Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Cobra on pelastajan työkalu, jossa turvallisuus ja tehokkuus yhdistyvät vähäisiin ympäristövaikutuksiin.. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku PENTHEON – RAJOITTAMATONTA TEHOA COBRA – TURVALLISEMPI, PUHTAAMPI, TEHOKKAAMPI YLIVOIMAISTA SUORITUSKYKYÄ PELASTUSTEHTÄVIIN Esteri Group myy Cold Cut Systemsin valmistamaa Cobrasammutinleikkuria
Tahtoo tietää 65 Turtola 35. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku PENTHEON – RAJOITTAMATONTA TEHOA COBRA – TURVALLISEMPI, PUHTAAMPI, TEHOKKAAMPI YLIVOIMAISTA SUORITUSKYKYÄ PELASTUSTEHTÄVIIN Esteri Group myy Cold Cut Systemsin valmistamaa Cobrasammutinleikkuria. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Tässä numerossa pelastusalan aluevaaliehdokkaiden nimien lisäksi Pelastusopiston tuottama laaja artikkeli savusukelluksesta ja lukuisat kalustoon liittyvät jutut iskevät suoraan lukijoiden tajuntaan. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Maria Salo, Freepik KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Brandutbildning på svenska argument i debatten Lingottua Pääkirjoitus Letkut solmussa Liekinheittäjä 50-51 Rosenbauer haastaa kotimaiset päällirakentajat 5 55 72 74 Aluevaalit 38-45 Savusukelluskurssille vaadittava fyysinen toimintakyky 21. 3 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Samoin käy pelastussähköautojutulle. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Lämpökameramies 47 24-26 Vaalit tulossa, valitse viisaasti! Brandkåristen 69 Ledaren 68 sisältö Viime lehdessä lupaamamme juttu Jokilaaksojen pelastuslaitoksesta ja Kalajoen palon jälkimainingeista siirtyy seuraavaan lehteen. Rauhallista ja turvallista vuotta 2022. Molemmat aiheet tarvitsevat lisätaustoitusta. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Toimitus 30-35 Matille toinen elämä Vanheneva sammutusmies 57 60-65 Aluevaaliehdokkaiden mietteitä Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Cobra on pelastajan työkalu, jossa turvallisuus ja tehokkuus yhdistyvät vähäisiin ympäristövaikutuksiin. Niin uskomme
4 palokuntalainen PK106 www.saurus.fi www.nordicrescuegroup.com 24/7 päivystyksen ja teknisen tuen huoltoja varaosapalvelun liikkuvan huoltoautotoiminnan takuuja vuosihuoltosopimukset elinkaaripäivitykset kolarikorjaukset Asiantunteva ja ammattitaitoinen huoltopalvelumme kattaa: Avaamme keväällä 2022 uuden huoltokeskuksen Säynätsalon tehtaamme yhteyteen. SAURUS INVESTOI HUOLTOVARMUUTEEN Saurus Oy on osa kotimaista pelastusajoneuvojen valmistukseen keskittynyttä Nordic Rescue Group Oy – NRG-konsernia
KESKUSTELU KIIHTYNEE siirryttäessä hyvinvointialueisiin ja valtion rahoittamaan pelastustoimeen. ESIMERKIKSI harvaan asutuilla alueilla pelastuslaitokset tulee yksinkertaisesti velvoittaa ottamaan käyttöön täydentäviä sammutusmenetelmiä. PELKÄLLÄ AMMATTIHENKILÖSTÖN lisäämisellä ei harva-alueilla pitkälle pötkitä. Toimintavalmiusohje (A:71, 2003) ja sen korvannut Toimintavalmiuden suunnitteluohje (21/2012) ovat kohta kaksi vuosikymmentä olleet pelastustoimen resurssien määrittelyn raamattuja – molemmat käytännössä lakiin rinnastettavia teoksia. ”Jos noudatan kirjaimellisesti säädöksiä ja unohdan maalaisjärjen käytön, olen hyvä viranhaltija ja minulla ei ole huolta virkani säilymisestä.” Hyvä niin, mutta järjen käyttökin olisi joskus suositeltavaa. Tärkeää on uusia toimintavalmiuden määrittelyperusteet nykyisen tutkimustiedon mukaisiksi. Pelkkien numeroiden lisäksi tulee perusteissa huomioida myös sammutusja pelastusteknisten ja taktisten menetelmien ja käytäntöjen kehittyminen. Yhden lisäpalomiehen sijoittaminen asemalle vaatii käytännössä viisi virkaa. Vaikkapa aluehallintovirastojen suhtautumisessa eri pelastuslaitosten toimintaan. Virkojen lisääminen on vain osaratkaisu. PELASTUSTOIMEN MITOITUKSESSA normit ovat hyvät olemassa. Ongelmia tulee olemaan myös kasvukeskuksissa. SUOMESSA USKO SÄÄDÖKSIIN on vankkumaton varsinkin kuntien ja valtion viranhaltijoiden kohdalla. pääkirjoitus SUOMESSA PELASTUSTOIMINNAN resurssien kohdentamista on parin vuosikymmenen ajan ohjattu sisäministeriön ohjeilla. TOIMINTAVALMIUTTA koskevat ohjeet ja erityisesti niiden perusteet on päivitettävä nykyhetken vaatimusten ja olosuhteiden tasolle. Miten turvataan mahdollisimman tehokkaat ja kansalaisille tasapuoliset palvelut niin ”kuuden minuutin” alueilla (nykyinen riskiluokka I) kuin nelosriskialueilla, joilla ei ole määritelty tavoiteaikaa. Totuus löytynee jostain välimaastosta. Esimerkiksi Lounais-Suomen aluehallintovirasto on nyt valinnut tiukan linjan Satakunnan pelastuslaitoksen toimintaa kohtaan, vaikka kolme vuotta sitten kansalaisen kantelusta seurasi Satakunnan laitokselle vain hellää päänsilittelyä. TIKUNNOKKAAN ovat viime aikoina nousseet näyttävästi Helsinki ja Satakunta. Silti Helsingin pelastuskomentaja Jani Pitkänen kyseenalaisti voimakkaasti ohjeistuksen ja tulkinnat julkisuudessa joulukuun puolivälissä. Ammattitutkinnon suorittaneista pelastajista on pulaa jo nyt ja näillä näkymin myös tulevaisuudessa. Nykyään vain muutama laitos varustaa ja kouluttaa savusukellukseen kykenemättömiä palokuntia. Tässä lehdessä oleva Jari Larikan mielipidekirjoitus taas puolustaa voimakkaasti nykyisenkaltaista mitoitusta. 5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Pelastustoiminnan perusteet uusiksi Artikel på svenska på sidan 68. Vuosina 1985–1995 tapahtui valtava harppaus erityisesti pelastustoiminnassa. Kysymykseen ei ole helppoa vastausta. Kuluva vuosikymmenkin voi näyttäytyä kunnon harppauksena eteenpäin, jos niin halutaan.. KOKO SUOMEN PELASTUSTOIMEN ja erityisesti pelastustoiminnan paketti tulisi avata ja päivittää perinpohjaisesti
Pelastusmuodostelman tavoitteena on vastata suorituskyvyltään EU:n pelastuspalvelumekanismin vaatimuksia. Hankkeen rahoitus tulee EU:n pelastuspalvelumekanismin pelastuspalvelupoolista ja rahoituksen myötä Suomi sitoutuu osallistumaan pelastuspalvelupoolin toimintaan seitsemäksi vuodeksi. Lähimmät vastaavat pelastusmuodostelmat ovat tällä hetkellä Ranskassa ja Puolassa. 040 636 1484 Lisätietoja hankkeesta, pelastuspalvelumekanismista ja kansainvälisestä pelastustoiminnasta Pekka Tiainen, erityisasiantuntija, sisäministeriö, pelastusosasto, p. Rahoituksen saanut pelastusmuodostelma aloittaa toimintansa vuoden 2023 alusta. Pelastusmuodostelma on nopeasti toimintavalmis erikoispelastusmuodostelma, joka koostuu 55 henkilöstä ja useista ajoneuvoista. Sitä voidaan käyttää metsäpalojen sammutukseen ja veden kuljetukseen sekä Suomessa että laajemminkin Euroopassa. EU:n hätäavun koordinaatiokeskus voi lähettää pelastusmuodostelman metsäpalotilanteen pelastustehtäviin, jos jossakin Euroopan maassa tarvitaan apua. Lisätietoja: Jani Kareinen, pelastuspäällikkö, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, p. Hankkeen kokonaisarvo on noin 1 553 000 euroa, josta EU:n rahoitusosuus on noin 1 165 000 euroa. Lisäksi pelastusmuodostelmaa voidaan käyttää tulvivilla alueilla veden suurtehopumppaukseen. 6 palokuntalainen PK106 Arctic Ground Forest Firefighting using Vehicles EU-rahoitusta metsäpalojen sammutukseen Euroopan komissio on myöntänyt osarahoituksen Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kymenlaakson pelastuslaitosten yhteishankkeelle metsäpalojen sammutukseen tarvittavan pelastusmuodostelman erikoiskaluston hankkimiseksi. Pelastusmuodostelma parantaa Suomen varautumista suuriin metsäpalotilanteisiin ja on tarvittaessa käytettävissä myös muualla Euroopassa. 050 456 4477, pekka.tiainen@govsec.fi. Pelastusmuodostelma on osa Suomen Finn Rescue Team -kokonaisuutta ja on kansainväliseltä nimeltään Arctic Ground Forest Firefighting using Vehicles
Osa pelastuslaitosten talousarvioista vuodelle 2022 on tätä kirjoitettaessa esityksiä, mutta ne eivät ole lopullisessa hyväksymisprosessissa paljoakaan muuttuneet. Kasvua on 19 pelastuslaitoksessa ja samalla tasolla talousarvio on kahdessa laitoksessa ja yhdessä laitoksessa kuluvan vuoden arviota pienempi. Pelastuslaitosten vuoden 2022 talousarvioesitysten investoinnit säilyvät kuluvan vuoden tasolla 14 laitoksessa, kasvavat viidessä laitoksessa ja laskevat kolmessa. Laitosten vertailua ei siksi tässä tehdä. 7 Siirryttäessä hyvinvointialueisiin pelastuslaitoksen talouden tason määrittelyssä käytetään hyväksi muun muassa kuluvan vuoden 2021 toteutumaa ja vuoden 2022 talousarviota. Toimintavalmiutta parannetaan eri toimin 13 laitoksessa, muissa toimintavalmius pidetään kuluvan vuoden tasolla. Kuluvan vuoden talousarvion tämän hetkistä toteutumaa tai toteutumaennustetta ei kysytty. PALOKUNTALAINEN KYSYI ??. Kyselyyn vastasivat kaikki 22 pelastuslaitosta. Pelastuslaitosten vuoden 2022 talousarvioissa toiTA 2022 vs. Tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina, koska muu muassa pelastuslaitosten kulurakenteissa on eroja. TA 2021 TOIMINTAMENOT KASVAVAT PELASTUSLAITOKSISSA mintamenot ovat selvässä kasvussa suhteessa kuluvan vuoden lukuihin. Toimintavalmiuden parannustoimenpiteinä ovat lähinnä suorittavan tason henkilöstön lisääminen ja uusien paloasemien rakentaminen
Tapahtumat järjestää Messukeskus toimeksiantajinaan FinnSec-messuilla Finnsecurity ry ja Kiinteistö-messuilla Isännöintiliitto ja Suomen Kiinteistöliitto. Turvallisuus-messujen toimeksiantaja Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys sopi tapahtuman siirtymisestä myöhemmäksi Messukeskuksen kanssa. Sulautumisen tarkoituksena on toimitusjohtaja Iivari Kalliomäen mukaan selkeyttää konsernin rakennetta ja mahdollistaa asiakkaiden palveleminen yhden yhtiön kautta. Uutta ajankohtaa paloja pelastustoimen Turvallisuus-messuille ei ole vielä sovittu. 040 556 8906, timo.kangasniemi@vema.fi Turvallisuus 2022 -messut siirtyy tulevaisuuteen ulkopuolella. Timo Kangasniemi, puh. Paloja pelastusalan Turvallisuus-messut oli tarkoitus järjestää ensimmäistä kertaa samaan aikaan FinnSec-messujen kanssa ja Helsingissä. – Tässä tilanteessa meille on tärkeätä siirtää tapahtuma, sillä pelastusalan ammattilaisille suunnattua tapahtumaa on juuri nyt erittäin hankala järjestää ja viranomaisten mahdollisuutta osallistua messuihin ei voida varmistaa, kertoo Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Timo Kangasniemi. 8 palokuntalainen PK106 Turvallisuus 2022-messuja ei järjestetä tammikuussa samanaikaisesti FinnSec 2022 ja Kiinteistö 2022 -messujen kanssa. Tapahtumiin voi rekisteröityä veloituksetta: www.finnsec.fi www.kiinteistomessut.fi Lisätietoja Messukeskus, tiedottaja Teija Armanto, 050 376 0804, teija.armanto@messukeskus.com Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys, hallituksen pj. Turvallisuus-messujen toimeksiantaja pitää ajankohtaa nyt huonona, sillä tapahtuma on puhtaasti viranomaisille suunnattu. Sulautuminen ei tule merkittävästi näkymään yhtiön na 2022. – Toimipaikat Turku-Kaarina-Kuopio-Katrineholm ja kaikki työntekijät sekä toiminnot jatkavat kuten aiemminkin, vakuuttaa Kalliomäki. – Siirryimme jo kolme vuotta sitten käyttämään ESTERI Group markkinointinimeä, joka on Veikko Nummela Oy aputoiminimi. Turvallisuusala kokoontuu tammikuussa Pohjoismaiden merkittävimpään turvallisuusteknologian ja -palveluiden tapahtumaan, FinnSec-messuille. FinnSec 2022 ja Kiinteistö 2022 järjestetään keskiviikosta torstaihin 12.–13.1.2022. Lisätiedot: Iivari Kalliomäki Toimitusjohtaja Veikko Nummela Oy Kalliomäki yhdistää yrityksensä. Emme tule kuitenkaan järjestämään niitä vuonTurkulais-kaarinalaisfirmat Rauplan Oy, TR Vesitykit Oy ja Veikko Nummela Oy sulautuvat yhdeksi yhtiöksi. – Mietimme nyt uutta ajankohtaa Turvallisuus-messuille. FinnSec ja Kiinteistö järjestetään 12.–13.1.2022 Messukeskuksessa Helsingissä
Vuoden Palomies valinnan tekee vuosittain toimikunta, johon kuuluu edustaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK), Suomen Palopäällystöliitosta (SPPL), Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta (JHL) ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta (SSPL). Hän painottaa, ettei pelastusala ole vielä valmis työturvallisuuden osalta, vaikka paljon onkin saatu aikaan. valle pelastajalle jaettava pelastajan ammattitutkintomerkki eli Pelastajamerkki ovat osoituksia Höökin tekemästä pelastusalan arvojen mukaisesta työstä. Kiinnostus pelastusalan työturvallisuuteen heräsi oman, ensihoitotehtävällä tapahtuneen työtapaturman jälkeen. Juha Höökillä on vuosikymmenten kokemus pelastusalalta. Haluan omistaa huomionosoituksen niille kollegoille, jotka ovat menettäneet henkensä tai terveytensä työssään, Höök sanoo. Juha Höökin pelastusalan arvojen eteen tekemä konkreettinen työ mainitaan myös perusteluissa. Hän aloitti jo nuorena poikana vapaaehtoisen palokunnan riveissä ja on vuosien saatossa kasvanut vakinaisen pelastustoimen ammattilaiseksi. Lisäksi hän on tehnyt opinnäytetyönsä pelastustoimen työturvallisuudesta sekä toiminut uhkatilanteiden työturvallisuuden pääkouluttajana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. 9 Juha Höökin mukaan pelastusalan henkilöstö kohtaa työssään haastavia ja uhkaavia tilanteita, joihin on tärkeää valmistautua etukäteen. www.vuodenpalomies.fi K uv a: Es a A al to. – Valinta Vuoden palomieheksi vetää nöyräksi. Olen kuitenkin iloinen, että pelastusalan silmät ovat auenneet työturvallisuudelle ja aiheesta puhutaan ja toimintaa kehitetään, sillä työturvallisuus on meitä kaikkia yhdistävä tekijä pelastusalalla. Esimerkiksi Pelastusopiston aulaa koristava Pelastusalan muistotaulu ja jokaiselle valmistuVuoden palomies 2021 on Juha Höök, LUP Vuoden palomieheksi valittu Juha Höök on kehittänyt pelastusalan työturvallisuutta jo kahdella vuosikymmenellä. Vuoden Palomies on valittu vuodesta 1982 lähtien. – Alan vaaranpaikat ja riskit on tunnistettava, sillä työturvallisuus koskee meitä kaikkia, eikä terveyden tai hengen menettäminen kuulu työnkuvaan, vaikka toimitaankin keskimääräistä vaarallisemmissa tehtävissä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloesimies tunnetaan etenkin uhkaja väkivaltatilanteiden työturvallisuusasiantuntijana ja kouluttajana. Höök on toiminut monissa valtakunnallisissa työturvallisuutta kehittävissä työryhmissä, kuten PeO:n ja SM:n työturvallisuushankkeissa. – Työtä riittää esimerkiksi valtakunnallisen poikkeamaraportointijärjestelmän työstämisessä sekä työturvallisuuskoulutuksen yhtenäistämisessä. Höökin valintaa Vuoden palomieheksi perustellaan hänen ansiokkaalla työllään pelastusalan työturvallisuuden hyväksi
10 palokuntalainen PK106 VEHOLA Päärakennus10549 m 2 Väestösuojaja jätepisterakennus 309 m 2 Pesuhalli 562 m 2 Myyntipäällikkö Pekka Paananen ja myyntijohtaja Mikko Nurmi Veho Vehkalan korjaamon henkilökunta toivotti ensimmäisen asiakkaan tervetulleeksi 15.11.2021.
