Huomio on rakenneleikeistä kiinnitettävä toimintojen uudistamiseen, uusien palvelutapojen käyttöönottoon, työnjaon uudistamiseen jne. 1 erä/tal. Perusopetusta on pidetty lähipalveluna, joka säilynee niin pitkään kuin oppilaita piisaa ja koulurakennukset pysyvät jonkinlaisessa käyttökunnossa. Hän pitää selvitystä ikävästi alueen kansalaismielipidettä ylenkatsovana. Todetaan vaikkapa, että Padasjoen ja Asikkalan kuntien kannalta uuden suurkunnan huoltosuhde merkitsisi huomattavaa parannusta suhteessa kehitykseen itsenäisenä kuntana. 5 e, muut 8 e RUOKAPATA Kauppatie 1, Padasjoki puh. Kun päätösvalta on keskuskaupungissa, on päättäjillä hyvin vähän kiinnostusta reuna-alueiden suuntaan. 2 99 kg Porsaan LAPA VOIMASSA TO-LA 16.-18.2. Lukion osalta jo pitkään jatkunut soutaminen ja huopaaminen kuntarakenteiden kanssa on luonut epävarmuutta, joka vaikuttaa nuorten koulutussuunnitelmiin. Vaikka merkittävä osa palveluista onkin yhteistyössä toteutettua, on silti merkittäviä toimivaltuuksia jäljellä: maankäytön suunnittelu, elinkeinopolitiikka, aluekehittäminen, kulttuuriasiat, lähipalvelut jne, häön listaa. On sinänsä outoa ja vastenmielistä, jos tällaiset perusasiat joudutaan neuvottelemaan uusien suurkuntien muodostamisen yhteydessä, kritisoi Kärki. Palvelust a erä! VOIMASSA TO-LA 16.-18.2. Todetaan, että sama koskee yli 75-vuotiaiden osuutta asukkaista. Palvelust a erä! 2 79 kg Porsaan ETUSELKÄ Palvelust a erä! VOIMASSA TO-LA 16.-18.2. Kävisi kuten muinaisessa Neuvostoliitossa, jossa leimattiin kyliä perspektiivittömiksi. Padasjoen asemaa Lahtikeskeisessä kahdeksan kunnan liitoksessa Ryynänen pitää kehnona. Kun kunnantalon valot sammutetaan, kunnan rooli paikkakunnan kehityksen moottorina katoaa, paukuttaa emeritusprofessori. Uskon, että perusopetuksessa nykyinen koulurakenne säilyy jatkossakin. Mitä tekemistä tällaisilla tilastoleikeillä on varsinaisen tavoitteen kanssa. klo 18.30 Pappilanmäen koululla Liput: alle 15 v. Perusopetushan on jo keskitetty yhtenäiskouluun ja oppilaat kahden koulutalon suojiin. Epäilty rattijuopumus tapahtui iltapäivällä kello 16. ”Koulurakenne ei vaarannu” Tämä tila käytössäsi Ota yhteyttä p. Selvityksen perustelut eivät vakuuta Ryynästä. Rumasti voi sanoa, että kuntaliitoksen säästöjen maksumiehiä olisivat padasjokelaisetkin, joutuessaan hakemaan palvelut entistä kauempaa. Kärki muistuttaa, että Padasjoki on laita-aluetta syntyypä tulevaisuudessa millainen suurkunta hyvänsä. Silloin kyse on siitä, millaisia ehtoja ja sisältöjä uuden kunnan perustamissopimuksiin saadaan laita-alueiden palvelujen, myös koulupalvelujen, turvaamisesta ja äänen kuulemisesta. Padasjoen negatiivinen kehitys vauhdittuisi, jos tuo ehdotus toteutuisi. LIUKKAASTI LASKIAISEEN K-MARKETIN KAUTTA! Ilman K-Plussa-korttia ja yks. 3,29-3,79 pkt (6,58-7,58/kg) -24-34% 2 pkt! 5 00 KAHVI JA COSTA RICA 500 g pkt (5,00/kg) raj. Esitetty liitosmalli vauhdittaisi Padasjoen negatiivista kehitystä Professori Aimo Ryynänen: Kunnallisoikeuden emeritusprofessori Aimo Ryynäsen mielestä viime viikolla julkistetut kuntarakennemuutokset eivät poista kuntien perusongelmia. Naudan takuumurea ULKOFILEEPIHVI Suomi 22 90 kg 1 49 rs (1,49-2,98/kg) Conference PÄÄRYNÄ 1 kg, Hollanti tai LUUMUTOMAATTI 500 g, Espanja 2 79 VEHNÄPULLA 14 kpl/700 g esipaistettu pakaste ps (3,99/kg) -11-21% Ilman K-Plussa-korttia ja yks. Rattikäry Laivarannantiellä Padasjoen lukion ja yhtenäiskoulun rehtori VeliMatti Kärki ei usko, että Päijät-Hämeeseen esitettävä uusi kuntarakenne vaarantaisi perusopetuksen nykyistä koulurakennetta Padasjoella. Vasta reilu vuosi sitten seudulla torjuttiin ehdotus, jota nyt sitten taas ollaan väkisin syöttämässä. 03 551 2200 marko.samiola@k-market.com KAUPPIAS HOITAA HOMMAN Palvelemme: ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-18 www.facebook.com/ ruokapata TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 16.-19.2., ELLEI TOISIN MAINITA. Ryynäsen mielestä Padasjoen kannattaisi pitää oman kunnan ja asukkaiden olojen kehittäminen omissa käsissään niin pitkälle kuin mahdollista. N:o 7 Torstaina 16.2.2012 padasjokelainen paikallislehti Irtonumero 1,50 e Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Wanhojen tanssit Perjantaina 17.2. Jos kansanvaltaisessa maassa yhtään kunnioitetaan kansalaismielipidettä ja kunnallisen itsehallinnon perustuslainsuojaa, hylätään koko kartta sovinnolla. Ei herätä suurta luottamusta valtion ja kuntien yhteistyösuhteiden näkökulmasta, kommentoi Ryynänen. Ne samat oppilaat, samat vanhukset, samat sairaat ovat olemassa suuremmassakin kunnassa. Ryynänen ei usko liitoksen toteutumiseen esitetyssä muodossa. Vaikka Etelä-Päijänteen verkostolukiota on suunniteltu ”kuntarakenneneutraalisti” on nämä tulevaisuuden kuntarakennemallit leijuneet senkin taustalla. Jotkut niistä ovat jopa liikuttavan yksinkertaisia. ja tehtävä se yhteistyössä kuntien kanssa. 552 7500. Kuntien yhteistyömalli on toimiva tapa jatkossakin. Selvityksen perustelut eivät vastaa tavoitteita. Padasjokelaiset maksumiehiksi Ryynäsen mukaan tämä alkaisi näkyä monin tavoin. Rajojen siirtely ei ratkaise ongelmia Nyt ehdotetuilla rakennemuutoksilla ei Ryynäsen mukaan perusongelmiin vaikuteta. Ei mitään. Viikko sitten torstaina Laivarannantiellä hieman yli 60-vuotias mies puhalsi poliisin alkometriin 0,38 mg/l. 2,49-2,79 pkt (6,64-7,44/kg) 4 40 2 pkt (5,87/kg) Nestle Nesquik, Cheerios MONIVILJAMURO ja Fitness VEHNÄRIISIHIUTALE 375 g 2 pkt! Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden emeritusprofessori, Padasjoen vapaa-ajanasukas Aimo Ryynänen tyrmää viime viikolla julkistetun kuntarakenne-esityksen
mennessä. Nuorisoseuran tiistaijumppa Pappilanmäen koululla klo 19, 21.2. Hirvijaoston kokous. vir. klo 12 Laulutuokio Lähimmäistuvalla Pe 17.2. Hinnat sis. Lisäksi se pyrkii vaikuttamaan kansalaismielipiteeseen ja päättäjiin hyvän kasvuympäristön rakentamiseksi lapsille ja nuorille. ”Ju hannusvieraat” Helenalle Vuokkotielle on nit telut toivottaa suk kamum mu mäen alta. ja ilm. Padasjoelta on lähdössä linja-auto Sininen hetki -konserttiin. ”Pysykää Jumalan rakkaudessa ja odottakaa, että Herramme Jeesus Kristus armossaan johtaa meidät iankaikkiseen elämään.” Mirja Naulapää Kuollut: Onerva Orvokki Luhtakoski 81 v. Reitti: Kyynärö-Kasiniemi-Torittu-Auttoinen-Padasjoki MH-Orimattila. klo 18 Nuortenilta alkaa yläkerrassa kinkereillä, jatkuu alakerrassa Laskettelupäivät Himoksessa 2829.2. 5527200 to 23.2. Padasjoki-Seura ry:n vuosikokous su 26.2. 4 € , ei ilm. klo 12 Helmi-pankin kerhohuoneella. klo 12.30-14 uimahallilla. Taskujen ja lipastojen pohjille jääneet markat ehtiikin vielä mainiosti lahjoittaa hyvään tarkoitukseen. Meidän lapsuutemme perusta on Jumalan ikuisessa valinnassa. Neuletapaaminen to 23.2. Rahalla tuetaan sotiemme veteraanien, heidän puolisoidensa ja sotaleskien itsenäisesti asumista, kuntoutusta ja virkistystoimintaa. klo 18. klo 10. klo 13.03, Talvisodan päättymisen 72. 2 n:o 7 Torstaina 16.2.2012 Padasjoen seurakunta www.evl.fi/srk/padasjoki Puh 5527200 Sanomaa sinulle Su 19.2. Avustuksia haetaan kunnasta 11.4. Sinisen hetken konsertti Orimattilassa Onnittelut Hyvän mielen markkakeräys sotaveteraanien hyväksi jatkuu maan kaikissa Osuuspankeissa vielä vajaan kahden viikon ajan 29. Paljon onnea 80vuotiaal le teräspapalle Kaukelaan! Toivoo: Aarni & Vilja, Pasi, Kati, Riikka sekä vävyt. etukäteen Ke 22.2. Heikki ja lapset Rakkaudessaan hän näki hyväksi jo edeltä määrätä heidät yhteyteensä omiksi lapsikseen Jeesuksen Kristuksen tähden. Tikan sarjakilpailut to 16.2 klo 19-20.30 ent.agrimarket. klo 17. Esikoislestadiolaisten talvilähetysseurat kirkonkylän rukoushuoneella La 18.2. Säävaraus. Jorma Hynninen. rinnelipun ja matkamaksun 8 € (ulkoseurakuntalaisten matkamaksu 16 € ). Tied. Lähimmäistupa torstaisin klo 10-14 Helmi-pankin kerhohuoneella. klo 18 paloasemalla, kemikaalisukellus MTK-Padasjoen jäsenille vesijumppaa to 23.2. Taivaasta katsoen kaikella on sittenkin tarkoituksensa ja jokainen tapahtuma osaltaan vie kotia kohti. Vielä voi lahjoittaa markkakeräykseen Merja Haverinen oli tiskin takana, kun keräyspäällikkö Hannu Tukia kävi Osuuspankilla antamassa oman pa noksensa Hyvän mielen markkakeräykseen. klo 11 Hyvää sanomaa kaikille Ke 22.2. Siksi voimme Paavalin kanssa sanoa: ”Jos Jumala on puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan”. 040-75550314 tai 7663596. Ilmainen linja-autokuljetus. T. Lämpimät onnittelut kai malle! Iloitse elämästäsi aa mun ensi kajastuksesta nou sevan tähden tuikkeeseen. klo 12-13 Hetki rukoukselle kirkossa klo 13 Kinkerit Neroskulmalla, Jorma ja Satu Lähteenmäki, Neroskulmantie 397 klo 18 Perheenä Raamatun äärellä Lehtisillä, Ilosentie 2 To 23.2. Konsertit on toteutettu laajoina yhteistyöhankkeina: seurakunnan, kaupungin, Puolustusvoimien, taiteilijoiden, yhdistysten, yhteisöjen ja yritysten tuella, kertoo Suomen isovanhemmat ry:n puheenjohtaja, opetusneuvos Pekka Leinonen. Sydämellinen kiitos kaikille, jotka kunnoititte Onerva Luhtakosken muistoa ja otitte osaa suruumme. T. klo 9.30. klo 13 metsästysmajalla. klo 16.30 Nuorten musiikkiryhmä Nuorkkarilla Pe 17.2. Terveysluento D-vitamiinista ja muista ravintotehosteista to 23.2. Yhdistyksen tarkoituksena on auttaa isovanhempia ja muita aikuisia tukemaan lapsiperheitä, päiväkoteja ja kouluja näiden kasvatustehtävässä, siirtää kulttuuriperintöä ja lisätä sukupolvien välistä myönteistä vuorovaikutusta sekä tukea erityisesti niitä lapsia, joilla ei ole mahdollisuutta isovanhemmuuden kokemiseen. Vesijaon Erämiehet ry:n talvikokous 18.2. Helenalle synttärionnittelut kaikkea kaunista ja hyvää! T. Jääkiekon haasteottelu nuoret kiekkoilijat vastaan HaPa:n edustusjoukkue yläkoulun kaukalolla ti 21.1. Laskiaissunnuntai klo 10 Messu kirkossa, Happonen, saarna Pekka Pökälä, Nurmi, Kirkkokuoro, Auttoisten kirkkopyhä, kirkkokahvi srk.kodilla Ma 20.2. Reettalle p. Avustuksen suuruus on enintään 20 % hyväksyttävistä kustannuksista. Joka päivä lisukkeita! Muutokset mahdollisia. klo 12 ja 17. Keräykseen lahjoitetut markat palautuvat euroina veteraanipiirin kautta paikallisyhdistyksille. klo 13. Hilja Helena Toiminen 75 v. Kahvit klo 12.30. Ma Ti Ke To Pe Kanaviillokki Silakkapihvit Siskonmakkarakeitto Jauhelihaperunalaatikko Poronkäristys Kouluruokailu 20.-24.2. Hälytysosaston harjoitukset ti 21.2. Sininen hetki -konsertti Orimattilan kirkossa 13.3. To 16.2. paastonajan sunnuntai klo 10 Messu kirkossa, Mattila, Virtanen klo 13 Kinkerit Auttoisilla, Kirsi Pykälistö, Hämeenlinnantie 1017 klo 18 Kinkerit Arrakoskella, Heikki Särkiö, Tevännintie 126 Nuori seurakunta Nuorten sähly loppunut tältä keväältä Pe 17.2. Vähintään kolmiasuntoisten asuinrakennusten korjaamiseen voi myös saada avustusta korjaushankkeisiin. Su 19.2. Kun hän ei ole säästänyt omaa poikaansakaan, vaan antoi hänet kuolemaan kaikkien meidän puolestamme, kuinka hän ei lahjoittaisi Poikansa mukana meille kaikkea muutakin. Aiemmat Sininen hetki -konsertit ovat olleet Helsingin Temppeliaukion kirkossa ja viime vuonna Lohjan kirkossa. Ensi vuonna energia-avustusta ei todennäköisesti enää myönnetä. Avustusta voi saada maalämpöjärjestelmän, ilmavesilämpöpumppujärjestelmän ja pellettitai puulämmitysjärjestelmän rakentamiseen tai polttoainevaraston rakentamiseen pellettitai puupolttoaineelle. apuvälineja lääkehankintoihin ja kodin pieniin remontteihin.. kypärä päässä ilmainen (matkamaksu 8 € ). klo 19 Kullasvuoren koulun ruokasalissa. Sotaveteraanit ovat konsertin kutsuvieraita, ja heille konsertti väliaikakahveineen on ilmaista. Lähtö Pappilanmäeltä klo 9, paluu n. Kirkonkylän kyläyhdistyksen kevätkokous to 23.2. klo 14 Nyystölän diakoniavierailu Pihlajakotiin klo 18 Kinkerit Maakeskessä, Elina ja Paavo Luukka, Häntämäentie 3 Su 26.2. Madekisat 17.2. steppiä, kahvakuula 28.2. Keräyslipas löytyy myös Etelä-Päijänteen Osuuspankin Padasjoen konttorin tiskiltä. 2 asti. Yleisöllekin konsertti on ilmainen, mutta ohjelman ja Sotkun munkkikahvit saa maksua vastaan. Kanttorin laulutuokio 16.2. Suomen isovanhemmat ry on perustettu syksyllä 2002. vuosipäivänä. Tämän elämän ilot ja murheet ovat vain pieniä häivähdyksiä, vaikka ne nyt tuntuisivat vuorien sortumisilta ja kukkuloiden horjumisilta. Herra olet luonut meidän taivasta varten. Seurapalsta Padasjoen Sotaveteraanit ry:n ja Naisjaoston vuosikokous seurakuntakodilla to 23.2. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA jakaa jälleen tänä vuonna avustusta öljyja sähkölämmitteisten asuinrakennusten lämmitysjärjestelmien vaihtoon. klo 13.03. Jos tämäkin konsertti vetää kirkon täyteen, yleisöä tulee olemaan paljon, sillä Orimattilan kirkkoon mahtuu 1 200 ihmistä. Keräykseen kelpaavat kaikki vuonna 1945 ja sen jälkeen painetut markkasetelit, vuonna 1990 ja sen jälkeen lyödyt markkakolikot, sekä vuoden 1985 jälkeen lyödyt juhlarahat. Kirkkoherranvirasto suljettu Ti 21.2. Kahdennentoista Sininen hetki -konsertin suojelija on Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt, joka myös osallistuu konserttiin. Kalastaja Eemeli ESKO ver kollinen onnea toivotetaan Koiravuoren mäen päältä sekä Irmeli. 27.2. Auta minua luottamaan sinuun näkemättäkin ja seuraamaan sanaasi silloinkin kun sitä on vaikea loppuun saakka ymmärtää. 1. Hinta aikuisilta 44 € /pv., lapset 7-11 v. Hallitus/ Vanhimmisto Pikantissa 19.2. klo 19 Raamattukoulu HELLUNTAISEURAKUNTA Tervetuloa! Padasjoen Helluntailähetys ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pidetään su 4.3. Avustusta voivat saada kotitaloudet ja yritykset. Ilm. Laskiaistapahtuma Kaunistolla, Maakeskessä ti 21.2. Sarjakisat la 18.2. mm. Tervetuloa Vapaaseurakunta AUTTOISTEN RUKOUSHUONE Helena Penttilä la 18.2. klo 11-13 Maittava arkilounas srk.kodilla. Keräykseen on tuotu rahaa ahkerasti. Lisäksi ARA jakaa tarveharkintaista avustusta pienituloisille kotitalouksille uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin lämmitysjärjestelmiin sekä korjaushankkeisiin, jotka parantavat energiataloutta. Jäseniä on tällä hetkellä noin 750 ympäri Suomea. klo 12 temppelillä osoitteessa Kauppatie 4. klo 18 Kirkonkylän kinkerit, srk.koti Su 19.2. 31 € /pv., alle 7 v. klo 18.30. Riistakolmiolaskenta klo 9, kokoontuminen metsästysmajalla. Tuotto on merkittävä apu veteraanien arkielämään. Korkeatasoisessa konsertissa esiintyvät oopperalaulaja Jorma Hynninen, Kanttiinin lotat ja Kiven Juurilla -yhtyeet, viulisti Elina Luhtala, Puolustusvoimien varusmiessoittajien kamariyhtye johtajanaan yliluutnantti Henry Perälä, näyttelijä Timo Närhinsalo ”Marskina”, Orimattilan Mieslaulajat johtajanaan musiikkineuvos Paavo Kiiski, rovasti Annakaisa Rantala ja juontaja Aarno Cronvall. Esiint. klo 13. klo 12. Markkojen lisäksi lippaaseen voi tiputtaa myös euroja, kertoo konttorissa työskentelevä Merja Haverinen. klo 12 ja 18, nuortenilta seurojen jälkeen. Seo klo 8. Haapatien Kallelle lämpi mät onnittelut! Terveiset Koiravuoresta. Kulttuuritapahtuma Lahden Kasisalilla, Sammonkatu 8, ti 28.2. klo 10. Kysy kyytiä tapahtumiin 040-7366861. ystävä töyrään takaa. klo 19.00 Aurinkoiset syntymäpäivä onnittelut Männistön muo rille Kauratteelle. Rahaa käytetään mm. peruttu. Konsertti on yksi tapa ylläpitää ja siirtää nuoremmille polville aiempien sukupolvien, sotiemme veteraanien, vanhempiemme ja isovanhempiemme meille jättämiä perinteitä. A u t t o i s t e n kahvitilaisuus Kauko Laineella to 16.2. 30.3.2012 padasjokelaisen Tapani Urosen taidenäyttely ”Kukkia ja outoja juttuja”. mennessä. yksi kolmesta. Puhujina Sakari Siltala ja Pekka Liuksiala. Avustusta lämmitys järjestelmien vaihtoon Suomen Isovanhemmat ry yhteistyökumppaneineen toteuttaa Sininen hetki –konsertin Orimattilan kirkossa tiistaina 13.3. viim. Kaikki sydämellisesti tervetuloa. Vuodeosaston henkilö kunnalle kiitos Onervan pitkaikaisesta hoidosta
Lähidemokratiakin karkaa jonnekin kauas täysin vieraisiin käsiin ja saavuttamattomiin. 3) Uskotko liitoksen toteutumiseen esitetyssä muodossa. Päijät-Hämeen uuden kunta jaon tärkein peruste on esityksen mukaan koko maakunnan elinvoiman turvaaminen. 2) Jos liitytään Lahteen, niin onko näin pienellä kunnalla siellä mitään sananvaltaa. Keijo Rantala Vas. 2) Mielestäni se ei toisi Padasjoelle mitään hyvää. Työryhmän mielestä Padasjoella ei kuitenkaan ole Lahden ohella muuta luontevaa suuntautumisvaihtoehtoa. Hallitus jalkautuu aluekierroksellaan Lahteen torstaina 15.3. Salossa, Kouvolassa ja Kainuussa ovat rakoilleet pahasti ja pienet pitäjät ovat joutu1) En kannata. sosiaalija terveydenhuollossa, ammatillisessa koulutuksessa, pelastustoimessa, ympäristöterveydenhuollossa, maaseutuhallinnossa ja elinkeinopolitiikassa. Padasjokea ollaan taas viemässä Lahteen. Uudessa Kuntajakoselvityksessä liitosta perustellaan hyvin samansuuntaisesti kuin UusiKunta-hankkeessa. kaikkien tasapuolinen saavutettavuus kyseenalaista. 3) Tuskin vapaaehtoisesti tässä muodossa. kuulemaan Päijät-Hämeen kuntien mielipiteitä kuntarakenneselvityksestä.. Jos toteutuu, niin erittäin suurella pakolla. Padasjoella ne muodostavat tuloista peräti 42,5 %. Riitta Keinänen-Korpela vihr. Vastustus vaan lisääntyy. 1) Esitystä on vaikea arvioida tarkemmin, koska emme ole saaneet vielä muuta tietoa kuin mitä tiedotusvälineissä on ollut, edes lausuntopyynnön sisältö ei ole vielä tiedossa. Esityksessä Heinolan seudun kunnille jätetään kuitenkin mahdollisuus valita myös liittyminen Lahden ja seitsemän muun kunnan muodostamaan kokonaisuuteen. Padasjoelta matka kuntakeskukseen olisi kaikkein pisin, noin 50 kilometriä. 3) Vapaaehtoiseen liitokseen en usko, mutta tietenkin valtiovalta voi pakottaa kunnat yhteen esimerkiksi vähentämällä radikaalisti valtionosuuksien määrää. Esimerkiksi Kasiniemen perukoilta kuntakeskukseen kertyisi matkaa yli 80 kilometriä, mikä on täysin kohtuutonta. 2) Saisimme ilon maksaa Lahden toriparkkia. Kehitetään rauhassa, ilman pakkoa, yhteistyötä lähikuntien kanssa ja katsotaan mihin se johtaa. Suurkunnissa reunaaluei den palvelut pikkuhiljaa lakkaavat ja kaikki keskitetään suuriin taajamiin ja keskuksiin, jotta saadaan kustannussäästöjä ja tehokkaampaa toimintaa, nykypäivän trendisanoja lainatakseni. Padasjokelaisten päivittäistavara-asioinnista 81 % suuntautuu oman kunnan alueell e, erikoistavarakaupan asiointikohteena Lahden osuus on isompi. Palvelut siellä, missä käyttäjät, mutta Työryhmä arvioi yhdistymisen vahvistavan kunnan taloutta. 2) Mitä hyvää/huonoa esitetty liitos toisi Padasjoelle. Rauno Hännikäinen kok. Aikaa on kulunut aivan liian vähän. Tietysti pelkona on sekin, että valtionosuuksien jatkuva pienentäminen aiheuttaisi sen, ettei lakisääteisiä palveluja pystyttäisi enää järjestämään. 2) Ei mitään hyvää, mutta päätösvalta ja palvelut pakenevat entistä kauemmas, vaikkei sitä tunnusteta. Padasjoella syntyy vuosittain keskimäärin 24 lasta. En tiedä, mikä olisi muuttunut näin lyhyessä ajassa edellisen yhdistymisyrityksen jälkeen. 1) En kannata. Tätä pienempää syntyvyys on kaavailluista liitoskumppaneista vain Hämeenkoskalla (16 lasta / vuosi). 1) En. Suuret puolueet kansoittavat valtuustot ja pienet jäävät auttamattomasti ulkopuolelle. Olen edelleenkin sitä mieltä, että yhteistyötä Padasjoen lähikuntien kanssa pitää kehittää ja tiivistää. Sama koskee yli 75-vuotiaitten osuutta asukkaista, joka vuonna 2030 olisi uudessa kunnassa 16,2 %, kun Padasjoella itsenäisenä kuntana vastaavaksi osuudeksi lasketaan 24,7 % ja Asikkalassa 20,2%. 3) En usko tässä muodossa koko maakunnassa. 1) En kannata liitosta tässä muodossa. Padasjoki kuuluu vain löyhästi Lahden työssäkäyntialueeseen, sillä ainoastaan 12 % kunnan työssäolevista käy Lahdessa töissä. 3) En. Aleksi Mertsalmi Nuorisovaltuuston pj. Padasjoki riippuvaisin valtionosuuksista Padasjoelle samoin kuin Asikkalalle liittyminen toisi esityksen mukaan roiman parannuksen taloudelliseen huoltosuhteeseen, eli työssäkäyvien ja työvoiman ulkopuolella olevien kuntalaisten suhdelukuun. Asikkalan huoltosuhteeksi ennustetaan 97 ja yli 75-vuotiaiden osuudeksi viidennestä. MODETTI MODETTI NOUTOPÖYTÄ ark ma-pe klo 11-14 PITOPALVELUA 040 5570632 8,Valtiovarainministeriön viime viikolla julkistamassa kuntajakoesityksessä PäijätHämeen 11 nykyisestä kunnasta on muodostettu kaksi kuntaa. ”Padasjoella ei muuta luontevaa suuntaumisvaihtoehtoa” nisaatioiden purkamisen. Tuolloin Hartola ja Heinola olivat mukana selvityksessä, mutta Orimattila ei. Uuden kunnan asukasmäärä olisi noin 174 000. Hollolaa, Lahtea ja Nastolaa lukuunottamatta muissa liitoskunnissa verotulot ovat tätä alhaisemmat. 2) Näinkin suuri kuntaliitos, missä Padasjokikin olisi mukana veisi asukkailta päätösvaltaa vaikuttaa oman kuntansa asioihin. Tällä suunnitelmalla on ainoastaan tarkoitus kyykyttää ja osoittaa, kuka saa määrätä kaapin paikan. Vastaukset ovat henkilöiden omia mielipiteitä, sillä ryhmät eivät ole vielä ehtineet käsitellä aihetta. Lisääntyvään valtionrahoitukseen en tällä hetkellä usko. Kuntaliitos mahdollistaisi osittain yhteistoimintaorgaPyysimme Padasjoen valtuustoryhmien puheenjohtajilta sekä nuorisovaltuuston puheenjohtajalta mielipiteitä kuntajakoesityksestä. Syrjäkylillä tilanne ei helpota kuntarajoja siirtelemällä. Maaseutu autioituu. Selvityksen mukaan väestörakenne kehittyy kaikkein huonoimpaan suuntaan juuri Padasjoella; huoltosuhde vuonna 2030 tulisi olemaan 124,4 ja yli 75-vuotiaita olisi yli neljännes kunnan asukkaista. Esitimme seuraavat kysymykset: 1) Kannatatko PäijätHämeeseen esitettyä liitosmallia. Toisaalta työryhmä arvioi, että maakunnassa on useita kuntia, joiden ei väestönkehitysja taloustietojen perusteella voida olettaa selviytyvän tulevaisuudessa palvelujen järjestämisestä itsenäisesti. selvitysmies on neuvottelujen jälkeen tehnyt esityksensä ja nähdään mitkä kunnat ovat siinä vaiheessa mukana. Kokonaisuus olisi Lahtea heikompi niin väestöllisesti kuin taloudellisesti, mutta sen muodostamista puoltaa se, että muuten maakunnan kokoisessa kunnassa etäisyydet keskukseen muodostuisivat liian pitkiksi. Päijät-Hämeen kunnista Padasjoki on kaikkein riippuvaisin valtionosuuksista. Hanke kaatui kuntien vastustukseen syksyllä 2010. Ihmiset eivät ole unohtaneet edellistä kierrosta ja sen mukanaan tuomaa luottamuspulaa. Kuntarajojen poistolla vähennettäisiin alueen kokonaiskehitystä haittaavaa kuntien keskinäistä kilpailua veronmaksajista. Jonkinlainen liitos on väistämätön tulevaisuudessa, ellei valtio vastaa lisääntyvistä kuluista sosiaalija terveydenhuollossa. Kuntaliitoksen myötä myös kuntien välinen yhteistoiminta alueella menisi uusiksi. Viisi kuudesta päättäjästä vastustaa esitettyä liitosta neet orvon asemaan. 1) En. Ihmisten tarpeet on sivuseikka. Asikkala, Padasjoki, Sysmä ja Hartola muodostaisivat tasavertaisemmat kumppanit, eikä matka kuntakeskukseen venyisi liian pitkäksi mistään päin pitäjää. Päätösvalta etääntyy ja vieraantuu, joten tarpeiden tiedostaminen ja alueen tunteminen heikkenee. Uutta uljasta kuntaa eivät halunneet muut kuin Lahti ja se kyllä kertoo alueen tahtotilasta paljon. Esimerkiksi sosiaalija terveydenhuollossa nykyisen Peruspalvelukeskus Oivan kunnat tulisivat kokonaisuudessaan mukaan uuteen kuntaan. 2) Mielestäni näitä asioita voi arvioida vasta sitten kun ns. Uuden kunnan verotuloiksi arvioidaan 3 100 euroa asukasta kohden. 3) En usko, että liitos toteutuu vapaaehtoisesti esitetyssä muodossa. Pinta-alaltaan uusi kunta olisi yhteensä 3 805 neliökilometriä, Etelä-Suomen mittakaavassa kohtalaisen suuri kunta. Aila Heinäjoki kesk. Tähän mennessä tehdyt liitokset mm. Myös Hartolassa valtionosuuksien osuus tuloista ylittää 40 % ja Hämeenkoskellakin osuus on lähes 40%. Päijät-Hämeen eteläiset kunnat voisivat muodostaa oman kunnan ja pohjoiset kunnat oman. Ilpo Pylvänen sd. Lahden seudun kuntien yhteenniputtamista työryhmä perustelee sillä, että ne muodostaisivat yhdyskuntarakenteen, työssäkäynnin ja asioinnin perusteella toiminnallisen kokonaisuuden. Toisen kunnan virkamiestyöryhmä muodostaisi Heinolasta, Hartolasta ja Sysmästä, joiden yhteenlaskettu väkimäärä on noin 28 000. Se olisi valtiovallalta sitä pakottamista liittää kunnat yhteen. Asiaa on harkittava myös niin päin, mitä hyvää tai huonoa olisi tulossa, ellei olla mukana. Ja palvelut jatkossa kyllä keskittyisivät Lahteen. Sellaista suurkuntamallia ei vielä ole keksitty, jossa lähidemokratia toimisi moitteettomasti. Sekä väkimäärältään että pinta-alaltaan suuremman kunnan muodostaisivat Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila ja Padasjoki. En pitäisi myöskään mahdottomana asiana lähikuntien yhdistymistä jossain vaiheessa, koska tosiasiahan on se, että kuntien rahat ylläpitää palveluja hiipuvat pikkuhiljaa ja hoidettava väestö vastaavasti vanhenee. Kunnat ovat jo kantansa ilmaisseet, eikä pakolla saada ihmisten ajatuksia muuttumaan. Esitys poikkeaa vain hieman kuntaliitoksesta, jota maakuntaan puuhattiin vuosina 2009-2010 UusiKuntanimellä. Yhteistyötä tehdään mm. Hyvinvointiyhteiskuntahan me emme enää ole kuin puheissa
Pohjoismaiden suurin yksittäinen yleisöä liikuttava urheilutapahtuma tulee taas näkymään myös Padasjoella, kun ralliautot siirtyvät erikoiskokeelta toiselle. Yksi tämän vuoden teemoista on perheiden ja opettajien tukeminen lasten ja nuorten liikennekasvatuksessa, mainitsi Tuomikoski. Ikäihmisten edustajat toivoivat lumenauraajien jättävän talojen tiensuut auki, moni iäkkäämpi jää penkan takia mottiin. Muita varsinaisia kokousasioita ei tällä kertaa ollutkaan. Syksyllä jo seistiin tuolla pulkkamäen päällä ja mietittiin, mikä neuvoksi. 2.-4. Rallin avauspäivänä ajetaan Lahden ympäristössä kolme erikoiskoetta, joista yksi on Jokimaan raviradalla ajettava super-ek. Tiedoksiantoasioita oli muutamia. Alakoulun oppilaat kävelevät Ahjolaan kentän ja pulkkamäen välistä kapeaa tietä pitkin. Oikealla kirkkovaltuutettu Ilkka Mertsalmi. Vuodesta 1951 ajettu ralli tunnettiin aiemmin nimellä Jyväskylän Suurajot. Autoja pihaalueel la oli jo ennestään, sillä monet vanhemmat hakevat lapsiaan koulusta. Pappilanmäen koululla fysiikka opettava Kari Miettinen kertoi käyttävänsä fysiikan tunneilla esimerkkejä, jotka saavat nuoret ajattelemaan omaa liikennekäyttäytymistään. Pöydän takana kirkkovaltuuston puheenjohtaja Timo Hokka, Padasjoen seurakunnan talouspäällikkö Teuvo Hyyryläinen ja kirkkoherra Tapio Mattila. Yhtenä ratkaisuna on esitetty pulkkamäen siirtämistä. Toinenkin vaihdos todettiin tarpeelliseksi, kun koulukuljetuksista vastaava henkilö kunnassa on vuodenvaihteessa vaihtunut. Valtuutetut kävivät aakkosjärjestyksessä laittamassa äänestyslippuun ehdokkaansa numeron, jonka jälkeen kirkkoherra leimasi lipun ja se jätettiin vaaliuurnan virkaa toimittavaan kannelliseen koriin. Vasemmalta Satu Tuomikoski, Kari Miettinen, Janne Virtanen, Helmi Jokinen, Riitta Keinänen-Korpela, Lauri Vesanen ja Lasse Sarinen. Puhetta oli myös pikkulasten turvallisesta kuljettamisesta turvaistuimissa selkä menosuuntaan. Taksit pysähtyvät ottamaan kyytiläisensä koulun tienhaarassa, pihaan nekään eivät tule. Penkkariajot tänään Pitääkö pulkkamäki siirtää?. Vaikka sadasta koulun kuljetusoppilaasta osa oli poissa, kun viidesja kuudesluokkalaiset olivat Himoksella laskettelemassa, sai työryhmä käsityksen siitä, millainen sumppu Ahjolan piha on koulun loputtua arki-iltapäivisin. 4 n:o 7 Torstaina 16.2.2012 Kirkkovaltuusto kokoontui maanantai-iltana seurakuntakodille toimittamaan kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten vaalin. Molemmissa vaaleissa liput laskettiin avaamattomina äänestyskierroksen jälkeen ja suljettiin kirjekuoreen, joka sinetöitiin. Lisäksi hiihtäjät jättävät autonsa parkkiin kentän laitaan. Vanhemmille on sanottu, ettei koulun pihaan saa tulla autolla, ei ainakaan välituntiaikaan. Toinen kohderyhmä ovat ikäautoilijat. Liikenneturvan edustaja Satu Tuomikoski lupasi valistusapua sekä esikoululaisten vanhemmille suunnattuun vanhempainiltaan että syksyllä ikäihmisille järjestettävään liikennevalistustapahtumaan. Ääniä kertyi yhteensä 14, koska yksi varsinainen kirkkovaltuutettu puuttui, eikä varajäsentä ollut tilalla. Linjaautot eivät edes päässeet ympäri pihassa, vaan niiden piti peretellä ja kääntyillä. Puheenjohtajana toimi työryhmän ensikertalainen, kunnan käyttömestari Janne Virtanen, joka tuli työryhmään Maria Virtasen tilalle. Onhan tämä aikamoinen pullonkaula. Tänä vuonna Neste Oil –rallin reitti suuntautuu toistamiseen myös Lahteen, kun kilpailijat ajavat rallin avauspäivänä torstaina kolme erikoiskoetta Päijätja Kanta-Hämeen alueilla. Liikennetyöryhmä aloitti kokouksensa seuraamalla koululaisten siirtymistä linja-autoihin. Trafiikkia on muutenkin tarpeeksi, kun alle viiden kilometrin päässä asuvat oppilaat lähtevät kotimatkalleen. Myös Nuokulla on tehty liikennevalistusta. Mäkihän on aikanaan tehty kentän ja koulun yhteyteen mäenlaskupaikaksi ja paikka sinänsä on keskeinen, mutta sen siirtäminen esimerkiksi koulun taakse toisi kaivattua liikennöintitilaa. Piha-alue on rajattu, ja osin samoja ulkotiloja käyttävät Opistotalolla käyvät piiriläiset, totesi Keinänen-Korpela. Luottamushenkilöiden ja kaikkien muidenkin halukkaiden toivotaan tulevan klo 18 Pappilaan, jossa jaetaan keräysalueet. Kirkkovaltuusto äänesti maallikkoedustajia Liikennetyöryhmä oli tiistaina puoli kahdelta Ahjolan kenttäalueella katsomassa, kun koululaisia hakemaan tuli kaksi bussia. Esa Pyykkö äänestämässä. Vaikka ajoihin ei tarvitse hakea lupaa, turvallisuudesta ei pidä kuitenkaan tinkiä. Yhteisvastuukeräystem paus järjestetään 12.3. Saksa on jäänyt jo pois Suomen Lähetysseuran työstä, jolloin myös hänen nimikkosopimuksensa Padasjoen Seurakunnan kanssa päättyy. Jyväskylä isännöi jatkossakin Suomen MM-rallia Padasjoen liikennetyöryhmä mietti ratkaisua alakoulun liikennesolmuun Päijät-Hämeen poliisilaitos muistuttaa kaikkia penkkareihin tänään osallistuvia ajojen turvallisesta toteuttamisesta. Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaalissa käytettiin valkoista lippua ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalissa vihreää. Liikennetyöryhmä siirtyi sankasta lumisateesta sisätiloihin jatkamaan pohdintojaan. DI Lauri Vesanen Ramboll Finland Oy:stä oli Padasjoel le tullessaan pannut merkille, että ABC-liikenneaseman kohdalla on tehty tietöitä. Kirkkoherra oli jakanut valtuutetuille nimikkolähetti Mirja Saksan viimeisen lähettikirjeen Etiopiasta. Padasjoen lukion abiturienttien penkinpainajaisauto lähtee koulun pihasta klo 11.15 ja kiertää keskustassa, päiväkodilla, alakoullla ja ABC:llä. kirkonkylällä. Jyväskylä jatkaa vuosina 2012-2014 MM-rallin Suomen osakilpailun pääpaikkana. Vanhan seurakuntatalon myynti on edennyt niin, että se on lähtenyt tuomiokapitulista puoltavalla lausunnolla kirkkohallituksen käsiteltäväksi. Kustakin hiippakunnasta valittiin samana päivänä edustajat niin kirkolliskokoukseen kuin hiippakuntavaltuustoonkin. Urheilukentän, Kellosalmentien ja pulkkamäen rajaama Ahjolan pysäköintialue käy ahtaaksi arki-iltapäivisin, kun alakoululaisten koulupäivä päättyy. Opettajille Tuomikoskella oli erilaista materiaalia ja kutsu koulutuspäiville. Vaalien tulokset olivat selvillä jo 14.2.. Uusi kevyen liikenteen väylä parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta Teollisuustien alkupäässä. Vesanen sai kuulla myös, että kevytväylä Mainiemeen päin on suunnitteilla. elokuuta ajettavan Neste Oil Rallin MMreitti suuntautuu toistamiseen myös Lahteen
Hän arvioi, että lopulliseen kaavaehdotukseen päätyy noin puolet tässä vaiheessa PäijätHämeeseen merkityistä paristakymmenestä tuulivoimaalueesta ja niistä rakentuu tuulivoimaloita noin puoleen, eli yhteensä noin 30 neliökilometrin alueelle. Hyviä puolia huonoja enemmän Suomen sähkönkulutuksesta katetaan tällä hetkellä tuulivoimalla vain 0,5 %, kun EU:n alueella vastaava osuus on 2 %, Saksassa 7 % ja Tanskassa 22 %. Esityksessä on sovellettu 500 metrin puskuria. Tällä hetkellä vain yksi verkkoyhtiö maksaa pientuulivoimalan valtakunnan verkkoon jauhamasta tuulienergiasta ja toinen on luvannut rullata sähkömittaria taaksepäin. Yhteistä tuulta. Lisäksi tuulivoiman tuotantoa on tuettu viime huhtikuun alusta lukien. Tällä hetkellä vireillä on kaksi hanketta: satamaan on suunnitteilla 10 kilowatin tuulivoimala jauhamaan sähköä kahvilaja huoltorakennukseen, laituripaikoille sekä valaistukseen. Suomen Tuulivoimayhdistyksessä uskotaan, että viime vuonna voimaanastuneet lakimuutokset vauhdittavat tuulivoiman hyödyntämistä myös Suomessa. Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille suoraan yleiskaavan perusteella. Jotakin tuulioloiltaan hyviä alueita, kuten Lahden ja Asikkalan harjualueet on rajattu pois lähellä sijaitsevan asutuksen, teiden tai muiden rakenteiden vuoksi. Vuorenkylässä hanke aiheutti pahaa verta heti alkuvaiheessa, kun agentti kierteli kylälle keräämässä suostumuksia ennen kuin yhtiö oli tiedottanut aikeistaan julkisesti. Hartolan Vuorenkylässä tuulivoimahanke ei ole herättänyt pelkkää innostusta, vaikkakin sen odotetaan tuovan kylälle myös rahavirtoja tuulivoimaloita katsomaan tulevien energiaturistien kautta. Yksittäisten kiinteistönomistajien halua investoida tuulivoimaan on hillinnyt se, että vain harva sähköyhtiö korvaa kiinteistöltä yli jäävästä tuulienergiasta. Alueen voi tipauttaa ehdotuksesta pois esimerkiksi se, että se sijaitsee lintujen muuttoreitillä tai että myllyt häiritsisivät puolustusvoimien tutka-asemia. Joku kyläläinen sanoo kaatavansa pihapuun, että näkee paremmin myllyt, toinen vannoo valittavansa hankkeesta viimeiseen asti, kertoi Jouni Hokkanen Vuorenkylä-seurasta. Rakennustarkastaja Lauri Pasasen mukaan tuulivoimalan tarvitsema lupa riippuu sen sijainnista ja koosta. Tuulivoiman negatiivisina puolina pidetään paitsi sen kalleutta myös sen haitallisia ympäristövaikutuksia. Vääksyn Tallukassa perjantaina järjestetty tuulivoimaseminaari houkutteli paikalle viitisenkymmentä osallistujaa kuulemaan Suomessa vielä vähän hyödennetyn energiamuodon mahdollisuuksista. Hän muistutti, että oikea-aikainen tiedottaminen on hankkeelle elämän ja kuoleman kysymys. Avoimesti mahdollisimman nopeasti, faktoja. Tuulivoiman käytön lisääminen on yksi keino saavuttaa tavoite vähentää maakunnan kasvihuonepäästöjä 70 % vuoteen 2035 mennessä. Kolmas pienempi alue on merkitty valtatie 