Paikallislehti Somero 5.1.2021

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

0400 330 355 SOMEROLLA VAIN TORSTAINA 7.1. koronapa niikki CORONA ÄR INTE VÄRRE ÄN EN VANLIG FÖRKYLNING Opettaja, tilaa sanomalehdet maksutta opetuskäyttöön! Informaatiovyöryn keskellä totuutta on joskus vaikea hahmottaa. Ota siis reilu turvaväli epämääräisiin lähteisiin ja suojaudu valheellisilta väittämiltä. mennessä osoitteessa tilaajapalvelija.fi/slop. Sanomalehtiviikko) haastaa torjumaan väärän tiedon leviämistä ja ottamaan selvää, mikä on totta. Vuoden 2021 Uutisten viikko (ent. KORONAPANIIKKI KORON APANIIK KI VACCINE READY Voik o keuh kot desin fioid a oike asti. T H I S I S O U R L I F E N O W Voi ko keu hko t des inf ioid a oik eas ti. ALGORITMI De där munskydde n är inte alls till nån nytta. KLO 10.30–17 Jukolan Juttutupa Jukolantie 3 P. tuula.saarela@bemermail.com tuulasaarela.bemergroup.com/fi Facebook: Hoidaitseasi/ Takecare puh. 50 €/ kpl Haemme tarvittaessa autosi Mahdollisuus myös sijaisautoon Volkswagen Polo -04 382 000 km 1950e P. KORONAPANIIKKI Voiko keuhkot desinfioida oikeasti. (02) 748 6688 ERIKOISESITTELY OMPELUKONEMYYNTI JA -HUOLTO • ompelukoneet ja saumurit • uusia ja käytettyjä • myös kone, joka ompelee nahkaa ja paksua farkkua • huolto saman päivän aikana • hinnoista sovitaan • ostetaan käytettyjä ompelukoneita ja saumureita OMPSAUM-MYYNTI P. Voik o keuh kot desin fioid a oike asti. 045 667 2920 Joensuuntie 55, Somero Someron Autocenter Huollot alk. Koro na ei ole pah em pi kuin tava lline n ?un ssa. SOMERO paikallislehti Nro 1 Tiistaina 5.1.2021 96. 045 667 2920 Joensuuntie 55, Somero Someron Autocenter Huollot alk. Voi ko keu hko t des inf ioi da oik eas ti. 50 €/ kpl Haemme tarvittaessa autosi Mahdollisuus myös sijaisautoon P. 040 7790125 hoidaitseasi takecare Café Rose Hyvää ja rentoa Uutta Vuotta! Palvelemme 11.1. KORONAPANIIKKI Voiko keuhkot desinfioida oikeasti. 69€/h INTERNETSIVUILLAMME KAIKKI VAIHTOAUTOMME RENGASTARJOUKSET · Talvirenkaiden varastostyhjennys · Kesärenkaat asennettuna www.somero-autocenter.com www.somero-autocenter.com Nissan Primera -01 203 tkm 1 900€ Nissan Micra -01 190 tkm 990€ Renualt Kangoo -03 296 tkm 2 650€ -01 1590€ -03 1900€ -01 790€ alk. 69€/h INTERNETSIVUILLAMME KAIKKI VAIHTOAUTOMME www.somero-autocenter.com www.somero-autocenter.com Nissan Primera -01 203 tkm 1 900€ Nissan Micra -01 190 tkm 990€ Renualt Kangoo -03 296 tkm 2 650€ -01 1590€ -03 1900€ -01 790€ alk. Tee tilaus pe 22.1. 045 667 2920 Joensuuntie 55, Somero Someron Autocenter Huollot alk. KAIKKI KUOLEE!!! KAIKKI KUOLEE!!! KORONA ON IHAN VAARATON NUORELLE Troll1234 Rajoitukset on täysin turhaa ja kallista pelonlietsontaa. Ei siitä maskista oo mitään hyötyä kenellekään Corona är helt ofarligt för unga. vuosikerta Irtonumero 2,20 e Voi ko keu hko t des inf ioi da oik eas ti. 69€/h INTERNETSIVUILLAMME KAIKKI VAIHTOAUTOMME www.somero-autocenter.com www.somero-autocenter.com Nissan Primera -01 203 tkm 1 900€ Nissan Micra -01 190 tkm 990€ Renualt Kangoo -03 296 tkm 2 650€ -01 1590€ -03 1900€ -01 790€ alk. 50 €/ kpl Haemme tarvittaessa autosi Mahdollisuus myös sijaisautoon Automyynti: 040 533 2627 Korjaamo/Huoltamo: 040 533 262 Joensuuntie 55, Somero 8900e 1450e Rengasvaihto onnistuu heti tai hetken kuluessa! Huollot ja korjaukset tehdään jopa odottaessa! Nissan Primera -00 159 000 km 1650e 950e TARJOUSHINTA TARJOUSHINTA Kaivinkone Pel-Job EB12,4 -97 5573km 9900e ILOA! Luku. 2021 alkaen Joensuuntie 28, Somero, P. Voi ko keu hko t des inf ioi da oik eas ti. KORONAPANIIKKI Voiko keuhkot desinfioida oikeasti
Markus Mäki pääsi karanteenista ennen joulua, joten sen jälkeen oli yksi perheestä vapaa asioita hoitelemaan. – Kotiin on kiva joskus sulkeutua hetkeksi, mutta se on eri asia, kun siitä tulee pakko. Joillekin tauti tulee oikeasti tosi pahana, sitä en yhtään kyseenalaista. Kun selvisi, etten kehenkään, putosi iso kivi sydämeltä. Nyt annan teille kaikille tilaisuuden kysyä ihan mitä vaan, mikä mieltä painaa koronaan liittyen. HELI Mäki haluaa muistuttaa, että koronan jo sairastaneita ei tarvitse pelätä ja vältellä. Sitten vain koko perhe välittömästi kotiin. Häntä itseäänkin mietitytti julkisuudessa asiasta kertominen, erityisesti yrityksen vuoksi. Pintakosketuksesta ei vielä niin tiedetä. Antaa tulla!” Heli Mäen eristys loppuu huomenna keskiviikkona ja torstaina hän on valmis palaamaan töihin. – Me olemme itse asiassa turvallisempaa seuraa kuin ei-sairastaneet. Ja kun eristys on pitkä, niin siitä tulee ahdistavaa. – Kyllä siihen jossain vaiheessa tottui, että on kotona. – Altistuneen altistuneita ei laiteta karanteeniin, koska heitä on koko Somerokin täynnä. Työntekijät ovat hoitaneet hommat niin hienosti, että nostan heille kaikille hattua. Heli Mäki palaa töihin torstaina. – Ääni on vielä vähän puissa, mutta muuten voin hyvin, hän kertoo voinnistaan. Onko tää hirvittävän pelottavaa perusterveelle vai ei. – Mutta eivät ihmiset sitä tahallaan tee. Päätin myös ottaa taudin vastaan sellaisena kuin se tulee, en heikennä omaa immuniteettiani pelkäämisellä. Olen huomannut, että pystyn tekemään etätöitäkin. Saimme molemmat negatiiviset tulokset. Heli Mäki lupaa vastata sosiaalisessa mediassa ihmisiä mietityttäviin kysymyksiin Sari Merilä ”MÄ oon Heli ja mul on korona. Heli Mäki. Yritin saada mukaan kaikki mahdolliset kaikki rästityöt sun muut, Heli Mäki kertoo. Oon jo tovin miettinyt, että pienellä paikkakunnalla supistaan ja jupistaan ja vaietaan asioista ennemmin kuin puhutaan niiden oikeista nimistä, näitä miettiessäni päätin antaa kasvot tälle taudille”. – Pitää olla noin 15 minuuttia samassa tilassa sairastuneen kanssa. Onko tää kaikki sen arvoista, että koko maailma saa luvalla sotia toisten mielipiteitä vastaan ja antaa negatiivisuuden levitä eteenpäin aiheuttaen ihmisissä hirvittävää pelkoa ja lopulta vielä sairastuneeseen kohdistetaan syytöksiä, jotka muuttuvat itsesyytöksiksi. Olemme kuitenkin tehneet kaikkemme, ettei korona leviä. KORONAN oireina Heli Mäellä oli ensin yksi kuumeinen päivä, sitten tuli kova päänsärky, jonka jälkeen oireet loppuivat. Itsestä tuntuu pahalta, kun suljetaan yhteisöstä ulkopuolelle. – Eli ei eristyksissä olossa pelkästään huonoja puolia ole ollut. Sitä ikävöi kovasti. – Töissä meillä on tosi hyvä yhteishenki. Heli Mäki – En ollut pelännyt koronaan ennen sairastumista, joten päätin etten pelkäisin nytkään. Markus Mäki määrättiin altistuneena karanteeniin kymmeneksi päiväksi. Ja miten suhtaudutaan taudin sairastaneisiin. Tämä, mikä Somerolla on levinnyt, on ilmeisesti lieväoireinen ja hitaasti tarttuva. Sekin vaihtelee sen mukaan, mistä ketjusta tartunnan saa. – Mutta muuten voi elää suht normaalisti, pelko pois. Heli Mäki halusi kertoa rehellisesti ja julkisesti sairastavansa koronaa, kun sai perheineen kokea, miten ihmiset suhtautuivat heihin, kun kuulivat asiasta. Heli Mäki on puhunut videopuheluita 2-vuotiaan lapsenlapsensa Devinin kanssa päivittäin. Mitä muuta tulee ajatelleeksi, kun muu maailma suljetaan ulkopuolelle?” ”Miksi on turvallisempaa seuraa täältä parannuttuani kuin sinä, joka et vielä ole tätä sairastanut. Näin aloitti MH Huoltoosan yrittäjä Heli Mäki päivityksensä Facebookissa, ja jatkoi muun muassa näin: ”Millä fiiliksillä olen kotona ollut perheeni kera ensin kaksi viikkoa karanteenissa ja sitten eristyksen ollessa loppumassa vielä itse sairastuessa 10 päivää lisää. Sitten vain jäädään kotiin. Eikä ole levinnytkään esimerkiksi työntekijöihimme. Yhteiskunta pysähtyisi, jos siihen lähdettäisiin. – Markus meni testeihin ja myös minä. HELI Mäen ensimmäinen karanteenipäivä oli 15. Heillä on ollut jo kauan haaveena myydä talo pois ja hankkia koti kunnolla maalta, että olisi tilaa hevosille, kissoille ja koiralle. – Koitan yleensäkin elämässä pitää jalat maassa ja käyttää maalaisjärkeä, sama toimii suhtautumisessa koronaankin. Hän kuitenkin muistuttaa, että maskien ja käsidesien käyttöä sekä turvavälien huomioimista on kaikkien hyvä noudattaa. – Jo testituloksia odotellessani ilmoitin puhelimitse asiasta niille henkilöille, joita olin tavannut kahden päivän aikana. . – Meitä, jotka pärjäävät koronan kanssa kotona, on tosi paljon. – Hyvin yksinkertaisiahan nämä varotoimenpiteet ovat. Markus Mäen karanteeni loppui oireettomana. Eristyksen myötä on löytynyt erilaisia välineitä, miten hoitaa asioita. Tämänhetkisen tietämyksen mukaan immuniteetti voisi kestää puolikin vuotta. Mihinkään juhliin en kyllä lähtisi. Niitä on helppo noudattaa. He saivat vastaansa niin syyttelyä kuin pelkoakin. Pelko, että kehen olen levittänyt tautia. Paikallisia palveluita pystyy käyttämään ja elämään arkea. Olen tässä hoidellut yöpaitasillani yritykseen liittyviä suuriakin käänteitä. Tyhjensin työpöydän kertahuitaisulla pahvilaatikkoon. Sairastanut ei tartuta. Heli Mäki muistuttaa, että tauti ei todennäköisesti tartu sillä, että pelkästään kulkee jonkun sairastuneen ohitse. Eristyksessä ei saa käydä kävelemässä missään, missä voi törmätä muihin. Kuka tahansa terveistä voi olla kantaja, mutta meillä on nyt vastaaineet. Se on hiljentänyt vauhtia. Arki sujui eristyksissä läheisten avulla, kauppareissut hoiti anoppi ja yksi firman työntekijöistä. Toisaalta perhe on osannut hyödyntää kotonaoloaikaansakin. Meidät on vain lietsottu sellaiseen pelkotilaan, joka purkautuu siten. Sitten alkoi syyttely. – Mietin, voinko vahingoittaa yritystä, kun teen sairastumisestamme julkisen. Toisaalta, jos pelottaa, niin sekin on hyväksyttävää. – Mutta videopuheluita on otettu välillä monta kertaa päivässäkin, ja on leikitty puhelimen välityksellä Devinin kanssa, hän jatkaa. – Karanteenissa lenkkeilin koiran kanssa, mutta välttelin ihmisiä. Mutta halusin omilla kokemuksillani liennyttää pelkoa. – Itsellekin tuli sellainen alkusäikähdys. – Se on oikeasti tarpeenkin, sillä tauti itää tosi hitaasti. Eli joku koronaan sairastunut oli nimennyt hänet listalle, joka kertoo kenen kanssa oli ollut tekemisissä kahden päivän sisällä. – En ollut pelännyt koronaa ennen sairastumista, joten päätin etten pelkäisin nytkään. SOMERO 2 Tiistaina 5.1.2021 ”Mä oon Heli ja mul on korona” . Muu perhe sai jatkaa elämää normaalisti. HELI Mäki lupasi rohkeasti vastata Facebookissa kaikille kiinnostuneille omista kokemuksistaan koronasta. Pian sen jälkeen hän kuitenkin tunsi olonsa hiukan flunssaiseksi, joten meni uuteen testiin ja sai positiivisen tuloksen. Olen nyt levännyt, liikkunut ja tehnyt sellaisia asioita, joihin ei muuten ole ollut aikaa. Teams on ollut kovassa käytössä. HELI Mäen puoliso Markus Mäki sai kuulla joulukuun alussa, että on altistunut koronaan. Meillä on myös palvelutiskillä pleksi ja silti asiakaspalvelussa maskipakko. Perhekaranteeni kestää aina kaksi viikkoa. SARI MERILÄ – Sitten alkoi syyttely. Tässä molemmat pitävät uutenavuotena suojalaseja. Kaksi lapsista asuu yhä kotona. joulukuuta. – Meillä korona esiintyi lähinnä lievänä flunssana. Myös autojen sisällä pidetään aina sekä maskia että käsineitä. Vastaan niihin omalla perusterveellä henkilökohtaisella mielipiteelläni. – Koko seuraavan päivän olin aamusta iltaan puhelimessa, ja koitin selvittää asiaa ja rauhoitella ihmisiä. Kommenteissa udeltiin esimerkiksi oireista. Ylipäätään karanteeni oli Heli Mäelle pahempi asia kuin tauti itse. – Olin töissä, kun soitto tuli. Hän myös toivoo, että julkisuudessa tiedotettaisiin yleisesti enemmän siitä, mitä tehdään jos sairastuu ja mitä tapahtuu paranemisen jälkeen. Nyt he tarttuivat toimeen ja koti on siivottu esittelykuntoon nurkasta nurkkaan. – Yksityisviesteillä ei ole vielä kysytty mitään. – Pahimmalta tuntui heti se, että en saisi viettää joulua 2-vuotiaan lapsenlapseni Devinin kanssa, sanoo Heli Mäki puhelimessa ja linjalle tulee hetkeksi hiljaisuus, jonka katkaisee vain pari syvää nielaisua
