On voitava ja pystyttävä tekemään yhteistyötä. On hyvä yrittää katsoa yhdessä samaan suuntaan. Palomiehet puolesaan ovat pitkään työskennelleet ambulanssissa. Kuva Dimitri Lisitsyn. Lääkärikopterissa työskentelevät ensihoitajat perehtyivät pintapelastukseen ja monitoimiyksiköissä työskentelevät ensihoitajat kouluttautuivat monenlaisin pelastustoimen kurssein. Tehdään yhteistyötä ”Kukaan muu kuin ensihoitaja ei voi tehdä ensihoitajan töitä.” ”Kukaan muu kuin palomies ei voi tehdä palomiehen töitä.” Edellä mainitut ääriajattelutavat joutavat romukoppaan. Asioita on voitava tehdä yhteiskunnan ja avuntarvitsijan edun mukaisesti
PÄÄTOIMITTAJA Marko Partanen, 0400 674 208, marko.partanen@systole.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Oksanen 0400 704 466 tuomas.oksanen@ensihoidontiedotus.fi TOIMITUSSIHTEERI Jarmo Turva 0400 704 467, jarmo.turva@systole.fi TOIMITTAJAT Juha Jormakka,Janne Kähkönen ja Dimitri Lisitsyn ILMOITUSMYYNTI Maria Salo, puh. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 0784-3062 Systole ja Palokuntalainen yhteisnumero. 0400 504 678, maria.salo@sanomapaja.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET JA KIRJATILAUKSET Jukka Juutinen 0400 896 363 tilaukset@ensihoidontiedotus.fi JULKAISIJA Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy WWW.SYSTOLE.FI 24-33 Säteilyn kanssa selvitään 34
Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Om skogsbränder och brandkårister Lämpökameramies Pääkirjoitus Turtola Letkut solmussa Sammutusmies Aarne & Dave Ledare 7 19 67 87 77 89 80 ensihoitomarsalkka: aika poistua rivistä 62 Palopuhe 90 34-39 Viranomaisten välistä kemiaa 40-49 Kympe 52-59 SEHL 21. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 Väsynyt lanssari 50 secapp 70 16 kirja-arvio: Lääkäri nimeltä Kalma Brandkåristen 82 TAITTO Maria Salo Sanomapaja PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Dimitri Lisitsyn KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto Pääkirjoitus 9 sisältö 60 lääkenurkka: Opioidimyrkytykseen antidoottia Lingottua 49 Laki 64 68 Katso tarkkaan: summin yössä ”Hälytysviesteistä poistetaan tehtäväkoodi, kohteen osoite ja yksiköt” 20. PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H
Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Lasse Moisio • +35840 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi NYT SAATAVILLA 12 UUTTA MALLIA! • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku RAJOITTAMATONTA TEHOA. 6 systole & palokuntalainen UUDET, NOPEAT PENTHEON-TUOTTEET NYT SAATAVILLA ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
Niistä ionisoiva eli solurakenteita rikkova on vaarallisempaa. 7 Säteilyä, ensihoitaja Tötterström VARMAAN TIESITKIN, että kun hälytys tulee koodilla 456, 457 tai 458, niin tehtävä liittyy ydinvoimalaonnettomuuteen. SÄTEILYSTÄ ON HYVÄ TIETÄÄ ainakin perusasiat, sillä säteilylle altistuminen voi tapahtua minkä hälytyskoodin takaa tahansa. Mutta muuallakin pitää osata, sillä erilaisia säteilylähteitä kuljetetaan maan jokaiseen kolkkaan. Toiminta ja suojautuminen tällaisessa tilanteessa on hyvä selvittää etukäteen, sillä säteilyä saanuttakin potilasta tulee hoitaa asianmukaisesti. Siltikin, vaikka maailmanlaajuisesti katsottuna yksi suurimpiin ydinvoimalaonnettomuuksiin lukeutuva Tshernobyl sattui aika lähellä meitä. Huokaisu johtui tietämättömyydestä, sillä säteilyä on joka paikassa jonkun verran. Ydinvoimalaankin voidaan lähettää apua kaatumiskoodilla, mikä paljastuu vasta myöhemmin säteilyonnettomuudeksi. Kun säteilystä tietää, niin osaa toimia, eikä sitä tarvitse pelätä. Onnettomuudesta on toki jo yli 35 vuotta aikaa. AKTIIVISIMMIN SÄTEILYAIHEISIA KOULUTUKSIA pidetään alueilla, joissa on ydinvoimala. Siellä säteilee jatkuvasti. Erityisesti tällöin tehtävään saattaa liittyä säteilyn vaara. POTILAASI VOI OLLA säteilyn vaikutuksen alaisena ja hän tarvitsee henkeä pelastavan toimenpiteen. Säteilyä jaotellaan toisellakin tavalla: ionisoivaan ja ionisoimattomaan. Pripyatin kaupungissakaan, jossa Tshernobylin ydinvoimala sijaitsi, ei asu vieläkään ketään. Artikel på svenska på sidan 80. Sinne järjestetään kuitenkin lyhytkestoisia turistimatkoja. Eettisesti katsoen hän ei poikkea muista potilaista mitenkään. pääkirjoitus MARKO PARTANEN Päätoimittaja Systole. Aiheesta annetut koulutukset voivat vähentää siihen liittyvää mystiikkaa. Hiukkassäteily on ionisoivaa, mutta myös jotkut sähkömagneettiset säteilyt ovat ionisoivia. Merkittävämpää onkin, että kuinka ison annoksen säteilyä lopulta saa. Siinä ajassa asiat unohtuvat ja aika kultaa muistot, silti säteilyn vaara ei ole muuttunut tuosta ajasta mihinkään. SÄTEILY ON VAARA, joka on ollut aina läsnä, mutta monille se on edelleen kovin kaukainen asia. Se voidaan tehdä turvallisesti, koska säteilyannos jää lyhyen alttiina oloajan takia vähäiseksi. SÄTEILYSTÄ ON HYVÄ TIETÄÄ ja sen riskit on hyvä tunnistaa. Säteilyturvakeskuksen asiantuntija Antero Kuusi sanookin, että vakavan säteilyonnettomuuden mahdollisuus on pieni, mutta mahdollinen riippumatta siitä missä päin maata ollaan. JOKU SAATTOI HUOKAISTA HELPOTUKSESTA: Alueellani ei ole ydinvoimalaa. Tällöin laki velvoittaa varautumaan ja harjoitteleman. Asiasta tekee vaikean se, että säteilyä ei pysty aistimaan millään tavalla, olipa tarjolla oleva annos terveydelle haitallista tai ei. Tiedät varmaankin myös, että säteilyä on kahdenlaista, sähkömagneettista ja hiukkassäteilyä
(03) 3142 1522 TAMPERE Aunankorvenkatu 7 p. (03) 3142 1545 PORI Satakunnankatu 38 p. Tuli on vaarallinen vastustaja! Tarvitset asianmukaisen suojan ihmishenkien pelastamisessa ja tulipalojen sammutuksessa. Runsaasti taskuja. 8 systole & palokuntalainen www.tamrex.. Asu on varustettu tuuletusaukoilla, takki ja housut yhdistettävissä vetoketjulla. Sartec Sartec on ns. (03) 3142 1560 TURKU Leipäläntie 71 p. TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. (03) 3142 1565 Dynamate Plus Parallon Dynamate Plus Parallon on laadukas ja ergonomisesri muotoiltu palopuku uusimmilla innovaatioilla ja GORE® PARALLON™ kosteussuojakalvolla. (03) 3142 1555 LAHTI Ansiokatu 2 p. Varmistamme, että saat korkean suorituskyvyn suojavaatteet, teknologiset innovaatiot ja asiantuntevan palvelun. Hyväksyntä EN 469:2005 Xf2, Xr2, Y2, Z2. Ergonominen muotoilu parantaa käyttömukavuutta. Ranger 2.0 Ranger 2.0 on erityisesti metsäpaloihin tarkoitettu kevyt ja hengittävä palopuku. (03) 3142 1550 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. Hyväksyntä EN 15384 ja EN ISO 11612. Saksalainen S-Gard valmistaa laadukkaat palopuvut 130 vuoden kokemuksella korkealuokkaisista materiaaleista. Hyväksyntä EN 469:2005 Level 1.. (03) 3142 1530 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. kevytasu erilaisiin tehtäviin varsinaista savusukellusta lukuun ottamatta
Luulisi vaiheessa jonkun virkamiehistä kiinnostuneen pelastusresurssien hälyttämisestä ja tilannekuvan kehittämisestä, mutta näin ei ole päällikkövirastossa päässyt käymään. Ongelma on ollut ja on, että pelastuslaitokset eivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tunnista kaksisuuntaisen ja reaaliaikaisen henkilöstöresurssien hallintajärjestelmän etuja. Hänen edeltäjänsä Koskinen ja Partanen eivät piitanneet asiasta ainakaan käytännön tasolla. Hälyttämisjärjestelmästä on puhuttu aktiivisesti 2000-luvun puolivälistä alkaen. SISÄMINISTERIÖN PELASTUSOSASTON suhtautuminen on ollut yhtä nuivaa. Kansliapäällikkö seuraa ministerin esimerkkiä. Hän ei ole asiaa vienyt eteenpäin. PALVELUITA, jolla pelastushenkilö voi omalla kännykällään ilmoittaa, onko hälytettävissä, osallistuuko tehtävään ja milloin saapuu asemalle. Tämä ei ole mainos, vaan järkipuhetta: Suomessa on lukuisissa organisaatioissa käytössä kotimainen Secapp-järjestelmä, joka sopisi valtakunnalliseksi resurssien hallintaja hälyttämisjärjestelmäksi vaikka heti. Esimerkiksi. Se on tulossa, ja sen pitäisi siirtää Suomi taas maailman eturiviin pelastustoimen viestinnässä. Pelastusalan johtoon kuuluvat eivät näytä ymmärtävän, mitä tarkoittaa ja merkitsisi kansallinen, kaikkien pelastustoimen resurssien ajantasainen tilannekuva ja hallinta. Palveluita, joilla pelastustoiminnan johtaja tai tilannekeskus voi nähdä, kuinka monta henkilöä on missäkin palokunnassa valmiudessa, kuka lähtee tehtävään ja mitä kukin osaa. Ei tuollaista haluaisi uskoa todeksi, mutta täydellinen tuloksettomuus puhuu puolestaan. Mutta esimerkiksi suomalaista Secapp-järjestelmää vastaavia palveluita se ei tällä tiedolla tule sisältämään – ei ainakaan pelastushenkilön omassa kännykässä. PELASTUSOSASTOLLA on yli viisikymmentä virkamiestä. 9 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Palokuntalainen Pelastustoimen johto vähät välittää resursseistaan PUHUTAAN VIRVE 2.0:STA. Erimielisyys on rahasta, mutta ei siitä kuinka paljon järjestelmä maksaa, vaan kuka sen maksaa. pääkirjoitus. P.S. Kumppanuusverkosto vähät välittää yleisistä ja yhtäläisistä linjauksista, koska jokainen laitos haluaa tehdä oman ratkaisunsa hälyttämiseen. SISÄMINISTERI OHISALO pysyttelee ilmeisesti aivan liian kaukana pelastustoimen viestinnän ongelmista, vaikka asia koskee yli 20000 hälytystehtäviin soveltuvaa henkilöä – ja 5,5 miljoonan kansalaisen turvallisuutta. Puhtaaksi viljeltyä byrokratiaa siis. Oleellisia tietoja, voisi ajatella. Sisäministeriön ei siis tähän tarpeeseen tarvitsisi käynnistää jälleen uutta, miljoonia maksavaa ja ikuisuuden kestävää it-hanketta. Suomen pelastustoimen sirpaleisuudesta sekä Hätäkeskuslaitoksen ja pelastuslaitosten erimielisyyksistä johtuen kansallista tilannekuvaa pelastustoimen, ja tarvittaessa myös vapaaehtoissektorin, resursseista ja käytöstä ei ole. JOS PELASTUSOSASTON JA PELASTUSLAITOSTEN virkamiesten kunniaa on loukannut, että esitys kansallisesta pelastustoimen ammatti-, sopimusja vapaaehtoishenkilöstön hälyttämisjärjestelmästä on tullut ikään kuin väärästä suunnasta, pitää jonkun aikuisen puuttua asiaan. Artikel på svenska på sidan 81. PELASTUSYLIJOHTAJA KIMMO KOHVAKALLE on asiasta puhuttu koko hänen virkakautensa ajan
10 systole & palokuntalainen PÄÄTOIMITTAJAN KYSYMYS Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, oletko koskaan miettinyt, jos näitä satojen hehtaarien tilanteita olisikin ollut useampi samaan aikaan Suomessa. . Puheista tekoihin! Terveisin Pekka K. Sinun pitäisi nyt viimein ottaa hosa kauniiseen käteesi, koska olet mitä ilmeisimmin ainut henkilö, jolla on virtaa vanttuussa saada jotain konkreettista tapahtumaan valtakunnallisesti. Pelastusalall a riittää puimista vuosiksi KALAJOEN KUOHUT TUTKITTAVA Teksti Pekka Koivunen Kuvat Jokilaaksojen pelastuslaitos
JOHTAMINEN Johdettiinko operaatiota kaikilla tasoilla tehokkaasti. RAHOITUS Mikä taho rahoittaa onnettomuudet, kun kustannukset karkaavat. KALUSTO Oliko tehtävään sopivaa erikoiskalustoa riittävästi. ”VAPAAEHTOISET PYÖRIVÄT JALOISSA” Mediassa näkyi taas tuo vapaaehtoinen-termin käytön vaarallisuus. HUOLTO Miten toimi henkilöstön ja kaluston huolto. Tämä ei tarkoita sitä, että Kalajoella olisi menty sammutusoperaatiossa metsään, vaan voidaan sanoa kaikkien tahojen ja henkilöiden antaneen parhaansa, oli kyseessä tavallinen rivimies, pelastustoiminnan johtaja tai vaikka pelastusjohtaja Jarmo Haapanen. 11 TYÖAIKA, LEPOAJAT, JAKSOTUS Teetettiinkö henkilöstöllä säädösten mukaisia työvuoroja. VALTAKUNNALLISET RESURSSIT Olisiko valtakunnallinen lisäresurssien hälyttäminen toiminut paremmin, jos sopimuspalokunnista olisi etukäteen muodostettu valtakunnallinen resurssipankki, kuten on vuosikausia ehdotettu. YHTEISTYÖ Miten toimivat yhteistyökuviot muiden tahojen kanssa. Savun hälvettyä on tullut aivan selväksi, että pelastusalalla on paljon töitä, jotta maastopaloihin varautuminen saataisiin nykyistä paremmalle tasolle. TIEDOTUS Miten tiedotus onnistui tehtävässään. Olisiko valtakunnallinen kalustoresurssien etukäteiskoordinointi helpottanut operaation kalustotilannetta. ???. VARUSTEET Olivatko henkilöstön asut sopivia maastopalotehtävään. Kalajoen palo oli osoitus siitä, että maastopalojen sammutus on rankkaa puuhaa ja silloin usein unohdetaan ennen kaikkea henkilöstön terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat. Hyvä niin! Kaikella on kuitenkin kääntöpuolensa. Kalajoen palon kokonaisuutta tarkasteltaessa löytyy operaatiosta kuitenkin kohtia, joihin tulisi kiinnittää jatkossa huomiota. Tiedotusvälineet sekoittavat vapaaehtoiset palokunnat ja pelastustoimen muut vapaaehtoiset ja vapaaehtoiset kansalaiset hyvin herkästi.Pelastusalan palokuntien tulisi lopettaa vapaaehtoisuudella ylpeily, koska se ei ole vallitseva totuus sopimuspalokunnissa kun puhutaan sopimuksenvaraisesta toiminnasta. Valtakunnan pelastuslaitoksissa ja palokunnissa nousi ”Kalajoen henki” ja palo saatiin laantumaan isolla porukalla. Niin Palopäällystöpäiville kuin muihinkin alan tapahtumiin Kalajoelta löytyy runsaasti ohjelma-aiheita. VIESTILIIKENNE Mitä petrattavaa oli viestiliikenteessä. Ikävä esimerkki tästä on se, että paikallista palomestaria siteerataan yhdessä lehtijutussa virheellisesti niin, että hänen mukaansa ’vapaaehtoiset pyörivät jaloissa ja haittaavat ammattilaisten toimintaa’. Neljä viikkoa ennen Kalajoen maastopaloa tämän lehden (nro 103) pääkirjoituksessa ”Maastopalojen sammutuksessa on paljon petrattavaa” käsiteltiin useita asioita, joista osa realisoitui Kalajoella heinäkuun lopussa. ALTISTUMISEN ESTO Käytettiinkö säädösten mukaisia hengityssuojaimia
400-sivuinen vaikuttava jättiteos Oulun palokunnasta aluepelastuslaitokseksi 1920-2020 Oulun pelastuslaitoksen juhlakirjan sisältö on selvästi jaettu helposti luettaviin artikkeleihin, joissa asioiden, ilmiöiden ja tapahtumien lisäksi useat eri henkilöt saavat oman äänensä esille. Kuusiston mukaan uudet tilat ovat pitkä harppaus yritykselle. – Oman koulutustarjonnan lisäksi uusissä tiloissa tullaan pitämään kursseja Treko Oy:n toimesta. Kolmesataa ensimmäistä sivua käsittelevät kahta jaksoa: aikaa ennen vakinaisen palokunnan perustamista ja palolaitoksen aikaa 1920-2003. – Erkkilänkadun toimistorakennuksen tuleva saneeraus olisi vaatinut meitä etsimään väistötilan jopa kuukausiksi. Kari Kuusisto toivottaa ensihoitoja pelastusalan ammattilaiset ja sopimushenkilöt tervetulleiksi poikkeamaan Tuomaalankadulla. Parhaan kokemuksen kirjasta saa, kun varaa sen lukemiseen useita lukuhetkiä ja kunnolla aikaa. 12 systole & palokuntalainen Tammed Oy uusiin tiloihin Valtakunnallisesti toimiva tamperelainen ensihoitoja ensiaputarvikkeiden erikoisliike Tammed Oy muutti elokuussa uusiin toimitiloihin Tampereen Leinolassa. Siitä löytyy mielenkiintoista luettavaa niin alan ihmisille kuin tavallisille kansalaisillekin. Myös logistiikkatoiminnot helpottuvat uuden varaston myötä. Kähkösen teos asettaa uuden mittapuun pelastuslaitosten historiajulkaisuille.. Kirja etenee pääosin kronologisesti. Koska liiketoimintamme on hyvässä kasvuvauhdissa, päädyimme uusiin ja aiempaa suurempiin tiloihin. – Puhelinsoitto muutamaa minuuttia ennen, että saamme tarjolle tuoretta kahvia. – Myyntinäyttely, toimisto sosiaalitiloinen, neukkari, koulutustila ja varasto. Alueelliselle pelastuslaitokselle on omistettu 90 sivua ja selventäville liitteille loput. Kirjan artikkeleista nauttii parhaiten muutamasta osiosta kerrallaan. Tietokirjailija Martti Kähkösen perusteellista tutkimusja kirjoitustyötä tukee graafikko Matjas Jumiskon suunnittelema upea ulkoasu, myös painotuotteen laatu on huippuluokka. Kuusisto kertoo uusien tilojen mahdollistavan myös koulutustoiminnan laajentamisen. Kirjan on sisällöltään yksi monipuolisimmista palokuntien juhlakirjoista kautta aikojen. Toimitusjohtaja Kari Kuusisto kertoo muuton olleen välttämätön. Uudisrakennuksessa Tammedin käyttöön tulee noin 300 m 2 tila. Näissä tiloissa hoituvat niin asiakasneuvottelut kuin koulutukset kätevämmin kuin aiemmissa tiloissa. Uusi toimitila sijaitsee Leinolan kaupunginosassa Tuomaalankadulla
Lähde: pelastusalan.ammattilainen.fi. 13 @breathemobilesolutions Valitse sopivimmat tehtävät laajasta tehtävävalikoimasta Lähetä koulutukset käyttäjien mobiililaitteisiin Kouluttajana näet tulokset helposti verkkopalvelun kautta Luo omia koulutuskokonaisuuksia Lisätietoja löydät verkkosivuiltamme ja ottamalla yhteyttä sähköpostitse contact@breathe-mobile.com Varaa esittelyaika verkkotapaamisena Mahdollisuus ilmaiseen koekäyttöön organisaatiollenne Kiinnostuitko. Esimerkiksi Turussa huhti–kesäkuussa 2021 oli 687 ensihoitotehtävää enemmän kuin huhti– kesäkuussa 2020. Korona on näkynyt myös ensihoitotehtävien kestojen pidentymisenä. Covid-19-pandemia lisäsi ensihoidon rutiinitöiden määrää ja pidensi tehtävien kestoa. Huhtikuussa oli 800 tehtävää enemmän kuin vuoden 2020 huhtikuussa. Työtaakan lisääntymisen lisäksi työssä jaksamista on heikentänyt jatkuva kasvosuojainten käyttö. Pohjois-Savossa ensihoitoyksiköille tuli hälytyksiä tänä vuonna huhti–kesäkuussa 1976 enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Ambulanssin ja työvälineiden puhdistamisen, erilaisten kertakäyttövälineiden täydentämisen ja itsensä huoltamisen lisäksi aikaa kuluu koronalta suojautumiseen. Esimerkiksi Pirkanmaalla tehtävien määrät ovat nousseet huomattavasti. Toukokuussa tehtäviä oli lähes 1000 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, peräti noin 4500.Pirkanmaan lisäksi ensihoitotehtävien määrät ovat olleet kasvussa ainakin Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa sekä Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Ensihoidon palveluntarjoajille ja oppilaitoksille Aja keikkaa puhelimella Ajasta ja paikasta riippumatonta koulutusta Realistisia potilaankohtaamisja hoitotilanteita Toimii Androidja iOS-laitteilla — ei vaadi uusia laitehankintoja stayandplay.breathe-mobile.com breathe-mobile.com/fi Koulutustyökalu Tehtävämäärät jälleen kasvussa Ensihoitajien työtaakka kasvanut Ensihoidon tehtävämäärät vähenivät viime vuonna koronapandemian myötä, mikä toi helpotusta ensihoitajien työtaakkaan. Korona näkyy myös ensihoitotehtävien kestojen pidentymisenä. Tänä vuonna ensihoitotehtävät ovat lisääntyneet ihmisten lähdettyä liikkeelle kodeistaan. Keski-Suomessa tänä vuonna huhti–heinäkuussa ensihoitotehtäviä oli 1814 enemmän kuin viime vuonna. Ensihoitajien työtaakka on kasvanut, kun koronasta johtuva suojautuminen ja puhdistaminen on lisännyt työn määrää
On tullut erilaisia kiireettömän ja kiireellisen hoidon yksiköitä, kuten alue-ensihoitaja, Päivystys pirtissä, päivystykselliset lähipalvelut, Combilanssi, VATIyksiköt, kenttäjohtajajärjestelmä tai FinnHEMS -uudistus, joista yhdessä hoidosta vastaa ensihoitaja. Näillä keinoin pyrimme olemaan herkällä korvalla mukana vaihtuvassa ensihoidon työelämässä, mutta riittääkö se. VUOSIEN VARRELLA ensihoitajan toimenkuvakin on muuttunut monin tavoin. Viime aikoina on julkaistu useita mielenkiintoisia tutkimuksia, esimerkiksi kotiin jättämisen turvallisuudesta. Ensihoidon ammattikorkeakoulututkinnon valtakunnallista yhtenäisyyttä pyrkii ohjailemaan kaikkien ensihoitokoulujen opettajien muodostama verkosto, joka muun muassa laatii kysymykset valtakunnalliseen tenttiin, pyrkii osaltaan vaikuttamaan ensihoitajatutkinnon laillistamiseen ja miettii yhdessä amk ja yamk -koulutusten sisältöä. Monia asioita on heitetty ilmaan, joihin olisi hyvä saada ajatuksia. Syksyllä 1998 starttasi ensimmäinen amk -koulutus viidessä ammattikorkeakoulussa. Toki iso osa sairaanhoitajatutkintoon kuuluvasta opetuksesta voidaan opettaa ”ensihoidon silmien kautta”, jolloin opetusta voidaan kohdentaa ensihoitoon. Tulisiko niihin liittyen lisätä koulutusta. Ensihoitajatutkinnon 240 opintopisteestä sairaanhoitajatutkinto imee periaatteessa 180 opintopistettä. OSA HEISTÄ on lähtenyt jatko-opiskelemaan joko ensihoitoa, lääketiedettä tai jotain muuta alaa. Sen oli tarkoitus olla vain väliaikainen opetussisältö, jolla ensihoidossa jo työskentelevät sairaanhoitajat saisivat pätevyyden ensihoitoon. Jukka Kettunen jukka.kettunen@metropolia.fi Kirjoittaja on Metropolia ammattikorkeakoulun ensihoidon lehtori. Osa on vaihtanut alaa kokonaan. Ensihoidon opettajien, jolla tarkoitan vain amk-verkostoa, keskuudessa on jonkin verran vaihtuvuutta. TERVEYDENHUOLTOLAIN ensihoitoasetus mainitsee myös sairaanhoitajilta vaaditun 30 opintopisteen ensihoidon täydennyskoulutuksen. Onko täydennyskoulutukselle edelleen käyttöä vai tulisiko siitä luopua. Mutta pitäisikö tähän loppuosaan, 60 opintopisteeseen, saada jotakin lisää. Ensihoitajat käyttävät vieritestauslaitteita, ventilaattoreita, runsaasti erilaisia lääkkeitä anesteetit mukaan lukien. Osa työskentelee edelleen ensihoidossa tai hoitotyössä. ENSIHOITAJA AMK -TUTKINTO sisältää sairaanhoitajatutkinnon. Sen jälkeen on valmistunut useita satoja ensihoitajia seitsemästä eri ammattikorkeakoulusta ympäri Suomea. Palvelemmeko hyvin koko maata vai ovatko tutkintomme liian urbaaneja. Jossain päin suturoidaankin ja toisaalla tehdään lastoja. Saammeko 30 opintopisteellä rakennettua riittävän osaamisen. Osa opettajista koettaa pysyä kolumni mukana kliinisissä tehtävissä kesätöiden ja keikkatöiden avulla, minkä lisäksi on osa-aikaisiakin opettajia. Jokainen koulu on kuitenkin itsenäinen yksikkö, jonka opetussuunnitelmaan vaikuttaa myös koulun sisäiset asiat. Ensihoitaja amk -koulutuksen on tärkeää vastata modernin työelämän haasteisiin mahdollisimman monipuolisesti. Ottakaa yhteyttä alueenne ammattikorkeakoulun tuttuun lehtoriin tai laittakaa minulle viestiä. ON HYVÄ KYSYMYS, onko ensihoitajakoulutus pysynyt vaatimusten perässä. Monella alueella kokeillaan puhelinpalveluita hoidon tarpeen arviossa, mikä olisi ensihoitajan rooli niissä. Tai mistä voimme jo luopua. Se sitoo ensihoitajien koulutusta muun muassa erilaisten harjoittelujaksojen sisältöjen osalta, sillä niiden tulee täyttää EU -standardoinnin vaatimukset. 15 ENSIHOITAJIEN AMK -KOULUTUSTA on nyt järjestetty maassamme hiukan vajaa 23 vuotta. Tämä kuvaa hyvin sitä, miten ensihoitajien toimenkuva on tullut yhä vaativammaksi. Täydennyskoulutus on kuitenkin edelleen käytössä vaihtoehtoisena reittinä hankkia pätevyys ensihoidon hoitotasolle
