Automaattisen paloletkujen pesuja huoltojärjestelmä Hose Masterin avulla paloletkujen huoltotyön vaatima aika ja kustannus pienenevät huomattavasti ja työnteko on entistä turvallisempaa, koska letkua ei tarvitse käsitellä prosessin aikana. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Huollamme Esteri-pumput, TR-vesitykit, Tohatsumoottoriruiskut, Hose Master -letkunhuoltolaitteet, Holmatro-, Cobra-, Paratech-tuotteet sekä CAFS-laitteet/One Seven. MUISTA LAITTEIDEN ENNAKKOHUOLTO!. Jukka Vartiainen • +358 50 3593307 • jukka.vartiainen@esterigroup.fi Antti Kalliomäki • +358 40 487 8023 • antti.kalliomaki@esterigroup.fi ASIANTUNTEVAA HUOLTOA YMPÄRI SUOMEN Esteri Groupin asiantuntevat huoltopalvelut ovat käytettävissäsi joustavasti koko Suomessa. Soveltuvin osin ja tapauskohtaisesti myös muiden valmistajien merkit. Huolto on tuotteidemme valmistajien kouluttama ja sertifioima, mikä takaa työturvallisen laitteen, pienemmät ylläpitokustannukset, luotettavan toiminnan sekä takuun voimassaolon. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. HUOM! Myös jo käytössä oleva Hose Master voidaan päivittää 110-versioon. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
Toivomme lukijoillemme aurinkoista ja koronatonta loppukevättä ja kesää! Toimitus. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Euraprint Oy KANNEN KUVA Pekka Koivunen KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Avtalsbrandkårsbarometern 2020 Lingottua Pääkirjoitus Jälki-istunto Tahtoo tietää Letkut solmussa Liekinheittäjä 28-30 Jyväskylän VPK:sta tuli ”Palokan VPK” 5 43 35 51 52 54 Ensihoidon erityistilanneyksikkö epi 081 36-37 44-45 mielipide: Koulutukseen satsattava tai sukupuutto uhkaa 46-47 Vaajakosken VPK VPK elää ammattiasemalla 24-27 Hose master 21. Odotamme edelleen palokuntien Pelle Pelottomilta innovaatioita. PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jarkko Kangas, Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Kiitämme kenttää vastaamisesta kuntavaaliehdokkaita koskevaan kyselyy! Saalis oli hyvä, vaikkakaan ei täydellinen. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 Turtola 23 12-13 kuntavaalit: ehdokkaina palokuntalaisia ja ammattihenkilöstöä Brandkåristen 48 Ledare 47 sisältö Toimitukselta Kun taustoitimme paloasemien sijainnista kertovaa artikkelia, ilmeni useita asioita, jotka vaativat lisäselvityksiä. Rohkeasti vaan tietoa meille! Laadimme jutun, kunhan saamme perustiedot ja kuvat. Kaavoituskiemurat, kunnallipolitiikka, liikennejärjestelyt … Siksi siirrämme luvatun artikkelin julkaisua lähitulevaisuuteen
Kuivadesin ointi poistaa tehokkaasti viruksia, bakteereita ja PAH-yhdisteitä. 4 palokuntalainen PK101 Topper on nyt osa Image Wearia Suomen kattavin ensivasteen ja ensihoidon vaatemallisto suoraan verkkokaupasta www.topper. Testattu, tehokas & turvallinen desin?ointimenetelmä ensihoidon työvaatteille www.hygio. C M Y CM MY CY CMY K LANSSI-by-Topper-HYGIO-Palokuntalainen-ilmoitus-2-2021-205x275mm.pdf 1 8.4.2021 9:02:06
SSPL:n rahkeet eivät ulotu alueiden omien ongelmien ratkaisemiseen. VPK-yhdistysten lisäksi palomiesyhdistyksien ja -kerhojen kannattaa nopeasti selvittää, mitä lähivuosina on edessä. SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITTO työskentelee valtakunnallisten suurten linjojen kanssa päätehtävänään lainsäädäntöön, ohjeistuksiin ja valtakunnallisiin linjauksiin vaikuttaminen. Suomesta löytyy vain kourallinen pelastusjohtajia, jotka eivät hyväksy sopimuspalokuntajärjestelmän kurjistamista. PALOKUNTAKENTTÄ varautuu pelottavan heikosti lähitulevaisuuden hallinnollisiin haasteisiin. Siihen tarvitaan alueellista vahvaa palokuntayhdistysten yhteistyötä. Mutta se ei riitä. SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTAJÄRJESTELMÄ on uhattuna. Omaehtoinen etujen valvonta on näissä käytännössä mahdotonta, koska juhlapuheista huolimatta pelastuslaitokset harjoittavat käytännössä sanelupolitiikkaa. Ikävä kyllä emme voi luottaa tähän tunteeseen, tosiasiat todistavat toista. Valtakunnallista sopimusjärjestelmää ei ole näköpiirissä, vaan mahdolliset hyvinvointialueet tai maakunnat tulevat neuvottelemaan palokuntien ehdoista. PALOKUNTAYHDISTYSTEN YHTEISTYÖ toimii kunnolla muutamalla alueella, joillakin alueilla se on olematonta. PALOKUNTAYHDISTYSTEN on ryhdistäydyttävä. Niiden toiminnan perusta vaihtelee suuresti. Tai sanelemaan ne. VOI TUNTUA VAIKEALTA SUUNNATA VOIMIA hallinnollisiin kamppailuihin käytännön pelastustoiminnan sijasta. VOI TUNTUA MAHDOTTOMALTA AJATUKSELTA, että mikään tai kukaan edes tietämättömyyttään ajaisi sopimuspalokuntiin perustuvan järjestelmän romuttamista. Valmistautuminen myös pelastustointa myllertävän sotepe-pöydän käytännön vääntöihin on palokuntatasolla vaarallisen vähäistä. Kaikkia palokuntayhdistyksiä yhdistäviä tekijöitä on vain vähän. 5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Suuret muutokset putoavat syliin Vain yhteistyö pelastaa palokunnat Artikel på svenska på sidan 47 pääkirjoitus KUN PANDEMIA on vienyt politiikan ja julkisuuden huomion, valtakunnallinen sote-uudistus näyttää voivan vihdoin muuttua uudeksi lainsäädännöksi. ALUEELLISTA YHTEISTYÖTÄ VAIKEUTTAA se, että palokunnat ovat todella heterogeeninen joukko yhdistyksiä. Haasteet voivat kuulostaa etäisiltä ja paperisilta, mutta ne iskevät suoraan palokuntatoiminnan ytimiin. PALOKUNTIEN ALUEELLINEN EDUNVALVONTA on monin paikoin lapsen kengissä. Pykälien valmistuttua alkaa niiden soveltaminen. Nyt on käsillä kuitenkin hetki, jolloin palokuntien on joukkona suojattava ensin itsensä, jotta pystymme tulevaisuudessa jatkamaan hyvää työtä toisten auttamiseksi.. On esimerkkejä täysin pelastuslaitosten talutusnuorassa olevista palokuntien ”yhteistyöelimistä”. Muuten ne joutuvat pian kylmän sanelupolitiikan kohteiksi ja altavastaajiksi sopimusneuvotteluissa. Nyt on myös juuri oikea aika jaksaa osallistua SSPL:n kautta valtakunnalliseen vaikuttamiseen. Alueelliset rivit on saatava suoriksi yhteisten tavoitteiden taakse
Sopimuspalokuntatoiminnan kehittämisessä ote on perinteitä kunnioittava eikä toiminnan uudistamisen mahdollisuuksiin juurikaan tartuta. Päätöksenteon ja hallinnon toimintaympäristö Kansallinen ote pelastustoimea koskeviin asioihin on suhteellisen heikko, ja aluetason päätöksiä tehdään vahvalla viranomaisohjauksella. Erityisesti kiihtyvä jäsenkato ja jäsenten ikääntyminen syövät palokuntien elinvoimaisuutta. Kansallista tahtotilaa sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiselle ei ole löytynyt, ja eri toimijat, kuten ministeriö, alueviranomaiset ja pelastuslaitokset sekä järjestötoimijat tekevät toisistaan riippumattomia kehittämishankkeita omista lähtökohdistaan. Sopimuspalokunnat ovat heikossa neuvotteluasemassa paloKuva Anssi Kumpula TUULILASIRAPORTTI: Ansiokas katsaus sopimuspalokuntien tulevaisuuteen. 6 palokuntalainen PK102 Sopimuspalokunt atoiminnan vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat vuoteen 2035 S U O M E N P A L O P Ä Ä L L Y S T Ö L I I T T O SAMMUVAA, KYTEVÄÄ VAI LIEKEHTIVÄÄ. Yhdistystoiminnassa on niukasti tuloja, ja rahaa toiminnan pyörittämiseen on vähän. Palokunnat ovat korostuneesti paikallisia toimijoita, ja niiden toiminnan ylläpitämiseksi kampanjoidaan paikallisesti. Aluetasolla palveluiden saatavuuden näkökulmat ovat tärkeässä roolissa, mutta julkisen talouden heikko tilanne ja vahva budjettikuri ohjaavat vahvasti toimintaa. Ratkaisut esimerkiksi sopimuksista ja tuotettavista palveluista vaihtelevat merkittävästi alueellisesti. Sopimuspalokunnilla on edelleen keskeinen rooli julkisten pelastuspalveluiden tuottajina, ja pelastustehtävät ovatkin kiinteä ja tärkein osa palokuntayhdistysten toimintaa. SKENAARIO 2 — ”KYTEVÄT” Kytevien sopimuspalokuntien Suomi Keskeiset muutosvoimat: yhdistystoiminnan hiipuminen, päätöksenteon hajautuminen, toiminnan eriytyminen Yhdistyspohjainen palokuntatoiminta taistelee olemassaolostaan haasteiden, kuten järjestötoiminnan hiipumisen ja väestön ikääntymisen ja vähenemisen, keskellä. Toiminnan kehittäminen ja suunnitteleminen vaihtelee merkittävästi myös alueittain pelastuslaitoksista ja palokunnista riippuen. Palokuntatoiminnan perinteistä pidetään kuitenkin vahvasti kiinni. 74 OSA 3: TULEVAISUUS SAMMUVAA, KYTEVÄÄ VAI LIEKEHTIVÄÄ
Katsauksen pohjatyö on tehty perusteellisesti ja analysointi on ollut asiantuntevaa. Yhtä osa-aluetta lukuunottamatta väitteet pitävät paikkansa. Sopimuspalokunnilla on edelleen keskeinen rooli julkisten pelastuspalveluiden tuottajina, ja pelastustehtävät ovatkin kiinteä ja tärkein osa palokuntayhdistysten toimintaa. HYVIN TEHTY, MUTTA … ”Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus tarjoaa tutkittua tietoa sopimuspalokuntatoimintaa koskevan päätöksenteon tueksi ja avaa näkökulmia palokuntien mahdollisiin kehityskulkuihin. Kansallista tahtotilaa sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiselle ei ole löytynyt, ja eri toimijat, kuten ministeriö, alueviranomaiset ja pelastuslaitokset sekä järjestötoimijat tekevät toisistaan riippumattomia kehittämishankkeita omista lähtökohdistaan. Ratkaisut esimerkiksi sopimuksista ja tuotettavista palveluista vaihtelevat merkittävästi alueellisesti. Sopimuspalokunnat ovat heikossa neuvotteluasemassa paloKuva Anssi Kumpula LIEKEHTIVÄT SOPIMUSPALOKUNNAT-SKENAARIO Sopimuspalokunnat ovat vahva osa pelastustoimen järjestelmää. Sopimuspalokuntatoiminnan kehittämisessä ote on perinteitä kunnioittava eikä toiminnan uudistamisen mahdollisuuksiin juurikaan tartuta. Aluetasolla palveluiden saatavuuden näkökulmat ovat tärkeässä roolissa, mutta julkisen talouden heikko tilanne ja vahva budjettikuri ohjaavat vahvasti toimintaa. Monet näistä ovat jo pitkään olleet sanoja alan juhlapuheissa, mutta nyt niille on tutkittua pohjaa. Talousasioiden vaikutus sopimuspalokuntajärjestelmään on niin merkittävä, että rahasta pitää pystyä puhumaan. Muutamissa suurimmissa kaupungeissa, joissa kansalaistoiminnan periaatteisiin nojautuvaan palokuntatoimintaan löytyy vielä osallistujia, sopimuspalokunnat ovat 2030 erikoistuneet tiettyihin, ammattipalokuntia täydentäviin tukitoimiin Muualla Suomessa sivutoiminen pelastushenkilöstö täydentää ammattipalokuntien toimintaa. 7. Palokuntatoiminnan perinteistä pidetään kuitenkin vahvasti kiinni. Erityisesti kiihtyvä jäsenkato ja jäsenten ikääntyminen syövät palokuntien elinvoimaisuutta. Niiden toiminta on monipuolistunut ja sopimuspalokuntien toimintaa tukevat isot, alueelliset yhdistykset sekä kansalliset kattojärjestöt. Palokunnat ovat korostuneesti paikallisia toimijoita, ja niiden toiminnan ylläpitämiseksi kampanjoidaan paikallisesti. Johtopäätöksissä ja kehittämissuosituksissa kuulutetaan parempaa kokonaiskuvaa, kansallista tahtotilaa, yhteistyötä, toimintaedellytysten turvaamista ja joustavia toimintamalleja. Sopimuspalokunt atoiminnan vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat vuoteen 2035 S U O M E N P A L O P Ä Ä L L Y S T Ö L I I T T O SAMMUVAA, KYTEVÄÄ VAI LIEKEHTIVÄÄ. Toimintaa ohjataan ja suunnitellaan kansallisten toimintamallien ja käytänteiden kautta, mutta operatiivista toimintaa sovitetaan alueellisiin tarpeisiin vastaten. Päätöksenteon ja hallinnon toimintaympäristö Kansallinen ote pelastustoimea koskeviin asioihin on suhteellisen heikko, ja aluetason päätöksiä tehdään vahvalla viranomaisohjauksella. 7 Ovatko sopimuspalokunnat tulevaisuudessa sammuvia, kyteviä vai liekehtiviä. Ainut suuri miinus katsauksessa on talousasioiden täydellinen puuttuminen. 74 OSA 3: TULEVAISUUS SAMMUVAA, KYTEVÄÄ VAI LIEKEHTIVÄÄ. Tulevaisuuskatsaus luo pohjaa yhteiskunnalliselle keskustelulle sopimuspalokuntatoiminnan tulevaisuudesta.” Näin katsausta markkinoinaan. SKENAARIO 2 — ”KYTEVÄT” Kytevien sopimuspalokuntien Suomi Keskeiset muutosvoimat: yhdistystoiminnan hiipuminen, päätöksenteon hajautuminen, toiminnan eriytyminen Yhdistyspohjainen palokuntatoiminta taistelee olemassaolostaan haasteiden, kuten järjestötoiminnan hiipumisen ja väestön ikääntymisen ja vähenemisen, keskellä. Yhdistystoiminnassa on niukasti tuloja, ja rahaa toiminnan pyörittämiseen on vähän. KYTEVÄT SOPIMUSPALOKUNNAT-SKENAARIO Palokuntayhdistykset ovat perinteisiä toimijoita pelastustoimen palveluiden tuottamisessa Sopimuskäytänteet ovat alueellisia tai paikallisia, ja osassa maata toiminta perustuu henklökohtaisiin sopimuksiin pelastuslaitoksen ja palokuntalaisen välillä. Onko raha-asioiden täydellisen unohtamisen syynä se, että katsauksen teettäjä SPPL marssii pitkälti pelastusjohtajien määräämässä tahdissa. Tähän kysymykseen huhtikuun lopussa julkistettu, PSR:n tuella tehty SPPL:n tulevaisuuskatsaus antaa kolme skenaariota. Tilannehan on tällä hetkellä se, että sopimuspalokuntien korvauksiin kohdistuu kovaa painetta pelastuslaitosten taholta. Toiminnan kehittäminen ja suunnitteleminen vaihtelee merkittävästi myös alueittain pelastuslaitoksista ja palokunnista riippuen. Kun nyt on tehty erinomaisen kattava selvitys ja katsaus skenaarioineen, on syytä nostaa kissa pöydälle ja puhua myös rahasta. Lainaukset ovat skenaarioiden lopputilannearviosta vuonna 2035: SAMMUVAT SOPIMUSPALOKUNNAT-SKENAARIO Yhdistyssopimuksiin perustuva sopimuspalokuntatoiminta on lähes kokonaan hiipunut
Hikeä valuu maastopaloissa joka kesä tuhansia litroja. Toinen ongelma on se, että useissa Maastopalokausi on alkanut Tiedustelun tärkeyttä ei vieläkään ymmärretä täysin laitoksissa päivystävät palomestarit toimivat myös lennättäjinä ja yrittävät samalla johtaa tilannetta. Letkuselvitysten yhteispituutta voi vain arvailla. Edelleen on hyvin yleistä se, että maastopaloon ensimmäisenä mennään sammutusautolla vahvuudella 1+3-5 ja tiedustelu tehdään yksikön esimiehen voimin. Niiden sammuttamiseen käytetään joka kesä kymmeniä tuhansia henkilötyötunteja. Tämä on käytäntö joidenkin laitosten alueilla, mutta ei kaikkialla. Toimituksen tiedossa on muun muassa noin kilometrin pääjohtolinjan selvitys aivan turhaan syystä, että tilannepaikan johtajalla ei ollut selvää tilannekuvaa. Usein tapahtuu niin, että selvitykset aloitetaan samantien ja pian huomataan, että olisi ollut paljon järkevämpää tehdä selvitys toisesta paikasta – jos olisi ollut tietoa palon laajuudesta, etenemissuunnasta, soveltuvista rajoituslinjoista, vedenottopaikoista, uhattuna olevista rakennuksista tms. Onneksi muutaman laitoksen alueella RPAS-toiminta on annettu esimerkiksi sopimuspalokuntien hoidettavaksi. Osoite on toimitus@palokuntalainen.fi. Toimituksemme ottaa mielellään vastaan tietoja maastopalojen sammutusoperaatioista, joissa tiedustelun puutteiden vuoksi henkilöstö on joutunut tekemään turhaa työtä. 8 palokuntalainen PK102 Suomessa on ollut keskimäärin 3118 maastopaloa vuodessa (Pronto-tilasto 2017-2019). Liikenneilmailussa tämä tarkoittaisi, että pilotti johtaa samanaikaisesti vaikkapa firman ongelmien ratkaisua. RPAS-järjestelmät ovat hieman parantaneet tiedustelutilannetta, mutta niiden verkosto on vielä liian harva. Nopea ja helppo apu tiedustelun tehostamiseksi on tiedustelijan tai -parin lähettäminen kohteeseen etukäteen kevyellä ajoneuvolla. Jokaisessa palokunnassa löytyy esimerkkejä puutteellisen tiedustelun aiheuttamista ylimääräisitä hikilitroista maastopaloissa. Noudatamme lähdesuojaa eli haluttaessa emme julkaise ilmoittajan tietoja tai maastopalon sijaintia.
