palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 27 · 2022 · ISSN 1798-2685 MONIPUOLINEN TEHDASPALOKUNTA 109 Stora Enson Sunilan tehtaiden
Jukka Vartiainen • +358 50 3593307 • jukka.vartiainen@esterigroup.fi Antti Kalliomäki • +358 40 487 8023 • antti.kalliomaki@esterigroup.fi ASIANTUNTEVAA HUOLTOA YMPÄRI SUOMEN Esteri Groupin asiantuntevat huoltopalvelut ovat käytettävissäsi joustavasti koko Suomessa. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. MUISTA LAITTEIDEN ENNAKKOHUOLTO!. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Huolto on tuotteidemme valmistajien kouluttama ja sertifioima, mikä takaa työturvallisen laitteen, pienemmät ylläpitokustannukset, luotettavan toiminnan sekä takuun voimassaolon. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Automaattisen paloletkujen pesuja huoltojärjestelmä Hose Masterin avulla paloletkujen huoltotyön vaatima aika ja kustannus pienenevät huomattavasti ja työnteko on entistä turvallisempaa, koska letkua ei tarvitse käsitellä prosessin aikana. Huollamme Esteri-pumput, TR-vesitykit, Tohatsumoottoriruiskut, Hose Master -letkunhuoltolaitteet, Holmatro-, Cobra-, Paratech-tuotteet sekä CAFS-laitteet/One Seven. HUOM! Myös jo käytössä oleva Hose Master voidaan päivittää 110-versioon. Soveltuvin osin ja tapauskohtaisesti myös muiden valmistajien merkit
Aihealuetta selviteltäessä toimitukselle selvisi sen laajuus, ja päätös siirtämisestä syksyyn oli selvä. Huolto on tuotteidemme valmistajien kouluttama ja sertifioima, mikä takaa työturvallisen laitteen, pienemmät ylläpitokustannukset, luotettavan toiminnan sekä takuun voimassaolon. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Soveltuvin osin ja tapauskohtaisesti myös muiden valmistajien merkit. MUISTA LAITTEIDEN ENNAKKOHUOLTO! Lingottua 17 Mielipide 42. Aihe ansaitsee laajan tarkastelun ”kotivarasta kalliosuojiin”. 3 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Pekka Koivunen KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Brandkårsutbildningen fortfarande ute och seglar Pääkirjoitus Letkut solmussa Liekinheittäjä 5 48 50 28-33 Sunilan tehtaiden palokunta 22. HUOM! Myös jo käytössä oleva Hose Master voidaan päivittää 110-versioon. Väestönsuojelu ja varautuminen ovat kuluneena keväänä nousseet keskustelun aiheeksi monissa yhteyksissä. Jukka Vartiainen • +358 50 3593307 • jukka.vartiainen@esterigroup.fi Antti Kalliomäki • +358 40 487 8023 • antti.kalliomaki@esterigroup.fi ASIANTUNTEVAA HUOLTOA YMPÄRI SUOMEN Esteri Groupin asiantuntevat huoltopalvelut ovat käytettävissäsi joustavasti koko Suomessa. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Lämpökameramies 21 Brandkåristen 46 Ledaren 45 sisältö Toimitukselta Väestönsuojelun renessanssi-artikkeli siirtyy tuleviin lehtiin. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Toimitus toivottaa lukijoille aurinkoista ja maastopalotonta kesää! 22-27 Ojanen Vanheneva sammutusmies 44 37 pelastusvesijetti Automaattisen paloletkujen pesuja huoltojärjestelmä Hose Masterin avulla paloletkujen huoltotyön vaatima aika ja kustannus pienenevät huomattavasti ja työnteko on entistä turvallisempaa, koska letkua ei tarvitse käsitellä prosessin aikana. Huollamme Esteri-pumput, TR-vesitykit, Tohatsumoottoriruiskut, Hose Master -letkunhuoltolaitteet, Holmatro-, Cobra-, Paratech-tuotteet sekä CAFS-laitteet/One Seven
4 palokuntalainen PK108
Mistä saadaan tulevaisuudessa pienten kaupunkien paloasemille päteviä työntekijöitä. Päiväpaloasemille, joista osaa ollaan muuttamassa 24h-asemiksi, tarvitaan myös suuri joukko valmistuvia pelastajia. ANKARA TOTUUS ON, että yhden viran lisääminen paloasemalle vaatii viiden palomiehen palkkaamisen. PELKÄSTÄÄN ELÄKÖITYMINEN, varallaolossa tapahtuvat muutokset ja toimintavalmiusvaatimukset edellyttävät merkittävästi suurempaa määrää kuin tuhat. Ammattihenkilöstöllä ei pystytä paikkaamaan sopimushenkilöstön vajetta, sillä se kävisi liian kalliiksi. Alan vaikuttajat vaativat, että koulutusmääriä on lisättävä. Niistä syntyy vain harhainen tilannekuva.. NUORET, JUURI VALMISTUNEET PELASTAJAT haluavat toimintaa, johon heidät on koulutettu. Ainakin tuhat uutta tutkinnon suorittanutta pelastajaa on saatava kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä paloasemille töihin. Hallin ovien avaaminen asemalle hälytykseen saapuville sopimuspalokuntalaisille ei paljon kiinnosta. pääkirjoitus PELASTUSTOIMINTAAN osallistuvien palomiesten tarve on huutava. Jos tuhat palomiestä jaetaan 24h-asemille, se tekee karkeasti ottaen yksi palomies per asema. Toisilla palokunnilla on tehtäviä muutaman päivän välein, toiset hälytetään ehkä kymmenen kertaa vuodessa. Sopimuspalokuntien ensivasteessa on jo nyt nähtävissä kyllästymistä. Henkilöstöä on vielä noin 13500, mutta ei välttämättä enää kauan. Vaikka viime aikojen keskustelu on painottunut ammattipalomiesten koulutusvajeeseen, tilanne on myös sopimuspalokunnissa vakava. Aktiivisuus yllättää, koska 2010-luvulla toimintavalmiuden kohentamisvaatimuksia oli hyvin vähän. Vaatimusten vaikutukset näkyvät jo useissa laitoksissa. PELASTUSTOIMEN HENKILÖSTÖRESURSSEISTA – sopimuspalokunnat mukaan lukien – on tehtävä uusi kokonaisvaltainen selvitys ja suunnitelma. Mutupohjaiset heitot tuhannesta henkilöstä eivät kelpaa. Ei viitsi tai uskalla lähteä tehtävälle, kun tehtäviä on niin vähän, ettei minkäänlaista rutiinia pääse syntymään. TUHAT KUULOSTAA paljolta, mutta on itse asiassa aivan liian vähän. JOSTAIN SYYSTÄ aluehallintovirastot ovat kolmen viime vuoden aikana heränneet vaatimaan toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa (2012) mainittujen resurssija saavutettavuustavoitteiden pilkuntarkkaa noudattamista. YHÄ HARVEMPI SOPIMUSPALOKUNTALAINEN on sydänjuuriaan myöten sitoutunut palokuntatoimintaan. 5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Tuhat uutta palomiestä ei riitä Artikel på svenska på sidan 45. Perhevapaauudistus tuo myös yllättävän lisän henkilöstötarpeeseen. Sekä virkoja että päteviä ammattilaisia on vaikea saada. SOPIMUSPALOKUNTALAISTEN itsensä tilanne on jakautunut hankalasti
