Padasjoen Sanomat 22.12.2021

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

040 654 9949 www.rautanetpadasjoki.fi AVOINNA JOULUAATTONA 24.12. Rautanetin henkilökunta Ollaanko Facebook-kavereita. Tilattuna kotiin kestotilauksena 74 € /vuosi Irtonumero 2,00 € N:o 51 Keskiviikkona 22.12.2021 Padasjoen sitoutumaton paikallislehti vuodesta 1950 SÄHKÖTIE 2, 17500 PADASJOKI, P. klo 9–12 Hyvää Joulua ja Onnellista uutta vuotta ! Kiitos asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme kuluneesta vuodesta ! S U V I M A R J A D E S I G N S I S U S T U S • S O M I S T U S • S U U N N I T T E L U Keinuhonka Oy/ Kuljetus Kalle Jaakkola Keinuhongan tila www.padasjoki.fi Padasjoen kunta Kaikille kuntalaisille, kesäasukkaille, yrityksille ja yhteisöille RAUHALLISTA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA MA–PE 7–17 LA 9–14 SÄHKÖTIE 2, 17500 PADASJOKI, P. T. 040 654 9949, www.rautanetpadasjoki.fi Haluamme kiittää asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta! Joulumieltä tahdomme toivottaa, joulurauhaa, aikaa leppoisaa. LOHIFILE tuore, pakattu (4,03/kg) Saarioinen ROSOLLI 300 g PALVELUSTA HK Kalaasin LIHAHYYTELÖ Vaasan JOULULIMPPU 500 g, ilman Plussa-korttia 2,19/ps 12 95 KG HK SIENISALAATTI 250 g KLEMENTIINI 1,5 kg 1 59 PSS 1 99 PKT 15 95 KG 2 49 RS Saarioisen JOULULAATIKOT 700 g 3 15 RS (8,30/kg) (4,50/kg) 1 89 PSS Palvelemme joulun aikaan: • Jouluaattona 24.12. 03 551 2200 Avoinna: ma–pe 7–21, la 7–21 ja su 10 –21. klo 10-18 HYVÄÄ JOULUA! (7,96/kg) VIHREÄ RYPÄLE 500 g 1 99 RS (1,06/kg) (3,98/kg) PLUSSA-KORTILLA. Palvelutiski palvelee to–la JOULUPÖYTÄÄN Tarjoukset voimassa to-la. kmarketsuomi RUOKAPATA Kauppatie 1, Padasjoki Puh. klo 7-14, palvelutiski suljettu • Joulupäivänä 25.12. suljettu • Tapaninpäivänä 26.12
Nämä asiat ovat keskeisiä säätiömme säännöissä, toteaa säätiön asiamies Valtteri Simola. Lahjoituksen saivat seuraavat yhteisöt: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Sysmän paikallisyhdistys, pomppulinnan hankinta Hartolan Voima, aurinko/sateensuojien hankinta Asikkalan Raikas, ajanottojärjestelmän hankinta Sysmän Moottorikelkkailijat, moottorikelkkareitin parantaminen Tikkalan Nuorisoseura, porakaivon hankinta Haukkasalon Uuras, Padel–kentän rakentaminen ja defibilaattorin hankinta. Juha-Pekka Liikola, säätiön hallituksen puheenjohtaja Jyrki Artjoki, Antti Syrjä, Lauri Syrjä, Petri Syrjä, Osmo Rajala ja säätiön hallintoneuvoston pj Antti Räsänen.. – Pankin perustehtävänä on luoda kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia omistajaasiakkaillemme ja toimintaympäristöllemme. Helmi Säästöpankin toisen omistajasäätiön, Sysmän Säästöpankkisäätiön toiminta on alkanut vilkkaasti. AmpumaurPadasjoen Säästöpankkisäätiön vuosi sujui toimintasuunnitelman mukaisesti. – Olen aina saanut koulusta luvan poissaoloihin leireille ja kisoihin. – Olemme seuranneet määrätietoisesti tekemääsi työtä ja haluamme osaltamme kannustaa, kun tiedämme miten hankalaa ampumaurheilijoiden on saada sponssia. He myönsivät ensimmäiset apurahansa huhtija marraskuussa. Aikaisemmin tänä vuonna on lahjoitettu seuraavat lahjoitukset: Asikkala Kanava Golf ry (junioritoimikunta): harjoittelusimulaattorin hankinta Viitailan Kisa ry: latuhöylän hankinta Viitailan-Paakkolan kyläyhdistys ry: ulkoliikuntalaitteen hankinta Hartolan latu ry: matkailupyöräilyreitti hankkeen toteuttamiseen Hartolan NMKY: pesäpallovälineiden hankinta Hartolan Riistanhoitoyhdistys: Nuoramoisten ampumaradan perusparannus Silmukka Koukussa ry: mainoslakanan hankinta Unetun Ratsastaja ry: estekaluston hankinta Sysmän Kirjakyläyhdistys ry: penkin hankinta torin laitaan Sysmän Sisu ry: ilma-asetaulu oheislaitteineen ja ajanottolaitteiston hankinta OP Järvi–Häme tekee hyvää Palkittu ja pitkäaikaiset tukijat Iso-Häkällä 17.12: kenraali evp. Ilmakivääriampujat ovat usein nuorempia kuin piekkarinkäyttäjät ja maailman kärkiampujat iältään suhteellisen nuoria. – Kiitämme omistaja-asiakkaitamme, jotka mahdollistavat sen, että voimme tehdä hyvää, sanoo toimitusjohtaja Teemu Sarhemaa. Lahti Basketball Juniorit ry, 500 € Heinolan Taitoluistelijat ry, 500 € Kämmen-toiminta, vähä-varaisten ruoka-apu, 500 € Hope ry, 500 € Päivä-aikainen toiminta Nasta, PHHYKY kehitysvammaisten asiakkaiden hoito aistihuoneessa, varusteluun 500 € Urajärven Kartanon Ystävät ry, Lasten kartanopäivien järjestäminen 500 € Järvi–Hämeen Osuuspankki on vahvasti mukana toimialueensa kehittämisessä ja elinvoiman vahvistamisessa. Linja-auto kuljettajineen on jo varattuna, jos Pariisin olympialaisiin maapaikka aukeaa, totesi Antti Räsänen. Kutsuvierasjoukko pääsi Syrjän vanavedessä kahvipöytään maistamaan peuranmakkaravoileipiä. Plakkarissa on tähän mennessä kaksi Suomen ennätystä ja 11 henkilökohtaista Suomen mestaruutta sekä liuta himmeämpiä arvokisamitaleja. Myös tänä vuonna pankki lahjoittaa enintään 50 000 euroa. – Tärkeä osa-alue on tuoda lapsille pankkitoimintaa tutuksi ja kannustaa oman talouden hoitoon sekä säästäväisyyteen. Vuoden Helmi –apuraha myönnettiin tänä vuonna kolmelle aktiiviselle yhdistykselle Padasjoella: Padasjoen kirkonkylän kyläyhdistys, urheiluseura Padasjoen Yritys ja Padasjoen 4H—yhdistys, joista jokainen sai 2 500 euron apurahan. 10-vuotiaana naapurikunnan ampumakouluun Ampumaura alkoi 8 vuotta sitten Asikkalan Ampumaseuran ampumakoulussa. Viikonloput menee mielumin kisoissa tai harjoituksissa. Suurin yksittäinen apuraha on kolmivuotinen tuki peruskoulun kuudesluokkalaisten yrityskylään vuosille 2020–22. 2 nro 51 22.12.2021 Lauri Syrjä yllätettiin perjantaina kotikylällään stipendilahjalla. harjoitusleireillä Turussa ja Kisakallion Urheiluopistolla menee useita päiviä kuukaudessa. Nuori ampuja kertoi, että tukisumma on hieno kunnianosoitus ja on tarpeen kisareissukustannuksia kattamaan. Lukion jälkeen tähtäimessä on Puolustusvoimien Urheilukoulu. Pankki on lahjoittanut useampana vuonna avustuksia yhdistyksille ja eri toimijoille. Padasjoen lukion opettajien myötämielisyys on ollut upea asia. Vuonna 2007 perustetun säätiön ensimmäistä, isoa projektia, Jyvästä Helmeksi –kirjaa selaillessa voi todeta, että säätiöllä ja Helmi Säästöpankilla on tulossa juhlavuosi. Talous ja Nuoret TAT:in organisoima hanke lisää peruskoululaisten ymmärrystä yhteiskunnasta ja yritystoiminnasta. Nuorten maailmancup valitettavasti peruuntui viime kesänä koronan takia. – Olemme todella iloisia kilpamenestyksestäsi, joka on kestänyt jo pitkään ja odotukset ovat korkealla. Kuluvana vuonna Padasjoen Säästöpankkisäätiö on myöntänyt apurahoja 45 820 euroa. Lahjoituksen kohteen kriteerinä oli hankkeen pysyvyys sekä mahdollisimman laaja ja monipuolinen käyttäjäkunta. Vinkki tähän tuli kuitenkin ulkopuoliselta taholta. Koulunkäynti ei kuitenkaan kilpaurasta ole kärsinyt. Ilmakivääri on pysynyt Syrjän suosikkina, mutta myös pienoiskivääriammunta on toinen päälaji. Muut myönnetyt apurahat ja stipendit Lauri Syrjä, ampuja, stipendi lukuisista SM–voitoista kuluvana vuonna 800 € Padasjoen Vapaaehtoinen Palokunta, Ohepuisto 30–vuotisjuhlien ja vierailun järjestelyt 2000 € Reijo Päivärinta, Älyä, eloa ja iloa: Kärkölän päätöksenteko 1973–2020 –teoksen taitto ja painokustannuksiin 2000 € Joululahjoitus: Padasjoen Harrastajateatterin näytös Visapuiston asukkaille, 500 € + kahvitus, toteutuu alkuvuodesta 2022 Säästöpankkisäätiö jakoi yhteensä 46 000 euroa Juhlavuosi: 120 vuotta säästöpankkitoiminnan alkamisesta Padasjoella TAT Talous ja Nuoret, 6 lk yrityskylä Lahteen, taloudellisen kasvatuksen hanke alakoululaisille, sitoutus vuosille 2020-2022, 10 000€/ vuosi Union Plaani, lasten valmentajien koulutus, 500 € Heinolan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset, konserttijärjestelyt 1000 € Ulla Siren, Padasjoen historiaan liittyvä; Hilma – Punalesken päiväkirjan kirjoitustyö 750 € Lahden Mestarikilta, koulutus ja juhlaseminaarin järjestelyihin 500 € Aino Kirjonen, apuraha tutkijavaihdon kuluihin Harward, Princeton, Bryn Mawr ja Mount Holyoke-yliopistot, 1000 € Visapuiston palvelukoti, Padasjoki–kolmipyörän hankinta asukkaiden käyttöön 1500 € Pia Wäistö, väitöskirjatyö tilojen roolista organisaation strategian ja tavoitteiden toteutumisessa 1000 € Lahden 4H–yhdistys, nuorten alaikäisten työelämäpelisääntöjen koulutusmateriaaleihin 2000 € Asikkalanseudun musiikkiopiston kannatusyhdistys, vapaaoppilaspaikka kahdelle padasjokelaiselle lapselle, 1520 € Iitin matkailu, melontareitti Lahti–Iitti, 2500 € Päijät-Hämeen kohtaamispaikkaverkosto, ruokakassit vähävaraisille perheille, 3000 € Padasjoen 4H, nuorten kesätyöllistäminen, 2050 € Ylioppilasstipendit Lahden alueen yhdeksälle lukiolle, a 300 € yhteensä 2700 € Säästöpankkien Hyviä Tekoja –kampanjan avustukset neljä tahoa, a 500 €. Monen muun nuoren ampujan tavoin Syrjä on suhtautunut myös opiskeluun tavoitteellisesti. Syrjällä on tänäkin talvena ja tulevana kesänä vielä monta tärkeää kilpailua kalenterissaan. Padas joen Säästöpankkisäätiö luovutti maakeskeläiselle 800 euron tukisumman IsoHäkällä. Kilpailuja onkin ollut harva se viikonloppu ja Kilpa-ampujalle jouluraha SP-säätiöltä heilu on enimmäkseen yksinäistä puurtamista, mutta nuorten maajoukkueen norjalainen päävalmentaja on panostanut yhteishengen luomiseen ja yhteyttä pidetäänkin vaikka sitten etäyhteyksien välityksellä. Vuonna 2022 tulee täyteen 120 vuotta siitä, kun säästöpankkitoiminta alkoi Padasjoella. – Anianpellon markkinoilla kokeilin ilmakivääriammuntaa ja suoritukseni nähnyt Laakson Vilho pyysi mukaan toimintaan. Sen sijaan metsästysaseisiin hän ei koske, vaikka isä-Petri ja vanhempi veli ovat innokkaita metsänkävijöitä. OP sai tänäkin vuonna paljon hyviä hakemuksia eri puolilta toimialuettaan
Sen puheenjohtajana toimii Matti Rantala ja jäseninä Sirkka Heinonen ja Minna Koskela. on perustettu vuonna 2002. Aloitin korkeakouluopintoni syksyllä 2017 Kuopion Savonia ammattikorkeakoulussa kansainvälisen liiketoiminnan linjalla. Muutamilla kursseilla on käytössä niin sanottu hybridimalli, jossa yhdistetään sekä lähiettä etäopetusta. Voisin kuvitella muuttavani Padasjoelle takaisin joskus tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä en vielä tiedä minne suuntaan opintojeni jälkeen. Sen lisäksi kävin vuoden mittaisessa opiskelijavaihdossa Shanghaissa. Maisteri vaiheessa ainakin tällä hetkellä kiinnostaisi erikoistua soluja kudosteknologiaan. Ihmisten sekä koko yhteiskunnan hyvinvointi kiinnostaa minua, haluan tulevaisuudessa työskennellä näiden asioi den parissa niitä kehittäen. Opintoni kestävät kolme vuotta ja olen tällä hetkellä opinnoissani puolessa välissä. Korona on hieman haitannut opiskelua, mutta lähinnä ensimmäisenä opiskeluvuotena, kun lähes puolet lukuvuodesta suoritettiin etänä. Sanna-Kaisa Järvinen, 23. Vapaa-aikani kuluu pääasiassa kavereiden kanssa, mutta sen lisäksi liikun mahdollisuuksien mukaan mielelläni myös luonnossa. Kauppatieteet ja liiketoiminta kiinnostavat minua alan monipuolisuuden takia. Itse pidän etäopiskelusta sen tuoman vapauden takia, sillä opiskelut eivät ole niin paikkaan sidottuja vaan voi opiskella vaikka mökiltä käsin. Harrastuksiini kuuluvat kesäisin frisbeegolf ja kaikenlaisten moottoriajoneuvojen rakentaminen. Väinö ja Laina Laakson säätiö sr. Aika harvoin on tullut viime aikoina Padasjoella käytyä, mutta jouluksi olen sinne tulossa! Joulu kuluu osittain myös Tampereella töissä. Padasjoelta kaipaan eniten perhettäni. Pidän joulusta todella paljon ja vietän sitä perheen kanssa kotona. Koronatilanteen vuoksi minun kouluni on ollut koko ajan etäpainotteista, kaikki luennot ovat olleet etänä. Opiskelen Lappeenrannassa LAB-ammattikorkeakoulussa terveydenhoitajaksi toista vuotta. Padasjoella ollessani vietän yleensä aikaa perheen kanssa ja lenkkeilen koiran kanssa tai ilman. Ei tule kyllä kovin usein käytyä Padasjoella, lähinnä vain joinakin juhlapäivinä ja loma-aikoina perheeni luona. Nimeni on Vili Tuominen ja olen 17-vuotias padasjokelainen. Tällä hetkellä harrastan kuntosalilla käymistä ja ulkoilua. Pidän siis ovet avoinna kaikille vaihtoehdoille. Voisin ehkä myöhemmin kuvitella asuvani vielä Padasjoella, mikäli löytäisin läheltä oman alan työpaikan. Tämän joulun tulen viettämään täällä Joensuussa poikaystäväni perheen kanssa, mutta joulupyhinä on tarkoitus tulla käymään Padasjoellakin. Minua kiinnostaa kyseinen ala, sillä tykkään erilaisista ihmisistä, terveyden edistämisestä ja muiden auttamisesta. Tulevasta työstä en ole vielä täysin varma, sillä hoitoalalla on niin paljon erilaisia työmahdollisuuksia ja työpaikkoja, enkä kaikkia vielä edes tiedä. Tänä syksynä olemme onneksi päässeet osittain opiskelemaan kampuksella. Esimerkiksi hyvä puoli on ollut se, että opiskelut eivät ole olleet sidonnaiset opiskelupaikkakuntaan. Opiskelijatapahtumia on tänä vuonna voitu järjestää viikoittain, mikä on ollut hauskaa. Sain opiskelupaikan ja aloitin opinnot kauppatieteiden maisteriksi tänä syksynä. Opiskelen Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella kasvatustieteen kandidaatiksi eli minusta tulee varhaiskasvatuksen opettaja. Tulevaisuudessa olen kiinnostunut erityisesti kuntakentän erilaisista työtehtävistä, mutta myöskään työt esimerkiksi yksityisissä yrityksissä eivät ole missään nimessä poissuljettuja. Olen jouluihminen ja joulun vietän perheeni kanssa Padasjoella. Korona on vaikuttanut opintoihin paljon ja suurin osa opinnoista on toteutettu etänä. Joni Peltola Kirjoitin ylioppilaaksi Padasjoen lukiosta keväällä 2017. Lisäksi jatko-opiskelu sosiaalija terveysalalla kiinnostaa. Olen Emilia Laukkanen, 20 vuotta. Oulussa opinnot ovat syksyllä olleet niin sanotusti "hybridinä", eli voi olla luennolla paikanpäällä tai etänä. Olen syntynyt Lahdessa, kävin siellä myös lukion. Opiskelen Tampereen yliopistossa Bioteknologian ja biolääketieteen tutkinto-ohjelmassa toisella vuosikurssilla. Asun nykyään Joensuussa. En voisi kuvitella muuttoa takaisin Padasjoelle, tykkään asua kaupungissa. Peruskoulun jälkeen aloitin ammattikoulun Jämsässä. Padasjoella käyn edelleen usein, sillä perheeni ja ystäviäni asuvat täällä. Joulua vietän tänäkin vuonna perinteisesti Padasjoella. Laakson säätiön stipendejä 7:lle Vilho ja Laina Laakson säätiön stipendejä jaettiin tänä vuonna seitsemälle padasjokelaisopiskelijalle. Onneksi labrakursseja onnistuttiin pitämään paikan päällä. Koronan takia lähestulkoon kaikki opinnot ovat olleet etänä. Etäopiskelussa on ollut hyviä ja huonoja puolia. Vielä opiskelusta motivoituneena hain keväällä Oulun kauppakorkeakouluun, koska Oulu houkutteli kaupunkina pohjoisen sijaintinsa sekä kauppakorkeakoulun monipuolisen tarjonnan ja maineen perusteella. Paikkatietoasiat alkoivat sitten puolestaan vetämään puoleensa yliopisto-opintojen ensimmäisenä vuonna, jonka jälkeen olenkin pyrkinyt vahvasti suuntautumaan sitä kohti. Yhteiskuntamaantieteen alalla työmahdollisuudet ovat todella laajat monitieteisyyden takia, mutta itse tähtään sellaiseen työhön, jossa pääsen hyödyntämään sekä paikkatietoettä metsäalanosaamistani. nro 51 22.12.2021 3 Olen Joonas Miettinen, 26-vuotias paljasjalkainen padasjokelainen. Padasjoella käyminen on jäänyt varsinkin tänä syksynä vähemmälle viikonlopputöiden ja kandidaatin tutkielman tekemisen viedessä suurimman osan ajasta. Opiskelen Tampereen yliopistossa valtio-oppia kolmatta vuotta, ja luen sivuaineena kuntaja aluejohtamista. Tulevaisuudessa voisin kuvitella vielä asuvani jossain vaiheessa Padasjoella, jos vain työtilanne sen sallii. Opintoihini Kuopiossa kuului liiketalouden perusteita, kuten taloustietoa, yrittäjyyden perusteita, kieliopintoja, myyntiä sekä yritysten kansainvälistämistä. Viihdyn hyvin kotona, joten etäopiskelu sopii minulle hyvin. Suurin osa opinnoista tapahtunut etänä. Välillä on ollut yksinäistä, mutta toisaalta se mahdollistaa joustavat aikataulut. Ihmisten hyvinvointi on lähellä sydäntäni ja erityisesti yksilöllinen auttaminen on tällä hetkellä yksi vahvuuksistani. Koululla käymme harjoittelemassa erilaisia kädentaitoja, joita hoitoalalla tarvitsee. Terveydenhoitajan opintoihin kuuluu kuitenkin paljon myös harjoittelujaksoja, jolloin pääsee erilaisille työpaikalle harjoittelemaan. Koronan takia opetus on toteutettu pääasiallisesti etänä keväästä 2020 lähtien, mutta tällä hetkellä joitain kursseja on onneksi käynnissä myös lähiopetuksena. Siellä käydessä aika menee pitkälti nähdessä perhettä ja ystäviä. Lukion kävin Padasjoella. Tavoitteeni on päästä työskentelemään yritystoiminnan kehittämisen parissa kansainvälisessä yrityksessä. Opiskelen toista vuotta autonasentajaksi Gradias sa. Yliopisto-opinnot aloitin syksyllä 2019 käytyään ensin armeijan ja jonkun aikaa töissä. Ala on hyvin laaja ja tulevaisuudessa vielä merkittävämpi. Kävin lukion Lahdessa, jonka jälkeen vietin kaksi välivuotta, joista toisen Australiassa. Olen kuitenkin viihtynyt hyvin täällä Itä-Suomessa, enkä usko ainakaan hetkeen vielä muuttavani muualle. Tähtäimessä on valmistua keväällä 2023, jonka jälkeen suunnitelmissa lähteä joksikin aikaa hakemaan työkokemusta ulkomailta. Nykyinen ala kiinnosti minua, koska olen aina pitänyt lapsista ja työskentelystä heidän kanssaan. Tulevaisuudessa haaveena on opiskella vielä luokanopettajan pätevyys. Harrastan monenlaista liikuntaa sekä käsitöitä. Koronan takia opiskelin viimeisen vuoden tradenomin opinnoista melkein kokonaan etänä Padasjoella. Lisäksi laajat työmahdollisuudet ja hyvä työllisyystilanne saivat minut hakemaan kyseiselle alalle. Olen ehdottomasti jouluihmisiä, ja joulukuusikin on jo pitkään ollut koristeltuna. Maisterivaiheessa on tarkoitus valita geoinformatiikan suuntautumislinja, jolloin toivon mukaan valmistun paikkatietoasiantuntijaksi. Mitään säännöllisesti harrastettavia harrastuksia minulla ei ole, mutta välillä tulee käytyä seinäkiipeilemässä ja hiihtämässä. Joulua tulen viettämään Padasjoelle. Vietin myös kesäni täällä töiden parissa. Itse olen tykännyt käydä paikanpäällä, koska koronan alussa sai istua aivan tarpeeksi kotona. Padasjoella tulee käytyä edelleen useita kertoja vuodessa perhettä ja kavereita näkemässä sekä mökkeilemässä. Padasjoella käyn edelleen melko usein, ja onkin mukavaa päästä välillä pois kaupungin hälinästä maalle palautumaan. Hain opiskelemaan yhteiskuntamaantiedettä puhtaasti sen takia, että maantiede oli yksi lempiaineistani lukiossa ja oikeastaan muutakaan minua kiinnostavaa alaa en yhteishaussa keksinyt. Minun pitäisi valmistua yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi ensi keväänä. Rita Mäkinen, 21, Padasjoella syntynyt ja siellä kävin lukionkin. Valtio-oppi onkin antanut monenlaisia valmiuksia ymmärtää politiikkaa ja yhteiskunnan toimintaa varsin laaja-alaisesti. Etäopetuksesta huolimatta olen käynyt yliopistolla melkein päivittäin tekemässä kouluhommia kavereiden kanssa, vaikka varsinaisia lähiluentoja ei ole juurikaan ollut. Kyseinen ala kiinnostaa, sillä työ on monipuolista ja työllisyysnäkymät hyvät. Vietän viikonloput kotona Padasjoella ja näen kavereita. Lähdin opiskelemaan kyseistä alaa lukion jälkeen sen vuoksi, koska olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja poliittisen järjestelmän toiminnasta. Opiskelen kolmatta vuotta Itä-Suomen yliopistolla Joensuussa yhteiskuntamaantiedettä ja sivuaineina metsätieteitä sekä geoinformatiikkaa. Opiskelen kansainvälisen liiketoiminnan johtamisen linjalla, minka lisäksi luen sivuaineena yritysjuridiikkaa. Eerika Suokas, 22. Keväällä meille on kuitenkin jo hieman lupailtu, että lähiopetusta olisi enemmän, jos koronatilanne sen sallii. Valmistuin ylioppilaaksi Padasjoen lukios ta 2015. Säätiö on jakanut vuosittain useille Padasjoelta kotoisin oleville opiskelijoille apurahaa.
