin, uuden puutarhan suunnitteluun ja kasvivalintoihin sekä rakenteiden tekoon. Sopivan paikan lisäksi on viisasta tutustua puun tai pensaan aikuisiän kokoon, pieni piiskataimi kun tulee herkästi istutettua liian lähelle rakennusta tai toista kasvia. Tähän ei pidä juuttua, sillä kasvien kohdalla mainitaan menestymisvyöhykkeet ja mahdolliset talvenarkuudet. Selkeä opas on tarpeellinen jokaisen sipuli- ja mukulakasvien ystävän käsikirjastoon
Mukavaa on, että samat keruuajat näytetään selkeästi myös kasviesittelyjen ja reseptien kohdalla, jolloin tietoja ei tarvitse lähteä hakemaan eri sivuilta. Virkistävän rouhea Siementen kerääminen -kirja antaa neuvot vihannesten ja kukkien siementen oikeanlaiseen keräämiseen ja säilyttämiseen sekä kylvöpuuhiin ensi vuonna. Suosittelen lämpimästi kirjan hankkimista, lainaamista tai jopa pihistämistä, jos mitään muuta keinoa kirjan käsiin saamiseen ei ole. Tämä on mainio ja kattava käsikirja, joka innostaa keräämään aarteet siemenkodista ja -paloista talteen. Hänen kiistämätön taidonnäytteensä on hedelmäpuiden, pähkinäpensaiden ja magnolioiden alla kasvava kevätniitty, joka on kauneimmillaan toukokuussa ja viehättävä kaikkina muinakin aikoina, jopa talvella, pensasaitojen tuoman ryhdin ansiosta. Viettelevät villiyrtit on kaltaistensa tapaan innostava kirja, jonka lähestymistapa on sekä ammattikokin että perheenisän. SIEMENTEN KERÄÄMINEN, SÄILYTTÄMINEN JA VAIHTAMINEN Josie Jeffery Suomennos Irina Siimes ja Lauri Niskanen Asiatarkistus Ulla ja Pertti Salo Nemo, 2013 Sidottu, 128 sivua ISBN: 978-952-240-185-4 Hinta 28 € Oma piha 71. Viesti menee paremmin perille, kun sitä toitotetaan useasta suunnasta. Siemenvaihtoonkin voi osallistua ja laittaa hyvän kiertoon. Villiruokakeittokirjoja näyttää tulevan koko ajan uusia, mikä on Jouni Toivasen mielestä vain hyvä asia. Jokaiselle pihalle mahtuu edes pieni kevätniitty – jossa puutarhan kauneimmat kukat ovat, Sarenströmin sanoin. Siemenpussien askarteluunkin on ohjeet, samoin mullan sekoittamiseen, yksinkertaisen kastelujärjestelmän rakentamiseen ja taimien koulimiseen ja ruukutukseen. Kirjan ohjeilla osaa jokainen kerätä, käsitellä ja säilöä villiyrtit viisaasti. Ennen reseptiosaa olevasta taulukosta selviää kunkin yrtin paras keruuaika, minkä avulla voi suunnitella tiettyjen kasvien keruuretken oikeaan aikaan tai vaikkapa viikon ruokalistan. LUNDENS SKUGGA Hannu Sarenström Norstedts, 2013 Sidottu, 240 sivua ISBN: 978-91-1-303808-7 Hinta 39,90 € VIETTELEVÄT VILLIYRTIT Jouni Toivanen Teos, 2013 Sidottu, 255 sivua ISBN: 978-951-851-531-2 Hinta 32 € Kasvata itse On siementen keruun aika. Kirjaa ei ole ainakaan toistaiseksi suomennettu. Ainakin näitä on pakko kokeilla: kallioimarteessa pikkelöidyt sienet, pippuripihvi ja jättipalsamia sekä ruusucouscous esimerkiksi kurtturuusun terälehdistä. Niityllä kasvaa jouluruusuja, kolmilehtiä, varjohiippoja, liljoja, vuokkoja, imiköitä, pärskäjuuria ja satoja muita puolivarjon kasveja sulassa suloisessa sovussa. Puutarhamieliselle ystävälle voi antaa siemeniä lahjaksi, joten niitä on viisasta kerätä varmuuden vuoksi suurempi satsi kuin vain omaan tarpeeseen. Nyt laitetaan ensi kesän kasvatukset alkuun keräämällä siemenet hyviksi osoittautuneista kukista ja vihanneksista. Kukkia lehdon siimeksessä Puskista pöytään Ruotsissa asuva suomensukuinen kirjailija, valokuvaaja ja kokki Hannu Sarenström asettui Kinnekulleen Lidköpingin lähelle yli 20 vuotta sitten. Alkuperäisteos on englantilainen. Sitä ideoiden ja inspiraation määrää, mitä Lundens skugga -kirjasta saa, ei voi mitenkään mahduttaa yhteen pieneen kirja-arvosteluun. Perheen ja lasten kanssa retkeily ja uusien makuelämysten metsästys ovat kirjan kantava teema
S Sadonkorjuuseen on monta tapaa, ja vuosittain satoa keräävä on varmasti löytänyt sen hyvän tavan, joka miellyttää. Vanha sääntö on, että elokuiset pintahaavat on hoidettava heti.. Mutta keruu kannattaa, koska nämä vitamiinipitoiset herkut piristävät meitä talven pimeinä aikoina. Talteen on otettava karviaismarjat, herukat, luumut, kriikunat ja muut hyötykasvit. Kotipuutarhan hyvät marjat ja hedelmä. Joskus on myös hyvä vaihdella keruutapoja, jotta työ säilyy mielekkäänä. Laita laakeita, matalia astioita vieriviereen pensaan alle. Aikainen karviainen Ensin kypsyvät tavallisesti syöntikypsiksi karviaismarjat eli "tikkerperit". ?arno?____________ kasvi- & pihavinkit TEKSTI Aarno Kasvi KUVAT Pasi Leino Punaherukat saadaan nopeasti talteen leikkaamalla tertut saksilla pensaan alle levitetylle kankaalle. Kun halutaan täysin kypsiä karviaisia, on poimintaa viivytettävä. ajoissa talteen Kotitarveviljelmän sadon keruu saattaa olla monista ikävää puuhaa. Käsin kerättäessä on syytä varustautua sopivin hansikkain. Pue ihosi suojaksi sopiva paita tai pusero, laita hanskat käteen, ota istumis- ta varten pieni lypsyjakkara – ja työ voi alkaa. Lopuksi marjat kaadetaan pesuastiaan. Elokuussa, joka on vanhalta nimeltään myös mätäkuu, kannattaa varoa turhia naarmuja ja pistoja käsien iholla, koska pensaissa on aina myös lintujen ulosteita tai öisin satoa keränneiden eläinten karvoja. Tartu toisella kädellä oksasta ja riivi toisella marjat pensaan alla oleviin vateihin. Kypsissä marjoissa on enemmän sokeria ja makua, mutta ne ovat pehmeinä arempia keräämisvaurioille. Tuoreena syötävät tai pakastimeen pantavat marjat 72 Oma piha on kerättävä pensaista käsin tai marjankeräimellä
’Hinnonmäen Punainen’ Oma piha 73
”Worcesterinkarviainen” on erityisen piikikäs. Huuhdottaessa lehdet, roskat ja pilaantuneet marjat nousevat pintaan ja ne on helppo poistaa käsin. Marjojen pieni multaisuus ei haittaa, koska kerätty karviaissato huuhdellaan vedellä puhtaassa saavissa tai kottikärryissä. Karviaismarjan kantoja tai kukkaperiä ei 74 Oma piha poisteta ennen pakastamista. Kuivahtaneiden marjojen säilöminen pakasterasioihin tehdään sitten iltatyönä. Kosteiden marjojen annetaan kuivahtaa ohuena kerroksena sopivalla tasolla, vaikka pullapelleillä. Herukat tertuissa Herukoiden keräämiseen voit käyttää metsämarjojen poimintaan tarkoitettua poimijaa. Ainakin se on hauska yksityiskohta pihalla. Kypsät marjat ovat makeita ja sherrynvärisiä. Poimiminen käy helpoiten hanskat kädessä. Vain ’Hinnonmäen Keltainen’ maistuu kypsänä vieläkin paremmalta. Jos kesä on ollut kuiva eikä pensaita ole kasteltu riittävästi, karviaiset jäävät pieniksi. Muista merkitä pakastamasi marjarasiat tarralla ja tarkoitukseen sopivalla kynällä, esimerkiksi ”Karviaisia Elisa-tädin makeasta pensaasta vuonna 2013.” Näin löydät oikean rasian helposti. Pensas kasvaa miehenkorkuiseksi, eikä säännöllisen sadon saamisessa ole Turun Ruissalossa ollut ongelmia yli 20 vuoden viljelyn aikana. Ne ovat hyödyllistä kuitulisää ihmisen ruuansulatukselle, kun aamupuuro höystetään pakastemarjoilla. Niitä on kaupoissa monia merkkejä ja. Poiminnan helpottamiseksi maassa roikkuvat alaoksat voidaan poistaa voimasaksilla. Sokeria voi käyttöä varten lisätä myös marjoja sulatettaessa. Raakoja, täysikokoisia karviaisia käytetään usein keskikesällä jälkiruokakompotteihin ja piirakan täytteeksi silloin, kun raparperiin on kyllästytty. Sokeria voidaan ripotella marjojen päälle tarpeen mukaan ennen pakastimeen siirtämistä. Pienikokoisia marjoja on samassa kannassa usein kaksi tai kolme. Kate pensaiden tyvellä, lannoitus ja riittävä kastelu takaavat hyvän ja säännöllisen karviaismarjasadon. nopeasti. ”Worcesterinkarviainen”, virallisesti harokarviainen (Ribes divaricatum), on erityisen piikkinen, mutta hanskat kädessä pensaan voi tyhjentää vaivatta ja Linnunpelättimestä voi olla apua kilpailussa pihan marjasadosta
Jos marjoista aikoo tehdä mehua mehumaijalla tai perinteisesti keittämällä, marjanvarsia ei tarvitse riipiä pois. Fiskarsin lyhytteräiset yleissakset ovat mainiot keräystyössä. malleja. Koko pensas on käärittävä tyveä myöten tiheäsilmäiseen verkkohuppuun, koska rastaat kyllä löytävät tien verkon alle. Punoittavan herukkapensaan nähtyään marjarosvot tulevat silloin, kun tarhuri on päiväunilla. Mustarastaiden lisäksi viher- Oma piha 75. Tämä käy nopeasti, kun tekniikan oppii. Syynä ovat loppukesällä ja syksyllä vaeltavat rastasparvet. Marjatertut leikataan isoina ryppäinä joko suoraan astioihin tai pensaiden alle levitetylle muovipressulle, josta ne ”apulaisen” kanssa siirretään pesuastioihin. Pakastaminen on helpoin tapa säilöä kypsät herukat. Mustarastas on sekä hyöty- että vahinkolintu kotipuutarhoissa. Saksilla marjatertut voi irrottaa varsineen pensaasta ja kerätä ne pensaan alle asetettuihin astioihin. Jopa pakastimeen voi laittaa marjatertut kokonaisina ja käyttää ne talvella jälkiruokien koristeena. Tavallisella ”äyskäripoimurilla” kerättäessä marjaterttujen varret jäävät pensaisiin. Hyvin värittyneet mustaherukat kypsyvät edelleen keräämisen jälkeen. Mustaherukat ovat arempia rikkoutumaan kuin punaherukat varsinkin silloin, kun marjat ovat kypsiä ja pehmeitä. Terttujen varsia ei pidä repiä paljain käsin irti oksista, koska silloin vahingoitetaan seuraavan kesän silmuja. Miksi kypsät herukat on kerättävä nopeasti pensaista. Poimijaa käytettäessä osa kypsistä marjoista murskautuu, mutta poimiminen sujuu nopeasti. Se aloittaa karviaisista ja jatkaa sadon verottamista niin kauan kuin syötävää on. Ne pysähtyvät tyhjentämään pensaat jo heinäkuulla ja voivat tehdä sen yhden päivän aikana. Marjat huuhdotaan roskista ja terttuvarret riivitään myöhemmin vaikka sisällä keittiössä, TV:n ääressä. Seuraavan vuoden silmut eivät vahingoitu, kun marjatertut leikataan saksilla. Usein omistaja ei edes huomaa, minne marjat ovat hävinneet, ja monesti puolet sadosta on uhrattu lintujen lihottamiseen. Verkot ovat huono suoja sadolle, jos linnut todella haluavat päästä pensaisiin aterioimaan
Jos haluaa koko sadon itselleen, on opeteltava jokaisen lajikkeen kypsymisaikataulu. Marjatuomipihlaja, saskatoon, on kaikkein halutuin rastaiden sukukunnalle ja melkein mahdoton suojata rastaiden poikasilta, jotka ovat röyhkeitä eivätkä osaa edes pelätä ihmisiä. Myös kaupunkilaistuneet mäyrät tekevät tihutyötä marjasadon verottajina. Kaikki luumulajit eivät varise, vaan ovat kypsinäkin tiukasti kiinni oksissa. Syyhy voi levitä supikoirista kotieläimiin, joten eläin ei ole vaaraton. Syöntikelpoiset luumut putoavat lakanalle, josta ne voidaan kaataa huuhtelua varten astioihin. Jopa samassa oksassa saattaa olla vihreitä ja täysin kypsiä luumuja. Puutarhaan jääneis76 Oma piha tä jätöksistä amatöörin on vaikea tietää, kumpi ahmatti on siellä öisin maiskutellut. Kypsymistilannetta voi testata siten, että puun alle levitetään lakana ja sopivalla karahkalla kopautetaan terävästi satoa kantavaa oksaa. Länsisuomalainen luumun maatiaiskanta. Osa marjasadosta tehdään mehuksi, osa pakastetaan sellaisenaan. Supikoirat voivat levittää tauteja. peipot syövät tertuista kypsyvät ja oikeanväriset marjat vähitellen, ne voivat myös syödä marjoista vain siemenet. Luumut ja kriikunat Luumujen ja kriikunoiden sadot kypsyvät epätasaisesti. Tämä neste pilaa kypsymässä olevat raakileet. Ne imevät hedelmästä makeaa nestettä jättäen jälkeensä reiän, josta alkaa valua mehua pitkin raakileita. Ne alkavat kypsyessään valuttaa makeaa nestettä myöhemmin kypsyvien hedelmien päälle. Sadon keräämisessä voi käyttää apuna poimijaa. Kilpailevat linnut sen kyllä osaavat ja ovat heti verottamassa kypsyvää satoa. Yöllä liikkeellä olevat supikoirat käyvät kypsien karviaisten kimppuun ja jatkavat ateriointia kypsillä mustaherukoilla, luumuilla ja omenoilla. Myös mehiläiset ja ampiaiset pilaavat satoa. Hedelmien kypsymiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten lämpösumma, sateen tai kastelun määrä, onko. Sadon keruu on aloitettava, kun ensimmäisiä hedelmiä voi syödä suoraan puusta tai kun ensimmäiset kypsät hedelmät putoavat puun alle
” Raakileita vähennetään harventamalla ” Sinikriikuna raakileita harvennettu ja tietysti luumuja kiusaavat hyönteiset. Kun sose tiivistetään kylmänä rasioihin, ei tule tyhjää tilaa kuten kuumaa sosetta annostellessa. Harventamisen voi tehdä lyhytteräisillä saksilla tai paljain sormin, silmuja vahingoittamatta. Liian suuri raakileiden määrä jättää hedelmät pieniksi ja viivyttää sadon valmistumista pitkälle syksyyn. Puista saadaan satoa säännöllisesti, jos niin halutaan. Keitoksen annetaan jäähtyä rauhassa yön ennen annostelemista pakasterasioihin. Isohedelmäisiä lajikkeita, joissa on paljon nestettä, kannattaa keittää hieman pidempään ilman kantta, jotta turha neste haihtuu pois. Siksi Suomen puutarhoissa kuolee vuosittain runsaasti hyviä, satoikään päässeitä luumupuita. Luumut ja kriikunat on lajikkeesta riippumatta helppo keittää ”massaksi” ja laittaa pakasterasioihin. Raakileita on aina vähennettävä harventamalla. Koti- maiset keltaiset ja punaiset, pienihedelmäiset luumulajikkeet kiehautetaan pehmeäksi ja sekoitetaan niin, että kaikki hedelmät menevät rikki. Hedelmät on ennen säilöntää huuhdottava haalealla vedellä, jotta niistä saadaan pois lintujen jätökset ja kirvat. Näin massasta tulee paremman makuista ja tiiviimpää. Jos sato on puissa pakkasiin asti, puiden talvenkestävyys heikentyy, koska ne eivät ehdi levätä suuren sadon jälkeen ja kerätä ravintei- ta silmuihin ja oksiin ennen talvea. Oma piha 77. Niistä poistetaan jopa puolet, jos niitä on runsaasti. Silloin puutarhassa on oltava vähintään kahta eri lajiketta, jotka pölyttävät toisiaan. Jätän aina työn säästämiseksi kivet soseeseen, jäädytän massan ilman sokeria ja käytän sen talven aikana aamupuuroihin tai jäätelön höysteenä. Sato on korjattava kypsymään sisätiloihin ennen yöpakkasia syyskuun lopulla, Etelä-Suomessa lokakuun alkupuolella. Hyvä keino on kiivetä tukevilla tikkailla latvuksen sisään ja kerätä väriltään parhaat hedelmät talteen. Astioihin kerätyt, täysin kehittyneet, vaikkakin kovat luumut jälkikypsyvät viileässä hyvin
Muista antaa mullan kuivahtaa kasteluiden välillä. Leikattu varsi toimii pillinä, joka johdattaa sadeveden mädättämään kasvin tyven. Kaikkein tärkeintä on jättää onttovartiset kasvit, kuten useimmat koristeheinät, leikkaamatta. Kuvassa syyskuisessa puutarhassa kukkivat punavirmat (Centranthus ruber), vihreäkukkaiset ’Green Jewel’ -tarhapunahatut (Echinacea-risteymä) ja pastellinsävyiset ’Summer Pastels’ -leikkokärsämöt (Achillea Galaxy-Ryhmä). 78 Oma piha. Varsien alaosat on kuitenkin viisainta jättää paikoilleen, jääväthän ne muutenkin muun kasvuston sekaan piiloon. Talven tullen varret auttavat keräämään kasvin tyvelle lunta, joka suojaa sitä pakkaselta. Sen sijaan jo ohikukkineiden perennojen siistiminen kaunistaa kukkapenkin kuin taikaiskusta. Pieni yöpakkanenkaan ei syklaamia lannista. Varsien yläosat kuihtuneine kukkineen leikataan niin, että nyt kukkimisvuorossa olevia kasveja pääsee ihailemaan ilman vieressä nököttäviä ruskeita tikkuja ja kuivuneita hörsöjä. Lahjaksi saatua tai omaksi iloksi ostettua syklaamiruukkua kannattaakin pitää ulkona, missä kukinta kestää viikkokausia, jopa kuukausia. Pihaelämää teksti ja KUVITUS Saila Routio Kestävä syyskukka Syklaami (Cyclamen) viihtyy viileässä ja kosteassa syysilmassa. Perennanvarret Niin kauan kuin kukat kukkivat syksyllä, ei tule mieleenkään leikata niiden varsia
tomentosa) kukintansa. Syksyllä on kevättä helpompi luopua sellaisesta kasvista, josta ei oikeastaan pidä, mutta jota tulee kasvatettua tavan vuoksi. Syyskuun loppu tai lokakuun alku on hyvä ajankohta tähän puuhaan. Käy läpi myös kukkapenkkien ja kasvimaan ympäristö. Näin estetään ruton leviäminen mukuloihin. Kerää sisälle talvisäilöön kesäkeittiön tekstiilit, ruostuvat rautapadat, posliiniesineet ja muut tarvikkeet, jotka eivät kestä talven olosuhteita ulkona, vaikka olisivatkin katon alla suojassa. Muista kuitenkin, että lintujen talviruokinnan saa aloittaa vasta kun maa jäätyy tai peittyy lumeen. Harkitse kompostin eristämistä talveksi styroksilevyillä, tai jos kompostorissa on pyörät alla, sen kärräämistä autotalliin tai muuhun pakkasettomaan tilaan, jotta maatuminen jatkuu koko talven. Poista juurakosta loppu multa vaikka letkusta vettä päästämällä ja ala suunnitella jakolinjoja. Nämä näyttävät perennat viihtyvät kaikenlaisessa puutarhamullassa auringossa tai puolivarjossa, mutta kaihtavat märkää maata talvella. Rikkakasvit kypsyttävät siemeniä ja kasvattavat juurakoita niin kauan kuin lämpötila pysyy plussan puolella. Herkkuja odotettavissa Onneksi syyskesälläkin on vielä komistuksia ja kaunottaria, joiden pullistuvia nuppuja saa seurata malttamattomana. Syksyllä ei enää huvittaisi kitkeä, mutta paras olisi patistaa itsensä kierrokselle vielä kerran, sillä kitkeminen todella kannattaa nyt. Jos varret säilyvät terveinä perunasadon nostoon saakka, ne leikataan pari viikkoa ennen nostopäivää, jotta maassa olevien mukuloiden kuori vahvistuu. Perunasatoa Jos perunanlehdissä näkyy perunaruton oireita, varret katkaistaan ja kerätään pois. Pionin juurakko jaetaan syksyllä – jos se jostakin hyvästä syystä yleensä täytyy tai halutaan jakaa. Uusien kukkasipulien istuttaminen tahtoo aina siirtyä ensilumen kynnykselle. Kasvillisuuden lomassa saattaa lymytä puutarhatyökalu jos toinenkin. Ohutkuoriset pikarililjojen ja lumikellojen sipulit taas nahistuvat helposti hengettömiksi istuttamista odotellessaan. Hellävarainen käsittely on tärkeää, jotta kuori pysyy mahdollisimman ehjänä. Katko pisimmät varastojuuret kärkipäästä lapiolla ja koeta lopuksi hivuttaa koko paakku kerralla ylös. Hanki pari uutta lintulautaa syksyllä, kun valikoimat ovat runsaat. Jokaiseen jakopalaan tulee jäädä pari kolme silmua ja hyvänkokoinen varastojuurenpätkä. Perunat on hyvä nostaa aurinkoisena syyspäivänä, jolloin ne voidaan jättää kuivahtamaan mullan pinnalle ennen varastolaatikoihin tai -säkkeihin laittamista. Sen sijaan tuo oleskelupaikalle runsaasti kynttilälyhtyjä, joiden valossa on mukava istua iltaa huopaan käärittynä hyvässä seurassa. Vasta nyt aloittavat syysvuokot (Anemone hupehensis, A. × hybrida) ’September Charm’, joka jää alle metriseksi. . Tartu lapioon ja kaiva tällainen kasvi pois. Lahjoita se jollekulle tai vie kompostiin. Pyri kuitenkin laittamaan ainakin narsissien, pikarililjojen ja lumikellojen sipulit maahan ajoissa, jo syyskuun alkupuolella. Useimmat syysvuokot kasvavat reilusti yli metrin korkuisiksi, mutta matalampiakin lajikkeita on, kuten kuvan tarhasyysvuokko (A. Näin nuoremmat, hyväkasvuiset haarat saavat tilaa ja valoa tuottaa satoa seuraavana kesänä. Saila & Pirkko Oma piha 79. × hybrida ja A. Narsissinsipulien juurtuminen on hidasta. Muistilista Älä turhaan vie puutarhakalusteita sisälle niin kauan kuin syksyisessä pihassa voi tunnelmoida. Onko pihalla istutustila vähissä. Muovinen istutuskauha on hyvä kaivuuväline. Istuintyynyn päällä ei takamus pääse kylmettymään, joten satsaa tyynyihin – syksyllä ne ovat alennuksessakin. Kaiva juurakkoa vähitellen ja varovasti esille kuin arkeologi. Näin saat tuoretta, hyvää multaa kevään istutuspuuhiin. Leikkaa herukka- ja karviaispensaista risuuntuneet ja jäkälöityneet, huonosatoiset varrenhaarat pois maata myöten. Jokainen syksyllä nyhdetty rikkaruoho on poissa seuraavan kevään työlistalta. Muuten voi käydä niin, että helppoon evääseen tottuvat muuttolinnut eivät ymmärrä lähteä ajoissa etelänmatkalle
Sopiva säilytyslämpötila on muutama aste, pakkaselle se ei saa mennä. Ota huomioon, että juurakko saattaa olla paljon kookkaampi kuin keväällä istutettaessa. Keltainen ja pehmeä roosanpunainen, raikkaan sininen ja murrettu keltainen tai pinkin monet sävyt tuovat tyyliä syksyyn. Leikkaa varret nysiksi. Paras talvisäilytyspaikka on ilmava laatikko, joka täytetään turpeella. Nukkasalkoruusun (Alcea rugosa) kukka hehkuu puolukkapuuronpunaisia punalatvoja (Eupatorium) vasten. 80 Oma piha. Koska nostetaan Sisällä tai maakellarissa talvetettavien juurakoiden ja sipuleiden nostaminen on ajankohtaista vasta sitten, kun pakkanen on puraissut kasvien varret tummiksi tai ainakin lehdet liiskaksi. Syksyiseenkin istutukseen saa hyviä väriyhdistelmiä. Kuvassa on tuoksumiekkalilja (Gladiolus callianthus). Meheviä väripareja Vaaleanpunakukkainen portlandruusu (Rosa Portland-Ryhmä) ’Comte de Chambord’ kukkii kesäkuun lopulta myöhään syksyyn saakka. Syyspuutarhassa sen sävyparina on komealuppio (Sanguisorba hakusanensis). Juurakot ja sipulit peitellään turpeeseen, joka pidetään hieman kosteana talven ajan, jotta kasvit eivät kuivu, mutta eivät toisaalta mätänekään. Nauhukset (Ligularia) ja tarhapiiskut (Solidago Canadensis-Ryhmä) saavat vastaväriä voimakkaan sinikukkaisesta jalohortensiasta (Hydrangea Macrophylla-Ryhmä). Kylmäkellari, autotalli tai esimerkiksi keittiön tiskialtaan aluskaappi, jonne tulee viileää ilmaa kellarista, voi olla juuri sopiva talvettamispaikka. Odota vielä muutama päivä ja kaiva sitten sipulit ja mukulat maasta
09-3213 211 • 0500 511 271 Oma piha 81. Nyt saatavana myös puurungolla! Kasvihuoneet Kasvihuone ja tarvikkeet 2013 on monta elämää Puh. 1000 lajiketta Vesi- ja koristekasveja Lehti-, havu- ja hedelmäpuita erittäin monipuoliset valikoimat JÄRVENPÄÄN PIHAPALVELU Näretie 2, 04480 Haarajoki puh. 1695,- Tilavat alumiinirunkoiset kaarikasvihuoneet tosiharrastajille ! taimistolle! Kaikki alan kirjat - uutuuksia ja tarjouksia Puutarhakirjat.fi Särkän Perennataimisto Valtatie 925, 92210 Arkkukari (Raahe) puh. 0400-272128 Puutarhamyymälä kotonasi www.kasvihuone.net Hortisteel Oy Ruotumiehentie 8, 61310 PANTTILA 040-5599333 hortisteel@netikka.fi Simo puh. (02) 826 0700 www.jrholvikellari.fi Upeat uutusmallit Premium ja Gardener. Pihamarkkinat Hyvä valikoima Kasvihuone on monta elämää Nyt paras on a hank ika kasvih kia uone omena-, päärynä-, luumu- ja kirsikkapuita. Puh. 06 781 2900 • 68600 Pietarsaari www.kivikangas.. Hirvensalmen Taimisto ryökkääntie 8, 52550 Hirvensalmi 0500-557143 Hätätilanteessa säteilysuoja SÄILÖ ILMAN SÄHKÖENERGIAA! Ole trendikkäästi ekologinen. 269,-. 09-283 585 www.jarvenpaanpihapalvelu.fi VERKKOKAUPASTA www.kuitukuu.fi KUIVAA UUSIA IDEOITA PUUTARHAASI. Juliana Diamant alk. Ruusuja yli 200 lajiketta Perennoja n. Hanki pihaasi komistamaan holvikellari! 27510 Eura, p. 40 litraa, hinta 455 € nopeasti ja edullisesti netistä www.puutarhakirjat.fi Ta Edulliset seinämallit alk. 040 74 99 457 www.merilapintaimi.fi Tee kesäretki • sienet • marjat • omenat • juurekset • hyötykasvit • retkieväät ORAKAS TUOTTEET OY Uutuutena verkkokauppa, katso lisää KEITTIÖLIINAT ORAKAS- ORAKAS 5521 Ku 4, Hi Pohjoisen kestävät koristekasvit! HYÖTYKASVIKUIVURI Diamant kasvihuone ja huvimaja. (08)263369, fax (08)263630 www.sarkanperennataimisto.fi UUTTA: korkeat SUN-mallit! Tilaa esite tai katso juliana.fi www.tuontiukkonen.. Tutustu valikoimaan www.omenapuu.com tai soita ja tilaa ilmainen esite. Entistä parempi varustelu! Classic puurunkoiset kasvihuoneet turvalasilla 4,4-7,2 m2 alk. 1990,- ERIKOISKASVIEN PUUTARHAMYYMÄLÄ TARJOAA: Paljon erikoisuuksia! Katso laaja yli 2.000 lajikkeen valikoimamme netistä. www.viherpeukalot.fi Tuontiliike Ukkonen Oy Ltd Harustie 7 B, 00980 Helsinki puh
Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä ja julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. ISSN 1459-9783 10. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Sähköinen lehti osoitteessa www.omapiha.info joka päivä 24 tuntia. Tilaa -lehti Kestotilauksena vain 32,40 €/vsk Oma Piha palkitsee kestotilaajia • voit saada kahdesti vuodessa (toukokuussa ja syyskuussa) kukkalahjan. Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Lehti vastaa ainoastaan tilaamastaan aineistosta. • lähes 4 000 sivun arkisto ilmaiseksi käyttöön www.omapiha.info —>arkisto Tilaukset ja asiakaspalvelu: Postitse Oma Piha, Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki Puhelimitse (Arkisin klo 8–16) 010 387 0880 Internetistä www.omapiha.info Kestotilaus 32,40 € Vuositilaus 37,90 € Irtonumero 6,90 € Lehtipisteistä Palvelukortti 2013 Tällä kortilla voit hoitaa tilauksesi ja osoitteenmuutoksesi. Jos olet jo tilaaja, merkitse asiakasnumero osoitetiedoistasi tähän__________________ Tilaan Oma Piha -lehden kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen ilman tilaajalahjaa | 32,40 € / vuosikerta (tilausjakso 6 numeroa) tilaajalahjan kanssa | 39,30 € / vuosikerta Tilaan Oma Piha -lehden vuosikerran määräaikaisena (6 numeroa eteenpäin) | 37,90 € Tilaajalahja 100 kpl posliinihyasintin sipuleita postituskulujen hinnalla (6,90 €) Tilaan Oma Piha -lehden lahjaksi määräaikaisena (6 numeroa) | 37,90 € Uusi PihaLahjatilauksen saajan nimi _______________________________________ kalenteri ilman postitusLähiosoite _____________________________________________________ kuluja! Postinumero _____________ Postitoimipaikka _______________________ Puhelinnumero _________________________________________________ Ennakkotilaan PIHAKALENTERIN 2014/2015 19,90 € (nyt ilman postituskuluja) Tilaan Kausiherkkuja omasta pihasta -kirjan | 34,90 € (+ postitus 4,10 €) Asiakaspalvelun sähköposti Tilauksiin liittyvät asiat tilaajapalvelu@omapiha.info Terveiset toimitukselle toimitus@omapiha.info Toimitus Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki toimitus@omapiha.info Päätoimittaja Jouko Tikkanen jouko.tikkanen@omapiha.info Toimitussihteeri Mia Oksanen toimitus@omapiha.info Avustavat toimittajat Saila Routio Aarno Kasvi Monica Äijälä Pirkko Kahila Eija Keckman Säde Aarlahti Eero Miettunen Hannele Kojo Ulrika Tuomainen Linda Peltola Sari Toikkanen Tiina Neulaluoma Henrietta Pitkänen Graafinen suunnittelu Taija-Tuulia Tammelin Kustantaja Puistomedia Oy - Suomen Omapiha Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki Tilaan Oman pihan terveydeksi -kirjan | 29,90 € (+ postitus 4,10 €) Lopetan Oma Piha -lehden tilauksen maksamani tilausjakson päätyttyä Lopetan tilauksen heti ja vielä maksamattoman tilausjakson jo ilmestyneistä lehdistä lähetetään lasku Vuoden tilausjakso sisältää 6 painettua lehteä täynnä tuoretta lukemista ja käyttöoikeuden Internetpalveluun osoitteessa www.omapiha.info. vsk. Kestotilaajana saat ilmaiseksi käyttöösi Oma PIHA -lehtien digitaaliset näköispainokset vuodesta 2005 alkaen. lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Postimerkki Oma Piha -lehti Asiakaspalvelu Vanha Talvitie 10 C 00580 HELSINKI 82 Painettu lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa: tammikuussa, maaliskuussa, toukokuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Ilmoitusmyynti Hannele Iskala 044 355 4304 hannele.iskala@omapiha.info Mediatiedot www.omapiha.info Osoitetietoni ovat muuttuneet, uusi osoite alla Tilaajan / lahjatilauksen maksajan nimi ______________________________________ Lähiosoite ___________________________________________________________ Painopaikka Printall AS Postinumero _____________ Postitoimipaikka ______________________________ Ilmestyminen Puhelinnumero _________________________________________________________ OP 5/13 Copyright Oma piha Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Oma Piha -lehden lupaa on kielletty
i t s i l a n ?i. Oma Piha 6/2013 ilmestyy 17.10. ?euraava??a numero??. . SR Näin hoidat perennoja ?yys?erennat Komeat ja viehkeät amaryllikset – kukkia koko talveksi Orkideat hehkuvat talven tullen Perusta kosteikkopuutarha 10 tapaa siistiä maisemaa SR kruunaavat kesän 013 n2 Vuode a h i P Paras ilu. -kil?a ?ha
Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi. sekoittaKatkaise levystä virta ja jatka ajan. Lisää soseutetut mansikat sokeritasaiseksi. Sekoita, kunnes sipulit ovat läpikuultavia. Kaada seos isoon, kannelliseen vuokaan tai rasiaan ja siirrä pakastimeen. Paista noin 10 minuuttia uunin keskitasossa. pois Kun sokeri on sulanut, ota kattila levyltä ja anna hetken jäähtyä. Jäähdytä hyvin. 125 124 TILAA kirja ja valmista helpoilla resepteillä hyvää oman pihan antimista • Internetistä: www.omapiha.info/tilaa • Asiakaspalvelustamme: puh. lasin.) vanukas saattaa rikkoa ohuen jotta Peitä kelmulla ja siirrä jääkaappiin, kestää vanukas hyytyy. 95 197 121 1 dl kermaa 5 ½ dl maitoa Murustele vuohenju pohjalle, asettele usto esipaistetulle päälle munama sitten pavut ja kaada ito. 34 90 € + postituskulut 4,10 € Herkullisia ohjeita! Kausiherkkuja omasta pihasta Hannele Kojo 316 sivua, kovakantinen, sidottu ISBN: 978-952-67204-4-9 Sienipiiraat Nämä ihanat sienipiiraat valmistetaan sämpylätaikinasta. Yllätä perheesi ja ystäväsi - loihdi pikkurahalla konstailemattomia herkkuja. sekoita ja liemeen Kun mansikkakastike on jäähtynyt, kaada se hyytyneiden vanukkaiden päälle laseihin. 14 kpl annos sämpylätaikinaa (s. 1 l mustatorvisieniä tai suppilovahveroita 196 Voit valmistaa jäätelön myös jäätelökoneessa. Paina kohonneisiin sämpylöihin napakasti lasin pohjan avulla syvennys. Kohonneisiin sämpylöihin painetaan syvennys, joka täytetään tuorejuustolla ja paistetuilla sienillä. Syksy tuo tullessaan omenat ja sienet, talvella puolestaan nautitaan juureksista. Voitele sämpylöiden reunat kananmunalla ja annostele jokaiseen syvennykseen nokare tuorejuustoa ja sieniseosta. Jätä isot välit. Keväällä herkutellaan parsalla ja raparperilla, kesällä kasviksilla, kaloilla ja marjoilla. ripaus mustapippuria hienonnettua persiljaa tuoretta timjamia 150 g tuorejuustoa Pohja 1 dl ruisjauhoa 1 ½–2 dl vehnäjau hoja ½ tl suolaa ½ dl kylmää vettä Leivo pehmeä taikina ja kohota se leivinliinalla peitettynä. Keitä papuja kiehuvas maustetussa vedessä sa, suolalla Kaada pavut lävikköönnoin 4 minuuttia. Kun taikina on kohonnut, leivo siitä tanko ja jaa 14 samankokoiseen osaan. Mikäli jäätelö jää liian löysäksi, pidä sitä hetken aikaa pakastimessa ennen tarjoilua. Peitä sämpylät leivinliinalla ja kohota lämpimässä paikassa. Painele taikina piirakkav uoan pohjalle ja reunoille. Sekoittele sieniä pannussa ilman rasvaa, kunnes neste on haihtunut. Pane uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Lisää pannulle voi ja sipulit. 1 punasipuli 1 rkl voita 1–2 tl balsamietikkaa ½ tl suolaa 100 g voita Täyte 100 g pehmeää vuohenjuustoa 200–300 g vihreitä papuja 2 munaa 1 ½ dl maitoa ripaus suolaa ½ dl raastettua 94 parmesaania Kuutioi kylmä voi kulhoon. jäätelöstä mustikat siivilässä, jos haluat aivan sileää. Koristele valmiit vanukkaat tuoreilla mansikoilla. 4–6 hengelle Sekoita taikina muruma 120Lisää kylmä iseksi. Oman pihan lähiruokaa Kausiherkkuja omasta pihasta Kotitalousopettaja ja intohimoinen valokuvaaja Hannele Kojo on luonut kirjaan vastustamattomia ruokaohjeita, joihin raaka-aineet löytyvät usein omalta pihalta ja lähiympäristöstä. Paista piirasta noin kunnes munama 20 minuuttia tai ito on hyytynyt. Siirrä sämpylät kahdelle pellille leivinpaperin päälle. 8–16) • Lehden s. lla. Lisää jauhot ja suola. Hyytyminen noin 3 tuntia. Pyöritä palat sämpylöiksi. Kausiherkkuja omasta pihasta -kirjan ruokaohjeet ja kuvat ryhmittyvät vuodenajoittain. Siirrä uudelleen tunnin timeen ja sekoita noin puolen hileistä. Siirrä tai pakastimeen vuoka jääkaappiin hetkeksi aikaa, jotta taikina kylmene e. 23) Täyte kattilaan Mittaa mustikat, sokeri ja vesi lämmöllä ja kuumenna. jäätelökonetta. Kuori ja hienonna sipuli. 82 olevalla palvelukortilla. Voiteluun kananmunaa ike ihan sellaisenaan. Puhdista ja paloittele sienet. Vaniljavanukas ja mansikkakastike ja Sekoita mahdolli sekoita taikinaksi. Ota jäätelö pois pakastimesta noin tunnin kuluttua ja sekoita pakasvoimakkaasti. Mansikkakast Kotimaiset mansikat ovat hyviä le, hyvin esimerkiksi jäädykekakuil on valloittavan väristä ja sopii kastike on päässyt kermaisen juustokakuille ja jäätelölle. Mustikka-sitruunamelissajäätelö kypsyvät, kannattaa valmistaa Heti kun ensimmäiset mustikat lö saa juuri sopivan ja raikkaan tätä kesäistä jäätelöä. 010 387 0880 (ark. ja huuhdo kylmällä vedellä. vesi Valmista sillä välin täyte. Keitä matalalla Hierrä noin 5 minuttia. Papusato saattaa yllättää runsaudellaan, tähän ihanaan piiraase ja silloin osan pavuista voi upottaa en. simman vähän. Anna (Tulikuuma jäähtyä ja annostele laseihin. asteisessa uunissa Esipaista 20010 minuuttia. Mustikkajääte Tällä ohjeella jäätelö valmistuu säväyksen sitruunamelissasta. ja Mansikkakastike 2 dl mansikoita ½ dl vettä ½ dl sokeria Koristeluun mansikoita Mittaa kaikki aineet pinnoitettuun kuin kattilaan ja sekoita hyvin ennen alat kuumentaa. Jos taikina tarttuu lasin pohjaan, upota lasi vehnäjauhoihin. ½ dl sokeria 2 tl vaniljasokeria ¾ dl maissitärkkelysjauhoa 1 kananmuna Sekoita keskenää n munat, maito suola. Ripottele pintaan parmesaaniraaste tta. Sekoita vaahdon joukkoon jogurtti, sitruunahienonnettu vaniljasokeri, melissa ja jäähtyneet mustikat liemineen. pehmeäksi ja kuohkeaksi ilman 4 hengelle 3 dl mustikoita 1 ½–2 dl sokeria ½ dl vettä 2 dl kermaa tia 3 dl vanilja- tai mustikkajogurt 1 tl vaniljasokeria iso nippu sitruunamelissan lehtiä hienonnettuna Piiras vihreistä pav uista Lämpimänä kesänä salkopavut kiipeävä asti, kuten sadussa t melkein taivaase en Jaakko ja pavunv arsi. Kuumenna koko ajan sekoittaen, ja kunnes seos muuttuu sakeaksi kiehahtaa. Tässä Kerrassaan raikasta ja kesäistä! pehmeän vaniljavanukkaan seuraksi. välein, jotta jäätelöstä ei tule Jäätelö on valmista, kun se on jähmettynyt, noin 4 tunnin kuluttua. mista vielä muutaman minuutin hetken Siirrä kattila pois levyltä. Lisää balsamietikka ja mausta suolalla, pippurilla, persiljalla ja timjamilla. 45) tai pitsataikinaa (s. Kirjan herkullinen kuvitus saa veden kielelle. Soseuta mansikat sauvasekoittime ja sokeri Mittaa pieneen kattilaan vesi ja kiehauta