Lisäksi ajaessa kuvaaminen on laissa kielletty. Lisäonnettomuuksien ja turhien vaaratilanteiden riski kasvaa, jos keskittyminen on onnettomuuspaikan turvallisen ohittamisen sijaan kuvaamisessa. Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -kampanja on osa samannimistä Suomen Palopäällystöliiton hanketta. Kyselyssä vastaajat kantoivat erityistä huolta siitä, että onnettomuuspaikkojen ohi ajavien autojen kuskit eivät keskity muuhun liikenteeseen vaan yrittävät saada kuvaa onnettomuuspaikkaa ohittaessaan. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL sekä Suomen Ensihoitoalan Liitto. Onnettomuuden uhrien yksityisyydensuoja vaarantuu, jos onnettomuuspaikalta leviää kenen tahansa ottamia kuvia. Lisäksi kampanja näkyy esimerkiksi Tehyn, Journalistiliiton ja pelastuslaitosten kanavilla. Niin ikään neljä viidestä kokee uhrin yksityisyydensuojan vaarantuneen kuvaamisen takia, ja 75 prosenttia vastaajista onkin tehnyt toimenpiteitä uhrin yksityisyydensuojan suojelemiseksi. Ratissa kuvaaminen vaarantaa sekä kuvaajan että muiden tielläliikkujien turvallisuuden mutta myös pelastustyöntekijöiden työturvallisuuden. 6 palokuntalainen PK109 Pelastusalan toimijoiden yhteisen kampanjan ”Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa” tavoitteena on lisätä tietoa onnettomuuspaikkojen kuvaamisen ongelmallisuudesta, jotta yhä useampi onnettomuuspaikkakuva jäisi ottamatta. Onnettomuuspaikkojen kuvaaminen on vahingollista useasta eri näkökulmasta, ja siksi liikenneonnettomuustilanteissa puhelinta tulisi käyttää ainoastaan avun hälyttämiseen paikalle. Jos onnettomuuspaikalle osuu ensimmäisenä, meistä jokaisen velTämä selviää pelastusalan opinnäytetyötä varten vuonna 2020 tehdystä kyselytutkimuksesta. Tämän vuoksi kuvaamista pyritäänkin rajoittamaan esimerkiksi kuvausesteillä ja kuvaajia ohjeistamalla. Liikenneonnettomuuspaikoilla tapahtuva kuvaaminen huolestuttaa pelastusalan toimijoita. Hankkeen rahoittaa Palosuojelurahasto.. Lisäksi kuvaamisen sijaan on tärkeää pitää mielessä jokaista koskeva auttamisvelvollisuus. Neljä viidestä pelastustyöntekijästä kokee, että onnettomuuspaikan kuvaaminen on joskus häirinnyt tehtävän suorittamista. Jos apu on jo paikalla, tulee keskittyä onnettomuuspaikan turvalliseen ohittamiseen ja paikalla olevan viranomaisen ohjeiden noudattamiseen. Kuvaamisen rajoittamisen tai uhrin yksityisyyden suojelemisen esimerkiksi näkösuojien avulla todetaan vievän aikaa itse pelastustai auttamistoimilta. Suurelle yleisölle suunnattu kampanja KUVAA ELÄMÄÄ –älä onnettomuuspaikkaa vollisuus on pysähtyä, auttaa ja hälyttää lisäapua – ei ajaa ohi kuvaten. Nämä kuvaajien pois ohjaamiseen ja erilaisten kuvausesteiden pystyttämiseen kuluvat minuutit voivat olla onnettomuustilanteessa elintärkeitä. Moni kuvaa ajattelemattomuuttaan, sillä kuvaaminen on nykypäivänä varsin luonnollinen reaktio – tilanteessa kuin tilanteessa. Liikenneonnettomuuspaikoilla tapahtuva kuvaaminen huolestuttaa erityisesti onnettomuuspaikoilla toimivaa henkilöstöä. Kampanja muistuttaa, että meistä jokaisen elämä on täynnä ikuistamisen arvoisia hetkiä – joskaan onnettomuuspaikka ei ole yksi niistä. Yli 90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kuvaamista onnettomuuspaikoilla pitäisi pystyä rajoittamaan. Kuvaamisen rajoittamiseen kuluva kallisarvoinen aika puolestaan on pois itse pelastustoiminnan resursseista
7 Mielenkiintoinen sivusto avattu: vaarallisettuotteet.fi Valaisimessa sähköiskun vaara. Tuotekuvista oikean tuotteen tunnistaminen on helppoa. Pikkulapselle tarkoitetussa lelussa irtoavia, pieniä osia. Lisätietoja Ylitarkastaja Jukka Eklund, puh. 0295 052 202, jukka.eklund@tukes.fi. Vaarallisettuotteet.fi-sivustolta löytyvät kuluttajaja ammattilaiskäyttöön tarkoitetut tuotteet, jotka ovat osoittautuneet viranomaisen valvonnassa vaarallisiksi tai ne eivät täytä lain vaatimuksia. Sivusto korvaa Tukesin nykyisen Markkinavalvontarekisterin (marek. Esimerkiksi tällaisista vaarallisista tai vaatimusten vastaisista tuotteista kuluttajat ja ammattilaiset voivat hakea tietoa vaarallisettuotteet.fi-sivustolta. Sivustoa voi käyttää suomeksi ja ruotsiksi. Tuotteista kerrotaan perustietojen lisäksi siinä oleva puute, tuotteen aiheuttama riski ja toimintaohjeet kuluttajalle. Käyttäjiltä toivotaan runsaasti palautetta. Uudella sivustolla julkaistaan sekä viranomaisten että yritysten itsensä markkinoilta poistamia tai poistettaviksi tarkoitettuja tuotteita. Risut ja ruusut voi jättää sähköpostitse osoitteeseen vaarallisettuotteet@tukes.fi. tukes.fi) ja sinne tulee myös muiden viranomaisten julkaisemia ilmoituksia. Puhdistusaineessa luvatonta kemikaalia. Lainsäädännön jo kieltämä laite markkinoilla. Sivustolla on myös tuotteita, jotka yritys on oma-aloitteisesti vetänyt takaisin tai poistanut markkinoilta
SPALin jäseniä on Kunnallisen teknisen henkilöstön virkaja työehtosopimus TS:n ja Sosiaalija terveydenhuollon työja virkaehtosopimus SOTEn piirissä. Toistaiseksi Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT ei ole neuvotellut erillisratkaisusta SPALin neuvottelupyynnöistä huolimatta. – Jäsenistömme virkaja työsuhde-ehdoista on neuvoteltava pikaisesti työrauhan takaamiseksi. Sote-neuvottelujärjestössä SPAL vastaa Teknisten sopimuksen neuvotteluista. Sosiaalija terveysalan neuvottelujärjestö Soten jäsenjärjestönä SPAL on neuvotteluratkaisun ulkopuolella. SPAL kuuluu Sosiaalija terveysalan neuvottelujärjestö Soteen, joka ei ole osallisena sopimuksessa. 8 palokuntalainen PK109 SPAL VARAUTUU PELASTUSTOIMEN TYÖTAISTELUIHIN Kunta-alan virkaja työehtosopimusneuvotteluissa päästiin kesäkuussa osittaiseen ratkaisuun ja työrauhaan. Tarvittaessa vauhditamme neuvotteluja työtaisteluilmoituksella, Nikula sanoo. SPAL hyväksyi ehdotuksen, mutta Tehy ja Super hylkäsivät sen. Sovittelulautakunta antoi kunta-alan sopimuskiistaan sovintoehdotuksen 10. Lähde: SPAL-tiedote. – SPAL ja sen jäsenistö eivät ole sidottuja kunta-alan sopimuksiin, joten SPALilla ei ole työrauhavelvoitetta, järjestön johtaja Kim Nikula toteaa. Neuvottelujärjestöt KT, JUKO ja JAU solmivat erillissopimuksen 6. toukokuuta. SPALin jäsenistöä työskentelee kunta-alalla pelastuslaitoksissa ja ensihoitopalveluissa. kesäkuuta
050 4560 068, tommi.luhtaniemi@govsec.fi Ei koske sopimuspalokuntalaisia VALTAKUNNALLINEN OHJE VAPAAEHTOISTEN HYÖDYNTÄMISESTÄ Valtakunnallinen ohje pelastuslaitoksille vapaaehtoisten voima varojen hyödyntämiseksi pelastustoiminnassa Sisäinen turvallisuus | Sisäministeriön julkaisuja 2022:21 Sisäministeriö PL 26, 00023 Valtioneuvosto Inrikesministeriet PB 26, 00023 Statsrådet www.intermin.fi. Lisäksi pyritään kehittämään vapaaehtoisten huomioimista pelastustoimen varautumisessa suuronnettomuuksiin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Ohjeen valmisteluun osallistui yhteistyöryhmä, jossa olivat edustettuina Suomen pelastuslaitokset ja keskeiset vapaaehtoisjärjestöt. 9 Pelastuslaitoksille on luotu valtakunnallinen ohje vapaaehtoisten voimavarojen hyödyntämiseksi pelastustoimessa. Ohjeen tavoitteena on edistää ja yhdenmukaista vapaaehtoisten hyödyntämistä pelastustoiminnassa. Vapaaehtoistoimijoiden ja järjestöjen merkitys varautumisessa on tunnistettu valtioneuvoston periaatepäätöksissä, turvallisuusja puolustuspoliittisessa selonteoissa sekä Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa. Lisätiedot: erityisasiantuntija Tommi Luhtaniemi, p. Ohje ei koske pelastuslaitosten sivutoimista henkilöstöä eikä sopimuspalokuntatoimintaa
If testasi sähköisten kulkuneuvojen akkupaloja turvallisissa testiolosuhteissa ammattilaisten valvonnan alla. Ifin akkupalotestien havainnot vakavia If suosittelee, että sähköisiä kulkuneuvoja käyttävät ja omistavat kiinnittävät huomiota turvalliseen lataamiseen ja akkujen käsittelyyn. Sähköpyörän akku palaa Sähköisten kulkuneuvojen akkupalot ole onneksi vielä kovin tavallisia, selviää Ifin tilastoista. Palo voi syttyä voimakkaasti räjähtäen tai vähitellen ja akkujen osat Kuva Iiro Wennberg. Palotestien tulokset olivat vakavia. 10 palokuntalainen PK109 Sähköpyörät ja -potkulaudat yleistyvät ennätysvauhtia. Sähköisten kulkuneuvojen akut ovat tehokkaampia kuin mitä kodeissa on yleensä totuttu säilyttämään. Testeissä akkuihin aiheutettiin tahallaan vika, jotta havaintoja paloista voitiin tehdä. Ifin tilastot kertovat, että akkupalot ovat harvinaisia, mutta vaarallisia. Sähköpyörien ja -potkulautojen määrä suomalaiskodeissa kuitenkin kasvaa koko ajan liikkumisen sähköistymisen myötä ja siksi myös akkuihin liittyvät vahingot tulevat mahdollisesti lisääntymään. – Yhdessä korvaamassamme tapauksessa sähköpyörän akku räjähti ollessaan latauksessa parvekkeella. If tutki SÄHKÖISTEN KULKUNEUVOJEN AKKUPALOT OVAT ARVAAMATTOMIA Irtaimiston vahingot paloista voivat olla mittavia ja lisäksi muutamassa tapauksessa on tullut myös lieviä henkilövahinkoja, kommentoi Ifin omaisuusvakuutusten tuotepäällikkö Laura Utunen. If haluaa kiinnittää huomiota laitteiden turvalliseen käyttöön sekä lataukseen ja toteutti tätä havainnollistaakseen palotestin. Erilaisten sähköisten kulkuneuvojen akkujen palot olivat arvaamattomia ja erilaisia toisiinsa verrattuna. Niitä käytetään Suomessakin koko ajan enemmän
Tämän johdosta mahdollinen akkupalo on myös itsessään vaarallisempi. – Jokaisen olisi hyvä miettiä oman asuntonsa pohjaratkaisua sen suhteen, missä nukutaan ja missä oleskellaan, ja missä on esimerkiksi syttymisriskin omaavia sähkölaitteita, Utunen muistuttaa. 11 voivat lentää kauas, jopa useiden metrien päähän. Testien tuotteet oli valittu sattumanvaraisesti. Akkupalon riskien minimointi Lopeta laitteen käyttö, kun laite ei toimi enää normaalisti tai jos huomaat jotain tavallista poikkeavaa. Käytä vain tuotteelle tarkoitettua laturia. Muista palovaroitin tilassa, jossa lataat. Testeissä If ei käyttänyt tuotteita niiden mukana tulleiden turvallisuusohjeiden mukaisesti. Älä lataa hätäpoistumistien edessä. – Palot etenivät eri tavalla, mutta yksi asia yhdisti niitä. Sähköistenkin kulkuneuvojen akkuja tulisi ladata vain sinä aikana, kun on itse hereillä ja pystyy valvomaan akun latausta. Akkujen latausta on valvottava Sähköpyörien ja muiden sähköisten ajoneuvojen akut ovat tehokkaampia kuin esimerkiksi kännyköiden akut. Vältä akun kolhimista ja pudottelemista. Lue lisää sähköisten kulkuneuvojen akkupaloista. Akkupaloissa ilmaan syntyy myrkyllistä savua, joka on ihmiselle vaarallista, huomauttaa Utunen. Testissä ei otettu kantaa tuotteiden turvallisuuteen, kun niitä käytetään tuotteiden mukana tulleiden käyttöja turvallisuusohjeiden mukaisesti.. Lataa akkuja vain valvottuna, kun olet paikalla ja hereillä. Tilassa olisi hyvä olla palovaroitin
Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin sääntömuutosehdotus liiton vuosikokouksen pitoajan laventamisesta maalis-syyskuu väliselle ajalle. Erovuoroisten hallituksenjäsenten tilalle valittiin Juho Luukko, Markku Kallio, Silvio Hjelt ja Aki Ukkonen. Paikalla oli 22 kokousedustajaa, jotka edustivat 86 jäsenpalokuntaa. Hallituksessa jatkavat varsinaisina jäseninä Matti Hynninen, Timo Koski, Seppo Rantamäki ja Virve Suomela, varalla Tapani Herrala, Pasi Kanerva, Arto Perttula ja Juha Komulainen. (Oik). Liiton puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Arto Pirttilahti (Kesk.). Liiton entinen puheenjohtaja Mauno Peltokoski ja tehtävän jättävä rahastonhoitaja Reijo Tiihonen palkittiin Suomen Sopimuspalokuntien Liiton ensimmäisillä erikoisansioristeillä. Varajäseniksi valittiin Janne Korhonen, Jarmo Halonen, Jussi Huhtinen ja Kari Jääskeläinen. Vuosikokous kutsui Suomen Sopimuspalokuntien Liiton ensimmäisiksi kunniajäseniksi entisen toiminnanjohtajan ja liiton toiminnassa alusta alkaen mukana olleen Isto Kujalan ja niin ikään liittoa perustamassa olleen Pekka Koivusen. 13 Pirttilahti jatkaa SSPL:N JOHDOSSA Suomen Sopimuspalokuntien Liitto piti vuosikokouksen Kuopiossa lauantaina 18.6. – Erityisen tärkeää on myös valittavien henkilöiden kiinnostus sopimuspalokuntatoiminnan valtakunnallisen tason kehittämiseen. Peurala kannustaa palokuntalaisia olemaan yhteydessä liiton toimihenkilöihin tai hallituksen jäseniin, mikäli siihen koetaan tarvetta. – Kuulemme mielellämme myös esimerkkejä hyvistä käytänteistä ja hienoista oivalluksista sopimuspalokuntatoiminnan ja pelastustoimen saralla. Liiton toiminnan kannalta on järjestöpäällikkö Aleksi Peuralan mukaan tärkeää saada hallitukseen mahdollisimman laaja edustus maantieteellisesti ja myös toiminnallisesti erilaisista palokunnista. SSPL:n puheenjohtaja Arto Pirttilahti ja toiminnanjohtaja Ari Maskonen luovuttivat järjestöneuvos Isto Kujalalle diplomin osoituksena kunniajäsenyydestä.. Kokouksessa käsiteltiin erovuorossa olevien hallitusjäsenten valinta ja puheenjohtajan valinta
Koulutus alkaa syksyllä 2022 Vaasassa ja opiskelua on harjoittavan opetuksen osalta myös Pelastusopistolla Kuopiossa. 14 palokuntalainen PK109 Pelastajakurssi 122:STA TULOSSA TV-SARJA Olof Film tekee yhteistyössä Svenska Ylen kanssa ruotsinkielisestä pelastajakurssista 122 dokumenttisarjan. Pelastusopistosta todetaan, että opiston näkökulmasta on erittäin hienoa, että tärkeä ammatti tuodaan valokeilaan ja kerrotaan opiskelijan arjesta polulla pelastajaksi. Opiskelijaryhmästä valitaan myös muutama opiskelija, joita seurataan muita tarkemmin. VPK:n käytössä oleva kalusto VS321 sammutusyksikkö VS323 säiliöyksikkö VS3279 miehistöja ensivasteyksikkö VS328 öljyntorjunta-alus Otava II VS3288 mönkijä VS3282B kumivene Lisätietoja: Palokunnanpäällikkö Mika Lehvänen, 040 6682 855 tai paallikko@rymattylanvpk.fi. Dokumenttisarjan tavoitteena on nostaa esiin suomalaista pelastajakoulutusta. Kalustohallissa on tila kolmelle hälytysajoneuvolle. Sarjassa seurataan pelastajakurssin 122 opiskelijoita koko heidän opintojensa ajan niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Alustavasti dokumenttisarja julkaistaan vuonna 2024. Sarjan kuvaukset alkavat Kuopiossa kurssin valintakoepäivänä maanantaina 6.6. Rymättylän VPK:n osastojen toiminnassa on mukana noin 50 henkilöä, joista hälytysosastossa 20. Asemalla on pukeutumisja peseytymistilat, koulutustila ja keittiö sekä muita tiloja. Lisäksi asemakokonaisuuteen kuuluu ulkovarasto. Naantalin kaupungin rakentama asema sijaitsee Vanhatiellä, lähellä Rymättylän keskustaa. Noin 2000 m² tontilla sijaitsevan asemarakennuksen kerrosala on 572 m². Rakennustyöt alkoivat 2020, jolloin purettiin samalla paikalla sijainnut vanha paloasemarakennus, joka oli tullut tiensä päähän. Dokumenttisarja koostuu 8–10 jaksosta, joista kukin on kestoltaan 30 minuuttia. Rymättylään uusi paloasema Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sopimuspalokunta Rymättylän VPK muutti uudelle paloasemalle kesäkuussa. Uusi, 1,5 miljoona euroa maksanut punatiilinen rakennus on Rymättylän olosuhteisiin mitoitettu