24 varteen Nyystölän ja Maakesken välille. Seminaarin paneelikeskustelussa mielipiteitään tuulivoimasta esittivät mm. Ainakaan tässä vaiheessa mikään energiayhtiö ei ole osoittanut kiinnostusta Padasjoen tuulivoima-alueista. Alkukesästä kuntiin nähtäville tulevaan kaavaehdotukseen on merkitty Padasjoelle kolme tuulivoiman tuotantoon sopivaa aluetta: isommat alueet sijaitsevat Virmailan saaressa ja Kellosalmella Päijänteen rantamilla. Myöskään sataman tuulimyllyhanke ei ole edennyt sen jälkeen, kun viime talvena järjestetyssä kilpailutuksessa ei saatu laitevalmistajilta tarjouk sia sopivista laitteista. Samalla tuulivoiman osuus kasvaisi noin 6-7 prosenttiin sähkön kokonaishankinnasta. Molempiin on suunnitteilla kolme voimalaa, Kujalaan teholtaan 6-9 MW ja Purnuvuoreen 2-3 MW. Molempien hankkeiden takana on viime keväänä perustettu yksityinen Ilmatar Windpower Oyj. Molemmat hankkeet ovat tällä hetkellä jäissä. Romon tuulivoimalan naapurit valittivat hankkeesta syksyllä 2010 Kouvolan hallinto-oikeuteen, joka kumosi viime syyskuussa kunnan voimalalle myöntämän rakennusluvan. Jos voimala sijoitetaan huonosti, siitä voi aiheutua ympäristölle äänija näköhaittoja. Tammikuun 2012 loppuun mennessä Suomessa oli julkaistu tuulivoimahankkei ta noin 7 800 megawatin edestä, joista merelle suunni teltujen hankkeiden osuus on 3 000 MW:a. Tuulivoimaa suunniteltaessa on aina ensin kysyttävä hankkeelle lupa verkkoyhtiöltä. Seminaarissa keskityttiin pääasiassa isoihin teollisiin tuulivoimahankkeisiin, mutta myös pienvoimaloita sivuttiin. Hallintooikeuden päätöksen mukaan tuulivoimalasta on tehtävä ensin maisemaselvitys ja lupahakemus on käsiteltävä sen jälkeen uudelleen valvontajaostossa. Helposti käy niin, että kunta ilmoittaa suhtautuvansa positiivisesti hankkeeseen, mutta vetäytyy sen jälkeen taka-alalle. Myös tuulivoimateknologia kehittyy kovaa vauhtia: voimaloiden lapakorkeudet ja roottorin halkaisija ovat kasvussa ja samalla niiden melutasoa ja vilkkumista on pystytty vähentämään. Hallituksen ilmastoja energiastrategiassa linjaama kuuden terawattitunnin tavoite tuulivoimalla tuotetulle sähkölle vuonna 2020 edellyttää kapasiteetin kasvattamista noin 2500 megawattiin. Tarkemmat selvityksen alueiden soveltuvuudesta tuulivoimarakentamiseen tehdään kuluvan vuoden aikana. Anni Mikkosen mukaan hyviä puolia on kuitenkin moninkertaisesti enemmän. Vastaavia hankkeita yhtiöllä on vireillä Raaseporissa, Luhangalla, Somerolla ja Jämsässä. Hämeen TE-keskuksen rahoittama hanke pyrkii edistämään uusiutuvan energian hyödyntämistä Kantaja Päijät-Hämeessä. Hartolan Vuorenkylä-seuran puheenjohtaja Jouni Hokkanen, Paula Mustonen Hämeen Liitosta, tuulta tunne-energian tuottajana tutkinut Minna Näsmän Åbo Akademista, Asikkalan kunnanjohtaja Juri Nieminen sekä Olli-Pekka Koisti Metsäkeskus Suomi pjy:stä.. Myöskään valtakunnallisesti merkittäville maisema-alueil le ei osoiteta tuulivoimarakentamista, kertoo Päijät-Hämeen maakunnallisen ilmastoja energiaohjelman suunnittelija Tapio Ojanen. Jossain tapauksessa saattaa riittää pelkkä toimenpidelupa, joskus tarvitaan rakennuslupa ja poikkeamislupa, listaa Pasanen. 5 n:o 7 Torstaina 16.2.2012 Padasjoella ei ole vielä innostuttu suurissa määrin tuulivoimarakentamisesta. Päijänteen rantaalueilla myös maisemalliset vaikutukset nousevat tärkeään asemaan, sanoo Ojanen. Päijät-Hämeessä kaksi isoa hanketta ProAgria Hämeen, MTK Hämeen ja Metsäkeskus Suomi pjy:n Hämeen Bioenergia II –hankkeen perjantaina Tallukassa järjestämässä tuulivoimaseminaarissa tuulivoiman hyödyntämistä ja tuulivoimaloiden rakentamista pohdittiin monelta eri kantilta. Päijät-Hämeessä on tällä hetkellä vireillä kaksi isoa tuulivoimahanketta: Lahden Kujalassa sekä Hartolan Purnuvuoressa. Jokaista tapausta tarkastellaan erikseen. Tilanteeseen on tulossa muutos, kun valmisteilla oleva Päijät-Hämeen maakuntakaava saa lainvoiman muutaman vuoden kuluttua. Mikkolan mukaan parhaan hyödyn tuulienergiasta saa liittämällä vastukset lämminvesivaraajaan. Varaukset perustuvat tuuliatlaksen tietoihin parhaista tuulialueista. Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttöja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.4.2011. Tuulivoimaloiden rakentuminen kaavaan merkityille alueille on viime kädessä kiinni energiayhtiöiden kiinnostuksesta ja kannattavuuslaskelmista. Ilmatar Windpoweria seminaarissa edustanut Mikko Toivanen toivoi, että kunta osallistuisi aktiivisemmin hankkeesta tiedottamiseen. Tuulivoima on nopeasti Tuulivoiman avulla kasvihuonepäästöjen kimppuun otettavissa käyttöön, polttoaine on ilmaista ja se tulee itsekseen voimalan luokse, tuulivoimaa ei veroteta, sen käyttö lisää energiaomavaraisuutta, alentaa sähkön hintaa, eikä siitä aiheudu päästöjä. Kyläseuralle korvausta. Vesijaon Romolla sijaitsevalle vapaa-ajanasunnolle puolestaan on haettu lupaa 20 kilowatin tuulivoimalalle. Padasjoella voimassa olevissa kaavoissa ei ole toistaiseksi osoitettu alueita tuulivoimarakentamiselle. Huonoksi puoleksi voi laskea myös sen, että tuulen määrä säätelee energian määrää: tuotantoa pystyy säätämään alaspäin, muttei ylöspäin
Piirin 9 osastosta on tarkoitus muodostaa kolme maakuntaosastoa, joista yksi Päijänteen länsipuolisista kunnista Kuhmoisista, Asikkalasta ja Padasjoesta, kertoi kokouksessa vieraillut Sotainvalidien Veljesliiton Lahden piirin toiminnanjohtaja Kalle Hiltunen. Lisäksi Päijät-Hämeessä on kaksi sosiaaliasiamiestä, joille kuuluu osa vanhustenhuoltoon ja kotipalveluun liittyvistä asioista. Lasvelin toiminnasta näkyvin osa ovat matkat, joille myös muut kuin yhdistyksen jäsenet voivat osallistua. Padasjoki, Hollola, Hämeenkoski ja Kärkölä päättivät jo syksyllä lähteä osakkaaksi esitettyyn seudulliseen, sosiaaliseksi yritykseksi rekisteröitävään osakeyhtiöön. Lasvelin matka Padasjoen kautta suuntautuu Riihimäelle teatteriin ja seuraava Tallinnan päivämatka on edessä 29. Asioiden etenemisen kannalta on välttämätöntä, että Läntisen perusturvapiirin yhteistoiminta-alue alkaa toimia aidosti yhteistyössä.. Yhteydenoton aiheena on ollut kahdesti hoitomenettelytapa ja yhden kerran kohtelu, tietosuoja/salassapito sekä neuvonta. Vastaavaa yhdistystoimintaa on kuudessa muussa kaupungissa. Johtokuntaan valittiin erovuoroisista jäsenistä uudelleen Pentti Salonen, Sirpa Korhonen sekä varajäsen Aila Snellman. 1.3. Puolisojäseniä yhdistyksellä on 21 ja tukijäseniä viisi. Muistutuksen käsittelee hoitoyksikön ylilääkäri, potilasvahinkoilmoituksen potilasvakuutuskeskus tai lääkevahinkovakuutus. Sosiaalisen yrityksen perustamista on valmisteltu Ely-keskuksen osarahoittamana hankkeena. Matkat suunnitellaan niin edullisiksi kuin mahdollista. Potilasvakuutuskeskus on näistä ainoa korvauksia maksava taho, muistuttaa Piekkari. Tiistaina kokoontunut perusturvalautakunta katsoo, että Työvoimapalvelu Soiva Oy:n perustaminen on mahdollista tehtyjen päätösten perusteella, koska mukaan lähtevien kuntien yhteenlaskettu osakepääoma ja osakaslaina riittävät toiminnan käynnistämiseen. Kantelu menee valvoville viranomaisille, joita ovat mm. Arvioija toteaa, että Oiva vaikuttaa olevan oikeassa suunnassa kehityksessään, jatkossa tehokkuutta saadaan rakenteellisista muutoksista. Pöydän päässä vasemmalla piirin toiminnanjohtaja Kalle Hiltunen, kokouspapereita jakamassa sihteeri-rahastonhoitaja Sirpa Korhonen. Loppusuoralla tässä ollaan, vuoden tai korkeintaan kaksi jatkamme enää itsenäisenä osastona, arveli yhdistyksen sihteeri Sirpa Korhonen. Asikkalan kunnan poisjäännistä ei tule muille lisävelvoitteita. Padasjoella 66 vuotta toimineen yhdistyksen jäsenenä on enää kuusi sotainvalidia, joista kokouksesta puuttuivat vain kaksi laitoshoidossa olevaa invalidia. Panostamme siihen, että suuri osa matkoista on sellaisia, että bussiin pääsee Padasjoelta, kertoo Wahlman. Potilasasiamiehen toiminta perustuu lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista. Lisäksi on vielä sääntömääräiset kokoukset, pikkujoulut ja ulkoilupäivä. Pelkästään viime vuoden aikana jäsenmäärä tippui lähes 50:llä. Padasjokelaisiakin on jo jäsenistössä. Padasjoelle muutettuani huomasin, että jos matkalle aikoo, pitää aina ensin jollakin konstilla mennä Lahteen. 6 n:o 7 Torstaina 16.2.2012 Lahden seudun varhaiseläkeläiset ovat perustaneet alajaoston Padasjoelle 10.2. Ellei asia selviä keskustellen, potilaalla on oikeus kirjalliseen valitusmenettelyyn. Koko piirin alueella sotainvalideja on jäljellä alle 250 ja puolisojäseniä nelisensataa. Hoitomenettelytavasta oli huomautettavaa 18 kertaa ja kohtelusta kolmesti. Kerran vuodessa kaikkien seitsemän yhdistyksen väki kokoontuu leikkimieliseen kulttuurikilpailuun: tänä vuonna kisa käydään huhtikuussa Porissa ja linja-auto sinne kulkee Padasjoen kautta. Myös Pesäkallion iltapäivätanssit joka toinen sunnuntai syksystä kevääseen ovat keränneet mukavasti tanssiväkeä. Sitoutumaton yhdistys on saanut toimitilat Keski-Lahden seurakunnalta. Yhdistyksellä on lukuisia harrastepiirejä, jotka kokoavat säännöllisesti eläkeväkeä mm. Viime vuonna Lasvel järjesti 38 matkaa, joista suurin osa oli päivämatkoja kotimaassa. Samalla lähetetään kuntiin uudet, korjatut perustamisasiakirjat. Lahden kaupungin, Tuoterenkaan ja Peruspalvelukeskus Oivan kesken on käyty alustavaa keskustelua myös vastaavalla tavalla toimivan sosiaalisen yrityksen perustamisesta siten, että yritys voisi palvella koko PäijätHämettä. Juhlavuottaan viettävä yhdistys aloitti 35 vuotta sitten alun perin työkyvyttömyyseläkeläisten kokoajana. Piekkari on tavattavissa maanantaista keskiviikkoihin klo 9-15 Päijät-Hämeen keskussairaalan pääaulassa ja Heinolan terveyskeskuksen hallinnon tiloissa joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 9–15. Oivan alueella yhteydenottoja oli viime vuonna yhteensä 39, joista potilasvahinkoepäilyjä 8. bailatinon, tanhun, kuorolaulun, käsitöiden, mölkyn ja kirjallisuuspiirin merkeissä. Sotainvalideilla loppukiri Soiva neljän kunnan yhteinen Lasvelin matkoille muutkin kuin jäsenet Padasjoella 66 vuotta toimineen yhdistyksen jäsenenä on enää kuusi sotainvalidia, joista kokouksesta puuttuivat vain kaksi laitoshoidossa olevaa invalidia. Työvoimapalvelu Soiva perustetaan ilman Asikkalaa, joka päätti jättäytyä hankkeesta. aluehallintokeskus, Valvira, tietosuojavaltuutettu tai oikeusasiamies. Nimen muututtua viisi vuotta sitten yhä useamman ennen varsinaista eläkeikää työelämästä poisjääneen on mahdollista päästä toimintaan mukaan. Yhteydenottoja hänelle tuleekin noin 1 000 vuosittain. Suun terveydenhuollossa on Padasjoelta kaksi potilasvahinkoepäilyä viime vuodelta. Kaikki tapahtuu vapaaehtoisvoimin, muistutti yhdistystä 8. Reipas eläkeläinen on toiminut kymmenien matkojen vetäjänä 20 vuoden ajan. Lasvelin puheenjohtaja Milja Vaittinen, tiedotussihteeri Anneli Wahlman ja jäsensihteeri Elina Ignatius puhuivat infotilaisuudessa Helmi Pankin kerhohuoneella perjantaina. Erikoissairaanhoitaja Mervi Piekkari toimii potilasasiamiehenä Peruspalvelukeskus Oivan, mutta myös Peruspalvelukeskus Aavan, Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymän, Heinolan terveyskeskuksen ja työterveys Wellamo Oy:n alueilla. Padasjoen Sotainvalidien johdossa tehtiin vielä yksi henkilövaihdos, kun Arvo Rajala luopui puheenjohtajuudesta huonoon kuntoonsa vedoten. Invalidien keski-ikä on tällä hetkellä 89, puolisoiden 2-3 vuotta vähemmän. Muistutuksissa aikarajat vaihtelevat kahdesta