vuosikerta
Irtonumero 2,10 e,
etutilauksena 0,87 e/nro
24.7-25.7.
R E I L UA R U O K A K AU P PA A VOIMASSA
ellei toisin mainita
IRTOKARKIT
5,99
perjantaisunnuntai
KESÄKURPITSA
kg
Porsaan
Porsaan ulko?leestä
HUNAJA-VALKOSIPULI
PIHVIT
RIMPSULUUT
13,95 6,95
kg
kg
Suomalainen Naudan
8,95
Ruodoton
Ru
Ruod
R
uuodoto
odoto
doto
tton
on
kg
NORJAN LOHIFILE
IFIL
12,95
NVASTAA JA
O
IK
A
O
T
T
O
MYÖS
ILTAISIN
AVATTU
p. 0400 511 948
Somerontie 1117, 09810 Nummi
?Laitettihin kerralla kunnon katto ja
kirkkahasti paremmat Tiimi-ikkunat?
LOHIFILE
kg
kg
kg
2,99
JUMBO
HERKKUSIENET
kg
kg
1,99
1,99
0,99
pkt
Rostenin CRUSTA JA
A
-PAQUETTE
LEIVÄT 300-350g
5,68-6,63/kg
pkt
2,96/kg
pkt
Fazerin
PIKKUPAAHTO
O
335g
Su 26.7. klo 8.00)
ENSIAPU SAMANA PÄIVÄNÄ.
Savustettu
Tuore
AHVENFILE
4,95
1,95
Valio
HYVÄ SUOMALAINEN
ARKIJUUSTOVIIPALEET
400-500g(6,00-7,00?/kg)
PAISTIJAUHELIHA
KIMALAN
KYLÄHAMMASLÄÄKÄRI OY
MAKEAT
KIRSIKAT
Joensuuntie 5, Somero 040 718 6214. klo 15
Liput 15 ?
Ti-Ti Nalle
www.esakallio.net
Rasvaton
MAITO 1 l
Ingmannin
VANILJAKERMAJÄÄTELÖ 1 l
Kevyt
MAITO 1 l
0,65 0,72
Maitokolmion
1,59
1,99
VOI500gg
pkt
pkt 3,98/kg
Paikallislehti
Somero
on päivän
kohokohta
PERUNALASTUT
UT
Ahvenanmaan
meijerin
1,49 KERMAJUUSTO
KASTELHOLM TORTTUPOHJA
?
1,50 4,99
prk
190g 7,84 kg
200g
Forssan 400gg
perunaitalianpunajuuri-
SALAATIT
IT
ra
rasia
ra
3,75/kg
1
kpl
5,00/kg
kg
Tavallista
parempi
ruokakauppa
100,-/kk
Tilaa nyt veloitukseton suunnittelukäynti!
Palvelemme
ma-pe 7-21
la-7-18
su 12-18
Paikalliset edustajamme
Johanna Uoti 040-8610041 Kimmo Uoti 0400-532698
P. 02 435 8006
www.kymppi-katto.?
pkt
Rostenin
KUNINGATAR-VIINERIT 2 kpll
Remontit
alk.
www.tiimi-ikkuna.?
3?
HÄRKÄTIEN JATKUVAA EDULLISUUTTA
Ylälohjan Autokatsastus Oy
Suoritamme henkilö- ja pakettiautojen
määräaikaiskatsastuksia.
Ilman ajanvarausta.
kg
24,95 19,95
Hammaslääkärit:
Helena Harjunpää, Kairi Kirs, Kari Rintala
Suu- ja leukakirurgi: Tia Kurki
Iensairaudet ja protetiikka: Heidi Leminen
Suuhygienisti: Liisa Metsävuori
Joensuuntie 31, Somero. Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-13.
Tiedustelut ja ajanvaraus 02-748 3727 (alk. paikallislehti
SOMERO
Nro 57 Perjantaina 24.7.2015 90
päivä siirtyi
1700-luvun puolivälissä. Ei tarvita. Heitin tuttaville
huulena, että jos taiteilijoitakin otetaan mukaan, niin
sitten Kaija Aarikka voisi
olla esimerkiksi hyvä, Espoon Tapiolassa asuva Alpo Lettinen ehdottaa.
Lettinen pohtii, että
nykyään muistomerkkejä
saavat muutkin kuin valtionpäämiehet.
. Uuden tarvitsijaa hänelle ei juuri tule
mieleen.
. Yhden asian hän kuitenkin
korjaisi.
. Suorittaminen kannattaa jättää aivan jonnekin muualle.
Metsään mennään nauttimaan sen
annista, etenkin luonnonrauhasta.
Metsässä pääsee pois hetkeksi arjen paineista. Jos Someron imagoa
halutaan parantaa, niin
mikäs siinä. Se, kuka
jää viimeisenä vuoteeseen, on talon unikeko ja
kaikkein laiskin vuoden ajan.
Unikeonpäivän juhlinta saattoi saada nimipäivän vieton piirteitä: nukkuja herätettiin laulamalla tai meluamalla tai unikeolle ojennettiin kukkia
ja järjestettiin kahvitarjoilu.
Unikeonpäivänä on voinut myös varmistaa
oman virkeytensä, ainakin jos renkolaista uskomusta on uskominen. heinäkuuta 2015
Metsät ovat aarreaittoja marjojen ja sienien
suhteen. Ehkä Arto
Tuominen olisi yksi hyvä
ehdokas, hän on sellainen
kulttuurin puuhamies.
Baddingin muistomerkistä Kettunen pitää. En osaa ketään nimetä, hän sanoo.
. kesäkuuta. Seiväshyppääjä Pentti Nikulan ja
Baddingin muistomerkit
riittävät.
Anita Kettunen miettii
hetken:
. Mukavahan
saalista on saada, mutta metsässä ei
pidä urakoida. Jos meni aamulla varhain
ensimmäisenä talliin silmät kiinni, tulivat mies ja
hevonen yhtä virkuiksi.
Unikeonpäivän sääenteissä toistuu luku seitsemän. Jos unikeon päivän aamuna
nukkuu pitkään, nukuttaa koko vuoden. Ei tule ihan äkkiä ketään mieleen. Nykyiselle paikalleen 27.7. Hieman ollaan myöhässä niin sanotuista normaaleista
vuosista viileän kevään ja alkukesän
takia. Jos on vapaaajanvietto-ongelmia,
niin kannu käteen ja
metsään poimimaan
tiesitkö, että...
Metsään ja
marjaan
mustikkaa.
Mustikkasato alkaa olla valmis
poimittavaksi. Entisinä aikoina metsään paettiin vihollista tai
esivaltaa, nyt sinne voi lähteä karkuun kiireisyyttä ja teknisiä vempeleitä.
Metsään pakenivat myös Aleksis
Kiven seitsemän veljestä; he halusivat jättää taakseen katalan maailman. Päivän suomalainen nimi on varsin poikkeava, sillä muissa kielissä puhutaan vain seitsemästä nukkujasta.
Unikeonpäivän uskomukset liittyvät nukkumiseen ja virkeyteen. Hahmo voisi olla hiukan tummempi, nyt se sulautuu vähän liikaa taustaan.. Suomuuraintakin on tulossa,
puolukkaa saadaan vielä odottaa.
Ennen 1970-lukua syntyneillä
pääkirjoitus
maalla kasvaneilla on mielessä lapsuusajan pakolliset marjareissut.
Mustikkametsässä hyttyset söivät
ja ämpäri täyttyi tuskastuttavan hitaasti.
Kun marjamatkan ottaa pakkona,
siltä se sitten tuntuukin. Kun aikanaan
50-luvulla muutin täältä
Helsinkiin, minullekin sanottiin aina, että ai sieltä
Unto Monosen kulmilta,
hän nauraa.
Somerolta helsinkiläistynyt Lassi Remes ei kannata useampia muistomerkkejä.
. Metsä on turvallinen
ja suojeleva pakopaikka. Metsä lohduttaa suomalaista.
Maanantaina on unikeonpäivä
n Iina Wahlström
Unikeonpäivän taustalta löytyy vanha legenda,
joka kertoo seitsemästä kreikkalaisesta marttyyristä. En tiedä. Kataluus ei ehkä katoa, mutta
kotiin tullessa vääryys ja kiire ovat
saaneet oikeat mittasuhteet.
Metsässä voi olla ja nauttia, itkeäkin. Tarinan mukaan seitsemän nuorta miestä
oli paossa Rooman keisarin Deciuksen kristittyihin kohdistuneita vainoja nukkuen Efesoksen
kaupungin lähellä sijaitsevassa luolassa vuosia.
Näiden marttyyrien muistopäivää vietettiin
meilläkin jo keskiajalla, tosin aluksi 26. Jos unikeon päivänä sataa, sataa seuraavat
seitsemän viikkoa, sanottiin ainakin Paimiossa.
gallup
Kuvat ja teksti
Leena-Kaisa Laakso
Kenelle
seuraava
muistomerkki?
2-vuotiaan Lydia-tyttärensä kanssa liikkeellä ollut
Heidi Noki pitää olemassaolevia muistomerkkejä
hienoina. Somerolla 24
Kesälomapäivää hän vietti Jaden kanssa Oinasjärven vesissä.. Nyt lomaillaan
lyhyemmissä pätkissä, jos
ollenkaan.
Someron majoitusyrittäjien tilannetta ovat helpottaneet lukuisat kesätapahtumat. paikallislehti
SOMERO
Leena-Kaisa Laakso
Kauhajokelainen
Anne-Mari Linna
nauttii lomailusta
Hovimäki
Campingin
pihapiirissä.
Perjantaina 24.7.2015
Kesätapahtumat
ovat vilkastuttaneet
majoitusbisnestä
n Leena-Kaisa Laakso
Huono sää ja pitkään jatkunut taantuma ovat hiljentäneet monen matkailuyrittäjän kesää. Yli
vuoden työttömänä on ollut 144 somerolaista.
Avoimia työpaikkoja oli
kesäkuun lopussa 18.
Varsinais-Suomen työja elinkeinotoimistossa oli
kuun lopussa 29?400 työtöntä työnhakijaa.
Kesäkuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa
14 prosenttia eli 0,9 prosenttiyksikköä suurempi
kuin vuotta aiemmin. Toukokuussa työttömänä oli 468 somerolaista.
Someron työttömistä on
245 miehiä ja 244 naisia.
Työttömistä työnhakijoista alle 25-vuotiaita on 52
ja yli 50-vuotiaita 221. Miten rakentaa kotinsa uusille mäille?
Asenne ratkaisee. Veikkola uskoo, että tärkeiksi
muodostuvat ne asiat, joissa oppii tuntemaan ihmisiä ja paikkoja. Viime vuoden kesäkuussa se oli 11,1.
Työttömänä on 489 somerolaista eli nelisenkymmentä enemmän kuin vuosi
sitten. Pitkät
Muistonäyttely
esittelee
vanhaa
Someroa ja
eläimiä
Someron Kuvataideyhdistys avasi Aholassa muistonäyttelyn Ella Grönholmille.
Meidän Jeri.
mökkilomat ovat mennyttä aikaa. Yksi
apu on ollut kotiseutuyhdistys, Somerniemi-Seura,
joka juhlistaa 40-vuotista
taivaltaan viikonvaihteessa
Ämyrillä.
Sivu 7
Marika Veikkola asuu Kaskistossa miehensä ja kolmivuotiaan tyttärensä kanssa.Työ vie Lohjalle. Kun
muuttaa osoitetta, on rakennettava myös henkinen
kotinsa samoille tanhuville.
Uudelle asuinpaikalla on
annettava mahdollisuus.
Lähteekö identiteetti,
kun kunta liittyy toiseen?
Somerniemeläiset ovat
pystyneet säilyttämään
omaleimaisuutensa. Ko-
ko maassa osuus kasvoi 1,1
prosenttiyksiköllä, ollen 14
prosenttia.
Varsinais-Suomessa
työttömyysaste on samalla
tasolla kuin koko maassa.
Osuus on maan Ely-keskusalueista neljänneksi pienin.Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikkien Ely-keskusten alueilla.
Heinäkuun aikana työttömien määrä tulee Varsinais-Suomessa kasvamaan.
Mikä paikka säilyy parhaiten muistoissa?
Merja Ryhtä
n Merja Ryhtä
Ihmiset etsivät juuriaan,
sielujensa kauneinta maisemaa ja parasta paikkaa
asua.
Lapsuuden muistot, synnyinseutu ja kasvukumppanit lienevät ne tärkeimmät, säilyvimmät ja mieleen piirtyvimmät asiat.
Mieli halajaa lapsuuden
mansikkamaille ikuisiin
poutasäihin.
Kaikilla ei ole mahdollisuus pysyä synnyinsijoillaan. Ne tuovat yö-
pyjiä mökkeihin ja leirintäalueille.
Sivu 6
Someron työttömyysaste 12,2 prosenttia
n Sari Merilä
Työttömyysaste oli Somerolla kesäkuun lopussa
12,2
Pohjanmaalla
ovat rakentaneet huomattavasti isomman koulukeskuksen hirsirakentamisen
periaatteilla kolmanneksen halvemmalla kuin on
Kiiruun suunniteltu hinta.
Ja onko pakko edes rakentaa vanhalle paikalle. Aion
mennä ensin juoksemaan,
sitten päälle nautin vähän
kulttuuria.
Minä
. Somerniemen Veikot:
Yleisurheilun sarjakilpailut pe 24.7. Olen kamalan pahoillani.
Anteeksi
. Somero tarvitsee kaikki
matkailulla saatavat tulot.
Jos joku yrittää tehdä paikkakuntaa tunnetuksi ja saa
tänne väkeä käymään, ollaan kiitollisia. klo 13.00
Svenssonintalossa.
Muk. T/P10?11 200
m, kiekko. 26.07. 044 7214024.
Ajanvaraus perheneuvojalle ti-to klo 11?12 p. Ei voi enää kutsua ulkopaikkakuntalaisia katsomaan Koivuniemen taidetta, kun siitä ei ole linnassa jäljellä kuin murto-osa.
On sääli, että taiteelliseen
miljööseen on tehty lasten
ja aikuisten leikkipuisto.
Tuollainen leikkipaikka so-
Valton toivomuksesta siunattu hiljaisuudessa.
Lämmin kiitos osanotosta. Näkyvyyttä ulkokurvissa parantaisi huomattavasti, jos Rantatieltä kaadettaisiin terijoensalavat,
jotka kasvavat ajoradan
päällä.
Vai pitääkö odottaa,
että rysähtää ensin?
. Ahdas tontti, parkkipaikat vähissä ja mahdollisesti lisäkustannuksia paaluttamisesta. klo 19. Kiitos 36 kertaa sinulle, joka olet tänä kesänä
antanut Turuntien pientareiden kukkia rauhassa.
Ilahtuneena pyöräilijänä
laskin 36 erilaista kukkivaa kasvia matkani varrel-
päivän sana
Herra on kuningas! Riemuitkoon maa, iloitkoot meren
saaret ja rannat!
Pilvi ja pimeys ympäröi häntä, hänen istuintaan kannattavat vanhurskaus ja oikeus.
Ps. Ei matkailuyrittäjiä puussa kasva.
Seikkailurata sinne kyllä
sopii.
Alkuperäisasukas
. Vaikka miljöö on nyt hiukan
muuttunut, eikö ole pääasia, että toiminta linnassa jatkuu. Hienoa, että
olemme saaneet kaupungin matkailuun uutta potkua.
Lomalainen
. 02.06.1921 Mouhijärvi
k. Ilmoittautumiset ja ruokavaliot 4.8.
mennessä Ulla Mäenpäälle p. Sarjat ja
lajit: T/P3/5: 40 m ja pallo.
T/P7: 40 m ja junnukeihäs.
T/P 9: 40 m ja korkeus. Koivuniemen aika yrittäjänä oli ja meni. Ollaan ylpeitä
nähtävyydestämme.
Tsemppiä
Uotilalle
. 01.09.1933
k. Wau, löysin somesta tiedon, että Savi Palaa -tapahtuman yhteydessä järjestetään juoksutapahtuma.
Tapahtumat kaipaavat uudistumisia, tämä kuulostaa
juuri oikealta jutulta. T/
P11/13: 60 m ja pituus. klo 18 kesäillan seurat Salkolankylän rannassa,
järj. Käsitellään sääntömääräiset
asiat. klo 18 Akustinpuiston iltapäiväkävely
Ke 29.7. 24.06.2015
2Q SDLNNDVL W\KMl
VXUXPPH V\Yl
PXWWD WLHGlPPH VLHOOl
VLQXQ ROOD RQ K\Yl
Syvästi kaivaten
Hilkka
Tapio, Annu, Aurora ja Aaron
Minna, Mikko ja Essi
Emmi ja Kalle
Petteri ja Marja
Siskot
Muut sukulaiset ja laaja ystäväpiiri
Siunaus toimitettu.
Lämmin kiitos osanotosta.
kotikirkko
Luojan kaunein ajatus,
se olet sinä
?Sinä päivänä, kun Luoja teki sinut,
Hän ei muuta tehnytkään.
Heräs aikaisin, otti kynän käteen,
rupes siinä piirtämään.
Päivä kului, mut hetkeekään lepoo, piirtäjä ei kaivannut.
Aivan niin kuin olis hurmoksessa ollut,
Mestari valmisti sut.
Ja se kuva oli kaunis, oli ihme suorastaan.
Muodon jumalaisen sai.
Kuvan viereen
Hän merkkas ettei suhun päde kuolevaisten lait.
Niille jotka yhä epäilevät Luojaa,
sanon vastaukseksi vaan,
että jos ne edes kerran näkis sinut,
kaikki rupeis uskomaan.?
Egotrippi?Mestaripiirros
Sinä olet luojan luoma kaunis ja komea sinä.
Jumalan kuva, arvokas juuri siinä.
Ota rennosti lue lehtesi ja katso peiliin
ja kerro kuinka tärkeä olet!
Jumala rakastaa sinua juuri sellaisena
kuin olet tässä ja nyt.
Eilen, tänään ja huomenna.
Nina Heikkilä
leirityöntekijä
Rakkaamme
Maire Vendla
Kostiander
järjestöt toimivat
o.s. Pilalle mennyt
nähtävyys.
Noloa
Somero
Kuollut: Maire Vendla Kostiander 94 vuotta, Valto Valtteri
Enlund 84 vuotta ja Pentti Ilmari Mäkinen 81 vuotta.
Kastettu: Helmi Lilja Sofiaana Virvolampi.
Su 26.7. Sotiemme veteraanien ja naisjaostojen sekä kannattajajäsenten virkistyspäivä Siikjärven leirikeskuksessa.
Lähtö seurakuntakeskukselta klo 9.30 (ajo Someron torin
kautta), kyytimaksu 5 e. Salkolan kyläyhdistys, Lappalainen, Pentti Virtaperko,
Erja Kalpio ELY:stä ja mahd. Salko.
Ke 29.7. ilmoittautuneet.
Lähtö torilta klo 11.
. Suunnistusta
to 30.7. Johtokunta klo 18.30.
. klo 10 messu. Heinhovin Eräveikot:
Kesäkokous
Roppilan
krouvissa 28.7. Kortelahti
s. klo 18.
Evakkovaellukselle Porkkalaan 15.8. Eikö kunnalla ole
maata jäähallin suunnalla
rakentaa laaja-alaisesti?
Olisi monta ongelmaa vähemmän kuin ahtaalla Kiiruun tontilla.
Nuorempi rakentaja
. Liikenneturvallisuudesta. 4
SOMERO
Perjantaina 24.7.2015 . Nro 57
Rakkaamme
Pentti Ilmari
Mäkinen
s. Kiiruun yksi hienous
oli, että kaikki oli samassa
tasossa. Ilmoittautumiset ja muut tiedustelut
30.7. 044-7214032
tai jukka.saarela@evl.fi
Somerniemellä:
Su 26.7. klo 18.30 urheilukentällä, ilmoittautuminen klo 18 alkaen. Ajoin torin kohdalla
eteesi. 07.07.2015 Salo
9LH +HUUD NRWLLQ MR XXSXQHHQ
WLHQ SLWNlQ NXONHD DQWRL
WDUWWXL NlWHHQ PDWNDVWD YlV\QHHQ
HORRQ XXWHHQ NXONLMDQ NDQWRL
Kiittäen ja kaivaten
Irja, Matti ja Petri
sukulaiset ja ystävät
pisi muualle. Myös lippu on kallis. Veikot maksaa
osallistumismaksun.
. T/
P15 ja sitä vanhemmat: 100
m ja kolmiloikka. 97:1-2
seurakunnat
s. Keurut ja Silvastit.
Tervetuloa!
Järj: Israel-työ ry.
. Vanhempi rakentaja,
puhut asiaa. klo 18 Torstairastien yhteydessä Haaparannan kartalla, opastus Hel-
singintieltä. Tajusin heti virheeni. P8?9
200 m, pallo. Päätöshetki ja kahvit rukoushuoneella.
Roto ja Salomäenpää
Su 2.8. Jonkinlainen ajatuskatko, en tiedä. klo 18?20 pieni pyhiinvaellus Häntälän notkoilla,
lähtö kyläkeskukselta. klo 12 keskipäivän rukoushetki Svenssonin torpassa (Vanhatie 20), Vuokko Kulta.
To 30.7. mennessä Sarille.
. Eläkeliitto Someron yhdistys: Pyynikin kesäteatteriin 29.7. klo 12-12.35 (huom!) sanajumalanpalvelus, Salko,
Viitamäki.
Ke 29.7. klo 18.30.
T/P5 40 m, pallo klo 19.
T6-7 150 m, junnukeihäs.
P6?7 150 m, junnukeihäs.
T8?9 200 m, pituus. Someron Karjalaseura:
Hallitus kokoontuu Kiiruun tilalla 30.7. Iloitkaamme Hiidenlinnan uudesta tulemisesta ja uudesta yrittäjästä. Jalkapallo ja kahvakuula peruttu ti 28.7. T/P12?- 200 m,
korkeus.
. 23.06.2015 Somero
(QNHOL KLOMDD YLHUHOOl NXONL
WDUWWXL NlWHHQ
VLOPlW VXONL
6\OLLQVl NLHWRL VLLYLOOllQ
.XLVNDVL KLOMDD ² OlKGHWllQ
Kiittäen ja kaivaten
Mauri ja Anneli
Pertti ja Sisko
Kari ja Marju
Lastenlapset perheineen
Sukulaiset ja ystävät
Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa.
Lämmin kiitos osanotosta.
Rakkaamme
Valto Valtteri
Enlund
. Muutenkaan
ei ole sopivaa ja järkevää
kiinnittää rakennelmia eläviin puihin. lähtö Someron
torilta klo 8.30. 29.01.1931 Somero
k. Lisälajina halukkaille 600 m. Järjestöt toimivat
-palstan osoite on
ilmoitus@somerolehti.fi
tekstarit 040 355 9555
. klo 10 messu, Roto, Viitamäki ja av. Reino Koivuniemelle
tuhannet kiitokset upeasta Hiidenlinnasta. Itsellänikin on
bisneskokemusta, mutta ei
näin ristiriitaista. Kiitos Terveyskeskuksen ja Tervaskannon kenkilökunnalle hänen
hyvästä ja pitkäaikaisesta hoidosta.
Israel-tilaisuus
su. Someron Esa: Tiistaikisojen lajit 28.7. klo 13 konfirmaatiomessu.
www.somero.net/seurakunta/. klo 9?10 diakoniavastaanotto, Härkäläntie 1,
diakoniatoimisto.
Ti 11.8. Seppo Paulasaari Israelista.
Su 2.8
Merkittävin ansioni
keutuneet mustaan, minä tuolta ajalta oli lehden nipunaiseen. Ei ole näkynyt.
Onkohan tulossa
n Kadonnut valko-harmaa
kissa 17.7. Kesätyöstä jäi mukava
märtäneet.
muisto, vaikka muutamia
vuosia ja vuosikymmeniä
myöhemmin katselin toimittamiani lehtiä häpeää ja
noloutta tuntien. Sen keskilämpö Jokioisilla 7,8 ºC,
pitkäaikaisen keskiarvon
ollessa 10,1 ºC. Kaikki vuodet
ovat omalaatuisiansa, mutta toki niissä voi todeta samanlaisuuksia. Ei edes vastatuuli harmittanut.