Työpakettien tuloksia ja väliaikatietoja on esitelty useissa webinaareissa. Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALissa odotetaan, että hanke tavoitteensa mukaisesti johtaa pelastustoimessa yhdenmukaisiin toimintamalleihin. Suorituskykyhanke perustuu vuosina 2015–2018 sisäministeriön johtamalle pelastustoimen uudistushankkeelle, jossa työryhmät tuottivat lähes sata kehittämisehdotusta. 9 Sisäministeriössä käynnissä olevassa Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankkeessa tavoitellaan pelastustoimeen yhdenmukaisia toimintatapoja, joilla voidaan vastata toimintaympäristön ja riskien muutoksiin. Tärkeää on myös se, että pelastuslaitoksilla on mahSPAL: Suorituskykyhankkeen on yhtenäistettävä pelastustoimea dollisuus kehittää tilastotietojen ja asiakastarpeiden keräämistä ja hyödyntämistä, toiminnan jatkuvaa analytiikkaa sekä ennakoivaa henkilöstösuunnittelua. Sisäministeriö julkaisee tulevien webinaarien ajankohdat ja linkit menneiden webinaarien tallenteisiin hankesivulla.. Hankkeessa on yhdeksän varsinaista työpakettia eli osahanketta sekä kymmenes työpaketti, joka vastaa hankkeen johtamisesta ja viestinnästä. Työpaketeissa valmistellaan muun muassa pelastustoimen suorituskykyvaatimukset valtakunnalliselle, alueellisella ja paikalliselle tasolle sekä kehitetään riskimalleja ja onnettomuusennusteita, onnettomuuksien ehkäisyä, varautumista ja väestönsuojelua sekä talousja kustannuslaskentaa. Hankkeen toimikausi ulottuu vuoden 2021 loppuun asti. – Tarvitsemme pelastustoimeen työkaluja, joilla entistä paremmin osoitamme perustelut resurssitarpeillemme, kuten sille miksi edelleen tarvitsemme pelastusalan ammattilaisia välittömään lähtövalmiuteen, sanoo SPALin johtaja Kim Nikula
Maallikkoelvytyksessä noudatetaan ensisijaisesti em. Painelun tulee olla laadukasta ja keskeytyksetöntä, lisäksi tärkeää on uskaltaa elvyttää: Maallikoiden on turvallista aloittaa elvytys potilaalle jota epäillään elottomaksi, sillä tästä ei aiheudu potilaalle haittaa. Mikäli puhalluksia ei pystytä maallikkoelvyttäjän toimesta toteuttamaan, edetään suoraan paineluelvytykseen. Peruselvytys pohjautuu myös uusissa ohjeissa edelleen tuttuun 30 painalluksen ja kahden puhalluksen periaatteeseen. Ohjeiden pohjalta on julkaistu myös uusi elvytyksen Käypä hoito -suosituksen luonnos, joka on kommentoitavissa verkossa. 10 palokuntalainen PK102 Euroopan Elvytysneuvosto (ERC) on julkaissut uudet elvytysohjeet. Elvytys aloitetaan aina 5 puhalluksella, jonka jälkeen sitä jatketaan 15 painalluksen ja kahden puhalluksen rytmillä. Ammattilaisten suorittaman hoitoelvytyksen kulmakivenä korostetaan toimivaa tiimityötä, jossa aktiivisesti myös etsitään mahdollisesti hoidettavissa olevia syitä elottomuudelle. Elvytysosaamisella on yhteiskunnallista merkitystä, sillä on tärkeää että kansalaiset ymmärtävät asian tärkeyden ja osaavat ja haluavat auttaa kohdatessaan äkillisesti elottomaksi menevän henkilön. elvytysohjetta, mutta myös 30:2 sykliä voidaan käyttää, jotta vaihtojen ja taukojen määrä voidaan minimoida. Myös hätäkeskuspäivystäjillä on tärkeä rooli kannustamisessa elvytyksen aloittamiseen. Lasten elvytysohje koskee kaikkia lapsia 16 vuoden ikään asti, lukuun ottamatta vastasyntyneitä. ERC:n englanninkieliset elvytysohjeet löytyvät verkosta osoitteesta https://www.cprguidelines.eu/ Uuden elvytyksen Käypä hoito -suosituksen luonnos on luettavissa osoitteessa https://www.kaypahoito. fi/xmedia/hoi/elvytys_luonnos_2021.pdf Lähde Elvytysneuvosto ry:n tiedote 25.3.2021 Uudet elvytysohjeet julkaistu
Hankkeen tarkoituksena oli selvittää ja arvioida kokonaisvaltaisesti pelastustoimen lainsäädännön muutostarpeet, jotka johtuvat muun muassa pelastustoimen järjestämisvastuun siirtymisestä hyvinvointialueille. 0295 488 289, jussi.korhonen@intermin.fi (varautuminen ja väestönsuojelu) hallitusneuvos Ilpo Helismaa, p. Esitetyistä muutostarpeista on tehty perustellut ehdotukset sekä arviot niiden vaikutuksista ja kiireellisyydestä. Esiselvitys pelastuslain uudistamisesta lausunnoille Sisäministeriö asetti 30.12.2019 esiselvityshankkeen pelastuslain uudistamistarpeista. 11 Uutiskooste Sisäministeriö on lähettänyt lausunnoille pelastuslain muutostarpeita tarkastelleiden työryhmien arviointimuistiot. . Työryhmien ehdotukset ovat lausuntokierroksella 8.4.-31.5.2021. Valmistelu etenee lausuntopalautteen pohjalta Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan pelastustoimen järjestäminen siirretään hyvinvointialueiden tehtäväksi ja pelastuslaki uudistetaan kokonaisvaltaisen selvityksen pohjalta. Lisäksi selvitettiin ja arvioitiin, mitä lainsäädännön muutostarpeita pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille aiheuttaa niin sanotun Sote100-lakipaketin muutosten lisäksi. Tämä on ensimmäinen kerta, kun lakia tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti, kertoo lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö. Esiselvityshankkeessa pelastuslain mahdollisia muutostarpeita tarkasteltiin onnettomuuksien ehkäisyn ja valvonnan, pelastustoiminnan, varautumisen ja väestönsuojelun sekä lain rakenteen ja yhteisten säännösten näkökulmista. Esiselvityksessä arvioitiin pelastuslain säännösten toimivuutta, selkeyttä ja ajantasaisuutta. 0295 488 432, kirsi.rajaniemi@intermin.fi (onnettomuuksien ehkäisy ja valvonta) pelastusneuvos Janne Koivukoski, p. 0295 477 413, mika.katto@intermin.fi neuvotteleva virkamies Kirsi Rajaniemi, p. Lisätietoja: lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö, p. helismaa@intermin.fi (lain rakenne ja yhteiset säännökset). 0295 488 420, janne.koivukoski@intermin.fi (pelastustoiminta) varautumisjohtaja Jussi Korhonen, p. Lausuntokierrokselle lähetetyissä työryhmien arviointimuistioissa käydään läpi voimassa olevan pelastuslain nykytila ja toimivuus sekä esitellään työryhmien ehdotukset pelastuslain muuttamiseksi. Työryhmien esitykset valmisteltiin laajassa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Pelastuslaki on tarkoitus uudistaa vastaamaan paremmin pelastustoimen toimintaympäristöä, tulevaisuuden kehitystä sekä valmisteilla olevaa hyvinvointialueuudistusta. Mahdolliset lakimuutokset valmistellaan esiselvityksen ja lausuntopalautteen pohjalta erikseen asetettavassa lainsäädäntöhankkeessa. 0295 488 422, ilpo
– 8.6.2021! Keräsimme eri puolilta valtakuntaa tietoja kuntavaaleissa ehdokkaina olevista palokuntalaisista ja ammattihenkilöstöstä. Luettelo ei ole täydellinen, koska kaikilta alueilta ei saatu vastauksia tiedusteluumme. Tiedot ovat ajalta ennen 26.4.2021 ja on mahdollista, että alalla toimivia ehdokkaita tulee vielä lisää. Kuntavaalit 2021 * yhteislista Uutiskooste. Vaikuta kuntavaaleissa 13.6.2021 tai jo ennakkoon 26.5. Molemmissa tapauksissa on tärkeää, että päättäjien joukosta löytyy pelastusalaa tuntevia henkilöitä. 12 palokuntalainen PK102 Sipoo Hans-Peter Lindgren RKP Sipoo Peter Lindgren RKP JOKILAAKSOT Pyhäjärvi Jarmo Halonen KESK Pyhäjärvi Timo Karsikas VAS KANTA-HÄME Hattula Ville Viitanen SDP Jokioinen Timo Heikkilä KESK Riihimäki Silja Nurmi SDP KESKI-POHJANMAA JA PIETARSAARI Kokkola Markus Anttila KESK Kokkola Reino Herlevi KESK Kokkola Jani Hohenthal KESK Kokkola Timo Sillanpää PS Kruununpyy Malin Åminne RKP Lestijärvi Osmo Haasiomäki KESK Luoto Jan-Ole Haglund RKP KESKI-SUOMI Jyväskylä Juha Vimpari KESK Keuruu Ari Kakkuri SDP Äänekoski Timo Pulli SDP KESKI-UUSIMAA Kerava Erkki Kauranen KOK Kerava Simon Knapas KOK Nurmijärvi Teemu Kumpulainen KESK Nurmijärvi Aarre Laitila PS Nurmijärvi Esa Penttilä PS ETELÄ-KARJALA Lappeenranta Tero Forsman SDP Lappeenranta Jouni Kemppi KESK Lappeenranta Jani Pöyhönen SDP Lappeenranta Marko Vainikka KOK Parikkala Heini Kosonen SDP Parikkala Kare Kosonen SDP Parikkala Eero Nykänen KOK Parikkala Petri Putkinen KOK Rautjärvi Josefina Nissilä SDP Rautjärvi Vesa Ruotsalainen PS ETELÄ-POHJANMAA Isokyrö Petri Niemi KESK Isokyrö Jaakko Pukkinen KOK Kauhava Tapani Kauppi KOK SIT ETELÄ-SAVO Mikkeli Hanne Vainio SDP Mikkeli Tuomas Tiusanen KOK Mäntyharju Johanna Halme SIT Savonlinna Kari Jääskeläinen VAS HELSINKI Helsinki Arto Dahlman SDP Helsinki Jussi Sahlberg KOK Helsinki Pertti Villo PS ITÄ-UUSIMAA Sipoo Matti Hyhkö VIHR Lähiaikoina pitkään valmisteltu sote-uudistus saattaa toteutua tai sitten ei
13 Tuusula Eemi Vaherlehto KOK KYMENLAAKSO Kotka Tero Flink PS LAPPI Enontekiö Sirpa-Liisa Korva Enontekiöläisten ääni * Enontekiö Jarmo Näkkäläjärvi Enontekiöläisten ääni * Enontekiö Iisko Palojärvi Enontekiöläisten ääni * LÄNSI-UUSIMAA Espoo Geraldina Girs Feministinen puolue Espoo Ilkka Taivassalo KOK Kauniainen Jens Tegengren RKP Vihti Harri Hampori KESK OULU-KOILLISMAA PIRKANMAA Akaa Aki Andersson PS Hämeenkyrö Esa Järvenpää SDP Hämeenkyrö Kalle Vaskelainen SDP Lempäälä Heikki Havukainen SDP Nokia Toni Kuittinen PS POHJANMAA Mustasaari Emma Dahl RKP Vaasa Tobias Simon VIHR POHJOIS-KARJALA POHJOIS-SAVO Kuopio Esa Kokki SDP PÄIJÄT-HÄME Hartola Jyrki Tarhonen KOK Heinola Kristiina Mattila-Nousiainen KOK Heinola Jani Neiglick SDP Hollola Jarkko Niemi SDP Lahti Jan Ahonen KOK Lahti Rauno Grönroos SDP Padasjoki Ari Rantanen SIT "kuntalaisten Padasjoki” Padasjoki Eetu Reiman SIT "kuntalaisten Padasjoki” Padasjoki Antti Räsänen KOK Sysmä Mika Järvinen KOK SATAKUNTA Eura Kimmo Hirvelä KOK Eura Teemu Jumpponen KOK Eura Timo Nurminen SDP Eurajoki Soile Holmström KESK Eurajoki Teppo Uusi-Uola KESK Eurajoki Janne Väkiparta SDP Huittinen Ilkka Riuttamäki PS Karvia Jyrki Koivumäki KOK Karvia Marko Lähdekorpi KESK Karvia Jari Lepistö KESK Karvia Jori Louhisuo KESK Karvia Rami Marttila KESK SIT Kokemäki Arto Perttula PS Kokemäki Yrjö Ruohonen SDP Pomarkku Virpi Jokela PS Pomarkku Jani Valli KOK Pori Mika Aho VAS Pori Petri Huru PS Pori Ari Jalonen SIN Pori Jarno Joensuu SDP Pori Tuomas Klimoff SDP Siikainen Taisto Salo SDP Säkylä Marko Karonen PS Säkylä Sami Kukkonen KESK Säkylä Vesa Mäenpää KESK Säkylä Mika Männistö KESK Säkylä Hannu Rantala KESK Säkylä Harri Salonen SDP Säkylä Kari Simula KESK Ulvila Tero Järvelä PS VARSINAIS-SUOMI Kustavi Sirpa Koskinen SDP Lieto Pertti Tenhunen KOK Pyhäranta Tino Halminen Yhteinen Pyhäranta Pyhäranta Jyrki Nurmi Yhteinen Pyhäranta Pöytyä Ilkka Rantala KOK Pöytyä Jyri Vartio KESK Rusko Antti Jussila KESK Rusko Antti Mattila KESK Rusko Pietari Salminen KOK Rusko Mikko Simola KESK Sauvo Max Lundström VAS Sauvo Pertti Niemelä VAS Sauvo Niko Reponen VAS Uusikaupunki Juhani Konttinen SDP Uusikaupunki Reija Pietikäinen SDP SIT Uusikaupunki Riikka Riihijärvi SDP Uusikaupunki Paavo Tyykilä KOK SIT Uusikaupunki Sami Virtanen PS Uusikaupunki Veli-Matti Virtanen KESK SIT Uutiskooste