Häpeäkseni tunnustan, että olen joskus syyllistynyt itsekin ”valikoivaan keikalle lähtöön”, mutta paheksun ajatusmallia silti. Ehkä sittenkin viitsit lähteä, vaikka ei justiin huvittaisi. Kaikkein reippainkin palokuntalainen tarvitsee hetkensä, jolloin voi turvautua siihen, että ”kyllä sieltä joku muu keikalle lähtee”. 15 kolumni PALOKUNTA KOKONAISUUTENA ja instituutiona voi ehkä uskottavastikin brändätä itsensä 24/7/365 -ajatuksella, mutta yksittäisen palokuntalaisen retostelu jatkuvalla valmiudella haiskahtaisi kilometrien päähän emävaleelta. Kun palokunnalla on käytettävissään riittävän suuri joukko riittävällä koulutuksella ja toimintakyvyllä varustettuja palokuntalaisia, palokunta voi rohkeasti tehdä pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen, jossa se sitoutuu lähettämään tehtäviin tavoitevahvuiset yksiköt sovittuina aikoina. Ihmisluontoa kohtuullisesti ymmärtämään opetelleena uskaltaisin väittää, että juuri tämän väistämättömän tosiasian vuoksi jatkuvan valmiuden palokuntalaiskutsumuksen ja auttamisen ihanteen pohjalta on syntynyt kehittyneempiä järjestelmiä kuten vakinainen palokunta tai varallaolo. Mutta mitä jos useammasta kuin laskennallisen särkymävaran piiriin mahtuvasta palokuntalaisesta tuntuukin justiin samalla hetkellä keikan tullessa, että ”aina ei jaksa – varsinkaan nyt”. Helppoa ja yksinkertaista. KUKAAN TOLKULLINEN IHMINEN ei voi olla aina ja kaiken aikaa käytettävissä. 402B saa yleensä aina enemmän väkeä liikkeelle kuin vaikkapa maalaispalokunnista tuttu ”lehmä lietealtaassa” -tyyppinen tehtävä. Heräät tuttuun puhelimeesi asettamaan viestiääneen klo 02:13, 103B, vakiokohde, AINA erheellinen hälytys, omalle sopimuspalokunnan yksikölle 99% todennäköisyydellä peruutus, kumminkin ne jokaiselle keikalle lähtevät hyväntahtoiset yli-innokkaat hölmöt (kuten Linko) jaksavat nousta sängystä… USKON, ETTÄ JOKAINEN TÄMÄN LUKIJA saa ymmärtää, mitä tarkoitan. ETENKIN YHDISTYSMUOTOINEN sopimuspalokuntatoiminta perustuu viimeiseksi mainittuun ajatusmalliin. Aina ei jaksa PELASTUSTOIMEN VALMIUDEN turvaamisen järjestelmien kehittyessä niiden rinnalla on säilynyt ja tulee mitä todennäköisimmin aina säilymään myös ajatusmalli, jossa oletetaan että ”kongin kumahtaessa” kaikki suinkin hälytyskelpoiset ja keikkakunnossa olevat yksilöt tehtävän ottaisivat vastaan. Saatteko kiinni ajatuksesta. Jokainen tehtävä on kuitenkin hoidettava. Koska olemme siihen palokuntayhdistyksinä sitoutuneita meitä ympäröiviä yhteisöjä varten. Omalla kohdallani se tarkoittaa sitä, että kun minut hälytetään, lähden tehtävälle, jos vain suinkin pystyn. LINGOTTUA JAAKKO LINKO sopimuspalokunnan varapäällikkö, tehtaan palopäällikkö ja reservipappi. MINUN AJATUSMAAILMASSANI sopimuspalokuntalaisuus merkitsee sitoutumista
Juhlapuheen piti sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä ja valmistuvien pelastajien valan vastaanotti sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Omat stipendinsä jakoivat myös Palosuojelurahasto, Suomen Palopäällystöliitto SPPL, Pelastustieto-lehti, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL, Hätäkeskuslaitos, Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK, Suomen Poliisijärjestöjen liitto SPJL sekä Palopäällystökurssi AMKN8. 16 palokuntalainen PK109 VALMISTUNEET OPISKELIJAT KURSSEITTAIN Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 37 Aho Tiia Marianne Joutsijoki Juulianna Karoliina Juttula Santeri Johannes Karila Jonne Kristian Karjalainen Arja Helena Kaukolampi Elina Vilhelmiina Kraft Tiina Mirjami Lilja Michaela Maria Carina Lindholm Laura Maria Lusenius Kasper Joacim Aleksi Makkonen Mikko Sakari Mehto Juhani Olli Sakari Nieminen Noona Julianna Saarela Veera Maria Joosefiina Soininen Jasmina Alexandra Somersuo Tiina Ilona Ståhl Paula Outi Adolfiina Tiainen Jarno Juhani Vanhatalo Tero Tapani Virta Sanni Marianne Vuoriaro Anssi Rainer Pelastusopistosta valmistuneet tutkinto-opiskelijat Pelastusopistossa vietettiin 3.6.2022 valmistujaisjuhlaa, jossa jaettiin tutkintotodistukset yhteensä 105 opiskelijalle. Stipendin saivat Noona Nieminen hätäkeskuspäivystäjäkurssilta, Ville Myrsky pelastajakurssilta sekä Niko Karjalahti alipäällystökurssilta. Päättävän kurssin puheenvuoron piti Ilari Vehviläinen (alipäällystökurssi 48). Pelastusopiston priimusstipendit jaettiin opinnoissaan parhaiten menestyneille. Lisätietoja: Mervi Parviainen, rehtori mervi.parviainen@pelastusopisto.fi, 029 545 3470 Kuvassa opettaja Vesa Kujanpää ja rehtori Mervi Parviainen antavat todistuksen pelastajopiskelija Heidi Liimataiselle.
17 Pelastajakurssi 114 Asikainen Taneli Matias Forslund Jerry Johan Gref Andreas Erik Haverinen Petrus Ismael Heickell Otto Iivari Heinä Henri Mikael Hietamaa Eetu Aleksanteri Himmi Elias Kristian Hokkanen Henri Johannes Hoskonen Niko Petteri Houni Markus Antti Juhani Huttula Jere Olavi Hyttinen Alex Mikael Ihalainen Samuli Otto Evert Jokela Leevi Lauri Kaila Juho Tuomas Valtteri Karttunen Henri Juhani Kettunen Toni Antero Kotitie Konsta Viljami Kuitunen Sami Kalervo Laurila Juuso Petteri Lavi Mikko Tapio Lehtonen Kimmo Petteri Liimatainen Heidi Elisabeth Lindström Ronny Kristian Gottfrid Luokkanen Taneli Matias Långsjö Nicklas Mikael Manninen Markus Aleksi Saarinen Juho Matias Pelastajakurssi 115 Kangastie Topias Keijo Aleksanteri Kettunen Tuomas Kristian Manninen Teemu Juhani Marttinen Petri Kalevi Meier Miika Veli Valtteri Myrsky Ville Tapio Nokkanen Ilari Onni Olavi Nygård Kimi Pekka Pakkanen Atte-Pekka Johannes Palmu Arttu Santeri Partanen Jose Pertti Peltola Lassi Juhani Perttula Niko Markus Pietiläinen Olli Aleksi Oskari Piironen Henri Eerik Pirhonen Niilo Joel Pitkänen Teemu Petteri Rajala Ville Abiel Palokuntalainenlehti onnittelee kaikkia valmistuneita! Rauhala Timo Aleksi Raukko Elias Juhani Rautiola Kyösti Tapani Saarinen Santeri Antti Olavi Seppä Tomi Kalervo Siitari Juuso Rikhard Sivula Satte Henri Samuel Takku Sami Toivo Toitturi Jussi Aleksi Tuohineva Lauri Johannes Tuuliainen Antti Jussi Samuli Tähtinen Topias Mikael Uro Joel Anttoni Uusitalo Jyri Olavi Varis Veeti Elmeri Varjus Aleksi Tapani Vuori Ville Matias Väre Matti Aleksanteri Alipäällystökurssi 48 Heino Riku-Pekka Tuomas Helanne Tero Tapani Itkonen Kari Jarmo Ilmari Kangaskesti Reko Pekka Karjalahti Niko Antero Kiiveri Sami Antero Kähkönen Sami Johannes Mattila Samu Harri Mikael Mustonen Antti Olavi Mäkynen Mikko Janne Juhani Paananen Mikko Kalervo Pietilä Antti Risto Johannes Ruokolainen Jari Matti Siekkinen Marko Tapio Soisalo Vesa Keijo Kalevi Valtakari Sebastien Vehviläinen Ilari Matti Elias Virtanen Olli Tapani Pelastusalan päällystötutkinto, AMK (Poliisiammattikorkeakoulu) Broström Petteri Teijo Olavi (valmistunut 31.5.2022) Hellgren Eero Jaakko Kalevi (valmistunut 31.5.2022) Honkala Jarno Kristian (valmistunut 31.5.2022) Impiö Reetta Juliaana (valmistunut 31.5.2022) Keränen Mika Sakari (valmistunut 29.4.2022) Laitinen Juho Oskari (valmistunut 31.5.2022) Martikainen Tommi Antti (valmistunut 31.5.2022) Nokkanen Ilari Olavi (valmistunut 31.5.2022) Tarhonen Olli Johannes (valmistunut 31.5.2022) Viipuri Vesa Jarmo Juhani (valmistunut 31.5.2022) Insinööri, pelastusalan päällystötutkinto, AMK (Savonia-ammattikorkeakoulu) Hagqvist Juuso Benjamin (valmistunut 12.5.)
Mika Penttilä KOK 2.vpj. Emmi Lintonen SDP 1.vpj. HELSINKI Vanha pelastuslautakunta jatkaa LÄNSI-UUSIMAA Valmiusja turvallisuuslautakunta Tere Sammallahti KOK pj Tiina Thure-Toivanen KOK 1.vpj Henna Kajava PS 2.vpj Pentti Pulkkinen SDP Vanessa Kurri KOK Kristian Parviainen SDP Jaana Valle PS Tiina Noro KOK Merja Laaksonen RKP Harry Yltävä VAS Raimo Inkinen VIHR Simon Elo KOK Lauri Hietanen SDP KESKI-UUSIMAA JA VANTAA-KERAVA Pelastuslautakunta Mika Kasonen KOK pj Ari Koponen PS vpj Sirpa Peura KOK Anssi Aura KOK Markku Weckman PS Tuire Kaimio VIHR Kalle Eklund SDP Naima el Issaoui SDP Jonna Weckström VAS Arto Hägg KOK Sanna Kervinen KOK Anniina Nuutinen SDP Johanna Johanna PS Kalle Mustonen KESK Lea Ahonen KD ITÄ-UUSIMAA Varautuminen ja turvallisuuslautakunta Satu Lindgren KOK+KD pj Christer Andersson RKP Nina Pauloaho KESK Lennu Sajomaa PS Helene Liljeström RKP Pia Baumgartner RKP Roosa Lehtimäki KESK Jere Riikonen KOK+KD Janne Turunen SDP Mikael Karlsson RKP Tom Sundbäck RKP Tuomo Repo KOK+KD Jenni Hovilehto VIHR VARSINAIS-SUOMI Pelastustoimen palveluiden valmistelulautakunta Janne Laulumaa SDP pj Lotta Laaksonen VS vpj Janne Aso KOK Milla Lahdenperä KOK Niko Aaltonen KOK Teija Tiusanen KOK Sirpa Hagsberg SDP Mari-Elina Koivusalo SDP Antti Mattila KESK Tanja Raisto-Elo KESK Harri Palomäki VAS Jyrki Alastalo PS Hanna Erjanti VIHR VARSINAIS-SUOMI Pelastustoimen palveluiden valmistelulautakunta Janne Laulumaa SDP pj Lotta Laaksonen VS vpj Janne Aso KOK Milla Lahdenperä KOK Niko Aaltonen KOK Teija Tiusanen KOK Sirpa Hagsberg SDP Mari-Elina Koivusalo SDP Antti Mattila KESK Tanja Raisto-Elo KESK Harri Palomäki VAS Jyrki Alastalo PS Hanna Erjanti VIHR KANTA-HÄME Turvallisuuslautakunta Heini Ristavaara KESK pj. 18 palokuntalainen PK109 PELASTUSTOIMEN PÄÄTTÄJIÄ HYVINVOINTIALUEELLA Tiedot valituista 22.6.2022 mennessä. Piritta Järvinen SDP Jarno Tila SDP Veli-Antti Silpola KOK Jaana Lähteenkorva KOK Pia Yli-Pirilä KOK Eero Pura KESK Sanna Jämsén PS Juha Hiltunen VAS Irmeli Lehtonen KD Karri Vanttaja VIHR
Maaret Vainio SDP 2.vpj. PÄIJÄT-HÄME Turvallisuuden ja varautumisen lautakunta Mika Järvinen KOK pj Janne Virtanen SDP vpj Niina Varjo KOK Juha Rostedt KOK Antti Räsänen KOK Niina Saarinen SDP Jouko Rajajärvi SDP Kaarina Suhonen KESK Seija Aakala KESK Mira Nieminen PS Jarmo Ruuth PS Seppo Lehtinen KD Amanda Kallio VIHR PIRKANMAA Hyvinvointija kokonaisturvallisuusvaliokunta Roope Lehto SDP pj Jocka Träskbäck KOK 1.vpj Linda Lähdeniemi KESK 2.vpj Mira Anttila KOK Mira Anttila KOK Anne-Mari Jussila KOK Johanna Peltonen KOK Iikka Jäntti KOK Marko Kivi KOK Kirsi Kaivonen SDP Carita Ojala SDP Esa Järvenpää SDP Hanna-Maria Grann SDP Veijo Niemi PS Arto Grönroos PS Mikko Aaltonen VAS Mirka Löf VAS Satu Hintikka VIHR Tiina Wesslin VIHR Ville Tirkkonen KESK Sari Tanus KD Karoliina Kähönen LIIK SATAKUNTA Turvallisuus ja varautuminen lautakunta Anssi Joutsenlahti PS pj. Atte Hölttä KOK 1.vpj. 19 ?. Kari Halminen SDP Sanna Kuhlman SDP Ari Nordström SDP Taisto Salo SDP Mikko Korpela KOK Hanna Tuominen KOK Helvi Walli KOK Arimo Koivisto KESK Heimo Nikula KESK Eeva-Liisa Tuominen KESK Tiina Stenman PS Jukka Heinonen VAS Raisa Juutilainen VAS ETELÄ-POHJANMAA Turvallisuuslautakunta Raimo Vistbacka KOK pj Kati Ojaniemi KESK vpj Teppo Toivola KESK Juhani Mäki KESK Aki Ylinen KESK Susanna Laitila KESK Reetta Kananoja KESK Sami Kuula KOK Helena Lahtinen KOK Satu Tamsi KOK Erja Gadd PS Petri Juurakko PS Heli Rämäkkö VKK POHJANMAA Pelastustoimen jaosto Patrick Ragnäs RKP pj Kari Koskela SDP vpj Niclas Sjöskog RKP Hans-Erik Lindgren RKP Mia West RKP Jenni Ahlbäck RKP Leena Tulimaa KOK Katarina Näs RKP Jorma Malinen PS Henrik Huhta KOK Martin Byggmästar KD Anna Caldén SDP Monica Sirén-Aura RKP KESKI-POHJANMAA Turvallisuusja pelastuslautakunta Erkki Kerola KOK pj Tuija Leivo-Rintakorpi KESK vpj Toni Korkiala KESK Tapio Peltokangas KESK Merja Kivelä KESK Toni Syrjälä SDP Ilpo Åivo PS Hannele Ilola KD Eevi Kiimamaa VAS KESKI-SUOMI: EI VALITTU KYMENLAAKSO Turvallisuuslautakunta Ukko Bamberg PS pj Markku Leinonen SDP vpj Kirsi Kekki SDP Sari Melkko SDP
20 palokuntalainen PK109 Tiina Montonen SDP Nina Peltonen SDP Tapio Karvonen KOK Topias Kotiniemi KOK Anu Tiilikainen KOK Antti Pakkanen PS Jukka Lappi KESK Mia Ylä-Outinen KESK Juha Huhtala LIIK ETELÄ-SAVO: EI VALITTU ETELÄ-KARJALA Turvallisuuslautakunta Jari Karhu KESK pj Sanna Koskenranta SDP 1.vpj Antti Pellinen KOK 2.vpj Jenna Vertanen SDP Vesa Räsänen SDP Juho Tanttu SDP Jerena Juutilainen KOK Seppo Mustola KOK Tuula Lindh KOK Seija Hovi-Kuikko KESK Antti Vilkko KESK Timo Härkönen PS Karoliina Rantonen VIHR POHJOIS-KARJALA Turvallisuuden ja varautumisen lautakunta Timo Vornanen PS pj Mirja Karhinen KESK vpj Marjukka Varonen KESK Hannes Rossi KESK Ilkka Hiltunen KESK Minna Ruokolainen VAS Anu Honkanen SDP Matti Pesonen SDP Juha Kontturi SDP Juha Kosonen KOK Laura Tiittanen KOK POHJOIS-SAVO Kokonaisturvallisuuslautakunta Minna Pellikka KESK pj. Allu Koskinen KOK vpj. Harri Auvinen VIHR Sari Kaurala KD Tiina Kaartinen SDP Mikko Hiltunen SDP Juha Pitkänen VAS Minna Rissanen PS Kati Partanen KESK Hannu Kananen KESK Kaija Sääski KOK KAINUU Turvallisuusjaosto Marika Tuomela PS pj Markku Oikarinen SDP vpj Eveliina Kinnunen KESK Arto J Tolonen KESK Raili Myllylä VAS Minna Karjalainen KOK Pasi Kilpeläinen PS POHJOIS-POHJANMAA Turvallisuuslautakunta Pirkko Mattila KESK pj Jarmo Haapaniemi SDP vpj Miika Heikkilä KESK Olli Heikkilä KESK Markus Jaatinen KESK Kaisa Louet KESK Marja Rasinkangas KESK Mikko Korkeakoski KOK Mikko Merihaara KOK Päivi Hirsso KOK Jani Törmi PS Eija Flink VAS Anu Niemi-Himanka VIHR LAPPI Pelastusja valmiuslautakunta Jari Huotari KOK pj Janne Kaisanlahti KESK vpj Kirsti Heikkala KESK Elli-Maria Kultima KESK Heikki Maaninka KESK Esko Tavia KESK Jussi Vaara KESK Hanne-Mari Seppälä SDP Sakari Silén SDP Sari Ekorre VAS Henri Ramberg VAS Minna Back KOK Tiina Paakki PS Hannu Peurasaari PS Unto Friman YLSIT
Edellä esitetyn listan elementit tulee palokunnassa asettaa tärkeysjärjestykseen paikallisten olosuhteiden mukaan. Sauna, pesuhuone, uima-allas, poreallas, kylmäallas, palju, solarium, takkahuone ja motti klapeja, olohuone, jossa Samsung 98’ QB98T UHD 350 NITS 24/7 SOC WIFI-taulutelevisio, stereot Genelecin kaiuttimilla, tupakkahuone savunpoistoluukuilla, lepohuone, kahvio, keittiö, kylmäkomero, jääkaappi, jääpalakone, jäätelökone, juoma-automaatti, snacks-automaatti, asemallekuljetussopimus paikallisen kauppiaan kanssa ja 24h-sopimus siivouspalveluyrityksen kanssa. Mikäli neuvottelut menevät jumiin, listalla on kaksi asiaa, joista voi kireän tilanteen sattuessa joustaa: Genelecin-kaiuttimien sijaan voidaan hyväksyä Pioneer Dj DM-40 PA ja snacks-automaatista voidaan luopua, jos se korvataan sopimuksella paikallisen catering-yrittäjän kanssa. Puutteista voi ilmoittaa luottamuksella osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi P.S. LÄMPÖKAMERAMIES on pahoillaan, jos listalta jäi jotain tärkeää puuttumaan. NYT ONKIN AIKA muodostaa jokaiselle paloasemalle oma hyvinvointialue. Hyvinvointialue jokaiselle paloasemalle NEUVOTTELUTAKTIIKKAAN pitää kiinnittää erityistä huomiota. LÄMPÖKAMERAMIES kolumni. Lämpökameramies on pitkällä palokuntakokemuksellaan laatinut kaikille palokunnille sopivan listan välttämättömistä elementeistä, jotka tulee palokuntasopimusneuvotteluissa maakunnan hyvinvointialueen kanssa huomioida. Lämpökameramies ottaa mielellään vastaan tietoja ja kuvia palokuntien hyvinvointialueista. 21 LÄMPÖKAMERAMIES on kiertänyt Suomen ammattija sopimuspalokunnissa vuosikaudet. Siis vaatia. Paljon on mukaan tarttunut erinomaisia ideoita ja ajatuksia, millä palokunnissa hyvinvointia on lisätty