– Ajoneuvojen pesuja katsastuspalvelut ovat luonnollinen osa täyden palvelun keskusta, sanoo erikoisajoneuvojen myyntijohtaja Mikko Nurmi. – Meiltä löytyy myös ravintola, joka palvelee niin asiakkaita kuin henkilökuntaakin. Näistä Nurmi mainitsee muun muassa asiakaspalvelukoulutusohjelman, huoltohenkilöstön neljä yhtä vahvaa tiimiä sekä prosessija asiakaspalvelukoulutuksen pakettija kuorma-autohuollon esimiehille. lämpöä talvella, viilentää kesällä ja vaimentaa ääntä, selvittää Mikko Nurmi katon hyödyntämistä. Henkilökuntaa toimipisteessämme on 140. Näistä korjaamohenkilöstöä on noin 100. Korjaamosta löytyvät korjaamopaikat 15 pakettiautolle ja 30 kuorma-autolle. – Toimiaksemme yhtenä tiiminä aidolla asiakas ensin –asenteella, olemme ottaneet käyttöön useita uusia toimenpiteitä. Aiemmin kahdessa paikassa sijainneet vuokra-ajoneuvopalvelut on nyt keskitetty Vehkalaan. Pinta-alaltaan 14 jalkapallokenttää vastaavalle tontille on sijoitettu kaikki, mitä hyötyajoneuvojen myynnissä, varustelussa, huollossa ja korjaamisessa tarvitaan. Mersuja nyt Vantaan Vehkalasta. Katto hyötykäytössä Uuden toimipisteen päärakennuksen vesikatolla on aurinkovoimalan lisäksi viherkattoalue. Asiakkaille on lisäksi odotusja rentoutumistilat. Vehkalassa kaikki palvelut saman katon alla Uuden toimipisteen henkilökunta on viritetty toimimaan tiiminä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 11 Veholaksi kutsutussa toimipisteestä löytyvät kuorma-, pakettija linja-autojen sekä erikoisajoneuvojen myynti ja huoltopalvelut. – Vesikatolla sijaitsevan aurinkovoimalan vuosituotoksi ennakoidaan 140 MWh. Tämä tarkoittaa lupausta pyrkiä tekemään kaikkemme varmistaaksemme, että asiakkaidemme ajotehtävät jatkuvat kaikissa tilanteissa päättää Mikko Nurmi. – Sen tarkoituksena on sitoa sadevettä, jolloin hulevedet eivät rasita viemärijärjestelmiä. Se suojaa kattorakenteita ja pidentää katon käyttöikää, eristää Vehon uusi, marraskuussa avattu toimipaikka löytyy Kehä III:n pohjoispuolelta Vantaan Vehkalasta. – Mercedes-Benz Trucksin asiakaslupaus on kuorma-autoja, joihin voit luottaa
2021 hyväksymistestauksiin. Hyväksymistestausten jälkeen tuote lähtee valmistukseen ja myyntiin 2022. Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto 2021 julkistettiin Oulussa pelastustoimen ajankohtaispäivillä 17.11.2021. Innovaatiosta on tehty kaksi prototyyppiä ja kolmas, valmistuksessa oleva kappale tulee loppuvuoden PSR:n 14. 12 palokuntalainen PK106 Akkupalot ovat haasteellisia sammuttaa, niistä vapautuu paljon myrkyllisiä sekä erittäin herkästi syttyviä kaasuja. Lisätiedot www.psr.fi. Uudessa sammutuspeitekonseptissa peitteen rakenne muodostaa veden avulla altaan, johon kertyvä vesi tekee peitteestä kaasutiiviin. Innovaatiopalkinnon toinen sija jaettiin kahden työryhmän kesken. Molemmat tahot saivat 5 000 euron palkintorahan. Lisäksi sammutuspeittoon yhdistetyt ”suuttimet” suihkuttavat vettä ajoneuvon päälle, mikä jäähdyttää itse ajoneuvoa, mutta sitoo myös myrkyllisiä kaasuja. Innovaatiopalkinto SUODATTAVA SAMMUTUSPEITE AJONEUVOPALOHIN Palosuojelurahaston vuoden 2021 Innovaatiopalkinnon sekä 12 000 euron palkintorahan saivat erikoistutkija Marko Hassinen, tutkija Juha Laitinen ja tuotepäällikkö Jari Mikkonen suodattavan sammutuspeitteen kehittämisestä ajoneuvopaloille. Lisäksi myönnettiin neljä kunniamainintaa. Palkinnon luovuttivat rahaston hallituksen puheenjohtaja Päivi Nerg ja Innovaatiopalkintoraadin puheenjohtaja Jaakko Pukkinen. Kaasutiiveyden ansiosta akkupalossa syntyvät myrkylliset kaasut saadaan ohjattua suodatinjärjestelmään. Palkinto myönnettiin sähköautojen alustasprinklerin sekä litiumakkupalojen sammuttamiseen tarkoitettujen sammutusaltaiden kehittäjille. Sammutustehtävät ovat huomattavasti pitkäkestoisempia kuin polttomoottoriautojen paloissa. Innovaatio parantaa työja paloturvallisuutta, sillä se vähentää sammuttajien ja sivullisten altistumista vaarallisille kemiallisille yhdisteille sekä hillitsee palon leviämistä muihin ajoneuvoihin tai ympäristöön
Käsikirja julkaistiin joulukuussa sähköisenä julkaisuna. Palvelukokonaisuushanke maaliin Pelastustoimen palvelukokonaisuuksien kuvaaminen -hankkeen pohjalta on julkaistu Pelastustoimen palvelukokonaisuudet -käsikirja. Se kokoaa yhteen muun muassa pelastustoimen palveluihin, asiakassegmentteihin ja näkökulmiin liittyvää tietoa. Käsikirjan kohderyhmänä ja hyödyntäjinä ovat pelastuslaitokset sekä hyvinvointialueilla palveluiden järjestämisestä ja suunnittelusta vastaavat tahot. Alueen toiminta alkoi vähentyä jo ennen koronaa toteaa Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. TTHA:n sopimuskumppaneina on ollut eri alojen yrityksiä, julkistoimijoita, oppilaitoksia sekä toimialajärjestöjä ja -liittoja. 13 Pelastusjohtajat valitsivat marraskuun kokouksessaan uusiksi hallituksen jäseniksi ja palvelualueiden puheenjohtajiksi pelastusjohtaja Jani Pitkäsen (ensihoitopalveluiden palvelualueen pj.) sekä pelastusjohtaja Juhani Carlsonin (turvallisuuspalveluiden palvelualueen pj.). Toimintaympäristön yllättävät muutokset ja koronapandemia ovat tuoneet myös omat haasteensa toimintaan. Alue on sopimuskumppanien käytössä vielä tulevan vuoden. Hallituksessa jatkavat vuoden 2022 ajan jäseninä pelastusjohtaja Markus Aarto (pelastustoiminnan palvelualue) sekä pelastusjohtaja Jukka Koponen (tukipalveluiden palvelualue). TTHA ajetaan alas Kuopiossa TTHA:n toimintaa ei ole saatu kannattavaksi eikä Pelastusopiston voimavaroja voi suunnata sen toimintaan lakisääteisten tehtävien kustannuksella. Tässä taloudellisessa tilanteessa joudumme keskittymään lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Taloudellisesti kestävää ratkaisua toiminnan jatkamiseksi ei ole löytynyt, minkä vuoksi toiminta ajetaan alas vuoden 2022 loppuun mennessä. Kumppanuusverkosto: Puheenjohtajaksi Harri Setälä, Palvelukokonaisuus -käsikirja julkaistu Uudeksi kumppanuusverkoston puheenjohtajaksi 2022 alkavalle kaudelle on valittu pelastusjohtaja Harri Setälä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta. Pelastusjohtajien kokous hyväksyi hallituksen esityksen siitä, että turvallisuuspalveluiden palvelualueen sihteerin tehtävät toteutetaan alkavalla kaudella siten, että sihteerin tehtäviin palkataan päätoiminen palvelualueen sihteeri. Kuopion Korvaharjussa sijaitsevalla Työturvallisuuden harjoitusalueella on ollut mahdollista kouluttaa ja harjoitella käytännön työturvallisuustaitoja oikeita työtilanteita jäljittelevissä harjoituskohteissa. – Koulutukset ovat pitkälti siirtyneet verkkoon ja alueen käyttö vähentynyt. Edellisenä puheenjohtajana toiminut pelastusjohtaja Pekka Tähtinen Satakunnan pelastuslaitokselta siirtyy seuraavaksi vuodeksi varapuheenjohtajan tehtäviin. Pelastusopiston harjoitusalueen yhteydessä olevan Työturvallisuuden harjoitusalueen (TTHA) toiminnan hallittu alasajo toteutetaan vuoden 2022 aikana. Käsikirjassa on määrittelytietojen lisäksi kuvattuna pelastustoimen palvelukartta, joita voidaan hyödyntää myös hyvinvointialueiden viitearkkitehtuurin tulevissa versioissa. Palvelukokonaisuus -käsikirjaan on kuvattuna tulevien hyvinvointialueiden palveluiden järjestämisen tueksi muun muassa esimerkkejä palvelukokonaisuuksien mallintamisesta yli toimialarajojen sekä kuvauksia pelastustoimen palveluiden ohjauksesta. Alueesta saadut kokemukset hyödynnetään muun toimintamme kehittämisessä, toteaa rehtori Mervi Parviainen.
Kuormatilaan on sijoitettu letkulaatikot paloletkuille ja hyllystöt kalustolle. Uusi yksikkö tulee vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin toiminnallisilta ja kalustollisilta ominaisuuksiltaan aiempaa pumppuyksikköä tehokkaammin. TAMLANS-MYYNTITIIMI UUDEN TYYPPINEN PUMPPUYKSIKKÖ ERILAISIIN VEDEN PUMPPAUSJA SIIRTOTEHTÄVIIN. 14 palokuntalainen PK106 Tuomo Sertti Myyntijohtaja, Hälytys ja erikoisajoneuvot 040 532 9584 tuomo.sertti@tamlans.fi Turo Pusa Yksikön esimies 0400 970 684 turo.pusa@tamlans.fi Toteutimme yhteistyössä Tammisalon VPK:n kanssa uuden tyyppisen pumppuyksikön. Mercedes-Benz Sprinter Tamlans on neliveto. Varustelun osalta yksiköstä löytyy miehistö-, kalustoja kuormatilat. Auton vasemmalta puolelta löytyy lisää tilaa sammutuskalustolle. Ajoneuvossa on paikat neljälle ja palaverin pito miehistötilassa onnistuu kääntyvän apukuljettajan penkin avulla kätevästi
– Emme edelleenkään tiedä, kuka tai ketkä ovat meitä ehdottaneet. Olemme erittäin kiitollisia tästä muistamisesta. Tarvittaessa saadaan lisäresursseja vahvistukseksi Saksassa sijaitsevasta Polygonin suurvahinkokeskuksesta noin 48 tunnin sisällä. Palveluun kuuluu sekä jälkivahinkojen torjunta että kokonaisvaltainen palosaneeraus. Sievin PVPK:n ja Ylivieskan VPK:n naisosastojen aktiivit kertovat, että Kalajoen maastopalo oli kokemuksena opettavainen. Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti haluaa nostaa Vuoden turvallisuusteko -palkinnolla esiin esimerkillistä turvallisuustoimintaa ja turvallisuusinnovaatioita. Yhdistämällä yhtiöiden voimat Polygon pystyy tarjoamaan entistä vahvemmat henkilöja kalustoresurssit suurvahinkojen hoitamiseen. 044 5305 199 Kuva: Paula Hyvönen Polygonille suurvahinkotiimi Polygon Finland Oy:n ydinliiketoimintaan kuuluu veden, tulen ja ilmaston aiheuttamien kiinteistövahinkojen hallinta ja korjaus. Yhtiö on perustanut Danotec Oy:n ja Tehokuivaus Oy:n kanssa isoihin kiinteistövahinkoihin keskittyvän suurvahinkotiimin. Tiimin resursseihin kuuluu yhtiöiden eri toimipaikoista koottu erikoisammattilaisten ryhmä, joka mobilisoidaan kohteeseen tapauskohtaisessa laajuudessa. Tällä on suuri merkitys koko Jokipelastuksen alueella toimiville naisja tukiosastoille, jotka antoivat oman panostuksensa Kalajoen maastopaloon, sanoo Susanna Suvanto. Lisätietoja: Ylivieskan VPK:n naisosaston puheenjohtaja Sari Pelttari, puh. Suurvahingon tapahtuessa aina vähintään kaksi tiimin ydinjäsentä vastaa kohteen haltuunotosta jälkivahinkojen torjunnan yhteydessä. Vuoden turvallisuusteko -kunniamaininnan vastaanottivat Paula Hyvönen (vas.) ja Aino Suomala Sievin PVPK:sta sekä Sari Pelttari ja Susanna Suvanto Ylivieskan VPK:sta LISÄTIETOJA: toimitusjohtaja Tom Jaatinen 040 570 9299 tom.jaatinen@polygongroup.com www.polygongroup.fi. 15 Vuoden turvallisuusteko kunniamaininta Sieviin ja Ylivieskaan Turvallisuus & Riskienhallinta –lehden myöntämän palkinnon vastaanottiva t Sievin PVPK:n Paula Hyvönen ja Aino Suomala sekä Ylivieskan VPK:n Sari Pelttari ja Susanna Suvanto. Palkinto tuli nelikolle yllätyksenä. Se myös loi yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä tiivisti porukkahenkeä. Hyvönen, Suomala, Pelttari ja Suvanto haluavat kiittää niitä naisia Keski-Suomesta, Keski-Pohjanmaalta, Oulu-Koillismaalta sekä oman alueen vapaaehtoisia, jotka tulivat virka-avun kautta tueksi Kalajoen maastopalon aikana. Sen resursseihin kuuluu noin 3000 vahinkoalan ammattilaista sekä 30 varusteltua suurvahinkorekkaa. Kiireellisten vesija palovahinkojen varalta päivystetään 24/7 numerossa 020 7484 00. Suurvahinkotiimin jäsenet ovat tahoillaan tehneet pitkän ja monipuolisen uran erilaisten ja erikokoisten vesija palovahinkojen hoidossa. Suurvahinkotiimillä on käytössään Polygonin, Danotecin ja Tehokuivauksen valtakunnalliset kalustoresurssit
– Viranomaissektori on meille edelleen tärkeä kohderyhmä, mutta jatkossa haluamme tarjota palveluitamme yhä enemmän myös yrityksille, joille koulutukset muokataan aina heidän tarpeidensa mukaan. Myös uusi korkealta pelastamisen simulaattori otettiin käyttöön. Tällä hetkellä olemme mukana kahdessa yritysturvallisuuteen liittyvässä projektissa: Yritysturvallisuuden kehittämisohjelma-hankkeessa sekä SataDiLogis-hankkeessa. Tarjoamme erinomaiset puitteet, ja pitää vielä mainita, että kouluttajamme ovat pelastusalan esimiestason ammattilaisia. LISÄTIEDOT: Aleksi Vihtilä Säätiön asiamies Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalue Ilmailuopistontie 226 28540 Pori aleksi.vihtila@pori.fi +358447018252. Harjoittelu pysyy tehokkaana, kun kaikki tarvittavat palvelut löytyvät alueelta, kertoo Aleksi Vihtilä. Aluetta uudistetaan jälleen monin tavoin tavoitteena kehittyä kansalliseksi turvallisuuskeskukseksi. – Investoimme myös uuden puhdas paloasema –konseptilla toimivan rakennuksen suunnitteluun. – Panostamalla majoitusrakennukseen, haluamme tarjota muun muassa kauempaa saapuville asiakkaille mahdollisuuden suunnitella useamman päivän harjoituksia. Näiden lisäksi Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue on mukana kansainvälisessä MELODY-hankkeessa, jossa tarkoituksena on luoda koulutuspohjaa viranomaisille vaarallisten aineiden onnettomuksiin liittyen. Sen yhteyteen tulee kolme modernia koulutusluokkaa, savuinen ja puhdas pesutila sekä sauna kabinetteineen. – Toivotamme pelastuslaitosten ammattilaiset ja sopimuspalokuntalaiset tervetulleiksi käyttämään monipuolisia palveluitamme. Myös majoituspalveluita kehitetään edelleen. Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue: UUDISTUKSILLA PAREMPAAN PALVELUUN Porin lentokentän kainalossa sijaitseva Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalue on kymmenen toimintavuoden aikana kehittänyt systemaattisesti palveluitaan. 16 palokuntalainen PK106 Pelastusharjoitusalueen käyttäjät ovat tähän mennessä olleet lähinnä viranomaistahoja, mutta painopistettä ollaan alueen asiamies Aleksi Vihtilän mukaan siirtämässä myös yrityssektorille. Vuoden 2022 aikana alueelle rakennetaan uusi rauniopelastusalue, polttokenttä ja harjoitteluun tarkoitettu huoltoasema. – Länsi-Suomen pelastusharjoittelualueen omistavan säätiön tavoitteena on luoda monipuolisia palveluita yritysten ja viranomaisten tarpeisiin vastaava harjoitteluja koulutuskeskus, valottaa Vihtilä meneillään olevaa uudistushanketta. Vuoden 2021 aikana Länsi-Suomen pelastusharjoittelualuetta saneerattiin rakentamalla majoitustiloihin uudet vesikatot
17 Aleksi Vihtilä
Tunnustuksen tarkoituksena on kohottaa sopimuspalokuntien päälliköiden arvostusta ja kiittää tunnustuksen saajaa tekemästään työstä sekä kannustaa sopimuspalokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisesti sopimuspalokuntien toimintaa pelastustoimen hyväksi. Komulainen onkin täydentänyt osaamistaan sekä Saaristolaivurin että Rannikkolaivurin tutkinnoilla. Palokuntauransa Komulainen on aloittanut jo 1960-luvun lopulla silloisen Kuopion läänin Palokuntaliiton järjestämillä Palokuntalaisen alkeisja peruskursseilla. kerran. Lisäksi Komulainen on ollut neuvottelemassa uusinta, tänä vuonna voimaan astunutta palokuntasopimusta paikallisen pelastuslaitoksen kanssa. Palokunnan ulkopuolella Komulainen vaikuttaa parhaillaan Sopimuspalokuntien vetoa ja voimaa -toimikunnassa, joka kuuluu valtakunnalliseen Sopimuspalokuntien elivoimaisuuden kehittäminen harva-alueella -hankkeeseen. Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustus jaettiin nyt 7. Lisätietoja Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksesta: Suomen Palopäällystöliitto toiminnanjohtaja Ari Keijonen ari.keijonen@sppl.fi, 040 588 4112. Komulaisen aikaisempia luottamustehtäviä ovat olleet esimerkiksi ja Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Kehittämisja työsuojelutoimikunnan jäsenyys vuosina 2004–2021, Alueellisen pelastustoimen valmistelun Talousja hallintojaoston jäsenyys vuosina 2002–2004 sekä Kuopion läänin Palontorjuntaliiton hallituksen jäsenyys vuosina 1977–1989. 18 palokuntalainen PK106 Sopimuspalokunnan päällikkö 2021: Jouni Komulainen, Peltosalmen VPK Jouni Komulainen on toiminut Iisalmessa sijaitsevan Peltosalmen VPK:n päällikkönä vuodesta 1977 tähän paivään asti. Pelastustoimen ulkopuolella Komulainen on Iisalmen Järvipelastusyhdistys ry:n perustajajäsen ja toiminut seuran puheenjohtajana vuosina 1988–2005. Hän on ollut merkittävällä tavalla vaikuttamassa esimerkiksi Peltosalmen VPK:n uuden paloaseman rakentamiseen ja kunnollisen ajoneuvokaluston saamiseen palokunnan käyttöön
