Meneillään on oikeusjuttu, jossa vaaditaan 37 miljardin punnan korvauksia. Pastila MTK-johtoon MTK Padasjoen hallitus valitsi 7.1. Kaivoksen rikastusjätepato romahti Brasiliassa vuonna 2015 aiheuttaen maan historian isoimman ympäristökatastrofin. Paikalliset heräsivät huomattuaan Päijänteen ja Vesijärven vesistön, Salpausselän harjujen puhtaiden juomave sien ja kauniiden kansallismaisemien olevan uhattuna. Meillä vesistöt ovat vielä puhtaita, pohjavettä kaikkialla ja vesistöt linkittyneet läpi maan keskenään, toisin kuin muualla EU:ssa ja monissa muissa kaivosmaissa, sanoo Jaatinen. Tilaisuudessa käyttävät etäpuheenvuoron kaivostoiminnan asiantuntijat, tiivisrakenneasiantuntija, DI Peter Brandt, joka on hiljattain ollut MTV:n Huomenta Suomessa keskustelemassa kaivosyhtiön edustajan kanssa aiheesta, ja biokemisti, FT Jari Natunen. Varauksen tehnyt, Norjassa päämajaansa pitävä Equivest Metals Oy on tehnyt ½ miljoonan dollarin sopimuksen yhteistyöstä ison kansainvälisen kaivosyhtiön kanssa. Ryhmää huolettaa myös EU:n linjaus, jolla ympäristökriteerejä on heikennetty ja EU-maiden metallinsaanti on asetettu luontoarvojen yläpuolelle, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa lainsäädäntöä kiristettiin metallibuumin edellä. Samaan aikaan Saitan kanssa malminetsintäyritys teki 2 muutakin isoa varausta halki keskisen Suomen aina Poriin asti. – Neljä vuotta sitten Pelastetaan Päijänne -niminen ryhmä keräsi viikon aikana yli 6000 jäsentä ja tapasimme yrityksen edustajan, joka metelistä pelästyneenä lähti lopulta anteeksipyydellen pois. Yhtiö aikoo hakea malminetsintälupaa varausajan loppupuolella lupaavimmille alueille. Ryhmiä on 2, aloittelijoille ja edistyneemmille. Jaatinen havahtui kaivosten mukanaan tuomaan ympäristöuhkaan vuonna 2021 brittiläisen Pallagenin varauksen myötä. Nyt adressi keräsi myös yli 6000 nimeä kahden viikon aikana. N:o 3 Torstaina 16.1.2025 Padasjoen sitoutumaton paikallislehti 76. vuosikerta Irtonumero 2 €€ padasjoensanomat.fi Kaivosadressin luovutustilaisuus 22.1. Hiihtokouluja helmikuussa PadY:n hiihtojaosto järjestää entiseen tapaan hiihtokouluja helmikuussa maanantai-iltaisin. Teollisuus tarvitsee metalleja, lisäksi digitaalisuus ja vihreä siirtymä lisäävät tarvetta. Lisäksi alueella on potentiaalia tantaalin, tinan, kullan, nikkelin, kuparin, koboltin ja sinkin osalta. Lisäksi Suomessa otettiin joulukuussa käyttöön vesipuitedirektiivin poikkeuksia: kun aiemmin tarvittiin maan hallituksen lupa vesien saastuttamiselle ja sitä sai anoa vain kerran kuudessa vuodessa ja kun maan historiassa hallitus on antanut poikkeusluvan vain 4 kertaa, nyt lupia saa hakea milloin vain suoraan lupaviranomaiselta. – Varauksia on tullut kuin sieniä sateella EU:n Kriittisten Raaka-aineiden Asetuksen edellä. Kotiseututalolla POIMI EDULLINEN OSTOSKORI Snellman KUNNON SIKA-NAUTA JAUHELIHA 23 % 700 g (7,13/kg) KIPPARISTA Tarjoukset voimassa to–su / ellei muuta mainittu / niin kauan kuin erät riittää. Varapuheenjohtajaksi valittiin Ville Hölttä, sihteeriksi Janne Luukko ja jäsensihteeriksi Anneli Pastila. Adressissa vaaditaan varauksen poisvetämistä ja sitä, että varausalueen kunnat kieltävät malmikaivostoiminnan alueellaan. Ryhmän nimi muutettiin, koska varaus on myös Vesijärven puolella ja mahdolliset vaikutukset tuntuvat Kymijoen vesistössäkin. 03 555 6061, markus.ahonen@k-market.com Plussa-etu 39 % • • • • • 99 RS Saarioinen ISOT BURGERIT 220–265 g (12,58–15,15/kg) ISO tuplakanaburgeri Vain K-kaupoista 10 00 3 KPL Plussa-etu 13-16 % • • • • • Ilman Plussa-korttia 3,85– 3,99/kpl (15,06–17,50/kg) 99 KG KERÄKAALI Kokonainen, Suomi Kivikylän WANHANAJAN NAKKI 380 g (10,50/kg) Ilman Plussa-korttia 4,49/pkt (11,82/kg) 3 99 PKT 4 99 PS Plussa-etu 11 % • • • • • Padasjoki palvelee -lehti viikkolehden välissä, lisäksi jaossa muun muassa S-market + ABC Kotiseututalolla luovutetaan ensi keskiviikkona yli 6000 nimeä kerännyt adressi Saitta– kaivosvarausta vastaan alueen kun tien johtajille. google.com/soo-uiia-ijj Vesistöt eivät saa kärsiä Kaivosvarauksia on tehty viime aikoina paljon pitkin Suomea. Adressin luovuttavat ”Pelastetaan Päijänteen, Vesijärven ja Kymijoen vesistö” –ryhmän puolesta yrittäjät Satu Jaatinen, Asikkalan kunnanvaltuutettu, Päijänteen mökkiläinen Lauri Pekkala sekä padasjokelainen farmaseutti Kirsi Pykälistö. järjestäytymiskokouksessaan 103-vuotiaan yhdistyksen kahdenneksitoista puheenjohtajaksi Marko Pastilan. 451 km 2 varausalueeseen kuuluu myös Hämeenlinna. – Tekniikat ja teknologiat vesistöjen puhtaana pitämiseen ovat olemassa ja niiden käyttöä pitäisi vaatia, vaikka se enemmän maksaisikin. Kaivokset tuottavat yli 90 % Suomen vaarallisesta ongelmajätteestä, mutta kaivosvero on meillä vain 0,8 %, kun se esimerkiksi Kongossa on 10%. Myös Savonlinnan kaupunginjohtaja lähettää terveisensä Saimaan kaivostilanteesta tilaisuudessa. Litiumia ja cesiumia Kuntiin tuli kesällä tieto kaivoslain mukaisesta kaivosvarauksesta. 22.1. Kahden Helsingin kokoinen kaivosvaraus sijoittuu miljoonalle ihmiselle juomaveden ottavan Päijänne–tunnelin viereen. Noin 500 km 2 varausalue käsitti lähes koko Päijänteen alueen. Asiasta kiinnostuneet voivat tulla Kotiseututalolla tai seurata tilaisuutta linjoilla linkistä https://meet. Kouluja vetää aiempien talvien tapaan Mira Riihelä.. Vuoden varausaikana yhtiö jatkaa paljastu mien tunnistamista Lidar–aineiston avulla ja tutkii aluetta maastokäynneillä. VAPAAN KANAN MUNIA 6 kpl/ 348 g (2,87/kg) Rajoitus 2 rs/talous KIPPARI PALVELU PELAA: MA–PE 8–21, LA 9–21, SU 10–19 Ilman Plussa-korttia 1,65/rs Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. klo 17.30 paikan päällä tai etänä ovat Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka, Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen ja Padasjoen kunnanjohtaja Juha Rehula. Equivest Metals Oy otaksuu kaivosviranomaiselle jättämässään varausilmoituksessa, että alueelta voi löytyä litiumia, cesiumia ja harvinaisia maametalleja. Myös aikuiset ovat tervetulleita kokeneempien ryhmään. – Raskasmetallivalumat aiheuttavat vahinkoja, jotka eivät ole ennallistettavissa
Koko Raamattu kertoo Jumalan suuresta pelastussuunnitelmasta. Perheen kuopuksen syntyessä Helmi oli 45-vuotias, Eemeli 8 vuotta vanhempi. Kristian Saarnio, Lasse Leppänen. Sen jälkeen hän harmitteli, ettei pysty kantamaan kuin ämpärillisen kerrallaan. Helmi oli nokkelaälyinen ja tarttui toimeen silloin, kun tarvittiin. Usko Jeesukseen, Vapahtajana ja syntiemme sovittajana, pelastaa ja vie kerran taivaan kotiin. Tumppupiiri alkaa kokoontua jälleen joka kuukauden toinen maanantai 20.1. Elämä Vesijako-järven rannalla oli työteliästä, sillä siihen aikaan lapsetkin ottivat osaa talon töihin sen minkä kykenivät. Palsan muori jää muistoihin ahkerana, huumorintajuisena, omistaan huolta pitävänä ja vieraanvaraisena ihmisenä. klo 18 SEURAT su 19.1. Naimisiin pari meni 1944 ja lapsista ensimmäinen, Sirkka, syntyi seuraavana vuonna. Kirjeitä kertyi korkea pino ja Helmin äitikin oli salaa kirjeitä luettuaan sanonut Helmille, että Eemelihän kirjoittaa kauniisti. Siunausta sinulle! Minna Muje Seurakunta suunnittelee uutuustapahtumana naisten iltapäivää maaliskuulle. Surua elämään toivat myös lasten kuolemat. Mieltä piristivät sukulaisten ja ”kirkonkylän naisten” vierailut. Syyskaudella aloitettua Tuuliakodin kahvikerhoa pyritään jatkamaan kerran kuukaudessa, samoin rukousiltoja Pappilassa. Helmi vitsaili usein, että hänellä on kaikki pekkasetkin pitämättä. Vain viidentoista vanhana Helmi joutui koviin töihin, joita nykypäivän ihmisten on vaikea ymmärtää. Sodan alkaessa työnvälityksestä oli tullut kirje, että Helmin pitää lähteä piiaksi Vesijaolle. Ma 20.1. klo 14 Tervetuloa! HELLUNTAISEURAKUNTA Pe 17.1. Helmiä jäivät kaipaamaan lapset, lastenlapset ja lasten lasten lapset. Joulun jälkeen Helmi sairastui infektiotautiin ja joutui Akuutin kautta Jalmariin, jossa menehtyi loppiaisaamuna. Vielä jouluna Helmi vitsaili vieraiden kanssa ja muisteli sota-ajan jouluja, jolloin sai syödä yölläkin. Yhteensä lapsia syntyi yhdeksän, joista seitsemän poikia. Viimeiset vuodet kotimökissä asumisen mahdollisti Henry, joka toimi muorin omaishoitajana. Tänä vuonna järjestetään vain yhdet yhteissyntymäpäivät syksyllä Särsjärven leirikeskuksessa. Helmi syntyi Vesijaon Rasilahteen, Jakholmin perheen 8-lapsisen perheen toiseksi nuorimmaksi lapseksi. Niinpä Helmi sai jäädä kotitilan töihin. Helmi ei koskaan valittanut raskasta elämäänsä, mutta muisteli mielellään hauskoja sattumuksia, jotka muisti kirkkaasti elämänsä loppuun asti. Klo 11.30 Kirsi Ryytty-Tuominen, ter veystieteiden mais teri: Hyvä elämä – kotona asuen. Naisten iltapäivä tulossa. 