SOMERO paikallislehti Heikintie 4, Somero ilmoitus@somerolehti. UrbanSpeed Täydellinen joka kelin kesärengas ContiPremiumContact ™ 5 XXXXXXXXX XXX€ XXXXXXXXX XXX€ XXXXXXXXX XXX€ XXXXXXXXX XXX€ XXXXXXXXX XXX€ XXXXXXXXX XXX€ XX€ Liikkeen nimi Osoite, 0000 Kaupunki Puh: Email: www-osoite Kesärengas henkilöautoihin vaativaan ajoon. 4 kpl sarjan hinta, sisältää vannetyöt, tasapainoituksen sekä kierrätysmaksut ALLE ASENNUS: Moderni rengas tämän päivän pieniinja keskiluokan autoihin. Lyhyet jarrutusmatkat kuivilla teillä. f Suvi-Someroon 2018 Näkyvyytesi on taattu koko kesäksi! Lehti jaetaan Somerolla, Salon Kiikalassa ja Kuusjoella, TL Koskella, Nummi-Pusulassa, Hyönölän, Leppäkorven ja Salomaan alueilla, Jokioisilla, Vaulammin alueella, Tammelan Letkulla ja Torrolla, Forssan keskustassa sekä Someron alueen mökkiläisille. SOMERO paikallislehti Nro 27 Tiistaina 10.4.2018 90. (02) 748 6390 info@someronrengas.fi AVOINNA: MA–PE 8.00–16.30 Rengasmarket-rahoituksella, saat laskun vasta elokuussa! OSTA RENKAAT 1.3. 24 000 kpl. Sibir Ice 2 UUTUU S! 4kpl sarjan hinta, sisältää vannetyöt, tasapainoituksen sekä kierrätysmaksut ALLE ASENNUS: Ostaessasi Rengasmarket-liikkeestä Continental, Barum, Gislaved, Matador tai Viking rengassarjan (4kpl). YKSITYINEN KAUPPIAS LÄHELLÄ SINUA. mennessä. mennessä. Nord?Frost 200 UUTUU S! Uutta nastateknologiaa, erinomainen suorituskyky lumella. 49€/h.. Hectorra 3 XXXXXXXXX XXX€ XXXXXXXXX XXX€ WWW.RENGASMARKET.FI • 50 % enemmän nastoja • Optimoitu nastasijoittelu parantaa jääpitoa IceContact ™ 2 Suomalainen TriStar-nasta parempi jääpito kaikista suunnista. Valmiit aineistot pe 4.5. Tuntiveloituksemme norm. 0400 366 870 Joensuuntie 49, Somero www.mhclean.fi sapliini Kaikille Naisille Kaunista uima-asut, bikinit muut alusasut liivit itsenäinen jälleenmy?jä YKSITYINEN KAUPPIAS LÄHELLÄ SINUA. Someron Rengas Ky OHRATIE 4 Somero • Puh. vuosikerta Irtonumero 2,20 e, etutilauksena 0,87 e/nro Autojen pesut, vahaukset, kiillotukset, sisäsiivoukset. XXX€ XXXXXXXXX XXXXXXXXX XXX€ XXXXXXXXX XXX€ XXXXXXXXX XXX€ XXX€ XXXXXXXXX XXXXXXXXX XXX€ XX€ Liikkeen nimi Osoite, 0000 Kaupunki Puh: Email: www-osoite www.somerolehti.fi Lukuiloa! Tehtävät aineistot ke 25.4. saat Rengasrikkoturvan 12 kuukaudeksi. Ota yhteyttä! Jussi Ollinen (02) 588 8557 jussi.ollinen@somerolehti.fi Sari Miettinen (02) 588 8506 sari.miettinen@somerolehti.fi hintoihin lisätään alv 24% Gilera SMT 50 2018 Aprilia SX50 2018 2.895,3.290,Kurvaa KesKuKseemme edullisille Kaupoille! Automyynti 045 667 2920, Joensuuntie 55, 31400 Somero someron autocenter Ford mondeo 2011, 277 tkm, 2.0 l, diesel 7.400 € mazda 6 elegance 2003, 315 tkm, 2.0 l, 141 hv, bensa 990 € Talvija kesärengassarjat asennettuna 180€ Kysy edullisista huolloistamme! alk. Painosmäärä n. 15.5.2018 RENGASMARKETRAHOITUS PremiumContact ™ 6 Ennenkokematonta ajomukavuutta WWW.RENGASMARKET.FI Ostaessasi Rengasmarket-liikkeestä Continental, Gislaved tai Viking rengassarjan (4 kpl) saat Rengasrikkoturvan 12 kuukaudeksi
– Homekasvustoja ei kannata tiivistää, eikä kapseloida. Homepotilaiden epäasiallinen kohtelu ei ole laillista, eikä eettistä, homeallergioihin perehtynyt prosessori jyrähtää. – Oireita ilmenee kuitenkin usein tilanteissa, jolloin ihminen ei edes tiedä mitään rakennuksen sisäilmaongelmista. Turun yliopistoon perustettava kliininen potilastutkimusyksikkö ottaa näytteitä sekä rakennetusta ympäristöstä että potilaista . USA:ssa on todettu jo 1980-luvulla, ettei siedätyshoito onnistu homeuutteilla. . Pääsimme sieltä korvaaviin tiloihin ja jälleen oireeni hävisivät, Juote kertaa. – On outoa väittää sairastuneelle, että oireisiin tottuu, kun siedättää. . PITKÄAIKAINEN altistuminen aiheuttaa kroonisten sairauksien riskin. TARJA KAUPPINEN. – Toisen kerran oireet palasivat, kun työskentelin Karkkilan vanhassa betonirakenteisessa neuvolassa. Myöskään kiireellä ei kannata rakentaa, eikä märän betonin päälle laittaa pinnoitetta liian aikaisin, Putus tähdentää. Loput noin kaksisataa ovat verrokeja. SUOMESSA on virallisten arvioiden mukaan noin 800 000 homeille altistunutta. VANHIMMAT tutkimukset homeiden terveyshaitoista on tehty tuotantoeläimillä, tästä esimerkkinä niin kutsutut puhkuri lehmät ja hevoset. Monesti homeista johtuvia allergisia oireita on selitetty pelkotai paniikkireaktioilla. Siihen kutsutaan sata vapaaehtoista kuntaa. – Oireita ei myöskään pystytä poistamaan kognitiivisella psykoterapialla, masennustai ahdistuslääkkeillä. terveys SOMERO 2 Tiistaina 10.4.2018 Vain väistötilat auttavat erilaisiin homeoireisiin Tarja Kauppinen KIIRUUN koulukeskuksen auditoriossa voi internetin välityksellä kuunnella verkkoluentoja, jotka välittyvät samanaikaisesti usealle eri paikkakunnalle ympäri Suomea. Luento oli Jyväskylän ikääntyvien yliopiston tarjontaa, mutta aihe olisi ollut ajankohtainen monille nuoremmillekin kuulijoille. . yksikön vastuuhenkilö on professori Tuula Putus . kliinisin tutkimuksin pyritään saamaan lisänäyttöä mekanismeista, joiden epäillään liittyvän työja elinympäristön mikrobiologisiin, kemiallisiin ja fysikaalisiin altisteisiin . . 1960-luvulla julkaistiin kansainväliset diagnostiset kriteerit homepölykeuhkoista, esimerkiksi maanviljelijöillä, mutta tutkimuksia on tehty muillekin ammattiryhmille ja lapsille. Olisin toivonut, että täällä olisi ollut nuorempiakin kuuntelemassa, sillä kokemuksesta voin kertoa, että jotkut lääkärit voivat tehdä hengitysoireista kärsiville myös vääriä diagnooseja. potilaiden allergologiset tutkimukset tehdään yhteistyössä TYKSin poliklinikoiden kanssa Lähde: Turun yliopisto, Kliininen tutkimusyksikkö Trossi Homeongelmiin liittyvä Satakunta-hanke on Turun yliopiston uusi tutkimus, joka aloitetaan Satakunnasta. TURUN SANOMAT Tuula Putus Miia Juote olisi toivonut useampia nuoriakin kuuntelemaan luentoa. Hometoksiinista syöpää aiheuttava ominaisuus on osoitettu koe-eläimillä, professori mainitsee. Tutkimusnäyttöä hometaloissa siedätyksen hyödyistä ei ole olemassa, sen sijaan väistötiloihin siirtyminen auttaa ja sairastuneiden terveydentilan on todettu sen myötä kohenevan, Putus painottaa. – Esimerkiksi astma, nivelreuma, kilpirauhassairaudet ja sienten aiheuttamat infektiot lisääntyvät sekä maataloustyössä krooninen keuhkoputkentulehdus ja jopa syöpä voivat olla seurauksia homeelle altistumisessa. – Oireet loppuvat, kun koulukin loppui. ympäristölääketieteellisen kliininen tutkimusyksikkö Trossi on perustettu Turun yliopistoon . – Tulin kuuntelemaan esitelmää, koska luennoitsija on tutustunut tutkimuksiin perusteellisesti, luento oli tosi hyvä. . Huomioitavaa on sekin, että samoissa tiloissa elävät kotieläimetkin sairastuvat. . Oireet ovat kuitenkin monille todellisia; hengitys vaikeutuu, väsyttää, yskittää ja voi jopa alkaa vuotamaan verta nenästä, Putus vakuutti. – Kokeellista tutkimusta on tehty maassamme muun muassa Työterveyslaitoksella ja Helsingin yliopistossa. Tutkimuksessa on useita osia, esimerkiksi rakennustekninen, lääketieteellinen, mikrobiologinen ja immunologinen. Pääasiassa Turun yliopistossa työskentelevä, mutta myös työterveyshuollossa työskennellyt erikoislääkäri Putus heitti ilmaan kysymyksen, ovatko sisäilmaongelmat totta vai tarua. – Toksiset vasteet voidaan todeta tieteellisesti bakteereilla, soluviljelmillä ja sukkulamadoilla. LUENTOA OLI kuuntelemassa muiden mukana Miia Juote, joka oli sairastunut sisäilmaongelmien vuoksi koulussa 1997. – Usein kuulee erikoisia väitteitä siitä, että homeista johtuvat sisäilmaongelmat johtuisivatkin esimerkiksi liian kuivasta sisäilmasta, voimakkaista siivousaineista tai liiallisesta hygieniasta. FAKTA Trossi . . – Potilaille on tyrkytetty vuosien saatossa jopa psykiatrisia diagnooseja ja koulupudokkaille huostaanottoa. Hanke kestää kymmenen vuotta, jonka jälkeen parhaat toimintamallit otetaan käyttöön. RAKENTEISTA voi löytyä hometta esimerkiksi virheellisen rakentamisen johdosta, putkirikon, liitosten pettämisen ja vanhenemisen vuoksi. Se on tutkimuksen edelläkävijä maassamme. tuoreinkaan käypä hoito-suositus ei anna uusia keinoja potilastyöhön ja diagnostiikkaan, hoitoon tai kuntoutukseen . Homeitiöiden keräysmenetelmät ja homeallergia on kuvattu tutkimuksissa jo 1950-luvulla. Ainoa oikea hoitomuoto, jonka on todettu auttavan on altistumisen välttäminen, Putus huomauttaa. – Meille Turun yliopistoon on perustettu kliininen tutkimusyksikkö Trossi. . . Jyväskylän kesäyliopiston esitelmä keräsi monia kuuntelemaan professori Tuula Putuksen tutkimustuloksia homeiden vaikutuksesta terveyteen. Allergisoivia kemikaaleja tunnetaan paljon, niitä voidaan tutkia ihotesteillä ja IgE-vasta-aineella verinäytteestä. Myös hajusteallergiaa ja monikemikaaliyliherkkyyttä voidaan tutkia. Siihen asti niitä hoidettiin astma-lääkkeillä. Varmaan se esti, kun mainoksessa sanottiin luennon olevan ikääntyvien yliopiston tarjontaa, hän arvioi. Mittauksissa on todettu, että korjaukset alkavat vuotaa jo puolen vuoden kuluttua. Turun yliopisto on edelläkävijä tutkimuksissa . Suosittelen sitä kaiken ikäisille. Hajusteiden testauksesta on väitellyt ihotautien professori, erikoislääkäri Aila Niinimäki Oulun yliopistosta
Onko Someron Frestolle löydetty ostajaa. Vaihtuvien nopeusrajoitusten moottoriteillä kesänopeuksia on voitu käyttää jo maaliskuun alusta saakka sään salliessa. Jo viikonloppuna nähtiin, että kevät houkutteli Somerollakin teille ja niiden pientareille myös normaalia enemmän kävelijöitä, pyöräilijöitä sekä mopoilijoita. Se näytti alussa lähtevän hyvin liikkeelle. – Turnaus on pelattu ja se oli pojille hieno kokemus. Autoilijoiden tulee ottaa kulkijat huomioon jättämällä heille riittävästi tilaa kohdattaessa. – Rullakiekkokausi Somerolla alkoi 2001–2003 syntyneiden osalta eilen. Nyt meillä on hyvä jälkikasvu tulossa jatkoa ajatellen myös miesten liigaan, jossa PepeRoller jatkaa tuttuun tyyliinsä, hän toteaa. Someron Fresto suljettiin ennen pääsiäistä. Erityisesti yöllä ja aikaisin aamulla tienpinnat voivat olla yllättävän liukkaita. Yhteispelillä yritetään päästä hyvään lopputulokseen. Eli ajonopeus aina olosuhteinen mukaiseksi. pääkirjoitus Somerolla 10. – Tarkoitus on jatkaa kansainvälisten turnausten kiertoa sekä U16 että U18 joukkueilla myös Sparta Cupin ulkopuolella, koska kansainväliset matsit kehittävät peliä ja myös mieltä, Kymäläinen kertoo. Polttoaineiden automaattimyynti on jatkunut normaalisti Someron ABC:n kylmäasemalla. Näistä junioreista on tarkoitus muodostaa kaksi joukkuetta, jotka pelaavat Länsirannikon miesten aluesarjaa. – Junnuporukan joukkue tunnistetaan nyt myös Suomen rajojen ulkopuolella, ja käytämme koko joukkueesta nimeä Sopa Black, vaikka nuoremmat pelaavat Sopa Yellow nimellä. – Ikävä juttu, että Freston toiminta loppui. Sillä oli Fresto-ravintolat Espoossa, Vantaalla ja Ylöjärvellä. Kilpailutilanteen vuoksi en voi sanoa, mihin ravintoloihin, toteaa asianajaja Mikko Tiilikka, joka hoitaa Superfresh Oy:n konkurssipesän asioita Asianajotoimisto Krogeruksessa. Yölämpötilat laskevat usein pakkaselle, jolloin edellispäivän sulamisja sadevedet voivat jäätää tienpinnat. Hän ei usko, että osuuskauppa palauttaisi Someron liikennemyymälän liiketoimintaa enää takaisin SSO:lle. SSO:lta vuokratut tilat ovat kooltaan 583 neliötä. Muutamiin Freston kohteisiin on ollut mielenkiintoa. Konkurssipesänhoitaja Mikko Tiilikasta on epätodennäköistä, että Superfresh Oy:n toiminnat saataisiin myytyä yhtenä pakettina. Myös lian ja soran tai monttuihin kertyneen veden roiskuttamista on vältettävä. – Odottelemme, että konkurssipesä löytäisi Someron Frestolle ostajan ja saisimme uuden vuokralaisen. Ennen pääsiäistä ravintolat kuitenkin suljettiin. Suljetusta Someron Frestosta jäi työttömäksi seitsemän vakituista työntekijää. huhtikuuta 2018 Kevennä keväällä kaasujalkaa kommentti vi ik o n ky sy m ys Terveisiä Espanjasta! Sari Merilä Sopa Black joukkueen jäseniä oli mukana kansainvälisessä rullakiekkoturnauksessa Espanjassa. Meistä paikka olisi hyvä tämäntyyppiselle toiminnalle: liikenneravintolalle ja -myymälälle, pohtii Jääskeläinen Someron Härkähovin tilannetta. MERJA RYHTÄ. n Kuvia, tunnelmia ja infoa niin kotimaan kuin ulkomaan turnauksesta löytää Instagramista nimellä sopablack. Viikon loppuun mennessä kesän nopeusrajoitukset ovat voimassa kaikkialla Suomessa. Someron Freston tilat omistaa Suur-Seudun Osuuskauppa. Talven nopeusrajoitusten poistaminenkin alkoi käytännössä eilen. Someron Fresto on kuulunut Superfresh Oy:n omistukseen. Kelit ovat muuttuneet keväisemmiksi. Merja Ryhtä – Ei ole vielä löydetty. Se myi Someron ravintolan ja myymälän liiketoiminnan Superfresh Oy:lle, joka aloitti Härkähovissa vuokralaisena keväällä 2015. Välierän voitolla sijoitus oli 4/8, kertoo valmentaja Esa Kymäläinen. Myös sisaryhtiö haettiin konkurssiin. Joukkue Esapanjassa muutamalla Suomi-fanilla höystettynä. Yrityksellä on ollut ravintolat myös Helsingin Sörnäissä, Savitaipaleella ja Mäntyharjulla. Poikkeuksiakin on, mutta voimassa oleva rajoitus ilmenee aina liikennemerkistä. – Kyllä ravintolat pitää myydä erikseen. Jos vuokralaista ei löydy, niin aktivoidumme ja jatkamme itse etsintää, sanoo Suur-Seudun Osuuskaupan toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen. Liikennevirasto muistuttaa, että kevätsää on oikukas. Superfresh haki toimintaa konkurssiin maaliskuun puolivälin jälkeen, mutta pyrki jatkamaan ravintoloiden toimintaa konkurssipesän voimin
Tiistaina 10.4.2018 SOMERO paikallislehti Sivu 8 Faktia etsii ja kouluttaa Laukamolle särmääjiä Merja Ryhtä Metalliteollisuudella menee niin lujaa, että työntekijäpula haittaa yritysten kasvua. Kouluttajina ovat lastensuojelun sosiaaliohjaaja Jenna Leiko-Koskinen ja sosiaaliohjaaja Iina Rosnell. MERJA RYHTÄ Sirkkaa pöytään lehden välissä rekry-liite Sivu 10. Käräjäoikeus kallistui eläinsuojeluviranomaisten kannalle ja tuomitsi tilallisen seitsemäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Laukamo Groupin ohutlevy-yksikkö pyysi Faktiaa apuun etsimään firmalle väkeä koulutukseen. Eläintenpitokieltoa hän piti kohtuuttomana, sillä se tarkoittaisi tilan sulkemista. He pääsevät alkuun opinahjossa Forssassa ja jatkavat työhön oppimista työpaikalla Laukamolla. Tarkastajien mukaan viillot näyttivät siltä, että lehmää oli hakattu tai viilletty. – Toivomme, että perheet jotka tarvitsevat tällaista tukiperhetoimintaa, ottaisivat myös meihin yhteyttä. Erään tarkastuksen aikana yhdeltä lehmältä löydettiin syviä viiltojälkiä takajaloista. . Kaikki halukkaat voivat olla yhteydessä tänne meille. Osa eläimistä huusi nälkäänsä tarkastajien ollessa paikalla. Jos on ollut kriisitilanne perheessä, voi olla hyvä, että vanhemmat saavat hengähtää esimerkiksi yhden viikonlopun kuukaudessa, jatkaa LeikoKoskinen. Noin 40 tiimiin on haussa neljä henkilöä, jotka on tarkoitus kouluttaa särmääjiksi. Sosiaalitoimi hakee lapsille tukiperheitä Sauli Kaipainen SOSIAALITOIMI hakee lapsille tukiperheitä perhepalveluiden käyttöön. SAULI KAIPAINEN Särmääjä Juha Tapani kertoo työpäivän kuluvan joutuisasti ohutlevytehtaalla. Mies kiisti syytteet. Kaikkiaan 15-tuntinen koulutus on alkamassa kevään aikana. Iällä ei ole väliä. Tilan työntekijöiden mukaan omistaja ei halunnut olla paikalla. Sekä Lounais-Suomen aluehallintoviraston että Salon kaupungin eläinsuojeluviranomaiset kävivät tilalla parikymmentä kertaa viiden vuoden aikana. Lastensuojelun asiakkuudessa perheet haetaan muuta kautta, mutta perhepalveluiden perheet tulevat todella matalalla kynnyksellä. . Ei tarvitse mennä mitään ihmeellistä tekemään, Jenna Leiko-Koskinen huomauttaa. – Joskus voisi olla kitaransoittajan sormet, naurahtaa särmääjä Juha Tapani Laukamo Groupin ohutlevytehtaalta. Kaikki käy. Omistaja ei ollut aina tarkastusten aikaan tilalla, eikä häntä saatu puhelimitsekaan kiinni useista yrityksistä huolimatta. Särmääjäkoulutukseen hakijan ei tarvitse olla super-ihminen. Koulutuksia ei ole ennen ollut, vaan Somero on ostanut palvelun muualta. Mikäli on mielenkiintoa aloittaa koulutus ja tukiperhetoiminta, voisi olla minuun tai Iina Rosnelliin yhteydessä, muistuttaa Jenna Leiko-Koskinen. Särmäys sopii niin naiselle kuin miehelle. Oman kunnan perheitä tähän ei ole käytetty. Hänestä särmääjän työssä tarvitaan erityisesti näköja tuntoaistia. Särmääjä Juha Tapani sanoo, että aisteista näkö ja tunto ovat särmääjälle tärkeimmät. Oikeus katsoi, että tilallinen oli laiminlyönyt useat määräykset tahallaan, ja hänen toimintansa oli aiheuttanut eläimille huomattavaa kärsimystä ja tuskaa. – Kunhan pystyy vastaamaan lapsen tarpeisiin ja on tarpeeksi aikaa ja sitoutumista. – Lapsi menee yleensä perheeseen perjantaisin ja tulee sunnuntaisin, eli kyseessä on kahden yön vierailu. Asia päätyi Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen, jossa miestä syytettiin useiden eläinsuojelulain pykälien rikkomisesta. – Tärkeintä on kiinnostus ja innostus työn tekemiseen, sanoo Markus Olshin. He korostavat työmotivaatiota. Tukiperheet saavat työstään kuluja hoitokorvauksen. – Koulutus ei kouluta perheitä sijaislapsia varten, vaan ennaltaehkäisevään työhön. Sorminäppäryydestä on hyötyä. Olemme räätälöineet koulutuksen yrityksen tarpeen mukaan, toteaa Mika Palanen. – Koulutamme tekijät työhön, joten vielä ei tarvitse osata mitään. Lukuisat eläinsuojelutarkastukset ja -määräyksetkään eivät saaneet häntä muuttamaan toimintatapojaan. Liiketoimintapäällikkö Markus Olshin Laukamo Groupin ohutlevy-yksiköstä ja Faktian tekniikan alan yrityspalvelupäällikkö Mika Palanen ovat yhtä mieltä, minkälaisia henkilöitä haetaan. Vierailut ovat tukiperheessä normaalia arkea. Toimitusajat pidentyvät, kun ei ole riittävästi osaavia tekijöitä niitä tekemään. Siihen liittyy kaikki viikonlopun aikaiset kulut. Tälläkin hetkellä palveluun on jonossa ihmisiä. Hän toteaa, että Somerolla palvelulle on tarvetta. Tarkastajat löysivät tilalta myös eläinten raatoja. Sorminäppäryydestäkin on hyötyä. Tilanne paheni niin, että yksi vasikoista kuoli tarkastuksen aikana. – Koulutus alkaa mahdollisimman pian nyt huhtikuussa. Välillä osa puutteista oli hetkellisesti saatu korjattua, mutta eläinten olosuhteet eivät silti täyttäneet eläinsuojelulakia. Tarve on yleensä viikonloppuisin yhdestä kahteen yöhön kerrallaan. Esimerkiksi yksinhuoltajavanhemmat tarvitsevat joskus viikonloppuvapaata tai pienten lasten sosiaalisten suhteiden tukemiseen tarvitaan apua, Jenna Leiko-Koskinen toteaa. TUKIPERHEENÄ olemiseen tarvitaan vakaa perhetilanne ja että voi varmuudella sitoutua työhön noin vuodeksi kerrallaan. Jos esimerkiksi tukiperheessä on omia lapsia, niin se on ihan normaalipuuhailua, leikitään ja ollaan. Metallin työntekijäpulaan haetaan helpotusta Somerolaistilalliselle tuomio eläinten huonosta kohtelusta SOMEROLAINEN maatilallinen piti lehmiä vuodesta toiseen puutteellisissa, jopa vaarallisissa tiloissa, eikä vienyt välitöntä hoitoa vaatineita eläimiä lääkäriin. Koulutukseen on suunniteltu käytettäväksi kaksi arkiiltaa plus yksi viikonloppupäivä. Alkulähtökohtana on halu auttaa. Lapset ovat sosiaalihuoltolain mukaisissa perhepalveluissa. – Joskus voidaan tarvita apua perheen väsyneisyyden vuoksi. Eli nuoret, yksinäiset ja vanhemmat ihmiset voivat toimia tukiperheinä, eikä myöskään perhemuodolla ole väliä. Taustat tarkistetaan myöskin. Lisäksi siihen sisältyy kaksi erillistä kotikäyntiä perheeseen
Somero-fanina tunnettu Jody Mérelle jakoi osallistujille pieniä Somero-aiheisia matkamuistoja. 9.1931 Somerniemi k. ARMAS TÖYKKÄLÄ ”Herra, käänny jo puoleemme. os. POSITIIVISUUS ei merkitse missään nimessä ongelmien ja vaikeiden tilanteiden vähättelyä ja mitätöintiä. Vaikeiden tilanteiden eteen tullessa saa ja täytyy olla surulinen tai vihainen, mutta erilaisiin tunnetiloihin ei pitäisi jäädä jumiin, opasti Jody Mérelle. Luento sisälsi tutkimustietoa ja omakohtaisia kokemuksia. Nyt on toinen koti sulla taivahassa paikka kaikkein parahin. Eniten lohtua Jody Mérellelle antoi se, ettei hänen silloin nelivuotias Minttu-tyttärensä ollut autossa mukana, vaikka niin oli alun perin tarkoitus. Kiitos Somero tk. JODY MÉRELLE teetti kuulijoilla myös harjoituksen, jossa listattiin viisi asiaa, jotka ovat hyvin tällä hetkellä, ja viisi asiaa, joista voi olla kiitollinen. Ikävöiden Aarre lapset perheineen lasten lapset perheineen Terttu-sisko perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Äitimme on siunattu haudanlepoon Somerniemen kirkossa. Ääneni pilaantuu suusta ulos tullessa. Ryhmä kokoontuu kolmena keskiviikkoiltana (18.4., 25.4. Myös monikuvioisen rantapallon kantaminen sylissä ja sen yhteen kuvaan tuijottaminen oli esimerkki ongelmaan juuttumisesta. Hän halusi selättää ongelmansa. Laulattaisi, mutta olen saanut joskus huonoa palautetta. Jody Mérelle käytti havaintovälineinään paria työkalua, jotka symboloivat sitä, että positiivisuus on itsessään vapaaehtoinen työkalu, jonka avulla on mahdollista tavoittaa onnellisuus ja hyvinvointi. Tyttären kuolema olisi muuten ollut varma. Kiitos mukana olleille. On vain hiljaisuus ja suru sanaton mutt tiedämme sun hyvä olla on. Työkaluja positiivisuuteen Ollli Salomäenpää vetää laulukoulun miehille. Ryhmäopetuksen lisäksi kurssiin kuuluu henkilökohtainen konsultaatio. Itävaltalainen Viktor Frankl selvisi hengissä keskitysleiristä, sillä hän löysi elämän tarkoituksen tulevaisuudesta ja siitä, mitä ja miten hän kertoo kokemuksistaan myöhemmin. Armahda meitä, palvelijoitasi!” Ps. Muovinen torakka kuvasti ongelmaa, mutta sen asettaminen narsissiruukun juurelle kuvasti sitä, ettei kannata keskittää katsettaan pelkkään ongelmaan vaan nähdä myös kokonaisuus. / Nyt ei ole estettä / kuuta katsoessani.” ÄSKETTÄIN Jody Mérelle luennoi kongressissa Uudessa Seelannissa. SANOTAAN, että kun aloittaa uuden ajattelumallin harjoittamisen, tottuminen siihen kestää 21 päivää, eräiden tutkijoiden mielestä 66 päivää, mutta kaikki tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että säännölliset harjoitukset vahvistavat neurologisia väyliä. Millä tavalla positiivisuutta voi kehittää. Kokemuksiaan voi nyt jakaa ja pelkonsa voittaa miesten ryhmälaulukoulussa. Itse olen mielessäni siteerannut usein jo murrosiässä mieleeni painunutta japanilaista tanka-runoa: ”Aittani paloi. Kyseessä on oma valinta, vaikkakaan geneettisten tekijöiden ja ympäristön vaikutuksen merkitystä ei voi kokonaan sulkea pois. Jody Mérelle EI JA KO M U Joensuuntie 23, Somero puh. tapahtumia päivän sana kotikirkko SOMERO 6 Tiistaina 10.4.2018 Eija Komu RATKAISUKESKEINEN terapeutti, monitoiminainen Jody Mérelle luennoi positiivisuudesta Someroopiston järjestämässä tilaisuudessa Kiiruun koulun auditoriossa. 12. Ryhmälaulukoulua vetää Someron seurakunnan kanttori Olli Salomäenpää. – Positiivisuus ei merkitse sitä, että irvistelee aamusta iltaan onnesta. Usein vastauksissa toistuivat terveys, perhe ja yleensäkin ihmissuhteiden merkitys. 1.3.2018 Somero Oli koti sulle rakas maailmassa siellä kuljit mieluimmin. Miksi sen valitseminen kannattaa. Kiitos kaikille meitä surussamme muistaneita. Jody Mérelle pyrki vastaamaan kolmeen kysymykseen: Mitä positiivisuus on. Positiivinen ajattelu tuo tullessaan muun muassa paremman itsetunnon, enemmän luovuutta, vähemmän stressiä, fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä kykyä auttaa muita. Jody Mérelle muistutti, että positiivisen seikan tai huomion lausuminen toiselle voi pelastaa jopa toisen hengen. Kuinka kauan vielä viivyt. 2:n henkilökunnalle. Ryhmälaulukoulussa kurkistetaan laulamisen maailmaan ja herätetään mielenkiintoa asiaa kohtaan. Esimerkiksi syöpäsairaan lohduttaminen vaatii tilannetajua ja empatiakykyä. Tuskalliset kävelyharjoitukset helpottuivat, kun niitä teki yksinkertaisin tanssiaskelin. Vielä aikuisenakin Jody Mérelle oli usein vihainen, ja se oli yksi syy, miksi hän hakeutui terapeuttikoulutukseen. Siitä kertovat monet sanontatavat eri puolilta maailmaa: ”Jos talossa on tulipalo, mennään lämmittelemään”, sanovat italialaiset. Sen sijaan palloa voisi kääntää ja nähdä ne muutkin kuviot. Valoisa ja myönteinen Jody Mérelle on itse paras esimerkki myönteisyyden voimasta, mutta se on vaatinut pitkän tien. 90:13. Kujala s. Jody Mérelle kertoi myös, että hänen isänsä oli vaikeasti depressiivinen ja alun alkaen Jodyn lapsuuskin oli negatiivisten ajatusmallien täyttämä. Rakkaamme Vuokko Vellamo Harju o.s. 02-748 5092, 0400-795 441 Ryhmälaulukoulu miehille LAULATTAISI, mutta ei uskalla. Vaikka elämäntahtoa ollut ois niin vaikea sairaus uuvutti pois. ja 2.5.) vanhalla seurakuntatalolla. POSITIIVISUUS elämänasenteena on vanhastaan tunnettu eri kulttuureissa. Jody Merelle kertoi koskettavasti, kuinka hän jouduttuaan pahaan autokolariin pari vuotta sitten ja sitä mukaa pitkäksi aikaa pyörätuoliin sai voimaa siitä, että tanssiminen on hänen intohimonsa. Niinpä hän tuli kehittäneeksi logoterapian
. Se olisi meille vanhemmille ihmisille herkkua. Monen somerolaisen työssäkäynti on siirtynyt Someron ulkopuolelle. Niin, että artisti soittaa tavallaan kaksi keikkaa. Koirien määrä lisääntyy Suomessa koko ajan. Eläinten hoito on pentutehtailla minimaalista. Eikä pentubisnestä voi lopettaa pentuja ostamalla. Eli koiran hankintahintaan sisältyy parhaimmillaan myös koko sen elämänmittainen ”neuvontapalvelu”. ”Älä vie lapsuuttani pois. Hämeenportin showtime on mitoitettu asiakaskunnan määrän mukaan, uskoisin. Säälistä pentutehtaan eläintä ei pidä ikinä ostaa, sillä samalla tukee epäeettistä toimintaa. Avointen ovien päivänä ihastunut . Mieti vähän . Se mitä täältä ei saa, sen joutuu ostamaan muualta. Olen tyytyväinen, että tämä ongelma herättää keskustelua. Oppilaat viihtyvät, mikä sen tärkeämpää. Minut ja mieheni tunnetaan rodun parissa, meihin luotetaan. Suurimmalla osalla ei ole suurta aidattua pihaa, jossa koira voi olla vapaana. Ei tämä nyt niin vakavaa ole. MYÖNNÄN, että pennun hankkiminen hyvältä kasvattajalta ei aina ole helppoa. Kiiruun koulun sali on hyvä koulukäyttöön, liikuntahallit erikseen. Emme olleet näyttelyitä harrastava perhe, joten kasvattaja myönsi heti, että saimme ”pahnanpohjimmaisen”, jolle hän ei uskonut näyttelymenestystä, mutta toivoi hyvää kotia. Jenna Björklund Työkaluja positiivisuuteen Ravintoloiden esiintyjät ja somerolaisen ravintolakulttuurin rappiotila Olen viimeaikoina saanut palautetta niin tekstiviestipalstalla, Facebookissa kuin kaupan kassajonossakin esiintyjien myöhäisistä soittoajoista ravintolassamme. Toivoisin silti jokaisen miettivän vakavasti, mitä suloisen pennun taustalla on. Enää en harrasta näyttelyitä, ei ole minun juttuni. Henkilö ei ilmeisesti ole käynyt Jussin Baarissa, Rantatuvassa, Hämeenportissa tai Seurahuoneella niiden ollessa avoinna. Kiertäessäni näyttelyitä tutustuin saman rodun omistajiin ja kasvattajiin niin hyvin, että enää pentua hankkiessa ei tarvitse ”myydä” itseään kasvattajalle. Jaska Sevón jonkinasteinen ravintolaalan vaikuttaja Somerolta. Nyt meiltä jopa kysellään uroksia pentujen isiksi. On arvioitu, että pentutehtailu on saattanut nousta jo ihmisja huumekaupan jälkeen kolmanneksi tärkeimmäksi rikollisen rahan hankintakeinoksi. Mikä on kullekin ajoissa. Kulttuuria lapsille . Myös kotimaiset pentutehtaat tuottavat kasvavalla volyymilla koiria markkinoille. Tätä tapausta on jatkunut lähes 10 vuotta. Ei aina joka paikassa ole täysiä saleja, mutta ei sitä silti hävetä tarvitse. Sopivat upeasti paikoilleen. Koirapuiston voisi perustaa Akustinpuistoon. Pennut voivat olla myös sisäsiittoisia. Koska on nukketeatteriesityksiä lapsille. Okkerin alueella tosiaan kaahataan, amikset kuriin. Valivali uliuli . Akustinpuisto on rauhallisella alueella. Kaikkia rotuja ei ole edes aina tarjolla. Miten ihmeessä joku näkee uuden koulun ankeana. Uusi koulukeskus on muutenkin makea. Heti alkuun haluan omasta puolestani pyytää anteeksi kaikilta, jotka olette mielenne pahoittaneet ravintolamme esiintyjien myöhäisistä soittoajoista. Taas eläinrääkkäys Somerolla! Eiköhän olisi aika katsoa peiliin maaseutuviranomaiset, eläinlääkärit ynnä muut asiasta tietoiset. Paljon olen saanut kuulla puhetta siitäkin, kuinka asiakkaita pitäisi ”opettaa” saapumaan aikaisemmin ravintoloihin. Koirapuistossa voisi pitää kisoja, esimerkiksi agilityssä. . Hän kuitenkin kannusti harrastuksen pariin ja koira saavuttikin yllättäen näyttelyissä kaikki mahdolliset sertit ja valittiin Pohjoismaiden juniorivoittajaksikin. Tässä voi tosin tulla se probleema, että esiintyjäkustannukset nousevat ja sitä myöten lippujen hinnat ovat myös korkeammat. Anna mun nauttia aika tää.” Pyyntö by Klamydia . Olen joskus pohtinut, että porrastan esiintymiset. Heiltä on saanut myös kullanarvoisia hoitovinkkejä. Miksi ei puututa eläinten huonoon kohteluun, kun muuten ollaan niin tarkkoja kaikessa. On ravintolan ja esiintyjän kannalta mukavampaa, kun artisti soittaa yleisölle, eikä kouralliselle ihmisiä. Henkilökohtaisesti otin asiasta herneen nenään. Toisella puolella olisivat pienemmät ja aremmat koirat, toisella puolella isommat koirat. Valitettavasti koiria tuodaan Suomeen yhä enemmän laittomasti rajojen yli, ja osa eläimistä on peräisin pentutehtailta. . Myös kaikkien muiden koiriemme, myös edesmenneiden, kasvattajien kanssa vaihdetaan yhä kuulumisia. Teen joka päivä työtä tämän asian ratkaisemiseksi. Ensin kello 22 tai vastaavaa ja toinen sitten 01. Pentutehtaiden eläimille on kysyntää, sillä ne ovat usein halpoja ja helposti saatavilla. Sari Merilä päätoimittaja/ Veikan ja Seiskan emäntä . Jäisi nähtäväksi. Turvataan tarjonta! . Koirapuiston avulla on helppo tutustua uusiin ihmisiin ja koirat saavat uusia kavereita. Koiria voidaan pitää jatkuvasti pienissä häkeissä ja pimeässä. Esimerkiksi jonkun urheiluseuran organisoimia tai muuta sellaista, ja kohtuuhintaiset liput. . Esitän loppuun vielä vastalauseen kirjoitukseen, jonka tekijä sanoi häpeävänsä somerolaisen ravintolakulttuurin rappiotilaa. Kovassa pentukuumeessa koira saatetaan hankkia taustoja tarkistamatta. Saattaisi olla toimiva ajatus. Miten ihmistä opetetaan tulemaan ravintolaan ajoissa. Nuoriin kannattaa uskoa. Tällä alkoholiverotuksella ja sitä kautta tuotteiden ”korkeilla” hinnoilla on suuri merkitys siihen, että asiakas on mieluummin kotona ottamassa ”pohjia” edukkailla tuotteilla ennen ravintolaan saapumistaan. Ne vieroitetaan usein emoista liian aikaisin, mikä saattaa aiheuttaa käytöshäiriöitä myöhemmällä iällä. Minun mielestäni koirapuistossa voisi olla agilitytavaroita, jotta siellä voisi harjoitella lajia, eikä koirille tulisi tekemisen puutetta, jos siellä ei ole toisia koiria. Neuvoisin olemaan yhteydessä Kennelliittoon tai rotujärjestöön. Aika ankeaa kannustaa ihmisiä ruokakauppoihin Someron ulkopuolelle. Vallitseva trendi on kuitenkin sellainen, että valtaosa asiakkaista saapuu ravintolaan vasta kello 24:n paikkeilla ja jälkeen. Saamme vieläkin vuosittain joulukortin ensimmäisen englanninsetterimme kasvattajalta, vaikka koira nukkui pois jo vuosia sitten. . Entäs jos palvelut loppuvat paikkakunnalta, onko kiva ajaa joka päivä muualla kauppaan. Maailma on muuttunut ja meidän on vaan mentävä mukana. Someron isot kaupat ovat molemmat vastaavan kokoisiin nähden erinomaisia. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan Suomen kotitalouksilla oli 2016 alussa 800 000 koiraa ja 2012 vain noin 630 000. minun maailmastani Tiistaina 10.4.2018 lukijalta 7 Jäitä hattuun pentukuumeessa ELÄINSUOJELUIHMISET ovat tänä keväänä muistuttaneet pennunhankkijoita laittamaan Jäitä hattuun. . Tai koirapuiston voi tehdä Haukkukalliolle. Ehkä me joskus olemme taas ”vanhassa” mallissa eli siinä, kun ravintoloihin oli jonoa jo kello 21 viikonpäivästä riippumatta. Lyhyen elämän, joka kesti vain sen aikaa, mitä se pystyi pentuja tuottamaan. Bönde kun vielä saadaan auki, silloin naattii. Itse olen samaa mieltä, että esiintymisten pitäisi olla 21– 23 välillä. Itse olen silti käyttänyt koko ajan kotikaupungin palveluja ja teen ostokset täällä. Eläinten puolesta TEKSTARIT 040 355 9555 Koirapuisto Somerolle Minun mielestäni Somerolla olisi hyvä olla koirapuisto, koska Somerolla on tosi paljon koiria. Sehän on upea koulu, jonka kalusteissa on käytetty ihania piristevärejä. Myös koulun taidehankinnat ovat oikeita aarteita. Kampanja kertoo pentubisneksen hämäristä puolista, pahimmillaan pentutehtailusta. HYVISTÄ KASVATTAJISTA voi tulla loppuiän tuttavuuksia. Riskit ovat pienet ja tuomiot olemattomat. Itse menin aikanaan mukaan valtakunnallisen setteriyhdistyksen toimintaan, minkä kautta löytyi myös kasvattajia ja englanninsetterin pentu. Olisi pitänyt antaa tehtävä poliisille jo aiemmin. Myös kasvattajat voivat olla valikoivia sen suhteen, kenelle pennun antavat. Parin vuoden näyttelyharrastuksesta on kuitenkin edelleen iloa. Vanhemmat ihmiset voisivat viedä koiransa puistoon, jos eivät enää jaksa mennä lenkille. Koirapuiston voisi jakaa kahtia. . Ainakaan minä en pystyisi katsomaan rakasta koiraani silmiin tietäen, että säästääkseni muutaman lantin aiheutin sen emälle elämän, jonka tämä joutui viettämään jatkuvasti tiineenä ja pimeässä häkissä maaten. Heistä kaikista on ollut iso apu eteen tulleissa pulmatilanteissa. Osa koiriemme emien ja isien omistajista on tullut niin tutuiksi, että on kyläiltykin toistemme luona
Sirkkaa pöytään Armas Töykkälä ”TARJOILIJA, pitsassani on friteerattu heinäsirkka”. Vuoden päästä on eri hinta. Raakaaineen kalleus johtuu siitä, että kasvatus on käsityötä, mutta asia tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa. Hyönteiset ovat hyvin proteiinipitoisia. . Sirkat saavat kaiken tarvitsemansa nesteen ravinnostaan, siksi se säästää vesivarantoja. Sirkka-annokset valmisti pääkokki Erkki Timperi. KUVAT ARMAS TÖYKKÄLÄ Rantatuvan ravintoloitsija Peter Hiort af Ornäs toi pääsiäispöytään uusia eksoottisia makuja. Kyseessä on ainakin toistaiseksi enemmän gourmetspesiaali kuin massatuote, mutta automatisaatio tulee vielä laskemaan tuotantokustannuksia. Niitä kasvattaa Siikosen perhe, joka oli tullut myös maistelemaan kasvattejaan. – Thaimaassa olen saanut kokemusta. Sen kasvatus on eettisempää kuin naudanlihan, jonka syönti alkaa jo olla rikollista puuhaa. Vanha vitsi saa uuden muodon, kun lautasella on läjä hyönteisiä siipineen, koipineen ja tuntosarvineen. Jouko Siikonen (oik.) oli tyytyväinen sirkkojen määrään lautasella. Hyönteiset kolahtivat Kirsille ja jossain vaiheessa minullekin, Jouko Siikonen muistelee. Rehuna voidaan käyttää hävikkivihanneksia. SIRKAT OVAT todellista lähiruokaa, sillä ne tulevat Tammelan Riihivalkamasta. Nämä meidän sirkat ovat vielä kilteimmän näköisiä hyönteisiä, Timperi lohduttaa. Keittiömestari Erkki Timperi tietää hyönteisruoan eduista. Siellä se on perusruokaa, metrin välein voi ostaa pitkiä heinäsirkkoja suoraan pellolta. Perheen pojista Lauri valitsi hampurilaisen, mutta Mikaelilla oli isänsä tavoin sirkkasalaatti. Hyönteiskammoiselle kynnys laittaa ötökkä suuhunsa voi olla korkea. – Tällä hetkellä tuotanto Suomessa on pientä, mutta kysyntä valtava. Eri puolilla maailmaa hyönteiset ovat osa normiruokavaliota. SOMERO 8 Tiistaina 10.4.2018. Siikosen perhe tuli maistelemaan tilallaan kasvattamia sirkkoja. – Ensin lopetimme lihantuotannon, mutta meille jäi hyväkuntoisia rakennuksia. Siikoset ovat olleet vuodesta 2005 täysipäiväisiä maanviljelijöitä, mutta toissa syksynä sianlihatuotanto vaihtui sirkkoihin. Rantatupa tunnetaan ennakkoluulottomana kokeilijana, mitä tulee nouseviin ruokatrendeihin. Mietimme uutta toimintaa ja halusimme jotain epätavallista. Kirsi Siikonen bongasi lehdestä ennusteen, jossa povattiin Lounais-Hämeessä tulevaisuudessa kasvatettavan hyönteisproteiinia. – Tulevaisuudessa ruoka tulee loppumaan. Kipinä ryhtyä sirkkafarmareiksi lähti Kirsi Siikosen ideasta. Rantatupa otti hittiruoan valikoimiinsa Sirkkaa saa Rantatuvasta pikkunaposteltavana nacholautasella, tai ruoka-annoksen lisukkeena. Annosten tultua pöytään, Jouni Siikonen kehui sirkkojen määrää lautasella. Tästä tulee aivan varmasti nyhtökauran kaltainen hittituote. 150 grammaa naudanlihaa on vaatinut kasvaakseen 3920 litraa vettä, sama määrä sirkkaa nolla litraa. Nyt sen listoilta saa monipuolisesti sirkoilla höystettyjä ruokia.
Kati Järvelä esittelee nostalgisia löytöjään. – Tulin lähinnä tutustumaan kyläläisiin, mutta mukaan tarttui myös leivonnaisia, vanhan mallinen kauppakori ja räsymatto. Lisäksi keräilen nostalgisia tavaroita ja löysin kaksi aarretta. – Ihana tapahtuma, toivomme lisää tällaista, monet kyläläiset tuumasivat. Myös vanha lastenhoitajani Meri Kanerva tuli tänne. Monenlaisia aarteita kyläkaupan hyllyiltä.. Keräilen kotimaista vanhaa emalia ja erityisesti Finel-astioita sekä vanhoja kahviin liittyviä juttuja. Tiistaina 10.4.2018 SOMERO 9 Aarteita Viuvalan kyläkaupan uumenista Tarja Kauppinen ELÄKKEELLÄ oleva kauppias Hilkka Mäkinen halusi pitää erilaisen kirpputorin. Joku valitti, ettei pihalta tahdo löytyä parkkipaikkaa. Silloin meillä oli myös mukava porukka, joka leikkasi kuteita yhdessä. Monilla ne menevät vitriiniin, mutta minä myös käytän niitä, Järvelä kertoi. Siitä sain ajatuksen, että pidän perinteisestä poikkeavan kirpputorin täällä vanhassa myymälässäni. – Kyläläiset valittelevat, ettei Somerniemellä ole talvella juuri mitään toimintaa. Kyläläiset iloitsevat Hilkka Mäkisen erilaisesta kirpputoripäivästä. Isäni kulki paljon aikoinaan kirppareilla ja varmasti olen saanut tartunnan häneltä. Hilkka on kuvan keskellä. Hän ollut minulle lähes kuin perheenjäsen, Mäkinen hymyilee. – Räsymattoja minulla on paljon, tosin kaikki eivät ole myynnissä. Ostosten lisäksi väki nautti Mäkisen leipomia herkkuja ja hirvikeittoa. Hän on 93 vuotta. Ennen ystävätär kutoi niitä minulle. Tapahtuma on ensimmäinen laatuaan, mutta miksei tästä voisi tehdä vaikkapa perinteen. – On iloinen yllätys, että tänne saapui näin paljon väkeä. KATI JÄRVELÄ suunnittelee muuttoa Somerniemelle lasten, kahden ponin, kissan ja koiran kanssa. KUVAT TARJA KAUPPINEN Kahvimylly
Faktia järjestää yrityksille myös täsmäkoulutusta. Käyn paikalla ja selvitän, miten edetä ja millainen koulutusohjelma voisi olla. Palanen sanoo paikallisen pysyvän ja sitoutuvan työhön, kun ympärillä on asioita, joihin on jo kiinnitytty, kuten suku, asunto ja lasten koulu. Tekijöitä haetaan ensisijassa Somerolta, jossa työpaikkakin on. Niistä on saatu hyvää palautetta ja tuloksia. Olemme räätälöineet koulutuksen tarpeen mukaan, kertoo Mika Palanen. – Emme kouluta turhaan. Haku koulutukseen tapahtuu TE-palvelujen kautta. Se on hakenut heitä monin eri keinoin, kuten lehti-ilmoituksin, työvoimatoimistohauin, sisäisesti tehtaan oman väen toimin ja vuokrafirmojen kautta. HAKUAIKA särmääjäkoulutukseen päättyy 15.4. Mika Palanen sanoo, ettei tarvitse olla super-ihminen tai aikaisempaa kokemusta alasta hakeakseen särmääjäkoulutukseen. Laukamon lisäksi samalla koulutetaan väkeä myös muihin alan yrityksiin. – Kannattaa ottaa yhteyttä, niin selvitetään tilanne. Hakijan tulee olla työtön tai työttömyysuhan alainen henkilö. Se on tarkoitettu yrityksen olemassa olevalle henkilöstölle. Koulutuksessa käydään läpi esimerkiksi yrityksen laatuohjeet. Puhumattakaan, että yritys saa työt tehtyä ja laajennettua toimintaansa. – TE-keskuksella riittää rahaa rekrytointikoulutukseen. – Meistä rekrytointi on yritykselle helpompi tapa kuin etsiä itse koulutettavat ja kouluttaa heidät omien töiden ohessa, sanoo Markus Olshin. . Laukamo toivoo apua särmääjäpulaansa Liiketoimintapäällikkö Markus Olshin Laukamon ohutlevytehtaalta kertoo, että särmääjä työskentelee kuvassa olevilla koneilla. – Koulutusjaksolla työpaikalla näkee, onko henkilöllä potentiaali tähän työhön, sanoo Markus Olshin Laukamolta. . Koulutusaika on palkatonta. – Lähdemme alusta ja koulutamme tekijät juuri siihen työhön, jota yritys tarvitsee. Laukamo pyysi Faktiaa apuun rekrytoimaan ja kouluttamaan firmalle väkeä. Ehkä tarvetta olisi kouluttaa näin väkeä muillekin osastoille, pohtii Markus Olshin. SOMERO 10 Tiistaina 10.4.2018 Faktian koulutus vastaa tulevaisuuden haasteisiin Merja Ryhtä L AU K A M O G R O U P I N ohutlevy-yksikkö tarvitsee tehtaalle lisää särmääjiä. Toimitusajat ovat pidentyneet, kun ei ole osaavia tekijöitä tarpeeksi niitä tekemään. Tämä koulutus tulee aina tarpeeseen, se on hyvin suunniteltu ja työpaikka varma. Kasvu tietää hyvää yritykselle, työntekijälle, alihankinnalle, alalle, seutukunnalle ja koko valtakunnalle, hehkuttaa Palanen. Se on yhteiskunnan kannalta kokonaisvaltaista ja kustannustehokasta. Myös Jokioisten Leivälle on koulutettu 15 ja Forssaan Parmarinelle yli 40 uutta työntekijää. Särmääjiä heistä on kahdeksan. – Kannattaa hakea. Kun koulutus on käyty kunnialla, niin Laukamolla on tarjota työpaikka. Särmääjä työstää ohutlevyistä erilaisia tuotteita. Katsotaan, miten se onnistuu. Haussa on neljä särmääjää, jotka on tarkoitus kouluttaa alkuun koulussa Forssassa ja jatkaa opastusta työpaikalla Somerolla. Uudenkaupungin autotehtaan, Turun telakan ja myös maan talouden piristyminen alkavat näkyä, selvittää liiketoimintapäällikkö Markus Olshin Laukamo Groupin ohutlevy-yksiköstä. Työntekijäpula hidastaa yritysten kasvua. Särmäys sopii niin naiselle kuin miehelle, nuorelle ja vanhemmalle. Pääsee kiinni palkkatyöhön 70 päivän koulutuksen jälkeen, korostaa Mika Palanen. 70 PÄIVÄÄ KESTÄVÄ koulutus alkaa Faktian opinahjossa Forssassa ja sitten siirrytään työpaikalle työn pariin oppimaan lisää. – Työnantaja näkee, onko henkilöstä työhön ja työntekijä, onko ala hänelle sopivaa. Tällä haetaan tulevaisuutta, selvittää Mika Palanen. – Riittää, että on terve ja normaalijärkinen. Laukamo lupaa myös etenemismahdollisuuksia, voi esimerkiksi päästä kouluttautumaan yrityksen sisällä toiseen hommaan. Tuotanto ei seisahdu eikä hidastu koulutuksen ajaksi, selvittää Faktian yrityspalvelupäällikkö Mika Palanen. Metallialalla on paljon töitä tarjolla. – Yrityksen olemassa olevat työntekijät pystyvät keskittymään omaan työhönsä. Faktia järjestää vastaavanlaista koulutusta myös muilla aloilla. FAKTIA ON järjestänyt vastaavanlaista rekrytointia ja räätälöityä koulutusta viime vuosien aikana useissa kohteissa, esimerkiksi karkkilalaisissa metallialan yrityksissä. – Tämä on meidän ensimmäinen rekrytointimme Faktian kautta. TE-keskus maksaa täsmäkoulutuksen kuluista 50–60 prosenttia. TE-keskus maksaa kuluista 70 prosenttia koulutustukea. – Pari vuotta on ollut vaikea löytää ammattilaisia, sillä kaikilla muillakin metallialan yrityksillä on työvoimapulaa. Sitä käytetään esimerkiksi jos yrityksessä on tapahtunut uudistuksia ja muutoksia, tarvitaan osaamista lisää ja parempaa laatua ja tarve on monipuolistaa työntekijöiden osaamista. Tärkeintä on motivaatio tehdä töitä. Tällä hetkellä Laukamon ohutlevytehtaalla on töissä nelisenkymmentä työntekijää. Viilataan ohjelma työpaikalle sopivaksi harjoitustöineen kaikkineen, selvittää Mika Palanen Faktiasta. MERJA RYHTÄ
Vuoret. Mutta elämähän on kysymyksiä ja vastauksien etsimistä. Heitetään arvostelu pois. – Maalaan sitä, mitä sen hetkinen tunnetilaa sisältä antaa. Ja että ne toisivat vastauksia, toivoa ja iloa. Hän on opiskellut LogoArt -taideterapiaohjaajaksi ja parhaillaan ovat meneillään ekspressiivisen taideterapian opinnot. – Katselen, ihmettelen, havainnoin ja poimin ympäristöstä pieniä yksityiskohtia. Se riittää sinä hetkenä. Katja Kajaan toivoo, että katsojat löytävät tauluista yhtymäkohtia omaan elämäänsä. VÄRIT OVAT pääroolissa Katja Kajaanin tauluissa. – Kuka sanoo, mikä on oikein ja väärin. – Värit ovat olleet tärkeitä minulle lapsesta saakka, ja luonto. Hän on pähkäillyt, onko mahdollista, että ihmisen alitajunta tuottaa vaistojen tietoisuutta ulos. Kajaan toivoo, että katsojat löytävät hänen töistään jotain omakohtaista. Mutta jospa näistä tauluista olisi iloa myös muille. Taide vapauttaa. Olen oppinut jotain. – Meiltä vaaditaan, että pitää tulla tulosta. IHMISTEN TULISI olla armollisempia itselleen. 55-VUOTIAAN Katja Kajaanin haaveena on opiskella taideterapeutiksi. Kunhan otamme hetkistä kiinni ja olemme kiinnostuneita elämästä. Suoritamme. Hän jaksaa katsella sitä uudestaan. – Mutta se ei tarkoita, että ihmisen tulisi pysyä sellaisena samanlaisena loppuelämänsä. – Taiteen avulla on mahdollisuus käsitellä tunteita ja traumoja, ja myös ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Löydän taulusta tätäkin päivää. Muututaan ja kehitytään. KAJAAN ON laittanut esille akryylija sekatekniikalla maalaamiaan tauluja Pellavakeskukseen. Hänen toiveensa päästä Machu Picchulle on jo toteutunut. Katja Kajaanin oivallus on: Minä riitän. saakka Pellavakeskuksessa. Paineita tulee ulkopuolelta, mutta teemme niitä myös itse. Minä riitän kuvataide. Tämmöinen tähän tuli, kertoo Katja Kajaan mielen sopukoista syntyvistä kuvista. Hän on tyytyväinen, että ryhtyi siihen. – Heitetään arvostelu pois. – Se on keino käydä läpi oman elämän tunnetiloja ja mielialoja, ja purkaa tunteitaan. Esimerkiksi tuo taulu herättää minussa tänään eri asioita kuin huomenna, viittaa Kajaan tekemäänsä Enkelten tanssi -tauluun. Luonnossa voidaan ladata akkuja, rauhoittua ja löytää hyvää oloa. Paljon enemmän kaivataan lempeyttä. Jos on kiinnostusta, niin Katja Kajaan voi pitää taideterapiapäivän Pellavakeskuksessa. Tiistaina 10.4.2018 SOMERO 11 Merja Ryhtä KUN KATJA KAJAAN rupeaa maalaamaan, hänellä ei ole valmista aihetta. Varmaan sairastuisin, jos en pääsisi metsään, tuumii Kajaan. Katja Kajaan on lapsesta saakka kokenut sielujen sympatiaa intiaaneihin. – Katsojan senhetkinen tunnetila vaikuttaa, mitä taulussa näkee ja mikä teos tänään puhuttelee. KUVAT MERJA RYHTÄ Enkelten tanssi on tekijänsä Katja Kajaanin mielitaulu. Luonto antaa. Siitä hän löytää aina uutta. Katselen ja teen havaintoja. Olen ryhmässä ennemminkin tarkkailija. Hän vertaa riittävyyttä perhoseen. Se on vuoropuhelua itsensä ja tekeillä olevan taulun kanssa. – En ole sellainen ihminen, joka haluaa olla esillä. – Me ihmiset emme ole irrallaan luonnosta, vaan kuulumme siihen. Parhaimmillaan se on flow-tila, jonka jälkeen ihmetellen katselen aikaansaatua. Näyttely Värimagiaa on auki 26.5. KAJAANILLE maalaaminen on itsensä ilmaisua ja terapiaa. Kun toukasta syntyy perhonen, se on valmis ja täydellinen sellaisenaan. Tuolloin hän työskenteli Turussa päiväkodissa lastenohjaajana. Taulu kertoo eri hetkinä eri asioita. Hän halusi auttaa lapsia voimaan paremmin ja löysi LogoArtin. – Sitä on vaikea selittää. – Näen, että elämäni on mennyt eteenpäin. Nykyään hän on sijaisena Tuulihatun päiväkodissa Somerolla. Että ne toisivat vastauksia, mutta myös toivoa ja iloa. Paljon enemmän kaivataan lempeyttä
Pallo-Iirot sai sarja-avauksesta havittelemansa kolme sarjapistettä, mutta joutui puskemaan niiden eteen kovan iltapäiväpuhteen. Treenipallottelussa mukana Tuomas Hakala (vas.) ja Petteri Heikkilä. Tiukan vastuksen tarjoaminen nimekkäälle ja taitavalle raumalaisjoukkueelle oli toki somerolaisten mieleen, mutta pisteittä jääminen aiheutti silti asiaankuuluvan pettymyksen tunteen. – Meillä on koossa hyvä runko, johon yhteistyösopimus Loimaan Palloseuran kanssa tuo toivon mukaan täydennyksiä tarpeen mukaan. Myös Voima oli senttien päässä kauden avausmaalistaan, kun Mikko Halosen komea laukaus viuhui täpärästi ohi Iirojen maalin. – Ei saatu mitään mukaan, vaikka paikkoja oli ja pelillisestikin hommaa vietiin varsinkin toisella jaksolla selvästi, jälleen kerran joukkueen rakennuspuuhissa hyvää työtä tehnyt Voiman manageri Tuomo Lehtinen raportoi Rauman Äijänsuolta, jonka katsomossa ottelua seurasi yli kolme ja puolisataa katsojaa. Varsinkin toisella puoliajalla raumalaiset olivat helisemässä rajusti päälle painaneen vierailijansa kanssa, mutta säilyttivät kuitenkin 2–1 (2–0) johtonsa loppuvihellykseen asti. n Voiman kokoonpano Kolmosen kauden avauksessa Raumalla: Niklas Sundberg (mv), Ilkka Kallonen, Pablo Gomez-Marttila, Alhagie Sawaneh, Teemu Keisanen, Niko Salkola, Nicholas Brain, Petteri Heikkilä, Alimamy Jalloh (Aapo Hakala), Mikko Halonen ja John Digha. Vastaan siis asettui somerolainen sarjanousija, jota on yleisesti pidetty eräänä lohkon suurista kysymysmerkeistä. Länsi-Suomen piirin Kolmosen avausta isännöi lohkon suurimmaksi voittajasuosikiksi kauden edellä nostettu Rauman Pallo-Iirot. urheilu & liikunta SOMERO 12 Tiistaina 10.4.2018 Voima piinasi ennakkosuosikkia P-Iirot – Voima 2–1 Juha Laakso SOMERON VOIMAN miesten edustusjoukkueen jalkapallokausi 2018 käynnistyi hyisissä olosuhteissa viime lauantaina Raumalla. Iloisin ilmein uuteen seuraan: Nicholas Brain (vas.) ja Teemu Keisanen ovat Voiman tämän kauden tulokaspelaajia. n Jalkapallon Kolmosen sarja-avaus: Tuttuun runkoon kokeneita vahvistuksia Juha Laakso VASTA KUUKAUDEN päivät yhdessä harjoitelleelle ja ennen Rauman reissua kolme harjoituspeliä (tappio, tasapeli, voitto) pelanneelle somerolaisjoukkueelle jokainen viikko on, ainakin periaatteessa, askel parempaan suuntaan. Takalinjoilla parhaiten viihtyvä pelaaja on viime kaudet esiintynyt FC Espoon riveissä Kakkosessa. . Voiman kavennus syntyi pelin 70. Joukkue on jonkin verran uusiutunut viime kaudesta eikä kokoonpano oli managerin mukaan vieläkään aivan lopullinen. Pelinhallinta tuulen mukaan Avauspuolikkaalla kotijoukkue pystyi hyödyntämään hyökkäyssuuntaan puhaltanutta myötätuulta kahden maalin edestä: Mikael Lahtivuori siirsi isännät johtoon vajaan varttitunnin pelin jälkeen ja Juuso Aalto tuplasi kotijohdon muutamaa minuuttia ennen jakson päättymistä. minuutilla, kun Alimamy Jalloh pukkasi tyylikkäästi Teemu Keisasen lähettämän kulmapotkun raumalaismaaliin. Tosiasia näet on, että samanlaisten otteiden jatkuessa Voima tulee keräämään huomattavan määrän pisteitä ja nousemaan kohtuullisen hyvälle sijaluvulle uudella sarjatasollaan. Tauon jälkeen vieraat saivat vuorostaan tuulen selkänsä taakse ja aloittivat vimmatun takaa-ajon. Vaikka sarjapisteet, tai edes yksi sellainen, olisivat olleet konkreettinen palkinto voimalaisille pelillisesti mallikkaasta sarja-avauksesta, joukkueella ei syytä ripotella tuhkaa ylleen avaustappion jälkeen. Kuten Lehtinen mainitsi, hyviä maalipaikkoja Voimalle siunaantui ja maalikehikotkin kolisivat pariin otteeseen, mutta verkon perukoille pallo löysi tiensä vain yhden kerran. Samalta sarjatasolta somerolaisseuraan ovat siirtyneet heti sarja-avauksessa Alhagie ”Alex” Sawaneh (90 rinnuksessaan) osoitti jo sarja-avauksessa olevansa ennakko-odotusten mukainen vahvistus Voiman takalinjoille. – Meillä on koossa hyvä runko, johon yhteistyösopimus Loimaan Palloseuran kanssa tuo toivon mukaan täydennyksiä tarpeen mukaan. Jossakin vaiheessa kautta myös vanha tuttu Benjamin Westö kotiutunee Etelä-Amerikan reissultaan takaisin joukkueemme vahvuuteen, manageri Tuomo Lehtinen sanoo. Raumalla maalin pohjustanut 32-vuotias Keisanen on yksi Voiman tulokaspelaajista. Tuomo Lehtinen. (Vaihdossa lisäksi maalivahti Ibrahim Bangura ja Urim Hoda)
Viime mainitun seuran ohella porilainen Toejoen Veikot on lohkon toinen uusi tuttavuus somerolaisille. Lampisille kuulavoitot, Riikka Virkki seivästä 280 Aulis Tiensuu ESAN NUORTEN yleisurheilijoiden hallikausi jatkui viikonloppuna Helsingissä kaksilla kisoilla. ja hyppäsi pituudessa yhdeksänneksi tuloksella 311. Loppuottelussa tarvittiin myös vahvaa syöttöpeliä. urheilu & liikunta Tiistaina 10.4.2018 SOMERO 13 Voiman kotiavaus ylihuomenna PALLO-IIROJEN OHELLA manageri Tuomo Lehtinen ja muut asiantuntijat ovat arvioineet Länsi-Suomen piirin Kolmosen vahvimmiksi voittajakandidaateiksi – ja samalla ainoan nousupaikan tavoittelijoiksi – Maskun Palloseuraa ja FC Ålandia. Tiukka loppuottelu päättyi SoPan 2–1 voittoon (20–25, 25–23,15–6). Jallohin ja Halosen tavoin myös Niko Salkola on jo pitkäaikainen tuttavuus Somerolla. Saara Virkki hyppäsi T13-sarjan korkeudessa viidenneksi tuloksella 130 ja juoksi 60 metrillä 24. Paavo Virkki juoksi P9-sarjassa myös 60 metrin ennätyksensä 10,60, jolla oli 12. Onpa tällaisesta säännöstä mitä mieltä tahansa, niin ainakin sen olisi pitänyt tulla seurojen tietoon paljon aikaisemmassa vaiheessa, Lehtinen harmittelee. – Mestaruuden eteen on tehty kovasti töitä. SoPan Valkoiset iloitsevat menestyksestään.. taitokapasiteettiaan esitellyt gambialaislähtöinen toppari Alhagie ”Alex” Sawaneh, 34, sekä saman ikäinen keskikenttäpelaaja Nicholas Brain, joka on kotoisin Argentiinasta. Tuttuun runkoon kokeneita vahvistuksia KARI EERIKÄINEN Luottotoppari Pablo GomezMarttila kantaa alkaneella kaudella vastuuta myös Voiman valmennuksesta. Kaksikko on aiemmilla kausilla tullut tutuksi Voimassa jatkavista pelaajista muiden muassa Haloselle, Ilkka Kalloselle ja Petteri Heikkilälle vantaalaisseura FC Legirus Interin riveissä. Loppuottelussa Perniön Sisun Supereita vastaan taistelimme voitosta täydet kolme erää. Finaalivastustaja Perniön Sisun Superit on kauden aikana kaventanut somerolaisten etumatkaa, kumpikin joukkue eteni finaaleihin selvillä 2–0 voitoilla. Parman kantti ei yleisön raivoisaa kannustusta kestänyt. Toinen erä edettiin SoPan muutaman pisteen johtoasemassa. Seuraavaksi SoPa yrittää lopputottelussa aiheuttaa KoLe:lle kauden ensimmäisen kotitappion. Sekä jalkapallon että futsalin puolelta somerolaisille tutuiksi tulleista Loimaan avuista kauden avauspelin lopussa kentälle pääsi kokenut Aapo Hakala. VALMENTAJA Janne Lehtonen oli turnauksen jälkeen tyytyväinen joukkueensa suoritukseen. Loimaalla pelattuun aluemestaruusturnaukseen oli tiensä raivannut 13 joukkuetta. – Hieno voitto ja hieno finaali. Välierissä SoPa kaatoi Maskun Katajan 2–0 (25–10, 25–18). Joukkueen kokoonpanoon kuuluvat myös lopputurnauksesta poissa ollut Ida Mikkonen. Jännittävä erä päättyi kahden pisteen erolla meille. Kaikkien edellä mainittujen joukkueiden lisäksi lohkossa ovat mukana Salon Wilpas, Paraisten IF, paimiolainen Peimari United, turkulaiset Åbo IFK, FC Inter/2 ja Turun Pallokerho, sekä FC Boda Kemiönsaarelta. SoPa Kouvolan hornakattilaan Jouni Oksanen VIIKONVAIHTEEN peleissä selvisi SoPan vastustaja ykkössarjan finaalipeleihin. Sunnuntaina parhaasta tuloksesta vastasi Riikka Virkki, joka hyppäsi T15-sarjan seipäässä uuden ennätyksensä 280, jolla sijoittui neljänneksi. Uskon, että ilman mitään isompia katastrofeja sijoituksemme tulee olemaan ylemmässä keskikastissa, manageri ennakoi. Kouvolan Kuntotalolle kolmatta välieräkamppailua oli saapunut seuraamaan lähes 300 katsojaa. Mikäli kevään etenemiseen ei tällä viikolla tule takapakkia, Voima pelaa kauden ensimmäisen kotiottelunsa tulevana torstaina Joensuun pallokentän tekonurmella. Sisu tuli vahvasti ensimmäiseen erään. Hänen Tuomas-veljensä nähtäneen myös kauden aikana somerolaisseuran peliasussa. SoPan Amalia Tuomola palkittiin tsempparipalkinnolla. Hyvähenkinen ryhmämme on harjoitellut kolmesti viikossa. Tytöt ovat tehneet sitoutuneesti töitä koko ajan, totesi tyytyväinen valmentaja. sijan uudella ennätyksellään 9,40. Ottelusarjan pitäisi käynnistyä viikonvaihteessa. SoPalle aluemestaruus Jouni Oksanen KAUDEN ensimmäiset Lounaisen alueen lentopallomestaruusturnausmitalit ripustettiin SoPan ykkösjoukkueen Valkoisen pelaajien kaulaan. Maxin voittotulos P15sarjassa oli 13,88 ja Micon P13-sarjassa 12,17. – Parhaimmillamme mekin pystymme esittämään sellaista peliä, jolla pärjätään tässä sarjassa kenelle tahansa. – Puolustuspelimme on toiminut erinomaisesti läpi koko kuuden. Saman tuloksen sai myös Lotta Sariola, mutta enemmin pudotuksin hänen sijoituksensa oli kuudes. Kokonaisuudessaan E-tyttöjen joukkueita on sarjassa mukana kahdessa tasossa lähes 70. Uusi sääntö viime hetken päänvaivaksi Niin kuin iskukykyisen edustusjoukkueen kokoaminen ei muutenkin olisi ollut työteliästä puuhaa, Lehtisen hommaa ovat hankaloittaneet sarjakauden kynnyksellä Palloliiton suunnalta tulleet uudenlaiset peluutusta koskevat säännökset: – Sarjamääräyksiin on vasta aivan hiljattain lisätty sellainen pykälä, jonka mukaan joukkueen pitää pelin aikana käyttää vähintään seitsemää suomalaissyntyistä pelaajaa. SoPan Valkoiset on koko kauden dominoinut runkosarjaa, joten SoPa matkasi lopputurnaukseen ennakkosuosikkina. Viime kaudella Nelosen Länsi-Suomen piirin maalikuninkuuden voittanut John George Digha aloitti toisen kautensa somerolaisseuran riveissä, samoin Voima-maalia Raumalla vartioinut Niklas Sundberg. Kouvolan Lentopallo-57 kaatoi Liedon Parman joukkueiden kolmannessa kohtaamisessa sunnuntaina Kouvolassa lukemin 3–1(25–15, 25–21,17–25, 26–24). n Joukkueenjohtaja Sini Lehtonen. Neljäntoista joukkueen lohkosta voittaja nousee ensi kaudeksi Kakkoseen ja tyvipäästä peräti neljä joukkuetta pudotetaan Neloseen. Vastustajaksi saapuu Turun Weikot, joka aloitti kautensa 2–2 kotitasapelillä paraislaista sarjanousijaa SC Wolvesia vastaan. Somerolla pelattava B-tyttöjen SM-turnaus kuitenkin siirtää ottelusarjan avausta viikolla. Otteluiden järjestystä ja pelipaikkoja yritetään viilata paikoilleen viikon alkupäivinä. n Valmentaja: Janne Lehtonen apunaan Sami Merivirta. n SoPan Joukkue: Amalia Tuomola, Anni Pettersson, Emma Lehtonen, Olivia Lehtonen ja Elsa Merivirta. Kolmas, ratkaiseva erä olikin sitten meidän näytöstämme, ja Perniöltä näytti kaasu loppuvan. Aloitimme kauden huipentumaan tähtäävän harjoittelun heinäkuun alussa. Perjantaina Lampisen veljekset Max ja Mico voittivat oman sarjansa kuulakisat. Toppari valmentaa, maalitykki jatkaa Luotettavana keskustopparina jatkava Pablo GomezMarttila kantaa tällä kaudella pelihommien ohessa myös vastuuta joukkueen valmennuksesta
Maalissa tulostetaan lipuke, josta jälkikäteen voi tarkastella minkä verran aikaa milläkin välillä on kulunut. Jani Kurvinen Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joensuuntie 20 31400 Somero Puh. Kokouskutsu ja kokouksen asialista on nähtävänä someron kaupungin nettisivuilla keskiviikosta 11.4.2018 eteenpäin. Iltarastien suosio on kantanut vuodesta toiseen. väliajan ja tarjoilun! kokouksia TORSTAIRASTIT 12.4.2018 Ämyri Opastus: Tie 280, 15 km Somerolta Radat: 1,7; 2,6; 4,6 ja 6,4 km lisäksi lyhennetyt radat sekä radat, joista puuttuvat polut ja tiet. ESITYS La 14.4. klo 13.00 LIPUT 20 € sis. ja 2.5. klo 18.00 2. Kolmonen on hivenen vaativampi. Siinä kokemuksen mukaan jopa hiljaisiksi luonnehdittujen taivaltajienkin kielenkannat ovat vetreytyneet ja suoltaneet tekstiä ja selityksiä siihen malliin, että Runebergkin olisi niitä kuullessaan mitä ilmeisimmin haukkonut henkeä silmät ymmyrkäisinä. Parin kilometrin lenkki noudattelee polkuja ja muita selkeitä maastonkohtia ja rastiliput ovat reilusti näkösällä. LT, kardiologianja sisätautien erikoislääkäri Teemu Aholan luennon aiheena ”Miksi sydämen rytmi menee sekaisin ja miten sitä hoidetaan”. Matka on noin kilometrin mittainen ja reitillä tukena ja turvana on myös yhtenäinen karttoihinkin piirretty naru. Jollei halua suunnistaa mitään tiettyä reittiä, voi osallistua bongaukseen. Viiden ja seitsemän kilometrin reiteillä punnitaan fyysistä kuntoa ja taitoja monipuolisemmin maaston vaativimpia osia hyödyntäen. Ennen kaikkea rentohenkisenä sosiaalisena tapahtumana ja paikallisena liikuttajana Torstairasteilla onkin niin fyysisen kuin psyykkisen hyvinvoinnin kannalta keskeinen asema. SOMERO 14 Tiistaina 10.4.2018 SOMERO, LOIMAA, SASTAMALA, HUITTINEN WWW.KINOSET.FI/OOPPERAKINO KINO OOPPE RA NAAMIOHUVIT 1. klo 18.00 Torituvassa. 044 721 4021 Ihan ilmainen Tervetuloa KoKousKutsu someron kaupunginvaltuuston kokous pidetään maanantaina 16.4.2018 klo 18.00 kaupunginvirastossa kaupunginvaltuuston istuntosalissa. Tervetuloa! Hallitus Somerniemen Vapaaehtoinen palokunta ry SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS pidetään VPK:n talolla to 19.4.2018 klo 19:00 Tervetuloa! Hallitus. Lähdemaantien tiehoitokunnan vuosikokous maanantaina 23.4. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, laitetaan yleisesti nähtäville kaupungin nettisivuille, heti kun se on tarkastettu. TErVETULOA ! Miesten ryhMälaulukoulu Vanha srk-talo ke 18.4., 25.4. ESITYS To 5.4. Aloittelijankin taitotasolle on tarjolla sovelias reitti. SYDÄNVIIKKO 15.21.4.2018 AVOIN YLEISÖLUENTO TOrSTAINA 19.4.2018 KLO 17.15 KIIrUUN KOULUKESKUKSEN AUDITOrIOSSA KIIrUUNTIE 4 pÄÄOVI A. Torstairastit on tapahtuma, jonka suola on jälkipuinti. (02) 77911 Iltarastikausi käynnistyy Ämyrin kartalla Pekka Alitalo PITKÄLTI YLI kolmen vuosikymmenen ajan pyörineet Someron Esan järjestämät Torstairastit polkaistaan tänä vuonna käyntiin 12.4 Ämyrin kartalla. TORSTAIRASTIEN yhteydessä järjestetään kauden kuluessa myös yhteensä kymmenen lapsille tarkoitettua Hippo suunnistusta. klo 18 Torituvassa. Ikärakenne vaihteli vekarasta vaariin. Tällöin saa kartan, johon on painettu kaikki rastipisteet. NYKYAJAN automatiikan ja navigaattoreitten maailmassa suunnistusharrastus tarjoaa lisäksi mukavaa haastetta ajatteluelimille samalla uusavuttomuutta ehkäisten. Tapahtumapaikalta saa lunastaa haluamansa kartan, johon reitti on valmiiksi painettu. Kausi jatkuu aina syyskuun alkupuolelle saakka. Bongaus on hyvä valinta kiireettömälle oman tiensä kulkijalle. Leimaus rasteilla tapahtuu sähköisellä kortilla, jonka voi tarvitessa lainata ilmaiseksi järjestäjältä. Paikalla myös V-S:n Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter ja Lounealta Jari Lehtiö. Itse sitten saa täysin omien halujensa ja tuntemustensa mukaisesti valita paikat, joissa käy. Rohkeimmille yhdessä reitin kiertäminen on mitä oivallisin parisuhdetesti. MIHES NY mentäs. kokouksia KEVÄTKoKous ja uusien jäsenten ilta ke 25.4. Viime vuonna luonnosta virkistystä ammentaneita punavalkoisten lippujen bongaajia oli tapahtumissa keskimäärin 107. klo 18-19 Ryhmän vetäjä Olli Salomäenpää puh. Tervetuloa! Hallitus Buffettarjoilu Someron Yrittäjät ry Somerniemen Musiikkija Teatteriyhdistys ry:n KEVÄTKOKOUS Joensuun koululla 22.4.2018 klo 12 Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Mehutarjoilu ! VESIVOIMISTELU Uimahallilla maanantaina 16.4.2018 klo 14.15 kaikille avoin (2€)
Ruohonjuuritasolla on merkitystä ja mikä parasta, kuluttajalla on mahdollisuus muuttaa toimintatapojaan saman tien. Uusi yksikkölaskelma nähtävissä 2 viikkoa ennen osoitteessa: Katjoentie 11. klo 12.30. Loimaalla pelattavaan Final Four -turnaukseen. Vierailijana elinkeinoasiantuntija Tanja Uusitalo. ilmoitushinnat etusivu 1,69 (väri) 1,53 (mv) teksti 1,43 1,32 takasivu 1,60 1,41 hintoihin lisätään arvonlisävero pienin ilmoituskoko tekstin jälkeen 20 pmm väri-ilmoitus 50 pmm toistoalennus 15 % n. Tapio Horila Someron sananparsia lu o nt o b o ng ar i ekovinkki . . 11.4 klo 15.00. jakelupäivystys: Lounais-Suomen Tietojakelu 02–269 3434 klo 8–16.30, la-su 7–12 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy / Paikallislehti Somero Painopaikka: Lehtitehdas, Salo 2018 ISSN 0356-200x asiakaspalvelija Jarno Tuominen (02) 588 8552 Ellie Säippä 2 vuotta 8.4. klo 15. . klo 7.15. Akseli Helenius 1 vuotta 12.4. Muuttavien käpylintujen lajinmääritys jää usein auki. Mikäli olet aktiivinen sosiaalisessa mediassa, seuraa esimerkiksi paikallisia ympäristötoimijoita ja -järjestöjä. n. n Koljon Yksityistie: Tiekokous Pellavankukassa la 14.4. klo 18–19, ohjaajana Kati. 050-3373168. Kahvitarjoilu monitoimitalon kokoustilassa klo 19, jonka jälkeen kokous Kiiruun koululla. löytölaari yksityishenkilöiden ilmoituspalsta tiistaisin, 160 merkkiä 7,50 (sis. konttorin asiakaspalvelu (02) 588 8552 ma, ke, to, pe 8.30–13 Osoite: Heikintie 4, 31400 Somero ilmoitus@somerolehti.fi onnittelut kuolinilmoitukset yms. Julia, Julius, Janna, Juuli, Janni, Juliaana sää syntymäpäiviä tänään +3 keskiviikkona +7 torstaina +7 Voi hulluu kunnen enne hossannu, sano Röörmanni kun ohitten kotos meni. Saat paitsi tapahtumavinkkejä, myös jatkuvaa muistutusta siitä, että ympäristön eteen myös toimitaan. Ravintospesialistin elämän määrää ruoka. Minea, Verna n 12.4. Käpylinnut ovat nirsoimmasta päästä siivekkäitä, sillä niille kelpaavat vain havupuiden siemenet. toimittaja Merja Ryhtä (02) 588 8562 toimittaja Sauli Kaipainen (02) 588 8563 päätoimittaja Sari Merilä 040 7680968 myyntineuvottelija Sari Miettinen (02) 588 8506 myyntineuvottelija Jussi Ollinen (02) 588 8557 toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 269 4644 myyntijohtaja Sari Kuusinen 040 539 0969 sari.kuusinen@sss.fi n tilaushinta etutilaus paperi PLUS-tilaus 12 kk 108,00 132,00 6 kk 57,40 69,40 4 kk 40,70 48,70 3 kk 31,30 37,30 määräaik. Se kuvaa hyvin isokäpylintua, joka on erikoistunut syömään männyn siemeniä. Liikuntakerho (6–12 v) ke 11.4. Lähtö Someron torilta klo 10.45. n Someron Eläkkeensaajat: Seurapelit Juttutuvalla ke. Keilausta to 12.4. 12 kk 72,00 96,00 6 kk 36,00 48,00 4 kk 24,00 32,00 3 kk 18,00 24,00 n. paperi PLUS-tilaus 12 kk 117,90 153,90 6 kk 64,80 82,80 4 kk 47,60 59,60 3 kk 40,10 49,10 plus-tilaus sisältää paperija digilehden hinnat sisältävät arvonlisäveron digilehti (tilausohje www.somerolehti.fi) irtonumero 2,20 e etutilaus määräaik. Pesimisen ajankohta määräytyy männyn siemensadon perusteella. Someron ja Tammelan männiköt ovat isokäpylintujen mieleen, mutta laji ei ole runsaslukuinen hyvinäkään siemenvuosina. n Kultelan Kyläyhdistys: Kevätkokous to 12.4. aineistoaikataulu tiistain Somero valmis aineisto pe 16, vedostettavat pe 12 perjantain Somero valmis aineisto ke 16, vedostettavat ke 12 n. Emot kaivavat kymmeniä tuhansia siemeniä kävyistä, noukkivat ne kielellään kupuunsa ja ruokkivat poikasia terveellisellä puurolla. suurimmat – yltäkylläisyydestä on monella varaa nipistää. Ilmastonmuutos etenee ihmisen toiminnan myötävaikutuksesta vauhdilla. alv.), etutilaajalle 2 ilmaista Puhelimitse annettujen ilmoitusten virheistä lehti ei vastaa. Laista, asetuksista tai viranomaisten toimenpiteistä aiheutuvat kustannuslisäykset korottavat hintoja vastaavasti määräysten voimaantulohetkestä lukien. Leevi Seppälä 3 vuotta 16.4. Sulkapallo (naiset ja miehet) ma 16.4. Epätoivoon on helppo hautautua ja samalla monen mielessä kytee ajatus siitä, ettei omilla teoilla ole globaalissa mittakaavassa mitään vaikutusta. Naisten kuntojumppa to 12.4. n Someron senioriopettajat: Teatterimatka Tampereelle la 14.4. klo 14 Nuppulinnassa. RaiPS–Arska-Basket 43–56 (24–34) Pistemiehet: Jesper Ahonen 6 pistettä, Atso Pätäri 6, Nikolai Varjus 16, Frans Fonsell 4, Aatu Nikander 4, Vilho Välttilä 10, Koobe Serlippens 4 ja Matias Lamppu 6. klo 18, ohjaajana Fredrika. klo 19. ilmestymispäivät tiistai ja perjantai levikki 5258 LT/2014 n. klo 14. Hallituksen kokous ke 11.4. n Lehtilän maaja kotitalousseura: Vuosikokous to 12.4. Isokäpylinnulla on matalampi ääni ja jykevämpi nokka kuin pikkukäpylinnulla, mutta lajinmääritys on vaikeaa. Minipoikien II-divisoonan aluesarjaa: Arska-Basket– Ura Basket 57– 39 (26–26) Pistemiehet: Vilho Välttilä 11, Veeti Salo 8, Matias Lamppu 7, Aatu Nikander 6, Frans Fonsell 10, Jesper Ahonen 6, Leevi Salo 1, Juhani Kakko 2 ja Nikolai Varjus 6. Kun pienet teot ovat osana arjen toimintaa, pysyy yllä ajatus yhteisellä asialla olemisesta sekä siitä, kuinka olemme osa suurempaa kokonaisuutta. Avoinna ma, ke–pe 8.30–13. tapahtuvalle Tallinnan matkalle puh. Lintuatlastutkimuksessa on pesälöytö Somerolta. Pohjolan papukaijan on rakennettava lämmin pesä jo kevättalvella, koska toukokuussa on liian myöhäistä. Jämsä Pohjolan papukaija pesii kevään alussa Markku Paakkinen Viikon 15 luontoääni Yleisradiossa on käpylintu. n Somerniemen Veikot: Tyttöjen liikunta ti 10.4. Vaikka tieto voi lisätä tuskaa, voit aktiivisen uutisseurannan avulla huomata, mitä kaikkea haasteiden ratkaisemiseksi on meneillään. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Arska-Basket selvitti näillä voitoilla tiensä 28.4. n. klo 19.30–21, ohjaajana Kati. Lisäksi on tutkittu, että suomalaisen kuluttamisen hiilidioksidipäästöt ovat maailman 9. Kuitenkin ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lassi Linnanenkin muistutti hiljattain, että 80 prosenttia kasvihuonekaasuista voidaan johtaa loppukuluttajaan. Testejä arjen tekojen ilmastovaikutuksista ja toimintaehdotuksista on internet pullollaan. sähköpostiosoitteet toimitus@somerolehti.fi ilmoitus@somerolehti.fi etunimi.sukunimi@somerolehti.fi n tilaajapalvelu (02) 7702 626 avoinna ma–pe klo 8–16 tilaukset@somerolehti.fi www.tilaajapalvelija.fi tilaa lehti, jäikö lehti tulematta yms. Asiakaspalvelukonttori on suljettu tiistaisin. . Silloin käpylinnut häipyvät maisemista jo kesällä. klo 18 Lehtilässä. . Äijäjumppa to 12.4. klo 13 Juttutuvalla. Satoa seuraa usein kato. n Eläkeliiton Someron yhdistys: TunneMusiikki -ryhmä ke 11.4. Korotukset koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ ilmoitusvarauksia. Viikon linnun englanninkielinen nimi kuuluu sananmukaisesti suomennettuna “ristinokkapapukaija”. peruttu. Kasvatusalalla työskentelevien tulisi silti muistaa säikyttelyn sijaan kertoa kannustavia esimerkkejä ilmastotoimista sekä omien valintojen merkityksestä. . . Kokouksen jälkeen mahdollisuus tutustua uuteen kouluun. Sääntömääräiset asiat. KIERTOTALOUSAJATTELU tulee olemaan sisäänrakennettu ajattelumalli tulevaisuudessa, kun maapallon resurssit eivät yksinkertaisesti riitä – seuraava sukupolvi tulee olemaan edellistä viisaampi monessa asiassa. Vaihda vihreään sähköön, opeta sukulainen kierrättämään tai valitse sadepäivänä sittenkin julkinen kulkuneuvo auton sijaan. Vielä tänään ehdit ilmoittautua 26.4. Pärnun kylpylään ilmoittautuneet, lähtö torilta su 15.4. Linnuissakin on kaikkiruokaisia, lihansyöjiä ja kasvissyöjiä. Älä vaivu ympäristöahdistukseen Maiju Oikarinen/Valonia TUTKIJAT ANTAVAT maailmanlaajuisia ilmastovaroituksia, napajäätiköt sulavat, dokumentit valtamerten muovilautoista vetävät mielen matalaksi eikä taloyhtiöstäkään löydy muovijakeen kierrätyspistettä. . Tiistaina 10.4.2018 15 järjestöt toimivat tuloksia nimipäiväsankari Tero n 11.4. n Someron Eläkkeensaajat ry: Kevätkokous keskiviikkona 11.4. Konttorimme välittää ilmoituksia kaikkiin maassamme ilmestyviin sanomalehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla
Suoravetoinen viljakaira 4-tuumainen, viisimetrinen. P. P. Vakuus 500e. n Ostetaan hyväkuntoinen Claas Dominator 48. 050 596 0720. Potila 11-piikkinen kultivaattori. Etukuormaajalla suursäkkinostin, lantatalikko ja 2 kauhaa. 0400 746 188. P. Hyvä varustelu. uutena 690). -97, rekisteröity kuudelle. Alastarolla. Mahdollinen kuljetus. n h/p auto miel toyota.kaikki huom myös muut merkit ja as-vaunut maksan hyvin. n Potila 340 äes varpajyrillä. 050 554 9797. Puh 040 839 7044. 050 559 7268. 040 583 5707. 040 511 1927. 046 948 7900 Loimaa. Trukki traktorin perään laitettava. 040 582 0888. P. asti 25 P. n 1 kuution perunalaatikoita. koko 185/65 R14. P. 040 749 6208. Kät. 0405113208. TEKSTIVIESTINä Näppäile teksti LAArI, välilyönti, osasto ja oma ilmoituksesi. P. n Asuntovaunu/-auto, korjattavakin käy. Tiltuntie soita uudelleen. P. n Aggregaatti 2 kw tarpeettomana. 0400 535 287 n Juko N 250 kylvölannoitin, EsaTume 4 m äes, jyrät 4,6m, Lely 3 m jyrsin, Ylö Viska 600 levitin, paripyörät 13.6x28, 13.6x38,16.9x38.0500 840 071 n Vanhoja pyöröpaaleja varastosta. mökkijakelu. MYYdääN n Kalakatiskoja Ihamäentie 201, Somero. 050 550 0920. 42 m 2 , Tarvasjoen keskustassa. 040 7485 434 n Vuokrataan omakotitalo Someron keskustassa. Myös epäkuntoiset. P. n Halutaan myydä tai vuokrata uudehko omakotitalo Kalikasta. P. n Pienkoneita ja työkaluja. P. Myös sekaklapia saatavilla. KEVÄTTARJOUS 21.6. Kaikki huomioidaan. 200 e. P. 0440 483 591 n Kesärenkaat vanteilla uudet 205/65R16C. 045 321 6603. P. Tila jossa sähkö. P. Asiakaspalvelun puhelinpalvelu toimii ma–pe, (numerot sivulla 15) Heikintie 4, Somero ilmoitus@somerolehti.fi HuHtikuun teemat + lisäjakelut Jussi Ollinen (02) 588 8557, jussi.ollinen@somerolehti.fi Sari Miettinen (02) 588 8506, sari.miettinen@somerolehti.fi ilmoitus@somerolehti.fi 13.4. H. 040 125 0990. Soitot 050 594 3333. 56.5 185 /65 /15 kesärenkailla 4 kpl 150 e talvirenkaat 185 /65 /14 4 kpl 100 e 0405431728 n Kuivaa koivuklapia 1,5 m 3 säkeissä 70e/säkki. Pieni kosteusvaurio ei ole este. 0465370189 Ilmoitukset tiistain Löytölaariin viimeistään TOrSTAINA KELLO 15: 1. n Helkama Aino -polkupyörä kuin uusi. Ilmoita kolmessa lehdessä yhden ilmoituksen hinnalla! n Toyota Carina E aluvanteet Michelin, Energy, renk. P.040 322 7430 n Löytyykö polttopuu rankaa myös paksummat ja kaadettavat käy havu ja lehtipuu 040 509 7006 n Ostetaan koivukuitua nuppikuorman verran Someron alueelta. 23.000 e. 2 kpl öljysäiliö. P. 040 755 7029. P. P. klo 15.00. Korjattavakin käy. krs. SOITTAMALLA: 02-588 8952 Auranmaan Viikkolehti, ma-pe 9-15 02-588 8021 Loimaan Lehti, ma-pe 9-14 02-588 8552 Somero-lehti, ma, ke, to, pe 8.30-13 SEurAAVA LöYTöLAArI tiistaina 17.4. P. P. Palaturvekone. 045 858 0158. n Koivuklapia kotiin toimitettuna. Polttopuut ja kuljetus sovittavissa. 0400 307 742 n Ruskeita kalkkunoita pitoon tai paistiksi. Loimaa P. n Vuokralle tarjotaan 33 m 2 yksiö Someron keskustassa. no 7, aj. 040 216 6644. n Koivuhalkoa ja klapeja kotiin tuotuna. Somerolehteen klo 13.00. Vuokra 290e/kk+vesi ja sähkö. Yhteislevikki 23 500, lukijamäärä yli 63 000. P. OSTETAAN n Asuntoauto tai -vaunu, merkillä ei väliä, pieni kosteuvaurio ei haittaa. P. SäHKöpOSTILLA: ilmoitukset@avl.fi ilmoitukset@loimaanlehti.fi ilmoitukset@somerolehti.fi 4. Ei kuljetusta. (Huom: palvelu ei toimi Gomobile-liittymällä) Tekstiviestimaksua ei palauteta, mikäli ilmoitus on sääntöjen vastainen. n Vierekkäisiä lomahuoneistoja IKAALISTEN KYLPYLÄN alueelta. vaunu/auto. järj. ajoleikkurit, mopot, perämoottorit, moottorisahat, agrikaatit, sähkö ja paineilmatyökalut. n Uutta vastaava rumpulajittelija. Hukkasin numerosi. P. 050 543 3635 n Vuokrattavana pieni OKtalo Aura-Pirkkatie 1245 Loimaa. n Vuokralle tarjotaan siirrettävä kylpytynnyri 6 henk. H. 350 e. Somero. Kaikki vain 2500 e, kulj. Soita ja tarjoa p. VIIKON KUVAT Viikon kiinnostavimmat kuvat joka perjantai verkkosivuillamme. P. 044 9239826 n Vanha suuli, navetta, tai muu vast. n Vuokralle tarjotaan Peipontie 3:sta Somerolta saunallinen 60 m 2 kaksio. 30 e. Palvelemme Heikintie 4:ssä ma, ke-pe klo 8.30-13. n As. 0400 112 118. Lisätietoja p. P. Kulutuspinta 5-6 mm, pulttijako 5x100. 8500 e /vaihdossa vaikka traktori. Soita 045-2498480 n Halutaan ostaa sekarankaa 10-15m 3 Kojonkulmalle tuotuna saa olla ylivuotista. H. n Asuntoauto/-vaunu. n Laskettelusukset, murtomaasukset, jääkiekkosuojukset ja luistimia, myös kaunoluistimia sekä lasten syöttötuoleja. Yhden viestin hinta on 7,50 e / 160 merkkiä (sis alv.). Viikon kuvat tulevat eri puolilta VarsinaisSuomea. P. n Vierassänky 80x195 + 7 cm patja, puinen sälepohja, kokoontaitettava, kerran käytetty. P. Lasitettu parveke. P. n Myynnissä pienehkö yksiö Loimaan keskustassa. 050 3485 197 n Vuokrattavana kalustettu 30,5 m 2 yksiö Loimaalla Lamminkadulla hissitalon 2. P. Esim. 0405588676 n Cormick 250 mökkitraktori, johon takakippikauha, tukkivinssi, kärryt/reki puun ajoon sekä talikko ym. 280 tkm, h. SOMERO 16 Tiistaina 10.4.2018 Löytölaari julkaistaan tiistaisin Auranmaan Viikkolehdessä, Loimaan Lehdessä ja Somero-lehdessä. n Traktori kuormaajalla hl. fi Somero-lehden asiakaspalvelu ei ole toimituksessa tiistaisin. KupONGILLA Löytölaari, Somero-lehti Heikintie 4, 31400 Somero 3. 050 379 4356. 040 557 1053 Tarjoa! n Ostetaan matkailuvaunu/auto omaan käyttöön. 2. 041 741 0558. Vuokra 410 e/kk+ vesi+ sähkö. SEKALAISIA n Vuokralle tarjotaan siisti remontoitu RT-yksiö 38,5 m 2 Someron keskustassa. 1000 10000e p. n Tasausäes lev. Ajettu max. Hinnat: 60e/vrk arki, 85e/ vrk vkl ja 125e/vkl. (Osastot: M myy, O ostaa tai S sekalaiset) Lähetä viesti numeroon 17252. Soita ja tarjoa. Sarja tehdään yhteistyössä yhdeksän eri lehden kanssa. 300km. 041 445 8146. n ”Mummopyörä” Helkama Aino 3v jalkajarru, tavarakori. P. 040 748 7085. maaseutu lisäjakelu: somero, koski tl, kiikala, kuusjoki ja Rekijoki 24.4. Tarjoa rohkeasti! Hinta max 4.000 e. 046 5540 130. Uusi ostettu 2014. Materiaalit tulee toimittaa viimeistään to 12.4. 0405588676 n Myydään kuivia koivuklapeja. 0408397044 n As.auto Fiat Dethleffs 2.8 TDi -99, kats. 045 110 2905 n Vuokralle tarjotaan RT 1h, k, ph, s, wc, vh. 040 543 8459 Pöytyä. P. 050 518 0882. Klapi Tuiko, levikepyörät Zetor 845 uudet. VIIKON KUVAT VERKOSSA somerolehti.fi somerolehti. Heti vapaa. Puh. 0400 861 564. maksu, noudetaan. P. H. n Halutaan vuokrata ok-talo Loimaan seudulta. Heti vapaa. 6 m nostolaite. sopii Dugato, Boxer, Jumper h.450 e P.040 548 5105 n Opel alumiinivanteet 4x100 keskir. n Ylivuotista kuivaa koivuklapia ja 4 metristä sekarankaa. P. -84. n Matkailuauto Iveco Mobil Wetta vm. P. 045 130 6087. 040 594 6907. H. Sähkömoottori 11 kW. P. Kuvat kertovat tarinaa viikon uutisista, tapahtumista, ilmiöistä, henkilöistä tai ajankuvasta. Zetor 845 vm. 280 e (ovh. 0400 743 585 Pöytyä
18 Nostetta riittää vielä vuosiksi Yritysjohtajilla riittää luottamusta, vaikka työvoimapula on vakava ongelma. 6–13 TYÖMARKKINOIDEN, REKRYTOINNIN JA TYÖNHAUN ERIKOISLIITE HUHTIKUU 2018 rekryexpo Varsinais-Suomi työllistää RekryExpo’18 Turun Messukeskuksessa 18.4. Verkostoidu rohkeasti Tom Laine kehottaa verkostoitumaan LinkedInissä oman alan ihmisten, kiinnostavien yritysten ja headhuntereiden kanssa. Mukana messuohjelma!
Kirjoittaja on TS-Yhtymän lehtien digituottaja. Positiivisen rakennemuutoksen myötä alueen imagoa on kiillotettu. Varsinais-Suomi tarjoaa nyt vaihtoehdon tälle. Nuorelle hyvä startti työuralle luo mahdollisuuksia ja luottamusta tulevaisuuteen. Varsinais-Suomen talousbuumi on valtava mahdollisuus alueen nuorille. Omassa nuoruudessani Nokia imi riveihinsä uraohjukset ja myös omaa tulevaisuuttaan empivät. Tarvitaan myös uusia yrittäjiä ja tutkijoita. Alueella on nyt oikeasti töitä tarjolla. Samalla se tarkoittaa etenemismahdollisuuksia uralla. ”Varsinais-Suomi tarjoaa nyt vaihtoehdon.” Toimittajalta Johanna Käkönen rekryexpo Nuorten mahdollisuus Työntekijät rakentavat Finnairin brändiä Freelancerille some tarjoaa uusia mahdollisuuksia Henkilö: Mika Marttila Salo saa uutta potkua startupeista Westas jalostaa maakunnan metsät vientitavaraksi Kolumni: Veijo Hyvönen. Alueen yritykset ovat kiinnostavia, tulevaisuuteen katsovia, niillä on tarinaa, kansainvälisiä yhteyksiä ja ulkomaista omistusta. Työntekijöitä etsitään isolla kouralla niin telakalle, autotehtaalle, lääkefirmoihin kuin ohjelmistotaloihinkin. Jos nuori saa jalkansa oven väliin paikallisessa pajassa, se voi avata kokonaisen portin kansainvälisiin tehtäviin. Kotiseudusta on muodostumassa trendikäs paikka, jossa on uusia tuulia ja kiinnostavia palveluja. Pore on vähentänyt pitkäaikaistyöttömyyttä ja avoimien työpaikkojen määrä on lähtenyt huimaan nousuun. Näillä eväillä on mahdollista kokeilla jotain uutta tai yrittää itse. Yritysten tilanne näyttää hyvältä ainakin muutamaksi vuodeksi. Tuntui, että vähintään joka toinen valmistunut löysi itsensä Nokiasta tai sen liepeiltä. Luonnikkaasta uran alusta voisi parhaimmillaan jäädä tukeva perusta ja luottamus omaan selviytymiseen. Välivuodeksi pääsi töihin, hyväpalkkaisia hommia oli tarjolla kesäksi, opiskelun oheen tai pidemmäksi aikaa. rekryexpo 2 Cityelämää Sisältö 21 26 31 42 45 47 q 14 Anni Dabrowskasta tuli CNC-koneistaja kyröläiseen Hydoringiin. Vaikka Nokia ja Microsoft alihankkijoineen on ajettu alas Salosta ja Turusta, jäi ainakin osalle takataskuun kokemusta, tietoa ja jopa pientä pesämunaa. Rekrytoivat yritykset, palkkataso ja uramahdollisuudet vetivät Helsinkiin. Puhutaan jopa aivoviennistä. TUOTTAJA Johanna Käkönen 050 513 0230 KANSIKUVA Jori Liimatainen ILMOITUSMARKKINOINTI Jesse Vainio 02 269 4672 VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Kari Vainio PÄÄTOIMITTAJA, LUKEMISTO Riitta Monto Kustantaja Turun Sanomat Oy Länsikaari 15, PL 95, 20101 Turku Painopaikka Salon lehtitehdas, Salo Turun Sanomien lehtipaino, Artukainen Varsinais-Suomessa on syntymässä lähivuosina kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Diplomiinsinöörien lisäksi tarvitaan tuotekehittäjiä, taloushallinnon osaajia, rekrytoijia, koodareita ja monia muita. Alueen nuoret lähtivät pitkään pääkaupunkiseudulle töiden perään. Pore on suuri mahdollisuus alueen ihmisille. Uranousu hihnalta eteenpäin oli mahdollista, sillä talo koulutti henkilöstöään. Eivätkä uudet työpaikat tähän lopu. Tarvitaan siis uusia osaajia kauppoihin, ravintoloihin, kuntoilukeskuksiin, rakennuksille ja isännöintiin. Nuorille se voi tarjota vielä jotain enemmän, uskoa omaan tulevaisuuteen. Mikään ei ole tietenkään pysyvää, ja työelämän luonne on muuttunut kauas pysyvästä ja staattisesta. Valmistuneille iso kansainvälinen talo tarjosi valtavan valikoiman mahdollisia uria. Vetoyritysten ympärille halutaan palveluja, vapaa-ajan viettomahdollisuuksia ja asumisvaihtoehtoja
VALMET AUTOMOTIVE Autotehtaalle tulee väkeä Uudenkaupungin ja lähikuntien lisäksi muun muassa Turusta, josta käy päivittäin autotehtaalla töissä 800 henkilöä. – Olemme tottuneet tekemään isojakin asioita nopealla aikataululla, eikä meille tullut edes mieleen, että tässä ei voisi onnistua, Tomi Salo sanoo. Mercedes-Benzin katumaasturin tuotanto käynnisti jättirekrytoinnit, jotka kasvattivat tehtaan työntekijämäärän 4?000 työntekijään viime vuoden aikana. Mercedes-Benzin A-sarjan ja katumaasturin tuotannot ovat kasvattaneet Uudenkaupungin autotehtaasta Suomen suurimman tehtaan. – Tiesimme heti, että näissä rekrytoinnissa lähialue ei riitä, vaan oli herätettävä kaikki. Tehdas ilmoitti helmikuussa palkkaavansa jälleen tuhat uutta työntekijää pääasiassa Mercedes-Benzin uuden A-sarjan tuotantoon. Kysymyksessä ei ollut vain meidän, vaan koko Suomen talkoot. Jättirekrytointeihin tehdas haki kumppania henkilöstöpalvelualan yrityksistä, ja on tehnyt niissä yhteistyötä Opteamin kanssa. Uudessakaupungissa toimivan Valmet Automotiven autotehtaan henkilöstöjohtaja Tomi Salo voisi paukutella henkseleitään, mutta sen sijaan hän muistuttaa, että autotehtaalla on ennenkin toteutettu isoja rekrytointeja. EIJA ESKOLA-BURI 1 ASKO VIRTANEN. Vielä vuoden 2016 lopussa tehtaan palveluksessa työskenteli 1?850 henkilöä. Vauhti ei ole tänä vuonna hiljentynyt. rekryexpo 3 M iten vajaan 16 000 asukkaan pikkukaupungissa sijaitseva autotehdas onnistuu palkkaamaan vuoden aikana yli 2?000 uutta työntekijää. Kävimme neuvottelemassa haasteista muun muassa Ely-keskuksen viranEija Eskola-Buri teksti Autotehtaan rekrytointi-ihme ja miten se tehtiin Henkilöstöjohtaja Tomi Salo: Ne olivat koko Suomen talkoot. Tehtaan HR-tiimi ei ole isoja haasteita pelännyt. – Tosin ei ihan näin suuria, hän myöntää. Myös tehtaan HR-tiimiä on vahvistettu, ja uusia tekijöitä palkattu. Vastaavaa tilannetta ei löydy helposti Suomesta, Euroopasta ja maailmaltakaan
Omistajat pääomayhtiöt Suomen Teollisuussijoitus ja Pontos sekä kiinalainen teknologiayritys CATL. Sankarikummi painottaa, että häneen voi ottaa yhteyttä kaikenlaisissa asioissa. Uuteenkaupunkiin Illikainen muutti Kreikasta. Nyt hän työskentelee osastolla, jossa autot testataan viimeisen kerran ennen kuin ne lähtevät tehtaalta. . – Julkinen liikenne Uudestakaupungista isompiin kaupunkeihin voisi toimia paremmin, hän sanoo. Hän toivoo saavansa perheensä Suomeen, kun tyttären lukuvuosi koulussa päättyy kesäkuussa. . Työntekijät voivat käyttää työpaikan kuntosalia ja osallistua harrastustoimintaan. . Perinteisten työkalujen rinnalle markkinoinnissa otettiin käyttöön kokonaan uusia tapoja. . Tomi Salo kertoo esimerkkinä Turusta, Porista ja Raumalta tehtaalle säännöllisesti kulkevat linja-autovuorot. – Hain paikkaa ja sain toukokuussa 2017 kutsun haastatteluun. Lisäksi tehdas palkkasi tänä vuonna sankarikummin, joka auttaa tulijoita arjen asioissa ja järjestää retkiä ja tapahtumia. EIJA ESKOLA-BURI Heidi Klubb toimii sankarikummina. Rekrytointien tueksi rakennettiin internetsivusto www.autotehtaansankarit.fi, joka antaa vastauksia autonrakentajiksi hakeville tai sitä suunnitteleville. . Viranomaisten vakuuttaminen ei yksin riittänyt, vaan tärkeintä oli tavoittaa potentiaaliset autonrakentajat. Työkavereiden kanssa vietetään välillä yhdessä aikaa vapaa-ajallakin. Autotehdas ei ollut sankarikummille ennestään tuttu paikka. Uuteen työhönsä ja elämäänsä tyytyväinen mies löytää uudelta kotipaikkakunnalta yhden puutteen. Ihmisten on helpompi ottaa yhteyttä, kun olen tullut tutuksi heti alussa. Siirtyi vuonna 1999 konepajayritys Metsolle, joka syntyi, kun Valmet ja Rauma yhdistyivät. Ne ovat edelleen käytössä. Työllistää tällä hetkellä 5?500 henkilöä Suomessa, Saksassa, Puolassa ja Espanjassa. Heidi Klubb aloitti autotehtaan sankarikummina tammikuussa. . Metso luopui omistuksesta vuonna 2014. – Viestimme oli, että emme ole ruinaamassa rahaa ja tukia, vaan halusimme kysyä, mitä valtiovalta ja viranomaiset pystyvät tässä tilanteessa tekemään työvoiman saannin helpottamiseksi. Suomen suurimman tehtaan työntekijät tulevat Uudenkaupungin lisäksi lähikunnista, mutta myös kauempaa. – Minulle kävi todella hyvä tuuri, kun sain vuokrattua rivitaloasunnon Uudestakaupungista. Monet haluavat apua arjen asioissa, esimerkiksi verokortin hakemisessa, Kelan asioissa tai vapaa-aikaan ja harrastusmahdollisuuksiin liittyvissä asioissa. Sinne hän lähti kreikkalaisen vaimonsa ja tyttärensä kanssa muutama vuosi sitten. Perustettu vuonna 1968 ruotsalaisen Saab-Scanian ja suomalaisen valtionyhtiö Valmetin yhteisyritykseksi. Alussa asuin Raisiossa motelliasunnossa, sen jälkeen kuukauden moduuliasunnossa Uudessakaupungissa. Esimerkiksi perehdyttämisprosessia uudistetaan parhaillaan, ja kuuntelemme tarkoin henkilöstön palautetta. Oulusta kotoisin oleva Illikainen on vaihtanut paikkakuntaa kahdeksan kertaa työn perässä. . Illikainen on ehtinyt tehdä autotehtaalla jo useampia hommia erilaisissa tiimeissä. – Toimenkuva on täysin uusi, ja tehtävää riittää. – Korihait tarjosi ilmaiset liput koripallomatsiin, ja Laukojat-75 ja Laitilan Jyske esittelevät keväällä toimintaansa. Rekrytoi tänä vuonna Suomessa 1?000 työntekijää. Mieleisen asunnon puute, tai työtarjous entiseltä kotipaikkakunnalta saattavat vaikuttaa. Klubb iloitsee paikallisten yhdistysten kanssa virinneestä yhteistyöstä. Henkilöstöjohtaja muistuttaa, että työelämän lisäksi jokainen tarvitsee muutakin elämää. Valmet Automotive on halunnut työnantajana kantaa oman vastuunsa tulijoiden kotouttamiseksi uudelle paikkakunnalle. – Ihan laidasta laitaan on tullut kysymyksiä ja asioita, ja kaikki ovat tärkeitä. Salon mukaan työntekijöiden vaihtuvuus ei ole ollut ongelma. . . Totta kai seuraamme ja analysoimme tilannetta ja mietimme, mitä voimme tehdä asialle. – Olen ollut positiivisesti yllättynyt. Tänäkin keväänä eri puolilta Suomea tuotiin väkeä linjaautolla tutustumaan tehtaaseen ja työhön. Vapaa-aikana Illikainen on käynyt uimassa, hiihtämässä ja kuntosalilla. Nyt linja-autot ovat välillä liiankin täynnä. Metsätalousteknikon koulutuksen saanut mies on toiminut muun muassa tietoliikennealan esimiestehtävissä, myyntitehtävissä, Ksupermarketin kauppiaana ja rekkakuskina. – Noin 40 henkilöä kuukaudessa lähtee meiltä eri syistä. Tehtaan HR-tiimi on jalkautunut Pohjoisja Itä-Suomeen. Virtuaalisten esittelyjen lisäksi kiinnostuneilla on ollut mahdollisuus tutustua tehtaaseen paikan päällä. Tehtaan väki sai kuulla epäilyjä siitä, että ei tule onnistumaan. Sankarikummi tukee työntekijöitä monenlaisissa asioissa verokortin hakemisesta sopivan harrastuksen löytymiseen. – Olimme itse vakuuttuneita siitä, että kyllä tarvetta ja käyttöä on, ja homma saatiin alkuun. Turun seudulta autotehtaalla käy töissä noin 800 henkilöä ja Raumalta 300. Henkilöstöjohtaja Tomi Salolla ja tehtaan HR-tiimillä riittää hommia tänä vuonnakin, kun tehtaalle palkataan tuhat uutta työntekijää. Työtä tehdään tiimeissä ja täällä on hyvä meininki, hän kehuu. Vaikealtakin tuntuvat ideat toteutuvat, kun on tahtoa. Hän painottaa, että isossa tehtaassa se on väistämätöntä ja luonnollistakin. Positiivisesta rakennemuutoksesta Salo muistelee puhuneensa ensimmäisen kerran jo vuonna 2013, kun silloiselle työministeri Lauri Ihalaiselle lähti sähköpostia autotehtaalta. – Pestuumarkkinoiden ideana on, että ihmiset saavat tulla paikan päälle näkemään ja kuulemaan, millaista työtä meillä on tarjolla. rekryexpo 4 omaisten kanssa ja puhuimme asiasta eri ministeriöissä, Salo kertoo. MAIJA ALA-JÄÄSKI Vesa Illikainen palasi Kreikasta Suomeen autonrakentajaksi. – Kesällä Uudessakaupungissa on helppo viihtyä, kun on luonto lähellä. Myös kaupunki on ollut kiertueilla mukana. ”Olen vaihtanut paikkakuntaa kahdeksan kertaa työn perässä.” Vesa Illikainen (vas.) aloitti viime keväänä autotehtaalla. Olen mukana uusien työntekijöiden perehdytyksessä. . – Työllisyystilanne on parantunut viime aikoina koko maassa, ja jos tulija ei ole ehtinyt kotiutua, entiseltä kotiseudulta avautuva työpaikka saattaa houkutella palaamaan juurille. Nyt Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos eli Pore on jo vakiintunut käsite, ja valtiolta on tullut tukea koulutusja infrahankkeisiin. V esa Illikaisen, 48, työhistoriaan mahtuu monen eri alan töitä. . Haluamme antaa mahdollisimman realistisen kuvan siitä, mitä täällä tehdään, että omia päätöksiä ei tarvitse tehdä olettamusten ja mielikuvien varassa. ”Meille ei tullut edes mieleen, että tässä ei voisi onnistua.” Tomi Salo Henkilöstöjohtaja Valmet Automotive, Uudenkaupungin autotehdas . . – Tarjoamme mahdollisuuksia vapaaajan toimintaan ja olemme panostaneet yhteisöllisyyteen, hän kertoo. . Pakkasin tavarat ja sillä tiellä nyt ollaan, Illikainen kertoo. Syyt lähtöön ovat erilaisia, eivätkä aina johdu työpaikasta. MLL järjestää työntekijöiden perheille tapahtuman vapun alla, listaa Klubb. Tuottaa autoteollisuudelle henkilöautoja, avoautoja ja sähköisiä ajoneuvoja sekä niiden valmistuspalveluja, komponentteja ja järjestelmiä sekä konsulttipalveluja. Kreikan talouskriisi ja heikentynyt työllisyystilanne saivat miehen kiinnostumaan suomalaisen autotehtaan työpaikoista
UUDISTUMISEN JA KASVUN KUMPPANI Rakennamme ja valmennamme työelämän joukkueita menestymään. rekryexpo 5 2017 liikevaihto oli yli 70 miljoonaa euroa. tallinksilja.?/rekry www.radiometer.com. Rekrytoinnit Rekrykoulutukset www.staraconsulting.fi www.52duunia.fi KEULA KOHTI KESÄTÖITÄ Tee check-in elämäsi kesään ja hae mukaan Siljan reippaaseen miehistöön
rekryexpo 6 Buumi BUUMI jatkuu Varsinais-Suomessa
Johanna Käkönen teksti // Jori Liimatainen kuvat // Elina Nurmi grafiikka 1. Käsillä on myös vakava ongelma, sillä ammattitaitoisen uuden työvoiman löytäminen on hankalaa. Telakan ja autotehtaan veto sekä yleinen talouskasvu ovat täyttäneet alueen yritysten tilauskirjat useilla toimialoilla. Alueen talousvaikuttajat uskovat poreilun jatkuvan vielä ainakin muutaman vuoden, mutta kova imu tuo mahdollisuuksien lisäksi myös haasteita. Nousukauden pituus on osittain alueen omissa käsissä, valtiovallan apua tarvitaan silti tunnin junan ja diplomi-insinöörikoulutuksen saamiseksi alueelle. Yritysjohtajille tehdyn verkkokyselyn keskeinen huoli on, nouseeko työvoimapula kasvun pullonkaulaksi. rekryexpo 7 Buumi Kerrostaloasuntojen ennätysmäinen rakennustahti ja asuntolainojen kiivas kysyntä ovat merkkejä lounaisen Suomen talousbuumista. Maakunnan ihmisille buumi on ”tekemisen paikka”
Yritysten hyvä tilauskanta ja investoinnitkin kertovat osaltaan tästä, vastaa toimitusjohtaja Vesa Viitaniemi Lounais-Suomen Osuuspankista. – Meidän näkövinkkelistämme kysyntä ja työtilanne jatkuu vähintään yhtä hyvänä vuoden 2020 loppuun asti, sillä useat pääasiakkaamme investoivat melkoisesti sekä heillä on vuosittain isot revisiot. Alueen kärkiyritysten veto ei ole kuitenkaan ainut kirittävä tekijä. –?Perustuen metallien hintakehitykseen ja yleisiin kaivosteollisuuden näkymiin, aktiivisuus on korkealla, tiivistää johtaja Riku Kesäläinen Sandvikistä. rekryexpo 8 V arsinais-Suomen positiivinen vire näkyy ja tuntuu laajasti alueen yrityksissä. Nousukausi on tuonut esiin lieveilmiöitä yritysten kannalta. – Myönteinen laajemman Turun alueen suhdanne jatkuu vielä. Näillä esimerkeillä on myös psykologinen vaikutus, joka madaltaa kynnystä ryhtyä uusiin hankkeisiin, kommentoi Hakala. Metallien hintoja nostaa koko maailman talouskasvu ja tavaroiden valmistuksen lisääntyminen. Osa yritysjohtajista ovat huomannut esimerkiksi palkkakilpailua, kun osaavista tekijöistä on huutava pula. Kaivosteollisuuden koneita Turussa valmistava Sandvik uskoo myös hyvän vireen jatkuvan. jytky – Soinia lainatakseni.” Jukka Virtanen Vahasilta Oy Buumi VARSINAIS-SUOMEN TYÖTTÖMYYSASTE HELMIKUUSSA ERI VUOSINA VARSINAIS-SUOMEN SEUTUKUNTIEN TYÖTTÖMYYSASTE HELMIKUUSSA 2018 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 2012 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 -13 -14 -15 -16 -17 -18 Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaukset 2012–2018. Nämä asiat käyvät ilmi verkkokyselystä, joka lähetettiin kymmenille maakunnan yritysten edustajille. Uudenkaupungin autotehtaalla on myös selvä positiivinen vaikutus koko alueelle. Kyselyn yrityksissä on vakaa luottamus, että pore jatkuu vielä vuosia. Yleinen talouskasvu vaikuttaa myös. Sandvikissä näkemys ei synny paikallisesta tilanteesta, vaan siihen vaikuttaa maailmanlaajuinen metallien hintojen nousu ja kaivosteollisuuden kipuaminen kuopasta. Laivatilauksia on vuoteen 2024 asti. henkilöä kpl kpl Lähde: TE-keskuksen työllisyyskatsaus maaliskuu 2018. Turunmaa 7,6 745 -98 Salon seutu 12,0 3 383 -964 Turun seutu 10,2 16 287 -3 697 Vakka-Suomi 6,3 889 -236 Loimaan seutu 7,9 1 220 -269 % henkilöä henkilöä vähennys edelliseen vuoteen työttömyysaste työttömien määrä VARSINAIS-SUOMEN RAKENTAMINEN, KOKO ASUNTOTUOTANTO Lähde: Talonrakennusteollisuus ry Lähde: Talonrakennusteollisuus ry VARSINAIS-SUOMEN RAKENTAMINEN, KERROSTALOASUNTOTUOTANTO 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Luvat Luvat Aloitukset Aloitukset 9,9 % 12,2 % 13,5 % 13,4 % 12,3 % 11,3 % 9,4 %. Yritys on Meyer Turun omistuksessa. Kolikon toinen puoli kuitenkin on, että jos emme löydä uusia työntekijöitä, ajateltu kasvumme hidastuu tai jopa ”VarsinaisSuomessa on menossa ns. Myös metallialan yrityksissä on kiivasta kasvua. Tulevaisuudenusko perustuu asiakkaiden näkymiin myös paimiolaisessa Vahasilta Oy:ssä ja Turun seudulla eri toimipisteissä toimivassa Stera Technologies Oy:ssä. Kysyimme alueen bisnesvaikuttajilta heidän arviotaan Varsinais-Suomen talouskasvun jatkumisesta. Esimerkiksi piikkiöläinen hyttivalmistaja Piikkiö Works kertoo, että sen tilauskirja on täynnä tällä hetkellä vuoteen 2023 asti. Tilanne on siis tästä näkövinkkelistä katsottuna erinomainen. – On harvinaista, että tilauskanta on useita vuosia tästä eteenpäin tiedossa. Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja Jussi Hakala muistuttaa, että telakka on merkittävä työllistäjä sekä suoraan että välillisesti. Telakan ja autotehtaan lisäksi myös lääketeollisuus on hyvässä nosteessa, samoin rakentaminen. Yritysja talouselämävaikuttajat näkevät lähes poikkeuksetta, että telakan ja autotehtaan vauhti tuntuu myös omassa yrityksessä. Hyvä työllisyysaste vaikuttaa ihmisten tulevaisuudenuskoon ja haluun tehdä muun muassa asuntoinvestointeja. Tähän vaikuttaa se, että telakan tilauskanta yltää ennätyksellisen pitkälle
Silti näkymä on myönteinen, kuvailee Heikonen. – Pemamekin näkymät ainakin 2–3 vuoden aikajänteellä ovat hyvin myönteiset ja luottavaiset. Muilla aloilla näkymät ovat positiiviset, mutta maailman taloutta voi Buumi ”Maailman taloutta voi heilauttaa joku globaali tapahtuma koska tahansa. Se näkyy alueellamme kulutuksen ja investointien kasvuna. 1970-1980-luvuilla rakennettiin paljon asuntoja, ne ovat nyt tulossa peruskorjausikään. Ihmisten elinikä pitenee ja sinkkuuntuminen jatkuu, tarvitaan uusia asuntoja. Yritys toimii Turun, Kaarinan, Paimion, Tammelan ja Kaavin lisäksi myös Intiassa ja Virossa. Talonrakennusteollisuuden aluejohtaja Markku Leppälehto liittää oman alan näkymät isompaan kaupungistumiskuvaan. Taloustaivaalla voi nähdä myös varjopilviä. rekryexpo 9 pysähtyy, kuvailee operatiivinen johtaja Jukka Virtanen Vahasilta Oy:stä. Se kertoi viime syksynä palkanneensa jopa kymmeniä ihmisiä tätä varten. – Kasvu tulee jatkumaan, tosin ei niin rajuna kuin viime vuonna. Patrik Rautaheimo Elomatic 1 2010 -11 -12 -13 -14 -15 -16 -17 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 milj. Turun Osuuskaupassa tilannetta katsotaan kuluttajien näkökulmasta. Loimaalainen Pemamek suunnittelee ja toimittaa hitsausautomaatioita eri puolille maailmaa. Ostovoiman arvioidaan olevan nousussa. Sekä kunnallisella puolella, yrittäjillä että yksityisillä henkilöillä on selvästi aikaisempaa enemmän luottamusta talouden positiiviseen kehitykseen. Näkisin koko lounaisen Suomen kasvunäkymien pysyvän hyvin samalla tavalla myönteisinä. Tärkeä asiakas on myös Turun telakka. Isoilla veturiyrityksillä esimerkiksi laiva-, autoja lääketeollisuudessa menee hyvin. –?Olen hyvinkin luottavainen nykyisen kehityksen jatkumisen suhteen täällä Varsinais-Suomessa ja varsinkin Turun alueella. Kansainvälisissä suhdanteissa voidaan hyvinkin nähdä 1–2 vuoden ajoituksella laskua nykytilanteesta. Alueen kokonaistyöttömyys on laskussa ja ostovoima nousussa, kertoo marketkaupan toimialajohtaja Mikko Rauhanen. – On mahdollista, että myönteinen jakso jatkuu ja varsinkin laivanrakennuksessa on selvää, että nykytilauskannan toteuttaminen jatkuu positiivisena monta vuotta. euroa kpl % % HENKILÖSTÖMÄÄRÄN ODOTUKSET VARSINAISSUOMALAISISSA YRITYKSISSÄ 2012?2018 INVESTOINTIAIKEET VARSINAISSUOMALAISISSA YRITYKSISSÄ 2012?2018 HENKILÖAUTOJEN VIENTI SUOMESTA TAVARAVIENNIN ARVO VARSINAIS-SUOMESSA 20 40 60 80 100 20 40 60 80 100 Lähde: Varsinais-Suomen maakuntaennuste 2018 Lähde: Varsinais-Suomen maakuntaennuste 2018 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100 000 Lähde: Tulli 2018 Lähde: Tulli 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 kasvaa pysyy ennallaan vähenee kasvaa pysyy ennallaan vähenee osuus Suomen kokonaisviennistä, % 7,2 % 5,1 % 6,8 % 8,6 % 7,7 % 9,7 % 98 473 kpl. Kaupungistuminen jatkuu edelleen, mikä tuo muuttovoittoa alueelle. Uskomme kasvumme myös jatkuvan. Perheyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Heikonen katsoo, että telakan kasvun luomasta hyvinvoinnista on nähty vasta alkuosa. – Varsinais-Suomessa tapahtuu tällä hetkellä laaja-alaisesti hyviä asioita. Moni yritysjohtaja muistuttaa, että kaikki ei ole omissa tai paikallisissa käsissä. Myös muuta vanhaa rakennuskantaa on korjattava, kertoo Leppälehto. Pemamek työllistää noin 200 henkeä ja lisäksi alihankkijoita. Siitä kertovat asiakkaidemme antamat vuosiennusteet ja koko ajan kasvanut tilauskantamme, kertoo myyntijohtaja Kai Rinne Stera Technologies Oy:stä. Vahasilta valmistaa paineastioita. Telakan kasvun vaikutukset ovat vasta alkuvaiheessa. Stera on mekaniikan ja elektroniikan sopimusvalmistaja. Meriteollisuuden kasvuun yritys on varautunut jo pidempään. Turun kaupungin keskustaan ja keskustan tuntumaan on suunnitteilla mittavia rakennusprojekteja
Turun ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksessa tarvitaan myös huomattavaa tekniikan alojen koulutusmäärien lisäämistä. Kai Rinne, Stera Pitäisi huomioida Salon alueen tasoittavat mahdollisuudet työvoiman ja alihankintojen suhteen, kun Turun ja Uudenkaupungin alueella tilanne ylikuumenee. Pekka Heikonen, Pemamek MITÄ INFRAHANKKEITA TARVITAAN. kaavoitus, innovatiiviset ja rohkeat hankkeet. Haluaisin nähdä valtiovallan tuovan edellytyksiä myös viennin kasvulle jatkossa mahdollistamalla diplomi-insinöörikoulutuksen Turussa. Esko Jääskeläinen, SSO Suurin ja kiireellisin on tieverkon kunto, se on ylläpidettävä paremmin. Hurku–Helsinki-välille jos saisi ”tunnin junan”, niin se olisi jo luksusta. Viime vuoden yrityskauppojen myötä Elomaticista tuli Suomen johtava teknisten laskentapalvelujen toimittaja. rekryexpo 10 Talousvaikuttajien näkemyksiä ONKO VARSINAIS-SUOMESSA OSATTU OTTAA POSITIIVISESTA RAKENNEMUUTOKSESTA RIITTÄVÄSTI IRTI. Korkotason nopea nousu voisi olla negatiivinen shokki. Lentoyhteyksiä Eurooppaan on Turun kentältä karsittu, joten kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille Turku on maantieteellisesti vielä hankala. Turun yrittäjien puheenjohtaja Jari Rastas nostaa esiin, että tuotannollisissa investoineissa ei ole ”Kuluttajien ja teollisuuden luottamus on vahvaa, työllisyystilanne hyvä tai erinomainen ja korkotaso on alhaalla.” Tero Seikkula Nordea. Riku Kesäläinen, Sandvik MITÄ KOULUTUSTA TARVITAAN. Patrik Rautaheimo, Elomatic Turun yliopistoon pitää saada opinto-oikeudet ylioppilaasta DI-insinööriksi koulutuksessa, modernit koneja materiaalitekniikan opintosuunnat. Hän vastaa pankin henkilöasiakkaista LounaisSuomessa. Tunnin juna lähentäisi Turkua ja pääkaupunkiseutua toisiinsa ja helpottaisi korkeammin koulutetun työvoiman rekrytointia seudulle. Osaavan työvoiman pula voi rajoittaa kasvua. Lähes kaikki päätiet olisi saatava uuteen asfalttiin aivan heti. Varsinais-Suomen hyvä kasvu säteilee kasvua myös muille alueille ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Yli 50 000 asukkaan kaupunki on Turusta puolen tunnin matkan päässä. Nordean Lounais-Suomen pääkonttorissa tilanne arvioidaan kokonaisuutena erittäin hyväksi, mutta mahdollinen korkotason nousu ja työvoimapula luovat varovaisuutta. Pitää muistaa, että vientiteollisuus on talouskasvun veturi. Näistä osa voisi sijoittua Turkuun. Vaikea nähdä suuria murheita. Rautaheimo arvioi alkuvuonna, että väkeä voidaan tänä vuonna palkata lisää noin 50–100 henkilöä. Matti Nurmi, VSP Teknisen alan koulutuksen lisääminen amk– ja DI-tasolla. Yrityksen henkilökunnan määrä nousi viime vuonna yli 850:een. Anna Godenhjelm, Wallac, Perkin-Elmer Emme ole pystyneet viestimään asiaa riittävästi erityisesti pääkaupunkiseudun suuntaan. Asuntotarjonta ei myöskään tahdo pysyä kysynnän perässä, arvioi Tero Seikkula Nordeasta. Jukka Virtanen, Vahasilta Oy Infrahankkeista tärkein olisi Turku–Pori-tien nelikaistaiseksi tekeminen. Myös Turun seutu on työssäkäyville vielä pieni, joten nopea junayhteys pääkaupunkisedulle laajentaisi mahdollisuuksia rekrytoida osaajia laajemmalta alueelta. Ari Kumpulainen, Piikkiö Works DI-tutkinnon teko Turussa, mutta myös turkulaisille nuorille mahdollisuuksia suorittaa tutkintoja maailman parhaissa yliopistoissa. Elomatic on turkulainen suunnitteluja insinööritoimisto, jolla on toimistoja ympäri maailmaa. Omin toimin Varsinais-Suomessa voitaisiin vielä vauhdittaa kasvua, keinoina mm. Janne Virtanen, Arvo Virtanen Oy Buumi heilauttaa joku globaali tapahtuma koska tahansa, muistuttaa toimitusjohtaja Patrik Rautaheimo Elomaticista. Sen jälkeen ohikulkutien kaistojen lisääminen Ravattulasta Helsingin moottoritielle asti. Kaisa Leiwo, Turun kauppakamari Nähty nousu perustuu yleiseen hyvään suhdannetilanteeseen ja muutamien yritysten erinomaiseen tilanteeseen. Tämä viesti pitäisi saada selkeämmin eteenpäin. Tero Seikkula, Nordea Valitettavasti kärsimme edelleen huonosta maineesta muutamien vuosien takaa. Nopea reagointi ja ennakkoluulottomuus uutta kohtaan on tarpeen. – Kuluttajien ja teollisuuden luottamus on vahvaa, työllisyystilanne hyvä tai erinomainen ja korkotaso on alhaalla
–?Eniten positiivinen vire näkyy asuntorahoituksen kysynnän vahvana kasvuna, arvioi toimitusjohtaja Jussi Hakala Liedon Säästöpankista. Tähän on monia syitä. Talonrakennusteollisuus ry:n aluejohtaja Markku Leppälehdon mukaan uudisrakentaminen on vuoden 2015 pohjakosketuksen jälkeen noussut vuosien 2009–2011 tasolle. Asuntokantaa pitää olla, mutta myös palveluiden täytyy olla kunnossa, niin kuin täällä Koskella.. 3. Asuntorakentamisen kova tahti näkyy erityisesti Turussa ja sen ympäristökunnissa. Iso osa saa jo opiskelujen aikana töitä. Miltä Varsinais-Suomen työtilanne näyttää sinun mielestäsi yleisesti. Kasvun pullonkaulaksi uhkaa nousta sopivan työvoiman löytäminen. 2. Liikeja toimistorakentamisessa sekä teollisuusja varastorakentamisessa on myös havaittavissa hienoista elpymistä. – Myönteinen suhdanne jatkuu, mikäli emme kompastu kasvun esteisiin, joista keskeisiä ovat osaavan työvoiman saaminen sekä alueen ja yritysten hyvä saavutettavuus, kuvailee toimitusjohtaja Kaisa Leiwo Turun kauppakamarista. Olen optimisti: paranemaan päin. 2. Tilanne ei ole kuitenkaan yksioikoinen, sillä Salon seudulla toimii esimerkiksi yrityksiä, jotka hyötyvät esimerkiksi telakan muhkeasta tilauskannasta. Pienemmiltä paikkakunnilta varmaan kyllä osittain. Mutta vire on saanut Salon rakennemuutoksen vaiheeseen, jossa orastavaa positiivista käännettä on odotettavissa myös tälle alueelle. Koko Etelä-Suomi on vetovoimainen, ja pääkaupunkiseutu alkaa kai kohta olla aika ruuhkautunut. Salon seudulla Microsoftin tehtaan ja tuotekehityksen loppuminen ja sitä kautta työttömyyden nousu näkyy vielä alueen taloudessa. Onko omalla alallasi nyt töitä tarjolla enemmän. JAANA JALLI, Koski 1. Tällainen paikka on esimerkiksi Uusikaupunki. Korjausrakentamisen osuus on noin puolet koko talonrakentamisesta, kertoo Leppälehto. Se puolestaan tulee ohjaamaan yritysten investointeja muualle kuin Varsinais-Suomeen, pelkää myyntijohtaja Kai Rinne Steralta. n 1 Maakunnan väellä on luottamus omaan talouteen T alouskasvu näkyy Varsinais-Suomessa luottamuksena omaan talouteen. Vuoden 2007 huippuun on hänen mukaansa kuitenkin vielä matkaa. 3. Seikkulan mukaan muutamilla paikkakunnilla on kova kysyntä myös vuokra-asunnoista. Pohjois-Suomesta varmaan saadaankin. – Sopivan työvoiman löytäminen on käytännössä lähes mahdotonta, ja se on johtanut palkkakilpailuun, joka tulee tulevaisuudessa heikentämään maakunnan kilpailukykyä vientimarkkinoilla. syntynyt odotettua hurjaa kasvua. Tietyillä aloilla on pulaakin työntekijöistä, mutta yleisesti on aika vaikea tilanne. Työttömyyden lasku on ollut reipasta jo useiden kuukausien ajan, kertoo toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen Suur-Seudun Osuuskaupasta (SSO). Mitä keinoja tässä voisi käyttää. Hoitoalalla työllistyy tosi hyvin ja uskon, että nuorille riittää töitä tulevaisuudessakin. 2. ANITA LEVOMÄKI, Loimaa 1. Mikä on oma alasi. Miksi ei, minusta Varsinais-Suomi on ihan hyvä hyvä paikka asua, elää ja tehdä töitä. – Erityisen vilkasta asuntotuotanto ja asuntorahoitus on Turussa ja lähialueilla, vahvistaa aluejohtaja Tero Seikkula Nordea Lounais-Suomesta. 2. – Nousua ovat tuoneet julkiset hankkeet ja erityisesti kerrostalorakentaminen. – Uskon, että talouden vireys jatkuu 2018–19, sillä kuluttajat näkevät oman taloutensa lähivuosille vakaana. Siellä osa kyselyyn vastanneista yritysjohtajista näkee, että pore ei suoraan näy yritystoiminnassa. rekryexpo 11 Buumi Varsinaissuomalaiset kertovat omasta työtilanteestaan ja näkemyksistään koko alueen osalta 1. Markkinoiden veto edesauttaa myös erityisesti pk-sektorin yritysten kasvua ja edesauttaa investointeja. ALLI VÄHÄTIITTO, Turku 1. Korjausrakentaminen on ollut jo pitkään hienoisessa kasvussa. Kielteisiä arvioita positiivisesta vireestä tulee vain Salosta ja Somerolta. Alalla on mahdollisuus myös yrittäjyyteen. 3. Myös toistaiseksi matalat korot ja kohtuullisen toimiva pankkien lainananto tukevat markkinoita. – Varsinais-Suomen positiivinen vire ei ole vielä saavuttanut Saloa täydellä voimallaan. Miksi tai miksi ei. Priima-Yhtiöt on kiinteistöja rakennusalalla toimiva yritysrypäs, johon kuuluu muun muassa Turun teollisuuden rakentajat Oy ja Etacom. Alueen pankeissa onkin huomattu asuntorahoituksen kysynnän kasvu. Työllisyystilanne on piristymään päin. Toisaalta toistaiseksi tuotannolliset investoinnit eivät ole lähteneen erityisen vahvaan kasvuun. Tarpeellisia investointeja kyllä tehdään, mutta suurta investointibuumia ei ole syntynyt, kuvailee Turun yrittäjien puheenjohtaja ja Priima-Yhtiöiden toimitusjohtaja Jari Rastas. Näkymät ovat Salon seudulla selvästi varovaisemmat kuin muualla maakunnassa. Omalla alalla (sosionomiopiskelija) on hyvin varma työllistyminen valmistumisen jälkeen. 3. Varsinais-Suomessa ja nimenomaan Turussa rakennetaan kiivaasti uutta. Meidän ammattikuntaamme on liian vähän. Olen sosiaalityöntekijä, ja töitä on niin paljon kuin viitsii tehdä. Uskotko, että Varsinais-Suomeen saadaan houkuteltua väkeä muuttamaan töiden perässä. Valtakunnallisesti en tiedä, onko tämä alue niin houkutteleva, varmaan joillain aloilla voi olla. Töitä on vaihtelevasti ja työtilanne riippuu siitä, millaista työtä hakee. Se tarkoittaa, että omaan elämään uskaltaa sijoittaa ja hankkia esimerkiksi uusi asunto. Mitä olen seurannut, Lapissa on töitä muttei asuntoja. Väestömuutos on tasaantumassa työväestön poismuutosta neutraaliin vaiheeseen. Olen toiveikkain mielin sen suhteen. Olen sairaanhoitaja
Varsinaissuomalaiset kertovat omasta työtilanteestaan ja näkemyksistään koko alueen osalta 1. Mitä keinoja tässä voisi käyttää?. JOHANNES PULKKINEN JA JERE ROSTEDT, Turku 1. Varsinais-Suomeen ennakoidaan syntyvän 30 000 uutta työpaikkaa seuraavan viiden vuoden aikana. Onko omalla alallasi nyt töitä tarjolla enemmän. 2. 3. Töihin tänne -kampanjan kohderyhmänä on erityisesti 18–35-vuotiaat nuoret ja nuoret perheet erityisesti Etelä-Suomen kasvukolmiossa ja pääkaupunkiseudulla. Se on parantunut viime vuosina, eikä ole menossa ainakaan huonompaan suuntaan. Sen avulla yritys toivoo nuorten kiinnostuvan alasta ja yrityksen löytävän tarvittavia levyseppähitsaajia ja jauhekaarihitsaajia. Kun töitä piisaa telakalla ja Uudessakaupungissa, jälkivaikutuksia tulee muuallekin. Loimaalainen Pemamek kaipaa erityisesti diplomi-insinöörejä ja insinöörejä, mutta heidän rekrytoinnissaan on isoja ongelmia. Keinoja on monenlaisia; hyvä yrityskuva ja monipuoliset tehtävät ovat tärkeitä asioita rekrytointivaiheessa, siis työpaikkaimago. Paimiolainen paineastiavalmistaja Vahasilta palkkasi Putous-näyttelijä Timo Lavikaisen tähdittämään firman rekrytointivideota. Kyllä varmaankin. Ei osata yhtään sanoa, ei ole tullut haettua töitä täältä. 2. VSP on viime aikoina rekrytoinut esimerkiksi ruotsin kielen osaajia, sillä Viking Linen ruotsinkielinen puhelinpalvelu siirtyi sen hoidettavaksi. Tilastokeskuksen mukaan Varsinais-Suomi oli viime vuonna muuttovoittajamaakunta 2 338 henkilön väestölisäyksellä. Alueen työvoimapulaan haetaan ratkaisua valtakunnallisella kampanjalla, jolla houkutellaan osaajia ja muuttajia Lounais-Suomeen koko Suomesta. Turun kauppakamari kysyi jäseniltään muutama kuukausi sitten, rajoittaako osaavan työvoiman saanti yrityksen kasvua. Miltä Varsinais-Suomen työtilanne näyttää sinun mielestäsi yleisesti. Opiskelen sähköalaa ja olen nyt työharjoittelussa. 3. Kyselyyn vastasi parissa päivässä 138 yritystä, joista yli puolet totesi työvoimapulan rajoittavan yrityksen kasvua. 2. Meyer Turku Oy arvioi työntekijämääränsä alihankkijoineen kasvavan jopa 20?000 henkeen vuoteen 2023 mennessä. Uskotko, että Varsinais-Suomeen saadaan houkuteltua väkeä muuttamaan töiden perässä. Sähköalalta löytyy töitä. Tänä vuonna VSP kertoo investoivansa kuituverkojen rakentamiseen Vakka-Suomen alueella. – Keskusteluissa eri toimijoiden kanssa kuulee, että rekrytoinnit ovat kasvussa, näin myös meillä, sanoo toimitusjohtaja Matti Nurmi. Viime vuonna autotehtaalle rekrytoitiin pari tuhatta työntekijää. Uudessakaupungissa toimiva Valmet Automotive aikoo rekrytoida tänä vuonna tuhat uutta työntekijää. TOMI SARVIAHO, Suomusjärvi 1. Turkulainen Wallac kuuluu kansainväliseen teknologiakonserni Perkin-Elmeriin, ja tekee analyyttisiä mittajärjestelmiä lääkeainekehitykseen sekä muun muassa diagnostiikkalaitteita. Yrityksen liikevaihto ja henkilöstömäärä on kasvanut ja samalla henkilökunnan vaihtuvuus on lisääntynyt viime vuosina, listaa toimitusjohtaja Anna Godenhjelm. Yrityksellä on myös puhelinkeskustoimintaa. Operatiivisen johtajan Jukka Virtasen mukaan kysyntä on lisääntynyt maanlaajuisesti, mutta tekijäpula on akuutti ongelma. Kaava on sama, kun vaihdetaan lääkeainekehitykseen ja diagnostiikkalaitteisiin. 3. – Ongelmaksi on muodostumassa se, miten vastata kysyntään, kun resurssipula on käsin kosketeltavissa. Opiskelijoita tulee paljon, niin eiköhän työntekijöitäkin. Hakemuksia saapui vuoden aikana noin 15 000. Miksi tai miksi ei. – Hakijoita ei löydy riittävästi työssäkäyntialueeltamme, ja koulutettujen ihmisten muuttohalukkuus on monesta syystä huono, kertoo Pekka Heikonen. – Henkilöstön saatavuus varsinkin lyhytkestoisiin määräaikaisiin tehtäviin on vaikeutunut, ja hakijamäärä kauttaaltaan pienentynyt, tarkentaa Godenhjelm. Mikä on oma alasi. Telakka ja sen verkostoyritykset työllistävät parhaimmillaan noin 7 000 työntekijää, selviää telakan vaikutustutkimuksesta. Pemamekissa uusien työntekijöiden löytäminen vaatii aikaisempaa huomattavasti enemmän työtä ja panostuksia. 3. Monessa yrityksessä mietitään kuumeisesti uusia keinoja löytää osaajia. Töitä löytyy, jos niitä etsii. Kyllä. Pitää noudattaa erilaisia direktiivejä, alan normeja, harmonisoituja standardeja sekä ennen kaikkea henkilöiden ja menetelmien pitää olla pätevöitettyjä. Kauppojen ja muiden palveluiden pitää olla lähellä. Myös erilaiset digitaaliset hakukanavat ja sosiaalinen media auttavat asiassa, kertoo Pekka Heikonen. Vakka-Suomen Puhelin (VSP) tarjoaa yrityksille ja kuluttajille tietoliikenneyhteyksiä ja itpalveluja ympäri Suomea. rekryexpo 12 Rekrytoinnissa kaikki keinot sallittuja Buumi Y ritykset raportoivat rekrytoinnin hankaloituneen talousbuumin myötä. Halpa asunto ja mukava ympäristö, jossa asua. Nyt telakalla työskentelee yli 1?800 työntekijää. Maatalousyrittäjällä töitä riittää ihan riittävästi. Johannes: Ei olla työllistymisestä huolissaan (musiikkipedagogiopiskelija). Jere: Luultavasti joo, kyllä tämä sen verran suuri kaupunki on, että eiköhän tänne aika hyvin ihmisiä saada. 2. Ei siis ihme, jos kysytyimmillä aloilla on pulaa työvoimasta. Jere: Meille on hehkutettu, että töitä löytyy, ja vain pieni prosenttimäärä valmistuneista ei työllisty. Tällaisia henkilöitä ei vain yksinkertaisesti ole vapailla markkinoilla, kertoo Virtanen. Asuntoja tietysti täytyisi olla tarjolla. Työntekijöiden tarpeen kasvuun vaikuttaa Mercedes-Benzin uuden A-sarjan tuotannon käynnistyminen myöhemmin tänä vuonna. Erityishaasteen resurssien metsästykseen meille tuo se, että toimintamme on hyvin säädeltyä. Kampanja lähtee ajatuksesta, että Lounais-Suomen hyvä talousja työllisyystilanne tunnetaan edelleen muualla Suomessa melko huonosti. AKU-PEKKA VÄINÖLÄ, Koski 1. – Olemme kuluvana vuonna lisäämässä työntekijöitä yrityksessämme monenlaisiin eri tehtäviin
Suht koht hyvältä, tai ainakin se on paranemaan päin. Minulla on lähihoitajana vakaa työpaikka. Se näkyy omassa jaksamisessa. Riitta: Raha ratkaisee. Olemme sairaanhoitajia ja tuntuu, että pitäisi saada paljon enemmän tulosta vähemmällä työvoimalla. Opiskelen lähihoitajaksi ja töitä on aika paljon. 2. Vakitöitä on ehkä vaikeampi saada, mutta jos on valmis tekemään kolmivuorotyötä, niin töitä riittää. Ihan hyvältä varmaan. 2. 2. 3. Täytyy sanoa, että tällä hetkellä näyttää minusta hyvältä. 3. Jos haluaa tehdä töitä, niin niitä on. Turun toimiston löydät nyt osoitteesta: Satamakatu 22, 20100 Turku ”Hakijoita ei löydy riittävästi työssäkäyntialueeltamme, ja koulutettujen ihmisten muuttohalukkuus on monesta syystä huono.” SAIRAANHOITAJA LAITOSHUOLTAJA O S A S TO N S IH T E E R I Erikoislääkäri LABORATORIOHOITAJA Lähihoitaja R Ö N T G E N H O IT A JA K ät il ö P sy ko lo g i Toimistosihteeri APULAISOSASTONHOITAJA Lä he tt i Osastonhoitaja YLILÄÄKÄRI MIELENTERVEYSHOITAJA Välinehuoltaja LASTEN HOITAJA SAIRAALA INSINÖÖRI Ylihoitaja A M M AT TI M IE S H U O L T O M I E S Suunnittelija TOIMINTATERAPEUTTI HENKILÖSTÖSIHTEERI Kuntoutusohjaaja F YS IO TE R A P E U TT I FARMASEUTTI Lääkintävahtimestari ke nt tä jo ht aj a HALLINTOVIRKAILIJA Vahtimestari T yö n jo h ta ja P U H E LU N VÄ LIT TÄ JÄ S O S I A A L I T Y Ö N T E K I J Ä Hankinta sihteeri TEKSTINKÄSITTELIJÄ Lääketyöntekijä ARVOKAS TYÖ ODOTTAA UUSIA TEKIJÖITÄÄN!. 3. Niitä aloja pitää markkinoida, joilla on töitä tarjolla. Keikkaa on tarjolla enemmän. Toivotaan tietenkin, mutta vähän huonolta näyttää. ARJA TUOMISTO, Loimaa 1. Niki: Minusta sairaanhoitajille on vähemmän kuin ennen, varsinkin vakityötä. Tee työelämän löytöjä kanssamme! Olet sitten uusia haasteita etsivä työntekijä tai osaajia kaipaava työnantaja, meidän kanssamme pääset askeleen pidemmälle! StaffPoint yhdistää vuosittain yli 10 000 ihmistä ja työtehtävää Suomessa ja ulkomailla. En ole huomannut, että sillä puolella olisi nyt enemmän töitä tarjolla. rekryexpo 13 Rekrytoinnissa kaikki keinot sallittuja Buumi ALINA RANNIKKO, Loimaa 1. Ehkä laivateollisuuteen hakeudutaan muualtakin. Varsinais-Suomen isoimpiin kaupunkeihin varmaan saadaan väkeä, muttei Loimaalle asti. Niki: Muualta muuttaneena voi sanoa, että tämä on kaunista seutua, ja luulen että ihmiset tietävätkin, että Turku on kaunis kesäkaupunki. Vanhuspuolella tarvittaisiin enemmänkin tekijöitä. 3. MARI PEIPONEN, Turku 1. RIITTA KOURU JA NIKI OKSANEN, Piikkiö 1. Palveluitamme: •Asiantuntijapalvelut ja konsultoinnit •Rekrytointipalvelut •Henkilöstövuokraus •Henkilöstövalmennus •HR-prosessien hallintatyökalut •Työllistämisja urapalvelut Löydä mahdollisuutesi kanssamme: www.staffpoint.. Haluamme tarjota yhä useammille väylän heidän unelmiensa uralle. Olen tehnyt monenlaista työtä, mutta eniten olen ollut asiakaspalvelualalla. Tekijöistä on vähän jopa pulaa. Miksi ei, jos työpaikkojen lisäksi on oikeanlaista mainostusta. Turkuhan on aika sisäänpäin lämpiävä. Niki: Ei löydy välttämättä töitä, riippuu paljon alasta. 2
Myös koululla on suuri merkitys. Kauhan varresta sorvin ääreen ”Kolme kuukautta työharjoittelun päättymisen jälkeen sain määräaikaisen työsuhteen ja sen jälkeen vakinaisen.”. Se on osa yrityksen markkinointia ja myös yhteiskuntavastuun kantoa, Jussi Raikko sanoo. Näin mol:in sivuilla ilmoituksen vuoden kestävästä aikuiskoulutuksesta metallialalle. Paljon on kiinni asenteesta. rekryexpo 14 P öytyäläinen hydrauliikka-alan yritys Hydoring on jo pitkään panostanut oppilaitosyhteistyöhön. Tosin alalta löytyy edelleen vanhakantaisia työnantajia, joiden korviin asia ei ole kantautunut. Erilaisten harjoittelujen ja kausitöiden kautta yritys rekrytoi yli puolet tarvitsemastaan työvoimasta. Hän on samassa yrityksessä työskentelevän miehensä kanssa eri vuorossa, mikä on lastenhoidon kannalta hyvä asia. Ajattelin, että jos kerran mieheni osaa koneistaa niin osaan minäkin, Anni Dabrowska kertoo. Kysyntään nähden koulutusta ei ole tarpeeksi. Myös peruskoulun työelämään tutustujat eli TET-harjoittelijat ja vuosittaiset koululaisvierailut nähdään yrityksessä tärkeinä. Hydoringiin tulevista aikuisopiskelijoista noin 80 prosenttia työllistyy Hydoringiin, ammattikoululaisista noin puolet. – On tärkeää, että kesätyöntekijöitä palkataan myös hiljaisempina aikoina. Hydoringin työharjoittelijat tulevat Loimaan, Salon, Turun ja Raision oppilaitoksista. – Hyvästä matikkapäästä on etua. Tällä hetkellä Hydoring työllistää vähän yli 100 metallialan ammattilaista. Hyvällä huumorilla varustettu työteliäs kaveri on yritykselle arvokas voimavara. – Kodin merkitys ammatinvalinnassa on viisikymmentä prosenttia, Timo Raikko kertoo. – Alan imagon rakentaminen on myös työnantajille peiliin katsomisen paikka, hallituksen puheenjohtaja Timo Raikko sanoo. – Monet kesätyöntekijöistä jäävät yrityksen listoille ja tekevät vuoroja iltaisin ja viikonloppuisin, Jussi Raikko sanoo. Ammattikoulu on hyvä pohja, ja siitä voi jatkaa jos kiinnostusta on, hän sanoo. Hydoringin ja muiden työnantajien viesti siitä, että metallialalle kannattaa hakeutua, on kuitenkin vain yksi asia alaa miettivän ihmisen mielessä. – Mielenkiinto alaa kohtaan herää, kun koululaiset vierailevat meillä. Koulutukseen kuuluvan neljän kuukauden työharjoittelun Anni Dabrowska teki Hydoringissä. Kone tekee mitä siltä pyytää, mutta ohjelmaa pitää osata käyttää oikein. Stressiäkin on vähemmän kuin kokin työssä. – Toinen vie lapsen eskariin ja toinen hakee, viikonloppuisin ollaan sitten kaikki kotona. – Metallialan yrityksissä myös johtotasolta löytyy ammattikoulun käyneitä. Sukupuolella ei ole työn kannalta merkitystä. Janne Raikon mielestä niin kesätyöntekijöille kuin muillekin nuorille on tärkeää kertoa, että ammatteihin on monenlaisia reittejä. CNC-työstökeskuksella työskentely on hänen mielestään mielenkiintoista ja monipuolista. A nni Dabrowska on yksi Hydoringiin työharjoittelun kautta tulleista metallialan ammattilaisista. – Olen aikaisemmalta ammatiltani kokki. – Metalli on Loimaan seutukunnassa todella vahva ala. Kurssille on haussa kymmenkunta opiskelijaa. – Hydoringillä sukupuolella ei onneksi ole väliä, Dabrowska sanoo. – Huippuammattilaisten kasvattaminen on yksi yrityksen tehtävistä, Janne Raikko muistuttaa. Loimaalta valmistuu metallialan opiskelijoita kymmenkunta vuodessa, mikä on tarpeeseen nähden aivan liian vähän, Timo Raikko muistuttaa. Ammattija aikuiskoulutuksessa olevien työharjoittelut kestävät kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Asko Virtanen teksti ja kuvat Työharjoittelut tärkeä osa Hydoringin rekrytointistrategiaa Yritys tekee yli puolet rekrytoinneista harjoittelujen ja kesätöiden kautta. Anni Dabrowska vaihtoi kokin työt metallitöihin. –Tettiläiset, ammattikoulun työssäoppijat ja työharjoitteluun tulevat aikuisopiskelijat ovat keskeinen tapa rekrytoida työvoimaa ja tehdä yritystä tunnetuksi, Hydoringin tuotantopäällikkö Jussi Raikko sanoo. Mieheni on ollut täällä töissä yksitoista vuotta, ja hän rohkaisi hakemaan. Yritykselle oppilasvierailu on hyvä paikka näyttää, että yritys ja ala ovat vetovoimaisia, myyntipäällikkö Janne Raikko painottaa. Dabrowska tekee välillä aamuvuoroa, välillä iltavuoroa. Hänen mukaansa myös kesätyöntekijät ovat tärkeä tapa tehdä yritystä tunnetuksi ja hankkia uutta työvoimaa. Vaikka yritykset kilpailevat varsinkin huippuammattilaisista, Hydoringissä ei koeta, että työvoiman saatavuus olisi kasvun este. Yksi tapa saada uutta työvoimaa on kouluttaa sitä itse. – Kolme kuukautta työharjoittelun päättymisen jälkeen sain määräaikaisen työsuhteen ja sen jälkeen vakinaisen, hän kertoo. CNC-koneistajan tärkein ominaisuus on Anni Dabrowskan mielestä hyvä motivaatio. Hydoring on aloittamassa kahden muun paikallisen toimijan kanssa työvoimapoliittista koulutusta, jossa se kouluttaa hitsareita yhteistyössä Ely-keskuksen ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa
Tervetuloa joukkoomme! Tarjoamme kotimaisen, nykyaikaisen ja kehittyvän toimintaympäristön, jossa myös jokaisella henkilöstömme jäsenellä on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä ammattilaisena. Tiedostamme eettisen ja yhteiskunnallisen vastuumme ja pidämme huolta niin asiakkaistamme, ympäristöstä kuin henkilökunnastamme. TUO OSAAMISESI TELAKALLE Tehdään yhdessä menestystarinoita maalla ja merillä! Meyer Turku Oy ja tytäryhtiöt hyttitehdas Piikkio Works Oy ja offshore-alojen suunnitteluyritys ENG’nD Oy hakevat jatkuvasti uusia osaajia työskentelemään maailman upeimpien alusten parissa. Kerromme lisää työpaikoistamme! Olemme noin 1200 välittävän ja tekevän ihmisen työpaikka. Huomaa myös Laivanrakennusoppilaitoksemme tarjoamat työllistymismahdollisuudet. Tutustu ja hae! Tule tapaamaan meitä RekryExpo-messuille 18.4.2018. Haemme kasvua ja tarvitsemme sen tekijöitä. Tahdomme antaa jokaisella mahdollisuuden loistaa. Nyt haettavana levyseppä-hitsaajan koulutus. Katso avoimet paikkamme ja hae: arkea.fi > Tule meille töihin. rekryexpo 15 ”Kolme kuukautta työharjoittelun päättymisen jälkeen sain määräaikaisen työsuhteen ja sen jälkeen vakinaisen.” rekry.meyerturku.. HALUATKO ROKATA JA ROLLATA JOKA PÄIVÄ. Löydät meidät osastolta Aula17
Jossain muualla voi olla enemmän töitä tarjolla. Viimeksi olen työskennellyt työkaluvalmistajana. Ihan kohtalaiselta. EVELIINA KUJANPÄÄ, Koski 1. Sillä alalla on töitä. Asuntoja tarvittaisiin enemmän. Joku vuosi takaperin työntekijöitä oli liikaa. Ihmiset liikkuvat enemmän. Asuntopula on iso ja vuokrat ovat turhan korkeat. Tilanne on huono. 2. JUHO-PEKKA NUMMELA, Koski 1. Täällä on kaikkea, mitä ihminen tarvitsee. Toivottavasti. Ei kovin hyvä, jos olen oikein ymmärtänyt. Ihan hyvä, vaikka Salossa ei ole työpaikkoja. Ei välttämättä saada houkuteltua. rekryexpo 16 HEIKOSTI POSITIIVISTA 1. 3. Olen lähihoitaja, ja töitä on nyt ainakin tarjolla. 2. Ei haittaa, vaikka olisi kuntalisä. Näyttää tosi hyvältä. Hetkellisesti menee kovaa. Teknologia ja robotit tulevat ja tuotantokapasiteetti nousee, se on hyvä. Mielestäni alan töitä on huonosti. 2. Viimeksi olen ollut kuorma-auton kuljettaja. Mitä keinoja tässä voisi käyttää. Loimaa ja koko VarsinaisSuomi ovat kehityskelpoisia. 2. Eri asia olisi mennä pohjoiseen. Nyt näyttää vähän valoisammalta. Uskon, että saadaan houkuteltua. Miltä Varsinais-Suomen työtilanne näyttää sinun mielestäsi yleisesti. Hain yhteyshaussa logistiikka-alalle. Kavereissani ei juurikaan ole työttömiä. Ala vaatii erikoisosaamista, eikä niitä työpaikkoja ole. 3. Töitä on liian vähän tarjolla. Töitä saa, jos työt kelpaavat monipuolisesti. Asuntotilanne ei ole niin hyvä kuin voisi olla. 3. Gallup. Palvelut ovat riittävät. VIRPI GARETS, Salo 1. JARKKO SIVÉN, Loimaa 1. 3. Olen itse työttömänä, joten siihen nähden tilanne ei ole kovin hyvä. Olen vaatetusartesaani, mutta en tiedä alan tilanteesta, kun en työskentele alalla. Työpaikkoja ei ole. 2. Uudenkaupungin työpaikoissa pullonkaulana on asunnot. Mikä on oma alasi. Melko hyvä ja paranemaan päin. Mieshoitajille ainakin on tarvetta. Joo. Varsinais-Suomen sijainti ei ole este. Yleisesti en usko, että töitä on niin paljon VarsinaisSuomessa. Tämänhetkinen tilanne on suurta kuplaa. 2. 2. 3. JAKOB VIKSTRÖM, Mellilä 1. 3. Onko omalla alallasi nyt töitä tarjolla enemmän. 3. Työpaikkojen lisäksi keskustojen kehittämisellä ja urheiluseuroilla on merkitystä. 3. 2. 3. Pelkän työn perässä ei muuteta. Työskentelen ompelijana, ja ainakin meillä on hyvä työllisyystilanne. 3. TIMO VIROLAINEN, Salo 1. 2. Varsinais-Suomessa pitäisi myös olla enemmän nähtävää. Tuskin, ei tällä menolla tule mitään, kun täällä ei ole töitä. 2. Olen entinen maanviljelijä. Sillä alalla on varmaan aika reippaasti töitä. Kuulemma nyt on, olen eläköitynyt laivanrakennusalalta. Lukion jälkeen aion hakea opiskelemaan ensihoitajaksi. Miksi tai miksi ei. En usko työvoiman tarpeen lisääntyneen. Silläkin on merkitystä, asuuko lähistöllä entuudestaan sukulaisia tai muita tuttuja. Asunto, päivähoitomahdollisuudet ja kulkuyhteydet vaikuttavat. 2. Kyllä, jos hyviä ja keskitasoisia töitä riittää. Kyllä, mikäli työpaikat lisääntyvät. 3. Kai se ihan hyvä on. Kyllä voidaan. Kai voidaan saada, kun kehitetään Varsinais-Suomea ja tehdään lisää yrityksiä, joihin tarvitaan lisää työntekijöitä. Työskentelen tuulilasien valmistuksessa. Ravintola-alalla on ollut aina hyvin töitä. TUIJA ELONEN, Salo 1. Paskaduunien takia ei muuteta. Uskotko, että VarsinaisSuomeen saadaan houkuteltua väkeä muuttamaan töiden perässä. ROOPE ROUHIAINEN, Loimaa 1. ISTO MÄKI, Laitila 1. Onhan täällä palvelut ok. Periaatteessa kyllä, mutta riippuu ihmisestä, mikä oikeasti houkuttaa. ANNE POUTANEN-SALOMAA 1. Uusia tulee ja vanhoja jää eläkkeelle. 3. Olen opettaja. Puolustusvoimien työtilanne on hyvä. Olen ollut töissä Puolustusvoimissa, mutta nyt olen eläkkeellä. 2. Tänne on helppo muuttaa. KALEVI NIEMINEN, Turku 1. Keinoina ovat lapsiperheiden huomioiminen, panostus kouluihin ja päivähoitoon
Myös koulutukseen ja sen saatavuuteen tulisi satsata. 3. Asenne uusia asukkaita kohtaan saattaa olla liian ynseä. 3. Työtilanne riippuu toimialasta. Esimerkiksi nuorten vaatteita ei täältä juuri saa. Uskon kyllä, seutu on houkuttelevaa, erityisesti kesällä. 100 € –1000 € VINKKIPALKKIO Gallup. Riippuu henkilön asenteesta. 2. Olen metsäalalla. Uskon, että työntekijöitä saadaan. Erittäin positiiviselta. Ihan hyvällä tolalla tuntuu olevan. 3. 3. Ihan varmasti, koko ajan tänne on muuttanut ihmisiä ja tulijoita olisi enemmän, mutta ei ole asuntoja. ALPO NIKULA, Uusikaupunki 1. 2. Olen itse autotehtaalla eli vastaus on kyllä. 2. 2. Alani on koneja metallitekniikka. 2. Erityisesti lapsiperheiden asemaan tulee panostaa, jotta perhe voi muuttaa mukana. Monilla aloilla on pulaa työntekijöistä. Olen hoitoalalla ja hoitajista on koko ajan pieni pula. Palveluita tulee olla kattavasti, sekä perusettä vapaa-ajan palveluja. JAAKKO RAULA, Laitila 1. Itse olen viihtynyt, mutta asuntotilanne pitäisi saada kuntoon, niin tulijoita olisi varmaan enemmän. Töitä on tarjolla enemmän kuin on tekijöitä. Asuntoja pitäisi olla enemmän tarjolla ja jos kaupunkiin saataisiin lisää palveluja, niin sitten varmaan muuttointo kasvaisi. Luonto ja meri ovat lähellä. Vinkkkkkkaaaa kaaaverille ddddduuuuuunnniiiaaa – voooiiit saada pppaaalllkkkkkkiiiioooonnnnn henkilostotalo.fi/vinkkipalkkio Tule osastollemme kertomaan vinkkisi ja tutustumaan auki oleviin työpaikkoihimme! Löydät meidät pääsisäänkäynnin aulasta, paikka 3. Esimerkiksi pienille lapsille ei talvella ole paljon mitään. Työtilanne näyttää hyvältä. Vuokra-asuntoja tulee olla riittävästi tarjolla. 2. Hyvä, täällä on töitä, esimerkiksi autotehdas rekrytoi koko ajan ja siellä on jopa työvoimapulaa. 2. Olen valtion virkamies eikä minun alalla ole muutosta näkynyt. Töitä on enemmän kuin jaksaa tehdä. Työtilanne näyttää hyvältä, kunhan löytyy sopivaa työvoimaa. Työn ohella kouluttautuminen on nyt jo helppoa, mutta siihenkin voisi entistä enemmän panostaa. JENNA-JASMIN LAURÉN, Laitila 1. Varsinaisesti olen opiskelija, mutta käyn pikaruokalassa töissä. Ja erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja saisi olla enemmän, erityisesti talvella. Vuorotyö ei sovi kaikille ja jotkut myös vieroksuvat työtä. Työtilanne on parantunut. Ihan hyvältä. Varsinais-Suomi ei ole vetovoimaltaan paras mahdollinen. Pariskunnat muuttaisivat varmaan helpommin, jos molemmille löytyisi töitä. Olen hoitoalalla. Autotehtaan ja telakan työtilanne vaikuttaa laajasti. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrä ei riitä. 3. 2. Se on yleisesti hyvä, mutta monissa ammateissa jokseenkin vaikea. rekryexpo 17 Heidi Pelander, Kiti Salonen, Jussi Arola, Anneli Kajander-Ekström, Iida Kauppi tekstit // Kiti Salonen, Jussi Arola, Minna Määttänen, Iida Kauppi, Ari-Matti Ruuska kuvat Varsinaissuomalaiset kertovat omasta työtilanteestaan ja näkemyksistään koko alueen osalta. Houkuttelussa varmaan autotehtaan rekrykiertueet eri puolilla maata ovat hyviä. Erittäin hyvältä näyttää. Uudessakaupungissa asuntopula on rajoittava tekijä, se pitäisi saada paremmalle tolalla. Vakituisen työni lisäksi teen keikkahommia. Omalla alallani on töitä hyvin ja tulee varmaan olemaankin. VALTTERI TASKINEN, Uusikaupunki 1. 2. Julkisia palveluita on jatkuvasti karsittu. Uudessakaupungissa tilanne on hyvä, mutta Varsinais-Suomen osalta ei tiedä tarkkaan. 3. 3. Olen hoitoalalla. Olen lähihoitaja ja alalla on hyvin sijaisuuksia tarjolla ja sitä kautta monet pääsevät myöhemmin vakituiseen työhön. VELI ALEKSANTERI VUOPOHJA, Uusikaupunki 1. Tänne ei saada muuttamaan riittävää määrää ammattitaitoisia työntekijöitä. EMMI MICKELSSON, Uusikaupunki 1. ANNI UUSITALO, Laitila 1. 3. Keinona saada työvoimaa on kannustava palkkaus. Toivottavasti saadaan houkuteltua. EIJA NURMINEN, Laitila 1. 3. Ymmärtääkseni töitä on alalla tarjolla. Jos sanotaan, että ne laitilalaiset vasta kivoja ovatkin, niin eiköhän se helpota kotiutumista! MIKKO VIRTANEN, Laitila 1. Ja noin yleisesti täällä kaivataan lisää tekemistä, varsinkin talvelle
Laineen mukaan sometyönhakijan mokia ovat esimerkiksi alkoholinhuuruinen profiilikuva, epäselvästi tai pelkillä isoilla kirjaimilla kirjoitetut profiilitekstit tai marisevan negatiivinen ulosanti. Päivityksiä, kommentteja ja ryhmäkeskusteluita voi hyvin tehdä suomeksi, jos kohdeyleisön kieli on suomi. 6 Rekryexpo 18.42018 kello 12 ja kello 15: Tom Laine puhuu LinkedInistä työnhakijan näkökulmasta ja työnantajan näkökulmasta. K un työnantaja miettii, miten hyödyntää LinkedIniä rekrytoinnissa tehokkaimmin, ensimmäinen askel on kouluttaa ja innostaa henkilökunta sen käyttöön. Sosiaalisen median rekrytoinnin ja sometyönhaun kouluttaja, kirjoittanut aiheesta myös kirjoja. Otsikon alle tulevaan yhteenvetoon (summary) listataan keskeinen osaaminen, elämäntilanne ja yhteystiedot huolitellusti ja napakasti. – Kriteerit voivat perustua esimerkiksi ikään, sukupuoleen, paikkakuntaan, koulutustaustaan tai konkreettiseen työkokemukseen. Ennen kouluttajanuraansa hän työskenteli ammattirekrytoijana.. . . Työpaikkoja kannattaa Laineesta hakea sekä LinkedInin hakukentän avulla että ryhmistä, kuten ejobs, Uratärpit ja Talent Pool Finland. Tom Laine on Suomen verkostoitunein henkilö LinkedInissä. Yrityksen LinkedIn-profiilissa voi siis rakentaa työnantajamielikuvaa ja hakea uusia osaajia, mutta Laineen mukaan viestit valuvat eteenpäin tehokkaimmin työntekijöiden profiilien kautta. . Laineesta LinkedIn on oiva väylä parhaiden työntekijöiden metsästämiseen. Profiilia laadittaessa Laine opastaa satsaamaan löydettävyyteen. Ennen kouluttajanuraansa työskenteli ammattirekrytoijana. Hänen mukaansa modernit viestintätutkimukset osoittavat, että organisaatioviestintä on kriisissä. Firman sisältöjen jakamiseen kannattaa innostaa ja kannustaa. rekryexpo 18 Heidi Pelander teksti // Maria Miklas kuva Rekrytoijan ja työnhakijan aarreaitta Some-ekspertti Tom Laine kertoo, miksi ja miten LinkedInissä kannattaa olla. – Kaikissa somekanavissa kannattaa olla tarkkana postausten kanssa, jotka ottavat radikaalisti kantaa sukupuolirooleihin, poliittisiin aihealueisiin tai muuhun vastaavaan. Tom Laine . Asuu perheineen Oulussa. Ihminen ei mene someen katsomaan mainoksia, vaan hakemaan tietoa ja vertaistukea sekä jakamaan elämäänsä ja osaamista. Näitä kannattaa hänestä tuoda esiin työntekijöiden tarinoiden kautta. Laine varoittaa, että epäaidosta ja yritysjohtoisesta somepäivittämisestä jää nopeasti kiinni. . Siellä voi ilmoitella työpaikoista joko avoimesti ja ilmaiseksi tai maksua vastaan kohdennettuna vain tietyille osaajille. . Oli viime vuonna työmatkalla yli 200 päivää. Osuus on tärkeä, koska sen vierailija ehkä vielä jaksaa lukea. Suomen verkostoitunein henkilö LinkedInissä. Käskeminen ei toimi. Muun muassa somerekryt ointikoulutuksia työkseen pitävän Laineen mukaan LinkedInistä on rekrytoijalle monia hyötyjä. Sitä voi käyttää CV-tietokantana ja ottaa yhteyttä kiinnostaviin osaajiin. Hän vinkkaa käyttämään englantia, vaikka tekisi töitä suomeksi. – Eli LinkedInistä haetaan parasta osaajaa, kun Monsterista ja Oikotieltä haetaan parasta avointa työnhakijaa. Hänestä merkittävä ero LinkedInin ja esimerkiksi Oikotien tai Monsterin välillä on se, että merkittävä osa LinkedInin kautta työllistyvistä on valmiiksi työsuhteessa olevia ihmisiä. Hän kehottaa antamaan työntekijöille vapautta viestiä omin sanoin ja silloin kun se on heille luontevaa. – Suomalainen verkostoituu tyypillisesti somessa vain ihmisten kanssa, jotka hän tuntee. Alun perin turkulainen. Yritysprofiilin pitää Laineen mukaan perustua todellisuuteen. Tätä mieltä on somekouluttaja Tom Laine. Esimerkiksi yrityksen työkulttuuri, ilmapiiri, arvot ja mahdollisuudet kehittyä kiinnostavat työntekijöitä. Nimen alle tulevasta otsikosta kannattaa tehdä napakka ja houkutteleva ja summata esimerkiksi ydinosaaminen ja mitä etsii työmarkkinoilta. . 6 Lisää vinkkejä: linkedinopas.fi. Profiilikuvan pitää olla tunnistettava ja edustava. – Suomessa tehdyistä LinkedIn-hauista suurin osa tehdään englannin kielellä. Hän kehottaakin verkostoitumaan ennakkoluulottomasti oman alan ihmisten, kiinnostavien yritysten ja headhuntereiden kanssa. Laineen mukaan työnhakijan kannattaa olla LinkedInissä, koska se on ylivoimaisesti suosituin rekrytointikanava somen kautta rekrytoiville firmoille. – Ihmiseltä ihmiselle tapahtuva kommunikaatio on keskiössä, hän summaa. . Pitäisi verkostoitua vähän avoimemmin, koska emme vielä tunne kaikkia ihmisiä, jotka voisivat tarjota meille töitä tai olla asiakkaitamme. Laineesta mielestä LinkedIn ei ole luottamusverkosto. . Yleisenä vinkkinä Laine kehottaa tekemään profiilista runsaan, jotta se on löydettävämpi. Yleisintä sen käyttö on isoissa kaupungeissa, isoissa yrityksissä ja moderneilla toimialoilla. Asiakkaita Suomen lisäksi Euroopassa ja Aasiassa. Perusti Suomen ensimmäisen some-rekryfirman, joka myytiin sittemmin VMP Groupille. . Ilmoituksia voi kohdentaa jopa suoraan kilpailijan työntekijöille. Connect-nappulan klikkaamisen lisäksi Laine vinkkaa kirjoittamaan saatesanat eli perustelemaan, miksi lähestyy ihmistä. Kansikuvaan kannattaa visualisoida jotain omaan osaamiseen liittyvää
viikko/viikko vuorottelu) ja uusia ystäviä. Voit hakea tulevaisuuden tekijäksi, olipa taustasi mikä tahansa – me koulutamme jokaisesta työntekijästämme maailman parhaan autonrakentajan. TULE MEILLE TÖIHIN! Paroc on yksi Euroopan johtavia energiatehokkaiden eristeratkaisujen valmistajia. Oletko sinä etsimämme sankari. Asenne ratkaisee! 1000 UUTTA SANKARIA HAUSSA Tule tapaamaan meitä osastollemme RekryExpoon Turun Messukeskukseen ke 18.4. Olemme kansainvälinen yritys osana Owens Corning -konsernia ja työllistämme osaajia monelta eri alalta. Laivalla on 42 eri ammattia ja tarjoamme eri pituisia työsuhteita.Työ antaa sinulle hyvää työ kokemusta, uramahdollisuuksia, hyviä etuja (esim. Yli 50 vuotta varustamoalalla toiminut Viking Line on vakaa työnantaja.. Lue lisää: WWW.PAROC.FI Punaisille laivoille töihin! Liity siis iloiseen Vikingtiimiimme! Vikingline.com Asiakkaamme ovat meille kaikkein tärkeintä, eli reippaalla palveluasenteella pääsee jo pitkälle. rekryexpo 19 smilepalvelut.fi WWW.AUTOTEHTAANSANKARIT.FI Valmet Automotive palkkaa vuonna 2018 tuhat uutta autonrakentajaa Uudenkaupungin autotehtaalle
Kehitä osaamista, innovaatioita ja kilpailukykyä kanssamme Kysy meiltä yrityksellesi sopivista ratkaisuista! timo.holopainen@turkuamk.fi sinikka.leino@turkuamk.fi Turun AMK, Tekniikka ja liiketoiminta. rekryexpo 20 Katso kaikki avoinna olevat työpaikat www.manpower.fi Uusi ELÄMÄ Uudessakaupungissa Työ a Ura a Alku a uusikaupunki.fi uki.fi/some T E RV ET UL O A 27 O S A S T O L L E l l Wipro Infrastructure Engineering Oy Torpanmäentie 3, Perniö mirka.kaarlonen@wipro.com www.wipro.fi • www.wiproinfra.com Haemme tuotantoomme: Hitsaajia, Koneistajia Kokoonpanijoita, Maalareita KESÄDUUNI tai VAKIDUUNI liity ammattiliittoosi Liity: teollisuusliitto.. Teollisuusliitto tukenasi opiskelussa ja työelämässä
Hakakarin mukaan omaa henkilöstöä pyritään käyttämään kaikissa rekrytoin neissa, markkinoinnissa ja viestinnässä. – Se asettaa myös työnantajan mieli kuvatyölle paineita siihen, että pystyy viestimään ja kertomaan siitä, millaista yrityksessä on työskennellä. – Oleellisinta on se, että työyhteisö ra kennetaan sellaiseksi, että viesti kuuluu positiivisena ulospäin. 4. Sinisalon mukaan yksi osoitus onnistu neesta brändityöstä on se, että Finnairil le on palkattu lyhyessä ajassa merkittävä määrä digiosaajia, joista on tällä hetkellä kova kilpailu työmarkkinoilla. 2. Esimerkiksi Finnairin lento kapteenin Tomi Tervon (@finnairtomi) Instagramtilillä pääsee kurkistamaan hui keisiin maisemiin lentäjän perspektiivistä. Finnairilaiset käyvät luennoimassa esimer kiksi matkailualan opiskelijoille Lapin yli opistossa ja kaupallisen alan opiskelijoille Aaltoyliopistossa. Lisäksi useat finnairilaiset kertovat työstään omissa sosiaalisen median ka navissaan. – Pieni rosoisuus ja oman käden jälki eivät haittaa, vaan tuovat uskottavuutta, Sinisalo lisää. Kaksikon mukaan Finnairin työntekijöitä on koulutettu sosiaalisen median käyttöön ja heitä kannustetaan jakamaan yrityksen viestintäsisältöjä esimerkiksi Twitterissä, LinkedInissä ja Instagramissa. 5. Hänestä oleellista on se, että työntekijöille annettaan tilaa ja vapautta kertoa työstään. Viimeisen kahden vuoden aikana Finnai rille on rekrytoitu 1?800 uutta työntekijää, joista 1?000 palkattiin viime vuonna. Muista, että hyvä työnantajabrändi perustuu hyvinvoivaan työyhteisöön. Henkilöstöjohtaja Eija Hakakari rakentaa Finnairin työnantajabrändiä sisältä päin, työntekijöiden positiivisista kokemuksista.. Heidän mukaansa parhaita työnantaja brändin rakentajia ovat tyytyväiset työn tekijät, jotka kertovat työstään eteenpäin uusille potentiaalisille osaajille. Oman käden jälki tuo uskottavuutta. Sinisalon mukaan yrityksenä Finnair on Suomessa tunnettu. Rekrytoinneista vastaava johtaja Minttu Sinisalo haluaa, että Finnairin työntekijät kertovat sosiaalisessa mediassa hyvästä työilmapiiristä. Brändityössä keski tytäänkin enemmän ”myyttien murtami seen”. Rekrytointikampanjassa luvattujen asi oiden pitää vastata todellista työarkea. – Välttämättä ei ymmärretä, että meille haetaan esimerkiksi tohtoritason ihmisiä haastaviin analyytikkotehtäviin. Viime vuonna opiskelijaharjoittelijoiksi oli 2?000 hakijaa, matkustamopalvelutöihin 8?000 hakijaa ja lentäjäoppilaiksi 4?000 hakijaa. Kurkota pitkälle tulevaisuuteen ja pidä yhteyttä myös alan oppilaitoksiin. Anna työntekijöille valtaa tehdä itse. Suvi Saarela (@finnairsuvi) puolestaan jakaa kokemuksia lentoemännän ja kou luttajan työarjesta. – Tällä hetkellä digirekrytoinnit menevät hirveän sujuvasti osittain juuri siksi, että sana on kiirinyt työntekijöiden kautta. Eri henkilöstöryhmistä on kyselty innok kaita osallistujia esimerkiksi ”insta take overiin”, jossa työntekijät ottavat vuorol laan hallintaansa Finnairin Instagramtilin muutamaksi päiväksi ja kertovat työstään Finnairin 100?000 Instagramseuraajalle. Kaksikon mukaan monet työntekijät kertovat työstään mielellään, ja ketään ei siihen pakoteta. Rakenna totuuteen perustuva työnantajabrändi. Menneiden vuosien ytneuvottelu jen sijaan yritys kasvaa ja rekrytoi voimak kaasti, ja tarjolla on töitä muillekin kuin lentäjille ja matkustamohenkilökunnalle. 6 Rekryexpo 18.4.2018 kello 13 Minttu Sinisalo puhuu vahvasta työnantajakuvasta ja työn todellisuudesta. 3. Myös hakijamäärät puhuvat puolestaan. rekryexpo 21 K ilpailluilla työmarkkinoilla työnantajan maineella on iso merkitys. Sinisalo arvelee, että tulevaisuuden työn tekijälle tärkein asia ei välttämättä ole tun netun ja ison konsernin vakaus, vaan esi merkiksi työn merkityksellisyys, työnantajan vastuullisuus, hyvä työilmapiiri ja mahdol lisuudet kehittyä työssä nopeassa tahdissa. Sinisalon mukaan ilmailuala kiinnostaa suurta yleisöä, ja työntekijöiden tarinat ovat tärkeä osa työnantajamielikuvan luomista. Finnairin henkilöstö johtajan Eija Hakakarin sekä resursseista ja rekrytoinneista vastaavan johtajan Minttu Sinisalon mukaan totuudellisuus on tär keintä uskottavan työnantajamielikuvan luomisessa. Hakakari korostaa, että työnantajamielikuva raken netaan yrityksen sisällä. – Jos se on päälle liimattua, kaunisteltua tai jotain muuta kuin mitä todellisuus on, ristiriita tulee kyllä esille, Sinisalo sanoo. Hakakarin mukaan on tärkeää pitää yh teyttä myös tulevaisuuden työntekijöihin. Ota työntekijät mukaan brändin rakentamiseen. Työntekijät rakentavat parhaan brändin Uskottava työnantajabrändi perustuu todelliseen työarkeen, sanovat Finnairin henkilöstöammattilaiset. Yli puolet palkattiin matkustamopalveluun ja liikennelentäjiksi, mutta uusia työnte kijöitä tarvittiin myös muuhun asiakas palveluun, tekniikkaan ja erilaisiin asian tuntijatehtäviin. Heidi Pelander teksti // Finnair kuvat Viisi vinkkiä brändinrakennukseen 1
. Apua siihen on saatavissa esimerkiksi YES-verkostolta. . . Laitilan lukion opinto-ohjaaja Pasi Rauhala toteuttaa koulussaan opetussuunnitelmaan kirjattua yrittäjyyttä. YES Varsinais-Suomi järjestää tapahtumia, tilaisuuksia sekä koulutuksia ja osallistuu myös opetussuunnitelmien ja strategioiden kehittämiseen. Jos olet, niin ota meihin yhteyttä www.ihmejakumma.com Me olemme kiinnostuneet Sinun tiedoista, taidoista ja unelmistasi EMME RAJOTTEISTASI. Valentina oli kolmen tytön yrityksessä rahastonhoitaja ja teki budjetit sekä myyntiraportit. Heille annetaan mahdollisuus tehdä itse ja kantaa vastuu. YES on yrittäjyyskasvatuksen palvelu opettajille. CARROT.FI Aamuksi töihin. Syntyi omenamehua myyvä Mehuks sekä kauneudenhoitoon keskittyvä Sminkdesign. Tiedämme nyt paremmin, millaisia taloudellisia toimijoita yritykset ovat ja mikä merkitys niillä on työnantajina, kakkosluokkalaiset Valentina Mäkinen ja Roosa Elo pohtivat. // Maariankatu 6 b MEIL KANS MEIL KANS Haluatko Sinäkin löytää oman polkusi työelämään. – Tästä on hyötyä työnhaussa, kun voi laittaa cv:n tietoihin pyörittäneensä yritystä. Oletko valmis vastaanottamaan haasteita. rekryexpo 22 Y rittäjyyskasvatus ei ole pelkästään liiketoimintaosaamista. Tavoitteena on saada nuoriso löytämään omat juttunsa. Niitä myytiin joulumarkkinoilla ja mainostettiin somessa. Laitilan lukiossa seitsemän oppilaista tarttui haasteeseen kuluneena lukuvuonna. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa oppilaat perustavat oikealla rahalla toimivan yrityksen. Se tarjoaa koulutusta ja työkaluja yrittäjyyden kehittämiseen koulussa sekä tukea koulu-yritysyhteistyöhön. Carrot on nopein tie rakentamisen, teollisuuden ja logistiikan töihin.. Osa myytävistä tuotteista valmistettiin itse, kuten kahvipurua sisältävä kuorinta-aine. . . Yrittäjyyskasvatus koskee nykyään kaikkea opetusta. Hänen mukaansa on tärkeää rakentaa opetus niin, että opiskelija saa itse huolehtia asioistaan. – Työelämää ajatellen he saivat tärkeää kokemusta ryhmässä työskentelystä. KIINNOSTAAKO SINUA lähteä mukaan työpajatoimintaan erilaisten ja mielenkiintoisten asioiden pariin. – Kun juttelemme esimerkiksi kursseihin liittyvistä valinnoista, teemme sen oppilaan eikä vanhempien kanssa. ME YHDISTÄMME TYÖT JA TEKIJÄT! VMP Turku // +358 40 307 5000 turku@vmp.. Tavoitteena on, että nuori hoitaa omat asiansa myös koulun ulkopuolella. Kun oppii tunnistamaan tietonsa ja taitonsa, pärjää paremmin työelämässä. Yrittäjyyskasvatuksen ytimessä ovat elämänhallinnan ja ”Tästä on hyötyä työnhaussa, kun voi laittaa cv:n tietoihin pyörittäneensä yritystä.” Valentina Mäkinen ja Roosa Elo Virpi Adamsson teksti ja kuva Yrittäjyys on työelämätaito YES – apua yrittäjyyskasvatukseen . Juuso Torikka, Aarno Jäspi, opinto-ohjaaja Pasi Rauhala, Valentina Mäkinen ja Roosa Elo kertovat Vuosi yrittäjänä -kurssin antavan realistisen kokemuksen yrittäjyydestä. Myös se usein hoettu yrittäjämäinen asenne ja sen tärkeys avautui uudella tavalla. Töitä riitti kaikille. Nuoret naiset kertovat oppineensa aikatauluttamista ja työn suunnittelua. YES-kummit ovat yrittäjiä ja työelämän edustajia, jotka toimivat vapaaehtoisina koulujen työelämäyhteistyössä
