Kesä-heinäkuun vaihteessa järjestettävässä Päijännesoudussa soudetaan kirkkoveneellä neljässä päivässä Päijänteen halki Jyväskylästä Lahteen. SULJETTU AVOINNA KESÄ HEINÄKUUSSA ma pe klo 9 -17 la klo 9 -14 su 11-17 T UORE T ORI VESIJAKO Perjantaina 17.6. Ahola, p. Matkaa Laivarannasta Kelossille kertyy 12 kilometriä ja Kelossilta Kuhmoisiin 19. Tänä vuonna pitäjäsoudun järjestivät Padasjokiseura ja Kuhmoisten Kotiseutuyhdistys, joka omistaa kirkkoveneen ja vuokraa sitä halukkaille. Tänä vuonna soudettiin Padasjoen Laivarannasta Kellosalmen Kelossin rannan kautta Kuhmoisiin, mutta joskus on soudettu myös päinvastaiseen suuntaan. Kirkkoveneen peräsimessä kipparoi padasjokelainen Reijo Tuominen. Ukrainalaista ruokaa 16.7. 050 336 5163 AVOINNA HEINÄKUUSSA ma-pe klo 9-17 la klo 9-14 su klo 11-17 TuoreTorin kuppikakku viikonloppu pe-su ma-la klo 9–17 su klo 11–17 Saatavilla 5 kg mansikkalaatikoita! P. Sen lisäksi Mertsalmi on soutanut kirkkoveneellä Suomenlahdellakin. Ennen pitäjäsoudulle lähtöä halukkailla oli mahdollisuus kokeilla kirkkovenesoutamista Laivarannassa. 050 336 5163 Juhannusaattona 24.6. Padasjoelta olivat kirkkovenettä soutamassa edellämainittujen lisäksi Jussi Salonen, Elina Syrjänen ja Juha Pelli sekä Kuhmoisista Heikki Nuuttila, Pauli Lahti, Veikko Rantala, Päivi Sorri, Kimmo Malin, Tuija Virtanen, Helena Virtanen, Veikko Mattila, Simo Lievejärvi ja MarjaLiisa Inkinen. klo 15-21 AVOINNA JUHANNUKSENA: P. Ahola, Vesijako puh. kmarketsuomi RUOKAPATA Kauppatie 1, Padasjoki Puh. 03 551 2200 Avoinna: ma–pe 7–21, la 7–21 ja su 10–21 Palvelutiski palvelee to–la VIIKON TÄRPIT RUOKAPADASTA Tarjoukset voimassa torstaista lauantaihin ATRIA Kanan koipi 800 g (4,99/kg) grillimaustettu ATRIA Lauantaimakkara 225 g (4,44/kg) 99 RS KARINIEMEN Kananpojan Ranch, rapeat sisäfileet 400 g (14,96/kg) ATRIA Pork’n Pepper fileepihvit 600 g (9,98/kg) POUTTU Marinoitu porsaan ulkofileepihvi 1 kg Miniluumutomaatti 250 g Grillimaissipalat 400 g 1 59 PKT 6 99 KG 5 99 RS 1 00 PKT 3 99 RS 5 99 PKT HK Camping grillimakkara 400 g (4,96/kg) 1 99 PKT Padasjoen ja Kuhmoisten välisestä pitäjäsoudusta on ehtinyt tulla vain muutamassa vuodessa hauska kesäperinne. Tapahtuman tuotto menee pakolaisten hyväksi. Osa soutajista jatkoi koko matkan Padasjoel ta aina Kuhmoisiin saakka, ja vain muutama vaihtui matkan varrella. Sen jälkeen moni asia on muuttunut, mutta soutu kirkkoveneellä on aina yhtä antoisaa nimestä riippumatta. Ahola,Vesijako puh. Kellosalmelle saavuttiin ajallaan kello kaksi. Myynnissä on myös ukrainalaisten tekemiä helmikoruja. Puoli kolmelta jatkettiin, ja perille Kuhmoisiin saavuttiin viideltä iltapäivällä. Padasjoki-Kuhmoinen– pitäjäsoudun hän merkkasi kalenteriinsa jo hyvissä ajoin. Klo 10-13 välisenä aikana voi syödä ukrainalaisia perinneruokia ruokalassa ja ostaa niitä myös mukaan. 050 336 5163 Juhannusaattona 24.6. Makupaloja ukrainalaisherkuista on saatu jo perjantaisin Kesätorilla, jossa pakolaisilla on oma kojunsa. Soutu liittyi osaltaan Päheet museot –viikon vesiteemaan. SULJETTU AVOINNA KESÄ HEINÄKUUSSA ma pe klo 9 -17 la klo 9 -14 su 11-17 T UORE T ORI VESIJAKO TUORETORI AVATAAN Perjantaina 17.6. www.vesijaontuoretori. 050 336 5163 pasi.ahola@pp3.inet. Maksutapana vain käteinen, sisäänpääsy tervey s aseman takaa. Soutusää oli mitä mainioin, sillä Päijänne oli lähes tyyni. klo 9-13 Juhannuspäivänä 25.6. 040 654 9949 www.rautanetpadasjoki.fi MA–PE 7–17 LA 9–14 N:o 28 Torstaina 14.7.2022 Padasjoen sitoutumaton paikallislehti 73. 050 336 5163 pasi.ahola@pp3.inet.fi www.vesijaontuoretori.fi Vesijaonraitti 303,17630 Vesijako Ollaanko Facebook-kavereita. Lämmintä siinä oli, mutta me pidettiin lyhyitä juomataukoja 30 minuutin välein, sanoi Leena Mertsalmi, joka yhdessä Johanna Mertsalmen kanssa souti ensimmäistä airoparia, tahtiairoja. Mieluusti omiin astioihin. SÄHKÖTIE 2, 17500 PADASJOKI, P. JUHANNUKSENA: Juhannusaattona klo 9-13 Juhannuspäivänä suljettu LÄMMINTÄ SAVULOHTA/ MUIKKUA MYYNNISSÄ suoraan savupöntöstä juhannusaattona P. Kirkkovenesoutu tyynessä säässä Borsch-keittoa, perunanyyttejä ynnä muita perinneruokia on tarjolla lauantaina ukrainalaisten itsensä valmistamina terveysaseman ruokalassa. Sinä vuonna tapahtuman nimi oli Kappelisoutu, koska Padasjoen ja Kuhmoisten seurakunnat olivat juuri liittyneet Hollolan seurakuntaan Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakuntana. – Matka meni loistavasti. Padasjoella on viimeisimmän tiedon mukaan 74 ukrainalaista. Leena Mertsalmi on kokenut kirkkovenesoutaja, joka on ollut mukana Päijännesoudussa jo 11 vuotena. – Tämä on todella kiva päiväretki, sanoo puolestaan Virmailan vapaaajanasukas Nina Mertsalmi, kokenut kirkkovenesoutaja hänkin: myös hänellä on takanaan kymmenen Päijännesoutua. Ahola, Vesijako p. Ensimmäisen kerran pitäjien välillä soudettiin kesällä 2017. Ahola,Vesijako puh. vuosikerta Irtonumero 2 €€ T UORE T ORI VESIJAKO P. terveysasemalla Jussi Salonen on ollut mukana ennenkin, Juha Pelli oli ensikertalainen.. klo 9-13 Juhannuspäivänä 25.6. klo 15-21 AVOINNA JUHANNUKSENA: P
040 590 4365 /Heljä Peräkonttikirppis ja myyjäiset la 16.7. klo 10.00 Rukousaamu Tervetuloa! Bikepacking tutuksi -luento kirjastolla to 14.7. Bussiretki Mikkeliin toteutuu 30.9.–1.10. Tied. Jopa ulkomaalaiset vieraat olivat innoissaan tapahtumasta. tiistaisin ilmoitukset@padasjoensanomat.fi Kyläkirkko Kokkopirtillä su 24.7. Omatoimi rastit ti–su, kartta: www.paijatrasti.net. Lasten mato-onkikisa klo 11–12. kirjastossa. klo 10 Pappilanmäen kentällä. Hollolan seurakunnalla oli aiemmin siellä alakouluikäisten leiri ja myös jumalanpalvelus on pidetty Särsjärven rannalla. tilan sonniburgereita. klo 14 Tervetuloa! Kuhmoisten Padasjoen kappeliseurakunta HELLUNTAISEURAKUNTA Ma 18.7. Kaikille avoin esitelmätilaisuus pidetään perjantaina 5.8. Kasiniemessä Bändi-ilta Wirmailan Uutiset ilmestynyt Arwidsson -luento Konfirmaatio kirkossa 9.7. päivänä kylätalo Kokkopirtillä toivotun uusinnan muutaman vuoden takaisesta Bändi-illasta. klo 18.00 Sanan ja rukouksen ilta, Immo ja Anita Kumpulainen To 21.7. Padasjokelaisille tuttu Leo Suomaa on kirjoittanut Vakkerin torpasta ja Pekka Pastila MTK Padasjoen 100-vuotishistoriikista. Lähdöt klo 17–18, radat 2–3 ja 4–5 km. aika 18–19.30) M a t o o n gintakilpailut kylänrannassa pe 22.7. Mauri Pilt 040 7789719. Makasiinimuseo ja kahvila auki sunnuntaisin klo 12–15. Joka päivä oli saunomista ja uintia ohjelmassa. Toiminnallinen lihaskuntotreeni Kullasvuoren koulun liikunta-alueella torstaisin klo 18–19. Viimeksi bändi-illassa burge rien myynti ylitti odotukset ja se oli jopa parempi kuin samaan aikaan Lahden torilla. Näytte ly A.Th.Böökin valokuvista avoinna kirjastossa 31.8. Kesäkauden päättää 27.8. Linjaauto lähtee Kasiniemestä klo 11.25, Padasjoki 12.15, Heinola 13.15 Iltarastit tiistaisin, 19.7. Enni Idin taiteilijakoti avoinna sunnuntaisin klo 12–15. Tarvikkeita piti lähteä kesken kaiken hakemaan lisää Auttoisilta asti. Paikalla mm. Leiri osui tänä vuonna kesän pahimpaan hellejaksoon. Leirikirkossa päästiin istumaan uusituille penkeille. klo 18–21, Aho (ilm. 52-sivuisessa lehdessä juttua mm. A.I.Arwidsson-seura pääsee parin vuoden tauon jälkeen pitämään perinteisen luentotilaisuutensa kansallisuusaatteen merkkimiehen syntymäpäivän tietämillä. Tilalta tulee Kokkopirtin pihaan myyntikoju, mistä saa ostaa mm. Yhteinen leiri pidettiin 27.6.