viiteen vuoteen. Lasvelpalaveri on jatkossa kerran kuukaudessa, mistä ilmoitetaan Padasjoen Sanomissa sekä markettien ilmoitustaululla. maaliskuuta. Jälleen viime vuoden aikana jäsenmäärä väheni neljällä: kokouksen aluksi vietettiin hiljainen hetki Martti Järvisen, Kirsti Uskianniemen, Taimi Vileniuksen ja Irma Nuuttilan muistolle. Syksyyn asti ulottuva matkaja toimintaohjelma on saatavissa Wahlmanilta. Piirin lisätuella pystyttiin vielä tarjoamaan halukkaille joulusiivous. ja laajentamassa toimintaansa Asikkalaan. Potilasasiamies neuvoo ja auttaa tarvittaessa muistutuksen, kantelun tai potilasvahinkoilmoituksen teossa. Osaston omien varojen lisäksi toimintaa ja jäsenistöä tuetaan veteraanivastuukeräyksen tuotolla sekä Veljesliiton rahoista, jotka piiri jakaa osastoille niiden jäsenmäärän mukaisessa suhteessa. Laaja-alainen hanke vaatii kuitenkin vielä valmistelua. Padasjoen Sotainvalidit ry:n vuosikokoukseen Helmi Säästöpankille saapui tiistaina kaikki kynnelle kykenevät sotainvalidit. Varsin laaja tarjonta pienellä jäsenmaksulla – ei ihme, että yhdistys on tuplannut jäsenmääränsä viimeisten kolmen vuoden aikana. Tämänvuotisistakin matkoista useampi suuntautuu Tallinnaan, elokuussa on edessä matka Kroatiaan ja syyskuussa ruskaretki Saariselälle. Muut jäsenet ovat Toimi Rantanen ja Pirkko Rantanen sekä varajäsenenä Ellen Töyrylä. Puheenjohtajaksi nimettiin aiemmin varapuheenjohtajana toiminut Urpo Ojala ja Rajala puolestaan jatkaa varapuheenjohtajana. Lahden piirissä on jo tehty suunnitelmia jäsenmäärältään kutistuvien osastojen yhdistelemisestä lähivuosina. Potilasasiamiehellä tuhat yhteydenottoa vuodessa Oivasta arviointi Peruspalvelukeskus Oivasta on tehty puolueeton ulkoinen arviointi, joka tulee kuntiin lausunnolle. Padasjoen terveysasemaa koskien on oltu viime vuonna yhteyksissä potilasasiamieheen viidesti. Yhdistyksen puuhaihmisiä on tavattavissa Marian Kammarissa torstaiaamupäivisin sekä puhelimitse 0500 717979 ja 044 3274757. Tänä vuonna toiminta jatkuu samanlaisena. Potilasvahinkoilmoitus on tehtävä kolmen vuoden sisällä siitä, kun vahinko on tapahtunut tai kun tieto siitä saadaan. Varminta on tehdä ajanvaraus, mutta muutenkin puheilleni pääsee, vakuuttaa potilasasiamies. vuotta luotsaava Milja Vaittinen. Yhteydenottomäärät ovat pysytelleet viime vuosien ajan noin neljässäkymmenessä. Tämä ja monet matkasuunnitelmat selvisivät Lasvelin tiedotustilaisuudessa perjantaina. Alueen toinen potilasasiamies toimii Lahden kaupungin perusterveydenhuollossa. Viime vuonna lähes kaikki jäsenet käyttivät osaston tarjoaman avustuksen 125 euroa per jäsen hierontaan, jalkahoitoon ja siivoukseen. Padasjoelle Lasvel tuli Anneli Wahlmanin muutettua kuusi vuotta sitten paikkakunnalle. Potilasasiamies neuvoo ja auttaa potilaita ja heidän omaisiaan hoitoon ja kohteluun sekä potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa. Hän myös toimii potilaan oikeuk sien edistämiseksi esimerkiksi tuomalla potilasnäkökulmaa henkilöstön tietoon ja tiedottaa potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvistä asiois ta. Noin puolet johtaa toimenpiteisiin, arvioi seitsemättä vuottaan potilasasiamiehenä toimiva Piekkari
Mies itse toivoo, ettei tarvitse lähteä Kaukelasta kuin jalat edellä. Sähköyhtiöllä hän ehTenho Kaurén 80 vuotta 20.2. Tanhuporukka kiersi esiintymässä Padasjoen kaikissa kylissä ja lähiympäristössäkin. Sitten tanssien suosio hiipui ja lavat katosivat kylistä. Hän oli vuosia kunnan ympäristölautakunnassa ja maanjakotoimitusten uskottuna miehenä, kirkkovaltuustossa ja Padasjoen Osuuspankin hallintoneuvostossa. Metsällä Kaurén on viihtynyt vapaa-aikanakin. 80-vuotispäiviä juhlitaan perhepiirissä. En minä osaa olla joutilaana, jotain tekemistä täytyy aina olla, tuumii kaukelalainen, joka teki päivätyönsä sähköyhtiöllä linja-asentajana. Ajokortin sain juuri viideksi vuodeksi eteenpäin, mutta sekin piti hakea Vääksystä, kun ei Padasjoella ole lupatoimiston vastaanottoa maaliskuussa ollenkaan. Hiihto oli mieleinen laji pitkän aikaa. Hevosajoa talvisin ja sekatyömiehenä kesät. Käsipelillä kaivettiin 1,8 metriä syvä kaivanto pylväille. Ei silloin tämmöisiä katkoksia ollut kuin nyt. Lapsenlapsia on kaksi. alkaen 21 40 Kahdeksankymmentä vuotta täyttävän Tenho Kaurénin aika ei tule pitkäksi. Kunhan terveys säilyisi edes tämmöisenä. Viimeiset kilpailunsa Kaurén hiihti Vierumäellä 35-vuotiaana hyvässä seurassa, sillä olympiavoittaja ja maailmanmestari Veikko Hakulinen osallistui samaiseen kisaan. Lisäksi metsästin jäniksiä ja muuta pienriistaa. Tervetuloa! www.s-kanava.fi 7-21 • 7-18 • 12-18 Italia Omena Golden Portti UkkoPekka Grillimakkarat 400 g (4,98/kg) 79 Hinta voimassa to su Hinta voimassa to su Hinta voimassa to su, 2 / talous Hinta voimassa to su, 3 filettä / talous Italia X-tra Kiivirasia 500 g (1,58/kg) Norjalainen Lohifilee pakattu Vaasan Laskiaispullat 2 kpl 190 g (10,47/kg) 1 99 5 90 /kg Ei jälleenmyyjille 1 99 89 /kg 1 45 2 99 1 99 Rainbow Kahvi suodatinjauhatus 500 g (5,98/kg) 1 99 Valio Voi 500 g (3,98/kg) Suomalainen Rainbow Sika-nauta jauheliha 23 % 400 g (4,98/kg) Suomalainen Atria Porsaan ulkofileepala n. Kuntaliitoksista vanhalla luottamusmiehellä on selvä kanta: En ole yhtään liitoksien kannalla. Sähköyhtiön miehiä oli joka pitäjässä pitämässä linjoja puhtaana ja myös korjaus sujui, kun paikalliset miehet tiesivät ja tunsivat linjastonsa. Lapsia Kaurénilla on kolme. Ja töitä riitti kotipitäjässä kaikille: jos ei muuta niin käytiin kaatamassa linjoille taipuvia puita ja oksia. Tenho tapasi Pirkkonsa tanssilavalla, kuinkas muutenkaan. Joka kylässä oli oma lava tai muu tanssipaikka. Muutama vuosi oli taukoakin, mutta sitten aloin uudestaan kun Toukolan Heikki veti tanhuja Ahjolassa. Tanhua, tanssia ja metsästystä Tanhua Kaurén alkoi harrastaa armeijasta päästyään. Minun aikanani kerkisi vielä tulla koneetkin siihen hommaan. klo 9 – 16. Miestämän Metsästäjiin hän on kuulunut sen perustamisesta asti ja vasta muutama vuosi on mennyt ilman jokasyksyistä hirvijahtia. 1,5 kg 6 99 /kg Serla Talouspaperi valkoinen 4 rll (0,54/rll) 2 15 Rainbow Peruna ja keittojuurekset pakaste 750 g (1,93/kg) Karhu III-olut 20 x 0,33 l tlk 6,6 l (sis. Vaikka kahdeksankymppiä pian tulee täyteen, muutto lähemmäs palveluita ei ole käynyt mielessäkään. 46 vuotta kävin hirvimetsällä. Eläkkeelle Kaurén jäi 61-vuotiaana vuonna 1993, sopivasti juuri ennen kuin Hämeen Sähkö muutenkin loppui. Tanhuryhmä Arrakosken lavalla.. Tyttäret asuvat pääkaupunkiseudulla ja poika on Niinisalossa kapiaisena. Veljiä hänellä on kolme. Nyt metsät on niin ryöttäsiä, ettei mikään ihme että katkoksia on vähän väliä. Muutaman tunnin kestivät korkeintaan, muistelee Kaurén. 7 n:o 7 Torstaina 16.2.2012 MA-TO 9-18 PE 9-20 LA 9-18 Katso poikkeavat aukioloajat: www.alko.fi Herkullista laskiaista! Asiakasomistajaneuvoja paikalla S-market Padasjoella la 18.2. Kaitajärven Kustaa soitti viuluaan ja nuoret pistivät jalalla koreasti. Hartiat ja hauikset oli tietysti kasvaneet metsätöissä. Ennen vanhaan ei sähkökatkoksia ollut niin usein kuin nykyään. 18,40 + pantit 3,00) (2,79/l) Hinta voimassa 1.1. Hommia riitti kotonurkissakin, sillä Tenho jäi pitämään kotipaikkaa sen jälkeen, kun isä vuonna 1953 kuoli. Johan siinä häviää loputkin palvelut kunnasta. Yhteisen kodin puutavara on muuten peräisin Arrakosken puretusta tanssilavasta! Lavatanssit oli yhteen aikaan hirveän suosittuja, mekin saatettiin käydä alkuaikoina viisikin kertaa viikossa tansseissa ja vielä Työväentalolla elokuvissa yhtenä iltana. ti olla runsaat 20 vuotta, sitä ennen elanto tuli pääosin metsätöistä. Kaurénin työvuosina uusittiin myös kaikki johdot ja pylväät Padasjoella. Tanhu oli iltamissa yksi ohjelmanumero, lopuksi oli huviluvan mukaiset puolitoista tuntia tanssia. Nuorena muistan, kun kävin pukua ostamassa, niin myyjä kysyi että oletko painija, kun takin piti olla suurempi kuin housujen. Parhaimmillaan sähkömiehiä oli Padasjoellakin kolmisenkymmentä. Työttömänä ei tarvinnut olla päivääkään. Kotonurkissa on aina jotakin puuhaa polttopuiden teosta lähtien. Uusiakin liittymiä ja muuntajia tuli etenkin lisääntyvän mökkiasutuksen myötä. Kullasvuoren lavalla alkanut seurustelu johti kihloihin ja häihin. Ei siitä voinut olla erossa. Kalastuksesta pidän myös. Nuoripari asettui Kaukelaan, Tenhon kotitilasta lohkaistulle tontille. Nyt on vielä sentään hyvät peruspalvelut, paitsi linja-autovuorot, jotka on hävinneet melkein kokonaan. Voimat on totta kai vähentyneet. Luottamustoimiakin kaukelalainen ehti hoitaa. Ennen aikaan tehtiin etukäteen raivaushommia, ettei puut ja oksat pääse aiheuttamaan ongelmia
Käveltävä oli säässä kuin säässä. Suurin osa alueemme kuntalaisten peruspalveluista järjestetään jo nyt edullisesti ja toimivasti kuntien välisenä yhteistyönä. Kotiovelta on matkaa Padasjoen rajalle muutama sata metriä. Lasten ja kodin lisäksi hoidettavana oli liuta eläimiä: lehmä, kanoja, sika ja lampaita. Komi tean mukaan kuntauudistus on ristiriidassa perustuslain kanssa, jossa säädetään kunnallisesta itsehallinnosta. Toisella puolella taloa parin kivenheiton päässä asuva naapuri on jo Kangasalan puolella. Kahta vuotta nuorempi Helmi itki, että on kylmä. Syntymäpäiville saavat kyllä muut tehdä tarjottavat, on meitä sen verran, vaikka ihan omalla porukalla juhlitaan. Sunnuntai kuitenkin pyhitettiin työnteolta. Hän harmittelee yhä, ettei vuosien takainen hanke Harmoisten liittämisestä Padasjokeen toteutunut. Sotien jälkeen jauhatusta Palsan myllyllä riitti: isäntiä tuli hevoskuormineen kaukaakin ja kauppaliikkeet ajattivat kuorma-autoilla viljaa jauhatettavaksi. Koulusta sai lapikkaat, joita käytettiin märillä keleillä. 8 n:o 7 Torstaina 16.2.2012 Aika kuluu maatessa ja päätä käännellessä, kuvailee nykyelämänmenoaan yhdeksänkymmentä vuotta täyttävä Elma Westerlund leppoisaan tyyliinsä. Seitsemästä lapsesta toiseksi vanhin, Lahdessa asuva Raimo, viettää viikot Padasjoella äitinsä ja kehitysvammaisen veljensä apuna. Samalla taloudesta tuli autoton. Myöhemmin koulu siirtyi Harmoisiin ja sieltä Sappeeseen ja kirkonkylälle. Palsan myllärin vaimo ja 10 lapsen äiti minen on jäänyt vähiin sen jälkeen, kun Elma jäi leskeksi 12 vuotta sitten. Esikoisen ja kuopuksen välinen ikäero on 18 vuotta. Sen mukaan Suomen hallituksen tekemän kuntauudistusesityksen takana on ennen kaikkea poliittinen keskittämisen ideologia. Yhä edelleen Westerlund käy seuroissa voimiensa mukaan. Minä sanoin, että juokse, ei tässä poru auta. Puoliso Johannes työskenteli Metsäntutkimuslaitoksella metsurina. Lehtiä luen pari päivässä. Kansakoulua käytiin kuuden kilometrin päässä Vesijaolla. Pitäjän laitamilta Padasjoki-liitoksen kaatuminen harmittaa yhä kolmen kunnan rajalla Kolmen kunnan rajalla asuva Hanna Kouhia lukee myös kolmea paikallislehteä: Padasjoen Sanomia, Sydän-Hämeen lehteä sekä Kuhmoisten Sanomia. Suurkunnan valtuustossa olisi helppoa lakkauttaa liitoskuntien pikkukouluja ja kirjastoja. Täällä kerättiin adressiinkin jo pitkä liuta nimiä, mutta siirto ei käynyt Kuhmoisten kunnanisille. Vielä minä ruokaa teen ja kahvileivätkin leivon. Keskustan Päijät-Hämeen piirihallituksen mielestä laajaa kuntauudistusta ei tarvita. KulkeElma Westerlund 90 vuotta 21.2. Koulussa oli 46 oppilasta Korkeesta ja Kailan kulmalta, muistelee Kouhia. Lapsuuttaan Rasilahdessa hän muistelee iloisena aikana, vaikka elämän puitteet niukat olivatkin: Meillä lapsilla