19
20 palokuntalainen PK106 Kotitalouksien varautuminen ja resilienssi -tutkimuksessa kysyttiin tuhannelta suomalaiselta häiriötilanteisiin varautumisesta, niissä pärjäämisestä, auttamishalusta, luottamuksesta ja varautumisuskomuksista. Kaupungissa peräti kaksi kolmasosaa (63 %) kertoo varautuneensa heikosti tai ei lainkaan. Ikäryhmienkin välisiä eroja löytyy: nuoret vastaajat ovat muita harvemmin varautuneita, kun taas yli 65-vuotiaat ilmoittavat harvoin varautuneensa erittäin tai melko huonosti. – Koronakriisi on nostanut kotitalouksien kriisinkestävyyden ja omatoimisen varautumisen ajankohtaisiksi aiheiksi ja korona näkyy suomalaisten riskitietoisuudessa, sanoo SPEKi tutkimuspäällikkö Tuula Kekki. Haja-asutusalueella reilu kolmasosa on varautunut vedenjakeluhäiriöön hyvin tai erinomaisesti ja kaupungissa joka kuudes. Seitsemännen kerran tehdyn varautumistutkimuksen mukaan erityisesti sähkökatkot ja vedenjakeluhäiriöt aiheuttaisivat haasteita jo huomattavasti lyhyemmässä ajassa. Heikoiten vastaajat arvioivat olevansa varautuneita vedenjakeluhäiriöihin ja tulviin. Omakotitalossa ja maaseudulla asuvat selviäisivät kaupunkilaisia ja kerrostaloasukkaita pidempään ilman monia palveluita. Monet nuoret ja kerrostalo. Vuonna 2018 vain yhdeksän prosenttia arvioi kotivaransa riittävän yli viikon. Puolet (52 %) vastaajista arvioi, ettei selviytyisi kolmea vuorokautta ilman juoksevaa vettä ja yli kolmannes (39 %) arvioi, ettei selviytyisi sähkökatkosta yli kolmea vuorokautta. Alle puolet (41 %) vastaajista pitää omaa varautumistaan hyvänä. Parhaiten on varauduttu tulipaloihin ja kotitapaturmiin. SPEK selvitti: Kolmannes suomalaisista selviäisi häiriötilanteessa yli viikon käymättä kaupassa Lähes kolmannes suomalaisista arvioi, että selviäisi häiriötilanteessa jopa yli viikon käymättä ruokakaupassa. Suomalaisilla kotitalouksilla tulisi olla varautumissuosituksen mukaan valmius pärjätä häiriötilanteessa 72 tuntia eli kolme vuorokautta ilman viranomaisten apua. – Vaikka häiriötilanteilla viitataan yleensä laajoihin sähkökatkoihin tai vedenjakeluhäiriöihin, myös koronapandemiaa voi pitää laajana häiriötilanteena ja se on vaikuttanut asenteisiin varautumista kohtaan, Kekki toteaa. Esimerkiksi kantakaupungissa asuvista vastaajista lähes puolet (48 %) kertoo, että ei selviäisi varautumissuosituksen mukaista kolmea vuorokautta ilman sähköä, kun taas haja-asutusalueella asuvista näin kertoo neljäsosa (23 %)
21 asukkaat suunnittelevat lähtevänsä häiriötilanteen sattuessa asumaan väliaikaisesti ystävän luo, Kekki sanoo. – Liiketoimintakaupan myötä voimme tarjota turvallisuusosaamistamme ja palveluitamme uudella maantieteellisellä alueella, kertoo toimitusjohtaja Jari Kortelainen Presto Paloturvallisuudesta. Liittokokouksessa valittiin varsinaiset ja varajäsenet erovuoroisten tilalle liittohallitukseen. Yritysturvallisuus-jaoston varsinaiseksi jäseneksi valittiin jaoston puheenjohtaja Kalle Seppänen ja varajäseneksi Veera Jämsén. Huoltotoiminnoista vastaa huoltopäällikkö Markus Korhonen. Henkilöstö jatkaa palveluksessamme vanhoina työntekijöinä. Palopäällystöliitto: Kaistinen ja Sirola kunniajäseniksi Palopäällystöliiton syysliittokokous pidettiin tiistaina 14.12.2021 Helsingin Pelastuskoululla ja Teamsissa. Palopäällystöliiton kunniajäseniksi kutsuttiin Timo Kaistinen (aluepalopäällikkö, eläkkeellä) Riihimäeltä ja Jarmo Sirola (tekninen päällikkö, eläkkeellä) Helsingistä.. Riskienhallinta-jaoston varsinaiseksi jäseneksi valittiin jaoston puheenjohtaja Teemu-Taavetti Toivonen ja varajäseneksi Pauliina Kopra. Peltacon paloturvallisuuden huoltotoiminnot ja huoltohenkilöstö siirtyivät osaksi Presto-konsernia 20.12.21 alkaen. Jatkossa Peltaco keskittyy turvallisuustuotteiden ja -koulutusten myyntiin. – Kaikki Peltacon nykyiset paloturva-asentajat siirtyvät Presto Paloturvallisuus Oy:hyn. Lisätietoja: SPEKin tutkimuspäällikkö Tuula Kekki, 040 157 7706 Kotitalouksien varautuminen ja resilienssi -tutkimus: https://www.spek.fi/wp-content/uploads/2021/12/ SPEK-tutkii-26.pdf Peltacon huoltotoiminnot Prestolle Presto Paloturvallisuus Oy on ostanut liiketoimintakaupalla Kuopiossa toimivan Peltaco Oy:n huoltotoiminnot
22 palokuntalainen PK106 Kari Ojala päättää 21-vuotisen uransa Tamlans Oy:n toimitusjohtajana. Uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.11. Pian 25-vuotias Tamlans Oy on moottoriajoneuvojen varustelija ja valmistaja. Lisäksi hän jatkaa operatiivista toimintaa osana yrityksen myyntiryhmää, alueenaan myyntiin, markkinointiin ja vientiin liittyvät tehtävät. Toimitusjohtajan vaihtumisen taustalla on yrityksen strateginen kehitysohjelma, jonka yhteydessä myös kehitetään hallitusja johtoryhmätyöskentelyä sekä päivitetään tehtävänkuvia. Ojala aloitti keväällä 2021 hallituksen puheenjohtajana, ja hän jatkaa näissä tehtävissä. alkaen yrityksen talousjohtaja Mikko Valve, joka on työskennellyt yrityksessä vuodesta 2016. Tamlans Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu. Yksi yrityksen pian valmistuvista kärkihankkeista on jo käynnistetty yleisvarusteluliiketoiminta sekä Vantaan Koivuhakaan perustettu uusi toimipiste. Yritys jatkaa ohjelman mukaisten strategisten hankkeiden eteenpäin viemistä ohjaksissaan Valve, joka tuo uutta näkemystä erityisesti sisäisten prosessien kehittämiseen ja sitä kautta palvelukokemuksen parantamiseen
23 HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄKURSSI 36 Annonen Mari Kristiina Elo Marja Orvokki Hyttinen Sini Elina Kaurala Kari Antero Kilpimaa Minna Maarit Kinnunen Ella Emilia Laakkonen Anna Elina Lahdenmaa Miia Pauliina Mattila Riikka Sofia Mäkelä Cirilla Eeva Isabella Ollonqvist Johannes Frans Wilhelm Portaankorva Ulla Maaria Porvari Jenna Riikka Rissanen Meerit Enja Anette Salo Oili Maria Sederlöf Nina Kaarina Talvitie Tiia Elina Uosukainen Sini Susanna Vihelä Heini Elena PELASTAJAKURSSI 112 Ailovuo Aleksi Oskari Ala-Hukkala Sami Petteri Antila Anssi Ilkka Olavi Aro Ossi Verneri Broström Werner Viljam Bäckman Valtteri Johannes Finell Andreas Alexander Gröndahl Niklas Ilmari Hansen Lasse Henrik Harve Olli-Matti Aleksanteri Hintsanen Miikka Jeremias Huhta Daniel Kim Hulkko Juho Matias Härkönen Joni Aleksi Ensio Isojärvi Esa Alpo Jänkälä Roni Petteri Kaasinen Santeri Juhani Kamppila Miikka Tapani Kantoluoto Miika Olavi Karppinen Joona Juhani Kiikkala Topias Miikkael Koho Joonas Valtteri Kouvala Antti Juhani Kähkönen Simo Jaakko Mikael Liikkanen Riku Johannes Eemeli Mikkola Markus Vilhelm Saarelainen Niklas Aki Petri Voutilainen Antti Tapio Pelastajakurssi 113 Moilanen Juho Santeri Nuojua Jonne Kristian Nuutinen Janne Petteri Nyman Santtu Valtteri Paakkarinen Tomi Kari Tapani Paananen Matias Joonatan Parantainen Valtteri Jari Peltokorpi Ville Juhani Puotiniemi Sami Markus Putkonen Sauli Juhani Pyykkönen Henri Aslak Raitio Juuso Esko Viljami Rantanen Pyry Joonatan Rantasalo Jesse Jaakko Joonia Rautiainen Jaakko Sakari Ruohoniemi Joonas Mikael Salakka Aku Olavi Sieppi Artturi Iiro Ilari Siermala Aleksi Petteri Tiainen Petri Tapio Udd Jussi Otto Johannes Uuksulainen Arttu Oskari Vertainen Ville Herman Vuori Valtteri Johannes Vuorinen Hannu Kaarle Olavi Vuorio Juha Tapani Åkerlund Hans Erik Öyttenmaa Jetro Eemeli ALIPÄÄLLYSTÖKURSSI 47 Asovaara Ari Tapani Ettamo Mika Tapani Haasto Lasse Antero Heinilä Jarno Matti Juhani Huikkala Iiro Ilmari Inkilä Teemu Johannes Karasti Joona Ville Samuli Kokkonen Hannu Henrik Johannes Kujala Jussi-Pekka Kuolimo Juha Matti Kuusela Juha Ilmari Kvist Jouni Kalervo Räikkä Kalle Pekka Stenberg Valtteri Jaakko Elias Suomalainen Markku Tapio Turtiainen Jouni Kalevi Johannes Valto Olli Tapani Vuohtoniemi Ville Petteri Ylimartimo Ilta Kerttu Auroora PELASTUSALAN PÄÄLLYSTÖTUTKINTO (POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU) Kananen Riku Santeri (valmistunut 30.11.2021) Kangastie Jeremias Rikhard (valmistunut 30.6.2021) Keskinen Miisa Marjaana (valmistunut 30.11.2021) Lindström Päivi Terhikki (valmistunut 30.6.2021) Salo Tiia Maria Susanna (valmistunut 30.6.2021) Tahvanainen Timo Veli Tapio (valmistunut 31.8.2021) PELASTUSALAN PÄÄLLYSTÖTUTKINTO (INSINÖÖRI, PALOPÄÄLLYSTÖN TUTKINTO-OHJELMA) Pekkola Vesa Rauno Tapani (valmistunut 23.6.2021) Seppä Riku Petteri (valmistunut 25.5.2021) PELASTUSOPISTOLTA 17.12.2021 valmistuneet
Mikäli virheitä esiintyy, ne korjataan verkkosivuilla. –18.1.2022 Ennakkoäänestys ulkomailla: 12. Tässä on tulos. Nimiä tarkastellessa tulee otta huomioon kriteerit, joilla listalle on ehdokkaita otettu: pelastusalan ammattilainen virassa tai eläkkeellä, sopimuspalokuntalainen, kiinteässä yhteydessä pelastusalaan oleva henkilö (järjestö, lautakunta, johtokunta, työryhmä tms) tai muutoin tunnetusti alan puolesta toiminut henkilö. SPAL, SSPL, Pelastustieto ja Palokuntalainen ovat keränneet ”alan ehdokkaiden” nimiä yhteistyönä. Tällöin valitaan hyvinvointialueille valtuustot. Listalla olevat ehdokkaat julkaistaan numeroilla varustettuna 1.1.2022 mennessä osoitteissa: www.palokuntalainen.fi www.pelastustieto.fi www.sspl.fi www.spal.fi TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT Ennakkoäänestys kotimaassa: 12. – 15.1.2022 Aluevaalilautakunnat vahvistavat aluevaalien tulokset: 26.1.2022 Valtuustot aloittavat työnsä: 1.3.2022 Aluevaalit sunnuntaina 23.1.2022. Nimiä keränneet yhteisöt ja julkaisut eivät vastaa mahdollisista virheistä. 24 palokuntalainen PK106 PELASTUSTOIMI VAALIT TULOSSA, VALITSE VIISAASTI! Pelastustoimelle kaikkien aikojen tärkeimmät vaalit käydään sunnuntaina 23.1.2022. Koska olemme hyvin pieni toimija tulevilla alueilla, on tärkeää, että valtuustoihin saadaan pelastusalaa ymmärtäviä ja sen asioita ajavia edustajia
Oksanen, SDP (sit.), Kotka Kari Vanhala, Ps, Kotka Paula Werning, SDP, Kouvola Lapin hyvinvointialue Kirsti Heikkala, Kesk, Posio Jani Kalasniemi, SDP, Kemi Pirjo Laitila, SDP (sit.), Kemi Tero Luoma-aho, Kesk, Pelkosenniemi Matti Tervonen, Ps, Salla Arto Toivonen, Ps, Kemijärvi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue Ari-Pekka Hokkanen, Kok, Espoo Johan Holmberg, RKP, Siuntio Tapio Karjalainen, Kok, Vihti Arttu Lankinen, Ps, Kirkkonummi Krister Lindström, SDP, Raasepori Veronica Rehn-Kivi, RKP, Kauniainen Jens Tegengren, RKP, Kauniainen Jenni Viherkanto, SDP, Vihti Pirkanmaan hyvinvointialue Henri Backman, Vihr, Tampere Esa Järvenpää, SDP, Hämeenkyrö Kirsi Kaivonen, SDP, Tampere Marko Kivi, Kok, Ruovesi Erik Lydén, Vihr, Tampere Janne Mäkinen, Ps, Nokia Aarre Nord, SDP, Akaa Jarkko Lahtinen, Kesk, Lempäälä Pohjanmaan hyvinvointialue Minna Andrejeff, SDP, Laihia Bernhard Bredbacka, SDP, Luoto Tuomas Keränen, Kd, Luoto Kari Koskela, SDP, Pietarsaari Tobias Simon, Vihr, Vaasa Jussi Säilä, Kok, Laihia Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Eero Bogdanof, Ps, Joensuu Jarmo Tanninen, SDP (sit.), Joensuu Ari Tielinen, SDP, Joensuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Jarmo Haapaniemi, SDP, Kempele Kim Nikula, Kok, Oulu Markus Jaatinen, Kesk, Ylivieska Pohjois-Savon hyvinvointialue Mikko Hiltunen, SDP, Lapinlahti Laura Huotarinen, SDP, Kuopio Petteri Häyrinen, SDP (sit.), Varkaus Tiina Kaartinen, SDP, Kuopio Esa Kokki, SDP, Kuopio Mikko Kyyryläinen, SDP, Iisalmi Jari Marttila, SDP, Iisalmi Jaakko Mäkelä, Kesk, Kuopio Päijät-Hämeen hyvinvointialue Jan Ahonen, Kok, Lahti Jarkko Granlund, Ps, Lahti Juha Halme, SDP, Lahti ??. 25 Etelä-Karjalan hyvinvointialue Tero Forsman, SDP, Lappeenranta Sami Kiiveri, Kesk, Lappeenranta Jari Nalli, Ps, Lappeenranta Josefina Nissilä, SDP, Rautjärvi Ulla Ylönen, SDP, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue Tuomas Berg, SDP, Lapua Balint Berki, Ps, Ilmajoki Sami Keskinen, Kok, Kurikka Juha Koski, SDP (sit.), Ilmajoki Antti Kurvinen, Kesk, Kauhava Matias Peltonen, SDP, Kauhava Jaakko Pukkinen, Kok, Isokyrö Terence Sam, Vihr, Seinäjoki Etelä-Savon hyvinvointialue Toni Pikkusilta, Kok, Sulkava Ville Remes, Kok, Pieksämäki Jarmo Soljasalo, Kok, Mikkeli Itä-Uudenmaan hyvinvointialue Kjell Grönqvist, SDP, Sipoo Taneli Matti Kortelainen, Vihr (sit.), Porvoo Hans-Peter Lindgren, RKP, Sipoo Janne Turunen, SDP (sit.), Porvoo Kainuun hyvinvointialue Vesa Heikkinen, Kesk, Suomussalmi Samppa Homanen, Kok, Paltamo Sami Juntunen, Kok, Suomussalmi Markku Oikarinen, SDP, Kajaani Kanta-Hämeen hyvinvointialue Markku Klemola, Kok, Janakkala Mikko Räsänen, SDP, Riihimäki Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Olavi Haasionmäki, Kesk, Kannus Reino Herlevi, Kesk, Kokkola Jani Hohenthal, Kesk (sit.), Kokkola Matti Kalliokoski, Ps, Kälviä Jukka Kangasvieri, Kesk, Kokkola Harri Pulkkinen, SDP, Veteli Juha-Matti Puronaho, Kok, Ullava Timo Sillanpää, Ps, Kokkola Seppo Ukskoski, SDP, Kokkola Keski-Suomen hyvinvointialue Sari Hovila, Kesk, Joutsa Juha Hyötyläinen, SDP, Äänekoski Maria Kiviaho, Kd, Jyväskylä Markku Kytömäki, SDP, Jyväskylä Tommi Leppänen, Ps, Laukaa Janne Luoma-Aho, Ps, Jyväskylä Kari Parviainen, SDP, Toivakka Jarkko Viitasalo, SDP, Multia Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Marko Hasari, Kok, Tuusula Kyösti Lehtonen, SDP, Tuusula Timo Leino, SDP, Mäntsälä Tommi Luhtaniemi, Kok, Mäntsälä Kenneth Morelius, Liike Nyt, Nurmijärvi Simo Weckstén, Kok, Tuusula Kymenlaakson hyvinvointialue Lauri Alanen, Kesk, Kouvola Tero Flink, Ps, Kotka Toni Kuoppamäki, Kesk, Kouvola Jari Larikka, Kok, Kouvola Markku Leinonen, SDP, Kouvola Sami Lehtimäki, Liike Nyt, Kotka Tatu Lääveri, Ps, Kouvola Markku Pakkanen, Kesk, Kouvola Vesa Parkko, Kok, Kotka Heikki J
Näissä ei aluevaaleja järjestetä 2022. Miina Harmaala, Kesk, Lahti Petteri Heikkilä, Ps, Orimattila Jesse Hilden, Ps, Sysmä Reijo Houni, Kesk, Iitti Mika Järvinen, Kok, Sysmä Vesa Järvinen, Kok, Hartola Riku Korpela, Kesk, Hollola Isto Kujala, Kok, Lahti Petri Marjamäki, Kok, Orimattila Jarkko Niemi, SDP, Hollola Petri Puttonen, Ps, Hollola Juha Rautava, Ps, Asikkala Merja Simola, Kok, Sysmä Raila Viljamaa, SDP, Kärkölä Satakunnan hyvinvointialue Sakari Aalto, Vihr, Ulvila Mika Aho, Vas, Pori Jukka Heinonen, Vas, Pori Petri Huru, Ps, Pori Satu Joensuu, SDP, Pori Tero Järvelä, Ps, Ulvila Jari Lepistö, Kesk, Karvia Marko Lähdekorpi, Kesk, Karvia Arto Perttula, Ps, Kokemäki Taisto Salo, SDP, Siikainen Vantaa-Keravan hyvinvointialue Yrjö Jalava, Vihr, Kerava Erkki Kauranen, Kok, Kerava Timo Lehtovirta, Kesk, Vantaa Sami Paakkinen, Kok, Vantaa Jari Pellinen, Liike Nyt, Vantaa Riku Romppainen, Vihr, Vantaa Varsinais-Suomen hyvinvointialue Kaarlo Alanko, SDP, Salo Janne Aso, Kok, Raisio Markus Helenius, SDP, Naantali Pasi Jokinen, Ps, Lieto Jouni Kaunisto, Ps, Turku Harri Palomäki, Vas, Naantali Aluevaalit sunnuntaina 23.1.2022. 26 palokuntalainen PK106 Ahvenanmaa ja Helsingin kaupunki vastaavat sosiaalija terveydehuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueillaan
Hyvinvointialueilla paloasemaverkosto on säilytettävä ja säilytettävä ja palokuntien toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa.” JANNE ASO PALOMESTARI, ASEMAMESTARI, PALOKUNTALAINEN JANNEASO.FI FACEBOOK.COM/JANNEASO.KOKOOMUS ARJEN TURVALLISUUDEN TEKIJÄ JA HUOLENPITÄJÄ VARSINAIS-SUOMI Rahat hoivaan ja huolenpitoon, sekä auttaviin käsiin. 27 Aluevaalit I Päijät-Häme Ennakkoäänestys 12.–18.1.2022 | Vaalipäivä 23.1.2022 ”Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtajana Suomen erilaiset pelastustoimen alueet tulivat tutuiksi. Ei hallintohimmeleihin. PETRI HURU Ylipalomies, kansanedustaja Pelastustoimen rahoitus ja henkilöstöresurssit turvattava!