! Lämpimät onnen halaukset 23.12. Hyvää joulua ja menestystä tulevalle vuodelle Sauli Kivinen HELLUNTAISEURAKUNTA Tervetuloa! Ti 28.12. Vähäpoika vuoden täyttää ja niin pirteältä näyttää. Kuuluisin heistä lienee presidentti Mauno Koivisto vuodelta 1957: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Näinä aikoina, kuten usein muulloinkin olen miettinyt noita sanoja. Tv. Yhdessä katselemme elokuvia, käymme luonnonpuistoissa, linturetkillä, konserteissa, teatterissa ja ravintoloissa gourmee–aterioilla. – Veljen luona synnyinkotona, sukulaisia ja tuttavia tapaamassa, erilaisissa tapahtumissa ja juhlissa tulee Padasjoella käytyä edelleen vähintään puolivuosittain. synttäripäivänä. Meitä on nyt koeteltu erilaisin rajoituksin kahden vuoden ajan. 10.8.1964 Padasjoki k. Noihin sanoihin liittyy positiivinen elämänkatsomus ja sen mahdollisuudet. Pandemia on osoittanut henkilöstön joustavuuden ja sitoutuneisuuden, ja tiivis, hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä vahvistaa koko ajan uskoa, että vaikeistakin asioista kyllä selviämme yhteistyössä. – Myös suvulta, tuttavilta ja usealta padasjokiselta työporukan jäseneltä kuulen asioita synnyinkunnastani. Toivottaa Noan mumma ja pappa. Tervetuloa! 4 nro 51 22.12.2021 Eläkeliiton myöntämän kultaisen ansiomerkin Eeva-Riitta Kusminille (kesk.) luovuttivat liittovaltuutettu Marja-Leena Koskimaa ja piirin puheenjohtaja Veikko Ikonen Lahden Upseerikerholla 17.12.2021. – Tiedän, että he sodan käyneinä miehinä olisivat olleet minusta ylpeitä. Olemme pohtineet asioita monesta suunnasta ja lähtökohtana pitää olla Padas joen asukkaiden hyvän elämän mahdollisuudet Padasjoella. MPK:n Lahden koulutuspaikan tilaisuudessa MPK:n hopeinen ansiomitali. – Oma työnkuvani on sisältänyt vähemmän suoraa potilastyötä, enemmän vastuuvuoroja Akuutti24 Kotisairaalassa ja hallinnon takapäivystäjänä, mutta akuuttigeriatrian kehitystyö on kulkenut koko ajan mukana. – Meillä oli 3–5 lypsylehmää, ”mullikoita” kasvamassa, 1–2 hevosta, kanoja ja kukko, sika, koira, useampi kissa, joskus keväästä syksyyn kalkkunoita ja pari lammasta. Joulun merkitys korostuu epävarmoina aikoina. Lämpimät ja jouluiset onnittelut pojalle ja isopapalle. Heikki Koskiselle luovutettiin 16.12. Lukion jälkeen työkokemusta kertyi ohjaajana nuorisokodissa, sairaala-apulaisena HYKSin Meilahden sairaalassa ja Keskussotilassairaala 2:ssa Hennalassa, vs. K UNNANJOHTAJAN KATSAU S A NSIOMERKKEJ Ä JOULUSEUROJEN KUUNTELUT esikoislesta diolaisten kirkonkylän rukoushuoneella joulupäivänä klo 13, Tapaninpäivänä klo 13 ja ke 29.12. Itse haluan olla luomassa Padasjoesta tarinaa, jossa kaikki täällä oleskelevat viihtyvät ja kokevat olevansa arvostettuja ja hyväksyttyjä Padasjoen yhteisössä. Rakkaudella muistaen Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kansakoulun hän kävi Arrakoskella, keskikoulun ja lukion kirkonkylässä. Koen, että näin akuuttigeriatrian kehitystyö ja sitä yhdessä tehnyt upea työporukkamme sai mahtavan kiitoksen. Täällä asuu kuitenkin edelleen paljon sukulaisia ja tuttavia, ja täältä löytyy myös monen muualla asuvan tuttavan ja sukulaisen kesäpaikka. Padasjoella teemme seuraavalle neljälle vuodelle uutta strategiaa yhdessä kunnan organisaation kanssa ja luottamushenkilöt päättävät siitä ja hyväksyvät haluamansa suunnan Padasjoelle. Petri Koivula Kuhmoisten Padasjoen kappeliseurakunta Kastetut: Elmo Eero Gunnar Kontra Kuolleet: Irja Kaarina Helin 90 v, Maila Tuulikki Ojanen 83 v, Eero Yrjänä Mertsalmi 57 v Aattohartaus 24.12. Joulu rauhoittakoon mielemme Olemme laskeutumassa jouluun kovin erilaisen syksyn jälkeen. Tämänhetkiseen perheeseen kuuluu jo 38 vuoden ajan rinnalla kulkenut aviomies. Eero Yrjänä MERTSALMI s. Lisäksi hänellä on Suomen Lääkäriliiton myöntämät lääkärikouluttajan ja muistisairauk sien erityispätevyydet. hautausmaalla klo 14 ja sankarihautausmaalla klo 15. Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen kirjoittaa Joulun voima –tervehdyksessään: ”Joulun voima on siinä, että sen sanoma ja merkitys eivät riipu meistä ihmisistä ja meidän olosuhteistamme.” On helpottavaa miettiä muutama hetki joulun sanomaa kaiken kiireen keskellä, juuri kuten piispa kirjoittaa. Padasjoen Sanomat on tullut Helinille koko Hollolassa oloajan. Sairaanhoitajaksi Helin opiskeli Lahdessa; lähes 13 vuotta kului niissä tehtävissä Päijät-Hämeen keskussairaalan teho-osastolla ja sydänvalvonnassa. Matkat taittuivat Silvosen linja-autokyydillä. Helin on aina nauttinut musiikista, hyvästä ruuasta, kauneudesta eri ilmentymissään kuten italialaisessa muodissa ja autoissa sekä kirkkaista väreistä. Tilanteet ovat muuttuneet nopeasti ja epävarmuus on syönyt luottamusta tulevaisuuteen. Talvet Romonkulmalla olivat hiljaisempia, mutta kesäisin riitti poikkeilijaa laidasta laitaan, muistelee Helin. Työkokemusta on terveys keskustyöstä Orimattilassa, kotihoidosta lähinnä Hämeenlinnassa, asumispalveluista (Hämeenlinna ja Lahden Diakonialaitos), osastotyöstä, poliklinikkavastaanotosta niin kaupunginsairaalasta (Lahti, Hämeenlinna) kuin keskussairaalasta (Päijät-Häme), Yliopisto sairaalasta HUS:n Kellokosken yksiköstä ja TAYS:sta, päivystämisestä niin terveyskeskuksesta kuin ensiavusta ja osastoilta (PHKS ja TAYS) ja yliopistotyöstä Tampereella geriatrian kliinisenä opettajana. 2.12.2021 Padasjoki Rakkaamme Riitta Sonja, Samuli, Ada ja Inkeri sisaret perheineen sukulaiset ja ystävät Ota hellästi syliisi ja taivaaseen kanna, ruusuilla peittele ja levätä anna. Kaksi kummitytärtämme ovat ihanasti osallistuneet elämäämme. klo 19.00 Sanan ja rukouksen ilta, Pentti Hyttinen. Meidät kasvatettiin sitkeiksi, työtä tekeviksi, niin eläimiä kuin elämää yleisesti kunnioittaviksi ja jo äidinmaidossa imimme uskon ja luottamuksen Taivaan Isään. Geriatrian erikoislääkärille kunniamerkki Ulla Helin työskentelee nykyisin Hykyn palveluksessa. ja meidän mamma 84v. Se on vaatinut nopeaa sopeutumista jatkuvasti muuttuviin ohjeisiin ja olosuhteisiin. – Vaikka rahasta oli ajoittain tiukkaa, niin lapsuutemme oli turvallista ja henkisesti rikasta. Helin juhli itsenäisyyspäivänä puolisonsa kanssa tasavallan presidentin myöntämää Suomen Leijonan I luokan ritarimerkkiä. Toivotan kaikille rauhaisaa joulua ja onnellista uutta vuotta. O NNITTELU T Rakas Noa 1v. Meidän on toimittava yhteisen päämäärän hyväksi, jossa eri näkökannat rikastuttavat keskusteluamme, eivät riko sitä. Lämmin kiitos osanotosta. Ulla Helin kasvoi maalaistalossa kahden järven läheisyydessä 18 km Padasjoen keskustasta pienviljelijävanhempien kuopuksena kahden siskon, veljen ja äidin siskon kanssa. Rauhallisina ja menestyksen aikana joulu on markkinoiden pelikenttä ja epävarmuuden aikana joulu on turvaa antava juhla. Luottamus tulevaisuuteen on voima ja moni suomalainen on siteerannut Jungia. – Monipuolisen työkokemuksen lisäksi minulla on vanhustyöstä arvokasta kokemusta myös läheisen roolissa useamman eri tavoin ikääntyneen henkilön läheisenä. Se nostaa ansaitusti vanhustyön arvostusta. Työroolissanikin olen Padasjoella käynyt. Lääkäriopinnot hän suoritti Tampereen yliopistossa, myös erikoislääkäritutkinnot; en sin sisätaudit ja sitten ge riat ria. Uudenvuodenpäivänä SEURAT klo 14. Jokainen näkökulma on yksi osa tarinaa, jonka Padasjoesta luomme. Saimme vapaasti olla lapsia, kisailla keskenämme ja myös isommassa porukassa. Helin on asunut Hollolassa kauniissa Tiilijärvien ympäristössä jo vuodesta 1987. – Lenkkeilen luonnossa aina kun kerkeän. Ovatpa täällä sitten vaikka vain käymässä. – Rakkaan poikamme Jessen menetimme 22– vuotiaana vuonna 2007 tapahtuneessa onnettomuudessa. Itsenäisyyspäivänä Helin vei ruusun ja kynttilän sekä isänsä Väinön että appiukkonsa Einon haudalle. apuhoitajana Padasjoen terveyskeskuksessa, Lahden kaupunginsairaalassa ja Diakonissalaitoksella. Vanhempien kuoltua käynnit Padasjoella ovat luonnollisesti vähentyneet. kolmas sankari. Kiitos kuluneesta vuodesta. – Sain useita ikimuistoisia tervehdyksiä eri tahoilta, kiitos niistä! Olen kunniamerkistä todella kiitollinen. klo 13. Meidän pitää tehdä työtä tulevaisuuden hyväksi – paremman tulevaisuuden. Korona-aika Päijät-Hämeen keskussairaalassa on ollut aiempaan verraten erilaista ja työntäyteistä
Jotta Kela voi korvata taksimatkan, asiakaan pitää tilata matka jommaltakummalta oman maakuntansa palveluntuottajalta. – Ja miten käy eläinten. toimittaa suljetuin lipuin Suomen Kuntaliiton valtuuskunnan vaalin. Kirjastossa voi järjestää enintään 10 hengen tilaisuuksia. – Kuntapäättäjien pitää nyt ottaa selvää, mistä oikein on kyse, että tietävät mistä tekevät päätöksen. Suomen korkeimmat tuulimyllyt näkyvät Päijänteen yli Sysmään ja kauemmaksikin. – Haluamme ehdottomasti tulla paikan päälle esittelemään hanketta kuntalaisille ja keskustelemaan aiheesta. Muutto jäissä Espoolainen Virva Pitsinki on ollut Nyystölän vapaa-ajan asukas jo noin kolmen vuosikymmenen ajan. Padas joen kunnan äänimäärä on 2 862. – Virmailan Varpusenlinnanselältä näkyy Luhangan myllyjä, jotka on sentään 40 kilometrin päässä. Yleisötilaisuudessa esitellään myös havainnekuvat ensimmäisen kerran. Padasjoella äänen voi antaa Hämeen vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmässä olevalle ehdokaslistalle. Mutta toteutuessaan sillä olisi hyvin paljon negatiivisia vaikutuksia, joita ei kaikkia pysty edes rahalla mittaamaan. Tilalle saataisiin pelkkiä haittoja. Vaikka kunnassa ei tartuntatilanne ole kasvanut kuin muutamalla sitten marraskuisen ryöpsähdyksen, on maakunnan tilanne vakava ja terveydenhuolto kuormittunut. Kunta saa päättää Nimettömänä pysyttelevä maanomistaja näkee hankkeen niin, että hän ja muut Tornimäen alueen maanomistajat ovat mahdollistaneet sen vuokrasopimuksen allekirjoittamalla. Miksi ripotella. Kuntosalilla ja seniorisalilla yhtäaikainen asiakasmäärä rajataan kuuteen. – Keskustelu kärjistyy helposti puolin ja toisin. – Olihan se järkytys, kun kuultiin että alle 2 kilometrin päähän suunnitellaan tuulivoima-aluetta. Kelan korvaamia taksimatkoja käyttävien valinnanvapaus paranee tammikuussa, kun kullakin alueella liikennöi kaksi Kelan kanssa sopimuksen tehnyttä palveluntuottajaa. Taksiyrittäjät Matti Niemi ja Taito Tuominen ovat tyytyväisiä muutokseen, joka palauttaa Kela-kyytejä padasjokelaisille takseille. Hämeen Ely-keskus on antanut päätöksen, että hankkeessa toteutetaan YVA eli ympäristövaikutusten arviointimenettely. Kela-kyydin tilaustapa muuttuu Kela-taksin tilausnumerot muuttuvat 1.1.2022. Suurimmaksi haitaksi Koskela näkee luonnon ja maiseman tuhoutumisen, joiden myötä katoaa myös alueen rahallinen ja virkistysarvo. Näitä alle 20 hertsin ääniä tuottavat myös myrskytuuli ja maanjäristys. Kunnan järjestämä yleisötilaisuus pidettiin syyskuussa. Asiakkaan tiedot pitää ensimmäisellä tilauskerralla kuitenkin ilmoittaa puhelimitse. Vastustajien argumentit on kuultu jo moneen kertaan. Miltä mahtaakaan näyttää lähes 400 metriä Päijänteen pinnan yläpuolelle kohoava myllyrivistö. Nyt demokratia voittaa, maanvuokrasopimuksen hyväksymällä olemme siirtäneet päätäntävallan padasjokelaisille. Vauvaetuudet uudelleen käsittelyyn Paikalliset autot Kela-taksinumero 1.1.2022 alkaen 0800 30 123 (Puhelu on maksuton). – Puhutaan todella mitättömästä rahasummasta. – Lisäksi hanke on senlaatuinen, ettei se houkuta yhtään uutta asukasta tai mökkiläistä, päinvastoin. Opettajana hän viettää pitkiä lomia mökillä ja tekee miehensä kanssa myös etätöitä Padasjoella. Palveluntuottajat vastaavat siitä, että kaikki niiltä tilatut Kelan korvaamat matkat hoidetaan tilauksen mukaisesti ja tarkoitukseen sopivalla kulkuneuvolla. Uimahallilla otettiin koronapassi käyttöön 20.12. Tuulivoimapäätös heijastuu 30 vuotta eteenpäin. Dieckmann ei ole huolissaan vain omasta puolestaan: puolet padasjokelaisista ja lukuisia mökkiläisiä asuu Tornimäen alueen vaikutuspiirissä. Infraääniksi kutsutaan ääniä, joitten taajuus on ihmisen kuuloalueen alapuolella. Kukaan ei halua myllyä takapihalleen, mutta takapihoillakin on eroja. Paikallista asiaa vuodesta 1950 Padasjoen kunta tiedotti torstaina tiukentuneista koronarajoituksista. Kuntaliiton ylimpään toimielimeen, valtuuskuntaan, valitaan 66 jäsentä ja 66 varajäsentä 15.11.–31.12. – Vaikka ihminen ei sitä kuule, keho reagoi siihen mm. Toinen tärkeä muutos on, että tiedot asiakkaan pitkäaikaisesta oikeudesta taksin käyttöön sekä vuosiomavastuun (300 euroa vuonna 2022) täyttymisestä välittyvät Kelasta suoraan palveluntuottajalle. Häntä huolettaa tuulimyllyjen aikaansaama infraääni. Vaaravyöhyke ulottuu viiden kilometrin säteelle myllystä, riskivyöhyke on 5–10 km, tietää aiheeseen perehtynyt Dieckmann. Yleisötilaisuutta suunniteltiin alunperin joulukuun alkuun. Jatkossa asiakas saa halutessaan tekstiviestillä tiedon, kun auto on hyväksynyt tilauksen, sekä myös kuljettajan puhelinnumeron. Tommi Koskela ei voi käsittää, miksi pieniä tuulivoimayksiköitä kannattaisi ripotella sinne tänne. unettomuutena. Hämeestä valitaan 4 + 4. – Jos emme olisi laittaneet nimiä alle, olisimme päättäneet kuntalaisten puolesta. Infraäänen voi kuulla, mikäli desibelejä on tarpeeksi. Koskela ei löydä tuulivoimasta vaakakuppiin mitään muuta positiivista kuin kiinteistöverotulotuoton, sen sijaan huonoja puolia on yllin kyllin. Vuokratuloistakaan kunta ei juuri hyödy, sillä suurimmat tulevan tuulipuiston maanomistajat maksavat veronsa muualle. klo 8 alkaen ympäri vuorokauden. Miten voi kunta olla näin lyhytnäköinen, että ajaa tällaista hanketta, joka tuhoaisi luontoa ja maisemaa. Palvelu kattaa taksimatkojen tilauksen, yhdistelyn ja välityksen, kuljetuspalvelujen järjestämisen ja valvonnan sekä maksuliikenteen ja raportoinnin. Kaavoituksen aloittamiskäsittelyn sekä nykyisen koronatilanteen takia koettiin parhaaksi siirtää tilaisuus ensi vuoden alkuun. Korvauk sen saajia on noin 460 ja korvausten määrä yhteensä 216 000 euroa. Nyt hanke on jäissä. Kunnanhallitus päätti 20.12. Ei niitä tällä tavoin saa. Tiine lehmä kun stressaantuu, syntyy epämuodostuneita ja kuolleita vasikoita. Kuuloja puhevammaiset asiakkaat voivat tilata taksimatkan tekstiviestillä. Monen muun mökkiläisen tavoin Pitsingit olivat aikoneet remontoida mökistään vakituisen asunnon. Infraääni huolettaa Werhon karjatilan isäntä Johan Dieckmann vastustaa tuulivoimahanketta puhtaasti terveydellisistä syistä. Ulkona vastaava passiraja on 50. Maksuliikenteessä käytetään Kelan sähköistä suorakorvausmenettelyä. Kunnanhallitus myönsi luvan keittiöapulaisen toimen vakinaiseen täyttämiseen Pappilanmäen koululla. Uudet numerot palvelevat 31.12. Padasjoen tartuntalukema on pysynyt ennallaan 47:ssä. Asiakas voi itse valita, kummalta hän tilaa matkansa. – Monella kasvukeskuksella ei ole sellaista maisema-arvoa menetettävänä kuin meillä. Nyystöläläistila työllistää 7 ihmistä. Lähilogistiikallakin on kaksi kuskia Padasjoella. Tällöin hän maksaa matkastaan vain omavastuuosuuden, joka on enintään 25 euroa yhteen suuntaan. Tuulivoimahankkeen suunnitelmat jatkuvat Tornimäen alueella, eikä suunnitelmiin ole tullut viime aikoina muutoksia. Särsjärven ja Taruksen väliselle metsäalueelle reilun 4 kilometrin etäisyydelle kirkonkylästä suunnitelTuulivoimahankkeesta toinen yleisötilaisuus laan kuutta tuulivoimalaa. Kirjaston asiakaspaikkoja vähennetään ja käyntiaikaa suositellaan lyhentämään. Sillä, että hanke ei toteutuisi, ei olisi käytännössä minkäänlaisia vaikutuksia Padasjoen tai padasjokelaisten elämään. – YVA pyritään toteuttamaan kaavoituksen kanssa yhteismenettelynä, sanoo Kalle Greis ABO Wind Oy:stä. Se satatonnia, minkä kunta odottaa saavansa kiinteistöverotuloina, on noin 4 promillea lisää kunnan tulovirtaan vuositasolla, sanoo Koskela. Villieläimillä on jalat alla, mutta kotieläimillä ei ole mahdollisuutta paeta. Maanomistaja on seurannut sivusta tuulivoimakeskustelua ja epäilee pienen porukan pitävän kovaa meteliä. Luotan siihen, että Padasjoen päättäjät osaavat punnita asiaa joka kantilta. Vaikka asiakas olisi käyttänyt tekstiviestipalvelua aikaisemmin, hänen täytyy ilmoittaa tietonsa puhelimella uusille palveluntuottajille. Kaikissa sisätilaisuuksissa mukaanlukien ryhmätoiminta vaaditaan koronapassi, mikäli osallistujia on yli 10. Omakannasta löytyvän koronapassin voi käydä tulostamassa maksutta kirjastossa tai sen voi ladata puhelimeen. – Kunta varmasti toivoo lisääkin mökkiläisiä ja etätyöläisiä. Koronapassi käyttöön sisätiloissa Vauvaraha ja ilmaiset ohjatut vauvaja perheuinnit vuodeksi tulevat pian uudelleen kunnanhallituksen käsittelyyn. Ajatellaan myös lähimmäisiämme. Nyt, kun valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden päivityksessä Kelvenne on nostettu arvokohteeksi, on suunnittelu alueen molemmin puolin valtakunnallisesti arvokkaita aluei ta. Koskela toivoo, ettei Padasjoelle tule tuulivoimareservaattia, vaan että myllyt keskitetään lähemmäs kulutuskeskittymiä, joissa maisemalliset arvotkaan eivät ole niin suuria kuin meillä. Vuonna 2020 Kela on korvannut Padasjoella yhteensä 2700 taksi, invataksija paaritaksimatkaa. Moni matkailija jättää tulematta ja mökkiläinen lähtee muualle. Sivistyslautakunnan keväällä tekemä esitys 300 euron vauvarahasta ja lapsiperheiden ilmaisuinneista hyväksyttiin toukokuussa kunnanhallituksessa, mutta jäi pois talousarviosta. Päijät-Hämeessä Kela-kyytejä ajavat Lähilogistiikka ja Lahden Aluetaksi, johon kuuluvat Padasjoen taksiaseman taksit. Werhon lasikattoisessa pihattonavetassa asuu 80 emolehmää, niitten vasikat ja nuorta karjaa. Varsinkaan Päijänteen kansallispuistomaisemiin
Olisi hienoa olla mukana edustamassa omaa kuntaa. Maakeski, kotoisin Auttosilta. Ehdolla ollut eduskuntavaaleissa ja kunnallisvaaleissa. Harrastuksiin ei mahdu musiikin lisäksi paljon muuta. Lisäksi VPK-toiminta täytyy säilyä kunnassa, sillä se lisää lähiturvallisuutta toimivan terveyskeskuksen kanssa. Viiden lapsen isä, viiden isoisä. Puoliso ja 5 tytärtä, joista 2 on lukioikäisiä. Hoidon tason määrää pitkälti valtion budjetti. Äänestämällä paikallisia ehdokkaita voimme saada aluevaltuustoon myös padasjokelaisen edustajan. PäijätHämeessä ollut noin 3 vuotta jo hyvivointikuntayhtymä eli tapahtuvaan suureen valtakunnalliseen muutokseen meillä on jo melko hyvä näppituntuma. Käytä äänioikeuttasi, sillä nyt kyse sinusta, lähimmäisistä ja ystävistä. vpj. Kaikkia palveluita ei voi keskittää ja viedä pois Padasjoelta. Äänioikeutettuja on Padasjoella aluevaaleissa 2463. En kannata vero tusoikeutta hyvinvointialueille, koska se saattaa alueet eriarvoiseen asemaan. On tärkeää, että peruspalvelut säilyvät myös pikkukunnissa lähellä ja helposti saavutettavissa. Haluan olla puolustamassa ja myös kehittämässä Padasjoen palveluja. Tällä hetkellä rakennusja ympäristölautakunnassa sekä PS Hämeen piirihallituksessa. Hyväksyin kutsun, koska on hyvä, että myös pienten kuntien edustajia ja meitä ikäihmisiä on mukana. Telassa kh:n edustaja. Perheeseeni kuuluu aviomies ja 5 aikuista lasta. Olin ehdolla kuntavaaleissa. Käyn ohjatuissa jumpissa, liikun luonnossa kesällä kävellen tai meloen ja talvella hiihdän. Antti Räsänen 60. Nina Nieminen 49. En lähtenyt tuolloin 8 vuotta sitten uudelleen ehdokkaaksi työkiireiden takia, tosin ei sitä aikaa koskaan tunnu olevan riittävästi. Aluevaalien 10 padasjokelaisehdokasta esittelyssä Päijät-Hämeen 515 ehdokkaasta 10 on padasjokelaisia. työllisyydenhoito.. kana melko minimiin. Linja-autonkuljettaja–kirjailija, Nyystölä. Sote-uudistus sinänsä on hyvä, mutta vaarana on, että pienen kunnan palvelut heikkenevät keskityksen vuoksi. Vanhemmat lapset ja lapsipuolet työelämässä tai opiskelemassa, yksi odottaa lähtöä varusmiespalvelukseen. Nyt olen Hollolan seurakunnan kirkkovaltuustossa ja Kuhmoisten–Padasjoen kappeliseurakunnan kappelineuvostossa. Lähihoitaja; töissä kuntoutussairaala Jalmarissa neurologian ja ortopedian kuntoutusosastoilla. Kellosalmelta. On hyvä, että sote-uudistus vihdoin tuli, tuoko se mukanaan pelkkää hyvää jää nähtäväksi. Olen seurakunnan toiminnassa mukana vapaaehtoisena ja Maakesken kylä ry:n aktiivijäsen. Lisäksi Padasjoen 4H:n hallituksessa. Arrakoskelle muutimme 1988 Urjalan Nuutajärveltä. Luottamuspaikkoja: kunnanhallitus vpj, perusturvalautakunta (OIVA), vanhus-ja vammaisneuvosto, Koulutuskeskus Salpaus, valtuusto, sivistyslautakunta, tekninen lautakunta, tarkastuslautakunta, rakennusja ympäristölautakunta, joukkoliikennelautakunta... mejää (metsäjäljestystä) kilpailumielessä. Lenkillä yritän käydä aina kun suinkin kerkiän. Haluan huolehtia siitä, että myös pikkukuntien ja niiden, ketkä tekevät käytönnön työn, ääni kuuluu. Vaimo ja kaksi alaikäistä lasta. sektorin toimijoita (vapaaehtoisia yhdistyksiä, ryhmiä) tuetaan taloudellisesti, sillä he tekevät pyyteetöntä työtä ja usein sellaista, joka kuuluisi viranomaistahoille. Näiden asioiden säilyminen kunnassa on elintärkeää. Harrastuksena kaikenlainen liikunta, retkeily, ammunta, maanpuolustustoiminta ja moottoripyöräily. Kunnanvaltuutettu toista kautta, kunnanhallituksen jäsen ja 2. Ehdolla siksi, että pienten kuntien edustajien täytyy olla myös mukana ja yrittää saada ääntä kuuluville. Välissä asunut Hämeenlinnassa ja Asikkalassa. Aviomies Jyrki, lapset Jesse 29, Tara 14 sekä Jyrkin tytöt Laura 12 ja Noora 10. Sote-uudistus on erittäin tarpeellinen: hyvä pohja, jota on hyvä lähteä kehittämään edelleen. Kirkonkylä, asunut myös Lahdessa ja Kokemäellä. Mukaan lähdin mielenkiinnosta sote-asioita kohtaan. Soteuudistus on vielä iso kysymysmerkki monelle kuntalaiselle ja myös ehdokkaalle, koskaanhan tällaiset uudistukset ei ole tietänyt mitään hyvää esim. Haluan olla vaikuttamassa, että myös Padasjoelle turvattaisiin lähipalvelut mahdollisimman kattavasti. Kunnalle jää silti tärkeitä perustehtäviä ja esim. Vaimo ja 2 aikuista lasta. Hyvinvointialue on valtion rahoittama, eikä alueella ole muita tuloja kuin marginaaliset asiakasmaksut. Tulevassa hyvinvointialueessa täytyy huolehtia siitä, ettei päätöksenteossa huolehdita pelkästään Lahden eduista pikkukuntien kustannuksella. Nyt olemme valmiimpia kuin muut alueet tulevaan hallintomuutokseen. Varsinainen vaalipäivä on 23.1. Mies ja 3 lasta. 2 kautta kunnanvaltuustossa ja 2 kautta pois. Olen lähtenyt ehdolle, koska sosiaalija terveyspalvelut ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Minulla ja monella muulla pienten kuntien ehdokkailla on pelko, miten loppujenkin palveluiden käy. Samoin ikäihmisten laadukas hoito ja hoiva. Kirkonkylä, asunut myös Lahdessa noin 10 v. Luonnon ja ympäristön hoito on tärkeää niin ihmisten hyvinvoinnin kuin ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Tällä hetkellä jälleen kunnanvaltuutettu. Hämeen Vihreät pyysi minua ehdokkaaksi. Tekninen myyjä. Kuntalaiset, käyttäkää äänioikeut tanne. Ulkoilu ja koirien kanssa mm. Marjastus on suuri intohimoni, talvella lenkkeilen ja hiihtelen. Aluevaltuustoissa tehdään päätöksiä, jotka koskettavat meidän jokaisen arkea. Padasjokelaisille on tärkeää, että padasjokelaiset saavat hoivaa ja hoitoa Padasjoella. Maakuntaneuvos, maanviljelijä Maakeski. Ehdolla aluevaaleissa, koska olen nähnyt sekä kuntalaisena että työntekijänä vaikutukset pikkukuntiin, kun palveluita on keskitetty ja vähennetty. Tehtävä olisi haastava ja mielenkiintoinen. Harrastuksia ratsastus ja lenkkeily. Mira Vilkman 51 vuotta, rautakauppamyyjä, pieneläinhoitaja. Lisäksi perheeseen kuuluu 2 koiraa ja hevonen. Harrastan liikuntaa, käsitöitä ja lukemista. Simo Gran 52, monialayrittäjä, syntyperäinen padasjokelainen. Kasvatan Maine coon -rotuisia kissoja, joten niiden kanssa käydään kissanäyttelyissä. Sairaanhoitaja / marjanviljelijäyrittäjä Nyystölästä. Muutos on ollut vaikea, mutta eteenpäin tähtäävä. Padasjoella olen ollut kunnallisvaaleissa ehdokkaana vuodesta 2014. Tiina Kaivolainen 32. Seija Karevaara 70 vuotta. Alue voi päättää hivenen hoidon tasosta ja missä hoitoa saa, mutta siitäkin on STM:n ohjaus. Lahti on alueen ainoa keskuskaupunki ja suuri määrä valtuutettuja tulee olemaan juuri Lahdesta. Asun mieheni Paavon kanssa Maakeskessä. Aluevaltuutetut eivät voi vaikuttaa alueen tulonmuodostukseen. Aluevaaleihin läksin sen vuoksi että Päijät-Hämeen reuna-alueiltakin saatais mahdollisesti joku puolustamaan reunakuntaa. Olen tällä hetkellä kunnanvaltuutettu ja teknisen lautakunnan puheenjohtaja. maan edustajistossa kaksi nelivuotiskautta ja EteläPäijänteen Osuuspankin edustajistossa 4 vuotta. Omassa työssäni näen konkreettisesti, miten pitkät välimatkat ja vieraat hoitajat vaikuttavat ihmisen hoitojaksojen pituuteen ja kuntoutumiseen. Harrastaa sauvakävelyä ja lenkkeilyä, talvella hiihdän ja laskettelen. Padasjoelle, mutta jonkun olisi päästävä puolustamaan pieniä reunakuntia; olenko se minä vai joku muu, vaalit näyttäköön. Kemian diplomi-insinööri, eläkeläinen, luonnon ystävä. Olen rohkea ja uskallan tuoda asioita esille. Palvelut on jo meillä karsittu Oivan, Hykyn, Päijät-Soten aiSimo Gran, Keskusta Tiina Kaivolainen, PS Seija Karevaara, Vihreät Pekka Koskela, SDP Esa Kärhä, Vasemmisto Elina Luukka, Keskusta Nina Nieminen, Kokoomus Ilpo Siljander, PS Antti Räsänen, Kokoomus Mira Vilkman, SDP Pekka Koskela 60-vuotias työkyvyttömyyseläkeläinen Syrjäntakaa, asunut myös Mainiemellä, kirkonkylällä ja Auttoisilla. Kaksi koiraa, jotka tuovat harrastukset. Kotipalvelut, neuvolapalvelut, hammaslääkäri ja nuorten matalan kynnyksen tuki tulee jatkossakin olla helposti saatavilla omasta kunnasta. Olen ollut ympäristöasioita hoitavassa lautakunnassa/jaostossa 4 kautta. Sillä turvataan hyvinvointipalvelut kaikille tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta, myös ikääntyvälle Padas joen väes tölle. Kesäisin harrastan puutarhanhoitoa ja pienimuotoista majoitustoimintaa. Äänestysuurnille päästään jo vajaan kolmen viikon kuluttua, kun ennakkoäänestys alkaa. PS Hämeen piirihallituksen varajäsen ja paikallisyhdistyksen pj. Kun perustimme aikoinaan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän, otimme etunojaa tulevaan muutokseen. 6 nro 51 22.12.2021 Elina Luukka 70-vuotias fysioterapeutti ja yrittäjä. Katson, että minulla on laaja-alaista näkemystä sotesta, olenhan tehnyt työurani terveydenhoitoalalla. Lisäksi 3. Toivottavasti aluevaltuustosta ei tule hampaaton ”kampaviinerikerho”, vaan päästään oikeasti vaikuttamaan asioihin. Suuria lupauksia ehdokkaiden ei kannata antaa, koska raha ei tule pysymään tarpeen perässä. Olen mukana aluevaalissa, jotta kunnan lähiterveyspalvelut olisivat jatkossakin Padasjoella, sillä on elinehto kunnallemme, että lääkäripäivysteinen terveyskeskus pysyy ja hoivaasumisen muodot myöskin, sekä vanhusten kotiasumiseen lisätään voimavaroja. Kotona vaimo Tanja, pojat Jesse ja Joona sekä 3 kissaa ja koira. Ilpo Siljander 54. Päijät-Hämeen kylät ry:n hallituksessa olin useita vuosia. Olen ollut aiemmin yhden kauden kunnanvaltuustossa ja hallituksessa sekä Osuuskauppa HämeenEsa Kärhä 63. Tämän hetken perheeseen kuuluu vaimo ja 10ja 13-vuotiaat pojat. Valtuustossa olen ollut varajäsenenä myös 4 kautta. 4 aikuista lasta ja 2 lapsenlasta
Myös Kuhmoisten Sano mien painopaikka muuttuu Pieksamäeltä Lahteen. Lahden painossa työs kentelee tällä hetkellä 21 työntekijää, se pitää sisäl lään oman huoltohenkilös tön. Painokoneena on KBA, johon sisältyy kolme pai notornia. Poikkeuslupaha kemus on jätetty ja varsi nainen rakennuslupahake mus on lähdössä. Taruksen 2 vanhaa pa rakkia korvataan yhdel lä uudella rakennuksella. Seuraava paikallislehtemme numero painetaan noin 50 kilometrin päässä Lahdessa, samassa lehtipainossa kuin Etelä-Suomen Sanomatkin. Taruksen harjoitusalue uudistuu. Kappelineuvosto päät ti kirkkoherran esityksen mukaisesti esittää kirk koneuvostolle Kuhmois ten–Padasjoen kappeliseu rakunnan lakkauttamis ta 31.12.2022 ja erillisten kappeliseurakuntien pe rustamista 1.1.2023. Lahdessa painetaan yli 100 erilaista ammatti-, jär jestö, ja jäsenlehteä se kä mm. Ampu maharrastuspaikat ovat vä hentyneet, joten nykyisten ylläpito ja kunnostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Seinäjoen Sano mat, ItäHäme, KeskiHä me, Uusi Lahti, Iitin Seu tu, Omalähiö, Heinäveden Lehti, KoillisSavo, Soisa lon Seutu, SisäSavo, Seu tuneloset, Töllötin, Pielave siKeitele ja Miilu. – Selvittelyssä on myös varhaisjakelukuvio. Padas joen harjoitusalueen raken nuskannan uudistaminen on yksi osa tätä työtä. Pa dasjoen Sanomat on Kuh moisten paikallislehden suurin osakkeenomistaja. Muutama yhteinen vuosi näytti, ettei yhteistoimintaa synny. Lehtisepät–yhtiöön kuuluu neljä eri lehtipai noa, jotka sijaitsevat Lah dessa, Tuusulassa, Jyväs kylässä ja Kouvolassa sekä lisäksi arkkipaino Lahdes sa, kertoo myyntipäällikkö Jukka Lohi. Majoitustilaa tulee noin 20 henkilölle, lisäksi kou lutus ja taukotilaa. Tabloidkoossa voidaan tehdä Lahdessa 8–96 sivua. Padasjoen harjoitusalu een remontti rakennus kannan uudistamiseksi on edennyt. Aluemuse on asiantuntevassa opas tuksessa talkoolaiset ovat saaneet tavarat asianmu kaisesti varastoitua Opis totalolle, josta ne päätyvät vieressä sijaitsevaan kun nan vanhimpaan koulura kennukseen, kun sisäre montti valmistuu ja Ko tiseututalo avautuu. Lahden historiallinen museo kutsuu kaikki mu kaan keskustelemaan alu een menneisyydestä. Toi veissa on saada Padas joen Sanomat ainakin keskustan alueella jakoon jo aamusta, jolloin tilaajat ehtisivät näh dä tärkeimmät uutiset ja tarjoukset ennen liikkeelle lähtöään, toteaa Padas joen Sano mien toimitusjohtaja Heikki Koskinen. Padasjoen Sanomat täyt tää huhtikuussa 72 vuot ta. Selvitysmies Matti Piispa sen lausunnossa todetaan, että hallinnollisena päätök senä kappelien eriyttämi nen on perusteltua: – Kaikki seurakunnan edellytykset ja taloudelliset voimavarat säilyvät muut tumattomina. Tuomio kapitulin vahvistusta odo tetaan vielä ennen kesää. – Alueella majoittuneet ovat jo vuosien ajan huo manneet vanhojen parak kien huonon kunnon ja ra pistuneisuuden, ne ovat kiistämättä elinkaarensa lopussa. Museolle todennäköi sesti palkataan museo ammatillinen työntekijä parin kuukauden ajak si suunnittelemaan esi nenäyttelyä. nro 51 22.12.2021 7 Paikallislehden uusi painopaikka Lahdessa Padasjoen Sano mien painopaikka vaihtuu lähemmäs tammikuussa. Tarusjärven har joitusalueella on Puolustus voimien 150 metrin kivää rirata, Padasjoen Riistan hoitoyhdistyksen hirvira ta sekä Padas joen reser viläisjärjestöjen ja Urhei luampujien pistooli ja so vellettu rata. Lahden paino tarvitsee sivut taittopäivä nä jo klo 10, kun tähän as ti on vielä voitu ottaa viime hetken uutisia ja ilmoituk sia tarvittaessa vastaan vie lä keskiviikkona jopa ilta päivään asti. Kunnostustöiden on määrä alkaa pian Leader avustuksen turvin. Joulun alla kotiutuivat Padasjoelle sympaattiset kärryt, jotka siirtyvät nyt pysyvästi kotiseutukokoel maan ja tulee näytteille en si kesänä Kotiseututalon avautuessa. Urakka ei vaikuta am pumaratojen käyttöön. Jälkikäsittelyssä tuotteelle voidaan tehdä puhtaaksi leikkaus ja liitteistys. Kotiseututaloon on tu lossa Albert Theodor Böö kin valokuviin perustu va näyttely, joka avautuu Päheet museot viikolla 2.7.2022. Kappelieroa esitetään Padasjoen museon esi neistö on nyt puhdistet tu ja pakattu. Etäisyydellä ei toki sähköisen sivunval mistuksen aikakautena ole merkitystä, sivuthan sujah tavat napinpainalluksella minne tahansa, mutta jake lun kannalta uusi, 150 km lähempänä sijaitseva pai no on otollisempi. – Postituksessa on käy tössä kolme eri tuotanto linjaa, joista kahdella tuo tantolinjalla tehdään osoit teistus. Vuo sien saatossa painokiinteis töä on laajennettu useaan otteeseen toiminnan laa jentuessa. Suunnitelmas sa on optio toiseen majoi tustilaan. – Kotiseututalo avautuu juhannukseen mennessä, sanoo kirjastonjohtaja Ei jaLiisa Kasesniemi. – Esimerkiksi 8–sivui nen tabloidtuote, joka pai netaan 800 mm leveästä rullasta ja niin sanotusti tuplatuotantona niin, et tä jokaisella painokoneen kierroksella tulee kaksi leh teä ulos: 5 000 kappaleen painaminen kestää noin 10 minuuttia. Työtä tehdään kahdes sa vuorossa. Painopaikan vaihtoon johti Pieksamäen lehtipainon loppuminen vuodenvaihteessa. Espoon kaupunginmu seossa olleet kärryt ovat peräisin Nyystölästä, Jal mari Holmin talosta, jossa ne ovat olleet useamman sukupolven käytössä. Moni kestotilaaja on tarttunut mahdollisuuden hankkia ilmaiset digitun nukset ja kasvavassa mää rin tilataan myös pelkkää digilehteä. varapuheenjohta ja Ismo Nöjd. Vuonna 1963 rotaatiopaino on siir retty nykyiseen paikkaan sa Ilmarisentielle. Ampumaratoja uudis tettiin hiljattain ympäris tömääräysten mukaiseen kuntoon. Tavoiteaika taulu purkuun ja rakenta miseen on ensi kesä. Reserviläisliitto, Suomen Reserviupseeri liitto ja Maanpuolustus kiltojen liitto ovat käynnis täneet yhteishankkeen ra kennuskannan uudistami seksi. – Nykypäivänä Lah den rotaatiopaino on osa Lehtisepät–yhtiötä, jonka omistaa Keskisuomalai nen. Lahden rotaatiopainol la on tuotannollisessa käy tössä reilut 3000 neliötä ti laa. Puolueeton kotuseutulehti kohta 72 vuotta Padasjoen Sanomien henkilökunnassakin on muutoksia. Vaikutusta lukijoihin on myös sillä, että paino muutoksen myötä aikatau lu muuttuu. Aieso pimus Padasjoen 4H-yh distyksen kanssa on teh ty. Seuraavaksi kirkko neuvosto käsittelee asiaa 11.1. Vanhat saunat ja pa rakit puretaan pois ja tilal le rakennetaan uusi sauna sekä majoitus ja koulutus parakki, sanoo Reseviläis liiton 1. Pitkäaikainen toimittaja Sari Heliövaa ra on opintovapaansa jäl keen jättäytynyt freelan ceriksi ja Kuhmoisten Sa nomien osaaikainen kont torityöntekijä Anna Eng blom on syyskuusta saak ka käynyt tekemässä yh den työpäivän viikossa Pa dasjoella. – Padasjoen harjoitus alueen merkitys on Etelä Suomen reserviläisille ja ammunnan ja liikunnan harrastajille suuri. Liitot rahoittavat projektia kukin 25 000 eu rolla, lisäksi tulee säätiötu kea. Lehtisepät on perinteikäs painotalo, toiminut vuo desta 1888 asti. Padasjoen Sanomat on ennenkin painettu Lahdes sa, välillä myös Kangasalla ja Jämsässä. Ke väällä järjestetään suun nitteluiltoja kirjastolla. Kotiseututaloon Böökin kuvanäyttely Pihlajamäen talosta Nyystölästä ovat peräisin nämä historialliset lastenkärryt. Päätös voisi innostaa ja vahvistaa pai kallista seurakuntatoimin taa ja elämää. ja tekee esityksen kirkkovaltuustolle, joka kokoontuu 25.1. Reserviläisliitto on otta nut ampumaharrastuksen tukemisen tulevan vuoden painopistealueeksi. Nykyiselle pai nokoneelle laajennus ja siirtotyö on tehty vuosina 2012–2013. – Toki sähköisessä muo dossa lehti on katsottavis sa torstaina heti klo 0.01 al kaen. Vesi– ja viemäröintijärjestelmät päivitetään. Sen nopeus vaih telee välillä 20–40 tuhatta kappaletta tunnissa riip puen ajettavasta lehtituot teesta. Pienempi sauna jää väliai kana käyttöön ja puretaan myöhemmin. – Lahden rotaatiopainos sa painetaan erilaisia lehti tuotteita aina pienistä suu riin noin 100 000 kappa leen painoksiin asti. – Vanha iso sauna pure taan ja perustukset uudelle tehdään mahdollisimman pikaisesti toivottavasti vie lä tämän vuoden puolella. Neu voston jäsen Risto Ojala te ki vastaesityksen kaksois kappelin säilyttämisestä, mutta se raukeni kannat tamattomana. Postiin jättö tapahtuu sekä Lahden että Helsingin postikeskuk siin, joiden vaikutusalueella suurin osa paikallislehden tilaajistakin on. Rotaatiopaino Ilmarisentiellä Lehtiseppien Lahden lehtipaino on alkujaan pe rustettu vuonna 1938 Hä meenkadulla sijaitsevaan rakennukseen
Kuulokkeiden kautta se ei ole ihan sama asia. Uudessa kodissa kirkonkylän keskustassa työn alla on parhaillaan useamman kappaleen taustojen teko syntikalla ja tietokoneella. Elettyään ensimmäiset 19 vuotta elämästään Padasjoella hän lähti Helsinkiin yliopistoon ja tuli nyt joululomalle Padasjoelle oltuaan 3 kuukautta opiskelijavaihdossa USA:ssa. Joululaulujen parhaillaan soidessa ympäriinsä voi kuulla myös Lintalan kappaleita. Kysyntä on viime aikoina vilkastunut ja radiosoittoonkin saa nykyisin helpommin tuotantoa kuin aiemmin. Vain jumputtavaa rokkia en siedä. Kirjonen kahlaa parhaillaan läpi Harvardin yliopiston katalogeja, sillä hänen tutkimuksensa kohteena on USA:n varhainen yliopistoelämä ja erityisesti sen selvittäminen, miksi miehet ja naiset piti jaotella eri oppilaitoksiin. Padasjoen Lions Clubin vuosittain jakama palkinto luovutetaan yhteiseksi hyväksi ahkeroineelle kuntalaiselle. Monipuolisen musiikkimiehen hyppysissä syntyy myös laulun sanoja ja sävelmiä. Työsi puolesta paikallislehdessä olet huomioinut kiitettävästi eri tahoja ja ollut aina valmis auttamaan, kun joku kaipailee esimerkiksi kuvausapua. Kalkkunalaumoja kadulla Kirjonen valmistui kandiksi 2018 ja maisteriksi viime vuonna. Lauluntekijä Padasjoelle Palvelija-palkinto Tannerille. – Genre on rajaton, hartaista viihteellisiin. Olin mukana tuomiokirjahankkeessa lukemassa käräjäoikeuden oikeudenkäyntipöytäkirjoja 1500-luvulta eteenpäin, Eduskunnan viestintäosastolla ja Vantaan kaupunginmuseossa museokokoelmia käsittelemässä. Neljän vuoden opinnot Sibelius Akatemiassa toivat aikanaan musiikkiterapeutin pätevyyden. Tutkija Aino Kirjonen kävi osana yläkoulun teemapäivää kertomassa Pappilanmäen 9.-luokkalaisille omasta opintopolustaan. Monet on signeerattu salanimellä, mutta Lintalan nimelläkin löytyy netistä paljon tyylinäytteitä. Gradua tehdessään hän huomasi pitävänsä myös kirjoittamisesta. Suurin eroavaisuus tulee vastaan heti jo lukuvuosimaksussa, joka on esimerkiksi Harvardissa 70 000 dollaria. kieliä, ranskaa ja saksaa sekä pitkää matematiikkaa. – Oli hyvä päätös käydä Padasjoen lukio. Pianonvirityksiä Lintala on tehnyt vuodesta 1980 saakka. Kaksi kesää kului Olavinlinnan oppaana Savonlinnassa. – Olet käyttänyt merkittävän määrän työtunteja keskustaajaman siistimiseksi ja myös sen kehittämiseksi yhdistystoiminnan kautta. Haluaisin tulevaisuudessa viettää myös enemmän aikaa USA:ssa. Myös laulu ja soitto onnistuu: Lintala hallitsee kosketinsoittimet pianosta ja hanurista kitaraan ja bassoon, ja on antanut myös soittotunteja. Toiveena on löytää uudesta kotikunnasta työtilat: – Jos jostakin löytyisi kohtuuhintaan studiotila, jossa voisi kuunnella biisejä kaiuttimista. Ensimmäisessä opiskelijavaihdossa Kirjonen oli Ruotsissa, jossa hän asui yhdessä 11 muun vaihtoopiskelijan kanssa. Padasjokelaisia nuoria kiinnosti, mitä eroa on suomalaisessa ja amerikkalaisessa yliopistossa. – Parhaillaan luen naisopiskelijan päiväkirjaa vuodelta 1903. Lintala on tehnyt kappaleita satamäärin Suomen artisteille aina Topi Sorsakoskesta, Juha-Matista, T.T.Purontakasta ja Eino Grönistä alkaen. Padasjoella vuonna 2014 ylioppilaaksi kirjoittanut Kirjonen päätti esityksensä toteamalla, että Padasjoki ja Padasjoen lukio ovat olleet hyviä paikkoja olla ja kasvaa. Hän onkin ottanut raivausprojektit kuntoilun kannalta: päivän ulkoilu tulee suoritettua tehden jotakin hyödyllistä samalla. Muusikko Jorma Lintala on tyytyväinen uusi padasjokelainen. Itse hän ei enää juuri keikoilla kiertele. – Alunperin en halunnut opetustyöhön, mutta nyt olen alkanut tykätä siitä. Jorma Lintala on käytellyt viritysavainta jo yli 40 vuoden ajan. – Olet raivannut jo useana vuonna keskustan maisemia ja avannut keskeisiä näkymiä, sanoi LC Padasjoen presidentti Kimmo Aino Kirjonen, 26, on väitöskirjatutkija, joka tohtoroituu vuonna 2024 historiasta. Hän opiskeli myös mm. – Korvat on tärkein työkalu. Seinäjoen keskussairaalassa hän teki parivuotisen tutkimuksenkin fysioakustisen tuolin vaikutuksista kuntoutettaviin. Kirjonen viettää vielä 7 kuukautta Amerikan itärannikolla Massachusettsissa, jossa suomalaista aluksi hätkähdyttivät kadulla vastaan kävelevät kalkkunalaumat. Ylioppilaskokeet menivät sen verran hyvin, että hän pääsi pelkillä arvosanoilla yliopistoon. Täällä on todella hyvät opettajat ja mikä tärkeintä, sain kasvatettua itseluottamustani ennen muuttoa kaupunkiin. Lukuvuoden 2021–2022 hän viettää Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa tutkijavaihdossa The American Scandinavian Foundationin, Padasjoen Säästöpankkisäätiön ja Lions Club Padasjoen tuella. – Sikälikin palkitsevaa, että näkee kättensä jäljen. Kirjonen osallistui tapahtumiin ja oli mukana järjestötoiminnassa. Perälä. Musiikin sekatyömies on ollut musiikin kanssa tekemisissä 13-vuotiaasta lähtien ja edelleen hän sanoittaa, säveltää, sovittaa ja tekee tarvittaessa koko levytuotannon kansitiedoista ja -kuvista alkaen. Kirjosen taivalta voi seurata blogikirjoituksista. Yksi vakioasiakkaista on jazzpianisti Iiro Rantala, mutta kokeneen virittäjän käsittelyssä asettuvat soundit kohdilleen niin ammattitaiteilijoiden työvälineissä kuin kotipimputtimissakin. Henri Lahtinen ja Kimmo Perälä toivat raivaustyökaluja Jaana Tannerille. Opiskelijaelämä sisälsi paljon muutakin kuin lukemista. Hän muutti vaimoineen syksyllä Pohjanmaalta Padasjoelle, jolloin omakotitalo vaihtui samalla kerrostaloasuntoon. Joulua hän viettää perheensä parissa Padasjoel la. Voimailua harrastava Tanner perkasi Kaunismäen uimarannan kivistä ja raahasi Kullasvuoren hakkuupuita pois rinteiltä. Väitöskirjan on määrä valmistua vuonna 2024, jolloin Kirjonen saa tohtorin hatun ja miekan osoitukseksi tutkinnon suorittamisesta. – Vuoden verran olen nyt ollut Helsingin yliopiston palkkalistoilla tutkijana väitöskirjaani valmistelemassa. Historia oli Kirjosen ykköskiinnostuksen kohde. Väitöskirjatutkijan urapolku alkoi Padasjoen lukiosta Loppusyksy on Amerikassa koristeiden ja juhlien aikaa: ensin Halloweenista siirryttiin sujuvasti kiitospäivään, jonka jälkeen joulukoristeet kaivettiin saman tien esille. Työ on käytännössä lähdeja tutkimuskirjallisuuden lukemista. 8 nro 51 22.12.2021 Padasjoen Palvelija -palkinnon sai tänä vuonna Jaana Tanner. – Ehdin tehdä myös monenlaista työtä
asti Juhla Mokka Kahvit SJ tai PJ 400–500 g (5,98-7,48/kg) 2/asiakas 299 pkt S-mobiilikupongilla 22.–28.12. Voim. 26.12. 800 g HK Karjalanpaisti 900 g (6,66/kg) Suomi Lohifilee Norja Coca-Cola tai Coca-Cola Zero 6 x 0,33 l tlk 1,98 l (0,81/l) (sis. 3,20 + pantit 1,80) yksittäin 4,35-4,55 500 900 Red Delicious Omena Italia JA Klementiini Espanja 098 2 kpl 349 990 599 895 kg kg 3 pkt ilmoituksessa olevien tuotteiden hinnat voimassa 22.–26.12. Almondy Daimkakku, pakaste 400 g 395 Norm.5,99 kg rajoitettu erä Kotimaista Lanttu, Porkkana tai Punajuuripussi 2 kg (0,49/kg), Suomi 098 pss Valio Aurajuusto 170 g (14,65/kg) 249 Kotimaista Reilun kaupan joulutähti Koko S 249 erä! Katso joulun aukioloajat: S-mobiilista tai hameenmaa.fi/ palvelut. nro 51 22.12.2021 9 JOULUPÖYTÄÄN Parhaat herkut Saarioinen Isot joululaatikot 700 g (4,29/kg) yksittäin 3,15 Rainbow Kylmäsavutai Graavikirjolohiviipaleet 150 g (23,27/kg) Heimon Kala Savukirjolohi kokonainen, pakattu n
Nyystölän vesialueen osakaskunta 1 Tofu Moon Idus 2020 • www.idus.fi Kirjasintyyppi : Bungee regular ja Myriad Pro Bold PMS 144 • # d67c1c C 0% M 60% Y 100% K 0% Kiitos asiakkaille kuluneesta vuodesta! Toivotamme kaikille rauhallista joulun aikaa ja onnellista vuotta 2022!. Ahonen Oy Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Eläkeliiton Padasjoen Yhdistys ry toivottaa jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Jari Engberg Oy kiittää asiakkaitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää ja rauhallista joulua! Jussi Salonen kiittää asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta sekä toivottaa kaikille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Padasjoen Karjalaseura toivottaa jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Joutilasta joulua ja toimeliasta tulevaa vuotta n tontut ja pukit Hyvää Joulua ja kalaisaa& rapurikasta Uutta Vuotta kaikille yhteistyökumppaneille ja Nyystölän vesillä pyydyksiään liottaneille. MetsäMestarit Oy Juho Valonen Kiitän asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja toivotan hyvää joulua ja menestyksekästä vuotta 2022. 10 nro 51 22.12.2021 Konttorimme: Kustaankuja 3, Vääksy Sysmäntie 36, Sysmä Keskustie 48, Hartola Toritie 51, Kuhmoinen OP-Koti: Rusthollintie 2, Vääksy Sysmäntie 36, Sysmä Konttorimme ovat suljettuina jouluaattona pe 24.12.2021 sekä loppiaisena 6.1.2022 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! OP Koti OP Järvi-Häme Maanrakennus Ahonen Oy Padasjoen Sora Kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa Rauhallista Joulua ja Hyvää uutta vuotta. hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta PAPERIKEIDAS TOIVOTTAA Metsäja mökkipalvelut Simo Gran Toivottaa Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2022 jäsenille, yhteistyökumppaneille, rahoittajille, työn tekijöille, kerholaisille ja heidän perheilleen Iloista Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2022! Padasjoen -yhdistys toivottaa Rauhallista joulua Onnea vuodelle 2022 Ajopuu Oy Padasjoen Apteekki Oikein hyvää joulua & Onnellista uutta vuotta 2022 Padasjoen Apteekki Oikein hyvää joulua & Onnellista uutta vuotta 2022 Padasjoen Apteekki Oikein hyvää joulua & Onnellista uutta vuotta 2022 U rakointi G ran ja P esälän tila toivottavat asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta U rakointi G ran ja P esälän tila toivottavat asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta asuntotrio.fi Isännöintija tilitoimisto Kiitos kuluneesta vuodesta! p.5370025 Keskustie 16, Padasjoki Hyvää joulua! Kiittäen kuluneesta vuodesta toivotamme hyvää joulua ja menestystä uudelle vuodelle! Padasjoen Autoja Konekorjaamo Ismo, Kimmo ja Marjo Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Autohuolto J
nro 51 22.12.2021 11 SÄHKÖALAN AMMATTILAINEN JOHON VOIT LUOTTAA elfin.fi PAIKALLISEN ELFIN YRITYKSEN TIEDOT KYSY LISÄÄ! Kiittäen asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta toivotamme rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! Hyvästä yhteistyöstä kiittäen toivotamme Rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta! Rakennustyö V-M Heinonen Oy Kellosalmi-Seitniemi-Virmailan kyläyhdistys ry toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2022 kaikille kyläläisille, vapaa-ajan asukkaille ja yhteistyökumppaneille! www.kellosalmi.net Hyvää joulua ja menestystä uudelle vuodelle 2022 ! Padasjoen Kokoomus toivottaa Maanrakennusta vahvalla ammattitaidolla www.koneurakointipykalisto.. Olli ja Osmo Suullinen www.padmu.fi Padasjoen Moottoriurheilijat toivottaa Rauhaisaa joulun aikaa ja vauhdikasta uutta vuotta 2022! urheilijoita, vanhempia, valmentajia ja kaikkia toimintaan osallistuneita ja seuraa tukeneita sekä toivottaa kaikille oikein rauhaisaa joulua ja liikunnallista uutta vuotta 2022! Padasjoen Yritys ry kiittää kuluneesta vuodesta 2021 RAUHALLISTA JOULUA ja ONNEA VUODELLE 2022. Kiitos kuluneesta vuodesta. Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta Pajulan tilan väet PHR-TUOTTEET OY kiittää asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta. Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle Padasjoen Yrittäjät ry. kiittää metsästys alueensa maanomistajia kuluneesta kaudesta ja toivottaa Hyvää Joulua sekä Onnea Vuodelle 2022! Kiitos kuluneesta vuodesta. Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Unisport Infra Oy Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2022! Padasjoen VPK ry Rauhallista joulunaikaa ja menestyksellistä vuotta 2022 Padasjoen Keskustan kuntayhdistys Kirkonkylän Kyläyhdistys kiittää Kullasvuoren laavun talkooväkeä ja toivottaa kaikille rentouttavaa joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta. ja Naisjaosto Yhteistyökumppaneita ja tukijoitamme päättyvästä vuodesta lämpimästi kiittäen SPR Padasjoen osasto toivottaa jokaiselle Rauhallista joulua ja Onnellista uutta vuotta 2022! Kiitos kaikille jäsenille, vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille ! SÄHKÖASENNUS RISTO NURMINEN Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Lions Club Padasjoki kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhallista joulua ja menestyksekästä uutta vuotta. Toivotan asiakkailleni hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2022! T:mi Marko Pastila MS Monipalvelu kiittää asiakkaitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2022 MTK-Padasjoki Kiitämme asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2022. Toivotamme kaikille Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Putki-Käki Ky Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2022 Puutavaraliike Peltola Oy Padasjoen Seniorit ry toivottaa padasjokelaisille Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle Rauhaisaa Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta toivoen! Padasjoen Sotaveteraanit ry. Taulun Erä Ry. kiittää asiakkaita kuluneesta vuodesta ja toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Laarin paja Lomalla 17.12.–6.1. Petri Pykälistö 044 0120 592 petri@koneurakointipykalisto.
Taito ja Heli perheineen Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2022 läheisillemme, sukulaisille sekä kaikille ystäville. Hyvää joulua, rauhallista uutta vuotta toivottaa Hakian Antti kaikille padasjokelaisille. Mira, Jyrki, Tara, Laura ja Noora Hyvää joulua Tv. T. Taksi Petri Mäkiniemi ABC PADASJOKI palvelee myös joulunpyhinä 6–22 Kiitos kuluneesta vuodesta! Hyvää joulua ja uutta vuotta! ABC Padasjoki Tauluntie 124, 17500 kauppahuonekoskela 0400974177 Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen & riemukasta uu????a vuo????a 2022! Onnellista j????lun aikaa Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta. Riikka ja Janne Niemiselle sekä Niemisen Linjalle hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2022. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2022! T. Ja kiitos pikkujoulusta. toivottaa Päijät-Rasti ry Kiitos asiakkailleni! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kiittäen Markku Pykälistö rauhallista joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta! Kiitos asiakkaillemme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Lammi Heikki ja Kaija Koivukoski Kiitos kuluneesta vuodesta! HYVÄÄ JOULUA ja MENESTYSTÄ VUODELLE 2022 Kiitokset maanomistajille ja tukijoille Hauskaa joulua ja menestyksekästä vuotta 2022. Marjatta ja Antti Huvinen Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2022. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2022 teille kaikille. Irja Väänänen ja Thomas Väänänen perheineen. Eila ja Alpo Ala-Savikota Hyvää joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2022. T. Toivottaa Auli ja Kari 12 nro 51 22.12.2021 Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta . Nuorisoseuran puuhatontut Kaija, Leena, Anne; Maria ja Pii toivottavat kaikille jumppaajille liikunnallista joulua! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! T. Veikko, lapset, lastenlapset ja lastenlastenlapset. Kiitos saamastani luottamuksesta vuoden aikana, toivoo Silja Savola Hyvää joulua rakkaalle Aini-mummille! T. Suvi ja Rickard, Lassi ja Venla. T. Kellokosken tontut Hyvää joulua Ulla & Tauno Tuomiselle! T. T. Toivotamme Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2022! Eurorauta Oy. mukanaolleet Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2022 sukulaisille Suomeen. SIRPAA--T Hauskaa joulua Järvitien hassuille herroille
Vuoteen 1759 Vesijaon kyläkirjatyössä tehty löytöjä asti perintötiloilla ei ollut oikeutta perustaa torppia. Kansainvälisessä opiskelijakilpailussa oli mukana usean maan opiskelijoita eri puolilta maailmaa. Tarinan mukaan Hor nien suvun omistaessa Vesijakoa oli juuri niillä paikkeilla heidän kartanonsa. Kellään ei ollut aikaisempaa kokemusta kuvaamisesta, kertoo abi Leevi Korkeela. Abit Jenna Tervo ja Riina Siitari pitivät kurssia tehokkaana. – Kuvasimme lyhytelokuvan jokamiehenoikeuksista. – Vuoden 1539 maakirjan mukaan Vesijaolla on ollut 14 savua ja asukkaita arviolta noin 150. – Padasjoen historian mukaan Vesijaolta on löytynyt kivitalttoja ja saviesineitä. Vesijaon kyläkirjaa varten on kartoitettu kylän alueella sijainneet talot, torpat ja muut asuinpaikat. rustholleiksi eli ratsutiloiksi. Vanhoja tarinoita, kuvia ja esineitä kaivataan edelleen. – Valitettavasti emme päässeet käymään Venäjällä syksyllä ja viime vuonna tilaisuus oli etänä, harmittelee opettaja Tanja Uusitalo. Ryhmäkylä sijaitsi nykyisen Jussilan talon ja kylänraitin eteläpuolella olevien Lamperin ja Longan talojen välissä ja ympärillä. Ida Toivonen, joka nyt on valmennuskurssilla Teho-opistossa Helsingissä, mainitsee että kuvausryhmä ajeli ympäri Padasjokea ja näytti konkreettisesti, mitä suomalaiset saavat tehdä ja mitä eivät. – Isojaon seurauksena ryhmäkylä vähitellen purettiin ja kylän kantatalot rakennuksineen siirrettiin paikoille, joissa ne ovat nykyäänkin. Kyläkirjan on määrä ilmestyä ensi vuonna. Uudistiloina oli muodostettu kylän liikamaasta Kainiemi, Ahola ja Romo. 1900-luvun alussa 130 asumusta – 1800-luvulla torp pien ja mäkitupien määrä lisääntyi huimasti, ja 1900-luvun alkuun mennessä Vesijaolla oli noin 130 asuttua paikkaa. Se oli englannin ja biologian yhteinen, kaikki työt tehtiin pienryhmissä englanniksi, kertoo biologian opettaja Pirjo Tuominen. Säteri on ollut lähellä rantaa Tuoretorin ja Kylänrannan välissä. Isojako aloitettiin Vesijaolla 1793. Juuri tätä ennen Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa oli määrännyt, että Suomessakin aletaan pitää voudintilejä eli maakirjoja ja kirkollisista veroista laadittuja luetteloita. Toisen palkinnon sai Jenna Pylvänen animaatiostaan, joka käsitteli luonnon vaikutuksia hyvinvointiin. Säteri oli kolmena tilana, jotka olivat nimeltään Skyttä, Pelli ja Hokka, ja niitä kutsuttiin Kartassa vuodelta 1750 on punaisella merkitty kantatalot. nro 51 22.12.2021 13 Padasjoen lukion kolme kilpailijaryhmää sijoittui kärkipaikoille Youth Bios Olympiadeissa. kerran järjestetyssä foorumissa on ollut padasjokelaisia mukana kolmesti, kerran lukiolaiset ovat päässeet paikan päälle. – Jos lukijoilla on tietoa paikoista, joihin olette kiinnittäneet huomiota maastossa, niin voitte niistä ilmoittaa kyläkirjan kirjoittajille. Kolmas palkinto tuli hyvinvointiaiheisesta videosta. Vuodelta 1690 olevassa kartassa on jo kylään piirretty veroa maksavien talojen paikat, yhteensä 9 kpl ja lisäksi silloinen Säterin paikka. Kyläkirjan esihistoriaosuuden kirjoittajan Minna Perälän kanssa Hokka kävi syksyllä piippailemassa metallietsimillä vanhan Säterin mailta, josta löytyi keihäänkärjeltä näyttävä rautaesine. 1970-luvun tutkimuksissa sieltä löytyi kivikautisia asuinpaikkoja. Tuloksia esiteltiin koululla ja teemaan liittyen tehtiin myös tutustumisretki Lahteen Kujalan jäteasemalle. Ne on toimitettu museoihin, mutta onko taloissa säilynyt sellaisia vanhoja esineitä, jotka saattaisivat kiinnostaa kyläkirjailijoita?. 26. Ida Toivonen, Iris Kallio, Leevi Korkeela, Jenna Pylvänen, Jenna Tervo ja Riina Siitari sekä englannin opettaja Tanja Uusitalo ja biologian opettaja Pirjo Tuominen. Tilat olivat joko isäntiensä omistamia perintötaloja, tai ns. Pylvänen aikoo lukion jälkeen suunnata yliopistoon opiskelemaan konetekniikan suunnittelua. – Historialliseksi eli uudeksi ajaksi kutsutaan yleisesti aikaa vuoden 1540 jälkeen. Kirjallisista tutkimustöistä julkaistaan kirja. Ainoa merkki vanhasta rakentamisesta on parikymmentä metriä pitkä, suora ja yläosastaan hyvin vaakasuora kivimuuri. – Osallistuimme kilpailuun viime lukuvuonna osana kestävän kehityksen teemaopintoja. Merkkinä vanhoista asuinpaikoista saattaa löytyä normaalista metsämaasta poikkeavaa kasvillisuutta, kivikasoja ja muita epämääräisiä röykkiöitä. Ensimmäinen kartta, johon on piirretty Vesijako-järvi sekä sen eteläja pohjoispäässä sijaitsevat kylät (Kasiniemi torrp ja Vesijako by), on vuodelta 1649. Sen jälkeen kirkonkirjoissa alkaa löytyä mainintoja perhekunnista, jotka ovat sivumerkinnällä ”torp”. Osallistujia oli taaskin varsin runsaasti. Vesijaon vanhin asuinpaikka lienee Kainiemen ja Hakian mailla Isonhiekan alueella. Padas joen työt olivat ilmeisen hyvätasoisia, sillä kolmesta lähetetystä työstä kaikki ylsivät palkintosijoille. Portugalissa psykologiksi opiskelevan Iris Kallion mukaan kuvaustyö oli hauskaa. Asukkaita ja talon paikkoja on aivan varmasti ollut jo ennen 1500-lukua. Parhaimmat työt lähetettiin vuosittain järjestettävään tieteelliseen konferenssiin Biosfoorumiin Pietariin. Lähes kaikki asuinpaikat sijaitsevat lähellä nykyäänkin olemassa olevia teitä. Näissä mainitaan kylän alueella sijainneet savut ja niiden isännät, kertoo Hokka. Ryhmäkylässä talot olivat yhteisellä alueella hyvin tiiviisti rakennettuna, ja kylän pellot nykyisen kylälaakson molemmin puolin yhteisviljelyssä. Jari Hokka on käynyt läpi kylän tuoreempaa historiaa. Vesijako-järven saaret kuuluivat Vesijaon kylän tiloihin, useassa niissä asuttiin. – Kun pari lopetti, piti itse opetella editointia. Onko tässä Säterin vanhan talonpaikan kivijalkaa. Isojaon seurauksena Vesijaolla oli 11 kantatilaa, joista useat jo tässä vaiheessa jakautuivat useaksi itsenäiseksi tilaksi. Nyt ne kannattaa vielä käydä läpi ja merkitä Museoviraston karttoihin. Voittotyö jokamiehenoikeuksista Suunnittelupäivien jälkeen kurssiin osallistuneet ryhmät ryhtyivät toteuttamaan valitsemaansa aihetta. Museovirasto myöhemmin ilmoitti, että keihäänkärki on todennäköisesti ajalta 550–600 jaa. Hän piirsi kuvia jotka Menestystä kansainvälisestä opiskelijakilpailusta työpari käsitteli editointiohjelmalla. Koska työ piti kääntää englanniksi, tuli opeteltua paljon uutta aiheeseen liittyvää sanastoa. kruununtiloina
Pikkuvarpusen runsastuminen nykyaikana on kestänyt nyt noin 30 vuotta. Vanhoissa 1950 -ja 1960-luvun laskennoissa ei Padasjoella havaittu viherpeippoa lainkaan. Tautia aiheutti loinen, joka levisi lähinnä ruokintapaikoilla linnusta toiseen. Talvella 1958/1959 aloitettiin kaksi laskentaa, joita kierrettiin useampana talvena peräkkäin. Seuraava uusi laskentareitti Osoila Syrjäntaka aloitettiin talvella 1969/70 ja sitä kierrettiin viisi kertaa Talvilintulaskennat kertovat linnuston muutoksista talveen 1973/74. Ensimmäinen laskenta tehdään marraskuun alussa, toinen vuoden vaihteessa ja kolmas kevään kynnyksellä, helmi-maaliskuun taitteessa. Sen jälkeen alkoi selkeä lasku ja 2010luvulla määrä on pudonnut alle 10 yksilöön. Tänä syksynä on kierretty Padasjoella viisi reittiä eli kirkonkylä, Kasiniemi, Hirtniemi, Maakeski ja Harila Nyystölä sekä Kuhmoisten rajalla kaksi, Harmoinen ja Keulain. Vuodesta 1978 lähtien on laskettu Kuhmoisten Harmoisissa reittiä, joka on yhä voimassa ja sivuaa Padasjoen rajaa pitkän matkaa. Kaikki vesistöt ovat sulana marraskuun alun syyslaskennassa. Luonnollista kannanvaihtelua tuo ravinnon määrä, kuten puiden siemenja marjasato tai petolinnuille pikkunisäkkäiden kannanvaihtelu. Kirkonkylän joululaskennan tulokset kertovat hyvin viherpeipon nousun ja laskun; 1980-luvulla keskimäärin 40 yksilöä, 1990 luvulla 250, 2000-luvulla 400 ja 2010 150. Elinympäristöjen muutokset 1950-luvulta lähtien lienee suurin syy linnuston muutoksiin Suomessa. Siihen aikaan tehtiin talvessa yleensä vain yksi laskenta joulun aikaan. Varpusia on todennäköisesti vielä jäljellä myös Auttoisilla ja Nyystölässä. Joskus myös lintujen vaellukset ovat vahvistaneet paikallista kantaa. Esimerkiksi lintusairaudet voivat romahduttaa jonkun lajin kannan hetkessä. Hömötiainen elää läpi vuoden metsässä ja selviytyäkseen talvesta se tarvitsee vanhoja metsiä, joissa on suuria puita ja runsaasti hyönteisravintoa. Maakeskessä on ollut samanlainen linja, tänä syksynä näkyi 2 yksilöä. Kaksi viimeisintä joululaskentaa 47 ja 61 yksilöä. Se hyötyi lintulaudoista ja oli usein esimerkiksi kirkonkylän reitin runsaslukuisin laji. Metsien lajeilla menee huonosti. 14 nro 51 22.12.2021 Suomen talvilinnusto ja sen muutokset tunnetaan hyvin, koska talvisin on laskettu lintuja säännöllisesti 1950luvulta asti. Virmailan Vähäsalossa laskettiin talvien 1958/59–1970/71 välisenä aikana yhteensä 12 kertaa ja Kasiniemessä tehtiin viisi laskentaa talvina 1958/59–1962/63. Talitiainen, Hannu Taipale. Töyhtötianen, Jarmo Järviö. Viherpeippo on ollut voittaja, mutta viimeksi häviäjä. Sadat lintuharrastajat kiertävät vuosittain samoja ”omia” vakioreittejään kolme kertaa talvikaudessa. Kun aineistoa arvioidaan vielä muun Etelä-Suomen havaintojen kanssa, niin se lienee olevan varsin luotettavaa. Syitä muutoksiin On luonnollista, että tietyt lajit välillä runsastuvat tai vähenevät, mutta huolestuttavaa on, että tietyn elinympäristön useat lintulajit vähenevät voimakkaasti. Pikkuvarpunen on yksi suurimmista voittajista. Hömötiainen on häviäjä ja sen kohtalona on ollut muuttua yleisestä linnusta uhanalaiseksi. Ne ovat alun perin eteläisiä lajeja, jotka ovat levittäytyneet pohjoista kohti 1900-luvulla. Se on yllättävää, koska toiminta oli vasta alkanut edellisenä talvena Helsingistä. Tuntuu, että marraskuu jatkuu aina jouluun asti. Maankäyttö ja ympäristön käsittely, maatalouden muutokset, karjatalouden väheneminen ja voimaperäinen metsätalous ovat muokanneet linnustoa. Lintuhistorian kirjat kertovat, että Padasjoen ensimmäinen pikkuvarpushavainto tehtiin 1840 kirkonkylällä. Muu pitäjä on valloitettu vähän hitaammin, laskentareittiaineiston pohjalta Auttoinen ja Seitniemi 1997, Kasiniemi 2012 ja Hirtniemen kärki 2019. Laskenta pyritään tekemään suotuisassa säässä ja aina samalla tavalla, jotta vuodet olisivat vertailukelpoisia. Etelä-Suomen viherpeippokanta romahti vuosina 2008-2010 alle puoleen, syynä oli tauti nimeltä trikomonoosi. Laskennassa lasketaan kaikki lajilleen määritetyt lintulajit yksilön tarkkuudella, toki joskus joudutaan arvioimaan lintuparven yksilömäärä. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa meillä sellaisiin lajeihin vähenevästi, jotka ovat sopeutuneet viileämpään ilmastoon, mutta toisaalta lämpeneminen myös suosii tiettyjä lintulajeja. Tutkimuksissa on tulkittu, että varpunen ei kärsisi yhteiselämästä pikkuvarpusen kanssa. Talvilintulaskennoissa hömötiaisten määrät ovat vähentyneet 1990-luvulta lähtien ja 2000-luvulla lasku on ollut rajua. Toisaalta, kun Padasjoen aineistoa verrataan muuhun Etelä-Suomen aineistoon, niin se on hyvin samankaltaista. Viimeisen viiden vuoden aikana joululaskennoissa sinitiainen on runsaslukuisin, talitiaisia hiukan vähemmän ja hömötiaisia vähän (reilu 10 % sinitiaismäärästä). Kirkonkylän reitillä havaittiin ensimmäiset yksilöt talvella 1988/89, sen jälkeen 1990-luvun alussa muutamia ja vasta vuodesta 1996 säännöllisesti. Pikkulinnuista punarinta ja peukaloinen voi piristää myös syyslaskijan päivää. Se on samalla varmasti myös laji, joka on suomalaisista linnuista kaikkein sidonnaisin ihmisen toimintaan. Viherpeippo runsastui 1970-luvulta 2000luvulle huimasti. Ennen vesilinnuista havaittiin lähinnä vain sinisorsia, telkkiä ja isokoskeloita. 2000-luvulla on tullut muutama uusi reitti, mutta myös muutamaa vanhaa reittiä ei ole enää laskettu. Talvella 2006 päästiin ensi kerran yli 100 yksilön ja kevättalvesta 2013 jo yli 300:n. 1980-luvulla aloitettiin kaksi laskentaa, marraskuussa 1985 kirkonkylässä, jota lasketaan yhä sekä 1989–1995 Virmailan laskenta. Myöhäiset syksyt Viime vuosina syksyt ovat olleet lämpimiä ja sateisia. Se on kirkonkylän yleisimpiä ja runsaslukuisimpia lintuja. Se viihtyy pientaloalueilla, joissa on puutarhoja pensasaitoineen ja ruokintasekä pesäpaikkoja. Ensimmäiset laskentareittien havainnot ovat Osoila Syrjäntaka reitiltä talvelta 1970/71 1 ja Maakesken reitiltä 1971/72 3 yksilöä. Talitiainen ja sinitiainen ovat voittajia. Tämän, kohtuullisen kattavan aineiston pohjalta pystytään arvioimaan Padasjoen talvilinnuston muutosta liki 70 vuoden ajalta. Kasiniemestä varpunen hävisi talven 2000/2001 jälkeen. Tämä Punarinnan kuvasi Hannu Taipale. Pesimäaikaan se tarvitsee lahopuita, joihin se itse kovertaa pesäkolon. Laskentoja on tehty pääosin vapaaehtoisvoimin. Lintujen talviruokinnan on osoitettu suosivan tiettyjä lajeja ja lisäävän kannan vahvuutta. Padasjoen ensimmäinen talvilintulaskenta tehtiin jo 29.12.1956 Maakeskessä. Padasjoen kirkonkylän reitillä päästiin vielä 1990-luvulla parhaimmillaan reiluun 100 yksilöön, ja jopa vielä keväällä 2000 havaittiin 102 varpusta. Syksyllä nykyään runsaasti näkyvistä hanhista, kanadanhanhi ja valkoposkihanhi, on tullut reiteillä uusia lajeja. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus ja BirdLife Suomi koordinoivat laskentoja. Tutkimusten mukaan hömötiainen kärsii myös ilmaston lämpenemisestä. Voittajia ja häviäjiä Varpunen on yksi suurimmista häviäjistä. Virmailan Vähäsalon reitillä ensimmäinen sinitiainen havaittiin talvella 1962/1963 ja säännöllisesti vuodesta 1967. Yksittäisen lajin kannanmuutokseen voi vaikuttaa useat eri tekijät. Varpusten väheneminen alkoi Etelä-Suomessa jo 1970 -luvulla maatalouden muuttuessa, ensin maaseutuympäristössä, sitten kirkonkylissä ja nyt jo kaupungeissa. Läpi talven samoissa metsissä elävillä lintulajeilla, kuten töyhtötiainen, pohjantikka, helmipöllö, varpuspöllö – menee yhtä huonosti. Laskennassa havaittiin 15 lintulajia ja 169 yksilöä. Lämpimät talvet Jäätyykö Päijänne kunnolla tänä talvena. Hömötiainen, Mikko Toivonen.. 1990luku oli laskentojen kulta-aikaa, kun pitäjässä oli aktiivisia reittejä vähintäänkin kuusi; kirkonkylä, Virmaila, Kasiniemi, Auttoinen, MainiemiSeitniemi ja Hirtniemi. Esimerkiksi Kasiniemen laskennoissa 1959-1963 havaittiin vain kahtena talvena sinitiainen, kun taas talija hömötiainen olivat lähes yhtä runsaslukuisia ja laskennan yleisimpiä lintuja. Nykyään voi törmätä lähes mihin tahansa vesilintulajiin, kuten taviin, haapanaan, mustalintuun, pilkkasiipeen, härkälintuun jne. Viime vuosina on havahduttu pelottavaan hyönteiskatoon, joka on monelle lintulajille dramaattinen