100-vuotisjuhlissa heinäkuussa päivänsankari jaksoi ottaa vieraita vastaan aamusta iltaan. Kylmäkin välillä oli, sillä työasuna naisilla oli hame ja pitkävartiset sukat nauhoineen, jolloin reidestä jäi kohta ihoa paljaaksi. sadan vuoden, viiden kuukauden ja kuuden päivän ikäisenä. Kun lapset oli saatu maailmalle, Helmi ja Eemeli viettivät ansaittuja eläkepäiviä. Jumala on uskollinen ja luotettava. Paitsi omia lapsia ja lapsenlapsia, Helmi hoiti kotonaan myös omaa mummuaan viimeisinä aikoina. Kiitos muistamisesta! -Kauko Jalli Helmi Nurminen 30.7.1924–6.1.2025 Vuoden vaihtuessa ihmiset tekevät muutoksia ja lupauksia, toivoen parempaa elämää. Pekan synnyttyä Sirkalla oli jo kaksi lasta. Eemeli oli tarkka-ampujana mukana sodassa lukuisissa kovissa taisteluissa, mutta Helmin sanoin varjelusta oli, ja Eemeli pääsi haavoittumattomana kotiin sodan päättyessä. Pienikokoisena, mutta hämmästyttävän vahvana nuorena naisena Helmi kantoi olallaan jyväsäkit. Sotaaikana olivat saunapuut päässeet loppumaan ja pienimmiltä sisaruksilta pääsi poru, kun asia valkeni. Kristillinen kirjallisuuspiiri jatkuu kirjastossa kuukauden viimeisinä tiistaina. Mutta ikää ja terveyttä riitti, ja nuorimman pojan Pekan poika Topiaskin ehti täyttää 18 vuotta viime kesänä. Yhteisvastuukeräys alkaa tuttuun tapaan helmikuun alussa ja siihen liittyy Padasjoella ainakin lipaskeräys, vappubrunssi ja musiikkikonsertti. Helmi tokaisi, että kyllähän se sauna lämmitetään, otti pokasahan seinältä ja lähti puunkaatoon. Sunnuntaina 2.2. Aviopuolison poismeno vuonna 2000 olikin Helmille kova paikka. Joskus elämässä vastaan tulee myös odottamattomia asioita. Muori piti pojasta hyvää huolta ja ruokkii häntä niin, ettei äiti meinannut tunnistaa lastaan pois hakiessa. Ti 21.1. Myös kirves oli laitettava piiloon kotoa lähtiessä, sillä jos se jäi näkösälle, oli muori pilkkonut taas kasan polttopuita. Yksin nukkuminen oli hankalaa ja kaveriksi löytyikin kissa, joka nukkui uskollisesti Helmin vatsan päällä. Miestenillat jatkuvat Särsjärvellä. Hän ajoi hevosella tukkia metsästä ja viljeli pellot. Elämä oli loppua lyhyeen jo lapsuudessa, sillä Helmi oli hukkua Vesijakoon, mutta Elma-sisko pääsi tukkaan kiinni ja veti pikkusiskon pintaan. Saamme rukoilla Raamatun rukoilijan sanoin: ”Jumala, ole minulle syntiselle armollinen” Ja hän on, Jeesuksen tähden. Joh.3:16 ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” Jokainen, joka uskoo Jeesuksen Kristuksen ristinkuolemaan Golgatalla, saa uskoa myös syntiensä sovitukseen Jeesuksen uhriveren tähden. Helmi teki kaikki kotityöt 96 vuoden ikäiseksi asti. Äiti lähti käymään työnvälityksessä ja pyysi, ettei häneltä vietäisi ainoaa työhön kykenevää. Tuolloin Helmi toivoi, että saisi nuorimaisenkin kasvatettua aikanaiseksi ennen kuolemaansa. Yksi aloittaa herkkulakon, toinen kuntokuurin jne. klo 11–14 Olkkari auki. Vaikka kädet eivät antaneet tehdä töitä niin paljon kuin mieli olisi tehnyt, jalat ja pää muorilla toimivat loppuun asti. 2 n:o 3 Torstaina 16.1.2025 S ANOMAA SINULL E I N MEMORIA M Esikoislesta diolaisten rukoushuoneella PYHÄKOULU to 16.1. klo 10 Messu. lähtien. Oli kuitenkin vähällä, ettei Helmistä tullut piikaa. Silloin Helmi kaatui liukkaassa kotipihassa kahta vesiämpäriä sisälle kantaessaan. Ke 22.1. Usko Jumalaan oli hänen elämässään tärkeä, kaikkia toimia ohjaava voima ja Helmi kävikin kirkonkylän rukoushuoneella aina kuin sinne vain autottomana ja ajokortittomana ihmisenä pääsi. Sirkan pojista Timo, oli ollut pienenä viikon Palsan muorilla hoidossa. klo 18.00 Sanan ja rukouksen ilta Tervetuloa! Kuolleet: Helka Esteri Heinonen 99 v Su 19.1. Kun toiseksi nuoremman pojan Henryn poika Samu syntyi 34 vuotta sitten, toivoi muori, että saisi vielä Samun täysi-ikäiseksi. klo 17.30 MIX-kerho Ti 21.1. Hänen lupauksiaan saamme lukea Raamatun lehdiltä. on messussa seurakuntamestarin tehtävään siunaaminen. klo 18 Hetki rukoukselle Pappilassa. On yksi, joka pitää kaikki lupauksensa. Helmi joutui hautaamaan kolme aikuista lastaan. Helmi muisti aina kertoa, että Eemeli piti hänestä hyvää huolta. Pitävätkö lupauksemme, vai ovatko ne vain toiveajattelua. klo 13 Tumppupiiri Pappilassa. Helmillä töitä riitti kotona lapsia hoitaessa ja kasvattaessa, Eemeli ansaitsi perheen elannon tekemällä metsätöitä. Ilman pitkäaikaista elämänkumppania elo tuntuu yksinäiseltä, vaikka kaksi pojista palasi asumaan Palsaan. Perheen isä menehtyi syöpään jo ennen talvisodan alkamista ja kun sota syttyi ja vanhin poika joutui rintamalle, tuli Helmistä perheen pää. Eemelinsä Helmi oli tavannut jo ennen sodan alkamista ja tuleva aviopari kirjoittelikin toisilleen koko talvija jatkosodan ajan. Padasjoen vanhin, Helmi Nurminen kuoli 6.1. Kissallekin Helmi syötti vain parasta
Maakunnallisesti arvokas maisema PallittaTyllän mäki on ½ km etäisyydel lä lähimmästä voimalasta. Melumallinnuksen pe rusteella ohjearvo 40 desi beliä ei ylity yhdessäkään asuin tai lomarakennuk sessa. Lähimmät asuinrakennuk set ja mökit ovat noin kilo metrin päässä, lähin raken nettu kulttuuriympäristö kohde on Saksalan kartano ja valtakunnallisesti arvo kas maisemaalue, Auttois ten ja Vesijaon kylänraitit. Suuresti merkittäviksi mainittiin virkistysmai semavaikutukset Särsjär ven pohjoisrannalla. asti nähtävillä. Liikenne lisääntyy rakentamisvaiheessa. Suunnittelussa on otet tu huomioon myös muut tuulivoimahankkeet. – Eniten yhteisvaiku YVA–yleisötilaisuus 6.3. Kaikkien Tornimäen tuulivoimahankkeesta kiinnostuneiden on syytä merkitä kalenteriinsa päi vämäärä 6.3. YVAkonsultti ottaa seu rantaryhmän mielipiteet huomioon. 