Palokuntalainen 103/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Pihlavan VPK:lle TÄYDELLINEN PAKETTI RSA158 palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 27 · 2021 · ISSN 1798-2685 103
2 palokuntalainen PK103 TOHATSU VE1500 • luokkansa kevein ja pienin • paras teho-/painosuhde • 2000 l / 7 bar • nopein alkuimulaite • suurin nosto-/imukorkeus: 9 m TOHATSU V20FS • kevein ja pienin 52 kg / 0,114 m 3 • paras teho-/painosuhde • 525 l / 6 bar : 52 kg • nopein alkuimulaite, 15,4 s / 6 m • suurin nosto-/imukorkeus: 9 m ERMAK 25L SAMMUTUSREPPU • helpottaa liikkumista maastossa • leveät kantohihnat parantavat käyttömukavuutta • tehokas käsipumppu KELLUVA IMUSIHTI MINI • max virtaus 1500 l/min • liitäntä: 2½” ulkokierre • materiaali PE muovi • koko 604 x 454 x 171 mm, 8 kg Esteri Group valmistaa korkealaatuisia työvälineit ä pelastusalan ammattilaisille. Alan luotetuimmat tuotteet takaavat, että työssä voi keskittyä siihen tärkeimpään. • EN 15614, EN16689 PATU NORDIC • otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä paloletku • käyttölämpötilat: -30 °C + 85 °C • vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu • koot: 1”-4” • EN 14540, DIN 14811, M.E.D 96/98/EC MULTIFIRE B • pituus: 250 mm • paino: 1,34 kg • työpaine: 10 bar / 230 psi • liitäntä: R1” uk • materiaali: kromattu messinki • portaattomasti säädettävä MUISTA TILATA HUOLTO LAITTEILLESI!. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi MAASTOPALOPUKU • Kevyt maastopalopuku suojaa tulelta ja kuumuudelta sekä vähentää kuormitusta vaativissa maastopalotehtävissä. VALMISTAUDU MAASTOPALOKAUTEEN Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella
VALMISTAUDU MAASTOPALOKAUTEEN Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Toimitus TOHATSU VE1500 • luokkansa kevein ja pienin • paras teho-/painosuhde • 2000 l / 7 bar • nopein alkuimulaite • suurin nosto-/imukorkeus: 9 m TOHATSU V20FS • kevein ja pienin 52 kg / 0,114 m 3 • paras teho-/painosuhde • 525 l / 6 bar : 52 kg • nopein alkuimulaite, 15,4 s / 6 m • suurin nosto-/imukorkeus: 9 m ERMAK 25L SAMMUTUSREPPU • helpottaa liikkumista maastossa • leveät kantohihnat parantavat käyttömukavuutta • tehokas käsipumppu KELLUVA IMUSIHTI MINI • max virtaus 1500 l/min • liitäntä: 2½” ulkokierre • materiaali PE muovi • koko 604 x 454 x 171 mm, 8 kg Esteri Group valmistaa korkealaatuisia työvälineit ä pelastusalan ammattilaisille. Haluamme tulevan syksyn aikana tietoa, millaisia pysyviä muutoksia korona on mahdollisesti saanut aikaan palokunnissa. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi MAASTOPALOPUKU • Kevyt maastopalopuku suojaa tulelta ja kuumuudelta sekä vähentää kuormitusta vaativissa maastopalotehtävissä. 3 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Euraprint Oy KANNEN KUVA Tuomas Klimoff KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Kunskapen som projektstyrningsinstrument Lingottua Pääkirjoitus Tahtoo tietää Letkut solmussa Liekinheittäjä 18-19 Olli Hiltunen, Hyrynsalmi, 40 vuotta sopimusmiehenä 5 27 51 52 54 32-37 Pihlavan VPK 24-26 hämeenlinnan vpk 21. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Tilinpäätöstä on kuitenkin liian aikaista tehdä. Olemme selvittäneet korona-ajan vaikutuksia pariinkin otteeseen. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 Turtola 23 15 ”pelastuspuolen” vaalitulos Brandkåristen 47 Ledare 46 sisältö Toimitukselta Korona on melkein selätetty. Alan luotetuimmat tuotteet takaavat, että työssä voi keskittyä siihen tärkeimpään. Siitä huolimatta palokunnat toimivat ja kansalaiset ovat saaneet ja saavat apua. Otamme vastaan tietoja niin alan ammattilaisilta kuin sopimushenkilöiltäkin. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. • EN 15614, EN16689 PATU NORDIC • otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä paloletku • käyttölämpötilat: -30 °C + 85 °C • vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu • koot: 1”-4” • EN 14540, DIN 14811, M.E.D 96/98/EC MULTIFIRE B • pituus: 250 mm • paino: 1,34 kg • työpaine: 10 bar / 230 psi • liitäntä: R1” uk • materiaali: kromattu messinki • portaattomasti säädettävä MUISTA TILATA HUOLTO LAITTEILLESI! 20-22 akkupalot Vanheneva sammutusmies 43. Kynät savuamaan! Kerromme tuloksista syksyn ja ensi talven numeroissa. Tulevan syksyn tautitilanne on kuitenkin arvoitus
Yhdisteltävyys: PSS® AirBoss Connect on varustettu usealla anturilla jäljellä olevan paineen-, pelastajan liikkumattomuudenja lämmön valvontaan. Kysy lisää: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Uusi standardi paineilmalaitteille: Lue lisää täältä: Dräger PSS ® Airboss. Huollettavuus: Koko Dräger PSS® AirBoss -laitteisto on konepestävä. 4 palokuntalainen PK103 Uusi Dräger PSS® AirBoss tarjoaa ylivoimaista ergonomiaa ja turvallisuutta! Käytettävyys: Kolmivaiheinen korkeuden säätö takaa yksilöllisen istuvuuden, liukumekanismi asettaa paineilmalaitteen oikealle paikalle selässä ja kantojärjestelmän kehys tuo painopisteen lantiolle. Sisäänrakennetut letkut ja monikiinnityspisteet kangaslenkkien sijaan, minimoivat riskin kiinni jäämiseen. Lisäksi, kangashihnastojen vähyys kantojärjestelmässä mahdollistaa paineilmalaitteen nopean kuivaamisen. Kaikki tieto välitetään FireGround Appiin. Turvallisuus: Dräger PSS® AirBoss on varusteltu korkean näkyvyyden LED -valoilla
KUULOSTAA ODOTTAMATTOMALTA, mutta metsäpalojen sammuttamisessa on Suomessa paljon petrattavaa. Ääriesimerkki typeryydestä on laitos, jossa drone-lennättäjä on päivystävä palomestari, mutta drone-operointi on kielletty sopimuspalokunnilta, joilla olisi sopivat laitteet ja valmiudet. SAMMUTUSVÄEN VARUSTEIDEN alueelliset erot ovat myös suuria. pääkirjoitus SUOMESSA PALOKUNNAT hälytetään keskimäärin 3000:een maastopaloon vuosittain. PELASTUSJOHTAJAT VETÄVÄT – kuten ovat aina vetäneet – kukin omaa linjaansa, joten heidän taholtaan ei ole odotettavissa yhteistä toimintamallia metsäpaloasioissakaan. Onneksi on myös edistyksellisiä laitoksia, joissa dronet ovat järkevässä tehokäytössä. Hengityssuojaimet metsäpalokäyttöön ovat useimmille tuntemattomia turvallisuusvälineitä. Useissa laitoksissa henkilökohtaisia metsäpalovarusteita ei yksinkertaisesti ole. 5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Maastopalojen sammutuksessa paljon petrattavaa Artikel på svenska på sidan 46. AJOISSA SUORITETTU TIEDUSTELU on kaiken sammutustoiminnan onnistumisen ehdoton edellytys. Kumppanuusverkosto keskittyy pohtimaan maailmaa syleileviä hallinnollisia asioita, eikä ministeriön pelastusosastokaan saa aikaan konkreettista kehitystä. Puutteiden perussyy on, että Suomen pelastustoimelta puuttuu yhtenäinen ja riittävän toimivaltainen johto. Joissakin laitoksissa mönkijät eivät ole vasteessa, vaan niitä tilaillaan jos muistetaan. Tulokset paranisivat, jos kaikkialla olisi voimassa yhteinen käytäntö lähettää maastopaloon aina kevyellä yksiköllä yksi tai kaksi tiedustelijaa. Kohteessa tapahtuvaa peseytymistä tai varusteiden vaihtoa ei ole ajateltu. Se on niin nähty.. METSÄPALOISSA tarvittavaa kalustoa on maassa kohtuullisesti, mutta alueelliset erot ovat suuria. Useissa laitoksissa taktisia kuvioita ei ole mietitty riittävästi etukäteen, joten kohteissa toimitaan ad hoc. Turhaa letkunvetoa ja hikeä. Pääosa paloista on teknisesti ja taktisesti helppoja sammuttaa. DRONET ovat tulleet käyttöön monissa laitoksissa, mutta niiden etupainotteinen hyödyntäminen on edelleen lapsenkengissä. Kuitenkin sadoissa maastopaloissa tapahtuu virheitä, jotka olisi asennemuutoksilla ja koulutuksella vältettävissä. Tästä huolimatta on edelleen liian yleistä, että metsäpalohälytyksessä sammutusyksikkö lähetetään kohteeseen, perillä tehdään nopea selvitys ja se osoittautuu taktisesti vääräksi
Kokoomus 46 % ja Vasemmistoliitto 43 %. Kaikkien pelastustoimeen kytköksissä olevien ehdokkaiden löytäminen olisi vaatinut jokaisen kunnan läpikäynnin, mitä ei resurssipulan vuoksi tehty. Ehdokkaista 105 edusti jotain neljästä vaaleissa menestyneestä suuresta puolueesta. Valituista 71:sta niitä edusti 60. Todellinen määrä on todennäköisesti suurempi. Keskusta oli kolmas, 60 % ja SDP neljäs, 55 %. Kaikista alan ehdokkaista läpi meni 71 eli 56 %. 6 palokuntalainen PK103 56 % ehdokkaista läpi ”VAALIVOITTO” pelastusalan ehdokkaille Kesäkuun kuntavaalien ”pelastuspuolueella” oli selvityksen mukaan 130 ehdokasta. RKP ja MUUT (yhteislistat) saivat joka toisen ehdokkaansa läpi. Vihreiden ja Feministisen puolueen ehdokkaat jäivät valitsematta. Ehdokkaita Läpimenoprosentti KD 1 100 PS 20 70 KESK 30 60 SDP 29 55 RKP 6 50 MUUT 8 50 KOK 26 46 VAS 7 43 VIHR 2 FEM 1. Seuraavana oli Perussuomalaiset, jotka saivat 70 % ehdokkaistaan läpi. Maantieteellisesti ja tilastollisesti kattava selvitys antaa kuitenkin hyvän kuvan tulevista pelastusalaa tuntevista päättäjistä. Ehdokasmäärään suhteutettuna parhaiten valittuja keräsi Kristillisdemokraatit, heidän ainut ehdokkaansa tuli valituksi. Valtaosa löydetyistä ehdokkaista oli sopimuspalokuntalaisia. Pelastusja/tai ensihoitoalan ammattilaisia ehdokkaista oli alle 20 %. Katso luettelo valituista sivulta 15
Paineilmahengityslaitteissa tulee käyttää vain valmistajan alkuperäisiä varaosia ja lisävarusteita, muuten paineilmahengityslaitteen asianmukainen toiminta voi vaarantua. Lisäksi julkaisussa on linkkejä, joista löytyy lisää syvempää tietoa kustakin aihealueesta. • Paineilmahengityslaite suojaa savusukeltajaa sadoilta myrkyllisiltä aineilta ja kuumilta palokaasuilta. Se on sähköinen oppikirja, joka on tarkoitettu savusukeltajien peruskoulutukseen, mutta se soveltuu myös savusukeltajien täydennysja kertauskoulutukseen sekä harjoitusten tueksi. Paineilmahengityslaitteen kantojärjestelmä sisältää selkälevyn, selkälevyyn kiinnittyvät olkahihnat sekä vyötäröhihnan. Kakkonen sulkee oven ja veden annetaan vaikuttaa ja jäähdyttää tilaa muutaman sekunnin. Paineilmahengityslaitteen korjausja huoltotoimenpiteet vaativat maahantuojan valtuutuksen. Paineilmahengityslaitteen kantojärjestelmää on kehitetty, että Kuva 17. Julkaisu on helposti luettava ja omaksuttava. Kyselyn tulokset huomioitiin Savusukellusoppaan laadintaprosessissa. Hankkeen savusukellusja sammutustekniikan osaamiseen liittyvään kyselyyn vastasi 1635 pelastusalan ammattilasta ja sopimushenkilöä eli noin 8 % koko pelastusalan henkilöstöstä. Käytännössä savusukelluksessa paineilmahengityslaitetta käytetään hetkellisesti kuumemmissa lämpötiloissa kuin + 60°C. Paineilmahengityslaitteen pääosat. Hatunnosto Ville Ala-Kokolle! Lataa itsellesi Savusukellusopas osoitteessa http://info.smedu.fi/kirjasto/Sarja_A/A1_2021.pdf A OPPIMATERIAALI Savusukellusopas Ville Ala-Kokko Uusi savusukellusopas on Kympin arvoinen julkaisu 56 % ehdokkaista läpi ”VAALIVOITTO” pelastusalan ehdokkaille. Savusukelluspari ovella. • Paineilmahengityslaitteessa hengityskaasuna käytetään ilmaa. Kaikki turha on pois, vain tärkein tieto on jäljellä. Jos savun väri on hyvin vaalea, kakkonen raottaa ovea varovasti. Tiivistelmästä löytyy yhteenvetona kappaleen tärkeimmät asiat.” Jokainen johdannon sana on totta. Paineilmahengityslaitetta ei saa käyttää viallisena tai puutteellisena ja sitä ei saa muunnella. Se on mahdollista, sillä paineilmahengityslaite ei heti itsessään kuumene 60 asteeseen. Sen tekstissä on nostettu esiin tärkeitä asioita ja lisäksi jokaisen kappaleen lopussa on tiivistelmä. 