22 palokuntalainen PK109 Olli-Pekka Ojanen eläkkeelle VOIMAHAHMO SIIRTYI SIVIILIIN Teksti ja kuvat Pekka Koivunen
23
Tänään liitto toimii ammattimaisemmin ja tehtäväkenttä on paljon laajempi. – Kesämiesaikana kiinnostukseni palotoimen lisäksi heräsi erityisesti ensihoitoon, jossa Porissa oltiin edelläkävijöiden joukossa. Ojanen saikin työpaikan Tamron kuvantamislaitteiden myyjänä Helsingissä. – Pääsin opiskelemaan Turun yliopistoon ja sijaiseksi Raision palolaitokselle. Porissa Ojanen sai hyvän kokonaiskuvan kehittyvästä pelastusalasta ja myös ensihoidosta. Tuolloin paloja pelastustoimi oli hyvin erinäköistä verrattuna tähän päivään. Keskustelua kuitenkin kannattaa pitää yllä erilaisista vaihtoehdoista. – Työtavat olivat 1980-luvulla erilaisia kuin tänään. Vänrikkinä siviiliin siirtynyt Ojanen palasi Turkuun ja jatkoi opiskeluja yliopistossa ja – kuinka ollakkaan – sai viransijaisuuden Turun palolaitoksella. – Koko ajan pelastustoimi oli taustalla, ja kun Palopäällystöliitto haki koulutuspäällikköä, päätin hakea paikkaa. SPPL oli perinteistä yhdistystoimintaa. TAMPERE-TURKU-TAMPERE JA MATKAILUA EUROOPASSA Ojanen valittiin Tampereen palolaitoksen apulaispäälliköksi vuonna 1988. Kolmen vuoden työrupeaman jälkeen Pirkanmaa kut” Katsotaan nyt viisi vuotta, miten hyvinvointialueet toimivat. – Pari vuotta Turun laitoksella antoi taas uusia näkökulmia Porin ja Raision kokemusten jälkeen. PORISTA TURUN SEUDUN KAUTTA HELSINKIIN Nuori mies oli tienhaarassa 1970-luvun lopussa. Tuolloin otettiin kesätöihin parisenkymmentä henkeä ja minä olin yksi heistä – ilman minkäänlaista palokuntataustaa. PALOPÄÄLLYSTÖLIITOSTA PALOMESTARIKURSSILLE Kymmenen vuoden aikana saatu kokemus palotoimen kenttätyöstä oli erinomainen pohja koulutuspäällikön ja myöhemmin Palopäällystöliiton toiminnanjohtajan tehtäviin. Porilaissyntyisen Olli-Pekka Ojasen 48-vuotta kestänyt työura pelastusalalla hakee vertaistaan. – Ei muuta kuin ajokortti taskuun ja pitkän jonon hännille Satakunnankadun paloasemalle. 24 palokuntalainen PK109 P itkän uran pelastusalalla tehnyt pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen siirtyi heinäkuun alussa viettämään eläkepäiviään. Ratkaisu löytyi Turun seudulta. – Kävin palomestarikurssin (10) ja valmistuin vuonna 1987. Luonnontieteiden kandin paperit ja opiskelujen myötä saatu oppi kuvantamislaitteista innosti kokeilemaan uraa yksityisellä sektorilla. Opiskella piti, mutta paloalakin kiinnosti edelleen. Kaikki alkoi keväällä 1974 Ojasen äidin leikkaamasta lehti-ilmoituksesta, jossa haettiin vuosilomasijaisia Porin palolaitokselle. Hänen ensimmäinen kautensa Tampereella kesti vuoteen 1994, kunnes hänelle avautui palopäällikön virka Turussa. Porin palolaitoksen ”kesäjussista” kasvoi pelastusalan supervaikuttaja ajanjaksona, jolloin Suomen pelastustoimessa koettiin useita suuria muutoksia. ”. Opiskelut keskeytyivät varusmiespalveluun Porin prikaatissa Säkylässä. Olli-Pekka ehti olla palopäällikkö Lauri Syrjän joukoissa viisi kesää. Hänen vaikutuksensa alan kehitykseen viime vuosikymmeninä on ollut merkittävä. Olli-Pekka halusi edetä paloalalla ja luonnollisena tavoitteena oli alan tutkinto. Niin oli taas edessä tienhaara, jatkaako työtä järjestössä vai pyrkiikö alan laitokseen. EKG-käyrä välitettiin ambulanssista polille ja sydänvalvomossa harjoiteltiin säännöllisesti
– Suhteet ministeriöön eivät tuolloin olleet hyvät, sanoisin niitä jopa tulehtuneiksi. Kuitenkin ne alkoivat hiljalleen parantua ja ovat tänä päivänä asialliset ja hyvät. LuK-tutkinto ja vaarallisten aineiden tuntiopettajuus Pelastusopistolla olivat osaltaan vaikuttamassa siihen, että Ojanen toimi pitkään Turvallisuustekniikan neuvottelukunnan jäsenenä. 1990-luvun loppuun ja 2000-luvun alkuun ajoittuu FEU:n (Federation of European Fire Officers) perustaminen, johon Ojanen osallistui aktiivisesti. Myöhemmin viisi vuotta SPEKin hallituksessa oli myös mielenkiintoista aikaa. Euroopan pelastusalan päällystölle synnytettiin vuorovaikutusfoorumi, jolla on ollut merkittävä vaikutus eurooppalaisen pelastustoimen kehitykseen. Palopäällystöliiton ytimeen Ojanen palasi vuonna 2003. Tampereen ensimmäisen kauden aikana tulivat kuvaan mitä erilaisimmat, olennaisesti päällystövirkoihin liittyvät järjestötehtävät ja työryhmät. – 1990-luvun alussa olin muun muassa Paloja pelastustieto ry:n hallituksessa kun Väestönsuojelulehti ja Palontorjunta yhdistettiin. TYYTYVÄINEN PELASTUSALAN PALVELIJA Ojanen on ilmiselvän tyytyväinen, että on saanut tehdä pelastusalan työtä niin järjestöissä kuin laitosten palveluksessa.. 25 sui jälleen, ja 25-vuotinen ura Tampereen ja Pirkanmaan pelastustoimen kärkimiehenä alkoi. Pelastustoimen neuvottelukunnan varapuheenjohtajana Ojanen toimi kolme vuotta. – Uuden järjestön perustaminen vaatii alkuaikoina paljon matkailua Euroopassa. Liiton I jaoston puheenjohtajuus, liittohallituksen jäsenyys ja kahden vuoden puheenjohtajuus entisen työnantajan luottamustehtävissä edellyttivät myös aktiivista yhteydenpitoa sisäministeriön pelastusosaston kanssa. Melko suuria vääntöjä saatiin tuolloin aikaiseksi
Palomiehenä hänellä olisi ollut aivan liian raskas kaasujalka.”. Tässä hänen kommenttina: ”Onneksi hän pääsi päällystövirkaan. Tampereella kuntien yhteistyö lähti alkuvaikeuksien jälkeen hyvin liikkeelle. Hänen sanansa ovat painaneet niin omassa työssä kuin suhteissa laitoksen sidosryhmiin. – Katsotaan nyt viisi vuotta, miten hyvinvointialueet toimivat. Malli oli ja on läpinäkyvä ja toimiva. Ojanen ottaa esille käytännön esimerkin. – Ennen lakimuutosta toisen kunnan palopäällikkö ei voinut olla toisen väestönsuojelupäällikkö, mikä haittasi kuntien halukkuutta yhteistyöhön. Alueellisen pelastustoimen eduista aiempaan kuntakohtaiseen malliin verrattuna Ojasella on selvä mielipide. Näin on säilynyt kosketus laitoksen arkeen ja erityisesti henkilöstöön, sanoo itseään vanhanaikaiseksi palopäälliköksi kuvaileva Ojanen. Olli-Pekka Ojanen on tunnettu vahvoista mielipiteistään. Pelastusjohtaja Ojanen kannatti aikoinaan pelastuslaitosten määrän vähentämistä. Myös yhteistoimintakumppanuudet ovat nyt eri tasolla kuin aiemmin. Tämä johtuu erityisesti SPALin kehityksestä. Muuten Ojanen uskoo pelastustoimen tarjoavan vähintään nykyisenkaltaiset palvelut kansalaisille. – Pirkanmaalla sopimuspalokunnilla on vankka asema pelastuslaitoksen yhteistyökumppaneina ja vuorovaikutus kohdallaan. Tampereen aluepelastuslaitoksen nimellä tuolloin aloittaneen laitoksen hallintomallista tuli hyvin keskitetty. Toisena esimerkkinä paloasemat. 26 palokuntalainen PK109 – Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtajuus on tyydyttänyt ammatilliset ambitioni, enkä ole tavoitellut muita vakansseja. Ammattiyhdistyssuhteitaan Ojanen pitää hyvinä. Epäilen. Ojanen mainitsee ”Lex Pirkkalan” eli lakimuutoksen, joka avasi yhteistyön solmut. Sopimuspalokuntien suhteen hänellä on samankaltaiset ajatukset. Metsästystä harrastava koiramies pelaa golfia ja laskettelee. – Häiriöt eivät vaikuta ison laitoksen toimintaan läheskään yhtä paljon kuin pienen. Antoisia eläkepäiviä Opolle! T: Palokuntalainen-lehti Loppukevennys: Tämän lehden päätoimittaja oli aikoinaan Opon työkaveri Porin laitoksella. Olisiko Pirkanmaalle Tampereen ulkopuolelle rakennettu 15 uutta paloasemaa kunta-aikana. Nyt pystytään keskustelemaan yhteisistä haasteista, mikä esimerkiksi 1990-luvulla oli vaikeaa. – Jo Turun seudulla viriteltiin alueellista yhteistyötä. Keskustelua kuitenkin kannattaa pitää yllä erilaisista vaihtoehdoista. ”Lex Pirkkala” jälkeen Pirkanmaan kuntien yhteistyö sai vauhtia ja tuloksena oli malli, josta tuli parempi kuin muualla, kehaisee Ojanen. – Pelastusalan edunvalvojien kanssa on aina ollut hyvät puhevälit, viimeaikoina jopa erinomaiset. Kuntia edusti neuvottelukunta, jossa jokaisella silloisella seutukunnalla oli edustajansa. Kun pelastusjohtajan toimisto oli muutaman vuoden Tammerkosken rannalla toimistotalossa, Ojanen haikaili paluuta ”työn keskelle”. – Jos Satakunnan pelastuslaitoksella on rahapula, se ei tällä hetkellä vaikuta mitenkään Pirkanmaahan. Siellä on ollut hyvä käydä rauhoittumassa työkiireiden keskellä. Tulevaisuudessa yhden rahoituslähteen ongelmat heijastuvat koko maan pelastustoimeen. Valtiollistamiseen hän ei syttynyt – Ei kannata keskustella valtiollistamisesta ennen kuin näytetään, miten järjestelmä toimisi, kuuluu Ojasen vankka mielipide. – Kyllä minun ja puolisoni pääharrastus on kesäpaikka saaressa Luvian edustalla. Kansalaiset saavat tasalaatuisempaa palvelua. Koko maakunnan alueelliseen pelastustoimeen Pirkanmaa ja Satakunta siirtyivät jo 2003, vuotta aiemmin kuin muut. – Ajatellaan yksittäisen kunnan näkövinkkelistä esimerkiksi paloautokierrätyksen etuja. – Pelastusjohtajana olen halunnut olla lähellä johtamani laitoksen päivittäistä aktiivityötä. – Pirkanmaalle ei haluttu erillistä pelastuslautakuntaa. HVA-UUDISTUS JA PELASTUSTOIMI Olli-Pekka Ojanen jakaa pelastusalan vaikuttajien huolen rahan riittävyydestä uudessa ympäristössä. ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN VANKKA KANNATTAJA Olli-Pekka Ojanen on pitkään ollut kuntien yhteistoimintaa perustien pelastuslaitosten kannattaja. Pelastuslaitoksesta tuli suoraan kaupunginhallituksen alainen organisaatio. Kahden nuoren vanhempana Olli-Pekka Ojanen on pitänyt yksityiselämänsä hyvin taustalla
Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen, Stora Enso viestintä. Stora Enson Sunilan tehtaiden palokunta on malliesimerkki modernista tehdaseli työpaikkapalokunnasta. 28 palokuntalainen PK109 Työpaikkapalokunta tänään TURVALLISUUSPALVELUT STORA ENSON SUNILAN TEHTAILLA Perinteisten tehdaspalokuntien toimenkuva on puolen vuosisadan aikana muuttunut perusteellisesti. Aiemmin lähinnä palontorjuntaan keskittyneet palokunnat ovat tänään monipuolisia turvallisuuspalveluyksikköjä
29 Sunilan palokunnassa on kuusi päätoimista henkilöä. Yleinen käytössä oleva määritelmä työpaikkapalokunnalle kuuluu: ”Palokunta, jonka henkilöstö osallistuu lähinnä oman työpaikkansa paloja pelastustoimen tehtäviin.” Tehdaspalokunta määritellään useassa yhteydessä palokunnaksi, joka toimii yleensä teollisen yrityksen alaisuudessa ja hoitaa yrityksen alueella paloja pelastustoimen tehtäviä. – Laitoksella pidetään ryhmänjohtajavarallaolostamme, koska hälytystehtävän yhteydessä laitoksen yksiköiden rinnalla hälytyksille saadaan näin tehtaan oma opas ja koordinaattori. TERMINOLOGIA HAKUSESSA Teollisuuspalokunta ja tehdaspalokunta (TPK) tarkoittavat arkikielessä samaa. Ensivastevalmius koskee kuitenkin tällä hetkellä vain tehdasaluetta. Kesäaikaan olemme saaneet palkata kesätyöntekijän palokuntaan ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa tällainen henkilö tulee myös turvallisuusvalvomoon. ENSIVASTEESSA EI RUTIINIA Tehdasalueen kaikkiin pelastustehtäviin palokunta hälytetään aina päivästä tai vuorokaudenajasta riippumatta. Kyseessä on työpaikkapalokunta, joka on edellä mainittujen ja seuraavien yläkäsite: laitospalokunta, sotilaspalokunta ja lentoaseman palokunta. – Omat erityispiirteensä tuo oma satamamme, joka on osa suurempaa HaminaKotka-satamakokonaisuutta. Linkon ensisijaisena toiveena on palokunnan ajoneuvokaluston uusiminen. Näistä suurin osa on tehdasalueen sisäpuolella. Kaikki ovat vähintään ryhmänjohtajatasoisia, ja he osallistuvat palopäällikkö Jaakko Lingon mukaan vuorollaan päivystävän ryhmänjohtajan tehtäviin (P190). Esimerkiksi kemikaalivuototilanteiden harjoittelu on jäänyt vähälle. – Savusukelluskelpoisia meistä on kolme. Seveso-harjoitukset eivät mielestäni riitä. KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN SOPIMUSPALOKUNTA Tehtäviä vuositasolla Sunilan palokunnalla on 200300. – Palokuntasopimus Stora Enson Sunilan tehtailla on Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa. Ev-tehtäviä kun ei vuositasolla tule näin kuin muutamia, pohdiskelee Jaakko Linko. – Kevyet autot ovat ajanmukaisia, mutta ykköshööki olisi syytä päivittää vastaamaan tämän päivän vaatimuksia ja siirtää nykyinen 191 vara-autoksi, jollaisena se vielä palvelisi kohtuullisesti. – Harjoituksia pelastuslaitoksen kanssa voisi olla nykyistä enemmän. – Tähän haluaisin itse saada muutosta jo ihan sillä, että saataisiin hieman rutiinia enemmän ensivastetoimintaan. Kiireettömät tehtävät tehdasalueella ilmoitetaan päivystäjälle, joka sitten hälyttää omaa hälytysjärjestelmää hyödyntäen miehet tehtävälle. Varsinaisten pelastustoimen tehtävien osuus noin 60, joista parikymmentä tehdasalueen ulkopuolella palokuntasopimuksen puitteissa. Tehdaspalokunnalla voi olla myös sopimus paikallisen pelastuslaitoksen kanssa, jolloin tehdaspalokunta suorittaa tehtäviä myös yrityksen ulkopuolella. Suomessa on eräiden arvioiden mukaan noin 200 työpaikkapalokuntaa, joista pelkästään päätoimisen henkilöstön varassa toimivia on kourallinen.. Merkittävä osa palokunnan työstä on pelastustoimen valmiuden ylläpidon ja tehtävien lisäksi turvallisuusvalvontaa ja tehdasalueella vierailevien ja liikkuvien henkilöiden hallintaan liittyviä tehtäviä. Joissakin teollisuuslaitoksissa on myös päätoimista pelastushenkilöstöä. Tehdaspalokunnan henkilöstö on yleensä sivutoimista. Liikkuminen ja kohteiden löytäminen on varsinkin ulkopuoliselle vaikeaa. Yhteistoiminta Sunilan ja Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa toimii hyvin. HAJASIJOITETTU PALOKUNTA Palopäällikkö Jaakko Linko on tyytyväinen palokunnan resursseihin, vaikka varasto-, valvomoja toimistotilat ovat tehdasaluella ja ajoneuvot vuokratiloissa alueen ulkopuolella. – Kiireelliset pelastustoimen tehtävät tulevat aina häken kautta virvellä ja tekstiviestillä. Ma-pe 07-15 meillä on tehdasalueen lisäksi oma vastealue, johon meidät hälytetään kaikkiin pelastustoimen tehtäviin. Sunilan tehdasalue on vanha ja sokkeloinen. Sen mukaan meillä on virka-aikaan (ma-pe 07-15) valmius vähintään 1+3 (5 min), muuna aikana 1+0 eli päivystävä ryhmänjohtaja RKY P190. Hälyttämisessä tukee myös Stora Enson oma hälytysjärjestelmä ja Imatran tehtailla toimiva hälytysvalvomo