5 km säteellä asuu 1116 padasjokelaista ja vapaa ajan asuntoja on 287, 10 km säteellä asukkaita on 2472 ja mökkejä 1256. Melko sul keutunut metsäinen mai sema muuttuu avoimem maksi, kun joitakin uu sia tie osuuksia rakenne taan ja asennuspaikko jen ympä ristöä raivataan, kertoi konsultti Christian Tallsten FCG:ltä. YVA valmistuu tammihelmikuun vaihteessa ja tilaisuudessa saatiin myös ensitieto siitä, että sitä esitellään yleisötilaisuudessa torstaina 6.3. Näkyvät eniten Päijänteelle Joillekin kohti Päijännet tä näkyy jopa 5 voimalaa, mutta ei suinkaan kaikkial le. Luonnos ja ehdotus vaiheessa asetetaan kaava nähtäville ja pyydetään pa lautetta ja lausuntoja. – Merkittävin muutos muodostuu Päijänteelle. Kanalin nuista metso, teeri ja pyy viihtyvät alueella, päiväpe tolinnuista tavattiin sääksi sekä mehiläis, kana, hii ri, ampu ja nuolihaukka. Paikallista asiaa vuodesta 1950 Tornimäen tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiluonnosta esiteltiin seurantaryhmälle viime viikolla Teamsissa. Näkemäalueanalyysin mukaan kaikki voimalat näkyvät Padasjoella lähin nä kirkonkylällä ja Kello salmella sekä Vesijakojär vellä. Projek tijohtaja Elvira Ehnström kävi omassa puheenvuo rossaan läpi hankkeen vai heita ja sitä, että Abo Ener gy ei myy sähköä, vaan val miiksi luvitettuja tai raken nettuja hankkeita. Kaa voituksen projektipäällikkö Arto Sipinen korosti YVA menettelyn ja kaavoituksen olevan omia, erillisiä pro sessejaan. Rakentaminen vaikut taa elinympäristöön, mut ta törmäysvaikutukset koh distuvat vain rajattuun osaan lajeja. Lä hin on 9,4 km päässä si jaitseva Riuttankolu. Suurimmalle osalle jär vialuetta ei näy ensimmäis täkään Tornimäen suunni telluista voimaloista. YVA:n sivumäärästä: niitä on peräti 470. Selostuksen ollessa vielä luonnosvaiheessa sitä esi teltiin seurantaryhmälle, joka koostuu lähinnä lä hialueen yhdistyksistä ja muista toimijoista. Kulku alueelle tapahtuu pohjoisesta, kantatie 53:lta yksityis ja metsäautoteitä pitkin. Alue on pääosin talousmetsää ja lähin taajama, Padasjoen kirkonkylä sijaitsee noin 2,5 kilometrin etäisyydel lä lähimmästä voimalasta. Melu ei ylity yhdessäkään lähitalossa Kunnan ensimmäinen tuulivoimahanke kiinnos taa, se havaittiin jo asukas kyselyssä, jossa vastaus prosentti oli merkillepan tavan korkea, 44%. Sähköasemavaihtoehdois ta toinen ja uusi tiestö si joittuvat pohjavesialueel le. Lentoestevalo on päi vällä valkoinen vilkkuva lo, yöaikaan käytetään pu naisia valoja. Voimalat näky vätkin parhaiten laajoille vesialueille. valtuustosalissa tuksia syntyy Tornimäen ja Riuttankolun väliin jää välle alueelle. YVA:sta saadaan perusteltu päätel mä, joka tulee ottaa huomi oon kaavoituksessa. Myllyjä on toisessa versiossa korostettu punavärillä.. Kahdessa lomarakennuksessa 8 tun nin ohjearvo ylittyy, mutta kun huomioidaan puusto, nekin alittuvat selkeästi. Hankealueella on maa ainestenottoalue. Hanke alkoi jo 6 vuotta sitten, kun yhtiö teki esi selvitykset ja maanvuok rasopimukset. Silloin esitel lään yleisötilaisuudessa hankkeen ympäristövaiku tusten arviointiselostusta. Ei listattuja lintualueita Arkeologisia kulttuuri perintökohteita on paikal listettu alueelta. Kuntalassa. Tunnistettuja alueen eri tyispiirteitä ovat iso mää rä vapaaajan asuntoja lä hialueella, maisemavaiku tukset etenkin Päijänteelle, Taruksen leirialue ja pohja vesialueen läheisyys. Tornimäen ympäristövaikutusten arviointiluonnosta esiteltiin seurantaryhmälle Uusia havainnekuvia julkistettiin seurantaryhmän kokouksessa 9.11. Nyt on kaa voitusvaihe alkuvaihees sa: 830 hehtaarin hanke alueelle kaavaillaan 5 voi malaa, joiden kokonaiskor keus on maksimissaan 290 metriä ja sähköliittymä on alueella. Varjostusmallissa nähtiin, millaisia varjoja lavoista syntyy auringon osuessa siihen. Koska suurin osa han kealueesta on talousmet sää, ei huomionarvoisia kasvilajeja esiinny. Selvityksessä on todettu vaikutuksia elinkeinoista erityisesti matkailuun, on han Padasjoen vetonaulana kansainvälisestikin tunnet tu puhdasvetinen Päijänne kansallispuistoineen. Pöllöselvitys paljasti yhden viirupöllöreviirin. Tallste nin mukaan se on yleensä noin 30. Seurantaryh mäntyöskentelyä ei ole YVAlaissa edellytetty, mut ta se on hyvä keino vuoro vaikutusten edistämiseen ja paremman lopputulok sen saavuttamiseen. Voi maloiden näkyminen ei to dennäköisesti vaikuta mat kailijoiden vierailuhaluk kuuteen, mutta saattaa vai kuttaa luontoelämykseen. Maa kuntakaavasta tuli uutena tietona esiin se, että seu dullisesti potentiaalisten tuulivoimaalueiden määrä on alentunut neljään. Hankealueella on yksi luonnonsuojelualue, Kie lomäki. Alueella on useita pie nehköjä järviä tai lampia ja pieniä virtavesiä sekä osin 2luokan pohjavesialue. Alue sijoittuu valtaosin Nyystölän Eräveikkojen metsästysvuokraalueelle. – Tässä Tornimäen hankkeessa YVA on vä hän edellä, kohta ollaan jo selostusvaiheessa. Yläkuvat Särsjärveltä, alemmat kirkolta. Lä hialueen maasto on kum pareista, metsiin ja pie nempiin järviin voimaloi ta ei näy. Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriym päristöalue on Nyystölä. Riistalajis tolle arvioidaan rakenta misesta olevan vähäisiä ja lyhytaikaisia vaikutuk sia. Kaavoituksessa ollaan al kuvaiheessa, osallistumis ja arviointisuunnitelma oli 13.1. Tornimäellä ei ole listat tuja lintualueita. Tor nimäki on yhä selvittelys sä mukana. Havainnekuvia on otettu mm. Yöajan havainneku via nähtiin nettikokoukses sa kolmenlaisia, iltahämä rästä yöpimeään. – Virkistysmaiseman ko kemiseen voivat vaikuttaa myös voimaloiden aiheut tama varjostus ja ääni. – Voimalat muuttavat maisemaa välittömällä lähi etäisyydellä paikoin melko suuresti. Palautetta annettiin mm. – Tornimäen hankkeen seurantaryhmän kokouk sessa tuli montakin hyvää kommenttia ja kysymystä, kiittelee Tallsten. Ojitta matonta suota on vesistö jen liepeillä, lisäksi alueel la on useita rakkakivikko ja. Siellä pe sii noin 50 lajia, joista 20 huomionarvoista. Särsjärveltä, kirkonkylän keskustasta, Nyystölästä, Maakeskestä, Tuomasvuorelta ja Auttoi silta. Honolan rimmi sijoittuu 80 met rin päähän voimalatornis ta, Honolanrimpi on ny kyisen metsäautotien var ressa, josta puustoa on jo poistettu
Ystävänpäivänä tapahtuu perinteinen Vuoden Luonnonystävän palkitseminen. Suojella voidaan toki vähemmänkin arvokkaita metsiä, jotka ovat sitten tulevaisuudessa tärkeitä ekologisia käytäviä. Keskisessä Suomessa suojelualuei ta on kaikkein vähiten. Kun laitteet elokuvien esittämistä varten on hankittu, tarjoaa kyläyhdistys elokuvapaketteja vaikkapa Tyhy-päivää pitäville. Popparit ja muut naposteltavat kuuluvat ehdottomasti elokuvaelämykseen. Päijänteen Luonnonperintösäätiö on tehnyt jo 15 vuotta töitä luonnon hyväksi. – Ihmiset mieltävät edelleen, että säätiö suojelee vain Päijänteen saaria ja rantoja, vaikka yli puolet alueistamme on jossakin ihan muualla kuin Päijänteellä. Myös puskurialueina ne ovat tarpeellisia. Valokuvauskilpailu avataan 3.2. Valmisteilla on myös historiikki ja Padasjoen Luonnonlain päivitys yhteistyössä kunnan kanssa. Nappu harmitteli, että vanhoja metsiä on jäljellä enää tosin vähän. Nappu on säätiön ainoa työntekijä, joskin vilkastunut toiminta asettaa paineita lisätyövoimalle. Kylän nettisivuilta löytyy jatkossa tiedot seuraavista elokuvista. Valveutuneet yritykset kompensoivat kulutushyödykkeensä aiheuttaman luontohaitan. 3½ vuoden ajan säätiötä johtanut Nappu on tutustunut Padasjoenkin luontokohteisiin, mutta yhtään lahjoitusta tai suojelualuetta ei täällä vielä ole. Ja ainahan yhdessä kaikki on mukavampaa, myös elokuvien katselu. – Tarkoitus on jatkaa kevyellä linjalla: elokuviinhan tullaan rentoutumaan ja nauramaan, joten mitään kauhea vakavahenkistä tuskin ohjelmistoon otetaan. – On laskettu, paljonko painoksen eteen on kaadettu metsää ja päästy tiettyyn prosenttiosuuteen, joka tukkuhinnasta tulee säätiölle. Padasjoen kunnan tämänvuotisia teemoja ovat Padasjoki ja luonto, Padasjoen Luonnonystä vien lähiluonto ja Suomen Luonnonsuojeluliiton ”Lähiluonto tutuksi”. Paikallisyhdistyksen tavoitteena on saattaa oman kunnan luonto kaikille tutuksi. Myös jääkiekkoteeman ympärille voisi kehittää yhteisöllisiä lätkäiltoja. Esimerkkinä tästä Nappu nosti esiin kuhmoislaisen Raija Järvisen kirjoittaman ja Anna Pakkasen kuvittaman kirjan Kuura ja Pyry, joka julkistettiin syksyllä. Lisää elokuvaelämyksiä on kyllä ihan lähitulevaisuudessa luvassa, sillä mummu lupasi tuoda heidät aina kun mahdollista, Rientolaan elokuvia katsomaan. Lisäksi äänentoisto täällä on ihan huimasti parempi. – Oli hauska elokuva. – Tunnelma oli positiivinen ja kyläyhdistyksen aktiivisuutta kiiteltiin. Ensimmäisessä näytöksessä oli 18 katsojaa. – Kulttuuriperintö nousee entistä enemmän esille jatkossa. ja paikallislehdessä julkaistaan kuukauden kuvia. Kylätalo Rientolaan