Potilaiden etua ja eläinten oikeuksia puolustava Kinnunen jakaa ylpeänä vuosien varrella saamansa moitteet poikkeuksellisista toimistaan, joissa on katsonut yhdistäneensä lääketieteellisen osaamisensa ja maalaisjärkensä potilasta hyödyttävällä tavalla. Kirja sopii ytimekkään kerrontansa vuoksi luettavaksi kaikille ensihoitotyöstä kiinnostuneelle. Se tarjoilee myös näkymän hoitohenkilöstön näkökulmaan Kaakkois-Aasiaan iskeneen tsunamin auttamistyöhön. Teoksessa käydään samalla läpi ensihoidon innovatiivista lähihistoriaa. Kustantaja: Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Hinta 27,50€ + toimituskulut 5€/kirja tai 10€/2 kirjaa tai enemmän.. Teos saakin lukijan miettimään itselleen tärkeiden asioiden puolustamista sekä järjenvastaisten säädösten kyseenalaistamista. Tilaa teos tästä tai tilaukset@endihoidontiedotus.fi Teksti Kalle Kaivola LÄÄKÄRI NIMELTÄ KALMA Kirjoittajat: Ari Kinnunen, Harri Bäckman, Juri Forsbom ja Marko Partanen Pehmeä kantinen pokkari 110 sivua. Jos laki estää hoitamasta potilasta, en noudata sitä.” Teoksen ”Tarinoita ja pohdintoja keikoilta” -kohdassa kuvataan onnistuneesti, miten monia eri tunteita ensihoitotyötä tekevä henkilö joutuu kokemaan päivittäin. Usein kriittisissä tilanteissa ollut Kinnunen omaa yli 30 vuoden ensikäden kokemuksen erilaisesta hoitotyöstä. Myös ensihoidon kehittäminen on teoksessa vahvasti läsnä. Lisäksi hän perustelee monet sääntöjen rajamailla liikkuvat tekonsa oikeiksi osoittamalla, miten hän ei koskaan saanut niistä moitteita. Hän esittääkin useaan otteeseen perusteltuja tulkintojaan siitä, miten etenkin ihmishengistä riippuvassa asiat tulisi jättää ne parhaiten osaavien käsiin eikä muiden ylempien päättäjien vastuulle. 16 systole & palokuntalainen Lääkäri nimeltä Kalma OMAN TIENSÄ KULKIJA EI PIITANNUT PYKÄLISTÄ Ari Kinnunen käsittelee omaelämänkerrallisessa teoksessaan Lääkäri nimeltä Kalma (2021) pitkän työuransa keskeisimpiä vaiheita sekä pohtii, miten ensihoitotyön tärkein tehtävä tulisi aina olla potilaan paras mahdollinen hoito. Teos keskittyy pääasiassa Kinnusen työhön sekä työn lomassa alkaneisiin pohdintoihin, eikä lukija saa juurikaan kosketuspintaa tämän henkilökohtaiseen elämään. Valtadiskurssista poikkeavan lääkäri Ari Kinnusen ura puikkelehtii aina sairaalaja ambulanssilääkäristä EMA Groupin perustamiseen sekä lopulta lääkärihelikopteri Medi-Helin vastaavaksi lääkäriksi. Tavallisesta lukijasta tuntuukin lähes mahdottomalta, kuinka monessa eri elämää mullistavassa tapauksessa Kinnunen on ollut mukana ja onnistuu silti toimimaan lähes aina tyynen ammattimaisesti. Tämä ei kuitenkaan estä lukijaa asettumasta byrokratiaa vastustavan ja potilaan parasta ajattelevan Kinnusen puolelle. Monet hoitohenkilöstölle tutut, jopa rutiininomaiset tapaukset kun sattuvat potilaille tai heidän omaisilleenkaan lähinnä vain kerran elämässä. Teos kaappaa lukijan mukaansa aivan hoitotyön toiminnan ytimeen. Olen aina ollut sitä mieltä, että maailmassa on järjenvastaisia lakeja. Edustamiensa alojen pioneerina toiminut Kinnunen onnistuukin taitavasti käsittelemään persoonaansa hyödyntäen pelkästään työtään: ”Viis veisasin pykälistä. Tapahtumasarja vie lukijan tilanteeseen, jossa Kinnusen ”Kalma” -lempinimi keksittiin. Parhaiten tätä synkkää arkea kuvaakin Kinnusen ensimmäinen itsenäinen vuoro ambulanssilääkärinä
On pakko todeta, että vuosituhannen alussa, kun olin tuore sairaankuljettaja, saattoi vatsassani joskus kouristaa, kun Ari vastasi konsultaatiopuheluun. Itse luin sen nopeasti läpi, ja olisin mielelläni lukenut enemmänkin. Luin Kinnusen kirjoittaman ”Lääkäri nimeltä Kalma” -kirjan. Hän oli silloisen lääkärihelikopteri Medi-Helin lääkäri. Vaikka Ari ei ollut 80-luvulla ollut yksin, niin saattaisi olla, että ilman häntä sota olisi jäänyt kaipaamaan yhtä miestä. Muistellessaan uraansa Kinnunen vie lukijan mukanaan ensihoidon kehitysvaiheisiin ja keikoille niin ambulanssin kuin helikopterinkin kyydissä. Kirjassa Kinnusen oma tsunamikertomus on otsikoitu: “Tehkää nyt helvetissä jotakin!” Käsky oli osoitettu Suomen viranomaisille. Teksti Mats Stenström Ensihoitolääkäri Ari ”Kalma” Kinnunen tuli ambulanssihenkilöstölle tutuksi kehittäjänä, opettajana ja vahvana persoonana. Urani alkuvuosina, siirtoja D-palveluntuottajien palkkalistoilla Helsingissä, tunsin miehen vain nimeltä. Niin olisi voinut käydä ilman Kinnusen kaltaisia ihmisiä. Kiitos tarinoista, Ari. Yksi ”ei lääketieteellinen” -asia oli tiimityöajatus, jossa hoitohenkilökunta ei muodostunut enää ”kolmesta kerroksesta” lääkärikunnan alapuolella. Lääkäri nimeltä Kalma -kirja on helposti lähestyttävä myös vähemmän lukevalle. Ari ei toki ollut ainoa tätä ideologiaa kannattava lentävä lääkäri, mutta tämän asian muistan hyvin. Alalla olevien olisi hyvä tietää, miten ensihoito on Suomessa kehittynyt ja miten tuore ala tämä oikeasti on. 1990-luvulla hän oli käynnistämässä Suomen ensimmäistä lääkärihelikopteria, Medi-Heliä, ja työskenteli sen vastaavana lääkärinä. 17 “Tehkää nyt helvetissä jotakin!” Ari Kinnunen saattaa olla kiistanalainen henkilö, mutta hänen roolinsa suomalaisen ensihoidon yhtenä suurena kehittäjänä ei ole. Ihmisenä, joka sanoo asiat niin kuin ne ovat niin hyvässä kuin pahassakin. Ja täytyy sanoa, että värikartta hänestä sai paljon uusia sävyjä. Harvoin Ari lankoja pitkin tuli, mutta jos ei ollut tyytyväinen kuulemaansa, niin sen sai kyllä tietää. Se kostuu suurilta osin melko lyhyistä tarinoista, eikä kirja itsessäänkään ole kovin pitkä. Jutut hänestä olivat välillä melko värikkäitä. Reilu 20 vuotta sitten työskennellessäni läntisellä Uudellamaalla Kinnunen tuli hyvin tutuksi. Niissä tilanteissa olen oppinut paljon. Kirjan lopussa Juri Forsbom ja Harri Bäckman kertovat kokemuksistaan vuoden 2004 tsunamin suomalaisuhrien pelastamisessa, operaatiossa, jossa Kinnunen oli vahvasti mukana lääkintäpalveluja tuotttaaneen EMA-yrityksen toimitusjohtajana. Toimintaa Kaakkois-Aasian tsunamissa (2004) Kinnunen muistelee Harri Bäckmanin ja Juri Forsbomin kanssa. Ei ole lopulta kovin isoista asioista kiinni, että suomalainen ensihoito saattaisi olla tämänhetkistä todellisuutta jäljessä. Se ei vain kuvasta Aria hyvin, vaan se pääsi aikoinaan myös valtakuntamedaan asti. Moni meistä hieman vanhemmista ensihoitajista (ainakin Uudellamaalla) on tehnyt Arin kanssa töitä, ja moni muu on istunut hänen loistavilla luennoillaan. Olen hoitanut hänen kanssaan monia kipeitä veronmaksajia. Myös sairaalan suunnalta silloin tullut kova vastarinta on hyvä tiedostaa. 1980-luvulla hän työskenteli Helsingin vastaavana ambulanssilääkärinä, kun ensihoito kehittyi isoin askelin. LÄÄKÄRI NIMELTÄ KALMA Ari Kinnunen A ri K in n u n en Lä ä k ä ri n im elt ä K a lm a kannet.indd 1 kannet.indd 1 14.5.2021 12.01.11 14.5.2021 12.01.11 KIRJAUUTUUS. Tartuin siihen innokkaasti, ja suosittelen, että ainakin kaikki ensihoitoalalla työskentelevät tekevät saman, työvuosien määrästä riippumatta. Muistan Arin suorasanaisena tekijänä, joka kulki omia polkujaan
Huollettavuus: Koko Dräger PSS® AirBoss -laitteisto on konepestävä. Yhdisteltävyys: PSS® AirBoss Connect on varustettu usealla anturilla jäljellä olevan paineen-, pelastajan liikkumattomuudenja lämmön valvontaan. Sisäänrakennetut letkut ja monikiinnityspisteet kangaslenkkien sijaan, minimoivat riskin kiinni jäämiseen. Turvallisuus: Dräger PSS® AirBoss on varusteltu korkean näkyvyyden LED -valoilla. Kaikki tieto välitetään FireGround Appiin. Lisäksi, kangashihnastojen vähyys kantojärjestelmässä mahdollistaa paineilmalaitteen nopean kuivaamisen. Kysy lisää: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Uusi standardi paineilmalaitteille: Lue lisää täältä: Dräger PSS ® Airboss. 18 systole & palokuntalainen Uusi Dräger PSS® AirBoss tarjoaa ylivoimaista ergonomiaa ja turvallisuutta! Käytettävyys: Kolmivaiheinen korkeuden säätö takaa yksilöllisen istuvuuden, liukumekanismi asettaa paineilmalaitteen oikealle paikalle selässä ja kantojärjestelmän kehys tuo painopisteen lantiolle
19 ALALLA HUHUTTUJEN tiukkojen tietosuojatulkintojen vuoksi palokuntien hälytysviestintä höylätään niin, että Suomessa tulee jatkossa olemaan vain kaksi hälytysjärjestelmää: savumerkit ja sireenit. Miten olisi häivetekniikka. Jos sireeni (erityisesti 1930-luvulla käyttöön otettu) on jäässä, ei mennä minnekään. Hätäkeskuksen lähettämä hälytysilmoitus kulkee vastedes savumerkkeinä, siksi hätäkeskuksiin rakennetaan kunnon savupiiput. kolumni Savumerkit ja sireenit takaamaan hälytysten tietosuojan OLISIKO AMBULANSSIEN JA PALOAUTOJEN hälytyslaitteet poistettava ja väritys muutettava sellaiseksi, että kansalainen ei enää tunnista niitä. Miten olisi eksytyksen käyttö hälytysajossa. Entä erilaisten hämäystekniikoiden käyttöön otto, jotta kohdetta ja kärsivää kansalaista ei vain kukaan tunnistaisi. Hätäkeskuslaitos aikoo laskuttaa pelastuslaitoksia savun generoinnin vaatimista klapeista. Sopimuspalokuntien asemien pihoihin rakennetuista nuotiopaikoista tehdään hormillisia, jotta merkkejä voidaan lähettää myös metsäpalovaroituksen aikana. Hälytysilmoitus lähetetään vasteessa olevien yksiköiden asemille kryptattuna savupöllähdysten sarjana. P.S. Palosuojelurahasto onkin avaamassa ”Mikrokalustoavustus” -linjan palokuntien sammutuspeitehankintoja ajatellen. MYÖS ASEMIEN PELASTUSHENKILÖSTÖ edelleen hälytetään savumerkeillä. Jokaisen taajaman keskustassa tulee siis olemaan palokunnan hälyttämiseen tarkoitetut sireenit, kuten vielä 1980-luvulla. LÄMPÖKAMERAMIES. PELASTUSJOHTAJAT ovat päättäneet, että väestöhälyttimiä käytetään pelastushenkilöstön hälyttämiseen silloin, kun savumerkkien lähettäminen on esimerkiksi rankkasateen vuoksi mahdotonta, klapit ovat liian märkiä tai grillihiilet ovat loppu. Silloin kukaan ei tunnistaisi enää ketään. Vanha sireeniohjeisto otetaan käyttöön. Esimerkiksi yksi 30 sekunnin soitto, niin tehtävä on joen eteläpuolella, kaksi soittoa tarkoittaa joen pohjoispuolella ja kolmella mennään oman kunnan ulkopuolelle. EHDOTANKIN siirtymistä kansalaisen tee-se-itse-avunantoon-kaikissa-kiireellistä-viranomaisapua-tarvitsevissa-tilanteissa. PELASTUSLAITOKSET ovat määränneet, että heidän omaisuuttaan olevia sammutuspeitteitä ei kuitenkaan saa käyttää savumerkkien antoon, vaan palokunnat joutuvat hankkimaan peitteet omalla kustannuksellaan. Ammattihenkilöstön hälyttämiseen riittävät pallogrillit
Yhteydet kolmeen pelastusjohtajaan toivat lisävaloa asiaan. Tieto tehtävän laadusta ja osoitteesta on jatkossa saatavilla vain aseman virve-päätelaitteista. Asia on ’päätetty’ Hätäkeskuslaitoksessa ja se astuu voimaan 16.8.2021.” Toimituksessa alkoi tiivis asian selvittäminen. Perjantai-aamuna Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainioon ja operatiivisen osaston johtaja Marko Niemiseen saatiin puhelinyhteys. Useat alan vaikuttajat tuomitsivat ohjeen näkemättä sitä, siis pelkästään helsinkiläisen tulkinnan perusteella. He myös täsmensivät, että lopullisen sisällön määrittely kuuluu pelastuslaitokselle. Asia oli tällöin selvä, kohun aiheuttanut tulkinta osoittautui virheelliseksi.. Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio läRajuilma vesilasissa elokuussa ”Hälytysviesteistä poistetaan tehtäväkoodi, kohteen osoite ja yksiköt” hetti Palokuntalaisen toimitukselle keskiviikkona kirjeen, joka osaltaan selvitti ohjeen sisältöä. elokuuta Palokuntalainen-lehti sai kentältä tiedon: ”Sopimuspalokuntalaisten hälytysviesteistä poistetaan käytännössä kaikki tieto. ”Ohje on kuulemma olemassa, mutta sitä ei ole vielä meillä nähty.” He pitivät tulkintaa täysin järjen vastaisena. Muutamassa hetkessä selvisi, että tieto oli peräisin Helsingin pelastuslaitoksen sähköpostista kaupungin sopimuspalokunnille. Ote Helsingin pelastuslaitoksen meilistä sopimuspalokunnille kiersi kuitenkin ympäri valtakuntaa ja tulkinta oli hetken ainut ”totuus” asiassa. He hämmästelivät asiaa ja ilmoittivat kantanaan, että ohje ei kiellä nykyisen kaltaista pelastustoimen hälytysilmoituksen sisältöä, koska se ei sisällä varsinaista henkilötietoa. Aluksi oli varmistuttava useammalta taholta, onko asiassa perää. Seuraavan viikon puoliväliin mennessä asiat alkoivat selvitä. 20 systole & palokuntalainen Torstaina 5. Parin esimerkin avulla huomattiin, että nykyisissä sopimuspalokuntien hälytysviesteissä ei ole henkilötietoa, jos osoite ei ole tarkka. Viestissä viitattiin Hätäkeskuslaitoksen ohjeeseen (HAK-219357: Hätäkeskustietojärjestelmän hälytysviestiyhteyksien syöttöohje toimialoille). Ilmassa leijaili hetken suuri antipatia Hätäkeskuslaitosta kohtaan, joka tässä tapauksessa osoittautui vääräksi kohteeksi. Kyse oli mitä ilmeisimmin pelastuslaitoksen omasta tulkinnasta ohjeen noudattamiseksi. Ohjetta luettiin eri tahoilla suurennuslasin avulla. Savu alkoi hiljalleen hälventyä
Sopimuspalokuntien palaute on myös annettu sellaisenaan Helsingin pääkäytön edustajalle tulevaa kokousta silmällä pitäen. Tällä käytännöllä saatettaisiin pelastaa ihmishenkiä. Tässä yhteydessä olisi mielestäni tärkeää, että pelastusosaston roolia toimialan ohjaajana vahvistettaisiin, kuten hyvinvointialuevalmistelussa ja ennen sitä maakuntavalmistelussa on ollut tavoitteena, koska 22 pelastuslaitosta voivat ohjeistaa vain omaa toimintaansa. Ohjeessa ei oteta yksityiskohtaisesti kantaa välitettäviin tietoihin. Pelastuslaitosten tulisi olla varovaisempia lainsäädännön ja ohjeistuksen tulkinnoissa. Tätä asiaa ja sen teknistä ratkaisua (joka on olemassa) tulisi asianosaisten viranomaisten pohtia. Hälytysviestien pitäisi ehdottomasti palvella parhaalla mahdollisella tavalla hädässä olevan kansalaisen avun tarvetta. Toimialat (pelastustoimen osalta pelastuslaitokset) tekevät viimekädessä harkinnan, mitä tietoja erilaisissa tilanteissa hälytystehtävien osalta välitetään ja kenelle sekä vastaavat, että tietosuoja toteutuu. Nyt ohje on toimialaja lopulta pelastusalalla pelastuslaitoskohtainen. Kaikki saadut kommentit on käsitelty valmistelutyön yhteydessä. Toimialojen tulee myös sisäisesti määritellä, miten tietojen ajantasaisuus varmistetaan. Ohje suuntaa toimialojen tietojen syöttämistä siten, että toimialojen viestiyhteydet täyttävät lainmukaisuuden erityisesti tietoturvan ja tietosuojan näkökulmasta. Virheellinen tulkinta ohjeesta sai aikaan myrskyn, jossa haukuttiin aluksi väärää puuta. Kiireellisten, henkeä uhkaavien 700, 701, 711, 714, 761, 762, 763 ja 796 – tehtävien tarkka osoite tulisi olla hälytysviestissä. Ristiriitoja meidän ja sopimuspalokuntien näkemyksissä ei ole. Ensivasteen tilanne on toinen. Nykyinen viestisisältö on toimiva pelastustehtävien osalta, vaikka siinäkin olisi kehitettävää. Olemme saaneet tämän johdosta Helsingin sopimuspalokuntien yhteisen näkemyksen tulevien viestipohjien keskeisestä sisällöstä eli siitä, mitä tietoja viesteissä tulisi jatkossakin ehdottomasti olla. Näyttöä nykyisen osoiteettomuuden ongelmista on. Tarve toimialojen vastuulle kuuluvan hätäkeskustietojärjestelmän tietosisällön ylläpidon tarkempaan ohjeistamiseen Hätäkeskuslaitoksen toimesta on esitetty sisäministeriöstä ja sosiaalija terveysministeriöstä. Tällä varmistettaisiin valtakunnallisesti yhdenmukainen käytäntö hälytysviestipohjissa. Ohjeen tarkoituksena on antaa yleiset periaatteet toimialoille hälytysviestiyhteyksien syöttämisestä hätäkeskustietojärjestelmä ERICA:an. Hätäkeskuslaitos ei ota kantaa pelastustoimen sisäiseen tiedonkulkuun.”. Jotta vastaavaa ei jatkossa tapahtuisi sisäministeriön pelastusosaston tulisi olla vahvasti mukana toimialojen ohjeistuksessa ja tässä tapauksessa esittää käytännön esimerkkejä asianmukaisista hälytysviestipohjista mukaan lukien myös ”kielletyt” viestisisällöt. 21 MITÄ TÄSTÄ OPIMME. Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOS: ” Kyseessä oli alustava tulkinta, jonka halusimme välittää Helsingin sopimuspalokunnille etupainotteisesti. Kaikkien hälytysviestipohjien ylläpidosta vastaa toimialan pääkäyttö. Myös laitosten yhteistyön näissä asioissa soisi olla nykyistä parempaa. ” HÄTÄKESKUSTIETOJÄRJESTELMÄN HÄLYTYSVIESTIYHTEYKSIEN SYÖTTÖOHJE TOIMIALOILLE Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio: ”Ohje on valmisteltu työryhmätyönä ja se on käynyt kommenteilla pelastustoimessa
www.virve.com PYYD Ä TARJO US. korvanappimikrofonit tai kuulonsuojainheadsetit) eivät sisälly vuokraan. Olemme valtuutettu Airbus-radiopäätelaitteiden myyntija huoltopiste Suomessa. Lisävarusteet (esim. Nykyaikaisesta vuokrakalustostamme löydät parhaat vaihtoehdot. radion, liittymän ja ohjelmoinnin). Myös toimitus onnistuu (huomioi pidempi toimitusaika PohjoisSuomeen). Toimitus Voit noutaa radiot meiltä Tampereelta. meno-paluu). %) /lähetys (sis. Toimitus lähettipalvelulla 70 € (alv. Vuokraus sisältää: – Virve-radiot – Virve-liittymän – radioiden ohjelmoinnin haluamallasi tavalla Vuokrahinnat alk. Voimme järjestää liikkeelle jopa sadan Virve-puhelimen arsenaalin. 22 systole & palokuntalainen Virvepuhelinten vuokraus Vuokraamme Virve-puhelimia niin lyhyeen kuin pidempiaikaiseenkin käyttöön – olipa kyseessä päivän, vuoden tai kausittain toistuva tarve. Virve Tuotteet ja Palvelut Myymme ja huollamme TETRA-verkkoihin soveltuvia radiopäätelaitteita, joita käytetään muun muassa virve-verkossa. %) /radio/päivä (sis. Radiot: 25,90 € (alv
0800 188 011 huoltokeskus@virve.com Varastokatu 3, 33100 Tampere Palvelemme arkisin klo 8–15 (myös tekninen tuki). Pääomaa ei sitoudu laitearsenaaliin, ja saat aina huolletun laitteen – juuri siksi ajaksi kuin tarvitset. THR880i 24 kk 23,90 € (alv. Myös toimitus onnistuu (huomioi pidempi toimitusaika PohjoisSuomeen). Lisävarusteet (esim. Nykyaikaisesta vuokrakalustostamme löydät parhaat vaihtoehdot. Voimme järjestää liikkeelle jopa sadan Virve-puhelimen arsenaalin. Toimitus lähettipalvelulla 70 € (alv. www.virve.com PYYD Ä TARJO US Leasing on huoleton tapa hankkia laadukas kalusto moneen lähtöön, nyt voit liisata meiltä sekä käsiradiot että ajoneuvoradiot. korvanappimikrofonit tai kuulonsuojainheadsetit) eivät sisälly vuokraan. radion, liittymän ja ohjelmoinnin). Vuokraus sisältää: – Virve-radiot – Virve-liittymän – radioiden ohjelmoinnin haluamallasi tavalla Vuokrahinnat alk. Tutustu tarkemmin Ota yhteyttä virve.com/vuokraus_ja_leasing Edulliset hinnat eivät sido pääomaa Asiakaspalvelu p. %) /kk Tiedät heti, paljonko maksat. Toimitus Voit noutaa radiot meiltä Tampereelta. %) /kk 36 kk 19,90 € (alv. meno-paluu). Kaikki päätelaitteet leasingilla! TURVALLISUUSMESSUT 2021 6p8 HE LS IN GIN M ESS U KES K US 6 .– 7 .10 .20 21 HE LS IN GIN M ESS U KES K US 6 .– 7 .10 .2 02 1 TERVETULOA!. Olemme valtuutettu Airbus-radiopäätelaitteiden myyntija huoltopiste Suomessa. Mahdolliset lisävarusteet hinnoitellaan erikseen. TAATTUA TOIMIVUUTTA TEHOKKAASTI JA TURVALLISESTI Hintaan sisältyy käsiradio, 2000 mAh Li-On -akku ja ACP-12-verkkolaturi. 23 Virvepuhelinten vuokraus Vuokraamme Virve-puhelimia niin lyhyeen kuin pidempiaikaiseenkin käyttöön – olipa kyseessä päivän, vuoden tai kausittain toistuva tarve. Virve Tuotteet ja Palvelut Myymme ja huollamme TETRA-verkkoihin soveltuvia radiopäätelaitteita, joita käytetään muun muassa virve-verkossa. Radiot: 25,90 € (alv. %) /radio/päivä (sis. %) /lähetys (sis. Esim
24 systole & palokuntalainen Teksti Marko Partanen Kuvat Dimitri Lisitsyn Säteilyn Säteilyn kanssa selvitään kanssa selvitään
Ominaisuutensa takia se voi vahingoittaa elävien solujen perimää, DNA-molekyyleja. Loput säteilylajit ovat ionisoimatonta ja sähkömagneettista säteilyä, kuten valoa, mikroaaltoja infrapunasäteilyä. HYÖTYÄKIN Onnettomuustilanteissa ionisoivaan säteilyyn, jota radioaktiivinen säteilykin on, törmätään lähinnä ydinvoimalaonnettomuuksien yhteydessä. ”Riskialueiden yksiköissä tulisi olla suojautumisvälineet ja mittarit, minkä lisäksi säteilytilanteiden harjoittelun tulisi olla säännöllistä.” Näin on tehty Satasairaalan alueella. Säteilylajit jaotellaan kahdella tavalla: ionisoivaan tai ionisoimattomaan sekä sähkömagneettiseen tai hiukkassäteilyyn. Ensihoitoon liittyvissä säteilytilanteissa onkin kyse lähinnä ionisoivista säteilylajeista, jotka jaetaan edelleen sähkömagneettiseen – ja hiukkassäteilyyn. Ionisoiva säteily puolestaan jaetaan edelleen kahteen ryhmään sähkömagneettiseen säteilyyn (röntgen ja gamma) sekä hiukkassäteilyyn (alfa ja beta). Hän kehottaa myös luottamaan tilannejohdon ohjeisiin, sillä säteilyonnettomuudet tunnetaan Suomessa hyvin. Soluvaurion kannalta ei ole merkityksellistä minkä lajin säteilystä on kyse. Satakunnassa sijaitseva Olkiluodon ydinvoimala onkin pitänyt Lundin asian suhteen aktiivisena, hän on kirjoittanut aiheesta ensihoidon ohjeet. ”Säteilyyn liittyvät asiat ovat maassamme hyvin kontrolloituja ja onnettomuuden satuttua saamme asiantuntemusta nopeasti tilannejohdon tueksi.” SÄTEILYN LAJITTELUA Ympärillämme on jatkuvasti säteilyä. Betaja gammasäteilyä puolestaan käytetään syövän sädehoidossa. Vaikka ionisoivilla säteilylajeilla on terveyden kannalta ikävä leima, ovat ihmiset kyenneet jo pitkään käyttämään sitä myös hyödykseen. Säteilysairaus syntyy lyhyessä ajassa saadusta yli yhden sievertin (1000 millisievertiä) annoksesta. Merkityksellistä sen sijaan on, saako ihminen säteilyannoksensa lyhyen vai pitkän ajan kuluessa. Kahdeksan sievertin annos johtaa melko varmasti kuolemaan. IONISOIVA IRROTTAA JA RIKKOO Ionisoiva säteily irrottaa sen kohteeksi joutuvan aineen elektroneja tai rikkoo aineen molekyylejä. Ne ovat röntgensäteilyn kanssa ionisoivia säteilylajeja. SITEN VOIDAAN MINIMOIDA RISKIT. 25 Säteilyonnettomuus ei yleensä yllätä ensihoitajaa, vaan pääasiassa tilanteita kohdataan alueilla, joilla niihin on jo riskiperusteisestikin varauduttu, sanoo Satasairaalan päivystyksen vastuualuejohtaja Vesa Lund. ” ” Ves a Lun d. Lund sanoo, että onnettomuustilanteissa riskit ovat pieniä, kun tilanteisiin suojaudutaan asiallisen ohjeistuksen mukaisesti. PELKO ON TURHAA, MUTTA TIETYNLAINEN KUNNIOITUS TULEE SÄILYTTÄÄ. Sen haitallisuus riippuu säteilyn lajista, annosmäärästä ja altistumisajasta. » SÄTEILYÄ PIDETÄÄN MYSTISENÄ ASIANA, MUTTA SITÄ SE EI OLE. Tästä tunnetuimpana esimerkkinä röntgensäteily, joka on oikein käytettynä turvallista ja terveydenhuollon pitkään käyttämä tutkimusmenetelmä. Kun puhutaan radioaktiivisesta säteilystä, tarkoitetaan alfa-, betaja gammasäteilyä
Onnettomuusalueiden ympäristöt kuitenkin evakuoitiin 30 kilometrin säteellä, mikä vähensi ihmisten saamaa altistusta. Säteilevät aineet voivat olla eri olomuodoissa. ”Emme siis säteile röntgentutkimuksen jälkeen, mutta jos saamme päällemme säteilevää ainetta tai jos sitä jostain syystä joutuu elimistöömme, alamme säteillä. Fukushimassa säteilypitoisuudet jäivät niin alhaisiksi, että vaikka altistuneiden syöpäriski on lisääntynyt, niin sairastumisia ei voida suoraan osoittaa onnettomuudesta aiheutuneiksi. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että säteilytyöntekijöille, joita muun muassa radiologialla ja sädehoidossa työskentelevät ovat, sallitaan vuosittain kymmenkertainen annos.. Se yksinkertaistaa ydinvoimaloiden prosessin, josta syntyy lopulta haluttua energiaa. Vaikea altistus edellyttää on noin tuhatkertaista annosta vuositasolla mitattuna”, Lund sanoo. Esimerkiksi hiukkassäteilyyn kuuluva alfasäteily ei läpäise vaatteitamme eikä ihoamme, mutta jos syömme sen lähteen, sairastumme”, Lund sanoo. SEURAUKSIA ALTISTUNEILLE Vähäisille säteilymäärille altistuneet eivät oireile ollenkaan tai siihen liittyvä oireilu johtuu todennäköisesti psykosomaattisesta taustasta. TOISINKIN ON KÄYNYT Vakavat ydinvoimalaonnettomuudet ovat harvinaisia. ”Olkiluodon ydinvoimalan todennäköisin onnettomuus on hallittu päästö, jossa reaktorin painetta joudutaan alentamaan päästämällä radioaktiivista ainetta ilmaan. 26 systole & palokuntalainen ANNOSMÄÄRÄSSÄ PIILEE UHKA Säteilyn vaarallisuus riippuu monesta tekijästä, esimerkiksi siitä, altistuuko ihminen suoralle säteilylle vai kontaminoituuko hän säteilevän aineen kanssa. Saman prosessin fissioreaktiossa syntyvät neutronit siirtyvät seuraaviin atomeihin, jolloin muodostuu säteilyä ja radioaktiivista vettä. Molemmat näistä ovat hyvin epätodennäköisiä tilanteita, kuten on todennäköisinkin skenaariokin. Viimeisin sellainen sattui Japanin Fukushimassa 2011. Siten vakava ydinonnettomuus voi tapahtua lähinnä laitoksessa tai jos räjäytetään ydinlataus. Se on kuitenkin osa normaalia prosessia, jossa säteilyn tulee pysyä prosessin sisällä. ”Isolle säteilyannokselle altistuneille voi kuitenkin kehittyä tunneissa oksentelua, pahoinvointia ja ripulointia. URAANI HALKEAA ”Uraani halkeaa ja tuottaa lamppuun valkeaa”, lauletaan Eppu Normaalin kappaleessa. Sitä ennen vakavampi onnettomuus tapahtui silloisen Neuvostoliiton Tšernobylissa 1986. TODENNÄKÖISIN SKENAARIO Vesa Lund arvioi, että Satasairaalan toimialueella todennäköisimmin tapahtuva vakavimman luokan säteilyonnettomuus voisi olla reaktorin vioittumisesta johtuva etukäteen harkittu radioaktiivisen aineen päästö. Lisäksi 19 menehtyi 20 seuraavan vuoden aikana, heistä neljä kuoli luuytimen pahanlaatuiseen sairauteen, mikä todennäköisesti johtui säteilyaltistuksesta. Ydinvoimalaonnettomuudessa syntyvä hiukkassäteily (alfa, beta) kontaminoi sille altistunet pinnat. Tšernobylin onnettomuudelle altistuneista 134 ihmistä sairastui säteilysairauteen, heistä 28 kuoli muutaman seuraavan viikon aikana. Ensihoidon tarve riippuu ensisijaisesti siitä, millaisia tapahtumia kyseinen häiriötilanne aiheuttaa muuten, esimerkiksi liikenneonnettomuuksia. Molemmat onnettomuudet saastuttivat maaperää ja altistivat ihmisiä. Säteilysairaudesta toipuneet sairastuivat myöhemmin eri sairauksiin, jotka voitiin yhdistää säteilyaltistukseen, yleisimpiä sairauksia olivat ihovauriot ja kaihi. Mitä enemmän ihminen altistuu säteilylle, sitä isompi syöpäriski hänellä on. ”Taustasäteily, jota jatkuvasti saamme, on vuositahdilla noin muutaman millisievertin kokoinen annos. Suomessa ydinvoimaan ja säteilylähteisiin liittyvä kontrolli on tarkkaa. Vaikeammissa tapauksissa säteilysairaus lamaa luuytimien toimintaa ja aiheuttaa valkosoluja verihiutaletason vähenemistä.” Lund sanookin, että verenkuvan muutosten seuraaminen saattaa olla ainoa tapa arvioida myös saadun säteilyn määrää. Siksi ensihoitajat joutuvat säteilyonnettomuuden kanssa tekemisiin hyvin harvoin, eivätkä silloinkaan kovin pahasti yllätettyinä. Pääasiassa se on radioaktiivista jodia”, Lund kertoo. Kontaminoitunut potilas alkaa lähettää säteilyä, mutta sähkömagneettiselle säteilylle (röntgen, gamma) altistunut ei
Kun ambulanssi liittyy tehtävään, se sopii tuloreitin, tulokynnyksen ja suojaustason pelastustoiminnan johtajan kanssa. Silti se on uhka. Tavallaan samankaltaisen asian kanssa olemme painineet koronankin kanssa”, Airio sanoo. ”On tärkeää laittaa käsijarru päälle ja miettiä, mitä tehdään. Satasairaalan ensihoidon kenttäjohtaja Mika Airio arvioi, että ensihoidossa suurimpia säteilyyn liittyvä työturvallisuusriskejä on oman henkilöstön tietämättömyys. Varautumistoimintaa varten on saatava myös resursseja. Siksi säteilyonnettomuutta varten tulee varautua, kouluttautua ja harjoitella. Kenttäjohtaja ottaa yhteyttä asiantuntijoihin ja johtokeskus alkaa vastata median kysymyksiin. Ensihoidon osalta tehtävää johdetaan joko Satasairaalan johtokeskuksesta tai maakunnan tilannekeskuksesta. PÄÄSTÖ VOI PYSYÄ LAITOKSEN SISÄLLÄ Ydinvoimalan sisällä on tarkat turvatoimet, ja sen sisällä tapahtuva hälytyksen aiheuttava päästö tai säteily ei välttämättä leviä laitoksen seinien ulkopuolelle. Kenttäjohtajana hänen tuleekin aloittaa vuoropuhelu hätäkeskuksen ja muiden tarvittavien yhteistyökumppanien kanssa heti, kun säteilyonnettomuuden mahdollisuus ilmenee. EI TUIJOTETA KOODIA Ydinvoimalaonnettomuuteen liittyy kolme tehtäväkoodia: varautumistilanne (456), laitoshätätilanne (457) ja yleishätätilanne (458). Siinä on edelleen mystisyyttä. ”Johtokeskus laitetaan pystyyn herkästi, mutta varautumistai laitoshätätilanteessa yksiköt eivät välttämättä vielä liiku. Siirrymme kuitenkin stand by -tilaan ja saatamme tehdä vaikkapa vapaavuorohälytyksiä”, Airio sanoo. Fyysikot ja kliinikot alkavat puhua samaa kieltä jo melko sujuvasti”, Satasairaalan lääkäri Vesa Lund sanoo. AMBULANSSI EI EHKÄ LIIKU Kenttäjohtaja tekee lisähälytykset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 27 KÄSIJARRU PÄÄLLÄ YDINVOIMALAKEIKALLE Kun ensihoito saa tiedon ydinvoimalassa sattuneesta onnettomuudesta, yksiköt eivät välttämättä liiku ollenkaan. Suomen toistaiseksi ainoa vakava ydinlaitoksen toimintahäiriö tapahtui joulukuussa 2020, kun Olkiluodon ydinvoimalan reaktorin » Mika Airio. ”Olemme harjoitelleet yhteistyötä. Lähin asiantuntemus ensihoitokeskukseen saadaan Satasairaalan omilta fyysikoilta. Tiedon tullessa on hyvä vetää hieman käsijarrusta; mietitään ensin, tehdään sitten. ”Säteilyä ei näe, kuule, haista, maista, eikä se tunnu miltään. Tilanteen hoitamisessa korostuu asiantuntijoiden apu”, Airio sanoo. Satasairaalan valmiusvastaavat päättävät terveydenhuollon johtokeskuksen perustamisesta. ”Keikka säteilyonnettomuuteen voi silti tulla rakennuspalona, sairauskohtauksena tai vaikka tippumisena, joten jatkuvasti on oltava hereillä, kun tehtävä ydinvoimalaitokseen tulee”, Airio sanoo. Pelastusviranomainen johtaa säteilyonnettomuutta. Ensimmäisenä infotaan ensihoidon kenttäjohtajia ja Satasairaalan valmiusorganisaatiota
Puhdistustoimet eivät saa viivyttää henkeä pelastavia toimenpiteitä, vaan ne tehdään suojautuneena ja säteilyannos huomioiden. Hihojen ja lahkeiden suut sekä hupun kasvojen ympärys teipataan tiiviiksi. Kaveri pystyy tarkistamaan puvun joka puolelta ja auttamaan, että teippaus onnistuu mahdollisimman hyvin”, Airio sanoo. LYHYEN ALTISTUKSEN PERIAATE Joskus ensihoitaja saattaa kohdata tilanteen, jossa potilaan tila vaatii henkeä pelastavan toimenpiteen ennen säteilyalueelta evakuointia. Se nosti hetkellisesti jäähdytyspiirin säteilytason reaktorin sisällä, mutta radioaktiivisen päästön uhkaa ulkoilmaan ei syntynyt. VAARALLISTA SIKIÖLLE Säteily on erityisen vaarallista sikiölle, varsinkin raskauden ensimmäisellä kolmanneksella, jolloin ihmiselimistö kehittyy muotoonsa. Tällöin ensihoitaja menee potilaan luokse mahdollisimman lyhyen altistusajan periaatteella, siltikin lähtökohtaisesti suojautuneena. Skenaario on teoreettinen, mutta mahdollinen”, Airio sanoo. Toimintaa ohjeistavat sairaalafyysikot. Kun tehtävä päättyy ja suoja-asu riisutaan, pidetään dosimetri edelleen paikoillaan niin kauan, kun sen riisumiseen annetaan lupa. Potilaalle tehdään vain tarvittavat toimenpiteet, minkä jälkeen ensihoitaja poistuu altistuksesta. Potilas onkin todennäköisesti kohdannut jo laitoksen ensivasteen. Pilvi voi liikkua myös ambulanssien käyttämille reiteille, kun ne kuljettavat potilaita vaikkapa Turkuun. Ambulanssit eivät liikkuneet, mutta Satasairaalan johtokeskus nostettiin pystyyn. ”Jos on pakko, tämä voidaan tehdä normaalissa työasussa. SIMPPELIÄ HOITOA Kun ensihoitajat ottavat vastaan potilaan, tärkeintä ovat henkeä uhkaavien oireiden tai vammojen hoito sekä potilaan puhdistus. ”Hätätilapotilaalle tehdään vain välttämättömät toimenpiteet ja laitetaan paksu viltti päälle, se sitoo säteilyn.” Ja kun säteilevä potilas kuljetetaan, kannattaa hoitajan ottaa häneen hoitotilassa niin paljon etäisyyttä kuin on mahdollista. Eettisesti katsoen potilaan hoito ei saa estyä säteilyn takia, vaan silloin hoito tehdään säteilyn ehdoilla. Pukeutuessa tulee tehdä yhteistyötä työparin kanssa. Monista säteilytilanteista selviää vähemmälläkin suojautumisella, mutta turhia riskejä ei kannata ottaa. Käsiin puetaan nitriilisuojakäsineet tuplana, saappaat laitetaan jalkoihin ja suodatinnaamari kasvoille. Airion mukaan kenttäjohtaja valitseekin tehtävälle yksikön, jossa ei työskentele raskaana olevaa henkilöä. PUKEUDUTAAN TARKASTI Ensihoitaja pukeutuu säteilyn varalta kemikaaleilta suojaavaan suoja-asuun, jonka alle hän asettaa yksiköstä löytyvän säteilyannosmittarin, dosimetrin. Pesua ei silti voi ohittaa, vaan se on edelleen tärkeä osa puhdistusta. SYÖPÄRISKI JÄÄ Hyvin harvinaisesta akuutista säteilysairaudesta kärsivistä potilaista monet menehtyvät. Ensihoitajien on varauduttava muuttamaan reittejä, etteivät aja pilveen ja altistu. Jos pilvi uhkaa tulla Poriin ja sairaalan ylle, on ihmisille pystyttävä tiedottamaan, miten sairaalan toiminta jatkuu ja mistä voi hakea apua. ”Jos ydinvoimalasta pääsee päästöpilvi, meitä luonnollisesti kiinnostaa, mihin suuntaan se liikkuu”, Airio sanoo. ”Jos tulee olo, että ei tiedä, miten pitäisi suojautua, on hyvä pukea tämä varustus. Kun Airio osallistui Pelastusopiston CBRNE -kurssille, siellä kerrottiin, että pääsääntöisesti altistuneen vaatteet riisumalla voidaan puhdistaa 90% vaarallisista-aineista tai säteilystä. Hänet on saatettu jo puhdistaa ja hänelle on mahdollisesti tehty joitakin ensitoimia ennen ensihoitajien kohtaamista. Sairaalaan tullessa odotetaan neuvoja, miten potilas luovutetaan. 28 systole & palokuntalainen jäähdytysveden puhdistusjärjestelmä vikaantui. Säteilysairauden ilmaantuminen vaatii kuitenkin hyvin. Sairaalafyysikko lukee mittarin ja päättää tarvittavista toimenpiteistä. HENKILÖSTÖ EVAKUOI Yksittäisen potilaan loukkaantuessa ja altistuessa säteilevälle materiaalille toiminta-ajatuksena on, että laitoksen henkilöstö evakuoi potilaan niin sanottuun puhtaaseen tilaan ensihoidon hoidettavaksi. ”Tämä on asia, mikä ensihoitajan tulee myös itse osata ilmoittaa kenttäjohtajalle, mikäli siihen ei muutoin aiota reagoida”, Airio sanoo
Säteilyenergiasta riippuen sen vaimentamiseksi tarvitaan ohut tai paksu kerros betonia, terästä tai lyijyä. Betasäteilyltä voidaan suojautua vaikkapa muovilla. Potilas voi kärsiä myös säteilypalovammasta, jos hän on joutunut suoraan ihokontaktiin säteilevän materiaalin, esimerkiksi metallipalan, kanssa. Se on kuitenkin vaarallista, jos se pääsee kehon sisälle vaikkapa juomalla radonpitoista vettä tai hengittämällä radonpitoista ilmaa. Tehdaspalokunnan ensivaste evakuoi potilaan ensihoitajien hoidettavaksi. Potilas päätyi lopulta teho-osastolle. HARJOITELLAAN Satakunnassa harjoitellaan säteilyyn liittyen vuosittain, osa harjoituksista on lakisääteisiä. Kontaminoituneiden suojavarusteiden huolimattomaan riisumiseen liittyy altistusriski”, Mika Airio sanoo. Tarkkaa raja-arvoa ei tähän voida kuitenkaan ilmoittaa. Alfahiukkanen ei pääse ihon läpi, se ei läpäise edes paperiarkkia. Toinen säteilyn aiheuttama ongelma on kohonnut syöpäriski, joka riippuu säteilyannoksesta. Toisella kerralla harjoituksen aiheena oli CBRNE -tehtäville suojautuminen sekä ensihoitajan työtehtävien suorittaminen suojavarusteissa. ”Samoin kuin harjoittelemme varusteiden pukemista, on harjoiteltava myös niiden riisumista. ”Aluksi vamma on kuin auringon aiheuttama palovamma, ja rakkuloita voi ilmaantua vasta jonkin ajan päästä. sädehoidossa. Betasäteilyä käytetään hyväksi mm. Gammasäteilyä käytetään hyväksi mm. sädehoidossa. Siltä on vaikeampi suojautua kuin muilta säteilyltä. Hänen mukaansa harjoitus oli pidetty. 29 suuren ulkoisen säteilyannoksen. Silloin tulkitaan säteilylakia, joka määrittelee kaikkea säteilyyn liittyvää. Tämä riippuu aineesta ja sen lähettämästä säteilyannoksesta. Potilaalle annettiin hätäensiapu ja hänet suojattiin muoviliinalla, jotta ambulanssiin ei varise säteilyhiukkasia. Vammakohta voi mennä kuolioon ja levitä vaativaa plastiikkakirurgiaa vaativaksi traumaksi. Hoitaja piti potilaaseen etäisyyttä. . Eräässä skenaariossa radioaktiivisia laitteita korjaavassa tilassa laite rikkoutui ja sen radioaktiivinen sirpale aiheutti korjaajalle suuren verenvuodon. Info. Muutamia kertoja harjoituksissa on testattu koko hoitoketjun toimintaa Olkiluodosta aina leikkausosastolle ja teholle asti. Potilas riisuttiin ja tutkittiin fyysikon ohjeistamana. Sen sijaan pienikin määrä elimistöön joko hengittämällä tai ruoansulatuskanavan kautta joutunutta säteilevää materiaalia voi aiheuttaa säteilysairauden. Säteilysairauden vaurioittamaa luuydintä voidaan hoitaa luuydinsiirrolla. Säteilyaltistuksessa työskennellyt ensihoitaja rinnastetaan säteilyvaaratyöntekijäksi. Beetahiukkaset pystyvät tunkeutumaan kehoon, ihoon tai muualle elimistöön päästessään ne aiheuttavat vaaraa terveydelle. Alfasäteilyä lähettää radioaktiivinen aine, esimerkiksi uraani ja kaasumainen radonin isotooppi 222. Gammasäteily on sähkömagneettista aaltoliikettä, joka on yleensä hyvin läpitunkevaa. Potilasta oli sairaalassa vastassa fyysikko ja hoitohenkilökuntaa
Säteilyyn liittyvää tekniikkaa käytetään niin kodeissa kuin teollisuudessa ja terveydenhuollossakin. Vakavan onnettomuuden riski on pieni mutta mahdollinen.. Siten erilaisia säteilylähteitä myös liikkuu eri puolilla maata. 30 systole & palokuntalainen Teksti Antero Kuusi Kuvat STUK, kuvapankki Freepik Säteilyonnettomuus voi sattua missä tahansa Säteilyä on joka puolella
Onnettomuus säteilylähteellä voisi siis tapahtua missä päin maata tahansa. Välittömät oireet harvinaisia Mikäli säteilylähde on ehjä, säteilylle altistunut henkilö ei itse muutu säteileväksi. Ainoastaan erittäin suurilla annoksilla esiintyy pian altistumisen jälkeen pahoinvointia ja mahdollisesti oksentelua, mutta tätä ilmenee vasta niin suurilla annoksilla, että jopa onnettomuustilanteissa näin suuret annokset ovat erittäin harvinaisia. Rikkoutunut laite voi kontaminoida Mikäli itse säteilylähde hajoaa ja leviää esimerkiksi tulipalon tai räjähdyksen takia, henkilöt voivat kontaminoitua onnettomuudessa. Ihmisten altistuminen säteilylle onnettomuudessa vaatisi pakkauksen/suojan avaamista, väärää käyttöä tai todella isoja voimia tai lämpötiloja, jotka voisivat vaurioittaa pakkausta. 31 Y dinvoimalaitosten lisäksi säteilyyn liittyviä onnettomuuksia voi tapahtua säteilylähteiden käytössä tai kuljetuksessa. Tällaisessa onnettomuudessa ollutta potilasta hoidetaan alkuvaiheessa oireenmukaisesti, ja hänet pyritään saattamaan pois säteilyaltistuksesta. Useimmat onnettomuudet säteilylähteiden käytössä maailmalla ovatkin tapahtuneet käytön yhteydessä, kun lähde on poistettu suojasta tai suoja on avattu lähteen tarkoitettua käyttöä varten. Tyypillisesti säteilylähteiden onnettomuuksissa on kyse paikallisesta tilanteesta, jossa on yksi tai muutama mahdollisesti altistunut henkilö. Tällaisessa tilanteessa potilaat puhdistetaan ». Siten niitä myös kuljetetaan ympäri maata. Säteilylähteitä käytetään teollisuudessa ja terveydenhuollossa joka puolella maata. Yleensä altistumista tai sen puutetta ei siis pystytä arvioimaan välittömien oireiden perusteella. Säteilylähteiden säilytysja kuljetus tapahtuu erittäin kestävissä ja tiiviissä pakkauksissa, jotka toimivat myös säteilysuojina. Säteilylle altistumisesta ei seuraa välittömiä oireita, vaikka annos olisi ollut kohtuullisen iso, vaan oireet, kuten veriarvojen heikkeneminen tai paikallisessa altistuksessa iholle syntynyt säteilypalovamma, kehittyvät vasta seuraavien päivien aikana
KIRJOITTAJA ON SÄTEILYTURVAKESKUKSEN (STUK) YLITARKASTAJA. Työpaikkojen radonvalvonnan tulokset raportoidaan STUKin Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta -vuosiraportissa. ensin, mikäli heidän kuntonsa sen mahdollistaa. Haasteena stressireaktiot Onnettomuudessa, jossa on mukana radioaktiivisia aineita, haasteena on usein ihmisten stressireaktiot. Keskimääräisen radonpitoisuuden, jolle suomalainen altistuu kotonaan, arvioidaan olevan hieman alle 94 Bq/m3. 32 systole & palokuntalainen Ihminen altistuu eniten radonille Suomalaiset saavat suurimman säteilyaltistuksen sisäilman radonista. Radonpitoisuus kannattaakin selvittää sekä työpaikalla että kodissa. Tästä johtuvaa pahoinvointia voidaan kuvitella säteilyn aiheuttamaksi oireeksi, vaikka todellisuudessa henkilö ei olisi altistunut lainkaan. Hitsausprosessi tuottaa voimakasta UV-säteilyä. Mikäli kontaminoitunutta tai mahdollisesti kontaminoitunutta potilasta joudutaan kuljettamaan, ambulanssin sisätilat on suojattava kontaminaation leviämiseltä niin hyvin kuin se tilanteessa on mahdollista ja vastaanottavalle taholle pitää ilmoittaa mahdollisesta kontaminaatiosta mahdollisimman aikaisin. UV-säteilyä käytetään esimerkiksi painotuotteiden kuivaamisessa sekä maalien ja lakkojen kovettamisessa. Lisäksi UVC-säteilyä hyödynnetään enenevässä määrin desinfiointiin muillakin työpaikoilla ja jopa kodeissa. Pidempiaikaisen altistumisen vaikutuksia ovat ihossa valovanheneminen ja ihosyöpäriskin lisääntyminen sekä silmissä mykiön samentumat ja harmaakaihi. Hän työskentelee valmiuspalvelut-yksikössä, jossa hänen tehtäviinsä kuuluvat kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö säteilyvaaratilanteisiin varautumisessa, säteilyvaaratilanteisiin liittyvän säännöstön valmistelu sekä säteilyvaaratilanneharjoitusten valmistelu ja suunnittelu.. Korkea radonaltistuminen on yleensä helppo korjata. Suomessa on arviolta 100 000 (88 000 pientaloa ja 10 000 kerrostalojen alimpien kerrosten asuntoa), joissa radonpitoisuus on suurempi kuin viitearvo 300 Bq/m3. Voimakkaalle UV-säteilylle altistumisen akuutteja vaikutuksia ovat ihon palaminen ja silmän sarveisja sidekalvon tulehdus eli fotokeratiitti (kutsutaan myös hitsaajan silmäksi tai lumisokeudeksi). . Maailmalla tapahtuneissa onnettomuuksissa on myös raportoitu esimerkiksi tilanteista, joissa monet henkilöt eivät usko, etteivät ole altistuneet lainkaan, vaikka on varmaa, että näin ei ole käynyt. Koska säteilyä ei voi itse aistia ja se koetaan usein pelottavaksi, tällaiset onnettomuudet voivat aiheuttaa voimakasta stressiä ja siihen liittyvää oireilua. UV-säteilyä monissa paikoissa Ultraviolettisäteilylle (UV-säteilylle) voi altistua niin ulkona auringossa, solariumissa kuin työpaikoilla teollisuudessa, terveydenhuollossa ja tutkimuksessa. Tilanteen aiheuttama stressi ja epävarmuus voivat siis aiheuttaa merkittävääkin ”aiheetonta” kuormitusta koko terveydenhoitojärjestelmälle erityisesti, jos viestintä tilanteesta ja sen turvallisuusmerkityksestä on riittämätöntä tai se epäonnistuu. Mikäli heillä on kuitenkin välitöntä hoitoa vaativia vammoja, nämä hoidetaan kontaminaatiosta riippumatta
33
Usealle pelastajalle kemikaalionnettomuudet tarkoittavat toimintaa kankeissa suojapuvuissa ja hankalissa olosuhteissa. Ensihoitajille samat tehtävät tuovat harmaita hiuksia ja toimintaohjeistusten paniikinomaista penkomista ja kertausta. VIRANOMAISTEN VÄLISTÄ KEMIAA. 34 systole & palokuntalainen Teksti Dimitri Lisitsyn Kuvat Dimitri Lisitsyn ja Markku Alalahti Kemikaalionnettomuuksiin suhtaudutaan usein pelokkaasti ja epävarmasti
35
Niistä viimeiset seitsemän vuotta hän on perehtynyt varautumiseen.. Henkilövahinkoja niissä on ollut toistaiseksi vähän, ja kuolemaan johtavia tapauksia ilmenee noin joka toinen vuosi. Suurin osa niistä löysi määränpäähänsä aluskuljetuksina (70%) ja tiekuljetuksina (22%). ”Yleensä pesulinjastot valmistuivat hitaasti, pelastuslaitoksen resurssit ovat rajalliset ja evakuoidut altistuneet vuotavat helposti puhdistuslinjojen ohi ambulansseihin ja sairaaloihin. Vuonna 2017 vaarallisia aineita liikuteltiin Suomessa noin 60 miljoonan tonnin edestä. Kaikki totesivat, että potilas olisi kuollut hypotermiaan”, kertoo LPSHP:n kenttäjohtaja Tuukka Luttunen, Kemistä. 36 systole & palokuntalainen K emikaalionnettomuuksia ei tule kentällä joka päivä vastaan, mutta riskit ovat koko ajan läsnä. ”RIKOTAAN TOIMINTA-TONTTIRAJOJA!” Perinteisesti kemikaalionnettomuudet nähdään pelastuslaitoksen toimintatonttina, jossa ensihoito puuttuu peliin vasta, kun potilaat on evakuoitu onnettomuuspaikalta turvaan. VÄHÄN HENKILÖVAHINKOJA Vuonna 2018 tehdyssä tapaturmavakuutuskeskuksen analyysissa todettiin, että Suomessa sattuu kemikaaleihin liittyviä työpaikkatapaturmia noin 1000 tapausta vuodessa. Eräässä yhteisharjoituksessa huomattiin, että potilas oli evakuoitu ja jätetty makaamaan maahan useammaksi kymmeneksi minuutiksi odottamaan puhdistusta. Keikoilla potilaita pääsi satunnaisesti kontaminoituneena ohi puhdistuslinjaston, jolloin he aiheuttivat sairaalassa sekundaarialtistuksia. POTILAILLA PITKIÄ ODOTUSAIKOJA Kaikki alkoi siitä, kun harjoituksissa huomattiin, että kohteessa olevat potilaat joutuvat odottamaan todella pitkään saadakseen mitään hoitoa. Kun selvitettiin vuosina 2011 – 2018 sattuneita kemikaalionnettomuuksia, todettiin, että Suomen pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 100 000 pelastustoiminnan tehtävää. Harjoituksen jälkeen tiimeiltä kysyttiin, että mitä potilaalle todennäköisesti olisi käynyt oikeassa tilanteessa. Ja ensihoitopalveluhan vastaa ensihoidosta”, Kimmo Kurvi toteaa tekemässään LPSHP:n kemikaalionnettomuuksiin tarkoitetussa itseopiskelumateriaalissa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ensihoito ja Lapin pelastuslaitos ovat varautuneet kemikaalionnettomuuksien varalta vaihtoehtoisin strategioin ja toimintamallein. Tehdasja satama-alueet laajentuvat kuitenkin jatkuvasti, joten suurempienkin kemikaalionnettomuuksien riski lisääntyy. Näistä noin 3% on vaarallisiin aineisiin ja öljyvahinkoihin liittyviä tehtäviä. ”Myös kemikaaleille altistuneet ihmiset ansaitsevat parasta mahdollista ensihoitoa. Tuukka Luttunen on työskennellyt ensihoidossa yli 20 vuotta
• Ensihoidosta vastaa shp, jonka tunnus on Meri-Lappi (ML). ». Kehitystyössä merkittävänä tekijänä on ollut myös Kimmo Kurvin YAMK -työ puhdistuspaikan toiminnasta. Kohteeseen saapuessaan työpari tekee toistensa varustustarkastuksen ja siirtyy suoja-alueelle. Tarvittaessa kemikaaliensihoitajat tekevät pelastajien kanssa hätähoitotoimenpiteitä, kuten verenvuodontyrehdyttämistä, hengitystien varmistamista, hengityksenhoitoa ja hypotermian ehkäisyä. Ensihoitajat tekevät kemikaalionnettomuuteen tarkoitetun C-potilasluokittelun, jossa potilaat jaetaan toimintakykyisiin ja toimintakyvyttömiin. Luokittelussa on tarkoitus löytää potilaat, jotka hyötyvät nopeasta dekontaminaatiosta. Kontissa on tarkasti nimetyt laatikot, jotka sisältävät toimintaa varten suunniteltuja välineitä kuten CAT-kiristyssiteitä, avaruuslakanoita, israelilaisia sidoksia ja luokitteluvälineistöä. Tämän takia meidän ensihoitajamme menevät hoitamaan potilaita jo suoja-alueelle, potilaiden pesu on yksi tärkeimmistä hoitoon liittyvistä asioista”, Luttunen pohtii. KÄDET VAPAUTUIVAT Ensihoitohenkilökunta on harjoitellut kemikaalionnettomuuksia varten. ”Aluksi pelastustoimi oli hieman skeptinen ensihoidon työskentelystä likaisella alueella, mutta harjoitusten jälkeen he huomasivatkin, että kemikaaliensihoitopari helpottaa heidän työpainettaan potilaan hoidossa. Ilman opinnäytetyön teoreettista pohjaa ensihoitajien mallia olisi ollut vaikea muuttaa näin konkreettisella tavalla. Pelastajat evakuoivat välittömän vaaran alueelta potilaita suoja-alueella oleville ensihoitajille. Kemikaalihoitolaukku puolestaan on varustettu sekuntikelloilla, imeytysliinoilla, vaatesaksilla ja potilaan tavaroille tarkoitetuilla säkeillä. PotiLPSHP -FAKTAT • Shp:n alueella asukkaita 61 172, joista Kemissä 20 437. Sen tekevät toiset ensihoitajat. 10 000 vaarallisen aineen kuljetusta Satamoiden tavaraliikenne yhteensä 4.9 milj. KÄYTÖSSÄ ERITYISTILANNEYKSIKKÖ Kemin ja Tornion alueella on neljä suurta tehdasaluetta ja kaksi aktiivista satamaa. Suurempia yhteisharjoituksia Keminmaan VPK:n, tehdaspalokuntien ja ammattipalokuntien kanssa on järjestetty kahdesti vuodessa. Kemikaalionnettomuuteen varautuminen, harjoitteleminen ja panostaminen näillä alueilla on tärkeää. 1 kenttäjohtoyksikkö 24/7 • Alueen riskikohteet: Röyttän tehdasalue, Tornio Outokummun Kemin kaivos (ferrokromituotanto ja FORCIT räjähdeainetehdas) Stora Enson Veitsiluodon tehdasalue, Kemi MetsäGroupin Karihaaran tehdasalue, Kemi Rajaja satamaliikenne n. Yksikkö miehitetään, mikäli tilanne niin vaatii. Yksikössä on myös kemikaaliensihoitajien erikoisvarustusta kuten suojapukuja, suojakypäriä, kurkkumikrofoneja, raitisilmapuhaltimia. Potilaat merkitään ja tiedot heistä kirjataan kuitenkin vasta hoitoalueella. He pukeutuvat suojavarusteisiin etupainotteisesti esimerkiksi asemalla tai matkalla kohteeseen. ”En näe järkevänä, että ensihoito jää tulokynnykselle, kun resurssit ovat vähäisiä. tonnia/vuosi laat eivät yksikön kyytiin kuitenkaan pääse, vaan se tarjoaa resursseja monipotilastilanteiden hoitoon. 37 ENSIHOITAJAT SUOJA-ALUEELLE Luttunen onkin kehittänyt toimintaa yhteistyössä eri tahojen, kuten Lapin pelastuslaitoksen ja toiminnanharjoittajien kanssa. 8 hoitotason yksikköä 24/7 1 perustason yksikkö 10h neljänä päivänä viikossa. Toiminta vapautti pelastukselta käsipareja ja mahdollisti pelastajien keskittymisen vuodon hallintaan ja potilaiden evakuoimiseen.” ”HÄLYTYS, VARUSTUS, PESE!” Kemikaaliensihoitajaparina voi työskennellä kuka vain koulutuksen saanut ja harjoituksissa käynyt ensihoitaja. ”Tämän takia meille perustettiin oma erityistilanneyksikkö, jonka miehittää keskustaa lähinnä oleva ensihoitoyksikkö kahdella ensihoitajalla”, Luttunen kertoo
38 systole & palokuntalainen
”HYVIN VARAUDUTTU, ON PUOLIKSI TEHTY” Suomessa on paljon tehdasja satama-alueita, missä kulkee vuosittain miljoonia tonneja kemikaaleja. Viranomaisten vähäiset resurssit edellyttävät yhteistyötä. Kentällä työskentelevät ensihoitajatkaan kovin harvoin pääsevät simuloidusti harjoittelemaan kemikaaleille altistuneiden potilaiden hoitoa. Evakuointi ulkoilmaan/kauemmas altistavasta tekijästä 2) Potilas riisutaan, suurin osa aineista on vaatteissa. 39 LÄMMINTÄ VETTÄ MUTTA EI HARJOJA Pelkkä nopea huuhtelu ei poista altistavia aineita tarpeeksi tehokkaasti. Siksi asioita tulisi opettaa myös alan oppilaitoksissa. Siten hoitohenkilökunta pystyy enDEKONTAMINAATIO HÄTÄHOITOTOIMIEN JÄLKEEN 1) Potilas poistetaan altistavan aineen vaikutusalueelta. TARVITAAN YHTEISTYÖTÄ Muutamat viime vuodet ovat todistaneet, kuinka tärkeä aihe varautuminen on, jopa epätodennäköisiä uhkia silmällä pitäen. Esimerkiksi Pelastusopiston organisoima CBRNE -kurssi ensivasteen toimijoille herätteli itseäni kehittelemään varautumista muun muassa yhteistoiminnan näkökulmasta”, Luttunen sanoo. 3) Imeyttäminen ja/tai vesihuuhtelu Imeyttämistä käytetään ei-syövyttävien aineiden altistuksessa. Mekaaninen pesu kannattaa tehdä sienillä tai räteillä. Pitkävartiset autoharjat, jotka ovat usein liian karheita, voivat rikkoa ihon. Riskien tiedostaminen ja toimintasuunnitelmien tekeminen on hyödyllistä auttamistyön kannalta. ”Tulevaisuudessa voisi suunnitella esimerkiksi varautumiseen liittyvät erikoistumisopinnot, missä voitaisiin käsitellä teollisuuden kemikaaleja ja CBRNE-osaamista laajemminkin. VARAUDU OMAN ALUEEN MUKAISESTI Tietyt kemikaalit kuten flourivetyhappo saattavat syövyttää ja aiheuttaa esimerkiksi hypokalsemiaa, joka voi johtaa kammioperäisiin rytmihäiriöihin. Tilanteisiin on varauduttava, on tiedostettava omat mahdollisuutensa sekä harjoiteltava yhdessä jatkuvasti. Pahimmassa tapauksessa tämä voi jopa helpottaa kemikaalien imeytymistä elimistöön. Potilaat luovutetaan kontrolloidusti hoitoalueelle, jossa potilaat luokitellaan START -triagen mukaisesti, heille tehdään asian mukaiset toimet ja toimitetaan tarvittaessa sairaalaan. Kimmo Kurvi suositteleekin ohjeissaan, että potilas huuhdellaan runsaalla lämpimällä vedellä. Vaatteisiin imeytynyt altistava aine jatkaa altistusta. ?. Sitä ennen meidän kaikkien tulee osata toimia tilanteen vaatiessa”, Kurvi pohtii. Huuhtelun jälkeen potilas kuivataan hyvin, minkä jälkeen hänelle asetetaan avaruuslakana hypotermian ehkäisemiseksi. ERIKOISTUMISOPINTOJA ”Ehkä tulevaisuudessa ensihoitopalvelulla on kemikaalitilanteisiin erikoistuneet henkilöt, saman kaltaisesti kuin nyt on TEMS. Tarvittaessa on kyettävä toimimaan oman tehtäväkentän ulkopuolella. Huuhtelun tulisi kestää vähintään kaksi minuuttia ja toimintakyvyttömien altistuneiden kohdalla vähintään neljä minuuttia. ”Kouluissa ensihoitajat käsittelevät aika vähän kemikaalionnettomuuksia. Koulutuksen voisi järjestää yhteisesti kaikille kentällä toimiville viranomaisille ja kriittisille toimijoille, näin päästäisiin harjoitelmaan yhdessä ja oppimaan toisilta. Siten on mahdollista muodostaa tarvittavaa synergiaa eri toimijoiden välille. Sekuntikellojen käyttö on todettu tässä työssä hyödylliseksi, aikaa on muuten vaikea arvioida ja huuhtelu jää helposti lyhyeksi. Oman alueen todennäköisimmät vaaralliset kemikaalit onkin hyvä kartoittaa etukäteen ja huomioida omissa ohjeistuksissaan. Synergia tehostaa yhteistä toimintaa ja koituu potilaan eduksi. Huuhtelua käytetään syövyttävien ja nestemäisten aineiden altistuksessa. Tämä nostaa kynnystä työskennellä kyseisen potilasryhmän kanssa ja luo ylimääräistä painetta”, Luttunen harmittelee. Yksittäisten tahojen resurssit eivät tule SURO -tilanteessa riittämään. Toimintakyvytön potilas huuhdellaan aina! nakoimaan myrkytysoireet sekä toimimaan mahdollisimman ripeästi ja tarkoituksenmukaisesti. Jotkut kemikaalit voivat reagoida veden kanssa
Kaikkiaan ulkoista pelastussuunnitelmaa vaativia kohteita (”Seveso-laitoksia”) on 23, mikä on noin 17% kaikista Suomen vastaavista kohteista. Myös kolme pelastuslaitoksen alueen läpi kulkevaa vilkasta valtatietä (6, 7 ja 15) lasketaan riskikohteiden kärkeen. 40 systole & palokuntalainen R iskikohteiden kärjessä ovat Mussalon satama ja kemikaaliratapiha Kotkassa, Haminan satama ja -ratapiha sekä Kouvolan -ratapiha ja logistiikka-alue. – Nämä toiminnanharjoittajien ja keskeisten kumppaneiden kanssa järjestettävät harjoitukset ovat pelastuslaitoksen kannalta hyvin työllistäviä. – Meillä on kaksi päivystysaluetta (Kouvola ja KotVaarallisten aineiden torjunta, nestepalojen sammutus ja öljyntorjunta ovat Kymenlaakson pelastuslaitoksen tärkeitä painopistealueita. Suurin osa työstämme on riskienhallinnan suunnittelua, neuvontaa, kohteiden tarkastuksia, lauKuvassa riskikohde Haminan satama. huom.). Näihin on viime vuosina panostettu niin kalustokuin henkilöresurssein. ”KILPAILUKYKYINEN” VARAUTUMINEN Kysyttäessä Kympen varautumisen tasosta, on vastaus vaatimattomasti ”kilpailukykyinen”, mikä tarkoittanee valtakunnallisesti erinomaista (toim. pelastuspäällikkö, paloinsinööri Timo Kuossari. Kympen 5000 km2 alueella on suuri määrä pelastuskalustoa ja -henkilöstöä, mutta suuri on myös alueen riskien määrä.. Teksti Pekka Koivunen Kuvat HaminaKotka Satama Oy ja Pekka Koivunen suntoja eri viranomaisille sekä rakentamisen ohjausta, kuvailee Timo Kuossari. KYMPE SATSAA VAARALLISTEN AINEIDEN TORJUNTAAN – Harjoitukset ovat vain vaarallisten aineiden torjunnan jäävuoren huippu. Hyvän kuvan harjoitusten suunnittelutyön vaativuudesta antaa syyskuun alussa järjestetyn harjoituksen suunnittelupalaverin osanottajamäärä: 32 henkilöä, jotka edustivat 30 osallistujatahoa. – Laki velvoittaa tekemään näihin kohteisiin pelastussuunnitelmat, ja velvoiteharjoituksia on pidettävä joka kolmas vuosi, kertoo riskienhallinnan vs
Karjalan prikaatin lisäksi meillä on yhteistyösopimus Utin jääkärirykmentin ja Haminan varuskunnan kanssa. Toisaalta kalustoja henkilöresurssimme tavoittavat kohteet alueellamme nopeasti. – Meillä esimerkiksi Kotkan VPK (KY179) ja Korian Pioneerien VPK (peräkärry) perustavat tarvittaessa puhdistuspaikan. Palopäällikkö Asko Rouhiaisen mukaan muutamien sopimuspalokuntien erikoistuminen tiettyihin tehtäviin täydentää hyvin pelastuslaitoksen palvelutarjontaa. – Suunnittelun ja koulutuksellisen varautumisen lisäksi olemme panostaneet alueille myös paljon kalustoa, ja harjoittelu on jatkuvaa erityisesti näissä Seveso-kohteissa. Se on ollut mukana Vak-tehtävällä ja Seveso-harjoituksissa. VAHVAT RESURSSIT MYÖS PÄIVITTÄISIIN TILANTEISIIN Kouvolan alueen palopäällikkö Tero Vanhamaa ja Kotka-Hamina alueen kollega Asko Rouhiainen vakuuttavat Kympen olevan ”kilpailukykyinen” myös päivittäisten tehtävien hoidossa. – Viisi 24h ammattiasemaa ja 32 sopimuspalokuntaa (850 sopimuspalokuntalaista) muodostavat tehokkaan ja useimmiten riittävän resurssin valtaosaan vaativimmistakin tehtävistä alueellamme. – Riskikohteidemme läheisyydessä on paljon asutusta, mikä on haaste meille. Se sijoitetaan sopimuspalokuntaan, mutta lopullinen päätös palokunnasta on vielä tekemättä. Tiitisen mukaan Kymenlaakson maakunnan pieni pinta-ala (noin 5000 km 2 ilman merialueita) on pelastustoiminnan kannalta sekä etu että ongelma. – Konkreettisena esimerkkinä on paineilmahuoltoyksikkö (Pilhu) Karjalan prikaatista. Molemmissa on vastuualuemestarit, joilla on yhteiset tiimit (”vak-tiimi”), jotka yrittävät pysyä kehityksessä mukana, kertoo lokakuussa eläköityvä pelastuspäällikkö Juha Tiitinen. Rouhiainen pitää Kymenlaakson pelastuslaitoksen valmiutta valtakunnallisestikin ajateltuna hyvänä. » 88 Pitkän päivätyön Kympessä tehnyt pelastuspäällikkö Juha Tiitinen jää eläkkeelle lokakuun alussa. Uusi henkilönpuhdistuslinja on tulossa loppuvuoden aikana. Hän toivoo, että pelastustoimi ei jää sotepe-päätöksenteossa alisteiseen asemaan.. Virka-aikana saamme tarvittaessa pelastusyksikön liikkeelle jokaisesta varuskunnasta, kertoo Tero Vanhamaa. KYMPE SATSAA VAARALLISTEN AINEIDEN TORJUNTAAN ka-Hamina). – Meillä on satsattu oikeisiin kohteisiin ja pääosin riittävästi. Vanhamaa kertoo Kympen saavan lisäksi tarvittaessa arvokasta apua kolmesta varuskunnasta
Yksiköt tarvitsevat veden esimerkiksi säiliöpaloautosta tai muusta ulkoisesta lähteestä. Palopäällikkö Tero Vanhamaan mukaan urakka on valmis vuoden kuluttua.. – Kympessä on jo vuosia tajuttu ajanmukaisen kaluston tärkeys niin operatiivisissa tehtävissä kuin henkilöstön motivointitekijänäkin. Puolustusvoimilla on kolme vaahtoyksikköä Utin jääkärirykmentissä. – Molemmissa on 10 000 litraa vaahtonestettä, ja ne pystyvät minuutissa 6000 – 10000 litran vaahtoiskuun. Ne saamme avuksi, mikäli Utin kentän lentotilanne sen sallii. YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA Tiivis yhteistyö alueen yritysten ja laitosten kanssa on kuulunut Kympen toimintakulttuuriin jo vuosia, kertovat jutuntekopäivänä päivystäneet palomestarit Saku Tauriainen ja Ville Salonen. Kympessä 4000 l/min vaahtoiskuihin kykenevät myös säiliöyksiköt KY133, KY203, KY303 ja KY503. Jukka Ruuskanen mainitsee Kympen erikoiskalustoon sisältyvän myös kaksi vaahtonesteyksikköä, KY204 Karhulassa ja KY504 Kouvolassa. 42 systole & palokuntalainen K ALUSTOA KELPAA ESITELLÄ Pelastuslaitoksen kalustohankinnoista vastaava tekninen palopäällikkö Jukka Ruuskanen on erityisen ylpeä laitoksen ajanmukaisesta kalustosta. – Muutama raivaustai muu vastaava yksikkö löytyy, mutta tämä on hyvin tarkkaan suunniteltu ja varustettu juuri meidän tarpeidemme mukaisesti. Pari vuotta sitten hankittu puoli miljoonaa maksanut raivausyksikkö (KY205), joka soveltuu vaarallisten aineiden torjuntaan ja moneen muuhun erikoistehtävään päivittäisten tehtävien lisäksi, on Ruuskasen mukaan lajissaan ainutlaatuinen Suomessa. Lisäksi nostolavayksiköissä KY206 ja KY506 on kauko-ohjattavat vesitykit 3000 l/min. – Kollegojen mainitsemiin lisäresursseihin on vielä lisättävä teollisuuspalokunnista Stora Enson Sunilan ja UPM Kymi Kuusankoski, jotka tekevät tarvittaesKympen suurin rakennustyömaa löytyy Kouvolasta, jossa vuonna 1991 valmistunutta asema saneerataan ja laajennetaan. – Tähän on vielä lisättävä tärkeä resurssi
Sopimuspalokunnista Inkeroisten VPK:lla ja Myllykosken palokunnalla on valmiudet muun muassa kemikaalisukellukseen. Päivystävät mestarit pitävät Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuslaitoksen varautumista niin vaativiin onnettomuuksiin kuin päivittäisiin tehtäviin hyvänä. Haminan asema työvuoron pukeutumisharjoituksen päätteeksi ryhmäkuvaan asettuivat myös palotarkastaja Aino Jauho ja palopäällikkö Jukka Ruuskanen. Unohtaa ei voi myöskään Kotkan meripelastajia, Haminan varuskunnan pelastusryhmää ja Kotkan merivartioasemaa, jonka kanssa yhteistyö on viikottaista. – Erinomainen ammattija sopimushenkilöstö, kunnon kalusto ja laaja yhteistyökumppaniverkosto ovat pelastustoiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeitä, painottavat Tauriainen ja Salonen. Tiedote laaditaan yhdessä toiminnanharjoittajien kanssa. 43 sa keikkaa tehdasalueidensa ulkopuolelle. Tiedote sisältää ne kohteet, jotka ovat lainsäädännön kannalta kahdessa ylimmässä kategoriassa. TURVALLISUUSTIEDOTE SUURONNETTOMUUDEN VARALTA Millaisia vuotoja päästövaaroja kotiseudullamme on Sijaitseeko asuntosi tai työpaikkasi mahdollisen onnettomuusvaaran alueella Miten asukkaita varoitetaan eri tilanteissa Miten toimia suuronnettomuuden tapahduttua Milloin ja mistä saat tietoja Turvallisuustiedote myös internetissä www.kympe.fi Tässä EU:n Seveso-direktiivin edellyttämässä turvallisuustiedotteessa kerrotaan 2020 JULKINEN TIEDOTE Lue tiedote riittävän usein ja säilytä helposti löytyvässä paikassa! Kotkan seudun asukkaille. Viime vuonna Kympestä eläköitynyt palomestari Antti Tenhunen kuuluu nyt Myllykosken paloaseman toimenpidepalkkaiseen henkilöstöön. » . . T URVALLISUUSTIEDOTE ASUKKAILLE Kymenlaakson pelastuslaitos julkaisee viiden vuoden välein turvallisuustiedotteen riskialueiden asukkaille
Toimialojen valmiudet niin päivittäisiin kuin suuronnettomuuksiin ovat viime vuosina kehittyneet laitosten tiiviinä yhteistyönä. 44 systole & palokuntalainen Kymenlaaksossa, maapinta-alaltaan Suomen pienimmässä maakunnassa, pääosa ensihoidon ja pelastustoimen palvelujen asiakkaista asuu tai työskentelee lähellä palveluja tuottavia Kymsoten ja Kympen toimipisteitä ja yksiköitä. Valmiuksia suuronnettomuuksiin kehitetään yhteistyössä KYMENLAAKSOSSA ENSIHOIDOLLA PUOLISATAA YKSIKKÖÄ
– Yksiköissä työskentelee ensihoidon kenttäjohtaja ja työparina on hoitotason ensihoitaja. Se liittyy jatkossakin mukaan ». Kuten yleinen käytäntö Suomessa on, Kymsoten kenttäjohtajankaan ajoneuvo ei ole kuljettava yksikkö eli autossa ei ole paaripaikkaa. Ensihoitolääkäri ja kenttäjohtaja liikkuivat samalla ajoneuvolla. Näistä viisi on Kympen päätoimista pelastusyksikköä, 19 sopimuspalokuntien, kaksi puolustusvoimien ja yksi tehdaspalokunnan. Yksikön lähtöpaikka oli aiemmin Kanervistontien asema Kouvolassa. Miehikkälä–Virojoki-alueella ambulanssina on Kymsoten ja Kympen yhteinen monitoimiyksikkö. – Lääkäriyksikkö (EKY20) sijaitsee vastedes kymenlaaksolaisten kannalta keskeisessä paikassa, Inkeroisten paloasemalla. Kuluvan vuoden syyskuun alussa siirryttiin Janne Aaltion mukaan uuteen käytäntöön. Eteläisen alueen kenttäjohtoyksikkö EKY11:n asemapaikka on Mutterikadun asema Karhulassa. Autoa voi käyttää vaativissakin kenttäjohtamisen tehtävissä. MedGroup operoi neljää ambulanssia. LÄÄKÄRIYKSIKÖN SIJOITUSPAIKKA ON NYT INKEROISISSA Ensihoidon lääkäriyksikkö (EKY21) aloitti toimintansa Kymenlaaksossa lokakuussa 2019. – Edellä mainittujen lisäksi Kymenlaaksossa on 27 ensivasteyksikköä. Maakunnassa on siksi kaksi pelastustoimen päivystysaluetta ja kaksi ensihoidon kenttäjohtajaa. – Yksikössä on komentokeskus, josta löytyy PEKE, tietokone, resurssitaulu sekä useita Virve-laitteita ja puhelimia. 45 A mbulansseja Kymsotella ja Kympellä, sekä yhdessä että yksin, on yhteensä 14. Maalla toimivien yksiköiden lisäksi on meillä on ensivastesopimukset Kympen veneyksiköstä ja kolmesta merivartioston yksiköstä, kertoo ensihoidon kenttäjohtaja Janne Aaltio. Työvuorojemme pituus on 12 tuntia. KAKSI KENTTÄJOHTOYKSIKKÖÄ Kymenlaakso on kaksinapainen maakunta eli sillä on kaksi maakuntakeskusta, Kouvola ja Kotka. Tavanomaisen ensihoidon tutkimusvälineistön lisäksi yksikössä on respiraattori, Lucas-paineluelvytyslaite, tavanomaista kattavampi ensihoitolääkevalikoima, videolaryngoskooppi, replantaatiosetti sekä tarvikkeita suro-tilanteisiin muun muassa hapenjakotukki sekä useita hypotermiatuotteita. Pohjoisen toimialueen EKY21:n sijaintipaikka on Kanervistontien ensihoitoasema Kouvolassa. Vuorot vaihtuvat klo 8.00 ja 20.00, kuvailee Karhulassa (Kotka) toimiva Janne Aaltio
VARUSTEITA JA KALUSTOA SUURONNETTOMUUKSIIN Janne Aaltio kertoo jokaisessa ensivasteyksikössä (ammattija sopimusyksiköt) ja ambulanssissa olevan luokittelusetin monipotilastilanteita varten. – Kenttäjohtoyksiköissä on myös kemikaalionnettomuuksia ja rakennuspalotilanteita varten hapenjakotukki sekä runsaasti 100% sekä nebulisaattorimaskeja. Hän voi tehdä hätäkirurgisia toimenpiteitä kuten hätäsektioita ja tarvittaessa onnettomuustilanteissa hätäamputaatioita. . Palveluesimiehinä toimivat Juha Kauppinen ja Jaana Virtanen. Anjalan VPK:n asemalle sijoitettu KY072 on vanhasta ambulanssista kalustettu erityistilanneyksikkö. Luokittelusettien lisäksi kaikista ambulansseista löytyy reppu, joka sisältää toimintaohjekortit yksikönja kaistanjohtajille. Palvelualuepäällikkö on Janne Wall. Kymsoten ensihoidon vastuulääkärinä toimii Petri Loikas. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Myös Kymsoten kenttäjohtoyksiköistä löytyy SURO-tilanteessa tarvittava viestikalusto, resurssitaulu sekä kaistanjohtajien liivit. 46 systole & palokuntalainen ensihoidon vaativimpiin tehtäviin. Perävaunussa on lämmittimet ja teltta hoitopaikan suojaksi. Kymsote työllistää noin 6 000 eri alojen ammattilaista, jotka palvelevat noin 163 000 maakunnan asukasta. Kymsote ja Kympe vastaavat 14 ambulanssin toiminnasta.. Siinä on välineistöä muun muassa potilaiden lämpimänä pitämiseen, hoitopaikan perustamiseen, ja ilmatien varmistamiseen ja happihoitoon. Luokittelukortit ovat samaa mallia kuin muuallakin HUS-alueella. Yksiköissä on myös reilusti keuhkoputkia avaavaa lääkettä suuremmallekin potilasmäärälle. Yksikössä toimivalle lääkärille on keskitetty muun muassa ensihoitajien puhelinkonsultaatiot. Medgroup operoi Kymenlaaksossa neljää ambulanssia. Kympen ensihoitopäällikkönä toimii vs. Kymsote järjestää ja tuottaa maakunnan asukkaille sote-palvelut. Kymsoten lääkäriyksikön lääkäri voi tarvittaessa aloittaa anestesian, tutkia sydämen ja muiden elinten toimintaa ultraäänellä, käyttää erikoislääkkeitä ja hätäverta, intuboida videolaryngoskoopin avulla ja käyttää hengityskonetta. Lisäksi repussa on kirjanpitolistoja sekä luokitteluohjeet poikkeustilanteisiin, kuten kemikaalija säteilyonnettomuudet. Antti Kosonen ja Med-Groupin ensihoitoesimiehenä Harri Jaakonvaara. Kymenlaakson sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote aloitti toimintansa 1.1.2019. – Se sisältää luokittelukortit ja hieman kriittisiä hoitovälineitä. – Lääkäriyksikkö on osa valmistautumista Uttiin tulevaisuudessa sijoittuvaan lääkärihelikopteriyksikköön, päättää kenttäjohtaja Janne Aaltio
Hän on ylpeä myös laitoksensa operatiivisista valmiuksista. Kymsote EKY 012 Ensihoidon tukiyksikkö, Kymsote (Kotka/Kouvola) EKY 1211 Kotka vara-auto, Kympe EKY 1212 Hamina vara-auto, Kympe EKY 072 Ensihoidon suuronnettomuus-varusteyksikkö, Kymsote, Anjala EKY 21 Kouvola L4, H+H 24/7,+Lääkäri 8-20 Kymsote EKY 221 Kouvola H+H/P 24/7, Kymsote EKY 222 Kouvola H+H/P (8-20), Kymsote EKY 223 Kouvola H+P 24/7, Kympe/Kymsote EKY 224 Kuusankoski H+P 24/7, Kympe/Kymsote EKY 225 Myllykoski H+P 24/7, Kymsote EKY 226 Koria H+P 24/7, Kymsote EKY 227 Kuusankoski H+P ( klo 9-22), MedGroup EKY 231 Kuusankoski P+P/H (arkisin klo 7:30-19:30 lauantaisin 10-18), MedGroup EKY 233 Kuusankoski ruuhkayksikkö, MedGroup EKY 2211 Kouvola vara-auto, Kympe EKY 2212 Kuusankoski vara-auto, Kympe EKY 2213 Kouvola vara-auto, Kymsote EKY 2321 Kuusankoski vara-auto, MedGroup EKY 20 Inkeroinen lääkäriyksikkö, Kymsote Ensihoidon kenttäjohtaja Janne Aaltio. Kalusto on riittävän hyvässä kunnossa ja työantajakuvakin on hyvä. Palvelutason säilyttäminen ennallaan tulee vaatimaan lisäresursointia pelastus-toimeen. Juhani Carlson pitää 190 vakituisen työntekijän ja 850 sopimuspalokuntalaisen Kympeä ketteränä kehittäjänä. – Henkilöt, joilla on työtehtäviin liittyviä rajoituksia terveydentilan tai kunnon vuoksi ovat vaikea kysymys niin inhimillisesti kuin suorituskyvyn kannalta. Sopimuspalokuntatoiminnassa » KYMSOTEN KALUSTO EKY 11 Kotka L4, H+H 24/7, Kymsote EKY 123 Kotka H+P 24/7, Kympe/Kymsote EKY 124 Kotka H+P/H 24/7, Kymsote EKY 125 Hamina H+P 24/7, Kympe/Kymsote EKY 126 Hamina H+P/H 24/7, Kymsote EKY 127 Miehikkälä H+P 24/7, Kympe/Kymsote EKY 141 Kotka H+P 8-21 (VO 21-08), MedGroup EKY 131 Kotka H+P 8-18 ma-pe, MedGroup EKY 132 Kotka ruuhkayksikkö, MedGroup EKY 1213 Kotka vara-auto. – Kiireellisiin pelastustehtäviin ehditään keskimäärin alle kymmenessä minuutissa kaikkialla Ky-menlaaksossa. Aikataulu on tiukka ja nyt on ainakin varmistettava turvallinen ja sujuva siirto hyvinvointialueelle. 47 Kympen Vesa Parkko eläkkeelle C ARLSON ALOITTAA PELASTUSJOHTAJANA JOULUKUUN ALUSSA ”Kymenlaakson pelastuslaitos on hyvässä kunnossa, vaikka kehitettävääkin tietysti riittää.” Näin diplomaattisesti kuvailee tuleva pelastusjohtaja Juhani Carlson, 38, laitostaan kolme kuukautta ennen virkakauden alkua. – Muun muassa paloturvallisuuden itsearviointi on lähtöisin Kympestä, muistuttaa Juhani Carlson. Kympellä on 32 sopi-muspalokunnan lisäksi palokuntasopimus myös kolmen sotilaspalokunnan kanssa. – Heidän molempien panosta pidän erittäin tärkeänä toimintakyvyn kannalta. Tilanne edellyttää myös uusien työmene-telmien kehittämistä. – Tavoitteemme on tehdä kymenlaaksolaisille mahdollisimman hyvä pelastustoimi hyvinvointialu-een aloittaessa toiminnan. HUOLIA HALLINNOSTA JA IKÄÄNTYMISESTÄ Carlsonin mukaan Kympen lähiajan merkittävin haaste liittyy hallintouudistuksen läpiviemiseen niin, että nykyinen toiminta ei siitä kärsi. Ikääntyvien palomiesten toimintakyky huolettaa myös tulevaa pelastusjohtajaa. Valtakunnallisesti Kymenlaakson pelastuslaitos on tunnettu muun muassa varautumisen, valvonnan ja turvallisuusviestinnän eturivin kehittäjänä
ASUU Kouvolan Ravilehdossa omakotitalossa. Sopimuspalokuntien rooli varautumisessa ei kuitenkaan ole Carlsonin mielestä vähentynyt, vaan rooli on jatkossa ennemminkin kasvamassa ja laajentumassa. Aloittaa PELASTUSJOHTAJANA 1.12.2021. 48 systole & palokuntalainen Juhani Carlsonin mukaan suurimpana haasteena on henkilöstön riittävyys. Toki tämä 35 % on jo suuntaus parempaan. – Nykyiset omistajat eli kunnat ovat ymmärtäneet Kymenlaakson riskit ja niiden edellyttämän rahoitustarpeen pelastustoimelle. – Koulutus ei myöskään tällä hetkellä kykene vastaamaan pelastuslaitosten nopeasti muuttuneeseen henkilöstötarpeeseen. Ensivasteen ja ensihoidon osalta voimme toivottavasti yhteistyötä entisestään tiivistää. Kuva Juhani Carlson JUHANI CARLSON LYHYESTI IKÄ 38. Uskon, että siitä huolimatta hyvinvointialueen itsehallinto tulee ymmärtämään pelastustoimen resurssitarpeen ja laadukkaat palvelut voidaan turvata. VALMISTUI Palopäällystön koulutusohjelmasta insinööriksi (AMK) 2007. – Meillä sopimuspalokuntatoiminta on henkilöstön ja toiminnan osalta vielä hyvällä tasolla. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto töiden ohessa 2014 2015. Kuitenkin Kymenlaaksossa on alueita, joissa alueen väestörakenne sekä työssäkäynti muualla ja työn sitovuus tuovat haasteita sopimuspalokuntatoiminnalle. Hyvinvointialueella rahoituksesta valitettavasti vain 35 % tulee pelas-tustoimen osalta riskeistä, vaikka palvelut pitää tuottaa 100 % riskejä vastaaviksi. ?. VAHVA USKO TULEVAAN Juhani Carlson uskoo, että pelastustoimi tulee pärjäämään itsenäisenä toimialana hyvinvointialueilla. Tietotekniikan opintoja Oulun yliopistossa. palomies Vantaalla, Kympessä 2006 alkaen palotarkastajana, valmiussuunnittelijana, paloinsinöörinä ja pelastuspäällikkönä. PERHEESSÄ vaimo ja kolme kouluikäistä lasta. Suomen pelastustoimen ongelmista Juhani Carlson nostaa erilaiset kehittämishankkeet, joita ei välttämättä kyetä järjestelmällisesti hyödyntämään toiminnassa. KUUSAMON VPKN KASVATTI (2000 2002 hälytysosastossa, sammutustyöja savusukelluskurssit). HARRASTAA maastopyöräilyä, lenkkeilyä, kuntosalilla käymistä, veneilyä ja laskettelua. Vs