Hätäkeskustietojärjestelmällä ja sen kehittämisellä on tärkeä merkitys yhteiskunnan muuttuessa ja hätäkeskuspalveluiden vaatimusten kasvaessa. Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys on mukana järjestämässä tapahtumaa. Hätäkeskuslaitos on kehittänyt Instan kanssa pitkäjänteisessä yhteistyössä ERICA-hätäkeskusjärjestelmän, joka on palvellut suomalaisia jo kahden vuoden ajan. Suomen Palopäällystöliiton vuosipäivät ja seminaarit järjestetään Turvallisuusmessujen yhteydessä. Mukana tapahtumassa on myös useita paloja pelastusalan yrityksiä ja muita toimijoita. – Laaja-alaisella kokemuksellamme vaativista järjestelmistä pystymme jatkamaan valtakunnallisen hätäkeskusjärjestelmän luotettavaa toimintaa ja laadukasta jatkokehittämistä, toteaa Cinian toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila. – Tällä järjestelyllä Insta uskoo hätäkeskuspalvelun toimivan häiriöttömästi myös tulevaisuudessa, toteaa Instan toimitusjohtaja Henry Nieminen. Yhteystiedot Cinia Oy, toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila aj.knaapila(at)cinia.fi Palopäällystöpäivät ja Turvallisuusmessut lokakuussa Helsingissä Turvallisuusmessut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 6.–7.10.2021. Luovutuksella ei ole henkilöstövaikutuksia, henkilöt siirtyvät vanhoina työntekijöinä Cinian palvelukseen ja toiminta jatkuu toistaiseksi nykyisissä Instan Sarankulman tiloissa Tampereella. Muutos ei vaikuta 112-palveluun. Se on turvallisuusviranomaisten yhteiskäyttöinen järjestelmä, jolla on vaikutusta myös kriisivalmiuden ylläpitämiseen. – Olemme tehneet Cinia Oy:n kanssa aiemminkin yhteistyötä ja hätäkeskustietojärjestelmän kehittämistyön osalta luottamuksemme on vahva, Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio sanoo. Messujen ohjelma tarkentuu lähempänä tapahtuma-aikaa. 14 palokuntalainen PK102 ERICA Cinia Oy:lle Cinia Oy ja Insta Response Oy ovat sopineet liiketoimintakaupasta, jolla Cinia hankkii oikeudet hätäkeskustietojärjestelmään ja tulee vastamaan sen kehittämisestä ja ylläpidosta. Samanaikaisesti järjestettävät FinnSec 2021 ja Turvallisuus 2021 muodostavat laajan tapahtumakokonaisuuden yritysturvallisuudesta sekä paloja pelastustoimesta vastaaville. Cinia kasvaa noin 45 huippuasiantuntijan verran Insta Response Oy:n henkilöstön siirtyessä lähes kokonaisuudessaan liiketoimintakaupan myötä Cinialle. Uutiskooste. Tapahtuma kerää paloja pelastusalan ammattilaiset saman katon alle. Liiketoimintakauppa astui voimaan 3.5.2021
Tämä ei ole yhden henkilön projekti, vaan tarvitaan laajaa yhteistyötä”, Jokilaaksojen alueelle paluumuuton tehnyt Ylikauppila kertoo.. Lisätiedot: Projektipäällikkö Jenika Ylikauppila 044 4296 221, jenika.ylikauppila@jokipelastus.fi. Hankkeen projektipäälliköksi on valittu Jenika Ylikauppila Jokilaaksojen pelastuslaitokselta. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 230.000 euroa mistä omarahoitusosuus on noin 44.000 euroa. Palosuojelurahasto on myöntänyt hankkeelle 185.766 euron avustuksen. Hankkeessa hyödynnetään laajasti aikaisempia eri toimijoiden sopimuspalokuntatoimintaan liittyviä tutkimuksia ja hankkeita pyrkien konkretisoimaan niitä alueja paikallistason kehittämisohjelmaksi ja toimenpiteiksi. Paikalliset ja alueelliset, mahdollisimman konkreettiset keinot, jotka ottavat huomioon kunkin palokunnan olosuhteet, ovat keskeisessä osassa kehittämisohjelmaa. Hankkeessa keskitytään erityisesti Pohjoisja Itä-Suomelle tyypillisiin toimintaympäristöihin, joissa sopimuspalokuntien merkitys on suuri. Hankkeessa tuotetaan tietoa myös Sisäministeriön pelastustoimen suorituskyky-hankkeelle ja vastaavasti pyritään hyödyntämään siitä saatavaa tietoa. Ylikauppilalla on sopimuspalokuntataustaa Oulaisista ja Kalajoelta. Hanke liittyy vahvasti pelastustoimen suorituskykyyn päivittäisissä tilanteissa, häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. – Nykypäivän haasteena sopimuspalokunnilla on väestön ikääntyminen, sopimuspalokuntalaisten työt tai opiskelu toisella paikkakunnalla ja muuttotappiot kunnissa”, toteaa Ylikauppila. Hankkeen myötä on mah-dollista tuottaa paikallisen ja alueellisen tason syötteitä sekä tietoa sopimuspalokuntien kansalli-seen. – Projektin tarkoituksena on löytää työkaluja sopimuspalokunnille ja selvittää toimenpiteitä, joilla pelastuslaitos voisi tukea sopimuspalokuntien toimintaa. Alan päällystötehtäviin kouluttautumisen jälkeen Ylikauppila on toiminut palomestarina Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Jokilaaksojen pelastuslaitos: Sopimuspalokuntien kehittämishanke käynnistyi Kainuun, Oulu-Koillismaan ja Lapin pelastuslaitokset, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Suomen Palopäällystöliitto SPPL ja Suomen Sopimuspalokuntien liitto SSPL sekä edustus sisäministeriöstä. Hanke päättyy tammikuussa 2023. 15 Uutiskooste Jokilaaksojen pelastuslaitos on käynnistänyt sopimuspalokuntatoiminnan elinvoimaisuuden kehittä-mishankkeen
Lisäksi hankkeen tavoitteena on varmistaa koordinaatio ja sisällön riittävä yhteensovittaminen uusintahaun hankekokonaisuudessa sekä muiden alueellisen kehittämisen hankkeiden kanssa. Vastaavat kouluttajat saavat kurssit käyttöönsä oman alueensa vastuuhenkilön kautta. Hanke toteutetaan ajalla 1.5.2021 31.12.2021 ja päävastuullisena pelastuslaitoksena hankkeessa toimii Etelä-Savon pelastuslaitos. 16 palokuntalainen PK102 Sisäministeriön pelastusosasto on myöntänyt pelastustoimen alueellisen valmistelun yhteistutkimusja kehittämistoimintaan tarkoitetusta määrärahasta pelastuslaitosten yhteishankkeelle yhteensä 901.000 euroa. Palvelukokonaisuus-hankkeen kautta luodaan yhdenmukaisia alueellisia ja paikallisia perusteita tulevaisuuden pelastustoimen palvelutasoon, tehtäviin ja rahoitukseen. Pelastuslaitokset ovat nimenneet vastuuhenkilöt sopimushenkilöstön kurssien hallinnointiin (pääkäyttäjärooli). Hankkeen kautta tuetaan lisäksi hyvinvointialueiden ja kuntien välisen yhteistyön muodostumista pelastustoimen osalta. Pääkäyttäjien tehtävänä on vastata kurssikohtaisesti käyttäjähallinnasta, kurssien kirjautumisavaimista (kurssija ryhmäavaimet), alueellisen aineiston ylläpitämisestä sekä vastaavien kouluttajien opastamisesta. Hankkeen tuotoksena laaditaan myös kuvaus siitä, miten palvelukokonaisuuksiin liittyvää tietoa jatkossa tuotetaan ja hyödynnetään. Pelastusopisto: Koulutusjärjestelmän tilanne nyt Kurssien käyttöönotto Koulumaalissa Valmiina olevista kursseista on luotu jokaiselle pelastuslaitokselle alueelliset kopiot Koulumaaliin ja ne tulee ottaa käyttöön viimeistään syksyllä 2021. Hankkeen toisena tavoitteena on luoda edellytykset pelastustoimen liittämiseen hyvinvointialueella osaksi suurempaa palvelutuotannon kokonaisuutta. Kumppanuusverkosto: Palvelukokonaisuushanke käynnistyi Uutiskooste Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmässä on valmiina ja käyttöönotettavissa seuraavat kurssit: • Pelastustoiminnan peruskurssi • Savusukelluskurssi • Tieliikennepelastaminen henkilöauto-onnettomuuksissa • Putoamisvaarallisella alueella työskentely I (PVAT1) •Pintapelastuskurssi Ensiapuja ensivastekurssien suunnittelu on hyvässä vauhdissa ja tavoitteena on, että kursseja pilotoidaan alkuvuodesta 2022. Pelastustoimen palvelukokonaisuuksien kuvaaminen-hanke (Palvelukokonaisuus -hanke) käynnistyi huhtikuun aikana. Tavoitteena palvelukokonaisuuksien kuvaaminen Palvelukokonaisuus -hankkeen ensisijaisena tavoitteena on palvelukokonaisuuksien kuvaaminen, jotta tunnistetaan pelastustoimen palveluiden yhteiset rajapinnat hyvinvointialueiden palvelutuotannon kanssa sekä vahvistetaan yhteistä näkemystä mahdollisuuksista toimia poikkihallinnollisesti yli toimialarajojen. Hankkeen avulla pyritään rakentamaan yhteistä näkemystä pelastustoimen palvelujen mitoitusja rahoitusperusteista tulevilla hyvinvointialueilla. Ryhmänjohtajakurssin aineisto on käytettävissä vuoden 2022 alusta. Lisätietoja: Pelastustoimen kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo vesa-pekka.tervo@kuntaliitto.fi +358 9 771 2353 tai +358 40 719 7150
Luku on pienin seitsemään vuoteen. Pienelektroniikan akku tai laturi aiheutti palon tai palovaaran 48 tapauksessa. Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa syttymisenergiansa suoraan sähköstä, esimerkiksi liedestä, kiukaasta, kylmälaitteesta, valaisimesta tai sähköasennuksesta.Yleensä sähköpalon taustalla on sähkölaitteen väärä tai virheellinen käyttö, asennus tai huollon laiminlyönti. Liesipaloon liittyviä hälytyksiä oli 834 kpl. Pyykinpesukoneesta alkaneita paloja oli 50 ja astianpesukoneesta alkaneita 54. 17 Sähkölaitteesta tai -asennuksesta alkaneita tulipaloja oli vuonna 2020 vähemmän kuin aiempina vuosina. pakastin parvekkeella – laitetta käytetään, vaikka se on näkyvästi vaurioitunut – laitetta ei huolleta ohjeiden mukaisesti. Niidenkin määrä väheni noin sadalla edellisvuodesta. Lieden jälkeen toiseksi yleisimmäksi syttymissyyksi on kirjattu viime vuonna valaisimet (189). PRONTO-tietokannan mukaan pelastuslaitoksilla oli viime vuonna yhteensä noin 2200 palohälytystä, joissa syttymissyyksi oli kirjattu sähkö. Edelleen eniten sähköpaloja aiheuttanut laite oli sähköliesi ja palon syynä oli useimmiten virheellinen toiminta. Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes): Sähköpalot vähenivät viime vuonna Uutiskooste Lisätietoja: ylitarkastaja Jukka Lepistö, p. 029 5052 460, sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@tukes.fi. Esimerkkejä väärästä käytöstä ovat: – laitetta käytetään, vaikka sen toiminnassa on toistuvasti häiriöitä – laitetta käytetään paikassa, johon siitä ei ole suunniteltu, esim. Palo sai alkunsa sähköjohdoista ja -kaapeloinneista 93 kertaa, sähkökeskuksista 83 ja muusta sähköverkon osasta 75 kertaa. Viiden eniten paloja aiheuttaneiden laitteiden joukossa olivat myös muut koneet ja laitteet (187) sekä kiukaat (109)
18 palokuntalainen PK102
Sopimuspalokuntalainen) -lehden pääkirjoitukset alkaen vuodesta 2001. Lehtemme kaksikymmenvuotisen taipaleen merkeissä julkaisemme myös tulevissa numeroissa parhaita paloja vuosien varrelta. Valitettavasti. Olemme poimineet muutamia kannaottoja, jotka eivät ole vuosien saatossa juuri vanhentuneet. nro 4 /2003 ”Tiedonkulussa oli ja on edelleen ongelmia.”. Tästä kertovat osuvasti esimerkiksi Palokuntalainen (ent. 19 Tuttuja juttuja vuosien varrelta Pelastusala muuttuu ja kehittyy hitaasti. Kommentit lehden päätoimittajan
20 palokuntalainen PK102 nro 8/2004 ”Raha on ikuisuuskysymys”
21 nro 16 /2006 ”Tiedon taso on parantunut, mutta onko riittävästi?” nro 14 /2006 ”Ajankohtainen aihe tänäänkin”
Toimipisteessä varustellaan hyötyajoneuvoja kaikkiin tarpeisiin. 22 palokuntalainen PK102 VALERIS – UUDEN SUKUPOLVEN INTEGROITU HÄLYTYSVALOJÄRJESTELMÄ Tuomo Sertti Myyntijohtaja, Hälytys ja erikoisajoneuvot 040 532 9584 tuomo.sertti@tamlans.fi Turo Pusa Yksikön esimies 0400 970 684 turo.pusa@tamlans.fi Uusi Tamlans Airport on täyden palvelun varustelukeskus, joka palvelee asiakkaita läpi Suomen. TAMLANS AIRPORT AVATTU VANTAALLE! TAMLANS-MYYNTITIIMI. Tamlans Airportiin on helppo tulla, uudet toimitilat ovat keskeisellä sijainnilla kauppakeskus Flamingon kupeessa, osoitteessa Tammiston Kauppatie 33. Tamlans Airportin avajaisten kunniaksi tarjoamme pelastuspuolen asiakkaillemme: Hälytyslaitepaketin myynnin yhteydessä, 2 paria ruuhkavilkkuja kaupan päälle! Tarjous voimassa 30.10.2021 mennessä uusiin tilauksiin
SUURIN IHMETYKSENI liittyy silti poliisin suojautumiseen tieliikenteessä. Epäilen, että edellä mainittu Hankkija olisi ollut huono suoja pellin ja otsanahan kohdatessa. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. Ja se on itsestämme kiinni. Tuntuu erikoiselta, että aikana, jolloin puhumme puhtaista paloasemista, tehdään sammutusraivausta jälkisammutusvaiheessa ilman hengityksen suojaamista. Paitsi konemiehillä. SAVUSUKELLUSASIAT ovat olleet tapetilla vuosia, ja joillakin alueilla onkin ilmeisesti käytäntönä, etteivät savusukelluskelvottomat henkilöt edes pue laitetta. PALOKUNTALAISTEN MIELIIN on kiitettävän hyvin iskostunut tietyt oman suojaamisen osa-alueet, toisten sitten jäädessä hieman huonommalle huomiolle. ON ASIOITA, joihin emme voi vaikuttaa. 23 Muista aina, liikenteessä, monta vaaraa ompi eessä… LAURI TURTOLA Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen Porista. Haalarit, kypärät ja hanskat ovat ottaneet valtavia kehitysaskelia eteenpäin. Viranomainen, joka muistuttaa heijastimen käytöstä ja valvoo tieliikenteen turvallisuutta, kulkee itse öisellä onnettomuuspaikalla tummansinisessä haalarissa, jossa saattaa olla nilkassa pari heijastinta tai sitten ei. Riskejä voimme silti pienentää. On jotenkin absurdia, että pelastustoimi hoitaa useinmiten poliisin tehtävää eli liikenteenohajusta asetusten vaatimilla välineillä ja huomiovaatetuksilla. kolumni TURTOLA. Eräässä tulipalossa tuulenpuuska tempaisi purettavasta rakennuksesta kattopellin, joka leijaili kauas kieppuen ilmassa giljotiinin lailla. KYPÄRÄN KÄYTTÖ alkaa olla myös hyvin hallinnassa. On mielestäni ilmiselvää, ettei ilman pätevyyksiä savusukelleta, mutta samalla on ollut huomattavissa, että paineilmalaitteen käyttäminen muissa tilanteissa on jopa vähentynyt, ja käyttöön on tullut kynnys. Poliisi tekee sitä Maglitella ja yöhön sulautuen. Kaukana ovat onneksi jo ne ajat, kun tulipaloon saavuttiin Hankkijan lippis päässä. VIIME AIKOINA vastaan on tullut muutamiakin tilanteita, joissa kolumnistia on jälleen alkanut pohdituttaa suojavarusteiden käyttö – tai oikeastaan niiden käyttämättömyys. Ymmärrän, että KARHURYHMÄN soluttautujan on parempi olla huomaamaton, mutta sateisella valtatiellä poliisin vaatetus on oiva maastoutumisväline eikä huomiovaatetus. Olenkin miettinyt, että tietääkö se sammutusletku, ettei halkea konemiehen läheisyydessä, ainoastaan jos lähettyvillä on takapenkin taistelija. Esimerkiksi sammutushaalareiden heijastimet alkavat olla todella hyvällä tasolla, ellei niitä olla sitten grillattu hiipuvassa hiilloksessa kahlaamalla. Pidetään likaantuneet haalarit säkissä ja vedetään pah-yhdisteet keuhkoihin
Kun pesu alkaa letku menee läpi harjapesun ja korkeapainepesun (6), mikäli operaattori on toiminnon valinnut. 1 5 Teksti ja kuvat Pekka Koivunen Henri Rinne ja Hermanni Sinkkonen.. – Likainen letku asennetaan letkuvaunuun (1), jossa se voidaan haluttaessa myös liottaa. Kävimme tutustumassa laitteen ominaisuuksiin tehtaalla ja käyttäjäkokemuksiin Keravan-Tuusulan paloasemalla. Iivari Kalliomäen Esteri Group otti rohkean askeleen ja osti konetta valmistavan yhtön ja siirsi valmistuksen Suomen Turkuun. LAITTEEN TOIMINTA Henri Rinne sanoo yksikön kehitystyössä käsityö on saatettu minimiin. Seuraavaksi letkuvaunu työnnetään laitteen sisään (2) ja letkun liitin kytketään (3) kiinni pesujärjestelmän liittimeen. – Hose Master tuo uuden keinon paloletkujen huoltoon. Kävimme tutustumassa laitteen yksityiskohtiin ja toimintaan Esteri Groupin tehtaalla Turussa. Hänen mukaansa letkun pesun vaatima aika lyhenee ja huoltotyön tilantarve vähenee. HOSE MASTER PÄHKINÄNKUORESSA Hose Master on tiettävästi maailman ensimmäinen täysautomaattinen paloletkujen huoltojärjestelmä. Ennen käynnistystä valitaan pesuohjelman parametrit (4 ja 5). Vaihtoehtoisia kombinaatioita on useita. – Siinä letkun pesu, koeponnistus, kuivaus, merkintä ja kelaus tapahtuvat automatisoidusti, kertoo laitteen tuotekehityksestä vastaava Henri Rinne. HOSE MASTER VALMISTETAAN NYT SUOMEN TURUSSA Alkujaan Ruotsissa kehitetty ja valmistettu täysautomaattinen paloletkujen huoltojärjestelmä on nyt suomalainen. Laitteen innovatiiviset ratkaisut vähentävät energiankulutusta ja kohentavat työympäristöä. Laitteen markkinointi pohjoismaiden ulkopuolelle on alkanut. 24 palokuntalainen PK102 Järjestelmä on herättänyt suurta mielenkiintoa alkuperämaassaan Ruotsissa ja viime vuosien aikana myös Suomessa
25 3 2 4 6 7 8 9 10 11
– Pesu voi tapahtua normaalilla verkostopaineella tai korkeapaineella, jonka mahdollistaa laitteessa oleva korkeapainepumppu. Turusta käsin pystytään valvomaan kentällä olevien laitteiden toimintaa ja suorittaa myös huoltotoimenpiteitä. Sitten on vuorossa kelausvalmistelu (10), joka tehdään manuaalityönä. ETÄVALVONTA ON TÄTÄ PÄIVÄÄ Hose Master on varustettu pitkälle kehitetyllä etäkäyttöja –valvontajärjestelmällä. Hose Master ja palomiehet Juha Lindqvist, Petteri Väisänen ja Teemu Heikkilä. Sähkö ja ilma tuotetaan yksikössä ja pesuvesi on mukana säiliössä. MOBIILIYKSIKKÖ TULOSSA Henri Rinteen mukaan Hose Masterin liikkuva versio on viittä vaille valmis esiteltäväksi. Yhden letkun läpimeno kestää noin kolme minuuttia, josta koneenkäyttäjän manuaalitoimintaa on noin puolet. 26 palokuntalainen PK102 Palomiehet Hose Masterista: LETKUPYYKKIKONE ON SOIVA PELI – Letkun ensimmäinen liitin koeponnistetaan vedellä letkun ollessa puristinrullien välissä (7 ja 8). – Asennamme laitteeseen kamerat, jos asiakas haluaa. Teemme myös huoltosopimuksen, jolla taataan laitteen kunnon jatkuva seuranta ja säännöllinen huolto. Tässä vaiheessa tapahtuu myös mahdollisten reikien merkintä. Jos halutaan pelkästään koeponnistaa letkuja ilman pesua, on sekin Sinkkosen mukaan mahdollista. Tämän jälkeen pesu ja koeponnistus (9) jatkuvat. – Suosittelemme huoltoa noin 100 käyttötunnin välein. Tällöin yksikkö voidaan kuljettaa esimerkiksi suurelle maastopalopaikalle, jossa letkunhuolto voidaan tehdä ilman likaisten letkujen kuljetusta paloasemalle.. Ennen kelausta letku kuivataan ilmavirrassa. VÄHÄN VETTÄ Asentaja Hermanni Sinkkonen vakuuttaa Hose Masterin vedenkulutuksen olevan vain noin 4-5 litraa letkua kohden. – Kehittynein versio tulee olemaan täysin omavarainen. – Kun letku on kelattu, se on valmis varastoitavaksi. Tällöin esimerkiksi vian tai mahdollisen ongelmatilanteen määritys on helpompaa. Kun pesu saavuttaa letkun toisen pään liittimen, tapahtuu jälleen liittimen koeponnistus, selvittää Henri Rinne. Pyrimme aina ensin auttamaan etänä, selvittää Henri Rinne tietotekniikan tuloa helpottamaan laitteiston ylläpitoa. – Letkun läpimenon vauhti on myös säädettävissä. Varsinainen kelaus (11) tapahtuu automaattisesti
Hose Masterin ehdottomana etuna käyttäjät pitävät manuaalityön vähentymistä vanhoihin järjestelmiin verrattuna.. – Letkuhuolto vaati aiemmin paljon enemmän työtä. Tällainen ongelma lienee menneen talven lumia, koska laitteen valmistus on siirretty Ruotsista Suomeen, pohtii palomies Teemu Heikkilä. – Se on tosiaan yksinkertainen käyttää ja suhteellisen nopea. 27 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on käytössä kolme Hose Master-letkunpesukonetta. – Prosessi tapahtuu suljetussa tilassa ja letkujen veto torniin on jäänyt pois. Vakavin seisokki kesti useita viikkoja, kun harvinaista varaosaa jouduttiin odottamaan. Letkut voivat myös jäädä jonkun verran märiksi, mutta tällöin kuivatamme ne kuivauskaapissa. Ne on sijoitettu Vantaankosken, Nurmijärven ja Kerava-Tuusulan paloasemille. – Valmistaja huolto on toiminut paria poikkeusta lukuun ottamatta nopeasti. Heikkilä arvelee nykyisissä laitteissa olevan etävalvontajärjestelmän nopeuttavan mahdollisten ongelmien ratkaisua. Käyttäjillä on kolmen vuoden kokemus letkujen konepesusta. Etävalvonta on käyttövarmuuden kannalta ehdottomasti hyvä asia. Pesujälki on hyvää, ja kolmen vuoden aikana esiintyneet muutamat ongelmat on ratkaistu. PALJON PLUSSAA Kolmen hengen käyttäjäryhmä on yksimielinen siitä, että Hose Master on soiva peli. YKSINKERTAINEN KONE KÄYTTÄÄ, KUN KAIKKI TOIMII Kerava-Tuusulan aseman miehet pitävät Hose Masteria helppokäyttöisenä ja heidän mielestään vikoja on ollut vain harvakseltaan. Kävimme kysymässä käyttäjien kokemuksista Kerava-Tuusulan asemalla. Palomies Petteri Väisänen pitää Hose Masterin etuna vanhoihin letkupesujärjestelmiin verrattuna työturvallisuuden parantumista. Pieniä ongelmia ovat miesten mielestä koneen suhtautuminen paikattuihin letkuihin ja märiksi jäävät letkut. – Vikoja on ollut vähän, kun kyseessä on kuitenkin monimutkainen logiikkaohjattu järjestelmä. Sen avulla varmasti saadaan mahdollisia vikoja paikallistettua nopeammin ja tyhjäkäynti lyhenee. Letkut vedettiin pesun ja koeponnistuksen jälkeen torniin kuivumaan, kertoo palomies Juha Lindqvist. Nyt jopa yksi henkilö voi hoitaa letkuhuollon alusta loppuun. – Vikaa on ollut lähinnä antureissa, joita laitteessa on useita. – Jos isommissa letkuissa on paikka, koeponnistus saattaa häiriintyä. – Meillä oli aiemmin ”kahden rullan kone” ja koeponnistus tehtiin erikseen. Hose Master asennettiin uudelle paloasemalle kun talo valmistui vuonna 2018
Jyväskylän VPK on yksi vanhimpia kaupunkipalokuntia Suomessa. Jyväskylän VPK:sta tuli ”Palokan VPK” Naapuritonteille palokunta rakennutti kaksi rivitaloyhtiötä, joissa oli yhteensä 20 vuokra-asuntoa. Aiemmin pitkään kaupungin keskustassa Seminaarinkadulla sijainnut paloasema vaihtui 37 vuotta sitten Palokan kaupunginosaan omalle tontille rakennettuun paloasemaan. 28 palokuntalainen PK102 Teksti ja kuvat Pekka Koivunen Vuonna 1984 Jyväskylän VPK muutti keskustasta omalle asemalleen Palokkaan. Mielenkiintoisena yksityiskohtana VPK:n omistamista rivitaloista hän ottaa esille tapahtumat pari vuotta sitten. Nyttemmin asunnot ovat vapailla markkinoilla ja asukkaista vähemmistö on palokuntalaisia, sanoo palokunnan päällikkö Tony Haverinen, 40. palokunnan päällikkö Tony Haverinen, yksikönjohtaja Jari Nummelin ja hallituksen varajäsen Seppo Rantamäki.. – Asuin tuolloin naapurissa ja huomasin, että paloVas. Samalla palokunta sai epävirallisen nimen Palokan VPK. – Alkuaikoina taloilla asuminen edellytti hälytysosaston jäsenyyttä ja huoneistoissa oli miehistöhälyttimet. Se perustettiin vuonna 1878, koska kaupungin panosta palotoimen hoitamisessa pidettiin leväperäisenä
– Toinen erikoistumisalueemme on juuri jälkivahingontorjunta, kertoo yksikönjohtaja Jari Nummelin, 49, joka on toiminut palokunnan kalustovastaavana vuodesta 2005. Palokunnasta keskustellaan myös Tonyn kotona, koska hänen avovaimonsa toimii VPK:n 25 jäsenisessä naisosastossa. Myös nuoriso-osastoissa on hyvin jäseniä. – Meillä hälytystehtäviin osallistuu aktiivisesti noin 25 henkeä, kokonaisvahvuus hälytysosastossa oli vuoden lopussa 32, joista savusukeltajia oli 25 ja yksikönjohtajiakin 15. 29 kuntamme yhden rivitalon pääty oli tulessa. Haverinen on erityisen tyytyväinen keski-iältään kolmenkymmenenviiden korvilla olevien hälytyskelpoisten aktiivisuuteen. – Käytössämme on tehtävään hyvin varusteltu pelastuslaitoksen ajoneuvo eli vanha sammutusauto, jolla voidaan edelleen hoitaa myös sammutustehtäviä. Nummelin pitää kalustoa toimivana, mutta toivoo laitokselta huomiota kahden vanhan ajoneuvon suhteen. Liityttyään palokuntaan vuonna 2004 hän kävi kurssiputken yksikönjohtajaksi ja toimi yhdistyksen hallituksessa reilut kymmenen vuotta, suurimman osan ajasta sihteerinä. Yhdistyksemme koko jäsenmäärä on noin 85. – Säiliöautomme vuosimallia 1984 taitaa olla vanhimpia vasteessa olevia ajoneuvoja Suomessa. C-kortillisia löytyy parisenkymmentä. Hyvin koulutettu ja aktiivinen porukka Yrittäjä Tony Haverinen on ollut palokunnan päällikkönä kuluvan vuoden alusta. Jyväskylän VPK:lla on myös ensivastevalmius, mutta näitä tähtäviä on erittäin satunnaisesti kaupunkialueen hyvästä ambulanssien tavoittavuudesta johtuen. Vaikkakin palo saatiin tehokkailla pelastustoimilla rajoittumaan käytännössä yhteen huoneistoon, päädyttiin palanut osa purkamaan rakennuksen iän ja korjauskustannusten vuoksi, nyt vuokra-asuntoja on jäljellä 14. – Erikoistuminen muonitukseen vaatii riittävästi henkilökuntaa, ja sitä meillä nyt on. JVT työllistää Hälytyksiä Jyväskylän VPK:lla on keskimäärin 80 vuodessa. Ja pitää vielä mainita, että meillä on porukassa kaksi savusukeltavaa naista. Noin kolmannes hälytyksistä on jälkivahingontorjuntatehtäviä. Pelastajatutkinnon suorittaneita porukassa on viisi. Vahingontorjunta-autolla on takanaan jo 28 vuotta.» Jyväskylän VPK:n miehistö varusteli uuden muonitusperävaunun joka on otettu aktiivikäyttöön, joka palvelee koko Keski-Suomen aluetta.
Sopimushenkilöstön ja ammattilaisten yhteisharjoituksia pitäisi myös olla enemmän. – Olemme suoriutuneet hyvin lähdöistä, tavoiteaika alittuu keskimäärin noin puolella ja vahvuudet ylittyvät myös virka-aikana, mistä kiitos kuuluu sitoutuneelle jäsenistölle, selvittää Tony Haverinen. Koulutuksesta Haverisella, Nummelinilla ja Rantamäellä on hyvin yhtenäinen mielipide. Seppo Rantamäen mukaan rallipäivystykset, puunkaadot, tapahtumien liikenteenohjaukset ja lumityöt kuuluvat edelleen palokunnan varainhankinnan palvelutarjontaan. Pitkään palokunnan hallinnossa toimineen Rantamäen mukaan suhteet laitokseen ovat kunnossa. – Peruskurssit kyllä toimivat, mutta täydennyskoulutuksia tulisi olla enemmän. Hoitotason ensihoitaja Rantamäki on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Tänään hän on hallituksen varajäsen. 30 palokuntalainen PK102 KALUSTO Sammutusauto Scania -12 Säiliöauto Scania -83, vettä 12 tn Vahingontorjunta-auto MB -93 Miehistöauto VW -05, Muonitusja tukiperävaunu -20 Öljyntorjuntaperävaunu YHTEYSTIEDOT Jyväskylän Vapaaehtoinen Palokunta ry Antinniityntie 1 40250 Jyväskylä www.palokanvpk.fi asema@palokanvpk.fi Varainhankintaan on edelleen panostettava Seppo Rantamäellä, 52, on pitkä ja monipuolinen historia Jyväskylän VPK:ssa. Tavoitevahvuus päivällä on kaksi henkilöä ja tavoiteaika 10 minuuttia. Omassa yhdistyksessämmekin asiat ovat muuten hyvällä tolalla, mutta tilat ovat käyneet ahtaiksi. ?. – Vaikka täällä Keski-Suomessa on alueellisen pelastustoimen aikana ollut erilaisia vääntöjä, olemme tällä hetkellä sopimukseemme tyytyväisiä. – Tällä hetkellä asiointi laitoksen kanssa hoituu hyvin. – Erica ja vastemuutokset eivät ole mainittavammin vaikuttaneet tehtävämääriin. Tavoitteissa on pysytty Jyväskylän VPK:n lähtöaikatavoite on kymmenen minuuttia vahvuudella kuusi virka-ajan ulkopuolella. Pelastuslaitoksen maksama vuokra asemasta ei riitä kuitenkaan kattamaan kuluja, vaan joudumme edelleen tekemään varainhankintaa. Tämä on asia, josta pitänee aikanaan keskustella myös pelastuslaitoksen kanssa. Liikenneonnettomuudet ovat kuitenkin jääneet melkein täysin pois
Kolme yleisintä palokuntien käyttämää etäyhteysjärjestelmää Wikipedian mukaan Zoom on Zoom Video Communicationsin kehittämä VoIP-palvelu sekä pikaviestintäohjelma. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Sen ongelma on ollut 40 minuutin aikaraja. Maksullinen versio sallii jopa 1 000 käyttäjää samanaikaisesti. Alustaksi valikoitui Zoomin ilmaisversio. Vastaavaa käytäntöä onkin noudatettu useissa harjoituksissa, varsinkin ajoneuvojen ja kaluston yksityiskohtiin on kätevä perehtyä etäyhteyden avulla. Microsoft Teams on yhtenäinen viestintäja yhteistyöalusta, jossa yhdistyvät jatkuva työkeskustelu, videotapaamiset, tiedostojen tallennus ja sovellusten integrointi. Parin, kolmen harjoituksen kompuroinnin jälkeen järjestelmä tuli tutuksi ja saatiin tehokäyttöön. 31 Satakunnan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana toimivan Pomarkun VPK:n viikkoharjoituksissa siirryttiin etäharjoitteluun viime vuoden huhtikuussa. Etäharjoitus ei kuitenkaan missään tapauksessa korvaa käytännön harjoittelua, mutta teoriaosuuden opetuksessa se on erinomainen. Jo toukokuussa 2020 keksittiin ottaa etäyhteyksien mahdollistama live-kuvaus olennaiseksi osaksi keskiviikon harjoituksia. Etänä harjoiteltiin kesätaukoon saakka. Palokunnalla on kokemusta myös Microsoft Teamsja Google Meet-alustoista. Etäharjoituksen suurena etuna on palokunnassa pidetty sitä, että periaatteessa häiritseviä tekijöitä on vähän. Jos etäharjoitusta seuraa häiriöttömässä tilassa, on oppiminen monien mielestä tehokkaampaa kuin esimerkiksi usean henkilön ollessa vaikkapa pumpun ympärillä. Pomarkun VPK kuuluu jälkimäisiin. Etäkoulutuksen pääasiallisen alustana on ollut Zoomin ilmaisversio. Ilmaisversiossa ryhmäpuheluissa voi olla 100 samanaikaista käyttäjää, 40 minuutin aikarajoituksella. Ongelma on ratkaistu tauoilla, joiden jälkeen on kaikille lähetetty uusi kutsu. Google Meet on Googlen kehittämä, yrityskäyttöön suunnattu videopuhelupalvelu. Toisessa ääripäässä on useita palokuntia, joissa etäharjoituksista on otettu maksimaalinen hyöty. Etäharjoitukset palokunnassa Kompuroinnista tehokäyttöön Palokuntien kokemukset etäharjoituksista poikkeavat huomattavasti toisistaan. Kuvaa ja selostusta välitettiin järvellä liikkuneesta veneestä apukouluttajan ja kuvaajan toimesta. Syksyn harjoitukset sujuivat normaaliin tapaan käytännössä, mutta loppusyksystä tuli jälleen laitoksen taholta määräys siirtyä etäharjoitteluun, jota jatkui kuluvan vuoden huhtikuun saakka. Toukokuun veneharjoitus järjestettiin siten, että harjoituksen vetäjä oli rannalla sisätiloissa. Se on käytettävissä verkkoselaimella sekä Androidja iOS-sovelluksina. Vuoden sisällä pidettiin yhteensä 23 etäharjoitusta, joihin on osallistunut 11 – 24 henkilöä keskiarvon ollessa 17. Toisessa ääripäässä on lukuisa joukko palokuntia, joissa etäharjoituksia ole järjestetty lainkaan
Keski-iältään nuoren porukan yhteiselo ammattiväen kanssa sujuu hyvin.. 32 palokuntalainen PK102 Teksti ja kuvat Pekka Koivunen Vaajakosken VPK, Jyväskylä VPK ELÄÄ AMMATTIASEMALLA Vaajakosken VPK on vuodesta 2012 pitänyt asemapaikkanaan pelastuslaitoksen Vaajakosken paloasemaa
Päivävahvuudet ovat olleet kohtuullisen hyviä. – Suhteet pelastuslaitoksen henkilökuntaan ovat hyvällä tolalla, kertoo palokunnan puheenjohtaja Juho Tykkälä, 35. Vaajakosken VPK käyttää toiminnassaan KeskiSuomen pelastuslaitoksen omistamaa kalustoa.. Palokunnan hälytysosastossa on 27 jäsentä. Palokunnalla on pitkät perinteet yhteiselosta ammattiväen kanssa. Kaikki aseman kalusto ammattiväen sammutusautoa ja ambulanssia lukuun ottamatta on käytettävissämme. – Yksi näistä neljästä on savusukelluskelpoinen ja yksi heistä on yksikönjohtaja. – Päivälähdöissä on ollut jonkin verran ongelmia, mutta korona-aika on ollut poikkeus. – Keskimäärin 140 tehtävää vuodessa on 80-jäseniselle yhdistykselle sopiva määrä, kertoo VPK:n päällikkö Petri Heinänen, 50. Näistä savusukelluskelpoisia on 12 ja yksikönjohtajia seitsemän. Seitsemän minuutin lähtöaikatavoitteen olemme kyenneet täyttämään hyvin. Ajan kuluessa nimi muotoutui Vaajakosken VPK:ksi. 33 Kaksi-kolme hälytystä viikossa Vaajakosken VPK kuuluu hälytysmäärältään palokuntien keskiluokkaan. Vuotta myöhemmin nimi muuttui ”SOK:n Vaajakosken tehtaiden palokunnaksi” johtuen paikkakunnan nimenmuutoksesta. Meillä on oma toimisto ja sammutusasumme ovat erillään ammattiväen vastaavista. – Aseman tilankäyttö on suunniteltu niin, että yhteiselo on mahdollista. Heinänen pitää hyvänä asiana, että heillä on neljä hälytyskelpoista naista rivissä. Hieno homma.» Vaajakosken VPK:n nimi oli perustettaessa vuonna 1919 ”SOK:n Haapakosken tehtaiden palokunta”
Nopeat etenijät johdossa Palokunnan puheenjohtaja Juho Tykkälä aloitti palokunnassa vuonna 2018. Juho Tykkälä, Petri Heinänen ja Juho Laitinen. – Ilman omaa talkootyönä tehtävää varainhankintaa toimintaedellytyksemme eivät olisi nykyisellä tasolla. Hän kävi kurssiputken puolessa vuodessa. Veneen, kelkan ja öljyntorjuntaperävaunun vetoautona palokunta käyttää laitoksen avolava-autoa. 34 palokuntalainen PK102 Puheenjohtaja Juho Tykkälä lisää tähän lievästi ylpeänä pari maininnan arvoista tietoa palokunnastaan. Palokunnan käytössä olevan kaluston ja varusteet omistaa Keski-Suomen pelastuslaitos. varapäällikkö Juho Laitinen liittyi nuoriso-osastoon, kävi kurssiputken heti, kun se oli mahdollista ja opiskelee nyt Kuopiossa palomestariksi (N17). Veneiden ohella palokunnalla on käytössään myös moottorikelkka. – Teemme myös alkusammutuskoulutusta ja veteraanit vuokraavat kolmea telttaa, selvittää Juho Tykkälä. Varainhankinta tärkeässä roolissa Keski-Suomessa kun ollaan, yksi varainhankinnan merkittävä tulonlähde ovat rallipäivystykset. Lehden selvitysten mukaan Keski-Suomessa palokuntayhdistysten laitokselta saamat korvaukset ovat valtakunnallisesti vertaillen alle keskitason. varapäällikkö Juho Laitinen, 25. Vaajakosken VPK:n 1. – Minulla oli takana toimintaa nuoriso-osastossa ja kurssiputken läpikäynti oli mahdollista tuossa ajassa erikoisjärjestelyin. Vaajakosken VPK Asmalammentie 26 40800 Vaajakoski www.vaajakoskenvpk.fi Instagram/Facebook Vaajakosken VPK etunimi.sukunimi@vaajakoskenvpk.fi Vas. Vaajakosken VPK:n naisosastoa johtaa Satu Konsti ja veteraaniosastoa Esa Simpanen. Naisosastossa on kymmenen jäsentä ja veteraaniosastossa kaksikymmentä. Sammutustyö-, savusukellusja palokuntien ensiapukurssit hän suoritti pian palokuntaan liityttyään. Huomionarvoista on, että Henna Paasikankaan vetämässä nuoriso-osastossa kasvaa 20 palokuntalaista täydentämään hälytysporukkaamme, joten keski-ikämme säilynee alhaisena, uskoo Juho Tykkälä. – Nyt tässä odotellaan pelastustyökurssia. Tilannetta tasoittaa se, että pelastuslaitos maksaa hälytystehtävistä ja harjoituksista henkilökohtaisen korvauksen. – Näiden lisäksi meillä on trailerilla Silverfox täällä asemalla, joten venekalustoa kyllä löytyy kertoo palokunnan 1. Hänen etenemisensä palokunnassa on kolmen vuoden aikana ollut harvinaisen nopeaa. . – Hälytyskelpoisten keski-ikä on meillä vain 27,2 vuotta. – Laitos on tarjonnut meille erikoistumisvaihtoehdoksi öljyntorjuntaa, mutta se on vielä vähän vaiheessa. Venetoiminta hanskassa Vaajakosken VPK operoi kolmea venettä, joista yksi on vedessä Leppävedellä ja yksi viranomaislaiturissa Kuokkalassa. VPK:n päällikkö Petri Heinänen pistää vielä paremmaksi
JÄLKI-ISTUNTO kolumni Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä. Tämä ei ole yksittäisen henkilön syytä, vaan järjestelmä kaipaa kipeästi päivitystä. Tiettyjen kurssien opetusta ei voida järjestää etänä, kun taas osa lähiopetuksen sisällöstä voitaisiin hoitaa kotisohvalta. VUODEN AIKANA meille sanottiin monesti olevamme pilottihanke, ensimmäisiä, prototyyppejä. JARKKO KANGAS Palomies, Satakunnasta. LUOTAN SATAPROSENTTISESTI omaan kurssiini ja sen pärjäämiseen työelämässä. Kurssimme hyvä henki on ollut suurin kantavin voima opintojen ajan. Nyt Alipäällystökurssi 46:lla. JÄLKI-ISTUNTO: SUORITETTU. Meitä on testattu, arvosteltu ja vaadittu vielä lisää parin kirjallisen työn verran. Korona viimeisteli opiskelumme poistaen suuren osan lähiopetusta, mukaan lukien loppusodan. Toivon, että kehittämisajatuksilla on myös painoarvoa päätöksiä tehtäessä. Opintomatkani päättyy ja kiitän koko AP 46 porukkaa matkasta. Me emme tästä muutoksesta ehdi hyötymään, mutta toivo on tulevaisuuden opiskelijoille. ALIPÄÄLLYSTÖKURSSI on muotoutunut monimuoto-opiskeluksi sisältäen paljon omatoimista tiedonhakua ja kirjallisten töiden tekemistä. Onko tällä annetulla palautteella kuitenkaan lukijoita vai jääkö kehitysideamme Ö-mappiin innovaatioiden ja motivaation väliin. Pelastusopiston on otettava isännän rooli ja päivitettävä tutkinto palvelemaan nykypäivän vaatimuksia. Eri kurssien painotukset ja niiden sisältö ovat herättäneet keskustelua niiden tarpeellisuudesta, ja mikä määrä on riittävä. Tämä ajatus on jälleen ajankohtainen, ainakin allekirjoittaneen osalta. Ketään ei jätetä ja yhdessä tehdään. Mielipiteitämme kerättiin ja toivottiin palautetta. Mutta Cooperin testi, se pitää kirmata tai kessun hommista on turha haaveilla. 35 OTSIKON LAUSE on muodostunut monelle lukemaan oppineelle suomalaiselle tutuksi aikakausilehdestä, jonka levikki oli jopa Helsingin Sanomien levikkiä suurempi