oli sitten hauskaa. Emäntä työskenteli 12 vuotta ennen eläkkeelle jäämistään Kasiniemessä Koivu Oy:ssä sirklaten ja höyläten pensseleiden varsia. Pitkä taival taittui tallukoilla, kun kenkiä ei ollut. Kyllä ne kovasti ehdottelivat, että autokouluun pitäisi mennä, mutta ajattelin että parempi kuolla kotiin kuin tien päälle, naurahtaa leski. Tunnen itseni ehdottomasti enemmän padasjokelaiseksi kuin kuhmoislaiseksi, koska olen sieltä kotoisinkin, sanoo Porasassa syntynyt ja viimeiset 60 vuotta Korkeen kylässä asunut Hanna Kouhia. Muutama viikko sitten iskenyt kova selkäkipu on saanut miettimään muuttoa lähemmäs palveluita ja apua. Lapset käyvät auttelemassa talon lämmityksessä, ruonlaitossa ja siivouksessa. Kuntarajat eivät ole olleet eivätkä ole tulevaisuudessakaan este palvelujen turvaamiselle, todetaan piirihallituksen lausunnossa. Jalo Westerlund hankki elannon perheelleen myllärinä ja sahayrittäjänä. Mieluiten rajaseudun asukas hoitaisi kaikki asiansa Padasjoella, jossa asuu poikakin perheineen. Jälkikasvua on sittemmin siunaantunut niin, että pelkästään lähisukua on kolmessa polvessa lähemmäs sata. Ensin ei jalka noussut ollenkaan, mutta pikkuhiljaa onnistui taas kävelykin. Kouhian pihasta on 27 kilometriä matkaa sekä Padasjoen että Kuhmoisten kirkonkylälle. Kouhia asuu paitsi kuntien myös maakuntien rajalla: Kangasala kuuluu Pirkanmaahan, Kuhmoinen KeskiSuomeen ja Padasjoki PäijätHämeeseen. Kymmenestä lapsesta kolme kuoli pienenä Elma, omaa sukua Jaktholm, syntyi Palsassa Vesijako-järven rannalla seitsemänlapsiseen perheeseen. Elma Westerlund juhlii 90-vuotispäiviään kotonaan lähisuvun kesken. Lasten kanssa ajelemme aina Padasjoen suuntaan. Vielä siihen aikaan tiehaaran ohi kulki useampikin linja-autovuoro päivässä, nyt ei enää ainuttakaan. Mutta niinhän sitä sanotaan, että aikasin myllyyn ja myöhäsin kirkkoon. Jäi liikuntavajaus, kun neljä vuotta sitten sydän pysähtyi ja olin seitsemän kuukautta sairaalassa. Hän saa kuitenkin kotikunnaltaan taksilippuja, joiden turvin pääsee asioimaan kirkonkylällä kerran viikossa. Vihille hän meni välirauhan aikaan 18-vuotiaana: puoliso Jalo lähti pian takaisin rintamalle. Kasiniemeen liikennöi yksi vuoro, mutta sinnekin on matkaa täältä viisi kilometriä. Aina ei Korkeestakaan ole tarvinnut lähteä matkojen päähän jokaisen palvelun perässä. Perhe kasvoi vuosien varrella kymmenellä lapsella, joista kolme kuoli pienenä. Tämän lisäksi kuntien talouden vakautta on heikennetty monin muin keinoin, toteaa kokous.. Laajoja liitoksia ei tarvita Myös SKP:n Hämeen Piirikomitean kokous on todennut, etteivät suurkunnat ole ratkaisu. Tammikuussa 81 vuotta täyttänyt Kouhia on pärjännyt tähän asti kotona yksin. Nyt kuljen tämän kolmannen jalan avulla, sanoo Westerlund keppiinsä viitaten. Lintuja katselen ikkunasta, ja oravia. Jos täältä jonnekin lähden, niin Padasjoelle ehdottomasti. Westerlund asuu kirkonkylällä omakotitalossa poikansa Arton kanssa. Pitkää päivää teki myös myllärin emäntä. Kahdeksanlapsisen pesueen vanhimmaiset kävivät koulua kävelymatkan päässä Korkeentien ja Kasiniemen risteyksessä. Ennen naimisiinmenoaan Elma oli palveluksessa Skytän kartanossa Vesijaolla. Pyhänä Westerlundin perhe kävi usein kirkonkylällä seuroissa, ja Jalo toimi myös herätysliikkeen saarnamiehenä. Aitoon Kauppayhtiön myymäläauto sentään pysähtyy kerran viikossa tienvarressa. Keskustan piirihallitus toteaa myös, että suuret kaiken keskittävät kunnat veisivät asukkailta päätösvallan ja lähidemokratian. Ei silloin harrastuksia ehtinyt ajattelemaankaan. Kouhia jäi yksin asumaan taloa 11 vuotta sitten Johannes-puolison kuoleman jälkeen. Ajokortittomana hän on sukulaisten kyytiavun varassa. Padasjoen suunta vetää Kouhiaa harmittaa, että Kuhmoisten kunta lopetti muutama vuosi sitten kuljetuksen, jolla hän pääsi kerran viikossa kirkolle Päijännekodille päivätoimintaan tekemään käsitöitä ja seurustelemaan muiden ikäihmisten kanssa. Ensimmäiset tuli usein jo aamuviiden aikaan. Lieveilmiöinä myös kaupunkialueen ulkopuolisten kiinteistöjen arvot laskisivat. Pääsyy kuntien talouden ongelmiin ei ole kuntarajat, vaan kuntien rahoituksen leikkaaminen valtionosuuksia ja indeksitarkistuksia sekä verotusta muuttamalla kun tien vahingoksi. Työpaikkakin löytyi läheltä sen jälkeen kun talossa luovuttiin lehmistä vuonna 1978. Postinsakin Kouhia saa Padasjoelta; viime kesästä lähtien postiauto on tuonut lähetykset kotipihaan saakka. Kyllä minä jo haluaisin täältä surun ja murheen laaksosta Isän tykö taivaaseen. Vaikka ei sen puoleen, kyllä täällä kotonakin aika kuluu. Työntäyteistä oli elämä. Mellastettiin järvessä ja tehtiin milloin mitäkin. Kesällä lenkille pääsee pyöräkelkalla, mutta talviaikaan ei tule juuri ulkoiltua. Paikallislehtiäkin tulee kolmin kappalein: Padasjoen Sanomat, Kuhmoisten Sanomat ja SydänHämeen Lehti
Ja tuntuu kuin muistoomme kantautuis, kuvat menneitten polvien kulun. Reki oli komea, kaarevakeulainen, tummaksi maalattu kirkkoreki. Muitakin innovatiivisia lämmitysmuotoja olen pakPyhällä Sigfridillä on Ruotsissa lähes sama asema kuin Pyhällä Henrikillä Suomessa. Käy tänne sä äiti ken lienetkin, ohjeet oikeat täältä sä saat. Jos Sipin päiväksi osuu suojasää, on se hyvän ja varhaisen kevään merkki. Eivät tietysti kaikki, mutta varmasti Martina Aitolehden kuumat raskauskuvat olisivat lämpöarvoltaan hyviä. Pian osat kuitenkin vaihtuivat ja harakka pääsi niskan päälle. Sen jälkeen on makuuhuoneessakin ollut viileämpää, ellei peräti koleaa. Tuolejakin löytyi vielä. Vuosikymmenten haaveet on totena nyt, sen liedellä välkkyy jo valo. Johanna Virtanen seurasi kamppailua alusta lähtien. Topi. Tänä päivänä aatokset kulkeutuu, yli menneen ja nousevan suvun. Tilanne alkoi, kun varpushaukka hyökkäsi harakan kimppuun. Ilon ohella jäi pojan mieleen kuitenkin siru Kuusijuhla kauan sitten mielipahaa alkututustumisen ajalta. Arvelin, että kuvien täytyy olla kuumia, koskapa naiset tarkenivat niissä niin pienissä vaatteissa. Siinä vaiheessa kun haukka jäi alakynteen, alkoi sekin kiljua. Sipin päiväksi osuva lumisade tietää vielä runsasta lumentuloa. Sitä kansankin tietoisuuteen, apu yhteiskunnankin vie. Makuuhuoneen seinälle laitoin Suomen kuumimmaksi tanssiryhmäksi valitun Tigersin kalenterin, koska makuuhuonettakin on hyvä välillä lämmittää. Talvinen maisema, mäet mutkat, talot ja tienristeykset näyttivät nyt illan hämärtyessä vieraammilta kuin päivänvalossa. Äänettömyys. Hänen nimensä oli Elli Pastila. Taidettiin nähdä tonttuja, keijuja, ehkä enkeleitäkin. Lehtiä selatessani huomasin, että valokuvat ovat myös erinomaista lämmitysmateriaalia. Oli alkamassa pojalle jännittävä matka ison naapurikylän kansakouluun kuusijuhlaan. Näinpä yhtenäkin päivänä, kun yksi ihan rauhalliseksi tuntemani naisihminen kävi kuumana kuin hellakoukku popottaessaan juttukaverilleen, että kaikki homot pitäisi panna vankilaan. Kuvat silloiset muistoomme kangastaa, kuvat aikojen tumman turun. (suom. ”Jos Sifferinpäivänä kana saa räystäsalta juara, tulee hyvä vuasi”. Sitten seurasi monenlaisia iloisia joululauluja. Sen ukset avoinna kaikille on, yli aineellisuuksien rajan. Koskinen ja Jouko Latva, jonka pihassa ottelu käytiin, nostivat taistelun tauottua puolitajuttoman haukan pahvilaatikkoon ja veivät sen lämpimään. Sä Luojamme, armias ylhäinen, Sä taivainen taattomme pyhä. Joka koituu hyödyksi seudun tään, meitä nostaen varjojen yöstä. Laivarannan alue on muutenkin haukoille ikävää aluetta, sillä pari vuotta sitten varis tappoi kanahaukan Tuomasvuoren kupeessa. si myös Pia Pakarisen kuumilla alusvaatekuvilla. Tuotiin outo, pienikirjaiminen, liekö vallan Raamattu. Tiet täällä olivat aurattuja ja reki luisuili pelottavasti puolelta toiselle. Käytkö jo koulua. Emon rakkaus lunnaaksi riittänyt ei, kipu hentosen hautaan vei. Oli tapahtunut koululaisen ”kasvojen menetys” sivukulman pikkupojalle. Ojennettiin joku Aapinen. Topi Tänä päivänä seutumme armainen on joukolla yhtehen saanut. . On arveltu, että siinä tapauksessa Sipin päivän jälkeen tulee vielä 40 pyryä, tai että peräti ”vielä puoli lunta on ylhäällä”. Äkkiä livahti korvalle kipeä tillikka. Kuusijuhlaretki oli pikkupojalle mieleenpainuva elämys. Oli valoa, oli suuri kuusi koristeineen ja kynttilöineen. Jokinen voisi liekehtiä vaikkapa keittiössä liesituulettimen vieressä, niin mahdollinen jokiskäry kulkeutuisi hormin kautta pihalle. Viimein tuli jyrkkä ja jäinen ylämäki ja sen päällä loistivat jo valot koulun ikkunoista. Nousiai sissa on ollut tähän liittyen sanonta, jonka mukaan ”Sipinpäivänä annetaan kanalle avaimet käteen”. Päätin kokeilla kuvilla lämmittämistä ja liimailin eri puolille taloa kuumiksi mainostettuja valokuvia. Haukalla oli iskujälkiä päässä ja yksi naarmu aivan silmän vieressä, kertoo Koskinen. Mikä sun nimes on. Sigfridin muistopäivä 15.2. Ei pikkupoika tästä kenellekään kertonut. Sehän oli helppoa. Hänen suustaan alkoi tulla tekstiä, joka oli tulikivenkatkuista, mutta ei se silti sanottavammin lämmittänyt mieltäni. Oi, suonethan taloomme siunauksen, josta hersyy Sun voimasi syvä. Topias Leivo Varpushaukka ja harakka ottivat kunnolla yhteen Nuottatien ja Koukkutien kulmauksessa lauantaina 11.2. Lauluja johti opettaja. Se olisi pääkuoreen kajahtaessaan tehnyt kipeää vaikka ei ollutkaan kuuma. Tein juostessani mutkia ja onnistuin näin väistämään ohi suhahtaneen silitysraudan. Teinhän kaiken, mitä käskettiin. Mukavasti tupa lämpiäiMyös Unto Koskinen ja Maija Puustinen seurasivat kahakkaa omalta pihaltaan. Niinpä pojalle olikin paljon uutta nähtävää. Ne ohjeet ja neuvot pienetkin, ne sun huolias huojentaa. Kun kerroin hänelle suunnittelevani kotiimme uutta energiatehokasta lämmitysmuotoa ja perehtyväni parhaillaan tehokkaisiin lämmittimiin, niin hän käski minun painua helvettiin. Kylä läheni. Nykyaika ne kohtalot oivaltain on käynyt jo toimeen ja työhön, ja tieteen ja tiedon varustein lyönyt salvan jo turmion yöhön. Liput hulmuten hetkeä juhlistaen, työn toimet on hetkeksi laannut. 9 n:o 7 Torstaina 16.2.2012 Koville on tämä pohjoisen kansa viime viikkoina joutunut, kun pakkanen on hyisin sormin puristellut kurkusta. Sipi) onkin merkittävä päivä muissa Skandinavian maissa. Pikkupoika luki sujuvasti. Olet asuja ylvähän kartanon tai salojen matalan majan. Ehkä voimakkaammin ne silloin voi, sitä matkaansa vaeltaa. Pikkupoika vallan arkaili näin suuressa joukossa. Samalla häntä voisi hyödyntää makkaran paistamisessa. Se ei tuossa vaiheessa suinkaan paennut, vaan pieksi haukan pahanpäiväisesti. Tämä seutukin osansa ymmärtäen, talon kaunihin tännekin nosti. Topi Varpushaukka ja harakka tukkanuottasilla Kahakka päättyi siihen, että haukka jäi pökertyneenä hankeen. Ei taattojen kolhuja kostaen eikä kunnian pyyteheksi, vaan aikojen huomenta aatellen, oman aikamme velvoittamaa. Vielä seurasi erilaisia leikkejä ja lauluja. ”Lues tuosta!”. Odotetuin vieras oli kuitenkin joulupukki. Minkä takia. Suomalaiset eivät ole kovin paljon Sigfridiä muistelleet, sillä meillä päivä on ollut huomattava lähinnä kanojen ja sikojen kannalta. Eihän siellä useinkaan asioitu. Tuskin myöskään missifinalistien kuumat bikinikuvat olisivat ihan höttöä tavaraa. Poika ei itse vielä ollut koulussa, hänellähän oli ikää vasta kuudetta vuotta. Siinä oli vähissä vaatteissa olevia laihahkoja naisia aika liuta. Talot olivat paljolti omavaraisia siihen aikaan. Tunnelma tiivistyi. Ilmapiiri alkoikin mukavasti lämmetä, kun vaimo tuli töistä ja huomasi kuvat. Onneksi vaalit osuivat pakkasten aikaan. Kalle-eno otti ohjat ja istuutui viereen. Kodin valonkin monasti multaan pois, elon aamuna tuoni jo vei. Toivottavasti hän ei polttanut itseään pahasti. Sen muisto kenties vielä värittyi ja kaunistui vuosien kuluessa. Tanssiryhmän kalenterikin oli muuttunut lämpöenergiaksi – takassa. Äkkiä tilan täyttivät pojalle vielä outojen jouluvirsien kirkkaat äänet. Silmään kihosi kyynel. Tänä päivänä siksi nyt juhlimme näin, kun valmis on Terveystalo. Lopputuloksena oli, että harakka lensi räkättämään läheiseen koivuun ja haukka jäi pökertyneenä lumihankeen. Aikuisena hän kuitenkin ymmärsi tuota koululaistakin. Etelä-Suomessa sikoja ja kanoja ruokittiin talven ajan sisällä, mutta Sipin päivästä lähtien niiden annettiin etsiä osa ruuasta ulkosalta. Vihkiäisjuhlassa 20.2.1955 Terveystalollemme Sihverinpäivää Innovatiivisia lämmitysmuotoja Nurkkasihteerin ajoilta osa XXIII Poika istuutui rekeen. Sisällä koulussa oli jo suuri ja hälisevä lapsijoukko, joka teki uteliaana tuttavuutta vieraiden kanssa. Aarno kasten inspiroimana keksinyt. . Joku kysyi, osaako hän lukea. ”Osaan tietysti”, poika vastasi rehellisesti. Siinä pysyi moni ihminen lämpimänä, kun toisen kierroksen ehdokkaat kuumensivat tunteita. Suo onnea jaloon tehtävään, elon suuressa tarhurityössä. Aluksi haukka oli päällä ja harakka alla. Olisi siitä riittänyt taas puhumista ja olisivat ukot ja akat kauppojen tuulikaapeissa päässeet päivittelemään ankaria säitä, elleivät presidentinvaalit olisi puhuttaneet vieläkin enemmän. Hiljalleen siirtyiltiin juhlasalin puolelle. Hetken laatikossa toivuttuaan haukka virkosi ja lähti lentoon. Paikalla oli uskomaton mekkala, muistelee Johanna. Hänen hienosta puvustaan pojalle jäivät mieleen hihoissa riippuvat vaaleat koristekaistaleet, jotka liehuivat kuin helmat opettajan johtaessa kuorojaan viittomalla. Rekipeittona oli vahvat lammasturkkivällyt. Minullekin tuli oikein lämmin, vaikka olin monen metrin päässä. Sanoin, että hyvä ajatus, siellähän on tunnetusti lämmintä. Jos on sataa peräti vettä niin on ennustettu aikaista kevättä sanonnalla ”Jos on Sipretin päivänä suojasää, että sataa vettä, niin on toukokuun alkupuolella jo maassa ruohoa ja puitten lehdet hiirenkorvan kokoisia”. . Kodin viljaa kultaista vaalien, elinjuurta tään Suomenmaan. Tappelua seurasi lukuisa määrä muita harakoita ja ne pitivät hirveää meteliä kertoo Johanna. Saattoikohan hänellä olla jotakin pikkupojallekin, ehkä joulukortti. Monen äidin, mi pienoista vuottaissaan, kätki rintaansa huolien surun. Kuka sinä olet. Hiljaisuus jatkui. Kuni ehtoosta uuteen huomeneen vie tieteen jo viittoma tie. Matkaa kylään oli ehkä kuusi, seitsemän kilometriä. No, joka tapauksessa Jokisen lämmitysteho voisi olla kohtalainen, joten jokaiseen kotiin pitäisi saada yksi liekeissä oleva Jokinen pahimpien pakkasten ajaksi. Sitten tuli minullekin hiki, kun jouduin ampaisemaan takaovesta pihalle harrastamaan umpihankijuoksua. Kodin piiristä kerran kun lapsesi pois, elon myrskyihin matkansa saa. Esimerkiksi joku Olli Jokinen on iltapäivälehdessä olleen otsikon mukaan ollut liekeissä. Samaan on viitannut Elimäel lä käytetty ”Sipristä sika tunkiolle, kynttilästä kukko tunkiolle”. Kuntapäättäjät voisivat ottaa kuntaliitosneuvotteluissa mallia Laivarannan varislinnuista, sillä aina ei kannata alistua vahvemman edessä
Erityisellä mielenkiinnolla odotamme kunnalta avointa selvitystä maankäyttöja rakennuslain mukaisesta maankäyttösopimuksesta ja yli 500 000 euron maanmyyntitarjouksesta ko. Olennaista oli kuitenkin se, että osa maanomistajista ei halunnut luopua maastaan. Tuloksena oli nopea hylkäys. Maanomistajia on kohdeltava yhdenvertaisesti ja heidän yhteinen näkemys oli, että he maksavat 30.000 euroa kaavoituskustannuksista, maksavat oman osuutensa lohkomisesta ja maksavat tulevaisuudessa rakentamisen yhteydessä liittymismaksut, jotka ovat nykytaksoilla yhteensä noin 50.000 euroa. alueesta. Paikallisten lehtitietojen mukaan Kivistön alueen aseKivistön tonttiasiassa älähtivät yhtäaikaa kunnan korkeimmat päättäjät Räsänen ja Jaakkola. Me olemme pieni kunta ja ihmisiä vähän, mutta keskustella täällä ei osata. Tämä oli ihan odotettavaa. Naavatkin karisee Myöhäinen herääminen hämmentää Kunnanjohtajan vastine:. Lisäksi kaikki asemakaavaa koskevat päätökset ovat olleet eri vaiheissa julkisesti nähtävillä, jolloin jokaisella olisi ollut mahdollisuus ottaa niihin kantaa. Vapaaehtoiset olivat vähissä. Tästä tulee lähinnä mieleen erään edesmenneen paikkakuntalaisen kommentti puolitutun poliitikon ilmestyes sä kylään ”sattumalta ohikulkumatkalla”. He ovat lisäksi olleet osaksi mukana neuvottelemassa meidän maanomistajien kanssa. Ei pidetä tarpeellisena, että valtuusto tietää, mihin rahaa kuluu. Laajempi maankäyttösopimus ei siis ole ehto kunnallistekniikan rakentamiselle. Voimassa edelleenkin. Aila Heinäjoki Vuoropuhelu padasjokelaisittain Kaavailenko ihan omiani. Se on yksityistä maata ja siitä syytä edellyttää ennen toteuttamistaan maankäyttösopimusta. Tähän isäntä totesi nasevasti: ”Ja kun ne vaalitkin on niin liki.” Kannatan itsekin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä päätöksenteossa ja päätöksien toimeenpanossa, mutta se ei ymmärrykseni mukaan tapahdu välttelemällä vastuuta, syyttelemällä toisia päätöksistä ja sopimuksista, joita on itse ollut tekemässä, tai kirjoittamalla ja julkaisemalla tällaisia artikkeleita. Kunnanjohtaja ja tekninen johtaja ovat toki olleet mukana neuvotteluissa ja asioiden valmisteluissa, mutta vastuu päätöksistä on luottamushenkilöillä. Asemakaava: Tarvittavien selvitysten tilaamisesta päättää erikseen nimetty ohjausryhmä, mihin kunta ja maanomistajat nimeävät kumpikin kaksi edustajaa. Kehotankin epäilijöitä lukemaan Kuntaliiton nettisivuilta maankäyttösopimuksia käsittelevän kohdan aikatauluvaatimuksineen. Tuo 500.000 euroa ei ollut maanmyyntitarjous, vaan oma arvioni vähimmäishinnasta koko kaava-alueen hankinnasta kunnalle. Sehän ei ollutkaan enää valtuuston tarpeen hoitaa, kun kunnassa löytyi erinomainen ideanikkari hoitamaan homman. Valtuustossa usein kommentti ”ei kuulu tänne keskusteluun” tai ”lähettäkää kirje asiaa koskevalle sektorille”. Ryhmä teki esityksen, jossa nosti nykypäivän asioita esiin sovittaen tulevaisuuden odotuksiin. Kaikki hyvin, kun johtokunnassa on padasjokelainen puheenjohtaja ja päästään lääkäriin. Tämä on normaalia ja osapuolia sitovaa tekstiä. Kivistön alue on erilainen. Olen todellakin ymmälläni esiin tulleesta myöhäisestä heräämisestä. Käsitykseni mukaan matkan varrella ei ole ilmennyt mitään kokonaisuutta mullistavaa. Nykyisin asioi hin on vaikea saada vastauk sia. 10 n:o 7 Torstaina 16.2.2012 Kunnallishallinnon säädösten valossa näyttää siltä, että toimielimen viranhaltijaesittelijä vastaa esiteltävien asioiden valmistelusta ja siitä, että päätöksenteon pohjaksi annetut tiedot ovat oikeat, riittävät ja oikea-aikaiset. Tehtiin työskentelymatka ja sen jälkeen ei ole strategiasta kuulunut mitään. Sopimusaluetta koskevan maankäyttösopimuksen laatiminen: Kunta ja maanomistajat pyrkivät neuvottelemaan asemakaavaehdotuksen lautakuntakäsittelyn jälkeen maankäyttöja rakennuslain mukaisen maankäyttösopimuksen sopimusalueen asemakaavan toteuttamisesta. Ymmärtäisin ehkä paremmin, mikäli koetut epäkohdat olisivat nousseet ratkaiseviksi tekijöiksi neuvotteluissa maanomistajien kanssa tai päätöksenteossa. Asioihin pääse entistä harvemmin valmisteluvaiheessa ottamaan osaa. Tiepohjien maanluovutus kunnalle tapahtuu asemakaavan hyväksymisen jälkeen käynnistyneissä lohkomisja kiinteistötoimituksissa. Edellä mainittuihin kustannuksiin luetaan kaavarungon laatiminen ja käsittely, sekä maankäyttöja rakennuslain edellyttämien tai hankkeen toteuttamisen, muutoin vaatimien selvitysten ja vaikutusten arvioinnin kustannukset. Viime vuonna kiireellä kasattiin työryhmä tekemään uutta strategiaa. Siksi ei tarvittu ohjausryhmääkään. Asioita valmistellaan vaitiolovelvollisuudella höystäen pienessä piirissä. Padasjoella on kaavoitettu myös yksityisten maita. Nyt kuitenkin kysymyksessä on samassa sopimuksessa sovitusta jatkosta, erityisesti maankäyttösopimuksesta, ja jonka neuvottelemiseen on sitouduttu kunnan taholta, ennen kuin toteutukseen saadaan ryhtyä. Siinäkin olisi keskustelun aihetta. Monivaiheisten neuvottelujen kuluessa pystyttiin löytäHuonoa muistia vai ääntenkalastelua. Onko mahdollista, että tarvittavat päätökset jäävät tyystin tekemättä ja sopimuksetkin noudattamatta. Asemakaavaehdotus on ollut lautakunnassa jo aikoja sitten. Sieltä löytyy kunnan ja maanomistajien allekirjoituksillaan vahvistama sopimus ja sen ehdot. Johtopäätös tämän jälkeen oli, että kaavoitus ei etene, jos tähän ei kunnan puolelta tyydytä. Vastauksena kysymykseen saatat saada, ”kun on tehtävä kompromissejä”. Perusturva käsittää monia asioita mm; vanhustenhoitoa, kouluterveydenhuoltoa psykologeineen. Kunnanhallitus oli asemakaavan käynnistämissopimuksessa tähän sitoutunut. Uusia luontoselvityksiä tai arkeologisia kaivauksia tai vastaavia ei onneksi tarvittu, koska yleiskaavoituksen yhteydessä ne olivat riittävästi tutkitut. Tähän kirjoitukseen ei tarvita mitään isottelevia vastauksia, vaan puhumista yleisemmin. Ei kai kukaan kuvittele, että esim. Väitteet siitä, että ”kova luottamusmieskolmikko” olisi ollut hanketta päättämässä, pitää paikkansa siltä osin kun hankkeessa on edetty asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen puitteissa. Esimerkiksi Saksalan kartanon omistajat ovat myyneet useita kunnan asemakaavoittamia asuntotontteja rakentajille, eikä tiedossani ole, että niistä olisi maanomistajalta peritty kunnallistekniikan rakentamiskorvausta. Tavoitteena on, että kaikki selvitykset toteutetaan kaavarunkotyön aikana. Parista hankkeesta ollaan saatu lukea, mutta ketähän varten ne oikein kasattiin. Tätä tietoa on tekninen lautakunta peräänkuuluttanut, kun ei ole katsonut ilman kustannusjakotietoa voivansa ryhtyä kunnallistekniikan rakentamista toteuttamaan. tiepohjien maanluovutus kunnalle voisi tapahtua pelkän esisopimuksen pohjalta. Henkilökohtaisesti toivon, että tällaista journalismia emme enää jatkossa näe Padasjoen Sanomien sivuilla. Kunnanjohtajan selittelyt kunnan muiden kaava-alueiden kunnallistekniikan kustannusten vertailevasta kauhuperinnästä alueen kiinteistöiltä eivät ole edes teoreettisia, vaan mahdottomia. Tällöin asioita voidaan viedä yhdessä rakentavalla tavalla eteenpäin. Heikki Jaakkola mään yhteinen tahtotila ja tekemään sillä hetkellä kaikkia osapuolia tyydyttänyt kaavoitussopimus, vaikka lähtötilanteessa intressit eivät olleetkaan kaikilta osin yhteneväiset. Yhteistä keskustelua ja mielipidettä ei saada rakennettua, vaan jokaisen pitää erikseen kysellä. Lautakunta ei ole tätä tietoa pyytämälläkään kunnanvirastolta saanut, joten se siirsi asian kunnanhallituksen päätettäväksi. Edellä kuvatun kaltainen on meidänkin Kivistön aluetta koskeva sopimus, koska pyrkimyksestä huolimatta neuvotteluissa ei päästy muunlaiseen. Pekko Nieminen makaavan jatkeeksi tarvittavaa maankäyttösopimusta ei ole ilmeisesti edes esitelty päätettäväksi. En tiedä mikä artikkelin tarkoitusperä oli, mutta mielestäni se ei millään tavalla aja kunnankaan etua. Näin taisi käydä kyseisessä lehtikirjoituksen asiassakin. Toiseksi hämmästelen sitä, että paikallislehtemme julkaisi artikkelin, jossa kirjoittajan omat asenteet sekä haastateltavien näkemykset sekoittuvat sellaiseksi sopaksi, mistä lukija voi saada hyvinkin harhaanjohtavan käsityksen. Luin hyvin hämmentyneenä Padasjoen Sanomien artikkelin ”Kivistön alue käy kunnalle kalliiksi” (2.2.2012). Kehotammekin herroja ottamaan peilin käteensä ja kysymään vastaan katsovalta, että onkohan mitään jäänyt tekemättä nimenomaan itseltä. Tässä muutamia sopimuksen pääkohtia: Sopimuksen tarkoitus: Sopimuksen tarkoituksena on, että kunta ja maanomistajat sopivat sopimusalueen asemakaavoituksen käynnistämisestä ja siihen liittyvistä ehdoista. Kertokaa heti, jos olen väärässä. Toinen etsii lisää syyllisiä puoluetovereistaan ja toinen on ymmällään. Liian usein saat esiin valmiiksi pureskellun ja päätät osin pussi päässä. Artikkelissa osoitetaan syyttävällä sormella ensisijaisesti virkamiehiä, vaikka kovaksi luottamusmieskolmikoksi tituleeratut Erkki Syrjänen, Ilkka Mertsalmi ja Olli-Pekka Mäkelä ovat itse olleet mukana päättämässä asiasta sen eri vaiheissa niin teknisessä lautakunnassa, kunnanvaltuustossa kuin –hallituksessakin. Sieltä ilmenee, että ” suurin osa kuntien laatimista maankäyttösopimuksista on ollut ja tulee vastaisuudessakin olemaan sellaisia, jotka koskevat vain alueiden kaavoitusta ilman, että yhdyskuntatekniikan rakentamisvelvoitetta siirrettäisiin kunnalta maanomistajille”. Valtuustoja on harvoin, talousseminaari on parituntinen. Asiat, joita artikkelissa nostetaan esille, olivat suurelta osin tiedossa jo prosessin alkuvaiheessa; myös maanomistajien velvollisuudet ja oikeudet sekä kunnallistekniikan rakentamiskustannusten suuruusluokka. Keskustelu, välillä ehkä värikäskin, ja erilaiset mielipiteet kuuluvat osaksi hyvää päätöksentekokulttuuria, mutta mieluiten siinä vaiheessa kun asioista sovitaan. Käynnistämissopimus on esisopimustyyppinen aiesopimus, joka tehdään, kun lopputulos ei ole vielä tiedossa. Tässä sopimuksessa kunta sitoutui myös rakentamaan kunnallistekniikan, mikäli asemakaava saisi lainvoiman. Näistä asioista emme ole olleet päättämässä! Ilkka Mertsalmi Olli-Pekka Mäkelä Erkki Syrjänen Miksi tehtyä sopimusta ei noudateta. Jos mitään ei avaudu, niin ottakaa esille Kivistön alueen asemakaavan käynnistämissopimus ja lukekaa se kokonaan. Olen yrittänyt herätellä keskustelua perusturvapalveluista, niin vaikeneminen on vastassa. Ellei maankäyttösopimusta synny, ei mitään myöskään toteuteta. Meille kirjoitettiin Nyt meillä on jouduttu ottamaan käyttöön keskustelu paikallislehden kautta. Maankäyttösopimuksessahan ihan lakisääteisesti velvoitetaan osapuolet sopimaan alueen arvonnousun ja toteuttamiskustannusten jakamisesta. Muilla alueilla kunta on kaavoittanut raakamaata, vastannut kunnallisteknisistä kustannuksista ja saanut hyödyn tontin myynneistä itselleen. Se perustui omarantaisten tonttien hintatasoon paikkakunnalla, Taipaleiden alueelta hankkiman tontin hintaan ja maanomistajien esittämiin mielipiteisiin neuvotteluissa. Lopputuloksena, kun se nyt on näin ja valtio tekee sitä ja tätä. Maanomistajien kanssa on sovittu, että kunta saa nämä alueet korvauksetta
Naiset B:ssä Aila Snellman oli 3. Kolmanteen erään Pelicans lähti itsevarmasti ja tulosta syntyi heti Henri Halmeen onnistuessa maalinteossa ensimmäisellä peliminuutilla. Karjalaiset kesäjuhlat on Karjalan Liiton vuotuinen pääbrändi. Sekä Lahden Karjalaisten kesäjuhlien että Karjalan Liiton vuoden teema on kädentaidot. Juoksukärpäsen puraisema maansiirtoyrittäjä pakkasi lenkkikengät mukaan työreissuille ja lähti juoksulenkille aina tilaisuuden tullen. Se oli 58-vuotiaalle rankka kokemus, hän myöntää. Markku Engberg pääsi kokeilemaan kenialaisjuoksijoiden vauhtia Itanin vaatimattomalla hiekkaradalla.. norsuja lähietäisyydeltä. Maalinteon hurmassa unohtui puolustuspelaaminen, eikä aikaakaan kun peli oli tasan 6-6. Toisen lenkin teimme iltapäivällä, huiput treenaavat vielä kolmannen kerran illalla. Maratonennätys 2.55 Tukholmasta Lauantaina 68 vuotta täyttävä Markku Engberg on harrastanut juoksemista säännöllisesti jo 40 vuoden ajan. Juoksu on siitä hyvä laji, että sitä voi harrastaa oikeastaan missä vain ja kelillä kuin kelillä. Päivien ohjelmaan kuuluvat myös valtakunnalliset piirakkamestaruuskilpailut, Karjalan maraton ja Kyykän SM-kilpailut. Ajattelin, että pitää saada tasaluku 20 täyteen. Sibeliustalon kuorokavalkadissa konsertoivat karjalaiset kuorot. Viimeinen maali syntyi alivoimalla, joten kentältä Pelicansin pukuhuoneeseen meni vakavan näköisiä nuoria miehiä. Ensimmäiselle maratonilleen padasjokelainen osallistui Erkki-veljensä houkuttelemana Jyväskylässä vuonna 1980. Taitekohtana oli padasjokelaisen Markku Lahtisen näyttävä läpi kentän kiekollinen ylösnousu, joka päättyi maaliin ja lukemiin 9-7. Näkemänsä ja kokemansa jälkeen Engberg ei enää ihmettele, miksi maailman kovimmat kestävyysjuoksijat tulevat nimenomaan Keniasta. 12 n:o 7 Torstaina 16.2.2012 Nurmijärven Kurra saapui sunnuntaina Hollolan jäähallille siinä uskossa että sarjataulukon alapäässä olevalta Pelicans2000:lta otetaan pisteet kotiin. Oliko nurmijärveläisten toive toteutumassa. Hän aloitti lenkkeilyn vuonna 1972 ollessaan 28-vuotias juoksemalla alkuun muutaman kilometrin lenkkejä kirkonkylällä. Peseytyminen tapahtuu kylmällä sadevedellä saavista. Lähdin Finlandia-maratonille ihan kylmiltään ja se oli kamala kokemus, kestävyyskunto loppui kesken ja jouduin kävelemään loppumatkan. Maalikarkelot jatkuivat. Miesten A-sarjassa heittävä Pentti Leinonen oli 13. Huonoilla keleillä kuntoilen juoksumatolla. Engberg ei tästä lannistunut, vaan osallistui jo samana syksynä New Yorkin maratonille, jossa kellotti ajan 3.15. Karjalan Liitto perustettiin heti talvisodan jälkeen yli 400 000 siirtokarjalaisen etujärjestöksi. Leija 5 3 2 13-7 13 Jytky 6 4 2 13-10 13 Kiila 6 4 2 12-11 12 Passi 5 5 5-15 5 Sarjan viimeinen ottelu pelataan tänään torstaina: Leija-Passi Padasjokelainen veteraanijuoksija Markku Engberg kävi tammi-helmikuun vaihteessa testaamassa LänsiKenialaisessa vuoristokylässä juoksumaastoja, jonne kestävyysjuoksuhuiput ympäri maailmaa kokoontuvat hakemaan huippukuntoa. Lammilla Karjalaiset kesäjuhlat Lahdessa Markku Engbergillä takana 40 juoksuvuotta ja 20 maratonia Markku Engberg on vaihtanut talveksi lenkkarit suksiin; hiihtokilometrejä on kertynyt näillä lumilla jo noin 400. Markku Engberg (oik.) ja veljensä Erkki Lampainen pääsivät ihailemaan safarilla mm. Kilometrejä kertyi viikossa satakunta, mutta juoksua siitä oli vain noin puolet. Ottelun ensimmäisen erän puoliväliin asti pelattiin tasaista vääntöä. Kesäjuhlien näyttävin osa on satojen lippujen värittämä kansallispukuinen juhlakulkue, joka sunnuntain juhlajumalanpalvelusten jälkeen marssii kaupungin halki Isku Areenalle päiväjuhlaan. Pyhän kolminaisuuden kirkossa ja Ristinkirkossa järjestetään juhlajumalanpalvelukset ja iltakirkot. Toinen erä alkoi vastaavanlaisella tasaisella tunnustelevalla pelillä. Padasjokelaisten kiekkonuorten tehot: Lassi Koskinen 2+2, Henri Halme 1+3 ja Markku Lahtinen 2+0, joten epäselväksi ei jäänyt, mistä pitäjästä pelin ratkaisijat löytyivät. tuloksella 883. Erän puolivälissä kostautui Pelicansin jäähy ja peli oli jo 0-3. Padasjokelaisen Lassi Koskisen avausmaali sytytti joukkueen. Perinteisiä kädentaitoja esitellään talkoolaisten rakentamassa käsityönäyttelyissä, karjalaisella torilla sekä pienimuotoisessa karjalaisessa kädentaitojen kylässä. Itenin kylä sijaitsee noin 2 400 metrin korkeudessa merenpinnasta, jota pidetään optimaalisena korkeutena kestävyysjuoksuharjoitteluun, kertoo Engberg. Länsimaalaiset urheilijat asuvat hienoissa harjoittelukeskuksissa, joista löytyy kuntosalit, hierojat, urheilijoille suunnitellut luomuruoat ja uima-altaat. Kunnon hikilenkin jälkeen työstressi oli tipotiessään. Suomen kärkijuoksijoihin kuulunut Knuutila järjestää nykyään Keniassa juoksuja safarimatkoja. Engberg ei osaa kuvitella millaista hänen elämänsä olisi ollut ilman juoksua: se on tuonut paitsi kuntoa, myös terveyttä ja virkeyttä. Paikallisten juoksutoivojen asumisolot ovat hieman toisenlaiset: juosemalla köyhyydestä pois pyrkivät kenialaisnuoret majoittuvat pienissä vuokrahuoneissa tai röttelöissä, joiden seinillä ja lattioilla vilisee torakoita. Vaikka olo juoksemaan lähtiessä olisi miten väsynyt tahansa, jaksaa lenkin jälkeen taas. Noin parikymmentä huonetta jakaa yhteisen ulkovessan, pimeän haisevan kopin, joka on täynnä kärpäsiä ja joissa on vain reikä lattiassa. Maratonvuosina juoksukilometrejä kertyi parisensataa kuukaudessa ympäri vuoden, nykyään kilometrimäärä on puolet pienempi. Hän sai todeta omassa kropassaan ohuen vuoristoilman vaikutuksen. Aamulenkillä hän törmäsi milloin maratonin MM-voittaja Edna Kiplagatiin tai 10 000 metrin maailmanmestari Linet Masaihin. Peli liikkui päästä päähän ja torjuntoja merkattiin maalivahdeille tasaisesti. Maalijuhlat Hollolassa PUULAAKILENTOPALLO 9.2. Norjan ja Englannin maajoukkuejuoksijoita, jotka valmistautuvat korkeanpaikanleirillä Lontoon ensi kesän olympialaisiin. Yhtään helpompaa juoksusta ei tehnyt 30 astetta lähentelevä helle. Historiaseminaareja on kak sittain: ”Suomi 1812 Kaksi Suomea” ja Viipurin viimeisimmät kaivaukset. Viimeisen maratoninsa Engberg juoksi Berliinissä vuonna 2002, kun edellisestä kuninkuusmatkasta oli vierähtänyt jo 11 vuotta. Engberg testasi Erkki-veljensä kanssa paikallisten harjoittelumetodeja viikon ajan juoksijoiden harjoittelukeskuksessa, jonne heidät järjesti sisarenpoika Timo Knuutila. Ajassa 43:40 Pelicansin johto oli jo 6-3. Padasjokelainen harjoitteli kestävyysjuoksun mekassa Lahdessa vietetään Karjalaisia kesäjuhlia 15.-17.6. Maaleja syntyi vielä molempiin päätyihin ja ottelun loppunumeroiksi kirjattiin 12-8. Juoksua harrastavat suomalaisveljekset lähtivät paikalliseen tapaan aikaisin aamulla suoraan sängystä juoksemaan kylän vaatimattomalle hiekkapintaiselle juoksuradalle, jossa olympiamitalistit ja piirikunnan tasoa olevat juoksijat treenaavat sulassa sovussa. Olin osallistunut jo nuorempana kestävyysjuoksukisoihin ja voitin yhden maastomestaruudenkin Auttoisilla, vaikken treenannut siihen aikaan vielä ollenkaan. Monet heistä juoksivat avojaloin tai onnettomilla sandaaleilla, jän ihmettelee. Loppuerä olikin Pelicansin ja maalihanan auettua erä päättyi 4-3 kotijoukkueelle. Kotijoukkue ei maalinteossa onnistunut, vaan joutui nöyrtymään vielä viimeisellä minuutilla 0-2 lukemiin. Päivien aikana pakkoluovutetun Karjalan pitäjät ja suvut ovat esillä omine näyttelyineen, ja sukututkijoilla on vastaanottonsa. Sitten rävähti. Edellisen kerran Lahdessa näitä juhlia vietettiin 2005. Sen jälkeen maratoneja kertyi tasaiseen tahtiin pari vuodessa. Padasjokelaiset kävivät sunnuntaina Hämeenlinnan Lammilla kansallisissa 125 tikan kisoissa. Tulevan kesän juhlat ovat järjestyksessään 64. Kaikkiaan maratoneja on takana parikymmentä. Aila 3. Engberg tapasi juoksulenkeillä Itenissä mm. heitettyään 902 pistettä. Huikean ennätyksensä 2.55 mies juoksi Tukholmassa vuonna 1988. Armeijan ja YK-komennuksen myötä juoksu jäi kymmeneksi vuodeksi, mies muistelee. pelattu ottelu: Jytky-Kiila 0-3 (21-25, 18-25, 19-25) JOUKKUE O V H Erät Pist. Kolmen päivän aikana eri tilaisuuksiin odotetaan 15 000– 20 000 karjalaisen kulttuurin ystävää Suomesta ja myös ulkomaisia osanottajia. Kaduilla näki ruuhkaksi asti juoksevia koululaisia. Nyt juoksen enää kesäisin ja talveksi vaihdan lenkkikengät suksiin