On tärkeää pitää huolta sopimuspalokuntien olemassaolosta eikä nähdä niitä rasitteena. Äänestä minua! Pelastustoimen resurssien käyttöä tehostettava Ensivastetoiminnan asemaa on parannettava osana ensihoitopalvelua SAKARI AALTO Eläkkeellä Sairaanhoitaja-yamk, metsätalousyrittäjä, sopimuspalokuntalainen Ulvila, Kullaa/Satakunta PELASTUSTOIMI Aluevaalit sunnuntaina 23.1.2022. se on kuitenkin halpaa ammatillista ja osaavaa työvoimaa. Sopimuspalokuntien edustus pitää olla myös niissä pöydissä, missä tehdään tulevaisuuden suunnitelmia ja strategioita. JAAKKO PUKKINEN Pelastusjohtaja Etelä-Pohjanmaa Sopimuspalokunnan hälytysosastossa vuodesta 1979 TEKIJÄ Kjell Grönqvist Borgby–Hertsby FBK:n puheenjohtaja Itä-Uusimaa Haluan, että sopimuspalokunnat ja vakinaiset työskentelevät rinnakkain samoilla ehdoilla ja varusteilla
29 ARI-PEKKA HOKKANEN vs.palopäällikkö, ensihoitomestari Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aripekkahokkanen.fi www.facebook.com/HokkanenAriPekka twitter.com/ari_hokkanen aripekka.juhani.hokkanen@gmail.com 0449866590 Huolehditaan riittävällä rahoituksella, koulutuksella ja henkilöstöresursseilla, että pelastusja ensihoitopalvelut ovat nopeasti ja yhdenmukaisesti saatavilla, lisäksi turvataan sopimuspalokuntien rahoitus ja toimintaedellytykset perustettavalla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. ERKKI KAURANEN VANTAA-KERAVA Savion VPK:n jäsen 35 vuotta palokunnan päällikkö 18 vuotta KUP -johtokunnan jäsen vuodesta 2005 www.facebook.com/ekaurane PELASTUSTOIMEN ÄÄNI ALUEVALTUUSTOSSA ESA KOKKI Pohjois-Savo 52-vuotta Filosofian tohtori Tutkimusjohtaja Kuopio Aluevaltuustossa päätetään pelastustoimen tulevaisuudesta. Vain äänestämällä voit vaikuttaa, varmistetaan yhdessä, että meillä kaikilla on jatkossa nopeasti saatavilla laadukkaat ja kattavat ensihoidon ja pelastustoimen palvelut. Olen ehdolla Satakunnan aluevaltuustoon. PELASTUSTOIMEN PUOLESTA Juureni ovat VPK-toiminnassa ja teen työtä sopimuspalokuntien jatkuvuuden turvaamisen eteen tänäkin päivänä. Kriisinkestävä ja toimiva hyvinvointiverkosto on merkittävässä roolissa yhteiskunnan ja yksilön hyvinvoinnin kannalta. Avaimet onnistumiseen ovat omissa käsissämme. Resurssien vähentyessä tarvitaan uudenlaista johtamiskulttuuria. Aluevaltuustoon tarvitaan yksi pelastustoimen merkityksen ymmärtävä jäsen. Pelastustoimen lähipalvelut on turvattava koko Pohjois-Savon alueella. JARI LEPISTÖ pelastusylitarkastaja, hallintotieteiden maisteri 48-vuotias ukkoutunut esikouluikäisen tyttären isä, Karvian maaseudulla asuva, kunnanvaltuutettu KÄY LUKEMASSA AJATUKSIANI: www.jarilepisto.net www.facebook.com/ jarialuevaltuustoon Paloautot ja ambulanssit lähellä Äänestä pelastusmyönteistä ehdokasta! PETRI MARJAMÄKI Päijät-Häme
Nopea elvytyksen aloitus ja toimiva hoitoketju pelasti Matin, joka tänään viettää 77-vuotiaana eläkepäiviään. Teksti Seppo Tähtinen ja Pekka Koivunen Kuvat Seppo Tähtinen. päivänä 2016 Hartolassa Tainion talon pihamaalla palokuntaveteraani Matti Tähtinen meni elottomaksi. 30 palokuntalainen PK106 Onnistunut elvytys Hartolassa Matille toinen elämä Lokakuun 10
Samalla soitin kaiutinpuhelun 112:een. Matti Tähtinen oli Hartolan palokunta ry:n hallituksen puheenjohtaja vv. Hoitoa/elvytystä jatkoi ensivasteja paikalle saapunut ambulanssihenkilöstö. – Vein traktorin pellon ympäri rannan kautta kauemmaksi ja lähdin kaikessa rauhassa kävelemään Jyrkin luokse tarkastamaan lopputulosta. Jyrki Tarhonen on ollut Hartolan palokunta ry:n päällikkö vuodesta 1999 alkaen. – Vasta kolmas defibrillointi käynnisti sydämen reilun kymmenen minuutin kuluttua. – Huomasin puun oksia karsiessani toisesta silmäkulmastani, että Matti kaatui suorilta jaloilta maahan kasvoilleen. Lopulta tehtävään hälytetty palokunnan ensivasteyksikkö opasti ambulanssin kohteeseen. Teksti Seppo Tähtinen ja Pekka Koivunen Kuvat Seppo Tähtinen. Hätäkeskuksessa ei kuitenkaan heti ymmärretty osoitetta. Tainiontie on kyllä olemassa, mutta se johtaa talon pelloille yli sadan metrin päähän. Vaikka talo on nimeltään Tainio, niin sinne kuljetaan Harjulantien kautta. Apu lähellä Hartolan palokunnan päällikkönä toimiva Jyrki Tarhonen sahasi moottorisahalla lähistöllä. Kaiken piti olla ihan hyvin! Mutta sitten… Tähän päättyi Matin ensimmäinen elämä. Miehistöauto saapui pihaan, sitten ambulanssi Matin vaimo Aila Tähtinen näki, kun Matti ajoi traktorilla pihaa kohti. Vasemmalla Aila Tähtinen. Kun ensivasteyksikkö otti hoitovastuun, oli elottomuuden alkamisesta kulunut jo 10-12 minuuttia. Valjastimme Valmetin narun toiseen päähän ja Jyrki viritteli moottorisahansa käyntiin. Hetken päästä näin ikkunasta ambulanssin kulman ja silloin hätkähdin. – Sitten keittiössä istuessani näin palokunnan miehistöauton saapuvan pihaan ja ajattelin, että joku palokuntalainen tuli katsomaan, kun Jyrki kaataa puuta. Myös tytär Anu toimii palokunnan naisosastossa. 31 Matin ja Ailan tilan piharakennuksen takana oli 12-15 metriä korkea kaksihaarainen mänty. Paikalle tuli vaativien tilanteiden ambulanssi, joka jatkoi vielä hoitoa ja vakiinnuttamista noin 20 minuuttia ennen kuljetusta Päijät-Hämeen keskussairaalaan, selvittää Jyrki Tarhonen elvytystilanteen vaiheita. Minä laittelin edellisenä päivänä pitkän narun, jolla varmistettaisiin oikea kaatumissuunta. ?. Homma meni ihan nappiin, puu kaatui juuri siihen kohtaan, mihin miehet halusivat. Jyrki sammutti moottorisahan ja meni katsomaan tilannetta. Syysmyrsky oli rusikoinut siitä jo yhden ohuemman haaran poikki. – Päätimme vävypoikani Tarhosen Jyrkin kanssa, että kaadetaan se puu. 19942018. – Hätäkeskus pyysi opastamaan ambulanssin paikalle, mutta kieltäydyin, koska elvytys olisi keskeytynyt, kertoo Jyrki. – Totesin appiukon olevan eloton ja aloitin välittömästi elvytyksen
Minulla kaikki tuntui pysähtyvän siihen paikkaan. Maanantaiaamuna Ailan soittaessa teholle, ylilääkäri sanoi, että toivoa on ja kertoi, että he eivät laita hengityskoneeseen, jos mitään selviämisen mahdollisuuksia ei ole. Jyrki vei minut siitä pois, näin vain yhden iskun. – Hän sanoi vielä, että älä lähde tänne katsomaan, huili tämä päivä, koska Matti nukutettiin kolmeksi vuorokaudeksi. – Kun lääkäri kävi pari kertaa kysymässä, mitä siinä lukee, niin olin varma, että kaikki toivo on menetetty. Aila pääsi käymään Matin vieressä ja näki että Matin silmät olivat raollaan, suu auki ja rinta paljaana. – Kun hänen sydämensä pysähtyi, olisin varmaankin soittanut apua, mutten olisi osannut kuitenkaan elvyttää. Aila pohtii, mitä olisi tapahtunut, jos hän olisi ollut Matin kanssa kahdestaan. Matti oli muutamia vuosia sitten laatinut hoitotahdon, mutta sitä ei Akuutista löytynyt. Hoitotoimenpiteet jatkuivat pihassa vielä jonkun aikaa, koska tehtävä oli helpompi, kun auto oli paikallaan. – Jyrki lähti hakemaan tytärtämme Anua ja lähdimme ambulanssin perässä Akuuttiin, Päijät-Hämeen keskussairaalaan Lahteen. En tiedä, olisinko pystynytkään, vaikka olisin osannut, sillä hätä oli suuri. En olisi edes ymmärtänyt, että siitä tilanteesta vielä voi jäädä henkiin, kun sydän ei enää lyö. Ensivasteryhmän jäsenenä elvytykseen osallistunut Jani Tonteri ja Jyrki Tarhonen.. Silloin odotettiin vielä tehohoitoyksikköä Heinolasta. 32 palokuntalainen PK106 Aila lähti ulos tarkistamaan tilannetta. – Olin varma, ettei hän tuosta selviä. Järkytys oli kova. – Olin varma, että Jyrki oli satuttanut sahalla jalkaansa, mutta saunan nurkalta näin, kun Matille alettiin jo antaa sähköiskuja
Suurimmat vauriot olivat lopulta vaikuttavan näköiset mustelmat rintakehässä ja pientä kipuilua kylkiluissa tehokkaan elvytyksen vuoksi. Sitten pala kerrallaan alkoi selvitä, että olen sairaalassa, kertoo Matti heräämisestään toiseen elämään. Kiitokset! ”En olisi missään tapauksessa tässä kirjoittamassa, ellei ammattitaitoinen sopimuspalokunnan päällikkö olisi ollut sitä puuta kaatamassa ja ryhtynyt välittömästi elvytysja hälytystoimintaan. Ihan kuin olisin maannut armeijan tuvassa. Kotiin Matti pääsi 19.10.2016. Sydämeni oli ilman pienintäkään ennakkovaroitusta yks kaks pysähtynyt. Haluamme välittää kiitoksen myös ensivasteryhmän jäsenille Marko Jokiselle, Jani Tonterille ja Tuomas Rantaselle sekä kaikille hoitoketjuun osallistuneille terveydenhuollon ammattilaisille!” Matti. Kokonaisuudessaan puun kaadosta seurasi kymmenen päivän reissu Päijät-Hämeen keskussairaalaan. – Asiat selvisivät kyllä, kun minulle vähin erin kerrottiin mitä oli tapahtunut. Olemme siitä vaimoni Ailan kanssa ikuisesti kiitollisia Jyrki-vävyllemme. Äly ja ymmärrys olivat tallella. Siellä Matille asetettiin tahdistin, jonka pitäisi suojella jatkossa vastaavalta tapahtumalta. 33 Herääminen Matti heräsi koomasta kolmen-neljän päivän kuluttua. Heräämisen jälkeenkin läheisille oli vielä suuri kysymysmerkki, mitä vaurioita oli tapahtunut pitkän sydänpysähdyksen aikana. – Kun availin silmiäni, näin 4-5 miestä sängyissään, mutta järki ei sanonut mitään.
34 palokuntalainen PK106 Uusi Dräger PSS® AirBoss tarjoaa ylivoimaista ergonomiaa ja turvallisuutta! Käytettävyys: Kolmivaiheinen korkeuden säätö takaa yksilöllisen istuvuuden, liukumekanismi asettaa paineilmalaitteen oikealle paikalle ja kantojärjestelmän kehys tuo painopisteen lantiolle. Turvallisuus: Dräger PSS® AirBoss on varusteltu korkean näkyvyyden LED -valoilla. Kysy lisää: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Poikkeuksellisen kevyt Lue lisää täältä: Dräger PSS ® Airboss. Huollettavuus: Koko Dräger PSS® AirBoss -laitteisto on konepestävä. Lisäksi, kangashihnastojen vähyys kantojärjestelmässä mahdollistaa paineilmalaitteen nopean kuivaamisen. Sisäänrakennetut letkut ja monikiinnityspisteet kangaslenkkien sijaan, minimoivat riskin kiinni jäämiseen. Yhdisteltävyys: PSS® AirBoss Connect on varustettu usealla anturilla jäljellä olevan paineen-, pelastajan liikkumattomuudenja lämmön valvontaan. Kaikki tieto välitetään FireGround Appiin
Esimerkiksi 0+2 vahvuisen yksikön tueksi pitäisi hälyttää seuraavaksi lähin ja tarkoituksenmukainen yksikkö, joka monin paikoin on sopimuspalokunnan yksikkö. Jos tuo 0+2 yksikkö on ajanut vuositasolla vaikkapa 200 kiireellistä tehtävää yksin, lisääntyy lähimmän sopimuspalokunnan tehtävämäärä 200:lla jo entisten lisäksi. Case ei kuitenkaan taida ihan vielä olla closed. PELASTUSTOIMESSA nojataan aika vahvasti ajatteluun, jossa pelastusryhmän koko tulee olla vähintään 1+3, ja tätä kautta samainen vahvuus on ajateltu myös kansankielellä paloauton vahvuudeksi. PERIAATTEESSA homma on helppo. Ei työskentely ainakaan työturvallista ole. Täällä susirajan takana tilanne onkin toinen. Sitten vain toivotaan, että vapaaehtoisuus asuu meissä vahvana. SATAKUNNASSA loppuvuoden aikana on pelastustoimessa puhuttanut kaksi asiaa. Kuinka usein hälytetään lisäyksikkö. Ja edelleen, suurimmasta osasta tuo 0+2 selviytyy yksin, jolloin tuloksena on sopimuspalokunnalle haalareidenpukemisharjoitus. Mielekästä. 35 TURTOLA LAURI TURTOLA Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen Porista. Tiiviisti asutulla pääkaupunkiseudulla tavoittamisongelmiin on ratkaisuksi esitetty kahden miehen kevytyksiköitä, jotka tavoittavat kohteen nopeammin. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. SÄÄLILLÄ silti ajattelen sitä kahden miehen yksikköäkin, joka yön pimeydessä koittaa hoitaa stabiloinnin, syttymisen estämisen, liikenteenohjauksen ja ehkäpä vielä potilaan irroituksen. kolumni Vahvuusongelma. Muitakin ratkaisuja on kuitenkin nähty – ja tullaan näkemään. Pahoin pelkään, että ratkaisu on kuitenkin asemien yhdisteleminen. Ei ehkä. Lisää rahaa ja miehiä töihin. Säästöt peruttiin ja avi:n määräys on kuulemma aiheeton. Säästötavoitteet, joihin olisi mahdollisesti liittynyt miehitettyjen asemien sulkeminen sekä aluehallintoviraston antama määräys koskien vajaasti miehitettyjen yksiköiden hälyttämistä yksinään kiireellisille tehtäville. Tiiviin, vakituisesti miehitetyn paloasemaverkoston alueella tämä onkin helppoa, sillä ryhmä on helppo täydentää. Tuskin aina, vaikka pitäisi. TÄSTÄ PÄÄSTÄÄNKIN sopimuspalokuntalaista huolestuttavaan asiaan. MITÄ TEHDÄÄN SILLOIN, jos sopimuspalokunnan yksikkö lähtee kiireelliselle tehtävälle alle vahvuuden 1+3
Heti aluksi on mainittava, että kaikissa sopimuspalokunnissa (vpk ja hspk) suuri osa tukija taustatoiminnasta on vapaaehtoista, toisin sanoen palkkaa ei makseta. 1 % PELASTUSLAITOS MAKSAA KORVAUKSEN PALOKUNTAYHDISTYKSEN PUOLESTA HÄLYTYKSISTÄ, EI HARJOITUKSISTA (VPK toimii työnantajana ja pelastuslaitos hoitaa palkanlaskennan ja maksatuksen vpk:n puolesta). Kun tutkitaan tilannetta harjoitusja hälytystoiminnan osalta, tilanne on toinen. Tehtyyn kyselyyn vastasi 30 % vpk-muotoisista sopimuspalokunnista jakautuen alueellisesti eri puolille maata. Tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina koko Suomea ajatellen. 15 % PELASTUSLAITOS MAKSAA HÄLYTYKSISTÄ JA HARJOITUKSISTA (henkilöstöllä suora työsopimus laitoksen kanssa, mutta taustalla on kuitenkin yhdistys, jolla on palokuntasopimus pelastuslaitoksen kanssa). Puolet vpk-muotoisista palokunnista maksaa tavalla tai toisella korvausta henkilöstölleen, puolet ei. 36 palokuntalainen PK106 Sopimuspalokunnissa, joissa henkilöstöllä on henkilökohtainen suora työsopimus pelastuslaitoksen kanssa, mutta ei palokuntasopimusta (hspk), palkanmaksu on selvä. 10 % PALOKUNTAYHDISTYS MAKSAA KORVAUKSEN HÄLYTYKSISTÄ, EI HARJOITUKSISTA. 50 % PALOKUNTALAISET EIVÄT SAA KORVAUSTA HARJOITUKSISTA EIKÄ HÄLYTYKSISTÄ. 10 % PALOKUNTAYHDISTYS MAKSAA KORVAUKSEN HARJOITUKSISTA JA HÄLYTYKSISTÄ. palokuntasopimus, tilanne on tasan. Puolessa maksetaan korvaus, puolessa ei. Suomessa on muutamia pelastuslaitoksia, joissa on eroja maksukäytännöissä jopa saman alueen sopimuspalokuntien välillä. Kaikesta hälytysja harjoitustoiminnasta maksetaan korvaus. 13 % PELASTUSLAITOS MAKSAA KORVAUKSEN PALOKUNTAYHDISTYKSEN PUOLESTA HÄLYTYKSISTÄ JA HARJOITUKSISTA (Vpk toimii työnantajana ja pelastuslaitos hoitaa palkanlaskennan ja maksatuksen vpk:n puolesta). VPK-yhdistysmuotoisissa palokunnissa (vpk), joilla on Tasapeli Puolet vpk:ista maksaa henkilöstölle korvausta palokuntatoiminnasta Kuinka vapaaehtoista palokuntatoiminta on. Mitä pohjoisemmaksi mennään niin sitä useammin henkilöstölle maksetaan. 1 % PELASTUSLAITOS MAKSAA HÄLYTYKSISTÄ (henkilöstöllä suora työsopimus laitoksen kanssa, taustalla on kuitenkin yhdistys, jolla on palokuntasopimus pelastuslaitoksen kanssa), mutta ei korvausta harjoituksista. PALKKIOTILANNE VPK-SOPIMUSPALOKUNNISSA 2021
Aikaisemmin ei maksettu harjoituksista eikä hälytyksistä, oli vain yksikönjohtaja viikonloppuisin varallaolossa, josta varallaolokorvaus.” ”VPK maksaa samansuuruisen korvauksen kuin minkä pelastuslaitos maksaa muillekin alueen sopimuspalokunnille. 37 KORVAUS ”Viikkoharjoitusten korvaus tulee palokuntasopimuksen mukaan yhdistykselle.” ”Hälytykset ja pelastuslaitoksen järjestämät erilliset harjoitukset sekä kurssit pelastuslaitos maksaa palkan työsuhteisille. Nyt joutuu yksittäinen taistelija ottamaan osaa yhteiskunnan lakisääteisten tehtävien hoidosta johtuviin kustannuksiin merkittävällä panoksella.” POIMINTOJA AVOIMISTA VASTAUKSISTA:. Toiminnassa myös mukana väkeä, joka ei saa korvausta toiminnasta eivätkä ole työsuhteessa keneenkään.” ”Ei ole tarvetta palkkaan, tämä on harrastus.” ”Tämä korvauksien maksaminen otettin käyttöön vasta vuonna 2021. Ei korvaa enää työstä poissaolon aiheuttamaa ansiomenetystä. VPK toimii sivutoimen työnantajana jäsenilleen hälytysosastossa.” ”Palokuntayhdistys maksaa kesäviikonloppuina varallaolosta.” ”Osista harjoituksista tulee myös korvaus pelastuslaitokselta, mutta ei kaikista omista harjoituksista.” ”Yhdistys saa korvauksen harjoituksista ja hälytyksistä.” ”Palokunta maksaa pienen kiinteän kulukorvauksen hälytykseen kotivarallaolosta lähteneille hälytysosaston jäsenille.” ”Palokuntamme maksaa hälytyksistä symbolista korvausta hälytyksistä, joka korvaa edes vähän menetettyä ansion menetystä työaikana tulevista tehtävistä ja samalla varmistamme jäseniemme mahdollisen työtapaturman sattuessa korvauksiin.” ”Hälytyskorvaus on 9,50 e/työtunti.” ”Korvaustaso jäänyt jälkeen yleisestä palkkatason kehityksestä
38 palokuntalainen PK106
39 SAVUSUKELLUSKURSSILLE VAADITTAVA FYYSINEN TOIMINTAKYKY Teksti: Pelastusopiston savusukelluskurssin vastaava suunnittelija Ville Ala-Kokko Kuvat: Pelastusopisto
MITÄ SAVUSUKELLUS ON. Savusukeltajan suojavarusteet painavat yli 20 kg. Tämän vuoksi sopimushenkilöstön kursseilla opiskellaan välttämättömiä sammutusja pelastustyössä tarvittavia tietoja ja taitoja. 46 % prosenttia Suomen väestöstä. Sopimushenkilöstön rooli on merkittävässä osassa pelastuslaitosten pelastustoiminnan valmiutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Pelastusopisto on vastannut vuodesta 2019 alkaen sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän opetussuunnitelmasta, kouluttajakoulutuksesta, kouluttajarekisteristä ja kurssien opetusmateriaaleista. – Savusukellus on vaativaa työtä, toteaa sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Tommi Luhtaniemi. Savusukelluskurssin tarkoitus on antaa koulutuksellinen valmius savusukeltajan vaativaan työhön. ”Savusukellus on työturvallisuuslain 11 §:ssä mainittua erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä, jossa on tapaturman tai sairastumisen vaara. Savusukeltaja sammuttaa paloa ja pelastaa ihmisiä vaarallisissa olosuhteissa, joihin tulee varautua. Ennen savusukelluskurssia hakijan tulee suorittaa hyväksytysti pelastustoiminnan peruskurssi (entinen sammutustyökurssi) ja hakijan on osoitettava, että hän kykenee työskentelemään ahtaassa, korkealla ja pimeässä. Savusukelluskurssille hakijan fyysisen toimintakyvyn ja sen aerobisen kestävyyden osa-alueen tulee olla vähintään FireFit-indeksin arvo 3. Selässä kannettava paineilmahengityslaite hankaloittaa liikkumista savussa. 90 %, missä asuu n. PÄTEVYYDEN SAVUSUKELLUKSEEN SAA SAVUSUKELLUSKURSSILLA Peruskoulutus savusukeltamiseen annetaan pelastajatutkinnossa tai Pelastusopiston sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän savusukelluskurssilla. Tällaista työtä saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltuva työntekijä.” (Pelastussukellusohje, SM 2007.) Savusukelluskurssille osallistuvan tulee olla vähintään 18-vuotias ja hänen tulee olla tehtävään soveltuva. Tämän lisäksi savusukeltajan tulee sietää, että hän ei välttämättä näe mitään, eikä tiedä tarkalleen, missä sukeltaa. Kurssien pääsyvaatimukset perustuvat siihen, että työtä pystytään tekemään turvallisesti. Laitteen koko kasvot peittävää Tommi Luhtaniemi. Kursseilla paneudutaan työturvallisuuteen, koska sammutusja pelastustyö tapahtuu pääosin ennalta tuntemattomissa paikoissa ja välillä työntekijöille haasteita luovissa, vaativissakin olosuhteissa. Savusukellus on sammutusja pelastustyötä sisällä rakennuksessa tai muussa rajatussa sisätilassa, jossa palaa ja on tiheä savupatja. Lääkärin tulee todeta hakija terveydentilan puolesta soveltuvaksi savusukelluskurssille ja hakijan fyysisen toimintakyvyn ja sen aerobisen kesSavusukelluskurssilla kouluttaudutaan savusukeltajan vaativaan työhön. Osallistuessaan pelastustoimintaan sopimushenkilö tekee samaa sammutusja pelastustyötä kuin pelastusalan ammattilaiset. (Savusukellusopas 2021.) Turvallinen savusukellus edellyttää tekijän erityistä kelpoisuutta, joka muodostuu terveydentilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja harjoitteluun liittyvistä vaatimuksista (Pelastussukellusohje, SM 2007). Paineilmahengityslaitteesta virtaava puhdas ilma mahdollistaa savusukeltajan hengittämisen savun seassa. Pelastuslaitosten tulee huolehtia siitä, että sopimushenkilöstö saa asianmukaisen, Pelastusopiston opetussuunnitelman mukaisen koulutuksen tehtäviinsä. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton mukaan sopimushenkilöstön toiminta-alueet kattavat Suomen pinta-alasta n. 40 palokuntalainen PK106 kasvo-osaa tulee pystyä pitämään kasvoilla yhtäjaksoisesti koko sukelluksen ajan