Yllättäen he huomasivat, ettei se niin helppoa ollutkaan. Myös Valentinan kesä kuluu isän firmassa työskennellen. – Haasteita oli paljon. Yrittäjyyskurssi näyttääkin kiinnostaneen erityisesti yrittäjäperheiden vesoja. Molemmat nuoret miehet lähtevät kesätöihin perheyritykseen: Aarno pyöräliikkeeseen ja Juuso herää kesäaamuisin hoitamaan kanalaa. Se on tullut tarpeen, sillä pienessä lukiossa esimerkiksi väen vaihtuminen saattaisi tuoda katkoksia toimintaan.. Se on kuitenkin vaikeampaa oppiaineiden sisällä. Laitilassa lukiolaiset tutustuvat yrittäjyyteen myös Business Race -tapahtumassa, joka toteutetaan yhteistyössä yrittäjien ja kaupungin kanssa. Omenamehufirman kahden muun oppilaan kanssa perustaneet Aarno Jäspi ja Juuso Torikka lähtivät yrittäjyyskurssille, koska se kuulosti mukavalta ja antaisi pientä taskurahaakin. vuorovaikutuksen taidot, Pasi Rauhala jatkaa. Yrittäjämäinen pedagogiikka vaatii opetustapojen muuttamista. Pasi Rauhala sanoo olevan mahdollista saada samankaltaisia elementtejä mukaan kaikkeen opetukseen kuin Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa. Sitten piti selvittää, mistä saamme omenat ja pullot sekä missä mehu pullotetaan. Etiketitkin piti hankkia. – Laitilassa yrittäjyyskasvatus on saanut paljon tukea paikalliselta yrittäjäyhdistykseltä ja elinkeinoasiamies Esa Burilta. rekryexpo 23 Virpi Adamsson teksti ja kuva Yrittäjyys on työelämätaito Laitilan lukiosta tulee yrittäjyyskasvatuksella luovia ja tavoitteellisia tekijöitä. Silloin järjestetään muun muassa yrittäjyyssuunnistus yrityksestä toiseen. Ensin piti miettiä, mitä tehdä
Tom Laine, HC Services Oy pääkouluttaja ja sosiaalisen median ammattikäytön asiantuntija Työnantajamielikuva on tullut erittäin tärkeäksi välineeksi yrityksen tulevan menestyksen kannalta. Tom Laine, HC Services Oy pääkouluttaja ja sosiaalisen median ammattikäytön asiantuntija Linkedin on maailman suurin ammatillinen somepalvelu ja monen rekrytoijan ”lempi-some”. Parhaista osaajista taistelu on kovaa, ja huippuosaajilla on entistä suurempi valta päättää kenelle työskennellä ja millä ehdoin. Linkedin on paitsi merkittävä työpaikkailmoittelukanava, myös työnhakijalle henkilöbrändäyksen väline, piilotyöpaikkakeskittymä, ja paljon muuta. opiskelijayhteistyöstä. 12.00 Tehokas työnhaku Linkedinissä. Tero Keva, Turku Science Park Turkulaisten korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö on edistynyt viime vuosina voimakkaasti ja korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välisen toiminnan lähentäminen on edelleen hyvin ajankohtaista: Varsinais-Suomessa on käynnissä poikkeuksellisen voimakas teollisuuden rakennemuutos, alueen kasvu vahvistuu ja työvoiman tarve lisääntyy ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. 13.00 Vahva työnantajakuva ja työn todellisuus – Myyttejä murretaan tiukalla työllä yhdessä koko henkilöstön kanssa. Minttu Sinisalo, Head of Strategic Workforce Planning and Talent Acquisition, Finnair Oy 15.00 Työnantajamielikuvan parhaat käytänteet. UUTTA! CV-videostudio koko messujen ajan. Alueemme yritykset korostavat korkeakoulujen merkitystä yhtenä meidän kilpailukykytekijöistä. 15.30 Kansainvälinen työnhaku, EURES auttaa! Katja Henriksson, Varsinais-Suomen TE-toimisto KOKOUSTILA 3 10-18 Kesäduunaa -speed dating. 52 Duunia • Adecco Oy • Arkea Oy • Barona Lounais-Suomi Oy • Carrot Henkilöstöpalvelut Oy • EURES – Eurooppalainen työnvälitys • Extremely Nice Job Oy • Humanistinen ammattikorkeakoulu • Hydoring Oy • Ihme ja Kumma Tuki ry • Kaiku Henkilöstöpalvelut Turku Oy • Lounais-Suomen Tietojakelu Oy • ManpowerGroup Oy • Meyer Turku Oy • Mobiilimarkkinointi Routa • Paroc Oy Ab • Radiometer Turku Oy • RTC Vahanen Turku Oy • Sector Alarm Oy • Shipbuilding Completion Oy • Sitowise Oy • Smile Henkilöstöpalvelut Oy • StaffPoint Oy • Suomen Henkilöstötalo • Tallink Silja Oy • Teollisuusliitto ry • Transval Group • Turun Aikuiskoulutuskeskus • Turun Ammatti-instituutti • Turun kaupunki • Turun kaupunki / Työllisyyspalvelukeskus • Turun Oppisopimustoimisto • Turun Sanomat Oy • Turun yliopisto • Täsmäosaajat Oy • Ursuk Oy • Uudenkaupungin kaupunki • Vahterus Oy • VAK Oy • Vakka-Suomen Puhelin Oy • Valmet Automotive Oy • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Ky • Varsinais-Suomen TE-toimisto • Varsinais-Suomen Yrittäjät ry • Viking Line Abp • VMP Group • Wipro Infastructure Engineering Oy • Yleinen työttömyyskassa YTK KOKOUSTILA 1-2 12.45 Työnvälityspiste – työntekijöiden ja työnantajien kohtaamispaikka. Olli Laakio, Työnvälityspiste 14.15 Korkeakoulu-yritysyhteistyö – muutakin kuin gradu. Tässä sessiossa käymme läpi tärkeimmät mahdollisuudet hyödyntää Linkediniä työnhaussa. Messubussi 100 välillä Kauppatori – Turun Messukeskus – Kauppatori. Kommunikointi, inhimillisyys, välittäminen, suomalainen sisu… Näistä ja monista muista osa-alueista syntyy toimiva työyhteisö, mutta näkyykö se käytännössä suomalaisilla työpaikoilla. Lue lisää www.rekryexpo.fi Maksuton sisäänpääsy! Avoinna klo 10–18. Tässä sessiossa käydään läpi modernin työnantajamielikuvan parhaita käytänteitä erityisesti somen avulla. rekryexpo 24 Yhteistyössä: Tarjolla noin 3000 työpaikkaa hyville tyypeille! RekryExpo kokoaa Varsinais-Suomen alueen yritykset ja potentiaaliset työnhakijat saman katon alle. Erityisesti pk-yritykset pitävät yhteistyötä olennaisena keinona täydentää omaa o saamistaan ja saada tuoreita näkemyksiä oman toimintansa kehittämiseen. AUDITORIO 11.00 Keynote: Tom Pöysti Homo Sapiens Finlandicus – suomalainen työelämässä. Turku Science Park Oy:n erityisasiantuntija Tero Kevan puheenvuorossa tuodaan esiin niitä seikkoja, miksi yritysten kannattaisi osallistua korkeakouluyhteistyöhön ja mitä se yritykseltä vaatii sekä miten Turku Science Park Oy voi auttaa yrityksiä, kun puhutaan esim. Turun Ammattikorkeakoulu PITHAUSLAVA TYÖNANTAJIEN PUHEENVUOROT 10.45 Innotrac Diagnostica 11.15 Lounais-Suomen Tietojakelu 11.30 Hydoring 11.45 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 12.00 Barona/OPteam 12.15 VAK Oy 12.30 VMP Group 12.45 Arkea Oy 13.00 Ihme ja kumma ry 13.15 Transval Henkilöstöpalvelut 13.30 Meyer Turku Oy 14.00 Sitowise Oy 14.15 Manpower Group 14.30 Turun kaupunki 15.00 Viking Line 15.15 Valmet Automotive 15.30 Staffpoint 15.45 Mobiilimarkkinointi Routa 16.00 Turun yliopisto 16.15 Turun Aikuiskoulutussäätiö KEYNOTE-PUHUJINA: 11.00 TOM PÖYSTI 12.00 TOM LAINE. Yritysviestintä on kuitenkin kriisissä, ja työnantajamielikuva jalkautuukin uskottavimmin työntekijöiden avulla ja kautta
Olli Laakio, Työnvälityspiste 14.15 Korkeakoulu-yritysyhteistyö – muutakin kuin gradu. 15.30 Kansainvälinen työnhaku, EURES auttaa! Katja Henriksson, Varsinais-Suomen TE-toimisto KOKOUSTILA 3 10-18 Kesäduunaa -speed dating. Erityisesti pk-yritykset pitävät yhteistyötä olennaisena keinona täydentää omaa o saamistaan ja saada tuoreita näkemyksiä oman toimintansa kehittämiseen. Yritysviestintä on kuitenkin kriisissä, ja työnantajamielikuva jalkautuukin uskottavimmin työntekijöiden avulla ja kautta. Lue lisää www.rekryexpo.fi Maksuton sisäänpääsy! Avoinna klo 10–18. Tässä sessiossa käydään läpi modernin työnantajamielikuvan parhaita käytänteitä erityisesti somen avulla. Tom Laine, HC Services Oy pääkouluttaja ja sosiaalisen median ammattikäytön asiantuntija Linkedin on maailman suurin ammatillinen somepalvelu ja monen rekrytoijan ”lempi-some”. 12.00 Tehokas työnhaku Linkedinissä. Tom Laine, HC Services Oy pääkouluttaja ja sosiaalisen median ammattikäytön asiantuntija Työnantajamielikuva on tullut erittäin tärkeäksi välineeksi yrityksen tulevan menestyksen kannalta. Kommunikointi, inhimillisyys, välittäminen, suomalainen sisu… Näistä ja monista muista osa-alueista syntyy toimiva työyhteisö, mutta näkyykö se käytännössä suomalaisilla työpaikoilla. Turku Science Park Oy:n erityisasiantuntija Tero Kevan puheenvuorossa tuodaan esiin niitä seikkoja, miksi yritysten kannattaisi osallistua korkeakouluyhteistyöhön ja mitä se yritykseltä vaatii sekä miten Turku Science Park Oy voi auttaa yrityksiä, kun puhutaan esim. Minttu Sinisalo, Head of Strategic Workforce Planning and Talent Acquisition, Finnair Oy 15.00 Työnantajamielikuvan parhaat käytänteet. 13.00 Vahva työnantajakuva ja työn todellisuus – Myyttejä murretaan tiukalla työllä yhdessä koko henkilöstön kanssa. Tero Keva, Turku Science Park Turkulaisten korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö on edistynyt viime vuosina voimakkaasti ja korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välisen toiminnan lähentäminen on edelleen hyvin ajankohtaista: Varsinais-Suomessa on käynnissä poikkeuksellisen voimakas teollisuuden rakennemuutos, alueen kasvu vahvistuu ja työvoiman tarve lisääntyy ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Linkedin on paitsi merkittävä työpaikkailmoittelukanava, myös työnhakijalle henkilöbrändäyksen väline, piilotyöpaikkakeskittymä, ja paljon muuta. Parhaista osaajista taistelu on kovaa, ja huippuosaajilla on entistä suurempi valta päättää kenelle työskennellä ja millä ehdoin. Alueemme yritykset korostavat korkeakoulujen merkitystä yhtenä meidän kilpailukykytekijöistä. AUDITORIO 11.00 Keynote: Tom Pöysti Homo Sapiens Finlandicus – suomalainen työelämässä. Tässä sessiossa käymme läpi tärkeimmät mahdollisuudet hyödyntää Linkediniä työnhaussa. opiskelijayhteistyöstä. Turun Ammattikorkeakoulu PITHAUSLAVA TYÖNANTAJIEN PUHEENVUOROT 10.45 Innotrac Diagnostica 11.15 Lounais-Suomen Tietojakelu 11.30 Hydoring 11.45 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 12.00 Barona/OPteam 12.15 VAK Oy 12.30 VMP Group 12.45 Arkea Oy 13.00 Ihme ja kumma ry 13.15 Transval Henkilöstöpalvelut 13.30 Meyer Turku Oy 14.00 Sitowise Oy 14.15 Manpower Group 14.30 Turun kaupunki 15.00 Viking Line 15.15 Valmet Automotive 15.30 Staffpoint 15.45 Mobiilimarkkinointi Routa 16.00 Turun yliopisto 16.15 Turun Aikuiskoulutussäätiö KEYNOTE-PUHUJINA: 11.00 TOM PÖYSTI 12.00 TOM LAINE. UUTTA! CV-videostudio koko messujen ajan. rekryexpo 25 Yhteistyössä: Tarjolla noin 3000 työpaikkaa hyville tyypeille! RekryExpo kokoaa Varsinais-Suomen alueen yritykset ja potentiaaliset työnhakijat saman katon alle. 52 Duunia • Adecco Oy • Arkea Oy • Barona Lounais-Suomi Oy • Carrot Henkilöstöpalvelut Oy • EURES – Eurooppalainen työnvälitys • Extremely Nice Job Oy • Humanistinen ammattikorkeakoulu • Hydoring Oy • Ihme ja Kumma Tuki ry • Kaiku Henkilöstöpalvelut Turku Oy • Lounais-Suomen Tietojakelu Oy • ManpowerGroup Oy • Meyer Turku Oy • Mobiilimarkkinointi Routa • Paroc Oy Ab • Radiometer Turku Oy • RTC Vahanen Turku Oy • Sector Alarm Oy • Shipbuilding Completion Oy • Sitowise Oy • Smile Henkilöstöpalvelut Oy • StaffPoint Oy • Suomen Henkilöstötalo • Tallink Silja Oy • Teollisuusliitto ry • Transval Group • Turun Aikuiskoulutuskeskus • Turun Ammatti-instituutti • Turun kaupunki • Turun kaupunki / Työllisyyspalvelukeskus • Turun Oppisopimustoimisto • Turun Sanomat Oy • Turun yliopisto • Täsmäosaajat Oy • Ursuk Oy • Uudenkaupungin kaupunki • Vahterus Oy • VAK Oy • Vakka-Suomen Puhelin Oy • Valmet Automotive Oy • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Ky • Varsinais-Suomen TE-toimisto • Varsinais-Suomen Yrittäjät ry • Viking Line Abp • VMP Group • Wipro Infastructure Engineering Oy • Yleinen työttömyyskassa YTK KOKOUSTILA 1-2 12.45 Työnvälityspiste – työntekijöiden ja työnantajien kohtaamispaikka. Messubussi 100 välillä Kauppatori – Turun Messukeskus – Kauppatori
Simo Ahtee teksti // Colourbox kuvitus Somessa rekrytoija on kaveri ja kollega Facebookissa on tällä hetkellä lähes kolme miljoonaa suomalaista, LinkedInissä noin miljoona. Laine nostaa esiin korkeasti koulutetut tai pitkän työkokemuksen omaavat asiantuntijat, joista on jatkuva kilpailu. Somen avulla paljastuvat usein myös piilotyöpaikat. Yritykset yhä useammalta sektorilta ovat hoksanneet, millainen merkitys somella on paitsi rekrytoinnin, myös yrityskuvan rakentamisen kannalta. YRITYSKUVAN RAKENTAJA Ajatus, jonka mukaan vain moderneille aloille suuntautuneet saisivat töitä somen kautta, on jo auttamatta vanhentunut. Esimerkiksi printtimedia, työnvälitysfirmat ja TE-toimistot pitävät pintansa. Kaikkia paikkoja ei kannata laittaa hakuun somen kautta. – Jos haetaan kaupalle kassaa, se tapahtuu edelleen helpoimmin kiinnittämällä lappu kaupan ilmoitustaululle, Laine tiivistää. Esimerkkinä jo olemassa olevista on vaikkapa Tiitus, josta löytyy töitä erityisesti nuorille opiskelijoille, tai vaikkapa suomalainen työnvälityspalvelu Pockethunt. Siksi työnantajakuvassa voi korostaa heille tärkeitä asioita, kuten työyhteisön arvoja. Miten he kommunikoivat mahdollisten tulevien työntekijöiden kanssa. – Kaikissa kanavissa ei ole mahdollista olla läsnä samanaikaisesti, vaan on luotava somestrategia työhakuun ja rekrytointiin. Opiskelijat käyttävät työnhaussa eniten Facebookia ja LinkedIniä, mutta myös Instagramia ja muita kanavia. Somerekrytoinnin ja -työnhaun kouluttaja Tom Laine haluaa huomauttaa, että kaikki rekrytointi ei tule koskaan tapahtumaan sosiaalisessa mediassa. Monikanavaistuminen tarkoittaa sekä haasteita että mahdollisuuksia – niin työnantajalle kuin hakijalle. Esimerkiksi freelancereille some tarjoaa yhä enemmän mahdollisuuksia. – Työnhakijalla on somen avulla entistä suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työllistyvyyteensä, johtava suunnittelija Sanna Tuominen kertoo. LinkedInin lisäksi on hyvä pitää silmällä myös enemmän henkilökohtaisiksi miellettäviä some-kanavia, Sanna Tuominen toteaa. rekryexpo 26 SOMESTA LÖYTYVÄT ASIANTUNTIJAT JA PIILOTYÖPAIKAT Laitetaan silti heti hieman jäitä hattuun. Turun yliopiston Sanna Tuominen muistuttaa yrityksiä siitä, että nuoret ovat taitavia etsimään tietoa somen kautta. Somelle tyypillistä on tiedon jakaminen kaveripiirille, ja somessa rekrytoija voi olla myös kollega. – Some-rekrytointi tuottaa parhaimman tuloksen, kun hyödynnetään somen interaktiivisuutta ja mahdollisuutta henkilökohtaiseen kontaktointiin. OPISKELIJA KÄYTTÄÄ INSTAGRAMIA Turun yliopiston työelämäpalvelut tuo mukaan opiskelijanäkökulman. Ilmoituksissa ei saisi tyytyä vain rekrytointi-imagon esittelyyn, vaan työtehtävien sisällöstä pitää kertoa selkeästi. Ei ihme, että yhä useampi työtehtävä löytää tekijänsä sosiaalisen median kautta. – Myös merkittävä määrä ammatillisen koulutuksen saaneita voisi lähteä kehittämään omaa uraansa somen kautta, Tom Laine miettii. Tiettyjen kohderyhmien tavoittamisessa some on sen sijaan omaa luokkaansa. SIRPALOITUMISEN MOLEMMAT PUOLET Asiantuntijoiden mukaan sosiaalisen median sirpaloituminen jatkuu ja uudet, pienet ja entistä kohdennetummat palvelut näkevät päivänvalon. Rekrytoijat ovat löytäneet jopa Tinderin. – Isossa roolissa on myös se, miten yrityksessä jo työskentelevät ovat verkostoituneet. Tarjolla on kymmeniä muitakin somekanavia, joten vain mielikuvitus on työnhaussa rajana. – Fiilis vaikuttaa, kun hyvistä työntekijöistä kilpaillaan, sanoo Someco Oy:n Minna Valtari, joka on erikoistunut sosiaalisen median hyödyntämiseen liiketoiminnassa. LinkedIn on kerännyt viimeisen vuoden aikana verkostoonsa 100?000 suomalaista lisää, joten palvelun suosion voi odottaa jatkuvan, kun taas Tom Laineen mukaan Twitterin puhti on hiipumassa.
Jos työkokemusta ei vielä ole, saattaa olla mahdollista jakaa näytteinä joitakin opiskelujen tuloksia. Sosiaalisen median rekrytointi koskee etenkin toimihenkilöitä, mutta tulevaisuudessa mahdollisesti myös enemmän tuotannon henkilökuntaa. Työntekijän kannalta ensimmäinen tärkeä tehtävä on tuoda selkeästi ilmi, mitä osaamista ja näkemystä hän voi tarjota haaveissaan olevalle alalle tai työpaikalle. FACEBOOKIN UUSI MAHDOLLISUUS. Profiilia rakentaessa on syytä miettiä, mitkä seikat siinä saavat rekrytoijan juttutuulelle. – Pahin virhe on tietysti se, ettei ole missään esillä, Valtari kiteyttää ja jatkaa: – Kannattaa myös miettiä, millaisia jalanjälkiä jättää itsestään verkkoon. Jobs-osio CV-mahdollisuuksineen on juuri lanseerattu Suomessakin. Saat editoidun videon käytöösi linkkinä messujen jälkeen.. Tarvitseeko koodarin osata esiintyä. Aiemmin V. HIO MYYNTIPUHE Erottuminen harmaasta massasta on aiheuttanut työnhakijoille päänvaivaa iät ja ajat, eikä mieleisen aineksen poimiminen ole ollut helppoa työnantajallekaan. rekryexpo 27 NÄKÖKULMA SOMEREKRYTOINTIIN PERINTEISILLÄKIN ALOILLA HAVAHDUTTU SOMEN MAHDOLLISUUKSIIN Sastamalassa yli 40 vuotta sitten perustettu perheyritys Kalaneuvos Oy on laajentunut viime vuosina voimakkaasti Suomessa ja sillä on toimintaa myös Turussa. Kuvauta itsestäsi työnhakuvideo messuilla. Kaikkea ja sitä sun tätä -ajattelu saa rekrytoijan lähinnä hämilleen. Tarvitaan siis hyvä myyntipuhe. Jos tiedot hankitaan jostain muualta, on tähän saatavat hakijan suostumus. Pohja kannattaa rakentaa niiden varaan. 6 CV-videostudio Rekryexpossa. Facebookilla on uusia kortteja hihoissaan. Hukkasena tunnettu yritys valmistaa kalatuotteita ja toimii kalanjalostuksen, tukkukaupan, maahantuonnin ja viennin sekä kalankasvatuksen parissa. – Pirstaloitumisen ja palvelujen kohtaamien riskien vuoksi esimerkiksi oma blogi ja omat nettisivut ovat edelleen tärkeitä. Yritys voi rakentaa niiden avulla itsestään haluamaansa kuvaa, ja yhä useampi työnhakija esittelee niiden avulla osaamistaan ja ennen kaikkea persoonaansa. Tom Laineen mukaan se saattaa asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan. – Kannattaa käydä katsomassa samalla alalla toimivien linkkiprofiileja ja ottaa mallia miten omaa osaamista pitää käsitellä, Tom Laine vinkkaa. – Toisilla on kyky esiintyä ja puhua, toiset taas ovat vakuuttavampia portfolion tai työnäytteiden kautta. Samalla video voi olla armoton ja työtehtävästä riippuen turhanpäiväinenkin väline rekrytoinnissa. Se tarkoittaa esimerkiksi sisällön jakamista ja keskustelua – kaikkea, mistä kuvastuu kiinnostus alaa kohtaan ja halu kehittyä. – Käytämme jatkossa somea rekrytoinnissa todennäköisesti vielä laajemmin. Tämä perustuu lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä. Blogin tekeminen voi olla juuri sitä osaamista, mitä työpaikoissa arvostetaan. – Tämä ei tarkoita sitä, että profiilien tulisi olla pelkästään siistejä ja asiallisia, vaan omaa persoonaa ja omia intressejä voi tuoda esille monin tavoin, Sanna Tuominen neuvoo. VIDEO TUO ESILLE PERSOONAA Tulevaisuutta ja jo tätä päivää ovat myös videot. Markkinointiviestintäpäällikkö Mari Heikkilä kertoo, että sosiaalisesta mediasta on muodostunut olennainen rekrytoinnin apuväline, tärkeimpinä kanavina LinkedIn, Facebook ja Twitter. Toisilla jo kehno valaistus saavat saa videon näyttämään kaamealta, toisilla takana on osaamista. Hän huomauttaa, että juuri Facebookkohujen kaltaisten tapausten vuoksi on syytä olla esillä useammalla kuin yhdellä kanavalla – ja muuallakin kuin somepalveluissa. Minna Valtari kannustaa toimimaan aktiivisesti kanavilla, joilla arvelee oman alan rekrytoijien liikkuvan. – Jos Facebook onnistuu palauttamaan luottamuksen yksityisyydensuojakohun jälkeen, rekrymahdollisuus tulee olemaan iso juttu, Somecon Minna Valtari povaa. OLE AKTIIVINEN Someprofiilit olisi pidettävä yhdenmukaisina, jotta hakijan viesti tulee mahdollisimman selväksi. – Hakemuksessa voi toki ohjata rekrytoijaa hakemaan lisätietoja vaikkapa sosiaalisen median kanavista tai omilta nettisivuilta, Valtari lisää. Omien somekanavien lisäksi yritys käyttää henkilöstöpalvelujen kanavia. – Sosiaalisen median kanavat tavoittavat nopeasti, laajentavat yleisöä ja henkilöiden on helppo lähettää ilmoitus eteenpäin tuttaville, Heikkilä perustelee. TE-toimiston palvelut, henkilöstöpalvelut, lehti-ilmoitukset ja omat verkkosivut ovat silti edelleen tärkeässä roolissa. Some on uusi normaali myös työnhaussa. Parhaimmillaan hakijalta pyydetään video hakuprosessin loppuvaiheessa, pahimmillaan se saattaa olla ainut hakumahdollisuus. Tähän ei kuitenkaan saa sortua, sillä tiedot on saatava suoraan työnhakijalta itseltään. Myös YouTubekanavaa hyödynnetään yritysesittelyissä ja alan tunnettuuden lisäämisessä. – Henkilöstömme ammattitaito on meille erittäin tärkeää, some on tehokas myös sellaisten pätevien henkilöiden hakuun, jotka eivät aktiivisesti etsi uutta työtä. Niitä monella totisesti riittää, joten äkkiseltään voisi luulla, että työnantajan on helppo löytää Googlen avulla tarvittavat taustatiedot ja kiinnostavat viitteet
Aalto huomauttaa koodailutaidoille olevan käyttöä arjessakin, kun tallentava digiboxi pitää ajastaa tai seurata ruokaohjeen koodirivejä. – Tutorina saan auttaa ja oppia itse lisää tekniikasta. He oivaltavat, että kun kopteriin ohjelmoi valot, se voi auttaa pulassa olevia ja pudottaa tavaroita pimeässäkin. – Teknologia-ala on tärkeä Suomelle nyt ja tulevaisuudessa. Robotiikkasarjoja käytetään myös robotiikkakerhossa, joka kokoontuu Puistokadun yläkoulussa joka toinen viikko. Pienenä maana Suomen täytyy olla hieman parempi kuin muut, jotta kilpailukyky pystytään turvaamaan. Neljäsluokkalaiset eivät jää avuttomiksi, vaan ryhtyvät auttamaan kuvitteellisten luonnonkatastrofien uhreja. rekryexpo 28 L oimaan Keskuskoulun ympäristöopin tunnilla riehuvat trombit ja tulvat saartavat ihmisiä koteihinsa. Robottien avulla luodaan teknologiapolkua työelämään. Heikosen mukaan digiosaajista on valtava pula niin Varsinais-Suomessa kuin koko maassakin. Aaron Aholan ja Nuutti Lähteenmäen yhteistyön tuloksena panda saadaan pelastettua vinssin avulla helikopterin kyytiin. Palikoista rakentuu käden käänteessä helikopteri, jonka kuudesluokkalaiset digitutorit auttavat yhdistämään keskusyksikköön. Robotiikkalainaamosta riittää tarvikkeita luokan jokaiselle työparille. Erityisen hienoa on, että nyt jokainen oppilas pääsee tekemään eikä muun luokan tarvitse vain seurata sivusta, kun yksi koodaa. Kuudesluokkalaiset Siiri Repo ja Ella Lehtonen ovat digitutoreita, jotka kiertävät auttamassa oppitunneilla. Iivari Lintula ja Oiva Ponkilainen oivaltavat, että kopteriin kannattaa ohjelmoida valot, jotta se voi pelastaa ihmisiä ja toimittaa tavaroita pimeässäkin. Loimaan alaja yläkouluissa on kahdeksan tvt-taitoihin perehtynyttä digitutoropettajaa. Iivari Lintula ja Oiva Ponkilainen tekevät kopterista omanlaisen ohjelmoimalla siihen laskevan ja nousevan vinssin, joka poimii palikkaeläimen kyytiin. Aalto pitää sitä järkevänä, sillä vaikka roboteista on innostuttu valtavasti, ei niitä kuitenkaan käytetä koko ajan. Tietoja viestintätekniikan (tvt) opettaja Anna-Reetta Aalto sanoo robotiikkasarjoilla rakentelun olevan parhaimmillaan juuri tätä: tuttujen lego-palikoiden avulla etäisestä aiheesta tulee läheinen ja sitä voidaan käsitellä aiempaa syvällisemmin. Kiti Salonen teksti ja kuvat Robotti tottelee koululaisten koodia Yrityselämän tuella perustettu robotiikkalainaamo innostaa lapsia ohjelmoinnin pariin Loimaalla. Sen jälkeen oppilaiden on keksittävä, miten kopteri kannattaa koodata, jotta siitä on hyötyä katastrofialueella. Liikuntatunnilla harjoiteltu letkajenkkakin on koodia, jossa nelosluokkalaiset ovat itse robotteja. Loimaallakaan se ei olisi ollut mahdollista ilman kaupungin, Novidan, Pemamekin ja Loimaan kauppakamariosaston tukea. – On tärkeää saada laitteet pedagogisesti järkevään hyötykäyttöön, ettei niillä vain leikitä ja pelata. Olen rakentanut niillä koko lapsuuteni, Aaron Ahola kertoo ojentaessaan työparilleen palikoita tabletilla olevien ohjeiden mukaisesti. Koodailutaitoja voi tarvita työelämässä, kuudesluokkalainen digitutori Siiri Repo sanoo. ”On tärkeää saada laitteet pedagogisesti järkevään hyötykäyttöön, ettei niillä vain leikitä ja pelata.”. – Ne ovat taitoja, jotka tulevat tässä tosi luonnostaan, ja joita lasten täytyy osata tulevaisuudessa. – Ilman lahjoitusta koulu olisi voinut hankkia ehkä pari lego-laatikkoa. Loimaalla on otettu jo askel eteenpäin hankkimalla alkuopetukseen 16 Bluebot-robottisarjaa eli Mölmöä sekä 15 lego-robotiikkasarjaa kolmas–kuudesluokkaisille ja 16 sarjaa yläkoululaisille. Julianna Koenkytö ja Arttu Laine saavat opettaja Anna-Reetta Aallolta neuvoja, miten jatkaa ohjelmointia. Keväällä järjestetään myös tvt-torstaita, joissa koodaaminen on yhtenä aiheena. Kun helikopteri on rakennettu, oppilaiden pitää keksiä, mitä se tekee. – Nuutti ( Lähteenmäki) on hyvä rakentamaan, ja minä löydän palasia. Aalto sanoo, ettei opettajia ole jätetty selviytymään yksin, sillä tutoropettajien lisäksi Keskuskoulun oppitunneille voi pyytää avuksi pääsykokeen läpäisseitä digitutoroppilaita. Koodaamisen ohella koululaiset oppivat luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Helikopterin rakentamiseen tarvittavat legot löytyvät laatikosta ja ohjeet tabletilta. Meillä on kotona kauhea kasa normi-legoja. Uusi opetussuunnitelma on tuonut koodailun kouluihin. He opastavat muita ja pitävät opettajille kerran viikossa tablet-kahvilaa. Hilma Uotila ja Nea Hyvönen sanovat, että välillä robottien rakentelu on helppoa ja välillä vaikeaa. – ”Vasen, vasen, oikea, oikea, eteen, taakse, yks, kaks, kol” on luuppi eli päättymätön komentosarja, joka alkaa aina alusta, Aalto naurahtaa. Pemamekin hallituksen puheenjohtaja ja Loimaan kauppakamariosaston puheenjohtaja Pekka Heikonen on tyytyväinen, että uudet robotiikkasarjat ovat innostaneet tytötkin ohjelmoinnin pariin. – Tarkka täytyy olla. Loimaalla peruskoulusta saa ohjelmoinnin perustiedot ja -taidot, joita voi kehittää niin pitkälle kuin haluaa. Aalto ei ainakaan tiedä, että vastaavanlaista hankintaa olisi tehty muualla Suomessa. Robotiikkasarjoista hyötyvät kaikki Loimaan peruskoulut, sillä robotiikkalainaamo on koko kunnan yhteinen
Lue lisää ja täytä hakemus verkossa osoitteessa www.lstj.fi. Olemme RekryExpossa! Tule jututtamaan meitä osastolle AUDI30 ja kuuntele puheenvuoromme klo 11.15 auditoriossa. Tarjoamme sinulle vakituisen, tai halutessasi määräaikaisen, työsuhteen sekä mahdollisuuden lisäansioihin esimerkiksi muun työn tai opiskelun ohessa. Jakelussamme on 22 eri lehtinimikettä, joista päätuote on Turun Sanomat. Lounais-Suomen Tietojakelu Oy kuuluu mediaja graafisen alan TS-Yhtymään. Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hoitaa sanomalehtien ja osoitteellisen postin varhaisjakelua Lounais-Suomessa kaikkiaan 25 kunnan alueella. Kiinnostuitko. rekryexpo 29 Monipuolinen työllistäjä Pelikenttänä koko maailma Luotettava perheyritys Paikallista laatua Koulutamme aktiivisesti Nykyaikainen työympäristö Ota yhteyttä: Hydoring Oy | Porakalliontie 2 | 21800 KYRÖ | FINLAND Puh: 020 765 6900 | job@hydoring.com | www.hydoring.com Tule jakamaan Turun Sanomia! Etsimme täysi-ikäisiä, reippaita ja oma-aloitteisia lehdenjakajia Turun ja ympäristökuntien varhaisjakeluun. Jakelun päätuote on Turun Sanomat. Turun alueen varhaisjakelussa työskentelee noin 350 lehdenjakajaa
ww w.t uru nak k.. Turun messuja kongressikeskus RekryExpossa Koulutuksella uusi suunta elämään MM uk an a yht e i t ollaa nu m err o ww w.t asm aos aaj at.. rekryexpo 30 M uk an a yht e isososast olla nu m er o 18.4.2018 klo 10–18 ww w.t asm aos aaj at.. www .turku ai.. www.o ppisop imus.t urku.. www .turku ai.. www.o ppisop imus.t urku.. Mahdollisuuksia uudelle uralle Työpaikka henkilöstövuokrauksen kautta Tarjolla mielenkiintoisia ja haasteellisia työtehtäviä laivateollisuuden kokonaistoimittajan palveluksessa! Katso avoimet työpaikkamme osoitteessa www.sbcomp.fi Olemme mukana RekryExpo-messuilla, osasto 8.. ww w.t uru nak k.
Kysymys on hänen mukaansa asiasta, mihin nykynuoret ovat jo valmiiksi kasvaneet sisään. – Systemaattinen automatisointi alkoi 1990-luvun alussa, kun tänne tuli kolmisenkymmentä Fanuc-merkkistä robottia Saabin ja Opelin hitsaamoon. Se on toki muuttunut täysin, mitä ihmiset tekevät. Sen väittämän allekirjoitan ihan kirkkain silmin, robotiikasta hitsaamon ja osittain kokoonpanonkin osalta vastaava Marttila ynnää. – Asiat tehdään mahdollisimman valmiiksi ennen kuin esimerkiksi uuden vuosimallin tuotanto aloitetaan. Robotit eivät tee mitään yksin, vaan ihmisiä tarvitaan niitä käyttämään. Valtaosa roboteista on käytössä autotehtaan hitsaamossa. – Robotit eivät todellakaan korvaa ihmistä. ASKO TANHUANPÄÄ. – Ei edes tuplamäärä ihmisiä riittäisi, jos roboteista luovuttaisiin. Lisäksi niitä käytetään maalaamossa ja kokoonpanossa. Siinä missä ennen tarvittiin hitsaajia, tarvitaan nyt ohjelmoijia ja esimerkiksi niitä, jotka pistävät osia makasiiniin hitsausrobottien noudettaviksi. – Tällä hetkellä robotteja on koko talossa noin 650 ja niistä valtaosa eli kuutisensataa hitsaamossa. Täällä erikoisosaajatkin pystyvät tekemään asioita yhdessä ja hyvällä hengellä, Mika Marttila tiivistää. Ne ovat pelastaneet suomalaisen autontuotannon. Tämä toteutetaan ottamalla logiikka ja oheislaitteet mukaan entistä varhemmin. – Se on meidän vahvuutemme, samoin tiimityö. – Valmet Automotive on sikäli onnellisessa asemassa, että meillä on valtava määrä osaamista omasta takaa esimerkiksi ohjelmointiin. VALMET AUTOMOTIVE Mika Marttilan mukaan robottien määrä autotehtaalla ei tule ainakaan laskemaan. Kaksi vuotta myöhemmin hankittiin vielä kaksi Asean pistehitsausrobottia, mitä pidettiin vähintäänkin pienenä ihmeenä. Kun Porsche-projekti sitten käynnistyi 1997, hankittiin robotteja reilu parikymmentä lisää ja parhaimmillaan niiden määrä nousi Porschen aikana noin sataan, kertoo Marttila. Mika Marttila sanoo törmänneensä säännöllisesti väitteeseen siitä, että robotit veisivät työn ihmisiltä. Uudenkaupungin autotehtaalla on menty robottipuolella pitkälle siitä, kun ensimmäinen Puma-merkkinen kaarihitsausrobotti otettiin käyttöön vuonna 1982. Sitä voi pitää taitekohtana. Marttilan mukaan nimenomaan robotit ovat tuoneet työpaikan 4 000 ihmiselle. Aiemmin kysymyksiä esitettiin päivittäin, nyt ei enää edes joka viikko. rekryexpo 31 V almet Automotiven tuotantotekniikan projekti-insinööri Mika Marttila sanoo kiertelemättä, että ilman robotteja ja automatiikkaa ei Suomessa enää tehtäisi autoja. Lisäksi ne tehostavat turvallisuutta, Marttila luettelee. Ala on niin kilpailutettu, että autojen tekeminen olisi ihan liian kallista pelkin ihmisvoimin. Edelleenkin näen, että määrää voitaisiin lisätä, mutta silloin rakennus alkaisi jo asettaa rajoitteita, hän miettii. – Robotteja tarvitaan , mutta ihmiset ovat kuitenkin vähintään yhtä tärkeitä. Marttila sanoo seuraavan askeleen eteenpäin löytyvän robottien ja ihmisten yhteistyön lisäämisestä sekä virtuaalisen maailman entistä tehokkaammasta hyödyntämisestä. ”Siinä, missä ennen tarvittiin hitsaajia, tarvitaan nyt ohjelmoijia ja esimerkiksi niitä, jotka pistävät osia makasiiniin hitsausrobottien noudettaviksi.” Asko Tanhuanpää teksti Robotit ovat tuoneet työn 4?000 ihmiselle Ilman automaatiota ja robotteja ei Suomessa tehtäisi enää autoja. Esimerkiksi jotain laser-hitsausta ei voisi edes tehdä käsin. Robotit säästävät aikaa, ne tekevät raskaat työt ja pitävät laadun takuuvarmasti tasaisena
– Me molemmat olimme innostuneita yrityselämästä, ja teimme samaa asiaa eli digitaalista markkinointia ja nettisivuja. isompaa on pakko tehdä paljon alkuinvestointeja. On vapaus ohjata työelämäänsä siihen suuntaan mihin haluaa.. Timo Luukkolan tavoin myös Elolla oli ikää 15 vuotta, kun hän perusti ensimmäisen toiminimen. Kun kaikki asiat ovat lähtökohtaisesti kiinnostavia, niihin jaksaa aikaa kuluttaakin. Firma jäi lisätienestiksi. Elo on mukana yrityksessä yhtenä osakkaana. – Minulle on ollut aina vaikeaa pitää yllä vain yhtä projektia kerrallaan, yleensä niitä on ollut aina muutama aktiivinen käynnissä. – Toisaalta pieni riski antaa yrittäjyyteen oman hohdokkuutensa. Yritys tekee kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaille markkinointia, mainontaa ja konsultointia. – Täytyy sanoa, ettei paremmasta väliä. Nekin hetket, jolloin tuntuu että homma ei toimi, ovat haasteita, jotka on helppoja hyvällä asenteella ja ajan kanssa hoitaa. – Onhan yrittäminen aina tietynlaista riskin ottamista. – Olen koulun ohella mukana Euroopan suurimmassa opiskelijayrittäjyysjärjestössä, jonka toiminta liittyy vahvasti uusiin kasvuyrityksiin eli startupeihin. Kalle Elon perustamien uusien firmojen toimiala liittyy liikkeenjohdon konsultointiin. Kalle Elo perusti Don & Branco -markkinointitoimiston muutaman muun yhtiökumppanin kanssa 2013. Aika riittää opiskeluun ja yrittämiseen. – Koulussa olen päässyt verkostoitumaan monien ihmisten kanssa, ja nämä kontaktit ovat tuoneet mukanaan koko ajan uusia projekteja. Ei olisi ollut kovin järkevää perustaa osakeyhtiötä sitä ikävuotta ennen. – Yrittäminen on mielestäni hyvin opettavaista. Kun he olivat tehneet yhdessä sille jonkin verran hommia, he tuumivat, olisiko sittenkin fiksumpaa laittaa yhteinen firma pystyyn. Vuonna 2015 Luukkola pääsi armeijasta, ja Kalle Elo siirtyi yhteisestä firmasta pois. Kun lähtee yrittäjäksi toisen kanssa, siitä saa samalla tietynlaisen tuen. Varsinkin siinä vaiheessa, jos lähdetään perustamaan jotain vähän ”Lähtökohtaisesti kaikki on yrittäjyydessä hyvin positiivista. Kyseessä on tavallaan yhden miehen mainostoimisto. Mille alueelle sitten loppujen lopuksi kallistuu, jää vielä nähtäväksi. Firmoja pyritään kehittämään ja niistä pyritään saamaan mahdollisimman paljon irti tuon jakson aikana. Jos toiminta ei lähdekään kannattamaan, niin silloin olisi niin sanotusti hyvä epäonnistua nopeasti. Helsingissä sijaitsevassa toimipisteessä on töissä 23 ihmistä. rekryexpo 32 K averukset Timo Luukkola ja Kalle Elo perustivat vuonna 2012 yhteisen Jehu Marketing Oy -nimisen yrityksen. Kun eteen tulee joitakin vähänkin haastavampia projekteja, se oppimiskäyrä, mitä niiden aikana oppii, on tosi suuri. Nyt on vuosikymmen kulunut vuodesta 2008 ja yrittäjäksi lähtemisestä. Yrittämisestä Kalle Elo on pitänyt kovasti. En ole aktiivisesti etsinyt uusia projekteja tai markkinoinut firman palveluja, jotta ehdin myös opiskella ja hoitaa nykyisiä asiakkuuksia. Markkinointija it-aloilla se on sellaista tietoa, mitä nykymaailmassa aika moni hamuaa ja jota pyrin jakamaan muille yrittäjille. Timo Luukkola kertoo, että yrityksen pyörittäminen omillaan on ollut mukavaa. Siitä on muodostunut elämäntapa, jota en lähtisi vaihtamaan pois. Sen jälkeen hän on ollut mukana enemmän neuvonantajan tittelillä ja perustanut Don & Brancon rinnalle muutaman uuden yrityksen. Järjestely oli tosi luontevan oloista. Siinä auttaa hyvä organisointi oman ajankäytön suhteen. Luukkola uskoo, että tulevaisuudessakin hän tulee toimimaan yrittäjänä. Kauppatieteellisestä hän valmistui 2016. Yrittäjyyden huonoista puolista kysyminen pistää Timo Luukkolan mietteliääksi. Kalle Elo oli ollut yrittäjä jo aiemmin omalla Elonor-yrityksellään, ja Timo Luukkola perusti oman toiminimen vuonna 2011 ollessaan 15-vuotias. Toimitusjohtajana hän oli vuodesta 2013 aina viime vuoteen asti. Nekin hetket, jolloin tuntuu että homma ei toimi, ovat haasteita, jotka on helppoja hyvällä asenteella ja ajan kanssa hoitaa.” Timo Luukkola Yrittäjiksi jo nuorella iällä Timo Luukkolalla ja Kalle Elolla oli kummallakin ikää 15 vuotta, kun he perusti ensimmäiset toiminimensä. Se on asia, joka pitää yllä mielenkiinnon yrittämiseen. Molemmat olivat tuolloin mukana Someron nuorisovaltuustossa ja tutustuivat siellä, vaikka Elo onkin Luukkolaa vanhempi. Jehu Marketingissa Luukkola tekee pääasiassa verkkosivuja, niiden ylläpitoa sekä digitaalista että graafista suunnittelua. Osakeyhtiön perustaminen puolestaan liittyi siihen, että täytin 18 vuotta. Syksyllä armeijan jälkeen hän aloitti opiskelun informaatioverkostojen koulutusohjelmassa Aalto-yliopistossa. Vedän siellä kesällä sellaista kesäohjelmaa, jossa otetaan 10–15 alkuvaiheen yritystä kymmeneksi viikoksi niin kutsuttuun ”kiihdyttämöön”. – Se liittyi siihen, että olen aina halunnut tehdä jotakin omaa. – Yritysten johtamisesta ja kasvattamisesta on kertynyt sen verran osaamista, että näin voin tehdä. Sauli Kaipainen teksti // Atte Mäkinen kuvat Kalle Elolle yrittämisestä on muodostunut elämäntapa. He tekivät ratkaisun, jossa Luukkola jatkoi yksin Jehu Marketingin kanssa, Elon jäädessä Don & Branco -nimiseen markkinointija konsultointitoimistoon. Lähtökohtaisesti kaikki on yrittäjyydessä hyvin positiivista. Etenkin nuoremmille yrittäjille, joilla ei ole pitkää kokemusta taustalla. a Yrittäjyys on tuonut Timo Luukkolalle lisätienestejä opiskelun oheen
Varaa nyt oma näkyvyyspakettisi marraskuun 2018 tapahtumaan ja RekryExpo-lehteen! Lue lisää www.rekryexpo.fi. Syksyllä 2017 ensimmäistä kertaa järjestetty RekryExpo on saavuttanut huiman suosion. rekryexpo 33 Yhteistyössä: TULOSSA! Yrittäjien ja työnhakijoiden yhteinen tapahtuma myös syksyllä 2018
Erikoislukio saisi korotettua valtionosuutta ja voisi noudattaa poikkeavaa opetussuunnitelmaa. Luonnontiedelukiolla on jo yhteistyösopimukset Helsingin yliopiston, Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. rekryexpo 34 N ovida Loimaan lukiossa alkaa syksyllä luonnontiedelinja. Idean halutaan leviävän Loimaalta koko maahan. Se on yhtä paljon kuin lukion urheilulinjan hakijamäärä. Koulutuskuntayhtymä haki lupaa jo viime vuonna, mutta opetusja kulttuuriministeriö epäsi sen. Kiti Salonen teksti ja kuvat Loimaa haluaa ruokalukion Novida hakee lupaa Suomen ensimmäiselle ruokapainotteiselle luonnontiede lukiolle. Kuntayhtymäjohtaja Antti Virtanen visioi, että tulevaisuudessa luonnontiedelukion käyneille voisi avautua väylä tiedekorkeakouluopintoihin ilman pääsykokeita. Rehtori Hannu Lahti on positiivisesti yllättynyt, että pienellä markkinoinnilla linjalle ilmoittautui 14 ensisijaista hakijaa. Opintolinja on askel kohti ruoantuotannon tutkimukseen ja kehittämiseen erikoistunutta luonnontiedelukiota, jolle Novida pyrkii saamaan erityisen koulutustehtävän järjestämisluvan syksyksi 2019. Se mahdollistaisi laajan perehtymisen ruoantuotantoketjuun alkutuotannosta kuluttajaan saakka. Kemian ja matematiikan opettaja Kristine Isomäki ja Laura Hätönen tekivät kemiantunnilla sitkoa. Jere Järvinen ja Santeri Hakala kokeilivat kemiantunnilla, mitä tapahtuu, kun jauhosta pesee tärkkelyksen pois. – Linja parantaa merkittävästi niiden oppilaiden valmiuksia, jotka hakeutuvat korkeakouluun opiskelemaan luonnontiedealaa. Isomäki pitää hyvänä, että opiskelijat lähestyvät kurssilla ruokaa monesta näkökulmasta eri oppiainerajat ylittäen. Toisella asteella kilpailu opiskelijoista on kovaa. Teknologia ja maaja metsätalous. Jäljelle jäi sitkoproteiinista muodostunut pallo. Lahti sanoo, että kehityssuuntaa kannattaa hakea alueen vahvuuksista: Loimaalla on paljon ruoantuottajia, alan ammatillista opetusta sekä muun muassa maatalousmuseo Sarka ja Eviran siementarkastusyksikkö, jotka ovat hankkeen kummeja. – Lukion ja korkeakoulujen välinen yhteistyö on vielä outoa ja uutta, mutta tulee kehittymään tämän tyyppiseksi, Virtanen uskoo
Lahti painottaa, ettei suuruus ole itseisarvo, mutta jos 250 opiskelijan lukio pystyisi kasvattamaan opiskelijamääräänsä, kurssitarjontaa voitaisiin lisätä. Ruokakemian lisäksi kurssilla on perehdytty muun muassa ruoantuotannon historiaan maatalousmuseo Sarassa, leivottu härkäpapuhampurilaisia ja vierailtu koulutilalla katsomassa, mistä pihvi tulee. Virtanen ja Lahti epäilevät, että harva osaa nimetä niistä montaakaan. Vakityö. He haluavat tuoda perinteikkääseen lukiokoulutukseen ammatillisella puolella yleistynyttä brändiajattelua. Kemian ja matematiikan opettaja Kristine Isomäki odotti erityisesti vierailua Turun yliopiston biokemian laitokselle. – Halusin kokeilla jotakin erilaista. – Ajatelkaa, näistä mauista muodostuvat kaikki maut, kemian ja matematiikan opettaja Kristine Isomäki huomautti. Työharjoittelu. – Kun luonnontiedelukioon saapuu, pitää heti aistia, että nyt ollaan tekemisissä elintarvikkeiden ja ruoantuotannon kanssa, Virtanen sanoo. Osa-aikatyö. Koskisen mielestä kurssi on ollut käytännönläheinen, Uuppon mielestä taas teoreettisempi kuin ammattiopinnot yleensä. – Samalla kavennetaan rajaa lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien välillä, Isomäki sanoo. Entä miltä maistuvat viisi perusmakua. Luonnontiedelukiota tehdään ensisijassa opiskelijoille, mutta se tukee myös maakunnan tavoitteita. Akusti Heinonen maistoi viittä perusmakua: makeaa, suolaista, hapanta, karvasta ja umamia. Novidassa toivotaan, että elintarvikeketjusta ja ruoasta vahvuutensa saavia luonnontiedelukioita perustetaan Loimaan jälkeen muuallekin maahan. – Emme voi lähteä siitä, että tekniskeskeinen yhteiskunta pyörii ilman ihmisiä, jotka niistä asioista ymmärtävät. rekryexpo 35 M ikä mikrobi on tärkeä sämpylöiden tekemisessä. Luonnontieteet ovat yleissivistäviä niillekin, jotka eivät halua opiskelemaan vahvasti luonnontieteisiin perustuvia aloja. Teknologia ja maaja metsätalous. Novida Loimaan lukiossa on jo nyt käynnissä monitieteellinen Olipa kerran hampurilainen -kurssi, jossa nuorten suosima pikaruoka palastellaan atomeiksi. Yhtä lailla kuin Sotkamon urheilulukio vetää hiihtäjiä Loimaalta, voisi Loimaan luonnontiedelukio houkutella opiskelijoita ympäri Suomen. Kesätyö. Lahti viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan nuorten luonnontieteiden osaaminen on heikentynyt. Hän pitää tärkeänä, että nuoret oppivat katsomaan asioita monesta näkökulmasta oppiainerajat ylittäen. Hampurilaisessa riittää pureskeltavaa Suomessa on noin 400 lukiota. Lukiolainen Veronika Koskinen ja cateringalan opiskelija Jenna Uuppo kokevat Olipa kerran hampurilainen -kurssin tuoneen opintoihin vaihtelua. En ole ikinä käynyt sikalassa, enkä usko, että muuten olisi tullut käytyäkään, Jere Järvinen, 17 perustelee kurssille osallistumista
Se on eräänlaista kuluttajansuojatyötä, Paavilainen sanoo. – Lajikevalikoima muuttuu ja uusia parempia tulee tilalle. Suomeen tuodaan peltokasvien siemeniä lähinnä pohjoismaista, Baltiasta ja KeskiEuroopasta. Siksi on tärkeää saada myös testausverkko säilymään, Paavilainen korostaa. Viljalajikkeiden osalta markkinointi tapahtuu yhteistyökumppanien kautta. Varsinais-Suomessa lajikkeillamme on viljelty noin joka kymmenes peltohehtaari. Niitä ylläpidetään geeniperimän turvaamiseksi. Lajikeluettelosta poistuneista kauppalajikkeista voi tulla ajan myötä alkuperäiskasvilajikeaineistoa, jota ovat ennen muuta vanhat maatiaislajikkeet. Teknologia ja maaja metsätalous Kielikoulutus räätälöitiin juuri meidän tarpeisiimme! www.te-palvelut.fi/eures Valmennus tarjosi työkalut kansainvälistyvän työyhteisön arkeen!. Jos suomalaista viljalajiketta testataan muualla, se voi käyttäytyä oudosti. – Lajikeluetteloon hyväksytyn lajikkeen siemenen voi olettaa kasvavan ja tuottavan hyvin. Eviran siemenyksikössä Loimaalla tehdään peltokasvilajikkeiden DUS-testauksia, joissa selvitetään kenttäkokein lajikkeen erottuvuutta, yhtenäisyyttä ja pysyvyyttä. – Vuosiin kukaan ei ole aloittanut kasvinjalostusta uutena toimijana Suomessa, Uusitalo suhteuttaa. Eviran ylitarkastajat Kaarina Paavilainen ja Tarja Hietaranta näyttävät, että esimerkiksi vehnänippujen vihneistä voi päätellä, ovatko kyseessä eri lajikkeet. Suomalaiseen viranomaistyöhön luotetaan, sillä Loimaalla tehdään myös Norjan elintarvikeviraston DUS-testauksia. Kiti Salonen teksti ja kuvat Jalostus takaa Suomessa menestyvät lajikkeet Eviran siemenyksikkö on tiettävästi maailman pohjoisin peltokasvien testauslaitos. Vaikka ilmasto tulevaisuudessa lämpenisi, päivän pituus ei muutu. Siksi Suomessa tarvitaan jatkossakin pohjoisiin ilmastoolosuhteisiin jalostettuja peltokasvilajikkeita. Kiti Salonen teksti ja kuva Drooni dokumentoi jalostajan työtä Juha Uusitalo on käyttänyt droonia apuna jalostustyössä ja siementuotannossa. Markkinoilla on muun muassa kopteriin yhdistettäviä multispektrikameroita, joita voi käyttää apuna jopa rikkakasvien tunnistuksessa ja typen täydennyslannoitustarpeen arvioinnissa. Kasvilajikelautakunta poistaa lajikkeen kasvilajikeluettelosta 10 vuoden jälkeen, ellei lajikkeen hyväksynnälle haeta jatkoa. Asiat eivät jää vain muistin varaan. Uusitalo on ottanut kasvukauden aikana 1?000–2?000 peltokuvaa. – Edustamillamme lajikkeilla on Suomessa viljelyalaa 77?000 hehtaaria. Vain luetteloon hyväksytyistä lajikkeista saa tuottaa sertifioitua siementä, jota on lain mukaan lupa markkinoida. Hän työskentelee toimitusjohtajana loimaalaisyritys Plantanovassa, joka on tuonut tällä vuosituhannella ulkomailta Suomen siemenmarkkinoille yli 30 uutta lajiketta, erityisesti kevätviljoja: vehniä, ohria ja kauroja. Suomessa kotimaista lajikejalostusta harjoittavat Boreal Kasvinjalostus Oy, yliopistot ja yksityishenkilöt. Jos lajike on myös jonkin ominaisuuden, kuten satoisuuden, aikaisuuden tai taudinkestävyyden suhteen aiempia lajikkeita parempi, kasvilajikelautakunta voi hyväksyä lajikkeen kasvilajikeluetteloon. Vuosittain julkaistavassa lajikeluettelossa on 30 peltokasvilajia ja 450 lajiketta. Oikeus antaa jalostajan päättää lajikkeen kaupallisesta hyödyntämisestä. Kopterilla otetuista kuvista pystyy arvioimaan muun muassa kasvuston laatua, ojituksia ja kasvulohkojen rajoja sekä vertailemaan kasvukausia toisiinsa. – Koskaan ei tiedä, milloin niitä taas tarvitaan, Paavilainen huomauttaa. Uusitalo käyttää jalostustyössä ja siementuotannossa apuna kuvauskopteria (droonia). Eviran siementarkastusyksikkö on tiettävästi maailman pohjoisin peltokasvien testauslaitos. – Jos droonia ei ohjaa aktiivisesti, se jää leijumaan paikoilleen. – Kun kävin Cambridgessa, meillä vyötäröön asti kasvava syysvehnä kasvoi siellä nenään asti. rekryexpo 36 K asvinjalostus on suomalaiselle maataloudelle elämän ja kuoleman kysymys, Eviran ylitarkastaja Kaarina Paavilainen sanoo. Ne ovat kuitenkin niin arvokkaita, että Uusitalo ei usko viljelijöiden hankkivan niitä vielä lähiaikoina vain omaan käyttöön. J uha Uusitalon seitsemän vuoden työ palkittiin, kun kasvilajikeluetteloon hyväksyttiin tänä vuonna kaksi hänen jalostamaansa pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvaa monitahoista ohralajiketta: satoisa Uljas ja hieman varhaisempi Armas. Uuden viljalajikkeen jalostus alkaa hyviksi havaittujen lajikkeiden risteyttämisellä, minkä jälkeen tehdään lukuisia valintoja ja testauksia. – Tällaiset kuvaukset tulevat todennäköisesti tarjolle palvelun muodossa. – Konkreettisimpina hyötynä näen dokumentoinnin ja sen, että kuviin voi palata. Reilut tuhat euroa maksavalla droonilla saa hyvällä säällä tarkkoja kuvia. Kasvintuhoojatkin muuntuvat, ja vanha lajike voi menettää aiemman taudinkestävyytensä, Eviran ylitarkastaja Tarja Hietaranta havainnollistaa. Jos siemenkauppa olisi vain tuonnin varassa, olisi tarjonta huomattavasti nykyistä suppeampi. Jalostaja voi hakea uudelle lajikkeelle kasvinjalostajan oikeutta joko Suomeen tai koko EU:n alueelle. Sen toiminta-aika on noin 20 minuuttia ja ohjaus on Uusitalon mielestä helppoa
Sirkat maistuvat siltä, mitä niille syötetään. Hän on koulutukseltaan kokki ja pitää sirkkoja hyviä ravintoaineita sisältävänä monipuolisena eläinproteiinina, jota voi kuivata, jauhaa, lisätä leipomuksiin tai käyttää lihankorvikkeena. Perustaja Lauri Jyllilän mukaan uusia tuottajia etsitään koko ajan. – Kysyntä riippuu paljon myös jatkojalostuksesta. Tuottajasta on ollut hauska seurata, miten nopeasti kuluttajien mielipiteet ovat vaihtuneet hämmästyksestä innostukseen. Anne Koivuniemellä on autotalliin rakennetussa tuotantotilassa 127 muovilaatikkoa, joissa jokaisessa on 1 000–2 000 kotisirkkaa. – 87-vuotias isänikin lykkää minulle jo alan lehtiartikkeleita ja ilmankostuttimia ja kysyy, miten ”kärpäset” voivat, Koivuniemi hymyilee. Oletettavasti tuotanto automatisoituu lähitulevaisuudessa, mikä vähentää käsityötä ja muuttaa hintarakennetta. Koivuniemelle suurin haaste on ollut löytää kasvihuonetuotannosta ylijäävää vihermassaa, kuten kakkoslaatuisia porkkanoita ja kurkkuja. Kiti Salonen teksti ja kuvat Sirkkatuotanto on lähdössä lentoon Kotisirkkoja kasvatetaan vihanneksilla ja rehulla noin kuusi viikkoa, minkä jälkeen ne pakastetaan. rekryexpo 37 V arsinais-Suomeen ja Satakuntaan on muodostunut Pohjanmaan ohella sirkkakeskittymä. Finsect oy:n perustaja Lauri Jyllilä uskoo, että kesän kynnyksellä kerääjäliikkeen on jo kannattavaa hakea sirkat tiloilta. Hän myy kotisirkat hyönteismaataloutta edistävälle Finsect Oy:lle, jolla on Suomessa parikymmentä tuottajaa, muun muassa Loimaalla ja pian myös Aurassa. Koivuniemi ja Jyllilä sanovat sirkkojen olevan kuluttajille uusi, ruokavaliota täydentävä vaihtoehto. Tulevaisuudessa Koivuniemi haluaisi erikoistua esimerkiksi valkosipulilta tai yrteiltä maistuvien sirkkojen tuotantoon. – Kesän kynnyksellä kerääjäliikkeelle tulee jo kannattavaksi käydä keräämässä sirkat tiloilta, Jyllilä kertoo. – Kaikkien ei tarvitse tykätä sirkoista, eivätkä sirkat korvaa sianlihaa. Kinkku on juhlapöydän kunkku, päätyönsä sikalassa tekevä Koivuniemi toteaa. Jyllilä painottaa hyönteisten vaativan hyvää hoitoa siinä missä muutkin eläimet. Hyönteistuotantoon ei myönnetä maataloustukea, joten kysyntä määrää alan kasvun. Hyvän tuotteen kuluttaja ostaa uudelleen, Koivuniemi sanoo. Sirkkojen kasvatus ei vaadi isoja investointeja ja mahdollistaa tyhjilleen jääneiden tilojen hyötykäytön. Ennakkoluulottomat tuottajat ovat nostaneet Suomen parissa vuodessa Euroopan kärkimaiden rinnalle hyönteisten tuotannossa. Teknologia ja maaja metsätalous WORK ABOVE THE CLOUDS! T H E N O R D IC W A Y WE ARE HIRING Apply now: ?nnair.com/jobs. Sirkkalasta kuuluu voimakas siritys. Vampulalainen Anne Koivuniemi hankki ensimmäisen sirkkaerän lokakuussa, ja nyt autotalliin tehdyssä kasvattamossa sirittää 127 laatikollista kotisirkkoja
Metsäalalla on käytetty jo kauan sähköisiä karttoja. – Hakkuut ovat koneellistuneet jo lähes sataprosenttisesti, sillä sen hyödyt nähtiin nopeasti. rekryexpo 38 M etsätalous on maatalouden ohella merkittävä elinkeino kasvukeskusten ulkopuolella. Metsä on kohtalaisen epämääräinen ympäristö työskennellä. Koneellinen tiedon käsittely ei ole vielä aukottoman luotettavaa, Neero sanoo. Metsänhoitotöissä konekehitys on ollut toistaiseksi hidasta, Metsänhoitoyhdistys Loimijoen toiminnanjohtaja Jari Neero sanoo. Digitaalinen tiedonkeruu on huomattavasti tehokkaampaa verrattuna siihen, että metsänhoitaja saapastelee metsässä ja määrittää kuvioittain puuston pohjapinta-alan relaskoopin avulla. RekryExpossa löydät meidät auditoriosta Teknologia ja maaja metsätalous. Digitalisaatio on vähentänyt metsässä otettavien askelten määrää. Loimijoen toiminnanjohtajan Jari Neero huomauttaa, että mitä tarkempaa lähtötietoa on saatavissa, sitä parempaan lopputulokseen päästään. Kiti Salonen teksti ja kuva Digiloikka vähentää askelia metsässä Ohi on aika, jolloin metsäpalsta piti mennä näyttämään urakoitsijalle. Merkittävä kehitysloikka olisi, jos ilmakuvien, peruskarttojen ja maastokäyntien avulla kerättävää metsävaratietoa saataisiin jatkossa tarkasti kaukokartoitusmenetelmien avulla. TÄYTÄMME VUOSITASOLLA 30 000 UUTTA TYÖPAIKKAA. PALJON TYÖPAIKKOJA ERI TOIMIALOILTA. careers.barona.. – Toivottavasti ihmisten kontakti metsään ei kuitenkaan kokonaan katkea. Suomen pinta-alasta noin kolme neljäsosaa on metsämaata, joten alan digitalisoitumisessa on paljon mahdollisuuksia. Metsäsektorin hyvä pöhinä ja tulevaisuudessa siintävä mahdollinen työvoimapula tulevat todennäköisesti lähivuosina vauhdittamaan alan koneellistumista ja digitalisoitumista. – Hyvät lähtötiedot puustosta parantavat metsässä suoritettavan toiminnan laatua ja auttavat aikataulussa pysymistä urakoissa, Jari Neero kertoo. Parhaimmillaan digitaalisen tiedon avulla päästään tulevaisuudessa tarkempaan ja luotettavampaan lopputulokseen. – Se olisi aika mahtavaa ja helpottaisi työtä suunnattomasti. Urakoitsija suuntaa metsäpalstalle sähköisen kartan avulla, asiakas saa metsäsuunnitelman kännykkäänsä ja hakkuukone tallentaa dataa jokaisesta kaatamastaan rungosta. Digitaalisuus voi lisätä nuorten kiinnostusta metsäalaan ja hyödyttää kaukana asuvia metsänomistajia, jotka pystyvät satelliittien välityksellä silmäilemään metsäpalstaansa missä päin maailmaa tahansa. – Digitaalisesti tuotetusta metsävaratiedosta näkee suurin piirtein, millainen esimerkiksi puutavarajakauma on, mutta sen perusteella ei voi tehdä kauppoja. Visionäärit ovat esittäneet, että tulevaisuudessa reaaliaikaista tietoa on tarjolla metsän jokaisesta puusta
Tarjoamme mainonnanpalveluita huolellisesti suunniteltuina valtakunnan vahvimmissa medioissa. Routalainen on reilu työkaveri ja yhteistyökumppani. Kiinnitä paras osaaja yritykseesi Miten yrityksesi voi varmistua siitä, että se saa tulevaisuudessa itselleen osaavimmat insinöörit. Routa on täyden palvelun markkinointikumppani kaikenkokoisille yrityksille kaikkialla Suomessa. Toimimme Helsingissä, Porissa, Tampereella ja Turussa. Meillä on aikaa toisillemme ja asiakkaillemme! Kiinnostaako työ digitaalisen markkinoinnin parissa. Ilmoittautuminen: www.lyyti.in/radical Lisätiedot: radicalproject.turkuamk.fi Jassi Aho, Turun AMK 040 355 0360 jassi.aho@turkuamk.fi “Halutaan palkata alle 25-vuotias korkeakoulutuettu, jolla on yli 4 vuoden työkokemus.” Onnistuu. Visiomme on vahva – tyytyväisimmät työntekijät ja asiakkaat. Me Roudalla huolehdimme asiakasyritystemme tuloksellisesta markkinoinnista, jotta jokainen asiakkaamme voi käyttää aikansa asioihin, joita varten yritys on olemassa. Tule juttelemaan kanssamme osastolle 4 Tutustu meihin www.mobiilimarkkinointirouta.fi N-Clean on vuonna 2004 perustettu siivouspalveluyritys. Työllistämme lähes 1500 henkilöä siivousja toimitilapalveluiden tehtävissä. rekryexpo 39 SEMINAARI RekryExpo-messujen yhteydessä 18.4.2018 klo 10:30-12 Tarvetta asiantuntijalle. Ratkaisuja osaajapulaan antamassa Tuotantotalouden koulutusja tutkimusvastaava Tero Reunanen Turun AMK:sta. Siivouskohteitamme ovat hotellit, kylpylät, laivat, kauppakeskukset, tavaratalot, toimistotalot, oppilaitokset, taloyhtiöt ja marketit. Toimimme valtakunnallisesti Suomessa sekä Ruotsissa Tukholman ja Åren alueella. Routa on osa Sanoma-konsernia. Meitä routalaisia, rautaisia markkinoinnin ammattilaisia on reilut 140. www.nclean.?
Vaikka tuloista ja tienaamisesta puhutaankin, kyseessä on kuitenkin nuorelle harrastus. Viime kädessä nuoren kannattaa pohtia, mikä häntä kiinnostaa ja mitä hän haluaisi tehdä. Näistä ei kuitenkaan tarvitse olla etukäteen tietoa, sillä kaikki käydään yhdessä läpi. 4H-yritystoimintaa on ollut Laitilassa hieman alle kymmenen vuoden ajan. Kurssin jälkeen voi myös todeta, ettei tämä ollutkaan oma juttu. Nuori hankkii itselleen yrittäjäohjaajan, joka voi olla joku ulkopuolinen tai myös oma vanhempi. – Yrittäjyys tuntuu tällä hetkellä olevan nosteessa nuorten keskuudessa, Vuola sanoo. Tarkoitus on houkutella yrittäjyyden pariin uusia nuoria. 4H-yritystoiminta tarjoaa nuorille mahdollisuuden perustaa oma yritys turvallisesti ja helposti. Nuorilla on mahdollisuus työllistyä 4H:n kautta muutenkin kuin perustamalla oman yrityksen. Yksi, mikä voisi kiinnostaa maatalousyrittäjiä, olisi esimerkiksi yritys, joka tekisi hukkakauran keruuta, Vuola luettelee. Kurssi antaa peruseväät yrittäjyyden tielle, mutta yhdistyksen tarjoama tuki ei jää siihen. rekryexpo 40 K esätyö on nuorille usein ensimmäinen kosketus työelämään, mutta kesäyrittäjyys tarjoaa lisäksi mahdollisuuden kokeilla omia siipiään yritysmaailmassa. Kukapa ei haluaisi olla oma pomonsa yhden kesän. Yrittäjyyden myötä nuorelle tulevat tutuksi toimintasuunnitelman laatiminen, yksinkertainen kirjanpito ja verottajalle tehdyt ilmoitukset. – Yrittäjyyteen liittyy vastuuta, mutta sen vastapainona on vapaus. –?Yrityksellä ei ole tuloja, jos ei itse tee asioita sen eteen. – Mutta jos se ei ole, ei sekään ole niin vakavaa, Vuola lohduttaa. Vuola järjestää nuorille yrittäjyyskurssin toukokuussa. Ja jos taas ei ole vielä ideaa, se voi syntyä yhteisistä keskusteluista muiden kurssilaisten kanssa. 4H-liiton alla toimii Ota nuori töihin -toimintamalli. Lisäksi tämä opettaa raha-asioiden hoitoa ja voi avata silmiä myös omalle rahankäytölle, Vuola kertoo. – Esimerkiksi kesällä voisi olla tarvetta pihatöille, erilaiselle kotiavulle kuten ikkunoiden tai mattojen pesulle. Yhdistys puolestaan hoitaa työnantajan velvollisuudet ja maksaa nuorelle palkan. Laitilan-Pyhärannan 4H-toimiston ovet ovat avoinna nuorille yrittäjille ja heidän kysymyksilleen. 4H-yrityksen liikevaihto pitäisi olla vuodessa vähintään 50 euroa. Kesäyrittäjyys voi olla vaihtoehto nuorelle, joka on jäänyt ilman kesätyöpaikkaa tai haluaa olla itse oma pomonsa kesän ajan. Toiminnanjohtaja Laura Vuola auttaa nykyisiä ja uusia yrittäjiä liiketoiminnan aloittamisessa ja sen aikana.. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yritys tai yksityinen henkilö voi palkata nuoren töihin ja maksaa 4H-yhdistykselle sovitun summan. Laitilassa toimii parhaillaan kymmenkunta 4H-yritystä. – Laitilan-Pyhärannan yhdistyksessä tätä toimintaa ollaan parhaillaan kehittelemässä, Vuola kertoo. Päivän aikana ideoita on tarkoitus yhdessä jalostaa eteenpäin. – Ja mukaan saa tulla pelkästä uteliaisuudestakin. Jos jonain viikonloppuna on omaa menoa, voi päättää, ettei silloin ota vastaan tilauksia, LaitilanPyhärannan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Laura Vuola kertoo. Kurssille voi tulla oman idean kanssa tai ilman. Laitilassa on myös todennäköisesti Suomen vanhin 4H-yritys Marikan Köökki, joka on toiminut kahdeksan vuotta. Koulutus on maksuton, mutta jos päätyy perustamaan yrityksen, pitäisi liittyä 4H-yhdistyksen jäseneksi. Lisäksi Vuola ohjaa nuoria yrittäjiä sekä ryhmänä että kahden kesken. Osa niistä toimii sesonkiluonteisesti ja osa ympäri vuoden. Jos esimerkiksi harrastaa käsitöitä, voi kokeilla valmistaa omia tuotteita myyntiin. – Yrittäjyys antaa kokemuksen siitä, millainen oma ura voisi olla. Oman yrityksen asioiden hoitaminen opettaa myös itsenäistymistä ja vastuunottoa. Hanna Hyttinen teksti ja kuvat Turvallinen kurkistus yritysmaailmaan Kesäyrittäjyys on vaihtoehto palkkatyölle
. 4H-yrittämistä he suosittelevat kaikille. Lähde: 4H.fi ja Laitilan-Pyhärannan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Laura Vuola Hyviä kokemuksia yrittäjyydestä Mehiläisvahatuotteita valmistava ja myyvä Suvi Haijanen ja pihatöitä tekevä Henri Haapala suosittelevat nuoria kokeilemaan 4H-yrittäjyyttä. – Tämä on hyvä tapa kokeilla, onko yrittäminen oma juttu, Haijanen sanoo. Molemmat nuoret yrittäjät ovat saaneet hyvää palautetta asiakkailtaan. . Yrittäjän tulee olla 13–28-vuotias. . Rakennetaan onnistumisia Olemme kiinteistöja rakennusalan suomalainen konsulttikumppani. Vahanen-yhtiöt RTC Vahanen Turku Oy 0207 698 618 www.vahanen.com Horeca-alan parhaatduunit kaikillamausteilla . . – Ainakin tätä kannattaa kokeilla, koska tämä on turvallinen tapa ryhtyä yrittäjäksi, Haapala lisää. Monilla paikkakunnilla järjestetään 4H:n yrityskursseja, joista saa hyvät peruseväät yrityksen perustamiseen. Jokainen yrittäjä saa yritysohjaajan. Yrityksen toiminta-aikaa ei ole rajattu. toukokuuta. . . Pian tytärkin alkoi valmistaa mehiläisvahasta muun muassa huulirasvoja ja hän perusti yrityksen myymään tuotteita. Hän halusi työllistyä pihatöihin. Laitilan kurssi pidetään Laitilan nuokkarilla lauantaina 5. – Riina ehdotti, että perustaisin yrityksen, Haapala kertoo. Toiminta on laajentunut pikkuhiljaa suuremmin markkinoimatta. 4H-yrittäjän täytyy olla yhdistyksen jäsen. 15-vuotiaan Suvi Haijasen yrittäjäura alkoi, kun hän leipoi leivonnaisia Hullun Kukon torille myytäväksi. – Loppuvuodesta tulee yleensä kyselyitä, voinko tulla seuraavanakin kesänä, Haapala kertoo. . . rekryexpo 41 Loppuvuodesta tulee yleensä kyselyitä, voinko tulla seuraavanakin kesänä.” 4H-yrittäjä Henri Haapala 4H-yrityksen perustaminen . – Jos jatkan, niin jatkan tällä tavalla eli myyn tuotteita esimerkiksi markkinoilla, Haijanen kertoo. Yrittäjä tekee perustamisilmoituksen. . Tule tutustumaan toimintaamme osastolle 26. Haapala jutteli asiasta Laitilan-Pyhärannan 4H-yhdistyksen silloisen toiminnanjohtajan Riina Vainion kanssa. . Yrityksen tulevaisuus on vielä hiukan auki, toiminnan laajentaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista. Yrittäjyys on tuonut nuorille kokemusta siitä, miten yritysmaailma toimii. . . . Haapalan, 16, yritys tekee kesäisin esimerkiksi nurmikon leikkausta, haravointia ja talvisin pihan aurausta. Lue lisää osoitteessa www.vsp.fi. . . Viime aikoina yritystoiminta on jäänyt ajanpuutteen vuoksi vähemmälle. Hänen äidillään on mehiläisiä ja niihin liittyviä tuotteita. – Vanhemmat ihmiset ovat tulleet kiittelemään tuotteista, Haijanen sanoo. www.enjoy.fi Katso avoimet työpaikat ja täytähakemusnetissä! Töissä hyvällä fiiliksellä Tarjoamme yrityksille contact center ja IT-palveluja. Yrityksen myynnin täytyy olla 50–7?000 euroa vuodessa. Yrittäjä laatii yritykselleen toimintakertomuksen ja vuoden lopussa talousraportin, jonka hän toimittaa paikalliselle 4H-yhdistykselle. Työllistämme jo 350 osaajaa Raumalla, Turussa, Uudessakaupungissa ja Vantaalla. K aksi vuotta sitten Henri Haapala pohdiskeli, mistä saisi kesätöitä. Nuori voi anoa yritykselleen y-tunnusta, jolloin häneltä saadut palvelut ovat kotitalousvähennyskelpoisia. . – Yhdessä rivitaloyhtiössä leikkasin ensin yhden asukkaan nurmikon ja pian muutkin asukkaat tulivat kyselemään, Haapala sanoo. – Olen oppinut asiakaspalvelua ja myymään tuotteita, Haijanen lisää. . . Yritysohjaajalla ei tarvitse olla välttämättä kokemusta yrittämisestä, vaan hän toimii ensisijaisesti nuoren henkisenä tukena.
Työkaverit miettivät, lähteäkö työn perään muualle, mutta päättivät jäädä ja luoda työtä itse. Ja miksei heinäsirkkakasvattamojakin – Metsänperä kertoo pilotoivansa Aistiota Tuorlassa Livian maaseutuopiston kotisirkkakokeilussa, jossa optimoidaan sirkoille parhaita mahdollisia kasvuolosuhteita. Aistio on juuri sitä esineiden internetiä, mistä halutaan Salon IoT Campuksen startupeissa puhkua suuren luokan bisnestä: sensoreita, softaa, pilvipalveluita ja rautaa, eli fyysinen tuote – se konkreettinen rasia, joka on Metsänperän kämmenellä. rekryexpo 42 Mikko Kiviluoto tekstit // Minna Määttänen, Kirsi-Maarit Venetpalo ja Mikko Kiviluoto kuvat Startupit siivittävät Saloa uuteen vauhtiin Salon uusin yrityskeskittymä on syntynyt Nokian entiselle kampukselle, osin kaupungin ja osin yksityisten yrittäjien omistamaan uuteen Salo IoT Campukselle. Kasvuvauhti on kova, ja niin ovat tavoitteetkin: tämän vuoden kasvutavoitteeksi Metsänperä on asettanut liikevaihdon nostamisen lähelle miljoonaa ja 3–5 uuden työntekijän rekrytoinnit. – Ai niin, teemme myös hengitysliiton kanssa hanketta, jossa Aistion tietoja käytetään selvittämään, miten eri ikäkausien ja -tyyppisten omakotitalojen ilmanlaatu voidaan optimoida. Näistä lähes jokaisessa Suomen kunnassa on ikävä kyllä paljon kokemusta, Metsänperä sanoo. – Tavoite on tuplata joka vuosi. Aistion fokus ja bisnes on olosuhteiden monitoroinnissa ja energiankulutuksen seurannassa. Nyt haemme kokemuksia monista eri kohteista, esimerkiksi voimme jo seurata katuvalojen energiankulutusta reaaliaikaisesti. Tuote kiinnostaa isojen kiinteistömassojen omistajia, kuten Salon kaupunkia, joka on tilannut Aistio-systeemin liki kahteensataan kiinteistöönsä. Sofictan tarina on tyypillistä salolaista uuslegendaa: Nokia ja sitten Microsoft lähtivät, työt loppuivat. Soficta hyödyntää palvelussaan Digitan toimittamaa ja ylläpitämää LoRaWANverkkoa sekä siihen soveltuvia antureita. – Mietitäänpä esimerkiksi Keski-Euroopan kiinteistömassoja, Kiinasta puhumattakaan: noin 700 miljoonaa kiinalaista asuu jo kaupunkien kerrostaloissa. Soficta tuo älyä asuntoon Salon startupit Osa Sofictan tiimiä uusissa toimitiloissa IoT-kampuksen toisessa kerroksessa: Sami Metsänperä, Jani Härkönen, Esa Nuura, Ville Hietala, Jorma Luukkala ja Ville Koskinen.. Eikä startup-maailmassa vaatimattomuus kaunista, etenkään Salossa, josta on ennenkin valloitettu koko maailma. Kampuksella toimi maaliskuussa 55 yritystä, joissa on yhteensä jo yli 500 työntekijää. – Aistio tarjoaa älykkään tavan tunnistaa kiinteistöjen ongelmia, vieläpä sangen kustannustehokkaasti, Metsänperä sanoo. Yksi sellainen on Sofictan Sami Metsänperän kämmenellä: – Tämä mittaa asunnon lämpötilan, ilmankosteuden ja tarvittaessa hiilidioksidipitoisuuden, lähettää datan pilveen, josta Aistio muotoilee sen käyttöystävälliseen muotoon vaikkapa asunnosta vastaavan kännykkään tai päätteelle, Metsänperä kertoo Aistiosta, vuonna 2015 perustetun Sofictan ydintuotteesta. Sen jälkeen on vielä pari muutakin mannerta, joilla kasvaa, kuten Aasia ja Amerikat. Aistio kiinnostaa myös energia-alan yhtiöitä. Mutta niin se pitää startupeissa ollakin, Metsänperä sanoo, ja esittää muutaman vakuuttavan luvun kasvutavoitteiden katteeksi: Suomessa noin 1,3 miljoonaa ihmistä asuu kerrostaloissa, joiden kustannuksista suuret kiinteistöomistajat, kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät ovat sangen kiinnostuneita. Nyt Soficta kerää pääomaa, jotta sillä olisi varaa kasvaa ja vallata jalansijaa eurooppalaisilta markkinoilta. – Aistio säästää rahaa tuottamalla tietoa energiankulutuksen yksityiskohdista ja kertomalla huonoista sisäilman olosuhteista, jotka aiheuttavat kiinteistöille ominaisia ongelmia. No, nyt ne ovat jo täällä, tai ainakin niiden aivot. Tässä jutussa esitellään kolme Salon IoT Campuksella jo muutaman vuoden toiminutta lupaavaa startupia: Soficta, Nuviz ja Neolitics. Sovelluskohteita on lukemattomia, Metsänperä kertoo. Nyt osakkaita on viisi, Metsänperä kertoo Sofictan synnystä, joka tapahtui 2015. E i ole kauaa siitä, kun älytalojen tulosta kohistiin. Mutta asia kerrallaan. Viidestä työntekijästä ja ensimmäisen vuoden 251?000 euron liikevaihdosta on edetty 14 työntekijään ja viime vuoden 440?000 euron liikevaihtoon. – Ajatus tuntien pendelöinnistä ei innostanut, päätimme neljistään perustaa oman yrityksen. – Soficta tekee Smart City, Smart building -ratkaisuja. Metsänperän mukaan Aistio on skaalattavissa vaikka koko suuren pallon kiinteistöyhtiöille
– Erittäin tärkeä osa tuotetta on Androidja iOS-puhelimissa toimiva Nuvizsovellus, Arto Kiema lisää. – Teimme varmaan alan maailmanennätyksen. Voi valita stilltai videokuvan välillä, ohjelmiston kehittämisestä vastaava Tero Nordström kertoo. Perusperiaatteena on pitää kaikki silti simppelinä ja helppokäyttöisenä, Nordström sanoo. Yrityksen startti oli sangen sähäkkä. Nuvizin HUD-laitteen sovellusmahdollisuudet ovat huimat. Fyysisesti tuote valmistetaan Compal Electronicsin tehtailla Kiinassa. – Kypärä on monelle motoristille hyvin henkilökohtainen tuote, eikä tuttua merkkiä tai mallia niin vain vaihdeta. Nyt meitä on 30, tuote on ollut myynnissä jo kahdeksan kuukautta ja uusia tuotteita on työn alla, Arto Kiema sanoo. – Nuvizissa on jo noin kaksinkertainen määrä ominaisuuksia ensimmäiseen versioon verrattuna ja lisää toimintoja tulee kaiken aikaa. No, porukka oli tuttua ja puhui samaa kieltä, Kiema sanoo. – Täytyy keskittyä, meitä on vain 30. Kiema harmittelee, ettei Nuviz aivan ehtinyt viime kevään ostoslistoille Euroopassa, sillä kesällä motoristit jo ajelevat, eivät etsi varusteita. ”Meille olisi vain hyväksi, jos vastaavia tuotteita tulisi lisää, eikä meidän tarvitsisi yksin avata markkinoita.” Arto Kiema Tyhjästä tuotteeksi puolessa vuodessa Nuvizin ohjelmistovelho Tero Nordström, moottoripyörä ja Nuviz-varustettu kypärä. Nuvizin tiimi kehittää edelleen tuotepakettiin kuuluvia pilvipalveluita, joista rakennetaan motoristeille Nuviz-yhteisöä parhaiden reittien, ajokokemusten ja vaikkapa ajomusiikin kollektiivista fiilistelyä varten. Nuvizia käytetään langattomalla ohjaimella, joka on asennettu moottoripyörän ohjaustankoon, tai vaikkapa äänikomennoilla Siriä, Google Assistantia tai muita vastaavia komentaen. Lisäksi näytön heijastaminen kypärän omaan visiiriin vaatisi mallikohtaista mitoitusta, Kiema sanoo. Lyhyen kaavan mukaisesti kerrottuna se meni näin: – Microsoft ilmoitti Salon tuotekehityksen lopetuksesta kesällä 2015. Tänä vuonna tilanne on toinen ja odotukset kovemmat. Ja puoli vuotta myöhemmin meillä oli jo prototyyppi, jota testattiin kentällä. Nordström ja Nuvizin hallituksen puheenjohtaja Arto Kiema esittelevät Nuviz HUD -laitetta yrityksen toimitiloissa. – Ja kun painaa tästä, päästään soittolistaan, ja tästä kuvaustilaan. Uusi tuote on lähelle silmää tuotu työkypärään soveltuva näyttö, johon voi heijastaa esimerkiksi työmaan sijaintitietoja tai työohjeita. Laitetta voisi virittää pyöräilijöille, purjehtijoille, laskuvarjohyppääjille, tai ammattikäyttöön kuten palomiehille ja poliiseille. Salossa tehdään tuotekehitys ja Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan myynti ja markkinointi, USA:n pääkonttori hoitaa muun maailman. Jos laite olisi integroitu vain tiettyyn kypärään, markkinat olisivat pienemmät. Nuviz heijastaa umpikypärää käyttävien motoristien näkökenttään muun muassa nopeuden, navigaattorin, musiikkivalikon, puhelinyhteystiedot – periaatteessa kaikkea, mitä voitaisiin älypuhelimissakin näyttää. Siksi ryhdymme lisensioimaan tekniikkaamme muillekin. Se on etu. Prototyypistä valmiiksi ja myytäväksi tuotteeksi kului vielä muutamia kuukausia; ensimmäiset tuotteet myytiin kesällä 2017 – vain 18 kuukautta oli kulunut yrityksen perustamisesta ja tuotekehityksen aloittamisesta. Nopeusnäytön vieressä on navigaattorin nuoli, joka varoittaa kohta eteen tulevasta ysikympin mutkasta. Väitän, että se oli aika nopeaa toimintaa, Nordström sanoo. Laite pääsi markkinoille viime kesänä, maailman ensimmäisenä HUDeli Head-Up Display -laitteena motoristeille. rekryexpo 43 E dessä näkyy talvinen maisema Salo IoT Campuksen kolmannen kerroksen ikkunasta, mutta näkökentässä, sen oikeassa alalaidassa, nopeuslukema kirii liukkaasti 80:stä sataankymmeneen. Nuviz on yhä ainutlaatuinen. Nuvizin voi asentaa lähes mihin tahansa umpikypärään. Nuviz perustettiin Saloon virallisesti tammikuun toinen päivä vuonna 2016. Pari päivää sen jälkeen San Diegosta otettiin yhteyttä ja pyydettiin palkkaaman parikymmentä Nokian parasta insinööriä Nuvizia kehittämään. Meille olisi vain hyväksi, jos integroituja kypäränäyttöjä tulisi lisää, eikä meidän tarvitsisi yksin avata markkinoita, Kiema sanoo. Salon startupit. – Kun aloitettiin, meillä ei ollut edes läppäreitä
Alkaa kuulostaa siltä, että yhdysvaltalais-salolaisella startupilla olisi tähtäin korkealla. Yrityksen toinen perustaja Sean Christian työskenteli amerikkalaisessa yrityksessä, jossa hän kehitti uuden tekniikan öljyn laadun analysoimiseksi syvällä maan sisällä. Salon startupit. – Halpatuontimaita kartamme, jo teollisuusvakoilunkin takia. Meidän tuotteemme toimii itsenäisesti, on pieni, tarvittaessa langaton ja sen voi asentaa tuotantolinjan keskelle, vaikka ylösalas kieppuvaan laitteeseen, Ylönen jatkaa. Neolitics perusti tuotekehitysosastonsa tietoisesti Suomeen, jolla on USA:ssa hyvä imago teknologiaosaamisensa ja korkean laatutasonsa ansiosta. Ylösen ja Lindellin mukaan yrityksen hallituksessa on lisäksi kovia kavereita, joilla on vahvat yhteydet maailman prosessiteollisuuteen. – Käytämme infrapuna-alueen lähellä olevaa valoa ja sen heijastumia, joiden analyysi kertoo aineen koostumuksen. Ja eipä aikaakaan, niin verkosto toimi. Siellä joko tietokone tai valvoja painaa paniikkinappulaa tai säätää prosessin taas kuntoon. Neoliticsin tarina ei ala Salosta, mutta melkein. Mitä kuuluukaan prosessiteollisuuteen. Samat kriteerit pätevät myös kun Neolitics tekee valintaa tuotannon osalta. Meidän ratkaisumme sen sijaan toimii 24/7, ja säästää aikaa, rahaa ja materiaaleja, Neoliticsin toimitusjohtaja Otso Ylönen sanoo. Hän ymmärsi heti, että keksintöä voisi hyödyntää paljon muuhunkin. – Tosin eri materiaalit tarvitsevat valon eri aallonpituuksien käyttöä. Ylösen mukaan monet prosessiteollisuuden tehtaista ovat vanhanaikaisia, eivätkä käytä hyväkseen uutta teknologiaa. Alkuvuonna 2016 sana kulki edestakaisin Atlantin yli: USA:ssa oli perustettu mielenkiintoinen yritys, jolla ei ollut pätevää työvoimaa. – Meidän laitteellamme tuotannon kontrolli pelaa koko ajan, hukan määrä minimoituu ja tuotantoprosessin dataa kerätään jatkuvasti yhdestä tai useammasta kriittisestä prosessin vaiheesta, Ylönen sanoo. Pienikin siivu isoista markkinoista olisi iso juttu. Neoliticsin vahvan patentin ansiosta kilpailijoista ei ole aivan heti pelkoa ja tuotekehityskaulaakin on jo pari vuotta. Salossa taas oli pätevää työvoimaa, joilla ei ollut enää yritystä. ”Meidän ratkaisumme sen sijaan toimii 24/7, ja säästää aikaa, rahaa ja materiaaleja.” Otso Ylönen Neolitics luo valoa prosesseihin Otso Ylönen ja Sari Lindell esittelevät Neolitics Optical Analyzerin ydintä aivoja ja silmää startupin laboratoriossa Salon IoT Campuksella. rekryexpo 44 N eoliticsin silmä näkee, jos lääketehtaan hihnalle tai putkistoon on eksynyt asiattomuuksia tai huonoa kemiaa. Ylösen mukaan Neoliticsin analysaattorit maksavat kymmenistä tuhansista sataan tuhanteen kappale. Tähtäämme aluksi kooltaan ja liikevaihdoltaan mittavaan lääkeja elintarviketeollisuuteen, jossa myös laatuja viranomaiskriteerit ovat tiukimpia, Ylönen sanoo. Tärkeänä merkkipaaluna yritys teki tuotejulkaisun helmikuun lopulla USA:ssa Pittcon-konferenssissa. Silmä, eli Neolitics optinen analysaattori, kertoo tästä aivolle – analysaattorin tietokoneelle – joka joko pysäyttää itse prosessin tai lähettää varoituksen tehtaan keskusvalvomoon. – Teollisuuden mittauslaitteistojen markkinat ovat noin puoli miljardia ja kasvavat 9–10 prosenttia vuosittain, ilman Neoliticsin uutta automatiikkaakin. Prosessiteollisuudessa liikkuu huikea määrä raaka-ainetonneja sekä rahaa. Uskoisin, että henkilökuntamme kaksinkertaistuu ja vuodesta 2019 tulee meillä voimakkaan kasvun aikaa, Ylönen sanoo. Siksi suunnittelemme tuoteperhettä, joka kattaa erilaiset analyysitarpeet, Lindell sanoo. Valtavia tehtaita, jotka toimivat lääke-, elintarvike-, metsä-, metalli-, petrokemianja kemianteollisuudessa. Menee aikaa ja rahaa, ja koko ajan hihnalla kulkee hukkaa pakattavaksi. Lisäksi Neoliticsin patentoitu tekniikka taipuu periaatteessa lähes mihin tahansa prosessiteollisuuteen. – Kun tuotteen myynti alkaa loppuvuodesta, se tarkoittaa myyntija markkinointitiimin palkkaamista Suomeen. Ei puhuta isoista valonvaihteluista eikä -määristä, joten laitteelta vaaditaan suurta herkkyyttä, kertoo Sari Lindell, Neoliticsin laatuja asiakkuusjohtaja. Kun Microsoft ilmoitti laittavansa pillit pussiin Salossa Ylönen, Lindell ja Rami Metsäranta miettivät, mitä tehdä. Neoliticsin patentoitu spektrometrianalysaattori analysoi tietyllä valon aallonpituudella kiintoaineita, kuten jauheita ja nesteitä. USA:ssa Made in USA ja globaalisti Made in Finland, miksei Made in Salokin, olisivat hyvä juttu, Ylönen sanoo. – Perinteisen laadunvalvontalaboratorion voi tuoda myös prosessin viereen, mutta ne ovat isoja, kalliita ja niitä pitää jatkuvasti säätää. – Yleensä prosessiteollisuudessa näytteet otetaan tuotannosta ja viedään analysoitavaksi toisaalla sijaitsevaan laboratorioon
. . Suurimpia vientimaita ovat muun muassa Aasiassa Japani ja Kiina, Euroopassa Saksa, Ranska, Hollanti ja Englanti, Pohjois-Afrikassa Egypti, Algeria ja Marokko. Isäntien pitäisi kiinnittää enemmän huomiota kuitupuun hintaan, Kopra sanoo. Puu on uusiutuva luonnonvara, joka sitoo hiiltä ja on sitä kautta ilmastonmuutosta jarruttava raaka-aine. Jos euro vahvistuu, se tietää vaikeuksia suomalaisille sahoille. –Molemmilla on käytössään oma valuutta, mikä tekee kilpailuasetelmasta vähän epäreilun suhteessa Suomeen. Tavoitteena on kasvu, jonka saavuttamiseksi yhtiö on uusimassa ilmettään ja brändiään. Kotimaa 23 % . Siellä tapaaminen on onnistunut vain, jos tuloksena on kaupat jo yhteisen kahvikupin ääressä, Kopra havainnollistaa. Viime vuonna suomalaisen sahatavaran vienti kasvoi seitsemän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. – Egypti taas edustaa toista ääripäätä. . Suomalaisten myyntitaidot kyseenalaistetaan usein, mutta on hyvä muistaa, että se mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle. Yli sadan miljoonaan liikevaihdolla toimiva konserni elää viennistä, sillä 85 prosenttia tuotannosta myydään kotimaan ulkopuolelle. Aasiassa on tärkeää, että vihreää teetä siemaillessa keskustellaan hyvin monipuolisesti maailman asioista – ei välttämättä juurikaan itse kaupasta. . Jari Kähkösen työpaikka on tukkienlajitteluasemalla. – Työntekijät ovat vastuuntuntoisia ja sitoutuneita yritykseen, Kopra kiittelee. Suomalainen sahatavara ja tapa tehdä kauppaa ovat selvästi kiinalaisten mieleen. Kopran omistamaan Westakseen kuuluvat sahat Koskella ja Porissa. Puuta myös riittää hakattavaksi. Kymmenen vuotta hiljaisena pysynyt Euroopan markkina on vähitellen elpymässä. Pitkät perinteet näkyvät myös päivittäisessä työssä. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 21 % Toimitusjohtaja Pekka Kopra jatkaa Kosken sahan pitkiä perinteitä. Kun kauppamies saapuu kotiin, tilaus saattaa odottaa sähköpostissa. Suomen ja koko Euroopankin metsien vuotuinen kasvu on suurempi kuin poistuma. Westas Group . Kuusi ja mänty ovat edullisempia kuin esimerkiksi keskieurooppalaiset kovat puulajit. W estas on yksi Suomen suurimmista yksityisistä puunjalostusyhtiöistä. Parhaillaankin on menossa prosessityöntekijöiden rekrytointi Koskella. Se myy. Henkilöstö noin 150 . . – Esimerkiksi Japanissa mentaliteetti on hillitty ja rauhallinen, samantyyppinen kuin Suomessa. Kilpailijamaihin verrattuna suomalaisten sahojen kannattavuus on heikko. EU-maat 40 % . Kiinasta on kymmenessä vuodessa tullut Suomelle tärkeä sahatavaran vientimaa, kertoo Westas Groupin toimitusjohtaja, yrittäjä Pekka Kopra. Tukkipuu maksaa käytännössä puukauppatilin. Tarve puulle on kova myös Pohjois-Afrikassa. – Haluamme haastaa isot metsäyhtiöt ja kirkastaa mielikuvaamme metsänomistajien silmissä. Pohjoinen puu on raaka-aine, jolla on hyvä tarina. Silti ne kelpaavat hyvin vaikkapa huonekalujen raaka-aineeksi. Suomalaisella sahateollisuudella on pitkät perinteet. rekryexpo 45 K iinalaiset ovat välitöntä kansaa. Siihen vaikuttavat myös raaka-aineen hinta ja logistiikkakustannukset. Kaksi sahalaitosta: Koskella ja Porin Pihlavassa SAHAUSTUOTANNON LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN: . –Siellä on iso tarve rakentaa infraa ja asuntoja, koska väestö kasvaa ja eteläisemmästä Afrikasta tulee kaiken aikaa ihmisiä, Kopra sanoo. . . Euron kurssilla on suuri merkitys vientiyritykselle. Kevään aikana julkistetaan muun muassa uusi logo. Kaupanteon tavat ovat eri puolilla maailmaa hyvin erilaiset. – Aasiassa on suorastaan trendi valmistaa huonekaluja pohjoisista vaaleista puulajeista. – Palkan puolesta kilpailukyky on ihan hyvä. Kaukoitä 16 % . Westaksen tärkeimmät kilpailijat sijaitsevat Venäjällä ja Ruotsissa. Viime vuodet sahatavaran kysynnän kasvu on ollut Aasian varassa. Janne Pelttari paketoi laudat siististi muoviin. Tavoitteena on, että Westas on ensimmäinen yhtiö, joka tulee metsänomistajan mieleen, kun hän miettii puun myyntiä, toimitusjohtaja Pekka Kopra sanoo. Pohjoisella puulla on hyvä tarina, mutta se on myös oikeasti kelpo raaka-aine ja hinnaltaan kilpailukykyinen. – Kuitupuun ja tukkipuun keskinäiset hinnat ovat vääristyneet. Myös kulttuureiden erityispiirteistä on hyvä olla perillä. Liikevoitto 3,4 miljoonaa euroa . Kymmenessä tunnissa Suomen metsät kasvavat saman verran kuin koko Suomen vuotuisen asuntotuotannon rakentamiseen kokonaan puusta tarvittaisiin. Tärkein vaatimus on aktiivinen ja itsenäinen ote työhön. Omavaraisuusaste 34,7 % . Se saattaa miellyttää enemmänkin kuin vaikkapa ruotsalaisten päällekäyvempi kauppatyyli. – Sahatavaran myyjän työ on kansainvälinen ja vaatii hyvää kielitaitoa, Kopra sanoo. Aikaisemmin saha tunnettiin Raunion sahana, nykyisin nimi on Westas. Lisäksi maksamme tuotantoon ja tuloksiin sidottuja palkkioita, Kopra sanoo. . Suomen metsien puuston tilavuus on nyt suurempi kuin koskaan. Liikevaihto 120,8 miljoonaa euroa (2017) . Westaksen Kosken saha eli entinen Raunion saha on perustettu vuonna 1909 ja Pihlavan saha vuonna 1875. Ilme uusiksi. Männyn ja kuusen visuaalisuus on vahva arvo, Kopra sanoo. Ruotsi on täysivaltainen EU-maa niin kuin Suomikin, mutta vain toisella on oman valuutan tuoma mahdollisuus vaikuttaa kilpailukykyyn, Kopra muistuttaa. . Työntekijäpuolen tehtäviin yritys kouluttaa pääasiassa itse. Asko Virtanen teksti ja kuvat Kauppa vihreästä kullasta solmitaan vihreän teen äärellä Pohjoinen puu miellyttää aasialaista silmää
Voita messuilta Ruisrockliput! OLETKO ETSIMÄSSÄ TAI VAIHTAMASSA TYÖPAIKKAA VARSINAIS-SUOMESSA. TYÖT JA TEKIJÄT KOHTAAVAT UUDELLA TS REKRY -SIVUSTOLLA.. rekryexpo 46 LLLöööyyydddäää tttyyyöööpppaaaiiikkkkkkaaa Esittelemme uuden, työnhakijoille ja työtä tarjoaville suunnatun, sivuston RekryExpo-messuilla 18.4.2018 klo 10–18. Tule keskiviikkona Turun Sanomien osastolle ja kerro mielipit sivustosta. Arvomme 3 päivän liput kahdelle Ruisrockiin kaikkien vastanneiden ke Sanomien teesi t esken
rekryexpo 47 K un muistelen oman työurani alkuvaiheita, mieleen tulee lähinnä Aku Ankka: raksa-apumiehestä makkaran pakkaajaan ja tutkimusapulaisesta taloustieteen tuntiopettajaan. Työhönottajan ensimmäinen kysymys oli, mitä kuuluu isällesi Antille. Se, että tulee erittäin mielellään kesätöihin Yleen tai Me Naisiin, ei varsinaisesti auta pääsemään Turun Sanomiin. Mies, joka lähetti hakemuksensa punaisella, vahvasti parfymoidulla paperilla, ei töitä saanut. Työuraan mahtuu 12 työpaikkaa, josta nykyisessä on vierähtänyt 18 vuotta. Kirjoitusvirheet hakemuksessa ovat kiusallisia, varsinkin kun hakee toimittajaksi. Nykyisillä työmarkkinoilla työntekijän arvo näyttää laskevan kovaa vauhtia eläkeiän lähestyessä. Oma suosikkimokani tuli opiskelukaverini suusta 80-luvun loppupuolella. 6 Kirjoittaja on Turun Sanomien toimituspäällikkö. Pääosa palkkaamastani väestä on ollut kesätyöntekijöitä, joten minulla on runsaasti kokemusta nuorista työnhakijoista. Muistikuva jäi, vaikka tuoksu lopulta hälvenikin. Kun en Anttia isäkseni tunnustanut, haastattelun luonne muuttui ja kuulin klassisen kieltolauseen: otamme yhteyttä, jos jotain ilmaantuu. Kakkostila työnhaussa ei paljoa lohduta, ei vaikka olisi hävinnyt itseään paremmalle. Vaikka valtaosa hakemuksista ja haastatteluista on ollut todella hyviä ja asiallisia, parhaiten mieleen ovat jääneet ne vähemmän onnistuneet tapaukset. Omia työnhakukokemuksia olen käyttänyt hyväksi myös kolikon toisella puolella työhönottajana ensin 90-luvulla ja nyt taas viimeisen viiden vuoden aikana. Minulla on vielä kymmenisen vuotta aikaa viralliseen eläkeikään. Työhistoriani suurin pettymys ei millään lailla ollut minun vikani, paitsi että olin syntynyt väärään perheeseen. Eihän se voinut hyvin päättyä. Voi olla, että uran viimeiset vuodet kuluvatkin taas Aku Ankkana vaikkapa kaljatehtaan hanslankarin apulaisena. No tavallaan se paikka jäi saamatta, ja kaveripiiriin oli syntynyt oma hokema. Töitä on paiskittu nelisenkymmentä vuotta ensin koulun ja opiskelujen ohella ja sittemmin ihan joka arkipäivä yhdeksästä viiteen. Erikoinen hakemus jää helposti mieleen, mutta ei kovinkaan usein myönteisellä tavalla. Tiedän, että hakemuksia tehdään ja lähetetään useille tiedotusvälineille, mutta oikoluku on tässäkin tapauksessa paikallaan. Vuosiin on mahtunut paljon onnistumisia mutta myös pettymyksiä. Vaikka kyse oli selvästi nepotismista eli sukulaisen tai ehkä tässä tapauksessa ystävän suosimisesta, tunsin itseni todella turhautuneeksi. Jämäkkyys on hyvä asia, jästipäisyys ei, joten riidan haastaminen työhönottajan kanssa on huono ajatus. Veijo Hyvönen veijo.hyvonen@ts.fi Nepotismia ja parfymoituja hakemuksia Kolumni ”Jämäkkyys on hyvä asia, jästipäisyys ei, joten riidan haastaminen työhönottajan kanssa on huono ajatus.”. Työhaastatteluun ei kannata ottaa äitiä mukaan, ei vaikka ei itse uskaltaisi suutaan avata. Jäi palkkaamatta, tytär ja äiti. Kaikki hyvä päättyy aikanaan. Jo lähtökohta oli herkullinen, ystäväni halusi soittaa avoinna olevasta kesätyöpaikasta kesken perjantaisen iltapäiväkaljoittelun. Pääsin noin viisitoistakesäisenä teinipoikana yllätyksekseni ison paikallisen teollisuusyrityksen kesätyöntekijähaastatteluun. Ystäväni lakoninen vastaus kuului: tavallaan. Ennen toimittajan uralle siirtymistä jäin pari kertaa kakkossijalle isojen kauppaketjujen esimiesvalinnoissa. Kaikki huipentui työhönottajan kysymykseen: olet siis kiinnostunut tästä työpaikasta. Eipä ilmaantunut, minkä tiesin jo haastattelussa
029 005 9208 lounais-suomi@sitowise.com Kun tulet meille töihin, saat: • Mahtavat työkaverit ja huikean työilmapiirin • Monipuoliset työtehtävät • Työyhteisön, jossa huokuaa nuorekas tekemisen meininki Me pidämme sinusta huolta, saat: • Jatkokoulutusmahdollisuuksia • Hyvät henkilöstöedut • Aktiivista tyky-toimintaa Katso ennakkoon avoimet työpaikat: www.sitowise.com/rekry Lisätietoja: lounais-suomi@sitowise.com Pikatyöhaastattelut. Lisäksi voit voittaa Bluetooth-kaiuttimen! Ja mieti, tämä voi olla työurasi kohokohta! Voita Bluetooth-kaiutin! Arvomme JBL Charge 3 Bluetoothkaiuttimen pikatyöhaastatteluissa käyneiden kesken! Nyt kannattaa ehdottomasti tulla työhaastatteluun! Kaiuttimen arvo 149,00 €. rekryexpo 48 Tule meille töihin! Nyt jos koskaan teemme työnhakusi helpoksi ja enää sinun ei tarvitse jännittää työhaastatteluita! Tule keskustelemaan kanssamme rennossa ilmapiirissä avoimista työpaikoistamme. Sitowise Turku Eerikinkatu 2, 20100 Turku puh