pantit 2,25 KG 13 95 2 PKT 1.KPL BURGERIPUSSI 10 kpl 4 99 PS 2 PS 3.2 PRK RUODOTON KIRJOLOHIFILEE LUUTON NAUDAN KEITTOLIHA 1 69 RS 1 19 KG 3.KINKKUSUIKALE 200 g (7,50/kg) 1 49 PRK JANSSONINFILEET 125/80 g (18,63/kg) HK KEBAB ATERIA 2 99 KPL 2 50 3 PS PERUNA-SIPULI SEKOITUS KARPALOMEHU 1 l (1,75/l) 3 50 2 TLK 7 99 PKT KIVIKYLÄN LÖYLYLENKKI JA RYYNIMAKKARA 400 g (5,73/kg) 2 29 PKT Kuumana grillistä SOMEROLAINEN PERUNASÄKKI 5 kg (0,40/kg) Rajoitus 1 säkki/talous 1 99 SÄKKI 1 99 RS. 040 718 6214 Palvelemme: ma-la 8-21, su 10-21 5.PLUSSA-KORTILLA BANAANI Costa Rica COSTA RICA KAHVI 500 g (5,00/kg) Rajoitus 1 erä/talous TONNIKALAPALAT 200/150 g (10,00/kg) öljy/vesi 1 99 KPL SALOSEN TOSIHYVÄ SÄMPYLÄT 5 kpl/325 g 1.PS SALOSEN KOTIKYLÄ MAALAISVIIPALEET 480 g (4,15/kg) PORIN LEIPÄ ISO VADELMAMUNKKI pussi 5 kpl/475 g (5,24/kg) 2 49 PS 6 95 KG TUORE SILAKKAFILEE NAUTA-SIKA JAUHELIHA 5 49 KG RASVATON PORSAAN SUIKALEPAISTI 6 99 KG 9 95 KG NIKULAN KANANMUNAT 15 kpl /1070 g (1,86/kg) Rajoitus 1 rs/talous BROILERIN KOIPIREISI PLUSSA-KORTILLA RASILAINEN HAPANKAALIT 400 g (4,23/kg) COCA-COLA 15x0,33 l (1,16/l) sis. Tiistaina 5.1.2021 SOMERO 3 LOPPIAISEN TUOREET RUOKATARJOUKSET NÄMÄ TARJOUKSET VOIMASSA TI–TO vk 1 Joensuuntie 5, Somero p
8.12.2020 + 4 todettua tartuntaa . Puhelimeen ilman hands-freetä puhuvan kuljettajan ajo vaikuttaa usein samalla tavalla epävarmalta kuin nukahtamista vastaan taistelevan kuljettajan. – Korona voisi liueta pois. . On kuulolaite ja näkö heikko. 27.11.2020 + 2 todettua tartuntaa . . Merja Ryhtä – Ihan tavallista rauhallista elämää, sellaista päivä kerrallaan eteenpäin menemistä, pohtivat Heidi ja Leo Utriainen toiveitaan uudelle vuodelle. Siinä ne tärkeimmät, luettelee Marjukka Lamppu. . . . – Työttömän olisi kiva päästä töihin, jatkaa Laitinen toiveidensa listaa. Väsyneitä, koko kaistan leveydellä ajelehtivia kuljettajia näkee liikenteessä. Lisäksi moni myöntää ajaneensa jopa kahdeksan tuntia ilman taukoja. tammikuuta 2021 Älä mene rattiin väsyneenä gallup ti es it kö , et tä ... Matkaseura ja kuljettajan vaihtaminen auttavat. 9.12.2020 + 3 todettua tartuntaa . Riittävä, vähintään kuuden tunnin uni edeltävänä yönä ennen pitkää automatkaa, ja runsaat tauot matkan aikana ovat tärkeitä turvallisuustekijöitä. – Vartoon, että päästäisiin eroon koronasuojista. 20.10.2020 + 1 todettu tartunta . . Korkeimmillaan osuus on miesten keskuudessa (72 %) sekä ruuhkavuosiaan elävien 35–45-vuotiaiden keskuudessa (71 %). Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta on lähtenyt rattiin nukuttuaan edellisenä yönä alle suositusten. – Että korona loppuu, saataisiin terveempi vuosi ja vauva syntyisi terveenä. Erityisen yleistä unesta tinkiminen on miesten ja perheellisten keskuudessa. 10.12.2020 + 1 todettu tartunta . Liikenneturvan mukaan väsymyksen on arvioitu olevan taustalla joka viidennessä moottoriajoneuvojen välisessä kuolonkolarissa Suomessa. . KUVAT MERJA RYHTÄ . pääkirjoitus Somerolla 5. . Mitä odotat uudelta vuodelta. . . Että pääsisi pikku hiljaa treeneihin, harrastusten pariin ja normaaliin elämänmenoon, toivoo Jukka Laitinen. Vuoden lopussa tuli yksi tartunta lisää Sari Merilä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin koronapandemiatyöryhmä on todennut Varsinais-Suomen olevan edelleen leviämisvaiheessa. Suojuksen alla henki ei oikein kulje. kevät 2020–lokakuu 2020 + 5 todettua tartuntaa. 16.10.2020 + 1 todettu tartunta . Somerolla on yhteensä 26 todettua koronatartuntaa keväästä 2020 alkaen. 28.12.2020 + 1 todettu tartunta . 5.12.2020 + 2 todettua tartuntaa . SOMERO Koronatartunnat . . . 15.12.2020 + 5 todettua tartuntaa . Toivon hyvää uutta vuotta ja terveyttä kaikille, sanoo Sisko Lintula. Autoklinikan teettämän kyselytutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmesta suomalaisautoilijasta (63 prosenttia) on joskus lähtenyt auton rattiin nukuttuaan edeltävänä yönä alle viisi tuntia. Somerolla viimeisin koronatartunta todettiin 28.12.2020, ja altistuneet on kartoitettu. 3.12.2020 + 1 todettu tartunta
. Kirkkoherranvirasto on nyt avoinna neljän päivän sijaan kolmena päivänä viikossa Ensimmäiset hoitajat saavat torstaina koronarokotteen Somerolla Merja Ryhtä – JOS kaikki menee kuten on suunniteltu, kuljetukset ja muut, niin torstaina aloittelemme pienissä määrin terveydenhoitohenkilökunnan korona-rokotuksia Somerolla, kertoo terveyskeskuksen johtava lääkäri Arja Lukka. TARTUNTATAUDEISTA vastaava hoitaja Airi Suonpää sanoo, että itse taudin puitteissa ei ole tapahtunut uutta. Tehtävää ei aiota täyttää, sillä keskusrekisterin tulon myötä työmäärä kirkkkoherranvirastossa vähenee. Kemiönsaaren seurakunta ei ole vielä päättänyt tulevaa keskusrekisteriä. Sitten rokotettavina ovat sosiaalihuollon asumispalvelujen ja laitoshoidon tehostetun palvelun toimintayksikköjen eli ympärivuorokautisen hoivan henkilökunta ja asukkaat. Tiistaina 5.1.2021 SOMERO paikallislehti Seurakunta liittyi Turun keskusrekisteriin Sari Merilä SOMERON seurakunta liittyi vuoden alussa Turun alueelliseen keskusrekisteriin. SAULI KAIPAINEN RIITTA SALMI/TS. Tarvittaessa me ohjeistamme ihmisiä täältä edelleen. . Kyllä tämä tästä, rauhoittelee Arja Lukka. Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavia sairauksia ovat esimerkiksi krooninen vaikea munuaissairaus, elinsiirto, akuutti syöpähoito ja vaikea krooninen keuhkosairaus. Sadon seudun seurakunnista Salo, Paimio ja Martinkoski ovat valinneet Turun sijaan Porin keskusrekisterin, joka on vasta rakenteilla. Sen jälkeen rokotetaan ikääntyneet ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia. Se on avoinna nyt maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kaksi tuntia eli kello 10.30–12.30. Myös muut lakisääteiset väestökirjanpidolliset tehtävät siirtyvät alueelliseen keskusrekisteriin. Muistetaan annetut turvallisuusseikat. THL:n suositus rokotusjärjestyksestä on, että ensin rokotetaan terveydenhuollon ammattihenkilöt, jotka hoitavat potilaita, ja joilla on suurin riski kohdata virus ja sairastua. Esimerkiksi uutiset Lapin pyhien ajan matkailusta ovat masentavia. Turun alueellinen keskusrekisteri sijaitsee Eerikinkatu 3:ssa ja on avoinna arkisin kello 9–14. Myös seurakunnan tilojen vuokraus sekä muu asiakaspalvelu ja neuvonta jäävät virastoon. Somerolaiset eivät kuitenkaan voi hakea esimerkiksi virkatodistustaan Salon pisteestä, koska me kuulumme eri keskusrekisteriin. Salossa keskusrekisterin tulo ei merkitse seurakuntalaisille juurikaan muutosta, sillä Salossa annetaan edelleen myös vuoden päästä paikallista palvelua kirkonkirjoihin liittyvissä asioissa. Tästä osittain johtuu myös, että positiivisia tapauksia on todettu vähenevässä määrin. Someron valinta liittyi siihen, että Turun keskusrekisteri on valmis ja siihen pystyi liittymään jo nyt. Vuosi sitten Someron seurakunta siirtyi Tampereen hiippakunnasta Turun arkkihiippakuntaan. – Odotellaan nyt rauhallisesti. Arja Lukka sanoo, että suuren yleisön rokotuksia saadaan vielä odottaa. – Loppiaisen jälkeen alkavat joulun ja uudenvuoden juhlinnan tulokset näkymään. – Kenenkään ei tarvitse lähteä autolla asioimaan Turkuun. Näiden jälkeen on muun väestön vuoro päästä rokotettavaksi. Omassa virastossa hoidetaan edelleen kirkollisten toimitusten varaukset esimerkiksi kastetta, avioliittoa ja hautausta varten. Hänen mainitsemansa pienissä määrin tarkoittaa, että alkumetreillä rokotetaan muutama kymmenen henkilöä. Pyhien aikana on näytteitä otettu vähemmän Varsinais-Suomessa ja Somerolla. Vaikka pyhien ajan on ollut rauhallista, voi tilanne muuttua nopeastikin huonompaan, pohtii Suonpää. Maskin käytöstä sekä hygieniaohjeista on vahva suositus. Keskusrekisterin tulolla on vaikutusta viraston aukioloaikoihin. Aiemmin virasto oli avoinna neljänä päivänä viikossa kolme tuntia kerrallaan. Seurakuntien väestökirjanpidon siirron takaraja on vasta ensi vuodenvaihteessa. Virkatodistukset ja sukuselvitykset pystyy kyllä tilaamaan netin kautta ja sähköisinä. Talouspäällikkö Kirsi Parviainen arvioi muutoksen näkyvän asiakkaille varsin vähän. Seurakunta tiedottaa verkkosivullaan sen merkitsevän sitä, että Somerolla muun muassa virkatodistustilaukset ja sukuselvitykset hoidetaan nyt paikallisen kirkkoherranviraston sijasta Turussa. Someron seurakunnassa muutos tapahtui jo nyt, koska seurakuntasihteeri oli jäämässä pois työstä. Nykyään tosin keskusrekisterille kuuluvia asioita hoidetaan enimmäkseen puhelimella ja sähköisesti. Se riippuu esimerkiksi siitä, tuleeko meille rokotetta kerralla isompia määriä, sanoo Lukka vaikuttavista tekijöistä. Toivottavasti tilanne ei ryöstäydy käsistä. – Sitä ei pysty vielä millään sanomaan, milloin niin sanotut joukkorokotukset alkavat
Silloin – sanoo Herra Sebaot – te saatte elää rauhassa, te kutsutte ystäviänne viiniköynnöksen ja viikunapuun alle. – WhatsApp-ryhmä Somerniemen kehittämiseksi syntyy. Etätuki on esimerkiksi puhelimitse, chatin, videon kautta tai sähköpostitse tapahtuvaa tukea. Sak. Osuuspankki järjestää myös koulutuksia asiakkaille. Lämmöllä muistaen Matti perheineen Seppo perheineen Pirkko-sisar perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kela tarjoaa palveluopastusta kaikille Kela-asioissa tukea tarvitseville etätukena. Kyläyhteisöt ovat seudun yhteinen ilonaihe Sari Merilä SOMERNIEMEN torin uudenvuoden vastaanottojuhlaa ei tänä vuonna voitu pitää, joten myös Torineuvoksen juhlapuhe jäi pitämättä. Kyläkouluja ei tarvitse lakkauttaa. – Someron kaupungissa on voimaa, kyläyhteisöjen kätkettyä kyvykkyyttä ja luovuutta, toimeliaisuutta jota kaupungilla ei ole varaa menettää. 3:9-10 Antero Laukkanen. Laitetuki tarkoittaa esimerkiksi älypuhelimen tai tabletin käytön tukea. Some-ryhmät kukoistavat, viestintäketjut ovat kunnossa ja ihmiset liikkuvat. Alueen etädigituen tarjoajat voi tarkistaa Suomidigistä: www.suomidigi.fi/varsinaissuomen-etatuki. Someron kaupunginkirjasto tarjoaa myös etätukea. Mahtavaa, meillä on toivoa, kun on lettuja ja lämpimiä pullia. Näiden lisäksi eri toimijat järjestävät koulutuksia, joissa voi harjoitella digitaitoja ja kartuttaa omaa osaamista. Digituki kuvitellaan usein hyvin tekniseksi tekemiseksi. Digitukea saa tavallisimmin esimerkiksi palveluopastukseen, mikä tarkoittaa digitaalisiin palveluihin ohjaamista sekä palveluiden käytön tukea. Mitä on digituki. Tämän vuoksi myös digituen tarve ja rooli on kasvanut. Digija väestötietovirasto tukee verkostoja ja toimii digituen puolestapuhujana. – Ämyrinmäelle syntyy Reko-ruokapiiri. Rakkaamme Pentti Aulis Tulonen s. Opisto järjestää myös koulutuksia. Mikäli digitaaliset palvelut tuntuvat hankalilta käyttää tai kaipaat varmuutta esimerkiksi sähköiseen asiointiin tai älypuhelimen käyttöön, alueen digituki on apuna ongelmien ratkomisessa. Hän kotiin kutsui väsyneen onneen ja rauhaan iäiseen. Someron kaupunginkirjasto tarjoaa palveluopastusta kirjaston verkkopalveluiden käyttöön kaikille tukea tarvitseville. Ihme on, jos eivät tartu. Somero on juuri niin vahva kuin sen kyläseudut ovat kukoistavia ja virkeitä. Lämmin kiitos osanotosta. Somero Sydämessä -kuntoportaat nousevat hetkessä, Kesätorin kahvila aukeaa. Korona saapui, eikä kukaan ollut valmis. Kaipaaman jäivät Puoliso Lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Ei maailma, ei Suomi. Digituki on kokonaisuus, joka pitää sisällään lähituen, etätuen ja erilaiset koulutukset. Viidakkorumpu toimii. Pyörätie Somerniemeltä Somerolle on tehtävissä. Lounaismaan Osuuspankki tarjoaa palveluopastusta pankin omiin palveluihin kaikille tukea tarvitseville sekä lähitukena että etätukena. Tämä on kotiseudun liikekannallepano. Esimerkiksi laitetuessa kysytään usein, mitä kaikkea on turvallista tehdä kännykällä. Käytännössä se kuitenkin vastaa hyvin arkipäiväisiin pulmiin. Sitten alkaa tapahtua ja somerolaiset sisuuntuvat. Sylissään matkalla sinut kantoi tuuli. Ja ihmeen saamme. Mutta kuten aina, suurien vaikeuksien edessä, me ryhdistäydymme ja kohtaamme vaikeudet yhdessä. Aina ei myöskään tiedetä, mitä kaikkia palveluja on digitaalisina, jolloin toimijat ohjaavat asiakkaan digitaalisten palveluiden pariin. Paljon on tehtävää, enemmän on käyttämättömiä voimavaroja. Tähän mahdollisuuteen on kaupungin päättäjien tartuttava. Vastatoimet tehoavat ja tilanne tasaantuu vain neljässä kuukaudessa. – Somero selviää vain muutamilla kolhuilla. ANTERO Laukkanen uskoo vahvasti yhteisöllisyyteen. päivän sana SOMERO 6 Tiistaina 5.1.2021 Digitukea Somerolla Julia Innilä KULUNUT vuosi on todistanut sen, että digitaalisuus ja digitaidot ovat merkittävässä asemassa päivittäisten asioiden hoitamisessa ja arjen pyörittämisessä. Torineuvos Antero Laukkanen välittääkin terveisensä Somero-lehden välityksellä. Uskoa riittää jopa Oinasjärven tien kunnostukseen. Kujala s. Valtiovarainministeriö tukee kehittämistyötä valtionavustuksella. Laukkanen kertoo, että on saanut Somerniemen kesätorin torineuvoksena tutustua kylän henkisiin jättiläisiin ja hiljaisiin sankareihin, jotka itseään säästämättä rakentavat kaikille toritapahtuman kesä toisensa jälkeen. Uudet päättäjät sen ratkaisevat. Mutt’ sydämiimme läpi elämän jätit muistosi niin lämpimän. 