Savusukelluksen vaatiman fyysisen toimintakyvyn arvioinnin ja kehittämisen ohjeistus perustuu tieteellisiin tutkimustuloksiin riittävästä toimintakyvystä. ?. MIHIN SAVUSUKELLUSKURSSIN VAATIMUKSET PERUSTUVAT. Ohjeen tavoitteena on auttaa pelastustoimessa toimivaa henkilöstöä pitämään huolta fyysisestä toimintaja työkyvystään koko työuran ajan. Sisäministeriön Pelastussukellusohje ohjaa käytäntöjä, jotka edistävät pelastussukelluksen turvallisuutta. Pelastustoimea koskevien lakien lisäksi yleisesti työturvallisuutta ja -terveyttä määrittävät lait ja sisäministeriön pelastustoimea koskevat ohjeet ovat oleellinen osa sopimushenkilöstön koulutuksen ja työskentelyn järjestämistä. Pelastuslaissa pelastuslaitokset velvoitetaan huolehtimaan siitä, että sopimushenkilöstö saa asianmukaisen, Pelastusopiston opetussuunnitelman mukaisen koulutuksen tehtäviinsä. Ennen savusukelluskurssia hakijalle tulee tehdä terveystarkastus työterveyshuollossa. LAIT JA ASETUKSET: • Pelastuslaki 2011 • Asetus pelastustoimesta 2011 • Laki Pelastusopistosta 2006 • Työturvallisuuslaki 2002 • Työterveyshuoltolaki 2001 • Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä 2006 SISÄMINISTERIÖN OHJEET: • Pelastussukellusohje 2007 • Ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä 2016 Teemu Pietilä. 41 tävyyden osa-alueen tulee olla vähintään FireFit-indeksin arvo 3. Fyysistä toimintakykyä arvioidaan FireFit-menetelmän kuntoarvion eli FireFit-indeksin avulla. Savusukelluskurssin lopussa harjoitellaan oikean tulen ja savun keskellä aidon kaltaisissa olosuhteissa. Sisäministeriön Ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä (2016) puolestaan määrittelee tarkemmin savusukelluksen edellyttämän fyysisen toimintakyvyn ja terveydentilan mittaamista, arviointia ja kehittämistä. Lait, asetukset ja ohjeet määrittävät sopimushenkilöstön koulutusta. Savusukelluskurssilla kurssilainen valmentautuu aitoon savusukellustilanteeseen. Kuntoarvio muodostuu polkupyöräergometrilla tehdystä hengitysja verenkiertoelimistön toimintaa mittaavasta osiosta sekä lihasvoimaa ja -kestävyyttä mittaavasta osiosta. Terveystarkastus sisältää esitietohaastattelun, kliinisen lääkärintarkastuksen ja lääkärintarkastuksen yhteydessä tarpeellisiksi katsottavat lisätutkimukset. Tähän pyritään testitulosten perusteella saadulla yksilöllisellä palautteella ja seurannalla. Savusukelluskurssin vaatimukset perustuvat voimassa oleviin lakeihin ja asetuksiin, sisäministeriön ohjeisiin ja tieteellisiin tutkimuksiin
Hankkeet on toteutettu kansainvälisten suositusten mukaisesti niin, että fyysisen toimintakyvyn testauskäytäntö on mahdollisimman luotettava ja oikeudenmukainen. Tätä korostetaan myös FireFit-järjestelmän palautteessa, Lusa kertoo. 42 palokuntalainen PK106 arvo 2,7. Indeksin arvo muodostuu aerobisen kestävyyden ja lihaskunnon osioista, jotka lasketaan ensin erikseen ja yhdistetään sitten keskiarvoksi. Tällöin savusukeltajalta edellytettiin joko hyväksytysti suoritettu savusukellustestirata savusukellusvarustuksessa tai submaksimaalisessa nousujohteisessa polkupyöräergometritestissä saavutetaan maksimaalisen hapenkulutuksen tulokseksi vähintään 3,0 l/min ja 36 ml/kg/min. Sisäministeriön tämänhetkisessä ohjeessa absoluuttisena minimivaatimuksena savusukellusta edellyttäviin perustehtäviin määritetään FireFit-indeksin. Savusukelluskurssille osallistuvan henkilön FireFit-indeksin arvon on siksi oltava vähintään 3 ja kurssille osallistuvia suositellaan tavoittelemaan ikänsä mukaisen tavoitetason arvoa 3. Ihmisen kunto heikkenee iän myötä, minkä vuoksi FireFit-indeksissä on työn kuormitustekijöiden määrittelemien absoluuttisten minimiarvojen lisäksi iän mukaiset tavoitetasot. Tämä arvo kuitenkin koskee vain sellaisia savusukellustehtäviä, joissa sukelluksen tauottaminen tai keskeyttäminen on mahdollista nopeasti. Aerobisen kestävyyden indeksin on oltava joka tapauksessa vähintään 3, mutta lihaskunnon indeksiarvoa voi kompensoida kolmosta paremmalla aerobisen kunnon arvolla. Ohjeen liitteessä 3 todetaan, että FireFit-indeksin minimiarvoa 2,7 voidaan soveltaa vain silloin, kun kyseessä on kokenut savusukeltaja, jolla on riittävästi kokemusta savusukelluksesta ja kyseessä on savusukellusta edellyttävä perustehtävä. Savusukellustestirata ei sovellu aerobisen kestävyyden tarkaksi testiksi, koska radan läpäisy ei edellytä työssä vaadittavaa hapenottokykyä ja testin läpäisyyn vaikuttavat voimakkaasti myös työtaito sekä suoritustekniikka. – Ministeriön ohjeessa kannustetaan siihen, että savusukeltaja saavuttaisi ikänsä mukaisen kuntoluokan arvon 3 kaikissa testeissä. Fyysisen toimintakyvyn arviointi oli mahdollista tehdä 29.1.2019 asti sisäministeriön Pelastussukellusohjeen (2007) mukaisesti. Savusukellusta aloittelevalle savusukeltajalle indeksiarvo 2,7 ei takaa riittävää toimintakykyä savusukelluksen turvalliseen suorittamiseen, vaan iän mukaisella tavoitetasoasteikolla kyseinen arvo on nuorelle ihmiselle suorastaan heikolla tasolla. Tällä pyritään siihen, että fyysinen toimintakyky säilyisi mahdollisimman hyvänä koko työuran ajan. Savusukeltajien fyysistä toimintakykyä tutkineet Työterveyslaitoksen tutkijat Sirpa Lusa, Anne Punakallio ja Janne Halonen painottavat, että voimassa olevat mittarit perustuvat monipuoliseen tutkittuun tietoon. – Sen sijaan FireFit-testien jälkeen ja rinnalla rata soveltuu mainiosti työntekijän työkyvyn arvioon siitä näkökulmasta, miten työntekijä käyttää omia fyysisiä edellytyksiään työnomaisessa tilanteessa, esimerTyöterveyslaitos on yhdessä pelastusalan toimijoiden kanssa toteuttanut tutkimusja kehityshankkeita, joiden perusteella ohjeistuksia turvalliseen savusukellustyöskentelyyn on tehty. Testi saattaa olla terveyden kannalta riskialtis heikkokuntoisille, koska muun muassa savusukeltajan varusteet aiheuttavat myös lämpökuormittumista. Esimerkiksi maksimaaliselle hapenkulutukselle asetetut raja-arvot perustuvat muun muassa tutkimuksiin, joiden mukaan savusukelluksen hapenkulutus vaihtelee työympäristöstä, työvaiheesta ja varustuksesta riippuen välillä 23–44 ml/kg/min ollen keskimäärin 32 ml/kg/min, tutkijat kuvailevat. Lisäksi pyritään varmistamaan toimintakyky yllättävissäkin tilanteissa ja siksi, että yksittäisissä tehtävissä hetkittäinen kuormitus voi nousta erittäin korkeaksi. – Eri paloja pelastusalan työtehtävien fyysisestä kuormituksesta on olemassa koottua tutkittua tietoa, mikä on erityisesti FireFit-järjestelmän palautteenanto-osan perusteena. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi huoneistopalot, joissa palo on yhdessä asuinhuoneistossa sekä raivaustehtävät. MITEN OHJEISTUS ON VIIME AIKOINA MUUTTUNUT. Lisäksi lihaskuntotestissä tuli saavuttaa kaikissa osasuorituksissa tason 3 suoritus. FireFit-järjestelmän mukainen polkupyöräergometritestaus on siis savusukellustestirataa turvallisempi ja tarkempi tapa mitata savusukelluksessa tarvittavaa fyysistä kuntoa. SAVUSUKELLUSKURSSIN FYYSISET TOIMINTAKYKYVAATIMUKSET Savusukelluskurssille osallistuvan fyysisen toimintakyvyn tulee olla vähintään FireFit-indeksin arvo 3
43 Teemu Pietilä
Hyvällä aerobisen kestävyyden tuloksella pystyy kompensoimaan heikkoa lihaskuntoa, ja lihaskunnon vahvemmalla osa-alueella pystyy kompensoimaan heikompaa osa-aluetta. Koska ihmisten eläkeikäraja on noussut ja savusukelluskelpoisena pitäisi jaksaa entistä pidempään, tulisi 1990-luvulla määriteltyjen periaatteiden mukaan pelastajatutkintoon pyrkivien pystyä juoksemaan 3000 m! FireFitin kuntovaatimukset ovat siis tällä hetkellä mielestäni suhteellisen maltilliset. Tämänhetkiset aerobisen kestävyyden mittaamisessa käytettävät hapenottokyvyn minimiarvot ovat lieventyneet aikaisemmista. Savusukellusta edellyttävien tehtävien vähyys on saanut aikaan sen, että jotkut pitävät savusukelluskurssin fyysisten toimintakykyvaatimusten tasoa liian korkeana. Toistaiseksi uudet teknologiat eivät ole tuoneet paljoakaan helpotusta savusukelluksen fyysisiin vaatimuksiin. Savusukelluskoulutuksella, fyysisen kunnon ylläpidolla, vuosittain tehtävillä harjoituksilla ja lisäkoulutuksilla savusukeltajat pitävät yllä valmiuttaan pelastaa ja sammuttaa savusukeltamalla. FireFit-indeksin aerobisen kestävyyden osuudesta lasketaan sekä kehonpainoon suhteutetun että absoluuttinen hapenkulutuksen indeksitasojen keskiarvo, kun aikaisemmin molemmissa tuli saavuttaa tason 3 minimiarvot. Tämä ei aikaisemmin ollut mahdollista. Toimintakyvyn äärirajoilla toimiminen altistaa savusukeltajan virhearvioinnille. FireFit-indeksi muodostuu aerobisen kestävyyden keskiarvon ja lihaskuntotestin osa-alueiden keskiarvon keskiarvosta. Pelastusopiston vanIsmo Huttu. Niiden käyttöä on tutkittu ja testattu Pelastusopiston TKI-palveluiden toteuttamissa, pelastuslaitosten ja muiden pelastusalan toimijoiden kanssa yhteistyössä tehdyissä hankkeissa. kiksi pitkän sairausloman jälkeen, Lusa toteaa. Savusukeltamaan lähdettäessä ei voida tietää, miten olosuhteet muuttuvat ja minkälainen ympäristö tarkalleen on vastassa. Voitaisiinko uusilla teknologisilla ratkaisuilla kompensoida nykyisiä vaatimuksia heikompaa fyysistä toimintakykyä. Pelastajaopiskelijoiden valintakokeissa tuo raja on tällä hetkellä 2800 m. – Savusukellusta voitaisiin toki tehdä matalammilla FireFit-indeksin arvoilla, mutta olisiko se turvallista ja terveellistä. Työterveyslaitoksen Lusa on sitä mieltä, että tämänhetkiset vaatimukset ovat työn nykyisiin fyysisiin vaatimuksiin nähden perusteltuja työn terveellisyyden ja turvallisuuden kannalta. Onnettomuustutkintakeskuksen suorittamissa onnettomuustutkinnoissa on monesti kuolemaan tai vakavaan työtapaturmaan johtanut onnettomuus saanut alkunsa yhdestä pienestä asiasta, mitä on sitten seurannut jokin toinen asia jne. UUSIEN TEKNOLOGISTEN APUVÄLINEIDEN VAIKUTUKSET VAATIMUKSIIN Pelastustyössä käytettävät teknologiat kehittyvät jatkuvasti ja markkinoille on tullut viime aikoina paljon esimerkiksi uusia sammutusvälineitä. 2050 metriä. VOISIVATKO SAVUSUKELLUSKURSSIN VAATIMUKSET OLLA NYKYISTÄ MATALAMMAT. Tapahtumasarjan seurauksena on sitten vakava tilanne, Pelastusopiston pelastustoiminnan yliopettaja Ismo Huttu selittää. Vaativia, savusukellusta edellyttäviä sammutusja pelastustehtäviä sattuu melko harvoin sopimushenkilöstön kohdalle. Toinen arvoista voi siis olla tasoa 3 matalampi, jos toinen on riittävän korkea. Pelastusopiston savusukelluksen vastaavan opettajan Teemu Pietilän mukaan esimerkiksi lämpökameran käyttö ei juurikaan vaikuta savusukeltamisen fyysiseen kuormittavuuteen. 44 palokuntalainen PK106 hempi liikunnanopettaja Kari Kinnunen toteaa, että nykyiset savusukelluksen fyysisen toimintakyvyn vaatimukset ovat varsin maltilliset – FireFit-indeksin arvo 3 vertautuu Cooperin juoksutestiin niin, että tulos olisi n
Tehtävän suorittaminen vaatii aina hyvää fyysistä suorituskykyä sekä todellista ammattitaitoa savusukelluksen suorittamiseen, Pietilä kertoo. Savusukelluksessa lämpökameraa hyvin hyödyntävä savusukelluspari suoriutuu tehtävästä, saa pelastettua pelastettavan ja sammutettua palon perinteistä savusukellustekniikkaa käyttävää savusukellusparia nopeammin. Sen jälkeen palo jälkisammutetaan sisältäpäin savusukeltamalla. MONIPUOLISEMMAT SAMMUTUSTEKNIIKAT VÄHENTÄVÄT SAVUSUKELLUKSEN TARVETTA Paloja voidaan sammuttaa useilla eri taktiikoilla ja tekniikoilla. Sammutusvälineiden monipuolistuminen edellyttää uutta, aiempaa taktisempaa ja teknisempää osaamista. – Uudet ja täydentävät sammutustekniikat vähentävät savusukeltamisen tarvetta. Kurssi ei tule edellyttämään savusukelluskurssia, eikä savusukelluksessa vaadittua fyysistä toimintakykyä, kuten eivät kemikaalisukelluskurssia lukuun ottamatta vaadi muutkaan sopimushenkilöstön kurssit . Jutun kirjoittaja Pelastusopiston savusukelluskurssin vastaava suunnittelija Ville Ala-Kokko. Luhtaniemi, Huttu, Kinnunen, Pietilä sekä sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä vastaava suunnittelija Kirmo Savolainen toteavat, että savusukelluskurssin vaatimus FireFit-indeksin arvosta 3 on ehdoton minimivaatimus. Pelastusopisto vastaa uusiin osaamistarpeisiin laatimalla ensi vuoden aikana uuden sammutustekniikan kurssin sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmään. Iso osa uusista ja täydentävistä sammutustekniikoista ei edellytä savusukellusta, sillä sammutus tapahtuu kohteen ulkopuolelta. Savusukeltamisen turvallisuuteen ja savusukeltajan fyysisiin toimintakykyvaatimuksiin uudet ja täydentävät sammutustekniikat eivät kuitenkaan tuo helpotusta, tiivistää uusien ja täydentävien sammutustekniikoiden puolesta puhuva Huttu. Kohteessa on kuitenkin joka tapauksessa erittäin haasteelliset olosuhteet, eikä kameran käyttö tuo helpotusta vaikkapa pelastettavan siirtoon. Tarkoituksenmukaisella sammutustaktiikan ja –tekniikan valinnalla voidaan vähentää savusukeltamisen tarvetta ja näin vähentää riskejä ja palossa vapautuville haitallisille aineille altistumista. Pelastusalan asiantuntijoiden näkemys savusukelluskurssin fyysisistä vaatimuksista on siis yksimielinen ja selvä. Uusissa tekniikoissa on tuotu esiin, miten palo pystytään sammuttamaan turvallisemmin, tehokkaammin ja samalla mahdollisimman vähän altistuen kuin perinteisesti savusukeltamalla ja sammuttamalla palo sisältäpäin. 45 LATAA SAVUSUKELLUSOPAS TÄSTÄ! – Lämpökameran hyödyt tulevat esiin savusukelluksen tehokkuudessa ja tuloksellisuudessa, mutta fyysisen kuormittavuuden näkökulmasta sillä ei ole savusukellukseen oikeastaan vaikutusta. Esimerkiksi palavaa tilaa voidaan sammuttaa tai jäähdyttää ulkopuolelta pistosuihkuputkella, sammutinleikkurilla tai heittotai käsisammuttimella
KUUMINA AIHEINA MUUN MUASSA: Savusukelluksen machoilu on ohi! Seksuaalinen häirintä palokunnissa Pelastustoiminnan johtaminen Hyvinvointialue-uudistus Koulutusuudistus Siviiliosaamishanke Sisäministeri Krista Mikkosen haastattelu Piinapenkissä pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka Osallistu seminaariin lähettämällä kysymyksesi esiintyjille osoitteeseen toimisto@sspl.fi. Ilmoita halukkuudestasi 30.1.2022 mennessä osoitteeseen aleksi.peurala@sspl.fi Ohjelma tallennetaan ja se on nähtävissä 7.2.2022 alkaen osoitteessa www.sspl.fi/ LAUANTAINA 5.2.2022 KLO 13:00 – 15:30 AJANKOHTAISSEMINAARI 2022 Juontajana rehtori Mervi Parviainen. Voit osallistua myös teams-yhteyden avulla live-keskusteluun. 46 palokuntalainen PK106 PELASTUSALAN HUIPPUTAPAHTUMA NYT TOISTA KERTAA SUORANA LÄHETYKSENÄ OSOITTEESSA WWW.SSPL.FI. Kysymykset voivat olla myös anonyymejä
Sitä seuraa melkein aina metsäpalovaroitus. 47 ”Kun heräsin aamulla, avasin radion, josta korviini tulvahti siitepölytiedote. Siinä Esson pihalla odottaessani katsoin iPhonesta päivän säteilytilanteen, joka ei onneksi ollut hälyttävä. Koska autoni Blaupunkt-radio ei toiminut kunnolla, minulta meni ohi tulvavaroitus ja jouduin ajamaan tielle nousseen veden läpi ilmajäähdytteisellä autoillani, mistä saavutuksesta olin ylpeä. Aamiaisen jälkeen kävelin autolleni ja kastuin. No sitä sattuu. Vaarallista savua leviää työpaikkani lähellä palavasta kolumni Lämpökameramies kertoo: Holhottavana on hyvä olla tehdasrakennuksesta, sanotaan vaaratiedotteessa. Hyvä tietää. Veijo Esson kohdalla päätin pitää tauon, koska Blaukkarista kuului myrskyvaroitus ja liikennetiedotteessa kerrottiin onnettomuudesta matkani varrella. Tiesin siis varoa. Onneksi olin aamiaispöydässä kuullut radiosta tuulivaroituksen, koska autoni Volkswagen 1200 on hieman tuuliherkkä (VW1200 = Katri-Helena=Minne tuuli kuljettaa). Sadevaroitus oli mennyt minulta ohi. Eikö se ole niin, että helteellä paistaa aurinko kirkkaalta taivaalta ja viranomaiset antavat UV-varoituksen. Mitä. Se vahvisti olettamustani, että oli kevät. Sää oli muuttumassa äkillisesti ja todennäköisesti seuraavana päivänä annettaisiin hellevaroitus. Päätin käväistä ostamassa Esson Veijolta aurinkolasit ja aurinkovoidetta. Lasit silmille, voidetta iholle ja Blaukkari auki. Tässä lopuksi täältä Esson pihalta on pakko kertoa, että viime talvena eräänä aamuna missasin radion pakkasvaroituksen ja palellutin itseni Volkkarissa matkalla töihin. Siispä en heittele enää Nortin tumppeja maastoon. Miten tulisinkaan toimeen ilman tätä holhousta?” LÄMPÖKAMERAMIES
48 palokuntalainen PK106 Seinäjokinen MeOlemmeRobotit Oy tuo maahan, myy ja huoltaa robotiikaa. Toimitusjohtaja Kari Kuokan yritys edustaa ranskalaista Shark Robotics-yhtiötä, joka on johtava palontorjuntarobottien valmistaja maailmassa. Robotit tulossa PELASTUSTOIMINNAN TYÖKALUPAKKIIN Teksti Pekka Koivunen Kuvat MeOlemmeRobotit Oy