Joulukirkko alkoi kello kuusi. Kun sauna oli pihan toisella puolella, sinne mentiin puolipukeissa. Kalle-Kustaa piti läskistä ja ahmi ne. Isä teki joulusahdin hyvissä ajoin ennen joulua. Pihabongauspäivä Pihabongauspäivä on yksi Suomen suosituimmista luontotapahtumista. Vasta talvesta 2005 lähtien niitä on näkynyt säännöllisesti jokaisessa kirkonkylän joululaskennassa. Aina ei mennyt omat sukat jalkaan ja äiti sitten alhaalla vaihtoi omat sukat jokaiselle. Sokeria pussitettiin kaupassa jokaiselle kor ttipalan edellyttämä pussillinen. Joulunaluspäivät olivat maalaistalossa vuoden kiireisintä aikaa. Kirkonkylän kevätlaskennassa 2008 havaittiin myös 1 turkinkyyhky. Talvilintulaskentojen suola on kuitenkin pitkät vuosittaiset sarjat tavallisten lajien yksilömääristä. Tänä vuonna, kun marjoja on paljon, on myös mustaja räkättirastaita, tilhiä, punatulkkuja ja jopa taviokuurnia havaittu mukavasti. Talvien lämpeneminen on muuttanut myös monen tavallisen lintulajin elämää. Käpylinnut taas syövät havupuiden siemeniä. Jouluruokailuun oli tullut usein vieraaksi joku eno tai setä, joten seitsenlapsisen perheen joulupöytä oli täynnä. Talon emäntä huomasi, että kepistä jää pirtin lankkuihin jälkiä ja sanoi, että voiko pukki kääntää keppinsä toisin päin. Aikaisia keväitä Suomalainen lintututkimus on maailman huippua monella saralla, myös kevätmuuton seurannassa. Ylikonstaapeli Kalle-Kustaalla oli tapana tulla tapaninpäivänä sahdille. Joululahjaksi koulu antoi ruskean paperipussin, jossa oli omena ja pipari. Huoltoasemien ja ruokaloiden laatikot maistuvat uunissa lämmitetyltä perunamuusilta. Kun sota-ajan lapset varttuivat nuorukaisiksi, niin jouluaattona piti olla muutakin viihdettä kuin olla kotona. Muistan vieläkin Jaakkolan pitkän talon, jossa paloi ”joka ikkunalla kaksi kynttilää”. Auttoisilta mentiin jouluaamuna hevoskyydillä kirkkoon kuin tunnetun laulun sanoissa. Mustarastaita talvehtii nykyään ympäri pitäjää, osin lintulautojen turvin, mutta myös sulina pysyvien purojen ja jokien varrella. Tuskin olen parempaa lanttuja perunalaatikkoa saanut. Saunakaveri sai pestä selän noesta. Reessä oli lämmintä, heinää ja huopa alla ja vällyjä istujan päällä. Ulkomaiset omenat saivat tuontiluvan juuri joulun alla, samoin rusinat. Viitteitä muutoksesta on kyllä ilmassa, sillä niin syyskuin kevätlaskennoissa varisten määrä on selvästi kasvussa. Miehet olivat juoneet sahtia ja isä huuteli puolisammuneena ohjeita sängystä. Se sytyttäminen oli pelottavaa, kun liekki oikein humahti. Sahankulman raitilla oli monta pukkia. Synnyinsauna samassa ulkoasussa kuin 80 vuotta sitten.. Ohjelmassa oli joku kuvaelma, joululauluja ja todistusten jako. Tänä vuonna on ollut myös pikkukäpylintuja mukavasti liikkeellä. Lähdettiin joulupukin vaatteissa ja keppien kanssa kylille pukittelemaan. Pirtin lisävalaistuksena oli petromaksi. Isä pelkäsi kinkun loppuvan. Pukilla oli tukinajajien pomppa tai turkki väärinpäin päällä ja karvalakkikin käännettynä nurinpäin. Parhaasta päästä on Keulaimen syyslaskennassa 10.11.2018 havaittu isolokki, joka on ensihavainto lajista Padasjoella. hyvä kotimainen laatu”. Urpiainen ja vihervarpunen taas ruokailevat koivulla ja lepällä. Jossain humalan loppuvaiheessa hän antoi ne ylen. Jukka Luukko ”Pojat, antakaa Antille makkaraa!” Siinä se on. Viime talvena Kirkkojoessa avantouimareiden seurassa viihtynyttä nokikanaa ei valitettavasti havaittu laskennassa. Nykyään vähentynyt harmaalokki on usein kevään ensimmäisiä muuttolintuja, samoin kuin laulujoutsen, telkkä, hiirihaukka, merikotka ja kiuru. Vähälukuisia vaelluslajeja, kuten pähkinänakkeli ja pähkinähakki, havaitaan aina aika ajoin. Lasten joulu kesti koko koulun joululoman, joka jatkui loppiaiseen saakka. Kuusi kannettiin sisään ja pystytettiin puujalkaan. Nyt ainakin minulla on kaikkea liikaa. Paljon toisten jälkeen, sitten kun äidin työt oli tehty. Säät eivät ole vielä suosiollisia, emot eivät löydä tarpeeksi ravintoa poikasilleen tai esimerkiksi peltotyöt ovat vielä kesken ja pesintöjä tuhoutuu. Aattoillan edetessä alkoivat isä ja aikuiset jouluvieraat, setämies ja ukkieno, maistella sahtia. Eräänä jouluna saimme myös monoihin kiinnitettävät luistimet, jotka isä oli tehnyt tehtaalla raamisahan terästä. Saunat olivat kertalämmitteisiä ja kyllä ne seiniltään aika nokisia olivat. Syyshavainto mustaleppälinnusta 5.11.20005 Seitniemellä oli hyvä. ”Kuule Eero, kuule tääll on kuule sinkkuakin!” Aattoyö on edennyt puoliyöhön ja setämies Antille, jouluaattovieraalle, oli tullut kova nälkä. Kotieläimille tehtiin myös jonkinlaista joulua. Ruokailun jälkeen alkoi eteisestä kuulua kovaa kolinaa: joulupukkihan sieltä saapui. Ei niillä mitään lahjoja ollut, mutta yleensä vierailevasta pukista pidettiin ja arvoitukseksi jäi, kuka se oli. Samoin laulujoutsenia tavataan sulapaikoilla lähes läpi talven. Taloissa oli sytytetty kynttilät ikkunoille. Ne oli tehnyt Lehtimäen Kalle naapurista. Osa jouluruuasta oli jäänyt myös pöydälle, josta sitten yöllä saattoi tehdä kinkkuvoileivät. Ennen oli kaikilla kaikesta pulaa. Vähälukuisista ja harvinaisista pesimälajeista, kuten lapinpöllöstä ja valkoselkätikasta on kertynyt havaintoja. Joulunaika oli pimeintä aikaa. Isommille pukki heristeli piiskaa, josko he olisivat olleet tuhmia. Äiti oli mestari laatikoiden laitossa. Kevätlaskennat kertovat, miten lintulajit ovat selviytyneet talvesta, mutta samalla myös havaitaan kevään ensimuuttajia. Yhden pukin kepin päässä oli piikki. Heikki Aarela Lapin pöllö, Heikki Aarela. Kun kaikki joululahjat olivat kotona tehtyjä, niin äiti oli alkanut jo hyvissä ajoin niiden tekemisen, kutomisen ja neulomisen. Minulla on sellainen käsitys, että äidit kävivät viimeisenä saunassa, jos ei ollut pieniä lapsia pestävänä. Joskus tavallisia pesimälajeja, peippo, järripeippo, kottarainen tai vähän harvinaisempia kuten nokkavarpunen jää talvehtimaan ruokintapaikoille. Lahjaksi saadut luistimet ja sukset olivat kovassa käytössä. Viime vuosina jäätyminen on venynyt pitkälle uudelle vuodelle, eikä Tehinselkä ole välttämättä jäätynyt kunnolla lainkaan. Ongelmaksi on muodostunut se, että pesintä on myös aikaistunut, mutta poikasten kuoriutuessa luonto ei ole vielä parhaimmillaan. Äiti nimesi jokaiselle oman pussin. Samaan aikaan tilhet ja räkättirastaat ovat lisääntyneet. Sahtia oli vielä jäljellä, mutta kinkusta enää läskiset kuoret. Jouluvalmisteluissa kaikesta oli pulaa, sokeri ja kahvi olivat kortilla. Outokummun pukki muisti monilapsista perhettämme koko lapsuutemme ajan. Jossain talossa kävi aattona kolmekin pukkia yhtä aikaa. Padasjoeltakin siihen on osallistuttu ja havaintoja on tullut mukavasti. Mitään suurharvinaisuuksia ei ole Padasjoen talvilintulaskennoissa havaittu. Kerran sain pukilta tallukat. Sisätiloissa oli yksi heikkojännitteinen lamppu, joka riippui katosta keskellä huonetta. Onneksi varis on säilynyt vielä muuttolintuna Kasiniemessä. Isokokoista pukkia epäiltiin Erkiksi. Semmoseen tyttöjen selänpesuhommaanhan pojat mielellään pyrkivät. Seitsemänlapsisessa perheessä oli yhdeksän ostokorttia. Vielä 1990-luvulla naakat muuttivat sydäntalveksi kaupunkiin, vähän niin kuin mökkiläiset. Harvinaisuuksia ja pikkukivaa Sanotaan, että harvinaisuudet ovat lintuharrastuksen suola. Suksia oli usein myös pukin säkissä. Siitä on hauskojakin tilannemuistoja, mutta yleensä aikuisten sahdinjuonti pilasi muun perheen joulutunnelmaa. Pikkumiehinä heitimme ulkovaatteet muurin päälle kuivamaan. Eetu Hokka mainosti tuontirusinoita: ”Sunmait-rusina . Sahankulmalaisessa tallukassa oli harjapuutehtaalta saatu koneremmi pohjana. Sieltä juostiin alasti, paljain jaloin pois, lumista polkua pitkin kengät ja vaatteet kainalossa. Joulujuhla oli illalla viideltä. Pakkasilla kuljettiin tallukoissa, vaikka yleisin jalkine talvella oli sianihralla vettä hylkiviksi rasvatut hiihtomonot. Aamulla sitten kipusimme pankolta ylös muurin päälle ja puimme siellä päällemme. Yhden kerran muistan kotoani lähetetyn hevoskyydillä kirkkoon. Näistä yleisin on pikkukäpylintu, joka syö pääasiassa kuusenkäpyjä, vähälukuinen isokäpylintu ensisijaisesti taas männynkäpyjä ja harvinaisen kirjosiipikäpylinnun voi tavata lehtikuusessa. Pukki kopisteli kepillä, onko talossa oltu kilttejä. Tallukat olivat sellaiset sukkatallukat, jossa jalkaterän päälle oli tikattu jotain kangasta. Sokeria sai lapsen kansanhuollon antamalla kortilla muutaman sata grammaa kuukaudessa. Kaikki arkiset työt, muun muassa karjanhoito, piti tehdä, pirtin ja keittiön lattiat piti kuurata juuriharjoilla. Pukin tuomat lahjat olivat yleensä lämpimiä villaisia sukkia ja kintaita. Huippuvuosina ne ovat laskentojen runsaslukuisempia lintuja. Tutkimukset osoittavat, että useiden lajien kevätmuutto on aikaistunut jopa kahdella viikolla. Pimeässä pihapiirissä kuljettiin myrskylyhdyn kanssa, joka jätettiin jouluaattona navettaan eläinten tallivaloksi. Talvella 2000/2001 kirkonkylän reitillä havaittiin urpiaisia syksyllä noin 500, jouluna 1000 ja keväällä 500. Joulusaunassa piti olla vihdat, vaikka muutoin niitä ei aina haudutettu käyttöön. Se pidetään aina tammikuun viimeisenä viikonloppuna, joten se kertoo hyvin keskitalven linnustosta. Se on suunnattu kaikille linnuista ja luonnosta kiinnostuneille. Marjalinnut ja puiden siemensyöjät Pihlajanmarjat maistuvat syksyllä monille lintulajeille. nro 51 22.12.2021 15 Talvilintulaskennat kertovat linnuston muutoksista kysymys on varmaan monen mielessä näin joulun alla. Joulukinkku oli otettu lihatiinun suolavedestä ja lioteltu liiat suolat pois ennen paistamista ruistaikinakuoressa. Joulukuusi haettiin yleensä rekipelissä hevosen kanssa. Valkoselkätikan pesimäkanta on vahvistunut ilahduttavasti 2015 ja viimeksi 2019 idästä tulleiden vaelluksien ansiosta Suomessa ja myös Padasjoella. En vieläkään ryhtyisi siihen. Näin kuuluu yksi joulumuistoni 50-luvulta. Vyön alla oli piiskoja ja kädessä keppi. Aaton pimentyessä, kun työt oli tehty, oli saunan vuoro. Auttoisilla pesi turkinkyyhkyjä vuosina 1993-1996, joita havaittiin myös laskennoissa, parhaimmillaan 5 yksilöä. Saamiini tallukoihin Kalle oli liimannut pohjaan auton renkaan kumia. Joulunaika lapsuudessani, ajasta josta alan muistaa, alkoi koulun joulujuhlasta. Lokkeja ja vesilintuja näkyy Päijänteellä aina siihen asti, kun se jäätyy. Pienemmät pelkäsivät ja alkoivat itkeä kolistelevaa pukkia. On tutkittu, että pihlajanmarjojen määrä on kasvanut Suomessa 1960-luvulta lähtien ja hyviä marjavuosia on ollut yhä useammin. Vesilintumäärät eivät ole suuria, mutta kalalokkeja voi olla satoja. Tällaista tallukkaa sanottiin ”foorttitallukaksi”
Käyttämällä paikallisia palveluita; kauppoja, ravintoloita ja palveluiden tuottajia kampaajasta puuseppään he paitsi mahdollistavat näiden palveluiden pysymisen paikkakunnalla myös välillisesti tuovat paljon verotuloja kuntaan. Peruspalvelukeskuksen perustamiseen liittyi monenlaista puuhaa talouteen ja henkilöstöön liittyvissä työryhmissä. Erikoissairaanhoidon, laboratoriopalveluiden, kuvantamisen ja lääkehuollon, apuvälinekeskuksen, terveyskeskuksen yöpäivystyksen ja ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestämisen kunnat siirsivät Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymälle. Kunnassa ymmärrettiin, että mökkiläiset lukuisine kesävieraineen tuovat kuntaan toivottua taloudellista hyötyä. luonnonhoitohankkeissa, ympäristötukikohteiden sekä METSO-suojeluiden osalta valtakunnan kärjessä, pinta-alaan verratessa jopa ylivoimaisesti. Monesti siis jää huomioimatta, kuinka paljon metsänomistajat ja metsäammattilaiset todellisuudessa arvostavat puhdasta luontoamme ja kirkkaita vesiämme. Päijät-Hämeen metsät ovat valtakunnan rehevimmillä pohjilla kasvavia, puusto järeää ja puumäärät hehtaarilla suuremmat kuin koskaan. Nykyisin nämä asiat ovat luontainen ja normaali osa metsätaloutta. Onko hetken mielijohteesta tulossa kulmakivi, josta kuntapäättäjät pitävät hämäläisen itsepintaisesti kiinni kynsin hampain sulkien korvansa järkeviltä vastaväitteiltä. Taustalla olivat kuntatalouden haasteet ja väestön ikääntyminen. Onko vastustajien taistelu hyödytöntä – ”taistelua tuulimyllyjä vastaan”. Toivon, että selvittämättömät asiat ratkeavat tulevana vuonna, koska sen jälkeen ollaan jälleen kerran uuden edessä. Tiukasti suojellun metsätalousmaan osuuskin on useamman prosentin verran. Osakkeiden omistajat sitten nauttivat tuulimyllyjen osakeannit, he voivat olla mistä vain, jopa Nyystölästä, jos eurot lompsaa painaa. Nyt jopa valtamediat ovat sortuneet ns. Minun mielestäni yhtiö vain rakentaa myllyt, näin minä ainakin olen asian käsittänyt. HCValueet eivät ole varsinaisia monimuotoisuusalueita, sillä niitä on muodostettu epäsuorien todennäköisyysindikaattorien (kuten puuston keskiläpimitta) perusteella ilman varsinaista monimuotoisuusdataa. Tuskin oli Oivan perustamisesta päästy, kun alkoi kuntarakennelain myötä jo koko maakunnan kattava Uusikunta-hanke, jota johti Osmo Soininvaara. Maisemaa kävivät ihailemassa sukulaisemme ja ystävämme eri puolilta Suomea, jopa ulkomailta. Metsätaloutemme on nykyisin kestävämpää kuin koskaan aikaisemmin. Kokonaispuumäärän ohessa myös järeiden puiden ja kuolleen puun määrät ovat lisääntyneet merkittävästi 1920-lukuun verrattuna, josta lähtien VMI:n mittauksia on tehty. Siihen kuuluivat Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki. Se on siitä lähtien vastannut kymmenen kunnan (Asikkala, Hartola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila) sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuotannosta sekä tuottanut lisäksi päivystyksen ja erikoissairaanhoidon palvelut Heinolan kaupungille ja Sysmän kunnalle. Oikea vastaus olisi, että hanke työllistää myös padasjokelaisia ja siitä tulee kunnalle tuloveroja ja kiinteistöveroja aika mukavasti. "Kesäasukkaan" väite nro 4 ja nro 5: epätahtiin pyörivät tuulivoimalan siivet ovat iso imagohaitta Padasjoelle ja kukaan vakituinen tai mökkiläinen halua katsella sellaista. Kesämökkien hinnat nousee, oli myllyjä tulossa tai ei. Silloin kunta vastasi vielä itse sosiaalija terveydenhuollosta. Muuttunut toimintakulttuuri on silti samaan aikaan merkittävästi kasvattanut metsäomaisuuttamme. Sen siivittämänä päätettiin vuoden 2007 alusta lukien perustaa perustason sote-palveluista vastaava Hollolan kunnan alainen liikelaitos, Läntinen peruspalvelukeskus Oiva. Siksi Päijät-Hämeen metsien monimuotoisuus on valtakunnan kärkeä ja metsänomistajamme ovat mm. Ajassa ei tarvitse mennä kauas historiaan, kun tienrakennukseen liittyviä ympäristöselvityksiä ei vielä tehty, vesistöjen suojakaistoja tai säästöja jättöpuita ei jätetty hakkuissa, vesakontorjunnassa käytettiin vahvoja aineita, maisemaarvoja ei huomioitu nykyiseen tapaan jne. Nyystölänlahden ainutlaatuinen maisema ja luonto ovat uhattuna. Kiinteistöjen hinnat laskevat laajalla alueella tuulimyllyjen läheisyydessä, eivätkä ainoastaan kesämökkien. Ja kyllähän me kulutamme! Pyrimme ostamaan kaiken tarvittavan mökkipaikkakunnaltamme sen sijaan, että toisimme ehkä edullisemmat ruoat ja juomat sekä muut tarvikkeet mukanamme etelästä. Esittäisin toiveen, että varsinkin valtamedia tekisi paremmin ja perusteellisemmin taustaselvitykset kuntoon uutisoinnin osalta. Joulukuussa 2007 päättivät Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Padasjoki aloittaa tunnustelut uuden kunnan muodostamisen edellytyksistä. Kristiina Laakso Padasjoen kunnan hallintojohtaja 21.7.2003 31.12.2021 Voi todeta, että PäijätHäme, jos joku maakunta, elää metsästä. Uuden yhtymän tarkoituksena oli koota maakunnan sosiaalija terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi kokonaisuudeksi ja turvata järjestelyllä kuntalaisten palvelut, hillitä kustannusten kasvua ja vahvistaa alueen edunvalvontaa. Haittaakse ketään, jos tahti on epävireessä. Kuitenkin vapaaehtoinen suojelu ja siitä saatava korvaus ovat ainoa oikea tie edetä asiassa ja tässä Päijät-Häme on ollut suunnannäyttäjä METSOja ympäristötukirahojen laajassa käytössä. Halukkaita ei oikein löydy ostamaan taloja eikä tontteja. Padasjoen kuntakin toivotti meidät sydämellisesti tervetulleiksi. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä oli päätetty perustaa vuoden 2017 alussa. Metsänomistajat panostavat Päijät-Hämeessäkin vuosittain pelkästään lahopuun määrän lisäämiseen jättämällä hakkuualueille säästöpuita ja suojavyöhykkeitä jopa miljoonien eurojen arvosta korjuun ulkopuolelle. Lopputulos oli varmasti Padasjoen kunnan kannalta hyvä, koska reuna-alueen asema suuressa kaupungissa on sekä käytännön havaintojen että tutkimusten valossa osoittautunut melko ankeaksi. Tammikuussa tunnusteluihin liittyi myös Hartolan kunta ja myöhemmin Kuhmoinen. Nyystölänlahden läheisyyteen aiotaan rakentaa jättimäisiä rumiluksia – vilkkuvia, välkkyviä, eri tahtiin pyöriviä yli 300-metrisiä tuulivoimaloita – ulkomaisten helppoheikkien heiveröisiin lupauksiin luottaen ja luontoystävällisyyttä teeskennellen. Kuntaja palvelurakenneuudistus (PARAS-hanke) oli Vanhasen I hallituksen keväällä 2006 käynnistämä kehittämishanke. Talous on ollut lempilapseni. Metsä tuo maakuntaamme poikkeuksellisen paljon työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia. Uusikunta-työskentely johti lopulta vain Lahden ja Nastolan sekä Hollolan ja Hämeenkosken yhdistymiseen. Minun mielestäni väite on valhe. "Kesäasukkaan" väite nro 3: tuulivoimaloiden haittavaikutusten vuosittainen tulonmenetys kunnalle on ajan mittaan moninkertainen. Pakko todeta, että uutisointi metsistä on herättänyt paljon ihmetystä. Vielä sata vuotta sitten metsissämme oli puuta yli miljardi kuutiota nykyistä vähemmän. Päijät-Hämeen kohteista vain murto-osalla on esiintynyt arvokkaita kohteita, joihin on sitten käytetty ympäristötuki tai METSO-rahoitusta ja arvokas kohde Se päivä oli yksi elämämme onnellisimmista. Päijät-Hämeessä metsätalouden maasta on suojeltua tai rajoitetussa käytössä lähes 10 prosenttia. Myös metsiemme monimuotoisuuden eteen normaalissa metsätaloudessa on 2000-luvulla tehty mittaamattoman suuri työ. Sotemenot ja samalla myös suurin osa kunnan valtionosuuksista ja verotuloista poistuvat Padasjoen kunnan talousarviosta. Hyvinvointialue vas taa 1.1.2023 lukien sosiaalija terveydenhuollosta. Koko maakunnan kannalta laaja liitos sen sijaan olisi ollut edullinen: hallintoa olisi ollut mahdollista keventää ja monelta sisäiseltä kustannustenjakoselvittelyltä ja osaoptimoinnilta olisi vältytty. – C’est un paradis, huoahti eräs ranskalainen tuttavamme, joka saunan jälkeen istuskeli laiturilla suorastaan ahmien sykähdyttävän kaunista järvimaisemaa kuikkien huudellessa Metsätalous on kestävää on näin suojeltu. Puumäärä on suurempi kuin koskaan. Vakiasukki Vakiasukin vastaus viimeviikkoiseen:. Siksi talojen hinnat putoavat ja kysyntä huono. Jatkakaamme siis kestävää metsätalouttamme ja nauttikaamme monin eri tavoin arvokkaasta luonnostamme! Jari Yli-Talonen Johtaja Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme vaimeasti järven selällä. Ja mitä kaikkea sen eteen yhdessä teemme. Pienkuntien mahdollisuudet saada edustajia hyvinvointialueiden valtuustoihin ovat valitettavan vähäiset ja kunnan vaikutusmahdollisuudet sosiaalija terveyspalveluihin kapenevat entisestään. Kesäasukkaita kutsuttiin kahvitilaisuuksiin, joissa kerrottiin kunnan palveluista, luonnosta ja historiasta. Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI 12) mukaan Suomen metsissä on puuta 2,5 miljardia kuutiometriä. Syy ei ole suinkaan myllyissä, todellinen syy on se ettei ole työpaikkoja. PäijätHämeessä nämä metsäalueet ovat tehtyjen arvioiden perusteella jopa 10 % metsien pinta-alasta. Toivon teille kaikille mitä parhainta jatkoa sekä rauhallista joulua. Metsänomistajat jättävät metsätalouden ulkopuolelle myös ns. "Kesäasukkaan" väite nro 2: tuotot tuulivoimalasta menevät Saksaan perheyhtiölle. Olimme juuri ostaneet kesämökin Päijänteen rannalta Nyystölän kylästä monen vuoden sinnikkään etsinnän tuloksena. Minun mielestäni "kesäasukas" puhuu edelleen potaskaa väitteissään. Mielipiteeni kuiteskin on: MINÄ HALUUN katsella niitä. Vaatimuksia lakisääteisesti tehtävään lisäsuojeluun esitetään edelleen, ja välillä tuntuu, että toisten metsäomaisuutta on niin helppo vaatia suojeltavaksi. Kiitän työtovereita sekä kuntalaisia hyvästä yhteistyöstä. "Nyystölän kesäasukkaan" mielestä, asuntojen, tonttien ja kesämökkien hinnat putoavat myllyjen ansiosta. Hallinnon ja talouden lisäksi henkilöstöasiat painottuivat tuolloin työnkuvassani. Rakennus oli vanha ja alkeellinen, mutta maisema kuin kappale kauneinta Suomea. Don Quijote M EITILLE KIRJOTETTII N Padasjoen kunta karkottaa kesäasukkaat "Kesäasukkaan Nyystölästä" väite: tuulivoimalahanke ei käytännössä tuota kunnalle ja kuntalaisille mitään, hanke ei työllistä ketään. 16 nro 51 22.12.2021 Muistoja matkan varrelta Aloittaessani työni Padasjoen kunnan hallintojohtajana vuonna 2003 kunnan palkkalistoilla oli noin 400 työntekijää. Valtakunnan tasolla puhuttiin seuraavina vuosina maakuntahallinnosta paljon. Nyt kunnassa on otettu toisenlaiset otteet. Pitkällisen prosessin, monipolvisen työryhmätyöskentelyn ja kuntalaisille suunnatun mielipidekyselyn jälkeen Padasjoen kunnanvaltuusto päätti hylätä kunnanjohtajan esityksen uuden kunnan muodostamisesta ja hyväksyä Ilkka Mertsalmen esityksen, jonka mukaan kunnan tuli kuitenkin jatkaa selvityksiä maakunnan ja naapurikuntien kanssa. Sipilän hallituksen sote-valmistelu lopulta kaatui, mutta Päijät-Hämeessä oli jo päätetty lähteä uuden valmisteluun etukenossa. Siksi HCV-alueiden tämänhetkinen tarkoitus on lähinnä vain, että niissä on syytä aina tehdä maastotarkastus ennen mahdollista puukauppaa. Terveydenhuoltoa luotsasi varmoin ottein ylilääkäri Esa Santalahti, perusturvajohtajana toimi Harri Koivu. Äänestysaktiivisuus tulevissa aluevaaleissa on siten enemmän kuin tärkeää. Kuinka kunnalla voi olla varaa näin lyhytnäköiseen toimintaan. omia hiljaisia suojelualueita, paljon ja korvauksetta erilaisista syistä, jotka eivät näy yhdessäkään suojelutilastossa. Sote-henkilöstöllä oli onneksi pätevät ja yhteistyökykyiset pääluottamusmiehet. Padasjoen kunnan ja kuntayhtymän tavoitteet eivät läheskään aina ole kohdanneet toimitilakysymyksissä eivätkä vanhuspalvelujen tai hammashuollon toteuttamisessa. Myöhemmin esille tullut rakennusvalvonnan yhteistyö sai ehkä tästä selvityksestä kimmokkeen. Mörskät lutakoissa kyllä pysyvät halpoina edelleen. ylilyönteihin ja raflaaviin uutisointeihin, hyvänä esimerkkinä HCV-alueet ja niiden tulkinta. Vuonna 2010 oli vuorossa Asikkala–Padasjoki–Sysmä -palveluyhteistyöselvitys, jonka lukuisista ehdotuksista ei Padasjoen osalta toteutunut lopulta mikään. Padas joen kunnalla on taseessa 5,2 miljoonan euron ylijäämä, mutta puskuri on enemmän kuin tarpeen tässä sosiaalija terveydenhuollon kustannustenjakoon liittyvässä, toistaiseksi epäselvässä tilanteessa. Edellä olen käynyt läpi hankkeita, mutta suurimman osan omasta työstäni on muodostanut kaikkien näiden vuosien aikana asioiden valmistelu kunnanhallituksen käsiteltäviksi, talousarvion ja tilinpäätöksen valmistelu, talouden seuranta, vaalien organisointi ja jokapäiväisiin hallintoon liittyvien ongelmien ratkominen. PARAS-hankkeesta, Oivasta, hyvinvointikuntayhtymästä saati hyvinvointialueista ei ollut kukaan vielä kuullutkaan
Laitospäivystys toimii numerosta 0400 357 960. Aattopäivinä 10-15. Sama tunnusluku toimii myös verkkokirjastossa lastu.finna.fi Hyvää joulua ja lukuiloa myös vuodelle 2022! Aluevaalien vuoksi 11.1.23.1.2022 kirjastossa ei järjestetä tapahtumia eikä omatoimikirjasto ole käytössä. Omatoimiaikana voit lainata ja palauttaa, noutaa varauksesi, lukea lehtiä ja kirjoja, käyttää nettiä, kopioida ja tulostaa. Katkaistun lehtitilauksen tilausmaksuja ei palauteta. klo 6–15, la 1.1. KIINNI, su 26.12. Päivän sanomalehdet ovat luettavissa myös pyhäpäivinä. Koronarajoitukset voivat vaikuttaa palveluihin. nro 51 22.12.2021 17 ISSN 0784-6568 Koivutie 8, 17500 Padasjoki. Omatoimikirjasto käytössä jouluna ja vuodenvaihteessa päivittäin klo 7.00–21.00. Omatoimikirjasto käytössä jouluna ja vuodenvaihteessa päivittäin klo 7.00–21.00. ja 24.12. JOULUVALOJA, KORISTEITA ja KUKKIA MA–PE 7–17, LA 9–14 , SÄHKÖTIE 2, 17500 PADASJOKI, P. Ota yhteyttä! versowood.fi Seppo Pyykkö p. Koronarajoitukset voivat vaikuttaa palveluihin. Sama tunnusluku toimii myös verkkokirjastossa lastu.finna.fi Hyvää joulua ja lukuiloa myös vuodelle 2022! Aluevaalien vuoksi 11.1.23.1.2022 kirjastossa ei järjestetä tapahtumia eikä omatoimikirjasto ole käytössä. Padasjoen kunta Uimahalli ja kuntosali joulunaikaan: Ti 21.12. (03) 552 7500 www.padasjoensanomat.fi, myös Ilmestyy torstaisin. Omatoimikirjastoon pääset kirjastokortilla, jossa on tunnusluku (PIN-koodi). Omatoimikirjastoon pääset kirjastokortilla, jossa on tunnusluku (PIN-koodi). klo 9-18 Suljettu 24.-26.12. Yhteystiedot saatavana www.padasjoki.fi Kuntala suljettuna pe 7.1.2022. Aineistot viimeistään maanantaina 3.1.. Nyt on hyvä hetki myydä. Tervetuloa! Tiedustelut 044 0529 300 kirjasto@padasjoki.fi Vaahteratie 4 17500 Padasjoki Omatoimiaikana voit lainata ja palauttaa, noutaa varauksesi, lukea lehtiä ja kirjoja, käyttää nettiä, kopioida ja tulostaa. Paino: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Erikoishammas teknikko Maarit Huusko 044 988 0277 Keskustie 14, Padasjoki Remonttireiska ostaa au tiotalon/huonokuntoisen mummonmökin. Tervetuloa! Tiedustelut 044 0529 300 kirjasto@padasjoki.fi Vaahteratie 4 17500 Padasjoki Omatoimiaikana voit lainata ja palauttaa, noutaa varauksesi, lukea lehtiä ja kirjoja, käyttää nettiä, kopioida ja tulostaa. Puh. klo 9–12, la 25.12. Aattopäivinä 10-15. Kotimaisena perheyrityksenä teemme puu kauppaa tunteella, metsänomistajan ja asiakkaan tarpeita kuunnellen. 040 654 9949, www.rautanetpadasjoki.fi Lahjavinkkinä: LAHJAKORTTI KUUSIMYYNTI kotiinkuljetus Olemme avoinna aattona 24.12. Pyhäpäivinä ja pe 31.12. Omatoimikirjasto käytössä jouluna ja vuodenvaihteessa päivittäin klo 7.00–21.00. Tervetuloa! Tiedustelut 044 0529 300 kirjasto@padasjoki.fi Vaahteratie 4 17500 Padasjoki Omatoimiaikana voit lainata ja palauttaa, noutaa varauksesi, lukea lehtiä ja kirjoja, käyttää nettiä, kopioida ja tulostaa. suljettu. Sama tunnusluku toimii myös verkkokirjastossa lastu.finna.fi Hyvää joulua ja lukuiloa myös vuodelle 2022! Aluevaalien vuoksi 11.1.23.1.2022 kirjastossa ei järjestetä tapahtumia eikä omatoimikirjasto ole käytössä. suljettu. Päivän sanomalehdet ovat luettavissa myös pyhäpäivinä. Päivän sanomalehdet ovat luettavissa myös pyhäpäivinä. Aattopäivinä 10-15. Koronarajoitukset voivat vaikuttaa palveluihin. Niinpä hankimme vain kotimaista tukkipuuta, josta valmistamme laadukkaita sahatavaroita sekä erilaisia jatkojalosteita. Pe 31.12. Päivän sanomalehdet ovat luettavissa myös pyhäpäivinä. suljettu. Tunnusluvun saat kirjaston asiakaspalvelusta. viikolla. Pyhäpäivinä ja pe 31.12. Omatoimikirjastoon pääset kirjastokortilla, jossa on tunnusluku (PIN-koodi). Sama tunnusluku toimii myös verkkokirjastossa lastu.finna.fi Hyvää joulua ja lukuiloa myös vuodelle 2022! Aluevaalien vuoksi 11.1.23.1.2022 kirjastossa ei järjestetä tapahtumia eikä omatoimikirjasto ole käytössä. Omatoimikirjastoon pääset kirjastokortilla, jossa on tunnusluku (PIN-koodi). Vihtasauna koko päivän, takka ja glögitarjoilu klo 16–19. Seuraa ilmoittelua! Kirjasto palvelee joulunakin! Asiakaspalvelu avoinna ma 10-18, ti, ke ja to 10-17, pe 10-16 ja la 10-14. Tunnusluvun saat kirjaston asiakaspalvelusta. Muina aikoina normaalein aukioloajoin. (03) 552 7500, sähköposti: ilmoitukset@padasjoensanomat.fi Konttori avoinna ma–pe klo 9–16. Aattopäivinä 10-15. Hinnat sis. Tunnusluvun saat kirjaston asiakaspalvelusta. Pyhäpäivinä ja pe 31.12. Hintoihin lisätään ALV 24 % Etusivu 1,45 € /pmm Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,35 € /pmm Takasivu 1,40 € /pmm Rivi-ilmoitus 3,50 € /rivi TILAUSHINNAT 1.1.2021 alkaen. Kiitos kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille menneestä vuodesta sekä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2022! padasjoentaideyhdistys.blogspot.com Ostan Viena Mertsalmen tekstiilejä, kuultokudokset, tekstiilitaulut, seinävaatteet yms. Tunnusluvun saat kirjaston asiakaspalvelusta. Sama tunnusluku toimii myös verkkokirjastossa lastu.finna.fi Hyvää joulua ja lukuiloa myös vuodelle 2022! Aluevaalien vuoksi 11.1.23.1.2022 kirjastossa ei järjestetä tapahtumia eikä omatoimikirjasto ole käytössä. Koronarajoitukset voivat vaikuttaa palveluihin. Omatoimikirjasto käytössä jouluna ja vuodenvaihteessa päivittäin klo 7.00–21.00. Pyhäpäivinä ja pe 31.12. Puhelimessa vastaanotettuun ilmoitukseen tulleesta virheestä ei vastata. Omatoimikirjastoon pääset kirjastokortilla, jossa on tunnusluku (PIN-koodi). Tervetuloa! Tiedustelut 044 0529 300 kirjasto@padasjoki.fi Vaahteratie 4 17500 Padasjoki Omatoimiaikana voit lainata ja palauttaa, noutaa varauksesi, lukea lehtiä ja kirjoja, käyttää nettiä, kopioida ja tulostaa. To 23.12.–su 26.12.2021 suljettu. klo 9–15 7.12. ja 1.1. Muistathan käyttää 31.12.2021 vanhenevat liikuntasetelit tai -saldon ajoissa! Hyvää joulua ja Onnea Vuodelle 2022! Rauhallista joulua ja railakasta Uutta Vuotta 2022! Toivottaa Sarinan Tuvan sakki Joulun ja vuoden vaihteen aukioloajat: pe 24.12. GALLERIA PIKANTTI Keskustie 16, Padasjoki ti-pe 10-15.30, la 10-14 24.-26.12. Tunnusluvun saat kirjaston asiakaspalvelusta. puh. Omatoimikirjasto käytössä jouluna ja vuodenvaihteessa päivittäin klo 7.00–21.00. Pyhäpäivinä ja pe 31.12. Tunnusluvun saat kirjaston asiakaspalvelusta. suljettu. Seuraa ilmoittelua! Kirjasto palvelee joulunakin! Asiakaspalvelu avoinna ma 10-18, ti, ke ja to 10-17, pe 10-16 ja la 10-14. Aattopäivinä 10-15. Ilmoitukset jätettävä tiistaihin klo 14 mennessä. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Omatoimikirjasto käytössä jouluna ja vuodenvaihteessa päivittäin klo 7.00–21.00. Tervetuloa! Tiedustelut 044 0529 300 kirjasto@padasjoki.fi Vaahteratie 4 17500 Padasjoki Omatoimiaikana voit lainata ja palauttaa, noutaa varauksesi, lukea lehtiä ja kirjoja, käyttää nettiä, kopioida ja tulostaa. Tervetuloa! Tiedustelut 044 0529 300 kirjasto@padasjoki.fi Vaahteratie 4 17500 Padasjoki Omatoimiaikana voit lainata ja palauttaa, noutaa varauksesi, lukea lehtiä ja kirjoja, käyttää nettiä, kopioida ja tulostaa. klo 9.30–11.30. Pyhäpäivinä ja pe 31.12. Välitämme ilmoituksia kaikkiin Sanomalehtien liiton jäsenlehtiin niiden omilla hinnoilla. Levikki 3039, LT 2020 Päätoimittaja: Jaana Tanner puh. Nopeat kaupat. klo 9–15, to 6.1. Päivän sanomalehdet ovat luettavissa myös pyhäpäivinä. 2022 suljettu. Päivän sanomalehdet ovat luettavissa myös pyhäpäivinä. 050 589 2199 seppo.pyykko@versowood.fi Jämsä, Kuhmoinen, Padasjoki S EURAPALST A Galleria Pikantti 16.11.–7.1. Aattopäivinä 10-15. Tervetuloa! Omatoimikirjastoon pääset kirjastokortilla, jossa on tunnusluku (PIN-koodi). Koronarajoitukset voivat vaikuttaa palveluihin. 50lu vun näyttelyyn (11.1. To 30.12.2021 aamu-uinti klo 6.30–10.00. KIINNI, pe 31.12. Omatoimikirjastoon pääset kirjastokortilla, jossa on tunnusluku (PIN-koodi). 045 313 5757. Seuraa ilmoittelua! Kirjasto palvelee joulunakin! Asiakaspalvelu avoinna ma 10-18, ti, ke ja to 10-17, pe 10-16 ja la 10-14. Sama tunnusluku toimii myös verkkokirjastossa lastu.finna.fi Asiakaspalvelu avoinna ma 10-18, ti, ke ja to 10-17, pe 10-16 ja la 10-14. suljettu. suljettu. Pa das joen Taide y h d i s t y k s e n jäsenten yh teisnäyttely tipe 10–15.30, la 10–14. Seuraa ilmoittelua! Padasjoen Sanomat ilmestyy seuraavan kerran 5.1. Omatoimikirjasto käytössä jouluna ja vuodenvaihteessa päivittäin klo 7.00–21.00. Seuraa ilmoittelua! Kirjasto palvelee joulunakin! Asiakaspalvelu avoinna ma 10-18, ti, ke ja to 10-17, pe 10-16 ja la 10-14. alkaen aukiolajat toistaiseksi arkisin klo 6–18, la klo 9–15, su klo 9–15 Taulunmäentie 2 040 419 0051 Sarinan Tupa Oy Padaskukka toivottaa Rauhallista joulua ja kiittää menneestä vuodesta Avoinna 22.-23.12. Koronarajoitukset voivat vaikuttaa palveluihin. toimitamme kotiinkuljetuksella myös joulukukkia ja -lahjoja ! Tyytyväisten metsänomistajien puukauppaa. Aluevaalien vuoksi 11.1.23.1.2022 kirjastossa ei järjestetä tapahtumia eikä omatoimikirjasto ole käytössä. Tunnusluvun saat kirjaston asiakaspalvelusta. klo 9–12 50 % 23.12. ILMOITUSHINNAT 1.1.2021 alkaen . suljettu. Sama tunnusluku toimii myös verkkokirjastossa lastu.finna.fi Hyvää joulua ja lukuiloa myös vuodelle 2022! Aluevaalien vuoksi 11.1.23.1.2022 kirjastossa ei järjestetä tapahtumia eikä omatoimikirjasto ole käytössä. Aattopäivinä 10-15. P: 0504580532 Taidetta, käsitöitä, kahvia ja kotileivonnaisia. Jättöajan päättymisen jälkeen vastaanotetuista ja julkaistuista ilmoituksista perimme lisämaksun, 5 € + ALV 24 %. suljettu. ALV 10 % Kotimaa: Kestotilaus 74 € 12 kk 83,00 € 9 kk 65,00 € 6 kk 45,00 € 3 kk 28,00 € Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan 12 kk 97,00 € Alle 30 € laskuun lisätään laskutuslisä 5 € + alv. Kuntala tiedottaa: Pahentuneen koronatilanteen takia palvellaan etä nä 27.–31.12.2021 välisen ajan. MLL:n perhe kahvila jou lulomalla, jatkuu ma 10.1. alk.) esineet tammikuun 1. To 6.1. (03) 552 7521 sähköposti: toimitus@padasjoensanomat.fi Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Leena Nurminen, puh. Tiedustelut 044 0529 300 kirjasto@padasjoki.fi Vaahteratie 4 17500 Padasjoki Kirjasto palvelee joulunakin! Asiakaspalvelu avoinna ma 10-18, ti, ke ja to 10-17, pe 10-16 ja la 10-14. 2021 suljettu. Jouluvklla ma–to. Seuraa ilmoittelua! Kirjasto palvelee joulunakin! Asiakaspalvelu avoinna ma 10-18, ti, ke ja to 10-17, pe 10-16 ja la 10-14. Pyhäpäivinä ja pe 31.12. Asiointi kanssamme on turvallista, joustavaa ja nopeaa. Päivän sanomalehdet ovat luettavissa myös pyhäpäivinä
(03) 556 2045, 040 557 0632 MODETTI MODETTI JULKINEN KAUPANVAHVISTAJA Jari Tulokas p. alutelineet, täryjyrä 160kg, betonimyllyt, agrekaatti, peräkärryt AJOPUU OY Padasjoki puh. PAIKALLISEN ELFIN YRITYKSEN TIEDOT KYSY LISÄÄ! Padassähkö Oy 03-5561313 www.padassahko.fi SÄHKÖALAN AMMATTILAINEN JOHON VOIT LUOTTAA el?n.. Meiltä myös KATTOPESUT JA MAALAUKSET TRAKTORIURAKOINTIA kaivurikuormaajaja henkilönostinvarustuksella KUMITELAKAIVINKONE 5 t Markku Pykälistö, Auttoinen, 0400 355 215 Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. alutelineet, täryjyrä 160kg, betonimyllyt, agrekaatti, peräkärryt AJOPUU OY Padasjoki puh. 040 5628580 info@suvimarja.fi S U V I M A R J A D E S I G N S I S U S T U S J A T I L A S U U N N I T T E L U kodit / vapaa-ajan asunnot toimitilat / julkiset tilat kodit/ vapaa-ajan asunnot/ toimitilat/ julkiset tilat Keskustie 18 Padasjoki p. 0400 121997, 0400-415 969 LOKAKAIVOJEN TYHJENNYSTÄ SÄHKÖALAN AMMATTILAINEN JOHON VOIT LUOTTAA el?n.. ICOPAL –tuotteet ja asennus Lasit ja lasitukset myös terassija liukulasit Rakennuskonevuokrausta Rakennusja saneeraustyöt (märkätilasertifikaatti) ICOPAL –tuotteet kauttamme esim. 040 358 5747 harri.miettinen@phnet.fi www.ajopuu.net Rakennusja saneeraustyöt (märkätilasertifikaatti) Maanrakennustyöt perustukset, jätevesijärjestelmät ym. PAIKALLISEN ELFIN YRITYKSEN TIEDOT KYSY LISÄÄ! SÄHKÖALAN AMMATTILAINEN JOHON VOIT LUOTTAA el?n.. rännit, tikkaat, katteet Lasit ja lasitukset myös terassija liukulasit Rakennuskonevuokrausta mm. 0400 841 482 LVI-TYÖT Mika Heistola p. PAIKALLISEN ELFIN YRITYKSEN TIEDOT KYSY LISÄÄ! PITOPALVELUA P. 040 358 5747 harri.miettinen@phnet.fi www.ajopuu.net harri.miettinen@phnet.fi www.ajopuu.net puh. rännit, tikkaat, katteet Lasit ja lasitukset myös terassija liukulasit Rakennuskonevuokrausta mm. 040 5628580 info@suvimarja.fi S U V I M A R J A D E S I G N S I S U S T U S J A T I L A S U U N N I T T E L U kodit / vapaa-ajan asunnot toimitilat / julkiset tilat S U V I M A R J A D E S I G N S I S U S T U S • S O M I S T U S • S U U N N I T T E L U JALKAHOIDOT Kotija laitoskäynnit JOHANNA RANTALA 040 – 774 3246 Padasjoen Tilitoimisto Oy puh. 040 554 3882 posti@putkimiehetoy.fi Sähkötie 2, Padasjoki www.putkimiehetoy.fi KAIVINKONETYÖT MAANSIIRTO SORATOIMITUKSET KEINUHONKA OY KALLE JAAKKOLA P. 0500-287 661 jari.tulokas@fennomen. (03) 551 2521 Varasto avoinna ma-pe 8-16, touko-elokuussa la 10-13. 040-358 5747 Padasjoki Rakennusja saneeraustyöt (märkätilasertifikaatti) ICOPAL –tuotteet kauttamme esim. 040 358 5747 harri.miettinen@phnet.fi www.ajopuu.net www.suvimarjadesign.fi Keskustie 18 17500 Padasjoki p. rännit, tikkaat, katteet Lasit ja lasitukset myös terassija liukulasit Rakennuskonevuokrausta mm. PAIKALLISEN ELFIN YRITYKSEN TIEDOT KYSY LISÄÄ! SÄHKÖALAN AMMATTILAINEN JOHON VOIT LUOTTAA el?n.. 040 5628580 info@suvimarja.fi www.suvimarjadesign.fi www.suvimarjadesign.fi Keskustie 18 17500 Padasjoki p. 040 8312 467 www.rakennustyo-heinonen.fi LVIja KYLMÄALAN AMMATTILAINEN! Puh. 0400-352901 pekka@ahonen.inet.fi Kaivinkonetyöt Sorat, murskeet, mullat Vaihtolava-/HIAB-kuljetukset Roskalavat KIVIAINESMYYNTI 045 7874 7103 , www.pykalistokivi. PAIKALLISEN ELFIN YRITYKSEN TIEDOT KYSY LISÄÄ! SÄHKÖALAN AMMATTILAINEN JOHON VOIT LUOTTAA el?n.. 0400 490 963 Rakennus ja muuraus Suntela timo.suntela@gmail.com, puh. 040 502 0091 044 239 8530 TAXI SALMI adasjoen Sanomat Oy P ainopalvelut arhaat painotuotteet paikallisesti Kirja Padasjoen Kirjapaino, Tammitie 3, 17500 Padasjoki (03) 551 2186, aineisto@padasjoen-kirjapaino.inet.fi Palveluhakemisto MetsäMestarit Oy • metsänhoitotyöt • pihapuiden kaadot • tontti hakkuut • poltto puun myynti • kantojyrsintä • puiden ja risujen ajo traktorikalustolla Juho Valonen, p. p. 18 nro 51 22.12.2021 SÄHKÖASENNUKSET 0400 513 049 Likoniementie 2 Taulun teollisuusalue, Padasjoki urakalla ja tuntityönä viankorjaukset tarvikemyynti * * * * * * P ä i j ä t – H ä m e e n M e t a l l i r o m u K y Pätiäläntie 37, 17320 Asikkala Puh: 0400 574931 040 7645554 -Nouto (min.500kg) Vastaanotto -Purkutyöt -Siirtolavat -Romuautojen nouto Maksutta (max.50km) P ä i j ä t – H ä m e e n M e t a l l i r o m u K y Pätiäläntie 37, 17320 Asikkala Puh: 0400 574931 040 7645554 -Nouto (min.500kg) Vastaanotto -Purkutyöt -Siirtolavat -Romuautojen nouto Maksutta (max.50km) P ä i j ä t – H ä m e e n M e t a l l i r o m u K y Pätiäläntie 37, 17320 Asikkala Puh: 0400 574931 040 7645554 -Nouto (min.500kg) Vastaanotto -Purkutyöt -Siirtolavat -Romuautojen nouto Maksutta (max.50km) P ä i j ä t – H ä m e e n M e t a l l i r o m u K y Pätiäläntie 37, 17320 Asikkala Puh: 0400 574931 040 7645554 -Nouto (min.500kg) Vastaanotto -Purkutyöt -Siirtolavat -Romuautojen nouto Maksutta (max.50km) P ä i j ä t – H ä m e e n M e t a l l i r o m u K y Pätiäläntie 37, 17320 Asikkala Puh: 0400 574931 040 7645554 -Nouto (min.500kg) Vastaanotto -Purkutyöt -Siirtolavat -Romuautojen nouto Maksutta (max.50km) P ä i j ä t – H ä m e e n M e t a l l i r o m u K y Pätiäläntie 37, 17320 Asikkala Puh: 0400 574931 040 7645554 -Nouto (min.500kg) Vastaanotto -Purkutyöt -Siirtolavat -Romuautojen nouto Maksutta (max.50km) P ä i j ä t – H ä m e e n M e t a l l i r o m u K y Pätiäläntie 37, 17320 Asikkala Puh: 0400 574931 040 7645554 -Nouto (min.500kg) Vastaanotto -Purkutyöt -Siirtolavat -Romuautojen nouto Maksutta (max.50km) P ä i j ä t – H ä m e e n M e t a l l i r o m u K y Pätiäläntie 37, 17320 Asikkala Puh: 0400 574931 040 7645554 -Nouto (min.500kg) Vastaanotto -Purkutyöt -Siirtolavat -Romuautojen nouto Maksutta (max.50km) P ä i j ä t – H ä m e e n M e t a l l i r o m u K y Pätiäläntie 37, 17320 Asikkala Puh: 0400 574931 040 7645554 -Nouto (min.500kg) Vastaanotto -Purkutyöt -Siirtolavat -Romuautojen nouto Maksutta (max.50km) P ä i j ä t – H ä m e e n M e t a l l i r o m u K y Pätiäläntie 37, 17320 Asikkala Puh: 0400 574931 040 7645554 -Nouto (min.500kg) Vastaanotto -Purkutyöt -Siirtolavat -Romuautojen nouto Maksutta (max.50km) Putki-Käk i Ky Luototie 3, PADASJOKI Maitsi Mäkelä 0500-727 616 Risto Mäkelä 050-5976 295 Tomi Moisio 040-5791 777 LVI-alan työt ja tarvikemyynti putki-kaki@co.inet.fi Puh. 040 502 0091 Padasjoen Tilitoimisto Oy puh. Matti Pykälistö Oy Rakennusja saneeraustyöt (märkätilasertifikaatti) ICOPAL –tuotteet kauttamme esim. 040 751 6826 www.jariengberg.com Autoilija Osmo Suullinen MAA-AINESTOIMITUKSET • Sorat, murskeet, hiekat 0400-497396/Osmo VAIHTOLAVAKULJETUKSET •roskalavat •konelava •vesikuljetukset säiliöllä •lavojen vuokraus •nosturilava 050-9181704/Olli MAANRAKENNUS AHONEN OY puh. 050 572 5881 metsamestarit@gmail.com www.metsamestarit.fi Eija Halonen 050 555 6623 Keskustie 25 C 16, 17500 Padasjoki Ota rennosti, me hoidamme taloushallintosi! Eija Halonen 050 555 6623 Keskustie 25 C 16, 17500 Padasjoki Ota rennosti, me hoidamme taloushallintosi! Eija Halonen 050 555 6623 Keskustie 25 C 16, 17500 Padasjoki Ota rennosti, me hoidamme taloushallintosi! Eija Halonen 050 555 6623 Keskustie 25 C 16, 17500 Padasjoki Ota rennosti, me hoidamme taloushallintosi! PROJEN.FI Ota rennosti, me hoidamme taloushallintosi! Eija Halonen 050 555 6623 Keskustie 25 C 16 17500 Padasjoki. 0400 715 639 kalle.jaakkola@keinuhonka.fi KONEPALVELU LAURI AHONEN •kaivinkonetyöt •pyöräkonetyöt 044 593 1858 konepalvelulauriahonen@gmail.com JARI ENGBERG OY pesut, sisäpesut, vahaukset renkaiden myynti ja asennus Ilmoilantie 1, Padasjoki p. 040 5211782 Seulotut lajikkeet Nopeat toimitukset PADASJOEN SORA *sorat*murskeet* *hiekat*sepelit *mullat* *kivituhkat* SÄHKÖASENNUS RISTO NURMINEN Sähkötyöt ja -tarvikkeet Sähköpätevyys 1 p. 050 5663928 • Uudisrakentaminen • Laatoitustyöt • Saneeraukset • Muuraustyöt Rakennustyö V-M Heinonen OY Uudisrakentaminen Sisäja ulkoremontit ASBESTIPURKUTYÖT p. alutelineet, täryjyrä 160kg, betonimyllyt, agrekaatti, peräkärryt AJOPUU OY Padasjoki puh
Vuoden poliisikoiraksi se valittiin kolme vuotta sitten. Uusi muistopaasi Kunnia.Isänmaa muistuttaa meitä siitä, että monet muutkin tekivät sotien aikana tärkeää työtä. Lapiopelillä kaivettuun kuoppaan aseteltiin konevoimin kaksi Ahjolan perustuskiveä ja muistopaasi tukevasti niiden väliin. Myöhemmin sain kuulla, että naisystäväni oli kuollut juuri tuohon aikaan. Menestystä tuli myös kilpailuissa. Nyystöläläinen Miikka Ounila on ainoa poliisi Suomessa, joka on kouluttanut itselleen pariksi pikkukoiran. Muistomerkin nimi "Kunnia.Isänmaa" kiteyttää olennaisen. Paras paasi löytyi kotokulmilta Romolta: – Mikä tahansa murikka ei voi edustaa unohdettua kansaa. Sota-ajan muistomerkit ovat lähes poikkeuksetta kohdistuneet veteraaneihin. Parsonrussellinterrieri on kevyenä koirana helpompi nostella haistelemaan hyllyjä ja katonrajoja, lisäksi se mahtuu ahtaisiinkin paikkoihin. Karvaisen työkaverin kouluttamisvaihe kestää pari vuotta ja taitojen ylläpito vaatii säännöllistä harjoittelua. Asunnoista jemmat löytyisivät ehkä käsipelilläkin, mutta eivät läheskään yhtä nopeasti kuin koiran avulla. Hakia kierteli pitkin pitäjää tähyillen sillä silmällä ojanpieliä. – Työni puolesta tapasin vuodesta 1972 saakka sadoittain sotaveteraaneja aina metsätyömiehistä vuorineuvokseen. Vivahteikas lohkare oli oikean kokoinen ja muotoinen. Hän kertoi kauhoneensa verta viiden vuoden ajan, pesseensä ruumiita ja panneensa heitä arkkuun, eikä heitä lottia oltu muistettu siihen mennessä millään tavoin, kertoo Ilari Hakia. Puheenjohtaja Sauli Kivinen näki luonnoksen vielä samana päivänä ja lähetti sen eteenpäin seurakuntaan. – Syksyllä alkoi olla helpompaa, kun se huomasi, että on huomattavasti mukavampaa aamulenkin jälkeen hypätä lämpöiselle sohvalle makoilemaan kuin kylmään autoon. heräsin kolmen jälkeen ja aamupuuron syötyäni juolahti mieleen, että nyt piirrän luonnoksen. – Takaraivoon jäi kytemään ajatus siitä, miten huomiota voisivat saada myös muut sota-aikana raataneet kuin aseitten kanssa maata puolustaneet. Marraskuussa pidetyssä muistopaaden paljastustilaisuudessa juhlapuheen piti kenttäpiispa Pekka Särkiö. Muutto tulikin eteen vuonna 2006 ja heti yhdistykseen liityttyään ensimmäisessä kokouksessa Hakia esitti muistokiveä sota-ajan sukupolville. Alunperin oli ideana laittaa maakiven ympärille graniittipylväitä kuvastamaan vartiossa olevia sotilaita. Kahden katselmuksen ja useamman kokouksen jälkeen seurakunnalta heltisi lupa Hakian neljännelle versiolle muistopaadesta. – Kesällä tehtiin vähemmän treenejä. Se tuli Jekun työpariksi pienenä pentuna toukokuussa 2020. Näki kyllä, ettei se ollut kauhean tyytyväinen, kuvailee vanhempi konstaapeli Ounila. Sotimisesta oli aina puhe, kunnes sitten vuonna 1981 kävin mieleenpainuvan keskustelun entisen lotan kanssa. Sen synkempi takaosa kuvastaa sitä, miten sota-ajan hiljaiset raatajat jätettiin oman onnensa nojaan. Hakiaa pyydettiin jo Tampereella asuessaan kahdesti mukaan reserviläistoimintaan, mutta hän halusi liittyä reserviläisiin ja veteraanijärjestöön vasta jos joskus muuttaa takaisin Padasjoelle. Paljon talkootunteja vaati myös kiven asennus. Graniittikivi painaa mittojen perusteella noin 1200-1400 kiloa. Ounila on tehnyt poliisitöitä koirapartiossa jo 23 vuoden ajan. Kirjaimet on aseteltu niin, että kiven eteen laskettu seppele ei peitä niitä. Ne ja lipputanko karsittiin suunnitelmista. – 28.2. Innokas nuuskija totutteli isäntänsä Miikka Ounilan avustuksella pikkuhiljaa vähentämään töitä. nro 51 22.12.2021 19 Poliisikoira Jekku jäi joulukuun alussa viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Wildfay’s Captain K eli tuttavallisemmin Jekku siirtyi joulu kuussa pelkäksi kotikoiraksi. Suomen pienimmän poliisikoiran edesottamuksia voi seurata Instagramissa, jossa Patrikilla on jo 21 700 seuraajaa. Siviilissä koirat ovat kuin mitkä tahansa lemmikit, paitsi silloin kun intoutuvat etsimään käteistä kotoa. Korona on vaikuttanut niin, että yhteisiä harjoitusleirejä tai muita kokoontumisia ei ole voinut järjestää. Patrik on rauhallinen ja tasaisempi luonteeltaan kuin Jekku, joka ei aluksi voinut sietää uutta perheenjäsentä. – Erityisesti moni maastoon tehty kätkö olisi jäänyt löytymättä ilman Jekkua. Sittemmin se on tottunut tulokkaaseen, mutta mitään ylimpiä ystävyksiä ne eivät ole edelleenkään. Jekku haistoi uransa aikana miljoona euroa ja muuta valuuttaa, kymmeMiljoona euroa nuuskinut Jekku eläkkeelle niä aseita ja kilokaupalla huumeita. Työkäytössä Hämeen poliisin koirapartiossa Jekku ehti palvella 9 vuoden ajan. Muistopaasi Kunnia.Isänmaa totetui talkoilla Muistopaasi paljastettiin hautausmaalla 28.11.2021 järjestetyssä juhlatilaisuudessa kutsuvierasjoukon kesken. Esitys kirjattiin pöytäkirjaan, mutta vasta viime syksynä se siirtyi sanoista tekoihin hallituksen innostuttua asiasta. Naiset, vanhukset ja lapset, jotka tekivät rintamalle lähteneiden miesten työt, ovat myös ansainneet pysyvän monumentin. Monen muun nykyeläkeläisen tavoin sekin teki töitä yli virallisen eläkeiän: viimeiset puolitoista vuotta se jakoi työt nuoren lajitoverinsa Patrikin kanssa, joka puolestaan valmistui poliisikoiraksi nyt marraskuussa. Kiven maanpäällisen osuuden korkeus on noin 130 ja leveys 170 cm.
Pohjavedenpinnat sen sijaan ovat reilusti ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Seimi Kullasvuoren laavulla Kullasvuoren koululla juhlistettiin joulua 20.12. Värikkäässä myymälässä on myynnissä monenlaisia käsityötarvikkeita ja käsitöitä, pääosin paikallisten taidonnäytteitä. Navetta on sen verran eksoottinen nähtävyys pienen maaseutupitäjän keskustassa, että siellä käy jopa bussilastillisia retkeläisiä kerralla. Pappilan pihalla järjestetyssä jouluvaelluksessa, jossa Marjalan tilan eläimet olivat rekvisiittana. – Kaikki iloisen kirjavia, tuovat juhlan tuntua. Oman sijaintipaikkasi vesitilannetta voit seurata vesi.fi –verkkopalvelussa. Hilmuskassa on joulun alla pakattu myös 24 lahjakassia paikallisen Kkaupan Joulupuukeräykseen. Tulee kaksinkertainen ilo, kun voi tehdä jotain mieleistä ja samalla auttaa muita. Päijänteen vedenkorkeus on vajaat 10 cm ajankohdan keskiarvotason alapuolella. Jouluvaellus Pappilan pihalla Varhaiskasvatuksen lapset pääsivät taputtelemaan oikeita lampaita 17.12. Ennusteen mukaan Päijänteen vedenkorkeus vedenkorkeuden muutokset ovat loppuvuoden aikana pieniä. – Tänne voi tulla neulomaan ja kahvittelemaan. Kaikilla ei ole varaa ostella lankoja, mutta on aikaa ja halua olla hyödyksi. Talkoilla joulukortteja vanhuksille Kirjaston korttipajassa 13.12. Keskiviikkoisin meillä on neulekerho, kertoo korjausompeluakin tekevä Simola. seimikuvaelmalla. 20 nro 51 22.12.2021 Padasjoen vanhukset Pihlajakodissa, Visapuistossa ja kotihoidossa saavat jouluksi lämpöisen lahjan Luopioisista, Hilma&Olga-käsityöliikkeestä ja ompelimosta. Työtila löytyi Mikkolan entiseltä navetalta, jossa on myös Kalleria. Kesäisin Mikkolan päärakennuksessa on kahvila ja kunnan infopiste. Seuraavia lahjoitustuotteita tehdään Luopioisissa jo täyttä häkää: – Tulee se joulu ensi vuonnakin. Hilmuskan yrittäjä tukijoukkoineen on taas kerran hyödyntänyt lahjoituksiinsa tuttavien ja tutuntuttujen lahjoittamat jämälangat. Myös omaan käyttöön sai tehtyä taatusti uniikin kortin. askarreltiin vapaaehtoisten voimin joulukortteja ikäihmisille. Jään paksuus vaihtelee järvessä. – Monelle kutojamummolle tämä on ollut tosi tärkeä projekti etenkin korona-aikana. Jalkapeitto on erään hoitajan keksintö: lämmittävä mutta sen verran pieni, että pyörätuolissa oleva saa sitä itse siirreltyä. Vuodesta 2017 navetassa Hilma&Olga syntyi neljä vuotta sitten, kun Simola etsi työtilaa itselleen. Myssyjen, kaulaliinojen, sukkien ja tumppujen lisäksi pakettiin laitettiin muutakin mukavaa. Käsityöt ovat luopioislaisen intohimo, hän on opiskellut alaa ja jatkuvasti kesken on monenlaisia käsitöitä. Hämeessä järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvotasolla. Navetta on kulttuuriyhdistyksen vuokraama. Tekijöitä on kymmenkunta ja lämmittävän lahjan saajia tähän mennessä kymmeniä. Jään paksuus vaihtelee järvien eri osissa huomattavasti. Se on mukana myös pienien myymälöiden Puotirundissa, jonka avulla reissaaja löytää helposti matkansa varren kiinnostuksensa mukaiset käyntikohteet. Kun Simola ei heiluttele käsissään sukankutimia tai muita käsityökaluja, käyttelee hän mieluusti kirvestä ja tekee polttopuita miehensä kanssa. 5 cm:n vahvuinen teräsjää kantaa ihmisen. Jäillä liikkujia kehotetaan varovaisuuteen. Taidenäyttelyyn voi tulla tutustumaan aina, kun Simola tai työharjoittelussa oleva Milja-apulainen ovat paikalla. Myös Visapuiston palvelukotiin toimitettiin joulutortut ja kortit, joulukortein muistettiin lisäksi Pihjalakodin asukkaita ja Visapuiston erillistalon asukkaita. Yrittäjä Suvi Simola on vuosittain tehnyt useitakin lahjoituksia kotikuntaan ja kauemmaksikin, ja nyt omaiselta saatu vinkki johti lahjoituskäyntiin Padasjoelle. – 15 torkkupeittoa, 20 jalkapeittoa, 15 hartiahuivia, 31 paria tumppuja ja 38 paria sukkia, 5 kaulahuivia ja viisi pontsoa, luettelee Simola padasjokelaisille pakkaamaansa lähetystä. Vanhusja vammaisneuvosto muisti kotipalvelun kautta ikäihmisiä Padasjoen Leipomon piparipussilla ja joulukortilla. Useita vuosia oli mennyt kotonurkissa omia ja muitten lapsia perhepäivähoitajana hoivaten. Lämpöinen lahja Luopioisista Hilmuskan täti Suvi Simola mielipuuhassaan käsitöitä tekemässä puodissaan