-3.7. padasjoentaideyhdistys. Futiskerhot tiistaisin Ahjolan nurmikentällä 7–9v. Kenttäpiispa, teologian tohtori Pekka Särkiö kertoo sotilasvalatilaisuudestaan; hän on juuri julkaissut kirjan varusmiesajoistaan. Yhtyeen jäsenet olivat tänä kesänä kieltäytyneet suurimmasta osasta keikkapyyntöjä, mutta kun kutsu Kasiniemeen tuli, niin sitä ei kuulemma missään nimessä voinut jättää välistä. 18–18.45 Lenkkisauna keskiviikkoisin Kaunis mäki, naiset klo 17–20.30, miehet 20.30–22 RHY:n johdetut harjoitukset to 21.7. Tällekin kesälle on ehtinyt olla jo kasvisruokakurssi, polkujuoksukilpailut, sprinttitriathlon, juhannusjuhlintaa ja talkoita. asti. Tälläkin kertaa esiintymässä on bilebändi The Classified Band Kuopiosta. Ohjatut iltamelonnat keskiviikkoisin klo 18 Mainiemen melontakeskukselta Rumpinkujalta. klo 14.00 Hartaushetki ja ruokakassien jako padasjokelaisille Ti 19.7. Säävaraus. Kasiniemen kyläyhdistys on aina ollut harvinaisen vireä, mutta erityisesti viime vuosina se on kehittänyt toimintaansa. Tiedot viim. Arpajaiset, puffetti. Pekka Visurin Mannerheim-aiheinen luento ja Padasjoen kesäasukas, VTM Reima T.A. Tällä kertaa juhlapaikkana on Jämsän seurakuntakeskus. sa. kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahden laatimasta 1000–sivuisesta Luopioisten historiasta, metsäsuomalaisten kohtalosta, DNA-testauksesta ja 1500–luvun sukunimistä. Leiriläiset oleskelivatkin paljon sisätiloissa, leirikeskuksen ainoan ilmalämpöpumpun lähistöllä ruokalassa. – Kasiniemen kyläyhdistys ylläpitää myös omia facebook-sivuja, joten niistä kannattaa käydä tykkäämässä, jos haluaa ajankohtaista infoa ja kuvia kylän tapahtumista. klo 17. Puistotreffit Liikennepuistossa maanantaisin klo 9.30–11.30 Olkkari, Keskustie 21, tiistaisin klo 11–14 EL-LIITTO Teatteriretki Heinolaan ti 19.7. Bändi on perustettu alun perin Kuopion klassillisessa lukiossa, josta bändin nimikin juontaa juurensa. Kasiniemessä ei ole perinteisiä tansseja järjestetty enää moneen vuoteen, joten toivetta tämäntyyppisille tapahtumille on ollut. Kasiniemen kyläyhdistys järjestää elokuun 6. Päivä alkaa messulla Jämsän kirkossa, Särkiö saarnaa, juhlapuheen pitää kotiseutuneuvos Hannu Ahlstedt. Galleria Pi kant ti 2.–29.7. 2 n:o 28 Torstaina 14.7.2022 SEURAT esikoislesta diolaisten rukoushuoneella su 17.7. Kasiniemen Bändi-illan alkuun on sovittu myös yksi setti perinteisempää tanssimusiikkia paritanssien ystäville. Särsjärvellä on paljon varauksia kesäaikaan. perinteinen kylätori ja onkikilpailu. Ilm. Parasta vuoden 2019 bändi-illassa oli palautteen mukaan kuitenkin se, että paikalle kokoontui myös paljon vanhoja kasiniemeläisiä ja mökkiläisiä. kerta Kokkopirtin lauteilla, aiemmin he olleet siellä myös muutamien häiden merkeissä. Auttoinen. klo 10–13 Koivujalosteen pihassa. Palsan myllymuseo Marketta Mäntysen kuvataidenäyttely avoinna 17.7. Tuoretori, kalamyyjä, paikallisia käsityöja leivonnaismyyjiä ja Bertta-burgeriauto. Nimestään huolimatta se esittää pääasiassa tuttuja popja rock-kappaleita, ja taipuu se jopa Rammsteiniinkin. Ilmaiset myyntipaikat. Ohjelmassa on prof. – Ihmiset tapasivat vanhoja tuttujaan ja viettivät iltaa rennoissa tunnelmisWirmailan rusthollin sukuyhdistyksen lehti on jälleen painettu Padas joen Kirjapainossa. blog-spot.com Perhosretki la 16.7. – Illan aikana ei tarvitse olla myöskään kuivin suin tai tyhjin vatsoin, sillä Keinuhongan tila on jälleen kerran suostunut yhteistyöhön illan järjestämisessä. Lentopallon kesäturnaus la 16.7. Seuraava tapahtuma on 23.7. Sukujuhla järjestetään perinteiseen tapaan elokuun ensimmäisenä sunnuntaina 7.8. helsinkiläinen Thomas Wik ström, Mona Lisa Goes Padasjoki: klassista ja modernia –taidenäyttely. Tuula Rauhalan ikoneita. asti. Luoto kertoo Marskin muistelmien syntyvaiheista. klo 10 uimahallilta Saksalan kujille Topi Heikkisen johdolla. klo 10-14 Maatalolla. Bändille tämä on jo 5. Särsjärven leirikeskuksessa. Arrakosken Kyläkirppis lauantaisin klo 10–14 Raittiusseurantalolla. S EURAPALST A Kellosalmi Seitniemi Virmaila www.maakeski.fi O NNITTELU T I l o i s e t o n n i t t e l u t 13.7.2022 2 vuotta täyttäneelle rakkaalle Matias-pojalle! Toivottaa äiti, isä ja pikkuveli Niilo Rippikoululaiset konfirmoitiin viikonloppuna; Padasjoen 21 riparilaista lauantaina ja Kuhmoisten 8 sunnuntaina, kummatkin kotikirkoissaan. Sepänmäen museo ja näyttely auki heinäkuussa su klo 11–14. Kasiniemen urheilukentällä järjestettävät Venetsialaiset ilotulituksineen. klo 17 alkaen. klo 10.. Lisätiedot: padasjoenlatu.org/maastopyoraily. – Yksi asia on kuitenkin varma, tämä bändi ottaa yleisönsä! Välillä bändi soittaa ja laulaa yleisön keskellä ja välillä yleisö pistetään leikkimielisesti kisailemaan tanssibattlessa, vihjaistaan Kasiniemestä. Bändi-illan lipunmyynti alkaa klo 18.30. Yhdistys järjestää pitkästä aikaa myös syysretken. Avoinna ti–pe 10–15.30, la 10–14 www. klo 18–20 (ilm. klo 17–17.45 ja 10–12v. klo 17.30 alk.) Kasiniemen Toripäivä la 23.7. Maastopyörälenkki aloittelijoille to 21.7. Opastus valtatie 24:ltä
Kunnan on kyettävä luomaan Päijänteen rannasta yrityksille toimintaympäristö, jossa matkailun Päijänne potentiaali saadaan mahdollisimman helposti käyttöön ja liiketoiminta yrityksien omin ideoin alulle sekä jatkumaan, liittymään Päijänteen rannasta hyötyjien joukkoon. kylpylätontti Laivarannan pohjoispuolella; Aarni konseptin suunnittelualueena ja omistuksessa). tä otetaan laadukkaammat kuvat yksittäin valkoisel la taustalla. Museoviras ton avustuksen ehtona on esineiden sähköisen luet telon siirtäminen museo viraston uuteen kokoelma hallintajärjestelmään, josta tiedot on mahdollista siir tää koko kansan nähtäväk si Finnaan. Perälän vastuulla on pro jektissa ollut esineiden tun nistaminen ja paikallistun temus; lahjoittajista, omis tajista ja valmistajista tuli si nimittäin olla tunniste tiedot kuten syntymäaika. Omarahoitusosuus on 1000 euroa. – Kilpailutusten avulla on kuitenkin erittäin haas tavaa saada tässä markki natilanteessa hyviä mat kailualan osaajaorganisaa tioita kumppaniksi. Yritykset ja investoinnit hakeutuvat todennäköisimmin tällaisille paikoille tulevaisuudessa, kun matkailuala siirtyy koronapandemian jälkeiseen ”uuteen normaaliin”. Lisäksi on kiinteis töjä sekä yksityisessä et tä kunnan omistuksessa. Osan dokumentaatiosta, kuten kuvien käsittelyn ja esineiden kirjaamisen säh köiseen järjestelmään, Pe konen tekee etänä Turus ta käsin. Camping/Glamping-alue