– Yhtiön tuotteet on kehitetty yhteistyössä Pariisin pelastuslaitoksen kanssa. Shark Roboticsin Colossus-robotin paino on 500– 600 kg riippuen tilatusta varustuksesta. – Tuolloin jopa 800 C asteeseen noussut lämpötila ja mahdollinen kattorakenteiden romahtaminen estivät muunlaisen toiminnan. Yhteistyötä on jatkunut viisi vuotta, ja käytännön kokemusta robotiikasta pelastustoimen käytöstä on saatu jo runsaasti. 49 – Mielenkiinto robotiikkaan syntyi tulevaisuuden tarpeesta hyödyntää teknologiaa ammattikäytössä. Esimerkkinä voin mainita kaasuntunnistimen, jolla voidaan tunnistaa jopa 240 palokaasua. – Robotteihin on saatavilla useita lisävarusteita käyttötarkoituksen mukaan. Varusteiden vaihtoaika eri toimintoihin on hyvin lyhyt. Robotti voidaan myös varustaa kuljetuskorilla varusteiden tai vaikkapa loukkaantuneen evakuointiin. Roboteista oli ehdottomasti apua mittaamattoman arvokkaan katedraalin pelastustoimissa. Palontorjuntarobotit ovat kauko-ohjattavia, ja päätös mitä robotti tekee, kuuluu aina pelastusalan ammattilaiselle, Kuokka painottaa. Tulevan vuoden aikana haluamme esitellä robotiikan hyödyntämistä kaikille Suomen pelastuslaitoksille. MeOlemmeRobotit Oy esittelee robotteja Suomen pelastuslaitoksille tulevan vuoden aikana. Räätälöidyt robotit pelastustoimintaan Pelastustoiminta on hyvin moninainen ala. Myös puskuri esteiden raivaamiseen on olennainen varuste pelastustoimintaan tarkoitetussa robotissa. Kyseessä on muuten suomalainen tuote. – Colossus toimii yhdellä latauksella jopa 12 tuntia. – Se pystyy liikkumaan portaissa, joiden kaltevuus on jopa 35 astetta. Shark Robotics-yhtiön robotteja on toimitettu noin 150 kappaletta 30 maahan. Kuokka pitää tärkeänä tehtävänä tuoda pelastustoimen saataville laitteita, jotka auttavat henkilöstöä suoriutumaan turvallisesti vaarallisista rutiineista onnettomuustilanteissa. – Aloitimme yhteistyön MeOlemmeRobotit Oy:n ja Shark Roboticsin välillä tänä keväänä. Robotin varustukseen kuuluvat muun muassa kamerat (valittavana on lämpö-, videoja infrapunakameroita) ja lämpötunnistimet. Myös savutuuletin voidaan asentaa robottiin. Kari Kuokan mukaan on selvää, että robottien tulee olla räätälöitävissä kunkin pelastuslaitoksen toiveiden mukaisesti. LISÄTIEDOT: Kari Kuokka 050-5402943, kari@watr.fi PELASTUSTOIMINNAN TYÖKALUPAKKIIN. Maailma on täynnä upeita innovaatioita käyttöönotettavaksi, kertoo yrityksen perustaja Kari Kuokka. Kari Kuokka mainitsee lopuksi mielenkiintoisen yksityiskohdan robotin käytettävyydestä. Kari Kuokan mukaan Shark Roboticsin palontorjuntarobottien ”suuri maailmanlaajuinen ensi-ilta” oli Notre-Dame katedraalin palossa huhtikuussa 2019
50 palokuntalainen PK106 Veljekset Kulmala Oy:n edustama, Rosenbauerin korilla varustettu kevytyksikkö on rakennettu M-B Sprinterin alustalle. Veljekset Kulmala Oy:n tavoitteena on esitellä auto kaikille pelastuslaitoksille vuoden 2022 aikana. – Itävallassa, Wienin lähellä sijaitsevalla Neidlingin tehtaalla valmistuu viiden tonnin kokoluokkaan noin sata yksikköä vuodessa, kertoo myyntipäällikkö Lauri Räty. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Veljekset Kulmala Oy. ROSENBAUER HAASTAA KOTIMAISET PÄÄLLIRAKENTAJAT Rädyn mukaan alumiinista valmistettu korirakenne, 500 litran vesisäiliö, viisi kalustokaappia (yksi on lämmitettävä ”ensihoitokaappi”) ja kattolaatikko sekä tikasteline ovat korirakenteen peruselementit. – Asiakkaan toiveiden mukaan yksikköön voidaan asentaa Cafs-painevaahtotai Uhps-korkeapainejärjestelmä. Myös irtokalustossa on valinnan varaa. – Rosenbauer valmistaa korirakennetta muun muassa Mersun, Volswagenin, Ivecon ja Renaultin alustoille. CL-sarjan pakettiautokorilla varustettuja autoja on Suomessa käytössä neljä kappaletta. CL-mallissa on tila kahdelle henkilölle, mutta samaa koria on saatavilla myös miehistöosalla, joka on integroitu kalustokoriin. Maata kiertävä esittelyauto on Rädyn mukaan myynnissä
51 MERCEDES-BENZ 519CDI 4X4 • akseliväli 3665mm • moottori 190 hv • automaattivaihteisto • 4-veto alennusvaihteistolla • kokonaispaino 5,0-5,3 tonnia ajoneuvo ilman irtokalustoa, vesisäiliö täynnä noin 4660kg • 1+1 ohjaamo Päällirakenne • Rosenbauer CL alumiinista valmistettu korirakenne • 500 litran vesisäiliö • viisi kalustokaappia, joista yksi lämmitettävä ns. vesi/vaahto 500 l/min 7 bar • max. Cafs-tuotto 400 l/min 7bar • esivalinnat kuivan ja märän Cafs-vaahdon tuottoon • paino noin 250 kg Uhps-korkeapainesammutusjärjestelmä • polttomoottorikäyttöinen • 100 bar paine 38 litran minuuttituotolla • integroitu vaahdonsekoitus 0-6% • 60 metrin letkukela ja pistooli vaahtokärjellä • paino noin 125 kg Irtokalusto (esimerkki, kalusto toimitetaan asiakkaan toiveiden mukaan) • Resqtec-pelastusvälineet (monitoimityökalu + mekaaninen tankolevitin) • Resqtec-tuentaja nostokalusto • Leader BatFan 3 -akkukäyttöinen savutuuletin • Rosenbauer RLS 2000 -akkutyövalo • Sava-vuodonpaikkaussarja • Nupla-raivausvälineet Lisätiedot: Myyntipäällikkö Lauri Räty +358(0)400 211 500 lauri.raty@veljeksetkulmala.fi. ensihoitokaappi • kattolaatikko ja tikasteline • kaksi vaihtoehtoista sammutuslaitetta Cafs-painevaahto sekä Uhps-korkeapaine Cafs Cube-painevaahtojärjestelmä • polttomoottorikäyttöinen • vakiopainesäädin • voidaan käyttää myös moottoriruiskuna • max. 750 l/min 10 bar • max
Uusi sammutusperävaunu markkinoille Sammutusperävaunun käyttöön tarvitaan vain yksi henkilö: sama henkilö ajaa traktoria ja ohjaa vesitykkien toimintaa traktorin hytistä käsin. Tuote on valmistajan mukaan herättänyt runsasta kiinnostusta ja kyselyitä ympäri maailman. 0400 545 974.. Irrottamisen jälkeen vaunuun voidaan kiinnittää metsäperävaunuista tutut tolpat, jolloin vaunua ja kuormainta voidaan käyttää perinteisiin metsätöihin. Kuormaimen ulottuman ansiosta vesitankki on mahdollista täyttää vesijohtoverkoston lisäksi luonnon vesilähteistä. Sammutusperävaunu on erillinen moduuli, joka voidaan irrottaa perävaunurakenteesta. Uusi perävaunupaketti sisältää KESLA-monikäyttöperävaunun, KESLA-kuormaimen ja erityismuovista valmistetun 10 kuution vesitankin sekä palonsammutukseen tarvittavat lisävarusteet. Palonsammutusperävaunu on varustettu omalla hydrauliikalla, joten se voidaan yhdistää esimerkiksi maataloustraktoriin. LISÄTIEDOT: Kesla Oyj | Traktorivarusteet Liiketoimintajohtaja Markku Lappalainen puh. Sammutusperävaunun myynti on alkanut ja ensimmäisten tuotteiden odotetaan valmistuvan tehtaalta helmikuussa 2022. Kuormaimen puomissa oleva vesitykki yltää 30 metriin. 52 palokuntalainen PK106 Kesla Oyj on tuonut markkinoille uuden tulipalojen sammutukseen tarkoitetun perävaunun, jota voidaan hyödyntää kaikissa isoissa traktoreissa. KESLA-sammutusperävaunu on varustettu kahdella vesitykillä – toinen näistä on kuormaimen puomissa ja toinen vaunun takana. Sammutusperävaunu on varustettu joko rullatai napavedolla, mikä mahdollistaa liikkumisen metsäpaloalueilla
Kokonaispaino on tankattuna ja vesisäiliöt täynnä on noin 390 kg. Perävaunun ja laitteiston paino tankattuna on vain noin 400 kg eli kevyempi verrattuna perinteisiin sammutusperävaunuihin. Letkukelalla on 60 metriä korkeapaineletkua. ) – UHPS-järjestelmän periaate on tuottaa maksimaalinen sammutusteho erittäin korkealla paineella ja pienellä vesimäärällä, kertoo tuotepäällikkö Aki Vesterinen – Korkeapainepumppu ja vaahtonesteen käyttö tuovat uusia mahdollisuuksia maastopalojen sammutukseen. – Vaahdon sekoitussuhde on säädettävissä välillä 0-6%. Oy Veljekset Kulmala on korvannut perinteisen pumpun Rosenbauerin UHPS-pumpulla (=Ultra High Pressure System. Vaunussa on kaksi lujitemuovista 80 litran vesisäiliötä sekä 20 litran vaahtosäiliö. 53 Kulmalalta maastopalokärry UHPS-pumpulla Viime vuosien lukuisten maastopalojen kokemusten perusteella kohteeseen kuljetettavien sammutusjärjestelmien kehitys on saanut tuulta alleen. Useilla palokunnilla on jo käytössään säiliöllä ja perinteisellä pumpulla varustettuja perävaunuja, jotka kuljetetaan kohteeseen mönkijöillä. Kärryn renkaina on vakiokokoiset tukkikärryn renkaat kooltaan 22 x 12.00-8.. LISÄTIEDOT: Oy Veljekset Kulmala Aki Vesterinen 040 7755468 sales@veljeksetkulmala.fi ROSENBAUERIN UHPS-PUMPPU tuottaa 38 litraa minuutissa 100 barin paineella. Moottorina on 18 hevosvoimainen Briggs & Stratton Vanguard. Vesterisen mukaan vaahdonsekoitin kuuluu vakiona järjestelmään
Monilla alueilla pienet kylät ovat suorastaan kilvan perustaneet omia palokuntiaan, joita on myöhemmin yhdistelty, kunnes aika ja pelastustoimen kehitys on lopulta tehnyt tehtävänsä ja kyläpalokunnan toiminta on lakannut mahdottomuuteensa. Yksikin sattumalta paikalle saatu palokuntalainen toimivalla paloautolla kohteeseen kaksi kertaa vuodessa vanhan kyläosaston tallista olisi ehkä hyödyllisempää, kuin unohdetun paloaseman lahoaminen pystyyn. MONI NÄISTÄ ”UNOHDETUISTA PALOASEMISTA” on edelleen pystyssä pihapiiri metsittyneenä. Mutta hyötykäyttöön näitä voitaisiin varsin pienellä kehittämisellä valjastaa uudelleen. Tällä tavalla myös pienet tärkeät yhä toimivat palokunnat saattaisivat toisinaan saada hyödyllisiä vahvistuksia keikoille. Hälytyksen tullen esimerkiksi kesämökillään lähistöllä oleva johonkin muun palokuntaan kuuluva voisi hakea tällaiselta ”kylmäasemalta” paloauton ja liittyä tehtävään kauempaa tulevien yksiköiden tueksi. LINGOTTUA JAAKKO LINKO teollisuuspalomestari ja sopimuspalokunnan varapäällikkö. Vanhoja palotalleja bongaillessa voi leikkiä ajatuksella: ”Mitäpä jos tuokin palokunta toimisi edelleen?” Menneiden Yläkoskialan VPK:n Harvamäen kyläosasto haikailut katkeavat nopeasti realismiin, sillä talot paloasemien ympärillä ovat autioituneet. Nykyvaatimuksia täyttäviä palokuntalaisia ei helposti löydy enää riittävää määrää ja pian palokunta saa liittyä unohdettujen palotallien runsaslukuiseen joukkoon. Valtavasti löytyy myös sellaisia VPK-yhdistyksiä, joiden alla on toiminut laaja kyläosastojen verkosto. MONIEN LAKANNEIDEN KYLÄPALOASEMIEN elpyminen toimiviksi yhdistysmuotoisiksi sopimuspalokunniksi on mahdotonta. Saattaapa jonkin palotallin sisällä olla edelleen toimintakuntoinen paloautokin, joilla tosin ei pitkälle kannattaisi ajella ilman rengaspaineiden korjaamista. TÄMÄ KAIKKI olisi toteutettavissa nykytekniikalla helposti, jos siihen vain olisi halukkuutta. KAUKANA MUISTA lähimmistä paloasemista pitää onneksi edelleen pintansa monia ympäristölleen tärkeitä pikkupalokuntia, joilla hälytystoimintaa vielä on. 55 kolumni KUN SUOMEN KARTALLE alkaa sijoitella nykyisen paloasemien sekaan lopettaneita palokuntia, hiipuneiden kyläosastojen kalustovajoja ja vanhoja ruuttahuoneita, voi huomata joihinkin kuntiin syntyvän jopa kymmenien paloasemien tiheän verkoston. Kylän viidestä asukkaasta ei kenestäkään ole enää palokuntahommiin. Olen huolissani näiden tärkeiden palokuntien tulevaisuudesta. Jos sopimushenkilöstön hälytysjärjestelmää kehitettäisiin henkilökohtaiseen hälyttämiseen ja reaaliaikaiseen sijaintiin perustuvaksi, voitaisiin saada sopivassa paikassa liikkeellä oleva hälytyskelpoinen palokuntalainen paikalle sinne, missä tarvetta on. Pelastuslaitokset yhdessä vaikkapa kyläyhdistysten kanssa voisivat ylläpitää vanhaa kalustoa toimintakuntoisena myös joillakin sellaisilla paloasemilla, joilla hälytyskelpoisia palokuntalaisia ei säännöllisesti enää toimi
56 palokuntalainen PK106
Miksi virka-auto on aina se pakollinen kulkuväline. Luokassaistumiset ja teorian opetus voitaisiin hyvin hoitaa etäyhteyksillä. TOINEN PÄÄSTÖJÄ VÄHENTÄVÄ vaikutus voisi löytyä kouluttaumisesta. Näin eri puolilla Suomea syntyneet ajatukset leviäisivät tehokkaammin ja ilmasto kiittäisi.. Erityisestihän tämä koskettaa maaseudun palokuntien väkeä, kun kurssit ovat yleensä isoissa kaupungeissa. Tietysti näitäkin alkaa olla jo mahdollista saada sähköversioina tai erilaisin hybridiratkaisuin. Koulutustilaisuudet saisivat olla myös sisällöltään vapaampia ja monipuolisempia. Miksi melkein kaikki palokuntien kurssit ovat lähiopetusta. Eikä puhuta vain päästöistä, vaan myös ihmisten ajankäytöstä, kun kursseille joutuu ajamaan ja sieltä taas kotiin. Tarvitaanko uutta kalustoa ja varusteita uusiin riskeihin varautumiseksi. Palokunnat ympäri Suomen jakaisivat koulutusja kehittämiskokemuksiaan etänä. Voisiko sähköpolkupyörä olla vaihtoehto yksittäiselle palotarkastajalle tiheästi asutussa kaupunkiympäristössä tai voisiko palotarkastaja matkustaa palotarkastukseen vaikkapa bussilla tai ratikalla. MINUA ÄRSYTTÄÄ pelastustoimen somejulkaisut, joissa kerrotaan, mistä palotarkastajan tunnistaa. MUUTENKIN ERILAISIA ETÄKOULUTUKSIA voisi olla jatkossa enemmän, vaikka korona ei niihin pakottaisi. Kuvissahan on perinteisesti kaikkien muiden tunnisteiden lisäksi virka-auto, joka on perinteisesti poltPäästöjä vahentämään tomoottorilla käyvä ajopeli. Pelastustoimenkin pitänee jatkossa miettiä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa palokuntien tehtäviin. Entä toimintatavat ja menetelmät, pitäisikö niitä muuttaa. ITSE EN nyt mikään ympäristöihminen ole, mutta mielessäni pelastustoimessa voitaisiin joitakin asioita tehdä toisin – ihan ilmastosyistä. 57 kolumni Vanheneva sammutusmies ILMASTOASIAT olivat vahvasti tapetilla menneen vuoden aikana. Tietysti kurssin aluksi olisi kiva nähdä paikan päällä koko porukka ja käytännön harjoitteet tulisi tietysti tehdä yhdessä. Etäkoulutuksiinhan on jo totuttu
Pelastustoimeen täytyy pystyä panostamaan nykyistä enemmän, lähtien jo ihan kalustosta. Siksi on panostettava itse toimintaan ja puitteisiin, lähtien jo ajanmukaisista toimitiloista. Ei ole todellakaan yhdentekevää, millä kalustolla operoidaan. On tärkeää, että tulevissa aluevaltuustoissa on mahdollisimman laajaa pelastusalan osaamista ja ennen kaikkea ymmärrystä. 58 palokuntalainen PK106 Joukolla uurnille! Tammikuun 23. Palokuntanuorisotoiminta on elinehto VPK-toiminnan jatkuvuudelle ja alan työllisyydelle laajemminkin. Ei ole yhdentekevää keitä ja millaisilla painotuksilla olevia valtuutettuja kyseisiin aluevaltuustoihin valitaan. Asiathan ovat meitä kaikkia koskettavia ja tärkeitä. Varsinais-Suomen hyvinvointialue tulee olemaan sote mukaan lukien 21 000 ihmisen työpaikka ja budjetti noin 2,2 miljardia euroa. On myös povattu, että äänestysprosentti tulisi jäämään kyseisissä vaaleissa hyvinkin alhaiseksi. Koska on olemassa riski, että päätökset tehdään liiaksi suurten kuntien ehdoilla ja alueen pienimmät kunnat jäävät nuolemaan näppejään, pitää valtuustoihin valita yhteistyökykyisiä ja asioista perillä olevia henkilöitä, jotka kykenevät tarkastelemaan asioita tasapuolisesti koko maakunnan etua ajatellen. päivänä pidettävät aluevaalit ovat monessa suhteessa mielenkiintoiset. Näin ei saa käydä. Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen tulee kuulumaan 27 kuntaa. Jouni Kaunisto Perussuomalaiset/Varsinai s-Suomi Aluevaalit. Soten ja pelastustoimen ylin päätäntävalta siirtyy kunnilta aluevaltuustoille. Monessa kunnassa sopimuspalokunnat ovat ainoita ensilähdön palokuntia. Monet ammattipalomiehet ja –naiset ovat saaneet palokuntakipinän juuri palokuntanuorisotoiminnas ta. Jos äänestysprosentti jää hyvin alhaiseksi voidaan perustellusti kysyä, miten demokratia toteutuu, ja mikä legitimiteetti päätöksillä on. Pelastusalan rahoitustarve on jopa suurempi kuin enemmän julkisuudessa ollut poliisien rahoitustarve. Sopimuspalokuntia alueella on 67. Myös pelastusalan pahenevaan työvoimapulaan tulee löytää valtakunnallinen ratkaisu. Näen vaarana, että tuleviin aluevaltuustoihin valitaan lähinnä sote-alan ihmisiä, yhtään vähättelemättä sosiaalija terveyssektorin tärkeyttä. On tärkeää, että myös pelastustoimen puolestapuhujia sekä ymmärtäjiä istuu tulevissa valtuustoissa. Näiden yhteisesti ylläpitämä alueellinen pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueen organisaation osaksi
Asioiden arvottaminen ja minuuttien lisääminen toimintavalmiuteen työpöydän takaa on helppoa – käytäntö on jotain ihan muuta. 59 Tarvitaanko kattavaa pelastuslaitosverkostoa Suomessa. Ihmettelen tuota toimintavalmiuden pidentämisen vaadetta. Hän itse ravisti omasta hihastaan kymmenen minuuttia, koska se mahtuu paremmin vuosibudjettiin. Sillä kovimman kolauksen kokisi vapaaehtoisten palokuntien paloasemaverkosto. Herrat, älkää siis romuttako kaikkea sitä, mitä on saatu rakennettua vuosikymmenten aikoina. Tosiasiassa tässä kaupataan suomalaisten turvallisuutta mielikuvalla, joka ei ole tosi. Mikäli toimintavalmiusaikaa kasvatetaan kymmeneen minuuttiin, tarkoittaa se siis paloja pelastusasemaverkon alasajoa. Toimintavalmiusajan pidentämisellä kuudesta kymmeneen minuuttiin on myös suuri merkitys koko Suomelle. Toinen, suuremman merkityksen asia on se, että muualta Suomesta häviäisi koko joukko pelastusasemia, koska niitä ei enää laskennallisesti tarvita. Se että Helsinki säästäisi investoinneissa, on pikku juttu kokonaisuuden kannalta asiaa tarkasteltuna. Esimerkiksi Kouvolasta häviäisi varmuudella Kuusankosken paloasema, joka pelastui kymmenen vuotta sitten juurikin tuon kuuden minuutin toimintavalmiusvaateen ansiosta. Helsingin kaupungin kipuilu Etelä-Suomen aluehallintoviraston vaateella noudattaa kuuden minuutin toimintavalmiutta muun Suomen kanssa yhtenäisesti, saa mielestäni kohtuuttomasti palstatilaa. Hänen mielestään kuusi minuuttia on hihasta ravistettu, eikä toimi Helsingissä. Toki voidaan myös miettiä, onko koko julkisessa keskustelussa takana paloasemaverkon alasajo, eikä Helsingin pelastuslaitoksen vaje paloasemaverkossa. Tämä puolestaan tarkoittaa varmuudella kuolonuhreja, kasvavia omaisuusvahinkoja sekä suomalaisten turvallisuuden tunteen romuttamista. Suomessa on pitkät perinteet sille, että toimintavalmius ja toimintakyky vastaavat uhkiin, jotka ovat nähtävissä hälytysalueella. Sille etsitään katetta tutkimuksesta, joka väittää, että tuolla lisätyllä neljällä minuutilla ei ole väliä. Sen tietää jokainen, joka apua on joutunut odottamaan. Kaupungit ja kunnat ovat tehneet palvelusopimuksen pelastuslaitoksen kanssa kuntalaisten parhaaksi. Toimintavalmiusajan kasvattaminen ei lisää turvallisuutta, vaan päinvastoin. Sen tietää myös jokainen ruohonjuuritasolla työskentelevä palo ja pelastusalan ammattilainen. Toimintavalmiusajan pidentäminen kymmeneen minuuttiin harventaisi tätä verkostoa kovalla kädellä. On myös muistettava, että palokuntien työnkuva on paljon muutakin kuin tulipaloja. Se, että tulipaloon voidaan jälkikäteen ajateltuna mennä muutama minuutti myöhemmin, ei toimi samalla tavalla esimerkiksi liikenneonnettomuuden uhrille. Älkää myykö turvallisuutta sen uudelleen rakentaminen tulee liian kalliiksi. Jari Larikka Kokoomus/Kymenlaakso Aluevaalit. Samoin kävisi myös takuuvarmasti vakinaiselle asemaverkolle. Helsingin pelastuskomentaja Jani Pitkäsen mukaan kuuden minuutin toimintavalmiusaikaa pitäisi pidentää jopa kymmeneen minuuttiin
