Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.fi. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. 20-27 Harmaasta sotilaasta tuli värikäs pelastusalan supervaikuttaja LUOTETTAVA JA KOMPAKTI: ESTERI 10-3000 OS CAFS Esteri CAFS by One Seven ® yhdistää perinteisen ajoneuvopumpun sekä tehokkaan CAF-painevaahtojärjestelmän yhteen kompaktiin kokonaisuuteen. Ota yhteyttä ja tilaa omasi. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Kuten kaikki Esteri-pumput, myös Esteri CAFS räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan
LUOTETTAVA JA KOMPAKTI: ESTERI 10-3000 OS CAFS Esteri CAFS by One Seven ® yhdistää perinteisen ajoneuvopumpun sekä tehokkaan CAF-painevaahtojärjestelmän yhteen kompaktiin kokonaisuuteen. Tulos oli täysi nolla. Kuten kaikki Esteri-pumput, myös Esteri CAFS räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Euraprint Oy KANNEN KUVA Taivassalon VPK, Antti Leino ja Mikko Uusi-Honko KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Land skall med lag byggas Jälki-istunto Pääkirjoitus Lingottua Tahtoo tietää Letkut solmussa Liekinheittäjä 70 Sammutusautokauppa myyjän näkökulmasta 5 19 69 87 88 90 Sottungsby FBK Savonrannan VPk Noormarkun VPk Taivassalon vpk tampereen vpk 54-69 80 mielipide: Pelastustoimen suorituskykyvaatimukset puhuttavat Pelastusalan vaikuttajien KATSEET TULEVAISUUTEEN KATSEET TULEVAISUUTEEN 48-54 Rankat tehtävät muistoissa 30-47 20-27 Harmaasta sotilaasta tuli värikäs pelastusalan supervaikuttaja 20. Emme saanet ainuttakaan palokunnissa kehitettyä innovaatiota, tuotetta tai menetelmää esiteltäväksi. Pari vaatimatonta yhteydenottoa tuli, mutta niiden kohdalla tapahtui sama, mikä on oli oletettavasti muidenkin Pelle Pelottomien motiivina olla lähettämättä tietoja julkaistavaksi. Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.fi. Palaillaan asiaan seuraavassa numerossa. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Ota yhteyttä ja tilaa omasi. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 Turtola 28 10 Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto Saku Tauriaiselle Brandkåristen 84 Ledare 83 sisältö Missä innovaatiot. PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jarkko Kangas, Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Viime numerossa kuulutimme palokuntien Pelle Pelottomia esiin. Pidämme oven avoinna ja julkaisemme mielellämme pienimmänkin hyötykäyttöön palokunnassa otetun idean. Emme luovuta
010 616 1400 | www.saurus.fi Kansainvälinen pelastusajoneuvojen järjestelmätoimittaja LUOTETTAVUUTTA, KUMPPANUUTTA JA HUOLTOVARMUUTTA. 4 palokuntalainen PK97 Saurus Oy | Member of Nordic Rescue Group Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh
KAIKENLAISTEN HALLINNOLLISTEN vääntöjen keskellä ruohonjuuritaso ei saa unohtua. Ensivastetoiminta laajeni noin joka toiseen palokuntaan. HERRAT JA ROUVAT isoherrat ja -rouvat, muistakaa alamme syvin tarkoitus!. Ja paljon muuta tapahtui hyvin käytännönläheisten asioiden laaja-alaista kehitystä. Valmistautuminen maakuntaja soteuudistukseen alkoi. Palot on saatava sammumaan ja muut onnettomuudet hoidettua helpommin ja turvallisemmin kuin tänään. Kärkiyksikköjä kokeiltiin useilla paikkakunnilla. Pääpaino pelastustoimen kehityksessä on ollut rakenteissa. Nykyinen Hätäkeskuslaitos sai alkunsa. Sotepe-uudistus tulee tai sitten ei, mutta syö joka tapauksessa pelastustoimen resursseja. Erica saapui viimein. Sammutusasut ovat kehittyneet, samoin paineilmalaitteet, ja raivausvälineet ovat jo osin akkukäyttöisiä. Uudet selvitysmallit tulivat käyttöön. Sopimuspalokuntalaisten koulutustarjonta laajeni. SIIRTYESSÄMME 2000-LUVULLE pelastustoimessa koettiin sen historian vaikuttavimmat muutokset. SITTEN 2010-LUVUN ALUSSA saimme hieman uudistuneen Pelastuslain ja Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen. Pelastusopisto aloitti toimintansa Kuopiossa, Otaniemi hiljeni. Viranomaisverkko otettiin käyttöön. 5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Ruohonjuuritasoon on panostettava! Artikel på svenska på sidan 83 pääkirjoitus PELASTUSTOIMEN KENTÄLLE ryöppysi 1980ja 90-luvuilla suuri määrä sisäministeriön ohjeita peruspaloautosta savusukellukseen. Yksiköiden tunnukset vaihtuivat Varsinais-Suomea lukuun ottamatta koko maassa. ALKANUT VUOSIKYMMEN näyttää kuitenkin edelleen painottuvan rakenteisiin ja hallintoon. Pienpisarasammutus saapui Tornion kautta Suomeen. Virve on korvannut VHF:n, ja Peke-päätelaite on esimiehen käytössä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on olemassa välineet ja menetelmät, kunhan niitä otetaan rohkeasti käyttöön. Ensihoitoon tuli järkeä lain muutoksella. Heihin ja heidän työympäristöönsä on panostettava kunnolla. Alueellinen pelastustoimi ja pelastuslaitokset aloittelivat köhien. Sammutusautossa on automaattilaatikko. Pelastusjohtajat ja -päälliköt rakentelevat seuraavat vuodet hallintohimmeleitä – varmaan mielellään. Päättäjien tulee muistaa palomiehiä ja sopimuspalokuntalaisia, jotka tekevät likaisen työn. PELASTUSTOIMEN PERUSTASOLLAKIN on 20 viime vuoden aikana tapahtunut jotain. Täydentäviä sammutusmenetelmiä kokeiltiin. Täydentävät sammutusmenetelmät eivät vieläkään lyöneet kunnolla läpi. JOS 80JA 90-LUVUT olivat käytännönläheisten asioiden kehittämisen aikaa, uuden vuosituhannen kahta ensimmäistä vuosikymmentä ovat leimanneet hallinnolliset uudistukset
Kuulusteluita on tehty poliisilaitoksissa eri puolilla Suomea. EPÄILTY VIRKAVELVOLLISUUDEN RIKKOMINEN on tarkoittanut tahallista säännöksien ja määräysten vastaista toimintaa virkatehtävissä. SPALin työmarkkinalakimies Jari Koivuluoman mukaan hätäkeskuspäivystäjät ovat selkeästi tiedostaneet tehneensä vain työtään. Jos syyttäjä tekee syytehakemuksen, se käsitellään käräjäoikeudessa. 6 palokuntalainen PK100 Hätäkeskuspäivystäjiä epäillään rikoksista POLIISI ON SUORITTANUT menneen syksyn aikana hätäkeskuslaitoksen pyynnöstä esitutkintaa, ja kuulustellut päivystäjiä epäillystä virkavelvollisuuden rikkomisesta. – Tällaisesta toiminnasta ei missään nimessä ole ollut kyse. Katso Tahtoo tietää s. ESITUTKINTAVAIHEEN JÄLKEEN syyttäjä tekee päätöksen joko syytteen nostamisesta tai syyttämättä jättämisestä. 87 Lähde: SPAL-tiedote 1.12.2020, kuva Hätäkeskuslaitos. Hätäkeskuspäivystäjät ovat käyttäneet ERICA-tietojärjestelmää Hätäkeskuslaitoksen voimassa olevien ohjeiden mukaisesti ja salityöskentelyn vakiintuneella toimintatavalla, Koivuluoma toteaa. USEAT HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄT ovat kokeneet esitutkinnan perusteettomaksi, epäoikeudenmukaiseksi ja raskaaksi
Harvinaista ei ole ollut kokonainen aukeama pelkkää leipätekstiä ilman väliotsikointia. Näiden lisäksi ilmestyy muutama, lähinnä rahankeruutarkoituksessa julkaistava, ei-journalistisin periaattein toimitettu lehti.. Viime vuosina lehden kirjoittajina ovat olleet muun muassa Jari Korkiamäki, Auvo Koskialho, Palotar eli Raija Kuosmanen, Kimmo Luja, Tuomo Vähäkangas sekä päätoimittaja Kari Wahlman. Suomessa ilmestyy kaksi tilaajapohjaista pelastusalan lehteä: Pelastustieto ja Palokuntalainen. 7 TULITAISTELIJA LOPETTAA Jo yli viisikymmentä vuotta ilmestyneen helsinkiläinen Tulitaistelija-lehden taustahenkilöt ovat päättäneet lopettaa lehden julkaisemisen – toistaiseksi. Yksi merkittävä syy lehden lopettamiselle on jatkuvasti nousseet postituskulut, kertoo ilmoitusmyynnistä vastannut Kimmo Luja. Lehti on tullut tunnetuksi pitkistä ja perusteellisista artikkeleistaan, joissa on välillä otettu reippaasti ja rohkeasti kantaa pelastusalan ilmiöihin. Tulitaistelija on jaettu noin neljä kertaa vuodessa ilmaiseksi kaikille Suomen paloasemille. Tulitaistelija on heijastellut jutuissaan pienen, mutta sitkeän palomiesryhmän ajatuksia. Lehteä on julkaissut Suomen Palomiestuki ry. Aikakauslehtityyppisiä tiedotteita ovat SPPL:n Palopäällystö ja SPALin Pelastusalan ammattilainen
Pelastuslaitoksen työntekijät saavat puolestaan Stadin AO:lta oppisopimuskoulutusta perustason ensihoidon koulutuksen muodossa. Pelastusryhmätoiminta voi osaltaan vahvistaa naapuriapua ja ryhmien valmiuksia. Pelastuslaitos tarjoaa Stadin AO:n perustason ensihoidon opiskelijoille työelämässä oppimisen harjoittelumahdollisuuksia ja panostaa opiskelijaohjaukseen suurella ammattitaidolla. Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry:n liittokokous valitsi myös uuden liittohallituksen vuosiksi 2021?2022. 0295 488 218, jari.lepisto@intermin.fi. Uutiskoos te Harvaan asuttujen alueiden turvallisuudesta kattava arvio Harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta käsittelevä raportti on laadittu sisäministeriön koordinoiman Harvaturva-verkoston yhteistyönä. Erilaiset sosioekonomiset ja muut naapurustojen piirteet vaikuttivat riskiin eri tavoin kaupungin eri osissa. Uudenlaisia menetelmiä hyödynnetään asuinrakennuspalon riskin mallintamisessa Helsinkin kaupungin pelastuslaitoksen julkaisusarjassa on julkaistu suomenkielinen tiivistelmä filosofian maisteri Sara Todorovi?in pro gradu –tutkielmasta. Raportti suosittaa resurssien turvaamista harvaan asutuilla alueilla, ja tarve koskee kaikkia viranomaisia. Raportissa suositellaan, että harvaan asuttujen alueiden asukkaiden ja matkailijoiden valmiuksia huolehtia yhteisestä turvallisuudesta lisätään edelleen. Toiminnan käynnistämisessä auttaa valmis konsepti, jonka voi laajentaa valtakunnalliseksi toimintamalliksi. Raportissa suositetaan myös, että kylien yhteisöllistä turvallisuustoimintaa vahvistetaan perustamalla kyliin pelastusryhmiä. Sen aiheena olivat asuinrakennuspalon riski ja siihen vaikuttavat tekijät Helsingissä. Tänä vuonna opiskelijoiden määrä on kaikkien aikojen suurin 25. Viranomaisresurssien lisäksi myös järjestöjen toimintakyky tulee varmistaa. Mustakangas toimii Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella työsuojeluvaltuutettuna. Tutkielman tulosten perusteella asuinrakennuspalojen keskittymiä havaittiin erityisesti kantakaupungin alueella sekä pienempinä esiintyminä itäisessä Helsingissä. Mustakangas on toiminut SPALin liittohallituksen puheenjohtajana vuodesta 2015 lähtien. Verkostoon kuuluu laaja joukko viranomaisia, järjestöjä ja muita asiantuntijoita. Mustakangas jatkaa SPAL ry:n puheenjohtajana Suomen Pelastusalan ammattilaiset SPAL ry:n liittohallituksen puheenjohtajana jatkaa vihtiläinen Ilkka Mustakangas Länsi-Uudeltamaalta. Lisätietoja: Pelastusylitarkastaja Jari Lepistö, p. Myös sopimuspalokuntatoiminnassa on toiminnan jatkuvuuteen liittyviä haasteita palokuntalaisten määrän laskun, ikääntymisen ja jäsenien rekrytoinnin muodossa. Hallituksen varapuheenjohtajiksi valittiin Pasi Rissanen Pohjois-Savosta ja Matti Välikoski Pirkanmaalta. Liittokokous valitsi Mustakankaan puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle 2021?2022. Hallituksessa on 13 jäsentä. Pelastuslaitokselta on vuodesta 2011 lähtien ollut oppisopimusopiskelijoita Stadin AO:ssa. Liiton varapuheenjohtaja hän oli vuosina 2011?2014. 8 palokuntalainen PK100 Helsingin pelastuslaitos Stadin AO:n työelämäpalkinnon saajaksi Stadin ammattija aikuisopisto myöntänyt Helsingin pelastuslaitokselle työelämäpalkinnon ”Vuoden työelämäkumppani 2020”
Pelastusjohtajat valitsivat uusiksi hallituksen jäseniksi ja palvelualueiden puheenjohtajiksi pelastusjohtaja Jukka Koposen (tukipalveluiden palvelualueen pj.) sekä pelastusjohtaja Markus Aarton (pelastustoiminnan palvelualueen pj). Uusia jäseniä pelastusjohtajien hallitukseen Konkreettisia menetelmiä tehokkaampaan ja turvallisempaan tieliikennepelastamiseen on julkistettu ja jalkautettu pelastuslaitoksiin niin ikään yhteistyössä. Vuoden Palomies -tunnustuksen saajaksi on valittu Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoromestari Mikko Saastamoinen, joka on Suomen edustaja kansainvälisen paloja pelastusalan järjestö CTIF:n Extrication & New Technologies -komissiossa. 9 Pelastusjohtajien varapuheenjohtajaksi 2021 alkavalle kaudelle valittiin pelastusjohtaja Harri Setälä. Hän on ollut mukana myös CTIF:n vuonna 2020 julkistamassa projektissa, joka tähtää pelastustoiminnan turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseen ajoneuvojen käyttövoimatarroituksella. Tieliikennepelastamisen aktiivinen kehittäjä, oman tietotaidon jakaja sekä Suomen edustaja kansainvälisessä komissiossa – tällainen on Vuoden 2020 Palomieheksi valittu Mikko Saastamoinen. Saastamoinen on myös Suomen Palopäällystöliiton aktiivinen jäsen. Hallituksessa jatkavat vuoden 2021 ajan jäseninä ja palvelualueiden puheenjohtajina Seppo Lokka (ensihoidon palvelualue) sekä Peter Johansson (turvallisuuspalveluiden palvelualue). Vuoden Palomies 2020 on Mikko Saastamoinen. Koulutus on kerännyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Saastamoinen ja Suomen Palopäällystöliitto ovat tehneet pitkäjänteistä yhteistyötä tieliikennepelastamisen kehittämiseksi: esimerkiksi aiheeseen liittyviä koulutuksia on ideoitu ja toteutettu yhdessä. Lisäksi Saastamoinen on ollut mukana kouluttajatiimissä, joka on luonut autourheilutapahtumien ensivasteryhmille räätälöidyn koulutuspaketin. Erityisesti tieliikennepelastamiseen perehtynyt Saastamoinen on ollut jalkauttamassa useita tieliikennepelastamista tukevia menetelmiä Suomeen
Innovaatiossa parasta on mielestäni sen toimivuus käytännössä. Innovaatiopalkinnon kunniamaininnan sekä 1 000 euron palkintorahan saivat palomies Mikko Anunti puunkaatolaitteen kehittämisestä sekä toimittaja, Roska päivässä -liikkeen perustaja Tuula-Maria Ahonen ehdotuksella Miniroskis. Perinteiset sammutusmenetelmät edellyttävät rakennuspalon sammuttamisessa joko pelastajien työskentelyä palavan rakennuksen katolla, henkilönostimen käyttöä tai niiden yhdistelmää. Tositilanteet ovat osoittaneet, että SaRa-kouraa kannattaa käyttää yläontelopalon savunpoistoaukon tekemisessä. Toisen palkinnon sekä 8 000 euron palkintorahan saivat yrittäjä Kai Saarinen ja vesihuollon asiantuntija Jyrki Nurmi reaaliaikaisen sammutusveden seurantajärjestelmän kehittämisestä. Sammutusja raivauskoura parantaa pelastajien työturvallisuutta Saku Tauriaisen kehittämä sammutusja raivauskoura (SaRa-koura) kiinnitetään kuormausnosturiin. Vesisumu voidaan kohdistaa suoraan palavaan ontelotilaan, mikä sammuttaa palon tehokkaasti ja vähentää vesivahinkojen syntymistä. SaRa-koura tehostaa henkilöstöresurssien käyttöä, sillä kouran käyttöön tarvitaan vain yksi henkilö, jonka ei tarvitse olla savusukelluskelpoinen. Sammutusveden seurantajärjestelmä parantaa pelastusalan operatiivista valmiutta Jyrki Nurmen ja Kai Saarisen kehittämällä reaaliaikaisella sammutusveden seurantajärjestelmällä voidaan dataverkkoa hyväksi käyttäen tiedottaa pePalosuojelurahaston Innovaatiopalkinto Saku Tauriaiselle Uutiskoos te. Tämä mahdollistaa palon sammuttamisen ylhäältä alaspäin esimerkiksi nostolavan työkorista, jolloin vesi voidaan kohdistaa suoraan palopesäkkeeseen, kertoo Tauriainen. Kouran kynsiin on rakennettu vesisuuttimet, jotka tuottavat vesisumua pienellä virtauksella. Sammutusja raivauskoura parantaa pelastajien työja henkilöturvallisuutta rakennuspaloissa, sillä pelastajien ei tarvitse mennä työskentelemään palavan rakennuksen katolle. Sammutusja raivauskouralla voidaan myös tarvittaessa tehdä savunpoistoaukko palavan rakennuksen kattoon. 10 palokuntalainen PK100 Palosuojelurahaston vuoden 2020 Innovaatiopalkinnon ensimmäisen palkinnon sekä 12 000 euron palkintorahan sai asemamestari Saku Tauriainen sammutusja raivauskouran kehittämisestä. Sammutusja raivauskoura parantaa pelastajien työja henkilöturvallisuutta rakennuspaloissa.
Lisäksi käytämme kierrätyspurkkeja, emmekä tuhlaa luonnonvaroja, kommentoi Ahonen. . Peruskaatoja voidaan tehdä useita tunnissa. Miniroskis ehkäisee tupakantumppien aiheuttamia asunto-, maastoja ruohikkopaloja Tuula-Maria Ahosen kehittelemässä miniroskiksessa on kyse tupakantumppien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä. Innovaatiossa parasta on mielestäni se, että vaikka miniroskis on sananmukaisesti pieni, se on vaikutukseltaan hyvin suuri. . Laite helpottaa vahingontorjuntatehtävien harjoittelua. Miniroskis on taskuun tai käsilaukkuun sopiva pieni kierrätyspurkki. Puu otetaan saksiin kiinni, kiristetään ketjuviputaljalla ja nostetaan pystyyn. Laite toimii kuormaajissa, joissa kauhan käyttäminen on mahdollista. 0295 488 460, johanna.herrala@intermin.fi. 11 lastustyönjohtajalle sammutusja säiliöyksiköiden tehtäväaikaisesta sammutusveden määrästä ja kulutuksesta. Järjestelmällä voidaan välittää ajoneuvon kalustosta myös muuta turvallisuuteen vaikuttavaa tietoa, kuten paineilmalaiteresurssit tai ilmanlaatu ja olosuhteet. LISÄTIETOJA: Asemamestari Saku Tauriainen, saku.tauriainen@ gmail.com Yrittäjä Kai Saarinen, kavasa@saunalahti.fi Vesihuollon asiantuntija Jyrki Nurmi, jyrki.nurmi@konehuone.net Toimittaja, Roska päivässä -liikkeen perustaja Tuula-Maria Ahonen, ta@welho.com Palomies Mikko Anunti, mikko.anunti@hel.fi Palosuojelurahaston pääsihteeri Johanna Herrala, puh. Laite toimii hyvin ja nopeasti sekä on turvallinen käyttää, kertoo Anunti. Pystyyn nostettu puu kaadetaan kaatosahauksella. Innovaatiossa on parasta resurssien parempi hyödyntäminen sekä saavutettu taloudellinen hyöty. Miniroskis edistää paloturvallisuutta, sillä se ehkäisee asuntopaloja, maastoja ruohikkopaloja sekä roskispaloja. Innovaatio parantaa pelastusalan operatiivista valmiutta ja mahdollistaa tehtävänaikaisen sammutusresurssien tehokkaan hyödyntämisen. Miniroskiksen sisällön voi tyhjentää turvallisesti tavalliseen sekajätteeseen. Ilmatiiviiseen purkkiin voi laittaa tumpit palavanakin. Järjestelmällä voidaan seurata sammutusveden täydennystarvetta ja sitä voidaan hyödyntää myös uudenlaisissa sammutuskohteissa, kuten esimerkiksi akkuja energiavarastopaloissa. Heti tehtävän alkuvaiheessa tilannekeskus voi laskea tehtävälle lähteneiden yksiköiden todellisen sammutusveden määrän sekä seurata karttapohjalta yksiköiden liikkeitä ja kohteen saavuttamista. Harjoittelu voidaan toteuttaa turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Puunkaatolaite lisää työturvallisuutta puunkaadon Vasemmalta: Päivi Nerg, Saku Tauriainen, Mikko Anunti, Jyrki Nurmi, Kai Saarinen, Tuula-Maria Ahonen, Kimmo Kohvakka harjoitteluun Mikko Anuntin kehittämällä laitteella on mahdollista harjoitella puiden kaatamista ja myrskyvaurioiden raivaamista turvallisesti. . Kaadon jälkeen puu nostetaan taas pystyyn. Laite voidaan myös ankkuroida maahan saranan ansiosta. Tehtäviltä kerättyä dataa voidaan myöhemmin hyödyntää esimerkiksi vasteaikojen suunnittelussa, kertovat Nurmi ja Saarinen. Miniroskis kulkee kätevästi tupakoijan mukana, missä hän liikkuukin. Innovaatiossa parasta on mielestäni laitteen tuoma tehokkuus harjoitteluun
N IC K E L IG N E L L
Muutosilmiöiden vaikutukset voivat liittyä myös vaadittavaan pelastustoimen suorituskykyyn, kuten kalustotai osaamisvaatimuksiin tai henkilöstömitoitukseen. Samaan aikaan harvaan asutuilla alueilla tarve viranomaisyhteistyölle korostuu, kun pitkät etäisyydet kasvattavat toimintavalmiusaikoja ja osaavan työvoiman saanti vaikeutuu. Media pelastustoimen toimintaympäristön osana -raportissa esitetään näkökulmia siitä, miten media asettuu osaksi kenttäoperaatioita, pelastajan työtä, johdon päätöksentekoa, luottamusta pelastustointa kohtaan ja turvallisuusviestintää. Toisaalla pelastustoimen tehtävät vähenevät, kun esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä leudontuvat talvet laskevat liikenneonnettomuuksien määriä, todetaan pelastustoimen toimintaympäristöanalyysissa. LISÄTIETOJA: Tutkimuspäällikkö Tuula Kekki, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, 040 157 7706, tuula.kekki@spek.fi (Pelastustoimen toimintaympäristöanalyysi) Erikoistutkija Alisa Puustinen, Pelastusopisto, 0295 453 533, alisa.puustinen@pelastusopisto.fi (Pelastustoimen toimintaympäristöanalyysi) Professori Janne Seppänen, 040 737 7320, janne@ polemis.fi (Media pelastustoimen toimintaympäristön osana) Erityisasiantuntija Teija Mankkinen, 0295 488 671, teija.mankkinen@intermin.fi (Suorituskykyhanke) Ilmastonmuutokseen varauduttava myös pelastustoimessa Uutiskoos te N IC K E L IG N E L L. Pelastustoimen ja siviilivalmiuden toimintaympäristöanalyysi ja Media pelastustoimen toimintaympäristön osana -raportti on toteutettu osana Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankekokonaisuutta. Hanke asetettiin 4.2.2020 ja sen toimikausi päättyy 31.12.2021. Esimerkiksi entistä yleisempi korkearakentaminen ja uudet materiaalit edellyttävät pelastustoimelta uudenlaista osaamista ja kalustoa. Myös mediajulkisuus on osa pelastustoimen toimintaympäristöä. 13 Pelastustoimen toimintaympäristöstä on valmistunut kattava arvio osana Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hanketta. Tulevaisuudessa sään ääri-ilmiöt lisäävät pelastustoimen tehtäviä ja sitovat henkilöstöä, kun tulvat, metsäpalot ja ukkosmyrskyt yleistyvät. Hanke koostuu yhteensä kymmenestä työpaketista. Hankekokonaisuus on osa pelastustoimen uudistuksen toteutusta
14 palokuntalainen PK100
Hätäkeskuslaitos sijoittui mainetutkimuksessa kolmanneksi. Tunnetuimpien 25 julkisorganisaation mainekeskiarvo oli 3.34. Pelastuslaitoksiin luotetaan Pelastuslaitoksilla on julkishallinnon organisaatioista paras maine jo toista vuotta peräkkäin, selviää T-Median toteuttamasta Luottamus & Maine -tutkimuksesta. Tulos kertoo, että kansalaiset kokevat Hätäkeskuslaitoksen palvelut korkealaatuisina, sanoo pelastusylijohtaja Kohvakka. Positiivisin mielikuva kansalaisilla oli pelastuslaitosten palveluista (4.38). Hankkeessa ei valmistella säädösmuutoksia, vaan mahdolliset lakimuutokset valmistellaan nyt kerättävän tiedon pohjalta erikseen asetettavassa lainsäädäntöhankkeessa. Myös Hätäkeskuslaitoksen toimintaa arvostetaan. Kansalaisilla on positiivinen mielikuva erityisesti pelastuslaitosten palveluista. LISÄTIETOJA: Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, p. Kokonaisarvosanaksi kansalaiset antoivat pelastuslaitoksille 3.96. Kansalaisilla paras mielikuva Hätäkeskuslaitoksen palveluista ja vastuullisuudesta Hätäkeskuslaitos sijoittui kolmanneksi mainearvosanalla 3,84. On tärkeää, että hädän hetkellä voimme luottaa saavamme nopeasti apua omalta pelastuslaitokseltamme, toteaa pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Toisella sijalla oli Ilmatieteen laitos. Pelastuslaitosten tulos parani hieman viime vuodesta, sillä vuonna 2019 pelastuslaitosten kokonaismaineluvuksi muodostui 3.93. Tavoitteena on uudistaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusjärjestelmä vastaamaan kansallisia tarpeita ja toimintaympäristön muutoksia. – Tutkimuksen tulos kertoo hyvää pelastustoimen arvojen toteutumisesta. 0295 488 400, kimmo.kohvakka@intermin.fi Pelastusylitarkastaja Mirva Kahlos, p. Heikoimmin kansalaiset arvioivat taloutta (3.65). 15 Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusta uudistetaan Sisäministeriö on asettanut uudistamishankkeen, jossa valmistellaan tarkistukset pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan valtakunnalliseen koulutusjärjestelmään, koulutusohjelmiin, tutkintoihin sekä rahoitukseen. 0295 488 434, mirva.kahlos@intermin.fi Sisäministerin erityisavustaja Sameli Sivonen, p. Uudistamishanke on asetettu ajalle 11.11.202031.12.2022. Tarkoituksena on myös tehdä esitykset mahdollisista tutkintouudistuksista ja niiden kustannusvaikutuksista sekä koulutuksen organisoinnista. Hankkeessa muun muassa arvioidaan pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan tulevaisuuden henkilöstötarpeet ja selvitetään, mitkä ovat toimintaympäristön asettamat vaatimukset pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutukselle. Parhaimmat mielikuvat kansalaisilla oli Hätäkeskuslaitoksen palveluista (4,23) ja vastuullisuudesta (4.09). – Tulos on vahva kiitos ja luottamuksen osoitus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön työlle. Inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti ovat arvoja, mutta myös valintoja ja tekoja, joita pelastuslaitoksiemme henkilöstö ja sopimuspalokunnat tekevät joka päivä. Heikoimmin vastaajat arvioivat Hätäkeskuslaitoksen innovaatioita (3.55). Uusi koulutusjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuosien 2023-2024 aikana. 050 4066 855, sameli.sivonen@vnk.fi Uutiskoos te. Tulos kuitenkin parani viime vuodesta, sillä vuonna 2019 maineluku Hätäkeskuksen innovaatioiden osalta oli 3,41
16 palokuntalainen PK100
17 Sopimuspalokuntalainen lehden numero 8 (ilm. 30.12.2016) saakka. Joulukuussa siviiliin päässeellä tykkimiehellä on nyt taskussaan rekkakortti ja tähtäin on luonnollisesti kuljetusalalle. Vuosien kuluessa Santeri vaihtoi paikkakuntaa ja Matias jäi yksin odottelemaan kurssia esiintyen lehden sivuilla aina numeroon 76 (ilm. Näin alkoi poikien matka kohti tavoitetta ”Sammutustyökurssia odotellessa”-sarjassa. Se pitää sanoa, että tekstien tekoon en kyllä osallistunut, vaan syylliset löytyvät lehden toimituksesta. Nuoren miehen intressit suuntautuivat kuitenkin muualle kuin palokuntatoimintaan ja kurssi jäi näin suorittamatta. Vasta loppuaikoina sarjan tarkoitus alkoi avautua. Oikeastaan pojat olivat jo käyneet kurssin, koska molempien äidit kävivät poikia odottaessaan sammutustyökurssin. Matias kävi ammattikoulun autopuolen ja valmistui ajoneuvonasentajaksi. Heillä oli haaveena suorittaa sammutustyökurssi vuonna 2016. 24.9.2004) Letkut solmussa -osastolle ilmestyi kaksi nelivuotiasta poikaa Matias Anttila ja Santeri Myllymäki. ”Sammutustyökurssia odotellessa” oli enemmän kuin sarja pilakuvia. Siinä otettiin rohkeasti esille pelastusalan erityispiirteitä huumorimielessä, ja toisinaan mentiin niin kuvissa kuin tekstissä reippaasti överiksi. Nykyään kaksikymppinen Santeri on opiskellut kaupan alaa nykyisellä asuinpaikkakunnallaan Porissa. Hän aloitti varusmiespalveluksen tammikuun alussa Niinisalossa. Viime vuosi kului Porin prikaatissa Niinisalossa. – Olin niin nuori, kun sammutustyökurssia odotellessa-sarjaa kuvattiin, että en ymmärtänyt, mistä siinä oikeastaan oli kyse. Sammutustyökurssia odotellessa 17
Palokuntauransa aikana Matti ehti nähdä ja kokea alan kaikinpuolisen kehityksen niin kaluston, varusteiden, hallinnon, hälytysjärjestelmien kuin eri onnettomuustilanteiden torjunnan kehityksenkin suhteen. Matin aktiivisuus riitti pelastusalan monipuoliseen järjestötoimintaan niin paikallisesti, alueellisesti kuin entisen lääninkin tasolla. Matin muotokuva paljastettiin palokunnan 140-vuotisjuhlassa. Palokuntaväki kunnioittaa Matin muistoa. Hän toimi monipuolisesti niin hallinnollissa kuin operatiivisissa tehtävissä. Matin isä ja veli kuuluivat Porin VPK:aan, joten Matille harrastus lankesi kuin itsestään. Harrastustunteja Matille ehti kertyä 13648. 18 palokuntalainen PK100 PORIN VPK:N KUNNIAPÄÄLLIKKÖ MATTI KRAAPO Porin VPK:n kunniapäällikkö Matti Kraapo menehtyi 15.10.2020. Hänet kutsuttiin Porin aluetoimikunnan veteraanijaoston kunniajäseneksi 2016. Hänen palokuntauransa kesti lähes 70 vuotta. Oman palokunnan lisäksi hänet palkittiin lukuisilla eri järjestöjen huomionosoituksilla. Matille erityinen sydämenasia oli Porin vanhin paloauto Benz Gaggenau vuodelta 1921. Esikuntaan (=veteraaniosasto) Matti siirtyi vuonna1993. Palokuntaan hän liittyi 4.12.1951. Eläkkeelle hän jäi vuonna 1990 toimittuaan viimeiset kymmenen vuotta kuljettajien esimiehenä. Hän kuului monta vuotta Länsi-Suomen Pelastusalan liiton veteraanivaliokuntaan ja oli kokoavana voimana Porin toiminta-alueen veteraanitoiminnassa. Mattia jäivät kaipaaman omaisten lisäksi ystävät, naapurit ja harrastuksissa tutuiksi tulleet. Matin omaan toimintaan mahtui lähes kaikki mahdollinen, mitä palokunta-aktiivilla voi olla. Palokunnan 130-vuotisjuhlassa Matti kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi ja kunniapäälliköksi vuonna 2009. Hän oli 85-vuotias. Lauri Lempinen kirjoittaja on Matin palokuntatoveri. Varsinaisen työuransa Kraapo teki Postin autonkuljettajana. Siirryttyään Esikuntaan Matti teki mittavan työn veteraanitoiminnan kehittämisessä. Matti Kraapo menehtyi 15.10.2020. VPK:n päällikkönä hän oli 1988 1993
Itseopiskelun määrä on suuri ja nykyinen pandemia lisää vettä tähän hullunmyllyyn. Nyt Alipäällystökurssi 46:lla. Nurkan takaa meitä väijyy pelottava epätietoisuus. Koulutus Pelastusopistossa on selkeästi kehittänyt omaa toimintaa ja havainnointia pelastuksen tehtäville lähtiessä. Syyslukukauden viimeisten viikkojen kokeet alkavat olla taakse jäänyttä jännitystä ja tämä yhtälö tuotti riemunkiljahduksen joululomalle siirtyessä. Kunpa oppilaitos järjestäisi vielä kurssin toimimisesta moniosaajapelastajaopiskelijaisänä, jossa suorituskykyosaaminen kartoitettaisiin 15 minuutin kahvitauoilla. Tämä johtuu monesta syystä. ALIPÄÄLLYSTÖN KURSSIEN toteutussuunnitelmat vaikuttavat ajoittain mosaiikkiteokselta, jossa oppitunnit on siroteltu pitkin lukukautta. Etäluentojen väleissä 15 minuutin aikana voi hoitaa vauvaa, valmistaa ruokaa, siivota, pyykätä, korjata rikki menneen lelun, toimia erotuomarina sisarusten konflikteissa, siivota uudestaan, kun murot tippuivat ja niin edelleen. KORONAN LEVIÄMINEN JA KIIHTYMINEN tuotti lukujärjestykseen muutoksia pakottaen opiskelijat jäämään etäopetukseen koteihinsa. JÄLKI-ISTUNTO kolumni. Tämä ei allekirjoittaneella tuottanut suurta ongelmaa, kun pitkät ajomatkat jäivät pois viikonlopuilta. Vai oliko lähiopetus sittenkin se helpompi vaihtoehto. 19 VUODENVAIHDE LÄHESTYI nopeammin kuin arvasikaan. JARKKO KANGAS Palomies, Satakunnasta. Aikataulut on luotu tiukoiksi ja monta kurssia kulkee päällekkäin. Pimeä ja märkä Petosen kaupunginosa sai ohuen puhtaanvalkoisen lumipeitteen. Tästä huolimatta hyvä ennakointi ja valmistautuminen parantaa mahdollisuuksia selvitä kunnialla voittajana. Moniosaajapelastaja pystyi toimimaan neljän seinän sisällä poikkeustilanteissa yllättävän tehokkaasti. Haluan kuitenkin vilpittömästi osoittaa suurta kiitosta opettajille, jotka jaksavat tehdä työtään omaten ne hyvät lehmän hermot. ALKAVA VUOSI on vasta nuori ja täynnä kysymysmerkkejä. Vai onko ”Turpa kiinni tai tulee penalty” edelleen toimiva
20 palokuntalainen PK100 Harmaasta sotilaasta tuli Teksti: Pekka Koivunen Kuvat: Isto Kujala
Sittemmin hän toimi näkyvästi liiton puheenjohtajana ja viimeiset 13 vuotta toiminnanjohtajana. Hän toimi opetusupseerina, kunnes tuli siirto Lappeenrannan Sotilaspiirin Esikunnan järjestelytoimistoon toimistoupseeriksi vuonna 1981. Pelastustoimen ajankohtaispäivien, Palopäällystöpäivien ja satojen muiden tapahtumien osanottajat yleensä hiljenivät >>. Pelastusalan tapahtumat ovat olleet Kujalan varsinainen ulostulojen estradi. Tänään Kujala viettää hyvin ansaittuja eläkepäiviään Raija-vaimonsa kanssa Lahdessa. Vuodesta 1997 hän toimi Itäisen Maanpuolustusalueen pääluottamusmiehenä, kunnes jäi eläkkeelle puolustusvoimista. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton perustaminen vuoden 2001 helmikuussa ja toiminta liiton ytimessä 19 vuoden ajan olivat Kujalan uran huipentumia. 21 Järjestöneuvos Isto Kujalasta voi hyvällä syyllä sanoa, että hän on legenda jo eläessään. Esikunnasta oli lyhyt matka Päällystöopistoon (sittemmin Maanpuolustusopisto ja Maasotakoulu), jossa Kujala toimi opetusupseerina kaksikymmentäkolme vuotta. Ulostulojen mestari ei pitänyt eikä pidä kynttilää vakan alla Isto Kujalaa ei ole voinut syyttää arkuudesta. Sotilaasta tulitaistelijaksi Isto Kujalan työura alkoi Savon Prikaatissa vuonna 1976. Hänen ulostulojaan ovat olleet muun muassa lukuisat mielipidekirjoitukset niin Helsingin Sanomissa kuin alueellisissa ja ammattilehdissä. Hänen paneutumistaan työhön kuvaa hyvin myös se, että SSPL:n ”toimistossa” (Kujalan asunto) vastattiin puhelimeen 24 tuntia vuorokaudessa. Kujala osallistui vahvasti myös ammattiyhdistystoimintaan. Hänen cv:stään löytyy pitkä lista tehtäviä palokunnassa. 46 valtakunnallista työryhmää ”Työnarkomaani” oli sana, joka kuultiin monen Kujalan kanssa töitä tehneen suusta. Adejen palokunnassa Teneriffalla bombero (=palomies). Vuosituhannen alussa Maasotakoulun opettajana toiminut Lappeenrannan VPK:n silloinen päällikkö astui valtakunnallisen pelastustoimen parrasvaloihin Suomen Sopimuspalokuntien Liiton ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Jäädessään eläkkeelle puolustusvoimista hän aloitti vuonna 2007 Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtajana, missä tehtävässä hän toimi vuoden 2019 loppuun saakka. Värikkäät huivit ennakoivat hänen viimeisten työvuosiensa edelläkävijyyttä miesten housumuodissa. Lappeenrannan VPK:ssa joukkueenjohtaja, varapäällikkö, palokunnan päällikkö, puheenjohtaja. Ei pelkästään siksi, että heti eläköidyttyään puolustusvoimista hänen asunsa vaihtui armeijanharmaasta moni-ilmeisimpiin kuoseihin. Valtakunnalliset tehtävät alkoivat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koulutustoimikunnan jäsenyydellä vuonna 2000. Kujala oli vahvasti mukana myös palokuntien ja Kaakkois-Suomen Pelastusalan Liiton alueellisessa toiminnassa. Isto Kujalan kuvaa pelastusalan toimijoiden silmissä tukevoitti pelastusalan syvällisen tuntemuksen lisäksi tietoisuus siitä, että hän oli ammattisotilas ja perehtynyt myös edunvalvontaan puolustusvoimissa. Isto Kujalan palokuntaura alkoi 1980-luvulla. Parhaimmillaan hän sai Hesarin mielipidepalstalle kirjoituksensa puolen vuoden välein. Sotilaasta oli kehittynyt tulisieluinen ja värikäs pelastusalan supervaikuttaja, joka on palkittu niin pelastusalan korkeimmalla kunniamerkillä Paloristillä, järjestöneuvoksen arvonimellä kuin useilla eri järjestöjen tunnustuksilla. Jyväskylän VPK:ssa hän toimi 1993-1994, jäsenyys jatkuu edelleen. Miehen pitkästä cv:stä ison osan vievät maininnat erilaisista valtakunnallisista työryhmistä, joiden jäsenenä hän on ollut. Hän hoiti oman päätoimensa ohella Lappeenrannan varuskunnan pelastusupseerin tehtäviä 1986 2006. Hänen asiantuntemustaan ovat käyttäneet niin sisäministeriö kuin alan järjestötkin. Eläkepäivillään hän seuraa edelleen tarkkaan pelastusalan ilmiöitä ja tarvittaessa osallistuu julkiseen keskusteluun. Toissa vuonna SSPL:n toiminnanjohtajuudesta eläköitynyt kapteeni evp opittiin tuntemaan parinkymmenen vuoden aikana vallan kamareissa, kulisseissa ja paloasemilla
SSPL:n edustajana Kujala esiintyi myös useissa televisioja radio-ohjelmissa. Mikrofonia hän suostui käyttämään vain harvoin. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto kohtasi ison menetyksen, kun puheenjohtaja Antti Rantakangas menehtyi joulukuussa 2019. Hän ei jäänyt odottamaan kutsuja sopimuspalokunnille tärkeiltä tahoilta, vaan – ellei kutsua tullut – hän kutsui itsensä kylään ja vei näin sopimuspalokunta-asiaa vallan kamareihin ja kulisseihin vaikka puoliväkisin. Kujala piti juhlassa juhlapuheen. Turha jaarittelu ei kuulunut asiaan, vaan hänellä oli – ja on edelleen – taito pelkistää sanomansa. Toiminnanjohtajan viimeiseksi tehtäväksi jäi pidetyn puheenjohtajan ja ystävän hautajaisiin osallistuminen 14.12.2019. T uuloksen Kirkonseudun vapaaehtoisen palokuntayhdistys täytti 100-vuotta 25.1.2020. Yleensä Kujalalta kuultiin vakavaa ja perusteltua asiaa, mutta joskus hänen kärjekkäät sanamuotonsa saivat yleisön karvat pystyyn ja posket punoittamaan. Palokuntalainen-lehden kolumnistina hän toimi 18 vuoden ajan nimimerkillä Villimies. Kujala piti Pulkkilan kirkossa muistopuheen (kuva: Mari-Leena Talvitie).. 22 palokuntalainen PK100 kuuntelemaan, kun Kujala aloitti puheenvuoronsa entisen sotilaan kantavalla äänellä. Sanoma meni kuitenkin aina perille. Isto Kujalaa voidaan pitää myös ”sisäänmenojen” mestarina
Nyt on jäänyt aikaa pohtia sitä, mitä kaikkea SSPL:n nimissä on vuosien saatossa tapahtunut. >> ”Kova totutteleminen on siinä, kun nyt ei enää tarvitse tai saa olla ”monessa mukana”. – Iloa elämään ovat aina tuoneet lapset, heidän puolisonsa ja erityisesti lapsenlapset. Kyse ei ole mistään ”pipertämisestä”, vaan tavoitteellisesta toiminnasta kestävän tulevaisuuden puolesta. 23 Ensin Lahteen ja sitten eläkkeelle Isto ja hänen vaimonsa Raija muuttivat kolmisen vuotta sitten Lahteen oikeastaan hetken mielijohteesta. ”. Lahden kaupunki on onnistunut löytämään hankkeen johtoon ja asiantuntijatehtäviin tosi päteviä ja intohimoisia henkilöitä. Kun voimat alkoivat palata, aloitin kuntosalilla käynnit pari kertaa viikossa. Päätimme näyttää heille ja muutimme pikaisella aikataululla Lahteen. Eläkeaika alkoi perusteellisella levolla Isto Kujalan jäätyä eläkkeelle hän otti rennosti ja lepäili useita viikkoja väsymystä pois. – Kun Lahti nimettiin EU:n ympäristöpääkaupungiksi 2021, tämä oli mielestäni ihan huippua. Olen katsonut vanhoja kalentereita 13 työvuoden ajalta. Nyt olen yrittänyt löytää yhteyttä myös vanhoihin ystäviin, kun aikaa on aiempaa enemmän. Olin iloinen, kun minut valittiin 25 henkilön lähettiläsjoukkoon. – Työ SSPL:n toiminnanjohtajana oli lähes jatkuvaa 24/7-työtä 13 vuoden ajan. Isto Kujala on ylpeä perheyhteisönsä jälkikasvusta. Siellä on heidän kertomansa mukaan toimittu kestävän kehityksen puolesta suunnitelmallisesti jo 1980-luvulta asti. Lahti ei ollut meille yhtään tuttu kaupunki. Näin olen päässyt hieman lähempää seuraamaan tätä tärkeää hanketta ja tekemään omia havaintoja. Ympäristöpääkaupunkilähettiläs Kujala Isto Kujala perehtyi tarkemmin Lahden ympäristötekoihin ja huomasi, että ympäristöpääkaupunkihankkeelle etsitään ympäristöpääkaupunkilähettiläitä. Se on ihan hyvin onnistunut. – Päätin heti, että haen tähän vapaaehtoistehtävään. Meillä ei ollut mitään Lappeenrantaa vastaan, se on oikein mukava kaupunki. – Lapsemme sanoivat, että ette te koskaan muuta pois Lappeenrannasta. Se jatkuu edelleen. Erityisen tarkkaan hän on seurannut tyttärensä Sanna Koskenrannan yhteiskunnallista uraa muun muassa Lappeenrannan kaupunginvaltuutettuna. Kujalat yllätti se, että Lahti on ympäristötietoinen kaupunki. Pariskunnan pohdinta ”voisikohan sitä asua täällä” johti pikaiseen päätöksentekoon. Ne ovat olleet ihan täynnä menoja ja merkintöjä – vertailukohtana tämän vuoden lähes tyhjä kalenteri. – Kova totutteleminen on siinä, kun nyt ei enää tarvitse tai saa olla ”monessa mukana”
Kujala on tyrmistynyt, että osa pelastuslaitoksista aikoo lopettaa sopimuspalokuntien varallaolon ja tätä toimintaedellytysten leikkausta ei aiota mitenkään korvata. Sananhelinää ja juhlapuheita kyllä kuulee, mutta konkreettiset teot puuttuvat. Voidaan kysyä niistä muista tavoitteista. Haluaisin tietää, miten tässä valossa sisäministeriö on toteuttanut hallitusohjelman kirjauksia. – Pelastusalassa on paljon hyvää, mutta myös paljon sellaista, mitä olisi pitänyt muuttaa ja kehittää jo aikaa sitten. Sipilän hallituksen kaatuneen maakuntauudistuksen perusteluina pelastustoimen osalta oli lähes yksinomaan ensihoidon synergiatarve. Uudistuksesta ei ole vielä lopullisia päätöksiä, mutta jo ennakoivasti synergiat murenevat. Maakunnallistamisen tavoitteet murenevat Pelastustoimen siirtymistä maakunnalliseksi on perusteltu ensihoidon ja pelastustoimen synergiatarpeella. Yhä useamman sairaanhoitopiirin alueella on ensihoito otettu soten omaksi toiminnaksi, viimeksi Poh. – Nyt tämän Marinin hallituksen edistämän maakuntauudistuksen pelastustoimen muutoksen perusteluiksi on otettu lisää tavoitteita, mutta ensihoito näkyy niissäkin perusteluissa vahvasti. Eikö niitä voida toteuttaa, jos pelastustoimi olisi valtion toimintaa tai jos pelastustoimi säilyisi kunnallisena. Hän seuraa edelleen alan ilmiöitä hyvin tarkasti ja mielipide tulee asiasta kuin asiasta. – Olen kuullut, että tästä ei juurikaan keskustella pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien välillä. Kehitettävää löytyy valtion pelastustoimesta, alueellisista pelastuslaitoksista ja palokunnista. – Olen kovasti yrittänyt seurata julkista keskustelua ja ministeriöiden tiedotteita, mutta yhtään sellaista tietoa en ole havainnut, missä kerrottaisiin, miten sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä on vahvistettu tai vahvistetaan, ja miten hallitus huolehtii maan kattavasta paloasemaverkostosta. 24 palokuntalainen PK100 Pelastusalalla on kehityttävä ja kehitettävä uutta Eläkkeelle jäätyään Kujalalla on ollut mahdollisuus katsoa taaksepäin aikaa ja tapahtumia, kun hän oli keskeisesti mukana Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnassa. Kehittyminen täytyy näkyä ja sen tulee näkyä nopeammin. Hallitusohjelman tavoitteet eivät ole toteutuneet Hallitusohjelman tavoitteiden toteutumisesta Isto Kujala on hyvin huolissaan
Odotin, että sisäministeriö esittäisi valtioneuvostolle parlamentaarisen komitean perustamista. Kujala ottaa havainnolliseksi esimerkiksi nykyisen kotikaupunkinsa tavan toimia. Ihmeelliseltä tuntuu, ettei sisäministeriö ota näihin keskusteluihin mitään kantaa, vaikka sieltä on lähtöisin pelastustoimen ajaminen maakunnalliseksi nimenomaan ensihoidon synergiaetuun vetoamalla. Tämä kaventaa pelastustoimen toimintaedellytyksiä entuudestaan. Komitea hakisi keinoja, joilla sopimuspalokuntatoiminnan arvostusta parannettaisiin ja kiinnostavuutta lisättäisiin. Kujalaa kismittää erityisesti se, ettei sopimuspalokuntatoiminta kiinnosta niin paljon, jotta sen >>. Kun Isto Kujala oli Suomen Sopimuspalokuntien Liitossa toiminnanjohtajana, hän kaipasi sisäministeriön puuttumista sopimuspalokuntatoiminnan kiinnostavuuteen. Pelastustoimen elintila maakunnissa jää Kujalan mukaan pieneksi. Miksi tämä ei toteudu pelastustoimessa. Tavoitteiden täysimääräistä toteutumista arvioidaan mittareilla. – Sopimuspalokuntatoimintaa ei ole laeilla säädetty, vaan velvollisuus syntyy sopimuksin. – Alat raportoivat tavoitteiden osatavoitteiden toteutumista lähes reaaliaikaisesti. Kansalaisten on hyvin vaikea seurata, mitä tavoitellaan ja miten tulokset saavutetaan. Se vaikuttaa myös sopimuspalokuntatoimintaan. Voitaisiinko vielä irtautua, kun tavoitteemme ei näytä toteutuvan. Tavoitteiden toteutumista Lahdessa seurataan Ympäristövahti-järjestelmällä. Jos ja kun synergiaetu ei toteudu, tai se toteutuu huonosti, miksi pelastustoimi menee maakunnalliseksi toiminnaksi. Meillä Lahdessa asia hoituu siten, että kaupungin kaikki toimialat ovat mukana (poikkihallinnollisesti) ympäristöpääkaupunki-hankkeessa ja yhteistyössä määrittäneet hankkeelle tavoitteet. Kaikilla toimialoilla on näin määritetty omat koko hanketta edistävät tavoitteet ja tavoitteesta vastaavat henkilöt. Sopimuspalokuntatoiminta on Kujalan mielestä samanlainen velvollisuus kuin asevelvollisuus. Järjestelmä löytyy netistä ja siellä on kunkin toimialan vastuuhenkilö ja hänen yhteystietonsa näkyvissä. Sekin ero on, etteivät sopimuspalokuntalaiset jää peruskoulutuksen jälkeen reserviin, vaan he pääsääntöisesti ovat aktiivipalveluksessa jatkuvasti. – Suomessa puolustushallinto haluaa säilyttää asevelvollisuuden timmissä kunnossa. Näin avoimesti ja läpinäkyvästi voi kuka tahansa käydä seuraamassa hankkeen edistymistä. – Veikkaan, että tämä myös onnistuu, vaikka asiasta käydään kovaa keskustelua. 25 jois-Pohjanmaalla. Mitä tapahtui. – Halusin, että parannettaisiin niitä tekijöitä, joilla kiinnostavuutta sopimuspalokuntatoimintaa kohtaan parannettaisiin. Myös Päijät-Hämeessä ajetaan vahvasti ensihoitoa soten omaksi toiminnaksi. Sopimuspalokunnat osallistuvat Suomessa joka päivä noin 200 hälytystehtävään. – Erityisen pieneksi se jää, jos ensihoito otetaan pois pelastustoimelta ja synergia ei toteudu. Avoimuus, läpinäkyvyys ja tulosten seuranta Isto Kujala tunnustaa, että valtakunnan tasolla tehdään arvokasta kehittämistyötä, mutta … – Tehtyjen työryhmätöiden loppuraporteissa, strategioissa ja ohjelmissa tulee esityksiä, joita pitäisi siirtää käytäntöön, mutta kenenkään vastuulle nämä tehtävät eivät siirry. On ollut mielenkiintoista huomata, miten hankkeita viedään nykyaikaisesti eteenpäin. Tästä voisi hyvin ottaa mallia valtakunnan tason kehittämisen tavoitteisiin ja niiden seurantaan. Syvä hiljaisuus valtasi koko valtakunnan tässä asiassa. Parlamentaarinen komitea selvittämään sopimuspalokuntatoiminnan kehittämistä Valtioneuvosto on asettanut puolustusministeriön esityksestä komitean selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttymistä. – Olen mukana Lahden ympäristöpääkaupunki 2021 -hankkeessa vapaaehtoisena ympäristöpääkaupunkilähettiläänä
Petri Jaatinen vastasi: ”Vaikka sopimuspalokuntien olemassaolo vaarantuisi, kansalaisten turvallisuus ei vaarannu.” – Näin siis vastasi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntajohtaja Petri Jaatinen. – Myös vajaalähdöt olisi tullut avoimesti nostaa esiin. SSPL:n raportin sivulta 56 löytyy selkeitä Pronto-järjestelmän käytön ongelmia, jotka johtavat tilastoinnissa harhaan. Onko yhden tekevää, miten sopimuspalokunnat menestyvät tulevaisuudessa. Kymenlaaksossa palokunnat tekevät jokaisesta tehtävästä resurssiseurantaa heti keikan jälkeen. Oikea tieto tästä olisi pitänyt selvittää ja avoimesti kertoa palokunnittain. Mistä näin iso muutos johtuu ja mitä pitäisi tehdä, jotta 0-lähtöjä ei olisi. Isto Kujala pohtii Pelastusopiston päättötöiden ohjauksen problematiikkaa. Opinnäytetyössä olisi kannattanut kyseenalaistaa ja myös selvittää näiden lähtöjen syitä Päijät-Hämeessä. Onko nimikkeen haltijalla tekemistä palokuntien kanssa ja toisaalta mitä on tällaisen toiminnan johtajuus. – Nämä vain todetaan, kun olisi pitänyt tämä löytö ja sen taustalla oleva hyvä toiminta yleistää kaikkien Päijät-Hämeen sopimuspalokuntien osaamiseksi. 26 palokuntalainen PK100 kehittämiseen ja kiinnostavuuden parantamiseen kiinnitettäisiin huomiota ja haettaisiin keinot, jotka myös toteutettaisiin. 0-lähtö). Nyt työssä on kesken jääneitä löytöjä, joiden avaaminen olisi mahdollistanut oivallukset ja paremman toiminnan jatkossa. >> Opinnäytetöillä voidaan kehittää toimintaa, jos… Kujalan kädessä on Pelastusopiston opinnäytetyö, jonka aiheena on Sopimuspalokuntien sammutusja pelastustoiminta Päijät-Hämeessä nyt ja tulevaisuudessa. Keskusjärjestön palokuntatoiminta ihmetyttää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntajohtaja totesi YLE:n haastattelussa varallaolo kysymykseen liittyen (16.7.2020) YLE:n toimittajan kysymykseen: Voiko varallaolojärjestelmän alasajo johtaa siihen, että kohta ei ole ketään sammuttamassa tulipaloja. – On selvää, että myös palokuntayhdistysten tulee kehittää omaa toimintaansa. Yksittäisen palokunnankin pitää kehittää ja kehittyä Lain mukaan pelastustoimen nopea ja laadukas toiminta on pelastuslaitosten vastuulla. SSPL:n raportin mukaan 2013 oli vastaavia 0-lähtöjä Päijät-Hämeessä 13 kappaletta. Resurssiseurannasta käydään myös kehittämiskeskustelut pelastuslaitoksen ja palokunnan edustajien välillä. – Löysin taulukon viiden vuoden ajalta tunneittain niistä tilanteista, joissa lähtöön ei tullut yhtään henkilöä (= ns. Kujalan mielestä pelkät 0-lähdöt eivät kerro lähtövarmuudesta vielä kaikkea. – Nimikkeen vaihtoa kannattaisi vakavasti harkita. Haen parlamentaarista komiteaa, joka hakee todellisia keinoja sopimuspalokuntatoiminnan kiinnostavuuden lisäämiseksi ja myös huolehtii keinojen siirtymisestä käytäntöön. Joskus parantamiseen riittää palokunnan toiminta, joskus taas pelastuslaitoksen toiminta. Yhteistyössä sopimus. Isto Kujala on löytänyt muutamia kohtia kyseisestä opinnäytetyöstä, mihin hän haluaa kiinnittää huomiota. – Nyt en odota mitään pikku pikku työryhmän perustamista, joka ensitöikseen näpertelee jo valmiiksi sovituissa käsitteissä. – Parannuskeinojen pohdinta auttaa keskustelussa ja siinä tulee helpommin esiin, kenen tulisi parantaa toimintaansa. – Työn mukaan Päijät-Hämeessä oli 2019 sopimuspalokuntien 0-lähtöjä 66 kappaletta. Tästä teemasta löytyy tietoa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tekemästä Sopimuspalokuntien lähtövarmuus -raportista (2013). – Tällä työllä on aivan mahtava nimi, ja sen avulla olisi avoimesti voitu nostaa esiin tietoja, joilla sopimuspalokunnat voisivat helposti parantaa omaa toimintaansa. Mielenkiintoinen tieto työssä on Kujalan mukaan Iitin vapaaehtoisen palokuntayhdistyksen ja Vuolenkosken vapaaehtoisen palokuntayhdistyksen ylläpitämien sopimuspalokuntien olemattomat 0-lähdöt. Tätä itse hieman selvittelin ja sain vastauksia. – Saattaa olla niin, ettei opettajien aika siihen kunnolla riitä. Itse ihmettelen kovasti voiko keskusjärjestön palokuntajohtaja olla todella tätä mieltä, kun sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä poistetaan. Ei ainakaan yhteiskunnan ja palokuntatoiminnan etu tällaisten mielipiteiden ja toiminnan perusteella toteudu. Tuijottelu harhaan johtaviin lukuihin voi Kujalan mukaan silti kertoa jotain, mikä olisi ollut myös hyvä selvittää. Jos joku asia ei mennyt hyvin, myös se kirjataan ylös ja pohditaan parannuskeinoja. Mielestäni opiskelijoita tulisi ohjata löytämään uusia oivalluksia, saada heidät käyttämään pelastusalan käsitteitä ammattimaisesti, saada arvoa tehtävälle työlle ja löytää keinoja, joilla alaa kehitetään. Palokuntajohtaja on Kujalan mielestä tehtävänimikkeestään huolimatta kaukana pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien arjesta
Kujala kahvilla entisen SSPL:n hallituksen jäsenen ja Päijät-Hämeen sopimuspalokuntien alueosaston puheenjohtajan Aapeli Hyppölän kanssa.. Tilastointijärjestelmän on oltava viranomaisten hallinnassa. – Jos päättäjät kaikilla tasoilla tietäisivät ja tuntisivat niin numeeriset kuin toiminnalliset faktat pelastustoimesta ja pelastustoiminnasta, olisimme jo pitkällä, päättää virkeä eläkeläinen, josta oletettavasti kuullaan vielä.. Isto Kujala on osaltaan tehnyt arvokasta työtä pelastusalan faktojen selvittämiseksi. Olemme jo pahasti takamatkalla. 27 palokuntien itsenäisten alueosastojen ja pelastuslaitoksen kanssa kannattaa tämä työ yhdistää tavoitteisiin pyrkiväksi ja alueen pelastustoimen laatua kehittäväksi toiminnaksi. – Kun palokunnan toiminnassa on haasteita nollaja vajaalähtöjen osalta, jäsenistön vähyyden osalta, päivälähtöhaasteiden osalta tai jonkun muun asian osalta, kannattaa yhdessä pohtia, miten tämä ratkaistaan. Hänen kädenjälkensä näkyvät vahvasti useissa SSPL:n tekemissä selvityksissä. On rohkeasti kehitettävä alaa, käytävä kehittämisestä keskustelua ja mentävä eteenpäin. – Toimintakertomuksessa raportoidaan, miten toimintasuunnitelman tavoitteet on saavutettu. Vanhanaikaisuus ja peräpeiliin tuijottelu on kehityksen esteenä Isto Kujala arvostaa perinteitä, mutta hänen mielestään pelastusalan ja myös palokuntatoiminnan tulee kehittyä. Kujala pitää välttämättömänä, että myös palokunta kehittää toimintaansa avoimesti ja läpinäkyvästi. – Tilastointi on perusta toiminnan kehittämiseksi ja sitä on tehtävä sisäministeriön, Pelastusopiston, pelastuslaitosten ja palokuntien toimesta. Toimintaa ja tekniikkaa tulee kehittää. Sitten pitää Kujalan mielestä toimia siten, että tavoitteet saavutetaan. Kujala esittää, että toiminnan tilastointia tulee valtakunnan tasolla, alueiden tasolla ja palokunnissa tehdä siten, että tiedetään tarkkaan, millä tasolla toiminta on. – Emme voi rakentaa tämän päivän ja tulevaisuuden toimintaa vain perinteiden varaan. Nyt on jäänyt aikaa tavata myös vanhoja ystäviä. Kirjauksen tulisi käsittää haasteiden lisäksi se, miten näitä lähdetään korjaamaan ja mikä voisi olla aikataulu ja millaista yhteistyötä muutos parempaan vaatii. Yhteiset ideat kootaan esimerkiksi yhdistyksen toimintasuunnitelmaan
EHKÄ VIELÄ JOSKUS emme yritä keksiä pyörää samaan aikaan joka niemessä ja notkossa, vaan voimme ottaa käyttöön muuallakin hyväksi havaitut ratkaisut. Ehkä laitokset tarjoavat palokuntien käyttöön alustat, joilla oppitunteja ja harjoituksia voidaan pitää ja oppimista samalla tilastoida. Ihmisten liikkumisen ja vapaa-ajan vähentyessä, voitaisiin ehkä miettiä, josko resurssia siirrettäisiin opintoristeilyjen järjestämisestä sellaisiin toimiin, joihin oikeasti koko kentällä olisi mahdollisuus osallistua. EHKÄ JOSKUS ELÄMME palokuntamaailmassakin tilanteessa, jossa valmiit oppimateriaalit ovat palokuntien käytössä, joko pelastuslaitosten, pelastusopiston tai vaikka pelastusalan liittojen työstämänä. kolumni TURTOLA. Tarvittavia laitteita, ohjelmistoja ja taitoja ei löydy kaikilta, vaikka ainakin joillakin alueilla viikkoharjoittelua on edelleen laitosten puolelta edellytetty. Kolmirivi ja rastikoulutus on iskostettu aika syvälle sopimushenkilöiden selkärankaan. Tekniikka on ollut olemassa jo pitkään, Skype, Teams tai Zoom ovat jo vanhoja keksintöjä, mutta pakon edessä digiloikka yhteiskunnassa on otettu vasta nyt. Miksi kalustovajoissa täytyy jokaisessa tehdä samat diat yhä uudelleen. Tarvitaan vain halua ja yhteen kokoava taho. Päästä on raavittu tikkuja varmasti monessa palokunnassa, kun on mietitty, miten saadaan pidettyä viikkoharjoitukset ilman läsnäoloa. Monelle tiimi otetaan edelleen kossulla eikä läppärillä. ETÄÄN ON SIIRRYTTY monin paikoin myös sopimuspalokunnissa, osalla alueista jo toista kertaa. Ehdokkaita olisi monia: SPEK, SSPL, SPPL, PeO, alueellinen pelastustoimi, sisäministeriön pelastusosasto, alueelliset pelastusliitot. PANDEMIAN AIKANA monelle ovat tulleet tutuksi erilaiset työkalut etätyön tekemiseen. Uskoisin, että vaikkapa Lapin perukoilta olisi mukavampi jakaa uutta tietoa digitaalisesti, saati lähtemällä Itämerelle hankkimaan päänsärkyä. Toisaalta, monessa asiassa vanha konsti on parempi kuin nippu uusia. KAIKKI TEKNIIKKA JA DIGI on jo olemassa. Tästä hyvänä esimerkkinä Tampereen päätyminen vuosikymmenten tauon jälkeen konetikkaaseen, eikä nostolavaan. TÄSSÄKIN ASIASSA TUNNUTAAN törmäävän alaa vaivaavaan yhteistyöfoorumin puutteeseen. 28 palokuntalainen PK100 Zoomia ja teamia LAURI TURTOLA Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen Porista. Ratkaisuja ja toimintamalleja on kehitetty letkuliiterissä jos toisessakin, mutta miksi kaikkien pitää painia saman ongelman kanssa. Ehkäpä vaikka jokin alan järjestö tarjoaa myös foorumin, jossa menetelmistä, kokemuksista ja toimintatavoista voidaan keskustella. PALOKUNTAMAAILMA EI OLE ollenkaan notkein omaksumaan uusia työskentelytapoja. Eikä loikka ole ollut kivuton. Mutta asiaan. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. Vai onko ongelma juuri tässä, ei oikein kenenkään maa. Ja tuntuu, että perinteisessä tulipalossa letku ja vesi pieksevät edelleen trendikkäät täydentävät sammutusmenetelmät. Ammattipuolella uudet menetelmät on helpompi ajaa läpi osana työvelvoitetta, mutta vapaaehtoispuolella haastetta on enemmän. KENEN TEHTÄVÄ SE OLISI
29 Pyysimme 22 pelastusalan vaikuttajalta ajatuksia pelastusalan tulevaisuudesta Suomessa. He ottivat tehtävän vastaan ja tulokset ovat nyt luettavissa seuraavilta sivuilta. Mukana on kirjoittajia järjestöjen ja pelastuslaitosten johtopaikoilta, sisäministeriöstä ja alan yrityksistä. Antoisia lukuhetkiä! Marko Hasari 30 Petteri Helisten 31 Johanna Herrala 31 Juhani Härkönen 32 Petri Jaatinen 32 Iivari kalliomäki 33 Timo Kangasniemi 34 Ari Keijonen 35 Sami Kerman 36 Kimmo Kohvakka 37 Mira Leinonen 37 Ari Maskonen 38 Ville Mensala 38 Kim Nikula 39 Mika Nilsson 40 Maria Ohisalo 40 Olli-Pekka Ojanen 41 Jaakko Pukkinen 42 Lauri Räty 43 Pekka Tähtinen 44 Kai Vainio 45 Taito Vainio 46 Pelastusalan vaikuttajien KATSEET TULEVAISUUTEEN KATSEET TULEVAISUUTEEN. Kirjoittajien ajatuksia yhdistämällä voi luoda skenaarion 2030-luvun pelastustoimesta. Ylivoimaisesti eniten kirjoittajat kuuluttavat yhteistyön perään. Hyvä niin
30 palokuntalainen PK100 30 palokuntalainen PK100
Avustusmäärät ovat nousseet reilusti. Pelastustoimen epätoivoinen kamppailu on päättynyt siten, että ensihoito on siirtynyt valtakunnallisesti osaksi sosiaalija terveystoimen tehtäviä. 31 PELASTUSTOIMESSA NÄKÖPIIRISSÄ AIMO HARPPAUS Pelastustoimen uudistus osana Marinin hallituksen sote-uudistusta saatiin onnistuneesti päätökseen vuoden 2023 alussa ja pelastustoimi siirtyi perustetuille 22 hyvinvointialueille. Pienavustuksia rahasto on viimeisen 15 vuoden aikana myöntänyt yhteensä 1 689 kappaletta. Kun vuonna 2005 pienavustuksia myönnettiin 40 sopimuspalokunnalle, niin vuonna 2020 avustuksia myönnettiin jo 154. Sopimuspalokuntajärjestelmän toimintaedellytysten vahvistaminen pysyy lähivuosina Palosuojelurahaston erityisen tuen kohteena. Pelastuslaitokset sekä alan järjestöt ja muut tahot työskentelevät sisäministeriön alaisuudessa pelastustoimen yhteiseksi hyväksi. Pienet muuttotappiomaakunnat (hyvinvointialueet) ovat ajautuneet taloudelliseen kriisiin ja yhdistyvät arviointimenettelyn seurauksena isompiin naapureihinsa. Rahasto on tukenut lisäksi 15 vuoden aikana 247 sopimuspalokunnan ajoneuvohankintaa. Petteri Helisten Pelastusjohtaja Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Tukea näköpiirissä 2030-luvullakin Palosuojelurahasto on merkittävä sopimuspalokuntatoiminnan edistäjä. alv). Verkosto oli oman aikakautensa rakenne, eikä sille ole enää tarvetta. Ensihoito on vuonna 2030 kokonaan eriytynyt pelastustoimesta. Pelastustoimen järjestelmä voi olla edelleen maakunnallinen, mutta todennäköisemmin pelastustoimi on valtiollistettu. Pelastustoimen seuraava iso askel toteutuu 2020-luvulla ja vuonna 2030 Suomessa on alle kymmenen pelastuslaitosta. Turvallisuusviranomaiset on koottu saman ministeriön alle: poliisi, raja, pelastus, hätäkeskus. Johanna Herrala, Pääsihteeri, Palosuojelurahasto. Todettiin, että pelastuslaitosten lukumäärän tulee olla huomattavasti pienempi eli tasolla 5-11, mitä esitettiin yhdessä vaiheessa jo Sipilän hallituskaudella. Rahaston hallitus on myöntänyt sopimuspalokunnille viimeisten 30 vuoden aikana (vuosina 1990 – 2020) yhteensä 125 rakennushankeavustusta, joista 35 on kohdistunut uudisrakennuksiin ja 90 peruskorjaustai laajennushankkeisiin. Pelastustoimi on keskittynyt sille lainsäädännössä määiteltyihin tehtäviin. Sopimuspalokunnat voisivat esimerkiksi tehdä paikallista tai alueellista yhteistyötä ja hakea rahaston avustusta sopimuspalokuntatoimintaa tukeviin tutkimusja kehittämishankkeisiin. Sisäministeriö on lunastanut roolinsa koko pelastustoimen ja siviilivalmiuden toimijoiden johtajana sekä koordinaattorina. Avustustoiminnalla halutaan tukea valtakunnallisesti sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuutta ja toimintaedellytyksiä. Sairaanhoitopiirin ensihoito-organisaatio on vahvempi luomaan yhteistyömalleja sosiaalija perusterveydenhuoltoon, mikä osaltaan parantaa potilaan hoitoketjua. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on lakannut olemasta. Myös järjestökentällä on tapahtunut fuusioita. Uusia avustuskohteita voisi löytyä tutkimusja kehittämishankehaun kautta. Sopimuspalokuntien pienavustusten yksikköhintaisen hankinnan hintaraja nousee vuonna 2021 yhteensä 20 000 euroon (sis. Melko pian huomattiin, ettei uudistuksella saavutettu niitä tavoitteita, mitä alun perin tavoiteltiin. Avustustoiminnan tavoitteena on, että pelastustoimen palvelut voidaan turvata tasapuolisesti kaikkialla Suomessa. Nousu on huomattava ja se mahdollistaa merkittävien varusteja kalustohankintojen tukemisen ohella myös esimerkiksi parempikuntoisten ja turvallisempien ajoneuvohankintojen tukemisen. Pitkällä tähtäyksellä näköpiirissä on sopimuspalokuntatoiminnan aktiivinen tukeminen myös 2030-luvulla. Myös pieniä paloaseman peruskorjauksia on jatkossa helpompi toteuttaa
Sauruksella on osaamista ja kokemusta hallita laajaa kirjoa operatiivista kalustoa varsinaisen korirakennetekniikan ohella sekä ymmärtää eri alustavalmistajien tekniset rajapinnat eri muutostilanteissa. Saurus Oy haluaa olla mukana omalla panoksellaan varmistamassa turvallisempaa tulevaisuutta yhdessä strategisten kumppaneidensa kanssa. Samassa yhteydessä toiminnan laatuvaatimukset lisääntyvät, minkä vuoksi palokuntatoiminta ammatillistuu. Jos luku on oikea, meillä on edessämme iso toiminnallinen muutos. Yhteistyön syventäminen ja tietoisuuden lisääminen pelastusalan eri toimijoiden kesken huoltovarmuusteemaan liittyen olisi askel, joka varmaan tukisi molempien osapuolten valmiussuunnittelua ja toimintaa. Juhani Härkönen Toimitusjohtaja Saurus Oy Palokuntien toiminta muuntautuu yhteiskunnan tarpeisiin Yhteiskunnan muutokset näkyvät pelastustoimessa muun muassa laajentuvan tehtäväkentän myötä. Henkilöt erikoistuvat kukin omien vahvuuksiensa ja mieltymyksiensä mukaan tiettyihin tehtäviin, joissa he ovat alansa huippuosaajia. Seuraava suuri muutos onkin koko pelastustoimen osalta maakuntauudistus, mikä varmaan tuo mukanaan kehitystä myös varautumiseen muun muassa kaluston hankintaan ja elinkaarenhallintaan. Olemme saaneet kehittää yhdessä asiakkaidemme kanssa toimintaamme, tuotteitamme ja palveluamme tasolle, josta me suomalaisena pelastusalan tuotevalmistajana voimme olla kiitollisia sekä ylpeitä. Tuotekokokonaisuuden hallinnan ohella Saurus Oy tarjoaa asiakaskunnalleen luotettavan ja turvallisen projektinhallinnan, jossa virheet on eliminoitu, tehtävät vastuutettu sekä kustannukset on tarkoin ennakoitu. Näin tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Palokuntien osaaminen perustuu pitkäaikaiseen kokemukseen. Henkilöt ovat toiminnassa mukana keskimäärin viisi ja puoli vuotta. Kotimaisena toimijana Saurus Oy on ajan hermolla 24/7 turvaten valmistamiensa tuotteiden elinkaaripalvelut ja huoltovarmuus turvaten. Ja jos jotain kuitenkin sattuu, palokuntien kärkiyksiköt reagoivat nopeasti ja tehokkaasti, estäen näin tilanteiden laajentumisen. Yhteistyöllä me suomalaiset pärjäämme jatkossakin. Henkilöt ovat käytettävissä useiden eri palokuntien tehtäviin koti-, työja vapaa-ajan paikkakunnillaan. Tulevaisuuden palokuntatoiminta perustuu huippuosaamiseen Katsottaessa palokuntatoiminnan kehittymistä laajalla perspektiivillä on ennustettavissa, että tulevaisuuden toiminta perustuu maan joka kolkkaan ulottuvaan, kansalaisia lähellä olevaan paloasemaverkostoon sekä toimintaan osallistuvien henkilöiden korkeaan osaamiseen. Petri Jaatinen Palokuntajohtaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry. Luovutuksia kotimaahan ja vientiin on kertynyt parisen tuhatta. 32 palokuntalainen PK100 Yhteistyöllä turvallisempaan tulevaisuuteen Saurus Oy on valmistanut kotimaisia Saurus®pelastusajoneuvoja tehtaallaan Jyväskylän Säynätsalossa vuodesta 1983. Erikoistumisen ohella palokunnat huolehtivat oman lähialueensa turvallisuudesta parantaen aktiivisesti sen valmiuksia ennaltaehkäistä onnettomuuksia. Tiettyjen alojen huippuosaajat liittyvät valtakunnallisiin hälytysryhmiin ja osallistuvat jopa kansainvälisiin tehtäviin. HAKA-tilastot osoittavat, että hälytysosastojen jäsenyysaika olisi voimakkaassa laskussa. Laskeeko hälytysosastojen henkilöiden jäsenyyden kesto. Yhteistyö ja tietojen vaihto pelastuslaitosten, puolustusvoimien sekä kotimaisten strategisten kumppaneiden kanssa on jatkuvaa, kehittävää ja luottamukseen perustuvaa. Pelastustoimen tehtävien kirjo kasvaa ja siksi pelastustoimintaan osallistuvalta henkilöstöltä vaaditaan entistä laaja-alaisempaa osaamista. Katsomme luotavaisin mielin tulevaisuuteen
Tulevaisuuden osalta olen optimistinen. Mitä vahvempia olemme kotimarkkinoilla, sitä suuremman hyödyn voimme siitä kotimaallemme maailmalta palauttaa. Monella pelastustoimen yhteistyökumppanina toimivalla yrityksellä on jo olemassa varsin tiivis ja aktiivinen kansainvälinen yhteistyöverkosto sekä pitkälle kehitettyä, Suomessa tapahtuvaa, omien tuotteiden valmistusta. Koko maailmaa kohdannut yllättävä kriisi toi esiin ne erinomaiset mahdollisuudet, joita meillä suomalaisilla valmistajilla on maailmalla. Nämä seikat yhdessä ja erikseen mahdollistavat erittäin monipuolisen tuen tarjoamisen erilaisten tilanteiden hallintaan. Koronapandemia on nostanut pelastustoimen parissa työskentelevissä yrityksissä esiin kehittämistarpeita niin niiden omassa varautumisessa poikkeuksellisiin olosuhteisiin kuin koko maan kattavassa huoltovarmuusjärjestelmässäkin. Elämme ja toimimme puhtaassa, luotettavassa, puolueettomassa sekä stabiilissa maassa. Ja jos jotain kuitenkin sattuu, palokuntien kärkiyksiköt reagoivat nopeasti ja tehokkaasti, estäen näin tilanteiden laajentumisen. Nämä seikat yhdessä tuovat kansainvälisen asiakkaan silmiin positiivisia ajatuksia meistä myös tavarantoimittajana. Kriisin tuoma toimintaympäristön muutos toi yrityksiin uusia toimintatapoja, joista esimerkkeinä yritysten ja etätyöpisteiden välillä tehdyt turvallisuusja yhteydenpitojärjestelmiä koskevat parannukset sekä rutiininomaisten, mutta välttämättömien tapaamisten järjestäminen verkon välityksellä. Iivari Kalliomäki CEO Esteri Group 33 ennaltaehkäistä onnettomuuksia. Olen varsin luottavainen myös sen suhteen, että osaamme tulevaisuudessa yhdessä pelastustoimen kanssa paremmin hyödyntää niitä vahvuuksia ja mahdollisuuksia, joita alalla toimivat suomalaiset valmistajat suomalaiselle yhteiskunnalle tarjoavat. Mielestäni erittäin tärkeä tulevaisuuden kehittämiskohde on pelastustoimen ja sen toimintaan läheisesti linkittyvän yrityssektorin nykyistä tiiviimpi yhteistyö. Petri Jaatinen Palokuntajohtaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry. Näen tulevaisuuden pelastustoimelle maailmanlaajuisesti koneita ja laitteita valmistavan yrityksen näkövinkkelistä valoisana. 33 Kriisi on tuonut esiin mahdollisuuksia Katsoessani tulevaisuuteen, näen sen luonnollisesti ilman tänä vuonna koettua koronapandemiaa sekä sen aiheuttamaa talouden hidastumista, joka on saattanut monia toimialoja vakavaan kriisiin. Osa alan yrityksistä kuuluu jo tällä hetkellä poikkeustilanteisiin varautumista varten luodun kansallisen järjestelmän piiriin, joskin järjestelmän toimivuutta ei tämän kriisin aikana koeteltu millään tavoin. Alalla toimivilla yrityksillä on sekä kapasiteettia että halua turvata ja tukea kotimaisen pelastustoimen toimintaa poikkeustilanteissa
Toimittajaa mitataan myös kyvykkyydestä hoitaa toimitukset ja takuuajan palvelut luotettavasti. Suomalainen osaaminen ja tapa tehdä kauppaa ovat olleet perusta hyvälle yhteistyölle vientimarkkinoilla. Monissa maissa on myös paikallinen sertifiointi edellytyksenä tuotteen maahantuonnille. Erityisesti paloalan kulkuneuvoja ja kalustoa valmistavat yritykset ovat jo vuosia tehneet ulkomaankauppaa Eurooppaan ja Kauko-Itään. Finland Pavillion tarjoaa näyttävän kokonaisuuden suomalaista osaamista messuvieraiden nähtäväksi. Suuret hankintakokonaisuudet vaativat taloudellisten ja tuotannollisten resurssien lisäksi osaamista eri kulttuurien kanssa toimimisesta. Yhdessä messuille – yhdessä vahvempia. Kansainvälisillä markkinoilla kalustohankinnat ovat välillä melkoisen suuria, joihin yksittäisen toimittajan on hankalaa tai jopa mahdotonta osallistua. Koulutuspalvelut kun saadaan vielä mukaan, niin voidaan puhua todellisesta kokonaisosaamisesta – Suomesta! Timo Kangasniemi Puheenjohtaja Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry 34 palokuntalainen PK100. Tämä saattaa olla pienille yrityksille liian suuri kynnys lähteä yksin liikkeelle. Yhteisen näkyvyyden ajatusta voi myös kehittää messujen jatkoksi tulevaisuudessa, kun kilpaillaan suurista kaupoista vientimarkkinoilla. Hankintamäärä on mahdollisesti niin suuri, että valmistuskapasiteetti ei suoraan riitä. Aikaisemmista toimituksista annetut näytöt ovat tärkeä osa päätöksenteossa. Tähän liittäisin mielelläni myös kotimarkkinoilla toimivien yritysten osaamisen. Hankinnan kokonaisuus saattaa lisäksi käsittää laajan kokonaisuuden erilaisia kalustotoimituksia, ja osatoimituksen salliminen ei ole asiakkaan kannalta toivottavaa tai edes sallittua. 34 palokuntalainen PK100 Vientiyhteistyö – suomalaisen palokalustoalan mahdollisuus Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistyksen 38 jäsenyrityksestä noin kolmannes tekee aktiivista vientikauppaa. Helppoja aloituskohteita löytyy Euroopan sisältä, kun viranomaismääräykset ja kaupalliset reunaehdot ovat helposti hallittavissa. SPLY on ottanut askeleen kansainväliseen suuntaan järjestämällä jäsenyrityksilleen mahdollisuuden osallistua Saksassa järjestettäville Inteschutz 2021 -messuille yhteisosastolla. Yritys voi lähteä vientimarkkinoille vaikka heti riippumatta yrityksen koosta, jos tuotteelle on kysyntää tai vastaavia tuotteita on vähän tarjolla
Kohteet saavutetaan yhä useammin ilmateitse. Ari Keijonen, Toiminnanjohtaja Suomen Palopäällystöliitto 35. Työturvallisuuden kannalta vaativimmissa tehtävissä tukena ovat etenemiskykyiset, puheohjauksella ja monipuolisilla monitorointiominaisuuksilla toimivat palorobotit. Tärkeää kalustoa, jopa robotteja, saadaan linnuntietä pitkin kohteeseen. Kymmenen vuoden kuluttua tekoäly ja robotit ovat myös osa pelastustoimintaa. Sen sijaan ensi vuosikymmenellä meillä on uudenlaista osaamista. Nuo laitteet eivät toimi ilman ihmistä, ja merkittävässä osassa tehtävistä tarvitaan aina ihmiskäsiä ja ihmiskontaktia. Arvojohtamista ja monimuotoisuutta Pelastustoimi on hyvin arvojohdettua – niin sisäisiä kuin ulkoisiakin kohderyhmiä ajatellen. Näiden avulla pelastustoimi digitalisoi palvelujaan, kehittää, kohdentaa ja tehostaa toimintaansa sekä hyödyntää tiedolla johtamista. Pelastustoimelle on luotu oma, yhteiskehittämiseen perustuva innovaatioekosysteemi, joka tuottaa uusia, koko pelastustoimea, sen suorituskykyä, tehokkuutta ja turvallisuutta parantavia innovaatioita, toimintatapoja ja teknisiä ratkaisuja. Veden varaan joutunut saa pelastusvälineen nopeasti dronen avustamana, ja vaikeasti saavutettaviin kohteisiin ilma-alus on päivittäinen apuväline. Paloasemilta lähtee yhä useammin auto, jonka kalustona on erilaisia ilma-aluksia ja niihin liitettäviä varusteita, ja monet paloasemat ovat ”ilma-alusasemia”. 35 Tekoäly ja robotit tukevat pelastustoimintaa Tuleva vuosikymmen on jo niin lähellä, että osa tänään vielä kehityksen versovaiheessa olevista innovaatioista ja toimintatavoista on tuolloin jo täydessä ”tuotantokäytössä”. Edellisen vuosikymmenen arvotyö on saanut aikaan sen, että arvostamme monimuotoisuutta ja pelastustoimi houkuttelee pariinsa entistä monipuolisemmin. Palorobotit ja ilma-alukset eivät korvaa yhtään ihmistä. Nopeaa tilannekuvaa ja muuta dataa saadaan dronien avulla. Ne tehostavat pelastustoimen suorituskykyä ja tekevät toimintamme turvallisemmaksi. Saamme suurta arvostusta siitä, että pelastusalan kasvot heijastavat yhteiskunnan koko kirjoa. Korkealla syttynyt palo jäähdytetään ilmasta käsin, mikäli turvatekniikka ei ole estänyt syttymää tai sammuttanut sitä
Sitä kautta alalla käytetty kielikin on päivittynyt eikä viestinnässä enää sukupuoliteta tekijöitä, vaan käytetään pelastustoimen tehtäväkenttää paremmin kuvaavaa ”pelastaja”-termiä. Pelastustoimen työ jatkaa teknologistumistaan. Sami Kerman Erityisavustaja (sisäinen turvallisuus) Sisäministeriö Pelastustoimi vuonna 2030 Vuonna 2030 pelastustoimi on edelleen luotetuin turvallisuusviranomainen. Suomi tekee seuraavien 15 vuoden aikana siirtymän hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi, mikä tarkoittaa aluksi vähittäiseltä vaikuttavan muutoksen täydellistä läpileikkaavuutta: kalusto, rakennukset ja niiden käyttö, energiantuotanto ja -käyttö, pelastustoiminnan harjoittelu, ruoka ja niin edelleen. Valvontatyö perustuu vahvasti konsultointiin ja kohteiden turvallisuustyön tukemiseen, vaikka täysin poistumisteiden siisteyden arvioinnista ei varmasti luovutakaan. Pelastusalalla on lisäksi ymmärretty, että omalle kropalle sopivat varusteet ovat työturvallisuuden kannalta olennainen asia eikä raskaana tule osallistua pelastustoimintaan, sillä palokunnissa halutaan turvata sikiön turvallinen kasvu. Toisaalta varautumisja valmiuskysymyksissä pelastuslaitoksilla on kaikki edellytykset säilyttää ja vahvistaa asemaa varautumisen yleisviranomaisena ja paikallisena kumppanina esimerkiksi kunnille. Palokuntatoiminnassa tuntuu suorastaan käsittämättömältä, että joskus toiminnassa on määritelty tehtäviä sukupuolen mukaan, vaan palokuntatoimintaa pääsee toteuttamaan oman mielenkiinnon ja osaamisen pohjalta. Pelastustoiminnan tehtävissä käytetään koko ajan enemmän robotiikkaa ja yhä useampi ensihoitotehtävä pyritään hoitamaan kohteessa diagnostiikalla ja lääkärien etätuella. Naisten osuus pelastusalalla jatkaa tasaista kasvua ja samalla pelastustoimi monimuotoistuu esimerkiksi iän, etnisen taustan ja koulutuksen osalta. Palokunnissa ei syrjitä eikä häiritä ketään. Palokuntien hyvä, erilaiset ihmiset hyväksyvä ilmapiiri on saatu aikaan tinkimättömällä yhteistyöllä ja arkipäiväisillä käytännön teoilla. Palokunnissa ylipäätänsä on tilaa ja tehtäviä kaikenlaisille ihmisille, mielipiteille ja palokunnat voivat hyvin. Palokuntanuorisotyö on edelleen merkittävä pelastustoimen rekrytointikanava ja väylä, missä lapset ja nuoret oppivat vuonna 2030 tarvittavia elintärkeitä kansalaistaitoja. Tämä luo kovan paineen koulutuksen uudistamiselle ja alan työurille. Pelastustoimi on onnistunut uudistamaan kuluneen 10 vuoden aikana toimintaansa niin, että se muistuttaa henkilöstöltään enemmän väestöpohjaa kuin joille se palveluja tuottaa. Jälkija etukäteisesti arvioiden paljon muuttuu, mutta tämä vuosi on varmasti myös osoittanut, kuinka nopeasti isotkin muutokset normalisoituvat. 36 palokuntalainen PK100 Yhteistyö tiivistyy Vaikka 2030-luku on vielä kaukana, on mielestäni varsin selvää, että pelastustoimen perustehtävä pysyy melko muuttumattomana. Kun yhtäältä toimialan rajat muiden toimijoiden suuntaan liudentuvat, professiot toimialan sisällä vahvistuvat. Tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden nimissä yhteistyötä tiivistetään ja maakuntauudistuksen myötä luonteva suunta, josta synergiaa etsittäneen ja löydettäneen, on sosiaalija terveystoimi. Mira Leinonen Pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen Aluehallintovirasto. Palveluita pelastustoimi tuottaa niin suomenkuin ruotsinkielisinä ja pelastusalalla koulutusta tarjotaan säännöllisesti molemmilla kotimaisilla kielillä. Palokuntanuorisotyöhön osallistuvien palokuntalaisten osalta käytännöt alaikäisten koskemattomuuden turvaamisesta ovat arkipäivää
Toisaalta korkea erikoistuminen yksittäisen palokunnan tehtävissä on toimintaympäristön vaatimusten kehittyessä osaamisen ja kalustollisten valmiuksien näkökulmasta perusteltua. Uskomme vahvasti, että vuonna 2030 meillä on käytettävissämme tietoon perustuvat perusteet järjestelmän mitoitukselle sekä valtioneuvostotason päätökset pelastustoimen tavoitteiksi. Sopimuspalokuntajärjestelmän ja sopimuspalokuntalaisten mahdollisimman monipuolinen ja kattava käytettävyys pelastustoimen tehtäväkentässä sisältää erityisiä mahdollisuuksia. Tähtäämme käynnissä olevassa suorituskykyhankkeessa mahdollisimman kattavaan tietoon toimintaympäristöstä ja siinä vaikuttavista turvallisuusuhista. Analyysin perusteella mitoitamme järjestelmämme valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset valmiudet ja palvelut. Vahva olettamuksemme on, että pelastustoimen ja siviilivalmiuden järjestelmän suorituskyvyltä edellytetään nykyistä enemmän. Ytimessä myös vuonna 2030 on yksittäinen palokuntalainen. Tulevaisuus edellyttää myös sopimuspalokuntajärjestelmältä valtakunnallista, systemaattista ja tietoon perustuvaa kehittämisotetta. 37 Turvallisuuden toimintaympäristö edellyttää vahvaa pelastustointa vuonna 2030 Millainen on turvallisuuden toimintaympäristö vuonna 2030. Auttamisen halu ja osallistuminen yhteiseen turvallisuustyöhön. Tavoitteena ovat myös toimintaympäristön ja uhkamallien edellyttämät valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset palvelut. Kimmo Kohvakka Pelastusylijohtaja Sisäministeriön pelastusosasto 37 Kuva: Sami Perttilä. Vaikka moni asia muuttuu, yksi on pysyvää. Järjestelmä mahdollistaa vahvan ja joustavan valmiuden koko maassa arjen turvallisuudessa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Sopimuspalokuntalaisten koko osaamisen valjastaminen ja hyödyntäminen pelastustoimen kehittämisessä on yhä erityinen kehittämiskohteemme, jonka onnistuessa vahvistamme merkittävästi tulevaisuuden kykyjämme. Sopimuspalokunnat ovat suomalaisen pelastustoimen väkevä ominaisuus. Ilmastonmuutos, yhteiskunnan rakenteellinen ja sosioekonominen kehitys sekä kiihtyvä teknologinen kehitys määrittävät kaikki pelastustoimen tehtäviä
Uudet tekniikat tulevat ryminällä helpottamaan ja tekemään turvallisemmaksi työtämme turvallisuuden eteen. Keski-Suomen identiteettiin kuuluvat vahvasti koulutus ja kehittäminen. Pelastuslaki uudistuu. Uskon mahdollisuuksiin. Samalla maakunnassa on nähtävillä useita seutukuntia, joissa muuttotappiot ovat olleet aluekehityksen trendinä jo pidemmän aikaa. Keski-Suomen alue on kuin Suomi pienoiskoossa. Pelastuslaitoksemme valmius ja suorituskyky rakentuvat tehokkaasta vakinaisen henkilöstön toiminnasta sekä laajasta sopimuspalokuntien verkostosta nyt ja tulevaisuudessa. On kuitenkin yksi asia, johon jokainen sopimuspalokuntalainen voi vaikuttaa. Ari Maskonen Toiminnanjohtaja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Pelastustoimen keskipisteessä Keski-Suomi on aluekehityksen ja pelastustoimen näkökulmasta mielenkiintoinen ja haastava kokonaisuus. Vielä parempi on toki, jos sinä asetut ehdolle kuntavaaleissa, joko jonkun puolueen tai valitsijayhdistyksen listoille. Tällöin voimme olla varmoja, että kunnanvaltuustoon voi tulla valituksi ”meikäläinen”. Keski-Suomessa on selkeä ydinkaupunkialue, joka vetää seutukunnalleen muuttajia koko maasta. Keski-Suomessa ollaan pelastustoimen keskipisteessä. Pelastustoimen näkökulmasta Keski-Suomessa vaaditaan tulevaisuudenlukutaitoa. Johtokunnissa tehtävä työ on yksi kaikkein keskeisimpiä sopimuspalokuntien toimintaan vaikuttavia asioita. Koulutusuudistus on prosessissa. Palveluiden nykytilan ja tulevaisuuden tarkastelu herättää erilaisia mahdollisuuksia sekä uhkakuvia. Tätä kaikkea ja vähän muutakin tutkimme kolmen vuoden välein Sopimuspalokuntabarometrillä, joista viimeisin julkaistaan lähiaikoina. Kuntavaalituloksen mukaan jaetaan myös paikat pelastuslaitosten johtokuntiin. Palvelutarpeet kasvavat. On syytä myös mustuttaa SSPL:n ja SPPL:n yhteistutkimuksesta ”Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus”, millä pyritään selvittämään sopimuspalokuntalaisten näkemys toimintamme edellytyksistä tulevaisuudessa. Suomen tunnetuimpiin muuttoliiketutkijoihin kuuluva Timo Aro (2020) nostaa Keski-Suomesta esiin kolme samanaikaisesti läsnä olevaa kehityssuuntaa: voimakas keskittyminen, voimakas supistuminen ja kolmantena trendinä joidenkin alueiden tyhjeneminen vakituisesta asutuksesta. Pelastustoimeen panostamalla turvataan riittävät palvelut kasvukeskuksissa ja harva-alueilla. Myös pelastustoimea ja harva-alueiden auttajaverkostoja on kehitettävä sekä löydettävä uusia ratkaisuja. Kuntavaaleissa 2021 valitaan kuntiin uudet valtuustot. On käytävä tuulta päin, jotta voi käydä tulta päin. 38 palokuntalainen PK100 Tuulta ja tulta päin Pelastusala on jatkuvassa muutoksessa ja murroksessa. Ville Mensala Pelastusjohtaja Keski-Suomen pelastuslaitos. Reunaja haja-asutusalueet lisääntyvät ja haasteet kasvat suuriksi palveluiden järjestämisen näkökulmasta. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että jokainen sopimuspalokuntalainen käyttää äänioikeuttaan antaakseen tuen sellaiselle ehdokkaalle, joka ymmärtää pelastustointa ja erityisesti sopimuspalokuntatoimintaa. Riskianalyysityöllä luodaan tietämystä nykytilasta ja parasta ymmärrystä tulevaisuudesta päätöksenteon tueksi. SOTEPE:n kohtalo selviää joskus keväällä 2021, puhumattakaan Korona-pandemian aiheuttamista muutoksista, joita emme kaikkia edes vielä tiedä
Lisäksi arvioin, miten pelastustoimi on saavuttanut strategiset tavoitteet viimeisen vuosikymmenen aikana. Ei juuri mitään, koska kyseisiä tavoitteita ei mitata. Entä mitä kyseiset mittarit kertovat henkilöstön hyvinvoinnista, organisaation suorituskyvystä ja riittävistä resursseista. Olisin tyytyväinen, mikäli koulutusuudistus toteutetaan ja varmistetaan riittävät henkilöstöresurssit, pidetään huolta työurista, työhyvinvoinnista ja kilpailukykyisestä palkasta yhdenmukaisesti, systemaattisesti ja järjestelmäperusteisesti. Voiko tämä olla mahdollista 2030-luvulla. Antavatko edellä mainitut mittarit riittävän laajan kuvan strategiaprosessin onnistumisesta. Työryhmän laatimia mittareita ei ole otettu käyttöön ja raportti on mitä ilmeisemmin unohtunut pöytälaatikkoon. Ei, en odota. Tehtävä oli haastava, koska pelastustoimessa seurataan lähinnä kahta mittaria: toimintavalmiusaikaa ja toteutuneita palotarkastuksia. 39 Miltä pelastustoimi näyttää 2030 –luvulla Valmistauduin toimeksiantoon lukemalla pelastustoimen strategia 2025 ja Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – pelastustoimen strategia 2025 -asiakirjat. Kyllä voi, jos näin yhdessä päätämme! Kim Nikula Järjestön johtaja Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry Kuva Mauri Ratilainen 39. Pelastusopistolla toteutettiin kattava indikaattorihanke vuonna 2016, jossa laaja-alainen työryhmä laati pelastustoimelle mittareita. Suurta digiloikkaa, pelastustoimen robotisointia ja automatisointia. Mitä siis odotan 2030-luvulta. Molemmissa strategioissa tavoitteet ovat hyvin samankaltaiset: varmistetaan pelastustoimen suorituskyky ja henkilöstöresurssit, ennaltaehkäistään onnettomuuksia, kehitetään johtamista ja osaamista sekä edistetään henkilöstön hyvinvointia
Toisaalta nykytilannekin kelpaa meille. Kaikkeen tähän muutokseen vastataan riittävällä osaavalla ja motivoituneell a henkilöstöllä ja sopimuspaloku ntien toiminnalla. Paikallinen palvelu on valttia molemmissa! Tuotetietojen saatavuus verkosta on nykyään itsestäänselvyys, mutta se ei yksinään riitä. Meidän suhtautumisemme asiaan on neutraali. Muina selkeinä megatrendeinä , jotka vaikuttavat pelastustoimen toimintaympäristöön, on tunnistettu ilmastonmuuto s ja luonnon monimuotoisu uden köyhtyminen, jotka lisäävät sään ääri-ilmiöitä ja vaikuttavat ennakoimattom illa tavoilla esimerkiksi suomalaiseen ruoantuotanto on. Mika Nilsson Toimitusjohtaja Turvata Oy A Kuva: Sisäministeriö. 40 palokuntalainen PK100 Sisäisen turvallisuuden tulevaisuus Sisäministeriös sä valmistellaan sisäisen turvallisuuden selontekoa, jossa tarkastellaan Suomen sisäistä turvallisuutta ja yhteiskuntarau haa vuoteen 2030 asti. Usein asiakkaat haluavat vielä henkilökohtaista palvelua ennen kuin tekevät ostopäätöksen. Turvata tulee olemaan edelleenkin alansa johtava toimija. Aika ajoin esiin nousee ajatus pelastustoimen siirtämisestä valtion hoidettavaksi. Ehkä kymmenen vuoden päästä asian kanssa on edetty, tai sitten ei. Myös kymmenen vuoden päästä on tarvetta turvallisuusalan vähittäisliikkeille, jossa asiantuntija opastaa, neuvoo ja tarpeen mukaan myös kouluttaa asiakkaita. Väestön ikääntyminen tulee lisäämään pelastusja ensihoitopalve luiden tarvetta, johon vastataan ensi vuosikymmene llä yhä vahvemmin teknologisin ratkaisuin. Sisäisen turvallisuuden kannalta syrjäytyminen ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten turvallisuus ovat keskeisessä asemassa. Suurimmalla osalla ihmisistä menee hyvin ja yleinen turvallisuustila nne on Suomessa kehittynyt viime vuosikymmeni en aikana myönteiseen suuntaan ja meillä on kaikki edellytykset siihen, että hyvä kehitys jatkuu. Uskomme, että pärjäisimme palvelullamme edelleen, vaikka kilpailutusten koko kasvaisi ja mukaan tulisi suoraa eurooppalaista kilpailua. Tämä on haaste, joka pelastusalanki n on tärkeä tunnistaa ja suunnitella toimintaansa sen mukaisesti. Vastaavasti onnettomuuks ien uhrit ovat pieni joukko, jota yhdistää kasautunut huono-osaisuu s. Tässä yhteydessä on luontevasti katsottu lähitulevaisuud en mahdollisuuksia ja haasteita yhteistyössä hallinnonalan ja sidosryhmien kanssa. Maria Ohisalo Sisäministeri Sisäministeriö Miltä maailma näyttää pelastusalan kaluston maahantuojan vinkkelistä katsottuna vuonna 2030. Asiakkaat arvostavat nyt ja tulevaisuudessa heille tarkoituksenmukaista palvelua, olipa sitten kyseessä pieni vpk keskellä maaseutua tai ison kaupungin pelastuslaitos. Odotukseni pelastustoimen koulutusuudist usta kohtaan ovatkin korkealla ja uskon, että pelastustoimi tähänkin haasteeseen tarttuu ja vastaa. Niiden varaston läheisyys mahdollistaa reagoinnin nopeaankin tarpeeseen, samoin erilaiset takuuasiat on parasta selvittää paikallisen toimijan kanssa
Turvata tulee olemaan edelleenkin alansa johtava toimija. Pystyykö pelastustoimi pitämään toiminnastaan sen hyvät ominaisuudet ja sen hyvän aseman yhteiskunnassa edelleen voimissaan vai joutuuko ala muuntautumaan niin, että hyvää menetetään. Myös kymmenen vuoden päästä on tarvetta turvallisuusalan vähittäisliikkeille, jossa asiantuntija opastaa, neuvoo ja tarpeen mukaan myös kouluttaa asiakkaita. Terveydenhuolto tulee määrittämään koko hyvinvointialueen hallinnon raamit ja pelastuslaitosten sopeutuminen voi joissakin tapauksissa olla haasteellista. Seuraavat viisi vuotta näyttävät paljolti minkälaisissa hallinnollisissa organisaatiossa ja yhteistyöverkostoissa pelastustoimi ja erityisesti pelastuslaitokset toimivat. Mika Nilsson Toimitusjohtaja Turvata Oy A Yhtenäinen näkemys ja tahtotila kehittämiseen Lähivuodet tulevat olemaan pelastustoimen hallinnon uudelleen muokkautumisen aikaa. Usein asiakkaat haluavat vielä henkilökohtaista palvelua ennen kuin tekevät ostopäätöksen. Toisaalta nykytilannekin kelpaa meille. Pelastustoimen työn sisältöön tullee muutoksia, jotka vievät toimialaa pois teknisväritteisestä työn sisällöstä kohti ihmiskeskeisempää työskentely-ympäristöä. 41 Miltä maailma näyttää pelastusalan kaluston maahantuojan vinkkelistä katsottuna vuonna 2030. Muuttoliike kaupunkikeskuksiin saa aikaan tarvetta kehittää pelastustoimen valmiutta erityisesti harva-alueilla. Ratkaisuna on voimakas yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja entistä enemmän ihmisten omien taitojen ja kykyjen parantaminen turvallisuusasioissa. Seuraavina vuosina pelastuslaitosten isäntäorganisaatio on sosiaalija terveystoimeen erikoistunut suuri toimintakokonaisuus. Asiakkaat arvostavat nyt ja tulevaisuudessa heille tarkoituksenmukaista palvelua, olipa sitten kyseessä pieni vpk keskellä maaseutua tai ison kaupungin pelastuslaitos. Ehkä kymmenen vuoden päästä asian kanssa on edetty, tai sitten ei. Paikallinen palvelu on valttia molemmissa! Tuotetietojen saatavuus verkosta on nykyään itsestäänselvyys, mutta se ei yksinään riitä. Pelastustoimi on tällä hetkellä Suomen luotetuin toimiala ja Suomi erinomaisen turvallinen maa elää. ICT-pohjaisen toimintatekniikan ja robotiikan rantautuminen pelastustoimintaan ja ensihoitoon on selviö. Uskomme, että pärjäisimme palvelullamme edelleen, vaikka kilpailutusten koko kasvaisi ja mukaan tulisi suoraa eurooppalaista kilpailua. Ympäristöasiat ja ympäristöonnettomuuksien torjuminen sekä pelastuslaitosten oma sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja ympäristöasioihin värittävät tulevaa vuosikymmentä hyvin selvästi. On äärimmäisen tärkeää, että koko toimialalla olisi seuraavasta kahdesta vuosikymmenestä yhtenäinen näkemys ja vakaa tahtotila alan asioiden kehittämisestä pelastustoimen arvot ja arvokkuus säilyttäen. Niiden varaston läheisyys mahdollistaa reagoinnin nopeaankin tarpeeseen, samoin erilaiset takuuasiat on parasta selvittää paikallisen toimijan kanssa. Koska pelastustoimen ja sosiaalija terveystoimen työnantaja on sama, tulee tämä vaikuttamaan myös pelastuslaitosten ja erityisesti niiden henkilöstöä koskeviin asioihin. Kaupunkikeskittymät tuovat pelastustoimelle ja erityisesti pelastustoiminnalle haastetta tehtäväkirjon muuttuessa perinteisestä toiminnasta ihmisten ja ihmisjoukkojen aiheuttamiin ongelmiin. Meidän suhtautumisemme asiaan on neutraali. Olli-Pekka Ojanen Pelastusjohtaja Pirkanmaan pelastuslaitos 41 Kuva: Sisäministeriö. Aika ajoin esiin nousee ajatus pelastustoimen siirtämisestä valtion hoidettavaksi
laitoksissa, kotitalouksissa kuin ajoneuvoissa kin. Molempia tarvitaan. Nurkkakunta isuus viime vuosituhanne n malliin ei kehitä kokonaisuutt a 2020-luvulle ja eteenpäin. Toivotan menestystä Vaasan marssin sanoin koko pelastusalall e; ”niin onnenhen maan pohjoisen, vie kunto se poikien”. Osa haluaa nähdä kauas, osa haluaa pitää kiinni nykyisyydes tä ja jopa menneestä. Otsikon kysymyksee n vastaus lähtee mielestäni pelastustoim en nykyisistä arvoista. 42 palokuntalainen PK100 Missä ollaan, minne mennään. Pelastustoim en tekninen kehitys on viime vuosikymme nten aikana ollut huimaa. Suoritusporta alla se varmasti onkin myös jatkossa, mutta seuraavilla portailla asiakas, avun tarvitsija, tuppaa unohtumaan . Jos näin käy, niin ei auta opintopisteet tai google. Halusimmepa tai emme, yhteiskunta ympärillämm e muuttuu nopeasti. Meitä tarvitaan uudistuvassa ja kansainvälist yvässä kotimaassam me turvaamassa maaseudun ja kaupunkien elämisen edellytyksiä. Jaakko Pukkinen Pelastusjohta ja Keski-Pohjan maan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaito s 42 palokuntalainen PK100. Se miten pärjäämme jatkossa, riippuu meistä kaikista. Keskiössä täytyy edellen olla asiakas, avun tarvitsija. Turvataksem me maamme pelastustoim en kehityksen on keskeistä, että yhteinen tahtomme alalla on vankkaa. Maahamme sopii aivan yhtä hyvin jatkossakin paikallisista lähtökodista rakentuvan paloaseman suorituskykykyine n toiminta kuin kaupungin vaatimusten mukainen pelastustoim inta. Eikä tässä vielä kaikki; robotiikka, tekoäly, väestön ikääntyminen , väestön keskittymine n, työn muutokset yhteiskunnas sa haastavat pelastustoim en vastuutahoja näkemään ja tulkitsemaan heikkoja signaaleja ja megatrendej ä matkalla kohti 2030 -lukua Maassamme pelastustoim i on vielä kunnallinen toimiala, paloasemaku lttuurit ovat omanlaisiaan jokaisella paloasemalla . Elämme globaalissa maailmassa, tarvitsemme tekniikkaa, mutta keskeistä on se, että tarvitsemme jatkossakin osaavia käsiä ja osaavaa henkilöstöä, joka osaa olla tarvittaessa tekemättä onnettomuus paikalla mitään, jos tilanteessa onkin vaarallista tai epäselvää rakennetta tai laitteita tai jotain ennen näkemätöntä . Inhimillisesti – Ammatillises ti – Luotettavast i, yhdessä. Henkilöstön vaatimustaso on noussut samaa tahtia kuin ympäröiväss ä yhteiskunnas sa teollisuudess a. Suorituskyky vaatimuksia asetetaan henkilöstön fyysisille ominaisuuksi lle, turvallisuuss elvityksillä varmistetaan , että väkemme on nuhteetonta, toimitilojen tilaturvallisuu s täytyy olla turvallisuusv iranomaisten toimintaan kuuluvalla tasolla
Tämä kehitys haastaa pelastustoimen toimittajaorganisaation etsimään ja tuomaan uusinta uutta tekniikkaa maailmalta Suomeen. Tämän kesän peruttuja messuja yritetään järjestää kesällä 2022. Seuraavan kerran toivottavasti voimme esitellä alan viimeisimpiä uutuuksia Suomen ja muiden pohjoismaiden viranomaisille lokakuussa 2021 Helsingissä Turvallisuusmessuilla. Sähköllä tai muulla vaihtoehtoisella energialla kulkevat ajoneuvot ja sammutusrobotit ovat jo nyt testikäytössä ja droneja hyödynnetään entistä enemmän. Kuten hyvin tiedämme, pelastusalan suurimmat tekniset kehitysaskeleet on totuttu ottamaan viiden vuoden sykleissä Saksan isojen messujen yhteydessä. Kun messut toteutuvat, on mitä todennäköisimmin esillä useita uutuuksia, jotka viitoittavat tietä 2030-luvulle. Ainakin siihen asti vanhat konstit ovat toimivia: Suurin osa paloista sammuu edelleen parhaiten vedellä ja pienellä miehistön hikoilulla. Ja paljon muuta. Palohenkilöiden henkilökohtainen varustus kehittyy älyvaatetuksen ohessa muun muassa integroiduilla viestintäja valaistusratkaisuilla. Uusia sammutusmenetelmiä ja aineita tulemme näkemään veden korvaajina. Valitettavasti tästä rytmistä on nyt jouduttu poikkeamaan jo kahdesti. Kaikki uusi ei kuitenkaan sovellu sellaisenaan maailmalta tänne meille. Pelastusala kehittyy muun maailman tavoin. Suomen talvi on esimerkki erittäin hyvästä testilaboratoriosta isoille ulkomaisille valmistajille. Lauri Räty Myyntipäällikkö Veljekset Kulmala Oy. 43 Ajan hermolla kohti 2030-lukua Miten matkaa kohti 2030-lukua tarkastellaan yhden maailman suurimman palokalustovalmistajan ”kainalossa” Suomen maahantuojana ja jälleenmyyjänä. Näin saamme suomalaisen pelastushenkilöstön kokemuksista ideoita, jotka edesauttavat yhä käyttökelpoisempien ja tehokkaampien tuotteiden kehittämisessä. Mielenkiinnolla ja odottavana
Osa na?ista. Pelastustoimi tulee jatkossakin perustumaan pa?a?toimiseen ja sopimuspalokuntien henkilo?sto?o?n, jotka tuottavat erilaisia turvallisuuspalveluita seka. Entista. on aloitettava nyt, jotta ne joskus toteutuvat ja vaikuttavat. ja omaksua uusia tapoja ja menetelmia?. Tiedon perusteella ryhdyta?a?n tulevaisuudessa arvioimaan pelastustoimen eri toimintojen vaikuttavuutta ja tehda?a?n na?iden perusteella johtopa?a?to?ksia?. olevaa tietoa yhdistella?a?n ja analysoidaan. la?hiympa?risto?lleen etta. Kasvuseuduilla kehitys on pitka?lti pa?invastainen. on mummopalokunta kuin ei palokuntaa ollenkaan?”. muille heihin kohdistuvista odotuksista. pelastusylijohtajaa lainaten: ”Onko parempi, etta. Tietoja?rjestelmiin kera?ta?a?n tietoa ja eri ja?rjestelmissa. Nyt na?hta?villa. kyla?ssa. Harvaan asutuilla alueilla va?ki va?henee ja ika?a?ntyy entisesta?a?n. laajemmalle alueelle. viestia. ja laajasti toimien pelastustoimi kykenee uudistumaan ja vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Vain yhdessa. Tiedolla johtamisen menetelma?t ja ja?rjestelma?t pelastustoimessa tulevat ulottumaan jopa jokaisen taskuun ja ovat la?sna. muutoksia ei kannata vastustaa, vaan aktiivisesti ja ennakoivasti kehitta?a. Pekka Ta?htinen Kumppanuusverkoston puheenjohtaja Pelastusjohtaja Satakunnan pelastuslaitos 44 palokuntalainen PK100. Lisa?ksi on lyhyen, keskipitka?n ja pitka?n aikava?lin toimenpiteita?. Toissijaisesti tulevat alueellisen ja kansallisen tason toimenpiteet. Pelastustoimen palveluiden kannalta ratkaisevaa on, kuinka hyvin paikallistason toimijat toimivat ja kehitta?va?t toimintaansa. Pelastustoimen tulee ottaa kehityskulku huomioon ja tunnustaa esimerkiksi, etta. itselleen eri aikava?lin toimenpiteet seka. Molemmilla alueilla on omat haasteensa. Eri tasojen toimijoiden tulee ma?a?ritella. odottaa mullistavia uudistuksia ensi vuosikymmenella?, seha?n on aika pian. joka hetki. Na?ita. harvaan asutun alueen palokunta ei varmaankaan kykene edes ta?ma?n pa?iva?n suorituksiin. 44 palokuntalainen PK100 Toimenpiteet aloitettava nyt! Pelastustoimeen ei ole syyta. olevat yhteyskunnan muutostrendit tulevat voimistumaan
Kai Vainio Hallituksen puheenjohtaja Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry. Jos alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden työnjako olisi selkeämpi, asia olisi helpompi pelastusliitoille. Onko sitä pohdittu liitoissa. Näen tulevaisuuden erilaisten kehitysvaihtoehtojen analysoinnin suurena mahdollisuutena ja eloonjäämisen ehtona. Mielestäni tulevaisuuteen pitää katsoa yhdessä kaikkien pelastusalan toimijoiden kanssa. Tai on muita toimintaan merkittävästi vaikuttavia muita uhkia pohdittu. Useat palokunnat ovat jo muokkaamassa toimintojaan ja organisaatioitaan kohti 2030-lukua. Strategista ajattelua jokainen pelastusliitto tekee nyt yksin, vaikka voisi vaihtaa ajatuksia toisten liittojen kanssa. Kaikilla liitoilla ei tahdo tähän ajatteluun riittää aikaa tai resursseja, siksi liitojen pitäisi auttaa ja tukea toisiaan nykyistä enemmän. Tähän olisi nyt kaikkien syytä varautua. 45 Järjestötyö vuonna 2030 Monet alueelliset pelastusliitot katsovat tulevaisuuteen, mutta katsotaanko riittävän rohkeasti ja tarpeeksi pitkälle. Muutenkin nykyinen sekava tilanne pelastustoimessa häiritsee liittojen tulevaisuuden suunnittelua. Pelkästään omissa ympyröissä pyöriminen ei tulevaisuudessa johda mihinkään. Pelastusalan järjestöissä kannattaisi laajemminkin pelata yhteen. Muuttuvassa maailmassa varaudutaan helposti sen hetkisiin uhkiin – ja niihinkin yleensä vähän jälkijättöisesti. Mitä jos alueellisten pelastusliittojen rahoitusmalli muuttuu. Miten alueelliset pelastusliitot. Haluan katsoa tulevaisuuteen ja nähdä pidemmälle kuin 2020-luvulle. Aivan varmasti toimintaympäristö tulee muuttumaan. Valtakunnalliset järjestöt kysyvät jäsenistön mielipiteitä, miten asia on pelastusliitoissa. Mitä tapahtuu seuraavassa kymmenessä vuodessa, sitä tuskin meistä kukaan osaa tarkasti sanoa. Harvassa liitossa on alettu katsoa, miltä oman liiton tulevaisuus näyttää. Oikeastaan kaikkien liitojen ja valtakunnallisten toimijoiden pitäisi istua yhdessä alas ja katsoa yhdessä tulevaisuuteen
Olemme tilanteessa, jossa viranomainen ei voi ainoastaan suunnitella omaa toimintaansa irrallaan muiden toiminnasta, vaan suunnittelussa korostuu keskinäisriippuvuus. Kuitenkin on niin, että esimerkiksi etsintään, pelastustoimintaan, meripelastustoimintaan tai muuhun turvallisuus-työhön osallistuvat tietyt ja samat järjestöt. 46 palokuntalainen PK100 POIS SIILOISTA KOHTI TURVALLISEMPAA SUOMEA Yhteiskunta on jatkuvasti kehittynyt siten, että eri toimialojen keskinäisriippuvuus lisääntyy. Lainsäädännössä tarkasti rajatut vastuut ovat ominaisia suomalaiselle viranomaistoiminnalle, mutta pystytäänkö tällä vastaamaan tilanteisiin, joissa tarvitaan useiden viranomaisten toimia ja vielä siten, että toiminta on tehokasta. Sama koskee järjestökentän ottamista mukaan nykyistä tiiviimmin turvallisuustyöhön. Ne eivät toimi yhteen, jos niitä ei siten suunnitella. Tehtävä ei ole helppo, mutta tätä tarvitaan, jotta onnistumme rakentamaan vielä nykyistäkin turvallisemman Suomen. Tämä tulee esiin muun muassa johtotai tilannekeskusten suunnittelussa. Myös tämä toiminta tapahtuu enemmän tai vähemmän omissa siiloissaan. Taito Vainio Johtaja Hätäkeskuslaitos 46 palokuntalainen PK100. On äärimmäisen vaikeaa rakentaa yhteentoimivia järjes-telmiä, jos suunnittelu tapahtuu jokaisen viranomaisen omilla ehdoilla ja vielä vaihtelevilla ja eri aikaan tapahtuvilla rahoituspanoksilla. Jokainen viranomainen pohtii omasta näkökulmastaan tarvittavia sopimuksia järjestöjen kanssa. Jokainen viranomainen suunnittelee omia tarpeitaan varten johtoja tilannekeskuksia, mutta miten ne toimivat yhteen tilanteissa, joihin kaikki osallistuvat. Tällä hetkellä tämä ei vielä näy riittävästi julkisen sektorin suunnittelussa ja rahoituksessa. Tulevaisuuden haasteena näenkin verkottuneen toiminnan kehittämisen. Meidän on syvennettävä hyvä yhteistyö yhteiseksi suunnitteluksi ja toiminnaksi, jotta selviämme monimutkaistuvassa ja vielä nykyistäkin keskinäisriippuvaisemmassa maailmassa
Valittavissa on kaksi erilaista perusyksikköä ja neljä mikrofonivaihtoehtoa, jotka sopivat monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Yhdessä Dräger HPS® 7000 -kokokuorikypärän kanssa tämä kuulokemikrofoni on hyväksytty EN 443 -standardin mukaiseksi järjestelmäksi. Lue lisää sivuiltamme ja ota yhteyttä: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Ensiluokkainen valinta Ota kuva tästä niin saat linkin! Dräger HPS®-COM. Dräger HPS®-COM on kehitetty erityisesti palokypärien luotettavaksi viestintälaitteeksi ääriolosuhteisiin, erityisesti palontorjuntaja pelastustehtävissä. 47 Dräger HPS®-COM on lujatekoinen, helposti asennettava viestintälaite palokypäriin Uusimman teknologian ansiosta sen ääniominaisuudet ovat erinomaiset
Tehtävät poikkesivat täysin arkirutiineista. Tiettävästi vain kaksi sopimuspalokuntalaista on jättänyt palokuntatoiminnan tässä artikkelissa haastatelluissa kolmessa palokunnassa. Molemmissa tehtävissä pelastustoimintaan osallistui kymmeniä pelastusalan ammattilaisia ja sopimuspalokuntalaisia sekä yhteistyöviranomaisten edustajia. Kysyimme muutamalta Konginkankaan ja Äänekosken VPK:ien sekä Kauhajoen VPK:n hälytysosaston jäseneltä, millaisia muistoja tapahtumista jäi.. Konginkankaalla menehtyi bussionnettomuudessa 23 ja Kauhajoella kouluampumisessa 9 henkilöä. Näin jälkikäteen arvioituna tehtävissä olleet henkilöt ovat selvinneet hyvin. 48 palokuntalainen PK100 RANKAT TEHTÄVÄT MUISTOISSA Sopimuspalokunnat olivat etulinjassa kahdessa koko Suomea 2000-luvulla järkyttäneessä tapahtumassa
Onnettomuudessa kuoli 23 henkilöä ja 14 loukkaantui, heistä pääosa vakavasti. Pian tämän jälkeen kohteen tavoitti Äänekosken ammattiyksikkö Ä11. KONGINKANGAS (Sopimuspalokuntala inen nro 7, 7.5.2004) Teksti ja kuvat: Pekka Koivunen. Niiden miehistöt olivat kohteessa seitsemän minuuttia ennen seuraavaksi Äänenkoskelta saapunutta ensihoitoyksikköä V193. Pelastusja raivaustyö oli ohi perjantai-iltaan mennessä. 49 Konginkankaan bussiturma tapahtui perjantaina 19. Paperirullalastissa ollut Transpoint Oy:n rekka törmäsi Aurinkobussit Oy:n bussiin, jossa oli 36 henkilöä ja kuljettaja matkalla Rukalle laskettelemaan. maaliskuuta 2004 kello 02.08 valtatiellä 4 (E75). Tilanteen aikana kohteeseen saapui kaikkiaan yli kaksikymmentä pelastuksen, ensihoidon ja muiden viranomaisten yksikköä. Ensimmäinen yksikkö kohteessa oli Konginkankaan VPK:n Ä41, sitä seurasi Ä47
Tehtäväksi tuli aluksi tikasselvitykset bussiin, sitten raivaustyössä avustaminen. – Yhteistyö ammattija sopimushenkilöiden välillä oli tilanteen aikana saumatonta. Äänekosken VPK:n yksikönjohtaja Timo Pulli saapui kohteeseen noin tunnin kuluttua onnettomuudesta Ä27:lla Hän oli pitkään raivaustehtävässä ja vainajien siirrossa bussin sisällä. – Jo matkalla selvisi, että tiedossa on tavallisesta poikkeava tehtävä. Tilanteen laajuus paljastui radioliikenteessä matkalla kohteeseen Ä21:llä. – Muistan keikasta erityisesti sen, kun tulimme kohteeseen, siellä oli hetken aikaa todella hiljaista. Konginkankaan VPK:n päällikkö Eero Pöyhöselle keikan erityisyys selvisi jo matkalla kohteeseen. Mitään. Se ei varmaan koskaan poistu muistista. Omaan käyttäytymiseen liikenteessä jäi siitä ehkä suurimmat jäljet. He tavoittivat kohteen heti Ä41 jälkeen. Minulle on jäänyt erityisesti mieleen postikortit onnettomuuden uhrien omaisilta. Liikennekulttuuria seuraan aivan eri silmällä kuin ennen Konginkankaan tehtävää. Pöyhönen selvitti valaisua, Kinnunen tiedusteli ja Puranen auttoi ainutta ulos päässyttä matkustajaa. Eloonjääneiden äänet alkoivat kuulua hiljalleen ja matkapuhelimet alkoivat soida vasta jonkin ajan kuluttua, muistelee Eero Pöyhönen, joka osallistui raivaukseen bussin sisällä. 50 palokuntalainen PK100 JÄLKIÄ JÄI YLLÄTTÄVÄN VÄHÄN Konginkankaan VPK:n sammutusmies Teijo Hytönen lähti ”normaalille keikalle” Ä47:llä veljensä Timon Kanssa. – Kohteen tuoksut jäivät ikuisesti mieleen. Minullekin on jäänyt mieleen tuo matkapuhelimien ääni. Esimiehenä toimi palomestari Markku Kinnunen ja takapenkillä istui sammutusmies Jukka Puranen. Kyllähän tapaus jäi mieleen, mutÄänekosken VPK:n yksikönjohtaja Vesa Pulli mietti asemalle mennessään, mihin oikein ollaan menossa. Hän oli Konginkankaan yksikön (Ä41) konemiehenä. ta ei siitä paljon mikään ole omalla kohdalla muuttunut. Tehtäväksi tuli pelastusja raivaustyössä avustaminen
– Heräsin hälytysviestiin ja katsoin kelloa. Tämäkin tilaisuus oli ammattilaisten vetämä ja toimi hyvin. Minua, kuten useita muitakin palokuntalaisia ärsytti, ja tavallaan edelleenkin harmittaa, kun ei voinut olla auttamassa. 51 Äänekosken VPK:n sammutusmies Petteri Tuohimetsä toimi VPK:n miehistöauton kuljettajana – Koska olen siviilissä autonkuljettaja, tajusin heti, että kun rekka ja linja-auto ottavat yhteen, seuraukset ovat vakavia. Suoraan sanoen toipuminen kyllä kesti viikkoja. Äänekosken VPK:n nuoriso-osastoa vetävä sammutusmies Hanna Varteva (os. – Kokoonnuimme kaikki isoon luokkaan ja meidät jaettiin pienempiin ryhmiin. JÄLKIHOITO TOIMI HYVIN Jutut luettavissa verkkosivuillamme www.palokuntalainen.fi Konginkankaan bussionnettomuus 2004 (Sopimuspalokuntalainen nro 7, 7.5.2004) Kauhajoen kouluampuminen 2008 (Sopimuspalokuntalainen nro 25, 29.12.2008). – Olin tuohon aikaan kouluavustajana. Minuun tehtävä ei jättänyt mitään erityistä kolhua. Enemmän minua on näin jälkikäteen ”traumatisoinut” se, että nelostie luvattiin tehdä turvallisemmaksi, mutta paljon ei ole tapahtunut ainakaan nelostiellä Äänekoskelta pohjoiseen. Aamulla äiti soitti ja kysyi, oletteko avanneet televisiota. Sinne saivat tulla myös ne, jotka eivät olleet keikalla. Kyllä onnettomuuden jäljet ovat edelleen muistissa. – Sunnuntaina kaikki kutsuttiin pelastuslaitokselle Äänekoskelle. Mieleeni tuli, että toivottavasti linja-auto olisi tyhjä. erityisiä traumoja tehtävä ei kuitenkaan aiheuttanut. Tämä ensimmäinen tilaisuus oli onnistunut, kertoo Timo Pulli. Sen muistan, että oppilaat puhuivat tapahtuneesta paljon. Lauantaina koko kohteessa ollut palokuntien ja ensihoidon henkilöstö kutsuttiin purkutilaisuuteen Äänekoskelle. Hän kuitenkin päätti lähteä ja sai kohteessa tehtäväkseen loukkaantuneiden avustamisen bussin ulkopuolella. Perjantai-iltana Konginkankaan porukka meni saunaan. Konginkankaan VPK:n päällikkö Esa Sällinen oli tapahtuma-aikaan lomalla Vuokatissa. Salminen) heräsi hälytykseen, mutta aikoi jatkaa unta
Tämä aiheutti ylimääräistä jännitystä matkalla kohteeseen. Molemmille yksiköille ensimmäinen tehtävä oli alueen eristäminen. Seuraavaksi kohteen tavoittivat KA12 ja KA132. 52 palokuntalainen PK100 Kauhajoen VPK:n päällikkö Tapani Herrala oli hälytysilmoituksen saatuaan käymässä Seinäjoella. Herrala ei voi vieläkään käsittää, että joku voi ampua kohti pelastushenkilöitä, kuten ampuja Kauhajoella teki. Palokunnan puheenjohtaja Olli Kiukkosta tapahtuma ei enää ole vuosiin vaivannut. – En myöskään ymmärrä sitä, että paikalle saapuneet toimittajat jopa uhkailivat, kun eivät päässeet lähelle kohdetta ja eivät saaneet meiltä tietoa, mitä oli tapahtunut. Tilanne oli palokunnan osalta ohi noin klo 16.00. Muutamaa minuuttia myöhemmin sopimuspalokuntalaisten miehittämä KA11 saavutti kohteen. Lisäksi yksi loukkaantui vakavasti ja kaksi lievästi. Yksi kuolleista löytyi käytävältä ja loput luokkahuoneesta. Onneksi kyse ei ollut poikani koulusta. – Tuohon aikaan poikani oli lukiossa. Kaiken koko porukalle tarjotun jälkihoidon lisäksi Olli Kiukkonen kävi vuoden yksilöterapiassa. Klo 12.10 alkoi poliisien ja palokunnan savusukeltajien matka kohti tapahtuman ydintä. Ensimmäinen yksikkö kohteessa oli palomiesten Lauri Kulmala ja Jorma Rintala miehittämä KA3. – Se ei toiminut aluksi, mutta parani terapeutin vaihdosta. Hälytyksen tultua minulle ei heti selvinnyt, mikä koulu on kysymyksessä. Tilanne tiivistyi, kun oppilaiden omaiset alkoivat saapua Kauhajoelle. Sisällä oli useita palopesäkkeitä. – Pitkän palokuntauran varrella on ollut useita rankkoja keikkoja, mutta tämä kouluampuminen ja sitä seurannut tulipalo oli kuitenkin yllätys, jota ei voinut kuvitella etukäteen. Minulle toimiminen kymmenien hysteeristen ihmisten keskellä oli kokemus, johon en ollut saanut koulutusta, enkä valmistautunut. Kaikkiaan pelastustoimen yksiköitä tuli kohteeseen yhdeksästä kunnasta. Hälytys pelastustoimelle tuli klo 10.46. KAUHAJOKI. Hänen tehtäväkseen tuli ampujaa paenneiden ja järkyttyneiden oppilaiden ohjaaminen ja avustaminen kauppaoppilaitoksen tiloissa. Ensimmäisen tunnin aikana kohteesta kuului laukauksia. Tilanteessa sai surmansa yksitoista ihmistä tekijä mukaan lukien. Kauhajoen kouluampuminen tapahtui tiistaina 23. Käytävällä he kohtasivat ampujan, joka samalla ampui itseään päähän. syyskuuta 2008 Kauhajoen keskustassa Seinäjoen koulutuskuntayhtymän tiloissa. Se jätti jälkensä. Uhreista yksi oli opettaja ja loput opiskelijoita. Savusukellus ja sammutus jatkui. Väitän, että parhaimmillaan yksilöterapia on paras apu traumaattisten kokemusten jälkihoidossa. Uhreista pääosa löytyi yhdestä luokasta
Kauhajoen paloaseman henkilökunnalle on tapahtuman jälkeen varattu lisää luotiliivejä, muuten tämänkaltaiseen tapahtumaan ei ole pahemmin varauduttu. Minulle jäi erityisesti mieleen koululta paennut ja päähän haavoittunut opiskelija. – Kauhajoen ampumistapauksen yhteydessä useat selviytyneet ja myös omaiset kävivät kiinni pelastushenkilöihin, ei kuitenkaan vahingoittamistarkoituksessa. Olisi hyvä, jos pelastushenkilöstöä koulutettaisiin kriisissä olevien henkilöiden kohtaamiseen, ja tällä en tarkoita pelkkää varautumista fyysiseen väkivaltaan.. – Muistan erityisesti sen, kun tulimme kohteen pihalle, yksi oppilas tuli juosten meitä kohti. Se ei koskaan lähde mielestä. Savusukellustehtävä poliisien kanssa oli vaativin ja ”hurjin” tilanne, jonka olen koskaan palokunnan riveissä kokenut. Hän oli toinen luokkahuoneesta pelastuneista. Vsm Seppo Rajalalle koko tehtävän alkuvaihe tuntui epätodelliselta. Rajala tehtäväksi tuli käydä tarkistamassa huoneet alakerroksen käytävän varrella. Illan veti kriisityön huippuammattilainen, psykologi Salli Saari. Debriefing oli todella tarpeen. JÄLKIHOITO AMMATTILAISTEN KÄSISSÄ, LISÄÄ KOULUTUSTA KAIVATAAN Kauhajoen tehtävään osallistuneet kutsuttiin defusing-tilaisuuteen jo samana iltana klo 21. – Vaaraa ei osannut ajatella, onhan meillä ”paksut haalarit”. Myös se jäi mieleen, että ulkopuolisia oli jatkuvasti hätisteltävä. Tehtävästä voimakkaimmin mieleen jäi näky, jonka kohtasin avattuani luokkahuoneen oven. Pelastustehtävissä olleille henkilöille tarjottiin myös henkilökohtaista apua, johon muutama turvautui. Vsm Timo Metsälä tajusi hälytysilmoituksen saatuaan, että kyseessä on jotain isoa. – Alku kohteessa ja sen ympärillä oli sekava. Kohteeseen saapunut Metsälä määrättiin estämään säiliöautolla liikenne kohteen edustalla. – Keskusteluja vastaavien tapahtumien hoidosta on kyllä käyty, mutta varsinaista systemaattista koulutusta ei ole ollut, sanoo Tapani Herrala. Kun näin ikkunan alareunassa luodinjäljen tajusin, että olimme etulinjassa. 53 Vsm Eero Kaski oli mukana perehdyttämässä kuutta poliisia paineilmalaitteiden käyttöön ja lähti Timo Kiukkosen ja poliisien kanssa savusukeltamaan. Salissa oli pääosa tehtävällä olleista, näistä yli 20 oli sopimuspalokuntalaisia
Kauhajoen koulusurman muistomerkki siirrettiin muutama vuosi sitten tapahtumapaikalta Kauhajoen hautausmaalle. 54 palokuntalainen PK100 Konginkankaan onnettomuudesta muistuttaa valkoinen risti tapahtumapaikalla valtatie 4 varrella. (Sopimuspalokuntalainen nro 25, 29.12.2008) Niko Mannonen / Yle
55 Sottungsby FBK, Vantaa Kolmen aseman palokunta Sotungin kylässä Vantaalla toimiva Sottungsby Frivilliga Brandkår on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta. Yhdistyksessä toimii useita aktiiveja jo kolmannessa ja jopa neljännessä sukupolvessa. SOTTUNGSBY FBK Mäntykummuntie 1 01200 Vanda (09) 876 4687 www.sottungsbyfbk.fi Perustettu 1921 Jäseniä 80 Hälytyksiä 10-20 Hälytysosastossa 15 Savuja 2 Yksikönjohtajia 5 Naisia Keski-ikä 40 Veteraaneja 5 Nuoriso-osasto 10 Palokuntanaiset 10 371 Sammutusauto KUP Volvo -06 3712 Unimog -91 377 Transit -00 3798 Mönkijä Perävaunu Museoauto Fargo -62 Teksti ja kuvat: Pekka Koivunen. Palokunnan virallinen kieli on ruotsi, mutta toimintakieli pääasiassa suomi
– Maastopelastukseen erikoistuminen tuli meille kuin luonnostaan, koska meillä on Sipoonkorven kansallispuisto aivan vieressä ja hyvää paikallistuntemusta. – Autossa on 2,5 tonnia vettä, kannettava moottoriruisku ja erikoiskalustoa vauriopuiden raivaukseen. – Sillä voidaan helpottaa hoitohenkilöstön pääsyä tiettömän taipaleen päähän ja kuljettaa loukkaantunut pois metsästä. Vain heinäkuussa olemme lomalla. Palokunnan ensimmäinen, 1920-luvulla valmistunut asema on nykyään museo, joka sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä Palokunnanmäeltä. Harjoituksissa käy vaihtelevasti viidestä kymmeneen henkilöön. 56 palokuntalainen PK100 Sottungsby FBK perustettiin 1921 silloiseen Helsingin maalaiskuntaan. Palokunta hankkikin vuonna 1991 M-B Unimog 2150-auton, joka soveltuu erityisen hyvin maastokäyttöön, esimerkiksi kuljetukseen vaikeassa maastossa sekä maastoja metsäpalojen sammutukseen. – Kyse on henkilöpuhdistuslinjasta. Linjaston kalusto on kontissa, jota säilytettään Santahaminassa. Maastossa operointia varten palokunnalla on käyClas von Bell, Sebastian Helenius, Ville Tiainen, Teemu Helenius, Thomas Helenius, Paavo Viittala, Seppo Juntunen, Harry Ekman tössään myös Polaris Sportsman 500 6x6 –mönkijä, kertoo Tiainen. Noin neljä kertaa vuodessa harjoittelemme Rajakylän ja Vaaralan VPK:ien sekä Tikkurila Oyj:n TPK:n kanssa.. Mönkijän hankintaa oli helppo perustella myös kahden ison lentokentän läheisyydellä. FBK:lla on tänään kolme omaa asemaa. Hälytystehtäviä on kuitenkin vähän suhteutettuna palokunnan valmiuksiin, jotka ovat Ville Tiaisen mukaan hyvät erilaisiin tehtäviin. Ensimmäinen paloauto hankittiin vasta 1950-luvulla. Sotungin Palokunnanmäellä Tallkullavägen 1:ssä sijaitsevat 1950ja 2000-luvuilla rakennetut asemarakennukset. MAASTOPELASTUSTA JA PUHDISTUSTA Sottungsby FBK:n erikoistumisalat ovat maastopelastus (katso Palokuntalainen nro 99) ja henkilöpuhdistuslinjan operointi, kertoo palokunnan päällikkö Ville Tiainen. – Harjoituksia pidämme kerran viikossa. Ensimmäiset 30 vuotta kyläläiset vetivät sammutuskaluston kärryillä palopaikalle. TEHTÄVIÄ VOISI OLLA ENEMMÄN Ajanmukaisesti varustettu Sottungsby FBK on mukana keskisuurissa tehtävissä lähialueellaan. Tarpeen tullen se tuodaan kohteeseen ja koulutettu henkilökuntamme rakentaa linjaston käyttövalmiiksi ja operoi sitä. Sottungsby FBK:lla on Tiaisen mukaan toinen erikoistumisalue, joka vaatii säännöllistä harjoittelua, mutta tositoimia on hyvin harvoin
– Aina on saatu hyvin avustuksia kiinteistöön. Se lisäisi motivaatiota ja vaikuttaisi varmaan jäsenmääräänkin. – Olen toiminut myös aluenuorisotyönohjaajana muutaman vuoden, ja leireillä on luonnollisesti tullut käytyä paljon. Kuitenkin olisi hyvä, jos sopimukseen saisi jotain, mikä motivoisi pitämään yllä savusukelluskelpoisuutta. – Poliisin alaisissa tehtävissä, kuten etsinnöissä ja liikenteenohjauksessa palokuntaa voisi käyttää paljonkin nykyistä enemmän. Vantaan kaupungin ja sittemmin Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen suhtautuminen palokuntaan on von Bellin mukaan ollut hyvä. Eikö siinä ole jo tarpeeksi syitä liittyä palokuntaan, naurahtaa Clas von Bell. Yhdistyksen puheenjohtajuutta sammutusmies Sebastian Helenius on hoitanut jo 10 vuotta. Tänään olen ”hätävarayksikönjohtaja”. Isoisäni isä oli yksi palokuntamme perustajista. Virka-aikana pyritään lähtemään all 30 minuutissa. Pääsin 16-vuotiaana hälytysosastoon, kävin kaikki kurssit, toimin yksikönjohtajana, yhdistyksen hallituksessa ja myös sihteerinä. – Olemme melko hyvin pystyneet alittamaan tavoiteajat. Päivälähtöongelma on myös meillä, kuten niin monilla muillakin palokunnilla Suomessa.. Heleniuksen huolet palokuntatoiminnassa ovat tuttuja. – Mielestäni sopimuksemme Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa on pääosin ok. PALOMIEHEN POIKA OLLUT MUKANA MONESSA Toimittaja Clas von Bell, 66, liittyi palokunnan poikaosastoon vuonna 1964. Sebastian Heleniuksen tapaan Clas von Bell haluasi nähdä ajan, jolloin palokuntaa käytettäisiin enmmän. Asuin lapsena paloasemalla ja siitä se lähti. – Ensinnäkin tuo jäsenmäärä voisi olla suurempi. Palokunnan lähtöaikatavoite on virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin 10 minuuttia. YLEISMIES HELENIUS Kuivausalan yrittäjä Teemu Helenius, 42, toimii palokunnan varapäällikkönä. Nykyaikana kilpailevia toimintoja, vaan on niin paljon. – Isoisäni oli perustamassa palokuntaa, oma kotitalo paloi ja isä oli palokunnassa töissä palomiehenä. Toiseksi pelastuslaitos voisi käyttää palokuntaa enemmän eli hälytysmäärä voisi olla suurempi. Hän on myös hallituksen jäsen ja kutsuu itseään palokunnan yleismieheksi. Siihen osaltaan vaikutta se, että asemamme on myös poikkeusolojen tukikohta. Häntä voidaan pitää myös melkein kaiken kokeneena palokuntalaisena. – Kyllä tämä on meillä sukurasite. – Niinpä. 57 NELJÄNNEN POLVEN PALOKUNTALAINEN PUHEENJOHTAJANA Teknisen kaupan alalla siviilissä toimiva Sebastian Helenius, 37, peri palokuntalaisuuden isältään
– Tästä hyvänä esimerkkinä on Etelä-Savon pelastuslaitoksen ensimmäisen kuvauskopterin hankinta vuonna 2016 palokuntamme omana hankintana sekä mönkijän hankinta 2013. NIUKAT RESURSSIT TEHOKÄYTÖSSÄ Savonrannan VPK:ssa on Jääskeläisen mukaan jouduttu miettimään erilaisia ratkaisuja, joilla se on pystynyt hyödyntämään niukat henkilöresurssit mahdollisimman tehokkaasti. Entisen Savonrannan kunnan kirkonkylässä toimiva yhdistys on erinomainen esimerkki niukoilla henkilöresursseilla toimivasta, hyvin aktiivisesta palokunnasta, jossa turvallisuuskoulutus on harva-alueiden huippua. – Koska olemme ”kaukana kaikesta”, varautuminen Savonrannan VPK HARVA-ALUEEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN EDELLÄKÄVIJÄ Savonrannan VPK toimii harvaan asutulla maaseudulla Etelä-Savon pohjoisosassa. on ollut palokuntamme kulmakivi kaikessa toiminnassamme, sanoo Jääskeläinen. 58 palokuntalainen PK100 Lähimmälle sopimuspalokunnan miehittämälle asemalle Savonrannan kirkonkylästä on matkaa 30 km, ammattiasemalle 60 km. Savonrannan VPK hoitaa pääosin itsenäisesti pelastustoimen ja ensivasteen tehtävät alueellaan. Pelastuslaitos on myös huoTeksti ja kuvat: Kari Jääskeläinen. – Koska välimatkat ovat kohtuullisen pitkät lisäavun saamiselle ja alueen huonokuntoiset tiestöt sekä lukuisat järvialueet tekevät toiminnastamme haasteellisen, kuvailee VPK:n puheenjohtaja Kari Jääskeläinen palokuntansa toimintaympäristöä. Lähin ensihoidon yksikkö on 35 km päässä
Lisäksi palokunnan käytössä on kaksi merikonttia, jotka on varustettu öljyntorjuntakalustolla. Pelastuslaitos on tukenut sitä antamalla palokunnan käyttöön materiaalia, tiloja ja kalustoa. – Kaksi hankkeista on sisältänyt paloasemaryhmämme alueen palokuntalaisten kouluttamista. SAVONRANNAN VPK perustettu 1938 jäsenet 12 hälytysosasto 12 joista naisia 4 ensivastekelpoiset 8 savusukeltajat 4 yksikönjohtajat 4 keski-ikä 42 sopimusvahvuus 1+2 hälytyksiä 2019 64 nuoriso-osasto 6, tauolla koko korona-epidemian ajan sammutusauto RES431 säiliöauto RES433 miehistö/evy/rpas-auto RES437 F-luokan öt-alus RES438 B-luokan öt-alus RES4382 öt-lautta RES4384 pelastusvene RES4383 moottorikelkka RES4398 mönkijä ja metsäpalokärry RES4399 kolme kuvauskopteria RES43992 kaksi venetraileria polttoaineperävaunu öljyntorjuntaperävaunu alkusammutusperävaunu muu perävaunu kaksi öljyntorjuntakonttia Kari Jääskeläinen. Se on myös tukenut palokunnan hankkeita rahallisesti. VIISI VUOTTA, 350 TURVALLISUUSTAPAHTUMAA Osana varautumista palokunta on järjestänyt useita erilaisia Leader-rahoitteisia turvallisuushankkeita. Tapahtumissa on asukkaita opastettu alkusammutuksen, hätäensiavun, elvytyksen ja kodin paloturvallisuuden asioissa, avaa Kari Jääskeläinen turvallisuustapahtumien järjestämistä, joka on ollut kokonaan Savonrannan VPK:n omaa toimintaa. Näillä hankkeilla olemme saaneet koulutettua 43 sopimuspalokuntalaista C-kortillisiksi. ÖLJYNTORJUNTAAN ON SATSATTU PALJON Savonrannan alueen läpi kulkee Saimaan syväväylä. Savonrannan VPK on järjestänyt myös naapuripalokuntia hyödyntäviä Leader-hankkeita. Ensi vuodeksi palokunnalle on myönnetty Leader-avustus uuteen hankkeeseen turvallisuuden edistämiseksi Piällysmies-alueella. – Vaikka olemme pieni harvaan asutetun alueen sopimuspalokunta, olemme ylpeitä niistä palveluista jota tuotamme alueemme asukkaille ja täällä lomaileville etelän asukkaille, päättää VPK:n puheenjohtaja Kari Jääskeläinen. 59 mioinut alueemme sijainnin sijoittamalla tänne runsaasti erilaista öljyntorjuntakalustoa. Öljyntorjuntalautta on öljypuomien laskemista varten ja pienempi öt-alus tiedusteluun ja öljyntorjunta-aluksen avustamiseen suuremmilla tehtävillä. – Tällä toiminnalla olemme kouluttaneet harva-asutusalueen asukkaita ja täällä lomailevia omalta osaltaan varautumaan erilaisiin onnettomuustilanteisiin ja siihen, että meillä pitkien välimatkojen vuoksi apu saattaa viipyä pitempääkin. – Näillä hankkeilla olemme pystyneet järjestämään maaseudun asukkaille viiden pitäjän alueella viiden vuoden aikana runsaat 350 erilaista turvallisuustapahtumaa. Palokunnan käytössä on öljyntorjunta-alus, jonka voi varustaa öljynkerääjällä ja skimmerillä
Teksti: Pekka Koivunen Kuvat: Noormarkun VPK arkisto ja Pekka Koivunen. 60 palokuntalainen PK100 NOORMARKUN VPK RY Satakunnan pelastuslaitoksen 50 sopimuspalokunnasta Noormarkun VPK ry nousee kärkeen monella mittarilla mitattuna: hälytysten määrä, korkea koulutustaso, useat erikoistumisalat, nuoriso-osastojen koko ja naisosaston tehokas muonitusjärjestelmä
– Tämä valtakunnallinen sopimuspalokuntien ongelma on ajankohtainen myös meillä. Sen sijaan palokuntayhdistysten ja laitoksen väliset sopimusneuvottelut tulevat >>. – Mielestäni ne sopimuspalokunnat, joilla on motivaatio ja resurssit, tulee kouluttaa mahdollisimman hyvin. Palokunnan päällikkönä toimii paloesimies Jarno Joensuu ja puheenjohtajana huoltoinsinööri Janne Leinonen. Meillä Noormarkussa koulutuksesta ja kelpoisuuksista ei tingitä. Pelastusalan uudet menetelmät tulevat hänen kauttaan nopeasti myös Noormarkun palokunnan käyttöön. Suurimpana käytännön haasteena Joensuu ja Leinonen pitävät päivälähtöjä. Nuoriso-osastoilla sekä naisja veteraaniosastoilla on kaikilla hyvin toimiva johto, mutta kaiken toiminnan edellytys on kuitenkin sitoutunut aktiivinen jäsenistö varhaisnuoresta eläkevaariin. Heidän 15 vuoden aikana tehdyt käsiensä jäljet näkyvät vahvasti kaikessa palokunnan toiminnassa. – Olemme rakentaneet vuosien varrella palokunnallemme sopivan toimintaorganisaation, jossa toimenkuvat ja vastuusuhteet ovat selvät. Pidämme esimerkiksi viikkoharjoituksia ympäri vuoden, reilusti yli pelastuslaitoksen asettaman minimimäärän. Porilainen Noormarkun VPK ry on profiloitunut tiukasti johdetuksi organisaatioksi. – Meillä toimii aktiivinen hallitus ja operatiivinen puoli on itsenäinen, mutta hallituksen suorassa valvonnassa. Pelastuslaitoksen kanssa ei operatiivisella puolella ole tällä hetkellä ongelmia. – Liikumme tänään hälytystehtävissä paljon aiempaa laajemmalla alueella. Palokunnassamme vallitsee hyvä tasapaino operatiivisen ja yhdistystoiminnan välillä, kertoo Janne Leinonen. Leinonen nostaa esiin palokunnan suuren tapahtumamäärän ja sen kuormittavuuden. Osaamistaso on korkealla puhutaan sitten henkilökohtaisista taidoista tai toimimisesta ryhmässä. Joensuun mukaan korkea koulutustaso näkyy myös palokunnan käytössä. Päällikkönä toimiva Jarno Joensuu on jo vuosia tehnyt systemaattista työtä koulutustason nostamisessa. 61 Jos palokunnalla on noin 250 hälytystä vuodessa, paljon harjoitusja koulutustoimintaa sekä kaiken taustalla hyvin aktiivinen yhdistys, on palokunnan johtaminen haasteellista. – Huolimatta siitä, että hälytyksiä on neljästä viiteen viikossa ja tähän kaikki muu toiminta päälle, porukkamme on täyttänyt niin sopimusvelvoitteet kuin yhdistyksen rutiinit todella hienosti
Koulutuskeskuksessa on luokkatila 20 henkilölle, av-laitteet, harjoituskenttä, keittiö, oleskelutilat, sauna, ulkoporeallas, tilava grillikatos, isot terassit, rantalentopallokenttä ja frisbeegolf-rata. VPK:n itse hankkimalle CanAm-mönkijälle perävaunuineen tulee vuosittain muutama kymmenen tehtävää. Se on auttamatta elänyt parhaat päivänsä jo vuosia sitten. Kuluvan vuoden alkupuolella VPK hankki nuoriso-osastojen käyttöön kaksi ilmakaaritelttaa, jotka soveltuvat tarvittaessa myös mitä erilaisimpiin tarkoituksiin hälytystoiminnasta turvallisuusviestintään sekä hälytysmuonitukseen.. Leirikoskeksi nimetty alue otettiin käyttöön vuonna 2014. – Käytämme tiloja tietysti omaan toimintaamme sekä tarjottavaan turvallisuusviestintään, mutta vuokraamme niitä myös muille yleishyödyllisille yhteisöille, kertoo puheenjohtaja Janne Leinonen. Palokunta pitää yllä myös sopimuspalokunnille melko harvinaista kemikaalisukellusvalmiutta. – Parin vuoden kuluttua muutamme uudelle asemalle, sanoo Porin kaupunginvaltuustossa istuva Jarno Joensuu. OMA KOULUTUSKESKUS Kymmenen vuotta sitten palokunnassa tehtiin kauaskantoinen päätös: rakennetaan oma koulutuskeskus. 62 palokuntalainen PK100 lähivuosina olemaan Joensuun ja Leinosen mielestä haasteellisia. Keskus sijaitsee Noormarkunjoen varrella vajaan viiden kilometrin päässä paloasemasta. ERIKOISOSAAMISTA Noormarkun VPK operoi myös pelastuslaitoksen pumppukärryä, jossa on Rosenbauer Fox 2000-pumppu, Teho-ESA-paineenkorotuspumppu sekä 240 metriä 110 mm ja 80 metriä 75 mm letkua. Porin kaupunki on käynnistänyt asemahankkeen. PALOASEMAHANKE KÄYNNISTYNYT Noormarkun keskustassa sijaitseva paloasema on otettu käyttöön vuonna 1964
– Tuolloin hoidimme tehtävän kahdentoista henkilön voimin, päättää Mari Raikisto. Toiminta käynnistyy pelastustoiminnanjohtajan päätöksellä Satakunnan pelastuslaitoksen tilannekeskuksen hälyttämänä. 63 NAISOSASTOLLA MUONITUS HALLUSSA Naisosaston johtaja Mari Raikiston mukaan palokunta kykenee nykyään vaativinkiin muonitusoperaatioihin. PUOLISATAA NUORTA Jälkikasvun pitäisi olla turvattu, jos katsotaan Noormarkun VPK:n nuoriso-osastojen jäsenmäärää – yhteensä 48 nuorta. – Kun aloimme kehittämään palveluitamme, kävimme koko muonitusprosessin läpi ja teimme suunnitelmat niin lyhytkestoisille kuin laajoillekin operaatioille. Tähän mennessä suurin muonitusoperaatio oli toukokuussa 2019 tapahtuneessa Keskuskartanon suurpalossa Porissa, jossa muonitettiin noin 150 henkilöä kolmen vuorokauden aikana. Operaatioissa viestitään samalla toiminnanohjausjärjestelmällä, kuin hälytysosaston toiminnassa. Meillä kummankin nuoriso-osaston harjoituksissa on aina kaksi kouluttajaa. Noormarkun naisosastolla on muonitusta varten käytettävissä pop-up-teltta ja tarvittavat kalusteet linjastojen muodostamiseksi. Toisessa aallossa tarjolle saadaan jo tukevia kenttäaterioita. Koulutuskalenteria kun katsoo, selviää tosiasia, että niin Leirikoski kuin paloasemakin ovat vilkkaassa käytössä. – Suuret osastot vaativat paljon kouluttajaresursseja. NOORMARKUN VPK Perustettu 1925 Jäsenet 110 Hälytysosasto 30 joista naiset 4 Ensivastekelpoiset 22 Savusukeltajat 8 Yksikönjohtajat 9 Keski-ikä 33 Sopimusvahvuus 7 Hälytyksiä 2019 239 Veteraaniosasto 20 Varhaisnuoriso-osasto 12 Nuoriso-osasto 36 Palokuntanaiset 17 Kaksi sammutusautoa RSA511, RSA5112 Raskas säiliöauto RSA513 Miehistöauto RSA517 Mönkijä RSA5198 ja sammutuskalustolla varustettu perävaunu Kaksi venettä RSA518 ja RSA5182 Useita perävaunuja Museoautot Chevrolet (1927) ja Fordson Thames (1949) Jarno Joensuu, Janne Leinonen, Joni Leino, Mari Raikisto. Tunnissa saamme kohteeseen tarjolle kahvia ja välipalaa. Tiistaija keskiviikkoillat on omistettu nuorison harjoituksia varten ja torstaina kokoontuvat naiset sekä veteraanit. . Nuoriso-osaston kouluttajana toimivan, palokunnan II varapäällikkö Joni Leinon mielestä suuri nuorten määrä ei tuota ongelmaa, jos kouluttajaresurssit ovat kunnossa. – Hälytysosaston harjoitus on maanantaina. Kaikkiaan nuoria kouluttaa seitsemän hälytysosaston jäsentä
Katso video osoitteessa:. Esteenä voivat olla tien läheisyys, sähköja puhelinlinjat, rakennuksen liian huono kunto tai rakennuksessa olevat vaaralliset materiaalit. Pelastusssukellusohjeen edellyttämän ”kuuman sukelluksen” teki kuusi Taivassalon VPK:n hälytysosaston jäsentä. Kuvat ja teksti: Antti Leino ja Mikko Uusi-Honko Taivassalon VPK ry: Perustettu 1933 Hälytysosasto, naisosasto, nuoriso-osasto, veteraaniosasto Yli sata jäsentä Tehtäviä vuosittain 80–100 taivassalonvpk@vs-alpe.fi Lisää kuvia ja video: leinokuva.com umpeen ja kasata palavaa materiaalia poltettavaksi ja sammutettavaksi useampaan otteeseen harjoituksen kuluessa. Käytössä oli jauheja nestesammuttimia. Varsinaissuomalainen Taivassalon VPK hoiti byrokratian ja muutti rakennuksen savusukellusharjoitukseen soveltuvaksi. – Meillä oli melko helppo tehtävä levyttää ikkunat Jauhetta, nestettä, vettä Taivassalon VPK:lla monipuolinen kuuma harjoitus Ympäristöä kastelemalla annettiin rakennuksen palaa hallitusti. Tämän harjoituksen rakennus oli ollut tyhjillään pitkään, ja esimerkiksi sähköjohdot oli purettu pois jo vuosia sitten. – Usein suurin työ on juuri huonokuntoisen rakennuksen valmistelu turvalliseksi sukelluskohteeksi, kertoo harjoituksen vetäjä, yksikönjohtaja Ville Virtanen. 64 palokuntalainen PK100 Vain harva palokunnille poltettavaksi tarjottu rakennus kelpaa harjoituskohteeksi. Harjoituksen alussa kokeiltiin täydentäviä sammutusmenetelmiä. Tarvitaan myös luvat lähinaapureilta, kunnalta ja ympäristölautakunnalta sekä ilmoitus poliisille
Tämän jälkeen palavaan taloon suoritettiin perinteisiä sammutushyökkäyksiä. Palokunnan päällikkö tarkkailee tilannetta lämpökameralla. Yleissyttymisen nopeus yllätti kokeneetkin palokuntalaiset. 65 Aluksi savusukeltajat harjoittelivat vaihtoehtoisia sammutusmenetelmiä; tässä tapauksessa jauheja nestesammuttimien käyttöä. Katso video osoitteessa:
Kaluston Tampereen vanhimmalla yhdistyksellä Suomen nuorin hälytysosasto Tampereen VPK:lla on ikää jo 147 vuotta ja palokunnantalokin täyttää 111 vuotta. 66 palokuntalainen PK100 Tampereen VPK:n päällikkö Immo Nylanderin palokuntaura on pitkä. Kävimme jututtamassa kahta palokunnan senioria, päällikkö Immo Nylanderia, 41, ja puheenjohtaja Lasse Moisiota, 46. Nuoruus löytyy hälytysosastosta, jonka keski-ikä on vain 26 vuotta. Immo Nylander on pääosin tyytyväinen Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintaan. Yli-Kiimingin ”puolivakinaisessa” kului 11 vuotta, nuoriso-osasto mukaan luettuna. Se on erinomaisen hyvä, antaa tukea ja tietoa tilanteen aikana. Operatiivisista asioista voisi nostaa esiin Pirkanmaalla jo muutamia vuosia käytössä olleen TikeP3-järjestelmän. TAMPEREEN VPK Perustettu 1873 Jäseniä 140 Hälytysosastossa 23 joista naisia 4 Keski-ikä 26 Savusukeltajia 10 Yksikönjohtajia 5 Ei ev, mutta kelpoisia noin 10 Hälytyksiä 80 Sopimusvahvuus1+3 Lähtöaika 10 min Veteraaneja 19 Nuorisoa noin 25 Palokuntanaiset ei tällä hetkellä Puhallinorkesteri Sammutusauto RPI161 Miehistöautot: VW Caravelle RPI167 VW Crafter RPI1672 Savutuuletinperävaunu Generaattoriperävaunu Teksti: Pekka Koivunen Kuvat: Pekka Koivunen ja Lasse Moisio. – Meillä on tosiaan nuori ja aktiivinen porukka. – Yhteistyö sujuu tällä hetkellä hyvin. Tampereelle Immo muutti vuosituhannen vaihteessa ja liittyi palokuntaan muutamaa vuotta myöhemmin. Harjoitusaktiivisuus on myös hyvä. – Vuoden koejäsenyyden jälkeen tulokkailla on mahdollisuus vakinaistaa paikkansa Suomen tiettävästi keski-iältään nuorimmassa hälytysosastossa. Melkein puolet on savusukelluskelpoisia ja yksikönjohtajiakin on juuri riittävästi eli viisi. Tampereen VPK:ssa hälytysosaston rekrytointi on viime vuosina hoidettu siten, että jäsenmäärä on pysynyt 20 ja 30 välissä – sopivasti suhteessa palokunnan resursseihin. VPK:n päällikkönä neljä vuotta toiminut Nylander on hyvin tyytyväinen joukkoihinsa
67 suhteen Nylander on yksi toive. Ennen liittymistä Tampereen VPK:aan vuonna 1999 Lasse ehti olla muutamia vuosia mukana myös Vaasan ja Oulun VPK:ien toiminnassa. Tähän puheenjohtajan työhön asettaa meillä erityistä haastetta 110 vuotta vanha talomme, jota ei ole suojeltu, mutta se on arvioitu rakennustaiteen ja kaupunkikuvan kannalta erittäin merkittäväksi kohteeksi.>>. Nykyään 22 maakunnallisessa laitoksessa hartiat ovat leveämmät. – Kalusto ja varusteet ovat ajanmukaisia, mutta meiltä puuttuu peke-päätelaite. Nykyinen pelastustoimen järjestelmä on Nylanderin mielestä parempi kuin vanha. – Aiemmin 440 kuntaa hoiti kukin asioita omalla tavallaan. Muistan hyvin Yli-Kiimingin ajat, jolloin kunta pyrki yhden viranhaltijan voimin kehittämään pelastustointa. YKSIKKÖÄKIN JOHTAVA PUHEENJOHTAJA Yhdistyksen puheenjohtaja ja ryhmänjohtaja Lasse Moisio, 46, aloitti palokuntauransa Hämeenlinnan VPK:ssa vuonna 1987. – Yhdistyksen johtamisen kannalta on ollut hyötyä siitä, että sain kokemusta kolmesta kaupunkipalokunnasta ennen liittymistä Tampereen VPK:aan. Sen näkisin kuuluvan ehdottomasti jokaisen sammutusauton varustukseen
68 palokuntalainen PK100 ARVOTALO KESKUSTASSA Tampereen VPK:aa ja useita muita Suomen kaupunkipalokuntia yhdistää rakennus – palokunnantalo. Palokunnan toiminnalle rakennuksessa on omistettu kahden ajoneuvon hallitila, paineilmalaitehuolto, saunatilat, nuoriso-osaston tila, kerhohuone ja hallinnon tilat. – Tämä talo on epäilemättä arvoalueella ja myynti toisi varmaan rahat uuteen paloasemaan, mutta tällä hetkellä tällainen järjestely ei ole näköpiirissä.?. – Talomme sijaitsee Tampereen arvoalueella. Lasse Moisio ei anna selvää vastausta kysyttäessä, onko heillä vastaavia suunnitelmia. Esimerkiksi Lappeenrannan VPK myi keskustassa sijainneen talonsa ja rakensi uuden paloaseman. Talot ovat rakennettu yleensä yli sata vuotta sitten ja ne sijaitsevat melkein poikkeuksetta kaupunkien keskustassa. Iäkkään rakennuksen ylläpito on vaativaa. Meillä liiketilan ja seitsemän asunnon vuokratuloilla pystytään kuitenkin kattamaan välttämättömät menot. Hyvässä ja pahassa. – Yhdistystoiminnalle tilaa on riittävästi, mutta operatiivisen toiminnan kannalta käytännöllisempi tila olisi tarpeen
Vaikkei niin kävisikään, jaksan unelmoida siitä. Siksi liiton pienoislippu on ja pysyy edelleen tuossa kirjahyllyn päällä kunniapaikalla Suomen lipun vierellä. PALOMIEHIÄ JA PALOKUNTALAISIA PIDETÄÄN vahvasti veljeyttä ja sisaruutta yli rajojen tuntevana maailmanlaajuisena joukkona. LINGOTTUA. Tietenkin tällaiseen liittoon kuuluminen on vapaaehtoista, eikä jäsenpeitto tule varmasti koskaan aukottomasti kaikkiin sopimuspalokuntiin ulottumaan, mutta minulle tuo lippu edustaa silti kaikkia sopimuspalokuntia ja palokuntalaisuuden yhteyttä. Ehkä joku keksii vielä kerran lipun, jonka voi nostaa jokaisen paloaseman lipputankoon kansallislipun vierelle. Ehkäpä terveestä ylpeydestä itsestämme, omasta palokunnastamme ja palokuntalaisuudestamme voisi rakentua vähitellen jotakin meitä kaikkia yhdistävää. Jos yhteistä lippua ei koskaan löydykään, niin pidetään sitten edes omia palokuntalippujamme korkealla. Lehti on ansiokkaasti pitänyt palokuntalaisuuden yhteistä lippua korkealla, lippua, jota ei oikeastaan ole olemassakaan, mutta sellaiselle olisi huutava tarve. 69 kolumni SADANNEN PALOKUNTALAISEN ilmestyminen on sen verran merkittävä tapahtuma, että julkaisupäivästä sopisi tehdä kansallinen liputuspäivä. KUN JOITAKIN VUOSIA SITTEN sain kunnian olla siunaamassa käyttöön historian ensimmäistä SSPL:n lippua, toivoin idealistisesti, että tuo lippu voisi edustaa erilaistenkin palokuntien yhteenkuuluvuutta, jotka haluavat seistä saman lipun alla, yhtenä liittona. Molempien lippujen alle mahtuu erilaisuutta, mutta silti ne ovat vahvoja yhteyden symboleja. Palokuntamaailmassa riittää ihmeteltävää loputtomasti. Olen kuullut, että lehden alkutaipaleella jotkut ennustivat lehdelle lyhyttä tulevaisuutta jutunaiheiden loppumisen vuoksi, vaan väärässäpä olivat. MEILLE PALOKUNTALAISILLE tärkeiden asioiden äänitorvena toimiminen ei kuitenkaan ole ainut eikä ehkä edes tärkein tehtävä lehden olemassaololle. Monenkirjavalla kentällämme sopimuspalokuntalaisuuden identiteetti on epäselvä ja etenkin palokuntaväen Lippu korkealla JAAKKO LINKO Teollisuuspalomestari, sopimuspalokuntalainen ja pappi yhteenkuuluvuuden tunne loistaa harmillisesti poissaolollaan. Mikä kumma siinä on, että tässä pienessä maassa tällainen yhteisöllisyys ei ota syntyäkseen. Tiettyjen kestoteemojen toistuminen puolestaan kertoo siitä, että joistakin asioista on tarpeen muistuttaa kirjoittamalla niistä säännöllisin väliajoin. Osaamme rakentaa ja vaalia omien palokuntiemme yhteisöllisyyttä, suunnittelemme hihamerkkejä, vaakunoita ja lippuja, mutta onko mitään sellaista mikä liittäisi meidät toinen toisiimme yli palokuntatai aluerajojen, käsitteellisistä näkemyksistä tai palokuntamuodoista riippumatta. Tämä lehti sentään sopii luettavaksi jokaiselle sammutusjalkineiden kuluttajalle, mielestäni nimittäin lehden sivuilla on tilaa toisistaan poikkeavillekin näkemyksille, joita palokuntalaisuus vahvasti yhdistää
Myös kokonaistoimituksissa (alusta, päällirakenteet, kalusto) Saurus on vahva alan toimija. Ulkomaisia kilpailijoita ovat Veljekset Kulmala Oy:n Rosenbauer sekä JVK Vechiles Oy:n edustama puolalainen WISS. Teksti: Pekka Koivunen Kuvat: Pekka Koivunen, Saurus Oy, Scania Suomi Oy. Kokonaismarkkina vuonna 2020 oli noin 50 sammutusautoa. Lailla on tarkoitus taata niin ostajille kuin toimittajillekin tasapuoliset pelisäännöt. ALUSTOISSA SCANIALLA VAHVA OSUUS Scanian valtakausi sammutusautojen alustatoimittajana alkoi 1990-luvun puolivälissä. Jo perussammutusautosta vuonna 1987 annettu ministeriön ohje SAMMUTUSAUTOKAUPPA myyjän näkökulmasta Sammutusautojen ostaminen pelastuslaitoksille ja muille julkisen sektorin toimijoille on Hankintalain (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2016) alaista toimintaa. Pelastuslaitokset hankkivat vuosittain yhdestä viiteen sammutusautoon. 70 palokuntalainen PK100 Säynätsalolainen Saurus Oy on saavuttanut vuosikymmenten saatossa markkinajohtajan aseman, kun puhutaan sammutusautojen päällirakenteiden valmistajista. Sauruksen kilpailija (valmistaja) kotimaassa on tammelalainen Wedonex muutaman yksikön vuosivauhdilla. Näiden lisäksi muita raskaita pelastusajoneuvoja (säiliöautot, nostolavat yms) toimittavat muun muassa Bronto Skylift ja Vema, yksittäiset päällirakennevalmistajat ja alustojen maahantuojat
– Scanian tehtaalta tulevan sammutusauton alustan toimitus kestää normaaliaikana 3-4 kuukautta, >> Tämä myyjätahon näkökulmaan keskittyvä artikkeli on rajattu perussammutusautoon, joka on luokassaan eniten toimitettu pelastusajoneuvotyyppi. Tätä ennen merkkikirjo oli laaja. Palvelussa julkisen sektorin ostajat ilmoittavat tulevista hankinnoistaan, käynnissä olevista kilpailutuksistaan sekä päättyneiden kilpailutusten tuloksista. Mielenkiintoisena yksityiskohtana Surakka näkee tarjouksen liitteenä toimitettavan nuhteettomuusselvityksen, jolla halutaan varmistaa myyjän toimitusvarmuus. TILAUKSESTA LUOVUTUKSEEN 6 8 KUUKAUTTA Sammutusauton tuotantoaika tilauksesta toimitukseen on noin kahdeksan kuukautta. Kilpailutus tapahtuu yleensä Hilman kautta. Hilma eli hankintailmoitukset.fi on julkisten hankintojen ilmoituskanava. Vehon maahantuoma Mercedes-Benz sopivalla miehistöohjaamolla olisi joiden tietojen perusteella tulossa lähiaikoina markkinoille. Scanian asemaa on ollut vaikea haastaa, koska muilla toimittajilla on ollut vaikeuksia sopivien miehistöohjaamoratkaisuiden toimittamisessa 18 tonnin luokkaan. Isommat kaupungit hoitavat tarjouspyynnöt ja kilpailutuksen hankintaorganisaatioiden kautta, pienemmät kilpailuttavat suoraan.On hyvä tehdä markkinatiedustelua, millainen lopputuote halutaan. Scanian lisäksi Sisu, Volvo, M-B ja Bedford olivat 1970-luvulla alkaneen diesel-kauden myydyimpiä merkkejä. Tämä selkiyttää tarjouspyynnön laatimista ja on siten molemminpuolinen etu, toteaa Härkönen. – Aiemmin kaikki tehtiin paperilla ja myös henkilökohtaisia kontakteja oli enemmän. 71 lisäsi Scanioiden kysyntää. Numerossa 101 käsitellään ostajaosapuolen näkökulmaa ja kevyitä pelastusajoneuvoja. – Laitosten erot kilpailutuksessa ovat melko suuria. Kilpailutuksessa tulee olla tarkat kriteerit, joiden mukaan autot rakennetaan ja toimitetaan – Mitä yksityiskohtaisempi ja yksiselitteisempi tarjouspyyntö on, sitä parempi lopputulos saavutetaan, kertoo toimitusjohtaja Juhani Härkönen Saurus Oy:stä. Juhani Härkönen Petri Surakka. Myyntipäällikkö Petri Surakka Scanialta sanoo kilpailutusprosessin muuttuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Nykyään tarjousprosessi tapahtuu poikkeuksetta sähköisesti. Volvo on saanut jonkin verran jalansijaa säiliöautomarkkinoilla, mutta sammutusautoissa toistaiseksi ei. KILPAILUTUS ON TARKKAAN SÄÄDELTY Sammutusauton hankinta on Hankintalain mukaan kilpailutettava, jos ostajana on julkinen taho
Yhteistyö ja tietojen vaihto aluepelastuslaitosten, puolustusvoimien sekä kotimaisten strategisten kumppaneiden kanssa on jatkuvaa, kehittävää ja luottamukseen perustuvaa, kertoo Juhani Härkönen. Koronapandemia on vaikuttanut kauppaamme kahdella tavalla. Vientikysyntä on hieman hiipunut ja toisaalta alustojen toimituksiin on tullut viiveitä. 72 palokuntalainen PK100 erikoismallit hieman kauemman, kertoo Petri Surakka. Hyvä ja operatiivisesti toimiva lopputulos vaatii yhteistyötä käyttäjien kanssa, mikä puolestaan varmistaa käyttäjien tyytyväisyyden ajoneuvon luovutuksen yhteydessä annettavan käyttökoulutuksen ohella. – Vaihtoehtoiset polttoaineet ovat tulossa myös raskaisiin ajoneuvoihin, se on varma. Kokonaiskustannuksissa erot eivät ole kuitenkaan kovinkaan suuret kalustetun auton ja pelkän ajoneuvohankinnan välillä. RAHOITUSMUODOT Julkisissa hankinnoissa pelastuspuolella on maksuehto on yleensä 30 päivää netto toimituksesta., jolloin tuotantovaiheen rahoitus on toimittajan vastuulla. Suomen olosuhteet ovat kuitenkin näille haasteellisia, olkoon kyseessä sitten sähkö, etanoli tai vaikkapa kaasu.. Ajoneuvojen kalustus on luku sinänsä. Sitä edesauttaa vuosi sitten tehdyt omistusjärjestelyt. – Jotkut laitoksen haluavat kilpailuttaa kaluston erikseen. – Kotimaisen teollisuuden etuna on huoltovarmuus ja myös kilpailukykyiset elinkaarikustannukset. SAURUS TÄHTÄÄ MAAILMALLE Viime vuodesta Nordic Rescue Groupin osana toimineen Saurus Oy:n asiakaskunta on laaja. – Paloautotuotannossa tämä on ollut Suomessa käytäntö kymmeniä vuosia, kuvailee Juhani Härkönen. – Poikkeuksiakin löytyy ja tämä riippuu tietysti kunkin pelastuslaitosten käytännöstä, sanoo Juhani Härkönen. Leasing näytti viisi vuotta sitten yleistyvän kaikissa pelastusautohankinnoissa, mutta ei kuitenkaan lähtenyt laajemmalti käyntiin, sanoo Petri Surakka LÄHIVUOSIEN NÄKYMÄT Juhani Härkösen mukaan Sauruksella seurataan tarkkaan paloautojen kehitystä maailmalla. Viimeisin viennin avaus tehtiin vuonna 2015 Kiinaan, jonne on toimitettu jo satakunta erityyppistä ajoneuvoa. – Ja huollon pitää toimia 24 tuntia vuorokaudessa.. KOTIMAINEN TUOTANTO ELINTÄRKEÄÄ Sammutusautojen kotimainen tuotanto on monessa mielessä suomalaisen pelastustoimen etu. Koska tarjouksen perusteella tehtävät tilaukset ovat nykyään tarkkaan yksilöityjä, mitään suurempia muutoksia ei tuotantovaiheen aikana yleensä tarvitse tehdä. Vienti on vahvasti kasvamassa. – Järjestelyjen myötä toimintamme tuli selkeämmäksi ja saimme lisää taloudellista selkänojaa, kertoo Sauruksen toimitusjohtaja Juhani Härkönen – Vientimme käsittää nyt noin 40% liikevaihdosta, ja on noin 20 miljoona euroa. – Jos joku Suomessa haluaa rakentaa paloauton, pitää lompakossa olla virtaa. Olemme vuosien varrella ottaneet huomioon useita palokunnissa syntyneitä kehitysideoita ja näin teemme jatkossakin. Härkönen kertoo tuotantovaiheen aikana keskusteluista, joita käydään ostajan edustajien kanssa. – On hyvin yleistä ja tärkeää, että pelastuslaitosten edustajat käyvät seuraamassa projektin edistymistä tehtaallamme. – Sama koskee myös sitä, hankitaanko alusta erikseen vai yhdessä päällirakenteiden kanssa, lisää Petri Surakka. – Isäntäkaupunkien kilpailuttamia leasing-sopimuksia käytetään jonkin verran. – Tärkeintä meille on kuitenkin kuunnella kotimaisten käyttäjien toiveita ja innovaatioita. Kun alusta lähtee meiltä, Sauruksella Säynätsalossa auton rakentaminen vie 8-12 viikkoa kokonaisuudesta riippuen. – Korona-aikana on toimituksiin tullut jonkin verran viiveitä. TOIMITUS KALUSTOLLA TAI ILMAN Alueellisen pelastustoimen aikana siitä, että kalusto on mukana tarjouspyynnöissä eli yksikkö toimitetaan avaimet käteen ja suoraan riviin, on tullut yleisin tapa hankkia pelastusauto. Autoja toimitetaan pelastuslaitosten lisäksi Puolustusvoimille, teollisuuteen, Finavialle, Liikennevirastolle, VR:lle, Pelastusopistolle ja vpk:ille. Vaikka pelastuslaitosten ostojen rahoitus käteisellä on yleisin, käytetään myös leasing-rahoitusta. Scanian Petri Surakka uskoo lähivuosina tapahtuvan kehitystä erityisesti paloautojen voimanlähteissä
Jo aiemmin Pirkanmaalla on ollut kevytyksikkö Vilppulan paloasemalla. Toinen sijoitettiin Kallion uudelle asemalle Kangasalan ja Tampereen välille ja toinen Hämeenkyrön asemalle. Kevytyksiköt valtaavat alaa Teksti ja kuvat: Arto Papunen. Seuraavat autot sijoitetaan Virroille ja nykyisen Vilppulan auton tilalle. 74 palokuntalainen PK100 Pirkanmaan pelastuslaitoksella otettiin tänä vuonna käyttöön kaksi uutta kevyttä pelastusautoa
Jos Hämeenkyrössä tarvitaan lisäresursseja kevytyksikön tueksi, niin niitä tulee nopeimmin Ikaalisista sammutusauton ja työvuoron voimin sekä Hämeenkyrön kahdesta sopimuspalokunnasta. Autossa on kolmaskin istuinpaikka. – Nyt hankituissa One Seven CAFS:issa pelkän veden tuotto on hyvin vaatimatonta, noin 100 l/min. – Kevytyksikön toimintatavaksi ei ole ajateltu, että se yksin hoitaisi operaatiota alusta loppuun. Paloasemalla pitkään toiminut palomies Jouni Karvinen oli mukana hankintatiimissä, joka suunnitteli autoa. Heikki Seppälä kertoo, että tulevien autojen CAFS-järjestelmä vaihtuu toiseen. Uusi pelastuslaitoksen hankkima Iveco on seitsemän tonnin alustalla. Koska vilkas kolmostie menee vieressä, niin liikenneonnettomuuskalusto on vastaavaa kuin normaalissa sammutusautossa, Karvinen kertoo. Mihin sitä sitten tarvitaankaan, ehkä perusroskispaloissaa ja tien pesussa kolaripaikoilla. Sen jälkeen toimittiin useita vuosia normaalilla sammutusautolla. Ennen alueellista pelastustointa ja sen alkuaikoina työvuoron ajoneuvona oli Fordin alustalle rakennettu kevyt sammutusauto. Karvisen arvion mukaan autolla voidaan hoitaa yksinäänkin noin 85 prosenttia tehtävistä. Jouni Karvinen on tyytyväinen kevytyksikön konseptin toimivuuteen. – Autoon haluttiin erillinen kalustotila. Sen kalusto suunniteltiin niin, että yksiköllä pystyy aloittamaan hälytystehtävän ensimmäiset toimenpiteet. 75 Kevyellä yksiköllä toimiminen ei ollut aivan uutta Hämeenkyrön paloasemalla. Vasteisiin on tehty vain pieniä muutoksia, kun iso auto vaihtui pienempään versioon. Auton miehittää Hämeenkyrön paloaseman kahden hengen työvuoro. – Voisiko kevyt auto olla vielä aavistuksen lyhyempi ja kenties hieman pienemmällä sammutusaineen säiliöllä, Karvinen pohtii lopuksi. Seuraavaksi tulee CAFS Darley, jolla pelkän veden pumppaus on tehokkaampaa. Vaikka kevytyksikkö pystyy tehokkaaseen sammutus-pelastus-evy-pintapelastustoimintaan niin kyllä sille aina hälytetään tukea, Pirkanmaan pelastuslaitoksen kalustomestari Heikki Seppälä kertoo. – Uskon CAFSin käytön lisääntyvän tulevaisuudessa. Huolimatta vaatimattomasta pelkän veden tuotosta, Seppälä on ollut pääosin tyytyväinen käytössä olleisiin CAFS-järjestelmiin. – Muuten toimiva kokonaisuus. Kevyiden sammutusautojen hintaluokka on Pirkanmaan konseptissa noin puolet normaalin sammutusauton hinnasta.. Lisäksi sillä voi pumpata vettä luonnonvesilähteestä. Sammutusjärjestelmänä autossa on CAFS ja sammutusainetta 1000 litraa. Koritöistä vastasi Wedonex Oy
Pelastuslaitos aloitti kärkiyksikkökokeilun joulukuun puolessa välissä Turussa, toiminnan piti alkaa nyt Halikon VPK:n käyttöön tulleella yksiköllä. Erilaista on tällaisen yksikön sijoittaminen sopimuspalokunnalle, jolla on aiemmin ollut kaksi sammutusautoa ja asemapaikka keskisuuren kaupungin liepeillä, lähellä päätoimisen henkilöstön paloasemaa. Suunnitelmat käytettävästä kalustosta elivät, ja aiemmin kehittämishalunsa ilmaissut sopimuspalokunta sai tilaisuuden vaihtaa toinen palokunnan sammutusautoista kevyempään kärkiyksikköön. Toiminta yksikön kanssa alkoi joulukuun alussa. Teksti ja kuvat: Aleksi Peurala. 76 palokuntalainen PK100 Halikon VPK:n palokunnan päällikkö Esa Rannikko sai soiton Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta, palokunnalle tarjottiin tilaisuuttaa osallistua mielenkiintoiseen kehitysprojektiin. Toiminta on Halikon VPK:n Märynummen paloaseman omalla lähialueella tavanomaista kärkiyksikkötoimintaa, nopeasti tehokas apu kohteeseen ja onnettomuuskehityksen katkaiseminen mahdollisimman aikaisessa Halikon VPK Kärkiyksiköllä kohti haasteita Erilaiset kärkija kevytyksiköt eivät ole pelastustoimessa enää varsinaisesti kovin uusi tuttavuus
Erityistä toiminnassa on suunnitelma yksikön käytöstä laajemmin alueen rakennuspalotehtävillä. Uusi yksikkö ja samalla muutokset toimintataktiikkaan ovat nyt tarkastelussa ja erilaisia ajatuksia toiminnasta kuunnellaan herkällä korvalla. 77 vaiheessa. Mahdollisuus tehostaa pelastustoimintaa ja mukana olo uuden toiminnan kehittämisessä kiinnostavat sammutusmiehinä Halikon VPK:ssa toimivia Antti Saarista ja Jussi-Pekka Laakkosta. Halikon lisäksi kärkiyksikkö aloitti toimintansa joulukuussa Turussa, päätoimisella miehityksellä. 2006 Ambulanssi -> eläinpelastusyksikkö -> kärkiyksikkö 2 x 12kg jauhe, 1 x 6kg jauhe, 2 x 9l neste – käsisammuttimet Jauhesammuttimen pistosuihkuputket HNE Vario 13 reppu CAFS 2 x heittosammutin 2 x pi-laite Käsityökaluja Akkusaha Akkuporakone Letkut perusselvitystä varten Liikenteenhallintana soveltuvia keiloja ja muita välineitä Tulossa: Akkukäyttöinen levitin-leikkuri Ensivastevarustus Mahdollisesti: Hydrovent-alipainetuuletussuihkuputki. Miehet ovat usein jo nytkin olleet parina valmistautumassa savusukellustehtäviin, tosin hieman isommassa autossa kuin nyt. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kärkiyksikköhankkeeseen kuuluu kolmen erilaisen yksikön toiminnan kehittäminen. Palokunnalle jää pääasemalle Märynummelle edelleen sammutusauto, säiliöauto ja kaksi miehistönkuljetusautoa, sivupaloasemalla Kokkilassa on sammutusauto ja vene. Mercedes-Benz Sprinter vm. Kevään aikana on tarkoitus aloittaa toisen sopimuspalokunnan miehittämän kärkiyksikön toiminta. Kärkiyksikköä on tarkoitus käyttää keskisuuriin ja suuriin rakennuspaloihin, jolloin kohteeseen viedään yksi savusukelluspari tukemaan päätoimisen yksikön toimintaa, sekä kokeiluun alueelle tulevia erilaisia vaihtoehtoisia ja täydentäviä sammutusmenetelmiä, sanoo Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö Sebastian Holm
PartX™ hihansuun resori Erikoissulut hihoissa ja helmassa suojaavat vaarallisilta ainesosilta. 78 palokuntalainen PK100 VIKING PS1000 sarjan asut suojaavat käyttäjiä useilla pelastuslaitoksilla ympäri Eurooppaa. VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT Oy, Finland Kerrolankatu 2, 21200 Raisio, Finland Tel.: + 358 (0) 2489500, e-mail: VIKING-fi@VIKING-life.com WWW.VIKING-FIRE.COM Yhdessä olemme vahvana, VIKING Kaksoisväri Valittavana yksitai kaksivärisenä yhdistelmänä. Useat värivaihtoehdot ja yksityiskohdat takaavat kestävyyden, liikkuvuuden ja parhaan suojan. Useita värivaihtoehtoja. B_Finland_text_VIKING_Palokuntalainen_W205xH275_nov2020.indd 1 B_Finland_text_VIKING_Palokuntalainen_W205xH275_nov2020.indd 1 30/11/2020 11.09 30/11/2020 11.09. Prässätyt heijastimet 3M ® Lämpöprässätyt heijastimet kestävät jopa 50 pesukertaa
Ehkä tämä on hyvä menetelmä jarruttaa ajonopeutta sadekelillä. Palokunta tuli onnellisesti palopaikalle ja osallistui sammutustöihin, mutta nuorisoseurantaloa ei voitu pelastaa. Suurempien metsäpalojen aikana se piti tankata tulipalon aikanakin, etenkin jos auto toimi pumppuautona. Muokattu Clas von Bellin alkuperäistekstistä. SATEELLA TOIMIVA NOPEUDENRAJOITIN Fargossa tuulilasinpyyhkijöiden moottorit toimivat moottorin alipaineella. Kun Fargo tuli palokunnan käyttöön, se oli tehokkain paloauto Helsingin maalaiskunnassa. TANKKAUS JOKA HÄLYTYKSEN JÄLJEEN V8-moottori tuottaa 202 hevosvoimaa. Se kuulosta uskomattomalta, mutta Fargo oli kuulemma alkuvaiheessa varsinainen kilpa-auto. Tänään Fargo viettää eläkepäiviään ajokuntoisena Sottungsby FBK:n asemalla. Autossa on nokkapumppu ja 1500 litran vesisäiliö. Hänet komennettiin paloauton kuskiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mitä lujempaa ajetaan, sitä hitaammin pyyhkijät toimivat. Autossa oli virallisesti tilaa 7-8 henkilölle, mutta enimmillään varmaan 20 palokuntalaista lähti mukaan hälytyksiin. Prässätyt heijastimet 3M ® Lämpöprässätyt heijastimet kestävät jopa 50 pesukertaa. Auto kunnostettiin 1990-luvun lopussa ja vielä uudelleen 2000-luvulla. Fargo oli jonkun aikaa palokunnan jäsenen Lars Asplundin omistuksessa, mutta palautui palokunnan omistukseen 1990-luvulla. Auto kuluttaa niin paljon bensiiniä, että se piti tankata melkein joka hälytyksen jälkeen. 79 Fargo D500 Bensasyöppö jenkki palveli 30 vuotta Vuonna 1962 Sottungsby FBK sai ensimmäisen oikean paloauton, amerikkalaisen Fargon alustalle rakennetun, silloin huippumodernin ajoneuvon. Ja kun painaa kaasun ihan pohjaan, pyyhkijät pysähtyvät kokonaan. Useat värivaihtoehdot ja yksityiskohdat takaavat kestävyyden, liikkuvuuden ja parhaan suojan. Siihen aikaan ei myöskään ollut niin tarkkaa, oliko ajokortti vai ei. Kuva: Sottungsby FBK VIKING PS1000 sarjan asut suojaavat käyttäjiä useilla pelastuslaitoksilla ympäri Eurooppaa. VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT Oy, Finland Kerrolankatu 2, 21200 Raisio, Finland Tel.: + 358 (0) 2489500, e-mail: VIKING-fi@VIKING-life.com WWW.VIKING-FIRE.COM Yhdessä olemme vahvana, VIKING Kaksoisväri Valittavana yksitai kaksivärisenä yhdistelmänä. 140 KM TUNNISSA Kerrotaan, että alkuvuosina sillä ajettiin Vuosaareen hälytykseen mittarinopeudella 140 kilometriä tunnissa. PartX™ hihansuun resori Erikoissulut hihoissa ja helmassa suojaavat vaarallisilta ainesosilta. Auto palveli uskollisesti melkein 30 vuotta. Useita värivaihtoehtoja. B_Finland_text_VIKING_Palokuntalainen_W205xH275_nov2020.indd 1 B_Finland_text_VIKING_Palokuntalainen_W205xH275_nov2020.indd 1 30/11/2020 11.09 30/11/2020 11.09. Kun hälytys naapurikylän nuorisoseurantalon paloon tuli, ei yksikään hyväksytyistä kuljettajista ollut selvin päin. Onneksi auto ei ikinä joutunut mihinkään vakavaan onnettomuuteen, vaikka sillä viimeisten vuosien aikana oli ongelmia muun muassa jarrujen kanssa. Yksi jäsen, jolla oli henkilöauton ajokortti oli kuitenkin ajokykyinen
”Ei herroille eikä hulluille tule puolivalmista näyttää”. Pelastusala kaipaa perustutkimukseen verrattavia hankkeita, joissa tarkemmin selvitetään käytännön tekemiselle perusteita. Ennestäänhän tiedämme, että ”vpk ei tarvitse”. Saattaapi olla, että selvityksen perusteella ilmenee, että eihän pelastuslaitoskaan oikeasti tarvitse. Insinöörilaskentaan voisi hyvin kytkeä mukaan hieman taloustiedettäkin. Siinä onkin pelastustoimen dilemma. Mutta pääasiahan ei ole väri vaan se, että työ tulee tehty. Mieleen tulee, onko pelastuslaitoksen välttämättä hankittava itselleen sellaista, jota sopivasti sopimalla saadaan siviilimarkkinoilta, ja vielä osaamisen kera. Paitsi että Saksassa osataan sopimuspalokuntia hyödyntää paremmin. Mutta vain melkein. Suomen Palopäällystöliiton webinaarin ohella ei ole toistaiseksi muuta puolivalmista näkynyt kuin suorituskykyvaatimuksien HIKLU-versio 0.5, joten olkoon se tässä vertailupohjana. Se on taas pelastustoimen eräs vahva osaamisalue, koska resurssien käytännön hyödyntäminen edellyttää juuri improvisointia. Kaikin puolin kannatettava. INSINÖÖRIMÄINEN OTE HIKLU-alueella on jo vuosia, sopimuspalokuntien näkökulmasta katsoen kaikessa hiljaisuudessa, pohdittu sitä, mitä pelastustoimen eri tehtävien suorittaminen saattaisi suoritusportaalta edellyttää. Hankkeen tavoitteena on tuoda tähän parannus. TIETO HANKINTOJEN POHJAKSI Kuten webinaarissa tuli esille, ”hankinta ilman varmaa perustelua on virheinvestointi”. Eihän Suomi sentään niin paljon esimerkiksi Saksasta poikkea. 80 palokuntalainen PK100 mielipide Toistaiseksi pelastustoimen resursseja on hankittu jokseenkin vaatimattomien analyysien pohjalta. Muussa tapauksessa joudutaan improvisoimaan. Text Silvio Hjelt Bilder Kuvapankki Freepik Insinöörimäinen ote – hyvässä ja vähemmän hyvässä Pelastustoimen suorituskykyvaatimukset puhuttavat Sisäministeriön hankkeen nimi on harhaanjohtava, koska oikeasti vaatia voi vain, jos on vara maksaa ja tarjontaa löytyy. Jos asiallisesti turhat investoinnit pystytään minimoimaan, syntyy todellinen säästö. Sellaista taas ei pelastustoimessa tule monenkaan erikoiskaluston kanssa eteen. Hyvä niinkin.. Vakuuttuakseen loppumaksaja haluaa kylmää faktaa, ja sellaisen tuottamiseen malli tähtää. Monimutkaisen erikoiskaluston käyttö vaatii usein täyspäiväistä työkosketusta. Ihan hyvä lähtökohta, jos edellytyksien täyttämiseen vielä löytyy riittävästi panoksia. Kokemus osoittaa, että väliaikaisestakin voi ajan saatossa muodostua totuus, vaikka olisi kuinka pielessä. Kyseessä onkin lähinnä tarpeiden ja resurssien hallintamalli. Toisaalta luulisi olevan jossain muussa maassa jo mallit siitä, millaisia resursseja tietyt mallitehtävät vaativat. Toki näin hankitut resurssit eivät aina ole punaiset
Ja kun kohteet sijaitsevat fyysisesti kaukana, niin yhtälö ei vaan täyty. Silloin nälkä on sovitettava eväskontin mukaan. Kysymys kuuluukin: ”Tuleeko hyvää vai kuten tavallisesti?”.. Toinen varoitus on suunnattu omalle kentälle. Valmiuspalokunta on sellainen, joka osallistuu olennaisesti kaikkiin toiminta-alueensa tehtäviin, täydennyspalokunta on täydentävänä resurssina, tukipalokunta tukee edellä mainittuja, reservipalokunta tuottaa erityisiä palveluita ja muu palokunta sitten tuottaa muuta. Jos tavoitteena on valtakunnallinen malli, on tarkoituksenmukaista, että käytetään valtakunnallisesti yleispätevää terminologiaa. Ja vaatimuksen mukaisen suorituskyvyn tulisi vieläpä olla jokseenkin nopeasti käytettävissä jokseenkin kaikkialla. Näin, vaikka joillakin alueilla on eri (useimmiten asiallisesti kovin vaikeasti perusteltavista) syistä tietoisesti poikettu valtakunnallisesta käsitekäytännöstä. sopimuspalokuntia, kyseisen maakolkan tavan mukaan, ei ole kutsuttu mukaan talkoisiin. Myös suoritusportaan henkilöstön tarpeellisten kykyjen määrittely on esillä. Saatamme monesta muustakin syystä olla sen tilanteen edessä, että resurssit eivät tule riittämään, vaikka tavoitteet ovat hyvät ja vaatimukset tieteellisesti katsoen kohdallaan. Varsinkaan harvaan asutulla seudulla vaatimukset ja tarjonta eivät välttämättä kohtaa. Onkin merkittävä puute, että esim. Muutama huippukuntoinen ja huippuosaava kaveri ei riitä, jos he eivät olekaan kohteessa juuri silloin, kun heidän kykyjään siellä tarvitaan. Silloin liikutaan jo huomattavasti vaarallisemmilla vesillä. Harva-alueen asukas tuskin ilahtuu siitä, jos neljännen riskiluokan suunnitelmaan saa tulevaisuudessa kirjoittaa hätäkeskusvastausmalliin: ”Sopiiko, että tulemme sammuttamaan teille ensi tiistaina klo 13, koska silloin meillä olisi huippuosaajat teidän suunnalla liikkeellä?” NE KÄSITTEET, NE KÄSITTEET Vakavammasta vaarasta on helppo siirtyä häiritsevään yksityiskohtaan: Valtakunnan tasolla on kauan sitten päädytty palokuntaryhmittelyyn, joka kuvaa palokuntien toimintaolosuhteita. Siihen näkemykseen kunnon kenttäkosketus yleensä auttaa. Tällä kertaa hankkeen ohjausryhmään ei kuitenkaan mahtunut loppukäyttäjien edustusta, joten korjaavat liikkeet siirtyvät jälkivalvonnaksi, mikä on kaikin puolin tehotonta. Silloin on pakko joko joustaa vaatimuksista, tai joustaa suorituskyvyssä tai molemmista. Asettamalla tiukat vaatimukset saadaan kärki yhä terävämmäksi, mutta yleensä vain massan kustannuksella. HARVA TERÄVÄ KÄRKI VAI JOKA LÄHTÖÖN JOTAIN Vaatimus on sana, josta henkii, että ilman sen täyttymistä ei oikeasti voi tai saa toimia. Varsinkin, jos ei ole tottunut siihen, että on yksi asia pääkaupunkiseudulla ”vaatia” sopimuspalokunnilta jotain, ja aivan toinen asia soveltaa jaloja ajatuksia hieman kauempana Kirkkokadulta. On tarkkaan valvottava, ettei käy kuten kävi fyysisten testivaatimusten kanssa. PARI VAROITUSTA PERÄÄN Puolivalmista ei tule haukkua, mutta pari varoituksen sanaa ovat kuitenkin jo nyt vielä paikallaan. HIKLU <> MUU SUOMI HIKLU-alue on valtakunnasta vain osa, ja kaiken lisäksi jossain määrin poikkeava. Puhtaasti virkamiestyönä toteutetuilla aikaansaannoksilla on tapana painottua hieman ”yläilmoihin”. Sen sijaan kohtuullisella rahalla ei välttämättä saa tekijöitä. Suosituspullasta poimittiin vain rusinat eli testit, mutta jätettiin se vapaaehtoisuuden osio pois. Ensinnäkin kokemus näyttäisi osoittavan, että ilman vankan käden ohjausta on pelastustoimen aikaansaannoksilla tapana jäädä elämään omaa elämäänsä. Kalustoa saa, kunhan on vara maksaa. Jos rahaa tai tarjontaa ei ole, niin vaatimusten asettaminen tuottaa enintään tuskaa: ilman vaatimusten täyttymistäkin joudutaan näköjään pärjäämään. 81 KOHTAAVATKO TAVOITE, TARVE JA TODELLISUUS. Suorituskykyvaatimuksien osalta on taas kerran valvottava, ettei käy kuten FireFit-innossa, että siitä salakavalasti muodostuukin kaikkia sitova karsiva normi, ilman vastaavaa vaikutusta kukkarossa ja näin ollen pelkästään vielä yhdeksi etenkin sopimuspalokuntalaisten arkipäivän elämää vaikeuttavaksi tekijäksi. Viranhaltijoiden keskuudessa joskus viljellään harhaluulo, että arkirealiteetti jollain tavalla olisi viranhaltijapäätöksellä muutettavissa silloinkin, kun arki ei ole luonnostaan muuttuakseen. Kaikkein pahimpana vaihtoehtona tulee mieleen toimintavalmiuden säätely, kuten eräässä naapurimaassa säädeltiin laajakaista-käsitettä, kun oli tullut luvattua liikaa. Nythän pelastustoimessa sellaisia on oikeasti varsin vähän, eivätkä ne jonkun hankkeen myötä juurikaan muutu. Kun jokin asia näyttää liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä ole totta. Tarkemmin 22 erilaista elämää. Tämä koskee pelastusalaa yleisestikin, mutta erityisesti se koskee sopimuspalokuntatoimintaa. Suorituskykyvaatimushanke ei ainoastaan koske kalustoa. Olisi kiva vaatia, mutta ”kun ei ole rahaa, niin ei ole rahaa, vaikk’ ois kuinka rikkaan talon poika”
Nyt ei lukijan pidä hermostua ja oikaista väärään johtopäätökseen. Jollei vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa pelastustoimintaa olisi… Ei sellaista vaihtoehtoa voi kuvitella. Ja pitkävihaisesti, sillä monet kiistat kestävät vuodesta toiseen saamatta aikaan mitään muuta kuin itsensä toistoa. Arvostan hyvin suurella sydämellä kaikkia pelastusalan toimijoita ja heidän työtään, varsinkin noita sinivilkkuhommia ja niihin valmentautumista. Olen tästä mahdollisuudesta kiitollinen. Kun niitä on niukasti – kuten useimmiten on – yhteistyö on ylivoimainen keino saada ne riittämään paremmin ja pitemmälle. Tämä on koeteltu tosiasia. Joillakin muilla elämänaloilla voi vaivatta kuvitella erilaisten reviiritaistelujen, arvovaltakysymysten ja muiden kukkotappelujen saavan paljon tilaa, koska ei ole parempaakaan tekemistä. Suomi ei olisi Suomi jo yksistään siitä syystä, ettei merkittävä osa kansalaisista voisi tuntea oloaan turvatuksi samaan itsestään selvään tapaan kuin nyt. Ja jos henkiset palkinnot eivät yksinään riitä muutoksen motiiviksi, heitettäköön pöytään eurot. Pelastustoiminnan ei tarvitsekaan hakea kehitysoppia kauempaa kuin omasta taustastaan. Juuri siksi on mielestäni kovin murheellista, että niin paljon erilaisia resursseja vaikuttaa menevän hukkaan jonninjoutavassa keskinäisessä nahistelussa. kolumni HANNU OLLIKAINEN Ohjeistamispäällikkö. Yhteisvastuu ja yhteistyö ovat parhaat kestävän kehityksen elementit eteenkin päin. Osallistuminen alusta alkaen Palokuntalaisen toimitustyöhön on avannut ovenraon pelastusalan kiehtovaan ja omaperäiseen maailmaan. Pelastusalalla tämä ei voi kerta kaikkiaan olla hetkeäkään totta. Se kuuluu suomalaisten yhteiskunnan loistavien saavutusten parhaimmistoon, vaikka onkin siihen nähden hämmästyttävän heikosti tunnettu. Nämä ovat siis maallikon ajatuksia, mutta näköalapaikalta. Samoin siitä, että niin moni on juuri tälläkin hetkellä valmis auttamaan meitä muita. Pelastusalan vapaaehtoinen sektori on syntynyt ja kasvanut yhteisvastuun ja yhteistyön perustuksille. Tämän sanonnan olen kuullut vastauksena pelastustointa sivusta seurailevan maallikon kysymykseen, miksi ala tuntuu kaiken aikaa riitelevän niin herkästi. Asenteiden ja oletusten muuttaminen tuntuu aina etukäteen tuskalliselta, mutta osoittautuu virkistäväksi ja tulokselliseksi. 82 palokuntalainen PK100 Sinivilkkuhommat hoidetaan… …viimeisen päälle, mutta muuten ollaan kaikesta eri mieltä
HERRAR OCH FRUAR storherrar och -fruar, kom ihåg den underliggande avsikten med vår bransch!. SEDAN I BÖRJAN AV 2010-TALET fick vi en något förnyad Räddningslag och en Planeringsinstruktion för aktionsberedskapen. Enhetsbeteckningarna byttes ut i hela landet, med undantag för Egentliga Finland. Och mycket annat – det pågick en omfattande utveckling kring mycket praktiska saker. Nya klareringsmodeller togs i bruk. De beslutsfattande måste komma ihåg de brandmän och brandkårister som utför själva det smutsiga arbetet. De kompletterande släckmetoderna har inte ännu heller slagit igenom riktigt ordentligt. Erica anlände äntligen. Det regionala räddningsväsendet och räddningsverken inledde rosslande sin verksamhet. Virve har ersatt VHF-radion och förmannen har fått en Peke-terminal. Myndighetsnätverket togs i bruk. ÄVEN PÅ RÄDDNINGSVÄSENDETS grundnivå har det hänt någonting under de senaste 20 åren. Utvecklandet inom räddningsväsendet har haft tonvikt på strukturerna. Man måste ordentligt satsa på dem och deras arbetsmiljö. 83 PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledare UNDER 1980OCH 90-TALEN översvämmades räddningsväsendets fält av inrikesministeriets instruktioner gällande allt från basbrandbilar till rökdykning. Första delvårdsverksamheten kom in som en del av verksamheten i ungefär varannan brandkår. Det nuvarande Nödcentralsverket fick sin början. Reformen av social-, hälsovårdsoch räddningsväsendet kommer, eller så inte, men den äter i alla händelser av räddningsväsendets resurser. För att nå det målet finns det medel och redskap, ifall man modigt vågar ta dem i bruk. BLAND ALL FÖRVALTNINGSMÄSSIG armbrytning får man inte glömma bort gräsrotsnivån. Man prövade kompletterande släckmetoder. Släckningsdräkterna har utvecklats, likaså tryckluftsSatsa på gräsrotsnivån! aggregaten, och röjningsredskapen är redan delvis ackudrivna. Räddningsinstitutet inledde sin verksamhet i Kuopio, medan Otnäs tystnade. Bränderna måste fås släckta och andra olyckor skötta på ett säkrare sätt och lättare än idag. OM 80OCH 90-TALEN var tiden för utvecklande av det praktiska så har det nya milleniets första två decennier präglats av förvaltningsmässiga reformer. Man inledde förberedelser för en reform av landskap samt socialoch hälsovård. Släckningsbilarna har fått automatisk växellåda. Via en lagändring blev det förstånd i primärvården. Avtalsbrandkåristernas utbildningsutbud breddades ut. DÅ MAN KOM IN PÅ 2000-TALET upplevde räddningsväsendet de mest omfattande förändringarna under sin historia. DET DECENNIUM som inletts synes dock fortfarande ha tyngdpunkten på strukturer och förvaltning. Under de följande åren bygger räddningsdirektörer och -chefer nya förvaltningshalmmobiler – och säkert helt gärna. På många orter experimenterade man med spjutspetsenheter. Via Torneå landade offensivsläckningen med mikrodroppar i Finland
Enligt regeringsprogrammet skall räddningslagen revideras utgående från en övergripande utredning. Den nuvarande lagen kan knappast anses optimal. Lagstiftningen är igen på tapeten, så det är skäl att titta på vad som händer. 84 palokuntalainen PK100 Text Silvio Hjelt Bilder Maria Salo kuvapankki Freepik brandkåristen Räddningslagstiftningen i stöpsleven Land skall med lag byggas Då räddningslagen för ett decennium sedan reformerades var man på avtalsbrandkårsfältet rätt enig om att man kunde leva med resultatet, men bra var det inte. Vad kan man förvänta sig i framtiden.. Vad betyder det i praktiken
Tyvärr var det ett riktigt antagande. Brandkåristernas rättsliga status måste ”bedömas från fall till fall”, och det är många fall helt oklart, vem som i sista hand faktiskt skall stå för vad. Den nuvarande lagen kan knappast anses optimal. Systemet är en central del av den finländska krisberedskapen. Och som dagligen ser på omgivningen med påkopplade säkerhetsögon. Då den nuvarande lagen skrevs var ämnet helt tabu, men tiderna förändras. Begreppsförvirring råder, och en massa enskilda lokala bestämmelser gör brandkårsarbetet onödigt besvärligt, vilket stör om inte annat så åtminstone motivationen. Det skulle vara dags att samhället öppet accepterar att ett fungerande avtalsbrandkårssystem är mycket mera än en optionsresurs för att släcka ”dagliga soplådor”. Mindre bra låter de signaler som kommer från den konkreta beredningen. Chaufförernas antal minskar stadigt. Alarmeringen av avtalspersonalen liknar fortfarande mest ett ”brandrykte”. En lång rad önskemål Redan då den nuvarande räddningslagen skrevs misstänkte man på fältet, att lagens stadganden inte helt skulle eliminera de missförhållanden som då påtalades. Till detta kommer frågan om utryckningssäkerheten under arbetstid. Avtalsbrandkårernas position varierar, eftersom de enligt lagen endast är en ”option”. Enligt regeringsprogrammet skall räddningslagen revideras utgående från en övergripande utredning. En del räddningsområden tolkar fortfarande bestämmelserna om hälsovård så, att de endast gäller rökdykare. Det låter ju bra. 85 Räddningslagstiftningen i stöpsleven Land skall med lag byggas Då räddningslagen för ett decennium sedan reformerades var man på avtalsbrandkårsfältet rätt enig om att man kunde leva med resultatet, men bra var det inte. Lagstiftningen är igen på tapeten, så det är skäl att titta på vad som händer. Enligt regeringsprogrammet skall avtalsbrandkårernas verksamhetsförutsättningar som räddningsverkens partner förstärkas och deras nuvarande och framtida utmaningar och särdrag identifieras.Regeringen ser vidare till att det finns ett rikstäckande nät av brandstationer. Bakom finns en ryggrad av utbildat folk som kanske lämnat det akuta brandkårsarbetet bakom sig men som i en kris vet hur man skall handla. För att inte tala om värdet av ungdomsarbetet, >>. Vad kan man förvänta sig i framtiden. Samhället har på mycket kort varsel, det handlar om minuter, tillgång till utbildade motiverade personresurser med vana att hugga i inom ramen för ett fungerande ledningssystem. Stadgandena om ledningen på lägesplatsen är på vidsträckta områden helt verklighetsfrämmande. Vad betyder det i praktiken
Och ett riksomfattande system för alarmering och resurshantering, för det är det systemet i sista hand handlar om, är inte någon lokal eller regional fråga. Det ena är frågan om vem som skall vara herre i huset. Lagstiftningen om hur räddningsväsendet skall arrangeras inom välfärdsområdena är mer eller mindre klar. Vilka paragrafer skulle eventuellt behöva ändras. Enligt den skall det fortfarande stå områdena fritt att arrangera sitt räddningsväsende enligt eget förgottfinnande. Frågor som arbetarskydd, arbetshälsovård, arbetsvälfärd och utbildning är egentligen inte saker som behöver vara lokalt förankrade. Men som borde intressera samhället som helhet. Alltså inte ens bestämmer. Alltså att man analyserar strukturer ur alla deras olika vinklar, bygger upp alternativ och sedan analyserar fördelar och nackdelar. Dock så, att räddningsverk enligt nuvarande modell skall utgöra grunden. . Den nuvarande lagen underlåter envist att erkänna att räddningsväsendet i smått och samhället i stort inte med nuvarande resurser skulle han någon som helst chans att klara sig utan avtalsbrandkårerna. I sista hand är det ju Finlands riksdag, men däremellan finns branschens förvaltning. Sådant som t.ex. Att man helt skulle ifrågasätta räddningsväsendets nuvarande struktur och överväga eventuella alternativ verkar otänkbart. Man skall ju inte vara pessimist, men den tilläggstid på tre månader som coronan givit verkar vara rätt kort om man verkligen vill göra en analys. Och det, just det borde vara i samhällets intresse, som helhet. Räddningslagen i förändring ser tills vidare inte ut att hämta så mycket nytt i den vägen. För avtalsbrandkårernas del handlar räddningslagen idag inte om strukturer utan om detaljer. Allt detta ryms inom ramen för regeringsprogrammet. Det är bara att damma av transparangerna från en debatt som var aktuell vid millenniets början. En egen lag skulle med största sannolikhet befrämja avtalsbrandkårsverksamheten som helhet. Om räddningsväsendet förstatligas är saken rätt enkel. Lagstiftningen då. 86 palokuntalainen PK100 brandkåristen integreringen av olika befolkningsgrupper, mm.. För tillfället verkar merparten av räddningsbranschens centrala aktörer rätt ovilliga att i praktiken acceptera inrikesministeriets lagstadgade uppgift att leda, styra och utöva tillsyn över räddningsväsendet. Staten skall i början dock fungera som finansiär, och då skall styrning ske genom att staten ”förhandlar”. I en del fall kunde man tala om ren obstruktion. I en egen lag kunde man se helheten ur ett mycket vidare perspektiv och reda upp de problem som specifikt gäller avtalsbrandkårer. Körkort inte heller. Den som säger var skåpet skall stå och var brandstationer skall finnas. Avtalsbrandkårer, de kan användas om man vill, eller så kan man låta bli. 86 palokuntalainen PK100. Vill man göra på annat sätt är det fritt fram, blott man hittar pengar. Ett behov som alltså i lagen mest ser ut som något slags tillfällighet under ett övergångsskede. En egen lag – förstatligande – eller... I en egen lag är det enkelt att definiera personalens juridiska position, särskilt om man inte behöver snegla sig vindögd på rådande lokala tolkningar. Polis och gränsbevakning leds inte av några regionala organ, och särskilt inte av sådana som till 98 % har andra uppgifter. Allt flera tecken börjar tyda på att en verklig ändring av räddningslagen kan förbli en utopi. Dock är det just det man vanligen avser med ”övergripande utredning”. Alltså någonting djupare än att se över enskilda paragrafer. Kunde man kanske gruppera om nånting, osv. Då kvarstår två ytterligare element. Helheten förblir helt i det blå, eftersom lagen koncentrerar sig på det dagliga behovet. Just nu är sedan själva räddningslagen föremål för en förberedande utvärdering. Förvisso poängteras detta ibland i festtal, bland avtalsbrandkårer, men alltså endast där. frågan om deltagande i alarmverksamhet på arbetstid och eventuell kompensation till arbetsgivare för nackdelar av detta skulle troligen bättre kunna hanteras i en egen lag utan direkt koppling till nuvarande kommunala strukturer. Då kunde en lösning vara att saken sköts genom en omorganisering av den översta delen av ”halmmobilen”. Det andra alternativet, som inte utesluter några andra, är att stifta en lag som specifikt gäller avtalsbrandkårsverksamhet. Saker som egentligen inte handlar om behovet av dagliga släckningsresurser, och som alltså inte egentligen intresserar själva räddningsväsendet. Inom försvarsväsendet har man gjort det och Röda Korset har egen lagstiftning
Hätäkeskuslaitos on päivittänyt tietosuojaa koskevaa ohjetta selkeämmäksi ja pyrkinyt siihen, että asiaa koulutetaan perusteellisemmin hätäkeskuslaitoksen henkilöstölle. TAHTOO TIETÄÄ !!??!!. PK: SPALin tiedotteen mukaan työntekijät ovat kokeneet esitutkinnan perusteettomaksi, epäoikeudenmukaiseksi ja raskaaksi. Esitutkintalain 11 luvun 7 §:n 4 mom. TV: Hätäkeskuslaitoksen sisäisessä rekisterinpidossa ja laillisuusvalvonnassa on eräässä tapauksessa havaittu sellaista rekisterien käyttöä, joka ei todennäköisesti liity virkatehtävän hoitamiseen ja niiltä osin asia on siirretty poliisin esitutkintaan. PK: Esitutkintaa on pyydetty hätäkeskuslaitoksen taholta. Mitä vastaa Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio. SPAlin tiedotteen mukaan yli 20 hätäkeskuspäivystäjää on kuulusteltu epäillystä virkavelvollisuuksien rikkomisesta. Miksi näin. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. mukaan oikeus antaa tietoja esitutkinnasta julkisuuteen on tutkinnanjohtajalla ja hänen esimiehillään sekä heidän määräämällään muulla virkamiehellä. TV: Hätäkeskuslaitokselle niin kuin kaikille muillekin organisaatioille kuuluu oman toimintansa laillisuusvalvonta eli tämä on osa normaalia laillisuusvalvontaprosessia. PK: Miksi Hätäkeskuslaitos ei ole tiedottanut asiasta mitään. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. TV: Laillisuusvalvonnan tehtävänä on huolehtia siitä, että virasto toimii lain mukaisesti. PK: Mitä säännöksien ja määräysten vastaista toimintaa virkatehtävissä on tapahtunut. Jos laillisuusvalvonnassa on viitteitä siitä, että hätäkeskuslaitoksen rekistereitä on käytetty ilman virkatehtävän hoitamiseen liittyvää perustetta, asia tutkitaan oman laillisuusvalvonnan toimesta ja tehdään tarvittavat toimenpiteet. TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Miten työnantaja tukee tukee työntekijöitään tässä tilanteessa. Tässä yksittäisessä tapauksessa asia on siirretty poliisin esitutkintaan. Jos virasto ei puuttuisi havaittuihin poikkeamiin, virasto toimisi tietoisesti vastoin lakia. Monissa tapauksissa kyse on arkaluontoisista henkilötiedoista, joita tietosuojaa koskevan lainsäädännön mukaan voi käsitellä ainoastaan silloin, kun siihen on virkatehtävään liittyvä peruste. Seuraavassa lehdessä kerromme sinulle vastauksen kysymykseesi) KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@ palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. TV: Kun asia siirretään poliisin esitutkintaan, poliisi esitutkintaviranomaisena päättää tiedottamisesta. Oikeus tietojen antamiseen on myös syyttäjällä esitutkinnan päättymisen jälkeen. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeudenolla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. Sinä lähetätkysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. 87 Miksi esitutkitaan, Taito
Petri Jaatinen Pekka Tähtinen Pekka Koivunen LETKUT SOLMUSSA. 88 palokuntalainen PK100 Kahta Peetä etsittiin Vastaukset menivät päin peetä Sadannen lehden kunniaksi Helppo visa ja hyvä palkinto Ketkä pelastusjohtajat ovat olleet virassa alueellisen pelastustoimen alusta (2003-2004) alkaen. Kaikki olivat väärin. Muun muassa seuraavia henkilöitä ehdotettiin: Peltokangas, Pio (Silvio Hjelt), Petri Aalto, Paajanen ja Jaakko Pukkinen. Keitä olivat kaksi muuta. seuraava lehti Edes alan tietoviisaaksi viime numerossa julistettu Lasse Moisio ei tiennyt vastausta. Niin se historia hämärtyy. Visa oli visainen, koska vastauksia tuli vain muutama. Oikea vastaus on Petri Jaatinen ja Pekka Tähtinen. Tämän lehden päätoimittaja oli yksi näistä peellä alkavista työryhmän jäsenistä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan risteily seuraavalle toteutuvalle Tulimerelle. Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Ensimmäisen Sopimuspalokuntalainen-lehden ilmestymisen aikoihin niin sanottu kolmen peen ryhmä visioi vapaaehtoispalokuntien tulevaisuutta
ja paljon muuta Seuraava lehti (nro 101) ilmestyy viikolla 9 Tilaa oma lehtesi ...ja tiedät mitä alalla tapahtuu 6 lehteä 49€ sis. Virve 2.0 ... 89 seuraava lehti HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. alv 10% Tilaa sähköpostilla tilaukset@palokuntalainen.fi DIGILEHTI MAKSUTTA LEHDEN TILAAJILLE Asenteet kohdallaan NYT | PALOKUNNAT |HENKILÖT | KALUSTO & VARUSTEET | ILMIÖITÄ palokuntalainen BRANDKÅRISTEN 97 IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 28 · 2020 · ISSN 1798-2685 Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Hydroventista ST-putki palokuntalainen BRANDKÅRISTEN 99 IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 45 · 2020 · ISSN 1798-2685 Kokkolassa kehitettiin Katseet TULEVAISUUTEEN palokuntalainen BRANDKÅRISTEN JUHLAN UMERO IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 1 · 2020 · ISSN 1798-2685 100. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Seuraavassa lehdessä: Sammutusautohankinta ostajan näkökulmasta Vaalit lähestyvät, olemmeko valmiit
”Uudistuksen myötä valtion strateginen ohjaus pelastustoimessa vahvistuisi. ”Aluehallintovirastot arvioisivat pelastustoimen palvelutasoa sekä vastaisivat pelastustoimen laillisuusvalvonnasta.” [hyväntahtoista naurua] *KONDITIONAALI eli ehtotapa on tapaluokka. Konditionaali taipuu preesensja perfektimuodoissa sekä kaikissa persoonamuodoissa. Se ilmaisee tekemisen epävarmuutta tai ehdollisuutta, esimerkiksi: ”Kävelisin, jos voisin”. Tavoitteena on myös kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä.” Ihanko totta. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus takaisi jatkossa entistä yhdenmukaisemmat palvelut eri puolilla Suomea. Taloudellisempaa. Lähde: Wikipedia kolumni. 90 palokuntalainen PK100 LIEKINHEITTÄJÄ Marian ja Kimmon konditionaalit* syynissä HALLITUKSEN ESITYS pelastustoimen järjestämisestä meni eduskunnan käsiteltäväksi joulukuussa. SITTEN USKOMATON LAUSAHDUS Kimmo Kohvakalta: ”Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää.” Häh. ”Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan entistä yhdenmukaisempien ja siten yhdenvertaisempien pelastustoimen palveluiden tuottamista koko maassa. Pelastustoimen lähipalvelut ja kattava paloasemaverkko turvattaisiin koko maassa vähintään nykyisen tasoisina.” Näkis vaan. ”Pelastustoimi olisi kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaalija terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala.” Just joo. TÄSSÄ PARHAITA PALOJA tiedotteesta kilteiksi tarkoitetuilla kommenteilla: ”Valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuisi.” Niinpä. Lisäksi konditionaalia käytetään kohteliaisuuskeinona, esimerkiksi: ”Tulisitko tänne?” Konditionaalin tunnus suomen kielessä on -isi-. Sisäministeriö ilahdutti tiedotusvälineitä tiedotteella, jossa ministeri Ohisalon ja pelastusylijohtaja Kohvakan sanoilla kehuttiin erinomaista uudistusta
Tietysti kokonaan ilman fluoria. Yhden vaahtonesteen taktiikalla kaikkiin tehtäviin. (EN 1568-3 1A) Ecopol A – Fluoriton lentokenttien vaahtoneste. ICAO B. 10 VUODEN TEHDASTAKUU! Kulmala Palokuntalainen joulu BioEx 2020 205x275.indd 1 14.12.2020 10.57. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Ecopol vaahtonesteet kaikkiin kohteisiin. 91 Ecopol FFF-AR sopiin kaikkiin A ja B luokan paloihin. Erinomainen jälkisyttymisen esto. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Ecopol vaahtonesteet Sammutustehoiltaan tinkimättömät ja ympäris töystävälliset tuoteet. Ecopol Premium FFF-AR – Paras mahdollinen 1A1A vaahtoneste sekä hiilivedyille että polaarisille nesteille. Ecopol F3HC FFF Parempi teho kuin parhailla AFFF nesteillä