Glampingja camping-alueet hyödyntävät alueen tarinaa ja ympäristöä tarjoamalla lomanviettoon viihtyisän camping-alueen tai tasokasta majoitusta joko metsän siimeksessä tai rantaviivassa aivan Päijänteen päällä. Paikallista asiaa vuodesta 1950 Makasiinimuseon eli Padasjoen kotiseutumuseon kokoelmia inventoidaan ja luetteloidaan parhaillaan Museoviraston Padasjokiseuralle myöntämän 5000 euron avustuksen turvin. – Investoijien löytämi 2 2.HANKKEEN TARVE JA TAUSTAT Mihin ongelmaan, epäkohtaan tai todettuun tarpeeseen haetaan ratkaisu, uutuusarvo. Kunnan rooli kehitystyössä on vaihdellut erilaisten sopimuksien ja kilpailutusten toteuttamisesta (satamatoimija ym.) aina maan myymiseen saakka investointien toteuttajakandidaateille (esim. Kilpailutuksessa kunta kartoittaa, mitä kunnan vielä kannattaisi investoi da kohdealueella. Tarjouksia otetaan vas taan 26.8. Museoiden kokoelmis sa on useimmiten paljon enemmän esineitä kuin mitä voidaan asettaa vit riineihin yleisön nähtävil le. Tavoitetilassa kehittämiskohteet lisäävät kaikkien muidenkin nen vaatii markkinointia ja siihen pyydämme tarjoa jilta ehdotuksia toimenpi teistä. Ensimmäisiä odotetaan maaliin tuulista riippuen lauantaiillan kuluessa, viimeisiä puoleen päivään mennessä sunnuntaina. Kullasvuoren rinteen tontit ja ns. Kuntaan on oltu jo yhteydessä suoraan koskien esimerkiksi ravintolaja venepalvelujen järjestämistä. Oppaana työskentelevä Urho Mattila laati viime sunnuntaiksi esinevisan. Kesäkuun alusta läh tien Makasiinimuseolla on työskennellyt asikkala laissyntyinen, Turun ylipis tosta vastikään valmistu nut ja Turussa asuva filo sofian maisteri Oskari Pe konen. Kuvauksen lisäksi tehtäviin kuuluu esineiden kuvailu ja tietojen siirto verkkoon. Siksi työ museolla on ollut osin säästä riippuvaista. – Kahden eri kiinteis tön osalta on jo jonkin ai kaa jatkunut erityyppisiä neuvotteluja. ALUEELLINEN YMPÄRISTÖ Hotelli Spa-alue Ainutlaatuinen Aarni Nature Resort herättää kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden mielenkiintoa vahvalla tarinalla, uniikeilla palveluilla ja huomiota herättävällä arkkitehtuurilla. Kuva 1 Päijänteen ranta siis ei ole riittävän kiinteä kokonaisuus. Monivaiheinen projekti on nyt edennyt esineiden kuvaamiseen, josta suu rimman osan Pekonen pyr kii tekemään museon kuis tilla luonnonvalossa. näyttelyiden suunnittelus ta ja oppaan työstä. Museo on avoinna kesäsunnuntaisin. Jalkanen toteaa, että kunta on tehnyt periaate päätöksen rantamaan myy misestä tietyin ehdoin ja myyntivalmius on korkeal la tasolla. Tar koituksena on pitää koko elma ehyenä 1800-luvun lopun 1900-luvun alun esi neistönä. Alueelle tyypillistä on vuosikymmenien ajan kehittynyt ja kehitetty matkailu monissa erilaisissa osissa ja kokonaisuuksissa. Päijänteen ranta on erityisesti potentiaaliinsa nähden hitaasti kehittynyt osin liian hajanaisten toisiaan vain osittain tukevien irrallisten kehitysponnistelujen vuoksi. Päijänteen ranta – po tentiaalit käyttöön hank Kunnan kilpailutus Päijänteen rannan kehittämisestä on alkanut Kumppanihaku tuottanut jo tulosta keen seuraavassa vaiheessa on mahdollista kilpailuttaa suunnittelija tarkentamaan tarjoajan hankkeen myyn titasolle. Inventoinnille on tarvet ta, sillä vaikka esinelahjoi tuksista on vuosikymme nien aikana pidetty hyvin kirjaa, esineiden merkintä tavoissa on vaihtelua. Makasiinimuseon esi neinventointi tarjoaa hä nelle museotyöhön jälleen uuden kulman. Museotöistä hänellä on kokemusta run saasti ennestäänkin, mm. Kilpailutuksia kehite tään mm. Kunta on osallistunut hankkeisiin ja hakenut myös projekteihin rahoitusta. pilkkomalla pie nempiin osiin ensimmäis tä tarjouspyynnön työpa kettia, mikäli kumppa nien löytyminen ei tällä koko naisuudella onnistu. Peko nen on kuvannut esineis tä noin 90 %. Työhön on varattu 2 viik koa palkallista aikaa. Vuo sien varrella museoon on kertynyt kaikenlaista epä määräistä tavaraa, joiden käyttötarkoitusta on selvi telty ja osa poistettu. mennessä. Satama kiinnostaa yrittäjiä. Nyt myönne tyllä avustuksella esineis Kotiseutumuseo sai rahaa luettelointiin Oskari Pekonen ottaa joka esineestä 2–5 kuvaa: inventointivuorossa on tukkihaka eli keksi. Padasjoelle on tehty vuonna 2014 Padasjoen matkailun yleissuunnitelma 2015-2025, joka oli lähtölaukaus yritykselle koota erilaisia pieniä kehittämisen osia suuremmaksi kehitysprosessiksi, joka muodostaa tuen osilleen ja syntyy kestävää sekä konkreettista (liite 1). Päijänteen ranta Padasjoella on noin 2800 metrin rantaviiva alkaen Padasjoen laivarannasta ja päättyen Kiuasniemen pään tienoille. Päijänne-purjehdus 22.–24.7. – Valintaperusteena tul laan käyttämään tarjousten kokonaistaloudellisuutta. Esineet kuluvat ja hapertuvat pik kuhiljaa, mutta digitaali suus tuo saavutettavuutta. Kyseessä ei ole aivan pik ku juttu, sillä Pekosen on käytävä läpi yli 700 esinet tä, joita museoon on ke rätty eri puolilta pitäjää 1950-luvulta lähtien. Kaikis sa esineissä tulee olla luet telointinumero, joka mer kitään akryylimaalilla esi neen huomaamattomaan paikkaan. Huvila/luksushuvila-alue Aivan virkistysalueen vieressä sijaitsevat huvilat täydentävät hotellisuunnitelman majoitusmahdollisuuksia ja tarjoavat tasokasta asumista sekä luontokokemuksia. Rannan ke hittäminen ainakin alku vaiheessaan näyttää ole van muuttumassa erittäin aktiiviseksi, toteaa kunnan kehittämispäällikkö Petri Jalkanen. Padasjoen kunta on käynnistänyt Päijänteen rannan kehittämisen ELYkeskuksen kehittä mishankkeen avulla. Makasiinimuseossa esi neitä on todella paljon, eikä niille ole erillistä varastoa. Yritysverkostojen luomiseksi hanke järjestää yritystilaisuuksia. Ny kyisen esineluettelon avul la hän etsii esineet, valoku vaa ne ja kirjaa tiedot jär jestelmään. Päijänteen rantaviivaa on noin 2800 metriä Lai varannasta Kiuasniemen päähän. – Esineiden kautta avau tuu paljon historiaa, ja voi olla, että ihmiset tulevat museolle katsomaan sitä kin, mitä heidän oma su kunsa on aikanaan mu seoon lahjoittanut. Perusteissa otetaan huo mioon monipuolinen osaa minen, työohjelma ja saa dut toimeksiannot viimei seltä 5 vuodelta. Tämän hankkeen tehtävä on tehdä Päijänteen rannasta kokonaisuus, joka on helposti ymmärrettävä ja näkyvä käsite alueelle panostamista ja sijoittumista ajatteleville toimijoille matkailualalla. Lähtö ja maali nyt ensi kertaa molemmat Padasjoen satamassa. Alue on potenti aaliinsa nähden kehitty nyt hitaasti. Taustan tälle projektille muodostaa Päijänteen matkailupotentiaalin keskiö, Päijänteen ranta (Kuva 1). Erityis tä painoarvoa on tarjoajilla, joilla on yhteyksiä tai ver kostoja sijoitusrahoituk sen toimijoihin Suomessa ja kansainvälisesti. LaivarannanMainiemen alueella on 2 satamaa: yk sityinen New Port ja kun nan vuokraama satama alue. 49. Virkistysalue Geopark-tasoinen alue tarjoaa luontoympäristön voimaannuttavaa ja virkistävää vaikutusta, mutta myös tarinallista syvyyttä ikiaikaisen ihmisen toiminnasta alueella.. Inventointityö on tarkoi tus saattaa loppuun 2 kuu kaudessa, ja jäljellä on vie lä parisen viikkoa. Yh den kunnan omistaman rakennuksen kiinnostus on edennyt jo tarjouksek si asti. Rakennettu Mainiemen alue on oma kehittämisen kohde sahaja varastorakennuksineen. – On hyvä, että tällä ta voin saadaan säilytettyä kulttuuriperintöä. Hankkeen osatavoit teena on tuottaa yleissuun nitelma kohdealueelle ja markkinointisuunnitelma investoijien löytämiseksi. Pekosen pääaine yliopis tossa oli kansatiede, min kä lisäksi hän on opiskellut museologiaa. Yli 700 esinettä Kunnan myöntämällä avustuksella on Minna Pe rälä jo viime vuonna luet teloinut esineet excelliin ja ottanut esineistä kuvat näyttelyssä. Lauantaina 5 eri lähtöä klo 10–12. Tule va näyttää, miten me tässä onnistumme tällä kierrok sella. Palkintojenjako järjestetään su klo 16
Seuralaiset pääsevät myös osallistumaan purjehduskilpailuihin. Istumme Jonegassa, veneessä, jolla on purjehdittu Atlantin yli kaksi kertaa. Suomessa 15 vuoden ikäraja riittää veneellä ajamiseen. 40-vuotisjuhlaansa viettävän Tehin Pursiseuran kotisatama ja keskeinen toimipaikka sijaitsee Sysmässä, mutta seura toimii myös Päijänteen keskiosien Padasjoen, Kuhmoisten, Luhangan ja Sysmän veneilijöiden yhdyssiteenä, edunvalvojana ja kouluttajana. Seura tarjoaa verkoston, josta saa pyyteetöntä apua. Kommodori Mikko Saunamäki (vasemmalla) sekä Tuija Kala-Hartman ja Hannu Hartman viihtyvät Päijänteen vesillä. Vastuullisuus ympäristöasioista ja venelyturvallisuus on valtaosalle veneilijöistä tärkeä osa harrastusta. Laajassa jäsenkunnassa on monen alan ammattilaisia, joten apua löytyy vielä monipuolisesti. TePS:n tukikohta Taruniemi Sysmässä. Sanonta “merenkulku on välttämätöntä, eläminen ei ole” tarkoitti, että tärkeät tehtävät on hoidettava vaarankin uhatessa. Päijänteen pursiseuroilla on kullakin oma tukikohtansa, joissa pursiseurojen jäsenet voivat vierailla pientä maksua vastaan. heinäkuuta sekä Lahden Purjehdusseuran ja Jyväskylän Veneseuran järjestämä PäiJuhliva Tehin Pursiseura on myös padasjokelaisten jännepurjehdus seuraavana viikonloppuna. Kurssin käyminen helpottaa purjehdusharrastuksen aloittamista. Ja mikä parasta, pursiseurassa kaikki ovat tasa-arvoisia. Yhteisöllisyys on parasta Sekä Saunamäki että Hartmanit korostavat pursiseuran yhteisöllisyyden merkitystä. Siihen Mikko Saunamäki aikoo osallistua perheensä kanssa. Sissillä Hartmanit purjehtivat asiakkaiden kanssa seitsemän kertaa Atlantin yli ja kerran, 2018–2020, maapallon ympäri. Padasjoen Satamaa hän ehti pyörittää 1995–2000, minkä lisäksi hän toimi toistakymmentä vuotta purjehduskouluttajana Helsingissä. Mitään kirjaa pitopaikoista ei kuitenkaan pidetä. Seuraavana vuonna siihen liittyi myös Kuhmoisten Pursiseura. – Päijänne on niin hieno, upea ja puhdas järvi, varsinkin Etelä-Päijänne. Yhtenä syynä veneilyn kasvavaan suosioon lienee ollut korona. Se käy ilmi, kun viettää hetken tepsiläisten, eli Tehin Pursiseuran kommodorin pursiseuran puheenjohtajan Mikko Saunamäen, sekä jäsenten Hannu Hartmanin ja hänen puolisonsa Tuija Kala-Hartmanin kanssa. Hannu Hartman aloitti veneilyn Päijänteellä 1977. – Vesijetit ovat laji, joka ehkä vielä hakee periaatteita ja toisten huomioonottamista, Saunamäki pohtii. Jäseneksi päästäkseen ei tarvita suhteita eikä suosittelijoita. Vesillä ei ole etuajo-oikeuksia vaan väistämissääntöjä, ja jokaisen kipparin tärkein tehtävä on välttää yhteentörmäykset. Pienikin aallokko voi olla silloin vaaratekijä, Hartman muistuttaa. Moottoriveneilijästä purjehtijaksi hän siirtyi 1996. Hartmanit haluavat myös auttaa toisia purjehtijoita. Siksi veneiden katsastus on olennainen osa seurojen toimintaa, eikä tukikohtiin pääse katsastamattomalla veneellä. Sissi katsastettiin maailmanlaajuiseen Charter-liikenteeseen. – Suomi on vielä vapaa siinä, ettei ole veneilyajokorttia, joka on yleinen monessa muussa paikassa, Hartman sanoo. Vesillä ei ole merkitystä, kuka kukin on tai mitä tyyppiä vene on. Jos tarkkoja ollaan, pursiseuran juuret ovat Sysmän ohella hiukan Padasjoellakin. Niin Padasjoen Pursiseura sulautui TePS:iin 1985. Merille hän lähti ensimmäisen kerran 1989. Jollain kalastus on se juttu, toisille kilpapurjehdus, joillekin isot vedet, jotkut retkeilevät, jotkut kruisailevat ja jotkut haluavat ajaa kovaa, Saunamäki kuvailee. Nykyään Tepsissä on yli 230 jäsentä, ja määrä osoittaa nousua. – Todettiin kuitenkin jo aivan alkuvaiheessa, että koska tekijöitä ei tungeksi oven takana, on parempi yhdistää voimat, Hartman kertoo. – Ennen kaikkea aloittelevalla veneilijällä on paikka, josta kysyä neuvoa, Saunamäki sanoo. Nyt pariskunta on palannut Päijänteelle, jossa he purjehtivat Jonegalla. Onneksi nykyisissä pursiseuroissa on leppoisampaa. Hannu Hartman oli aikanaan perustamassa Padasjoelle pursiseuraa, joka jo varhaisessa vaiheessa päätettiin yhdistää Tehin Pursiseuraan.. Silti hinku lähteä valtamerille on poissa, sillä ne kaikki on jo purjehdittu. Purjehtiminen ei silti edelleenkään liene heikkohermoisen hommaa, etenkin jos mielii valtamerille, jotka ovat vuosien kuluessa tulleet tutuiksi Hartmaneille. TePS:in porukkaan pääsee helposti, ja sen jäseneksi voi hakea, vaikkei olisi vielä venettäkään. Padasjoen satama on myös turvallinen ja vailla karikkoja, koska alla on 60 metriä vettä. Myös venekoko on kasvanut. Talveksi heidän on joka tapauksessa vietävä veneet Sysmään, koska Padasjoella ei ole talvitelakkaa. Saunamäki otaksuu, että moni muukin Tehin Pursiseuran jäsenistä pitää venettään Padasjoen satamassa. – Tehin Pursiseurassa on porukkaa hyvin laajalta alueelta pitkin Etelä-Suomea, Saunamäki sanoo. Ainoa huono puoli on purjehduskauden lyhyys. Ihmiset ovat alkaneet nähdä Suomen luonnossa liikkumisen hyvät puolet. Seuran veneistä 40 prosenttia on purjeveneitä. – Olette nähneet kaikki maailman vedet. – Niillä ajetaan erittäin lujaa, jolloin tilanne tulee vastaan nopeasti. Saunamäki aloitti purjehdusharrastuksensa juuri kurssin kautta vuonna 2014. Ensimmäisellä käydään perusasiat läpi ja opitaan lukemaan karttaa. – Ja vesi veneen ulkopuolella on makeaa, lisää Hartman. Navigointikursseja on kolme tasoa. Tämän kesän kilpailuja ovat TePS:n järjestämät Päijätsalon purjehdus ja Päijänteen mestaruuskilpailu 16.–17. TePS:n logossa ja lipussa on Tehinsilmän loisto, joka sijaitsee Päijänteellä Tehinniemen kärjessä. Veneily Suomessa näyttää lisääntyneen, ja suosituimpiin paikkoihin ei enää tahdo mahtua ankkuroitumaan. Padasjoelta matkaan lähtiessä on kommodori Saunamäen mukaan lisäksi ainakin yksi mahtava etu: suuri selkä alkaa jo satamasta, joten purjeet voi nostaa käytännössä heti kun alus on lähtenyt laiturista. Sissin matkat tulivat tutuiksi myös Padasjoen Sanomien lukijoille. Ehkä juuri siksi kuljettajien taso ei välttämättä aina ole kummoinen. Lähellä Padasjokea on mielettömiä paikkoja: hiekkarantoja, luontoa, kallioita ja mustikkametsää, KalaHartman kuvailee. Vesijetti on matalan kynnyksen tapa päästä vesille ja nauttia järvellä olemisesta. Aina on kiva kohdata ja kaikki oppii toisiltaan, Kala-Hartman sanoo. – Monelle se voi kuitenkin olla ensimmäinen kosketus vesillä liikkumiseen. – Ei ole yhtä tapaa veneillä. 4 n:o 28 Torstaina 14.7.2022 “Navigare necesse est, vivere non est necesse” sanoi muinoin Pompeius merimiehille, jotka pelkäsivät lähteä myrskyävälle merelle kuljettamaan viljalastia Roomaan. He näyttävät silminnähden tyytyväiseltä: vihdoin on mahdollisuus osallistua täysillä pursiseuran toimintaan ja talkoisiin. Kaikki eivät välttämättä tiedä tätä, ja esimerkiksi uusi ilmiö vesijetit herättää tunteita. Miltä Päijänne tuntuu sen jälkeen, Saunamäki kysyy Hartmaneilta. – Pursiseuratouhussa on mukavaa, kun on monenlaisia veneilijöitä. Päijänteeltä valtamerille ja takaisin Ensimmäisen kerran Hartmanit ylittivät Atlantin vuonna 2005, minkä jälkeen he ostivat yhtiökumppaniensa kanssa Sissi-nimisen purjeveneen. Padasjoen satama on turvallinen Sekä Saunamäellä että Hartmaneilla on venepaikka Padasjoella: Saunamäellä Mainiemellä ja Hartmaneilla Laivarannassa. Saunamäki ei ole vielä purjehtinut Atlantilla, mutta kertoo unelmoivansa sen ylityksestä. Hannu Hartman oli perustamassa Padasjoen Pursiseuraa 1980-luvun alussa. Hän itse asuu Hämeenlinnassa. Etenkin ratakilpailuissa purjehtijan taidot tulevat parhaiten esiin
Taustalla oma kokemus luomukommuunista Lundahl muistuttaa, että ekokyläajatus ei ole uusi. Ravinteet kiertäisivät tilan sisällä ja tilan ekosysteemiin kuuluisivat myös luonnonvaraiset eläimet. Tavoitteena oli energiaa säästävä asuminen, joka tavanomaista paremmin olisi ottanut huomioon ympäristönsuojelun. Sitra taas on kehittänyt Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmän lisäämään ihmisten kykyä toimia toivotun tulevaisuuden toteutumiseksi. Tulevat asukkaat olivat mukana suunnittelussa. Joanna Lundahl (vasemmalla) keskusteli 30 vuoden takaisesta Kestävän kehityksen hankkeesta Seija Karevaaran (keskellä) ja Annikki Partin (oikealla) kanssa. Älykkäisiin kyliin panostetaan EU:ssa tällä hetkellä laajasti. Lokakuussa projekti järjestää verkossa Tulevaisuuden kylä -illan. Kestävän kehityksen hankkeen aikana laadittiin ohjenuoraksi kunnallinen peruskirja, Padasjoen luonnonlaki, joka ohjasi kunnan ja kuntalaisten toimintaa. Padasjoki oli mukana Lahden Asuntomessuilla tunnuksella Kestävä elämäntapa. Uusiutuvat energialähteet, energian säästäminen, jätteen kierrätys ja kompostointi, rakennusmateriaalien terveellisyys ja ympäristöystävällisyys olivat hankkeen avainajatuksia vuonna 1992. Lundahl aikoo jatkaa ekokyläidean selvittämistä. Luottamushenkilöt lähtivät hankkeen alkaessa hyvin mukaan, kun Teuvo Komulainen sai heidät innostumaan. Ruokaa saatiin pellolta pöytään niin itselle kuin asiakkaillekin. – Ekokylä ratkaisisi myös kunnan vanhusten asumisongelman. Ekokylä on useimmiten pientaloista muodostuva kylämäinen asuntoryhmä, jossa asumiseen liittyy ekologisten tavoitteiden lisäksi sosiaalisia ja kulttuurisia tavoitteita. Maatilan ja siihen kuuluvan metsän antia hyödynnettiin monipuolisesti. – Tulevaisuuden maatila olisi oma ekosysteeminsä, missä on jopa satoja lajikkeita. Hän itsekin oli lähdössä mukaan, ja haaveili asuvansa ekokylässä jonain päivänä. Onneksi teknologia on tässä välissä vienyt yleistä ympäristönsuojelua pitkin harppauksin eteenpäin. Padasjoen 30 vuoden takainen hankesuunnitelma sisältää jo sellaisenaan keskeiset kestävän kehityksen ajatukset. Kestävän kehityksen kylä on yhä ajankohtainen jo ilmastonmuutoksenkin vuoksi. Tällaisen maatilan rakentaminen voi kestää jopa kymmenen vuotta, mutta lopulta se hoitaa lähes itse itseään ja tarjoaa kuitenkin riittävän sadon toimeentuloa ajatellen, Lundahl kertoo. Yksi perheistä halusi rakentaa talonsa savesta ja oljesta, Tukia muistelee. Kestävän kehityksen periaatteita toteuttavalle kylälle tarkoitettu tontti sijaitsi metsäisellä alueella lähellä kirkonkylää Niemistöntien ja Pursutien välisellä alueella. Samalla luotaisiin uusia sotetyöpaikkoja. Myös Kestävän Kehityksen hankkeessa näkyy Komulaisen kädenjälki. Siksi osa hankkeen teksteistä voi kuulostaa aavistuksen vanhahtavilta, ovathan eräät suunnitelmat kuten kompostointi ja jätteiden lajittelu monissa kiinteistöissä olleet jo nyt arkipäivää. Nykyään ne ovat yhä tärkeämpiä. Kestävä kehitys otti takapakkia. Lundahl näkee Padasjoen mahdollisen ekokylän ideassa monta hyvää puolta, mutta kuten aina, rahoitus on haaste. Yksi tavoitteista oli energiaa säästävä, ympäristönsuojelun huomioon ottava asuminen. Padasjoen kunta oli mukana maanomistajana ja hankkeen vetäjänä. Hankkeen periaatteet käyvät yhteen hänen omien ajatustensa kanssa. Maatilan lampaat antoivat villaa perinnekäsitöihin ja kursseille, joissa opittiin villan matka lampaasta tuotteeksi. Siellä pyrittiin noudattamaan uudistavaa ja permakulttuuriviljelyä. Luonnonlain tarkoituksena oli toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita kaikessa kunnan toiminnassa. Edesmenneen Teuvo Komulaisen kunnanjohtaja-aikaa muistellaan yhä myönteisen kehityksen kautena Padasjoella. “Teollisuus, kauppa, maaja metsätalous sekä muu elinkeinotoiminta huolehtikoot siitä, että luonto ja muu ympäristö säilyvät mahdollisimman puhtaina ja vahingoittumattomina.” “Metsissä, vesillä ja muualla luonnossa liikuttaessa ei saa aiheuttaa luonnolle haittaa tai häiriötä.” Lakiteksti säilöttiin myös lasitettuun plakaattiin, joka lienee viimeksi nähty Kuntalan käyttämättömän toimistohuoneen seinällä kuriositeettina, katseilta piilossa. Kestävä kehitys ei ollut vain ympäristöllinen, vaan myös taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen asia. – Useampana viikonloppuna Padasjoen valtuustosalissa kokoontui perheitä, joilla oli suunnitelmissa muuttaa tulevaan ekokylään. Mitä tapahtui. Myös Kestävän Kehityksen kylän suunnitelmat olivat 1990-luvun alussa rakentamista vaille valmiita. Padasjoen kunnan tehtävänä oli olla projektin primus motor, ei varsinainen rakennuttaja tai rahoittaja. Onneksi projektista jäi perinnöksi kaksi asiaa: hankkeen vanavedessä perustettu tavaranvaihtotori, myöhemmältä nimeltään kierrätyskeskus, sekä 1993 avattu Päijänteen kansallispuisto. Kestävä kehitys nostettiin 30 vuotta sitten jopa kunnan sloganiksi: Padasjoki – Kestävän Kehityksen kunta. Sitten tilanne muuttui: kolmevuotinen projekti kuopattiin. Kunnanvaltuusto hyväksyi luonnonlain juhlakokouksessaan 13. Jos kunta olisi tässä mukana, niin silloin idea voisi toimia, hän arvelee. Seuraava askel on joka tapauksessa kuntalaisaloite, jonka hän aikoo asiassa tehdä. Uutta rakennuskantaa hän ei kuitenkaan välttämättä näe oleellisena. Päijät-Häme on Pohjois-Savon ohella hankkeen pilottialue. Kunnan kestävän kehityksen hanke oli aikaansa edellä Padasjoen luonnonlaki unohtui tyhjän huoneen seinälle jekti, joka rohkaisee ennakkoluulottomaan tulevaisuusajatteluun ja kylän visioiden löytämiseen. Suunnittelussa pyrittiin luonnonmukaisuuteen myös materiaalivalinnoissa. Rakentamisen oli tarkoitus alkaa keväällä 1993. Mielessä Lundahlilla ovat erityisesti vanhukset. – Esimerkiksi entinen Onnenmyyrä voisi olla sopiva paikka ekokylätyyppiseen asumiseen, hän sanoo. Hän muistelee, että hanke oli lähellä toteutumista. Padasjoes ta ei tullut kestävän kehityksen mallikuntaa. Kyseessä oli merkittävä periaatteellinen kannanotto kestävien arvojen puolesta. Hanketta tuki ympäristöministeriö ja mukana oli useita ulkopuolisia rahoittajia, Tukia kertoo. syyskuuta. Uudessa valtuustossa kestävän kehityksen hanke kuopattiin, eikä siitä sen koommin ole puhuttu. Lakitekstin kirjoitti jo edesmennyt Martti Markkula. Hankkeen tarkoituksena on muuttaa Suomen rakentamista ekologisemmaksi ja houkutella asukkaita harvaan asuttuun kuntaan. ”Tule asumaan Padasjoelle – Kestävän Kehityksen Kylään” Näin lukee hankkeen mainosesitteessä. Lundahl on ollut pyörittämässä Osuuskunta Metsän sylin hyvinvointipalveluja tarjoavaa ekokommuuni-luomumaatilaa. Niitä perustettiin jo parikymmentä vuotta sitten, hän toteaa. Projektisihteerinä hankkeessa toimineella padasjokelaisella Annikki Partilla on yhä tallessa hankkeen markkinointikansio. – Maailmalla ja Suomessa on ekokyliä ja -kaupunkeja. Lundahl pohti ekokyläajatusta jo ennen Padasjoelle muuttoaan. – Minusta Padasjoen Experience nothing -slogan on harhaanjohtava, koska täällä on nimenomaan luonnossa kaikkea todella paljon, toteaa Lundahl, joka myöntää muuttaneensa Padasjolle Kelventeen tähden. – Kestävän Kehityksen projekti kesti 3 vuotta vuodesta 1991 vuoteen 1993. Perusajatukseen kuuluu myös omavarainen ruoantuotanto. 60–120 neliön asuntoja olisi ollut 20–30 ja yhteisiä tiloja 100–200 neliötä. Valitettavasti Hirviniemen seuraaja ja kuntavaalit muuttivat tilanteen. Tarkoituksena oli luoda luontoa kylämäinen parinkymmenen hehtaarin suuruinen asuntoalue. Hän näkee kunnan yhtenä toimijana, jopa rahoittajana. Suomalaiesta ekoyhteisöasumisesta kertova kirja Unelmien ekokylät ilmestyi jo 2015. 5 Torstaina 14.7.2022 n:o 28 – Padasjoen 1990-luvun hankkeessa on juuri niitä asioita, joita olen itsekin miettinyt, ekokylää suunnitteleva Joanna Lundahl huudahtaa markkinointimateriaalin nähdessään. Kestävä kehitys nousi maailmalla esiin ensimmäistä kertaa YK:ssa 1987. Esimerkkimakuuhuoneessa oli vanhasta harmaasta laudasta tehtyjä huonekaluja. Pääosin talojen oli määrä olla puurakenteisia pientaloja. Projektijohtajaksi visionääri Komulainen sai kunnan silloisen ympäristönsuojelusihteerin Armi Tukian. Kuvissa alueen luonto on villi ja hivelevän kaunis. Komulaisen jäätyä eläkkeelle vuoden 1992 alussa seuraaja Helena Hirviniemi oli vielä täysillä mukana projektissa. Partilla on yhä ekokylän suunniltellulta tontilta albumillinen kuvia, jotka hän otti taskukamerallaan vuonna 1993. Myös EU:n katse on nyt suunnattu maaseudulle ja kyliin:. elokuuta 1992 ja se tuli voimaan 1. Ympäristöministeriöstä mukana oli Liisa Tarjanne ja Teknillisestä korkeakoulusta arkkitehti Aija Staffans, joka työskentelee johtavana tutkijana Aalto-yliopistossa. Lundahl mainitsee EU:n Älykkäät kylät -ohjelman, jossa hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja parantamaan maaseudun taloudellista, sosiaalista ja ympäristön tilaa ja pienentämään hiilijalanjälkeä. Kestävän Kehityksen projektiin sisältyi useita hankkeita, joista yksi oli Kestävän kehityksen kylä. Jälkikäteen tarkasteltuna Padasjoki oli ajan hermolla. Tulevaisuuden kylät rohkaisevat visioihin Päijänne-Leaderin Päijät-Hämeen kylät -toiminnan piirissä alkoi tänä vuonna joulukuuhun 2022 kestävä Tulevaisuuden kylät ja korttelit -proAjatus ekokylästä lienee yhä ajankohtaisempi 1990-luvun alussa Padasjoella oltiin kestävän kehityksen edelläkävijöitä: tapetilla olivat kierrätys, kiertotalous ja ekologisuus. – Seuraava kunnanjohtaja ei halunnut kuulla koko hankkeesta, Tukia kertoo. Parhaillaan Mynämäen maaseudulle suunnitellaan älykylää, jossa hyödynnetään laajalti teknologiaa, erilaisia sensoreita ja aurinkoenergiaa. Kuvien väliin Partti on liittänyt Eino Leinon runoja
Samat kivet, uudet jutut, Leo Suomaa totesi aloittaessaan kiertokävelynsä Padasjoen vanhalla hautausmaalla. Kirkon alle haudattiin vuosina 1739 –1760 yli 200 vainajaa. Se kiehtoo Suomaata, ja näitä asioita hän on tutkinutkin. Hautuumaakierroksensa lähteenä Suomaa on käyttänyt muun muassa Gunnar Sarvan 80 vuoden takaisia kirjoituksia kirkkomaan muistomerkeistä. Gunnar Sarva löysi 1930-luvun selvityksessään myös 14 talonpoikaishautaa: 9 isäntää, 3 tai 4 emäntää ja vain yhden torpparin, jonka puuristi on hajonnut. Selvitysten takana piillee valtava työmäärä ja merkittävä osa padasjokelaista mikrohistoriaa. Sankarivainajia on haudattu myös Auttoisten hautausmaalle ja Padasjoen uudelle hautausmaalle. Jossain vaiheessa vauraampi väestö keksi että heidän täytyy saada hautapaikka kirkon lattian alla, Suomaa huomautti. Sankarivainajien haudat ovat selvässä järjestyksessä, ja niin talvisodan kuin jatkosodan hyökkäysja viivytysvaiheenkin taistelujen sankarivainajien haudat ovat selvinä ryhminään. Metherin suunnitelmassa Asikkalasta sekä Kuhmoisista olisi tullut Padasjoen kaupungin hampputeollisuuden sekä Lammista ja Längelmäestä Padasjoen pellavateollisuuden raaka-aineen tuottajia. Säilyneitä hautamuistomerkkejä seuraamalla ja niitä lukemalla selviää historiasta sen sijaan yhtä ja toista. Suomaa muistuttaa, että kyse oli sääty-yhteiskunnasta, jossa jokaisella pitäjäläisellä oli oma paikkansa elämässä, kirkon penkissä ja hautuumaallakin. Miksi joku lepää tässä kun osa sukua on toisella puolella hautuumaata. Luultavasti Nyystölän kirkkomäellä eli Nuijapatsaan mäellä on ollut kirkko ennen tätä, Suomaa kertoi aluksi. Suomaan selvitykset ja tarinat osoittavat, kuinka padasjokelaiset suvut kiertyvät toisiinsa. Kun vielä otetaan huomioon 1669– 1738 ja 1761–1770 haudatut vainajat, kirkon alla lepäsi ainakin kymmenkertainen määrä vainajia niihin verrattuna, joiden muistomerkki on säilynyt kirkkomaalla. Hautausmaata laajennettiin moneen kertaan, ja ainakin yksi laajennuksista tehtiin 1860-luvulla. Böök, jonka elämään ja saavutuksiin voi tutustua kirjaston näyttelyssä. Vanhalla hautausmaalla lepää Padasjoen ylhäisöä ja merkkihenkilöitä. Heidän suvuillaan oli ollut varaa ostaa hautamuistomerkki. Eevin nuorin veli Vilho Nikodemus Pastila lepää vapaussotureiden hautamuistomerkin alla. Vuonna 1796 syntynyt Mamselli Karolina Forssellin ansiosta Padasjoelle perustettiin lopulta kansakoulu pitäjänmiehien vastustuksesta huolimatta. Suomaa on käynyt läpi kirkkomaan hautamuistomerkit, ja samalla omia sukututkimuksiaan hyödyntäen laatinut oman, rikkaan selostuksen hautausmaan vainajista ja heidän sukulaissuhteistaan. Tavaksi tuli haudata vainajat kirkon läheisyyteen. Sodan vaiheet näkyvät haudoissa Myös talvisodan ja jatkosodan kulku 1939–1944 on kirjattuna vanhalle hautuumaalle. Luultavasti kiviaita on tehty tällöin. Padasjoella haaveltiin kaupungista Hautakivet kertovat myös Anders Johan Metheristä, joka vielä 1800-luvun alussa haaveili Padasjoen kaupungista. Kirkkomaalla lepää myös Böökin sukua, johon Forssellin sukukin liittyy. Thure Wilhelm Böök, kruununnimismies ja lehtori Albert Theodor Böökin isä, tunnetaan Kerpeikkarin pidättäjänä. Suuri osa niistä, joilla olisi ollut varaa kustantaa hautakivi, osti hautapaikan juuri kirkon alta. Vanhan hautuumaan kivistä löytyvät Padasjoen seurapiirit ja heidän suhteensa. Nykyiselle paikalle rakennettiin ensimmäinen kirkko ilmeisesti joskus 1400-luvun loppupuolella. Ehkä Kivi sittenkin kävi Padasjoella Alhon kartanossa, vaikka toisin sanotaan. Talontytär Eevi Pastila menehtyi 12.7.1883 hinkuyskään vain puolen vuoden ikäisenä. Kaikkea ei enää voi saada selville, mutta villejä arvauksia voi sukulaisuussuhteiden perusteella tehdä. Lapsikuolleisuus oli suuri, ja perheillä oli halu pystyttää edesmenneille lapsilleen pysyviä muistomerkkejä. Omalta paikalta ei saanut poiketa. Liikkeelle lähdettiin kirkkomaan itälaidasta myötäpäivään kiertäen. Säilyneistä muistomerkeistä kaksi oli valmistettu puusta, yksi oli kivirakennelma, 22 oli tehty kivestä ja loput raudasta. Yksi selitys voi olla rivihaudat, koska jonnekin on haudattu nekin, joiden omaisilla ei ollut varaa ostaa hautapaikkaa kirkon alta. Entä missä oli muinainen kirkkoaita. Lapsia hautausmaalla lepää runsaasti vainajien kokonaismäärään nähden. Kannattaa hämmästellä myös sitä, mitä ei näe, Suomaa muistuttaa niistä hautuumaan kulmista, joissa kiviä ei näy tai jossa ne ovat harvassa. Vaan mitä oli sankarihautausmaan paikalla ennen vuotta 1939. Historiasta nousevat esiin myös suuret nälkävuodet ja niiden aiheuttamat traagiset kuolemat. Th. Myös Aleksis Kiveen liittyviä henkilöitä on haudattu Padasjoelle. Etenkin pitäjän aateliset olivat monin sitein toisiinsa yhdistyneet. Yksi merkittävistä suvuista oli Forssell, joka omisti sittemmin myös Padasjoen Alhon kartanon. 6 n:o 28 Torstaina 14.7.2022 Hautausmaa kertoo menneestä omat tarinansa Leo Suomaan (keskellä) hautausmaakierros kiinnosti jälleen väkeä, joka halusi kuulla vanhojen padasjokelaisten elämänkohtaloista ja Suomaan vetävää tarinankerrontaa. Padasjoen vanhalla hautausmaalla lepää puolisoineen pitäjän merkkihenkilö A. Lisäksi on ainakin kaksi tunnistamatonta muistomerkkiä: rautainen risti ja muistomerkin jalusta. Aineistoihin voi tutustua myös kirkonkylän kyläyhdistyksen nettisivulla.. Rikolliset haudattiin niin kutsuttuihin murhamultiin, eikä heille suotu hautakiviä
ALV 10 % Kotimaa: Kestotilaus 78 € 12 kk 88,00 € 6 kk 48,00 € 3 kk 30,00 € Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan 12 kk 105,00 € Alle 30 € laskuun lisätään laskutuslisä 5 € + alv. Lisääkin talkoita on luvassa. ruokailuun viimeistään 25.7. aamukymmeneltä Keskustien alkupäässä lähellä paloaseman risteystä. ke rra n! Ju hla ott elu ! Wirmailan Rusthollin sukuyhdistys ry:n vuosijuhla ja -kokous Jämsän seurakuntakeskuksella su 7.8.2022 klo 9.30 lipunnosto kirkonmäellä klo 10 messu kirkossa, saarna kenttäpiispa Pekka Särkiö klo 11–13 lounas srk-keskuksella klo 13.30 vuosijuhla Lounas+kakkukahvit 35e. Nuoret: 1) Rasmus Tuominen 1195 g, 2) Joonas Jääskeläinen 585, 3) Daniel Valtonen 285, 4) Eino Valtonen 80 Naiset: 1) Aila Heininen 255, 2) Raija Huttunen 250, 3) Heli Rantanen 180, 4) Ritva Kakko 150, 5) Tuula Kivistö 140 Veteraanimiehet: 1) Tapio Lustig 765, 2) Markku Korpela 495, 3) Tauno Valtonen 405, 4) Reino Kaakko 350, 5) Pentti Leinonen 325, 6) Aarre Miettinen 320, 7) Paavo Tervo 290, 8) Arto Särkikoski 285, 9) Reijo Louna 275, 10) Lasse Saarinen 255, 11) Kauko Jääskeläinen 225, 12) Esa Helvilä 160, 13) Jorma Muuronen 135, 14) Erkki Kukko 90, 15) Eino Soikka Yleinen miehet: 1) Sami Virtanen 2780, 2) Marko Virtanen 1270, 3) Jukka Helvilä 1090, 4) Jukka Kauppinen 1050, 5) Timo Korelin 990, 6) Jani Jääskeläinen 860, 7) Janne Saarinen 550, 8) Marko Heino 325, 9) Kari Lempinen 285, 10) Arto Happo 105. •Tuotantoeläintiloja oli Padasjoella viime vuonna 7. Padasjoen Luonnonystävien iskuryhmä talkoili viime viikolla kitkemällä jättipalsamia Kirkkojoen rantamaisemasta. Tampereen VPK:n puhallinorkesteri vastaa juhlatilaisuuden musiikista. Ohjelmaan kuuluu myös huomionosoituksia. 7 n:o 28 Torstaina 14.7.2022 L UKIJAN KUV A Erikoishammas teknikko Maarit Huusko 044 988 0277 Keskustie 14, Padasjoki ISSN 0784-6568 Koivutie 8, 17500 Padasjoki. Paino: Lehtisepät Oy, Lahti Pesäpallo-ottelu kyläläiset mökkiläiset la 16.7. (03) 552 7500 www.padasjoensanomat.fi, myös Ilmestyy torstaisin. Nautoja 521, sikoja 9314. ILMOITUSHINNAT 1.1.2022 alkaen . Jättipalsami kitkemällä kuriin Haitallisista vieraslajeista todennäköisesti helpoin tuhottava, jättipalsami, oli Padasjoen Luonnonystävien talkoiden kohteena Kirkkojoen varressa. Saksalaisvieraita tulee Padasjoelle 25. Puhelimessa vastaanotettuun ilmoitukseen tulleesta virheestä ei vastata. Laivarannan onkikilpailun 6.7. Ilmoitukset jätettävä tiistaihin klo 14 mennessä. Puhallinorkesteri puistojuhlassa Hannu Taipale kuvasi harmaalokin hätyyttämässä itseään isokokoisempaa kalasääskeä Päijänteellä. Tervetuloa! Jo 30 . • Vielä tällä viikolla saadaan jakoon Saarioisten äitien lahjoitus: lavallinen valmisruokia ukrainalaisille. Veden äärellä kasvi pääsee leviämään erityisen helposti. tulokset. Ohe–puiston 30–vuotisia. Kutsuvieraiden lisäksi tervetulleita ovat kaikki VPK:n jäsenet sekä kaikki padasjokelaiset ja muut tapahtumasta kiinnostuneet. Puistojuhlien yleisöosuus on alkaa 6.8. (03) 552 7521 toimittaja Elina Syrjänen 040 5526 561 sähköposti: toimitus@padasjoensanomat.fi Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Anna Engblom, puh. Levikki 3039, LT 2020 Päätoimittaja: Jaana Tanner, puh. Yleisurheilukisoissa 33 osallistujaa Toiset onkikilpailut satamassa Tilaa paikkakunnan oma kotiseutulehti! Nyt myös pelkkä digi. Sit. Padasjoen VPK:lla on ystävyyspalokunta Saksassa, Feuerwehr Ohe, jossa muutama vuosi sitten juhlittiin Padasjoki Platzin 30-vuotishistoriaa. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Kolmannet yleisurheilun sarjakisat käytiin keskiviikkona 6.7. Välitämme ilmoituksia kaikkiin Sanomalehtien liiton jäsenlehtiin niiden omilla hinnoilla. Kentällä livemusiikkia, puffet, oheisohjelmaa. Jättöajan päättymisen jälkeen vastaanotetuista ja julkaistuista ilmoituksista perimme lisämaksun, 5 € + ALV 24 %. Hinnat sis. Katkaistun lehtitilauksen tilausmaksuja ei palauteta. Myös paikallisten apua tarvitaan yhä, Padaspaletin ruokavarastot ovat jälleen kerran ehtyneet.. puh 050 567 8165 tai wirmaila.rustholli@gmail.com Maksu tilille FI63 5318 0940 0016 84 viimeistään 30.7. Puh. (03) 552 7500, sähköposti: ilmoitukset@padasjoensanomat.fi Konttori avoinna ma–to klo 9–16. P3 pallo: 1) Leo Kuorikoski 4,77, 2) Julius Lahtinen 3,03 T3 pallo: 1) Eevi Rantanen 1,78 P5 150 m: 1) Benjamin Mäkinen 37,5, 2) Veeti Lampinen 39,4, 3) Bobby Korsah 40,6, 4) Jasper Heinonen 50,7 Pallo: 1) Veeti Lampinen 7,58, 2) Benjamin Mäkinen 6,92, 3) Bobby Korsah 6,40, 4) Valtteri Suntela 5,41, 5) Jasper Heinonen 4,22 T5 150 m: 1) Elle Rantasalo 53,5 Pallo: 1) Emma Hokkanen 7,28, 2) Elle Rantasalo 4,91, 3) Mila Heistola 4,40 P7 150 m: 1) Erik Rantasalo 37,6 Turbokeihäs: 1) Erik Rantasalo 4,48 T7 turbokeihäs: 1) Elsa Lahtinen 3,93 P9 150 m: 1) Niilo Engberg 29,3, 2) Eino Rajala 31,4, 3) Leo Perälä 33,2 Junnukeihäs: 1) Eino Rajala 9,76, 2) Leo Perälä 8,76, 3) Kasperi Suntela 8,65, 4) Niilo Engberg 7,91 Korkeus: 1) Eino Rajala 85, 2) Leo Perälä 80, 3) Niilo Engberg 80 T9 150 m: 1) Peppiina Salonen 28,7, 2) Venla Santalahti 31,0 Junnukeihäs: 1) Venla Santalahti 7,31 P11 150 m: 1) Onni Rajala 27,2 Kuula: 1) Onni Rajala 571 Pituus: 1) Onni Rajala 259 T11 150 m: 1) Crista Mäkinen 26,8, 2) Minttu Santalahti 27,8, 3) Noora Salonen 28,4, 4) Pinja Lampinen 30,4, 5) Elli Rantanen 31,2, 6) Taika Niemelä 36,2 Kuula: 1) Crista Mäkinen 617, 2) Minttu Santalahti 555, 3) Noora Salonen 545, 4) Pinja Lampinen 500, 5) Taika Niemelä 372, 6) Elli Rantanen 361 Pituus: 1) Minttu Santalahti 304, 2) Crista Mäkinen 293, 3) Elli Rantanen 253, 4) Pinja Lampinen 244, 5) Noora Salonen 203, 6) Taika Niemelä 162 P13 200 m: 1) Luka Wallenius 31,8, 2) Leo Mäkinen 34,0 Kuula: 1) Luka Wallenius 764, 2) Leo Mäkinen 683 Pituus: 1) Luka Wallenius 383, 2) Leo Mäkinen 325 T13 200 m: 1) Anni Rantanen 35,7 Kuula: 1) Maya Niemi 476, 2) Anni Rantanen 445 Pituus: 1) Anni Rantanen 321, 2) Maya Niemi 315 M19 keihäs: 1) Heikki Toivonen 41,15, 2) Tuukka Ahonen 32.82 N19 keihäs: 1) Saara Lahtinen 15,43 M19 kiekko: 1) Tuukka Ahonen 18,76, 2) Heikki Toivonen 16,00 N19 kiekko: 1) Saara Lahtinen 15,70 M kiekko: 1) Mikko Virtanen 18,40 Hippo-kisat 17.8. klo 14 (peli alkaa klo 15) Vesijako Areenalla. Hintoihin lisätään ALV 24 % Etusivu 1,49 € /pmm Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,37 € /pmm Takasivu 1,41 € /pmm Rivi-ilmoitus 3,50 € /rivi TILAUSHINNAT 1.1.2022 alkaen. ilmoitukset@ padasjoensanomat.fi Palokuntaväki juhlii lauan taina 6.8. ilm. Molemmista kunnista löytyy siis palokuntaystävyyden kunniaksi perustetut puistot
Harmillisesti kymppisija jäi vain yhden pisteen päähän. EM-sarjakausi alkoi huhtikuussa Tanskassa ja jatkui Ranskan, Ruotsin, Saksan, Viron ja Liettuan kautta Puolaan, jossa juhannuksena Gdanskissa ajettiin viimeinen osakisa yli 30 asteen helteessä. Parhaimmillaan hän oli Euroopan kovilla radoilla kymmenes. – Tosi tiukkaa oli, sai ihan tosissaan vääntää joka pisteestä, kommentoi Mertsalmi. nut TOP250-sarjaa miesten joukossa silloin, kun se on kisakalenteriin sopinut. Oli lämmintä, mutta ei niin kuuma niin kuin parina viime kertana. Naisten SM-sarjan kaksi ensimmäistä osakilpailua menivät EM:n takia ohi, loput 4 on tarkoitus ajaa. Kellosalmen tien varteen tulee opastetauluja, joissa on I.K.Inhan kuvia 100 vuotta sitten sekä tämänhetkinen kuva, joista näkee miten ovat maisemat muuttuneet. Sijoitus on joka tapauk sessa kaksi pykälää parempi kuin edellisissä EM:ssä. EM–kisaviikonloppuina ajettiin lauantaina aika-ajot ja karsintaerä, sunnuntaina kaksi 20-minuuttista ja 2 kierrosta kilpailuerää. Ei yhtään ylilyöntiä tänä vuonna. Finaalissa joukkue sai voittomaalin tehtyä ennen kuin taivas repesi ja alkoi pudottaa vettä oikein tosissaan. Padasjoelle tullaan jatkossakin nauttimaan hyvätasoisesta jalkapallosta ja Suomen kesästä. – Päivä sujui hyvin, pelit olivat kovatasoisia ja siistejä, toteaa Kimmo Perälä Padasjoen Yrityksestä. Seuraava kilpailu onkin jo viikonloppuna Orimattilassa. Yksi veteraaniammattilainenkin voittajajoukkueesta löytyi. Mertsalmi ajoi täyden EM-sarjan Motocrosskuljettaja Hanna Mertsalmi ajoi EM-kisoissa täydet 7 osakilpailua ja sijalle 11. FC Päijänteen pelipäivä alkoi komealla 5–0 voitolla, mutta sen jälkeen olikin tiukempaa ja vasta viimeisessä ottelussa tuli taas voitto varsinaisella peliajalla. Kellosalmen Siltapuistossa oli kyläkokous ja -juhlat.. – Lasse tykkäsi kovasti joukkueesta ja Padasjoen tapahtumasta, ja lupasi tulla ensi vuonna uudelleen, kertoo Peltosen värvännyt Antti Räsänen. Maalikuninkaita olivat Ville Karlsson Toritulta ja Bob Diasonama Puutteenpäästä, neljällä maalilla molemmat. Hallitukseen valittiin Sanna Vilen, Mauri Makkonen, Ritva Makkonen, Eeva-Riitta Kusmin, Pirjo Tuominen, Matti Virtanen, Tuija Tuominen ja Lauri Närkki. – Loppuottelun aikana satoi vettä, mutta muuten sää oli paras mahdollinen. Toimintasuunnitelmassa on myös I.K.Inhan maisematien suunnittelu. Tuttu tuomari Mika AakPäijänne voitti jalkapalloturnauksen kula kiitteli jälleen kerran tapahtumaa. EM-pisteet kertyvät kahden kilpailuerän perusteella. Keskivartalo ja jalat ovat kovilla, kun ajon aikana lähinnä seistään. – Tosi hienoja ratoja, vaikka suomalaisena sitä onkin tottunut hiekkaan. Maakesken miehistä alkunsa saanut joukkue on ollut kasassa vuodesta 2005, sittemmin porukka on uudistunut ja nuorentunut ja koostui nyt etupäässä Oskari Räsäsen opiskelukavereista. Motocrossin EM-sarjaa Mertsalmi ajoi ensi kertaa vuonna 2018, koronan takia arvokisat jäivät väliin vuonna 2020. Yhdistyksen toiminta on painottunut jo pitkään kylän matkailuvaltin, Enni Idin taiteilijakodin ylläpitämiseen. I.K.Inhan maisematielle opastauluja Kellosalmen kyläyhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Kauko Rautiainen. Padasjoen kunta on mukana Maaseudun Sivistysliiton ITE-matkailun kehittämishankkeessa. Hopeaa otti Laivaranta ja pronssiottelussa As Romo kukisti Jyväsen. Maisematien suunnittelussa yhteistyössä ovat Veikko Neuvonen ja Padasjoen kunta. Padasjoen Moottoriurheilijoiden kasvatti edustaa nykyisin kotikaupunkinsa Hyvinkään moottorikerhoa. Suomessa hän on ajaPadasjokelaissyntyinen Hanna Mertsalmi ajaa motocrossia Hondan kakspuolikkaalla. Uusia tuotteita kesälle 2022 olivat mukit ja kissa–T-paidat. Kaksi kertaa mentiin rankkareille. 8 n:o 28 Torstaina 14.7.2022 Jalkapallon kyläturnauksessa kiertopalkinnon vei saunaan FC Päijänne, jolle voitto oli jo kolmas. Myös 3 muuta kuntaa on kehittämässä maanlaajuista ITEkulttuurimatkailukohteiden verkostoa. 13 joukkuetta taisteli kiertopalkintopokaalista lauantain turnauksessa Ahjolan nurmikentällä ja tekonurmella. Padasjoen kunnanjohtajuutta kolme vuotta sitten havitellut Lasse Peltonen täydensi hyvin nuorta joukkuetta. Turnauksessa näkyy selvästi, kun suurelta osin samat jengit aina mukana, että keskinäinen kunnioitus lisääntynyt huomattavasti pelaajien kesken ja tuomareitakin kohtaan. Yleisöä oli tekonurmen ja Ahjolan nurmikentän reunoilla hyvin ja puffetissa riitti asiakkaita. Hyppyrit ja kurvit tuovat lisähaastetta, kun kuskit yrittävät ohitella toisiaan. – Oli varmaan tasaisin kyläturnaus ikinä, 6 parasta jengiä oli aivan samalla viivalla