muassa sääja näkösuojia. Yksikkö ei kuljeta potilaita. MONIPUOLINEN TEHTÄVÄKENTTÄ Yksikön varustuksessa on varauduttu nopean hoitoja suojapaikan saamiseen tilannepaikalle, usean potilaan yhtäaikaisen hoitamisen hoitovälineisiin, potilaiden hoitoon kylmissä olosuhteissa, onnettomuuspaikan eristykseen sekä ensihoidon henkilöstön suojautumiseen erityistilanteissa (CBRNE). Se on jatkuvassa valmiudessa, toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. MUKANA VASTEISSA Yksikkö hälytetään hätäkeskuksen tekemän riskinarvion ja annetun hälytysohjeen mukaisesti normaalina ERICA-hälytyksenä. EPI 081voi toimia myös ensivasteyksikkönä. Monipotilastilanteita varten yksikössä on helposti liikuteltava hoitovälineistö. 36 palokuntalainen PK102 Yksikön EPI 081 asemapaikka on Tampereen keskuspaloasema. Henkilöstön tai potilaiden kylmältä suojaaminen onnistuu, kuten myös tilannekuvan muodostaminen ilmasta. Ajoneuvosta löytyy perustason ensihoitovälineistö. Yksikkö on hälytettävissä ennalta päätettyjen vasteiden lisäksi L4:n, P3x:n, TIKE P3:n sekä P20:n määräyksestä. Yksikkö on kehitetty Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen yhteistyönä. EPI 081 Ensihoidon ERITYISTILANNEYKSIKKÖ. APUA PÄIVITTÄISIIN TEHTÄVIIN Päivittäistoimintaa varten yksiköstä löytyy muun Pirkanmaan pelastuslaitoksen erityistilanneyksiköllä tuotetaan tukipalveluja ensihoidon ja pelastustoimen päivittäisiin tarpeisiin sekä poikkeusoloihin ja suuronnettomuuksiin
PI081 LÄÄKKEET Erityisvalikoiman lisäksi on varauduttu myös suureen altistuneiden määrään. Lääkkeet on pakattu sinetöityyn laatikkoon – Atrodual – Atropiini – Caprilon – Cyanokit – Douplepen OA (Obidoxime 220mg + Atropine 2mg) – Ketamiini – Midatsolaami – Naloksoni – Pulmicort LISÄTIEDOT: Pirkanmaan pelastuslaitos lääkintämestari Markku Heikkilä 040 5454450 markku.heikkila@tampere.fi. 37 YKSIKÖN VARUSTEET • cABChoitoprotokollan mukaiset hoitovälineet 40 potilaan hoitoon • Yksi rinkka, missä 20 saman sisältöistä hoitovälinesettiä Ilmatienhallintaan 25 potilaan hoitamisvälineistö: • I-GEL (1-5) • Neulatorakosenteesi • Hätätrakeostomiasettejä • Resurssitaulut ja potilasluokittelukortteja Rapid Rescue-ilmakaariteltta noin 15 minuutissa perustettava tilapäinen hoitopaikka • 10 makaavaa tai x kpl käveleviä potilaita • lämmitys 34 kW (siirrettävällä) polttoainekäyttöisellä lämmittimellä – lämmön tuotto haitariletkulla myös muihin kohteisiin YKSIKÖN VÄLINEISTÖ • happi + happijakotukki + C0²pitoisuusmittari + maskeja • murtovälineet • LESS -kantopaarit (10 kpl) • silmänhuuhdepulloja • ruumispusseja • kelmua • sidostarvikkeita • kylmältä suojaamiseen: – Ready heat-lämpöpeittoja – Blizzardhypotermiapusseja – Huopia, avaruuslakanoita – 34 kw polttoainekäyttöinen lämmitin • hoitopaikan merkintään – LED-huomiovaloja, hohtotikkuja • näkösuojasermi 2 kpl, koko 7,2 m x 1,8 m • miehittämätön ilma-alus (DRONE) YKSIKÖN HENKILÖSTÖN SUOJAUTUMINEN – TYVEKhaalarit – kaasunaamarit – kypärät – pistosuojaja huomioliivit yms
– UHPS-järjestelmän periaate on tuottaa maksimaalinen sammutusteho erittäin korkealla paineella ja pienellä vesimäärällä, kertoo tuotepäällikkö Aki Vesterinen. Lisätiedot: Oy Veljekset Kulmala Aki Vesterinen 040 7755468 sales@veljeksetkulmala.fi Maastopalokärry UHPS-pumpulla. Perävaunun ja laitteiston paino tankattuna on vain noin 400 kg eli kevyempi verrattuna perinteisiin sammutusperävaunuihin. Rosenbauerin UHPS-pummppu tuottaa 38 litraa minuutissa 100 barin paineella. Kärryn renkaina on vakiokokoiset tukkikärryn renkaat kooltaan 22 x 12.00-8. Oy Veljekset Kulmala on korvannut perinteisen pumpun Rosenbauerin UHPS-pumpulla (=Ultra High Pressure System. Vaahdonsekoitin kuuluu vakiona järjestelmään. – Korkeapainepumppu ja vaahtonesteen käyttö tuovat uusia mahdollisuuksia maastopalojen sammutukseen. Useilla palokunnilla on jo käytössään säiliöllä ja perinteisellä pumpulla varustettuja perävaunuja, jotka kuljetetaan kohteeseen mönkijöillä. Kokonaispaino on tankattuna ja vesisäiliöt täynnä on noin 390 kg. Vaunussa on kaksi lujitemuovista 80 litran vesisäiliötä sekä 20 litran vaahtosäiliö. 38 palokuntalainen PK102 Viime vuosien lukuisten maastopalojen kokemusten perusteella kohteeseen kuljetettavien sammutusjärjestelmien kehitys on saanut tuulta alleen. Letkukelalla on 60 metriä korkeapaineletkua. Vaahdon sekoitussuhde on säädettävissä välillä 0-6 %. Moottorina on 18 hevosvoimainen Briggs & Stratton Vanguard
40 palokuntalainen PK102 Peltacon suunnittelema ja valmistuttama peite on kehitetty ensisijaisesti palojen turvalliseen ja nopeaan sammutukseen. HYVÄÄ PALAUTETTA PALOMIEHILTÄ Sammutuspeitteen laadun ja toimivuuden varmistamiseksi Peltaco testautti sen Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella paikallisten pelastusviranomaisten valvovan silmän alla. – Eräskin palomiehistä antoi vilpittömät kehut tokaisemalla “Ei tää teidän tuotteenne ihan paska ole!”, naurahtaa Tatu Laine tuntemattomaksi jääneen palomiehen spontaania kommenttia. Kulmissa sijaitsevien kahvojen avulla peitteen saa levitettyä palon päälle tarvittaessa jopa yksinkin. – Halusimme luoda mahdollisimman aidonoloiset tilanteet, joten tuotteelle järjestettiin kaksi erillistä testiä: ensin sammutettiin isokokoinen, palavalla nesteellä täytetty astia ja sen jälkeen vuoroon tuli vielä palava henkilöauto, kertoo Tatu Laine Peltaco Oy:stä. Toimintaperiaatteena on liekkien tukahduttaminen estämällä paloa ylläpitävän hapen saanti. Sammutuspeite on ensisammutusväline. Otollisia sijoituspaikkoja isolle sammutuspeitteelle ovat parkkihallit ja autokatokset, autoliikkeiden kiinteistöt sekä luonnollisesti pelastusajoneuvot ja perävaunut. – Peite kesti ongelmitta useammankin sammutusPeltacolta ISO SAMMUTUSPEITE ISO SAMMUTUSPEITE Kuopiolainen Peltaco Oy on tuonut markkinoille isokokoisen sammutuspeitteen, joka toimii niin autopaloissa kuin useissa muissakin palokohteissa. Peltacon sammutuspeitteessä käytetty erikoisvalmisteinen palamaton materiaali kestää tuhannen celsiusasteen lämpötilan. Testiä valvoneet pelastusalan ammattilaiset olivat yllättyneitä etenkin siitä, kuinka nopeasti peite leikkasi savunmuodostuksen täydellä raivolla liekehtivästä autopalosta. Sammutustesteissä tuote on saanut hyvät arviot pelastusviranomaisilta. kerran ja osoitti näin toimivuutensa autenttisissa olosuhteissa. Lisätiedot: Peltaco Oy Kasvujohtaja Tatu Laine 0400 693469 tatu.laine@peltaco.com. Se toimii autopalojen lisäksi myös roskispalojen ja vastaavien kohteiden sammuttamisessa. Peitettä on saatavilla kokoluokissa 5 x 5 m, 8 x 6 m ja 10 x 7,35 m
41 1 2 3 4
Yhdessä Dräger HPS® 7000 -kokokuorikypärän kanssa tämä kuulokemikrofoni on hyväksytty EN 443 -standardin mukaiseksi järjestelmäksi. Lue lisää sivuiltamme ja ota yhteyttä: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Ensiluokkainen valinta Ota kuva tästä niin saat linkin! Dräger HPS®-COM. 42 palokuntalainen PK102 Dräger HPS®-COM on lujatekoinen, helposti asennettava viestintälaite palokypäriin Uusimman teknologian ansiosta sen ääniominaisuudet ovat erinomaiset. Valittavissa on kaksi erilaista perusyksikköä ja neljä mikrofonivaihtoehtoa, jotka sopivat monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Dräger HPS®-COM on kehitetty erityisesti palokypärien luotettavaksi viestintälaitteeksi ääriolosuhteisiin, erityisesti palontorjuntaja pelastustehtävissä
Antoisinkaan webinaari ei korvaa tekemiseen tottuneelle palokuntalaiselle kuumaa savusukellusharjoitusta tai pintapelastuspuvussa kevätsohjossa kahlaamista. Innostus on saattanut seuraavia harjoituksia odotellessa pahasti lässähtää ja jäljellä oleviin kipinöihin on syytä puhaltaa nyt huolella ja taiten. Nuoren elämässä parikin kuukautta on pitkä aika. Pelitaidot ovat varmasti pysyneet kohtuullisesti yllä, jos palokunnalla on säännöllisesti hälytystehtäviä. ”Torilla, no sielläkin, mutta tietenkin PALOASEMALLA tavataan!” LINGOTTUA Dräger HPS®-COM on lujatekoinen, helposti asennettava viestintälaite palokypäriin Uusimman teknologian ansiosta sen ääniominaisuudet ovat erinomaiset. MITÄ TÄSTÄ AJASTA JÄÄ KÄTEEN. KORONAVÄSYMYKSESTÄ toivutaan – kohtaamalla toisemme ja tekemällä yhdessä täysillä. Valittavissa on kaksi erilaista perusyksikköä ja neljä mikrofonivaihtoehtoa, jotka sopivat monenlaisiin käyttötarkoituksiin. 43 kolumni LUKEKAA TARKASTI pelastuslaitoksen päivitetyt koronaohjeet, muistakaa pukea maskit heti hälytykselle tullessa, paloasemalta taas käsidesi loppu.” Kesän koittaessa kajastaa ehkä jo himmeää valoa synkän koronarajoitustunnelin päässä. ENSIVASTEHÄLYTYKSET ovat monin paikoin vähentyneet eikä toimintaa ole päässyt kehittämään. Yhdessä Dräger HPS® 7000 -kokokuorikypärän kanssa tämä kuulokemikrofoni on hyväksytty EN 443 -standardin mukaiseksi järjestelmäksi. Vilkkaammissa palokunnissa korona-aika on saattanut etäännyttää toisistaan joka keikalle ehtivää ydinporukkaa ja vähemmän aktiivista mutta yhtä tärkeää ”kakkoslähdön” joukkoa. Paloasemilla kokoonnutaan ja kahvipannut porisevat, palokuntanuoretkin palailevat harjoituksiinsa sovittelemaan sopivan kokoisia haalareita ja saattaapa joku naapuripalokunnan kaverikin pistäytyä ”vakoilemaan” ja vaihtamaan kuulumisia. Dräger HPS®-COM on kehitetty erityisesti palokypärien luotettavaksi viestintälaitteeksi ääriolosuhteisiin, erityisesti palontorjuntaja pelastustehtävissä. JAAKKO LINKO Teollisuuspalomestari, pappi ja sopimuspalokuntalainen Pelastustoimen kivijalka ei ole horjunut. Vielä on edessä aika, jolloin maailmaan pysyvästi kotiutuneesta viheliäisestä viruksesta huolimatta elämä saa palokunnissakin jatkua pykälää perinteisemmällä tavalla. Lue lisää sivuiltamme ja ota yhteyttä: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Ensiluokkainen valinta Ota kuva tästä niin saat linkin! Dräger HPS®-COM. Sopimuspalokuntien toiminta ei ole harrastus, jonka olisi voinut pistää telakalle odotellessa kokoontumisrajoitusten höltymistä. NYT ON AIKA VAHVISTAA oman joukkueen käytännön yhteispeliä. Kun tilanne vain antaa myöten, tarvitaan porukalla tekemistä, kohtaamisia ja luonnollista tutun porukan läsnäoloa ilman huolta siitä, että jollakin on jäänyt mikki auki. Valmius on säilynyt, tietoja ja taitoja on ylläpidetty etäkoulutuksissa tai pienryhmissä, yksiköt ovat lähteneet keikoille ja tehtävät on hoidettu. Viikkoharjoituksiin ei ehkä hetkeen kaivata enempää oppitunteja ja teoriaa. Toivon korona-ajan jälkeen näkeväni valtakunnallisesti ensivasteen uuden nousun kehittyväksi osaksi ensihoitojärjestelmää yhä useammissa palokunnissa. Vähäisempien tehtävämäärien palokunnissa saattaa taas jäsenistön mielenkiinto olla lopahtamaisillaan, kun mitään ei paloasemalla ole tapahtunut viikkokausiin. Verkkokoulutuksia ja isomman joukon kokoontumisia on opittu hyödyntämään, mutta teams-ähkyä enteilevä kulminaatiopiste lienee saavutettu. PALOKUNNILTA ON VAADITTU viime keväästä lähtien melkoisesti venymistä ja mukautumiskykyä pelastustoimen valmiuden turvaamiseksi. PALOKUNTANUORET ovat saattaneet olla kuukausikaupalla vailla yhteyttä harrastukseensa. Life after…
Taustalla saattavatkin olla varsin toisenlaiset vaikuttimet kuin pelastustoimen todellinen huoli sopimushenkilöiden todellisesta hyvinvoinnista. Palokuntalaisille riittää palokunnan arvio Barometrissä kysyttiin palokuntalaiskentän näkemystä, kenellä tulisi olla harkintavalta palokuntatoiminnan peruskurssille osallistuvan kelpoisuudesta. Testausvimman yhteydessä on usein esitetty hokema, että ”pelastajasta ei saa tulla pelastettavaa”, mistä syystä uraputkeen pääsyä tulisi rajoittaa ”fyysisellä pääsykokeella”. Kyselyt eivät siten ole suoraan vertailukelpoisia. Palokuntalaisenemmistölle (52 %) riittää, että oma palokunta arvioi kurssilaisen soveltuvuuden. Barometrissa (runsas 1600 vastaajaa) kysyttiin samaan teemaan liittyviä asioita, mutta hieman toisesta eli koulutuksen kohderyhmän näkökulmasta. Väite on tosi, mutta testipakon perusteena täysin epärelevantti. Onnettomuustilastot eivät tue käsitystä, että testeillä oikeasti pyrittäisiin ratkaisemaan käytännössä havaittua todellista ongelmaa. Jos oma palokunta ja lääkäri katsoo, että peruskurssille voi mennä, niin muita esteitä ei saisi sitten enää olla! mielipide. Mutta palokuntalaisten tahdonilmaisun vertailu käynnissä olevaan koulutusuudistukseen panee miettimään: ollaanko nyt oikeasti oikealla tiellä. tarvitaan vielä lääkäritarkastus. Opisto teetti opetussuunnitelmasta kyselyn, johon tuli vajaa 800 vastausta. Barometri kuitenkin asettaa joitakin asioita kovin kyseenalaisiksi. Kysyttiin myös peruskurssin sopivasta pituudesta. 44 palokuntalainen PK102 Koronavuoden aikana Pelastusopisto on hionut sopimuspalokuntakoulutuksen opintosuunnitelmaa. Niistä runsas 500 oli palokuntalaisilta ja loput muilta tahoilta. Neljäkymmentä prosenttia on sitä mieltä, että sen lisäksi Sopimuspalokuntabarometrin koulutusosio vahvistaa aavistuksia Koulutukseen satsattava tai sukupuutto uhkaa Sopimuspalokuntabarometri 2020 ei tarjoa varsinaisia yllätyksiä. Vajaa yhdeksän prosenttia vastaajista tukee ajatusta, että vielä jokin ulkopuolinen taho osallistuisi arviointiin. Tiedettä toki saa, ja pitääkin, tehdä tieteen takia, mutta sillä ei saa vaarantaa yhteiskunnan keskeisen turvallisuustekijän jatkuvuutta
Erinomaista, mutta se ei vielä riitä. Raportin mukaan peruskurssi olisi ”rautainen modulaarinen peruskurssi, joka kattaa pelastustoimen kaikki tärkeimmät perustarpeet. Tämä tarkoittaa, että joka vuosi pitäisi saada 1500 uutta palokuntalaista riveihin, 100 kurssia á 15 oppilasta joka vuosi! Koronan jälkeen tulee olemaan tietty koulutustarvepatouma – innokkaita hakijoita todennäköisesti löytyy, kunhan kursseja järjestetään, olkootpa vaatimukset mitkä tahansa. On arvioitu (mm. Päinvastoin! Nyt tarvitaan matalampi kynnys peruskoulutukseen osallistumiseksi ja enemmän kursseja! Silvio Hjelt. Tämän ja 1-2 muun peruskurssin tulee olla tavoitteiltaan ja tasoltaan samat kuin ammattipelastajalla.” Sopimuspalokuntabarometrin vastaajista yhteensä 64 % ilmoitti, että peruskurssin sopiva pituus olisi enintään 50 tuntia. Siinä on kolmasosa enemmän kuin mitä konsultti suositteli, ja kaksi tuntia enemmän kuin mitä yhteensä 91 % palokuntalaisista katsoo sopivaksi! Yleensä raameissa pysyminen on hyvän lopputuloksen tunnusmerkki. Erityisesti tämä koskee harva-alueita, missä porukkaa on muutenkin vähän. Eikä peruskurssin sisällön laajentamista. Nyt ei ole oikea aika suositella keinotekoisia pääsyrajoituksia. Tuutista pitää tulla ulos luonnollisen poistuman korvaava määrä muodollisesti päteviä palokuntalaisia – kaikilla alueilla. Villi veikkaus on, että alkuryntäyksen jälkeen hakijat harvenevat. HAKA) että hälytysosastojen vuosittainen poistuma on n. Otsikon sana ”sukupuutto” ei ole aivan lähitulevaisuudessa ajankohtainen, mutta sitä kohti ollaan menossa, ellei poistuman korvaamista saada toimimaan. 27 % katsoi, että se saisi olla pitempi, mutta ei kuitenkaan yli 80 tuntia. Peruskurssin kokonaispituus on kuitenkin jo kasvanut yli äyräiden, eli yhteensä 82 tunnin pituiseksi. Kurssista ei tulisi muodostua nykyistä sammutustyökurssia pidempi (60 h). Mutta senkin jälkeen pitäisi löytyä jatkuvuutta. 10 %. 45 Uusi peruskurssi on liian pitkäSopimuspalokuntakoulutuksen siirtäminen Pelastusopiston vastuulle perustuu konsultin raporttiin (KPMG 27.5.2014). Nyt on aika katsoa peiliin ja etsiä jarrukahvaa. Laatu ei korvaa määrää, tarvitaan 100 kurssia vuodessa Kentältä kantautuneet ennakkomerkit viittaavat siihen, että sopimuspalokuntakoulutuksesta tulee laadukas
On vesihuoltoa, muonitusta, maastopalokalustoa ja paljon muuta. Mikäli palokunta lähtee erikoistumisen tielle, se tulee tehdä yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Erikoistumisissa pitää huomioida myös muu logistiikka, kuten vesihuollossa, vaikka letkujen pesu tehtävän jälkeen. Erikoistuminen vaatii kouluttautumista ja ylläpitokoulutusta. Onnettomuustutkintakeskuksen raportissa mainitaan, että vesihuoltoa ei saatu heti järjestymään Jyväskylän isossa senioritalon palossa, koska ammattiasemalta loppuivat miehet kesken. Pelastuslaitosten pitäisikin pohtia, mitä kalustoa voisi antaa sopimuspalokuntien hoidettaviksi. Lähtökohtaisesti erikoistuminen on hyvä asia. 46 palokuntalainen PK102 mielipide Vanheneva sammutusmies Suomessa palokunnilla on ties minkälaisia erikoistumisvaihtoehtoja. Kalustoa on, mutta ei ymmärretä, että se saattaakin olla erikoiskalustoa mitä ei lähialueilla ole. Erikoistumisessa ei ole mitään järkeä, jos erikoistuminen vaatii palokunnalta liikaa sen nykyisiin resursseihin nähden. Malli, jossa erikoiskalustoa on sekä ammattiasemalla että sopimuspalokunnan asemalla, voi olla hyvä vaihtoehto. Vielä, jos kalustoa pystyttäisiin jouhevasti käyttämään ristiin niin, että se kalusto saadaan aina varmasti tilannepaikalle.. Erikoiskaluston liikkeellesaamista pitää miettiä myös ammattiasemilla. On tärHei, me erikoistutaan! keää tutkia, onko vastaavia ratkaisuja oman laitoksen alueella tai muualla Suomessa – ja jopa maailmalla. Logistiikka on myös valttia palokunnassa, ja pitääkin miettiä, miten erikoiskalusto miehitetään ja liikkuu. Erikoistuminen ei kuitenkaan saa olla päähänpinttymä, joka pitää olla, vaan sille on oltava selvä tarve. Joskus palokunnat eivät välttämättä tunnista omia erikoistumisresurssejaan. Ei ole fiksua ilmoittaa P3X:lle, että erikoiskalustoa ei saada tehtävälle mukaan, kun ei ole miehistöä tarpeeksi. Joskus erikoistumisesta kannattaa luopua ajoissa, jos sille ei nähdä tarvetta
DET FINLÄNDSKA AVTALSBRANDKÅRSSYSTEMET står hotat. BRANDKÅRERNAS REGIONALA INTRESSEBEVAKNING trampar på många håll i barnskorna. Grunderna för deras verksamhet varierar storligen. Nu är även just rätt tid att via SSPL orka deltaga i påverkandet på riksnivå. I Finland hittar man endast en handfull räddningsdirektörer som inte godkänner att avtalsbrandkårssystemet blir eländigare. De regionala leden måste fås att raka stå bakom gemensamma målsättningar. För det behövs ett starkt regionalt samarbete mellan brandkårsföreningarna. DET KAN KÄNNAS SOM EN OMÖJLIG TANKE att någonting eller någon ens av ren okunskap skulle driva på en nedskrotning av det system som baserar sig på avtalsbrandkårer. Det finns exempel på brandkårers ”samarbetsorgan” som helt går i räddningsverkens ledband. BRANDKÅRSFÖRENINGARNA måste skärpa sig. Eller diktera dem. ETT REGIONALT SAMARBETE FÖRSVÅRAS av det att brandkårerna utgör en verkligt heterogen hop. Tyvärr kan vi inte förlita oss på den känslan, eftersom fakta bevisar motsatsen. FINLANDS AVTALSBRANDKÅRERS FÖRBUND jobbar på de stora nationella linjerna med huvuduppgiften att påverka lagstiftning, reglementen och nationella linjedragningar. Något riksomfattande avtalssystem finns inte i blickfånget, utan de eventuella välfärdsområdena eller landskapen kommer att förhandla om brandkårernas villkor. DET KAN ÄVEN KÄNNAS SVÅRT ATT inrikta krafterna på förvaltningsmässigt kämpande i stället för på räddningsverksamhet. Förutom FBK-föreningarna behöver även brandmannaföreningarna och -klubbarna nu snabbt reda ut vad som är att vänta inom de närmaste åren. Utmaningarna kan verka fjärran och papperstorra, men de hugger rakt in i brandkårsverksamhetens kärna. INFÖR DE FÖRVALTNINGSUTMANINGAR som den närmaste framtiden medför verkar brandkårsfältets beredskap skrämmande svag. 47 PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledare MEDAN PANDEMIN har tagit uppmärksamheten av politik och publicitet verkar den nationella reformen av socialoch hälsovården slutligen komma att omvandlas till lagstiftning. SSPL:s krafter räcker inte till för att utsträcka sig till att lösa regionernas egna problem. I NÅGRA REGIONER FUNGERAR BRANDKÅRSFÖRENINGARNAS samarbete bra, medan det i några regioner är obefintligt. Just nu står vi dock inför den stunden då brandkårerna som grupp först måste skydda sig själva så att vi sedan i framtiden skall kunna fortsätta det värdefulla arbetet med att hjälpa andra.. På brandkårsnivå verkar förberedelserna inför de praktiska armbrytningarna på det social-, hälsooch räddningsbord som även vänder upp och ned på räddningsväsendet att ligga på farligt låg nivå. Men det räcker inte. I dem är ett självständigt bevakande av brandkårernas intressen i praktiken omöjligt eftersom räddningsverken, festtalen till trots, i praktiken Stora förändringar kommer ramlande i famnen Endast samarbete räddar brandkårerna tillämpar en diktatpolitik. Det finns ont om faktorer som skulle förena samtliga brandkårsföreningar. I annat fall kommer de alldeles snart att utsättas för kall diktatpolitik och hamna i underläge i avtalsförhandlingarna. Då paragraferna blivit klara börjar tillämpandet av dem
48 palokuntalainen PK102 brandkåristen Barometern besvarades av 1618 brandkårister. Barometern är inte vetenskap, den är ett verktyg. Dock bör här konstateras att frågorna var mycket brandkårsspecifika, att brandkårerna är sinsemellan mycket olika och att svaren uttryckligen motsvarar brandkåristernas subjektiva åsikter. Inte illa! 160 brandkårister använde sig av den svenskspråkiga blanketten, en liten ökning i jämförelse med tidigare barometerenkäter. Oberoende av språk är utbildningsnivån bland brandkåristerna ungefär densamma, likaså arbetet. För att det skall lyckas behövs faktaunderlag. Barometern slår för brandkårernas del hål på myten att finlandssvenskarna generellt skulle vara annorlunda än finländarna som helhet. I gengäld presenteras här en del särskilt finlandssvenska aspekter. Ett redskap för att pejla riktningen. Tack för det, för det möjliggör bl.a. Sedd ur finlandssvenskt perspektiv: Avtalsbrandkårsbarometern 2020 Avtalsbrandkårsbarometern 2020 pejlar det finländska räddningsväsendets trender. Avsikten med barometern är att erbjuda underlag för arbetet med att utveckla räddningsväsendet. Vi bakom barometern tackar alla er som bidragit med synpunkter. Det slutliga rapporten sänds till alla avtalsbrandkårer och detaljerna på riksnivå kan läsas där. Till skillnad från en del ”utvecklande” avses här uttryckligen att göra saker bättre. den här analysen. Andelen företagare bland de svenskspråkiga svaren var aningen större, med aningen högre examina bakom, men det ryms dock inom en rimlig felmarginal. Däremot erbjuder enkäten som helhet den intressanta informationen att andelen arbetslösa brandkårister är märkbart lägre än andelen arbetslösa bland resten av befolkningen. Text och bilder Silvio Hjelt. Barometern kan anses åtminstone lika relevant som andra enkäter (där hela landet ofta får representeras av 1000 personer)
Samma förskjutning ses dock ännu mera markant för hela landet, där sådant som klickbildning och mobbning fortfarande tycks vara märkbart vanligare i brandkårsvärlden än bland den övriga befolkningen. Märkligt att man inte tycks kunna får grepp om den saken. Läget har allmänt blivit aningen bättre sedan den förra barometern 2017, men är inte ännu lika bra som landet i medeltal. Detta gäller även inom brandkårerna. Dock så, att det sedan barometern 2017 skett en liten förskjutning från ”utmärkt” mot ”bra”. På motsvarande vis kan man på finlandssvenskt håll skönja en större optimism då det gäller återväxten, både inom alarmavdelningarna och för andra uppgifter. Här kunde finnas plats för ”högre akademisk forskning”. Uppenbarligen upplever man att en positiv anda har bättre dragningskraft än en negativ. Utbildningen, utbildningen Dessvärre profilerar sig den finlandssvenska brandkårssektorn däremot negativt då det gäller brandkårsutbildningen på svenska. Det är nämligen just den positiva andan och samhörigheten samt viljan att hjälpa som enligt avtalsbrandkårsbarometern 2020 särskilt håller brandkåristerna ”tickande”, och särskilt på finlandssvenska. Eller så både och. Det finns för lite av den och den är inte genomgående bra, i jämförelse med vad barometern som helhet anger. 49 Atmosfären bra, men trenden fortfarande sjunkande Barometern korrelerar däremot rätt bra med det faktum att man på finlandssvenskt håll tycks må aningen bättre än befolkningen i genomsnitt. Måhända har räddningsväsendets betoning på det fysiska en andel, eller så inte. Dessutom är trenden ökande. Antingen är det så eller så är de finlandssvenska brandkåristerna snabbare på att klaga. Även om det inte framkommer ur »
Här hänvisas även till detta nummers ledare, som likaså efterlyser samarbete mellan avtalsbrandkårerna. 50 palokuntalainen PK102 brandkåristen sedan vara vilken som helst. Men synligheten på svenska, den kan man nog ännu lite fila på. Vi skall ta det ad notam.. De regionala räddningsverken tycks ha fjärmat sig språkligt, vilket man förstås även upplever på brandkårsfältet åtminstone i tvåspråkiga regioner. Det ”okända” Förbundet Det är alltid med viss spänning man inom Finlands Avtalsbrandkårers Förbund tar del av avtalsbrandkårsbarometern. Man kan vända på steken och positivt konstatera, att ”tänk så mycket sämre det kunde ha blivit om man inte hade jobbat så hårt”. Det avspeglar sig även i barometern. Verkens arbetsspråk är vanligen finska, och då blir sådant som service på svenska och t.ex. Hur har man lyckats. I Svenskfinland borde det samarbetet utsträcka sig längre, till ett samarbete mellan alla intressegrupper. Här skulle det nu behövas gemensamma krafttag. just avtalsbrandkårsbarometern så visar andra undersökningar att finlandssvenskarnas förtroende för räddningsväsendet alls icke når upp till den höga standard som räddningsbranschen brukar stoltsera med. Mycket av det som Förbundet jobbar med sker utom synhåll för brandkåristen på fältet. För den som jobbar särskilt med den svenskspråkiga biten är det väl bara att citera Cornelis Vreeswijk: ”för var dag så blir det bättre, men bra lär det aldrig bli”. Ingenting tyder på att en övergång till en marginell position i välfärdsområdens regi av sig själv skulle lösa problemen med bristande utbud på svenska. Vid barometerns presentationswebinarium konstaterade pensionerade verksamhetsledaren Isto Kujala att ”här jobbar och jobbar man, men ingenting tycks bli bättre”. Om de finlandssvenska brandkåristerna inte själva samlar sig och gör nånting så inte gör någon annan det för dem heller. Saken har påtalats bland enkätens öppna svar, och har även tagits upp i Nyland som ett stöd för Räddningsskolan i Helsingfors, men det löser inte alla problemen ute på avtalsbrandkårsfältet. Alla har nämligen nytta av en språkligt väl fungerande struktur, sektorn må. det svenskspråkiga kursutbudet lätt beroende av enskilda tjänstemäns språkkunskaper
Päätyönään Marko toimii Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Järvenpään asemalla palomiehenä, joka työskentelee myös ambulanssissa. PK: Systole on ainut tilaajapohjainen, ensihoitoon keskittynyt julkaisu Suomessa. ENSIHOIDON ERIKOISLEHTI SYSTOLEN päätoimittaja Marko Partasella on monta rautaa tulessa. Taskuoppaankin tekijätkin työskentelevät ensihoidon ja tehohoidon ytimessä, joten voimavarat ovat olleet muualla kuin kirjan teossa. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. 51 Mitä kuuluu Marko Partanen. Aktiiviset ensihoitaja-kirjoittajat myös ideoivat lehteä. Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. Hiipui korona tai ei, asioista löytyy aina hyvää! TAHTOO TIETÄÄ !!??!!. TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. MP: Kolme viimeisintä romaania voi vielä ostaa naurettavan halpaan hintaan. PK: Olet julkaissut kolme romaania ja yhden pakinakokoelman. MP: Arvostetaan toistemme työtä ja persoonaa riippumatta siitä, mikä on työ tai kuka on persoona. Milloin ilmestyy seuraava painos. Pandemia on viivästyttänyt aikataulua. Uusi painos yritetään saada ulos niin pian kuin mahdollista, mutta aikataulua sille ei ole. Onko kirjoja vielä saatavilla. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeudenolla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. PK: Terveisesi pelastusalan henkilöstölle koronan mähtävästi hiipuessa. Seuraavassa lehdessä kerromme sinulle vastauksen kysymykseesi. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Laadukkaista ensihoitojutuista ei ole ollut pulaa. Niissä kaikissa tapahtumat sijoittuvat pelastusja ensihoitoalalle. Tällä hetkellä tilanne on se, että kirjat saavat jatkoa, mikäli kustantaja niin haluaa. Vuoden 2015 painos on loppuunmyyty. Niin kävi viimeisimmänkin kirjan jälkeen. Jos joku asia tuntuu pahalta tai epäoikeudenmukaiselta, niin pelastusalan väen, jos jonkun, on osattava löytää ratkaisu tai nähdä siinä positiivinen kipinä. MP: Jatkan kirjoittelijan uraa. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@ palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Mitä kuuluu Systole-lehdelle tänään. Ensimmäinen romaani ja pakinakokoelma ovat loppuunmyyty. Tunne on vahva. PK: Systolea julkaisevan Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy:n hittituote on ollut Ensihoidon taskuopas. Uskotaan siihen, että kukaan ei tee tahallaan huonoa duunia, eikä tahallaan halua olla epämiellyttävä. Niistä ei olla tekemässä uutta painosta. PK: Onko sinulla suunnitelmissa jatkaa kirjailijan uraa. Se mitä siitä syntyy, on kysymysmerkki – enimmäkseen kuitenkin lehtijuttuja. Hän on tunnettu jo pitkään jatkuneesta lehtityöstä sekä pelastusja ensihoitoalaa sivuavista kirjoista. Jatkamme sinnikkäällä ensihoitotyön sydämellä. MP: Uusi painos on parhaillaan työpöydällä. Kun kirja ilmestyy, siitä kerrotaan systole.fi-verkkosivuilla. Silti mukaan mahtuu aina uusiakin kirjoittajia. Jokaisen kirjan jälkeen olen uhonnut, että ikinä en enää tähän ryhdy. MP: Kiitos kysymästä, oikein hyvää! Toimitustyötä on tekemässä vahva kattaus ensihoidon ammattilaisia, joten substanssi säilyy ensihoidossa
Kuvavisa edellisessä numerossa: Voittaja tunnisti 6/17 ”Kuvassa ovat ainakin Mika Gröndahl, minä ja vaimo, Tähtisen Pekka, Jarno Joensuu, Jaakko Linko, muita nyt en saa päähäni, kun on nääs tuo atsalea.” Uusi visa vaatii netin käyttöä Wikipediassa Paloauto-sivulla on virheellisiä tietoja. Parhaaksi vastaukseksi valittiin – ei tunnistettujen kasvojen, vaan parhaan rehellisen loppukommentin perusteella Ari Lagerbom Porin Reposaaresta. Turun hätäkeskus, Turku/Åbo, Itäinen Rantakatu, eläimen pelastaminen, RVS101, 21.04.2021 14:17:47, 21.04.2021 15:05:33, Pelastuslaitoksella ei tehtävää. Luettele mahdollisimman monta! Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Palkintona jaamme eniten virheitä löytäneelle Palokuntalainen-lehden kesäisen tuotekassin. 52 palokuntalainen PK102 seuraava lehti LETKUT SOLMUSSA Kuva on otettu 12.7.2016 Porin Puuvillassa Suomi Areenan keskustelutilaisuudesta, jonka aiheena oli Palokuntatoiminta – työtä vai harrastus. Vuosia sitten etsimme hälytysilmoituksia ja pelastuslaitosten tiedotteita, jotka saivat aikaan hymyä huuleen tai muuten ihmetyttivät. Vieressä olevan viestin luettuamme, päätimme toimituksessa taas aloittaa seurannan. Mitä ihmettä. Kannattaa lukea viesti oikein ajatuksella!. Kerrostalon katolle oli kiinnitetty linnunpelätin
alv 10% Tilaa sähköpostilla tilaukset@palokuntalainen.fi DIGILEHTI MAKSUTTA LEHDEN TILAAJILLE Asenteet kohdallaan NYT | PALOKUNNAT |HENKILÖT | KALUSTO & VARUSTEET | ILMIÖITÄ palokuntalainen BRANDKÅRISTEN 97 IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 28 · 2020 · ISSN 1798-2685 Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Hydroventista ST-putki palokuntalainen BRANDKÅRISTEN 99 IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 45 · 2020 · ISSN 1798-2685 Kokkolassa kehitettiin Katseet TULEVAISUUTEEN palokuntalainen BRANDKÅRISTEN JUHLAN UMERO IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 1 · 2020 · ISSN 1798-2685 100. 53 seuraava lehti HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Tiedustelu pelastustoiminnassa Letkuhuolto 2. Seuraava lehti (nro 103) ilmestyy viikolla 27 Tilaa oma lehtesi ...ja tiedät mitä alalla tapahtuu 6 lehteä 49€ sis. Pelastusalan tapahtumat palaavat
VIIME VUODEN HUHTIKUUSSA kävi ilmi, että joidenkin pelastuslaitosten ohjeistukset olivat vähän niin ja näin – jopa ristiriitaiset. MITÄ KORONA-AJASTA OLEMME OPPINEET. Joissakin laitoksissa on annettu omalaatuisia ”määräyksiä” kuten sammutusyksikön henkilömäärä rajoittaminen neljään tai maskinkäyttöpakko sammutustilanteen aikana, vaikka ollaan ulkona ja kaukana asiakkaista/potilaista. Jotkut laitokset sulkivat sopimuspalokuntien asemilta kaiken muun paitsi hälytystoiminnan ja valmiuden ylläpitoon liittyvät toimet. Toivottavasti jotain. Kun korona nosti päätään, muutama laitos reagoi nopeasti ja nosti materiaaliset valmiudet hyvälle tasolle ammattiasemilla ja myös sopimuspalokunnissa. Ainakin sen, että käytäntöjä ja toimintamalleja pelastustoimessa on vaikka muille jakaa.. Myös suojainten toimitukset asemille tökkivät. Joillekin ammattiasemille tuli maskin käyttöpakko, toisille ei. SUOJAIMIA oli jo riittävästi, mutta laitosten ohjeistukset poikkesivat taas huomattavasti toisistaan. 54 palokuntalainen PK102 LIEKINHEITTÄJÄ Korona on opettanut tai sitten ei KORONA-AIKA on jälleen osoittanut, kuinka sirpaleinen Suomen pelastustoimi on. SOPIMUSPALOKUNNILLE asetetut harjoitusrajoitukset ovat olleet kuin tilkkutäkki: ei lainkaan harjoituksia, etäharjoituksia, pienryhmäharjoituksia, harjoituksia kuin ennen koronaa jne. Myös oheistus saatiin pikavauhtia kentälle. Vaikka koronakauden alku oli pelastuslaitoksille hapuilua, voidaan hyvällä syyllä sanoa, että sama meno jatkui koronalukemien alettua jälleen nousta loppusyksyllä. SISÄMINISTERIÖN PELASTUSOSASTON paimenkirjeet pelastuslaitoksille keväällä 2020 kyllä sisälsivät ”linjauksia”, mutta kuten arvata saattoi, pelastuslaitokset ja jopa niiden sisäiset alueet tekivät omat ratkaisunsa tulkiten valtakunnallisia, aluehallintoviraston ja sairaanhoitopiirien suosituksia melko vapaasti – tai tiukasti
Useita kiinnitysvaihtoehtoja. Pikakiinnitys mahdollistaa myös suihkun ylhäältä alaspäin Suihkun säätö 360 astetta. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Nyt täällä! TFT Blitzfire HE OSC siirrettävä vesitykki Tuotto 380-2400 L/min. TFT-Laatu mm. 5 V takuu. TFTLaatua mm. Langaton kauko-ohjaus. TFT Tornado RC vesitykki langattomalla kauko-ohjaimella Sähköisesti ohjautuva vesitykki 12/24 V. Suihkukulmat 10 86 astetta ja vaakaliike säädettävä 40 astetta. Erinomainen käyttöturvallisuus. TFT-Laatu mm. 5 V takuu. 5 V takuu. Tuotto valinnan mukaan 350 -2500 L/min Anodisoitua alumiinia joka jauhe maalataan sisäja ulkopuolelta. TFT-Laatu mm 5 V takuu. TFT Hemisphere vesitykki teollisuuteen Tuotto 380-2400 L/min. Tuotto 20006000 L/min valinnan mukaan. Kulmala Palokuntalainen TFT HUHTIKUU 2021 205x275.indd 1 13.4.2021 14.39. 55 Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Radius vesitykki Mekaaninen vesitykki uutuus säiliöautoihin. mm. Nopea kääntää käyttö/kuljetusasentoon. automaattinen turvaventtiili
24?%). Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. VEHO LOMMILA Lommilanrinne 3, Espoo 010 56916 VEHOTRUCKS.FI. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. 56 palokuntalainen PK102 . Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusautomallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 15 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. alv