4.12.2020 TYKS Näin Taivaan Isä päätti sen sydämen lyönnin viimeisen. Kaikilla Suomessa tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluita ja saada tarvittaessa apua sähköiseen asiointiin. Lämmin kiitos Katajakoti Kielon henkilökunnalle. Ihmiset kohtaavat jälleen toisiaan, jonossa huudellaan kaikki tärkeimmät. Kristillisten kansanedustaja muistuttaa myös, että meneillään on kuntavaalivuosi. Ei raikaa musiikki, eikä nouse jalka tanssilavoilla. n Torineuvos Antero Laukkanen: Yhdessä hetkessä minä otan pois tämän maan synnin. Tämä on kyläyhteisöjen voiman näyttö. Raskaimmin pandemia kolhaisee yleisötilaisuuksia. Somerolla saa digituke Kaikki tukea tarvitsevat saavat tukea palveluopastukseen ja laitetukeen Someroopistosta, jossa lähitukea saa ajanvarauksella. – Se voi myös olla koko Someron uuden alueellisen yhtenäisyyden alku. Asukkaat kiittävät ja tulevat paikalle. EU:n sosiaalirahasto tarjoaa tukea muun muassa koulutukseen. Olisko aika ottaa käyttöön mökkiläisaloite, niin saisimme myös kesäasukkaiden ideoita liikkeelle, vinkkaa Laukkanen toivottaessaan kaikille menestystä ja Jumalan siunausta vuodelle 2021. Salon seudulla halutaan edistää digituen toimijoiden alueellista näkyvyyttä juttusarjalla, jossa digituen toimijat pääsevät esittäytymään. Kansakunta huokaisee syvään. Positiivista liikettä, jota ei synnytetä puolueohjelmilla eikä valtuustosaleissa, vaan keittiön pöytien ympärillä. Jos vain tahtoa on, rahat on löydettävissä. 17.8.1929 Somerolla k. Myös Somerniemen kesätori ja kesäteatteri hiljenevät, alueelliset vetonaulamme taipuvat viruksen voimasta. Näin on ollut jo yli 30 vuoden ajan. – Somerniemen kesäasukkaana olen kyläseudustani ylpeä ja innoissani sen tulevaisuudesta. Somero-lehdessä nyt alkava juttusarja esittelee digituen mahdollisuuksia. Kunnostus alkaa ensi kesänä. – Tämän vuosikymmenen ensimmäinen vuosi oli varmasti jotain muuta, kuin mitä odotimme. Digitukea kehitetään valtakunnallisesti 14 maakunnassa. – Someron kyläseudut ovat alueen rikkaus. Jos jotain olen tässä elämässä oppinut on se tämä: kaikki ”loistavat” ideani, ovat aina porukassa parantuneet. – Se on mahdollisuuksien vuosi. Juttusarjaa valmistelee ja Salon seudun verkostoa tukee Digituki Varsinais-Suomessa -hanke, jonka toteutuksesta vastaa Varsinais-Suomen liitto yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Ideat lentävät kuin tähdet taivaalla. – Meissä on voimaa, kätkettyä hyvyyttä, joka yhteen tullessaan ylittää kaikki hurjimmatkin yksilösuoritukset. Lähitukea ovat esimerkiksi neuvonta ja opastus, vertaistuki, laitteen käytön tuki ja kotiin vietävä tuki. Yritykset, järjestöt, kotitilat, eri palveluiden tuottajat yhdistävät voimansa ja alkaa syntyä uusi luovia tapoja tarjota omia tuotteita asukkaille. DIGIJA VÄESTÖTIETOVIRASTO digitukea tarjolla Rakkaamme Paula Orvokki Järvinen o.s. Valtiolta saa nyt erityistukea pyöräteiden ja kevytväylien rakentamiseen. Ideoita ja uskoa riittää myös vuodelle 2021. Digituen toimijat auttavat digituen tarvitsijoita aina oman osaamisensa mukaan ja välillä erilaisia pulmia ratkoessa digituen toimijat oppivat itsekin samalla uutta. 28.1.1932 Somero k. 4.12.2020 Somerolla Lähdit niin hiljaa, että aamu vain kuuli. Korona-aika vaikuttaa tarjolla oleviin tuen muotoihin
Toimitus TEKSTARIT 040 355 9555 Itsepalvelusta sun muuta Kiitos Kriittinen Älykkö. Olisi kiva tietää, onko urheilukentän katsomo rakennettu talkoilla vai rakennusfirman tekemä. Eija Komu Elämän pikataival Ken menneitä liikaa miettii, hän menneen vangiksi jää. Taisin kuitenkin kirjoittaa sanojen käytöstä. Michael Fahmy maailmankansalainen . Tasapuolisuuden nimissä loppuu aika meiltä jokaiselta. Olen myös Someron seurakunnan jäsen. . . Se oli kirjoitus, joka sai minut haukkomaan henkeä ja kyynelehtimään. Valtio maksoi työllisyystöiden teettämisestä määrätyn rahamäärän kunnalle. Kiitos teidän minulle antamastanne positiivisesta palautteesta. Eilinen on mennyttä, huominen tulevaa. Meet . Hänen kauttaan minulle on luvattu ikuinen elämä. Sisällissotia on ollut nälän takia, myös valtioiden välisiä. Kuvalliset tekstarit mieluiten osoitteeseen toimitus@ somerolehti.fi tai numeroon 040 7680 968. En kuitenkaan löytänyt itseäni itse lehden sisällöstä, koska olen ulkopuolinen Somerolla. Sen mukaan itsepalvelun vaikutus on todella valtava. Siinä meillä on tärkeitä asioita mietittävänä. Tämän, kun sisästämme elinaikanamme, ei ole turhaa ollut täällä olemisemme. Tunnelma oli ihana. Mieti sen sijaan, mikä tänään on tärkeää. Olin onneksi silloin Helsingissä vaimoni ja poikani kanssa. Millä varmistetaan yhteiskunnan ja maapallon hyvä tulevaisuus. Tunsin, että oli vaikeaa hengittää normaaliin tapaan. Ainutkertainen kokemus vivahteineen on maan päällä. Sinusta kuulemme vielä. Oli kirvesmiehiä ja oli hanttimiehiä eli laudankantajia, ihan kaikkea. Lukutoukka . Voitto Ollonqvist . Aika monimutkaisia asioita, en ole aiemmin tullut ajatelleeksi. Suomi on niin sanottu harvinainen kieli. On hyvä, kun joku herättää ajatuksia ja on kriittinen. Elämä ilman Jeesus Kristusta on mahdotonta minulle. Minä pesin kaikki sukat mielelläni. Kirkkoherra Jaakko Knuutila kirjoitti otsikolla Odotuksen aika. Oli kuitenkin yksi artikkeli, jolla oli minulle merkitystä. Miten nuo ilmastoasiat siihen liittyvät. Rientää aika eteenpäin pysähtymättä. Minä olen kristitty, uudelleen syntynyt vuonna 1970. Kohtalokas tapahtuma sattui marraskuun puolivälissä. Niin rikkaan, kuin myös köyhän vaellukselta. Ne oli kirjoitettu lääkärien erikoiskielellä, joten potilaana en sitten kuitenkaan ymmärtänyt, mitä niissä selitettiin Sen tiesin, että olin lähellä kuolemaa. Tuttuahan tuo on, itsepalvelu. Siihen aikaan 1963 työttömiä oli aika paljon. Olen itsekin kiertänyt ympäri Suomea saarnaamassa itsepalvelun autuudesta ja sen tuomasta tuloksen parantumisesta 1980-luvulla. Edessä oli kolmen päivän hoitojakso Meilahden Tornisairaalassa. En edes ajatellut että itsepalvelulla voisi olla tämmöisiä vaikutuksia, mutta kiitos kun herätit. Ehkä se olisi tärkeämpää kuin suurien pääomien kasaaminen. Jospa yhteiskunta yhdessä hakisi niihin ratkaisua. Klassikkoikäiset – uusi nimitys ikääntyvälle ja iäkkäämmälle väelle. Nauti hetkistä pienistä elämän tiellä. Etä-Joulu. Tavarat korkeammalla hinnalla ostettuja, koska hinnat sisältäisivät enemmän työpalkkoja. Tiedot eivät kuitenkaan riitä noiden kokonaisuuksien laajaan ymmärtämiseen. Valoa kansalle . Tottahan sekin on, että joukossamme on meitä vanhuksia, joilla on vuosikymmenien kokemus atk:n käytöstä ja pitkä myös etäyhteyksien hyödyntämisestä. Rokotukset eivät ole enää kaukana, nyt ryhtiä. Sairaalakäynnin syy oli tahdistimen vaihtotoimenpide. Se on sitten eri asia, onko se kaikin osin hyvä. Ambulanssin henkilökunta kysyi minulta: ”Puhutko suomea?” Vastasin päättäväisenä : ”Kyllä”. Mitään kirjallista faktaa minulla ei tälle ole, mutta tämä mielikuva minulla asiasta on. OLIN lokakuun lopussa Sydänkeskuksessa Salossa. Tekstarien puhelinnumero ei ota vastaan kuvia. Onnea sinulle nuori kirjoittaja. Vanhenemme hitaasti kukin sitä pyytämättä. . Ehkä verotus olisi keveämpää, kun maksajia olisi enemmän ja sosiaalipuolen kuluja vähemmän. Elä siis tätä päivää kuluvaa. Entä maapallon rajalliset materiaalivarastot. . Eli olet oikeassa, talous romahtaisi itsepalvelun yhtäkkisestä lopettamisesta. Mikä on kokonaisuuden etu. www.somerolehti.fi (palaute) toimitus@somerolehti.fi Somero-lehti, Heikintie 4, 31400 Somero minun maailmastani Tiistaina 5.1.2021 lukijalta 7 Lähellä kuolemaa ENNEN tarinani kertomista lähetän teille, minun lukijoilleni, joulun ja uudenvuoden tervehdykset. Oli 10 hengen yhteishetki jouluna, etäisyydet vaihtelivat 90 ja 1 000 kilometrin välillä. Minä . Vähemmän turhaa roinaa. Kyösti RUNOJA Pesin hänen sukkiaan Pesin hänen sukkiaan haaleassa saunassa, mielessä kirvelsi ja kädet puristuivat nyrkkiin. Toisilla ihmisillä on varaa ostaa tavaraa ihan ostamisen ilosta, toisilla ei. . HUS:n kertomuksessa oli kuvailtu viisi syytä. Herätit kuitenkin ajattelemaan asiaa laajemmin. Tapasin sairaanhoitajia ja lääkäreitä sekä tahdistinteknikon. Minun älyni ei riitä sen ymmärtämiseen. Aiheuttaako se yhteiskunnallista epävakautta, jos tilanne vielä siltä osin kärjistyy. Koljontiellä pitäjän mahtavimmat jouluvalot. Miten alas nykyajan nainen voi vajota. Ne itsestäänselvyyksiä eivät ole ihmisellä. Yllättävän lämminhenkiseltä tuntui meetkokous. Nyt kun koronavirus on vaaraksi meille kaikille, rukoilkaamme yhdessä viruksia vastaan. Ilman heitä olisin ollut melko avuton. Nyt jokaisen kannattaa ottaa varsinkin alkuvuosi tarkasti koronan suhteen, olisihan se varsin traagista sairastua aivan viime metreillä, kun on koko vuoden pinnistellyt terveytensä puolesta. Katsomo on tehty työllisyystöinä. Olen selaillut Someron Joulu 2020 -lehteä. Onhan mahdollista, että suomea puhutaan paratiisissakin. Edelleen olen sitä mieltä, että on asioita, joissa pitäisi pitää palvelua itsepalvelun rinnalla, esimerkiksi vaikka pankkipalvelut, Kela, vakuutusyhtiöt. Tähän on kuitenkin menty. Voiko itsepalvelu olla siihen vaikuttava, tilannetta kärjistävä. Aika paljon yhteiskuntamme talous pyörii tarpeettoman tavaran varassa. Mutta minun pelastajani Jeesus Kristus valloitti ja voitti kuoleman. Se aika, mikä meille kullekin säädetty on täällä. Olisiko meillä vähemmän työttömyyttä, kenties nollatyöttömyys. Apunani oli amerikkalaisten tutkimustuloksista kertova filmi. Luin Somero-lehdestä ysiluokkalaisen novellin Merenpohjan alapuolella. Mutta yllättäen niin kävi. Siinä ei ollut mukana rakennusliikettä. Jeesuksen syntymä reilu 2000 vuotta sitten Betlehemin kylässä oli varmasti ihmeellinen. Kivoja nämä tämän päivän vempaimet. Sisätautiosastolla Meilahden sairaalassa sanottiin, että inhimillinen erehdys oli tehty Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirissä. Toimenpidekertomuksessa ei mainittu, että toimenpiteestä voisi seurata minulle jokin komplikaatio tai muuta. Kari Raittila RIITTA SALMI/TS. Lähinnä ajattelin, että kaikille tuotteet jossain ylähyllyillä ja telineissä eivät ole helposti saatavilla oman rajallisuuden vuoksi. Se on hyvin samanlaista tekstiä kuin kaunokirjallisuuden tämän vuoden voittajan, Anni Kytömäen teksti kirjassa Margarita. Se tuli pian. Onneksi olin ollut ihan viimeaikoina opiskelemassa Kaija Parkon johdolla suomenkielen kurssilla Somerolla. En tiedä. Tein tätä mielelläni. Mutta kun näin veljeni kantavan polttopuita laihana, pitkänä ja liikuttavana, mielessä liikehti heltymys, kädet avautuivat nyrkistä. Mikä on pienemmän osan etu. Tuosta 52 prosentin osuudesta amerikkalaiset tutkijat eivät osanneet sanoa, mikä osuus siitä oli asiakkaille ”tuota en olisi muistanut, jos ei olisi ollut esillä” -tavaraa ja mikä osa ”voi kun kiva, ostan tuon, vaikka en tiedä miksi” -tuotteita. Kaikki keskustelivat minun kanssani englanninkielellä, paitsi yksi hoitaja, joka pyysi minua puhumaan suomea. Jussi Vaarala . Mutta kaikki emme ole semmoisia. Kaupassa heräteostoksia syntyy heidän mukaansa keskimäärin 52 prosenttia. Utelias . Heitä oli joka ammattikunnasta. Entä jos kaikki toimisikin palvelupohjalla. . . Vaimoni soitti ambulanssiin. Ajattelin, että elämäni loppu oli tullut.
Valmistan siihen lisää salaattia. Hän panee joka aamu oman koneensa käyntiin. Sukkien neulominen on Maire Koistiselle hermolepoa. Pariskunnalla oli mökki Särkjärvellä. Ennen hän meni uimahalliin puolen päivän aikaan, kun siellä ei ollut tungosta. Sitten nousen varovasti sängyn laidalle istumaan ja teen pari liikettä ja venytystä lisää. – Ymmärrän, ettei yhdeksänkymppinen enää voi yksin pudistella mattoja ja riekkua tikkailla. – Kirkkoa ja jumalanpalveluksia olen kaivannut koronaaikana. Hän käy itse kaupassa, kirjastossa ja muilla pikkuasioilla. – Sitä voi maustaa oman maun mukaan. Hän oli aikanaan perustamassa Somerolle naiskuoroa. – Kaipaan harrastuksia ja ihmisten kanssa juttelua. Minä herättelen kropan pikku hiljaa. Olemme kaikki Herramme muurahaisia.. – RUOASTA pidän huolen. Syön hyvin ja terveellisesti. Kaupungin tarjoama ruoka maistuu hyvältä. Hän saa tarvittaessa pientä apua ystävältään Tuula Heinoselta. Silloin tällöin mieleen muistuvat menneet työajat; äitiysvalmennuksen, rentoutumisharjoitusten ja irtosolunäytteiden aloittamiset Somerolla ja kylillä Tupaillat, joissa annettiin myös terveyskasvatusta. Olemme kaikki Herramme muurahaisia. – Osmajärvi oli aivan kodin vieressä. Sukkia on syntynyt joinakin vuosina niin paljon, että niitä on viety diakoniatoimistoon joulupaketteihin jaettavaksi. – Hei, katsos. Hän huomasi, että usein hujahtikin 20 mittaa. MAIRE Koistinen asuu yksinään 100 neliön asunnossa Kiiruuntien varressa. Perhe asui Sorsakosken kylässä Leppävirralla. Lääkäri kyseli, mitä se koneenkäynnistys pitää sisällään. Miehensä kuoli yhdeksän vuotta sitten. Siihen kuuluu lapsena opittu voimistelu, maukas ja ravitseva ruoka, käsityöt, lukeminen ja puhelinkeskustelut läheisten kanssa. – Olen makuulla. Tilaa ruoat terveyskeskuksen keittiöltä maanantaiksi, keskiviikoksi ja perjantaiksi tuplana. Siellä lämmitettiin sauna, uitiin ja kuljettiin metsässä, marjastettiin. Eläkkeelle jäätyään hän kävi Ritva Ilvesniemen kanssa ilahduttamssa laululla, jutustelulla ja niskahieronnalla hoivakotien väkeä. – Minulla on hullu into eläinten ja yleensäkin luonnon seuraamiseen. Ei ole ollut Someron Liikunnan tuolijumppaa, eikä Loiskeeseen pääse vesijuoksemaan. Tinki oli vesijuosta altaanmitta kymmenen kertaa. Ikäihminen kaipaa yhteisiä liikuntahetkiä ja juttukavereita – Katsopa, sinne lensi mustarastas, äkkää Maire Koistinen omenapuuhun piipahtaneen linnun. Saunareissu meni samalla. Vesi on tuttu elementti lapsuusajoilta. – Joskus ratkaisen sen helpon, joskus vaikean, kertoo Koistinen päänupin valmistamisesta päivän koitoksiin. Korona on rajoittanut rakasta harrastusta, liikuntaa. – Tani kaivoi matoja mökillä ruokkiakseen niillä yhtä lintua. Nyrkkeillen ilmaan. Nyt mökki on tyttären perheen kesäpaikkana. Mutta järki pelaa sen verran, että tiedän, etteivät joukkotapaamiset ole nyt järkeviä. Vaihdetaan kuulumiset; kysellään, mitä päivän aikana on tapah. Talo on täynnä pariskunnan tekemää taidetta ja käyttötavaraa. HUMPPILASSA asuva Jaanatytär soittaa joka päivä äidilleen kello 18:n maissa. Aamupalaksi on kaurapuuro ja päälle marjoja. Ja ymmärrän kulkutautiajanjaksot kokeneena, että eristäytymällä suojellaan itseä ja muita, ja estetään taudin leviäminen. Kuuntelen aamuhartauden radiosta, kertoo entinen kirkkoja naiskuorolainen. KUN Maire Koistinen ja miehensä Tauno Koistinen olivat töissä, niin he menivät aamukuudelta uimaan muutaman sadan metrin päässä olevaan uimahalliin. – Minulla on hullu into eläinten ja yleensäkin luonnon seuraamiseen. Kun olin nousemassa järvestä, niin yleensä tuli kaveri rannalle ja palasin veteen pulikoimaan. Hänen miehensä opetti metallitöitä koulussa. Tuolla omenapuussa on orava, huikkaa mumma kutoessaan sukkaa tyttärensä Jaana Valtosen tyttären Mian poikaystävälle. – Ritva sanoi minua gramofoniksi. Se tuli valmiiksi laiturille odottamaan, että saa annoksensa, muistelee vaimo edesmenneen miehensä Taunon ja itsensä jakamaa luontorakkautta. Me lapset melkein asuimme järvessä, nauraa Maire Koistinen, tyttönimeltään Hynninen. Talvella käytiin avannossa ja hiihdettiin. – Se aloitti hyvin päivän, oli valmis töihin, kertoo kätilönä ja terveydenhoitajana Somerolla elämäntyönsä tehnyt Maire Koistinen. Tyttärentyttären poikakaveri tulee saamaan nämä sukat. – Kaikki metalliset ovat Tanin tekemiä ja matot, liinat ja vastaavat ovat minun käsialaani. Hän uskoo, että henkistä ja fyysistä vireyttä ja elämäniloa pitävät yllä jokapäiväinen liikunta, ruokailurytmi, pieni puuhastelu sekä sosiaaliset suhteet. Hetken päästä puuhun lennähtää lintu, mustarastas. Leskirouva pitää talonsa siistissä kunnossa. . Sellaista helppoa, että voi samalla katsoa televisiota, kuunnella radiota tai seurata puutarhassa eläimiä, sanoo Maire Koistinen, jonka mielestä käsityöt rentouttavat, samoin ulkona liikuskelu. Pyörittelen ranteita ja nilkkoja. Se erottuu joukosta, kertoo musiikista suurta iloa saava alttoääni. Maire Koistinen. – Jäin pois, kun ajattelin, että ääni ei ole enää sellainen, joka sen pitää olla kuorolauluun. Se onnistuu samalla kun katsoo televisiota. Kun annos on nautittu, hän juo kupillisen kahvia ja tekee samalla yhden sudokun ja lukee lehden. – Käsitöitä on oltava. SOMERO 8 Tiistaina 5.1.2021 Maire Koistinen herättelee kropan aamuvoimistelulla ja päänupin sudokulla Merja Ryhtä 91-VUOTIAS Maire Koistinen ei koe olevansa yksinäinen, vaikka yksin asuukin. Pidetään nyt vaan varamme
Akia alkaa hermostuttaa, kun hän tajuaa, mitä kello jo on. Nousin ylös ja menin sisään. Ei supersankareita ole olemassa HÄN vilkaisee vielä kerran eteisen pölyistä hattuhyllyä, jolla lojuu vuosiin käyttämätön käsiase. AKI vilkaisee toisen kerroksen ikkunasta ulos ja näkee vaaleatukkaisen henkilön lähenevän kovaa vauhtia. Perjantaisin jutustelemassa ja teellä käy ystävä Marjukka Malkki, sukulaistyttö, joka on asettunut miehensä kanssa Somerniemelle. Hän on se, jonka takia Aki edes nousi pehmeästä sängystään aamulla. Lastenlastenlapsiakin on jo Helmin, Davidin, Maunon ja Hilman verran. Aamuisesta suunnitelmasta huolimatta hän ei taida sittenkään mennä tänään kebabille, vaan syö vaimon pakkaamat eväät kaupungintalolla samalla tavalla kuin muutkin työntekijät. Tänäänhän on suuri päivä niin Akille, kuin myös koko Suomen kansalle. Otin uudenvuoden 2020 vastaan Someron vuodeosastolla. Hän pitelee käsissään aamulla mukaansa ottamaa pientä käsiasetta. Vaaleahiuksinen henkilö kävelee kohti viereisen Aholan ovea ja tuottaa näin Akille vielä enemmän aikaa miettiä tulevaa historiallista hetkeä. En tiedä, meninkö hetkeksi tajuttomaksi. Ei Akin oma elämä tietenkään. Korona-aikana vieras pitää maskin kasvoillaan ja turvavälin. Sade on vähän hellittänyt mutta ei kuitenkaan vielä kokonaan loppunut. Pieni pelottava murhanhimoinen hymy hiipii Akin kasvoille. Historiallisesta hetkestä Suomelle ja historiallisesta hetkestä hänelle itselleen. Oli tietysti huolissaan minusta, kertoo Koistinen tyttären huolenpidosta. KIIRUUN KOULUN 9-LUOKKALAISTEN NOVELLEJA. Työpäivän aikana ajatukset harhailevat tulevaisuudessa, tarkemmin sanottuna jo seuraavissa kuudessa tunnissa. Pääsi pälkähästä – tällä kertaa. ”Se on kaikille hyväksi”, hän rauhoittelee itseään. Kovat rakeet tippuvat taivaalta kuin atomipommit suoraan Akin päälle. – En tiätenkää! Se on varmaa mun nuorin poika sen leikillään sinne pannu, hän huokaisee helpotuksesta. Tämä ei ole mikään lasten Nerfpyssy eikä mikään Airsoftase. MAIRE Koistinen soittelee viikoittain myös veljilleen Leppävirralle, Jorma Hynniselle (s.1941) ja synnyinkodin sijoilla asuvalle Osmo Hynniselle (s. Hänen sormensa osuu repussa olevaan muoviseen aseeseen. Kun Maire Koistinen jäi yksin miehensä kuoleman jälkeen, niin tytär huolestui äitinsä selviämisestä, ja enemmän kun Somerolla asuva poika, Risto Koistinen menehtyi. Hän oli onnistunut tekemään Suomessa jotain sellaista, mitä ei kukaan ollut melkein sataan vuoteen uskaltanut eikä osannut tehdä, tai ei yksinkertaisesti vain ollut halunnut. Paikallislehti on kummallekin savolaistytölle tuttu, kuten uutisten seuraaminen niin lehdistä, televisiosta ja radiosta. Suomessa on nyt yksi huono poliitikko vähemmän. KAUPUNGINTALON ikkunoiden sälekaihtimet on suljettu, ettei suorastaan masentava marraskuinen maisema laske työntekijöiden mielialoja enää yhtään alemmas. – Mielestäni ei ollut liukasta, mutta jollain lailla kaaduin ja löin takaraivoni. Siellä hän melkeinpä juoksee ympäri huonetta heitellen papereita pitkin poikin. Ulkona sataa vieläkin, mutta ei hänellä autoakaan ole, joten on pakko ottaa jalat alle. Nyt kaikki on hyvin. Viikonloppuisin diakonina työskentelevä tytär tulee käymään. Kello on jo kaksi, mutta Akin työpäivä loppuu vasta viideltä. Mitä tulee tapahtumaan. Hetkessä hänen silmiinsä syttyy viha, ja hän muistaa, miksi tekee tämän. Someron synkkä keskusta näyttää autiolta, vaikka kello onkin jo yhdeksän aamulla. Kaatumisen jälkeen piti hankkia rollaattori Sporttikoneesta. Näyttää kans ihan varkaan naamarilta. – Se on mummojen Morris. Mitä siitä uutisoidaan. – Lastenlasten annan elää omaa elämäänsä. Elonen ihmettelee ja on nyt jo melkein tosissaan. – HEI Järvinen! Ootko sä joku supersankari vai. Aki lepuuttaa sormeaan liipaisimella ja puristaa liipaisinta niin hitaasti, että sitä tuskin huomaa. Ei näy ristin sielua missään suunnassa. TÖIHIN matkalla alkaa sataa kaatamalla. – Kaatumisen jälkeen olen ollut kiltisti, hymyilee ikäihminen pikkutyttömäisen tottelevaisesti. Yksi ystävä, Maija Eräkorpi, noutaa aika ajoin Kiiruuntieltä Soisalon Seudun. Hän käy läpi päässään vielä tulevaa tekoansa, punnitsee sen hyödyt ja haitat ja päätyy lopulta samaan lopputulokseen kuin ainakin seitsemän kertaa aikaisemminkin. Vai ootko oikeesti varastamas jottai räihnästä puljua tuolta kadult. – Ei kun meinasin vaan kun yleensä supersankareil on tommone naamari, joka sul on tuol sun repussa. Verta oli vuotanut aivoihin. Aki lähtee etuovesta, mutta jää polttamaan tupakan oven eteen, ennen kuin jatkaa matkaansa. Piipun toisessa päässä seisoo ihmetyksestä valkeana vaaleatukkainen Jamppa, Jami Survinen oikealta nimeltään. Ainakin hänet muistettaisiin tästä hetkestä. – Ei supersankareita ole olemassa. Onneksi hän tietää, että yksi henkilö kuitenkin on tänäänkin liikenteessä. 1949) Kouvolaan. Uutisoidaanko siitä edes, vai jättääkö valtamedia sen huomiotta. Aki kävelee talon nurkkaa kohti samalla kiivaasti ympärilleen vilkuillen. Hänellä on kuitenkin jo selittämätön kiire jonnekin. Elonen kysyy naurahtaen. Hän ottaa jopa muutaman juoksuaskeleen, jottei kukaan vain näkisi häntä. tunut, onko jotain erityistä. Keinutuoli on asetettu sopivalle etäisyydelle sukanneulomisnurkasta. – Viimeksi kun Riikka tuli, niin sanoi Nallen vetäneen niin, että oli tultava, nauraa koiran tuomasta miniästään. ”Onko se todella sen arvoista?” Aki miettii hiljaa mielessään. Näytänks mä semmoselt. Hän moikkaa heipat työkavereilleen ja lähtee kiireen vilkkaa omaan työhuoneeseensa. Hänen kasvojansa peittää Elosen aikaisemmin mainitsema musta ”supersankarinaamari”. Aki kysyy vähän hermostuneena. Keskellä ovat hänen lastensa Jaanan ja Riston ylioppilaskuvat sekä ympärillä Jaanan tyttäret Tiina ja Mia sekä Riston lapset Karri, Riitta ja Raija. Pieni kevyt tihku jopa vähän viilentää ulkona seisovaa Akia. He soittelevat merkkipäivinä tai kun haluavat kertoa minulle omista asioistaan, esittelee hän ylpeänä kaartiaan: tyttärensä kahta lasta Tiinaa ja Miaa sekä poikansa Riston jälkikasvua Karria, Riittaa ja Raijaa. Seuraavana päivänä soitin Someron terveyskeskukseen lääkäri Laila Koivaaralle, joka passitti minut Saloon tutkimuksiin. AKI saapuu Someron kaupungintalon oven eteen, miettii hetken ja astuu sitten sisään. Kylmässä vesisateessa ei ole kiva seistä, mutta ainakin on aikaa tasata raskaaksi mennyt hengitys ja miettiä seuraavaa liikettä. Kun voin kaatua. Vuosi sitten Maire Koistinen kaatui lähellä kotiaan. Tiistaina 5.1.2021 SOMERO 9 KUVAT MERJA RYHTÄ Siinä on mumman rakkaat, kertoo Maire Koistinen kuvarivistöstä. Ovesta saattaa piipahtaa sisään Riikka Koistinen, joka on edesmenneen Risto-pojan toinen vaimo. VIHDOIN on ruokatauko. – Kysyin, että minkä takia. En halua häiritä. Kengät kastuvat läpi jo ensimmäisten sadepisaroiden tippuessa, eikä mukana tietenkään ole sateenvarjoa. ”ITSENÄISEN Suomen historian toinen poliittinen murha tapahtui Somerolla”, lukee Helsingin Sanomien etusivulla keskiviikkoaamuna. Tämä on ihan oikea käsiase, jonka Aki osti 30 vuotta sitten ilman mitään oikeaa tarkoitusta tai tarvetta. Puisen hyllyn päällä se on nyt lojunut kuitenkin jo useamman vuoden. Aki miettii yksinään, kuka sellaisia ihmisiä edes päästää kaupunginvaltuustoon. Kun äiti alkoi lähestyä 90:tä, niin tytär pyyteli jättämään pyöräilyn. 1935) sekä siskolleen Ulla Saarikivelle (s. Tässä Minea Terkolan sekä sivulla 13 nimimerkillä Alli kirjoitettu teksti. Tulisiko sille vihdoin käyttöä, kun Aki on miettinyt elämän turhuutta ja sitä, kuinka minä hetkenä hyvänsä voi tapahtua onnettomuus ja elämä loppua. – He ovat mumman rakkaita. Minea Terkola Kiiruun koulun yhdeksänsien luokkien oppilaat kirjoittivat äidinkielen tunnilla novelleja
Se on 10,92 euroa tunnilta sekä kulukorvaukset kuitteja vastaan enintään 40 euroa kuukaudessa. Tukihenkilötoiminta . Mikään ei oikein kiinnosta. – Soittakaa. – Tämä on tosi tärkeä asia, yksi tärkeimmistä palveluista, jonka kautta nuori voi hahmottaa elämäänsä. SOMERO 10 Tiistaina 5.1.2021 Tukihenkilö antaa eväitä elämään ja aikaansa lapselle, nuorelle Merja Ryhtä PERHEIDEN verkostot ovat etäällä; on kiirettä ja lapset joutuvat olemaan paljon itsekseen. . Henkilö voi hakea sosiaalipalveluna tukihenkilöä itselleen, lapselleen tai läheiselleen, tai sitä voidaan suositella joidenkin muiden palveluiden kautta, esimerkiksi koulukuraattorin tai psykologin kautta. – Aloitusjakson jälkeen näkee, onko tämä toiminta hyväksi lapselle ja natsaavatko tukihenkilön ja nuoren kemiat, selvittää sosiaaliohjaaja Iina Rosnell. . . Lastenpsykiatrisella osastolla tuli esille tukihenkilötoiminta. MERJA RYHTÄ tukea tarjolla. Se voi olla vapaaehtoistyötä tai ammatillista toimintaa. Tukihenkilöinä ovat sosiaalialan ammattilaiset, mutta myös vapaaehtoiset esimerkiksi MLL:n kautta. Suunnitteilla on ollut koulutusta vapaaehtoisille, mutta korona siirsi opastusjaksot tuonnemmaksi. Vanhemmat eivät aina osaa tai pysty auttamaan ja tukemaan jälkikasvuaan, niin kuin olisi paras lapsen terveyden tai kehityksen kannalta. . Tärkein motivaatio tukihenkilöksi ryhtymiseen on lasten ja lapsiperheiden auttaminen. . Tukihenkilöt ovat vaitiolovelvollisia, ja vaitiolovelvollisuus jatkuu myös vapaaehtoistyön päättymisen jälkeen. Tuettava ja tukihenkilö tapaavat tuettavan omassa elinympäristössä yhteisen tekemisen tai harrastuksen merkeissä. . Näissä tilanteissa apuaan voi antaa tukihenkilö. KAUPUNGIN sosiaalitoimella on ammattilaisia tukihenkilöinä, joita perhe saa avukseen. . – Meillä on koko ajan voimassa olevia sopimuksia. Yhteydenpidon säännöllisyys ja kesto määrittyvät tuettavan tarpeiden perusteella. Nyt lääkityksestä on päästy. – Tärkeää on keskinäinen luottamus, sitoutuminen ja säännöllisyys. Lapsen ja nuoren saattaa olla helpompi avautua tuntemattomalle kuin omille vanhemmilleen. Aloite voi tulla nuorelta itseltään, perheeltä, koulusta, vanhemmilta ja niin edelleen. Hyvin erilaisia taitoja omaavia ja eri-ikäisiä tarvitaan mukaan. Toiminnan tavoitteena on elämänlaadun, elämänhallinnan, osallisuuden ja omatoimisuuden parantaminen. Älkää pelätkö pyytää apua, kannustaa Iina Rosnell maksuttoman palvelun ääreen. Tukihenkilö saa koulutusta ja ohjausta, sekä pienen korvauksen. Kun löytyi oikea ihminen tukijaksi, niin lukot alkoivat pikku hiljaa aueta. . Vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi sopii luotettava ja turvallinen aikuinen, ja jolla oma elämäntilanne on tasapainossa. Sosiaaliohjaajat Kaisa Sakkinen ja Iina Rosnell pyytävät ottamaan heihin sosiaalitoimistoon yhteyttä, jos kaipaa apua tai jos on halua ryhtyä vapaaehtoisiksi tukihenkilöiksi lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Ammatillinen tukihenkilö on esimerkiksi sosiaali-, terveys-, kasvatus-, opetus-, taide-, liikunta-alan tai nuorisotyön ammattilainen, jolla on kokemusta lasten ja nuorten kanssa työskentelystä. . Turvallisuuden ja koskemattomuuden vuoksi tukihenkilöiden rikostausta selvitetään. Sosiaalipalveluna voidaan järjestää erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai perheelle tukihenkilötoimintaa lapsen terveyden tai kehityksen turvaamiseksi. – Älkää pelätkö pyytää apua. . . Tukihenkilö sai nuorukaisen ulos liikkumaan, jahtaamaan Pokemoneja ja harrastamaan liikuntaa. – Tarvitsee olla aikaa, täytyy sitoutua, olla motivoitunut, luotettava ja turvallinen aikuinen. . . Someron kaupungin sosiaaliohjaajat Iina Rosnell ja Kaisa Sakkinen kehottavat vanhempia, läheisiä ja nuoria ottamaan rohkeasti yhteyttä. Päätökset ja sopimukset tukihenkilötoiminnasta tehdään 6–12 kuukauden ajaksi kerrallaan ja kauden päättyessä arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja jatkotarvetta. Tukihenkilö helpottaa perheen kuormitusta tukemalla arjen sujumista viettämällä aikaa lapsen tai lasten kanssa viemällä lasta harrastuksiin, innostamalla ja tukemalla esimerkiksi koulunkäynnissä tai itsenäiseen elämään siirtymisessä. – Pojassa tapahtui valtava muutos. Tukihenkilö opastaa arjessa ja antaa eväitä elämään. . . . . Perusturvalautakunta yhtenäisti kriteerit ja käytännöt tukitoimintapalvelulle ja palkkionmaksun, oli kyse ammattilaisen tai vapaaehtoisen antamasta palvelusta. Tukihenkilötoimintaa voidaan järjestää myös täysi-ikäisille vammaisille henkilöille, jotka asuvat itsenäisesti tai vanhempiensa luona. Syntyy luottamussuhde, jonka kautta ongelmavyyhti alkaa avautua ja ymmärrys viritä. Lapsi ja nuori kaipaa jutustelukaveria ja lievitystä yksinäisyyteen. SOSIAALIOHJAAJAT kertovat tukihenkilöille olevan tasaista tarvetta Somerolla. Lapsi ei kaipaa hylkäämisiä. Jos tuntee, että haluaa vilpittömästi auttaa, niin voi ottaa yhteyttä Someron sosiaalitoimistoon. Edetään toiminnallisuuden ja vuorovaikutuksen kautta. – Tarve voi tulla yhtäkkiä. Sosiaaliohjaajat kehottavat antamaan yhteystiedot, vaikka ei heti saisikaan autettavaa. Itse kullekin tunteiden ilmaiseminen on vaikeaa ja myös tunteiden hallitseminen, ettei vahingoita itseään ja muita. Koulu saattaa mennä huonosti, kotona on riitaa, ei ole harrastuksia eikä kavereita. Iina Rosnell sosiaaliohjaaja . . Siihen tarvitaan ulkopuolisen avitusta. Nuorukainen eristäytyi kotiin; hän vietti aikaa neljän seinän sisällä, eikä uskaltanut lähteä ihmisten ilmoille. Hänellä oli itsetuhoisia ajatuksia, hän söi mielialalääkkeitä ja oli ollut hoitojaksoilla osastolla mielenterveytensä vuoksi. . Toiminnalla tuetaan sosiaalisten suhteiden karttumista, vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja itsetunnon paranemista sekä tunteiden säätelytaitojen hahmottamista. . MITÄ. Nuoren palvelutarve arvioidaan, asetetaan tavoitteet, suunnitellaan, mitä tehdään ja miten tavoitteita kohti edetään. Mieli on juntturassa. . TUKIHENKILÖTOIMINTA on tavoitteellista toimintaa, josta solmitaan sopimus. Se on ennaltaehkäisevää toimintaa, tiivistää Kaisa Sakkinen. On vieressä, kuuntelee, juttelee ja antaa aikaansa ja jakamatonta huomiotaan nuorelle, lapselle. . Yläkouluikäinen poika oli kaikin puolin lukossa. Hän kertoo esimerkin. . Se voi olla esimerkiksi avustamista ja tukemista harrastuksissa ja vapaa-ajan toiminnoissa, ulkona liikkumisessa, asioimisen harjoittelua kaupassa, kirjastossa tai uimahallissa käymistä sekä itsenäisen elämän taitojen, kuten ruoanlaiton harjoittelua. Se on mielekästä lapselle, kun hänet huomioidaan. Hän helpottaa nuoren oloa, perheen kuormitusta ja viettää aikaa lapsen kanssa. Tukihenkilö on usein aktivoija sosiaaliseen ja kodin ulkopuoliseen elämään. Tukihenkilötoimintaa myönnetään yleensä enintään 10 tuntia kuukaudessa, yleensä yksi tapaamiskerta on parin tunnin mittainen. – Tätä kautta saadaan myös kuuluviin lasten ja nuorten oma ääni ja osallisuus, toteaa Rosnell. Hän auttaa tuettavaa löytämään omia vahvuuksiaan, kehittämään parempaa itsetuntoa sekä saamaan onnistumisen kokemuksia sekä auttaa turvallisten toimintarajojen etsinnässä. . . Hän vie esimerkiksi harrastuksiin, on leffaseurana ja ohjaa läksyissä. – Tukihenkilö on juuri lasta varten, yksilönä yksilölle. . Siihen meni useita vuosia, mutta tuesta oli suuri hyöty, iloitsee sosiaaliohjaaja Sakkinen
KUJALA myöntää tunnustuksen olevan elämäntyöpalkinto. Kujala on tehnyt paljon tutkimustöitä arktisten alusten turvallisuuden ja arktisen liikenteen eteen. Lisäksi tarvitaan riittävän kokenut miehistö. – Kaikki lähtee laivan suunnittelusta. – Ihmiset haluavat lähteä katsomaan jäätä, ja se pitää tehdä entistä pohjoisempana. Laivassa voi olla 1 000 matkustajaa, mutta pohjoisessa apu ei ole lähellä. Tämä lisää jatkossakin laivojen kehityksen ja tutkimuksen tarvetta. – Se on sitä rahaa, mitä suomalaiset ovat vieneet Brysseliin, jota minä olen rahdannut takaisin, hyväntuulinen Pentti Kujala naurahtaa. Asiaan liittyen meneillään on myös tutkimushanke. Pentti Kujalalle arvostettu tunnustus EU:n komissiolta Professori Pentti Kujala Aalto-yliopiston jääaltaalla, jossa voidaan tehdään kokeita laivojen pienoismalleilla eri jääolosuhteissa. Ei voi nähdä, mitä on pinnan alla. – 60-vuotispäivien tienoilla 2014 olin kaksi kuukautta Antarktiksella, jonne lähdettiin Kapkaupungista. Voin nauttia jäistä nyt myös viikonloppuisin! Eli ei minkäänlaista kyllästymistä jäihin. – Ihmisten pitää ainakin kokeilla, kellekö siellä käy huonosti ja kenelle hyvin! Mitä ne isot jäävuoret väistää! Jäät ovat todistaneet vaarallisuutensa jo Titanicin uppoamisesta lähtien. Tosi mielenkiintoinen matka! Se oli Rauman telakalla tehty tutkimusalus, myyty Etelä-Afrikkaan. ELÄMÄNURA ”jäiden parissa” on ollut mielenkiintoinen. Heidät koulutetaan simulaattorissa, kuten esimerkiksi lentokapteenit. Potkuriin aiheutuu jään iskiessä monen tonnin kuormia. – Kaikki Suomen laivanrakennuspuolen diplomiinsinöörit ovat meidän kouluttamiamme. KEINOJA turvallisuuden lisäämiseksi kuitenkin on. Se on ykkösasia. Turvallisen laivasuunnittelun tarve on kasvamaan päin. – Muutama muukin törmäys jäävuoren kanssa on ollut sen jälkeen. Useampikin laiva on Titanicin jälkeen uponnut niillä vesillä. Se on laivan ”eteenpäin menoon johtava työntölaitteisto”. Jonkinlainen robotti periaatteessa kulkisi laivan edellä ja sivussa. 68-vuotiaaksi työelämässä jatkava Kujala nauraa lisää kuullessaan, etteivät kaikki pistä kesällä jäitä Coca-Colaan, koska talvella sitä on tarpeeksi. UUTISOINNEISSA pohjoiset vedet ovat yhä enemmän esillä. Osittain se johtuu suurista kaasuja öljyvarannoista, osin myös ilmastonmuutoksesta, mistä johtuen pohjoiset vedet ovat yhä paremmin saavutettavissa. Se on kyllä aika samanlaista joka paikassa, Kujala nauraa. Tiistaina 5.1.2021 SOMERO 11 Sauli Kaipainen SOMERNIEMELLÄ syntynyt, Arimaan järven tienoilla Somerniemellä 1994 asti asunut Aalto-yliopiston varadekaani ja meritekniikan professori Pentti Kujala on nimetty Euroopan parhaaksi meriliikenteen senioritason tutkijaksi. – Havainnointijärjestelmät kehittyvät. – Tein viime kesänä ison investoinnin, ja ostin jääpalakoneen paikallisesta Someron liikkeestä. 6 500 kilometriä pitkä Atlantin valtamerestä Tyyneenmereen johtava Koillisväylä houkuttaa laivaliikenteen yhteytenä. Asemaa huolletaan kerran vuodessa, jolloin sinne viedään polttoaineet, ruuat ja muut huoltotarvikkeet. Sinne on asennettu Raumalla mittalaitteita. Uudet säännöt vaativat, että miehistö pitää olla koulutettu. Meillä ei ole toistaiseksi kykyä nähdä jään pinnan alle. – VENÄJÄLLÄ on paljon LNG-kuljetuksia (nesteytetty maakaasu). – Samoin on jäävuoressa. Koko diplomi-insinöörikunta on minulle tuttu – heitä on noin 600, jotka rakentavat laivoja ja ovat tunnettuja koko maailmassa jäänmurtajista ja risteilylaivoista. Jäätä voi olla kasassa 10 metrin paksuudelta. ”Extremematkailu” -termi huvittaa Pentti Kujalaa. EU-hankkeita on ollut monia, tutkimushankkeisiin hän on saanut EU:lta rahaa 30–40 miljoonaa euroa. Siellä on tehty jo 15 erittäin isoa LNG-laivaa, jotka päivittäin hakevat kaasua Siperiasta Eurooppaan ja Kaukoitään. Nyt ne rakentavat 15 uutta. Jos sä näet tuollaisen metrin vallin jään päällä, sun pitää ymmärtää, että jos tiheys huomioiden jään pinnalla on metrin valli, sen alapuolella on 9 metriä jäätä! Kun jää kelluu, vain kymmenesosa siitä näkyy. Se on kyllä aika samanlaista joka paikassa.. – Me ollaan tämä laiva instrumentoitu. Ratkaisevaa on kipparin kokemus. – Jäät osuvat potkuriin ajoittain – eli pitää ymmärtää, mitä silloin tapahtuu. Silloin vaihdetaan aseman miehistö, jota varten on tehty laiva. – Olen nähnyt kaikki maailman jäät. Samoin maailma tarvitsee Pohjois-Amerikan Luoteisväylää. Laivan kylki iskee jäähän ja meillä on anturit, joilla olosuhteita ja jääkuormia on mitattu jo 7 vuotta joulukuusta maaliskuuhun, jolloin laiva on matkalla. Vuonna 1954 syntyneen ja Somerolla 1973 ylioppilaaksi kirjoittaneen Pentti Kujalan erityisosaamista on talvimerenkulun turvallisuus arktisissa olosuhteissa. – Meressä voi olla tosi paksut vallit, ja siinä kymmeniä metrejä jäätä. Ihmiset haluavat päästä hyytäviinkin olosuhteisiin. Pentti Kujala myöntää, että tylsempiäkin tutkimusaiheita löytyy. Jäät eivät koskaan lopu, kuten Suomessakin riittää jatkossakin jäätä. Tunnen henkilökohtaisesti heidät kaikki 80-luvun alusta asti. – Muutama muukin törmäys jäävuoren kanssa on ollut sen jälkeen. Pentti Kujala selvittää propulsion tarkoittavan potkuriakselia ja siihen liittyvää tekniikkaa. Useampikin laiva on Titanicin jälkeen uponnut niillä vesillä. Kujala muistuttaa, että moni näkee jään täydessä mittakaavassaan ensimmäistä kertaa vasta tositilanteessa, minkä tähden simulaattorikoulutus on nykyään pakollinen. Että osataan tehdä laivan runko riittävän vahvaksi. – Yritämme kehittää vedenalaista robotiikkaa. – Jokainen jääpala on erilainen. Valinta on tunnustus suomalaiselle tutkimukselle ja eritoten arktiseen liikenteeseen liittyvälle turvallisuusosaamiselle, jonka johdosta Kujalalle myönnettiin EU:n komission Transvisions 2020 -palkinto. Laivan runko pyritään silti suunnittelemaan optimaaliseksi niin, että jäät nousisivat ylös ennen potkurilaitteistoa. Vielä tämänkaltainen sukellusvenetekniikka ei ole valmista. Voidaan myös puhua ”potkurilaitteistosta”. Meillä on yhä paremmat tiedot sääolosuhteista; on satelliitteja, on uutta tutkaa ja uutta kameratekniikkaa. – Se on todella hyvä kysymys. KUJALA kertoo olleensa Etelä-Suomen jäänmurtajien mukana paljon Perämerellä, mutta myös Murmanskissa suomalaisella tankkilaivalla. Se on sitä kokemusta, joka laivan miehistöllä pitää olla. Aluksen asema on Etelämantereella. Asemapaikalla on 10 hengen porukka ympäri vuoden. Toinen iso vaikuttaja liikenteen lisääntymisessä on turismin kasvu. Siellä riskit ovat isot, jos siellä jotain tapahtuu. Ympäri maailmaa on rakenteilla 30 isoa turistilaivaa, jotka suunnataan arktiseen risteilyyn. Eli laivasta voidaan paremmin ja tarkemmin havainnoida ympäristöä. KOLME elementtiä: laivan runko, propulsio ja miehistö, ovat keskeiset tekijät arktisessa liikennöinnissä. Hänellä on oma tutkimusprofiili, eli hän on tehnyt paljon täysmittakaavamittauksia. – Ehdottomasti on näin, että jäät vähenee, mutta liikenne kasvaa – ja sitä myötä kasvavat myös riskit. Toiseksi vaaditaan riittävän vahva propulsiolaitteisto, että laivassa on oikein valittu koneisto ja oikein valittu, riittävä teho ja siihen liitettynä riittävät potkurit. PYSTYTÄÄNKÖ valliintunut jää havaitsemaan mittalaitteiden avulla. Kysyntää tutkimukselle riittää. – Olen nähnyt kaikki maailman jäät. Kun sen läpi menee, niin osa aina ajautuu potkuriin. Niitä mekin ollaan kehitetty
– Se oli johdinauto. Toinen veli oli Herne-Pipo-Pepe. Taustalla lankarullakioski, sekä johdinauto matkalla Pispalaan. kävi koulun Hämeenpuiston Tipalassa . 1800-luvulla rakennettu Harmaa tukkitie oli purettu epäkäytännöllisenä ja kalliina. . Niiden pitää olla oikein, joten lähdemateriaalia on paljon. Ala-Pispalassa oli Tunksu, eli ”Punainen tukkitie”. Nostolavasysteemi, jolla tukkiniput siirrettiin Näsijärveltä Pyhäjärvelle. Kaupungin sähkölinjat kulkivat katujen yllä, sen katolla oli sarvet, jotka pakkasella romahtivat sähkölinjalta alas. Se oli Aarreaitta, jossa oli kaikkea mahdollista. Oli kalkkivijuonteita, josta pojat lohkoivat kirja SOMERO 12 Tiistaina 5.1.2021 Se oli Pispalan ”jätkien ja likkojen” oma Aarreaitta . Sen haitarirunko helähti auki, ylösnostetulla luupilla ja pyörää rullaamalla ihmiset, maisemat ja tiet kohdentuivat kerralla. tekee töitä Lehdonsuon tilan emäntänä Lahdenkylässä . – Morkussa oli kaikenlaisia jäänteitä: raudanpaloja, lasinsiruja, kengänrajoja, myrkkypulloja, saranoita... . kirjoittanut kirjoja Someron paikallishistoriaa, Pitkäjärven (2014) ja Pajulan (2016) kylistä sekä Someron yhteismetsän perustamisesta ja metsätaloudesta (2018) . Kaijaa kutsuttiin pienenä nimellä ”Kakkulakeräkaali” tai ”Sirkatti-Sarkatti”. Kaija Keränen: Pispalan Morkku Pispala talviaamuna, taustalla Pyhäjärvi ja Viikinsaari. Ne ovat Pispalan kaksi kummallista nähtävyyttä. Niin ovat myös Kaija Keräsen muistot. Talvella johtimista oli ilotulitus, kipunoita ja kaikkea. Rinteestä oli aikanaan purettu taloja, kun uoma oli kaivettu tukin nostoja vierittämislaitetta varten. Keränen on historioitsija, koira ei pääse täplistään. . . Kolmas sisaruksista Jaakko syntyi 23 vuotta myöhemmin. Myös muodossa trollikka. Sauli Kaipainen ”Hauskinta oli istua rivinteerillä, missä jätkät jaskuttivat omiaan ja likat kuuntelivat komoa korvat ummessa.” HE olivat Morkun lapsia. Ura siksi, että suuaukolla Näsijärvellä oli Uran Saha. Kaikilla lapsilla oli liikanimiä. Reunat valuivat alas. – Morkku oli vanha ”Harmaa tukkitie”. MORKUSSA kasvoi pujoa, sireenipensaita. Räps!” KUVAT ovat teräviä. Tunnelirööri, jonka läpi johdettiin vesi, jota pitkin laskettiin tukit. . Kuva Juhani Keränen 1955.. Hänen kotinsa oli kuuluisalla harjulla viidennessä kerroksessa, jossa hän asui yhdessä isänsä Juhanin, äitinsä Siirin ja veljensä Pertin kanssa. Yksi oli ”viidennen kerroksen tyttö” Kaija Keränen, joka asui arvoituksellisen Morkun tienoilla Tampereella 1952–1962. Se oli Morkku. SAULI KAIPAINEN Pyynikintorin vapputunnelmaa, Siiri-äiti, Kaija ja Pertti. Isän ”neuvostoliittolaisella Moskva-kameralla sai kirkkaita mustavalkoisia kuvia, joissa valot ja varjot eivät pettäneet koskaan. opiskeli Turun yliopistossa, valmistui filosofian maisteriksi ja historioitsijaksi . HISTORIOITSIJANA Kaija Keränen kertoo pohtineensa paikkaa, missä he lapsena leikkivät. Purkamisen jälkeen harjussa olevaa Uraa, viiltoa/haavaa, alettiin kutsua Morkuksi. Keränen on kirjoittanut muistoistaan viime vuoden lopulla ilmestyneen kirjan, Pispalan Morkku. Kirjan alkupuolella törmää sanoihin rollikka-auto ja rollikkapysäkki. FAKTA Kaija Keränen . Kuski vain köpötteli ulos, nosti sarvet ylös ja taas matka jatkui. Auto oli hirmisen ympäristöystävällinen, mutta kömpelö, koska se kulki linjoja pitkin. Yläkerran aulassa olevan työhuoneen ikkunoista on laaja näkymä Lahdenkylän vihreille syysviljapelloille. Kaija Keränen on perehtynyt kirjassaan pienen pieniinkin yksityiskohtiin. Kuva Juhani Keränen, 1953. . Kone oli isäni ylpeys. . eläkkeellä opiskellut taidehistoriaa
Olen aivan jäässä. Äidin piti olla kotona koko päivä. Tämän kirjan heikkous on, että tarinan voi alkaa lukea mistä tahansa. Hertta on ihmeissään, mutta antaa minun puhua. Toisesta tyttärestä tuli lääkäri ja toisesta matemaatikko. En siltikään tajua, kuka haluaisi viedä sinut. Maailmankansalaisia. Otamme epämiellyttävän kosteat takkimme pois päältämme. Pispala on aina ollut monimuotoinen, siellä on tehty ahkerasti töitä ja siellä on ollut monenlaisia perheitä, jotka ovat laittaneet lapsensa kouluun. Vinkkaus kestää, mutta kuitenkin se on erittäin kiinnostava. Ei ollut urheiluvaatteita eikä mitään muutakaan päälle pantavaa. Kirjan lopussa on pieni kertomus, Kylässä. Täällä on märkää ja sataa vettä. Siinä on paljon 20-luvun kuvia, mutta 50-luvun kuvat puuttuvat. Vinkkauksessa tulee ilmi, kuinka eräs toinen kirjastonhoitaja on perehtynyt syvällisesti dekkareiden maailmaan. Ajattelen, että niiden päässä voisi olla joku, jota tarvitsisi auttaa. Lapsille laitettiin avain kaulaan – että olkaa. Tulen Hertan luokse ja halaan häntä. Tunnen, kuinka kylmä lattia polttelee varpaitani. Piha on kolkon oloinen, ja siellä ei liiku mitään. – Halusin kertoa, missä on ahtaus ja ihmiset päällekkäin. Sen pitää poiketa äänikirjasta. Lähden juoksemaan, sillä näen Hertan odottamassa minua kirjastolla. En pysty liikkumaan. POLIITTISEN ristiriidan Keränen huomauttaa olleen Skdl:n ja Sdp:n välillä aina. Koska kirjassa pitää olla lukijalle struktuuri, niin A-rappu kerrotaan kokonaan: kaikki ihmiset ovat ahtaassa. Ja niistä lapsista on tullutkin jotain. Katson nopeasti, ovatko tavarat paikoillaan. Mutta kun mennään yläpihalta alapihan alapihalle, siellä ovat Niemiset, Olga-rouva, Saaristo, Välimäet. Olemme päässeet ulos ovesta. Aivan samoin kuin Helsingissä. OLEN ulkona. Käännyn äitiin päin ja sanon heipat. Sitä en varmaan saa ikinä tietää. Kaikki valot ovat pois päältä. Näen, kuinka lukkosi on murrettu. Päätän ottaa oven pielestä sateenvarjon. Se on lasten kasvutarina, tarina kollektiivisen joukon kasvamisesta. – On kolmen pojan kopla: Jorse, Riku ja veljeni Pepe. Päässäni kulkee jo kaikenlaisia skenaarioita. Mietin, miten olet siihen päätynyt. Se yhteisöllisyys oli hyväksyvää ja sallivaa. Ei ole juonta, sitä voi lukea pitkin ja poikin. – 1962 oli ohjuskriisi. Ihmiset haluavat parempaa elämää, menestystä. Sota yhdisti Suomen kansan. Oli rottasota. Menen huoneeseeni, jossa Hertta katsoo jo leffaa. KUKA tahansa voi tehdä kirjan. Se näkyi lasten juttelussa ja ne juttelivat ihan oikein. Tytöt ei koskaan, vain muutamia sanoja. Tajuan, että sinua ei ole missään.. Hertalla on päällään musta paita, niin kuin minullakin, ja harmaat urheiluhousut. Joka huushollissa oli ompelukone. Hänellä on kullanruskeat hiukset ja siniset silmät. Alan pikku hiljaa paleltumaan, joten päätämme lähteä sisälle lämmittelemään. Vanhempana sosiaalistutaan yli Pispalan valtatien ja mennään erilaisiin kerhoihin, kouluun, elokuviin. Niitä ei ole. Painan oven kahvasta ja kuuluu märkä nariseva ääni. Morkusta ei ole kuvia. Lapsia kasvatettiin remmillä – tyttöjä sillä pehmeällä puolella ja poikia solkipuolella. Alli Kuljen ohi parkkipaikan ja sieltä tien yli, kunnes huomaan sinut makaamassa verisenä penkillä. Mietin, mitä on tapahtunut. Rivinteerien verkkoaidoilla roikuttiin yhdessä, leikittiin, räkä valui nenästä. Talot ovat eroteltuina, tulee väljyys. – Kuitenkin aito Pispala jo sodan jälkeen, josta tämä kirja ja kuvat kertovat, oli keskiluokkainen ja keskiluokkaistumassa. Mietin silti, miten kaikki on tapahtunut. Tutkin nopeasti, onko kaapissa mitään syötävää. Syön nopeasti ja lähden huoneeseeni. Iltapäivä alkaa hämärtymään, ja päätämme lähteä yhdessä kohti kotiani. Äkkiä kirjastonhoitaja tulee selkämme takaa ja vie meidät yläkertaan. Leikeissä olivat yhdessä ”jätkät ja likat”, ei kakruja eikä kakaroita. Lähden kävelemään kohti keittiötä, jossa äiti täyttää tiskikoneeseen astioita. Tiistaina 5.1.2021 SOMERO 13 ”Se maa oli Morkku, sopivan kokoinen monttu, jota kukaan ei omistanut” KIIRUUN KOULUN 9-LUOKKALAISTEN NOVELLEJA Ihmeellinen katoaminen HERÄÄN kylmissäni. ”Voisimme katsoa vaikka leffaa”, Hertta vastaa. Sitten on perheet, joihin jokainen alkaa kiinnittyä. Siirrymme huoneeseeni. MENEMME kirjastoon sisälle. Siinä vinkattaisiin dekkareita. Keränen halusi kirjaan Pispalan murteen, kaupunkislangin, jota puhuivat miehet ja pojat. Olemme eteisessä. Miehet kävivät töissä, myöhemmin myös naiset. Lähden pian eteiseen. Jokainen unelmoi vesijohdosta, viemäristä ja sisävessasta. Siksi kirjoittajan velvollisuus on kertoa, mitkä ovat kirjan heikkoudet. Verkkoaidalla renkkuvat lapset saivat jalat alleen ja syöksyivät pakoon. – Oli sodanjälkeinen aika ja miehet tulivat sodasta ja olivat ärsyyntyneitä. Se oli eräänlainen työväestön pikkuinen yläluokka. OLEMME päässeet kotipihaan Hertan kanssa. Miksi jätit Hertan yksin tänne?” ”Lähdin etsimään tätä”, osoitan sinua. 1950-LUVULLA kuvien ottamisessa tuli täyskatkos. Tampereella oli syvä yhteisymmärrys, aseveljeys. Jätkät keskusteli: ”onks teirän kellarit munalukossa?” Ja ”onks teillä riisiä, kahvia tarpeeks?”. Edes lehdet eivät havise tuulen mukana. Kävelen pihasta pois. Miksi tuo on niin tärkeä kirja?” ”Se on minun päiväkirjani”, vastaan Hertalle onnellisena. Olen aivan hänen selkänsä takana ja peläytän hänet. Huomaan, että pääsen jo liikkumaan. Laitan farkut päälleni. Jätelaatikon tyhjensi talikolla Rajaportin paskakuski. ÄITI on tullut takaisin ja kysyy: ”Missä sinä olet ollut. Hän pelästyy, mutta tajuaa pian, että se olin minä. Sain taas tänään pelästytettyä äidin”, sanon hymyillen. ”Mitä me voisimme tehdä?” kysyn Hertalta. Heitän takkini päälleni ja lähden etsimään talon ympäriltä kaikki paikat, missä sinä voisit olla. Nousen seisomaan. Yksi kohtaus on kirjassa. Puen päälleni mustan paidan. Puen nopeasti ja lähden käymään kirjastossa. Sinut on varmaan luettu. Sieltä lemahtaa mädäntyneen kalan haju. – Nyt kun olen kävellyt Pispalassa, joku on kysynyt, miltä tuntuu kun siellä on tosi kalliita ja kauniita asuntoja, hienoja systeemeitä, terasseja. – Pispalaa on väkisin pidetty vasemmistolaisena ja punaisena. PISPALAN mystifiointi, pitäminen vasemmistolaisena, on kiusannut Kerästä. Harjulle on noussut komeita taloja, joista on näkymä nojatuolissa päätä kääntämällä sekä Näsijärvelle että toiseen suuntaan Pyhäjärvelle. – Me asuttiin A-rapussa. Jokainen voi olla kirjoittaja. Olen oksentaa. Liekit paloivat sinisinä. Kirjasto näkyy, kun käännyn vasemmalle. Minun piti hakea tämä takaisin.” Hertta nyökkää ja sanoo: ”Ei se mitään. Juoksen kaikki huoneet läpi. Saaliit pantiin toiseen jäteastiaan ja palamaan bensalla. Juoksen kirjastolle. ”Anteeksi, että lähdin sanomatta sanaakaan. Hän alkoi kuvata ylhäältä viidennestä kerroksesta näkymiä, joita on ollut monissa mainoksissa. – Leo Suonpää oli aito kommunisti, joka istui 30-luvulla vankilassa. KIRJASSA kerrotaan myös kodeista ja kielestä. – Kansakoulu kristillissiveellisti Pispalan villilaumat, lapset. Nyysityn ilmakiväärin sateenkaarenvärisillä tupsukudeilla ammuttiin roskalaatikosta purovesiä pakoon tunkevat rotat. Oli monenlaisia perheitä. PONNAHDAN äkkiä penkomaan kaikkia paikkoja, kun tiedän, mitä minulta puuttuu. Tontit oli pengerretty tuetuilla rivinteereillä, myös tiet ja polut. Eivät he edes tajua, kuka on kenenkin lapsi. ”Ernomane haisu! Nokka umpeen, jos ehrit!” Pispalan talot oli rakennettu rinteille. Nousen hitaasti istumaan ja alan kuulemaan kunnolla ääniä, kun äiti kolistelee kovaäänisesti keittiössä astioita tiskikoneesta kaappiin. Veljenpoikani käyttävät vieläkin. ”Alissa, mitä sinulle kuuluu?” Hertta kysyy. – Naiset ompelivat lapsille vaatteita. Se oli liian iso kuvattavaksi. Leikitään yhdessä, tehdään jekkuja. Tajuan, että sinua ei ole missään. Avaan oven. Voisiko se olla äiti. Siellä on outo tunnelma. Olen sanonut, että se on ihan hyvä kehitys. – Se suurin ero oli kahden vasemmalla laidalla olevan puolueen välillä. Menen telkkarini luokse ja avaan sen. Astun pian matolle ja laitan jalkaani aamutossut. Pertti-veli on ottanut kirjaan rinnakkaiskuvia siitä, miten maisema on muuttunut. Lähden jatkamaan matkaa jääkaapille. Klassinen kansakoulukieli tarttuu tyttöihin, he eivät käytä sitä murretta, kuten pojat. Saan hädin tuskin pestyä sinut verestä. Pispalassa pidettiin syrjäsilmällä jokaisesta huolta. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit rakensivat kaupunkia yhdessä. Saatiin ”remmistä”. Huoneessani on ikkuna auki, ja huoneeni on kylmä ja kostea. Lähdemme kohti ulkoovea. Vasemmistolaisuus oli pinnassa vuosisadan alkupuolella, ei enää sotien jälkeen. Otan kaapista puhtaat sukat ja lähden ulkoovelle. Se tietty mystisyys on tarttunut rokkareihin, taiteilijoihin, näytelmäkirjailijoihin, mitä siellä nyt viihtyy tai sinne muuttaa – ovat vedentuomia, junantuomia. Katson taloon päin. Kaija Keränen päätti, että kun on vapaus ja välineet, niin kirjan pitää olla kaunis. Joku sanoi: ”no kommarit tulee ja ottaa kaiken, ja remareille ei jää mitään”. Niistä oli aina pula. – Pojat alkoivat vääntää varhain sellaista omaa ”jätkäkieltä”. Lopulta vinkkaus loppuu ja pääsemme vihdoin lähtemään. Ketään ei näy missään. Tunnen, kuinka minulta puuttuisi jotain. Kuljemme ympäriinsä, kunnes päädymme dekkarihyllylle. Nostan sinut penkiltä ja lähden kotiin. Se oli vaurastumassa. – 50-luvulla he istuivat ompelukoneen ääressä. Olen omassa sängyssäni. Lähden seuraamaan niitä. Onhan niitäkin. Oma rakas päiväkirjani. Kuljen ohi parkkipaikan ja sieltä tien yli, kunnes huomaan sinut makaamassa verisenä penkillä. – Esimerkiksi Kyllikki Helenius kirjoitti 20 vuotta sitten Pispalasta kuvauksen. Tajuan, ettei se ole kotona. Kieli yhdistää. ”Ei mitään ihmeellistä. liitutarvikkeita, joilla piirreltiin talojen kivijalkoja. Sodan aikana hän ei päässyt rintamalle. Sitä kirjailijat eivät aina kerro. TÄNÄ päivänä Keräselle tulee mieleen, että ne naiset jotka istuvat kotonaan, katsovat lapsiaan, kuvaavat heitä nettiin ja someen, on eräänlainen ”löysä naisluokka”, joka ei tiedä, mitä tulevaisuudessa tulee. Pispalan punaiset graniittikivet olivat pinossa ja järjestyksessä. Katson kirjojen nimiä aikani ja päätän, etten tällä kertaa ota uutta kirjaa mukaani. Huomaan kaapin takaosassa olevan leipää, juustoa ja kinkkua. Isä oli kuitenkin taiteellinen. Kirjan rakenne on mietitty niin, että aluksi lapset leikkivät yhdessä. – Sellainen kunnostaminen vaatii vain niin paljon. Vaikka kodit olivat moderneja, vesijohdot ja kaikki, niin Pispalan jyrkissä rinteissä ja puutaloissa ei sellaisia ollut. Rakentamistapa tekee Pispalasta Suomessa hyvin erityisen. Äitiä ei näy missään. Myöhemmin hän oli kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja ja liikenneministeri. Siinä ei ole yhtään johtohahmoa, joka pitäisi olla juonen kannalta. He lähtevät montusta. Me tytöt kuunneltiin ympärillä. Olisiko se joku tuntematon. Alan tuntea pakokauhun tunnetta. Lähden vessaan, jotta voin pestä sinut, koska olet tärkeintä maailmassani. Hertta on minun pitkäaikaisin kaverini. Sitten naiset menivät myymäläapulaisiksi ja tehtaisiin töihin. Väleissä ei ollut lainkaan maata. Jos perusasiat ovat kunnossa, et voi kaivaa sitä mystiikkaa, rämettynyttä taiteilijanostalgiaa, enää esille jostakin vanhoista rakenteista. Yläkerrassa on juuri alkamassa kirjavinkkaus. Otan lattialta mustat löysät farkut. – Joka ikinen tamperelainen työläinen luki Kansan-Lehteä, sekä Aamulehteä, joka oli kokoomuksen valtalehti. Otan ne mukaani ja lähden kohti ruokapöytää. Huomaan, kuinka veripisaroita on joka paikassa
11 7 1 3 5643 22 ToPV 10 5 2 1 2 4928 20 Riemu 9 4 1 4 3728 14 ____________________________ Ilves FS 12 3 2 1 6 2947 14 PJK 12 3 3 6 3955 12 ------------------------------------Sievi FS 12 3 1 8 3959 11 JoSePa 11 2 1 1 7 2652 9 _____________________________ HIFK FS 10 1 9 944 3 PP-70 14 1 13 27-107 3 . Hänellä on nyt alkukaudelta koossa tehot 28+16=44 ja ylivoimainen kärkipaikka liigan tehopisteja maalitilastoissa. Toisen jakson alkuun SoVo tekaisi kaksi nopeaa osumaa ja saattoi sen jälkeen keskittyä avartavan pelikokemuksen tarjoamiseen nuorisokaartilleen. Kahden PPpelin saldokseen ”Arbe” kirjautti siten teholukemat 10+8=18. KARI EERIKÄINEN H A R R A S T U S J A M AT K A I L U L I I T E OTA Y H T E Y T TÄ M E D I A M Y Y N T I I M M E ! Jutuissa vaihdetaan vapaalle intohimoisten harrastajien kanssa ja jaetaan matkakokemuksia ja -vinkkejä, unelmia unohtamatta. n Antti Korhonen 1+0=1 (+3/-1=+2) . n Verneri Nummi (0/0) . Kaikissa muissa vierasjoukkueen osumissa Istrefin nimi komeili joko tekijän tai syöttäjän sarakkeessa. n Elmeri Andersson (0/0) . n SOVON TEHOSALDOT . 1–9, HIFK FS – Ilves FS 1–2, KaDy – ToPV 3–2 (vm.), Akaa F. n Pyry-Ville Korhonen 1+0=1 (+4/-1=+3) . 1–9 Juha Laakso SOMERON Voima Futsal palasi kahden viikon joulutauolta Futsal-Liigan pistetaistoihin sunnuntaina Tampereella. – GFT 1–4, JoSePa – Mad Max 1–7. SoVo Futsalin viikko jatkuu kiireisenä, sillä huomenna se isännöi monitoimitalossa ensimmäistä kertaa Helsingin IFK FS:a ja lauantaina on ohjelmassa vierasottelu Akaassa. n Joonas Reijonen (+1/0=+1) . Sittemmin PP-70 on saanut hieman ryhtiä pelaamiseensa ja voittotilinsäkin auki, mutta SoVoa vastaan sillä ei toisellakaan yrittämällä ollut eväitä tasapäiseen kamppailuun. Vapaalla -teemalehti on luettavissa myös kuukauden ajan verkkosivuillamme. Sari Miettinen myyntineuvottelija (02) 588 8506 sari.miettinen @somerolehti.fi Jussi Ollinen myyntineuvottelija (02) 588 8557 jussi.ollinen @somerolehti.fi Liite ilmestyy viikolla 4/2021. n Vuoden ensimmäisten liigapelien tulokset ja sarjatilanne 3.1. Varaukset ja työaineistot 15.1.2021 klo 16.00 mennessä. Ståhlström tuikkasi ensimmäisensä Toisen puolikkaan aikana vaihtopenkiltä kentän puolelle pääsivät Ruj Jovanovic-Hyvärinen, Elmeri Andersson, Joonas Reijonen, liigadebyyttinsä tehnyt Samuli Laine sekä Nevzat Mustafan tilalle maalivahdiksi tullut Verneri Salomaa. Vesiralli 10.9.-3.12.2017 12 kertaa Vesitaiturit 17.9.-26.11.2017 10 kertaa Uusien uimareiden huoltajille pakollinen infotilaisuus 10.9.2017 kello 17:30 Uimahalli Loiskeessa. n Valmir Seferi 0+3=3 (+4/0=+4) . Toisen jakson toisella minuutilla nuorukainen ohjasi tyylikkäällä vippauksella liigauransa ensimmäisen maalin. n Samuli Laine (+1/0=+1) . JULKAISU KE 27.1. FC Kemi 12 9 1 1 1 6127 30 Mad Max 15 10 5 8257 30 KaDy 12 9 1 2 5825 29 GFT 11 8 1 1 1 5525 27 SoVo 13 7 1 5 7242 22 Akaa F. n Vilho Ståhlström 1+0=1 (+3/0=+3) . Tavoitat 170.000 verkkosivuillamme kävijää! JULKAISU TI 26.1. Kevätkierroksen avauspelissään se rökitti liigataulukossa perää pitävän Peli-Pojat -70:n maalein 9–1 (3–0). n Arber Istrefi 4+4=8 (+9/-1=+8) . Kerro lukijoille, mitä kannattaa tehdä, nähdä ja kokea meillä ja muualla! Lehdillämme on yhteensä 152.600 sitoutunutta lehden lukijaa, jotka odottavat jokavuotista jo perinteeksi muodostunutta matkailuja harrastus -teemalehteä. Neljällä viime kierroksella Istrefi on latonut kolmetoista maalia ja kerännyt seitsemän syöttöpistettä. Myös entisten uimareiden huoltajat tervetuloa Ilmoittautuminen 21.8. Ståhlströmin osuman pohjusti iltapäivän tehopakkaus Istrefi, mutta jäi ilman tehomerkintää, koska viimeinen tarjoilu maalin edustalle lähti Valmir Saferin lapikkaasta. JULKAISU TO 28.1. n Ruj Jovanovic-Hyvärinen (+2/0=+2) . Kahden ottelun loppuviikko Pieneksi kauneusvirheeksi ottelun tilastoihin näytti jääneen avausmaalin syöttöpistekirjaus: Maalin suulla varmoin ottein jatkanut Mustafa heitti pitkän avauksen maalintekoon rynnineelle Istrefille, mutta vahdin sijasta syöttömerkinnän sai tililleen muutenkin alustuksillaan kunnostautunut Valmir Seferi. Huipputaitavan SoVo-kapteenin monipuolisuudesta kielii syöttöpistetilaston jaettu ykköstila, eikä puolustuspelikään ole hyökkäyspään virtuoosille enää pelkkää pakkopullan pureksintaa. alkaen ja lisätietoa www.someuinti.com Ilmoittautumiset kevään uintiryhmiin 7.1.2021 alkaen osoitteessa: www.someronesa.fi/uinti. n Nikola Erceg 1+1=2 (+5/-1=+4) . urheilu & liikunta SOMERO 14 Tiistaina 5.1.2021 SoVo Futsal murjoi taas PP-70:n PP-70 – SoVo F. Junioreista tässäkin pelissä eniten vastuuta sai alkukauden aikana edukseen esiintynyt Vilho Ståhlström. FC Kemi – Sievi FS 5–3, PP-70 – SoVo F. Avausjaksolla kotijoukkue tosin keskittyi puolustamaan mahdollisimman tiiviisti ja vierasjoukkueen pelaajista vain hurjavireinen Arber Istrefi onnistui maalinteossa. n Valdrin Seferi 1+0=1 (+4/0=+4) . Syksyn sarja-avauksessa Somerolla SoVo oli murskannut tamperelaiset 15– 1, joten kahden runkosarjakohtaamisen maalieroksi muodostui hulppea 24–2. n Maalivahdit: Nevzat Mustafa (peliaika 32.20, +8/0=+8), Verneri Salomaa (7.40, +1/-1=0) Kuuden maalin kerho: Pyry-Ville Korhonen (18), Arber Istrefi ja Antti Korhonen (19) venyttivät sunnuntain kierroksella vastustajan maaliverkkoa kaikkiaan kuudesti
Uuden bensiinija dieselauton sekä ei-ladattavan hybridin ostajille maksetaan 1 000 euroa romutuspalkkiota. Korotukset koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ ilmoitusvarauksia. Lisäjakelu: Kuusjoki, Kiikala, Rekijoki, Letku, Torro ja Vaulammi Heikintie 4, Somero ilmoitus@somerolehti.fi SARI MIETTINEN puh. aineistoaikataulu tiistain Somero valmis aineisto pe 16, vedostettavat to 16 perjantain Somero valmis aineisto ke 16, vedostettavat ti 16 n. klo 16–18 suunnistajat ja yleisurheilijat, la 16.1. Romutuspalkkiokampanjassa vanhasta autosta voi saada romutuspalkkiota 1 000–2 000 euroa. Tapio Horila Someron sananparsia . Työsuhdepolkupyörä on tulossa verovapaaksi työsuhde-eduksi aina 1 200 euroon saakka vuodessa. n Avantouinnit jatkuvat Hovimäessä tiistaisin klo 16.00–18.30. ilmoitushinnat etusivu 1,78 (väri) 1,59 (mv) teksti 1,51 1,41 takasivu 1,68 1,48 hintoihin lisätään arvonlisävero pienin ilmoituskoko tekstin jälkeen 20 pmm väri-ilmoitus 50 pmm toistoalennus 15 % n. Myös autoala antaa 500 euron alennuksen uuden auton hankinnasta kampanjan aikana. Lisätietoja Veeralta 044 981 9716. 02 588 8557 jussi.ollinen @somerolehti.fi Aineistot ke 6.1. Suurin palkkio, 2 000 euroa, maksetaan täyssähköauton, etanolija kaasuauton sekä ladattavan hybridin ostamiseen. Työsuhdepolkupyörä on työnantajan omistama tai liisaama polkupyörä, joka annetaan työntekijän käyttöön. alv.), etutilaajalle 2 ilmaista Puhelimitse annettujen ilmoitusten virheistä lehti ei vastaa. n. VERKKOSIVUJEN VIIKKOKYSELYN TULOS Arttu Ryhtä 6 vuotta 3.1. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. asiakaspalvelu (02) 588 8552 ma–pe 8.30–16 asiakaspalvelija paikalla vain perjantaisin klo 8.30–13 Osoite: Heikintie 4, 31400 Somero ilmoitus@somerolehti.fi onnittelut kuolinilmoitukset yms. klo 12–14 uimarit ja yleisurheilijat, su 10.1. Laadukkaiden sähköavusteisten polkupyörien hinnat lähtevät parista tuhannesta eurosta, joten 1 200 euroa on jo tuntuva etu sähköpyöräkaupoilla. Työntekijän kannalta uudistus tarkoittaa, että hän voi saada uuden, laadukkaan polkupyörän aiempaa edullisemmin ja kohtalaisen pienellä sijoituksella. Vanhan auton romuttaminen on ympäristöteko, sillä paljon päästöjä aiheuttava kulkuväline poistuu liikenteestä. n Someron Esa: Seuravaatteiden sovituspäivät Esakalliolla la 9.1. 02 588 8506 sari.miettinen @somerolehti.fi JUSSI OLLINEN puh. Työsuhdepolkupyörän hankinnasta vastaa työnantaja, mutta pyörä on tarkoitettu työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön ja sillä voi ajaa myös vapaa-ajalla. Työsuhdepyörän voi saada työntekijä, jonka työnantaja sallii edun hyödyntämisen. Lauri Urmas 8 vuotta 4.1. toimittaja Merja Ryhtä 050 513 0375 toimittaja Sauli Kaipainen 050 513 0376 päätoimittaja Sari Merilä 040 7680968 myyntineuvottelija Sari Miettinen (02) 588 8506 myyntineuvottelija Jussi Ollinen (02) 588 8557 toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 269 4644 myyntijohtaja Sari Kuusinen 040 539 0969 sari.kuusinen@sss.fi n tilaushinta paperija digilehti + somerolehti.fi kestotilaus alk. klo 16–18 hiihtäjät, kannatusjäsenet ja talkooväki. Traficomin asiantuntijan mukaan romutuspalkkiokampanjan ensimmäisen viikon hakemuksista jopa yli puolet tulee vanhojen autojen omistajilta, jotka ostavat sähköavusteisen polkupyörän. . . Harri n 7.1. ilmestymispäivät tiistai ja perjantai levikki 5258 LT/2014 n. Tuki on täysin uusi, sillä tähän saakka työnantajan kustantama polkupyörä on ollut veronalaista tuloa. Kiikalassa Rene Mäkinen 7 vuotta 29.12. Otto Lemberg 5 vuotta 30.12. sähköpostiosoitteet toimitus@somerolehti.fi ilmoitus@somerolehti.fi etunimi.sukunimi@somerolehti.fi n tilaajapalvelu (02) 7702 626 ma–pe klo 8.15 –15.45 tilaukset@somerolehti.fi www.tilaajapalvelija.fi tilaa lehti, jäikö lehti tulematta yms. Konttorimme välittää ilmoituksia kaikkiin maassamme ilmestyviin sanomalehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Rovaniemellä parantaa kuntoani, 6 kpl muuttaa ruokailutottumuksiani, 3 huomioida paremmin läheisiäni, 2 pudottaa painoani, 5 stressata vähemmän, 5 vähentää alkoholinkäyttöäni, 4 nukkua enemmän, 1 opetella uuden harrastuksen, 1 lopettaa tupakoinnin, 2 opetella positiivisemman elämänasenteen, 1 nauttia elämästä, 10 jatkaa elämääni niin kuin tähänkin saakka, 10 perustaa perheen, 1 laittaa koko elämäni peruskuviot uusiksi, 2 Tänä vuonna aion... mennessä Pinja Mäenpää 2 vuotta 31.12. klo 14. Aku, Aukusti, August sää syntymäpäiviä tänään -4 keskiviikkona -6 torstaina -3 Mitäs kanan kaakatuksest, jollei kukko kurahda. 12,38 € /kk digilehti + somerolehti.fi kestotilaus 6,50 € /kk n. Vuodesta 2021 valtio antaa rahallista tukea sähköavusteisen polkupyörän hankintaan ainakin kahdella tavalla: joulukuun alusta alkoi ensi vuoden loppuun kestävä romutuspalkkiokampanja ja vuoden alusta alkaen työntekijälle voidaan antaa verovapaasti työsuhdepyöräetua. jakelupäivystys: Lounais-Suomen Tietojakelu 02–269 3434 klo 8–16.30, la-su 7–12 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy / Paikallislehti Somero Painopaikka: Lehtitehdas, Salo 2020 ISSN 0356-200x asiakaspalvelija Jarno Tuominen (02) 588 8552 n henkilökunta. n Someron Eläkkeensaajat: hallituksen järjestäytymiskokous Juttutuvalla ti 12.1. Sähköpyörän selkään romutuspalkkiolla tai verovapaalla työsuhdepyöräedulla Paula Väisänen/Valonia HALLITUKSEN tavoitteena on lisätä pyöräilyä vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia ja vähentää liikenteen päästöjä. Tiistaina 5.1.2021 15 järjestöt toimivat ekovinkki nimipäiväsankari Lea, Leea n 6.1. Romutuksen ohessa jopa 97 prosenttia auton materiaaleista päätyy hyödynnettäväksi kiertoon. Löytölaari yksityishenkilöiden ilmoituspalsta tiistaisin, 160 merkkiä 7,50 (sis. Laista, asetuksista tai viranomaisten toimenpiteistä aiheutuvat kustannuslisäykset korottavat hintoja vastaavasti määräysten voimaantulohetkestä lukien. Sähköavusteisen polkupyörän ja joukkoliikenteen lippujen hankintaan voi saada palkkiota enimmillään 1 000 euroa. n. klo 12–14 yleisurheilijat sekä su 17.1. Autot ja liikenne perjantaina 8.1
Ota tästä esim. Lähde KMT 10/2020. Vanhempien allekirjoitukset: KUNTAVAALIT 2021 TULOSSA . • Lähetä oman vauvasi, sukulaisvauvan tai kummilapsen kuva lehteen maanantaihin 25.1. • Julkaisun hinta on 25 euroa (sis. alv). Somerolehti.fi uutispalvelun sivujen katselumäärä keskimäärin 32.200kpl/kk. Julkaisemme vuoden 2020 Kuvien tulee olla perillä viimeistään ma 25.1. Ilman kirjallista suostumista emme voi julkaista kuvia. 2021 mennessä. • Liitä mukaan lapsen tiedot: nimi ja syntymäaika – halutessasi myös syntymäpaino ja pituus, vanhempien nimet ja kotipaikkakunta. Somero-lehti tavoittaa 93% alueensa väestöstä. Suostun, että vauvan kuva julkaistaan vuoden vauvoissa. kameralla kuva ja liitä vauvatietopostiin. 02 588 8506 sari.miettinen@somerolehti.fi Jussi Ollinen 02 588 8557 jussi.ollinen@somerolehti.fi Tavoitat potentiaaliset ehdokkaat ja tulevat äänestäjät Somero-lehdessä sekä somerolehti.fi uutispalvelussa.. Liitä mukaan myös laskutusosoite. Tavoitat 12.200 printin lukijaa kahdesti viikossa tiistaisin ja perjantaisin. Kun potentiaalisten ehdokkaiden ja äänestäjien tapaaminen tapahtumissa on vaikeutunut, luotettavalla ja tavoittavalla Somero-lehdellä on entistä tärkeämpi rooli vaalikampanjan onnistumisessa. Lähetä kuva sähköpostilla ilmoitus@somerolehti.fi tai tuo toimituksen postilaatikkoon tai lähetä postitse Heikintie 4, 31400 Somero Kuvien ja muiden tietojen julkaisuun täytyy olla lapsen huoltajien kirjallinen suostumus. SOMERO 16 Tiistaina 5.1.2021 Hei äidit, isit, kummit, mummit ja vaarit! VAUVAT perjantaina 29.1. • Lapsen kuvan ja tietojen julkaisuun on oltava vanhempien lupa. Ota yhteyttä mediamyyntiimme Paikallinen ja luotettava mediakumppanisi vuoden 2021 kuntavaaleissa