* Kilpailijatiedot sähkön ja veden kulutuksen osalta poimittu valmistajan kotisivuilta. HUOM! Myös jo käytössä oleva Hose Master voidaan päivittää 110-versioon. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. UUSI HOSE MASTER: NOPEIN, TEHOKKAIN JA KOKONAISTALOUDELLISESTI EDULLISIN Automaattisen paloletkujen pesuja huoltojärjestelmä Hose Masterin avulla paloletkujen huoltotyön vaatima aika ja kustannus pienenevät huomattavasti ja työnteko on entistä turvallisempaa, koska letkua ei tarvitse käsitellä prosessin aikana. Sähkö ja vesi yleisen kustannuksen mukaan. Peter Kallio +358 40 734 0308, peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio +358 40 359 1676, lasse.moisio@esterigroup.fi. Pesee, koeponnistaa, kuivaa, kelaa tai kiepittää kaikki tekstiilija nitriilikumiletkut välillä 25–110 mm KUSTANNUSESIMERKKI Sähkön ja veden kulutus, halkaisijaltaan 76 mm tekstiililetku: Hose Master = 0,71 €/letku Kilpailija = 2,44 €/letku* + työvoimakustannukset
Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 Turtola 20 21-29 yritysesittelyssä tamrex Oy tamlans Oy vema lift Oy Brandkåristen 52 Ledare 51 sisältö Kyllä lähtee, kun vähän potkii! Kuulutimme lehden 98. PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jarkko Kangas, Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. numerossa innovaatioita palokuntien Pelle Pelottomilta. Saimme kirjallisen ja kuvallisen selvityksen kahdesta innovaatiosta. Odotamme jännityksellä lisää palokuntien Pelle Pelottomilta! Toimitus UUSI HOSE MASTER: NOPEIN, TEHOKKAIN JA KOKONAISTALOUDELLISESTI EDULLISIN Automaattisen paloletkujen pesuja huoltojärjestelmä Hose Masterin avulla paloletkujen huoltotyön vaatima aika ja kustannus pienenevät huomattavasti ja työnteko on entistä turvallisempaa, koska letkua ei tarvitse käsitellä prosessin aikana. Uusi kuulutus seuraavassa numerossa johti tulokseen. Pesee, koeponnistaa, kuivaa, kelaa tai kiepittää kaikki tekstiilija nitriilikumiletkut välillä 25–110 mm KUSTANNUSESIMERKKI Sähkön ja veden kulutus, halkaisijaltaan 76 mm tekstiililetku: Hose Master = 0,71 €/letku Kilpailija = 2,44 €/letku* + työvoimakustannukset. * Kilpailijatiedot sähkön ja veden kulutuksen osalta poimittu valmistajan kotisivuilta. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Euraprint Oy KANNEN KUVA Pekka Koivunen KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Avtalsbrandkårerna mycket mera än endast en daglig operativ resurs Jälki-istunto Pääkirjoitus Lingottua Tahtoo tietää Letkut solmussa Liekinheittäjä 40-43 innovaatioita kentältä: VPK Apuri Virve-headset 5 39 31 55 56 58 Sammutusautokauppa ostajan näkökulmasta 36-39 48 mielipide: Pelastustoimi murroksen partaalla 46-47 Suoraveto haastaa hydrauliikan 32-35 Virve 2.0 10-19 koronan vaikutukset 21. Peter Kallio +358 40 734 0308, peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio +358 40 359 1676, lasse.moisio@esterigroup.fi. Kukaan ei reagoinut, paitsi pari uteliasta soitti päätoimittajalle tiedustellakseen mallisuojasta tai patenteista. Jutut näistä löytyvät sivuilta 40-41 ja 42-43. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Sähkö ja vesi yleisen kustannuksen mukaan. HUOM! Myös jo käytössä oleva Hose Master voidaan päivittää 110-versioon
4 palokuntalainen PK101 Rakennamme yhdessä tulevaisuuden Virveä.
NUMEROIDEN RAPORTOINTI saattaa tuntua toisarvoiselta byrokratialta, mutta todellisuudessa tilastoilla on erittäin paljon väliä. Sopimuspalokuntien Liiton julkaisemiin tarkkoihin lukuihin viime vuosikymmenen alkupuolelta totuttiin luottamaan. JOS PÄÄTÖKSENTEKO pitäisi perustaa SPEKin HAKA-rekisterin antamaan tietoon, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan pitäisi antaa heti mahtikäsky kentälle: ”Savusukelluskelpoisia on tuotettava lisää vaikka väkisin.” VIIME 11 VUODEN AIKANA HAKA-rekisteriin merkittyjen savusukelluskelpoisten palokuntalaisten määrä on nimittäin pudonnut 1673 henkilöstä 277 henkilöön. Ulkopuoliset kuitenkin luottavat kaikkeen, mitä pelastusala julkistaa, ja heillä on siihen oikeus. Kritiikitön johtopäätös HAKAn luvusta olisi, että liki 15 000 hälytyskelpoisesta palokuntalaisesta vain alle kaksi prosenttia on savusukelluskelpoisia. MITEN TÄMÄ ON MAHDOLLISTA. PeO:n julkaisema pelastustoimen taskutilasto antaa jo melko tarkan kuvan alastamme numeroina. Niiden laadusta riippuvat muiden muassa suunnitelmien ja resurssien jaon onnistuminen.. Tämä koskee yhtä lailla palokuntia, pelastuslaitoksia kuin järjestöjäkin. Tästä ei hyvää seuraa. Osa luvuista tosin perustuu pelastuslaitosten antamiin tietoihin, joiden luotettavuus vaihtelee. PELASTUSOPISTON PRONTO-TILASTOINTI on luotettavuudessa kärkikastia. Nyt nekin kaipaisivat päivittämistä. Samaisen SPEKin julkaisemat tiedot palokuntalaisten määristä ovat taas vuosia aiheuttaneet paljon keskustelua. Voiko muihinkaan HAKAn tai SPEKin keräämiin tietoihin luottaa. KAIKKIEN TOIMIJOIDEN TULEE NYT RYHDISTÄYTYÄ antamaan ajantasaista ja tarkkaa tietoa eri rekistereihin. Ilman niitä päätökset saattavat mennä pahasti pieleen. Tutkimusten mukaan kansalaiset pitävät pelastustointa erinomaisen luotettavana. Pronton antama informaatio on pitkän kehitystyön aikana parantunut merkittävästi, vaikka siitäkin löytyy yhä kehitettävää. Pelastusalan tilastot ovat olleet vuosikymmeniä alan omassa piirissä tunnetusti epäluotettavia. 5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Mukamas vain 277 savusukeltajaa! Artikel på svenska på sidan 51 pääkirjoitus LUOTETTAVAT TILASTOT ovat päätöksenteon ehdoton edellytys. Kansalaisten ja alan toimijoiden pitää saada myös luotettavaa tietoa pelastusalasta päätöksenteon perustaksi. Valtiolla eli SM:n pelastusosastolla ja Pelastusopistolla on myös vastuunsa kannettavanaan. ENITEN JULKISUUTTA saavat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin julkistamat tiedot esimerkiksi palokuolemista ja tulitöistä syttyneistä tulipaloista
Mielenkiintoinen ensihoidollinen linjanveto Kuva Freepik. Päätöksen soveltamisohjeessa olisi pitänyt todeta, mihin ryhmään ensiauttajat kuuluvat. Todettuja tai epäiltyjä covid-19-potilaita hoitavien vuodeosastojen ja päivystysosastojen sekä ensihoidon henkilökunta 1.3. THL:ssa on varmaan päätelty, että vain lääkäriyksikkö-ja ambulanssihenkilökunta on ensihoidon henkilökuntaa. Iäkkäiden sosiaalihuollon asumispalvelujen ja laitoshoidon tehostetun palvelun toimintayksikköjen eli ympärivuorokautisen hoivan asukkaat ja henkilökunta (ryhmiä 1.3 ja 1.4. ??. KORONAPOTILAITA HOITAVA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖ SEKÄ YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVAN HENKILÖSTÖ JA ASUKKAAT 1.1. ??. Ensivastehenkilöstö ei kuulukaan ensihoidon palveluketjuun. voidaan rokottaa samaan aikaan) 1.5. Kriittinen sosiaalija terveydenhuollon henkilöstö rajatusti, esimerkiksi elinsiirtoyksikköjen henkilökunta ENSIAUTTAJAT ovat ensihoitopalvelun toimijoina ensihoidon henkilökuntaa, mutta tätä näkökulmaa ei varmaan kukaan ole pohtinut. Teho-osastojen henkilökunta 1.2. 6 palokuntalainen PK101 THL suosittelee, että rokotusten järjestäjät tarjoavat koronarokotteita eri ryhmille seuraavassa järjestyksessä: 1. Todettuja tai epäiltyjä covid-19-potilaita hoitavien infektiovastaanottojen henkilökunta, koronanäytteenottojen henkilökunta ja koronavirusdiagnostiikkaa tekevä laboratoriohenkilökunta 1.4
SPAL kannustaa kansalaisia asettumaan kuntavaaliehdokkaaksi, jotta päätöksenteossa huomioidaan pelastustoimen riittävä suorituskyky ja kuntalaisten turvallisuus.” ??. HYVÄ SPAL! Kampanjaan on helppo yhtyä. Aktiivinen pelastusalalle myönteisten ehdokkaiden etsintä on kauan kaivattua kampanjointia koko pelastusalan puolesta. ovat halukkaita tekemään yhteistyötä yli puoluerajojen. ”Kuntavaaleissa ja kuntapäättäjänä Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa jokaiselle kuntalaiselle tärkeään asiaan – turvallisuuteen. ???. motivoituvat siitä, että mielipiteillä on merkitystä ja kuntapäätöksiin voi vaikuttaa erityisesti pelastustoimen ja turvallisuuden näkökulmasta. Useat pelastusalan ammattilaisten työhön ja pelastustoimen suorituskykyyn vaikuttavista päätöksistä tehdään kuntapäättäjien toimesta. 7 SPALIN VAALITEEMAT: Riittävä rahoitus turvaa laadukkaat ja lakisääteiset pelastuspalvelut kuntalaisille Yhdenvertaiset pelastusja ensihoitopalvelut asuinpaikasta riippumatta Monimutkaistuviin poikkeustilanteisiin ja turvallisuusuhkiin varauduttava ennakolta Soteja pelastustoimen uudistus edellyttää taloudellisia panostuksia ja muutostukea Työturvallisuus on ensilinjan auttajan oikeus ja työnantajan lakisääteinen velvollisuus Pelastustoimen työvoimapulan haasteisiin on tartuttava nyt SPAL HALUAA KUNTAVAALIEHDOKKAIKSI HENKILÖITÄ jotka haluavat edistää ja puolustaa pelastusalalle tärkeitä teemoja ja tavoitteita kuntapäättäjänä. haluavat kasvattaa osaamistaan ja poliittista kompetenssia edistämällä asioita, joilla on merkitystä kuntalaisten hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. SPAL viestii vahvasti kuntavaaleista ”Oletko valmis edistämään ja puolustamaan pelastustoimen suorituskykyä ja resursseja?” Näin kysyy SPAL nettisivuillaan
Hankkeen toteutusaika on vuosina 2019–2021 ja sen kokonaiskustannusarvio on noin 740 000 €. – Callion harjoitustilat soveltuvat erinomaisesti turvalliseen käytännön harjoitteluun ja moniin teollisuus-, mastoja köysityöskentelyn työturvallisuuskoulutuksiin, kertoo Ari Piela, korkeanpaikantyöskentelynkouluttaja Kärnä Oy:stä. Callion maanalaiset tilat tarjoavat yrityksille myös viestintäja turvallisuusteknologian testausmahdollisuuksia ja mahdollisuuksia testata esimerkiksi palonilmaisin-, -sammutusja evakuointilaitteita. 8 palokuntalainen PK101 Harjoitusalueilla koulutetaan muun muassa liikkumista maan alla, evakuointia ja hätäpoistumista, paloja vaaratilanteiden riskien hallintaa, onnettomuustilanteisiin ja ajoneuvoihin liittyviä vaaroja. Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama osuus on 70 %. Tilan käyttöä voidaan harjoitella myös virtuaalisesti, kertoo toimitusjohtaja Mauri Lahtela, Respetra Oy:lsä. Maanalainen koulutuskeskus avattu Pyhäjärvellä – Erikoisteräksestä valmistettu Respetra–suojatila takaa pitkän toiminta-ajan ja suojan käyttäjilleen ilman hengitysmaskeja. Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittamaan Underground Rescue -hankkeeseen osallistuu useita yrityksiä ja kumppaneita muun muassa Pyhäsalmi Mine Oy, Agnico Eagle Finland Oy, Sotkamo Silver AB, Anglo American Sakatti Mining Oy, TVO Oyj, Posiva Oy, Normet, Nepean Conveyors, FirePro, M-Solutions Oy, INFRA Ry, NIHAK ry, Pyhäjärven kaupunki, Oulun Yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Dräger Finland Oy, Suomen Palopäällystöliitto SPPL, Centria AMK sekä suuri joukko muita kotimaisia alan toimijoita. Noin 400 metrin syvyydessä sijaitsevalle yli 16 hehtaarin kokoiselle alueelle on kehitetty kahdeksan toimintarastia. LISÄTIEDOT: Projektipäällikkö Risto Mäkeläinen p. Pyhäsalmen kaivokselle on valmistunut maanalainen työturvallisuuden koulutus-, oppimis-, testausja innovaatioympäristö, Callio Underground Rescue. Tiloihin on hankittu suojatila ja sen ympärillä oleva laaja tunneliverkosto on kokonaan 3D-mallinnettu, ja mallin pohjalta on CENTRA AMK luonut digitaalisen oppimisympäristön, joka mahdollistaa kokonaan uudenlaisen vuorovaikutuksen. Vaativien harjoitustilojen lisäksi nykyaikaiset valjasmallit ja putoamissuojaimet takaavat turvallisen harjoittelun. 040 620 5685 risto.makelainen(at)pyhajarvi.fi https://callio.info/. – Käytännön harjoittelulle ja testaamiselle Calliossa mahdollisimman todenmukaisessa olosuhteissa on jatkossa kysyntää, uskoo Kimmo Lehtola, Posivan työmaapäällikkö
9 Saku Rouvali on valittu Finn Recycling Oy:n tuotantopäälliköksi. Puolueet ja valitsijayhdistykset kunnissa etsivät hyviä ehdokkaita vaikuttamaan yhteiseen asiaan. Juuri tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisimman monessa kunnassa jokaisen pelastuslaitoksen alueella on sopimuspalokuntalaisia ja sopimuspalokuntamyönteisiä kuntavaaliehdokkaita kaikkien puolueiden ja valitsijayhdistysten listoilla. EuroSafetymessut syksyllä 2022 Arwell-Tekniikka Oy on ostanut koko Divitech Compressor Jouko Askolan liiketoiminnan. Rouvali siirtyy Finn Recycling Oy:n palvelukseen Tampereen Messut Oy on päättänyt siirtää keväälle 2021 ajoitetut messutapahtumat myöhäisempään ajankohtaan. Arwell-Tekniikka Oy:lle osti Divitechin SSPL:n toiminnanjohtaja patistaa vaaleihin: ”Huhtikuussa ratkaistaan sekä kuntien että palokuntien tulevaisuus” Kuntavaalien ehdokasasettelu käy juuri nyt kuumimmillaan. Toukokuuhun suunnitellut EuroSafety-, Työhyvinvointi-, Elintarviketeollisuusja Logistiikka-messut toteutetaan syyskuussa 2022. Kesällä ja syksyllä valitaan pelastuslaitosten johtokunnat, joilla on suora vaikutusvalta sopimuspalokuntien arkeen. Rouvalilla on pitkä ja laaja kokemus turvallisuusalalta ja esimiestehtävistä. Uuteen tehtäväänsä hän siirtyy Hämeen Pelastusliiton koulutuspäällikön paikalta. Hän vastaa myös palopäällikön ja turvallisuuspäällikön tehtävistä. Myös palokuntien asiat ovat kuntavaalien jälkeen tapetilla. Muista myös antaa äänesi sopimuspalokuntalaiselle tai sopimuspalokuntamyönteiselle ehdokkaalle, jos itse et ole ehdolla.” Ari Maskonen Toiminnanjohtaja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry. Tuotantopäällikkönä hän vastaa Nuutajärven tehtaan toiminnasta. Arwell-Tekniikka Oy jatkaa kompressoreiden myyntiä ja huoltoa osoitteessa Maskuntie 226 B 21250 Masku. Ja nämä johtokuntien jäsenet valitaan nimenomaan valtuutetuista ja vaaleissa ehdolla olleista
Yhteenvetona voidaan päätellä, että kaikkialla on rajoituksia, jotka vaikuttavat palokuntien toimintaan enemmän kuin koskaan ennen.. 10 palokuntalainen PK101 Koronan vaikutukset palokuntien toimintaan ovat huomattavat Kysyimme pelastuslaitoksilta koronan vaikutuksista palokuntien toimintaan, harjoituksiin ja koulutukseen sekä hälytysmääriin ja kustannuksiin
– Tiedotustoiminta onkin tehostunut koronatilanteen vaikutuksesta. – Esimerkiksi sopimushenkilöstön normaalikäynnit ja kokoontumiset paloasemilla eivät ole olleet mahdollisia normaaliaikojen tapaan, ja sillä on ollut yhteisöllisyyden kannalta negatiivinen vaikutus. Myös etäharjoituksia on pidetty tiukempien rajoitusten aikana. – Harjoitukset ovat mahdollisia rajoitusten puitteissa, meillä nyt enintään 20 henkilöä kerrallaan. Positiivisena asiana Helsingissä koetaan tietotekninen digiloikka, joka on tapahtunut pakotetusti koko laitoksen tasolla. Kurssitoimintaa jatketaan koulutussuunnitelman mukaisten tarpeellisten kurssien osalta kohdassa samoilla ehdoilla. – Muu harjoitustoiminta, kuten nuoriso-osastojen harjoittelu on ollut tauolla, mutta sen sallimista harkitaan edellä kuvatuin ehdoin. Helsingissä tehtävät ovat vähentyneet koko koronajaksoa tarkastellen. – Keväällä hälytysmäärissä oli huomattavaa laskua, mutta nyt määrät ovat normaalitasossa. Pelastuslaitoksen johdon etäinfotilaisuudet vakituisille ja sopimushenkilöstölle on otettu ilolla vastaan. Kurssitoiminta pyörii Etelä-Pohjanmaalla rajoitusten puitteissa normaalisti. Kuva Antti Salminen, tiedotusasiantuntija, Helsingin pelastuslaitos >>. ETELÄ-POHJANMAA Tiedotustoiminta on tehostunut Pelastuspäällikkö Keijo Kangastie kertoo, että Etelä-Pohjanmaalla palokuntien harjoitukset on kohdennettu kelpoisuutta ylläpitäviin toimintoihin aluehallintoviraston kulloinkin voimassaolevaa päätöstä noudattaen. Työvuorojen välinen tiedonkulku ja vuorovaikutus on haasteellisempaa. Samalla on pystytty tiedottamaan muitakin pelastuslaitoksen ajankohtaisia asioita. Kuusamo kertoo koronan rajoittavan pelastuslaitoksen ammattiasemien harjoitustoimintaa ja vaikeuttaa koulutuksien järjestämistä. Muiden kuin hälytysosaston henkilöstön käyntiä paloasemilla on rajoitettu. Ensihoitoyksiköiden desinfiointi tehtävien välissä vie aikaa ja voimia. – Vuorovaikutus on erilaista ja vaikeaa. 11 HELSINKI Välttämätön harjoittelu sallitaan Hälytysosasatojen harjoitukset toteutetaan Helsingissä palopäällikkö Tomi Kuusamo mukaan alle 10 henkilön ryhmissä, ulkotiloissa, turvaetäisyyksin ja maskia käyttäen. Koronatilanne on Kangastien mukaan heikentänyt henkistä kriisinkestävyyttä
– Käytännön harjoitukset on ohjeistettu pidettäväksi pienryhmissä, joissa on huomioitava suojautumisohjeet, jotka vaikuttavat myös naisosastojen toimintaan siltä osin, kun osastot tuottavat huoltopalveluja pelastustoiminnassa. Muusta VPK -yhdistyksen toimintojen ohjeistamisesta Varsinais-Suomesaa huolehtii yhdistys.Länsi Suomen Pelastusalan liitto toteuttaa kursseja etäyhteyksien ja muiden turvallisten keinojen avulla. Toisena tehtäväalueena, jossa on ollut laskua vuoden aikana, ovat liikenneonnettomuudet. Varsinais-Suomessa pelastustoimen kustannusten nousu ei ole koronan vuoksi ollut merkittävää. Hälytystoimintaan on kyennyt osallistumaan normaalia useampi palokuntalainen. Olemme lisänneet yhteydenpitoa sopimuspalokuntiin muun muassa määräajoin etänä pidettävän sopimuspalokunta–infotilaisuuksien avulla. – Pääosa kustannusnoususta syntyi kohonneista henkilöstömenoista, muun muassa sijaiskustannuksista. Varsinais-Suomessa sopimuspalokuntien suoristuskykyä on koronasta huolimatta parannettu yhteistoiminnassa muun muassa kärkiyksikkötoiminnan sekä pelastustehtäviin liittyvien raivausvalmiuksien osalta. Korona on vaikuttanut siihen, että työtapoja on toteutettu uudella tavalla. – Meillä korona-ajan tehtävien määrän lasku perustuu pääosin siihen, että sairaanhoitopiiri on muuttanut ensivastetoiminnan hälyttämisohjeita. Varsinais-Suomessa vuoden 2020 tehtävien kokonaismäärä on lähes sama kuin vuonna 2019. Etätyö on Varsinais-Suomessa koettu jossain määräin raskaaksi työteon muodoksi. Kesän kuluessa saatiin käyntiin etäkoulutus, jota on jatkettu sen jälkeen. – Huomionarvoista on todeta, että sopimuspalokuntien suorituskyky (lähtövalmius, henkilömäärä pelastustehtävissä) on ollut parempi kuin muuna vastaavana ajankohtana. – Päivätyötä tekevien osalta työmuotona on ollut pääasiassa etätyö, jonka heijastevaikutuksia ei kaikilta osin vielä tunneta tai tiedetä. – Tällä hetkellä sopimuspalokuntia on ohjeistettu siten, että harjoitustoimintaa voidaan toteuttaa pienryhmissä koronaan liittyvä suojautuminen huomioiden. Suojautumisohjeita on annettu sen mukaan, kuin asiasta on saatu tietoa terveystoimelta, kuvailee pelastuspäällikkö Juha Virto laitoksensa korona-aikaa. Pelastusja ensihoitotoiminnassa, mukaan lukien ensivaste, on suojaustasoa lisätty ohjeilla, joka on aiheuttanut lisäkuormitusta henkilöstölle. Osa kohonneista kustannuksista syntyi myös pelastuslaitoksen hankkimista lisäsuojavarusteista. Sopimuspalokuntien toiminnan ja suorituskyvyn osalta valmiuden ja suorituskyvyn ylläpitämiseen liittyvä fyysinen harjoittelu on ainakin lyhyellä aikajaksolla jäämässä minimiin. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on tuottanut harjoitusmateriaalia etäharjoituksiin. Todettakoon myös, että sopimuspalokuntien entisestään kohonneen suorituskyvyn myötä. – Tämän heijastevaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea vielä arvioida, pohtii Juha Virto.. – Tuemme henkilöstöämme muun muassa työhyvinvointisuunnittelijoiden toimesta, jotta työn teosta ei muodostuisi kohtuuttoman raskasta. Etätyön ”haittavaikutuksiin” sisältyy myös se, että henkilöstöllä on entistä enemmän tarve pitää kokouksia tai vastaavia tilaisuuksia ennen koronaa olevan työntekomallin mukaisesti. Syynä tähän on, että vuoden 2020 aikana tapahtui varsin monta luonnononnettomuutta. 12 palokuntalainen PK101 VARSINAIS-SUOMI Palokuntien suorituskyky parantunut Varsinais-Suomessa sopimuspalokuntien harjoitustoiminta pysäytettiin keväällä-kesällä 2020. Juha Virton mukaan sopimuspalokuntien pelastustoimintaharjoitukset ja -koulutukset on ohjattu toteutettavaksi pääosin etäyhteyksin
13 ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS Harjoituksia pienryhmissä, kurssitoiminta keskeytetty Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella vuosittaisista tavoitteista on jouduttu kasimaan. Myös osaamisen kehittämisen laahaaminen on aiheuttanut haasteita henkilöstön työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tehtävät ovat vähentyneet ensivasteen osalta, muuten ei vaikutusta. Tehdään etätöitä, vuorohenkilöstö ei näe toisia vuoroja, harjoituksia on karsittu ja toiminnassa noudatetaan laitoksen koronaan liittyviä rajoituksia ja ohjeita. – Tämä tilanne vaatii edelleen meiltä kaikilta paljon jaksamista. Korona ei toistaiseksi ole vaikuttanut pelastuslaitoksen suorituskykyyn. – Samalla on osoitettu, että ainakin osa työtehtävistä voidaan jatkossakin toteuttaa muilla kuin perinteisillä toimistotyötavoilla. Kustannukset ovat lisääntyneet ja tehtävät hieman vähentyneet. – Harjoituksia on järjestetty pienryhmissä, pääpaino on ollut kaluston ylläpidossa. – Henkilökunta ja sopimuspalokuntalaiset ovat kuormittuneet poikkeusjärjestelyistä. Tällä hetkellä keskitytään siihen, että palvelutuotannon taso säilyy, kertoo pelastuspäällikkö Mika Kynsijärvi. Kehittämispäällikkö Petteri Jokelaisen mukaan harjoitukset ovat mahdollisia pienryhmissä ja ulkona sekä etänä. Kesällä kuviteltiin, että voitaisiin pikkuhiljaa palata ”vanhaan normaaliin”, mutta näinhän ei käynyt. JOKILAAKSOT Poikkeusjärjestelyt kuormittavat henkilöstöä Perinteiset harjoitukset on Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella keskeytetty. – Pelastustoiminnan tehtäväalueella tilanteen vakavuus on ymmärretty hyvin ja ohjeet on otettu hyvin vastaan ja mikä hienointa, niitä jaksetaan edelleen noudattaa. Muiden kuin hälytysosastojen toimintaa on rajoitettu. >>. Etätyön kehittymisen myötä myös tietoja viestinvälitystekniikka ja niiden hallinta ovat kehittyneet hyvään suuntaan. Mika Kynsijärven mukaan toiminta pyörii ja on pelastuslaitoksella on pystytty huolehtimaan palveluntuotannosta. Keväiset rajoitukset ovat edelleen päällä, ja korona vaikuttaa jokaisen päivittäiseen tekemiseen. Poikkeusolojen aikana pelastuslaitoksen palvelut ovat säilyneet hyvällä tasolla. Sosiaalinen kanssakäyminen on vähissä. – Kurssitoiminta on osittain käynnissä. Korona-ajan positiivista puolista Juha Virto mainitsee sen, että henkilöstö on ottanut käyttöön uusia työntekoon sisältyviä asioita, muun muassa etätyö ja työssä käytettävät suojaimet. Pelastuslaitoksen alueella palokuntien kurssitoiminta on keskeytetty koronan takia. Koronan on lisännyt Mika Kynsijärven mukaan pelastustoimen menoja
Tällä hetkellä on mahdollista välttämättömien perustaitojen, kuten savusukelluksen, harjoittelu enintään 10 hengen ryhmissä. Muutoin harjoitukset ovat harjoitukset ovat tällä hetkellä mahdollisia etänä. 14 palokuntalainen PK101 KESKI-UUSIMAA Välttämättömien perustaitojen harjoittelu mahdollista Keski-Uusimaa pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jorma Alhon mukaan sopimuspalokunnat ovat noudattaneet aluehallintoviranomaisen rajoituksia, kuten tilaisuuksien henkilömäärä, kontaktien vähentäminen ja maskisuositus. – Tilannetta on hiljattain arvioitu ja ohjeistusta. Jorma Alhon mukaan korona on sekä lisännyt että vähentänyt joidenkin toimintojen menoja. – Osa sopimuspalokunnista ja myös pelastuslaitos on järjestänyt etäkoulutusta ja etäinfotilaisuuksia. – Etäkokouksien aikajärjestelyt aiheuttavat myös työkuormaa, kun kokouksien välille ei jää tauko-aikaa. Nuoriso-osastossa on kuitenkin voimassa 10 henkilön maksimiosallistujamäärä. – Lisäystä on henkilöstömenoissa, materiaalissa ja ICT-kustannuksissa. KANTA-HÄME Rajoituksilla mahdollisesti pitkäaikaisia vaikutuksia sopimuspalokuntatoimintaan Kanta-Hämeen pelastuslaitos oli keskeyttänyt viikkoharjoitukset sekä nuoriso-osastojen toiminnan ajalle 30.11.2020-11.2.2021. Kurssitoiminta on Keski-Uudellamaalla osittain keskeytetty tai toteutettu rajoituksien sallimissa rajoissa. – Tämä on vaikuttanut harjoituksiin. Pelastuslaitos on tuottanut jonkin verran harjoitusja infomateriaalia etäkäyttöön, muun muassa pelastusjohtaja on pitänyt vuoden 2020 aikana viisi infoesitystä sopimuspalokunnille. Keväällä 2020 harjoitukset olivat tauolla, kesällä ja syksyllä pystyttiin harjoittelemaan, ja pelastuslaitos järjesti muutamia joukkuelähdön harjoituksia sopimuspalokunnille. Myös VPK-yhdistysten kokouksissa on noudatettu rajoituksia. Nyt näyttää siltä, että kevään 2021 tehtävämäärät ja tehtävien vakavuus on jopa lisääntynyt sekä ensihoidossa että pelastustoiminnassa. Uudenmaan pelastusliitto järjestää Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella kurssit. – Kaikessa sopimuspalokuntien toiminnassa on noudatettu muun muassa henkilömääräja maskisuositusta. Positiivisia vaikutuksia ovat Jorma Alhon mukaan uusien työmenetelmien kehittyminen, etätyötaitojen parantuminen ja innovatiivisuus tehtävien hoitoon esimerkiksi koulutuksessa, valvontatyössä ja turvallisuusviestinnässä. Kaikki palokuntien harjoitukset olivat marraskuun lopulta tammikuun alkupuoliskolle tauolla, mutta nyt välttämättömiä harjoituksia voidaan toteuttaa pienryhmissä huomioiden terveysturvallisuussuositukset. Keväällä 2020 sekä ensihoidon että pelastustoimen tehtävät vähenivät. – Syksyllä 2020 tehtävämäärät palasivat normaalille tasolle. Ensihoidon tehtävien kesto piteni, koska ambulanssi ja henkilöstö puhdistettiin huolellisesti tehtävien jälkeen. – Helmikuussa nuoriso-osastojen harjoitusrajoituksia lievennettiin pääkaupunkiseudun koronatyöryhmän suosituksen perusteella. Karanteenissa on ollut onneksi vähän henkilöitä, Vähennystä on matka-, koulutus ja kokousmenoissa. Koronan negatiivisia vaikutuksia Alho näkee muun muassa työhyvinvoinnin heikentymisessä, asiakkaiden kiukkuisuudessa ja ärtyisyydessä sekä yhteisöllisyyden heikkenemisessä. Alkutalvesta lähtien rajoitukset ovat vaikuttaneet huomattavasti harjoituksiin, kertoo Jorma Alho
– Keväällä ohjeistetut oppisisällöt suoritetaan itse opiskellen ja todistus suorituksista esimiehelle toimittaen. 15 muutettiin niin, että kokoontuminen kaikessa palokuntatoiminnassa on sallittua Etelä-Suomen aluehallintoviraston määräyksiä noudattaen, kuvailee pelastuspäällikkö Olli Heikkilä laitoksensa tilannetta. Hyvin hienoinen lasku on kuitenkin havaittavissa tehtävämäärissä edelliseen vuoteen verrattuna. Kurssitoiminta on tällä hetkellä on taas pienryhminä käynnissä. – Itse arvelen, että pienilläkin palokuntia rajoittavilla toimenpiteillä voi olla tai on negatiivinen vaikutus. Loppuvuonna 2020 kursseja ei järjestetty muutamia etäkursseja lukuunottamatta. Nyt alkuvuodesta etäkoulutusta on kerran viikossa koko sopimushenkilöstölle yhdessä ja yhtaikaa. – Oleellisin muutos on ensivastemäärien laskussa, mutta toisaalta vahingontorjuntatehtävät lisääntyivät vuonna 2020. 31.5.2020 sekä 7.12.2020 28.2.2021. – Sopimuspalokuntatoiminta on erittäin herkkä ja haavoittuvainen pienistäkin rajoituksista. Korona on lisännyt kustannuksia, mutta tehtävämääriin koronalla ei ole ollut vaikutusta. >>. Kaikki rajoitukset tavalla tai toisella heikentävät sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä ja niillä voi olla kauaskantoisia seuraamuksia. Etätyössä on Olli Heikkilän mukaan omat hyvät ja huonot puolensa. Muiden kuin hälytysosastojen toimintaa on Keski-Suomessa rajoitettu. – Lähiharjoittelun ryhmäkokoja on jouduttu pienentämään enimmillään 10 henkeen. Etätyökäytännöt ja etäkokoukset ovat Mikael Monthanin mukaan osoittautuneet toimiviksi. Käytännön harjoitukset järjestetään joustavasti koronatilanne huomioiden. Valvontatilastoissa ei ole suuria pudotuksia, mutta turvallisuusviestintätapaamisissa – yleisötapahtumien puutteen vuoksi – on huomattava väheneminen. – Tuohon tiimiin olemme koonneet yhteistä tietopankkia, jonne on viety muun muassa koulutusmateriaalia. – Valvontatyö, neuvonta, valistus ja turvallisuusviestintä on ollut haasteellista. Välillä koronan kiihkeimpinä leviämisaikoina lähiharjoittelu oli kokonaan tauolla 16.3. KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS Lähiharjoittelu ollut keskeytyksissä useita kuukausia Lähiharjoittelua on Keski-Suomen pelastuslaitoksen alueella ollut aiempaa hankalampi toteuttaa, kertoo palopäällikkö Mikael Monthan. – Nyt olemme kuitenkin aloittamassa ison pelastustoiminnan peruskurssin etänä. Ennen koronaa pelastuslaitoksessa otettiin käyttöön sopimuspalokuntien Teams-tiimi. Kanta-Hämeessä korona on hieman lisännyt kustannuksia ja hälytystehtävät ovat vähentyneet hieman. Sopimuspalokuntien toiminta mahdollistettiin, kun kentältä alkoi kuulua rajoitusten negatiivisia vaikutuksia. Vastaavaksi ajaksi on laitoksessa valmisteltu etäkoulutusta. – Hygieniaan ja suojautumiseen on kiinnitetty luonnollisesti enemmän huomiota, ja sitä kautta sairauspoissaoloja on ollut selvästi vähemmän
– Paloasemille ei oteta vieraita vastaan. Etätilaisuuksiin on osallistun reilu sata liittymää sekä tilaisuudet on nauhoitettu myöhempää esittämistä varten. Muu asemalla tapahtuva yhteinen ajanvietto ja kuntosalilla käyminen on kielletty. Etäharjoituksien pitäminen on uutta, samoin palaverien pitäminen etänä on lisääntynyt. Koronalla ei ole ollut vaikutusta Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen menoihin. Korona on vaikuttanut myös positiivisesti pelastuslaitoksen toimintaan. – Yhteydenpito on lisääntynyt etäkokouksineen, tietoliikenneyhteydet ovat parantuneet ja on opittu suojautumaa taudeilta sekä keksitty vaihtoehtoisia koulutusmenetelmiä.. PÄIJÄT-HÄME Yhteydenpito on lisääntynyt Harjoitukset ovat Päijät-Hämeessä pyörineet koronaohjeita noudattaen suojauksineen ja ryhmäkokoineen. . Pelastuslaitos on pitänyt kuukausittain etätilaisuuksia joissa on käsitelty ajankohtaisia asioita. Myös hälytysosastojen toiminta saattaa heikentyä. Kasvomaskien käyttöä suositellaan vahvasti. 16 palokuntalainen PK101 SATAKUNTA Tiukat rajoitukset Satakunnassa Hälytysosaston toiminta on Satakunnassa rajoitettu ainoastaan hälytystoimintaan. Välittömät pesut ja huollot hälytystoiminnan ja valmiuden ylläpidon kannalta ovat aluepalopäällikkö Juha Suonpää mukaan sallittuja, kuten myös hälytysmuonitus. – Viime keväänä harjoitukset pysähtyivät hetkeksi kokonaan ja sosiaalinen kanssakäyminen vähentyi. Tuleeko moni jättämään harrastuksen. Palokuntia suositellaan pitämään etäharjoituksia, kertoo Juha Suonpää. Saattaa olla haasteellista käynnistää uudelleen. Kaikki osastojen harjoitukset ja kokoukset ovat tauolla. Sopimuspalokuntatoiminta kärsii edelleen rajoituksista niin kuin muukin harrastetoiminta. Aluepalopäällikkö Jari Lehtinen kertoo, että lisäksi on hyödynnetty Teamsiä etäkoulutuksissa, joihin laitos on tuottanut materiaalia. Tämä koskee niin hälytys, nuoriso-, naiskuin veteraaniosastoakin. – Olemme ohjeistaneet jakamaan hälytysosasto kahteen osaan lähiharjoituksissa. – Myös hälytysmääriin koronalla ei ole ollut vaikutusta epidemian alkuvaihetta lukuunottamatta. Pelastusyksikön vahvuus ei saa ylittää 1 + 3 ja pelastustehtävissä tulee välttää tarpeetonta kanssakäymistä. – Paloasemalla ei päivystetä ja kaikkea ylimääräistä kokoontumista vältetään. – Korona vaikuttaa erityisesti nuoriso-osastojen toimintaan. Vierailuja epidemian leviämisvaiheessa olevissa maakunnissa tulisi välttää. Koronan negatiivisena vaikutuksena Jari Lehtinen pitää yhteisharjoitusten vähentymistä. Yleisötilaisuudet, koulutukset ja muut tapahtumat on Satakunnassa peruutettu tai siirretty
Me emme ole juuri voineet olla asemalla ja kahvilaa eikä hälytysmuonituksia ole ollut.” ”Toiminta on ollut täysin kuollutta marraskuusta alkaen. ”Harjoitukset ovat tauolla. Toiminnasta vastaavat eli palokunnan päällikkö, hälytysosaston johtaja ja koulutuspäällikkö ovat täysin lamaantuneita tilanteesta. Kukaan heistä ei esimerkiksi hallitse etäkoulutusmenetelmiä, ja pienryhmäkoulutusten järjestäminen koetaan hankalaksi. Palokunnassa olisi kyllä motivoituneita auttamaan pienryhmäkoulutusten suunnittelussa sekä etäkoulutusmenetelmiin, mutta asiasta vastuullisia ei saa aktivoitua.” ”Palokunnan omia harkkoja ei ole, mutta pelastuslaitos järjestänyt etäkoulutuksia.” ”Lähes kaikki harjoitukset siirtyneet verkkoon.” ”Harjoitukset lopetettiin maaliskuussa 2020, kesäkuussa kolme harjoitusta. Ehkä aletaan pitämään etänä Teamsin kautta.” ”Kun harjoitukset alueellamme olivat tauolla, oli sen jälkeen havaittavissa motivaation heikentymistä tulla harjoituksiin. Yhteiset liikuntaharjoitukset loppuneet kokonaan, niin kaikki liikunta on kiinni omasta motivaatiosta.” ”Kaikki paitsi keikat tauolla, etäharjoituksia pidetty.” ”Koulutus parantunut, yhteisöllisyys katoamassa.” ”Olen palokuntanainen. Palokuntalaisten koronakommentteja. Nuorilla sama tahti paitsi helmikuussa 2021 aloitettiin harjoituksen pienryhmissä.” ”Keväällä ja nyt vuodenvaihteen ympärillä pidettiin vain etäoppitunteja, kesästä loppusyksyyn harjoitelHUOM! Lehden toimitus on stilisoinut kommentteja siten, että sisältö on säilynyt kirjoittajan näkemyksen mukaisena. Joulukuussa eikä tänä vuonna ole pidetty harjoituksia. tiin pienryhmissä ja nyt helmikuun alusta harjoittelemme enintään 10 hengen ryhmässä.” ”Osa savusukeltajista ei ole saanut kasaan vaadittuja harjoituksia kelpoisuuden säilyttämiseksi.” ”Hankaloittanut, syynä epätietoisuus rajoituksista ja ihmisten erilainen suhtautuminen asiaan.” ”Etäkoulutuksiin ja teams-palavereihin on jäsenten helpompi osallistua jopa töistä käsin (päivystysluontoinen työ) sekä kotoaan käsin esimerkiksi lastenvahdin puuttuessa.” ”Nuorilla, varhaisnuorilta ja naisosastolla ei ole ollut toimintaa.” >> Koronakysely Koronakysely Miten harjoittelette. Miten korona on vaikeuttanut toimintaa
Jonkun tahon olisi hyvä tuottaa materiaalia kaikkien käyttöön, ettei joka asemalla tarvitsisi keksiä ” pyörää uudelleen”.” ”Ei voi sanoa minkään parantuneen.” ”Uusia ei ole rekrytty ja harjoittelun puute näkyy jo jäsenistöstä tehtävillä. Naisosaston johtaja iloinnut etäkursseista. Hälytysten määrää on nostanut osaltaan se, että ihmiset ulkoilevat enemmän ja ilmoittavat liiankin herkästi luonnonvaraisista eläimistä, joilla kuitenkin kaikki on hyvin. Harjoituksissa nuoret jaettiin pääosin pienryhmiin ja tehtiin niin sanottua pistetyöskentelyä, jotta turvavälit saatiin pidettyä.” ”Harjoitukset viime keväänä loppuivat kahdeksi kuukaudeksi kokonaan, nyt mennään pienryhmissä pari kertaa viikossa.” ”Harjoituksia järjestettiin keväällä viiden hengen porukoissa ja syksyllä nostettiin kymmenen hengen porukoihin.” ”Välillä harjoitukset tauolla, välillä normaalisti ja nyt pienryhmissä.” ”Harjoitukset ovat olleet tauolla suurimman osan vuotta. Monen vanhemman nuoren kiinnostus lopahti kevään tauon aikana, mutta uusia nuoriakin on tullut mukaan. Hälytysvahvuuksia pienennetty. Kaikilla ei ole tietotaitoa ja mahdollisuuksia etäkoulutuksien toteuttamiseen. Kaupungissa tuntuu asuvan paljon luonnosta liiaksi vieraantunutta väkeä. Se on jo riski toimintakyvylle sekä jäsenten aktiivisuudelle.” ”On vaikuttanut pelkästään negatiivisesti.” ”Todella lähellä hanskojen naulaan laitto. Etäharjoituksia yritettiin pitää, mutta huonoin tuloksin, sillä harva osallistui niihin. Syksyllä harjoitukset olivat normaalisti koronaohjeistusten mukaisesti. Toistaiseksi emme ole tunnistaneet mitään parannuksia koronan aiheuttamien muutosten myötä.” ”Rekrytointi on jouduttu keskeyttämään kokonaan ja osallistumiset erilaisiin tapahtumiin.” ”Yhteishenki kärsii, kun ei voida kokoontua koko porukalla. Rekrytointi jo entuudestaan hankalaa eikä korona tilannetta helpota. Nykyiset jäsenet ovat kuitenkin jaksaneet olla mukana.” ”Nuoriso-osasto ja naisosasto yrittää pitää toimintaa yllä hyvin, mutta hälytysosaston osalta huolettaa, onko syksyllä enää koulutettava. Rekrytointi on ollut haastavaa, mutta pari uutta jäsentä olemme hälytysosastoon saaneet. Suuri huoli on kuitenkin vähemmän aktiivien jäsenten sekä nuoriso-osaston jäsenten menettämisestä.” ”Palokuntakurssit ovat kärsineet huomattavasti tilanteesta, osa kursseista on venynyt, osa toteutunut liiaksi etäkoulutuksena ja liian moni kurssi on kokonaan peruttu. Terveisin, motivoitunut, mutta tukahdutettu yksikönjohtaja.” ”Osa henkilöistä ei osallistu harjoituksiin.” ”Nuoriso-osaston jäsenien määrä on voinut pudota, kun päästään jatkamaan harjoituksia.” ”Kaikki häytystoimintaa lukuun ottamatta on pitkälti jäissä eikä esimerkiksi jäsenhankintaa ole voinut järjestää.” ”Turvallisuusviestintää ei ole tehty koronan aikana, ei myöskään syksyllä 2020.” ”Jäsenistön kädentaidot ovat selvästi heikentyneet, kestää aikansa päästä aikaisemmalle osaamistasolle. Jos on pystynyt, niin pienryhmissä.” ”Ensivastetehtävälle ei automaattisesti hälytetä vpk:n yksikköä. Vastuuhenkilöillä helvetisti enemmän duunia, palkka sama €.” ”Kun on ollut aikaa, yhdistyksen sääntöjä on päivitetty. Rekrytointi on ollut haasteellista. Ohjeet sinällään tuntuvat turhilta, autossa ei voi olla kuin neljä henkilöä, mutta muualla voi olla vierekkäin useampi. 18 palokuntalainen PK101 ”Nuoriso-osaston harjoitukset ovat olleet tauolla viime keväänä ja nyt vuodenvaihteen jälkeen. Suojautumista ja puhdistamista korona on tuonut paremmaksi.” ”Palokunnan aktiivisuus on vähentynyt. Kesällä oli palokuntanaisten peruskurssi ja hälytysmuonituskurssi. Harjoituksia on pidetty liian vähän. Etäharjoituksia lisätty ja teams koeponnistettu, en kuitenkaan jaksa uskoa, että etämalli on parempi kuin lähiopetus.” 18 palokuntalainen PK101. Pelastuspuolen hälytykset tulee normaalisti.” ”On vaikuttanut rekrytointia, koska ulkopuolisia ei asemalle voi kutsua, eikä tapahtumia järjestää. Viime vuonna vain yksi uusi jäsen liittyi. Työturvallisuus kärsii pienennetyistä vahvuuksista
Noin 60 % palokunnista ilmoittaa koronan vähentäneen hälytyksiä, 10 %:lla hälytysmäärä on kasvanut. Puolet palokunnista on hyödyntänyt internetissä olevaa materiaalia etäharjoituksissa. Olemme saaneet monipuolistettua harjoituksia edellä mainitun pistetyöskentelyn ja pienryhmien avulla. Leirejä ja muita alueellisia tapahtumia nuoret kaipaavat, ja onneksi syksyllä olikin meidän alueellamme yksi ulkoilutapahtuma.” ”Osan hälytysosastolaisten passivoituminen ja etätyöläisillä kunnon laskeminen.” ”Hälytysmuonitustoiminnasta ei mukana riskiryhmäläisiä, joten porukka ihan minimissä.” ”Etäkoulutukset ja -palaverit ovat tulleet jäädäkseen ja on erittäin hyvä juttu.” ”Jäsenten sitoutuminen sopimuspalokuntatoimintaan on vähentynyt merkittävästi.” ”Toivottavasti henkilökohtaisia suojavarusteita tullaan käyttämään aktiivisemmin.” ”Laitoksella oli suunnitteilla viimesyksylle koko alueelle rekrytointikampanja, mutta se peruuntui koronan takia. 19 ”Ryhmäytymisiä, rekrytointia ja muita virkistystapahtumia ei ole voitu järjestää. Liki puolet palokunnista on tehnyt itse materiaalia etäharjoituksiin. Rekrytoinnin puutteesta huolimatta uusia innokkaita nuoria on kyllä lähtenyt mukaan. Noin 2/3 palokunnista on korona on haitannut palokuntakurssien käymistä. Meille tuli nyt vuoden vaihteessa kolme uutta henkilöä, jotka odottavat keväällä pelastustoiminnan kurssia.” YHTEENVETO KAIKISTA VASTAUKSISTA Noin 50 % palokunnista harjoittelee pienryhmissä, 25 % etänä ja 25 % ei lainkaan. ”Meidän asemalla on ollut hyvin porukkaa hälytyksillä, joka asemalla sellaista tilannetta ei ole.” ”Jos pelastuslaitos tuottaa etäharjoituksia koronan jälkeenkin, se olisi askel parempaan suuntaan.” ”Yhteisyys katoaa, tiedon kulku vaikeaa kun ei saa koko porukkaa kasaan.” . Puolet pelastuslaitoksista on tuottanut etämateriaalia sopimuspalokuntien harjoituksiin. 19
No, ei ole nokkapumppuakaan enää. kolumni TURTOLA. Nokkapumppua pidettiin kait joskus sulana erityisillä kaasutoimisilla lämmittimillä. Hieman silti mietityttää, miten uudet liipaisin-suihkuputket saisi jätettyä hankeen vain vähän valumaan. Letkut. ISOMMISSA TILANTEISSA olisi paikallaan miettiä, miten miehistöä kierrätetään toimintakyvyn säilyttämiseksi. Miten tilannepaikalla voidaan ehkäistä varusteiden ja kaluston jäätymistä. Älkää pahoittako mieltänne. MUUTAMAN VUODEN TAUON JÄLKEEN eteläisessä Suomessakin on päästy viettämään ihan kunnon talvea lumineen ja pakkasineen. Ja palelee. Kaira varmaan roikkuu vielä aika monessa kaapissa, vaan mahtaako olla kovin käyttöä silläkään. Vahinkojen välttämiseksi olisi vallan paikallaan kerrata, miten kalustonhuolto voi varautua tuleviin pakkasiin. Epäilen, että olisimme keskittyneet perinteiseen kolmen K:n taktiikkaan: kalvoja, kahvia ja kääretorttua. YKSI AIHE on silti juolahtanut mieleen. Miten mahdolliset potilaat pidetään lämpimänä. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. Aika kultaa muistoja sääasioissakin, mutta koronatalvi on ajoittain muistuttanut ihan niitä nuoruuden ja lapsuuden talvia, ihan oikeita. Voisiko paikalle ajaa vaikka seiskan huoltopaikaksi. Jääimuputki en muista käyttäneeni. Nimittäin siihen talveen varautuminen. LOPUKSI TÄYTYY TIETENKIN MAINITA, että totta kai siellä pohjoisessa on talvi joka vuosi. Valitettavan moni lähtee. Ja tärkeimpänä palotaistelija itse. Teillä on niin pitkät ajomatkat niihin tulipaloihinkin, että villasukatkin kerkiää kuulemma kutoa matkalla, jos unohtuu. Se olisi varmaankin pitänyt kerrata jo syksyllä, jos jokin oraakkeli olisi vielä osannut kertoa, että länsirannikollakin meri vielä jäätyy. SYDÄNTALVI on ainakin omassa palokunnassa vietetty jälleen etäharjoitusten merkeissä. Asia huolettaa toki monelta kantilta, mutta paukkupakkasina olisimme tuskin muutenkaan kovasti vedetty perusselvitystä. EKSOOTTISEMMAT VARUSTEET talven varalle ovat jo jääneet autoistakin pois. Pumput. 20 palokuntalainen PK101 Talvi yllätti palokuntalaisen LAURI TURTOLA Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen Porista. Ovatko varusteet kunnossa vai lähteekö etelän mies samassa, yleensä reikäisessä ja pesemättömässä väliasussa talvipakkasilla liikenteenohjaukseen kuin kesällä turvesuolle
>> LAURI TURTOLA Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen Porista. Vuonna 2019 tapahtuneen omistajanvaihdoksen jälkeen yrityksen toiminta on laajentunut voimakkaasti erityisesti Suomessa. Kirsi Oldén (vas.) ja Jaana Antinniemi Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen ja Tamrex Oy. 21 Tamrex Oy KANSAINVÄLINEN PERHEYRITYS KASVAA VAUHDILLA Tampereella vuonna 1978 perustettu paloja työturvallisuustuotteisiin ja -palveluihin keskittynyt Tamrex Oy on tänään Suomessa ja kolmessa Baltian maassa toimiva 130 työntekijän perheyritys. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja
Säynätsalossa toiminut paloja pelastuskalustoon keskittynyt toimipiste siirtyi Jyväskylään, kertoo toimitusjohtaja Kirsi Oldén. Vuonna 2020 alkoi voimakas laajentuminen. Kaikissa maissa toimii myös verkkokauppa. Kysyttäessä jatkosuunnitelmista Kirsi Oldén antaa arvoituksellisen vastauksen. – Olemme tosissamme liikkeellä ja tämä ei todennäköisesti jää tähän. Oldénin mukaan esimerkiksi asujen sovittaminen käy kivijalkakaupassa kätevästi. Nykyinen omistajapohja mahdolVasemmalta oikealle: Harry Volke, Raul Volke, Tambet Tamm, Henry Ray, Anne Martiskainen, Pertti Liuha (Tamrexin perustaja). 22 palokuntalainen PK101 Pertti Liuhan perustama Tamrex oli pitkään tamperelaisen Henry Rayn perheen omistuksessa. Pitkään toimitusjohtajana toiminut Anne Martiskainen (os.Ray) siirtyi muihin tehtäviin. – Tuomme myös palopuolen asujen sovitusmahdollisuuden myymälöihin lähiaikoina. Rayn ja Volken perheiden kesken valmisteltu omistajanvaihdos tuli yllätyksenä yrityksen henkilökunnalle. Vuonna 2013 Tamrex osti erityisesti paloalalla väliasuistaan tunnetun Yritysvaatemarkkinoinnin, ja vuonna 2009 perustettu tytäryritys Finsatec fuusioitiin emoyhtiöönsä 2018. – Henkilöstö oli kuitenkin helpottunut, koska uusi omistaja oli meidän vanha tuttu yhteistyökumppanimme, eikä vaihdos näin aiheuttanut ongelmia, kertoo toimitusjohtajaksi myymäläpäällikön tehtävistä siirtynyt Kirsi Oldén. – Viime syksynä avasimme myymälät Turussa, Porissa, Jyväskylässä ja Lahdessa. – Avasimme tässä vaiheessa neljä uutta myymälää, koska työturvallisuustuotteiden myynnissä haluamme palvella erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ja yhteisöjen henkilöstöä paikallisesti ja lähellä. Yritys oli jo ennen omistajanvaihdosta saavuttanut Suomen ja Viron lisäksi vankan aseman Latviassa ja Liettuassa. SUOMEEN NELJÄ UUTTA TOIMIPISTETTÄ Viime vuosina Tamrexin Suomen toiminnat olivat keskittyneet kahden Tampereen toimipisteen lisäksi Hämeenlinnaan. Kuva on syksyltä 2019 Tamrex Ohutuse OÜ:n 20-vuotisjuhlista. Rayn perheestä Henryn poika Tomas jäi Tamrexiin huoltopäälliköksi isä-Henryn siirtyessä viettämään eläkepäiviään. Tamrexilla on tänään yhteensä 40 myyntipistettä: Suomessa seitsemän, Virossa 19, Latviassa 12 ja Liettuassa kaksi. Vuonna 1999 alkanut yhteistyö virolaisten veljesten Harry ja Raul Volken sekä lankomies Tambet Tammin kanssa johti vajaa kaksi vuotta sitten omistajanvaihdokseen, Volket ja Tamm ottivat vastuun myös Suomen Tamrexista
Haluamme tuntea vastuumme ja toimittaa asiakkaalle hyvän kokonaisuuden olkoon sitten kyseessä se työasu tai vaikkapa palokunnan käyttöön tarkoitettu laite. Alalla kilpailu on kovaa ja me haluamme olla vahvasti siinä mukana.. TUTUT KASVOT VASTAAVAT EDELLEEN PALOPUOLESTA Paloja pelastusalan tuotteiden myynti jatkuu alalla tuttujen henkilöiden voimin. 23 listaa laajentumisen myös jatkossa. Tamrex-konserni: Tamrex Oy, Tamrex Ohutuse OÜ, Tamrex SIA ja Tamrex UAB Petri Asikainen (vas.) ja Ilkka Ekman Juha Heinisaari. Antiniemen mukaan pienasiakkailla ja yksittäisillä palokunnilla ei yleensä ole ammattiostajia. – Haluamme olla edelleen luotettava kumppani paloturvallisuuskysymyksissä. Pelastuslaitoksille ja palokunnille tarjoamme laajan tuotevalikoiman asuista palokalustoon, kertoo tuotepäällikkö Petri Asikainen. KILPAILU ON KOVAA Markkinointikordinaattori Jaana Antinniemen mukaan yrityksen pitää kuunnella erityisen tarkkaan asiakkaitaan. Siksi emme myy halvinta, vaan pyrimme laatuun kaikessa mitä teemme. – Niin, ja tarvittaessa toimitamme vaikkapa tikasauton, jolla Asikainen viittaa Pirkanmaan pelastuslaitokselle toimitettuun Magirus-tikasautoon. Kirsi Oldén tekee laadusta osuvan vertauksen. – Silloin korostuu ammattitaitoisen ja vastuuntuntoisen toimittajan osuus. – Esimerkiksi huono työasu on kuin porakone huonolla akulla. – Kilpailu kovaa ja mukana kärjessä ei pysy muuten kuin erinomaisella asiakaspalvelulla ja laadukkailla tuotteilla. Tuotepäälliköt Petri Asikainen ja Ilkka Ekman toimivat kentällä Jyväskylästä käsin ja Juha Heinisaaren asemapaikkana on edelleen Lielahden toimipiste Tampereella
Pikkubusseja ja hälytysajoneuvoja vuodesta 1998 alkaen varustellut yritys on pelastusalalla tunnettu erityisesti VW Amarokin alustalle valmistetuista hälytysajoneuvoista sekä tarkastus-, miehistöja johtoautoista. 24 palokuntalainen PK101 Tamlans Oy: PALOKUNTIEN KEVYITÄ AUTOJA NYT MYÖS VANTAALTA Tampereella Ruskon teollisuusalueella toimiva Tamlans Oy on avannut toimipisteen pääkaupunkiseudulle. Turo Pusa (vas.) ja Tuomo Sertti Teksti Pekka Koivunen Kuvat Tamlans Oy
Panostamme vahvasti tuotekehitykseen ja kumppanuuteen. AMAROK – VIENNIN KÄRKITUOTE Tamlans on viime vuosina panostanut erityisesti VW Amarok-alustalle rakennettuihin hälytysajoneuvoihin. Yksikön esimiehenä toimii Turo Pusa. Turo Pusa (vas.) ja Tuomo Sertti. – Amarok-ambulanssit ovat vientitoimintamme kärkituotteita. Hän on harrastanut autourheilua kolmen vuosikymmenen ajan. – Keskitymme täällä Vantaalla kevyiden pelastusajoneuvojen ja myös huoltoautojen varusteluun, kertoo Turo Pusa. – Meille aktiivinen asiakas on arvokas. KOKENUT AUTOMIES VETOVASTUUSEEN Turo Pusa aloitti Tamlansin palveluksessa elokuussa 2020 pääkaupunkiseudun toimipisteen esimiehenä. Sertti kertoo Tamlansin etsineen yksikön esimiehen tehtävään todellista automiestä. Myös sopimuspalokunnille toimitetut ajoneuvot ovat tulleet hänelle tutuiksi. – Pelastuspuolen ajoneuvojen varustelu on pitkään ollut mielenkiintoni kohteena. Tuomo Sertti ja Turo Pusa painottavat tiiviin vuoropuhelun tärkeyttä toimittajan ja loppukäyttäjän välillä. KEVYET PELASTUSAJONEUVOT ERITYISALANA VANTAALLA Tamlans Oy:n kevyiden pelastusajoneuvojen varustelu on tähän asti tapahtunut Tampereella. Se on korkein kumppanitason tunnustus, jonka Volkswagen AG voi ulkopuoliselle kumppanille myöntää. Kuskin, kartturin, mekaanikon ja kilpailujärjestäjän tehtävät ovat hänelle tuttuja. Tamlansin käytössä on 650 m 2 ajan mukaista tuotantotilaa metallija puutöihin sekä verhoiluun. Monet innovaatioistamme ovatkin syntyneet yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tamlans Oy on ensimmäinen yritys Suomessa, jolle kyseinen tunnustus on myönnetty, kertoo Tuomo Sertti. – Autourheilu on aina ollut Turon intohimona. 25 Tamlans Airport –nimellä kulkeva toimipiste sijaitsee Kehä kolmosen ja Tuusulanväylän kainalossa osoitteessa Tammiston Kauppatie 33:ssa. Todella osaavien yksilöiden tiimimme mahdollistaa pitkälle viedyt autojen sähköja runkovarustelut. – Meille on myönnetty Volkswagen AG:n PremiumPartner -sertifikaatti. Haluan kuunnella tarkkaan palokuntien käyttäjiä ja toteuttaa heidän toiveitaan autojen varustelussa. Kuitenkin hänen vankka ammatillinen kokemuksensa ratkaisi valintamme. – Pelastusajoneuvopuolelta Turolle on kertynyt monipuolista kokemusta niin asentajan kuin korjaamomestarin tehtävistä pelastuslaitoksella. Hänellä on Tamlansin hälytysajoneuvomyynnistä vastaavan Tuomo Sertin mukaan monipuolinen kokemus autoalalta ja erityisesti autovarustelusta
26 palokuntalainen PK101 Tähtäin kasvussa Vema Liftin tuotanto saman katon alle Pelastusnostimien ja ajoneuvojen valmistaja Vema Lift Oy on keskittänyt koko tuotantonsa vastavalmistuneeseen tehtaaseen Kaarinassa. Aiemmin tuotantoa oli kolmessa eri toimipaikassa. Toiminta yrityksen uudessa 9000 m 2 tehtaassa alkoi kuluvan vuoden alussa. >> Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen ja Vema Lift Oy
27 Tähtäin kasvussa Vema Liftin tuotanto saman katon alle Pelastusnostimien ja ajoneuvojen valmistaja Vema Lift Oy on keskittänyt koko tuotantonsa vastavalmistuneeseen tehtaaseen Kaarinassa. >> Nordic Rescue Groupin toimitusjohtaja Matti Huttunen (vas.) ja Vema Lift Oy:n kotimaan myynnistä vastaava Timo Kangasniemi.. Aiemmin tuotantoa oli kolmessa eri toimipaikassa. Toiminta yrityksen uudessa 9000 m 2 tehtaassa alkoi kuluvan vuoden alussa
Omistusjärjestelyiden jälkeen yritys siirtyi osaksi Nordic Rescue Group –konsernia, johon kuuluu myös paloautovalmistaja Saurus Oy. – Uusi tehdas mahdollistaa aiempaa lyhyemmät toimitusajat ja parantaa toiminnan tehokkuutta, sanoo Nordic Rescue Groupin toimitusjohtaja Matti Huttunen. – Yhtiömme liikevaihdosta tulee yli 80 % tule viennistä. – Kokonaisuus on toimiva. NRG:n taustalla löytyy pääomasijoittaja Sievi Capital (Suomalainen julkisesti noteerattu pääomasijoitusyhtiö) ja Tesi (Suomen Teollisuussijoitus Oy, vuonna 1995 perustettu valtion pääomasijoitusyhtiö). – Aiempaa suuremmat tilat mahdollistavat Vema Liftille myös valmistuskapasiteetin lisäyksen ja sen myötä liiketoiminnan kasvattamisen. Merkittäviä alihankkijoita toimii Turun ja Kaarinan seudulla ja eräs jopa aivan uuden tehtaamme vieressä. Konsernin hallinto sijaitsee Vema Liftin uusissa toimitiloissa. Uutta ovat hänen mukaansa myös testausja koeajoalue. Vahva tausta mahdollistaa kasvun NRG:n ja omistusjärjestelyiden myötä Vema Liftille tuli mahdolliseksi tehdä sopimus uuden tehtaan rakentamisesta tuotannon tehostamiseksi. 28 palokuntalainen PK101 Kuluvan vuosikymmenen alku on ollut Vema Lift Oy:n historiassa voimakkaan kehityksen aikaa. Uskon, että tämä Kaarinan Lakimiehenkadulla sijaitseva tehtaamme on alallaan maailman huippuluokkaa ja antaa meille erinomaiset edellytykset niin kotimaisen kuin kansainvälisen kilpailukykymme parantamiseen.?. Vienti muodostaa valtaosan Vema Liftin liikevaihdosta. Uusi omistaja, uusi strategia ja uudet tuotantotilat tukevat Huttusen mukaan vientiponnisteluja. Tavoitteenamme on viennin reilu kasvu, minkä tehostunut tuotanto mahdollistaa. – Kolmessa eri osoitteessa toimiminen sisälsi huomattavan määrän logistisia operaatioita, jotka nyt ovat muisto vain. Olemme toimittaneet ajoneuvoja yli 40 maahan, yhteensä yli 1000 yksikköä. Kotimaan myynnistä vastaavan Timo Kangasniemen mukaan Vema Liftin tuotanto on nyt iskussa
29 Timo Kangasniemi.
Valittavissa on kaksi erilaista perusyksikköä ja neljä mikrofonivaihtoehtoa, jotka sopivat monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Dräger HPS®-COM on kehitetty erityisesti palokypärien luotettavaksi viestintälaitteeksi ääriolosuhteisiin, erityisesti palontorjuntaja pelastustehtävissä. Lue lisää sivuiltamme ja ota yhteyttä: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Ensiluokkainen valinta Ota kuva tästä niin saat linkin! Dräger HPS®-COM. Yhdessä Dräger HPS® 7000 -kokokuorikypärän kanssa tämä kuulokemikrofoni on hyväksytty EN 443 -standardin mukaiseksi järjestelmäksi. 30 palokuntalainen PK101 Dräger HPS®-COM on lujatekoinen, helposti asennettava viestintälaite palokypäriin Uusimman teknologian ansiosta sen ääniominaisuudet ovat erinomaiset
Eikä hävetä savunhajua, se on todellisen palokuntaelämän merkki. Palokunnissa yhteisöllisyys tuo joskus mukanaan melkoisesti niin isoista kuin pienistä asioista porukalla ”politikointia”. Perinteinen poliittisuus on kuitenkin palokuntamaailmalle vierasta. Eteläpohjalainen ryhmänjohtajakollega sanoitti tätä palokuntayhteisön näkökulmasta SSPL:n ajankohtaislähetyksessä suunnilleen näin: ”Hyvinhän meillä menee kun on keikkaa – mutta jos on pitkään hiljaista, alkaa napina pikkuasioista.” PALOKUNTA ON OLEMASSA pelastustoimen tehtäviä varten. ONNEKSI YLÄTASON ”PALOKUNTAPOLITIIKOISTA” löytyy yhä myös niitä, jotka ajattelevat ja tuntevat kuin palokuntalainen. Mitä kauemmas yhteisten palokunta-asioiden hoitajat etääntyvät paloauton takapenkin todellisuudesta, sitä todennäköisemmin keskittyvät nämä edustusihmiset vääriin asioihin ja oikeistakin asioista puhuessaan ovat kadottaneet uskottavuutensa. LINGOTTUA Dräger HPS®-COM on lujatekoinen, helposti asennettava viestintälaite palokypäriin Uusimman teknologian ansiosta sen ääniominaisuudet ovat erinomaiset. Palokunta-aatteeseen ei sovi politiikka joka ei edistä olennaisia asioita synnyttäessään vain lisää politiikkaa. Eikä palokuntalaisten tarvitse muuttua poliitikoiksi uskaltaaksemme muistuttaa hallintoa ja päättäjiä todellisuudesta. NOSTAN HATTUA niille pelastusalan vaikuttajille ja johtotehtävissä toimiville, jotka yhä ”haisevat sopivasti savulle” eivätkä ole tehneet hallinnosta tärkeämpää kuin asiat, joita hallinnon kuuluu palvella. Valittavissa on kaksi erilaista perusyksikköä ja neljä mikrofonivaihtoehtoa, jotka sopivat monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Lue lisää sivuiltamme ja ota yhteyttä: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Ensiluokkainen valinta Ota kuva tästä niin saat linkin! Dräger HPS®-COM. Pidetään vasteissa mukana palokuntaa mieluummin vaikka turhan usein, jotta resurssi olisi olemassa vielä silloinkin, kun sitä oikeasti tarvittaisiin. Dräger HPS®-COM on kehitetty erityisesti palokypärien luotettavaksi viestintälaitteeksi ääriolosuhteisiin, erityisesti palontorjuntaja pelastustehtävissä. Useimmat meistä mieltävät itsensä nimenomaan pelastustoimen hälytystehtäviin kouluttautuneiksi ja motivoituneiksi yksilöiksi, joten mikä tahansa puuhastelu ei riitä pitämään meitä täysipainoisesti omina itseinämme. Esimerkiksi jos pelastusjohtaja ymmärtää omakohtaisesti miten sopimuspalokuntalaisen mieli toimii, hän saattaa hoksata, ettei palokuntalaisten motivaatio pysy yllä, jos hälytystehtävät karsiutuvat olemattomiin. Yhteisten asioiden ja hallinnon on palveltava ydintarkoitusta. Mielestäni parhaita ja uskottavimpia palokunnan yhteisten asioiden hoitajia ovat samalla pelastustoiminnan omakseen tuntevat henkilöt. Hallintoa ja toimintaa ei saa päästää eriytymään toisistaan. He Savuhavaintoja JAAKKO LINKO Savumies, tehdaspalokunnan palomestari ja joskus joutaviakin jauhava pappi ymmärtävät mitä varten palokunta on olemassa. Palokuntalainen puhuu ja vaikuttaa uskottavimmin omana itsenään. Yhdessä Dräger HPS® 7000 -kokokuorikypärän kanssa tämä kuulokemikrofoni on hyväksytty EN 443 -standardin mukaiseksi järjestelmäksi. Ihan vaan arkisesti sammutusasussa keikkojen välillä esiintyen – niin kauan kuin keikkoja on muillakin kuin perinnesoittokunnilla. YHTEISTEN ASIOIDEN HOITAMISTA kutsutaan myös politiikaksi. Rakenteista ja palokuntamuodosta riippuen saatetaan tarvita palokuntalaisten työpanosta myös hallinnollisten ja muiden yhteisten asioiden hoitamiseen. 31 kolumni VOIDAKSEEN HYVIN sopimuspalokuntalaisella pitää olla tekemistä
Kriittinen puhe säilyy palvelun tärkeimpänä ominaisuutena ja laajakaistainen data tulee rinnalle avuksi turvallisuustoimijoiden työhön. 32 palokuntalainen PK101 Virve siirtyy vuosina 2023–2025 uuteen teknologiaan. VIRVE 2.0 -HANKE ETENEE VAHVASTI Tekst Jarmo Vinkvist, Erillisverkot Kuvat Erillisverkot/ Olavi Airaksinen
Järjestelmän testausja rakennusvaihe on parhaillaan menossa. Priorisoitu liittymä turvallisuusviranomaisille Uudessa Virve 2.0 -ratkaisussa tullaan käyttämään kriittisen viestinnän nykyisiä ominaisuuksia muun muassa ryhmäpuheviestintää. Suomi on saanut erityisesti tunnustusta turvallisuustoimijoiden ekosysteemistä. Erillisverkot kilpailutti nämä keskeiset kumppanit vuonna 2020. Jos 4G-verkko on täysin täynnä liikennettä, kuluttajaliikennettä voidaan purkaa alta pois, jotta turvallisuusviranomaisille riittää kapasiteettia ja kaistaa. sijan vuosina 2017 ja 2018. Nyky-Virve turvataan rinnalla Erillisverkot allekirjoitti ylläpitosopimuksen nyky-Virve:stä verkon toimittaja Airbus Defence and Space:n kanssa joulukuussa 2020. Ylläpitosopimuksella turvataan nykyisen Virven ylläpito ja käytettävyys sopimuskaudella 2021–2025 sekä tarpeen mukaan mahdolliset optiovuodet päälle. 33 Erillisverkot rakentaa tulevaisuuden Virve-palvelut Ericssonilta ostettavan Coren (mobiiliverkon keskeiset tietojärjestelmät) ja Elisalta hankittavan 4G-radioverkkopalvelun päälle. >> Metsähallituksen erävalvoja sekä poliisi Lapissa operaattoreiden yhteiskäytössä olevan telemaston ja laitetilan äärellä.. Suomalainen viestintä on maailman huippua Kansainvälisessä Quixoticity indeksissä eli kriittisen kommunikaation vertailussa Suomi on ottanut 1. Suunniteltu siirtymäkausi nyky-Virvestä uuteen Virve 2.0 -palveluun on vuosina 2023–2025. 4G-verkon äärimmäisissä ruuhkatilanteissa viranomaisille varataan kaistaa, mutta kuluttajien osalta verkossa voi olla kapasiteetin rajoitteita. Sen voi nähdä tunnustuksena turvallisuustoimijoiden toiminnalle, lainsäädännölle, luottamukselle, yhteistyölle sekä tietoja informaatiojärjestelmille. Käyttäjät siirtyvät uuteen palveluun testausten ja yhdessä suunnitellun käyttöönottoja hyväksyntävaiheen jälkeen. Televerkkojen standardoinnin ja kehittymisen myötä uusissa 4G-televerkoissa on mahdollista priorisoida turvallisuusviranomaisliikenne yli kuluttajaliikenteen
112 puheluissa kuin turvallisuusviranomaisia heidän työssään.. 34 palokuntalainen PK101 Suomessa operaattorit (DNA, Elisa, Telia ja Virve) toimivat samoissa mastoissa, joten laitetilaan asennettu kiinteä tai akkuvaravoima auttaa kaikkia operaattoreita eli lopulta niin kuluttajia esim
Palaamme näihin tuloksiin sekä tuleviin päätelaitekilpailutuksiin seuraavissa artikkeleissa. Varavoiman parannustyö menossa Kaupallisissa 4G-verkoissa varavoimaa on aikaisemmin ollut 15 minuuttia sähkönjakelun häiriötilanteissa. Seuraavaksi hankinnassa päätelaitteet Erillisverkot teetti Virve 2.0 -päätelaitteista kansainvälisen tietopyynnön syksyllä 2020. 35 Radiopeiton laajuus varmistetaan Nykyisen Virven maantieteellinen peitto on noin 97 prosenttia. Artikkelin kirjoittaja Jarmo Vinkvist, on Suomen Erillisverkot-konsernin liiketoimintajohtaja.. Erillisverkot yhdessä eri ministeriöiden kanssa tekee töitä sen eteen, että varavoiman tasoa saadaan kansallisesti parannettua nykyisestä akkuvaravoiman tasosta. Puuttuva noin kolme prosenttia on alueita, kuten kansallispuistot tai asumattomat erämaalueet, joissa sähköä ja tietoliikennettä ei ole tarjolla. Laitteet varmasti kiinnostavat kaikkia tulevia käyttäjiä! . Isoissa, pitkäaikaisissa ja laaja-alaisissa sähkönjakelun häiriötilanteissa nämä 3–6 tunnin akutkaan eivät ole riittäviä. Vastauksia saimme 22 organisaatiolta ympäri maailman. Traficom on muuttanut ohjeistustaan ja varavoiman taso tukiasemissa nostetaan vähintään 3–6 tunnin tasolle. Elisa voitti kilpailutuksessa 10 vuoden sopimuksen hinnalla, laadulla ja verkon kattavuudella. Tämän lisäksi 4G-verkossa on myös kiinteitä varavoimakoneita. Virvellä on ajoneuvopeittoa tarjolla kaikkialla Suomessa, missä on tietoliikennettä ja sähköä tarjolla. Elisa rakentaa lähivuosien aikana satamäärin mastoja ja uusia tukiasemia ympäri Suomen. Virve 2.0 -radioverkkokilpailutuksen voittanut Elisa on luvannut rakentaa vuosina 2020–2024 Elisan 4G-verkon Suomeen yhtä kattavaksi kuin mitä on nyky-Virve
36 palokuntalainen PK101 Kalustomestari Janne Vuorela on kuudetta vuotta vastuussa Satakunnan pelastuslaitoksen kalustohankinnoista. Case Satakunta Kalustomestari Janne Vuorela Sammutusautokauppa ostajan näkökulmasta Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen, Scania Suomi Oy/ Saurus Oy. Satakunta kilpailuttaa pienkalustoa yhteistyössä kuuden muun laitoksen kanssa, mutta hankkii ajoneuvot itse. Vuorela vetää kahdesta neljään raskaan pelastusajoneuvon ja noin kymmenen kevyen ajoneuvon hankinnan vuosittain
– Jos tarjoaja myöhästyy, hän on auttamatta ulkona.>>. KÄYTTÄJIEN ÄÄNI KUULUVIIN Monissa pelastuslaitoksessa ajoneuvohankintoja suunnittelee ja toteuttaa kalustotyöryhmä tai –toimikunta. – Meillä Satakunnassa on seitsemän ammattiasemaa ja viisikymmentä sopimuspalokuntaa. – Käytännössä investointisuunnitelma on melko tarkka vuodeksi ja seuraavaksi vuodeksi. Ammattiasemalle pyrimme saamaan uuden auton kymmenen vuoden sisällä, vilkaimmille Porin ja Rauman asemille kaksi uutta autoa kyseisessä ajassa. Näitä tekijöitä ovat muun muassa soveltuvuus, huoltoverkosto, takuu, toimitusaika ja hinta. Minun tehtäväni on laatia saatujen tietojen perusteella rakenne-erittely ja valmistella tarjouspyyntö. Hilma eli hankintailmoitukset.fi on julkisten hankintojen ilmoituskanava, jossa julkisen sektorin ostajat ilmoittavat tulevista hankinnoistaan, käynnissä olevista kilpailutuksistaan sekä päättyneiden kilpailutusten tuloksista. – Speksaus tehdään asemamestarien ja paloesimiesten toimesta. Janne Vuorelan mukaan tarjouspyynnön tärkeä liite on yksityiskohtainen rakenne-erittely. Tarjouksen jättöaika on sekunnintarkka. He käyvät ensin asemillaan keskustelut loppukäyttäjien kanssa. – Meillä vastaavaa, pysyvää työryhmää ei ole, vaan jokainen hankinta suunnitellaan ajoneuvon suunnitellun sijoitusaseman henkilökunnan kanssa. Vuoden 2022 investointija kierrätyssuunnitelma arvioidaan uudelleen kuluvan vuoden huhtikuussa. Vuorelan mielestä käyttäjien ääni saadaan kuuluviin hyvin nykyisellä järjestelmällä. – Tarjouspyyntö valmistellaan isäntäkaupungin, eli meidän tapauksessa Porin kaupungin hankintatoimen kanssa. Hän ottaa esimerkiksi pelastussukellusautojen hankinnan. 37 Ajoneuvoinvestoinnit suunnitellaan muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Jos autosta tulee kunnostuskelvoton esimerkiksi liikenneonnettomuuden seurauksena, Vuorelan mukaan kierrätyssuunnitelma menee sekaisin ja sitä joudutaan korjaamaan. Tarjouspyyntö sisältää kilpailun säännöt, joissa määritellään eri tekijöiden pisteytys ja painoarvot. Investointisuunnitelmaan vaikuttaa kierrätyssuunnitelma ja toisin päin, kertoo Janne Vuorela jatkuvasti elävästä palapelistä. – Nykyisin rakenne-erittelyt ovat erittäin yksityiskohtaisia, joten paljon vääntöä myyjän kanssa ei yleensä tule. Myös vilkkaimpien sopimuspalokuntien asemien autoja Satakunnassa pyritään uusimaan 10 vuoden jaksoissa. TARJOUSPYYNTÖ HILMAJÄRJESTELMÄÄN Paloautokaupan kilpailutus on jo vuosia tapahtunut sähköisesti. Kierrätyksessä tärkeitä valintakriteereitä ovat hälytysten määrä ja laatu
OSTAISIMME ENEMMÄN, MUTTA … Satakunnassa vanhimmat sammutusautot (kaksi kpl) on otettu käyttöön vuonna 1990. – Ehkä vuoropuhelu kentän kanssa on ollut meillä riittävää. Auton hankintahinta kalustoineen oli 329 900 euroa, alv 0%.. – Minua ei ole mitenkään painostettu tai uhkailtu, vakuuttaa Vuorela. Kun hankinta on päätetty, lähtee kilpailun voittajalle tilaus. 38 palokuntalainen PK101 TARJOUSTEN KÄSITTELY ON PITKÄLTI MATEMATIIKKA Janne Vuorelan mukaan hyvin laadittu tarjouspyyntö antaa myyjille tasavertaiset lähtökohdat tehdä tarjous. – Omien havaintojeni mukaan hienosäätö kestää jopa kaksi vuotta. Auton toimitusaika oli nopeampi koska kyseessä esittelyauto. Janne Vuorela haluaa pitää yhteyttä kenttään tekemällä silloin tällöin päivystävän palomestarin töitä. Normallisti sammutusauton toimitusaika on noin 8 kuukautta. Ostaisimme enemmän, mutta näköpiirissä oleva taloudellinen tilanne ei sitä salli, kuvailee kalustomestari Janne Vuorela monen muunkin pelastuslaitoksen kalustomestarien murheita. – Yleensä toimitus sisältää yhden välitarkastuksen. Tarjouspyyntö julkaistiin 16.1.2020. Kalustomestareilla sanotaankin olevan paljon valtaa ja siksi he ovat yleensä tarkan silmälläpidon alaisia. – Kun pisteytys ja painoarvot ovat tarkaan harkittuja, tarjousten vertailu on melkein kuin matematiikkaa. Kuvan sammutusauto hankittiin Satakuntaan viime vuonna. Tämä siis sisältää kaluston sijoittelua ja kaikkea sitä, mitä asemalla voidaan ilman suuria rakennemuutoksia tehdä. Kentällä pääsee itse arvioimaan tehdyn hankinnan toimivuutta ja kuulee usein käyttäjien palautetta.. Luku on valitettavasti nousujohteinen eli käyttöikä kasvaa, koska uusien autojen hankintamäärä ei riitä keski-ikää alentavaan kierrätykseen. – Normaalisti olen päivävuorossa, mutta katson kenttätyön tuntemuksen olevan tärkeää päätyöni onnistumisen kannalta. Pelastuslaitoksissa kalustoja ajoneuvoasiat ovat usein hyvinkin tunteita herättäviä. – Mitä yksityiskohtaisempi rakenne-erittely on, sitä vähemmän on säätämistä. – Toimituksen jälkeen tulee nykyään hyvin vähän fiksaamista, kertoo Janne Vuorela. Vuorelan mukaan uuden auton toimituksen jälkeen alkaa asemalla yleensä asemakohtainen viilaaminen. Kalustomestarit sovittavat erilaisia intressejä yhteen, valmistelevat ja lopulta esittelevät hankinnat päätöksentekijöille. Investointisuunnitelmassa auto oli 2019 alkaen, kaluston kiertosuunnittelussa jo vuosia. Toimitus kalustokorjaamolle 15.6.2020 Käyttöönotto Harjavallan paloasemalla 22.6.2020. – Meillä sammutusautojen keski-ikä on 14,4 vuotta. Hankintapäätös allekirjoitettiin 9.3.2020. Toimitusvaihe alkaa yleensä rakennepalaverilla, jossa käydään rakenne-erittely läpi myyjän kanssa. Vanhin säiliöauto on vuodelta 1986. Jos tilaamme jotain spesiaalimpaa, käydään valmistajan luona useammin
Nyt Alipäällystökurssi 46:lla. JÄLKI-ISTUNTO kolumni Kevättä ilmassa. Vanhasta ja tutusta irtautuminen tekee kipeää ja epävarmuus tuntuu ahdistavalta. JOTTA VOISIN OLLA HYVÄ ESIMIES, minun tulee ensiksi tuntea itseni ja kehittää omaa toimintaa positiivisesti. Kova oli papatus oppitunnilla, jossa purnasimme tilannetta. Kenties tunsi jonkinlaista myötätuntoa heitä kohtaan. Jonnekii päinhää täst on lähettävä. Aika velikultia.” JARKKO KANGAS Palomies, Satakunnasta. 39 KEVÄTLUKUKAUDEN ALKAESSA kurssillemme jaettiin uusia oppimistehtäviä kuin varusmiehille loppusodassa räkäpäitä. Puolivälin jälkeen koin lievää ahdistusta ja stressiä opintojen osalta. Muutos kun on ainut tapa kehittää alaa, jossa työtä on tehty samalla kaavalla jopa vuosikymmeniä. Valon lisääntyminen ja oppimistehtävien valmistuminen tuottaa kuitenkin jo piristyruiskeen, jonka siivittämänä jaksaa keskittyä uudella innolla jäljellä oleviin opintoihin. Elämässä tulee aina haasteita ja kriisien käsittelyä pystyy harjoittelemaan. Kuka hitto jää tähä kuusikkoon lopuks iäkseen.” MUUTOSVASTARINTA JA VÄSYMYS tulee osumaan meidän kaikkien kohdalle jossain vaiheessa, kun työskentelee isoissa organisaatioissa. Se ei missään tapauksessa ollut heille vihainen. Esimiehen tulee olla empaattinen ja helposti lähestyttävä. Ajoittain mieleen hiipi Tuntemattoman sotilaan Rokan kommentti: ”No työhä sotilaita olette! Miks työ sillee purnaatte. Toisaalta tulee pystyä tekemään kipeitäkin päätöksiä nopeasti, mutta oikeudenmukaisesti. YLI PUOLI VUOTTA KOULUA TAKANA ja vielä muutama kuukausi edessä. Hyvä esimies pystyy omalla toiminnallaan ja esimerkillään johtamaan muutosta ja näin parantaa kaikkien työhyvinvointia. Sovat loppuut sotimal. Esimiehenä on tärkeää osata motivoida ja haastaa henkilöstöään oikein, jotta yhdessä päästään asioissa eteenpäin. ”Hyväntahtoinen aurinko katseli heitä. Tämä oli havaittavissa koko kurssista
40 palokuntalainen PK101 INNOVAATIOITA KENTÄLTÄ VPK Apuri VPK Apuri -sovelluksella palokuntalainen / palokunta tai vaikkapa vapaaehtoisen pelastuspalvelun jäsen voi hälytyksen tullessa reagoida nopeammin hälytykseen. Sovellus toimii Android-puhelimilla ja tableteilla.
Näiden tietojen avulla keikalle lähteminen ja ilmoittautuminen pelastustoiminnan johtajalle on nopeampaa, ei tarvitse muistaa kuka on savusukeltaja ja kuka ei. Hälytystunnukselle näytetään tekstikenttä, joka kertoo mikä hälytys on (rakennuspalo, tieliikenneonnettomuus kemikaalionnettomuus yms). Itse palokuntaa varten sovelluksessa on ilmoittautumismahdollisuus, jolla palokunnan asemalla tai autossa sijaitsevaan tablettiin tai puhelimeen voidaan kerätä ilmoittautumiset keikkaa varten. Tällä saadaan nopeasti kerättyä henkilöt listalle, mistä nähdään kuka tulee ja mitkä ovat henkilön osaamiset (esim. Sovellus löytää viesteistä osoitteet, hälytystunnuksen sekä kiireellisyyden tunnuksen. 41 Hälytyksen tullessa sovellus aktivoituu automaattisesti ja näyttää hälytysviestin kokonaisuudessaan sekä poimii siitä tärkeimmät tiedot omiin kenttiinsä. Se on kaikille ilmainen ja ilman mainoksia. Sovellusta kehittelen jatkuvasti eteenpäin toiveiden mukaan. Hälytystunnus ja kiireellisyyden tunnus auttavat palokuntalaista nopeammin tajuamaan, millaisesta hälytyksestä on kyse. Sovelluksen kattavien ääniasetusten kautta jokainen voi asettaa puhelimensa hälyttämään vaikka yöaikaan hiljaisemmalla äänenvoimakkuudella, ja puhelimen värinä voidaan myös erikseen määrittää hälytyksille. savusukeltaja, kemikaalisukeltaja, C-kortillinen yms). Aki Kultala Kyröskosken VPK kultalaaki@gmail.com. Tämän avulla voidaan kohteeseen navigointi aloittaa nopeasti. Sovelluksen hälytyssivulla on oma karttapainike jota painamalla pääsee navigointisovellukseen, johon tulee valmiiksi hälytysviestistä poimittu osoite
Virven handsfree-setissä on erillinen mikrofoni, jonka voi kiinnittää sammutusasun kaulukseen. Yleismittari, kolvi ja kutistesukka ovat avuksi. Handfreen kaiutin asennetaan toiseen kuulosuojaimeen aux-liitännän läpi. 43 Padasjoen VPK:ssa kaksi sormistaan näppärää jäsentä on rakennellut esimerkiksi konemiehelle sopivan kevytkypärän, jonka kuulosuojaimiin on mahdollisuus kytkeä VHF ja Virve. Niko Ara Padasjoen VPK www.padasjoenvpk.fi #badassrivervpk 041-4352989. Kypärä on pelastuslaitokselta saatu kevytkypärä, johon on hankittu kuulosuojaimille sankasarja nettikaupasta muutamalla eurolla. Vierelle tulevan puhe suodattuu ja selkeytyy edelleen suojaimien toimesta ja kypärän käyttäjä saa siitä helposti selvää ilman, että kuulosuojaimia tarvitsee riisua puhumisen ajaksi. Virve toimii toisella kädellä/korvalla ja VHF toisella kädellä/korvalla. Tämän prototyypin hinnaksi tuli reilu 100 €, kun käytettiin käytettyjä osia. Sordin-aktiivikuulosuojaimet olivat uudet ja suurin kuluerä projektissa, eli noin 100 €. Aktiivinen melunvaimennus toimii siis edelleen kuulosuojaimissa, jolloin työskentely pumpun lähellä on mieluisampaa. Keksinnön toteuttajina ovat toimineet Juho Mertsalmi ja Matias Kallio. Tälle hintaa tulee alta 400 €. VHF: Kypärään on asennettu perinteinen kallomikrofoni (käytöstä poistettu), josta kaiutin on poistettu, mutta johto muutettu ja viety aux-liitännällä (3,5mm plugi) kuulosuojaimien omaan aux-liitäntään. VIRVE: Virve-liitäntä on tehty siten, että virven hands-free (käytöstä poistettu) korvanappi (kaiutin) on poikkastu johdosta ja sille on tehty oma aux-liitäntä oikeanpuoleiseen kuulosuojaimeen. VHF-viestintä kuuluu siis vain vasemmassa kuulosuojaimessa. Kaikki aux-liittimet yms johdon pätkät on otettu käyttöön jo käytöstä poistetuista johdoista ja välineistä, joita jokaisella on kotonakin riesaksi asti. Tangenttiin ei ollut tarvetta tehdä muutoksia. Kaupallisiakin ratkaisuja on toki olemassa, mutta kun olemme hintoja seuranneet, niin ne kohoavat helposti sinne noin 2000 €:n ilman kypärää. Lopputuloksena oli kuitenkin täysin toimiva ratkaisu, joka on tällä hetkellä säiliöauton kuljettajan käytössä. Juho ja Matias ovat jo luoneet hankintalistan seuraaville, uutena ostettaville välineille, joista luodaan ykköshöökimme konemiehelle vastaavanlainen kypärä, mutta uusista ja käyttämättömistä osista
Sen suodatin koostuu neljästä kerroksesta. Reaktiota katalysoidaan laitteen sisään rakennetulla UV-valolla. Laite on jo käytössä useissa terveysja pelastustoimen toimipaikoissa. Suodatettaviin hiukkasiin kuuluvat sekä bakteerit että virukset, myös nanokokoiset pienhiukkaset. Ilman puhdistamiseen on nyt saatavilla myös valaisin, jossa on ilmaa puhdistava toiminto. Laite kierrättää ilmaa 10 W moottorin avulla. Valmistajan mukaan Antivir LED Panel puhdistaa sisäilmaa jopa 300 kertaa tavallisia HEPA-suodattimella varustettuja laitteita tehokkaammin. Laite puhdistaa sisäilman 99 % jopa 1 nanometrin kokoisilta hiukkasilta. 44 palokuntalainen PK101 Antivir LED Panel on antimikrobinen ja antiviraalinen valaisin, joka puhdistaa tilassa olevaa sisäilmaa muun muassa viruksilta, bakteereilta ja muilta ilman epäpuhtauksilta patentoitujen nanoteknologiaa hyödyntävien suodattimien ja puhaltimen avulla. HEPA-suodattimilla varustetut ilmanpuhdistimet puhdistavat sisäilmaa 300 nanometristä ylöspäin. kerrokset ovat pölysuodattimia ja keskeltä löytyy aktiivihiilisuodatin sekä niin sanottu nanosuodatin, joka sisältää hopeaa ja titaanidioksiidia, jotka eliminoivat epäpuhtaudet. Reaktio muuttaa bakteerit, virukset ja muut ilman epäpuhtaudet hiilidioksidiksi ja vedeksi.. Uloimmat Antivir LED Panel Valoa kansalle JA KYYTIÄ VIRUKSILLE LISÄTIEDOT Tammed Oy Kari Kuusisto Erkkilänkatu 11 A FI-33100, Tampere +358 3 260 6530 kari.kuusisto@tammed.fi Korona-aikana sisäilman laatuun on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota
Teksti Pekka Koivunen Kuvat Veljekset Kulmala Oy. 46 palokuntalainen PK101 Suoraveto haastaa hydrauliikan Pelastustoiminnassa käytettävät raivausvälineet ovat perinteisesti olleet hydraulitoimisia. Viime vuonna Suomessa julkistetuissa Resqtec EDD-työkaluissa ei ole hydrauliikkaa, vaan elektroninen suoravetomoottori, jonka hyötysuhde on valmistajan mukaan yli 90 %
Akun latausaika on 0% -> 90 % 50 minuuttia, 100% / 1,5 h. Sen tehon tuotto vastaa 1,4 kW polttomoottorin tehoa. LISÄTIEDOT: Veljekset Kulmala Oy Tuotepäällikkö Aki Vesterinen +358(0)40 7755 468 aki.vesterinen@veljeksetkulmala.fi. EDD-työkalu ei sisällä paineenalaisia osia, jotka voisivat kuumentua tai vuotaa. Työkalun terien leikkauskulmaa voidaan vaihtaa työskentelyn aikana enintään 61 astetta eri kulmiin. Jos akkua ladataan esimerkiksi kaksi kertaa viikossa, akun käyttöikä on noin kahdeksan vuotta. Erikoisuutena sarjassa on yhdistelmätyökalu EDD P4, jossa samaan työkalurunkoon voidaan vaihtaa pikalukituksella kolmet eri terät: leikkuri/levitin/yhdistelmätyökalu samassa rungossa teriä vaihtamalla. Akkuna on huoltovapaa 43,2 V/ 2,6 Ah litiumioniakku. Työkalun käyttölämpötila on 40 – + 70 astetta. Sen osien tiiveysluokka on IP54. Valmistajan julkaisemien tietojen mukaan akun käyttöikä on 800 latausta/työskentelyaika noin 50 minuuttia. 47 Perussarjana on yhdistelmätyökalu FX6-DJ ja V4-tankolevitin. Yhdellä latauksella voidaan tehdä keskimäärin 30 työkalun avaamista/sulkemista
Monessa kohdassa lukeekin moninaisuuden evääksi ”jos hyvinvointialue näin päättää”. Sivulla 230 todetaan, että ”Pelastustoimi tuottaa nykyisin valtaosan sosiaalija terveystoimen vastuulla olevista kiireellisistä ensihoitopalveluista. Pienenä palikkana on pelastustoimen uudistaminen osana kansalaisten päivittäistä hyvinvointia. Tällöin ensihoitoja ensivastetehtävissä sekä pelastustoiminnassa voitaisiin käyttää samaa asemaverkostoa, samoja tukitoimintoja, osin samaa henkilöstöä, samoja toimintamalleja ja yhteisiä harjoituksia sekä yhteistä varaja suuronnettomuusvalmiutta. Valmiusjärjestelyjä optimoitaisiin niin, että otetaan huomioon vaihtelut riskeissä vuorokaudenja vuodenajan mukaan. 48 palokuntalainen PK101 mielipide Pelastustoimen osalta tavoite kiteytyy seuraavaan: ”Pelastustoimen ja ensihoidon tiiviin yhteyden tuoma synergiaetu turvataan.” Ja heti alkumetreillä 1669 sivun pumaskassa todetaan pelastustoimen osalta, että riittävien resurssien varmistaminen takaa perustuslaissa säädettyjen perusoikeuksien toteutumisen. Siinä ei, taksiuudistuksesta poiketen, ole varaa kokeilla. Kuulostaa järkevältä, mutta… Tulee mieleen jokseenkin pieleen mennyt taksiuudistus, joka johti taksien saatavuuden merkittävään vaihteluun. SYNERGIAETUJA Hallituksen esityksessä synergiaa on kuvattu muutamassa kohdassa (lihavoinnit kirjoittajan). Tämä toimintamalli jatkuisi myös uudistuksen jälkeen. Henkilöstörakennetta painotettaisiin nykyistä paremmin turvallisuuspalveluihin ja pelastustoimintaan sekä hallittaisiin luonnollisen poistuman aiheuttamaa henkilöstövoimavarojen muutosta esimerkiksi koulutusjärjestelmää sekä henkilökohtaisia urapolkuja kehittämällä. Synergia tukisi myös varautumista poikkeusoloihin.” Mutta sana ”voidaan” ei vielä tarkoita toteutusta. Sopimuspalokuntia voitaisiin käyttää pelastustoimen tehtävien ohella ensivastetoiminnassa. Sen sijaan pelastustoimen kokonaisuudistuksessa on kyse kaikkien kansalaisten päivittäisestä perusturvasta, joka kaiken kukkuraksi merkittävästi perustuu sopimuspalokuntien toimintaan. Löytyykö niitä, ja löytyykö esityksestä muuta. Merkkejä vaihtoehdoista on jo nähty. Tämä edellyttää riittävän tiheää paloasemaverkkoa. Pelastustoimen toimintavalmiudella ja paloasemaverkostolla on suuri merkitys myös pelastustoimen hoitaman ensivasteen näkökulmasta.” Ja sivulta 275 parikin mielenkiintoista toteamaa: ”Kustannusten nousun taittaminen kohdentuisi muun ohella henkilöstö-, talousja tietohallintoon, hankintojen valmisteluun ja toteutukseen. Sopimuspalokuntien nykyistä Text Silvio Hjelt Bilder Kuvapankki Freepik Hyvinvointialueet tulevat – jos ovat tullakseen Pelastustoimi murroksen partaalla Hyvinvointialueiden perustamisesta on annettu esitys eduskunnan käsiteltäväksi. Ensimmäisellä kerralla pitää osua nappiin, koska toista kertaa samoilla eväillä ei välttämättä ole tarjolla.. Sivulla 257 näin: ”Pelastustoimen palvelut eroavat sosiaalija terveystoimen palveluista siinä, että lähes kaikki pelastustoimen palvelut viedään asiakkaan luo (…) tai tuotetaan asiakkaan luona (…). Se oli kuitenkin useimmille kansalaisille jokseenkin toisarvoinen asia, jota voitiin jälkeenpäin jotenkin korjata
Pelastustoimen operatiivinen johtaminen ja siihen liittyvät päivystysja varallaolojärjestelyt toteutettaisiin nykyistä kustannustehokkaammin. Valtakunnallisen tilanneja johtokeskuksen hoitama kansainvälisen pelastustoiminnan resurssien hälyttäminen ja hyvinvointialueen tai hyvinvointialueiden pelastustoimen hoitama operatiivinen toiminta toisi synergiaetuja ja kustannussäästöjä.” LAPSIA PESUVEDESSÄ. Sopimuspalokuntien positiivinen maininta useassa kohdassa taas viittaa siihen, että jokin viesti on mennyt perille: ilman sopimuspalokuntia Suomen pelastustoimi ei tule toimeen, ei ainakaan nykyisellä palvelutasolla jokseenkin nykyiseen hintaan. Toisaalta, ei kai kukaan liene tarjoamassa sopimuspalokuntatoimintaa halvempaa, muuten kuin ehkä rahanpesutarkoituksessa (siitäkin on julkishallinnossa kokemusta). Ja kun siitä plaraa takaisin pykälään 22 paljastuu raaka totuus: Siirtymäaika päättyykin 31.12.2025. Eli ei syytä huoleen, kaikkien turvallinen tulevaisuus on taattu. näin: ”Vastaavasti kuin hyvinvointialue voisi päättää olla jatkamatta kunnan omistaman sosiaalija terveydenhuollon tai pelastustoimen käytössä olevan tilan vuokrasopimusta siirtymäkauden jälkeen, voisi hyvinvointialue päättää olla jatkamatta palokunnan kanssa tehtyä palokuntasopimusta” (jolloin PSR:n rahaa ei kuitenkaan tarvitsisi maksaa takaisin). Joten voimme olla kentällä turvallisin mielin. Se ei kuitenkaan näy itse säädösteksteissä, missä koko ajan viitataan sopimuspalokuntiin jonkinlaisena optiona, jota voidaan hyödyntää, tai sitten ei. Nyt hypätään osittain tuntemattomiin vesiin, ja kaiken lisäksi ilman kunta-ajalta jäänyttä luottamuselinrakennetta. rakentamiseen, niin ollaan vieläkin ”halvan puolella”. Pelastustoimen tilanneja johtokeskusratkaisut sekä logistiikkajärjestelyt suunniteltaisiin ja toteutettaisiin hyvinvointialueiden yhteisinä, jolloin niiden perustamisja rakentamiskulut sekä toimintakulut pienenisivät merkittävästi. Varsinkin, kun näyttäisi siltä, että säästöjäkään ainakaan pelastustoimen puolella ei aivan heti synny, päinvastoin. Jos summaan lisätään julkisuudessa mainitut runsaat 80 M€ ”korjausvelkaa” plus vielä siitä puolet lisää sellaisiin puutteisiin kuin toimivan hälytysjärjestelmän ym. Olkoonpa nykyisestä pelastuslaitosrakenteesta mitä mieltä tahansa, niin vanhoihin kunnallisiin palopäälliköihin se perustui, hyvässä ja vähemmän hyvässä, ja jonkinlainen tuntuma arkeen löytyi. 49 tarkoituksenmukaisempaa käyttöä edistettäisiin. Sen jälkeen ei näyttäisi enää olevan painetta ylläpitää sopimuksia kaikkien nykyisten sopimuspalokuntien kanssa. Prosessin aikana on kuitenkin vakuutettu, että kaikki palokuntasopimukset jatketaan sellaisinaan. Voisi sanoa pisara meressä. Riski on siis, että joku taho lyhytnäköisen ”pikasäästön” tuottamiseksi pyrkisi poimimaan pullasta rusinat, jättäen muut elämään vain ”onnellista yhdistyselämää”. Hinta lienee suuruusluokkaa 430 M€ kaikkine rönsyineen, josta sopimuspalokuntatoiminnan osuus 18 %. Se siitä turvallisuudesta. Taas tulee taksiuudistus mieleen. On se kummaa, ettei todellisuutta voida säädöksiin kirjoittaa. Tällainen ei ole ollut edes alueellisessa pelastustoimessa ennen kuulumatonta. Kaikki kukat saisivat kukkia, ”jos hyvinvointialue niin päättää”. Tämä huolimatta siitä, että nyt on huomattavasi enemmän palikoita samaan aikaan ilmassa. ENTÄS SOPIMUSPALOKUNNAT OIKEASTI Esityksestä huokuu sopimuspalokuntien tärkeyden korostus. On vaikea mieltää, että kahden prosentin siivu kakun reunasta oikeasti voisi aluevaltuustoja kiinnostaa. Ja juuri se pieni osuus huolestuttaa. Onkin väläytelty riski, että pelastustoimi jäisi rahanjaossa lapsipuolen asemaan. Ja milloin raha ei olisi tiukalla. Tarkemmin runsaat 2 % uudesta kokonaisuudesta. Mutta, mutta…: hyvin piilotettuna uudistuksen voimaanpanolakiesitykseen todetaan avustusten takaisinmaksua koskevasta pykälässä 68 mm. Lyhyt siirtymäaika on vaarallinen mm. Unohtaen, että kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin vain operatiivisten palvelujen tuottamisesta. On jopa väläytelty, että nykyinen pelastuslaitosrakennekaan ei oikeasti olisi hyvinvointialueille pakollinen. Tavoitteet kuulostavat monella tavalla järkeviltä. Vai voidaanko. Jos raha on tiukalla, niin pelastustoimi ei paljon paina. On siis syytä pysyä valppaana! Kaikilla tasoilla!. Sopimussuhde vaan muuttuu pelastustoimen alueelta hyvinvointialueelle. siksi, että nyt käynnissä oleva uudistus siirtää päätäntävallan pelastustoimesta aivan toisille tahoille kuin mihin alalla on totuttu. Merkittävän rakenneuudistuksen ylimenoaika olisi sopimuspalokuntien osalta noin puolet siitä, mitä aikoinaan sovittiin siirryttäessä kunnallisesta pelastustoimesta alueelliseen
Sukupuolisidonnaisuuksista on haluttu luopua ja kehitellä uusia nimiä vaikka ammatteihin. Palokunnassa on paljon tehtävää hallinnollisista tehtävistä mielipide erilaisiin muihin tukitoimintoihin. Naisosastoissa on ollut ja on edelleen pääasiassa vain naisia. Suurissa palokunnissa on veteraaniosastoja ja tukiosastoja. Voitaisiinko uudelleen nimeämisellä saada osastojen toimintatapoja kehitettyä. Pienimmissä palokunnissa jako kuitenkin menee pääosin malliin hälytysosasto, naisosasto ja nuoriso-osasto. Vaikka palokunnan naiset hoitaisivatkin muonituksen, niin he voisivat kaivata apua vaikkapa tarveaineiden kuljetukseen kaupasta tai muonituksen viemiseen tilannepaikalle. Pitäisikö palomies olla vaikka pelastaja. 50 palokuntalainen PK101 Eroon sukupuolisidonnaisuuksista Näinä aikoina sitä on miettinyt, kuinka pitkään palokuntien naisosastot ovat saaneet jatkaa samalla nimellä aiheuttamatta isompaa kohua. Vanheneva sammutusmies. Poikaosastot muutettiin nuoriso-osastoiksi jo 1970-luvulla. Joissakin palokunnissa naisosasto on jo vaihdettu huolto-, tuki-, muonitustai muuksi osastoksi. Palokuntien osastojen toimintaa ja nimityksiä voisi vakavasti miettiä vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Ajatukseni taustalla on se, että palokuntatoiminnasta voisi kiinnostua myös niitä miehiä, jotka eivät kykene toimimaan hälytystehtävissä tilannepaikoilla tai eivät muuten halua kuulua hälytysosastoon. Palomiestittelistähän on jo höpölty jonkin aikaa
På dess kvalitet hänger bland annat det hur planer och resursfördelningen lyckas.. Nu borde även de uppdateras. Detta gäller såväl brandkårer, räddningsverk som organisationer. Enligt undersökningar anser medborgarna att räddningsväsendet är utomordentligt pålitligt. Kan man lita på andra uppgifter som HAKA eller SPEK samlat in. Utomstående litar däremot, med all rätt, på allt som räddningsbranschen publicerar. IMs räddningsavdelning och Räddningsinstitutet har ett ansvar att bära. En kritiklös slutsats av siffran i HAKA skulle vara att av närmare 15 000 alarmeringsdugliga brandkårister skulle endast mindre än två procent vara rökdykningsdugliga. UNDER DE SENASTE 11 ÅREN har antalet i HAKA-registret antecknade rökdykningsdugliga nämligen minskat från 1673 till 277 personer. ALLA AKTÖRER BORDE NU SKÄRPA SIG och föra in uppdaterad och exakt information i de olika registren. Att det endast skulle finnas 277 rökdykare! HUR ÄR DETTA MÖJLIGT. MEST UPPMÄRKSAMHET får de uppgifter som Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland SPEK publicerar gällande exempelvis antalet döda i bränder och eldsvådor som förorsakats av heta arbeten. Man vande sig vid att man kunde lita på de exakta siffror som Finlands Avtalsbrandkårers Förbund presenterade i början av förra decenniet. RÄDDNINGSINSTITUTETS PRONTO-STATISTIK står beträffande pålitligheten i täten. Den fickstatistik över räddningsväsendet som Räddningsinstitutet publicerar ger redan en rätt exakt bild av vår bransch i siffror. Medborgarna och branschens aktörer borde även få pålitlig information om räddningsbranschen som underlag för beslutsfattandet. Den information som Pronto ger har under ett långvarigt utvecklingsarbete blivit märkbart bättre, men där finns fortfarande att förbättra. De siffror som samma SPEK publicerat om antalet brandkårister har under årens gång gett upphov till mycken diskussion. OM BESLUTSFATTANDET skulle grunda sig på uppgifter ur SPEKs HAKA-register borde räddningsöverdirektör Kimmo Kohvakka omedelbart gå ut med ett maktpåbud till fältet: ”Det bör produceras mera rökdykningsdugliga om det så skall ske med våld”. Utan sådan kan besluten leda allvarligt åt skogen. ATT RAPPORTERA SIFFROR kan kännas som sekundär byrokrati, men i verkligheten spelar statistiken en mycket stor roll. En del av siffrorna baserar sig på uppgifter från räddningsverken och deras pålitlighet varierar. 51 PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledare PÅLITLIG STATISTIK är en absolut förutsättning för beslutsfattande. Av detta följer intet gott. Även staten, dvs. Under årtionden har räddningsbranschens statistik inom den egna kretsen varit känd som opålitlig
Men man kringgår pudels kärna. För det behövs både materiella och mänskliga resurser. skärpta krav på deltagande. Här talar man då om frivilliga i den gängse betydelsen, dvs. Som en biprodukt har nya handlingsmodeller beträffande kommunikation dykt upp, och en del gamla ”traditioner” kommer säkert att ifrågasättas även då tiderna blir bättre. Detta alltså som bakgrund till inrikesministeriets instruktionsutkast. I nästa nummer belyses helheten. 52 palokuntalainen PK101 Text och bilder Silvio Hjelt brandkåristen Nyhetsflödet inom branschen har under coronaåret handlat dels om smitta och dels om beredskap. Här diskuteras det resursslöseri som är en följd av bl.a. Avsikten är god och kan sannolikt förädlas. Utkastet analyserar en del begrepp, beskriver lagstiftningen och spekulerar över frågan om hur man kunde utnyttja frivilliga resurser och vad man då borde beakta. PUDELNS ENA KÄRNA – AVTALSBRANDKÅRERNAS OSYNLIGA FÄRDIGHETSRESERVER Avtalsbrandkårernas dagliga slagkraft baserar sig på motiverade personer som utbildats för räddningsuppdrag och som ingår i det som kallas >>. Att gränsen mot avtalsbrandkårsverksamheten blivit aningen oklar må vara förlåtet. Dokumentet kan ses som en fortsättning på ett projekt finansierat av Reijo Rautauomas stiftelse och som handlade om utnyttjande av frivilliga vid oljeolyckor. ka viken inte är en fråga om ”om” utan om ”när, och hur stor”. Vi talar då alltså om betald beredskap. Nu har det ju visat sig att räddningsväsendet rätt väl klarat sig undan smitta, trots att coronarestriktionerna försvårat en del av verksamheten, så att t.ex. där ”obetalt folk som kommer och går, kan vad de kan och används i den mån man kan använda dem”. ett visst utbildningsunderskott säkert måste tas igen. De bästa olyckorna är de som aldrig inträffar, men om de inträffar så måste samhället klara av dem. Avtalsbrandkårerna ses ofta i första hand som en del av den dagliga tryggheten (och alla vill inte se ens det), men deras verkliga värde är mycket större. Nåväl, det projektet kartlade rätt grundligt problematiken, och det som nu behövs är förankrandet i verkligheten. Som en parentes kan nämnas att medan andra storolyckor kan ses som ”mer eller mindre sannolika” så anser många att en stor oljeskada på FinsSamhället behöver sina reserver; före detta brandkårister är en av dem Avtalsbrandkårerna mycket mera än endast en daglig operativ resurs Samhällets övergripande trygghet utgör en helhet som skall kunna täcka allt från dagliga sopkärlsbränder till verkliga katastrofer. ANVÄNDNINGEN AV FRIVILLIGA Under vintern bad inrikesministeriet om synpunkter på ett dokument som i fri översättning kunde kallas ”En nationell instruktion till räddningsverken gällande utnyttjandet av frivilligresurser i räddningsverksamhet”
ordinarie personal i skiftet ordinarie personal i fritur PBK personal totalt FBK i alarmavdelning totalt FBK övriga medlemmar fd. Ytorna relaterar till resursernas storlek, tiderna till deras tillgänglighet. FBK-medlemmar 60 sek 30 sek 12 h 48 h ”ring om du behöver mej”. 53 Bilden visar schematiskt de olika brandkårsresurser som samhället har, eller kunde ha, till sitt förfogande
En färdkost som förblir personlig, men som samhället genom en bättre strukturering kunde utnyttja. Problemets problem är att det inte har någon egentlig ”ägare”. Bland annat de allt högljuddare kraven på fysiska egenskaper och test-ning av dem har börjat verka avstötande (källa: Avtalsbrandkårsbarometern 2020, ännu icke publicerad). Den årliga omsättningen utgör enligt en del statistik ungefär 10 %. 54 palokuntalainen PK101 brandkåristen ”alarmeringsdugliga”. Kanske genom smäll i dörren, ibland diskret, inte sällan med hälsningen ”ring om du faktiskt behöver mej!”. i praktiken ”vem som helst”. Man räknar ibland med att ungefär var tionde finländare någon gång i livet har deltagit i brandkårsarbete. VEM ÄGER PROBLEMET Om man beaktar den utbildning och erfarenhet som en före detta brandkårist samlat på sig inser man klart det resursslöseri som följer av att man låter folk ”försvinna ut i kulisserna” i stället för att med diskreta medel hålla tag i dem som tappat det brinnande intresset. Håll kvar dem i medvetandet, kom kanske till och med ihåg dem då och då (vem vet, kanske intresset kan återuppväckas). I stället funderar samhället nu på hur man kunde utnyttja ”spontana frivilliga”, dvs. Det är sällan samma personer, eftersom samtalet ”nu behövs du!” aldrig kommer. Men i alla händelser så att en viss attityd, ett visst kunnande och ibland även djup utbildning och lång erfarenhet blir kvar som färdkost. Brandkårerna igen har händerna fulla med den dagliga beredskapen. När en person inte synts till ”på en evighet” försvinner namnet ofta helt diskret från listan. Folk som helt enkelt tappat det intresset men som har kvar rester av brandkårens attitydfostran. Bygg alltså upp ett register med folk som inte mera hör till alarmavdelningen, men som inte heller aktivt vill vara ”brandkårsveteraner”. Intresset svalnar. Orsakerna är många: bortflyttning från orten, ändrade familjeförhållanden, arbetslivets krav eller det att brandkårsarbetet börjar upplevas som alltför betungande av andra orsaker. Ibland djupare, ibland endast av och an. För tillfället saknas strukturer för att systematiskt hålla kvar dem som så att säga ”hoppar av”. Men även om rökdykningsdugligheten försvinner så försvinner basfärdigheterna ingenstans. Men människor kommer och människor går. Ibland hänvisar man till GDPR, ”15 övningar” eller något annat i sak irrelevant dekret. Åtminstone så mycket att man tycks slarva med bokföringen av den (se även Ledaren). Om det sedan skulle gå så illa att ”alla behövs, även de som för länge sedan sluta mäta sitt FF-index eller ens midjeomfång” så rota i det registret. LÅT INTE RESURSERNA FÖRSVINNA Här kommer nu ett upprop särskilt till brandkårerna: Låt inte resurserna försvinna! Även om direktivet om dataskydd verkar avskräckande så innehåller det faktiskt en logisk nyckel: Om det finns en orsak att registrera folk är det helt ok, särskilt om personen i fråga ger sitt tillstånd. Folk som inte bidrar till den, administrationen, återväxten, underhållet eller gemenskapen upplevs som ointressanta. Den som deltagit i brandkårsarbete är vanligen bättre rustad att möta olyckor än medborgaren i medeltal. Alltså betalar man inte för annat. Småningom lämnar mången alltså brandkårsgemenskapen. Bra nog, men utan struktur blir det samtalet aldrig av. Där kan finnas guldkorn! Guldkorn som i ett akut läge kan frigöra andra för mera krävande uppgifter.. intresset för rökdykning nästan helt ha försvunnit. Irrelevant, eftersom det kopplas till den dagliga beredskapen, inte till ett övergripande abstrakt resursbehov. Många får ett intresse för livet, medan andra är med en tid för att sedan småningom lämna brandkårsarbetet. Räddningsverken är klart ointresserade av annat än ”mångkunniga lagom stora enheter som snabbt kommer då man trycker på knappen” (och gärna annars hålls tysta). Den före detta brandkåristen är ingen ”vanlig frivillig”. Kontakten mellan utbildningen och behovet har brutits, eftersom strukturen inte finns. Alla upprätthåller inte sin alarmeringsduglighet genom hela livet. Processen är kontinuerlig: sär-skilt via ungdomsavdelningarna men även via annan rekrytering slussas det in nya brandkårister, som utbildas och deltar i verksamheten. Ibland redan innan det hunnit vakna ordentligt. I skenet av viss statistik tycks t.ex
Seminaari on saavuttanut vakiintuneen aseman pelastusalan tapahtumakalenterissa. TAHTOO TIETÄÄ !!??!!. AM: Tallenteen katsojamäärä kasvaa edelleen, vaikka seminaarista on kohta kuukausi. TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Valistunut arvioni on, että suoraa lähetystä seurasi noin 600 henkilöä. AM: Asia pitää tutkia palautteen perusteella. PK: Entä arviosi verkosta löytyvän tallenteen katsojien määrästä. AM: Vuorovaikutus kentän ja studion välillä oli vähäisempää kuin odotimme. Tällä hetkellä arvioni on noin sata katsojaa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton ajankohtaisseminaari on järjestetty perinteisesti helmikuun alussa Tampere-talossa. PK: Millaista palautetta liitto on saanut kentältä. tapahtuman verkkolähetyksenä. PK: Mikä on arviosi suoraa lähetystä seuranneiden henkilöiden määrästä. 55 Miten meni, SSPL. PK: Mikä on verkkolähetyksen hinta verrattuna live-tapahtumaan. Teemme päätöksen tulevana syksynä. PK: Mikä yllätti seminaarin uudenlaisessa toteutuksessa. AM: Seminaaria on seurattu porukoissa kymmenissä palokunnissa ja yksittäisiä seuraajia oli satoja. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. Koronatilanteen vuoksi SSPL järjesti kuluvan vuoden seminaarin verkkolähetyksenä 6.2.2021. Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. AM: Seminaaria on pidetty lyhyenä ja ytimekkäänä sekä asiasisältöä ajankohtaisena. Tekninen toteutus on saanut myös erinomaista palautetta. Kysyimme SSPL:n toiminnanjohtaja Ari Maskoselta miten tapahtuma onnistui. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@ palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeudenolla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. PK: Aikooko liitto jatkossa järjestää ao. AM: Studiosta tehdyn lähetyksen hinta on suurin piirtein sama kuin Tampere-talon live-toteutuksen. Seuraavassa lehdessä kerromme sinulle vastauksen kysymykseesi
Milloin kuva on otettu. Parhaiden vastausten kesken arvotaan palokunta-aiheinen tuotepalkinto. Tehtävänä on tunnistaa kuvasta mahdollisimman monta henkilöä, joiden kasvot näkyvät ainakin osittain (17). Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi seuraava lehti LETKUT SOLMUSSA. 56 palokuntalainen PK101 Koko palokansan kuvavisa Vajaa viisi vuotta sitten joukko pelastusalan ammattilaisia ja sopimuspalokuntalaisia kokoontui kuulemaan pelastuksesta keskisuuren suomalaisen kaupungin kauppakeskukseen. BONUSPISTEET: Mikä tapahtuma. Missä
Petteri Helistén, Lasse Moisio ja Lassi Tolonen lähettivät kaikki yhtenevän vastauksen: Erkki Hokkanen, Etelä-Karjala Jari Hyvärinen, Päijät-Häme Seppo Lokka, Etelä-Savo Olli-Pekka Ojanen, Pirkanmaa Vesa Parkko, Kymenlaakso Anssi Parviainen, Kainuu Jari Sainio, Varsinais-Suomi Pekka Tähtinen, Satakunta seuraava lehti Vastaukset ovat valitettavasti VÄÄRIN! Satakunnan ensimmäisenä pelastusjohtajana 1.1.2003 alkaen (ennen Pekka Tähtistä) toimi kymmenen kuukauden ajan Porin kaupungin pelastuspäällikkö Kalervo Laaksonen. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Seuraavassa lehdessä: Pelastusala ja kuntavaalit Letkuhuolto Paloasemien sijainti Seuraava lehti (nro 102) ilmestyy viikolla 18 Asenteet kohdallaan NYT | PALOKUNNAT |HENKILÖT | KALUSTO & VARUSTEET | ILMIÖITÄ palokuntalainen BRANDKÅRISTEN 97 IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 28 · 2020 · ISSN 1798-2685 Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Hydroventista ST-putki palokuntalainen BRANDKÅRISTEN 99 IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 45 · 2020 · ISSN 1798-2685 Kokkolassa kehitettiin Katseet TULEVAISUUTEEN palokuntalainen BRANDKÅRISTEN JUHLAN UMERO IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 1 · 2020 · ISSN 1798-2685 100 6 lehteä 49€ sis. alv 10% Tilaa sähköpostilla tilaukset@palokuntalainen.fi DIGILEHTI MAKSUTTA LEHDEN TILAAJILLE Tilaa oma lehtesi ...ja tiedät mitä alalla tapahtuu. 57 Viime numeron visaan ei yhtään oikeaa vastausta Ketkä pelastusjohtajat ovat olleet virassa alueellisen pelastustoimen alusta (2003-2004) alkaen. Arvoimme kuitenkin Tulimeriristeilyn kahdelle hengelle. Päätoimittajan karvareuhkasta nostetussa arpalipussa oli Lassi Tolosen nimi. Onnittelut Lassille! HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille
pelastusajoneuvonäyttely) rakennuksen ympärillä. P.S. REILUN PELIN MERKEISSÄ pitää antaa koko tehtävänaikaisen vilkkujenkäytön kannattajille puheenvuoro. ONKO NIIN, että tulitaistelijat kävelisivät autoja päin ellei vilkkuja käytettäisi. Ainakin kuvista ja videoista päätellen. Miksi näin. Siis turkulaiset eivät ole mitenkään erinomaisia tässä vilkutteluasiassa. Useista kuvista näkyy, että pelastusajoneuvojen eli paloautojen) sinivilkut ovat päällä, vaikka ketään ulkopuolista ei tarvitsisi suljetulla alueella varoittaa. Niiden päällä pitämisessä yleisöltä ja liikenteeltä suljetulla alueella ei ole mitään järkeä. Kyseessä oli varsinainen paloautonäyttely (oik. Voi, kun joku sivistäisi meitä!. Suurin osa autoista on yleisöltä ja muulta liikenteeltä suljetulla alueella. 58 palokuntalainen PK101 LIEKINHEITTÄJÄ Sinivilkkujen sinfoniaa osoitteessa: TURUN PANSIONTIELLÄ tapahtuneen suuren rakennuspalon (21.10.2020) sammutustehtävään osallistui lehtitiedon (TS) mukaan yhteensä 32 pelastuslaitoksen yksikköä. Melkein päivittäin voi bongata kuvan tai videon, jossa esimerkiksi pihassa olevan pelastusajoneuvon vilkut ovat päällä. TAPAHTUMA SAI PALJON JULKISUUTTA, kuvaja videomateriaalia löytyy edelleen verkosta paljon. SEURATKAAPA TULIPALOUUTISOINTIA tiedotusvälineissä. Ne myös ”sekoittavat” näkymää. Osa yksiköistä jatkoi palon sammutusta ja raivausta vielä seuraavan päivän puolella. Olemme siitä alkaen kokopäiväisesti selvitelleet mystisen pihavilkuttelun järkeä. Laittakaapa meili, miksi ihmeessä haluatte katsella vilkkuja! SAMMUTUSTAI SÄILIÖYKSIKÖIDEN konemiehiä tulee erityinen sääli, koska he altistuvat yleensä eniten varsinkin naapuriyksiköiden vilkuille tehtäväänsä autonsa ulkopuolella hoitaessaan. Pelastusalan ulkopuolinen henkilö lähestyi asiassa Liekinheittäjä-ryhmää jo pari vuotta sitten. VILKKUVALOT laukaisevat helposti migreenikohtauksen. Toivottavasti ei. Vilkuttelijoita löytyy kaikkialta Suomesta. TURUN TAPAUS ei ole kuin jäävuoren huippu
Totea edut itse! • ”Helppokäyttöinenjatehokas”! Kilpailijaa+16,66%parempi tuotto. Pyydä esittely ja demolaite. 59 Monet pelastuslaitok set luottavat jo Rosenbauer Fox 4 moottoriruiskuun. Maksimituotto2250L/min. • Moderni3sylinterinen Rotax903Amoottori. • Digitaalinenohjain LCD-näytöllämuistuttaa jaohjaakäyttäjää. • Vakiovarustelu: mm.vakiopainesäädin, 110mmimuletkut,ylläpitolaturi, USBliitäntä,Firecan liitäntäyms. ----------Kiinnostuitko. FOX 4 moottoriruisku Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie4,01260Vantaa•Puh.098751800•sales@veljeksetkulmala.fi• www.veljeksetkulmala.fi Kulmala Palokuntalainen loka 2020 205x275.indd 1 8.10.2020 16.09. • Lisävarusteena mm.kääntyvätpainelähdöt jakuljetuspyörät. • Norminmukainentuotto on1750L/min@10baaria