Pelko on, että hyvinvointialueen hallinto syö palveluiden rahat. Ihminen on oltava toiminnan keskiössä. Sopimuspalokuntien toimintaedellytykset on turvattava muutoksessa. Tunnustetaan ensivasteen arvo ja siirretään kiireellinen ensihoito osaksi pelastustoimea. Muutoksesta voidaan olla montaa mieltä, mutta nyt jos koskaan tarvitaan ihmisiä, joilla on ymmärtämystä ja uskallusta ratkaista asiat ihmisten parhaaksi. Janne Aso Kokoomus/Varsinais-Suomi Aluevaalit. Ensihoitoja pelastushenkilöstön turvallisuus on otettava kehittämisen alle. 60 palokuntalainen PK106 ARVOSTAMME NOPEAA APUA Ensihoidon ja pelastustoimen toimintavalmius on varmistettava kaupungeissa, saaristossa ja maaseudulla. Resursseja on parannettava ja valmius pidettävä yllä riskianalyysin mukaisesti. Hallinnosta on siirrettävä voimavaroja kentälle. Rahat on käytettävä ihmisten hoivaan ja huolenpitoon sekä auttaviin käsiin. Hyvinvointialueella on huolehdittava, etteivät pelastuspalvelut jää sosiaalija terveyspalvelujen varjoon
Petri Marjamäki Kokoomus/Päijät-Häme Aluevaalit. Valtioneuvoston tasolla hyvinvoinnin ja terveyden (HYTE) rinnalle on nostettu voimallisemmin myös turvallisuus (HYTETU). Samalla huolehdimme, että paloasemaverkko ja palokuntien toimintakyky ovat entistä vahvempia tulevaisuudessakin. Jari Lepistö Keskusta/Satakunta PELASTUSTOIMEN PALVELUT TURVATTAVA Pelastustoimi on erillinen, sosiaalija terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala, ja aluevaltuusto päättää miten palveluihin suunnatut verorahat käytetään. Paloautot ja ambulanssit on pidettävä lähellä ihmisiä, koska hädän hetkellä nopea apu on elintärkeää sekä kasvukeskuksissa että harvaan asutuilla alueilla. 61 Pelastustoimen ääni kuuluviin Näissä hyvinvointialuevaaleissa on kysymys isoista teemoista. Vältämme marginaaliin joutumisen käyttämällä ääntämme. Pelastustoimella on kokemusta maakunnan laajuisesta toiminnasta. Tämä tarkoittaa, että pelastustoiminnassa on riittävästi osaavaa henkilöstöä ja kalustoa, toimiva paloasemaverkosto, varaudutaan poikkeusoloihin ja -tilanteisiin. Riittävät pelastustoimen resurssit ovat uusien hyvinvointialueiden turvallisuuden tae. Aluevaltuustojen tehtävänä on turvata pelastusja ensihoidon toimintaedellytykset kaikilla alueilla, joka tarkoittaa, että pelastustoimessa tunnistettu rahoitusvaje paikataan. Pelastustoimi voi olla tien näyttäjänä hyvinvointialueiden ensi askelissa ja täten lunastaa paikkansa tasavertaisena toimijana kahden vahvan toimialan rinnalla. Tähän voivat vaikuttaa kaikki pelastustoimen vapaaehtoisista ja sopimuspalokuntalaisista viranhaltijoihin, toimihenkilöihin sekä toimialan tunteviin päättäjiin. Yhdenvertaiset pelastusja ensihoitopalvelut on turvattava koko maassa. Tulevaisuuden haasteina pelastustoiminnan henkilöstön riittävyys ja ikääntyminen, varallaolon mahdollinen loppuminen sekä sopimuspalokuntien elinvoimaisuus. Pelastuslaitosten olemassaolon aikana on saatu arvokasta oppia alueellisen palveluverkon rakentamisesta. Tämä tarjoaa mahdollisuuden pelastustoimen vahvemmalle vaikuttamiselle monipuolisesti turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä
Sopimushenkilöstön eduista on huolehdittava, määrä on varmistettava ja osaaminen turvattava. Pelastustoimea valvova aluehallintovirasto on antanut eri puolilla Suomea pelastustoimelle määräyksiä toiminnan ja palvelutason järjestämisestä säädösten mukaisesti. Aluevaaleissa valittavilla valtuutetuilla tulee olemaan merkittävä rooli pelastustoimen resurssien turvaamisessa niin päätoimiselle kuin sopimuspalokunnille. Petri Huru Perussuomalaiset/Satakunta Aluevaltuustossa päätetään pelastustoimen tulevaisuudesta Aluevaltuustoon tarvitaan yksi pelastustoimen merkityksen ymmärtävä jäsen. Pelastustoimen lähipalvelut on turvattava koko Pohjois-Savon alueella. Olen kehittänyt työkseni pelastustoimea 16 vuoden ajan. Pelastustoimi on tasavertainen toimija hyvinvointialueella sosiaalija terveystoimen rinnalla. Tämän vajeen lisäksi pelastustoimen palvelutasopuutteet ja varallaolojärjestelmän muutostarpeet ovat tuomassa kustannuksiin nousupaineita. Kilpailun kiristyessä pelastuslaitoksen on oltava houkutteleva työnantaja ja sopimuskumppani. 62 palokuntalainen PK106 VALTUUTETUILLA MERKITTÄVÄ ROOLI Pelastustoimen uudistuksen yhteydessä on sisäministeriön mukaan tunnistettu nykyisessä järjestelmässä oleva pelastustoimen rahoitusvaje, joka on viimeisimmän arvion mukaan yli 80 miljoonaa euroa. Vuodet 2020-2021 toimin sisäministeriön pelastusosastolla erityisasiantuntijana. Toiminta on suunniteltava ja resurssit on kohdennettava riskiperusteisesti. Tämä on riittävän rahoituksen ohella todellinen uhka pelastustoimelle. Vuonna 2005 aloitin suunnittelijana Pelastusopistolla, sen jälkeen olen toiminut erikoistutkijana ja tutkimusjohtajana. Samaan aikaan maakunnista on tullut tietoja, joiden mukaan säästöjen saamiseksi on esitetty jopa leikkauksia palvelutasoon, sopimuskorvauksiin ja asemaverkostoon. Esa Kokki SDP/Etelä-Savo Aluevaalit. Jonkun on pidettävä pelastustoimen puolta. Johtamiskulttuuria on kehittävä niin, että toiminnoista huolehtiva henkilöstö voi hyvin. Pelastusalalla on rahoitusvajeen lisäksi tunnistettu pula päätoimisen ja sopimuspalokuntien henkilöstön riittävyydestä tulevaisuudessa. Virkoihin on saatava osaavaa henkilöstöä
Pelastusalalla on rahoitusvajeen lisäksi tunnistettu pula päätoimisen ja sopimuspalokuntien henkilöstön riittävyydestä tulevaisuudessa. Länsi-Uusimaa on myös saanut erityisvastuun ruotsinkielisten palvelujen kehittämisessä koko maassa. Tämän vajeen lisäksi pelastustoimen palvelutasopuutteet ja varallaolojärjestelmän muutostarpeet ovat tuomassa kustannuksiin nousupaineita. 63 VALTUUTETUILLA MERKITTÄVÄ ROOLI Pelastustoimen uudistuksen yhteydessä on sisäministeriön mukaan tunnistettu nykyisessä järjestelmässä oleva pelastustoimen rahoitusvaje, joka on viimeisimmän arvion mukaan yli 80 miljoonaa euroa. Vain äänestämällä voit vaikuttaa. Ari-Pekka Hokkanen Kokoomus/Länsi-Uusimaa Aluevaalit. Aluevaaleissa valittavilla valtuutetuilla tulee olemaan merkittävä rooli pelastustoimen resurssien turvaamisessa niin päätoimiselle kuin sopimuspalokunnille. Avaimet onnistumiseen ovat omissa käsissämme. Pelastustoimea valvova aluehallintovirasto on antanut eri puolilla Suomea pelastustoimelle määräyksiä toiminnan ja palvelutason järjestämisestä säädösten mukaisesti. Kriisinkestävä ja toimiva hyvinvointiverkosto on merkittävässä roolissa yhteiskunnan ja yksilön hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi sopimuspalokuntien rahoitus ja toimintaedellytykset tulee turvata perustettavilla hyvinvointialueilla. Varmistetaan yhdessä, että meillä kaikilla on jatkossa nopeasti saatavilla laadukkaat sekä kattavat ensihoidon ja pelastustoimen palvelut. Petri Huru Perussuomalaiset/Satakunta Avaimet onnistumiseen ovat meillä Haluan, että riittävällä rahoituksella, koulutuksella ja henkilöstöresursseilla huolehditaan, että pelastusja ensihoitopalvelut ovat nopeasti ja yhdenmukaisesti saatavilla. Länsi-Uudenmaan alueen kuntien osalta on huomioitava niin väestörakenne, kuin kielipoliittisetkin tarpeet palveluja suunniteltaessa. Samaan aikaan maakunnista on tullut tietoja, joiden mukaan säästöjen saamiseksi on esitetty jopa leikkauksia palvelutasoon, sopimuskorvauksiin ja asemaverkostoon. Tämä on riittävän rahoituksen ohella todellinen uhka pelastustoimelle. Päättäjiltä vaaditaan nyt kykyä varautua sekä reagoida ennakoivasti muuttuvaan toimintaympäristöön osana päätöksentekoa
Kokemusta löytyy niin pelastustoimesta kuin kunnallisesta päätöksenteosta. Kaksi kautta Isonkyrön kunnanhallituksen puheenjohtajana ja menossa oleva valtuuston puheenjohtajuus ovat myös hyvä pohja ponnistaa alueemme kansalaisten edustajaksi ja toimivien palveluiden puolustajaksi. Nykyisin toimin Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastusjohtajana. Erityisesti tämä koskee pelastustointa, joka on lähipalvelua parhaimmillaan. Puhun syvällä rintaäänellä nyt ja tulevassa valtuustossa. Sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden – ja erityisesti lähipalveluiden – kohtalo päätetään lähivuosien aikana. Sopimuspalokuntalaisen urani alkoi Isokyrössä vuonna 1979 ja jatkuu paloaseman hälytysosastossa edelleen. Vain äänestämällä voit vaikuttaa siihen, että pelastustoimi on kansalaisten kannalta toimiva ja arvostetuin lähipalvelu myös tulevaisuudessa! Jaakko Pukkinen Kokoomus/ Etelä-Pohjanmaa Aluevaalit. Hyvinvointialueen lähipalvelut tulee turvata muuttuvassa hallintoja rahoitusmaailmassa. Helppoa aikaa ei ole edessä. Olen huolissani erityisesti pelastustoimen palveluista, ja katson, että hyvinvointialueiden valtuustoissa tulee olla myös pelastusalan puolestapuhujia. Siksi lähdin ehdolle. Sote-kokemusta on muun muassa terveyskeskuskuntayhtymän hallituksesta ja sairaanhoitopiirin valtuustosta. 64 palokuntalainen PK106 LÄHIPALVELUT KUNNIAAN Päätösvalta hyvinvointialueiden rahojen ja resurssien kohdentamisesta tulee olemaan kunkin hyvinvointialueen valtuustolla. Nyt valittava valtuusto on ratkaisevassa roolissa palvelujen suunnannäyttäjänä
Seuraavassa lehdessä kerromme sinulle vastauksen kysymykseesi. PK: Mistä löytyvät ajantasaiset Tulimeri-tiedot. PK: Suurin toiveesi juuri nyt. Ajantasainen vastaus kysymykseen löytyy muun muassa lehtemme osoitteesta www.palokuntalainen.fi. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@ palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. AL: Tällä hetkellä koronapassi on harkinnassa. AL: Toivotaan, että koronatilanne tai rajoitukset eivät entisestään synkkene ja pääsemme tammikuussa matkaan pe 21.1. AL: Laivoilla ovat hygieniatoimet olleet voimassa koko koronan ajan. Turusta Baltic Princessillä. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeudenolla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. PK: Mitä järjestävä taho odottaa matkalaisilta. AL: Toivotamme vastuullista käyttäytymistä kaikilta matkaan lähtijöiltä. Sairaana ei lähdetä reissuun. AL: Tuoreimmat uutiset löytyvät Tulimeren facebook -sivuilta sekä www.tulimeri.fi. Millaiset ovat tunnelmat juuri nyt. Voit myös tilata Tulimeren uutiskirjeen itsellesi osoitteessa www.lspel.fi TAHTOO TIETÄÄ !!??!! TARKISTA TILANNE WWW.TULIMERI.FI. Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. PK: Hieman yli kuukausi laskettuun aikaan. TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Tammikuun 2022 Tulimerta on suunniteltu Matkapojat Oy:n ja Tallink Silja Linen kanssa yhteistyössä ja ratkaisut on tehtävä näinä päivinä. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. Selvitämme juuri, miten passin saisi jouhevasti tarkastettua noin 1900 lähtijältä. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. AL: Viimeiset lähes kaksi vuotta ovat olleet melkoista suosulkapalloa tapahtuma-alalla. TÄMÄ HANKALA KYSYMYS esitettiin L-Spelin Mr. Tulimerelle, Anssi Lammiselle joulukuun puolivälissä juuri ennen tämän lehden mentyä painoon. 65 Toteutuuko Tulimeri, Anssi. Tulimeren tärkein merkitys on yhteisöllisyyden vahvistaminen, mikä on ollut hyvin haastavaa näinä aikoina. PK: Entä laivayhtiön varautuminen. PK: Miten olette varautuneet vaihtoehtoon, että risteily järjestetään
Julkisella puolella ”tehokkuus” ei ole sitä, että johonkin tarkoitukseen myönnettyä rahaa (”cooper-aikaa”) jäisi käyttämättä, vaan se, että myönnetyllä rahalla saadaan mahdollisimman paljon hyvää (”cooper-matkaa”). 66 palokuntalainen PK106 mielipide Julkinen talous eroaa merkittävästi siviilipuolen taloudesta. Ylijäämä on keskeinen asia ja tuotanto apuväline. Avun saapuminen mahdollisimman aikaisin on nimittäin aivan keskeinen turvallisuustekijä. Tämä on monelle ilmeisen vieras asia niin päättäjien kuin virkakoneistojenkin keskuudessa. Määräahojen riittävyys on ollut soteuudistuksen eräs osatavoite, mutta julkisesti ei ole ainakaan uskallettu kertoa kansalaisille, että palvelutuotannon tehokkuuden nostamisen sijasta olisikin tarkoitus lähinnä supistaa palveluita. Kummassakin tapauksessa on kyse tunteesta. Liikkumatilaa väljemmäksi palveluja karsimalla ja budjettia kasvattamalla Pelastustoimen uusjaossa outoja ilmentymiä Oletetut synergiaedut olivat perusteena, kun pelastustoimi päätettiin liittää osaksi sosiaalija terveystoimen kokonaisuudistusta. Julkinen talous toimii tai pitäisi toimia päinvastoin: Tuotannon tuotos on keskeinen ja talous sen apuväline. Kun pelastustoimen ”ylin himmeli” on menossa uusiksi, ollaan omaa liikkumatilaa kiireesti kasvattavamassa mitä erilaisimmilla vippaskonsteilla. Ei niin, että yksittäisissä tapauksissa saapuminen ajoissa olisi aina merkityksellinen, vaan siksi, että turvallisuus on kansalaisten keskuudessa merkittävässä määrin tunneasia. On miltä näyttää. Sellaisista ei enää puhuta. Voisi verrata Cooperin testiin, missä määräraha vastaa aikaa ja juostu matka tuotettua hyvää. Siviilipuolella tuotetaan, jotta talouslaskelman viimeisen rivin alle jäisi ylijäämä. ”Sopiiko teille, että Teksti ja kuva Silvio Hjelt. Toinen on lähtöja ajoaikojen pohtiminen (jos ei ole kiirettä niin säästyy ainakin ”pilliajoa” mahdollistavien vilkkujen ja torvien asennuskustannukset, koska ellei ole kiirettä niin oikeutus poiketa normaaleista liikennesäännöistä ei ole perusteltavissa). Sen sijaan että puhuttaisiin siitä, miten nykyisiä palveluita voitaisiin mahdollisesti supistetuilla määrärahoilla tuottaa, puhutaankin siitä, miten palveluita voitaisiin karsia siten, että määrärahat riittävät. Visio vai fraasi ”Suomi on maailman turvallisin maa” uhkaa jäädä pelkäksi fraasiksi, jos pelastustoimessa säästömielessä pohditaan sellaisia asioita kuin ”onko sillä merkitystä, jos johonkin onnettomuuskohteeseen tullaankin hieman myöhemmin?” Asia on tutkimisen arvoinen, mutta jos tutkimisen tavoitteena onkin vain kulujen vähentäminen, niin kuvio on ratkaisevasti erilainen. Julkisella puolella päätöksentekijät eli maksajien edustajat asettavat tavoitteet ja taloudelliset kehykset ja julkiskoneiston tehtävänä on myönnetyillä määrärahoilla tuottaa tavoitteita täyttäviä palveluita. Liikkumatilan tavoittelu Monella pelastustoimen alueella pelataan nyt kovin outoa peliä kansalaisten eli palvelujen tilaajien näkökulmasta – ja osittain jopa siitä piilossa. Julkishallinnossa ”tehokkuuden nostaminen” ei ole samoilla resursseilla tuotettujen palvelujen karsimista, vaan samojen (!) palvelujen tuottamista vähemmillä resursseilla. Tehtäväpaletin karsiminen on yksi (pitääkö eläimiä pelastaa, kuuluuko kaatuneiden puiden raivaus pelastustoimelle yms.?). Absoluuttisesti ero näkyy urbaaniyhteiskunnan ja maaseudun asennoitumisessa, eli myrskyn jäljiltä jalkakäytävälle päin kallistuva ranka saattaa taajaman uusavuttomalle asukkaalle tuntua vaarallisemmalta kuin sotaa nähneelle mummolle hänen mökin katolle kaatunut täyskasvuinen kuusi. Kolmas taas liittyy siihen, tarvitaanko oikeasti lähintä apua vai voidaanko tulla kauempaa. Siinä ei veronmaksajien etu välttämättä ole se keskeisin virike. Siitä nimittäin on kyse, kun pelastustoimessa on ruvettu toteuttamaan hallitusohjelman kirjausta ”kokonaisvaltaisesta selvityksestä” lähinnä pohtimalla, mitä kaikkea pelastustoimen EI tarvitse tehdä. Sen sijaan on meneillään outo vääntömyllärrys, jossa alan eri toimijat eri keinoin hakevat itselleen laajempaa liikkumatilaa, kun pelastustoimi nyt tulee sulautumaan soteuudistuksen marginaaliin. Outoja ulostuloja Pelastustoimessa on meneillään varsin outo kehitys
Neljäs liikkumatilan kasvatuskeino liittyy budjetointiin. Veroeurojen tasavertaisuustarkastelu nousee esille, kun kiireellistä apua tarvitsevan asiakkaan sijainti on määräävä palvelun laatutekijä, mutta rahoitus tuleekin valtion yhteisestä kassasta. Missä kansalaisten etu. Ovatko veronmaksajien eurot asuinpaikasta riippumatta samanarvoisia. On selvää, että jos resursseja siirretään ilman todella vahvaa perustetta sopimuspalokunnilta eli pelastustoimen kaikkein kustannustehokkaammalta toimijalta jonnekin muualle, on suhteellisuudentaju päätösketjun jossain kohdalla pahasti pettänyt. Se ei saa tapahtua muiden virikkeiden kuin kansalaisten yleisen edun ehdoilla, ja mieluiten siten, että hyveet jakautuvat tasaisesti tulevilla suuralueilla. Ja siinä tietenkin on lukuisia ”omia lehmiä ojissa”. Siinä pelastustoimi osin merkittävästikin poikkeaa sosiaalija terveystoimen muista rakenteista.. Väliputoajiksi uhkaavat nyt jäädä sopimuspalokunnat ja niiden myötä kansalaiset – etenkin hieman kauempana asutuskeskuksista. Kysymystä ei voi kuitata toteamalla erään entisen kansliapäällikön sanoin, että ”itsehän te olette asuinpaikkanne valinneet”. Ei parane, jos vääntö vieläpä höystetään mielikuvitusväittämillä, kuten että sopimushenkilöstön maksettu varallaolo olisi jotenkin ”laittomampi” kuin minkä muun tahansa päätoimisen mikä muu tahansa palkattu sivutyö. Vääntöjen tulee perustua faktaan eikä niinkään visioihin. Mutta tilanne ei yhtään parane pikaisilla paniikinomaisilla tempuilla, vaan nyt tarvitaan analyyttistä kokonaisvaltaisuutta. Sama usein pätee myös esimerkiksi sairauskohtauksien osalta. Reviirien paalutuksen paikka Nyt on oikea aika toimia, ennen kuin uudet hyvinvointialuevaltuustot sementoivat valtion jakamia resursseja. Valitettavasti sellainenkaan ei ole pelastustoimessa ennenkuulumatonta. Englanninkielinen ilmaisu ”If it works, don’t fix it” (”älä toimivaa korjaa”) olisi erinomainen johtoajatus myös pelastustoimessa, ellei olisi niin, että toimivuus ei soteuudistuksessa välttämättä takaa nykyjärjestelmän saumatonta jatkuvuutta. Paikallisturvallisuus: Hieman myöhemmin lähtevä, mutta lähemmältä saapuvan sopimuspalokunnan yksikkö pystyy joskus katkaisemaan vahingonkehityksen ennen kuin tilanne kehittyy sellaiseksi, että sen hallintaan tarvitaan kauempaa tulevia suurempia voimia. Erityisesti, jos suuremman toimintasäteen omaavia voimia tehostetaan paikallisten sopimuspalokuntien kustannuksella, niin turvallisuus ja etenkin turvallisuuden tunne paikallisesti kärsii. Ei auta, että saapuva apu on hyvä ja taitava, jos se saapuu aivan liian myöhään. 67 mielipide palokunta tulee keskiviikkona puoli kahden maissa, kun olisi muutenkin sielläpäin asiaa” voisi kärjistetysti olla hätäkeskuksen viesti harva-alueen asukkaille. Asutuskeskuksissakin kärsitään, jos niiden turvaksi osoitetut resurssit ovatkin hädän tullen kaukana jossain korvessa. Jos nyt voidaan nostaa kustannustasoa, niin nousu todennäköisesti jää joksikin aikaa voimaan. Mutta jos päättäjiä ensin pelotellaan miljoonan takautuvan kertakorvauksen riskillä ja sitten lääkkeeksi esitetään puolen miljoonan vuosittaisten käyttömenojen lisäystä, niin herää kysymys, pidetäänkö päättäjiä hölmöinä
