palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 9 · 2022 · ISSN 1798-2685 UUSI PELASTUSTOIMEN PÄÄTTÄJÄ 107 ERIKOISNUM ERO ALUEVALTUUT ETUILLE TÄMÄ LEHTI ON SINULLE
ONESEVEN® CAFS -PAINEVAAHDON KIISTATTOMAT EDUT: Nopea sammutus Pienempi vaahtolisäaineen kulutus vähentää ympäristön rasitusta (esim. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. AIHEUTAMME TULELLE PAINEITA! One Seven® CAFS -sammutus One Seven® on edistyksellinen CAFS (compressed air foam system) -painevaahtojärjestelmä, jonka sammutusteho perustuu veden, ilman ja vaahdon yhteiskäyttöön. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi. Korkealaatuinen ja tasainen sammute vaikuttaa nopeasti kiinnittymällä pintoihin, jäähdyttämällä, tukahduttamalla sekä estämällä pyrolyysin. Menetelmällä pystytään myös suorittamaan tehokas alkusammutus kohteen ulkopuolelta, luoden savusukeltajille turvallisemmat olosuhteet. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. fluorittoman A-vaahdon sekoitussuhde on vain 0,3 %) Pienempi vedenkulutus vähentää sammutuksen likaista valuvettä Tasalaatuinen vaahto Hyvä liikuteltavuus kevyiden letkujen ansiosta Hyvä vaahdon kiinnittyvyys Luotettavuus järjestelmän eri komponenttien jatkuvan valvonnan ansiosta Sammutteen liikkuvuus letkuissa pienen vastapaineen ansiosta Monipuolisuus: sama laite tuottaa sammutusja kuivavaahtoa sekä vettä OneSeven® CAFS -laitteet ovat CE-merkittyjä One Seven® CAFS on asennettavissa kaikentyyppisiin pelastusajoneuvoihin, myös jälkiasennuksena. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
Hallinnollisten asioiden ja lukujen lisäksi tuomme vahvasti esiin myös pelastusalan kaupallisten toimijoiden näkökulmaa. Toimitus 10-21 suomen pelastustoimi Vanheneva sammutusmies 81 66-71 Evito AIHEUTAMME TULELLE PAINEITA! One Seven® CAFS -sammutus One Seven® on edistyksellinen CAFS (compressed air foam system) -painevaahtojärjestelmä, jonka sammutusteho perustuu veden, ilman ja vaahdon yhteiskäyttöön. fluorittoman A-vaahdon sekoitussuhde on vain 0,3 %) Pienempi vedenkulutus vähentää sammutuksen likaista valuvettä Tasalaatuinen vaahto Hyvä liikuteltavuus kevyiden letkujen ansiosta Hyvä vaahdon kiinnittyvyys Luotettavuus järjestelmän eri komponenttien jatkuvan valvonnan ansiosta Sammutteen liikkuvuus letkuissa pienen vastapaineen ansiosta Monipuolisuus: sama laite tuottaa sammutusja kuivavaahtoa sekä vettä OneSeven® CAFS -laitteet ovat CE-merkittyjä One Seven® CAFS on asennettavissa kaikentyyppisiin pelastusajoneuvoihin, myös jälkiasennuksena. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Korkealaatuinen ja tasainen sammute vaikuttaa nopeasti kiinnittymällä pintoihin, jäähdyttämällä, tukahduttamalla sekä estämällä pyrolyysin. Toivomme, että pieni kahden prosentin alamme saa sinun huomiosi, kun olet päättämässä alueesi pelastustoimen tulevaisuudesta. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Haluamme antaa sinulle perustietoja Suomen pelastustoimesta. Tarjoamme sinulle foorumin tuoda esiin ajatuksiasi ja mielipiteitäsi hyvinvointialueiden ja erityisesti pelastusalan asioista tulevissa numeroissamme. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Lämpökameramies 63 6-9 Aluevaalien yhteenveto Brandkåristen 86 Ledaren 85 sisältö HYVÄ ALUEVALTUUTETTU Tämä lehti on toimitettu erityisesti sinua ajatellen. Menetelmällä pystytään myös suorittamaan tehokas alkusammutus kohteen ulkopuolelta, luoden savusukeltajille turvallisemmat olosuhteet. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Tomi Vastamäki, Maria Salo KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Avtalsbrandkåren – en del av ”nätverket” Pääkirjoitus Letkut solmussa Liekinheittäjä 46-51 PohjoisPohjanmaan pelastuslaitos syntyy 5 88 90 22-45 pelastusalan yrityksiä 22. 3 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi. Voit lähestyä toimitustamme osoitteessa toimitus@palokuntalainen.fi. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. ONESEVEN® CAFS -PAINEVAAHDON KIISTATTOMAT EDUT: Nopea sammutus Pienempi vaahtolisäaineen kulutus vähentää ympäristön rasitusta (esim
Hyväksyntä EN 13911:2017. (03) 3142 1522 TAMPERE Aunankorvenkatu 7 p. Varmistamme, että saat korkean suorituskyvyn suojavaatteet, teknologiset innovaatiot ja asiantuntevan palvelun. (03) 3142 1555 PORI Satakunnankatu 38 p. Erityispitkien resoreiden ansiosta ei painetta saappaita käytettäessä. oitu EN ISO 11612 ja EN 1149-5 mukaisesti. Serti. (03) 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. (03) 3142 1560 ESPOO Koskelontie 15 p. Asuissa on kaikki merinovillan hyvät ominaisuudet; hyvä lämmöneristyskyky ja kosteuden siirto pois iholta. Litteiden saumojen ansiosta ihanteellinen käyttömukavuus. Hyväksyntä EN 13911:2017. Alusvaatteet Comazo palosuojattu Comazon palosuojatuissa alusvaatteissa on käyttömukavuutta parantavat litteät saumat. (03) 3142 1565 LAHTI Ansiokatu 2 p. Materiaalit: 80 % merinovilla, 20 % polyamidi.. TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. Alushuppu Protect 2-kerros Protect 2-kerroksinen palomiehen alushuppu tarjoaa optimaalisen suojan laajennetun kaulaja niska-alueen ansiosta. 4 palokuntalainen PK107 Parasta päälle ja alle! Tarvitset asianmukaisen suojan ihmishenkien pelastamisessa ja tulipalojen sammutuksessa. (03) 3142 1530 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. (03) 3142 1505 S-Gard valmistaa laadukkaat palopuvut eri käyttötarkoituksiin 130 vuoden kokemuksella korkealuokkaisista materiaaleista. www.tamrex.. (03) 3142 1550 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. Woolpower Merino Lite Woolpowerin Merino Lite alusvaatteiden materiaali on Ullfrotté Original, joka kehitettiin Ruotsissa 1970-luvun alussa yhdessä armeijan, lääkäreiden ja selviytymisasiantuntijoiden kanssa. Materiaalit: 48,5 % Aramidi, 48,5 % Viskoosi / Lenzing FR®, 3 % Hiilikuitu / Belltron®. (03) 3142 1507 VANTAA Tikkurilantie 68 p. Alushuppu Protect kalvolla Protect 2-kerroksinen palomiehen alushuppu kalvolla tarjoaa integroidun kalvon ansiosta suojan hiukkasilta, bakteereilta, viruksilta, nesteiltä ja kuumalta höyryltä
OMAN ALUEEN pelastustoiminnan huoltovarmuuden turvaaminen lienee aluevaltuutettujen työlistan häntäpäässä, jos on listalla ollenkaan. KOTIMAISTEN yritysten huomioiminen alueiden hankinnoissa parantaa osaltaan maamme huoltovarmuutta. Osa näistä on kansallisten, osa alueellisten toimijoiden vastuulla, mutta hyvinvointialueen korkeimman päättävän elimen kannettavana on tälläkin sektorilla painavin vastuu. Kilpailutusten tulee tapahtua reilusti ja pelisääntöjä noudattaen, mutta ei ole kiellettyä antaa painoarvoa toimitusvarmuudelle ja huollon jatkuvuudelle. Huoltovarmuuden turvaaminen tulee ottaa kunnolla esille aluevaltuustoissa ja -hallituksissa, sillä sote-puolen toimivuuden kannalta huoltovarmuuden turvaaminen on vielä suurempi asia kuin pelastustoimessa. MIKROSIRUPULA JA KANSAINVÄLISEN TAVARALOGISTIIKAN HÄIRIÖTILA ovat yllättäneet meidät. Käytännön esimerkki ongelmista on pelastusautojen alustojen toimitusaikojen pidentyminen useilla kuukausilla sirupulan vuoksi. pääkirjoitus SUOMEN HUOLTOVARMUUDEN toimivuutta ihmeteltiin – ja jopa kiiteltiin – koronapandemian alkuvaiheessa useissa kansainvälisissä julkaisuissa. Maailma ei välttämättä toimi niin hyväntahtoisesti ja saumattomasti kuin toivomme. Vaikka meillä esiin tulleissa ongelmissa oli kyse pienestä osasta Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa, episodi loi tumman varjon koko laitoksen ja Suomen huoltovarmuuden ylle. Koronapandemia on tuonut esiin lukuisia epäkohtia maamme kyvyssä selviytyä poikkeustilanteista. Tämä on valitettava uhkakuva. 5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Aluevaltuustoilla on painava vastuu huoltovarmuudesta Artikel på svenska på sidan 85. PELASTUSTOIMEN huoltovarmuuden elementtejä on kehittyneessä ja monimutkaisessa yhteiskunnassa lukematon määrä – kuten viestiyhteyksien toimivuus, paloasemien varavirta, polttoja voiteluaineet, pelastusajoneuvojen ja -laitteiden varaosat ja paljon muuta. On myös kokemuksen vahvistama tosiasia, että ellei kotimainen yritys voita ensin tilauksia kotikentällään, sen on turha yrittää saada jalansijaa vientimarkkinoilta.. Karu totuus valkeni nopeasti. KOTIMAINEN PELASTUSALAN teollisuus on viime vuosina kiinnittänyt aiempaa enemmän huomiota huoltovarmuuteen. Voi tuntua vähäiseltä harmilta, mutta jossakin tilanteessa se voi johtaa vakaviin seurauksiin. On valvottava ja resursoitava se, että alueen huoltovarmuudesta huolehditaan niin sotekuin pelastustoimessa. Myös alan maahantuojat ovat parantaneet valmiuksiaan mahdollisten poikkeustilanteiden varalta. Ne ovat ennen kokemattomia tilanteita, jotka ovat haitanneet tuntuvasti normaalia elämänmenoa
Työtä valtuutetuilla tulee olemaan vaikka muille jakaa. 6 palokuntalainen PK107 Suuri osa valtuustoista järjestäytyy ja aloittaa työnsä maaliskuun aikana. Toisin on aluehallituksessa ja lautakunnissa, joissa sovelletaan niin sanottua yhteisöjääviä ja palvelussuhdejääviä. Aluevaltuutettu ei ole esteellinen kaksoisroolin perusteella, koska valtuutettuun ei sovelleta hallintolain esteellisyysperusteita. Äänestysprosentti vaaleissa oli 47,5. Eduskuntapuolueista eniten ehdokkaita asetti SDP, 1 632 ehdokasta ja vähiten RKP, 306 ehdokasta. ”Tuplavaltuutetun” on pohdittava jääviyttään, kun päätettävänä on häntä itseään tai hänen läheistään henkilökohtaisesti koskeva asia, kuten kunnan luottamutehtävissä. Hyvinvointialuelain esteellisyyssäännökset vastaavat kuntalain esteellisyyssäännöksiä. Hyvinvointialueilla on suuri valta päättää omasta organisaatiostaan. KAKSOISROOLI LÄHES 80 PROSENTILLA ALUEVALTUUTETUISTA Kysymykseen ”Miten meni?” on useita vastauksia. Näin tullee myös tapahtumaan nimitettäessä erilaisia lautaja johtokuntia sekä työryhmiä. Rekisteröidyistä puolueista 19 asetti vaaleissa ehdokkaita, valitsijayhdistysten asettamiaehdokkaita oli 61 . Asetetuista ehdokkaista 111 oli istuvia kansanedustajiaja ja 3 346 istuvia kunnanvaltuutettuja. ”Henkilö on kuitenkin esteellinen, jos hyvinvointialueen edut ovat ristiriidassa liikelaitoksen tai hyvinvointiyhtymän etujen kanssa taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn.” Lähde: Laki hyvinvointialueesta Aluevaaleissa oli yhteensä 10 584 ehdokasta. Molemmissa sovelletaan hallintolain esteellisyysperusteita. Tämä koskee osallistumista aluevaltuuston päätöksentekoon. Pelastusalaa lähellä olevia ehdokkaita oli 201. Jos tarkastellaan valtuutettujen taustoja, asiantuntemusta sotepe-sektorilta löytyy, mutta keskusteluun ovat nousseet mahdolliset jääviysongelmat. Aluevaltuusto päättää aluehallituksen kokoonpanosta ja asettaa hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan. Näistä valittiin 39. Lain mukaan pakollisia toimielimiä ovat Aluevaltuusto Aluehallitus Tarkastuslautakunta Kansalliskielilautakunta (kaksikielisillä hyvinvointialueilla) Saamen kielen lautakunta (Lapin hyvinvointialueella). Valtuustojen ja erilaisten hallintoelinten kokoonpanot selvinnevät lopullisesti syksyyn mennessä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon aluevaalien 2022 ehdokasasettelusta.. Valtuutettujen kolmevuotinen toimikausi alkoi 1.3.2022 Startti puhtaalta pöydältä Tammikuun aluevaaleissa valittiin 10 584 ehdokkaan joukosta 1379 valtuutettua 21 hyvinvointialueen korkeimpaan päättävään elimeen. Suuri osa ehdokkaista oli tavalla tai toisella sidoksissa sosiaalija terveydenhuoltoalaan. Kaksoisrooli syntyy hyvinvointialueen toimielimissä kun valtuutettu on kunnan tai kuntayhtymän luottamushenkilö, viranhaltija tai työntekijä. Ehdokkaista miehiä oli 5 778 ja naisia 4 806
7 ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTIALUE Tero Forsman, SDP, Lappeenranta Josefina Nissilä, SDP, Rautjärvi ETELÄ-POHJANMAAN HYVINVOINTIALUE Sami Keskinen, Kok, Kurikka Antti Kurvinen, Kesk, Kauhava Jaakko Pukkinen, Kok, Isokyrö ETELÄ-SAVON HYVINVOINTIALUE Ville Remes, Kok, Pieksämäki ITÄ-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE Janne Turunen, SDP (sit.), Porvoo KAINUUN HYVINVOINTIALUE Markku Oikarinen, SDP, Kajaani KANTA-HÄMEEN HYVINVOINTIALUE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINTIALUE Reino Herlevi, Kesk, Kokkola Matti Kalliokoski, Ps, Kälviä Timo Sillanpää, Ps, Kokkola KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIALUE Sari Hovila, Kesk, Joutsa Juha Hyötyläinen, SDP, Äänekoski Marko Kolula, Ps, Jyväskylä Janne Luoma-Aho, Ps, Jyväskylä Jorma Poti, SDP, Jämsä Jouko Nykänen, Kesk, Uurainen KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE Kenneth Morelius, Liike Nyt, Nurmijärvi KYMENLAAKSON HYVINVOINTIALUE Jari Larikka, Kok, Kouvola Markku Leinonen, SDP, Kouvola Markku Pakkanen, Kesk, Kouvola Vesa Parkko, Kok, Kotka Paula Werning, SDP, Kouvola LAPIN HYVINVOINTIALUE LÄNSI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE Tapio Karjalainen, Kok, Vihti Veronica Rehn-Kivi, RKP, Kauniainen PIRKANMAAN HYVINVOINTIALUE Kirsi Kaivonen, SDP, Tampere POHJANMAAN HYVINVOINTIALUE Karl-Gustav Svedjebäck, RKP, Närpiö POHJOIS-KARJALAN HYVINVOINTIALUE Jari Ruokolainen, SDP, Nurmes Jarmo Tanninen, SDP (sit.), Joensuu PELASTUALALLA TOIMIVAT ALUEVALTUUTET UT POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTIALUE Jarmo Haapaniemi, SDP, Kempele Markus Jaatinen, Kesk, Ylivieska POHJOIS-SAVON HYVINVOINTIALUE Tiina Kaartinen, SDP, Kuopio PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIALUE Juha Halme, SDP, Lahti Miina Harmaala, Kesk, Lahti Antti Räsänen, Kok, Padasjoki SATAKUNNAN HYVINVOINTIALUE Petri Huru, Ps, Pori Maaret Vainio, SDP, Eura Jarkko Viljanen, SDP, Ulvila Mika Aho, Vas, Pori VANTAA-KERAVAN HYVINVOINTIALUE VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTIALUE Tanja Raisto-Elo, Kesk, Laitila
Keskeinen osa alaa ovat sopimuspalokunnat, jotka osallistuvat noin 200 hälytykseen joka päivä. Oletko esimerkiksi tullut miettineeksi, että keskeinen kilpakumppanimme on aika. 8 palokuntalainen PK107 Pelastustoimi on lähipalvelua – aika on kilpakumppanimme Palopäällystöliitto onnittelee valittuja aluevaltuutettuja ja muistuttaa samalla pelastusalan ainutlaatuisesta merkityksestä. Onnettomuuksia tapahtuu kaikkialla, missä on ihmisiä ja elämää. Palokunnat hoitavat pelastuslaitosten tukena pelastusja ensivastetehtäviä ja onnettomuuksien ehkäisyä. Mikäli onnettomuustilanteissa avun saamiseen kuluva aika pidentyy, myös onnettomuuksien laajuus voi kasvaa ja lisäonnettomuuksien riski suurentua. Toiminnan jatkuvuuden varmistaminen on kustannustehokasta yhteiskunnalle. Oikea aika tukea palokuntia on nyt. Turvallisuuden luominen edellyttää päättäjiltä käsitystä pelastustoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Pelastustoimella on myös vahva rooli varautumisen ja valmiussuunnittelun asiantuntijana ja yhteensovittajana. Sopimuspalokuntien yhteiskunnallinen hyöty on merkittävä Pelastustoimella on vaikutusta yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen ja ihmisten henkeen, terveyteen ja työntekoon. Turvallisemman toimintaja asuinympäristön puolesta toimit, kun huolehdit pelastustoimen toimintaedellytyksistä. Onnettomuus ei katso etäisyyksiä. Henkilöstövaje koskee monilla alueilla myös sopimuspalokuntia. On tärkeää turvata avunsaanti ja se, että palvelut ovat jatkossakin riittävän lähellä silloin, kun niitä tarvitaan. MARKO HASARI Toimitusjohtaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ARI KEIJONEN Toiminnanjohtaja Suomen Palopäällystöliitto SPPL Alan järjestöjen terveiset aluevaltuutetuille. Pelastuslaitokset tekevät oleellisen tärkeää onnettomuuksien ehkäisytyötä. Hiipuvan toiminnan elvytys vie enemmän yhteisiä resursseja
9 ARI MASKONEN Toiminnanjohtaja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL KIM NIKULA Järjestön johtaja Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL Kansa on puhunut, kääritään hihat Aluevaaleja voi luonnehtia kirjaimellisesti sote-vaaleiksi, koska merkittävä määrä lääkäreitä ja hoitajia nousi aluevaltuustoihin. Aluevaltuutetut ovat paljon vartioita ja odotan, että henkilöstö otetaan mukaan muutostyöhön, pelastustoimen ja ensihoidon rahoitus ja henkilöstöresurssit varmistetaan, pidetään huolta työntekijöiden pitoja vetovoimatekijöistä sekä kehitetään turvallisuusja henkilöstöjohtamista. Terveiset aluevaltuutetuille Onnea valinnasta tärkeään tehtävään. On hyvä muistaa, että myös sopimuspalokunnat muodostavat merkittävän roolin pelastustoimessa. Vaalit on pidetty ja on aika kääriä hihat. Toivottavasti teillä, uusilla tärkeillä päättäjillä riittää korvaa sopimuspalokuntien asialle sekä aikaa ja mielenkiintoa vierailla lähimmällä sopimuspalokunnan asemalla tutustumassa tärkeään toimintaamme ja tapaamassa keskeisiä sisäisen turvallisuuden vaikuttajia. Ilahduttavaa on myös se, että 32 pelastusmyönteistä ehdokasta sai valtuustopaikan. Mikä tärkeintä, vuoden 2023 budjetti sisältää myös meidän osuutemme, mistä pyydän teitä erityisesti pitämään huolen.. Pelastustoiminnan lisäksi ne huolehtivat muun muassa turvallisuusviestinnästä ja nuorison kouluttamisesta vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi, sopimuspalokuntalaisiksi ja ammattipelastajiksi. Pelastusmyönteisten aluevaltuutettujen osuus on 2,34 %, mikä vastaa pelastustoimen rahoitusosuutta. Alueet huolehtivat SOTEPELA-asioista
10 palokuntalainen PK107 10 palokuntalainen 107 suomen pelastusala pähkinänkuoressa
Siihen helppous loppuukin. Palomiehet tunnetaan kuten myös hätänumero 112. Keräsimme pelastustoimesta tietopaketin, jonka avulla on mahdollista kurkistaa sinivilkkujen maailmaan.. Mitä näiden takaa löytyy. 11 Suomen pelastusala PÄHKINÄNKUORESSA Punaiset autot sinisine vilkkuineen ovat kaikille tuttuja. Helppo vastaus on ”Suomen pelastustoimi”
12 palokuntalainen PK107 Pelastusala on Suomessa hyvin monimuotoinen, jopa kirjava. Uusille päättäjille lohduttava tieto pelastustoimesta on se, että nykyiset pelastuslaitokset muodostuivat yhdistämällä 446 kuntien paloja pelastuslaitosta 22 alueelliseksi organisaatioksi. 4 4 6 6 22 22 21 21 20 20 19 19 16 16 18 18 17 17 10 10 11 11 12 12 13 13 5 5 77 2 2 15 15 14 14 9 9 8 8 3 3 11 Nykyiset pelastuslaitokset 1 Helsingin kaupungin pelastuslaitos 2 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 3 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 4 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 5 Varsinais-Suomen pelastuslaitos 6 Kanta-Hämeen pelastuslaitos 7 Päijät-Hämeen pelastuslaitos 8 Kymenlaakson pelastuslaitos 9 Etelä-Karjalan pelastuslaitos 10 Etelä-Savon pelastuslaitos 11 Keski-Suomen pelastuslaitos 12 Pirkanmaan pelastuslaitos 13 Satakunnan pelastuslaitos 14 Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos 15 Pohjanmaan pelastuslaitos 16 Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos 17 Pohjois-Savon pelastuslaitos 18 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 19 Jokilaaksojen pelastuslaitos 20 Kainuun pelastuslaitos 21 Oulu-Koillismaan pelastuslaitos 22 Lapin pelastuslaitos 12 palokuntalainen 107 suomen pelastusala pähkinänkuoressa. Tässä infopaketissa joitakin asioita on tilan puutteen vuoksi toimituksellisesti pelkistetty. Nyt päättyvä kuntavetoinen kausi on kestänyt hieman vajaa kaksikymmentä vuotta. Kahta samanlaista laitosta ei ole. Siksi olemme merkinneet verkko-osoitteet tietolähteille. Yli kahteenkymmeneen pelastuslaitokseen on kuhunkin muodostunut oma toimintakulttuurinsa. Valtiolta tuleva rahapotti jaetaan aluevaltuutettujen päätöksin sosiaali-, terveys, ja pelastuspalveluille. Alkuvuosien synnytystuskat ovat taakse jäänyttä elämää ja laitosten toimintakunto on kohtalaisen hyvä, osin jopa erinomainen. Ohjaukseen on tulossa uusi, kaikille tuttu keino, raha. Kokemusta alueellisesta yhteistoiminnasta on siis paljon. Vuoden 2023 alusta alkaa Suomen pelastustoimessa uusi aikakausi. Eroja on hallinnossa, taloudessa, organisaatiossa, toimintamenetelmissä, johtamisessa, virkanimikkeissä jne. Uuden aikakauden päättäjät istuvat aluevaltuustoissa ja sisäministeriössä. Aluevaltuutetuilta odotetaan viisaita päätöksiä, ja valtion ohjauksesta odotetaan vahvempaa kuin mitä se on ollut aluepelastuslaitosten kaudella. Ainut kaikkia yhdistävä tekijä ovat nuo sinivilkut
13 KÄSITTEITÄ PELASTUSTOIMI on tehtäväala, joka koostuu tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisystä sekä pelastustoiminnasta. Työpaikkapalokunta voi olla myös sopimuspalokunta. (Paloja pelastussanasto, 2006). VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA (Huom! EI vapaapalokunta) on palokuntatoimintaa varten perustettu yhdistys. Sopimus voi olla yhteisön tekemä palokuntasopimus tai henkilön ja pelastuslaitoksen välinen työsopimus. PELASTUSALAN PÄÄPELURIT VALTIO Valtiovarainministeriö RAHOITTAA Sisäministeriö SÄÄTÄÄ, OHJAA Aluehallintovirastot VALVOO Pelastusopisto KOULUTTAA, TUTKII Hätäkeskuslaitos VÄLITTÄÄ TEHTÄVÄT Palosuojelurahasto RAHOITTAA __________ HYVINVOINTIALUE VASTAA PELASTUSTOIMESTA ALUEELLAAN __________ PELASTUSLAITOS PELASTUSTOIMEN ORGANISAATIO HVA:LLA __________ JÄRJESTÖT Valtakunnalliset ja alueelliset järjestöt Palokuntayhdistykset. PALOKUNTA on pelastustoimen tehtäviä varten varustettu, järjestettyä apua antava yhteisö, jonka henkilöstö on saanut koulutuksen tehtäviinsä. PELASTUSTOIMINTAAN kuuluu hälytysten vastaanottaminen, väestön varoittaminen, uhkaavan onnettomuuden torjuminen, onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen sekä tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen. SOPIMUSPALOKUNTA muodostuu myös siten, että joukko yksittäisiä henkilöitä tekee henkilökohtaisen sopimuksen alueen pelastustoimen kanssa. PELASTUSLAITOS on pelastustoimen tehtäviä hyvinvointialueella hoitava organisaatio. TYÖPAIKKAPALOKUNTA on palokunta, jonka henkilöstö osallistuu lähinnä oman työpaikkansa pelastustoimen tehtäviin. (Paloja pelastussanasto, 2006). SOPIMUSPALOKUNTA on pelastuslaitoksen kanssa pelastustoimeen kuuluvien tehtävien hoidosta sopimuksen tehnyt, järjestettyä apua antava palokuntayhteisö. PALOKUNTASOPIMUS on sopimus, jonka palokuntayhdistys tai työpaikkapalokunta tekee alueen pelastustoimen kanssa säädösten mukaisten palokunnan toimialaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta (Paloja pelastussanasto, 2006). Näillä sopimuspalokuntalaisilla on useimmiten oma palomiesyhdistys tai -kerho, jossa tehdään myös vapaaehtoistyötä
LUVUT KERTOVAT 14 palokuntalainen 107 suomen pelastusala pähkinänkuoressa. Näistä henkilökohtaisessa toimenpidepalkkaisessa työsuhteessa oli 3016 henkilöä. (KEVA) Edellä mainittujen lisäksi palokuntayhdistyksissä toimii noin 20000 henkilöä tuki-, nuoriso-, nais-, veteraanija muissa osastoissa. Pelastuslaitosten asukaskohtaiset kustannukset ovat vaihdelleet 65 ja 110 euron välillä. Palomestarin koulutus (AMK) kestää keskimäärin kolme vuotta Sopimushenkilöstön koulutuksen kesto riippuu tavoitetasosta alkaen perehdytksineen kolmesta kuukaudesta eteenpäin. Suomessa on 153 ympäri vuorokauden miehitettyä paloasemaa ”Päiväpaloasemia”, joissa työskentelee päätoimista henkilökuntaa, mutta ei ole täyttä 24 tunnin päivystystä, on 124 Sopimushenkilöstöä (vpk tai hspk) toimii 688 asemalta VPK-sopimuspalokuntia on 491, jotka toimivat 504 asemalta. Ensivastetta tuottavien paloasemien kokonaismäärä on noin 558 KOULUTUS Pelastajatutkinnon tutkintonimikkeet ovat palomies tai palomies-sairaankuljettaja ja pelastaja. Hälytyskelpoisia sopimushenkilöitä on 14247. Tehtävien neljä kärjessä: Liikenneonnettomuudet 16987 Automaattiset paloilmoitukset, tarkistustehtävät 16712 Ensivastetehtävät 16483 Tulipalot 12208 KUSTANNUKSET Pelastustoimen kokonaiskustannukset Suomessa ovat noin 470 miljoonaa euroa. Paloesimieheksi kouluttaudutaan keskimäärin yhdessä vuodessa. Pääasiassa muissa kuin pelastustehtävissä toimii noin 2000 ammattilaista. 14 palokuntalainen PK107 PALOASEMAT, PALOKUNNAT Suomessa on 784 paloasemaa. HENKILÖSTÖ Operatiiviseen toimintaan osallistuu 3923 päätoimista henkilöä. Muutamalla vpk:lla on useampi asema. Suomessa on noin 800 pelastusalan ammattilaista lähtövalmiudessa paloasemilla tai hälytystehtävissä juuri nyt. Koulutus kestää 1,5 vuotta. TEHTÄVÄT Vuonna 2021 Suomessa oli 103360 pelastustoimen tehtävää, joista kiireellisiä 68478. Lukuun ei sisälly meriasemia tai vastaavia
Suomen Palopäällystöliitto kehittää jäsenistönsä osaamista ja ammatillista yhteisöllisyyttä sekä toimii asiantuntijana yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi. Vuoden 2020 lopussa Palopäällystöliitto muodostui noin 2000 henkilöjäsenestä ja noin kahdestakymmenestä yhteisöjäsenestä. SPEKin jäseninä ovat alueelliset pelastusliitot sekä 29 valtakunnallista turvallisuusalan toimijaa. SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO RY (SPPL) Suomen Palopäällystöliitto on pelastusja turvallisuusalan sekä pelastuspalvelun piirissä työskentelevän palopäällystön sekä johtavassa asemassa olevien muiden pelastusja turvallisuusalalla toimivien henkilöiden aatteellinen yhdistys. SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITTO FINLANDS AVTALSBRANDKÅRERS FÖRBUND RY (SSPL) Liiton tarkoituksena on toimia valtakunnallisena palokuntatoiminnan ja pelastustoimen edistäjänä. Liitolla on kaksi päätoimista työntekijää, toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö. Jäseniä on yhteensä 485 palokuntayhdistystä (2021), joihin kuuluu yli 20 000 henkilöä. Työnjako on selvä PELASTUSALALLA ON USEITA VAHVOJA JÄRJESTÖJÄ www.spek.fi spekinfo@spek.fi www.sspl.fi toimisto@sspl.fi www.sppl.fi toimisto@sppl.fi. Liitolla on jäsenenä sekä vpkettä palomiesyhdistyksiä ja muutama tehdaspalokunta. SSPL:lla on alueellisesti ja palokuntien erilaisiin toimintaolosuhteisiin nähden mahdollisimman kattavasti koottu liittohallitus, jossa on puheenjohtaja ja kahdeksan varsinaista jäsentä ja kahdeksan varajäsentä, jotka myös osallistuvat hallitustyöskentelyyn. SPEK kehittää asumisen ja arjen turvallisuutta sekä tukee palokuntia ja muita pelastusalan toimijoita. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton alueellinen toiminta hoidetaan liiton alueosastojen kautta. 15 SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ RY (SPEK) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on varautumisen, onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastusalan asiantuntijajärjestö, joka tekee tutkimustoimintaa ja turvallisuusviestintää, tarjoaa koulutusmahdollisuuksia ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun
16 palokuntalainen PK107 16 palokuntalainen 107 suomen pelastusala pähkinänkuoressa
Lisäksi kuntaliitto tukee kuntien toimintaa muun muassa antamalla ohjeita erilaisissa käytännön asioissa. SUOMEN KUNTALIITTO RY Kuntien yhteistoimintajärjestö Kuntaliitto valvoo kuntasektorin etuja alueen pelastustoimen suuntaan. 17 Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry:n jäsenistö koostuu pelastustoimen, ensihoidon ja hätäkeskusten henkilöstöstä. AMMATTIJÄRJESTÖT Julkistenja hyvinvointialojen liitto ry (JHL) on julkisella ja yksityisellä hyvinvointipalvelualalla työskentelevien ammattiliitto. SPAL edistää jäsentensä ammatillisia ja taloudellisia etuja, työhyvinvointia ja työturvallisuutta sekä vaikuttaa yhteiskunnassa ja päätöksenteossa. Alueellisia pelastusliittoja ovat Etelä-Savon Pelastusalan Liitto, Finlands svenska brandoch räddningsförbund, Helsingin Pelastusliitto, Hämeen Pelastusliitto, Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto, Keski-Suomen Pelastusalan Liitto, Lapin läänin Pelastusliitto, Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto, Oulun läänin Pelastusliitto, Pohjanmaan Pelastusalan Liitto, Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto, Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto ja Uudenmaan Pelastusliitto. ALUEELLISET PELASTUSLIITOT Alueellisen pelastusliiton tarkoituksena on toimia kuntien, palokuntien, yhteisöjen ja yritysten järjestönä paloja pelastustoimen, pelastuspalvelun ja väestönsuojelun kehittämisessä ja koulutuksessa. https://www.spek.fi/tietoa-spekista/toiminta-ja-organisaatio/Ajasenet-ja-pelastusliitot/ www.jhl.fi www.kunnat.net www.spal.fi
Useimmiten Vapepa hälytetään kadonneen ihmisen etsintään, mutta vapaaehtoisia tarvitaan myös esimerkiksi antamaan henkistä tukea, ohjaamaan liikennettä ja auttamaan evakuoinneissa. Suomen Meripelastusseura toimii vapaaehtoisten merija järvipelastusyhdistysten valtakunnallisena keskusjärjestönä. Vapepassa toimii ympäri Suomen yhteensä noin 11 000 vapaaehtoista yli 1000 hälytysryhmässä. Käytännön toimintaa ohjaa ja koordinoi pelastusjohtajien hallitus. 18 palokuntalainen PK107 Suomen Punainen Risti on Kansainvälisen Punaisen Ristin kansallinen osasto Suomessa, ja se toimii kansainvälisten säännöstöjen mukaisesti hädässä olevien auttamiseksi. MUUT PELASTUSALALLA TOIMIVAT JÄRJESTÖT Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) on 54 järjestön tai muun yhteistyötahon verkosto, jonka hälytysryhmät tukevat viranomaisia onnettomuuksissa ja muissa kriisitilanteissa. Suomen Punainen Risti koordinoi Vapepan toimintaa yleisen pelastuspalvelutoiminnan osalta. Kumppanuusverkoston tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että tuotetut palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä. www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSJOHTAJAT Pelastusjohtajat toimivat ja kokoontuvat osana kumppanuusverkoston toimintaa ja käyttävät verkoston ylintä päätösvaltaa. www.vapepa.fi www.spr.fi www.meripelastus.fi 18 palokuntalainen 107 suomen pelastusala pähkinänkuoressa. PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Suomen 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. Suomen Meripelastusseura koordinoi vapaaehtoista meripelastustoimintaa ja Suomen Lentopelastusseura vapaaehtoista lentopelastustoimintaa
19
Hätäkeskukset ottavat vastaan pelastus-, poliisi-, sosiaalija terveystoimen toimialaan kuuluvia hätäilmoituksia sekä muita ihmisten, ympäristön ja omaisuuden turvallisuuteen liittyviä ilmoituksia ja välittää ne edelleen auttaville eri viranomaisille ja yhteistyökumppaneille. Muu sairastuminen 2. Päihtynyt henkilö 3. Hätäkeskuslaitosta tulosohjaa sisäministeriö yhdessä sosiaalija terveysministeriön kanssa. Palohälytys 2. Tehtävät jakautuivat eri toimialoille seuraavasti: ensihoito 56 %, poliisi 34 %, pelastus 6 %, ja sosiaalipäivystys 4 %. Kaatuminen 3. Hätäpuheluista 99 prosenttiin vastattiin 30 sekunnissa. 20 palokuntalainen PK107 Hätäkeskuslaitos 2 754 870 HÄTÄPUHELUA VUONNA 2021 Yleisen hätänumeron takaa löytyy vuonna 2001 perustettu valtakunnallinen virasto, Hätäkeskuslaitos. Ilkivalta ja häiriökäyttäytyminen 2. VUOSI 2021 Hätäkeskukset vastasivat 1.1.2021 31.12.2021: 2 754 870 hätäpuheluun. Laitoksen hallinto on sijoitettu Poriin ja hätäkeskukset Keravalle, Turkuun, Poriin, Vaasaan, Kuopioon ja Ouluun. Tieliikenneonnettomuus, pieni 3. Viranomaisille välitettiin 1 488 290 hälytystehtävää. Rakennuspalo, pieni SOSIAALIPÄIVYSTYS: 1. Häiritsevä meteli PELASTUS: 1. Viranomaistoimijoiden kolme suurinta hälytystehtävää olivat seuraavat: ENSIHOITO: 1. Välittömän huolenpidon tarve 3. 20 palokuntalainen 107 suomen pelastusala pähkinänkuoressa. Sen tehtävänä on vastaanottaa ja välittää hätäilmoitukset eri viranomaisille. Laitos tuottaa hätäkeskuspalvelut koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Alaikäisen katoaminen / karkaaminen Sopimushenkilöstöä koulutetaan pelastuslaitosten ja alueellisten pelastusliittojen toimesta. Rintakipu POLIISI: 1. Alaikäisen kiireellinen hoidonja huolenpitotarpeen arviointi 2
Koulutusohjelmat Hätäkeskuspäivystäjätutkinto Pelastajatutkinto Alipäällystötutkinto Pelastusalan päällystötutkinto (AMK) Sopimushenkilöstökoulutus Täydennyskoulutus Varautumiskoulutus Kansainvälinen pelastustoiminta Opiskelijoita keskimäärin 480 Henkilökuntaa 134 HELSINGIN PELASTUSKOULU Helsingin Jätkäsaaressa sijaitseva Pelastuskoulu on osa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen osaamiskeskusta. Opiskelijoita keskimäärin 45 Henkilökuntaa 9 Sopimushenkilöstöä koulutetaan pelastuslaitosten ja alueellisten pelastusliittojen toimesta.. Osaamiskeskus huolehtii myös pelastuslaitoksen osaamisenhallinnasta ja henkilöstön täydennyskoulutuksesta sekä järjestää kursseja eri kohderyhmille. Opisto vastaa myös pelastusalan keskuskirjastosta Suomessa. Pelastuskoulussa koulutetaan pelastajia ja paloesimiehiä Helsingin pelastuslaitoksen tarpeisiin. 21 PELASTUSALAN KOULUTUS PELASTUSOPISTO Kuopion Petosen kaupunginosassa sijaitseva Pelastusopisto toteuttaa hätäkeskustoiminnan ja pelastusalan ammatillista perusja täydennyskoulutusta, pelastustoimen sopimushenkilöstön koulutusta, siviilivalmiuden koulutusta sekä tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintaa. Pelastuskoulun opetussuunnitelma noudattaa valtion Pelastusopiston opetussuunnitelmaa täydennettynä pääkaupungin erityispiirteiden opinnoilla
22 palokuntalainen PK107 ILMOITUS
23 Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry ASIANTUNTIJAT PALVELEVAT Pelastustoimi on Suomessa pieni erikoisala, jonka kaupallisella puolella toimii vain muutama kymmenen yritystä. ILMOITUS. Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry (SPLY) on näiden palokaluston valmistajien ja maahantuojien sekä valtakunnallisesti alan kauppaa käyvien yhdistys
– Yksi osoitus tästä ovat esimerkiksi kahden kotimaassa toimivan ja valmistavan yrityksen suuri markkinaosuus palokuntien nostolavaja puomitikasyksiköistä. Siksi yhdistyksemme jäsenyritykset pyrkivät palvelemaan niitä myös vierailemalla pelastuslaitoksissa. Kangasniemi painottaa asiantuntijuuden ja yhteistyön merkitystä erityisesti pelastusalalla. Kaikki jäsenliikkeet ovat yhdistyksen kautta jatkuvassa ja tiiviissä yhteistyössä alan viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. – Asiantuntevaa palvelua ja korkealaatuisia tuotteita pelastusalalle kotimaassa toimivien yritysten toimesta yhdessä alan henkilöstön kanssa. – Kun kyse on turvallisuudesta – kansalaisten tai pelastushenkilökunnan – jatkuva tietojen vaihto pelastuslaitosten ja alan yritysten välillä on tärkeää. Kangasniemi summaa pelastusalan markkinat yhteen virkkeeseen. – Jäsenliikkeemme huolehtivat tuotteidensa ja palveluidensa koulutuksesta, huollosta ja asiantuntija-avusta. Viime vuosina monia pelastusalalta tulleita innovaatioita on kaupallistettu menestyksellisesti yhteistyössä. ASIANTUNTIJUUS KUNNIAAN Timo Kangasniemen väitteeseen, että SPLY ry:n jäsenyritykset ovat pelastusalan asiantuntijoita ja vastaavat myymiensä tuotteiden laadusta, huollosta ja varaosapalvelusta, on helppo yhtyä. – Voisi melkein sanoa, että ne vaativat lähipalvelua. Siksi olemme aktiivisesti mukana muun muassa standardisoinnin kehittämisessä, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Timo Kangasniemi Vema Lift Oy:stä. 24 palokuntalainen PK107 Y hdistyksen tarkoituksena sääntöjensä mukaan edistää ajanmukaisen palokaluston valmistusta ja kauppaa Suomessa. – Pelastusala kehittyy nopeasti ja meidän on Suomessa seurattava tarkkaan alan yleistä kehitystä pysyäksemme kehityksen kärjessä. Kotimaisuus ja lähipalvelu ovat valttia Pelastuslaitokset ovat vaativia asiakkaita, tunnustaa Timo Kangasniemi. Huolenpito koko tuotteen elinkaaren ajan on yleistymässä voimakkaasti. Perinteinen myyntityö on tällä erikoisalalla edelleen voimissaan. – Meille on tärkeää ylläpitää yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa. ILMOITUS. Kangasniemi arvioi suomalaisen pelastusalan suunnittelun ja valmistuksen olevan korkeaa kansainvälisä tasoa
pelastuslaitokset. 25 S tandardisoinnin kehittäminen ja alan yleisen kehityksen seuraaminen SPLY:N JÄSENYRITYKSET 1.1.2022 Atexor Oy Bronto Skylift Oy Ab Dafo Oy Dräger Suomi Oy Elektro-Arola Oy Hygio Oy JPT Jaskari Oy Juha Snell Oy Lamor Corporation Oy Miltest Oy Palovaruste Pivaset Peltaco Oy Pig-Farmi Oy Pig Enviro Polarsafety Oy Interspiro Presto Paloturvallisuus Oy Rauplan Oy Rescari Oy Saurus Oy Sammutustekniikka Oy Sarco Oy Savon Palokalusto Ky Scania Suomi Oy Sea Safety Scandinavia Oy Ltd Tamrex Oy Thinger Solutions Oy Teknosafe Oy Telko Oy TR-Vesitykit Oy Turvata Oy Ursuit Oy Veho Group Oy Ab Veikko Nummela Oy VeliMark Oy Vema Lift Oy Viking Life-Saving Equipment Oy Volvo Finland Ab YTM-Industrial Oy Veljekset Kulmala Oy P alokalustoalan asiantuntijuuden kehittäminen L ähipalvelujen tarjoaminen asiakkaille, esim. ILMOITUS. Y hdistys edistää ajanmukaisen palokaluston valmistusta ja kauppaa Suomessa
Härkönen muistuttaa yrityksen pitkästä kokemuksesta paloautotoimittajana. Olemme muun muassa edelläkävijä erikoisajoneuvojen kylmä-kuuma -testauksessa. Jyväskylän Säynätsalossa Saurus-paloautoja on suunniteltu ja valmistettu jo 40 vuotta. Avustamme pelastuslaitoksia hankintoihin, alustatekniikkaan ja ajoneuvorakenteisiin liittyvissä kysymyksissä. Tänä keväänä valmistuu tehtaan yhteyteen uusi huoltokeskus. Toimintamme ytimessä ovat asiakastyytyväisyys, riskien hallinta ja huoltovarmuuden takaaminen. – Haluamme olla asiakkaillemme vakaa kumppani kotimaassa ja uskottava toimija vientimarkkinoilla. – Hoidamme toimitusprojektin suunnittelusta tuotteen käyttöönottokoulutukseen. – Erikoisajoneuvon kauppa poikkeaa merkittävästi tavallisessa autokaupassa käynnistä. – Suomen vaativat olosuhteet asettavat erityisvaatimuksista tuotekehitykselle, suunnittelulle ja toteuNordic Rescue Group on pelastusajoneuvoihin erikoistunut konserni, johon kuuluvat Suomessa toimivat Vema Lift Oy ja Saurus Oy sekä Ruotsissa toimiva Sala Brand AB, joka on vuodesta 1978 toiminut paloautojen valmistaja. Toimitusjohtaja Juhani Härkönen tähtää Saurus Oy:n jatkuvaan kehitykseen ja hallittuun kasvuun. Saurus Oy:n toimitusjohtaja Juhani Härkönen kertoo modernin paloautotuotannon olevan tänään laaja tekninen ja kaupallinen palvelukokonaisuus. 26 palokuntalainen PK107 tukselle. SAURUS OY Saunatie 5, 40900 Säynätsalo +358 (0)10 6161 400 info@saurus.fi, www.saurus.fi Juhani Härkönen ILMOITUS. Toimitus ei pääty tuotteen luovutukseen eikä koulutukseen, vaan yhteistyö jatkuu nykyään tavalla tai toisella koko ajoneuvon elinkaaren ajan. Nordic Rescue Group-konserniin kuuluva Saurus Oy työllistää tänään 70 ajoneuvojen valmistuksen ammattilaista sekä laajan alihankkijaverkoston. Huoltovarmuus on ykkösasia Paloautot ovat huoltovarmuuden kannalta kriittisiä laitteita. Saurus Oy, Säynätsalo, Jyväskylä Paloautoja Suomen olosuhteisiin Tavalliselle kansalaiselle lienee suuri yllätys, että Suomessa paloautot ovat päällirakenteiltaan melkein poikkeuksetta kotimaista valmistetta. Käytännössä kaikki toimituksemme sisältävät asiakaslähtöistä suunnittelua sekä valmistuksen aikaisia katselmuksia ja testauksia. Tuotantomme suuri omavaraisuus näkyykin erinomaisena huoltovarmuutena. – Oma huoltokeskuksemme ja -organisaatiomme takaa tuotteiden kunnossapidon läpi elinkaaren. Härkönen painottaa toimitusprojektin vastuullista kokonaishallintaa ja raportointia. Siksi Sauruksella on ympäri vuorokauden palveleva huoltopäivystys
Nordic Rescue Groupin liiketoiminnasta merkittävä osa on kansainvälistä kauppaa. Tavoitteenamme on viennin reilu kasvu, minkä tehostunut tuotanto mahdollistaa. 27 Puomitikkaita ja nostolavoja valmistava kaarinalainen Vema Lift Oy on saavuttanut omalla erikoisalallaan maailmanlaajuisesti vankan markkina-aseman. Tähtäin kasvussa Vema Lift uusi moderni tuotantolaitos sijaitsee Kaarinassa. VEMA LIFT OY Lakimiehenkatu 2 20780 Kaarina +358 10 6161 500 info@vema.fi vema.fi Nordic Rescue Groupin pääomistaja on Sievi Capital Oyj, joka omistaa enemmistön Saurus Oy:n ja Vema Lift Oy:n osakekannoista. – Euroopassa muun muassa Ruotsi ja Norja ovat vahvoja alueitamme. Varsistorakenteissa käytämme nyt muun muassa ultralujia teräksiä, paljastaa Jarmo Muuriaisniemi. Jatkuva tuotekehitys on elinehto Vema Liftin vientimarkkinoilla kilpailu on kovaa. – Uusi tehdas mahdollistaa aiempaa lyhyemmät toimitusajat ja parantaa toiminnan tehokkuutta, sanoo Vema Lift Oy:n omistavan Nordic Rescue Groupin toimitusjohtaja Esa Peltola. Nordic Rescue Group Lakimiehenkatu 2 20780 Kaarina sales@nrgoy.com Timo Kangasniemi +358 40 556 8906 Jarmo Muuriaisniemi ja Esa Peltola ILMOITUS. Yrityksen myynnistä viennin osuus on yli 90%. Tuotekehitys on Veman kilpailukyvyn yksi tukijalka. Suomi on kuitenkin hyvässä maineessa ja suomalaisiin tuotteisiin luotetaan maailmalla. Etelä-Amerikassa markkinat ovat avautuneet Kolumbiassa. – Olemme viime vuosina panostaneet erityisesti suurempien mallien tuotekehitykseen tietysti pienempiäkään unohtamatta. – Aiempaa suuremmat tilat ovat mahdollistaneet Vema Liftille myös valmistuskapasiteetin lisäyksen Vema Lift Oy, Kaarina Tunnettu merkki kotimaassa ja maailmalla ja sen myötä liiketoiminnan kasvattamisen. – Kiina on Aasiassa ehdoton ykkönen, mutta tuotteitamme viedään myös Taiwaniin ja Malesiaan, kertoo Vema Lift Oy:n myyntipäällikkö Jarmo Muuriaisniemi. Viennin myötä yritys on luonut myös laajan kansainvälisen jälkimarkkinointiverkoston. Vema-tuotemerkki on tunnettu erityisesti Aasiassa, jossa tämän hetken potentiaalisimmat markkinat sijaitsevat. Olemme toimittaneet ajoneuvoja yli 40 maahan, yhteensä yli 1000 yksikköä. – Meiltä löytyy pelastustoimelle ja nostolaitepalveluja tarjoaville yrityksille kattava mallisto, eli laite joka lähtöön. Tuotteitamme löytyy myös vähän eksoottisimmista paikoista, kuten Fidzi-saaret, Bangladesh ja Pakistan. Muuriaisniemen mukaan yhtiön valttina on tuotteiden ja toimitusten luotettavuuden lisäksi myös monipuolinen mallisto
Ne ovat toimitusjohtaja Jani Snellin mukaan tulosta kotimaisten huippusuunnittelijoiden kunnianhimoisesta tuotekehittelystä ja venemestareiden intohimoisesta asenteesta veneiden valmistukseen. ILMOITUS. 28 palokuntalainen PK107 Juha Snell Oy, Kellokoski TYÖVENEITÄ VAATIVAAN KÄYTTÖÖN Pelastus-, partiointija tavarankuljetustehtäviin tarkoitetut Faster-veneet suunnitellaan ja valmistetaan Juha Snell Oy:n tehtaalla Tuusulan Kellokoskella
–Työveneet rakennetaan aina asiakkaan toiveiden mukaan. Rungon kokoonpano ja jäykisterakenteet tehdään aina hitsaamalla. Heidän työnsä tuloksia löytyy kotimaan lisäksi useista Euroopan maista. – Myös valmistuksessamme on käytössä uusin teknologia. ALUMIININ ASIANTUNTIJA Puhdas, maalaamaton merialumiini sietää venesuunnittelija Ville Vihavaisen mukaan kolhuja ja kulutusta kestäen väsymättä vuodesta toiseen. Levyosat leikataan laserleikkurilla tarkasti muotoonsa ja särmätään CNC-ohjatulla koneella. – Sisäpohja on kauttaaltaan kovaa käyttöä kestävää alumiiniturkkilevyä. – Tämän kokemuksen avulla voimme taata, että asiakas saa hänelle parhaiten soveltuvan veneen ja on siihen tyytyväinen. Kilpailu pelastusalalla on Snellin mukaan tiukentunut alueellisten pelastuslaitosten aikana. Toimitamme veneet avaimet käteen -periaatteella ja katsastettuna, selvittää Snell. Toimitusjohtaja Jani Snell ja suunnittelija Ville Vihavainen Saksaan toimitettavan Fasterin kannella. Toimitusjohtaja Jani Snell painottaa viranomaiskäytössä kotimaisuutta. Vihavainen painottaa helppokulkuisuuden sekä korkeiden laitojen ja kaiteiden olevan tärkeä osa Fasterin turvallisuutta. Veneitä toimitamme myös Viroon, Itävaltaan ja Sveitsiin, kertoo Jani Snell. Lattia on tiivis ja sadevesityhjentyvä, eivätkä reilunkokoiset veden poistoreiät tukkiudu. – Olemme lähellä kotimaisia asiakkaitamme ja pystymme vastaamaan hyvin heidän toiveisiinsa oli sitten kysymys suunnitteluvaiheesta, toimituksesta, koulutuksesta tai korjauksista ja huolloista. Viennin osuus on noin 20 %. – Vakioimalla veneen perusrakenteet voimme helpottaa asiakkaidemme kustannuspaineita. – Tarjouksen pitää olla tosi tarkkaan tarjouspyynnön mukainen. 29 Faster-veneissä on vakiona runko ja ohjaamo, pääosa muista komponenteista tehdään asiakkaan toiveiden mukaan, kertoo Jani Snell. JUHA SNELL OY Oppipojantie 14 – 16 04500 Kellokoski PL 14 04501 Kellokoski 09-279 71 200 info@faster.fi fasterworkboats.fi ILMOITUS. JOKA KOLMAS VENE AMMATTIKÄYTTÖÖN Juha Snell Oy:ssä työskentelee 30 työntekijää. Haluamme, että Faster on kuin kotonaan maamme vaihtelevissa keleissä, kivikkoisilla rannikoilla ja karikkoisilla vesillä. Saksa on suurin vientimaamme. Vuoden 1985 jälkeen on valmistettu yli tuhat Faster-työvenettä, joista suuri osa on tehty pelastuslaitoksille kotimaahan ja palonsammutusja vesipelastustehtäviin Keski-Eurooppaan. Ville Vihavainen kertoo, että kaikki tuotantoon menevät veneet suunnitellaan 3D-mallinnusja laskentaohjelmia apuna käyttäen. Ammattikäyttäjät vaativat kustannustehokkuuden lisäksi myös korkeaa laatua. Jo pieni, tahaton virhe tekstissä voi pudottaa tarjoajan pois kisasta. – Tuotannostamme menee siviilipuolelle noin 65 % ja viranomaistai ammattikäyttöön 35 % (60 kpl, joista viime vuonna 10 kappaletta Suomeen)
ILMOITUS. 30 palokuntalainen PK107 Järeiden henkilönostinten markkinajohtaja BRONTO SKYLIFT PANOSTAA TURVALLISUUTEEN Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Bronto Skylift on kotimainen paloja pelastustoiminnan palveluntarjoaja, jonka Bronto-nostolavat ovat puolen vuosisadan aikana saavuttaneet vankan jalansijan korkealla työskentelevien ammattilaisten keskuudessa kaikkialla maailmassa
Toiminnan edelleen laajentuessa on paloja pelastusalan laitteiden valmistus keskitetty Tampereen toimipisteeseen, kun taas Porin toimipisteessä tuotetaan yleiseen urakointiin tarkoitetut nostolavat. Kattavat koulutukset nostolavan käyttäjille järjestyvät Bronto Skylitin omien kouluttajien johdolla. – Oma korjaamo sijaitsee Tampereen kupeessa, Pirkkalassa. Kotimaan käyttäjiltä saatava välitön palaute ja kehitysehdotukset muodostavat tukevan pohjan koko tuoteja palvelukehitykselle. Ihmishenkien ollessa kyseessä, vähempi ei riitä. 31 Bronto Skyliftin nostolavoja on toimitettu lähes 8000 kappaletta yli 120 maahan. Safety above all Turvallisuus ennen kaikkea Kaiken tekemisen keskiössä on käyttäjän turvallisuus – safety above all. Kotimaisuus takaa huoltovarmuuden Vastavuoroisesti kotimaiset asiakkaat hyötyvät kotimaisen huolto-organisaation tuomasta huoltovarmuudesta. Tälläkin hetkellä on käynnissä yhteistyö pelastuslaitoksen työntekijöiden kanssa, jossa loppukäyttäjät ja valmistajat tuodaan yhteen kehittämään käyttäjäänsä parhaiten palvelevia nostolavoja. – Viime kädessä palopaikalla tilannearvion tekee aina nostolavan käyttäjä, joten koulutuksen merkitys on valtava. Tässä avainroolissa ovat myös etähuoltotyökalut, joiden kehityksessä Bronto Skylift on alansa pioneereja, painottaa kotimaan myyntipäällikkö Jussi Alenius. Korona-aika vauhditti myös etäkoulutusten kehittymistä, vaikkakin kotimaassa koulutukset järjestetään yhä usein kasvotusten. Laitteen käyttäjä on Heikki Tiuran mukaan avainroolissa turvallisuuden suhteen. Digitaalisuus kasvattaa palvelutarjontaa Yhä jatkuva digitalisaation trendi luo mahdollisuuksia myös nostolavoihin ja niihin liittyviin palveluihin. Pelastuslaitokset niin Suomessa, kuin maailmallakin toimivat hyvin eri tyyppisissä olosuhteissa, eikä nostolavojen suhteen ole yhtä, kaikille sopivaa mallia. Globaalia asiakaskuntaa palvelevat myös tytäryhtiöt Sveitsissä, Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa, kertoo toimitusjohtaja Lasse Orre. – Jatkuva etäyhteys tuottaa reaaliaikaista dataa käyttöhistoriasta. – Kehitämme voimakkaasti uusia palveluita, jotta voimme valjastaa digitalisaation mahdollisuudet asiakkaidemme käyttöön, toimitusjohtaja Lasse Orre jatkaa. Voimme paitsi monitoroida laitetta, myös tehdä vika-analyyseja ja kalibrointeja internetin yli, jolloin apu on nopeasti saatavilla esimerkiksi palopaikalle, kertoo huoltojohtaja Heikki Tiura. Siinä missä etähuoltopalvelut ovat Bronto-käyttäjille jo arkipäivää, on digitaalisuudessa vielä monta kiveä kääntämättä. Tällöin ajoneuvoasennus tehdään kohdemaassa. Kaikki Bront Skyliftin valmistavat nostolavat räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan. – Laadusta ja turvallisuudesta emme voi tinkiä piiruakaan, ja se konkretisoituu meidän osaajillemme vain ymmärtämällä syvällisesti laitteen käyttötarkoituksen ja -ympäristön, sanoo HR-johtaja Sanna Heinilä. Lasse Orre Sanna Heinilä Jussi Alenius Heikki Tiura. Kotimaista yhteistyötä Vaikka Bronto Skyliftin tuotannosta yli 95% menee vientiin, kotimaan markkinat ovat yritykselle elintärkeät. – Pääosa vientiin menevistä nostolavoista ja puomitikkaista asennetaan ajoneuvoalustalle täällä Suomessa. Yhdessä palokuntien ja pelastusalan kouluttajien kanssa luotu koulutusjärjestelmä yhdessä ammattitaitoisen kouluttajan kanssa takaa laitteiden turvallisen käytön, toteaa huoltojohtaja Heikki Tiura lopuksi. – Turvallisuus – niin käyttäjän kuin henkilöstönkin – on Bronto Skyliftin toimintaa ohjaava arvo, josta ei tingitä. Vain pieni osa viennistämme on pelkkiä nostimia. – Kun paloja pelastustoimen laitteistolle jotain sattuu tai sitä pitää huoltaa, on avun oltava saatavilla heti. Suomessa suunniteltu,valmistettu, testattu ja huollettu tuote on Orren mukaan turvallinen käyttää vuosikymmeniä. Etähuoltopalvelut ovat jo pitkään kuuluneet erottamattomasti Bronto-tuotteisiin
– Suunnittelemme ja valmistamme tuotteet Suomessa Loimaan tehtaallamme. Pystymme tekemään pienempiäkin määriä koskevista toiveista totta eli räätälöinti onnistuu tarvittaessa. Lassi Lindstedt kertoo yrityksen suunnittelevan ja valmistavan myös hyvin erikoisia tuotteita asiakkaiden toivomusten mukaan. Sote-sektorilla Erikoislaukun tuotteita käytetään muun muassa ensihoidossa. – Ehkä suurelle yleisölle näkyvin tuotteemme on kuitenkin Postin jakelulaukkumallisto. Kovaa käyttöä kestävä tuote on taloudellisesti ja ekologisesti paras ratkaisu. – Uskon, että tuotteistamme päätyy vientiin asiakasyritystemme kautta noin 50 %. Erikoislaukku Oy ei lähde kilpailemaan hinnalla. Olemme ylpeitä, että tuotteissamme voimme käyttää Avainlipputunnusta, päättää Erikoislaukku Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja Lassi Lindstedt. 32 palokuntalainen PK107 Loimaalainen Erikoislaukku Oy on erikoistunut vaativaan käyttöön tarkoitettujen laukkujen suunnitteluun ja valmistukseen. Sosiaali-, terveysja pelastustoimi ovat yrityksen tärkeitä asiakasryhmiä. – Kuuntelemme herkällä korvalla tilaajan ja erityisesti loppukäyttäjän toiveita. – Ballististen suojaliivien säilytyslaukut, akuuttihoitoreput, vesipelastuslenkit, palolaitosten varustelaukut ja sukeltajien käyttöön tarkoitetut etsintäpoijut ovat esimerkkejä näistä tuotteista. Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd, Loimaa ERIKOISIA LAUKKUJA AMMATTIKÄYTTÖÖN Erikoislaukku Oy ei tee kuluttajakauppaa, vaan myy tuotteensa yrityksille, laitoksille ja muille yhteisöille. Lindstedt painottaa kotimaisuutta. Sekä tietysti ehdottoman ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökuntamme. – Tuotteidemme erinomainen laatu, toimivuus, nopea palvelu ja toimitusvarmuus ovat kilpailutekijöitämme, joihin olemme satsanneet. – Myös vanhustenhoidossa ja kotisairaanhoidossa laukkumme ovat saaneet hyvän vastaanoton, kuvailee Lassi Lindstedt yrityksen monipuolista käyttäjäkuntaa. Yli 40-vuotias Erikoislaukku työllistää 12 henkilöä. Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Lassi Lindstedt Teollisuuskatu 3 32200 Loimaa +358 40 5464 243 lassi.lindstedt@specialbag.net www.specialbag.net ILMOITUS. Käytännössä kaikkialle Suomessa posti kannetaan perille valmistamissamme laukuissa. Lassi Lindstedt painottaa tiivistä yhteistyötä toimittajan ja asiakkaan välillä
Lautan varassa voi kellua samanaikaisesti useita henkilöitä. – Ensimmäisen rantapelastuskeskuksen teimme Luopioisten rantaan tilaustyönä. RESCA-LAUTTA ON SUOMALAINEN TUOTE Pintapelastustehtävissä uhrin voi turvallisesti nostaa lautalle miltä sivulta tahansa.Lautalta voidaan suorittaa sukellustehtäviä ja sillä voidaan kuljettaa potilasta tai tavaraa. Tänään tuotevalikoimaamme kuuluvat pelastusvälineistön lisäksi myös laiturit. Rantapelastuskeskukseen kuuluvat pelastuslautta, uimarengas ja köysi, pelastusmela ja ilmoitustaulu. Rescari Oy, Luopioinen, Pälkäne Resca-monitoimilautalla pelastetaan ihmisiä Ylipalomies Ari Toivari alkoi 2000-luvun alussa kehitellä vesipelastukseen soveltuvaa välineistöä. Ja Rescan kehitystyö jatkuu edelleen käyttäjien toiveiden mukaan, päättää Ari Toivari. Aria ja hänen Aleksi-poikaansa työllistävät myös uimarannoille suunniteltujen pelastusvälineiden kehitystyö ja valmistus. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2020, mutta jatkaa yrittäjänä erikoisalueenaan vesipelastusvälineistön kehittäminen. Työkavereiden toiveet olivat tietysti tärkeässä roolissa, kun kehittelytyötä tehtiin 2000-luvulla, selvittää Ari Toivari Resca-lautaksi nimetyn tuotteen syntyvaiheita. Työssä saatu kokemus, idearikkaus ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen kannustus johtivat Resca-monitoimilautan kehittämiseen. Resca -monitoimilautta on Toivarin mukaan suunniteltu toimimaan ympärivuotisesti, turvallisesti ja helposti kaikissa olosuhteissa tarvittaessa vaikka yhden pelastajan voimin. – Lautta voidaan sijoittaa auton katolle, joten se on aina matkassa ja mahdollistaa siten pelastustoimien aloittamisen välittömästi ensimmäisen yksikön saapuessa paikalle. Lauttoja on toimitettu pelastuslaitosten lisäksi muun muassa rajavartiolaitokselle, puolustusvoimille ja meripelastajille. Lauttaa voi käyttää myös rekenä ja työtasona. Lautta palkittiin vuonna 2012 Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnolla. – Käytännön pelastustöissä nousi esiin ideoita ja myös epäkohtia silloin käytössä olleissa pelastusvälineissä. Vakauden ansiosta pelastustehtävät onnistuvat vaikka koskiolosuhteissa. 33 Luopioislainen Toivari, 62, työskenteli 40 vuotta palomiehenä Pirkanmaan pelastuslaitoksessa. Rakenteensa johdosta laite on uppoamaton ja turvallinen. Rescari Oy Lepotie 4, 36760 Luopioinen +358 40 5950164 rescari@rescari.fi Ari ja Aleksi Toivari ILMOITUS. Toivarin ja Resca-lautan palkitseminen palosuojelurahaston innovaatiopalkinnolla vuonna 2012 oli lähtölaukaus valtakunnalliselle menestykselle
Tapani Hulkkonen Liiketoimintajohtaja puh. Pivaset-palopostikaapit, -palopostit, -letkukelat ja -sammuttimet ovat esimerkkejä Leppävirralla valmistetuista tuotteista, jotka osaltaan varmistavat yleisten tilojen turvallisuutta kaikkialla Suomessa. Pivaset on Gebwell Groupin aputoiminimi ja alkusammutustuotteet Pivaset tuotenimen alla. Kyse on alkusammutuskalustosta. Vuonna 1993 yrityksessä aloitettiin alkusammutuskaluston valmistus. 34 palokuntalainen PK107 Julkisissa tiloissa, laitoksissa ja tehtaissa liikkuva ohittaa usein huomaamattaan Pivaset-tuotteita. Pikapalopostiletkut pitää valmistaa standardin EN 694 mukaisesti. Tänään Pivaset on osa Gebwell Groupia. Gebwell Group työllistää noin 270 henkilöä. Gebwell Groupin liikevaihto oli vuonna 2020 35,8 miljoonaa euroa. – Pelkästään palopostikaapeista löytyy perusmallien Pivaset, Gebwell Group, Leppävirta Alkusammutuskalustoa Leppävirralta lisäksi minimalleja, vaakaja pystymalleja, kapeita ja leveitä ja niin edespäin. Tarvittaessa valmistamme tuotteet asiakkaan toivomalla rakenteella ja mitoituksella Vuonna 1990 perustettu Pivaset Oy valmisti aluksi pumppuohjauskeskuksia. Tapani Hulkkosen mukaan Pivasetin alkusammutuskaluston mallitarjonta on hyvin laajaa. Sama tilanne on esimerkiksi letkukelojen ja –kärryjen kohdalla. Ne ovat hyvin merkittyjä, mutta niihin on silmä yleensä turtunut. Vuonna 2004 saman perheen omistuksessa olleet yhtiöt fuusioitiin Pivaset Oy:ksi. 0400 672 150 tapani.hulkkonen@pivaset.fi Pivaset Gebwell Oy Patruunapolku 5 79100 Leppävirta Finland 020 1230 800 info@pivaset.fi ILMOITUS. – Turvallisuustuotteissa standardien noudattaminen on välttämätöntä. – Joustavuus ja palvelukyky ovat tunnusmerkkejämme. Hulkkonen haluaa painottaa tarjonnan laajuuden tärkeyttä. Esimerkiksi perusmallisten Pivaset-pikapalopostikaappien ja letkukelojen enintään 30 metrin pituisella letkulla pitää olla CE-merkittyjä. Kaikkiaan malleja on kymmeniä. – Valmistamme pikapalopostit kotimaisin voimin EN 671-1:2012 standardin mukaan, kertoo liiketoimintajohtaja Tapani Hulkkonen
Siihen kuuluu myös suihkuputkien ja paloliitinten laadun ja kestävyyden kehittäminen. ILMOITUS. Panostamme jatkuvasti tuotteidemme laadun kehittämiseen testaamalla uusia materiaaleja ja tuotantotapoja, kertoo Kalliomäki. – Valmistamiamme Esteri-palopumppuja, Pesukarhuja Multifire-suihkuputkia sekä TR-vesitykkejä, joita käytetään yli kolmessakymmenessä maassa. Myös HoseMaster-letkunhuoltojärjestelmä on saavuttanut jalansijaa kotimaassa ja vientimarkkinoilla. 35 Pivaset Gebwell Oy Patruunapolku 5 79100 Leppävirta Finland 020 1230 800 info@pivaset.fi Veikko Nummela Oy:n tarinaan suvun kautta liittyvä turkulainen Iivari Kalliomäki on viime vuosien aikana kehittänyt Esteri Groupista kokonaisuuden, jonka tuoteja palvelutarjonta kattaa hänen mukaansa pelastusalan tarpeita mahdollisimman hyvin. Tänään Esteri on Suomen eniten myyty palopumppu, mutta myös kattonimitys yritysryhmälle, josta on vuosien varrella kasvanut monipuolinen tekijä palokalustomarkkinoilla. – Sammutusveden siirto on yksi painopistealueitamme. Esteri Group, Turku, Kaarina, Kuopio, Katrineholm Palokalustoa kotimaahan ja vientiin Aluksi Esteri oli kaarinalaisen Veikko Nummelan 1960-luvulla kehittämän palopumpun merkki. Iivari Kalliomäki kertoo, että Kaarinassa ja Turussa sijaitsevissa konepajoissa valmistetaan myös hinattavia pumppuyksiköitä ja pumppukontteja. – Omat tuotteemme ovat yrityksemme kivijalka
Olemme sitten messuilla Australiassa tai Suomessa, niin aina kohtaan asialleen omistautuneita alan ammattilaisia. Hallinnossa ja markkinoinnissa toimihenkilöt ovat myös kokeneita ammattilaisia. Pelastusala on mielenkiintoinen ja yllättävän samanlainen ympäri maailman. Pelastustoimi on omakohtaisesti tuttu usealle Esteri Groupin työntekijälle palokuntatoiminnasta. Jokin aikaa sitten sain valmiiksi projektin, jossa Uuden-Seelannin pelastusviranomainen hankki käyttöönsä meidän valmistaman Hose Master paloletkujen huoltolaitteen. Oman tuotannon ja taitavan tuotekehitystiimin ansiosta pystyn tarjoamaan asiakkailleni räätälöityjä ratkaisuja. Heillä on vielä hieman Euroopasta poikkeavat letkujen halkaisijat käytössään, joten saimme taas hieman customoida konettamme! Esteri Groupin asiantuntijat kertovat työstään Ammattitaito, sitoutuminen, intohimoinen asenne Esteri Groupin toimipisteissä Suomessa työskentelee 28 henkilöä, Ruotsissa kaksi. ILMOITUS. – Haluamme palavasti palvella palonsammuttajia ensikontaktista aina tuotteen elinkaaren loppuun ja tietysti myös uuden elinkaaren alkuun. Betjäning även på svenska.” MEI YANG-IKÄVALKO ”Teen Esteri Groupissa myyntija markkinointityötä yhtiön kansainvälisen liiketoiminnan kasvattamiseksi. – Henkilökuntamme vankalla ammattitaidolla, sitoutumisella työhön ja intohimoisella asenteella yhdessä pelastusalan tuntemuksen kanssa on suuri merkitys erityisesti asiakaskontakteissa, painottaa toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki. Yli 30 vuoden työsuhde on tälläkin hetkellä neljällä työntekijällä. Vaihtuvuus on ollut pientä, mutta uusia työntekijöitä on kasvun mukana palkattu. 36 palokuntalainen PK107 PETER KALLIO ”Minulla on pitkä kokemus palokalustomyyjänä ja palokunnan päällikkönä, ja on innostavaa seurata jatkuvaa alan kehitystä. Voimassa oleva talon ennätys työsuhteen pituudelle on vuodelta 2016, joka on 43 vuotta. Uusimmat innovaatiot otetaan aina mielenkiinnolla vastaan, ja saan kentältä välitöntä palautetta niiden toimivuudesta
Oma palokuntataustani ja työkokemukseni auttaa löytämään oikeat ratkaisut tähän tärkeään työhön.” ANTTI KALLIOMÄKI ”Työni kautta olen saanut tutustua pelastusalaan, ja liityin jo noin vuoden jälkeen palokuntaan, jossa toimin nyt hälytysryhmässä ja kalustomestarina. Asiakkaiden positiivisuus ja yhteinen halu kehittää alaa ja kalustoa tekee työstäni mielekästä. Tunnen työni tärkeäksi, kun viikoittain, ellei jopa päivittäin, meidän toimittamallamme kalustolla pelastetaan ihmishenkiä ja ihmisten omaisuutta. 37 LASSE MOISIO ”Pelastusalan ihmisten kanssa on ilo tehdä työtä. Hälytystehtävillä mukana olo on näyttänyt minulle pelastustyön henkisen ja fyysisen vaativuuden ja avannut todellisen käyttöympäristön tuotteidemme tuotekehityksen ja toimintavarmuuden varmistamiseksi.” Esteri Groupin asiantuntijat kertovat työstään Salvumiehenkatu 10 20320 Turku +358 2 216 2112 esteri@esterigroup.fi www.esterigroup.fi ILMOITUS
– Omia tuotteita ovat alusta alkaen olleet sireenit ja vahvistimet, joita käytetään laajalti hälytysajoneuvoissa ympäri maata, kertoo toimitusjohtaja Sakari Korhonen. Siksi yrityksellä on jo kaksi vuotta ollut valmius tulla tuotteineen asiakkaan luo. – Nykyään tuotevalikoimaamme kuuluvat myös omaa kehitystyötä olevat LED-pohjaiset valotuotteet. Pääasiallinen asiakaskunta muodostuu erilaisista viranomaisorganisaatioista, kuten puolustusvoimat, poliisi, rajavartiolaitos, pelastuslaitokset ja sairaanhoitopiirit. Tunnemme pitkän kokemuksen kautta hyvin eri viranomaisten vaatimukset. Tarjoamme tietysti myös huoltoja asennuspalveluja. Sarcon toimitilat sijaitsevat Helsingissä ja Lahdessa (ladontaja robottilinjat) sekä myyntikonttori Keski-Suomessa Konnevedellä. Korhosen mukaan Sarco Oy:n vahvuus on elektroniikan laaja-alainen osaaminen. – Hallitsemme tuotekehityksen ja pystymme omavaraisesti kehittämään sekä valmistamaan erilaisia elektroniikkatuotteita. – Työllistämme 16-20 henkilöä ja pari urakoitsijaa. 38 palokuntalainen PK107 Sarco on erikoistunut hälytysja viestintätekniikan laitteiden ja järjestelmien suunnitteluun sekä valmistukseen. Sakari Korhonen ILMOITUS. Sarco Oy, Helsinki, Lahti, Konnevesi Sinivilkkujen asiantuntija Sarco Oy:n valmistamia erikoistuotteita ostetaan harvoin netistä. Näitä ovat muun muassa integroidut varoitusvalot ja työvalot sekä erikoisajoneuvojen valot. Myyntipäällikkö Keijo Ahonen ja hänen mobiili toimistonsa palvelee tarvittaessa koko Suomen alueella. Yrityksen tuotannosta noin kolmannes suuntautuu vientiin. Tuotannon osavalmistusta olemme ulkoistaneet lähinnä kotimaahan
Siksi Sarcossa päätettiin lähteä tien päälle tekemään perinteistä myyntityötä. Ahosen mukaan käynti asiakkaan luona on vankka kilpailuetu. Asiakas arvostaa sitä, että näkee fyysisen tuotteen ja vieläpä toiminnassa. Keijon asiakaskunta on laaja, Hangosta Utsjoelle. – Vastaanotto esimerkiksi pelastusalalla on ollut hyvin positiivista. – Periaatteessa asiakkaitamme ovat kaikki yhteisöt, jotka käyttävät sinivaloja. Sarco Oy Niittyläntie 3, 00620 Helsinki (09) 777 1500 sarco@sarco.fi, www.sarco.fi Myynti: keijo.ahonen@sarco.fi 050 5499 661 Keijo Ahonen ILMOITUS. – Puhelimessa on vaikeaa myydä erikoistuotteita. Kotimainen tuote liikkuu paremmin, vakuuttaa mobiili myyntipäällikkö Keijo Ahonen. – Kilpailu alalla on raakaa kuin verimakkara, mutta osallistumme kisaan kotimaisuus edellä. Kotimaisuus on valttia Ahosen asiakaskunnan keskuudessa. 39 Konnevedeltä kaikkialle Suomeen Keski-Suomen Konnevedeltä myyntipäällikkö Keijo Ahonen kiertää mobiilitoimistollaan asiakkaiden luona keskimäärin neljänä päivänä viikossa. Myös oranssien vilkkuvalojen asiakaskunta laajenee jatkuvasti. Minulla on autossa esillä tarjontamme kärkituotteet
Se on 95-vuotisen taipaleensa aikana muovautunut koko pelastusalan tuntemaksi toimittajaksi niin oman valmistuksen kuin edustamiensa tuotemerkkien myötä. Vasemmalta tuotepäällikkö Veli-Matti Jussila, myyntipäällikkö Lauri Räty, tuotepäällikkö Sauli Miettinen ja tuotepääällikkö Aki Vesterinen. 40 palokuntalainen PK107 ILMOITUS Oy Veljekset Kulmala Ab, Vantaa IKINUORI PALOTAVARATALO Vantaan Kuninkaanmäellä toimiva Oy Veljekset Kulmala Ab on vanhin Suomessa toimiva paloja pelastusalan yritys
Veljekset Kulmala Oy:n ja itävaltalaisen Rosenbauerin yhteistyö on jatkunut jo yli 40 vuotta. – Maahantuomme myös sammutus-, pelastus-, vahingontorjuntaja vedensiirtokalustoa, lämpökameroita, käsivalaisimia, kiinteitä sammutusjärjestelmien komponentteja sekä henkilökohtaisia suojavarusteita, kertoo myyntipäällikkö Lauri Räty. Palveluihin kuuluvat myös huoltoja muutostyöt sammutusajoneuvoihin ja kiinteisiin vaahtoja pumppausjärjestelmiin. Myyntipäällikkö Lauri Rädyn mielestä pelastusalan valmistus ja tarjonta Suomessa on korkeatasoista, ja kilpailu pitää hintatason kohtuullisena. Kulmalan kehitys monipuoliseksi palotavarataloksi on ollut pitkä. – Johtotähtenämme on jo yrityksen perustajien Otto ja Valdemar Kulmalan ajoilta ollut toimiminen tiiviisti yhteistyössä pelastusalan kanssa. 41 ILMOITUS T änään Kulmala valmistaa pumppuja, venttiileitä, liittimiä sekä vedensiirtoja pumppauskalustoa varusteineen. VELJEKSET KULMALA OY:N ARVOLUPAUS ”Elämme ja hengitämme turvallisuutta. – Pitkät ja vakaat päämiessuhteet ovat asiakkaidemme etu. – Olemme pitkän historiamme aikana toimittaneet muun muassa yli 1300 paloautoa ja tuhansia palopumppuja. Suurelle yleisölle tunnetuista tuotteista Räty mainitsee yrityksen maahantuoman Rosenbauer-lentokenttäpaloauton, joita Finavialla on käytössä 18 kappaletta. Syvällinen ymmärrys turvallisuudesta takaa yhteiskunnalle tärkeällä toimialalla asiakkaiden vaatimukset täyttävät laitteet ja varusteet, joita olemme toimittaneet jo lähes sadan vuoden ajan.”. Tiiviistä yhteistyötä MAKO Osakeyhtiön kanssa on jatkunut 1950-luvulta. MAKO-RYHMÄ Oy Veljekset Kulmala Ab kuuluu MAKO-ryhmään, jonka muut yritykset ovat MAKO Osakeyhtiö, Paloturva Oy, Antskogin ruukki ja Heteka Oy. – Toivon kaikkien Suomessa toimivien pelastusalan yritysten puolesta, että tulevien hyvinvointialueiden päättäjät muistavat hankinnoissaan ottaa huomioon kotimaassa toimivat ”lähipalveluyritykset”, niin valmistajat kuin maahantuojatkin. Tänään keskitymme oman kalustovalmistuksen ohella kansainvälisesti tunnustettuihin pelastusalan tuotteisiin. Haluamme laajalla tuoteja palvelurepertuaarillamme vastata paloja pelastusalan jatkuvasti muuttuviin haasteisiin
Secappin töihinkutsuilla ja hälytyksillä saadaan nopeasti ja helposti tavoitettua kaikki halutut henkilöt. tilannekuvan muodostumisen joko yhden tai koko alueen hälytyksien osalta, jolloin ryhmänjohtaja, tilannekeskus, pelastustoiminnan johtaja tai vaikkapa sammutusmies näkee eri laitteilla (esim. Secapp on onnistunut pelastustoimen ja terveydenhuollon organisaatioissa nopeuttamaan ja selkeyttämään hälyttämistä ja viestintää, parantamaan tiedonsaantia ja työhyvinvointia sekä yhdistämään eri organisaatioita uudella tavalla. 42 palokuntalainen PK107 Tällä hetkellä Secapp on Suomessa 18 sairaanhoitopiirin sairaalaja ensihoitokäytössä. Pelastustoimen puolella Secapp on käytössä 16 pelastuslaitoksessa joko laitoksen hankkimana järjestelmänä tai sopimuspalokuntien yksittäisinä hankintoina. – Näin keikan suunnittelun ja johtamisen esimerkiksi lisäresurssipyyntöineen voi aloittaa välittömästi. Hyvinvointialueuudistuksessa Secappin laajan käytön hyödyntäminen ja arvontuotto on tärkeässä asemassa. älypuhelin, tabletti tai tietokone) täyttyvätkö hälytysten vahvuudet milloin ja millä osaamisilla. Tehtävän hallinta ja onnistuminen on todennäköisempää, kun eri portailla on kunkin tarvitsemat ajantasaiset tilannetiedot hallussaan. Secapp tuottaa hälytyksistä tilannekuvan Secappin pelastustoiminnalle tarjoamista hyödyistä toimitusjohtaja Kari Aho mainitsee reaaliaikaisen Secapp Oy, Jyväskylä KOTIMAINEN VIESTINTÄJA HÄLYTYSSOVELLUS LAAJASTI KÄYTÖSSÄ TERVEYDENHUOLLOSSA JA PELASTUSTOIMESSA Jyväskylässä kehitetty, kaksisuuntaisen viestinnän mahdollistava Secapp-sovellus on saavuttanut Suomessa vankan aseman erityisesti terveydenhuollon ja pelastustoimen organisaatioissa. Secappia voidaan käyttää siksi myös palokunnan siILMOITUS
Kun vastaanottajat kuittaavat hälytyksen millä tahansa laitteella, voivat he samalla kertoa pikavastauksella esim. Secappin pikakuittauksilla vastaanottajat ilmoittavat, kuka pystyy osallistumaan hälytykseen. töihinkutsuja SURO-toiminnoissa. • Yritys on perustettu vuonna 2011 Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeen pohjalta ja sillä on yhteensä 43 työntekijää. Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) on käyttänyt Secappia vuodesta 2015 – Secappin käyttö on viime vuosina laajentunut kaikkiin sairaalan Osaamiskeskuksiin. Samalla vastuuhenkilö pystyy myös koordinoimaan hälytystoimintaa. Vastaanottajat voivat myös kuitata hälytykset millä tahansa viestikanavalla. Pasi Tervonen Myyntipäällikkö Hyvinvointialuevalmistelut +358 45 117 1577 pasi.tervonen@secapp.fi www.secapp.fi ILMOITUS. – Secappin avulla myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri hallinnoi niin omaa ensihoitopalveluaan kuin sekä Oulu-Koillismaan että Jokilaaksojen pelastuslaitosten ensihoitopalveluja. älypuhelimesta, tietokoneelta tai tabletilta. säiseen viestintään. 43 • Suunnittelee, tuottaa ja kehittää Secapp-nimistä, tietoturvallista sovellusta monipuoliseen organisaatioja kriisiviestintäkäyttöön. Yksikönjohtaja voi seurata tilannekuvaa reaaliajassa esim. Pohjat sisältävät mm. Hälytykset ja viestintä voidaan kohdentaa pätevyyksien ja osaamisten perusteella juuri oikeille henkilöille (esim. mobiilisovelluksen, tekstiviestin, sähköpostin, tietokoneen, robottipuhelun tai Virven kautta. Viestintä voi liittyä esim. Terveydenhuollossa Secapp Oy:n merkittävimpiä tapahtumia on Viron koko terveydenhuollon puitesopimuksen voitto vuonna 2020. Hälytyksen tekijä voi lähettää hälytykset Secappista esim. Terveydenhuollossa laaja arvontuotto Terveydenhuollossa ja ensihoidossa Secappia käytetään mm. Hälytystoiminnan vastuuhenkilö näkee Secappista reaaliajassa ketkä vastaavat hälytyskeikkaan. – Töihinkutsujen kuin hälytysten osalta yksittäinen henkilö voi samoilla tunnuksilla liittyä useamman organisaation töihinkutsuja hälytysrinkeihin. – Secapp on korvaamaton työkalu esimerkiksi monipotilastilanteissa, joissa resursseja voidaan hälyttää kohdennetusti sekä traumahälytyksissä, jotka ovat moniammatillisia ja -kerroksellisia tapahtumia, kuvailee Kari Aho järjestelmän etuja sairaalaympäristössä. Tarvittaessa hälytystilannetta johtavan henkilön lisäksi myös hälytykseen osallistuvat näkevät mobiilisovelluksesta ketkä ovat pääsemässä paikalle. – Kuopiossa Secappia käytettiin niin hälytyksiin, tilannekuvan ylläpitoon ensihoidossa ja leikkaustoimessa kuin sisäiseen viestintään. Sovelluksen päivittäinen käyttö edesauttaa sujuvaa käyttöä häiriöja poikkeustilanne -hälytyksissä, Kari Aho jatkaa. KYS käytti Secappia vuoden 2018 bussiturmassa ja seuraavan vuonna tapahtuneessa, ammattiopistoon kohdistuneessa kouluhyökkäyksessä. • Secappia käyttää tällä hetkellä yli 100 000 ammattihenkilöä yli 800 organisaatiossa, joihin kuuluu viranomaisia, oppilaitoksia, julkishallintoa ja yrityksiä. Järjestelmällä voidaan hoitaa myös mm. Secapp muodostaa kaikesta tapahtuneesta tapahtumalogin, jota voidaan hyödyntää tilanteen purkamisessa ja raportoinnissa. • Sovelluksen pääominaisuudet ovat kriisin johtamisessa ja ratkaisemisessa, tärkeiden henkilöiden ja yksiköiden hälyttäminen monikanavaisesti, tietoturvallinen pikaviestintä sekä kriittisten tietojen dokumentointi ja raportointi. C-ajokortti, savusukeltaja). Secapp voidaan liittää osaksi Erica-hätäkeskusjärjestelmää, jolloin hätäkeskuksen hälytykset tulevat automaattisesti Secappiin, joka puolestaa hälyttää oikeat henkilöt ja yksiköt liikkeelle. hälytettävät tahot, tilanteen prioriteetin ja kuvauksen sekä toimintaohjeet. Tarkemman tilannekuvan muodostamiseksi Secappin pikaviestintätoiminnolla voidaan jakaa tietoa, kuvia, videoita ja tiedostoja sekä allokoida tehtäviä tietoturvallisesti. Kumppaneina on 29 toimijaa. Monikanavainen hälyttäminen Välittömät kuittaukset kentältä Reaaliaikainen tilannekuva ja raportointi Miten Secapp toimii. Secappin avulla voidaan hoitaa niin arjen viestintää kuin lähettää töihinkutsuja ja keikkahälytyksiä. saapumisajan paloasemalle. SURO-viestintää ja yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. hälytysajon aikana. • Toimintaa on 12 maassa: Suomessa valtakunnallisesti sekä lisäksi muun muassa Pohjoismaissa, Virossa, Lähi-Idässä, Espanjassa, Portugalissa, Brasiliassa ja Japanissa. Kari Ahon mukaan Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri korvasi onnistuneen pilotin jälkeen Secappilla vanhan tekstiviestijärjestelmän. harjoituksiin, töihinkutsut vapaavuorolaisten hälyttämiseen ja töihin kutsumiseen sekä keikkahälytykset päivystävien yksiköiden hälyttämiseen. Lisähälytykset onnistuvat helposti esim. Valmiit hälytyspohjat Secappiin luodaan valmiit hälytyspohjat, joilla hälyttäminen voidaan tehdä vain sekunneissa
– Olemme vahvasti mukana kehittämässä Virve 2:n ratkaisuja. – Hallitsemme koko hälyttämisen ketjun eli hätäkeskuksesta lähtevä hälytysilmoitus kulkee toimittamiemme laitteiden välityksellä viranomaisille ja tarvittaessa myös kansalaisille väestöhälytinjärjestelmän kautta. ILMOITUS Elektro-Arola Oy, Turenki, Janakkala MONIPUOLISTA TEKNIIKKAOSAAMISTA. – Oma tuotekehityksemme ja tuotantomme on yrityksen alusta alkaen tarjonnut tukevan perustan laadukkaille hälytysja viestijärjestelmätoteutuksille, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Kalle Arola. 44 palokuntalainen PK107 Janakkalan Turengissa toimiva Elektro-Arola Oy on vuonna 1974 perustettu perheyritys, joka on erikoistunut hälytysja viestintätekniikan laitteiden ja järjestelmien suunnitteluun ja valmistukseen. – Toimimme myös teknisenä integraattorina hälytysajoneuvojen valtakunnallisessa HALI 2 -liikennevaloetuusjärjestelmässä. – Tuemme hyvinvointialueita varmennettujen hälyttämisja viestintäjärjestelmien suunnittelemisessa ja toteuttamisessa. Varautuminen tärkeässä roolissa Varautuminen ja valmiussuunnittelu häiriötilanteita ajatellen ovat Arolan mukaan nousseet tärkeään rooliin. Elektro-Arola Oy:n valmistamien suurtehohälyttimien ääni on monille suomalaisille tuttu säännöllisesti taajamissa soitettavien koehälytysten kautta. Oman suunnittelun ja valmistuksen lisäksi Elektro-Arola toimittaa päätelaitteita erilaisiin järjestelmiin ja käyttökohteisiin. ELEKTRO-AROLA OY Leppäkuja 2 14200 Turenki (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi Elektro-Arola Oy:n tuotteita ja sovelluksia käytetään laajalti yhteiskunnan toiminnan ja ihmisten turvallisuuden kannalta kriittisissä käyttökohteissa. Pääasiallinen asiakaskunta muodostuu kotimaisista viranomaisorganisaatioista ja energiantuotannon sekä suurteollisuuden yrityksistä. Kuluvan vuoden aikana on tarkoitus muun muassa käynnistää ensimmäiset asemahälytysjärjestelmien ja väestöhälytinohjauksien pilotit yhteistyössä Virve-operaattorin ja loppuasiakkaiden kanssa, kuvailee Kalle Arola
45
Teksti Pekka Koivunen. Valmistelutyötä on tehty viime kesästä alkaen. 46 palokuntalainen PK107 Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos syntyy LASKETTU AIKA 1.1.2023 Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitokset yhdistyvät hyvinvointialueuudistuksen myötä Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokseksi ensi vuoden alussa. Kahden kooltaan ja toimintakulttuureiltaan erilaisen laitoksen yhdistäminen on vaativa projekti
Pelastustoimialueen kunnat: Hailuoto, Ii, Kempele, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala. JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS toimii osana Ylivieskan kaupungin organisaatiota. ?. Pelastustoiminnan tehtäviä suoritetaan 22 paloasemalta. Kuvaaja Vesa Rönty / Visit Kalajoki. Pelastustoimialueen pinta-ala on 13 895 km 2 , josta vesistöä 391 km 2 ja asukasmäärä noin 120000. OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS on kuntien ylläpitämä liikelaitos osana Oulun kaupungin organisaatiota. Alueella on 23 paloasemaa. Pelastustoimialueen pinta-ala ilman merialueita on noin 24 900 km² ja asukasmäärä noin 294 000. Ensivastetoiminnan palveluja tuottavat kaikki paloasemat. Pelastuslaitoksen alueeseen kuuluu 17 kuntaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Ruukki, Sievi, Siikajoki, Vihanti, Ylivieska. 47 Yhdistyvät pelastuslaitokset ovat kooltaan ja toimintakulttuureiltaan erilaisia. Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen palveluksessa on noin 240 vakinaista ja noin 380 sivutoimista työntekijää (sopimushenkilöstö). Oulu-Koillismaa on alueeltaan ja väkimäärältään noin kaksi kertaa Jokilaaksojen kokoinen. Kuva tulevan uuden Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen länsilaidalta, Kalajoelta. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen palveluksessa on noin 130 kokopäivätoimista työntekijää ja noin 500 sopimushenkilöstöön kuuluvaa
– Haasteita suunnittelussa on ollut, koska tässä yhdistetään kahta hyvin eri tyyppistä pelastuslaitosta, kertoo Petteri Jokelainen. Toiminnalliset ja taloudelliset tulokset ovatkin olleet viime aikoina hyvällä tasolla. – Näen tässä suuria mahdollisuuksia kehittää alueen pelastustoimesta entistä parempi.. – Suuri haaste täältä laitoksen arjesta arvioiden on aikataulu. Kaikki asiat eivät missään tapauksessa ole ensi vuoden alussa lopullisessa kunnossa. – Ei pelkästään yksisuuntaisesti tiedottamalla, vaan henkilökunnan edustajia on ollut valmistelussa laajasti mukana. Merkittävin henkilöstömuutos on tapahtunut jo 1.1.2022, kun koko Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoidon palvelutuotannon henkilökunta siirtyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin osaksi.– Meillä se merkitsee 170 henkilön ja kymmenien ajoneuvojen siirtoa. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunnan tavoitteena on Petteri Jokelaisen mukaan ollut mahdollisimman hyvä tuloskunto. Valmisteltavia ja päätettäviä asioita on paljon. Ajatelkaapa pelkästään tunnusmuutosoperaatiota käytännössä. Muutoksessa Petteri Jokelainen sanoo viestinnän olevan tärkeässä roolissa. 48 palokuntalainen PK107 JOKILAAKSOT HYVÄSSÄ KUNNOSSA MUUTOKSEEN Tavoitimme pelastusjohtaja Jarmo Haapasta sijaistavan kehittämispäällikkö Petteri Jokelaisen, joka vastaa laitoksen käytännön pyörittämisestä Haapasen ollessa 50 %:sti valmistelemassa uutta laitosta. Hänen mukaansa koko henkilökunta on pyritty pitämään mukana muutosprosessin alusta alkaen. Jokelainen sanoo innostuvansa helposti muutoksesta. – Tätä olemme tavoitelleet koko laitoksessa, jotta siirtyminen onnistuisi mahdollisimman hyvin
Valmisteluun liittyvä aito osallistaminen tai oikeastaan sen puute on Haapasen huolenaihe. Haapanen jakaa monen muun hyvinvointialueiden valmistelussa mukana olleen ajatukset. Päävastuu on kuitenkin väliaikaisella valmistelutoimielimellä. –Varallaolojen lopettamiseen tähtäävät toimenpiteet on käytännössä tehty ja ne ??. 49 Pelastusjohtaja Jarmo Haapanen, Jokilaaksojen pelastuslaitos: EMME OLE PIKAJUNASSA VAAN LUOTIJUNASSA Hyvinvointialueen valmistelussa mukana oleva pelastusjohtaja Jarmo Haapanen kertoo valmistelun alkaneen elokuun alussa 2021. Tärkeää on myös huomata, että hyvinvointialuevalmistelun ohessa on samoilla resursseilla kuitenkin koko ajan huolehdittava nyt vielä olemassa olevan palvelutuotannon ja organisaation toimivuudesta. Valmistelua on Haapasen mukaan sävyttänyt myös varallaolosta käytykeskustelu. Eri asiantuntijamme ovat kuitenkin hyvin valmistelussa mukana. Tämä kuormittaa erityisen paljon valmisteluissa mukana olevaa henkilöstöämme. – Asioissa edetään asioiden johtaminen edellä, eikä niinkään ihmisten johtaminen edellä. – Erilaisia työryhmiä ja muita elimiä on paljon. Näillä näkymin työ päättyy hänen osaltaan huhtikuun lopussa. – Valmistelua vaivaa tiukasta aikataulusta johtuva kiire. Laajempi henkilöstön ja eri asiantuntijoiden mukaan ottaminen olisi ja tulee olemaan perusteltua valmistelun edetessä. Muutosjohtamisen, osallistamisen ja ihmisten johtamisen osalta olisi parannettavaa, mutta asetetussa aikataulussa se lienee valitettavasti erittäin vaikeaa ellei mahdotonta enää tässä vaiheessa. Jarmo Haapasen mielestä tiukka aikataulu rajoittaa osallistamisen, rakentavan keskustelun ja viestinnän mahdollisuuksia pysyä valmistelussa mukana – Emme ole pikajunassa vaan luotijunassa
Hyvinvointialueen ja sen pelastuslaitoksen rahoitus saa pelastusjohtaja Haapaselta synkän arvion. 50 palokuntalainen PK107 asiat ovat pääosin pois työpöydiltä. Tämä korostuu erityisesti Pohjois-Pohjanmaan osalta myös pelastustoimessa. PULINAT POIS Poliittiset päätökset on tehty. Mutta kyllä eroja on ihan eräistä johtamiskulttuurin, organisaatiokulttuurin ehkä jopa ihmiskäsityksenkin tasoilta asti. Nyt pulinat ja taustapeiliin tuijotukset pois, sanoo pelastusjohtaja Jarmo Haapanen. Meillä tulee väistämättä ylimääräisiä kuluja monessakin asiassa, ICT-järjestelmissä, palkkojen harmonisoinnissa ja vaikkapa ihan hälytysajoneuvojen uusien tunnusten liimailussa. Kuva itälaidalta, Kuusamosta. Kuvaaja Hannu Hautala.. Kertooko se jotain kulttuurista. KAKSI ORGANISAATIOKULTTUURIA YHDEKSI Haapanen kuuluttaa muutosjohtamisessa onnistumista ja olemassa olevan osaamisen täysimääräistä hyväksikäyttöä – Ihmisten johtaminen on otettava linjaksi asioiden johtamisen sijaan. Huomattu on myös, että palokuntanaisten ja tukiosastojen sekä nuoriso-osastojen määrä on suurempi Jokilaaksojen alueella kuin Oulu-Koillismaan alueella. Suuri haaste on myös uuden organisaatiokulttuurin luominen uuteen pelastuslaitokseen. Etenkin sisäiseen viestintään on panostettava. Myös sopimuspalokuntakulttuurissa on eroavaisuuksia. – Meidän virkamiesten tehtävänä on toteuttaa päätöksiä siten, että tulevasta Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksesta tulee olosuhteet huomioiden mahdollisimman hyvä, molemmista laitoksista parhaat puolet yhteen kokoava motivoiva, osallistava, innostava hyvän työilmapiirin ja työhyvinvoinnin pelastuslaitos kaikille työntekijöille ja sopimuspalokuntalaisille. RAHOITUSONGELMIA NÄKÖPIIRISSÄ Haapanen toivoo, että tietojärjestelmät toimivat vuoden vaihteen jälkeen. – Suunniteltu rahoitusmekanismi ei keskustele riittävästi arjen realiteettien kanssa eikä huomioi sirpalealueiden suurempia rahoitushaasteita riittävästi. Merkitystään suurempaa huomiota on alueellamme julkisuudessa saanut muutaman yksittäisen ”kovaäänisen”, varallaolon lopettamisesta ääntä pitävän ylläpitämä, mutta kokonaisuuden kannalta tarpeeton keskustelu ja menneeseen kiinnittyminen. Kulttuurieroja on Haapasen mukaan vaikea yksilöidä tarkemmin – Se vaatisi perusteellisempaa, jopa ulkopuolista analysointia. Meidän on saatava uuteen pelastuslaitokseen henkilöstön vetovoimaa ja sen päälle vielä pitovoimaa. Myös pitää muistaa, että eteenpäin on mentävä asiakkaiden palvelukyky edellä. – Asiakaspalvelu ei saa heiketä ja henkilöstön on saatava tammikuussa heille kuuluvat palkat, mielellään täydellisesti oikein
VARALLAOLOJÄRJESTELYT HAASTEENA, TALOUSHUOLIA ODOTETTAVISSA Oulu-Koillismaalla varallaoloista luovuttiin 30.4.2021 ja tilalle luotiin korvaava järjestelmä, joka on toiminut hyvin. Vuoden 2023 rahoituksen perustana on puoleksi Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitosten vuoden 2021 tilinpäätös ja vuoden 2022 talousarvio. Viime vuoden osalta selvittiin hyvin, mutta valmistelun rahoitus tänä vuonna on haasteellinen. Hyvinvointialueen johtajan virka tulee Helistenin mukaan julkiseen hakuun. – Talousraami on lähtökohtaisesti tasapainossa, mutta kun otetaan mukaan palkankorotukset, palkkojen harmonisointikustannukset, ICT-muutoskustannukset ja kertynyt investointivelka, ollaankin jo vaikeuksissa. Yhdistyvissä pelastuslaitoksissa kumpiakin tarvitaan emme pärjää ilman vakinaista emmekä sopimushenkilöstöä. Jokilaaksojen alueella varallaolojärjestelmästä luopuminen on kesken ja asiaan liittyy voimakkaita tunteita. – Jokilaakson pelastuslaitos tukeutuu vahvemmin sopimushenkilöstöön. Pelastusjohtajan valintapäätöksen tekee aluehallitus. – Pelastustoimen valmistelu on meillä organisoitu siten, että alaisuudessani on valmistelun johtoryhmä ja 11 valmistelutyöryhmää. 51 Pelastusjohtaja Petteri Helisten, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos: AIKATAULU JA TALOUS ASKARRUTTAA Pelastusjohtaja Petteri Helisten on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastustoimen vastuuvalmistelija eli hänen vastuullaan on niin Oulu-Koillismaan kuin Jokilaaksojen alueen pelastustoimen valmistelu. – Toimialuejohtajatason vakanssit (mukaan lukien pelastusjohtaja) täytetään sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä. – Valmistelun tiukka aikataulu on tietenkin kova haaste, kun meillä on kyseessä samanaikaisesti myös kahden pelastuslaitoksen yhdistäminen. Ehdottomasti suurin haaste on kuitenkin tulevan pelastuslaitoksen talous. PELASTUSTOIMELLA TASAVERTAINEN ASEMA VALMISTELUSSA Petteri Helistenin mukaan alusta alkaen on ollut selvää, että pelastustoimella on tasavertainen asema huomattavasti suurempaan sote-toimialaan verrattuna. TOIMINTAKULTTUUREISSA EROJA Pohjois-Pohjanmaan yhdistyvien pelastuslaitosten toimintakulttuurit eroavat toisistaan. Hyvinvointialueiden rahoitusmekanismi periaatteessa varmistaa lakisääteiset peruspalvelut, mutta mahdollinen lisärahoitus pelastustoimeen tulee viiveellä vasta alueen neuvottelujen jälkeen. Jos rahoitus jää huomattavasti alle esityksen, joudutaan valmisteluun varatuista työaikaprosenteista tinkimään, mikä tulee kuormittamaan pelastuslaitosten henkilöstöä. ?. – Olen väliaikaisessa valmistelutoimielimessä virallisesti 50 % työpanoksella, mutta todellisuudessa olen tehnyt hyvinvointialuevalmistelua viime kesästä lähtien käytännössä lähes päätoimisesti. Lisäksi olemme mukana hyvinvointialuevalmistelun yhteisissä työryhmissä. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on volyymeiltaan pääosin kaupunkipalokunta, jonka rungon muodostaa vakinainen henkilöstö. Valtakunnallisessa valmistelussa Helisten edustaa Pohjois-Pohjanmaan pelastustointa toimeenpanon vastuuhenkilöverkostossa ja sitä edeltäneessä alueellisen valmistelun jaostossa. Täytyy muistaa se, että olemme valtakunnassa ainoa hyvinvointialue, jossa pelastuslaitoksia yhdistetään. – Pelastustoimen valmisteluun olemme saaneet hyvin resursseja. Helisten kertoo, että ylitsepääsemättömiä asioita ei valmistelussa ole tähän saakka esiintynyt. Valtiovarainministeriö peräänkuuluttaa hyvinvointialueilla ”kylmäpäistä kamreeriajattelua”
Pelastusopisto vastaa asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta. Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta sekä kahdenvälisten ja monenkeskisten valtioiden välisten sopimuksien puitteissa. 52 palokuntalainen PK107 SUOMESTA ASIANTUNTIJA-APUA MADAGASKARILLE Sisäministeriö lähetti helmikuussa kaksi asiantuntijaa Madagaskarille, jossa trooppinen sykloni Batsirai aiheutti helmikuun alussa laajoja tuhoja runsaiden sateiden, voimakkaan tuulen ja myrskytulvien vuoksi. Suomen lähettämien asiantuntijoiden tehtävänä oli kerätä tietoa ja ylläpitää tilannekuvaa. 029 545 3480 (tehtävään ja kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvät operatiiviset lisätiedot) sisäministeriön erityisasiantuntija Pekka Tiainen, p. Suomi on aktiivinen asiantuntija-avun lähettäjä Kansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista ulkomaille ja sen vastaanottamista Suomeen luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien tai onnettomuuksien jälkeen, jolloin maan omat resurssit eivät riitä. Asiantuntijoiden lähettäminen Madagaskarille oli osa Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismia (Union Civil Protection Mechanism), jonka kautta Madagaskar pyysi kansainvälistä apua. Pelastuspalvelumekanismin kautta lähetettyjen asiantuntijoiden tarkoituksena on kartoittaa tuhoja ja koordinoida mahdollista kansainvälistä pelastustoimintaa yhdessä paikallisviranomaisten kanssa. 050 456 4477, pekka.tiainen@govsec.fi (kansainvälinen pelastustoiminta) Kuva Nasa National Aeronautics and Space Administration. Pelastusopisto toimi asiantuntijoiden työnantajana. Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Tehtävä kesti kolme viikkoa. Lisätietoja: Pelastusopiston koulutuspäällikkö Jari Korpela, p
Tulosten avulla pyritään yhdenmukaistamaan pelastustoimen toimintatapoja, jotta toimintaympäristön ja onnettomuusriskien muutoksiin pystytään vastaamaan tehokkaasti. Hankkeessa tuotettiin pohjakuvaukset siitä, mitä osaamista, materiaaleja tai toimintamalleja pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn eri tehtävissä edellytetään. Hankkeessa syntyi mittava määrä tuotoksia, esimerkiksi pelastustoimen palvelujen suunnitteluperusteiden malli, suorituskykyvaatimusten kuvaukset sekä arvio poikkeamista ja kehittämistarpeista pelastustoiminnan, onnettomuuksien ehkäisyn, varautumisen ja väestönsuojelun palveluille. Myös pelastustoimen tietoperustaa ja onnettomuuksien ennustemalli päivitettiin. Valtakunnallisen suunnitteluperusteiden mallin käyttöönotto edellyttää koko toimialan yhteistä työtä. 53 Suorituskykyhanke päätökseen Toimintatavat yhdenmukaistuvat. LISÄTIETOJA erityisasiantuntija Teija Mankkinen, 0295 488 671, teija.mankkinen@govsec.fi erityisasiantuntija Jari Soininen, 0295 488 322, jari.soininen@govsec.fi. Näitä kuvauksia on tarkoitus jatkossa käyttää pohjana arvioitaessa hyvinvointialueilla pelastuslaitosten palveluja ja niiden kehittämistarpeita. Lisäksi tuotettiin muun muassa pelastajatarveanalyysi, pelastustoimen rahoituskriteerien pohja-aineisto, maaseudun ja harva-alueiden erityispiirteiden kuvaus ja kehitysideatarjotin. Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankkeen tavoitteena oli tuottaa pelastustoimen valtakunnallisten suunnitteluperusteiden pohja ja selvittää, miten pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja palvelut vastaavat toimintaympäristöä, riskejä ja asiakastarpeita
Perehdymme myös pelastustoimen uudistuviin strategisiin tavoitteisiin ja pohdimme henkilöstön hyvinvoinnin merkitystä organisaatioiden suorituskykyyn. – Päivän keskusteluissa tarkastellaan asiantuntijoiden johdolla kansallista varautumista muuttuneiden jännitteiden ja uhkakuvien maailmassa, kuvailee Keijonen varautumisesta vastaaville henkilöille suunnatun seminaarin sisältöä. – Pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden mallintaminen ja mittaaminen tulee lähiaikoina eteen kaikilla hyvinvointialueilla. 54 palokuntalainen PK107 Palopäällystöliitto kutsuu aluevaltuutetut PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVILLE Pelastusalan huipputapahtumaksi viimeisen kymmenen vuoden aikana kivunnut Palopäällystöpäivät järjestetään Helsingissä 31.3. – Mukana ovat pelastusalan palveluiden ja tavarantoimittajista kaikki keskeisimmät yritykset. Keijonen uskoo ohjelmassa olevan vaikuttavuusklinikan kiinnostavan ja hyödyttävän tulevien hyvinvointialueiden päättäjiä. – Tärkeänä ohjelmaosiona on tuore katsaus hyvinvointialueiden valmisteluun. Tapahtuman tarkemmat tiedot sivulla www.sppl.fi. Toiminnanjohtaja Keijonen muistuttaa myös tapahtumaan olellisesti liittyvästä näyttelystä. Luvassa on monipuolinen kattaus ajankohtaista asiaa alan toimijoille ja nyt myös pelastustoimesta päättäville luottamushenkilöille. Näillä näkymin näytteilleasettajia on ilmoittautunut tapahtumaan 40. – 1.4.2022. Klinikka antaa osanottajille erinomaiset perustiedot aiheesta. Palopäällystöpäiviä edeltää jo perinteeksi muodostunut pre-semimnaari 30.3.2021. Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen kertoo, että päivien ohjelman suunnittelussa on huomioitu historiallinen sotepe-uudistus. Sen aiheena on “Iskunkestavä Suomi varautuu”
Useita vuosia palokunnan henkilökunta toimi väliaikaisissa konteissa vanhan paloaseman pihalla. – Tavoitteenamme on tehdyn kyselyn perusteella saada selville mitä sopimushenkilöiden siviiliosaamista voitaisiin hyödyntää palokuntatoiminnassa, kertoo SSPL:n toiminnanjohtaja Ari Maskonen. Juuri ennen viime vuodenvaihdetta Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Nilsiän paloaseman kaluston ja miehistön pitkä evakkokausi päättyi muuttoon uudelle asemalle. Öljyntorjuntakalustolle tarkoitetussa tilassa säilytetään myös venettä. 55 moottorikelkalle ja mönkijälle. Lisäksi rakennuksessa on huonetila perävaunuissa säilytettäville Nilsiän uusi asema käyttöön SSPL tutkii siviiliosaamista Suomen Sopimuspalontien Liitto selvittää kevään aikana sopimushenkilöstön siviiliosaamista. Öt-perävaunut säilytetään avokatoksessa aseman pihalla.Ensihoitajilla on käytössä kaksi lepohuonetta, toimisto ja oleskelutila. Lähtö on Turusta perjantai-iltana Baltic Princess -laivalla. Tammikuun risteilylle varatut paikat siirtyvät sellaisenaan edullisemmalla tammikuun hinnalla huhtikuun risteilylle. Tulimeri 2022 – risteillään huhtikuussa Korona-tilanteen vuoksi siirretyn Tulimeri-risteilyn uusi risteilyajankohta on 22.23.4.2022. Risteilyn teemana on KIELTOLAKI 1930’s.. Uusi asema on suunniteltu mahdollisimman ilmastoystävälliseksi. Syynä olivat vanhan asemarakennuksen vakavat sisäilmaongelmat. – Vastausten analysointi on käynnissä ja julkistamme tulokset ennen kesää. Uudella 1200m 2 paloasemalla on tilaa kahdelle ambulanssille ja neljälle paloautolle. Palomiehille on kaksi lepohuonetta. Pesuhalli kuuluu luonnollisena osana aseman tiloihin. Uskomme, että tuloksia voidaan käyttää hyväksi kehitettäessä sopimuspalokuntien koulutusta ja toimintaa. Tutkimusta rahoittaa Palosuojelurahasto. Muuttomatka oli lyhyt, pari sataa metriä. Sopimushenkilöstölle suunnattu kysely sulkeutui helmikuun lopussa. Tästä osoituksena ovat ilma-vesilämpöpumput sekä katolle sijoitetut aurinkopaneelit
56 palokuntalainen PK107 www.saurus.fi www.nordicrescuegroup.com 24/7 päivystyksen ja teknisen tuen huoltoja varaosapalvelun liikkuvan huoltoautotoiminnan takuuja vuosihuoltosopimukset elinkaaripäivitykset kolarikorjaukset Asiantunteva ja ammattitaitoinen huoltopalvelumme kattaa: Avaamme keväällä 2022 uuden huoltokeskuksen Säynätsalon tehtaamme yhteyteen. SAURUS INVESTOI HUOLTOVARMUUTEEN Saurus Oy on osa kotimaista pelastusajoneuvojen valmistukseen keskittynyttä Nordic Rescue Group Oy – NRG-konsernia
Bo Winqvistin valmistelun ja työryhmän tuloksena sekä palolautakunnan päätöksellä koulutustoimintaa varten perustettiin Haagan paloasemalle Koulutuskeskus (KOKE). SPEK: Virpa Palomestari -peli turvallisuusviestintää nuorille Perinteistä mobiilipelaamista ja lisättyä todellisuutta (AR) yhdistävä Virpa Palomestari -peli lisää tietämystä paloturvallisuudesta. Korona on vähentänyt palokuntien nuorisotoimintaa jopa 65 % – voi olla vaikutuksia alan henkilöstöpulaan SPEK: Päivä Paloasemalla 26.11.2022 Päivää Paloasemalla vietettiin viime marraskuussa noin 140 paloasemalla ympäri Suomen. 57 Helsingin Pelastuskoulu 50 vuotta Vuonna 1971 Helsingin uutena palopäällikkönä Rainer Alho näki tärkeänä tarpeen uudistaa palomiesten koulutusta. Kävijöitä livetapahtumissa sekä virtuaalisella paloasemalla oli yhteensä 100 000. Ennen vanhaan palomieheksi valmistuttiin työpaikalla ja työtehtävissä oppien. Aineistoon kuuluu myös ohjeistus palokunnassa tapahtuvasta lähiperehdytyksestä. Ensimmäinen kahden vuoden pituinen palotoimen peruskurssi alkoi 1.3.1972. Sopimushenkilöstökoulutuksen uusi opetussuunnitelma julkaistu Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän uusi opetussuunnitelma esiteltiin helmikuussa koulutuksen järjestäjien seminaarissa. Miehistökoulutusta ei aiemmin ollut, koska Valtion palokoulussa koulutettiin vain päällystöä ja alipäällystöä. Peli on kehitetty Palosuojelurahaston rahoituksella Turun Ammattikorkeakoulun Turku Game Labissa.. Uusi kasvoja Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton hallitukseen Liiton puheenjohtajana jatkaa Kai Vainio, Kiukaisten VPK. Tapahtuman 15-vuotisjuhlan kunniaksi tapahtumalle valmistellaan muun muassa uusi ilme sekä uusia rasteja. Uusina kasvoina liiton hallituksessa aloittivat Auranmaan toiminta-alueen edustajana Mika Pettersson (Kosken Tl VPK), Turunmaalta Kim Rautanen (Pargas FBK) sekä Kaakkois-Satakunnan ja Sastamalan toiminta-alueen edustajana Eero Tammi (Vampulan VPK). Joulukuussa 1971 Alho perusti työryhmän, ja jo ennen sitä hän antoi Bo Winqvistille tehtäväksi selvittää Helsingin palokoulun perustamismahdollisuutta. Peli tutustuttaa poistumisopasteisiin ja muihin turvallisuuskilpiin uudella ja hauskalla tavalla.Peliä voi hyödyntää esimerkiksi palokuntien nuoriso-osastojen viikkoharjoituksissa tutustumalla pelin avulla harrastuspaikan tai muun arkisen ympäristön, kuten ostoskeskuksen, poistumisreittija muihin paloturvallisuuteen liittyviin merkkeihin. Tänä vuonna Päivä Paloasemalla järjestetään lauantaina 26.11.2022. Opetussuunnitelman mukaista Pelastustoiminnan peruskurssia on uudistettu paljon viime syksystä lähtien ja kurssiin sisältyvään perehdytysosioon on laadittu kattava itseopiskelumateriaali. Varapuheenjohtajina jatkavat Mervi Parkkonen (1 vpj.), Jämijärven VPK ja Petri Haanpää (2. Seminaarin kohderyhmänä olivat sopimushenkilöstön kurssien järjestämisestä vastaavat tahot. vpj.), Turun VPK. Koronatilanteesta johtuen Pelastuskoulun 50-vuotispäivää vietetään vasta syksyllä. Kyseisestä päivästä on muodostunut myös Pelastuskoulun vuosipäivä. Koronatilanteen vuoksi kaikki halukkaat paloasemat eivät valitettavasti voineet avata oviaan yleisölle
Pelastustoiminnan peruskurssin vastaavien kouluttajien seminaari Sokos Hotel Lakeudessa Seinäjoella 26.4. Osallistujia toivotaan kattavasti ja edustavasti eri pelastuslaitosten alueelta ja kaikilta organisaatiotasoilta. Seminaarista on mahdollista saada myös sopimushenkilöstön PVAT 1kurssin vastaavan kouluttajan lisenssi. Ilmoittautumisaika päättynyt. järjestettävään koulutukseen sisältyy harjoittavaa opetusta Pelastusopiston pelastussukellusaltaalla tai avovedessä. Ilmoittautumisaika päättyy 7.3.2022. Savusukelluskurssin vastaavien kouluttajien seminaari Sokos Hotel Lakeudessa Seinäjoella 27.4. Tilaisuuden kohderyhmänä on PVAT-kouluttajat sekä pelastuslaitosten, sopimuspalokuntien ja muiden toimijoiden henkilöt, jotka työskentelevät putoamisvaarallisella alueella. Pintapelastuskurssista järjestetään jatkossa vain yksi seminaari vuosittain. Ilmoittautumisaika päättyy 4.4.2022. Pelastusopisto: Korona vaikuttaa edelleen koulutuksiin ja seminaareihin. Tieliikennepelastamisen kurssin vastaavien kouluttajien seminaari Sokos Hotelli Arinassa Oulussa 15.3.2022 järjestettävä koulutus antaa kolmen vuoden lisenssin toimia sopimushenkilöstön vastaavana kouluttajana Tieliikennepelastamisen kurssilla. Ilmoittautumisaika päättyy 4.4.2022. Pintapelastuskurssin vastaavien kouluttajien seminaari Pelastusopistolla 29.-30.3. Osallistujalta ei edellytetä vastaavan kouluttajan pedagogista koulutusta, mutta valinnassa etusijalla ovat kyseisen koulutuksen suorittaneet. Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn kehittäminen Suomessa -hankkeen seminaari Pelastusopisto järjestää 30.-31.3.2022 Tampereella Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn (PVAT) kehittäminen Suomessa -hankkeeseen liittyvän seminaarin, jossa esitellään hankkeen tuloksia. järjestettävä koulutus antaa kolmen vuoden lisenssin toimia vastaavana kouluttajana Pelastustoiminnan peruskurssilla. 58 palokuntalainen PK107 Alkuvuoden aikana valtakunnassa kasvaneet koronatartuntamäärät ovat aiheuttaneet sopeuttamistarpeita Pelastusopiston koulutustoimintaan. järjestettävään seminaariin otetaan enintään 30 osallistujaa, jotka valitaan kelpoisuusedellytykset ja alueellinen edustus huomioiden. EAja EVY-kurssien vastaavien kouluttajien seminaari Sokos Hotelli Arinassa Oulussa 16.-17.3.2022 järjestettävään koulutukseen voidaan ottaa enintään 30 osallistujaa, jotka valitaan kelpoisuusedellytykset ja alueellinen edustus huomioiden. Muun muassa tammija helmikuulle suunniteltuja kursseja ja seminaareja on siirretty järjestettäväksi myöhemmin keväällä
Mentorin tehtävänä on tukea aktoria erilaisissa omaan uraan ja ammattitaitoon liittyvissä pohdinnoissa sekä innostaa ja kannustaa tätä. Mentorit valitsevat hakuajan yhdessä SPPL:n edustajien kanssa itselleen sopivat aktorit. – Hätäkeskusten ammattilaiset tekevät työtään sydämellä ja aidolla halulla auttaa ihmisiä. Palopäällystömentoroinnissa mentori-aktori-parit pyritään muodostamaan siten, että mentori ja aktori eivät tule samasta organisaatiosta. – Toivon jäseniltä aktiivisuutta osallistua toimintaan sekä ehdotuksia sen kehittämiseksi. 59 Suomen Hätäkeskusammattilaisten liiton puheenjohtajaksi Sanna Jääskeläinen Suomen Hätäkeskusammattilaisten liitto HALin puheenjohtajana aloitti helmikuun alussa Kuopion hätäkeskuksessa työskentelevä Sanna Jääskeläinen. Viime vuodet ovat olleet hätäkeskuksissa muutoksen ja kuormituksen aikaa. Suomen Hätäkeskusammattilaisten liitto HAL on Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin jäsenyhdistys. HAL haluaa jatkossakin kuunnella tarkasti jäseniään, Jääskeläinen sanoo. SPPL hakee mentoriohjelmaan mentoroitavia eli aktoreita ja mentoreita. Lisäksi parit järjestävät vähintään kuusi keskinäistä tapaamista itselleen sopivina ajankohtina. Hän toimii myös HALin paikallisena luottamusmiehenä. Mentoreiksi haetaan pelastustai turvallisuusalalla toimivia tai toimineita henkilöitä, jotka voivat tuoda omaa erityisosaamistaan ja näkökulmiaan aktorien kehittymisen tueksi. Maksuton mentorointi on tarkoitettu kaikille Palopäällystöliiton jäsenille. Lähde: SPPL. Tällä on ollut vaikutuksia henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin. Vapaamuotoinen hakemus aktorin tai mentorin rooliin tulee lähettää 24.3.2022 mennessä sähköpostitse: antti.kinnunen@sppl.fi. Hätäkeskuspäivystäjän työssä on ollut paljon uutta opittavaa, kun järjestelmät ja ohjeet ovat muuttuneet. HALilla on oma pääluottamusmies hätäkeskuslaitoksessa sekä luottamusmiehet jokaisessa hätäkeskuksessa. SPALin kautta HAL järjestää edunvalvontansa, jäsenpalvelunsa sekä jäsenedut. Tämä positiivinen asenne on näkynyt henkilöstössä, kun muutokset ja työ ovat erityisesti kuormittaneet, Jääskeläinen summaa. HAL on jäsentensä yhteinen liitto. Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa Jääskeläinen on ollut vuodesta 2013. Myös työhyvinvointiin ja palautumiseen keskeisesti vaikuttavaa työvuorosuunnittelua on uudistettu. Vuoden kestävään Palopäällystömentorointiin kuuluu kaikille mentori-aktori-pareille yhteinen aloitustapaaminen, välitapaaminen sekä lopputapaaminen. Mentorointi on menetelmä, jossa kokeneempi mentori jakaa tietoaan ja osaamistaan kokemattomammalle mentoroitavalle eli aktorille. Lähde: SPAL-tiedote Palopäällystöliitto hakee aktoreita ja mentoreita Suomen Palopäällystöliitto käynnistää keväällä 2022 mentorointiohjelman, jonka tavoitteena on tukea ohjelmaan osallistuvien ammatillista kasvua ja itsensä kehittämistä
60 palokuntalainen PK107 Tulevaisuuden tekijöille sppl.fi/ppp2022 Ilmoittautuminen on auki: sppl.fi/ppp2022 #ppp2022 #pelastusala #yhteistyössä PA LO PÄÄ LLYSTÖPÄ IVÄ T H EL SIN KI 30.3.–1.4 .20 22 P elastusja turvallisuusalan parhaat asiantuntijat kokoontuvat jälleen yhteen kahden vuoden tauon jälkeen, kun Palopäällystöpäivät 2022 järjestetään Helsingin Triplassa 30.3.–1.4. Päivän aikana keskusteluissa liikutaan lavealta globaalin toimintaympäristön tasolta aina meitä jokaista koskettavien hyvinvointialueiden tasolle saakka. Tänä vuonna Palopäällystöpäivien ohjelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että alustuksista, keskusteluista sekä työpajoista saavat mahdollisimman paljon irti sekä täysveriset turvallisuuden ammattilaiset että muut pelastusja turvallisuusaiheista lisätietoa hakevat. Pelastusja turvallisuusalan ammattilaisille Palopäällystöpäivät 2022 on mainio tilaisuus niin oman osaamisen kuin yhteiskunnallisen turvallisuuden kehittämiseen yhteistyössä kollegoiden ja alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Vuoden 2022 Palopäällystöpäivien teema on Tulevaisuuden tekijöille , ja päivillä pureudutaankin tarkasti esimerkiksi pelastustoimen uudistuviin strategisiin tavoitteisiin. Lisäksi ohjelmaa rytmittävät keskustelut muun muassa pelastusalan organisaatioiden suorituskyvystä sekä ensi tammikuussa aloittavien hyvinvointialueiden valmistelusta. Tervetuloa hakemaan valtakunnallista näkemystä Palopäällystöpäiville! Palopäällystöpäivät 2022 – Tulevaisuuden tekijöille Lue lisää ja ilmoittaudu: sppl.fi/ppp2022 PA LO PÄÄ LLYSTÖPÄ IVÄ T H EL SIN KI 30.3.–1.4 .20 22 22 20 ILMOITUS. Ennen kaikkea Palopäällystöpäivät 2022 on meistä jokaiselle erinomainen tilaisuus entistä monipuolisempaan verkostoitumiseen pitkän tauon jälkeen. Tarjolla on laaja kattaus räätälöityä ohjelmaa sekä pelastusja turvallisuusalan ammattilaisille että muille yhteiskunnallisesta turvallisuudesta kiinnostuneille – esimerkiksi uusille aluevaltuutetuille Palopäällystöpäivät on erinomainen mahdollisuus tutustua pelastustoimen kokonaisuuteen ja verkostoitua oman alueensa pelastustoimen edustajien kanssa! Palopäällystöpäivät käynnistävässä varautumisen seminaarissa puolestaan luodaan katsauksia varautumiseen erilaisissa toimintaympäristöissä. Esimerkiksi uusille aluevaltuutetuille Palopäällystöpäivät puolestaan on loistava näköalapaikka monipuoliseen pelastusalaan: yhteisten keskustelujen jälkeen pelastustoimen kokonaisuutta ja sen roolia perustettavilla hyvinvointialueilla voi tarkastella entistä kirkkaampien linssien läpi. Palopäällystöpäivät ja varautumisen seminaari 30.3.–1.4.2022 Helsingissä Kevään ehdoton ykkönen, Palopäällystöpäivät, toteutuvat vihdoinkin maalis-huhtikuun vaihteessa Helsingin Triplassa
Sama viesti tulee myös palokuntatoiminnasta kerättävästä HAKA-tilastosta, jonka mukaan nuorisoja varhaisnuorisotoiminta on vähentynyt 65 prosenttia vuodesta 2019. 0400 535 441, petri.jaatinen@ spek.fi Palokuntien harrastustoiminnan kehittämispäällikkö Niko Ara, p. Palokuntiin myös liittyi viime vuonna 44 prosenttia vähemmän nuoria vuoteen 2019 verrattuna. 040 482 0806, niko.ara@spek.fi. Jo muutaman ihmisen puuttuminen voi vaikeuttaa hälytyksiin osallistumista. – Joitain nuoriso-osastoja on jopa lakkautettu tiukkojen koronarajoitusten takia. Pelastusalan resurssipula koskee monilla paikkakunnilla myös sopimuspalokuntia, joiden jäsenistöön kaupungistuminen ja ikääntyminen vaikuttavat. Osa palokunnista on lähtenyt rohkeasti etsimään ratkaisuja passivoitumisen sijasta. SPEK toteutti vuoden 2021 lopussa kyselyn palokuntanuorille ja heidän ohjaajilleen koronan vaikutuksista palokuntien nuorisotoimintaan. Paloaseman ulkopuolella järjestetyillä harjoituksilla on suojeltu hälytyksiin osallistuvaa henkilöstöä altistumiselta. Pelkästään vanhemman väen voimin sopimuspalokunnat eivät pärjää, Niko Ara muistuttaa. Hälytysosastojen keskimääräinen koko on noin 20 henkilöä, mutta osalla paikkakunnista se on vain noin kymmenen. On kuitenkin olemassa keinoja, joilla palokuntanuoret voivat harjoitella turvallisesti, SPEKin kehittämispäällikkö Niko Ara kertoo. Uusia toimintamuotoja ovat olleet esimerkiksi etäharjoitukset sekä harjoitusten järjestäminen uimahalleissa ja luonnossa. – Nuoriso-osastojen jäsenmäärä on viime vuosina noussut vuosi vuodelta. – Pelastusalalla tarvitaan hyväkuntoisia nuoria aikuisia osallistumaan savusukelluksiin sekä muihin voimaa ja kestävyyttä vaativiin pelastustehtäviin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana palokuntalaisten keski-ikä on noussut yli kahdeksan vuotta. Lisätietoja: Palokuntajohtaja Petri Jaatinen, p. 61 SPEK: Koronarajoitukset ovat vähentäneet palokuntanuorten toimintaa Pelastusalan resurssipula koskee monilla paikkakunnilla myös sopimuspalokuntia. Vastauksista käy ilmi, että aluehallintovirastojen asettamien kokoontumisrajoitusten ja pelastuslaitosten omien rajoitusten takia joissain palokunnissa ei ole korona-aikana järjestetty lainkaan nuorisotoimintaa. Muutaman vuoden hiljaiselolla voi kuitenkin olla kauaskantoisia seurauksia, SPEKin palokuntajohtaja Jaatinen kommentoi
HÄLYTYSAJONEUVOT HÄLYTYSAJONEUVOT. Tamlans tarjoaa yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa koko maan kattavan huoltoverkoston, 16 pisteessä pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle. 62 palokuntalainen PK107 Tuomo Sertti Myyntijohtaja puh. 0400 970 684 turo.pusa@tamlans.fi www.tamlans.fi TAMLANS HÄLYTYSAJONEUVOT TAMLANS TAMLANS GLOBAALIA VARUSTELUOSAAMISTA GLOBAALIA VARUSTELUOSAAMISTA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA Tamlans Hälytysajoneuvot tarjoaa ensiluokkaista varustelua pelastusalan eri ajoneuvoihin. 040 532 9584 tuomo.sertti@tamlans.fi Turo Pusa Yksikön esimies puh. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti sekä suunnittelemme ajoneuvon yhteistyössä asiakkaan kanssa vastaamaan jokaisen käyttäjän yksilöllisiä tarpeita
Kokemusta on kuitenkin karttunut. Tai käypä muutamassa sopimuspalokunnassa. Älä unohda kahden prosentin alaa. Meillä on kuluvan vuoden loppuun vielä 22 paloruhtinaskuntaa. Ennen kuin sain lämpökameran ja aloitin kirjoittaa, seurasin sivusilmällä paloalan ilmiöitä vuosikymmenien ajan. Havaintoja on tullut tehtyä valtava määrä. Ihan oikeasti se pelaakin, mutta paljon voitaisiin tehdä. 0400 970 684 turo.pusa@tamlans.fi www.tamlans.fi TAMLANS HÄLYTYSAJONEUVOT TAMLANS TAMLANS GLOBAALIA VARUSTELUOSAAMISTA GLOBAALIA VARUSTELUOSAAMISTA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA Tamlans Hälytysajoneuvot tarjoaa ensiluokkaista varustelua pelastusalan eri ajoneuvoihin. Siis sinäkin voit tehdä paljon alamme kehittämiseksi. Tosi on. Eipä ole auttanut. Toive on helppo täyttää. Jos vierailet muutamassa, sinulle selviää, että jopas on markkinat. Kunnioittaen ja viisaita päätöksiä toivoen Lämpökameramies Tuomo Sertti Myyntijohtaja puh. Sen ilmentymänä ovat punaiset autot ja siniset vilkut. Elävä opas, joka antaisi objektiivista tietoa, olisi tietysti parasta. Sinä olet astunut jo tämän maailman – pelastuskuplan, jos sallit minun käyttää uudissanaa – portille. Tamlans tarjoaa yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa koko maan kattavan huoltoverkoston, 16 pisteessä pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle. Ei muuta kuin häkää pönttöön ja rokkenrollia! Olen katsellut pelastusalaa lämpökamerani läpi jo yli 12 vuotta. Hienoa! Kaikki tulipalot on Suomessa sammutettu jo satojen vuosien ajan. Voi tätä vajaan neljänkymmenentuhannen ihmisen yhteisöä. 040 532 9584 tuomo.sertti@tamlans.fi Turo Pusa Yksikön esimies puh. Olen yrittänyt laittaa häkää pönttöön ja pistää rokkenrolliksi. Me olemme niitä tilanteita varten, kun muut keinot eivät enää auta. Voi sitä käytäntöjen ja kulttuurien sekamelskaa. Erinomaista! Eli homma näyttää pelaavan. Kaikki mitä sanotaan sopimuspalokunnista, pitää jossain määrin paikkansa, sanoi entinen pelastusalan supervaikuttajakin. HÄLYTYSAJONEUVOT HÄLYTYSAJONEUVOT. Ulkoisesti koko Suomen pelastustoimi on kelvollisessa kunnossa. 63 kolumni LÄMPÖKAMERAMIES Lämpökameramies AVOIN KIRJE lampokameramies@palokuntalainen.fi Aluevaltuutettu 1.2.2022 Hyvinvointialueet HYVÄ ALUEVALTUUTETTU Onnittelen sinua valintasi johdosta ja toivon hartaasti, että olet hyvä alkaneessa luottamustoimessasi! Toivon, että ylität minun hyvyyteni. Pelastusala on siis yksi iso sekasotku, jos sitä katselee sisältä päin. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti sekä suunnittelemme ajoneuvon yhteistyössä asiakkaan kanssa vastaamaan jokaisen käyttäjän yksilöllisiä tarpeita. Varoitan sinua! Jotta saisit jotain tolkkua tästä kahden prosentin maailmasta, sinulla pitäisi olla kartta ja sanakirja. Ei minua eikä alaa. Kaiken kattavaa karttaa tai sanakirjaa ei löydy, eikä varmaan opastakaan
– Lopulta olemme saman katon alla joskus syksyllä 2023, kertoo Joensuu. Noin 200 tehtävään lähdetään tänä vuonna kolmelta asemalta. HAJASIJOITUS OLI AINUT VAIHTOEHTO Noormarkkulaisille tuli eteen yllättävä ongelma, koska uusi paloasema haluttiin sijoittaa keskustaan. – Koska emme löytäneet Noormarkusta riittävän suurta tilaa koko kalustolle, päädyimme hajasijoittamaan kaluston kolmeen pisteeseen. Joensuun mukaan yksi näistä on itse asiassa vanhan paloaseman osa. MINNE MENNÄ HÄLYTYKSEN TULLESSA. Siinä oli kysymys, joka piti ratkaista. Palokuntalaisten toivetta saada paikkakunnan keskustaajamaan uusi paloasema, on saatu odottaa pitkään. Sitten tilanteen selvittyä peruutellaan ylimääräiset pois. Noormarkun VPK siirtyi väistötiloihin KOLMEN PALOASEMAN KAUSI ALKOI Satakunnan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta Noormarkun VPK on hälytysmäärillä mitattuna yksi maakunnan työllistetyimpiä palokuntia. Noormarkkulaiset eivät jääneet ongelman kanssa oravanpyörään (entisen kunnan vaakunassa oli orava) pyörimään, vaan käyttivät luovaa mielikuvitusta ja ratkaisu löytyi – ja toimii. – Annoimme muutaman kriteerin perusteella hälytysosaston jäsenille nimikkopaloaseman, jonne he pääsääntöisesti menevät hälytyksen tullessa. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan uuden paloaseman rakentaminen on tämän lehden ilmestyessä aloitettu. Hajasijoitus johtuu uuden paloaseman rakentamisesta. Uuden paloaseman rakentaminen toteutetaan siten, että vanha puretaan vaiheittain uuden tieltä, ja uuden valmistuessa sitä otetaan vaiheittain käyttöön. Joensuun mukaan pelastusryhmän henkilöstö täydentyy kolmelta asemalta sopimusvahvuuteen seitASEMA 511 Palotie 4 RSA511 Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. – Tämä on vain väliaikaisratkaisu. Valmista pitäisi tulla vuoden 2023 syksyllä. – Kaikki hälytysosaston jäsenet saavat hälytysilmoituksen, johon sisältyy myös kaikki palokunnan yksiköt eli pieneen öljyvahinkoonkin hälytetään kaikki palokunnan yksiköt. – Tontti oli olemassa, mutta rakentamisen esteenä oli tontilla sijainnut vanha paloasema, kertoo Noormarkun VPK:n päällikkö Jarno Joensuu. 64 palokuntalainen PK107 Noormarkun kunta liitettiin vuonna 2010 Porin kaupunkiin. Tärkeinä kriteereinä olivat etäisyys asunnosta asemalle, savusukelluskelpoisuus, ajokorttiluokka, mahdollinen yksikönjohtajuus ja niin edes päin, selvittää Jarno Joensuu palokunnan ratkaisua
Secappista saamme tiedot käytettävissä olevasta henkilöstöstä. Joudumme usein ”vekslaamaan” vaudissa henkilöstöä riippuen keitä on tulossa tehtävään mukaan. 65 semän. 200. Tämä tieto mahdollistaa viime hetken muutokset esimerkiksi aseman valintaan. Käyttö ei ole ollut tähän mennessä pakollista, mutta evakkoajan alettua se on. ASEMA 5112 Heikkiläntie 10 RSA5112, RSA5188, RSA518, öt-pv, varasto ASEMA 513 Hallikuja 2 RSA513, RSA517, pumppu-pv, teltat NOORMARKUN VPK Perustettu 1925 Jäseniä 100 Hälytyskelpoisia 31 Hälytystehtäviä keskim. Meillä on myös Whatsapp-ryhmä, jota käytetään tilanteen aikaiseen viestintään, päättää palokunnan päällikkö Jarno Joensuu. – Yksikönjohtajille on erittäin tärkeä nähdä ketkä tulevat asemille. – Ellei käytä Secappia, poistetaan hälytysryhmästä, sanoo Joensuu. JÄRJESTELY VAATII SECAPPIN Palokunnissa yleinen Secapp-hälytysseuranta-applikaatio on ollut jo muutaman vuoden käytössä Noormarkussa. – Muutaman hälytyksen perusteella homma näyttää toimivan ja toimintavalmius säilynee entisellä tasolla
PALOKUNTALAINEN KOEAJOI Koeajo tehtiin 5.-10.1.2022. Valtatiejaksot ajettiin 1-2 henkilön ja taajama-ajot 1-4 henTeksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen, Veho Oy. Yhtä yötä lukuunottamatta auto oli ulkona koko koeajoajan. 66 palokuntalainen PK107 MERSUN EVITO TOURER VAIN VETOKOUKKU PUUTTUU Pelastustoiminnassa täyssähköautoja oli Suomessa viimeksi käytössä hieman yli sata vuotta sitten, tänään ei vielä ainuttakaan. Koeajoimme ensivasteja miehistönkuljetuskäyttöön soveltuvan etuvetoisen M-B eVito Tourerin. Kolmesta latausvaihtoehdosta käytettiin koeajojakson aikana kahta: 50 kW:n pikalataus ja ”kotilataus” autotallin 16 A:n voimavirtapistorasiasta. Kokonaisajomatka oli noin 850 km vaihtelevissa sääja keliolosuhteissa. Lämpötila oli korkeimmillaan hetken +2°C, mutta pääosin (90% ajasta) pakkasen puolella, ajoittain jopa -22°C –asteessa
Sisämelu on lähinnä renkaista aiheutuvaa, ja koeajoauton kitkarenkaat (Nokian Hakkapeliitta) ovat todella hiljaiset. LÄMMITYSJA ILMASTOINTI YLLÄTTIVÄT ”Jos haluat lämmintä, valitse eVito”, voisi kuulua mainoslause. ”NELJÄ VAIHDEKEPPIÄ” – EI TARVITSE PELÄSTYÄ Automaattivaihteisiin tottuneelle eViton ajaminen vaatii hieman opettelua, koska valinnanmahdollisuuksia on useita. Usean harjoituskerran jälkeen esilämmityksen kauko-ohjauksen salat alkoivat joten kuten syöpymään mieliin. MELKEIN KUIN DIESEL-VERSIO, MUTTA… eVito on sisätilankäytöltään kuin vastaava diesel-versio. Siksi tässä koeajossa sisätilojen arviointi jätetään pois muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta: Istuinvaihtoehtojen määrä ja laatu on palokuntakäyttöön varmasti riittävä ja istuinten kiinnitys kätevää. Niitä kaikkia voi käyttää ajon aikana. Tällöin maksimissaan 11 kW:n teholla latausaika (0100%) on noin 10 tuntia. Lisäksi kojelaudasta löytyy Dynamic-näppäin, josta valitaan ajo-ohjelma. LATAUKSEEN KOLME VAIHTOEHTOA Auton 90 kW:n ajoakku on sijoitettu etuja taka-akselin väliin auton pohjaan. Tällöin auto moottorin teho vähenee siten, että kiihdytykset ovat hitaampia ja auto on kansanomaisesti sanottuna ”laiskempi”. Tasaisuuden takaa hyvin suunniteltu suuttimisto ja erityisesti lämmityslaitteiston tehokkuus. Sisätilojen ilmastoinnista on tässä artikkelissa erillinen kappale. Tasaisen lämpötilan aikaansaaminen Viton kaltaiseen ”koppiautoon” ei ole helppo tehtävä. Energian kulutusero yhden ja neljän henkilön kuorman välillä oli olemattoman pieni. Positiivista lämpövaikutelmaa täydentää vielä esilämmitys, jonka voi kytkeä päälle puhelinsovelluksella, joka on kuitenkin käyttöliittymältään antiikkinen. D+ -asennossa auto rullaa kaasupoljinta nostettaessa kuin käsivaihteinen auto vapaalla. MOOTTORITIELLÄ Liikkeelle lähdettäessä ulkolämpötila oli -2°C vaih. Ohjauspyörän takapuolella vasemmalla ja oikealla ovat kytkimet, joista säädetään moottorijarrutuksen ja rullauksen astetta. 67 kilön kuormalla. Liukkailla tajaaman kaduilla nämä ovat käyttökelpoisia, jarrua tarvitaan tällöin vain harvoin. Ratkaisu mahdollistaa valmistajan mukaan alhaisen painopisteen, joka vaikuttaa positiivisesti ajo-ominaisuuksiin ja auton painojakaumaan. ?. Dja D–asennoissa moottorijarrutus on voimakas. Mersu on siinä kuitenkin onnistunut. Se on yksikertainen valitsin, aivan kuten automaattivaihteisessa autossa. Pikalataus 50 kW:n teholla nostaa tehon 20 % – 80 % noin tunnissa. Auto ei ole erityisen uraherkkä. Varsinainen ”vaihdekeppi” on viiksi ohjauspyörän takana oikealla puolella. Yleinen käsitys on, että sähköauto ei ole oikein pakkaskeleihin soveltuva, on ainakin sisätilan lämmön osalta täysin väärä. Tällöin akku latautuu. Perusasetus käynnistyksen ja vaihteen valinnan jälkeen on D eli tavallisen automaattivaihteiston kaltainen asetus, jossa moottori jarruttaa lievästi kaasupoljinta vapautettaessa. Ohjaamon hallintalaitteissa on joitakin omituisuuksia, joista selviää harjoittelemalla. Valmistajan ilmoittama WLTP:n toimintamatka on 359km. Hitain lataus tapahtuu aivan tavallisesta 230 V pistorasiasta (vaihtovirta) tai kolmivaihepistorasiasta. Kalliin auton äänentoistojärjestelmä voisi olla parempi. Mersun bittinikkareilta on ilmeisesti unohtunut käyttäjätestaus. Tunne johtunee akkujen tuomasta lisäpainosta ja alhaisesta painopisteestä. Ajo-ominaisuuksiltaan eVito tuntuu perusvitoa vakaammalta. Eaglesien Hotel California tuli kuin peltipurkista. Dynamic-näppäintä painamalla on mahdollista asettaa taloudellinen ajo-ohjelma E tai vielä taloudellisempi E+ -ohjelma
E-ohjelmalla olisi todennäköisesti tullut muutama lisäkilometri ennusteeseen. Ajomatkaennuste oli 255 km. Yhden henkilön kuormalla ajomatkaennusteeksi järjestelmä lupasi 255 km. Keli oli kostea, osittain kuiva ja lumisadettakin tuli hetken. Klo 8.30 esilämmitys kytkeytyi päälle. Yön seisottaminen pakkasessa (enimmillään -22°C) KÄYTTÖKOKEMUKSIA. Ajomatkalupaus nousi 97:stä 235:een kilometriin. Klo 10.45 kaapeli irti ja liikkeellelähtö kolmen hengen kuormalla. Ero oli 7 km. Ajo D-vaihteella oli ilmeisesti ollut melko taloudellista. Pääasiallisesti seurannassa olivat ennustetut kilometrit, jotka muutaman minuutin ajon jälkeen osoittivat kantaman yleensä kilometrin tarkkuudella. 68 palokuntalainen PK107 tuen nopeasti plussan puolelle. D-asennossa ennuste oli selvästi tarkempi kuin E ja E+ -asennoissa. Ulkolämpötila -16°C ja auton sisälämpötila +17°C. E+-ajo-ohjelman matkaennuste poikkesi 196 km matkalla 36 km! Maantieajossa E+ ja E-ajo-ohjelmien tehonkulutusero oli pieni. Ennuste lupasi alussa tehoa olevan matkan loputtua jäljellä 45 km:n matkalle. PAIKALLISAJOA JA PAKKASTA Lyhyet taajama-ajot keskimäärin kymmenen asteen pakkasessa kuluttivat juuri ennusteen mukaisen määrän tehoa. PIKALATAUKSESTA 136 LISÄKILOMETRIÄ TUNNISSA, SITTEN VALTATIELLE Virta-ketjun 50 kW:n pikalatauspisteessä tunnin lataus nosti tehon 80%:iin. Ulkolämpötila laski matkan aikana -12°C-asteeseen ja keli oli kymmenien kilometrien matkalla sohjoinen ja raskas. Kahden henkilön kuormalla matkattiin 20 km taajamaja 170 km valtatieajoa. Klo 5.35 akun teho oli noussut 100 %:iin. Lopussa kilometrejä oli kuitenkin jäljellä vain 28 km. Akun teho oli 100 % ja mittarissa kilometrejä 255. 165 kilometrin matkan jälkeen ennustemittari näytti 97 km. Kilometrejä oli jäljellä 24 ja akun tehoa 7 %. Kaiken kaikkiaan hyvin vaihteleva talvikeli. YÖ ULKONA Klo 21.30 alkaen auto seisoi ulkona -12°C:n pakkasessa. Klo 0.22 kaikki ikkunat olivat jäässä ja akun teho oli noussut 40 %. Virtakaapeli autotallin kolmivaihepistorasiasta kytkettiin
Kerran oli lähellä hiustenkuivaajan tai muun lämmityslaitteen etsiminen. Viiden vuorokauden aikana kansi aukesi ilman naputtelua tai kirouksia vain kerran. Luulisi autotehtaiden insinöörien ratkaisevan tällaiset lähinnä maalaisjärkeä vaativat ongelmat. 69 ilman kytkettyä latausta ei laskenut akun tehoa lainkaan. KAKSI SUUNNITTELUVIRHETTÄ Latauspistorasian kansi on saksalaisen insinööritaidon mallinäyte huonoudessaan. Saksan insinöörit eivät ilmeisesti ymmärrä talviolosuhteita, koska sama vaiva on yleinen muissakin saksalaisissa automerkeissä. Tunnin esilämmitys ilman samanaikaista latausta laski akun tehoa vain 1-2%. Tällöin auton akussa on vielä riittävästi reserviä jäljellä, vaikka kohteessa jouduttaisiin pitämään täysiä lämpöjä ja valoja päällä tehtävän ajan. + hyvät ajo-ominaisuudet + erinomainen lämmitysjärjestelmä + monipuoliset ajo-ohjelmat + kantama koeajossa noin 250 km + taloudellisuus – etäpuhelimen applikaatio – latauspistorasian avaaminen pakkasella – liukuoven ja takaluukun pakkasongelmat – vetokoukun puute – hinta TÄYSSÄHKÖ SOPII MAINIOSTI ENSIVASTEAUTOKSI eViton muunneltavat sisätilat mahdollistavat ensivastevarusteille kunnon tilat ja miehistölle jää vielä 3 – 5 istuinta. Takaluukun sulkeminen vaati myös voimaa. Toinen haaste insinööreille näyttää olevan oikean puolen sähkökäyttöinen liukuovi. Auton kantama riittää hyvin ensivastetehtäviin, joissa yhdensuuntainen ajomatka on enintään 120 km (valistunut arvio). ??. Koeajonjakson aikana noin 50 % sulkemisista tarvitsi lihasvoimaa pienen tyrkkäyksen verran
70 palokuntalainen PK107 e Vito on ulkoiselta olemukseltaan kuin kuvassa oleva diesel Vito.
Vetokoukun puute onkin monelle palokunnalle täyssähköauton hankinnan este. Täyssähköisten miehistönkuljetusautojen markkinat avautuvat vetokoukun ja riittävän vetokyvyn myötä. Siellä pääosa uusista henkilöautoista on jo sähköisiä. Auton korissa on useita vedenpitäviä pistorasioita, joista saadaan virtaa myös erilaisten pelastusvälineiden tarpeisiin. Tähän on toivotaan muutosta lähitulevaisuudessa. Miehistöautoissa on melkein poikkeuksetta vetokoukku, jota myös käytetään ahkerasti. Nissanilta mobiili ”voimalaitos” PIENI TÄYSSÄHKÖAUTO PELASTUSTEHTÄVIIN Nissanin kehittelemä Re-Leaf -täyssähköauto on käytännössä mobiili voimalaitos ja samalla pieni pelastusyksikkö. Tiettävästi muutama varakkaaksi tiedetty palokuntayhdistys on jo kuitenkin tutkinut täyssähköauton hankintaa vakavasti. Auton maavara on 22 cm ja siinä on pohjapanssari. Pitkään ei todennäköisesti jouduta odottamaan ensimmäistä täyssähköistä ensivasteautoa. Maasto-oloihin suunnitellussa autossa on 62 kWh:n akku, joka riittää omakotitalon energiantarpeen tyydyttämiseen jopa kuuden vuorokauden ajan. Kevytyksiköt täyssähköisinä ovat muutaman vuoden sisällä varteenotettava vaihtoehto. Sen linja tullee pitkälti ratkaisemaan täyssähköautojen yleistymisen pelastustoimessa. 71 TÄYSSÄHKÖ MIEHISTÖNJA KALUSTONKULJETUKSESSA Mersun Vito on jo vuosia taistellut Volkkarin Transporter/Caravelle-malliston kanssa palokuntien ja pelastuslaitosten suosiosta. Suomessa ei ole kovinkaan montaa pelastuslaitosta tai palokuntayhdistystä, jolla olisi tällä hetkellä varaa hankkia täyssähköauto ilman julkista tukea. Suomessa pelastustoimen ajoneuvokannan sähköistyminen on alkamassa tarkastusautoista. Tarkkaa tilastotietoa taisteluparin tilanteesta ei ole, alueelliset vaihtelut ovat suuria. . Palosuojelurahaston suhtautuminen täyssähköautoihin haettaviin hankinta-avustuksiin on vielä testaamatta. https://global.nissannews.com/en/releases/ nissan-re-leaf-power-when-its-needed-where-its-needed TÄYSSÄHKÖ PELASTUSTOIMESSA?. Valmistajan mukaan auton akun varastoimalla virralla kyetään valaisemaan pelastusoperaatioita, pitämään yllä hengityskoneita, käyttämään raivaustöissä tarvittavia sähköporia sekä pelastusja sammutustöissä tarvittavaa välineistöä. JA SITTEN SE HINTA Täyssähköisen yhdeksän hengen auton autoveroton hinta on noin 50 % diesel-versiota kalliimpi. Siirtyminen sähköautoihin on Suomessa vahvassa myötätuulessa. Erityisesti Volvo markkinoi voimakkaasti jo raskaita täyssähköautoja, mutta saattaa kulua vielä useita vuosia, ennen kuin näemme ensimmäisen täysikokoisen ja täyssähköisen paloauton Suomen maanteillä ja kaduilla. Norjan tilanteesta ollaan vielä kaukana
72 palokuntalainen PK107 LEMPÄÄLÄN VPK: PAINEVAAHTO ON YLLÄTTÄNYT TEHOLLAAN Veikko Nummela Oy:n s uunnittelema ja valmistama Esteri OS 2700 CAFSpalopumppu Teksti ja kuvat Pekka Koivunen
Meillä Pirkanmaalla CAFS on neljässä kevytyksikössä: Hämeenkyrö, Kangasala, Vilppula, ja Virrat. Lempäälän CAFS on ensimmäinen suoraan pumppuun integroitu järjestelmä ja Suomen ensimmäinen raskas CAFS-järjestelmä. – Havaitsimme, että tutkittua tietoa CAFSin käytöstä oli saatavilla niukasti. – Viemärissä oli 11 tonnia palamiskelpoista materiaalia, johon painevaahto tehosi hyvin. Vaikka järjestelmää on testattu myös kontissa, sen soveltuvuus savusukellustehtäviin on vielä selvityksen alla. 73 CAFS-järjestelmän hankintaa VPK:lle ehdotti Pirkanmaan pelastuslaitoksen palomestari Heikki Havukainen. CAFSIN PITKÄ TIE SUOMEEN Ensimmäinen CAFS-järjestelmä tuli Heikki Havukaisen mukaan Suomeen vuonna 2009, kun Pirkanmaan pelastuslaitos hankki kevytyksikköön CAFSin. Toijalassa teollisuuspalossa CAFS piti yksinään kurissa palon leviämistä rakennuksen toisella puolella kaikkiaan viiden tunnin ajan. PI172 on tänään mukana kaikissa Pirkanmaan 403-vasteissa lähialueen joukkuelähtövasteiden lisäksi. – CAFS-laitteistot eivät ole merkittävästi yleistyneet, ja niitä ei osata vielä hyödyntää kunnolla. Siksi päätin perehtyä aiheeseen tarkemmin ja tein tämän opinnäytetyön, kertoo Heikki Havukainen. – Aluksi yksikköä vieroksuttiin Tampereen seudulla. kaan. Myös palon rajoittamiseen painevaahto sopii hyvin. – Sammutteen teho ja riittoisuus sekä vesivahinkojen vähyys ovat keskeisimmät edut. – Lopulliset säädöt tehtiin järjestelmään viime syksynä, ja nyt kokonaisuus on kunnossa. – Nyt, kun yksikön käyttökokemukset ovat osoittautuneet odotuksia paremmiksi, sijoitus ei ole mennyt hukkaan. Hän teki hankintaprosessin yhteydessä opinnäytetyön ”CAFS –Taktinen käyttö Suomen pelastustoimessa” (Tampereen ammattikorkeakoulu, Insinööri (YAMK), Teknologiaosaamisen johtamisen ylempi tutkinto-ohjelma). ??. Valtakunnallista huomiota herättänyt viemäriputkipalo Tampereen keskustassa tammikuussa sammutettiin CAFSilla. VAAHDOLLA VAHINGOT MINIMIIN Havukainen ja Huurne pitävät painevaahtoa erinomaisena sammutteena erityisesti, jos katolla tai yläpohjassa palaa. – Tuolloin sammutteen tuotto oli pienempi, mitä oli sovittu, ja vaahdon koostumus ei ollut optimaalinen, mutta sammutustulokset olivat kuitenkin lupaavat, kertoo Lempäälän VPK:n koulutuspäällikkö Jani Huurne. Heikki Havukaisen mukaan niin kansainväliset tutkimukset kuin kotimaiset käyttökokemukset osoittavat, että painevaahdon edut veteen verrattuna ovat ylivoimaiset. SÄÄDÖT KOHDALLEEN Korona-aika haittasi järjestelmän käyttöönottoa. Puolen miljoonan kokonaishankinta on ylittänyt sille asetetut odotukset. PI172 otettiin operatiiviseen käyttöön jouluna 2020 ja ensimmäinen CAFS-keikka oli pienkerrostalon palo Mänttä-Vilppulassa loppiaisena 2021. Tavallisen normiauton tilalle päätettiin ostaa säiliösammutusauto ja siihen painevaahtojärjestelmä eli CAFS. Työssäni pyrin antamaan erityisesti pelastustoiminnan johtajille taktiset ohjeet järjestelmän käytöstä, jolloin siitä saadaan paras teho ja hyöty. – Vesivahinkoja tulee alapuolisiin tiloihin tuskin lainPirkanmaalaisessa Lempäälän VPK:ssa pohdittiin kolme vuotta sitten uuden säiliösammutusauton hankintaa. – Sen jälkeen Suomessa on hankittu muutamia yksittäisiä laitteistoja, mutta kokonaismäärä jää tälläkin hetkellä alle kymmeneen kevyeen CAFS-yksikköön. Huurne pitää hankintaa VPK:n kannalta erittäin onnistuneena. Pelastuslaitos hankki seuraavan CAFSin vasta vuonna 2019. Havukaisen selvityksen mukaan Ahvenanmaalla toimiva Jomala FBK hankki Ruotsista käytetyn laitteiston vuonna 2011. Hyötykäyttöön se pääsi vuonna 2012 Pirkanmaan pohjoisella pelastusalueella. Viemäripalossa se toimi
74 palokuntalainen PK107 Esteri Groupin Ilkka Paatere säätämässä Suomen toista raskasta CAFS-laitteistoa Kaarinan toimipisteessä tammikuussa. Vaahtoliuosta kuluu 0,3 % sekoitussuhteella noin 25 litraa. Lempäälän säiliösammutusautosta saadaan yhdellä 8500 litran vesisäiliöllisellä noin 50 000 litraa sammutetta. Laite on sijoitettu Satakunnan pelastuslaitoksen Meri-Porin asemalla yksikköön RSA112. Järjestelmästä tuleva sammute on kevyttä ja paloletkut ovat paljon kevyempiä käsitellä. CAFS-sammutteessa vettä on vain yksi seitsemäsosa ja pääosa siitä koostuu paineilmasta. Vaahdotetta lisätään siihen normaalisti 0,3 % (Raskaampi vaahto 1,0 % asti). Suihkuputki jota käytetään CAFS-sammutteen kanssa.. Seurauksena on, että vedenkulutus pienenee huomattavasti, sammutusvaikutus on tehokkaampi ja rakenteille seuraavat vahingot ovat merkittävästi pienemmät. Painevaahtojärjestelmä (Compressed Air Foam System) CAFS yhdistää pumpulla toisiinsa veden, paineilman ja vaahtonesteen
75 LEMPÄÄLÄN ASEMA 17 AMMATTIASEMA 24 h, vahvuus 1+3 Hälytyksiä vuodessa noin 450 PI171, Scania PI173, konttiauto Scania, useita kontteja PI177, Sprinter, miehistöauto Lisäksi mönkijä ja kaksi venettä LEMPÄÄLÄN VPK Hälytysosastossa 17 Sopimus 5 min 1+3 Hälytyksiä vuodessa noin 100 PI172 säiliösammutusauto Mönkijä . Heikki Havukaisen tekemä opinnäytetyö ”CAFS –Taktinen käyttö Suomen pelastustoimessa” (Tampereen ammattikorkeakoulu, Insinööri (YAMK), Teknologiaosaamisen johtamisen ylempi tutkinto-ohjelma). https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/507765/Havukainen_Heikki.pdf?sequence=6&isAllowed=y Lempäälän VPK:n Scania, 1+5, 100 l vaahtonestettä, 8500 l vettä , Heikki Havukainen ja Jani Huurne.
Sairauskohtauksen saaneen hiihtäjän pelastaminen vaikeakulkuisesta maastosta ei mennyt kuin Strömsöössä. Pelastuslaitos ja Pomarkun VPK päätyivät luovaan ratkaisuun, joka on nyt toteutusvaiheessa. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen, Pomarkun VPK ja Rescari Oy. 76 palokuntalainen PK107 Pomarkun VPK:n erikoisalaksi maastopelastus Mönkijä, moottorikelkka ja kaksi venettä Satakunnan pelastuslaitoksen valmiudet maastosta pelastamiseen joutuivat vuosi sitten julkisuuden valokeilaan. Kalusto on hankittu ja henkilöstön koulutus käynnissä
Todennäköisin toiminta-alue on Pohjois-Satakunta Kokemäenjoen pohjoispuolella. Venetoiminta jo tuttua palokunnan henkilöstölle Pomarkun VPK vastaanotti mönkijän syksyllä ja kelkan rekineen juuri ennen vuodenvaihdetta. 77 Ratkaisu oli yksinkertainen: Pomarkun VPK hankkii moottorikelkan ja pelastuslaitos toimittaa palokunnalle mönkijän. Kesäisin järvellä on paljon veneliikennettä ja talvisin järvi on suosittu kohde ??. Aluepalopäällikkö Rajalan mukaan Pomarkun VPK on ensimmäinen alueen palokunnista, joka systemaattisesti kouluttaa henkilöstöään maastoajoneuvojen käyttöön. Järvessä on vajaa tuhat vapaa-ajan asuntoa, joista yli 200 saarissa. – Mönkijöitä meillä Pohjois-Satakunnassa kyllä on, mutta ei ainuttakaan moottorikelkkaa, sanoo aluepalopäällikkö Risto Rajala. Koulutus alkoi välittömästi. Käytännössä se tarkoittaa kuljetuspalveluiden tarjoamista pelastuslaitokselle mönkijällä, moottorikelkalla ja veneillä. – Hälytysosastomme vahvuus on 31, joista 19 on ”mönkijäporukassa”, joten koulutettujen tavoite täyttyy. Maastopelastaminen erikoisalaksi Erikoistumisalueeksi määriteltiin maastosta pelastaminen. Hankintakokonaisuuteen kuuluivat moottorikelkka, kuljetusperävaunu, reki ja Resca-lautta. Palosuojelurahaston avustus noin 20000 euron hankintaan oli 40 %. – Myös venekalusto palokunnissa on melko vaatimatonta. Pomarkun kaksi venettä tuovat merkittävän resurssilisän alueellemme. Veneet palokunnalla olivat jo olemassa: laitoksen Buster ja VPK:n Pioner. Vähintään kahdellatoista koulutetulla pyrimme varmistamaan, että kaikissa olosuhteissa ainakin kaksi henkilöä olisi lähdössä tehtävälle. Venekoulutus alkoi jo pari vuotta sitten. Pelastuslaitoksen vakuutettua, että mönkijän ylläpito ja mahdolliset korjaukset hoituvat tarpeen tullen nopeasti, sai palokunnan hyväksymään järjestelyn. Puheenjohtaja Vallin mukaan vesille lähdetään pelastustoimiin viidestä kymmeneen kertaan vuodessa. – Pomarkun-Siikaisten Isojärvi on kannaltamme riskikohde. – Tavoitteenamme on saada koulutettua vähintään 12 hälytysosastomme jäsentä käyttämään nyt käytössämme olevaa neljää ajoneuvoa, kertoo Pomarkun VPK:n puheenjohtaja Jani Valli. Palokunnassa käytetyn mönkijän vastaanottaminen aiheutti epäilyjä järjestelyn mielekkyydestä
Sen saaminen täyttämään kaikki odotuksemme vaatii vielä säätämistä, kertoo Jani Valli. Pelastuslaitoksen Buster on kesäisin venevajalla Pomarkunjoen varrella ja Pioner trailerilla paloasemalla. Pomarkun VPK hankki kaksi vuotta sitten norjalaisvalmisteisen Pioner-veneen, joka on Norjassa ja Ruotsissa suosittu alus viranomaispiireissä. 78 palokuntalainen PK107 niin retkiluistelijoille kuin hiihtäjillekin. Keulaportti on jo osoittanut käyttökelpoisuutensa esimerkiksi potilaskuljetuksessa. Kelkan harjoittelureitit riippuvat lumitilanteesta. – Veneen käyttö Pohjois-Satakunnan järvillä on kuitenkin nykyiselläänkin mahdollista. Toinen vene RSA5482, Buster, on sijoitettu avovesikaudella palokunnan venevajalle. Valli kertoo veneharjoittelun molemmilla veneillä alkavan heti jäiden lähdön jälkeen. – Alkaneen vuoden aikana koulutukseen kuuluu tutustuminen Pohjois-Satakunnan vesistöihin, luontokohteisiin, latuverkostoon sekä patikointija moottorikelkkareitteihin. Harjoittelu käynnissä Mönkijän ja moottorikelkan ajoharjoittelu on alkanut vilkkaasti. Se on sijoitettu paloasemalle. Artikkelissa mainittu puheenjohtaja Jani Valli airo käsissään. – Meillä on neljän maanomistajan luvat harjoitella heidän alueillaan. Esimerkiksi mönkijälle on merkitty helpohko 2,5 kilometrin rata sekä lyhyempi, vaikeusasteeltaan vaativampi rata. – Perehdyttämisen jälkeen on harjoiteltu ajamista erilaisissa maasto-olosuhteissa parityöskentelynä, selvittää Jani Valli. Pomarkun VPK hankki Pioner-veneen vuonna 2019 syksyllä. – Hankimme veneeseen vesisuihkuperämoottorin. ?
Kuvassa yrittäjä Sakari Mäensivu testaamassa reen kippimekanismia. Reen jalasten tilalle voidaan kesäksi vaihtaa renkaat. Moottorikelkan toimitti ruoveteläinen VK-Motors Oy joka jatkossa hoitaa myös kelkan vuosihuollot. Pomarkun VPK Perustettu 1905 Jäseniä 70 Hälytyskelpoisia 31 Hälytystehtäviä vuodessa keskim. 79 RSA5489 Lynx 59 Ranger. 110 Moottorikelkkaan ja mönkijään liitettävä reki/perävaunu suunniteltiin ja valmistettiin Pomarkussa Traveller perävaunut Oy:n tehtaalla. Se soveltuu käytettäväksi myös moottorikelkan vetämänä.. Resca-lautta hankittiin Rescari Oy:ltä
Olisiko pandemian aluksi ollut järkevää perustaa pelastuslaitostenkin yhteinen koronanyrkki, jossa olisi mietitty jonkinlaiset perusperiaatteet rajoitteille, jotka olisivat olleet perusta aluekohtaisille rajoitteille. Myös hälytystehtävien osalta on voinut olla rajoituksia. Ohjeet ovat koskettaneet sitä, miten palokunnat voivat toimia pandemiasta huolimatta. Rajoituksille voi olla tarvetta, mutta niitä ei voi mielinmäärin asettaa. Rokotevaatimus koskettaa myös pelastustointa ensivasteen osalta. RAJOITTAMISEEN on jo osin totuttu, ja myös siihen, kuinka erilaisia linjauksia pelastuslaitokset ovat onnistuneet tekemään omilla alueillaan. On kuitenkin tietyllä tavalla hullunkurista ajatella, että lähtiessäsi liikenneonnettomuustehtävälle, se on vain pelastustoimintaa. Rajoituksilla on ollut vaikutusta monen eri osaston toimintaan nuoriso-osastosta lähtien. Sekalaiset koronaohjeistukset KUTEN MUUSSAKIN YHTEISKUNNASSA, on myös palokuntatoiminnassa alettu kysymään, mihin pelastuslaitos perustaa omat koronarajoituksensa. 81 kolumni Vanheneva sammutusmies KORONAPANDEMIAN aikana valtiovallan lisäksi pelastuslaitokset ovat tehneet omia ohjeistuksiaan. YKSI KORONA-AJAN KUMMALLISUUS on myös siinä, että koronatartunnan jälkeen on savusukellusta vältettävä muutamien viikkojen ajan. Pelastuslaitokset tekivät sen tullessa täysin erilaisia ohjeistuksia. UUSIMMAT KÄÄNTEET toivat myös rokotevaatimuksen sote-henkilöstölle. Rokotepakkoasiasta nyt saa kukin olla mitä mieltä haluaa. Joillakin alueilla oli aluksi sekalaista ohjeistusta, koskettaako rokotuspakko koko hälytysosaston toimintaa vai ei. Rokotesuojaa ei vaadita, kun näissä tehtävissä tai muissa pelastustoimen tehtävissä pelastetaan ihmisiä. Sen sijaan on nähty, että esimerkiksi huippu-urheilijat saavat yleensä jatkaa ammattiaan heti, kun taudista on selvitty.. Rajoitukset ovat voineet olla hyvinkin erilaisia naapurialueeseen verrattuna. Rajoitusten erilaisuus näkyy viimeisempänä omikron-aallon tultua Suomeen
Turvallisinta on silloin, kun apua ei tarvita, ja siihen se oma vastuu tähtääkin. Yhteiskunta vastaa haasteeseen pitämällä yllä nopean toiminnan rakenteita, joiden avulla onnettomuuden seuraukset voidaan lieventää tai poistaa. Ja siinä piileekin ”se juju”. Yksi niistä on pelastustoimi, ja sen kustannustehokkaimmasta päästä sopimuspalokuntajärjestelmä. Taajamissakin sopimuspalokunnat muodostavat pelastustoimen päivittäisen joustovaran. Palokunnat punaisine ajoneuvoineen olivat siellä, missä kansalaisten ja viime kädesTurvallisuus – hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkki PELASTUSTOIMI TARVITSEE SOPIMUSPALOKUNTANSA sä kunnan mielestä oli tarkoituksenmukaista. Mutta palokunnat eivät siirry mihinkään. He ovat saaneet tehtäviinsä koulutusta ja ainakin raskaampi varustus on yhteiskunnan omistuksessa tai sen avulla hankittu. Jonkinlaisen sopimuksen puitteissa paikallinen palokunta muodostuu paikallisista henkilöistä, jotka siviilielämässä ovat osa paikallista yhteiskuntaa, mutta ovat sitoutuneet auttamaan. Sopimuspalokuntia on maassamme runsas 700, joissa toimii olennaisesti vapaaehtoispohjalla vajaa 15.000 hälytyskelpoista palokuntalaista. Et mökkiläisenä välttämättä aavista, että vaikkapa kaupan kassa, taksin kuljettaja, koulun opettaja tai tuttu naapuri on palokuntalaisen roolissa jatkuvassa hälytysvalmiudessa siltä varalta, että sinulle sattuisi jotain pahaa. Mökkikunnassa todennäköisesti ensimmäisenä, ja joskus ainoa onnettomuuspaikalle tuleva pelastustoimen yksikkö onkin nimenomaan sopimuspalokunta. Turvaamassa sinun ja minun arkea, ympäri vuorokauden, ympäri vuoden. Tämä on merkittävä tekijä turvallisuuden tunteen kannalta: Paikallinen palokunta on se toimija, josta arkiturvallisuus säteilee. Paikallinen turvallisuuskeskittymä Pääsääntöisesti palokunnat toimivat paikallisesti muodostaen ympärilleen paikallisen ”turvallisuuskeskittymän”. Siitä ei niinkään puhuta, mutta niiden varaan yhteiskunnan arkiturvallisuus pitkälti perustuu. Mökkiläinen ei sitä välttämättä tiedosta, mutta paikalliset sen tuntevat. Mutta heidän ansiosta kylässä on turvallista olla. Vuonna 2004 pelastustoimen lakisääteiset tehtävät siirrettiin kuntien yhteisesti ylläpitämille alueellisille pelastuslaitoksille, mukaan lukien vastuu pelastustoimen operatiivisista palveluista. Mieluiten nopeasti, ja toivottavasti siten, että hätä poistuu. Heidän ansiosta elämä voi jatkua myös taajamien ulkopuolella. Valistuneet jopa tietävät, että palokunta usein on merkittävä nuorisotyön tekijä ja että sopimuspalokunnan puitteissa saattaa tapahtua paljon muutakin Teksti ja kuvat Silvio Hjelt. Ne ovat edelleen siellä, missä ovat koko ajan olleet. 82 palokuntalainen PK107 mielipide V astuu pelastustoimesta siirtyy vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille, missä sopimuspalokuntien osuus kokonaiskustannuksista on n. Nyky-yhteiskunnassa on tapana painottaa kansalaisten vastuuta omasta turvallisuudestaan. Sopimuspalokuntien henkilöstö muodostuu paikallisista palokuntalaisista, tavallisista miehistä ja naisista, joilla on halu asettaa itsensä likoon yhteiskunnan tueksi, hädässä olevan lähimmäisen auttamiseksi. Palokunnat pysyvät paikoillaan Perinteisesti pelastustoimi on ollut kunkin kunnan omalla vastuulla. Ei paljon, mutta keskeistä, jos onnettomuus sattuisi kohdalle. Jos ei, niin turvallisuuteen kuuluu se, että hädän tullessa on apu tarjolla. Mutta jos onnettomuus tapahtuu, siirtyy vastuu osittain yhteiskunnalle, ja siitä hyvästä verotkin maksetaan. Turvallisuus on subjektiivinen asia Useimmille turvallisuus tarkoittaa sitä, että ilman hätää voidaan elää totutulla tavalla. Olkoon sitten VPK tai henkilökohtaisen sopimuksen palokunta (vanhan termin mukaan ”puolivakinainen”) tai jokin välimuoto, palokunnassa toimivat ovat valmiina auttamaan, jos tarve vaatii. 0,34 %. Ja sopimuspalokunnat ovat paljon muutakin kuin pelastustoimen eräs kärki. Vastuu siirtyy taas, tällä kertaa hyvinvointialueille
Puhutaan tunneista, ei päivistä. Yhteistä on se, S U O M E N S O P I M U S P A L O K U N T I E N L I I T T O F I N L A N D S A V T A L S B R A N D K Å R E R S F Ö R B U N D S H t 2 . Ja kaiken lisäksi yli 700 eri tavalla. 2 2 että saavutettu hyöty toimintaan käytettyihin resursseihin verrattuna on yleensä huomattavan suuri. . Resurssivääristymä Sopimuspalokuntalaiset ovat valistuneita, turvallisuussuuntautuneita kansalaisia. Pelastustoimen keskittyminen lakisääteisten minimipalvelujen tuottamiseen on kuitenkin johtanut henkilöstön fyysisiin ominaisuuksiin painottavaan vaatimusvääristymään, ja muun muassa siitä syystä sopimuspalokuntien hälytyskelpoisten vaihtuvuus lieneekin suuruusluokkaa noin 10 % vuodessa. Jos kävisi niin huonosti, että maahamme kohdistuisi todella paha siviilionnettomuus, on sopimuspalokuntajärjestelmä ainoa taho, josta on nopealla aikataululla koottavissa suuretkin apujoukot, päivittäisturvallisuutta vaarantamatta. 83 mielipide kuin pelkästään sopimuspohjaisten hälytystehtävien täyttämistä. Turvallisuuteen asennoituneet nykyiset ja entiset palokuntalaiset muodostavatkin yhteiskunnan ainoan nopeasti hälytettävissä olevan joustovaran. Palokuntakoulutus, nuorisotyöstä alkaen, tuottaa osaamista ensisijaisesti ”omaan käyttöön”, ja lisäksi usein myös ulkopuolisille suunnattua turvallisuusviestintää. . Sopimuspalokunnan kustannustehokkuus Laskelmien tekeminen on turhaa, koska laskelmahan yleensä saadaan tuottamaan toivotun tuloksen, jos oikein haluaa. Koulutetuista entisistä palokuntalaisista suuri osa olisi kuitenkin vielä käytettävissä todellisessa kriisitilanteessa, etenkin jos järjestelmän kehittämiseen hieman panostettaisiin. Suhdetta kutsutaan hyötysuhteeksi eli kustannustehokkuudeksi. Sopimuspalokunnistaan yhteiskunnan on syytä pitää hyvää huolta, koska vaihtoehtona ei käytettävissä, tai edes ajateltavissa olevien resurssien puitteissa, olisi muu kuin palvelutason merkittävä aleneminen eli turvallisuuden merkittävä heikennys.. Palokuntalaisuus on ilmaista yhteisöllisyyttä, joka ei vie muuta kuin aikaa. Sopimuspalokuntajärjestelmä on sikäli kummajainen, että sen puitteissa järjestelmällisesti tuotetaan kolmannen sektorin menetelmin viranomaisvastuulla olevia palveluita. Valistuneimmat jopa liittyvät palokuntaan, mökkiläisinäkin. Esimerkiksi Kalajoen maastopalo ei ollut vielä valtakunnallinen kriisi, mutta jo sen hallinta osoitti ei niinkään pelastustoimen kuin itsenäisen sopimuspalokuntajärjestelmän vahvuutta valtakunnan tasolla
84 palokuntalainen PK107
De var situationer som man inte hade upplevt tidigare och som märkbart har stört vårt dagliga liv. DEN INHEMSKA INDUSTRI som verkar inom räddningsbranschen har under de senaste åren fäst allt större uppmärksamhet vid försörjningsberedskapen. Som ett exempel på de praktiska problemen kan nämnas att leveranstiderna för räddningsbilars underreden förlängdes med åtskilliga månader som en följd av chipsbristen. Konkurrensutsättningen bör ske rättvist och enligt spelreglerna, men det är inte förbjudet att lägga vikt vid leveranssäkerheten och underhållets kontinuitet. En del av dem ligger på nationella och en del på regionala aktörers ansvar, men det tyngsta ansvaret ligger även inom den här sektorn på det högsta beslutande organet. Man måste övervaka och se till den Regionalfullmäktige har ansvar för försörjningsberedskapen regionala resursfördelningen då det gäller försörjningsberedskapen för både socialoch hälsovårdens och för räddningsväsendets del. OM MAN VID REGIONERNAS anskaffningar beaktar inhemska företag förbättrar man vårt lands försörjningsberedskap. SÄKRANDET AV DEN EGNA räddningsverksamhetens försörjningsberedskap torde ligga rätt långt nere på regionalfullmäktiges arbetslista, om frågan alls finns på listan. Den karga verkligheten kom snart i dagen. 85 PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledaren I CORONAPANDEMINS BEGYNNELSESKEDE var funktionen hos Finlands försörjningsberedskap föremål för förundran – ja till och med beröm i många internationella publikationer. I VÅRT UTVECKLADE OCH KOMPLICERADE samhälle finns det ett otal element med koppling till räddningsväsendets försörjningsberedskap – såsom kommunikationsförbindelsernas funktion, brandstationernas reservkraft, bränsle och smörjmedel, reservdelar till räddningsfordon och dito anordningar, och mycket annat. Även om de problem som uppdagades endast utgjorde en liten den av Försörjningsberedskapscentralens verksamhet hos oss så kastade episoden en mörk skugga över hela verket och försörjningsberedskapen i Finland. Branschens importörer har även förbättrat sin beredskap med tanke på eventuella exceptionella förhållanden. Coronapandemin har lyft upp många brister i vårt lands förmåga att klara av undantagsmässiga förhållanden. Säkrandet av försörjningsberedskapen måste tas upp på allvar i de regionala fullmäktige och styrelserna ty med tanke på funktionaliteten är säkrandet av försörjningsberedskapen ännu viktigare på socialoch hälsosidan än det är inom räddningsväsendet. Det är en beklaglig hotbild. BRISTEN PÅ MICROCHIPS OCH STÖRNINGAR I DEN INTERNATIONELLA VARULOGISTIKEN har överraskat oss. Erfarenheterna bekräftar även att om ett inhemskt företag inte vinner sina första beställningar på hemmaplan så är det onödigt att försöka få fotfäste på exportmarknaderna.. Det kan synas som en rätt liten olägenhet men i vissa lägen kan det leda till allvarliga följder. Världen fungerar inte nödvändigtvis så välvilligt och friktionslöst som man kunde önska
Därav begreppet avtalsbrandkårer. Därav blåljusbrådskan. Verkligheten kan inte vara mera fjärran. Av orsaker som vi inte skall gå in på här överfördes år 2004 ansvaret för brandoch räddningsväsendet från de enskilda kommunerna till av kommunerna gemensamt upprätthållna regionala räddningsväsenden. fanns fortfarande där de behövdes. Om räddningsverket besluter sig för att sluta betala för den lokala. Det gör ingenting, ifall skogen ändå finns där. Men för medborgarna handlar det i sista hand om lokal trygghet, en subjektiv känsla som är svår att mäta. Avtalsbrandkårernas ”biprodukt”, den lokala tryggheten, är en del av den skogen. Och brandkårerna fanns fysiskt där de behövdes, ungefär på samma platser som nu. de brådskande utryckningarna så som de definieras som räddningsverkens lagstadgade uppgifter. Gratis. ”De är ju endast ett av räddningsväsendets verktyg, alltså är det helt onödigt att man bekymrar sig särskilt om just dem”. Detta med ”räddning” är inget nytt påfund, utan handlar mest om semantik och organisation. Brandoch med tiden räddningsväsendet kom att bli en del av kommunens centrala uppgifter. Det är i allas intresse att eldsvådor inte sprider sig. de ställde upp då kommunen behövde representativt folk för den ena eller andra uppgiften. För de flesta kommuner började räddningsväsendet endast handla om en utgift. Men bara så länge den lokala avtalsbrandkåren fungerar. Typiska brandkårsavtal och servicenivåbeslut handlar om minuter och antal rökdykare. Men för att förstå den saken måste man förstå en del av räddningsväsendets historia. Trygghet är förvissningen om att hjälpen finns nära till hands, om det skulle behövas. Det som räddningsverken betalar för är de operativa tjänsterna, dvs. Den tryggheten är den lokala brandkårens ”centrala biprodukt”, och den har blivit kvar lokalt, i kommunen. Nu som då handlade det akuta behovet om att snabbt rycka ut och komma till olycksplatsen så fort som möjligt. I praktiken så, att någon centralort fick ansvaret medan de andra kommunerna bidrog med pengar. För att strukturera det hela avtalades om saken. Ofta handlar det nuförtiden om att nå en lagstadgad miniminivå. Sedan är det ju en annan sak om man dessutom faktiskt inte vill se skogen för bara träd. Fanns det inte en FBK avtalade man direkt med brandkåristerna. Men brandkårerna, de Avtalsbrandkårerna är inte ”endast en tjänsteproducent” AVTALSBRANDKÅREN – EN DEL AV ”NÄTVERKET” Ur tjänstemannamun hörs missnöje med avtalsbrandkårernas publicitet. Polisen ledde då det inte brann, då det brann ledde brandchefen. De första frivilliga brandkårerna bildades för att gemensamt bekämpa den Röda hanen. Lagstadgad minimiproduktion av tjänster kan man tafsa på, i effektivitetens och rationaliseringens namn. Bra i och för sig, och lätta att mäta, men rätt fjärran från det som kallas ”trygghet”. Den lokala tryggheten I och med regionaliseringen flyttade avtalsbrandkårernas avtalsförhållande från kommunerna till regionala räddningsverk. Trygghet är nämligen en subjektivt upplevd relativ sak, en känsla och således svår att mäta, sätta i ramar och betala för. Särskilt eldsvådor men även andra olyckor är till naturen sådana, att om man inte snabbt gör nånting så ökar skadorna exponentiellt. Med avtalen flyttade även finansieringen, ansvaret för utbildningen och åtminstone den tyngre utrustningen. Ungefär samma karlar. 86 palokuntalainen PK107 brandkåristen Text och bilder Silvio Hjelt Kommuntiden, och sedan Eldsläckning är en del av närsamhällets basfunktioner. Ofta använde man dessutom brandkårerna som kommunernas ”representationskompanier”, dvs. Brandkårerna var, och är fortfarande, i verkligheten ”byns karlar” som högg i då hjälp behövdes. Den är värd att vårda
Ibland kommer det ingen annan. Nätverket är nämligen vi själva. Medlemmarna består av aktivister med olika yrken och intressen men med det gemensamma draget att man på väsentligen frivillig basis är beredd att offra en del av sin tid åt att hjälpa medmänniskor i akut nöd. 87 S U O M E N S O P I M U S P A L O K U N T I E N L I I T T O F I N L A N D S A V T A L S B R A N D K Å R E R S F Ö R B U N D S H t 2 . Det kunnandet, tänkandet och attityden har en benägenhet att sprida sig även till omgivningen. Okej, nog kommer någon och släcker, men det kan ta lite mera tid och de som kommer är inte mera en del av det lokala nätverket. anses vara aningen nöjdare med livet och leva så lite längre. Det finlandssvenska nätverket Man talar rätt mycket om ”nätverket” som anses vara en orsak till att man på finlandssvenskt håll bl.a. Det är alltså även i nätverkets intresse att avtalsbrandkårerna kan funktionera, lokalt och nära oss. Just det. Till just det nätverket bidrar de lokala avtalsbrandkårerna med element som skapar just tryggheten. Dessutom är det en viktig del av samhällets resiliens, dvs. För trots att den hör till räddningsväsendets mest kostnadseffektiva del är inte ens avtalsbrandkårsverksamhet nämligen helt gratis.. Ofta har brandkåren ungdomsoch damverksamhet, och i bakgrunden finns alltid utbildning och säkerhetsmässigt tänkande. Om olyckan där är framme är just avtalsbrandkåren sannolikt den första som kommer till olycksplatsen. förmågan att tackla och återhämta sig efter kris. . Men välfärden då. 2 2 brandkårens tjänster och ersätta den med andra krafter, kanske starkare men betydligt avlägsnare, så är den lokala tryggheten inte mera självklar. Språket är en del av det nätverket. Bra att komma ihåg även det. Men de är fortfarande verkligt viktiga med tanke på den lokala känslan av trygghet, både i tätorterna särskilt som buffert och på landsbygden som den primära trygghetsfaktorn. På riksnivå konsumerar de totalt endast 0,34 % av budgeten. Lokalt fungerar en avtalsbrandkår vanligen som vilken som helst förening. . Då ansvaret för räddningsväsendet från och med år 2023 kommer att övergå till de nya välfärdsområdena kan mycket stå på spel. Trots att det kan synas handla om marginella småpengar. Avtalsbrandkårerna kommer att utgöra en försvinnande liten del av de nya välfärdsområdenas funktioner. I stället för de lokala brandkåristerna kommer ”dom”, när dom kommer. Det är en del av tryggheten. Nätverket består av enskilda individer, organisationer, strukturer, gemensamma traditioner och vissa sätt att tänka. En landsbygd som dessutom håller på att omvandlas inte endast till en avfolkningsregion utan samtidigt till tätbygdsinvånarnas deloch fritidsvistelseort
Siis pelkkä automerkki riittää. Kyseessä oli perävaunu, jossa vasemmalla oli kippilaitteella kyljelleen nostettu reki ja näkymättömissä oli moottorikelkka. Lähetä vastauksesi osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Arvomme oikean vastauksen lähettäneiden kesken paloauton punaisen ämpärin. Oikeita vastauksia tuli neljä: Antti Koljonen Viitasaarelta tunnisti oman laitoksen perävaunussa olleet laitteet, Ismo Rajaniemi Sodankylästä tiesi reen Ultratecin valmistamaksi, Saku Rouvali Nuutajärveltä tarkensi moottorikelkan olevan polttomoottorikäyttöinen ja Sami Suominen Hämeenkoskelta havaitsi kuomun tapit pussissa. 88 palokuntalainen PK107 seuraava lehti LETKUT SOLMUSSA Paloautojen merkit kadoksissa Kelkkahan se oli Kysyimme viime numeron kuva-arvoituksessa kuvan laitteen häkkyrän puolella ollutta laitetta. 1 6 4 2 5 7 8 9 3. Kuvat ovat Palokuntalainen-lehden arkistosta ja osa niistä on julkaistu lehdessa vuoden 2001 jälkeen. Onnittelut tietäjille! Uudessa kuvavisassa kysytään yhdeksän ajoneuvon merkkiä
89 seuraava lehti HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi RAUTATEIDEN PELASTUSTOIMINTA KORONA-AJAN OPETUKSET HYVINVOINTIALUEILLA TAPAHTUU Seuraava lehti (nro 108) ilmestyy viikolla 18. Tilaa oma lehtesi ...ja tiedät mitä alalla tapahtuu 6 lehteä 49€ sis. alv 10% Tilaa sähköpostilla tilaukset@palokuntalainen.fi DIGILEHTI MAKSUTTA LEHDEN TILAAJILLE palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 9 · 2022 · ISSN 1798-2685 UUSI PELASTUSTOIMEN PÄÄTTÄJÄ 107 ERIKOISNUM ERO ALUEVALTUUT ETUILLE TÄMÄ LEHTI ON SINULLE
Pohjois-Pohjanmaan uuden laitoksen johtajuudesta luulisi kilvoittelevan ainakin Petteri Helistenin ja Jarmo Haapasen. TÄLLÄ HETKELLÄ KANTA-HÄMEESSÄ hakuprosessi on kesken. Aluevaltuutettujen päätettävänä on suuri joukko asioita, joiden voidaan katsoa tulevan tavalla tai toisella ”likaisilta pöydiltä”. Likaisten pöytien äärellä tehdyillä päätöksillä on vahva vaikutus muka puhtaiden pöytien ympärillä istuviin.. Pirkanmaalla sellainen alkanee kuluvan vuoden aikana Olli-Pekka Ojasen jäädessä eläkkeelle. NYKYISTEN PELASTUSJOHTAJIEN KOHTALO on vielä arvailujen varassa. Kentältä kantautuneiden tietojen mukaan joillakin hyvinvointialueilla pidetään itsestään selvänä, että nykyinen pelastusjohtaja jatkaa tehtävässään. Toive lienee kuitenkin haihattelua. 90 palokuntalainen PK107 LIEKINHEITTÄJÄ Kohti johtajien vaihtoviikkoja HYVINVOINTIALUEIDEN sanotaan aloittavan puhtaalta pöydältä, mutta mitä puhdas pöytä tarkoittaa. Ammattijohtajaksi kutsutaan henkilöä, jolla ei ole hajuakaan siitä työstä, jota johtaa. SUOMEN PELASTUSTOIMEN kannalta olisi virkistävää saada johtaviin asemiin myös uusia kasvoja. Poliittista vääntöä tulee myös ainakin osassa laitoksista pelastusjohtajien valinnasta. Puolueiden piiritoimistot jakavat kakkua eli alueiden hallitusja lautakuntapaikkoja. Joillakin alueella kaikki on auki. Sama tapahtunee Etelä-Karjalan Erkki Hokkasen kohdalla. Jotkut tahot pitävät ammattijohtajienkin palkkaamista pelastusjohtajiksi varteenotettavana vaihtoehtona. VERONMAKSAJIEN KANNALTA olisi reilua laittaa kaikkien pelastuslaitosten johtajien virat avoimeen hakuun. Pelastustoimesta ei siis välttämättä tarvitsisi olla kokemusta, kunhan ison yhteisön johtaminen on hanskassa. PUOLUEPOLIITTISET INTOHIMOT ovat jo täyden palon vaiheessa. Näin ajateltuna valtuustojen pöydät ovat kaikkea muuta kuin puhtaita
Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. 91 CAFS CUBE on uusi, liikkuva ja tehokas sammutusratkaisu juuri Sinulle. Voit käyttää vettä, vesi/vaahtoseosta tai CAFS vaahtoa (märkä tai kuiva). CAFS CUBE on helppo käyttää. Rosenbauer CAFS CUBE Kulmala Palokuntalainen JOULUKUU 2021 Rosenb. 2021 215x275.indd 1 3.12.2021 10.10. Suunnittelussa on myös huomioitu käyttöönotonja käytön jälkeisen huollon helppous. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Siirrettävä CAFS CUBE on moottoriruisku vaahdonsekoitusjärjestelmällä ja ruuvikompressorilla. Ohjauspaneeli LCS on tuttu Fox 4/S moottoriruiskusta ja antaa tarpeellisen informaation yhdestä paikasta
Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. VEHO VEHKALA Vehkalantie 10 01730 Vantaa 010 56916 VEHOTRUCKS.FI. alv. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. 92 palokuntalainen PK107 . 24?%). Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 15 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusautomallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille