Oma PIHA 6/2007 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NÄIN SUOJAAT PARVEKEKASVIT TALVEKSI 6/2007 6,90 www.omapiha.info Marjatta Tapiola VÄRIT viittä vaille ELÄMÄN TARKOITUS JOULUN ÄÄNESTÄ suosikkiasi Paras Piha 2007 tuoksua LEHTOKOTILOVINKIT LUKIJOIDEN parhaat -kilpailussa AURINKOON pensaita AIDANNE- Aarno Kasvin vinkit: Kuningattaren linna RANSKASSA EKOKYLÄ Bromarvissa
Katso, mitkä olivat vuonna 2007 Etelä-Suomen, Pohjois-Suomen, Itä-Suomen, Keski-Suomen ja Länsi-Suomen parhaat pihat, ja kerro, mikä niistä on suosikkisi koko kisan voittajaksi! AJANKOHTAISTA 20 Onaikasuojataaratkasvittalven rasituksiavastaan 18 Lehtokotilokyselyntulokset - Tutustu lukijoiden parhaisiin lehtokotilokonsteihin! 10 26 54 MUUTTUVAPIHAJAPARVEKE 48 Suunnittelunsalaisuudet: Tuoksuvapuutarha TEEITSE 25 Suojaamonivuotiset parvekekasvittalveksi 46 Pakkaspeitesaakuviot Suojapeitteitä voi itse koristella maalin avulla. MarjattaTapiola uneksiikirsikka- tarhastajapioneista Taidemaalari Marjatta Tapiolan puutarhassa kukkivat vanhat pensaat ja kirsikkapuut. Silloin kerätään materiaalia asetelmia varten. Tärkeää ovat värit ja valo, tuoksut ja kasvien keskellä eläminen. 60 Lapsenkanssavoitehdä käpykranssintaigirlandin 77 Reanmuistilista IDEOITAJAINNOITUSTA 38 Bromarvinekokylänivoutuu hiljalleenosaksikirkonkylää Vedenpuhdistamo toimii hienosti. Joulunodotusta Kukkakaupassa jouluvalmistelut alkavat jo kesällä. Muualta maailmasta melkein kadonnutta vanhaa pionia kasvaa yhä suomalaisissa puutarhoissa siellä täällä. Vapaasti kasvavia aidannepensaita aurinkoiselle paikalle 76 Pihaelämää OMAPIHA 10 ParasPiha2007-kilpailu 82 Yhteystiedot 82 OmaPiha-lehdenpalvelukortti 83 Seuraavassanumerossa 72. 6 / 2007 Tässä numerossa Äänestäsuosikkiasi! ParasPiha2007 -kilpailunfinalistit Suuresta ja mielenkiintoisesta joukosta pihoja kilpailun raati valitsi lopulta viisi aluevoittajaa. Joulun lähestyessä hyllyt täyttyvät kukista ja koristeista. 32 Sepäntakomatpihakalusteetovat yhäsuuremmassasuosiossa 62 KuningattarenlinnaRanskassa Chenonceaun linnassa ruusut kukkivat ja puksipuut tuoksuvat. PALSTAT 4 Suosikkikasvi Punainen syyshohdekukka on komea näky. 6 Lehdenkärjet 17 Omakasvini Kuolanpionin siemen iti. 75 VesaKoivukertookuvasta Pitäisi päästä istuttamaan. 68 AarnonKasvi-&Pihavinkit Juhannuspionilöytöjäympäri Suomea Oma Piha -lehden juhannuspionikyselyyn tuli ilahduttavan monta vastausta
Lauhojen säiden aikaan lumi sulaa, sillä elämme mustalumen aikaa. Lapsena vuoden huippuhetki oli joulu. Säde on koulutukseltaan puutarha-agronomi ja viljelee maata Lounais-Suomessa. Olemme juuri saaneet nauttia punahehkuisesta puutarhasta ja maisemasta. Se on uudesti syntymisen ja vanhan taakse jättämisen aikaa. Jouko Tikkanen Tekijät esillä Juttuja puutarha-alan eri saroilta kirjoittaa Säde Aarlahti. Kasveihin ja niiden kasvattamiseen Säde innostui jo varhain, siitä pitivät huolta maatilan suuri puutarha sekä isoisän taimitarha. Oma Piha -lehden asiakaspalvelusta vastaa syyskuusta alkaen Päivi Toivanen. Voi se olla sitä aikuisellekin. Sitten kirimme kohti kaamosta. Lapissa vuodenaikoja halutaan erottaa kahdeksan: pakkastalvi, hankikanto, jäidenlähtö, keskiyönaurinko, sadonkorjuu, ruska, mustalumi ja joulu. Kesäisin hän auttaa ystäviään puutarhanhoidossa muun muassa kitkemällä rikkaruohoja. omapiha. Siksi aikaistamme Pihakalenterin ilmestymisen jo jouluksi. Lapissa illan ja aamun hämärät käyvät yhä lähemmäksi toisiaan ja viimein yhtyvät. Päivi harrastaa pyöräilyä ja tanssia. Ruukkuatsalea (Rhododendron Simsii-ryhmä) Oman pihan laittajalle, kotipuutarhurille, vihersisustajalle, parvekkeella viihtyvälle. Emme kuitenkaan rohkene odottaa, että se olisi heti pysyvää. Kunpa Etelä-Suomessakin olisi selkeät vuodenajat, ettei vain ilmaston lämpenemisen seurauksena vallitsevaksi vuodenajaksi olisi tulossa loska. Syklaami (Cyclamen persicum) kukkii pitkään, kun sille annetaan säännöllisesti haaleaa vettä aluslautasen kautta. KUVA VESA KOIVU Odotamme lunta. Lehti juuri sinulle. Pääkirjoitus Kansikuvassa Ruskan jälkeen Suomen rikkaus on vuodenaikojen monimuotoisuus. Ruska on merkkinä siitä, että pian luonto peittyy lumeen ja kesän työt vaihtuvat talven lukunautintoihin. Hänen puoleensa voi kääntyä puhelimitse kaikissa lehtitilausasioissa klo 9 -15 välisenä aikana, muina aikoina viestin voi jättää puhelinvastaajaan, lähettää kirjepostia tai sähköpostia. On pihavuoden muistelun ja uuden puutarhavuoden suunnittelun aika. On aikaa tutkia tähtitaivasta. Puhumme neljästä vuodenajasta. Onnekkaat näkevät revontulet. Etelässä voi hyvällä onnella nähdä muutaman tunnin aurinkoakin
Suosikkikasvi TEKSTI REA PELTOLA KUVA VESA KOIVU omapiha
KUKAT VESIVÄREIN Jill Bays Atena, syyskuu 2007 121 sivua ISBN: 978-91-79-0-0 Hinta 2 omapiha. Muotitietoinen viherpeukalo hankkii nyt tyyliin kuuluvan palmun. Marjaana Särösalo, Kiikoinen, puh. Marjaanalta voi ostaa joko valmiiksi kirjotun työn tai paketin joka sisältää ohjeen, pohjakankaan mallipiirroksineen, luonnonväreillä värjätyt langat, neulan, ompelukehyksen ja valokuvan valmiista työstä. Valmiit maalausmallit eivät välttämättä ole kaikkien mieleen, mutta tekniikat selitetään niin selkeästi, että orastava kukkataiteilija voi pian jo työstää omia, henkilökohtaisia vesiväritöitä. 02-5531045 www.marjaanasarosalo.com KIRJOJEN KÄRJET KUKKIA VESIVÄREIN Kirja opastaa vaihe vaiheelta toteuttamaan kymmeniä kukka-aiheisia vesivärimaalauksia. Kodin huonekalut verhoillaan siirtomaa-aikaan viittaavilla trooppisilla kasvi- ja lintukuoseilla, tai ainakin sohvalle voisi asetella aikakauden henkeen kuuluvat lehtikuvioiset koristetyynyt. Kirjontaaarre Kiikoislainen Marjaana Särösalo on tehnyt mittavan kulttuuriteon keräämällä vanhoja kirjontamalleja ja monistamalla niitä edelleen. Kirjontamalleissa kiemurtelevat usein hehkeät kukat ja puiden lehdet, ja linnut lepäilevät oksalla. Kapealinjaiset puvut, joita koristavat ylelliset höyhenet ja paljettikoristelut, ovat kuuminta uutta, turbaanihattujen ja muun eksotiikan kera. Parhaiten vuosisadan takaista sisustusta jäljittelevät kentia- tai arekapalmut, joiden lehdet kaartuvat vehreän suojelevina lukutuolin ylle. Lehdenkärjet Muotia TEKSTI, KUVAT ja PIIRROS Saila Routio saila.routio@omapiha.info 1900-luvun alkuvuodet ovat löytäneet tiensä muotinäytöksiin. Riikinkukko-tyynyn kirjontapakkauksen hinta on 103,90
Lintujen kotitalo Ruotsalainen Multiholk on linnunpöntön ja lintulaudan yhdistelmä. Jälleenmyyjiä on Suomessa useita, tuotetta on bongattu ainakin puutarhamessuilta, Loviisan torilta, puutarhakeskus Kauppilasta Turusta ja Pienestä taimipuodista Helsingin Viikistä, www.forestum.fi. 06-557 4540 www.punaisentuvanviinitila.com ASETELTU MAAILMA Järvenpään taidemuseon syysnäyttely esittelee sommitelmia ja kukkaloistoa asetelmamaalauksissa. Aseteltu maailma syysnäyttely 20.9. 11.11.2007 Järvenpään taidemuseo, Kirjastokatu 8, 04400 Järvenpää Puh. Pilviä tarkkailemalla voi oppia yhtä ja toista, tai sitten voi vain huvittaa itseään arvailemalla, mitä mikäkin pilvi merkitsee. VANHASTA UUTTA Liisa Hellemaa-Hautamäki ja Marjo Koivumäki Otava, syyskuu 2007 17 sivua ISBN: 978-91-1-2171- Hinta 2,0 omapiha 7. Ruokailu ja kahvitus järjestetään tilauksesta ryhmille. Talvella siemeniä lisätään katon kautta, keväällä pohjaksi laitetaan vanerilevy, jotta koti kelpaa pesäpöntöksi pihan pienimmille linnuille. Monen vanhan talon kiehtova tarina tulee myös kirjassa kerrotuksi. Näyttely Maaginen Maisema - Teoksia Tretjakovin gallerian kokoelmista Helsingin kaupungin taidemuseo, Tennispalatsi Avoinna ti-su klo 11-20.30 PUNAISEN TUVAN VIINIÄ Punaisen tuvan viinitila Alajärvellä tarjoaa kiertokäyntejä viininmaistatuksineen. Kirja opastaa kuvasarjojen avulla tekemään esimerkiksi betoniruukkuja ulkokukille käyttämällä pahvilaatikoita muotteina. Hinta noin 40 . Kärkikohteet MAAGINEN MAISEMA 1.12.2007 - 29.2.2008 1800- ja 1900 lukujen venäläiset mestarit Ilja Repinistä Shiskiniin tulkitsivat maansa maisemia myyttiseltä pohjalta ja ilmensivät Venäjän kansan sielunelämää maisemamaalauksissa. Multiholk sarjassa on lähes kymmenen ihastuttavaa talotyyppiä, punaisesta tuvasta funkis-kuutioon. Vanitas tai nature morte teokset muistuttavat katoavuudesta niistä rikkauksista huolimatta, joita maalauksessa kuvataan. Ennen kaikkea Pilvibongarin opas on arvokas siksi, että se kehottaa pysähtymään ja rauhoittumaan. Maistiaispakettiin sisältyy viini, likööri ja tilaesittely, hinta 6 /henkilö. PILVIBONGARIN OPAS Gavin Pretor-Pinney Atena, kesäkuu 2007 20 sivua ISBN: 978-91-79-98-2 Hinta 29 PAHVILAATIKOSTAKIN HYÖTYÄ Vanhat esineet ja uudet luonnonmateriaalit synnyttävät uusia, käyttökelpoisia ja kauniita esineitä. Mukana ovat Akseli Gallen-Kallelan teos Työpöytä Pariisissa, Magnus von Wrightin runsas Hedelmäasetelma ja Oma Piha lehden lukijoillekin tutuksi tulleen Venny Soldan-Brofeldtin Pieni kukka-asetelma. 09-27192827 www.jarvenpaa.fi KATSEET TAIVAALLE Pilvibongarin opas paljastaa taivaan kertomaa hauskalla tavalla. Punaisen tuvan viinitila, Koskenvarrentie 337, 62900 Alajärvi Puh
Luffa-saippuaa myyvät monet liikkeet, esimerkiksi Taito Shop Helsingissä. Kääpiösorvarinpensas kestää hyvin varjossakin. Linnunpesästä tulee paremmin koossa pysyvä sprayliiman avulla. Ruska punaa lehdet samalla, kun pinkit hedelmät poksahtavat auki paljastaen kirkkaan oranssinpunaiset marjat. Kääpiösorvarinpensasta kasvattaa ja myy ainakin Toijalan taimitarha Valkeakoskella, puh. Silmät auki ja sakset sekä kori mukaan! Tarkoitukseen sopivat kävyt, ruusunmarjat, ruskan kirjomat lehdet ja vaikkapa vanha linnunpesä. Luffa hieroo ja kuorii ihoa samalla, kun saippuan sisältämät kasviöljyt pehmentävät puutarhatyön kovettamia käsiä. Osmia Oy, puh. Lehdenkärjet Tarkennus Oma Piha lehden numerossa 5/2007 mainittiin Madeiran-matka Aarno Kasvin opastamana. 09-2917414 Kääpiösorvarinpensas (Euonymus nanus) puhkeaa hehkuun syksyllä. Askarteluun tarvitaan rautalankaa, sivuleikkurit ja liimaa. 010 4467447 Värikäs ilmestys Kuorinta ja ihana tuoksu Tervainen saippua, joka kätkee sisäänsä palan pesusienikurkkua eli luffaa, puhdistaa kädet tehokkaasti. Maanpeitoksi kääpiösorvarinpensaasta ei ole, mutta se on hieman suikertavan, kevyen kasvutapansa vuoksi kaunis yhdisteltynä muiden pensaiden tai polvenkorkuisten perennojen kanssa. Terva-luffa glyseriinisaippua, Osmia Oy, hinta noin 5,60 . Varaukset ja lisätiedot: Aurinkomatkat ryhmämyynti, puh. Muistathan että eläviä oksia saa kerätä vain maanomistajan luvalla. 8 omapiha. Matkasta on tullut tiedusteluja ja haluamme tarkentaa, että hinta (alkaen 890 /henkilö) sisältää lennot, majoituksen ja retket. 03-5882275 personal.inet.fi/yritys/toijalan-taimitarha Koristeet talteen Nyt on aika kerätä pihasta ja luonnosta koristeita syksyiseen ja talviseen ruokapöytään, ovikoristeeksi ja lahjapaketin somisteeksi
Väriloistoa Alli Södermanin liljapenkissä Houtskarissa SR Katri Juntusen pihalta Hyrynsalmella kurkistaa huvimaja. JT Huvimaja Sari Suholan ja Lauri Heinon pihalla Kotkassa VK Seija ja Pentti Oravan maalaisromantiikkaa Rovaniemellä JT Sok Phuon ja Thuong Len pihan eksotiikkaa Helsingissä SR As. Oy Kaartintornin pihalla Lappeenrannassa on bunkkeri. JT Kirsi ja Taisto Pulkkisen pihalla Imatralla JT Marita ja Tapani Naumasen riippukeinu Vaajakoskella VK Irja Kinnulan rehevä kuisti Muhoksella JT Anna-Liisa ja Matti Roiko-Jokelan pihaa Jyväskylässä VK Kuusama kukkii Heli ja Tauno Tiitan pihalla Tammelassa. SR Helena Vierimaan hyötytarhaa Marinkaisissa JT 10 omapiha
Lehdessä esitellään vuoden mittaan myös muita kilpailuun osallistuneita pihoja; monissa niistä on hauskoja ideoita ja viehättäviä ratkaisuja, joista voi olla iloa muillekin! Ja ensi vuoden Paras Piha -kilpailuun voi ilmoittautua vaikka jo nyt heti. Kilpailuun ilmoittaudutaan talven ja kevään mittaan. Seuraavilla sivuilla esitellään finaaliin päässeet pihat. Leo Waltterin vesihenkistä pihaa Viinijärvellä JT Nyt sinulla, hyvä lukija, on tilaisuus olla mukana valitsemassa kilpailun voittajaa. Niiden joukosta valitaan kilpailun finalistit, tänä vuonna Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Keski-Suomen, Itä-Suomen sekä Pohjois-Suomen parhaat pihat vuodelta 2007. Äänestää voi 15.11.2007 asti. Pihakilpailu TEKSTI REA PELTOLA, SAILA ROUTIO JA JOUKO TIKKANEN KUVAT VESA KOIVU, SAILA ROUTIO JA JOUKO TIKKANEN Kukko vahtii Anja Rantsin pihaa Oulussa. JT Paras Piha -kilpailun Alli Södermanin ruusu kukoistaa Houtskarissa. SR FINALISTIT OVAT SELVILLÄ! P aras Piha -kilpailun tarkoitus on esitellä joka vuosi kauniita ja omaleimaisia suomalaisia pihoja. Voittajapiha ja muut finalistit esitellään laajemmin ensi vuoden Oma Piha -lehden numeroissa. Kilpailun voittajapiha julkistetaan Oma Piha -lehden numerossa 1/2008, joka ilmestyy 3.1. Vuoden 2008 Paras Piha -kilpailun ilmoittautumisaika jatkuu 31.5.2008 saakka. Kaavilaisen Ulla-Maija Tukiaisen pihan vaikuttava karahka. JT omapiha 11. Ilmoittautumiseen liitetään vähintään kolme kuvaa pihasta sekä kerrotaan, miksi piha on mieleinen. Kilpailu on kaksivaiheinen. Äänestä mieleistäsi pihaa postikortilla: Oma Piha, Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki, tai sähköpostitse: paraspiha@omapiha.info, tai käy äänestämässä Oma Piha -lehden internet-sivuilla osoitteessa www.omapiha.info/pihakilpailu Liitä vastaukseesi seuraavat tiedot: Suosikkipihan numero, äänestäjän nimi, katuosoite, postinumero ja postitoimipaikka, puhelinnumero. Kesän aikana kilpailuraati käy noin kolmes- sakymmenessä mielenkiintoisimmaksi arvioidussa pihassa eri puolilla Suomea
Kivi antaa lämpöä ja sen kupeessa viihtyvät alppiruusutkin. Katri Juntunen on purkanut taiteellista luomistarvettaan pihansa moniin yksityiskohtiin, ja puoliso Pasi on saanut toteuttaa järeimmät työt, kuten valaskalan kokoisen ja näköisen kiven kuljettamisen talon päätyyn. Kärhöjen ja villiviinien menetys harmitti, mutta heti lumien sulettua Katri alkoi tonkia uudella innolla tonttimaata. Puutarhatyö on sydämenasia. Särkyneensydämen kukkavarret kaartuvat suihkulähteen ylle. 12 omapiha. Viisivuotias Samppa on saanut oman sammakkolammen. Pihakilpailu Pohjois-Suomen aluevoittaja KUVAT JOUKO TIKKANEN tys Ääneseronum Selväpiirteinen OMAKOTITALON PIHA Hyrynsalmella 1 Rehevät perennat ja koristepuut tekevät pihasta suojaisan. K ainuun pohjoisosassa, Hyrynsalmella, sijaitseva piha on siisti ja selväpiirteinen. Kivi on ympäröity valkoisella kivikatteella. Katri kertoo viime talven vieneen monia arkoja kasveja, koska joulukuussa oli vesisateita ja sen jälkeen tulivat kovat pakkaset
Joka puolella avautuu uudenlaisia näkymiä, ja taustana on kimmeltävä järvenlahti. A omapiha 13. Paikalla oli alkujaan metsää. Sinne tänne on istutettu kesäkukkiakin täydennykseksi. ila ja Heikki Kanasen piha sijaitsee järven rantaan viettävässä rinteessä. Siellä täällä kasvaa yhä suorarunkoisia kookkaita mäntyjä. Pihan laidalla on kasvimaita ja tuottoisa kasvihuone. Niiden kivet on kaivettu tontin moreenimaasta ja käännelty kärsivällisesti paikoilleen. Keski-Suomen aluevoittaja KUVAT VESA KOIVU RINNEPIHA Viitasaarella Äänestysnumero 2 Puutarha on pengerretty jyrkkään rinteeseen, joka laskeutuu talolta järvenrantaan. Hankalasta rinteestä on sukeutunut rehevä puutarha. Aila Kananen on rakentanut puolen hehtaarin tontille puutarhaa vähitellen, parinkymmenen vuoden aikana. Rinne laskeutuu kohti rantaa. Portaat on rakennettu luonnonkivistä, kivien välit ja porraspielet ovat kivikkokasvien ja muiden perennojen peittämät. Omin käsin rakennetut kaartelevat polut ja portaikot kuljettavat värikkäiden istutusten täyttämien pengermien lomasta. Kasvilajeja on paljon, ja kaikki on hyvin hoidettua. Nyt etupiha alkaa kivikkokasvein peitetystä maantienluiskasta ja jatkuu nurmikon, pensastojen ja perennaistutusten kehystämästä yläpihasta talon takana avautuvaan jyrkkään rinteeseen. Tuolla on mukavan näköinen istuinryhmä, tuolla keinu
viiniköynnös, kiinanlaikkuköynnös ja piippuköynnös. Puhdasvetisen järven rannalla olevalla pihalla viihtyvät monet eteläisempien vyöhykkeiden kasvit. Tällaisia ovat mm. Leo on kaivanut tonttinsa luonnonkiviä pintaan ja muurannut niitä puron reunamuureiksi. Olen välttänyt kaikkea tavanomaista, kertoo Leo periaatteekseen. Ne yhdessä isohirvenjuuren, konnanyrttien, vehkojen ja kuunliljojen sekä lehtevien puiden kanssa luovat rehevän tunnelman. Erikoisuutena puron kivimuureissa on se, että muuraus on tehty kahteen tasoon. Kaiken kruunaa kaarisilta. Yrttikulmauksessakin kiemurtelevat luonnonkivistä muuratut laattakäytävät. 1 omapiha. Alempi taso on aivan veden rajassa, jotta puutarhassa pääsee lähelle vettä. Puro virtaa kiemurrellen 3200 neliön suuruisella tontilla. Leo on tehnyt luonnonkivistä suuria oleskelutasanteita. Pihakilpailu Itä-Suomen aluevoittaja tys Ääneseronum KUVAT JOUKO TIKKANEN PURONVARSIPIHA Viinijärvellä Puron yli kaartuu valkea silta. L eo Waltterin pihan rehevyys ja tunnelmallisuus tervehtii vierailijaa. Niiden väleihin on istutettu yli 500 eri kasvilajia, uusin hankinta on isotalvio
Rinteessä kasvavat hopeahärkit, ja pengermän juurella on kutsuvan näköinen oleskelupaikka. Puutarha on paljolti Raili Niittymäen suunnittelema, yksityiskohta kerrallaan, mutta molemmat puolisot hoitavat pihaa yhteistuumin. omapiha 1. Se johtaa portille, josta pääsee rantatielle. Käytävän molemmin puolin on rehevin istutuksin suojattuja oleskelunurkkauksia. Portaiden molemmin puolin on syreenejä. Alapihan nurmikon poikki kulkee suoraviivainen käytävä omin käsin valettuine laatoituksineen ja koristeellisine kukkapyörylöineen. Pengermältä rantaan vievä käytävä on laatoitettu itse valetuilla sementtilaatoilla, joiden väliin on ladottu luonnonkiviä. Talon edustalla on pengermä, jonka luiskassa kasvaa hopeahärkkiä ja muita maanpeitekasveja. Suoran käytävän keskellä on koristeympyrä kukkauurnineen. aili ja Pentti Niittymäen piha Valkeakoskella on 1400 neliömetrin suuruinen, mutta tuntuu paljon tilavammalta. Tuolla solisee suihkulähde, tuolla on korkeiden perennojen ja pensaiden keskelle piilotettu auringonottopaikka, tuolla on hedelmätarha ja kasvimaa! Joka puolella on pikku yllätyksiä, lastenlasten tärkeitä tavaroita tai mielenkiintoisen muotoisia kiviä. Länsi-Suomen aluevoittaja KUVAT VESA KOIVU SUURI PIENI PIHA Valkeakoskella Äänestysnumero Keinun ympärille on rakennettu pieni pergola, sen edustalla on suihkulähde ja reheviä perennaistutuksia. Taustalla siintelee järvi. R Talon edustalta johtaa muutama porrasaskelma alapihalle. Etupihalle, koivujen kuivattamaan maahan on rakennettu kivikkoistutuksia ja japanilainen puutarha
Huolellisesti viimeistellyn puutyön keskellä yksityiskohdat saavat rehottaa romanttisesti Heli ja Tauno keräilevät ruusuja, joiden lomasta kurottelevat korkeat ritarinkannukset, kärhöt ja kuusamat. Heli ja Tauno Tiitan piha Tammelassa on pääväreiltään vihreä-valkoinen. Runsaat puiset elementit ja koristeelliset muodot toistuvat eri puolilla pihaa. Ensin rakennettiin talo, johon tuli heti omia lisäyksiä: kuistin tolpista tehtiin tanakammat ja talon räystäät sekä päädyt saivat kauniit puukoukerot koristeeksi. Valkean puun käyttö samanlaisin ornamentein sekä talossa että pihassa tekee paikasta yhtenäisen. Tontti ei ole suuren suuri; isommanpuoleinen omakotitontti täysin tasaisella maalla. Pihakilpailu Etelä-Suomen aluevoittaja KUVAT SAILA ROUTIO KÄSIN VEISTETTY piha tys Ääneseronum Tammelassa Pergola on toteutettu kekseliäästi ja vaivoja säästämättä. Tulikuusama koristaa rakenteita. Kadun puoleinen sisäänkäynti kertoo jo: nikkarityyliä ja kukkaisromantiikkaa. H eli ja Tauno Tiitan piha Tammelassa on täysin itse suunniteltu. Puurakenteiden ja selkeämuotoisten puiden, kuten terijoensalava ja hopeapaju, ansiosta pihan yleisilme on hyvin siisti, suorastaan räätälöity. Talo kuuluu juuri tälle pihalle ja nimenomaan tämä piha talolle. Tunnelma on arvokkaan kartanomainen. Ripauksen väriä tuovat ruusut, ritarinkannukset ja kesäkukat. 1 omapiha. Talo näkyy pihan jokaiseen kolkkaan
Heti perään löytyi toinenkin pikku kasvi. Varo, ruukku unohtuu helposti, ja kylvös kuivuu piloille! Sitten ruukku siirretään kolmeksi kuukaudeksi viileään, ei pakkaseen, vaan jääkaappiin tai maakellariin ja odotellaan silmun kehittymistä. Oma Piha lehden numerossa 4/2007 oli artikkeli Rean ja Vesan pionitarhasta, jonka yhteydessä kerroimme, miten pioneja voi idättää. Kerro omasta kasvistasi ja lähetä kuvia toimitukselle postiosoitteeseen: Oma Piha lehden toimitus, Oma kasvini, Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki tai sähköpostilla: toimitus@omapiha.info omapiha 17. Helpointa idätys on ruukussa; siemen pidetään ensin lämpimässä ja kosteassa kolme kuukautta, jona aikana kehittyy juuri. Pioneja saattaa putkahdella lisääkin, sillä pionin siemen säilyy kauan itävänä. - Vihdoinkin! Ison pionin alta pilkisti kuvassa näkyvä tomera pionintaimi, jossa oli siemen edelleen napakasti kiinni. Olen yrittänyt idättää kuolanpionia sisälläkin, mutta ei. Kuivan siemenen itäminen voi viedä pari vuotta. Tässä ohje pähkinänkuoressa: Siemen itää nopeimmin aivan tuoreena. Silmun työntyessä maan pinnalle ruukku siirretään puutarhaan tai ikkunalaudalle odottamaan ulos pääsyä. Pioni on paras istuttaa avomaalle vasta syksyllä, kun lehdet ja varret ovat saaneet kasvaa ruukussa kokonaisen kasvukauden. Palstalla esitellään lukijoiden lempikasveja. TEKSTI SAILA ROUTIO KUVAT ARJA ILLMAN JA VESA KOIVU Oma kasvini VK Pionin siemen itämään KuolanPIONI Arja Illman lähettää tyytyväisen tervehdyksen Kylmäkoskelta. Ensimmäisenä kesänä se kasvattaa sirkkajuuren ja kurkistaa maan pinnalle vasta seuraavana keväänä, kuten Arjankin pionintaimet. Arja toivoi vinkkejä pionin siemenen idätykseen. Joka vuosi olen haudannut sen siemeniä multaan, mutta kivikovat pallukat eivät ole suostuneet itämään. Vuoden 2007 keväällä odottelu palkittiin. Hänen kuolanpioninsa (Paeonia anomala) iti vihdoin viime keväänä, vuosien odottelun jälkeen. -K ukkapenkissäni on vuosia kasvanut naapurin Maijalta saatu kuolanpioni, kertoo Arja
Kangasalla ja Kuhmoisissakaan kotiloita ei ole ollut ainakaan toistaiseksi, eikä Pohjois-Suomessakaan. Vihdin, Viitasaaren, Jyväskylän ja Valkeakosken suunnalta lukijat kertovat, ettei heillä ole näkynyt kotiloita. Myös pelkän rautaoksidin sirotteleminen puutarhaan on tehonnut. 18 omapiha. Raparperi tuntuu olevan kotiloiden herkkua. Toisaalta lähistöllä on myös pihoja, joissa on vain muutamia kotiloita. L ehtokotilon (Arianta arbustorum) vaaleapilkkuinen, ruskea, kierteinen kuori on noin 1 - 3 sentin mittainen. Rautaoksidipohjainen Ferramol-etanansyötti on toiminut melko hyvin, kunhan se levitetään kosteaan maahan tai maa kastellaan ennen levittämistä. Kysymys sinulle - Lukijoiden parhaat vinkit TEKSTI REA PELTOLA KUVAT VESA KOIVU JA LUKIJAT PIIRROKSET SAILA ROUTIO Oma Piha -lehden suuri Oma Piha -lehden lukijat ovat kertoneet, miten lehtokotiloiden kanssa on tultu toimeen. Porvoossa kotilot ovat riehuneet pitkään, Naantalissa ne ovat uusia tulokkaita. Lahden tienoilla kotiloita on ollut jo kauan. Vuonna 2007 niitä sai jo kerätä melkein päivittäin muutamia kappaleita. Kerran alkuun päästyään kotilot leviävät huimaa vauhtia. Kotilot voi kerätä lasipurkkiin, jossa on etikkaa ja vettä. Iittiläinen lukija kertoo, että vuonna 2005 lehtokotiloita näkyi muutama ja seuraavana kesänä runsaammin. Kotilo lisääntyy suotuisilla paikoilla hyvin nopeasti. Punaisissa viinimarjapensaissa kotilot ovat viihtyneet hyvin. Kuolleet kotilot voi kompostoida kunnolla kuumenevassa kompostorissa. Rakeita on vain muistettava sirotella lisää heti kun entiset on syöty, samoin aina sateen jälkeen. Toisaalta vaikkapa vain yksittäisen kasvin mukana saattaa kulkeutua kotiloita minne vain. Suomessa on kuitenkin myös vielä laajoja alueita, joilla lehtokotiloita ei ole. Jämsänkoskelainen lukija kertoo, että lehtokotilot saapuivat heidän pihalleen alkukesällä Kerääminen ja rautaoksidisyötit tehoavat Kaikki lukijat, jotka ovat urakkaan ryhtyneet, kertovat, että kotiloiden kerääminen käsin aikaisin aamulla, iltahämärissä tai sadesäällä on tehokasta, mutta sitä on tehtävä päivittäin pitkänkin aikaa. Paras levitysaika on ilta, kun kotilot lähtevät liikkeelle. Lähimmässä naapurustossa niitä ei ole näkynyt. Nurmikko, nauhukset, viinirypäle, kuunliljat, kärhöjen ja pionien kukat, ruusu ja salkoruusu, kurkku, salaatti ja papu, mansikat, mutta myös pelargonit, daaliat, petuniat, ahkeraliisa ja vuorenkilpi ovat maistuneet niille. Suuret kiitokset kaikille vastaajille! LEHTOKOTILOKYSELY 2006. Monet keräävät kotilot ämpäriin ja kaatavat sitten kuumaa vettä päälle. Viime kesänä kotilot ovat runsastuneet, niitä on sadoittain. Sen sijaan saniaisia kotilot eivät näytä syövän. Kotilot leviävät kasvien mukana Pahimpana ongelmana lehtokotilot ovat etelärannikolla. Lehtokotilot vioittavat useimpia puutarhakasveja. Myös naapurustossa kotiloita on paljon
Jos pihalla jo elelee vilkas kotiloyhdyskunta, siilit voivat olla pelastus. Lisäksi jonnekin pensaiden tai ulkorakennusten suojaan voi sijoittaa siileille talvehtimispesiä. Sen jälkeen ei ole näkynyt yhtään lehtokotiloa, eikä minkäänlaisia etanoita. Sen sijaan varsinaisesti etanantorjuntaan tarkoitetuista Nemaslug-loismadoista on parempia kokemuksia, ne tuntuvat tehoavan kotiloihinkin ainakin multavilla paikoilla, missä maa ei pääse kuivumaan. Jokaisen raparperinlehden alla oli aina vähintään 20 lehtokotiloa. Siilejä saa kyllä houkutella pihalleen ja suosia monin tavoin. Tuhkalla tai kahvinporoilla tehty rajaus on karkoittanut kotiloita. Mustikkapensaiden ympärille levitetty kuorike on tuntunut pitävän kotilot poissa mustikoista, tai ehkäpä kotilot eivät välitä pensasmustikoista. Maito ei sovi siilin vatsalle. Jonkin alueen pitäiminen täysin kuivana ja ilmavana ei näytä pitävän kotiloita kokonaan poissa, vaikka kotilot karttavat kuivia pihoja. Mutta sitten pihaan muutti siili poikasineen. Jätä laatikon oviaukon edusta vapaaksi, jotta siilin on helppo päästä tutkimaan uutta asuntoaan. VK Lehtokotilo on reijittänyt kuunliljan lehdet ja lepäilee nyt tyytyväisenä katveessa. Kuivattavat rajaukset auttavat jonkin verran Pionien alle levitetty hiekka on pitänyt kotilot melko hyvin poissa kukista. Siilit ovat nykyään rauhoitettuja, eikä niitä saa siirtää. Siilinpesä puutarhaan Rakenna siilille talvipesäksi filmivanerista ja rimasta laatikko. Teelusikallinen mäntysuopaa vesiämpärissä poistaa pintajännitystä ja auttaa vettä tunkeutumaan joka koperoon. Siilin pesälaatikossa on neljä seinää ja kansi, mutta ei pohjaa. Sullo laatikon sisälle löyhästi kuivia heiniä tai syyslehtiä. Kasvimaan rajaaminen paksulla rakennuskalkkiviivalla tehoaa melko hyvin, kunhan kaikki kotilot ensin poimitaan rajauksen sisäpuolelta pois ja kalkkia lisätään aina sateen jälkeen. Kasvin voi vaikka upottaa viideksi minuutiksi vesiämpäriin umpisukkeluksiin, silloin kotilot kömpivät esiin. Siilit pitävät risukasoista, rauhallisista pensastoista sekä lehtikomposteista. Sijoita laatikko kuivaperäiseen ja rauhalliseen paikkaan, vaikkapa pensaan tai ulkorakennuksen alle. Niitä kannattaisi ehkä kokeilla enemmän. Ennaltaehkäisy tärkeää Jos pihalla ei vielä ole kotiloita, on viisasta tarkistaa ostetut ja lahjaksi saadut kasvit huolella silloin siilin ei tarvitse vetäytyä horrokseen kesken kesää, vaikka sattuisi tulemaan pitkä kuiva kausi. Niitä oli heti vuonna 2005 hirveästi, samoin vuonna 2006. Mesurol-etanansyöttiä monet lukijat pitivät huonosti lehtokotiloihin tehoavana ja turhana riskinä kotieläimille. Siilille voi tarjoilla pesäkopin lähelle sijoitetusta laakeasta astiasta vettä koko kesän ajan; Olut ei tehoa kotiloihin Monet lukijat kertovat, että olutsyötit ja raparperivesi eivät tehonneet ollenkaan. Lehtokotilotkin saattavat talvehtia avoimessa kompostikasassa, joten umpinainen lämpökompostori saattaa olla paras valinta kotiloiden valtaamalle pihalle. Siilille voi tarjota uudelleen kissanruokaa syys-lokakuussa. Niillä siili saa vuorattua pesänsä. Laatikon seinän pituus voi olla puolisen metriä, korkeus noin 30 senttiä. Viime keväänä Suhola keräsi pihasta yli viisi litraa kotiloita hävitettäväksi. Siilit jäävät helposti auton alle, sillä ne liikkuvat hitaasti ja saattavat pelästyessään kääriytyä keräksi. omapiha 19. Siiliä voi auttaa myös tarjoamalla sille huhtitoukokuun tienoilla muutaman kerran vaikkapa kissan kuivamuonaa; pitkän talven jälkeen lisäravinto on tervetullutta. Nurmikon leikkaaminen ja hiekkakäytävät rajoittavat kotiloiden liikkumista jonkun verran. ennen niiden istuttamista. Myöskään koivuntisle ei ole auttanut tarpeeksi hyvin. Kannattaisi ehkä kokeilla! Kotilot ovat siilin luontaista ravintoa. Alueilla, missä siilejä on, voisi sopia naapureiden kanssa tienristeyksiin hankittavista "Varothan siilejä - aja hiljaa hämärässä!" -merkeistä. Siilin täytyy hankkia paksu rasvakerros ennen talviunien alkua, vaikka pihan lehtokotilot olisivat tulleet syödyiksi jo kesällä. Sahaa yhteen seinään kulkuaukko, joka on noin 15 senttiä leveä ja 15 senttiä korkea. Suosi siilejä! Sari Suhola Kotkasta kertoo, että heillä on ollut vasta parina kesänä lehtokotiloita. Pihan laidalle voi kuitenkin istuttaa suojaisan pensasistutuksen ja jättää palasen niittymäistä nurmea