hankitut projektori ja äänentoistolaitteet toimivat moitteettomasti, kun ensimmäiset elokuvat, lapsille suunnattu Pelle Hermanni ja aikuisempaan makuun tarjottu Teräsleidit heijastettiin valkokankaalle. Sisarukset olivat elämänsä toista kertaa elokuvissa. Pitkin juhlavuotta on tarkoitus järjestää tapahtumia, jotka tuovat esille lähiluonnon merkitystä, mm. Padasjoen Luonnonlaki päivittyy Niko Nappu kävi kertomassa säätiön toiminnasta. Nappu toivoi Padasjoeltakin vinkkejä hyvistä luontokohteista. Eilen saatiin lahjoituksena 5 hehtaaria Rääkkylästä ja viimeisen neljän kuukauden aikana säätiö on saanut 3 testamenttilahjoitusta. Puffetissa oli muitakin herkkuja tarjolla ja koska lisenssi ei anna myöden myydä elokuviin lippuja, toivookin kyläyhdistyksen väki, että leffaan tulijat ostaisivat naposteltavat puffetista. Lisäksi tehdään ennallistamistöitä. Jo Rientolan tuulikaapissa tuoksui vastustamattomasti popcorni. Niiden myötä toiminta laajenee koskemaan Päijänteen valuma-aluetta, joka ulottuu huomattavan laajalle eri ilmansuuntiin. Sen verran on sysmäläislähtöinen PLUPS eli Päijänteen luonnonperintösäätiö saanut jo suojeltua rahalahjoitusten, testamenttien ja yritysten kompensaatioiden avulla. 4 n:o 3 Torstaina 16.1.2025 Maakesken elokuvalauantait pyörähtivät käytiin 11.1. Syyskuussa on jo perinteeksi muodostunut sieninäyttely ja lokakuussa kääpäretki. Elokuvavalinnat vaikuttivat olevan niin päivänäytöksessä kuin iltanäytöksessä onnistuneet. Nyt se on myös Padasjoen ainoa elokuvateatteri. apua nettisivujensa uudistamiseen. Kotiseututalolla. PLUPS toivoo vinkkejä luontokohteista. Vaikka nykypäivänä leffoja pystyy katsomaan suoratoistopalveluista milloin vain, kyläyhdistyksen naiset toteavat, että keskittyminen näytöksessä on aivan eri luokkaa kuin kotona. Pelle Hermanni -elokuva ainakin nauratti sekä isompia että pienempiä katsojia. Yhdistyksen perustamiskokous oli 27.11.1995. Katsojapalautteet vaikuttavat omalta osaltaan seuraavien elokuvien valintaan. Padasjoen Luonnonystävät piti kevätkokouksensa lauantaina 11.1. Yksi 15 hehtaarin saari on työn alla ja juuri kävin Kuhmoisissa katsomassa yhtä metsäaluetta. Elokuvia on jatkossa tarkoitus näyttää Rientolassa joka kuukauden toinen lauantai, seuraava elokuvapäivä on siis 8.2. Kaikkea en voi valitettavasti vielä edes paljastaa, mutta vuosi näyttää joka tapauksessa hienolta ja motivoivalta. Hauskinta oli se, kun ämpäri putosi Pelle Hermannin päähän, sanoivat Maakesken mummulassa lauan taina kylässä olleet Seela 6 vuotta ja Silja 4 v. Ennen kokousta kuultiin säätiön kuulumiset ja kahviteltiin Kotiseututalon kahviossa. 26 suojelukohdetta ja 557 hehtaaria. Toiminnanjohtaja Niko Nappu kävi lauantaina esittelemässä säätiön toimintaa padasjokelaisille. – Säätiön toiminta tulee kasvamaan. Padasjoen kaunista luontoa halutaan esitellä myös kuvin. Luonto pärjää hyvin itsekseenkin, mutta esimerkiksi ojitettu suo ei ainakaan kovin nopeasti palaudu luonnontilaiseksi ilman ihmisen apua. Iltanäytöksessä kävi 14 katsojaa katsomassa Teräsleidit-elokuvan. Juhlavuosi huipentuu marraskuussa pidettävään juhlaseminaariin. Vielä alkuvuoden aikana on tulossa brändiuudistus, joka tuo uuden nimen ja logon säätiölle. – Kotona tulee niin helposti otettua kännykkä käteen. Tämä oli hyvä alku ja tästä on hyvä jatkaa, kommentoi Maakesken kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anna Roth-Helleri. Varat käytämme suojelualueiden hankintaan toiminta-alueeltamme, painotti Säynätsalosta tilaisuuteen ajellut Nappu. Palkituista kuvista kootaan myös näyttely Kotiseututalolle. Lasten näytökseen ääntä oli säädetty pienemmälle, ettei kenenkään tarvitse lähteä liiallisen äänenvoimakkuuden vuoksi salista pois. Kaikille avoimista retkistä ensimmäinen on maaliskuun pöllöretki ja huhtikuussa tehdään linturetki yhdessä Ladun kanssa. Illaksi aikuisten näytökseen lisättiin volyymia. Anna Roth-Helleri ja Inge Uotila kertoivat, että he aikovat suosia valinnoissa kotimaisia elokuvia. Rientolan elokuvalauantait pyörähtivät käyntiin Kylätalo Rientolasta on moneksi. Onneksi viime aikoina on säätiön palvelukseen astunut vapaaehtoisesti useiden alojen asiantuntijoita ja osaajia: säätiö saa ilmaiseksi mm. valokuvauskilpailu ja perinteisiä retkiä eri teemoilla. Juhlavuosi huipentuu marraskuussa juhlaseminaariin. Toukokuun ohjelmassa on yrttija taikasauna, kesäkuussa retkeillään Vesijaon luonnonpuistossa, jonne ei ilman opasta ja asianmukaista lupaa ole yleisöllä asiaa, ja vietetään Luonnonkukkienpäivää. Hartolassa PLUPS aloitti laajan suoalueen ennallistamisen viime syksynä: siellä on tehty ojiin suuria patoja ja saatu jo näkyviä tuloksia aikaiseksi. Kokouksessa suunniteltiin vuoden 2025 eli Luonnonystävien 30-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. – Säätiö voi ottaa vastaan lahjoituksia, osakkeita, asuntoja sekä maaja vesialueita koko Suomen alueelta. Museovirastolta on juuri saatu lausunto, jonka mukaan toimintamme on myös kulttuuriperinnön suojelua. Hän on ollut aiemmin töissä Lammin biologisella asemalla
Ryhmäläiset allekirjoittavat vaitiolosopimuksen ja sitoutuvat vuosittaiseen elvytysvalmennukseen. Pitkät välimatkat voivat vaikuttaa asennuskustannuksiin. Kylätaloja ja muita kokoontumistiloja on paljon ja niistä huolehditaan hyvin. Koulutettuja on noin 150 ja ryhmien koot vaihtelevat neljästä 14 henkilöön periaatteella ”parempi, että edes yksi kun ei ketään”. Kylätoiminta siis vahvistaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta, luottamusta, henkistä kriisinkestävyyttä ja paljon puhuttua yhteisöllistä resilienssiä. Viime aikoina on tuotu esille, miten tärkeää omatoiminen varautuminen on. Mutta mitä tapahtuu, jos sähköt ovat poikki, kännykät eivät toimi ja nettiyhteydet ovat nurin. Myös kylätaloilla on tärkeää huolehtia siitä, miten lämmitys järjestetään, jos sähköt ovat pitkään poikki. Haluamme muistuttaa siitä, että laite kylällä ei ole riittävä, vaan myös koulutusta sen käytöstä tarvitaan. Tulevilla treffeillä huhti-, eloja marraskuussa jatketaan aiheen käsittelyä. Yksilötasolla on järjestetty muun muassa senioreiden digikahviloita, joissa on opeteltu käyttämään 112–sovellusta. Kylävara-hankkeessa määritellään kansallisesti yhteinen kylävarakonsepti, joka kokoaa tiedot paikallisten yhteisöjen voimavaroista ja paikallisten toimijoiden viranomaisten kanssa tekemästä yhteistyöstä. Talolle on hyvä varata ainakin kertakäyttöastioita, villasukkia, makuualustoja, tulitikkuja, taskulamppuja, paristoja, vedenpuhdistustabletteja, puhdistuspyyhkeitä, roskapusseja ja jätesäkkejä. Häiriöja kriisitilanteissa kyläradio on helppokäyttöinen ja edullinen keino varmistaa tiedonkulku. – Suuntaa antava kyläradioaseman kustannus on noin 1000 euroa: hinta sisältää radiolaitteen, virtalähteen ja antennin asennuksen. Kyläyhdistysten kutsusta hän tulee pitämään maksuttomia infoja, työpajoja tai koulutustilaisuuksia erilaisista kylä toimintaa kehittävistä aiheista. Kampanjan aikana kirjattiin huikeat 2 414 liikuntasuoritusta. Kampanjan tavoitteena oli innostaa perheitä liikkumaan yhdessä ja kirjata suoritukset kylille jaettujen QR-koodien kautta. – Olemme tässä vertaisoppimisen, kokemusten ja tiedon jakamisen äärellä. Ratkaiseva on se, miten kyläläiset osaavat ja haluavat yhdessä käyttää sitä. Suomen kylät on koonnut varautumiskeskuksen varustelistan, joka sisällöltään mukailee kotitalouksien 72 varautumisohjeita, vain suuremmassa mittakaavassa. – Emme mitenkään ehdi käydä näillä neljillä treffeillä aihetta kaikilta kanteilta läpi. Keski-Suomen pelastuslaitoksen vastuualueeseen kuuluvat vuosittaiset elvytysvalmennukset sekä tarvittaessa myös alkusammutusvalmennukset. Kylissä on jo paljon