vakiopalstat Brandkåristen UUDET, NOPEAT PENTHEON-TUOTTEET NYT SAATAVILLA ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi SAATAVILLA 16 ERI MALLIA! • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku RAJOITTAMATONTA TEHOA. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja
VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Lämpökameramies 39 Brandkåristen 54 Ledaren 56 sisältö Kokemuksia Keräsimme 25 pelastusalan toimijalta kokemuksia ja opetuksia korona-ajasta. Meitä kiinnostaa myös väestönsuojeluun paneutuminen kaikkine sivujuonteineen. Lähetä meille meiliä osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Toimitus P.S. Pääkirjoitus Letkut solmussa Liekinheittäjä 5 60 62 32-37 koronaopetuksia 22. Iso käsi ja hatunnosto SPEKille ja kaikille Ukraina-apuun tavalla tai toisella osallistuneille! 8-13 ukraina-apu Vanheneva sammutusmies 53 40-43 Muutoksia rautateiden jälkiraivauspalveluissa UUDET, NOPEAT PENTHEON-TUOTTEET NYT SAATAVILLA ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Voit kirjoittaa nimellä tai anonyymisti tai voit antaa toimituksellemme taustatietoja kyseisistä aihealueista. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Freepik, Maria Salo KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Men regeringsprogrammet då…. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Varsinaisen kyselyn teemme tämän vuoden lopussa, mutta jo nyt haluamme lukijoidemme ajatuksia pelastustoimen varautumisesta sekä väestönsuojelusta Suomessa. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi SAATAVILLA 16 ERI MALLIA! • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku RAJOITTAMATONTA TEHOA. 3 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Miten pelastustoimi tehostaa varautumistoimintaansa kuluvan vuoden aikana. Vastauksia tuli runsaasti, ja ne olivat monipuolisia. Käynnistämme nyt vastaavan tietojen, kokemusten ja opetusten keräyksen varautumisesta
TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. 03 3142 1550 www.tamrex.. Voi käyttää matalaja korkeapainejärjestelmissä 1 – 3 % seossuhteella välisekoittajalla tai säiliöön valmiiksi sekoitettuna. 03 3142 1522 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. Abrasiivi kulkee ainoastaan peitsessä, mikä parantaa turvallisuutta ja pidentää letkujen käyttöikää. 03 3142 1507. 03 3142 1505 ESPOO Koskelontie 15 p. X-FOG Lisäaine Ympäristöneutraali, Ruotsissa laajasti testattu tensiditön lisäaine A-luojan paloihin. 03 3142 1555 PORI Satakunnankatu 38 p. 03 3142 1530 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. Teho pelkkään veteen verrattuna on nelinkertainen. 03 3142 1560 VANTAA Tikkurilantie 68 p. X-Fog) käytön, mikä entisestään tehostaa sammutusta tällä monikäyttöisellä laitteella. Myös peitseen sijoitettu abrasiivisäiliö on nopeasti käytön aikana vaihdettavissa. 4 palokuntalainen PK108 350 bar paineen avulla pieni vedenkulutus ja erittäin pieni tehokas pisarakoko. 03 3142 1565 LAHTI Ansiokatu 2 p. Ergonomiseen peitseen voidaan vaihtaa erilaisia kärkiosia. Ehkäisee tehokkaasti myös uudelleensyttymistä. X-JET WJFE 300 Korkeapainejärjestelmä leikkausominaisuudella Tuli on Tuli on vaarallinen vaarallinen vastustaja! vastustaja! TAMPERE Kuokkamaantie 4 p. Leikkaustoiminnolla voidaan läpäistä erilaisia materiaaleja, terästä, betonia, puuta,… Järjestelmä mahdollistaa myös lisäaineen (esim. 03 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p
Kansa odottaa toimenpiteitä, kuten viestintää ja koulutusta. Viranomaiset kouluttavat ja varaavat henkilöstöä poikkeusolojen tehtäviin sekä huolehtivat johtamis-, valvontaja hälytysjärjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta. X-FOG Lisäaine Ympäristöneutraali, Ruotsissa laajasti testattu tensiditön lisäaine A-luojan paloihin. Leikkaustoiminnolla voidaan läpäistä erilaisia materiaaleja, terästä, betonia, puuta,… Järjestelmä mahdollistaa myös lisäaineen (esim. X-Fog) käytön, mikä entisestään tehostaa sammutusta tällä monikäyttöisellä laitteella. Tilanne ei ole sen kehuttavampi kuntien tai esimerkiksi terveydenhuollon tonteilla. 5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Johtajuutta väestönsuojeluun Artikel på svenska på sidan 56. Myös pelastustoimen kenttä odottaa toimenpiteitä, koska pelastusalan ammattilaiset ja sopimuspalokuntalaiset ovat etulinjan toimijoita, jos jotain ikävää Ukrainan tapaan tapahtuu. Ehkäisee tehokkaasti myös uudelleensyttymistä. Väestönsuojelun suunnittelu ja varautuminen on osa kaikkien viranomaisten tehtäviä. VAIN MUUTAMA PELASTUSLAITOS kohdisti 2000ja 2010-luvuilla resurssejaan väestönsuojeluun. Uudet laitokset keskittyivät pelastustoiminnan järjestelyihin. Uhka on tullut lähelle, mikä motivoi panostamaan ja osallistumaan väestönsuojeluun. 03 3142 1550 www.tamrex.. TEKSTISSÄ KIINNITTÄÄ HUOMIOTA kohta osa kaikkien viranomaisten tehtäviä. Myös peitseen sijoitettu abrasiivisäiliö on nopeasti käytön aikana vaihdettavissa. 03 3142 1507. Alamäki alkoi 1990-luvulla, ja romahdus tapahtui siirryttäessä alueelliseen pelastustoimeen. 03 3142 1565 LAHTI Ansiokatu 2 p. 03 3142 1555 PORI Satakunnankatu 38 p. 03 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. Teho pelkkään veteen verrattuna on nelinkertainen. X-JET WJFE 300 Korkeapainejärjestelmä leikkausominaisuudella Tuli on Tuli on vaarallinen vaarallinen vastustaja! vastustaja! TAMPERE Kuokkamaantie 4 p. TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. UKRAINAN KRIISI on toivottavasti alkusysäys parantaa väestönsuojelun tasoa merkittäväksi koko valtakunnassa. pääkirjoitus VIELÄ 1980-LUVULLA VÄESTÖNSUOJELU voi Suomessa hyvin. Marssijärjestys on kuitenkin selvä, jos vain ilmenisi liikettä. 03 3142 1530 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. Herätys on ainakin ollut raaka. Sen sijaan tämän kirjoittaja muistaa usean pelastusjohtajan vähätelleen väestönsuojelun merkitystä ja tarpeita. 350 bar paineen avulla pieni vedenkulutus ja erittäin pieni tehokas pisarakoko. Pelastustoimen kuuluu ottaa tilanne johtoonsa ja suunnata aktiivisuus oikein. Abrasiivi kulkee ainoastaan peitsessä, mikä parantaa turvallisuutta ja pidentää letkujen käyttöikää. 03 3142 1560 VANTAA Tikkurilantie 68 p. 03 3142 1505 ESPOO Koskelontie 15 p. Osa pelastuslaitoksista on hoitanut väestönsuojeluun kuuluvat toimet luokattomasti. Voi käyttää matalaja korkeapainejärjestelmissä 1 – 3 % seossuhteella välisekoittajalla tai säiliöön valmiiksi sekoitettuna. Pelastuslain pykälässä 65 § (28.12.2018/1353) ”Yhteistoiminta väestönsuojeluun varautumisessa” määritellään, että eri viranomaisten on tehtävä asianmukaiset suunnitelmat pelastustoimen johdolla ja yhteistoiminnassa. 03 3142 1522 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. Toivottavasti suhtautuminen on nyt kautta linjan asianmukaista. NYT ON AIKA TARTTUA toimeen myös siksi, että väestöä kiinnostaa kaikenlainen varautuminen. SISÄMINISTERIÖ VÄESTÖNSUOJELUSTA: Väestönsuojelu on laaja kokonaisuus, jossa eri viranomaiset varautuvat toimintaan poikkeusoloissa etukäteissuunnitelmin ja harjoittelemalla väestön suojaamista eri toimenpitein. Ergonomiseen peitseen voidaan vaihtaa erilaisia kärkiosia
6 palokuntalainen PK108 Otetaanpa opiksi! KALAJOEN RAPORTTI ILMESTYNYT
• Resurssien osalta tarvitaan riittävän etupainotteinen varautuminen onnettomuustilanteen mahdolliseen pitkittymiseen ja tilanteen eskaloitumiseen. Monipuolisessa ja perusteellisessa raportissa kehittämisteemoja nousee esiin runsaasti. Dokumentoinnissa tärkeää on lisäksi varmistaa tilannepäiväkirjan päivittäminen riittävällä tarkkuudella tilanteen alusta loppuun. Mistä löytyvät ajantasaiset sääolosuhdetiedot, millaista sääolosuhdetietoa ja millä tarkkuudella on saatavissa. Konkreettisia selvitettäviä kohteita esimerkiksi kaluston riittävyys sekä paikalliset mahdollisuudet huoltoja tukitoimintoihin. 7 Pelastusopiston erikoistutkija Alisa Puustisen toimittama Kalajoen metsäpalon koontiraportti ”Kokemuksia ja oppeja metsäpalo-osaamisen kehittämiseen” on julkaistu. Lähde: Kalajoen Raution metsäpalo 2021 Kokemuksia ja oppeja metsäpalo-osaamisen kehittämiseen Alisa Puustinen (toim.) http://info.smedu.fi/kirjasto/Sarja_D/D3_2022.pdf. Haastatteluissa ja muissa keskusteluissa nousi toistuvasti esiin, että on ”helpompi lähettää väkeä kotiin, kuin saada sitä akuutin tilanteen ollessa päällä enää riittävästi paikalle”. Kuinka välitetään, konkreettisesti, tietoa maastosta ja ilmasta johtotai tilannekeskukseen ja takaisin – paperikartat, sähköpostit, viestisovellukset, peke, virve ja niin edelleen. • Oman pelastuslaitoksen suorituskykyjen ”inventaario” liittyen pitkäkestoisiin onnettomuustilanteisiin. • Tilannekuvan muodostamiseen käytettävissä olevien välineiden ja tietolähteiden kartoitus, sekä käytön harjoittelu. Suluissa viittaus raportin lukuihin. • ennalta suunniteltu toimintamalli pitkäkestoisen tilanteen hoitamiseen (luvut 8 ja 10) • tilanteen aikainen ennakoiva toiminnan suunnittelu (luvut 4, 6, 7, 8, 10) • pitkäkestoisten onnettomuustilanteiden pelastuslaitoskohtaisen ja kansallisen toimintamallin selkeyttäminen ja harjoittelu (luvut 6, 8, 10) • esikuntahenkilöstön roolien, toimintamallien ja yhteistoiminnan harjoittelu (luku 8) • toimintamallin luominen avun pyytämiseen ja vastaanottamiseen toisilta pelastuslaitoksilta (luvut 8 ja 10) • tilannekuvan muodostaminen ja ylläpitäminen sekä sen hyödyntäminen pelastustoiminnan johtamisessa (luvut 4 ja 8) • sääolosuhteiden ja sääennusteiden hyödyntäminen tilanteen johtamisessa (luvut 4 ja 8) • metsäpaloihin soveltuvien suojavarusteiden käyttäminen (luku 7) • altistumisen vähentäminen metsäpaloissa (luku 7) • tehtävien kuormittavuus ja työvuorojen pituudet (luvut 7, 8 ja 10) • metsäpalojen sammuttamisen taktiikan ja tekniikan laaja-alaisempi tarkastelu suhteessa onnettomuustilanteeseen (luvut 4 ja 6) • huoltoja tukitoimintojen suunnittelu ja toteutus kiinteäksi osaksi pelastusorganisaatiota (luvut 5, 8 ja 10) • teknisten sovellusten hyödyntäminen osana pelastustoiminnan johtamista (luvut 4, 6 ja 8) • riittävä resursointi etupainotteisesti kaikkien tehtävien osalta (luvut 4, 8 ja 10) • viestinnän merkitys pelastustoiminnan johtamisessa (luvut 8 ja 9) • dokumentointi (luku 8 ja 10) Jo kesäksi 2022 käyttöön otettavissa olevia kehittämisajatuksia ovat muun muassa seuraavat: • Avun pyytämisen toimintamallien selkeyttäminen ja pyynnön tekemisen harjoittelu. • Dokumentointiin liittyen konkreettisia asioita ovat esimerkiksi kirjanpitoon oman projektitai hankekoodin perustaminen, jotta jälkikäteen kustannukset on yksinkertaista kohdistaa oikein. Mitä konkreettisemmin avunpyynnössä kuvataan tarvittava suoriOtetaanpa opiksi! KALAJOEN RAPORTTI ILMESTYNYT tuskyky, sitä helpompi myös avun antajan on siihen vastata: mitä tarvitaan, mihin tarvitaan ja milloin tarvitaan. Ennakkosuunnittelussa tulee varautua nopeaan lisäresurssien pyytämiseen myös henkilöstön osalta, kaikille toiminnan tasoille. Esimerkiksi sopimukset paikallisten liikkeiden ja yrittäjien kanssa yöaikana asioinnista, tai että käytössä on riittävä määrä, riittävällä katteella toimivia luottokortteja
Operaation onnistuminen perustui enemmän henkilökohtaisiin suhteisiin kuin sovittuihin toimintamalleihin, Jaatinen toteaa ja kiittää kaikkia keräyksiin nopealla aikataululla reagoineita tahoja ja vapaaehtoisia. Apu toimitettiin Ukrainaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta sisäministeriön toimesta. Kaksi rekkalastillista tarvikkeita SPEKin toteuttamaan ensimmäiseen keräykseen osallistui palokuntien ja palokuntalaisten verkostojen kautta viidessä päivässä yhteensä 89 lahjoittajaa, joista suurin osa oli palokuntia eri puolilta Suomea. Mukana oli myös yrityksiä ja pelastuslaitoksia. Lisäksi Ukrainaan lähti saappaita, paloletkuja, kuulosuojaimia, ensiaputarvikkeita ja moottorisahoja. Viikon 10 aikana eri puolilta Suomea kerätty pelastusmateriaali toimitettiin kootusti Vantaalle, jossa se lajiteltiin ja pakattiin materiaalilajeittain viidenkymmenen vapaaehtoisen voimin. palokuntaan.fi/ukraina-apu. Luettelo SPEKin toteuttamaan keräykseen osallistuneista lahjoittajista löytyy osoitteesta: https://www. Palokunnille suunnatun keräyksen jälkeen SPEK avusti myös pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa pelastuslaitoksille suunnatun keräyksen kartoituksessa, logistiikassa ja materiaalin lajittelussa. Tavaroiden kokonaisarvo oli 500 000 euroa. Tarvikkeiden PELASTUSMATERIAALIAPUA UKRAINAAN Suomalaiset palokunnat ja muut yhteisöt ovat keränneet pelastustoimen tarvikkeita Ukrainaan. Näiden kahden keräyksen kautta saatu materiaalimäärä oli lähes 200 kuormalavallista pelastustoimen varusteita ja tarvikkeita. Lajitteluun ja pakkaukseen osallistuneet vapaaehtoiset saivat osallistumisestaan muistoksi kiitoskirjeiden lisäksi myös keräyskampanjan t-paidat. – Aina on opittavaa. SPEKin toteuttamaan keräykseen osallistuneita palokuntia ja muita lahjoittajia muistettiin nimikoidulla kiitoskirjeellä. Materiaali koottiin pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kautta pelastuslaitosten osoittamiin toimipisteisiin, joista materiaali lähetettiin eteenpäin nimettyjen vastuuhenkilöiden toimesta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koordinoimalla keräyksellä vastattiin Ukrainan pelastustoimen esittämään materiaalipyyntöön. 8 palokuntalainen PK108 Palokuntien ja palokuntalaisten verkostojen lahjoitushalukkuutta kartoitettiin nopealla aikataululla viikolla 9. Palokunnat ja muut yhteisöt keräsivät Ukrainaan lähetettäväksi lähes 3 800 pelastustoimessa ja ensivastetehtävissä tarvittavaa tarviketta, yhteensä lähes 100 kuormalavallista materiaalia. joukossa oli muun muassa 900 paloasua, 600 kypärää sekä 100 kemikaalisuojapukua. – Vantaan lajittelupiste ja Suomen sisäisten kuljetusten logistiikka järjestyi aktiivisen palokuntalaisen kautta, SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen kertoo. Yhteistyössä on voimaa Nopeasti organisoidut ja toteutetut keräykset onnistuivat hienosti, vaikka kokemusta vastaavanlaisista operaatioista ei ennestään ollut. Tämän operaation aikana heräsi kysymys: Miten asia hoidettaisiin toisin päin, jos Suomi olisi materiaalin vastaanottajana. Lajittelijoina toimivat Pelastusalan naiset ry:n ja Espoon palokunnat ry:n sekä Tikkurilan VPK:n kautta rekrytoidut vapaaehtoiset
Teksti Riikka Vihavainen Kuvat Petri Jaatinen. 9 Avuntarve jatkuu Ukrainassa on tuhottu useita paloasemia ja paloautoja. Ukrainan pelastustoimen avuntarve tulee jatkumaan vielä pitkään. – Auttamisen halu on suuri. Useat suomalaiset palokuntalaiset ovat jo nyt ilmaisseet halunsa osallistua myös Ukrainan jälleenrakentamiseen, Jaatinen päättää. Sodanaikaisen avun lisäksi keskustellaan jo jälleenrakentamisesta
Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta. Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Lisäksi kansainvälistä pelastustoimintaa toteutetaan kahdenvälisten ja monenkeskisten valtioiden välisten sopimuksien puitteissa. 029 545 3430 (tehtävään ja kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvät operatiiviset lisätiedot) sisäministeriön pelastusylitarkastaja Rami Ruuska, p. 10 palokuntalainen PK108 Sisäministeriö lähetti kaksi asiantuntijaa Puolaan ja Slovakiaan auttamaan Ukrainasta pakenevien tarvitseman humanitaarisen avun koordinoinnissa. Asiantuntijat lähtivät Suomesta huhtikuun puolivälissä. 050 456 0009 (kansainvälinen pelastustoiminta). Pelastusopisto vastaa asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta. Tällaisia tilanteita ovat luonnon tai ihmisen aiheuttaSuomesta asiantuntija-apua PUOLAAN JA SLOVAKIAAN mat katastrofit ja onnettomuudet, joissa maan omat resurssit eivät riitä. Kansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista ulkomaille, sekä avun vastaanottamista Suomeen. Pelastusopiston koulutussuunnittelija Tero Lähdesmäki, p. Api on osa Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismia (European Union Civil Protection Mechanism), jonka kautta Puola ja Slovakia ovat pyytäneet kansainvälistä apua. Pelastusopisto toimii lähetettyjen asiantuntijoiden työnantajana. Suomen lähettämät asiantuntijat työskentelevät logistiikka-asiantuntijoina osana Euroopan unionin asiantuntijatiimiä (European Union Civil Protection Team)
11 KAKSI PALOAUTOA UKRAINAAN Sipoolaisen yrittäjä Sten Johanssonin ideasta lähettää kaksi paloautoa Ukrainaan kului kahdeksan vuorokautta, kun apu oli toimitettu perille ja autojen viejät olivat saapuneet takaisin kotiin.
Sten otti yhteyttä Tyrvään VPK:hon, joka oli laittanut nettiin myyntiin vanhan säiliöautonsa. Sten noutaa raivausajoneuvon Lauttasaaresta. Torstai 10.3.2022 Tyrvään VPK toimittaa säiliöauton Raaseporiin Special Mobile -yrityksen pihaan, johon Sten oli ajanut raivausajoneuvon maanantaina. Maanantai 7.3.2022 Olli on yhteydessä Sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Jari Honkoseen (EUja kansainväliset asiat -yksikkö), joka lupasi auttaa ja toimittaa tarvittavat dokumentit matkaa ja paloautojen luovutusta varten. Toiminnan miehenä Sten käynnistää rahankeräyskampanjan, jolla on tarkoitus hankkia varat ajoneuvon ostamiseen. Sten oli yhteydessä Special Mobile -yhtiön toimitusjohtajaan Niklas Nylundiin, jonka avulla lahjoitusvaroja alkoikin kertyä nopeaan tahtiin. Lauantai 5.3.2022 Sten ottaa yhteyttää vanhaan RUK -kaveriinsa, Helsingin Pelastusliiton toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurviseen ja pyytää Ollia jeesaamaan paloauton rahtiin, kuljetukseen ja luovuttamiseen liittyvien virallisten asiakirjojen kanssa. Sekä Lauttasaaren VPK että Tyrvään VPK myivät autonsa nimellishintaan, kun kuulivat mitä tarkoitusta varten autot hankittiin. Avustuspäiväkirja. Sunnuntai 6.3.2022 Lahjoitusvaroja kertyi lopulta niin paljon, että rahaa oli myös toisen paloauton hankintaan. 12 palokuntalainen PK108 Perjantai 4.3.2022 Sipoolainen yrittäjä Sten Johansson huomaa netissä myytävän Lauttasaaren VPK:n vanhaa raivausajoneuvoa ja tuumii, että tuota ajoneuvoa tarvittaisiin nyt sodan ruhjomassa Ukrainassa
Ensin kohti Varsovaa, josta jatketaan vielä noin 200 km kaakkoon kohti Ukrainaa. Ajomatkaa on noin 600 km, sisältäen pari tankkausta. Puolitamme noin 1200 kilometrin kotimatkamme yöpymällä Liettuan Kaunasissa. Autot vastaanottaa armeijan työntekijä, joka tarkastaa ajoneuvojen kunnon ja varustuksen sekä tutustuu huolellisesti ajoneuvojen luovutusasiakirjoihin. 13 Perjantai 11.3.2022 Klo 12 startataan moottorit ja ajoneuvot siirretään Raaseporista Hangon satamaan, jossa ne ajetaan Finnlinesin lauttaan. Sunnuntai 13.3.2022 Klo 8.00 olemme ajoneuvojen luovutuspaikalla, jossa toimii Puolan armeijan logistiikkakeskus. Maanantai 14.3.2022 Maanantaina aamulla jatkamme Via Balticaa aina Tallinnan satamaan, jossa olemme klo 19.30. Reitti suuntautuu Via Balticalle, joka osoittautuu nopeaksi ja hyväkuntoiseksi. Lauantai 12.3.2022 Ajoneuvot puretaan laivasta klo 9.15 ja matka Gdyniasta kohti määränpäätä alkaa. Paluumatka Tallinkin lautalla alkaa klo 22.30 ja perillä Helsingin Länsisatamassa olemme tiistaina klo 00.30.. Noin tunnin kuluttua luovutustilaisuus on ohi ja paluumatka henkilöautolla alkaa. Tulemme pimeän aikaan perille ja sovimme vastaanottajien kanssa, että ajoneuvot luovutetaan valoisan aikaan seuraavana aamuna. Ajoneuvot on tarkoitus ajaa EU:n hätäapukoordinaatioyksikön HUB:iin, jossa vastaanoton on sopinut Jari Honkonen (SMPel-os). Lautta lähtee klo 14.00 ja on Puolan Gdyniassa lauantaina klo 9.00 paikallista aikaa. Ajoneuvot toimivat moitteetta ja matka sujuu suunnitellusti. Yövymme Puolassa Lublin -nimisen kaupungin hotellissa, josta aamulla lähdemme klo 8.00 noin puolen tunnin ajomatkan päässä sijaitsevalle ajoneuvojen luovutuspaikalle
14 palokuntalainen PK108 Älä ohita! MONIPUOLINEN PALOMUSEO KOKKOLASSA Kaarlelan VPK:n puheenjohtaja Jani Kultala ja hallituksen jäsen Jeremias Riihimäki.
Nuoremmillekin hyvin suositeltava.” Ventuksen paloasemalla (entisen Kaarlelan kunnan paloasema) Kokkolan palomuseo ylläpitää ja esittelee Kokkolan seudun palokuntien historiaa. Kävijän kommentti ”Päälle viisikymppiselle palokuntalaiselle loistopaikka vierailla. Yhteys Teemu Herleviin puh. Palomuseo on avoinna yleisölle 7.6. Museoon on erillinen sisäänkäynti. Asemalle on sen jälkeen tehty paljon muutostöitä. Museoon pääsee muina aikoina tutustumaan sopimalla käynnistä erikseen. – 4.7.2022 päivittäin klo 10 – 16. 15 Museossa on myynnissä kirja ”Palomuseo Kokkolassa”, jossa on esineluettelon lisäksi runsaasti tietoa Kokkolan alueen paloja pelastustoimesta. Paloasema, jossa museo sijaitsee, on alunperin rakennettu 1940-luvulla viereisen vaivaistalon navetaksi. Kokkolan palomuseo Ventuksentie 84 67600 Kokkola kaarlela.vpk@kokkola.fi. Kokoelma on runsas ja esillepano selkeä. Esillä on Kokkolan ja Kaarlelan vapaaehtoisten palokuntien sekä Kokkolan palolaitoksen vanhaa kalustoa kahdessa kerroksessa. Tänään paloasema sisältää autohallin lisäksi toimistohuoneen, saunatilat, kuntosalin ja luokkahuoneen. 040-7040152. Kirjan hinta on 10 euroa
Puolustusministeri Antti Kaikkosen esityksen jälkeen teemaa käytiin läpi kolmessa keskustelussa. Pasilan Sokos Hotelli Triplan kokouskerrokseen kokoontui kolmen päivän aikana yhteensä noin 350 osanottajaa ja näytteilleasettajaa. Kolmantena päivänä esillä olivat niin 90-vuotias Palopäällystöliitto kuin päivän polttavat aiheet. Seminaari oli SPPL:lta mielenkiintoinen 1+2 päivän kokeilu: kahden ministerin puheet, kuusi keskustelua, muutama alustus, työpajasessio sekä kirjan julkaisu ja palkinnon luovutus. Päivän tähtivieras oli Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Tapahtuman juontajina nähtiin pelastusalalla tutut Katja Ahola ja Sami Kerman. Pelastustoimen valtakunnallisia tavoitteita käsitelleen keskustelun jälkeen siirryttiin Arvoliitto ry:n vetämään vaikuttavuusklinikkaan ja työpajatyöskentelyyn. Toisen päivän avasi sisäministeri Krista Mikkonen. 16 palokuntalainen PK108 PALOPÄÄLLYSTÖLLÄ KESKUSTELEVAT PÄIVÄT Useasti koronan vuoksi siirretyt Palopäällystöpäivät onnistuttiin vihdoin järjestämään maalis-huhtikuun vaihteessa. Ykköspäivän kattoaihe oli ”Iskunkestävä Suomi”. Seuraavat Palopäällystöpäivät järjestetään Oulussa 21.–23.3.2023.
14.5.2022 Valtakunnallinen palokuntanuorisoja naistyö 70 vuotta ja Veikon Malja Turussa Palokuntanuorisoja naistyön 70-vuotisjuhlallisuuksia vietetään lauantaina 14.5.2022 Hotelli Scandicissa Turussa. Kirja on saatavilla Palopäällystöliiton verkkokaupasta (www.sppl.fi/verkkokauppa) hintaan 30 euroa. Illalliskortin hinta on 30 €. Iltajuhlan ohjelmassa on muun muassa ansiomitalien jako valtakunnallisesti palokuntanuorisoja naistyössä ansioituneille henkilöille, katsauksia historiaan ja matkaan tähän päivään, terveisiä tämän vuoden palokuntanuorten SM-kilpailuihin osallistuneilta nuorilta, ruokailua sekä elävää musiikkia, josta vastaa Turun VPK:n puhallinorkesterin saksofonikokoonpano. Juhlan pukukoodi on palokuntapuku/tumma puku (isot kunniamerkit). Kirjan kuvitukseen ja taittoon olisi voinut myös kiinnittää hieman enemmän huomiota. Kirja on antoisaa luettavaa varsinkin perustiedot viranomaiskentän toiminnasta tunteville. Kirjoituksissa on paljon päällekkäisyyksiä, mutta se ei pahemmin häiritse, kuvaavathan tarinat henkilöiden omia kokemuksia ja näkemyksiä. Mahdollisia vapaita paikkoja voi tiedustella osoitteesta niko.ara@spek.fi. Samanan päivänä kilpaillaan palokuntanuorten SM-kisoissa Veikon Maljasta Varvintorilla alkaen klo 10.00. Julkaisun sisältö imaisee lukemaan ja edellä mainitut puutteet väistyvät mielestä. Sisällön huolellisempi jäsentely ja tarkempi sisällysluettelo olisivat helpottaneet kirjan sanoman sisäistämistä. Margareta Ådjers-Laakson aloitteesta lähtenyt kirjaprojekti alkoi ”Reetan matkasta” eli hänen omista kokemuksistaan hätäkeskuspäivystäjänä laajentuen kirjavaksi kokonaisuudeksi hätäkeskusmaailmasta Suomessa, sisältäen niin historiaa kuin nykypäivääkin. SPEK toivottaa palokuntalaiset viettämään vaikka koko päivä Turussa! Kuva SPEK Palokuntaan.fi. 17 Avun ensimmäinen lenkki Monipuolinen katsaus hätäkeskustoimintaan Hätäkeskusammattilaiset Margareta Ådjers-Laakso ja Patrick Tiainen ovat tehneet runsaasti työtä kootessaan 240-sivuiseen kirjaan laajan paketin hätäkeskusasiaa. Kovakantisena kirja sopii vaikka lahjaksi pelastusalan ammattilaisille ja sopimuspalokuntalaisille. Palopäällystöliiton kustantama julkaisu on kokelma tavalla tai toisella hätäkeskustoimintaan liittyvien henkilöiden kirjoituksia ja tarinoita
Juhlapuhujana oli entinen sisäministeri, valtiopäiväneuvos Kari Rajamäki. Tämä ajatus on säilynyt liiton johtavana periaatteena vuosikymmenien ajan. Juhlan musiikista vastasi Haapaniemen Nuorisomusiikki ry. 18 palokuntalainen PK108 Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto 70 vuotta Pohjois-Savon Pelastusalan Liiton 70-vuotista taivalta juhlittiin 6.4.2022 Kuopion kaupungintalon juhlasalissa. Tällöin nimeksi tuli Kuopion läänin palokuntien liitto. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöä juhlassa edusti johtaja Mika Gröndahl. Liiton nimeä on sen jälkeen useampaan kertaan muutettu vastamaan osuvammin Liiton muuntunutta toimenkuvaa. Pohjois-Savon Hyvinvointialueen aluehallituksen puolesta liittoa tervehti puheenjohtaja Riitta Raatikainen. Huomionosoitusten jälkeen juhla päättyi Savolaisten lauluun. Valtioneuvos Kari Rajamäki toi juhlapuheessaan esiin pelastustoimen rahoitusvajeen sekä pelastajien ja hätäkeskuspäivystäjien koulutusmäärien kasvattamistarpeen. Juhlapuheen piti valtioneuvos Kari Rajamäki. Pohjois-Savon Pelastusalan Liiton syntysanat lausuttiin Kuopiossa, nykyisen pääkirjaston paikalla sijainneessa vapaaehtoispalokunnan talossa 2.3.1952. Perustetun liiton toiminnan johtoajatuksena oli kohentaa kurssimuotoisen koulutuksen kautta läänin palokuntien henkilöstön ammattitaitoa, tukea yleensäkin palokuntien toimintaa ja lisätä alueen palontorjuntavalmiuksia. Hän kuulutti myös tarvetta selvittää väestönsuojelun tila sekä väestönsuojien kunnostustarve. Rajamäki painotti sisäisen turvallisuuden työn vahvistamista, missä Pelastusalan liiton panostus kodin ja vapaa-ajan turvallisuuteen on tärkeää
Lampinen on ollut kehittämässä ensihoitajalla ja geriatriaan perehtyneellä sairaanhoitajalla miehitetty Combilanssi-yksikköä sekä ensihoidon tilannekeskuksessa käsiteltäviä kiireettömien ensihoitotehtävien käsittelyä. 19 Vuoden ensihoitaja 2022 Heikki Lampinen on kiireettömien ensihoitotehtävien ja työhyvinvoinnin kehittäjä. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat Lampiselle myös tärkeitä asioita. PORILAINEN LAMPINEN ON VUODEN ENSIHOITAJA 2022 Teksti Marko Partanen Kuva Henri Peltonen Lisätietoja Heikki Lampinen heikki.lampinen@satasairaala.fi 050 47 35 073 Kuvapyynnöt Marko Partanen marko.partanen@systole.fi 0400 674 208. Hän on ollut kehittämässä kuormittavien tilanteiden purkujärjestelmää satakuntalaisille ensihoitajille. Porilainen Heikki Lampinen, 44, on työskennellyt hankkeissa, jotka ovat uudelleenorganisoineet kiireettömiä ensihoitotehtäviä Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella. Lampinen on 12. Vuoden ensihoitajaksi valittu henkilö, huomionosoitus on myönnetty vuodesta 2011alkaen. Valintaraatiin kuuluvat: Ensihoidon opettajat, Ensihoitolääkärit (Suomen Anestesiologiyhdistyksen ensihoidon alajaos), Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Systole – ensihoidon erikoislehti. Hän työskentelee ensihoidon kenttäjohtajana Satakunnan sairaanhoitopiirissä
HÄLYTYSAJONEUVOT HÄLYTYSAJONEUVOT. 0400 970 684 turo.pusa@tamlans.fi www.tamlans.fi TAMLANS HÄLYTYSAJONEUVOT TAMLANS TAMLANS GLOBAALIA VARUSTELUOSAAMISTA GLOBAALIA VARUSTELUOSAAMISTA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA Tamlans Hälytysajoneuvot tarjoaa ensiluokkaista varustelua pelastusalan eri ajoneuvoihin. 040 532 9584 tuomo.sertti@tamlans.fi Turo Pusa Yksikön esimies puh. 20 palokuntalainen PK108 Tuomo Sertti Myyntijohtaja puh. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti sekä suunnittelemme ajoneuvon yhteistyössä asiakkaan kanssa vastaamaan jokaisen käyttäjän yksilöllisiä tarpeita. Tamlans tarjoaa yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa koko maan kattavan huoltoverkoston, 16 pisteessä pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle
21 Tuomo Sertti Myyntijohtaja puh. Talikalla on pelastusalan koulutuksen ohessa insinööritutkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto ympäristönsuojelusta. Huhtikuussa Kanta-Hämeen pelastusjohtajaksi valittiin Petri Talikka, 55 ja Pohjois-Pohjanmaan uuden laitoksen kärkipaikalle Petteri Jokelainen, 46. Jokelaisen kilpakumppaneina valinnassa olivat muun muassa Jokilaaksojen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Petteri Helisten. Hämeenlinnassa hän on työskennellyt parikymmentä vuotta, joista viime vuodet pelastuspäällikkönä ja syksystä 2021 alkaen pelastusjohtajan viransijaisena. Hyvinvointialueiden pelastusjohtajien tulevissa valinnoissa erityistä mielenkiintoa herättää se, käydäänkö alueilla aito, parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen johtava hakuprosessi vai junaillaanko virkaa tällä hetkellä hoitava pelastusjohtaja jatkamaan tehtävässään. Jokelaisen valinta oli yksimielinen. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti sekä suunnittelemme ajoneuvon yhteistyössä asiakkaan kanssa vastaamaan jokaisen käyttäjän yksilöllisiä tarpeita. 040 532 9584 tuomo.sertti@tamlans.fi Turo Pusa Yksikön esimies puh. 0400 970 684 turo.pusa@tamlans.fi www.tamlans.fi TAMLANS HÄLYTYSAJONEUVOT TAMLANS TAMLANS GLOBAALIA VARUSTELUOSAAMISTA GLOBAALIA VARUSTELUOSAAMISTA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA Tamlans Hälytysajoneuvot tarjoaa ensiluokkaista varustelua pelastusalan eri ajoneuvoihin. P ett e ri J o ke la i nen Petri Tali k k a Jokelainen ja Talikka UUTTA VERTA KÄRKIPAIKOILLE. Hän aloitti uransa palomiehenä Varsinais-Suomessa. Petteri Jokelainen siirtyy Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtajaksi Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kehittämispäällikön tehtävistä. HÄLYTYSAJONEUVOT HÄLYTYSAJONEUVOT Pelastusalalla seurataan suurella mielenkiinnolla hyvinvointialueiden pelastusjohtajien valintoja. Tamlans tarjoaa yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa koko maan kattavan huoltoverkoston, 16 pisteessä pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle. Petri Talikalla on pitkä kokemus pelastusalalta
On hienoa, että Anssi jatkaa yhä taustatukena, ”navigaattorina”. Nina Arosen mukaan LSPeL:n järjestöohjaajan työ tuntuu motivoivalta, mutta myös haastavalta. Risteilyä pitkään luotsannut Anssi Lamminen, 39, väistyy taka-alalle ja ruoriin siirtyy Nina Aronen, 25. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Arto Papunen ja Pekka Koivunen LSPeLin hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio, järjestöohjaaja Nina Aronen ja koulutuspäällikkö Anssi Lamminen.. Nina ei kaavaile suuria muutoksia Tulimeren rakenteeseen. 22 palokuntalainen PK108 Porilainen Nina Aronen aloitti Länsi-Suomen Pelastusalan liitossa (LSPeL) järjestöohjaajana viime vuoden elokuussa. Jo tähän mennessä olen saanut parasta mahdollista perehdytystä siitä, mitä Tulimeren järjestelyt vaativat. – Tulimeri tuo työhön oman mielenkiintoisen lisänsä juuri siksi, että se on tapahtumana on niin ainutlaatuinen. – Muutaman Tulimeriristeilyn kokemuksella olin valmiina ottamaan vetovastuun järjestelyistä, kun sitä tarjottiin. Hänellä on vankka 15 vuoden palokuntatausta Porin VPK:n nuorisoja hälytysosastoissa. Koronan vuoksi kaksi kertaa siirrettyyn tapahtumaan osallistui nyt 1560 henkeä ympäri Suomea. – Risteilyn ydin tulee olemaan sama, en halua siihen mitään radikaaleja muutoksia. Tämä on ensisijassa yhteisöllinen tapahtuma, jonka tunnelma on se pääasia, mikä tänne vetää osallistujia vuodesta toiseen. NINA ARONEN TULIMEREN RUORIIN, ANSSI LAMMINEN JATKAA NAVIGAATTORINA Perinteistä Tulimerta risteiltiin Talllink Siljan Baltic Princess-laivalla 22.23.4.2022
Uskon, että uusiutuminen tapahtuu hallitusti. Tulimeri tapahtumana on ainakin kyselyjen perusteella elinkaarensa huipulla ja korkeinta huippua ei ole vielä nähty. – Kolme pelastusliittoa on edustettuna, ja niistä jokaisesta on hyvin motivoituneet ja idearikkaat henkilöt mukana. Mentalisti Noora Karma. Nina Arosen mukaan työryhmän rakenteeseen ei ole suunnitelmissa muutoksia. Lamminen on perehdyttänyt Ninaa tehtäviinsä koko viime syksyn ja alkuvuoden. POSITIIVISTA POREILUA Tulimerestä on tehty noin joka toinen vuosi asiakastyytyväisyyskysely. – Järjestelytyöryhmä on ollut erinomainen foorumi niin käytännön asioiden junailuissa kuin risteilyn kehittämisessä, kertoo Lamminen ilmeisen tyytyväisenä vetämänsä ryhmän merkityksestä. – Kyselyn tulokset ovat osoittaneet, että Tulimerelle lähdetään ensisijaisesti tunnelman takia. Ryhmän vetovastuu siirtyy nyt Anssi Lammiselta Nina Aroselle. – Kun saimme aktiivisen Ninan mukaan porukkaamme, oli aika selvää, että nyt on aika siirtää Tulimeren vastuutehtävä hänelle. Otanta on ollut Lammisen mukaan noin 100 henkeä. KOLMEN LIITON YHTEISTYÖPROJEKTI Tulimeren järjestelyistä on vastannut työryhmä, jossa on perinteisesti ollut edustus Länsi-Suomen Pelastusalan liitosta, Uudenmaan Pelastusliitosta ja Kaakkois-Suomen Pelastusliitosta. Siinä ne tärkeimmät. Itsellä on hyvä fiilis siitä, että jatkajalla on pitkä palokuntakokemus ja erityisesti korkea työmotivaatio. – Ninni on idearikas ja tuo varmaan uusia juttuja tapahtumaan. 23 LAMMINEN ASTUU TAUSTALLE HYVILLÄ MIELIN Anssi Lamminen aloitti LSPeL:n järjestöohjaajana helmikuussa 2008, siirtyi kolmen vuoden jälkeen järjestöpäälliköksi, ja on ollut viime keväästä alkaen liiton koulutuspäällikkö. Kysyttäessä Ninalta ja Anssilta luetteloa tekijöistä, mitkä ovat heidän mielestään Tulimeren vetovoiman takana, on heillä yhteinen vastaus: – Yhteisöllisyys, yhteishenki, laadukas ohjelma ja positiivista poreilua. Ohjelmalla ja artisteilla on jonkin verran merkitystä, mutta kyllä tunnelma on selvästi risteilyn tärkein vetovoimatekijä. Karaokekisan voittaja Joni Alanko Kurikasta
Kun minua houkuteltiin mukaan kilpailuihin valmistautuvaan ryhmään, en uskonut kaltaiseni vanhan ”keikkaraakin” sopeutuvan moiseen. Tajusin homman pointin. Arvostan kilpailuissa menestyneitä palokuntia, mutta tunnustan pitäneeni touhua myös vähän hassuna. Osaamista kilpailuihin harjoittelu toki kehittää, mutta miksi kilpailla. Olen täydestä sydämestäni mukana, rennosti hymyillen mutta jotenkin silti tosissani. NYKYISESSÄ PALOKUNNASSANI kilpailuperinne on vahva, Jehu-malja on voitettukin ja palkintosijoja riittää. Hurahdin heti. Urheilua olen toki aina harrastanut varsin tosissanikin, mutta voittamisen halu on kohdistunut lähinnä omaan kroppaan ja sen äärirajoille pistämiseen. PITKIN HAMPAIN ja lievästi ylimielisellä asenteella lähdin kuitenkin katsomaan, mikä kisatreeneissä olisi meininki. En itseni, vaan joukkueen tähden. Kerran osallistuin voimanostokisoihin tietäen, ettei palkintosijoille olisi asiaa. Takaisin salille kilpailemaan vain itseä vastaan jokaisessa treenissä. Muistan sen olleen kyllä hauskaa. Vaikka kilpailuihin harjoittelu on osaltaan turhankin tarkasti ohjeiden mukaisten suoritteiden opettelua, tulee samalla pohdittua huomaamattaan monia asioita pintaa syvemmältä. En ymmärrä kilpailusuoritusten tyyliä, minua on aina kiinnostanut vain keikoilla tilannekohtainen soveltaminen. Palokunnan harjoittelunhan tulisi tähdätä aina vain mahdollisimman hyvään selviytymiseen todellisista tehtävistä, joissa soveltamisella ja lopputuloksella on huomattavasti enemmän painoarvoa kuin oppikirjan mukaisilla suorituksilla. Tyylipisteiden tai oikeaoppisuuksien tavoittelu ei sovi ajattelumaailmaani. Paikoillenne, valmiit, hep! MYÖHEMMIN PALOKUNTAURALLA olen kuulunut palokuntiin, joissa kilpailuperinnettä ei ole ollut. Mikä tärkeintä, kaikkea tehdään yhdessä pähkäillen ja – kappas vaan – tämä jos mikä kehittää aina peräänkuuluttamaani soveltamiskykyä. Sijoituksesta ei ole aavistustakaan, mutta kalustokilpailuun treenaaminen yhdessä ja kisaradalla kunnialla suoriutuminen olivat tärkeitä yhteisöllisiä kokemuksia. PALOKUNTAKILPAILUJEN PERINNE on hieno. LINGOTTUA JAAKKO LINKO sopimuspalokunnan varapäällikkö, teollisuuspalomestari ja elinikäinen oppija. Muutenkin palokuntakulttuurissa kyräillään eri porukoiden välillä aivan liikaa. En välitä, mahdunko itse lopulta joukkueeseen, sellainen kilpailuhenki puuttuu minusta edelleen. Sellaisiin en ole tosin osallistunut kuin kerran pienenä poikana nuoriso-osaston joukkueessa alueellisissa kilpailuissa. Eihän siitä mitään tullut. Halusin kokeilla miltä kilpaileminen tuntuu ja tehdä henkilökohtaiset kisaennätykseni. TÄTÄ KIRJOITTAESSANI olen lähdössä taas harjoittelemaan. 24 palokuntalainen PK108 kolumni EN OLE KOSKAAN OLLUT mitenkään kilpailuhenkinen. Mutta jos mukana ollaan, niin parhaani teen. Siitähän tässä kaikessa on oikeastaan kysymys, palokuntatoiminnassa nimittäin. Jäin ilman tulosta, kun jo ensimmäisessä lajissa jalkakyykyssä yritykseni hylättiin korkeina. Se siitä
??. 25 HELSINKI Vanha pelastuslautakunta jatkaa LÄNSI-UUSIMAA Valmiusja turvallisuuslautakunta Tere Sammallahti KOK pj Tiina Thure-Toivanen KOK 1.vpj Henna Kajava PS 2.vpj Pentti Pulkkinen SDP Vanessa Kurri KOK Kristian Parviainen SDP Jaana Valle PS Tiina Noro KOK Merja Laaksonen RKP Harry Yltävä VAS Raimo Inkinen VIHR Simon Elo KOK Lauri Hietanen SDP KESKI-UUSIMAA JA VANTAA-KERAVA EI VALITTU ITÄ-UUSIMAA Varautuminen ja turvallisuus lautakunta Satu Lindgren KOK+KD pj Christer Andersson RKP Nina Pauloaho KESK Lennu Sajomaa PS Helene Liljeström RKP Pia Baumgartner RKP Roosa Lehtimäki KESK Jere Riikonen KOK+KD Janne Turunen SDP Mikael Karlsson RKP Tom Sundbäck RKP Tuomo Repo KOK+KD Jenni Hovilehto VIHR VARSINAIS-SUOMI Pelastustoimen palveluiden valmistelulautakunta Janne Laulumaa SDP pj Lotta Laaksonen VS vpj Janne Aso KOK Milla Lahdenperä KOK Niko Aaltonen KOK Teija Tiusanen KOK Sirpa Hagsberg SDP Mari-Elina Koivusalo SDP Antti Mattila KESK Tanja Raisto-Elo KESK Harri Palomäki VAS Jyrki Alastalo PS Hanna Erjanti VIHR KANTA-HÄME EI VALITTU PÄIJÄT-HÄME Turvallisuuden ja varautumisen lautakunta Mika Järvinen KOK pj Janne Virtanen SDP vpj Niina Varjo KOK Juha Rostedt KOK Antti Räsänen KOK Niina Saarinen SDP Jouko Rajajärvi SDP Kaarina Suhonen KESK Seija Aakala KESK Mira Nieminen PS Jarmo Ruuth PS Seppo Lehtinen KD Amanda Kallio VIHR PELASTUSTOIMEN PÄÄTTÄJIÄ HYVINVOINTIALUEELLA Tiedot valituista 23.4.2022 mennessä
26 palokuntalainen PK108 POHJANMAA Pelastustoimen jaosto Patrick Ragnäs RKP pj Kari Koskela SDP vpj Niclas Sjöskog RKP Hans-Erik Lindgren RKP Mia West RKP Jenni Ahlbäck RKP Leena Tulimaa KOK Katarina Näs RKP Jorma Malinen PS Henrik Huhta KOK Martin Byggmästar KD Anna Caldén SDP Monica Sirén-Aura RKP KESKI-POHJANMAA Turvallisuusja pelastuslautakunta Erkki Kerola KOK pj Tuija Leivo-Rintakorpi KESK vpj Toni Korkiala KESK Tapio Peltokangas KESK Merja Kivelä KESK Toni Syrjälä SDP Ilpo Åivo PS Hannele Ilola KD Eevi Kiimamaa VAS KESKI-SUOMI: EI VALITTU KYMENLAAKSO Turvallisuuslautakunta Ukko Bamberg PS pj Markku Leinonen SDP vpj Kirsi Kekki SDP Sari Melkko SDP Tiina Montonen SDP Nina Peltonen SDP Tapio Karvonen KOK Topias Kotiniemi KOK Anu Tiilikainen KOK Antti Pakkanen PS Jukka Lappi KESK Mia Ylä-Outinen KESK Juha Huhtala LIIK PIRKANMAA Hyvinvointija kokonaisturvallisuusvaliokunta Roope Lehto SDP pj Jocka Träskbäck KOK 1.vpj Linda Lähdeniemi KESK 2.vpj Mira Anttila KOK Mira Anttila KOK Anne-Mari Jussila KOK Johanna Peltonen KOK Iikka Jäntti KOK Marko Kivi KOK Kirsi Kaivonen SDP Carita Ojala SDP Esa Järvenpää SDP Hanna-Maria Grann SDP Veijo Niemi PS Arto Grönroos PS Mikko Aaltonen VAS Mirka Löf VAS Satu Hintikka VIHR Tiina Wesslin VIHR Ville Tirkkonen KESK Sari Tanus KD Karoliina Kähönen LIIK SATAKUNTA EI VALITTU ETELÄ-POHJANMAA Turvallisuuslautakunta Raimo Vistbacka KOK pj Kati Ojaniemi KESK vpj Teppo Toivola KESK Juhani Mäki KESK Aki Ylinen KESK Susanna Laitila KESK Reetta Kananoja KESK Sami Kuula KOK Helena Lahtinen KOK Satu Tamsi KOK Erja Gadd PS Petri Juurakko PS Heli Rämäkkö VKK
27 ETELÄ-SAVO: EI VALITTU ETELÄ-KARJALA Turvallisuuslautakunta Jari Karhu KESK pj Sanna Koskenranta SDP 1.vpj Antti Pellinen KOK 2.vpj Jenna Vertanen SDP Vesa Räsänen SDP Juho Tanttu SDP Jerena Juutilainen KOK Seppo Mustola KOK Tuula Lindh KOK Seija Hovi-Kuikko KESK Antti Vilkko KESK Timo Härkönen PS Karoliina Rantonen VIHR POHJOIS-KARJALA Turvallisuuden ja varautumisen lautakunta Timo Vornanen PS pj Mirja Karhinen KESK vpj Marjukka Varonen KESK Hannes Rossi KESK Ilkka Hiltunen KESK Minna Ruokolainen VAS Anu Honkanen SDP Matti Pesonen SDP Juha Kontturi SDP Juha Kosonen KOK Laura Tiittanen KOK POHJOIS-SAVO Kokonaisturvallisuuslautakunta: ei valittu vielä KAINUU Turvallisuusjaosto Marika Tuomela PS pj Markku Oikarinen SDP vpj Eveliina Kinnunen KESK Arto J Tolonen KESK Raili Myllylä VAS Minna Karjalainen KOK Pasi Kilpeläinen PS POHJOISPOHJANMAA Turvallisuuslautakunta Pirkko Mattila KESK pj Jarmo Haapaniemi SDP vpj Miika Heikkilä KESK Olli Heikkilä KESK Markus Jaatinen KESK Kaisa Louet KESK Marja Rasinkangas KESK Mikko Korkeakoski KOK Mikko Merihaara KOK Päivi Hirsso KOK Jani Törmi PS Eija Flink VAS Anu Niemi-Himanka VIHR LAPPI Pelastusja valmiuslautakunta Jari Huotari KOK pj Janne Kaisanlahti KESK vpj Kirsti Heikkala KESK Elli-Maria Kultima KESK Heikki Maaninka KESK Esko Tavia KESK Jussi Vaara KESK Hanne-Mari Seppälä SDP Sakari Silén SDP Sari Ekorre VAS Henri Ramberg VAS Minna Back KOK Tiina Paakki PS Hannu Peurasaari PS Unto Friman YLSIT
– Helsingissä sain hyvää kokemusta juuri suunnitelmallisuuteen, asioiden valmisteluun ja päätöksenteon viemisen toteutukseen ja jalkauttamiseen. 28 palokuntalainen PK108 Mensala sai Helsingissä työuramielessä värisuoran: palomies, paloesimies, päivystävä palomestari, suunnittelupäällikkö ja esikuntapäällikkö. Viihdyin talossa hyvin ja sain monipuolisen kuvan, miten pääkaupungin pelastustointa eri tasoilla hoidetaan. Ville Mensala pitää hyödyllisenä erityisesti Helsingin laitoksessa noudatettavaa suunnitelmallisuutta. Kaiken kaikkiaan hieno laitos, hienoja ihmisiä ja monenlaisia tehtäviä. Aiemmat pelastusjohtajat, Markku Mensala (Villen isä) ja Simo Tarvainen olivat luoneet alueelliselle pelastuslaitokselle perustan, jota Ville lähti kehittämään vuoden 2020 heinäkuussa.. – Lähdin Helsinkiin avoimin mielin katsomaan suuren pelastuslaitoksen toimintaa. Helsingin kaupungin pelastuslaitos oli Ville Mensalalle pelastusalan korkeakoulu. PERUUTUSPEILIIN EI KATSOTA Mensalan aloittaessa Jyväskylässä, siirtymä virkaan kävi sujuvasti. Vuonna 2020 hän palasi takaisin kotimaakuntaansa pelastusjohtajaksi. Pelastusjohtaja Ville Mensala, 46 Paluu kasvattajaseuraan Jyväskyläläinen Ville Mensala lähti vuonna 2006 Keski-Suomen pelastuslaitokselta Helsinkiin palomieheksi
Taustalla oli Keski-Suomen kuntien yhteinen foorumi, kuntakokous. Kaiken kaikkiaan laitoksemme henkilöstö oli tavalla tai toisella mukana valmistelussa. – Keskustelu on ollut avointa ja pelastustoimi on huomioitu omana toimialana positiivisesti. Tehtäviä oli paljon, eivätkä ne olleet helpoimmasta päästä. Kiinteistöjen korjaus ja uusiminen sekä kaluston ajanmukaistaminen ovat myös asioita, joihin päättäjien pitää ottaa kantaa. Ville Mensalan mielestä pelastuslaitosten kehittämisessä tulisi painottaa kolmea tärkeää osa-aluetta. – Meillä on haasteena muun muassa suuren maakunnan reuna-alueiden ongelmat. Väliaikainen valmisteluelin asetettiin 1.7.2021. Suurena apuna valmistelussa oli palopäällikkö Mikael Monthan, joka toimi oikeana kätenäni. Näen, että hyvinvointialueuudistus on mahdollisuus pelastustoimelle, vaikka ilmassa on vielä paljon kysymysmerkkejä, summaa pelastusjohtaja Ville Mensala. Varallaoloa koskevat oikeuskäsittelyt ja työaikajärjestelyt olivat kesken. Valmistelussa eri toimialojen yhteistyö on ollut Mensalan mielestä hyvää. Asettamispäätöksen teki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. – Haluan, että olemme mahdollisimman koulutusmyönteinen laitos, jossa henkilöstöllä on mahdollisuus myös erikoistumiseen. – Olin tarpeeksi kauan poissa ja Jyväskylässä oma pöytäni oli puhdas. Kolmas vaihe toteutetaan loppuvuodesta, jolloin kaikilla organisaatiotasoilla roolit ovat selvillä. Henkilöstö piti sitouttaa ja rakentaa luottamuksen ilmapiiri. OSAAMISTA JA TEKEMISEN MEININKIÄ Mensala tuo esiin muutamia oman laitoksen vahvoja puolia, joita hän haluaa edesauttaa. UUDISTUS ON MYÖS MAHDOLLISUUS Hyvinvointialueen valmistelu lähti Keski-Suomessa käyntiin keväällä 2021. Ja tuo koronakin vielä. 29 – Kun aloitin virassa, katsoin vain nykytilaa ja tulevaisuutta, en katsonut peruutuspeiliin. – Tehokas viestintä, osaamisen hallintaan panostaminen ja laadukas johtaminen ovat yhdessä jo puoli voittoa laitosten kehittämisessä. Helsingin kokemukset antoivat Villelle hyvän taustan näistä vaativista työtehtävistä selviämiseen. Jyväskylän kaupungin yt-neuvottelut ja pelastuslaitokselle asetettu 0,5 miljoonan euron säästövelvoite kaatuivat päälle. Haluaisin, että päättäjillä on sama tekemisen meininki kuin meillä. Kaiken kaikkiaan elimme poikkeuksellista aikaa. Työhyvinvointisuunnitelmaa lähdettiin laatimaan ja viemään toimenpiteitä käytäntöön. Lähitulevaisuudessa pelastusjohtajalla on paljon asiaa hyvinvointialueen päättäjille. Pelastajien työaikaneuvottelut käynnistyivät ja pian palattiin vuorokausirytmiin. Työtunteja ei laskettu. Alustavasti meillä aluehallitus tulee suoraan vastaamaan pelastustoimesta. Nyt ollaan matkalla ja uskon, että tuloksia alkaa näkyä. – Totuus oli kyllä vallan muuta. Hyvinvointialueen hallintosääntö tehdään Mensalan mukaan kolmessa vaiheessa. – Maaliskuussa päätettiin pakolliset toimielimet, kesäkuun lopussa vahvistetaan toinen vaihe eli tuotanto-organisaatiot. – Hieman etuajassa täällä lähdettiin keskustelemaan sotepe-paletista. Tärkeää on henkilöstön osaaminen ja tekemisen meininki. Alueemme sopimuspalokuntien ja henkilöstöjärjestöjen edustus otettiin mukaan pelastustoimen valmisteluun. ” ”. Tulevaisuuden tekijöitä tarvitaan, niin päätoimisia kuin sopimushenkilöstöä. Ville Mensala oli heinäkuusta 2021 alkaen kuluvan vuoden helmikuun loppuun mukana valmistelussa pelastustoimen vastuuvalmistelijana 20 % osuudella. Tehokas viestintä, osaamisen hallintaan panostaminen ja laadukas johtaminen ovat yhdessä jo puoli voittoa laitosten kehittämisessä
Edellisen vuoden eduskuntavaaleissa mänttä-vilppulalainen Pirttilahti oli saanut kansanedustajan mandaatin Pirkanmaan vaalipiiristä. Uuden puheenjohtajan tehtävänä oli vakauttaa tilanne. 30 palokuntalainen PK108 Kaksi vuotta sitten pirkanmaalainen kansanedustaja Arto Pirttilahti tarttui Sopimuspalokuntien Liiton puheenjohtajan nuijaan. Kaksi vuotta takana Entä nyt, Arto Pirttilahti?. Tarjottu puheenjohtajuus SSPL:ssa sopi miehelle ja työ alkoi. Keväällä 2020 Suomeen saapunut korona ja hyvinvointialueuudistuksen käänteet olivat vahvasti otsikoissa. Liitolla oli takana vaiherikas toimintavuosi
Myös alueilla on paljon talouteen liittyviä haasteita, kiinteistöt ja palokuntasopimukset pari mainitakseni. Palokuntayhdistyksillä on useita haasteita edessään. Hyvinvointialueiden suoranainen vaikutus pelastustoimeen on vielä hämärän peitossa. Koronan lisäksi palokunnissa tapahtunut häirintä, varallaoloasiat ja Kalajoen palon jälkimainingit ovat leimanneet kauttani. – Keskusteluyhteys on ollut hyvä, vaikka parannettavaakin kyllä löytyy. Maailmantilanteesta johtuen uskon kuitenkin vahvasti, että sopimuspalokunnilla on nyt momentum eli mahdollisuus kohentaa toimintaansa useilla tavoilla, niin talouden, toiminnallisuuden kuin henkilöstöresurssienkin osalta. – Palokuntayhdistyksillä on useita haasteita edessään. Kontaktointia jälkimmäisiin olemme lisäämässä tehostamalla alueellista toimintaamme. – Alueiden erilaisuus tuo varmasti haasteita SSPL:lle sopimuspalokuntien valtakunnallisten linjausten kokoajana. 31 Valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtajuus, hallintoja turvallisuusjaoston, liikennejaoston sekä työja elinkeinojaoston jäsenyydet sekä useat valtakunnalliset ja alueelliset luottamustoimet ovat vieneet valtaosan Pirttilahden työstä, mutta SSPL:n puheenjohtajuus on näytellyt tärkeää osaan hänen kalenterissaan. Arto Pirttilahdella mahdollisesta jatkosta on selvä näkemys. – Olen käytettävissä, jos jäsenistö niin tahtoo. – Huolena on raha eli miten julkisuudessakin olleille tasokorotusesityksille käy. Sisäministeriön 80 miljoonaa ja sopimuspalokuntasektorin 50 miljoonaa ovat summia, joiden puolesta on tehtävä töitä kaikilla tasoilla. Liiton käynnistämä strategiatyö on erilaisten näkemysten yhteensovittamisessa erinomaisen tärkeä työkalu. Arto Pirttilahden suurin huoli on talous. Pirttilahti näkee haasteeksi myös päätöksenteon sujuvuuden ja sopimuspalokuntien asioiden tiedostaminen. Kone on useista uusista, esille tulleista suurista aiheista huolimatta hyvässä kunnossa, väittää Pirtilahti. Arto Pirttilahden puheenjohtajakaudella on niin maailmalla kuin Suomessa tapahtunut paljon. SSPL valitsee kesäkuussa puheenjohtajan kahden vuoden kaudelle. ” ”. – Korona on luonnollisesti vähentänyt kanssakäymistä kaikilla aloilla, myös liitossamme. – Olemme jatkaneet aktiivista vaikuttamista pelastusalalla liiton parhaiden perinteiden mukaan. Viime aikoina kohteina ovat olleet niin valtakunnalliset kuin alueelliset päättäjät. Pelastusalan järjestöjen yhteistyöstä Arto Pirttilahdella ei ole ollut paljon moitittavaa. Etäpalaverointi on kuitenkin melko hyvin paikannut tilannetta. – Ymmärrykseni Suomen pelastustoimesta kasvoi merkittävästi ja uusia kontakteja tuli paljon, selvittää Pirttilahti puheenjohtajuuden alkutaivalta. Palokuntayhdistysten tulevaisuuteen pitää Pirttilahden mukaan kiinnittää entistä enemmän huomiota. Maailmantilanteesta johtuen uskon kuitenkin vahvasti, että sopimuspalokunnilla on nyt momentum eli mahdollisuus kohentaa toimintaansa useilla tavoilla, niin talouden, toiminnallisuuden kuin henkilöstöresurssienkin osalta. – Myös kasvanut tietoisuus siitä, että pelastustoimen alueet ovat monin tavoin toisistaan poikkeavia on ollut silmiä avaava kokemus. Järjestöjen yhteisillä ulostuloilla haluttu vaikutus on aina vahvempi, se pitää muistaa
32 palokuntalainen PK108 Paloesimies Jarno Joensuulla on pitkä kokemus pelastusalan ammattilaisena Satakunnan pelastuslaitoksessa. Hänellä on myös pitkä sopimuspalokuntaura Noormarkun VPK:ssa, muun muassa toistakymmentä vuotta palokunnan päällikkönä. ”. Valtakunnallista tunnettuutta Joensuu on saanut pelastustoimen kouluttajana ja innovaattorina. KOKENEEN AMMATTILAISEN AJATUKSIA KORONAAJASTA ” Varsinaisesti kyseessä on hyvin pitkälti varautumisen asiat, jotka valitettavasti pelastustoimen omassa toiminnassa ovat lapsen kengissä. Tässä hänen ajatuksia korona-ajan tiimoilta
Ajoneuvoihin ja kalustoon tuli myös enemmän vaurioita kuuluisasta käyttäjän virheestä johtuen.” Koulutus ”Teoriakoulutuksessa etäluentovaihtoehdon hyödyntäminen tavoittaa ylivoimaisesti parhaiten osallistujia. Olemme jo hankkineet erillisen kaluston tätä tarkoitusta varten.”. Käytännössä varusteet tilataan aina tarpeeseen eikä niitä varastoida yhtään ylimääräistä. Varautuminen siihen, että mitä tehdään, mikäli tartuntoja tulee useampia, jotka uhkaavat vaarantaa sopimusvahvuuden toteutumisen. Tarpeeseen tilattuna siis aivan liian kauan.” Harjoittelu ”Harjoittelussa tulee keskittyä sopimuspalokunnan toiminta-alueella tapahtuvien tehtävien harjoitteluun. Sammutusasujen toimitusajat ovat nyt vaihdelleet 6-12 viikkoon. 33 AMMATTIPALOKUNTA Henkilöstö ”Jatkossa operatiivisessa henkilöstöresurssissa tulee olla riittävä puskuri, vähintään 20% plus-puskuri pelastuslaitoksessa.” Tilat ”Ensihoidon tilojen eriyttämisen mahdollisuus pelastuksesta tulee olla (henkilöstö, päivystystilat, sosiaalitilat).” Työkierto ja työvuorojen vaihdot ”Ensihoidon vs. Eli sellaiset tehtävät, missä kyseinen sopimuspalokunta pääasiassa toimii. Käytännössä nykyisellään varastoja ei ole kenelläkään ja pelastustoimi tilaa kalustoa palokalustoliikkeiltä, joilla ei ole varastoja, vaan toimitukset tulevat suoraan tehtailta. Tulemme jatkossa hyödyntämään harjoituksissa myös niin sanottua hybridimallia, jossa osa koulutuksesta vedetään teoriana Teamsissa ja osa striimataan Teamsiin. Jopa hieman ”vanhemmatkin taistelijat” tämän epidemian aikana hankkivat älypuhelimia, sähköposteja ja Teamseja. Palokunnan päällikkö piti tarkkaa taulukointia valmiudesta ja kaikki poikkeavat poissaolot ilmoitettiin ja kirjattiin.” Varusteet ”Sammutusvarusteiden ja myös muiden varusteiden osalta hieman samansuuntaisia ajatuksia, mitä vakinaisen puolella. Noormarkussa tehtiin kohtuullisen tarkka suunnitelma, jossa koko hälytysosasto oli jaettu neljään osaan. Pitäisikö kuitenkin tulevaisuuden Pelastuslaissa olla määritelty pelastustoimen ensimmäiseksi perustehtäväksi pelastustoiminta ja vasta tämän jälkeen onnettomuuksien ehkäisy?” Kalusto ”Kalustovarastointiin varautuminen, pitäisikö varastossa olla käytössä kuluvaa peruskalustoa nykyistä enemmän (sammutuskalusto, sammutusvarusteet, ajoneuvojen perusvaraosat). Jatkossa tulemme ohjaamaan kaiken teoriaopetuksen Teamsiin, koska se tavoittaa myös sellaisia jäseniä, jotka eivät voi töiden tai muiden poissaolojen vuoksi osallistua harjoituksiin. Harjoituksissa ei tarvitse tavoitella kuuta taivaalta tai muita erikoisuuksia, vaan pitäytyä aivan perusasioissa, joita hyvin hallittuina voidaan sitten soveltaa aina tarpeen mukaan. pelastuksen työkierron haasteet palomiehillä (ei voinut kiertää normaalisti 1 tv ensihoito / 1 tv pelastus) Työvuorojen vaihdot kohtaamatta (tuleva – lähtevä vuoro).” Poikkeusajat ”Keskittyminen haasteellisempana aikana vain pelastustoimen perustehtävään eli pelastustoimintaan ja sen välittömiin tukitehtäviin. vahvuudet) on ehdottoman tärkeää. Nyt epidemian aikana, ja varsinkin sen jälkeen, toimitusajat ovat hyvin hyvin pitkiä.” Summa summarun ”Varsinaisesti kyseessä on hyvin pitkälti varautumisen asiat, jotka valitettavasti pelastustoimen omassa toiminnassa ovat lapsen kengissä.” SOPIMUSPALOKUNTA Varautuminen altistuksiin ”Sopimuspalokuntalaisten altistumisen minimointi (maskien käyttö, turvavälit, ajoneuvojen max. Noormarkussa ei tullut yhtään taukoa harjoitteluun, vaan etenimme harjoitusohjelman mukaisesti harjoittelemalla 52 kertaa vuodessa. Kaikki sopimuspalokunnathan eivät osallistu aina kaikenlaisiin onnettomuustyyppeihin, vaan ne menevät hieman kyseisen palokunnan sijoituspaikan ja hälytysvasteiden mukaisesti. Perusasiat tulee osata kirkkaasti. Käytännön harjoitukset muutettiin Teamsiin ja kyseisiin aiheisiin aina etsittiin tai laadittiin koulutusmateriaali. Nyt käytännön harjoituksiin tuli aivan liian pitkä tauko mikä näkyi selkeästi tehtävillä, kun edes ne perusasiat eivät enää sujuneetkaan laadukkaasti
Toimituksellista stilisointia on tehty joidenkin vastausten kohdalla asiasisältöä muuttamatta.. 34 palokuntalainen PK108 KORONA-AJATUKSIA JA OPETUKSIA KENTÄLTÄ Kysyimme korona-ajan opetuksia 25 alalla toimivalta henkilöltä sammutusmiehistä pelastusjohtajiin. Julkaisemme saamamme vastaukset anonyymisti sellaisenaan
Viranomaisten toiminnot ovat olleet välillä ristiriitaisia. Palokunnan väki hitsautui entistä paremmin yhteen. Pitää varautua paremmin erilaisiin yhteiskunnan häiriötilanteisiin lisäämällä muun muassa koulutusta sopimuspalokunnille. Palokuntien viikkoharjoitukset ovat tehokkaampia pienryhmissä toteutettuina. Ohjeissa ja määräyksissä oltiin myöhässä ja niihin reagoitiin hitaasti. Etäkoulutusjärjestelmän kehitys ja sen toteutus onnistui pelastuslaitokselta nopeasti, siitä hyötyivät eritoten pienet sopimuspalokunnat. Valtakuntatasolla ei ole ollut selvää, kuka tätä kokonaisuutta on johtanut. Eri viranomaistahot keräsivät paljon raportteja jopa päivittäin. Opittiin etämateriaalit ja etäopiskelu. Tiiviimpi yhteydenpito oman palokunnan väen kesken pandemian aikana, jokaisella ” huoli” toisen terveydestä ja hyvinvoinnista sekä oman palokunnan toimintavalmiudesta. 35 Etäkoulutukset ja -kokoukset ovat tulleet jäädäkseen. Narinat pienistä asioista jäivät pois. Etäkokouksien käytön lisäys aktivoi myös osallistumaan paremmin kokouksiin. Ja tuntuu, että pitkälti mentiin taas vakituinen henkilöstö edellä. Yhteisöllisyyden merkitys korostui, kun ei voitukaan tavata oman palokunnan porukan kanssa viikkoharjoituksissa. Käytännön harjoittelun vähyys näkyy sopimuspalokuntien toiminnassa, mitä pidempään pandemia kestää. Nämä veivät toisinaan kohtuuttomasti työaikaa. Ensimmäinen vuosi meni, kun piti poimia oman työn kannalta vaikuttavin tieto STM:n, THL:n, SM:n, AVI:n, yliopistosairaalan, sairaanhoitopiirin ja kaupungin toisistaan välillä poikkeavista ohjeista. Paikallisena toimijana olisi kaivannut yhdestä suunnasta tulevaa yhdenmukaista ohjausta ja viestintää. ??. Maailmassa mikään ei ole itsestään selvää. Ehkä jotain pientä oli huomioitu lintuinfluenssan jäljiltä, mutta kokonaisuutena valmistautuminen oli heikkoa. Asiat hoituvat myös verkossa, mutta tarvitaan myös aitoja kohtaamisia. Pelastuslaitoksen sisällä pitää kyetä paremmin esimerkiksi Teams:n välityksellä keskustelemaan työvuorojen ja paloasemien kesken, jotta kaikilla olisi yhteneväinen tilannekuva. Ministeriöiden varautuminen on ollut hyvin puutteellista. Palokunnat voivat olla entistä enemmän mukana tuottamassa harva-asutusalueella yhteiskunnan kriittisiä palveluita häiriötilanteissa. Ennakkovarautuminen tämän mittaluokan pandemiaan ei ollut kohdillaan valtakunnan tasolla, alueellisella tasolla eikä myöskään paikallisella tasolla. Koulutusvelka pelastustoimen koko toimintakentällä kasvaa koko ajan yhä suuremmaksi ja sen kiinni kurominen vaatii pelastuslaitoksilta entistä aktiivisempaa otetta tuottaa tarpeeksi laadukasta kurssija koulutustarjontaan sopimuspalokunnille. Digiloikka tuli palokuntaankin. Seuraava askel on, että nyt paikasta riippumaton työskentely muuttuu myös ajasta riippumattomaksi. Asiat hoituvat myös ilman valvontaa. Kaiken kaikkiaan tehtiin valtava digiloikka, jota pitää myös jatkossa hyödyntää koko pelastustoimen kaikilla osa-alueilla
Ennenkin on pidetty ryhmissä, mutta nyt harjoituksia on pidetty eri päivinä ja esimerkiksi kahdessa eri ryhmässä saman päivän aikana, joista toinen on ollut virka-ajalla. Tässä on paljonkin parannettavaa, kun yksilöi eri ammattiryhmien erilaiset tarpeet. Koulutusten osia voidaan järjestää etänä, esimerkiksi kurssien teoriaosuudet. Toinen asia on se, että pandemia EI OLE vieläkään ohi, vaikka suuri yleisö niin ajatteleekin (Ukraina vei huomion toisaalle). Läsnäololla on toki puolensa, mutta ei enää entiseen malliin (näkyy jo). Vihdoin opittu se, että muutos on pysyvä olotila. SM työllisti kohtuuttomasti erilaisilla kyselyillä asian tiimoilta. Järjestö NN on oppinut sähköisten välineiden merkityksen yhteydenpidossa ja voinut laajentaa yhteydenpitoa merkittävällä tavalla tömssien ja muiden muodossa. Osaammeko olla esimerkkinä. Löydämmekö uuden normaalin. Ei tainnut olla ohjeita Kirkkokadullakaan. Pandemiaohjetta on ylläpidettävä jatkossa. Olimmeko turvallisuuden esimarssijoita alueellamme. Sopimuspalokuntalaiset haluavat myös live-kohtaamisia, mutta osan voi järjestä jatkossakin etäyhteyksin. Toisaalta työvuorot halusivat tietoa sairastuneita, mutta toisaalta työnantajan ei ole lupa kertoa. Sopimuspalokuntalaiset voivat osallistua Teams-palavereihin myös työpäivän aikana. Tehtiin sitä mukaa, kun homma eteni ja asioita tuli eteen. Hieman jäi ohut kuva maakunnallisesti. Enemmän oltiin pyytämässä lievennyksiä kuin valvottiin yleistä turvallisuutta ja pandemian katkaisemista. Toinen iso asia on tullut jäädäkseen eli valtava etäyhteyksien hyödyntäminen. Osa jopa koki, että ohjeistetaan liikaakin. Webinaarit toimivat yhtenä koulutusmuotona yli aluerajojen. Sisäinen tiedottaminen on erittäin tärkeää, ja toimintakyvyn ylläpitoon joka suhteessa pitää panostaa. Oliko niin yksityiskohtainen tieto tarpeen. Jatkossa on paremmin suunniteltava varautuminen: suojavarusteita, tiedon jakamisen tavat, viestintäsuunnitelma, varautuminen toimimaan suunniteltua pienemmillä vahvuuksilla, sopimuspalokuntien parempi hyödyntäminen valmiuden varmistamisessa… Kunnollisia ohjeita ei ollut ennen tapahtuman alkua. Tähän liittyi myös ”luvattoman” henkilörekisterin muodostumisen mahdollisuus. Turvallisuusviranomaisena tulee olla senkin jälkeen hereillä, kun luullaan asioiden olevan ohi. Mikä on uusi normaali. Laki ”rokotepakosta” ollut, ei mitään 100 % yhtäpitävää linjausta, aiheutti haasteita. Lisäksi havaitsin sen, että helposti lipsutaan rajoituksista, jos siihen annetaan pienikin mahdollisuus. Vaikuttanee jatkossakin?. Suurin oppi on se, että aina pitää varautua. Tiedon kerääminen ja tilastointi sairastuneista ja mahdollisesti altistuneita ei ole helppo rasti yksityisyyden suojan takia. 36 palokuntalainen PK108 Pelkkien sähköpostitse lähetettyjen koronaohjeiden tulkinta aiheutti jonkin verran epätietoisuutta henkilöstössä (muun muassa suositusja pakko-käsitteiden merkitys). Onko enää syytä matkustella muutaman tunnin takia lainkaan. Etätyön lisääntyminen on vaikuttanut hälytysvalmiuden paranemiseen
Luulen, että varautumista ei ole opittu. Väitän, että viranomaispuoli ei ole pysynyt ihan tehokkuuden kasvun mahdollisuuksien perässä. Pelastuslaitos voi järjestää alueen yhteisiä Teams-harjoituksia. Kokemus eri kokousalustoista on ollut kattava. Edes hälytysyhteydet eivät toimi vielä luotettavasti, kommunikaatioyhteyksistä puhumattakaan. Varautumisessa pitää varautua kaikkeen! Oli upeaa nähdä, miten asiantuntijamme valmistelivat vajaassa kahdessa viikossa kaksi keskeistä varautumissuunnitelmaa helmi-maaliskuun vaihteessa 2020 siitä miten suojaamme toimintaamme ja miten toimimme jos ”pahin mahdollinen” alkaa realisoitua organisaatiossamme. Asioita voi tehdä uudellakin tavalla. Toiminta on pyrittävä pitämään käynnissä palokunnissa myös pandemia-aikana. Toivottavasti ei koskaan palata takaisin täysin samaan. Tilojen ja yksiköiden puhtaus on parantunut. Tosin silti vaaditaan sopivassa suhteessa oikeitakin kontakteja. Omalla aktiivisuuden ansiosta toiminta ei pysähtynyt täysin pandemian alussa. Yhdistys on oppinut hyödyntämään etäkoulutusta. Etäyhteyksien hyödyntäminen on lisännyt tiedon vaihtoa ja lähentänyt ihmisiä. Eihän tällaisen varalle ollut aiemmin varauduttu. Osa tosin ei ole oppinut sitäkään. 37 Palokunnan tulee itsekin olla aktiivinen, ei vain odottaa muiden ohjeita. Kalustolle tulee tehdä viikoittain tarkistus, vaikkei olisi harjoituksia. Varautuminen tulevaisuudessa tulee tehdä paremmin operatiiviseen vahvuuteen. Harjoitustauot ym. Siitä sitten miettimään, että se oli noin 3e per operatiivinen henkilö. rikkovat palokuntien yhteisöllisyyttä. Meillä on seuraavaksi sota lähempänä kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Materiaaliseen varautumiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota kuin aiemmin. Pandemia-mahdollisuus on otettava huomioon myös paloasemien suunnittelussa, jolloin työvuorot voidaan luontevasti eristään toisistaan. Merkittävin asia on se, että organisaatiossa linjattiin yhtenäinen toimintakäytäntö, jossa kaikilla tuli olla yhtenäinen turvallisuuskulttuuri koronan suhteen. Sitä jopa pääosin noudatettiin, vaikka yleensä tulee vastaukset, että meillä on tällä paloasemalla tällainen tapa toimia ja sitä ei muuteta. Toivottavasti on opittu, että ainakaan lisärahan muodossa arvostusta ei pelastustoimelle ole tulossa Muut toimialat saivat satoja tuhansia, pelastustoimi sai 60k€ suojainhankintoihin koronan alkuvaiheesa. Suunnittelua on parannettava siten, että kaikkien asemien toiminta voidaan henkilöstösiirroilla turvata myös laajamittaisen poissaolon tilanteissa. Henkilöstön näkemyksiä on tarkoin kuunneltava koronarajoituksia rakennettaessa. Ylipäänsä pelastustoimi otti digiloikan pandemian alussa, johon muutoin olisi mennyt vielä pitkään. Osa pelastuslaitoksista on toivottavasti oppinut sopimuspalokuntien merkityksen. Harjoituksiin kannattaa ottaa tavaksi, että niihin ilmoittaudutaan etukäteen. ?
Olimme päivittäneet omat vakuutuksemme siitä oppineena, mutta vakuutusyhtiön päätös oli nyt näin, palokunnan päällikkö Martti Välimäki kertoo.. 38 palokuntalainen PK108 Karviassa vasikkaripulitartunta Paska juttu palokunnassa Karvian VPK:sta vasikkaripuliin sairastuivat muun muassa Ville Marttila, Heikki Nummijärvi ja palokunnan päällikkö Martti Välimäki. Palokunnan vakuutusyhtiö ei kuitenkaan suostunut maksamaan kaikkien sairauslomia, vaan vain niiden, jotka olivat käyneet testissä. Karvian VPK:n arki sai yllättävän käänteen muutama päivä hälytyksen jälkeen joulukuun lopulla. Tehdyissä testeissä syyksi löytyi kryptosporidioosi. Palokunnan whatsupp-ryhmässä alettiin ihmetellä, kun hälytyksellä olleiden palokunnan jäsenillä ei meinannut ruoka pysyä sisällä. Vain muutama yksittäinen palokuntalainen ei saanut tehtävällä tautia, ja taudin sairastaminen vaati sairastuneilta palokuntalaisilta poissaoloa omalta työpaikalta. – Meillä oli noin kymmenen vuotta sitten sattunut kalkkunaonnettomuus esimerkkinä, missä myös sairastui palokuntalaisia. Palokuntaa ihmetytti vakuutusyhtiön päätös. Tästä aiheutui monenlaista paperityötä jälkikäteen. Onneksi kuitenkin palokuntalaisten siviilityönantajien työpaikoissa sairauslomat pystyttiin huomioimaan. Palokunta oli ollut liikenneonnettomuudessa, missä karja-auto oli liukastellut pois tieltä. Tehtävässä palokunta joutui siirtämään vasikoita rikkoontuneesta karja-autosta toisiin ajoneuvoihin. Lopulta päätettiin, että muutama kävisi tekemässä ulostenäytteen. Kryptosporidioosi on Cryptosporidium parvum -alkueläimen aiheuttama vasikkaripuli, joka tarttuu helposti myös ihmiseen. Terveyskeskuksen ohjeena oli, että muutama kävisi siellä, ja sen perusteella voitiin todentaa kaikille sama diagnoosi. Sairastuneet palokuntalaiset lähettivät palokunnan vakuutusyhtiölle tiedot, että se korvaisi sairauslomalaisten sairauslomat
No joo. Tai oikeastaan vuoron nuorin joutui ne hakemaan. 39 LÄMPÖKAMERAMIES on pitkän elämänsä varrella poikennut kymmenillä ammattipaloasemilla. Lämpökameramiehen kokemusten mukaan näissä seitsemässä sadassa palokunnassa on ainakin 6969 kuppikuntaa. AI NIIN, ne sopparien palokunnat. Näillä asemilla vietetyt vuorokaudet ovat paljastaneet, että Suomessa on oikeastaan 612 ammattilaisten pyörittämää palokuntaa. LÄMPÖKAMERAMIES. Niitä on vajaa 700 ja niitä voi kutsua todella palokunniksi. Tehtävän jälkeen useissa työvuoroissa keikka käydään läpi perusteellisesti. Onneksi useissa ryhmissä ymmärretään harjoittelun merkitys, mutta niitä lusmuilevia porukoitakin löytyy. Nuo olivat niitä työpalvelun ulkopuolisia tunnelmia. LÄMPÖKAMERAMIES on ollut lauantaina työvuorossa, jossa illallista valmistettiin koko porukalla kolmisen tuntia – ja sitten herkuteltiin. Toisissa tuskin puhutaan sanaakaan siitä, miten meni – tai olisiko voinut mennä paremmin. NÄIN LOPUKSI on Lämpökameramiehenkin oltava rehellinen. ENTÄ SITTEN TYÖPALVELU. Erot työvuorojen liikuntaharrastuksissa ovat suuret. 153 ammattipaloasemaa, mutta niissä on 612 palokuntaa TEHTÄVILLÄ EROT ovat pienet. Toisissa käydään porukalla kuntosalilla, toisissa pelataan joukkuepelejä joka työvuorossa. Ja sitten tuo harjoittelu. On kaikin puolin säntillisiä ryhmiä, ja sitten niitä, jotka kammertautuvat esimerkiksi letkuhuoltoon kunhan kerkiävät. Kullakin vuorolla on oma kuplansa, jota voidaan myös kutsua kulttuuriksi – palokunnaksi. Ruoka oli viimeisen päälle ja sitä oli riittävästi. ERÄÄLLÄ PALOASEMALLA työvuoron jokaisella miehellä oli oma paikka ”olkkarissa”, ”messissä” tai ”keittiössä” (tv-huoneilla on yhtä monta nimitystä kuin on paloasemia), toisessa vuorossa oli aivan sama missä kukin istui. kolumni Miten tämä on mahdollista. Vuosien varrella työvuorojen kulttuurit ovat lähentyneet toisiaan uusien palomiessukupolvien astuttua riviin ja vanhojen körmyjen siirryttyä eläkepäiviä viettämään. Oikeastaan kessun persoona, koulutus ja kokemus ratkaisevat, miesten suoritukset hoituvat pääosin saman kaavan mukaan. Ammattiasemalla työskennellään yleensä neljässä työvuorossa, joiden miehitys vaihtuu vain lomien, sairauslomien tai muiden poissaolojen vuoksi. SAMAN PALOASEMAN TOISESSA TYÖVUOROSSA kokemus oli päinvastainen; joku oli uskaltanut tuoda einesmaksalaatikon vuoron omaan haisevaan jääkaappiin, muut kävivät hakemassa pitsat tai hampparit
Yritys operoi viraston omistamalla kalustolla kolmesta tukikohdasta käsin. 40 palokuntalainen PK108 Muutoksia rautateiden jälkiraivauspalveluissa Rautateiden uudet jälkiraivauspalveluiden alihankintasopimukset solmittiin viime vuoden lopulla Väyläviraston ja Sampel Oy:n välillä. Muutaman vuoden ajan Väylävirasto vastasi raivaustoiminnasta pääsääntöisesti itse.
Tukikohtien sijainnit on valittu siten, että niistä pystytään kattamaan eniten liikennöidyt reitit mahdollisimman nopeasti. Kolme tukikohtaa Väyläviraston raivauskaluston tukikohdat sijaitsevat Riihimäellä, Kouvolassa ja Oulussa. Väylävirasto on linjannut, että nykyisestä palveluverkosta lähdetään liikkeelle, mutta kokemusten karttuessa voidaan laajentamista harkita yhteiskunnalliset tarpeet huomioi. Vastuu säilyy Väylävirastolla Väylävirasto ehti hoitaa jälkiraivausta itse muutaman vuoden ajan. Väylävirastolla on lisäksi useita vaarallisten aineiden torjuntaperävaunuja sekä erillinen vaarallisten aineiden torjuntayksikkö. Olemassa olevalla sopimuksella ei vastuuta siis ulkoisteta, vaan hankitaan virastoa avustavaa henkilötyöresurssia raivaukseen ja pelastustoimintaan. – Tukikohdissa on pääkalustona monitoimiajoneuvo, joka on käytännössä raivausja sammutusauton yhdistelmä. Kanervan mukaan tyypillisimmät tehtävät ovat suistuneen vaunukaluston raiteille nostamisia sekä erilaisia pelastusviranomaisille annettavia virka-aputehtäviä. Palvelusopimuksiin kuuluu myös muita avustavia tehtäviä, kuten pelastusvälineiden ja ratapihojen vaarallisten aineiden torjuntavälineistön operointia. Monitoimiautoja on aiemman yhden sijaan nyt kolme, kertoo Atte Kanerva. 41 Teksti Arto Papunen Kuvat Väylävirasto ja Sampel Oy Alihankintasopimusten yhteisvertailuhinta on noin 11 miljoonaa euroa. – Virastomme huolehtii tarvittavien viranomaispäätösten tekemisestä sekä toiminnan ohjaamisesta 24/7-periaatteella. Väyläviraston junaturvallisuusasiantuntija Atte Kanervan mukaan muutoksen syynä oli yleinen linjaus siitä, että Väylävirasto on tilaajavirasto ja sen palvelut pyritään hankkimaan palvelusopimuksin, jos lainsäädäntö sen mahdollistaa. Rataosat ja liikennepaikat on luokiteltu kiireellisyystarpeen mukaisesti. Jokaisessa tukikohdassa on 1+3 henkilöä varallaolossa. Tyypillisissä tehtävissä siirtymään käytetty aika vaihtelee puolen tunnin ja kolmen tunnin välillä. Jälkiraivauksen yksikkö on liikkeellä kiireellisyysluokasta riippuen viimeistään 60-90 minuutissa. Tukikohdista löytyy lisäksi mönkijäja moottorikelkkakalustoa erityisolosuhteisiin. Todellinen yhteishinta kolmen sopimuksen osalta ja kolmen vuoden ajalta sijoittuu 5 – 11 miljoonaan euroon tehtävämäärien mukaan. Mahdolliset tehtävät voivat sijaita missä tahansa valtion rataverkolla. – Vastuu jälkiraivauksesta ja pelastustoiminnan avustamisesta on lainsäädännön mukaan yhä Väylävirastolla. Ajoneuvossa on myös nostin henkilökorilla ja raivauskouralla
Kanerva toteaa, että yhteistyö kenttätasolla on toiminut erittäin hyvin. Toiminta ennen kilpailutusta Aiempina vuosina palvelu hoidettiin pääsääntöisesti Väyläviraston oman henkilöstön toimesta. Osa tehtävistä oli ja on edelleen sellaisia, missä toimitaan yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa. – Väyläviraston toiminnan tunnettuus on laajentunut vuosien aikana, ja nyt kun valtakunnallinen valmius on saatu aikaan, niin tunnettuus kasvaa entisestään. Koulutusvaatimukset jälkiraivaukseen Jälkiraivauksen väellä on osaamisja pätevyysvaatimuksena vähintään pelastustoiminnan peruskurssi ja ryhmänjohtajalla tähän vaadittava pelastusasetuksen mukainen pätevyys, kertoo Sampel Oy:n toimitusjohtaja Toni Pekkonen. 42 palokuntalainen PK108 den. Sampel Oy:n henkilökunta pääsi kouluttautumaan viime syksyn aikana siten, että virallinen sopimuskausi saattoi alkaa joulukuun alussa. – Kalustoa kehitetään jatkuvasti. – Muutosvaiheen aikana VR:n henkilöstö on paikannut tehtäviä niiltä osin kuin neutraliteetti on pystytty varmistamaan, kertoo Atte Kanerva. Nykyiset ajoneuvot varusteineen ovat olleet yllättävän hyviä käyttötarkoitukseensa, mutta oheisvarusteiden kehittämisessä seurataan alan yleistä kehitystä, ja muuttuviin tarpeisiin on valmius reagoida. Toimitusjohtaja Pekkonen kertoo, että pohjakoulutuksena valituilla työntekijöillä on tarjouspyynnön mukaiset pätevyydet ja koulutukset. – Tehtävämäärät vaihtelivat tuolloin yleisesti noin sadan tehtävän molemmin puolin. – Suurin osa työntekijöistä on suorittanut ammatillisen pelastusalan tutkinnon Pelastusopistossa. Väylävirasto täydentää osaamista raivauskalustoon ja rautatietekniikkaan sekä radalla työskentelyyn liittyen. Virasto järjestää koulutuksia sekä itse että yhteistyökumppaneiden avulla. – Henkilöstöltä vaaditaan myös savuja kemikaalisukelluspätevyys sekä edellämainittujen tehtävien mukainen terveydentila. Joukossamme on myös rautatiealan ammattilaisia ja henkilöitä, joilla on pitkä VPK-kokemus. Liikennehallinnon virastomuutokset ja liikenteenohjaustoiminnan yhtiöittämishanke vaikutti osaltaan henkilöstön käyttömahdollisuuksiin. Yleisesti voimme jo tällä kokemuksella sanoa, että pelastusja rautatiealan taustojen yhdistäminen on varmasti Väyläviraston junaturvallisuusasiantuntija Atte Kanerva.. Myös liikennöitsijöiden tarpeet pyritään huomioimaan, summaa Atte Kanerva
Sen pääjohtaja on varatuomari Kari Wihlman. – Sitä on vielä muutosvaiheen aikana käytetty, mutta hiljalleen vähenevissä määrin. – Kalustoa hyödynnetään muun muassa viankorjaukseen. Olemme itse tämän rajanneet näin, koska haluamme varmistaa, että kaikki huoltoja tarkastustehtävät voidaan suorittaa loppuun turvallisesti. VR:ltä turvallisuuspäällikkö Ville Nykänen kertoo, että heillä on vielä raivauskalustoa käytössä. Lisäksi se vastaa liikenteenohjauksen ja talvimerenkulun järjestämisestä. – Kaikista näistä tehtävistä ei ole mahdollisuutta lähteä operatiiviselle tehtävälle. Väyläviraston vuosibudjetti on noin 2,1 miljardia euroa. Trafikledsverket) on noin 480 hengen asiantuntijavirasto, joka keskittyy tie-, rataja meriliikenteen väyläverkon suunnitteluun, kehittämiseen ja kunnossapitoon sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Trafikverket). Lisäksi raivaushenkilöstömme antaa kaluston teknistä tukea sekä tekee kaluston liikennekelpoisuuden tarkastamisen sen jälkeen, kun raivausporukka on suorittanut raivauksen.. Virasto perustettiin vuoden 2010 alussa. Vuoden 2018 loppuun saakka sen nimi oli Liikennevirasto (ruots. VR:lle jää vielä raivauskalustoa Kanervan mukaan VR:n kalustoa ei enää käytetä valtion rataverkolla. Sampel Oy:n tehtävänä on suorittaa myös varautumiseen liittyviä huoltoja tarkastustehtäviä Väylävirastolle. 43 Väylävirasto vastaa valtion väyläverkosta Väylävirasto (ruots. Lisäksi tällä ratkaisulla pystymme välttämään turhat viivytykset tehtävälle lähtemiseen. Tehtävät kun ovat todella monimuotoisia ja täysin verrattavissa onnettomuustilanteisiin, joissa tilanteiden ennakoiminen ja varautuminen tilanteiden muuttumiseen on erittäin tärkeää, jotta työt voidaan suorittaa turvallisesti. Virasto kuuluu liikenneja viestintäministeriön hallinnonalalle. Se ei kuitenkaan kuulu Väyläviraston raivaustoimintaan. Lähde: Väylävirasto, vayla.fi toimivin kokonaisuus
Satakunnassa on kuljettu omaa tietä ja kehitetty 26 tunnin koulutusohjelma, jossa on käytetty oppeja Puolustusvoimien maastoajoneuvokoulutuksesta. Henkilöstön koulutus vaativaan maastoajoon vaihtelee huomattavasti jopa pelastuslaitosten sisällä. 44 palokuntalainen PK108 MÖNKIJÄKOULUTUSTA LOUNAIS-SUOMESSA Pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien käytössä Suomessa on useita satoja mönkijöitä
– Tuolloin oli tunnistettu osaamisvaje palokuntien moottorikelkkakoulutuksessa. Maasto on vaihtelevaa, ja sieltä löytyy oikeastaan kaikkea, mitä mönkijäkoulutukseen tarvitaan. Kurssi voidaan suorittaa tiiviinä yhden illan ja viikonlopun mittaisena pakettina. – Kurssille osallistumisen ehtona on se, että kurssilainen osaa riittävät perusteet oman paloasemansa mönkijän käytöstä, jolla hän osallistuu kurssin käytännön osiolle Raasissa. – Puolustusvoimien koulutus oli laadukas, ja olemmekin käyttäneet sieltä saatuja oman kurssin suunnittelun pohjana. – Kurssilaiset pääsevät viikonlopun aikana etsimään laitteensa ja myös omia rajojaan ohjatusti. Länsi-Suomen Pelastusalan liitto on ollut vahvasti mukana järjestelyissä. VIISI KURSSIA TAKANA Vuonna 2014 järjestettiin ensimmäinen pelkästään palokunnille tarkoitettu kurssi Lounais-Suomessa. – Maastossa liikuttaessa kaikki on mahdollista ja siksi rajoitettu osanottajamäärä on tarpeen.. Pääsimme hakemaan oppia Puolustusvoimien moottorikelkkakurssille, joka antoi osviittaa, kuinka maastoajoneuvojen koulutus tulisi järjestää myös pelastustoimessa. Kari Kankaanpään mukaan 10-12 osanottajaa ja kolme kouluttajaa on juuri sopiva määrä tehokkaaseen koulutukseen. Viikonloppuna koulutus aloitetaan perusharjoitteilla, jonka jälkeen edetään vaativimpiin suoritteisiin. – Saimme oikeuden käyttää puolustusvoimien Varsinais-Suomessa sijaitsevaa Raasin harjoitusaluetta, joka on erinomainen juuri mönkijäkoulutukseen. Siirryttyään Satakunnan pelastuslaitokselle Kankaanpää osallistui Lahdessa järjestettyyn Hämeen Rykmentin maastoskootterien tyyppilupakoulutukseen. 45 Satakunnan pelastuslaitoksen palomestari Kari Kankaanpää sai kipinän pelastustoimen maastoajokoulutukseen palvellessaan aikanaan Pirkanmaan pelastuslaitoksella
Tällä saadaan tasapuolistettua sitä suorituskykyä, joka termin ”mönkijä” taakse pelastustoimessa kätkeytyy. Viikonloppuna ei pelkästään ajeta, vaan perehdytään myös maastossa ajamisen taktiseen puoleen, jota Kankaanpää haluaa erityisesti korostaa pelastustoimen ATV-koulutuksessa. LAITE ATV, jonka nelivetotekniikka mahdollistaa 4x4 tai 6x6 vedon, 1-2 paikkainen kyky kuljettaa maastossa moottoriruiskua ja 400 metriä pääjohtoa ja vaihtoehtoisesti kykyä kuljettaa yhtä makuupotilasta turvallisesti maastossa kyky toimia maastossa kaikkina vuorokaudenaikoina VARUSTEET suunnistuksen mahdollistava karttapohjainen gps-laite tai vastaava vinssi edessä (+vinssausvarusteet) kaksi ajosiltaa (esteiden ylitys maastossa), jotka mahdollista kuljettaa mukana maastoon tieliikennekäyttöön hyväksytyt kypärät kuljettajalla ja matkustajalla soveltuva alkusammutuskalusto omasuojaa varten lapio sekä moottorisaha (suositeltava) KOULUTUSVAATIMUS lähtökohtaisesti mönkijän kuljettajalta vaaditaan ajamisen peruskoulutus (myös muualla hankittu osaaminen käy, esimerkiksi Pv, PeO tai Poliisi) mönkijä-yksikköä kohden tulisi palokunnassa olla vähintään neljä peruskoulutuksen saanutta kuljettajaa .. 46 palokuntalainen PK108 Viivästymiä esimerkiksi hinausten tai vinssausten vuoksi ei saisi olla liikaa. – Sähköisen ja paperisen kartan käyttö ja huolellinen reittisuunnittelu kuuluvat olennaisena osana kurssin opetusohjelmaan. Suorituskykyja koulutusvaatimus ATV-laitteille Satakunnan pelastuslaitoksella on laadittu mönkijöille ja kuljettajille vähimmäisvaatimukset, jotka ohjaavat jatkossa laitehankintoja, koulutusta ja maastossa tapahtuvaa toimintaa. Perinteisesti tämä unohtuu pelastustoimen ATV-ylläpitokoulutuksessa Toteutuneilla viidellä kurssilla on ollut mukana sopimuspalokuntalaisia kolmen ja päätoimista henkilöstöä kahden pelastuslaitoksen alueelta. Asiaa voisi tarkastella myös kansallisesti. – Peruskoulutuksen saaneille pyritään myös järjestämään vuosittain päivänmittaisia kertausharjoittelua Raasissa, päättää palomestari Kari Kankaanpää
Joskus tuntuu siltä, että nykyisessä Hankintalaissa on jotain pahoin pielessä, koska markkinaoikeuteen valittajat ovat vahvoilla. 47 PALOAUTOKAUPASSA POIKKEUSOLOT JOENSUUN KEVYTYKSIKKÖ TILAUKSESTA TOIMITUKSEEN 4.2.2021 Tarjouspyyntö 4.3.2021 Saurus Oy jätti tarjouksen 20.4.2021 Tilaus 29.4.2021 Suunnittelu alkoi Heinäkuu 2021 Alustan piti tulla Saurukselle Syksy 2021 Korirakennetta tehtiin niin pitkälle kuin mahdollista. Tämä on meille päällirakentajana hyvin suuri ongelma. Suutarin mukaan auton luovutus oli 23.2.2022 eli toimitusajaksi tuli 10 kuukautta alkuperäisen viiden sijasta. Saurus Oy:n kotimaan myynnissä pitkän uran tehnyt Jari Suutari ei muista vastaavaa tilannetta. – Ymmärrykseni loppuu kyllä siihen, että käytännössä kaikki paloautojen tarjouskilpailut on viime aikoina riitautettu. Ylivoimainen este, joka ei johdu meistä, ei johda sakkoihin. Raskaiden ajoneuvojen alustojen kohdalla viiveet saattavat olla jopa kevyitä pidemmät. Alustan piti tulla heinäkuussa, mutta se saapui meille vasta joulukuussa eli viisi kuukautta myöhässä. Tuotannon suunnittelu on vaikeutunut merkittävästi aiemmasta. Suutari ottaa esimerkiksi alustatoimittajien ongelmat. Pelastusalan tilaajat ovat tämän ymJos kevytyksikön toimitusaika on yksi vuosi, ei enää voida puhua normaalitilanteesta. Hyväksyn terveen kilpailun, mutta en pykälillä kikkailua, päättää Jari Suutari. Joulukuu 2021 Alusta saapui Saurukselle Tammi-helmikuu 2022 Tuotanto 23.2.2022 Auton luovutus Toukokuu 2022 Koulutus Kesä 2022 Auton käyttöönotto Paavolan asemalla Joensuussa M-B Sprinter 519 CDI 4x4 Maksimimassa 5300 kg Miehistö 1+1 Vettä 300 l Vaahtoa 20 l Schmitz One Seven CAFS-järjestelmä märtäneet hyvin. – Joensuuhun toimittamamme kevytyksikkö tilattiin meiltä 20.4.2021 ja aloitimme suunnittelutyön heti seuraavalla viikolla. Jotain on pielessä. Suutarin mukaan komponenttipula, korona ja Ukrainan sota ovat ymmärrettäviä syitä toimitusviiveille. – Tässä, kuten muissakin tämän poikkeusajan toimituksissa joudutaan noudattamaan force majeure-pykälää. – Aivan uutta on se, että merkittävä eurooppalainen alustatoimittaja ei enää anna tarkkaa toimitusaikaa. Suomen paloautokauppaa haittaavat nyt komponenttipulasta johtuvat viiveet, valitukset markkinaoikeuteen, korona ja Ukrainan sota.. – Joitakin tilapäisiä toimitusviiveitä on vuosien varrella ollut, mutta tämän hetkiselle tilanteelle ei kyllä löydy vertaa
CAT-laitteita valmistava Bullit Group Ltd. Suomessa CAT-puhelinten markkinoinnista vastaava Tero Huovinen luottaa vahvasti valmistajan lupauksiin. Laitteet ovat alan termeillä sanottuna ”raaka-Androideja” eli ne ovat käyttöjärjestelmän suhteen muokPuhelimessa lämpökamera! PESUNKESTÄVÄT CATIT TÄHTÄÄVÄT PELASTUSALALLE Tero Huovinen toimii Suomessa valmistajan edustajana. Hänellä on kahdeksan vuoden kokemus CAT-puhelimista.. – Tähän mennessä laitteita ei ole saatu rikki palokuntakäytössä. 48 palokuntalainen PK108 Kosteus, kuumuus, kylmyys, lika ja pöly sekä iskut ovat matkapuhelimille haasteita erityisesti pelastustoiminnassa. Puhelimet on todella suunniteltu toimimaan poikkeuksellisissa olosuhteissa Huovisen mukaan käyttökokemuksia pelastustoiminnassa on jo saatu ja CATit ovat täyttäneet lupaukset. – CAT-merkki symboloi laatua, suorituskykyä ja ennen kaikkea teknologista innovaatiota. lupaa puhelimille paljon – huoletonta ja varmaa toimivuutta poikkeuksellisissa olosuhteissa
CATISSA ON LÄMPÖKAMERA CAT-puhelimen lämpökameran kuvaa tai videota voidaan katsella näytöltä tai sitä voidaan tallentaa paikallisesti puhelimen muistiin. – Yhteistyö CAT:in kanssa alkoi syksyllä 2021 jolloin solmimme kehittäjäyhteistyösopimuksen, joka avasi sovelluskehitystä varten tarvittavia ohjelmistorajapintoja, kertoo Finwe Oy:n toimitusjohtaja Juha Kela. Ne on suunniteltu suoriutumaan niin peruskuin sovelluskäytöstä. 49 kaamattomia ilman valmistajan räätälöintejä. – Suomessa kartoitamme viranomaispuolen tarpeita ja rakennamme lisäarvoa laiteperheemme ympärille. Ne voi pestä saippualla. CAT tekee Huovisen mukaan yhteistyötä eri maissa useiden viranomaistoimijoiden kanssa. Laitteet ovat myös IP68/IP69K -sertifioituja (IP-luokitus on Euroopassa käytetty luokitusjärjestelmä, joka mittaa laitteiden pölyja vesitiiviyttä. IP69K-luokiteltu laite kestää myös kovalla paineella tulevan veden ja vesihöyryn.) CATIT KESTÄVÄT PESUN JA ALKOHOLIN Puhelimet ovat täysin puhdistettavia. Palvelu on kehitetty Telia Onsite-palvelun päälle ja sen avulla yhdestä seitsemään osallistujaa voi seurata suorana CAT S 62 Pro:n normaalija lämpökameran kuvaa etänä. Olemme tuomassa markkinoille myös muita verkkoon liitettäviä ja kestäviä laitteita 2022 aikana. – IPS-teknologia takaa normaalia kestävämmän näytön. Puhdistukseen soveltuvat myös desinfiointiaineet, kemikaalit, valkaisuaineet ja alkoholi. B40 ja S42+ -laitteet täyttävät standardin ISO22196 (Measurement of antibacterial activity on plastics and nonporous surfaces) vaatimukset eli ne ovat itsessään antibakteerisia. Kelan mukaan näiden ansiosta lämpökameran ympärille on mahdollista kehittää esimerkiksi erilaisia väripaletteja tulipalojen havainnointiin tai henkilöiden hakuun. – Perusohjelmisto on valmiina, ja nyt meillä on mahdollista kehittää räätälöityjä ominaisuuksia, analytiikkaa ja live-näkymän jakoa eri kohteisiin.. KOVAT TESTIT TAKANA CAT-valikoimaan kuuluu kolme laitetta: S62 Pro, S42+ ja B40. Ne ovat Mil Spec 810H (US Military specification) mukaan hyväksyttyjä. Tavoitteemme on vastata käyttötarpeisiin vaativassa työssä, jossa tuotteiden käytettävyys, turvallisuus ja kokonaistaloudellinen edullisuus ovat ehdottomia edellytyksiä. Tämä tarkoittaa erityiskestävyyttä mm. – Lämpökameran monipuolinen soveltaminen vaatii laajennetun pääsyn kameran rajapintoihin ja asetuksiin. Näyttöjen teknologiana käytetty IPS on näyttötekniikka, jossa nestekiteiden kerros on kahden lasipinnan välissä. kylmissä, kuumissa ja vahinkoalttiissa ympäristöissä. Oululainen Finwe Oy on kehittänyt lämpökameroilla varustettuihin CAT-puhelimiin sovelluksen, joka mahdollistaa lämpökameraja normaalikamerakuvan jakamisen
Bullitt Mobile (Bullit Group) valmistanut CAT-puhelimia vuodesta 2012 Caterpillar Inc:in lisenssillä. Amerikkalainen Catepillar on Suomessa tunnettu muun muassa maansiirtokoneiden valmistajana. Yrityksille ja julkiselle sektorille CAT:teja myyvät mm. CAT SUOMESSA CAT-puhelinten maahantuonnista vastaa suomalainen F9 Distribution Oy Tampereella. HELSINKI JULKISTI UUDEN PELASTUSKONSEPTIN. Kyseisessä hankkeessa CAT S 62 Pro puhelin kiinnitettiin droneen, jolloin siihen oli mahdollista muodostaa etäyhteys ja katsella etänä livenäkymää metsäpalopaikalta sekä normaali että lämpökameran avulla. Brändiin kuuluu olennaisena osana toimivuus poikkeuksellisissa olosuhteissa. – Kehitettyjä ratkaisuja on mahdollista hyödyntää myös esimerkiksi tehdasalueilla, satamissa ja muilla kriittisillä alueilla, joilla tarvitaan reaaliaikaista 360 videovalvontaa ja, josta on tarve tunnistaa poikkeavia tilannemuutoksia mukaan lukien lämpötilojen äkilliset vaihtelut, Minna Rahkola täydentää. Metsäpalojen havainnointia varten Telian tukiasemamastoon kiinnitettiin 360 astetta kääntyvät videoja lämpökamerat, joiden havaintojen perusteella tekoälysovellus tuotti hälytyksiä hätäkeskukselle. MIKÄ IHMEEN CAT. Atea, Dustin, InmicsNebula, Elisa, Tietokeskus, DataGroup sekä Gigantti. Videokamera lähettää live-kuvaa palohavainnosta ja droonilla tehtävällä lennolla voidaan tarkastaa palon kohde ja sen laajuus. – Hankkeen aikana saadun palautteen perusteella ilmeni useita eri käyttökohteita reaaliaikaiselle lämpöja 360-livenäkymälle, kertoo FinCloud Oy:n toimitusjohtaja Minna Rahkola. Jälleenmyyjiä ovat muun muassa Elisa, DNA, Veikon Kone, Verkkokauppa, Euronics, Gigantti ja Power. 50 palokuntalainen PK108 KOKEILUN TULOKSET LUPAAVIA Kesällä 2021 FinCloud, Finwe, Telia ja Pelastusopisto toteuttivat hankkeen, jossa tekoälytekniikka valjastettiin metsäpalojen havainnointiin hyödyntäen reaalikaista videokuvaa. Caterpillar on myynyt tuotebrändinsä ja logonsa käyttöoikeuksia useille eri valmistajille eri tuotesegmentteihin varsinaisen yrityskonserninsa ulkopuolelle
Kokonaisuuteen kuuluu koulutettu miehistö, kaksi raskasta pelastuyksikköä ja raskaspelastuskontti. 51 Helsingin kaupungin pelastuslaitos julkisti huhtikuussa tiedotusvälineille ja yhteistyökumppaneille vaativien ja pitkäkestoisten pelastustehtävien toimintakonseptin. Pelastusjohtaja Vesa Halonen kertoi järjestelmän suunnitteluja kehitysvaiheen kestäneen noin neljä vuotta. HELSINKI JULKISTI Pelastusjohtaja Vesa Halonen haastateltavana. Uusimpana pelastusyksikkönä on vastikään hankittu RHE105, joka esitellään syyskuussa ilmestyvässä Palokuntalaisen numerossa 110. Tarvittaessa pelastustoimintaan voidaan käyttää myös muiden pelastusasemien miehistöä. Raskaiden pelastusyksiköiden käyttöön on koulutettu kaikkiaan noin 70 henkilöä. UUDEN PELASTUSKONSEPTIN. Pelastuskalusto ja miehistö ovat pääosin sijoitettu Kallion pelastusasemalle
Hallinto on vain yksi tekijä. Kansainvälistä yhteistyötä JOILLAKIN SUOMEN PALOKUNNILLA on ystävyyspalokuntia ulkomailla. Toivottavasti suomalaisia palokuntalaisia voisi nähdä vastaavissa tilaisuuksissa ulkomaillakin ja uusia yhteystyömuotoja keksittäisiin vielä lisää. Entä Viron kanssa tehtävä yhteistyö. Jos meillä olisi enemmän yhteistyötä naapurimaihin jo nyt, voisi tälläisten tehtävien hoitaminen olla helpompaa. Tietysti jossain mitassa yhteistyötä tehdään nyt rajan yli Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Kenties yhteistyötä voisi tehdä nykyistä enemmän. Ollaanko Suomessa valmiita auttamaan, jos näitä ulkomaan tehtäviä tulee enemmän. Kuinka paljon on pelastustoimen ammattilaisia sekä sopimuspalokuntalaisia, ja miten pelastustoimen lainsäädäntö muotoutuu eri maissa. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Pitäisi pohtia, minkälaisilla toimintamalleilla tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja minkälaista kalustoa on käytössä. SUOMESSA olisi syytä tarkastella nykyistä perusteellisemmin, miten pelastustoimintaa hoidetaan muualla. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA Petri Surakka puh. 010 555 5273 petri.surakka@scania.fi www.scania.fi SCANIA paloja pelastusajoneuvot. SUOMALAISET OLIVAT RUOTSISSA sammuttamassa maastopaloa muutama vuosi sitten. YHTEISIÄ HARJOITUKSIAKIN tulisi olla enemmän. 53 kolumni Vanheneva sammutusmies PELASTUSTOIMESSA asioita tarkastellaan monesti vain kansallisesta näkökulmasta, vaikka moni asia Suomessa riippuu enemmän tai vähemmän muun muassa EU:n lainsäädännöstä. Pelastustointa hoidetaankin eri maissa vähän eri tavalla, jossakin maissa pelastustoimesta vastaa valtio. Joissain yhteyksissä on nähty ulkomaisia palokuntalaisia myös Suomessa, esimerkiksi SPEKin ja SSPL:n seminaareissa
Hallitus huolehtii koko maan kattavasta paloasemaverkostosta.” kuin siitä sovitaan. Toistuvista huomautuksista huolimatta. Voimassa olevan pelastuslain mukaan alueen pelastustoimi, jatkossa hyvinvointialue, ”voi” palvelutuotannossaan käyttää sopimuspalokuntia, sen mukaan Lainsäädäntöprosessi viittaa perustavaa laatua olevaan näkemysvajeeseen PELASTUSTOIMEN KUPLIA perustuu kunta-ajan perinteisiin, mutta se muisto on hiipumassa. Teksti ja kuvat Silvio Hjelt Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa lukee otsikon ” Turvallinen oikeusvaltio Suomi” alla mm. Voimassa olevasta hallitusohjelmasta on poimittu joitakin ”kiireellisiksi ja välttämättömiksi” katsottuja osioita, jolloin hallitusohjelman mukaiseen kokonaisvaltaiseen uudistukseen on tarkoitus palata ensi hallituskaudella. Eivätkä pelastuslaitoksetkaan asiaa niinkään mainosta. Tämä etenkin siellä, missä muodollista työsuhdetta ei lainkaan synny, koska palkkaa ei makseta. Toistaiseksi palokuntien vetovoima vielä Ruotsin MSB:n selvityksen mukaan palomiehen raskain työtehtävä ei olekaan savusukellus vaan letkun vetäminen. 54 palokuntalainen PK108 mielipide Sopimuspalokunnista ei ole tässä yhteydessä muuta viitteitä kuin joitakin puhtaasti lakiteknisiä muutoksia. seuraavaa ” Sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä pelastuslaitosten kumppanina vahvistetaan tunnistaen myös niiden nykyiset ja tulevaisuuden haasteet sekä erityispiirteet. Nämä palokuntalaiset joutuvat jatkossakin toimimaan vapaaehtoistyön ja viranomaistehtävien epämääräisessä välimaastossa ”työsuhteenomaisessa” tilassa, jossa vastuita ei kanna oikeasti kukaan. Missä kiikastaa. Tämä siis siitä huolimatta, että hallitusohjelmassa on niistä nimenomainen maininta ja siitäkin huolimatta, että SSPL on esittänyt jo tähän kierrokseen muutaman yksinkertaisen, nykyisessä laissa perustavaa laatua olevan, mutta kustannusvaikutuksiltaan vähäisen puutteen korjaamisen. Siitä, että palokuntatyötä tehdään vain ja ainoas. Näin keskivertokansalainen elää syvässä tietämättömyydessä sopimuspalokuntien todellisesta roolista pelastustoimen palvelutuottajana, ellei ole sattunut osumaan paikalle, kun juhlapuheita on pidetty. Silloin jää myös määrittelemättä, kuka viime kädessä on esimerkiksi työnantajavastuussa siviilimaailmasta tunnettujen työhyvinvointiin liittyvistä velvoitteista, joten sekin asia jää ”tapauskohtaisesti ratkaistavaksi” (näin Vaasan Hallinto-oikeus). Kyseessä on jonkinlainen valinnainen optio, ja se arkinen seikka, että yksikään alue ei toistaiseksi ole tullut toiminnallisesti mielekkäällä tavalla toimeen ilman sopimuspalokuntia ei ole katsottu tarpeelliseksi kirjoittaa lakiin. SOPIMUSPALOKUNTA OUTO LINTU Voimassa olevasta pelastuslaista tulee vääjäämättä mieleen, että mahtaako virkakoneisto olla oikeasti Sisäministeriö pyytää lausunnot pelastuslain ja hätäkeskuslain muutosehdotuksista. Siinä muun muassa sellainen kuin terveydenhuolto riippuu siitä, miten kukin pelastuslaitos tulkitsee käsitettä ”muu raskas työ” . MUIDEN SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMISEN POHJA PUUTTUU Pelastuslakiin, muistutuksista huolimatta, ei olla määrittelemässä sopimuspalokuntalaisen juridista asemaa nykyistä tarkemmin. Uudistetaan pelastuslaki kokonaisvaltaisen selvityksen pohjalta. Kun rooli jää epäselväksi, ei ole paloasemien ovillekaan ryntäystä palokuntien jäseniksi. selvillä sopimuspalokuntatoiminnan perusluonteesta
Ja lomamatkailu vain ulkomaille. Siinä yhteydessä sopimuspalokuntien 0,4 %:n osuus kustannuksista ei paljonkaan päättäjiä kiinnosta. Jostain kumman syystä nykyisen pelastuslain tai hätäkeskuslain esityöt eivät kuvaa sellaisia maita, missä pelastustoimi Suomen tavoin vahvasti tukeutuu sopimushenkilöstöön. Luulisi yhteiskunnankin osallistuvan motivaatiotalkoisiin, mutta jostain syystä se puoli näyttää pahasti tökkivän. Se pitäisi näkyä myös lainsäädännössä!. Vai onko taustalla painostusta. KUPLIEN KUPLA Villiksi kasvanut alueellinen pelastustoimi muodostuu monesta erilaisesta kuplasta, eikä kuvio näyttäisi hyvinvointialueuudistuksen ”tehköön_ihan_mitä_ lystää”-vimmassa mitenkään selkiytyvän. Missään ei selkeästi kerrota, että laissa mainittu ”viranomaisen tehtäviä sopimuksen perusteella hoitava taho” onkin todellisuudessa joukko yksittäisiä, kukin erikseen hälytettäviä palokuntalaisia. Samoin se on johtanut siihen, että vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana ei ole sähköisen viestinnän huipuksi itseään kehuvaan valtakuntaan saatu aikaan varmatoimista valtakunnallista hälytysjärjestelmää. 55 mielipide taan, jos palokuntalaisen oma motivaatio riittää. Juhlapuheita on mukava pitää suljetussa piirissä silloin, kun akuutti kriisi on päällä tai juuri päättynyt. Asennevamma. Onko piilotavoitteena silloin se, että asukkaat siirtyisivät maaseudulta sellaisiin alueisiin, missä palveluita kannattaa tuottaa yksinomaan ammattivoimin. Jokin muu virike kuin rationaalisuus tulee vääjäämättä mieleen. TEKNISESTI OLEMATTOMIEN YKSIKÖIDEN HÄLYTTÄMISVASTUU Kummajaisuus näkyy hätäkeskuslainsäädännössäkin, missä lähtökohtana on yksiköiden hälyttäminen. Koska sellaisesta ei ole lain mukaan vastuussa kukaan. Tämä olisi syytä muistaa kun säädöksiä rusnataan. On maita, missä pelastustoimi perustuu miltei kokonaan ammattihenkilöstöön. Pääsääntöisesti sopimuspalokunnan ajokki seisoo miehittämättömänä pimeässä tallissa eikä ”yksikkö” ole olemassa ennen kuin miehitys on saatu kokoon. Niinpä hätäkeskuksen tehtävä jääkin epäselväksi, mikä onkin aikojen saatossa johtanut kaikenlaisiin vääntöihin. EIKÖ SOPIMUSPALOKUNTAJÄRJESTELMÄ OLEKAAN OIKEASTI AINA MIELESSÄ. Nyt olisi aika noudattaa J.K.Paasikiven neuvoa ja tunnustaa tosiasiat: Ilman sopimuspalokuntia pelastustoimen palvelutasoa ei pystytä Suomessa ylläpitämään. Mutta pitkän tähtäimen ilmeinen haluttomuus rehellisesti tunnustaa arkiset tosiasiat ihan oikeasti tuntuu oudolta, varsinkin kun sopimuspalokuntatoiminta on yhteiskunnan kannalta erityisen kustannustehokas tapa tuottaa pelastustoimen palveluita, ei ainoastaan syrjäseuduilla, vaan myös tiiviimmin asutuilla alueilla. Palokuntatyötä tehdään silloin kun siihen on sekä tarvetta ja mahdollisuus. Paitsi että niissäkin toimii erilaisia vapaehtoisuuteen perustuvia palokuntamuotoja. Vaarana onkin se, että se osuus yhteiskunnan positiivisesta huomiosta ei myöskään tulevaisuuden mahdollisia palokuntalaisia kiinnosta, ja silloin jäisikin vain huonoja vaihtoehtoja. Ellei sitten eletä ihan omassa kuplassaan. Keskivertopalokuntalainen ei ole jatkuvasti asemalla harjoittelemassa tai hälytystä odottamassa. Onko tämä enne. Monesta muusta maasta poiketen Suomi on jokseenkin kauttaaltaan harvaan asuttua seutua, jossa kiireisen palvelutuotannon on jo teknisistä syistä pakko pitkälti tukeutua paikallisiin toimijoihin. Kaikki muut vaihtoehdot ovat joko taloudellisesti tai poliittisesti jokseenkin mahdottomat. Eikä motivaatio ole itsestään selvä asia, ei palokuntalaiselle eikä varsinkaan järjestelmän jatkuvuuden edellyttämälle jälkikasvulle. Muuna aikana palokuntalainen tekee muuta, olkoon se sitten ansiotyötä, lepoa tai harrastusta
SYSTOLEN VUOSIKERTA 50€ (6 LEHTEÄ) Tilaukset osoitteessa www.systole.fi/tilaajapalvelu Ku va : M at ia s W es in. Kuljemme potilas ja ensihoitaja edellä unohtamatta hoitoketjun lenkkejä ja yhteistyötahojamme. Lehti kertoo ensihoitajiin ja ensihoitotyöhön liittyvistä asioista vahvalla alan tuntemuksella. Se käsittelee ensihoitoa ja siihen liittyviä asioita vahvalla alan tuntemuksella. 56 palokuntalainen PK108 SYSTOLE on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä ensihoidon erikoislehti
Planeringen av befolkningsskyddet och beredskapen är alla myndigheters uppgift. Även på fältet väntar räddningsväsendet på åtgärder, eftersom räddningsväsendets yrkesmän och avtalsbrandkåristerna står i första linjen om det skulle inträffa någonting otrevligt i likhet med det som sker i Ukraina. NU ÄR DET DAGS att gripa tag i saken även av den orsaken att befolkningen nu är intresserad av all slags beredskap. Åtminstone har uppvaknandet varit rått. Kuljemme potilas ja ensihoitaja edellä unohtamatta hoitoketjun lenkkejä ja yhteistyötahojamme. Se käsittelee ensihoitoa ja siihen liittyviä asioita vahvalla alan tuntemuksella. Räddningslagens (28.12.2018/1353) 65 § bestämmer under rubriken ”Samarbete vid befolkningsskyddsberedskap” att de olika myndigheterna skall uppgöra ifrågavarande planer under räddningsväsendets ledning och i samverkan. Marschordningen är emellertid helt klar, förutsatt att någon rör sig. Hotet har kommit inpå livet vilket motiverar att man satsar på befolkningsskyddet och deltar i det. SYSTOLE on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä ensihoidon erikoislehti. Befolkningsskyddet behöver ledarskap KRISEN I UKRAINA är förhoppningsvis en impuls för att betydligt förbättra befolkningsskyddets nivå i hela riket. Situationen är inte mycket bättre exempelvis på kommunernas eller hälsovårdens områden. Det hör räddningsväsendet till att ta hand om läget och rikta in aktiviteten på rätt saker. Lehti kertoo ensihoitajiin ja ensihoitotyöhön liittyvistä asioista vahvalla alan tuntemuksella. De nya verken koncentrerade sig på att arrangera räddningsverksamheten. INRIKESMINISTERIET OM BEFOLKNINGSSKYDDET: Befolkningsskyddet utgör en omfattande helhet där de olika myndigheterna med hjälp av förhandsplaner och övning bereder sig på att fungera under undantagsförhållanden för att med olika åtgärder skydda befolkningen. 57 PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledaren ÄNNU PÅ 1980-TALET mådde befolkningsskyddet i Finland bra. I TEXTEN är det värt att notera avsnittet alla myndigheters uppgift. Folket förväntar sig åtgärder såsom kommunikation och utbildning. Däremot minns undertecknad hur mången räddningsdirektör förringade betydelsen av befolkningsskyddet och dess behov. En del av räddningsverken har skött de funktioner som hör till befolkningsskyddet under all kritik. Man får hoppas att attityderna nu över hela linjen har blivit sakliga. SYSTOLEN VUOSIKERTA 50€ (6 LEHTEÄ) Tilaukset osoitteessa www.systole.fi/tilaajapalvelu Ku va : M at ia s W es in. AV SINA RESURSER riktade endast några få räddningsverk under 2000och 2010-talen in nånting på befolkningsskyddet. Myndigheterna utbildar och reserverar personal för uppgifter i undantagsförhållanden samt sköter byggandet och upprätthållandet av lednings-, övervakningsoch alarmeringssystemen. Utförsbacken började på 1990-talet och kraschen skedde vid övergången till det regionala räddningsväsendet
Att ifrågasätta den är åter politiskt självmord, särskilt som det handlar om helt marginella kostnader (0,4 % av välfärdsområdenas totalbudget). Förslaget till lagrevision tiger dock envist även på den punkten. Räddningslagen revideras utgående från en övergripande utredning. En följd av det är att frågan om brandkåristernas rätt till gängse arbetsvälfärd har kommit att bli beroende av hur lokala räddningsverk tolkar eller vantolkar sina arbetsgivarförpliktelser. Inte heller beträffande dem föreslås någon förändring. Lagen vägrar envist (saken har påtalats redan vid förra lagändringen) acceptera det faktum att inget räddningsverk klarar sig utan dem. Text och bilder Silvio Hjelt. sägas anstå ett rättssamhälle då det handlar om en helt central aktör inom den civila tryggheten. BRANDKÅRISTERNAS STÄLLNING FÖRBLIR OKLAR I nuvarande räddningslag är brandkåristernas juridiska ställning så oklar att den måste avgöras ”från fall till fall” (så enligt Vasa hovrätt). Enligt festtalen är avtalsbrandkårerna livsviktiga för samhället. Enligt lagen synes avtalsbrandkårerna utgöra något slags frivillig ”option” som räddningsverken kan välja utnyttja, eller så inte. Den saken tycks fortfarande vara ett rött skynke för lagberedningen. Resultatet är att avtalsbrandkårerna har fått det allt svårare att förklara för medborgarna att de faktiskt behövs som en integrerad del av trygghetsproduktionen. Regeringen ser till att det finns ett rikstäckande nät av brandstationer.” Mot den bakgrunden kan det ju förefalla underligt att förslaget till revidering av räddningslagen inte innehåller en enda punkt som på något praktiskt vis skulle ändra avtalsbrandkårernas eller brandkåristernas ställning. Därom är de flesta ens ytligt räknekunniga överens. HUR KUNDE DET BLI SÅHÄR. Och detta leder i sin tur till motivationsoch rekryteringsproblem, dvs. det skadar kontinuiteten. Utan sina avtalsbrandkårer har samhället inte råd med den nuvarande servicenivån. 58 palokuntalainen PK108 brandkåristen Räddningslagen i sin nuvarande form innehåller fortfarande sådant som faktiskt påverkar avtalsbrandkårerna negativt, hela tiden. följande: ”Avtalsbrandkårernas verksamhetsförutsättningar som räddningsverkens partner förstärks och deras nuvarande och framtida utmaningar och särdrag identifieras. Under den stolta devisen ”Den trygga rättsstaten Finland” proklamerar gällande regeringsprogram bl.a. Men där tar sedan enigheten slut. Detta kan knappast Förslaget till revidering av räddningslagen ”bidde int’ just ti’ nånting” MEN REGERINGSPROGRAMMET DÅ…. Små brandstationers vara eller icke vara har heller inte blivit en fråga för regeringen
Ett ”Fido, sitt!” betyder inte att Fido faktiskt skulle sätta sej.. Tills vidare lever räddningsväsendet långtgående på traditionerna från ”kommunala tiden”, men det fortsätter inte av sig själv, i evighet. VAD MENAS DÅ MED ”ÖVERGRIPANDE”. Och det är ju inte alldeles samma sak som ”det här gör vi – på riktigt!” För att göra saker på riktigt krävs både initiativ och uppföljning av dem. Genom att ”maskineriet” gör som det alltid brukat göra, noggrant och systematiskt och i enlighet med egna inbitna vanor och gällande bestämmelser spelar det ingen egentlig roll att olika ledare kan ha olika ambitioner att förverkliga diverse program. Just nu ser just den aspekten ut att drabba räddningsväsendet, där avtalsbrandkårerna har att finna sig i att bara anses vara ”ett av verktygen i lådan” (för att citera en inte helt okänd tänkare i branschen). Och här finns en viss skillnad mellan den offentliga sektorn och t.ex. Och till råga på allt dessutom tar sig an saken. I USA är praxis en annan, eftersom även förvaltningarnas ledning där byts ut då maktförNåja, ett regeringsprogram skall ju snarast ses som en allmän avsiktsförklaring: ”Under de här fanorna kan vi tänka oss att samarbeta”. Om du i ett företag inte gör så som den högsta ledningen säger så får du sparken på grund av obstruktion. Här har redan en lång följd av ministrar och kanslichefer kommit till korta. ”gränsbevakningsstolligheten” (det att Gränsbevakningsverket förbjuder sin personal att på fritiden verka som enhetschef i en avtalsbrandkår). Dessutom planerar man att grunda en ”nationell delegation”, som dock ännu behöver förankras i verkligheten för att den skall göra någon som helst nytta i en fortfarande helsplittrad men dock ny regionalförvaltning. Så detta med ”övergripande”, ”utmaningar” och ”särdrag” får troligen ännu vänta. Olika samhällen har olika system att tackla problematiken. För att systemet skall fungera även på sikt måste någon på ansvarigt håll sträva att se helheter och trender. Riksdagen godkänner lagarna, men själva lagstiftningsarbetet skall göras av förvaltningen. Ingen fara med det, om det inte skulle vara för det faktum att vassa verktyg i lådor tenderar att mista sin skärpa. Då man i Sverige plötsligt fick en borgerlig regering (år 1976) såg det socialdemokratiska förvaltningsmaskineriet till att folket egentligen inte märkte någon skillnad. Där skall man alltså inte förvåna sig över att statens linje plötsligt byter 180°. 59 delningen ändras. Därmed inte sagt att så inte någon gång kan ske, men då skall ambitionerna vara ovanligt starka. För det behövs en övergripande hantering av lägesbilden, exempelvis så att man inte helt plötsligt anser sig behöva tusen nya personer som inte finns. En skillnad som en del näringslivsaktörer smärtsamt fått erfara då de försökt sig på politik. Förstås under förutsättning att nästa regeringsprogram nämner det. Och så behövs ett maskineri som verkställer det man säger att skall göras. Beträffande resten av räddningslagsreformen har ”man” (oklart på vilken nivå, men knappast regeringen) beslutat att det får bli en sak för nästa regering. Nackdelen med den inneboende trögheten är förstås den att det inte alls är sagt att de ädla tankarna någonsin förverkligas. Mycket sällan går det impulsivt helt åt skogen. I förvaltningen är det däremot inte obstruktion att inte hinna göra allt det som chefen säger. Och detta sätter åter en gång in festtalens vackra lovord i sitt rätta sammanhang: De är inte uttryck för samhällets klara viljeyttring till stöd för avtalsbrandkårsväsendet och dess kostnadseffektiva tjänsteproduktion, utan dessvärre endast vackra delar av festtal! Tack även för dem, men de värmer inte på längre sikt! ”Administration kan uppstå vid möte mellan enfald och grundlighet.” (fritt efter Oliver Hasselcamp) FÖRDELAR OCH NACKDELAR AV INNEBOENDE TRÖGHET Enligt rådande praxis sker det sällan helt spontana dumheter över en natt. Och förstås, hela kedjan från initiativ till resultat förutsätter att alla mellanchefer i beslutskedjan är av samma åsikt som högsta ledningen. Faktiskt en hel del, och av det innehåller det för utlåtande avgivna förslaget till lagreform snarast ”tekniska” ändringar av typen ”byta termen ’region’ till termen ’välfärdsområde’ ” och så några paragrafhänvisningar då någon paragraf strukits i en annan lag. Här kan som ett exempel anföras den sk. Tja, under den här regeringens första två år av har man ju inom räddningsförvaltningen hunnit fundera över vad som borde lite filas om i den nuvarande räddningslagen. Och om avtalsbrandkårernas roll tiger man som muren. näringslivet
Plymouth Valiant V100 vm. 1969, AL-738, Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Rainer Alhon virka-autona tunnettu. Heille tuomitaan toinen jaettu sija eli tasapeli, koska heidän vastauksistaan yhdeksän oli oikein. 1981-1984 arvio. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Tilaa oma lehtesi ...ja tiedät mitä alalla tapahtuu 6 lehteä 49€ sis. Autovisa oli huippuvaikea Vain yksi täysin oikea vastaus Renault Midlum 220cdi sammutusauto, vuosimalli 2003, OBF-920, ilmeisesti Kärkölään uutena toimitettu auto. Mazda Tribute 4x4 miehistö/EVYauto vm. Reo F20 hyökkäysauto vm. 1952, TT-473, Suomusjärven VPK Onnittelut Jannelle ja harmitukset Lasselle ja Samille! Tasan eivät käy onnen lahjat. Nyt vuorossa: Yksinkertainen sanavisa Lisää, poista tai vaihda yksi kirjain palokunnan nimessä niin, että saat toisen palokunnan nimen. Vastaukset tuttuun osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. MB Actross 2636 6x4 säiliöauto, vuosimalli 2005, JFV-373, Maarian VPK Turku. Kuvan perusteella ei pystynyt näillä tiedoilla yksilöimään autoa Nauvon VPK S. Ford V40 vaahto/jauheauto vm. Hämeenkosken Sami Suomisen ja Tampereen Lasse Moision vastaukset olivat autojen merkkien suhteen identtiset. alv 10% Tilaa sähköpostilla tilaukset@palokuntalainen.fi DIGILEHTI MAKSUTTA LEHDEN TILAAJILLE palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 9 · 2022 · ISSN 1798-2685 UUSI PELASTUSTOIMEN PÄÄTTÄJÄ 107 ERIKOISNUM ERO ALUEVALTUUT ETUILLE TÄMÄ LEHTI ON SINULLE Viime numeron visa herätti tunteita alan tietäjien parissa. Fordson Thames hyökkäysauto, vm 1949, MRO-58, Noormarkun VPK. 1940, AB365, Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Autojen tunnistaminen osoittautui niin vaikeaksi, että vain kolme tietäjää uskaltautui lopulta lähettämään vastauksen. 1960, BB-550, Sjundeå FBK Bedford OB hyökkäysauto vm. 1949, TB-895, Maarian VPK Turku Dodge Power RAM 450 RIV vm. 2003, YFB-228, Pomarkun VPK/Satakunnan pelastuslaitos. 60 palokuntalainen PK108 seuraava lehti LETKUT SOLMUSSA 1 6 4 2 5 7 8 9 3 HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. Kysymykseen tulevat vain toimivat sopimuspalokunnat Manner-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Janne halusi vielä briljeerata seuraavalla: Bonuskuva, kuvan 5 toinen auto. Vain yksi lisäys, poisto tai vaihto sallitaan. 1956, UT-6, Karis FBK Sisu K35 lava-auto, kärppä-Sisu, vm. Bonuskuva, kuvan 7 toinen auto. Molemmat vastasivat kuudenteen kysymykseen Volvo, mikä oli väärin. Ford Rhein lava-auto, alun perin hyökkäysauto, vm. Kyseessä oli Reo! Kuvien alla voittajan, Nakkilan autoviisaan Janne Vuorelan vastaukset
alv 10% Tilaa sähköpostilla tilaukset@palokuntalainen.fi DIGILEHTI MAKSUTTA LEHDEN TILAAJILLE palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 9 · 2022 · ISSN 1798-2685 UUSI PELASTUSTOIMEN PÄÄTTÄJÄ 107 ERIKOISNUM ERO ALUEVALTUUT ETUILLE TÄMÄ LEHTI ON SINULLE Nyt vuorossa: Yksinkertainen sanavisa Lisää, poista tai vaihda yksi kirjain palokunnan nimessä niin, että saat toisen palokunnan nimen. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi TEHDASPALOKUNTA TÄNÄÄN: TURVALLISUUSPALVELUT STORA ENSON SUNILAN TEHTAILLA PELASTUSJOHTAJA OLLI-PEKKA OJANEN Väestönsuojelun renessanssi Seuraava lehti (nro 109) ilmestyy viikolla 27. Tilaa oma lehtesi ...ja tiedät mitä alalla tapahtuu 6 lehteä 49€ sis. Kysymykseen tulevat vain toimivat sopimuspalokunnat Manner-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Vain yksi lisäys, poisto tai vaihto sallitaan. 61 seuraava lehti HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. Vastaukset tuttuun osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi.
Tämä asettaa pelastustoimelle haasteita koko maassa. Toiseen maailmansotaan verrattuna iskut kaukokohteiseen ovat nyt arkipäivää. EN 659:2008 THL-D on kevyt ja kestävä maastopalo/tekninen asu. 62 palokuntalainen PK108 LIEKINHEITTÄJÄ Pelastustoimintaan sotaoloissa on varauduttava UKRAINAN SOTA on opettanut, että konventionaalinen (perinteinen) sodankäynti on edelleen voimissaan. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Kulmala Palokuntalainen Huhtikuu Rosenbauer 2022 205x275.indd 1 19.4.2022 12.09. PELASTUSHENKILÖSTÖN KOULUTUS toimintaan sotaolosuhteissa on aloitettava koulutustarpeen selvittämisellä ja koulutusohjelman laatimisella. Asia ei ole rakettitiedettä, ja valmisteluun ei tarvita vuosia, muutama kuukausi riittää. EMME LAINKAAN! HÄTÄENSIAPU, EVAKUOINTI, RAUNIOPELASTAMINEN, ERILAISET MITTAUSTOIMINNOT, TOIMINTA ILMAN SÄHKÖISIÄ APUVÄLINEITÄ, YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA, POLTTOAINEHUOLTO, ENERGIAHUOLTO … siinä osa pitkää listaa tehtävistä, joita pelastustoimintaan osallistuva henkilö saattaa kohdata sodan olosuhteissa. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. SISÄMINISTERIÖLLÄ on asiassa jo lainsäädännönkin mukaan kokonaisvastuu. Puku painaa vain 1,8 kg ja on suunniteltu erityisesti pelastustehtäviin. OLEMMEKO VALMIIT. Puvussa runsaasti yksityiskohtia tärkeimpänä käyttömukavuus. Erä THL-D pukuja suoraan varastosta. Kämmenen Carbon/silikoni pinnoite antaa parhaan pidon. Aramidkangas (35%) suojaa hyvin kuumalta. Koko maamme väestönsuojeluun osallistuvan henkilöstön – myös muiden kuin pelastustoimintaan osallistuvien – koulutus on aloitettava välittömästi. Safe Gripkäsine Rosenbauer H30 kypärä painaa vain 1,23 kg Varusteet H30/Titan: • LED valaisin eteen • LED valaisin taakse • Silmäsuoja • Ulkopuoliset kiinnikkeet kasvo-osalle (säädettävät) • Sisäpuoliset kiinnikkeet kasvo-osalle • Kuulokekiinnikkeet (Savox) • Kallomikrofoni teline (Savox) • Yleiskiinnike • Valaisinpidike Korkealuokkainen sammutuskäsine Goretex kalvolla. Maakuntatasolla hyvinvointialueiden on otettava asiassa koppi. Pyydä tarjous! EN 15614:2007 EN 469:2005 + A1:2006 (heijastimet) THL-D maastopaloasu Lämpökuorma maastopalossa on tutkitusti merkittävä haitta. Nomex III antaa erinomaisen liekinlämmön ja kemikaalisuojan. Värit hiekka tai sininen
09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Kulmala Palokuntalainen Huhtikuu Rosenbauer 2022 205x275.indd 1 19.4.2022 12.09. Puku painaa vain 1,8 kg ja on suunniteltu erityisesti pelastustehtäviin. Pyydä tarjous! EN 15614:2007 EN 469:2005 + A1:2006 (heijastimet) THL-D maastopaloasu Lämpökuorma maastopalossa on tutkitusti merkittävä haitta. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Erä THL-D pukuja suoraan varastosta. Aramidkangas (35%) suojaa hyvin kuumalta. Värit hiekka tai sininen. Nomex III antaa erinomaisen liekinlämmön ja kemikaalisuojan. 63 LIEKINHEITTÄJÄ Safe Gripkäsine Rosenbauer H30 kypärä painaa vain 1,23 kg Varusteet H30/Titan: • LED valaisin eteen • LED valaisin taakse • Silmäsuoja • Ulkopuoliset kiinnikkeet kasvo-osalle (säädettävät) • Sisäpuoliset kiinnikkeet kasvo-osalle • Kuulokekiinnikkeet (Savox) • Kallomikrofoni teline (Savox) • Yleiskiinnike • Valaisinpidike Korkealuokkainen sammutuskäsine Goretex kalvolla. EN 659:2008 THL-D on kevyt ja kestävä maastopalo/tekninen asu. Kämmenen Carbon/silikoni pinnoite antaa parhaan pidon. Puvussa runsaasti yksityiskohtia tärkeimpänä käyttömukavuus