klo 18 Mitkä erityistekijät vaikuttavat naisen verenpaineeseen. 029 041 2300 ma-pe klo 8 20, la 10 14 www.saastopankki.fi/someronsp VINKIT SÄÄSTÄMISEEN JA SIJOITTAMISEEN ASIANTUNTIJALTAMME Mira Haakana sijoitusasiantuntija p. Tervetuloa! Joensuuntie 27, 31400 Somero Asiakaspalvelu p. (Ovh 229,-) 79e ma-pe 10-17 la 10-14 Parkkitilaa sisäpihalla. 0500 223 000 Jokioistentie 220, FORSSA www.autorace.fi 3D OHJAUSKULMAT 65 € KATSASTUSTARKASTUS 30 € BENSA/DIESEL PÄÄSTÖT 30 € ILMASTOINTIHUOLTO 70 € SIJAISAUTO 30 € /vrk Autotraileri VUOKRAUS, 2000 kg 75 € /vrk TALVIRENKAIDEN VAIHTO, HA 40 € MEILTÄ MYÖS TALVIRENKAAT! www.somerolehti.fi. Tule tinkimään omasi! Tervetuloa! KENKÄVARASTO Autolasien ykkönen Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Perämiehenkatu 20, Salo 040 706 2369 040 732 0967 SERTIFIOITU AUTOLASILIIKE • Kaikki merkit ja mallit • Koulutetut asentajat • Takuu lasille ja työlle • Vakuutusyhtiöiden hyväksymä Tilaa Somero-lehden joka toinen viikko ilmestyvä uutiskirje! uutiskirje. 0400 854 053 TO klo 10–17 PE klo 10–17 LA klo 10–13 KENKIEN SYYSHULINAT! Paljon uusia syysja talvikenkiä. Helsingintie 23, Salo, puh. (02) 731 6234 120e Rose Cafè Joensuuntie 28, Somero, P (02) 748 6688 Päiväkahvin merkeissä TI 5.11. Lämpimät onnittelut 100-vuotiaalle Somero-lehdelle Someron Säästöpankista! ota yhteyttä SÄÄSTÄVÄISYYSVIIKON KAKKUKAHVIT Volttikatu 1, Loimaa p. vuosikerta Irtonumero 2,70 e Joensuuntie 26 TYÖPÖYTÄ valkoinen 159e (Ovh 428,-) RULLALAATIKOSTO valkoinen/pyökki 79e (Ovh 204,-) MAPPIHYLLY valkoinen/ pyökki (Ovh 242-) Paljon muutakin tarjoushinnoin! HINTOJEN SYYSMYRSKY TV-TASO LASIOVILLA koivu lv. 15.00 SOMERON MONITOIMITALO LIPUT:10€/5€ KAUSIKORTTI:50€ Pelissä mukana: Tarjoamme säästäväisyyspäivän kakkukahvit torstaina 31.10.2024 klo 10 16 Someron konttorilla. 040 068 5479 Tyhjennä kahvilla käydessäsi säästölippaasi ja saat pienen lahjan. klo. TERVETULOA KATSELUTILAISUUTEEN! (maksuton) SOMERON SYDÄNYHDISTYS RY JÄRJESTÄÄ SYDÄNLIITON VERKKOLUENNON KATSELUTILAISUUDEN Kiiruun koulukeskuksessa Kiiruuntie 4 LA 26.10. SOMERO paikallislehti Nro 81 Perjantaina 25.10.2024 100. somerolehti.fi ILOA! LukuP
Minulla on myös pähkinäpensas. KUVAT ELINA LISINEN-JUNTUNEN Jaakko Virta Petra Julin JA N E IL TA N EN /T S. Sylvänän maankaatopaikalle voi viedä pihajätettä maksua vastaan aukioloaikojen puitteissa. Isommat määrät puiden lehtiä, risuja sekä haravointijätettä kuuluvat oman pihan kompostiin tai eteenpäin toimitettavaksi. Jaakko Virta ajelee ruohonleikkurilla lehtiä pieniksi syksyn mittaan useamman kerran. Lasten kanssa voi myös iloita luonnosta hyppimällä lehtikasoissa ja kuralätäköissä. Syksyn lehdet voi jättää myös haravoimatta. Oman tontin alueella olevat lehdet kuuluvat omistajalle, vaikka puut olisivatkin naapurin puolella. – Osa lehdistä tulee haravoitua ja osa jää talven yli maahan, kertoo Petra Julin. Monimuotoinen luonto antaa meille terveyspalveluja Silja Ngobese/Valonia VIIME viikkoina on uutisoitu nurmikoiden korvaamisesta muovimatolla omakotipihoilla. Tuula Tiainen ja Rollo viihtyvät Kiiruun puistossa. Päiväkotienkin pihoilla on ollut havaittavissa erilaisten pihamateriaalien lisääntyminen. Yksi huolenaihe on lisääntyvä mikromuovi ympäristössä. Elina Lisinen-Juntunen – PIHALLANI on koivuja. Hoidettu nurmikko on paikallaan pihapelejä varten, mutta sitäkin voi leikata tarpeen mukaan ja antaa voikukkien ja apiloiden kukkia pölyttäjien iloksi. Käytän lehtipuhallinta ja haravaa apuna. PÄIVÄKOTIEN, koulujen, taloyhtiöiden ja yritysten pihoilla voidaan edistää ihmisten luontokosketusta viherpihojen ja esimerkiksi lahopuutarhojen avulla. – Kevään koittaessa ajan lehdet ruohonleikkurilla silpuksi, hän jatkaa. – Aiemmin kuljetin lehtiä maankaatopaikalle, sittemmin olen siitä puuhasta luopunut, hän puhelee. SOMERO 2 Perjantaina 25.10.2024 Päiväkodeissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että metsäpohjaisilla luontopihoilla lasten immuunijärjestelmän säätely vahvistui. – Tonttini on metsäinen, siinä on havupuita ja nurmikkoa. Tällainen kehityssuunta voi olla ongelmallinen monestakin syystä. Nyt syksyllä voit siis hyvällä omallatunnolla jättää lehtien haravoinnin vähemmälle. – Kerään lehdet ja tasoittelen ne pihamaalle. Toinen on luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vaikutukset terveyteemme ja hyvinvointiimme. Silputut lehdet maatuvat talven aikana, ne toimivat hyvänä lannoitteena ja maanparannusaineena. – Keväällä ajan lehdet pieniksi ruohonleikkurilla. PIENET määrät puutarhajätettä sopivat biojätteeseen. – Pihallani kasvaa koivuja, omenapuita ja vaahteraa. Maaperän mikrobikirjo on monituhatkertainen verrattuna hiekkaan, muovitai kumimatosta puhumattakaan. On yleisesti tiedossa, että luonto tarjoaa positiivisia terveysvaikutuksia niin yksilöille kuin kansanterveydenkin näkökulmasta, ja näitä vaikutuksia sekä niiden taloudellisia hyötyjä tutkitaan yhä enemmän. LUONTO voi suojella meitä sairauksilta. Haravoin niiden lehtiä, osan lehdistä jätän maatumaan, kertoo Perttelissä asuva Tuula Tiainen vierellään 2,5-vuotias sileäkarvainen noutaja Rollo. Anna maatuvien lehtien ja muiden kasvienosien ravita maaperää ja lehtija risukasojen tarjota pesäja piilopaikkoja hyönteisille ja siileille. Oma piha kannattaa suunnitella niin, että siinä on tilaa myös luonnolle ja hoitamisen voi jättää vähemmälle. Päiväkodeissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että metsäpohjaisilla luontopihoilla lasten immuunijärjestelmän säätely vahvistui, kun taas tavanomaisilla pihoilla vaikutusta ei nähty. Silja Ngobese Mitä teet syksyn lehdille. Hiekkalaatikolla luonnonmateriaaleilla höystetty hiekka vahvisti lasten mikrobistoa ja immuunisäätelyä. Keskelle pihaa voi istuttaa saarekkeen pölyttäjäystävällisiä ja monivuotisia kukkia ja pensaita. Lasten luontoaltistus on tärkeää kehittyvälle immuunijärjestelmälle. Ympäristön mikrobien ja vihreän asuinympäristön hyödyistä mielenterveydelle on vahvaa näyttöä, niiden on todettu auttavan myös sydänja verisuonitautien sekä astman ehkäisyssä. – Tontillani on koivun, vaahteran ja luumupuun lehtiä
Lokakuussa työttömien työnhakijoiden määrä putoaa normaalisti hieman syyskuuhun nähden. työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta 9,1 . avoimia työpaikkoja 22 NAUDAN LEHTIPIHVIT 22 99 99 KPL 24,92/KG KANANPOJAN MINUUTTIPIHVIT 33 95 95 33 89 89 22 19 19 pkt 27,78/kg pkt 27,78/kg HÄRKÄTIEN HINTAJUHLAT SUPERMARKETIT 30 V HÄRKÄTIEN HINTAJUHLAT SUPERMARKETIT 30 V HE RK KU TOR ILTA MUMMON POIMUTETUT MUMMON POIMUTETUT RANSKANPERUNAT RANSKANPERUNAT 450G 450G 11 00 00 HUILUNTUHTI HUILUNTUHTI 22 99 99 JUUSTOVIIPALEET 270-300G JUUSTOVIIPALEET 270-300G OHUENOHUET LEIKKELEET OHUENOHUET LEIKKELEET KG/PS/KPL KG/PS/KPL 11 Ahti MATJESSILLIFILE 150G tai Ahti MATJESSILLIFILE 150G tai 99 99 00 pkt 4,606,60/kg ABBA ruohosipuli& tillisilli 215g ABBA ruohosipuli& tillisilli 215g JUHLAMOKKA JUHLAMOKKA 11 00 00 PKT PKT 2pkt/tal 2pkt/tal 39 39 11 pkt 9,93/kg pkt 9,93/kg RUODOTON PLUSSAKORTILLA KG KG BROILERIN SIIVET KAALIKÄÄRYLEET KAALIKÄÄRYLEET LOHIFILEE LOHIFILEE 13 13 KG 99 99 KUHAFILEE KUHAFILEE 44 99 99 NAUDAN 10% PAISTIJAUHELIHA NAUDAN 10% PAISTIJAUHELIHA 95 95 12 12 KG KG OMASTA MYLLYSTÄ OMASTA MYLLYSTÄ PORSAAN LEHTIPIHVIT 11 49 49 KPL 12,42/KG 24 24 KG 95 95 RAS 10,67-11,467KG 290-370G PE-SUv.43 Tarjoukset voimassa Joensuuntie 5, 31400 Somero p.0407186214 Palvelemme: ma-la 8-21 su 10-21 ps 5,19/KG HALLOWEEN MUNKKIRASIA 2KPL/140G HALLOWEEN MUNKKIRASIA 2KPL/140G PEHMOSÄMPYLÄ PERUNA 5KPL/325G PEHMOSÄMPYLÄ PERUNA 5KPL/325G 22 69 69 pkt 7,68/kg pkt 7,68/kg CRUSTA MONIVILJA PATONKI 350G CRUSTA MONIVILJA PATONKI 350G 33 99 99 KPL KPL VIRO PSS 2/TAL. pitkäaikaistyöttömiä 84 . Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna syyskuun aikana 4 300 kappaletta, joista 2 300 oli uusia, syyskuun aikana avautuneita työpaikkoja. . Somerolla työttömyysaste oli 9,1 prosenttia. Menemme syvemmälle arkeesi, kuin mikään muu media. Perjantaina 25.10.2024 SOMERO 3 Kerromme sinulle kaiken Somerolta ja läheltä. PSS 2/TAL. . 8.15–16) Meillä on sinulle kerrottavaa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli korkein Turun seudulla, 10,4 prosenttia, sekä Turussa, 13,0. . alle 20-vuotiaita 12, alle 25-vuotiaita 31, yli 50-vuotiaita 151 . Someron työttömyysaste 9,1 Sari Merilä VARSINAIS-SUOMEN työja elinkeinotoimistossa oli syyskuun lopussa 23 100 työtöntä työnhakijaa, joista somerolaisia 318. K-MENU TONNIKALAPALA K-MENU TONNIKALAPALA öljyssä 185/140g öljyssä 185/140g Kahvit Kahvit 500g 500g PKT 7,48/KG PKT 7,48/KG FELIX KETSUPPI 1 KG FELIX KETSUPPI 1 KG 59 59 22 200g pkt 4,71/kg pkt 4,71/kg 99 99 33 plpl 00 00 HEDELMIÄ JA VIHANNEKSIA HEDELMIÄ JA VIHANNEKSIA ERÄ ERÄ pkt 7,68/kg pkt 7,68/kg 00 00 10 10 11,1112,35/kg 11,1112,35/kg PLUSSAKORTILLA 3 pkt BALCONI SITRUUNAKAKKU 500G BALCONI SITRUUNAKAKKU 500G 99 99 33 kpl 7,98/kg kpl 7,98/kg ERÄ ERÄ MYÖS PINTAMAUSTETTUNA SAVUSTETTU SAVUSTETTU LOHIPALA LOHIPALA 14 14 KG 95 95. työvoima 3 494 . vammautuneita tai pitkäaikaissairaita 43 . . Syyskuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla alueen työja elinkeinotoimistossa 2 000 kappaletta, Somerolla 22. SOMERO Syyskuun työllisyystilanne . Saat nyt uutisia myös päivittäin digisisältöinä. . Tutustu nyt! Tarjoukset verkossa: tilaajapalvelija.fi/tutustu Soita ja tilaa: 02 770 2626 (ark. . Pienin työttömyysaste oli Turunmaan saaristossa, 6,0, sekä kunnista Ruskolla, 4,5 prosenttia. . . . Syyskuussa työttömiä oli kaikissa Varsinais-Suomen seutukunnissa viime vuotta enemmän. S a l o n s e u d u n (Somero+Salo) työttömyysaste on painunut loppukeväästä lähtien taas selkeästi pienemmäksi kuin Turun seutukunnan. Kolmen viime kuukauden aikana uusia työpaikkoja on avautunut 6 800 eli peräti 57 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. työttömiä työnhakijoita 318 (174 miestä ja 144 naista) . Näin uusia työpaikkoja tuli syyskuussa tarjolle 55 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin
Talviaikaan siirtyminen on usein helpompaa kuin kesäaikaan siirtyminen, sillä talviaika lisää ainakin hetkellisesti unta. Lähteet: juhlapyhät.fi ja valtioneuvosto.fi Kelloja siiretään sunnuntaiaamuna kello 4 tunti taaksepäin.. Maailmanlaajuinen koronapandemia kuitenkin siirsi Euroopan parlamentin päätöksentekoa ja tällä hetkellä arviona onkin, että kelloja siirrellään vielä ainakin parin vuoden ajan. Sen mukaan kaikissa EU-valtioissa luovuttaisiin kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta. Hyviä lukuhetkiä sen parissa!, toivottavat Sari Merilä, Merja Ryhtä, Kira Kauppi ja Minna Kauppinen. Vanha muistisääntö normaaliaikaan siirryttäessä kuuluu: ”Viisarit kohti kesää”. Riittävän unen määrä on yksilöllinen, mutta keskimäärin ihminen tarvitsee noin 7–8 tuntia unta yössä. Nyt lehti on viimein valmis. Käsittely ei ole edennyt. KELLOJEN siirto talviaikaan tapahtuu joka vuosi lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Digitaaliset laitteet siirtävät pääsääntöisesti itse itsensä yön aikana vastaamaan uutta aikaa, mutta asia kannattanee varmistaa aamusella. pääkirjoitus Somerolla 25. – Oli hienoa päästä tekemään 100-vuotiaan sanomalehden kunniaksi juhlalehti. Lehden aktiiviseen tekoon osallistui myös ilmoitusmyyjä Jussi Ollinen. Tilapäinen unettomuus on normaalia, mutta ongelmien pitkittyessä kannattaa neuvoa hakea lääkäriltä. ENNEN vuotta 1996 toimi myös toinen hyvä muistisääntö, eli kelloja siirretään aina tasauskuukausina (kevätpäiväntasaus ja syyspäiväntasaus). Terveystalo Fokuksen Unen erikoisyksikkö neuvoo totuttelemaan uuteen aikaan asteittain, muuttamalla omaa rytmiä esimerkiksi 15 tai 30 minuuttia kerrallaan. Kevätpäiväntasauksen kohdalla se edelleen pitää paikkansa, mutta syyspäiväntasaus tapahtuu aina syyskuussa ja kelloja siirretään lokakuussa. Monet maat ovat silti jo luopuneet kellojen siirtelystä ja Suomessakin tämä tilanne oli hyvin lähellä vuonna 2020. Valitettavasti unettomuus on räjähtänyt kasvuun 2020-luvulla ja on nyt erityisesti suomalaisten työikäisten kansantauti. Kellojen siirron tarkoituksena on lisätä lisää valoisaa aikaa ihmisen vuorokausirytmiin. Kelloja siirretään ensi sunnuntaina Sari Merilä NORMAALIAIKA, eli arkikielessä talviaika, alkaa lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Kyse ei ole ihan pikku ongelmasta, sillä uni on yksi tärkeimmistä terveyden tukipilareista. Kyseisenä vuonna tuli kuitenkin Suomessakin käyttöön Euroopan yhtenäinen kellojen siirtämisen aikataulu, joten tämä muistisääntö ei enää toimi. Tänä vuonna 2024 talviaikaan siirrytään 27.10. Talviaikaan siirtyminen on vuosittaisesta kellojen siirroista se helpompi, mutta osalle ihmisistä siitä koituu kuitenkin univaikeuksia ja väsymystä. lokakuuta 2024 Univaikeuksia ja ärtymystä kommentti vi ik o n ky sy m ys 100-vuotisjuhlalehti on valmis TÄLLÄ porukalla suunniteltiin, kirjoitettiin, kuvattiin ja oikoluettiin juhlalehteä viimeisen parin kuukauden ajan ”tavallisten” töiden ohella. Toimeenpano on kuitenkin jäänyt byrokratian rattaisiin muun muassa koronavuosien vuoksi, joten toistaiseksi saamme vielä odottaa siirtelystä luopumista. Viime vuosien tutkimustulokset kuitenkin antavat osviittaa, että kellojen siirrolla on myös paljon haittapuolia, mistä syystä EU:ssa onkin jo tehty periaatepäätös luopua kellojen siirrosta. Euroopan komissio antoi 2018 ehdotuksen niin kutsutun kesäaikadirektiivin (2000/84/EY) kumoamisesta. Kelloja siirretään tunti taaksepäin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello 4. Toisaalta kellonsiirron hetki onkin otollinen aika pysähtyä unen äärelle ja laittaa unirytmi remonttiin
Kavennuksia on kaavailtu Pärnämäentielle ja Joensuuntien toiseen päähän liikenneympyrästä ohi Helmen ja kohti Jokioistentietä. Alueella on yrityksiä, raskasta liikennettä ja asutusta. Tämän vuoksi vuokrattaviin tiloihin pystyttäisiin aikataulullisesti tekemään kaikkiin palveluihin tarvittavat remontit yhdellä kertaa. Vuokrakustannus jakautuisi puoliksi Someron kaupungin ja Salon työllisyysalueen kesken. – Edellä mainituista syistä on järkevää, että kaupunki toteuttaa tiloihin tarvittavat remontit mahdollisuuksien mukaan samalla kertaa, eikä jaa niitä niin, että ensin tehtäisiin vain työllisyysalueen siirtoon tarvittavat asiat. SARI MERILÄ Uusi päiväkoti alulle, liikenneturvallisuutta parannetaan, hulevesiverkostorumba jatkuu... . Sen paikka on Luhtatien ja Vanhan Härkätien risteyksessä. Tämä tarkoittaa lähinnä aulatiloissa sijaitsevien toimistohuoneiden ääneneristävyyden parantamista. n TE-palvelut Somerolle vasta maaliskuussa OP:n kiinteistö sopii Jukolan tiloja paremmin työja elinkeinopalveluiden käyttöön. Halli on kiinni 3–4 kuukautta korjaustöiden ajan. Liki neljällä miljoonalla rakennetaan uutta rakennusta tai korjataan vanhaa, jos teknisen lautakunnan esitykset menevät läpi kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Perjantaina 25.10.2024 SOMERO paikallislehti TE-, elinvoimaja kotoutumispalvelut saman katon alle OP:n liiketaloon Kira Kauppi KAUPUNKI on löytänyt tilat työja elinkeinopalveluille. Työllisyysalue ei näillä näkymin myöskään pysty aloittamaan lähipalvelua Somerolla vielä vuoden 2025 alusta alkaen, vaan aloitus venynee noin kahdella kuukaudella. pidettävässä kokouksessa uuden kunnanjohtajan viran täyttäminen. Kustannusarvio on noin 15 000–20 000 euroa. Sitä tehdään muun muassa rakentamalla hidasteita ja kaventamalla muutamassa kohtaa myös ajoratoja. Noin 5,4 miljoonan euron suuruisesta kokonaisbudjetista 3 miljoonaa on varattu ensi vuodelle. Tiloissa aloittaisi ensisijaisesti vuoden alkupuolella TE-palveluiden henkilöstö sekä kaupungin kotoutumispalveluita. Lisäksi kaupungin kaksi kotoutumispalveluiden työntekijää sekä elinvoimapalveluiden työntekijät. Merja Ryhtä SOMERON kaupunki aikoo rakentaa, korjata ja parantaa katuja, puistoja, kunnallistekniikkaa ja paljon muuta ensi vuonna 3,179 miljoonalla eurolla. Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Rahala. Jos tilaa jää vapaaksi, sitä voidaan hyödyntää perustamalla yritysten kohtaamispiste tai tilapäinen etätyötila. Lempäälän kunnanvaltuustolle järjestettiin tiistaina tilaisuus tutustua neljään kärkihakijaan. Mukana on neljä ehdokasta, joista yksi Someron kaupunginjohtaja Sami Suikkanen. Myöhemmin sinne siirtyisi myös muita kaupungin elinvoimapalveluita. Tiloissa työskentelisi ainakin kolme työllisyysalueen työntekijää ja mahdollisesti yksi satunnaisesti työhuonetta tarvitseva. Tiloissa pitäisi tehdä joitakin muutoksia asiakkaiden yksityisyyden suojan sekä toiminnan tietosuojan parantamiseksi. Lisäksi kärkihakijat tapaavat valtuustoryhmiä ensi viikon maanantaina. Tilojen remontointikustannuksia voidaan Suikkasen mukaan kattaa kunnille maksettavista TE-palvelu-uudistuksen muutostuesta, joka on Somerolle noin 70 000 euroa, sekä kunnan saamista kotoutumiskorvauksista. Kaupunginjohtaja Sami Suikkasen mukaan Salon työllisyysalueen edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa on käynyt ilmi, että työllisyysalue ei voi vuokrata koko tilaa vain omaan käyttöönsä. MERJA RYHTÄ Sivu 10 Sami Suikkanen on yksi ehdokkaista.. Kaupunginhallitus esittää, että kaupunki vuokraa OP:n liiketalossa sijaitsevan 250 neliön liikehuoneiston, jossa toimi aiemmin vastaanottokeskus. Suunnitelmissa on rakentaa liikenneympyräkin. Rahallisesti suurin hanke on uuden Leivonpesän päiväkodin rakentamisen aloittaminen. Kaupunki keskittyy parantamaan liikenneturvallisuutta keskustaajamassa. Uimahallilla on edessä iso urakka, kun vesikattoa korjataan. Joensuuntien pää liikenneympyrästä Jokioistentien suuntaan saa paikallisia kavennuksia. Tiloissa on kahdeksan toimistohuonetta, kaksi wc:tä, taukotila, tulostustila, reilun kokoinen aula/vastaanottotila sekä varastotilaa. Hulevesiverkoston parannusta ja laajentamista jatketaan. Asiasta on oltu yhteyksissä Somerolla toimivaan toimistohotelliyrittäjään, joka ei ole nähnyt tätä kilpailevaksi toiminnaksi omalle toiminnalleen, Suikkanen selventää. Koko tilan vuokrauskustannukset ovat vuodessa 18 000 euroa. Lempäälän kunnanvaltuuston esityslistalla on 30.10. Ensi vuonna pääsuunta on Rankkula III, mutta muitakin kohteita on luvassa. Tällä halutaan vähentää tien huvikäyttöä kiihdytysratana ja lisätä väylän turvallisuutta. n Teknisen lautakunnan esitys lupaa paljon Lempäälän uusi kunnanjohtaja valitaan ensi keskiviikkona Sari Merilä LEMPÄÄLÄN kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan uuden kunnanjohtajan valintaa ja päätti yksimielisesti, että kunnanvaltuusto suorittaa kunnanjohtajan virkavaalin kelpoisten hakijoiden joukosta
Ti 29.10. Kirkon jälkeen infotilaisuus rippikoulunsa aloittaville ja huoltajille srk-keskuksessa. Omat työhanskat mukaan. Klo 17 Raamattuja rukouspiiri Svenssonilla Tuula Kuusela. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.” Yksi vaikeimpia asioita ihmiselle lienee anteeksi antaminen. klo 12 tasavuotissynttärit 70, 80, 90 ja 100 vuotta täyttäville srk-keskuksella ennakkoilmoittautuneille. 6:14–15: Jeesus sanoo: ”Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Sari Pehkonen pappi, Someron seurakunta Anna minun elää muistojasi Minuun syöksähti ikävä kaikkiin niihin vuosiin, jolloin en vielä tuntenut sinua. La 2.11. Klo 13 Keskiviikkokerho Svenssonilla. Yhdessä nautitaan kahvit ja teet töiden lomassa. En tahdo omistaa ajatuksiasi, sillä olen niissä. klo 8–10 Aamiainen yhdessä srk-keskuksen nuorisotiloissa. En tahdo omistaa elämääsi, sillä olen siinä. Vieraana Liisa Pura. (02) 748 5385, 0500 743 024 www.kukkakeskuskauppi.com Kaikki alan palvelut Kauppi 65v 1955-2020 RUNO Äitini Marja Liisa Rajala * 20.3.1940 Somerniemi † 28.9.2024 Somero Mikään ei kestä ikuisesti. 044 721 4028. Hintsa, Salomäenpää. Miten leppymätöntä on minun rakkauteni! Eija Komu seurakunnat Hautaan siunattu: Lauri Johannes Havisalo 96 v., Marja Liisa Rajala 84 v., Pertti Rauli Mattila 79 v. Lisätietoa ja ilmoittautumiset 4.11. Riitoja kumppanin ja ystävän kanssa sovitaan, annetaan anteeksi ja unohdetaan. Martat kutsuvat mukaan avoimin mielin, jos kaipaa neuvoja esimerkiksi sukan kantapään tekemiseen. Somerniemen Martat kehottavat ottamaan mukaan avoimen mielen lisäksi puikot ja lankaa sekä jotain pientä purtavaa. 10.10.2024 Nyt olen vapaa ja mukana tuulen, saan kulkea rajoilla ajattomuuden. Vuorovaikutteisesti jaetaan neuvoja ja opetellaan uusia tekniikoita. Lisätietoja Tanjalta puh. Rakkaamme Pertti Rauli Mattila s. Pe 1.11. Se suojaa katkeruudelta. Klo 18 Ison Mikon laulajat srk-keskuksella. 3.9.1945 k. Pe 25.10. Klo 18 nuorten ilta srk-keskuksen nuorisotiloissa. Musiikissa Kirkonmäen koulun kuoro. Miten voisin antaa anteeksi silloinkin, kun toinen ei sitä pyydä. Yhteystiedot: Vanhatie 20, 31400 Somero, 044–300 1663 tai svenssonintalo@gmail.com. Ma 4.11. Svenssonin Lähimmäispalvelukeskuksessa lounasruokaa tarjolla noutopöydästä ma–pe klo 11–12. Miten surullista oli elää vailla kiinnekohtaa ja unelmia, herätä aamuihin, jotka olivat melkein totta. klo 11–12.30 sadonkorjuulounas Svenssonilla. Kahvitarjoilu klo 17.30. Klo 12 Torstaipiiri srk-keskuksella Tarja Kauppinen. klo 13 messu. Klo 11 Kaiken kansan yhteislaulua srk-keskuksella. To 31.10. Lahdenranta, Salomäenpää, Someron Karjalaseura. Ke 30.10. Omat työhanskat mukaan. Joukko yrittää opetella yhdessä, miten pyöröpuikoilla neulotaan kaksi sukkaa kerralla. Lisähaasteitakin aiotaan ottaa. klo 12 päiväpiiri srk-talolla. Ma 28.10. Ryhmä on maksuton ja luottamuksellinen, puhutut asiat jäävät vain ryhmäläisten ja ohjaajien tietoon. Tämä suurin anteeksianto velvoittaa myös meitä kohtaamaan toisemme ystävällisesti, kärsivällisesti ja lempeästi. klo 10–11.30 perhekerho srk-keskuksen nuorisotiloissa. 02 7214000 Käsityöillassa jaetaan neuvoja ja ratkotaan pulmia yhdessä ILLAT hämärtyvät ja ulkoaskareiden jälkeen on aika käpertyä käsitöiden pariin. Se velvoittaa näkemään toisessa, lähimmäisessämme, sen saman vajavaisuuden ja keskeneräisyyden, mikä meissä itsessämmekin on. Anteeksianto saattaa tuntua tapahtuneen ja siihen liittyvien omien tunteiden vähättelyltä. Jotkut asiat taas voivat olla niin vaikeita, että anteeksi antaminen voi tuntua liian suurelta vaatimukselta. Luetaan vuoden aikana kuolleiden ja hautaan siunattujen nimet, ja sytytetään kynttilät heidän muistolleen. Rakkaudella muistoja vaalien Merja Vesa perheineen Maiju perheineen Netta ja Panagiotis sisko ja veljet perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. www.someronseurakunta.fi p. Su 27.10. Se vapauttaa toisen syyllisyydestä ja sen kivusta. klo 8–14 Someron hautausmaan siivoustalkoot. Kahvit ja keittolounas. Musiikkikerhon nuoret, isoset. Somerniemi Su 27.10. Olen kimallus tähden, olen pilven lento, olen kasteisen aamun pisara hento. Lämmin kiitos osanotosta. Ryhmässä on lupa puhua tai olla hiljaa. Leipää ja muuta kauppojen lahjoittamaa elintarviketta voi hakea kuistilta ma–pe klo 10–12. klo 9.30 Naisten aamukahvit srk-keskuksessa. klo 13 messu. Lämmin kiitos myötäelämisestä surussamme. Ryhmä on suljettu, eli ryhmään ei sen alkamisen jälkeen oteta uusia osallistujia. klo 13 messu Viljamaa, Salomäenpää. Luetaan vuoden aikana kuolleiden nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistolleen. Lähde mukaan vaikuttamaan nuoria koskevaan päätöksentekoon. Anteeksianto vapauttaa molemmat osapuolet. klo 18 pyhäinpäivän iltakirkko. Su 3.11. mennessä Marika Viljamaalle, p. En ole poissa, vaan luoksenne saavun mukana jokaisen nousevan aamun, ja jokaisen tummuvan illan myötä toivotan teille hyvää yötä. Antakaa toisillenne anteeksi MATT. Klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Svenssonilla. Lisäksi myynnissä Keskiviikkokerhon käsitöitä ja arpajaiset. Kiittäen ja kaivaten Anne Sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten saattamana. Kun me saamme olla vapaina Jumalan armosta ja armossa, on meidän levitettävä tuota armoa myös ympärillemme. Ja nyt oli aika. MERJA RYHTÄ. Somerniemen seurakuntatalolla. klo 18 iltakirkko, rippikoulujen aloitus, Pehkonen, Viljamaa, Hintsa, Erkkilä, Rouhiainen, Salomäenpää. tulevia tapahtumia kotikirkko SOMERO 6 Perjantaina 25.10.2024 SOMERON KUKKAKESKUS JA HAUTAUSTOIMISTO Joensuuntie 25 puh. Tämä suurin anteeksianto sekä vapauttaa että velvoittaa. La 26.10. Tervetuloa. JEESUKSEN sanoihin sisältyy kultaisen säännön viesti: tehkää se muille, mitä haluatte teille tehtävän. Tarja Kauppinen. Tervetuloa. Ke 30.10. Myös noudettuna tai kotiin toimitettuna. Se avaa kaunan lukot ja päästää kulkemaan eteenpäin. Anteeksianto on rakkauden teko niin itseä kuin myös toista osapuolta kohtaan. Jos neuleohjeiden tulkitsemisesta on kysyttävää, yhdessä ratkotaan myös näitä pulmia. Näemme haavoittuvuuden ja heikkouden minussa ja muissa. Vaikuttajaryhmä on tarkoitettu 16–29-vuotiaille. On asioita, joita on – jos ei helppoa, niin ainakin muita helpompaa – antaa anteeksi. ANTEEKSIANNOSSA lienee syvimmiltään kyse vapauttamisesta. Sururyhmä on vertaistukija kasvuryhmä niille, jotka ovat hiljattain menettäneet rakkaan ihmisen. Anteeksiantoon sisältyy monenlaisia tunteita ja ajatuksia. To 31.10. Anteeksiannossa voisi ajatella olevan kyse siitä, että ymmärrämme itseämme ja toisiamme. La 2.11. 044 721 4013. Sururyhmä aloittaa kokoontumisensa pyhäinpäivän jälkeen. Miten pystyisin antamaan anteeksi sellaista, joka vieläkin, kenties vuosienkin jälkeen satuttaa. Viljamaa, Salomäenpää. Iso ikävä. Somerniemen Martat järjestää kaikille avoimen käsityöillan tiistaina 29.10. klo 10 messu, karjalaisten kirkkopyhä. Su 3.11. Kahvit ja keittolounas. klo 16 nuorten vaikuttajaryhmä srk-keskuksen nuorisotiloissa. Messun jälkeen kirkkokahvit vanhalla seurakuntatalolla. Mutta jos joskus voit, anna minun elää muistojasi, anna minun taittaa kivulta terä pois, tanssia hetkinen ruusunpiikeillä. Miksi antaisin anteeksi. klo 18 kirkkokuoro srk-talolla. Se vapauttaa myös minut suuttumuksesta ja vihasta. Anteeksiantamuksesta syntyy rakkautta, Jumalasta lähtevää ja meille lahjoitettua ansaitsematonta armoa ja rakkautta. Kahvit klo 9.30, ohjelma klo 10. KRISTUKSEN ristinkuolemassa meille on annettu anteeksi kaikki. klo 10–14 hautausmaan siivoustalkoot. Se vapauttaa meidät synnin pimeydestä, vapauttaa elämään Kristuksen valossa, Jumalan armon alla
Tilaa ja aikaa tutustumiseen tarvitaan, ja kaikkiin manuaalisiin tapoihin mieltynyt retkeilijä on iloinen vanhanajan paperikartoista. Jody Merelle psykoterapeutti Kaksi kärpästä yhdellä iskulla Somerolaiset vanhukset ja vähän nuoremmatkin tarvitsevat ulkoiluseuraa. Korpi-Seppälä. Katsoin uudelleen ja totesin lukeneeni väärin, se olikin tuotteet... Terveisin ammattikuljettaja lähes 20 vuoden kokemuksella . Toimitus pidättää oikeuden käsitellä tekstejä. Olin itse löytänyt mielihyvää ja kunnon myötä kirkastuneen omakuvan jo lapsena Hyvinkään Sveitsin maauimalasta ja harjumaastoista, ja etsin uudestakin kotikaupungista reittini. OLEN vuosien varrella tavannut tuhansia ihmisiä. Liian moni, varsinkin suomalaisista, välttää omien lahjojensa tunnustamista siksi, että pelkää, että hänestä tulee ”ylpeä.” Näin ei ole. Kävely on terveellistä ja tekee hyvää meille kaikille. Olin saanut seurata, luonnollisesti, hänen elämäänsä osittain koko ikäni, enkä voinut olla yhdistämättä stressisairauksia ja elintapavalintoja hänen aina vaikeutuneisiin viimeisiin vuosiinsa. . Ei tämä ole helppo asia, mutta kokeilemisen arvoinen. Tunteet tarjoushinnalla. Niin homma etenisi ja taas kaikki hyötyisivät. Siitä huolimatta, oletko kokenut elämän miellyttäväksi tai haastavaksi (luultavasti sekä että), sinulla on kehittynyt näkemys asioista, jotka ovat ainoastaan sinun. Olet kirjaimellisesti ainutlaatuinen. Palstoille kirjoittaminen on maksutonta. Mutta muista, että hän on vain yksi ihminen maailman miljoonista. Nimimerkkiä käyttäessäsikin lähetä nimesi ja yhteystietosi toimitukseen. Tähän asti en ole kertaakaan tavannut ihmistä, jolla ei olisi jonkinlaisia lahjoja. Menisivät kolkuttamaan ukrainalaisten ovelle ensin jonkun edes vähän kieltä osaavan kanssa ja pyytäisivät kanssaan kävelylle. Nykyisillä Helsinkiin suuntautuneilla päiväretkilläni jatkan perinnettä ja käyn auttamassa, nyt tytärtäni. Väleissä kiitävät hengenvaarallisen oloisesti skuuttaajat ja pyöräilijät – eikä siinä mitään, autoton keskusta on tulevaisuuden visio. Taksit sote-keskukseen. Ja ainoastaan sinun on mahdollista tehdä se juuri omalla tavallasi. Autoilla tekee tiukkaa mahtua tietyömaiden ja rakennustyömaiden sekaan, joiden takia suuri osa väylistä ja taloista ja niiden edustoista on poikkeusjärjestelyin aidattu, supistettu, pussitettu, pimennetty. JOS joku on päättänyt jatkaa elämäänsä ilman sinua, se voi toki sattua. Ne on hyvä tunnistaa. ja uusi Satumaakin häämöttää jossakin kaukana horisontissa. minun maailmastani Kirjoita lukijalta -palstalle nimellä tai nimimerkillä. Sinun arvostasi ei ole kysymys. Kiirehtiessäni tyttäreni pienestä yrityksestä Kamppiin bussille, vilkaisin ohimennen jonkin Mannerheimintien liikkeen mainoskylttiä; ”Kaikki tunteet tarjoushinnalla”. Keskustella olisi pitänyt jo paljon aikaisemmin ennen näiden päätösten tekoa. Koti on todella tunne, ei pelkkä paikka. Pidän kuitenkin huolen siitä, että kotini on täällä. On vapauttavaa nähdä Turkuun menevä pikavuoro paikoillaan laiturissa ja tietää, että siitä ehtii vielä Salossa vaihtaa viimeiseen Somerolle lähtevään bussiin. Saman puolueen edustajat vaikuttavat Varhan hallintohimmelissä ja ovat tehneet minun mielestäni erittäin typeriä päätöksiä ymmärtämättä seurauksia. Niin kauan kuin olet hengissä, sinulla on mahdollisuus antaa maailmalle positiivinen vaikutus. Terveiset lapsuusajan kotitanhuville Kultelaan! Erkki Kanninen, Eskilstuna . Tuossa nopeudessa mittaristo voi näyttää 100 km/h, mutta todellisuudessa nopeutesi voi olla 85–90 km/h riippuen mittarivirheestäsi. Tiedän hyvin tämän tunteen, koska olen itse eron jälkeen kysynyt samoja kysymyksiä itseltäni. Terve itsetunto alkaa siitä, että osaa omaksua omat vahvuutensa ja arvostaa sitä ainutlaatuista ihmistä, joka on. Kärpänen katossa Kävin ja palasin Taas kerran, onneksi samana päivänä, nimittäin Helsingistä. 100 km/h, mutta tien tukko, tarkista mittarivirheesi. Kenelläkään ei ole juuri samanlaisia kokemuksia tai muistoja kuin sinulla. Moni ei ehkä ole lahjojaan huomannut tai arvostanut, mutta vahvuuksia löytyy meistä kaikista. Ymmärrän erikoisalan yrittäjää, jonka potentiaalinen asiakaskunta on pääkaupunkiseudulla. Historiaani mahtuu lyhyehkö lukion pituinen asumisjakso pääkaupungissa, ydinkeskustassa. Alhainen itsetunto tulee esiin varsinkin silloin, kun parisuhde on hiljattain päättynyt. Olet tärkeä, ja sinulla on ehdottomasti arvoa. Onni on hyvien asioiden oheistulos, toteaa filosofi. Joku kielitaitoinen voisi kertoa idean ukrainalaisille. Ja kauan sen jälkeen parinkymmenen vuoden ajan, parin viikon välein minua Helsingissä (vapaaehtois)työllistänyt viikonloppu vanhenneen, ja jo nuorena sydänsairastuneen äitini hoitorenkaassa. Kirjoita lyhyesti. Se ei todellakaan tarkoita sitä, ettet ole yhtä arvokas kuin olet aina ollut. Elämäntilanteet muuttuvat ja yllättäen ihminen löytää itsensä taas uudelta kotiseudulta, johon voi kiintyä. Liian herkästi sidomme itsetuntomme toisen ihmisen mielipiteeseen tai läsnäoloon. Siinä jutellessa ei alussa ymmärrä mitään. On ihana saada Somerolehti tänne Kouvolaan sen ilmestymispäivänä. Kyllä on keskustapuolueella pokkaa, kun kansanedustaja haluaa keskustella sosiaalija terveyspalveluista. Hyvä aamu Somerolla on minun valintani, kaurapuurohiutaleetkin saa luomuna lähipellolta. . Syö!” Ei ihme, että päätiet tukkeutuvat viikonloppuisin maalle ajavien, tilaa ja rauhaa etsivien ihmisten autojonoista. Hylkäys on aina vaikeaa. Jaana Kekki Onnittelut 100-vuotiaalle Onnea, onnea 100 vuotta täyttävälle Somero-lehdelle. Ukrainalaiset tarvitsevat kieliopetusta. Se tarkoittaa pelkästään sitä, että tämä yksi ihminen on omista syistään halunnut jatkaa elämäänsä eri poluilla kuin se, jota itse kuljet. On tilaa hengittää. Vastaus kysymykseen on kuitenkin hyvin yksinkertainen. Vaikka ihmisiä maailmassa on monta miljoonaa, silti kukaan heistä ei ole täsmälleen samanlainen kuin sinä. Lähetän samalla terveisiä sukulaisille ja tuttaville, erityisesti kummipoikani Kimmo Korpi-Seppälän pojan lapsille Viiville, Tildalle sekä pikku Toivolle. Kiitos siitä Somero-lehdelle ja toimitukseen. Koko Suomi tarvitsee työvoimaa. No, siinä tuli jo neljä kärpästä ihan huomaamatta. Yksi maailman suurempia ihmeitä on, miten olemmekaan kaikki erilaisia ja ainutlaatuisia. Olet tärkeä, olet arvokas, olet lahjakas ja olet ainutlaatuinen. Vanhukset eivät uskalla tilata kyytiä, kun taksi ei välttämättä tule ollenkaan. Ja tuohon vaikuttaa rengaskoko ja renkaan kuluneisuus. Juoksin kouluja koepaineiden välillä päätäni tuulettaakseni lenkkejä Kaivopuiston rannoilla ja Kekkosen jalanjäljillä Seurasaaressa, ja sain kuulla akateemista ihmettelyä, että ”mitähän sinustakin oikein tulee?” Taisi tulla ainakin terve ja liki onnellinen yksilö. Rohkeutta ja aloitteellisuutta se vaatii, kuten kaikki muukin kehittäminen elämässä. Tämä on tärkeää muistaa. Löytyykö niin rohkeita ihmisiä, jotka ovat valmiita tähän. Älä ikinä anna toiselle niin paljon valtaa, että hänen mielipiteensä, sanat, hiljaisuus tai lähtö vaikuttaa negatiivisesti itsetuntoosi. Miten saataisiin nämä tarpeet yhdistettyä. . PSYKOTERAPEUTTINA kuulen monesti ihmisiltä epäilyksen, ettei heillä ole mitään arvoa. Ei saa toivetaksia, paitsi viikonloppuisin. Seija Gardemeister o.s. Muinoin lähimaastonani palvellut Helsingin keskuspuisto on kaventunut ja supistunut kovasti, mutta täällä aukeavat pellot ja metsät joka suuntaan. Osoitteet: www.somerolehti.fi (palaute) toimitus@somerolehti.fi Somero-lehti Heikintie 4, 31400 Somero Perjantaina 25.10.2024 lukijalta 7 . Tämä väärin luettu mainosteksti sopii mielestäni siihen kuvaan, joka aina Helsingistä jää. Tulee helposti tunne, että jos tuo ihminen ei halua minun kanssani olla, niin olenko sitten kenellekään enää tärkeä. Tyhjäkatseiset ihmiset kiiruhtavat jonnekin, toiset tulevat jostakin, eivät kohtaa. Vähitellen luonnonmenetelmä, kuten lastenkin oppimisessa, alkaisi purra. Kaiken yllä kaikuvat ja näkyvät mainokset, joissa tarjotaan yksinkertaisia totuuksia ehkä uusavuttomille digi-ihmisille: ”Huono aamu. Alhainen itsetunto on yksi yleisimmistä kamppailuista, jota ihmiset käyvät läpi. He voisivat toimia samoin. Tervetuloa käymään Kouvolaan. Liian myöhäistä keskustella TEKSTARIT 040 355 9555 Onko minulla arvoa
Sen mahdollisuuksien Manninen toivoisi kiirivän eteenpäin. Täällä pelaa kaikki. – Täällä on mahtavat kalavedet. Kaupungissa on nyt ollut tarjolla kahden koulutetun hoitajan apu. – Edelleen, yli 20 vuoden jälkeen, perheiden vanhemmat morjestavat ruokakaupassa. MLL:n lastenhoidon koulutusta on muun muassa voinut hyväksilukea joissakin hoitoalan koulutuksissa. Näin asiat täällä etenevät ja sujuvat. Asettaa ensin tavoitteet ja panna sitten tuulemaan. Varausjärjestelmän muuttuessa sähköiseksi ja siirtyessä nettiin, sen ylläpitoon tarvittiin avustusvaroja. Olen käyttänyt hoitoapua esimerkiksi Lapin lomillakin. Monesti perheet, jotka kutsuivat Miian avuksi, olivat samoja. Opiskelin nuoruusvuosina Turussa jonkin aikaa ja siellä puhelin piippasi harva se päivä, lastenhoitajalle oli monella kova tarve, Juote kertoo. Yrittäjät, puhukaa kavereillenne, jos he innostuisivat laittamaan pieniä ja isompiakin yrityksiä pystyyn Somerolle. – Järjestelmä ajetaan alas 15.12. Antti Manninen sanoo Somerolla olevan tilaa ja mahdollisuuksia. Kotipalvelusta saa tukea esimerkiksi lasten hoitoon ja huolenpitoon liittyvissä tilanteissa ja kodin arkirutiinien luomiseen ja ylläpitämiseen. Linnunpöntöissä on päällä QR-koodi. Siitä on ollut monelle hyötyä elämässä. – Kaupunginjohtaja on sanonut, että hänelle voi suoraan soittaa. Tarvittaessa apua saa myös pitkäkestoisesti, jos perheen tilanne sitä edellyttää. Kertokaa, miten he saavat työntekijöilleen hyvät oltavat täältä. Martti Honkola on sahannut puut ja Antti Manninen kokoaa ne valmiiksi myyntiin.. Lapsiperheiden kotipalvelusta saa tukea arjessa selviytymiseen ja voimavarojen vahvistamiseen. – Se on arvokasta osaamista ja koulutuksemme on laadukas. Hän kertoo, mitä on tarjolla. Niitä Somero ei halunnut maksaa, jolloin MLL ei tarjonnut lastenhoitoapua paikkakunnalla. Somerolla 120 neliön omakotitalo maksaa 70000 euroa ja kolmio 50 000. – Toiminta Somerolla on viime vuosina ollut pientä. Nyt Andersson yrittää löytää keinoja, joilla lastenhoitoon vuosien ajan käytetty ja kehitetty koulutus saataisiin jatkossa hyödynnettyä. Niitä voi käyttää nimensä mukaisesti linnunpönttönä, mutta pönttöön sisään mahtuu toinenkin lahja: kolmen vartin pullo. On iso henkinen helpotus saada luotettava hoitaja paikalle ja päästä vaikkapa harrastamaan, tai yhdessä pariskuntana viettämään aikaa. Sittemmin hoitajavaraus siirtyi verkkoon ja nimet sekä puhelinnumerot poistuivat näkyvistä tietosuojan vuoksi, Juote kertoo. MERJA RYHTÄ Yrittäjät, innostakaa kavereitanne laittamaan yritys pystyyn Someron paratiisiin . . Hänestä Somerolla nyt vallalla oleva positiivisuus ja yhteisöllisyys täytyy hetimmiten käyttää hyväksi. Lapsiperheiden kotipalvelusta saa tarvittaessa tukea ja asiointiapua perheen lääkärija viranomaiskäyntien aikana. – Silloin parikymmentä vuotta sitten homma toimi niin, että hoitajien nimet ja puhelinnumerot oli tulostettu paperille, joita jaettiin kaikkien kauppojen ilmoitustauluille ja muihin kohtaamispaikkoihin. Videossa kerrotaan, miten pöntöt syntyvät ja missä. Hoitoapu pystyttiin elvyttämään myös Somerolle. Lääkäriin pääsee, on kouluja ja harrastusmahdollisuuksia. . – Kun olen tarvinnut hoitajaa omille lapsilleni ja tilannut MLL:n palvelun kautta, olen voinut luottaa, että paikalle tulee koulutettu ihminen, jolta on rikosrekisteri tarkastettu. Lapsiperheiden kotihoito on maksullista. Lapsiperheiden kotipalveluun voi olla yhteydessä, kun perheessä on alle 18-vuotiaita lapsia ja perheessä tarvitaan tukea. Kun saadaan työpaikkoja, niin nuorten ei tarvitse lähteä täältä paratiisista muualle. Lapset ovat rakastaneet, kun heidän luokseen tulee ihminen joka on vain heidän leikittämistään varten. Lapsiperheiden kotipalvelu auttaa jaksamisessa Miia Juote kertoo, että on onnellisessa asemassa, kun voi pyytää isovanhempia hoitoavuksi lapsilleen Serafia (liukumassa) ja Anneli Juotteelle. Hän on lakkautuspäätöksestä luonnollisesti ”hirvittävän pahoillaan” – Olemme yrittäneet miettiä, miten jatko olisi onnistunut, mutta ei se ole mahdollista. Somerollakin palvelu pyöri vuosien ajan, mutta jäi pitkäksi ajaksi tauolle. Ohjausta ja tukea annetaan perheen tarvitsemiin käytännön kotitöihin, esimerkiksi aterioiden valmistukseen, kodin siisteyteen ja puhtaanapitoon tai pyykin pesuun liittyvissä asioissa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi vanhempien uupumus, alentunut toimintakyky synnytyksen, sairauden tai vamman vuoksi, perheen kriisitilanne, haastava elämäntilanne, perheen arki on kuormittunutta, tai on jokin muu erityinen perheen elämäntilanne, kuten monikkoperhe tai vammainen lapsi. Avustuksen määrä Someron kohdalla olisi ollut noin 3000 euron luokkaa, MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Janina Andersson kertoo. Hänestä paikkakunta on vailla vertaa. MLL on tarjonnut lastenhoitoapua Suomessa 50 vuotta. Hinta on kohtuullinen ja monen saavutettavissa. Viimeisen vuoden lastenhoitoapua on Varsinais-Suomessa rahoittanut Liedon Säästöpankkisäätiö ja Sundells stiftelse, tätä ennen hyvinvointialue. Samaan syssyyn selvitetään yritysja omakotitontit ja myytävät asunnot, että on sitten tarjota heti, kun joku kysyy. MANNISEN Käsityö valmistaa linnunpönttöjä yrityslahjoiksi. MLL:n lastenhoitoavun tuntitaksa on maltillinen 10 euroa. Kahden hoitajan lisäksi järjestelmään on kirjattu kymmenen perhettä, jotka hoitoapua ovat tilanneet tai harkinneet. Nyt kannattaakin tsekata oman alueensa hoitajat ja ottaa nimet ja numerot ylös, Andersson kannustaa. – Tavoite voi olla vaikka 100 uutta työpaikkaa tietyssä ajassa. Ihmisiä vaan puuttuu. Lähtökohtaisesti lapsiperheiden kotipalvelu on tilapäistä ja tarveharkintaista. SOMERO 8 Perjantaina 25.10.2024 MLL:n lastenhoitoapu loppuu koko Suomesta joulukuussa Kira Kauppi MIIA Juote muistaa, kuinka hän nuorena Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitajana kävi hoitokeikoilla kotikaupungissaan Somerolla viikoittain. Sen hinta on 7,15 euroa tunnilta. Mikään järjestö Somerolla ei tarjoa vastaavaa edullista hoitoapua lapsiperheille Varhan sotealue Salo-Someron perhekeskuksen lapsiperheiden kotipalvelu antaa sosiaalihuoltolain mukaista kotipalvelua. Mannisen mielestä yrittäjäyhdistysten pitää yhdessä kaupungin virkamiesten kanssa ryhtyä toimeen. Monien yksityisten yritysten palkkiot pyörivät 45–60 euron välillä. Kaupungit ympäri Suomen ovat lisääntyvissä määrin kieltäytyneet avustuksen maksamisesta vedoten kiristyneeseen taloustilanteeseen tai hoitoavun kilpailuasetelmaan yrityksiin nähden, myös lapsimäärä vähenee koko ajan. VARSINAIS-SUOMESSA MLL:n lastenhoitoavun piirissä on tänä vuonna ollut 265 perhettä ja hoitotunteja ostettu 5000, koulutettuja hoitajia on yhteensä 91. – Nyt on sovittu parista kolmen petrin penkistä torille. Somerolta saa asunnon huomattavasti halvemmalla kuin pääkaupunkiseudulta, Turusta ja Tampereelta. . Antti Mannisen idea poiki Someron keskustaan puupenkkejä sydämien kera. Koronakin teki kuopan, Andersson sanoo. Miia Juotteen muisto kuvaa hyvin hoitoavun saannin suurta merkitystä pikkulapsiperheissä. Mikäli vanhemmat haluavat keskustella avun tarpeesta kannattaa olla rohkeasti yhteydessä puhelimitse maanantaista perjantaihin kello 9-11 puhelinnumerosta 044 778 3131. Listalta sai valita. Heistä tuli tuttuja ja Miiasta turvallinen apukäsi lastenkaitsentaan. KIRA KAUPPI Antti Manninen on väsännyt linnunpönttöjä, joilla mainostetaan paikkaa, Someroa. Eivät ihmiset tiedä Someron mahdollisuuksista, jos ei siitä kerrota muille, patistaa Antti Manninen Vesanojalta. Mannisen resepti: Pitää asettaa tavoitteet ja panna toimeksi Merja Ryhtä – PITÄÄ laittaa toimeksi ja sana kiertämään, miten hyvä paikka tämä Somero on yrittää ja elää
Ja löytyipä kuorosta myös joku, joka ei ollut vielä tähän päivään mennessä ollut koskaan lentokoneessa. Käytännön järjestelyihin saatiin matkatoimisto apuun ja konsertti sovittiin luonnollisesti Hampurin merimieskirkon johtajan, Valtteri Salmen kanssa. Joku kävi taas kirkossa kuuntelemassa urkumusiikkia. Saimme myös opastusta, että mielikuva saksalaisesta tehokkuudesta ja täsmällisyydestä on vain hyvin rakennettu myytti. Helsingissä matkatavarat saapuivat jouhevasti ja päästiin lähtemään viimeiselle etapille. Eikä sitten lähdetty parilla seuraavallakaan yrityksellä. Toivottavasti se ei ollut keskieurooppalaista small talkia. Tutustumista konserttipaikkaan ja viime hetken harjoittelua. Tästä saattaisi siis vielä tulla ihan hyvä reissu. Kehitin päässäni omien kontaktieni pohjalta suunnitelman, jossa mentäisiin laivalla Vuosaaresta Travemündeen, josta bussikuljetuksella Hampuriin. Kuulemma oikeastaan ei saisi, mutta menkööt nyt… Omistaja tunsi tilanteessa suurta nöyryyttä. Hampurin merimieskirkko tarjoaa monenlaisia palveluja niin vierailijoille kuin alueella pysyvämmin asuville. Viikolla oli ollut kovaakin tuulta, mutta sääennuste näytti laivamatkan ajaksi ihan hyvää. Finnairin Embraer 190 tuli meitä noutamaan ja pääsimme jopa etuajassa lähtemään kotimatkalle. Paljon nähtiin ja koettiin, matkakin oli sopivan mittainen. Siirryimme konsertin jälkeen vielä yhdessä ruokailemaan meille suositeltuun ravintolaan ja moni söi Wiener Schnitzel Originaalin. Kuorolaiset sanoivat, että suunnitelma näyttää hyvältä, vaikka joissakin pitkä laivamatka syksyllä ehkä aiheutti, jos ei pelkotiloja, niin kysymyksiä ainakin. Kannatti käydä. Itse menin vielä illalla Eppedorfin alueelle muistelemaan opiskeluihin liittynyttä harjoitteluaikaani ja kävin kuokkimassa kyseisen seurakunnan kuoron kuoroharjoituksissa. Miniatur Wunderland on kaupungin kuuluisimpia nähtävyyksiä. Perjantaina 25.10.2024 SOMERO 9 LÄHDETTÄISIINKÖ Portugaliin. Ja kyllähän se sellainen olikin. Päivän tultua ehtooseen laivamme saapui aikataulun mukaisesti Travemündeen, mistä siirryimme bussilla Hampuriin ja majoittumaan Ibis City hotelliin. Lentomatka oli sen verran tasainen, että lentomatkustamisen ensikertalainenkaan ei tuntenut huolta. Ajatuksena oli heittää pieni keikka laivalla, josta olin laivan purserille alustavasti ehdottanut. Syömässä tietenkin myös ja ihmettelemässä saksalaista tippauskulttuuria. Ei kauheasti, noin 20 metriä sekunnissa, mutta kuitenkin. Hampurissa konsertti suomalaisella merimieskirkolla, jonka jälkeen lentokoneella takaisin. Olli Salmäenpää kuoronjohtaja Kun naiskuoro Hampurissa kävi Pitkän pöydän ääreen oli kuorolaisten hyvä kokoontua konsertin jälkeen perinteiseen karonkkaan. Laivan ravintolan auetessa brunssin ensimmäiseen kattaukseen saapuivat minä ja Hautamäen Ulla, muista ei havaintoa. Pienen sulattelun jälkeen kuorolaiset vastasivat että joo, mennään vaan. Näin ehdotin naiskuorolleni varmaankin loppuvuodesta 2018. Ajankohdaksi sovittiin syysloma 2020. NAISKUORON JÄSENET Banksyn helposti lähestyttävät ja kantaa ottavat taideteokset herättävät katsojissa monenlaisia ajatuksia. Illan päätteeksi vielä reipas kävelylenkki takaisin hotellille. Kokoukset eivät ala kuulemma koskaan ajallaan. Ja nukkumaan. Kunnes oli aika siirtyä metrokyydillä ja pienellä patikoinnilla itse konserttipaikalle. Ajan ollessa täysi siirryimme hyvässä järjestyksessä metroasemalle ja yhden vaihdon myötä tulimme lentokentälle hyvissä ajoin. Ihan hyvä, pääasiassa nuorista aikuisista koostuva sekakuoro, mutta kysymysmerkkejäkin mieleen jäi harjoituksen jälkeen. Ja jos olet kiinnostunut mitä näimme ja lauloimme, niin tervetuloa kuoron paluukonserttiin seurakuntakeskukseen tiistai-iltana 29.10. MAANANTAI oli kuorolaisilla vapaata. Aikaa käytetään viisi päivää. Sellaista keskieurooppalaista small talkia. Ja katso, yleisöä tuli enemmän. Keskiviikko. Miniatur Wunderland, Elbphilharmonie, moninaisia kirkkoja, Chocoversum, nuottikauppa, vaatekauppoja, Reeperbahn. Kiittivät ja kehuivat ainakin. Porukka hajaantui pienemmiksi ryhmiksi ja kävi katsomassa mitä kukin halusi. Konsertti alkoi ajallaan, meni hyvin ja pääosin suomalaisista koostuvat yleisö myös piti kuulemastaan. Vuosaaressa Finnlinesin M/S Finnladyn kyytiin ja matka alkoi. Päivän mittaan tuuli onneksi rauhoittui ja pääsimme myös laulamaan settimme, ei niin runsaslukuiselle, mutta kuitenkin kiitolliselle yleisölle. Kun kanaalin vieressä oltiin, niin sieltä niitä tulee. No, ei sitten lähdetty. Yöllä alkoi tuulla enemmän. Joku kävi taas katselemassa kirkkoja ja kuuntelemassa urkumusiikkia. Aikaa syömiseen oli kuitenkin kolme tuntia ja melkein kaikki pääsivätkin jossain vaiheessa ruokapöydän ääreen. Sopivasti vielä sivusta. Aterian loppuvaiheessa ravintolan lattialla näyttäytynyt hiiri ei herättänyt tarjoilijoissa sen kummempaa liikehdintää. Kyseessä on lähinnä valtavan suuri pienoisrautatiemaailma, jossa pääsee tutustumaan monenlaisiin eri maita kuvaileviin maisemiin. Kuorolaiset sanoivat tähän, että lähdetään vain. Ruokaa noudettaessa pääsi kävelemään vuorotellen yläja alamäkeä, mutta astiat pysyivät kuitenkin pöydällä ja ruoka mahassa. Kolme henkeä piti olla varmaa ja matkassamme oli myös yksi palkattu taputtaja. Hyvästi aikaa siirtyä burgerin kautta portille. Tarjolla on myös jotain saksalaisvaikutteista pikkupurtavaa. Oli aika jäädä odottamaan, että saadaanko yleisöä enemmän kuin esiintyjiä (=15 henkeä). Jossa oli muuten yllättävän likaista, roskaa ja pölyä oli lattialla varsin paljon. Joku saksalainen matkustaja tarjoutui järjestämään meille omalla paikkakunnallaan konsertin, mutta ei antanut yhteystietojaan. Vahva suositus paikalle muuten. Ilta sujui leppoisasti ruuasta ja seurasta nauttien. Turvatarkastus sujui kohtuullisen nopeasti, mitä nyt erään matkustajan monitoimityökalua tutkittiin hartaasti. Pientä episodia matkalaukkutagien kanssa, mutta siitäkin selvittiin. Kun tämä ei onnistunut, ei kirveelläkään, mieleeni juolahti ajatus, että lähdettäisiinkö Saksaan. Ryhmä ”Ahkera” kävi tutustumassa taiteeseen Banksy Housessa sekä Planten und Blumen puistossa. Jotkut kävelivät paljon, toiset hieman vähemmän. Tiistaina Museum für Kunst und Gewerbe tuli ainakin joillekin tutuksi. Taas hieman vapaata ennen iltalentoa Helsinkiin. KOITTI lähtöpäivä, lauantai 12.10
Hulevesiverkostoa on tarkoitus entrata myös Kirkkotie–Härkäläntien osuudella ja Okkerin alueella muun muassa Ension-, Siviänja Airanteillä. Rahaa kuluu 90 000 euroa. Myös invavessa on rakentamislistalla. SOMERO 10 Perjantaina 25.10.2024 Merja Ryhtä SOMERON kaupunki kaavailee rakentavansa uutta ja korjaavansa vanhaa ensi vuonna liki neljällä miljoonalla, tarkkaan ottaen 3,995 miljoonalla eurolla, jos kaupunginhallitus ja -valtuusto teknisen lautakunnan esitykset hyväksyy. Okkerintien risteystä selkiytetään. Uimahallilla vaativa urakka Uimahallin vesikaton korjaus korkeimmalta kohdalta eli liukumäen tienoolta tehdään ensi vuonna. Paloasema peruskorjataan vuosien 2025–2027 aikana. Keskustaajaman liikenneturvallisuuden parantamiseen ehdotetaan varattavaksi ensi vuonna 405 000 euroa. Urheilutiellä Nesteen kylmäasemalta edeten Oikotielle rakennetaan hidaste ja myös yksi suojatie. Valtuustosali ja sen aula on tarkoitus remontoida ja kalustaa uudelleen 120 000 eurolla. Urheilukentän katsomon ja huoltorakennuksen suunnitteluun on varattu 50 000 euroa ensi vuodelle. – Näillä hillitään ajonopeuksia ja lisätään turvallisuutta. Kaupungin kokonaan omistamien vuokra-asuntojen kunnostukseen varataan ensi vuodelle 60 000 euroa, sekä samainen summa kunakin seuraavana kolmena vuonna. Liikenneympyrän kustannuksiksi on arvioitu 190 000 euroa. Joensuuntien pätkällä liikenneympyrästä jäähallin suuntaan kulkee raskasta liikennettä. . Parhaillaan tehdään liikenneturvallisuusselvitystä. Kiiruun koululla parannetaan ensi vuonna ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän energiatehokkuutta (20 000 euroa). Esimerkiksi pintoja ja valaistusta entrataan, sekä salin sähköjärjestelmää. Tuulihatun päiväkodissa toimisto muutetaan pysyvästi päiväkotiryhmän käyttöön. Kuva on Luhtatien suunnasta. Summat tarkentuvat suunnittelun edetessä. Kaupungintalolla remontoidaan aulaa ja valtuustosalia Kaupungintalon aula saneerataan ensi vuonna. Alueella on asutusta, yrityksiä ja raskasta liikennettä. Pappilantielle on tulossa kolme hidastetöyssyä ja Antintielle yksi liikennehidaste. SSS/MINNA MÄÄTTÄNEN TONIT Akustinpuiston kunnostaminen alkaa suunnittelulla ensi vuonna. Putkikokoa suurennetaan Okkerin–Pappilantien välillä. Liikenneturvallisuutta parannetaan hidasteilla ja ajoradan kavennuksilla Uusi päiväkoti on kaupungin suurin ensi vuoden rakennusinvestointi Uimahallin pyöreän ulokkeen kattorakenteet pitää suunnitella ja rakentaa uusiksi. 145 000 euron urakasta ensi vuodelle varataan 25 000 euroa ja seuraavalle kahdelle vuodelle kummallekin 60 000 euroa. Kustannuksiksi on arvioitu 390 000 euroa, josta 350 000 ensi vuonna ja 40 000 seuraavana. Parannuskohteita on myös Jormantie–Leppätien alueella, Museotie–Kuusitie–Haapatie– Mäntytien alueella, Itäinen Kehätie–Holmantie–Veistämöntie–Nikkarintien alu. MANU KÄRKI Kaupunki rakentaa liikenneympyrän Luhtatien ja Vanhan Härkätien risteykseen selkeyttääkseen liikennettä ja lisätäkseen turvallisuutta. Hulevesiverkoston parantaminen ja laajentaminen jatkuu Hulevesiverkoston perusparannusta ja laajennusta jatketaan ensi vuonna. Kaupunki varaa kiinteistöjen muihin korjauksiin 120 000 euroa ensi vuodelle. – Hidasteilla ja kavennuksilla tielläliikkujille viestitetään, että nämä ovat katuja eivätkä takapihoja, joissa voi mellastaa, korostaa Vuolukka. Päiväkodin suunnitelmat on tarkoitus saada kasaan ennen joulua. Tämä hanke on 160 000 euron luokkaa. Ajorataa on käytetty myös eräänlaisena kiihdytysja kilparatana. Aulaan tulee lasiseinä rajaamaan kulkua. Suurin investointi on uusi Leivonpesän päiväkoti. MERJA RYHTÄ Joensuun koulun rakennuksia aletaan remontoimaan. Ilmanvaihdon energiatehokkuutta parannetaan. Työt kestävät 3–4 kuukautta. Kuluiksi arvioidaan 80 000 euroa. Pääsuunta on asuntoalue Rankkula III, jonka rakentaminen jaetaan kahdelle seuraavalle vuodelle. Lattia, alakatto ja valaistus uusitaan ja rakennetaan uusi palvelutiski. Vuonna 2026 liikuntasalin valaisimet uusitaan, yhden rakennuksen valaisimet uusitaan ja kahden muun rakennuksen vesikaton pintahuopa. Urakkaan kuuluu ikkunat, ovet, vesikaton ja julkisivun puuosien maalaus, lämpö-, vesi-, ilmastointija sähkötyöt ja sisäpinnat. Purkaminen tehdään yläkautta. Kaupunki rakentaa liikenneympyrän Ensi vuonna 3,179 miljoonalla eurolla kaupunki rakentaa, korjaa ja parantaa teitä, katuja, puistoja, valaistuksia, hulevesiverkostoja, uimarantoja, kunnallistekniikkaa ja vastaavia. Joensuun koulussa aloitellaan remonttia, joka kestää kolme vuotta. Kustannusarvio on 440 000 euroa, josta ensi vuonna 40 000 euroa, 100 000 vuonna 2026 ja 300 000 euroa vuonna 2027. Töiden kilpailutus käynnistyy alkuvuodesta. Lautakunta esittää varattavaksi siihen 973 000 euroa vuodelle 2025. Urakka on kova. Myös Pärnämäentielle tulee pari kavennusta. – Keväällä on tarkoitus aloittaa. Joensuun koulun remontin 380 000 euron kokonaispotista ensi vuodelle varataan 80 000 euroa, 155 000 euroa vuodelle 2026 ja 70 000 euroa vuodelle 2027. Vuonna 2027 on vielä yhden rakennuksen pintakorjaukset. Joensuuntielle on tarkoitus tehdä joitakin ajoradan kavennuksia osuudelle liikenneympyrästä Jokioistentien suuntaan. Julkisivuun käytetään puuta, mutta hirsirakennus uusi päiväkoti ei ole, sanoo kaupungin tekninen johtaja Esko Vuolukka. Tällä kaupunki lisää alueen turvallisuutta. Kolmen vuoden urakka alkaa ensi vuonna yhden rakennuksen vesikaton korjaamisella ja maalaamisella. Remontti ajoittuu pääosin vuodelle 2026. SARI MERILÄ. 565 000 euron hankkeen kokonaispotista loput käytetään vuosina 2026–2028. Samalla alueen vesihuoltoa päivitetään. Suunnitelman on tarkoitus valmistua loppuvuodesta, jotta toimenpiteisiin päästään ensi vuonna, sanoo Esko Vuolukka. Sairaalatien rivitaloissa D ja E aloitetaan ensi vuonna käyttövesiputkiremontit. Rakennetaanpa yksi liikenneympyräkin Vanhan Härkätien ja Luhtatien risteykseen. – Luonnokset on esitelty lautakunnille. Se sisältää alueen yleissuunnitelman; jatkoa vuodelta 2024. – Näillä toimilla halutaan parantaa keskustan liikenneturvallisuutta ja vähentää kaahailua yleisillä teillä. Ensi vuonna alueen rakennuksista yhdessä vesikatto korjataan ja huoltomaalataan. Esimerkiksi eristeitä uusitaan, kertoo Vuolukka. Sen kustannusarvio on 5,4 miljoonaa euroa, josta ensi vuodelle on osoitettu 3 miljoonaa ja 2,4 miljoonaa euroa vuodelle 2026
Asiantuntijoidenkin mukaan tämänhetkinen kriisi ei johdu sote-mallista. – Keskusta jatkaa taistelua lähipalvelujen puolesta kaikilla tasoilla. Mutta hallituksen nykyiset toimenpiteet, nopeat leikkaukset suunnasta ja toisesta synnyttävät tulevaisuudessa lisää rahoitusongelmia ja hätää, sanoo Viljanen. Tämän lisäksi muita puistoja ja yleisiä alueita kehitetään 30 000 eurolla vuonna 2025 ja seuraavina kolmena vuonna 15 000 eurolla kunakin. Liikennemerkkien päivitykseen varataan 50 000 euroa. Valoa kansalle Pitkäjärven ja Ämyrin pururadoille tehdään valaistus kuntoon. – Puuttuu päivystävän lääkärin puolikas pesti, mutta on 9 sairaanhoitajaa, 9 lähihoitajaa, fysioterapeutti ja muita, joita kyllä liikutellaan. Monitoimitalon kuntosaliin sekä toimistotiloihin kaivataan viilennystä. Tällä asialla Somerolla käväisi maanantaina kansanedustaja Eerikki Viljanen Uudenmaan vaalipiiristä. Uimarannoista ovat seuraavana kahtena vuotena vuorossa Oinasjärvi ja Härkälä. Teknisen työn opetus tarvitsee CNC laser-leikkurin/jyrsimen. 500 000 euroa on merkitty Paimionjoen yläosan säännöstelyn vesirakennustöihin, pohjapatoon Pitkäjärvelle. Syreenisalista hänen VarsinaisSuomen kierroksensa jatkui muun muassa Loimaalle ja Alastaroon. Hehän ovat ilo ja tärkein asia koko yhteiskunnassa. Kaikkea ei saada valmiiksi ensi vuonna, vaan jatketaan tulevina vuosina. Kustannukset ovat 30 000 euroa. Päällimmäisenä aiheena on lähipalveluiden säilyttäminen koko maassa. Eerikki Viljanen totesi Antti Rinteen olleen aikoinaan oikeassa, että Suomi tarvitsee lisää lapsia. Vastaavanlaisia yhden osaston paikkakuntia on kymmenkunta Varsinais-Suomessa. Keskustan nettisivustoillakin voi antaa palautetta ja evästystä. Muutoksia tehdään liian lääkärikeskeisesti. – Eivät mitkään taloustalkoot riitä, jos syntyvyys jatkaa laskuaan vuosikymmeniä. Koko maasta täytyy pitää huolta. Ilmalämpöpumppujen kustannuksiksi on arvioitu 16 000 euroa. Kummankin kustannuksiksi on arvioitu 15 000 euroa. Kansanedustajat haluavat kansalta evästystä tulevaisuuden päätöksentekoon koskien erityisesti lähipalveluja, kuten terveyspalveluja, vanhustenhoitoa ja kouluja, mutta myös yrityspalveluja. Siitä 15 000 euroa menee suunnitteluun, 30 000 toteutukseen ja vierasvenelaituriin niin ikään 30 000 euroa. PUHETTA oli myös syntyvyydestä, tai enemminkin sen vähäisyydestä Suomessa. Ensi vuodelle hankkeeseen esitetään 75 000 euroa. Katuvalaistuksen ensi vuoden summa pyörii 150 000 eurossa. Hallituksen linjaan, jossa leikataan kovalla kädellä lastensuojelusta, sairaanhoidosta ja vanhuuden hoivasta, ei oltu tyytyväisiä. Talo tulee olemaan nykyisen Leivonpesän edessä, parkkija leikkikentällä.. Sivistyslautakunta on esittänyt perusopetuksen digitalisaatioon eli 7. Sen hinta on 23 000 euroa. Kirkonmäen koulun yhden luokan oppilaille olisi tarkoitus hankkia koulupöydät, 12 000 euroa. Näitä Varha pitää haavoittuvina. Verotuspuolellekin pitäisi koskea. luokkalaisten kannettavien tietokoneiden hankintaan 53 000 euroa, lukion ensimmäisen luokan opiskelijoille läppäreitä 35 000 eurolla ja esiopetukselle tietoja viestintätekniikkalaitteita 20 000 eurolla. Lähipalvelut ovat tärkeitä alueen elinvoimaisuuden, työllisyyden ja erityisesti inhimillisyyden kannalta. Akustinpuisto työn alle Akustinpuiston kunnostaminen ja vierasvenelaiturin rakentaminen otetaan työn alle. Keskusurheilukentälle toiveissa on patjojen suojakatokset, seivästelineet ja korkeushyppypatjat. Syreenisalin väki oli samoilla linjoilla. Urheilukentän tenniskentät muutetaan monitoimikentiksi, joilla voi pelata niin tennistä, sählyä ja katukorista. Palvelujen pelastuskierroksella valmistaudutaan samalla ensi vuoden kaksiin vaaleihin: alueja kuntavaaleihin. Keskustassa aiotaan valaista Kiiruunpuistoa ja suunnitella Okkerin sillan valaistusta. Varsinainen rakentaminen ajoittuu vuodelle 2026 ja rahaa varataan 140 000 euroa. Somerolainen Mirja Rouhiainen sanoi, että vanhus saattaa joutua hyvin kauaksi kotikunnastaan. Näihin urheilukenttien tarpeisiin ehdotetaan varattavaksi ensi vuodelle 65 500 ja seuraavalle 50 000 euroa. Sen hinnaksi on arvioitu 20 000 euroa. Se vaikeuttaa myös omaisten pääsemistä katsomaan läheistään. Uudessä päiväkoti Leivonpesässä on kerrosalaa noin 1200 neliömetriä. Talo sijoitetaan Kiurunkujan ja Leivontien tuntumaan. Rakennuksen luonnokset on esitelty lautakunnille. Irtaimistoa hankitaan noin 360 000 eurolla ensi vuonna Tietohallinnossa on tarve päivittää varhaiskasvatuksen järjestelmää (50 000 euroa) sekä työajanseurantaa ja kulunvalvontaa (20 000 euroa). Oinasjärvelle on tarkoitus rakentaa terassi ja Härkälään toinen uimalaituri. Taajama-alueen vesienhallinnan kokonaissuunnitteluun varataan noin 110 600 euroa. Kustannukset ovat 80 000 euroa. Keskusta on myös ehdottanut, että valtio ottaisi aiottua vähemmän lisävelkaa. Kirjastolla on tarve saada sisälle aurinkosuoja kattoikkunalle sekä uusi palvelutiski (16 000 euroa). Summa on 50 000 euroa. TONIT eella ja Metallitiellä. Ymmärrän, että lääkäri vastaa toiminnasta, mutta silti, totesi Jani Kurvinen, joka on Varhan aluehallituksen varapuheenjohtaja. Lapset ovat Suomen tulevaisuus. Mukana tilaisuudessa ollut kiskolainen Salon kaupunginvaltuuston jäsen Ulla Huittinen totesi, että tällä tavalla hoitojonot vain kasvavat, vaivat pahenevat ja joudutaan tuonnempana käyttämään euroja rutkasti esimerkiksi erikoissairaanhoitoon. Palkkaratkaisu oli arvokas. Kaavateiden kestopäällystykseen varataan ensi vuodelle 90 000, teiden rakentamiseen ja peruskorjaukseen 140 000 ja kevyenliikenteenväyliin 210 000 euroa. Puistojen, liikennealueiden ja kiinteistöjen kunnossapidossa varaudutaan veto-/kuljetusauton hankintaan. Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että sairauden tai vanhuuden tullen pidetään huolta lompakon paksuuteen tai postinumeroon katsomatta. Myös alueen aidat uusitaan. – Lapsistaan puhutaan ongelmana. Perjantaina 25.10.2024 SOMERO 11 MERJA RYHTÄ Keskustaväki kiertää lähipalvelujen perässä Merja Ryhtä KESKUSTAVÄKI Arkadianmäeltä kiertää pitkin maakuntia teemalla Pelastetaan palvelut. Eerikki Viljanen korosti, että lähellä tarjottavat palvelut parantavat asukkaiden hyvinvointia ja elämänlaatua. Töiden kilpailutus käynnistyy alkuvuodesta. Kun supistusten tielle lähdetään, niin sille ei ole loppua näkyvissä. Laitilasta vuodeosastoa ollaan siirtämässä Uuteenkaupunkiin, koska tähän toimipisteeseen Laitilassa ei löydy lääkäriä. Asioiden järjestely pitäisi perustua tasapuolisuudelle ja kestävyydelle, ja että oltaisiin kohtuullisia. Esille nousi vuodeosaston tilanne Vakka-Suomessa. Monitoimitalon salin takaseinälle on tarkoitus asentaa verhojärjestelmä, jonka saa tarvittaessa pois ja takaisin. Eerikki Viljanen sanoo, että ensimmäistä kertaa näkyy, paljonko sosiaalija terveyspalvelut oikeasti maksavat, kun siirryttiin hyvinvointialueille. – Excelissä asiat voivat näyttää hyvältä, muttei todellisuudessa. – IT-puoli on ylittänyt kustannukset rajusti. Kansanedustaja Eerikki Viljanen kiertää muiden keskustan kansanedustajien kanssa maakunnissa. Sote-teema oli päällimmäisenä puheissa. Härkälään lisätään venelaituri ja ruopataan rantaa. Keskusta on ehdottanut, että hyvinvointialueet saisivat pitemmän ajan alijäämiensä maksamiseen eli 2028 vuoden loppuun saakka. Somerniemen urheilukentälläkin on kunnostustarpeita. Sen eteen yhteiskunnassa pitää tehdä ehdotuksia, päätöksiä ja yhteistyötä. Pitää edetä kehittämisen kautta, ja niin että raha kiertää. – Alunperin uudistus piti tehdä pidemmällä ajanjaksolla. Ensi vuodelle esitetään varattavaksi 140 000 euroa ja 40 000 euroa vuodelle 2026. Työntekijät ovat palkkansa ansainneet, mutta palkkojen harmonisointiin ei oltu varauduttu tarpeeksi. Pelkät palvelujen supistamiset eivät ole oikea tie. Torin elinvoiman kehittämiseen katokseen, myyntikojuihin ja keinuun varataan 40 000 euroa. – Samalla hoidetaan myös pururatojen reittien sijoitusluvat kuntoon eli sopimukset maanomistajien kanssa tätä päivää vastaaviksi. – Ely-keskuksella on ympäristöhankkeeseen 500 000 euron määräraha, josta Someron kaupungin osuus on 125 000 euroa. Päiväkoteihin tarvitaan ulos aurinkosuojia ja keinuja (10 000 euroa). – TYKS on jumissa, kun ei saada asiakasta jatkopaikalle, totesi Ulla Huittinen. Parin vuoden lisäaika helpottaisi tilannetta; eikä palveluja jouduttaisi supistamaan sellaisiksi, että niistä koituu uusia ja syvempiä ongelmia. Ensi vuonna on suunnitelmien teko ja 25 000 euron potti. Viljasen mielestä hallitukselta puuttuu kokonaan inhimillinen puoli. Jos ei olisi saatu sosiaalija terveyspalveluja leveämmille harteille, se olisi kaatunut syliin jossain vaiheessa. Lopulliset suunnitelmat valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Mutta se ei Viljasen mukaan onnistu pakottamalla ja tuputtamalla, vaan teoilla, joilla perheet kokevat pärjäävänsä, pystyvänsä hoitamaan sekä työn että perheen ja jälkikasvullaan olevan elämisen mahdollisuudet. HYVINVOINTIALUEILLA on rahat loppu; olivat jo vähissä hyvinvointialueiden syntyessä
urheilu & liikunta SOMERO 12 Perjantaina 25.10.2024 FUNitedilla tiukka pelirupeama Juha Laakso KORIPALLON somerolaisforssalainen yhteisjoukkue FUNited jatkoi 19-vuotiaiden tyttöjen Läntisen alueen Fun-sarjan pelejään kahdella kamppailulla peräkkäisinä päivinä. Tasaisen alkupelin jälkeen nokialaiset karkasivat 90–55 (38–31) voittoon. Neljäntenä jäsenenä joukkueessa on tällä kaudella nähty Ari Erkko, jolla on tilillään yksi voitto (eräsuhde 11–22). Pääosin somerolaisista heittäjistä koostuva Härän ykkösjoukkue on aloittanut kautensa kolmosdivarin lohkossa numero 13 kahdella tasaisella tuplakierroksella. KARI EERIKÄINEN Härkä Dartsin joukkueilla takanaan kaksi liigakierrosta Juha Laakso SOMEROLAINEN tikkaurheilun erikoisseura Härkä Darts on alkaneella kilpailukaudellakin mukana kahden joukkueen voimin dartsin SMliigassa, sen kolmosdivisioonassa. Viime kaudella Härkä Darts sai samalle sarjatasolle mukaan Forssan seutulaisista pelaajista koostuvan kakkosjoukkueen. Kuluvan kauden Härkä-kakkonen on aloittanut lohkossa numero 10 tasapelin ja kolmen tappion tulossuoralla. Hän kukisti loppuottelussa Jori Luoma-ahon, joka puolestaan eteni toisessa osakilpailussa turnausvoittajaksi. Ensi viikon sunnuntaina somerolais-forssalainen yhdistelmä saa BC Nokian vastavierailulle monitoimitaloon. Ysipallosarjassa pelataan kaudella 2024–25 seitsemäntoista osakilpailua, joista kahdeksan eniten pisteitä kerännyttä pelaajaa selviytyy toukokuun lopussa käytävään kausifinaaliin. Vierasjoukkue nakutteli yli kahdeksankymmentä pistettä ilman ainuttakaan onnistumista kolmen pisteen heittoviivan takaa. Valkopaitaisen FUNitedin pelaajista hyökkäyspään korinaluskamppailussa Fanni Kivistö (38), Sylvia Varjus (42) ja Jenna Nyström (50). Sama paikka on tullut Juha Merivirralle tutuksi myös biljardikilpailuista, jotka ovat hänen osaltaan käynnistyneet tänä syksynä hienosti. Viisitoista pistettä koonnut Parilo on tällä hetkellä tuloslistan kolmosena, ennen Timo Veistoa (14) ja keväällä 2019 ranking-sarjan mestaruuden saavuttanutta Jani Lehtoa (12). FUNited pysyi pelissä mukana erittäin hyvin toisen neljänneksen loppuun asti, pitäen parhaimmillaan viiden pisteen (25–20) johtoa hallussaan. Pirkanmaalaiset juoksivat lähes kaikki pisteensä ”lay-upeista” FUNitedin pallonmenetysten seurauksena. – Positiivisena asiana pelistä voi hyvin noukkia jälleen sen, että FUNitedin kymmeniköstä yhdeksän pelaajaa pääsi taas pisteille. Vaikka peli on Fun-sarjan luonteeseen nähden välillä vähän suhteettomankin kovaa, niin kaikki FUNitedin tytöt uskaltavat kuitenkin rohkeasti lähteä ottamaan vastuuta ja yrittämään korintekoa, FUNitedin valmentaja Jussi Varjus kommentoi. Lohkossa 13 on mukana kahdeksan joukkuetta, joista ykköstilaa pitää kahden kierroksen jälkeen hallussaan turkulaisen M.O.T.:n (Moision Olkkarin Tikka) kolmosjoukkue. Järjestyksessään yhdettätoista ysipallon Someron ranking-mestaruussarjaa on tämän kauden osalta pelattu kahden osakilpailun verran. Neljästä turkulaisjoukkueita vastaan käymästään ottelusta somerolaiset ovat voittaneet yhden, päätyneet kahdesti tasatulokseen ja hävinneet kerran. Erän lopulla isot peliminuutit alkoivat kuitenkin painaa vierailijoiden jaloissa ja hallinta alkoi kääntyä kotijoukkueelle. Sunnuntaina FUNited sai Someron monitoimitaloon vieraakseen YMCA Tampereen ja Kangasalan Urheilijat -68:n muodostaman yhteisjoukkueen, joka vei sarjapisteet mukanaan koriluvuin 45–82 (24–43). Myös Nokian ottelusta valmentaja löysi suojateiltaan paljon onnistumisia selkeistä tappionumeroista huolimatta: – Isoimpana uutena onnistumisena saimme vihdoinkin toimimaan vastustajan nopeisiin hyökkäyksiin lähtemisen nopean estämisen. Viime kaudella sarjan mestaruus meni Forssaan ja sen seutukunnan pelaajat ovat aloittaneet vahvasti myös uuden kilpailukauden. Paljon positiivista myös Nokian pelissä Nokian maanantai-illan otteluun molemmilla osapuolilla oli hieman vaikeuksia joukkueen kokoamisessa, joten sekä BC Nokia että FUNited lähtivät kamppailuun seitsemän pelaajan vahvuisin kokoonpanoin. Aiemmilta kausilta tuttuun tyyliin korkealla voittoprosentilla on operoinut myös Heikki Happonen: Kuusi voittoa ja kaksi tappiota eräsuhteella 21–13. Kun vaihtopenkillä oli ainoastaan kaksi pelaajaa, piti valmentaja Varjuksen säätää sekä pelitapaa että vaihtosykliä sen mukaisesti. Lokakuun alussa Härillä oli vastassaan Höveli DC/3, jonka kanssa pelit päättyivät 4–4 ja turkulaisten 5–3 voittoon. Juha Merivirta on eräs Härkä Dartsin luottoheittäjistä ja syksyn aikana hän on saavuttanut menestystä myös Someron keilahallin biljardikisoissa. Somerolaisjoukkueen pitkäaikaisiin luottoheittäjiin lukeutuu myös Juha Merivirta, joka on syksyn aikana yltänyt kahteen voittoon (eräsuhteella 10–21). Hänen kahdeksan ottelun kokonaissaldonsa on komea: Seitsemän voittoa ja yksi tappio erävoittojakautumalla 23–5. Avausosakilpailun vei nimiinsä viime kauden mestaruutta puolustava Samu Parilo. YMCA/KU-68:n pelaajat tulivat aivan ”iholle” ja puolustivat erittäin kovaa myös käsillä joka kerta kun FUNitedin tytöt saivat pallon haltuunsa. Se on voittanut kaikki neljä otteluaan ja on yhden pisteen edellä salolaista Lounais-Suomen Dartsin kakkosjoukkuetta. Vastustajalta saatiin eliminoitua pitkiä avaussyöttöjä ja omia heittopaikkoja haimme maltillisemmin kuin esimerkiksi sunnuntain kotiottelussa, Varjus listasi pelin positiivista antia FUNitedin vinkkelistä. Seuraavan päivän ohjelmassa oli vierasottelu lohkon toista tappiottoman tilin joukkuetta, BC Nokiaa vastaan. n FUNitedin pisteet kahdella viime kierroksella: Minttu Vahtera 3+10, Jessica Vanhatalo 6, Fanni Kivistö 6+14, Sofia Nieminen 11+9, Sylvia Varjus 7, Helia Mirbolooki 4+2, Julia Tähkänen 2+12, Jenna Nyström 3+8 ja Merja Siikjärvi 3. Kotiottelussa suurin ero FUNitedin ja vierasjoukkueen välillä tuli näkyviin puolustamisen kovuudessa. FUNited on voittanut neljästä pelaamastaan ottelusta yhden ja on Tampereen seudun joukkueiden hallitsemassa viiden joukkueen lohkossa sijaluvulla neljä. Elokuun lopussa käydyllä ensimmäisellä sarjakierroksella Härkä-ykkönen otti Satatikka-nelosesta 5–3 voiton ja päivän toisessa ottelussa pisteet tasattiin 4–4 tuloksella. KARI EERIKÄINEN/ARKISTO. Vieraat puolustivat lähes koko ottelun ajan 2–1–2 -paikkasysteemillä, tekivät vaihtoja noin kahden minuutin välein ja käyttivät kaikki mahdolliset aikalisänsä kaivattujen huilitaukojen tarjoamiseksi pelaajille. Luoma-ahon finaalivastustajana oli viime kevään kausifinaalissa jaetulle viidennelle sijalle yltänyt Merivirta. Merivirta mukana myös ysipallosarjassa Härkä Dartsin ykkösjoukkue harjoittelee ja heittää kotiottelunsa Someron keilahallissa. Kuimalla taas kovimmat saldot Edellisten kausien tapaan Härkä Dartsin selkeä ykkösheittäjä on ollut Timo Kuisma. Kun avauskisakin tuotti somerolaisen tilille mukavasti pinnoja nelossijasta, hän on kahden osakilpailun jälkeen kokonaispisteissä Luoma-ahon (27 pistettä) jälkeen toisena 19 pisteellään. Härkä Dartsin kakkosjoukkueessa ovat ensimmäisellä liigakierroksilla heittäneet Juha Kulmala, Petri Pohjalainen, Markus Norri, Antti Tenkanen ja Jere Pennanen. Härkä Darts on neljällä sarjapisteellään tasaisen keskiryhmän kärjessä, taulukkosijalla kolme
Paimion kisassa oli mukana noin 80 urheilijaa. SoVo puolestaan on latonut kuusi maalia ottelua kohden ja FC Kemi vähän päälle neljä. KARI EERIKÄINEN/ARKISTO. SM-kisat saattavat olla ainoat tämän talven kilpailuista; ellen sitten jossakin pikku kisoissa käy talven päälle, kertoo Jokiniemi. Kemiläisillä on takanaan vasta kolme ottelua, joissa se on ottanut täydet pisteet ToPV:lta ja Vieska Futsalilta. Kemin verkkoon on tehty alkukierroksilla vasta kolme maalia (1/ottelu), kun SoVolla vastaava lukema on yhdeksän (2,25/ottelu). Maastavedossa Rautiainen aloitti WPC-liiton suomenennätyksellä 210 kiloa. Eli kun otin 130 kilon lämmittelyraudat käsille, niin penkki keikahti sen verran taaksepäin, että oikean jalan alta hävisi pito ja jalka luisti taakse niin että selkään ja jopa olkapäähän tuli vääntöä. – Aloitusraudat oli penkissä 150 kiloa ja eihän se ylös tullut ykkösellä, vaikka treenatessa se on ollut jopa helppo paino minulle, koska olen helposti nostanut jopa yli 160 kilon painoja. Talveen on aikaa vielä. Siellä kilpailtiin junioricupissa ja veteraanisarjoissa. Miesten reservijoukkue palasi täksi kaudeksi Nelosesta Futsal-Kolmoseen, jota se pelaa yhdeksän muun Alohkon joukkueen kanssa. Kolmatta en sitten nostanutkaan, kun halusin säästää itseäni myös maastavetoon, jossa panokset oli kovemmat. Selkä oli jo sen verran kipeä, ettei se noussutkaan toisella ylös. – Kyllähän tässä kesällä on treenejä ollut. Lauantaina Bushi palaa tutulle peliareenalle FC Kemin peliasussa. FC Kemin pistekärki on Taneli Kohonen (3+1) ja hänen lisäkseen vain Sergei Pichugin ja Enderson Suarez ovat yltäneet neljään tehopinnaan. Treenejä painetaan paloasemalla ja kotona vapaalla, toteaa kuntoaan hiova palomies Marko Jokiniemi. Kemi keskinäisissä niskan päällä Viime kaudella liigan loppuotteluun asti tiensä raivannut FC Kemi kukisti somerolaisvastustajansa kahdesti: Somerolla maalein 8–4 ja silloisella kotikentällään Torniossa 5–1. Viime kaudella Mergim Bushi (11) taituroi monitoimitalossa kotijoukkue SoVon riveissä Sergei Pichuginia (oik.) ja muita kemiläisiä vastaan. Samana iltana SoVon naiset aloittavat Futsal-Kakkosen kautensa emännöimällä yhdistetyn A+B-lohkon kamppailussa Kaarinan Poikia. – Seuraavat neljä peliä ovat sellaisia, joissa meitä ruvetaan todenteolla koettelemaan. Ilmo Nokka teki somerolaisjoukkueen kaksi ensimmäistä maalia ja Akseli Hakamäki vastasi kolmannesta. Ainoan pistemenetyksensä FC Kemi on kärsinyt kärkikamppailussa Mad Maxia vastaan. – Kovempaa tulosta olin hakemassa, mutta loukkasin lämmitellessä selkäni ja oikean kyljen, kun lämmittelypenkki oli liikkunut usean nostajan jälkeen alla olevan sentin paksun kumimaton reunalle. Hän on hypännyt vuosikymmenet ja voitti sarjansa. Tämän alle 50-vuotiaiden sarjan voiton vei Lauri AlaTalkkari Lapualta. Viime kauden päätteeksi SoVo jäi Kakkosessa putoajan paikalle, mutta sai niin sanotun täydennysmenettelyn ansiosta mahdollisuuden jatkaa pelejään samalla sarjatasolla tälläkin kaudella. Onneksi sain raudat takaisin telineeseen ja vieläkin pahemmalta vältyttiin. Yksi hyvä vaihtoehto on voimaharjoittelu kuntosalilla. – Kyllä se paras kunto tulee aina joulukuun aikoihin sieltä taas, arvioi Jokiniemi jatkoa. SM-kultaa. Tähän mennessä jo kolme vahtia ( Nevzat Mustafa, Niko Rikkilä ja Anwar Abdi) on kerännyt peliminuutteja vähintään yhden täyden ottelun verran. Vanhin kisaaja oli 71-vuotias Arsi Sjögren Kouvolan Hiihtoseurasta. Olen sitä mieltä, että liike on hyvä lääke. Toiseen vetoon laitoin sitten uudet EM-ennätysraudat 223 kiloa. Hopeaa sai Harjavallan Jymyn Juha Nykänen. Luukas Kuisma pelasi erinomaisen ottelun maalivahtina. SoVo on alkukierroksilla napsinut voitot Turun Pallokerhosta, Tornion Palloveikoista, Liikunnan Riemusta ja Kampuksen Dynamosta. Myös vesijuoksu ollut itselleni todella tärkeä liikkumismuoto, kannustaa Pertti Rautiainen. Sen jälkeen FC Kemi on ollut parempi seitsemässä keskinäisessä yhteenotossa peräkkäin. – Viimeiseen vetoon otin vyön kokonaan pois ja sisulla sekä yleisön kannustamana vedin uuden Euroopan ennätyksen 223 kiloa, sekä tietenkin molempien liittojen, WPC ja FPO, Suomen ennätykset. Hopealle hyppäsi Juha Nykänen Harjavallan Jymystä ja pronssia otti Marko Jokiniemi Paimion Urheilijoista. . . Istrefin ohella sovolaisista neljä muutakin pelaajaa ( Valmir Seferi, Valdrin Rashica, Antti Korhonen ja Rinor Karaca) on saanut jo kokoon vähintään viisi tehopistettä. Voittojen jälkeen itseluottamus on joukkueessa kohdallaan ja olemme valmiina kohtaamaan seuraavan, erittäin mielenkiintoisen vastustajan, SoVon manageri Jarkko Ihalainen ennakoi huomista Kemikamppailua. Nuorten joukkueella lupaavat treenipelit Sarjatoiminta vilkastuu entisestään ensi viikolla, kun SoVon nuorten miesten joukkue aloittaa sunnuntaina kotikentällä kautensa P19ikäluokan valtakunnallisessa pääsarjassa, Futsal-Liigassa. Menin sitten uudestaan tekemään toisen noston ja sinnillä sen nostin hyväksytysti, vaikka koski selkään ja kylkeen. Miesten kakkosjoukkue ja naiset aloittavat Futsalin sarjapelit jatkuvat monitoimitalossa myös sunnuntaina, kun SoVon miesten kakkosjoukkue ja naiset aloittavat kautensa LänsiSuomen aluesarjoissa. Siinä olisi jopa voinut raudat pudota pahimmassa tapauksessa päälle, nyt selvisin vaan selän venähdyksellä. Ainakin harjoituspelien perusteella somerolaisjoukkueelta voidaan odotella hyvää kautta myös nuorten liigassa. Vyö painoi jostain syystä kipeätä kohtaa selässä, joten veto pysähtyi kesken noston, kun selkälihakset tuli mukaan vetoon. Avausvastustajaksi Someron iltapäiväpeliin saapuu Satakunnan suunnalta FC Ulvila. Jokiniemi aikoo ottaa nyt iisimmin Merja Ryhtä SOMERON mäkihyppykasvatti Marko Jokiniemi sijoittui kotiseuransa muovimäessä Paimiossa kolmanneksi. Joten tyydyin uuteen Euroopan ennätykseen, jonka otin kirgisialaiselta nostajalta Suomeen ja Somerolle. Aiemmin SoVo kävi kukistamassa samaan sarjaan valmistautuvan Akaa Futsalin tämän kotikentällä (3–2) ja viime viikonloppuna Salossa pelatusta harjoitusottelusta FC Halikkoa vastaan oli tuloksena 3–3 tasapeli. Vedin sen kuitenkin ylös, mutta se hylättiin kun veto ei tullut yhtenäisen ylös. – Pidän vähän löysää ja harrastelen muita asioita. – Olisin voinut yrittää vielä neljännellä vedolla maailmanennätystäkin, 240,5 kiloa, mutta selkä oli jo sen verran kipeä että jätin tekemättä. Pelaajista huimilla tehoilla (8 maalia, 5 maalisyöttöä, eli 13 tehopistettä) kauden aloittanut SoVon Arber Istrefi joutunee muiden sovolaisten tavoin huomenna tiukemman puolustuksen puristukseen kuin kertaakaan aiemmin tänä syksynä. JAANA PÄKKILÄ FC Kemi kärki-SoVon haastajaksi Juha Laakso FUTSAL-LIIGAN neljällä peräkkäisellä voitolla aloittanut Someron Voima Futsal joutuu lauantaina kauden toistaiseksi kovimpaan taitotestiinsä, kun se saa monitoimitaloon vieraakseen liigataulukon kärkiryhmiin lukeutuvan FC Kemin. Yksi huomisen pelin mielenkiinnon kohteista on SoVo-valmennuksen maalivahtivalinta. Kuntosali on pitänyt minut kohtalaisessa kunnossa, että pärjään hyvin arjessa. Pertti Rautiainen on ahkera salilla käveliä, mutta harrastaa myös vesijuoksua. – Se tuli helposti ylös, vaikkakin tunsin kipua selässä noston aikana. Edellisen kerran SoVo on pystynyt kaatamaan kemiläiset joulukuussa 2020 Somerolla (6–4). Paimiosta tuli pronssimitali Viime viikonlopun mäkihyppykisan voiton Paimiossa alle 50-vuotiaiden sarjassa otti Lauri Ala-Talkkari Lapualta. FC Kemin vierailun jälkeen SoVo jatkaa kärkipään taistoja Mad Maxin kotihallissa Valkeakoskella. urheilu & liikunta Perjantaina 25.10.2024 SOMERO 13 Pertti Rautiainen punnersi jälleen kaksi SM-kultaa ja ennätykset päälle Sari Merilä SOMEROLAINEN Pertti Rautiainen oli kovassa vedossa FPO & A/WPC penkkipunnerruksen ja maastanoston SM-kilpailuissa Paimiossa, sillä tuliaisina oli . En vaan ole oikein noita kesäkisamiehiä. Penkistä Rautiainen teki 150 kilon tuloksen, joka on FPO-liiton Suomen ennätys M60–64 -vuotiaissa ja painoluokassa alle 125 kiloa. Suosittelen kaikenikäisille liikkumista. Kyllä MM-kisatkin jäävät ensi kesälle ulkomaille. Kemi tosin suoriutui tuostakin ottelusta voittajana, kun SoVosta täksi kaudeksi Kemiin siirtynyt Mergim Bushi iski joukkueelleen voittomaalin jatkoerän viimeisellä minuutilla. Hän arvelee, että kauden kisakalenterinsa saattanee jäädä tämän talven osalta hieman lyhyemmäksi. – Nyt pakollinen lepo joksikin aikaa selkää parannelle, mutta eiköhän minut taas näe viikon sisällä treenaamassa
P. Mieti, mitä olet silloin ollut tekemässä ja mitkä sähkölaitteet ovat olleet kovalla käytöllä. Hyödynnä aikaohjausta vesivaraajissa, ilmanvaihtolaitteessa tai lattialämmityksessä. 050 562 7643 MONITOIMI MÄKILÄ TMI Uimahallin sisäänpääsymaksulla kokouksia Forssan kaupungin jätelautakunnan toimialueen sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetusjärjestelmä Kuntien jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä 30.9.2023 mennessä Forssan kaupungin jätelautakunnan toimialueen (Akaa, Eura, Forssa, Huittinen, Humppila, Jokioinen, Koski Tl, Loimaa, Oripää, Punkalaidun, Sastamala (pl. Yksittäisiä laitteita voit ohjata kellokytkimillä tai releillä. tarjoilun Tervetuloa! Someron Tupanäyttämö ry SYYSKOKOUS su 3.11.2024 klo 15.00 Jussin Baarissa. Forssassa 21.10.2024 Forssan kaupungin jätelautakunta kuulutuksia Terveisiä HampuristaSomeron naiskuoron paluukonsertti ti 29.10. Siirtyminen kunnan järjestämään kuljetukseen tapahtuu vaiheittain ajalla 1.1.2028– 31.12.2028. toimija. Toimialuetta koskeva sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetusjärjestelmäselvitys on nähtävänä Akaan, Forssan, Huittisten, Loimaan, Sastamalan ja Someron kaupunkien sekä Euran, Humppilan, Jokioisten, Kosken Tl, Oripään, Punkalaitumen, Säkylän, Tammelan, Urjalan ja Ypäjän kuntien virastoissa sekä Forssan kaupungin jätelautakunnan kotisivuilla osoitteessa www.jateltk.fi. Voit myös pitää parina päivänä kirjaa: laita ylös, koska olet käyttänyt pesukonetta, lämmittänyt saunaa tai ladannut sähköautoa. Näet kulutuskäyräsi sähkönmyyjäsi sovelluksesta tai kotisivujen asiakasportaalista, tai vaihtoehtoisesti kantaverkkoyhtiö Fingridin Datahub-palvelusta. Ajasta paljon energiaa kuluttavat laitteet ja lataaminen edullisille tunneille: arkipäivän kulutushuiput ajoittuvat aamulla kello 8–9 välille ja iltapäivän kello 17– 18 tienoille. Kiinnitä huomiota vaihteluihin tuntikohtaisessa kulutuksessa sekä esimerkiksi eri viikonpäivien välillä. 040 541 8769 ostetaan Pyykkien ja tiskien öinen pyöritys säästää rahaa ja auttaa sähköjärjestelmää Salli Ojala/Valonia KULUTUSJOUSTO, toiselta nimeltään kysyntäjousto, tarkoittaa sähkönkulutuksen mukautumista sähkön tuotannon tilanteeseen. PL 62 (Turuntie 18), 30101 Forssa tai sähköpostilla jatelautakunta@forssa.fi Lisätietoja antaa vs.jätehuoltopäällikkö Katja Pouta, p. Maksan hyvän hinnan reilusti käteisellä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulutai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä määräpäivänä jälkeen. Tervetuloa! Bio Jukola Jukolantie 3 Somero www.kinoset.fi VARES X keskiviikkona 30.10. Päätöstä koskeva kuulutus ja päätös on nähtävänä kuulutusaikana 22.10.–20.11.2024 edellä mainittujen kaupunkien ja kuntien virastoissa sekä Forssan kaupungin jätelautakunnan verkkosivuilla osoitteessa www.jateltk.fi. 045-678 7936 www.romukuljetus.fi Autoista romutustodistus. Sääntömääräiset asiat. Tällaisia sähkösopimuksia ovat pörssisähkösopimukset sekä hybridieli joustosopimukset. Forssassa 20.6.2023 Forssan kaupungin jätelautakunta Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen saostusja umpisäililölietteiden kuljetusjärjestelmää koskeva päätös Forssan kaupungin jätelautakunta on tehnyt päätöksen 16.10.2024 § 46, että kaikissa toimialueen kaupungeissa ja kunnissa (Akaa, Eura, Forssa, Huittinen, Humppila, Jokioinen, Koski Tl, Loimaa, Oripää, Punkalaidun, Sastamala (pl. 21.10.2024 Jätelautakunta Jätetaksaluonnos nähtävillä Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntia koskevan jätetaksan luonnos on nähtävillä 29.11.2024 saakka. Tarkastele ensin kotitaloutesi sähkönkulutusta. 03 4141 5336. SEniori KINO Kaikille avoin elokuvien päivänäytös. Suomal. 03 4141 5329. Huomaatko toistuvia piikkejä tiettyinä aikoina. Suodenniemi ja Mouhijärvi), Somero, Säkylä, Tammela, Urjala ja Ypäjä) sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetusjärjestelmästä. Erillistä tiedoksisaantitodistusta käytettäessä päätöksestä katsotaan saadun tieto todistukseen merkittynä päivänä. Mielipiteet pyydetään toimittamaan 29.11.2024 klo 15 mennessä jätelautakunnalle, os. Saantitodistusta vastaan lähetetystä päätöksestä katsotaan saadun tieto saantitodistuksen osoittamana päivänä. Viikonloppuisin ja aamuyön tunteina sähkö on usein edullisempaa. Ajastustoiminto löytyy useimmista uusista kodinkoneista, kuten pyykin-, tai astianpesukoneista. Mitä enemmän sähköä kulutat, sitä taloudellisempaa on ajoittaa sitä sähkön hinnan perusteella. PL 62 (Turuntie 18), 30101 Forssa tai sähköpostilla jatelautakunta@forssa.fi Lisätietoja antaa jätehuoltopäällikkö Salla Alapirtti, p. SOMERO 14 Perjantaina 25.10.2024 EKOVINKKI RAUTAROMU, SEKAPELTI JA AUTOT Noudetaan nopeasti nosturiautolla. Tuntemalla oman sähkönkulutuksesi voit ajoittaa käyttöä ajankohtaan, jolloin sähköä tuotetaan paljon ja se on hinnaltaan edullista. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena (3.) päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Henkilön/tahon, jolle päätös tai tieto päätöksen antamisesta lähetetään erikseen tiedoksi, katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä (7.) päivänä sen jälkeen, kun asiakirja on annettu postin välitettäväksi, jollei muuta näytetä. klo 19 Someron srk-keskus Ohjelman hinta 15€ sis. Kulutusjouston avulla voit pienentää omaa sähkölaskuasi, jos sopimuksesi on tuntihintaan perustuva. Jaana Kyyrä P. Tervetuloa Hallitus Ostetaan Lounea Oy:n osakkeita. Muiden henkilöiden/tahojen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätös on julkaistu yleiseen tietoverkkoon. Kun kulutusja hintakäyrät ilmestyvät parin päivän päästä sovellukseen, voit nähdä, paljonko mikäkin arkitoimi kuluttaa. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen tiedoksisaannista sitä määräaikaan lukematta. Mikäli kulutushuippuja ei tasata, joudutaan pahimmillaan turvautumaan kalliiseen tehoreserviin tai kulutuksen rajoittamiseen. klo 14:30 LIPUT 11 € ostetaan ostetaan myydään Monipuoliset rakennus, remontointija kaivinkonetyöt 5tn pienkaivinkone P. Kulutusjousto on oiva keino tasoittaa sähkönkulutuksen piikkejä ja näin parantaa sähköjärjestelmän kantokykyä ja luotettavuutta. Mielipiteet pyydetään toimittamaan 30.9.2023 mennessä jätelautakunnalle, os. Taksaluonnos on nähtävänä Akaan, Forssan, Huittisten, Loimaan, Sastamalan ja Someron kaupunkien sekä Euran, Humppilan, Jokioisten, Kosken Tl, Oripään, Punkalaitumen, Säkylän, Tammelan, Urjalan ja Ypäjän kuntien virastoissa sekä Forssan kaupungin jätelautakunnan internet-sivuilla osoitteessa www.jateltk.fi Kuntalaisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä taksaluonnoksesta. Suomen energiantuotannon rakenne on muuttunut, kun fossiilisten polttoaineiden tuonnin sijaan lisäämme uusiutuvaa kotimaista energiaa – myös kansalaisten teoilla on yhä enemmän merkitystä energiajärjestelmän toimivuuden varmistamisessa.. Suodenniemi ja Mouhijärvi), Somero, Säkylä, Tammela, Urjala ja Ypäjä) asumisessa syntyvien saostusja umpisäiliölietteiden kuljetus järjestetään jätelain 36 § mukaisena kunnan järjestämänä kuljetuksena. Autoista romutuspoistot
sähköpostiosoitteet toimitus@somerolehti.fi ilmoitus@somerolehti.fi asiakaspalvelu@somerolehti.fi etunimi.sukunimi@somerolehti.fi n. klo 18 Elixia -hallissa. Elokuvat ovat keränneet lukuisia palkintoja niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Suomen elokuvatoimistojen liitto palkitsi Tuomaisen Vuoden tuottajana ja hän sai myös vuoden lastenkulttuurin Valtionpalkinnon. NETTIVINKKI Evelina Rämö 1 vuotta 23.10. . Nina, Niina, Amanda, Ninni, Manta n 27.10. klo 14. Kouluissa ja päivähoidossa 28.10.–1.11. n. n Someron Seudun Hengitysyhdistys: Sääntömääräinen vuosikokous 28.10. . Tuomainen muutti työtilojen perässä Helsinkiin 2007, mutta mökki jäi edelleen Somerolle perheen vapaaajan käyttöä varten. Laista, asetuksista tai viranomaisten toimenpiteistä aiheutuvat kustannuslisäykset korottavat hintoja vastaavasti määräysten voimaantulohetkestä lukien. Elokuvasarja on poikinut myös kirjallisuutta: lasten kuvakirja Niko – lentäjän poika (Gummerus) sekä nuortenkirja Niko – Lentäjän pojan tarina (Gummerus). Vuonna 2002 Tuomainen ohjasi elokuvan Menolippu Mombasaan, jossa oli myös toisena käsikirjoittajana ja tuottajana. Hannu Tuomaisen ensimmäinen elokuvateatterielokuva tuottajana oli koko perheen seikkailu Poika ja ilves 1998. Niko ja myrskyporojen arvoitus on itsenäinen jatko-osa huippusuosituille elokuville Niko – Lentäjän poika ja Niko 2 – Lentäjäveljekset. Maanantai: bolognesekastike, kasvisbolognesekastike, keitettyä tummaa pastaa, tomaatti-kurkku-jäävuorisalaatti Tiistai: jauhelihaperunasoselaatikko, kasvisperunasoselaatikko, kurkku-porkkana-jäävuorisalaatti Keskiviikko: juustoinen broilerkeitto, juustoinen kasviskeitto, moniviljapatonkia, ruohosipulituorejuusto, tomaattia Torstai: planktonin erikoinen (currymaustettu kala), perunat, porkkana-tomaatti-jäävuorisalaatti, jogurttia, marjoja Perjantai: possunlihakastike, mifujauhiskastike, perunat, uunijuurekset, juustosalaatti ruokalista Daniel Rauhala 11 vuotta 28.10. yhteystiedot: n. Myös kolmannen elokuvan myötä on julkaistu tarinakirja ja lisäksi Otava julkaisee sarjaan kuuluvat puuhaja värityskirjat. 2024 alkaen painettu lehti + digisisällöt alk. Korotukset koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ ilmoitusvarauksia. mediamyynti ilmoitukset@somerolehti.fi Yritysasiakkaiden ilmoitukset: somerolehti.fi >mediakortti Valmistettavat ilmoitukset: materiaali to klo 16 (tiistain lehti) ja ti klo 16 (perjantain lehti) Painovalmiit aineistot: pe 16 (tiistaina lehti) ja ke 16 (perjantain lehti) n. Ihastunut Niko luottaa Stellaan, joka kuitenkin pettää hänet. Stella varastaa joulupukin täyteen pakatun reen ja lennättää sen isänsä jääluolaan ikuiselle merelle. NIKO ja myrskyporojen arvoitus on tarina nuoresta Niko-porosta, joka haluaa päästä isänsä lailla joulupukin lentojoukkoihin. Aiemmat elokuvat keräsivät teattereissa lähes 400 000 katsojaa, ja maailmanlaajuisesti ne ylittivät yli kolmen miljoonan katsojan rajan. päivään saakka.. . tilaushinnat Varsinais-Suomeen jatkuvana tilauksena 1.6. ilmestymispäivät tiistai ja perjantai n. n Somerniemi-seura: Kyläilta ma 28.10. 7.90 € /kk Tarkemmat tilaushinnat ja -veloitukset www.tilaajapalvelija.fi/tilausehdot n. Ensin hänen täytyy kuitenkin läpäistä testi, johon ilmestyy myös haastaja Stella. Konttorimme välittää ilmoituksia kaikkiin maassamme ilmestyviin sanomalehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. n Somerniemen Martat: kaikille avoin käsityöilta ti 29.10. toimittaja Merja Ryhtä 050 5130 375 päätoimittaja Sari Merilä 040 7680 968 n henkilökunta toimittaja Kira Kauppi 050 5130 376 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy / Paikallislehti Somero Painopaikka: Lehtitehdas, Salo 2024 ISSN 0356-200x myyntipäällikkö Sari Kaukoranta 050 513 0332 toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 2694 644 asiakaspalvelu Ulla Niemi 02 770 2626 myyntineuvottelija Jussi Ollinen (02) 5888 557 jussi.ollinen@ somerolehti.fi myyntineuvottelija Minna Kauppinen 050 438 5866 minna.kauppinen@ somerolehti.fi Niko-poron isähahmo on tuttu mies somerolaisille Sari Merilä BIO Jukolassa on sunnuntaina katsottavissa Niko ja myrskyporojen arvoitus. Elokuva on voittanut 26 kansainvälistä palkintoa. n Someron Eläkkeensaajat: Bocciaa Monarilla ma 28.10. Tuomainen myös tuotti elokuvan. Teemana ”kyläradio” – tutkitaan, miten radiolähetys syntyy. Helli, Hellä, Hellin, Helle n 28.10. klo 15.30–17 Svenssonilla, Vanhatie 20. klo 18– 19.30 Somerniemen seurakuntatalolla. n Someron ampumaseura: kokoontuu ke 30.10. Kyseessä on jo kolmas animaatio Nikoporon seikkailuista. . toimitus (02) 5888 550 n. Suositun animaatioporon isähahmona voidaan pitää Somerolla 2000-luvun alkupuolella asunutta Hannu Tuomaista, joka alkuperäisideansa pohjalta käsikirjoitti ensimmäisen Niko-elokuvan yhdessä Marteinn Thorissonin. Simo sää syntymäpäiviä tänään +11 huomenna +9 ylihuomenna +11 Toinen puhhuu viinast, toinev viinatynnärist. . n Someron Seudun Hengitysyhdistys: Maanantaiklubi 28.10. . Löytölaari yksityishenkilöiden ilmoituspalsta tiistaisin, 160 merkkiä 12,50 e (sis. JANE ILTANEN/TS Sata vuotta paikallisia uutisia ja tarinoita Somero-lehden 100-vuotisjuhlajulkaisu on vapaasti luettavissa verkkosivulla somerolehti.fi joulukuun 8. Molemmat elokuvat voittivat Jussipalkintojen katsojaäänestyksen ”Vuoden parhaan elokuvan” -palkinnon. Joulu on vaarassa peruuntua, ja Niko lähtee jännittävälle seikkailulle etsimään rekeä ja pelastamaan maapallon kaikkien lasten joulun. Aiheena: Pysähdy hetkeksi. alkaen klo 11.30 säästöpankin kokoustilassa. Suomessa elokuva tavoitti 150 000 katsojaa. Tapio Horila Someron sananparsia la aj ak an g as . Lehmirannan Lomakeskuksen sekä Viking Linen edustajat esittelevät tarjontaansa ja Somer Äänet esiintyvät. n Eläkeliiton Someron yhdistys: Kuukausitapaaminen tänään pe 25.10. Nyt elokuvissa pyörivä seikkailu on järjestyksessään jo kolmas. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. 14.50 € /kk digisisällöt alk. jakelupäivystys: (02) 269 3434 arkisin klo 6–16.30, viikonloppuisn ja arkipyhinä klo 7–11 verkko: tilaajapalvelia.fi/jakelupäivystys n. Siitä tuli vuosikymmenen toiseksi suosituin elokuva Suomessa 390 000 katsojallaan ja sen esitysoikeudet myytiin yli 40 maahan. klo 13 Syreenisalissa. klo 18 Somerniemen seurakuntatalolla. n Someron Nivelpiiri: Vertaisryhmä kokoontuu ti 29.10. klo 17 Syreenisalissa. Perjantaina 25.10.2024 15 järjestöt toimivat nimipäiväsankari Sointu n 26.10. . lukijamäärä 12 400 paperilehti ja digitaaliset kanavat viikossa (lähde KMT 2024) ISSN 0356-200X (painettu) kokonaistavoittavuus viikossa 11400 ISSN 2814-7405 (verkkojulkaisu) n. 1990-LUVUN aikana Tuomainen tuotti 14 lyhytelokuvaa ja ohjasi 8 lyhytelokuvaa, joista puolet myös käsikirjoitti. Hannu Tuomaisen ideoima Niko-poro seikkailee parhaillaan elokuvissa jo kolmatta kertaa. alv.), Puhelimitse annettujen ilmoitusten virheistä lehti ei vastaa. asiakaspalvelu tilausasiat ja yksityishenkiöiden ilmoitukset: (02) 770 2626 ma–pe 8.15–16 verkko: www.tilaajapalvelija.fi sähköposti: asiakaspalvelu@somerolehti.fi käyntiosoite: Heikintie 4, 31400 Somero perjantaisin klo 8.30–13 n. Keväällä 2004 Tuomainen ja Petteri Pasanen perustivat Niko-elokuvan projektiyhtiöksi Animaker-tuotantoyhtiön
NUORITALO OY p. 044 527 2548 saripohjola@hotmail.com SUUNNITTELETKO ULKO-/SISÄMAALAUKSIA, TAPETOINTIA TAI JOTAKIN MUUTA. -Tule kysymään ja kuulemaan parhaat energiansäästövinkit ja hyödynnä tarjouksemme! Ohratie 4, 31400 Somero p. Kauden 2025 ajat varataan nyt. Tarjouksemm. 0400 375 160 juhani.ruuth@ kymppi-katto.fi Kysy lisää minulta ja sovi samalla ilmainen kuntokartoitus! loppuvuoden parhaat asennusajat varataan nyt! * 3 kk korotonta ja kulutona maksuaikaa kaikkiin 2024 lokakuun loppuun mennessä tehtyihin hyväksyttyihin OP:n rahoitussopimuksiin. 3kk korotonta ja kulutonta maksuaikaa lokakuun loppuun!* MEILTÄ SAAT KOKO PAKETIN! Luomme yhdessä maksuttoman suunnitelman halutulle kohteelle. Varaathan ajoissa! www.somerolehti.fi. SOMERO 16 Perjantaina 25.10.2024 MURSKE, SORA, SEPELI, KIVITUHKA, HIEKKA, MULTA Myynti ja toimitukset SOMERO ja LÄHIKUNNAT Velj. 040 510 8906 | info@vilart.fi | www.vilart.fi VILARTIN VILARTIN Ilmalämpöpumppujen ja ilmanvaihdon asiantuntijat Scanofficelta paikalla Asiakaspäivät Asiakaspäivät PE 25.10. Työstämme saat myös kotitalousvähennyksen! Ota rohkeasti yhteyttä Tmi Sari Pohjola p. KLO 10-14 MAKKARA A ARVONTAA VILART TEEMU HEINONEN OY Tule käymään tai pyydä tarjous Alalla vuodesta 2007 PÄIV Ä N PÄIV Ä N PÄIV Ä N voimassa 25.10.-31.10.2024 1990 € Mitsubishi AY25 GREE SP Nordic 35 1650 € asennettuna ( 2150€ ) ( 1790€ ) Mobair ja Lossnay -ilmanvaihtolaitteet: osta 2 tai useampi, saat 10 % alennuksen ( Mobair M2030S hinta 249€/kpl , Lossnay VL-50S2-E hinta 549 €/kpl ) SOGrahoituksella 6 kk korotonta maksuaikaa! OTA YHTEYTTÄ Juhani Ruuth p. 0400 533 739, 0400 321 314 www.vnoy.fi • info@vnoy.fi Tarjouksemm
Sata vuotta paikallisia uutisia ja tarinoita
Mutta tuhansia ja tuhansia uutisia ja tarinoita on matkan varrella kerrottu niin somerolaisista ihmisistä kuin tänne poikenneista ja muustakin elämänmenosta. Tervetuloa sukeltamaan Paikallislehti Someron elämään! Somerolla 25.10.2024 PIIRROS HEIKKI PAAKKANEN. Nyt lehtiä on tehty jo sadan vuoden ajan. Sivumäärää ei pysty edes arvioimaan. 2 Nollasta sataan Somero-lehden ensimmäinen numero vuonna 1924 oli merkitty järjestysluvulla nolla. Lehdessä oli neljä sivua ja se löytyy tämän juhlanumeron sivuilta kokonaisuudessaan. Tämä juhlanumero kertoo Somero-lehdestä ja sen satavuotisesta taipaleesta sekä sen tekijöistä, jo edesmenneistä ja nykyisistä. Numeroita on tähän mennessä syntynyt yli 8 000 kappaletta
PARASTA PALVELUA, PARAS VALIKOIMA, JOKA PÄIVÄ EDULLISESTI ! PARASTA PALVELUA, PARAS VALIKOIMA, JOKA PÄIVÄ EDULLISESTI ! TARJOAMME ASIAKKAILLEMME TARJOAMME ASIAKKAILLEMME Joensuuntie 5, 31400 Somero p.0407186214 Palvelemme: ma-la 8-21 su 10-21. K-Supermarket Härkätie onnittelee 100-vuotiasta Somero-lehteä ja kiittää pitkästä yhteistyöstä
. . Sariola 3) Kuka esiintyi ensimmäisessä valokuvassa, joka Somero-lehdessä julkaistiin. Siihen tarvittaisiin avuksi myös lisää ihmisiä, jotta jokaisen nuoren ääni saataisiin kuuluviin. – Teiltä nuoret tulee parhaat ideat, te tiedätte mitä Duudsonit täyttivät torin . SOMERO 4 Mitä tiedät Somero-lehdestä. a) noin 30–40 -vuotias äiti/isä, jolla on lapset kotona b) keski-ikäinen, joka omistaa auton c) eläkeläinen, jolla on kesämökki TESTAA SOMERO 10 Perjantaina 9.8.2024 Sari Merilä SOMERON vapaa-ajanasukkaan Henna Heikkilän ideoima valtakunnallinen hyväntekeväisyyskiertue Kuule mua! sai näyttävän alun Somerolta, kun iltatori pullisteli sadoista ihmisistä. 1924 2) Kuka oli Somero-lehden perustaja. HYVÄNTEKEVÄISYY SKIERTUE Kuule mua! . a) Soinit, Sariolat, Sinisalot b) Kujanpäät, Kauralat, Koivaarat c) Laukamot, Lahoset, Lehdot 8) Minkä niminen oli Somero-lehden oma paino. a) 14 b) 24 c) 34 16) Kuinka monta vakituista toimittajaa Somero-lehdessä on parhaillaan. Tapahtumia toteutetaan yhteistyössä Nuorten Palvelu -järjestön kanssa ja sille on haettu kolmevuotinen hankerahoitus. Lattia on laavaa -leikissä piti auttaa kaveria. a) Forssan Lehden b) Salon Seudun Sanomien c) TS-Yhtymän 13) Kuka suunnitteli Somero-lehden nykyisen logon. – Me ollaan Teresan kanssa Kuule mua! -projektin sydämen puolikkaat. nuorten toimintaan pyritään saamaan kullakin paikkakunnalla alueellisesti varoja lahjoitusten ja yhteistyökumppaneitten turvin Juontajat Henna Heikkilä ja Teresa De Rita-Cavlek poseerasivat Duudsonien HP:n ja Jarpin kera täysillä mukana eläneen yleisön edessä. Sanomamme on se, että muutos on pysyvä olotila; asiat muuttuvat ja voivat aina korjaantua. . . Jotta jokainen nuori pääsisi juttelemaan sellaisen henkilön kanssa, joka tuntuu itselle mieluisalta, Teräväinen vinkkasi. lähtölaskenta oli Salossa viime helmikuussa kun Heikkilä ja Duudsonien Jarppi kuulostelivat kauppakeskuksessa nuorten kuulumisia . a) ei yhtään b) kerran c) kaksi kertaa 12) Kenen omistukseen Somero-lehti siirtyi 1987. Myös Henna Heikkilä kannusti nuoria tuomaan rohkeasti esille ajatuksiaan. Kuule mua! -kampanja sai huiman alun . . Näiden sivujen ilmestymisellä on väliä 90 vuotta. a) presidentti Lauri Kristian Relander b) Suomen kaartin vanhempi aliupseeri Jeremias Lindroos c) jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth 4) Kuka oli lehden ensimmäinen päätoimittaja. Saat tietää, oletko Somero-lehden mestarilukija, lupaava noviisi vai kehityskelpoinen aloittelija. a) Olli Jussila b) Olli Jussilainen c) Jussi Ollinen 19) Mistä voi lukea Somero-lehden uutiskirjeen. – Meillä on ollut iso juttu koulunuorisotyö, joka on ollut mahdollista Avin (aluehallintovirasto) avustuksella. a) Someron Painotalo b) Someron Offsetpainamo c) Somerpaino 9) Kuka painoi nappia, kun painon rotaatio vihittiin 1982. a) perjantaina 3.12.1924 b) lauvantaina 6.12.1924 c) tiistaina 7.12. yhteistyössä Nuorten Palvelu -järjestön kanssa haettu kolmevuotinen hankerahoitus . – Eli jos saisimme nyt yhteistuumin jonkin haasteen aikaiseksi ja kerättyä varoja Someron nuorille, niin mihin nuorisotyössä kaivataan eniten apua, henkilöresursseja tai euroja, hän kyseli kaupungin vapaa-aikapäällikkö Mira Teräväiseltä. sai alkunsa Someron vapaa-ajanasukkaan Henna Heikkilän ideasta saada nuorten ääni kuuluvaksi, tehdä jotain nuorten syrjäytymisen ja yksinäisyyden hyväksi sekä kiusaamisen vähentämiseksi . a) Toivo Soini b) Teuvo Nurmi c) Seppo Kummala 5) Kuinka monta päätoimittajaa Somero-lehdellä on ollut. Henna Heikkilä (mikrofoni kädessä) esitteli nuorison parissa Somerolla töitä tekeviä: nuorisotyöntekijä Samuli Mustamo (vas.), nuoriso-ohjaaja Anne Vauhkonen, etsivä nuorisotyöntekijä Lea Ahonen, vapaa-aikapäällikkö Mira Teräväinen, erityisnuoriso-ohjaaja Vesa Pohjola ja koulunuorisotyöntek ijä Johanna Nivalinna sekä (kuva vieressä) starttipajaohjaajat Marja Friberg ja Mari Vasama. – Tämä tapahtuma todistaa, että kun heitetään esiin idea ja siihen tartutaan, niin silloin se toteutuu, muistutti Mira Teräväinen. a) maanantaisin ja torstaisin kello 20 b) tiistaisin ja perjantaisin kello 00.01 c) maanantaisin ja torstaisin kello 23.59 22) Millainen on tyypillisin Somero-lehden lukija. . 1) Milloin ilmestyi Somero-lehden ensimmäinen numero. a) 5 700 b) 9 400 c) 12 400 21) Milloin digilehti avautuu. a) toimitus muutti Heikintielle b) Turun Sanomat osti Somero-lehden c) Somero-lehdestä ilmestyi sähköinen näköisversio, digilehti 15) Kuinka monta vakituista toimittajaa Somero-lehdessä on ollut sadan vuoden aikana. a) Anu Törmä b) Heikki Paakkanen c) Mari Oksanen 14) 11.5. . a) 15 b) 11 c) 8 6) Milloin palkattiin ensimmäinen päätoiminen toimittaja. a) kunnankirjuri Kaarlo Sorsavirta b) kansakoulunopettaja Kustaa Hossi c) maanviljelijä Lauri A. a) kolme b) neljä c) viisi 17) Minkä kaupan tarjouksia voi yleensä lukea sivulta 3. a) K-Marketin b) K-Supermarket Härkätien c) S-Market Someron 18) Minkä niminen on toinen lehden myyntineuvottelijoista. ensimmäinen tapahtuma oli Someron iltatorilla keskiviikkona . – Tässä annetaan viestiä suoraan nuorille siitä, että ketään ei jätetä yksin tai ulkopuolelle, koska sillä on valtavan haitalliset seuraukset sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. 2012 tapahtui jotakin, mitä. . ensi vuoden alussa kiertue lähtee eri puolille Suomea kauppakeskuksiin . a) tulee postilaatikkoon kerran kuussa b) voi tilata omaan sähköpostiin c) saa noutaa lehden konttorista 20) Kuinka monta lukijaa paperilehti ja digitaaliset kanavat tavoittavat viikossa kansallisen mediatutkimuksen 2024 mukaan. a) presidentti Mauno Koivisto b) ministeri Esko Ollila c) Someron kunnanjohtaja Arto Luhtala 10) Milloin Somero-lehdessä siirryttiin nelivärikauteen. SOMEROLLA toritapahtumaa rahoittivat muun muassa kaupunki ja säästöpankki, mutta Heikkilä kyseli torilla, että mihin olisi paikallisesti tärkeintä kohdistaa mahdollisesti jatkossa hankittavaa apua. a) 1925 b) 1934 c) 1957 7) Yli 60 vuotta lehteä piti kolme sukua, mitkä. Teräväinen muistutti, että kaupungin on paremmin mahdollista edistää nuorten keskuudesta virinneitä ideoita, kun nuoret löytävät tahot, joiden kautta saavat ne kuuluviin. . Kiertue lähtee ensi vuoden alusta eri puolille Suomea nostamaan nuorten ääntä kuuluvaksi. Katso sivulla 61 olevista vastauksista, montako sait oikein. Yllä oleva on vuodelta 1934 ja alapuolinen viime kesältä.. Testaa, kuinka hyvin tunnet oman paikallislehtesi. tapahtumia vetävät Henna Heikkilä ja Teresa De Rita-Cavlek . Järjestelyja juontoapuna Heikkilällä on ystävänsä Teresa De Rita-Cavlek. a) 1986 b) 1994 c) 2001 11) Kuinka monta kertaa Somero-lehti on valittu Suomen parhaaksi paikallislehdeksi
16,90€/KPL (24,90€/KPL) (149€) HALTI Fara mid fl VEDENPITÄVÄ JALKINE PIKAKIINNITYKSELLÄ • Vedenpitävä softshell • GripmaxX Antislip pohja 119 € 995,STIHL 800 C-E Reppupuhallin STIHL PERHEEN TEHOKKAIN • Mukavat, leveät olkahihnat • Sisältää lisäkahvan (Svh. 1800 °C (89€) KAASUPOLTIN MINI + 3X 600ML KAASUSÄILIÖ • propaanibutaani seos 35 % 65 % • liekin lämpötila max. TEMPUR Ombracio -tyyny (norm. 199 € Asiantuntijan kanssa valittuihin vuoteisiin 120 vrk seläntyytyväisyystakuu. Palvelemme teitä Ma-Pe 9-17 La 9-14 Tervetuloa VARAUDU TALVEEN POLARIS KAUSIHUOLTO ALK. 12 479,-) 570 EFI 4×4 T3b -mönkijä • Automaattinen 100% neliveto • Pikakiinnitteinen puskulevysarja (sh.1123€) • Kestävä Polaris 2500lbs sähkövinssi (sh.416€) ETUSI JOPA 2487€ ENSIMMÄINEN ERÄ LAADUKKAITA LUMILINKOJA SAAPUI MYYMÄLÄÄN SYKSYYN! VALOA Helly Hansen ja Patron talvivaatteet saapuneet! 69,00€ (35,90€/SRJ) 29 90 KAASUPOLTIN MINI + 3X 600ML KAASUSÄILIÖ • propaanibutaani seos 35 % 65 % • liekin lämpötila max. 239 €) 199 € TEMPUR Stay -parisänky 160x200 cm (norm. Tervetuloa! Erä TEMPUR-Fit -peittoja alk. 228 cm, divaani 170 cm, eri värejä vuODeDivaani Petari alk. 1142,7 ,-) MARKKINOIDEN TEHOKKAIN Reppupuhallin STIHL PERHEEN TEHOKKAIN • Mukavat, leveät olkahihnat • Sisältää lisäkahvan TEHOKKAIN LAATUMERKIT SPORTTIKONEESTA Uusille sekä vanhoille asiakkaille 0% korko Ei avaustai vuosimaksua,10 000€ asti, Voimassa toistaiseksi MYÖS KÄTEVÄLLÄ TUOHI -RAHOITUKSELLA 0% KORKO RAHOITUKSELLA Max. 4818 €) alk. 30 kk AVOINNA Arkisin klo 10-18, lauantaina klo 10-14 FORSSA Aleksinkatu 1 03 435 6570 SOMERO , Knuutilantie 1 p. 199 € Asiantuntijan kanssa valittuihin vuoteisiin 120 vrk seläntyytyväisyystakuu. 69,Acazia sohvapöytä 60x60 25.Somero 02-722 1277, Knuutilantie 1 forSSa 03-435 6570, Aleksinkatu 1 avoinna Arkisin klo 10–18, lauantaina klo 10–14 OXFORD 3 + 2 sohvat kulutuspinnat aitoa nahkaa, taustat keinonahkaa. 03 435 6570 Aukioloajat: Arkisin 10-18, La 10-14 MYYMÄLÄT TÄYNNÄ TARJOUKSIA. 199 € Asiantuntijan kanssa valittuihin vuoteisiin 120 vrk seläntyytyväisyystakuu. 02 722 1277 FORSSA, Aleksinkatu 1 p. 3998 € TEMPUR-hyvinvointipäivä Virtasella Somerolla perjantaina 25.10. 59,Heti vaRastOsta! (1290,-) 549,2H SOHVA 449,Vahva kerrospuurunko Lev. vuodevaateltk Alk. 2 istuttava: l 171, s 93, k 93. klo 10-18 KNA ja fysioterapeutti Tommi Närvänen on opastamassa oikeanlaisen TEMPUR-tyynyn ja -patjan valinnassa. 3 istuttava: l 208, s 93, k 93. MaKsaa vOi MYÖs JOustavalla RaHOituKsella. 239 €) 199 € TEMPUR Stay -parisänky 160x200 cm (norm. värit: musta, valkoinen sensus viscO moottorisänky 90 x 200 memoryvaahto petauspatja 10cm, jossa 4cm memory soft ja 6cm memory medium vaah 1250,999,langatOn sääDin SOMERO Knuutilantie 1 02 722 1277 Nautitaan kesästä! tYYnY 50x60 cm ja PeittO 150x200 cm Toimitusmyyntinä Värit: harmaa, beige Sis. Tervetuloa! Erä TEMPUR-Fit -peittoja alk. 1800 °C LED VALONHEITIN 8000 LM 2X50W/230V 2,5M JOHTO • välitön kirkas valontuotto • värilämpötila 4500 K • matala lämmöntuotto 69,00€ (89€) LED VALONHEITIN 8000 LM 2X50W/230V 2,5M JOHTO • välitön kirkas valontuotto • värilämpötila 4500 K • matala lämmöntuotto LED VALONHEITIN 2300LM 30W/230V LIIKETUNNISTIMELLA • välitön kirkas valontuotto • matala lämmöntuotto • säteilykulma 100° • Värit: Musta tai Valk. 4818 €) alk. 195 cm 599,3 ist. 450,9 990,(Svh. klo 10-18 KNA ja fysioterapeutti Tommi Närvänen on opastamassa oikeanlaisen TEMPUR-tyynyn ja -patjan valinnassa. 239 €) 199 € TEMPUR Stay -parisänky 160x200 cm (norm. 203 cm, vuodekoko 110 x 178 Lev. TÄSTÄ PUHUTAAN VIELÄ PITKÄÄN!!! BLACK FRIDAY NÄITÄ EI RIITÄ KAIKILLE! Admiral vitriini 60x43x190 koottuna 99.(norm. 3998 € TEMPUR-hyvinvointipäivä Virtasella Somerolla perjantaina 25.10. Tervetuloa! Erä TEMPUR-Fit -peittoja alk. Paremmin HEREILL Perjantaina 25.10. Paremmin HEREILL Perjantaina 25.10. vuODesOHva 100,(249,-) WYOMing tuOli Kotimainen 160 x 200 PetausPatJa laJitelMa 100,(299,-) Tempur Comfort MatKatYYnY koko 40 x 26 100,(119,-) sängYn PäätY 160 laJitelMa laaDuKKaita MattOJa laJitelMa 160 x 230 100,(299,-) 100,100 HYvää sYYtä tulla viRtaselle! TEMPUR Ombracio -tyyny (norm. TEMPUR Ombracio -tyyny (norm. klo 10-18 KNA ja fysioterapeutti Tommi Närvänen on opastamassa oikeanlaisen TEMPUR-tyynyn ja -patjan valinnassa. 3998 € TEMPUR-hyvinvointipäivä Virtasella Somerolla perjantaina 25.10. SOMERO · SALO · KAARINA · LOHJA • TUUSULA · LAHTI .f i myynti · huolto · varaosat Ruunalantie 5 31400, Somero Puhelin: (02) 748 9300 somero@sporttikone. TOIMITAMME YLI 400€ KAUPAT RAHTIVAPAASTI SUUNTAKUORMANA MAKSAA VOI MYÖS JOUSTAVALLA RAHOITUKSELLA nYt viRtaselle setti 29,Milla 3H sOHva (1390,-) (1295,-) 160 x 200 KOtiMainen JenKKisänKY Petari kaupanpäälle! 599,259,790,120 x 200 KOtiMainen RunKOsänKY Kätisyyden voi vaihtaa, lev. 652,-) Lily lipastot KAIKKI KOOT 10.Sähköpöytä 120x80 299.Koulutuoli kaasujousella 10.Laadukas Moottorisänky 90x200 499.Petauspatja alk. Paremmin HEREILL Perjantaina 25.10. 4818 €) alk. 269,+Tk
PEKKA HOLMSTRÖM Paikallislehti on aikansa peili. He haluavat onnistua siksi, että saisimme tietoa, että kokisimme aidosti olevamme osa yhteisöä ja jotta voisimme myös vaikuttaa siihen, mitä ympärillämme tapahtuu. ”Pihalla karmiva näky – naapuri järkyttyi!” Näin uutisoituna lukijalla ei oikeastaan ole edes mahdollisuutta pysähtyä miettimään, mitä on tapahtunut, ja mitä juuri minä tästä uutisesta tunnen. Ja vaikka uutinen olisi synkkäkin, niin uuden rakennuspalikan löytäminen maailmankuvan jatkeeksi voisi antaa lukijalle synkkyyden lisäksi myös onnistumisen tunteen, eivätkä uutiset aina tuntuisi enää niin raskailta. Näiden tunteiden vallassa me usein sitten toimimme arjessamme ja niiden ympäröimänä kohtelemme toisiamme. Uutinen herättää meissä tunteen ennen kuin olemme edes ehtineet kunnolla sitä lukea. Se on sitä kaikille meille, jotka haluamme tietää, mitä kotipaikkakunnallamme tapahtuu, millaisia päätöksiä aprikoidaan tehtäväksi ja miten ne meihin vaikuttavat. Ja yhä uuteen uutiseen ryntääminen saa aikaan yhä uuden tunnereaktion. Vuonna 2022 tehdyssä isobritannialaisessa seitsemää kuntaa koskevassa tutkimuksessa selvitettiin, mitä tapahtui, kun paikallislehdet kuolivat ja niin sanottuja uutiserämaita syntyi. Ja kiitos teille tekijät, ilman teitä tätä lehteä ei olisi. PAIKALLISLEHTIUUTISOINTI antaa meille enemmän aikaa ajatella ja oivaltaa itse. Kun tunne on tarjoiltu lukijalle valmiina, se toki koukuttaa, mutta myös uuvuttaa ja turhauttaa. KIITOS sinulle lukija, kun asetat lehtesi tekijöille tavoitteet ja annat syyn heidän työlleen. Käsissäsi oleva paikallislehti on arvotavara. Selvisi, että kun hallintoa tai kunnan tapahtumia ei seurannut kukaan, kuntalaisten luottamus tuttuihinkin instituutioihin väheni. Uutisoinnin soisi olevan useammin sitä, että lukijalla olisi mahdollisuus pysähtyä, ajatella, täydentää maailmankuvaa tai saada oivallus. Se on tehty juuri meille ja aivan tuossa vieressä. MONI pohtii lehden tilaamista ja tänä päivänä keskustellaankin paljon siitä, miten journalismi on muuttunut jopa kuivan asiallisesta voimakkaita tunteita herättävään tapaan uutisoida. Haastatteluissa ihmiset kertoivat myös, että paikallisuutisten katoaminen jätti yhteisöön ison aukon. Paikallislehti antaa meille aikaa hengittää ja päättää, itse, mitä tunnemme. Lämpimät onnittelut satavuotiaalle! Hanne Aho puheenjohtaja Suomen Journalistiliitto Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Se ei ryntää hengästyttävällä tavalla eteenpäin ja kertoo myös iloisista kuulumisista ja mukavista tapahtumista. Epätiedon leviäminen vähensi luottamusta instituutioihin edelleen. Tiedonlähteenä toimivat sosiaalisen median alustat ja niissä levisi tiedon lisäksi myös disinformaatio. Vuonna 1964 ilmestynyt 40-vuotisjuhlanumero muisteli Somero-lehden vaiheita.. Vuonna 1954 houkuteltiin laulajia kuoroon, puhuttiin poliittisista lehmänkaupoista ja uutisoitiin sokean urkutaiteilijan tulosta Somerolle konsertoimaan. Sota-aika näkyi Somero-lehden sivuilla muun muassa vuonna 1944. Paikallislehti on läheinen, sen kertomat uutiset voi melkein jokainen tunnistaa, ja moni tuttavakin on päässyt lehden sivuille. Lehden merkitys kirkastui vasta sitten, kun sitä ei enää ollut. Lehti kertoo meille mahdollisimman totuudenmukaisesti, mitä elämänpiirissämme on meneillään. Sen tekijät ovat pohtineet, mikä meitä kiinnostaa ja ovat laittaneet siihen pohdintaan usein palan itsestään. SE ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Paikallislehdet toimivat yhteisöidemme liimana ja tärkeän tiedon levittäjänä, mutta näihin tehtäviin eivät somealustat pystyneet. Siksi myös alueen yhteisöllisyys tutkimuksen mukaan väheni. Ja maksamalla lehdestä ylläpidät yhteisöäsi, elämänpiiriäsi ja lopulta myös suomalaista demokratiaa. 6 Paikallislehti antaa meille aikaa hengittää ja päättää itse, mitä tunnemme HYVÄ LUKIJA, onneksi olkoon! Olet yksi monista, joka lukee kohta sata vuotta täyttävää Somero-lehteä
Joensuuta halkova ”valtaväylä” Joensuuntie keräsi yhä enemmän liiketoimintaa. Numerossa lehden tehtävä määriteltiin näin: ”Lehti ei voi asettaa pääasialliseksi tarkoituksekseen veresten tietojen toimittamisen ns. 1985 toimitus muutti Rostinkulmaan . Nykyään lehden toimitusjohtaja on Jaakko Ketonen.. . Laaksi, maanviljelijä Kaarlo Älli, pankinjohtaja Toivo Soini ja puuseppä A. . Salminen ja sittemmin Kirsti Kirjonen. Vuonna 1988 TS-Yhtymä osti Salon Seudun Sanomat Oy:n. Perustavaan kokoukseen 25.11.1924 osallistuivat myös lääkäri Yrjö Sundvall, toimitusjohtaja Th. Päällimmäisenä ajatuksena lehden perustajille oli ihmisten tiedonjano, joka kasvoi kasvamistaan itsenäistymisen myötä. . perustettiin 25.11.1924 . Vuonna 1987 lehti siirtyi Salon Seudun Sanomat Oy:n tytäryhtiöksi. ensimmäinen numero ilmestyi 6.12.1924 . suuresta maailmasta, mutta selostetaan siinä tärkeimmät kotija ulkomaiset tapahtumat, jotta nekin, jotka taloudellisista syistä eivät voi muita lehtiä tilata, pysyisivät ainakin jossain määrin aikansa tasalla.” SANOMALEHTI Oy Somero perustettiin lehden kustantajaksi kesäkuussa 1927. Sariolan johdolla tusinan verran somerolaisia näkyviä vaikuttajia . lehden digitaalinen näköislehti eli digilehti alkoi ilmestyä säännöllisesti 11.5.2012 . PAIKALLISLEHTI SOMERO Etappeja . . 2) Osakkeen suuruus on viisisataa (500) markkaa, minkä summan kukin allekirjoittaneista suorittaa vastaedes valittavalle taloudenhoitajalle ennen 15. . Oksanen, maanviljelijä Aug. näyttöpäätteet otettiin toimituksessa käyttöön 1980-luvun alussa, vuonna 1986 kaikilla toimittajilla oli Macintoshpäätteet . Malenius, kansakoulunopettaja Kustaa Hossi, kunnankirjuri Kaarlo Sorsavirta, konttoristi Mauno Soini, nimismies Vilho Lahonen, pastori A. Ensimmäinen numero ilmestyi itsenäisyyspäivänä lauvantaina 6.12.1924. . päivää joulukuuta 1924. maaliskuussa 2021 lanseerattiin sovellus, joka parantaa lehden lukemista kännykällä ja tabletilla, sekä push-viestit, joita voidaan lähettään sovelluksen tilanneiden kännyköihin . huhtikuussa 2014 Somero-lehti muutti Heikintie 4:ään . . . . V. Sinisalo. . Ensimmäisellä kerralla Seinäjoelle palkintoa noutamaan lähtivät Salli Lehtinen, Sari Merilä, Helga Soukola, Seppo Kummala ja Merja Ryhtä. . . Someron henkinen ja taloudellinen kasvu alkoi pikku hiljaa Joensuun kylästä, josta se levisi myös muihin kyliin. huhtikuussa 2022 otettiin käyttöön uutiskirje, jonka kuka tahansa voi tilata maksutta sähköpostiinsa Somero-lehti on valittu kahdesti Suomen parhaaksi paikallislehdeksi: 2001 ja 2002. VARSINAISENA perustajana pidetään maanviljelijä ja kansanedustaja Lauri A. . Ensimmäinen johtokunnan puheenjohtaja oli Lauri A. 7 . . Eli paikkakunnan näkyvimpiä vaikuttajia. ensimmäinen valokuva julkaistiin 1925 (syntymäpäiväkuva 80-vuotiaasta Suomen kaartin vanhemmasta aliupseerista Jeremias Lindroosista) . Someron kunnallisen itsehallinnon perustamispäivä on 29.12.1867. ensimmäinen päätoimittaja oli Toivo Soini (päätoimittajia on ollut yhteensä 8) . Avuksi tiedonjanoon Sari Merilä PAIKALLISLEHTI Somero perustettiin 1924 maatalouspitäjään, jonka keskeistä kylää, Joensuuta, hallitsivat käsityöläiset, kauppiaat, suosittu majatalo ja erikoisuutena viinatehdas. 2000-luvun alussa Somero-lehti valittiin kahdesti Suomen parhaaksi paikallislehdeksi: 2001 ja 2002 . . ensimmäinen päätoiminen toimittaja, Marjatta Arrakoski, palkattiin 1957 . . 1927 perustettiin Sanomalehti Oy Somero (tähän asti lehti oli Lauri A. . Sariola. . Sariolan nimissä) . E. . . 1987 Somero-lehti siirtyi Salon Seudun Sanomalehti Oy:n omistukseen . maaliskuussa 2014 otettiin käyttöön lehden verkkosivut eli nettisivut sekä oma QR-koodi (Quick Response) . Somero-lehden tiloihin perustettiin sivunvalmistusosasto 1994 . 4) Että julkaistavaksi aiottu sanomalehti on ehdottomasti puolueeton. . 1988 TS-Yhtymä osti Salon Seudun Sanomat . Sariolaa, joka oli yhteiskunnallisesti valistunut ja osallistuva kansalainen. Toimitusjohtajaksi tuli emoyhtiön toimitusjohtaja Pertti Lehto ja hänen jälkeensä Matti J. Toimeen ryhdyttiin välittömästi ja valittiin väliaikainen toimituskunta. Syntyivät kansakoulut, pankit, meijerit, puhelinkeskus ja seuraintalot. Sariolan päätettyä ruveta julkaisemaan Somerolla yhden kerran viikossa ilmestyvää somerolaista sanomalehteä sitoutuvat allekirjoittaneet tulemaan sanottua yritystä seuraavilla ehdoilla: 1) Kukin allekirjoittaneista sitoutuu liittymään lähitulevaisuudessa perustettavan sanomalehti osakeyhtiö ”Someron” osakkaaksi. . Ja tähän saumaan syntyi myös Somero-lehti. . vuoden 1956 yleislakon aikana Somero-lehti oli kuukauden ilmestymättä . lehti muuttui yksipäiväisestä kaksipäiväiseksi vuoden 1962 alussa . lehteä on painettu Tampereella, Loimaalla, Forssassa, Somerolla (1962 lehden yhteyteen perustetussa Somerpainossa) ja nykyään Salon Lehtitehtaassa . perustavaan kokoukseen osallistui maanviljelijä ja kansanedustaja Lauri A. Perustuskirjassa todetaan, että maanviljelijä Lauri A. 3) Että kukin allekirjoittaneista vastaa omasta ja toinen toisensa puolesta kaikista kyseenalaisen yrityksen aiheuttamista menoista ja kulungeista siihen asti kunnes edellätarkoitettu osakeyhtiö on saatu laillisesti perustettua. ensimmäinen toimitus ja konttori sijaitsivat Someron Osuuskaupan konttorissa
Varsinkin Forssan Lehti, joka oli perustettu 1917 kotiseutuhenkiseksi paikallislehdeksi, mutta laajentunut varsin pian Lounais-Hämeen maakuntalehdeksi koki uuden lehden kilpailijakseen. Sariolan nimissä ja siirtyi sen jälkeen Sanomalehti Oy Someron omistukseen. SOMERO 8 Somero ilman Someroa. Kaksi kertaa viikossa ilmestyväksi lehti muuttui vuoden 1962 alussa. Ensimmäiseksi toimitussihteeriksi ja toimistonhoitajaksi valittiin 1940-luvun puolivälissä Kyllikki Kujanpää ja ensimmäiseksi päätoimiseksi toimittajaksi Marjatta Arrakoski vuoden 1957 alusta. Mielipahaa oli aiheuttanut myös Osuusliike Oraksen saama runsas palstatila. Ensimmäisessä numerossa todettiin, että kunnan asioita tullaan lehdessämme tarkoin seuraamaan, mutta vakuuttaa ei tarvinne, että tulemme pysymään ehdottomasti syrjässä puolueharrastuksista. Lehden nimi on painettu aina mustalla värillä lukuun ottamatta muutamaa juhlanumeroa ja vuoden 2006 ulkoasuja sisältöuudistuksen yhteydessä tehtyä värinvaihtoa. Kirjapainon lopetettua toimintansa lehden painatus siirtyi Salon Seudun Sanomalehti Oy:n kirjapainoon ja palasi kymmenen vuotta myöhemmin takaisin Somerolle, Somero-lehden yhteyteen perustettuun Somerpainoon. Somero-lehden syntyminen syksyllä 1924 ei ollut mikään itsestään selvä tapahtuma. SOMERO-LEHDEN tasainen kehitys jatkui sotavuosien jälkeen. Maassamme oli 571 kuntaa ja paikallislehtiä ilmestyi vain parikymmentä. Palstatilasta puolet oli ilmoituksia ja kirjoitukset syntyivät avustajavoimin sekä muista lehdistä kopioiden. MITÄ olisi Somero ilman tiistaisin ja perjantaisin ilmestyvää Somero-lehteä. Somerolainen, joka kesällä 1965 muutti nimensä Someron Sanomiksi, ilmestyi säännöllisesti kerran viikossa vuoden 1971 loppuun ja sen jälkeen muutaman kerran vuodessa 1974 loppuun. päivänä 1924 kokous, jossa neuvoteltiin paikkakunnalle perustettavaksi aiotun sanomalehden tarpeellisuudesta. Lehden tilaajamääristä ei ole tietoa, mutta vuonna 1970 painosPaikallislehdistä neljännes on vaihtanut nimeään ainakin kerran, mutta Somero on pysynyt Somerona vaikka alaotsake on muutaman kerran muuttunut. Vuodenaikojen mukaan seurattiin kevätkylvöjen, heinätöiden ja elonkorjuun edistymistä sekä maatalousjärjestöjen kokouksia. Päätoimittajan osuus lehden toimituksessa oli nimellinen aina 1980-luvulle saakka. Sariola, Toivo Soini, Kustaa Hossi, A.E. Tyrvään Sanomat oli perustettu jo 1894, mutta vasta 1920-luvulla lehtien määrä kolminkertaistui ja oli vuosikymmenen lopussa 31. Se oli rohkea ja ennakkoluuloton päätös. Laaksi sekä kirjuriksi Toivo Soini. Seuraavina olivat Turun Sanomat ja Uusi Aura sekä vähemmässä määrin vuonna 1919 perustettu Salon Seudun Sanomien edeltäjä Salon Seudun Kunnallislehti. Sisko Pesonen mainitsi tutkielmassaan vuonna 1972, että puolueettomuuden korostaminen oli johtanut Somero-lehden ehkä liiankin suureen neutraalisuuteen. Somerolaisen ensimmäinen numero ilmestyi 5.12.1963 ryhmäristisiteenä jokaiseen talouteen Somerolla ja Somerniemellä. Tätä kysyttiin myös lehden juhlanumerossa vuonna 1984. Ensimmäiset vuosikymmenet olivat paikallislehdille vaikeaa aikaa ja 1930-luvulla perustetuista lehdistä yli puolet joutui lopettamaan toimintansa viiden ensimmäisen vuoden aikana. Kokouksessa oli läsnä toistakymmentä henkilöä keski-pitäjältä ja puheenjohtajaksi valittiin pastori A.E. Laaksi tai joku muu, ei ole tietoa. Lehti oli vuodet 1925?1927 Lauri A. Someron Maamiestalolla pidettiin marraskuun 16. Pyrkimyksenä oli 1920-luvulta alkaen, että maanviljelys ja karjatalous saavat tärkeän sijan lehdessä. Lehteä tehtiin aluksi talkoovoimin, koska vakinaista henkilökuntaa ei ollut. SOMERO-LEHDEN perustamiskokouksessa oli paikalla kaksitoista miestä, jotka sitoutuivat vastaamaan omasta ja toinen toisensa puolesta kaikista yrityksen aiheuttamista menoista ja kuluista siihen asti kunnes osakeyhtiö olisi perustettu. Syntyneessä keskustelussa perusteltiin oman lehden tarpeellisuutta sillä, että Someron edut eivät tule tasapuolisesti ja puolueettomasti esitetyiksi toispaikkakunnan lehdissä, jotka siitä huolimatta ilmoitusmaksujen muodossa saavat täältä melkoisia pääomatuloja. Elokuussa 1925 Forssan Lehti perusti Somerolle oman asiointitoimiston, jonka hoitajaksi valittiin Markus Vidén. Lehti painettiin aluksi Tampereella, sitten Loimaalla ja Forssassa kunnes 1946 perustettiin Someron Kirjapaino Oy, jossa Someroa painettiin vuoteen 1953. Oman paikallislehden tarpeellisuutta perusteltiin sillä, että ”toispaikkakunnan lehdet saavat Somerolta ilmoitusmaksujen muodossa melkoisia pääomatuloja.” Ilmoitustuloista kilpaili 1960-luvulla myös toinen paikallislehti Somerolainen, sittemmin Someron Sanomat. Toimiston avaamista ei perusteltu kilpailullisista syistä vaan siksi, että Someron asioiden seuraaminen oli osoittautunut vaikeaksi yksinomaan jo huonojen puhelinyhteyksien vuoksi. Yksi vastaajista totesi, että oma paikallislehti on tuttu ja läheinen kuin äidin leipoma pulla. PAIKKAKUNNAN eniten luettu sanomalehti oli 1920-luvun alussa Forssan Lehti. Somero-lehden johtokunnassa oltiin sitä mieltä, että kilpailevan lehden perustamisen syyt olivat johtuneet merkillisestä väärinkäsityksestä. Viidensadan markan arvoisia osakkeita oli yhteensä 12 kappaletta. Paperipula ja yleislakko aiheuttivat pientä harmia, mutta isompi uhka koettiin vuonna 1963, kun Somerolle perustettiin kilpaileva paikallislehti. Lehden kerrottiin olevan Someron seudun yrittäjien sanansaattaja ja äänenkannattaja. Toisinkin olisi voinut käydä ja lehden perustaminen siirtynyt hamaan tulevaisuuteen tai jäänyt kokonaan toteutumatta. Muutama punaisella ja ruskealla painettu Somero vaihtui nopeasti lukijoiden toivomuksesta mustaan. Kehitystä vauhditti taloudellinen nousukausi, yleinen sivistystason nousu, painovapauslaki ja laki, jolla maallisten kuulutusten lukeminen kirkoissa lopetettiin. Somero-lehti pystyi sen sijaan vakiinnuttamaan asemansa jo 1920-luvulla ja tuhannen kappaleen painosmäärä nousi 1930-luvun loppuun mennessä 2 800 kappaleeseen. Sen aika päättyi 1974.. Oliko hankkeen alullepanija Lauri A. Emme liiemmin ajattele sitä, mutta ilmankaan emme tulisi toimeen. Hankkeen takana oli joukko kauppiaita, jotka olivat tyytymättömiä Somero-lehden julkaisupolitiikkaan ja yrittäjien saamiin ilmoitusalennuksiin
Somerniemen kunta osti Mäyrämäen tilan vuonna 1922 ja kylä liitettiin Somerniemeen 1924. Maidonlokaajien selville saamisesta maksetaan 100 markan palkkio.” Sjöbergin ura Somerolla ei ollut helppo. Pitkän iän salaisuuteen on varmasti monia tekijöitä, mutta yksi keskeisimmistä on lukijoiden luottamus ja uskollisuus. Muutaman vilkkaan vuoden jälkeen toiminta hiipui ja loppui 1920-luvun lopulla kokonaan. Uusi perustaminen tapahtui joulukuussa, mutta toiminta lähti kunnolla käyntiin vasta sotavuosien jälkeen. Tuulikki Toikka korosti lukemisen tärkeyttä. Kahvipöytäkeskusteluissa sivuttiin naapurimaan Putinin antamia lausuntoja ja siinä samassa ihmeteltiin, miten vähän väriä vielä 20 vuotta sitten sanomalehdissä oli. Asuimme pienessä mökissä mäen reunalla. Myönnetty lupa avasi portit myös muille naisopiskelijoille. Vähävaraisille perheille lainattiin vauvanvaatteita ja äitejä opastettiin. Imeväiskuolleisuuden pienentämiseen tähtääviin toimiin lasketaan myös äitiyspakkaus, jonka edeltäjä oli MLL:n ja parin muun järjestön kehittämä kiertokori. Ulkomailla opiskellut ja työskennellyt Sjöberg sai ensimmäisen työpaikkansa Suomessa Someron kunnaneläinlääkärinä vuonna 1918. SUOMEA koetteli 1990-luvun alkupuolella vakava pankkikriisi ja lama, jonka seurauksena moni yritys kaatui. Hän luki siitä Matti Nykäsen haastattelun. Vuonna 1913 Sjöberg anoi ensimmäisenä eurooppalaisena naisena lupaa suorittaa eläinlääketieteen kanditaatin tutkinnon. ”K. Maakuntalehdet, päivälehdet ja ilmaisjakelulehdet ovat aina halunneet kasvattaa markkinaosuuttaan levikkialueittensa rajoilta ja siksi kilpailu oli kovaa. Kultelasta kotoisin olevan Rauni Oksasen isä oli aktiivisesti mukana diakoniamyyjäisissä. KYMMENEN vuotta sitten kerrottiin Somero-lehden 90-vuotisjuhlakahveista, joilla poikennut Hannu Karvia löysi mielenkiintoisen ilmoituksen aviisin ensimmäisestä numerosta. Somero-lehti painettiin Somerpainossa vuoden 1996 loppuun ja sen jälkeen Salossa. Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen selasi kakkua syödessään Somero-lehden 70-vuotisjuhlanumeroa. Vähäisempiä tappeluita ja varkauksia tapahtui lähes viikoittain. Mitä ei ollut juotu, oli loattu. Nyt harmitellaan, miten vähän lapset ja nuoret lukevat sanomalehtiä. ”Oikeaa” työtä hän löysi Somerpainosta ja sen toiminnan päätyttyä Hansaprintistä. Sjöbergin ura Somerolla ei ollut helppo. Juttu diakoniasta kertoo, että yksi perinteinen auttamismuoto Somerolla ovat myyjäiset. Manu Kärki kotiseutuneuvos. Maidonlokaajien selville saamisesta maksetaan 100 markan palkkio.” Manu Kärjen teksteissä kerrotaan myös Mäyrämäen kylästä, jossa oli vain yksi talo ja muutama torppa. – Kaikki muuttuu, mutta niinhän se on aina ollut, muistutti Tuulikki Toikka 85-vuotiaan elämänkokemuksella. Kärjen toisessa kolumnissa muistellaan myös kieltolakia: ”Suomessa oli voimassa vuosina 1919–1932 kieltolaki, joka kielsi alkoholijuomien valmistamisen ja myymisen. Oli selvää, että mikään mediakonserni ei kustanna lehteä tunnesyistä, jos se olisi kannattamaton. Eläinlääkäriyhdistyksessä häneltä evättiin puheoikeus sukupuolensa takia. Anneli Tanhuanmäelle paikallislehti oli tärkeä. Pohjalainen Agnes Sjöbergiä (1888–1964) muisteltaessa Somerolehdessä kerrottiin, että hän oli ensimmäinen eläinlääkäriksi valmistunut nainen Euroopassa, ja mahdollisesti myös maailmassa. Somero ilman Someroa on epätodellinen ajatus. Karvia Somero ostaa teuraseläimiä pikkuvasikoita ja metsänriistaa päivän korkeimmilla hinnoilla. Someron Sanomat sai merkittävää tukea paikalliselta liike-elämältä ilmoitusten muodossa. Vuonna 1924 hänen isoisänsä oli ilmoittanut lehdessä: ” K. Naapurikuntien kollegat ja piirineläinlääkärit yrittivät kaikin keinoin mitätöidä naisen taidot. Kun entiseltä mäkihyppääjältä oli kysytty, mitä paikallislehdessä ei pitäisi olla, tämä vastasi: politiikkaa. Puhelin Sylvänän keskuksesta.” määräksi ilmoitettiin 4 400 kappaletta, joka oli 300 vähemmän kuin Somero-lehdellä. Vuoden 1994 Somero-lehden sivuilla oli samoja kasvoja, jotka edelleen 2014 vaikuttivat paikallisyrityksissä, tosin silloin he olivat olleet hieman kapeampikasvoisia ja siloposkisempia. Ei mikään helppo saavutus lehdeltä, joka ilmestyi läänien, maakuntien ja talousalueiden rajalla. Vain hyvin toimitetulla lehdellä, ilmestyypä se sitten paperitai verkkolehtenä, on edellytykset säilyä hengissä myös tulevaisuudessa. Asiakkaiden kanssa Sjöbergillä ei kuitenkaan ollut koskaan ongelmia, sillä hän oli taitava ja tunsi muun muassa hevoset paremmin kuin monet miehet. Isä Kalle Oksanen oli suntio ja vuodesta 1924 alkaen diakoniamyyjäisten meklari, äiti Iida hoiti perhettä kotona, kertoo Rauni Oksanen, joka teki itse elämäntyönsä Suomalaisessa kirjakaupassa Helsingissä. SOMERO-LEHDEN perustamisvuonna 1924 tapahtui paljon muutakin merkittävää ja mielenkiintoista. Turkulainen apteekkari Johan Jacob von Julin osti Mäyrämäen tilan vuonna 1823 ja perusti Halkjärven rantaan sahan ja jauhomyllyn. Huonolla onnella myös Somerolehden ostaja olisi kuulunut tähän joukkoon. Katsaus lehden arkistojuttuihin kertoo, että MLL alkoi kouluttaa terveyssisaria 1924 ja heidät palkattiin lääkärien johtamiin lastenneuvoloihin, joita oli 1930-luvulla jo yli 150. Somerolehti oli hyvin toimitettu ja sen peittoprosentti levikkialueellaan oli yli kahdeksankymmentä. SOMERO-LEHDEN päätoimittajana oli lähes 30 vuoden ajan Matti Soini, jonka isä Toivo Soini oli lehden ensimmäinen päätoimittaja, tosin vain kahdessa ensimmäisessä lehdessä. Erään jutun mukaan Somerniemen Maataloustuottajain paikallisyhdistyksen perustamiskokous pidettiin Oinasjärven Kauramäessä 9. Sari Merilä päätoimittaja “Turun Sanomissa kerrottiin yöhuliganismista Somerolla: Tiistain vastaisena yönä oli jäljistä päättäen 3 miestä ja 2 naista käsittävä joukko murtautunut Harjun kartanon maidonsäilytyshuoneeseen, josta maitoa oli juotu runsaasti. Somero-lehden asema olisi käynyt paljon tukalammaksi, jos kilpailija olisi panostanut enemmän toimitukselliseen sisältöön ja lehti ilmestynyt kaksi kertaa viikossa. Hän ehti olla 35 vuotta painossa töissä. Kaksi vuotta myöhemmin Somero-lehti sulautui varsinaissuomalaiseen viestintäkonserniin, jonka emoyhtiö oli TS-yhtymä Oy. Turun Sanomissa kerrottiin yöhuliganismista Somerolla: ”Tiistain vastaisena yönä oli jäljistä päättäen 3 miestä ja 2 naista käsittävä joukko murtautunut Harjun kartanon maidonsäilytyshuoneeseen, josta maitoa oli juotu runsaasti. Muutakin mukavaa juteltiin. Karvia Somero ostaa teuraseläimiä pikkuvasikoita ja metsänriistaa päivän korkeimmilla hinnoilla. päivä huhtikuuta 1924. Paikalla oli kymmenkunta viljelijää. Osa osakkeenomistajista oli myynyt osakkeensa jo 1950-luvulla ja lokakuussa 1987 kolmen ässän suvut, Sariola, Soini ja Sinisalo myivät Somero-lehden kolmen ässän yhtiölle, Salon Seudun Sanomalehti Oy:lle. Vuonna 1924 hän teki tutkimusta Saksassa ja myöhemmin Wienissä. Vuoden 1925 toimintakertomuksessa mainitaan, että pidettiin esitelmätilaisuuksia ja kilpa-ajot hevosille Painion jäällä. Ilosanomaa hän jakoi tilaamalla lehteä esimerkiksi nimipäivälahjaksi Savonlinnaan. Hannu Karvia auttoi isäänsä, mutta rumpujen soittaminen oli mielenkiintoisempaa. Jouluna 1926 Sjöberg palasi jälleen Suomeen. Matti Soinin kuoltua 57-vuotiaana helmikuussa 1986 hänen perikuntansa halusi luopua lehdestä ja myös johtokunnan puheenjohtajana toiminut Antti Sariola katsoi lehden myynnin siinä tilanteessa parhaaksi ratkaisuksi. Uusi omistaja sai pääosan Sanomalehti Oy Someron osakekannasta sekä kokonaan Somerpaino Oy:n ja Tekstinvalmistus Oy:n osakekannat. Hyvällä tuotteella sen sijaan oli mahdollisuus saada ison talon tuki ja voimavarat käyttöönsä. Hän ponnisti 1924 korkeushypyn Suomen mestariksi. Puhelin Sylvänän keskuksesta.” Sakari Karvia jatkoi isänsä jalanjälkiä ja hoiti eläinkuljetuksia. 9 Vuonna 1924... Heillä on toisenlaisia lukukanavia. Lain tarkoitus oli hyvä, mutta sen seuraukset huonot. Se tuli hänelle niin kauan kuin hän Somerolla asui. Meijeritoimintaa muistelevassa lehtijutussa mainitaan, että Jokioisten ja Hämeenlinnan teiden risteykseen Ruunalaan rakennetussa meijerissä ensimmäiset maidot otettiin vastaan 1924. – Meitä oli yhdeksän sisaruksen parvi. Jouluviikolla 1924 Linnanmäki kävi polkupyörällä Someron Harjussa ja vielä kuukauden lopulla oli lämmintä ja lumetonta. Mitä ei ollut juotu, oli loattu. Uuden lehden ilmestyminen vaikutti aluksi laskevasti Somero-lehden levikkiin, mutta muutaman vuoden kuluttua tilanne normalisoitui. Lukijoiden lisäksi tarvitaan ilmoittajia ja ennen kaikkea osaavia ja päteviä ihmisiä tekemään lehteä. Lehden 100 vuoden mittaisella taipaleella on ollut nousuja ja laskuja, mutta jyrkänteen reunalla se ei ole kertaakaan keikkunut. Väkivaltarikollisuus kasvoi ja esimerkiksi kesällä 1924 Somerolla ja Somerniemellä tehtiin seitsemän murhaa ja tappoa. Somerolaisen Timo Klemelän kolumnista löytyy maininta presidentti Kekkosesta. – Kun lehti on jäänyt jostain syystä saamatta, niin saan puhelinsoiton: ”Mitäs uutisia siinä oli?” Niin tärkeäksi se on tullut täältä muuttaneillekin, pohti Tanhuanmäki. MANU Kärki kertoi eräässä kolumnissaan, miten somerniemeläisen Kaarlo Linnanmäen kalenterimerkintöjen mukaan 1920ja 1930-luvulla oli myös lämpimiä ja lähes lumettomia talvia. Viinan salakuljetus ja kotipoltto lisääntyivät. Naapurikuntien kollegat ja piirineläinlääkärit yrittivät kaikin keinoin mitätöidä naisen taidot. Pienen lehden sulautuminen suureen konserniin oli sekä uhka että mahdollisuus
Matti Soini oli päätoimittajana runsaan 30 vuoden ajan, 1953–1983. Jo edesmennyt Teutori muisteli päätoimittajakauttaan 90-vuotislehdessä näin: – Kauteni 1983–99 olivat minulle kasvun ja opiskelun aikaa. Viestikapulan otti Kustaa Hossi, joka päätoimitti lehteä seuraavat 13 vuotta. SOMERO 10 Sata vuotta ja 8 päätoimittajaa PAIKALLISLEHTI Someron ensimmäiseksi päätoimittajaksi valittiin 1924 Toivo Soini. Muutos teollisuuspaikkakunnalta maatalouspitäjään oli melkoinen. Somero-lehti osti ne itselleen 1962. Jalavan autokorjaamo. Sariola jatkoi vuoteen 1940. Somerolaisen taiteilijan Maila Järvisen maalauksessa on Purolinna, johon kuuluin kolme rakennusta. Niin minä koin, sillä niin työtoverini kuin lukijatkin kannustivat minua työssäni ja sopeutumisessani uusiin olosuhteisiin. Suurimmassa rakennuksessa (takana) pyörivät Somerpainon painokoneet vuosina 1962–1977. Hänen reilun kuuden vuoden mittaisen pestinsä aikana Somero-lehti valittiin kahdesti Suomen parhaaksi paikalToivo Soini oli Somerolehden ensimmäinen päätoimittaja. – Päätoimittajuuteni aikana tapahtui paljon, vaihdettiin esimerkiksi lääniä ja erotettiin kirkkoherra sekä kunnanjohtaja. Maanviljelijä Lauri A. – Sopeutumistani auttoi työympäristö, joka otti minut vastaan ennakkoluulottomasti. 1953 päätoimittajaksi valittiin pankinjohtaja Matti Soini, joka vaikutti lehdessä runsaan 30 vuoden ajan. Aiemmin siinä oli toiminut Hj. Lehden konttori ja toimitus sekä Somerpainon latomo olivat vasemmanpuoleisessa rakennuksessa, joka on rakennettu 1920 paikkeilla. Kustaa Hossi oli päätoimittajana vuosina 1941-1953. Lehden viides päätoimittaja oli Teuvo Nurmi, joka otti pestin vastaan 1983. Sariola oli Somero-lehden perustaja, johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja ja toinen päätoimittaja. Sairastumisensa vuoksi hän oli mukana lehdenteossa vain kahden ensimmäisen numeron ajan. Hänen seuraajansa Lauri A. Myöhemmin siinä oli muun muassa pesula. Keltaisessa, 1924 rakennetussa talossa on asunut useita Somero-lehden toimittajia, viimeisimpänä nykyinen päätoimittaja Sari Merilä toimittajamiehensä Kai Merilän kanssa.. Lehden omistaja vaihtui, ja saatiin pitkän tauon jälkeen oma kansanedustaja. UUSI vuosituhat otettiin Somero-lehdessä vastaan Seppo Kummalan johdolla. Oma ja perheeni sopeutuminen täysin uuteen ympäristöön sujui kuitenkin kohtuullisesti, vaikka olin kaiken lisäksi ensimmäinen päätoiminen päätoimittaja pitkät perinteet omaavassa paikallislehdessä
Lehti onkin ollut tärkeä osa elämääni koko aikuisikäni ajan. Aika harvassa taitavat olla päivät, joina en hetkeäkään ajattelisi Somero-lehteä – vai onko sellaisia. SSS/PÄIVI MALIN-PERHO Kirsi Seppälä oli päätoimittajana 2006–2012. Ensimmäinen naispäätoimittaja astui puikkoihin, kun Kirsi Seppälä löysi tiensä Somerolle helmikuussa 2006. Jokseenkin tasan kuuden vuoden päästä hän siirtyi TS-Yhtymän konsernin toiseen lehteen, Ykkössanomiin. Se saa tekijänsä syttymään uudestaan ja uudestaan. Rakennus lienee saanut lääketropeista nimensä Roppila. Uskomatonta on kuitenkin se, että perusajatus on pysynyt samana koko sadan vuoden ajan: Somero-lehti perustettiin ensisijaisesti yhden paikkakunnan lehdeksi, jonka voima perustuu paikallistason tietoihin ja ilmoitusten tehokkuuteen. Talon rakennuttaja oli Laine Rundqvist, joka luotsasi yli 40 vuotta (1924–1966) Someron apteekkia, eli toiminta alkoi samana vuonna kuin Somero-lehti perustettiin.. Kameroista tuli digitaalisia. Sari Merilä päätoimittaja 2012– Sar Merilä aloitti päätoimittajana 2012. Työn tekeminen on vuosieni varrella muuttunut paljon. 11 Sata vuotta ja 8 päätoimittajaa Teuvo Nurmi oli päätoimittajana 1983–1999 SSS/PÄIVI MALIN-PERHO Seppo Kummala oli päätoimittajana 1999–2006. Alettiin käyttää sähköpostia. Siirryttiin verkkoon ja alettiin tehdä digilehtiä. Oli minun vuoroni astua vastuun saappaisiin. Pidän itse Somero-lehteä aikaansa seuraavana mediana, jossa on osaava henkilökunta. Kuvassa oleva Roppilan Krouvina tunnettu rakennus tehtiin alunperin apteekin käyttöön. Heti alkuun kirjoituskone vaihtui tietokoneeksi. Yhteinen taival Somero-lehden kanssa alkoi jo lukioaikanani, jolloin tulin kesätoimittajaksi. Pian internet ohitti kirjaston taustatietojen etsintäfoorumina. SAMANA päivänä, kun Sauli Niinistöstä tuli Suomen presidentti eli 1.3.2012, Somero-lehti sai kahdeksannen päätoimittajansa. lislehdeksi (2001 ja 2002)
Vanhasta lehtiartikkelista löysin muuten senkin tiedon, että SydänSatakunta sijoittui paikallislehtikilpailussa toiseksi vuosituhannen alussa – samana vuonna, kun Somero-lehti nappasi ensimmäisen voittonsa. Paikallislehtien päätoimittajayhdistys vieraili Riiassa Suomen Latvian suurlähetystössä syyskuussa 2024.. Toimittajan säännöllinen työ sopi hyvin yhteen perhe-elämän kanssa, kun lapset vielä olivat kotona. Vähän myöhemmin pääsin lopulta paikallislehden toimittajaksi Sydän-Satakunta -lehteen, joka pitää majaansa Kokemäellä. Seppo Kummalan aikaan Somero-lehdessä työskentelivät Satu Kärki, nykyään Aho (edessä vas.), Sari Merilä ja Merja Ryhtä, sekä Pirkko Törni (takana vas.), Ulla Niemi, Seppo Kummala keskellä, Leena Kedonperä ja Salli Lehtinen. TILAISUUS tekee varkaan. Kokemäellä hurahtikin viisi vuotta. Tiina, Ella, Arttu ja Seppo Kummala Ellan ylioppilasjuhlissa kesäkuussa 2024. Omat ajatukset tuntuvat jämähtäneen tiukasti sinne ysärille, mutta tosiaan, Ella on nyt 19-vuotias ylioppilas ja Arttu kolme vuotta vanhempi, ammatissaan hoitoalalla työskentelevä tamperelainen. Juuri hetki sittenhän lehti täytti 80 vuotta ja juhlalehteä aherrettiin Joensuuntien varressa. Niistä riittää sarkaa Paikallislehti Someron kynnettäväksi seuraavatkin sata vuotta. SIELUUNI jäi vajaan seitsemän Somero-vuoden aikana iso lokero, jonne on mukava ajoittain ajatuksissa palata. Seuraavaa mullistusta povataan tekoälystä. Printtiin kootaan viikon parhaat palat, nopeat ovat jo verkossa. Työn luonne vaatii uteliaisuutta ilmestymispaikkakuntia ja niiden elämää kohtaan. Ainakin haastatteluryhmään hän eteni. MEDIA-ALA vei minut aikanaan mukaansa ja on pitänyt hyvin otteessaan. Valokuvaajat, graafikot, editoijat, taittajat ja valtakunnallinen tiimityö tulivat tutuiksi. Kaksi vuotta sitten ystäväni vinkkasi Lempäälän-Vesilahden Sanomien etsivän päätoimittajaa eläkkeelle jäävän seuraajaksi. Jokaisella paikkakunnalla on omansa, kuten kuuluukin. Onneksi tämä työ on nopea oppi paikkakuntien elämään kuin mikään toinen. Ajan kuluminen on huimaa, lapsistahan sen huomaa. Paikallislehdessä toimittaja tekee kaiken itse. Pian tuon jälkeen lähdinkin kokeilemaan siipiäni maakuntalehdessä, Poriin Satakunnan Kansan toimittajaksi. Yhteistä Lempäälän ja Someron hauissa oli itselleni täysin uusi paikkakunta. Uuslempääläisvesilahtelaisena tunnustan edelleen myös somerolaisidentiteettiä, tsemppaan lavatai katutansseja, juurevaa maalaisuutta ja yritteliäisyyttä. Somero-lehden tekemisen meininki on kulkenut aina lämmöllä mukanani. Polte paikallislehteen vei pidemmän korren, kun Kankaanpään Seudussa avautui päätoimittajan paikka. Nyt ne lapset sitten ovat lähteneet pesästä ja olemme Tiina-vaimoni kanssa asettumassa yhdessä Lempäälään. Seppo Kummala päätoimittaja TERVEISIÄ PÄÄTOIMITTAJALTA Sieluuni jäi vajaan seitsemän Somerovuoden aikana iso lokero, jonne on mukava ajoittain ajatuksissa palata. Oleellista on, että tietää, millainen naula mihinkin pitää laittaa, mediaan kääntäen, mikä on oleellinen tieto lukijoillemme juuri nyt ja miten sen parhaiten tarjoilemme. Paikallislehden tekeminen ja paikallisuus on minulle yhtä kuin henki, jonka kukin paikkakunta asukkaineen muodostavat. Ne ovat hyviä työkaluja, joita kannattaa opetella hyödyntämään. Digitaalinen tuotanto ja internet löivät nopeasti itsensä läpi. Aiemmin paikallislehdet hävisivät uutiskilvassa joka päivä ilmestyville päivälehdille. Maakuntalehti ja suuri konserni olivat hyviä kouluttajia niin lehtien väliseen yhteistyöhön kuin eri alan ammattilaisten kanssa työskentelyyn. Pesti palautti mieleen, mikä paikallistekemisessä on parasta – pääsee yhteisön elämään liki, iholle. Nyt kerran viikossa painettava lehti kisaa verkkouutisoinnillaan uutisnopeudessa kenen tahansa kanssa. On ollut huikea journalistinen retki muutoksen ajassa olla mukana tekemässä paikallismediaa. 12 Paikallista aikaa tasan nyt HERRA mun vereni, teki mieleni tokaista kun Sari Merilä muistutti Somero-lehden täyttävän 100 vuotta. Lämmin läikähdys käy vaikkapa kun Kimmo Hovila ja Eija Komu vierailivat Vesilahden kirjastossa esittelemässä Rauli Badding Somerjoen tuotantoa. Aika kuluu, lapsistahan sen huomaa. Olimme juuri saaneet Somero-lehden ulkoasun remonttiin, perheeseemme oli syntynyt kuopus, Ella, ja poikamme Arttu viipotti kolmivuotiaana. Vauhti on toki kiihtynyt. Satakunnan Kansa, Kankaanpään Seutu ja Sydän-Satakunta kuuluivat kaikki Alma Median tuoteperheeseen, kunnes Sanoma osti lehdet. Paikallislehdille siitä on ollut kiistaton etu. Se toki sopi minulle, sillä perheemme on asunut koko tuon ajan Porissa. Työkalupakki vain on laajentunut, yleisön tarve ei ole muuttunut niinkään. Aivan kuten vuonna 1999 etsittiin Somero-lehteen Teuvo Nurmen, Teutorin, työn jatkajaa. Kirveen hamarallakin saa naulan lyötyä lautaan, mutta tarkoitukseen kehitetyllä vasaralla se sujuu paremmin. Yhdistymisen jälkeisessä järjestäytymisessä paikallislehdistä vähennettiin toimittajia, siirryin takaisin Satakunnan Kansaan. Internet oli suurin mullistus lehtikentässä sitten painokoneen keksimisen. Todellakaan ei paikoillaan ole tarvinnut olla. Tällä hetkellä Lempäälässä jännitetään, tuleeko Someron kaupunginjohtaja Sami Suikkanen valituksi Lempäälän kunnanjohtajaksi
Lämmöneriste. A2. 502142500 (1264,11) 100.ETU 1164 11 Ilmalämpöpumppu Panasonic CZ25WKE sisäja ulkoyksikkö Vain 779 mm leveä,. (164,45) 100./55 sk Kuorikate Kekkilä 50l 500674718 25 SK YHT. Ulkopohja kestää kuumuutta ja öljyä. Erittäin tehokas. 502126374 (121,26) 100./2 ltk 2 LTK YHT. Kuva lisätään Ilmoittaudu mukaan viimeistään 14.11. 501040495 3 LTK YHT. S3 SRC CI HRO. 50 kpl / ltk. 1000 kpl/ltk. 502346513 1615 51 (1715,51) 100.ETU Turuntie 1, 31400 Somero Puh. 502239780 Kaikki Weber kaasugrillit varastosta -100 € KAUPAN PÄÄLLE Herkkuja grillistäkirja! (211,53) 100.(165,87) 100.YHTEISHINTAAN! (140,69) 100.LISÄALE 100 € Lauantaina 26.10. 502228234 977 88 (1077,88) 100.ETU Ilmalämpöpumppu Panasonic HZ25XKE-5 sisä+ulkoyksikkö Tuottaa lämpöä jopa -35 °C:n ulkolämpötilassa. Erinomainen hyötysuhde (SCOP 5,2). Vakiona Wi-Fi. (175,75) 100./25 sk 8 SK YHT. 02 779 300, www.k-rauta.fi/somero Palvelemme: ma-to 8-17, pe 8-18, la 9-14 KOTI KUNTOON JUHLAHINNOIN Onnea Somero-lehti 100 v. Akkuradio Bosch GPB 18V-2 SC DAB Solo Toimii 18 V:n akulla ja verkkovirralla. T20. 502137542 (160,93) 100.Kaasugrilli Weber Spirit E-325S GBS 3 poltinta. Terassiruuvi Prof Ruostumaton. Ei sis. 502384752 Akkukonesarja FXA 18V-L XCLICK Combo Kit 2x2,0Ah JD63105083-A. info.somero@k-rauta.fi tai 02 779 300 Tervetuloa! Tarjoukset voimassa 31.10.2024 asti tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. klo 17.30-20.00 Suihkunurkka Cello Ice 70x90cm kirkas Alumiiniprofiilien väri harjattu alumiini. Terassilämmitin Veito Blade 2000W Musta. 502221088 Cello Sea kalustekokonaisuus, mallikaluste POISTO! Suihkusetti Oras Optima 2790 Suihkuletku, suihkutanko, käsisuihkun pidike, seinäkiinnike, saippuateline, käsisuihku, jossa kolme säätövaihtoehtoa. 502240967 Akku Bosch ProCore 18V 4,0 Ah+laturi GAL 18V-40 502011824, 502024209 Akkuruohotrimmeri Makita DUR193Z 18V LXT runko Akku ja laturi myydään erikseen. akkua ja laturia. Kulmalevy Paslode 90x90x1, 5x65mm vahvistettu Powerline V2 214780. Puupelletti Hotti 20kg 500738413 (136,88) 100./8 sk Puutarhamulta Kekkilä 40l Peruslannoitettu ja kalkittu. Teho 3,5 kW. 501059691 (221,65) 121 65 100.ETU 809 88 (909,88). rosteri. 100./3 ltk Sisustusilta 21.11. yli 1000€ varastotuoteostoksiin ERÄ! Turvakengät Jalas Ice Track 1808. Vettä hylkivät. 502632403 1008 24 (1108,24) 100.ETU Harmony sisustusmaali 3,6l A tai C täyshimmeä 502632291, 502632292 (155,52169,68) 100./2 prk 2 PRK SÄVYTETTYNÄ YHT. 55 SK YHT. Naulaanastumisja varvassuoja. 4,2x55. 501489538 (343€) 243.100.ETU Ilmalämpöpumppu Panasonic QZ25VKE sisäja ulkoyksikkö Ympäristöystävällisellä R32-kylmäaineella viilentää ja lämmittää tehokkaasti. Tilasuositus: 50–100 m². Joustava ylläpitolämpö (+8 °C / +15 °C) Energialuokka A++/A+. akkuporakone, iskevä ruuvinväännin, 2 kpl 2,0 Ah:n akkuja, laturi ja pehmeä laukku. Sisäänrakennettu Wi-Fi. 501792791 YHTEISHINTAAN! (134,41) 100.hGardena leikkuusarja 680b ja oksasakset 8754 hRäystään puhdistusharja varrella CombiSystem hLehtiharava ja varsi Combisystem 43cm 03020-23 502021870, 501941843, 500674491 Lämminhenkisessä illassa tarjolla kevyttä iltapalaa, tarjouksia, sesonkituotteita, hemmottelua ja asiaa remontoinnista. Ei koske toimitusmyyntituotteita, verkkokaupan tilauksia, laskutuskauppaa, yritysten ostoja eikä aiemmin tehtyjä kauppoja. 501130943 100.(825€) 725.100.ETU (505€) 405.100.ETU Ilmalämpöpumppu Panasonic CZ25ZKE sisäja ulkoyksikkö Korkea suorituskyky, alhainen energiankulutus. IP55
. 2004 ei valittu . Olin Somero-lehden päätoimittaja helmikuusta 2006 maaliskuuhun 2012. . . Vaikka juttuvaihtojutut ovat hyviä, paikallisia ne eivät ole. . 1988 Kaari Utrio . Journalisti on vastuussa journalistisissa jutuissa lukijoille, näin ollen mainosmaisia juttuja ei pidä tehdä. 2002 Martti Turunen . Kirsi Seppälä päätoimittaja TERVEISIÄ PÄÄTOIMITTAJALTA Mauri Salosta tuli kesäkuussa Someron 18. . 2006 Timo Ilmonen . Itse lensin moottorilentolupakirjan 21-vuotiaana; nyt yhdistän ammattini aiemmin harrastuksessa hankkimiini perustietoihin. . Valinnan suorittivat Somerolla toimivien lehtien toimittajat. 2010 Maarit Laurento Rohdinmekko puettiin 21 kertaa M.A. Numminen SOMERO-LEHDEN ARKISTO Maarit Laurento MARKUS VIRTANEN. . 2008 Minna Nikkanen . Olin kolmekymppinen ja valmistunut yliopistosta kuusi vuotta aiemmin. vuosi päätoimittajana. 1998 Lasse Santakangas . 1995 Teemu Lindgren . mekkopitäjäläinen. 1996 Heikki Paakkanen . Yrittäjät olivat kiihkeän innokkaita sekä yrittämään, tekemään yhteistyötä keskenään ja kritisoimaan päätoimittajaa ja kaupunginjohtajaa. . . PÄÄTOIMITTAJAN työ oli tasapainoilua intressiryhmien ristipaineessa. 14 Aito sisältö kiinnostaa SATAVUOTIAS Somerolehti on mainio esimerkki siitä, miten journalistisesti terävällä ja aidosti yhteisöllisellä sisällöllä visuaalisesti näyttävässä paketissa on kysyntää, myös kaupallisesti. Silti muistan hyvällä sekä poliitikkoja että yrittäjiä: vain ne asiat menevät eteenpäin, mihin ihminen sydämessään uskoo. Lehti elää tilausmaksuista ja mainostuloista. NIMENI vilahtaa edelleenkin joissakin Somero-lehden jutuissa, sillä avustan toimitusta satunnaisesti juttujen teossa. Rohdinmekon pukemisessa avusti päätoimittaja Kirsi Seppälä. . Mikä on paikallislehti ilman paikallisuutta. Nyt meneillään on 15. A. (Rauno Kylliäinen) . 2005 ei valittu . . . Joskus ajattelin, että on kuin tulipallo olisi vierinyt Joensuunkatua pitkin. . 2003 ei valittu . . 2007 Mauri Salo . Haluan kannustaa nuoria opiskelemaan, harrastamaan ja kulkemaan rohkeasti kohti omia unelmiaan. Olen nauttinut päätoimittajan haasteellisesta, ihmisläheisestä ja elämänmakuisesta työstä. Surullisen moni muu paikallislehti täyttää runsaasti sivuja omistajansa muiden lehtien tuottamilla jutuilla. Numminen . 1991 Tapio Horila . . . Mekkopitäjäläiseksi on voitu nimetä paikkakunnalla asuva tai asunut henkilö, joka on vaikuttanut merkittävästi yritystoiminnan, kulttuurin, paikallisten harrastusten, järjestötoiminnan tai hallinnon alalla ja tuonut Someroa myönteisellä tavalla esille. Aika oli varsinainen käytännön korkeakoulu journalismiin: miten tehdä rehellistä ja terävää journalismia ja olla Somerolla seuraavanakin päivänä. 1989 Voitto Ollonqvist . 2000 Jouni Oksanen . 1994 Manu Kärki . . Somerolehdellä on aina paikka sydämessäni. Paikallispoliitikkojen puolueuskollisuus ja näkemyserot olivat isoja ja päätoimittajaan kohdistuvat vaikutusyritykset tarmokkaita. Viimeiset viisi vuotta olen päätoimittanut Ilmailua, kuudesti vuodessa ilmestyvää aikakauslehteä. Koskaan ei tiedä, mihin vaikkapa harrastuksessa opitut asiat vaikuttavat. Ympyrä on kuitenkin sulkeutunut, ja olen palanut perheeni kanssa lapsuusmaisemiini Loviisaan. 1999 Kimmo Hovila . 2009 Matti Pomppu . 1993 Pentti Nikula . . . KUVA MANU KÄRKI Sari Merilä SOMEROLLA oli tapana valita reilun parinkymmenen vuoden ajan Mekkopitäjäläinen, joka julkistettiin ja puettiin rohdinmekkoon pitäjänpäivänä vuorovuosin Somerolla ja Somerniemellä. 2001 Unto Mononen -yhdistys ry. 1997 Kai Laukamo . . 1992 Reino Koivuniemi . . . . . SOMERO Mekkopitäjäläiset . . 1990 Kaija Aarikka . 1987 M.
Jatkamme tutuksi tullutta etua ja tarjoamme päivittäiset pankkipalvelut omistaja-asiakkaillemme ilman kuukausimaksuja myös ensi vuoden loppuun saakka. p. TULOS-FORUM OY Pykninki LKV pykninki.fi info@pykninki.fi 0500 127 863 LAKILAAKSO OY lakilaakso.fi lakilaakso@lakilaakso.fi 040 510 0896 Tarjoa kohteesi myyntiin!. Joensuuntie 40, Somero P. Esimerkiksi päivittäispalvelupaketin normaali hinta omistaja-asiakkaille on alkaen 3,95 €/kk ja alle 30-vuotiaalle omistaja-asiakkaalle hinta on alkaen €/kk. Edun arvo riippuu käytössäsi olevista tuotteista ja palveluista. (02) 748 5272 www.kauppa.ompelimoriitta.fi Tervetuloa! Syksy on käsitöiden aikaa! Tule valitsemaan tarvikkeet Ompeluun,neule isiin,askarteluun ... Paljon kankaita -25% Parturi-kampaamo T:mi Jenni Koski Avoinna sopimuksen mukaan. Omistaja-asiakkaana saat vakautta arjen raha-asioihin myös vuonna 2025 Saat osuuspankin omistaja-asiakkaana €/kk Käyttötilin Yhden tai useamman kortin OP:n tunnuksen ja digipalvelut, kuten OP-mobiilin Etu koskee yksittäisiä tuotteita ja päivittäispalvelupaketteja. Käyttötilin sekä OP:n tunnusja digisopimuksen tarjoaa osuuspankki, kortit myöntää OP Vähittäisasiakkaat Oyj. Myös kotikäynnit. 040 5318 592 Myydään polttopuita, nouto tai kuljetus 0503902164 IRIS korvakorut 1250,0,45 ct G-H/Vs riipus 1150,0,45 ct G-H/Vs Onnea 100-Vuotias Somero-Lehti ma-pe 10-17 la 10-14 p. 040 569 3948 www.kellojakihla-aitta.fi Laitetaan taseet tasan ja kotiasiat kuntoon, niin ei tule kevättalven lumet nurkista tupaan -kirjanpito -kiinteistönvälitys -veroasiat -perheja jäämistöoikeus Soita ja pyydä kilpailukykyinen tarjous! Tervetuloa asiakkaaksi täsmällisen palvelun toimistoihin
Hänen yli 40-vuotinen työrupeamansa alkoi 1944 toimistonhoitajana ja toimitussihteerinä. Merilä) palkattiin lehteen 1988. . Leena Luoto . . Merja Ryhtä . Anna-Mari Aura oli toimittajana Somerolla 1963–1969. Merilä) . Kyllikki Kujanpää (os. Lehtinen), joka jäi eläkkeelle 2013. Hänen seuraajansa oli Anna-Mari ”Mari” Aura, joka toimitti lehteä kuusi vuotta. Nykyään hän on avustajana urheilussa. Eini Pudas . Sisko Pesonen . Päätoimittajaksi Merilä nimitettiin 2012. . SOMERO-LEHTI Vakituiset toimittajat . Somero-lehden ensimmäinen vakituinen toimittaja oli Marjatta Syrjänen, myöhemmin Arrakoski. . . Sauli Kaipainen . . Hän oli myös yksi lehden omistajista vuoden 1987 syksyyn saakka. . Juha Laakso astui remmiin 1985. SOMERO 16 Sataan vuoteen riittää 14 toimittajaa SOMERO-LEHDESSÄ on työskennellyt sen satavuotisen historian aikana 14 vakituista toimittajaa. Juha Laakso . Kira Kauppi. Lehden uusin toimittaja on Kira Kauppi, joka aloitti kuluvan vuoden elokuussa. Merja Ryhtä otettiin toimittajaksi 1984, ja jatkaa edelleen. Sari Koivuniemi (nyk. Salli Lehtinen (os. Hänen yli 40-vuotinen työrupeamansa alkoi 1944. Vuoden 1970 alusta toimittajaksi tuli Eini Pudas, seuraavan vuoden alusta Sisko Pesonen ja sitä seuraavan vuoden alusta Antti Koivuniemi. . Anna-Mari Aura . Osmo Pajala . Syrjänen) . Luoma) . . Marjatta Arrakoski (os. Antti Koivuniemi . . . Kyllikki Kujanpää oli keskeinen henkilö Somero-lehdessä. . . Sari Koivuniemi (nyk. . Tänä vuonna eläkkeelle jäänyt Sauli Kaipainen sai vakituisen toimittajan pestin 2010. Hän toimi aluksi pari vuotta toimittajana ja sen jälkeen noin 20 vuotta toimitussihteerinä. Vuonna 1974 taloon tuli Salli Luoma (nyk. Aluksi lehden teko oli pääosin toimistonhoitaja-toimitussihteeri Kyllikki Kujanpään harteilla. Lehden ensimmäinen varsinainen toimittaja oli Marjatta Arrakoski, joka oli toimessaan vuosina 1957–59. . Sinisalo) .
045 127 8982. (02) 748 900 SOMERON ASEMAN TAKSIT Puh. Onnea 100 v. (02) 748 900 SOMERON ASEMAN TAKSIT • Aaltonen Hannu ??????????????????????. 040 042 4373 • Raittila Mika ?????????????????????????????. 040 053 4171 8 hengen invataksi • Salmén Petri ?????????????????????????????. 040 053 3870 1+8 hengen invataksi • Ojanen Tiina ?????????????????????????????. Somero-lehti Koulutettu hieroja Outi Kerko Akustintie 16 C 2, Somero P. 040 053 5272 • Paikkari Harri ???????????????????????????. 050 307 4144 Voice Massage-terapeutti HALLOWEEN HALLOWEEN VALOSARJA JA LED-KYNTTILÄT VALOSARJA JA LED-KYNTTILÄT -50 % -20 % VESIPANNU 2,5 litraa viheltävä ruostumaton teräs (38,-) 25, Somero 044 7776617 kodinkuisma.fi Kukkien ystävän erikoisliike Kukkakeskus Kauppi p. 02 748 5385 Täyden palvelun Hautaustoimisto Timo Kauppi p. 050 522 1410 • Hall Christian ???????????????????????????. 040 053 3868 • Oksanen Teppo ????????????????????????. 040 072 9664 1+6 hengen invataksi • Maavirta Oy??????????????????????????????. 040 538 0816 • Hakamäki Markku ???????????????????. 0500 743 024 Joensuuntie 25, Somero kukkakeskuskauppi.com 1955 -20 2 5 Puh
Silloin näin, millaisessa oravanpyörässä ihmiset hääräävät. – Hienoa, jos jokainen saisi tehdä töitä ja loistaa omilla vahvuuksillaan. Ei ole nokon nuuka muutamasta ylityöminuutista ja -tunnista. RYHDÄN mielestä sellainen työpaikka pelittää, jossa voi rohkeasti heittää ideoita. Tuntuu, että aina jää jotain vajaaksi. Sanoilla voi vaikuttaa, työllä palvella muita. On liian paljon ärsykkeitä, eikä pysty keskittymään yhteen asiaan ja tekemään sitä kunnolla. – Parhaiten voivat he, jotka tietävät pystyvänsä vaikuttamaan työhönsä ja olosuhteisiin. Tulisi olla mahdollisuus pari vuotta ennen eläkkeelle lähtöä jo hieman himmailla, tehdä lyhyempää työpäivää tai -viikkoa. – Joillekin työ ja vapaa-aika limittyvät yhteen. Aidosta neuvottelusta on harvoin kyse. Toimittajan virhe näkyy tuhansille. Itse olin vuoden 2009 vuorotteluvapaalla. Hänen piti viihtyä Somerolla vain vuoden 1984 kesä. Sillä on merkitystä, mitä lehteen laitamme tai emme laita, ja miten tarjoilemme asiat lukijoille. Tehtävien kirjo tekee työstä vaihtelevaa, mutta se on sudenkuoppakin. – Antaa lukijoille tositietoa ja ajattelemista, sekä kulkea somerolaisten keralla arjessa ja juhlassa. IHMISEN arvo mitataan hyvin pitkälle työllä. On vaara palaa loppuun. Moniosaaminen on ollut pitkään osa työtä. Miettii, miltä nyt tuntuu ja mitä voi tehdä. Hienoa, jos nauttivat tällaisesta järjestelystä ja pystyvät siihen. – Työolosuhteet tulisi tehdä sellaisiksi, että työpaikalla jaksaa tehdä työtä ja että se on mielekästä. Haastateltava tuumasi: ”En ole tiennytkään, että sellaistakin teet. – Jokaisella olennolla on sinällään arvonsa. – Olen saanut tutustua nuorena haaveilemaani kulttuurialaan, mutta kirjoittaa paljosta muusta kuin yhdestä aiheesta. Se on syntynyt myös siitä, että väkeä on työpaikoilta vähennetty. – Hyvin hoidettu työpaikka on kuin perhe. Innostuu ja kehittää omaa sarkaansa ja antaa tukeaan muille. Poispotkitun työt jaetaan jälkeenjääville. – Auttaa, jos hetkeksi hyppää toisen housuihin; sen pomonkin pöksyihin. – Toivon, että yrittäjät ja työntekijät lähentyisivät toisiaan ja ymmärtäisivät, että he ovat toistensa voimavara. Merja Ryhtä on päättänyt, että työ päättyy siihen, kun hän astuu autoon ja suuntaa Peugeotin nokan kohti kotia. Pomonkin pitää tietää, millaista työtä alaisensa tekevät. – Lehdistöllä on valtaa. En kestä ärsyketulvaa. Se oli yksi elämäni parhaista vuosista. Ei nimittäin ole yksi ja sama, valmistaako yritys nauloja vai sanomalehtiä. Haluan keskittyä töissä töihin ja kotona muuhun elämään. Eikä murehtia muiden murheiden lisäksi siitä, miten ne siellä työpaikalla pärjäävät, kun ei ole saatu ketään apuun. Siellä kiitetään hyvin tehdystä työstä. Siinä on myös suuri vastuu. Hän pelkää, että edetään entistä enemmän vahvemman valtaan eli työnantajan sanelupolitiikkaan, jos nykyisen hallitukset muutosehdotukset järjestelmään menevät läpi. Mitä jos ei pysty siihen, on esimerkiksi syntymästä asti rajoitteita tai sairastuu, eikä pysty työllään enää hyödyttämään yhteiskuntaa. – Työntekijällä ei ole intoa antaa parastaan, kun vastalahjaksi saa pelkkiä supistuksia. On luikahtanut useampi vuosikymmen samassa työpaikassa. Tällainen työpaikka voi kyllä tuottaa omistajilleen rahaa, mutta se junnaa paikoillaan eikä kehity kohti tulevaisuutta. Kysäisi vielä, että saatko sinä tästä oikein palkkaakin. Eläkeikää siirretään koko ajan eteenpäin. – Ajattelin, että lähden opiskelemaan jotain kulttuurialaa. Merja Ryhtä on tyytyväinen, että löysi aikanaan työpaikan, jossa kaikilla oli sama intohimo. Ehdotukset etenevät käytäntöön kokeiltaviksi. Elämä voi heittää joskus ihan toiseen laitaan. Merja Ryhtä on varma, ettei sellaista työnantajaa olekaan, joka olisi kaikkien mieleen. Suomalaisen pitäisi olla tuottava likipitäen kehdosta hautaan. Harva kuusikymppinen kestää samanlaista työtahtia kuin kolmikymppinen. Uskon, että sellainen työpaikka menestyy. Kiirehtivät ja suorittavat elämäänsä. – Virheet on korjattava, jotta oikea tieto tulee lukijoiden tietoon. Ja siirtää omaa tietotaitoaan heille, jotka jatkavat työtä hänen jälkeensä. Kun hän ei päässyt ensimmäisellä ovenaukaisulla opiskelemaan, niin tuumasi jatkavansa juttujen kirjoittelua Somero-lehdessä seuraavaan kesään ja juhannukseen. IHMISET tekevät töitä, jotta saavat ostettua ruokaa, asunnon, kulkupelin ja muuta, sekä harrastettua ja elettyä. – Muistan ajan, kun meillä Somero-lehdessä oli liki jokaiselle työtehtävälle oma tekijänsä. Kun sujahtaa hetkeksi toisen saappaisiin, niin ymmärrys lisääntyy. Ja vastannut lehdestä alusta loppuun tuuratessaan päätoimittajaa. – Toisen työstä ei tiedä, ennen kuin on itse sitä jonkin aikaa tehnyt. Mutta se vaatii ilmapiirin, jossa kaikki ovat samalla mielellä työssä mukana, niin työntekijät kuin -antaja. Ei tarvitse pelätä, että ne ammutaan heti alas. – Minusta kaikissa töissä on kyse muiden palvelemisesta. Hän viihtyy edelleen toimittajana. He voivat siirtyä ruoanteosta näyttöpäätteen ääreen. Totuus on journalismia. Töitä tehdään, jotta voi toteuttaa itseään ja tehdä sitä, missä on hyvä. – Kehtasivat lopettaa vuorotteluvapaan, kun ei siitä muka syntynyt mitään todistettavia hyötyjä. Merja Ryhtä ei usko yhteistyöneuvotteluihin eikä siihen, että kaikilla työpaikoilla pystytään käymään ne läpi tasaarvoisesti. Hyvä, että kerroit.” – Enhän minäkään tiedä tarkalleen, mistä kaupunginjohtajan työpäivä koostuu tai mitä kaupankassan päivään kuuluu. – Olen vaikka pitempään töissä, että saan hoidettua hommat pois päiväjärjestyksestä ja ajatuksista. Hän ei olisi alle parikymppisenä uskonut, millainen työntekijän puolustaja hänestä isona tulee. Hoitaja hoitaa, opettaja opettaa ja toimittaja kirjoittaa ja antaa tietoa ja viihdykettä. – Tällä järjestelyllä suojelen mielenterveyttäni. Torronsuon kohdilla alan miettiä kotiasioita. Joustaa, kun tietää, että toisessa päässäkin joustetaan. Kömmähdyksiä ja virheitä sattuu. Nykyisen hallituksen tekemät uudistukset eivät saa kiitosta 40-vuotisen työuran tehneeltä. Jos vaikuttamismahdollisuus jostain syystä viedään, niin apatia valtaa. Työaikansa hän on myynyt työnantajalle, vapaa-aikaansa ei. – Tietysti sama palkka samasta työstä. SOMERO 18 Sari Merilä TOIMITTAJA Merja Ryhtä on ollut 40 vuotta töissä Somerolehdessä. Tässä ammatissa pääsee tutustumaan moneen sellaiseen, mihin missään muussa työssä ei pääse. Se tuo kaikille osapuolille voittoa ja mielihyvää. Teatteria ja draamaa olen nähnyt kunnalliselämässäkin. – Muka työnantajaja työntekijäpuoli neuvottelevat yhdessä tulevista suuntaviivoista ja miten tilanteesta selvittäisiin parhaalla mahdollisella tavalla eteenpäin. Silloin tekee ainoastaan pakollisen. On ihmisten kohtaamista, haastattelua, kuvaamista, kuvien käsittelyä, tietojen ja jutun ytimen, oleellisen etsintää, juttujen kirjoittamista ja muiden tekstien editointia. Ryhtä uskoo, että työnantajat, jotka satsaavat työntekijöidensä hyvinvointiin, ovat vahvoilla. – Vuosi avasi silmiä, opetti uutta ja auttoi jaksamaan työssä eteenpäin. – Harmittaa, ettei voi tarjota lukijoille sitä kaikkea, mitä haluaisi. MERJA Ryhtä pitää erityisesti ihmisten kohtaamisesta, kuuntelemisesta ja jutustelusta. Kirjoituksen jälkeen muutkin tietävät. Teatteri, draama, käsikirjoittaminen ja ohjaaminen kiinnostivat. Minä en pysty ansiotyöntekoon kotona, kun näen pesemätöntä pyykkiä, pölypalleroita nurkissa tai hyvän kirjan tai lehden, johon haluaisin uppoutua. – Se harmittaa, mutta pitää ymmärtää, ettei kukaan ole täydellinen. Hän on taittanutkin eli sijoitellut juttuja ja kuvia sivuille. Yhteistoimintaneuvottelut tehdään, jotta lain kirjain tulee täytetyksi. Mutta ehkä Somero-lehdessä jotain on tehty oikein, kun yritys on pyörinyt 100 vuotta ja jatkaa edelleen. Sitä paitsi nuori työtön työnhakija sai työpaikan vuodeksi ja jalkansa työmaailman oven väliin. Merja on tullut siihen tulokseen, että toimittajan työ, ja etenkin pikkulehdessä, on työ vailla vertaa. Toimittaja on vaikuttaja. Siellä arvostetaan toista, keskustellaan, neuvotellaan, puhutaan, mitä on tulossa ja menossa, tehdään töitä ja saatetaan viettää vapaa-aikaakin yhdessä. Vapaa-ajalla en käy katsomassa työsähköposteja. Työ ei ole kuitenkaan koko elämä. Jälkikasvu vaatii aikaa tai omat vanhemmat. – Kerran eräs sanoi haastattelun jälkeen, että onpa sinulla mukava työ, kun vaan juttelet ihmisten kanssa. Saa tehdä monenmoista alkaen juttujen ideoinnista ja aiheiden puntaroinnista valmiiseen uunituoreeseen lehteen saakka. Sen vuoden jälkeen on tullut tehtyä muutama pääsiäis-, juhannusja joulunumero. – Olisi hyvä, että työssä saisi silloin tehdä hyvällä omallatunnolla lyhyempää päivää. En pysty tekemään monia asioita yhtä aikaa, sillä silloin minä en saa mitään asiaa hoidettua kunnolla. Ryhtä koki, että nyt on pakko selvittää, mitä kaikkea muuta tähän hommaan kuuluu. Mutta työn pitäisi pystyä taipumaan työntekijän elämänmuutoksiin. Mutta minun työni hienous on, että voin ottaa selvää, pyytää ja päästä hetkeksi toisen arkeen mukaan ja tehdä siitä jutun. Ettei parinkymmenen vuoden päästä jouduta alkamaan alusta ja heikentyneiden työolojen vuoksi työtaisteluihin, kuin joskus viime vuosisadalla. Usko sanan voimaan ja halu tehdä hyvää lehteä lukijoille. Kaikkien ei tarvitse ”tuottaa” yhtä paljon. Työ ei ole kuitenkaan vähentynyt, vaan se on jätetty jäljelle olevien tehtäväksi. Tulee sairauksia itselle tai läheisille. – Siellä missä voidaan hyvin ja jaksetaan tehdä työtä ilolla, tuotetaan myös tulosta. Ettei menetettäisi sitä hyvää, mitä ennen on neuvottelupöydissä sovittu ja saatu aikaiseksi. Sekä kaikenlainen kirjoittaminen, joka herättää tunteita ja panee ajattelemaan. – Kun haahuilee tehtävästä toiseen, se hajottaa ajatuksia. – Ehkä kaikkien työntekijöiden pitäisi tehdä töitä sillä mielellä kuin omistaisi itse yrityksen, jossa on töissä
– Siellä missä voidaan hyvin ja jaksetaan tehdä työtä ilolla, tuotetaan myös tulosta.. 19 KUVA SARI MERILÄ SARI MERILÄ – Kun sujahtaa hetkeksi toisen saappaisiin, niin ymmärrys lisääntyy
– Ihminen haluaa kuulua jonnekin; olla yhteisön jäsen. Sitten löytyi mies Somerolta ja syntyi kaksi poikaa. Koin onnistumista, kun sai jonkun vaikean aiheen selvitettyä ja kirjoitettua. Työ Somerolla on ihmisläheistä. Toimittaja selvittää ensin itselleen, mistä on kysymys. Ja löytää näihin asioihin paikallisia haastateltavia, pohtii Salli Lehtinen. – Välillä tuli sivun, välillä puolen sivun juttu tai joskus vain pieni maininta. Ajattelin, että hyvä jos vuoden verran täällä kestän. Pellot olivat vetisiä; kesä oli ollut sateinen. Runsaan vuoden verran jäi uupumaan 40 vuodesta saman paikallisaviisin palveluksessa. Salli Lehtinen Sanomalehdet kuuluvat Salli Lehtisen arkeen; ovat kuuluneet lapsesta saakka. Perhe tuli perustettua. Lehden avulla kuulee toiminnoista eri puolilta paikkakuntaa. – Toimittajan on oltava valmis juttelemaan ventovieraan kanssa. Salli Lehtinen tuli Somerolehteen toimittajaksi 1974.. Paikallislehdessä kuuluvat asukkaiden, yhdistysten, yritysten, kunnan ja muiden tahojen kaiut. Lehden kautta tavoittaa ihmisten ajatukset; mistä he ovat innoissaan ja huolissaan. Sain selvittää asioita, hankkia tietoa ja asettua toisten maailmaan. Sieltä ne löytää kätevästi. Lehti voi olla juuri se paikka, joka yhdistää ja joka tuo ihmiset ja asiat yhteen. Kontakteja syntyy. Hän pääsee lähelle lukijoita ja lukijat liki lehteä. Sen kautta voi viestittää asioita muiden korviin. Toimittaja etsii oleellisen ja tiivistää helppolukuiseksi Salli Lehtinen aloitti Somerolehden toimittajana 1974 ja jäi eläkkeelle 2013. Yleistoimittaja saa käsiteltäväkseen kaikkea maan ja taivaan väliltä. Lehtinen sanoo toimittajan työn olevan asioiden tuomista selkeinä lukijoiden eteen. Sen tulee kertoa, mitä paikkakunnalla on menossa ja tulossa. M ER JA RY H TÄ Kun Salli Lehtinen jäi eläkkeelle toimittajuudesta Somero-lehdestä vuonna 2013, niin työtoverit hankkivat hänelle lahjaksi piirroksen. – Tulin Somerolle 2. Merja Ryhtä – PAIKALLISLEHDEN pitäisi olla peili menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaan. päivä lokakuuta eli siitä on kutakuinkin 50 vuotta. – Paikkakunnan asiat ovat yhdessä paikassa: lehdessä. – Toimittajan työ paikallislehdessä sopi minulle. Somero imi Sallin. Sen on tehnyt Heikki Paakkanen. Hän kokoaa ja tiivistää siitä jutun, jossa oleelliset asiat ovat oikein ilmaistuja ja helposti luettavissa. 20 Sanomalehti on ikkuna yhteiskuntaan – Toimittajan on oltava valmis juttelemaan ventovieraan kanssa
– Lukioystävä kertoi minulle nähneensä Helsingin Sanomissa ilmoituksen, jossa Somero-lehteen etsittiin toimittajaa. – Teutori oli tutustunut jossain lehden päätoimittaja Ahto Kaljusaareen. Vuonna 1984 lehteä olivat tekemässä muun muassa Salli Lehtinen (vas. Yhteisöllisiä olivat ruokatunnit ja kahvipaussit. Hän tuli toimituksen avuksi tarvittaessa. Tai oikeastaan, että lehti käytti palstamillimetrejä yhtä paljon jokaiseen. Lehtien ja kirjojen lukeminen oli tuttua lapsesta – Olin tottunut lapsuudenkodissa, että kun lehti tuli, hiljennyttiin sen äärelle. Somerpainossa oli töissä hyviä muusikoita. Kyllikki Kujanpää, lehden toimitussihteeri, ja Paula Soini, lehden taloudenhoitaja, ottivat hänet ystävällisesti vastaan. Kun toimitus, latomo ja kirjapaino olivat kylki kyljessä, niin työntekijöitä vilisi ja yhteistyö oli tiivistä. Hän oli ehkä kärkäs poliittisine mielipiteineen, johon paikkakunnalla ei oltu aiemmin totuttu. Lehtisen kirjoitus saunanlauteilla lihaa palvaavasta Ellen Sundista sai juttupalkinnon. Tehtiin myös yhteistyötä virolaisen Harju Elu -lehden väen kanssa. Johto otti opiksi. Siinä on taiteilemista, ettei kaveruus mene journalismin edelle. – He kertoivat Somerosta ja kyselivät minulta opiskelusta. – Voittoputki oli Sarin ansiota. Lehdelle on rapissut palkintoja etenkin ulkoasusta, jotka loihti silloinen toimitussihteeri, nykyinen päätoimittaja Sari Merilä. Useammankin kerran kuulin kaupassa: ”Pitää se ostaa, vaikkei siinä paljon mitään ole.” 21 – Sovitaanko niin, että te hoidatte meijerin ja minä Somero-lehden. Tässä hän oli vastaanottamassa toista palkintoa haastattelujen sarjassa Paikallislehtien Liiton kilpailusta. – Jossain vaiheessa toimittajia oli kaksi, minä ja Antti Koivuniemi, mutta lisäksi oli paljon avustajia. Salli Lehtinen kokee tähtihetkiksi palkinnot, joita koko lehti sai tai hänet itse palkittiin kirjoittajatyöstään. – Kotiseutu oli Kyllikille intohimo. Urheiluseurat seurasivat tarkasti, että lehti on tasapuolinen heitä kohtaan. Kun hän oli saanut suoritettua opinnot, piti ryhtyä työpaikan etsintään. Käytiin koulutuksissa ja tavattiin muiden lehtien tekijöitä. Salli Luoma laittoi paperit vetämään ja sai kutsun tulla käymään. Tilat olivat Roppilan Krouvin ja Someron Osuuskaupan välissä. Ääni alkoi nousta, kiivaus samoin. – Meillä oli koko joukolla sama suunta ja intohimo. Lehtinen antaa arvoa päätoimittaja Osmo Pajalalle, kun tämä sai lehteen valokuvaajan. Sivuaineeksi hän otti lehdistöja tiedotusopin. Sitten kuvattavan päästä kasvaa puu.” ”Meillä oli sama suunta ja intohimo” – Kyllä minä rakastin sitä työtä. ”Ei kukaan ole niin tyhmä kuin toimittaja. Lehtinen sanoo, että paikallislehdessä on tultava toimeen huomennakin haastateltavien kanssa. – Teutori oli vanhan kansan toimittaja. Someron Pallo koki, että Voima ja Esa olivat enemmän lehdessä esillä kuin SoPa. – Harvalla työpaikalla oli tällaisia taitureita kuin meillä saksofonisti Antti Toukkari, rumpali Hannu Karvia ja tangolaulaja Kalevi Salmela. – Kyllikki vastasi lehden ulkoasusta ja paljolti muustakin. Kuvien taso lehdessä nousi. 1983 palkattiin vakituinen päätoimittaja, joka asui paikkakunnalla ja otti vastuun lehdestä. Tottelevaisena nuorena hän uskoi ammattilaista. Hän oli kesätoimittajana Suupohjan Sanomissa Kristiinankaupungissa. Somero-lehti ja Somero-Seura järjestivät yhdessä useita keruuja muistelukilpailuja. Lehtisen ja Merja Ryhdän aukeaman juttu maaseudun muuttumisesta palkittiin niin ikään. Ammatinvalinnanohjaaja oli todennut, että Salli Luoman kannattaisi kyllä hankkia ennemmin sellainen työ, joka on liikkuvampi ja jossa saisi käyttää sosiaalisia avuja. Kujanpää oli toimitussihteeri ja myös yksi lehden omistajista miehensä Vilho Kujanpään kanssa, kuten myös pariskunta Paula ja Matti Soini. Hän piti vanhojen somerolaisten haastattelemisesta. Me kävimme Virossa ja sieltä vieraili väkeä tutustumassa lehdentekoon ja suomalaiseen menoon. Siltoja ei pidä polttaa. Hän sai tukea toisesta kotiseutuihmisestä Tapio Horilasta. Kummalan aikakautena Somero-lehti oli paras paikallislehti kaksi kertaa viikossa ilmestyvien lehtien sarjassa vuosina 2001 ja 2002. edessä) ja Kyllikki Kujanpää, Johanna Pelto-Timperi (vas. Salli Lehtinen kuvaa Teuvo Nurmea eli Teutoria joviaaliksi tyypiksi. Jos tienoolla ei ole kuin yksi puu, niin toimittaja vie kuvattavan juuri sen eteen. Silloin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa oli sellainen buumi. Vaihtelevuus oli rikkaus. – Olimme aika samanikäisiä ja samoissa elämäntilanteissa. Työntekijät viettivät aikaa yhdessä työpaikalla, mutta usein myös vapaa-ajalla. Konttorissa tekivät töitä Paula Soini ja Kyllikki Kujanpää. Hän kaavaili uraa kirjastonhoitajana. Eteenpäin johdatteli myös lukijoiden sitoutuminen oman paikkakunnan lehteen. Yhtä paljon palstamillimetrejä jokaiselle 1970-luvulla toimitus ja latomo olivat samassa rakennuksessa ja vieressä sijaitsi kirjapaino. Toimituksessa oli hyvä henki, työyhteisö toimi. Virtasen nasevat, sarkastisetkin ohjeet valokuvan ottamiseen ovat menneet perille. Lehden vanhat tilat on jo purettu sekä Purolinna Joensuuntien varresta. Sen jälkeen juteltiin ja pohdiskeltiin asioita, joita lehdessä oli ollut. Kyllikki Kujanpää laittoi pisteen keskustelulle sanoen: ”Sovitaanko niin, että te hoidatte meijerin ja minä Somero-lehden.” Kukin teki työnsä. Kolmas omistajasuku oli Sariolat. He kuuluivat myös lehden omistajakaartiin. Somero-lehti personoitui vahvasti häneen. Päätoimittajana hän osasi hoitaa suhteita; muu työväki sai tehdä rauhassa sitä, missä oli parhaimmillaan. – Pajalalla oli terävä kynä. Lämmöllä Lehtinen muistelee myös valokuvaaja Olavi Virtasta. Salli Luoma pääsi opiskelemaan kotimaista kirjallisuutta Tampereen yliopistoon. Vierellä ovat Somero-lehden Paula Soini (vas.) ja Kyllikki Kujanpää (oik.). Sari osaa taitollaan taitavasti tuoda jutut ja kuvat esiin. Milloin Someron Voima kritisoi, että Someron Esasta on kirjoitettu paljon enemmän kuin heistä. Toimittajana tapasin monenlaisia ihmisiä, joihin en muuten olisi tutustunut. Hänellä on visuaalista silmää. Hänellä oli työnsä pankinjohtajana Helsingissä. Sanomalehti oli minulle ikkuna yhteiskuntaan, tiivistää Salli Lehtinen. Hän tykkäsi kirjoittaa kunnallispolitiikasta ja yrityksistä, ja viettää aikaa virkamiesten ja yrittäjien kanssa. Salli Lehtinen kertoo yhden Foto-Virtasen lausahduksen. Päätoimittaja Teuvo Nurmen reportaasi oli toiseksi paras paikallislehtien juttukisassa 1980-luvun lopulla. Siinä setvittiin, onko muutos uhka vai mahdollisuus maaseudulle ja Somerolle. – Jokainen päätoimittaja tekee töitä omalla persoonallaan. Matti Soini oli päätoimittaja, mutta hänet näimme arkisin harvoin. Kerran meijerin johtaja kritisoi urheiluseurakirjoittelua Kyllikki Kujanpäälle. Oli omasta takaa juhlien esiintyjiä, esimerkiksi uuden painon vihkiäisissä. 1999 remmiin astui Seppo Kummala. Siitä alkoi Salli Luoman Someron kausi. – Kun lehti painettiin vielä omassa painossa, Somerpainossa, niin lehden saattoi hankkia kaupasta jo maanantaija torstai-iltapäivinä, vaikka sen ilmestymispäivä oli vasta seuraavana päivänä. seisomassa), Merja Ryhtä, Seija Luoto ja Seija Raitanen.. Siitä syntyi riita, jota puitiin oikeudessa saakka. Kyllikki Kujanpää Salli Lehtinen (keskellä) sanoo tähtihetkikseen palkinnot, joita lehti tai hän on saanut
Ja Esakallio. Meillä on nämä kaikki. Kiitos yhteistyöstä sekä onnea Somero-lehdelle myös jatkoon! Toivottaa Leader Jokivarsikumppanit ry Teen kunniaa virkeälle 100-vuotiaalle! Somero-lehti on elänyt ja uutisoinut kyynärtuntumalla isänmaamme kohtaloita ikätoverien rinnalla. Myös entisten uimareiden huoltajat tervetuloa Ilmoittautuminen 21.8. Määräaikais-, Muutos-, ja Rekisteröintikatsastukset (Max. Vesiralli 10.9.-3.12.2017 12 kertaa Vesitaiturit 17.9.-26.11.2017 10 kertaa Uusien uimareiden huoltajille pakollinen infotilaisuus 10.9.2017 kello 17:30 Uimahalli Loiskeessa. Puh. Esakallion viihdekeskus 59 v. 3500 kg) Kuorma-autojen määräaikaiskatsastukset (Max. Onnitteluja lukijoilta! Kyrönsuontie 358, 31520 Pitkäjärvi Puh. Onneksi – ja onnea paikallislehti SOMERO. alkaen ja lisätietoa www.someuinti.com. Juha Wiskari ja Marja Kuosma-Wiskari Onnittelut lehden nykyisille ja entisille tekijöille! Manu Onnea Somero-lehdelle ja sen tekijöille! Marja ja Reino Koivuniemi Parhaat onnittelut perinteitä kunnioittavalle, mutta hienosti aikaansa seuraavalle ja aina ajankohtaiselle 100-vuotiaalle Somero-lehdelle ja sen taitaville tekijöille! On ilo lukea huolella tehtyjä, perusteellisia juttuja, ihastella upeita kuvia ja saada tarvittaessa nopeaa ja ystävällistä asiakaspalvelua. Hki Itsenäisen vetovoimaisen kunnan merkit ovat siihen liitetty erinomainen mutta pienempi kunta, karjalan evakoiden ja alkuperäisväestön yhteen hiileen puhaltaminen, kirjasto, grilli josta saa oikein kootun porilaisen – ja oma lehti. Erkki Heikkinen Onnittelut 100-vuotiaalle! Aira K. Rekisteröinnit, Vakuutukset (Omistajan vaihdot, rekisterikilvet, siirtokilvet, yms.) TERVETULOA POIKKEEMAAN CLASSICIIN Huolto, renkaat Polttoja voiteluaineet Vilukselan TB Turunvaltatie 210, 31520 Pitkäjärvi http://vilukselantb.fi vilukselantb@suomi24.fi Tykkää meistä facebookissa Paikallislehti on vahvin ja parhain voimavara paikallisessa kehittämistyössä. Onnellisuus tulee pienistä asioista. Nuorin sotaan käsketty ikäluokka täyttää sekin täydet sata vuotta. 040 506 8759 lvi.pentec@s.mail.fi, www.lvipentec.fi www.harkalankartano.fi Pienet on ympyrät ja hyvä niin. 4500 kg) Varaa aika soittamalla. Yhteys kotiseutuun ja sen asioihin on muualle muuttamisesta huolimatta säilynyt, paljolti juuri Somero-lehden ansiosta! Edelleen paperilehdestä nauttien Kirsi Vikman, Forssa Onnittelut 100-vuotiaalle Somero-lehdelle! LVI-suunnittelua kaikkeen rakentamiseen p. 0400 531380 Jätevesisuunnittelun ja jätevesijärjestelmien asiantuntija Paljon onnea 100-vuotiaalle Somerolehdelle! Paikallislehteä onnitellen Someron Esa 107 v. 044 2376 454 AVOINNA MA-PE 09.00-17.00 LA 10-13 Ajanvarauksella. CLASSIC KATSASTUS CLASSIC KATSASTUS Löydät meidät myös facebookista! Varaa aika tai tule ilman ajanvarausta! Harjun Hallitie 4
2000-luvun kieppeillä Somero-lehdellä oli myös oma paikkakuntalainen ristikontekijä, Raimo Suutari. Merilä lähti Somero-lehdestä 1999 viihdetoimittajaksi Seitsemän päivää -lehteen. Vuonna 1993 avustajaksi tuli Kai Merilä, jonka kanssa yhteistyö oli vakituiseen työsuhteeseen verrattavaa. KIRA KAUPPI Kirjailijat Kaari Utrio ja Kai Linnilä ovat vuosien saatossa kumpikin kirjoittaneet Somero-lehteen. Jyrki Anttila) kertoi tänä vuonna Iittala & Arabia Muotoilukeskuksen näyttelyssään, että löysi innostuksen valokuvaamiseen Somero-lehden TET-harjoittelusta. Pennanen), Kira Kauppi, Seppo Laakso, Johanna Pelto-Timperi, Pia Virtanen, Kaisa Soini, Tanja Rasila, Riikka Mäntyneva, Paula Rauman, Raila Klemelä, Johanna Karvia, Tuomo Leino, Elli Kurkikangas, Risto-Matti Kärki, Henrik Illikainen, Eino Nurmisto, Lauri Puintila, Jari Vuorio, Lassi Tuominen, Outi Jaakkola, Milla Piho, Leena-Kaisa Laakso, Timo Luukkola, Olli Luukkola, Sylvia Manninen, Hannu Lehtonen, Leena Hämäläinen, Helena Anttila-Lindeman, Markus Virtanen, Mika Seppälä, Lotta Romu, Timo Kalenius, Juha Heikkilä, Marika Suuronen, Armas Töykkälä ja Juha Säippä. Pitkäaikaisia avustajia vuosien saatossa ovat olleet muun muassa Tapio Horila, Eero Helkiö, Joel Vilkki, Unto Koivaara, Antti Sariola, Jalmari Maaniitty, Ester AhokainenSavikurki, Manu Kärki, Kai Linnilä, Kaari Utrio ja pilapiirtäjä Heikki Paakkanen. Nykyään hänellä on media-alan yritys, jonka kautta kirjoittaa lehtijuttuja muun muassa Seiskaan ja Hymyyn sekä silloin tällöin edelleenkin myös Somero-lehteen. Hän otti hoitaakseen kaikki viikonlopputapahtumat ja oli sen lisäksi mukana päivittäisessä toimitustyössä. Ihan alkuaikojen innokkain avustaja oli Fredrik Miekkavaara. Kai Merilällä on nykyään oma yritys, jonka kautta hän tekee juttuja muun muassa Seiskaan ja Hymyyn. Tällä hetkellä Somero-lehteen avustajina juttuja kirjoittavat muun muassa Olli Salomäenpää, Tarja Kauppinen, Eija Komu, Elina Lisinen-Juntunen, Alma Kärkkäinen, Emmi Ali-Yrkkö, Olivia Luhtala ja Niko Rajala. Vuosien varrella kolumneja ovat kirjoittaneet myös muun muassa Mauri Salo, Ilkka Ärrälä, Juha Wiskari, Timo Luukkola, Timo Klemelä, Anna Klemelä, Ulla Nieminen ja Antti Toukkari. Somero-lehdessä entiset ja nykyiset toimittajat ovat kirjoittaneet myös kolumneja esimerkksi Minun maailmastani -palstalla, mutta saamme lisäksi lukea nykyään esimerkiksi Pekka Alitalon, Päivi Arvosen, Heidi Mäkisen, Michael Fahmyn, RistoMatti Kärjen, Eija Komun, Anu Törmän, Jody Merellen, Aulis Kankareen, Markus Virtasen, Johannes Koroman, Jani Kurvisen, Manu Kärjen, Henrik Illikaisen ja Kalle Elon kolumneja. EMMI UUTELA KAIKKI KUVAT OVAT ARKISTOKUVIA, OSA KYMMENIEN VUOSIEN TAKAA Edesmennyt Tapio Horila kirjoitti aikanaan paljon Somero-lehteen. Tässä myös joitakin Somero-lehden sivuilla juttujen yhteydessä esiintyneitä kirjoittajanimiä: Mikko Lindqvist, Hanna Syrjälä, Saija Käkönen (nyk. Lehdessä on ollut myös useita opiskelijoita ja TETharjoittelijoita, joista esimerkiksi maailmaa kiertänyt valokuvaaja Sergei Pavlov (ent. 23 Melkoinen joukko apulaisia Sari Merilä SOMERO-LEHDESSÄ on vuosikaudet tarvittu palkattujen toimittajien lisäksi juttuja tekeviä avustajia. Henrik Illikaisesta tuli muusikko. Hän kirjoitteli Kirjeitä Helsingistä jo lehden ensimmäisessä numerossa. SSS-ARKISTO/VELI-MATTI HENTTONEN Eino Nurmisto on nyt sisällöntuottaja, kuvittaja ja kirjailija. SAULI KAIPAINEN Mikko Lindqvist on nykyään Ylen uutisja ajankohtaistoiminnassa tuottajana. Avustajina toimivat myös papit ja opettajat, sekä esimerkiksi kunnanjohtaja Uno Simström, jonka seurattavana oli kunnalliselämä. Hän on muun muassa Tiisu-yhtyeen keulahahmo. Hänen keräämiään kaskuja julkaistaan yhä joka numerossa. Hanna Syrjälä työskenteli pitkään Helsingin Sanomissa.. Kolumnisteina..
Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut tätä arvostetuinta suomalaiselle sarjakuvantekijälle annettavaa palkintoa. Heikki Paakkanen kuvitti Somero-lehteen itse uutisen siitä, että sai 2013 valtakunnallisen tunnustuksen, Puupää-palkinnon. KU VA KI RA KA U PP I
Somerolla on nuohoojista pula, Paakkanen kertoo. On melkoinen taitolaji piirtää yli 40 vuotta äitienpäivät ja joulut itseään toistamatta. Paakkanen on piirtänyt säännöllisesti myös Helsingin Sanomiin ja edelleen Ilta-Sanomiin. Nämä yhdistettynä kiinnostukseen historiasta on synnyttänyt monenmoisia tarinoita ja teoksia, kuten viimeisin sarjakuva-albumi Slava Ukraini, jota varten Paakkanen matkusti sotaa käyvään maahan. Olen antanut kirjojeni kylkiäisiksi värikyniä. En itse autoile ja mielestäni monen muunkaan ei pitäisi, mutta en minä autokilpailuja vastusta. Edesmennyt somerolainen tietokirjailija ja kustantaja, Heikki Paakkasen ystävä Kai Linnilä kirjoitti sarjakuvataiteilijan albumin Käsikirja esipuheessa seuraavaa: ”Harvalla sanomalehdellä on nykyaikana pilapiirtäjä. Somerolla hänen pilapiirtäjäntaidoistaan on saatu nauttia Somero-lehden sivuilla vuodesta 1979 lähtien. Juhlaa ja arkea ilmestyi 2014. PAAKKANEN tuumii, että materiaalisessa mielessä Suomessa on enää vähän käyttökelpoisia sanomalehtiä. Heikki Paakkasen kanssa asioidessa voi joutua pilapiirroksen aiheeksi. Jussin Baarissa saa istua rauhassa, mutta Cafe Rosessa se ei onnistu. Ei saa tulla keskeytyksiä, merisäätä tai vastaavaa. Aikoinaan pilapiirros lähti Somerniemeltä Sanomataloon Helsinkiin linja-autokuskin matkassa. Somero-lehti on pilapiirtäjän ajatuksissa symbolisesti tärkeä lehti lukijoilleen. Otan kyllä silti kaikki ideat ilolla vastaan. Ne eivät ole taiteilijalle läheisiä osa-alueita. Mielestäni kuviini ei tule lisäarvoa väreistä. Teemapäivät, globaalit trendit, ilmiöt ja paikalliset tapahtumat sekä vuodenkierto antavat sisältöä. Sarjakuvataiteilija, graafikko, animoija, ammattilaisnaljailija, pilapiirtäjä, kuvittaja, posetiivari, historioitsija...Heikki Paakkaselle voi antaa monta ansaittua titteliä. – Ei ole sellaista Somerniemen kesätoria, jossa joku ei tulisi ehdottamaan aihetta, mutta minä olen huono piirtämään muiden näkemyksiä, on väänneltävä asiat omaan muotoon. Paakkanen ei käytä piirroksiinsa tietokonetta tai väriä. Pyysin kuvatoimituksen lisäämään sitä niihin. Päivä on alkanut talon savupiippujen nuohoamisella, mutta nuohooja on jo lähtenyt seuraavaan kohteeseensa. Turun Sanomat ja Maaseudun tulevaisuus kuuluvat harvaan joukkoon, jotka ilmestyvät isokokoisena broadsheetinä, suurinosa on siirtynyt tabloid-kokoon. Kiitostakin työstä on herunut. Istuskelen kahviloissa ja piirrän ajatuksenvirtaa. Heikki Paakkasen pilapiirroksen luonnos syntyy hiljaisuuden vallitessa, mutta kun lopullinen vedos lehden sivulle on tuloillaan, meininki muuttuu. Joku oli tulkinut piirrokseni niin, että vastustan kilpa-autoilua. Olen kyllä piirtänyt useamman kerran liikenneturvallisuuden puolesta, joka on mielestäni tärkeä aihe. MERJA RYHTÄ Heikki Paakkanen sai Mekkopitäjäläisen rohdinmekon 1996. – Silloin kuuntelen mielimusiikkiani, joka on torvija marssimusiikkia tai humppaa. Sekä politiikka että uskonto limittyvät ihmisten arkeen tavalla tai toisella ja arjen kuvauksessa Paakkanen on mestari. Toisessa päässä vastassa oli lähetti. Aivan pureskelematta väittämää ei voi niellä, sillä piirrokset todistavat ajoittain toista. Onko jossakin syksynmittaan ilmestyvässä paikallislehden numerossa terävä huomio nuohoamisesta, jää nähtäväksi. KU VA M IN N A M Ä ÄT TÄ N EN /S SS. Somero-lehden pilapiirros vaatii syntyäkseen jonkinmoista tunnelmaa. – Aiheita löytääkseen täytyy vilkuilla almanakkaa ja seurata ympäristöä. Sieltä laitettiin sitten muutama lehti tulemaan ja ongelma ratkesi. Satumaassa ... – Se liittyi aikaan ennen Somuran rataa, kun vielä ajettiin jääajoja. – Isot ovat parhaita sytykkeitä. Saa värittää itse, jos tykkää. Vielä harvinaisempi on paikallislehden piirtävä humoristi, joka ammentaa aiheet ja hahmot paikkakunnan savisesta, mutta hedelmällisestä maaperästä...Me kuluttajat onnittelemme Someroa ja Paikallislehti Someroa ja kiitämme somerolaista Heikki Paakkasta, jonka kynän sanoma lentää yli kuntarajojen.” 25 Historianpiirtäjä Paakkanen on naljaillut hyväntahtoisesti somerolaisesta elämästä jo 45 vuotta Heikki Paakkanen on julkissut useita kirjoja Somero-lehteen tekemistään piirroksista. Sen luovutti Somero-lehden päätoimittaja Teuvo Nurmi. – Naapuri on yrittänyt järjestää, että tämä nuohooja voisi käydä säännöllisesti ja hoitaa useamman talon samalla kertaa. Piirros ei meinannut syntyä ollenkaan, oli oikea aito hätä. Digitaalisuus on apuna ainoastaan piirroksen lähettämisessä. Paakkasen taustalla ei hääri työryhmää kehittelemässä aiheita tai lausahduksia. PAAKKANEN sanoo jättävänsä mielellään aiheissaan hajurakoa politiikkaan ja uskontoon. Tämän tietää Somerolla jokainen, ja ehkä jopa hieman odottaa, milloin vuoro osuisi omalle kohdalle. – Sillä on sinnikäs seuraajajoukko, onhan se vain somerolaisille tarkoitettu oma lehti. Hän on ohjannut useamman animaatioelokuvan, järjestänyt näyttelyitä ja taideperformansseja. maan tavalla -kirjan piirrokset ovat vuosien 2014-2018 satoa. – Jouduin kerran Pariisissa ollessani soittamaan toimitukseen, että lähettävät minulle Somero-lehtiä, että pääsisin oikeaan tunnelmaan. Heikki Paakkanen on seikkailijamielinen, hullunrohkeakin ja hänestä löytyy tiedemiesmäistä tapaa kiinnostua hieman eriskummallisista esineistä ja aparaateista. Heikki Paakkaselle on myönnetty muun muassa Sarjakuva-Finlandia ja Puupäähattu-palkinto sekä taiteilijaeläke vuodesta 2015 lähtien. Kira Kauppi HEIKKI Paakkanen sytyttää työpöydälleen valon kotonaan Hirsjärven kylässä. – Ilta-Sanomista tuli ilmoitus, että haluavat piirrokset värillisinä. Hienovarainenkin piirtäjä osaa olla, sillä omien sanojensa mukaan hän on suututtanut yli 40-vuotisen pilapiirrosuransa aikana vain yhden somerolaisen. Siellä tosin saa tietoa aiheesta kuin aiheesta, Heikki Paakkanen sanoo. Paakkanen avaa tussimustepullon ja nappaa käteensä teräskynän
Mitä juttujen kirjoittaminen lehteen antaa, koska olet näin kauan sitä tehnyt. Urheilussa eletään jatkuvassa aaltoliikkeessä, jossa yläja alamäet seuraavat toisiaan. Heitä aikaisemmin urheilujuttuja lehteen teki avustajana 40 vuoden ajan Vilho Kujanpää, joka myös kuului jonkin aikaa lehden johtokuntaan. – Upeita hetkiä, myös muissa kuin urheiluun liittyvissä yhteyksissä, on ollut moninkertaisesti verrattuna kinkkisiin aiheisiin, hän toteaa työurastaan. Ihan sataa vuotta ei yhteistäkään työhistoriaa tällä saralla löydy, mutta useampi kymmenen. Silja Kososen useat arvokisavoitot ovat sykähdyttäneet Aulis Tiensuuta. Painossa tekstit kirjoitettiin uudelleen ja painotuoreen lehden sai käsiin jo kello 16 aikaan, muistelee Tiensuu. – Vähän palkkaa, paljon elämyksiä, mies sanailee. Sykähdyttävin kokemus somerolaisessa urheiluelämässä. Haikeaksi tai surulliseksi miehen mielen ovat uran aikana vetäneet tiedot muutamien somerolaisessa urheiluelämässä vaikuttaneiden ja sitä kautta tutuiksi tulleiden henkilöiden poismenoista. Juttujen kirjoittaminen motivoi häntä edelleen, koska hommassa saa seurata ja elää tiiviisti mukana somerolaisessa urheiluelämässä. – Yhteistyöni Somero-lehden kanssa alkoi 50 vuotta sitten 1974. – Olen saanut jännittää netin ja urheilulähetysten välityksellä urheilijoiden menestystä pienimmistä kisoista aina MMja olympiatasolle saakka. – Seuraavan runsaan 20 vuoden aikana oli vain jotain satunnaista yhteistyötä, mutta sitten Minna Nikkasen nousi nuorten Euroopan mestariksi vuonna 2007 ja samaan aikaan oman työelämän kiireeni helpottuivat, joten tähän saakka jatkunut kiinteä yhteistyö sai uuden menestysrikkaan alun, Tiensuu kertoo. Päällimmäiseksi nousee Silja Kososen useat nuorten arvokisavoitot ja maailmanennätys. – Menestykset ja positiiviset muistot ovat ilman muuta päällimmäisenä, mutta on toki ollut myös ikävämpiä asioita loukkaantumisineen ja menetyksineen, tarkemmin niitä kuitenkaan yksilöimättä. – Maksimisykkeet olen kuitenkin tavoittanut niin monen lajin ja tapahtuman yhteydessä, että yhden nostaminen muiden yläpuolelle ei tekisi oikeutta lukuisille samanvertaisille sykähdyttäville kokemuksille. – 50 vuotta sitten kirjoitettiin kaikki koneella paperiliuskoille, jotka sitten piti toimittaa Kujanpään Kyllikin tiskille maanantaija torstaiaamuisin kello kymmeneen mennessä. SUL/TAPIO NEVALAINEN Vilho Kujanpää teki urheiluuutisia noin 40 vuoden ajan ennen Laaksoa ja Tiensuuta.. SOMERO 26 Urheilu-uutisten dynaaminen duo Sari Merilä URHEILUN raportoinnista lehteen on jo kauan huolehtinut sama kaksikko, Juha Laakso ja Aulis Tiensuu. Juha kirjoittaa eniten palloilulajeista, mutta myös muusta urheilusta. Toimin tuolloin aktiivisesti somerolaisessa seuratyössä ja osana sitä minulle kuului tiedottaminen sekä samalla myös uutisointi lehteen. – Nykyisin lähetän jutut sähköpostin liitetiedostona ja päätoimittaja saa ne siirrettyä siitä suoraan taittoon. Se jatkui yhtäjaksoisesti kymmenisen vuotta, kunnes muutin paikkakunnalta. MERJA RYHTÄ Juha Laakso on kirjoittanut juttuja Somero-lehteen lähes 40 vuotta. Tiensuu oli aikoinaan joukossa, jotka puuhasivat Somerolle seiväskarnevaaleja ja myös patsasta Pentti Nikulalle. AULIS Tiensuu on yleisurheilun erikoismies. – Tähän viimeiseen jaksooni on mahtunut suuri määrä useiden urheilijoiden menestystä niin nuorten kuin aikuisten SM-tasolla ja myös kansainvälisellä tasolla. Aluksi hän oli kuukausipalkkalaisena toimituksessa, mutta jättäytyi sittemmin avustajaksi. Aulis Tiensuu idolinsa seiväshyppääjä Pentti Nikulan patsaan vieressä. JUHA Laakso on kirjoittanut juttuja Somero-lehteen keväästä 1985 lähtien, eli lähes neljäkymmentä vuotta. – Unohtumattomat hetket koostuvat pääosin hienoista tapahtumista, iloisista tunnelmista ja onnistuneista suorituksista eri lajeissa. Samalla olen saanut myös olla kannustamassa eri ikäisiä urheilijoita etenemään omalla urallaan
JEAN-PIERRE DURAND Lehtileike vuodelta 1994 on Juha Laakson ja Lassi Tuomisen käsialaa.. KA RI EE RI KÄ IN EN Näkymä kentälle ensimmäisissä seiväskarnevaaleissa 1979. LASSI TUOMINEN Minna Nikkasen urheilua seurattiin nuoresta juniorista uran päätökseen saakka. 27 Futsal on yksi urheilun menestyslajeja Somerolla: SoVon tehokaksikko Gezim Voca (9) ja Arber Istrefi. MANU KÄRKI Välillä on pelattu melko märissä olosuhteissa: kuva SoVon miesten jalkapallo-ottelusta 2006
Manu Kärki MERJA RYHTÄ. Vaikka Somero-lehti kuvia Eerikäiseltä ostaa, on kuvaaminen hänelle harrastus. Vaikka mies tunnetaan varsinkin urheilukuvauksesta, nousee muistoista esiin erityisenä hetkenä tapahtuma, jossa oltiin ihan toisenlaisissa tunnelmissa. – Olen ollut aktiivinen metsälläkävijä jo 1960-luvulta. – En osaa mainita parasta lehtikuvaani, toivottavasti se on vielä joskus tulossa. – Kuvia niistä ei juurikaan itselle jäänyt, sillä matkalta tullessa pudotin vain filmirullan lehden postilaatikkoon. – Haasteellista on varsinkin ulkokuvaus, ilmat vaihtelevat sateesta hämärään ja kirkkaaseen auringonvaloon. Mutta nykytekniikalla se on helpompaa. 1980-luvun alusta lehden valokuvat valmisti ja pääosin ottikin vuoteen 1993 saakka valokuvaaja Olavi Virtanen, joka valokuvaamoineen toimi tavallaan Somero-lehden alihankkijana. Tällä hetkellä lehteä avustaa valokuvien otossa pääosin Kari Eerikäinen. Pitkään avustavana valokuvaajana oli myös Lassi Tuominen, joka innostui kuvaamisen lisäksi kirjoittamaan lehtijuttuja. Kamera oli usein mukana autossa ja pyssy selässä, mutta vanhemmiten se muuttui niin, että pyssy oli autossa ja kamera kaulassa. Silloin ei kuvia kotona käsitelty, ne oli sitä, mitä oli. Jännitti, miten ne mahtoivat onnistua. – Se on jäänyt mieleen, kun otin kuvia torijuhlista Jukolan katolta keskiyöllä paikallislehteen silloin, kun Somerosta tuli kaupunki. – Kuviani alkoi näkyä lehdessä muistaakseni joskus 1990-luvulla, kun kuljin jokamiesluokan autourheilussa hyvin menestyneen Dollar Teamin mukana kuvaamassa liigaja muissa kisoissa, muistelee 75-vuotias eläkeläinen. Lassi Tuominen MERJA RYHTÄ Olavi Virtanen valokuvanäyttelyään esittelemässä. Kamera kulkee Eerikäisen matkassa muuallakin kuin Somero-lehden juttukeikoilla. SALLI LEHTINEN Kameran takana Kari Eerikäinen on ottanut tuhansia kuvia urheilukentällä käydyistä peleistä. Manu Kärjen linssinja kynänjälki on näkynyt ja näkyy yhä Somero-lehdessä. SARI MERILÄ Tuttu teksti vuosikymmenien ajalta: kuvat Kari Eerikäinen SOMERO-LEHDESSÄ toimittajat sekä avustajat ovat ottaneet vuosikymmeniä ja ottavat yhä valokuvat juttuihinsa lähinnä itse. Sari Merilä VARSINKIN urheilukuvien reunaan on jo vuosikymmeniä Somero-lehdessä kiinnitetty nimi Kari Eerikäinen. Antoisinta harrastuksessa on Eerikäisen mukaansa se, jos pystyy olemaan tyytyväinen ottamiinsa kuviin. Elanto on tullut muualta
31
050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Merkkikohtaisia valoja useisiin merkkeihin RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Merkkikohtaisia valoja useisiin merkkeihin RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. Tume, Hardi, Lemken, Kuhn, Mf, Deutz Fahr ja Claas sekä Kramp-valikoiman tarvikkeet, -öljyt ja -tuottet kilpailukykyiseen hintaan. AdBlue 200l 140,20l 19 90 PIDÄ KONEESI KESÄKUNNOSSA Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava Merkkikohtaisia valoja useisiin merkkeihin RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava Merkkikohtaisia valoja useisiin merkkeihin RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava P. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Merkkikohtaisia valoja useisiin merkkeihin RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. Hinnat voimassa niin kauan kun tavaraa riittää. 0400 244 779 Shirokuma 25 Meiltä myös huollot, aurinkopaneelit, autojen latausasemat ja pörssisähköohjausratkaisut. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Merkkikohtaisia valoja useisiin merkkeihin RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Merkkikohtaisia valoja useisiin merkkeihin RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. ym. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Merkkikohtaisia valoja useisiin merkkeihin RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava Merkkikohtaisia valoja useisiin merkkeihin RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. AdBlue 200l 140,20l 19 90 Merkkikohtaisia valoja useisiin merkkeihin Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava P. AdBlue 200l 140,20l 19 90 PIDÄ KONEESI KESÄKUNNOSSA Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava P. Konehuolto Hannu Onnela Oy p. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava P. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava P. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava PIDÄ KONEESI KESÄKUNNOSSA Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Merkkikohtaisia valoja useisiin merkkeihin RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Merkkikohtaisia valoja useisiin merkkeihin RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Merkkikohtaisia valoja useisiin merkkeihin RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. Lummetie 5, 31400 Somero 0400 863 717 050 376 4798 www.rautajapeltinelio.fi Ilmastointityöt • asennukset • iv-mittaukset • tarvikemyynti Rakennuspeltityöt • konesaumakatot • sadevesijärjestelmät • kattoturvatuotteet • peltilistat (max 6m) sähköasennukset/urakoinnit kylmälaiteasennukset/huollot antennityöt MARTTI KARI 0400-533 900 0400-533 865 H U O LT OMESTA RI T O Y H U O LT OMESTA RI T O Y SOMER ON Sähköasennukset/ -urakoinnit, ilmalämpöpumput Sähkötarvikemyymälä palvelee osoitteessa: Ruunalantie 4 Avoinna: ma-pe 9–17 040 748 5899 myymala@shmoy.fi Sähköasennukset ja urakointi Kiinteistönhoito Talikka Ky puh. 0400 226 255 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava KRAMP-MYYMÄLÄN PALVELUT: alkuperäisosat mm. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava P. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava P. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava Merkkikohtaisia valoja useisiin merkkeihin RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. NOPEAT TOIMITUKSET! * Ei sisällä matkakustannuksia, eikä mahdollisia sähkötöitä. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi VARAOSAT JA HUOLTO VARAOSAT JA HUOLTO Varaosat liikkeemme laajasta valikoimasta: • nivelakselit • laakerit • akut • öljyt • Stiga -varaosat • Quicke -etukuormaajan varaosat • maatilatarvikkeet • ym. ym. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava Merkkikohtaisia valoja useisiin merkkeihin RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi VARAOSAT JA HUOLTO VARAOSAT JA HUOLTO Varaosat liikkeemme laajasta valikoimasta: • nivelakselit • laakerit • akut • öljyt • Stiga -varaosat • Quicke -etukuormaajan varaosat • maatilatarvikkeet • ym. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi VARAOSAT JA HUOLTO VARAOSAT JA HUOLTO Varaosat liikkeemme laajasta valikoimasta: • nivelakselit • laakerit • akut • öljyt • Stiga -varaosat • Quicke -etukuormaajan varaosat • maatilatarvikkeet • ym. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava Merkkikohtaisia valoja useisiin merkkeihin RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava Merkkikohtaisia valoja useisiin merkkeihin RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. AdBlue 200l 140,20l 19 90 PIDÄ KONEESI KESÄKUNNOSSA Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. ym. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Merkkikohtaisia valoja useisiin merkkeihin RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Merkkikohtaisia valoja useisiin merkkeihin RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Merkkikohtaisia valoja useisiin merkkeihin RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi VARAOSAT JA HUOLTO VARAOSAT JA HUOLTO Varaosat liikkeemme laajasta valikoimasta: • nivelakselit • laakerit • akut • öljyt • Stiga -varaosat • Quicke -etukuormaajan varaosat • maatilatarvikkeet • ym. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi RAV240, Valmet LED-ajovalo 1850 lm/2450 lm. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. ym. Sopivuus 60008000 sarjan hi-tech, mezzo, mega ja 05 sarja RTV505 50 W/4800 lm tehokas yleismalli RTV405,Valmet 40 W/3400 lm, sivukiinnitys RTV410, Case/Ford New Holland 40 W/4000 lm RTV404, Massey Ferguson 40 W/4000 lm, upotettava Säästöä sähkölämmittäjille ilmalämpöpumpulla! Erä pumppuja tulikuumaan hintaan: Somersähkö Oy timo.pyykko@somersahko.fi puh. huolto 050 514 1169, varaosat 050 339 3151 Lopotintie2 , 32210 Loimaa www.konehuoltohannuonnela.fi Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. 1750 € * Perusasennuksella maanrakennusmalin@gmail.com www.maanrakennusmalin.com Kun tarvitset vaihtolavaa, www.lavapalvelu.com • Piharakentaminen • Purku-urakat • Soraja mursketoimitukset • Vaihtolavat ja jätekuljetukset GSM 0400 123 800 Maanrakennusta kolmannessa polvessa Peukkuja 100-vuotiaalle Somero-lehdelle: Päivi Piekkala Ella Laakso Marjatta Kuisma Emmi Ali-Yrkkö Aleksi Uutela Milja Oksanen Sari Ojala Mirja Rouhiainen Hilkka Aaltonen Rauni Niinimäki Jessica Vihanto Marko Jokiniemi Kirsi Niskanen Tanja Söderström Essi Karoliina Ihamäki Ritva Haggren Helga Höök Leena Jalava Antti Suikkari Pentti Vainio Petri Siviranta Eija Olander Pirjo Lehtola Hannu Mutanen Aulis Tiensuu Johanna Moisander Minna Pusa Kati Fonsell-Laurila Pirjo Aunala Arto Seppänen Anniina Lagerroos-Toikka Tuija Tammi Jari Haapaniemi Jussi Jokiniemi Tuija Kanerva Jouko Ranta Sari Levonmäki
Kieltämättä hyväili itsetuntoa, mutta kyllähän se toki painettakin tuotti. Sitä vaan siirtää, siirtää ja siirtää. Pidinkin taukoa lehden avustamisesta sen jälkeen jonkin aikaa. Ja miten silloinen päätoimittaja juttua puolusti. Ja se on mielestäni osa elämää rakentavaa asiaa, jopa sitä rikastavaa. Tuli tunne, että lehti kusi sillä kertaa hyvin vahvasti omille kintuilleen. SARI MERILÄ Upeita muistoja, mutta myös vääryyttä Sari Merilä – YHTEISTYÖ Somero-lehden kanssa alkoi joskus Teutorin ajoilta eli viime vuosituhannen puolella. Kuten myös Pielavesi-Keitele -lehti, joka tulee minulle vaikka siitä on jo 28 vuotta kun muutin sieltä pois. Joitakin sykähdyttäviäkin muistoja on olemassa. Mitä itse luet lehdistä. Oisko se syttynyt jostain halusta haastaa itseään; kokeilla, kelpaako tuotokseni. Jotakin on jäänyt hampaankoloonkin... Niistä ei kukaan muu kerro. Tarja Kauppinen vastasi ilmoitukseen, jossa Somerolehti etsi avustajia. – Harvemmin täällä koko valtakuntaa kiinnostavia asioita tapahtuukaan, mutta täällä tapahtuu tavallisen ihmisen kokoisia tavallisia tapahtumia, joihin lukijat voivat toivoakseni samaistua. 010 768 4174 Avoinna ark. – Sykähdyttävin on aika iso sana, mutta kun olin lehden lähettämänä Folklandia-risteilyllä, pääsin hyvään hyttiin ja kaulassa roikkui pressi-lappu. – Juttukeikalla käyminen ja ihmisten kanssa keskusteleminen on kivaa, mutta auta armias kun pitäisi ruveta kirjoittamaan. HANKKIJA SOMERO Ohratie 3, 31400 SOMERO, p. Olisiko se jostain konserttiarviosta lähtenyt liikkeelle, muistelee kanttori Olli Salomäenpää. – Uskallanko tunnustaa, että otsikot… Totta kai selaan lehden läpi ja erityisesti reissussa ollessa sitä kaipaan, kun en ole hommannut itselleni digitunnuksia. – Tapaus, jolloin lehti antoi jutussaan väärin ymmärtää minun olleeni esteellinen sivistyslautakunnan jäsenenä, kun päätimme avustuksista yhdistyksille. – Kipinä kirjoittamiseen. Eli reissusta palatessa lehti tulee ehkä tarkemmin luettua läpi. Keittiökalusteet WC-kalusteet Liukuovet SOMERON VAHINKOVARASTO OY Leppätie 5 31400 Somero 050 5641361 050 5697029 someronvahinkovarasto@gmail.com KODIN KIINTOKALUSTEET Komerot Mittaovet Asennus Keittiökalusteet WC-kalusteet Liukuovet SOMERON VAHINKOVARASTO OY Leppätie 5 31400 Somero 050 5641361 050 5697029 someronvahinkovarasto@gmail.com KODIN KIINTOKALUSTEET Komerot Mittaovet Asennus , , Keittiökalusteet WC-kalusteet Liukuovet SOMERON VAHINKOVARASTO OY Leppätie 5 31400 Somero 050 5641361 050 5697029 someronvahinkovarasto@gmail.com KODIN KIINTOKALUSTEET Komerot Mittaovet Asennus Olli Salomäenpään kirjoittaminen lehteen alkoi konserttiarvosteluista. – Mutta jokaisen jutun myötä pääsee kurkistamaan sellaiseen asiaan, johon muuten tuskin tulisi tutustuttua. Vaikka kuinka tietää, että tekemällä sen pois selviäisi paljon vähemmällä. – Osittain tämä on siitä harvinainen harrastus, että siitä jopa maksetaan. Ottamatta sen enempää kantaa siitä saatuun tuntipalkkaan, Salomäenpää kuittailee. 8.30-16.30 Kotimainen PUUPELLETTI 500 kg ja 15 kg KOIRANRUOAT HEVOSREHUT Linnuille AURINGONKUKANSIEMENIÄ ja PÄHKINÖITÄ Erilaisia KUIVIKKEITA. Harvemmin täällä koko valtakuntaa kiinnostavia asioita tapahtuukaan, mutta täällä tapahtuu tavallisen ihmisen kokoisia tavallisia tapahtumia, joihin lukijat voivat toivoakseni samaistua. – Paikallislehti kertoo paikallisista asioista. Onneksi on keksitty viime tippa ja yöaika, niitä on tullut vuosien varrella hyödynnettyä. Tärkeä lehti minulle joka tapauksessa on. Eli kai tämä ruokkii vähän uteliaisuuttakin
KIRJOITTAJAURAN yksi unohtumattomista hetkistä sijoittuu lähihistoriaan. Puolisen tuntia myöhemmin purimme haastattelua Tanjan kanssa. Luen Suomea koskevat uutiset, seuraan poliittisten päätösten seurauksia sekä Ukrainan ja Israelin tilanteita. Kauppinen toivoo, että kirjoittaminen on myös aivojumppaa, jotta ei menetä muistiaan iän karttuessa. Kukin taaplaa tyylillään. Olen myös kiinnostunut ihmisistä ja erilaisista ilmiöistä, kertoo luomutilan emäntä Tarja Kauppinen siitä, miten kirjoittaminen lehteen alkoi. Ovella tsemppasin itseäni, että minähän olen töissä, en juhlimassa, enkä aio todellakaan ajaa kotiin hakemaan parempia vaatteita. Kuvaa ottaessani, taiteilija mainitsi ohimennen, että on ammattivalokuvaaja. Paikalla ollut päätoimittaja huomasi lähtöyritykseni ja vinkkasi, että tuolla on vielä maailmalla hyvin tunnettu taiteilija Antti Laitinen, haastattele vielä häntä. Nainen oli muun muassa kertonut, että venäläiset sotilaat olivat keränneet kaikki tapaamansa kylän nuoret miehet yhteen. – Haastattelu onnistui hyvin puhelimen välityksellä. En voinut ottaa villatakkia poiskaan, koska sen alla oli vanha virttynyt t-paita. Vähän aikaa siinä seisottuamme tajusin kysyä heiltä, osaavatko he englantia. Muutama lause venäjää ei nyt riitä, ajattelin. Juttukeikoiltaan hän nostaa upeimmaksi hetkeksi sen; kun oli haastattelemassa Suomen 100-vuotisjuhlissa Lamminniemessä veteraaneja. – Näyttelyssä oli ulkomaillakin tunnettuja taiteilijoita, ja kaikki vieraat olivat pukeutuneet ilta-asuihin, minä hameeseen, villatakkiin ja sandaaleihin. Hän lupasi olla puhelimen äärellä kello 17. Kun mielestäni olin haastatellut kaikkia taiteilijoita, ajattelin, että nyt äkkiä ulos, ennen kuin pökerryn kuumuuteen. Ilmekään värähtämättä vedin kameran kasvojeni peitoksi rennolla ranneotteella ja otin muutaman lähikuvan. Kuumuudesta ja siitä johtuvan aivojen ajattelukyvyn sumentumisesta huolimatta, sain esitettyä mielestäni onnistuneita kysymyksiä. – Vanhin haastateltavani oli tuolloin 102-vuotias Tarmo Ahti. Kauppinen myös lukee ahkerasti lehtiä. Hän sanoo sen tuovan mukavaa vaihtelua tilan välillä hyvinkin fyysisiin, raskaisiin töihin. Päässäni välähti, että minäpä olen vain amatööri, mutta onneksi sain pidettyä suuni kiinni. – Sen sijaan mitään vaikeita haasteita ei ole matkan varrella ollut, ellei lasketa paria tyyppiä, jotka halusivat koko jutun kirjoitettavan uudelleen alusta alkaen. – Hyvästelin heidät hämmennyksen ja avuttomuuden vallassa ja lupasin tulla myöhemmin lehtijutun ja kuvien kanssa heitä katsomaan. – Sitä hetkeä en unohda, kun haastattelin ukrainalaisia pakolaisia ensimmäistä kertaa K-Supermarket Härkätien takapihalla ruokajonossa. SOMERO Unohtumattomia hetkiä ja terapiaa. LEHTITYÖ on tuonut myös lohtua. Pari muuta naista tuli kuuntelemaan. Nainen pelkäsi, että heidät kaikki ammuttiin, koska he eivät päässeet evakuoitujen mukaan. Nuorempi kertoi minulle, että he tahtovat kaikkien tietävän, mitä heille on tehty ja mitä on tapahtunut. Nuorempi osasi, hän oli englannin kielen opettaja, vanhempi oli haastattelemani naisen äiti. Tosin villatakki oli aivan väärä valinta, sillä kesäilta alkoi lämmetä sateen jälkeen ja se aiheutti hikikarpaloita otsalleni. Tarkemmin ajatellen koko lehden, näin pysyn ajan tasalla. Kieli on niin erilaista, eroa voinee verrata viron ja suomen eroavaisuuksiin. Lehtijuttujen tekeminen ja matkustaminen avartaa, ajattelin. Haastattelun antanut nainen, puhui ja itki taukoamatta puolisen tuntia tulkille. Monista muistoista nousee esille erään taidenäyttelyn avajaiset Hiidenlinnassa. – Haastattelun jälkeen haastateltavani sai puhelun, hän puhui puhelimessa joitakin lauseita ja iäkäs äiti tyttärineen puhkesivat itkemään. Aamupäivällä lupasin tehdä jutun ukrainalaisista, iltapäivällä välähti, että tarvitsen tulkin. Vastasin ilmoitukseen ja pian jo löysin itseni haastattelemassa somerolaista yrittäjää. Rupesin miettimään ihmisiä, joiden tiesin osaavan ukrainaa. Paikallislehdestä luen paikalliset uutiset, pääkirjoituksen, yleisönosaston ja kirkolliset ilmoitukset sekä vilkuilen mainoksia. Tietysti, vastasin ja yritin pyyhkiä hikikarpaloita otsaltani. Tosin minun ei tarvinnut esittää kuin yksi kysymys: Miksi ja miten olette joutuneet Somerolle. Soitin naapurin Tanjalle, joka oli muuttanut Ukrainasta kymmenisen vuotta aiemmin. Kipinä lehtityöhön syttyi, koska työ vaikutti siten vapaalta, että siinä voi valita työaikaa muiden toimien ohessa. 37 Sari Merilä – SOMERO-LEHDESSÄ oli syksyllä 2013 ilmoitus, että avustajia otetaan. – Seuraan useampaakin koko maassa ilmestyvää lehteä netistä. Nauru maistui kotimatkalla. – Veljeni kuollessa 2014 kirjoittaminen oli myös terapiaa ja antoi aina hetken hengähtää surutyöstä, keskittyä muihin ihmisiin, heidän töihinsä, toimiinsa, mielipiteisiinsä ja elämäänsä
Aikuinen ja lapsi ovat lukiessa liki toinen toistansa. On sanottu, että kirjallisuus ja lukeminen olisivat yhtä tärkeää ravintoa kuin ruoka. Kodin turvallinen ympäristö on se– Ongelmana ei ole niinkään lukutaidon, vaan keskittymiskyvyn puute. Voi hypätä tarinoiden maailmaan, unohtaa arjen murheet, oppii uutta itsestä ja kiinnostavista asioista. Tuohon aikaan aikuisten mielestä reipas työnteko ja kurinalaisuus olivat niitä hyviä asioita lapsille ja nuorille. Lukutaidolla saa paljon hyvää, kaunista ja hyödyllistä elämän matkalle. Lukutaito on heikentynyt (osalla), mutta nuorten tietomäärä on varmaan moninkertainen omaan sukupolveeni verrattuna saman ikäisenä. MONET tätä edeltäviin sukupolviin kuuluvat muistelevat, kuinka heidän nuoruudessaan ei lueskeltu huvikseen, vaan töitä piti tehdä pienestä pitäen. . Aikuisena lukutaitoa tarvitsee joka päivä arjessa; vaikkapa uuden koneen kokoamisessa ja käyttämisessä. Se auttaa hahmottamaan ja ymmärtämään itseään, muita ja maailmaa. LAPSELLE kannattaa lukea. Osa heistä lukee edelleen innokkaasti ja monipuolisesti. Nuorten heikkenevä lukutaito on huolestuttava asia ja sen syyt ovat moninaiset. He ovat kuin peilejä asioista, joita ympärillämme tapahtuu ja miten kodeissa voidaan. Viettävät laatuaikaa. Älylaitteet eivät häirinneet kenenkään elämää, eikä kännyköitä ollut kellään. Varsinkin sen jälkeen, kun Suomeen rantautui Musiikkitv ja enenevissä määrin myös muu amerikkalainen viihdekulttuuri. Hyvä lukutaito auttaa eri oppiaineiden opiskelua. Osaamisen ei soisi polarisoituvan yksille ja harvoille; eikä luokkajaon palaavan. Itse olin jo aikuinen, kun maailma yhdistyi internetiin kaikkien saataville. Puhumme tietysti internetistä, verkosta, joka yhdistää koko maailman. Oppii keskittymään, joka monella on hakusessa tässä some-maailmassa. Rauhoittava lukuhetki kiireen keskellä tekisi hyvää jokaiselle Lukutaito lisää tasa-arvoa ja demokratiaa yhteiskunnassa Merja Ryhtä LUKUINNON hiipuminen ja lukutaidon heikkeneminen huolestuttaa vanhempia, opettajia, kirjastoväkeä, tutkijoita... Jos kaverille soitti, niin se piti tehdä pikaisesti lankapuhelimesta kotoa. . Pienenä luin muun muassa Maailman vahvin nalle -lehteä odotellessani lääkärille tai hammaslääkärille pääsyä. LAPSET ja nuoret kasvavat nykyään jatkuvan tietoja viriketulvan keskellä ja koettavat navigoida siellä oikean ja väärän tiedon pyörteissä. LUKUTAIDON, niin kuin monen muunkin taidon kehittyminen liittyy samalla yleiseen hyvinvointiin. Monenlaista on tehty ja tehdään, jotta ymmärrys lukemisen merkityksestä valkenisi kaikille. Osaa etsiä tietoa. Toisaalta kotona ei enää tarvinnut tehdä niin paljon töitä, koska kaupungistuminen, hyvinvointi ja tekniikan kehittyminen oli luonut meille lisää vapaa-aikaa. LUKUTAITO on yleisesti ottaen heikentynyt, mutta lapset ja nuoret ovat yhä samanlaisia. Tekoälykin tuo oman ulottuvuutensa kaikenlaisten medioiden ja netin maailmaan. Lapsi, nuori ja aikuinen jää paljosta paitsi, jos kirjojen maailma ei avaudu. Miten herättää lukemisen maaginen taika. Mainostelevisio toi sekin uutta tarjontaa ruutuihin. Oikeastaan oli melkein pakko lukea tekemisen puutteesta, saadakseen huvia, virikkeitä ja ajan kulumaan. Raamattu ja koulukirjat olivat ehkä yleisimmin hyväksyttyä kirjallisuutta. Tutkimukset osoittavat, että lukeminen auttaa oppimaan myös muita taitoja. Lukemista tuli tehtyä enemmän silloin ennen vanhaan myös siksi, että tieto oli pakko etsiä tutkimalla kirjoista. Terhi Vaheranta: KUVA SARI MERILÄ. Luin Aku Ankan taskukirjoja autossa, kun vanhempani olivat metsässä mustikoita poimimassa neljä tuntia putkeen ja itse jaksoin kerätä marjoja noin puoli tuntia. Nykyään ajantasaisin tieto löytyy useimmiten helposti netistä, vaikka me vanhemmat sukupolvet edelleen luotammekin ehkä enemmän painettuun sanaan. KIRJASTOJA löytyi pienistäkin kylistä ja lukeminen oli edullinen harrastus. Elettiin lukemisen kulta-aikaa. Keskittyvät tarinaan ja toisiinsa ilman ärsykkeitä. Mutta jo silloin huolestuttiin vähitellen ruutuajasta, koska lapset katsoivat aikuisten mielestä liikaa televisiota. Uudet sukupolvet kohtaavat maailman aina erilaisena kuin aiemmat sukupolvet. Ensisijassa sen, että ymmärtää lukemansa ja löytää lukemastaan oleelliset asiat. Lukeminen oli ihan ok, mutta ei nyt mitään erityisen hehkutettavaa tekemistä siihen aikaan. Tämän ymmärtäminen saattaa olla avain lukutaidon pelastamiseen. Se tuottaa iloa ja hyvinvointia, edesauttaa mielikuvittelemaan asioita ja opettaa käsittelemään tunteita. Kavereiden kanssa nähtiin pääosin ulkona. Tämä ei useimpia vanhempia miellyttänyt. Televisiosta näkyi vain kaksi kanavaa ja niistä tuli tasan yksi lastenohjelma päivässä ja nuorten ohjelmaa ehkä kerran viikossa. Sitä meidän kaikkien on opeteltava iästä riippumatta. He ovat edelleen yhtä oppivaisia, fiksuja ja toisaalta vaikutuksille alttiita, kuten aiemmatkin sukupolvet. Riittävä uni, ravinto ja muut elämäntavat vaikuttavat oppimiseen. Palaan aikakauteen, jolloin luettiin konkreettisesti enemmän. Niitä, jotka saivat vapaa-ajallaan ”vain” lukea, kadehdittiin. Ulkoilu ja liikunta olisivat olleet niin paljon parempaa tekemistä aikuisten mielestä. Tiukasta kurista on sen jälkeen vähitellen pyritty irtautumaan ja tilalle tuli yksilönvapaus. Yläasteella aloin lukea aikuisten kirjoja jännityksen, huumorin ja romantiikan nälkään. He imevät ympäristöstään vaikutteita ja muokkaantuvat yhteiskunnan mukana. Silloin luettiin salaa taskulampun valossa peiton alla, koska kaunokirjallisuuden lukeminen oli vähintäänkin ajan hukkaa tai se suorastaan turmeli nuorisoa. Lukutaito lisää tasa-arvoa ja demokratiaa yhteiskunnassa. Maailma on muuttunut ja me ihmiset sen mukana. Erillistä nuorten aikuisten kirjallisuutta ei ollut vielä kunnolla keksittykään. Sähköisillä laitteilla oltiin siis paljon vähemmän; aikaa jäi kosolti lukemisellekin, jos niin halusi. Tässä yhteydessä on nostettava esiin kriittinen lukutaito ja myös kriittinen kuvalukutaito, jota tarvitaan nykypäivänä yhä enemmän. Luin Neiti Etsiviä illalla ennen nukkumaan menoa, kun ei vielä nukuttanut. w 38 POHDIN yhtä päivän polttavaa puheenaihetta, eli lasten ja nuorten lukemista tai oikeastaan sen puutetta. Se tukee puheenja kielenkehitystä ja lisää sanavarastoa. Kun lukee lapselle, laittaa rahaa pankkiin tulevaisuudelle. Nuoret ovat nykyään hyvin avoimia, rohkeita ja monet osaavat englantia yhtä hyvin kuin suomea (pelit ja videot opettavat)
Hänellä on avaruudellista hahmotuskykyä, strategista ajattelukykyä ja reaktionopeutta, jota voi vain kadehtia. SYYLLISTÄMINEN tai painostaminen eivät ole hyviä konsteja nuoren motivoimiseen. Nuorten yhteisöllisyys ja sosiaalisuus kukoistavat sosiaalisessa mediassa sekä peliyhteisöissä. Osa nuorista saa kotoaan positiivista kannustusta monipuoliseen itsensä kehittämiseen, osalla taas ei ole minkäänlaisia tukijoukkoa takanaan. Vanhempana aika ajoin mietityttää, että onko se edes oikein. Useimmiten kyse onkin aikuisten kehittämästä arvomaailmasta, jossa nostetaan korkeammalle asioita, jotka ovat meille tuttuja. Monet teinitkin tarvitsevat vielä runsaasti kannustusta opiskeluun, mutta vanhempien ynnä muiden aikuisten pitäisi osata antaa sitä tarpeeksi ja oikealla tavalla. Arvoa voi silti antaa monille taidoille ja kohtuullisuus olisi varmaan tässäkin asiassa se hyvä vaihtoehto. Ymmärtääkseni puhelimet on täytynyt pitää pääosin äänettömällä repuissa. On vaikeaa kieltää nuorelta pelisessio, kun kaverit odottavat linjoilla osallistumaan. En toki halua vähätellä liiallisen koneella istumisen haittoja. Monissa tutkimuksissa yleensä todetaankin, että lapset, nuoret ja aikuisetkin liikkuvat liian vähän. w SOMERO 39 – Meillä on velvollisuus pyrkiä pitämään kaikki mukana yhteisessä toiminnassamme ja turvaverkossamme, jos haluamme ylläpitää hyvinvointia yhteiskunnassamme. Ahdistuneisuus ja erilaiset pelkotilat ovat myös lisääntyneet. Lisäksi jatkuvaan yhteydenpitoon jää helposti koukkuun. NUORET hakevat tietokoneiltaan ja älypuhelimiltaan yhteenkuuluvuutta. Monilla ei vain riitä enää keskittymiskykyä pidempään suoritukseen, kuten pitkien tekstien lukemiseen. Samalla tavalla myös kokonaisen elokuvan katsominen voi olla iso haaste tai yleensäkin jonkun asian vähäinenkin odottaminen ilman viihdelaitetta. Ongelmana ei ole niinkään lukutaidon, vaan keskittymiskyvyn puute. Laitteiden käyttöä pitäisi jotenkin rajata, mutta miten. Opiskeluun panostaminen aikuisten taloudellisella tuella, esimerkiksi preppauskurssien tai oppimista helpottavien harrastusten muodossa, on mahdollista vain osalle nuorista. Tyttäreni ylläpitää Snapchat-viestien vaihtoa päivittäin yli sadan kaverin kanssa. Silloin tarvitaan suomalaista sisua ja tahdonvoimaa palauttaa keskittymistaitoa. Silloin päädytään tilanteeseen, jossa kokonaisen kirjan lukemisesta tulee mahdoton tehtävä. Tietynlainen täydellisyyden tavoittelukin on yleistä tässä iässä. Niitä on saanut käyttää tunneilla vain erikoistapauksissa, kuten tiedonhakuun tai esimerkiksi Kahoot-tietokilpailuihin luokan kesken. ONGELMANA pitkään laitteilla viihtyvällä on usein myös se, että lyhyet videonpätkät, viestitulva ja nopeatempoinen pelimaailmaa tekevät hallaa pitkäjänteisyydelle ja keskittymiselle. POJALLANI on oma peliporukka verkossa, jonka kanssa pelit jatkuvat lähes päivittäin. Hyvinvoinnin polarisaatio vaikuttaisi vain syvenevän yhteiskunnassamme ja se näkyy osaltaan myös oppimistulosten eriytymisessä. Suurta roolia älypuhelinten käytössä kouluaikaan tuskin on. Pelaaminen on myös asia, jossa poikani on hyvä. ”Striikkiä” ei saa päästää katkeamaan, koska joidenkin kanssa on ”snäpätty” jo monia vuosia putkeen joka päivä. AINA on ollut iso joukko nuoria ja aikuisia, jotka eivät koskaan vapaaehtoisesti lue. Rauhoittava lukuhetki kiireen keskellä tekisi hyvää meille jokaiselle. Ystävyys on kestänyt jo monia vuosia, vaikka he eivät ”oikeasti” näkisi toisiaan viikkoihin. Lukeminen voi tuntua vaikealta, eikä tukea välttämättä ole tarjolla. MERJA RYHTÄ kin todella tärkeä lähtökohta. Hänen aivonsa ovat treenatut erilaisia pelejä ja niiden kehittämistä varten. Toisaalta ikävät ja vaarallisetkin lieveilmiöt, kuten kiusaaminen somessa ja älyttömät haasteet videoalustoilla, ovat tämän päivän hankalasti ratkottavia ongelmia. Vanhempien raskaat ja pitkät työpäivät vievät veroa myös lasten ja nuorten tukena olemiselta. Mistä minä voisin tietää, että minkälaiset taidot ovat tärkeimpiä tulevaisuudessa. Siksi olisi hyvä erotella se, omaako ihminen riittävän hyvän lukutaidon tai lukeeko hän säännöllisesti. Oppilaat eivät ole tähänkään asti saaneet vapaasti käyttää kännykkää tunneilla. Lisäksi hän on opetellut netistä itse koodauskieliä ja kehitellyt omia pelejään 12-vuotiaasta alkaen. ÄLYLAITTEET ovat tulleet yhä nuorempien lasten saataville. Kohtuuden raja on häilyvä. Koululuokissa on paljon levottomuutta ja pahaa oloa puretaan opettajiin ja toisiin oppilaisiin. VÄLILLÄ pohdin, että miksi olisi yleisesti hyväksytympää olla ylpeä pojastani, jos hän olisi vaikka hyvä pelaamaan jalkapalloa. Kännykkäkielto koulussa voi kuulostaa pätevältä ratkaisulta, mutta se ei käytännössä muuta juuri mitään. Kahden nuoren äitinä olen saanut seurata sivusta, miten he hyödyntävät tehokkaasti somea kanssakäymisessä muiden kanssa. Monilla nuorilla on jo ennestään paineita yleisestä menestymisestä, numeroista koulussa, ulkonäöstä ja kuulumisesta johonkin porukkaan. Erikoiskirjastovirkailija Terhi Vaheranta kertoo, että nuorisolle, 13-20-vuotiaille tehdään nykyään enemmän varsinaisia nuortenkirjoja kuin kirjoitettiin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Keskustelufoorumeilta saa tarvittaessa vertaistukea ja juttuseuraa. Rajoja on siis asetettava muuallakin kuin kouluissa. Nuorilla on myös hyvin erilaisia mahdollisuuksia selviytyä oppimisen haasteista. Pelaaminen ei ole vain itsensä viihdyttämistä, vaan olemista osa porukkaa. Tämä vaivaa yhtä lailla myös meitä aikuisia. Ihanteellista ja toivottavaa olisikin saavuttaa lapsuudessa/nuoruudessa tietty lukutaidon taso, jolla pärjäisi arkielämässä, vaikka ei huvikseen lukisikaan. Välillä he osallistuvat yhdessä matseihin muita tiimejä vastaan. Siinä tapauksessa lukemisen pariin voisi milloin tahansa palata.. Keskustelu (yleensä englanniksi) käy kuumana kuulokkeiden ja mikrofonin välityksellä. Meitä vaivaa yhteiskuntana laajamittainen suorittamisen ja yhä kasvavien vaatimusten kehä, mikä rasittaa kaikkia ikäluokkia jollain tavoin
Sen voi kokea vain jokainen sukupolvi kerrallaan. Monet aikuiset ovat vapaa-ajallaan omilla puhelimillaan tai muilla laitteilla. Kohtuus on kaikessa tärkeää ja vanhempien on yritettävä asettaa jonkinlaisia rajoja, jotta lapsi tai nuori saa turvalliset raamit arkielämäänsä. Tämä vaatii kuitenkin perustaidon sisäistämisen sitä ennen. Nykyään suositaan paljon myös äänikirjoja. Tottakai aikuiselta löytyy jonkinlaista kaikupohjaa omasta nuoruudesta, mutta uusi kerros muutosta on tapahtunut välissä. Yhteistyötä tehdään moneen suuntaan. Esimerkiksi muutamia klassikoita ja lempikirjoja jokaiselle perheenjäsenelle ja lisäksi ehkä vaihtuva kokoelma kirjaston lainakirjoista yhdelle hyllylle. Lukeminen ei välttämättä kuulu top vitoseen siinä vaiheessa, mutta se voi palata myöhemmin listalle. Varsinainen lukeminen jää helposti viikonloppuihin tai lomiin, jos silloinkaan ehtii. Lukeminenhan kuluttaa enemmän energiaa, kuin television katselu ja nettisurffaus. Äänikirjojen kuunteleminen ei kuitenkaan kehitä samalla tavalla lukutaitoa, eikä myöskään kirjoitustaitoa, mikä sekin liittyy olennaisesti lukutaitoon. Häntä voi kannustaa lukemaan ja näyttää mallia lukemisesta. Pyrin kannustamaan tilaisuuden tullen pelaamisesta kiinnostunutta lastani lukemaan ja koitan järjestää yhteisiä lukutuokioita. Olisi hyvä, jos kotona olisi edes jonkin verran kirjoja saatavilla. Itsekin syyllistyn siihen, että illalla väsyneenä avaan mieluummin jonkun suoratoistopalvelun ja katselen vaikka muutaman jakson jotain rikossarjaa, kuin että jaksan avata oikean kirjan (johon esimerkiksi kyseessä oleva sarja perustuu). Liian harvassa kodissa vanhemmat istuvat lukemassa kirjaa (oma isäni istui joka ilta lukemassa) tai edes päivän lehteä, ainakaan fyysisenä lehtenä. MEILLÄ vanhemmilla ei voi olla sitä kokemusta tai täydellistä ymmärrystä siitä, millaisessa maailmassa lapsemme ja nuoremme todellisuudessa elävät. Neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, koulukirjastoissa, kirjastoissa, nuorisotyössä, perheiden kotona, mummoloissa ja monissa muissa paikoissa on satsattu lukemiseen ja sen oppimiseen paljon. LUKUTAIDON palauttamiseksi entiselle tasolle tai vielä paremmaksi on tehty vaikka mitä. Lahjoina kirjat ovat edelleen toimivia, ainakin jos tietää jonkin verran saajan mausta. Kirjat äitiyspakkauksessa, satutunnit, satukerhot, lukuhetket, lukukoirat, -kissat, -lehmät, -diplomit, -kampanjat, -haasteet, kirjavinkkaukset, lukemiseen liittyvät pakopelit, lukukummit, -mummit, -vaarit, -valmentajat, -majat, pulpettikirjat, bookstagram-tilit, kirjatiktokit, nuorten omien idolien tekemät kirjallisuusaiheiset videot, lukemiseen tai kirjojen hahmoihin liittyvät tapahtumat kouluissa ja kirjastoissa, pop up -kirjastot, yökirjastot, ja monet muut toimivat ideat ovat varmasti lisänneet lukemisen tärkeyden tiedostamista, avanneet mahdollisuuksia ja edistäneet lukutaitotyön kehittymistä. Kynnys lukea madaltuu, kun kirjan voi napata kotona hyllystä. Tuon välillä hänellekin kirjastosta mielestäni kiinnostavaa luettavaa tarjolle. 40 Ikäkaudet huomioiden erityisesti nuoruudessa tärkeimpiin asioihin lukeutuvat usein ystävyydet, ihastukset ja omat kiinnostuksen kohteet. Kaurakedontie 315, 31520 Pitkäjärvi PALVELUMME Vastaavan mestarin palvelut Uudisrakentaminen Saneeraus Märkätilatyöt Viimeistelytyöt Suunnittelutyöt OTA YHTEYTTÄ p. Kuunteleminen on mukavaa viihdettä ja se kerryttää varmasti sanavarastoa ja lisää mielikuvitusta, mutta se ei sinällään avaa perinteisen lukemisen maailmaa jokainen kirjain, tavu ja välimerkki kerrallaan. Kaurakedontie 315, 31520 Pitkäjärvi. Monipuolista ja laadukasta kirjallisuutta löytyy varmasti jokaiselle. 050 575 3508 rakennuspalvelujtamminen@gmail.com www.rakennuspalvelujtamminen.. Suuri määrä monen alan ammattilaisia miettii tälläkin hetkellä, että miten lukutaitoa ja lukuintoa voitaisiin parantaa kaikissa ikäryhmissä, ja miten lukemisesta saaPALVELUMME Vastaavan mestarin palvelut Uudisrakentaminen Saneeraus Märkätilatyöt Viimeistelytyöt Suunnittelutyöt OTA YHTEYTTÄ p. YKSI tärkeä asia lukemiseen kannustamisessa on saavutettavuus. Nykyajan tiedostavampaan ja ekologisempaan ajatteluun ei ehkä sovikaan se, että kaikki ostaisivat valtavasti kirjoja itselleen, ainakaan uusina. 050 575 3508 rakennuspalvelujtamminen@gmail.com www.rakennuspalvelujtamminen.
Lukeminen auttaa osaltaan ymmärtämään maailmaa kokonaisuutena ja se lisää empatiakykyä. Lukemisen maagisen taian säilyttäminen onkin toinen juttu. . Tämä heikentää hänen asemaansa ja lisää eriarvoisuutta. TYÖSKELEN kirjastolaisena ja päävastuuni on kirjastotyö nuorten parissa. Yleinen hyvinvointi on kuin peruskallio, joka luo yhteisesti kaikille turvaa ja vakautta. 97 vastausta Kuinka monta kokonaisteosta (romaanit, tietokirjat, runokirjat, novellikokoelmat, sarjakuvat, näytelmätekstit) luet vuodessa. Toivottujen tulosten saaminen vaatii johdonmukaisen polun pienestä harjoittelijasta hyvin lukevaksi nuoreksi. Snäpchatja WhatsApp-viestien osuus oli 60,8 prosenttia. Kirjavinkkauksia pidettiin hyvinä. Nuoret lukivat vapaa-ajallaan eniten pikaviestejä. 25,8 prosenttia kertoi lukevansa 5–10 teosta vuodessa. Useimmilla lapsilla on luontainen innostus lukemiseen ja lukutaidon saavuttaminen onkin monelle virstanpylväs, josta ollaan ylpeitä. Maailma on muuttunut, eikä tarrautuminen menneeseen tai vertailu vanhoihin tapoihin kannata. . Olenkin monesti todennut hieman pilke silmäkulmassa, mutta toisaalta tosissani, että minulla on maailman vaikein työ. Lukutaidon tärkein näkökulma löytyy mielestäni yhdenvertaisuudesta. Pelaaminen ja puhelimella oleminen ovat myös kärjessä nuorten vapaa-ajanviettotavoissa. Tämä lisää jo itsestään lukuintoa kaveriporukoiden keskuudessa. 97 vastausta Millaisia kirjoitettuja tekstejä luet vapaa-aikanasi. Lukutaitoa tarvitaan lähes kaikkeen kommunikointiin ja puutteellisin taidoin se voi aiheuttaa suuria väärinkäsityksiä. Moni arveli, että jos saisi kiinnostavan kirjan luettavakseen ja jos saisi hyviä suosituksia ystäviltä. Yläkoululaisilta kysyttiin myös, mikä heidän mielestään voisi lisätä heidän lukuinnokkuuttaan. Kannatusta saivat myös ajankohtaisilla aiheilla varustetut teokset. 97 vastausta Älypuhelimella oleminen näkyy näissä vastauksissa.. Lyhyitä somepostauksia eli Instagram-, Twitterja Facebook-viestejä luki 16,5 prosenttia vastaajista. Rutiineihin tottumalla vastustuskaan ei pääse kasvamaan liialliseksi. Nuorten vapaa-aika kuluu lähinnä harrastuksiin, treeneihin ja kavereiden kanssa hengailuun. Itsekin kuulun omalla pienellä panoksellani tähän joukkioon. Viimeisen kuukauden aikana romaanin oli lukenut 23,7 prosenttia vastaajista. Kysely oli äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla tänä syksynä ja siihen vastasi 97 yläkoulun 7.-, 8.tai 9.-luokkalaista nuorta. Itsenäistymisen, mielipiteiden vahvistumisen ja oman identiteetin etsimisen aikana kaikenlaisen valmiin ”totuuden” tyrkyttäminen aikuiselta kohtaa vääjäämättä vastarintaa. Onneksi löytyy silti luontaisestikin paljon lukevia ja mielellään lukuvinkkejä kuuntelevia nuoria. Pikaviestejä luetaan eniten Mitä lukeminen sinulle merkitsee. Milloin viimeksi luit kokonaisen romaanin -kysymykseen tuli eniten vastaukseksi viimeisen vuoden aikana, eli 25,8 % vastaajista tekee näin. 41 taisiin taas houkuttelevaa ja tavoittelemisen arvoista. Yksilö ei enää olekaan sen varassa, että vanhempi tai joku muu lukutaitoinen suostuu lukemaan hänelle ääneen. Taitavilla lukijoilla lukutaito voi muuttua helposti itsestäänselvyydeksi. Lukeminen ihan itse tuntuu alkuun varmasti upealta. Sukupolvien tai yksilöiden vastakkainasettelu ei ole suotavaa missään asiassa, vaan yhteisten päämäärien asettaminen ja vankkojen siltojen rakentaminen on. KEHITYSTÄ ei sinällään voi peruuttaa, mutta on keksittävä tapoja tuoda kaiken uuden rinnalle perinteistä lukemista kunnioittava väylä, jota seuraamalla kaikki pyritään pitämään mukana lukutaidossa kiinni. Yritän omalta osaltani innostaa, kannustaa ja ohjata nuoria lukemaan. Jos taas lukutaidossa on haasteita, se voi muuttua ehkä peikoksi, mitä vältellään. Pienten uteliaisuus ja energia avittavat lukemaan oppimisessa. Urakka jatkuu ja vaikeutuu joka tapauksessa. Tässä kohtaa erityisesti tarvitaan tukea lukupolulla pysymisessä. Ensimmäinen kirjastokortti on sekin monille juhlimisen aihe. Lukutaidoton on toisten ihmisten armoilla, eikä hän pysty hoitamaan omia asioitaan. Eniten, 39,2 prosenttia vastasi sen olevan pakkopullaa. Määrä on sama, jotka pitää lukea äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla. Meillä on velvollisuus pyrkiä pitämään kaikki mukana yhteisessä toiminnassamme ja turvaverkossamme, jos haluamme ylläpitää hyvinvointia yhteiskunnassamme. Lukutaitoa tarvitaan päivittäin kaikkialla oppilaitoksissa, työpaikoilla, arkiasioiden hoidossa ja vapaa-ajan muissa harrastuksissa. Nuorilta kysyttiin esimerkiksi, mitä lukeminen merkitsee heille. Nuoria kiinnostivat eniten jännittävät kirjat. Yläkoululaisten motivoiminen tekemään jotain, mistä he eivät itse omaehtoisesti innostu, on erityisen haastavaa iänmukaisen kehitysvaiheen vuoksi. 57,7 prosenttia kertoi lukevansa 3 kokonaista teosta vuoden aikana. Heikko lukija jää helpommin rannalle opiskelutai työpaikan haussa. Kun sitten siirrytään ikätasoisessa kirjallisuudessa eteenpäin, niin tekstit muuntuvat usein vaikeaselkoisemmiksi, fontit pienemmiksi ja kirjat paksummiksi. Hän ei saa kaikkea tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, jos hän ei kunnolla ymmärrä lukemiaan dokumentteja. Luodaan yhdessä parempaa ja lukutaitoista tulevaisuutta kaikille! Terhi Vaheranta erikoiskirjastovirkailija Someron kirjasto Kirjojen lukeminen koetaan pakkopullaksi Merja Ryhtä KIIRUUN koulun äidinkielenopettajat teettivät kyselyn lukutottumuksista yläkoululaisille
Lisäksi hän ohjaa ja neuvoo TS-Yhtymän paikallislehtien myyjiä. SARI MERILÄ Lukijat saivat lähettää lehden tekemiseen liittyviä kysymyksiä. Näkyypä sieltä myös Pöytyän kirkko. – Nettimaailmassa paikallislehti on riittävän pieni, mutta silti riittävän iso alusta. Yksityishenkilöiden ilmoituksia hoitaa asiakaspalvelu ja yritysten mainontaa ilmoitusmyynti. Sari Merilä SOMERO-LEHDEN tilaaja haluaa tietää, miten kuolinilmoitus kuuluu toimittaa lehteen. – Se helpottaa toimittajaa laajan aineiston järjestämisessä, ehdottaa juttuun erilaisia otsikoita tai auttaa haastattelukysymyksissä, mutta uutisjuttua se ei pysty tekemään. Myös analytiikka ja sen seuranta kuuluu työnkuvaani, samoin sosiaalinen media. Teemme jonkin verran myös juttuvaihtoa. Myyntipäällikkö tekee pääasiassa samaan työtä kuin myyntineuvottelijatkin, eli hoitaa yritysten markkinointia lehden sivuille. Kaikki kehitystyö tehdään meillä kännykkäkulmalla, sillä lukijamme lukevat ja katsovat sisältöämme ennen kaikkea mobiililaitteista. Meidän toimituksissamme kaikki tekoälyn ehdottama sisältö tai apu on aina ihmisen tarkistamaa ennen julkaisua. – Kun palvelut säilyvät kodin lähistöllä, omankin asunnon arvo säilyy. Hän kannustaa ottamaan markkinointiasioissa rohkeasti yhteyttä. SOMERO 42 Mitä tekee digituottaja. – Sopivaa tapaa etsitään. Yhteistyö näkyy suurissa uutisaiheissa. Ja kaikki pitää aina tarkistaa. Käyn myös kuntosalilla. – Esimerkiksi tällä hetkellä pohdin, miten me voisimme hyödyntää tekoälyä. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi sosiaalisen median julkaisuTS/RIITTA SALMI Miten kuolinilmoitus toimitetaan lehteen. Mutta omakin äly pitää aina olla mukana. Mutta nykypäivänä monikanavainen näkyminen on tärkeää. Tekoäly on iso puheenaihe toimituksissakin. – Vaali-ilta tai vaikkapa lähestyvän veropäivä ovat toimitusten kiireisimpiä uutispäiviä, mutta itselleni myös niitä kaikkein kiinnostavimpia. – Keväisin intohimona on hortoilu eli kerään villivihanneksia, ja näin syksyisin suuntaan sienimetsään. – Kiinnostukseni on ennen kaikkea uusissa ohjelmissa ja verkkotekemisen uusissa muodoissa. Toimituksen kirjahyllyssä ovat lehden vuosikerrat, jotka on nidottu isoiksi kirjoiksi. Vaikka olisi kuinka hyvät sivut, on sinne saatava kävijöitä. Näissä pitkä suunnittelu ja valmistelu huipentuu muutamaan lyhyeen hetkeen, jolloin kaiken pitää olla kiinnostavasti esillä. – Mutta ei tekoäly ikinä korvaa ihmistä. – Kehitystyön lähtökohtana on osaava IT-henkilöstö, jonka kanssa voimme toteuttaa uudistuksia. Myyntipäällikkö myös tsuumaa näkymiä laajemmalle alueelle ja kohti tulevaa. – Työni on kehittää toimitusten verkkotekemistä. Hän kannustaa käyttämään lähipalveluja. – Ei kannata jäädä aprikoimaan, meillä Somero-lehdessä löydetään varmasti ratkaisu, joka palvelee yritystä, lupaa Pöytyällä miehensä kanssa omakotitalossa asuva myyntipäällikkö. – Soittamalla asiakaspalveluun, lähettämällä sähköposti tai tuomalla sen perjantaina konttoriin, vastaa Somero-lehden myyntipäällikkö Sari Kaukoranta. Yhteiset selvitykset ja tutkimukset ovat yhteistyön parasta antia. – Olemme konsernin lehtien toimituksissa miettineet paljon, miten voisimme toimitusten yhteistyöllä tehdä uudenlaista ja ennen kaikkea kiinnostavaa sisältöä lehtien lukijoille. Aamukahvilla hän katselee kodin ikkunasta peltoja, metsää ja Aurajokea. Sari Kaukoranta muistuttaa, että yleensä paikallislehdessä tarjolla oleva palvelu tai tuote on lähimaastossa, joten sen hyödyntäminen on ekologista. Somero-lehden myyntipäällikkö Sari Kaukoranta seuraa tarkasti tulevaisuuden näkymiä, mutta myös mennyt kiinnostaa. – Vapaa-aikana harrastan laulamista ja teatteria. Haasteellisia asioita paikallislehtipuolella on Kaukorannan mukaan digimarkkinointi. – Mutta voi ottaa yhteyttä kumpaan tahansa, aina ohjataan oikeaan osoitteeseen ja asia saadaan hoidetuksi, Kaukoranta lupaa. Myyjä on meillä aina oikea ihminen. Sari Merilä SOMERO-LEHDEN ja TS-Yhtymän lehtien digituottajana toimii Johanna Käkönen. – AI onkin usein apuna lähinnä toimituksen käyttämissä ohjelmissa. Se tarkoittaa, että vinkkaan sopivista ohjelmista, työtavoista tai vaikkapa kiinnostavista aihepiireistä toimituksia. – Se on muuten yksi kirjastojenkin varastetuimpia tuotteita. Se on hieno väline, jolla varmasti on käyttöä. Hän muistuttaa, että paikallislehti tavoittaa alueensa ihmiset todella hyvin. Tässä niihin vastauksia: Sivut 42–46 Johanna Käkönen tekee töitä Turussa.
. Voimalan siipi painaa yksinään yli 17 tonnia . Sami Suikkanen soveltuvuusarviointiin . Poliisille ilmoitus vanhuksen kaltoinkohtelusta Somerolla . Sari Merilä SALLA Makkonen työskentelee Somero-lehden lukijamarkkinoinnin parissa. . Katso hakukoneesta Varsinais-Suomen kovatuloisimmat . . Siinä oli tekemisen meininkiä. SOMERO-LEHDEN VERKKOUUTISET Vuonna 2024 klikatuimmat jutut . Millaista on asiakaspalvelu. . . Se tarjoaa myös paikallislehden jutuille mahdollisuuksia löytää uusia lukijoita. Tärkeimmistä uutisista lähetetään lisäksi push-viesti, jolloin käyttäjä saa halutessaan ilmoituksen uutisesta puhelimensa näytölle. . Tilitoimiston epäillään siirtäneen taloyhtiöiden rahoja omille tileilleen . Onko lehden lukeminen muuttunut vuosien varrella. . – Työssä tietyt asiat toistuvat kausittain. Vapaa-ajalla Johanna Käkönen harrastaa crossfitiä suurella sydämellä. . . Miehille parturi Joensuuntien varteen . – Google Discover on kiinnostava esimerkki uudesta tavasta seurata uutisia. . Hänen mukaansa asiakaspalvelu tulisi säilyttää myös kasvokkain hoidettavana, sillä vanhemmalle väestölle se on tärkeää. . Avoimin mielin armeijaan . VINKKI Uusimmat palvelut . Se tuo lisää selkeyttä ja helppokäyttöisyyttä mobiilikäyttöön. Somerolta kotoisin oleva Mika ”Immu” Ilmén: Enää en kanna pistoolia ja luotiliivejä . Ulla Niemi vastaa puhelimeen ja ottaa ihmisiä vastaan perjantaisin Somerolla. – Tässä työssä koetaan yhdessä asiakkaiden kanssa itkut ja ilot, kun otan vastaan esimerkiksi kuolinilmoituksia tai onnentoivotuksia. . Hermot saavat olla rautaiset, ja asiassa on pysyttävä, Niemi kertoo työstään. – Muutoin tuntuu, että heidät jätetään ihan heitteille. . . . Uudessa ravintolassa Lähi-Idän herkkuja . Roppila herää henkiin . Lehden tekijöille tärkeintä on, että löydämme oikean ja yleisölle helpon tavan välittää kiinnostavaa sisältöä. . . Kaksi ihmistä kuoli henkilöautojen törmäyksessä . Käkösen työpiste on Turussa. Iltatori aukeaa Kesäpändin tahdissa . Henkilöauto lensi katon kautta ympäri suoralla tiellä . Tykkään myös lukea paljon ja usein pihatyöt sujuvat parhaiten kiinnostava äänikirja korvissa. Tunnelma kohdillaan – katso 30 kuvan kooste Katutansseilta . . Onnea uudet ylioppilaat . Tuhannet aidot tulet valaisevat taas Härkätietä . Sivulliset auttoivat lokakaivoon pudonnutta . Katso lista: Ammattiin valmistuneet . . Komea Eurojackpot-voitto Somerolle . Kirje vinkkaa tärkeistä tai erikoisista uutisista ja jutuista jo päivää ennen lehden ilmestymistä. . Someron torille tulossa historiansa vilkkain kesä . Somerollakin kuvattu elokuva huomenna Suomen ensi-illassa . Nyt kohuisännöintiyritystä haettiin konkurssiin . . TS-konsernin paikallislehtien asiakaspalvelua hoitaa Niemen lisäksi kolme muuta henkilöä. – Myös hiihto ja kaikki muukin urheilu on minulle tärkeää. . Esimerkiksi ennen kesää tehdään paljon osoitteenmuutoksia tai jakelunkeskeytyksiä, kun ihmiset lähtevät mökeilleen. Hän kokeili tämän vuoksi lukea tietokoneella näköislehteä ja ihastuikin siihen täysin! ajankohdissa tai saatesanojen mietinnässä. Sen rinnalle on tullut näköislehti ja sovelluksen sekä verkon jatkuvasti päivittyvä uutisvirta. Ihmisten tarve tietää oman paikkakunnan uutisia, tutustua kiinnostaviin ihmisiin ja heidän näkökulmiinsa tai tarinoihinsa ei ole katoamassa, mutta tavat välittää uutisia ja tarinoita saattavat muuttua vielä isostikin. – Pyöritän muun muassa erilaisia tilauskampanjoita. Kun ilmaiseksi kerran saa… . Yhtenä päivänä viikossa Niemi suuntaa Somero-lehden konttorille, jolloin ovet ovat auki ihmisten käydä. . Lehden jakelun ongelmista soitetaan paljon. . Muistelen lämmöllä aikaa, jolloin Somerolehden konttori oli Joensuuntiellä ja ihmiset kävivät hoitamassa asioitaan siellä. RTV:n tulo Somerolle muuttui epävarmaksi – Liikkeen piti avautua tammikuussa . . . – Mieleeni on jäänyt somerniemeläinen iäkkäämpi herrasmies, joka oli loukannut jalkansa eikä päässyt sen vuoksi postilaatikolle hakemaan Somero-lehteään. – Monelle somerolaiselle paikallislehti on tullut pitkään ja se on tärkeä osa arkea. . – Vaalimme printtilehden kiinnostavuutta, mutta tiedostamme hyvin, että tulevaisuuden lukijat ovat verkossa. . Hänen työpisteensä on pääasiassa Salossa.. Uusia tilauksia solmitaan, kun ilmoitetaan hintatarjouksista; peruutetaan, kun postitetaan laskut. Yle lähettää juhannuksena suoran tvja radiolähetyksen Somerolta . . . Nelosen Raharemontti-ohjelman asiantuntijaksi tulee Someron Säästöpankin pankinjohtaja Joni Rintamaa KAI MERILÄ Salla Makkonen tekee töitä Somero-lehden lukijamarkkinoinnissa. Kira Kauppi HYVÄT työkaverit ja ihmisistä tykkääminen on saanut Somero-lehden asiakaspalvelija Ulla Niemen pysymään pestissään jo 22 vuoden ajan. . Uutiskirjeen voi tilata ilmaiseksi (https://uutiskirje.somerolehti.fi/), jolloin se lähetetään sähköpostiin noin parin viikon välein. . Kolme autoa onnettomuudessa . . Oma paikallislehti koetaan läheisenä ja aidosti omassa elämässä mukana olevana. Kokkolasta Somerolle 23 vuotta sitten muuttanut nainen tekee neljänä päivänä viikossa työtä Salossa, Salon Seudun Sanomien tiloissa. Tuoreimmat kansallisen mediatutkimuksen luvut kertovat, että erityisesti printtilehti on paikallislehtien tilaajille sydämen asia. . 12 sai kehotuksen ryhtyä siistimään nurkkiaan . – Olen ennen nykyistä työnkuvaani työskennellyt pitkään toimittajana niin radiossa, televisiossa kuin sanomalehdessäkin. KIRA KAUPPI . – Lehden lukeminen on viime vuosina muuttunut, eikä painettu lehti ole enää ainoa tapa nauttia paikallisuutisista. Somerolaismieheltä ryöstettiin kymmeniä tuhansia euroja . Niemi opastaa työssään myös käyttämään lehden digipalveluja ja ottaa vastaan kuluttaja-asiakkaiden ilmoituksia. Somero-lehden sovellus on ladattavissa ilmaiseksi joko Google Play -kaupasta tai Applen App Storesta. . Asiakaspalvelutyö on nykyään eristäytyneempää
Somero-lehteä painettiin hetken aikaa Turussa ja Forssassa, mutta noin puolen vuoden jälkeen työt palasivat Saloon. Kira Kauppi PAINOKONE, jolla Somero-lehtikin painetaan, on 60 metriä pitkä ja yhdeksän metriä korkea saksalaisvalmisteinen laitos. Niitä menee sivupariin neljä kappaletta. – Painokone pystyy painamaan 50 000 kappaletta lehtiä tunnissa; se on huippunopeus. Miten lehti painetaan. – Vuosi oli 1982. – Painotapa on pysynyt samana, mutta prosessia ohjataan tietokoneilta ja näytöiltä. Isäni oli painon toimitusjohtaja ja äiti töissä latomon puolella. Seuraavana vuonna Somerpainoon hankittiin uusi rotaatio, jolla Somero-lehteäkin tehtiin. Somero-lehden kokoisia sivuja voidaan painaa kerralla 64, kertoo yli 40 vuotta kestäneen työuran lehdenpainajana tehnyt vuoromestari Petri Salo. Sen sisässä toimii sanomalehtirotaatio ja 250 tietokonetta. Salo on yksi 12:sta lehdenpainajasta, jotka huolehtivat kaikkien TS-konsernin lehtien, Åbo Underrättelsenin ja muutaman ilmaisjakelulehden painamisesta. KIRSI-MAARIT VENETPALO/SSS Somero-lehden sisäänajoa 1964. 600 kiloa painavasta paperirullasta saa 30 000 kappaletta kahdeksansivuista lehteä. Lehden painajat työskentelevät kahdessa vuorossa aamuisin ja iltaisin. – Vaikka samat työtehtävät toistuvat jokaisessa vuorossa, on lopputuote aina erilainen, Salo summaa. Painokonetta uusittiin palon jälkeen paljon. Jo pelkästään painokoneen vuoksi Salon Lehtitehtaalla on valtavan kokoiset tilat. Koneessa on ajopöytä, jolta säädetään esimerkiksi värejä. Painokone starttaa Salossa 60 kertaa viikossa. Somerpainossa ovat työn touhussa Vilho Kujanpää (vas.), Hilkka Saneri, Hannu Tähtinen, Eero Salo, Alpo Niittymäki ja Ritva Salo. AUTOMATISOITUMINEN on vienyt työpaikkoja, mutta Salo uskoo printtilehden vielä porskuttavan. Kone painaa 300 000 kiloa. – Salon Lehtitehtaan paino paloi 2008 paineilmakopressorin sytyttyä tuleen. Uravalinta oli luontainen. Vuonna 1997 lehden paino siirtyi Saloon ja niin myös kymmenen silloista Somerolehden painotyöntekijää. Petri Salon työpaikka on Salon Lehtitehtaassa Salossa. Apuna kirjapainonjohtaja Eero Salo.. Painolevy on alumiininen. Käynnistäjänä toimi ministeri Esko Ollila. Hän aloitti uransa Somerolla, paikkakunnan omassa Somerpainossa. Somerpainon uusi rotaatio vihittiin 1982
Pirkko Honkanen korjailee filmiin jääneitä roskien aiheuttamia pisteitä. Lehti painettiin Somerolla lähes 50 vuoden ajan Sari Merilä SOMERO-LEHTI ilmestyi aluksi perjantaisin ja ensimmäiset numerot painettiin Hermeksen kirjapainossa Tampereelle. MERJA RYHTÄ. 1960-luvun alussa painotyö tehtiin vuoden verran Salossa, jonka jälkeen lehteä painoi somerolainen Somerpaino Kujanpää & Kumppanit. Ostamamme amerikkalainen compug-raphic oli laatuaan ensimmäinen Suomessa. Postilakon aikana 1963 lehti jaettiin omin voimin. Somerolehden osuus oli alle 10 prosentin (600 000). Jopa niin, että latomakoneen suomenkielinen tavutus tehtiin Somerolla, Salo muisteli 70-vuotislehdessä. Tärkeä etappi oli, kun vuonna 1968 ryhdyttiin lehtiä painamaan offset-arkkikoneella. Painossa työskentelivät alkuun painonjohtaja Eero Salo ja vaimonsa Ritva Salo, Kerttu Lukumies ja Hilkka Saneri. Matkaan lähdössä Vilho Kujanpää (vas.) ja Eero Salo. – Se oli Somerpainon kokoiseen pieneen painoon melkoinen päätös. – Kun 1971 hankimme valolatomakoneen, olimme tässä suhteessa edelläkävijöitä paikallislehtien osalta koko maassa. Ensimmäisen offsetrotaation saimme 1973 ja vuoden 1977 syksyllä muutimme Helsingintien varteen, muisteli Eero Salo Somero-lehden 70-vuotisjuhlavuotena. – Ajattelin, että mistä sellaisen tulevaisuudenuskon saa, että tuo paino vielä toimii. SSS/MINNA FILPPU Somerpainon pojat Reijo Aaltonen, Antti Toukkari ja Hannu Karvia kävivät tervehtimässä joulunalusaikaan entistä työtoveriaan Hilkka Saneria Tervaskannossa 2014. Lehden materiaali toimitettiin tuolloin linja-autolla Forssaan. – Oikeastaan jokaiseen hankintaamme oli lähtökohtana, että Somero-lehti voidaan tehdä paremmin ja paremmin. Vuosikymmeniä Somerolehdessä taloudenhoitajan ohjat harteillaan kantanut, päätoimittaja Matti Soinin vaimo Paula Soini muisteli 70-vuotislehdessä, että kirjapainoa lähdettiin perustamaan heppoisin eväin: ”Ensimmäinen lehti saatiin kuin saatiinkin Turusta käytettynä ostetulla laakarotaatiokoneella ajallaan painettua, mutta Narvion Helvi sanoi, että se oli kuin sauhun läpi kulkenut. Lehtipainatus Somerolla päättyi, kun Somerpainon toiminta lopetettiin vuoden 1996 lopussa. Vuonna 1946 painoja latomotyön aloitti Someron Kirjapaino. Jos muuta työtä saatiin, se oli kaikki plussaa. Vuoteen 1945 lehti painettiin Forssan kirjapainossa. Somerpainon entinen kiinteistö myytin 2012 huonekaluliike Virtanen Oy:lle. Siinä se vaan on pysynyt 30 vuotta.” SOMERPAINOSSA painettiin sen parhaimpina aikoina kaikkiaan 11 000 000 lehtikappaletta vuodessa. Parhaimmillaan töissä oli yli 20 henkeä. KUN lehtiyhtiön toimitusjohtaja Matti Soini äkillisesti kuoli 1986, omistajat myivät niin Somerpainon kuin Somero-lehdenkin Salon Seudun Sanomille, josta ne päätyivät TS-Yhtymän omistukseen. Ennakkoluuloton ja rohkea päätös oli valolatomakoneen hankinta 1971
Posti siirsi lajittelunsa Somerolta Forssaan keväällä 2020. Kotini oli Jakkulan metsäkulmalla ja sinne posti tuotiin vasta 1980-luvulla autokuljetuksella. Jakajan repussa kulkee myös muita tuotteita eli jaamme myös osoitteellista postia asiakkaille, kuten kirjeitä, aikakauslehtiä ja paketteja. Tämän jälkeen toiminta jatkui yrittäjävetoisena palveluna TalousTeema -myymälän yhteydessä. Ennen autokuljetusta posti tuotiin Somerolta hevosella neljänä päivänä viikossa Jakkulan postiasemalle. Kirje toimitettiin postin pääjohtaja Pekka Vennamolle ja pääministeri Harri Holkerille, mutta postitoimisto loppui seuraavan vuoden keväällä. Sitä aikaisemmin se jätettiin Osuusliike Kekoon. – Työuraa on takana saman työnantajan palveluksessa jo yli 40 vuotta ja aika paljon vähemmän enää jäljellä. Jakelu on sanomalehden tuotantoketjussa se viimeinen lenkki, mutta ei suinkaan vähäpätöisin. Kempen sisar Alma Natalia Kempe nimitettiin postinhoitajaksi. – Meidän jakajiemme työaika sijoittuu aamuyön tunteihin kello 01–06 välille, eli kun tilaajat nukkuvat, niin meidän yön sankarit tekevät työtään, jotta aamukahvipöydästä löytyy tuore lehti. Viuvalasta tai Jakkulan ahteen päältä posti vietiin postitoimistoon ja neljä jakajaa jatkoivat matkaa omille jakolinjoilleen. Tänään Somero-lehdessä!. Sari Merilä SOMERO-LEHDEN lukijan lähettämään kysymykseen ei ihan nimeltä pysty kertomaan, että kuka lehden kulloinkin tuo, mutta jakeluasioista yleisesti osaa kertoa Teija Kiiskilä. IRTONUMEROMYYNNIN myymisen lehden ilmestymistä edeltävänä päivänä päätti lopettaa päätoimittaja Seppo Kummala, joka perusteli päätöstään sillä, että vakituinen tilaaja on pidettävä ensisijaisen asemassa, ei satunnainen irtonumeron ostaja. – Somero-lehden jakelusta vastaavat pääosin omat varhaisjakeluyhtiömme ja loput lehdistä jakaa Posti. Digilehtiaikakaudella palattiin tietyllä tapaa vanhaan perinteeseen, tosin Kummalan periaatepäätöstä kunnioittaen. Hän toimii jakelujohtajana kahdessa TSYhtymään kuuluvassa jakeluyhtiössä, Lounais-Suomen Tietojakelussa ja Varsinais-Suomen Tietojakelussa. Hän oli viimeinen, joka suoritti postinjaon polkupyörällä ja kelkalla. Kuka tuo lehden postilaatikkooni. Sinä luet huomista lehteä.” Eräässä vaiheessa toimituksessa tehtiin myös iltapäivälehtien tyylisiä A3-kokoisia mainoslööppejä, joita toimittajat vuoronperään levittelivät kauppoihin pari tuntia ennen lehden ilmestymistä myyntiin. päivänä 1891. Somero-lehdessä oli vuonna 1938 kirjoitus, jossa kerrottiin, että postinkulku Somerolla oli hyvin nopeaa. Perusteluna oli vähentää päästöjä ja hiilijalanjälkeä. Erikoisuutena irtonumeroiden suuri myynti Sari Merilä IRTONUMEROIDEN suuri myynti oli Somero-lehden erikoisuus. Metsäkulmillakin saatiin useina päivinä viikossa lukea saman päivän lehteä. Toimitussihteeri Kyllikki Kujanpään haastattelussa oli samana vuonna tämä tarina: Eräs kuorma-autoilija luki lehteä baarissa ja ihmetteli: ”Kyllä tämä Somero on sitten ihmeellinen paikka. Terttilän asiamiesposti lopetettiin vuonna 2000, Pyölin 2003, Häntälän 2004, Pitkäjärven 2010 ja Oinasjärven 2017. Jo aamupäivällä saapuivat Helsingistä ja Turusta ilmestyvät lehdet. JAKKULAN, Viuvalan ja Kopilan kylien maalaiskirjeenkantajana oli 1940–1970 luvulla Elma Ranta. Kaskistolaisella Frans Santalalla oli lähes kolmenkymmenen kilometrin postireitti käsikärryillä tai vesikelkalla kuljettavana. Somero lehden lisäksi jaamme myös 22 muuta sanomalehtinimikettä. Arvosteluperiaatteena olivat asiakastyytyväisyys, toimipaikan myyntimäärä, työpaikan henki ja henkilökunnan asennoituminen työhönsä. Monessa tapauksessa näillä reiteillä ei ollut sanomalehtien varhaisjakelua ja muutos sai paljon kritiikkiä aikaan. Kerrotaan, että hilpeä, hyväntuulinen ja kohtelias neiti Kempe palveli yleisöä melkein yökaudet, sillä Someron postitoimisto muodostui suureksi postikeskukseksi, josta hevoskyydillä kulkevat postiljoonit lähtivät eri tahoille kaikkina vuorokaudenaikoina. Sieltä minäkin etsin laskut ja lehdet kansakoulusta palatessani. Kesäisin työllistämme yhteensä noin 150 kesäsijaista. SomerniemiSeuran toimesta kerättiin yli 400 asukkaan allekirjoittama kirjelmä, jossa jyrkästi vastustettiin oman postin lakkauttamista. Someron nimismiehen A.J. Somero-lehti painettiin ilmestymistään edeltävänä päivänä jo iltapäivällä valmiiksi. Oma postitoimisto Somerniemelle saatiin heinäkuun 1. 46 Posti kulki kun Elma polki Manu Kärki SOMEROLLA toimi jo 1850-luvulla kenttäposti ja ensimmäisen luokan postitoimisto perustettiin 1.4.1878. Työtä tehdään toisinaan haastavissa sääolosuhteissa, mutta parhaamme teemme, jotta kaikki lehdet saadaan jaettua perille. Lehdessä päätettiinkin aloittaa irtonumeroiden myynti muun muassa kauppojen kassoilla. Teija Kiiskilä toimii jakelujohtajana Lounais-Suomen Tietojakelussa ja Varsinais-Suomen Tietojakelussa. Tämän seurauksena joillakin lenkeillä posti jaettiin illalla kello 18–19. Täällä on tuollainen maailmanmestarikin seiväshypyssä.” Toinen mies vastasi hänelle: ”On täällä muutakin erikoista. Postin logistiikalla oli jo silloin oma logiikkansa, sillä postin linja-autot kulkivat Oinasjärven kautta, vaikka matka Jakkulan kautta olisi ollut vajaan kilometrin lyhyempi. – Jakeluyhtiöissämme työskentelee kaikkiaan noin 550 jakajaa, työvuoroja on noin 290 per yö. Kun 17-vuotiaana kävin Ketosen Keijolta kysymässä kesätöitä koripallokentän laidalla, niin eipä nuori tyttönen voinut tietää, mihin tuo kaikki johtaakaan. Mitään postisalaisuutta ei ollut, vaan koko kulmakunnan posti oli samassa pahvilaatikossa. Allekirjoittanut teki päätöksen, että digilehti avataan jo ilmestymistä edeltävänä päivänä kello 20 digilehden tilaajille. Jakelulenkkien määrä väheni kolmanneksella yhdistämisten vuoksi. Somerniemi oli yksi näistä lopetettavista. Muutamaa kuukautta myöhemmin postin pankkipalvelut loppuivat Somerolla. Someron posti sai Vuoden Posti tittelin vuonna 2000. Jakelutyötä tehdään useilla eri kulkuvälineillä: jakeluyhtiön autoilla, jakajien omilla autoilla, tavallisilla pyörillä tai sähköpyörillä. Erityiset valtion postiautot kuljettivat postia kesät talvet Joensuuhun. Niin vain kävi, että irtonumeromyynti kasvamistaan kasvoi ja nyt se näyttelee melkoista osaa lehden levikissä, muisteli Antti Sariola vuonna 1994. – Moni ihmetteli, että kuka nyt irtonumeroita ostaa, kun lehti tulee seuraavana aamuna postiluukusta. Someron postitoimisto lakkautettiin marraskuun alussa 2007. Joskus Elma oli poikennut matkan varrella useampaan kuin kahteen paikkaan kahville ja jouduin jonkun aikaa odottamaan. Tämä ilmestymistapa on yhä voimassa. SYKSYLLÄ 1990 posti teki päätöksen yli 1 800 postikonttorin lakkauttamisesta
Selluvilla on hengittävä materiaali, joka edesauttaa hyvää sisäilmaa ja rakenteiden pysymistä terveinä. Laitilan Sanomat ensi vuonna täydet sata. Huikea matka takana ja se jatkuuuuuu... Meiltä myös peltikattojen maalaukset.Tiilikattojen pesut + pinnoitukset. 0400 883 160 AR SIEMENTUKKU Onnea 100 -vuotiaalle Somero-lehdelle! www.siementukku.fi. Selluvilla on hengittävä materiaali, joka edesauttaa hyvää sisäilmaa ja rakenteiden pysymistä terveinä. Nyt luen lehden jo pitkään Salossa asuneena. 045 879 2323 Valitse eristysratkaisuksi ekologinen Termex-Selluvilla Puhaltamalla suoritettava asennus on nopea ja helppo tapa eristää talon yläpohja, seinät ja alapohja ekotehokkaasti. Selluvilla on hengittävä materiaali, joka edesauttaa hyvää sisäilmaa ja rakenteiden pysymistä terveinä. 045 879 2323 Kattojen maalaukset ja pinnoitukset KONEPAJATOIMINTAA VUODESTA 1960 Oy Kart Ab Someron konepaja Lummetie 8, 31400 Somero Puh 02-7489730 kart@kart.fi www.kart.fi Onnittelut 100-vuotiaalle Somero-lehdelle ja kiitos yhteistyöstä! Juha Miettinen toinen Badding-elämänkerran kirjoittajista Isoisäni Urho Yli-Rekola ehti Rengosta muuttamaan kaksi vuotta aikaisemmin 1922 Somerolle. Pyydä tarjous! P.s. 040 566 0429 vakio-puhallus@luukku.com Hämeenojantie 537, 31520 Pitkäjärvi Tietoa Termex-Selluvillasta: www.termex.fi Valitse eristysratkaisuksi ekologinen Termex-Selluvilla Puhaltamalla suoritettava asennus on nopea ja helppo tapa eristää talon yläpohja, seinät ja alapohja ekotehokkaasti. 0400 635797 Myynnissä kotimaista perunaa ja porkkanaa suoraan tilalta Puh. p. p. 045 879 2323 Vakio-Puhallus Oy Puh. Selluvilla on hengittävä materiaali, joka edesauttaa hyvää sisäilmaa ja rakenteiden pysymistä terveinä. aki.riski@tilasiemen.fi p. Teija Uitto • lämpökatko-ovet • murtosuojaovet • teräslasiovet • desibeliovet • liukuja taiteovet • Oiva-umpiovet • lasiseinäjärjestelmät Onnittelut 100vuotiaalle! Somerolehdelle! Rengastie 1, 31400, SOMERO www.tilitoimistolyytikka.fi 040 748 6472 MEILTÄ KÄRKILAJIKKEET ENSI KEVÄÄN KYLVÖILLE Lähisiementä Salosta Valtatie 338, Halikko as. Vakio-Puhallus Oy Puh. Meiltä myös peltikattojen maalaukset.Tiilikattojen pesut + pinnoitukset. Onnitteluja lukijoilta! 47 SORAT JA MURSKEET SOMERNIEMELTÄ. p. Tein muutama vuosi sitten ”pyhiinvaelluspyöräilyn” Someron kirkolta Rengon Pyhän Jaakon kirkolle wanhaa Hämeen Härkätietä pitkin. 040 566 0429 vakio-puhallus@luukku.com Hämeenojantie 537, 31520 Pitkäjärvi Tietoa Termex-Selluvillasta: www.termex.fi Valitse eristysratkaisuksi ekologinen Termex-Selluvilla Puhaltamalla suoritettava asennus on nopea ja helppo tapa eristää talon yläpohja, seinät ja alapohja ekotehokkaasti. 040 566 0429 vakio-puhallus@luukku.com Hämeenojantie 537, 31520 Pitkäjärvi Tietoa Termex-Selluvillasta: www.termex.fi Pyydä tarjous! P.s. Näin sukuhistoria ja Somero-lehti kohtasivat. Hanna Haapasalmi Onnittelut Somerolle! Perässä tullaan. 0400 635 797 Mikko Pentti, Somerniemi Tmi Juha Paju 0440 519 384 juha2paju@gmail.com Tmi Juha Paju Pihojen auraus ja hiekoitus Vakio-Puhallus Oy Puh. Noutomyyntinä. Meiltä myös peltikattojen maalaukset.Tiilikattojen pesut + pinnoitukset. Pyydä tarjous! P.s. Kourla Oy Helsingintie 2626 | P. Onnittelut 100-vuotiaalle! Markku Rantanen poika Esakallion takaa n n n Paljon onnea kovassa kilpailutilanteessa toimivalle ja paikallisten asiaa ajavalle lehdelle! Kyösti Kuivala Onnea 100-vuotias! Pekka Heinonen Onnea 100-vuotiaalle! Raija Nilsson Isosti Onnea lehden tekijöille. Valitse eristysratkaisuksi ekologinen Termex-Selluvilla Puhaltamalla suoritettava asennus on nopea ja helppo tapa eristää talon yläpohja, seinät ja alapohja ekotehokkaasti
Comfort, LED Pack, Keyless, Huippusiisti, Peruutuskamera 2020 85 tkm 16.800 €. ALV, Webasto, Koukku 2017 173 tkm 20.400 € HYUNDAI i30 Wagon 1,4 T-GDI 140 hv 7-DCT-aut. Liiketie 1, Somero I Puh. 0400 417 993 Avoinna ma-pe 8-16.30 I info@someronrengas.fi sesonkina avoinna La 9-13 www.someronrengas.fi 0400 533 640 www.kmspalvelu.com Infrarakentamisen ketterä moniosaaja Maaja pohjarakentaminen Katuja kunnallistekninen rakentaminen Rakennustekniset työt Koneja kuljetuspalvelu Myllyojankatu 11, Salo, ma–pe 9–17, la 10–14 Automyynti 0403 066 280 • Huolto 0403 066 275 www.passeliauto.com KORKO VAIHTOAUTOIHIN 3,9 % + kulut Esimerkkilaskelma: Auton hinta 20.000€, korko 3,9%, maksuaika 60kk, käsiraha 2.000€, luottosuht.perustamiskulu 399€, käsittelymaksu 14€/kk, todell. vuosikorko 6.68%, luottokustannukset 3.120,98€, luottohinta 23.120,98€ Toyota bZ4X Launch Edition Suomiauto, tehdastakuu, Safety Sense turvavarusteet, pysäköintitutkat, peruutuskamera 2023 21 tkm 37.400 € Toyota RAV4 2,5 Hybrid AWD-i Style Edition ES.auto, 2x renk, tehdastakuu, AWD-i -älykäs neliveto, pysäköintitutkat 2023 14 tkm 53.800 € TOYOTA COROLLA Sedan 1,8 Hybrid Active Edition, 1om Suomiauto, 2kk Approved turva 2021 66 tkm 23.800 € TOYOTA COROLLA Touring Sports 2,0 Hybrid Active Plus Defa lämppäri, 12kk Approved turva 2019 83 tkm 23.500 € NISSAN Qashqai DIG-T 115 N-Connecta 2WD Xtronic E6, Koukku, Navi, 360°, Aluvanteet kesä-ja talvirenkaissa 2017 85 tkm 14.800 € Toyota Yaris 1,5 Hybrid Active pluspaketti, lisäkaukovalo, ratinlämmitin sähköiset lasinnostimet taakse 2022 29 tkm 22.300 € OPEL Grandland X Innovation 2,0 CDTI Start Stop, 130 kW AT8, 1-om, Denon, S.takal, Huollettu, Panoraamakatto, 2018 81 tkm 17.800 € TOYOTA Auris Touring Sports 1,8 Hybrid Active Edition, Approved, Merkkihuollettu, Automaattivaihteisto, Navigointi 2018 106 tkm 19.900 € Toyota C-HR 1,8 Hybrid Active Plus, 2x renkaat, Heti ajoon, Peruutuskamera, Kuolleenkulman varoitusjärjestelmä 2023 4 tkm 35.900 € TOYOTA COROLLA Touring Sports 1,8 Hybrid Launch Edition, 140hv Facelift, Tehdastakuu, Huippusiisti 2023 28 tkm 30.800 € FORD Transit Custom 340 2,0TDCi 130 hv A6 Etuveto Trend Van L2H1 sis
Voitto Ollonqvist keräsi suurimman potin. Ääniä kilpailussa annettiin jopa tuhansia. Seuraavana vuonna vastaavan äänestyksen voitti rovasti Matias Roto. Tapahtuman järjestelyissä olivat mukana Someron kaupunki, Someron Kulttuuri, Someron Liikunta, Somero Sydämessä, Someron Yrittäjänaiset, Someron Yrittäjät, Somero-Seura, Somero-lehti ja Hämeenportti. VUODEN 2015 voittajat olivat: Vuoden kynäilijä Heikki Paakkanen, Vuoden tyyppi Arto Tuominen, Vuoden rock-pläjäys Tiisun levy Elämän koulu, Vuoden tapahtuma Bussi Somerolle, Vuoden firma Muotiputiikki Helmi, Vuoden matkailuteko Sisumetsän seikkailupuisto, Vuoden asiakaspalvelija Someron Säästöpankin henkilökunta, Vuoden liikuntateko Minna Nikkasen MM-menestys ja SE, Vuoden kulttuuriteko Badding-pysäkki ja Vuoden somerolainen seiväshyppääjä Minna Nikkanen. Kunniatittelin sai Hiidenlinnan suunnitellut ja rakentanut taiteilija Reino Koivuniemi.. SA RI M ER IL Ä Reino Koivuniemi on nyt eläkkeellä ja asuu Hiidenlinnan naapurissa itse rakentamassaan omakotitalossa. Kilpailuun saapui reilut 200 ehdotusta, joista valittiin 10 kategoriaan kolme finalistia. VUODEN 2014 somerolaiseksi äänestettiin yrittäjä Antti Vaselius. MERJA RYHTÄ Sari Merilä VUONNA 2014 Somero-lehti järjesti juhlavuotensa kunniaksi äänestyksen, jossa valittiin Vuoden paras 2015 -tittelin arvoisia somerolaisia. Raadin kunniamaininnan sai Tervaskannon Hoivakoti kuntoon -projekti. Vuoden somerolaiset Voitto Ollonqvist ja Matias Roto. Vuosituhannen somerolainen äänestettiin milleniumina Somero-lehti laittoi milleniumin alla, vuoden 1999 lopulla pystyyn Vuosituhannen somerolainen -äänestyksen. Vuoden nuori oli Timo Luukkola, seniori Vuokko Kulta, tyylikkäin Joni Rintamaa, ilopilleri Salla Koivisto, virtuoosi Henrik Illikainen, talkoolainen Kalle Pomppu, asiakaspalvelija kirjaston henkilökunta, kulttuuriteko Arto Tuomisen ideoima Art On ITE -näyttely ja liikuntateko Uimahalli Loiske. Äänestyksen ulkopuolelta raati valitsi Vuoden tulokkaaksi kaupunginjohtaja Sami Suikkasen. Kisa oli kova ja siinä menestyivät myös Tapio Horila, Rauli Badding Somerjoki, Unto Mononen, Kaija Aarikka, Mauri Salo, Pentti Nikula, Voitto Ollonqvist, Manu Kärki, Tauno Korvenoja, Kai Laukamo, Joel Vilkki ja Kaari Utrio. Kisa sai niin valtavan suosion, että se järjestettiin kolmena vuotena peräkkäin. VUODEN 2016 kisassa voiton veivät: Vuoden hyväntekijä Aila Nieminen, Vuoden asiakaspalvelija Mari Tuomola, Vuoden talkoolainen Kimmo Korpi-Seppälä, Vuoden ilopilleri Petra Sihvonen-Hovila, Vuoden somettaja Mikko Välttilä, Vuoden kulttuurintekijä kivimakasiinin talkooporukka, Vuoden urheiluteko Torstairastit, Vuoden firma Someron Kukkakeskus ja Hautaustoimisto Kauppi, Vuoden somerolainen Anita Hallapelto ja Somero maailmankartalle: Timo Ilmonen. Huikeita äänestyksiä ja komeita titteleitä Reino Koivuniemi äänestettiin Vuosituhannen somerolaiseksi Somero-lehden järjestämässä äänestyksessä 1999. Vuoden somerolaisia valittiin kahtena vuotena Vuonna 2011 Someron Kulttuuri ja Somero-lehti etsivät Vuoden somerolaista yleisöäänestyksellä
. . Hänestä tehtiin lehteen 80-vuotisjuttu. 2005: Mari Pyykkö . Se hän on ollut sanan täydessä merkityksessä Somerolla yli 40 vuotta. Uusi Suviheinätyttö julkistettiin Suviheinäviikon alkajaisiksi. . 1995: Sanna Välttilä . . 2003: Johanna Alitalo . 1992: Katja Hovila . Somerolle hän muutti 1881. 1990: Minna Piispanen . 2001: Elina Välttilä . 2004: Ella Äikäs . 1999: Satu Pyykkö . . Kilpailu loppui vuonna 2008, kun vain toiseen sukupuoleen keskittyvän kisan ajateltiin olevan menneen talven lumia. 2000: Maria Kauppi . . 1997: Marja Koivuniemi . Someroa vuoden verran kerrallaan edustanut nuori nainen valittiin ensin muutaman vuoden ajan Someron yrittäjien toimesta, jonka jälkeen yleisöäänestyksellä. ark. . 2002: Petra Sihvonen . . SARI MERILÄ Ensimmäinen julkaistu kuva esitti aliupseeria, josta tuli maalari ENSIMMÄINEN Somero-lehdessä julkaistu valokuva esitti Suomen kaartin vanhempaa aliupseeria Jeremia Lindroosia. . 1998: Johanna Kinnunen . . Palveltuaan 10 vuotta 9 kuukautta kaartissa, hän erosi siitä ja rupesi harjoittamaan maalarin ammattiaan ensin Tampereella ja sitten Turussa. . Muuttokirjan mukaan on hän Someron kirkonkirjoihin merkitty pitäjän maalarimestarina. 1996: Johanna Karvia . klo 7–19, la 8–18, su 9–18 Shell Somero Tervetuloa rengaskaupoille! • Meiltä uudet renkaat. Saatavilla lämmitettäviä, sävytettyjä sekä mallin mukaan mittatilaustyönä valmistettuja laseja. . . Hän sai suorittaa pitäjän tärkeimmät maalaustyöt: kirkot, pappilat, koulut, kartanot ja monet muut. Somero-lehden väen tehtävänä oli löytää ehdokkaita, esitellä heidät lehden sivuilla ja hoitaa äänestys. 040 5650 543 TUULILASEJA JO VUODESTA 1970 Joensuuntie 3, puh. . 1994: Johanna Sulander . 2007: Martina Ramsay Martina Ramsay oli Someron viimeisin Suviheinätyttö. . Kuusjoki, p. Launonen) oli ensimmäinen Someron Suviheinätyttö. . . SOMERON Suviheinätytöt . klassikko-, museoja harrasteajoneuvoihin sekä työkoneisiin ja veneisiin. . Kysy tarjous! • Renkaiden säilytysmahdollisuus Suviheinätytön valintaa jännitettiin liki 20 vuotena Kira Kauppi SUVIHEINÄTYTTÖ valittiin Somerolla vuosina 1990–2007. SOMERO 50 Kuttilan Autolasi Oy www.kuttilanautolasi.fi Kuttilan Autolasi Kuusjoella valmistaa autolaseja mm. SAULI KAIPAINEN Minna Piispanen (nyk. 1993: Eerika Torkkomäki . . TIESITKÖ, ETTÄ.... . 1991: Minnakaisa Aaltonen . (02) 748 5821 Av. 2006: Eeva Pettersson
. 92 % lukijoista ovat päivittäisostopäättäjiä . . Tiina aloittaa Salon Seudun Sanomista sohvalla. sanomalehdet koetaan luotettavina ja tärkeinä . asuu kahden hengen taloudessa . . Hän on vaimonsa Tiinan kanssa tilannut lehteä vuodesta 1989 saakka, jolloin Tiina muutti Somerolle Sauvosta. lähes kaikilla on auto, tai kaksi autoa . – Ensin lehti kyllä haettiin aina edellisenä iltana kioskilta, mutta kun tämä mahdollisuus loppui, on Somero-lehti tullut kotiin, Tiina Pohjaluoto muistelee. 51 Tilastolliset keskivertolukijat Kira Kauppi TIINA Pohjaluoto ja Kimmo KorpiSeppälä ovat Somero-lehden keskivertolukijoita, jos tilastotietoon on luottaminen. . . . On kunnallispolitiikkaa, mutta myös lasten urheilutuloksia, joita isovanhempina seuraamme tiiviisti. suurin osa on ansiotyössä . Sitten huudetaan vaihto, ja lehdet vaihtuvat päittäin. Somero-lehti on vain yksinkertaisesti nähtävä. Lehden keskivertolukijoista tiedetään yleisesti sen verran, että he ovat yli 50-vuotiaita, työssäkäyviä, omakotitalossa kahden hengen taloudessa asuvia. SOMERO-LEHTI Lukijaprofiili . . 81 % omistaa asunnon, joka on useimmiten omakotitalo . Pariskunnalla on tarkka rutiini lehdenlukuun. sanomalehdet kokoavat yhteen tärkeimmät uutiset ja puheenaiheet . Kimmo hakee lehden postilaatikosta ja lukee sen ensimmäisenä keittiönpöydän äärellä aamukahvin ja sämpylän kera. – Paikallislehden merkitys on siinä, että siitä näkee paikkakunnan asiat tarkasti. keskivertolukija on 50+ -vuotias . – No, mehän olemme sitten just eikä melkein!, Kimmo Korpi-Seppälä sanoo ja nauraa päälle. . KUVAT KIRA KAUPPI Kimmo Korpi-Seppälä lukee lehtensä aloittaen takasivusta ja urheilusta. Aamun lukuhetki on keittiön ruokapöydän ääressä. . . Tiina Pohjaluoto avaa Somerolehden aamuisin sohvalla.. Onpa heillä yleensä vielä yksi tai useampi autokin. digitaalisia sisältöjä luetaan enimmäkseen puhelimella Tiina Pohjaluoto ja Kimmo Korpi-Seppälä pihallaan Kirkonmäellä.
Lehti jäi ilman ilmoitustuloa siltä osin, mutta sai minusta vastineeksi kestotilaajan. Tutuksi ovat tulleet niin palvelut, luontoja liikuntakohteet, monet kylät kuin paikalliset ihmisetkin. Paikallislehti on osa elävää kaupunkia. Halusin jättää oman ilmoituksen Vuokrata halutaan -palstalle, mutta sitä ei sitten tarvittukaan. Iso mappi pursuaa mielenkiintoisia kokosivun artikkeleita eri aloilta. SOMERO 52 Kiitos kaikille tekijöille! SOMERO-LEHTI on ollut tärkeä väline minulle, uudelle asukkaalle, alusta asti tutustuessani paikkakuntaan ja sen tarjontaan. Tiistaija perjantaiaamut pyhitän lehden tarkalle lukemiselle. Erityiskiitos Merja Ryhdälle valoisista pakinoista. Pidän kovasti toimittajien asiantuntevista ja hauskoista jutuista. Mukavaa, että paperilehti elää edelleen. 010 517 4160 Palvelemme niin työterveyskuin yksityisasiakkaita . Muistan kiitollisena toimiston mukavaa tyttöä, joka vinkkasi minulle juuri tarjolle tulleista vapaista vuokraasunnoista. Kätevä koko mahdollistaa sen ujuttamisen aamupalan oheen pöydälle. Mukana olen ollut minäkin; niin jututettavana kuin kirjoittajana. 040 509 1246 info@peltipinta.fi, www.peltipinta.fi • KONESAUMATUT PELTIKATOT • KATTOTURVATUOTTEET • SADEVESIJÄRJESTELMÄT PELTI PINTA OY • PIIPPUJEN PELLITYKSET • RAKENNUSLISTAT www.koneurakointilaurila.fi Energiapuuja harvennushakkuut Metsäkuljetukset Puun ja risun maantiekuljetukset. Täydellistä! Jaana Kekki Joensuuntien varrelta LÄÄKÄRIJA HAMMASLÄÄKÄRIPALVELUT SOMEROLLA • Kairi Kirs, hammaslääkäri • Hannu Mäkelä, hammaslääkäri • Mika Maijala, hammaslääkäri • Maja Löfgren, hammaslääkäri • Inkeri Nieminen, erikoishammaslääkäri • Tia Kurki, suuja leukakirurgi • Päivi Suikkanen, suuhygienisti • Taina Nykänen, suuhygienisti • Maarit Nummila, suuhygienisti • Lauri Oja, lääkäri • Tarja Hovila, lääkäri • Sara Ingalsuo, lääkäri • Riikka Aalto, työterveyshuollon erikoislääkäri • Tiina Romu, sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja • Eveliina Ylitalo, sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja • Jusa Lindström, fysioterapeutti JOENSUUNTIE 31, 31400 SOMERO Palvelemme ma,ti,ke ja pe 9–17, to 9-20, la 9-13 Ajanvaraus 02 748 3727 tai www.kylahammaslaakari.fi Palvelemme ma-to 8-16, pe 8-14 Ajanvaraus p. Heikki Paakkasen osuvat piirrokset naurattavat – tallessa ovat kaikki. Se on ääni, jota kuullaan ja seurataan. Melkoisen leikepäiväkirjapinon olen saanut aikaan jo pelkästään talteen leikkaamistani ilmoituksista, jotka elävöittävät muistiinpanoja. Kuluneiden reilun kahden vuoden aikana olen kiertänyt lehden tarjoamien tapahtumaja menoilmoitusten mukaan ympäri laajaa kotikaupunkia. Palmantie 3, Somero p
Lue lisää: sso.fi/pieniahyviatekoja TEEMME YHDESSÄ OMASTA KOTISEUDUSTA PAREMPAA PAIKKAA ELÄÄ
on kotiseutuyhdistys, jonka tarkoituksena on kotiseudun kehittäminen, elinympäristön laadun parantaminen ja ihmisten viihtyvyyden lisääminen. 02 779 300 • ma pe 8 17 K auppiaaltasi Ykkösvalinnat kevään 2025 kylvöille! Viljanja nurmisiemenien ennakko myyntiaika nyt käynnissä. Someron seurakunta. Var paa t sav ess a, sii pi en su oj as sa 57 5 vu ot ta . Onnea Somero-lehti! Kiitos hyvästä yhteistyöstä. 03 424 2200 • ma pe 8.30 17 Salo Meriniitynkatu 11 • Puh. 02 777 51 • ma pe 8 16.30 Somero Turuntie 1 • Puh. KULTTUURI Paljon onnea ja hyvää vointia Somerolehdelle! www.elixi.fi Kotiseututyötä hyvässä seurassa Somero-Seura ry. Va rp aa t sa ve ssa , siip ien suo jassa 575 vuo tta . Va rp aat sav essa , siipien suojassa 575 vuo tta . Vaalimme kulttuuria, valokuvia, esineitä ja ylläpidämme arkistoja. Ylläpidämme museoita ja julkaisemme Someron Joulu -lehteä, järjestämme tapahtumia, näyttelyitä ja talkoita. Agro Aalloilla -risteily 4.-6.2.2025 Lantmännen Agro kauppa nyt myös verkossa! lantmannenagrokauppa.fi 575-vuotias Someron seurakunta onnittelee 100-vuotiasta! Kokemuksella paikkakunnan parhaaksi. Jos tunnet kotiseuturakkautta, omaat talkoohenkeä ja viihdyt hyvässä seurassa, Somero-Seura on juuri sinulle sopiva! www.someroseura.fi, Facebook / Instagram: @someroseura Tuomo Erjala Oy Forssa Lepistönkatu 1 • Puh
Joensuun koulu Pe 19:15-20:15 KUNTONYRKKEILY naisille ja miehille, ohj. Joensuun koulu Ma 18:00-19:15 Ke 19:15-20:30 Pe 18:00-19:15 KUNTOLENTOPALLO / miehet Sisältyy jäsenmaksuun. Joensuun koulu Ti 19:15-20:15 Su 12:00-13:00 KUNTOPIIRI ULKONA, ohj. Viheralueiden rakentaminen, kunnostus ja hoito Kiinteistöjen ja mökkien kunnostukset Peukkuja 100-vuotiaalle Somero-lehdelle: Merja Inkiläinen Marko Ahtiainen Janakkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Raija Nilsson Saija Vuori Pertti Juhani Rautiainen Marko Pinnioja Marja Lehto Marita Antila Anita Lumpov-Marttonen Jussi Jokiniemi Juha Heikkilä Johanna Ristimäki Leena-Kaisa Laakso Anu-Liisa Yli-Hingistö Annina Sainio Asko Virtanen Teemu Heinonen Tuija Nordling Kirsi Pirskanen Arttu Nurmi Tarja Lehtola Carita Ingman Minna Kuusela Reko Sailio Tapani Manninen Marjut Peltola Tanja Lepistö Maarit Toikka Marika Rasila Kirsi Nurmi Seppo Finnilä Jussi Orell Tmi Puttinen 040 960 9339 • Pihapuiden kaadot • Metsätyöt • Raivaukset • Polttopuiden tekoa Äänimaljaryhmäja yksilörentoutuksia Lauluja pianotunteja Ota yhteyttä ja varataan sinulle oma aika! Jaana Viitamäki P. Mahdollistaa isot oviaukot päätyihin. Sari (2.9.-28.10.2020) Sisältyy jäsenmaksuun. Teemu/Petra 25e / kausi tai kertamaksu 5e Vuoden ensimmäinen kausimaksu sis. Sari (2.9.-28.10.2020) Sisältyy jäsenmaksuun. Kiiruun koulun piha Ke 18:00-19:00 STEP&BODY, ohj. Teemu/Petra 25e / kausi tai kertamaksu 5e Vuoden ensimmäinen kausimaksu sis. Someron Terästyö Oy Linjankoukuntie 67 31400 SOMERO p. +358 50 350 5788 sjobergjuhapekka.hirsjarvi@gmail.com Aarne Sjöberg puh. Ennakkoilmoittautumiset Sarille gsm 040-5501775. 02-7218 880 e-mail. Ennakkoilmoittautumiset Sarille gsm 040-5501775. Joensuun koulu Ti 19:15-20:15 Su 12:00-13:00 KUNTOPIIRI ULKONA, ohj. Joensuun koulu Pe 19:15-20:15 KUNTONYRKKEILY naisille ja miehille, ohj. 044 2744 142 Paljon onnea 100-vuotiaalle Somero-lehdelle! salivuorot alkaen 31.8.2020 LES MILLS BODYPUMP, ohj. ( Ei koteloita 3 ) Kaikki kehät kantavia. Kiiruun koulu Ke 20:00-21:30 Pe 20:30-22:00 KUNTOLENTOPALLO / veteraanit Sisältyy jäsenmaksuun. Sari 10-kortti 50e tai kertamaksu 6e Vuoden ensimmäinen 10-kortti sis. Joensuun koulu Ma 18:00-19:15 Ke 19:15-20:30 Pe 18:00-19:15 KUNTOLENTOPALLO / miehet Sisältyy jäsenmaksuun. Joensuun koulu Ma 15:30-16:45 Pe 15:30-16:45 ilmainen näytetunti su 30.8.2020 klo 12 Joensuun koululla. Valmistettu ympäri maalatusta IPE palkista. MONEEN KÄYTTÖÖN SOPIVAT ST HALLIT STTeräshalli on nopea ja helppo pystyttää. jäsenmaksun. Mitoitetaan aina asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. jäsenmaksun. Joensuun koulu Ma 15:30-16:45 Pe 15:30-16:45 ilmainen näytetunti su 30.8.2020 klo 12 Joensuun koululla. Kiiruun koulu Ke 20:00-21:30 Pe 20:30-22:00 KUNTOLENTOPALLO / veteraanit Sisältyy jäsenmaksuun. Voiman jäsenmaksu 20e / vuosi KIVIPALVELU RANTANEN Hautakivet ja lisäkaiverrukset Entisöinnit, kunnostukset ja oikaisutyöt Mikko Rantanen 040 5432 331 www.kivipalvelurantanen.fi. jäsenmaksun. Sari 10-kortti 50e tai kertamaksu 6e Vuoden ensimmäinen 10-kortti sis. jäsenmaksun. Voiman jäsenmaksu 20e / vuosi salivuorot alkaen 31.8.2020 LES MILLS BODYPUMP, ohj. Sari (28.8.-2.10.2020) Sisältyy jäsenmaksuun. Joensuun koulu To 19:30-20:30 NYRKKEILY Sisältyy jäsenmaksuun. Kiiruun koulun piha Ke 18:00-19:00 STEP&BODY, ohj. +358 44 048 3587 Hirsjärven Rakennuspalvelu Oy • Uudisrakentaminen • Talojen saneerausremontit • Kylpyhuoneremontit • Ikkunat ja ovet • Kattoremontit • Keittiöremontit • Vesivahinkokorjausremontit • Rakennusinsinööripalvelut • Lupa-asiat, rakennusvalvonta, rakennuspiirtäminen www.ollibertling.fi • olli.bertling@gmail.com Kaurakedontie 157 31520 Pitkäjärvi 040 828 4112 T:MI O LLI B ERTLING . Joensuun koulu To 19:30-20:30 NYRKKEILY Sisältyy jäsenmaksuun. Ratkaisut myös lämpimiin ja teräsristikkohalleihin Meiltä myös asennuspalvelut. Hallissa vapaata tilaa harjalle asti. Kaikki rakennusalan työt . Kannonjyrsintää . +358 50 592 3201 aarne.hirsjarvi@gmail.com Matias Sjöberg puh. Kaikki kiinteistöjen kunnostustyöt . : myynti@someronterastyo.fi www.someronterastyo.fi www.hirsjarvenrakennuspalvelu.com Juha-Pekka Sjöberg puh. Sari (28.8.-2.10.2020) Sisältyy jäsenmaksuun
Vuonna 1984 lehden ulkoasulle olivat tyypillistä paksut välilinjat, joko mustina tai värillisinä. Pääsiäisnoitina 2000-luvun alkupuolella riehuivat Sari Merilä (edessä) sekä Tuula Waselius, Ulla Niemi, Merja Ryhtä sekä Jussi Ollinen. Värit alkoivat lisääntyä lehdessä ja esimerkiksi vuonna 1994 niitä käytettiin ensin pohjina ja linjoina, mutta pian saatiin mukaan myös värikuvat.. Joulukuvassa 1990-luvulta ovat Maija-Liisa Hyytiäinen (vas.), Merja Ryhtä, Leena Kedonperä, Seija Luoto, Sari Merilä, Birgitta Lukumies, Riikka Mäntyneva, Teuvo Nurmi, Pirkko Törni, Salli Lehtinen ja Kai Merilä. TOIMITUKSEN OMASTA ALBUMISTA Vuoden 1974 lehdessä uutisoitiin kannessa muun muassa Someron Esan ja Voiman järjestämistä kansallisista yleisurheilukisoista. 56 Toimituksessa on ollut usein tapana ottaa yhteiskuvia, joilla on toivotettu lukijoille hyviä juhlapäiviä
044 721 4032 tai jukka.saarela@evl.fi Somerniemellä: To 5.12. Se komennus kesti yhteensä 3 vuotta 5 kuukautta ja 6 päivää. (02) 748 5385, 0500 743 024 www.kukkakeskuskau ppi.com Kaikki alan palvelut Kauppi Isä-Lauri ja itsenäisyys Isä oli 5-vuotias, kun Suomi itsenäistyi. Klo 16 Petri Laaksosen joulukonsertti kirkossa. Jos kansalaissota jakoikin kansaa kahtia, niin talvisota yhdisti. Isän uskon kaivanneen poikaansa, jonka ensi elinvuodet jäivät kokematta. Nuortenillat jäävät tauolle ja jatkuvat taas 17.1. Jumalanpalvelukse n jälkeen kirkossa kahvit sekä Kaari Utrion juhlapuhe aiheesta Lukuja kirjoitustaidon kehitys Suomessa. La 14.12. Klo 18 kauneimmat joululaulut kirkossa. l pe 13.12. Reijo Siltasaari veteraanityöaktiivi Hautaan siunattu: Toini Matilda Heino 93 v, Pentti Kalevi Nordgren 86 v, Aira Sinikka Parko 84 v ja Vilho Vilhelm Pukkila 82 v. Ilmoitusmyyjiä Somerolehdessä ovat olleet myös Helga Soukola, Tiina Virta, Tapio Lindholm, Satu Kärki, Taina Lehtonen, Pirkko Pelander, Tuula Waselius, Sari Miettinen, Mari Männynväli, Saija Vuori sekä nykyään Minna Kauppinen ja Jussi Ollinen. joulunumero l ti 24.12. Tälläkin rintamalla moni joutui ponnistelemaan äärirajoilleen. klo 14 Kaskiston kuusijuhla Koulumäellä. Su 8.12. Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.” Ilm. Klo 18 Rautelan kauneimmat joululaulut Mannosella (Putkarontie 50), Hintsa ja Forsström. ” Pitkittyneen sodan päämäärä ei kovin ylväänä isäni kaltaisille rivimiehille kirkastunut. Hänen jälkeensä ilmoituspuolelle palkattiin henkilöitä varsinaisiin myyntitehtäviin. Ke 11.12. Ti 10.12. l ti 17.12. Klo 18 Siionin kanteleen ilta Svenssonilla, Matias Roto ja Pentti Virtaperko. kaikille avoin digilehti verkkosivuilla (www.somerolehti.fi), ei paperilehteä l ti 31.12. klo 13 sotiemme veteraanien ja tukijäsenten pikkujoulut seurakuntakeskuks essa. klo 10 messu: kansanlähetyksen kirkkopyhä. Hekin ovat panoksensa antaneet Suomen itsenäisyydelle ja rakentaneet tämän hyvinvointivaltion. Ei siitä kuitenkaan koskaan puhunut. Yli 70-vuotias isoisäni kuoli ison talon halonhakkuussa. Vähemmän niitä ”ohiammuttuja”, satojatuhansia miehiä, jotka selvisivät ilman näkyviä fyysisiä vammoja. klo 10 messu, Knuutila J, Salomäenpää. klo 19-22 ”Kuustoistvee” nuortenilta jouluisissa tunnelmissa nuorisotiloissa – ilta jo rippikoulun käyneille. Kun itse täytin viisi, oli se ensimmäinen syntymäpäiväni, jona myös isä oli läsnä. 16,00 €) ILMOITA LEHDESSÄ: l Myyntineuvottelija Jussi Ollinen p. Kotirintamalla raatavia tarvittiin heitäkin satojatuhansia. To 5.12. 57 MANU KÄRKI päivän sana seurakunnat SOMERO 6 Torstaina 5.12.2019 MUISTELUS SOMERON KUKKAKESKUS JA HAUTAUSTOIMIST O Joensuuntie 25 puh. Nyt kun vielä voisivat olla sitä apua vastaanottamassa. Jatkosotaan tuli kutsu viikkoa ennen 1-vuotispäivääni, kesäkuussa 1941. Ko tää ei mäntkää Roka Anti ajatuksii mukkaa: ”Karjala myö tahotaa takasii ja sit myö männää kottii. Raija Lindgren ja Maija-Liisa Hyytiäinen saivat luvan kanssa myydä lehteen ilmoituksia.. Kaikki aiemmat oli ollut sodassa. Pe 13.12. klo 19 Jaana Viitamäen joulukonsertti kirkossa. 22:12-13 Torstaina 22.6.2017 SOMERO 3 TILAA PAIKALLISLEHTI SOMERO: Hyvää juhannusta! Heikintie 4, 31400 Somero Puhelimitse p. l pe 20.12. Juhannussaunaan ovat lehden kuvassa lähdössä 2017 Merja Ryhtä, Sari Merilä, Jussi Ollinen ja Jarno Tuominen. Ilman tätä kotirintamaa ei armeija olisi kauaakaan marssinut. Klo 17.30 koko perheen jouluilta seurakuntakeskuks essa: jouluista askartelua ja joulun toivelauluja. 25,70 €) l 2 kk määräaikainen digilehden tilaus 12,90 € (norm. Ilmoituksia tai mainoksia otettiin vastaan konttorissa, mutta niitä ei kaupiteltu ja soiteltu varta vasten. Maija-Liisa Hyytiäinen oli ensimmäinen konttorityöntekijä, jonka työtehtäviin sisällytettiin tuolloin vuosikymmenten vaihteen tienoille myös ilmoitusmyyntiä. Su 8.12. Ajanvaraus perheneuvojalle ti–to klo 11–12 p. klo 18 Perheiden Pieni Joulukirkko kirkossa. Vielä 1980–90-lukujen taitteeseen saakka ilmoitusten myynti oli Somero-lehdessä kiellettyä. Naiset, vanhukset, nuoret ja lapset olivat se voimavara, joka viljeli pellot, hoiti karjan, kaatoi metsää, hakkasi halot, pyöritti tehtaat, takasi talousja kulttuurielämänkin jatkumisen. Kunnianosoitus sankarihaudoilla. Veljeäni odottava äitini sai elinikäisen selkävian raskaissa maatalotöissä. klo 11 kaiken kansan yhteislauluryhmä seurakuntakeskuksessa. 02-588 8506 Kysy rohkeast i tarjouks ia! Oikein mukavaa ja iloista juhannusta! T: Somero-lehden väki Itsenäisyyttä toivottivat 2019 Sari Merilä, Merja Ryhtä, Jarno Tuominen ja Sauli Kaipainen. 02 770 2626 (ma–pe klo 8–16) Verkossa www.tilaajapalvelija.fi/tutustu l 2 kk määräaikainen paperilehden tilaus 19,90 € (norm. ei nuorteniltaa. klo 17 Raamattuja rukouspiiri vanhalla seurakuntatalolla, Tuula ja Esko Kuusela. Nuoret: pe 6.12. Osasinko kaivatakaan. Veteraaneja arvostetaan. Esimerkki vuoden 2004 premiääristä eli pääuutissivusta. Somero-lehti tukee edelleen urheilua, tänä vuonna esimerkiksi SoVo Futsalia. Klo 18 joulukonsertti kirkossa: Anu Hälvä (sopraano) ja Jouni Somero (piano). Ensimmäisenä heistä oli Raija Lindgren 1997. uudenvuodennumero T: Somero-lehden väki KUVA DANIEL HIEMANN ”Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan, maksan kullekin hänen tekojensa mukaan. Nämä ikääntyneet, nyt jo yli 90-vuotiaat kotirintamaveteraanit ansaitsivat saman tuntuvan tuen, jonka nyt varsinaiset veteraanitkin saavat. Miehet kuitenkin täyttivät velvollisuutensa. klo 10 itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus, Hintsa, Salomäenpää. klo 10 Svenssonin joulumyyjäiset. Ma 16.12. Ilmoitusmyynti oli kiellettyä Sari Merilä SOMERO-LEHDESSÄ työskentelee tällä hetkellä kaksi myyntineuvottelijaa. Seurakunnan vapaaehtoistehtävä t: vapaaehtoistyo.fi/so mero www.someronseur akunta.fi p. To 12.12. Eivät silloin parhaissa voimissaan olevat miehet lähteneet sotaa pakoon, turvapaikkaa hakemaan. Sota-ajan muistoja isästä ei minulla juurikaan ole. Oli kuitenkin itsenäisyydestään joutunut käymään jo kolme eri sotaa. klo 11 Kaiken kansan yhteislauluryhmä seurakuntakeskuksessa. Vuonna 2014 nostettiin esiin Somero-lehden sponsoriurheilijat Eemeli Salomäki, Minna Nikkanen ja Linnea Harala. Aina on muistettu sankarivainajia ja sotainvalideja. 02 7214000 Hyvää itsenäisyysp äivää! Somero-lehti ilmestyy joulukuussa: l ti 10.12. Kunnianosoitus sankarihaudoilla. Itsenäisyyspäivän juhla Lamminniemessä. klo 12 Somerniemen päiväpiiri Raija Hirvikorvella (Viuvalantie 416). Klo 19 mieskuoro Eugan joulukonsertti kirkossa. Isä kotiutettiin 27.11.1944, kun olin 4,5-vuotias. Talvisotamatkalla konekiväärimiehek si koulutettu isä viipyi 6 kuukautta ja 17 päivää. Pe 6.12. Ensimmäinen loma oli oman isänsä, Kivirannan papan hautajaisiin. Kansalaissodasta isä tuskin muisti paljoakaan. Jatkosodan yhdistävästä vaikutuksesta ei niinkään tiedä. Tuolloin Suomi oli 27-vuotias. 02-588 8557 l Myyntineuvottelija Sari Miettinen p. Su 15.12. klo 14 itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus, Knuutila K, Forsström, Somerniemen kirkkokuoro. Vaikeista kokemuksista vaikenemalla yritti moni selvitä. Su 6.12. Moni heistä, isäni lailla, ehti kuitenkin kuolla ennen kuin sitä ymmärtämystä löytyi. Klo 19.15 kirkkovaltuusto vanhalla seurakuntatalolla. 15.12. He kuitenkin perheineen jaksoivat jälleenrakentaa Suomen! Vasta 1990-luvun alusta on ymmärretty arvostaa kaikkia veteraanejamme. TI ES IT K Ö , ET TÄ ... Itsenäisyyspäivän kiitospuheissa tulee muistaa myös heitä, jotka mahdollistivat sen, että sadattuhannet työikäiset miehet voivat olla rintamalla. Ei sota-asiosta sen paremmin
Voikin ajatella, että paikallislehdellä on tätä kautta myös korostetun suuri vastuu siitä, että juttujen osapuolet saavat tasapuolisesti äänensä kuuluville. PAIKALLISLEHTI muodostaa alueensa asukkaille yhteisen tilannekuvan siitä, mitkä asiat juuri nyt ovat alueella merkityksellisiä ja mitä on tapahtumassa. Luonnollisesti paikallislehti on edellä mainituille toimijoille itselleen myös tärkeä kanava kertoa juuri niistä asioista, joita ne itse haluavat asukkaiden tietoisuuteen. Siten paikallislehti on yksi aivan keskeisistä yhteisöllisyyden rakentajista, ja jopa sen tunnusmerkeistä. Paikallislehdessä käsiteltävät asiat tulevat siis hyvin lähelle alueen omia toimijoita ja niiden lähipiiriä. Paikallislehdissä on siis noudatettava Journalistin ohjeita, eli samaa journalistista etiikkaa kuin suuremmissakin lehdissä, joilla on käytössään suuremmat resurssit. Ilman paikallislehteä kiinnittyminen Someroon ja kokonaiskuvan muodostaminen siitä, mitä kaikkea täällä tapahtuu, olisi varmasti huomattavasti hankalampaa. Verrattuna vaikkapa netissä hajallaan olevaan tietoon, paikallislehti esittää tiiviissä muutamien sivujen paketissa eri tyyppisten toimijoiden ajankohtaiset ja yhteisölle tärkeät asiat, olipa kyse sitten vaikkapa tulossa olevista tapahtumista, kaupungin päätöksistä, yritysten kehitysnäkymistä tai yhdistystoiminnan asukkaille antamista mahdollisuuksista. Omassa lähilehdessä niillekin on mahdollisesti saatavissa paremmin tilaa. Ajattelen, että näin olisi erityisesti uusille asukkaille. Tämän vuoksi onkin hienoa, että uudet asukkaat saavat ”sisääntuliaislahjana” mahdollisuuden tutustua Paikallislehti Someroon. Silti ulosjäävillä asioilla voi olla suurikin merkitys paikallisesti. Sami Suikkanen kaupunginjohtaja Someron kaupunki 58 Me kohotamme maljan jokaiselle vuodelle Onnea Paikallislehti Somero! Paikallislehti on yksi keskeisistä yhteisöllisyyden rakentajista. On päivänselvää, että mitä suurempaa aluetta lehti käsittelee, sitä korkeampi on uutiskynnys niille asioille, jotka kunkin lähipiiristä lehteen mahtuvat
41 400 €. 225 100 €. 0400 235 337 OHRATIE 3 KONEHUOLTO ARTO UOTILA JA MF SOPIMUS HUOLLOT Puh. 040 1268 347 vesi@somero.fi Joensuuntie 49, Somero p. 0400 534 066 aito huoltoasema KOSKI TL huolto 02 4841 690 • kahvio 02 4861 625 • Autohuollot ja korjaukset • Auton pikapesut • Lounas arkisin 11–14 • Myös grilliruokia • X-Meal hampurilaisateriat • Kahviosta oman keittiön tuoreet leivonnaiset joka päivä info@koskenseo Joensuuntie 49, Somero p. Tarj. 7.11. Tarj. 040 1268 347 vesi@somero.fi Joensuuntie 49, Somero p. (02) 5888 556 minna.kauppinen@ somerolehti.fi Ota yhteys ja kysy ilmoitustarjous! Somero-lehden loppuvuoden LISÄJAKELUT PE 22.11. Lh. Timperi Jokioistentie 741, Somero puh. 0400 124 832 Salo, metsäm-ala Peltola 1:34 5,65 ha, Villiläntien suunnalla 890 m 3 . 105 900 €. lehteä jaetaan alueilla: Kuusjoki, Kiikala ja Rekijoki. Salo, metsäm-ala Kanasuo 1:27 6,8 ha, Kylmässuontien varressa 550 m 3 . Uudisrakennukset ja peruskorjaukset Rakennus ja Remontti palvelu M. Lh. lehteä jaetaan alueilla: Kuusjoki, Kiikala ja Rekijoki PE 13.12. 29.10. 0400-235 337, 02-748 1017 Rakentaa ja remontoi! RAKENNUSja REMONTTIPALVELU M. 0400 946 253 timperitimo@gmail.com • uudisrakentaminen • remontointi • maalaus • tapetointi • laatoitus EUROFINS EXPERT SERVICES C-24393-23-18 RAKENTAMISEN SERTIFIKAATTI MÄRKÄTILOJEN VEDENERISTÄJÄ Jussi Ollinen p. (02) 5888 557 jussi.ollinen@ somerolehti.fi Minna Kauppinen p. lehteä jaetaan alueilla: Koski, Kuusjoki, Kiikala ja Rekijoki PE 29.11. 41 300 €. Tarj. VARTIAINEN T:mi Pitkäjärvi Puh. 5.11. Katso lisätiedot: www.metsatilat.fi Aktivoi tilavahti, niin saat aina ensimmäisenä tiedon uudesta myyntikohteesta Remonttiapu T. Lh. Lh. 040 1268 346 lampo@somero.fi www.someronvesihuolto.fi www.someronlampo.fi Luotettava maaseutukohteiden asiantuntija välittää: Turuntie 22 B 19, 24240 Salo Rauno Hakala LKV, AKA p. Tarj. Salo, metsäm-ala Pyykankare 3:78 16 ha, Hummarpaltan metsätie 2 250 m 3 . 7.11. Vartiainen T:mi Puh. 040 1268 346 lampo@somero.fi www.someronvesihuolto.fi www.someronlampo.fi Joensuuntie 49, Somero p. Salo, Paatelmaa, metsätila 73,7 ha 5 400 m 3
Tästä on kiittäminen lehteä lapsuudessani tilanneille vanhemmilleni ja isovanhemmille. Onnittelut Somerolle! Perässä tullaan. Kunnallislehti ja Taina Paimiosta onnittelee pikkusisarusta. Teija Uitto Joensuuntie 49, 31400 SOMERO puh 050 379 6351 ark. Onnitteluja lukijoilta! 60 Paljon onnea 100-vuotiaalle Somero-lehdelle! Ypäjän kunta Turuntie 6, 31400 Somero, puh. (02) 748 6688 Avoinna: Ma-pe 8-17 ja la 9-14 Onnea satavuotiaalle! SOMERO KIIRUUNTIE 1 I MA-PE 7.30-21.00 I LA-SU 9.00-19.00 Herkut Ärrältä! 6 90 kpl Hodariateria 5 € 8 50 2 kpl 12 € 3 kpl Fazer isot levyt ja 150g rasiat Valitse vapaasti Ateriaan sisältyy lämmin ruokatuote, juoma, pieni sipsipussi tai hedelmä Kiitos mukavasta ja kotoisasta paikallislehdestä! Onnea tuleviin vuosiin ja mahtavat onnittelut 100-vuotiaalle Somero-lehdelle ja kaikille teille lehdentekijöille! Outi & Janne Porlammilta Onnea satavuotiaalle, joka on elämässäni ollut ”aina”. Nina Haatio Hieno ensimmäinen sata täynnä. (02) 748 5678 Olemme avoinna: Ma Pe 9 -18 La 10-14 Rose Cafè Joensuuntie 28, Somero P. NYT VOISI OLLA JO HYVÄ AIKA TUODA KODINTEKSTIILIT, MATOT, JUHLA-ASUT YM, YM, AMMATTILAISTEN PESTÄVIKSI! Lämpimät onnittelut 100-vuotiaalle Somero-lehdelle! Kosken Tl kunta Peukkuja 100-vuotiaalle Somero-lehdelle: Petri Olkinuora Sari Finér-Miettinen Jyrki Veli-Matti Iivanainen Viivi Joosela Pia Pihlajaniemi Taina Kirves-Järvinen Risto Merivirta Mikko Lindeman Risto-Matti Kärki Pekka Virtanen Outi Sipilä Hannu Haapasalmi Elina Lisinen-Juntunen Jarno Laaksomaa Parhaimmat onnittelut 100-vuotiaalle Somero-lehdelle! Forssan kaupunki. klo 8-16, la suljettu Someron TasoPesu Valkoja kemiallista pesua, matot, nahka-ja mokkahuolto HUOM! alv 0% tukipalvelu Juhlakausi ja joulukin lähestyy... Laitilan Sanomat ensi vuonna täydet sata
a) 14 16) Kuinka monta vakituista toimittajaa on parhaillaan. Jos on näin, taputa itseäsi olkapäälle. Jos sait 10 oikein, olet lupaava noviisi. c) kaksi kertaa 12) Kenen omistukseen lehti siirtyi 1987. c) maanviljelijä Lauri A. a) Toivo Soini 5) Kuinka monta päätoimittajaa on ollut. Lisää silti uutistenlukua nykyisestä 3:lla jutulla viikossa. b) Salon Seudun Sanomien 13) Kuka suunnitteli nykyisen logon. Päätoimittajiahan Somero-lehdellä on ollut yhteensä 8 ja vakituisia toimittajia 14. Kotipaikkakunta, sen ihmiset ja asiat kannattaakin tuntea. 61 @BISTROMAPI LOUNAS | À LA CARTE | BISTRO LOUNAS | À LA CARTE | BISTRO JOENSUUNTIE 19, SOMERO JOENSUUNTIE 19, SOMERO WWW.BISTROMAPI.FI WWW.BISTROMAPI.FI +358 45 1040330 +358 45 1040330 Onnittelut 100-vuotiaalle Somerolehdelle! Somero-lehti -testin vastaukset: Tarkista tästä, kuinka hyvin tunnet paikallislehtesi. c) 12 400 21) Milloin digilehti avautuu. b) K-Supermarket Härkätien 18) Minkä niminen on toinen lehden myyntineuvottelijoista. c) Somero-lehdestä ilmestyi sähköinen näköisversio, digilehti 15) Kuinka monta vakituista toimittajaa on ollut sadan vuoden aikana. c) 1957 7) Yli 60 vuotta lehteä piti kolme sukua, mitkä. c) 8 6) Milloin palkattiin ensimmäinen päätoiminen toimittaja. a) Soinit, Sariolat, Sinisalot 8) Minkä niminen oli lehden oma paino. b) ministeri Esko Ollila 10) Milloin siirryttiin nelivärikauteen. Saatat kuulua heihin, jotka lukevat lehden kannesta kanteen. Huonekalujen verhoilutyöt www.verhoomosilkki.fi Verhoilupalvelut Somerolla Saarentaantie 148, 31400 Somero 040 500 7115 jaana@verhoomosilkki.fi Huonekalujen verhoilutyöt www.verhoomosilkki.fi Verhoilupalvelut Somerolla Saarentaantie 148, 31400 Somero 040 500 7115 jaana@verhoomosilkki.fi. Jos sait 5 oikein, olet kehityskelpoinen aloittelija. b) lauvantaina 6.12.1924 2) Kuka oli Somero-lehden perustaja. Eli kuvassa päätoimittaja Teuvo Nurmen kera toimittajat Salli Lehtinen, Sari Merilä ja Merja Ryhtä. Ota tavoitteeksi, että luet 5 juttua enemmän viikossa kuin tähän asti. 1) Milloin ilmestyi ensimmäinen numero. Sariola 3) Kuka esiintyi ensimmäisessä valokuvassa, joka lehdessä julkaistiin. b) 1994 11) Montako kertaa Somero-lehti on valittu Suomen parhaaksi paikallislehdeksi. a) kolme 17) Minkä kaupan tarjouksia voi yleensä lukea sivulta 3. a) maanantaisin ja torstaisin kello 20 22) Millainen on tyypillisin Somero-lehden lukija. b) keski-ikäinen, joka omistaa auton 25-vuotias Lavatanssiseura Monokas onnittelee 100-vuotiasta Somero-lehteä ja kiittää yhteistyöstä Tanssin hyväksi tehty työ jatkuu Ei Charlien, vaan Teutorin enkelit. a) Anu Törmä 14) 11.5. b) voi tilata omaan sähköpostiin 20) Kuinka monta lukijaa paperilehti ja digitaaliset kanavat tavoittavat viikossa kansallisen mediatutkimuksen 2024 mukaan. b) Suomen kaartin vanhempi aliupseeri Jeremias Lindroos 4) Kuka oli ensimmäinen päätoimittaja. Jos sait enemmän kuin 15 oikein, ansaitset mestarilukijatittelin. Tiedät jo aika lailla Somero-lehden historiasta ja nykytekniikasta. Ja parhaiten se onnistuu paikallislehden avulla. Vaikka perustiedot eivät ihan ole hallussa, voit kehittyä lehden lukijana. 2012 tapahtui jotakin, mitä. c) Somerpaino 9) Kuka painoi nappia, kun painon rotaatio vihittiin 1982. c) Jussi Ollinen 19) Mistä voi lukea Somero-lehden uutiskirjeen
– Se on ollut harrastukseni 27 vuotta. – Kaupallisen alan opiskeluvuosien jälkeen, Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuttuani 2005, ajauduin BtoB-myynnin pariin. Erilaisissa myynnin tehtävissä olen toiminut pian 20 vuotta, myynyt muun muassa ilmoituksia puhelinluettelon Keltaisille ja Valkoisille sivuille vuosina 2007–2010. Olin ammentanut tietoja toimittajuuteen parivuotisella tiedottaja-toimittajalinjalla Paasikivi-opistossa. Paikallislehti Somerossa olen ollut kesätoimittajana ja muissa sijaisuuksissa useaan otteeseen. Mietin jatkuvasti kotiimme uusia sisustusratkaisuja ja remontteja, joita myös silloin tällöin pääsen toteuttamaankin. Olen myös Eurooppa-sertifioitu kengitysseppä ja kengittänyt hevosia työkseni vuosia. Tehtäväni Somero-lehdessä on pääasiassa juttujen ideointia, haastatteluja, juttujen kirjoittamista, valokuvaamista ja valokuvieni käsittelyä. Kokonaisvastuun lisäksi työhöni kuuluu lehden ulkoasun suunnittelu ja taitto, juttujen kirjoittaminen ja kaikki se, mikä ei kuulu kenellekään muulle. Somero-lehdessä aloitin myyntineuvottelijan työt tammikuussa 2012. Viimeiset 10 vuotta tein työtä yrittäjänä. – Sitä ennen olin 18 vuotta töissä vaateliikkeessä myyjänä. Ja se vasta ihmeellinen sarka onkin, varsinkin ”vorssalaiselle”. Kun on toisella töissä, niin kotiin lähtiessä työt jäävät ovien taakse; pääkopassa ei ole yrittäjien murheita. Toimittajana olen aiemmin työskennellyt useammassa eri sanomalehdessä ja jonkin aikaa myös radiotyössä. Nyt onnisti, kun löysin kotipaikkakunnalta myyntityötä. Vapaa-aikana Minna Kauppinen vetää Someron Sykkeen jumppaa. – Olen Somerolta kotoisin, mutta muutin lukion käytyäni 19-vuotiaana täältä pois. YRITYSTEN markkinointia hoitavat Jussi Ollinen ja Minna Kauppinen. – Minulle rakkaita ovat aviomies, kolme lasta ja heidän puolisonsa sekä yksi lapsenlapsi. Siellä opin ymmärtämään asiakkaan tarpeita. Lisäksi olen hurahtanut kehonpainotreenaamiseen (calisthenics), minkä nykyiset ulkokuntosalit mahdollistavat. Hyvin nopeasti siirryin toimitussihteeriksi. – Keskusteluhetket ja yhteydenpito omiin ja sisarusten lapsiin, kuin myös ystäviin ja sukulaisiin ovat elämän suola ja sokeri. Pidin lasten ja nuorten vaatteiden erikoisliikettä VeliSiskoa Somerolla. – Vapuntienoilla 1984 tulin sikapitäjään töihin naapurikunnasta Tammelasta. KUVA TANJA POHJARANTA Merja Ryhtä, Ulla Niemi, Jussi Ollinen, Kira Kauppi, Minna Kauppinen ja Sari Merilä ovat valmiita kulkemaan yhdessä kohti uutta vuosisataa.. Uskon paikallismedioiden olevan tärkeässä osassa yksilöiden, yhteisöjen ja demokratian hyvinvoinnille, toteaa 4-vuotiaan lapsen äiti Kira Kauppi. Ennen sitä työskentelin noin vuoden Paimion Kunnallislehdessä. – Vapaa-aikana luen tietokirjoja, käyn kävelylenkeillä, salibandyssä ja kuntosalilla. – Sukujuureni isän puolelta ovat Koskelta, jossa olen nuoruudessani viettänyt sukulaisten luona monet unohtumattomat kesät kaksoisveljeni kanssa. Opiskelujen jälkeen minut pyydettiin vakituiseksi toimittajaksi. – Yksi rakas harrastus on myös unelmointi ja suunnittelu. Jokaisesta aiheesta innostuu, vaikka joskus starttaus tuottaakin pikku pungerrusta. KIRA Kauppi aloitti Somerolehden toimittajana elokuussa. Lähes joka päivä eteen tulee vieläkin uutta ja ihmeellistä opeteltavaa ja nähtävää. 62 Kaiken takana on ketterä kuusikko SOMERO-LEHDEN ilmestymiseen tarvitaan kymmeniä käsiä, mutta ydinjoukon muodostavat päätoimittaja Sari Merilä, toimittajat Merja Ryhtä ja Kira Kauppi sekä myyntineuvottelijat Jussi Ollinen ja Minna Kauppinen ja asiakaspalvelussa toimiva Ulla Niemi. – Ilmoitusasioissa ota rohkeasti yhteyttä ja jutellaan lisää, kannustaa Jussi Ollinen. Tutustutaanpa tähän joukkoon hiukan tarkemmin. Tiedän, mitä on olla yrittäjä ja millaista on olla toisella töissä. – Paikallisjournalismi on journalismia parhaimmillaan. – OLEN kotoisin Somerolta, jossa myös edelleen asun mieheni Kai Merilän kanssa. Yrittäjä saa määritellä työaikansa ja menonsa, mutta vastuu, päättäminen ja kehittäminen jatkuu työpäivän jälkeenkin. Päätoimittajan hommat aloitin samana päivänä, kun Sauli Niinistö astui presidentinvirkaan, eli 1.3.2012. Jussi Ollinen on syntyjään turkulainen ja asuu nykyäänkin Turussa Uittamon kaupunginosassa yhdessä vaimonsa kanssa. Mikä mielenkiintoisinta; olen työvuosieni aikana päässyt sisälle Someroon ja sen eläjien mielenlaatuun. – Olin yrittäjä lähes 20 vuotta. Somero-lehteen tulin kesätoimittajaksi 1980-luvun puolivälin tienoilla. Kummassakin on hyvät ja huonot puolensa. Tein isäni lapsuudenkodissa Paunan tilalla muun muassa sikalan lomitushommia, äestämistä, kyntämistä ja monenlaisia muita maatilan askareita. Somerollakin tuli aikoinaan käytyä töissä tätini miehen vanhempien kanalassa. MERJA Ryhtä on toimittanut Somero-lehteä yli 40 vuotta. Nyt teen jälleen Somerolla perjantaipäiviä asiakaspalvelussa ja samalla hoidan myös muiden asiakaspalvelijoiden kera kahdeksaa muutakin sanomalehteä, joten töitä on riittämiin kertoo Ulla Niemi. Siinä elämää pääsee tarkastelemaan sen kaikilta osa-alueilta pikkiriikkisistä yksityiskohdista suuriin kokonaisuuksiin. Ihmisten kohtaaminen ja juttujen kirjoittaminen on edelleen kiinnostavaa. 20 vuoden jälkeen palasin paikkakunnalle aloittaakseni toimittajana Somero-lehdessä. Tämä kokemus antoi minulle vahvan pohjan, jolle olen rakentanut monipuolisen osaamiseni myynnissä ja asiakaspalvelussa. MINNA Kauppinen aloitti Somero-lehden myyntineuvottelijana lokakuussa 2024. Somero-lehdessä olen ollut lähes 40 vuotta, kertoo Sari Merilä, joka vapaa-aikanaan harrastaa ulkoilua settereidensä kanssa. Somero-lehdessä työskentelin aluksi noin 10 vuotta ja sitten siirryin Salon Seudun Sanomien leipiin, missä olen ollut 12 vuotta. PERJANTAISIN konttorin asiakaspalvelusta löytää Ulla Niemen. Valmistuin journalismin koulutusohjelmasta ammattikorkeakoulusta pääpainona sähköinen viestintä. Vapaa-aikana Merja Ryhdän löytää urheilukatsomoista, television äärestä seuraamasta urheilua, draamaa ja musiikkiohjelmia tai sohvalta lukemassa kirjoja ja lehtiä. – Olen kotoisin Kokkolasta ja Somerolle tulin, kun mieheni asui täällä
/ 28.12.2023, Jakohihna vaihdettu 59 tkm. Se ei ole vain auto, joka tekee ajamisesta hauskempaa – se on myös tyylikäs ja älykäs, ja siinä on ominaisuuksia, jotka voivat tehdä arjen hetkistä erityisempiä. 29 590 € Sisältää toimituskulut 600 €, CO2-päästöt 128 g/km, EU-yhd. Suomen säätä et voi valita – Suzukin voit! Kuvan auto erikoisvarustein.. / 20.5.2019, Suomi-auto, Aluvanteet kesä-ja talvirenkaissa BMW 118 F20 Hatchback 118i A Business M Sport -16 135000 km Digitaalinen huoltokirja, Juuri huollettu, Aluvanteet kesä-ja talvirenkaissa, Kahdet renkaat, 8-vaihteinen automaattivaihteisto, Peruutustutka (PDC) taakse 12.900€ Mercedes-Benz A A 200 d A Business AMG -16 209000 km Digitaalinen huoltokirja, Aluvanteet kesä-ja talvirenkaissa, Kahdet renkaat, ESP ajovakauden hallintajärjestelmä, Vakionopeudensäädin, ASR-luistonestorajoitin 16.900€ Ford Fiesta 1,0 EcoBoost 125hv A7 Titanium 5-ovinen -21 39000 km 1 omistaja, Sähköinen huoltokirja, Aluvanteet kesä-ja talvirenkaissa, Kahdet renkaat, Lohkolämmitin, Parkkitutka, anturit takana, Dynaaminen kaarreajojärjestelmä 17.490€ Kia Venga 1,6 EX 5D A/T -11 152000 km Huoltokirja, Ilmastointi, manuaalinen, Aluvanteet kesä-ja talvirenkaissa, Kahdet renkaat, Lohkolämmitin ja sisäpistoke, Pysäköintitutka, Aktiiviset pääntuet edessä, Isofix-kiinnikkeet takaistuimella (2 kpl) Jeep Renegade 1,4 MultiAir 140hv DCT6 FWD Longitude -17 100000km Huoltokirja, Vetokoukku, Aluvanteet kesä-ja talvirenkaissa, Lohkolämmitin ja sisäpistoke, Avaimet x2, ESP -ajonhallintajärjestelmä, Vetoluistonesto, Peruutustutka 18.000€ Ford Transit Courier 1,5 TDCi 75 hv M6 Trend -20 206000 km Alv-vähennyskelpoinen, 1 omistaja, Digitaalinen huoltokirja, Kahdet renkaat, Pariovet takana, ESP, Mäkilähtöapu, Ilmastointi, manuaali, Lohkolämmitin ja sisäpistoke 8.490€ Nissan Qashqai DIG-T 115 NConnecta 2WD Xtronic PFEB -18 103000 km 1 omistaja, Huoltokirja, Vetokoukku, Aluvanteet kesä-ja talvirenkaissa, Kahdet renkaat, Lohkolämmitin ja sisäpistoke, Integroitu NissanConnect 15.390€ Volvo XC40 D3 AWD Momentum aut -20 113000 km Huoltokirja, Suomi-auto, Webasto/Eber ajastimella, Aluvanteet kesä-ja talvirenkaissa, Automaattivaihteisto Geartronic 8-vaihteinen 30.790€ Peugeot 308 Premium VTi 120 5-ov Automaatti -10 75000 km Huoltokirja, Kahdet renkaat, Pysäköintitutka takana, ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä, Vakionopeudensäädin nopeudenrajoittimella, Vakionopeudensäädin Volkswagen T-Roc Style 1,5 TSI EVO 110 kW -19 178000 km 1 omistaja, Digitaalinen huoltokirja, Pysäköintitutkat edessä ja takana, Manuaalinen ilmastointilaite, Mukavuusistuimet edessä, Aluvanteet kesä-ja talvirenkaissa 15.690€ Opel Corsa 5-ov Comfort 100 Turbo A -20 77000 km Täydellinen huoltokirja, Aluvanteet kesä-ja talvirenkaissa, Kahdet renkaat, Lohkolämmitin ja sisäpistoke, Peruutuskamera 180 astetta 14.500€ Mercedes-Benz GLC 250 d Coupé 4Matic A Premium Business -17 220000 km Digitaalinen huoltokirja, 9G-Tronic-automaattivaihteisto, Direct Select -valitsinvipu ja ohjauspyörän vaihdevivut, Suomi-auto, Aktiivinen pysäköintiavustin 29.900€ 17.900€ Toyota Auris Touring Sports 1,8 Hybrid Edition -17 88000 km 1 omistaja, Huoltokirja, Vetokoukku, Aluvanteet kesä-ja talvirenkaissa, Kahdet renkaat, Lohkolämmitin, Pienikulutuksinen, Ajonvakautus (VSC+), luistonesto (TRC) 7.290€ Mitsubishi L200 Double Cab 2,5 TD 4WD ABS EXE AT -06 312000 km Vetokoukku, Aluvanteet, Lohkolämmitin ja sisäpistoke, Easy Select 4WD, neliveto, Automaattinen ilmastointi, Takatasauspyörästön kytkettävä lukko 15.290€ Suzuki Swace 1,8 HYBRID 2WD GL+ CVT-aut -21 22000 km ALV-vähennyskelpoinen, 1 omistaja, Täydellinen merkkiliikkeen huoltokirja, Juuri huollettu, Aluvanteet kesä-ja talvirenkaissa, Kahdet renkaat, Lohkolämmitin 22.900€ Matti Raunio Automyyjä 050 590 9070 Juuso Louhelo Automyyjä 050 514 2601 Lamminkatu 36, Loimaa Palvelemme: ma 8–18, ti-pe 8–17, la 10–14 P. 29 590 € Vitara on kiitelty neliveto, joka on kuin kotonaan Suomen säissä! Vitara on saatavilla taloudellisena kevythybridinä tai automaattivaihteisena itselataavana hybridinä. suzuki.fi ENSIESITTELYSSÄ TÄYSIN UUSI UUDISTUNUT ALLGRIP-NELIVETO / ISO MAAVARA / 48V KEVYTHYBRIDI TAI ITSELATAAVA HYBRIDI suzuki.fi VITARA 1.4 BOOSTERJET 48V HYBRID 4WD GL+ 6MT ALK. Jos olet valmis uusiin kokemuksiin ja haluat nauttia elämästä täysillä, olet valmis uuteen Swiftiin. Suomen säätä et voi valita – Suzukin voit! TALOUDELLINEN 12V KEVYTHYBRIDI / SAATAVILLA MYÖS AUTOMAATTINA TAI NELIVETONA / VALMISTETTU JAPANISSA / SUZUKI CONNECT / SWIFT-MALLISTO ALK. ALK. kulutus 5,4 l/100 km (WLTP). AllGrip Select -nelivetojärjestelmässä on valittavissa neljä ajoasetusta (Auto, Sport, Snow ja Lock), joilla optimoidaan pito, ajettavuus ja polttoaineenkulutus erilaisten kelien ja olosuhteiden mukaan. 020 799 5600 8.900€ Tuomas Raunio Automyyjä 050 438 5702 Petri Rintamäki Automyyjä 050 304 5339 Citroen C3 PureTech 83 Limited -22 11000 km 1 omistaja, Suomi-auto, Huoltokirja, Huippusiisti, Kahdet renkaat, Aluvanteet kesä-ja talvirenkaissa, Automaattinen ilmastointi, Monitoimiohjauspyörä, Luistonestojärjestelmä, Lohkolämmitin ja sisäpistoke 14.550€ 7.890€ Ostamme autoja! Suosittu Suzuki Swift on uudistunut, mutta siinä on säilytetty Swiftin ominaispiirteet: kompakti koko, erottuva ulkonäkö, hyvä ajettavuus ja erittäin kattava vakiovarustelu. Uusi pirteä muotoilu, tarkka ohjaus ja nopea kiihtyvyys saavat hymyn kasvoillesi, kun huomaat kuinka hauskaa ajaminen voi olla. Kuvan auto erikoisvarustein. CO2-päästöt 98-111 g/km, EU-yhd. Vitaran runsas vakiovarustelu ja kattava turvavarustelu yllättävät vaativammankin autoilijan. TÄYDEN PALVELUN AUTOTALO MYYMME JA OSTAMME AUTOJA! Suzuki Vitara 1,5 HYBRID 4WD GL+ 6AGS-aut -22 15000 km ALV-vähennyskelpoinen, Aluvanteet kesä-ja talvirenkaissa, Tehdastakuu voimassa, Täydellinen merkkiliikkeen huoltokirja, Kahdet renkaat, Ajovakauden hallintajärjestelmä 28.890€ Audi A3 Sedan Business 1,6 TDI 81 kW -16 158000 km Digitaalinen huoltokirja, Viimeisin huolto 148 tkm. kulutus 4,4-4,9 l/100 km. 20 591 € Hinta sisältää 600 € toimituskulut
Tapahtumia 5 syytä rakastaa Someroa www.yllattavasomero.fi Meille voi myös muuttaa! Lisätietoa tonteista ja asumisesta: Käsitöitä, herkkuja ja koristeita Joulu-Ruokava-messuilla 23.-24.11. Someron kirjastoa kiitellään ja uimahallista tykätään. Perinteinen Joulunavaus Someron keskustassa 15.11. Tehokkaat laajakaistayhteydet, hyvät mahdollisuudet etätyöskentelyyn ja monipaikkaiseen elämiseen. Täällä on yhteisöllinen ja yritteliäs meininki, joka yllättää kävijän kuin kävijän. .. Laadukkaaseen koulutukseen panostetaan päiväkodista tasokkaaseen lukioon saakka. Työpaikkojakin löytyy sekä Somerolta että lähialueilta! Toimivat palvelut. ja paljon muutakin! Katso menovinkit: somero.fi/tapahtumakalenteri www.visitsomero.fi Juttu tääl onnistuu!. Uimahallin Joulusauna 18.12. Joulumetsä-tapahtuma 1.12. Meillä eletään parempaa arkea! Somerolta löytyvät hyvän elämän edellytykset, laajat harrastusmahdollisuudet kaikenikäisille sekä edullisia vaihtoehtoja asumiseen. Somero on vilkas ja elinvoimainen kaupunki, jossa on palveluita, tapahtumia ja elämää. Täällä elät rauhallisemmassa rytmissä keskellä kauneinta maaseutua, mutta silti vain reilun sadan kilometrin säteellä asuu lähes puolet suomalaisista