turvallisuuteen, varautumiseen ja kriiseihin liittyvää toimintaa ja toimijoita, mutta maaseudun ja kylien roolista turvallisuustoimijana ja osana kokonaisturvallisuuden ketjua ei ole selkeää käsitystä eikä yhtenäistä toimintatapaa. Pinta-alasta 95 % on maaseutua ja lähes 70 % harvaan asuttua maaseutua. Päijät-Hämeen Vuoden Kyläksi on juuri valittu 500 heinolalaisen Lusi. Samalla se on aihepiirinä todella laaja. – Vaikka aikaa vierähtikin, olemme todiste siitä, että esteet kyläläisten ja viranomaisten välillä ovat ylitettävissä. Ryhmä on muodostettu sydänturvallisuuden lisäämiseksi harvaan asutuilla alueilla, jonne ensivasteen tulo kestää kauan. Kyläturvallisuutta ja yhteisöllistä varautumista kannattaa katsoa laajaalaisesti. – Kyläradiot eivät ole vain laitteita ja tekniikkaa. Ihmiset oppivat kylätoiminnan kautta myös tuntemaan toisiaan. Jaana Siipola Kuudesta ry:stä kertoi, että kylätoiminta Etelä-Pohjanmaalla on aktiivista ja talkooperinne on vielä hyvin voimissaan. Kyläaktivaattori Tiina Västilä tarjoaa Kyläkoutsi–koulutusta keväälle. Sen yhtenä tarkoituksena on luoda kyläturvallisuudesta selkeämpää, yhtenäisempää kuvaa. Paljon tapahtuu jo kylillä eli lamppua ei olla keksimässä uudelleen. Kylätoiminnan turvaamiseksi kyläläiset ja vapaa-ajan asukkaat ostivat koulukiinteistön ja perustivat yleishyödyllisen osakeyhtiön Lusin Kylätalo Oy:n huhtikuussa 2024.. Pelastuslaitoksella on mahdollisuus kutsua sydäniskuriryhmien jäseniä pelastustoiminnan tukitehtäviin. Kyseessä on keskisuomalainen innovaatio, jossa paikallinen maallikkoelvyttäjien vapaaehtoinen ryhmä muodostaa sydäniskuriryhmän. Sydäniskuriryhmiä Keski-Suomessa Sydäniskuriryhmistä olivat kertomassa asiantuntija Kaisu Paalanen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja projektipäällikkö Outi Raatikainen Keski-Suomen Sydänpiiristä. Ihan tavanomainenkin kylätoiminta opettaa meitä tekemään asioita yhdessä ja tulemaan toimeen eri tavalla ajattelevien ja reagoivien ihmisten kanssa. Noin 4000 kylää Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa. Normaalioloista kaikkein kauimpana on poikkeusolot, joita aiheuttavat sotilaallinen uhka tai hyökkäys. Samoin yhteiskunta omalta osaltaan varautuu isossa kuvassa. Kyläasemien asentamisessa kannattaa hyödyntää kokeneita osaajia eli radioharrastajia, metsästäjiä ja Vapepa-toimijoita. Tilaisuuden avannut 2-vuotisen valtakunnallisen kylävarahankkeen projektipäällikkö Ritva Pihlaja kertoi, että treffejä on tulossa tänä vuonna vielä kolmet lisää. – Olemme työstäneet kylien varautumissuunnitelmia, joissa on kartoitettu kylien kokoontumistilojen varustukset ynnä muut fasiliteetit. Pidempiaikainen kriisi voisi syntyä häiriöstä vesihuollossa, laajasta maastopalosta tai vakavasta ympäristövahingosta. Olemme myös keskeneräisen äärellä, eikä täällä ole tarjolla teille valmiita malleja, sillä tärkeää on tehdä juuri oman alueen tarpeisiin sopivia ratkaisuja, mutta videota ja inspiraatiota treffeiltä varmasti saatte. Kylien turvallisuus ja varautuminen on aiheena uusi, muotoutuva ja ajassa vahvasti kehittyvä asia. – Turvallisuus ja varautumisasioita on viety kylille jo kymmenen vuoden ajan. Kylillä, joissa on vesistöjä, on järjestetty vesipelastustaitokoulutuksia. Keski-Suomessa toimii 22 ryhmää yhdeksässä eri kunnassa. Etelä-Pohjanmaalla on järjestetty erilaisia kylien turvallisuutta lisääviä tilaisuuksia, joissa on kiinnitetty huomiota esimerkiksi kylätalojen turvallisuuteen sekä niiden soveltuvuuteen kriisitilanteiden kokoontumispaikkoina. Kantaja Päijät-Hämeen yhteishankkeessa rakennetaan asukkaita osallistaen digitaalinen tietopaketti tarinakartoille. Kurkistamme esimerkkien avulla, millaisia kylien turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä hankkeita eri puolelta Suomea löytyy. – Kotivara, 72 tuntia -ohjeistus ja varautumisopas ovat meille jo tuttuja. Kylät voivat osallistua myös Liikettä kylille –työpajaan Vierumäellä 1.2. Kyläradiotoiminnan kehittämisestä kiinnostuneiden kuntien ja kylien kannattaa aloittaa asiaan tutustuminen selvittämällä, mitä edellä mainitut ryhmät ovat aiheeseen liittyen alueel la jo tekemässä. Se tarvitsee toimiakseen kyläradioaseman, radiolaitteen, virtalähteen ja antennin sekä käsiradiopuhelimia. Ja lopuillakin kylillä on mahdollisuus pian osallistua – kampanja nimittäin uusitaan keväällä. Myös teippiä saatetaan tarvita sekä muovia ilmanvaihtoaukkojen ja ikkunoiden tiivistämiseen. Kyläradio takaa viestien kulun myös kyliltä viranomaisille päin sekä kyläläisten kesken. Nyt suunnitelmissa on saada kaikki viranomaista kylätasoa myöten saman pöydän ääreen, jotta poikkeustilanteen toiminta ja roolit olisivat kaikille selkeät. Materiaalia Etelä-Pohjanmaan kylätoiminnasta löytyy sivulta kylille.net. Ryhmien taustalla on kolme toimijaa, joista Keski-Suomen sairaanhoitopiiri vastaa sopimuksista, kirjanpidosta, vakuutuksista, järjestelmän testauk sista ja viestinnästä sydäniskuryhmille. Palkinnoksi voittajakylä sai käyttöönsä ison liikuntavälinepaketin, josta pääsee nauttimaan koko kylä. Jo tehtyä varautumissuunnitelmia hyödynnetään niin sanottujen kylätalokarttojen tekoon. Arrakoski esimerkiksi sai kasaan 127 suoritusta ja kassillisen sisäpelipalloja kylätalolle. Syyskampanjan voiton vei Heinolan kirkonkylä, joka keräsi eniten kirjattuja liikuntasuorituksia. Teemme yhteistyötä Vapepan ja pelastuslaitoksen kanssa. Viranomaisilla on kyllä käytössään häiriötilanteiden viestiverkkoja, mutta miten voidaan varmistaa tiedonkulku kylille ja kyläläisille. Kyliä kutsutaan varautumaan häiriöja poikkeusoloihin Kylävara-hankkeessa Kylien liikuntakampanja jatkuu keväällä KyläLähtee Liikkeelle –hankkeen järjestämään kylien väliseen liikuntakampanjaan osallistui syyskuusta marraskuun loppuun 20 kylää Päijänne–Leaderin alueelta. Onko lämpöisen ruoan laittoon mahdollisuuksia, onko käytettävissä grillikota, laavu tai retkikeittimiä. Eteläpohjanmaalaiset totesivat, että kylävaraasia on ajankohtainen ja he odottavat yhteistä valtakunnallista mallia avuksi. Patteriradio ja varaparistoja, varavirtalähde, alkusammutusvälineet, ensiapuvälineet, kyläradio ja sydäniskuri kuuluvat myös kylätalojen varustautumislistalle. Kyliä on nelisen tuhatta. Sydäniskuri tarvitsee toimiakseen myös huoltoa. Kun aloimme tiedottamaan kyliä turvallisuusja varautumisasioista, ei 72 tuntia –konseptia vielä ollut olemassa, joten kehitimme sellaisen. Pidempiaikainen häiriö oli myös vastikään kokemamme koronapandemia. Kylät puolestaan vastaavat siitä, että heillä on käytössään sydäniskuri ja täysiikäisiä vapaaehtoisia. Yhteisistä käytännöistä kannattaa sopia, kuten esimerkiksi siitä, ketkä toimivat häiriöja kriisitilanteessa kyläradioaseman päivystäjinä. Esimerkkejä lyhytkestoisesta häiriöstä ovat myrskytuhot, sähkökatko, tulipalo, liikenneonnettomuus tai sairasta paus. Jokainen mukana ollut kylä palkittiin osallistumispalkinnolla. Valokuvien, videoiden ja kerrotun tarinan kautta tuodaan esiin ja yhdistetään tämän päivän hämäläisyys ja paikallisidentiteetti sekä maakuntiemme kulttuuriympäristöjen arvot. Normaalioloista poikkeava häiriö tai kriisi voi olla lyhyt tai pitkäkestoinen. Kyläradiot tärkeitä viestinnän kannalta Olemme tottuneet siihen, että viestit kulkevat reaaliajassa ja luotettavasti. Tärkeää on varata riittävästi vettä ja hyvin säilyvää, kylmänä syötävää ruokaa. Näissä tilaisuuksissa on käsitelty muun muassa muuttuneita liikennemerkkejä ja sääntöjä. Esimerkkiä Etelä-Pohjanmaalta Treffeillä saatiin yksi esimerkki turvallisuusyhteistyöstä Etelä-Pohjanmaalta. Perjantaina pidettiin Teamsin välityksellä ihka ensimmäiset Kylävara– hanketreffit. Radiopuhelimet maksavat seitsemästäkympistä 300 euroon. Sopimuskumppaniksi sairaanhoitopiirin kanssa käy vain rekisteröity kyläyhdistys. – Kun ryhmän toimintaalueita tulee elottomuushälytys, ryhmäläiset saavat siitä tiedon suoraan hälytyskeskuksen järjestelmästä kännykkäänsä. Osallistujien toiveita sisällöstä kartoitettiin ilmoittautumisen yhteydessä ja osan toiveisiin vastataan jo tässä ensimmäisessä tilaisuudessa. Kyläläisten varautumista ja osaamista on lisätty erilaisten tilaisuuksien ja tiedottamisen avulla. Mukana oli myös padasjokelaiskyliä. Toimintaa ja toimijoita turvallisuuden yhteisöllisen varautumisen kentällä jo paljon. Toimintamalli on tarkoitus tehdä tunnetuksi kansallisella tasolla ja jalkauttaa se kyliin. – Olemme järjestäneet hätäensiapukursseja ja sydäniskuritilaisuuksia, joissa osallistujat ovat saaneet kokeilla iskurin toimintaa ja elvytystä sekä myös ajoturvallisuusluentoja on järjestetty yhdessä ajo-opettajien kanssa. Hurahda Hämeeseen –hankkeen aloitustilaisuus on Teamsissa 29.1. – Mikä on kylien rooli turvallisuustoimijoina ja miten kyläläiset voivat nimenomaan yhdessä varautua häiriö-, kriisija poikkeustilanteisiin. 