2.3.2 Paineilmahengityslaitteen osat Kuvassa 17 on nimettynä paineilmahengityslaitteen pääosat. Samalla pari huomioi savurajan alapuolen, että näkyykö pelastettavia, palon kajastusta ja miltä huonejärjestys näyttää. Savupatjan jäähdytyksen tarkoituksena on estää vaarallisen pistoliekin (kuva 71) tai savupatjan humahduksen syntyminen. Tärkeää • Paineilmahengityslaite on tärkein savusukeltajan suojain. (Henkilönsuojainasetus (EU) 2016/425.) EN137:ssa määritetään, että paineilmahengityslaitteen tulee toimia moitteettomasti -30°C + 60°C lämpötilassa. Pistoliekki. Julkaisu kiilaa Palokuntalainen-lehden raadin mukaan parhaaksi pelastusalan suomalaiseksi oppaaksi kautta aikojen! Oppaan taustalla on Palosuojelurahaston ja Pelastusopiston rahoittama ”Savusukellusosaamisen kehittäminen Suomessa”-hanke. Paineilmahengityslaitteen kanssa käytettävien säiliöiden, hengitysventtiilien, kasvo-osien ja muiden varusteiden on oltava yhteensopivia, yhdessä ne muodostavat hyväksytyn kokoonpanon. Oppaan ulkoasu on erinomaisen luettava ja informatiivinen. Katso video: Pistoliekki Ykkönen on valmiina käyttämään suihkuputkea Ykkönen jäähdyttää kuumia palokaasuja Lyhennelmä oppaan johdannosta: ”Savusukellusoppaan toinen uudistettu painos on ensimmäinen täysin uuden ulkoasun saanut Pelastusopiston julkaisu. 7 32 | Savusukellusopas käytettävät paineilma hengitys laitteet ovat turvapaineellisia, jolloin paine ilma hengityslaitteen antama hengityksen suojaus on paras mahdollinen. Mikäli ovi on kuuma ja oven raoista purkautuva savu on väriltään tumman ruskeaa, tumman harmaata tai mustaa, ykkönen jäähdyttää savupatjaa heti oven avauksen jälkeen (kuva 70). Hihnastot Paineilmasäiliö Hengitysventtiili Kasvo-osa Painemittari Pillivaroitin Paine letkut Selkälevy Paineenalennin Lisäilmaliittimet Savusukellusopas | 89 Oven raoista purkautuvan savun värin ja ulkona tiedustelussa havaitun palon vaiheen mukaan jäähdytetään savupatjaa ja kuumia pintoja oven raosta. Savusukelluskäyttöön tarkoitetun paineilmahengityslaitteen tulee täyttää EN136 ja EN137-standardit, joiden mukaan paineilmahengityslaite soveltuu käytettäväksi hengityssuojaimena rakennuspalossa. Opas sisältää useita linkkejä opetusvideoihin. Kuva 71. Palon ollessa voimakas jäähdytys ovelta toistetaan ja ovi laitetaan taas hetkeksi kiinni. Tässä voi apuna käyttää valaisinta huomioiden kuitenkin, että, että valaisimen valokeila estää palon kajastuksen näkemisen. Aikaa katsomiseen ei saa käyttää kuin Kuva 70
Järjestäjän on kerättävä tietoa vaarallisista paikoista, ulosajoista, niiden syistä sekä seurauksista ja osallisista, jotta näitä tietoja voidaan käyttää reaaliaikaisessa arvioinnissa muun muassa keskeyttämistä varten sekä myöhempää kehittämistä ja vaarojen poistamista varten. Tukes tiukkana moottoriurheilijoille Vakavat yleisöonnettomuudet on saatava loppumaan Moottoriurheilussa ja -tapahtumissa on viime vuosina tapahtunut useita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia muun muassa Pohjanmaa-rallissa 2018, Lappeenrannan huippunopeustapahtumassa 2019 ja Poker Run -tapahtumassa 2020. Kielletyt katselualueet on merkittävä maastoon ja reittikarttoihin. Onnettomuusja vaaratilanneilmoituksilla on tarkoitus varmistua siitä, ettei vaarallisia palveluita tai tapahtumia jatketa ennen kuin näiden turvallisuudesta on riittävästi varmistuttu. Tapahtumien turvallisuusjärjestelyissä, riskien arvioinnissa sekä annetuissa turvallisuusohjeissa oli puutteita. – Onnettomuudet osoittavat, ettei yleisö tunnista tai tiedä vaaroja, eivätkä he saa järjestäjiltä riittävästi tietoa pysyäkseen turvassa, sanoo Tukesin ylitarkastaja Kari Koponen. – Jos toiminnassa havaitaan vakavaa vaaraa, järjestäjän on keskeytettävä toiminta, kunnes on huolehdittu siitä, ettei kyseinen vaara enää toistu, Koponen sanoo. Yleisölle pitää antaa selkeät ohjeet katselualueista ja kulkureiteistä jo tapahtuman ennakkomateriaaleissa. Tapahtumasta pitää laatia turvallisuusasiakirja, ja lisäksi on huolehdittava muun muassa kokoontumislain ja pelastuslain velvoitteista. Lappeenrannan huippunopeustapahtumassa menehtyi kuljettaja, joka menetti loppujarrutuksessa ajoneuvon hallinnan ja suistui ulos kiitotieltä. Maaja vesialueiden sulkeminen ja eristämien muulta käytöltä sekä turva-alueiden määrittely on erityisen tärkeää toiminnan kaikissa vaiheissa. Lisätietoja: ylitarkastaja Kari Koponen, p. 8 palokuntalainen PK103 Pohjanmaa-rallissa katsoja kuoli oleskeltuaan ulkokaarteessa heikosti merkityllä vaarallisella alueella. Onnettomuuksista on ilmoitettava Tukesille Vakavista läheltä piti -tilanteista ja onnettomuuksista on viipymättä ilmoitettava Tukesiin. 029 5052 094 sähköposti: etunimi.sukunimi@tukes.fi Lyhennelmä Tukesin tiedotteesta 3.6.2021. Tapahtumanjärjestäjän on valvottava, miten yleisö toimii esimerkiksi rallin katselualueilla ja tarvittaessa puututtava vaaralliseen käyttäytymiseen tai yleisön sijoittumiseen rallireitin varrella. Poker Run -tapahtumassa kuoli katsoja. – Positiivista kehitystä on se, että yleisölle vaarallisten ja heille osoitettujen paikkojen merkinnät ovat yleistyneet vuoden 2020 aikana, Koponen toteaa. Siksi myös katsojien ohjeistaminen ja valvonta on tärkeää. – Katsojille ei ole täysin turvallista paikkaa, on vain vähemmän vaarallisia alueita sekä paikkoja. Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) vaatii tapahtumajärjestäjiltä järeämpiä toimenpiteitä, jotta tällaiset onnettomuudet vältettäisiin jatkossa. Katsojien ja muiden alueella liikkuvien on noudatettava järjestäjän antamia ohjeita, Koponen jatkaa. Tapahtumanjärjestäjä vastaa turvallisuudesta Moottoriurheilutapahtuman järjestäjillä on oltava riittävät ja oikeat tiedot kaikista turvallisuuteen vaikuttavista seikoista, kuten lajin riskeistä, ajoneuvokalustosta, kuljettajista sekä yleisön käyttäytymisestä
9
10 palokuntalainen PK103 Hätäkeskuspäivystäjiä koulutetaan lisää Hallitus esittää pelastustoimen toimintamenoihin 955 000 euron lisäystä ylimääräisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin järjestämiseksi. Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen toteaa, että esitys on odotettu ja toivottu. Yritykset totesivat, ettei kyseistä tuotetta ole myyty Suomessa ja he poistivat tuotteet valikoimistaan. Se osoittaa, että huoltamme henkilöstön jaksamisesta ja palvelukykymme pitämisestä yllä on kuultu. Vuoden 2021 kolmas lisätalousarvioesitys annettiin eduskunnalle torstaina 27. Viiden tuotteen osalta yritykset korjasivat ohjeet asianmukaisiksi Tukesin yhteydenoton jälkeen. Pihatakkojen ja puilla lämmitettävien kylpytynnyreiden käyttöja asennusohjeissa tulisi ilmoittaa tuotteelle soveltuvat suojaetäisyydet palaviin materiaaleihin tai ympäröiviin rakenteisiin. – Projektin tulokset kielivät siitä, että pihatakkoja on myyty laajasti puutteellisin ohjein. – Rahoituksen turvin pystytään järjestämään ylimääräinen kurssi vastaamaan Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötarpeita. Myös puilla lämmitettävä kylpytynnyri voi aiheuttaa palovaaraa, jos sen asennuksessa ei huomioida turvaetäisyyksiä. Johtaja Taito Vainio pitää ylimääräisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin järjestämistä ratkaisevan tärkeänä. Tukes selvitti Pihatakkojen ja kylpytynnyreiden ohjeissa puutteita. – Ylimääräisen kurssin toteutuminen on äärimmäisen tärkeää Hätäkeskuslaitoksen tulevaisuuden palvelukyvyn kannalta. Nämä tiedot kuitenkin puuttuivat useista ohjeista. Tulemme omalta osaltamme tukemaan koulutuksen toteuttamista niin hyvin kuin pystymme. Asiaa on valmisteltu yhteistyössä Pelastusopiston ja Hätäkeskuslaitoksen kesken. Olen todella tyytyväinen esitykseen. Takan asennusohjeissa ei ollut mainittu mitään suojaetäisyyksistä ympäröiviin rakenteisiin. Tukes selvitti valvontaprojekteissa pihatakkojen ja kylpytynnyreiden käyttöja asennusohjeita. Muistuttaisinkin nyt kaikkia pihatakan omistajia varmistamaan oman takkansa sijoituksen turvallisuuden ennen kesäkauden alkua, huomauttaa Tukesin ylitarkastaja Jyri Pekkanen. VAIN KOLMESSA PIHATAKASSA RIITTÄVÄ OHJEISTUS SUOJAETÄISYYKSISTÄ Tutkituista ohjeista (8) vain kolmessa löytyi asianmukaiset ohjeet suojaetäisyyksistä. Kahden tuotteen osalta Tukesille ei toimitettu ohjeita. 1,5 vuotta kestävä 24 aloituspaikan hätäkeskuspäivystäjäkurssi voidaan käynnistää Kuopiossa ensi syksynä. Tukes on löytänyt puutteita pihatakkojen ja kylpytynnyreiden käyttöja asennusohjeista, joissa ei aina kerrota suojaetäisyyksistä. Lisäksi kylpytynnyreiden osalta huomiota kiinnitettiin siihen, miten yritykset ovat huomioineet kylpijälle aiheutuvan hormin palovammariskin. toukokuuta. Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes) tietoon on tullut tapaus, jossa liian lähelle taloa rakennettu pihatakka aiheutti talon palamisen. Lisäksi kylpytynnyreiden hormin palovammariskiä ei aina ollut asianmukaisesti huomioitu myytävissä tuotteissa. Hätäkeskuslaitos on jo pitkään ilmaissut huolensa henkilöstön riittävyydestä
– Tuotteen mukana on toimitettava kaikki turvallisen käytön kannalta oleellinen tieto. 11 MYÖS KYLPYTYNNYREIDEN OHJEISSA PUUTTEITA Kylpytynnyreiden osalta Tukes oli yhteydessä kymmeneen suomalaiseen yritykseen. – Kotipihojen pihatakkojen ja kylpytynnyreiden pitää täyttää kuluttajaturvallisuuslainsäädännön yleiset turvallisuusvaatimukset. Noudata käyttöohjeita. – Jos olet asentanut pihallesi palovaarallisen tuotteen, jonka ohjeissa ei ole mainittu suojaetäisyyksiä, varmista, että tuote on asennettu tarpeeksi etäälle palavista materiaaleista siten, että säteilylämpö tai kipinät eivät pääse sytyttämään läheisiä rakennuksia. Neljän kylpytynnyrin ohjeista puuttuivat ohjeistukset tarvittavista suojaetäisyyksistä. Yritykset kertoivat korjaavansa tuotteiden ohjeistukset näiltä osin. Tarve palovammoilta suojaavalle turvaratkaisulle, kuten hormin suojaritilälle korostuu niissä tuotteissa, joissa kuuma hormi on lähellä kylpijää. – Tuotteiden valmistajat, valmistuttajat, maahantuojat ja myyjät vastaavat niiden turvallisuudesta ja siitä, että niissä on tarvittavat käyttöohjeet. – Huolehdi pihatakan tai kylpytynnyrin oikeasta asennuksesta ja paloturvallisuudesta. OHJEITA KULUTTAJILLE – Tarkista, että tuotteen mukana toimitetaan asianmukaiset käyttöohjeet ja niissä on kerrottu, miten ja mihin tuotteen voi asentaa turvallisesti. Tukes määräsi yhden yrityksen korjaamaan markkinoimansa tuotteet turvallisiksi. – Tarkista myös paikalliset rakennusja paloturvallisuusmääräykset tuotteen sijoitteluun liittyen. Muutamissa tapauksissa yritys kertoi hormin olevan niin kaukana kylpytynnyristä, ettei kylpijän tahaton kosketus kuumaan hormiin ole mahdollista. 029 5052 027 Ylitarkastaja Reija Sironen (kylpytynnyrit), 029 5052 016 sähköpostit: etunimi.sukunimi@tukes.fi Lähde: Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes). Ne eivät saa aiheuttaa vaaraa kuluttajien terveydelle tai omaisuudelle. Tukesin yhteydenoton jälkeen suurin osa toimijoista kertoi lisäävänsä hormin lämpösuojan tuotteen mukaan vakiona toimitettavaksi. LISÄTIETOJA: Ylitarkastaja Jyri Pekkanen (pihatakat), p
Pelastuslaitosten pelastuspäälliköille esitettiin kolme kysymystä: 1. Kuinka monta vpk-muotoista sopimuspalokuntaa laitoksellanne on. Alla olevassa vastausyhteenvedossa käytetään vapaaehtoispalokuntayhdistyksestä, jolla on palokuntasopimus pelastuslaitoksen kanssa, nimitystä ”sopimusvpk”. ITÄ-UUSIMAA Sopimusvpk:t: 24 Lopettaneet: Uudet: Huom: 5. 8. Kaikilta laitoksilta saatiin vastaukset, kiitokset viranhaltijoille aktiivisuudesta! KÄYTÄMME TÄSSÄ ARTIKKELISSA EPÄVIRALLISTA TERMIÄ ”SOPIMUSVPK”, KOSKA SELVITYKSEN KOHTEENA OLI PALOKUNTASOPIMUKSEN PELASTUSLAITOKSEN KANSSA SOLMINEET VAPAAEHTOISET PALOKUNTAYHDISTYKSET. Kuinka monta uutta vpk-yhdistystä on solminut sopimuksen pelastuslaitoksenne kanssa viimeisen viiden vuoden aikana. KYMENLAAKSO Sopimusvpk:t: 27 Lopettaneet: Uudet: Huom: Palokuntalainen selvittää: VPK-muotoiset sopimuspalokunnat Suomessa 2021 Pyysimme touko-kesäkuussa Manner-Suomen pelastuslaitoksilta tietoa, kuinka monta vpk-muotoista sopimuspalokuntaa kullakin laitoksella on. LÄNSI-UUSIMAA Sopimusvpk:t: 40 Lopettaneet: Uudet: Huom: 3. 3. KANTA-HÄME Sopimusvpk:t: 24 Lopettaneet: Uudet: Huom: 7. 2. VARSINAIS-SUOMI Sopimusvpk:t: 66 Lopettaneet: Uudet: Huom: 6. 12 palokuntalainen PK103 482 SOPIMUSVPK:TA 1. Tiedot perustuvat viranhaltijoiden antamiin lukuihin, joiden pitäisi olla ajantasaisia ja luotettavia. Selvityksessä oli kyse palokuntayhdistysten määrästä, ei paloasemien, joita muutamilla yhdistyksillä on useita. Kuinka moni vpk on lopettanut (ei enää sopimusta) viimeisen viiden vuoden aikana. KESKI-UUSIMAA Sopimusvpk:t: 30 Lopettaneet: 1 (Kesko Oyj tehdaspalokunta) Uudet: Huom: 4. HELSINKI Sopimusvpk:t: 15 Lopettaneet: Uudet: Huom: 2. ” ”. PÄIJÄT-HÄME Sopimusvpk:t: 19 Lopettaneet: Uudet: Huom: Pennala ja Orimattila sekä Ruuhijärvi ja Vierumäki ovat yhdistyneet, eli lukumäärä on vähentynyt kahdella
KESKI-POHJANMAA Sopimusvpk:t: Lopettaneet: Uudet: Huom:. ETELÄ-POHJANMAA Sopimusvpk:t: 5 Lopettaneet: Uudet: Huom: 15. PIRKANMAA Sopimusvpk:t: 42 Lopettaneet: Uudet: Huom: 13. OULU-KOILLISMAA Sopimusvpk:t: 7 Lopettaneet: Uudet: 3, muuttuneet työsuhteisista vpk-muotoon. 12. SATAKUNTA Sopimusvpk:t: 49 Lopettaneet: Uudet: Huom: 14. 22. KAINUU Sopimusvpk:t: 2 Lopettaneet: Uudet: 2 Huom: 21. POHJOIS-SAVO Sopimusvpk:t: 2 Lopettaneet: Uudet: Huom: yhden kanssa neuvotellaan parasta aikaa 18. 13 7 UUTTA VPK-SOPIMUSPALOKUNTAA 3 LOPETTANUT TOIMINTANSA VIIMEISEN VIIDEN VUODEN AIKANA 17. ETELÄ-SAVO Sopimusvpk:t: 27 Lopettaneet: Uudet: Huom: 11. ETELÄ-KARJALA Sopimusvpk:t: 20 Lopettaneet: 2, Uukuniemen VPK ja Viirun VPK Uudet: Huom: 10. POHJANMAA Sopimusvpk:t: 14 Lopettaneet: Uudet: 2, sopimukset päivitetty Huom: 16. 19. KESKI-SUOMI Sopimusvpk:t: 18 Lopettaneet: Uudet: Huom: Kuhmoisten VPK siirtyi maakuntavaihdoksen myötä osaksi Pirkanmaan pelastuslaitosta 1.1.2021 alkaen. LAPPI Sopimusvpk:t: 31 Lopettaneet: Uudet: Huom: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 19 21 20 22 18 9. POHJOIS-KARJALA Sopimusvpk:t: 8 Lopettaneet: Uudet: Huom: Etelä-Savon pelastuslaitoksen alueelta siirtyi tämän vuoden alussa kolme uutta sopimuspalokuntaa Heinäveden kunnan vaihtaessa maakuntaa. JOKILAAKSOT Sopimusvpk:t: 12 Lopettaneet: Uudet: Huom: 20. Huom: Aiemmin Kuusamosta lopetettu kolme pienissä kylissä olevaa asemaa noin 10 vuotta sitten
14 palokuntalainen PK103
Tässä listaa valtuustoihin päässeistä pelastusalantoimijoista. Vaalitulos 2021. Kaikkien pelastustoimeen kytköksissä olevien ehdokkaiden löytäminen olisi vaatinut jokaisen kunnan läpikäynnin, mitä ei resurssipulan vuoksi tehty. 15 Kunta Valittu Puolue Enontekiö Jarmo Näkkäläjärvi Enontekiöläisten ääni Eura Timo Nurminen SDP Eurajoki Soile Holmström KESK Evijärvi Juha-Matti Kujala KD Evijärvi Pauli Hanhikoski KOK Hattula Ville Viitanen SDP Hollola Jarkko Niemi SDP Honkajoki Jukka Alanko VAS Huittinen Ilkka Riuttamäki PS Hämeenkyrö Esa Järvenpää SDP Iitti Reijo Houni KESK Isokyrö Jaakko Pukkinen KOK Joutsa Sari Hovila KESK Jyväskylä Janne Luoma-aho PS Jämsä Anssi Mennala KESK Jämsä Jorma Poti SDP Karvia Jari Lepistö KESK Karvia Jori Louhisuo KESK Kauhava Mika Kankaansyrjä KOK Kerava Erkki Kauranen KOK Keuruu Ari Kakkuri SDP Kokemäki Arto Perttula PS Kokkola Markus Anttila KESK Kokkola Reino Herlevi KESK Kokkola Timo Sillanpää PS Kotka Tero Flink PS Kruununpyy Malin Åminne RKP Kustavi Silvi Ucke PS Kustavi Sirpa Koskinen SDP Laukaa Marko Hytönen SDP Lempäälä Heikki Havukainen SDP Lestijärvi Osmo Haasiomäki KESK Luoto Jan-Ole Haglund RKP Mustasaari Emma Dahl RKP Mänttä-Vilppula Arto Pirttilahti KESK Nakkila Jarno Ahosmäki PS Padasjoki Antti Räsänen KOK Padasjoki Ari Rantanen Kuntalaisten Padasjoki Parikkala Petri Putkinen KOK Parikkala Eero Nykänen KOK Pomarkku Jani Valli KOK Pomarkku Virpi Jokela PS Pori Petri Huru PS Pori Jarno Joensuu SDP Pyhäjärvi Jarmo Halonen KESK Pyhäjärvi Timo Karsikas VAS Pyhäranta Tino Halminen Yhteinen Pyhäranta Pyhäranta Jyrki Nurmi Yhteinen Pyhäranta Pöytyä Ilkka Rantala KOK Raisio Janne Aso KOK Riihimäki Silja Nurmi SDP Rusko Antti Jussila KESK Rusko Antti Mattila KESK Rusko Pietari Salminen KOK Sauvo Niko Reponen VAS Seinäjoki Heikki Niemi PS Siikainen Taisto Salo SDP Sysmä Mika Järvinen KOK Sysmä Jesse Hildén PS Säkylä Hannu Rantala KESK Säkylä Kari Simula KESK Säkylä Marko Karonen PS Ulvila Tero Järvelä PS Uusikaupunki Veli-Matti Virtanen KESK SIT Uusikaupunki Sami Virtanen PS Uusikaupunki Juhani Konttinen SDP Uusikaupunki Reija Pietikäinen SDP SIT Vihti Harri Hampori KESK Vihti Kai Viherkanto SDP Vihti Kari Viherkanto KESK Äänekoski Timo Pulli SDP Kesäkuun kuntavaalien ”pelastuspuolueella” oli selvityksen mukaan 130 ehdokasta. Todellinen määrä on todennäköisesti suurempi
Valmistujaisissa jaettiin todistukset 99 tutkinto-opiskelijalle. Poliisiammattikorkeakoulun pelastusalan päällystötutkinnon (AMK) suoritti tänä keväänä kahdeksan opiskelijaa. Pelastajakursseilta 110 ja 111 valmistui yhteensä 57 opiskelijaa. Stipendin saivat hätäkeskuspäivystäjäkurssin priimus Juha Putkiranta, alipäällystökurssin priimus Mikko Heinonen ja pelastajakurssien priimus Arttu Jokelainen.. Alipäällystökurssilta 46 valmistui 20 opiskelijaa. 16 palokuntalainen PK103 Pelastusopistosta valmistui uusia huippuosaajia VALMISTUNEET OPISKELIJAT KURSSEITTAIN HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄKURSSI 35 Alaniemi Niinamari Tuulia Oulu Hankkila Johanna Iida Maria Oulu Hartikainen Silja Kaarina Kuopio Hietala Vilma Tuulia Tampere Häyrinen Marjut Piritta Leppävirta Inkeroinen Hanna-Riikka Akaa Jääskeläinen Urho Johannes Tampere Karppi Mari Anitta Kuopio Koponen Noora Johanna Kuopio Korpela Arja Sinikka Helsinki Merelin Marika Marjanne Pori Miettinen Kati Johanna Kuopio Putkiranta Juha Henrik Tampere Qvickström Niklas Peter Pori Rajaviita Marjo Liisa Emilia Pori Runtti Roosa Katariina Oulu Salmi Yrjö Juhani Vantaa Suominen Jouko Juhani Pori Tuomela Satu Kristiina Lappeenranta Vesalainen Amanda Anna-Lyydia Turku Väisänen Tiina Johanna Lapinlahti ALIPÄÄLLYSTÖKURSSI 46 Heinonen Mikko Petteri Vantaa Kakkinen Tero Erik Kitee Kananen Joni Ilari Pyhäjärvi Kangas Jarkko Juhani Pomarkku Keränen Janne Oskari Kangasala Kilpelänaho Heikki Olavi Kestilä Laine Harri Johannes Nokia Latvala Pasi Risto Juhani Porvoo Leppäniemi Markus Sulho Eemeli Kankaanpää Mattila Kimmo Karri Matti Pyhäjoki Naukkarinen Samppa Tapio Raisio Niemi Jari Petteri Kuopio Paju Jussi-Pekka Oripää Pääkkönen Arto Heimo Kalevi Espoo Rinkinen Jukka-Pekka Hämeenlinna Rintala Joonas Olavi Tampere Salonen Mikko Antero Espoo Talonen Tero Kalervo Kankaanpää Vakkila Tuomas Jani Petteri Tampere Välimaa Teemu Tapio Lappeenranta PELASTAJAKURSSI 110 Ahoniemi Aleksi Johannes Säkylä Anttila Juha Matti Kalervo Kemi Aulakoski Juhana Topi Petter Iisalmi Aurén Axel Carl Erik Kruunupyy Bartnevsky Vasily Alekseevich Alavus Eeronheimo Tatu Jalmari Sastamala Espo Jesse Valtteri Kuopio Este Toni Petteri Kirkkonummi Haapamäki Sameli Matias Oulu Heinilä Samuli Johannes Hämeenlinna Himanka Matti Samuel Nurmijärvi Huttunen Mikko Tapio Vantaa Hynninen Elmeri Jeremias Suonenjoki Jaakola Jarkko Antero Tornio Jokelainen Arttu Uolevi Hausjärvi Järvelä Joonas Eemeli Oulu Kaartokallio Albert Johannes Hollola Kallio Niko Petteri Kuopio Kanniainen Kristofer Jonatan Oulu Kauppi Antti Juhani Hämeenlinna Pelastusopiston valmistujaisjuhlia vietettiin jo kolmatta kertaa virtuaalisena. Pelastusopiston priimusstipendit jaettiin opinnoissaan parhaiten menestyneille. Hätäkeskuspäivystäjäkurssilta 35 valmistui 22 opiskelijaa
17 Kilpeläinen Juho Matti Olavi Tampere Kiri Oskari Anton Mikkeli Kiviniemi Miska Matias Tampere Korpilahti Valtteri Antti Hausjärvi Lönnblad Carl Janne Johan Hämeenlinna Suomalainen Joonatan Taivalkoski Tanska Teemu Eerikki Kuopio PELASTAJAKURSSI 111 Kokko Tuomo Mikael Saarijärvi Kreander Ville Johannes Lohja Kylmäoja Kalle Petteri Rovaniemi Lastunen Juho Pertti Tapani Salo Leino Juha Erik Kajaani Leppäluoto Jyri Mikael Helsinki Liinamo Aaro Onni Antero Jyväskylä Lindström Joonas Kalevi Lahti Manninen Joonas Eemeli Nurmijärvi Mäenpää Valtteri Mikael Lapua Mäkeläinen Miika Petteri Aleksi Joroinen Nummela Sami Riku Johannes Helsinki Nätti Kalle Hermanni Ranua Ojala Joel Oskar Vantaa Ojanperä Oskari Jaakko Matias Kouvola Paananen Roni Jose Valdemar Kuopio Pippuri Mikko Eemeli Espoo Putkonen Saska Johannes Imatra Rantanen Henri Aleksanteri Tampere Rintala Kalle Eero Samuli Tampere Ruotsalainen Eemeli Veikko Oskari Pieksämäki Seitsonen Soni Seppo Helsinki Stenberg Erol Werneri Helsinki Suomalainen Timo Sakari Kempele Tiala Luukas Joni Väinö Kuopio Toivonen Jere Mikael Nokia Tuomisto Reino Ilmari Parikkala Vainio Aleksi Valtteri Helsinki Viljanen Niko Petteri Helsinki Volodin Daniel Kuopio POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PELASTUSALAN PÄÄLLYSTÖTUTKINTO (AMK) 31.5.2021 Hietamäki Jarkko Mikael Kurikka Hjulfors Samuel Andreas Kokkola Impiö Eveliina Marjukka Rovaniemi Koskinen Riku Johannes Kustavi Lantta Kalle Kalervo Lappeenranta Loponen Pekka Antti Antero Tampere Partanen Kimmo Rikhard Oulu Tanska Teemu Eerikki Kuopio POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PELASTUSALAN PÄÄLLYSTÖTUTKINTO (AMK) Hyttinen Heli Anne Marita Mikkeli (31.12.2020) Karppinen Tatu Kaarlo Oskari Helsinki (26.2.2021) Lounasaari Anna Irene Masku (31.12.2020) Mikkola Ville Juhani Kaustinen (31.12.2020) Pietikäinen Jari Kalevi Ilomantsi (31.3.2021) INSINÖÖRI (AMK) PALOPÄÄLLYSTÖN TUTKINTO-OHJELMA Kivelä Mikko Ilmari Pyhäsalmi (15.12.2020) Palokuntalainenlehti onnittelee kaikkia valmistuneita!
”Olen paloja pelastustehtävässä”. Olli sai kavereilta lahjaksi kirveen pitkän uransa kunniaksi. 18 palokuntalainen PK103 Olli Hiltunen, Hyrynsalmi, 40 vuotta sopimusmiehenä Hyrynsalmen palokunnassa pidettiin helmikuussa kahvija kakkutuokio muistojen merkeissä
Suoritin 1990-luvulla myös yksikönjohtajakurssin. Keski-ikäkin on porukallamme melko korkea. Kalustoa on saatu uusittua, ja merkittävä tapahtuma oli muutto saneeratulle paloasemalle. Niitä taisi kertyä kaikkiaan toistakymmentä. Hyrynsalmen palokunnan hälytystehtävät olivat Ollin uran alkuaikoina lähinnä tulipaloja. Tekijöitä Ollin mukaan on liian vähän. – Pitää sitä nyt tuttuja auttaa, jos laitteiden kanssa tulee ongelmia. Hän on ollut siitä asti yksi aktiivisimmista palokuntalaisista paikkakunnalla. Käytössäämme on kuitenkin edelleen kunta-aikana hankittuja raskaita ajoneuvoja. – Näissä hommissa pitää olla asenne kohdallaan ja innostusta. Palokuntalainen-lehden toimitus onnittelee Ollia pitkän uran johdosta! Olli Hiltunen, 73, liittyi Hyrynsalmen palokuntaan vuonna 1981. – Hälytyksiä oli 1980-luvulla vuosittain muutama kymmenen, joskus jopa alle sen. Ottivat minut rekrytoinnin kohteeksi, kun tarvitsivat erityisesti säiliöauton kuljettajaa. Kärsimme Hyrynsalmella jopa kalustopulasta. Joudumme hoitamaan päivälähtöjä usein kahden – kolmen vahvuudella. 19 Olli oli 33-vuotias, kun hänen liikkeeseensä astelivat Hyrynsalmen palopäällikkö ja paikkakunnan ainut palomies. Kaverit palokunnassa ovat tärkeitä, ja toisten auttaminen motivoi toimimaan palokunnassa. Olli vastasi liittymispyyntöön myönteisesti ja siitä alkoi edelleen jatkuva pitkä ura sopimusmiehenä. Muutenkin autan mielelläni varsinkin ikäihmisiä erilaisissa tehtävissä. Muutama kerta lappua tarvittiin, jos vaimo ei ollut paikalla. Siirryttäessä alueelliseen pelastuslaitokseen, paljon asioita muuttui positiiviseen suuntaan. – Harjoitusten lisäksi minut passitettiin useille eri kursseille. – Harmi on, että nuoret muuttavat muualle. – Kunnassa ei oikein aina innostuttu ehdotuksiimme esimerkiksi kaluston ja varusteiden uusimisen suhteen. Palokunnan tehtäväkenttä on tänään monipuolinen ja laaja. Toimintaedellytykset parantuneet Kuntakautta ennen vuotta 2004 Olli Hiltunen pitää palokunnan kannalta niukkuuden aikana. Ikä ei ole haitannut sammutusja pelastustehtäviin osallistumista, sillä lääkärin mukaan Olli on terveytensä puolesta soveltuva palokuntaan, ja kuntokin on Firefit-testin mukaan hyvä.. – Hyrynsalmen palokunta tarvitsi lisää miehiä. Nykyään meidät hälytetään yli sata kertaa vuodessa. Siitä alkaen, kun Kainuun pelastuslaitos aloitti, toimintaedellytyksemme ja olosuhteet ovat parantuneet. Palokuntatoiminta vie paljon aikaa, mutta kyllä se antaakin. Heillä oli vakavaa asiaa. Jos 73-vuotiaalle nuorelle on palokunta jäänyt päälle, niin nuo vanhat taidot elektroniikasta ovat myös edelleen hyötykäytössä. Hyrynsalmen tilanne on haastava, koska paikkakunnalla ei ole enää vakinaista henkilöä. – Päivätyössä käy yksi henkilö toiselta paikkakunnalta ja kaksi sopimusmiestä on varalla virka-ajan ulkopuolella. Palokunta antaa paljon, vaikka vie aikaa Olli Hiltusella on selvä näkemys palokuntalaisuudesta. – Sen verran tästä palokuntatoiminnasta tuli tärkeää, että hälytyksen tullessa firman oveen piti laittaa lappu ”Olen paloja pelastustehtävässä”. Lappu luukulle Ennen jäämistä yrittäjäeläkkeelle Olli Hiltunen myi ja huolsi televisioita, radioita ja muita elektronisia laitteita 27 vuoden ajan
AKKUPALO on vaikea ja vaarallinen sammuttaa. Ilmiöstä huolestunut vakuutusyhtiö If tutki paloja polttotesteissä. 20 palokuntalainen PK103 Teksti Vakuutusyhtö If ja Pekka Koivunen Kuvat Vakuutusyhtö If Kodin laitteiden latauksesta syttyneet tulipalot ovat yleistyneet merkittävästi. Alkuperältään epäselviä tuotteita ei kannata käyttää. Paloja voi ehkäistä lataamalla vain ehjiä laitteita valvotusti. Nopeasti leviävän ja vaarallisen akkupalon sammutus ei onnistu tyypillisin kotikonstein
Sammutuspeite, jauhesammutin tai vaikkapa matto eivät sammuta akkupaloa. – Tyypillinen hälytysmerkki on, että laite kuumenee tavallista enemmän latauksen aikana. Laitteita yritettiin sytyttää: Vastuslangalla, joka kytkettiin akkuun Kaasupolttimella lämmittämällä Ruuvaamalla ruuveja akun läpi Metalliastiaa lämmitettiin alta kaasuliekillä, akut asetettiin astian sisälle Paloja yritettiin sammuttaa: Sammutuspeitteellä – ei auttanut Jauhesammuttimella ei auttanut Vaahtosammuttimella auttoi Litiumsammuttimella auttoi Kodin matolla ei auttanut Johtopäätöksiä Alkavankin akkupalon sammutus on kotona hyvin hankalaa. Ifin vahinkotilastoissa kuitenkin nousevat viime aikoina selvästi myös pienten laitteiden, kuten useimmista kodeista löytyvien kännyköiden ja tietokoneiden, aiheuttamat erityyppiset vahingot. Testaus Polttotesteissä tutkittiin kännyköiden ja tietokoneiden syttymistä, palon leviämistä ja alkusammutusta. 21 Käytännössä isompia palovahinkoja on aiheutunut pääasiassa leijulautojen, sähköpyörien, RC-autojen, otsalamppujen ja muiden verkkokaupoista ostettujen isompia litiumioniakkuja sisältävien laitteiden vikaantumisesta lataustilanteessa, mutta myös akun ollessa säilytyksessä. Jo silloin sen käyttö pitää lopettaa. Näistä kahdesta sammuttimesta vaahtosammuttimesta on apua myös muissa kodin tulipaloissa. Jos laite alkaa suoranaisesti. Polttotestit toteutettiin Nousiaisissa 4-5.5.2021. Mukana testeissä oli Ifin asiantuntijoiden lisäksi sähköpalontutkija, Suomen Sammutinhuolto, Kaarinan VPK ja If Turvakauppa. Jos akullinen laite alkaa savuta tai syttyy palamaan, sitä ei voi sammuttaa itse samalla tavalla, kuten mitä tahansa muuta alkavaa tulipaloa. Sen sijaan kotona on hyvä olla alkusammutuksen varalle vaahtosammutin tai litiumsammutin. Testeissä oli mukana kymmeniä käytettyjä kännyköitä, tabletteja, läppäreitä sekä uusia litiumparistoja
Vaaranmerkki on pistävä savun haju, jota havaitessaan tulee nopeasti sulkea ovet, poistua tilasta ja soittaa hätänumeroon 112. Tiedote sekä lisämateriaalia löytyy Tukesin sivuilta: https://tukes.fi/-/litiumioniakkupaloon-tarkoitettuja-kasisammuttimia-testattu-sammutus-haastavaa-ja-sisaltaa-riskeja Tukesin litiumioniakkupaloon tarkoitetuista käsisammuttimista: https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/pelastustoimen-laitteet/ kasisammuttimet/litiumioniakkupaloon-markkinoitavat-kasisammuttimet. Ongelmallisia voivat olla etenkin sellaiset EU:n ulkopuolisista verkkokaupoista tilatut tuotteet, joiden alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa. Huonoin vaihtoehto on lataaminen sängyllä tai sohvalla, josta palo pääsee leviämään nopeasti. 22 palokuntalainen PK103 savuta, tarvitaan ripeitä toimia. Jos koet, että puhelinta on pakko ladata yöllä, älä lataa samassa huoneessa, missä nukut. Tällöin jää aikaa reagoida mahdollisen palon syttyessä eikä altistu myrkylliselle savulle. Esimerkiksi laitteen kolhiintuminen voi vioittaa akkua. Vaarallisin latauspaikka on sänky Kännykän vaarallisin, mutta todennäköisesti myös yleisin latauspaikka on makuuhuone. Viisi helppoa muistisääntöä turvalliseen lataamiseen Käytä vain ehjiä ja kyseiseen tuotteeseen tarkoitettuja latureita. Kaikkia kodin laitteita kannattaa ladata kovalla, palamattomalla alustalla. Tästä kannattaa keskustella perheissä, joissa on tiiviisti kännykän kanssa viihtyviä nuoria, muistuttaa Utunen. Lataa laitteita mieluiten aina valvotusti, eli kun olet kotona ja hereillä. Litiumioniakun palossa poikkeuksellista on sen korkea lämpötila, paloa nopeasti levittävät palavat heitteet ja myrkyllinen savukaasu. Lataa palamattomalla alustalla ja pidä ympäristö siistinä helposti syttyvästä materiaalista, kuten paperista ja tekstiileistä. Huonolaatuinen akku tai laturi voi aiheuttaa paloriskin mihin tahansa ladattavaan laitteeseen. – Turvallisinta on ladata valvotusti ja irrottaa laite laturista heti, kun lataus on valmis. Toimi näin, jos palo syttyy Akun palamisesta syntyy runsaasti myrkyllistä kaasua, joten savusta on tärkeää pysytellä poissa. Varmista, että kotona ja etenkin tilassa, jossa ladataan laitteita, on riittävä määrä toimivia palovaroittimia. Lopeta laitteen käyttö heti, jos huomaat akun vioittumisesta varoittavia merkkejä, kuten laitteen poikkeavaa kuumenemista, akun pullistumista tai akusta tulevaa hajua. Myös nykyään tarjolla olevia latauspusseja voi hyödyntää. Testien perusteella ne vähintään hidastavat palon alkuvaihetta. Esimerkiksi sammutuspeite paloi puhki sammuttaessa, kertoo kotivakuutusten tuotepäällikkö Laura Utunen Ifistä. Lähde: Vakuutusyhtiö If LISÄTIETOJA Tukes on yhdessä Pelastusopiston kanssa julkaissut litiumioniakkupaloja koskevan hankkeen tulokset sekä yleistä tietoa litiumioniakkupalosta. Mitä suurempi laite ja sen akku ovat, sitä vaarallisempi on mahdollinen tulipalo
Aikoja, jolloin tavoitettavuudella ei ollut merkitystä, vaan sillä, minkä kunnan palokunnalle jokin alue ”kuului”. Elssi osasi jo hienosti hakea lähimpiä yksiköitä, mutta linnuntietä, seikka joka varmasti aiheutti mielenkiintoisia hälytysvasteita vaikkapa saaristossa, tai ylipäätään ruuhkasuomen ulkopuolella. ELS -järjestelmän välivaiheeseenkaan ei kovin olla haikailtu. PALOKUNTIEN HÄLYTTÄMINEN on puhututtanut maailman sivu, ja verrattain lyhyessä aikaikkunassa on nähty ja koettu monenlaista järjestelmää. Jossakin päin rakennuspalon sammuttaa oletusarvoisesti mikä vain punainen paloauto, jossakin tälle on paljonkin kriteerejä. ERICAN TEKOÄLYYN ei ole myöskään asetettu maalaisjärkeä eikä inhimillisyyttä. Ei koodilla. Aikoja, jolloin jokainen paloauto oli paloauto, riippumatta siitä, mitä, tai keitä siinä oli sisällä. Valmista ei varmasti tule koskaan, mutta yritettäisiin edes. NO, vedellä ne tulipalot silti sammuu. Ilmeisesti mahdollisuuksia olisi lähes rajattomasti, mutta kuten palokuntamaailmassa liian usein todetaan: ”kyllä tämä hyvä näin on, on tällä tavalla ennenkin pärjätty”. 23 LAURI TURTOLA Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen Porista. Jossakin palokuntien lähtöaika on se, mitä palokuntasopimukseen on kirjattu, jossakin se on menneiden vuosien toteutumien mediaani. Erica ei näitä ole keksinyt, viranomainen ne on asettanut. Nykyjärjestelmä ei enää hälytä hälytä hädässä olevaa uimaria pelastamaan palokuntaa, jolla ei ole siihen välineitä. JÄRJESTELMIÄ ARVIOITAESSA, ja arvostellessa, olisi syytä kuitenkin muistaa, että järjestelmä on vain pitkä pätkä koodia, joka toimii niin, kuin se asetetaan toimimaan. Kuten aina, kahvipöytäkeskusteluissa esiin nousevat yleensä negatiiviset seikat, eivätkä niinkään positiiviset ominaisuudet. Jo jonkin aikaa on edetty uuden hätäkeskusjärjestelmän, Erican, aikaa. Kolumnistin täysin epätieteellisen tutkimuksen mukaan, ympäri suomenniemeä on kovin monta eri tapaa asettaa parametreja. Jos Erican mielestä sopimuspalokunnan yksikkö saavuttaa aamu neljältä kaistalle pudonneen puunoksan viisi sekuntia ennen ammattipalokunnan yksikköä, on sen mielestä parempi herättää uniltaan kasa vapaaehtoisia, eikä keskeyttää ammattimiehen iltapalaa. kolumni TURTOLA Mihin voisit mennä, Erica?. VAAN OVATKO JÄRJESTELMÄN KÄYTTÄJÄT, eli parametrit laativat viranomaiset tarpeeksi kunnianhimoisia. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. Aikoja, jolloin kuntaraja oli ylittämätön este, maakuntatai hätäkeskusaluerajasta puhumattakaan. Toki se on tärkeintä, mutta kehitystyön pitäisi jatkua edelleen, sillä tuntuu, että viimein käsissä on työkalu, jonka huippukuntoon virittäminen ei ole koskaan valmis. ERICAA ARVIOIDESSA olisi ehkä syytä silti muistella hieman myös menneitä. Erican tehdessä tuloaan, markkinoitiin, että avun tarvitsija on keskiössä
24 palokuntalainen PK103 Kolme vuotta sitten Hämeenlinnan VPK otti rohkean askeleen hankkimalla vahingontorjuntayksikön ja kouluttamalla siihen henkilöstön. Myös palokunnan naisosasto halusi tarjota palveluitaan oman palokunnan ulkopuolelle. Nyt sillä on muonitussopimus Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa. Hämeenlinnan VPK VAHINGONTORJUNTAA JA MUONITUSTA Teksti Pekka Koivunen Kuvat Toni Thomenius ja Pekka Koivunen
Kun pelastuslaitos otti vastuulleen osan kustannuksista, tilanteemme helpottui ja pääsimme kehittämään toimintaamme uudelta pohjalta. Vuosittaisten hälytysten määrä vaihtelee 50 ja sadan välillä. – Olemme erikoistuneet pelastustoiminnasta aiheutuneiden jälkija vesivahinkojen torjuntaan. Palokuntasopimuksen mukaan lähtövahvuus on 1+3. Palokunnan puheenjohtaja Juha Hirvonen. SELVÄ PARANNUS KUNTA-AIKAAN VERRATTUNA Puheenjohtaja Juha Hirvonen on ollut mukana palokunnan toiminnassa 10-vuotiaasta alkaen, joten perspektiiviä palokuntatoiminnan kehitykseen löytyy. JIIVEETEETÄ Hämeenlinnan VPK on vakuutusyhtiöiden auktorisoima jälkivahingontorjuntapalokunta. Heillä on tehtäviä varten muun muassa turvakengät, suojatakit ja kevytkypärät. – Aiemmin kaikki oli omaa. Yksikkö toimii Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen tukiyksikkönä vahingontorjuntaja suuronnettomuustehtävillä sekä jälkivartiointija raivaustehtävillä. Hälytysmuonituksen lisäksi Hämeenlinnan VPK:n naisosasto tukee nuoriso-osaston toimintaa ja osallistuu muun muassa palokuntanuorten leireille avustavissa tehtävissä. Jouduimme hankkimaan itse ajoneuvot, kaluston ja varusteet. Kyseinen yksikkö uusittiin sitten vuonna 2018 ja samalla yksikön kalusto monipuolistettiin, kertoo palokunnan puheenjohtaja Juha Hirvonen, 57. Sen miehistövahvuus on 1+5 henkilöä. – Olemme halunneet varustaa muonitushenkilöstön mahdollisimman hyvin. – RKH4396:n kalustoon kuuluu normaalin vahingontorjuntakaluston lisäksi myös lämmitettävä ilmakaariteltta. MUONAA Hämeenlinnan VPK:n tänään viisitoistajäseninen naisosasto omaa pitkät perinteet: osasto on toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 1888 alkaen. Hirvonen kertoo omalla varainhankinnalla katettavan enää noin 10% palokunnan vuotuisista kustannuksista. Hänen mukaansa pelastustoimen 17 vuotta vanha alueellinen järjestelmä on ollut selvä parannus kunta-aikaan verrattuna ainakin Hämeenlinnan VPK:n osalta. RKH4396 on tällä hetkellä ainoa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen alueella näin kattavasti varusteltu vahingontorjuntayksikkö. Hänen mukaansa Vedonex Oy:n Mersun alustalle rakentama ajoneuvo on Suomen ensimmäinen sopimuspalokunnan omistama, erityisesti vahingontorjuntaan uudelle alustalle rakennettu yksikkö. – Naisosastomme on huolehtinut muonituksista jo kunta-aikana, mutta varsinaisesti palvelu saatiin sopimukseen kirjattua vasta aluepelastuslaitoksen kanssa. Juha Hirvonen kertoo muonitukseen tarvittavan kaluston lisäksi myös henkilökohtaiseen turvallisuuteen keikoilla on kiinnitetty huomiota. Hankimme vuonna 1992 ensimmäisen vahingontorjuntayksikön, joka oli tietojeni mukaan silloin Suomen ensimmäinen vpk:n hankkima jvt-yksikkö. 25 Hämeenlinnan VPK on monessa mielessä tyypillinen kaupunkipalokunta: asema keskelölä kaupunkia ja omaa kalustoa, aktiivista toimintaa ja pitkät perinteet. Hälytysmuonituskeikkoja osastolla on muutama vuodessa. Osastolla on palokuntasopimuksen mukainen hälytysmuonitusvalmius
Pikkujoulut ovat tavallaan rekrytointitilaisuus, johon kutsumme myös nuorten vanhemmat. – Muonitukseen erikoistuneessa naisosastossa on 15 jäsentä ja nuoria meillä on noin 20 ja veteraaneja kymmenkunta. He vastaavat ulkokorjauksista ja me sisätiloista. Hämeenlinnan VPK:n toimintakulttuuriin kuuluu palokunnan neljän osaston yhteistoiminta. Juha Hirvonen on tyytyväinen myös pelastuslaitoksen ja palokunnan suhteisiin. Excel-pohjaisen sovelluksen kehitti palokunnan oma mies, Toni Thomelius, joka toimii projektipäällikkönä Upto Oy:ssä. 26 palokuntalainen PK103 – Vuonna 1893 rakennetun palokunnantalon ylläpidossa olemme kiinteässä yhteistoiminnassa Hämeenlinnan kaupungin kanssa. – Olemme pyrkineet lisäämään osastojen välistä yhteistoimintaa eri keinoin, kuvailee Juha Hirvonen palokunnissa melko harvinaista käytäntöä. Timemarkiksi ristityn järjestelmän avulla pidetään yllä tietoja muun muassa henkilöiden harjoitusosallistumisista, koulutuskerroista ja hälytyksistä. Hirvonen kertoo nuorten saavan näin paremman käsityksen, mitä pelastustoiminnassa tapahtuu. – Vaikka byrokratiaa paljon, homma toimii hyvin. Toni Thomelius aloitti Timemarkin kehittämisen 2010-luvun alussa.. – Meillä on vuosittain myös useita koko palokunnan yhteisiä tapahtumia, kuten pikkujoulut sekä kevätja kesäpäivät. Hälytyskelpoisista 12 savusukeltajaa ja seitsemän on ryhmänjohtajia. Näistä on hyvänä esimerkkinä muun muassa se, että hälytysosaston harjoituksissa nuoria käytetään maaliosastona. Timemarkia käyttävät ja päivittävät siihen erikseen nimetyt ryhmänjohtajat. – Järjestämme aika ajoin osastojen yhteisiä harjoituksia. – Naisia hälytysosastossa on neljä. Hämeenlinnassa se korvattiin jo vuosia sitten omalla henkilöstön tehtäväja työaikaseurantajärjestelmällä. LAKANAN TILALLA TIMEMARK Useilla paloasemilla on edelleen käytössä tuntikirjanpitoon tarkoitettu ”lakana”. Hälytysosastomme keski-ikä on 36 vuotta, selvittää Juha Hirvonen palokunnan henkilöstötilannetta. TIIVIS PALOKUNTAYHTEISÖ Hämeenlinnan VPK:ssa on 80 jäsentä, joista hälytysosastossa on 21 ja koulutusosastossa perehdytettävänä 10
Toimiessani henkilökohtaisen sopimuksen palokunnassa en pitkään oikein tiennyt kuka tai mikä olin. Minusta yksilöt olivat tärkeämpiä tekijöitä kuin heidän muodostamansa yhdistykset. SSPL taas ei lähestynyt suoraan palokuntalaisia vaan palokuntayhdistyksiä. Korvauksen tai osan siitä voisi tietenkin halutessaan antaa hyväntekeväisyyteen oman palokuntayhdistyksen ylläpitämiseksi. Kaikki sopimushenkilöstö siirtyisi henkilökohtaisille sopimuksille ja työstä saisi suoraan pelastustoimelta tilille pienen korvauksen. Haaveilin siitä, että entistä vahvemmin hahmottuisi todellisuus, jossa pelastustoimen henkilöstö koostuu ammattija sopimushenkilöstöstä. Keskusjärjestö ei osaa puhua sopimuspalokunnista vieläkään. Onpa joku yhdistys vaihtanut virallisestikin nimensä jättäen kolmikirjaimisen lyhenteen historiaan. Ei hätää, jos ajatustani kauhistuit, tämä ei tule onnistumaan Suomessa, tämä on yhdistysten luvattu maa. EDELLEEN MINUSTA NÄYTTÄÄ, ettei mikään taho ole yksittäisen palokuntatyötä tekevän henkilön asialla. Olinko edes palokuntalainen. SPEK onnistui taas sotkemaan asioita kertomalla, kuinka kaupungeissa ja maaseudulla toimivat VPK:t ovat pelastustoimelle tärkeitä. Palomieskerho saattoi olla toki liiton jäsen, mutta palokuntasopiVOIHAN V… PK! JAAKKO LINKO Teollisuuspalomestari, pappi ja yhden VPK-yhdistyksenkin jäsen musasiat eivät merkinneet henkilökohtaisella sopimuksella toimiville oikein mitään. Kun työaikalainsäädäntö ja muu byrokratia tekee henkilökohtaisella sopimuksella sivutyön tekemistä pelastustoimessa koko ajan hankalammaksi, lienevät järjestöt ja pelastuslaitokset vain tyytyväisiä. Palokunnat olisivat yksinkertaisesti pelastuslaitoksen paloasemia, joilla toimisi joko ammattitai sopimushenkilöstöä tai tehokkaassa tapauksessa molempia sulassa sovussa rinta rinnan. Ei tarvitsisi puhua sopimuspalokunnista eikä vapaaehtoisista palokunnista. LINGOTTUA. TERMINOLOGIA vaikuttaa siihen, miten palokuntalaiset ymmärtävät itsensä. 27 kolumni KÄSITTEISTÖSTÄ VÄÄNTÄMINEN nousi jälleen somekeskusteluihin. Päästään ”sivutoimisista” kokonaan eroon ja kohti kaivattua vapaaehtoispalokuntalaisuutta. KOKEMUKSENI POHJALTA halusin SSPL:ssä toimiessani vahvistaa sopimushenkilöstön identiteettiä, joka ei riippuisi palokuntamuodosta. Samaan aikaan muutamat palokunnat ovat alkaneet nimittää itseään X:n sopimuspalokunnaksi VPK:n sijaan. Järjestöt saavat keskittyä yhdistysten hallintohenkilöihin ja unohtaa muutenkin hankalasti tavoitettavat rivipalokuntalaiset. Pelastuslaitokset neuvottelevat yhdistysten kanssa sopimukset ja ulkoistavat vastuun yksilöistä pois itseltään. SPEK osoitti kyllä viestintäänsä palokuntalaisille, mutta nopeasti selvisi, että sellaiset toimivat VPK:ssa. Palokuntalaiset kuuluisivat esimerkiksi ”sopimuspalokuntalaisten liittoon” ihan henkilökohtaisesti. Halusin, että henkilökohtaisen sopimuksen palokuntalaisetkin tuntisivat kuuluvansa joukkoon. VAI OLISIKO MAHDOLLISUUS kääntyä aivan toiseen suuntaan
Puolentoista vuoden kypsyttelyn jälkeen Valkeakosken VPK ry aloitti toimintansa pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana. 28 palokuntalainen PK102 Seitsemän vuoden kehitystarina VALKEAKOSKEN VPK viisi vuotta Joulukuussa 2014 viisi pelastustoiminnasta kiinnostunutta henkilöä kokoontui keskustelemaan palokuntayhdistyksen perustamisesta Valkeakoskelle. Järvipelastajat ja vpk ovat tiiviissä yhteistyössä Valkeakoskella Teksti Pekka Koivunen Kuvat Tuomas Mäkinen ja Pekka Koivunen
– Kun asema, kalusto, koulutus ja varusteet olivat järjestyksessä, siirryimme hälytysvalmiuteen maaliskuussa 2017. – Kaikki alkuperäiset jäsenet ovat edelleen mukana toiminnassa. Ennen yhdistyksen perustamista oli varmistauduttava palokuntatoimintaan sitoutuneen henkilöstön riittävyydestä, pelastuslaitoksen kannasta, kaupungin ja muiden sidosryhmien suhtautumisesta sekä paloasematiloista ja kalustosta. Palokunnan ensimmäinen sammutusauto, 30 vuotta vanha Scania, ajettiin paloasemalle vuoden 2017 alussa. Joulukuussa 2014 alkoi tapahtua. Hälytysvalmiuteen maaliskuussa 2017 Paloasemaksi onnistuttiin vuokraamaan 400m 2 lämmintä hallitilaa Wurthiltä. Palokunnan henkilöstön runko muodostui aluksi Suomen Meripelastusseura Pirkanmaa ry:n Valkeakosken aseman aktiiveista. Pelastuslaitoksen kanssa käytiin neuvottelut vuoden 2015 aikana, ja toiminta rekisteröitynä yhdistyksenä alkoi vuoden 2016 keväällä. Myös palokunnan uuteen nuoriso-osastoon on ollut tunkua. Vanhempi sammutusmies (vas.) Tuomas Mäkinen ja palokunnan päällikkö Kalle Kontsas.. Hälytyskelpoisten keski-ikä on 40 vuotta. – Rekrytointikanavana on pääsääntöisesti some. Hänen mukaansa hälytyskelpoisista ryhmänjohtajia on neljä ja savusukeltajia kaksi. Hälytysosastossa näistä on 23. – Hälytysosastossa on kaksi ja harjoittelijoina myös kaksi naista, huomauttaa Mäkinen. – Sammutusvarusteet saimme pelastuslaitokselta, väliasut ja kevytkypärät olemme hankkineet itse, kertoo palokunnan päällikkö Kalle Kontsas. Myös henkilöstön koulutus oli suunniteltava. Palokunnan 15 aktiivia suoritti sammutustyökurssin. 29 ”Kaikki alkuperäiset jäsenet ovat edelleen mukana toiminnassa.” Alustavat keskustelut palokunnan perustamisesta paikkakunnalle, jossa oli jo yksi ammattiasema ja yksi teollisuuspalokunta, oli käyty jo 2010-luvun alussa. Nyt meillä on perehdytettävänä kuusi harjoittelijaa, jotka odottavat sammutustyökurssille pääsyä, sanoo itsekin alusta alkaen mukana ollut vanhempi sammutusmies Tuomas Mäkinen. Tulijoita olisi enemmänkin, mutta resurssimme ovat rajalliset, eli kaikkia emme voi ottaa mukaan. Tänään palokuntayhdistyksessä on noin 40 jäsentä
30 palokuntalainen PK102
Sopimuskorvausta Kontsas pitää kohtuullisena. Vaikka sopimuskorvaus on kohtuullinen, joudumme tekemään lisäksi varainhankintaa. Myös toiminnan ylläpitäminen vie paljon aikaa. Valkeakosken VPK harjoittelee ammattiväen kanssa neljä – viisi kertaa vuodessa. 31 – Nuoriso-osasto aloitti huhtikuussa. – Ohjaamme koko sopimuskorvauksen yhdistykselle eli emme maksa henkilöstölle palkkaa. Tulijoita oli 30, joista voitiin ottaa mukaan 15, kuvailee Tuomas Mäkinen. Tänne asemalle tullaan aina melkein kuin kotiin.. Palokunnan perustamisen alkuvaiheessa saimme tukea Valkeakosken kaupungilta ja paikallisilta yrityksiltä. Keikkoja on tehty Valkeakosken lähialueen lisäksi muun muassa Urjalaan, Lempäälään, Pälkäneelle ja Tampereelle. – En voinut aavistaa, kuinka paljon työtä palokunnan perustaminen vaatii. Kontsas kiittelee pelastuslaitoksen henkilöstön suhtautumista nuoreen palokuntaan. Sadan keikan palokunta Valkeakosken VPK on mukana keskisuurissa ja suurissa vasteissa. – Olemme kuin suuri, nuori perhe. Palokunnan lähtöaika sopimuksen mukaan on 10 miKALUSTO Sammutusauto RPI 371 Scania P340, 4x2, -07 Säiliöauto RPI 373, Scania P380, 6x2, -06, 12 tn vettä, 600 l vaahtonestettä Miehistöauto RPI 377, VW Crafter 4x4, -19 VALKEAKOSKEN VPK ASEMA 37 Sammonkatu 3 37600 Valkeakoski vpk@valkeakoskenvpk.fi 040 757 1595 nuuttia. Olemme perustaneet asematyöryhmän selvittämään mahdollisia uusia asematiloja Valkeakoskelta. Huolimatta nuoren palokunnan kohtaamista haasteista, Kalle Kontsas ja Tuomas Mäkinen pitävät palokuntatoimintaa ykkösasiana. Hallinnon hoitamiseen ei muutama tunti kuukaudessa riitä. Hänen mukaansa nuorten vanhemmilta tuli runsaasti kyselyjä nuoriso-osastoa koskien, kun tieto palokunnan perustamisesta alkoi levitä kaupungissa. Koulutus nuoren palokunnan haasteena Kontsas ja Mäkinen näkevät koulutuksen suurena haasteena ja pitävät jatkuvasti lisääntyviä koulutusja kelpoisuusvaatimuksia myös uhkana toiminnalle. Alueen sopimuspalokunnista yhteyksiä olemme pitäneet erityisesti Viialan ja Sääksjärven suuntaan. Tällä hetkellä pelastuslaitos toivoo erityisesti, että koulutamme lisää savusukeltajia. – Yhteistyö ammattilaisten kanssa sujuu erinomaisesti niin harjoituksissa kuin keikoilla. – Palokuntamme on vahvassa kehitysvaiheessa, ja nyt alkaa näyttää siltä, että paloasematilamme on käymässä ahtaaksi. – Me hoidamme tarvittaessa myös vesihuoltoperävaunun kuljetuksen Valkeakosken asemalta kohteeseen. Vuonna 2020 palokunnalla oli 99 ja sitä edellisenä vuonna 67 hälytystä. Emme kuitenkaan halua, emmekä voi haukata kerralla liian suurta koulutuskakkua, koska palokuntalaisten mahdollisuudet käyttää vapaa-aikaansa kouluttautumiseen ovat rajalliset. Toiminnan pyörittämisen työmäärä yllätti Palokunnan päällikkö Kalle Kontsaksen mukaan palokuntayhdistyksen pyörittäminen poikkeaa melko paljon muista yhdistyksistä. – Meillä henkilöstön koulutus on tärkeä painopistealue useiden vuosien ajan
Uusi, yhdistyksen itse hankkima vene ja pelastuslaitoksen palokunnan käyttöön luovuttama tuliterä säiliöauto otettiin käyttöön huhtikuussa. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Tuomas Klimoff ja Pekka Koivunen. 32 palokuntalainen PK103 Uusi vene ja säiliöauto riviin Historiallinen kevät Pihlavan VPK:lla Ensi vuonna 120-vuotta täyttävällä Pihlavan VPK:lla ei koskaan ennen ole ollut tilannetta, jossa puolet ajoneuvokalustosta menee uusiksi samalla viikolla
33 Palokunnan puheenjohtaja Matti Lehtonen pitää kalustouudistusta merkittävimpänä yhdistyksen historiassa. Lehtosen mukaan se, että vene ja säiliöauto olivat uudishankintojen kohteena, oli juuri Pihlavan VPK:n toiminta-aluetta ajatellen suunniteltu. – Säiliöautossa on veden lisäksi 800 litraa vaahtonestettä ja kauko-ohjattava tykki juuri teollisuuskohteita ajatellen.. – Trailerilla säilytettävän veneen voimme laskea muutaman sadan metrin päässä Pihlavanlahdelle. Läheiset teollisuuslaitokset ja Tahkoluodon satama vaikuttivat Satakunnan pelastuslaitoksen päätökseen sijoittaa säiliöauto Pihlavan VPK:n asemalle. Voimme kuljettaa sen mereen laskettavaksi myös niemen eteläpuolelle Preiviikiin tai niemen kärkeen Kalloon. – Palokuntamme on viimeisten vuosikymmenten aikana tehnyt monta kiinteistöä ja kalustoa koskevaa uudistusta, mutta tämä on kyllä suurin harppaus operatiivista toimintaa ajatellen
Venekeikkoja meillä on 5 8 vuodessa. 34 palokuntalainen PK103 Pihlavan VPK:n venetoimikunta kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa 2020. Pihlavan VPK on hakenut Palosuojelurahastolta RSA158 70000 euron hankintaansa 40% avustusta. – Pelastuslaitoksen maksaman sopimuskorvauksen käytämme kokonaisuudessaan palokuntamme kuluihin ja investointeihin, joista venehankinnan omarahoitusosuus on hyvä esimerkki. – Venemiehiä palokunnalla on nyt seitsemän, mutta kuluvana kesänä porukkaa koulutetaan lisää veneen kuljettamiseen ja erilaisiin tehtävätyyppeihin. Nopeaan toimintaan tottuneessa yhdistyksessä ei aikailtu. Saatujen tarjousten ja tehtyjen selvitysten perusteella vene päätettiin tilata Bike & Boat Worldin Tampereen toimipisteeltä viikolla 2/2021. Vanha vene oli huonokuntoinen. – Palokunnan tehtäviin soveltuvassa veneessä sähkötoiminen keulaportti on todella hyvä parannus vanhaan nähden. Päätöksen osatekijöinä olivat pelastuslaitoksen myönteinen lausunto ja palokunnan keskeinen sijainti meren tuntumassa. Kannella on mahdollisuus kuljettaa. – Vene saapui meille huhtikuun puolivälissä eli päivä uuden säiliöauton jälkeen, kertoo palokunnan päällikkö Tuomas Klimoff. Se olisi vaatinut ison remontin, mikä ei olisi ollut kannattavaa noin vanhaan veneeseen. Täydellinen paketti Pihlavalaiset eivät nuukailleet veneen varustuksessa, vaan hankkivat mahdollisimman hyvin palokunnan tarpeita palvelevan kokonaisuuden
Vanhan, yksityiskäyttöön siirtyneen veneen nimi oli Einari palokunnan kunniapäällikkö Einari Elosen mukaan. Miehistön tehtävien helpottamiseen kiinnitettiin myös huomiota. – Vanha, muutama vuosi sitten uusittu traileri päivitettiin sähkövinssillä ja kulkusiltasarjalla, joka helpottaa työskentelyä trailerin päällä. Peräosan kuomu on Klimoffin mukaan mahdollista aukaista ja taitella kuomutalliin, jolloin taka-osa on avonainen. 35 tarvittaessa jopa mönkijää. Irrotettavat tikkaat helpottavat esimerkiksi sukeltajien tai pintapelastajien työtä, kuvailee Tuomas Klimoff uuden veneen varusteita. VENE Faster 635SC alumiinirunko runkopituus 6,35 m kokonaispituus 6,7 m leveys 2,35 m kantavuus 1065 kg paino moottorin kanssa noin 1300 kg rekisteröity 10 hengelle moottori 200 hevosvoiman Honda BF200 huippunopeus on 42 solmua eli 78 km/h. – Veneessä on luonnollisesti hyvin varusteltu navigointijärjestelmä, ja valaistukseen hankinnassa kiinnitimme erityistä huomiota. Fasterin nimen pihlavalaiset aikovat julkistaa elokuussa juhlallisin menoin. Päätimmekin varustaa veneen reilulla määrällä työvaloja ja kauko-ohjattavalla hakuvalolla
– Sitten alusta siirtyi Sauruksen koritehtaalle Säynätsaloon. – Vanhan auton Rosenbauer-pumppu saneerattiin muun muassa vaihtamalla liittimet ja venttiilit uusiin. Teollisuuspaloja ajatellen autossa on 800 litran vaahtonestesäiliö, mutta myös mahdollisuus vaahtonesteen imuun ulkoisesta lähteestä. RSA153 SÄILIÖAUTO Volvo FM13 6x2/Saurus FS 112/8 teho 420hv vesisäiliö 11200L vaahtosäiliö 800l kokonaismassa 27000kg pumppu Rosenbauer N40 tuotto 4600l/min kauko-ohjattava vesitykki Rosenbauer. – Letkua on 300 metriä, ja se on laskostettu auton katolle, josta se selvitetään ajamalla. Pirhonen kertoo säiliöautossa olevan ”amerikantyylinen” neljän tuuman (110 mm) letkun selvitys. Auto on varustettu myös 6” imuletkuilla. Auto tilattiin alkuvuodesta 2020, mutta koronan aiheuttaman viivästyksen takia alusta saapui Suomeen vasta loppuvuodesta 2020. Vesitykkiin tehtiin täydellinen huolto. Uuteen säiliöautoon käytettiin hänen mukaansa kierrätyskalustoa. Auto luovutettiin meille huhtikuun puolivälissä, kertoo palokunnan varapäällikkö Tomi Pirhonen. Tykki on ohjattavissa ohjaamon sisältä tai kaukosäätimellä ulkopuolelta. Lisäksi pumpun käyttöpaneeli digitalisoitiin. Siihen asennettiin tehokas led-valonheitin ja kamera. Muuten autossa on pelkästään pelkästään letkua ja liitinkalustoa. 36 palokuntalainen PK103 Satakunnan pelastuslaitos päätti sijoittaa Meri-Porin alueelle tarkoitetun säiliöauton Pihlavan asemalle sen keskeisen sijainnin ja palokunnan aktiivisuuden vuoksi
Suomalaisille sopimuspalokunnille yleinen ongelma tunnetaan Klimoffin mukaan myös Pihlavassa. Täydennyskoulutuksia toivoisimme lisää. Voisimme hyödyntää Secappia laajemminkin, kertoo palokunnan päällikkö Tuomas Klimoff. – Päivälähdöt ovat haasteellisia. Puheenjohtaja Lehtosen mielessä ovat erityisesti vuoden 2022 juhlallisuudet. – Suurimmalla osalla alkaa olemaan peruskurssit käytynä. Palokunnan päällikkö Tuomas Klimoff toivoo kurssien käynnistyvän jälleen. PIHLAVAN VPK Perustettu 1902 Oma paloasema Jäseniä noin 100 Hälytyksiä 50 70 vuodessa Hälytyskelpoisia 21, joista yj 4, ss 6 Sopimusvahvuus 1+4, josta 1+3 RSA151 ja 0+1 RSA153 RSA151, Scania -04, SPL RSA153, Volvo, -20, SPL RSA157, VW Crafter -16, VPK RSA1572, VW Transporter -08, VPK RSA1515, museo Dodge Ram -81, VPK RSA158, Faster 635SC + Honda BF200, -21, VPK Lisätiedot Tuomas Klimoff palokunnan päällikkö 044 701 1522 Matti Lehtonen palokunnan puheenjohtaja 0400 991 668 Matti Lehtonen Tuomas Klimoff Tomi Pirhonen. – Kutsuvieraille ja jäsenistölle pidämme tietysti juhlat. – Secapp on tuonut todella paljon helpotusta hälytyslähtöihin ainakin yksikönjohtajan näkövinkkelistä, kun osaa jo matkalla suunnitella eri tehtäviä eri henkilöille. Suurin osa porukastamme työskentelee vähintään 20 minuutin päässä paloasemalta. Lehtonen, Klimoff ja Pirhonen vakuuttavat yhdestä suusta, että kuluva ja ensi vuosi ovat todella työntäyteisiä. 37 Miten Pihlavassa muuten menee. Pihlavan VPK otti ensimmäisten joukossa käyttöön Secapp-järjestelmän viitisen vuotta sitten. Juhlavuotta käytään myös jäsenrekrytoinnissa. – Joskus sovellus on vähän buginen, mikä yleensä johtuu käytettävästä puhelimesta. Tarjoamme myös alueen yhteisille tapahtumille tiloja. Yksikkö on saatu liikkeelle toistaiseksi aina päiväaikaankin, mutta väki on täydentynyt pikkuhiljaa. Uusi auto, uusi vene, koronarajoitusten poisto, juhlavuosi ja hälytykset pitävät porukan liikkeessä
Odpowiedzialno?ci. 38 palokuntalainen PK103 Paloautomarkkinoilla kuohuu MARKKINAOIKEUS KESKEYTTI 8 MILJOONAN EURON PALOAUTOHANKINNAN Noin 60 raskaan sammutus-, säiliöja raivausauton kauppa on keskeytynyt. Puolalainen paloautovalmistaja WAWRZASZEK In?ynieria Samochodów Specjalnych Spólka z Ograniczon. Spólka Komandytowa teki talvella valituksen markkinaoikeuteen kahdeksan pelastuslaitoksen paloautojen yhteishankinnasta, jonka arvo oli noin kahdeksan miljoonaa euroa. Markkinaoikeus kumosi hankintapäätöksen, joka olisi ollut merkittävä kauppa kotimaiselle Saurus Oy:lle.
Kannattaa lukea päätös kokonaisuudessaan. Puolalainen paloautovalmistaja on käytännössä katsottu jo ulos Ruotsin markkinoilta useiden toimitusviivästymien tms vuoksi. IS-hankinta Oy) toimi hankinnassa kahdeksan pelastuslaitoksen puolesta. Kuopiolainen julkisomisteinen Sansia Oy (ent. Puolalaista paloautoa Suomessa markkinoiva valkeakoskelainen agentuuri on tullut tunnetuksi aggressiivisesta kysymysja valituspolitiikastaan, josta on myös ilmennyt sen asiantuntemattomuus pelastusajoneuvoista. Markkinaoikeuden päätöksen perustelut ovat asiaa vähän tuntevien henkilöiden tulkintaa. PÄÄTOIMITTAJAN KOMMENTTI: Näyttää vahvasti siltä, Suomi on taas EU:n mallioppilas.Vaikka suomalainen paloautovalmistaja antaisi ilmaiseksi auton Puolaan, pääsy markkinoille estettäisiin todennäköisesti tavalla tai toisella. 39 Käytännössä yhteishankintaringissä olevien pelastuslaitosten (Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä Savon, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kainuun ja Keski-Suomen pelastuslaitokset) paloautojen uusiminen on keskeytyksissä toistaiseksi, koska markkinaoikeus kielsi laitosten yhteistä hankintayksikköä Sansia Oy:tä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoitti hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Puolalainen paloautokanta olisi Suomen huoltovarmuuden kannalta vaarallinen. Valituksen takana on puolalaisen paloautovalmistajan valkeakoskelainen agentuuri JVK Vechiles Oy, joka on tullut tunnetuksi useista pelastusalan ajoneuvohankitoihin kohdistuneista valituksista. NRG-konsernin yrityskauppa kuitenkin tuo uusia mahdollisuuksia Suomen pelastusalan kaupallisiin näkymiin.. Markkinaoikeuden päätös ei ole vielä (21.6.2021) lainvoimainen, koska siihen voidaan hakea muutosta hakemalla valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Markkinaoikeuden mukaan kilpailua rajoitti muun muassa se, että paloautojen valmistajilta edellytettiin esimerkkiautoja, jotka olisivat täyttäneet pelastusajoneuvojen yleisoppaan vaatimukset. Kauppaan sisältynyt osio raivausautojen hankinnasta esti markkinaoikeuden mukaan vertailukelpoisen tarjouksen antamisen. Sen toimintaan kuuluu muun muassa tuottaa julkisyhteisöille hankintapalveluja hankintojen suunnittelusta sopimushallintaan. Suomalainen paloautotuotanto on nyt vakavasti uhattuna. Tässä tapauksessa yhtiön asiantuntemus sai markkinaoikeudelta tylyn kolauksen. Jyväskyläläinen Saurus Oy on suomalaisomisteinen pelastusajoneuvojen päällirakenteiden valmistaja
Lehti kertoo ensihoitajiin ja ensihoitotyöhön liittyvistä asioista vahvalla alan tuntemuksella. Kuljemme potilas ja ensihoitaja edellä unohtamatta hoitoketjun lenkkejä ja yhteistyötahojamme. SYSTOLEN VUOSIKERTA 50€ (6 LEHTEÄ) Tilaukset osoitteessa www.systole.fi/tilaajapalvelu Ku va : M at ia s W es in. 40 palokuntalainen PK103 SYSTOLE on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä ensihoidon erikoislehti. Se käsittelee ensihoitoa ja siihen liittyviä asioita vahvalla alan tuntemuksella
Lisäksi voimme yhdessä täydentää huoltoverkostoamme Pohjoismaissa sekä vahvistaa Nordic Rescue Group laajentaa toimintaansa Ruotsiin yritysostolla huoltovarmuutta ja parantaa palveluamme asiakkaillemme Suomessa ja Ruotsissa entisestään toteaa innostuneena NRG:n toimitusjohtaja Matti Huttunen. NORDIC RESCUE GROUP OY LISÄTIETOJA: toimitusjohtaja Matti Huttunen, puh. SYSTOLEN VUOSIKERTA 50€ (6 LEHTEÄ) Tilaukset osoitteessa www.systole.fi/tilaajapalvelu Ku va : M at ia s W es in. Yhdessä voimme jakaa osaamistamme ja luoda entistä parempia tuotteita palvellessamme asiakkaidemme vaativia tarpeita.” kertoo Sala Brandin toimitusjohtaja Kai Hedlund, joka on toiminut alalla vuodesta 1978 lähtien. Lehti kertoo ensihoitajiin ja ensihoitotyöhön liittyvistä asioista vahvalla alan tuntemuksella. ”On hienoa päästä osaksi yhteistä pohjoismaista kokonaisuutta, joka mahdollistaa Sala Brandille uuden kehitysvaiheen. Yhtiöt ovat kotimaisisia pelastusnostinja pelastusajoneuvovalmistajia, joiden liiketoiminnasta merkittävä osa on kansainvälistä. teollisuus, lentokentät) pelastuslaitokset. Odotamme innolla yhteistyötä uusien kollegoiden ja alan huippuammattilaisten kanssa. Sala Brand on vuonna 1978 perustettu paloajoneuvojen valmistaja, jonka päämarkkinat ovat Ruotsissa. Kauppa mahdollistaa meille seuraavan kasvuloikan toteuttamisen ja tekee NRG:stä todellisen pohjoismaisen toimijan, jolla on kattava ja kilpailukykyinen tuotevalikoima sekä kotimarkkinoiden että viennin tarpeisiin. 41 Pelastusajoneuvoja valmistava Nordic Rescue Group (”NRG”) on tänään ostanut ruotsalaisen Sala Brand AB:n koko osakekannan. SYSTOLE on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä ensihoidon erikoislehti. Sala Brandin liikevaihto oli vuonna 2020 163 miljoonaa kruunua ja yhtiön tilauskanta on vahvalla tasolla. ”Laajentuminen Ruotsiin ja Sala Brandin mukaan tulo osaksi NRG:tä on upea asia. Uusi kokonaisuus vahvistaa maantieteellisen kattavuuden lisäksi resurssejamme monella tapaa ja antaa kyvyn toimittaa entistä suurempia kokonaisuuksia etenkin vientikaupoissa. 045 6195 128 NORDIC RESCUE GROUP on pelastusajoneuvoihin erikoistunut konserni, johon kuuluvat Saurus Oy ja Vema Lift Oy. Yrityskauppa on osa NRG:n strategiaa kansainvälistyvänä järjestelmätoimittajana. Nordic Rescue Groupin toimitusjohtaja Matti Huttunen (vas.) ja Vema Lift Oy:n kotimaan myynnistä vastaava Timo Kangasniemi. Kaupan myötä NRG laajentaa toimintaansa Ruotsiin ja luo siten johtavan pohjoismaalaisen pelastusja paloajoneuvokonsernin. Omien ajoneuvojen valmistuksen lisäksi yhtiö tarjoaa myös huoltopalveluja sekä edustaa Ruotsissa kahta merkittävää eurooppalaista toimittajaa Rosenbaueria ja Magirusta. Yhtiön avainhenkilöt jatkavat yhtiön palveluksessa ja Sala Brandin toimitusjohtaja Kai Hedlund toimii jatkossa NRG:n konsernijohtoryhmän jäsenenä. Kuljemme potilas ja ensihoitaja edellä unohtamatta hoitoketjun lenkkejä ja yhteistyötahojamme. Yhtiön toimitilat ovat Salassa, Västmanlandissa, ja se työllistää noin 30 työntekijää. Se käsittelee ensihoitoa ja siihen liittyviä asioita vahvalla alan tuntemuksella. Konsernin asiakkaita ovat julkiset ja yksityiset (mm
010 555 5273 petri.surakka@scania.fi www.scania.fi SCANIA paloja pelastusajoneuvot Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA. 42 palokuntalainen PK103 Petri Surakka puh
Miten on vastuukysymysten laita. (Onnettomuustutkintakeskuksen raportti Kittilän rakennuspalosta 2019.) Samoin pelastustoimen johtaja saattaa ohjeen vastaisesti antaa tilannepaikan johtajuuden kauempaa tulevan ammattiyksikön esimiehelle, vaikka sopimuspalokunta on paljon aiemmin kohteessa. Mitä pelastustoimen johtamista se on, kun kohteessa toimitaan pitkään ennen kuin ”oikea tilannepaikan johtaja” on kohteessa. Tilannepaikan johtajan pitää siis olla henkilö, joka tulee tilannepaikalle ensimmäisen yksikön mukana. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Entä, jos ensin tullut yksikkö on tehnyt jonkun asian toisin kuin myöhemmin saapuva tilannepaikan johtajaksi määrätty on ajatellut. *Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje kohta 6 Pelastuslain 34 §:n mukaan pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Tilannepaikan johtaja johtaa toimintaa onnettomuuskohteessa pelastustoiminnan johtajana toimivan pelastusviranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti. Pelastusviranomaiselle on siksi toimitettava tieto kaikista tehtävistä ja pelastusviranomaisen on oltava yhteydessä tilannepaikalle hälytettyyn lähimpään yksikköön ja määrättävä pelastustoiminnan johtajan alaisuuteen yksikön jäsenistä tilannepaikan johtaja, jos sitä ei ole ennalta määrätty. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA. Etenkin, jos toisena tulevan yksikön mukana tulee ammattilainen tai kokeneempi palokuntalainen ja vaihtojärjestelystä on sovittu. Samoin jossain päin saattaa olla varallaoleva, kohteeseen ajava ryhmänjohtaja, jotka kauempaa tullessaan määrätään tilannepaikan johtajaksi, vaikka kohteessa on voinut olla ensin muun palokunnan sammutusyksikkö. Tilannepaikan johtamiskuvioista tulee keskustella ja saattaa käytännöt ohjeistuksen mukaisiksi. Jossain päin Suomea on erittäin vaikeaa antaa tilannepaikan johtajan titteliä esimerkiksi naapuripelastuslaitoksen yksikön ryhmänjohtajalle, vaikka hän olisikin kohteessa huomattavan paljon aikaisemmin kuin kohdemaakunnan Selkeyttä tilannepaikan johtajuuteen omat yksiköt. 43 mielipide Vanheneva sammutusmies Tilannepaikan johtajasta annetun ohjeistuksen* mukaan pelastusviranomaisen on oltava yhteydessä tilannepaikalle hälytettyyn lähimpään yksikköön ja määrättävä pelastustoiminnan johtajan alaisuuteen yksikön jäsenistä tilannepaikan johtaja, jos sitä ei ole ennalta määrätty. Käytäntö osassa Suomea on kuitenkin se, että aina ei tilannepaikan johtajaksi määrätä henkilöä yksiköstä, joka on ensimmäisenä kohteessa. Jossain hälytystilanteessa voi olla järkevää, että homma suunnitellaan siten, että tilannepaikan johtajaa vaihdetaan tehtävän aikana
Seuraavassa muutama esimerkki oudoista omaperäisistä tulkinnoista: Fyysisen toimintakyvyn testaukset Sisäministeriön ”Ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä” käsittelee muun muassa sopimushenkilöstön testausta. Ja hädän tullen päälliköllä oli miltei rajoittamaton määräysvalta. Muodollisia vaatimuksia katsottiin karsaasti, eikä niistä niinkään käytännössä piitattu. Tai ainakin suurin mahdollinen siviilivalta, virkavastuun puitteissa. Mutta ympäröivä maailma on muuttunut. Nyt alkaa olla ihmettelyn paikka: Onko nyky-yhteiskunnassa enää itsestään selvää, että jokainen pelastusalue pelaa kukin aivan omilla ehdoillaan, paikallisin vivahtein muista pelisäännöistä piittaamatta. Hänen sanansa oli kunnassa laki. Indeksiehdon puuttuessa valtionobligaatioiden 7 %:n koron mukainen inflaatio söi tehokkaasti velat ja velvoitteet. 44 palokuntalainen PK103 mielipide Kunta-aikana yhteiskunnan muut pelisäännöt eivät paloja pelastustointa haitanneet. Palopäällikkö oli kaikista kunnan viskaaleista ehdottomasti komein, ja kyllä paloauto komeudessa tiehöylänkin hakkasi. Piittaamattomuus yhteiskunnan yleisistä pelisäännöistä kuuluu jälkimmäisiin. Se jopa juurtui alueellisen pelastustoimen toimintamalliksi. Oi niitä aikoja!. Pelastustoimi on perinteikästä ja vaalii sitä, mitä on joskus ollut. Palokomeuden puitteissa kunnan vieraatkin kestitettiin. Ohjeessa todetaan varsin yksiselitteisesti muusta kuin sukelluksesta: ”Perustehtäviä tai muita pelastustoimen tehtäviä tekeviä henkilöitä kannustetaan osallistumaan fyysisen toimintakyvyn arviointiin, mutta arviointiin osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen.” Siitä huolimatta jotkut pelastuslaitokset ovat omissa ohjeissaan lähteneet edellyttämään kaikilta operatiivisilta sopimuspalokuntalaisilta, siis myös muilta kuin savusukeltajilta, pakollisen FireFit-testin suoritusta. Ei se VPK aina tuottanut sitä, mitä oli tullut luvattua, eikä kunta aina maksanut siten kuin oli aikoinaan sovittu. Henkinen riippumattomuus muusta yhteiskunnasta jäi. Nytkin, vaikka vanhat kunta-ajan konkarit ovat poistuneet ja uusia voimia tarttuneet remmiin. Yleensä ei. Paikallisen VPK:n kanssa tehty sopimusta noudatettiin puolin ja toisin varsin pragmaattisesti. Hyvässä ja pahassa. Jos tulipalon sammutus jotain vaati, niin se tehtiin tai saatiin, ja sitten enintään jälkeenpäin ihmeteltiin. Sitten tuli pelastustoimen alueellistaminen Kuntien mielenkiinto muuttui lähinnä negatiiviseksi, ja entiset palopäälliköt jäivät isojen koneistojen rattaisiin. Kas kummaa, kun ei ole myös edellytetty vaikkapa pitkän matematiikan arvosanaa tai torvisoiton 44 palokuntalainen PK103 Jumalasta seuraava… Pelastuslaitokset ovat tottuneet riippumattomuuteen Kunta-aikana, ennen pelastustoimen alueellistamista, palopäällikkö oli monessa kunnassa iso kiho. Rahankäyttö oli ”pakollista”, joten jos kunnankamreeri purnasi, niin lääninhallituksen paimenkirje kummasti auttoi. Kunnan taloudessa palokunta yleensä sai mitä tarvitsi
Vaikka on sovittu, miten sopimuspalokunnille ja henkilöstölle korvataan varallaolo, niin pelastuslaitos on kustannusten pelossa ”päättänyt”, että ensi kuusta alkaen toimitaankin toisin. Saattaa toki olla, että asia ei oikeasti ketään kiinnosta. 45 osaamista. Oletuksena on, että etenkin pelastustoiminnan peruskurssilla käsiteltävät aiheet ovat vaikeusasteeltaan sellaiset, että jokseenkin kaikki pitkän linjan palokuntalaiset niitä hallitsevat. Onko pelastuslaitos sopimusta tehdessään tarkoittanut, ettei sopimusta noudatettaisi. Joka tapauksessa tällainenkin pelastuslaitostoiminta kuvastaa sitä, että ”riittävän omavaltiaan” ei mielestään tarvitse pelisäännöistä piitata. Syitä FireFit-huumaan voi vain arvailla, mutta mikään niistä ei oikein kestä päivänvaloa. Vetoaminen työturvallisuuteen on kuitenkin aina siinä mielessä harhaanjohtava, että tilastot eivät tue väittämää, että loukkaantumisriski olisi nimenomaan fyysisen toimintakyvyn käänteisfunktio. Hyvinvointialueilla Nähtäväksi jää, voiko perinteinen riippumattomuuskuvio jatkua, kun pelastustoimi muuttuu hyvinvoinnin marginaalitoiminnoksi. Vastuullisia järkisyitä kun ei löydy. Ehkä se viimeinen onkin se alla piilevä todellinen syy. Kouluttajapätevyys Sopimuspalokuntien koulutusuudistuksen eräs keskeinen teema on, että läsnäolon sijasta painotetaan kurssinjälkeistä osaamista. Käräjillä asia voidaan ratkaista, jolloin häviäjä joutuu vastuuseen, mukaan lukien vastapuolen menetysten korvaaminen. Silvio Hjelt 45. Sisäministeriön, joka vastaa kokonaisuudesta, Pelastusopiston, joka vastaa koulutuksesta yleisellä tasolla, tai SPEKin, jonka puitteissa pääosa koulutuksesta toteutetaan. Kouluttajia onkin valmennettu erityisesti sellaisissa aihepiireissä kuin pedagogiikka. Noin vaan, viranhaltijapäätöksellä. Joka tapauksessa menettelyllä osoitetaan syvää epäluottamusta SM:n arviointikykykyyn, samalla kun vaarannetaan sopimuspalokuntien jatkuvuus. Poikkeuksena ovat lähinnä tapaukset, missä sopimus katsotaan muun säännöstön vastaiseksi (esimerkkinä jotkut uudemmat palkatun varallaolon tulkinnat). Koska kyse ei voi olla huoli asiasisällöstä tai pedagogiikasta (molemmat kuuluvat vahvistettuun opetusohjelmaan), niin ei jää sitten muuta kuin joko huoli oman henkilöstön sivutoimista tai tavoite, että sopimuspalokuntalaisten luonnollista poistumaa ei korvattaisi. Nekin ovat sinänsä ihan mukavia hyveitä, joilla ei ole kaiken operatiivisen pelastustoiminnan kanssa juuri mitään tekemistä. Ilman kummankin sopimusosapuolen suostumusta sopimusta ei, tuomioistuintulkintoja lukuun ottamatta, tulkita eri tavalla kuin mitä sopimukseen on kirjattu. Vai olisiko Aluehallintovirasto vapaan kilpailun valvojana tai sen jatkeena viime kädessä EU-tuomioistuin se oikea valvova taho. Kun vedotaan työturvallisuuteen, niin miksi jonkun alueen pelastushommat olisivat merkittävästi vaarallisempia kuin muualla (toki voisi olla, siellä missä pelastuslaitos on vastuunsa karttaen laiminlyönyt sopimuspalokuntien työturvallisuutta). Onkin entistä selkeämmin tuotu esille, että myös kokenut sopimuspalokuntalainen voi toimi vastaavana kouluttajana, jonka tehtäviin siis kuuluu sekä opetus että erityisesti kaikenlaiset kurssijunailut. Mutta saattaa myös käydä niin, että uusi isäntä katsookin karsaasti toimijaa, joka ei ole tottunut pelisäännöistä oikeasti piittaamaan. Sopimuksen sitovuus Erityisesti viime aikoina on kentältä kantautunut tieto, että jokin pelastuslaitos on yksipuolisesti tulkinnut voimassa olevia sopimuksia uudella tavalla. Aika näyttää. Ei ainakaan yksipuolisella viranhaltijapäätöksellä. Oikeassa maailmassa vain ei noin vaan menetellä. Muunlainen toiminta on sopimusrikkomus. Sopimushenkilöstön tehokkaampi käyttö koulutuksessa on välttämätön, jos tavoitteena on koulutus, jonka volyymi korvaa luonnollisen poistuman. Ellei sellainen ole osoitettavissa niin maksaja on melko selvä: Se, joka rikkoo, se maksaa. Suomessa melkein mistä tahansa saa sopia melkein mitä vaan, mutta jos asia on sovittu ja nimet paperissa, niin sopimuksesta pidetään kiinni – puolin ja toisin. Yleensä sopimuksia tulkitaan siten kuin ne on kirjoitettu tai kuten on oletettavissa, että osapuolet ovat tarkoittaneet. Kumpikaan ei kestä päivänvaloa, ja kysymys kuuluukin: Kenen tulisi asiaan puuttua. Tätä taustaa vasten on varsin outoa, kun pelastuslaitos tylysti ilmoittaa että ”hankkikaa te vain niitä pätevyyksiä, mutta me emme maksa sellaisista kursseista, joissa vastaavana kouluttajana on muu kuin pelastusalan ammattikoulutuksen saanut”. Jos sopimuksessa on esimerkiksi irtisanomispykälä, niin sitäkin noudatetaan
För många är andningsskydd för skogsbrandssläckning okända säkerhetsmedel. Det skulle bli bättre resultat om man överallt skulle ha som gemensam praxis att man till markbränder alltid sänder en lätt enhet med en eller två personer som rekognoserar. SKILLANDERNA I SLÄCKNINGSMANSKAPET PERSONLIGA UTRUSTNING är även stora. I LANDET finns det skäligen gott om redskap för skogsbrandssläckning, men de regionala skillnaderna är stora. Onödigt slangdragande och svett. RÄDDNINGSDIREKTÖRERNA DRAR – såsom de alltid har dragit – var och en sin egen linje så från det hållet skall man inte heller beträffande skogsbrandssläckningen förvänta sig någon gemensam handlingsmodell. Ett ytterlighetsexempel på stollighet är verk där dejourerande brandmästaren fungerar som drönaroperatör, medan man förbjudit drönaranvändningen hos avtalsbrandkårer som skulle besitta lämpliga anordningar och beredskapen. I MÅNGA VERK HAR MAN TAGIT I BRUK DRÖNARE, men att använda dem med framförhållning trampar ännu i barnskorna. Huvudsakligen är bränderna lätta att släcka, tekniskt och taktiskt sett. En grundorsak till bristerna är att det finländska räddningsväsendet saknar en enhetlig ledning med tillräckliga fullmakter. Tvätt eller utrustningsbyte på platsen Det finns mycket att förbättra då det gäller släckning av markbränder har man inte kommit att fundera på. Många verk saknar helt enkelt personlig skogsbrandssläckningsutrustning. Det har redan blivit sett.. EN OVILLKORLIG FÖRUTSÄTTNING för att all släckningsverksamhet skall lyckas är att man rekognoserar i tid. I en del verk finns det inte fyrhjulingar med i responsen utan sådana beställer man om man kommer ihåg. Kompanjonsnätverket koncentrerar sig på förvaltningsfrågor som omfamnar hela världen, och inte heller ministeriets räddningsavdelning får någon konkret utveckling till stånd. Lyckligtvis finns det även progressiva verk där drönarna är i förståndig effektiv nyttoanvändning. Inom många verk har man inte på förhand funderat ut de taktiska aspekterna, och då fungerar man sedan på platsen ad hoc. Vid hundratals markbränder sker det dock fel som kunde ha undvikits med ändrade attityder och utbildning. Trots det är det fortfarande alldeles för vanligt att man vid skogsbrandsalarm sänder en släckningsenhet till platsen och där gör en snabb klarering som sedan visar sig vara taktiskt oriktig. 46 palokuntalainen PK103 PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledare I FINLAND ALARMERAS BRANDKÅRERNA årligen till i medeltal 3000 bränder i terrängen. DET KAN LÅTA OVÄNTAT, men beträffande släckning av skogsbränder finns det mycket att förbättra i Finland
Troligen. brandkåristen Text och bilder Silvio Hjelt. hur många faller årligen bort respektive kommer till. Vilken är omsättningen, dvs. 47 Ingen vet hur många vi egentligen är eller var vi egentligen jobbar Kunskapen som projektstyrningsinstrument Hur många alarmeringsdugliga avtalsbrandkårister finns det. ”Ingen aning, kanske 10...15 %?” För att bibehålla den nuvarande styrkan behövs alltså årligen 1.300...2.400 nya brandkårister. plus/minus ca. Dvs. Rätt svar (tills vidare): ”Svår fråga, kanske 13...16.000”. 20 %. Man kan alltså antaga, att den nuvarande dimensioneringen ”knappt 1.000” är alldeles för lite! Men det är inte det enda antagandet
Siffrans ursprung är en smula oklart men storleksordningen är sannolikt åt det hållet och motsvarar i stort informationen i HAKA. Att det behövs mycket, mycket mera grundoch fortsättningsutbildning, den saken är däremot helt klar. År 2011 Bilden visar hur man uppskattat antalet alarmeringsdugliga brandkårister. Staten bekostade chefsutbildningen. 19.400 formellt behöriga. Man hade en uppfattning om hur många man, hur många motorsprutor och hur mycket slang respektive brandkår ansågs förfoga över och hur alarmeringen gick till, inklusive telefonnumror. Cirka drygt 15.000 är en gissning så god som någon. Ända fram till år 1990 ställde man inga speciella utbildningskrav på brandkåristerna. Enligt samma redogörelse skulle det ännu behövas cirka 450 brandkårister till, utöver dem som finns. Då man i början av 2000-talet gjorde nästa analys av antalet brandkårister hamnade man på talet ca. : Ordinarie och avtalsbrandkårerna i Finland. Även den siffran kan vara åt det hållet. Placeringarna ungefärliga, och läget förändras lite hela tiden.. Utvecklingen Man tror (dvs. 48 palokuntalainen PK103 brandkåristen Enligt statsrådets redogörelse över den inre säkerheten finns det (2021) 15.350 avtalsbrandkårister. ”det anses så”) att det år 1953 fanns cirka 42.500 brandkårister. Hur mycket är sedan en gissning som behandlas i kommande nummer. Beträffande omsättningen råder olika uppfattningar. Saken sköttes internt av brandkårerna på olika vis, och kommun och förbund bidrog med diverse kurser. Siffran antas basera sig på det faktum att de dåvarande länsstyrelserna då ännu faktiskt torde ha fört mer eller mindre relevant bok över brandkårerna, inklusive folk, redskap och kommunikationer. År 1987 beslöt Inrikesministeriet att det för den formella behörigheten att få rycka ut krävdes en grundkurs (då 50 timmar), varvid de som redan verkat en tid i brandkårsuppgifter fortfarande ansågs formellt behöriga, även om de inte genomgått någon grundkurs. Det om det. Sedan dess har mycket förändrats, och idag kan man säga att kaoset är några grader värre
Trots att just den informationen matats in som bas för alarmering så får man inte ur Erica ut uppgifter om de resurser respektive räddningsverk förfogar över. I HAKA finns dessutom ett mörkertal eftersom många inte alls använder systemet. det som brukar kallas ”fritt fall”. Och om helheten uppfattas som krånglig eller opålitlig så röstar användarna ”med fötterna”, dvs. 13.400. Inte förrän nu plötsligt. Utan uppdatering av data är vilket som helst system opålitligt, särskilt om det handlar om data som hela tiden lever. ”Min gissning är lika bra som din”. ERICA funktionerar regionvis på basen av inmatad information men har ingen artificiell intelligens. Det finns Pronto, det finns HAKA, det finns Erica. Slutligen: Behöver man veta. Var verkar avtalsbrandkårerna. PRONTO är just så användbart som man planerat. Nu är gissningarna uppe vid över 15.000. Det som slår särskilt en utomstående som anmärkningsvärt är att man i dagens informationssamhälle på minuten när känner det totala antalet finländare. Sedan visade en optimistisk tolkning av en undersökning av utryckningsberedskapen att antalet kunde vara aningen högre. De enda grupper som tycks förbli okända är medlemmarna i vissa suspekta klubbar – och så brandkåristerna. Medan antalet alarmeringsdugliga brandkårister dagligen varierar så är avtalsbrandkårernas geografiska position. Problemet är förstås mångfacetterat: Vem är egentligen brandkårist. Kunskapen finns, men finns ändå inte Räddningsbranschen i Finland brukar skryta med sina system. det blir si och så med sådant som uppdatering. Och så finns det förstås Excel, i ett otal lokala tillämpningar. Om man inte planerar så blir den ”som den nu kan tänkas hampa sig” dvs. HAKA åter är ursprungligen tänkt som ett hjälpmedel för brandkårernas interna förvaltning. Det brukar bara gå så att då man bygger på befintliga system så lider helheten. Och Pronto v.2 är endast ”i vardande”, om ens det. Vad värre, informationen kan uppenbarligen inte användas för annat än operativ alarmering. I princip alltså. 49 Om brandkårerna inte uppdaterar uppgifterna i HAKA ser statistiken plötsligt ut så här, vilket ju inte betjänar någonting hade antalet sjunkit till ca. Så nytt att man bara har börjat. Det faktum att man inte planerat helt färdigt begränsar dock användbarheten. Alltså saknar Pronto hyggliga verktyg för att just beträffande avtalsbrandkårerna å ena sidan garantera inmatning av alla relevanta data och å andra sidan användbara medel att få ut dem. 14.600. Alla har funktioner som i princip borde kunna generera all relevant information. Sedan har systemet med tiden kompletterats med allehanda trevliga egenskaper. Endast den sista frågan är lätt att besvara: Javisst, för utan relevant utgångsinformation är det vanskligt att planera för framtiden. Vem skall räkna brandkåristerna, och hur. Man kan räkna dem som ansluter sig till brandkåren och genomgått kurs, men hur vet man när någon inte mera är aktiv. Många tecken tyder på att så är fallet, åtminstone inom räddningsväsendet, åtminstone tills vidare. Alltså måste sådan information sökas på annat håll. Till exempel sådant som avtalsbrandkårernas verksamhet har egentligen aldrig intresserat någon myndighetsinstans. Att planera på basen av relevant information är i vår bransch någonting ganska nytt. Man vet ur många poliser det finns, antalet skolelever är noga känt, likaså sjukvårdare, byggnadsplanerare m.fl. Då denna tidning gjorde en analys år 2013 var man nere vid ca
Om ”ändamålsenlig” tolkats annorlunda kan bilden förstås se helt annorlunda ut. Dock elektroniskt. 90 % är alltså inte helt fel. För att ytterligare förenkla saken antas, att den ordinarie enheten då kör i tätort med ca 60 km/h. Detta alltså under förutsättning att respektive räddningsverk faktiskt och i enlighet med gällande bestämmelser programmerat sin egen Erica-bit så att systemet automatiskt alarmerar den enhet som är ”närmast”, dvs. Låt oss för att förenkla saken antaga att en ordinarie enhet med styrkan 1+3, 24/7/365 rycker ut inom 60 sekunder medan närmaste avtalsbrandkår av beredskapstyp rycker ut på samma villkor inom 300 sekunder. För att undvika eventuella attitydbaserade reaktioner visas kartan inte här. Kanske det ännu kommer en tid då man även inom räddningsväsendet faktiskt vet vad man talar om. Felen jämnar ut sig, så väldigt fel blir det inte. Då enheterna kör mot varandra med samma hastighet möts de på halva vägen (och kan där vika av från huvudleden). I verkligheten går huvudlederna ju sällan fågelvägen (de svarta linjerna), och de vita områdena visar praktiska fel i modellen, men felen är marginella och storleksordningen entydig. En sådan karta visar att på ca. På det orangefärgade området är en avtalsbrandkårsenhet teoretiskt först på plats. 87 % av landets yta är en avtalsbrandkårs enhet först på plats. Under antagande att vardera därefter kör med lika hastighet mot varandra fågelvägen (vilket ju gällde innan Erica fick fason på den biten) så är det bara att dra ett streck där de möts... Då man i offentligheten ifrågasatte det gamla antagandet att en avtalsbrandkår är först på plats på cirka 90 % av landets yta så var det alltså inte Erica utan papper, penna och passare som gällde. Då avtalsbrandkåren startar har den ordinarie enheten alltså redan kört i fyra minuter. Den exakta informationen finns förstås i Erica, men fås inte ut därifrån.. För den som planerar är bristen på relevant information inte endast löjlig, den är avgörande för beslutsfattandet. Då närmaste avtalsbrandkår (röd punkt) samtidigt får alarmet men rycker ut med samma styrka först efter 5 minuter har den ordinarie enheten hunnit köra i fyra minuter (cirkeln). kan antas vara först på plats. Då man talar är det bra att veta vad man talar om Det känns löjligt då man av utomstående tillfrågas om ”hur många” och måste svara: ”Nja, det beror på”. Räkne-exempel för en del av ett fiktivt räddningsområde, där en ordinarie brandkår (triangeln) med styrkan 1+3 rycker ut inom 60 sekunder. Detta förstås under förutsättning att beslut fattas på basen av fakta. Vi anar nu en förändring mot det hållet. 50 palokuntalainen PK103 brandkåristen rätt statisk
TK: Messuilla on kahden päivän aikana tarjolla paljon mielenkiintoista ja ajankohtaista ohjelmaa eri teemoista. PK: Entä mikä on kävijätavoite. TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. TK: Edellisillä messuilla kävijöitä oli 2000. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Korona on hiipumaan päin ja näkymät ovat lupaavat. – 7.10.2021 järjestettävän FinnSecin yhteyteen. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. Kävijöiden osalta noudatamme THL:n ajankohtaisia ohjeita. Jyväskylää kokeiltiin vaatimattomalla menestyksellä. Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. PK: Paljonko maksaa pääsylippu messuille. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeudenolla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. 51 Korona menossa, messut tulossa. Alan isot toimijat ovat jo kaikki mukana. Ohjelmaa löytyy mm. Syksy saattaa kuitenkin tuoda ikäviä yllätyksiä, mikäli epidemia nostaa jälleen päätään viime syksyn tavoin. onnettomuuksista oppimisesta riskienhallinnassa, kriisissä uudistumisesta, käyttövoimatarroista, keikkakeskustelusta, jatkuvuudenhallinnasta ja jatkuvuuden varmistamisesta eri näkökulmista, sekä onnistumisista oppimisesta. Seuraavassa lehdessä kerromme sinulle vastauksen kysymykseesi. Miten kauppa on käynyt. TK: Näytteilleasettajien asema on turvattu. PK: Paljonko näytteilleasettajia odotat messuille. Lopulta päädyttiin Helsinkiin ja Messukeskuksessa 6. Kysyimme Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys SPLY ry:n puheenjohtaja Timo Kangasniemeltä, miltä juuri nyt näyttää messujen suhteen. Tavoittelemme selvästi korkeampaa kävijämäärää. Tilanteen mahdollisesti muuttuessa huonompaan suuntaan varauksen peruuttaminen on veloitukseton. TAHTOO TIETÄÄ !!??!!. TK: Messuille pääsee rekisteröitymällä veloituksetta PK: Mikä on SPLY:n suunnitelma koronan huomioimisen suhteen. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@ palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. TK: Näytteilleasettajia on nyt 27 ja elo-syyskuussa tehdään vielä osallistumispäätöksiä. Käytännössä kaikki pelastusalan tapahtumat on viime vuoden keväästä alkaen siirretty, peruttu tai järjestetty etänä. PK: Millaista oheisohjelmaa on odotettavissa. Turvallisuusmessut järjestettiin pitkään Tampereella
seuraava lehti LETKUT SOLMUSSA Retrovisa Viime lehden visassa kysyttiin virheistä Wikipedian Paloauto-sivulla. Uusiksi meni Juhlavuotemme kunniaksi julkaisemme Sopimuspalokuntalainen-lehdessä numero 20 (ilm. 28.9.2007) olleen turkulaisen palokuntatietäjä Petri Aallon laatiman ”Kypärän alta”-visan. Lähetä kuva ja tarina osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Kesämuisto. Vastaukset osoitteella toimitus@palokuntalainen.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan kesäinen pelastusalantuotepaketti. Kuva palokuntaleiriltä, kesällä mielen jääneestä hälytyksestä, harjoituksista, yhteisöllisyydestä, palokunta-aatteesta, tapahtumasta tai vaikkapa palokuntasi saunaillasta. Jaa meille kesämuistosi, joka jotenkin liittyy pelastustoimeen. ;) Kerro meille tarina kuvan takaa. Parhaalle virheiden löytäjälle palkinnoksi Tamrexin väliasu. Vastauksia ei tullut ainuttakaan, mikä on Palokuntalainen-lehden 20-vuotisessa historiassa ensimmäinen kerta. Ilmeisesti palkinto oli liian vaatimaton. Julkaisemme kuvia ja tarinoita pitkin pimeää syksyä ja talvea loppuvuoden numeroissamme. Lupasimme eniten virheitä löytäneelle kesäisen tuotekassin. Tasatulos menee arvontaan. Korotamme siis panosta
alv 10% Tilaa sähköpostilla tilaukset@palokuntalainen.fi DIGILEHTI MAKSUTTA LEHDEN TILAAJILLE Asenteet kohdallaan NYT | PALOKUNNAT |HENKILÖT | KALUSTO & VARUSTEET | ILMIÖITÄ palokuntalainen BRANDKÅRISTEN 97 IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 28 · 2020 · ISSN 1798-2685 Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Hydroventista ST-putki palokuntalainen BRANDKÅRISTEN 99 IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 45 · 2020 · ISSN 1798-2685 Kokkolassa kehitettiin Katseet TULEVAISUUTEEN palokuntalainen BRANDKÅRISTEN JUHLAN UMERO IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 1 · 2020 · ISSN 1798-2685 100. Tilaa oma lehtesi ...ja tiedät mitä alalla tapahtuu 6 lehteä 49€ sis. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi YHTEISLEHTI Palokuntalainen – Systole Vaaralliset aineet, säteily Hätäkeskus Viestiliikenne Seuraava lehti (nro 104) ilmestyy viikolla 35. 53 seuraava lehti HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille
Kyse on viime kädessä laskennallisesta faktasta, ei barometritiedosta. VAIKKA YLEISKUVAA VOIDAAN PITÄÄ positiivisena, erot aiempiin barometreihin ovat kuitenkin pieniä. 54 palokuntalainen PK103 LIEKINHEITTÄJÄ Sopimuspalokuntabarometri kertoo paljon, mutta kaipaa viilausta SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITON teettämä Sopimuspalokuntabarometri 2020 julkaistiin huhtikuussa. Kyselyyn vastasi viime syksynä yli 1600 palokuntalaista. Rivipalokuntalainen ei paljoa anomusasioista tiedä. Barometrin parasta antia ovat kuitenkin vapaat kommentit, joita on niin suuri määrä, että julkaisuun on otettu vain osa. Barometriä voidaankin pitää tilastollisesti erittäin luotettavana. HYVÄSSÄ BAROMETRISSÄ on myös korjattavaa. Tulos ei ole luotettava kertomaan, mikä on todellinen tilanne Suomessa. BAROMETRIN ANTAMA YLEISKUVA on pääosin positiivinen. HARJOITUSILTOJEN MÄÄRÄKIN on fakta, johon tarkimman vastauksen saa palokunnan päälliköltä. Kysymykseen saattaa tulla samasta palokunnasta taas kolme erilaista vastausta. Samasta palokunnasta saattaa tulla kolmea erilaista vastausta. Tuloksia voi tulkita myös niin, että miksi parempaa kehitystä ei ole joissakin asioissa tapahtunut. BAROMETRI ON HYVÄ TYÖVÄLINE palokuntalaisten tuntojen tulkkina, mutta faktatiedot tulee kerätä palokuntakohtaisesti kunkin palokunnan johdolta.. Heidän mielestään yhteistyö laitosten kanssa on kehittynyt hieman parempaan suuntaan, terveystarkastuksia tehdään jonkin verran enemmän, työturvallisuus on parantunut ja varustetilannekin on lievästi parantunut. Myös alueiden tilanne tulisi avata paremmin. Sähköinen versio on luettavissa ja imuroitavissa SSPL:n verkkosivuilta. Tulos Palosuojelurahaston anomuksesta ja hakukriteerien tuntemuksesta tulisi osoittaa myös vastuuhenkilölle. BAROMETRIN PRINTTIVERSIO jaettiin liiton toimesta kaikkiin palokuntiin ja sidosryhmille. KUORMA-AUTOKORTILLISTEN määrä ei saa olla tunnetai mielipidekysymys, jota kysytään kaikilta. Palokuntalaiset näyttävät uskovan sopimuspalokuntatoiminnan tulevaisuuteen. Seuraavaan barometrikyselyyn toivoisi muutamaa muutosta: Maksetaanko palokunnassasi henkilökohtainen palkkio?–kysymys tulisi esittää vain yhdelle palokunnan vastuuhenkilölle eli tieto pitäisi hankkia toista tietä kuin nyt. Kaikki kommentit ovat kuitenkin luettavissa SSPL:n sivulta. Se näkyy myös suuressa en tiedä –vastausten määrässä. Se kertoo palokuntalaisten mielipiteistä ja tunnoista enemmän kuin mikään muu tutkimus Suomessa. Kolmen vuoden välein tehtävän barometrikyselyn tavoitteena on kerätä tietoa, jolla tuetaan pelastustoimen kehittämistyötä ja sopimuspalokuntatoiminnan edistämistä. Kyse on kuitenkin anomuksen osalta faktasta
09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Kulmala Palokuntalainen elo 2020 205x275.indd 1 19.8.2020 19.30. tukitangot voit yhdistää NH Hybrid nostotyynyn kanssa nosto/tukijärjestelmäksi. 55 Innovaatioita ammattipelastajille jo vuodesta 1972. Nyt täällä! Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. NT-HYPRID nostotyyny PROFIX Tuentajärjestelmät EDD Akkupelastusvälineet CRIBBLOCK Tukipalasarja Uusi leikkaava ja levittävä terävaihtoehto
56 palokuntalainen PK103