Kesäterveisin Päivi
n Muistaaksemme huonekaluliike Virtasen tehdessä muuttoa nykyiseen
kiinteistöön, kerrottiin että
rakennukseen tulee harjakatto. Kuitenkaan 17. Juhannuksena
timotei tähki.
Kesäkuun keskilämpö Jokioisilla 11,3 ºC. En edes Maaningalla lähteestä. Oraat surkeita, kovasti
myöhässä. Tämä Someron vesi on omituista,
kun se ilmeisesti on niin
kalkkipitoista, että juomalasit ja kupit menevät pilalle, jos niissä vesi seisoo
hetken. Kosteus olisi riittänyt,
mutta lämpö puuttui. Omituista, kun eletään 2000 lukua
ja tuollaista asiaa ei saada
korjattua. Vihreät viljat lakoontuivat pahasti, mutta
heinienkorjuu saatiin päätökseen vihdoin kymmenentenä päivänä. Kelit
pelloilla olivat kohtuulliset
vaikka maat pahoin liettyneitä ja vaikeasti muokkautuvia. Amerikkalaisen liikuntaguru Cooperin mukaan jokainen liikuntaan satsattu taala tuo kuusi taalaa
voittoa pitkällä tähtäimenä säästyneinä terveydenhoitokuluina.
Kirjoita lukijalta -palstalle
nimellä tai nimimerkillä.
Nimimerkkiä
käyttäessäsikin lähetä nimesi
ja yhteystietosi toimitukseen.
Kirjoita lyhyesti.
Toimitus pidättää oikeuden
käsitellä tekstejä.
Palstoille kirjoittaminen
on maksutonta.
Mikko Paakkonen
Lava ja hiekkaa Akustinpuistoon
Arto Tuominen haluaisi
lennokkaasti innovoiden
Somerolle Akustinpuistoon isommanpuoleisen
esiintymislavan, jossa järjestettäisiin kesäisin suuria
ilmaiskonsertteja.
Tuomisen innovaatio
lienee miettimisen arvoinen suuremmassakin porukassa Someron Kulttuuri
ry:n johdolla. 19.
päivästä aikaisempaa lämpimämpää, jolloin omenapuutkin tulivat kukkaan,
sireenin ollessa nupulla.
Haavoissa lehti puolitiessä. Itse näkisin parempana vaihtoehtona sen, että pihalle saisi
ajaa ainoastaan isommasta liittymästä ja sieltä pois
molemmista. Puolitiehen
vain ehti lehti koivuissa.
Kesäkuulla ei niinkään
koleus riittänyt, vaan se
alkoi pelkillä pakkasilla.
Viides päivä aamulla Mikkelissä -9 ºC, Jokioisilla
sama luku maan pinnalla.
Turussakin -5 ºC. Niin
oli sateista ja koleaa kahdeksanteen päivään, jolloin ensimmäisen poudan tullen heinän kaatoon
päästiin yleisesti. Ja niin
se oli kevät takapakissa
koko viikon. Eli kielletyn
ajosuunnan merkki kirjakaupan puoleiseen liittymään siten, että se estäisi
ajamisen M-Ruokamarketin pihalle. Ohjeet lehden toimittamiseen olivat lyhyet mutta selvät. Suurin osa miljööstä oli vielä maitotuleentumisasteella puolessa kuuta,
jolloin halla tuli täydentämään pelättyä katoa.
Vasta kuun viimeisellä
viikolla poutaa, jolloin puimureilla pääsi pellolle ja
korjuutöihin saatiin vauhtia. Päivälämmöt olivat kymmenen
asteen paikkeilla ja tuuli koko kesän luoteesta.
Kuun sademäärä Jokioisissa 93 milliä ja keskilämpö
12,4 ºC (15,10).
Syyskuussa aloitettiin
vielä vihantien viljojen
niitto siemenvaraksi, uskoen niiden tuleentuvan seipäissä. Kuka maksaa?
Esiintymislavakin maksaa
maltaita.
Mitä mahdollisiin tuleviin muistomerkkeihin
tulee, niin eiköhän ensin
pystytetä patsas Mauri Anterolle ja vasta sitten mietitään Jaska Sevónin ehdottamaa patsasta Arto Tuomiselle. Nyt katselen niitä tietynlaisella
haikeudella. Voisiko joku joka ymmärtää asiasta jotain
vastata tähän asiaan?
Onko Somerolla
ammattitietoutta
5|
Säästä puheenollen
?En mää muista näin kylmää, sateista ja tuulista kevätkesää kuin nyt tämä.?
Lausahdus on kuultu viime
viikkoina tuon tuostakin.
Siihen on todettava, että
tottahan se. Näin pyrki
tekemään äskettäin sanomalehtikirjoitus vertaamalla tätä vuoteen 1962,
mutta kylmyydessä tämä
kesä on enintään ?pikkuserkku?.
Muistiinpanoihini nojautuen kerron katovuoteen päättyneen kasvukauden 1962.
Vappuna kymmensenttinen lumisohjo maassa ei
juhlijoita suosinut. Tampereella ja Jyväskylässä -6 ºC,
jne. Keskellä kuvaa oli
nen, Jarkko
everstin
Rosenlund
rouva ja
ja muutama Sen verran
takana
muu. Olen kiertänyt neljä päivää ympäri
Suomea etsimässä Someralkuisia paikkakuntia ja
kahtena kesänä käynyt Someron jokaisen 115 järven
ja lammen rannalla. Yhtään valokuvaa
nettu ja Sälekarin kirjapai- en saanut otettua, sillä uusi
non latojat osasivat hom- hieno itäsaksalainen Examansa.
ta-kamerani ei toiminut.
Virtasen valokuvaamos- Onneksi sain kinuttua Sosa kokoontui usein joukko mero-lehden toimittajalta,
nuoria somerolaisia intel- Anna-Mari Auralta yhden
lektuelleja, Mauri Nummi- kuvan. Määrältä runsaan heinäsadon korjuu siirtyi osin
elokuulle. Toukotöiden
loppuvaiheessa sateet kiusaksi (ja hyödyksikin). Itsellä pääkaupungin lisäksi on kokemusta
Hämeenlinnan vesijohtovedestä, jota parempaa
juomavettä en ole saanut
missään. Olkaa
kilttejä ja auttakaa kissan
etsimisessä.
Kiitoksia avusta!
n Viime lehdessä kyseltiin M-Marketin kapeasta liittymästä. Tilanne on
tosiaan siltä osin hieman
hankala, että kirjakaupan
puoleisesta liittymästä saa
lain mukaan ajaa molempiin suuntiin, mutta siitä ei
mahdu ajamaan kuin yksi
auto kerrallaan. illalla Someron
keskustan tuntumasta.
Soittakaa tai kirjoittakaa
tekstari 040?4125772. Yksi
haastattelu on jäänyt erityisesti mieleeni. Olin tehnyt jutun kalastuskunnan kokouksesta ja metsänlaikutuskoneesta.
Työ alkoi välittömästi,
sillä edellinen toimittaja oli
eronnut tai erotettu. Olavi
Virtasen valokuvaliikkeen
takahuoneeseen perustettiin toimitus. Ainoa ilmaistapahtumien varjopuoli
on kulut. Juhlavieraat olivat pu- taja. Sateiseksi ja koleaksi se kirjautui koko kuun. Mielestäni uusi nijotenkin minusta tuntui, et- mi kalskahti komeammaltä kenraalit eivät sitä ym- ta. päivä ei oltu juurikaan alkua pidemmällä,
mutta sitten töitä vauhdittava sään paraneminen alkoi. Kymmenes
päivä kuitenkin päästään
yleisesti taukotöihin. Ja tavattoman kylmää ja sateista
jatkuvasti. Se yllä miten kirjoitetaan kenraaolin tekemässä juttua Pali- li Oeschin nimi.
kaisten Österkullassa, kun
Pari kuukautta tein Soeversti Schauman luovutti merolaista, kunnes tehtätammilehdon Jääkäriliitol- vään valittiin oikea toimitle. Esimerkiksi juuri muotiin tullut norrona
vehnä oli surkeaa, valmistumatonta, hallanviemää,
tähkässä itänyttä. Silva Pajalan elämänkerta Inkerinmaalta Siperiaan, sieltä
Vienan Karjalaan ja Viron
kautta Somerniemelle.
Raimo Rönkkö
Osoitteet:
www.somerolehti.fi (palaute)
toimitus@somerolehti.fi
Somero-lehti
Heikintie 4, 31400
Somero
minun maailmastani
Siitä se alkoi
Kesällä 1965 olin lanttumaata perkaamassa, kun
pihaan ajoi vieras auto. Tietysti
suostuin. (30
vuoden keskiarvon ollessa
14,4 ºC!)
Heinäkuussa saatiin
heinäpoutia odottaa. destä sain
tin punaisen
kopioitua,
verryttelypuseron. Asuni ei ollut men muuttaminen Somepoliittinen kannanotto jää- rolaisesta Someron Sanokäriliikettä kohtaan, mutta miksi. Kalustona oli
vanha kirjoituspöytä ja puhelin. Itse kohde piti tätä
lähinnä vitsinä. Heipilkotti
dän puheis- radikalisoiduin,
muutama
taan en ymsotaherra.
märtänyt mi- että ostin
Tiistaina
tään, mutta
ilmestysen verran punaisen
neestä Soradikalisoimero-lehduin, että os- verryttelypuseron. Kerran viikossa
torstaina piti ilmestyä nelisivuinen lehti.
Uutisten kirjoittamisen
lisäksi minun piti hankkia
ilmoitukset ja mainokset.
Myös oikoluku kuului tehtäviini. Autosta nousi kaksi miestä,
Heikki Kuisma ja Juhani
Hossi. Loppukuun kynnöt vaikeita (silloisilla vehkeillä).
Riittäköön valitus.
leyn ja muiden pelien
pelaamista varten. Olisiko
tässä mahdollisesti paikka
STOP-merkille ennen jalkakäytävän/pyörätien ylitystä?
Aapo Torkkola
liikenneopettaja
Someron Autokoulu Oy
n Kuuntelin radiosta ihmisten mielipiteitä juomaveden/vesijohtoveden laadusta. Jyvät
vain kuin ryppyisiä kuoria
joista satoa vajaa 1000 kg/
ha. Kupin pohja on aivan kivettynyt. Lukihäiriöiselle se
oli epäkiitollinen tehtävä,
Manu Kärki
kotiseutuneuvos. Loppukuulla timotei tuli kukkaan, löytyivät ensimmäiset mansikat
ja viljat, svennokin tähki.
Heinäkuun keskilämpö Jokioisilla 13,7 ºC (17,2).
Elokuu ajettiin sisään
kovalla sateella. Eikä mitään itsekritiikkiä.
Someron Sanomien
toiminta hiipui 1960-luvun lopulla ja ryhdyin
kirjoittamaan Someroon.
Viidenkymmenen vuoden
aikana olen tämän harrastuksen ansiosta päässyt tutustumaan moniin
mielenkiintoisiin ihmisiin
ja asioihin. Kysyivät, jos ryhtyisin toimittamaan paikallislehti Somerolaista. Olihan minulla
kokemusta lehteen kirjoittamisesta. Henrik Illikainen eli Tiisu olisi puistolavahankkeesta varmaankin mielissään, mutta jospa annetaan nuorelle miehelle vielä aikaa kiillotella
kannuksiaan, ennekuin ristitään lava Tiisulaksi.
Minun mietteissäni on
sitä vastoin ollut muutaman hiekkakuorman ajo
Akustinpuistoon ja peliverkon pystyttäminen
lentopallon, beach wol-
mutta onneksi sellaista viJuhlassa pidettiin pitkiä
kaa ei siihen aikaan tun- puheita. Muistelen aikaa, jolloin
olin seitsemäntoista ja minulla oli
järjetön luottamus
omiin kykyihini. Syyskuun keskilämpö
8,8 astetta (9,7 astetta).
Lokakuussa viljojen
korjuu jatkui ?täysillä?.
Se ei paljon mieltä ilahduttanut. Matkakirjoituskone
ja kamera minulla oli itselläni. lukijalta
Perjantaina 24.7.2015 n Nro 57
la. Vielä vaarallisempana tilanteena
pidän kuitenkin sitä, kun
samaisesta liittymästä tullaan pihalta pois ja ajetaan
kevyenliikenteenväylän
yli, jolloin näkyvyys kevyenliikenteen suuntaan
on todella huono
Vähän on kyllä jo
hevosta ja koiria ikävä,
15-vuotias Nea Linna lisää.
Suurimmilta kommelluksilta Linnat ovat välttyneet.
. Bisnes on hiljennyt noin 20 prosenttia normaalista. He ovat kiertäneet jo muut
Pohjoismaat,
nyt oli vuorossa Suomi, Suvila sanoo.
?Tässä on tietynlainen vapaus?
n Leena-Kaisa Laakso
Kun kauhajokelainen
Linnan perhe tuli asuntoautoineen Hovimäki
Campingin portille, ilta
oli jo hämärtymässä.
. Jos lähdetään, loman kestosta tingitään. Pitkät mökkilomat
ovat mennyttä aikaa. Parinkolmen päivän varaukset
ovat nyt matkailualan arkipäivää.
. Kyllä tuo yläkerran
myyntipäällikkö on meille
kaikkein tärkein. Toisaalta kun pari viikkoa sitten oli muutama hellepäivä, väkimäärä Marko Rantala (vas) ja Jani Kurvinen.
kymmenkertaistui hetkessä, Rantala sanoo.
. Lapset löytävät aina
Leena-Kaisa Laakso
Salli Lehtinen
Someron seudun kesätapahtumat ovat tuoneet
myös majoituspalveluihin
asiakkaita. Keväällä näytti jo vähän huolestuttavalta, mutta asiakkaita on ollutkin
ihan mukavasti, Veikkolin
jatkaa.
Pohjolassa käy myös pidempään viipyviä.
men kesätorin
takia, Veikkolin sanoo.
Merja Ryhtä
?Kyllä tuo yläkerran
myyntipäällikkö on
meille kaikkein tärkein?
asuntoauto.
. On selvää, että sateinen kesä vaikuttaa. Sillä on iso merkitys, Kökkön lomamökkien
Jani Kurvinen sanoo.
Kurvinen uskoo, että pitkään jatkunut taloudellinen
taantuma syö matkailubisnestä jopa enemmän kuin
sää. Polkupyörät, cruiserlaudat ja leikit kulkevat
mukana. Tässä on tietynlainen vapaus,
ei aikatauluja ja saa tehdä,
mitä haluaa, Linna sanoo.
Takana on viikko Helsingin Rastilassa ja suunta
kohti kotia. Yllätyimme, että täällä
on tällainen aarre.
Jasmina Toivonen. Kerran piti pyytää
traktori lähtiessä apuun.
Olimme ajaneet mökin
pihassa nurmikolle. Sateen sattuessa
pelataan shakkia tai katsotaan teeveetä.
Anne-Mari Linna pitää
asuntoautolla matkaamista hyvänä perheen kanssa
reissaavalle.
. Olemme vähän sellaisia fiilismatkailijoita. Moni
Kesätapahtumat
pariksi viikoksi, ja myös tulee vaikkapa Somernie-
Saija Käkönen
. Muuten on aina päästy hyvin
matkaan, Linna kertoo.
Asuntoautolla reissua
tekevät Anne-Mari
(oik.) ja Nea Linna
nauttivat leppoisasta
lomatunnelmasta.
Kauhajokelainen AnneMari Linna on Somerolla
ensimmäistä kertaa.
. Tapahtumien aikaan
kävijöitä onkin ollut kohtuullisen hyvin. Yllätyimme, että täällä on tällainen aarre. Suurin osa Kurvisen
asiakkaista on lapsiperheitä
ja eläkeläisiä.
. Aika vilkastakin on ollut. Somerolla he
ovat ensimmäistä kertaa.
. Esimerkiksi sveitsiläisiä, saksalaisia
ja itävaltalaisia on
ollut jopa enemmän kuin aikaisemmin, Eerika Suvila
kertoo.
Kartanon majoituspaikat varataan jo tammi-helmikuussa, joten
sää ei juuri vaikuta kävijämääriin.
Nyt myydään jo
ensi vuotta.
. Meillä eletään nyt koko
vuosikymmenen huonoimpia vuosia. Ennen mökki varattiin yhdeksi tai kahdeksi viikoksi, nyt
tullaan viikonlopuksi tai
kolmeksi-neljäksi päiväksi.
Lähtöpäätökset myös tehdään myöhemmin.
Kurvinen kuitenkin näkee, että Hämeen Härkätiellä on edelleen matkailullista vetovoimaa.
. Huonommalla
säällä paikalla on kausikävijöiden lisäksi muutama
pelastavat
Varhainen
varaus
turvaa kesän
Seeterin kartanon kesä on sujunut normaaliin
tapaan.
. Kohta mennään
saunaan, Linna sanoo.
Sopu säilyy, kun päivämatkat pidetään sopivan
lyhyinä.
. Yksikin saksalaispariskunta
vuokrasi mökin
heti suorin tein
neljäksi viikoksi. Tänä kesänä on ollut
yllättävän paljon 1?3 vuorokauden kävijöitä, jotka
tulevat tiettyyn tapahtumaan. Se
olikin pehmeämpää kuin
kuvittelimme, ja auto oli
jämähtänyt kiinni. Venäläiset ja saksalai- pitkään viipyviä kotimaiset vuokraavat mökin usein sia asiakkaita löytyy. Kiitokset menevätkin Somerolle, kun ovat
järjestäneet paljon tapahtumia ja nähtävää, Pohjolan
maatilamatkailun Kyllikki
Veikkolin sanoo.
. Hyvät syksyiset viikonloput voisivat vielä pelastaa paljon, hän sanoo.
Eerika Suvila
Kyllikki
Veikkolin
seuraa, ja tekemistä on
sopivasti. Meitä auttaa myös yhteistyö tanssipuolen kanssa ja hyvä sijainti Esakallion ja Ämyrin
välissä, Hovimäen Rantala
sanoo.
. Isäntä tuli avaamaan
portit ja majapaikka järjestyi joustavasti, vaikka
soitimme vasta myöhään
illalla, perheen äiti AnneMari Linna kiittelee.
Kuusihenkinen perhe
reissaa asuntoautolla kesäisin pari viikkoa.
. Niin Kökköllä,
Hovimäessä kuin Pohjolan maatilamatkailussakin
tapahtumakävijät ja lyhyet visiitit ovat nousseet entistä tärkeämmiksi. Erityisen huono oli juhannus. Ymmärrän hyvin, jos se ei sadesäällä innosta, Hovimäen
Marko Rantala sanoo.
. 6
SOMERO
Perjantaina 24.7.2015 n Nro 57
Lyhytvisiitit entistä suositumpia
Sateinen kesä
haastaa matkailuyrittäjät
n Leena-Kaisa Laakso
Myös Hovimäki Campingissä on normaalia hiljaisempaa. Enää ei ole välttämättä
varaa matkailuun. Täällä olemme
paistaneet lohta, pelanneet minigolfia, keränneet
mustikoita ja ottaneet aurinkoa. Tänne tullaan ennen kaikkea uimaan, pelaamaan puistoshakkia, pyöräilemään ja viettämään
aikaa perheen kanssa. Ihanan rauhallinen paikka
ja mahtavat maisemat.
Jäämme kyllä toiseksikin
yöksi, Linna sanoo.
Vanhempien lisäksi
mukana matkassa ovat 5-,
8-, 13- ja 15-vuotiaat lapset
Syötävä ei ole
liian energiapitoista.
. Kauppi väsyi ihmisiin ja asioihin.
Nyt hän menee kengitystyö edellä.
. On tunnettava eläimen anatomiaa ja
osattava lukea hevosta, sen
fysiikkaa ja liikemekaniikkaa.
. Pelkät sepän taidot eivät riitä. Homma on pienimuotoista puristamista ja
pussittamista. Rouheessa on tarkoitus säilyttää korkea öljypitoisuus.
Kaupin valmistamassa
tuotteessa on kuitua ja hyviä rasvahappoja, omega
3:a ja 6:ta. Hevonen on hieno
eläin. SOMERO
Perjantaina 24.7.2015 n Nro 57
Kuvat Merja Ryhtä
Kira Kaupin yritys
Hepoil on tänä keväänä
perustettu. Nyt mää teen tätä. Eikä vähiten siksi, että hevonen on mielenkiintoinen eläin. Haluan olla
sen kanssa jutuissa,
tuumaa Kira Kauppi.
Hevosen kanssa jut
uissa
Kengittäjä etsii
keinoja,
joilla hevonen
voi hyvin
Kengittäminen vaatii
hyvää peruskuntoa.
Salilla ja lenkillä on
käytävä, jotta jaksaa.
Kauppi muistuttaa, että
voimaa tärkeämpää
on kuitenkin hevosen
tuntemus.
kerran läpi. Prosessi rikkoo siemenen rouheeksi ja
osa öljystä puristuu pois,
mutta se ei ole kuitenkaan
pääasia. Haluan olla hevosen
kanssa jutuissa, selittää
Kira Kauppi ja taputtaa
kengitettäväänsä Montelinoa, lempinimeltään Montia.
Kauppi opiskeli hevosenhoitajaksi ja kengittäjäksi Ypäjän Hevosopistolla, kengitystä kolmen
eri kengityssepän opissa.
Työn ohella Kauppi kartuttaa taitojaan turkulaisen
kengityssepän, Erik Palinin keralla.
Kira Kauppi uskoo, että kisälliperiaatteella oppii parhaiten ja nopeimmin. Oikean kengityksen
löytäminen voi olla pitkä
prosessi. Rouheen käyttö
näkyy ajan kanssa eläimen
voinnissa. Tämä on
hyvin kokonaisvaltainen
ala, joka palkitsee tekijäänsä, hehkuttaa Kauppi.
Hän työskentelee Varsinais-Suomen alueella.
Kengittämistä olisi tarjolla
Kanta-Hämeessäkin, esimerkiksi Hämeenlinnan
alueella, Lopella ja Tammelassa.
. Kauppi puristaa
somerolaisviljelijältä ostamaansa pellavansiementä,
käyttää sen puristimessa
. Vanhemmat
myöntyivät ja äiti vei tytön Merjan tallille. Jos hevosella ei ole jalkoja, sillä ei tee mitään, sanoo Kiuru.
Mitä kaikkea hyvää
hepoille voi tehdä
Keväällä Kira Kauppi pani
pystyyn Hepoil-yrityksen,
jonka töihin kuuluu kengitystä ja kavionhuoltoa,
hevosen hoitoa ja ruokinnassa ohjeistamista sekä
rehuja.
Hepoil on murresanakin, jossa kaikuu, mitä
kaikkea hyvää hevoselle
voi tehdä.
Oil viittaa myös pellavaöljyyn ja -rouheeseen
sekä rypsirouheeseen, joita Kira Kauppi valmisti ensin omalle hevoselleen. Ilman vierellä olevaa
neuvojaa, oppi-isää monen
asian tajuamiseen menee
enemmän aikaa ja tarvittaessa useita kengityskertoja.
Hän sanoo kengittämisen olevan taitolaji, jossa
on opeteltava tuntemaan
hevonen ja tehtävä työtä
sen ratsastajan ja ohjastajan kanssa.
. Parisuhteessa toisenkin
menemiset ja olemiset vaikuttavat.
Kirjoittaminen ei maistunut enää niin hyvältä
kuin aiemmin. Siellä
pikkulikka ratsasti shetlanninponilla niin, että nuppi
vaan tuljusi.
13-vuotiaana hän sai
oman hevosen. Kauppi
kiertää kengittämässä
hevosia pääasiassa
Varsinais-Suomen
alueella.
7|
n Merja Ryhtä
K
ira Kauppia kiehtoo
hevonen kokonaisuutena, sen anatomia, fysiologia ja se, miten
ison eläimen saisi voimaan
hyvin. Elanto tuli yli
kymmenen vuotta juttujen
kirjoittamisesta. Ei se, miten hevosen
pystyisi taltuttamaan.
. Hevonen tarvitsee ihmisen lailla hyviä rasvahappoja. Tunnet sen selässä
ratsastaessa, onko hevosella onnistunut kengitys,
kertoo Alina Kiuru, jonka
Montelino-hevosta Kauppi
on kengittänyt Vesanojalla.
Kiuru arvostaa kengittäjää, joka pitää ammattitaitoaan yllä ja hevosen
omistajan ajan tasalla.
. Tää
on kivaa. Jos haluaisi tuottaa rouhetta suurille markkinoille saakka, se
vaatisi pääomaa ja investointeja.
Hevonen on
mielenkiintoinen eläin
Kolmekymppinen Kira
Kauppi sanoo, että ratsastusharrastuksestaan hän
voi syyttää ala-asteaikojen
kavereita, Lembergin sisaruksia.
Seitsen-kahdeksanvuotiaana somerolainen Kira
Kauppi kitisi äidilleen, että Katariinakin pääsee
ratsastamaan. Nyt hänellä
on kolmevuotias suomenhevonen tallilla Turussa,
Kaupin nykyisessä kotikaupungissa.
Kira Kaupilla on toinenkin ammatti. Nyt tuotteita käyttää
myös moni kengitysasiakas
ja hevosalalla toimiva ammattilainen.
Päätuote on pellavarouhe. Pätkätyöt
ja niiden perässä juokseminen onnistui yksineläjältä. Eläin ei saa tarvitsemaansa pelkästä heinästä ja kivennäisistä.
Kauppi tekee rouheen
isänsä, Hannu Kaupin entisen yrityksen, Aroma Oilin
laitteilla.
. Hevosen karva
kiiltää, kaviot ovat kunnossa ja iho voi hyvin.
Rasvahapot ovat hyvässä suhteessa. Minulla on siellä joitakin asiakkaita, mutta
taloudellisesti ei kannata
mennä yhden kengitettävän perässä kovin kauas
kotikulmilta.. Hän on
medianomi
Tunne kotiseutuun
on tullut vahvemmaksi.
Nuorena sitä teki töitä ja
touhotti moneen suuntaan, pohtii Kaase.
Hänestä alueen kumpuileva maasto ja järvet
ovat ominaisinta Somerniemeä. Olen täällä syntynyt,
kasvanut ja elänyt koko
Marika Veikkola
uskoo, että hänen
tyttärelleen Jadelle
Somerniemestä
tulee tärkeä paikka.
elämäni. Siellä me kaikki kuusi sisarusta olemme tulleet
maailmaan, selvittää Anja
Kaase Viuvalan kylän taloa, jossa poikansa Matti
Kaase on isäntänä ja asuu
perheineen.
Anja Kaase sanoo, ettei
hän ymmärtänyt nuorena
synnyinseudun merkitystä.
. Tuossa mäellä
on synnyinkotini Kauranen. Katso nyt tätä maisemaa! kehottaa Kaase.
Ylpeitä kotiseudusta
Anja Kaase kuvaa somerniemeläisiä omanlaisiksi
persoonikseen.
. 8 SOMERO
SOMERO
8
Perjantaina 24.7.2015 n Nro 57
Kuvat Merja Ryhtä
Anja Kaasen
takapihalta avautuu
peltomaisema.
Kumpuileva maasto
ja järvet ovat Kaasen
mielestä ominaisinta
Somerniemeä.
n Somerniemi on luonnonkaunis, elävä kyläryhmä
Someron kaupungissa Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä.
Järvien, metsien ja peltojen
kirjoma maalaismaisema
on vain kivenheiton päässä
monista keskuksista: matkaa Helsinkiin on 90 km,
Turkuun 100 km, Saloon 50
km ja Forssaan sekä Lohjalle
45 km.
Lapsuusmuistot piirtyvät tarkimmin verkkokalvolle
Kun tuntee ihmiset ja nurkat, juurtuu
n Merja Ryhtä
. Somerniemi, kotiseutuni
on minulle kaikkein rakkain paikka maailmassa,
sanoo Anja Kaase.
Syy on selvä.
. Me olemme jollain
lailla erilaisia kuin kan-. Se näkyy erityisesti Jakkulan kylätietä
kulkiessa.
. Vanhemmiten näitä
maita ja peltoja osaa ar-
vostaa
Sen omannäköiseksi
tekemiseen on panostettu ja uhrattu aikaa. Muutkin ovat toki tervetulleita.
ren osan vie
Soppaa riittää noin 250 ensimmäiselle vieraalle,
työ ja työmatlupaa Pentikäinen.
kat Lohjalle. Metsä on
ollut turva sekä paikka,
jossa kulkea ja marjastaa.
Somerniemen alueesta 70
prosenttia on metsää ja 30
peltoa. Alueen muodostavat neljätoista kylää:
Härjenlahti, Härjenoja,
Jakkula, Kaskisto, Keltiäinen, Kopila, Mäyrämäki, Oinasjärvi, Palikainen,
Salkola, Hyrkkölä, Suojoki, Vesanoja ja Viuvala.
Somerniemi-Seura
juhlii Ämyrillä
Manu Kärki
Somerniemi-Seuran toiminta on vuosien varrella
muuttunut. Kun avaa oven, on heti
luontoa lähellä. Käydään tilan ulkopuolella
töissä, kertoo Esko Vuorinen, joka 18-vuotiaana sai
ammattiajokortin ja ajoi
toistakymmentä vuotta
kuorma-autoa, ja Somerniemen kolkat tulivat tutuiksi.
. Esko Vuorinen asuu
ja tuttuja, muistelemaan vä olla. Naapureissa käytiin. n
. Ennen ei lähdetty pitkälle, kun ei ollut menopelejäkään. Reilun meljännesvuosisadan Esko Vuorinen urakoi metsäkoneella
puunkorjuussa.
Vuorinen vertaa somerniemeläisiä Aleksis Kiven
seitsemään veljekseen ja
Nummisuutarin Eskoon.
. Savon Kaavilta maailmalle startannut koki, että Helsinki otti
hänet 1960-luvulla tylysti
vastaan. Isossa joukossa
hukkuu massaan.
Pekka Veikkola sanoo,
ettei ole olemassa parempaa paikkaa kuin koti. Teemme asiat omalla tavallamme, omapäisesti ja leikkimielisesti. Turhaan olivat huolissaan, sanoo Kaase.
Somerniemi-Seura perustettiin 40 vuotta sitten.
Yhdistys perustettiin vaalimaan perinteitä.
. Me olemme tällaisia kappelilaisia, ylpeitä
alueestamme ja omistamme, nauraa liki kahdeksankymppinen aktiivinen eläkeläinen.
Kaase oli 1970-luvulla
päättämässä Somerniemen
liittymisestä Someroon.
Hän koki, että pienen oli
liityttävä isompaan, jotta ei
jumituta paikoilleen, ja jotta edistystä tapahtuu.
. Siellä
Seuran kesätori avattiin 1987 Nurmen Saha ja Höyläämön viereen
tuntuu olevan
Helsingintien varteen.
sielun koti.
. Elämä menee hukkaan, sanoo useissa yhdistyksissä toimiva Räsänen.
Hänellä on ollut pitkään
kesämökki Somerniemellä.
. Vielä alue on maailmankartalla ja somerniemeläisyys
elää, toteaa kotiseutukirjailija Manu Kärki ja otaksuu, että kotiseutuyhdistys
olisi perustettu ilman kuntien yhdistymistäkin.
Somerniemi-Seuralla oli
omat pelimannit sekä näytelmä- ja tanhupiiri. Kotiseututyö on seuran
Veikkola
osalta muotoutunut siis kesätoriksi, kyläläisten yhteiseksi kokoontuasuu miemispaikaksi, kertoo Somerniemi-Seuran puheenjohtajana
hensä
ja
viisi vuotta ollut Anne Pentikäinen.
kolmivuoVarsinaiseen kotiseututyöhön on keskittynyt Manu Kärki, joka on
tiaan tyttäjulkaissut lähes 20 Somerniemeä ja Someroa käsittelevää julkaisua.
rensä kansSomerniemi-Seura juhlii 40-vuotista taivaltaan sunnuntaina 26. Nyt hän asuu Laajasalossa ja pitää olostaan
liki merta. Kun ihminen tulee halusi lähemmäs lapsiensa
tiettyyn ikään, niin hän perheitä.
ryhtyy etsimään juuriaan.
Leena Soinilta on kysytKaskiston koulun juhlassa ty, miten hän on viihtynyt
katselin ja kuuntelin, kun Vihdissä.
väki tippa linssissä muis. Mikä
on tehdessä, kun tekee hyvin. Siitä ei tule mitään, jos taistelee kahden
välillä. Toiminta pitää ihmisen elossa. Torille ko- Leena Soini asui kesät tal- Esko Vuorinen on perin juurin somerniemeläinen.
koonnutaan tapaamaan vet yli 40 vuotta Oinasjär- Isänsä Martti Vuorinen oli kotoisin Vesanojalta
vuosien takaisia vanho- vellä. Koti
on oman käden jäljen tulos, toteaa Suojoen kylässä
asuva Pekka Veíkkola.
Hänestä on parasta asua
maaseutupaikkakunnalla.
. Janakkalalaisparin kesämökki on Kiikalassa.
Ari Heikkilä arvelee,
ettei ole väliä, mistä Suomen kolkasta on lähtöisin.
Mutta sillä on merkitystä, onko suomalainen kotoisin maalta vai kaupungista. Saaliina oli 18 siikaa.
Kaavi tuntuu nyt korpikylältä ja kaukaiselta. Kutsu on lähetetty kaikille 31470 postinumeron talouksille, jotka
Päivistä suueivät ole mainospostin jakelukiellossa. Heikkilän mielestä
käyttäytymiseen ja ajatustapaan vaikuttaa se, onko
asujia on vieri vieressä vai
näkeekö harvakseltaan
toisia ihmisiä. Kyläläiset ovat auttavaisia. Sinne on mukava palata oli
sitten ollut missä tahansa.
. Somerniemellä ei ole
yhtään ovea, jota en voisi
aukaista.
Vuorinen on varma, että
Somero säilyy maalaiskaupunkina.
Esko Vuorinen osti
Rantaniemen tilan vanhemmiltaan vuonna 1969.
Talo on keskellä peltoa ja
metsät lähellä. Mikä on ollessa: mökki on 300 metrin päässä
Helsingintiestä. Ympärillä
on metsää, jossa marjastaa
ja sienestää, ja järvi lähellä, jossa kalastaa. Minä
valikoin joukosta ne, joiden kanssa synkkaa. on nyt minun kotipaikkaSilloin paistoi aina aurinko, ni. Paikkakuntalaisilla oli
hätä, että somerniemeläinen identiteetti ja alue katoaa kuntaliitoksessa. heisa Kaskisnäkuuta Ämyrillä, jossa kuullaan myös yhdistyksen historiikki. Viime keväänä
hän laittoi kahvin termospulloon, pakkasi reppuun
Helsingin Sanomat sekä
matopurkin ja lähti kalastamaan. Kai me
olemme vähän kylähulluja
jääräpäitä. Jos isompaa oli, niin
talkoilla tehtiin töitä yhdessä, sirkelöitiin, nostettiin perunaa. SOMEROSOMERO 9|9|
Perjantaina 24.7.2015 n Nro 57
tasomerolaiset. Hänellä oli siellä hy- ja äitinsä Hilja Kaskistosta. Kokoatossa, jossa
massaan historiikissa Manu Kärki kertoo,
aviomies vilmitä Somerniemi-Seura on vuosien varrella tehnyt.
jelee maata.
. Helsingistä on tullut Räsäselle
mukava paikka, sillä siellä
on lähimmät ihmiset, työ ja
harrastukset.
. Hän
. Tänään Somerniemen kesätori on yhdistyksen silmäterä ja pääasiallisin toimintamuoto.
Anna paikkakunnalle
Manu Kärki sanoo to- mahdollisuus
rin olevan muutakin kuin
kaupankäyntiä. Kauniit kesäpäivät
eivät unohdu. Toiminta pitää
ihmisen elossa, tietää
Maire Räsänen,
joka on mukana
monissa yhdistyksissä
ja pitää luonnossa
liikkumisesta.. Ei ole koskaan puutetta tekemisestä.
n Somerniemi oli itsenäinen kunta vuoteen
1977, jolloin alue liitettiin
Someroon. Nyt tilakoot
ovat suuria, työt tehdään
parin hengen voimin. Ei ole tullut mieleenkään muuttaa muualle.
Syntymässä kävin Forssassa, kertoo maatalon poika
Hekanmäentien varresta.
Esko Vuorinen on perussomerniemeläinen.
Isänsä Martti Vuorinen
oli kotoisin Vesanojalta ja
äitinsä Hilja, omaa sukua
Veikkolin, Kaskistosta.
. Jätän
lähestymättä niitä vähemmän mukavia, hymyilee
Maire Räsänen.
Kun syksy tulee, hän
lähtee jo mielellään pääkaupunkiin.
Ei mieltä lähteä
muualle
Seitsenkymppinen Esko
Vuorinen on asunut koko
elämänsä Kaskistossa.
. Kaikilla meillä yhdistyksillä on tarve saada
jäävät vähäisiksi.
uusia jäseniä ja talkooporukkaa,
. Kun kesätorista alkoi tulla suosittu, yhdistyksen voimavarat ovat
Marika
menneet lähes kokonaan torin pyörittämiseen. TutJuhlan aikana somerniemeläiset yhdistykset
tavapiiri ja kotipikertovat toiminnasta ja siitä miten siihen pääsee mukaan.
täjässä vietetty aika
. Täytyy antaa
myös paikkakunnalle mahdollisuus. Oskari
Laine keräsi Pöökin Torpalle vanhaa esineistöä.
Yhteisiä muistoja,
tuttuja paikkoja
Leena Soini sanoo, että
oma asenne ratkaisee,
sopeutuuko uusille
asuinpaikkakunnille.
selle tärkeiksi paikoiksi
muodostuvat ne, joihin liittyy hyviä muistoja ja joissa
tuntee ihmisiä ja paikkoja.
Maalta vai
kaupungista?
Leena Tonteri ja Ari Heikkilä poikkesivat kyläkaupassa Keltiäisissä, niin kutsutulla Hansun kaupungin
alueella. Somerniemeläisyys ei
ole haihtunut meistä. Sitä on eri
tavalla kiinnostunut muista ja toisaalta osaa antaa tilaa toiselle. Eläkkeellä oleva Hekanmäentien varressa, jossa metsä on liki.
menneitä ja vaihtamaan opettaja muutti joitakin
kuulumisia.
vuosia sitten Vihtiin. Ehkä ajan myötä
toteaa puheenjohtaja Pentikäinen.
Somerniemestä tulee miSomerniemi-Seuran jäsenmäärä on 91,
joista osa on kesäsomerolaisia.
nulle tärkeämpi, tuumaa
Veikkola.
Hän miettii, että ihmi-
kaan ei tule pyytämään
sinua kodista rientoihin.
Neljän seinän sisälle jää,
jollei lähde aktiivisesti mukaan paikkakunnan toimintaan, tietää Soini.
Maire Räsänen on samaa mieltä. En tiedä, millä tavalla. Sopeutuminen on kiinlinnut lauloivat ja kaikki ni omasta asenoli hyvin.
teesta.
Manu Kärki uskoo lap- Kusuuden muistojen olevan
ne rakkaimmat ja säilyvimmät. Minä päätin, että tämä
teli kultaisia kouluaikoja. Kärki
sanoo, että lapsuuKesätori
den paikat ja synSomerniemi-Seura perustettiin 1975,
nyinseutu näyttämuutama vuosi ennen Somerniemen ja Someron kuntien
vät merkitsevän
yhdistymistä vuonna 1977.
eniten
Hän piti eläimistä
ja erityisesti hevosista.
n Merja Ryhtä
Harrastukseen on saatava
lisäoppia
Ella Grönholmin innostus kuvataiteisiin sai aimo sysäyksen Someron
yhteiskoulun kuvataidekerhossa, jota veti kuvaamataidon lehtori Leena
Mattila. Siinä on symboliikkaa, mutta
myös hieman kubismia, pohtii Leppälä.
Näyttelyn vanhin teos, Oma kuva
on vuodelta 1951. Valitettavasti emme
pystyneet ottamaan mukaan muiden
omistamia tauluja, sillä Aholaan ei
mahdu esille enempää, toteaa Grönholm ja kertoo, että Ellan töistä
suunnilleen puolet on kodin seinällä
ja saman verran on säilössä.
Aila Talonen katsoo viimeisintä
2002 vuoden akvarellia, jossa tuomi
kukkii. Se oli hänelle
rakas myös siksi, että sijaitsi lähellä
Grönholmin kotia.
Aila Talonen pitää taulusta, jossa nököttävät Virran vanhat ulkorakennukset Hirveläntien varrella.
Talonen pohtii, miksi nämä katoavan
Someron taulut ovat niin aurinkoisia.
Aivan kuin aihetta olisi tarkoituksella romantisoitu.
Ella Grönholm kuoli viime vuoden helmikuussa ja oli tuolloin liki
84-vuotias.
n Ella Grönholmin muistonäyttely
Aholassa 9.8. Ensimmäiset ovat 1950-luvulta ja viimeiset
2000-luvun alusta.
. Niitä on näyttelyssä esillä öljyvärimaalauksina, grafiikkana ja veistoksina. Hän kuvaa sinistä värimaailmaa uudeksi Ellaksi, jossa on keveyttä ja raikkautta.
. Muistan, kun Ella lähetti hänelle
töitä arvioitavaksi. Tauluja olisi ollut tarjolla paljon enemmän. Ellaa
harmitti, kun Kirkonmäeltä purettiin
vanha kunnantalo ja tilalle rakennettiin uusi paloasema. Ella oli ihaillut linja-auton ikkunasta lumipyryä ja kinosten peittämää maisemaa. Hän jännitti palautetta, jota ankara kriitikko antoi,
kertoo veli, Tuomo Grönholm.
Pekka Leppälä ja Aila Talonen
näkevät Grönholmin tauluissa myös
opettajien vaikutuksen.
Grönholm kuului sekä Someron
Kuvataideyhdistykseen että Salon
Taiteilijaseuraan.
Teoksia kuudelta
vuosikymmeneltä
Ellan pikkuveli on ollut mallina Poika ongella -taulussa.
. Autoon tullut mies
oli tokaissut ykskantaan: On sitten
ruokottomassa kunnossa metsät! heläyttää Aila Talonen Ellan kertoman
tarinan.
Somerolaiset Aila Talonen, Hannele Salo ja Pekka Leppälä juryttivät
näyttelyn. saakka.
Ella Grönholm maalasi
1980-luvulla Somerolaisia
rakennuksia.
Kuva Grönholmien albumista
Edesmenneen Ella Grönholmin tauluissa aistii hänen rakkautensa kotiseutuun ja eläimiin. Hän halusi kehittää harrastustaan ja suoritti valtakunnallisen
kuvataiteen ABC-kurssin. Kurssin johtajana oli taidemaa-
Svenssonin talo ylätaulussa ja
alhaalla Kadonnutta Joensuuta
eli Marttala ja Dahlbergin liike.
lari Unto Pusa ja Ella Grönholmin
ohjaajana taiteilija Helmi Kuusi.
. Myös grafiikan
lino- ja puupiirrosmenetelmät tuntuivat hänestä mieluisilta.
Grönholm piti piirustusta kivijalkana, jolle taidetta ja tekemistään
rakentaa. Kevät-taulussa nuori nainen
ja mies ovat käsi kädessä. Kasvoissa on synkkyyttä, kuin vielä epävarmuutta, mikä minä olen ja mitä kohti menossa.. Vanhat talot saivat väistyä uusien tieltä. Se suoritettiin kirjekurssina, jossa oli sekä
teoreettisia että käytännön harjoitteita. 10
SOMERO
Perjantaina 24.7.2015 n Nro 57
Kuvat Merja Ryhtä
Kauneuden kaipuust
a
Hevoset laitumella.
syntyi kuvia
Ella Grönholmin Oma kuva
vuodelta 1951. Alunperin Grönholmin
ystävän, Pertti Kalinin piti tehdä se,
mutta tämä sairastui.
Leppälä sanoo, että Grönholmin
tauluissa näkee aikakausien muutokset. 1950-luvun teoksissa häivähtää
sen ajan pelkistynyt kerronta ja julisteenomaisuus. En
muista, tuliko kalaa, hymyilee Tuomo
Grönholm.
Veli kertoo sisarensa olleen eläinrakas ja pitäneen erityisesti hevosis-
ta. Valo on
kirkas: on toivoa paremmasta.
. Tuossa on vanha Säästöpankki, Kasarin parturi, ruumisarkkuliike
ja Nordbergin talo, luettelee Tuomo
Grönholm.
Ella Grönholm maalasi näitä
keskustakuvia 1980-luvulla, kun oli
meneillään purkuaalto. Myös Jeri-koira on ikuistettuna
tauluun.
Tuomo Grönholm valitsi kotinsa seiniltä ja säilöistä sisarensa töitä
kuudelta vuosikymmeneltä. Eletään sodanjälkeistä aikaa. Someron Kuvataideyhdistyksen järjestämän muistonäyttelyn taulut kertovat erityisesti Someron vanhasta keskustasta ja
luonnon kauneudesta.
. Ella piti Mattilaa innostavana, taitavana ja vaativana opettajana.
Taidekerhossa Ella löysi guassimaalauksen, josta tuli pitkäksi aikaa hänen ilmaisukeinonsa. Olimme Ahvenisto-järvellä
Meillä
riittää puhuttavaa, koska
tunnemme samoja ihmisiä,
Valmu hymyilee.
Raili Kyyrä ja Mirja
Suutari kutsuivat entiset
työntekijät yhteen.. Se oli todella hyvä.
Olimme kuin yhtä perhettä. Aina
11|
oli hauskaa yhdessä.
Eila Haalijoki oli töissä
Somertexillä alusta alkaen.
Hän oli tullut tilaisuuteen
terveyskeskukselta saattajanaan Leena Valmu.
. Perjantaina 24.7.2015 n Nro 57
SOMERO
Heistä tuli hoitajia,
ohjaajia, elektroniikkateollisuuden
työntekijöitä...
Kuva leikkaamosta
vuodelta 1981.
Työporukka tunnisti,
että kuvassa ovat Seija
Lahtonen, Marja-Leena
Romu ja Pikku-Riitta.
n Tarja Kauppinen
Leena Valmu ja Eila
Haalijoki juttelevat
mielellään menneistä.
Ylitöitä tehtiin
tarvittaessa
mukisematta
yömyöhään,
jotta saatiin
tilaus lähtemään
ajoissa.
Somertexin entiset työntekijät kokoontuivat muistelemaan menneitä
Olimme kuin yhtä perhettä
Armi Puotsaari poseeraa Somertexin hame päällään.
Vieressä seuraavat Erkki Hohenthal ja Raili Kyyrä.
Lehtileikkeessä on kuva
teollisuusompelijoiden
kurssin todistustenjakotilaisuudesta.
Kirsti Lehtinen (vas.), Arja Waselius, Anja Kinnunen ja Eija Olander tutkivat vanhaa lehtileikettä.
Kuvat Tarja Kauppinen
Joukko entisiä työkavereita kokoontui tapaamaan
toisiaan vuosien jälkeen.
Aluksi pidettiin hiljainen
hetki poisnukkuneiden
muistoksi. Ylitöitä tehtiin tarvittaessa mukisematta yömyöhään, jotta saatiin tilaus
lähtemään ajoissa. Suunnittelin ja rakensin kuljetussysteemin
tehdasrakennukseen. Nyt Eila on
asukkaana terveyskeskuksessa ja minä lähihoitajana. Vanhempani Hellin ja
Frans Olavi Hohenthal olivat Somertexin osaomistajia. Olimme kaikki töissä
Somertexissä sen perustamisen aikoihin parin kolmen vuoden ajan. Kyyrä toimi
ompelimossa ja Hohenthal
oli tehtaan laitosmies.
. Sen
toinen pää oli omakotitalossa, josta laitettiin kankaita tulemaan tehdassalin
puolelle. Isäni oli työnjohtajana. Mirja Suutari
lausui tervetuliaissanat.
Yhteinen työpaikka,
Somertex sijaitsi nykyisessä Someron Sähkön ja Koneen tiloissa Jukolantiellä.
Se lopetti toimintansa Somerolla vuonna 1984.
Somertexissä ommeltiin
etupäässä tilauksia, jotka
tulivat Venäjältä ja Ruotsista, mutta myös kotimaasta. Se oli
mukava työpaikka. Työntekijöitä saattoi olla kerralla 50?60, joidenkin arvioiden mukaan
jopa 80.
Vanhan lehtileikkeen
mukaan Someron kunta osti Someron Kutomo
Oy:n pienteollisuustalon
20.8.1969, jonka jälkeen
sen osti Ypäjän Tekstiili. Hän oli ammatiltaan
vaatturi ja äitini turkkuri.
Frans Olavi joskus suunnitteli vaatteita, mutta etupäässä niitä tehtiin tilaustöinä esimerkiksi Polalle ja
Mallimarille, näin pysyttiin
mukana muodissa.
. Aluksi oli tietysti kova kiire,
kun yritystä perustettiin ja
kaikki oli vähän hakusessa.
Ompelimme erilaisia vaihetöitä, esimerkiksi joku
ompeli etupäässä napinläpiä, naiset muistelevat.
Raili Kyyrä ja Erkki
Hohenthal puhuvat myös
alkuajoista. Kuljettimessa oli
vaunu, joka kulki kiskoilla.
Se myös aukoi ja sulki luukut jälkeensä, Hohenthal
selittää.
Kyyrä kehuu työilmapiiriä.
. Lehtileike toi muistoja
Ikkunapöydässä istuneiden Kirsti Lehtisen, Arja
Waseliuksen, Anja Kinnusen ja Eija Olanderin mieleen.
. Meillä on hauska yhteys toisiimme, olemme
molemmat olleet töissä
Somertexillä. Muistelemme usein
yhdessä menneitä. Aluksi yritys toimikin
Ypäjän Tekstiili -nimellä.
Nimi vaihtui Somertexiksi
23.3.1971.
Rantatupaan kokoontunut porukka lueskeli
Somero-lehden lehtileikettä, jossa oli kuva teollisuusompelijoiden kurssilta
todistustenjakotilaisuudesta
Viime vuonna esitimme Kirka-musikaalin, kertoo Hannu Friman.
. Naurettavuuskin on
syvälle vetoavaa huumoria.
Jarno Jokiharju suurine silmineen on hyvän ja
pahan välisessä taistelussa
viattomuuden huippu.
Jokainen katsoja siivilöi ja tulkitsee musikaalin
omien kokemustensa ja
elämänarvojensa valossa.
Siksi en kuvaa tässä koko
tarinan kulkua, juonta ja
tunnelmia. Luulen, että esityksen huumori puree myös
somerolaiseen makuun.
Viihdettä hakeva saa vastinetta rahoillensa.
Esityskertoja on jäljellä
viisi: huominen lauantai ja
sunnuntai sekä ensi viikon
tiistai, torstai ja sunnuntai.
Unenomainen satu
musiikin siivin
Kati Nuojua hurmaa musikaaliyleisön Baddingin
nuoruuden rakkauden
Leenan roolissa sekä heittäytymällä antaumuksella
hilpeyttä herättävään M.A.
Nummisen jänishahmoon.
Ohjaaja Hannu Friman
naurattaa yleisöä vahvoilla
karikatyyreillä. Kassakone oli irrotettu katkaisemalla johto. Ihan niin kuin
kaikki esityksen näyttelijät.
Musikaali ei ole Baddingin elämäkerta, vaan fiktiivinen satu.
. Tämä on meille toinen
kesä Ravintola Valdemarissa. Jokainen kappale vie näytelmää eteenpäin, Hannu Friman valottaa.
. Musiikkiteatterissa
tärkeintä on musiikki ja
sen rytmittyminen tarkasti
kohdalleen. Elämyksen
yleisölle. Vähän niin kuin Janhusen Eskon uni Rauli
Baddingin elämästä, esityskolmikko tuumaa.
Tarinan kulku ja inspiraatio ovat tulleet pitkälti
somerolaistähden biiseistä.
. Tosin Someron yhteiskoulun
koulunäytelmässä hän hetken viivähtää menninkäisen viitassa, mutta silloin-
kin Baddinginä.
Jos lomamatka osuu
Rovaniemen seuduille,
Teinienkeli-musikaali kannattaa käydä katsomassa. On mahtavaa tehdä teatteria niin, että rooleja vaihdetaan lennossa. Tämä on paras
kompo, mitä voi olla, kuvailevat tekemisen tunnelmia aviopari Kati ja Oiva
Nuojua.
. Kolmen näyttelijän
voimin toteutetussa musikaalissa vain Badding pysyy omassa roolissaan. Oikeastaan laulaja on
kirjoittanut omalla taiteellisuudellaan ja lauluillaan
koko tarinan, mietiskelee
Jarno Jokiharju.
Badding nähdään herkkänä ihmisenä kappaleidensa takaa. Terveisiä sinne Baddingin kotikaupunkiin. Alun perin pääosan
esittäjäksi kaavailtiin Vaasan teatterissa työskentelevää Oiva Nuojuaa, mutta
kun hänen toinen kätensä
haaverin johdosta paketoitiin, otimme tilalle Jarno
Jokiharjun, joka on tuollainen maailmanluokan laulaja, naurahtaa Friman.
Jokiharju paljastuu esityksessä myös maailmanluokan näyttelijäksi ja
tanssijaksi. Viikonlopun aikana murtau-
duttiin Paratiisi-kioskiin,
josta vietiin paitoja, levyjä, limsaa ja karkkia. Taiteilijasielun kiltteyttä ja haavoittu-
vuutta yritetään tarinassa
myös käyttää hyväksi.
Rovaniemellä on hyvä
teatterihyrinä
. Ei täällä Rovaniemellä tehdä kuin priimaa. Badding on meille tärkeä ja rakas esitys.
Koen, että musikaali on
erittäin onnistunut. 12
SOMERO
Perjantaina 24.7.2015 n Nro 57
hurmaa Rovaniemellä
Harhalaukauksesta
lähti alulle herttainen
tarina siitä, miten
siipensä saanut enkeli
kohtasi vilpillisen
maailman haasteet.
Loppuratkaisu sitoi
arvoituksellisen
alun ympyrän.
Kaikkien ikävienkin
tapahtumien edessä
nuori Rauli Badding
sulki vain silmänsä
ja lauloi syvälle
yleisönsä sydämiin.
n Milla Piho
Hellyyttävän Jarno Jokiharjun roolisuoritus pääosassa, Baddinginä, jättää
katsojalla totisesti pari sydämen lyöntiä väliin. Ajoittain mieleen tulee karkkipuodissa silmät pyöreinä
ympärilleen katseleva pieni poika, joka miettii, onko ollenkaan tapahtumien
keskiössä.
Esityksessä nuori Bad-
ding säilyttää koko ajan
lapsenomaisen tavan tutkia elämää ja etsiä itseään.
Unelma koulun kuumimmasta pakkauksesta tuntuu hipovan todellisuuden
rajoja. Toivottavasti pääsemme joskus sinne asti. Plastinen tunteiden tulkki tuo
Baddingin hyvin läheiseksi, vaikka esityksen miljöö
olikin kaukana Somerolta,
Rovaniemellä.
Pellossa syntyneen Jarno Jokiharjun roolisuoritus taivuttaa katsojan kokonaan puolelleen. Pitäkää patsas pystyssä. Täällä Rovaniemellä
on selkeä teatterihyrinä, lisää Oiva Nuojua.
. Rahaa siellä ei ollut, kertoo
kioskia pyörittävän Someron Yrittäjien sihteeri Pia
Maavirta.
Ohikulkija hälytti poliisit huomattuaan, että ovi
oli auki ja lukko rikottu.
Kuvat Milla Piho
Teinienkeli
Tähdet, tähdet,
luoksenne tahtoisin
pois...
Hellyyttävä Badding-musikaali. Baddingin biisit on sijoitettu
esityksessä oivallisesti oikeisiin paikkoihin kuljettamaan tarinaa eteenpäin.
Puvustus on toimiva, ja pikaisetkin roolinvaihdot sujuivat aukottomasti esityksen eheyttä tukien.
Roolitus on mielenkiintoinen. On Reinoa
ja Taunoa sekä manageria.
Friman vetää rohkeasti
myös hameen päälleen ja
fiilistelee korkokengissä
jo parasta ennen päiväyksen ylittäneen naishahmon
roolissa.
Käsikirjoittaja Esko
Janhunen on kuvannut
musikaalia seuraavasti:
Teinienkeli on ennen kaikkea tunteellinen ja koo-
Perkeleen perkele,
kukkakeppiki täälä
napa paljaana.
Battinki.
minen satu, musiikillinen
helminauha, jonka helminä
soivat Baddingin parhaat.
. Tässä miljöössä ja tällä tyylillä,
kiteyttää Oiva Nuojua.
Näyttelijäkaarti haluaa
vielä lähettää terveisensä
Somerolle.
. Jos näyttämöllä olisi enemmän porukkaa, se söisi esityksestä voimaa. Monipuolinen näyttelijäkaarti
on paikoin jopa ylittänyt
itsensä, ohjaaja kehuu.
. Myös
350 euron arvoinen kassakone lähti varkaiden tai
varkaan matkaan.
. Tosi paljon kappaleita
on henkilöitynyt Baddingiin. Olen ällistynyt,
kuinka somerolainen suuruus tulee todella lähelle
Lapissa.
Valitut kappaleet sopivat dramaturgiaan. Tänä vuonna halusimme tehdä tällaisen hyvän
mielen jutun. Toistaiseksi
tätä musikaalia esitetään
vain täällä Rovaniemellä.
Teinienkeli
n ohjaus Hannu Friman ja Oiva Nuojua
n rooleissa Kati Nuojua, Jarno Jokiharju
ja Hannu Friman
n käsikirjoitus Esko Janhunen
n musiikin sovitus ja soitannus Tomi Enbuske
n esitetään Rovaniemellä Ravintola Valdemarissa
Badding kiinnosti varkaita
n Sari Merilä
Somerolla Badding kiinnosti murtovarkaita
502. 502 asuin- tai toimistokäyttöön.
Puh. OV ELTA
TAI ENNAKKOON: WWW.LIPPU.FI TAI PUH. pl 105, 10650 T:s
suoritetaan
töitä
Someron Keilaajien Andreas Ramsay on roiman
tulosparannuksensa myötä
noussut keilahallin Kesäkisassa finalistien kastiin,
eli kahdentoista parhaan
joukkoon.
Ramsay kohosi kuuden
sarjan tuloksellaan 1306
pistettä Kesäkisan alkukilpailussa sijaluvulle yksitoista. 0440 597 150
EKOESKO T:mi
Kanunki, SALO
INTUITIIVINEN NÄKIJÄ
SEIJA HOLM
Ratkaisee vaikeatkin ongelmasi jo
yhdellä puhelinsoitolla. klo 19.00
JAHTI 2000/48
ZZZ MRNLRLVWHQPXVHRUDXWDWLH IL
ZZZ KR\U\IHVWLYDDOL IL
TEHDASKADUN HÄVITYSPÄIVÄ
Polkupyöriä, mopoja, skoottereita,
kaikkea! Uutta ja käytettyä.
Shokkitarjouksia joka lähtöön!
Sunnuntaina 26.7. Erityisalana
- ihmissuhdekriisit - masenn. Nro 57
vuokralle tarjotaan
MIHES NY
Vuokralle tarjotaan
Somerolla Peipontie 3, 1. 0400 743 255
Siikjärventien
MURSKE, SORA, SEPELI,
KIVITUHKA, HIEKKA, MULTA
Myynti ja toimitukset
SOMERO ja LÄHIKUNNAT
VUOSIKOKOUS
pidetään pe 7.8.2015
klo 19.00 osoitteessa
Siikjärventie 193.
Vuosikokousasiat.
Velj. (02)748 3606
TEHDASKATU 7, SALO
www.teeriharju.?
ELASTINEN TO 6.8.
BINGO TR 1
Kirja 6e. Johtokunta.
Hangasojan tila
Haarannantie 475, Loimaa
P. Somerolaisseuran
edustajista hänen edellään
ovat niin ikään pientä tulosparannusta tehnyt Kari Kulta (5./1364) ja Immo
Pulkkinen (8./1325).
Ainoat 1400 pisteen
ylittäjät ja käytännössä
varmat Kesäkisafinalistit
ovat edelleen Lohjan Rännimestareiden Risto Halme (1449) ja Porin Giantsin Ari Valaranta (1401).
Vielä runsaan kuukauden ajan jatkuvilla karsintakierroksilla tähän mennessä tuloksen on kirjauttanut 51 keilaajaa.
SomKe:n edustajista 20:n
kärjessä finaalipaikkaa
kärkkyvät edellä mainit-
tujen lisäksi Pertti Lehti
(14./1267), Torsti Hagelberg (15./1266), Matti Lehtinen (17./1262), JukkaPekka Virtanen (18./1252)
ja Olli Lehtinen (20./1252).
Keilahallin biljardisalissa kasipallon Kesäcup on
edennyt siihen vaiheeseen,
että mukana on enää kolme kilpailijaa kamppailemassa jäljellä olevasta toisesta loppuottelupaikasta.
Oman paikkansa finaaliin
jo varmistaneelle Joonas
Laaksolle kilpailija tullaan parin lähiviikon aikana seulomaan triosta Toni
Ahola, Jani Lehto ja Janne
Lindroos.
. klo19
Val m a & Varsi N a i s e t :
?Jalat A lta. 340?/kk,
P. Lippupalvelusta ja Esakalliolta
(tapahtumien aikana ja tuntia ennen konserttia)
Tied: Esakallio 0400 120907, konsertti 0400 647723
www.esakallio.net
Ke 29.7. Lehto 3?2, Salminen
. Lisäpelit 1-3e.
Pe 24.7. NUORITALO OY
p. klo 21
kokouksia
To 30.7. KLO 12:00-16:00
EKOESKO
punamultakeittomaalit
ja tiilikattomaalit
www.ekoesko.?
Vuokraamme myös polttomoottori
käyttöistä punamultaruiskua.
Soita ja kysy lisää p. 044-2512585
H O V I L A N K A RT A N O
Salontie 40, Somero
HELSINGINTIE 604, SOMERO
WWW.KARTANOFEST.FI
SU 26.7. kerros 2h + kk
+ sauna n. Juha Laakso
SOMERO
P. KLO 19
Vuosikymmenten suosikit -konsertti
EINO GRÖN JA
UMBERTO MARCATO
Liput 27,50 . 0500 531900
mentäs?
Vuokralle tarjotaan yksiö 33m2,
iso parveke
Someron keskustasta.
Heti vapaa. klo 17
majalla.
Johtokunta klo 16.
Someron MTK järjestää matkan
Berliiniin Grune Wochemessuille 17.-20.1.2016.
Lisätiedot: http://www.mtk.?/liitot/varsinaissuomi/
_yhdistykset/somero/ tai facebook MTK Somero
Ilmoittautumiset Forssan matkatoimistoon
KT-YKSIÖ SAUNALLA
Vapaa 1.8.
Liike/pienkoneverstas/
varastotilaa 64m²
Joensuuntien varrella
Somerolla.
P. Lehto?Mäkitalo 3?1, Jani Lehto?M. Lisäksi pääkadun varrella
n. - ahd.
0700-9-2838
(2,31 min.+pvm) Stams. 0400 533 739, 0400 321 314
www.vnoy.?s info@vnoy.?
Ramsay kiri listalla
. 050 320 9508
su 2.8. Jani Lindroos 3?0, Janne
Lindroos?Salminen 3?2.
tuloksia
7HUYHWXORD NHVlQ KDXVNLPSDDQ K|\U\MXKODDQ 0LQNL|Q +|\U\IHVWLYDDOLD YLHWHWllQ
NDNVLSlLYlLVHQl WDSDKWXPDQD -RNLRLVLOOD YLLNRQORSSXQD NOR
SUK:N onkikilpailut
kirkon rannassa 4.7.
Naiset : Eija Sundell 2109 grammaa, Kirsti Heikkilä 1161, Tuula
Kalliomaa 871, Sirpa Salo 683,
Riitta Fält 398, Mirja Enqvist 253.
Miehet yli 65 vuotta: Antero
Sundell 1548, Keijo Kaivonen
1128, Erik Enqvist 585, Jussi Mäkelä 456, Eino Väike 446, Sakari
Salakka 436, Matti Väike 275.
Miehet: Hannu Ojaranta 2338,
Pertti Petrell 1433, Kalevi Kaivonen 1256, Seppo Sundell 1248,
Taisto Ojaranta 684, Esa Laakso 551.. 0400 249 545
myydään
KESÄKOKOUS
MANSIKKAA
Itse poimien tai
tilauksesta poimittuna
Ms RASI ry
KESÄKOKOUS
02.08.2015 klo 19:00
Liinaskalliolla.
Sääntömääräiset asiat
ja koiranäyttelyn suunnittelu. 14
SOMERO
Perjantaina 24.7.2015 . -ko nsertti
Jokivarren Erämiehet Ry
L I P UT : 15 /12 . Kesäcupin tuoreimpia
tuloksia: Mika Salminen
?Jarkko Lehto 3?2, Jani
Lindroos?Toni Väike 3?0,
Ari Mäkitalo?Juha Merivirta 3?2, Miikka Lehto ?
Eero Suonpää 3?2, M
Harmi kun Siltsu keksi
ton stadionin, no mä kesin
jotain parempaa... Tau tarkoittaa musiikissa taukoa ja trioli kolmea yhtä
pitkää rytmiä. Keikoille mennään tilaajan toiveiden mukaisella kokoonpanolla. Jaakko, Jimi, Jaakob, Jaakoppi
n 26.7. Luvassa on iloista itsensä häpäisemistä ja alastomia ajatuksia, kertoo
näyttelijä Esko Mäkelä.
Ars Peukinen improvisaatioryhmä on perustettu
1999. Siihen kuuluvat edellä
mainittujen lisäksi myös Isoisänalle, Isoäitinalle, Äitinalle ja Isänalle.
Useat nalleperheen jäsenien nimet juontavat juurensa musiikista.
Ti-Ti tarkoittaa kahta kahdeksas-
(02) 588 8552
ma, to, pe 8.30?13
Osoite: Heikintie 4, 31400 Somero
Itsensä häpäisemistä
ja alastomia ajatuksia
Ensi sunnuntaina Rantatuvassa pääsee nauttimaan
improvisaatioteatterista,
kun Ars Peukinen ottaa
ohjat käsiinsä.
. Lehden suurin vastuu ilmoituksen
julkaisemisessa sattuneesta virheestä on
ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta
aineistosta sen valmistusarvo. alv.),
etutilaajalle 2 ilmaista
Puhelimitse annettujen ilmoitusten virheistä
lehti ei vastaa. Nalletalo on rakennettu siten, että myös liikuntarajoitteiset voivat nauttia siellä käynnistä.
n Riitta nalleineen
esiintyy Esakalliolla 26.7.
n jakelupäivystys:
Lounais-Suomen Tietojakelu
02-269 3434 klo 8?16.30, la-su 7?12
yritysasiakaspalvelu (02) 588 8552
ilmoitusvalmistus 02 588 8554
Lasten suosikkinallet saapuvat Somerolle
Jo 1989 vuodesta asti lapsiperheitä
ympäri Suomea ilahduttanut Ti-Ti
Nalle saapuu Somerolle.
Nallukoiden luoja, Riitta Korpela, tuo Esakalliolle neljä nalleperheenjäsentä: Ti-Ti Nallen, Ti-Ti Nallen pikkusiskon Tau Nallen, Ti-Ri
Vauvan sekä perheen kuopuksen
tyttönalle Triolin.
Yhteensä perheenjäseniä löytyy
kahdeksan. Laista, asetuksista
tai viranomaisten toimenpiteistä aiheutuvat
kustannuslisäykset korottavat hintoja vastaavasti
määräysten voimaantulohetkestä lukien.
Korotukset koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/
ilmoitusvarauksia. 15|
Perjantaina 24.7.2015, nimipäiväsankari Tiina, Kirsi, Krista, Kristiina, kiia, Kirsti, Tinja n 25.7. Heidi
sää
syntymäpäiviä
www.somerolehti.fi
Yks tykkää äitist ja toinen
tyttärest ja molemak
kelpaa.
Tapio Horila
Someron sananparsia
ilmestymispäivät
tiistai ja perjantai
levikki 5258 LT/2014
tänään +17
lauantaina +19
n sähköpostiosoitteet
Patrick Tuomela
3 vuotta 26.7.
Somerolla
toimitus@somerolehti.fi
ilmoitus@somerolehti.fi
etunimi.sukunimi@somerolehti.fi
Linnea Selin
5 vuotta 27.7.
Lohjalla
Max Lindström
8 vuotta 24.7.
n tilaajapalvelu
(02) 7702 626
avoinna ma?pe klo 8?16
tilaukset@somerolehti.fi
www.tilaajapalvelija.fi
- tilaa lehti,
sunnuntaina +17
- jäikö lehti tulematta yms.
tapahtumia
ilmoitus@somerolehti.fi
- onnittelut
- kuolinilmoitukset yms.
n Sari Merilä
Improviisuissa Ars Peukisella oli lavalla 20 improajaa yhtäaikaa, kertoo
Somerolta kotoisin oleva
Mäkelä.
Somerolle ryhmän perustajajäsenet tulevat kahdestaan. Ti-Ri tarkoittaa kahta kuudestoistaosanuottia, nallen
vauhtikin on sen mukainen.
Kun nallet eivät ole kiertueella,
he nauttivat elämästä kotona. paperi
12 kk
104,90
6 kk
58,00
4 kk
42,00
1 kk
16,00
osanuottia, joten nalle myös kävelee
ti-ti -askelilla. Esimerkiksi Suomen Eurovision
laulukilpailuorganisaation
n konttorin asiakaspalvelu
PLUS-tilaus
119,00
63,30
44,40
34,00
PLUS-tilaus
140,90
76,00
54,00
19,00
- plus-tilaus sisältää paperi- ja digilehden
- hinnat sisältävät arvonlisäveron
Ars Peukisen ovat perustaneet Päivi Rönkä ja
Esko Mäkelä.
Poju
digilehti (tilausohje www.somerolehti.fi)
irtonumero 2,20 e
etutilaus määräaik.
1 kk
6,00
8,00
3 kk
18,00
24,00
6 kk
36,00
48,00
12 kk
72,00
96,00
n ilmoitushinnat
etusivu 1,53 (väri) 1,33 (mv)
teksti 1,34
1,18
takasivu 1,44
1,27
hintoihin lisätään arvonlisävero
pienin ilmoituskoko
tekstin jälkeen
20 pmm
väri-ilmoitus
50 pmm
toistoalennus
15 %
n aineistoaikataulu
tiistain Somero
valmis aineisto pe 16, vedostettavat to 16
perjantain Somero
valmis aineisto ke 16, vedostettavat ti 16
n löytölaari
yksityishenkilöiden ilmoituspalsta
tiistaisin, 160 merkkiä 7,50 (sis. Konttorimme välittää ilmoituksia
kaikkiin maassamme ilmestyviin sanomalehtiin
niiden omilla ilmoitushinnoilla.. Martta n 27.7. Perhe
asustaa Kyrösjärven rannalla Ikaalisten Kylpylän alueella vanhassa
hirsitalossa. Keikka liittyy Esko 50 vuotta -juhlavuoteen.
. Ryhmän ainoat vakionäyttelijät ovat Päivi
Rönkä ja Esko Mäkelä.
. tuun Somerolle, Mäkelä veistelee.
Esko Mäkelä on viihtynyt lavalla myös yksin, sillä
hän on muun muassa esittänyt Suomen ensimmäisen
täysmittaisen improvisoidun monologinäytelmän.
Riitan lisäksi Somerolla esiintyyvät Ti-Ti Nalle, Tau Nalle,
Ti-Ri Vauva sekä Trioli.
Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy /
Paikallislehti Somero
Painopaikka: Lehtitehdas, Salo 2015
ISSN 0356-200x
päätoimittaja
Sari Merilä
(02) 588 8560
040 7680 968
asiakaspalvelu
Jarno Tuominen
(02) 588 8552
toimittaja
Merja Ryhtä
(02) 588 8562
toimittaja
Sauli Kaipainen
lomalla
myyntineuvottelija
Jussi Ollinen
lomalla
myyntineuvottelija
Tuula Waselius
lomalla
toimitusjohtaja
Jaakko Ketonen
(02) 269 4644
myyntijohtaja
Sari Kuusinen
040 539 0969
sari.kuusinen@sss.fi
n tilaushinta
etutilaus paperi
12 kk
95,00
6 kk
51,30
4 kk
36,40
3 kk
28,00
määräaik