Kuten arvata saattaa, ei VPK:sta tällä tyylillä pian ollut apua silloinkaan, kun sitä olisi tarvittu. ”Muistan koulupoikavuosiltani, minkälaiseen VPK:n rappiotilaan silloinen kateus vakinaisen ja vapaaehtoisen palokunnan välillä johti,” hän kirjoittaa. KALAJOELLA nähtiin, että sopimuspalokunnista on vielä nousemaan reservistä aktiivipalvelukseen pidemmänkin matkan päähän. LEO PESONEN ymmärsi, ettei reservipalokunta-ajattelu toimi. Sopimushenkilöstö, jota käytetään mielekkäästi ja pidetään yhdenvertaisena ammattiväen kanssa, puolestaan motivoituu kehittämään itseään, kouluttautumaan ja jopa kuntoilemaan… Tähän pitäisi havahtua pian! Viipuri on menetetty, mutta sopimuspalokuntajärjestelmää ei onneksi vielä.. Lukiessa pääsee seuraamaan Suomen ensimmäisen palolain syntyä, sotavuosien väestönsuojelujärjestelmän sekamelskaisuutta sekä pääkaupungin palotoimen vaiheita sodan jälkeen. Harva viitsii ylläpitää kuntoaan ja osaamistaan pelkällä palokuntahengen hurmalla, jos jo ennen keikkapaikalle pääsyä takaisin käännytettävän paloauton kyytiin saa hälytyksellä nousta vain muutaman kerran vuodessa. ”Palokippari kertoo” on Suomen pelastusalan uranuurtajan, Leo Pesosen, tarinointia salanimellä Antti Eräs. Varttuessaan Viipurissa PesoKUULKAAS, KUN PALOKIPPARI KERTOO… LINGOTTUA JAAKKO LINKO Paloperämies tehtaalla, sopimuspalokuntalainen kaupunkipalokunnassa ja pappi reservissä nen oli nimittäin nähnyt toisenlaisen kehityskaaren. 49 kolumni LUKAISINPA kesälomalla kirjan, jonka olemassaolon hyllyssäni olin jo unohtanut. Mutten usko näin autuaallisen tilanteen jatkuvan ikuisuuksiin, ellei meno muutu. Hän oli ylpeä, että ne oli säilytetty ”vakinaisen rinnalla ensilähtöpalokuntina” ja hän kehitti edelleen järjestelmää, jossa sopimuspalokunnilla oli merkittävä rooli. Liian vähäisillä tai merkityksettömillä keikoilla saa minkä tahansa palokunnan kuihtumaan. HELSINGIN PALOPÄÄLLIKKÖNÄ vuosina 1949-52 toimineelle Pesoselle oli selvää, ettei kaupungin alueliitosten myötä saamia lukuisia VPK-palokuntia kannattanut ajaa alas. Vankoilla mielipiteillä ja määrätietoisella luonteella varustettu Pesonen kävi loputonta taistelua aikansa jääräpäitä ja hallinnon kiemuroita vastaan. Viipurissa oli ollut huippuunsa viritetty, poikkeuksellisen kehittynyt ammattipalokunta, joka ei ”vepareita” kaivannut jaloissa pyörimään. Vain aktiivisesti käytetty palokunta on toimintakykyinen silloin, kun sitä kaikkein kipeimmin tarvitaan. Aikansa helsinkiläisistä sopimuspalokunnista Pesonen taas kirjoittaa: ”Vapaaehtoiset palokunnat on siis otettu mukaan yhteiseen rintamaan täysin yhdenvertaisina, ja ne ovat vastanneet tähän luottamuksen osoitukseen aito palokuntalaismaisesti.” PIDETÄÄNKÖ SOPIMUSPALOKUNTIA tämän päivän pelastustoimessa yhdenvertaisina ammattipalokuntien kanssa, kun varallaoloja lakkautetaan tai kun yhä suuremman osan keikoista ajaa päätoiminen yksikkö jopa ohi sopimuspaloasemien. Piipussa paloi kessua pesällinen jos toinenkin Pesosen sadatellessa asioiden kehittämisen hankaluutta, mutta oivalluksia ja tulosta syntyi
Ja onhan niitä kuulumisia riittänyt ihan ilman Virve-radiota ja työsähköpostiakin. 90-LUVULLA olin töissä isossa kaupungissa ns. Sitten tulee se kuuluisa ”mutta”. yksityisessä D-organisaatiossa, jossa keikkaa riitti. Ja kyllä kai hoitoalaa voi pitää jonkinlaisena kutsumusammattina, mutta se tapahtuu kyllä lähtökohtaisesti eri syistä. SIITÄ SYNTYI hieman sellainen mielikuva, että miten tällainen ihmisoikeusrikkomus on edes mahdollista. Ajattelin keskittyä niistä kahteen. Sen tarjosi ehkä hieman yllättäen itse YLE jonkinlaisella skandaalihakuisella klikkiotsikollaan. 50 systole & palokuntalainen Väsynyt lanssari MATS STENSTRÖM Isä, poika, veli ja vanhan liiton Florence “Asiakkaat eivät ole etusijalla, työntekijät ovat” TÄMÄN KOLUMNIN KIRJOITUSHETKELLÄ tämä väsynyt lanssari vietti kesälomansa viimeiset viikot. Tämä kuva vahvistui sosiaalisen median kommenttikentissä, jossa taas pelottavan suuri osuus ihmisistä oli vahvasti sitä mieltä, että kyllähän sitä keikkaa pitää ajaa, jos sitä on. TOKI OLEMME ITSE VALINNEET tämän ammatin. Siksi ohjeistuksella ja kenttäjohtajien myötävaikutuksella kolumni. Ja sitähän riitti, vaikka kuinka yritti. Kyse on heinäkuun alussa julkaistusta ”Ambulanssi saattaa huristella kiireettömän potilaan ohi”jutusta. Perusteena oli se, että kyseessähän on ammatinvalintakysymys ja tietenkin perinteisesti sekin, että: ”ovathan he kutsumusammatissa”. ENSIMMÄINEN liittyy suoraan ensihoitoon. Velvoite löytyy ihan lainsäädännöstäkin, kuten varmasti myös meidän kaikkien moraalista. Silloin kokeneemmat kollegat totesivat, että: ”ei ne keikat ajamalla lopu”, mikä on täysin totta. Kysymys ei koskaan olekaan siitä yhdestä keikasta sinä yhtenä päivänä, vaan siitä, että sitä keikkaa tulee koko ajan lisää. Koska lanssarin voi ottaa pois lanssista, mutta ei lanssia lanssarista, on silti tullut seurattua alamme kuulumisia. Tärkeä pointti asiaa tarkasteltaessa kuitenkin on, että jos kaikki tätä mieltä olevat huomaisivat olevansa tilanteessa, jossa aina töihin mentäessä vallitsisi epätietoisuus työvuoron loppumisajankohdasta, niin huuto ja valitushan siitä syntyisi. Ymmärrämme kaikki varmasti sen, että jos kiireellinen ensihoitotehtävä ”osuu kohdalle” työvuoron ollessa loppumaisillaan, se suoritetaan. Tämä otsikko tosin muutettiin selvästi parempaan muotoon, kun eräs toimittajasta ensihoitajaksi opiskeleva alanvaihtaja otti yhteyttä YLE:n toimitukseen ja esitti asiasta rakentavaa kritiikkiä
Koska asiasta on tehty tutkimuksia, on myös tiedossa miksi. Kyse on muun muassa palkkauksesta, työn kuormittavuudesta, työvuoroergonomiasta, huonosta johtamisesta ja resurssipulasta. Kuljemme potilas ja ensihoitaja edellä unohtamatta hoitoketjun lenkkejä ja yhteistyötahojamme. SOTE-ALALLA on rekrytointihaasteita, ymmärrämme kaikki varmasti tämänkin. Ei se yhtenä päivänä pitkäksi mennyt vuoro tietenkään maailmaa kaada, mutta jos se tapahtuu esimerkiksi joka toisessa työvuorossa, niin veikkaan että muutamassa kuukaudessa henkilökunnan pinna alkaa kiristyä. Ymmärrän toki erittäin hyvin maantieteelliset haasteet ja resurssiongelmat, mutta pyrkimys pitää olla aito ja vilpitön. TOINEN JUTTU, joka kiinnitti kesälomalla huomioni, oli erään sairaanhoitopiirin tiedote, jossa kerrottiin, että ”henkilökunnan lomat ruuhkauttavat päivystystä”. SYSTOLEN VUOSIKERTA 50€ (6 LEHTEÄ) Tilaukset osoitteessa www.systole.fi/tilaajapalvelu Ku va : M at ia s W es in. Eihän sen pitäisi olla mikään yllätys, että talvella tulee lunta ja pakkasta. Silti jotain on myös tehtävissä, enemmän tai vähemmän, jopa paikallisesti pienillä investoinneilla tai jopa ilman rahaa. ONGELMAT kuitenkin vain pahenevat, jos syy vieritetään päivystyksen ruuhkautumisen ja henkilökunnan lakisääteisen kesäloman niskaan. Kolumnin otsikossa oleva lause on väsyneen lanssarin käännös Richard Bransonin lausumasta viisaudesta: “Asiakkaat eivät ole etusijalla, työntekijät ovat. Me kaikki ymmärrämme myös sen, että työantajilla on olemassa budjetit, ja ettei Afrikan Tähti -rahalla saa ihmisiä töihin. Se on ymmärrettävää. Jos pidät huolta työntekijöistä, he kyllä pitävät huolta asiakkaista”. 51 on pyrittävä siihen, että ylitöiksi venyvät työvuorot ovat mieluummin poikkeuksia kuin sääntöjä. alv 10% Tilaa sähköpostilla tilaukset@palokuntalainen.fi DIGILEHTI MAKSUTTA LEHDEN TILAAJILLE KORONA KURITTAA & LUJITTAA palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 9 · 2021 · ISSN 1798-2685 101 Pihlavan VPK TÄYDELLINEN PAKETTI RSA158 palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 27 · 2021 · ISSN 1798-2685 103 SYSTOLE on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä ensihoidon erikoislehti. Kyse on isommasta asiasta, joka ei ratkea ilman poliittista päätöksentekoa. Se käsittelee ensihoitoa ja siihen liittyviä asioita vahvalla alan tuntemuksella. Joka paikassa ei ole yhtä suuria vaikeuksia pitää henkilökunta töissä. Joka vuosi saamme hyvät naurut lukiessamme otsikoita, miten ”talvi yllätti autoilijat”. Ja koska tiedän monen vastaustavan asiakas-sanan käyttöä terveydenhuollossa, niin totean, että myös potilaiden kanssa tuo viisaus pitää varmasti ihan yhtä hyvin paikkaansa. Tilaa oma lehtesi ...ja tiedät mitä alalla tapahtuu 6 lehteä 49€ sis. Lehti kertoo ensihoitajiin ja ensihoitotyöhön liittyvistä asioista vahvalla alan tuntemuksella. Miten joku voi sitten kirjoittaa tiedotteen, joka kertoo ”henkilökunnan kesälomien yllättäneen työnantajan?” Etelärannikon välittömässä läheisyydessä asuvana sanoisin, että kesälomatodennäköisyys on huomattavasti isompi kuin lumitodennäköisyys. Sellaiset työpaikat tuskin satumalta sijaitsevat jättimäisten öljylähteiden yläpuolella
Muistetaan levätä välillä ja nauttia elämästä. HOITAJAPULA alkaa olla huolestuttava yhteiskunnassamme ja resurssit eivät tunnu riittävän. Koko ensihoitokenttä on tehnyt työnsä mallikkaasti ja saamme olla ylpeitä ammattikunnastamme. Työskentelemme kaikkien ensija akuuttihoitotyötä tekevien sekä alaa opiskelevien puolesta. Näiltä epäkohdilta ei saa sulkea silmiä vaan niitä täytyy viedä aktiivisesti päättäjien tietoon. Haluan henkilökohtaisesti ja koko liiton puolesta välittää ison kiitoksen. OLKAA MEIHIN rohkeasti yhteydessä. Henkilöesittelyt tulossa liittomme sivuille. Osa edellisestä hallituslaisista jatkaa liiton toiminnassa asiantuntijan roolissa, mistä saamme varmasti hyötyä. Ohjelmasta tulossa tarkemmin liiton sivuille. Pidetään huolta itsestämme ja kollegoista sekä omaisista ja ystävistä. Suomen Ensihoitoalan liiton vuosikokous pidettiin Jyväskylässä 4.6. Oikein mukavaa loppukesää kaikille ja syksyn odotusta. Webinaariin voivat osallistua kaikki liiton jäsenet ja kaikille Suomen Ensihoitoalan liittoon liittyville lähetetään jäsenetuna linkki kyseiseen tapahtumaan. 52 sehl PUHEENJOHTAJAN PALSTA Tavataan Ensihoitopäivien webinaarissa KESÄ ALKAA OLLA LOPPUSUORALLA ja alamme valmistautua syksyn tuloon. TYÖTURVALLISUUS puhuttaa edelleen ja jatkamme aktiivisesti työskentelyä sen eteen. Uhkaja väkivaltatilanteet eivät valitettavasti ole poistuneet alalta mihinkään, päinvastoin. KORONATILANNE näyttää hieman huolestuttavalta ja emme voi ennustaa minkälainen syksy ja ensi vuosi tulee olemaan. Mutta ei hätää, tilalle järjestetään päivän webinaari perjantaina 17.9. Töitä siis riittää. ENSIHOITOPÄIVISTÄ on tullut paljon kyselyä, mutta emme ole pystyneet antamaan aikaisemmin vielä vastausta. Juha Hyötyläinen Puheenjohtaja Suomen Ensihoitoalan liitto. Jaksetaan vielä, me selviämme tästä ”yhdessä”. ja hallituksemme kokoonpanossa tuli myös pientä muutosta. Webinaarissa lisää tietoa tästä aiheesta. Lämpimästi tervetuloa ja ”nähdään sekä kuullaan siellä”. ”Tiimi Toimii”, joka striimataan suorana. Paikalla on suurin osa alkuperäisistä luennoitsijoista ja kyseisenä päivänä julkistetaan suorassa lähetyksessä myös vuoden ensihoitaja, vuoden työpari (Sehl&Tehy) sekä Pro Janne Lindströmpalkinnon saaja. Syksyn tullen myös liiton toiminta ja työskentely starttaa taas vauhdilla eteenpäin. Tervetuloa uusille mukaan ja erittäin iso kiitos liiton toiminnassa mukana olleille, teitte hienoa työtä suomen ensihoidon puolesta. Haluamme pitää jäsenistöämme aktiivisesti ajan tasalla sekä kuulla myös jäsenistömme ääntä, liitto on sama kuin sen jäsenistö. Haluamme nostaa myös tieliikennepelastamisen esille. Nyt asia on päätetty, että koronatilanteen takia joudumme perumaan ensihoitopäivät Jyväskylän paviljongista. Hallituksesta löytyy vankkaa kokemusta ja näkemystä niin ensihoidon, päivystyksen kuin immobilisaation puolelta
53 HUOM! Tapahtuma järjestetään näppärästi netissä!
Ja näin ollen opiskelijatkin jatkavat pakaraan pistämistä, ja opettavat sen taas puolestaan aikanaan uusille opiskelijoille. Pystyn laskemaan yhden käden sormilla ne kerrat, kun olen pistänyt potilasta pakaraan, lääkeinjektion muodossa siis. Meille hän ilmoitti, että ei aio edes opettaa kyseistä tapaa, koska se on vanhentunut jo aikoja sitten, eikä sitä tulisi kenenkään käyttää kuin aivan poikkeustapauksissa. Eräs, jo monta kymmentä vuotta alalla ollut hoitaja totesi minulle kerran ollessani harjoittelussa, että ”Kyllähän siitä uudesta tavasta joskus oli puhetta, mutta minä olen pistänyt 30 vuotta pakaraan, joten tulen aina pistämään pakaraan”. Alkuvuodesta tein asiasta pienimuotoisen kyselyn Instagramin puolella. Työelämässä ja harjoittelussa tapaa käyttää valitettavan harva, jolloin varmuutta ventrogluteaalisen pistotavan käyttöön ei tule. Monelta opiskelijalta ja kollegalta olen asiaa kysynyt ja lähes kaikki ovat kertoneet saman tarinan. Monet korostivat juuri sitä, että koulutusta pistotavan käyttöön on saatu korkeintaan koulussa. Samankaltaisia kokemuksia löytyy myös itseltäni opiskeluajoilta. Hartialihakseen pistäminen oli ensimmäisenä listalla. Joskin opettajamme ohjeisti, että jo yli 1 ml injektiot tulisi annostella muualle, kuin hartialihakseen. Itse liputan täysin ventrogluteaalisen pistotavan puolesta. Tässä kohtaa opettajamme käytti ”hieman” pidemmän puheenvuoron siitä, kuinka lähes kaikki edelleen pistävät dorsogluteaaliselle alueelle, eli tuttavallisemmin pakaran yläulkoneljännekseen. Hartialihaksen ongelma vain on, että suositeltava injektoitava määrä on maksimissan 1–2 ml. Ollessani päivystyksessä töissä, olin tietääkseni ainut hoitaja, joka käytti ventrogluteaalista pistotapaa ensisijaisena paikkana. Monet kertoivat, että mielellään luopuisivat pakaraan pistämisestä, mutta kaipaisivat lisää koulutusta aiheeseen liittyen. pistotapaa käyttävät. Kun kukaan jo kentällä oleva ei viitsi opetella uutta pistotapaa, niin eihän se tapa rantaudu myöskään opiskelijoille, kun kentällä kukaan ei ole heitä sen suhteen ohjaamassa. Vastaavasti seuraavassa kysymyksessä 79 % ilmoitti, että ei käytä aktiivisesti kyseistä pistotapaa. Nyt, lähes 10 v tuosta hetkestä on kulunut, ja olen edelleen kiitollinen ko. opettajalle, että hän ”pakotti” meidät opettelemaan ventrogluteaalisen injektion. Siinäpä ongelman ydin onkin. Siispä hän opetti meille ventrogluteaalisen pistopaikan, eli vatsapuoleisen pakaralihakseen annettavan pistotekniikan. Yhteensä vastaajia oli noin 600, joista 78 % kertoi tuntevansa ventrogluteaalisen pistotavan. 54 sehl Ventrogluetaalinen pistotapa – käsi pois per****tä! Teksti Aapo Liukko Muistan edelleen elävästi v.2012, kun lääkehoidon opettajani Metropolian ammattikorkeakoulussa opetti lihakseen pistämisen tekniikkaa. No, mihin yli 1 ml injektiot tulisi sitten pistää. Sen opettelu tuntui melko yksinkertaiselta ja helpolta, ainakin allekirjoittaneelle. Asia on kyllä opetettu koulussa, mutta koska kukaan ohjaaja tai kollega ei ole sitä kentällä käyttänyt, ei siihen ole päässyt syntymään rutiinia ja näin ollen pakara on edelleen se paikka, johon potilaita piikitetään. Pyysin myös perusteluja aiheeseen liittyen. Hiljattain kuulin myös, että eräs ammattikorkeakoulu olisi pikkuhiljaa luopumassa ventrogluteaalisen pistotavan opettamisesta, koska se ei tunnu rantautuvan kentälle, vaikka sitä on vuosia kouluissa opetettu. Hämmästyksekseni, ja harmistukseni olen myös huomannut olevani harvoja, jotka ko. Ja näin kierre on valmis. Tulokset olivat juuri sellaisia, joita odotin. Aiheesta löytyy myös netistä paljon
Oman kokemukseeni pohjautuen voin suoraan sanoa, että ventrogluteaalinen pistotapa on kivuttomampi ja turvallisempi, kuin pakaran yläulkoneljännes. Kuka tahansa hoitajan pätevyydellä työskentelevä pystyy sen opettelemaan. Itse tein jo tuolloin, vuonna 2012 koulussa ratkaisun, että opettelen ventrogluteaalisen pistotavan, vaikka väkisin. Joku minua fiksumpi henkilö voisi myös kehittää hieman helpommin lausuttavan termin ventrogluteaaliselle pistotavalle. Kirjoittaja on jyväskyläläinen hoitotason ensihoitaja, Finn’EM Ry:n hallituksen jäsen ja SEHL:n hallituksen varajäsen.. Iskiashermon vaurioitumisesta neulainjektion seurauksena voi seurata niin väliaikaisia, kuin pysyviäkin halvausja kiputiloja. Internetistä (esim. ”Vatsanpuoleisen pakaralihaksen pistotekniikka”, ei sekään ole ehkä parhaiten suuhun sopiva termi, vaikka se teknisesti ottaen oikein onkin. Annetaan (potilaiden) pakaroiden olla rauhassa. Suurin riski liittyy varmasti kaikkien tuntemaan iskiashermoon. 2007). Totta on, että ventrogluteaalinen pistotapa on aavistuksen haastavampi opetella, kuin pakaran yläulkoneljännes, mutta ei tapaa silti voi vaikeaksi luonnehtia. Kuten todettua, aiheesta löytyy myös runsaasti tutkittua tietoa. Tutkitun tiedon valossa ei yksinkertaisesti ole mitään syytä, miksi lääkeinjektio tulisi suorittaa pakaraan, kun ventrogluteaalinen pistotapakin on olemassa. Sekään ei varmasti edistä kyseisen pistotavan yleistymistä, että jo sen pelkkä lausuminen tuottaa hankaluuksia. Omakohtaista kokemusta asiasta onneksi ei ole, mutta olen kuullut, että iskiashermon osuttaessa kipua voisi luonnehtia ”infernaaliseksi”. Potilas voi olla seisaaltaan, selällään, kyljellään tai vaikka roikkua pääalaspäin katosta. Lisäksi alueella kulkee ylempi pakarahermo sekä ylempi pakaravaltimo, jotka nekin voivat vaurioitua neulainjektion seurauksena. Siihen kun satut kerran neulalla osumaan, niin varmaa on, että olipa potilaan alkuperäinen vaiva mikä tahansa, se unohtuu pistohetkellä. Ainoastaan rokotteiden kohdalla ventrogluteaalista pistotapaa ei suositella (THL). YouTube) löytyy runsaasti opetusmateriaalia, kuvien ja videoiden kanssa, josta kuka tahansa pystyy itsenäisesti opettelemaan perusteet ventrogluteaalisen pistotavan käyttöön. Nykyisessä muodossa tuo sanahirviö on kaikkea muuta kuin helppo lausua. Nämä ovat harvinaisia, mutta täysin mahdollisia haittatapahtumia. Kanadalainen tutkimus esimerkiksi totesi, että pakaran yläulkoneljännekseen pistettäessä 34 % injektioista epäonnistuu ja lääkeaine päätyy lihaksen sijasta rasvakudokseen (Burnbridge, B. Ja minähän opettelin. Lisäksi potilaan asennolla ei käytännössä ole väliä. Ventrogluteaalisessa pistotavassa näitä riskejä ei ole. 55 tutkittua tietoa, jossa on todettu pakaran alue hyvin riskialttiiksi pistopaikaksi
Opintojen jälkeen synnytyksiä oli takana kymmeniä, samalla karttui kokemusta ja tietoa gynekologisten, obstetristen ja pediatristen potilaiden hoidosta. 56 sehl Teksti Karoliina Malinen Ensihoitaja Karoliina Malinen ei hoitanut 10 ambulanssivuotensa aikana yhtään synnytystä. AMBULANSSISTA vastasyntyneiden teholle. Miten siinä niin kävi. Valmistuttuaan hän päätyi töihin vastasyntyneiden ja keskosten teho-osastolle Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Silti hänellä kypsyi päätös opiskella kätilöksi
Oli myös aivan mieletöntä huomata, kuinka laadukasta ja pitkälle kehitettyä hoitoa keskoset Suomessa saavat. Kun aikaisemmin on hoitanut pääasiassa pelkästään aikuisia, vauvojen maailmaan hyppääminen oli iso muutos. Myöhemmin jäin opintovapaalle, koska harjoitteluiden ja töiden yhdistäminen ei onnistunut. Aluksi opiskelin oman työn ohella ja sain järjestettyä vapaapäiviä koulupäivien ajaksi. Kun potilas painaa vähemmän kuin litran maitopurkki ja mahtuu yhdelle kädelle, myös hoitaminen eroaa suuresti aikuisien hoitamisesta. Juurikin lapsikeikkojen vähyydestä johtuen kokemusta lasten hätätilanteista minulla oli ennen uutta tutkintoani vain vähän. Kätilökoulutus antoi enemmän kuin hyvin osaamista gynekologisten, pediatristen sekä obstetristen potilaiden hoidosta. 57 Lähdin opiskelemaan kätilöksi, koska työurani aikana ensihoidossa minulle ei ollut sattunut yhtään synnytystä. Tämä oli yksi syy siihen, miksi halusin lähteä töihin vastasyntyneiden ja keskosten teho-osastolle. Luulin töihin tullessani, että keskosten ja vastasyntyneiden teho-hoito olisi paljon rankempaa ja ikävämpää, mutta sehän olikin pääasiassa aivan ihanaa. Vauvat myös toipuvat hämmästyttävän nopeasti. Aloittaessani kesäkuussa teho-osastolla ensimmäiset viikot kuluivat sisäistäessä kaikkea uutta. Esimerkiksi keskosten happisaturaatio voi hetkessä laskea 20-tasolle, mistä se toisessa hetkessä itsestään nousee takaisin 100 prosenttiin. Keskosten ja vastasyntyneiden yleisvointi voi romahtaa hetkessä, ja muutoksiin reagoiminen vaatii pelisilmää ja nopeita päätöksiä. Teho-osastolla olisi ollut minulle vielä paljon annettevaa ja olisin siellä hyvin mielelläni jatkanut, mutta päätös palata ensihoitoon oli lopulta monien syiden yhteissumma. TUKEA TYÖNANTAJAALTA Työnantajani Kainuun sote tuki hienosti opintojani. Myös kymmenkunta vuotta ensihoitajan töitä pisti ajattelemaan, onko tämä juuri sitä työtä, mitä haluan tehdä eläkeikään asti. Ehkäpä voisin sanoa, että koin hienoista tylsistymistä sekä työssä että vapaa-ajalla. Mutta myös vanha sanonta: tieto lisää tuskaa, pitää paikkansa. On siis kirjaimellisesti lottovoitto syntyä Suomeen. Se kannattaa.. Paluu tapahtuu haikein mielin, koska keskoset ja vastasyntyneet ovat rehellisesti sanottuna paras potilasryhmä, mitä olen koskaan hoitanut. Onnekseni kesäsijaisen paikan sieltä sain. Mikään ei korvaa sitä tunnetta, kun tehohoitoa vaatinut keskonen tai vastasyntynyt siirtyy osastolle tai kotiin perheensä kanssa. HAIKEIN MIELIN AMBULANSSIIN Syksyn tullen palaan omaan työhön ensihoitajaksi. Lopulta opintovapaani kesti 10 kuukautta, minkä jälkeen jäin virkavapaalle kesätöiden ajaksi. En kuitenkaan halua jättää vauvojen ja keskosten hoitamista kokonaan, ja pyrinkin keikkailemaan teho-osastolla oman työn ohella. Ensihoitajan tutkinnosta luettiin hyväksi sairaanhoitajan opinnot. KESÄTÖIHIN VASTASYNTYNEIDEN TEHOLLE Ensihoidossa työskennellessäni kaikki keikat, joissa potilaana on lapsi, herättää paljon tunteita ja niistä haluaa suoriutua mahdollisimman hyvin. Yhden neuvon haluan antaa ensihoitajakollegoille opintojeni ja kesätöitteni jälkeen: Astukaa välillä mukavuusalueenne ulkopuolelle. Onneksi myös komplikaatiotilanteet opiskeltiin hyvin. Ajattelin, että osaamiseni synnytyksen hoidosta oli olematonta ja ajattelin, että parhaan osaamisen saavutan kouluttautumalla kätilöksi. Opiskeltavaa jäi käytännössä kätilön suuntaavat opinnot; puoli vuotta teoriaa ja vuosi harjoittelua. Nyt tiedän enemmän kuin hyvin, mikä kaikki voi mennä pieleen. MITÄ KESÄ ANTOI. YLLÄTTÄVIÄ KÄÄNTEITÄ Teho-osastolla saa olla silmät koko ajan selässäkin. Synnyttäjiä olin toki kuljettanut sairaalaan lukuisia, mutta itse syntymän hetkeä en ollut päässyt todistamaan kuin äidin roolissa. SUORITETTAVAKSI SUUNTAAVAT OPINNOT Ensihoitajasta kätilöksi kouluttautuminen kestää noin 1,5 vuotta. Joskus taas saturaatiot eivät nousekaan, jolloin keskoset tarvitsevat apua hemodynamiikkansa korjaamiseksi
Opiskelijan esimerkillinen asenne ensihoitotyöhön ja alan opiskeluun mahdollisti harjoittelun läpäisemisen hyväksytysti. Harjoittelun alussa hänen käsityksensä viranomaistoiminnan työympäristöstä ja siihen liittyvistä erityispiirteistä oli heikkoa. Samoja periaatteita noudatettiin luonnollisesti kaikissa ensihoitotehtävän työvaiheissa vaarantamatta potilaan etua. Miksi juuri hänen kohdallaan tunsin erityistä ylpeyden tunnetta. Ensimmäisen kerran tämän ensihoitajan tavattuani hän oli sairaanhoidon opiskelija, joka oli kiinnostunut akuuttihoidosta ja siten suorittamassa opintojaksoon kuuluvaa harjoittelua ambulanssissa. Minä harjoittelun ohjaajana istuin opiskelijan sijaan yksikön takaosassa, seuraten ja viime kädessä vastaten ensihoitoyksikön toimintojen asianmukaisuudesta. Tällä kertaa kysymyksessä oli ensihoitajaopintojen hoitotason harjoittelu. Teksti Marko Kolula ENSIHOITAJAN URAKEHITYS UUSIKSI. Aina kun opiskelijan ratkaisuissa tapahtui jotain korjattavaa, ohjaajana puutuin asiaan. Ensimmäisestä päivästä lukien opiskelija tulisi istumaan palomiesparin kanssa ensihoitoyksikön etupenkillä asemalta lähtien vastaten radioliikenteestä, viranomaistoiminnasta, navigoinnista, yksikön johtamisesta ja niin edelleen kaikesta. Pohdin hiljaa tämän ensihoitajan vielä lyhyttä urakehitystä erityisellä ylpeydellä, sillä tiesin kyseisen ensihoitajan olevan pidetty työntekijä muiden kollegoidensa keskuudessa. Kliininen osaaminen oli sillä teoreettisella tasolla, mitä tyypillisesti sairaanhoitajaopinnoista harjoittelujaksolle tulevilla opiskelijoilla on. Seisoin ensihoitotehtävillä lähinnä tumput suorina koska opiskelijan toiminnoissa ei juuri korjattavaa ollut. Koska tunsin opiskelijan taustat entuudestaan, päätin tässä harjoittelussa murtaa perinteisiä ensihoidon harjoittelumenetelmiä. Suurimmaksi osaksi tähän on varmasti vaikuttanut ensihoitajan oma persoonallisuus, mutta myös ammatillisesti tarkasteltuna tätä ensihoitajaa pidetään rauhallisena, luotettavana ja ennen kaikkea vastuullisena ensihoitajana. Siinä oli selkeästi erotettavissa opiskelijan progressiivinen kehitys ja vastuun kantaminen. Tämä henkilökohtainen kokeiluni oli menestys. Viimeisillä viikoilla pystyin ohjaajana toteamaan, että ensihoitajia on tässä yksikössä liikaa. Kysymyksessä on ensihoitaja, jonka ensihoidon harjoittelua sain ohjata useamman kerran. 58 sehl Hiljattain törmäsin työvuorossa ensihoitajaan, joka oli opiskeluaikanaan ohjauksessani. Sain toimia saman ensihoitajan opiskeluohjaajana myöhemminkin
Herää vain kysymys, miksi ihmeessä vielä vuonna 2021 opiskeluohjauksemme muistuttaa edelleen samaa kuin 20-vuotta sitten. Ilmoitus on tehtävä myös Systolelle, mikäli tilaajalla on yllä mainittu 25€:n lisätilaus, tällöin ilmoitus tehdään myös osoitteeseen info@systole.fi. Jos tilaus ehtii katketa, se ei aktivoidu uudelleen, vaikka maksaisi viitenumeroa käyttäen. Edellä mainitut ilmoitukset tehdään myös, jos tilaajan nimi muuttuu. Uusi harjoittelumuoto olisi omiaan laajentamaan myös kaikkien ensihoitajien urakehitystä, kun ”vanhemman ensihoitajan” nimikkeestä tehdään tavoiteltu, arvostettu ja palkittu vakanssi. -Joskus tilausmaksu on voinut jäädä maksamatta, jolloin tilaus katkeaa. Opiskelun viimeinen työharjoittelu olisi palkallinen mahdollisine epäpätevyysalennuksineen esimerkiksi kesälomakausien lomasijaisuuksina. Käytä siis viitenumeroa maksaessasi laskua. Tässä yleisimpiä syitä: -SEHL:n jäsenyyteen kuuluu kolme Systole-lehteä vuodessa. Tämän lisäksi ilmestyy kolme muutakin Systole-lehteä, jotka tulee erikseen tilata (25€). Toisinaan arvellaan, että se riittää, kun osoitteen muuttumisesta ilmoittaa Postiin. Tämä koskee erityisesti 25€:n lisätilauksia ja normaaleja vuosikertatilauksia. Valmistelua asia toki vaatii kaikilta. fi. Tämä koskee erityisesti 25€:n lisätilauksia ja normaaleja vuosikertatilauksia. Jos sinulla on 25€:n lisätilaus, ota yhteys myös info@systole.fi Mitä tällä uudella ohjaamismenetelmällä nyt sitten saavutettiin. Tälle urakehityksen muutokselle, jota muuten muut toimintamme sidosryhmät ovat käyttäneen aina, on olemassa kaikki edellytykset. -Jos tilausta maksettaessa ei ole käytetty viitenumeroa, on todennäköistä, että tilaus katkeaa, vaikka tilaus olisi maksettu. Toisin sanoen ensihoitaja, joka kykenisi tarpeen tullen toteuttamaan minkä tahansa ensihoitoyksikön tehtävän laadukkaasti vaikka maallikon kanssa. Muutoksen aikaansaamiseksi kyse on enää pitkälti siitä, onko meillä ensihoitajan urakehityksen laajentamiselle todellista halua. Ainakin se, että sen sijaan että opiskelija valmistuttuaan ensimmäisessä työpaikassaan ”oikeana” ensihoitajana olisi joutunut orientoitumaan ja opiskelemaan näitä kaikkia työelämässä vaadittavia ensihoitajan taitoja, hänellä on ollut paljon paremmat valmiudet niihin työelämässä. Ohjaajana, ”vanhempana ensihoitajana”, on oltava auditoitu, riittävän työkokemuksen ja ammatillisen itsevarmuuden omaava ensihoitaja, joka kykenee asettumaan myös opiskelijan asemaan. -Jos lasku on maksettu reilusti eräpäivän jälkeen, on mahdollista, että tilaus katkeaa. Ei ole esimerkiksi suinkaan yhdentekevää, kuka tämän muotoisessa harjoitteluohjauksessa harjoitteluohjaajana toimii. Siten tästä hyötyisivät kaikki: oppilaitokset, työnantajat, opiskelijat ja työntekijät. Uskallan väittää, että tällä tavalla hänen oli huomattavasti helpompi aloittaa työnsä, mikä taas palvelee ensihoitajan itsensä lisäksi kaikkia – ennen kaikkea potilasta. Kirjoittaja on YAMK ensihoitaja, kenttäjohtaja ja ammatillisen pedagogiikan opiskelija.. Mikäli SEHL:n jäsen haluaa tilata nämäkin lehdet, niin lisätilauksen voi tehdä sähköpostilla info@systole.fi. Lyhyt ohje SEHL:n jäsenelle: Osoitteenmuutoksissa ja Systole-tilauksiin liittyvissä epäselvyyksissä ota aina ensisijaisesti yhteys sehl.muutokset@sehl. -Osoite on muuttunut, eikä osoitteenmuutosta ole ilmoitettu SEHLiin ja Systoleen. Myöhässä maksua tilanteessa kannattaakin olla yhteydessä sähköpostilla info@ systole.fi. Toisin sanoen puolet vuodessa ilmestyvistä Systole-lehdistä (3kpl) ei sisälly SEHL:n jäsenyyteen. Näin ei kuitenkaan ole, vaan ilmoitus osoitteen muuttumisesta on tehtävä ensisijaisesti SEHLiin osoitteeseen sehl.muutokset@sehl.fi. Tiedän, että nämä ominaisuudet omaavia ensihoitajia löytyy jokaisesta organisaatiosta. Opiskelijaohjausta tulisi päivittää niin, että viimeistään viimeisessä hoitotason harjoittelussa opiskelija toimisi täysivaltaisena ensihoitoyksikön jäsenenä: toisena työparina, ”nuorempana ensihoitajana”. Ammattikorkeakoulut, pelastuslaitokset, sairaanhoitopiirit ja ensihoitajat; Mahdollisuus muutokseen on teillä. 59 Eikö Systole-lehti tullut, vaikka olen SEHL:n jäsen Joskus aiheuttaa ihmettelyä se, että Systole ei tullut postin mukana, vaikka niin olisi pitänyt tapahtua
Buprenorfiini ei yleensä aiheuta yksin annosteltuna myrkytystä, mutta yhdessä esimerkiksi bentsodiatsepiinien ja alkoholin kanssa myrkytystapauksia on raportoitu. Viime vuosien aikana keskusteluissa on ollut, että tulisiko opioidien antidootin naloksonin kuulua esimerkiksi poliisien varusteluun. Erityislupavalmisteena on lihakLÄÄKENURKKA Opioidimyrkytykseen antidoottia Teksti Siiri Heino. Lihakseen pistettäessä tulee huomioida lääkevaikutuksen viivästyminen, vaikutuksen kesto ja riittävä lääkeannos (vs. Nenäsumute suihkutetaan kerta-annoksena yhteen sieraimeen. laskimoon annostelu). Naloksonilla on suuri affiniteetti opioidireseptoreihin ja se sitoutuu opioidien sitoutumiskohtaan syrjäyttäen opioidiagonistit kuten fentanyylin. Koska lyhytvaikutteisilla opioideilla kuten heroiinilla, morfiinilla ja fentanyylilla ei ole kattovaikutusta, liittyy niihin suurin myrkytysriski. Helposti annosteltava nenäsumute on tarkoitettu terveydenhuollon sekä sen ulkopuoliseen käyttöön. KAUPALLISET VALMISTEET Suomessa markkinoilla on naloksonia sisältävä injektioneste (Nexodal®) ja nenäsumute (Ventizolve®). Injektioneste voidaan annostella injektiona tai infuusiona laskimoon tai pistoksena lihakseen. Yhdessä lääkepakkauksessa on kaksi kerta-annosta, joten tarvittaessa annoksen voi toistaa toiseen sieraimeen. On myös pohdittu naloksonin jakelua suoraan huumeiden käyttäjille samaan tapaan kuin jaetaan puhtaita neulojakin. Osittaisten agonistien (buprenorfiini) sekä osittaisten agonisti-antagonistien (pentatsosiini ja nalorfiini) aiheuttaman hengityslaman epätäydellinen kumoutuminen voi vaatia naloksonin annostelua suurina sekä toistettuina annoksina. Suomessa eniten väärinkäytetyllä opioidilla, pitkävaikutteisella buprenorfiinilla on kattovaikutus. ANTIDOOTIN VAIKUTUSMEKANISMI Naloksoni on spesifinen opioidireseptorien (myy, delta ja kappa) antagonisti ja puolisynteettinen morfiinijohdannainen (N-allyyli-noroksimorfoni). Siten sen annosta suurennettaessa vaikutusta voidaan nostaa vain tiettyyn pisteeseen asti. 60 systole & palokuntalainen Opioidien yliannostuksen seurauksena voi olla pahimmassa tapauksessa hengityslama, kooma ja kuolema. Jos laskimoon antaminen ei ole mahdollista voi injektionesteen pistää lihakseen. THL:n opioidien yliannostuskuolemien ehkäisy artikkelissa esitetään: “Saatavuus ja osaaminen on varmistettava sellaisille ammattiryhmille, jotka kohtaavat työssään opioidien käyttäjiä”. Toisaalta naloksonin helppoa saatavuutta ammattilaisille perustellaan myös opioidi-altistumisriskin vuoksi. Laskimoon annosteltaessa saadaan vaikutus nopeimmin. Nenän limakalvojen vauriot ja viat väliseinämässä voivat vaikuttaa lääkeaineen imeytymiseen ja tehoon
Esimerkiksi yhdistelmävalmiste oksikodoni/naloksoni. Joidenkin opiaattien vaikutusaika on pidempi kuin naloksonin, joten vaikka potilas virkoaa, voivat myrkytysoireet uusiutua. Naloksonin yliannostus on epätodennäköinen sen laajan terapeuttisen leveyden ja käyttöaiheen vuoksi. seen pistettävä esitäytetty ruisku ja nenäsumute. YLIANNOSTUS ANTIDOOTTIA. Tavallisena komplikaationa voi olla sydämestä riippumaton keuhkoödeema. Guardian angel www.sharkmed.fi asiakaspalvelu@sharkmed.fi www.finnprotec.fi/webshop sales@finnprotec.fi USEITA ERI VÄRIVAIHTOEHTOJA 18 LED-VALOA VALOTEHO JOPA 800 LUMENIA NÄKYY YLI 3 KM:N PÄÄHÄN 4 VALOTEHOA TOIMINTA-AIKA 1,5-150 TUNTIA HÄTÄVALOTOIMINTO VEDENJA ISKUNKESTÄVÄ IP68 LADATTAVA LITHIUM-AKKU USB-C-LATAUS MAGNEETTIKIINNITYS PAINO VAIN 93G Guardian Angel -huomiovalo on suunniteltu parantamaan ammattilaisten näkyvyyttä hämärässä ja pimeässä tapahtuvien hälytystehtävien aikana jättäen kädet vapaaksi työskentelyyn. Siten naloksoni on turvallinen lääkeaine epäiltäessä opioidimyrkytystä.. 61 STAY VISIBLE. Mikäli naloksoni olisi terveydenhuollon ulkopuolisessa käytössä, tulisi myrkytystapauksissa edelleen soittaa hätäkeskukseen ja seurata potilaan vointia terveydenhuollon ammattilaisten avun saapumiseen asti. Jopa 10 milligramman laskimoon annettuja kerta-annoksia on siedetty ilman haittavaikutuksia. STAY SAFE. vs. Vaikka hengitys saataisiin vakautettua, voi potilas silti menehtyä sokkiin tai keuhkokuumeeseen. Ripulin hoidossa käytettävä loperamidi on perifeerisesti vaikuttava opioidiagonisti 2. Vaarana on aiheuttaa akuutti ja jopa hengenvaarallinen vieroitusoireyhtymä. Naloksonin myrkytystapauksia ei tunneta. Ota yhteyttä jos haluat päästä itse testaamaan kuinka Guardian Angel -huomiovalot lisäävät työturvallisuutta! PARI MIELENKIINTOISTA FAKTAA: 1. VAROVAISUUTTA Annosteltaessa naloksonia opioidiriippuvaiselle on oltava varovainen. Tällä hetkellä naloksonivalmisteet ovat reseptilääkkeitä ja ovat pääasiassa käytössä vain terveydenhuollon ammattilaisilla. Hitaana infuusiona annos saadaan yleensä titrattua siten, että hengitys saadaan vakautettua aiheuttamatta vakavia vieroitusoireita. Sen oireina voi ilmetä sydämen rytmihäiriöitä, kouristuksia, pahoinvointia ja oksentelua. Naloksonin voimakasta ensikierron metaboliaa hyödynnetään opioidien tavallisen haittavaikutuksen, ummetuksen, kumoamisessa, jolloin lääkettä annostellaan suun kautta. Jos elimistössä ei ole opioideja, farmakologisia vaikutuksia ei ilmene
Ensimmäisen jutun otsikko oli: ”Kun nälkä hoidetaan niistämällä”. Tälle aiheelle riittää edelleenkin tilausta. Ja onko juuri valmistunut Ensihoitaja amk edelleen takki ja maiharit auki kuin itseään käyntiin vetävä vieteriukko. Ravistelin kovasti ensihoitokenttää, ja kirjoitinkin ”Marskia” yli kymmenen vuotta. Me kaikki uimme samassa sopassa. Haluan kiittää ihmisiä, jotka ovat antaneet kolumneihin jutun juurta. Siten minulla on ollut puolitoista vuotta aikaa pohtia, jatkanko tätä kolumnia vai en. Minäkin olin vain pelastajataustainen hoitsupoika. Olen useamman vuoden koettanut ottaa yhteyttä Markon esimiehiin ja työkavereihin ansiomerkkiasioissa, koska hänen RIVISTÄ kolumni. Ei silloin ollut tapana loukkaantua, jos pakettiauto ei ollutkaan ensihoitoyksikkö. Osa heistä on jo haudassa. Samassa rintamassa ovat myös kauppojen kassoilla työtään tekevät ihmiset. Töissä tapasin paljon alan tekijöitä. Toivoisin silti, että joku viitsisi tämän lehden sivuilla keskustella, sillä egomaanisuuteen on vain yksi keino. Edellä mainitut asiat edustavat osittain tarpeetonta keskustelua. Eikös olekin hassua, että ensihoidon kovan laadun lehteä toimittaakin palomies. Olen hyvin ylpeä vuosistani pakettiauton apukuskina, kippiän kiikuttajana, lääkintäauton kuskina ja ambulanssikuskina. Ennen kaikkea haluan kiittää Systole lehden päätoimittajaa, Marko Partasta. Kun sen jättää pois, olen hyvin ylpeä teistä kaikista. Se pitää ampua alas. 62 systole & palokuntalainen Kun koronapandemia alkoi koetella, ensihoitomarsalkka päätti, että ensihoidon tekijöille suunnatulle suunsoitolle löytyy varmasti parempi aika. Kaikkea potaskaa en voi kuitenkaan niellä. Olen myös siirtynyt ensihoidosta ja puolustusvoimien kenttälääkinnästä täysin muualle, enemmän varautumisen ja väestönsuojelun puolelle. Hän halusi minut kirjoittamaan. Olen sen ansainnut ja minulla on ollut oma roolini ensihoidon kehitystyössä. Se kaikki kuuluu ilmiöön, jossa sinusta tulee dinosaurus. Ensihoidon kirjoittaminen saa nyt kuitenkin riittää. Tittelistäni en luovu. Joskus on kuitenkin ymmärrettävä se, että aika ajoi ohitsesi ja et ole enää ”skenessä” mukana. Sen ”Front line”-homman ensihoitoväki voi kylläkin unohtaa. Voi olla, että minusta kuullaan vielä varautumiseen liittyvien artikkelien muodossa. Osa heistä oli hyviä ja osa huonoja. Sankareita ovat vain ne, jotka hoitavat työnsä ilman pullistelua. Pitäydyin koronaa-ajan kirjoittamisesta tähän asti, koska arvostan ensija akuuttihoidossa olevien ihmisten työtä. Sopiiko pelastaja ambulanssiin. Sen tarkoituksena oli suitsia liian isoja egoja ja niitä, Aika poistua jotka haluavat omia muiden rakentaman maailman itselleen. Sinänsä ensihoidon muuttujat eivät ole poistuneet, vaikka kehitysaskelia on tullut valtavasti. Hehän myyvät ensihoitajillekin ruokaa
Näyttää siltä, että ne kaverit, joihin olen ollut yhteydessä, on palkittu, mutta ei Markoa. Ensihoitomarsalkka ei ole kuolemassa tänään. Ota yhteyttä! paivi.mertaniemi@siemens-healthineers.com siemens-healthineers.com/vtli Nopea sydäninfarktin diagnosointi nyt mahdollista vieritestauksena Herkkä Troponiini I -testi antaa tuloksen 8 minuutissa nopeuttaen diagnosointia, hoitoa ja kotiutumista.. Lopuksi haluan sanoa, että siellä ensihoidon maailmassa näkee sellaista potaskaa, että se on rajua. Marko palkitsee vuoden ensihoitajat, mutta kukaan ei Markoa. Magnotech®-teknologialla toimiva Atellica® VTLi -immunomääritysanalysaattori muuttaa rintakipujen arviointiprosessin potilaiden, kliinikoiden ja operatiivisen työnkulun hyödyksi. RIVISTÄ ENSIHOITOMARSALKKA MIKA LEHESTÖ Uusi, kädessä pidettävä vieritestausanalysaattori Atellica VTLi mahdollistaa laboratoriotasoisen herkän troponiini I:n määrittämisen kahdeksassa minuutissa sormenpää-, kokoveritai plasmanäytteestä. Matalien pitoisuuksien nopealla ja tarkalla mittauksella voidaan myös vähentää ensihoidon kuormitusta, kun hoitoa ja seurantaa tarvitsemattomat potilaat voidaan kotiuttaa nopeammin. Joku muu saa nyt kirjoittaa. Tätä työtä tulen jatkamaan ja tarvitsen siihen apua. On surullista katsottavaa, kun hyvä ihminen ajaa itsensä päätyyn, eikä osaa tehdä asialle mitään. Kaveria ei pidä jättää ja kaikki sellaiset hankkeet, jossa saa mitä tahansa tukea, ovat tekemisen arvoisia. Minun on tutkittava maailmaa eri tavalla. Päihteet ja kuolema vievät. On vaan aika antaa tilaa nohevammille. Nähdään, kun pilvet palaavat kotiin. Aika harva sieltä näyttää nousevan. Hän on ihminen, joka omisti työuransa toisten ihmisten auttamiselle. Se olkoon Marskin viimeinen käsky. 63 ensihoitomaailman eteen tekemä työnsä on hyvin merkityksellistä. Analysaattorin tuottamat tulokset ovat kliiniseltä suorituskyvyltään verrattavissa keskuslaboratorioanalytiikkaan. Yksikin on liikaa. Ja kun lähetän tämän tekstin Systoleen, niin sinä, Marko, et poista tätä kappaletta. Liian monelta alan työntekijältä häviävät elämänhallinnan taidot. Atellica VTLi -analysaattorin avulla terveydenhuollon ammattilaiset voivat entistä nopeammin kartoittaa, diagnosoida ja hoitoonohjata sydänperäisistä oireista kärsiviä potilaita
Lähtökohtaisesti kaikki työsuhteet olivat seuranneet välittömästi toisiaan. MÄÄRÄAIKAISUUS EI OLLUT LAINVASTAISTA Nyt kyseessä olleessa tapauksessa oikeus katsoi, että jokaisen työsopimuksen kohdalla oli erikseen määritelty sijaisuuden peruste. Määräaikaisuuksien syynä oli vakituisen henkilöstön vuosilomista ja muista poissaoloista johtuvat sijaisuudet. Oikeus totesi, että näin laaja määräaikaisten työsopimusten ketjutus viittasi työvoiman tarpeen pysyvyyteen. Hieman ennen viimeisen työsopimuksen päättymistä työnantaja ilmoitti, ettei ensihoitajan työsopimusta enää uusita. Tällöin kyse on siis tietystä työkokonaisuudesta tai ajallisesti rajatusta tehtävästä. Tapauksessa kantajana toiminut ensihoitaja oli solminut sairaanhoitopiirin kanssa yhteensä 17 määräaikaista työsopimusta 2,5 vuoden aikana. MÄÄRÄAIKAISUUS OLTAVA PERUSTELTAVISSA Työsopimuslain mukaan työsuhde on voimassa toistaiseksi, ellei työsuhdetta ole perustellusta syystä solmittu määräaikaiseksi. Päätöksessään oikeus totesi, että laissa ei ole tarkemmin määritelty, milloin määräaikaisen työsoHovioikeus vahvisti toukokuussa 2021 käräjäoikeuden päätöksen, jossa se katsoi sairaanhoitopiirin menetelleen lainvastaisesti solmiessaan ensihoitajan kanssa yhteensä 17 peräkkäistä, määräaikaista työsopimusta. Oikeus ei siis katsonut, että määräaikaisten työsuhteiden solmiminen olisi sinällään ollut lainvastaista.. Toisin sanoen, jokainen määräaikainen työsopimus on perustunut siihen, että vakituinen työntekijä on ollut määrätyn ajan poissa ja hänen tilalleen on täytynyt palkata sijainen. pimuksen solmiminen on perusteltua. Oikeus kuitenkin totesi, että työsopimuslain lähtökohtana on, että sopimus voidaan tehdä määräaikaisena, jos sopimuksentekohetkellä arvioidaan, että sopimuksessa määriteltyä työtä ei ole enää sopimuksen päättymisen jälkeen tarjolla. Ensimmäinen riitainen seikka tapauksessa koski sitä, onko työnantajalla ollut perusteltu syy solmia määräaikaisia sopimuksia. Laki ei kuitenkaan kiellä työantajaa tarjoamasta työntekijälle uutta määräaikaista sijaisuutta toisen määräaikaisen sijaisuuden päättyessä. 64 systole & palokuntalainen TYÖNTEKIJÄ VOITTI TYÖSUHDETTA KOSKENEEN RIIDAN Teksti: Jenna Uusitalo Kuva: Miia Toronen Hovija käräjäoikeudessa käsitellyssä asiassa oli kyse työsuhdetta koskevasta riidasta
Osapuolet eivät hakeneet valituslupaa korkeimmasta oikeudesta määräajan kuluessa. Edellytyksenä kuitenkin on, että sijainen on ollut töissä sairaanhoitopiirissä yli kolme vuotta ja sairaanhoitopiirissä on avoinna oleva ensihoidon vakanssi. Toisin sanoen oikeus siis arvioi, käyttikö sairaanhoitopiiri lainvastaisesti määräaikaisia sijaisjärjestelyjä, vaikka ensihoidon keikkamäärät ja käytettävissä oleva henkilöstö huomioiden olisi ollut perustellumpaa solmia toistaiseksi voimassa oleva (vakituinen) työsuhde. Koska oikeus katsoi kantajan olleen toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa, hän oli oikeutettu työsopimuslain irtisanomisajan palkkaan ja vahingonkorvaukseen, kun hänen työsuhdettaan ei ollut jatkettu, eikä työsopimuksen irtisanomiselle ollut annettu työsopimuslain mukaisia perusteluja. Hovioikeus ei nähnyt vuotta myöhemmin pidetyssä käsittelyssä aihetta muuttaa käräjäoikeuden päätöstä. Oikeus katsoi, että sairaanhoitopiirin toiminta ensihoidossa on oikeudelle annettujen todisteiden valossa perustunut pitkälti sijaisten käyttöön, mikä edelleen osoittaa, että työvoimalle on vakituinen tarve. LIIAN VÄHÄN VAKITUISTA HENKILÖSTÖÄ Oikeudenkäynnin yhteydessä todettiin, että sairaanhoitopiiri oli joutunut käyttämään sijaisia jatkuvasti sinä aikana, kun kantaja oli työskennellyt sairaanhoitopiirissä ja myös hänen työsuhteensa päätyttyä. Oikeus totesi, että mitä useampia toistuvia määräaikaisia työsopimuksia osapuolten välillä tehdään, sitä vahvemmin kasvaa oletus työvoiman tarpeen pysyvyydestä. TYÖNTEKIJÄ SAA VAHINGONKORVAUSTA Oikeus siis katsoi, että nyt kyseessä olevassa tapauksessa oli esitetty riittävä näyttö sille, että sairaanhoitopiirillä oli selkeä ja pitkään jatkunut pysyväisluonteinen tarve lisätyövoimalle. PÄÄTÖS PITI HOVIOIKEUDESSA Käräjäoikeus antoi tuomionsa asiassa toukokuussa 2020. Oikeus totesi lisäksi, ettei sairaanhoitopiiri ollut esittänyt sellaisia seikkoja, jotka olisivat tukeneet äkillistä työvoiman tarvetta. TYÖVOIMALLE ON JATKUVA TARVE Sairaanhoitopiirin edustaja totesi, että sairaanhoitopiiri tarkastelee vuosittain sijaisten vakinaistamista. Sairaanhoitopiirin näkemyksen mukaan sillä ei ole näihin seikkoihin vedoten ollut mahdollisuutta tarjota kantajalle toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta. Oikeus myös katsoi, että kantajan kanssa solmitut 17 perättäistä määräaikaista työsopimusta, ja etenkin niiden lukumäärä ja yhteenlaskettu kesto, tukivat oikeuden näkemystä siitä, että sairaanhoitopiirillä oli pysyvä tarve työvoimalle. Tämän vuoksi toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö kantajan kohdalla ei ollut sallittua, vaan oikeus katsoi kantajan työsopimuksen olleen toistaiseksi voimassa oleva. 65 OLIKO TARVE PYSYVÄ. Sen sijaan tapauksen toinen riitainen seikka koski työnantajan työvoiman tarpeen pysyvyyttä. Sairaanhoitopiirin luottamusmies kuitenkin totesi, että sairaanhoitopiirissä on jatkuvasti tarve 6 – 8 ensihoitajalle vuosilomien ja sairaslomien vuoksi. Oikeuden käsityksen mukaan kyse oli pikemminkin vuosia jatkuneesta vakiintuneesta tilanteesta, jossa vakituista henkilöstöä oli liian vähän. Oikeus arvioi myös todisteina esitettyjä työvuorolistoja sekä muita tietoja koskien sijaisten määrää. Lain mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä, niiden yhteenlaskettu kesto tai niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoiman tarpeen pysyväksi. Hovioikeuden tuomio jää siis voimaan.
Topper on nyt osa Image Wearia UUTTA: Hygio a40 Medi uvc -kaapissa desin?oit elektroniikan vain 10 minuu?ssa! Kuivadesin?oin. viruksia, bakteereita ja PAH-yhdisteitä. 66 palokuntalainen PK100 Suomen kattavin ensivasteen ja ensihoidon vaatemallisto suoraan verkkokaupasta www.topper. poistaa tehokkaas. Testattu, tehokas & turvallinen desin ointimenetelmä ensihoidon työvaatteille www.hygio. C M Y CM MY CY CMY K LANSSI-by-Topper-HYGIO-Palokuntalainen-ilmoitus-2-2021-205x275mm.pdf 1 4.8.2021 13.41.18
Sinänsä oltiin jo tulenaralla, mutta hiilenharmaalla alueella, kun vapaaehtoisille maksettiin korvausta olla valmiina tekemään vapaaehtoistyötä. Kasvukeskuksiin saatettiin rakentaa uusia pelastusasemia kaupunkien laajentuessa. 67 TURTOLA LAURI TURTOLA Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen Porista. Tietyillä alueilla sopimuspalokuntien varallaolojärjestelmän alasajo on johtamassa ammattipelastajien valtavaan rekrytointitarpeeseen, ja useille paloasemille on tulossa vakituinen miehitys. Saattaa olla, ettei ajatukselle ole vielä aika, eikä edunvalvontajärjestöt kypsiä. MELKO PITKÄÄN ALUELAITOSTEN SYNTYMISEN JÄLKEEN pelastustoimea hoidettiin olemassa olevalla paloasemaverkostolla. Nyt ollaan kuitenkin uuden edessä. Onkin mielenkiintoista nähdä koska jossakin päin Suomenniemeä päädytään lakkauttamaan vakiasema ja tilalle synnytetään sopimuspalokunta. Viime vuosina uusia sopimuspalokuntia on syntynyt verrattain vähän. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. Toimintavalmiusaikojen pakottaessa ja kaupunkien laajentuessa esimerkiksi Tampere ja Helsinki ovat suunnittelemassa useita uusia paloasemia, ja sitä kautta myös uusia suorittavan portaan virkoja. VAAN MISSÄ tässä kaikessa kulkee sopimuspalokuntakenttä. Varallaolojärjestelmän päättyminen oli todennäköisesti vain ajan kysymys. SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTAVERKKO on syntynyt historiassa verrattain lyhyessä ajassa. On yhtälailla ajankysymys, koska jostain päin tulee harkittavaksi myös vakituisen miehityksen purkaminen. Ja toisaalta, koska jossain kirstunvartija toteaa, että alueella X riittää jatkossa kahden sopimuspalokunnan sijasta yksi. ITSE KUULUN KOULUKUNTAAN, jonka mielestä kumpaakin toimijaa tarvitaan, niin ammattipalokuntaa, kuin sopimuspalokuntaa, mutta jonka mielestä sopimuspalokunta on vapaaehtoista ja vastikkeetonta, ja palonsammuttamisesta palkkaa maksetaan ammattilaiselle. Varallaolojärjestelmässä tuo linjanveto on ollut veteen piirretty viiva. Hetkinen, siis… KAUPUNGISTUMINEN JATKUU, ja maaseudut ikääntyvät ja kuihtuvat. Toki paikassaan asiaa voisi miettiä toisinkin päin. Jos jollain pelastuslaitoksella työskentelee vaikkapa korjausmiehenä tai palotarkastajana savusukelluskelpoinen sopimuspalokuntalainen, voiko tai voisiko, ellei jopa pitäisikö, hänen täydentää vaikkapa vajaavahvuista ammattiyksikköä. kolumni Uusjako alkaa, ollaanko valmiita. Samoin voidaan miettiä, onko tiheä sopimuspalokuntaverkosto enää jollain alueella tarpeen, jos tehtävämäärät ja riskit pienenevät entisestään
Katulamppu könöttää pelleistä kyhätyn kapakan edessä ja paljastaa väkijoukon. Kohta näen yksinäisen, eksyneen näköisen katulampun kajoa. 68 systole & palokuntalainen ON IHAN PIMEÄÄ. Ambulanssin vilkkuvalot paljastavat häivähdyksiä Windhoekin slummialueesta, jonka läpi kiidämme lähestulkoon kinttupolkua pitkin. Ilmeisesti yhtä nuorukaista on pahoinpidelty ja hänelSLUMMIN YÖSSÄ kolumni. HYPPÄÄN OHJAAJIENI kanssa ulos autosta. Kestää kotvan aikaa saada selville, mitä on tapahtunut. Kello on vasta kahdeksan illalla, mutta tönöt seisovat vieretysten pimeydessä. Tähyilen kontista, joko oltaisiin kohta perillä – olemme ajaneet jo uskomattoman pitkän matkaa slummin läpi
Yksityisillä sairaaloilla ja vakuutusyhtiöillä on omat ambulanssinsa ja hätäkeskuksensa sekä paremmat resurssit antaa hyvää hoitoa. Tuon reissun opit ja kokemukset ovat edelleen kirkkaina mielessäni. Suuri osa kansalaisista elää kuitenkin köyhyydessä, eivätkä paremmat hätäkeskukset suostu lähettämään ambulanssejaan slummialueille. On äärimmäisen hienoa, että koulun aikana voi lähteä seikkailulle toisen maan terveydenhuoltoon. Ohjaajani puhuvat kiivaasti oshiwamboa ja yrittävät suostutella nuorukaisen kyytiin, mutta hän ei haluaisi lähteä. 69 tä on lähtenyt hetkeksi tajukin rytäkässä. JOILTAKIN ENSIHOITAJILTA osaamista löytyy, toisilta taas ei. Namibiassakin koulutetaan ALS-tason ensihoitajia, mutta kentällä heitä on vielä vähänlaisesti. Onneksi saamme potilaan sisälle autoon ja pääsemme ajamaan väljemmille vesille ennen kuin tilanne riistäytyi käsistä. Laskuja kun potilaat eivät kykene maksamaan. SEURAAVAKSI AJELEMME katsomaan risiiniöljyä juonutta pikkulasta. Kuulemma slummeissa on välillä tapana sitoa kaksi miestä vöistään toisiinsa kiinni ja antaa molemmille puukot. Onpahan ainakin helpontuntuista ajaa sen jälkeen kyytiä kotosuomessa. Myös jalkakipua valittanut rouva aiheuttaa hälytyksen, vaikka jalka onkin ollut kipeä jo viikkojen ajan. ”Hey, you’re the smart one here!” oli usein vastaus, kun kysyin toimintaohjeita tai hoitoprotokollia. Tällaiset palkkapäiväillat ovat Namibiassa tunnetusti aika hurjia. Painan selkääni ambulanssin kylkeä vasten ja hetken aikaa ehdin ihan oikeasti pelätä, mitä seuraavaksi tapahtuu. HOITOMAHDOLLISUUDET ovat niin ambulanssissa kuin päivystyksessäkin melko rajalliset. Kivun kokemuskin lienee kulttuurisidonnaista, harva potilas nimittäin valittaa. Yhtäkkiä koko väkijoukko alkaa naksutella kielillään ärtyneesti ja kaikki ryysivät kohti ambulanssia. Viina virtaa ja tappeluita syntyy jatkuvasti. Pääsin vuonna 2019 suorittamaan osan hoitotason harjoitteluistani Namibiassa. Jos ikinä tällainen mahdollisuus avautuu, se kannattaa käyttää. Ihmiset elävät äärimmäisessä köyhyydessä ja riita saattaa eskaloitua varastetusta t-paidasta. Äksäily on teoriassa mahdollista, mutta käytännössä sitä ei juuri harrasteta. kolumni Katso tarkkaan KUIN VASTA-ALKAJAN SILMIN VEERA KAMAJA. Molemmat potilaan kuljetetaan kiltisti päivystykseen. Nimenomaan puukotettuja potilaita on paljon ja hoito Suomen näkökulmasta hieman hämmentävää: taitos haavalle, ei suoniyhteyttä, ei röntgenkuvia, lääkäri saattaa kuunnella hengitysäänet, pleuradreeniä laitettaessa Voltaren lihakseen ja rätti purtavaksi riittää kivunhoidoksi. Lopputulosta setvitään sitten maan pääkaupungin ainoassa julkisessa päivystyksessä
Tällä hetkellä Secapp on Suomessa 18 sairaanhoitopiirin sairaalaja ensihoitokäytössä. Pelastustoimen puolella Secapp on käytössä 16 pelastuslaitoksessa joko laitoksen hankkimana järjestelmänä tai sopimuspalokuntien yksittäisinä hankintoina. – Tuohon aikaan älypuhelimet olivat pikkuhiljaa yleistymässä, mikä loi otollisen pohjan Secapp-järjestelmän kehittämiselle. Tarina alkoi yliopistossa Secappin kehittäminen juontaa juurensa 2010-luvun alkupuolelle ja Jyväskylän yliopistoon. – Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli, miten älypuhelimia voidaan hyödyntää poikkeustilanteissa, miten hälytykset voidaan kohdentaa älykkäästi tietyllä alueella oleville henkilöille sekä se, miten tilanteesta muodostetaan nopeasti tilannekuva, kertoo Secapp Oy:n toimitusjohtaja Kari Aho. 70 systole & palokuntalainen Tuttu ja tuntematon Secapp Viestijärjestelmä laajasti käytössä pelastustoimessa ja terveydenhuollossa Mobiilidatan tulo 2010-luvulla mullisti yritysten ja yhteisöjen viestintää. Secapp on saavuttanut Suomessa vankan aseman erityisesti terveydenhuollon organisaatioissa. Jyväskylässä kehitetty, kaksisuuntaisen viestinnän mahdollistava Secapp-järjestelmä on osoittautunut tekstiviesteihin perustuvia järjestelmiä monipuolisemmaksi. Tuolloin selvitettiin, miten mobiiliteknologioilla ja -työkaluilla voitaisiin auttaa paitsi kriisi-, häiriöja vaaratilanteisiin myös arjen työhön liittyvässä viestinnässä ja hälyttämisessä. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Secapp
Tilannekeskuksessa Secappin otettiin pian käyttöön niin jokapäiväisessä työssä kuin poikkeustilanteissa, kuten Kiira-myrskyn aikana 2017. Secappin töihinkutsuilla ja hälytyksillä saadaan tavoitettua kaikki halutut henkilöt. – Secapp on korvaamaton työkalu esimerkiksi monipotilastilanteissa, joissa ylihoitaja tiedottaa kaikkia osastonhoitajia sekä traumahälytyksissä, jotka ovat hyvin moniammattilisia ja -kerroksellisia tapahtumia, kuvailee Kari Aho järjestelmän etuja sairaalaympäristössä. 71 Kari Ahon mukaan Secappia testattiin alkuvaiheessa paljon erilaisissa harjoituksissa. Kisojen aikana Secappilla hoidettiin turvallisuuteen liittyvää viestintää, varmistettiin tietojen pysyminen salattuina turvallisissa ympäristöissä sekä koordinoitiin kuvaustiimien toimintaa. Secappista tietoa joka portaalle Kysyttäessä Kari Aholta Secappin juuri pelastustoimelle ja -toiminnalle tarjoamista hyödyistä, hän mainitsee reaaliaikaisen tilannekuvan muodostumisen joko yhden tai koko alueen hälytyksien osalta, jolloin ryhmänjohtaja, tilannekeskus, pelastustoiminnan johtaja tai vaikkapa sammutusmies näkee eri laitteilla (puhelin tai tietokone) täyttyvätkö hälytysten vahvuudet milloin ja millä osaamisilla. Palokunnat korvasivat sillä tuolloin markkinoilla olleita tekstiviestitai selainpohjaisia järjestelmiä. Kaupallinen läpimurto olympialaisissa 2014 Järjestelmän kaupallinen läpimurto tapahtui vuonna 2014, kun Secapp oli käytössä Venäjän Sotsissa järjestetyissä talviolympialaisissa. Lisäksi järjestelmää käytettiin vierailijoiden turvallisuudesta huolehtimiseen. Secappin käyttöä harjoiteltiin myös liikenneonnettomuuksissa, poliisin valmiusyksikkö Karhu-ryhmän toiminnassa sekä oppilaitoksen turvaamisessa uhkaavan henkilön vuoksi. – Näin keikan suunnittelun ja johtamisen esimerkiksi lisäresurssipyyntöineen voi aloittaa välittömästi. – Secappin mobiiliapplikaation avulla tekstiviestien 160 merkin raja ja hälytysviestien katkeaminen sekä tärkeän informaation saaminen saatiin ratkaistua. Pelastustoimessa sopimuspalokunnat aktiivisia 2010-luvun puolivälissä Secapp alkoi saavuttaa jalansijaan sopimuspalokunnissa. – Töihinkutsujen kuin hälytysten osalta yksittäinen henkilö voi samoilla tunnuksilla liittyä useamman organisaation töihinkutsuja hälytysrinkeihin. – Keski-Uudenmaan laitoksen esimerkki oli se, joka avasi lopulta tietä pelastusalalle. Lisäksi paikkatietoja pystyttiin hyödyntämään paremmin, sillä tekstiviestien pelkän osoitteen sijaan Secappissa näkyvät hälytyskohteen tarkan koordinaatit ja niihin pystytään navigoimaan suoraan sovelluksesta. Tehtävän hallinta ja onnistuminen on todennäköisempää, kun eri portailla on kunkin tarvitsemat ajantasaiset tilannetiedot hallussaan. – Eräs harjoitustilanne oli muun muassa Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen kemikaalionnettomuus, jossa sekä henkilökunnalle että opiskelijoille lähetettiin niin vaaratiedote kuin evakuointiohjeet Secappilla. Terveydenhuollossa laaja käyttäjäkunta Terveydenhuollossa ja ensihoidossa Secappia käytetään pelastustoimen tapaan töihinkutsuja SURO-toiminnoissa. Secappin ensimmäisiä terveydenhuollon ». Secappia alettiin käyttää myös palokuntien sisäiseen viestintään. KUP vaihtoi Secappiin Vuonna 2017 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tilannekeskuksen haasteet tekstiviestijärjestelmän kanssa johtivat Secappin myyntijohtaja Aleksi Aaltosen mukaan siihen, että Virve-integroinnilla varustettua Secapp-järjestelmää esiteltiin keskuksen edustajille. Secappia voidaan käyttää siksi myös palokunnan sisäiseen viestintään. – Myrskyn aikana Hätäkeskuslaitos ruuhkautui, ja Vantaan tilannekeskuksesta kiiteltiin Secappia siitä, että se toimi hyvänä lisähälytysjärjestelmänä, kehaisee Aleksi Aaltonen. Lisäksi Secappilla hälytettiin sairaanhoitopiirin ja poliisin yksiköt paikalle ja vaihdettiin tietoja sekä toimintaohjeita eri toimijoiden välillä
Secapp voidaan liittää osaksi Erica-hätäkeskusjärjestelmää, jolloin hätäkeskuksen hälytykset tulevat automaattisesti Secappiin, joka puolestaa hälyttää oikeat henkilöt ja yksiköt liikkeelle. Kari Ahon mukaan Mikkelin keskussairaala ja ESSOTE korvasivat onnistuneen pilotin jälkeen Secappilla vanhan tekstiviestijärjestelmän. hälytysajon aikana. Yhteistyöavaus Airbusin kanssa – Secapp Virve-viranomaisverkkoon Vuonna 2015 Secappin silloisia, pelkästään kaupallisissa laitteissa toimivia hälytysja viestintätoimintoja laajennettiin toteuttamalla integraatio Virve-viranomaisverkkoon Airbus Defence and Space -yksikön kanssa. mobiilisovelluksen, tekstiviestin, sähköpostin, tietokoneen, robottipuhelun tai Virven kautta. Yksikönjohtaja voi seurata tilannekuvaa reaaliajassa esim. Tarvittaessa hälytystilannetta johtavan henkilön lisäksi myös hälytykseen osallistuvat näkevät mobiilisovelluksesta ketkä ovat pääsemässä paikalle. Kaiken kaikkiaan Secapp on onnistunut pelastustoimen ja terveydenhuollon organisaatioissa nopeuttamaan ja selkeyttämään hälyttämistä ja viestintää, parantamaan tiedonsaantia ja työhyvinvointia sekä yhdistämään eri organisaatioita uudella tavalla. C-ajokortti, savusukeltaja). Terveydenhuollossa Secapp Oy:n merkittävimpiä tapahtumia on Viron koko terveydenhuollon puitesopimuksen voitto vuonna 2020. SURO-viestintää ja yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. KYS käytti Secappia vuoden 2018 bussiturman yhteydessä sekä seuraavana vuonna tapahtuneessa ammattiopiston kouluhyökkäyksessä. hälytettävät tahot, tilanteen prioriteetin ja kuvauksen sekä toimintaohjeet. 72 systole & palokuntalainen asiakkaita oli Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS), jossa järjestelmän käyttö alkoi teho-osastolta henkilökunnan töihinkutsuilla vuonna 2015. saapumisajan paloasemalle. Hälytystoiminnan vastuuhenkilö näkee Secappista reaaliajassa ketkä vastaavat hälytyskeikkaan. Secappin pikakuittauksilla vastaanottajat ilmoittavat, kuka pystyy osallistumaan hälytykseen. – Kuopiossa Secappia käytettiin niin hälytyksiin, tilannekuvan ylläpitoon ensihoidossa ja leikkaustoimessa kuin sisäiseen viestintään. Järjestelmällä voidaan hoitaa myös mm. Jo alkuvaiheessa Secappista todettiin KYSissä, että se “säästää työaikaa yli 90 prosenttia”. – Puitesopimus sisältää Viron kaikki sairaalat sekä ambulanssipalveluita. – Virve-verkon integrointi oli meille merkittävä virstanpylväs, sillä nyt järjestelmällä pystyttiin viestimään saumattomasti niin Virve-laitteisiin, älypuhelimiin ja -laitteisiin, perinteisiin puhelimiin kuin Monikanavainen hälyttäminen Välittömät kuittaukset kentältä Reaaliaikainen tilannekuva ja raportointi Miten Secapp toimii. – Secappin avulla myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Oulun yliopistollinen keskussairaala hallinnoi niin omaa ensihoitopalveluaan kuin sekä Oulu-Koillismaan että Jokilaaksojen pelastuslaitosten ensihoitopalveluja. Pohjat sisältävät mm. Lisähälytykset onnistuvat helposti esim. Secappin avulla voidaan hoitaa niin arjen viestintää kuin lähettää töihinkutsuja ja keikkahälytyksiä. harjoituksiin, töihinkutsut vapaavuorolaisten hälyttämiseen ja töihin kutsumiseen sekä keikkahälytykset päivystävien yksiköiden hälyttämiseen. – Sen jälkeen käyttö on laajentunut ensihoidon ja päivystyksen kautta lähes kaikkialle sairaalaan. Tarkemman tilannekuvan muodostamiseksi Secappin pikaviestintätoiminnolla voidaan jakaa tietoa, kuvia, videoita ja tiedostoja sekä allokoida tehtäviä tietoturvallisesti. Secapp muodostaa kaikesta tapahtuneesta tapahtumalogin, jota voidaan hyödyntää tilanteen purkamisessa ja raportoinnissa.. älypuhelimesta, tietokoneelta tai tabletilta. Hälytykset ja viestintä voidaan kohdentaa pätevyyksien ja osaamisten perusteella juuri oikeille henkilöille (esim. Valmiit hälytyspohjat Secappiin luodaan valmiit hälytyspohjat, joilla hälyttäminen voidaan tehdä vain sekunneissa. Lähi-idässä Secapp on puolestaan käytössä noin 20 sairaanhoitopiirissä sekä ministeriötason asiakasorganisaatiossa, valottaa Kari Aho yrityksen laajentumista kansainvälisille markkinoille. Vastaanottajat voivat myös kuitata hälytykset millä tahansa viestikanavalla. Viestintä voi liittyä esim. Kun vastaanottajat kuittaavat hälytyksen millä tahansa laitteella, voivat he samalla kertoa pikavastauksella esim. Hälytyksen tekijä voi lähettää hälytykset Secappista esim. Samalla vastuuhenkilö pystyy myös koordinoimaan hälytystoimintaa
Viiden suurimman segmentin joukkoon mahtuvat myös pelastustoimi sekä julkishallinto ja virastot 12 prosentin osuuksillaan. Integrointi teki Secappista ratkaisun, mikä yhdistää sekä kaupallisen että viranomaisen erillisverkkopuolen. Samana vuonna alkoi Secappin (nimellä Tari) toimitus STC:lle Saudi-Arabiaan. Secappilaisia yhdessä ennen korona-aikaa. Partnereita on 25 kappaletta. Liikevaihdon osalta Secappin toiminta on tuplaantunut viime vuosina ja on tällä hetkellä reilut kaksi miljoonaa euroa. Seuraavia asiakaspäiviä odotellessa. Vuonna 2019 Secapp ja STC allekirjoittivat partnerisopimuksen. Suurimmista segmenteistä terveydenhuolto kattaa asiakaskunnasta noin neljäsosan, kriittinen infra vajaan viidesosan ja oppilaitokset 14 prosenttia. Secapp jatkaa kasvuaan Secapp on viime vuosina laajentunut useille eri asiakassegmenteille. 73 tietokoneisiinkin. Secapp Oy:n työntekijöiden määrä on kasvanut vuoden 2019 alun 18 henkilöstä 38:aan. Secappilla on toimintaa tällä hetkellä 12 maassa, joihin lukeutuu muun muassa Pohjoismaat, Viro, Espanja, Brasilia, Peru ja Japani. . Yksittäisiä käyttäjiä on yli 100 000. Loppuvuodesta 2018 järjestettiin yhteistoimintapilotti, missä demonstroitiin Secappin ratkaisujen ja Airbusin laitteiden yhteentoimivuutta sekä sitä, kuinka ne voitaisiin viedä Lähi-idän markkinoille STC:n (Saudi Telecom Company) hyödynnettäväksi. Syyskuussa 2019 järjestelmä julkaistiin Lähi-idän markkinoille. Kuva: Emmi Virtanen.. Näistä 12 maasta löytyy joko loppuasiakkaita, partnereita tai useassa maassa molempia
Palokunta on ollut alusta asti mukana Itä-Uudenmaan RPAS-hankkeessa, ja kalustoon kuuluukin nyt kaikkiaan kolme drone-lennokkia. Nyt asemalle, jonka palokuntalaiset ovat itse rakentaneet vuosien 2010– 2012 aikana, on viimeisimpänä saatu pelastuslaitokselta vuosimallia 2009 oleva sammutusauto. Itä-Uudellamaalla Porvoossa toimiva Wessöön VPK on Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta. Vuonna 2020 palokunta osallistui 80 hälytystehtävään ja kasvatti hälytyskelpoisten jäsentensä määrää 12 hengellä! Mainittavan arvoista on myös, että Wessöössä myös naiset ovat löytäneet suuremmalla joukolla mukaan sopimuspalokunnan hälytystoimintaan. SSPL nimeää vuosittain vuoden sopimuspalokunnan. Wessöön VPK:sta sammutustöihin osallistui kolme henkilöä. Wessöössä päätettiin säilyttää oma palokunta ja aktivoitua toiminnan kehittämisessä ja turvaamisessa. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alkutaipaleella vuonna 2008 oli moni alueen sopimuspalokunta lakkautusuhan alla. Kunniamaininnan ovat aiemmin saaneet 2003 Heinäveden VPK, 2004 Konginkankaan VPK ja Äänekosken VPK, 2005 Sodankylän VPK, 2006 Nurmon VPK, 2007 Hitis FBK (Hiittisten VPK), 2008 Harjunalustan VPK, 2009 Taivassalon VPK, 2010 Anjalan VPK, 2011 Kauhavan palokunta, 2012 Tirilän VPK, 2013 Punkaharjun VPK, 2014 Porin VPK, 2015 Pyhäsalmen VPK, 2016 Kustavin VPK, 2017 Virojoen VPK, 2018 Lappajärven palokunta, 2019 Piikkiön VPK ja 2020 Hämeenlinnan VPK. Tällä valtakunnallisella kunniamaininnalla SSPL haluaa tänä vuonna korostaa hyvin toimivan, lähtövarman ja koko ajan kehittyvän sopimuspalokunnan merkitystä pelastustoimelle sekä kansalliselle kokonaisturvallisuudelle. Teksti Aleksi Peurala Kuvat Wessöö FBK. Palokunta hankki omistukseensa Ruotsista sammutusauton ja panosti jäsenistön koulutukseen. 74 systole & palokuntalainen Vuoden 2021 sopimuspalokunta on WESSÖÖN VPK Vuoden 2021 sopimuspalokunnaksi on Suomen Sopimuspalokuntien Liitto (SSPL) valinnut Wessö Frivilliga Brandkår rf:n eli Wessöön VPK:n. Koronapandemiasta huolimatta Wessöön VPK on onnistunut kasvattamaan jäsenmääräänsä ja turvaamaan toimintavarmuus kasvavaan määrään hälytystehtäviä. Vuonna 1932 perustetun palokunnan toiminta on vuosien saatossa ollut nousevaa ja laskevaa, mutta viimeisimmän reilun vuosikymmenen aikana palokunta on aktiivisesti kehittänyt toimintaansa ja tähdännyt aktiivisesti toimintavarmuuden parantamiseen. Wessööläiset olivat muun maan tapaan auttamassa heinäkuussa 2021 Kalajoella riehuneessa poikkeuksellisen suuressa metsäpalossa
Mutta kuten raportissa on mainittu, Rajavartiolaitoksen meripelastuskeskuksissa ei ole ensihoidon ammattilaisia. Hätäkeskuksen ja meripelastuksen tietojärjestelmät eivät ole teknisesti yhteydessä toisiinsa eikä meripelastuskeskuksen ja hätäkeskuksen henkilöstö ollut aluksi tietoinen, että tehtävälle hälytettiin yksiköitä myös toista kautta. ” VAASASSA SATTUNEEN tehtävän kohdalla myös Rajavartiolaitos esitti omassa lausunnossaan rannikolla tapahtuvan pelastustoiminnan ja viranomaistoiminnan yleiseen kehittämiseen liittyen, että aina kun kiireellinen viranomaistehtävä sijaitsee saaristossa tai rannikolla sellaisessa paikassa, johon tarvitaan veneyksikköä tai esimerkiksi kelirikkokalustoa perille pääsemiksi, olisi meripelastuksen johtokeskus hyvä pitää tietoisena käynnissä olevasta tehtävästä. NÄIN SIIS MENNÄÄN MAALLA. Ja jos tarvitaan vaikka ensihoidon osaamista, antaisi meripelastusjohtaja jälleen puhelun hätäkeskuspäivystäjälle. Se on 0294 1000. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA. Sopivasti tehtävissä voidaan toimia ristikkäin. Onpa jopa hybridiyksiköitä, jotka pystyvät toimimaan sekä pelastustoimen että ensihoidon tehtävissä. Toisena mahdollisena ratkaisuna olisi Erican muokkaaminen myös meripelastuskäyttöön, ja että mukana olevat organisaatiot näkisivät kaikki tehtävään hälytetyt yksiköt. OLISIKO JÄRKEVÄÄ, että meripelastuksenkin hätäilmoitukset ohjattaisiin suoraan 112:een. Merellä on kaikki vähän toisin KUN PEREHDYMME onnettomuustutkintakeskuksen meriaiheisin tutkintoihin, niin huomataan, että tämä hieno viranomaisyhteistyö, mitä maalla tehdään, on hieman hakusessa, kun mennään merelle. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Meripelastuksen hätänumerossa ei ole numeroita säästetty. Esimerkiksi Loviisassa sattuneessa onnettomuudessa olisi tarvittu ensihoidon näkökulmaa. 77 mielipide Vanheneva sammutusmies SUOMESSA VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖ pelaa nykyään melko sujuvasti. Erityisissä meritehtävissä puhelu siirrettäisiin meripelastusjohtajalle. Ensivaste on jo kuulunut pitkään pelastustoimen tehtäviin. MYÖS YKSIKÖIDEN HÄLYTTÄMINEN tuotti ongelmia.”Pelastusyksiköiden hälyttäminen onnettomuuspaikalle tapahtui kahden eri kanavan kautta. Oli hätä sitten mikä tahansa, niin soitto 112:een saa paikalle niin poliisin, pelastuslaitoksen kuin ensihoidon. Toki soitettaessa 112:een, sieltä osataan yhdistää tähän pitkään numeroon. Jos joudutkin merellä avun tarpeeseen, niin hätänumeroon ei riitä edes kolme numeroa
Milloin on kyse ylimitoitetuista fyysisistä vaatimuksista, milloin taas palokuntalaisten ajankäyttöä haittaavasta koulutuksen jaksotuksesta. 78 systole & palokuntalainen Kovin vaikea näyttää Suomen pelastustoimelle olevan sen tiedostaminen, että sopimuspalokuntajärjestelmä oikeasti on osa kokonaisuutta. Siitä ongelmat jalostuvat puutteellisen tietämyksen, yli-intoilun ja pahimmassa tapauksessa selvien asennevammojen kautta. On hikluilua* ja sopimusten rikkomista, ja on salamyhkäistä työryhmäilyä, missä sopimuspalokuntia koskeva tietämys rajoittuu omaan napaan, jos siihenkään. Aidosta kehittämisestä kuuluu kovin vähän. Lainsäädännöstä se alkaa Ongelma pohjautuu nykyiseen lainsäädäntöön, missä sopimuspalokuntatoiminta on kuvattu vain ”optiona”. Yliampuva laatu on käytännön työn kannalta olennaimielipide. mittakaavassa vahingoittavia esityksiä. Sen sijaan että testistä olisi tullut yleisesti palokuntalaisten kuntoa tukeva kannustusmittari siitä tehtiinkin sopimuspalokuntaresurssien karsintaväline. FireFit – laatua määrän kustannuksella Hyvää tarkoittava FireFit-into hyvinkin nopeasti muuttui ”karsivaksi” pakoksi. On ehkä liikaa pyydetty, että sopimuspalokuntakentän ulkopuolelta tulisi oikeasti kehittäviä ehdotuksia, mutta jää se kehittäminen sopimuspalokuntien keskuudessakin taka-alalle, kun koko ajan on pakko keskittyä hölmöjen viranhaltijamieltymyksien torjuntaan. Olkoot vaikkapa kuluvan kesän metsäpalot arkitodellisuudesta muistutus. Viimeisenä joukossa nyt hälytysviestien sisältörajoitteet. Toki laatu jossain määrin lienee noussut, mutta vain määrän kustannuksella. Jopa kansalaisten päivittäisturvallisuuden keskeinen tekijä asutuskeskusten ulkopuolella. Seurauksena pelastustoimen eri viranhaltijat jokseenkin jatkuvalla syötöllä näyttäisivät suoltavan sopimuspalokuntatoimintaa laajassa Jospa saisi kerrankin keskittyä sopimuspalokuntatoiminnan edistämiseen… Torjuttavia ”tehostamisia” joka tuutista Pelastusalan viranomaispuolella näyttäisi olevan jatkuva tarve tuottaa sopimuspalokuntatoimintaa haittaavia esityksiä
Ja palokuntalaisen saa liikkeelle vain sellainen hälytysviesti, joka motivoi jättämään meneillään olevat muut asiat ja lähtemään keikalle. Koulutusuudistuksessa petrattavaa Koulutusuudistuksesta on kirjoitettu aikaisemmin. Ei tue rekrytointia, kun kansalaiset luulevat palokunnan olevan vain Rambojen puuhaa. Taas herää se aavistus, että joillekin tahoille tämä saattaisi olla tavoitekin, jolloin olisi hyvät perusteet yrittää hakea toisenlaisia ratkaisuja. Jopa irtisanomisesta on yleensä sääntönsä, ja nekin koskevat viranomaisia. Toistettakoon tässä se, että jos palokuntalaisuran alkupää kuristetaan epätarkoituksenmukaisilla vaatimuksilla ja uralle hakeutuvan palokunta-alokkaan ajankäyttöä haittaavalla jaksotuksella, johon sisältyy siinä vaiheessa jokseenkin tarpeetonta tietoa, niin ei se palokuntatoimintaan hakeutumista edistä. Taloudellinen kurimus Pelastuslaitokset ovat tottuneet elämään taloudellisessa kurimuksessa. Hälytys ei ole mennyt henkisesti perille. Kurimus ei kuitenkaan estä sitä, että jotkut pelastuslaitokset pröystäilevät sillä, että ”määrärahojen karsiminen ei tunnu käytännön palvelutarjonnassa”. Sopimuspalokunnan punainen kulkuväline ei ole ”yksikkö” niin kauan kuin se seisoo pimeässä tallissa. Näin testauspuuha iskeekin pelastustoimen omaan nilkkaan. Silvio Hjelt sesti tarpeeton mutta määrä sen sijaan ei. Kaikkein parhaimmassa maailmassa… … pelastustoimi kokonaisuutena vetäisi samaan suuntaan, sopimuspalokuntia myöten. Jos hälytysviesteistä, kuten pahat linnut ovat kuiskanneet, tultaisiin erilaisiin huonoihin verukkeisiin viitaten karsimaan pois ne elementit, jotka saavat palokuntalaisen reagoimaan positiivisesti, niin yksikkö jää talliin. Seuraavaksi muutama yksinkertainen talouslasku. Sopimukset tarkoitettu noudatettavaksi! Sopimusten pitäminen on keväällä puhuttanut etenkin maksettujen varallaolojen tiimoilta. On harhaluulo, että yhteisesti sovittu ja allekirjoitettu sopimus sitoisi vain palokuntalaisia, kun taas pelastuslaitos mielensä mukaisesti saisi maksaa, tai mielensä mukaan olla maksamatta, sovittu osuus siitä, mitä nyt sattuu jäämään. Siinä sopimuspalokunnat ”ravintoketjun ääripäässä” tietenkin kärsivät eniten. Se, että välineenä joskus on käytetty ”sopimuspalokuntatoiminnan tehostamista” eli palokuntien karsimista, ei tunnu haittaavan ketään. *hikluilulla tarkoitetaan tässä sitä, että vahvempi sopimusosapuoli vastoin yhteisesti sovittuja menettelytapoja yksipuolisesti ja sopimuskumppania kuulematta päättää sopimusten uudesta tulkinnasta sopimuskumppanin haitaksi. Ehkä oli joidenkin tahojen kannalta tarkoituskin, mutta vastuullisen viranhaltijan toimenkuvaan kustannustehokkaimpien resurssien karsiminen ei kuulu. Oikeasti se lähtisi yhteiskunnan selkeästä tahtotilan ilmaisusta, eli pelastuslaista. Auttaisi myös, jos pelastustoimessa oikeasti yritettäisiin ymmärtää monimuotoista sopimuspalokuntatoimintaa sääteleviä reunaehtoja. Taas kerran on taustalla osaamattomuus sopimuspalokuntalaisten sielunelämän tulkinnassa. Näin yksinkertaista se on, vaikka virkakoneistoille ilmeisen vaikeatajuista. Ei oteta tässä kantaa varallaolojen karsimiseen, joka sekin näyttäisi perustuvan enemmän mutuun tai intohimoihin kuin sopimuspalokuntalaisten motivoinnin ymmärtämiseen, mutta jos jokin asia on sovittu, niin sopimus on noudatettava. Siihen ei tarvita muita viranomaishyveitä kuin ihmistuntemusta. 79 mielipide Hälyttäminen puhuttaa Uusin torjuttava haaste liittyy sopimuspalokuntalaisten hälyttämiseen. Ja pitkällä tähtäyksellä palokuntalainen siirtyy toisenlaisten toimintojen pariin. Ei se mitään, saa alaa toki kehittää, jos pystytään, mutta se ei välttämättä tapahdu karsimalla kustannustehokkaammasta päästä. Jos yhteiskunta ei viitsi niinkään paljon arvostaa sopimuspalokuntatoimintaa, että panostaa mielekkääseen hälyttämiseen, niin miksi joku panostaisi yhteiskuntaan. Joku on jopa valmis palauttamaan jo myönnettyjä määrärahoja. Yksiköksi se muuttuu vasta kun se on eri suunnista saapuvilla osaavilla palokuntalaisilla miehitetty. Paitsi siis kansalaisia siinä tilanteessa, kun resursseja oikeasti tarvittaisiin. Olkoon kulunut kesä taas esimerkkinä
Trots allt, kärnkraftsolyckan i Tjernobyl, vilken räknas bland de största i världsperspektiv, inträffade rätt nära oss. Av dem är den joniserande strålningen som söndrar cellstrukturer den farligare. Särskilt då kan till uppgiften kopplas risk för strålning. Utbildning i ämnet kan minska den mystik som vidlåder strålning. MEST AKTIVT HÅLLER MAN STRÅLNINGSRELATERAD UTBILDNING inom områden där det finns kärnkraftverk. Det som betyder mera är hur stor stråldos man till sist och slut får. På den tiden faller saker i glömska och tiden förgyller minnena, men sedan dess har strålningsfaran inte förändrats. Du vet säkert också att det finns två slags strålning, elektromagnetisk strålning och partikelstrålning. BETRÄFFANDE STRÅLNING ÄR DET BRA ATT KÄNNA till åtminstone grunderna, eftersom man kan bli utsatt för strålning på basen av vilken som helst alarmkod. Där är strålningen kontinuerlig, men kortvariga turistresor ordnas dit. Men även på andra ställen bör man ha kunnandet, eftersom olika strålningskällor transporteras till alla delar av landet. Även till ett kärnkraftverk kan man sända hjälp på basen av koden för fall, och det framgår ibland först senare att det är fråga om en strålningsolycka. Det kan man göra tryggt då strålningsdosen blir ringa eftersom vistelsen där man blir utsatt är kortvarig. ledare MARKO PARTANEN Chefredaktör Systole. Sucken berodde på okunskap, eftersom det finns en smula strålning överallt. Då man har kunskap om strålning kan man funktionera utan att behöva vara rädd för följderna. Inte heller i staden Pripyat, där kärnkraftverket i Tjernobyl var beläget, bor det ännu någon. DIN PATIENT KAN VARA under inverkan av strålning och behöva någon livräddande åtgärd. Antero Kuusi, sakkunnig vid Strålsäkerhetscentralen, säger att risken för en allvarlig strålningsolycka är liten men möjlig, oberoende av var i landet man befinner sig. STRÅLNING ÄR EN FARA som alltid har funnits till, men för mången är det fortfarande en avlägsen sak. DET ÄR BRA ATT KÄNNA TILL STRÅLNINGEN och identifiera dess risker. I ett sådant fall är det bra att på förhand reda ut hur verksamheten skall gå till och hur man själv vara skyddad, eftersom även en patient som fått strålning bör skötas på ett sakligt sätt. Då förpliktar lagen till beredskap och övning. Sedan olyckan har det förvisso gått över 35 år. Saken försvåras av att man inte på något sätt med känseln kan uppfatta strålning, och det oberoende av om den stråldos som erbjuds är farlig för hälsan eller inte. Strålning indelas även på ett annat sätt: joniserande och icke joniserande. NÅGON KUNDE TÄNKAS HA DRAGIT EN SUCK AV LÄTTNAD: i min region finns inget kärnkraftverk. Partikelstrålning är joniserande men även vissa elektromagnetiska strålningar kan vara joniserande. 80 systole & palokuntalainen Strålning, primärvårdare Tötterström DU VISSTE SÄKERT att då ett alarm kommer med en kod 456, 457 eller 458 så gäller uppgiften olycka vid kärnkraftverk. Etiskt sett skiljer sig hon/han inte på något vis från andra patienter
Hans företrädare Koskinen och Partanen brydde sig inte om det hela, åtminstone inte på praktisk nivå. Men vad man nu vet så kommer systemet inte att innehålla tjänster som skulle motsvara exempelvis det finska Secapp-systemet – åtminstone inte i räddningspersonalens privata mobiltelefoner. Det har varit ett problem att räddningsverken på några få undantag när inte lyckas se fördelarna med ett system som dubbelriktat och i realtid administrerar personalresurserna. TJÄNSTER med vilka räddningspersonalen med sin egen mobiltelefon kunde meddela om man är alarmeringsbar, deltar i ett uppdrag och beräknad ankomsttid till stationen. Tjänster med vilka den som leder räddningsarbetet eller lägescentralen kan se hur många personer som är i beredskap på vilken station, vem som beger sig på utryckning och vad var och en kan. FÖR RÄDDNINGSÖVERDIREKTÖR KIMMO KOHVAKKA har man berättat om saken under hela hans tjänstemandat. För detta behov skulle Inrikesministeriets inte vara tvunget att åter köra igång något nytt it-projekt som kostar miljoner och räcker en evighet. INRIKESMINISTER OHISALO håller sig uppenbarligen alldeles för långt borta från räddningsväsendets kommunikationsproblem, trots att frågan gäller över 20.000 alarmeringsdugliga personer – och 5,5 miljoner medborgares trygghet. Man skulle ju inte vilja tro att det är så, men den totala bristen på resultat talar sitt tydliga språk. På kommande, och borde återföra Finland in i världens främsta led då det gäller räddningsväsendets kommunikation. INRIKESMINISTERIETS RÄDDNINGSAVDELNING har haft en lika ogin inställning. P.S. Detta är inte en reklam utan förståndsprat: I Finland använder ett flertal organisationer det inhemska Secapp-systemet, som till och med genast skulle passa som ett riksomfattande system för administration och alarmering av resurser. Man skulle ju tro att det är väsentliga uppgifter. Oenigheten handlar om pengar, men inte om hur mycket systemet kostar utan om vem som betalar det. Renodlad byrokrati alltså. På grund av det finska räddningsväsendets splittrade natur och oenigheten mellan Nödcentralsverket och räddningsverken finns det ingen nationell lägesbild över räddningsväsendets, och vid behov även frivilligsektorns, resurser och användning. ledare. Kompanjonsnätverket bryr sig föga om allmänna och enhetliga linjedragningar, eftersom varje verk vill hitta sin egen lösning på alarmerandet. Bara som exempel. Man skulle ju tro att någon av tjänstemännen i något skede skulle vara intresserad av att utveckla alarmeringen av räddningsresurserna och lägesbilden, men så har det nu inte bara skett i det chefsstyrda ämbetsverket. Om alarmeringssystemet har man talat aktivt allt sedan mitten av 2000-talet. PÅ RÄDDNINGSAVDELNINGEN finns det över femtio tjänstemän. 81 PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör Palokuntalainen Räddningsväsendets ledning bryr sig föga om sina resurser DET TALAS OM VIRVE 2.0. OM DET HAR TÄRT PÅ RÄDDNINGSAVDELNINGENS och räddningsverkens tjänstemäns ära att ett förslag om ett nationellt alarmeringssystem för räddningsväsendets ordinarie, avtalsoch frivilligpersonal kommit så att säga från fel håll, så borde nog någon fullvuxen gripa tag i saken. Han har inte fört frågan framåt. Kanslichefen följer ministerns exempel. De som hör till räddningsbranschens ledning tycks inte förstå vad en nationell lägesbild av räddningsväsendets samtliga resurser och administrationen av dem i realtid betyder och skulle innebära
82 systole & palokuntalainen Text Silvio Hjelt Bilder Veikko Pullinen / Grankulla FBK Sami Viholainen / Veikkolan VPK Jokilaaksojen pelastuslaitos 400, 4.000, 40.000. Om skogsbränder och brandkårister ”Släckningen av sommarens skogsbränder har visat det regionala räddningsväsendets styrka”. I sommar har den utlösande faktorn i första hand inte varit någon myndighetsorganisation utan uttryckligen det frivilliga elementet! Den bild som media förmedlat till allmänheten motsvarar inte helt verkligheten – inte inom räddningsväsendet och särskilt inte bland avtalsbrandkårerna.. ”Vi behöver inte frivilliga utan använder utbildade professionella.” Kanske det, eller kanske ändå inte just på det sättet. ”Räddningsverken har ställt upp och hjälpt varandra”
Som en jämförelse kan ju nämnas skogsbranden Dixie i USA, vilken är 1000 gånger större, eller de miljoner hektar som brinner i Sibirien. Det skulle bland annat finnas beställning för ett nationellt system för koordinering av det faktum att antalet avtalsbrandkårister i glesbygderna ser ut att minska, medan det i tätorterna tycks finnas ett överflöd i förhållande till det dagliga behovet. För en strukturering talar bland annat det faktum, att enligt den senaste klimatrapporten ser sannolikheten för stormar, översvämningar och skogsbränder ut att öka. Under tiden har alla de som då var med redan hunnit pensioneras, så hjulet kan gott uppfinnas på nytt. Här kan inflikas att då ett räddningsverk sände sin till släckningsmaskin konverterade skogsdito ”Mörkö”* så bemannades den av professionella skogsmaskinsförare, som dessutom var avtalsbrandkårister. Dessutom skall man hitta tusen nya yrkesmän, vilka tillför systemet ett par hundra per skift. Först en motfråga: ”Hur många finns det?” Det vet ju ingen, men den senaste uppskattningen är att det finns cirka 13.500 alarmeringsdugliga avtalsbrandkårister. Om man nu tar in perspektivet Kalajoki, där alltså ”nästan allt som rörde sig” utöver den dagliga beredskapen var inblandat, och så föreställer sig att en annan skogsbrand av samma kaliber (eller i värsta fall ett par) skulle ha inträffat samtidigt så infaller sig frågan: ”Vem skulle släcka den?” Och förstås ännu: ”Med vilka redskap?”. Bland dem antas den årliga omsättningen vara cirka 10 %, så systemet behöver årligen lite på tusen nya för att bibehållas på nuvarande nivå. Närmare bestämt mindre än en tiondel av verkligheten. Och även om brandbilar och slangar ju nuförtiden ägs av räddningsverken så var det i verkligheten avtalsbrandkårister som stod vid strålarna. De mest sannolika scenarierna handlar tills vidare om ett behov av personresurser. *(se Morran i skogsbrandsscenen, ”I Mumindalen”, avsnitt 84: Sandskulpturer, YLE 1990). Skogsbränder släcks fortfarande i sista hand genom att vända på tuvor. Nu handlade det ju inte om en verklig storbrand Skogsbranden i Kalajoki omfattade cirka 200 hektar besvärlig terräng. Hur många behövs. Scenariet börjar bli obehagligt, men i skenet av klimatrapporten dessvärre allt mera sannolikt. 83 I väntan på ett funktionellt alarmeringssystem Det började i en sluten WhatsApp-grupp 28.7.2021 kl 20:43: ”En helt hypotetisk fråga: Om man på morgonen borde fara till Kalajoki för att släcka en markbrand, tillbaka på söndag, finns det någon som far?” Följande morgon, torsdag klockan 06:30, startade 14 frivilliga brandkårister från Esbo och Grankulla att bekämpa skogsbranden i Kalajoki. Stubbar grävdes upp och brandhärdar släcktes av just sådana ”frivilliga” som en lokal tjänsteinnehavare stolt sade sig inte behöva (fast pressen kan ju ha misstolkat hans förklaringar...). Om man ännu på ansvarigt håll skulle förmå sig att lära av erfarenheterna vore mycket vunnet, men kanske det är att hoppas för mycket. Om man alltså antar att de hjälpande händerna i tiderna behövdes. Till det kommer en ”officiell behovsuppskattning” på drygt 400 (sic!). Det fick det inte heller för femtio år sedan, då man i Padasjoki grundade ett nätverk för just den saken. Dock inte utan att under kvällen tjänstevägen ha försäkrat sig om att ingen skulle få för sig att förbjuda expeditionen (vilket hade hänt under tidigare år). Sedan räddningsväsendets regionalisering antas dock antalet avtalsbrandkårister ha minskat från 19.000, så den officiella uppskattningen av tilläggsbehovet är troligen i underkant. Efter det var bollen i rullning, exemplet ledde till efterföljd och under följande vecka deltog ett halvt tusental brandkårister från ett hundratal avtalsbrandkårer, vilka på hemorten dessutom upprätthöll sin normala beredskap. Vem var det som gjorde vad Räddningsverken stod förvisso för de formella ramarna, men fotfolket, de var huvudsakligen frivilliga. Till och med öka snabbt. Alltså har det tills vidare funnits plats för ”gerillainitiativ” för att sätta igång en verklig utveckling. Nätverk och nätverk Systemet kunde förstås basera sig på räddningsverkens egna initiativ och gällande lag, men närhistorien stöder inte antagandet att myndighetsarrangemang utan aktivt inkluderad verklig avtalsbrandkårskunskap skulle få lyftkraft. Men i finländska förhållanden var skogsbranden i Kalajoki den största på femtio år. Då är det nog inte ”det finländska skogsvägsnätet” (som en tänkare uttryckte saken för några år sedan på frågan om skillnaden mellan Finland och Sverige) utan snarare det finländska avtalsbrandkårsnätet som gäller
84 systole & palokuntalainen
alla behöver inte kunna allt. Samhällets viljeyttring oklar En effektivering av personresurserna behöver inte ens bli märkbart dyrare. Det handlar nämligen egentligen inte om pengar utan om mental motivation. Visserligen har man från arbetarskyddshåll ibland tafatt påtalat diverse branschfaror som även gäller vid skogsbränder. Vid dem är det tills vidare i huvudsak antalet händer som gäller. Svett kontra vett Genom vett, dvs. I skenet av de scenarier som meteorologerna målar upp är det troligt att behovet personer som vid behov är villiga att ställa upp då de typiska räddningsverksprestationerna behövs i större skala är vida större än de 14-15.000 som de officiella kalkylerna bollar med. Lägg till nya krav på konditionen så är vi snart igen nere i hälften av det, särskilt ifall man med längre och besvärligare utbildning ytterligare försvårar rekryteringen. Och viss administration (se Ledaren). 85 Arbetarskyddet efter regionaliseringen Man räknade i tiderna med att avtalsbrandkårsverksamheten involverade cirka 40.000 medborgare. Men nu gör släckning av markbrand egentligen inte det, utan är en fråga om svett. Med den resursen skulle samhället med viss förtröstan kunna möta även diverse andra scenarier som är alltför obehagliga för att nämnas ens i pessimistiska rapporter. Just den lagen är nu under revidering. Det som nu skulle behövas, och det kan inte upprepas alltför ofta, är att samhället klart och entydigt ger en signal åt medborgarna: ”Avtalsbrandkårerna behövs! De är i verkligheten livsviktiga! Ställ upp!”. Basen för just den motiverande signalen bör ingå i den viljeyttring som räddningslagen ju borde utgöra. Då skulle man även ha råd att upprätthålla en differentiering, dvs. Krav är i och för sig bra då det handlar om spjutspetsaktörer. Vi väntar med intresse.... Den värsta faran för tillfället tycks dock handla om att dagens personliga utrustning, liksom personalens kompetensnivå, är anpassade för individuell offensiv inomhussläckning av byggnadsbränder, inte för skogsoch markbränder. Är man färre måste man förstås ta i hårdare och under en längre tid, och då är det även en fråga om kondition (fast dock sällan om armhävningar). Då man börjat ställa högre krav på utbildningen minskade de alarmeringsdugliga till hälften. Ur någon lämplig ärm kunde man då ruska tillbaka exempelvis talet 40.000. förbättrad rekrytering, behovsanpassad utbildning och utrustning samt bättre strukturerad koordinering av resurserna kunde andelen svett minskas
86 systole & palokuntalainen Rakennamme yhdessä tulevaisuuden Virveä.
Poppa 16. Soppari 20. Takatäkki 22. Oikeasti kipeä 10. Tässä on 25 slangisanaa pelastusja ensihoitoalalta. Pinturi 15. Mediapulla ENSIHOITOALA 1. Latinki 10. Fenttis 7. Toho 23. Pönttö 18. Vastaukset löydät seuraavaalta sivulta. Gambina pectoris 2. Putkitus 6. Stressipolkka 14. Hulikaani 5. Piikki 21. Kuokka 24. Kyytijulli 11. » PELASTUSALA 1. Imuri 7. kentänhoitaja 4. Lavetti 22. Kessu 8. Heitto 25. JVP 20. Divaanikyyti 8. Hööki 6. Mankka 12. Mutatorpedo 12. Säikkäri 21. Erotiikantappoasu 4. Elämysajo 3. Apelli 2. Nakit ja muusi 13. Kärsimyshistoria 3. Nukkumatti 5. Sisämies 19. Pystyputkimies 17. Mikkihiiri 11. 87 LETKUT SOLMUSSA Testaa itsesi! Tunnetko ensihoitoja pelastusalan slangia. Osa niistä on varmasti tuttuja, mutta kaikkia et välttämättä tiedä vai tiedätkö. Vakkari 24. Pingismaila 14. Taksikyyti 23. Bingo 13. Vispilä. Paikkokeikka 19. Nakkeli 25. Tremolo 9. Possujuna 15. Titrata 18. Kioski 17. Pulkka 16. Kesäjussi 9
"jurriveripää", humaalainen jonka päässä on vuotaava haava. ammattipelastaja / -palomies 24. 23. krapula 9. 19. Paloautojen letka 15. paari 22. savusukellukseen perehdyttäminen harjoituskontissa 3. ambulanssin hoitotila 17. mediassa näkynyt, kuulunut tai lukenut palomies tajoaa työvuorolle pullaa EN S IH O IT O A LA P EL A S TU SA LA VASTAUKSET 1. mennään uudelleen saman potilaan luokse, joka on äskettäin jätetty kotiin. säiliöauto 18. pintapelastaja 15. alueen kaikki ambulanssit ovat varattuna 13. ensihoidon kenttäjohtaja 4. paloasukokonaisuus valmiina puettavaksi 10. väliasu 4. sijaispalomies 9. potilas ei tarvitse ensihoitoa, mutta kuljetetaan silti ambulanssilla. intubaatio 6. laryngoskooppi 24. aseman keittön siisteydestä vastaava palomies 19. paarikuljetus 8. monitori-defibrillaattori 12. 20. 18. pelastussukeltaja 12. tulipalo 16. pelastusyksikön hytissä miheistön istumapaikka, takapenkki 22. pelastusyksikön 3. 21. ruoanlaitosta johtunut palohälytys 13. säiliöauto 21. sorkkaraudasta kehitetty raivaustyökalu 5. ensihoitaaja 11. Virven hälytysääni 14. sammutusauto (1950-luvulla hyökkäysauto) 6. ensihoitohelikopteri. miehistönjäsen 17. ambulanssi 16. NaCl-infuusioneste 25. potilas tarvitsee selvästi ensihoitoa, jopa jäädäkseen henkiin 10. liikenteenohjauslaikka 14. imuletku 7. nestekaasulämmitin 23. Tehtävät, jotka odottavat vaapaata ambukanssia. anestesialääkäri 5. juoppojen rintakipu 2. 88 systole & palokuntalainen 1. aseman vaihto työvuoron ajaksi 25. Fentanyl-kipulääke 7. Annostella lääkettä vähitellen. kypärämyssy 11. vuoronvaihto 2. sopimuspalokuntalainen 20. paloesimies 8. sairauskertomus 3
Vaikka se on hittisanoitusten raskainta sarjaa, se ei oikein kunnolla uppoa rekkakuskin ymmärrykseen. Paikalle saapuu myös paloesimies. Do you speak English?”, Aarne vastaa. ”Du riechst so gut”, savuykkönen toteaa ja on hilkulla, ettei saa kysyvien silmiensä väliin nyrkistä. Joskus yksikön paraskin saksan kielen taitaja erehtyy. Aarne kiiruhtaa moottoritien keskikaistalla seisoskelevan rekkakuskin luokse. Deutsch.” Aarne ei ymmärrä sanaakaan rekkakuskin puhetulvasta, mutta päättelee siitä kylläkin, että hengityksen kanssa ei ole ongelmaa. Olihan hän ollut Rammsteinin konsertissakin. Ilmassa on lievää hämmennystä. ”Nein. Se on jämähtänyt kiinni pehmeään maa-alustaan. Aarne toteaa ääreisverenkierron toimivan. Hän painaa radionsa tangenttia ja antaa yksikölleen käskyn: ”Se, joka osaa parhaiten saksaa, tulkoon tänne.” ”Ei me osata”, yksiköstä vastataan. “Nein. ”Feuer frei – bang, bang?” savuykkönen täräyttää. Saksan kieli on hänellekin tekemätön paikka, mutta delegointi ei. Rekkakuski pyörittelee päätään. Rekkakuski ei selvästikään ole heavymiehiä. Esimies päättää, että koska pelastettavaa ei ole, saa poliisi hoitaa asian loppuun. Savuykkönen marssii käskettyyn paikkaan ja avaa pelin hittibiisin nimellä: ”Deutschland.” Äänensävy on kysyvä ja hänen katseensa jää odottamaan vastausta. Tulkki viittoilee kädellään, että tule mukaan ja alkaa laulaa: “Links zwo, links zwo, links zwo, drei, vier, links.” Teksti Marko Partanen Piirros Miia Toronen aarne & dave Ausländer. Rekkakuskin valkoiseksi puristetut nyrkit avautuvat ja muuttuvat normaalin värisiksi. ”Käske kuskin tulla tuonne tienreunaan odottamaan poliisia”, esimies sanoo tulkilleen. Se tulee jo sävelen kanssa: ”Doch Dynamit und Terpentin Ich brauche Öl für Gasolin Explosiv wie Kerosin”, “Nein, nein”, rekkakuski vastaa. ”En kysynyt mitään, vaan käskin tänne sen, joka osaa parhaiten saksaa.” Nopea tulkkivaali päättyy savuykkösen hyväksi äänin 2-1. Rekkakuski on soittanut 112-puhelun, hän ei ole keksinyt muutakaan. ”Meine Sprache, international”, vastaus kuuluu. Hänen mielestään joko hän on tulossa hulluksi tai sitten kysymysten esittäjä on sitä jo. Tulkki ilmoittaa esimiehelleen, että potilaalla ei ole hätää, eikä lasti vaarallinen. Tulkki pohtii ja löytää uuden hitin selventääkseen tilannetta. Sitten tulkki haluaa selvittää hieman tankkiauton lastia. ”Sprechen Sie Deutsch?” rekkakuski kysyy. Savuykkönen tajuaa, että small talkin tai saksalaisittain oberflächliches gespräch´n heitto rajoittuu jo käytettyihin lauseisiin. Tarkoitus ei ollut kommentoida rekkakuskin viettämiä hikisiä tunteja ohjaamossa, vaan tiedustella tämän vointia. Siksi hänen on jatkossa otettava selkeä haastattelijan rooli. Pienen tuumaustauon jälkeen hän muistaa hitin, jolla tämän pitäisi onnistua. Ambulanssi on paikalla ensimmäisenä. 89 Oikein pitkä säiliörekka seisoo moottoritien keskikaistalla. Kielimuurin takia paikalle lähetetään apua anteliaalla kädellä. Epäonnekseen tulkki sekoitti tuntea ja tuoksua verbit. Vaikka teon sanat olisivat menneet oikeinkin, taisi tulkki hakea ratkaisua sen verran kaukaa, ettei rekkakuski olisi sittenkään ymmärtänyt. Sitten rekkakuski nostaa ohjaamon astinlaudalta Virve-kapulan ja kysyy: ”Was ist das?” ”Radio, mein radio”, tulkki latelee hittivastauksensa kaveriksi kiitossanoja ja kumarruksia. ”Ja, sprerchen Sie Deutsch?” rekkakuski vastaa ja kysyy
Silmään ei osu palkintoa puolustavaa kommenttia. Toivottavasti ei ainakaan kovin arvokas mainostoimisto. Valinnanvaraakin on, sillä kiitoksen voi asemoida tulostumaan joko pystytai vaakatasossa. Oman yksikön päällikkö jää tässä tapauksessa kyllä vähemmälle kiitokselle, mutta hän tuskin on yhtä isoa kiitosta ansainnut. Toinen taas ihmettelee: Idiooteiksiko ne meitä luulevat. Yksi korteista lähetetään toimitusjohtajalle, toinen hallituksen puheenjohtajalle ja kolmas oman yksikön päällikölle. Tästä lähtien he voivat tulostella toisilleen kiitoskortteja. Mahtaakohan aineettoman innovaation keksimisestä olla luvassa aineellinen bonus. Vaikkei muuta kuin puolet toimisi esitetyllä tavalla, niin johdolle tulisi varmasti selväksi, kuinka hienoa on saada aineeton palkinto. Ei tullut koronalisää, täytettä palkkakuoppaan, tai edes lisää työkavereita, että ehtisi työpäivän aikana rauhassa kuselle, mutta tulipahan paskapaperia, joka ei sovellu kannikan pyyhkimiseen. Kuka näitä oikein keksii. ASIAA VARTEN PERUSTETTIIN oikein työryhmä, joka on nyt saanut urakkansa valmiiksi. KUN HENKILÖSTÖLTÄ KYSYY, miltä tuntuu saada tällainen palkinto, vastaus on lyhyt ja ytimekäs: ”Vittuilulta.” Aineettoman palkitsemisen työryhmä ei siis keksinyt hyvän mielen sampoa, vaan ihan puhtaan vittuilukoneen. Joku luonnehtii kortin sanomaa kuin lapselle suunnatuksi. KORTISSA lukevat kiitokset ja iskulauseet ovat huikeita: ”Erinomaista”, ”Innostavaa”, ”Upeaa”, ”Bra”, ”WOW”, ”Hyvä”, ”Potilasturvallisuus”, ”Käden taidot”, ”Hoidon korkea laatu” ja ”Potilaan saama apu”. 90 systole & palokuntalainen SAIRAANHOITOPIIRI HUS on kehittänyt palkitsemisjärjestelmänsä sitä osaa, joka sylkee aineettomia palkintoja. LUIT IHAN OIKEIN. ASIALLISESTI KOMMENTOIVA SAIRAANHOITAJA toteaa: ”Työryhmä on sekoittanut palkitsemisen ja palautteen antamisen.” Vähän asiattomammin artikuloiva kollega tyytyy käyttämään kolmea sanaa: ”Vittu mitä paskaa!” Vaikka kommentti on asiaton, siihen yhtyy aika moni. VOI VAIN KUVITELLA, millainen ilon päivä se on, kun kollega bingopäivän jälkeen ojentaa printtipaperille tulostetun pastellisävyisen kukkakortin. Tuloksena syntyi ”Erinomaisen hoitotyön huomioimisen työkalupakki”, josta voi ammentaa työkaverin iloksi kiitoskortteja. Joku voisi ajatella, että onpas kiva saada teatterija kuntosalilippuja, mutta sellaisesta ilottelusta ei suinkaan ole kyse. Jokainen voi printtailla niitä intranetistä ihan itsekseen. Kenellekään. UUTTA PALKITSEMISTAPAA kannattaa silti kokeilla. Palkitsemistapa antaa ymmärtää, että jos kiitoksia ja palkintoja kerran halutaan, niin asialla ei pidä kuormittaa esimiehiä eikä johtajia, eikä ainakaan rahakirstua. Nyt on tarjolla sellaisia aineettomia palkintoja, jotka eivät myöskään maksa mitään. Jokainen huslainen voisi tulostaa kolme kiitoskorttia – pystyyn tai poikittain, ihan sama. Sairaanhoitajat, jotka kertovat liian vähästä henkilöstöstä johtuvasta työkuormasta sekä työaikaja lomajoustoistaan, saavat vihdoin balsamia haavoilleen. WOW, mikä palkinto! ”KUKA NÄITÄ OIKEIN KEKSII?” kolumni PALOPUHE. VIIME VUONNA huslaisia oli reilu 27000
Tarvitaanko erillistä maastopalokypärää, vai riittääkö markkinoiden kevein Rosenbauer H30 sammutuskypärä. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Kulmala Palokuntalainen Elokuuu Rosenbauer 2021 205x275.indd 1 29.6.2021 13.31. Tulossa markkinoille marraskuussa 2021. Paljonko sinun käyttämä kypärä painaa. 91 Uutta on huomiovalo taakse ja suurelta osin varusteet on yhteensopivat Rosenbauer Titan kypärän kanssa. • Kevyt • Turvallinen • Mukava Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Rosenbauer H30 kypärä painaa vain 1,23 kg
alv. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi. 92 systole & palokuntalainen Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 15 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itsenäisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palveluverkostoksi. VEHO LOMMILA Lommilanrinne 3, Espoo 010 56916 VEHOTRUCKS.FI Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. Ensihoitoja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin mallistosta monipuoliset ratkaisut ensihoidon ja pelastusalan ammattilaisille. 24?%)