Lisätietoja: Aleksi Vihtilä Säätiön Asiamies +358447018252 aleksi.vihtila@pori.fi Ilmailuopistontie 226, 28540 Pori Korkealla Työskentely Korkealla työskentelyn teoria(2h) Laskeutuminen käytännössä (1h) Hätälaskeutuminen käytännössä (1h) Kattotyöskentely käytännössä (1h) Sovelletut harjoitukset (2h) Jere Härkönen Projektipäällikkö +358447011893 jere.harkonen@pori.fi. 0%) Pakettiin sisältyy kaksi koulutuspäivää, majoitus, kouluttajat sekä täysi ylläpito. Vaaralliset aineet Onnettomuuden teoria (2h) Ensimmäisen yksikön tehtävät (1h) Kemikaalisukelluksen perusteet (1h) Vuodon tukkimisen perusteet (1h) Sovelletut harjoitukset (2h) Savusukelluskoulutus Savusukelluksen teoria (2h) Lämmin savusukellusharjoitus (3h) Lämmin sovellettu savusukellusharjoitus (3h) Liikenneonnettomuudet (Uusimmat perustekniikat) Tieliikennepelastamisen teoria (2h) Potilaan siirrot käytännössä (1h) Auto pyörillään, kyljellään sekä katollaan (3h) Sovellettu harjoitus (1h) Pintapelastus Pintapelastuksen teoria (2h) Pintapelastuksen perusteet käytännössä (2h) Sovellettu harjoitus (1h) Hinta: 4990 e (alv. Tarjolla on kahden päivän koulutus alan ammattilaisten ohjaamana. Valitse alla olevista vaihtoehdoista kaksi ja me hoidamme loput. 68 palokuntalainen PK106 KOULUTUSPAKETTI Kaipaatteko ryhmällenne valmista koulutuspakettia. Tarvitsette mukaan ainoastaan paloauton sekä suojavarustuksen. Harjoitukset noudattavat kunkin aihealueen työskentelyohjetta toimien mainiosti ylläpitävänä koulutuksena. Maksimi ryhmäkoko 12 henkilöä. Varapullot sekä korkealla työskentelyn kaluston saatte käyttöönne alueelta
69 PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledaren I FINLAND HAR INRIKTNINGEN AV RÄDDNINGSVERKSAMHETENS resurser i decennier styrts med hjälp av inrikesministeriets anvisningar. Till exempel då det gäller regionförvaltningsverkens inställning till de olika räddningsverkens verksamhet. Till exempel Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland har valt en sträng linje gentemot räddningsverket i Satakunda, trots att ett medborgarklagomål för tre år sedan endast resulterade i en öm klapp på hjässan. Tarjolla on kahden päivän koulutus alan ammattilaisten ohjaamana. Det är viktigt att Grunderna för räddningsverksamheten tarvar förnyelse grunderna för definitionen av aktionsberedskapen förnyas att motsvara modern forskningskunskap. Under åren 1985–1995 togs ett väldigt kliv särskilt beträffande räddningsverksamheten. Anvisningen för aktionsberedskap (A:71, 2003) som ersatts av Anvisningen för planering av räddningsväsendets aktionsberedskap (21/2012) har i snart två decennier utgjort bibel för definitionen av räddningsväsendets resurser – båda verken kan i verkligheten jämföras med lag. DET ÄR BRA att det finns normer för dimensioneringen av räddningsväsendet. Tarvitsette mukaan ainoastaan paloauton sekä suojavarustuksen. GENOM ATT ENDAST öka mängden yrkespersonal kommen man inte långt i glesbygderna. Valitse alla olevista vaihtoehdoista kaksi ja me hoidamme loput. EXEMPELVIS på glest bebodda områden bör man helt enkelt förpliktiga räddningsverken att ta i bruk kompletterande släckningsmetoder. MAN KAN ANTAGA ATT DISKUSSIONEN tar ännu mera fart då man övergår till välfärdsområdena och med staten som räddningsväsendets finansiär. KOULUTUSPAKETTI Kaipaatteko ryhmällenne valmista koulutuspakettia. Maksimi ryhmäkoko 12 henkilöä. Det finns inget enkelt svar på den frågan. Redan nu finns det ont om räddningsmän som avlagt yrkesexamen och som det nu ser ut kommer det att vara så även i framtiden. Harjoitukset noudattavat kunkin aihealueen työskentelyohjetta toimien mainiosti ylläpitävänä koulutuksena. Trots det kritiserade räddningskommendören i Helsingfors, Jani Pitkänen, i december i offentligheten kraftfullt anvisningarna och deras tolkningar. Hur skall man säkra så effektiva tjänster som möjligt och dessutom så att de är jämbördiga för medborgarna både inom ”sexminutersområdena” (nuvarande riskklass I) och på områdena av riskklass fyra för vilka man inte definierat någon målsättningstid alls. Även i tillväxtområdena kommer det att finnas problem. I FINLAND ÄR TRON PÅ BESTÄMMELSER FAST, särskilt bland kommunernas och statens tjänsteinnehavare. Att öka antalet tjänster är endast en dellösning. Även det pågående decenniet kunde visa sig som ett ordentligt kliv framåt, om man så önskar. PÅ SENASTE tid har Helsingfors och Satakunda spektakulärt hamnat på tapeten. 0%) Pakettiin sisältyy kaksi koulutuspäivää, majoitus, kouluttajat sekä täysi ylläpito. ”Om jag bokstavligen följer bestämmelserna och glömmer att använda bondförnuftet är jag en bra tjänsteinnehavare som inte behöver vara orolig för att min tjänst skall bestå.” Bra så, men även användningen av förståndet skulle ibland vara att rekommendera. FINLANDS HELA RÄDDNINGSVÄSENDEPAKET och särskilt räddningsverksamheten borde öppnas upp och grundligen uppdateras. Vaaralliset aineet Onnettomuuden teoria (2h) Ensimmäisen yksikön tehtävät (1h) Kemikaalisukelluksen perusteet (1h) Vuodon tukkimisen perusteet (1h) Sovelletut harjoitukset (2h) Savusukelluskoulutus Savusukelluksen teoria (2h) Lämmin savusukellusharjoitus (3h) Lämmin sovellettu savusukellusharjoitus (3h) Liikenneonnettomuudet (Uusimmat perustekniikat) Tieliikennepelastamisen teoria (2h) Potilaan siirrot käytännössä (1h) Auto pyörillään, kyljellään sekä katollaan (3h) Sovellettu harjoitus (1h) Pintapelastus Pintapelastuksen teoria (2h) Pintapelastuksen perusteet käytännössä (2h) Sovellettu harjoitus (1h) Hinta: 4990 e (alv. Varapullot sekä korkealla työskentelyn kaluston saatte käyttöönne alueelta. För tillfället är det endast några få verk som utbildar och utrustar brandkårer som inte klarar av rökdykning. Å andra sidan försvarar Jari Larikkas debattinlägg i denna tidning kraftfullt den nuvarande dimensioneringen. Sanningen torde hittas någonstans däremellan. ANVISNINGARNA FÖR AKTIONSBEREDSKAPEN och särskilt deras grunder måste uppdateras till den nivå och de förhållanden som gäller idag. Lisätietoja: Aleksi Vihtilä Säätiön Asiamies +358447018252 aleksi.vihtila@pori.fi Ilmailuopistontie 226, 28540 Pori Korkealla Työskentely Korkealla työskentelyn teoria(2h) Laskeutuminen käytännössä (1h) Hätälaskeutuminen käytännössä (1h) Kattotyöskentely käytännössä (1h) Sovelletut harjoitukset (2h) Jere Härkönen Projektipäällikkö +358447011893 jere.harkonen@pori.fi. Utöver rena siffror bör man i grunderna även beakta hur de tekniska och taktiska metoderna och praxis för släckning och räddning utvecklas. Att placera en extra brandman på en station kräver i verkligheten fem tjänster
Det är knappast någon som ifrågasätter det att man bäst tillgodogör sig saker som presenteras på ett språk som man behärskar. Alltså är språkkunskaper en del av kvaliteten, även inom räddningsväsendet. Alltså är det väl ingen som ifrågasätter själva nyttan av utbildning på svenska. Kursmaterial, utbildarutbildning, hela köret. Knappast sker någon radikal ändring i och med socialoch hälsovårdsreformen, men det är ändå värt att ta vara på debattens frukter. Det handlar om att upprätthålla en struktur som på sikt har just den inverkan, men däremellan finns det en massa annat som behöver ses över. Att inte kunna kommunicera med dem som kommer för att hjälpa gör inte situationen lättare. En struktur som redan i och med räddningsväsendets regionalisering marginaliserats särskilt i tvåspråkiga områden. Så har det gått i räddningsbranschen, och det är bra att problemet har uppmärksammats. Från svenskspråkigt håll kommer kontinuerliga klagomål på det att den utbildning som erbjuds avtalsbrandkåristerna nuförtiden mest är på finska, till den del utbildning alls erbjuds. Och hjälpen blir kanske inte lika bra. Man må bra klara av kommunikationen i dagliga situationer, men då räddningsväsendet kommer till platsen är läget ofta ett helt annat. I rimlighetens namn borde hela grundutbildningspaketet erbjudas även på svenska, och då inte som enstaka då och då förekommande undantag utan som en naturlig del av strukturen. Och visst är det så, att brandkårsutbildningen på svenska varit blygsam, på samma sätt som svenska språkets roll inom räddningsväsendet tonat ner. Nu väntar fältet på resultat I och med att språkfrågan igen aktualiserats har en del bortglömda aspekter åter blivit aktuella. Spelar språket någon roll för kunden. Det handlar ju inte primärt om att få svenskspråkiga att intressera sig för räddningsmannayrket i avsikt att fylla ett akutbehov. Och detta gäller alldeles speciellt räddningsväsendets kunder, eftersom det kundförhållandet vanligen endast uppstår i situationer där stress är ett väsentligt element. 70 palokuntalainen PK106 brandkåristen Svenska språket har varit uppe i debatten – nu saknas endast det konkreta BRANDUTBILDNING PÅ SVENSKA ARGUMENT I DEBATTEN I debatten on Helsingfors räddningsskolas öde har svenska språket använts som ett argument. Därmed inte sagt att man inte skulle lära sig även på andra språk, men det språk man vanligen använder för sin egen kommunikation har fördelar. Redan här finns massor att göra, både lokalt, regionalt och på riksnivå. Endast på det sättet kan man garantera ett tvåspråkigt räddningsväsende som fullt och konsekvent kan betjäna på landets båda nationalspråk. Ju bättre man behärskar terminologi och ordvändningar desto lättare lär man sig. I och med större förvaltningsenheter glöms den saken ofta bort. Alltså unga och äldre brandkårister som hellre går en kurs på svenska, om de inte. Särskilt som hela utbildningskedjan egentligen borde ses över. Just för kunden kan språket ha en avgörande betydelse. Konkret Det börjar med insikten om att det finns ett verkligt påtagligt behov. Alltså under förutsättning att man vill rekrytera och utbilda bland de svenskspråkiga. Och som fullt ut kan utnyttja de resurser som man finner bland medborgarna. Brådska och rädsla har en benägenhet att förvirra, och redan att hitta ord på det egna språket kan vara besvärligt. Det må sedan handla om avtalsbrandkårister eller yrkesmän
Nånting att komma ihåg även i den här diskussionen!. När är det räddningsväsendets tur att medvetet satsa på den. Att en del av den resursökningen skulle tilldelas undervisning på svenska är då inte en helt orimlig tanke. Samma sak gäller utbildarna. Pengar finns endast om man kan och vill påvisa det konkreta behovet. Om vi skall lyckas undvika utvecklingen i vårt västra grannland har vi all orsak att se mycket allvarligt på behovet av en språklig och kulturell utvidgning av brandkårernas personalstruktur. Det fortsätter med strukturering av vad som behöver göras. Utmaningarna slutar ju inte här Argumentet om språklig kundbetjäning faller dessvärre rätt platt om man inte ännu går ett steg längre: Runt om i landet är kundens språk inte längre finska eller svenska. Men den tanken driver sig inte framåt av sig själv. Om förutsättningarna inte uppfylls inom rimlig tid går man antingen på en kurs på finska, vilket minskar elevunderlaget för svenskspråkig utbildning, eller så röstar man med fötterna. Förstås inte alltid ens då, men ändå. Vem tar koppi. polisen redan har insett. Just nu ser situationen på fältet ut att vara den att bortfallet är aningen större än återväxten, och att det alltså finns ett naturligt behov att öka resurserText Silvio Hjelt Bilder Maria Salo na. PS; I skrivande stund kommer nyheten att statistiken tycks visa på att invandrare i svenskbygderna har lättare att integreras. Vem vill offra sin fritid i ett system som inte intresserar sig ens så mycket att man ser till att utbildningen är i skick. Ett av brandkåristutbildningens problem är just detta att kurser går man på då det råkar finnas lediga kursplatser samtidigt som man råkar ha ledig tid. Rent konkret kommer utbildning inte av sig själv, och redan frågan om att hålla kursmaterialet uppdaterat på två språk kräver dubbelt arbete. Förvisso kunde man med bättre planering få dessa villkor att mötas, men det tycks vara svårare i praktiken än på pappret. Det är en sak som t.ex. Sedan handlar det ju förstås om pengar. Nu handlar det inte mera endast om lokala aktörer, nu handlar det om en nationell satsning på räddningsväsendets multikulturella trovärdighet. Kundens språk kan ju vara vad som helst. 71 är tvungna att vänta på den kursen i evighet
Ainuttakaan oikeaa vastausta ei saapunut toimitukseemme. Matkaa puoli kilometriä. – Kuusi joutsenta sieltä oli lentänyt pois omin voimin, kertoo paloesimies Tarmo Katajamaa Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. – Kahdeksan jäi, ne olivat kanistereita. Vaikea kuvavisa Näinkin voi käydä. Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Ilta-Sanomat 8.12.2021: Neljäätoista joutsenta lähdettiin pelastamaan – yllättäen vain kuudella oli omat siivet Jää notkui. Arvailuja oli, että kysymyksessä oli palopumppu, mutta kysymyksen toiseen osaan ”Minkä merkkinen laite?” ei tullut edes arvailuja. Väri täsmäsi. 72 palokuntalainen PK106 seuraava lehti Viime lehdessä kysyimme kuvassa olevaa laitetta ja sen merkkiä. Matkaa rannasta tuli puolisen kilometriä, jää kesti täpärästi. Katajamaa arvelee lentokyvyttömiä, mutta joutsenen tavoin valkoisia kanistereita käytetyn mahdollisesti verkkojen merkkeinä. Kyseessä on Evinrude-merkkinen palopumppu, joka löytyy Kokkolan palomuseosta, jossa kannattaa käydä. Keskiviikkona sopimuspalokunnan miehet onnistuivat lähestymään joutsenia, joiden lukumäärä oli alustavan arvion mukaan 14. Seura täsmäsi. YHTEYSTIEDOT: Kokkolan palomuseo,Ventuksen paloasema Ventuksentie 84, Kokkola Jan Anders Enlund, 050 3536330. LETKUT SOLMUSSA Uusi kuvavisa Mikä laite sijaitsee tämän oudolta näyttävän häkkyrän oikealla puolella. Kustavissa Turun saaristossa on kärsitty paikallisten asukkaiden voimin koko alkuviikko huolta ja surua, kun valkeiden joutsenten pelättiin alkaneen jäätyä kiinni talven kylmään syliin antautuvaan Saaristomereen. Tiistainakin jää oli vielä liian heikkoa. Museossa on paljon alan laitteita ja varusteita. Pelastamista yritettiin jo maanantaina, mutta silloin ohut jää ei vielä kestänyt pintapelastajien alla
73 seuraava lehti HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi ALUEVAALITULOSTEN ANALYSOINTIA JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS PELASTUSSÄHKÖAUTO. Tilaa oma lehtesi ...ja tiedät mitä alalla tapahtuu 6 lehteä 49€ sis. alv 10% Tilaa sähköpostilla tilaukset@palokuntalainen.fi DIGILEHTI MAKSUTTA LEHDEN TILAAJILLE Asenteet kohdallaan NYT | PALOKUNNAT |HENKILÖT | KALUSTO & VARUSTEET | ILMIÖITÄ palokuntalainen BRANDKÅRISTEN 97 IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 28 · 2020 · ISSN 1798-2685 Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Hydroventista ST-putki palokuntalainen BRANDKÅRISTEN 99 IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 45 · 2020 · ISSN 1798-2685 Kokkolassa kehitettiin Katseet TULEVAISUUTEEN palokuntalainen BRANDKÅRISTEN JUHLAN UMERO IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 1 · 2020 · ISSN 1798-2685 100. Seuraava lehti (nro 107) ilmestyy viikolla 9
Käytännössä rahoitus on ainut toimiva ohjauskeino. VIIDEN PELASTUSALUEEN järjestelmä toimii, kun alueelliset erot niin laitosten kuin niiden erilaisten alueiden välillä otetaan huomioon. Ja maakuntavaltuustot päättävät, miten rahat jaetaan eri toimijoiden kesken. PITÄÄ TIETYSTI ANTAA uudistettavalle järjestelmälle mahdollisuus, mutta pitää myös siirtää katse aikaan, jolloin pelastustoimessa viimein havaitaan se, että sirpaleinen nykymeno edes hyvinvointialueympäristössä ei voi eikä saa jatkua. VUODEN 2023 ALUSTA alkaen valtio rahoittaa sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen. Lähipalveluiden säilyminen varmistetaan lainsäädännöllä. Tästä voidaan olla melko varmoja. Tulevaisuus ei näytä ainakaan selvältä. MIKSI NÄIN. Selvää lienee, että sisäministeriön ohjaus jäänee yhtä löyhäksi kuin se on tänään. Valtion pelastustoimi tulee aikanaan, olemmeko valmiit?. KOKONAISUUS EI TULE toimimaan niin hyvin kuin se voisi. Suomessa poliisi, raja ja tulli toimivat suoraan valtion organisaatioina. VALTION PELASTUSTOIMI, pelastushallitus ja viisi pelastuslaitosta onkin suurella todennäköisyydellä todellisuutta ennen vuotta 2030. Pelastuslaitoksia pitää kehittää parhaaksi katsottujen yhteneväisten periaatteiden mukaisesti, ei niin, kuin se tapahtuu nyt 22 ja lähitulevaisuudessa 21 laitoksen ja Helsingin toimesta. Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet turvataan kaikkialla. Valtio kyllä rahoittaa, mutta sen vaikutusmahdollisuudet pelastuslaitosten toimintaan eivät uudistuksessa parane. 74 palokuntalainen PK106 LIEKINHEITTÄJÄ Hyvinvointialue on vain välimuoto pelastustoimessa PELASTUSALAN JA KANSALAISEN parasta ajattelevat pelkäävät meneillään olevan uudistuksen vaikutuksia. Pelastustoimen on oltava itsenäinen ja riippumaton hallinnonhaara, jonka rahoituksen on tultava suoraan rahoittajalta ilman minkään vaaleilla valitun, erilaisia intressejä edustavan instanssin kautta. Hyvinvointialueilla pelastustoimi tulee olemaan edelleen turvallisuusalan kummajainen
2021 215x275.indd 1 3.12.2021 10.10. CAFS CUBE on helppo käyttää. Voit käyttää vettä, vesi/vaahtoseosta tai CAFS vaahtoa (märkä tai kuiva). Rosenbauer CAFS CUBE Kulmala Palokuntalainen JOULUKUU 2021 Rosenb. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Ohjauspaneeli LCS on tuttu Fox 4/S moottoriruiskusta ja antaa tarpeellisen informaation yhdestä paikasta. 75 CAFS CUBE on uusi, liikkuva ja tehokas sammutusratkaisu juuri Sinulle. Suunnittelussa on myös huomioitu käyttöönotonja käytön jälkeisen huollon helppous. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Siirrettävä CAFS CUBE on moottoriruisku vaahdonsekoitusjärjestelmällä ja ruuvikompressorilla
24?%). Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 15 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. alv. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusautomallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. 76 palokuntalainen PK106 . Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. VEHO VEHKALA Vehkalantie 10 01730 Vantaa 010 56916 VEHOTRUCKS.FI. Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi