Paikallislehti Somero 26.2.2017

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ja somerolaisten juuri tällaiseen Someroon kohdistuva ylpeys, jopa rakkaus, ovat parhaat todisteet siitä, että Somero on tekemisissään reilusti plussan puolella. Kunnille säädettyjen tehtävien lukumäärän perusteella voi myös arvioida, että tuo vaikutus on ollut suurimmillaan viimeisen vuosikymmenen aikana, ja että 2020-luvulla se tulee olemaan nykyistä pienempi. Meillä on ideoita ja talkoohenkeä. Paikallishallinnolla on koko tuon matkan ajan ollut merkittävä vaikutus somerolaisten jokapäiväiseen elämään. Kuolleiden tilalle ei synny yhtä paljon lapsia. Enää ei kuolla nälkään, vaan muutetaan pois. Nautinnollisia lukuhetkiä! Sari Merilä päätoimittaja MERJA RYHTÄ. Väkikato on edelleen ongelma. Kerrotaan esimerkiksi, että 1900-luvun alkupuolella eräs somerolainen oikaisi seuraavaan, melko rehvakkaaseen tapaan helsinkiläisen hienostoliikkeen käsitystä siitä, ettei Somerolle voisi toimittaa tavaraa postitoimiston puuttuessa: ”Ilmoitan, että ruotsalaisen sotaherran painostuksesta Somerolle on perustettu postipysäkki pian 30-vuotisen sodan jälkeen, ja täällä sellainen on siitä asti pysynyt. Perustamisvuonna pitäjän pahin ongelma oli nälkä. Asia käsiteltiin vasta 1867, jonka jälkeen kunnallinen itsehallinto eriytyi seurakunnasta. Totta kai lukemattomien onnistumisten sekaan mahtuu heikomminkin sujuneita operaatiota, joista historiankirjoituksissa enemmän tai vähemmän oikein muistetaan niin omaehtoisesti torjutut valtatielinjaukset kuin lääninvaihdoksen torijuhlassa kesken loppunut hernesoppakin. Jälkimmäisenä vuonna Someron alueella kuoli yli 400 henkeä. SOMERO 2 Viihtyisää juhlavuotta! SOMERON nykymuotoinen kunnallishallinto täyttää tänä vuonna tasakymmeniä. Tämä juhlajulkaisu on yksi tapa huomioida saavutuksia ja sattumuksia sen kohta 150-vuotisen tien varrelta, jota pitkin Somero on nykytilaansa edennyt. JOKA TAPAUKSESSA paikallisella päätöksenteolla on luotu Somerolle erittäin tasokkaat elämisen olosuhteet, joista näin juhlavuonna voi hyvällä syyllä ylpeillä. Se näkyy myös juhlavuoden monenkirjavassa tapahtumakattauksessa. Siten on toisaalta tehty myös kautta aikojen. Maallisten asioiden käsittelyä varten tuli perustaa kunnallishallitus. Meitä on nyt reilut 9 000. Onnistumisia ja epäonnistumisia miettiessä on hyvä muistaa, että juuri tällainen Somero on seurausta kaikesta siitä, mitä yhteisömme on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Tämä on kuitenkin vain yksi tapa arvioida asiaa, ja tulevaisuus voi näyttää hyvin toisenlaiseltakin. ELINVOIMAINEN pieni kaupunkimme kuitenkin on. Somerolla se eteni verkkaisesti. Täältä löytyy usein peräänkuulutettua yhteisöllisyyttä. SOMERO-lehti jututti juhlavuoden kunniaksi 150 ihmistä aiheesta Somero. Toivotan kaikille somerolaisille ja Somero-henkisille viihtyisää ja mielenkiintoista juhlavuotta! Sami Suikkanen kaupunginjohtaja 150 mielipidettä Somerosta VUONNA 1865 annettiin määräys, että kirkolliset ja maalliset asiat tulisi käsitellä pitäjissä erillään. Katovuodet piinasivat somerolaisia 1867–1868. Someron kunnallisen itsehallinnon perustamispäivä on 29.12.1867. NYT 150 VUOTTA perustamisen jälkeen haasteinamme ovat erityisesti maakuntaja sote-uudistus sekä sen myötä tuleva kunnan organisaatiomuutos. Mitä somerolaisille kuuluu ja mitä meistä muualla tiedetään. Toisin sanoen meillä Somerolla on ollut postitoimisto jo joitakin satoja vuosia ennen kuin Helsingin kaupunki on ollut nykyisellä paikallaan.” TÄMÄN PÄIVÄN erilaisia somerolaisia ylpeyden aiheita löytyy helposti eri puolilta Someroa ja Suomea, niitä tässä tarkemmin erittelemättä
3
Uusi kunta oli maaseutumainen, elantoa hankittiin kartanoiden ja talojen suurtiloilla ja niiden torpissa. Tuona aikana vältyttiin suuremmalta väkivallalta, valkoisia joutui henkirikoksen uhriksi viisi henkeä. Kaupankäynnin vapautuessa myös Somerolle perustettiin osuuskuntia ja yksityisiä liikkeitä ja Joensuun kylä kehittyi kauppakeskukseksi. Sodan kurimus Alkuvuodesta 1918 Somero oli punaisten hallinnassa. Yhteistoimintaa Maatalousyhteisöistä tuttu talkoohenki otettiin myös liike-elämän käyttöön. 1900-luvun loppua kohti teollisuus lisääntyi, syntyi kulttuurielämää ja yhteiskunta monipuolistui. Toinen maailmansota oli edellistäkin raskaampi, henkensä menetti tai katosi noin 280 somerolaista ja 113 somerniemeläistä. Vuonna 1859 valmistunut tiilikirkko oli ollut hallinnon tyyssija, kunnan toimintoja suoritettiin vastedes lähellä sijainneesta kunnantalosta käsin. Pappishallinnosta siirryttiin maalliseen kuntaan. Tiilikirkko ja omavaraisyhteisö. Vuonna 1882 rakennettiin Someron ensimmäinen kansakoulu kirkon viereen. Armas Töykkälä Someron ja Somerniemen kunnat perustettiin nälkävuosina 1867 ja 1868, Keisari Aleksanteri II:n Suomen suurruhtinaanmaalle antaman armollisen asetuksen perusteella. Somerolla perustettiin 1900-luvun alussa osuuskuntamuotoisia meijereitä, pankkeja ja kauppaliikkeitä. Rakennettiin maamiesseurojen, työväen, suojeluskuntien ja muiden yhdistysten taloja ja lavoja, jotka toimivat sen aikaisen seuraja viihde-elämän keskuksina. Punavankien omaisia pakkotyössä Hovirinnan koskenperkaustyömaalla kesällä 1918. T. Itsenäisten pientilojen osuus kasvoi torpparilain myötä. Tukkisen tilaston mukaan somerolaisia ja somerniemeläisiä punakaartilaisia menehtyi noin 200 taisteluissa, kenttäoikeuden teloituksissa ja vankileireillä. SOMERO 4 Viidentoista vuosikymmenen kohokohdat Kirkonmäen avarasta maisemasta erottuivat vuonna 1890 uudehkot rakennukset, kirkko ja kansakoulu. Myös järjestöt näkyivät rakennuskannassa. Kunnallisen itsenäisyyden alkuaikoina elämä pyöri maanviljelyksen ympärillä, keskeisiä paikkoja olivat kartanot ja kirkko. Yksi kunnille määrätyistä tehtävistä oli kansakoulujen perustaminen
Tunnettu evakko Muolaasta, Unto Mononen. Someron saha Oy uitti osan tukeistaan Somerniemen tuuheista metsistä järviketjua myöden. Maanlunastuksia jatkettiin vielä vuoteen 1951. 1968 Somerolle muutti kasvuyritys, josta tuli myöhemmin Laukamo-yhtiöt. Kultelassa oli merkittävä saviteollisuuden keskittymä. Sulo Laine ohjasi keksillään tukit joesta Someron sahan kuljettimeen. Somero oli merkittävä linja-autoliikenteen keskus ja Someron linja Oy yksi suurista liikenneyhtiöistä. Osuusliike Oras hallitsi keskustan kaupunkikuvaa viljavarastollaan. Siirtoväki rikastutti yhteisöä Vuoteen 1947 mennessä pelkästään Somerolta luovutettiin maanhankintalain perusteella 5525 hehtaaria maata yhteensä 2752 siirtolaiselle Muolaasta, Heinjoelta ja Uusikirkosta. Arska-tehtaat nousi viljankäsittelyteknologian edelläkävijäksi. Bussit rivissä Someron linjan varikolla Jaatilassa vuonna 1950. Someronjoen rantaa koristivat tukkipinot. Munapakkaamoja perustettiin 1960-luvulla. Talo siirtyi myöhemmin suojeluskunnalle ja paloi 1940. Oraksen kuljetuskalustoa sittemmin puretun viljavarasto-leipomorakennuksen edessä. 5 Viidentoista vuosikymmenen kohokohdat Someron maamiestalon avajaisjuhlat vuonna 1923 olivat merkkitapaus. Lisäksi 20 vuoksenrantalaista perhettä osti vapaaehtoisella kaupalla Kaurakedon kartanon. Pakkolunastukset tuntuivat monista epäoikeudenmukaisilta, mutta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna on siirtolaisten tulo nähty positiivisena ja kuntaa hyödyttävänä asiana. Oraksella oli useita kyläkauppoja, keskustan myymälöistä ja ravintolasta sai lähes mitä tahansa. Liikennettä, kauppaa ja teollisuutta Ennen uusien pikateiden rakentamista 1960-luvulla, valtatiet 2 ja 10 ristesivät Joensuun kylässä. Ja tk uu ...
Koivuniemi valittiin äänestyksellä vuonna 2000 Vuosituhannen Somerolaiseksi. Linnasta tuli merkittävä matkailunähtävyys, jota ovat käyneet useat tunnetut ihmiset ihastelemassa. SOMERO 6 Hiidenlinnan isäntäpari Marja ja Reino Koivuniemi pyörittivät matkailuyritystä yli 20 vuotta. Numminen auttoi uransa alkuun Rauli Somerjoen, joka on monien mielestä kaikkien aikojen legendaarisin laulaja Suomessa. Nykyään linnan omistaa Sami Uotila. M.A. Helvi Hämäläisen syntymäkunta sai lisää kirjailijoita, kun sinne muuttivat Kai Linnilä ja Kaari Utrio. Miehen sävellyksistä tuli lopulta valtavia hittejä Reijo Taipaleen ja muiden laulajien tulkitsemana. Unto Monosen orkesteri viihdytti tangonjanoista yleisöä 1950-luvulla. Vuonna 1992 valmistui taiteilija Reino Koivuniemen Ateljee Hiidenlinna. Numminen vastaanotti Mekkopitäjäläisen arvonimen 1987. Tuolloin perustetun Somerniemi-Seuran suurin saavutus tänä päivänä on Somerniemen kesätori, jossa on käynyt jo kaksi miljoonaa vierasta. Taidetta ja sivistystä liitoskunnassa MANU KÄRKI. Mauri Antero Numminen alkoi kokeilla jazzilla ja päätyi lopulta yhdeksi maamme tunnetuimmista avantgardemuusikoista. He perustivat kirjakustantamo Amanitan ja Utriosta on sittemmin tullut yksi Suomen luetuimmista kirjailijoista. Somerniemi liittyi Someroon vuonna 1977. Nikula oli kyseisenä vuonna niin ylistetty urheilija, että päihitti Urho Kekkosen Viikkosanomien Suosituin suomalainen -kilpailussa. Viihteen esiinnousu Pentti Nikula räjäytti pankin vuonna 1962 hyppäämällä maailmanennätyksen seiväshypyssä
Somerolaiset kävivät enenemissä määrin töissä naapurikaupungeissa, joiden teollisuutta nousukausi siivitti. Yrittäjä Mauri Salo (1946–2012) toimi keskustan kansanedustajana 1995–1996, 1999–2003, 2006–2007 ja 2010–2011. Leather Heaven ja Muotiputiikki Helmi ovat valtakunnallisesti tunnettuja kivijalkaliikkeitä. Uusi Jaatilan silta otettiin käyttöön 8.6.2016. Kaupungiksi Someron kunta vaihtoi lääniä Hämeestä Turun ja Porin lääniin vuodenvaihteessa 1989–90. Elektroniikkateollisuuden jälkeisenä aikana Laukamo-yhtiöt on yhä merkittävä työllistäjä. Juhani Harri, Seppo Manninen, Antti Laitinen, Keanne van de Kreeke, Antero Kare ja Heikki Paakkanen ovat Somerolla vaikuttaneita korkean profiilin taiteentekijöitä. Musiikkirintamalla on jälleen lupausta, Henrik Illikainen pääsi pinnalle. Seiväshyppääjä Minna Nikkasen ura on nousujohteessa. Kaupungin alkutaival oli myrskyisä. 1993 Kunta julistautui kaupungiksi. Kaupunginjohtaja erotettiin, ja EU:hun liittyminen aiheutti kapinaa maanviljelijöiden keskuudessa. Somero näkyy ja kuuluu tiedotusvälineissä, kaupungin nimellä on positiivinen kaiku. Tapahtuma aiheutti tuolloin ihmetystä siitä, mikä on kaupungin määritelmä. Viime vuosina Somerolle on parveillut merkittävä määrä kuvataiteilijoita. Raimo Kurvinen ajeli Kökkötraktorillaan Helsinkiin, poikansa Jani Kurvinen protestoi seivästettyjen lampaanpäiden avulla, ja Jarmo Mäki johti karvalakkivaltuuskuntaa Brysselissä. Pääkatu uusittiin, rakennettiin kirjasto, uusi uimahalli, Jaatilan silta, vuodeosasto ja palvelukoti, sekä pantiin alkuun Kiiruun koulun uudisrakennus. Mauri Salo yritti ajaa tieasioita eduskunnassa. Maaseudun rakennemuutos ja lama iski Somerollekin, palveluita karsittiin. Tällä vuosikymmenellä on leikattu nauhaa useiden uudisrakennusten vihkiäisissä. Petri Mäkinen ja Kalle Mikkola kantoivat uuden kyltin rajalle lääninvaihdoksen myötä. KUVAT SOMERO-LEHDEN ARKISTO ARMAS TÖYKKÄLÄ. Ryhtiliike Uudella vuosituhannella havaittiin puutteita rakennuskannassa
– Somero on juuri passelin kokoinen pikkukaupunki, jossa on suurkaupungin kulttuurielämä, vastaa Somerolta kotoisin oleva, nykyään Jokioisilla asuva toimittaja Saija Pennanen. Tuttavallisuuden tunne on myös todella positiivinen juttu, kertoo Pyölistä kotoisin oleva Eeva Alanen, 27. – Ilokseni olen huomannut, että kotikylälläni on käynyt nuorennusleikkaus, sillä nuorisoa ja lapsiperheitä on muuttanut alueelle. Ulkomaalaisillekin voisi toki Baddingia soittaa, mutta ainakin yrittäisin viedä heidät mielikuvamatkalle maalle, meidän landelle. KAI MERILÄ. Luonto ja maaseudun idylli ovat myös tärkeitä, sanoo Satu Aalto Rankkulasta. – Maksan siis veroni Somerolle, naurahtaa Alanen, koulutukseltaan KTM/ Aalto-yliopisto, Content Manager SARI MERILÄ SAULI KAIPAINEN – Tervetuloa Somerolle, jossa urheilu ja taide on kulkenut käsi kädessä vuosikymmenet. Kai Merilä – Sympaattinen kaupunki, mahtavat markkinat ja Badding, toteaa keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen. Erikseen vielä Somerniemen kesätori, järvet, Ämyri ja Häntälän notkot, esittelee Jaatilan kylästä maailmalle ponkaissut, mielenterveysyksikössä lähihoitajana toimiva Esko Mäkelä, 51, joka asuu nykyään Espoon Lintuvaarassa. – Kertoisin, että Somero on ihana pieni, turvallinen maalaiskaupunki, joka nukkuu talviunta, mutta herää kesäisin eloon lukuisine kesätapahtumineen. Mitä tiedät Somerosta. Welcome, vastaa Rankkulassa asuva Vesa Mattila, 43. Tällainen anekdootti on jäänyt mieleen, toteaa näyttelijä ja tv-juontaja Janne Kataja, joka kuvasi viime kesänä Somerolla Kuokkavieras Kataja -ohjemaa. Se on mahtava asia! Arvostan kotikaupunkiani todella kovasti joka suhteessa. Somero on lähellä suurimpia kaupunkeja, silti kokemus on maanläheinen sekä ihmisyyttä ja luontoa esille tuova. There are not so many of us, but we are pleasant people. Tekstit Sari Merilä – A small countryside town, a safe place for children to grow up and excersise hobbies. KUVA KOTIALBUMISTA Janne Kataja Korpelan kujanjuoksu -televisiosarjan kuvauksissa. – Someron murre on välimurre. – Eri puolilla Suomea asuvat kaverini varmasti tietävät, ketkä muusikot ja urheilijat ovat Somerolta. Lisäksi opetuksen taso on erinomaista, paikalliset koulut, erityisesti lukio, hakkaavat monet eliittikoulut useassa suhteessa. Pellon laidalle, järven rannalle, niitähän Somerolla riittää, kertoo tuottaja, toimitussihteeri Risto-Matti Kärki, 33, Uudestakaupungista, kotoisin Jakkulan mettäkulmalta. On kirjailijaa, säveltäjää, seiväshyppääjää, kuvataiteilijaa, laulajaa ja niin edelleen. Ilma on puhdasta ja raikasta, mikä valitettavasti ilmastonmuutoksen myötä alkaa olla harvinainen asia. Mielestäni Somero on kaupunkina aivan verraton! – Asuminen on edullista, ja liikkumaan pääsee helposti. SOMERO 8 Ga llu p 15 – Korostan Someron kotoista ja vilpitöntä tunnelmaa sekä äärettömän kaunista luontoa. Alanne asuu Maltalla, mutta on kirjoilla vakituisesti Somerolla. Mitä kertoisit kotikunnastasi ulkomailla. Lisäksi voisin mainita, että Somero on sijainniltaan riittävän lähellä isoja kaupunkeja, jos tarvitsee jotain sellaista, mitä kotikaupungista ei saa
– Minna Nikkanen, sanoo Aatu Stark 2B. – Rantatuvan ja Jussin Baarin, kertoo Akseli Hakamäki 4B. – Kauppoja pitäisi olla enemmän, toivoo Oskari Skytte 4B. – Uimahallin, kirjaston ja S-marketin, kertoo Minttu Anneli Korhonen 5B. 9 Kuvaile yhdellä sanalla, millainen Somero on. – Koripalloa ArskaBasketissa, jalkapalloa SoVossa ja yleisurheilua Someron Esassa, luettelee Roope Heinonen 6B. – Iso kauppakeskus, lapsille joku liikuntapaikka, Someron oma pääkatu, Hesburger, eläinpuisto, toinen iso koulu, vaatekauppa ja kenkäkauppa, luettelee Tuula Kyyrä 5B. – Partio ja microdance, kertoo Frida Timperi 2B. – Jääkiekko SoPa 06–07, rullakiekko SoPa 06–07 ja jalkapallo SoVo, vastaa Hugo Älli 3B. – Laskettelurinteitä, ei muuta, toteaa Paavo Hälli 2B. – Laskettelupaikka, iso karkkikauppa ja kauppakeskus, toteaa Alma Lavikainen 3B. – Uinti, taidekoju ja partio, kertoo Iina Stark 4B. – Minna Nikkanen, vastaa Aada Friberg 4B. – Kaari Utrio ja Minna Nikkanen, muistelee Veera Kyyrä 6B. Ga llu p 15. – Salibandya SB Somerossa, vastaa Tuure Saarinen 5B. Tuure Saarinen (edessä vas.) ja Roope Heinonen sekä Hugo Älli (takana vas.), Frida Timperi ja Iina Stark. KUVAT SARI MERILÄ Oskari Skytte (edessä vas.) ja Paavo Hälli sekä Joel Saarinen (takana vas.), Alma Lavikainen ja Tuula Kyyrä. – Oman kotini, Jussin Baarin, uimahallin ja Sykkeen, vastaa Atso Pätäri 3B. n Keitä kuuluisuuksia Somerolta on kotoisin. Sari Merilä ”Rauhallinen, urheilullinen, pieni, mukava...”, Joensuun koulun oppilaat vastaavat nostamalla kirjoittamiaan lappuja ylös. – Uimahallin, keilahallin ja elokuvat, vastaa Oona Kainulainen 2B. – Minna Nikkanen, Tiisu, Rauli Badding, luettelee Elmeri Siviranta 5B. Elmeri Siviranta (edessä vas.) ja Veera Kyyrä sekä Eetu Teräväinen (takana vas.), Aada Friberg ja Aatu Stark. – Kiiruun puiston, Someron liikuntamahdollisuudet ja Didimin, vastaa Säde Heinonen 6B. n Mitä Somerolta puuttuu. n Mitä harrastat Somerolla. n Mitä esittelisit turistille Somerolta. Minttu Korhonen (edessä vas.) ja Säde Heinonen sekä Akseli Hakamäki (takana vas.), Atso Pätäri ja Oona Kainulainen. – En kommentoi, vastaa Joel Saarinen, 6B. – Otto Nieminen, Tiisu, Minna Nikkanen ja Rauli Badding, kertoo Eetu Teräväinen 3B
juoksuaitaus . telttailualue . 02-7488 117 Muistathan, että Motelli on avoinna ympäri vuoden. 02-748 5443 ARKILOUNAS VIIKONLOPUN LOUNAS www.jussinbaari.fi 9 € 13 € 150-vuotiasta Someron kaupunkia onnittelee 20 vuotta katukuvassa palvellut Tervetuloa! Joensuuntie 28, Somero, P (02) 748 6688 Avoinna: ma-pe klo 8-17, la klo 9-14 Rose Cafè Rose Cafè Meiltä herkulliset korvapuustit, suussa sulavat piirakat ja tortut paikan päällä nautittuna tai kotiin tilattuna. PÄÄSIÄISMArKKINAT HÄMEENLINNASSA SU 9.4. – Ei mitään erityistä. Kauttamme saat kaiken tarvittavan: ruuat, tarjoilun, astiat, liinat jne... soutuvene, luontopolku laavuineen, biljardi VAPAA-AJAN KESKUS CAMPING SOMERO Meiltä löytyy . ELINA OJALIN ELINA OJALIN. ruuan ja mahd. oma uimaranta Hovimäentie 28, 31460 Hirsjärvi . avantouinti, hoidettu hiihtolatu . Perinteiset voileipäkakut sekä täytekakut, piparit ja pullat kodin juhliin. SAArISTON rENgASTIEN KIErrOS 20.6, 25.7, 19.8 Hinta 55e sis. minigolf, puistoshakki, pingis, beach volley . Sokkomatkat eri kohteisiin, passia ei tarvita näillä matkoilla. 040-757 2132 www.hovimakicamping.fi Aktiviteettejä kaiken ikäisille . bussimatkat, ruokailun, kahvit ja opas mukana rengastiellä. koiraleirejä, luokkaretkiä . 70 vaunupaikkaa . ÖrÖN LINNAKKEELLE 12.6, 3.7 JA 7.8 Hinta 75e sis. auto-, moottoripyörä, ym. – Kesällä konsertit Kiiruun puistossa, sanoo ravintolakokki Sanna Imponen Salosta. ravintolassa A-oikeudet Talvella . yritystapaamisia . 5-17, la 6-14 P. mm. – Kaikki ok, ei ole mitään muutettavaa, toteaa eläkeläinen Timo Nylund Kerkolasta. Kokko ja vapaapääsy! Lapsille . Lähtö: klo 08.30 Someron tori, klo 09.15 Salon Matkatoimisto ja paluu illalla. Paluumatkalla ruokailemme rengossa Härkätien kynttilän tiloissa ja tutustumme heidän toimintaan. päivän aikana. vaunuille myös kesäja talvikausipaikkoja LÄHDE JUHLAVUODEN BUSSIMATKOILLE! Varaukset Tomi Laine 040 5433 413 www.salontilausmatkat.fi SOKKOMATKAT 55e Kukaan ei tiedä mihin ollaan menossa, paitsi kuljettaja. Gallup 150 Paras tapahtuma, jossa olet Somerolla ollut . 45e Pääsiäismarkkinat Metsäkylän navetassa. bussija venematkat, lounas ja kahvit. Tanssiorkesteri . Toivon kaiken pysyvän samanlaisena, esimerkiksi palvelujen ja terveydenhuollon, sanoo laitoshoitaja Raija Saarinen, 57, Kerkolasta. Palveluita löytyy laidasta laitaan, liikuntaja kulttuurimahdollisuuksiakin on vaikka kuinka. muut juhlat ammattitaidolla. Somerolle! Avoinna: MA-PE 7.30-24 LA 8-24, SU 8-22 JOENSUUNTIE 33, SOMERO PUH. – Ulkopaikkakuntalaisen silmin Somero on hyvin monipuolinen kokoonsa nähden. Paikkoja on rajoitetusti. Sis. 044 545 6055 Meiltä saat lähiruokaa sekä itseleivotut leivonnaiset. tilaussaunat . SOMERO 10 Mitä Somerolta puuttuu. klo 09:00 Someron tori, klo 09:45 Salon matkatoimisto, Hämeentie 37 Salo, klo 10:10 Perniön abc, klo 10:35 Kemiön linja-autoasema. moottorikelkkareitti, katettu grillikota Juhannusaattona tanssit . sukukokouksia, polttareita . Pito-ja juhlapalvelua Varsinais-Suomen alueella Joensuuntie 10 Avoinna ark. -tapahtumia . – Suviheinäviikon tapahtumat, ainakin nuorempana, kertoo opiskelija Emilia Ahtaaluoma-Kettunen, 26. Bussin aikataulu klo 9 Salon Matkatoimisto, klo 9:45 Someron tori, hinta sis. pääsymaksut ym. leikkipuisto Koirille . (02) 748 7147, 040 720 4375 www.toritupa.fi • Kokoustilat AV-laitteilla • Pienet ja isot juhlat • Pitopalvelu • SiiSti • ViihtyiSä • terASSi • B-oiKeudet • Lounas ma-pe klo 10.30-14.00 • Keittolounas ma-la klo 10.30-14.00 • Listalta pihvit, hampurilaiset ja muut annokset • tilauksesta täyteja voileipäkakut Someron Seurahuone 027488338, 0407488380, 0407488325 someronseurahuone@gmail.com Someron Seurahuoneelta ammattitaidolla: lounas arkisin 10.30-15.00, hinta 8.80 € ravintolatilat lähes 300:lle hengelle kabinetit 10-50 hengelle pitopalvelua yrityskahvitukset ryhmäruokailut A-oikeudet avoinna myös sopimuksesta Soittele tai tule käymään niin jutellaan lisää. Lounaaksi arkisin maittavat keitot ja salaatit. liikennekaupunki . 2, 4 ja 6 henkilön mökkejä . Vanhatie 9 www.someronseurahuone.fi Täällä voitte järjestää . Tekstit Elina Ojalin Motelli Ravintola Rantatupa Vanhatie 13 31400 Somero www.rantatupa.fi rantatupa @gmail.com Tel. to 20.4., ma 10.7. www.juhlapalvelutanjaleino.fi tanja@juhlapalvelutanjaleino.fi Hämeentie 12, 31500 Koski Tl p. Ainut puuttuva asia, mikä tulee mieleen, on terveyskeskuspäivystys viikonloppuisin, toteaa myyjä Elisa Eskolin, 29, Koskelta. Häät Syntymäpäivät Muistotilaisuudet Valmistujaiset ym. bussimatkat ja ruokailun. ja to 26.10. Someron tori klo 06:30, Salon Matkatoimisto klo 07:05 Onnea 150 v. Saarella opastettu kävelykierros
Ypäjä asukkaita: 2 411, alle 15-vuotiaita: 13,8 %, 15–64-vuotiaita: 60,9 %, yli 60-vuotiaita 25,3 % Lähde: Väestöliitto (Tiedot ovat vuodelta 2015.) Ulkomaiden kansalaiset . . Jokioinen 24,3 % . . Ainoa selkeä ero löytyy asukasmääristä. . . Somero 2,3 % . Tammela 26,3 % . . 11 Somerolla asuu samankaltaista väkeä kuin naapurikunnissakin Kirsi Seppälä VAIKKA SOMERO on tunnettu innokkaista yrittäjistään, yhteishengestään ja kesätorista ”keskellä ei mitään”, väestötiedot piirtävät somerolaisista hyvinkin samanlaisen kuvan kuin naapurikuntien asukkaista. . . . Ypäjä 66,0 % Lähde: Tilastokeskus (Tiedot ovat vuodelta 2015) . Somero 60,4 % . Forssa 65,0 % . Salo 65,1 % . . Tammela keskusta 37 %, SDP 22,2 %, kokoomus 22,2 % . . Ypäjä 18,7 % Lähde: Tilastokeskus (Tiedot ovat vuodelta 2015) Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä . Kaikissa vertailun kunnissa syntyneitä on vähemmän kuin kuolleita, joskin Lohjalla Väestöliiton vuoden 2015 tilaston mukaan kuoli vain yksi ihminen enemmän kuin syntyi. Salo pitää kärkipaikkaa 3,9 prosentilla. . . Ypäjä 1,2 % Lähde: Tilastokeskus (Tiedot ovat vuodelta 2015) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä . . Tammela ja Jokioinen ovat Someroa pienempiä samoin kuin hevosistaan tunnettu piskuinen Ypäjäkin. Jokioinen 1,3 % . . . Jokioinen 67,4 % . . . . Salo kokoomus 27,5 %, keskusta 23,5 %, SDP 23,5 % . Saloa ja Lohjaa ovat paisuttaneet kuntaliitokset: Salossa oli vuonna 2015 vajaat 54 000 asukasta ja Lohjalla vähän yli 47 000 asukasta. . Somero keskusta 45,7 %, kokoomus 20 %, SDP 17,1 % . Lohja 26,1 % . Somero on napakankokoinen rapiat yli 9 000 asukkaallaan. . . . . . Lohja 3,0 % . Lohjalla ja Jokioisilla on alle 15-vuotiaita vertailussa mukana olevia naapureita hiukan enemmän; Forssassa heitä on vähiten. Forssa asukkaita: 17 422 , alle 15-vuotiaita: 12,9 %, 15–64-vuotiaita 59,6 %, yli 60-vuotiaita 27,5 % . Somerolla yli kuusikymppisiä on eniten, Lohjalla vähiten. . . Ypäjä keskusta 47,6 %, kokoomus 23,8 %, SDP 9,5 % Lähde: Tilastokeskus, kunnallisvaalit 2012 KUVA SARI MERILÄ. FAKTA Työikäisiä on kaikissa kunnissa eniten . Salo 3,9 % . . . Lohja asukkaita: 47 353, alle 15-vuotiaita: 17,3 %, 15–64-vuotiaita 61,7 %, yli 60-vuotiaita 21,0 % . . Tammela asukkaita: 6 280, alle 15-vuotiaita: 16,4 %, 15–64-vuotiaita: 59,8 %, yli 60-vuotiaita 23,9 % . . . Lohja 66,7 % . . . Somero asukkaita: 9 093, alle 15-vuotiaita: 14,6 %, 15-64-vuotiaita 56,3 %, yli 60-vuotiaita 29,1% . Ulkomaiden kansalaisia oli Somerolla ja naapurikunnissa Tilastokeskuksen vuoden 2015 tietojen mukaan vähän. Jokioinen keskusta 40,7 %, SDP 22,2 %, vasemmisto 14,8 % . Forssa kokoomus 27,9 %, SDP 25,6 %, keskusta 18,6 % . Jokioinen asukkaita: 5 425, alle 15-vuotiaita: 17,2 %, 15–64-vuotiaita: 60,6 %, yli 60-vuotiaita 22,2 % . Salo 24,9 % . Forssa 21,8 % . . . Forssa 3,2 % . Salo asukkaita: 53 890, alle 15-vuotiaita: 15,8 %, 15-64-vuotiaita 60,3 %, yli 60-vuotiaita 23,9 % . Tammela 0,7 % . Kakkospaikkaa pitää Forssa 3,2 prosentin ulkomaalaisten osuudella, joskin vastaanottokeskuksen toiminnan myötä luku saattaa olla nykyään joulukuussa saatavilla ollutta, tuoreinta tilastoa suurempi. Tammela 68,1 % . FAKTA Valtuustojen kolme suurinta puoluetta . . . Somero 19,3 % . Lohja SDP 23,5 %, kokoomus 21,6 %, perussuomalaiset 13,7 % .
EINO NURMISTO Mitä meillä ei olisi ilman talkoolaisia. . Minkä laulun laulaisit juhlivalle Somerolle. SARI MERILÄ Minne pitää mennä aina, kun tulet Somerolle. Somero 19,50 . Someron tuloveroprosentti vuonna 2017 on 19,50. Somerolaiset maksavat ansiotuloistaan vähemmän tuloveroa kuin monissa muissa Suomen vastaavankokoisissa kaupungeissa ja kunnissa maksetaan. Oli hiukan leuhkaa laulaa oman kaupungin säveltäjän kappale kisassa. . Valtakunnallisestikin vertaillen somerolaisilla pyyhkii hyvin, sillä Someron tuloveroprosentti on myös hiukan pienempi kun koko maassa keskimäärin on. SOMERO 12 Ansiotuloja verotetaan maltillisesti . – Arki olisi aika harmaata ilman talkootyön voimaa. Salo 2 052 €/asukas . . – Ilman talkoolaisia pitäisi kaikkien yhdistysten toiminta hoitaa ostopalveluiden tai oman henkilökunnan kautta. Tammela 20,25 . Lohja 20,50 . Ihminen on sosiaalinen tapaus, joka tarvitsee yhteistä toimintaa arkeen; toimintaa, jonka kokee itselleen tärkeäksi, sanoo hallintojohtaja Petri Siviranta. Ypäjä 1 042 €/asukas Lähde: Kuntaliitto (Tiedot ovat vuodelta 2015.) Ga llu p 15 Millainen on Someron teiden kunto. – Mulle tärkein laulu on Lapin tango. Somero naapureidensa joukossa Kirsi Seppälä VARSINAIS-SUOMESSA on vuoden 2017 kuntajaon mukaan 27 kuntaa, Somero on yksi niistä. – Kaikki kunnia heille, jotka pyyteettömästi tekevät talkootyötä yhteisen hyvän eteen!. Niissä kunnissa, joissa asukasluku on 5001–10 000, tuloveroprosentti on Kuntaliiton mukaan vuonna 2017 keskimäärin 20,67 prosenttia. . JOS ASUINMAAKUNTANSA valitsisi vain ansiotulojen tuloveroprosentin mukaan, kannattaisi suunnistaa Ahvenanmaalle. Jokioinen 20,50 . . . – Toisaalta on pakko käydä myös Joensuuntiellä – kartsa on ajettava, vaikka olisi vain kulkemassa läpi, Somerolta Helsinkiin muuttanut mies tunnustaa. Siinä vain on jotakin pysyvää, kotoisaa, kertoo YLE Uutisten toimittaja Mikko Lindqvist, 32. Eniten tuloveroa saa ansiotuloistaan pulittaa Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa. . Salo 20,75 . Se kaatuu jo pelkkänä ajatuksena omaan mahdottomuuteensa, rahoitus ei riittäisi. – Kesäaikaan ja varsinkin loppukesästä rituaalini on avata matkalla auton ikkuna Oinasjärven koulun ja Somerniemen Osuuspankin välisellä matkalla. Tammela 1 333 €/asukas . MannerSuomen puolella Uudellamaalla ja VarsinaisSuomessa tuloveroprosenttien keskiarvo on muita maakuntia pienempi. Forssa 20,50 . Somero 1 239 €/asukas . Hietamiehen Heikkikin ihmetteli, että miten osuvasti arpa suosi, muistelee somerolainen yrittäjä Eija Kourimo. – Käyn nykyään aika harvoin Somerolla. Aivan joka kerta en pysty tästä pitämään kiinni, mutta pyrin käymään Jussin Baarissa jos mahdollista. FAKTA Kunnan lainakanta . Kelistä se riippuu, mutta parhaimmillaan järven, viljan ja metsän tuoksu muistuttavat tehokkaasti, että nyt ollaan omilla juurilla eikä Helsingissä. . Forssa 2 553 €/asukas . Ypäjä 21,50 Lähde: Kuntaliitto . . . Koko maan kuntien tuloveroprosenttien keskiarvo on 19,91. Se on jonkin verran vähemmän kuin Varsinais-Suomen kunnissa yleisesti ottaen on, sillä vuonna 2017 Varsinais-Suomen kuntien tuloveroprosenttien keskiarvo on 19,92 prosenttia. . . . . Sain sen myös esitettäväksi Tangomarkkinoilla 1988 arvotuista kilpailukappaleista. – Myös järjestettyjen tapahtumien pääsymaksut karkaisivat niin korkeiksi, ettei niihin enää riittäisi yleisöä. Tekstit Sari Merilä – Työn takia kuljemme pitkin pitäjää ja olen huomannut, että Someron tiet ovat paikoin vaarallisen huonossa kunnossa, kertoo sairaankuljettaja Pia Maavirta Pappilankylästä. . – Lapsiperheet eivät voisi vaihtaa kuulumisiaan MLL:n kahvilassa, eläkeläisille ei olisi senioritoimintaa eri eläkeyhdistysten kautta, monipuolisesta kulttuurista ei voisi nauttia, eikä käydä pahemmin missään harrastamassa urheiluakaan, kun ei olisi ketään järjestämässä toimintaa. Jokioinen 3 415 €/asukas . . . . Lohja 2 276 €/asukas . FAKTA Someron ja Someron naapureiden tuloveroprosentit vuonna 2017 Tuloveroprosentti on kunnalle maksettava osuus verotettavista ansiotuloista.
02106 0060 puhelun hintA 1,17E + pvm 1. Jääskeläinen Lauri ............0400 534 487 8 hengen inva/paaritaksi 8. – Harrastan kuntonyrkkeilyä, uintia ja kuntosalilla käyntiä sekä lasten kuskaamista eri harrastuksiin. Gallup 150 Mikä on parasta Somerolla . Lehti Arto ............................0400 458 830 6. Oksanen Teppo ...................040 538 0816 3. Mikkola Rauli ......................0400 120 910 8 hengen invataksi 10. *Kirkastaa värejä. (02) 748 900 kelAn korvAAmAt tAksimAtkAt p. Tekstit Elina Ojalin – Suuri pieni kaupunki, joka tarjoaa asukkailleen laadukkaat peruspalvelut sekä loistavan liikuntaja kulttuuritarjonnan. Miten kuvailisit Someroa kaupunkina. Alen Jukka ...........................045 866 3590 1+6 hengen invataksi 13. Järvinen Mika .....................0400 326 536 5. Pyykkietikka *Pyykistäsi tulee ihanan pehmeät sekä raikkaat. Mikkola Toni .......................040 546 1293 9. Välillä tuntuu, että me somerolaiset emme osaa kylliksi arvostaa kotikaupunkiamme ja sitä, mitä se meille tarjoaa. SOMERON TAKSIASEMA AutojA jokA lähtöön. Somerolla on todella monipuolinen liikuntatarjonta, näin laajaa tarjontaa ei kovin monella pienellä paikkakunnalla ole. kAikkinA vuorokAudenAikoinA Puh. Toivonen Mika ....................0400 534 064 1+6 hengen 7. savu, home, rasva. Harrastukseksi lasken myös kahvilassa käynnin, se on sellainen pieni arjen bonus. Nauttikaa liikuntamahdollisuuksistanne somerolaiset, kehottaa opiskelija Roosa Lehtinen, 23, Turusta. *Vähentää sähköisyyttä. Mitä kaipaat Somerolta . *Poistaa tahroja. – Hyviä ja halpoja liikuntamahdollisuuksia ja -paikkoja. Somero on ikäisekseen nuorekas, sanoo kirjanpitäjä Anniina LangerroosToikka, 30, Pappilasta. Lisäksi etikka on turvallinen ja ympäristöystävällinen. Paikkari Harri .....................0400 534 171 8 hengen invataksi 11. Eskola Esa ...........................0400 246 029 8 hengen invataksi 14. Sitä voi jopa pitää yleispuhdistusaineena. *Poistaa hajuja mm. Niin asiakaspalvelutyössä kuin kadulla. Hakamäki Markku ..............0400 729 664 1+6 hengen 4. Ojanen Tiina ........................0400 424 373 16. On kiva palata viikonlopuksi kotimaisemiin, kun on tuttu murre ja hymy vastassa, sanoo markkinointiassistentti Anna Kaisa Noki, 28, Tampereelta. T:mi Jenni Koski p. TesTaa ehkäpä piTäjän parhaaT burgeriT! Lämpimät onnittelut 150-vuotiaalle Somerolle Joensuuntie 29, Somero | Ajanvaraus (02) 727 4150 someronlaakariasema.fi TyöTerveyshuolTo arjen sankarIen Turvaverkko Pidetään yhdessä huolta yrityksenne tärkeimmästä voimavarasta, ihmisistä. Lisäksi käymme perhekerhossa ja muskarissa taaperon kanssa, kertoo sairaanhoitaja Katariina Suutela, 39, Tammelan Letkulta. *Ekologista. seuraavat palvelut: • työterveyteen erikoistuneet lääkäripalvelut • työterveyshoitajan palvelut • laboratoriopalvelut • työfysioterapia • työterveyspsykologia • ensiapukurssit • työnohjaus • ravitsemusterapeutti Ota yhteyttä räätälöidään teille sopiva työterveyspaketti!. Helenius Aimo .....................044 717 0071 8 hengen invataksi 15. Salmén Petri .......................0400 533 870 12. Raittila Mika .......................050 522 1410 8 hengen invataksi le ik k a a ir t i! Tule kokemaan keilaamisen riemu! Täällä hallin valojen loisteessa voit tehdä myös paljon muuta, vaikka täyttää vatsaa jos muu ei natsaa. Pyykkietikka soveltuu mitä moninaisimpiin käyttökohteisiin. *Toimii kuin huuhteluaine. Kokenut ammattilaistiimimme tarjoaa mm. 0405318492 14 e 39 e 1 kpl 3 kpl Harrastatko jotain Somerolla. Aaltonen Hannu .................0400 533 868 2. – Ihmiset
Päätöksen perusteluissa todettiin, että pienestä väestömäärästä johtuen kunta ei pystyisi tulevaisuudessa tyydyttävästi hoitamaan niitä velvoitteita, joita etupäässä valtiovalta ja eri kuntainliitot sille asettavat. Väestö lisääntyi 1 386 somerniemeläisellä ja oli kuntaliitoksen jälkeen 10 584. Kunnallishallinto alkoi vuoden 1868 alussa lähes samaan aikaan kuin Somerolla. Ensimmäiset pöytäkirjat ovat kadonneet, joten ei ole tiedossa käytiinkö keskustelua siitä, perustetaanko oma kunta vai halutaanko olla samaa kuntaa emäseurakunta Someron kanssa. Somerniemi oli itsenäinen kunta yli sata vuotta Somerniemi oli itsenäinen kunta 108 vuotta. Voin vakuuttaa teille, hyvät somerniemeläiset, että asianne ja toiveenne tulevat hyvin huomioiduksi ja toteutetuksi laajentuneen Someron kunnan taholta”. Ensimmäiset yhteiset kunnallisvaalit pidettiin syksyllä 1976. Arvioiden mukaan torilla oli pari tuhatta ihmistä seuraamassa puheita ja ilotulitusta. Somerniemellä, kuten lähes kaikissa kappeliseurakunnissa päätettiin perustaa oma kunta. Varsinainen alullepanija oli valtioneuvoston asettama pienkuntakomitea, joka esitti vähintään 4 000 asukkaan suuruisia kuntia. Metsää Somerniemen kunnalla oli 1 110 hehtaaria ja velkaa asukasta kohden 555 markkaa eli 93 euroa. Tavoitteena oli kahdensadan kunnan lakkauttaminen ja tavoitteen saavuttamiseksi esitettiin myös pakkoliitosta. Kuntaliitos kasvatti Someron pintaalaa kolmanneksella Someron torilla pidettiin vuodenvaihteessa 1976–1977 kuntien yhdistymisjuhla. Juhlapuhujana oli osastopäällikkö Pentti Vataja Suomen Kunnallisliitosta. Tilaisuuteen oli kutsuttu runsaat sata luottamushenkilöä, viranhaltijaa ja työntekijää sekä Someron kunnan edustajia. Uusi vuosisata toi mukaKunnan päättäjäisjuhla pidettiin muutamaa päivää ennen kuntaliitosta Oinasjärven koululla. Väkiluvun kasvun johdosta valtuutettujen määrä nousi Somerolla kahdeksalla ja saman verran valittiin jäseniä kunnanvaltuustoon entisen Somerniemen kunnan alueelta. Vain kahden henkilön työsuhde päättyi. Päätös kuntaliitoksen ajankohdasta määräytyi lopulta monien tekijöiden yhteisvaikutuksena. Lakkautetun kunnan 26 viranhaltijaa ja työntekijää siirtyivät Someron kunnan palvelukseen. Kuntaliitos kasvatti Someron kunnan pinta-alan kolmanneksella ja vesipinta-alan lähes viisinkertaiseksi. Samaan aikaan Somerniemen kunnan väestömäärä aleni muuttoliikkeen takia lähes 500 hengellä ja uusien työpaikkojen luomisessa koettiin epäonnea. Someron kunnanvaltuuston puheenjohtaja Arvid Gustafsson mainitsi puheessaan: ”Olemme nyt todistamassa historiallista ja ainutkertaista tapahtumaa: Someron ja Somerniemen kuntien yhteenliittymistä. Kuntauudistus oli vireillä lähes koko 1960-luvun ja muokkasi mielipiteitä pienten kuntien elinkelvottomuudesta. KUVAT SOMERNIEMI-SEURAN KUVA-ARKISTO Kunnantoimiston henkilökuntaan kuuluivat liitosajankohtana vas. Keisarillinen asetus kunnallishallinnosta maalla antoi tässä asiassa valinnan vapauden kappeliseurakunnille. Somerniemen kunnallishallinnon merkittävin saavutus 1800-luvulla oli ensimmäisen kansakoulun perustaminen ja Nikulan 200 hehtaarin tilan ostaminen. SOMERO 14 Somerniemen ja Someron kuntaliitoksesta 40 vuotta Manu Kärki SOMERNIEMEN kunnanvaltuusto päätti maaliskuussa 1974 anoa kunnallisen jaotuksen muuttamista siten, että Somerniemen kunta itsenäisenä kuntana lakkautettaisiin 1.1.1977 ja liitettäisiin samalla päivämäärällä kokonaisuudessaan Someron kuntaan. Valtioneuvosto hyväksyi kuntaliitosta koskevan anomuksen helmikuussa 1975. Itsenäisenä kuntana nähtiin paremmat mahdollisuudet saavuttaa myös seurakunnallinen itsenäisyys, jota pidettiin paljon tärkeämpänä, kuin kunnallishallintoa, jonka tehtävät olivat aluksi vähäiset. Vuosia kestäneiden valmistelujen jälkeen olemme tulleet ajankohtaan, jolloin nämä sisarkunnat liittyvät lopullisesti yhteen. Vaikka lopullinen päätös kuntaliitoksesta syntyi nopeasti, niin siihen johtaneet tapahtumat olivat pitkän aikavälin tulosta. apulaiskanslisti Aarre Hammaren, kirjanpitäjä Pirkko Hyrkkö ja kunnansihteeri Jarkko Aalto.
Muuttoliike kaupunkeihin alkoi 1950-luvulla ja sen pysäyttämiseksi olisi tarvittu uusia työpaikkoja. Seurakunnat toimivat yhteistaloudessa 30 vuotta kunnes yhteisen kirkkovaltuuston esityksestä Kirkkohallitus yhdisti seurakunnat 1.1.2007. Suurin pettymys koettiin Valkeen hotellihankkeen kohdalla. Käytännössä se toteutui Someron kirkkoherran palkkaetujen vuoksi vanhojen kylien osalta vuonna 1915 ja Kaskiston, Suojoen ja Mäyrämäen kylien osalta 1920-luvulla. Kappelin asukkailla oli oma kirkko, pappila ja pappi, mutta emäseurakunnan holhoussuhde säilyi tiukkana. Somerniemen kuntakokous anoi jo vuonna 1869 kappelia erilliseksi pastoraatiksi, mutta päätös seurakunnan itsenäistymisestä saatiin vasta 1901. Kuntaliitoksen jälkeen vuonna 1992 Someron kunta myi kiinteistön Somerniemen VPK:lle. Viimeiset kymmenen vuotta Somerniemi on toiminut kappeliseurakuntana ja sille on valittu kappelineuvosto. Kymmenen kylän alueesta tuli kappeliseurakunta, jonka nimeksi vakiintui 1700-luvun alussa Somerniemi. Somerniemen seurakunnan lakkauttamisesta 10 vuotta Kirkon rakentaminen Painionjärven rantaan vuonna 1682 oli ensimmäinen osoitus alueen pyrkimyksestä omaksi erilliseksi alueeksi Someron pitäjässä. Kuntaliitos asetti myös Somerniemen seurakunnan uuteen tilanteeseen. Väkiluku kasvoi yli 500 henkilöllä. Yritystä oli, mutta samalla myös varovaisuutta. Kunnan historiassa 1920-luku oli vilkkaimman toiminnan vuosikymmen. Kirkkolainsäädännön mukaan oli kolme vaihtoehtoa; joko seurakunnat sulautuisivat yhteen, Somerniemestä tulisi kappeliseurakunta tai seurakunnat muodostaisivat yhteistalouden. 15 Somerniemen ja Someron kuntaliitoksesta 40 vuotta naan maamme ja seurakunnan itsenäistymisen sekä vaaleilla valitun kunnanvaltuuston. Siirtoväen myötä Somerniemen väkiluku oli suurimmillaan vuonna 1950, yli 2 500 henkeä. Somerniemellä päädyttiin jälkimmäiseen vaihtoehtoon ja seurakuntayhtymä perustettiin 1.5.1977. Rakennuksessa on nykyisin yksi asuinhuoneisto, kokoustilat sekä tallit paloautoille.. Lain mukaan saman kunnan alueella toimivilla seurakunnilla tuli olla samansuuruinen kirkollisveroäyri sekä yhteinen kirkkovaltuusto ja yhteinen kirkkohallintokunta. Rajataulut ja kunnanvaakunat poistettiin Somerniemen ja Someron väliltä 1.1.1977 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen. Yleismaailmallinen lama hidasti kehitystä 1930-luvulla ja 1939 alkaneet sodat pysäyttivät sen kokonaan. Uusia kouluja rakennettiin, ostettiin Mäyrämäen lähes tuhannen hehtaarin tila ja kunta laajeni Kaskiston, Suojoen ja Mäyrämäen kylillä. Sotavuosien jälkeinen pula-aika jatkui aina 1950-luvulle asti. Kunnantoimisto oli vuosina 1960-1976 Jakkulan kylässä. Kiista maksuista ja työvelvoitteista jatkui lähes kahdensadan vuoden ajan
– Ensimmäisten yhteisten kunnallisvaalien jälkeen olin neuvottelemassa luottamushenkilöpaikoista somerolaisten kanssa ja se sujui hyvässä yhteisymmärryksessä. – ITSENÄISYYTEEN liittyvät aina enemmän tunteeseen kuin järkeen perustuvat näkökohdat. Vuotta myöhemmin minut valittiin terveydenhoitajaksi Somerniemelle. Siellä on hienot maisemat ja lenkkipolut, mutta kovin vähässä käytössä. Yksituumaisuus ja kotiseutuhenki ovat löytyneet vasta kuntaliitoksen jälkeen. vuosisadan loppukymmeninä oli mahdottomuus, koska väkiluku oli vajonnut runsaaseen tuhanteen. Kai Linnilä Hannu Timperi Tapani Nummila Kai Linnilä. – Kaskiston koulu loppui, kun oppilaat loppuivat, eikä siinä muuta mahdollisuutta ollut. – SUOJOEN, KASKISTON ja Mäyrämäen kylän asukkaille kuntaliitos oli siinä mielessä kivuton, että kylät kuuluivat Someron kuntaan aina 1920-luvulle asti. Olisiko esimerkiksi tiet siinä tapauksessa paremmassa kunnossa. Varsinais-Suomessa tierahat tuntuvat menevän Turun ympäristöön ja saaristoon. – MUUTIMME VANHEMPIENI kotitilalle Somerniemelle 1975, kun sain työpaikan Someron sairaalasta. Me saimme sen, mikä suhteellinen osuutemme oli. Täytyy olla realistinen toiveissaan, sanoo Tapani Nummila Suojoelta. Järveen ei ole istutettu kalanpoikasia enää vuosikymmeniin. Metsärahoilla olisi voitu kunnostaa urheilukentän ja uimarantojen varustukset. Pelkään niiden leviävän kaupungin ja naapurien metsiin. Se on huono juttu, jos kaikki pitää hakea Forssasta, Salosta tai vielä kauempaa. – Sivukylät ovat menettäneet palvelujaan, mutta toivottavasti edes Somerniemen ja Pitkäjärven koulut säilyvät. – Mielestäni Someron kaupunki tarjoaa nykyisin paljon hyviä palveluja kuten kirjaston, uimahallin, monitoimitalon, hyvät koulut sekä monipuoliset kulttuuripalvelut. Jokainen somerniemeläinen lahjoitti uudelle isännälle hehtaarin verran hyvää metsämaata. Myös Oinasjärven koululla oleva kirjasto olisi pitänyt ajanmukaistaa. Helsingistä muuttaneille uusi kotipaikka oli pieni kodikas kunta, sanoo Kai Linnilä Härjänlahdesta. Ei tuhannen asukkaan väestömäärällä ja verotuloilla pystytä kuntaa ylläpitämään. – Järjen kanssa ymmärsin pian, että itsenäinen Somerniemi 20. Muuttaessamme Härjänlahden kylään kesällä 1975, emme tienneet somerniemeläisten vuosi aikaisemmin tekemästä päätöksestä liittyä Someroon. Alkuaikoina somerniemeläiset keskittivät ääniään oman alueen ehdokkaille, mutta myöhemmin se on jäänyt vähemmälle. Osalla siitä omaisuudesta olisi voitu rahoittaa vuosina 1974–76 valaistus pääväylille, kyläkeskuksiin ja kyläkoulujen pihoihin. Olisi kurjaa kuunnella, jos somerolaiset sanoisivat, että jouduttiin ne köyhät somerniemeläiset ottamaan riesaksemme, kertoo Hannu Timperi Keltiäisistä. Pidin Someron kunnallispomojen asennetta somerniemeläisiin ylimielisen alentuvana. – Someron kaupungin toimet Valkeen alueen elvyttämiseksi eivät mielestäni ole onnistuneet. Olin pettynyt, kun kuulin asiasta. Jälkeenpäin on joskus kysytty, miksi ei käytetty kunnan rahoja ja omaisuutta omaksi hyväksi ennen kuntaliitosta, mutta kyllä se pidemmän päälle oli parempi näin. Palattiin vain takaisin entiseen kotikuntaan. SOMERO 16 Muistoja ja mietteitä kuntaliitoksesta Manu Kärki – OLIN SOMERNIEMEN viimeisessä kunnanvaltuustossa tekemässä päätöstä kuntaliitoksesta ja mielestäni se oli siinä tilanteessa järkevä ratkaisu. Aikoinaan Iso-Valkeessa oli siikaa, mutta nykyisin vain ahventa. Pidin myös kohtuuttomana, että Somerniemen kunta piti kunnia-asianaan jättää Somerolle mahdollisimman muhkea omaisuus. – Liittymisen ensimmäinen myönteinen ilmiö oli kirjastoauton ilmestyminen kylille. – Olin tutustunut kahden vuoden aikana Someron isokenkäisiin. Samaa mieltä olen edelleen. Kaupungin perustamalla luonnonsuojelualueella on paljon tuulen kaatamia puita, jotka jätetään sinne kirjanpainajatoukkien ruuaksi. Kyllä kuntaliitos oli oikea ratkaisu, ei siinä ole katumista. Somerniemeläiset olivat keskenään eripuraista väkeä, joka ei pystynyt sopimaan edes pitäjän keskuspaikasta. Nyt oltaisiin sitten lohjalaisia. – Itsenäisyyteen liittyvät aina enemmän tunteeseen kuin järkeen perustuvat näkökohdat. Silloin 1970-luvulla oli yhteistoimintaa myös Pusulan kunnan kanssa ja oli jotain puhetta myös siihen suuntaan liittymisestä. Muut palvelut, kuten kyläkeskusten katuvalaistus, kunnallinen vesijohtoverkko, lasten päiväkotitoiminnan aloittaminen sekä kunnollinen uimaranta Oinasjärvelle tulivat seuraavina vuosikymmeninä. Ei se kaksista itsenäisyyttä ollut, kun lähes kaikki toiminta oli yhteistä naapurikuntien ja kuntainliittojen kanssa. Toivoa myös sopii, että Someron keskuskylässä säilyisivät tärkeimmät palvelut
17 Muistoja ja mietteitä kuntaliitoksesta – On helpompi elää tässä epävarmassa maailmassa, kun tiedät, mistä olet kotoisin ja missä ovat juuresi. Se täytyy tunnustaa, että ilman liittymistä ei kyllä olisi pärjätty. Hana Pukkila-Toivonen – Kun kysytään, mistä olet kotoisin, vastaan: Somerniemeltä! Hanna Nummila KUVAT MANU KÄRKI Raija Hirvikorpi Hanna Nummila. – Somerniemeläisissä minua ihmetytti alkuvuosina se, miten kaikki tunsivat toisensa, kunnes tajusin, että kaikki olivat jotenkin sukua toisilleen. Kuntaliitoksen jälkeen olin 12 vuotta jäsenenä Someron koululautakunnassa ja lähes yhtä pitkään sekä perusturvaettä teknisessä lautakunnassa. Hanna Pukkila-Toivonen Pienessä kunnassa kaikki oli helppoa ja yksinkertaista. Muistikuvaa vireillä olleesta yhdistymisestä minulla ei ole. – Olen ollut mukana somerniemeläisessä näytelmätoiminnassa muutamia kertoja. – Kaikki lapsemme ovat identiteetiltään hyvin somerniemeläisiä, vaikka kuntaa ei ole ollut heidän aikanaan. Näytelmä oli hauska sukellus Somerniemen historiaan, sen olisi suonut saavan enemmän esityskertoja. Rauhankallion ryhmäkodista ja Leppäkertun päiväkodista saamme vielä sentään nauttia. Sali on ahkerassa käytössä viikoittain koululaisten lisäksi myös Somerniemen Veikkojen liikuttaessa eri ikäisiä paikkakuntalaisia. – Somerniemeläinen minusta tuli virallisesti vuonna 1986, kun muutimme Karttamolle. – Kyllä identiteetti somerniemeläisenä on ainakin minulla säilynyt. Somerniemi ja Somero muodostivat yhteisen kansanterveystyön kuntainliiton, joten kuntaliitos ei työtäni mitenkään muuttanut. Oli pienet lapset hoidettavana, viljelykset kahdessa pitäjässä, rakentaminen ja päivätyö terveydenhoitajana. – Minulle Pusula ja Nummi ovat monella tavalla tuttuja ja läheisiä, koska tilamme maat rajoittuvat näihin entisiin naapurikuntiin eli nykyiseen Lohjaan, ja mieheni oli kotoisin Pusulasta. On helpompi elää tässä epävarmassa maailmassa, kun tiedät mistä olet kotoisin ja missä ovat juuresi. Olin soittavinani haitaria kokeneempien seurassa joukon jatkona. Ymmärrän kuitenkin, että liittyminen Someron, eikä esimerkiksi Pusulaan tuntui luonnikkaammalta, koska kuntien välillä oli paljon yhteistoimintaa. Olen asunut täällä yli puolet elämästäni ja mieleltäni olen somerniemeläinen. – Olin Oinasjärven koulussa yläluokalla, kun Somerniemen ”päättäjäiset” pidettiin. Puhelinsoitolla kunnantoimistoon saatiin monet asiat nopeasti hoidettua. Minulle kuului äitiysja lastenneuvola, kouluterveydenhoito sekä osa kotisairaanhoitoa, kertoo Raija Hirvikorpi Kopilasta. Muistan kun Somerniemi ja Somero liittyivät yhteen vuoden 1977 alussa, mutta asia ei sen kummempia mietteitä silloin herättänyt, kertoo Hanna Pukkila-Toivonen Oinasjärveltä. Kotona eikä koulussa ei puhuttu aiheesta, sanoo Hanna Nummila Viuvalasta. Olin terveydenhoitajana 15 vuotta. – Meidän muuttaessa Somerniemelle päätös kuntaliitoksesta oli jo tehty, eikä asian miettimiseen jäänyt paljon aikaa. – Silloisia päättäjiä on kiittäminen erityisesti Oinasjärven koulun lisärakennuksesta, keittiöstä ja liikuntatiloista, jotka ennen kuntaliitosta rakennettiin ja toimivat edelleen. Muut palvelut pikkuhiljaa vähenivät, neuvola viimeksi, mutta siihenkin oli ymmärrettävästi taivuttava. Tämä ympäristö ja ihmiset on leimannut heitä vahvasti. Somerosta tuli ensimmäinen, pitempiaikaisempi kotipaikkani ja siellä opin tuntemaan ihmisiä, jotka tunnen vielä vuosikymmeniä myöhemmin. Paljonkaan en juhlista muista, kun jännitin esiintymistä Somerniemen pelimanneissa. Vuonna 1998 tehtiin Jakkulan palo -näytelmä, jossa oli mukana myös lapsiamme. Kaikki näytelmät ja musikaalit olivat mainio tapa tutustua somerniemeläisiiin ja uusiin ihmisiin, ja niistä on jäänyt hauskat, haikeat muistot. Isäni Vilho Koskinen ei ollut kuntaliitoksen kannattaja. Siihen asti en ollut oikein mistään kotoisin, koti oli ollut kovin monessa paikassa pitkin Etelä-Suomea. Käyn usein Pusulan kirkonkylässä asioilla, koska matka on kahdeksan kilometriä ja Someron keskustaan 28 kilometriä. Työtehtävät olivat siihen aikaan monipuoliset. – VARMAANKIN OLI luontevaa liittyä Someroon. Kun kysytään, mistä olet kotoisin, vastaan: Somerniemeltä! – PERHEENI MUUTTI Somerolle uuden vuoden aattona 1969, olin silloin kymmenvuotias. Sitä seurasi Somerniemen Musiikkiteatteri, jossa olin lasten kanssa mukana Viulunsoittaja katolla -musikaalissa kahtena kesänä. Seuraavana vuonna olin mukana Presidentti saapuu Somerniemelle -näytelmässä, hauska komedia veti Punaisen Lumpeen ulkorakennuksen täyteen katsojia useamman kerran
Yrityspuolella on vahvaa osaamista, kertoo eläkeläinen, joka hankkii edelleen palveluita entiseltä työpaikkakunnaltaan. Someron pitäminen itsenäisenä oli oikea ratkaisu. Hovimäki lunastettiin kunnalle ja Kiiruun tila ostettiin. Minua moitittiin nuukaksi, kun pidin suitset kireällä, nauraa Haltsonen. Haltsosen aikakaudella rakennettiin muun muassa jäähalli, kirjasto, päiväkoti Tuulihattu, jätevedenpuhdistamo, terveyskeskuksen vuodeosastot, remontointiin Joensuun koulu ja rakennettiin sinne uusi liikuntatila, ryhdyttiin korjaamaan terveyskeskuksen keittiötä ja Tervaskannon palvelutaloa ja viimeisenä rakennettiin uusi uimahalli. – Hyvä taloudellinen tilanne oli perusta sille, että investointeja pystyttiin tekemään. Alkoi investointien suma. – Kunta on tärkeä osa toimivaa yhteiskuntaa. . Hänestä on mielenkiintoista nähdä kunnallishallintoa myös toiselta kantilta. Turun kaupungin sosiaalija terveyslautakunnan jäsen . – Niin kauan kuin teidän kantti kestää, pysytte itsenäisinä. ENSIMETREJÄ Someron kaupunginjohtajana sekavoitti se, että edellinen johtaja oli juuri erotettu. Haltsonen asuu vaimonsa kanssa Turussa. – Muistan, kun heti ensimmäisinä päivinä Kimmo Hovila, Mika Paija ja Jouko Leppä tulivat luokseni ja sanoivat, että Somerolle pitäisi saada jäähalli. Tehkää sen eteen töitä. – Yrityshalli ei ole vajonnut, vaikka niin moni mustamaalasi niin tapahtuvan, muistuttaa Haltsonen. Tulin ulkopuolelta, minulla ei ollut rasitetta. Hän laskee, että kymmenisen kuntaa tullee häviämään soten tiimellyksessä ja sosiaalija terveyspalveluiden siirrossa maakuntahallintoon. Haltsonen sanoo Somero pärjäävän, kun se luottaa omaan tekemiseensä. – Hyvänäkään aikana ei pidä antaa liikaa löysää. Se varmasti nostaa asukasmäärää. Peruspalvelut säilyvät. SOMERO 18 Olkaa ylpeitä kunnastanne Merja Ryhtä LEO HALTSONEN oli intoa täynnä, kun aloitti työt Someron kaupunginjohtajana keväällä 1996. Silti toiminnoista ei leikattu: Someroa vietiin eteenpäin. Lautakunnassa joutuu tekemään päätöksiä, mutta ne eivät rasita. Eläkkeelle Leo Haltsonen jäi vuonna 2013. Leo Haltsonen katsoo, että Someron kaupunki säilyy jatkossakin itsenäisenä. Hän on kouluttanut kunnallisvaaliehdokkaita ja tuoreita luottamusmiehiä. – Se riittää, että Somero keskittyy hyvin siihen, mitä sote-uudistuksen jälkeen jää paikkakunnalle. sitä ennen Sammatin kunnanjohtajana viisi vuotta . Hän on opettanut heitä sisälle kunnallishallinnon kiemuroihin. harrastaa metsätöitä, auttelee kolmea poikaansa näiden rakennusprojekteissa Haltsosta on pyydetty kunnallisvaaliehdokkaaksi Leo Haltsonen pitää roolistaan luottamusmiehenä kotikaupungissaan Turussa. Ne vaativat pelisilmää. Kuva kunnasta ei ole muuttunut. – Olin nuori ja puhtia riitti. Paikkakuntaa pitäisi Haltsosen mukaan markkinoida laadukkailla ja laajoilla palveluilla, ja myös Turun ja Helsingin läheisyydellä. Kuntalaisesta pidetään huolta jo ennen syntymää. Minulle riittää toimiminen 5–6 yhdistyksessä. . Kun vanhetaan ikäihmisiksi, niin palveluiden tarve kasvaa jälleen. Olen teettänyt somerolaisilla tekijöillä kaikenlaisia tuotteita poikien omakotitaloihin. Leo Haltsonen piti työstään. – Pitää ymmärtää, ettei maailmaa saada valmiiksi minun aikanani eikä seuraavienkaan johtajien aikana. En ottanut stressiä. Lähiseudulla ovat myös pariskunnan kolme poikaa perheineen. Yllättäen hallin taakse saatiin yksimielisesti koko Somero. Olkaa ylpeitä kunnastanne. Somerolla on hyvää osaamista. FAKTA Leo Haltsonen . Vapaa-ajan viettomahdollisuudet, esimerkiksi liikuntapaikat ovat mainiot, samoin kulttuuripohja. Se on edelleen edullisimpien tuloveroprosenttien kuntia. eläkkeelle 2013 Someron kaupungilta . Kaupunki hankki yli 40 hehtaaria maata Harjulta ja Härkälästä, kun tarvittiin asuntoalue ja myös yrityksille tontteja. . Halusin pitää menot pieninä ja velan vähissä. Haltsonen uskoo, ettei kuntien määrä juurikaan laske nykyisestä, 311:stä. – Olen autellut poikia rakennushommissa. Mielestäni homma toimi tilanteeseen nähden hyvin, tokaisee Haltsonen ja toteaa, että kaupunginjohtajan erottamistilanne johti valituskierteeseen, joka jatkui monia vuosia. Someron kaupunginjohtajana keväästä 1996 syksyyn 2013 . Se järjestää jatkossakin palveluita asukkaille. Virkamiesten kanssa ryhdyttiin hyvässä yhteistyössä töihin. 4–5 yhdistyksen aktiivi, esimerkiksi Turun Seudun Eteläpohjalaisissa ja Turun Paasikivi-Seurassa . – Sille on vaikea tehdä mitään, kun kuolleisuus on syntyvyyttä suurempi. Aika ei ollut vielä silloin kypsä. – Kovin ovat kysyneet, jos lähtisin mukaan kevään kuntavaaleihin. . asuu vaimonsa kanssa Turussa, mökki Rymättylässä . Väkiluvun lasku on ainoa miinus. . Piti ottaa haltuun uusi työ ja Somero, jonka koin mahdollisuuksien paikkakunnaksi. Tilanne oli päällä. HALTSOSEN ALBUMI Eläkeläinen Leo Haltsonen auttelee poikiaan rakennushommissa.. . Lisäksi torialue saneerattiin ja koko Joensuutie perusparannettiin. Julkiset asiat ovat usein herkkiä. – Someron talous kestää päivänvalon. – Kaupunginjohtajuus sopi minun luonteelleni hyvin. Näin pitkälle on päästy, kun ei ole hötkyilty eikä menty virran mukana. Vuoden 2010 strategiakeskustelussa heitin, että otetaan kuntaan pakolaisia. . Someron palvelutaso on korkea ja vertailukelpoinen. . Kaupunki tarvitsi sekä asuntoettä teollisuustontteja. – Luottamusmiespuolella oli kuohuntaa edeltäjäni jäljiltä. . Hän sanoo jokaisen johtajan tuovan oman persoonansa esille. Se nähtiin, miten kävi kuntien, jotka liittyivät Saloon, lataa entinen kaupunginjohtaja. En ole vielä päätöstäni tehnyt, mutta minulla ei ole palavaa intoa kaupunginvaltuutetuksi. Haltsonen sanoo, että oli ostettava kaupungille maata ja ryhdyttävä luomaan asukkaille ja yrityksille tulevaisuutta
viisi lastenlasta tuovat sisältöä elämään eri muodoissaan . Luhtala sanoo, että tietyn edun Somerolle muodostivat suurten asutuskeskusten (pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere) suhteellinen läheisyys ja kunnan oman taloustilanteen terveys. Samoin Someron etuna oli tunnettuus kulttuurin alalla. Hän muistuttaa, että ennen sosiaalija terveyspalvelujen uudistusta kuntien tehtävät ovat nyt laajemmat kuin missään muussa maassa. eläkkeelle pari vuotta sitten . Minua helpotti kovasti, että uusia ajatuksia oltiin valmiita pohtimaan ja hyväksymään. . . Uskon, että Somerolla on muun muassa Lamminniemen tilojen ja toimintojen kaupungille siirtymisen jälkeen mahdollisuuksia säilyttää paikkakunnalla laaja sote-alan palveluvarustus. . . Luhtala muistuttaa, että onnistuminen kannustaa myös viranhaltijoita. 19 Kunnan kehittäminen ja uudistukset vaativat todellista yhteistyötä – Ei ole näkyvissä mitään, joka tekisi paikallisen itsehallinnon tarpeettomaksi. Väestökato oli jatkunut Somerolla ja muualla maaseutuSuomessa parikymmentä vuotta. – Useimpien talous-, hallintoja järjestötoimintojen suunta oli kuitenkin Varsinais-Suomeen tai pääkaupunkiseudulle. Niitä kaikki kunnat tavoittelivat ja tavoittelevat yhä. Arto Luhtala kiittää hienosta ajasta ja yhteistyöstä somerolaisten kanssa. Sitä kannattaa kehittää jatkossakin. Arto Luhtala . – Toimialojensa johtavat viranhaltijat olivat todella sitoutuneita aloitteellisuuteen ja kehittämiseen, kunhan sellaisten valmisteluun tuli päättäjien linjaukset. Itse koin, että me onnistuimme tekemään tiimityötä ja saamaan tuloksia. molempien ministeriöiden aikana ”piipahti” virkavapaalla kolme kolmivuotista jaksoa, jolloin oli johtamassa Euroopan unionin projekteja ensin Venäjällä, sitten Ukrainassa ja vielä Makedoniassa . Kuntalaiset taas palvelujen käyttäjinä ja veronmaksajina osoittivat ymmärrystä välttämättömiin leikkauksiin laajasti ja monin tavoin. Arto Luhtala luettelee päättäjien nokkamiehiksi Kalle Nikulan, Jouko Helkiön, Emil Niirasen ja Eero Kalliolan. . . ARI KOSKI. . eduskuntavaaliehdokkaana 1991 . FAKTA Arto Luhtala . Kunta rakensi runsaasti, Lamminniemen palvelukeskus sijoittui paikkakunnalle, kaikki tämä ilman kohtuutonta velkaantumista. asui Somerolla vuoteen 2002, asuu nyt Tuusulassa vaimonsa Elsin kanssa . . – Kunnan kehittäminen ja uudistukset vaativat todellista yhteistyötä. – Toimivaltaa annettiin johdolle, kunhan linjat oli ensin yhdessä arvioitu. Tällaisessa tilanteessa kuvitellut ja todelliset ryhmäedut pyrkivät usein torjumaan välttämättömät leikkaukset ja saneeraukset – perustellutkin, pohtii Luhtala. . Se on myös säilynyt merkittävänä maaseutualueen asukasja palvelukeskuksena. . Samaa ilmiötä taitaa olla havaittavissa nykyäänkin. Kritiikki ei ollut itsetarkoitus, mutta ei sitäkään kaihdettu antaa terveellä tavalla. Paikallisen itsehallinnon saavutukset, vakaa demokratia ja palvelujen tarjonta kaikille kaikkialla maassa, eivät aiheuta suomalaisissa juuri värinää. Somerolta sisäasiainministeriön kuntaja aluehallinto-osastoon 1993, kun sisäasiainministeriöstä kuntaosasto siirrettiin valtiovarainministeriöön Luhtala toimi hallitusneuvoksena . He olivat valmiit käyttämään hämmästyttävän määrän aikaansa kunnallisiin tehtäviin. Someron johdossa 1985–93 . Voi sanoa, että vankka, uudistamiseen valmis linja vallitsi laajasti luottamushenkilöissä, kiittää kahdeksan vuotta Someroa luotsannut kunnanjohtaja. Työtä ja asuntoja Kun Arto Luhtala aloitti Someron kunnanjohtajana 1985, kunta oli osa Hämeen lääniä. . Merja Ryhtä – Somero on edelleen erinomaisesti pinnalla kulttuurija urheilupaikkakuntana. siirtyi Somerolle pankkialan tehtävistä Pieksämäeltä, sitä ennen hän oli noin kahdeksan vuotta kunnanjohtajana muualla ja parlamentaarisen asuntoneuvoston pääsihteerinä . Kinnusen tytär Johanna ja Luhtalan poika Santeri ovat aviopari. – Se oli useiden jo edellä luettelemieni kunnan uusien toimenpiteiden tulosta. Luhtala muistuttaa, ettei yksi pääsky tee kesää, vaikka sitä monesti odotetaan tai suorastaan vaaditaan. – Työtä ja asuntoja kaivattiin kehityssuunnan muuttamiseksi. Luhtala ei lähde arvioimaan, miten Someron sotessa käy. . Silti se tuotti kaikille tuskaa ja johti jopa jyrkkiin vastakkainasetteluihin, kun oli ruvettava supistamaan yleensä julkisia ja myös oman kunnan menoja. Nyt on ollut aikaa matkustamiselle. Ne säilyvät pohjoismaisella tasolla. Päälle kaatuva ongelma oli vekselivetoinen lämpökeskus, joka oli hiljan siirtynyt kunnalle, kuvaa Luhtala Someron työtaipaleensa alkua. Pojista Santeri, jonka vaimo Johanna on somerolainen, asuu Somerolla perheineen, myös Konsta, avioitui somerolaistytön kanssa . Käytyäni aika monessa kansainvälisessä työyhteisössä voin todella ilmaista arvostukseni kuntaväen lahjomattomasta ja rehellisestä asenteesta tehtäviinsä. 150 vuoden aikana jo monet luottamushenkilöiden polvet ovat uhranneet aikaansa tämän saavuttamiseksi. – Mieleen on jäänyt tietysti ainutlaatuisena kokemuksena myös ehdokkuuteni eduskuntavaaleissa 1991. – Taloudellisen kriisin tilanteessa suomalaisen kuntajärjestelmän erikoisuus, jossa omat työntekijät voivat ajaa etujaan sekä päättäjinä että etujärjestöinä, toi Somerollakin lisävaikeutta sopeutumiseen. Taloudessa nokka on pidetty koko ajan veden pinnalla. – Suuressa osassa Eurooppaakin, puhumattakaan laajemmin muusta maailmasta, ne ovat vain haaveita ja ihailun aiheita. Tässä hän on reissussa Paanajärvellä somerolaisten Timo Kinnusen (vas.) ja Jouko Palanderin kanssa. – On turhaa ja mahdotontakin yrittää antaa suoranaisia neuvoja sivustakatsojana. – Vielä sote-uudistuksen jälkeenkin Suomen kuntien tehtäväkenttä sekä kuntien asukkaiden päätösvallan ja kuntatalouden perustuslaillinen suoja on maailman laajimpia. – Kun itse tahdotte, pystytte pitämään paikkakunnan edelleen vireänä seuraavat 150 vuotta! Vahva talous loivensi lamaa Arto Luhtala kertoo, että hänen kunnanjohtajakaudellaan suurimmat vaikeudet liittyvät lamaan 1990-luvun alussa. Niihin tartuttiin hankkimalla ja kaavoittamalla maata, uudistamalla tonttipolitiikkaa, kunnan toimilla yrityspolitiikassa, asuntojen välivuokrauksella ja muilla toimin. Linjat arvioitiin yhdessä, sitten toimivalta johdolle – Somerolla oli ennen tuloani vallinnut jonkin aikaa iterregnum – välikausi, jolloin edellinen johtaja oli sairastellut ja päättäjillä oli tekemisen nälkä. 1980-luvun lopun taloudellinen nousukausi oli myös auttamassa kehittämisen rahoittamista. Muutosvastarinta kaikilla tahoilla oli totuttua lievempää, ja kun sitä oli, se oli usein myös perusteltua. Se on koko maamme hallinnon arvokas perinne. Hallitusneuvos Arto Luhtala: . Ei ole näkyvissä mitään, mikä tekisi paikallisen itsehallinnon tarpeettomaksi. Hallitusneuvos Luhtala pitää kohokohtana sitä kun väestönkehitys saatiin niukasti kasvuun tai ainakin selvästi hidastettua väestötappiota. – Onneksi Someron lähtötilanne oli vahva oma talous, joka loivensi tervehdyttämisen rajuutta. – Heillä kaikilla oli luottamus ryhmissään. harrastaa lukemista ja matkustelua, kesällä erityisesti matkailuautolla Arto Luhtala (oik.) jäi eläkkeelle pari vuotta sitten. Sen verran avoimia asioita hallintoremontissa kuitenkin on, että en ryhdy arvailemaan yksityiskohtia. Niistä on aihetta onnitella, ne eivät ole itsestään selvyyksiä, vaan somerolaisten toimijoiden ansiota, kehuu Arto Luhtala, joka oli Someron johdossa vuodet 1985–1993. Sitä kannattaa kehittää jatkossakin
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jani Kurvinen: – Kirkkojärvenranta, syksyisin metsät, koska pidän sienestyksestä, sanoo eläkeläinen Kuisma Tammio, 63, Pappilasta. SOMERO 20 Somerolla tehdään päätöksiä nopeasti ja joustavasti . Oivallinen paikka rauhoittua, aistia luontoa ja menneitten sukupolvien henkeä, kuvailee Pekka Alitalo, 67-vuotias eläkeläinen Ruunalan kylästä. Jani Kurvinen Jani Kurvinen on ollut talkoolaisena Autoliitossa parikymmentä vuotta ja viimeisimmät kymmenen Salon osaston puheenjohtajana.. Nuoriso, kulttuuri ja sivistystoimi kaikki ne jäävät kuntaan. Kuntalaista eniten koskevat palvelut, varhaiskasvatus, koulut, kirjasto ja urheilupaikat jäävät kuntaan. Merja Ryhtä – Paras paikka on Paltanmäessä vanhan kotituvan aurinkoisen päädyn puutarhakeinussa mustarastaan luritellessa kuusen piikissä. ELINA OJALIN Lempipaikkasi Somerolla. – Mökillä Hirsjärven rannalla, sanoo Kaija Pirttilä, 47-vuotias lypsykarjatilan emäntä Kultelan kylästä. . Ga llu p 15 MERJA RYHTÄ KUVAT SARI MERILÄ – Meistä tulee sivistyskunta, sillä siitä tulee suurin toimiala
Kun liikevaihtoa lähtee, nykyisen palvelutason ylläpitäminen tulee olemaan vaikeaa, hän arvelee. Tätä elinvoimaa pitää Kurvisen mukaan tukea kaavoituksella: on oltava riittävästi teollisuusja omakotitalotontteja. – Koitamme pitää kunnan talouden kunnossa, etteivät kustannukset karkaa. – Näen, että meillä on aika selkeä lautakuntaja toimialamalli, ja siten kevyt organisaatio, jossa eri toimialajohtajat vastaavat omista lautakunnistaan. HENKILÖ Jani Kurvinen . – Näen sen mahdollisuutena. Hyvinä aikoina ei ole lisätty menoja, Kurvinen painottaa. Nuoriso, kulttuuri ja sivistystoimi kaikki ne jäävät kuntaan. Tekstit Sari Merilä – Sienija marjametsät siirtäisin tänne Algarveen. . . Tulevaisuus sivistyskuntana Maakuntaja sote-uudistuksen myötä Someron organisaatio muuttuu ja kaupungin budjetista siirtyy puolet maakunnan hoidettavaksi ja valtion maksettavaksi. – Varmasti myös harrastusmahdollisuudet ja työtarjonta vaikuttavat Somerolta poismuuttamiseen, vaikka kivan pienen yhteisön täältä olen löytänytkin koiraharrastusten puitteissa. Toimialajohtajan jälkeen on jo tekevä porras. Murheitakin matkalle voi tulla. yrittäjä: Kökkön maatila Pitkäjärvellä, Kökkön lomamökit ja leirintäalue sekä ulkomaankauppaa harjoittava Ecospring Finland Oy . Silti tekemistä riittää edelleen. yo-merkonomi . Kuntalaista eniten koskevat palvelut, varhaiskasvatus, koulut, kirjasto ja urheilupaikat jäävät kuntaan. – Monet muutokset elämässä tuovat minut mitä todennäköisemmin valmistumisen jälkeen muutamaksi kuukaudeksi takaisin Somerolle ennen kuin pohjoinen ja porohommat kutsuvat. perhe: vaimo Meira ja neljä lasta Mikä saa nuoren muuttamaan tänne/pois täältä. . Meistä tulee sivistyskunta, sillä siitä tulee suurin toimiala. . Mitä sellaista Somerolle jäi, jonka olisit ottanut mukaan, jos fysiikan lait eivät olisi esteenä. Sosiaalija terveystoimen tehtävissä tai niiden tukipalveluiden tehtävissä yli 50 prosenttisesti olevat virat siirtyvät maakuntaan. – Poliitikkojen ja yrittäjien yhteistyöhön on koitettu panostaa säännöllisillä tapaamisilla. Elinvoimaa ja yrittäjyyttä Someron pitää olla jatkossakin elinvoimainen. Somero oli hyvä asuinpaikka ajallaan. syntynyt 12.12.1972 Somerolla . Ne koskettavat 90 prosenttia kuntalaisista, hän iloitsee. Myös Someron Yrittäjät ry:n hallituksessa istuva Kurvinen näkee, että virkamiesten ja yrittäjien yhteistyö on parantunut aiemmasta. – Jossain lakiluonnoksessa oli, etteivät kunnat saisi nostaa kunnallisveroaan paitsi äärimmäisessä hädässä. – Luottamushenkilöt niin lautakunnissa kuin valtuustossakin keskustelevat toimialajohtajan ja esittelijän kanssa. kaupunginvaltuuston puheenjohtaja vuodesta 2012 . Siellä ollaan tasavertaisina keskustelemassa suunnitelmista ja tavoitteista. Siihen Smeron kaupungin menestys on perustunut. Kurvinen arvelee, ettei tuleva 7,5 prosentin kunnallisvero riitä. – Somero on pärjännyt erittäin huonosti yrittäjille tehdyissä kyselyissä, Kurvinen toteaa. Kurvinen suhtautuu muutokseen myönteisesti. Pienen kunnan etu on, ettei välihallintoa ole, joten päätöksentekoprosessi on joustava ja nopea, Kurvinen kiittelee. 21 . Kirsi Seppälä Someron kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jani Kurvinen (kesk.) pitää Someron päätöksentekoa joustavana ja nopeana. . . Kysymykset ovat niin spesifejä, että tarvitaan henkilö, johon voi ottaa yhteyttä ja joka sitten ottaa selvää, hän kertoo. On yleisiä aamukahvitilaisuuksia, joihin saa tulla kuka vaan ja niiden lisäksi on kohdennettuja tilaisuuksia, mihin on kutsuttu suurimpia työllistäjiä. – Kirjat vaihtuivat Kokemäelle vuoden 2016 alussa opiskelujen perässä, vaikka toinen jalka jäikin Somerolle vanhempiin linkittyen, kertoo Teeriharjun tanssipaikan kupeesta Kokemäelle lähtenyt Jonna Mäkinen, 20. Kaupunki on pidettävä houkuttelevana paikkana. Elinkeinotoimessa on nykyään muun muassa kaksi henkilöä. Viisi sateetonta, 60 pilvistä ja 300 aurinkoista päivää pitävät täällä, kertoo eläkkeelle jäänyt harraslääkäri Kari Rintala, joka muutti Somerolta Portugaliin.. Organisaation keveys helpottaa luottamushenkilöiden yhteydenottoja valmistelevaan virkamieheen ja valmistelevat virkamiehet tuntevat päättäjät, hän kuvailee
Toimintakulttuuriin kuuluu virkamiesten ja luottamusmiesten hyvä yhteishenki pitkällä aikavälillä. Yhä enemmän puretaan hierarkkisia organisaatioita ja yritetään saada yritetään saada ideat ja luovuus mahdollisimman laajalta ja mahdollisimman matalalla hierarkialla. Näin kiteyttää Porvoossa asuva teollisuusneuvos ja kunnallispolitiikan vaikuttaja Risto Anttonen vuonna 2011 julkaistussa kirjassaan Miksi kunta menestyy. Odottaminen ei tuo hyvää kehitystä mihinkään suuntaan, Anttonen harmittelee. Sotessa toimitaan tätä valtavirtaa vastaan, Anttonen vertailee. Yhtenä maakuntahallintoa kankeuttavana asiana – Pitäisi tehdä tulevaisuuteen suuntautuvia uudistuksia eikä nykytilanteeseen sovitettuja, poliittisesti mahdollisia kompromisseja. – Ennen eniten äänessä olivat ne, joilla oli eniten sanottavaa. Risto Anttonen KAUPO KIKKAS Risto Aaltonen. Anttonen pitää yleisenä ilmiönä vaikeutta saada pätevää väkeä kuntavaalien ehdokkaiksi ja kunnanjohtajiksi. SOMERO 22 Kunnan menestys kiteytyy hyvään johtamiseen, talousajatteluun ja yhteishenkeen Kirsi Seppälä SISÄISET TEKIJÄT vaikuttavat kunnan menestymiseen ulkoisia tekijöitä enemmän. Kyllä ne agendalla ovat, mutta kuntien johtamisjärjestelmissä ja kulttuureissa ei ole tapahtunut muutoksia, hän jatkaa. Mehän olemme menossa hajautettuun älykkyyteen. Mistä löytyvät viisaat virkamiehet ja pätevät päättäjät. Maakuntahallinnosta voi tulla kankeaa Pahimmillaan käy niin, että nykyinen hallitus saa soteja maakuntauudistuksen valmiiksi, mutta seuraava hallitus alkaa muuttaa sitä. Kunta menestyy, kun sitä johdetaan hyvin ja taloudellisesti. Kun toimijoita tulee lisää ja yksi maakuntaporras tulee lisää, niin kyllä se byrokratiaa lisää. Kirjoittaja on analysoinut Suomen 131 johtavaa kuntaa ja tehnyt haastattelututkimuksen yli 40 kunnassa kunnanjohtajalle sekä johtaville luottamushenkilöille, apulaiskaupunginjohtajille ja taloustai rahoitusjohtajille. Anttonen näkee soten tuoman valinnanvapauden hajauttamisena mutta maakuntahallinnon keskittämisenä. – Kuntalaki edellyttää, että kunnan yhtiöiden hallituksiin valittavilla ihmisillä pitää olla ammattitaitoa ja alan tuntemusta niin, että he voivat haastaa uskottavasti toimitusjohtajan, Anttonen muistuttaa ja lisää, ettei mikään viittaa siihen, että näin tapahtuisi lyhyellä aikavälillä. Jos maakuntauudistus syntyy nykyisen hallituksen kaavailujen mukaan, byrokratia voi lisääntyä. Aikapulan lisäksi sosiaalinen media nostaa kynnystä lähteä kunnallispolitiikkaan mukaan, sillä somessa haukutaan päättäjiä herkästi. Siitä tulee negatiivinen spiraali, sillä mitä vähemmän poliitikot ja virkamiehet voivat saada arvostusta onnistumistensa kautta, sitä harvempi hakeutuu näihin toimiin, Anttonen luonnehtii. Kun samaan aikaan kodin ja perheen arvostus on noussut, ei aika enää riitäkään luottamustoimiin. Hän näkee, että työelämän kohonnut vaatimustaso vie ihmisiltä yhä enemmän aikaa. Nykyään somessa ollaan kielteisiä ja aggressiivisia; se on uusi kanava päättäjiä kohtaan. Menestystekijöiden merkitys korostuu entisestään Anttolan todetessa haastattelun aluksi, ettei kunnan menestystä voi päätellä väestöstä, elinkeinoranteesta sen enempää kuin kunnan koostakaan. Hän toivoo, että uutta kuntalakia kunnioitettaisiin, eikä kuntien yhtiöiden hallituksiin valittaisi jäseniä samalla lailla, kuin lautakuntiin vaalimenestyksen perusteella. Näin ei ole käynyt. – Kunnan pitäisi asettaa poliittisesti nimityslautakunta, joka valitsisi pätevyyden perusteella kunnallisiin yhtiöihin hallituksen jäsenet, Anttonen sanoo. Risto Anttosen mielestä vähemmälle huomiolle on jäänyt ensi vuoden kesäkuussa voimaan tuleva kuntalaki. – Kun Suomen kansantaloudella on mennyt huonosti, kukaan ei voi valittaa, etteivät talousasiat ole olleet esillä koko ajan. Normiohjaus ja ylhäältä ohjaaminen lisääntyvät. Tehdään lausuntoja ja odotetaan, mitä tulee. – Valinnanvapaus tuo lisää toimijoita. On tehty kuntaja sote-uudistusta ja sen sisältö on muuttunut aina, kun hallitus on muuttunut. – Kuntakenttä on ollut 10 vuotta lamaantunut. Mediankin kautta arvostusta voisi rakentaa, Anttonen sanoo. Odottelu lamaannuttaa kuntia Risto Anttonen sanoo suoraan, että olisi mielellään nähnyt kirjansa vaikuttavan kuntien myönteiseen kehittymiseen. – Pitäisi tehdä tulevaisuuteen suuntautuvia uudistuksia eikä nykytilanteeseen sovitettuja, poliittisesti mahdollisia kompromisseja, Anttonen tiivistää. Nyt kuntaliitokset ovat jäissä. Soten mukana ja EU:n kautta tulee kunnille velvollisuus yhtiöittää toimintansa, joka kilpailee jonkun toisen saman alan toimijan kanssa. – Muutoksen täytyisi tapahtua sitä kautta, että arvostettaisiin enemmän ihmisiä, jotka hoitavat yhteisiä asioita. Pätevistä virkaja luottamusmiehistä pulaa Sote-uudistuksesta ja maakuntien muutoksesta puhutaan paljon. Se on päinvastoin kuin mihin maailma muuten, liikeelämä ja tietoyhteiskunta, ovat menossa
Hajauttamista voidaan kritisoida liian monista ja pienistä yliopistoista, mutta hajauttamisen hyöty on ollut se, että yliopistokaupungeista on tullut kasvukeskuksia ja yliopisto on vahvistanut elinkeinoelämää. Somerolta on suhteellisen lyhyt matka isoihin kaupunkeihin. Näin ollen palveluiden pitää toimia, kunnan talouden olla kunnossa samoin kuin koulujen, liikunnan, kulttuurin ja liikenneyhteyksienkin. Someron keskusta on kaunis ja viihtyisä, sekin verovaroilla kunnostettu. Suomihan on hyvä esimerkki hajautetusta yliopistosta. Anttonen näkee luottamushenkilöiden istumisen eri tason päättävässä elimessä. Se johtaa siihen, että Somerolla pysyy veronmaksajia, jotka edesauttavat kunnan toimintaa verovarojen sijoittelussa. – Pitäisi valita ihmisiä, jotka ajattelevat vain valtion, kunnan tai maakunnan parasta tai jos on yrityksen hallituksessa, niin ainoa tehtävä on ajatella aina vain kyseisen yhteisön parasta. Elleivät somerolaiset tue paikkakunnan olemassa olevia palveluita, on vaikea ajatella palveluiden lisääntyvänkään, saati verovarojen karttuvan, kannustaa yrittäjä Elina Riikonen, Ylöpirtti. Täällä asuntojen/kiinteistöjen hintataso on maltillinen verrattuna isoihin kaupunkeihin. Tulevaisuutta pitäisi ajatella luovemmin Risto Anttonen arvioi, että monet kunnat ajattelevat kehittävänsä elinkeinoelämää, kun sosiaalija terveyspuoli on otettu niiltä pois. Tämmöisiä keinoja voisi käyttää, jotta päätöksen teko paranisi ja sitä kautta arvostus paranisi. Maakuntamallin epäilijät voivat hakea positiivisuutta visiosta, jossa koulutkin siirretään myöhemmin maakunnille, joista tulee 19 vahvaa peruskuntaa. – Odotan paljon Sitran ja IBM:N SOTE-projektilta. KUVAT SARI MERILÄ 23 – Maatalousvaltainen, pienten verotulojen ja ikääntyneen väestön pieni, liikenneväylien ulkopuolinen Somero on kuin kimalainen: fysiikan lakien mukaan sen ei pitäisi lentää, mutta sepä vaan lentää! Risto Anttonen Kirjassa Miksi kunta menestyy. – Kunnan imagolla ja viihtyisyydellä sekä kouluilla on merkitystä. Hän uskoo, että on inhimillisistä tekijöistä kiinni, missä yrittäjät ja yritysten omistajat haluavat asua. Täällä on erittäin hyvät liikuntamahdollisuudet ja hyvät peruspalvelut. Loput kunnan tehtävät hoidettaisiin älykkään hajautetusti ja väliporras poistuisi. Esimerkiksi liikuntamahdollisuudet ovat ensiluokkaiset, kuten hieno uimahalli ja jäähalli. Lapsista pidetään huolta päiväkodeissa ja kouluissa, harrastustoimintaa on ja valinnanvaraa riittää. Varhaiskasvatuksessakin tuntuu pyyhkivän hyvin ja yläkoululaisille/ lukiolaisille on valmistumassa uusi komea koulu! Kyllä näillä puitteilla meillä on hyvä täällä olla ja kasvaa. Sen jälkeen kuntia aletaan ohjata keskiarvoilla. Mistä löytyvät viisaat virkamiehet ja pätevät päättäjät. Maakuntauudistuksessa voi tulla tilanne, jossa sama ihminen on kolmessa eri tasossa päätöksentekijänä, hän esittää. Somerohan pärjää aina, jos aletaan käyttää keskiarvoja, koska Someron talousluvut ovat hyvällä mallilla, Anttonen uskoo. Somero on jo toimivasti organisoinut ne toimet, jotka kunnalle jäävät sosiaalija terveyspuolen lähtemisen jälkeen. – Oikein hyvänä! Oman kokemuksen pohjalta voin sanoa, että jo äitiysneuvolasta alkaen palvelu Someron äitiysja lastenneuvolassa on ollut erittäin hyvää ja ammattitaitoista. Esimerkiksi liikunta ja kulttuuri on organisoitu yhdistyksille. – Nytkin voisi olla sellainen järjestelmä, että jos menet eduskuntaan kansanedustajaksi, luovuttaisit paikkasi kunnanvaltuustossa varajäsenelle. Tänne valmistuu uusi yläkoulu ja lukio. Millaisena lasten elinja kasvuympäristönä näet Someron. Uusi koulu valmistuu. Ga llu p 15 Miksi lapsiperheen kannattaa muuttaa Somerolle. – Someron vahvuudet ovat matala organisaatio ja lautakuntien vähyys. Ja onhan Somero muutenkin, onneksi vielä, vähän lintukoto suuriin kaupunkeihin verrattuna, sanoo yrittäjä Heidi Mäkinen, 27, Somero. Tekstit Sari Merilä – Somero on rauhallinen ja turvallinen paikka asua. Mikä pitää sinut Somerolla. n Heidi Mäkinen on juhlalehden kannessa lastensa Kustin ja Renen kanssa (kuva Sari Merilä).. Kansanedustajat eivät katso vain, mikä on valtakunnan etu, vaan ajattelevat samaan aikaan kuntansa etua, koska ovat myös kunnanvaltuutettuja. – Tietysti siksi, että sillä on ihan ensin työllistävä vaikutus. Apua ja tukea saa, myös konkreettista apua arkeen uudelta loistavalta neuvolan perhetyöntekijältä! Vertaistukea tai vaikka seuraa lapsille ja perheille tarjoavat myös Someron seurakunnan perhekerhot ja MLL:n perhekahvila. Anttosen mielestä uhkakuvista huolimatta pitää jaksaa olla optimistinen. – Perhe, yritys, ja eipähän ole mielessäkään käynyt, että vaihtaisin paikkakuntaa, toteaa yrittäjä Outi KolattuTolvi, 45, Pitkäjärveltä. Anttonen luonnehtii näistä huolehtimista epäsuoraksi elinkeinopolitiikaksi. Somero porskuttaa Risto Anttonen uskoo, että Somero on suhteellisen hyvin valmistautunut tuleviin muutoksiin. Miksi kannattaa käyttää somerolaisia palveluita. Somero on ketterä kaupunki, jossa on pienen kylän edut, sanoo toimitusjohtaja Janne Käkönen, 38, Somerniemi
– Somerolla viihtyvät myös kaksi koiraamme. Henrik Illikainen eli Tiisu itse on taitava lauluntekijä ja sanoitukset ovat rohkeita, kertoo opettaja/muusikko Kari Luoto, 36. Bändin laulajan lavapreesens nousee erityisesti esille. Mitä tiedät Somerosta. Käyn myös hierojalla ja jalkahoidossa sekä hoidan monia ostoksia kaikessa rauhassa. Olemme ostaneet luomulammasta Häntälästä ja päässeet vierailulle Ryhdän sikalaan. Esakallion tanssilava on tuttu paikka, siellä on tullut haastateltua laulajia. Kai Merilä – En tiedä Somerosta mitään... – Jaa että Somero. Mononen sävelsi muille, ja muut tulkitsivat hänen töitään. Ja onhan siellä tähtireportteri Merilän Kaitsukin, hah, vastailee Hymyn päätoimittaja Mika Lahtonen Helsingistä. Ja onkos siellä osa kansallispuistoakin, mietiskelee toimittaja Ismo Lehtonen Aller Mediasta. – Sieltä on kotoisin Badding. Juuri Tiisu toi pitkään poissaolleen vaaran tunteen takaisin rock-lavoille. Etäisyys Helsingistä on sopiva. SOMERO 24 Ga llu p 15 Sauli Kaipainen – Ensimmäisenä mieleeni nousee tangosäveltäjä Unto Mononen (1930– 1968). Esimerkiksi Reijo Taipaleen laulamana Satumaa on kohonnut nykyiseen asemaansa. – Vähässä on meitsin tiedot. Aika näyttää, mihin suuntaan bändi menee. Ja tietysti tunnen Somerolta Kourimon Eijan. Mutta sieltä ovat kotoisin Rauli Badding, Numminen ja Unto Mononen. Savimaa tosin aiheuttaa vähän haasteita. Ja siellä on tunnettuja tanssilavoja. Siihen aikaan kun Mononen sävelsi musiikkia, Suomessa ei Topi Kärjen lisäksi hirveästi ollut muita tangon tekijöitä. Käyn täällä viikonloppuisin stressittömästi kampaajalla. En oikeastaan muuta tiedä, mutta toi on jo huipputieto, toteaa freelancevalokuvaaja Johanna Kare Helsingistä. Täällä saa viihtyä rauhassa, jos sitä kaipaa, mutta paikallisiinkin tutustuu nopeasti, jos haluaa, kertoo Apu-lehden päätoimittaja Marja Aarnipuro. – Someron rauhassa olen kirjoittanut kaksi rintasyövästä kertovaa tietokirjaa sekä maaliskuussa ilmestyvän esikoisdekkarini. Siihen pätee varmaan ihan sama asia kuin Baddingiin ja Monoseen, eli Tiisukin erottuu joukosta. Myöhemmin Badding osoittautui lisäksi herkäksi ja monipuoliseksi tulkitsijaksi. – Somerolla on helppo hoitaa asioita. No ainakin komean Hiidenlinnan tiedän, hieno paikka. Oli ainoa kaupungiksi pyrkinyt, joka hylättiin silloin joskus. Tai no, Rauli Baddingin, keksii Yön ex-basisti Jukka Jay Lewis Helsingistä. Sukulaiset vierailevat täällä mielellään ja turistit vien aina Somerniemen uskomattomalle kesätorille. Badding teki erilaista musiikkia kuin muut Suomessa siihen aikaan tekivät. – Rauli Badding Somerjoki tietty. Tämä tuli ekana mieleen, Ylen taustatoimittaja Maria Roiha. SARI MERILÄ Marja Aarnipuro Maria Roiha Mika Lahtonen Ismo Lehtonen Johanna Kare Mikä on nostanut somerolaismuusikot pinnalle. Mitä mediaväki tietää Somerosta. Tekstit Kai Merilä – Meille mökkiläisille Somero on mainio paikka. Viljelen itsekin vähän kasviksia ja mehustan herukoita. Nekin olivat uutta Suomessa. – Somero on kaupunki, mutta minulle tämä paikkakunta edustaa Suomen vilja-aittaa ja muuta ruoan alkutuotantoa. – Rauli Badding Somerjoki (1947–1987) oli puolestaan ensimmäisiä rockin isoja nimiä, jolla oli takanaan myös rohkea underground-tausta. KU VA T H A A ST AT EL TU JE N A LB U M EI ST A. – Kolmantena listalla on Tiisu, joka on tämän hetken iso somerolaisnimi. Ravintola Rantatupa on tuttu paikka, siellä aikoinaan Nykäs-Matin kanssa seikkailtiin. Juuri tulkitsijoilla on ollut iso merkitys
– 27,5 vuotta, vastaa terveydenhoitaja Annika Saneri Kirkonmäeltä. EST. Täällä asuu ystävällisiä ja mukavia ihmisiä. Maukas ruoka iloisesti tarjoiltuna vilkkaassa mutta viihtyisässä ympäristössä. 050 464 8745 www.hoitolasienna.fi Tule rentoutumaan tai virkistäytymään Nuppulinna Vanha Härkätie 5 puh. Kuinka kauan olet asunut Somerolla . – Olen asunut Somerolla kohta 15 vuotta. (02) 748 5316 ti-pe 9-17, la 8-14 Värjäyksen ja leikkauksen yhteydessä kulmien muotoilu ja värjäys Veloituksetta! tarjous voimassa maaliskuun loppuun Meiltä myös kestolakkaukset IIL KK A Ä RR Ä LÄ 25. Gallup 150 M A RJ O RI E H EE M SK ER K Millaisia Ihmisiä somerolta löytyy. Avoinna ti-la Joensuuntie 36, Somero Puh. Esimerkiksi seisova pöytä on erinomainen ja palvelu ystävällistä. Täällä hoitolassa tehdään pieniä ihmeitä! Salli jaloillesi kevään keveys! Tule jalkahoitoon! Koe myös suolahuoneen hoitava Vaikutus! Jalkaja suolahoitola Salkkari Harjuntie 35, Somero p.045 322 3008, www.salkkari.com Kampaamo SOMERON EEVA Urheilutie 23, 31400 Somero puh. 040 557 5473 permanentti 55 e tarjo us (Sisältää kaiken) KOSMETOLOGI PALVELUT arjon M • Käsija jalkahoidot • Kasvoja vartalohoidot • Kuumakivihieronta • Meikkaus ja BoHo meikit • Ultraäänipuhdistus ja timanttimikrohionta • Denova Pro -ammattisarja • Kasvolymfa • Karvanpoistot sokerilla • Bernard Cassiere -tuotteet Joensuuntie 13 OP-talo, p. (02) 748 5441, 050 572 3941 . leikkaa talteen TÄLLÄ KUPONGILLA kaikista yli 30 € maksavista palveluista ja aineista -5 e Tarjous voimassa maaliskuun loppuun Koulutettu hieroja Outi Kerko Karhutie 18, Somero P. 040 702 0498. 040 700 927 www.jalkakeiju.fi ONNEA 100-vuotias SUOMI PARAS 150-vuotias SOMERO Joensuuntie 26, Somero P. 050 307 4144 www.hierontanappi.fi Kampaamo muotituKKa Suotie 1, Somero p. Tekstit Elina Ojalin – Jussin Baari. Mutta kuten Suomen pikkukaupungeissa yleensäkin, mukaan mahtuu monenlaista sählääjää. – Jussin Baari. Kattavat aukioloajat, sanoo tuntiopettaja Essi Torkkomäki-Ryhtä, 44, keskustan Joensuusta. 1820 Paras ruokapaikka Somerolla. Mutta kun osaa jättää kyräilyn omaan arvoonsa ja erehdysten jälkeen valita luotettavat ihmiset ja yhteistyökumppanit, asioidenhoito on yleensä vain yhden puhelun päässä, sanoo graafinen suunnittelija Anu Törmä, 47, Kaurakedosta. Harmittaa välillä, että ei ehdi useimmin käydä, sanoo kuvataiteilija/kuvittaja Keanne Van De Kreeke, 42, Hirsjärveltä. Tulokkaiden hyväksyntä vie vuosia, joskus se jää kokonaan saamatta
metsänraivausterä suojineen Soveltuu hyvin maaja metsätilakäyttäjille, jotka tarvitsevat tehokkaan ja monipuolisen koneen. 02-748 9300 ma-pe 9-18, la 9-14 Joensuunkatu 5, Salo p. 10.290,+ tk HUOMIO UUTTA 2015 MALLEISSA: Uusi markkinoiden paras nopeudenrajoitin Uusi mittaristo Uusi sähkötoiminen kaasuohjaus Uusi istuin ja selkänoja Uusi ohjauksen mukaan kääntyvä työvalo Sähköpistoke peräkärrylle vakiovarusteena Sähkövinssi vakiovarusteena Alhaisin polttoaineen kulutus luokassaan (Mönkijälehti 2/14) Ohjaustehostin, täydellinen neliveto SALON JA SOMERON MYYMÄLÖISSÄ SALON JA SOMERON MYYMÄLÖISSÄ Ruunalantie 5, Somero p. siimapää . 02-721 1400 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Hallimestarinkatu 4, Kaarina p. tuRVaSaapaS 79 € HUSQVARNA 435 40.9 cm³, 1.6 kW, 4.2 kg 299 € . 02-721 1400 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Salo • Somero • Kaarina .. 02-748 9300 ma-pe 9-18, la 9-14 Hallimestarinkatu 4, Kaarina p. 02-748 9300 ma-pe 9-18, la 9-14 Joensuunkatu 5, Salo p. HUSQVARNA RAiVURi 345 FR 695 € 45.7 cm³, 2.1 kW, 8.5 kg 3.990 € norm. 4.790€ Hintaan lisätään toimituskulu 90 € RideR 214TC hydrostaattinen, Combi 94 -leikkuulaite nyt ennakkohintaan! 3 terää suojineen: uuT T 9.990,Ruunalantie 5, Somero p. HUSQVARNA RAiVURi 345 FR 695 € 45.7 cm³, 2.1 kW, 8.5 kg 3.990 € norm. HUOLTOJA VARAOSAPALVELU Joensuunkatu 5 SALO ttik POLARIS 2015 SPORTSMAN 570 EFI EPS SP FOREST 4X4 EU-traktori Mitä eroa perusmalliin: Uusi ”Close Ratio”: entistäkin nopeampi automaattinen 4-vedos kytkentä ADS -alamäkijarru vakiovarusteena EBS -moottorijarru vakiovarusteena Aluvanteet vakiovarusteena XP A-tukivarsi etujousitus Renkaat: edessä 26x8-14 takana 26x10-14 Maavara 292 mm (perusmallissa 279 mm) 10.990,10.990,+ tk 9.990,9.990,+ tk Kaupan päälle TUKKIVAUNU Kaupan päälle TUKKIVAUNU METSÄPAKETTITARJOUS! METSÄPAKETTITARJOUS! Arvo 890,POLARIS SPORTSMAN 570 EFI EPS SP FOREST 4X4 EU-traktori 2015-malli ovh. siimapää . Lämpimästi tervetuloa! AVOIMET OVET Laukamo-yhtiöt kutsuu. tuRVaSaapaS 79 € HUSQVARNA 435 40.9 cm³, 1.6 kW, 4.2 kg 299 € . tuRVaSaapaS 79 € HUSQVARNA 435 40.9 cm³, 1.6 kW, 4.2 kg 299 € . HUSQVARNA RAiVURi 345 FR 695 € 45.7 cm³, 2.1 kW, 8.5 kg 3.990 € norm. 4.790€ Hintaan lisätään toimituskulu 90 € RideR 214TC hydrostaattinen, Combi 94 -leikkuulaite nyt ennakkohintaan! 3 terää suojineen: uuT T 9.990,Ruunalantie 5, Somero p. vesakkoterä . HUSQVARNA RAiVURi 345 FR 695 € 45.7 cm³, 2.1 kW, 8.5 kg 3.990 € norm. 10.290,+ tk HUOMIO UUTTA 2015 MALLEISSA: Uusi markkinoiden paras nopeudenrajoitin Uusi mittaristo Uusi sähkötoiminen kaasuohjaus Uusi istuin ja selkänoja Uusi ohjauksen mukaan kääntyvä työvalo Sähköpistoke peräkärrylle vakiovarusteena Sähkövinssi vakiovarusteena Alhaisin polttoaineen kulutus luokassaan (Mönkijälehti 2/14) Ohjaustehostin, täydellinen neliveto SALON JA SOMERON MYYMÄLÖISSÄ SALON JA SOMERON MYYMÄLÖISSÄ Ruunalantie 5, Somero p. siimapää . 02-748 9300 ma-pe 9-18, la 9-14 Hallimestarinkatu 4, Kaarina p. 02-721 1400 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Salo • Somero • Kaarina .. eRä 219 € 35 € CLaSSIC-kYpÄRÄ Varustettu ergonomisilla kuulonsuojaimilla ja verkkovisiirillä. 02721 1500 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Joensuunkatu 5, SALO p. 02-748 9300 ma-pe 9-18, la 9-14 Joensuunkatu 5, Salo p. 02721 1500 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Nyt sahoja joka lähtööN! HUSQVARNA 445 45.7 cm³, 2.1 kW, 4.9 kg 399 € kampanja! HUSQVARNA 135 40.9 cm 3 , 1.4 kW, 4.4 kg Raj. vesakkoterä . eRä 219 € 35 € CLaSSIC-kYpÄRÄ Varustettu ergonomisilla kuulonsuojaimilla ja verkkovisiirillä. metsänraivausterä suojineen Soveltuu hyvin maaja metsätilakäyttäjille, jotka tarvitsevat tehokkaan ja monipuolisen koneen. 02-721 1400 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Hallimestarinkatu 4, Kaarina p. eRä 219 € 35 € CLaSSIC-kYpÄRÄ Varustettu ergonomisilla kuulonsuojaimilla ja verkkovisiirillä. 10.290,+ tk HUOMIO UUTTA 2015 MALLEISSA: Uusi markkinoiden paras nopeudenrajoitin Uusi mittaristo Uusi sähkötoiminen kaasuohjaus Uusi istuin ja selkänoja Uusi ohjauksen mukaan kääntyvä työvalo Sähköpistoke peräkärrylle vakiovarusteena Sähkövinssi vakiovarusteena Alhaisin polttoaineen kulutus luokassaan (Mönkijälehti 2/14) Ohjaustehostin, täydellinen neliveto SALON JA SOMERON MYYMÄLÖISSÄ SALON JA SOMERON MYYMÄLÖISSÄ Ruunalantie 5, Somero p. vesakkoterä . HUOLTOJA VARAOSAPALVELU Joensuunkatu 5 SALO ttik POLARIS 2015 SPORTSMAN 570 EFI EPS SP FOREST 4X4 EU-traktori Mitä eroa perusmalliin: Uusi ”Close Ratio”: entistäkin nopeampi automaattinen 4-vedos kytkentä ADS -alamäkijarru vakiovarusteena EBS -moottorijarru vakiovarusteena Aluvanteet vakiovarusteena XP A-tukivarsi etujousitus Renkaat: edessä 26x8-14 takana 26x10-14 Maavara 292 mm (perusmallissa 279 mm) 10.990,10.990,+ tk 9.990,9.990,+ tk Kaupan päälle TUKKIVAUNU Kaupan päälle TUKKIVAUNU METSÄPAKETTITARJOUS! METSÄPAKETTITARJOUS! Arvo 890,POLARIS SPORTSMAN 570 EFI EPS SP FOREST 4X4 EU-traktori 2015-malli ovh. 02-721 1400 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Salo • Somero • Kaarina .. 02-721 1400 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Hallimestarinkatu 4, Kaarina p. metsänraivausterä suojineen Soveltuu hyvin maaja metsätilakäyttäjille, jotka tarvitsevat tehokkaan ja monipuolisen koneen. 10.290,+ tk HUOMIO UUTTA 2015 MALLEISSA: Uusi markkinoiden paras nopeudenrajoitin Uusi mittaristo Uusi sähkötoiminen kaasuohjaus Uusi istuin ja selkänoja Uusi ohjauksen mukaan kääntyvä työvalo Sähköpistoke peräkärrylle vakiovarusteena Sähkövinssi vakiovarusteena Alhaisin polttoaineen kulutus luokassaan (Mönkijälehti 2/14) Ohjaustehostin, täydellinen neliveto SALON JA SOMERON MYYMÄLÖISSÄ SALON JA SOMERON MYYMÄLÖISSÄ Ruunalantie 5, Somero p. 4.790€ Hintaan lisätään toimituskulu 90 € RideR 214TC hydrostaattinen, Combi 94 -leikkuulaite nyt ennakkohintaan! 3 terää suojineen: uuT T 9.990,Ruunalantie 5, Somero p. metsänraivausterä suojineen Soveltuu hyvin maaja metsätilakäyttäjille, jotka tarvitsevat tehokkaan ja monipuolisen koneen. 02-748 9300 ma-pe 9-18, la 9-14 Hallimestarinkatu 4, Kaarina p. 02-721 1400 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Salo • Somero • Kaarina .. HUOLTOJA VARAOSAPALVELU Joensuunkatu 5 SALO ttik POLARIS 2015 SPORTSMAN 570 EFI EPS SP FOREST 4X4 EU-traktori Mitä eroa perusmalliin: Uusi ”Close Ratio”: entistäkin nopeampi automaattinen 4-vedos kytkentä ADS -alamäkijarru vakiovarusteena EBS -moottorijarru vakiovarusteena Aluvanteet vakiovarusteena XP A-tukivarsi etujousitus Renkaat: edessä 26x8-14 takana 26x10-14 Maavara 292 mm (perusmallissa 279 mm) 10.990,10.990,+ tk 9.990,9.990,+ tk Kaupan päälle TUKKIVAUNU Kaupan päälle TUKKIVAUNU METSÄPAKETTITARJOUS! METSÄPAKETTITARJOUS! Arvo 890,POLARIS SPORTSMAN 570 EFI EPS SP FOREST 4X4 EU-traktori 2015-malli ovh. 02-721 1400 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Hallimestarinkatu 4, Kaarina p. 02-748 9300 ma-pe 9-18, la 9-14 Joensuunkatu 5, Salo p. Lämpimästi tervetuloa! AVOIMET OVET Laukamo-yhtiöt kutsuu LAUKAMO-yhtiöt Onnittelee 150-vuotiasta Someron kaupunkia ja somerolaisia Teollisuustie 1, 31400 Somero p. HUSQVARNA RAiVURi 345 FR 695 € 45.7 cm³, 2.1 kW, 8.5 kg 3.990 € norm. 02-721 1400 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Salo • Somero • Kaarina .. vesakkoterä . vesakkoterä . eRä 219 € 35 € CLaSSIC-kYpÄRÄ Varustettu ergonomisilla kuulonsuojaimilla ja verkkovisiirillä. 02-721 1400 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Hallimestarinkatu 4, Kaarina p. 02-721 1400 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Hallimestarinkatu 4, Kaarina p. metsänraivausterä suojineen Soveltuu hyvin maaja metsätilakäyttäjille, jotka tarvitsevat tehokkaan ja monipuolisen koneen. 02721 1500 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Joensuunkatu 5, SALO p. HUSQVARNA RAiVURi 345 FR 695 € 45.7 cm³, 2.1 kW, 8.5 kg 3.990 € norm. eRä 219 € 35 € CLaSSIC-kYpÄRÄ Varustettu ergonomisilla kuulonsuojaimilla ja verkkovisiirillä. 02721 1500 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Joensuunkatu 5, SALO p. 10.290,+ tk HUOMIO UUTTA 2015 MALLEISSA: Uusi markkinoiden paras nopeudenrajoitin Uusi mittaristo Uusi sähkötoiminen kaasuohjaus Uusi istuin ja selkänoja Uusi ohjauksen mukaan kääntyvä työvalo Sähköpistoke peräkärrylle vakiovarusteena Sähkövinssi vakiovarusteena Alhaisin polttoaineen kulutus luokassaan (Mönkijälehti 2/14) Ohjaustehostin, täydellinen neliveto SALON JA SOMERON MYYMÄLÖISSÄ SALON JA SOMERON MYYMÄLÖISSÄ Ruunalantie 5, Somero p. vesakkoterä . 02721 1500 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Joensuunkatu 5, SALO p. 4.790€ Hintaan lisätään toimituskulu 90 € RideR 214TC hydrostaattinen, Combi 94 -leikkuulaite nyt ennakkohintaan! 3 terää suojineen: uuT T 9.990,Ruunalantie 5, Somero p. tuRVaSaapaS 79 € HUSQVARNA 435 40.9 cm³, 1.6 kW, 4.2 kg 299 € . vesakkoterä . HUSQVARNA RAiVURi 345 FR 695 € 45.7 cm³, 2.1 kW, 8.5 kg 3.990 € norm. 02-748 9300 ma-pe 9-18, la 9-14 Hallimestarinkatu 4, Kaarina p. 02-748 9300 ma-pe 9-18, la 9-14 Hallimestarinkatu 4, Kaarina p. 02-721 1400 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Hallimestarinkatu 4, Kaarina p. 10.290,+ tk HUOMIO UUTTA 2015 MALLEISSA: Uusi markkinoiden paras nopeudenrajoitin Uusi mittaristo Uusi sähkötoiminen kaasuohjaus Uusi istuin ja selkänoja Uusi ohjauksen mukaan kääntyvä työvalo Sähköpistoke peräkärrylle vakiovarusteena Sähkövinssi vakiovarusteena Alhaisin polttoaineen kulutus luokassaan (Mönkijälehti 2/14) Ohjaustehostin, täydellinen neliveto SALON JA SOMERON MYYMÄLÖISSÄ SALON JA SOMERON MYYMÄLÖISSÄ Ruunalantie 5, Somero p. 02-748 9300 ma-pe 9-18, la 9-14 Hallimestarinkatu 4, Kaarina p. metsänraivausterä suojineen Soveltuu hyvin maaja metsätilakäyttäjille, jotka tarvitsevat tehokkaan ja monipuolisen koneen. HUOLTOJA VARAOSAPALVELU Joensuunkatu 5 SALO ttik POLARIS 2015 SPORTSMAN 570 EFI EPS SP FOREST 4X4 EU-traktori Mitä eroa perusmalliin: Uusi ”Close Ratio”: entistäkin nopeampi automaattinen 4-vedos kytkentä ADS -alamäkijarru vakiovarusteena EBS -moottorijarru vakiovarusteena Aluvanteet vakiovarusteena XP A-tukivarsi etujousitus Renkaat: edessä 26x8-14 takana 26x10-14 Maavara 292 mm (perusmallissa 279 mm) 10.990,10.990,+ tk 9.990,9.990,+ tk Kaupan päälle TUKKIVAUNU Kaupan päälle TUKKIVAUNU METSÄPAKETTITARJOUS! METSÄPAKETTITARJOUS! Arvo 890,POLARIS SPORTSMAN 570 EFI EPS SP FOREST 4X4 EU-traktori 2015-malli ovh. HUSQVARNA RAiVURi 345 FR 695 € 45.7 cm³, 2.1 kW, 8.5 kg 3.990 € norm. 02721 1500 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Nyt sahoja joka lähtööN! HUSQVARNA 445 45.7 cm³, 2.1 kW, 4.9 kg 399 € kampanja! HUSQVARNA 135 40.9 cm 3 , 1.4 kW, 4.4 kg Raj. 02-748 9300 ma-pe 9-18, la 9-14 Joensuunkatu 5, Salo p. HUOLTOJA VARAOSAPALVELU Joensuunkatu 5 SALO ttik POLARIS 2015 SPORTSMAN 570 EFI EPS SP FOREST 4X4 EU-traktori Mitä eroa perusmalliin: Uusi ”Close Ratio”: entistäkin nopeampi automaattinen 4-vedos kytkentä ADS -alamäkijarru vakiovarusteena EBS -moottorijarru vakiovarusteena Aluvanteet vakiovarusteena XP A-tukivarsi etujousitus Renkaat: edessä 26x8-14 takana 26x10-14 Maavara 292 mm (perusmallissa 279 mm) 10.990,10.990,+ tk 9.990,9.990,+ tk Kaupan päälle TUKKIVAUNU Kaupan päälle TUKKIVAUNU METSÄPAKETTITARJOUS! METSÄPAKETTITARJOUS! Arvo 890,POLARIS SPORTSMAN 570 EFI EPS SP FOREST 4X4 EU-traktori 2015-malli ovh. eRä 219 € 35 € CLaSSIC-kYpÄRÄ Varustettu ergonomisilla kuulonsuojaimilla ja verkkovisiirillä. 02-748 9300 ma-pe 9-18, la 9-14 Joensuunkatu 5, Salo p. 02-721 1400 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Salo • Somero • Kaarina .. 02-721 1400 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Salo • Somero • Kaarina .. 02-721 1400 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Hallimestarinkatu 4, Kaarina p. metsänraivausterä suojineen Soveltuu hyvin maaja metsätilakäyttäjille, jotka tarvitsevat tehokkaan ja monipuolisen koneen. 10.290,+ tk HUOMIO UUTTA 2015 MALLEISSA: Uusi markkinoiden paras nopeudenrajoitin Uusi mittaristo Uusi sähkötoiminen kaasuohjaus Uusi istuin ja selkänoja Uusi ohjauksen mukaan kääntyvä työvalo Sähköpistoke peräkärrylle vakiovarusteena Sähkövinssi vakiovarusteena Alhaisin polttoaineen kulutus luokassaan (Mönkijälehti 2/14) Ohjaustehostin, täydellinen neliveto SALON JA SOMERON MYYMÄLÖISSÄ SALON JA SOMERON MYYMÄLÖISSÄ Ruunalantie 5, Somero p. 4.790€ Hintaan lisätään toimituskulu 90 € RideR 214TC hydrostaattinen, Combi 94 -leikkuulaite nyt ennakkohintaan! 3 terää suojineen: uuT T 9.990,Ruunalantie 5, Somero p. 02721 1500 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Joensuunkatu 5, SALO p. eRä 219 € 35 € CLaSSIC-kYpÄRÄ Varustettu ergonomisilla kuulonsuojaimilla ja verkkovisiirillä. tuRVaSaapaS 79 € HUSQVARNA 435 40.9 cm³, 1.6 kW, 4.2 kg 299 € . siimapää . HUOLTOJA VARAOSAPALVELU Joensuunkatu 5 SALO ttik POLARIS 2015 SPORTSMAN 570 EFI EPS SP FOREST 4X4 EU-traktori Mitä eroa perusmalliin: Uusi ”Close Ratio”: entistäkin nopeampi automaattinen 4-vedos kytkentä ADS -alamäkijarru vakiovarusteena EBS -moottorijarru vakiovarusteena Aluvanteet vakiovarusteena XP A-tukivarsi etujousitus Renkaat: edessä 26x8-14 takana 26x10-14 Maavara 292 mm (perusmallissa 279 mm) 10.990,10.990,+ tk 9.990,9.990,+ tk Kaupan päälle TUKKIVAUNU Kaupan päälle TUKKIVAUNU METSÄPAKETTITARJOUS! METSÄPAKETTITARJOUS! Arvo 890,POLARIS SPORTSMAN 570 EFI EPS SP FOREST 4X4 EU-traktori 2015-malli ovh. tuRVaSaapaS 79 € HUSQVARNA 435 40.9 cm³, 1.6 kW, 4.2 kg 299 € . tuRVaSaapaS 79 € HUSQVARNA 435 40.9 cm³, 1.6 kW, 4.2 kg 299 € . siimapää . tuRVaSaapaS 79 € HUSQVARNA 435 40.9 cm³, 1.6 kW, 4.2 kg 299 € . metsänraivausterä suojineen Soveltuu hyvin maaja metsätilakäyttäjille, jotka tarvitsevat tehokkaan ja monipuolisen koneen. 02-748 9300 ma-pe 9-18, la 9-14 Hallimestarinkatu 4, Kaarina p. 02721 1500 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Nyt sahoja joka lähtööN! HUSQVARNA 445 45.7 cm³, 2.1 kW, 4.9 kg 399 € kampanja! HUSQVARNA 135 40.9 cm 3 , 1.4 kW, 4.4 kg Raj. 02-748 9300 ma-pe 9-18, la 9-14 Hallimestarinkatu 4, Kaarina p. 02721 1500 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Joensuunkatu 5, SALO p. 4.790€ Hintaan lisätään toimituskulu 90 € RideR 214TC hydrostaattinen, Combi 94 -leikkuulaite nyt ennakkohintaan! 3 terää suojineen: uuT T Laukamolaisten perheenjäsenet, somerolaiset ja ystävät Perjantaina 29.4 klo 13:30 – 15:30 Teollisuustie 1 B Yleisesittely, tehdaskierrokset, arvonta, kahvitarjoilu ym. siimapää . HUOLTOJA VARAOSAPALVELU Joensuunkatu 5 SALO ttik POLARIS 2015 SPORTSMAN 570 EFI EPS SP FOREST 4X4 EU-traktori Mitä eroa perusmalliin: Uusi ”Close Ratio”: entistäkin nopeampi automaattinen 4-vedos kytkentä ADS -alamäkijarru vakiovarusteena EBS -moottorijarru vakiovarusteena Aluvanteet vakiovarusteena XP A-tukivarsi etujousitus Renkaat: edessä 26x8-14 takana 26x10-14 Maavara 292 mm (perusmallissa 279 mm) 10.990,10.990,+ tk 9.990,9.990,+ tk Kaupan päälle TUKKIVAUNU Kaupan päälle TUKKIVAUNU METSÄPAKETTITARJOUS! METSÄPAKETTITARJOUS! Arvo 890,POLARIS SPORTSMAN 570 EFI EPS SP FOREST 4X4 EU-traktori 2015-malli ovh. 02-748 9300 ma-pe 9-18, la 9-14 Joensuunkatu 5, Salo p. 02721 1500 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Nyt sahoja joka lähtööN! HUSQVARNA 445 45.7 cm³, 2.1 kW, 4.9 kg 399 € kampanja! HUSQVARNA 135 40.9 cm 3 , 1.4 kW, 4.4 kg Raj. 02 77900 www.laukamo.fi ELEKTRONIIKKA MUOVINRUISKUVALU LSR -SILIKONI OHUTLEVY Laukamolaisten perheenjäsenet, somerolaiset ja ystävät Perjantaina 29.4 klo 13:30 – 15:30 Teollisuustie 1 B Yleisesittely, tehdaskierrokset, arvonta, kahvitarjoilu ym. vesakkoterä . siimapää . 02721 1500 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Joensuunkatu 5, SALO p. 02721 1500 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Nyt sahoja joka lähtööN! HUSQVARNA 445 45.7 cm³, 2.1 kW, 4.9 kg 399 € kampanja! HUSQVARNA 135 40.9 cm 3 , 1.4 kW, 4.4 kg Raj. 02721 1500 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Joensuunkatu 5, SALO p. HUOLTOJA VARAOSAPALVELU Joensuunkatu 5 SALO ttik POLARIS 2015 SPORTSMAN 570 EFI EPS SP FOREST 4X4 EU-traktori Mitä eroa perusmalliin: Uusi ”Close Ratio”: entistäkin nopeampi automaattinen 4-vedos kytkentä ADS -alamäkijarru vakiovarusteena EBS -moottorijarru vakiovarusteena Aluvanteet vakiovarusteena XP A-tukivarsi etujousitus Renkaat: edessä 26x8-14 takana 26x10-14 Maavara 292 mm (perusmallissa 279 mm) 10.990,10.990,+ tk 9.990,9.990,+ tk Kaupan päälle TUKKIVAUNU Kaupan päälle TUKKIVAUNU METSÄPAKETTITARJOUS! METSÄPAKETTITARJOUS! Arvo 890,POLARIS SPORTSMAN 570 EFI EPS SP FOREST 4X4 EU-traktori 2015-malli ovh. metsänraivausterä suojineen Soveltuu hyvin maaja metsätilakäyttäjille, jotka tarvitsevat tehokkaan ja monipuolisen koneen. 02-748 9300 ma-pe 9-18, la 9-14 Hallimestarinkatu 4, Kaarina p. 10.290,+ tk HUOMIO UUTTA 2015 MALLEISSA: Uusi markkinoiden paras nopeudenrajoitin Uusi mittaristo Uusi sähkötoiminen kaasuohjaus Uusi istuin ja selkänoja Uusi ohjauksen mukaan kääntyvä työvalo Sähköpistoke peräkärrylle vakiovarusteena Sähkövinssi vakiovarusteena Alhaisin polttoaineen kulutus luokassaan (Mönkijälehti 2/14) Ohjaustehostin, täydellinen neliveto SALON JA SOMERON MYYMÄLÖISSÄ SALON JA SOMERON MYYMÄLÖISSÄ Ruunalantie 5, Somero p. 02-721 1400 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Hallimestarinkatu 4, Kaarina p. 4.790€ Hintaan lisätään toimituskulu 90 € RideR 214TC hydrostaattinen, Combi 94 -leikkuulaite nyt ennakkohintaan! 3 terää suojineen: uuT T 9.990,Ruunalantie 5, Somero p. 02-721 1400 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Salo • Somero • Kaarina .. siimapää . 02-748 9300 ma-pe 9-18, la 9-14 Joensuunkatu 5, Salo p. 02721 1500 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Nyt sahoja joka lähtööN! HUSQVARNA 445 45.7 cm³, 2.1 kW, 4.9 kg 399 € kampanja! HUSQVARNA 135 40.9 cm 3 , 1.4 kW, 4.4 kg Raj. 02-748 9300 ma-pe 9-18, la 9-14 Joensuunkatu 5, Salo p. 02721 1500 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Nyt sahoja joka lähtööN! HUSQVARNA 445 45.7 cm³, 2.1 kW, 4.9 kg 399 € kampanja! HUSQVARNA 135 40.9 cm 3 , 1.4 kW, 4.4 kg Raj. SOMERO 26 9.990,Ruunalantie 5, Somero p. 02721 1500 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Nyt sahoja joka lähtööN! HUSQVARNA 445 45.7 cm³, 2.1 kW, 4.9 kg 399 € kampanja! HUSQVARNA 135 40.9 cm 3 , 1.4 kW, 4.4 kg Raj. 10.290,+ tk HUOMIO UUTTA 2015 MALLEISSA: Uusi markkinoiden paras nopeudenrajoitin Uusi mittaristo Uusi sähkötoiminen kaasuohjaus Uusi istuin ja selkänoja Uusi ohjauksen mukaan kääntyvä työvalo Sähköpistoke peräkärrylle vakiovarusteena Sähkövinssi vakiovarusteena Alhaisin polttoaineen kulutus luokassaan (Mönkijälehti 2/14) Ohjaustehostin, täydellinen neliveto SALON JA SOMERON MYYMÄLÖISSÄ SALON JA SOMERON MYYMÄLÖISSÄ Ruunalantie 5, Somero p. siimapää . eRä 219 € 35 € CLaSSIC-kYpÄRÄ Varustettu ergonomisilla kuulonsuojaimilla ja verkkovisiirillä. eRä 219 € 35 € CLaSSIC-kYpÄRÄ Varustettu ergonomisilla kuulonsuojaimilla ja verkkovisiirillä. 4.790€ Hintaan lisätään toimituskulu 90 € RideR 214TC hydrostaattinen, Combi 94 -leikkuulaite nyt ennakkohintaan! 3 terää suojineen: uuT T 9.990,Ruunalantie 5, Somero p. HUOLTOJA VARAOSAPALVELU Joensuunkatu 5 SALO ttik POLARIS 2015 SPORTSMAN 570 EFI EPS SP FOREST 4X4 EU-traktori Mitä eroa perusmalliin: Uusi ”Close Ratio”: entistäkin nopeampi automaattinen 4-vedos kytkentä ADS -alamäkijarru vakiovarusteena EBS -moottorijarru vakiovarusteena Aluvanteet vakiovarusteena XP A-tukivarsi etujousitus Renkaat: edessä 26x8-14 takana 26x10-14 Maavara 292 mm (perusmallissa 279 mm) 10.990,10.990,+ tk 9.990,9.990,+ tk Kaupan päälle TUKKIVAUNU Kaupan päälle TUKKIVAUNU METSÄPAKETTITARJOUS! METSÄPAKETTITARJOUS! Arvo 890,POLARIS SPORTSMAN 570 EFI EPS SP FOREST 4X4 EU-traktori 2015-malli ovh. 02721 1500 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Nyt sahoja joka lähtööN! HUSQVARNA 445 45.7 cm³, 2.1 kW, 4.9 kg 399 € kampanja! HUSQVARNA 135 40.9 cm 3 , 1.4 kW, 4.4 kg Raj. tuRVaSaapaS 79 € HUSQVARNA 435 40.9 cm³, 1.6 kW, 4.2 kg 299 € . HUSQVARNA RAiVURi 345 FR 695 € 45.7 cm³, 2.1 kW, 8.5 kg 3.990 € norm. 02-721 1400 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Salo • Somero • Kaarina .. 02721 1500 ma-pe 8.30-17, la 9-14 Joensuunkatu 5, SALO p. vesakkoterä . 4.790€ Hintaan lisätään toimituskulu 90 € RideR 214TC hydrostaattinen, Combi 94 -leikkuulaite nyt ennakkohintaan! 3 terää suojineen: uuT T 9.990,Ruunalantie 5, Somero p
69 e Helmi Joensuuntie 28 31400 Somero Puh. Näe pidemmälle paraspaikkaelaa.fi. Ässäkenttä sijaitsee Somerolla ja on liikuttanut lapsia jo vuodesta 2013. Siksi S-ryhmä rakentaa 100 Ässäkenttää eri puolille Suomea vuoteen 2020 mennessä. #paraspaikka S-market Somero • Arkisin 7–21 • Lauantaisin 7–20 • Sunnuntaisin 10–20 S-market onnittelee 150-vuotiasta someroa! Ihanat klassikot 50’s henkiset vaatteet ja asusteet kaikenkokoisille ja ikäisille naisille (xs-6xl) (ja mallistoja myös miehille ja pikkutytöille) Myös pikkutytöille Myös miehille 69 e 44 e 24 e 36 e 39 e 79 e 59 e 59 e 69 e 79 e 69 e 69 e 69 e 39 e 39 e 79 e 79 e 69 e 69 e 69 e 69 e Muotiputiikki Helmi, käy kurkkaamassa ja tykkäämässä – näet koko malliston. 02 748 9209/ 040 541 6316 Avoinna ti – ke klo 11-17 to – pe klo 10-17 la klo 10-13 tai sopimuksen mukaan www.muotiputiikkihelmi.com muotiputiikkihelmi@gmail.com Tervetuloa palveltavaksi Onnea 150 v SOmerO 79 e 79 e 66 e 79 e 59 e Anita Hallapelto Vuoden somerolainen kiittää kunniasta ja äänestäjille suuri kiitos!. Suomen 28. SSO:n alueella Ässäkenttiä on yhteensä 5. 27 TEHDÄÄN SUOMESTA PARAS PAIKKA ELÄÄ Kannustamme lapsia ja nuoria liikkumaan
Baddingin ääni la 1.7. Leivän ääni ke 5.7. Somero -tietovisa Maaliskuussa julkaistaan leikkimielinen Somero -tietovisa, jonka paras tietäjä palkitaan 150 euron rahapalkinnolla. 044 7791 282, tanja.uusitalo@somero.fi, www.somero.fi/Somero150. Kohtaamisen ääni su 2.7 Luonnon ääni ma 3.7. Hankkeen rahoittaa Maaseuturahasto / Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry Tässä materiaalissa hankkeeseen kuuluvat toimenpiteet on merkitty kannolla. -juhlavuosi. palvelutaloihin ja päiväkoteihin, tarkoituksenamme on kerätä tarinoita ja muistoja Somerosta ja koostaa niistä pieni kirjanen kaikkien iloksi. 2167 ja sitä varten paikalle pystytetään muistomonumentti. Nostalgian ääni ti 4.7. Hautaamme juhlavin menoin aikakapselin johon on kerätty kuvia menneestä, nykyisestä sekä tulevasta. Liikkeen ääni 10.-15.7. Lisätietoa: Tanja Uusitalo, p. Taiteiden ääni la 8.7. Somero 150 -retket Miltä Somero näyttää nyt ja miten siihen on päästy. Monosen ääni su 9.7. Ystävyyden ääniä 16.7. Kaupunki sitoutuu toteuttamaan osan ideoista ja kaikki ideat kootaan omaan Tulevaisuuden Somero -julkaisuun. erilaisten tapahtumien, työpajojen ja tempausten merkeissä. 150 vuotta Someron Soundia: pe 30.6. Aikakapseli Jätämme koululaisten kanssa viestin tulevaisuuteen. ja Badding 70v. www.somero.fi/Somero150 k a i k k i 1 5 t a p a h t u m a t o s o i t t e e s s a www.somero.fi/Somero150 Tulevaisuustyöpaja Syksyllä keräämme 150 ideaa tulevaisuuden Somerosta. Rääppiäiset Lisätietoa www.somero.fi/suviheinaviikot P O I M I N T O J A J U H L A V U O D E N O H J E L M A S T A SOMERO 150 -VUOTTA: 29.12.2017 Someron kunnallishallinto täyttää tänä vuonna 150 vuotta. 150 -ohjelmakattauksen löydät Someron nettisivuilta (voit myös lisätä sinne omat tapahtumasi). Se on tarkoitus avata v. Kokoamme kuvista, kirjoituksista, piirustuksista ja muista muistoista juhlavuoden näyttelyn nettiin ja päivitämme sitä kaiken aikaa. Samalla on käynnissä Suomi 100v. Nuorten ääni to 6.7. Juhlanäyttely Jaa omat muistosi ja tarinasi kaikkien somerolaisten kanssa. Kirjallisuuden ääni pe 7.7. Järjestämme opastettuja kierroksia Someron maisemiin ja tarjoamme somerolaisille mahdollisuuden tutustua oman paikkakuntansa historiaan sekä nykyiseen antiin. SOMERO 28 Juhlavuoden hanke Someron kaupunki on hakenut juhlavuodelle omaa Somero 150 -juhlavuosi -hanketta. Me Someron kaupungilla haluamme juhlistaa näitä kaikkia yhdessä kaikkien somerolaisten kanssa sillä nyt jos koskaan on syytä juhlaan! Luvassa on tapahtumarikas vuosi ja ohjelmaa järjestävät kaupungin lisäksi paikalliset yhdistykset, seurat, järjestöt ja yritykset. Juhlavuosihankkeessa muistellaan menneitä, juhlitaan nykyistä ja suunnitellaan tulevaa mm. Tarinapajat Järjestämme tarinapajoja mm. Järjestämme kaikille avoimen työpajan, jossa ideoidaan asiantuntijoiden avustuksella tulevaisuuden Someroa hauskasti, esim. Parhaat muistot tulevat esille myös kirjaston parvigalleriaan. legoja käyttäen
Lisätietoa: Tanja Uusitalo, p. Somero -tietovisa Maaliskuussa julkaistaan leikkimielinen Somero -tietovisa, jonka paras tietäjä palkitaan 150 euron rahapalkinnolla. Leivän ääni ke 5.7. 2167 ja sitä varten paikalle pystytetään muistomonumentti. Juhlavuosihankkeessa muistellaan menneitä, juhlitaan nykyistä ja suunnitellaan tulevaa mm. Parhaat muistot tulevat esille myös kirjaston parvigalleriaan. Aikakapseli Jätämme koululaisten kanssa viestin tulevaisuuteen. www.somero.fi/Somero150 k a i k k i 1 5 t a p a h t u m a t o s o i t t e e s s a www.somero.fi/Somero150 Tulevaisuustyöpaja Syksyllä keräämme 150 ideaa tulevaisuuden Somerosta. legoja käyttäen. Se on tarkoitus avata v. Taiteiden ääni la 8.7. Juhlanäyttely Jaa omat muistosi ja tarinasi kaikkien somerolaisten kanssa. 044 7791 282, tanja.uusitalo@somero.fi, www.somero.fi/Somero150. Rääppiäiset Lisätietoa www.somero.fi/suviheinaviikot P O I M I N T O J A J U H L A V U O D E N O H J E L M A S T A SOMERO 150 -VUOTTA: 29.12.2017 Someron kunnallishallinto täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Kohtaamisen ääni su 2.7 Luonnon ääni ma 3.7. Somero 150 -retket Miltä Somero näyttää nyt ja miten siihen on päästy. Liikkeen ääni 10.-15.7. Kirjallisuuden ääni pe 7.7. Kaupunki sitoutuu toteuttamaan osan ideoista ja kaikki ideat kootaan omaan Tulevaisuuden Somero -julkaisuun. Hankkeen rahoittaa Maaseuturahasto / Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry Tässä materiaalissa hankkeeseen kuuluvat toimenpiteet on merkitty kannolla. Baddingin ääni la 1.7. ja Badding 70v. Nuorten ääni to 6.7. 150 vuotta Someron Soundia: pe 30.6. 150 -ohjelmakattauksen löydät Someron nettisivuilta (voit myös lisätä sinne omat tapahtumasi). Monosen ääni su 9.7. Kokoamme kuvista, kirjoituksista, piirustuksista ja muista muistoista juhlavuoden näyttelyn nettiin ja päivitämme sitä kaiken aikaa. palvelutaloihin ja päiväkoteihin, tarkoituksenamme on kerätä tarinoita ja muistoja Somerosta ja koostaa niistä pieni kirjanen kaikkien iloksi. Nostalgian ääni ti 4.7. -juhlavuosi. Me Someron kaupungilla haluamme juhlistaa näitä kaikkia yhdessä kaikkien somerolaisten kanssa sillä nyt jos koskaan on syytä juhlaan! Luvassa on tapahtumarikas vuosi ja ohjelmaa järjestävät kaupungin lisäksi paikalliset yhdistykset, seurat, järjestöt ja yritykset. Ystävyyden ääniä 16.7. Järjestämme kaikille avoimen työpajan, jossa ideoidaan asiantuntijoiden avustuksella tulevaisuuden Someroa hauskasti, esim. Järjestämme opastettuja kierroksia Someron maisemiin ja tarjoamme somerolaisille mahdollisuuden tutustua oman paikkakuntansa historiaan sekä nykyiseen antiin. Samalla on käynnissä Suomi 100v. erilaisten tapahtumien, työpajojen ja tempausten merkeissä. Hautaamme juhlavin menoin aikakapselin johon on kerätty kuvia menneestä, nykyisestä sekä tulevasta. Tarinapajat Järjestämme tarinapajoja mm. 29 Juhlavuoden hanke Someron kaupunki on hakenut juhlavuodelle omaa Somero 150 -juhlavuosi -hanketta
Kirjoituskisassa annettiin lisäksi kolme kunniamainintaa. Piirroksen syksyisestä sienija marjametsästä taiteili puolestaan Paavo Asikainen. Esimerkkejä Koskisen kuvista on esillä tällä aukeamalla. Hänen valokuvissaan Somero esittäytyy harmonisina maisemakuvina. Tuomaristo kehuu kirjoittajan oivaltaneen ajan muutokset ja myös muuttumattomuuden. SOMERO 30 minun Someroni Minun Someroni -kisan voitot nuorille taitajille Minun Someroni -kirjoituskilpailun voitti Matilda Mettovaara. Kirjoituksen juonena on kolme fiktiivistä kirjettä Somerolta, vuosilta 1969, 2017 ja 2052. Tekstissä ovat mukana menneisyys, nykyisyys ja myös Someron tulevaisuus. Se sisältää toteamuksen, että Somero ei huku ihmisestä mihinkään. Se toi mieleen maatalouspitäjän menneen ajan: työt, ahertajat ja kesän. Minun Someron -kilpailun järjestivät Someron kaupunki ja Somero-lehti. Vikmanin kirjoitusta tuomaristo arvioi: Kirjoittaja osaa havainnoida ja yhdistää ilmiöiden asiayhteyksiä. Siltasaari oli kilpailun tuotteliain kirjoittaja. Tuomaristossa olivat kaupunginjohtaja Sami Suikkanen, kaupunginsihteeri Hanna Saarni ja elinkeinoasiantuntija Tanja Uusitalo sekä toimittajat Sauli Kaipainen ja Merja Ryhtä.. Kuvakilpailun kunniamaininnat menivät syysretkipiirrokselle ja kuvalle, joka oli tallennettu Knaapin elopellolla vuonna 1927. Siltasaari on tallentanut paikallista historiaa ansiokkaasti. Hän kirjoitti monta historiallista tarinaa somerolaiosta paikoista ja tapahtumista. Luonto ja kirjoittajan omat kokemukset ovat vahvasti läsnä. Runosta voi aistia Someron kauneuden ja tutun tunnelman. Kuvakilpailun voitti taidokkaalla ja laajalla kuvasarjallaan Elias Koskinen. Reijo Siltasaari kunnostautui kuvakisassa vanhoilla kuvilaan. Hänen kirjoituksiaan on aiemmin julkaistu myös Someron Joulussa. Vaikka lähtee pois, niin somerolaisuus palaa aina takaisin muistoissa ja synnyinseudulla käydessä. Reijo Siltasaaren Satu Kertunsalosta -kirjoituksessa on vahvasti esillä Someron historia. Anne Pälikön teksti on hyvää runon kerrontaa. Nuori kirjoittaja on ladannut mukaan Someron murretta, mutta myös nykyistä slangia. Ne saivat Anne Pälikkö, Reijo Siltasaari ja Kirsi Vikman
Kannattaa katsoa sekä pieniä yksityiskohtia että laajempiakin maisemia, niin näkee ja kokee Someron eri puolet, Koskinen toteaa. Mun lempivuodenaika on kesä, koska sillon on ainaki ihan semi lämmin. Voittajakirjoitus, Matilda Mettovaara:. Uitiin merivedessä ja iskä koitti opettaa mua surffaamaan, mut siit ei tullu kyl yhtään mitään. Koulu alkaa kello 12 ja loppuu neljältä, mutta me saamme aina aika paljon kotitehtäviä, ja niiden tekemiseen menee yleensä noin yksi tai kaks tuntia. Mä yritän päästä läksyjen jälkeen menemään kavereille tai syömään ulos. Koulumatka kestää noin tunnin. Meen kouluun aina ensin bussilla ja sitten junalla. Talvisin kun on oikee kunnol tullu lunta, mei tehrään naapurin poikain kans mettään oikeen tavallisen iso hyppyri. Tykkään olla paljon kavereitten kanssa, hengataan yleensä monalla. Koulussa on kivaa ja meillä on tosi kiva luokka. Olen mielestäni onnistunut tallentamaan kuviini Someron upean luonnon eri puolia”, kertoo Elias Koskinen kuvasarjansa saatesanoissa. Toissapäivänki mää sain niin ison lahnan, ettei isäkään ollu simmost nähny, vaikka sekin on kova kalastammaa. Vaikka Somerolla ei ole vuoria tai kanjoneita, tämä on silti kaunis ja hieno paikka. Mää autan äitii ja issää maatilan hoiros ja ruakin lampai ja kanoi. 19.1.2017 Moi! Mä oon 11-vuotias Emilia Somerolta. Kesäl mää menen sen jälkee kum mää ensin olen harventanu juurikaspellos päivän sarat, ni menen naapurin Matin kans narraamaa kaloi Jaatilanjokkee. Somero on tosi kiva, rauhallinen ja pieni kaupunki. Asuimme ennen Helsingissä, joten oli ihan kiva päästä vähän rauhallisempaan paikkaan. Asutaan 15-kerroksisen talon kattohuoneistossa äitin ja iskän kanssa. Mää käyn Kiiruun kouluu ja kuljen koulumatkat tavallisest kävelten , mut talvisin potkukelkal tai hiihtämäl. Toine meitin hevosist on mun, ja sen nimi o Rusko. Olen 14-vuotias ja muutimme perheeni kanssa Somerolle ehkä vuosi sitten, kun isäni sai täältä töitä. Harrastan lentopalloa ja partiota. Käytiin kesällä perheen kanssa Espanjassa lomalla. Asun keskustassa rivitalossa äidin, isän, pikkuveljen ja Rolle-koiramme kanssa. Äitini joutuu matkustelemaan töissä ja välillä hän on jopa kuukauden pois kotoa. Käyn koulua Turussa kansainvälisessä koulussa, joten puhumme koulussa aina englantia tai ruotsia. Iltaisin lenkitän aina Rollen, meen lenttistreeneihin tai partioon ja yleensä teen läksyt. Opiskelen myös saksaa. Meitin maatilal o lehmii, lampai, kanoi, kissoi kolme ja hevosii kaks. Minun Somerollani on kaunista ja valokuvauksellista kaikkina vuodenja vuorokaudenaikoina. Mun perheesee kuuluu kolme pikkuveljee, kaks pikkusiskoo ja äiti ja isä. Talvella on kyllä ihan kiva aina lasketella tai luistella; hiihdosta mä en tykkää. Mummoni asuu Ruotsissa. Purjehdimme sinne aina kesäisin noin kahdeksi kuukaudeksi. Somero 14-vuotiaan silmin Minun Someroni -kuvakilpailun voittaja Elias Koskinen on 14-vuotias, yläkoulua käyvä somerolainen. Mää välil ratsastan sil meitin sänkipellolki. Ain välil mää saan ajjaat meitin uurel Masseu Verkusonil ja auttaat issää peltotöis. Siit mei sit hypitään, mut varotaan kyl ettei sukset men poikki. 31 Menneisyydessä, nyt ja tulevaisuudessa 23.8.1969 Hei! Mää olen Väinö ja mää asun Somerol. 18.10.2052 Hellou! Oon Adele Someron kylästä. Mun mummo ja vaari assuu samas talos meitin kans
7, SDP 6, PS 4, Vas. Somero on lähteet Somero-lehti, kaupungin verkkosivut, Wikipedia. SOMERO 32 n kaupunginvaltuustossa 35 paikkaa (2013–16 kesk. luokkien Kiiruun koulu ja lukiolaiset Someron lukio n vesistöjä 29,89 neliökilometriä n Someron halki virtaa Paimionjoki (noin 40 km), jossa järvet Painio (pinta-ala 784 ha), Hirsjärvi (236 ha), Kirkkojärvi (105 ha), Saarentaanjärvi (43 ha), Rautelanjärvi (30 ha), Pusulanjärvi (62 ha), Åvikinjärvi (7 ha), Pitkäjärvi (34 ha) ja Myllylampi (13 ha) n uskonnollisista yhteistöistä suurin on evankelisluterilainen Someron seurakunta (2011 tietojen mukaan 87,0 prosenttia somerolaisista), muita kirkkokuntia edustavat helluntaiherätykseen kuuluva Someron helluntaiseurakunta, Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Someron Vapaaseurakunta Yhteydenkeskus ja Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Someron Adventtiseurakunta, Somerolla on myös Jehovan todistajien valtakunnansali n tunnettu kartanopitäjä: Hirsjärven kartano (osakartanot Hirsjärvi, Seeteri, Vanhala) Hirsjärven kylässä, Hovilan kartano Ihamäen kylässä, Härkälän kartano Härkälän kylässä, Jurvalan kartano Jurvalan kylässä, Kimalan kartano (osakartanot Kimala eli Konsin ja Kartano eli Avellan) Kimalan kylässä, Kopilan kartano Kopilan kylässä Somerniemellä, Lahden kartano Lahden kylässä, Långsjön kartano Pitkäjärven kylässä, Palikaisten kartano Palikaisten kylässä Somerniemellä, Åvikin kartano Sillanpään kylässä n nähtävyyksiä muun muassa Hiidenlinna, Somerniemen kesätori, Häntälän notkot, Hämen Härkätie kuninkaankivineen, Someron Torppamuseo, Savenvalajamuseo, Sauhutupa, Mäkilän traktorimuseo, Someron kirkko ja kivisakasti, Somerniemen kirkko, Baddingin kioski Paratiisi, Badding-pysäkki, Pentti Nikulan patsas, Unto Monosen muistomerkki, Kärsälän ruusutila Somero mainitaan n joko kappelina tai itsenäisenä seurakuntana ensimmäisen kerran 1449 ja se lienee ollut itsenäinen seurakunta viimeistään vuonna 1492 n oma kunnallishallinto 1867 n kuntaliitoksia yksi, Somerniemi liitettiin Someroon 1977 n 1990 Somero siirtyi Hämeenläänistä Turun ja Porin lääniin n hyväksyttiin kaupungiksi toisella yrittämällä 1993 n kaupunki Varsinais-Suomen maakunnassa n kuuluu Salon seutukuntaan n asukkaita 9 026 (31.12.2016), Suomen 111:nneksi suurin n väestötiheys on 13,52 asukasta/km2 n pinta-ala 697,68 neliökilometriä n naapurikunnat Jokioinen, Koski, Lohja, Loimaa, Salo, Tammela, Ypäjä n murre kuuluu omana ryhmänään lounaismurteiden ja hämäläismurteiden välisiin lounaisiin välimurteisiin Somerolla on 48 maarekisterikylää: Harju 410 Härkälä 202 Jaatila 889 Joensuu 2 303 Kultela 239 Lammi 441 Pappila 780 Ruunala 69 Hirsjärvi 157 Häntälä 176 Ihamäki 264 Jurvala 68 Kerkola 118 Kimala 63 Kivisoja 98 Kärilä 21 Lahti 228 Lautela 110 Ollila 169 Pajula 133 Paltta 34 Pitkäjärvi 268 Pusula 12 Pyöli 69 Rautela 114 Ryhtä 19 Saarentaka 66 Sillanpää 81 Sylvänä 141 Syvänoja 18 Talvisilta 191 Terttilä 132 Viluksela 126 Ylenjoki 3 Hyrkkölä 2 Härjänlahti 60 Härjänoja 38 Jakkula 73 Kaskisto 129 Keltiäinen 63 Kopila 78 Mäyrämäki 16 Oinasjärvi 226 Palikainen 106 Salkola 26 Suojoki 25 Vesanoja 38 Viuvala 85 (2010 asukasluku) Bading-pysäkin paljastustilaisuudessa 2015 riitti väkeä. 1, Vihr. 1 n alkutuotanto työllistää Somerolla noin 15 %, palvelut 55 % ja jalostus 30 % ammatissa toimivasta väestöstä n peruskoulun 1.–6. luokkien koulut Joensuu, Kirkonmäki, Pitkäjärvi ja Oinasjärvi, 7.–9. 16, kok
www.koneurakointilaurila.fi Energiapuuja harvennushakkuut Metsäkuljetukset Puun ja risun maantiekuljetukset PUTKITYÖT edullisesti ja nopeasti Kysy tarjouksia Putkiasennus ESA UUSITALO P. 33 TUOMAS SUONPÄÄ 040 5770 485 . LOUNAS ARKISIN 11-13 Myös grilliruokia ja kahviosta oman keittiön tuoreet leivonnaiset joka päivä! mEiLTä myöS X-mEAL hAmPuriLAiSATEriAT! Mitä luet Somero-lehdestä. TEEmmE myöS Autohuollot Katsastuskäynnit OBD-mittaukset Nelipyöräsuuntaukset mobil-öljyt Lasinpesunesteet käy tykkäämässä Kosken Seon sivusta. NIIN PIENET KUIN ISOTKIN . Löysin tuliaisiksi kärpäsen näköisen palovaroittimen. Gallup 150 Miten sujui päivä Somerolla. KAIKKI PUTKITYÖT . (02) 748 6390 YKSITYINEN KAUPPIAS LÄHELLÄ SINUA. Someron Lanka on mun karkkikauppa. (02) 748 5385 www.kukkakeskuskauppi.com Avoinna ma-pe 8.30-17 la 8-14, su 9-13 -vuotiaSta Someroa! 10,Juhlan kunniakSi upea ruukkuorkidea (norm.28€) kpl vain 50 kpl erä 1/tal. (02) 748 6878 avoinna arkisin 8-16 ja lauantai sopimuksen mukaan. 9 e www.koskenseo.fi info@koskenseo.fi Polttoaineista alennusta SEO-etukortilla, nouda omasi kassalta. 150 Someron vuoden firma onnittelee Kukkakeskus ja Hautaustoimisto Kauppi Joensuuntie 25, Somero, p. Jussin Baarissa oli hyvät hampparit. Valkoja kemiallista pesua, matot, nahka-ja mokkahuolto Someron TasoPesu Säästä itseltäsi Aika – Vaiva Tuo tekstiilisi pesuun meille! Kesää kohti Puh. . Sari Merilä – Oli kiva päivä Somerolla. 0400 741 566 Somero, Nummikulma Joensuuntie 49, 31400 SOMERO P. Pitää joskus kesällä tutkia kaupunkianne tarkemmin, kertoo Maaret Kother, 60, Ikkalasta. KOSKi TL huolto 4841 690 kahvio 4841 625 aito huoltoasema Auton pikapesut alk. Elina Ojalin – Selaan yleensä koko lehden läpi ja luen jutut, mitkä kiinnostavat, eli yleensä urheiluja liikuntasivut, kertoo perhepäivähoitaja Susanna Jalava, 32, Somero keskustasta
Eija Komu RAULI BADDING SOMERJOKI (1947–1987) hallitsi suvereenisti hillittömän undergroundin, rajun rockin, kuulaat balladit, lastenlaulut ja vanhan tanssimusiikin. Ujous ja täysverinen musiikille antautuminen synnyttivät rosoisen kombinaation, joka on jäänyt suomalaisen musiikin historiaan. 1960-luvulla Baddingille ei avautunut tulevaisuuden näköaloja Somerolla, mutta kotikylä Hirsjärven maisemat kutsuivat häntä yhä uudelleen puoleensa. Rauli Somerjoki haudattiin kunnan kustannuksella. Hänen musiikkinsa on kestänyt vuosikymmenestä toiseen. Tunnettuja koruja ovat muun muassa Leppäkerttu (2hopeapompulat”) ja Pitsi (”kultakennot”). Hänen kunniakseen on myös nimetty tie Rankkulassa. LIISA VITALI (1918–1987) oli korutaiteilija, jonka korujen nimet tulivat usein luonnosta ja somerolaisesta maaseudusta. Mallisto on ajaton, joten korut ponnahtavat suosioon yhä uudelleen. MERJA KOIVAARA on Someron Tupanäyttämön puheenjohtaja, ohjaaja ja näyttelijä. Liisa Vitalin koruja on myyty Suomessa satoja tuhansia, ja ne tunnetaan myös kansainvälisesti. Somero Soikoon -sanoitusja sävellyskilpailu perustettiin kunnioittamaan Baddingin ja Unto Monosen muistoa ja vaalimaan heidän perintöään. Somero on muistanut Baddingia postuumisti monin tavoin: Somerjokien aikoinaan pyörittämä Aholantien kioski on avoinna kesäisin. Baddingin muistomerkki Badding-psysäkki on Seppo Mannisen ja Heikki Paakkasen käsialaa. Viimeisin aluevaltaus on osakkuus omassa pienpanimossa paikallisoluen tuottajana. AHTI KUKKONEN on monessa mukana, esimerkiksi Monokkaassa, Somero-Seurassa ja Someron Kamerakerhossa. Liisa Vitali (1918–1987) tunnetaan koruistaan.. Hän on tarmokas talkoolainen. Se on nimetty Paratiisiksi. Baddingin tarkan kotiseutumatkakuvauksen pohjalta Raul Reiman kirjoitti tekstin Bussi Somerolle -humppaan: ”…ja kun painan pääni tuttuun selkänojaan, / olen rakastunut vanhaan Someroon”. Hänen äänenvärinsä oli ainutlaatuinen; se taipui helliin rakkauslauluihin ja ronskia seksuaalisuutta tihkuviin biiseihin
Rauli Badding Somerjoki (1947–1987) on yhä yksi Suomen kuunnelluimmista muusikoista. Helvi Hämäläinen mielsi itsensä nimenomaan runoilijaksi, ja Härjänojan kylänväki satumaisine tonttuineen ja mettisineen on ikuistunut värikylläisiin runoihin: ”Nukkuessaan syö ruusunsiemeniä kääpiöiden suku / ja muuttuu ruusustoksi Härjänojan kansa.” Härjänoja näyttäytyy miljöönä myös Helvi Hämäläisen pienoisromaaneissa, ja kyläläiset sanoivatkin nyreästi: ”Se panee meidät kirjankulmaan.” Niinpä kirjailijan rakastamasta runokylästä tuli hänelle vähitellen ”myrkytetty viitta”, kuten samanniminen runo sitä kuvaa. So m er ol ai sia ku ltt uu riv ai ku tt aj ia Helvi Hämäläinen (1907–1998) oli runoilija ja kirjailija, joka ammensi ideoita teksteihinsä Somerniemen Härjänojan maisemista. Hämäläinen sai vuonna 1987 Finlandia-palkinnon kokoelmastaan Sukupolveni unta. Hänen taiteentekemisensä päämääränä on katsojan oma oivallus. J O E L V I L K K I (1899–1976) oli Someron yhteiskoulun uudistuksellinen rehtori ja kansainvälisesti tunnettu esperantisti.. Antti Laitinen ELINA RASA on eläkkeellä Someron pitkäaikaisesta kirjastonjohtajuudesta. Hänen toimikaudellaan Somerolle saatiin hieno ja monipuolinen kirjastotalo. ARTO TUOMINEN asuu Paimiossa mutta ideoi ja järjestää Somerolle monenlaisia kaiken kansan yleisötapahtumia. HELVI HÄMÄLÄINEN (1907–1998) oli Somerniemen Härjänojan kesäasukas 1930-luvulta lähtien. ”Minun Härjänojani, runokyläni, on muuttanut jo taivaaseen”, sanoi Helvi Hämäläinen, kun haastattelin häntä 1990-luvulla. Hänen töitään on nähty muun muassa Belgiassa, Englannissa ja Italiassa. Vesi on hänelle tärkeä elementti, ja videoesityksiksi on tallennettu muun muassa kaarnapurjeveneen rakentaminen ja sillä Viroon purjehtiminen sekä palmusaarella soutaminen Thames-joella Lontoossa. ANTTI LAITINEN on performatiivinen ”live art” -kuvataiteilija, joka majailee Somerniemen Keltiäisissä, kun kansainvälisiltä kiireiltään ehtii. Hän on tuonut myös ITE-taidetta somerolaisten iloksi. Härjänojan kuohuvat apilat, komeat kuutamot ja persoonalliset ihmiset tekivät häneen syvän vaikutuksen
Lasten maailma oli hänelle läheinen, samoin maaseutu. Unto Mononen oli myös vauhdikas keikkamuusikko ja tanssiorkesterin johtaja. Hän toimi kauan Mummojen Puutarha -runoklubin johtajana. LASSI TUOMINEN on Someron Kamerakerhon puheenjohtaja ja monissa kilpailuissa palkittu valokuvaaja. Hän on ohjannut myös lapsiteatteria sekä ohjaa lausujia, sillä lausunta on hänelle ilmaisutaidon kouluttajana erityisen tärkeää. Vaikka M.A. Hän toimi Hirsjärven kansakoulunopettajana 1948–1970. MIRJA HONKANEN on Someron Naiskuoron puheenjohtaja ja lausuja-aktiivi. Hän on ideoinut, ohjannut ja käsikirjoittanut Monokkaan iltamanäytelmiä. Tämä ei tietenkään estänyt häntä johtamasta villejä kokeiluja esimerkiksi undergroundin alalla. Hänen naukuva laulutyylinsä jakaa mielipiteitä, mutta yhtä kaikki se on hänen kansainvälistäkin huomiota herättänyt tunnusmerkkinsä. Hänen runokielensä pienimuotoisuus merkitsee tihentyneisyyttä ja erilaisten ilmiöiden, olivatpa ne luontokuvia tai yleisempää elämänfilosofiaa, tarkasti jäsenneltyä tunnelmaa. Ester Ahokaisen lastenlyriikassa tyylikeinoja käytetään monipuolisesti. Numminen tuurasikin Unto Monosen tanssiorkesterin rumpalina silloin tällöin, hänen ominta musiikkiaan oli jo nuoruudesta saakka jazz. Hänen sävellystensä melankolisuus on aina vedonnut suomalaisiin, mutta Rauli Badding Somerjoen tapaan hänestä löytyi myös humoristinen puoli. Raimo Lyly on vaikuttanut muun muassa tuomarina Somero Soikoon -tapahtumassa Illan Varjoon Himmeään -yhdistyksen kautta ja Somero-Seurassa. Naukuvan äänenkäytön lisäksi toinen tunnusmerkki on hänen hyperkorrekti suomen kielen ääntämiSOMERO 36 So m er ol ai sia ku ltt uu riv ai ku tt aj ia Huumori on usein ilkamoivaa, jopa ironista. Ester Ahokainen (1907–1989) Arto Koskinen Tapio Horila (1910–2006). Hänen runojaan ovat säveltäneet muun muassa Maiju Sirkiä, Aulis Sallinen, Yrjö Mikkonen, Väinö Hannikainen ja Lauri Parviainen. M.A. Ylävireisestä taivasikävästä edetään rempseyteen ja huumoriin. ESTER AHOKAINEN (AhokainenSavikurki, 1907–1989) tunnetaan lastenkirjailijana. Monet hänen tangosävellyksistään ovat ikivihreitä. Jopa osittaisen slangin käyttö osoittaa, että Ester Ahokainen seurasi valppaasti aikaansa. Hänellä on oma teatteri, ja hän on ohjannut, näytellyt sekä käsikirjoittanut näytelmiä. Erityisesti lintukuvissaan hän pyrkii mahdollisimman suureen tarkkuuteen ja yksityiskohtaisuuteen. Hän on kokeellinen tienraivaaja, ja hän nauttii suunnattomasti aiheuttamastaan ihastuksesta ja vihastuksesta. Lisäksi hän vaalii myös lastenkulttuuria. Unto Monosen soittajatovereista ja hänen musiikkinsa ystävistä koottu Unton Valitut, laulusolistina Hellin Laine, on esittänyt hänen tuotantoaan. M.A. PENTTI KOSKIMAA on Someron Laulumiesten puheenjohtaja, innokas organisoija ja erityisesti venäläisten romanssien ystävä, joita hän on esittänyt esimerkiksi omissa konserteissaan. Hänen sävellystekniikkansa kehittyi koko ajan ja osoittautui monipuoliseksi. Unto Monosen kunniaksi on nimetty tie Rankkulassa. Topeliaanisen isänmaanrakkauden rinnalla kulkee kansainvälisyyskasvatus. OLLI SALOMÄENPÄÄ on paitsi kanttori myös monien kuorojen johtaja ja Somero-lehden avustaja. KIRJASTONHOITAJANA työskentelevä Risto Rasa tuli Suomen kirjallisuuteen herkillä ja vähäeleisillä runoillaan. Somero on kunnioittanut Unto Monosen muistoa muistomerkillä ja (yhdessä Rauli Badding Somerjoen muiston kanssa) Somero Soikoon -kilpailulla. Hän on ollut töissä muun muassa WSOY:llä esimerkiksi tuotesuunnittelijana. UNTO MONONEN (1930–1968) oli Muolaan evakko, joka ikuisti Satumaan suomalaisten sydämiin. RAIMO LYLY on kitaristi ja toiminut musiikinopettajana ja luotsannut Kirnurockia, pihapiirirocktapahtumaa. Viimeksi Risto Rasan runoja on käännetty ukrainaksi. KAIJA PARKO on ollut Forssassa äidinkielen ja ilmaisutaidon lehtorina ja kirjoittanut oppikirjoja. Teknologian kritiikkikin on esillä. NUMMINEN (Mauri Antero) on taiteen moniottelija, muusikkoutensa lisäksi myös kirjailija. Perinnettä on jatkanut rumpalipoika Tuukka Lyly. Numminen on uhmannut kaikkia taiteen normeja: hän laulaa yhtä suvereenisti Franz Schubertin liedejä, filosofisia tekstejä kuin Helsingin Sanomien pääkirjoitusta. PEKKA LEPPÄLÄ on pianonsoitonopettaja, kuvataiteilija ja valokuvaaja. OLLA-RIITTA AARIKKA on Someron Kulttuurin puheenjohtaja ja majoitussekä kulttuuripalveluja tarjoavan Myötätuulen emäntä. Monien juoma-aiheisten biisien sanoituksista löytyy kuitenkin vakavaa asiaa näennäisen hauskanpidon keskeltä. Hän sävelsi hulvattoman Naiseni kanssa Eduskuntatalon puistossa M.A. Nummisen aikanaan rohkeaan tekstiin, ja yhtä lailla hän sävelsi suomalaisten lyyrikoiden tekstejä. Bändeistä mainittakoon Old Dudes, joka esittää rentoa kantrivoittoista musiikkia. Hänen laajan tuotantonsa peruspiirteinä on pidetty moraalista otetta ja hyveellisiä elämänarvoja: isänmaallisuutta, raittiutta, vanhempien kunnioittamista, lähimmäisten auttamista ja arkiaskareitten suorittamista nurkumatta. Hän on toiminut omassa oppiaineessaan Ylioppilastutkintolautakunnan sensorina ja tehnyt tehtäviä ylioppilaskirjoituksiin
Hän rajaa meidän näkökenttämme niin kuin kameramies rajaa aiheensa. Nummisen organisoimalla kohutulla Jyväskylän Kesän -keikalla 1966. Hänellä on ollut yhden miehen kirjapainoalan yritys Kirjatoukka, ja hän on julkaissut myös kaksi kirjaa. Kai Linnilän persoona on värikäs sekoitus boheemia, luonnonystävää ja liikemiestä. OLAVI VIRTANEN piti valokuvausliikettä Somerolla ja toimi Somero-lehden tilauskuvaajana. Idealisteja onkin pidetty avainja dokumenttiromaanina. Tietokirjallisuuden popularisoijana Utrio on tuonut esille paitsi naisen myös perheen historiaa. SAMPO HAAHTELA (1908–1993) syntyi Inkerissä, opiskeli Turussa ja toimi äidinkielen lehtorina Someron yhteiskoulussa 1934–1936, myöhemmin pääasiassa Turussa. Somero näyttäytyy teoksessa Pappilan neidot, joka alkaa Jakkulan pappilasta. Hän organisoi monia kotiseutuun liittyviä perinnekilpailuja: tallennettiin somerolaisia kaskuja, sananparsia, paikannimiä, valokuvia… Sananparret koottiin kirjaksi, ja niitä on voinut lukea Somero-lehdestä jo vuosikymmenien ajan. Hän on opiskellut laulua Intiassa ja säveltänyt muun muassa Saima Harmajan ja Rabindranath Tagoren tekstejä. (kuva Manu Kärki). Johtokunnan menettely todettiin vääräksi. Ura tietokirjailijana alkoi yhdessä anoppi Kaari Utrion kanssa tehdystä naiskauneuden historiasta Bella Donna. Sen on katsottu myös kohottaneen naisten itsetuntoa. Hänen johtotähtensä on kauneuden estetiikka. Tapio Horila muistetaan myös Someron yhteiskoulun innostavana, huumorintajuisena ja sanavalmiina lehtorina. ANTTI TOUKKARI on saksofonisti, kitaristi ja Somero-lehden kolumnisti. Valtavan tuottelias Utrio on tunnettu myös säntillisistä työtavoistaan. Naishistoria Eevan tyttäret sai valtaisan suosion, ja teos olikin tienraivaaja alallaan. ”Taide käyttää valtaa todellisuuden yli. Se sisältää myös ”Karkelan” eli Someron maisemakuvausta, mikä on Helvi Hämäläisen tuotantoa lukuun ottamatta harvinaista Suomen kaunokirjallisuudessa. ARTO ”MAMBA” KOSKINEN aloitti trumpetinsoiton opiskelulla Sibelius-Akatemiassa mutta vaihtoi pian instrumenttiinsa kosketinsoittimiin. SARI SAVIKKO on tietokirjailija ja kustannustoimittaja. EMERITUSPROFESSORI Severi Parko (1932–2014) toimi opiskelupaikassaan Taideteollisessa oppilaitoksessa, nykyisessä Aalto-yliopistossa, tuntiopettajana ja professorina. Siinä vastakkain olivat edistyksellinen rehtori Joel Vilkki ja IKL-henkinen koulun johtokunta, joka halusi erottaa erään vasemmistolaisena pidetyn opettajan toimestaan. Hän on ollut innokas dokumentoimaan kadulla tapahtuvia asioita, ja Somero-lehdessä hän perehdytti monet toimittajat kuvien kehittämisen ja kuvaamisen saloihin. Kaari Utrio toimi taiteilijaprofessorina 1995–2000, ja hän on vaikuttanut myös Someron kunnallispolitiikassa. sensä ja muotoilunsa, joka on tiettävästi Someron yhteiskoulun suosimien lausuntakilpailujen perua. Viiden Vieraan Miehen, solistina Rauli Badding Somerjoki, johtavissa tahoissa pahennusta aiheuttanut esiintyminen katkaistiin kesken kaiken. Sari Savikko on saanut toteuttaa suosikkityöskentelytapaansa, tekstin ja kuvan yhdistämistä, esimerkiksi teoksissaan kouluja kasvitauluista. Mistä taide vaikenee, sitä tuskin on olemassakaan”, otaksui Severi Parko. Toisaalta ”Someron savilaakiolla kansalaisen painoarvo mitattiin manttaalimäärissä”, totesi hän kriittisesti. Kirjailijapariskunnan ansiosta Somerniemen kesätorista on tullut laajalti tunnettu myyntija tapaamispaikka. Muuten Arto Koskinen tunnetaan hiljaisena, mietiskelevänä ja vaatimattomana marginaalimusiikin säveltäjänä. Kaari Utrio on tarkka faktojen paikkansapitävyydestä, mutta kirjailijaprofiililtaan hän on tarinankertoja. TAPIO HORILA (1910–2006) teki pitkäjänteistä ja antaumuksellista työtä Someron hyväksi. Synnyinseutuunsa Someroon Parko tuntui suhtautuvan kaksijakoisesti: ”Olen kasvanut Someron Joensuussa tiilitehtaan ja maantien välissä”, kuvailee Severi Parko lähtökohtiaan. Monet hänen kirjoistaan lomittavat yksittäisiä muistoja ja taideelämää, joita on mahdoton erottaa toisistaan. Kaunis nainen kautta aikojen. Hän soitti jo 1960-luvulla suositussa Jormas-yhtyeessä, mutta hän ehti olla mukana soittamassa myös M.A. Hänet muistetaan yhä erityisesti loistavana muoto-opin opettajana. Erämies ja mestarikokki Kai Linnilä on julkaissut useita ruoka-aiheisia teoksia, joista mainittakoon Linnan pidoista pappilan pöytään, joka vie lukijan Kaari Utrion romaanien ruokatarjonnan pariin. Hän oli keskeinen vaikuttaja Someron Torppamuseota perustettaessa, ja hän oli myös Somero-Seuran pitkäaikainen puheenjohtaja. 37 Somerniemeläisessä perhekustantamo Amanitassa työskentelevät Sari Savikko (edessä) sekä Kaari Utrio ja Kai Linnilä poikansa Lasse Linnilän kanssa. Kohu sai julkisuutta eduskuntaa myöten. Hänen vastaväittäjänsä professori Pertti Virtaranta luonnehti Tapio Horilaa sanan ja tyylin taituriksi. Kirjatalo Amanitassa hän aloitti oikolukijana ja kuvankäsittelijänä. Pihapiirissä Somerniemellä toimiva Amanita-pienkustantamo toteuttaa periaatetta ”pieni on kaunista”. Hänen henkilöidensä kohtalot ovat intohimoisia, romanttisia ja väkevien historiankäänteiden siivittämiä. KAI LINNILÄ on yhdessä vaimonsa Kaari Utrion kanssa tuonut ja tuo Somerolle jatkuvasti sekä kulttuurista että liiketaloudellista tietotaitoa. Linnilä on monien hankkeiden ideoija, toimeenpanija ja toteuttaja. Hänen mukaansa Horilan persoonaa leimasivat hyväntahtoinen kansanomainen huumori, tavaton uutteruus, hallittu innostus ja syvä kiintymys niin someroon kuin isänmaahankin. Sari Savikon eloisissa ja ilmeikkäissä tietokirjoissa tarkka kriittisyys yhdistyy leppoisaan huumoriin. Sittemmin hän sai myös kouluneuvoksen arvon. Sampo Haahtela työsti kymmenen vuotta Idealistit-romaania (1946), joka kuvaa niin sanottua Someron koulukiistaa. Huumori on usein ilkamoivaa, jopa ironista. Perhekustantamo Amanita julkaisee ja tuottaa tietoja kuvakirjoja, suurteoksia ja suurteossarjoja. Horila sai kotiseutuneuvoksen arvonimen, ja hän väitteli tohtoriksi geologisesta uudissanastosta vielä vanhoilla päivillään. KAARI UTRION historiallisten romaanien ja tietokirjojen keskiössä ovat naiset historian pyörteissä. Taiteilija ohjaa ja kanavoi tunteemme. Silloinen tiilitehdasmiljöö antoi hänelle tukevan pohjan ja tuntuman alkuelementteihin, joita Parkolle olivat savi, hiekka, vesi ja tuli
Tiisu ei jätä ketään kylmäksi, ja Henrik Illikaisen värikäs lavashow onkin jakanut mielipiteitä. Historian käännekohtien katveeseen jää niin sanottu tavallinen ihminen, jonka arkisilla ponnistuksilla suurnaisten ja -miesten urotyöt on pohjustettu. Arkkitehtonisten muotojen ohella tila on tärkeä tekijä. Kaija Aarikka (1929–2014 ) kodissaan Helsingissä 2009. Luonnonläheisyytensä ansiosta ne taipuivat 1960-luvulla myös hippimeininkiin. Hän on myös Somero-lehden kolumnisti. KARI LUOTO esiintyy sekä trubaduurina että bändisolistina akustisien kitaran kera Rauli Badding Somerjoen kunniaksi nimetyssä Raulin Stones -bändissä ja Vaihteessa. Jazzkitarointikin on yksi Vesa Toukkarin tavaramerkeistä. Hänen taidettaan on esillä Someron julkisissa rakennuksissa, esimerkiksi Elämän vesi Someron seurakuntakeskuksessa. VESA TOUKKARI on kitaransoitonopettaja ja kitaristi, joka soittaa muun muassa Rauli Badding Somerjoen esittämää musiikkia Raulin Stones -bändissä. Mannisen töitä on ollut esillä ulkomailla muun muassa Saksassa, Ruotsissa, Romaniassa ja Unkarissa. Yhdessä Leeni Tiirakarin kanssa hän on kartoittanut kuvaamalla Someron kartanoiden ja talojen historiaa. Hän on vienyt taidettaan erityisesti lasten ja senioreiden luokse. HEIKKI PAAKKANEN on satiirinen sarjakuvapiirtäjä. Kaija Aarikan kolme tytärtä ovat jatkaneet Aarikka Oy:n toimintaa. Kauppaneuvoksen suhde Someroon pysyi läheisenä, ja yksi Somerniemen Arimajärven rannalla sijaitsevista kesämökkirakennuksista on nimeltään Satumaa. Pitkäaikainen Someron lukion historian lehtori väitteli Tapio Horilan tapaan tohtoriksi varttuneilla päivillään. Leikkimielisyys sekä käsityöläisyyden ja suomalaisen työn kunnioittaminen ovat olleet tärkeitä tekijöitä Aarikka-hengen luomisessa. MANU KÄRKI on huolellinen ja järjestelmällinen paikallishistorioitsija. Hän äimistelee maailman menoa ja instituutioiden pölhöilyä terävän kynänsä avulla. Tiisu valitsi Someron uusimman levynsä julkistamisen keikkapaikkakunnaksi. LEENI TIIRAKARI suosii teoksissaan mikrohistoriallista lähestymistapaa. Heikki Paakkanen on Somerolehden vakituinen kuvittaja, ja hän on tehnyt yhdessä Seppo Mannisen kanssa Rauli Badding Somerjoen muistomerkin, Badding-pysäkin, Joensuuntien varteen. Sarjakuva-albumeita on käännetty ranskaksi, venäjäksi ja ruotsiksi, ja töitä on ollut esillä Ranskassa, Venäjällä ja Ruotsissa. So m er ol ai sia ku ltt uu riv ai ku tt aj ia Heikki Paakkaselle anettiin Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu -tunnustuspalkinto 2013. SOMERO 38 KEANNE VAN DE KREEKE on hollantilaissyntyinen kuvataiteilija. Henrik Illikainen on myös Somerolehden kolumnisti. Taiteilija kuvitti itse aiheen Somero-lehdelle näin. KUVANVEISTÄJÄ Seppo Manninen on käyttänyt materiaaleinaan savea, kipsiä, pronssia, puuta, rautaa, romua, alumiinia ja tekstiilejä. Aarikka-kynttilänjalat ovat olleet suosittuja paitsi Euroopassa myös Amerikassa ja Australiassa. Tiirakari on ollut muun muassa Somero-Seuran ja Someron akateemisten naisten puheenjohtaja. Teoksensa julkistamisessa voi olla apuna vaikkapa katujyrä, kuten on nähty Somerolla ja Helsingissä. Tiirakari on tehnyt teokset muun muassa Someron Osuuspankista, korutaiteilija Liisa Vitalista sekä yhdessä Manu Kärjen kanssa Someron kartanoista ja taloista. Aiheena oli Minna Canthin teosten vastaanotto. JUHA WISKARI on muusikko, tietokirjailija, Somero-lehden kolumnisti ja innokas somettaja. Hän on kuvittanut useita satukirjoja ja oppimateriaaleja. Hän on kirjoittanut muun muassa yhdistystoiminnan, koulujen ja seurakuntien historiasta. Hän on toiminut aktiivisesti kunnallispolitiikassa ja eri yhdistyksissä, esimerkiksi Somerniemi-Seurassa ja Someron Kamerakerhossa. Kuvaajana hänellä on silmää luonnon herkille yksityiskohdille ja ihmisten arkisille puuhille. Badding-pysäkin, Rauli Badding Somerjoen muistomerkin, hän teki yhdessä Heikki Paakkasen kanssa. TIISU on Henrik ”Tiisu” Illikaisen kokoama bändi, joka ponnahti pinnalle biiseillä Elämältä turpiin sain ja Tänään sä musta hullaannut, jotka nousivat radion soittolistassa korkealle. Nykyään hän on Jacob Ritz -seuran komissaari eli hän organisoi seuran jäsentapaamisten ohjelman ja retket. Maltillinen kehitysoptimismi ja hiljainen huumori ovat kotiseutuneuvos Manu Kärjen tunnusmerkkejä. Someron luonto sai jo varhain Kaija Aarikan havaitsemaan kiintoisia yksityiskohtia, sitä arjen kauneutta, jota Aarikka-tuotteet tänäänkin kuvastavat. Esimerkiksi Aarikkakorujen piti olla selkeitä käyttötavaroita, mutta käyttötavarakin sai olla koristeellinen. KAIJA AARIKKA (1929–2014) loi maailmankuulun Aarikka-designin nyt jo klassikoiksi muodostuneine lintuja pässihahmoineen. Kaija Aarikka suunnitteli Someron seurakunnalle vihkiryijyn ja kastepöydän. M A RK U S VI RT A N EN SA U LI KA IP A IN EN. Keanne van de Kreekin kädenjälki näkyy esimerkiksi Someron kirjaston satuhuoneessa. Hänen kuvitustyylinsä on luonnonläheistä, ilmavaa ja leikkimielistä
39 skoda.. ŠKODA ON YRITYSAUTOJEN YKKÖNEN Suomen suosituimmat yritysautot 2016 1. 40 731,34 € CO 2 -päästöllä 120 g/km. Superb SportLine -malliston yhdistetty EU-kulutus 4,1–7,2 l/100 km ja CO 2 -päästöt 109–164 g/km. UUTUUS! Oras nOva 7448 SUIhkUhaNa ja apOLLO SUIhkUSETTI. 60 Pe rniö n Auto Sm olander Oy jotta koti toimisi www.hanakat.fi • www.hanakatverkkokauppa.fi Putkiasennus Lindström Oy Knuutilantie 6, 31400 Somero puh. 02-721 2100. Avoinna ma–pe 9–17, la 10–14 www.salonautotalo.fi SALON AUTOTALO Skoda-myyntiä jo 45 vuotta. Suomen vanhin toimiva Skoda-jälleenmyyjä. ŠKODA Superb Lähde: Bisnode, Tra. ŠKODA Superb SportLine on yksityiskohtia myöten hiottu mestariteos. Kysy myös ŠKODA Huolenpitosopimuksesta ŠKODA-jälleenmyyjältäsi tai lue lisää: skoda.. TRAVEL WITH ATTITUDE. ŠKODA Octavia 2. /huolenpitosopimus. putkiasennuslindstrom.com 399,210,WC-ISTUIN IDO GLOW 60 RIMFREE pEhMEäLLä kaNNELLa, hyGIEENINEN ja hELppOhOITOINEN Get inspired. Tykkää meistä facebook.com/SkodaSuomi Uusi ŠKODA Superb SportLine TRAVEL IN STYLE. 39 333,45 € CO 2 -päästöllä 116 g/km. ŠKODA Superb SportLine toimituskuluineen alk. 040 5888 641, 040 7669 419 Avoinna ma-pe 9.00-17.00, la 9.00-13.00 www. Volkswagen Passat 3. Tyylikäs muotoilu, erinomainen ajotuntuma ja kattava varustelu. Superb Combi SportLine toimituskuluineen alk. 1-12/2016 Perniön Auto Smolander Oy Meriniitynkatu 8, p. Kuvan auto erikoisvarustein. Hinta sisältää toimituskulut 600 €
Jussin Baarissa oon muutamia Ga llu p 15 KA I M ER IL Ä KA I M ER IL Ä KA I M ER IL Ä KU VA T H A A ST AT EL TU JE N A LB U M EI ST A KAI MERILÄ. Aktiivisen jokamiesluokan tiimin sieltä. – Somero on jossain maalla, Kehä III:n takana. – Somerosta tiedän sen historiasta tietenkin Monosen, Somerjoen ja M.A. – Somero on jäänyt iäksi sydämeeni kymmenen vuoden aikana, jolloin olin Somero Soikoon -tapahtuman tuomarina. Someron kautta, Torron suon läpi, pääsi Forssasta Saloon. Jussi Halttunen on sieltä. Ja tällä hetkellä on tuo passikin mennyt vanhaks, niin sekin rajoitta sinne tuloa, naureskelee Jarkko Lindholm Tammelasta. Nyt kun mietin hieman tarkemmin, niin mieleen nousee sellaisiakin nimiä kuin M.A. Rauli Badding ja Unto Mononen olivat somerolaisia. En ole koskaan käynyt Somerolla. Viime aikoina olen tutustunut lähemmin erityisesti Rauli Badding Somerjoen elämään, kun teimme tässä muutaman vuoden häneen liittyvää musikaalia. Olen tehnyt myös Somerolle kymmeniä soittokeikkoja, Ämyrille, Teeriharjulle ja Esakalliolle. Tekstit Kai Merilä – Tiedän Somerosta paljonkin. Numminen, Unto Mononen ja Karita Mattila, vastaa laulaja Meiju Suvas. – Muistan Someron jostain 20 vuoden takaa. Terveisiä sinne kaikille! Toivottaa Ilkka Vainio, Someron-fani mainio, nauraa sanoittaja, säveltäjä ja levymoguli Ilkka Vainio Helsingistä. Leather Heavenin tiedän myös, vastaa Kimmo Elomaa Maskusta. Somerolla alkoi olemaan asutusta 1200-luvun lopulla. Muistaakseni Somerolla on linna, jossa asuu laskettelija Sami Uotila. Pitäisi poiketa, toteaa Harri Rantakivi Helsingistä. Muutaman kerran on venähtänyt seminaarit isäntien juhlakammioissa, joissa Kotkan pojasta (nykyisin espoolainen) on pidetty hyvää huolta. Ei ollut kaupunki vielä silloin. – Voi apua! Mun täytyy tunnustaa, etten tiedä Somerosta muuta kuin että se sijaitsee VarsinaisSuomen maakunnassa. Muuten Somero on vaan jostain syystä paikka, jonne ei tule lähdettyä. Onnea Somero, sanoo oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano Siuntiosta. – Vuosittaiset nyrkkeilykisat, Timo Rannikon ja sitten Kimmo Korpi-Seppälän, jolle hävisin vuonna 1994 tiukasti tuomariäänin 2–1, sanoo ex-ammattinyrkkeilijä Amin Asikainen Kirkkonummelta. Keisari Aleksanteri lll tai I vieraili Somerolla, samoin ruotsin kuningas, kertoo liikemies Carl J. Keskusta on karun kaunis, kuin jostain lännenelokuvasta, ja asukkaat myös. Tämän hetken Somerosta minulla ei valitettavasti ole mitään mielikuvaa. Olen monesti ajanut siitä ohi, mutta en ole koskaan poikennut siellä, toteaa Elina Kiikko. Härkätie yhdisti Turun ja Hämeenlinnan. Somero on kaunis vesistöistään, kertoo nyrkkeilyvalmentaja Seppo Finnilä Ryttylästä. kertoja käynyt kahvilla. Nämä muistan. (kuvassa myös puoliso Ilkka Kanerva) SOMERO 40 Mitä tiedät Somerosta. – Viinaa siellä poltettiin kovasti. Power Sound on tuttu paikka, ja olen muutamassa ravintolassakin käynyt siellä soittokeikalla. – Sanasta Somero tulee mieleen ainoastaan loistava pianisti Jouni Somero, jolla tiettävästi ei ole mitään yhteyksiä paikkakuntaan nimeltä Somero, sekä ammoisina aikoina (ehkä 90-luvulla) pidetyt Someron Tenoripäivät ja niiden yhteydessä pidetty tenorilaulukilpailu. – Somero on mielestäni yhtä kuin Unto Mononen ja Rauli Badding Somerjoki. Mutta nimi on tuttu ja turvallinen, tuo mieleen ihanan pikkupaikkakunnan, sanoo ravintoterapeutti Susanna Tanni Pirkanmaalta. – Somero on tuttu paikka, otin siellä ensimmäisen nyrkkeilyottelun 6.1.1974 seurakaveri Reijo Tuomista vastaan. – Somerosta tulee ensimmäisenä mieleen Esakallio ja Rauli ”Badding” Somerjoki. – Somero on mukava pikkupaikka, Turkuun mennessä matkan varrella, vastaa laulaja Bianca Morales. Mielikappaleeni on edelleen Valot, kertoo muusikko/laulaja Sani Aartela. Tuohon aikaan ajoin itse nuorten luokassa, kertoo promoottori Kalle Keskinen. Hankimme vaimoni Elinan kanssa täältä Pernajasta kalastustilan ja käymme hakemassa meille joka viikko täältä parasta savustettua kinkkua, joka tulee tietysti suoraan Somerolta. Mutta nuoruusvuosilta tulee mieleen kotikaupunki Forssan naapurissa oleva pieni maalaispitäjä. Danhammer Tampereelta. SoPa oli silloin pieni jääkiekkoseura, josta tultiin FoPS:iin ”uraa luomaan”. Rauli Baddingia ei voi olla unohtamatta, kun Somerosta puhutaan. Olen saanut nauttia Somero Soikoon -tuomaroinnin yhteydessä somerolaisten vieraanvaraisuudesta. Nummisen. Oli muistaakseni jokkiksen Suomen mestari. – Muusikolle tuttu paikka. Sitten nuorisojen ”yhteenotot”, Somerolta tultiin Forssaan uhoamaan ja päin vastoin. Netistä selvisikin, että Somero on aktiivinen ja vireä juhlavuottaan viettävä kaupunki. Somerjoki oli kuitenkin yksi suomalaisen musiikin vaikuttaja ja hieno sellainen. – Pieni kyläpahanen, jossa vieraili isoja herroja. Täytyy sanoa, että olen viimeksi poikennut Somerolla joskus 1980-luvun lopulla. – Minä en tiedä Somerosta mittään. Åvikin kartanossa oli lasitehdas muistaakseni joskus 1600–1700-lukujen vaiheilla. Ja noloa myöntää, että piti käydä sijaintikin googlettamassa. Pari kertaa on tullut käytyä uimassa siellä
– Muutin rakkauden perässä, vastaa palveluohjaaja Anette Sanaksenaho, 31, Rautelasta. Näytelmän ohjaa Etelä-Suomen mainioin ohjaaja, Jarmo Hämeenranta. Etsimme tiimiimme näyttelijöitä, avustajia, tekniikan osaajia, musiikin taitajia sekä muuta työryhmää. P. Numminen ja Pedro Hietanen eli Gommi & Pommi Kiiruun puistossa su 2.7. 10-17, la 10-14 puh. Someron kaupunkia!. KONEHUOLTO ARTO UOTILA JOHN DEERE JA MF SOPIMUS HUOLLOT Millaisia ihmisiä Somerolta löytyy. Paras paikka Somerolla. MOOTTORIPYÖRÄKURSSI A2 ja A, 7.3. Yhteydenotot p.050-569 2298/ tuottaja Tervetuloa mukaan teatteritoimintaan! Someron Tupanäyttämö ry TÄHTIKUSKIEN TEKIJÄ SOMERON AUTOKOULU OY someronautokoulu.fi tahtikuski.fi AMM.PÄTEVYYSKURSSI, TIETURVA 18.3. – Somerolta löytyy ihmisten koko kirjo. BJA A1-KURSSI 6.3., MOPOKURSSI 10.4. Viihdyn erityisesti mökillä Heinjärven rannalla. Mitä tiedät Somerosta. SSO Maatalous hallin toisessa päädyssä. 02-748 8282 Ruokia ja tarvikkeita lemmikkieläimille HAVUHARJU KESÄLLÄ 2017 Teemme korkeatasoista teatteria rakkaudesta taiteeseen. w Hyvää syntymäpäivää!!! suomen ja someron synttärit lapsille: Tervetuloa! Toivottaa Metka Kööri Kakkua, mehua ja juhlahattuja M.A. 41 Paljon onnea 150-vuotias Somero www.teeriharju.fi Joensuuntie 26, Somero Avoinna ark. 02-7486473, 0500-590147 www.someronautokoulu.fi Joensuuntie 23, Somero puh. Lisäksi tietysti oma mummola tässä keskustassa, kertoo opiskelija Katri Killström, 26, Someron keskustasta. Onnitellen ja yhteistyöstä kiittäen SOMErO SOiKOOn/ illan Varjoon Himmeään ry. OSOITE OHRATIE 3 entinen Palman Autokorjaamo. 0400 905 548 Onnittelee 150-v. Mikä sai sinut muuttamaan Somerolle . – Kesäisin Somerniemi on tosi kaunista seutua. Gallup 150 KulttuuriKaupunKi SOMErO 150 v. – Paljon maatiloja, kaikki tuntee kaikki, erinomainen K-supermarket, luettelee agrologiopiskelija ja maaseutuyrittäjä Vilma Saarinen, 22, Rymättylästä. Yhdistävänä tekijänä on pikkukaupungin ihmisten ystävällisyys ja avoimuus, sanoo yrittäjä Mikko Välttilä, 41, Ollilasta. kello 16 M ER JA RY H TÄ TILI-ISÄNNÄT P. 02 748 5092, 0400 795 441 onnittelee 150-vuotiasta Someron kaupunkia! OLEMME MUUTTANEET UUSIIN TILOIHIN
Miten koiraharrastaja viihtyy Somerolla. Elina Ojalin – Top 3 on ihmisten ystävällisyys, luonto ja rauhallisuus, vastaa lähihoitaja Jenny Palomäki, 21, Tampereelta. – Somero on pieni ja rauhallinen paikkakunta, josta meille lomailijoille löytyy sopivasti palveluita kesäaikaan. Ensimmäinen asia mikä tulee mieleen Somerosta. Tytärtä kuskaan Someron Sykkeen tanssiharrastukseen ja uimassa käydään Loiskeessa, kertoo konttorinjohtaja Laura Eeva, 33, Terttilästä. Meidän laumaan kuuluu 5 pystykorvaa (samojedi, 3 mittelspitziä ja keeshond), jotka ovat kaikki aktiivisia harrastuskoiria, tosin osa viettää jo hyvin ansaittua eläkepäiviä, ainakin osittain, kertoo Marika Ahtaanluoma. Mitä harrastat. ELINA OJALIN ELINA OJALIN. Tämä toisi positiivista vetovoimaa ja tulevaisuuteen katsovaa toimeliaisuutta Somerolle. – Kampus oppimisympäristö loisi ympärilleen osaamista, innovaatioita, startup-yrityksiä, jossa talentit kohtaisivat. Elina Ojalin – Kirjastoa, uimahallia ja Cafe Rosea, kertoo rahoituspäällikkö Saija Salin, 34 , Lempäälästä. Sari Merilä – Someron seudun koiraharrastijalla on hyvät tilat ja runsaasti koulutuksia, etenkin kesäaikaan. – Somero on turvallinen kaupunki, jossa on palvelut hyvin saatavilla, toteaa liikenneopettaja/Auto Detailer Aapo Torkkola, 33, Kaislarannasta. Elina Ojalin – Harrastan Somerolla ryhmäliikuntaa. Kun yrittämisen edellytyksistä pidetään huolta, se luo työtä, palveluja ja verotuloja. Perheemme lemppareita on urheilukenttä, kesätori, Ravintola Rantatupa ja järvet sekä Uimahalli Loiske, joka on ihan huippu, kertoo lähihoitaja/yrittäjä Sari Kilpiäinen, 37, Espoosta. Täältä on myös hyvät kulkuyhteydet isoille paikkakunnille, joissa kisaaminen pääsääntöisesti tapahtuu. – Lenkkeilyyn ja muuhun arkiseen koirien kunnossa pitoon Somero tarjoaa hienot puitteet. – Metsästystä ja bridgen peluuta, kertoo eläkeläinen Tuure Salminen, 70, Somero keskustasta. Mitä arvostat Somerolla. – Laajenemisen reserviä on ja pitää olla. Omat aktiivilajini ovat näyttelyt ja agility, joista näyttelyihin valmistaudumme koirien kanssa itsenäisesti ja agilitya treenataan niin Somerolla kuin Salossakin ja satunnaisesti muuallakin. Se olisi Yrittäjyys-kampus! – Kasvualustan, jossa voitaisiin kouluttaa nuoria ja aikuisia moniosaajia tulevaisuuden työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin, digitalisaation mahdollisuuksiin, valmentaa yrittäjyyteen ja kehittää olemassa olevien somerolaisten yritysten kilpailukykyä ja toimintaa. – Kirjastoa, puistoja, Iso Valkee -järveä ja Alkon hyvää asiakaspalvelua, luettelee Somerolta kotoisin oleva valokuvaaja ja bloggari Eino Nurmisto, 26, Turusta. Sari Merilä – Somerolla monet asiat ovat yrittämisen ja yritysten näkökulmasta edenneet hyvään suuntaan. Tykkään myös juosta ja lukea kirjoja, sanoo kosmetologiyrittäjä Tiina Joosela, 40, Somero keskustasta. – Luen venäjää Someroopistossa ja joskus olen käynyt ratsastamassa Someron hevosharrastekeskuksessa, tosin nyt ollut vähän taukoa. Mitä kaipaat Somerolta. – ”Piiri pieni pyörii...” Eli Somerolla kaikki tuntevat toisensa, sanoo lähihoitaja ja viittomakielen ohjaaja Mirva Rajala, 27, Turusta. – Jos saisin taikasauvalla heilauttaa Somerolle aivan mitä tahansa, tekisin uudenlaisen muuntautuvan, joustavan ja innovatiivisen yhdistelmän yrittäjyyslukiosta, ammatillisesta koulutuksesta sekä korkeakoulusta. Ga llu p 15 SOMERO 42 Jos saisit taikoa Somerolle jotain, joka toisi uusia yrityksiä, mitä taikasauvallasi tänne heilauttaisit. Someron toimintaympäristönä pitää pysyä yrittäjyydelle myönteisenä, sillä houkutellaan kuntaamme lisää asukkaita ja yrittäjiä, sanoo VarsinaisSuomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter Somerolta
Lapsilla on paljon vaihtoehtoja, sanoo lähihoitajaopiskelija Marika Lindén, 34, Someron keskustasta. 050 358 1600 Helsingintie 604, Somero www.hovilankartano.fi Kahvila palvelee! Avoinna: heinäkuussa to-su klo 12-15 muina aikoina kts. Bussin aikataulu Vikingillä: Koski 7.30-Somero 8.00-Salon Matkatoimisto 8.35-Kivihovi 8.55 Bussin aikataulu Megastarilla: Koski 6.45-Somero 7.15-Salon Matkatoimisto 7.50-Kivihovi 8.10 Aamiainen laivalla, täysihoito, Ilmoittautuminen 15.3. Kaari Utrion luento, esitelmä Helvi Hämäläisestä ja Risto Rasan runoja Jukolassa 8.7. 050 358 1600 Helsingintie 604, Somero www.hovilankartano.fi Kahvila palvelee! Muistojen kultaa –nuoruuden hurmaa Suomi 1950-1960-luvuilla Näyttely Hovilan kartanon navetan vintillä Avoinna: klo 11-15 Kesäkuu la-su Heinäkuu ke-su (Juhannus suljettu) Liput: 7€/aikuiset, 3,50€/lapset alle 4v. ilmaiseksi ja ryhmät 6€/henkilö Onko Somerolla hyvät harrastusmahdollisuudet. – Seurahuone, kertoo viljelijä ja viljakauppias Matti Hämäläinen Salon Kiikalasta. Mikä sai sinut muuttamaan Somerolle. kuusentaimen, kuparisen laatan ja muistokirjan Tilaukset: maaliskuun loppuun mennessä, Someron 4h-Yhdistys, somero@4h.fi, laita tilaukseen nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi TILAA TULEVAISUUDEN KUUSI 100V. Nuorten puistokonsertti: Tiisu (soolona), Alora ja Senii 6.7. Tekstit Elina Ojalin – On! Todella hyvät. Suosikki ruokapaikkasi Somerolla. Tervetuloa! puh. Som ero n KU LT TU UR I 22.-28.5. Katrilta sedälle Badding-konsertti Somerniemen kirkossa 5.7. (02) 748 6472. – Hämeenportti, sanoo eläkeläinen ja kulttuurin idealinko Arto Tuominen, 59, Paimiosta. MEGASTAR PÄIVÄRISTEILY TALLINNAAN 54 € 16.-22.4. Liput: 8€/aikuiset, 4,00€/ lapset, alle 4v. Tervetuloa! puh. – Loistavat, sanoo eläkeläinen Marja Mäki Kerkolasta. 040 509 1246 info@peltipinta.fi, www.peltipinta.fi • KONESAUMATUT PELTIKATOT • KATTOTURVATUOTTEET • SADEVESIJÄRJESTELMÄT PELTI PINTA OY • PIIPPUJEN PELLITYKSET • RAKENNUSLISTAT TILITOIMISTO LYYTIKKÄ O Y Rengastie 1, p. Nostalgiaviikon tapahtumat 30.6. Unto ja Rauli – Onnen maassa -konsertti Someron kirkossa 9.7. VIKING PÄIVÄRISTEILY TALLINNAAN 45 € 1.4. Nokturno – draamallinen Eino Leino -konsertti seurakuntakeskuksessa 7.-8.10. TÜRIN KUKKAMARKKINOILLE 155 € MERITON SPA-KYLPYLÄHOTELLI 14.-16.4. 43 0400-120 822, 0400-120 821, 0400-120 827 KONTIT, TYÖMAATILAT, VAIHTOLAVAT, LAITETILAT myynti@varastokontti.fi 0400-120 827, 0400-120 822, 0400-120 821 Palmantie 3, Somero p. VIKING PÄIVÄRISTEILY TALLINNAAN 55 € 8.4. KUUSIPAKETIN HINTA: 100€, sis. mattil@suomi24.fi www.tilitoimistolyytikka.fi Tilitoimistopalvelua vuodesta 1988. matkoilla 35 €. SUOMEN KUNNIAKSI PIHALLESI TAI LAHJAKSI. Matkan hinta Salosta 1.3. Mainitse tunnettu henkilö Somerolta – Rauli Badding Somerjoki ja Karita Mattila ovat syntyneet Somerolla, kertoo vaihetyöntekijä Pirjo Rahkonen, 50, Uudesta-Kaskistosta. ilmaiseksi ryhmät 5€/henk Yhdellä lipulla sisäänpääsy koko kesän! Ryhmille avoinna sopimuksen mukaan. www.hovilankartano.fi Ryhmille avoinna sopimuksen mukaan. RAKVEREEN AQVA SPA-KYLPYLÄHOTELLIIN 220 € 19.-20.5. VIKING PÄIVÄRISTEILY TALLINNAAN 45 € 15.3. 1.3. ilmaiseksi ryhmät 5€/henk Yhdellä lipulla sisäänpääsy koko kesän! Ryhmille avoinna sopimuksen mukaan. – Luonto, lähellä pääkaupunkiseutua ja mukavat ihmiset. mennessä! 044 0203 117/Pasi Heino matkaheino@gmail.com www.matkaheino.fi Tarkemmat tiedot matkoista kotisivuilla. Itsenäisyyspäivän juhla seurakuntakeskuksessa Someron Kulttuuri juhlistaa tapahtumillaan Somero 150 – ja Suomi 100 –juhlavuotta Seuraa ilmoitteluamme: www.someronkulttuuri.fi www.facebook.com/ someronkulttuuri KULTTUURI EL IN A O JA LI N EL IN A O JA LI N EL IN A O JA LI N. Suomi 100 v –juhlakavalkadi Monitoimihallissa 6.12. ja 15.3. KYLPYLÄMATKA HAAPSALUUN LAINE-KYLPYLÄÄN 510 € 29.4.-1.5. Olen ollut täällä noin 15 vuotta ”mökkiläinen”, enkä ole tuntenut oloani ulkopuoliseksi vaan tervetulleeksi, kertoo omaa mainostoimistoa pyörittävä ad Inari Eklöf, 61, Häntälästä. PÄÄSIÄISEN HOTELLIMATKA TALLINNAAN EUROOPA-HOTELLI 188 €, TAI MERITON SPA KYLPYLÄHOTELLI 218 € Muistojen kultaa –nuoruuden hurmaa Suomi 1950-1960-luvuilla Näyttely Hovilan kartanon navetan vintillä Avoinna: klo 11-15 Kesäkuu la-su Heinäkuu ke-su (Juhannus suljettu) Liput: 7€/aikuiset, 3,50€/lapset alle 4v. Se oli yksi painava syy muuttaa Somerolla. Suviheinäviikkojen avajaiset Kiiruun puistossa 1.7
Yhteystietoja voidaan käyttää markkinointiin. Joitakin ostoksia pitää lähteä hakemaan muualta, toteaa Ronja Nieminen, 15, Ihamäestä. 2 kk paperilehden määräaikainen tutustumistilaus 12 90 2 kk digilehden määräaikainen tutustumistilaus Norm. Täällä tuntee melkein kaikki; se on hyvä ja joskus huono juttu. Urheilumahdollisuudet ovat hyvät. 25,70 Norm. – Nautintoa päivästä toiseen, vakuuttaa toimittaja Armas Töykkälä, 30, jolla on asunnot sekä Joensuun että Kimalan kylissä. Somero on tarpeeksi pieni ollakseen ihmisen kokoinen ja tarpeeksi suuri, jotta täältä löytyy hyvät palvelut, kuten oma terveyskeskus. Kestoeli etutilaus on aina edullisin tilausmuoto.. Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti* Paikallislehti somero sopimus 5007579 00003 VastaUslÄhetYs tilaa soittamalla: 02 770 2626 (ark. Toimitamme tunnukset sähköpostilla. 16,00 TuTusTu Vain uusiin kotimaan tilauksiin. 19 90 Paikallislehti Somero maksaa postimaksun *Pakollinen digilehteä tilattaessa. 25,70 Norm. Somerolaisilla on tervettä itsetuntoa ja rohkeutta olla oma itsensä välittämättä siitä, mitä muut meistä ajattelevat. 2 kk paperilehden määräaikainen tutustumistilaus 12 90 2 kk digilehden määräaikainen tutustumistilaus Norm. Vain Somerolla voi saada jääkiekkojunnujen äidit vetämään itse tehtyä räppiä katsomossa omatekoiset cheerleader-huiskat heiluen, kertoo toimittaja Päivi Malin-Perho, 55. Ga llu p 15 SOMERO 44 Millaista on asua Somerolla. Hinnat voimassa rajoitetun ajan. – Somero on rauhallinen ja kiva paikka. Kestoeli etutilaus on aina edullisin tilausmuoto. TuTusTu Vain uusiin kotimaan tilauksiin. 8 – 16) tilaa verkossa: tilaajapalvelija.fi/tutustu täytä tämä kuponki jatiputasepostiin. KUVAT MERJA RYHTÄ Tekstit Merja Ryhtä – Mahtavaa! En voisi kuvitella parempaa paikkaa, missä asua ja kasvattaa lapset. En osaa sanoa, miksi, sanoo Wille Leinonen,13. 19 90 Paikallislehti Somero maksaa postimaksun *Pakollinen digilehteä tilattaessa. Hinnat voimassa rajoitetun ajan. – Somerolla elää yhdessä tekemisen meininki, mikä näkyy poikkeuksellisen vahvana talkootyönä monella alalla. Toimitamme tunnukset sähköpostilla. ja ihastu Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti* Paikallislehti somero sopimus 5007579 00003 VastaUslÄhetYs tilaa soittamalla: 02 770 2626 (ark. – Ihan mukavaa täällä on olla ja asua. Yhteystietoja voidaan käyttää markkinointiin. 8 – 16) tilaa verkossa: tilaajapalvelija.fi/tutustu täytä tämä kuponki jatiputasepostiin. 16,00 ja ihastu Eikö sinulle tule vielä lehteä
Ota yhteyttä ja kysy lisää! Puh. – Ihan hyvät, sanoo koulunkäynnin ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Satu Säteri Rankkulasta. (02) 748 7242 MURSKE, SORA, SEPELI, KIVITUHKA, HIEKKA, MULTA Myynti ja toimitukset SOMERO ja LÄHIKUNNAT Velj. 040 514 4239 kattoja seinäpellit seinäja lapetikkaat kattosillat lumiesteet vesikourut peltilistat KATTOTARVIKKEIDEN VARASTOMYYNTI Tasoite ja Maalaus RiKava Oy Somero Risto Kavander p. 0400 531 129, rikava@luukku.com • Ulkorappaustyöt • Julkisivupinnoitukset • Ulkomaalaustyöt • Sisätasoitetyöt • Sisämaalaukset • Tapetoinnit Onko Suviheinä tuttu. Kerran kuukaudessa olen tansseissa töissä. 0400 533 739, 0400 321 314 www.vnoy.fi • info@vnoy.fi Kaurakedontie 315, 31520 Pitkäjärvi • Puh. 050 575 3508 rakennuspalvelujtamminen@gmail.com Rypsitie 4, 31400 Somero P. Palmantie 7, 31400 Somero V E S I J O H T O L I I K E VELJEKSET TAMMI LVI-työt 040 5575 482 Matti Tammi info@veljeksettammi.fi Hiekkapuhallus ja maalaus 040 5226 105 Saku Tammi sakutammi@gmail.com Lämpöpumput 040 5711 549 Janne Tammi info@veljeksettammi.fi www.veljeksettammi.fi ikkunat ovet portaat kaikki lasialan palvelut www.somerikkuna.net Meiltä varmatoimiset, säänkestävät terassilasit polttomaalatusta alumiinista. Oletko käynyt Paratiisi-kioskilla. Tekstit Elina Ojalin – En varmaankaan. Gallup 150 oy 0400-707564 Kokonaisvaltaista korjausrakentamista montusta, kivijalkaan, aina piipunhattuun asti! Kaivurityöt 3-tonnin koneella Maalaustyöt Tykkää meistä facebookissa http://vilukselantb.fi. KU VA T EL IN A O JA LI N Mitä tiedät Somerosta. Aiotko juhlistaa 150-vuotiasta Someroa. – Poikkean joka vuosi, kun käyn Somerniemen kesätorilla, kertoo eläkeläinen Anja Manni, 66, Kerkolasta. Mitä mieltä olet liikuntamahdollisuuksista. – Ei ole tuttu, enkä osaa sanoa, olenko menossa tulevaisuudessakaan, toteaa eläkeläinen Sinikka Simola Koskelta. Olen ollut 34 vuotta järjestysmiehenä Teeriharjulla, kertoo maanviljelijä ja timpuri Markku Eskolin, 60, Kerkolasta. nUORITALO Oy p. –Koko ympäristön, toteaa eläkeläinen Esko Mäki, 69, Kerkolasta
EL IN A O JA LI N EL IN A O JA LI N Elina Ojalin Helsingintie 1274, Somerniemi RENGASLIIKE MAATILA KORPI Soita 0500 705 312 Hannu Tuomisto Tmi Onnea 150-vuotiaalle Somerolle Autokorjaamo ja -maalaamo Ilpo Lemberg ky Kulmatie 5, 31400 Somero Puh. • Autoglym-autonhoitosarja • Shellja Mobil-öljyt • 30 paikkainen kahvio 80v . 0440 550 551 Tilausliikenne AIMO HELENIUS aimo.helenius@kuljetusahelenius.fi Puh. 0440 550 551 aimo.helenius@kuljetusahelenius.fi Kuljetuksiin käytössänne 50+1 ja 11+1 -paikkaiset linja-autot puh. – Somero on aivan ihana kaupunki ja olen ylpeä somerolaisuudestani! Jos jotain voisin toivoa, niin nostalgian vuoksi festareita esimerkiksi Hovimäen tyyliin silloin aikoinaan. – Possujuhla Esakalliolla, sanoo asiakasneuvoja Arja Viander, Tampereelta. 0440 550 551 Tilausliikenne AIMO HELENIUS aimo.helenius@kuljetusahelenius.fi Puh. 0400 826 031 Sähköasennukset ja urakointi SÄHKÖ LILJA OY Puh. 2.7 m. – Kate Bushin, sanoo viestintäyrittäjä Laura Mänki Salosta. 1937-2017. Pesuetukortti. 0440 550 551 www.tilausliikennehelenius.fi puh. (02) 748 5395, 040 546 7772 35v. SOMERO 46 Gallup 150 Sähköasennukset ja urakointi SÄHKÖ LILJA OY Puh. Somerolta tulee musiikillisesti niin paljon hyvää, että olisi omien festareiden aika, kehottaa optinen myyjä Anna Kauppi, 35, Someron keskustasta. 0440 550 551 aimo.helenius@kuljetusahelenius.fi Kuljetuksiin käytössänne 50+1 ja 11+1 -paikkaiset linja-autot 24h SOMERON HINAUS Heikki Uutela 0440 311 301 Luhtatie 7, Somero Sairaankuljetus Maavirta Ky Onnittelee 150-vuotiasta Someroa Paras tapahtuma, jossa olet Somerolla ollut. – Laura Voutilaisen, on artistina ammattitaitoinen ja monipuolinen esiintyjä, sanoo eläkeläinen/osastonhoitaja Kirsti Föhr Salon Kiikalasta. 1982–2017 • Korjaamopalvelut ammattitaidolla • Määräaikaishuollot • Katsastuskunnostukset ja -käynnit • Pakokaasun mittaukset sekä OBD-mittaukset • Ilmastointilaitteiden huollot • Nelipyöräsuuntaukset • Merkkikohtaiset vikadiagnoosit • Varaosat ja autotarvikkeet • Renkaat ja akut • Pikapesu joka päivä, myös pakettiautot, kork. 0400 826 031 Kuusjoella Kuttilan Autolasi Oy Tuulilaseja jo vuodesta 1970 Puh. Kenen toivoisit esiintymään Somerolle. – Suvi Teräsniskan, hän on hyvä esiintymään, toteaa yrittäjä Arto Rahkonen Uudesta-Kaskistosta. Esiintyjiksi tietenkin Someron omia tähtiä: Twelve Inches, Alora&Senii, Tiisu, Vaihde ynnä muut. Elina Ojalin – Somerniemen kesätori on kesäisin kohokohta, sanoo rakennustyöntekijä Anniina Pyykkö, 24, Forssasta
– Ainakin kesäaikaan Häntälän notkoille ihailemaan maisemia ja tunnelmalliselle Somerniemen kesätorille, sanoo vaihetyöntekijä Anne Mari Toikka, 32, Rankkulasta. 47 PUTKIASENNUKSET Lämpö-, vesija viemäriasennuksia Yli 35 vuoden kokemuksella PUTKIASENNUS J. – Kesällä Somerniemen kesätorille ja Hiidenlinnaan. Keskustassa syömään Hämeenporttiin tai Rantatupaan ja vaateostoksille Muotiputiikki Helmeen sekä illalla Ämyrille, kertoo laitoshuoltaja Tuija Raitanen, 45, keskustasta. Tutustu kohteen monipuoliseen esitteeseen, www.metsatilat.fi. Lisätiedot: Rauno Hakala tai www.metsatilat.fi Onnittelut 150-vuotiaalle Somerolle. – Somerniemen kesätorille, sanoo IT-asiantuntija Ella Salmén, 36, Kirkonmäeltä. 0400 946 253 timperitimo@gmail.com • uudisrakentaminen • remontointi • maalaus • tapetointi • laatoitus Onnittelee 150-vuotiasta Someroa Someron Voima Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV Turuntie 22 B 19, 24240 Salo Rauno Hakala, LKV, p. Linden Laatua jo vuodesta 1933 Mihin veisit ulkopaikkakuntalaisen. 0400 124 832 Antti Rantanen, LKV, p. 040 529 0668 etunimi.sukunimi@metsatilat.fi Luotettava maaseutukohteiden välittäjä yhteistyössä Metsänhoitoyhdistysten kanssa Myydään Perttelin yhteismetsän osuuksia 185 kpl Myynnissä ”haamukiinteistö” yhteismetsäosuuksineen. 0400-825 494/ Somero Arskametalli Oy Saarentaantie 33 31400 Somero puh. Yksilöllinen ja henkilökohtainen opetus on kuulemani mukaan toimivaa, sanoo Suomen Lukiolaisten Liiton Lounais-Suomen varapuheenjohtaja Aleksi Aalto, 18, Turusta. Tähän mennessä kaikki kokemukset Somerolta ovat vain kuultuja tarinoita, mutta odotan innolla, että pääsen paikanpäälle todistamaan asian itse. – Someron Lukio on loistava. Lähtöhinta 80 000 €, kirjalliset tarjoukset 15.3. mennessä. Timperi Jokioistentie 741, Somero puh. Etenkin ”vähän ihmisiä”, ”kaikki tuntee toisensa”, ”hyvä yhteishenki” -jatkumo on tullut esille usein. (02) 748 9700 posti@arskametalli.fi www.arskametalli.fi Arskametalli Oy onnittelee 150-vuotiasta Someroa! P. (02) 748 5433 Turuntie 169 31400 SOMERO linden@sementtivalimo.fi www.sementtivalimo.fi Sementtivalimo H. Valmiit perustusratkaisut rakennuksille ja halleille Myös muut rakennusalan betonityöt Pihakivet Kaapelikourut Turuntie 54, 31400 Somero p. Gallup 150 Mitä pidät Someron lukiosta. LEHTINEN P. Minut on valittu Suomen Lukiolaisten Liiton puolesta myös Someron lukion opiskelijoiden vastuuhenkilöksi vuodelle 2017. Tekstit Elina Ojalin – Ehdottomasti tanssilavalle Esakalliolle tai Ämyrille, kertoo yrittäjä Anita Hallapelto, 49, Kaislarannasta. (02) 748 7318, 044 543 3291 • ari.pajuniitty@smail.fi .fi WWW.VIRTAC.FI Lehtimäentie 1067 31610 Vaulammi Juha 0500 629009 Petteri 040 5866336 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖSUUNNITTELU sähköistä osaamista Remonttiapu T
Jo vuonna 1895 Someron nuorisoseuran yhteyteen perustettiin Pyry-niminen urheiluosasto, joka järjesti jäsenilleen voimistelua sekä hiihtoa ja murtomaajuoksua. Sen jälkeen on perustettu monia muitakin eri lajien erikoisseuroja. Ponnistuksen toiminta päättyi 1940-luvulla ja sittemmin Somerniemen alueen seuraksi perustettiin Somerniemen Veikot 1950. Tokion olympialaisissa 1964 hän oli seitsemäs. Urheilutoiminta kilpailuineen ja niihin liittyvä huvija kesäjuhlaperinne oli paikkakunnalla vilkasta 1920ja -30 -luvuilla. Nikula voitti EM-kultaa 1962 tuloksella 480. SUOMEN itsenäisyysvuonna 1917 Somerolle perustettiin kaksi urheiluseuraa; Ponnistus eteläisen Someron alueelle sekä Voimisteluja urheiluseura Esa koko pitäjän alueelle. KUVA SALLI LEHTINEN. Ensimmäinen urheiluseura Alku perustettiin 1903, mutta sen toiminta jäi lyhyeksi. Muissakin yhdistyksissä urheilua harrastettiin. Someron Esa täyttää tänä vuonna 100 vuotta. SOMERO 48 Aulis Tiensuu URHEILUN JALO harrastus sai alkunsa Somerolla jo 1800-luvun loppupuolella, kuten kaikkialla Suomessa ja Euroopassa. Nämä kaikki olivat yleisseuroja. 1939) on seiväshypyn Euroopan mestari, maailmanennätysmies ja viiden metrin haamurajan rikkoja. Vähitellen somerolaisurheilijat uskaltautuivat kisoihin myös Someron ulkopuolelle. Erikoisseuroista vanhimmat ovat vuonna 1930 perustettu Someron Naisvoimistelijat, nykyinen Someron Syke, sekä vuonna 1963 perustettu Someron Pallo. Someron Voiman perustamisvuosi oli 1932, joten sillä on ikää 85 vuotta. Tosin Somero on aina ollut piirien reuna-aluetta ja kilpaiSomero Pentti Nikula (s
Keijo Uotila juoksi Kalevan Kisoissa vuonna 1969 viidennen ja kuudennen sijan. Hiihdon naisten SM-kisoissa Rauni Romu-Saarinen oli useaan kertaan 10 parhaan tuntumassa. Se jäi kuitenkin olkapäävammasta kärsineen Nikulan viimeiseksi kilpailuksi. 1978. YLEISURHEILUN LISÄKSI Someron urheilu valloitti pian muissakin lajeissa Suomen ja koko maailmankin kärkipäätä. Se oli samalla ensimmäinen Varsinais-Suomen piirin SM-hiihtokulta. Halttunen oli ennen tätä jo moninkertainen seipään SM-joukkuemitalisti. Seivässerkukset hyppäsivät myös nuorten maajoukkueessa. Hän kilpaili myös kymmenottelussa. Innokkaita nuoria ja heidän vetäjiään löytyi kuitenkin runsaasti. Heti saatiin mukava yllätyskin, kun Someron Esan Voitto Seppänen voitti 18-vuotiaiden poikien 1 000 metrin Suomen mestaruuden kesällä 1945. Juniorimitaleita saatiin aina silloin tällöin, mutta 2000-luvun alussa alkoi varsinainen mitalisade. Seuraavana talvena 1963 kirjoitettiin urheiluhistoriaa, kun yksi tavoitelluimmista seiväshypyn haamurajoista rikottiin. Heidän serkkunsa Voimaa edustanut Kimmo Nyström napsi poikien ja nuorten seipäästä peräti viisi SM-mitalia. Kauko junior hyppäsi hopeaa kansainvälisen sotilasurheiluliiton mestaruuskilpailuissa vuonna 1978. Myös urheilijapolvi uusiutui. Ampumahiihdossa Esan Kalevi Vähäkylä pääsi 1970-luvulla aivan SMmitalien tuntumaan. Myöhemmin seura menestyi erittäin hyvin nuorten formulaluokissa Suomen mestareiden Jari Koiviston ja Olli Kauralan ansiosta sekä jokamiesluokan SM-kisoissa niin joukkueena kuin yksilöinäkin, joista mestareiksi pääsivät Pasi Piekkala, Jussi Halttunen, Pertti Marttila ja Minna Lampinen. Esko Vahtera ja Kimmo Korpi-Seppälä ovat yltäneet miesten SM-mitaleille sekä samoin Jarkko Putkonen, joka nousi lopulta jopa ammattilaiskehiin. Kultaa tuli myös vuonna 1979 ja muitakin mitaleita niin kiekosta kuin kuulastakin. Karnevaalien myötä somerolainen seiväshyppy onkin nostanut jatkuvasti esiin yhä uusia menestyjiä ja Someron Esa on noussut Suomen parhaaksi seivässeuraksi. Nyström voitti EM-pronssia seiväshypyssä 1962 tuloksella 460.. Esan Jari Pyykkö heitti kiekossa vuonna 1977 poikien SM-kultaa sekä SE-tuloksen. Kauko Nyström (1933–2009) oli seiväshyppääjä. 49 on urheiltu Suomen ja koko maailmankin kartalle Hän on koko Someron ensimmäinen Suomen mestari ja ylipäätään SM-mitalisti. Myöhemmin Kanninen esiintyi useita kertoja keihäänheittäjänä Kalevan Kisoissa ollen 1968 Suomen ja Pohjoismaiden viidenneksi parhaan tuloksen heittänyt naiskeihäri. Nikulan ja Nyströmin perinne on jäänyt elämään Somerolle. Heitä seurasi Voiman Pasi Jalava 1990-luvulla. Jukka Hovilan poika Tero Hovila saavutti SM-kultaa 2016. Kiekossa Pyykkö heitti koululaisten MM-kultaa ja työnsi kuulassa MM-pronssia v. Voittoisana vuotena tuli myös Euroopan mestaruus ja kun vielä toinen somerolainen Kauko Nyström hyppäsi EM-pronssia, riitti maailmalla ihmettelemistä. Kauko Nyströmin tytär Jaana voitti 1972 pituudessa SM-pronssia ja poika Kauko junior voitti seipäässä kolme juniorimitalia vuosina 1974–77. SODAN JÄLKEEN 1940-luvun puolivälissä niin Someron kuin laajalti koko maankin urheilutoiminta oli puolen vuosikymmenen tauon jälkeen aloitettava lähes alusta. Vuotta aiemmin Esan hiihtäjistä koostunut naisten joukkue Rauni Romu, Asta Perkiö ja Eija Haapala juoksi SM-maastojen joukkuekilpailussa viidenneksi. ENSIMMÄISEN naisten SM-mitalin Somerolle toi Esan Irma Kanninen, joka 1963 heitti tyttöjen keihäässä hopeaa. Hän on koko Someron ensimmäinen Suomen mestari ja ylipäätään SM-mitalisti. Mutta tämä oli vasta esimakua, sillä 1962 hän oli jo ehdoton Suomen ja maailman seiväsvaltias hypättyään ensin useita Euroopan ennätyksiä ja sitten ME-tuloksen 494. VUONNA 1979 aloitetut Someron Seiväskarnevaalit ovat jo lähes 40 vuoden ajan olleet koko suomalaisen seiväshypyn merkittävä tapahtuma ja näkyneet kotimaan lisäksi myös kansainvälisesti. Lisäksi Kuuselalle kertyi kahdeksan miesten maaotteluedusta. Myös Pyykkö sai pukea ylleen nuorten maajoukkuepaidan. VOIMA ON OLLUT 1970-luvulta alkaen vahva nyrkkeilyseura. Juha Rauhaniemi kävi lisäksi nuorten EM-kisat ja Universiadit sekä edusti Suomea miesten maaotteluissa kuten myöhemmin Esaan siirtynyt ja kolme miesten SM-mitalia sille tuonut Jari Holttinenkin 1990 -luvun alussa. AUTOURHEILUSSA Someron Urheiluautoilijain Hannu Valtaharju oli maan ralliparhaimmistoa 1960– 70 -luvuilla voittaen myös Suomen mestaruuden. Ammunnassa silloisen Someron Metsästysja Ampumaseuran Kimmo Hovila saavutti vuonna 1969 ilmakiväärissä jopa ME-tuloksen sekä nuorten EM-hopeaa. lumatkat olivat pitkiä ja hankalia. Loukkaantuminen haittasi myöhemmin Nikulan kesää, mutta Suomen mestaruudet niin hallissa kuin ulkonakin saatiin tuonakin vuonna Esan nimiin, kun Kauko Nyström vuorostaan ne saavutti. Kaikki he edustivat Suomea myös useissa nuorten maaotteluissa. Kolme vuotta myöhemmin Seppänen juoksi vielä M21-sarjassa SMhopeaa ja -pronssia. Seuraavat somerolaiset SM-mitalistit olivat Esan Pentti Nikula poikien seipäässä vuosina 1955 ja -56 sekä Someron Voiman Kauko Nyström, joka vuonna 1956 voitti miesten 10-ottelussa SM-pronssia sekä saavutti ensimmäisen somerolaisen maaotteluedustuksen. Tokion vuoden 1964 olympiakisoihin Esan keväällä jättänyt Nikula vielä ylti ja oli siellä seitsemäs. Sekä Nikula että Nyström menestyivät näinä vuosina useissa eri maaotteluissa ja Nikula voitti myös Pohjolan mestaruuden. Uotila sai kolme ja Uutela kaksi henkilökohtaista mitalia, joiden lisäksi he saivat vielä kaksi viestija kaksi joukkuemitalia. PENTTI NIKULA jatkoi nuorten seipään Suomen mestaruuksilla vuosina 1958 ja -59 sekä myös nuorten maaotteluedustuksella. Seuraavana talvena Kanninen oli yhdessä Leena Rantasen ja Taina Mattilan kanssa voittamassa tyttöjen viestihiihdossa SM-kultaa. Muita ammunnan maaotteluedustajia samaan aikaan olivat Jukka Hovila, Antero Huumonen ja Jukka Virta, jotka saavuttivat useita SM-mitaleita ja tehtailivat ennätystuloksia. Samoin Esan viestijoukkue, jossa hiihtivät Touko Tuominen ja Rauno Visa sekä kokeneet arvokisaedustajaveljekset Kalevi ja Kari Vähäkylä. Siitä muistuttaa Nikulan ME:n 50-vuotispäivien kunniaksi pystytetty mestarin hyppääjäpatsas Someron keskeisimmällä paikalla. Pentti Nikula ylitti Pajulahdessa ensin tasaluvut 500, sitten 505 ja vielä 510! Kevään ensimmäisessä kilpailussa syntyi myös tasan viisi metriä, joka oli ulkoratojen EE-tulos, sillä amerikkalaiset olivat muutamaa päivää aikaisemmin ehtineet nostaa senkin ME-tuloksen yli viiden metrin. Junioreissa seuralla on vuosikymmenten aikana ollut useita nyrkkeilyn SM-mitalisteja. Seuraavina vuosina tuli miehissä SM-kisojen neljäs ja viides sija. Esan Kimmo Kuusela otti 1980-luvun alussa kaksi juniorimitalia, sitten kaksi miesten SMpronssia ja kaksi kultaa. Voimaa edustavat Holttisen veljekset Jari ja Juha sekä Esan Juha Rauhaniemi voittivat kaikki 1980-luvulla useita juniorimitaleita; Jari ja Juha Holttinen molemmat seitsemän ja Rauhaniemi 11. NUORET JUOKSIJAT Jorma Uutela ja Keijo Uotila juoksivat 1960-luvulla useita SM-mitaleita. 1986 hän taisteli jopa EM-mitalista ollen lopulta viides sekä oli seuraavana vuonna Universiadeissa kuudes. Toisen tyttöjen yleisurheilun SM-mitalin Somerolle otti Soile Rosenlund vuonna 1967 korkeudesta. Myös Nyström oli aivan lähellä selvitä Tokioon
Kaupungin liikuntatoimen ja seurojen yhteistyö on 22 vuotta sitten perustetun Someron Liikunta ry:n aktiivisen toiminnan tuloksena erittäin vilkasta ja menestyksekästä. Junioreiden Suomen mestari Holttinen on nuorten maaotteluiden lisäksi edustanut Suomea jo miestenkin hallimaaottelussa. Luoma ui kaikkiaan seitsemän naisten SMmitalia ja kaikkiaan yli 30 juniorimitalia uinut Aschan saavutti myös yhteensä seitsemän naisten mitalia, joista yksi oli kulta. YLEISURHEILUSSA Esaa edustanut Heli Romu voitti 1988 kuulovammaisten maailmankisoissa pituudessa hopeaa sekä useissa kansainvälissä arvokisoissa saavutti pistesijoja. 1999. Juuri miesten moukarin talvimestaruuden voittanut Henri Liipola ja Johanna Witka ovat ikäisissään koko maailmassa aivan kärjen tuntumassa. Viimeksi Voiman futsaljoukkue SoVo Futsal on maajoukkuepelaaja Arber Istrefin johdolla yltänyt SM-pronssille sekä merkittävään cup-voittoon. Veteraanihiihtäjät Merja ja Yrjö Teräväisen sekä Antti Yli-Pietin johdolla ovat SM-menestyksen lisäksi saavuttaneet runsaasti jopa MM-mitaleita. Sobudon Julia Kautto puolestaan on juniorimenestyksen lisäksi saavuttanut judossa jo naisten Suomen mestaruuden isosisko Emilia Kauton ennättäessä saada jo ennen häntä naisten SM-pronssia. SUUNNISTUS ON viime vuosikymmeninä kerännyt suurimmat kilpailujen osanottajamäärät. Tuorein nuorten arvokisaseivästäjä on toisen polven hyppääjä Tommi Holttinen, joka on ollut EM-kisoissa 10. Naisten seipään kultamitaleita on yhteensä 21, joista 10 ulkoa ja 11 hallista. PALLOILULAJEISTA Someron Pallon miesten lentopallojoukkue ylti toiseksi korkeimmalle sarjatasolle 1960-luvun lopulla ja uudelleen 1990-alussa. Vaikka joitakin puutteita vielä onkin, on Somerolla runsaasti hyviä urheilukenttiä ja hallitiloja eri lajien kilpailemista ja harjoittelua varten. Myös SoPa:ssa uransa aloittanut Piitu-Liina Tervo jääkiekossa ja Voiman Aaro Nikula lentopallossa ovat juuri yltäneet nuorten maajoukkueeseen. Voiman jalkapalloilijat ovat pelanneet ylimmillään 2. divisioonassa. SOMERO 50 Urheilijat nostavat Someron näkyviin Somero näkyy urheilijoidensa kautta päivittäin Suomen medioissa ja usein jopa maan rajojen ulkopuolella. Jääkiekkoa Romu pelasi pitkään naisten SM-sarjassa saavuttaen 12 kultaa, neljä hopeaa ja kaksi pronssia sekä edustaen Suomea muutamissa maaotteluissa. KARI EERIKÄINEN. Jo 11 SM-mitalia voittanut Juha Kostiander oli EM-seipäässä seitsemäs, vasta 15-vuotias Minna Nikkanen kahdeksas sekä seipään SM-mitalien kautta nuorten Suomen pikajuoksumestariksi noussut Niko Jalava viestijoukkueessa. Runsaan kymmenen viime vuoden aikana Esasta on muodostunut yksi Suomen parhaista junioreiden moukariseuroista. Linnea Harala juoksi esteissä hopeaa Pohjolan ja Balkanin mestaruuskilpailuissa sekä hänellä on useita kestävyysmatkojen SM-mitaleita. Esan Juha-Pekka Vaha puolestaan voitti vuosina 1988–1990 kolme SMmitalia junioreiden kolmiloikassa sekä edusti Suomea myös maaottelussa. Kärkäs oli mukana 1994 viidenneksi sijoittuneessa Suomen nuorten MM-viestijoukkueessa, naisten ja nuorten maaotteluissa sekä juoksi useita SE-aikoja. Varsinaisen somerolaisen lentopalloilun läpilyönnin tekivät SoPan naiset nousten 1998 SM-sarjaan ja pelaten siinä yhteensä 12 kautta tuloksena SM-pronssia sekä cup-hopeaa. Vuonna 2003 Tampereella pidettyihin nuorten 19-vuotiaiden EM-kisoihin ylti kolme Someron Esan edustajaa. Esan suunnistajista parhaiten on menestynyt Teemu Väre, joka ylti 1990-luvun puolivälissä kahteen nuorten SM-mitaliin. Vuonna 1995 Turkki voitti miesten suurmäen Suomen mestaruuden ja edusti Suomea Keski-Euroopan mäkiviikolla, jossa paras sijoituksensa oli Garmicsh Partenkirchenin kisan 13. ja MM-kisoissa 11. Muitakin seipäässä sekä muissa yleisurheilulajeissa SM-mitaleille yltäneitä junioreita Esalla on viime vuosikymmeninä ollut useita. Aulis Tiensuu urheilutoimittaja SOMERNIEMEN Veikkoja edustanut mäkihyppääjä Tero Turkki voitti useita nuorten SM-mitaleita 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla. Muutama nuorten mitali on seipään ohella myös korkeudesta ja pituudesta. Myös yli 20 nuorten SM-mitalia sekä naisten SM-mitalin voittanut Noora Oksa oli nuorten maajoukkue-edustaja, kuten nuorten SM-kultaa voittanut Johannes Lindrooskin vielä muutama vuosi sitten. SMja PM-tasolta mitaleita on kymmenittäin. Tältä pohjalta on urheilijoiden hyvä ponnistaa kohti uusia huippusaavutuksia seuraavina vuosikymmeninä. Voiman futsaljoukkue on yltänyt Arber Istrefin johdolla SM-pronssiin. Turkki sijoittui maailmancupin osakilpailussa parhaimmillaan 13:nneksi Garmisch-Partenkirchenissä uudenvuodenpäivänä 1995. Naisten keihäs muodostui somerolaistyttöjen lempilajiksi, sillä Katri Paija, Johanna Vaha ja Veera Oksanen yltivät useisiin SM-mitaleihin ja maajoukkueeseen. Yleisurheilussa nousikin 1990-luvulla esiin monia lahjakkaita nuoria. Esan Tarja Teponoja oli ensimmäinen nuorten SM-mitalisti 1974. Someron Esa järjesti vuonna 2010 erikoispitkien matkojen SM-kisat, joissa oli yli 1600 osanottajaa. SoPaa koko uransa edustanut Mia Mattila on edustanut Suomea myös lentopallomaaotteluissa. Eemeli Salomäki on edustanut Esaa 10 vuotta ja saavuttanut tänä aikana nuorten EM-kisojen neljännen sijan, viisi arvokisaedustusta, 19 muuta maajoukkue-edustusta, 20 SM-mitalia, joista 14 kultaa ja näistä miehissä 10. Sari Kärkäs voitti viisi nuorten Suomen mestaruutta 300–400 metrin matkoilla sekä 17-vuotiaana naisten 400 metrin hallikultaa. Se johti myös siihen, että vuonna 2007 Hannele Luoma ja Patricia Aschan uivat ensimmäiset naisten SM-mitalit. KYMMENKUNTA vuotta sitten Pepe Rollerin rullakiekkoilijat nousivat SMliigaan ja ovat voittaneet siinä SM-hopeaa ja -pronssia. Somerolaisseurojen kasvateista Juha-Pekka Mäkinen on jalkapallossa noussut Suomen mestariksi ja SM-mitalin juoksussakin voittanut SoPa:n kasvatti Otto Nieminen on pelannut jääkiekkoa SM-liigassa sekä edustanut Suomea nuorten maajoukkueissa aina nuorten olympiakisojen ja Euroopan nuorten olympiafestivaalien kultamitaleita myöden. Arvokisaedustuksia Nikkasella on kaikkiaan parikymmentä, muita maajoukkue-edustuksia yli 30, voitettuja SM-mitaleita 46, joista peräti 39 kultaa. Seipään SEtuloksia Nikkanen hyppäsi 10-vuotiaiden sarjasta alkaen, joiden yhteismäärä 108 on suurin yhdessä lajissa Suomessa milloinkaan tehty. MINNA NIKKASEN edelleen täysillä jatkuva seiväsura on kestänyt jo lähes 20 vuotta. LISÄKSI USEITA nuorten ja veteraanien SM-mitaleita on tullut Somerolle monista eri yksilöja joukkuelajeista. Keihään SM-mitalisteja Esalla on ollut heidän lisäkseen muutama muukin. Someron ensimmäisen uimahallin valmistuttua 1972 alkoi uinti vähitellen nousta myös otsikkoihin. sija. Juniorimitaleita saatiin aina silloin tällöin, mutta 2000-luvun alussa alkoi varsinainen mitalisade. ja 8. Esa on saanut nuorten SM-kullat pikajuoksussa myös Matti Mikkolan toimesta. SM-mitalisteja on jo seitsemän ja mitaleita pitkälti toistakymmentä. Kaikki mitalit ovat seipäästä, paitsi kaksi hallimoniotteluista. Seuraavana vuonna Turkki edusti Esaa, voitti pienmäen Suomen mestaruuden, pääsi nytkin kahdessa kilpailussa MC-pisteille sekä edusti Suomea nuorten MM-kisoissa, jossa joukkueemme oli viidentenä. n Somerniemen Veikkojen Tero Turkki (1978–2015) kilpaili mäkihypyssä maailmancup-tasolla 1990-luvun puolivälissä. sijan sekä vielä upean EM-pronssin v. Molemmat edustivat Suomea myös maajoukkueessa ja Aschan Euroopan nuorten olympiapäivillä. Oksanen heitti 15 SM-mitalia, 10 kultaa, useita SE-tuloksia ja edusti Suomea nuorten MMja EM-kisoissa saavuttaen niissä 11. Sinä aikana hän on voittanut nuorten EM-kultaa ja -hopeaa, sekä ollut aikuisten EM-areenalla parhaimmillaan neljäs, MM-kisoissa kymmenes sekä mukana Lontoon ja Rion olympialaisissa
– Lentopallonaisilla homma sujui mukavasti, kun he tulivat jokusen vuoden jälkeen kotikylän tyttöjen voimin täyttämään tyhjiötä, jonka liigajoukkue jätti. – Ehkä paikalliset yritykset voisivat osallistua yhteistyösopimuksilla kannustamiseen. Kyllä Somerolla lentis kiinnostaa. – Rullakiekko tuli puolestaan ryminällä, paikallisin voimin ja suoraan Suomen huipulle. – Muistakaa kaikki liikkua mahdollisuuksiemme mukaan ja monipuolisesti, se on tärkeintä, kehottaa asiakkuusjohtaja, SoVo Futsalin pelaaja Juho Pettersson, 33. Kaikessa tekemisessä oma usko onnistumiseen on erittäin tärkeää ja tietysti ennustan SoVo Futsalille kultaista mitalia juhlavuoden kunniaksi. – Jotenkin tuntuu siltä, että Seiväskarnevaalit ei näytä olevan somerolaisten huulilla tällä hetkellä ihan hirveästi. – Someron Esa seurana hoitaa kyllä hommansa kannustamisen ja tukemisen puolesta varmasti parhaiten koko Suomessa, Tampereella opiskeleva Harala kehuu. – Somerolla on urheilijoiden kannustaminen ja muistaminen on hoidettu hyvin! Seuran ja kaupungin puolesta järjestetään palkitsemistilaisuuksia ja lehdessä raportoidaan tuloksista ja hyvistä suorituksista, iloitsee kestävyysjuoksija Linnea Harala Somerniemeltä. – Futsalissa taas katsojaluvut vertaantuvat menestykseen. Yleisurheilun eri lajeissa on muitakin hyviä ja potentiaalisia menestyjiä ja ennustan sillä saralla paljon hyvää. Ga llu p 15. MERI VILEN Someron Esan Minna Nikkanen on Someron menestynein naisurheilija. Ja urheilukenttää voisi kunnostaa. – Ja yksi asia, jonka olen huomannut, on se, että paikallislehdessä ilmoittaminen tavoittaa katsojat. MERJA RYHTÄ Ku va La ss i Tu om in en KAI MERILÄ Tekstit Sari Merilä – Järkevät lipunhinnat ja paikallisuus vaikuttavat mun silmissä eniten. Miten urheilukatsomoihin saadaan enemmän väkeä. Miten kaupungin pitäisi muistaa menestyviä urheilijoitaan. Kiekko on Somerolla niin kovassa huudossa, ettei menestyskään tunnu olevan kaikki kaikessa, vastaa Eetu Lehtinen. Eli matsien markkinointi pitäisi saada paremmalle tasolle, jos katsomoihin halutaan muitakin kuin vakiokasvot. 51 Miten penkkiurheilijat saataisiin ahkerammin liikuntapaikkojen Ennusta, missä urheilulajeissa Somero menestyy juhlavuotenaan. – Yleisurheilupuolella Minna Nikkanen on tuonut Somerolle olympiatason menestystä, joka on tottakai älyttömän hieno saavutus
040 762 1677 Kiinteistöjen ja mökkien kunnostukset T:MI O LLI B ERTLING . – Hiidenlinnaan, Hämeenporttiin syömään ja Teeriharjulle tansseihin, luettelee eläkeläinen Pertti Kanasuo, 72, Someron keskustasta. Kaikki rakennusalan työt . Elina Ojalin – No kesätorille tietysti! Edellyttäen, että hän tulee käymään kesällä, sanoo käsityöyrittäjä Arja Vänttinen, 55, Viuvalasta. SOMERO 52 • Lietteen multaukset • Kuivalannan levitykset • Haketus • Säiliörehun korjuut noukinvaunulla ja yhdistelmäpaalaimella • Muut maaja metsätalouteen liittyvät työt • Yksityisteiden ja pihojen auraus KONEURAKOINTI MIKKO HÄGGMAN OY Somero, puh. 0400 593 639 NR-leimatut kattoristikot JAATILAN RAKENNUS OY Kyyräntie 28, 31400 SOMERO Puh. – Näyttäisin kaupungin kokonaan, Hiidenlinnaan veisin ja Hämeenporttiin tietysti syömään, kertoo ravintolatoimenjohtaja Jaska Sevón, 42, Terttilästä. Kunnostustyöt myös AVANT-pienkuormaajalla www.ollibertling.fi • olli.bertling@gmail.com Kaurakedontie 157 31520 Pitkäjärvi 040 828 4112 Kattoristikoihin erikoistunut puuteollisuuden tuotantoyritys Joensuuntie 49 31400 Somero P. Gallup 150 EL IN A O JA LI N EL IN A O JA LI N M A IJ U KA IP A IN EN SomeronPuutavara Ky onnittelee 150-vuotiasta Someron kaupunkia! www.someronpuutavara.fi Parempi tehdä puusta. Talvella vieraani pääsisi futsalin liigapeliin monitoimitalolle, kertoo Taija Lettinen, keskiikäinen yrittäjä Kultelasta. Konehuolto Jarkko Palén Turuntie 241 P. Voisin viedä myös Torronsuolle (Tammelan puolella). 0400 532 384 Mihin veisit ulkopaikkakuntalaisen Somerolla . Kaikki kiinteistöjen kunnostustyöt . 040 532 1112 jaatilan.rakennus@saunalahti.fi Onnittelut 150-vuotiaalle Somerolle Valtuutettu Valtran ja Konekeskon huolto Myös muiden koneiden huollot ja korjaukset. – Kesällä veisin ulkopaikkakuntalaisen vieraani Cafe Roseen aamukahville ja siitä Isovalkeelle retkelle ja uimaan. – Muotiputiikki Helmeen, kirkkoon, Baddingin muistomerkille, Unto Monosen muistomerkille, Nikulan seiväspatsaalle ja Jussin Baariin syömään, kertoo eläkeläinen Raimo Rönkkö, 70, Kirkonmäeltä
EL IN A O JA LI N EL IN A O JA LI N EL IN A O JA LI N EL IN A O JA LI N EL IN A O JA LI N NEGATIIVISET NUORET KE 26.7.. – Somero on pieni mutta eloisa ja viihtyisä kaupunki, jossa palvelut on keskitetty hienosti, toteaa logistikko ja tatuoija Nora Saari, 37, Koskelta. – Ensimmäinen asia, mikä tulee mieleen Somerosta on kahvilat, toteaa parturikampaaja Karita Kuisma, 25, Tammelasta. Kerro jotain Somerosta. – Ei ole tuttu paikka, kesäisin olen ajanut ohi, toteaa eläkeläinen Kerttu Happonen, 66, Riihimäeltä. – Se on kaupunki, ja että siellä on hyvät ja kilpailukykyiset palvelut (urheilu). Elina Ojalin – Koti, Teeriharju, Helmi ja uimahalli, kertoo eläkeläinen Raimo Rintala, 76. Elina Ojalin – Somero on kaupunki, jossa on tarjolla hyvin kaikenlaisia palveluita. – Tiedän Raulin pysäkin, Raulin haudan, Raulin patsaan ja että Raulin kuvasta on tehty t-paita, Baddingkioskin, Raulin mökin ja Muotiputiikki Helmen, jossa en ole käynyt, mutta tulevaisuudessa aion käydä, sanoo Merja Palm Riihimäeltä. – Somero on rauhallinen, pieni paikka, jossa on ystävällisiä ihmisiä, sanoo lähihoitaja Marianna Syrjälä, 25, Salosta. – Ämyri, Esakallio ja Teeriharju, luettelee eläkeläinen Pirjo Lindholm, 70, Salon Halikosta. – Tiedän Somerolta tyllimekkokaupan, ja olen käynyt tanssimassa Teeriharjulla sekä Esakalliolla, kertoo eläkeläinen Esko Koivula, 67, Hyvinkäältä. El in a O ja lin El in a O ja lin Kerro jotain Somerosta. Elina Ojalin – Somerolla on parasta karjalaisseurojen Salon piirin ulkotapahtuma, jonka järjestivät Someron karjalaiset, toteaa eläkeläinen Marja Rautanen Salon Perniöstä. – Somerniemi kokonaisuudessaan, sanoo elektroniikkaasentaja Anna Lahtomaa, 33, Salon Perttelistä. 53 Asuntokeskus oy LkV someron Onneksi olkoon nuorekkaalle 150-vuotiaalle! Kirsi Raitanen Riitta Kotti Elisaveta Ilcheva Hannu Rauhala isännöitsijä Controller kirjanpito/palkanlaskenta Senior, advisor, LKV Asiantuntevaa kirjanpito, isännöinti ja välityspalvelua Somerolla vuodesta 1982 Joensuuntie 27, Somero P. – Somero on Baddingin kotikaupunki, jossa on Badding-pysäkki, sanoo eläkeläinen Pipsa Ekmark, 57, Ruovedeltä. Uimahalli ja liikuntapalvelut ovat erityisen hyviä ja monipuolisia. (02) 77 961, 0500 823 623 Hannu Rauhala www.someronasuntokeskus.fi Gallup 150 Gallup 150 Suosikkipaikkasi Somerolla. Ja että Badding on sieltä kotoisin, sanoo keittiömestari Tiina Nurmi, 31, Salon Kuusjoelta. Somerolta löytyy myös ravintoloita, kun haluaa nauttia hyvästä ruuasta kodin ulkopuolella, kertoo kotiäiti, kotimyyjä, lastenohjaaja ja perhepäivähoitaja Laura Takala, 30, Salon Kuusjoelta
Maiju Kaipainen – Kyllä, kesällä on kiva mennä torille istuskelemaan ja juomaan kahvia. 050-4011552 7.30–21.00 | LA 8.00–21.00 | SU 9.00–21.00 Turuntie 6 31400 Somero puh. Pidän täällä asumisesta, sanoo myymäläpäällikkö Salla Koivisto, 39, Häntälästä. SDP:n ehdokkaana saat äänesi kuuluviin ja pääset vaikuttamaan. (02) 748 5272 www.kauppa.ompelimoriitta.fi Kangaskauppa onnittelee 150-vuotiasta Someroa Rautaja Peltineliö Oy Lummetie 5 31400 Somero Rakennuspeltityöt konesaumakatot sadevesijärjestelmät kattoturvatuotteet peltilistat (max 6m) Ilmastointityöt asennukset tarvikemyynti iv-mittaukset p.02-7485 929 www.rautajapeltinelio.fi VALMISBETONIA NOPEASTI KOSKELTA JUURI SINULLE SOPIVASTI ! 02–484 2010 JA KYSY LISÄÄ PALVELUKSESSASI: • paikallinen • kilpailua edistävä • työllistävä • ammattitaitoinen e-mail: myynti@kymppibetoni.fi www.kymppibetoni.fi Soita Joensuuntie 30, Somero 02 7485 098 onnittelee 150-vuotiasta Someron kaupunkia Joensuuntie 49, Somero puh. – Kyllä, mutta enemmän Laurilan lavalla, kertoo eläkeläinen Aapo Rannikko, 62, Salon Halikosta. KU VA T EL IN A O JA LI N Viihdytkö torilla. Ota yhteyttä: somerondemarit@gmail.com tai 0400 443636/Antti www.somerondemarit.fi. Gallup 150 Gallup 150 EL IN A O JA LI N Käytkö usein Someron tanssilavoilla. SOMERO 54 NYT ÄRRÄLLÄ TUOKSUU TUORE PULLA ! R-KIOSKI SOMERO KIIRUUNTIE 1, 31400 SOMERO, PUH. Joskus myös kalakauppiaalta tulee ostettua kalaa. 02-7487 433 Avoinna: Ma-pe 10 – 17, la 10 – 14 Pellavakeskus Pellavakeskus PELLAVAA JA PALJON MUUTA Tutustumisen arvoinen ostospaikka Paikallisia tuotteita ja vaihtuvia taidenäyttelyitä Onnittelut 150 v meidän Somerolle! Paljon onnea 150-vuotias Somero! Sinä, somerolainen, tule mukaan rakentamaan kaupungillemme entistäkin parempaa tulevaisuutta. Torilla näkee myös tuttuja, kertoo Valma Kajaani, 80, Pappilasta. – Muutaman kerran vuodessa, aina kun mahdollista, sanoo yrittäjä Tiina Föhr, 47, Kiikalasta. M A IJ U KA IP A IN EN Kevään kangas ja lanka uutuuksia saapunut tule ihastumaan! Joensuuntie 40, Somero P. (02) 748 5678 www.someronapteekki.fi SOMERON APTEEKKI SOMERON APTEEKKI Onnittelee 150 v. Elina Ojalin, Maiju Kaipainen – Koko ikäni, en muuttaisi muualle. – Olen syntyperäinen somerolainen, mutta asuin parikymmentä vuotta välissä Salossa ja nyt asunut viimeisimmät 33 vuotta taas täällä, kertoo eläkeläinen Terttu Leino, 65, Someron keskustasta. Someroa ! Kuinka kauan olet asunut Somerolla
Sellaista henkeä ei isossa kaupungissa ole. – Työskentely Somerolla on mukavaa ja ihmisläheistä. Tämä on hieno paikka asua, olla ja elää, vastaa toimittaja Sauli Kaipainen, 57, Pappilan kylästä. Sen avulla vaativatkin projektit saadaan aikataulussa maaliin, kertoo myyntineuvotteija Jussi Ollinen, 38, Turusta. – Tässä elämäntilanteessa kuin lottovoitto. Lapsen saa kouluun, kun tulee töihin ja päiväkoti on muutaman minuutin päässä. Ilmapiiri ja ihmiset ovat tärkeintä, että viihtyy. Juhlajulkaisun ilmestymispäivä 24.2.2017 Levikki 20 000 kappaletta Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy / Paikallislehti Somero Painopaikka: Lehtitehdas, Salo 2017 ISSN 0356-200x n Somero-lehden tilaajapalvelu (02) 7702 626 avoinna ma–pe klo 8–16 tilaukset@somerolehti.fi, www.tilaajapalvelija.fi Somero -juhlajulkaisu päätoimittaja Sari Merilä (02) 588 8560 sari.merila@somerolehti.fi. Täällä tehdään töitä talkoilla tai ystävänkaupalla. Tulin töihin syntymäja asuinkuntaani, tuttujen ja mukavien somerolaisten pariin. Toivottavasti tulevaisuudessa voisin työskennellä Somerolla, sanoo opiskelija Maiju Kaipainen, 19, Pappilan kylästä. 55 Millaista on tehdä töitä Somerolla. – Nähtyäni ilmoituksen toimittajan paikasta en epäröinyt sekuntiakaan, vaan aloin heti rustaamaan työhakemusta. Kaikki on lähellä, sanoo yrittäjä Liisa Salo, 38, Laitiaisten kylästä. Pienessä työyhteisössä yhteen hiileen puhaltaminen korostuu. – Työharjoitteluni Somero-lehdessä on päättymässä, olen todella paljon tykännyt työskennellä täällä. Alkoi työputki, joka nyt on yli 10 vuotta. – Yllätyksellistä ja mielenkiintoista, sillä Somerolla kaikki kukat saavat kukkia ja omaperäisyydetkin lopulta hyväksytään, kertoo toimittaja Merja Ryhtä, 54, Forssasta. – Kolmisen vuotta Somerolla töissä olleena pisti heti silmään paikallisten yhteisöllisyys ja yhteishenki. Pienellä porukalla työskentelyssä on hyvä puoli, että oppii tuntemaan työtoverinsa hyvin, kertoo trafikisti/asiakaspalvelija ja sivutyönä graafinen suunnittelija sekä aputoimittaja Jarno Tuominen, 38, Tupurin asuinalueelta Salosta
Voit myös poiketa konttoriimme keskustelemaan. Asiantuntijapalvelut ovat ajanvarauksella käytettävissäsi arkisin klo 8-19, puhelinpalvelumme on avoinna arkisin klo 22 asti. Tule juttelemaan! Voit varata ajan etukäteen verkkoneuvotteluun tai konttoriin osoitteesta op.fi/vaihda tai soittamalla 010 256 1301. Toimimme osana kotimaista OP Ryhmää, joka on tunnustettu Euroopan vahvimmaksi pankiksi. Tervetuloa Osuuspankkiin!. Meiltä saat kaikki pankki-, vakuutusja kiinteistönvälityspalvelut saman katon alta. Uutistoimisto Bloomberg vertaili maailmanlaajuisesti pankkeja vuonna 2015 ja totesi OPn Euroopan vahvimmaksi sekä maailman kahdeksanneksi vahvimmaksi pankiksi. SOMERO 56 Tule omistaja-asiakkaaksi Osuuspankkiin. Olemme valmiit palvelemaan sinua tulevaisuuden muuttuvissa tilanteissa ja hoidamme kaikki pankinvaihtoon liittyvät asiat puolestasi