Ajankohtaista TEKSTI JA KUVAT SÄDE AARLAHTI Estä TALVEN TUHOT Loka-marraskuun koittaessa syksy ei enää ole parhaimmillaan, mutta oikea talvi antaa vielä odottaa itseään. Nyt on oikea aika suojata arat kasvit ja estää myyrien herkutteluaikeet, niin että piha kasvaa ja kukoistaa jälleen ensi vuonna. Useimmat kasveista osaavat varautua talven tuloon. Kasvun päättyminen ja lehtien variseminen eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että pihan puuhat kokonaan taukoaisivat. Arat lajit suojataan talveksi, jotta niiden eteen nähty vaiva ei valu hukkaan. 20 omapiha
Märän maan päälle ei pakkassuojia ole hyvä levittää, tiivis kate vain hautoo kosteutta. Ollaan menossa kohti tuiskuja ja pakkasia, ja kestää taas monta kuukautta, kunnes uusi kesä ja pihakausi koittavat. Kylmyys ei ole talvella kasvien ainoa uhka. Seisova vesi aiheuttaa jäätyessään monenlaista harmia. Ennen myös syksyn lehtiä neuvottiin hyödyntämään talvisuojauksissa, mutta nykyisin niihin suhtaudutaan varauksella. Muita kiusoja ovat katolta putoava lumi sekä kevättalven auringonpaiste. Harsoon, huopaan tai kellariin Talvisuojausten aika koittaa myöhään syksyllä, kun omenat on kerätty ja kesävihannat puut ja omapiha 21. Paras aika kasvien suojaamiseen on vasta marras-joulukuussa, kun maan pinta on aamuisin riitteessä, eikä ilmassa ole liikaa kosteutta. Tässä saarroksiin ovat jääneet syksyllä istutetut narsissit. pensaat ovat pudottaneet lehtensä. Jos kesäkukat vielä sinnittelevät parvekkeen tai verannan suojissa, voi niistä saada iloa tulevinakin vuosina. Hyvä suoja läpäisee ilmaa ja vettä eikä painu tiiviisti maata vasten. Ilman viileää murroskautta eivät kasvit selviäisi talven säistä. Niinpä kasveissakin herkimmin vaurioita saavat nuoret taimet ja huonokuntoiset yksilöt. Kaikkein arimmat kasvit talvetetaan sisätiloissa. Myös lapioitu lumi helpottaa talvehtimista. Talven kuukausina voi elämä pihalla olla yllättävänkin vilkasta. Ruukuissa kasvavat kasvit kaivetaan syksyn päätteeksi maahan tai nostetaan talven ajaksi kellariin. Kasvien lähelle ripustettu lämpömittari paljastaa, mikäli lämpötila uhkaa laskea pakkasen puolelle. Kevään tullen saatetaan ajatella kasvien paleltuneen, vaikka läheskään kaikki talvikauden vauriot eivät synny pakkasissa. Nämä kasvit kaipaavat talven ajaksi lisäsuojaa. Se estää hapen kulkua ja lisää mädäntymisen riskiä. Ihmisenkin vastustuskyky vaihtelee iän, kun- non ja olosuhteiden mukaan. Pelargonit ja verenpisarat viihtyvät talven kuukaudet viileässä ja valoi- M itä lähemmäs talvea tullaan, sitä koleammiksi ja nuhruisemmiksi päivät muuttuvat. Lehdet voivat märkinä syksyinä painua tiiviiksi, jäiseksi matoksi. Silti marraskuutakin tarvitaan. Kestävänäkin pidetyn kasvin talvenkestävyys voi heikentyä myös siksi, että se on vielä syksyllä tuhlannut energiaansa uusien lehtien ja kukkien kasvattamiseen. Joskus pulmat saavat alkunsa jo syksyllä, kun sadevesi kerääntyy lätäköiksi kasvien ympärille. Marraskuuhun ajoittuvat myös pihan tärkeät talvivalmistelut. Kestämätön talvi Valtaosa kasveista osaa varautua talven tuloon, mutta parvekkeilla ja pihoilla kasvatetaan myös arkoja lajeja, jotka elävät Suomessa menestymisensä äärirajoilla. Yleisimmin suojauksissa käytetään pakkashuopaa, kateharsoa, kuivaa turvetta ja havunoksia
Lisäsuojaksi ruusujen väliin voidaan levit- tää havunoksia, jotka estävät turvetta lentämästä tiehensä tuulessa ja pysäyttävät talven lumet suojaavaksi kinokseksi. Tämän aran vartekohdan tulee säilyä aina selvästi maan pinnan alapuolella. Siitä saattaa kasvaa uusia versoja, mutta niiden versot ja kukat poikkeavat tyystin alkuperäisestä ruususta. Näitä ruohovartisia, vahvajuurisia köynnöksiä eivät edes pohjoisen pakkaset pelota. Omenapuun taimien rungot on hyvä suojata jäniksiltä ja myyriltä ensimmäisten viiden vuoden ajan. Kärhöt ja monet muut koristeköynnökset kannattaa suojata talven ajaksi, jotta keväällä vältytään ikäviltä yllätyksiltä. sassa, samoin komea pasuunakukka. Hieman juurien yläpuolella erottaa varressa pienen paksunnoksen, jossa kauniisti kukkiva lajike on liitetty kestävämmän ruusun juurakkoon. Ruusutarhan talvisuojauksiin ryhdytään vasta, kun syksyn sateet on ohitettu ja maa on aamuisin kohmeessa. Ilman talvisuojaa voivat maan etelä- ja keskiosissa selvitä myös pienikukalliset kärhöt, villiviinit ja kilpikierrot. Havuista on uutta hyötyä vielä lumen sulamisen jälkeen, jolloin ne varjostavat ruusuja kevään ensimmäisiltä auringonsäteiltä. Toppatakit köynnöksille Myös useimmat monivuotiset köynnökset kaipaavat talven ajaksi lisäsuojaa. Lumisinkaan talvi ei nosta hankia monen metrin korkeuteen. Ryhmäruusujen menestykselle on olennaista, että ne on istutettu tarpeeksi syvälle. Viileässä ja pimeässä pärjäävät rungolliset ruusut, daalioiden juurakot ja lehtensä pudottaneet puuntaimet. Suojauksista huolimatta aina muutama kasvi saattaa talven aikana paleltua. Köynnöksistä kestävimpiä ovat humala ja punakoiso. Niiden talvetuspaikaksi sopii kellari, jos vain ilmankosteus ei siellä nouse kovin korkeaksi talven aikana. Ryhmäruusujen talvetus Kauniit, mutta talvenarat ryhmäruusut kukkivat suotuisissa oloissa vuodesta toiseen, mutta ilman talvisuojausta eivät jalot lajik- keet Suomen oloissa oikein selviä. Näin pyritään varmistumaan siitä, että arka jalonnuskohta ei pääsisi paleltumaan. Näiden kasvien ympärillä ei lämpötila talvellakaan saa laskea nollan alapuolelle. Parhaan talvisuojan tuo kuiva turve, jota nostellaan keoiksi kasvien tyville. Suo- 22 omapiha. Jos liitoskohta paleltuu, jää jäljelle vain juuristo. Köynnösruusut, köynnöshortensia, avomaan viiniköynnökset ja suurikukalliset jalokärhöt sen sijaan kannattaa suojata joka vuosi. Silti nekin hyötyvät kevyestä pakkaspeitteestä
Herkimpiä vaurioille ovat arat lajit sekä vasta istutetut taimet. omapiha 2. (mukulat) RUNKORUUSUT Rosa sp. persica) VIINIKÖYNNÖKSET (Vitis vinifera, Vitis Labruscana ryhmän lajikkeet) Viileään ja valoisaan Pelargonit (Pelargonium) ja verenpisarat (Fuchsia) viettävät talvensa mieluummin valoisassa kuin pimeässä. APRIKOOSI- JA PERSIKKAPUUT (Prunus armeniaca, P. MAGNOLIAT Magnolia sp. Niille sopii +5 +15 °C lämpö. Mitä voi talvettaa kellarissa? Pimeässä, noin +2 +10 °C lämmössä kannattaa kokeilla seuraavien kasvien talvetusta: DAALIAT Dahlia hortensis (juurakot) RUOSTEKUKAT Crocosmia x crocosmiiflora (mukulat) GLADIOLUKSET Gladiolus sp. Valoisaa talvisäilytystä vaativia kasveja ovat esimerkiksi pasuunakukat (Brugmansia) , muratti (Hedera helix), ja puksipuu (Buxus). Muista, että talvilevon aikanakin kasveja on kasteltava muutaman kerran! Kasvien talvenkestävyys on parhaimmillaan vasta tammi-helmikuussa
Myyrät kaihtavat taivasalle tuloa, koska hangen päällä niillä ei ole suojaa kylmyyttä ja petoja vastaan. Paras tapa köynnösten suojaamiseksi on laskea ne talven ajaksi maahan. Ne kaivavat maan alle käytäviä ja kelpuuttavat talven kuukausina ravinnokseen lähes mitkä tahansa juuret ja mukulat. Painomusteen haju ja maku säilyvät paperissa ainakin jonkin aikaa. Yhdessä ne voivat tuhota runkoa maan rajasta jopa metrin korkeuteen saakka. Jänisten, myyrien ja peurojen varalta auttavat myös pahanhajuiset ja makuiset oksat. Hankalinta harmia aiheuttavat kasvien juuria syövät kookkaat vesimyyrät. Alas lasketut versot peitetään huovalla tai harsovyyhdillä, johon jätetään muutama ilmanvaihtoaukko. Niitä vastaan kasveja on työläs suojata. 2 omapiha. Nuoria taimia ja hentoja pensaita voi suojata työntämällä niiden ympärille mustaherukkapensaasta, tuomesta tai seljasta leikattuja vitsoja. Hätätilassa suojaa saa myös sanomalehdestä, jota leikataan suikaleiksi ja kierretään suojattavien runkojen ympärille. Ryhmäruusujen talvenkestävyys paranee kuivan turpeen ja havukatteen avulla. jattuinakin niitä suositellaan kasvatettavaksi vain eteläisessä Suomessa. Joskus ruokaretkille eksyvät myös peurat. Jos köynnöksen irrottaminen on vaikeaa, peite voidaan virittää myös seinustalle tai köynnöstuen ympärille. Jyrsijöiden jäljillä Puutarhakasvien pehmeät kuoret ja mehevät juuret ovat otollista talviruokaa jäniksille ja myyrille. Pelto- Tiheäsilmäinen verkko on hyvä jänissuoja monilatvaisille pensaille. myyrän liikkeitä voi lisäksi hillitä tallomalla lunta pensaiden ja puun taimien ympäriltä. Nuorten puiden rungot kannattaakin ensimmäisten viiden vuoden ajan suojata seulaverkosta taivutetulla putkella tai spiraalimaisella runkosuojalla, joka alkaa tiiviisti maan pinnasta ja ylettyy alimpiin oksiin saakka. Jänisten ja myyrien suurta herkkua ovat nuoret hedelmäpuut
Lehdettömät kasvit voi piilottaa kokonaan laatikon suojiin, kunhan laatikkoa ei suljeta tiiviisti. Pienet taimet mahtuvat styroksista valmistettuun kylmälaukkuun, mutta sen kansi täytyy jättää auki, etteivät taimet tukehdu. Laatikko eristetään styroksilla ja kuivalla sanomalehtipaperilla. Talven ajaksi lämpölaatikko nostetaan sateensuojaan. Pihamaailma PIHAKALENTERI 2008/2009 SUN-Kasvihuoneet ILMESTYY PIAN Tilaa suosittu pihan pikkujättiläinen! Kasvihuonevaras + postituskulut 3,10 19.90 Hinta vain tilaa jouluamaryllikset netistä YS SYYSTYHJENN vain Tuontiliike Ukkonen Oy Ltd Harustie 7 B, 00980 Hki Puh. Laatikon turvin kasvit voivat talvehtia parvekkeella, verannalla tai kylmässä autotallissa. Varsinkin laatikon pohjalle on tärkeää saada riittävästi eristystä. Havukasvien annetaan jäädä näkyviin niin että latvukset saavat jonkin verran valoa, ja latvat voi varjostaa säkkikankaalla. 093213 211 ton Esim. Tarkoitukseen varataan suuri laatikko, joka vuorataan styrox-levyillä. Kerran kuussa on hyvä kurkistaa, kaipaavatko kasvit kenties hieman kastelua. Taimien talvisäilöksi sopii suuri, käytetty pahvilaatikko. Vaihtoehtoina on kaivaa ruukut maan sisään tai kantaa ne viileään talvisäilöön. Ne eivät selviä talvesta ulkona, sillä multa ruukun sisällä jäätyy pakkasten myötä läpikotaisin. Levyjen keskelle ladotaan sanomalehdestä rutistettuja palloja. Itse kasvit asetetaan ruukuissaan paperipallojen keskelle, ja myös ruukkujen päälle rutistellaan lisää eristepaperia. Lasitettu parvekekin voi sellaisenaan olla kasveille liian kylmä. Parvekekasvin Leuto talvi laatikossa Ruukuissa kasvavien kasvien talvetus tuottaa joskus päänvaivaa. Jos kunnon talvisäilöt ovat kortilla, kannattaa kokeilla kasvien talvetusta pahvilaatikossa. 6 m2 kennomuovilla 599,- Myös 5 ja 8,2 m2 lasi- ja kennomuovia. www.viherpeukalot.fi www.tuontiukkonen.fi omapiha 2. Mihin viedä talven ajaksi parvekkeen pelargonit, syksyn havupensaat tai uudet tammentaimet. Tärkeää on, että laatikko kasveineen jää sadevesien ja lumen ulottumattomiin
Suurissa ruukuissa kukkivat sametinmustat orvokit. Tumman puukujan läpi saavutaan kauniisti kunnostetun maalaistalon pihapiiriin. Se kuljeskelee vapaana, mutta pitää tarkoin silmällä, missä emäntä on menossa. Nurmikolla jyrsii luuta lapinporokoira Riitu. Rakennuksen hallitut mittasuhteet ja hienostunut väritys ihastuttavat lehtevien puiden ja nurmikon keskellä. V anhojen rakennusten välisillä nurmikentillä on viihtyisiä istumapaikkoja valkeine tuoleineen ja pöytineen. Maa viettää talouskeskuksesta lounaaseen. Tällä puolen piha 2 omapiha. Kukkiva niittymaa oli kerran kauppapuutarhan käytössä. Oleskelupiha on talon suojaisalla koillis- ja kaakkoispuolella. Vanhin osa talosta on 1600-luvulta. Haastattelussa Marjatta Tapiola TEKSTI REA PELTOLA KUVAT VESA KOIVU VALOKUVA MAALAUKSESTA JUSSI TIAINEN TAIDEMAALARIN puutarhassa Marjatta Tapiolalle puutarha on kauneuden haavetta. Oleskeluryhmä kutsuu. Taidemaalari Marjatta Tapiolan koti ja ateljee ovat Sysmässä
Ruohoturpeen keskellä erottuvat yhä tiilin lasketut polut; kaksi sisäkkäistä kehää, joiden välissä kulkevat säteittäiset käytävät. Toisissa loistaa voimakas punainen, elävä ja väreilevä, heleä ja soiva väri. Nyt minä yritän tyytyä ja tavoitella värillistä ajattelua, nauttia kukista ja kasveista, niiden olemuksesta ja läsnäolosta. Ateljee pihapiirissä Ilmava ateljee on rakennettu vanhaan puimalaan. Äidilläni oli 1950luvulla kauppapuutarhan lisäksi hautaustoimisto. Välillä kyllästyin puutarhanhoitoon, mutta sitten kaupungissa asuessani hurahdin orkideoihin. Niiden luona maa kohoaa vielä matalaksi töyryksi, ennen kuin metsäinen rinne alkaa laskea koilliseen kohti järvenrantaa. Mataristo oli alun perin pieni maatila, Marjatta Tapiola kertoo. Lapsena minulla oli kasvihuoneen pöydän alla oma pieni puutarha. Meillä kasvatettiin kielot ja syreenit jouluksi. Marjatta Tapiola on kansainvälisesti merkittävä taidemaalari. En tiennyt, että tällaistakin on! Jotkut maalaukset ovat haalistuneen sävyisiä, melkein valkeita, mustia ja ruskeita. Työ, maalaaminen, vaatii minulta ihan hirveästi. Niitä katsoessa tuntuu siltä, että eteen avautuu uusi maailma. Kehien keskellä on omapiha 27. Siellä tuoksuu puulta ja tärpätiltä. " Nyt yritän tavoitella värillistä ajattelua. " rajoittuu koristepensaisiin ja suuriin jalopuihin. Se onnistui niin hyvin, että huoneiston seinät alkoivat jo hieman sammaloitua. Orkidea-aikaan osasin aika mukavasti kasvien nimiä ja kävin orkideaseuran kokouksissakin. Suurissa tauluissa katsovat mietteliäinä koirat, häränpäinen Minotauros uhkuu voimaa miehenvartaloineen, parit taipuvat syleilyyn, hevosenkallot ja haalistuneet luut kuljettavat mukanaan tuntemattomille teille. Ruohottuneet tiilikäytävät ja järvinäkymiä Talon lounaispuolella on vanhojen syreenien ja kirsikkapuiden kehystämä entinen ruusutarha. Lasten hommana oli iltaisin pimentää krysanteemihuoneet. Hänen työnsä ovat hyvin intensiivisiä ja vangitsevia. Hyvin vähän jää aikaa mihinkään muuhun
Minä teen perusteellisesti, mutta jos en voi olla perusteellinen, lyön perusteellisesti laimin. Nyt olen taas alkamassa uudelleen, itsetuntemuksen kautta. Jyrkkää rinnettä pujottelevien polkujen varrella kasvaa kauan sitten suoriksi riveiksi istutettuja puita. Köynnösruusut ovat paleltuneet aikaa sitten. Ilmeisesti aina kymmenen vuoden välein innostun taas. Rannassa kaislikon laidassa kukkivat lumpeet. Olin jo unohtanut, että istutin kolme vuotta sitten kirsikkatarhan, ja sitten muistin, että talon kulmauksissa kasvaa ikivanhoja kirsikkapuita. Päärakennuksen pohjoispuolella pihan reunalla kasvaa leveä vanha tammi, jonka oksien alta täytyy kumartua, jotta pääsee rantaan vievälle polulle. pieni aukio, josta johtaa ulos ruostuneiden rautakaarien muodostama tunneli. Pihaan tulevan tien eteläpuolella, navetan kupeessa on uusi kirsikkatarha. Nuoret puut on vastikään leikattu ja siistitty. Ruusutarhan länsipuolella on juuri raivattu tiheikköä. Laitoin lounaaseen laskevaan rinteeseen, talon edustalle, railakkaasti ruusutarhan. Olen ajatellut perustaa pioni- ja kirsikkapuutarhan. Ja ruusutarhassa kukkivat vieläkin ne pionit, jotka istutin sinne, vaikka melkein kaikki muu on hävinnyt. Kerrankos sitä klassikoita muutellaan! Minulla tämä on jotain kauneuden haavet- ta. Siihen aikaan täällä oli viisitoista ihmistä töissä. Se oli se typeryys, joka täytyi tehdä. Pioneissa on maailman loisteliaimmat 28 omapiha. Siellä on ehkä kaksi, kolme lajiketta jäljellä. Jalopuut ovat kasvaneet suuriksi. Ruusuista pioneihin ja kirsikoihin Silloin kun muutin takaisin tänne Sysmään, kunnostimme taloa ja ulkorakennuksia monta vuotta. Niityn kautta kulkee polku kasvihuoneelle, jossa tomaatit kiipeilevät lankojensa varassa. Se on villiintynyt hyvin. Perustin kerran yrttitarhan tänne kasvihuoneen taakse, mutta ainoastaan mäkimeirami on jäljellä. Yhteen suuntaan pilkottaa rehevän kasvillisuuden reunustama lampi, toiseen suuntaan avautuu niittyaukio ja sen takana vanhojen havupuiden kehystämä näkymä järvelle. Vanhempieni aikana polut olivat lakaistuja, Marjatta Tapiola muistelee. Saan itseni kiinni siitä, että minua himottaisi hakea valtavat maljakolliset pioneja sisään. Vihdoin olen tarpeeksi vanha, että voin leikkiä Tsehovin Kirsikkapuistoa, mutta ilman sitä järkyttävää loppua. Nyt niitetään sen verran kuin ehditään. Vihdoin olen tarpeeksi vanha leikkimään Tsehovin Kirsikkapuistoa. " " Vanhan aitan seinästä lähtevä pyykkinaru on tuettu perinteiseen tapaan seipäillä. Mutta taivaansinisenä kukkiva raunioyrtti levittäytyy valtavana pehkona, ja parin kestävän ruusupensaan seurassa kukkii jokunen reipas pioni. Puiden alta on paljastunut kielojen ja niittykukkien peittämä kallio ja uusia näkymiä. Olen nyt ottanut niitä esiin. Järvi näkyy myös iäkkään tammen oksien ali
Se voisi olla puutarha. Joku sanoi, että pionit voivat parhaiten, kun niille ei tee mitään. Olen puutarhan ja kasvien seassa. Tunnen itseni niin riittämättömäksi, mutta minulla on pyrkimys! Unelmoin ihanasta rauhallisesta elämästä kasvien keskellä. Seinustalla kukkivat mustat orvokit. omapiha 29. Silloin tällöin aurinko pilkahtaa esiin. Puutarhassa tuntuu häivähdyksenä miellyttävä heinäniityn tuoksu. Minusta tuntuu, että olen pyhällä alalla kun lähestyn puutarhaa. Ja ruusu. Yksi unelmani on saada iltatuoksujia kivipöydän vierelle, vanho- Päärakennuksen väritys korostaa puutarhan vihreyttä. Minä luulen, että olisin hyvä siinä. Värien maailmassa On pilvipoutainen päivä, taivas on pehmeän siniharmaa. Riikinkukko, koira ja härkä. Marjatta Tapiola: Punainen,2005 - 2006, öljy ja tempera kankaalle, 205 x 430 cm. Lumpeita rannassa värit helpolla tavalla. Ja niissä on myös hyvä vihreys ilman kukkiakin. Väri, tuoksut ja olotila ovat tärkeitä
Mutta ympäristössä täytyy olla joku tasapaino. Luulen, että kaikille asioillekin on oma väri. Äänet kuulen usein viivoina, maalauksen viivoina. Tietyt usvaiset aamuhetket ovat lumoavia. Täydellisin maisemamaalaus on sellainen, että katsoja voi aistia ilman kosteuden ja lämmön ja vuodenajan. Puutarhassa on yksi kohta, josta usein katson maisemaa järvelle. Värit ovat minulle ihan kohtalokkaan tärkeitä, viittä vaille elämän sisältö. Siksi on kiire istuttaa tämä pionipenkki. omapiha 1. Mutta puutarha on kaikki värit, myös nämä vihreät, kaikki. Pitää olla haaveita. Riitu-koira voisi olla joku voimakas tumma punainen, aavistus, hirveän pieni vivahdus violettia, mutta silti lämmin sävy. Vanhan talon hienostunut väritys ja kauniit mittasuhteet ovat taustana entiselle ruusutarhalle, josta ehkä tulee vielä kirsikkapuiden ja pionien valtakuntaa. jen aittojen raunioille, etenkin illakkoa. Minulle puutarha on erityisesti taivaan valon värit. Keväinen tai syksyinen taivas. Raunioyrtti (Symphytum) kukkii upeasti entisessä ruusutarhassa. Entä maisema? Kiipeämme kalliolle ja katselemme välkkyvää vettä ja kaislikkoa, joka pilkottaa puunlatvojen lomasta. Voin olettaa, että pionien ja maisemien maalaaminen voisi olla ajankohtaista kymmenen vuoden kuluttua. Maisemat ovat minulle vasta tulevaisuuden haave. Vihreä on taidemaalarin kannalta tuhoontuomittu, hirveän harva selviää sen kanssa. Näkymän rakentaminen puutarhaan kuuluu osastoon "Ihan valtavat ideat"
Periaatteessa raudasta voi valmistaa mitä tahansa, mutta joskus on mietittävä sitä, mikä on teknisesti mahdollista tehdä. Joskus taitavaksi tiedetyiltä seppämestareilta saatettiin tilata koristeellisempiakin töitä. Perinteiselle materiaalille riittää kysyntää myös nykypäivänä. Nykypäivän sepät kulkevat näiden vanhojen seppäkonkareiden jalanjäljillä. Seppien vastuulla oli takoa naulat ja saranat kylän tarpeisiin, valmistaa lukuisat hevosenkengät, pyöränvanteet ja äkeenpiikit. Vanhan ajan sepät olivat vahvoja persoonia, oman pajansa herro- 32 omapiha. Omenatarhasta paikkansa löytänyt veistos esittää mytologista Tor-jumalaa - ukkosen valtiasta ja tarujen kantaseppää. PAJASTA pihalle Taotussa raudassa on jotain ikiaikaista ja periksi antamatonta. Puutarhan käsityöläinen TEKSTI JA KUVAT SÄDE AARLAHTI Kaksi seppää. Se henkii aitoutta, vahvuutta ja pitkää ikää. Seppä Jarkko Väisänen takoi pihapenkin ja paljasti, että taonta ei ole voimalaji. S eppään ei 2000-luvulla törmää joka päivä. Sulkavalainen seppä Jarkko Väisänen kertoo takovansa yhtä lailla tilaustöitä kuin omia, myytäviä malleja. Juhlavat portit, aidat, kyntteliköt ja kaiteet löysivät paikkansa kirkoista, kartanoista ja vauraista porvariskodeista. Viime aikoina ovat varsinkin pihaa varten taotut tavarat olleet kysyttyjä, Väisänen kertoo. Nykypäivän Ilmariset Päätoimisia seppiä on Suomessa tänä päivänä enää noin viisikymmentä. Entisaikaan tilanne oli toinen, sillä sepän paja löytyi jokaisesta kylästä. Moni perintei- nen pajatuote voidaan 2000-luvulla valmistaa teollisesti, mutta tarve käsin tehdylle metallityölle ei ole kadonnut
Esineen suunnitteluun voi kulua enemmän aikaa kuin takomiseen. " " Jarkko Väisäsen suunnitteleman penkin koristeaiheet on poimittu historiasta ja luonnosta. Selkänojan kaari toistaa tulen teossa käytetyn tulusraudan muotoa. omapiha 33
Seppä juttelee lupsakasti pitkät pätkät, sillä haastattelupäivälle osuu kesän ensimmäinen raju ukkonen, ja kuvien ottoa on pakko venyttää. Mikkelin Kenkävero toimii käsityökulttuurin ylläpitäjänä ja käsityöläisten edustavana markkinointikanavana. Sepän elämää - Oikeastaan innostuin sepän työhön puoliksi vahingossa, Jarkko Väisänen paljastaa. Teroitan kivipiikkejä ja karkaisen rautakankia, Jarkko Väisänen ynnää. - Työ on siitä hauskaa, että saa tehdä niin monenlaisia töitä ja toteuttaa eri työvaiheita. Uuden valmistamisen lisäksi korjaan myös paljon vanhaa. Valtaosa hinnasta muodostuu silti edelleen käsityön määrästä, Jarkko Väisänen toteaa. Tietoa, taitoa ja vähän voimaa Takomisen ohella Jarkko Väisänen järjestää pajassaan taontanäytöksiä ja kursseja, joilla jokainen voi kokeilla omia sepän taitojaan. Hän ehti tehdä töitä myös ravintola-alalla, mutta muutto Lahteen vei uudelleen opiskelemaan ja taonta alkoi kiinnostaa entistä enemmän. Lintuaiheisen pihapenkin suunnitteluun ja takomiseen kului Jarkko Väisäseltä muiden töiden lomassa parisen viikkoa. Esimerkiksi hirsirakentamisessa tarvittavia erikoistyökaluja saa vain teettämällä. Osa sepistä on erikoistunut puukkojen valmistukseen, osa taas keskittyy taiteellisempiin töihin, mutta useimmat sepät valmistavat asiakkaan toiveesta kaikenlaisia esineitä. Vanhaan kyläkouluun rakennetussa pajassa on tilaa seitsemän hengen kurssiryhmille. Nykyajan sepältä vaaditaan myös sosiaalisia taitoja, vahvistaa seppä Jarkko Väisänen. Yksittäiskappaleen tai ensimmäisen tuotteen kohdalla voi esineen suunnitteluun kulua jopa enemmän aikaa kuin itse takomiseen, Jarkko Väisänen selittää. Kenkäveron pappilassa pyöri kuluneena kesänä Kuuma rauta -näyttely, jossa esiteltiin tämän päivän taontaa ja seppien nykyistä työkenttää. Seppien nykyinen ammattikunta ei näitä mielikuvia kumarra. Nyt alkaa pajassakin huomata, että raakaaineet ovat entistä kalliimpia. Monet pajojen tuotteista ovat säilyneet samoina yli sadan vuoden ajan. Muuten sepän työ voisi tuntua aika paljon yksinäisemmältä. Kurssien vetämi- 34 omapiha. On myös suuri etu, että sepät ovat hyvin yhteen hitsautunutta porukkaa. - Paras markkinointikanava kulkee silti perinteiseen tapaan suusta suuhun asiakkaiden mukana, Jarkko Väisänen toteaa. Näyttelyä koonnut Pia Numminen nauraa, että nykyiset sepät ovat rentoa ja välitöntä väkeä. Oman pajansa, Tuakon takomon, Jarkko Väisänen perusti neljä vuotta sitten. Toisin kuin sata vuotta sitten, ei seppä tänä päivänä pärjää, ellei hän käytä aikaa myös markkinointiin ja yhteysverkoston luomiseen. Pihoille tilattuja esineitä ovat pöydät ja penkit, aurinkokellot, grillipadat, köynnöstuet ja astiat ulkotulille. Myös käsityönä valmistetut naulat, koukut, saranat, portit, hautaristit ja takkasetit ovat seppien suosittuja tuotteita. Sen vuoksi sepän töidenkin hinnat ovat vähän kohonneet. Mielikuvissa sepät ovatkin tarunhohtoisia Ilmarisia, iäkkäitä miekkosia, joiden iho on tulen ja noen parkitsema ja joiden luonteessa on ennemmin juroutta kuin hilpeää vilkkautta. Sattumaa tai ei, suvussa on metallialan taitajia nyt jo kolmessa polvessa. Väisänen on nuoresta iästään huolimatta taonnan kaksinkertainen suomenmestari. Heidän kanssaan on ollut todella helppo tehdä töitä. Miehen leukaperiä peittää tuuhea parta, josta itse Ilmarinenkin olisi kateellinen, mutta olemuksessa ei ole jälkeäkään juroudesta. " Nykyajan sepältä vaaditaan myös sosiaalisia taitoja. " Mikkelin Kenkävero toimii käsityökulttuurin ylläpitäjänä ja käsityöläisten edustavana markkinointikanavana. ja, jotka olivat perineet oppinsa aiemmilta sukupolvilta ja keränneet loput taitonsa vuosien työllä. Sille ei ole vielä laskettuna hintaa, mutta esimerkiksi pihaporttien hinnat lähtevät noin tuhannesta eurosta
Pajoissa valmistetaan muun muassa yksilöllisiä köynnöstukia, kukka-amppeleita, soihtuja, portteja ja kaiteita. nen on selvästi nuoren sepän mieleen. - Ihmisten yleisin harhaluulo on, että takomi- sessa vaaditaan voimaa, Väisänen kertoo, ja väläyttää leveän hymyn: - Vaikka sitä useimmilta sepiltä löytyykin, ei voimaa aina saa käyttää. - Olen itse törmännyt siihen, että tällä alalla on vaikea löytää opetusta. Hyvän sepän luonteenpiirteisiin kuuluukin aimo annos malttia. Sitä koetellaan viimeistään siinä vaiheessa, kun pieleen mennyttä työtä ta- Sammontakojien grilliwok, 430 euroa, haastaa kaasugrillit. omapiha 35. Kuuma rauta näyttelyssä esiteltiin tämän päivän taontakulttuuria ja kahdenkymmenen sepän tuotantoa. Rauta on viime vuosina noussut suosioon myös pihan eri yksityiskohdissa. Siksi oli iloinen yllätys, kun kansalaisopisto otti yhteyttä ja kysyi, tahtoisinko vetää omaa kurssia, Väisänen kiittelee
" Uuden valmistamisen lisäksi korjaan myös paljon vanhaa. " Tältä näyttää nykypäivän seppä. Sulkavalaisella Jarkko Väisäsellä on hallussaan taonnan Suomen mestaruudet vuosilta 2004 ja 2006. 36 omapiha
Tällöin Jarkko Väisänen kiertää markkinoita, luo suhteita ja takoo uutta. Muuten työtä tehdään samoilla välineillä ja periaatteilla, seppä Väisänen kertoo. On taottava silloin, kun rauta on kuumaa. Rujo rauta taipuu linjakkaaksi kurjeksi. PIHAKALENTERI 2008/2009 ILMESTYY PIAN JAIDEA! OULULAH J Tilaa suosittu pikkujättiläinen! varaudu ajoissa, o sta lumil toimitus in omalle k Muualle m otipihall ko nyt! Tuotteet aahan rahti 50 , e 0 luovuteta an käyttö kunnossa! (ma x 100 km ) TALVI TU L EE! + postituskulut 3,10 19.90 Hinta vain Toro Power Max 828 OXE Toro Power Max 828 OXE 8 hv B&S OHV, Quick Stick, sähköstartti, työvalo, Free Wheel, Power Max Tilaa · · · · uusi Pihakalenteri 31.12.2007 mennessä, saat tilauksesi ilman postituskuluja (säästät 3,10 ) 1890 TILAAMINEN ON HELPPOA, VOIT TEHDÄ SEN JOLLAKIN SEURAAVISTA TAVOISTA: Asiakaspalvelustammepuh.09-2396168tai040-8468224 Internetistä:www.omapiha.info Sähköpostitse:asiakaspalvelu@omapiha.info Sivun82palvelukortilla VIIME VUODEN MALLIT painokelvottomin hinnoin! (pieni erä) Tuusulan Pienkone Pasi Hyry Oy Huoltotie 1, 04300 TUUSULA, puh. 09-275 7120. Matkapäiviä kertyy vuodessa melkoinen määrä. - Konevasara on ainoa mullistus, mikä pajoissa lienee tapahtunut viimeisten kahden, kolmen sadan vuoden aikana. Silti vierailevat ryhmät toivotetaan tervetulleiksi Tuakon takomoon. Kesä on sepälle kiireisintä aikaa, mutta vilkas sesonki jatkuu jouluun saakka. Konevasaralla työskennellessä iskut säädetään yleensä 20 ja 200 kilon väliin. Kun halutaan jotain kestävää ja kaunista, voi ratkaisu löytyä sepän pajasta. koo uudestaan kolmatta kertaa. Taitava seppä tietää, milloin metallia lyödään 20 kilon ja milloin sadan kilon voimalla
Puutarhamatkailua TEKSTI JA KUVAT SAILA ROUTIO M ylä ok ek ojen rtt a 38 omapiha
Joistain onnistumisista voidaan jo nyt iloita, kertoo arkkitehti Bruno Erat. Vaikuttava väinönputki rehottaa viljelypalstalla. omapiha 39. Muutaman vuoden kuluttua ekologista rakentamista voidaan jo laajemmin verrata tavanomaiseen rakentamiseen, kun ekokylät ovat päässeet kapaloistaan. Bromarvissa Ekokylät ovat vielä lapsenkengissä, ainakin Suomessa
Arkkitehti Bruno Erat nähdään usein pyörän selässä. Kysyimme Tammisaaren kaupunginarkkitehti Yrjö Sahlstedtilta neuvoa, ja hän suositteli Eratia. Marttayhdistyksen silloisen puheenjohtajan mies oli työssä Nokialla ja kehotti sijoittamaan varat Nokian osakkeisiin. Tällä hetkellä ainoat uutisekokylät ovat Bromarvissa ja Kangasalla. Niin yhteistyömme alkoi. 40 omapiha. Vanhaan kylään haluttiin sinne sopivia puutaloja ja luonnollisia värejä. Ekorakentamisen jättämää niin sanottua ekologista jalanjälkeä verrataan tavanomaiseen rakentamiseen. Summa oli suuri ja se päätettiin sijoittaa, jotta pääoma poikisi lisää rahaa jatkuvia ylläpitokuluja varten. Ajan myötä voidaan osoittaa, mikä tähänastisessa ekorakentamisessa on onnistunut, mikä ei. Vuonna 2000 marttojen omaisuus laskettiin uudelleen ja sen todettiin ylittävän 40 miljoonaa markkaa, kurssi tosin heilahteli. Bromarvin marttayhdistys (Bromarf Marthaförening rf ) sai runsaan perinnön - huvilan ja 300 000 markkaa sen ylläpitoon - kun muuan yhdistyksen perustajajäsen kuoli. Talojen toivottiin olevan terveitä, ekologisuus tuli mukaan myöhemmin keskusteluissa arkkitehti Eratin kanssa, kertoo Nina Bergman Bromarvin marttayhdistyksestä. Bromarviin toivottiin lisää lapsiperheitä. Terveitä puutaloja joissa on edullista asua, siinä toiveemme pähkinänkuoressa. Tutkimus on hyvin perusteellinen, ja sen pohjalta mahdollisesti tehtävien poliittisten päätösten merkitys voi olla hyvinkin suuri. Tutkimuksessa ekokylien elämää seurataan tekniseltä, toiminnalliselta ja sosiaaliselta kannalta ja niitä vertaillaan tavanomaiseen rakentamiseen. Hän kehottaa etsimään ekologisia ratkaisuja myös rakentamisessa. S uomalaisen ekologisen rakentamisen grand old man Bruno Erat on tyytyväinen uusien suomalaisten ekokylien nostattamaan mielenkiintoon. Toivomus toteutui, kun ekokylä houkutteli monia muuttamaan paikkakunnalle. Nämä kaksi kylää ovat pieniä mutta merkittäviä, vaikka ne eivät ehkä vielä säteile kovin voimakkaasti koko Suomen mittakaavassa. Vihdoin on saatu esimerkkejä, jotka näyttävät tien muillekin ekorakentamista harkitseville. Onnistumisista syntyy esimerkkejä, joita voi seurata muuallakin. Lasten pyöräreitti kulkee ekokylän keskellä kasvavan pikku metsän ympäri. Marttojen miljoonat Ekokylä on tuonut uutta elämää ja toivoa Bromarviin. Marttayhdistyksen ja kyläläisten pitämässä kokouksessa päällimmäiseksi Tutkimus tekeillä Suomalaisia ekokyliä koskeva tutkimus valmistuu vuoden 2008 lopussa. Onneksi tämänhetkinen hallitus on jo muodostanut tärkeitä, ympäristöä, energiankäyttöä ja rakentamista koskevia sääntöjä. huoleksi nousivat vanhuksille ja lapsiperheille sopivien vuokra-asuntojen puute, poismuuton aiheuttama palvelujen häviäminen ja se, ettei kylään ollut tullut uusia asukkaita aikoihin. Samanaikaisesti Bromarv oli kuihtumassa lähes pelkäksi kesämökkikyläksi. Tutkimusta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä ympäristöministeriön kanssa. Kylän tarina on kuin ekoarkkitehdin päiväunesta. Elettiin 1950lukua. Mahdollisille kiinnostuneille ei ollut asuntoja. Terveitä, edullisia puutaloja Ekologisuus ei sinänsä ollut tärkeä ominaisuus, kun Bromarvin marttayhdistys ryhtyi miettimään kylän elävöittämistä. Pikkuhiljaa ekologinen rakentaminen kuitenkin lisääntyy ja nousee vaihtoehdoksi tavanomaisen rakentamisen rinnalle
On huomattava, että Bromarvin ekotalot ovat puurakenteisia pienkerrostaloja ja paritaloja, eivät savesta ja oljista muotoiltuja koeta- loja, millaiseksi ekorakentaminen usein mielletään, Bruno Erat korostaa. Aurinkopaneeleissa ja luonnollisessa jäteveden käsittelyssä tuntui olevan järkeä, samoin talojen asettelussa ilmansuuntien ja maaston mukaan. Ekotalojen eteläseinustoille on sijoitettu suurin osa ikkunoista ja lasiset erkkerit. Auringon lämpösäteilyn talteenottaminen on tärkeää, se on puhdasta energiaa ja alentaa talojen lämmityskustannuksia. omapiha 41. Bromarv näyttää tietä kestävään asumiseen. Ekorakentaminen on huomattavasti yleisempää Keski-Euroopassa kuin Suomessa. Sisääntuloportaikot käyvät kurkistusaukoista puutarhoihin. Ympäristöasiat tulivat Bromarvin kyläprojektiin kuin itsestään. Lasitetut erkkerit ja muutkin eteläikkunat ovat passiivisia aurinkokeräimiä, näiden ikku- Lämpölaitoksen katto toimii aurinkokeräimenä, joka lämmittää lämpimän käyttöveden kesäisin koko 20 asunnon ekokylään. noiden kautta tulee enemmän auringonlämpöä sisään kuin lämpöä lähtee ulos. Mahdollisuus lisätä viherhuone on otettu talojen rakenteissa huomioon
Virtsassa on suurin osa ravinteista. Aurinko talteen pienkerrostalojen lasierkkerit keräävät lämpösäteilyä. Ekokylässä kerätään auringonsäteitä myös veden lämmitykseen. Nythän on kaupungeissakin huomattu, että pintavesiä ei pitäisi ohjata putkistoon vaan käyttää muuten hyödyksi aina kun se on mahdollista. Lämpökeskuksen vesikatto koostuu aurinkokeräimistä, jotka tuottavat noin puolet kylän lämpimästä käyttövedestä. Jätevedestä puhdas lampi Jätevedenpuhdistamo on tehokkuudessaan vertaansa vailla. Bromarvissa jätevedet ja virtsa valuvat luontevasti puhdistamoon, joka sijaitsee alueen matalimmalla paikalla. Jätevesilampien vettä voi käyttää kasteluvetenä viereisillä palstoilla. Omassa kodissa on aurinkokeräimiä ja lämpöä keräävä viherhuone, 42 omapiha. Maalla halutaan joskus elää kuin kaupungissa. Sen voi käyttää korkeatasoisena lannoitteena ja näin kierrättää paikallisesti. Jatkuvasta seurannasta kertyy kustannuksia, mutta näytteiden otto oli ehto puhdistamon rakennusluvan myöntämiselle. Puhdistamo on aiheuttanut paljon huolestumista, Erat päivittelee. Veden laatu tunnetaan hyvin, sillä ympäristökeskus vaatii kuukausittaisen näytteen vedestä. Bromarvin puhdistamon teho on kuitenkin huomattavasti parempi kuin kaupunkien puhdistamoiden. Virtsa kerätään erikseen, sen käyttää paikallinen maanviljelijä. Kesähelteillä ojat ovat kuivillaan. Sateen saalis Bromarvissa sadevesiä ei ole viemäröity, vaan vedet valuvat pieniä ojia pitkin. Sadevedet halutaan viemäriin maan sisään, jossa vedet kulkevat pitkän matkan mereen, mikä on luonnotonta. Bromarvin jätevesilampien vesi on puhtaampaa kuin merivesi tai lähistön luonnonlampien vesi. Pajut sekä puhdistavat että haihduttavat veden, mikä on yksinkertaisuudessaan kiehtova ajatus, Erat myhäilee. det päätyvät läheiseen lampeen. Helsingin Viikki on hyvä esimerkki onnistuneesta pintavesien ohjailusta. Näin virtsan erotteleva Bromarvin vedenpuhdistamo toimii erittäin hyvin ja puhdistustulos on erinomainen. Tutustuin juuri Saksan ja Tanskan ekokyliin, joissa jäteveden puhdistus pajujen avulla on uusinta uutta. Viikin aluetta reunustaa purobiotooppi ja rakennusten väleissä kulkee vihersormia, joita pitkin sade- ja sulamisvesi valuu. Samanlainen jätevesijärjestelmä voidaan asentaa omakotitaloonkin, pienemmässä mittakaavassa. Jäteveden luonnonmukaisesta puhdistuksesta on Suomessa vielä kovin vähän kokemusta. Kemiallisten lannoitteiden käyttö kun ei ole kestävää pitkällä aikavälillä. Virtsan sisältämät nitraatit ovat hankalimpia puhdistettavia, fosfaatit saa helpommin pois. Järjestel- Ekokylän pohjoisempien talojen takapihoilla on paratiisimainen tunnelma. mä ei tosin edellytä virtsan keräämistä. Lampi on matala ja oli jo vähällä kasvaa umpeen, sillä se sai aiemmin liian vähän tuoretta vettä. Ojista sadeve- Oma esimerkki Erat elää niin kuin opettaa. Maahan kaivettu puhdistamo käsittelee jäteveden biologis-kemiallisesti, jonka jälkeen vesi ohjataan lampiin "jälkihoitoon"
Suomalaisessa suunnittelussa ovat talot usein ensi sijalla, jolloin niiden väliin "jää" tilaa, joka sitten pitää käyt- omapiha 43. Vettä ei tarvitse kierrättää pumpulla, sillä se vaihtuu itsestään: vanha imeytyy maahan ja uutta valuu tilalle. Kylä asettuu Bromarvin ekokylä on nyt paikoillaan, tekniikka toimii ja asukkaat ovat ehtineet asettua asumaan. Pitää odottaa hetki, ennen kuin voidaan todeta millainen ekokylästä tuli. Lammesta on tullut viehättävä metsälampi. Kylä on sukkessio, jatkuva kehityskulku. Kylän elämä on usein kiinni yhdestä tulisielusta, joka säteilee ja saa imua aikaan. Kysymys projektin onnistumisesta nostattaa arkkitehdissa filosofisia pohdintoja. Alussa ei vielä "asuta", vaan on saatu suoja. Puutarhassa pintavesi ohjataan pieneen lampeen, joka on valuma-alueen keskellä. Bromarvin maanalainen vedenpuhdistamo tuottaa merivettäkin puhtaampaa vettä. Karviaispistiäinen on popsinut lehdet, mutta sadosta tulee hyvä! Puut suojaavat, viilentävät ja luovat varjon kauniilla tavalla. " " siellä olevaan säiliöön kerätään katolle satava vesi. Bromarvissa yhteisvaikutus on huomattavissa ekokylän pohjoispuolen taloissa, joiden parvekkeet pursuavat kukkia ja pihat ovat täynnä elämää. Ympäristön tärkeys Hyvässä asuinympäristössä talojen välinen tila on jopa tärkeämpi kuin itse talot, sanoo Erat painokkaasti. Muut seuraavat perässä. Ensimmäiset asukkaat muuttivat ekokylään kolmisen vuotta sitten. Aluksi istutimme sen reunoille kasveja, mutta sittemmin luonto on muovaillut kasvillisuuden mielensä mukaan. Se kasvaa ja kehittyy, ihmiset ottavat sen vähitellen haltuunsa
Tarvitaan tietyt edellytykset, ennen kuin ekokylää voidaan alkaa rakentaa, Erat pohtii. Ne tahot, jotka ovat ekologisesti suuntautuneita, eivät useinkaan ole varakkaita, silloin ekologinen kylä jää haaveeksi joka ei pääse toteutumaan. Välitilan mahdollisuudet saavat silloin vähemmän huomiota. Vedenpuhdistamon jälkeen vesi ohjataan lampiin, joiden vettä voi käyttää viereisten viljelypalstojen kasteluvetenä. tää. Sisääntulot ovat puisten säleikköjen suojissa, niitä pitkin kiipeilee köynnöstäviä kasveja. Ehkä ne ymmärtävätkin kestävämmän rakentamisen tarpeellisuuden, mutta miksi nähdä ylimääräistä vaivaa, miksi muuttaa rakentamistapoja, kun asunnot muutenkin saa hyvin kaupaksi. Samalla otetaan vastuu tulevien sukupolvien elinoloista. 44 omapiha. Ympäristön kehittyminen vaatii myös aikaa, sillä kasvit kasvavat ajallaan. Ekologisten periaatteiden laajan soveltamisen esteenä on kuitenkin usein rakennusliikkeiden asenne. Näin talot ikään kuin kasvavat luonnosta eivätkä jökötä itsekseen maan pinnalla. Lehtipuut ovat loistavia, sillä ne läpäisevät valoa talvella ja kevättalvella, kun valoa tarvitaan. Mahdollisuus toimeentuloon on myös välttämätön. Köynnös tuo suojaa ja luo tilaa, ja sitä voidaan leikata ja muotoilla halutun kokoiseksi. Tällainen edellytys on esimerkiksi sopiva paikka. Ekologisia yksittäistaloja rakennetaan kuitenkin koko ajan, ja kiinnostuneita riittää. Bromarvissa talojen välit on käytetty oleskelutilojen luomiseen, varjostavien puiden ja pensaiden istutukseen ja sadevesien johtamiseen. Varttuessaan kasvit palvelevat niin suojana kuin kaunistuksenakin. Ekokylä sijaitsee aivan Bromarvin keskustassa, joten pyörä on luonteva kulkuväline. Tulevaisuuden tapa rakentaa? Ekorakentamisen suosion kasvua on vaikea ennustaa, toisaalta kehityksen on lähes pakko mennä luontoa vähemmän rasittavaan suuntaan. Talojen pitäisi mielestäni liittyä luontoon jollain tavalla. Pari vuotta sitten istutetut puut ovat nyt vajaan kolmen metrin mittaisia, ja menee hetki, ennen kuin ne alkavat muodostaa ympäristöä. Kasvaessaan kasvit sitovat rakennukset maisemaan. Kesällä puiden lehdet suojaavat kuumuudelta ja luovat varjon kauniilla tavalla. Jos ekorakentaminen vaikuttaa hankalalta, ei siihen ryhdytä, vaan valitaan helpompi vaihtoehto sellainen, jota ei aseteta kyseenalaiseksi. Ekorakentamisen ratkaisut ovat useimmiten terveellisemmät ja pidemmän päälle edullisemmat kuin tavanomaisen rakentamisen, joten pieni vaiva kannattaisi nähdä. Puut ovat hyvin tärkeitä, ne viilentävät kesällä. Syreeniaidat luovat myös yksityisyyttä, mutta nekin ovat vielä pieniä
Ekokylän puutalot täydentävät luontevasti Bromarvin viehättävää vanhaa rakennuskantaa. Ekokylän periaatteita · Asuinympäristö on mukava, turvallinen ja viihtyisä kaikenikäisille · Rakennukset ovat kestäviä ja ne on tehty vähän energiaa käyttäen · Rakennukset lämpiävät ja viilenevät ilman suurta energiankulutusta · Jätevedet puhdistetaan tehokkaasti ja vähän luontoa rasittaen · Jalan, polkupyörällä ja julkisilla kulkuneuvoilla on helppo liikkua · Kylän lähettyvillä on mahdollisuus viljellä marjoja, vihanneksia ja hedelmiä omaan käyttöön · Luonnon ja ihmisen toiminta ovat tasapainossa omapiha 45
Jos peitteeseen halutaan kirjoittaa tekstiä tai piirtää ääriviivoja, on vedenkestävä tussi sivellintä parempi vaihtoehto. Varsinkin paksut maalikerrokset lähtevät herkästi hilseilemään, kun pakkanen kiristyy ja peite liikkuu tuulessa. 46 omapiha. Jos halutaan tarkempaa jälkeä, voi kuviot maalata myös siveltimellä. Vaihtelevien kuvioiden, muotojen, värien ja tekstinpätkien avulla voi piha näyttää erilaiselta joka talvi. Kuvioiden maalaamiseen riittää tavallinen spray-maali, jonka avulla suuretkin kuviot saa värjättyä nopeasti. Tee itse TEKSTI JA KUVAT SÄDE AARLAHTI Tyylitellyt ulpukankukat peittävät alleen risuisen kärhököynnöksen. Alppiruusu kaipaa suojaa talviauringolta. KUVIOIDUT pakkaspeitot Talven suojapeitteet ovat kasvien kannalta hyödyllisiä, mutta erityisen kauniiksi niitä ei useinkaan voi kehua. Älä peitä maalilla koko pintaa, peitteen pitää myös hengittää. Näyttävän peiton voi ripustaa myös sellaisenaan somistamaan tyhjää seinustaa tai puiden paljaita runkoja. Sen turvin voivat pakkaspeitteet saada koristeikseen vaikkapa kukkivia köynnöksiä, havusommitelmia, viivoja ja ympyröitä tai villejä eläinhahmoja. Suuri ja vaalea pinta tarjoaa sentään hauskan mahdollisuuden pihataiteen tekemiseen. S abloonamaalaus on helppo ja edullinen tapa pihan talvi-ilmeen piristämiseen. Tällöin on muistettava tarkistaa, että käytettävä maali kestää vettä ja lämpötilan vaihtelua
Leivinpaperin tai pahvin on hyvä jatkua vähintään kymmenen senttiä kuvion reunojen ulkopuolelle. Kun sopiva malli on löytynyt, se hahmotellaan leivinpaperiarkille tai tukevalle pahville. Kun malli on piirretty, leikataan kuvio ääriviivoja pitkin sabloonaksi. Suuri, halloween-henkinen hämähäkinverkko syntyy mustalla teipillä. 1. 2. 3. Sopivia pakkaspeitteiden kuvioita löytyy kangasmalleista, tapeteista, lehtien sivuilta tai itse suunnittelemalla. Harsomaisten peitteiden alle on hyvä levittää suojaksi vaikkapa sanomalehtiä, sillä väri kulkeutuu useammankin harsokerroksen läpi. 4. 5. Tarvikkeet Pakkaspeitettä Leivinpaperia tai pahvia Vedenkestävä tussi Sakset Sanomalehtiä Spray-maali Teippiä Sivellin Vaaleilla ja metallisilla sävyillä syntyy neutraaleja kuvioita, jotka erottuvat vain tietyn valaistuksen aikana. Leveät reunukset helpottavat kuvioiden maalaamista, eikä maalia kulkeudu sabloonan reunojen yli. Levitä pakkaspeite maahan tai pöytätasolle ja mieti valmiiksi kuvioiden sommittelu. Kuusenhavujen läpi sumutettu maali piirtää pakkasharsoon hentoja, huurremaisia kuvia. Pakkaspeitteen voi somistaa myös juhlapyhien teemoilla. Jos kuvioita tulee runsaasti, kannattaa sabloona välillä pestä ja kuivata tai tehdä useampi sabloona. Muista, että kuvio pitää pystyä leikkaamaan irti. Täysin peittävän väripinnan saa vain käyttämällä mustaa. Sabloonakuvioiden lisäksi voi pakkaspeitteisiin piirtää kuvioita vapaalla kädellä. Ohutta vedenkestävää maalia omapiha 47
Tuoksumiekkaliljan kauniit kukat tuoksuvat makealle. Talvenarka tuoksumiekkalilja talvetetaan mukulana viileässä gladiolusten tapaan. 48 omapiha
Havupuut levittävät hienovaraista, jatkuvaa tuoksua, ikään kuin puutarhan bassosointuja. Aiemmat osat: Osa 1 (Oma Piha 3/2006) Miksi suunnitella. Tärkein avain muistoihin, elämyksiin ja viihtymiseen on kuitenkin nenä. Puutarhasuunnittelun salat TEKSTI, KUVAT JA KUVITUS SAILA ROUTIO Juhannusruusun tuoksuva kukkapilvi vie monen mielessään lapsuuden kesiin. Ei taida ollakaan sellaista tilannetta, johon tuoksu ei liittyisi. Ihmisen nenä on tarkka, ja lisäksi sillä on hyvä muisti. Tarkemmin ajateltuna nuo kaikki kolme asiaa tuoksuvat: syreeni makealta, keto heinäiseltä ja raparperi kirpeältä. Kaikista aisteista hajuaisti on tärkein paikan ja tunnelman tunnistamisessa. Tuoksut luovat tunnelman Puutarhaa luodessa tuoksu on hyvä pitää mielessä. Vaahterat houkuttelevat kevään kimalaisia pölyttämään voimakastuoksuiset kukat. Oma Piha -lehden PUUTARHASUUNNITTELU -SARJA JATKUU Artikkelisarjassa kurkistamme pihasuunnittelun mystiseen maailmaan. Puutarhan tuoksuakin voi suunnitella ja vaalia. ti ja alitajuisesti. Tuoksu viestii sanattomasti, huomaamattomas- Puutarhan ulkonäköä mietitään, ja sen eri alueiden järkevyyteen kiinnitetään suurta huomiota. Näkökyky on ihmiselle hyvin tärkeä, ja siksi puutarhaa ryhdytään yleensä miettimään omapiha 49. Osa 2 (Oma Piha 4/2006) Puutarhan rytmi Osa 3 (Oma Piha 5/2006) Kasvimaailman korkeuksista Osa 4 (Oma Piha 1/2007) Kylmää ja kuumaa väriä Osa 5 (Oma Piha 2/2007) Rikkaruohojen kanssa sinuiksi Osa 6 (Oma Piha 3/2007) Rinne on mahdollisuus Osa 7 (Oma Piha 4/2007) Paikan henki Osa 8 (Oma Piha 5/2007) Valon merkitys Osa 9 TUOKSUA ilmassa J o sana syreenimaja vie ajatukset juhannuspäivään, tuoreisiin ketokukkiin ja raparperipiirakkaan
Illalla tuoksuvat kasvit ovat ihania portinpielessä kotiin tultaessa, tai jopa makuuhuoneen ikkunan alla. Tuoksut tuovat viihtyisyyteen oman lisänsä. Sen sijaan, että päätettäisiin kukkapenkkien värimaailma, voitaisiinkin pohtia, minkälaisia tuoksuja, ja siten myös tunnelmia, pihaan toivotaan. Hyvin voimakastuoksuiset kasvit voisikin sijoittaa kulkuväylän varteen. Ne houkuttelevat pölyttäjiä öisin ja aloittavat huumaavan tuoksun levittämisen auringon laskiessa. Hetken huumaa vai piinaa Tuoksujen suhteen kannattaa pitää mielessä, että hetken huumaava tuoksu voikin jatkues- saan muuttua piinaavaksi. Vaahterat (Acer), pihlajat (Sorbus) ja tuomet (Prunus padus) kukkivat hetken keväällä, sitten tuoksu on ohi taas vuodeksi. Kasvien summittaiset korkeudet onkin hyvä päättää varhaisessa vaiheessa, sillä kasveilla muodostetaan pihan tila eli niin sanotut seinät, joiden avulla luodaan viihtyisyys. Seuraavaksi voisi kuitenkin pitää luovan tauon. Ne voivat olla pihan kruunu tai sitten kauhistus. Ruusut kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa oleskellaan auringossa, esimerkiksi nur- mikentän laitaan, jossa otetaan aurinkoa tai vietetään päiväkahvihetkeä. Alkukesällä ihastuttaa tuoksukuusama (Lonicera caprifolium), loppukesällä taas tuoksumiekkalilja (Acidanthera bicolor). Liljoissa on hyvin voimakastuoksuisia kukkia, kuten valkeat kuningasliljat (Lilium regale). Tuoksut liittyvät vuodenaikoihin, joista kullakin on oma tuoksunsa. Jos on mahdollista selvittää lapsuusajan puutarhan kasveja, vaiva kannattaa nähdä, sillä juuri samat kasvit saattavat olla aikuisiänkin puutarhan kalleimmat aarteet. Illallispöydän kupeessa sen sijaan voimakas tuoksu saattaa pyörryttää ja viedä huomion ruuasta! Illalla tuoksuvia kasveja ovat esimerkiksi koristetupakat (Nicotiana). Monien ruusujen tuoksu tuntuu voimakkaimmin auringon paahteessa keskellä päivää. Tuoksu onkin useimmiten ohimenevää. Syreenit (Syringa) ja mausteyrtit levittävät myös tuoksuaan päivänpaisteessa. Lapsuuden tuoksut tekevät useimmat onnellisiksi. Siellä tuoksua voi ihastella hetken, silti se ei ole jatkuvasti nenässä. Jos puutarhuri tuotaisiin aikamatkalta puutarhaan silmät sidottuina, 50 omapiha. Yrttien ja samettikukkien tuoksu sekoittuu kasvimaalla mullan aromeihin. Terttuseljan (Sambucus racemosa) haju pistää monen nenään. visuaaliselta kannalta, siltä, miltä piha näyttää ellei puutarhuri satu olemaan niin järkevä, että keskittyy ainoastaan pihan toimivuuteen. Juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia), kotipihlaja (Sorbus aucuparia) ja tuoksuherne (Lathyrus odoratus) ovat ehkäpä juuri ne kasvit, jotka saavat oman puutarhan tuntumaan kodilta. Voimakastuoksuiset samettikukat (Tagetes) pitävät vihannesten tuholaiset loitolla hajunsa avulla. Päivän ja illan tähdet Tuoksuvien kasvien sijoittelussa on viisasta miettiä mihin aikaan vuorokaudesta ne tuoksuvat
Laidunmaiden pientareiden loppukesän tuoksuja on alsikeapila. Suunnittelun jyväset: Tuoksuaisti liittyy vahvasti muistiin, tuoksu saattaa kuljettaa vuosikymmenten taakse. Jotkut kasvit tuoksuvat päivällä, toiset taas yöllä riippuen pölytystyypistä. Vahvasti tuoksuvia kasveja ei kannata sijoittaa paikkaan jossa oleskellaan pitkään. Saksankurjenmiekan nuuhkaisu on joskus kuin pistäisi nenänsä lakritsipussiin. Lehdillä ja kaarnalla on ominaistuoksunsa, joskus voimakkaampi kuin kukkien tuoksu. pellosta tai puutarhan nurkalta alkavasta metsästä. Katajat mahtuvat hyvinkin pieneen koloon, varsinkin kääpiökasvuiset lajikkeet. Tuoksuva puutarha houkuttelee perhosia ja hyönteisiä, joita on mukava seurata. Houkutusten nurkka Tuoksuille voi omistaa kulmauksen omasta pihasta, vaikkapa juuri päiväkahvipöydän ympärystän. Tuoksujen avulla pihalle houkutellaan ihmisten lisäksi perhosia ja hyönteisiä. Monet niittykasvit tuoksuvat hemaisevan hyvälle, kuten alsikeapila (Trifolium hybridum) ja keltamatara (Galium verum). Aurinkoisena päivänä onkin mukava seurata perhosten liikkumista tuoksupuutarhassa. Tuoksuja varten voi myös perustaa kokonaisen pikku niityn, varsinkin jos puutarha on suuri ja tilaa riittää. Tilavaan pihaan voisikin miettiä havupuille sopivan kohdan esimerkiksi sisäänajotien varteen, tai jos ei muualla sopivaa paikkaa ole, pihan nurkkaukseen. Niitylle voi myös kylvää hunajakukkaa (Phacelia tanacetifolia). 52 omapiha. Havupuita ei kuitenkaan tarvita enempää kuin yksi, jotta tuoksua syntyisi. Perhosilla on hyvä hajuaisti ja monet niistä tuntevat vetoa samoihin kukkiin, jotka ihmistenkin mielestä tuoksuvat miellyttävälle
Takahuoneeseen kurkistamalla saadaan selville, miten joulutunnelma syntyy. 54 omapiha. Jouluiset kukat TEKSTI JA KUVAT SAILA ROUTIO Kukkakauppa Kulosaaren kukkakaupassa on joulun alla hyörinää kuin Korvatunturin tonttupajassa
valmistautuu jouluun Punainen flamingokukka leiskuu joulun väreissä. omapiha 55
Makuni on yleensäkin selkeä, esimerkiksi ovikranssin pitää mielestäni olla vain yhdestä materiaalista tehty, ilman monia pikkukoristeita. Asetelmia ja kimppuja varten on oltava tarpeeksi sammalta, rusettinauhaa ja tietysti kukkia. Kuukausia kestänyt valmistelu huipentuu kahteen joulunalusviikkoon. Kukkakauppias Gunilla Westerholm tunnus- tautuu synnynnäiseksi sisustajaksi. Laitan mieluiten tavarat esille ryhmittäin, ei kaikkea sekaisin vaan harkitusti. Näyteikkunat ovat kauniit ja niiden somistus vaihtuu usein. Kaupan sisustus järjestetään niin, että värit ja teemat sointuvat toisiinsa. Betoninen 1960-luvun ostoskeskus on kukkakaupan myötä saanut kasvojenkohotuksen. Kasvit riittävät luomaan tunnelmaa. Kaiken on oltava valmiina, sillä viime hetkellä tarvikkeita ei enää ehdi hankkia. Kiireisen työn vastapainona kotiin halutaan ilmavuutta ja hempeyttä, ehkä hieman ylellisyyttäkin. Mehitähdissä on mehevän punainen väri. Gunilla Westerholmin terrieri Eetu pitää kaupassa järjestystä yllä. J oulun valmistelu alkaa hyvissä ajoin. Kasvit asettavat haasteen somistajalle, Gunilla Westerholm pohtii. Yksinkertaisuuden puolesta Gunilla koristelee mielellään myös omaa kotiaan. Suuret ikkunat tulvillaan kukkia, kynttilöitä, ruukkuja ja lahjatavaroita vetävät puoleensa ja kutsuvat astumaan sisään. Ajan saatossa laajentunut puoti herättää ihastusta ohikulkijoissa. Vuoden pimeimpään aikaan tarvitaan valoa, värejä ja kukkien tuoksua. Kukkakauppa levittäytyy myös myymälän eteen, ostoskeskuksen aukiolle. Olen huomannut, että sinne sopivat parhaiten luonnonmateriaalit ja havut. Osa tulee vain katsomaan. Joulunajan eksoottiset kukat joulutähdet, tulilatvat ja joulukaktukset - eivät siedä oven kautta tulevaa kylmää vetoa. Erilaisia havuja voi sekoitella keskenään samaan kranssiin, tai sitten yksinkertaisessa havukranssissa saa olla rusetti, siinä 56 omapiha. Asun punaisessa tuvassa maalla. Kaupan sisustuksessa on toki otettava huomioon, että kasvit ovat eläviä. Mehevät tuoksut käyvät nenään ja tekee mieli hengittää syvään. Kukkakaupan esillepano kulkee sesonkien mukaan ja vaihtuu usein. Sisustajaksi syntynyt Kulosaaren kukkakauppa Helsingissä tunnetaan jo vuosikymmenten takaa. Somistus on minulle mieluisinta työtä, sitä tekisin kuinka paljon tahansa. Sieltä löytyvät havukasvit, kranssit ja risuista sekä oljista tehdyt koristeet. Moni asiakas tulee sisään ja sanoo "varastavansa ideoita" kotiinsa. Käärepaperiakin kuluu kilometreittäin, jos jouluna on pakkasta. Se on mukavaa. Monen asiakkaan katse kirkastuu ja hartiat rentoutuvat kukkakauppaan astuessa. Silloin asiakkaita kulkee ovesta sisään yhtenä nauhana
Kaupan sisustus koristellaan ja somistetaan joulua varten heti isänpäivän jälkeen, sillä sen jälkeen emme enää ehdi siihen koskea! Täydennäm- Gunilla Westerholm järjestelee kasvit kaupan ulkopuolelle houkuttelevasti. omapiha 57. Kukkakaupasta voi valita myös sävyyn sointuvat kynttilät. " Laitan tavarat esille ryhmittäin, ei kaikkea sekaisin, vaan harkitusti. " on jo koristetta tarpeeksi. Joulutähtien uudet sävyt viehättävät yhä useampia. Jouluun valmistautuminen alkaa kukkakaupassa jo kuukausia ennen joulua. Kesällä aloitamme keräämällä sammalta ja käpyjä. Kukka-asetelmien teko alkaa joulukuun alussa, mutta silloin on materiaalien jo oltava valmiina. Monet koristelevat kotinsa joulua varten yllättävän myöhään, vasta juuri ennen joulun tuloa. Rusettinauhat tilataan ajoissa ja rusetteja näperrellään pitkin syksyä. Minä koristelen jo pikkujouluksi, silloin alkaa joulun tunnelma ja odotus
Tässä jokainen onnistuu. Köynnöskaaria voi mainosti yhdistellä myös koristevalojen kanssa. Ovikoriste Kävyt ovat siitä hyvää sidontamateriaalia, että ne kestävät miltei ikuisesti sisälläkin. Tyylikkyyttä ja omaleimaisuutta istutukseen saa käyttämällä luonnonmateriaaleja, jotka ovat tarttuneet lasten mukaan yhteiseltä keräilyretkeltä tai kauppareissulta. Nämäkin ovat oivia tarvikkeita askarteluun ja ulkoleikkeihin. Koriste ikkunaan Syksyllä haluamme sisustaa kotia, jotta se tuntuu lämpimältä ja kodikkaalta. Niistä saa hienon, luonnollisen ovikoristeen myös kerrostaloasuntoon. Somistus on mukavaa itse tehdyillä koristeilla, jotka on muovin sijaan tehty mö- kin ympäristön tai lähimetsän materiaaleista. Jos sienestysretkellä ei löydykään sieniä pataan, niin ainakin kävyt, irronneet kaarnanpalat ja sammaloituneet oksat ovat arvokkaita askartelutarvikkeita syksyisiin ulko- ja sisäkoristeisiin. Pienistä kävyistä ja koristemetallilangasta saa yksinkertaisen ja tyylikkään ikkunakoristeen. Kranssipohjan voi ostaa valmiina askarteluliikkeestä tai tehdä itse oljesta tai taipuisista oksista. TEHDÄÄN yhdessä koristeita KÄVYISTÄ Metsäretket ja askartelutuokiot tuovat valoa ja sisältöä pimeään syksyyn. Tämä onnistuu pieneltäkin lapselta. Perennapenkeistä ja ojanvarsilta löytyy vielä kukkien kauniita siemenkotia, joista siemenet ovat jo irronneet. Kullan, hopean tai kuparin värinen metallilanka kierretään kävyn ympärille. Kävyt ja rusetti kiinnitetään toisiinsa sidontarautalangalla, johon tehdään myös silmukka ripustamista varten. Käpyjen lisäksi girlandeihin eli köynnöskaariin voi käyttää helmiä tai muita sellaisia. Käpyköynnöksen voi sitten kiertää löyhästi verhotangon ympäri tai ripustaa suorana ikkunan keskelle tai vaalean verhon päälle. Ulkoportaat komeaksi Värikkäät kanervat koristavat näin syksyllä monia ulkoportaita. Kävyt voi halutessaan vielä koristaa kimalteella tai tekolumella. M aahan pudonneita käpyjä voi löytää runsaasti metsän lisäksi myös lähipuistosta. Isoonkin ruukkuun riittää yksi tai kolme kanervaa, kun ne saavat kaverikseen käpyjä, kiviä ja oksia. 60 omapiha. Ennen seuraavan kävyn sitomista lankaan jätetään pieni väli. Kaunis ja helppotekoinen ikkunakoriste syntyy pienistä kävyistä ja metallilangasta. Lasten kanssa puutarhassa TEKSTI JA KUVAT MONICA ÄIJÄLÄ Syksyiset koristeet syntyvät erilaisista kävyistä ja metallilangasta. Yksinkertaisin ovikoriste on yksi tai muutama isokokoinen käpy ja silkkirusetti. Ikkunoihin ripustetaan koristeita ja valoja
Jos kuihtuneet kukat saavat jäädä paikoilleen, niistä tulee kauniita ikikukkia, kun siemenet ovat ensin varisseet. Kävyn koko riippuu siitä, minkälaisessa maaperässä puu on kasvanut. Makedonianmännyn kävyissä voi olla runsaasti pihkaa, joka on syytä poistaa, etteivät vaatteet tahriinnu. Koristeena lepänkäpyjä, jotka on ensin sidottu metallilankaan sopivin välein. omapiha 61. JALOANGERVO (Astilbe sp.) Kukkaterttu kukkii kauan eikä lakastu sen jälkeenkään. IDÄNUNIKKO (Papaver orientale) Komea perinneperenna. Kuivat kukat sopivat hyvin syysaskarteluihin. Vaaleiden kukkien väri muuttuu vaaleanruskeaksi ja tummanpunaisten tummanruskeaksi. Ne muistuttavat meitä kesän väreistä ja kukista. Makedonianmännyn kävyt ovat niin suuria, että ovikoristeeksi riittää yksi tai kolme käpyä nipussa. SIEMENKOTIA Monet kasvit levittävät osan siemenistään vasta lumipeitteen päälle. Niitä voi käyttää syksyisen ja jouluisen koristeen tekemiseen tai katemateriaalina viherkasvien ruukuissa. Puutarhasta ja luonnosta löytyy paljon muutakin sopivaa materiaalia syksyisiin askartelutöihin, pidä vain silmät auki ja mielikuvitus virkeänä kirkkaalla syyssäällä. Lapsen mielikuvitus lentää, kun askartelussa käytetään käpyjä ja kuivuneita siemenkotia. Käpyköynnös eli girlandi syntyy helposti ja nopeasti. Valmiin kranssipohjan saa piiloon vaikka alumiinipaperilla. Siemenkotia voi ottaa talteen kun kukkapenkki siivotaan syksyllä. AURINGONTÄHTI (Telekia speciosa) Isokokoinen perenna, joka kukkii keltaisin kukin keskikesällä. Kallion huipulla kasvavassa käppyräisessä männyssä on pienimmät kävyt. MÄNTY (Pinus sylvestris) Kun männyn käpy on pudottanut siemenensä ja putoaa maahan, kukinnasta on kulunut kolme vuotta. KUUSI (Picea abies) Tavallisen metsäkuusen kävystä löytyvä siemen on oravien ja muiden pikkueläinten lempiruokaa. Koristeita luonnosta KÄPYJÄ TERVALEPPÄ (Alnus glutinosa) Mökkirannan tervalepällä on hyvin hauskan näköiset pikku kävyt. Sen siemenkodat jäävät pystyyn, kun lehdet lakastuvat. MAKEDONIANMÄNTY (Pinus peuce) Puistojen ja isojen pihojen vanhoista makedonianmännyistä putoilee kookkaita käpyjä syksyllä ja pitkin talvea. Siksi näin myöhäissyksyllä sekä puutarhoista että luonnosta voi löytää paljon kauniita, kuivuneita kukkaterttuja ja siemenkotia. Jaloangervon kuihtuneet kukkatertut voi jättää kukkapenkkiin koko talveksi tai käyttää syksyisiin sidontatöihin. Kosteassa ulkoilmassa kuusenkäpy on usein supussa, suomut suljettuna, kuivassa sisäilmassa kypsä käpy avautuu
Luonnonkauniille paikalle rakennettu Chenonceau päätyi lopulta Ranskan kuningattarelle, hänen ensin haviteltuaan linnaa itselleen kymmenen vuoden ajan. L oiren sivuhaaran Cher-joen päälle rakennettu linna näyttää satumaisen ihanalta paikalta. Dianen puutarhan muureja koristavat massiiviset uurnat, jotka sopivat puutarhan valtavaan mittakaavaan. Sarjassa tutustumme kiinostaviin puutarhoihin ulkomailla ja annamme vinkkejä matkailijalle. Diane oli tuolloin 31, henkevä, oppinut ja kaunis kahden tyttären äiti. Ihastus alkoi vuonna 1531 Henrikin ollessa vasta 11-vuotias nuori prinssi, jolloin Diane korkeassa asemassa olevana ylhäisörouvana sai vastuun prinssin koulunkäynnistä. Diane pysyi prinssin, myöhemmin kuninkaan suosikkina tämän kuolemaan asti vuonna 1559. Innoittavaa rakkautta Kuninkaan kuolemattoman rakkauden kohteena pysyvä Diane käytti kuninkaallisten prinsessojen väriä vaatteissaan, samaten hän koristeli itsensä kruununjalokivillä, jotka Henrik oli hänelle lahjoittanut. Tämä valitsi arkivaatteisiinsa samat värit; musta, valkoinen ja ripaus kultaa. Sarjan kirjoittaja on maisema-arkkitehti MARK Saila Routio, joka on opiskellut Englannissa ja Espanjassa sekä toiminut puutarhuriharjoittelijana Villandryn puutarhassa Ranskassa. CHENONCEAU daamien linna Jos Loiren laaksossa sijaitsevan linnan seinät osaisivat puhua, niillä olisi huimia tarinoita kerrottavanaan. Diane oli vastikään tullut leskeksi 40 vuotta itseään vanhemmasta aviomiehestään. Suruvärit, joita Diane käytti leskeytymisensä jälkeen koko loppuikänsä, innoittivat myös Henrikiä. Löytöretkellä puutarhamaailmassa TEKSTI JA PIIRROKSET SAILA ROUTIO, KUVAT FRANÇOIS PAGÈS JA SAILA ROUTIO Diane de Poitiersin puutarhaan kasvatetaan kymmeniätuhansia kesäkukkia kaksi kertaa vuodessa, kahta istutusta varten. Diane 62 omapiha. Henrik II:n suhde Dianeen oli vahva ja järkkymätön. Chenonceaun linnan rakennutti 1500-luvun alussa Ranskan kuninkaan veronkantajan Thomas Bohierin leski Katherine Briçonnet, mutta paikka tuli tunnetuksi vasta kymmeniä vuosia myöhemmin, kun Ranskan kuningas Henrik II lahjoitti Chenonceaun suosikilleen Diane de Poitiersille. Kaunis, joen yli sillalle rakennettu osa on kuitenkin syntynyt katkeran mustasukkaisuuden tuloksena. Diane jopa nautti arvonimiä, jotka yleensä varattiin kuninkaallisille. Kahdenkymmenen vuoden ikäero Dianeen ei merkinnyt mitään nuorelle Henrikille tuolloin eikä myöhemminkään
Puutarhurit tasoittavat maan siistiksi haravien avulla. FP omapiha 63. Katariina de Medicin puutarhaan istutetaan uudet kesäkukat keskikesällä
Katariina määräsi Dianen luovuttamaan kruununjalokivet takaisin, sekä pakotti hänet vaihtamaan kauniin Chenonceaun kolkompaan Chaumontin linnaan, jonka Katariina oli itse hankkinut. FP Keittiöpuutarhassa on vanhanmallisia, lasisia suojakelloja. Kilpakoristelua linnassa Chenonceaun linna sijaitsee harvinaisella, lämminhenkisen kauniilla paikalla. Katariina nautti Henrikin isän, Ranskan kuningas Frans I:n suosiota heitä yhdisti kiinnostus taiteeseen ja kirjallisuuteen. Kuningas Henrik II:n kuolema tuli äkillisesti ja traagisesti. Häitä vietettiin vuonna 1533, jolloin sekä Henrik että Katariina olivat vasta 14-vuotiaita. Kuningatar vallassa Dianen vaikutusvalta kuninkaaseen kismitti varmasti Katariinaa. Suuresta ihastuksesta huolimatta prinssin ei käynyt päinsä avioitua itseään vanhemman lesken kanssa. Taiteiden ja kulttuurin tukijana Diane palkkasi yhden aikansa etevimmistä arkkitehdeista, Philibert Delormen laajentamaan kartanoa ja kehittämään siitä Ranskan renessanssiajan kauneimman linnan. Sopiva vaimo löytyi firenzeläisen kauppiassuvun nuoresta perijättärestä Katariina de Medicistä. Dianen puutarhan nyhähopeayrtit muodostavat koristeellisia kuvioita, joita kutsutaan ranskaksi nimellä parterre. Joen yllä lepäävän linnan ikkunoista voi seurata niin veden kuin puutarhurienkin liikkeitä. oli Henrikiä oppineempi, hän oli kuninkaan kummitäti, neuvonantaja, platonisen rakkauden kohde ja lopulta myös rakastajatar. Chenonceaun siirtyessä Diane de Poitiersin haltuun paikka oli pienehkö kartano joen varressa. Tyylikästä arkkitehtuuria arvostava Katariina nautti vaihtokaupan jälkeen täysin siemauksin saavutuksestaan. Henrikin ja Katariinan kahden tyttären samanaikaisten häiden kunniaksi pidettiin mahtavat juhlat. Katariinakin oli saanut laajan kasvatuksen erityisesti humanismin ja uusplatonilaisuuden saralla. Kaikki Dianeen viittaavat symbolit pyyhittiin pois. Suoraan joesta kohoavat linna ja sen puutarha ovat tänäkin päivänä Chenonceaun tunnusmerkit. Henrikin tuntema rakkaus Dianea kohtaan näkyi kuitenkin kaikkialla ja muistutti jatkuvasti itsestään. Kuninkaan kuoltua Katariinasta tuli kuningataräiti ja hänen valtansa kasvoi. Katariinan omaisuus oli huomattava, se auttoi paikkaamaan Ranskan kuningashuoneen velkaa. Linnassa ja sen puutarhassa oli kuitenkin paljon sellaista, joka muistutti Henrikin rakkaudesta Dianeen. Katariina oli huomannut paikan tenhon ja harmitellut, että hänen aviomiehensä rakastajatar saattoi omistaa moisen pienen paratiisin. Vaatimaton keittiöpuutarha laajeni samalla henkeäsalpaavan kauniiksi koristetarhaksi joen penkalla. Delormen antoisin oivallus oli rakentaa katettu silta joen yli. Juhlintaan kuuluivat tuolloin myös turnajaiset, joihin Henrik taitavana ratsastajana osallistui. Diane oli luonut upeat puitteet, joita Katariina pyrki nyt parantamaan entisestään. Patsaat, maalaukset ja puutarhan koristeet poistettiin, ja uudet tuotiin tilalle. Lisäksi Katariinan setä oli itse paavi. Joen yli kulkevan sillan päälle lisättiin kaksi asuinkerrosta. Hän sai kuitenkin osuman seipäästä silmäänsä ja kuoli haavoihinsa. Diane oli toki tehnyt osansa kaunistaakseen linnaa ja sen puutarhaa. Katariina ikään kuin loi linnalle uuden ker- 64 omapiha
Yhteen laskettuna kuviota on yli kolme kilometriä! Kunkin kolmion laitoja kiertää kukkapenkki, jossa on pensaita: marjakuusia (Taxus baccata), puksipuita (Buxus sempervirens), sinihibiskuksia (Hibiscus syriacus), laakeriheisiä (Viburnum tinus) ja Prunus lusitanicaa. Maa on pengerretty renessanssiaikana vallitsevan tyylin mukaisesti eri tasoihin, puutarhan keskusta on alempana ja sitä voi ihailla reunoja kiertävältä korokkeelta. 3. 6. Linna Dianen puutarha Katariinan puutarha 1500-luvun maatila Keittiötarha Labyrintti 6 5 tomuksen, jossa hän itse omine puumerkkeineen ja vertauskuvineen oli pääosassa. Dianen puutarhassa Diane de Poitiersin luoma puutarha on valtava neliö, jonka kaksi kylkeä nousevat suoraan Cherjoesta. Puutarhan ympärille on rakennettu muuri. Puutarha noudattaa edelleen samaa alkuperäistä muotoa ja rakennetta, jonka Diane väsymättömin ponnistuksin loi ensimmäisten viiden vuoden aikana linnassa asuessaan. Kesäkukat kasvatetaan Chenonceaun omassa taimitarhassa, ja niitä tarvitaan Dianen puutarhaan noin 30 000 tainta kerrallaan. 4. 2. Ironista kyllä, Diane noudatti Katariinan Italiasta tuomaa puutarhamuotia. Suuri neliöpuutarha on jaettu kahdeksaan kolmionmuotoiseen istutusalueeseen, joiden maanpeittona on ruohomatto. Joen yli kulkevan sillan oli tarkoitus yhdistää joen molemmin puolin sijaitsevat puutarhat toisiinsa. Keskikesän istutusvuorossa ovat petuniat (Petunia), koristetupakat (Nicotiana), daaliat (Dahlia) ja begoniat (Begonia). Myöhemmin linna rakennettiin sillan päälle. Cher-joki 1 2 3 4 1. Renessanssiaikana Dianen puutarha ei ollut niin selkeästi koristetarha kuin nykyään, vaan siinä kasvoivat hedelmäpuut ja pensaat, ja nykyisissä kesäkukkapenkeissä kasvoi 1500-luvulla mansikkaa orvokkien seassa. omapiha 65. 5. Syksyllä kukkariveihin piilotetaan narsissin sipuleita kevään kukkaloistoa varten. Nurmen tasaisen vihreästä alustasta erottuvat nyhähopeayrtistä (Santolina chamaecyparissus) istutettujen kaarien piirtämät, kepeän koukeroiset kuviot. Pensaiden alla levittäytyy kesäkukkia leveänä raitana; keväällä istutetaan orvokkeja (Viola), lemmikkejä (Myosotis) ja kaunokaista (Bellis perennis)
Numerossa 5/07 Aarno esitteli vapaasti kasvatettavia aidannekasveja, jotka sopivat myös kosteille ja varjoisille paikoille. KUVAT VESA KOIVU JA PASI LEINO Kasvi- & pihavinkit Aarno Kasvi on Ruissalon Kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri ja tuttu myös televisio- ja radio-ohjelmista. Ruissalossa hän tekee jatkuvasti työtä entistä laajemman ja kestävämmän kasvivalikoiman saavuttamiseksi. AARNON PIHAPIIRIN AITAKASVIT Oma Piha -lehden numerossa 2/07 Aarno Kasvi kertoi pihapiirin leikattavista pensasaidoista, etenkin pihlajista. Hän on tehnyt tunnetuksi monia uusia ja perinteisiä kasvilajeja ja jakaa auliisti osaamistaan myös kotipuutarhureille. Nyt Aarno kertoo aurinkoiselle paikalle sopivista aidannekasveista. Pihajasmike on heinäkuussa täynnä jasmiinille ja appelsiininkukalle tuoksuvia kermanvalkeita kukkia. PL VAPAASTI KASVAVA aurinkoiselle paikalle Aidannepensaalta odotetaan, että se on monirunkoinen, kestää nuorentamista ja on todella talvenkestävä. Vaikka muut tontin kasvit kärsisivät kovasta talvesta kylminä vuosina, aidanteelle ei saa käydä niin, muuten tontin suojakasvusto ei ole tarkoitukseen sopiva. 68 omapiha aidanne. Oma Piha lehden numerossa 3/07 hän kertoi lepistä ja jalopuuaidoista, numerossa 4/07 mataliin leikattaviin aitoihin soveltuvista kasveista
Vapaasti kasvavassa aidanteessa kannattaa käyttää ainakin kahta tai useampaa kasvilajia. Sen sijaan ravinteita on helppo lisätä nykyisin lannoitepussista. Kuolleiden taimien tilalle ei tarvitse ostaa uusia, koska vahvat lajit täyttävät välit. Vahvimpia kasveja leikkaamalla voidaan aidanne pitää monilajisena vuosikymmeniä. omapiha 69. Tarpeen vaatiessa voidaan myös auttaa eri lajeja säilyttämään kasvutilansa. Kolmesta lajista tehty istutus täydentää kasvaessaan aukot, jotka syntyvät aitaan, jos joku lajeista ei viihdy. PL Pihajasmike vaatii hyvää maata ja aurinkoista tai korkeintaan puolivarjoista kasvupaikkaa, mutta viihtyessään se kasvaa komeasti ja kukkii runsaasti heinäkuussa. " Ainakin kahta lajia aidanteeseen " T äyteen aurinkoon voi istuttaa monenlaisia aidannekasveja. Ainoastaan maan alavuus, savisuus tai soisuus rajoittavat kasvien valintaa. Seka-aidanteeseen valikoituvat lopulta ne pensaat, jotka viihtyvät parhaiten kyseisessä paikassa. Kasvilajit valitaan siten, että paikalla on niille tarpeeksi valoa ja kosteutta kasvukauden aikana, muuten ei aidanne viihdy
Tähän lisäisin vielä oratuomen (Prunus spinosa) Etelä-Suomen osalta, ja tyrnin (Hippophaë rhamnoides) hiekkapitoisille maille, mutta ehdottomasti vain valoisille kasvupaikoille ja hyvin kalkittuihin maihin. Tuoreen ja hyvämultaisen paikan aidannekasvit voidaan valita vaativammista lajeista. Kun maa on luonnostaan kosteutta pidättävää mutta silti kuohkeaa, selvitään vähemmällä istutusojan tai kuoppien maanparannuksella. Puolivarjoon ja aurinkoon sopivat jasmikkeista pihajasmike (Philadelphus coronarius) ja hovijasmike (Philadelphus pubescens), myös unkarinsyreeni (Syringa josikaea), isabellansyreeni (Syringa Preston-ryhmä), pihasyreenit (Syringa x henryi), villaheisi (Viburnum lantana) sekä pähkinäpensas (Corylus avellana). Harkittua leikkausta, kastelua ja lannoitusta Jos istutetaan paljasjuurisia taimia, työ on tehtävä aina keväisin ja seurattava kasvua kesän aikana. sargentii), marja-aronia (Aronia Prunifolia-ryhmä), koristearonia (Aronia x prunifolia), heisiangervot (Physocarpus), terttukanukka (Cornus racemosa) ja seljat (Sambucus) viihtyvät aurinkoisilla kasvupaikoilla. Talvisuojaus on välttämätön kahtena ensimmäisenä vuonna, etteivät jänikset ja jyrsijät heti pilaa juurtumatonta tainta. Aronioiden syysväri on kauniina syksynä voimakkaan punainen. Kuusamien marjat eivät kelpaa ihmisen syötäväksi, mutta ne ovat hyvin koristeellisia. " Aidannetta hoidetaan harventamalla. " Aidannekasvit eivät saa olla liian värikäslehtisiä. Hinta on vain tavallisesti kalliimpi. Varsinkin jos istutus on laaja, joka kymmenes taimi voi olla punalehtinen tai kirjavalehtinen niin haluttaessa, mutta koko aita punalehtisenä tai keltakirjavana tekee rauhattoman vaikutuksen. Aronianmarjat ovat tuoreina karvaan makuisia, mutta niistä keitetty mehu on miellyttävän makeaa. Kukkivia ja kaunislehtisiä pensaita Orapihlaja (Crataegus grayana), rusokuusama (Lonicera tatarica), marjatuomipihlaja (Amelanchier alnifolia), isotuomipihlaja (Amelanchier spicata), marjaomenapensas (Malus toringo var. Tarvittaessa kastellaan. Taimet suojataan vaikkapa verkolla tai taimien ympärille huolellisesti sidotuilla tuomenoksilla. Pintajuurisina ne pilaavat aidannepensaiden kasvun imemällä kuumimpina kesäpäivinä pensailta veden. Pahimpia ravinnevarkaita ovat vanhat koivut ja vaahterat. Silloin pensaiden kasvu voi pysähtyä vuosittain. 70 omapiha. Astiataimia voi istutella myös syksyisin, talven kovuus ei vikuuta paakkutaimia niin herkästi kuin paljasjuurisia. Katteita käyttämällä saadaan kosteus pysymään tasaisempana. Kohtuullinen lannoitus tarvitaan vuorovuosin, jos pensaat näyttävät heikoilta tai läheisten puiden juurikilpailu vie nopeasti ravinteet maasta
Myös täydellinen leikkaaminen matalaksi voi olla tarpeen siinä vaiheessa, kun aita on vanha ja risuuntuu. Tuomipihlajat puhkeavat keväällä valkeaan kukkaan. Kaikkia aidannepensaslajeja voidaan nuorentaa harventamalla vanhimpia, huonosti kukkivia oksia maata myöten aina tarvittaessa. Monilajinen ja syksyisen värikäs pensasaidanne reunustaa pihan ohi kulkevaa tietä. PL Puistosyreeni on peittävä aidannepensas ja komea myös keskikesäisen kukintansa jälkeen. Ajankohta on harkittava huolella, jos vanhoja lehtipensasaitoja nuorennetaan, ja jälkihoito, kuten kastelu, rikkakasvien poisto ja maanparannus on tehtävä kunnolla, jotta uusi kasvu lähtee vauhtiin. Vapaasti kasvava pihasyreeni kukkii juhlavasti alkukesällä. Hunajantuoksuiset puistosyreenin kukat houkuttelevat perhosia. omapiha 71
Etsin paremman kiilakiven, ja johan nytkähtää. Katsotaan. Kivi kiveltä iso kivi nousee ylemmäs, kunnes sen voi pyöräyttää kuopasta tasamaalle. Ihan niin kuin ohjekirjassa! Joskus maakivi on niin suuri, että se ei mahdu jyrsimen syliin. Pyörätön jyrsin tekee töitä, sen terät muokkaavat maata ja kuljettavat konetta eteenpäin. Ei paljoo. omapiha 75. Rynkytän konetta, ja vähitellen maa antaa periksi, kivi liikkuu ja nousee kuin nouseekin pintaan. Taimet odottavat varjossa saunan nurkalla. Joo, kohta, kohta. No, ehkä vähän. Mukavaa puuhaa. Kiilakivi tuohon ja kanki väliin. Nyt on helppo homma pyöritellä kivi metsään. Pyörillä varustettu jyrsin olisi avuton tällaisessa uudisraivauksessa, se tukkii ensimmäisistä kivistä. Kohta piikki osuu sopivasti kiven syrjään. Seuraavalla kierroksella säädän jyrsimen piikin pitkäksi ja parkkeeraan laitteen kiven päälle. Riemuntäyteinen hetki! Huokaan hiukan. Valokuva VESA KOIVU Ei paljoo Ajan jyrsimellä ja valmistelen uutta penkkiä. Ei auta kuin ottaa kottikärryt ja hakea metsästä pari kuormaa takaisin. Mikä sellaisessakin penkissä kasvaa, jonka pinnan alla jököttää mahakas kivi. Ei liiku. Pysäytän koneen, kerään kivet kottikärryyn ja vien ne metsän laitaan. Mutta jäähän se vaivaamaan. Paras jättää silleen. Rautakangella tutkitaan tarkemmin. Ai se taimien istutus. Välillä jyrsin potkii ja pyrkii käsistä, kun terät osuvat johonkin mojovaan kiveen tai juureen. Painan piikkiä alas ja lisään kaasua, kone hyppii, ja piikki pyrkii karkuun, mutta en hellitä. Kuvasin jo. Ihmeen paljon niitä apukiviä tarvitaankin. Mutta katsos! Mitä pantaisiin tähän, eikö ole mahtava istutuskuoppa! Ai, että keuliiko mopo. Panen vain tämän kiven pois, ja täytyy vielä kärrätä apukivet takaisin metsään. Sekoitan kompostia ja savea multaan, aika ajoin jyrsin poimii moreenipohjasta kiviä ja nakkaa ne pintaan. Nyt vain kangella kiveä ylös, samalla potkin pieniä kiviä syntyneeseen rakoon, että kivi ei putoa enää paikoilleen. Ei muuta kuin lapiolla löyhät mullat pois
Tulevan vuoden viljelysuunnitelmaan voisikin merkitä puna-apilapalstan. Luonnollisella tavalla ja sopivasti typpeä tuovat maahan apila ja muut palkokasvit sekä leppä. Vanhat romut, joiden kastuminen ja ruostuminen ei enää haittaa, herättävät hilpeyttä puutarhassa sellaisessa yhteydessä, jossa esimerkiksi kirjoituskonetta ei odottaisi näkevänsä. Kaikki puutarhakasvit tarvitsevat typpeä kasvaakseen. Linnunpönttö ripustetaan tarpeeksi korkealle, jotta kissat eivät pääse häiritsemään pienokaisia. Ne sitovat itse typpeä ja rikastavat maata. Vanhojen pönttöjen siivous on hyvä tehdä vasta keväällä, sillä talitiaiset nukkuvat mielellään linnunpöntöissä talvella. Esimerkiksi kasvimaalla voi toisinaan pitää välivuoden vihannesten kasvatuksessa ja kylvää puna-apilaa yhteen lohkoon kerrallaan. Ylenmääräistä typpilannoitusta kannattaa siksi välttää nuppujen kehittymisen aikaan. Romut pihalle ja luovuus irti! 76 omapiha. Typen lisääminen maahan sopivassa muodossa lisää maan multavuutta ja kuohkeutta. Myöhään syksyllä voi koko apilakasvuston kääntää maahan jyrsimellä. Syksyllä siivotessa tulisi kenties vahingossa heittäneeksi talitintin talvipesän roskiin. KUVA JUKKA TOBIASSON Typentuojat Maaperä on puutarhurin paras työkaveri, joten sen kunnosta on syytä pitää hyvää huolta. Pihaelämää TEKSTI ja KUVITUS Saila Routio Pöntöt ylös puuhun On aika kiinnittää lintujen pesäpöntöt paikoilleen. Runsas typpi saa ne kasvamaan jopa liikaakin kukkimisen kustannuksella. Kasvi ei tarvitse syvää multatilaa, joten sen voi kirjaimellisesti tunkea kasvamaan lähes mihin koloon tahansa. Lepän alla kasvavat kasvit saavat siten vuosittaisen typpilannoituksen. Vanha kone kierrätykseen Rahapuu on löytänyt uuden kodin vanhasta kirjoituskoneesta. Leppä lannoittaa maata pudottamalla typpeä sisältävät lehtensä syksyllä
Ostoryntäys on vasta joulukuussa, silloin kauneimmat ulkovalot ovat jo monesta kaupasta lopussa.. Illat ovat jo pimeitä ja lämpimänä tuikkivaan kotiin on ihana saapua. Lopuksi työkalut pääsevät paikoilleen varaston hyllyille tai ripustetaan seinälle. Syyskuun alussa varastoon viedyt sipuliruukut pidetään viileässä ja kosteassa niin kauan, kunnes mullan pinnalla näkyy ainakin viiden sentin mittaiset versot ja niiden sisällä tuntuvat pullistumana kukkanuput. Ruukkuja on hyvä käydä vilkaisemassa viikon, parin välein; tarvittaessa annetaan vettä. Marraskuussa kauppojen ulkolyhtyvalikoima on parhaimmillaan. Puutarhaterveiset Ranskasta Talvella ei voi nauttia kukkaloistosta. Jouluksi ehtii vielä juurruttaa amarylliksen eli jaloritarinkukan (Hippeastrum Hortorum-ryhmä) ja tasetin (Narcissus tazetta) sipuleita. Sitä voi parhaiten ihailla samalla hetkellä kun aurinko nousee, kohta auringon säteet jo haihduttavat usvan. Syksyllä ja talvella koneenkorjaajilla on aikaa, eivätkä vanhat öljytkään ole vielä ehtineet jämähtää koneiden sisuksiin. omapiha 77 Rean KUVA ROGER SEIJO Valojen aika Pihavalot on mukavinta asentaa hyvissä ajoin ennen joulua. Jokilaaksossa Grenoblen liepeillä lainehtii aamu-usva. Nyt on hyvä aika keräillä unohtuneet lelut, työkalut ja tarvikkeet talteen pihamaalta. Ne istutetaan ruukkuihin, jotka pidetään koko ajan huoneenlämmössä. Katteiden päälle pannaan painoksi hiukan hiekkaa. Kapistukset pestään vedellä ja harjalla ja pannaan kuivumaan aurinkoiselle seinustalle tai hyvin tuuletettuun paikkaan. Amarylliksen multa pidetään vain hiukan kosteana siihen asti, kunnes nuput kasvavat esiin mullasta, tasettiruukku taas saa olla alusta asti aika märkä, jotta kukat jaksavat avautua. Ruohonleikkurin ja muiden pienkoneiden terät ja kotelot pestään, mutta vettä ei päästetä moottorin puolelle. Puhdistetut koneet viedään huollettavaksi. Puhtaat ja kuivat työkalut huolletaan; terät teroitetaan hiomakivellä tai viilalla, puu- ja metalliosat hangataan ruokaöljyyn kastetulla rievulla kiiltäviksi. Istutuksen jälkeen maa kastellaan kunnolla. Kasvimaalta korjataan myöhäistä satoa: Maa-artisokkia, juuripersiljaa, kuminanjuuria ja mustajuuria saa kaivaa mullasta maan jäätymiseen asti. Värikkyyden sijasta nautitaan luonnon muuttuvista tuoksuista ja vaihtelevasta valosta. Lehtikaalin ja ruusukaalin maku vain paranee kylmässä. Jos maa alkaa routaantua, vasta istutetuille kasveille voi antaa lisää juurtumisaikaa levittämällä taimien ympärille 10 - 20 sentin paksuisen kerroksen kuohkeaa katetta, kuten syyslehtiä tai talvisuojaturvetta. Syksyisenä aamuna kannattaa herätä aikaisin ja nauttia usvasta ennen kuin se katoaa. Lehtien haravointi tai lumen luonti voivat odottaa sen verran. muistilista Suurimmassa osassa maata loka-marraskuussa voi vielä istuttaa talvenkestäviä perennoja, lehtensä pudottavia pensaita ja puita sekä pikkusipuleita
Välillä pinta rikkoutuu karpin töytäistessä nenänsä ilmaan. Kalat vaativat aika paljon tilaa, mutta niistä on myös paljon iloa. Se kaadetaan nokkosten päälle, joiden annetaan seistä vedessä ainakin viisi päivää, jopa kaksi viikkoa. Vesi on yksi elämän elementeistä. Jotkut myös lämmittävät lampeaan kaapelin avulla. Ruokaa linnuille Linnuille tarjotaan ruokaa lintulaudalle, oksiin ripustetaan talipalloja ja puiden runkoihin sidotaan kauralyhteitä. Nokkonen on monipuolinen kasvi, vaikka moni kokeekin nokkosen riesaksi. Oksalle jääneet omenat, pihlajanmarjat ja ruusun kiulukat tarjoavat energiaa, jota tarvitaan kylmenevistä päivistä selviytymiseen. 78 omapiha. Kala-altaan pinta ei saa jäätyä talvella umpeen, vaan jäähän on sulatettava avanto, joka pidetään auki koko talven. Jäätä ei saa hakata, sillä kalat saattavat kuolla hakkaamisen aiheuttamaan shokkiin. Astian päälle voi laittaa kannen, sillä haju on hyvin voimakas! "Käymisen" päätteeksi vesi siivilöidään, mikäli nokkosista on jäljellä isompia riekaleita. Veden kiiltävä pinta luo puutarhaan rauhallisen tunnelman. Nokkosesta voi valmistaa nokkoskäytettä, joka on hyvin typpipitoista lannoitetta ja sopii erityisesti hyötykasveille. Linnut löytävät ruokaa myös pihan puista ja pensaista. Katse kiinnittyy kirkkaan oransseihin tai punatäpläisiin, suuriin kaloihin. Valmista liuosta käytetään vedellä laimennettuna suhteessa 1:10. Japanin tunnelmaa Japanilaisessa puutarhassa vedellä on suuri symbolinen merkitys. Pihaelämää Nokkoset hyödyksi Ensi kesänä pihan reunalla kasvava nokkospöheikkö pääsee hyötykäyttöön. Ohje: 1 kg tuoreita nokkosia 5 l vettä Vesi saa olla noin 20 asteista
Niput on syytä sitoa tiukasti, jotta tuuli ei vie niitä. Lumen tullen voimakkaasti alaspäin painuvia oksia on hyvä ravistella, jotta kasautunut lumi rapisee pois eikä paina oksia vääriksi. 80 omapiha. Puut toimittavat tärkeää virkaa estäen rannan eroosiota eli maaperän huuhtoutumista. Henkarin lenkistä tulee kätevä ripustuskoukku, joten erillistä ripustinta ei tarvita. Orapihlaja-aidan talvi Pihan kasvit valmistautuvat talveen. Hinteläoksaiset pensaat, kuten orapihlaja, eivät kestä suurta lumikuormaa. Varsinkin lammet, joiden vedenpinta vaihtelee, kärsivät eroosiosta. Kaikkeen ne eivät pysty itse varautumaan, joten kasveja on hyvä hieman auttaa. Kovaa leikkausta myöhään syksyllä pensaat eivät siedä, pientä silotteluleikkausta kyllä. Samalla aita saa siistin parturoinnin. Pensasaidan laatikkomaisesta muodosta ulospäin törröttävät oksat on hyvä leikata. Keväinen tulva huuhtaisee helposti koko rantakaistaleen veteen, syöden joka vuosi puutarhasta palan pois. KUVA ROGER SEIJO Sydämellisesti tervetuloa Kaunis kanervakranssi saadaan vääntämällä rautainen henkari sydämen muotoon ja kiinnittämällä siihen kanervanippuja ohuen rautalangan avulla. Pihaelämää Vettä kengässä Nämä tervalepät (Alnus glutinosa) kasvavat lammen rannalla tyytyväisinä jalat vedessä
Marja Puree! -pakastesosetta on saatavissa mansikasta, mustaherukasta, tyrnistä ja puolukasta. Vähittäiskauppapakkaukset 200 g KÄYTTÖVINKKI Entä voiko hyvä olla terveellistä. Menetelmän ansiosta marjojen kuoriosan ja siementen arvokkaat suoja-aineet, kuidut, flavonoidit ja siemenöljyt tulevat käyttökelpoisiksi. ähä V sokerine n VOIKO TERVEELLINEN OLLA HYVÄÄ? Kyllä! Pakkasmarjan Marja Puree! on maukas terveyspommi Marja Puree! -sose valmistetaan ainutlaatuisella kylmäsoseutustekniikalla. Vitamiinit eivät haihdu. Sose on hilloihin verrattuna vähäsokerinen, joten se sopii loistavasti välipalaksi myös sellaisenaan. mietipä sitä. Marja Puree! -mansikkasose maistuu tuoreille mansikoille ja sopii erinomaisesti aamupuuron ja murojen päälle, lettujen tai pannarin kera, jäätelökastikkeeksi ja kakkujen täytteeksi. mikrossa 1 min) Marja Puree -sose ja tarjoa se kohmeisten vadelmien kanssa sellaisenaan tai esim. Lisää tuotteeseen hitunen tärkkelystä ja vettä, niin saat ihanan kiisselin. + = Tulipunainen marjasalaatti - helpoin jälkkäriresepti Suunnista kauppasi pakasteosastolle ja etsi hyllystä tuotteet: Marja Puree! -mansikkasose 200g ja Puutarhavadelma 200g. Seos sopii mainiosti myös kakun täytteeksi ja puurojen, murojen tai lettujen kera... Suomalaisissa marjoissa on taikaa! Lisää marjareseptejä www.pakkasmarja.fi omapiha 81. vaahdotetun kerman ja jäätelön kera. Sulata kotona (esim
Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Oma Piha -lehti Asiakaspalvelu Vanha Talvitie 10 C 00580 HELSINKI ISSN 1459-9783 4. Sähköinen lehti osoitteessa www.omapiha.info joka päivä 24 tuntia. Postinumero _____________ Postitoimipaikka ____________________________ Puhelinnumero ______________________________________________________ OP 6/07 Copyright Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Oma Piha -lehden lupaa on kielletty. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä ja julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Jos olet jo tilaaja, merkitse asiakasnumerosi osoitelipusta tähän__________________ Tilaan Oma Piha -lehden kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen hintaan 29,70 / vuosikerta (6 numeroa eteenpäin) Tilaan Oma Piha -lehden kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen ja saan 6 kpl loistokurjenpolven juurakoita lahjana (toimitetaan toukokuussa) postimaksun (4,90 ) hinnalla yhteensä hintaan 34,60 Tilaan Oma Piha -lehden vuosikerran määräaikaisena (6 numeroa eteenpäin) hintaan 34,70 Tilaan Oma Piha -lehden lahjaksi määräaikaisena (6 numeroa eteenpäin) hintaan 34,70 kestotilauksena seuraavasta numerosta alkaen hintaan 29,70 / vuosikerta (6 numeroa eteenpäin) Lahjatilauksen maksajan nimi _____________________________________ Lähiosoite ______________________________________________________ Postinumero _____________ Postitoimipaikka _______________________ Puhelinnumero _________________________________________________ Tilaan PIHAKALENTERIN 2008/2009 hintaan 19,90 (+ postitusmaksu 3,10 ) Kun tilaat ennen 31.12.2007 saat kalenterin ilman postituskuluja Lopetan Oma Piha -lehden tilauksen maksamani tilausjakson päätyttyä Osoitetietoni ovat muuttuneet, uusi osoite alla Tilaajan nimi Lähiosoite ________________________________________________________ __________________________________________________________ Tilausjakso sisältää 6 painettua lehteä täynnä tuoretta lukemista sekä rajoittamattoman käyttöoikeuden Internet-palveluun osoitteessa www.omapiha.info Toimitus Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki toimitus@omapiha.info Päätoimittaja Jouko Tikkanen jouko.tikkanen@omapiha.info Toimituspäällikkö Rea Peltola rea.peltola@omapiha.info Toimittaja Saila Routio saila.routio@omapiha.info Valokuvaaja Vesa Koivu vesa.koivu@omapiha.info Avustavat toimittajat Säde Aarlahti, Monica Äijälä Graafinen suunnittelu Taija-Tuulia Tammelin Kustantaja Puistomedia Oy - Suomen Omapiha Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki Mediatiedot www.omapiha.info Ilmoitusmateriaali aineisto@omapiha.info Painopaikka Printall AS Ilmestyminen Painettu lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa: tammikuussa, maaliskuussa, toukokuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. TILAA OMA PIHA! Kestona vain 29,70 /vsk ISTUTA NIMIKKOPUU! 4/2007 6,90 www.omapiha.info Tilaamalla Oma Piha -lehden saat kuusi asiantuntevaa lehteä vuodessa täynnä vinkkejä ja ideoita. OPiha200704_kansi.indd 1 tarhassa PIONI- Rean ja Vesan Tilaukset ja asiakaspalvelu: RUUSUJA Paikan henki ohjaa SUUNNITTELUA vinkit mataliksi pihoilla ja parvekkeilla Postitse Oma Piha, Vanha Talvitie 10 C, 00580 Helsinki Sähköpostilla asiakaspalvelu@omapiha.info Puhelimitse (Arkisin klo 9-15): 09-239 6168 tai 040 846 8224 Internetistä www.omapiha.info Kestotilaus Vuositilaus Irtonumero 29,70 34,70 6,90 Lehtipisteistä Aarno Kasvin PENSASAIDOIKSI Turkulainen REHEVÄ pikkupiha Rivitalopiha KAUNISTUU Järnefeltien SUVIRANTA KUKOISTAA yhä 6.6.2007 13:32:39 PALVELUKORTTI 2007 Tällä kortilla voit hoitaa tilauksesi ja osoitteenmuutoksesi. vsk Postimerkki. Lehti vastaa ainoastaan tilaamastaan aineistosta. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta
Oma Piha 1/2008 ilmestyy 4.1. Seuraavassa numerossa mm. Esittelyssä Paras piha 2007 -kilpailun voittaja! Suunnittelun salat: Näin luet pihan karttaa + Pikkulintuja pihalla + Puno pajusta puutarhaan VK Ongelmana peurat? Kestävä kivimuuri ilman laastia SR SR Yrttejä ja kotieläimiä Häntälässä SR