5 Torstaina 16.1.2025 n:o 3 Lokakuussa startanneella Suomen Kylät ry:n Kylävara-hankkeella vahvistetaan kylien varautumista ja kriisin kestävyyttä. Kynnystä kyläradion käyttämiseen pitää madaltaa tutustumalla asiaan ja harjoittelemalla yhdessä. Kylätalojen varautumislista Kylätalo tai muu vastaava kylän yhteisöllinen tila voi toimia häiriöja kriisitilanteessa paikallisena varautumiskeskuksena, johtokeskuksena, kyläläisten kokoontumispaikkana ja evakuointipaikkana
Padasjoelle Kumpulainen päätyi isosiskonsa Anna-Liisan ansiosta. Liitto päättyi yli 54 vuotta kestettyään vaimon kuolemaan 2013. 2-kerroksisessa tiilitalossa oli kunnon koulukeittola ja kirjasto. LAB syntyi alun perin halusta uudistaa korkeakoulutusta ja työelämää. Kunnan kirjastoauto alkoi vierailla koululla, oli myös neuvolavastaanottoa. – Tänne voi yhtä hyvin tulla myös yksin, kannustaa Elina. Haussa on 14 englanninkielistä koulutusta liiketaloudesta, tekniikasta, sosiaalija terveysalalta, muotoilusta sekä hotelli-, ravintolaja matkailualalta. Perusteluissa mainittiin muun muassa, että aktiivisesti Nuokulla käyvä, iloinen ja pirteä Elina käyttäytyy esimerkillisesti ollen kaikille ystävällinen ja siivoamalla omat jälkensä. Peruskoulu toi tullessaan uuden matematiikan joukko-oppeineen. Lapsia opettajaperheeseen syntyi kaksi. Varsinaisen opetustyön lisäksi kuormittivat juhlat. – Anna-Liisa tiesi, että Maakesken koululla tulisi vakinainen miesopettajan virka haettavaksi. Opettajakollega EevaLiisan kanssa kihlat vaihdettiin toukokuussa 1959 ja häitä juhlittiin kesäkuussa. luokalta enää siirrytty oppikouluun. Koulutusten työelämälähtöisyys ilmenee esimerkiksi projektiopinnoissa, joissa opiskelijat ratkovat erilaisia työelämän haasteita, ja sidosryhmämme osallistuvat aktiivisesti koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen yhteistyössä henkilökuntamme kanssa. LAB on ammattikorkeakoulu niille, joilla on tahto tehdä ja päästä pintaa syvemmälle LABissa kokeillaan jatkuvasti uusia toimintatapoja yhdessä yritysten kanssa. Nuokulla voi halutessaan vaan oleskella, pelata biljardia tai pleikkaria. – Melkein joka päivä. Sen mukaan opettajalle ei enää kuulunut maksuttomana luontaisetuna asunto, navetta ja polttopuut. LAB tarjoaa kevään toisessa yhteishaussa 1 756 opiskelupaikkaa. Sairaanhoitajaksi valmistunut sisar sai paikan Toritun vanhalta koululta, jonne perustettiin terveys-, äitiysja lastenneuvola. Nuoria kuunnellaan Nuo kulla herkällä korvalla, ja toiveisiin pyritään vastaamaan. Kumpulaisen tultua valituksi hänelle osoitettiin vanhasta puukoulusta asunto, keittiö ja 2 huonetta. Eeva-Liisa oli koulun johtajaopettaja ja ollut Maakeskessä jo vuodesta 1946 asti, Terttu oli vasta valmistunut Jyväskylän opettajienvalmistuslaitoksesta. Pihapiirissä oli vielä sauna, aitta, lato ja käymälä. Vuonna 1958 tuli voimaan uusi kansakoululaki. Monialaisilla Master-tason koulutuksillamme vastataan työelämän kohtaamiin haasteisiin ja nopeasti muuttuviin osaamisvaatimuksiin. Aktiivisemmin viime syksystä asti. Äitikin sanoi jo, että olet enemmän Nuokulla kuin kotona. Lisäksi kahdeksasluokkalainen tuo rohkeasti nuorisotiloillakin omaa persoonaansa esiin. Opiskelut hän aloitti Hämeenlinnassa, kunnes lähti suorittamaan vapaaehtoista asevelvollisuutta ja meni sen jälkeen maamieskouluun. Padasjoelle kansalaiskoulu saatiin pari vuotta myöhemmin ja ”soppakoulu” toimi alkeellisissa tiloissa Nyystölän kunnalliskodin luona. Koulutustarjontamme vastaa erityisesti PäijätHämeen ja Etelä-Karjalan työelämän ja yritysten tarpeisiin. Elinan mielestä Nuokulla on rento tunnelma ja siellä tehdään paljon kaikenlaista kivaa. Ystävän suositeltua opettajaopintoja Kumpulainen laittoi hakemuksen vetämään ja pääsi Raumalle opiskelemaan. Vesijohtoja ei ollut. – Ananaspurkeista ponnareihin. Lätkäkerhot on tarkoitus saada käyntiin pikimmiten, onhan ulkojääkausi parhaimmillaan. Uusi 3-vuotinen yläaste yhdisti kansalaisja keskikoulun. Näistä syistä kutsummekin itseämme työelämän innovaatiokorkeakouluksi. Lisätyönä miesopettajalla oli vielä nuorisokerho. Lisäksi plussaa ovat hyvät työntekijät. – En varmaankaan ollut mikään vanhakantainen kansankynttilä, mutta saamillani lahjoilla ja koulutuksella pyrin opettamaan oppilailleni tarpeelliset tiedot ja taidot. Vanha sali oli poikien käsityöluokkana, päädyssä ja yläkerrassa oli asunnot. Kumpulainen aloitti koulunkäyntinsä Orimattilassa, Lammilla hän oli mukana sotilaspoikatoiminnassa. Uusien säädösten mukaan koulun tuli jatkua 7. Yksi tällainen toteutunut toive oli lasersota. Tuli kiertävä englannin kielen opettaja ja koulutoimenjohtaja. Käytännössä lupaus tarkoittaa sitä, että valmistuessaan opiskelijoillamme on tutkinnon lisäksi kokemusta ja valmiit verkostot työelämää varten. luokkaan kansalaiskoulussa. Koulutamme tulevaisuuden ammattilaisia viidellä eri alalla: sosiaalija terveysala, tekniikka, liiketalous, hotelli-, ravintolaja matkailuala sekä muotoilu, kuvataide ja visuaalinen viestintä. – Lasersota oli ihan parasta, kaikilla oli ihan super kivaa, sanoo Nuokulla käymisen lisäksi laskettelua ja ratsastusta harrastava Elina. – Opettajatoverini olivat Ihalaisen sisarukset EevaLiisa ja Terttu. Tarjoamme kevään ensimmäisessä yhteishaussa yhteensä 328 opiskelupaikkaa Lahden ja Lappeenrannan kampuksille sekä verkko-opintoihin. Vauras maatalouskylä Maakeskeä Kumpulainen kuvaa vauraaksi maatalouskyläksi. Kyläkoulu jatkoi toimintaansa 3-opettajaisena ala-asteena vuoteen 1991 asti. Kylässä oli parhaimmillaan 4 kauppaa, posti, kahvila, paja, pari autokorjaamoa, parturi, suutari, kioski ja taksi. 1960-luvun lopulla kunta myönsi aterian lisäksi leivän ja levitteet, aluksi vain näkkileipää. Vihkiminen tapahtui Padasjoen kirkossa ja hääjuhla oli Salvilan luokkahuoneessa. Vuoden nuokkulainen palkittiin 19. Elina käy Nuokulla kuuden hengen tyttöporukassa, jossa mukana on Elinan lisäksi yhdeksäsluokkalaisia tyttöjä. Tänä vuonna haussa on uutuutena kaksi monialaista Master-tason koulutusta, eli koulutukset toteutetaan yhteistyössä usean eri alan kanssa. Maakeskessä uudistus merkitsi sitä, ettei 4. Terttu opetti luokkia 1-2, Eeva-Liisa 3-4 ja Kumpulainen 5-7. Kylässä toimi myös vireä nuorisoseura, jolla oli toimipaikkana Rientola. Toimintamme ydin on kestävän, vastuullisen ja uudistavan kasvun tukeminen aineettoman arvonluonnin, monikäyttöisten materiaalien ja ihmisten hyvinvoinnin kautta. Verkossa toteutettavat koulutukset antavat myös mahdollisuuden työn ja opiskelun joustavalle yhdistämiselle. Koululaitos kehittyi. 4H:n kanssa yhteistyössä järjestetyt tyttöjen illat ovat olleet myös Elinan mielestä kivoja. Ateriat olivat alkuun puuro-, vellija keittopitoisia. Kumpulainen syntyi Nummella tammikuussa 1934 ja asuu nykyisin Lahdessa. Kirkonkylällä asuva Elina on käynyt Nuokulla ensimmäisiä kertoja neljäsviidesluokkalaisena. Rehtoriamme Turo Kilpeläistä lainatakseni ”innovaatio on totta vasta kun se on testattu ja toteutettu” – meillä matka tuumasta toimeen on onneksi lyhyt. Nuokkulaisilla on myös omat kuntosalivuoronsa tiistaisin ja perjantaisin, joissa ohjaajana toimii vapaa-ajan ohjaaja Konsta Suokas. Mari-Anna Suurmunne, vararehtori, LAB-ammattikorkeakoulu Vuoden 2024 nuokkulaiseksi valittiin 14-vuotias Elina Virtanen. 6 n:o 3 Torstaina 16.1.2025 K YNÄVINKKEL I Maakesken entinen opettaja muistelee Maakesken entinen opettaja Uolevi Kumpulainen on julkaissut elämäkertansa ”Mennyttä aikaa muistelen”. Esimerkiksi Circular economy solutions -koulutuksen kokonaisuus toteutetaan liiketalouden, tekniikan sekä LABin Muotoiluinstituutin ja LUT-yliopiston kanssa. Nuokulle Elina tulee yleensä suoraan koulun päätyttyä. Kevään toinen yhteishaku alkaa 11.–25.3., jolloin haussa ovat korkeakoulujen suomenkieliset koulutukset. Kehitämme yhteiskuntaa yhteistyössä yritysten kanssa tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintamme avulla. luokkaan kansakoulussa ja sitten 8. Liikuntasalivuorolla on pelailtu Konstan johdolla muun muassa koripalloa. Elina sai ison paperikassillisen tavaraa, jossa oli kaikenlaista maan ja taivaan väliltä. Syksyllä oli raittiusjuhla, joulun alla kuusijuhla, Rientolassa nuorisokerhon pikkujoulu, toukokuussa äitienpäivä ja keväällä päättäjäiset. Kouluilla oli yhteisiä urheilukilpailuja kirkonkylällä. LAB-ammattikorkeakoulu on työelämän innovaatiokorkeakoulu, joka toimii Lahdessa, Lappeenrannassa ja verkossa. Haussa mukana olevat yhdeksän Bachelor-tason koulutusta vastaavat suomenkielistä alempaa korkeakoulututkintoa. joulukuuta, missäpäs muualla kuin nuokulla. Monilla taloilla oli paljon palvelusväkeä ja lypsykarjaa. Uusi koulu 1959 Kesällä 1959 rakennettiin uutta koulua, joka valmistuikin jouluksi. Koululaisilla oli lisäksi eväsvoileivät. Kylässä oli myös työväentalo, mutta työväen yhdistys ei enää toiminut. Varsinaisessa koulutalossa oli 2 luokkahuonetta ja opettajan asunto, lisäksi Salvilan tilan entisessä päärakennuksessa oli yksi luokkahuone, jossa toimivat luokat yksi ja kaksi. Ruoat tulivat kyllä joululomalla tarpeeseen, naureskeli Elina. LABin vuosi on pyörähtänyt käyntiin korkeakoulujen ensimmäisellä yhteishaulla 8.–22.1., jossa voi hakea englanninkielisiin koulutuksiin. – Tai siis kaupan kautta, käyn hakemassa jotain evästä mukaan. Elinasta Vuoden nuokkulainen. Muutaman vuoden kuluttua todettiin taitojen heikentyneen ja palattiin vanhaan. Oma kesänviettopaikka Päijänteen rannalta löytyi Kumpulaisille kesällä 1964. Olisimme lähellä toisiamme samassa pitäjässä ja vanhempienkin koti lähellä naapuripitäjässä, kertoo Kumpulainen kirjassaan. Lisäksi monipuoliset oppimisympäristömme tukevat työelämäyhteyttä. Vuoden nuokkulainen vapaa-ajan ohjaaja Konsta Suokkaan kanssa. Vilkkaasti toimivat sen sijaan maamiesseura ja maatalousnaiset
7 n:o 3 Torstaina 16.1.2025 ISSN 0784-6568 Koivutie 8, 17500 Padasjoki. Hiihdon II sarja kilpailut ke 22.1. kirsi@pykalisto.net. Levikki 2990, LT 2023 Päätoimittaja: Jaana Tanner, puh. Uusia kirjoja hankittiin 1340 kpl, kaikkiaan kirjastossa on 21211 nidettä. Padasjoen Nuorisovaltuusto on järjestäytynyt kokouksessaan 13.1. tuolijumppa klo 15 ja tanssiliikunta klo 16. Perheiden salivuoro sunnuntaisin klo 10–11.30 yläkoululla. Auto n o m i a n a i k a 1809–1917, ser kusten sota. ilmoitukset@ padasjoensanomat.fi S EURAPALST A Rientolassa su 19.1. ILMOITUSHINNAT 1.9.2024 alkaen . Osassa kiertuepaikoista mukana on aluehallituksen puheenjohtaja Sari Niinistö. Ilmoitus: Sunnuntaina 26.1. Nuvan edustajan sivistyslautakunnassa on Miisa Kytölä, varalla Eveliina Pykälistö, teknisessä lautakunnassa Mikke Koivisto (Lilja Engberg), rakennusja ympäristölautakunnassa Luka Wallenius (Jonni Salo) ja kunnanvaltuustossa Tara Vilman (Minea Lindqvist). tammikuuta klo 13 Kotiseututalolla. Muistikahvila ti 21.1. Hintoihin lisätään ALV. 25,5 % Etusivu 1,49 € /pmm Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,37 € /pmm Takasivu 1,41 € /pmm Rivi-ilmoitus 3,50 € /rivi TILAUSHINNAT 1.1.2025 alkaen. Digineuvontaa ke 29.1. Rikkomuksia oli viime vuonna yhteensä 335, kun vuonna 1973 oli kokonaismäärä 286. Paino: Lehtisepät Oy, Tuusula Torstaina tammikuun 16. Kuntakierros alkaa ensi viikon perjantaina Lahdesta ja Kärkölästä, lauantaina on Padasjoen lisäksi vuorossa Sysmä,31.1. – Kuntakierros on hyvinvointialueella jo säännöllinen tapa. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, ja ne järjestetään tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. 49:llä lisääntyi poliisin tietoon tulleiden rikoksien ja rikkeiden määrä viime vuonna. PS 50 VUOTTA SITTE N Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen vierailee kaikissa PäijätHämeen kymmenessä kunnassa tammi– helmikuun aikana tapaamassa hyvinvointialueen asukkaita. Ikäihmisten päivätoi minta keskiviikkoisin klo 9–11 Padaspaletilla. maanantaisin klo 17–18 alakoululla. (03) 552 7521 sähköposti: toimitus@padasjoensanomat.fi Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Anna Engblom, puh. Annin neule kahvila ke 22.1. Kierroksen aiheena ovat hyvinvointialueen kuulumisten lisäksi digipalvelut ja aluevaalit. 25,5 %. pnä 1975 Maatalouslomia on Padasjoella haettu tähän mennessä 180 ja kaikki haetut on voitu myös myöntää. Järj. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään pe 31.1. klo 18 Padasjoen yht.koulu HURRIGANES konsertti. Katkaistun lehtitilauksen tilausmaksuja ei palauteta. klo 17-20.30, ilm. – Hyvinvointi on iso kokonaisuus ja muodostuu muustakin kuin vain terveys-, sosiaalija pelastustoimen palveluista. mennessä Eeva-Riitalle, Koivutie 7, tai kirjastossa olevaan Eläkeliiton postilaatikkoon. Asukasta kohti lainoja oli 13,1, mikä on huomattavasti korkeampi kuin Hämeen läänin maalaiskuntien keskimäärin. Jättöajan päättymisen jälkeen vastaanotetuista ja julkaistuista ilmoituksista perimme lisämaksun, 5 € + ALV. Wellamo-opisto Kunnan yhteisöavustukset haettavina 31.1. Lainaus lähes kaksinkertaistui Padasjoen kunnankirjastossa, sillä viime vuonna lainattiin 62995 teosta. Asikkala ja Orimattila sekä 7.2. PadMun jäsenille kuljetus on ilmainen ja muille 20 €. klo 17. Padasjoella on lypsykarjoja noin 250. Ennakkomyynti teinikunnan pj Seppo Pahta. mennessä, Kellosalmentie 20 tai kirjaamo@padasjoki.fi Ensiapu 1 -kurssi 3.-4.3. Iitti ja Heinola. Muksuparkki 3–7v. Taina Ylä-Mattila Soittokunta Arrakoskella jo vuonna 1907 Hyvinvointialueen johtaja kuntakierrokselle muusikon kanssa Voice of Finland -finalisti musisoi Padasjoella 25.1. Lainaajia oli 1422 eli noin joka 3. MLL: Perhe kah vila maanantaisin klo 9.30– 11.30 Palotalolla. Vuosi sitten Virolainen vieraili Padasjoella OmaisOiva–kahvilassa Olkkarissa. Vielä tässä kuussa voivat lypsykarjatalouden harjoittajat hakea lomaa. (03) 552 7500, sähköposti: ilmoitukset@padasjoensanomat.fi Konttori avoinna ma, ti ja to klo 10–17, keskiviikkoisin ja perjantaisin suljettu. klo 11–13 kirjastossa. klo 18 (V). Vuonna 2016 Jaakkola esiintyi TV:n The Voice of Finland –ohjelmassa raivaten tiensä finaaliin. P-H Muistiyhdistys VPK:n hälytys osaston harjoi tukset tiistaisin klo 18 Paloasemalla. Näyttely avoinna ti–pe 10–15.30, la 10–14. Teuvo Komulainen nousi sunnuntaisten peliensä ansiosta pingiksen B-luokkaan. Tilaisuuksien nimi on Kuntakierros ja kulttuuria, sillä poikkeuksellisesti niitä rytmittää ammattimuusikko. Hinnat sis. Valtakunnallisella kirjastoviikolla huhtikuussa järjestettiin kaksi tilaisuutta vanhuksille, joulukuussa oli kirjastossa näyttely. Hienoa, että kulttuuri huomioidaan tällä tavoin hyvinvoinnin edistäjänä, toteaa Jaakkola. Kuitenkin Arrakoskella 7 miestä olivat ostaneet PadMUn Perinteinen MP-Retki Lähtö matkahuollon edestä lauantaina 1.2. Luka Wallenius nuorisovaltuuston johtoon. Sittemmin Jaakkola on julkaissut bändinsä kanssa EP:n Näkyjä Nään ja singlen Lokakuu (2017). Välitämme ilmoituksia kaikkiin Uutismedian liiton jäsenlehtiin niiden omilla hinnoilla. Kunto ja va paaehtoiskort tien palautuk set ma 27.1. klo 18–20 Kotiseututalolla. Ennakkolippuja tänä vuonna 30 kpl ilmoittautumisjärjestyksessä. Galleria Pikantti 7.1.–14.3. Padasjoella tilaisuus järjestetään lauantaina 25. klo 13–14 kirjastossa. Se toimi lähinnä kirkonkylän alueella. padasjokelainen on kirjaston käyttäjä. Hollola, 1.2. Varaa käteistä bussiin! Tervetuloa mukaan! jo vuonna 1907 torvet, joten ehkäpä tätä Arrakosken seitsikoksi nimettyä ryhmää voisi myös kutsua soittokunnaksi ja siten Padasjoen ensimmäiseksi. Nuorisoseuran jumpat Pappilanmäen koululla: Lihaskunto ma klo 18 ja Jooga ti klo 18.30. Varsinaisia jäseniä ovat lisäksi Miisa Kytölä ja Tara Vilkman. Puheenjohtajaksi valittiin Luka Wallenius ja varapuheenjohtajaksi Mikke Koivisto. Nyt kierros on erityisen tärkeä, sillä edessä on aluevaalit ja hyvinvointialueen ja vaikuttamisen mielenkiintoa on syytä nostaa, sanoo Virolainen. Jaakkola on päijäthämäläinen 21-vuotias laulajakitaristi, joka trubaduurina akustisen kitaran kanssa sekä erilaisissa bändikokoonpanoissa. Tulevalla kierroksella konsertoi kärköläläislähtöinen Riikka Jaakkola, joka on menestynyt muun muassa Voice of Finland – kilpailussa. Myös kulttuuri tuo hyvinvointia, ja sitä koetamme kierroksella lisätä ja samalla lieventää mielikuvaa hyvinvointialueen byrokraattisuudesta ja virkamiesmäisyydestä, Petri Virolainen toteaa. Kaikkia sivukirjastojen kirjoja ei ole saatu mahtumaan pääkirjaston tiloihin, vaan Toritun koululla on vielä muutama laatikollinen varastokirjoja. Hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen. ALV. Tiistaitupa joka kk:n 1. tiistai klo 17.30 kirjaston monitoimitilassa. Puh. Vuosi 1974 oli kirjastoauton ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. klo 7. Helena Kenttämaalle sähköpostiin helenakenttamaa@ gmail.com tai numeroon 0400 441 153. Puhelimessa vastaanotettuun ilmoitukseen tulleesta virheestä ei vastata. Hän opiskelee muusikoksi Lahden Konservatoriossa. Ilmoitukset jätettävä tiistaihin klo 14 mennessä. Hartola, 5.2. Meidän on hyvä kuunnella asiakkaita ja asukkaita ja saada suoraa palautetta. 10 % Kotimaa: Kestotilaus 93,00 € 12 kk 106,00 € 6 kk 57,50 € 3 kk 37,00 € Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan 12 kk 135,00 € Alle 30 € laskuun lisätään laskutuslisä 5 € + alv. Ole ajoissa paikalla! Paluu Padasjoelle n. – Tämä on minulle erikoislaatuinen keikkakiertue, sillä esitykset ovat ikään kuin pienoismusikaaleja ja rytmittävät hyvinvointialuejohtajan puhetta. M EITILLE KIRJOTETTII N Joululehdessä mainitaan perimätiedon mukaan Padasjoen ensimmäisen soittokunnan perustamisvuodeksi 1915. (03) 552 7500 www.padasjoensanomat.fi, myös Ilmestyy torstaisin
Sekä taekwon don että krav magan ryhmiin tuli reilusti yli 20 osallistujaa. – Kokouskutsut lähetän varmaan jo tällä viikolla. Päijänteen ympäriajon erikoiskoe ajetaan 15.3. Pappilanmäen koulun salissa treenataan taekwondoa maanantaisin, toinen harjoitusvuoro on perjantaisin alakoululla. Lammilaiset tulivat turnaukseen bussilla, jonne mahtui huoltojoukkojakin. Lammilaisilla on useampia veljespareja joukkuees saan. Siinä pelasivat Joni Vehkamäki, Mikko Virtanen, Juho Aaltonen, Turo Pääkkönen, Tuukka Ahonen ja Petteri Lahtinen. Voittajajoukkueessa pelasivat Juuso ja Joni Lemola, Santeri ja Severi Saarinen, Lauri Huostila, Kimmo Mäkinen, Veli-Antti Silpola sekä Yaroslav ja Mykhailo Davybida. Luopioisista oli Padasjoelle ajellut pelaamaan Tommi Vuorinen, Asko Niemi, Joni Haataja, Asko Ahola, Pauli Luhtajärvi, Aki Lindholm ja VeliMatti Syrjänen. – Sukupolvenvaihdosta on havaittavissa, useammassa porukassa on väki nuorentunut, arvioivat Loppiaisturnausvoitto jälleen Lammille Voittajajoukkueen kelpasi hymyillä pelipäivän päätteeksi. lammilaiset. Lammilaiset eivät hävinneet koko päivänä yhtään erää. Toiseksi tuli padasjokelaisen Ari Anttilaisen kokoa ma joukkue nimeltä Playboys, joka voitti turnauksessa 5 erää. 8 n:o 3 Torstaina 16.1.2025 Lentopallon lop piaisturnaus pelattiin lauan taina Kullasvuo ren koululla perintei sesti viiden joukkueen voimin. Nuorin osallistuja oli 4-vuotias ja vanhin viisikymppinen. Ennakkoarvion mukaan kilpailuun osallistuu noin 200 moottoripyörää. – Haluan oppia taistelemaan pahoja ihmisiä vastaan, perusteli yksi nuorimmista itsepuolustuslajin harjoitukseen osallistuneista. Toinen koululaisosallistuja halusi kartuttaa kuntoa ja taitoja, jotta pärjäisi paremmin kamppailussa isoveljeä vastaan. Pronssimitaleista käytiin tiukkaa vääntöä Padasjoki Padasjoki 1 – Padasjoki 2 1–1 (22–25, 30–28) Luopioinen – Playboys 0–2 (18–25, 21–25) Lammi – Padasjoki 1 2–0 (25–20, 25–15) Playboys – Padasjoki 2 1–1 (21–25, 25–22) Lammi – Luopioinen 2–0 (25–13, 25–16) Padasjoki 1 – Playboys 0–2 (14–25, 21–25) Padasjoki 2 – Luopioinen 1–1 (25–22, 23–25) Playboys – Lammi 0–2 (20–25, 18–25) Luopioinen – Padasjoki 1 2–0 (25–10, 25–20) Lammi – Padasjoki 2 2–0 (25–21, 25–16) 1) Lammi, 8 pistettä 2) Playboys, 5 pistettä 3) Padasjoki 2, 3 pistettä (eräpist. Taekwondo ja krav maga kiinnostivat Mustan vyön haltija ja pitkän linjan taek wondoosaaja Petri Nieminen aloitti la jiryhmien vetämisen Padasjoella viime vii kolla. Vaikka molempiin ryhmiin on jo nyt ilmoittautnut runsaasti osallistujia, vielä voi Niemiseltä tiedustella osallistumismahdollisuutta. Saadaan seuralle virallinen nimikin samalla, totesi ennenkin seuroja perustamassa ollut Nieminen. Keski-ikäinen isä puolestaan tahtoi aloittaa hyvän liikuntaharrastuksen yhdessä lastensa kanssa. Molemmat voittivat kolme erää, mutta lopulta padasjokelaiset veivät pronssit, koska heillä oli eräpisteitä –10 ja Luopioisilla –13. Krav magassa osallistujat ovat nuoria ja aikuisia. Perinteikkään enduromoottoripyöräkilpailun maastokoe järjestetään jälleen kerran myös Padasjoen kunnan alueella. Viimeiseksi jätettiin Padasjoki 1 joukkue yhdellä voitetulla erällä. Padasjoen kakkosjoukkueessa pelasivat To pias Kallio, Akseli ja Eemeli Lehtinen, Leevi ja Lasse Liikonen sekä Suvi Toivonen. – Mukava harjoitella ja kehittyä lajissa yhdessä lasten kanssa. 4Hyhdistys järjestää uutuustapahtuman yhteistyössä Padasjoen Yrityksen hiihtojaoston kanssa keskiviikkona 29. Päijänteen Ympäriajon EK Auttoisilla 4H:n ja hiihtojaoston yhteistapahtuma. Luopioislaiset kertoivat, että Padasjoelle on aina ilo tulla pelaamaan ja turnauksessa on hyvä henki. –10) 4) Luopioinen, 3 pistettä (eräpist. –13) 5) Padasjoki 1, 1 pistettä 2:n ja Luopioisten kesken. Kaikki osallistujat palkitaan. Yleisöä koululla oli mukavasti. Padasjoen Moottoriurheilijoiden talkoilemalla radalla Auttoisilla. Jokainen joukkue pelasi jokaista vastaan kahden erän ottelut ja niihän siinä jälleen kävi, että mestaruus meni Lammille ja vieläpä selvästi. Niemisen tarkoituksena on jo piakkoin perustaa laji yhdistys Padasjoelle. Jouk kueessa pelasi lentopallisteja Padasjoelta ja Asikkalasta: Anttilaisen lisäksi Janne Sandholm, Teemu Savolainen, Petri Tamminen, Justus Seppälä, Janne Kupiainen ja Himmat Shiri. 4H–maskotti Topi kiertelee kisa-alueella luomassa tunnelmaa ja Kotiseututalolla 4H–yrittäjien kahvio on avoinna. tammikuuta, jolloin ohjelmassa on matalan kynnyksen hiihtokilpailut