Siellä hän toimii tällä hetkellä palokunnan varapäällikkönä. Linko on aktiivisesti mukana palokuntatoiminnassa myös vapaa-aikanaan Kotkan VPK:n riveissä. SOPIMUSPALOKUNTALAINEN KESÄMIEHENÄ SUNILASSA Ilmeinen sukurasite on ajanut kotkalaisen Samppa Sivulan ensin sopimuspalokuntaan ja sitten työpaikkapalokunnan tehtäviin. Väliin osui myös muutama vuosi järjestötyötä SSPL:ssa. – Työpaikkapalokunnassa tehtäväkirjo on todella laaja. Pelastusalalla hän on jo vuosia ollut tunnettu harvinaisesta yhdistelmästä pappi ja palokuntalainen. Palokunnan joukkue, jossa Linko itsekin oli ”kisanoviisina” mukana, voitti tänä vuonna Palokuntien Suomenmestaruuden eli Jehu-maljan. Hän kutsuukin itseään harrastelijakehonrakentajaksi. 30 palokuntalainen PK109 PALOPÄÄLLIKKÖ JA PAPPI Sunilan tehtaiden palopäällikkönä on keväästä alkaen toiminut haminalaislähtöinen Jaakko Linko. Tehtaan palopäällikkö Jaakko Linko. Sunilan palokunnassa saa Sampan mukaan laajan kuvan pelastusalasta ja yksittäisen palokunnan toiminnasta. Kesämies Samppa Sivula.. Samppa Sivula aloitti kesämiehen työt Sunilan tehtailla huhtikuussa. Lingon uusioperhe asuu Kotkansaarella kaupungin keskustassa. Jotta tässä ei olisi vielä kaikki, pitää mainita myös Sampan jäsenyys Kymin läntisessä VPK:ssa. Musiikki tuo sopivaa vastapainoa niin palokuntatoimintaan kuin punttisalilla hikoiluun. Sen verran olin tietoinen tulevasta kesätyöstä, että mitään erityisiä yllätyksiä ei ole ainakaan vielä tullut eteen. – Lähdin tehtävään avoimin mielin. Kun isä ja veli ovat Kymenlaakson pelastuslaitoksen palveluksessa ja itse on sammutusmies Kotkan VPK:ssa, puolen vuoden pesti työpaikkapalokunnassa tuntuu jotenkin luonnolliselta jatkumolta nuoren miehen työuralla. Kaksi vuotta sitten Linko palasi takaisin Kymenlaaksoon oltuaan vuosia Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa niin papin kuin sopimuspalokuntalaisen tehtävissä. Olen jo parin kuukauden aikana saanut paljon uutta tietoa pelastusalan käytännön asioista. Pelastusalalla vaaditaan hyvän fyysisen kunnon ylläpitoa, mikä on Jaakko Lingolle ollut aina tärkeää
31 SUNILAN PALOKUNNAN KALUSTOA Johtoauto RKY190 VW Transporter vm -18 Sammutusauto RKY191 Mercedes-Benz 1124 vm -95 Sammutusauto RKY1912 Volvo FL10 vm -87 Miehistö-/huoltoauto RKY199 Mercedes-Benz Sprinter vm -09 Vene RKY 198 Buster XS Kaksi perävanua Lisäksi palokunnalla on merkittävä määrä öljyntorjuntakalustoa Palomestari Matti Hynninen SUNILAN PALOKUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖNJAKO Palopäällikkö turvallisuuspalveluiden johtaminen, koordinointi ja raportointi, asiantuntija tehtaan turvallisuuteen liittyvissä hankkeissa, yhteistoiminta pelastuslaitoksen kanssa Apulaispalopäällikkö työvoima-, resurssija turvallisuuspalveluiden hallinta, kulkuoikeuksien hallinta Palomestarit (3) sammutinhuolto, paloteknisten laitteistojen ylläpito, väestönsuojat, öljyntorjunta, vak, korkealla työskentely, pelastussukellus alueja kulunvalvonta aidat, portit, ensivaste Asemamestari kalusto, tilat, palotarkastukset, tulityökoulutus Turvallisuusvalvoja valvomo
Pyrimme löytämään korvaajia uusiutumattomille materiaaleille kehittämällä esimerkiksi energian varastointiin soveltuvaa hiiltä sekä biopohjaisia sidosaineita ja hiilikuituja. Biomaterials-divisioona Biomaterials divisioonan biopohjaiset ratkaisut vastaavat kasvavaan kysyntään korvaajista tuotteille, jotka valmistetaan uusiutumattomista ja haitallisista materiaaleista. Divisioona tarjoaa laajan valikoiman sellulaatuja paperin, kartongin, pehmopaperien, ja hygieniatuotteiden valmistukseen sekä prosessiensa sivutuotteita, kuten mäntyöljyä ja biomassasta saatavaa tärpättiä. – Uskomme, että kaikki, mikä tänään valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan huomenna tehdä puusta, kertoo tehtaanjohtaja Timo Tidenberg. Lisäksi laitos valmistaa mäntyöljyä, tärpättiä ja biosähköä. Sunilan tehtaalla toimii myös uusi koelaitos, jossa valmistetaan ligniinieli puupohjaista hiiltä maailman akkumarkkinoiden kasvaviin tarpeisiin. Stora Enso työllistää noin 22 000 henkilöä. Ne tarjoavat ratkaisuja ilmastonmuutokseen, edistävät positiivisia ympäristövaikutuksia ja auttavat asiakkaitamme tekemään ympäristöystävällisiä valintoja. LUKUJA SUNILAN TEHTAALTA Sprinkleriventtiileitä 40 kpl Kaasusammutuslaitteistoja 2 kpl Paloilmoitinkeskuksia 6 kpl Useita satoja ilmaisimia Käsisammuttimia oman huollon piirissä noin 600 kpl Pelastusajoneuvoja 4 kpl Palokunnassa 6 päätoimista henkilöä. Tehtaan päätuotteita ovat erikoiskuiva ligniini sekä valkaistu havupuusellu. Sunilan tehtaan vuosikapasiteetti on 375 000 tonnia havusellua ja 50 000 tonnia ligniiniä vuodessa, ja se työllistää suoraan 240 henkilöä. Lisäksi Stora Enson ADR-todistuksilla käydään kauppaa Yhdysvalloissa. Sen osakkeet noteerataan Helsingin (STEAV, STERV) ja Tukholman (STE A, STE R) arvopaperipörsseissä. – Stora Enso hyödyntää uusien ratkaisujen kehittämisessä kaikkia biomassasta saatavia jakeita, kuten ligniiniä. Stora Enso on myös yksi maailman suurimmista yksityisistä metsänomistajista. – Vähähiiliset, kuitupohjaiset tuotteemme ovat uusiutuvia ja kierrätettäviä. Vastuullisuus on Tidenbergin mukaan keskeinen osa Stora Enson strategiaa ja liiketoimintakäytäntöjä. 32 palokuntalainen PK109 STORA ENSO, ALANSA JÄTTILÄINEN Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuoteja paperiteollisuuden uusiutuvien tuotteiden maailmanlaajuinen toimittaja osana biotaloutta. SUNILAN TEHDAS Sunilan innovatiivinen biotuotelaitos Kotkassa on osa Stora Enson Biomaterials-liiketoimintaa
33 Tuomo Sertti Myyntijohtaja puh. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti sekä suunnittelemme ajoneuvon yhteistyössä asiakkaan kanssa vastaamaan jokaisen käyttäjän yksilöllisiä tarpeita. 0400 970 684 turo.pusa@tamlans.fi www.tamlans.fi TAMLANS HÄLYTYSAJONEUVOT TAMLANS TAMLANS GLOBAALIA VARUSTELUOSAAMISTA GLOBAALIA VARUSTELUOSAAMISTA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA Tamlans Hälytysajoneuvot tarjoaa ensiluokkaista varustelua pelastusalan eri ajoneuvoihin. Tamlans tarjoaa yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa koko maan kattavan huoltoverkoston, 16 pisteessä pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle. HÄLYTYSAJONEUVOT HÄLYTYSAJONEUVOT. 040 532 9584 tuomo.sertti@tamlans.fi Turo Pusa Yksikön esimies puh
Eurowagonin toimittamaan umpikoriseen perävaunuun on rakennettu täydellinen keittiötekniikka, johon kuuluvat nestekaasulla toimivat uunit, liedet ja parilat sekä sähkökäyttöiset painekeittoastiat. Vaunun takaosassa on ilmalämpöpumppu, akut ja aggregaatti sekä pöydät ja tuolit ruokailijoille. Tehtävässä he onnistuivat, ja aikovat nyt hakea vaunulle elintarvikehuoneistolupaa. Kaarlelalaisten tavoite oli rakentaa vaunusta kaikki hygeniamääräykset täyttävä kokonaisuus. Yksi maukkaimmista on kokkolalaisen Kaarlelan VPK:n muonitusvaunu. Vaunussa on kaksi sähköjärjestelmää, 230 V ja 12 V ja ulkoinen virransyöttömahdollisuus. 34 palokuntalainen PK109 Kalajoen Raution viimekesäinen maastopalo on sysännyt liikkeelle useita kehitysprojekteja. Kaarlelalaisten saama palaute oli eri kanavien mukaan erinomaista.. Kylmäsäilytystä varten vaunusta löytyvät jääkaappi ja pakastin. Vetoautona on palokunnan Volkswagen Crafter. Pohjanmaan pelastus tilasi vaunun teollisuusrakennuksen paloon. Neljää 12 voltin akkua ladataan tarvittaessa seitsemän kilowatin aggregaattilla. Tositoimissa vaunu on ollut tätä kirjoitettaessa kerran. 200 annosta ruokaa tunnissa Kaarlelan VPK rakensi muonitusvaunun Noin 900 tuntia talkootyötä vaatineen vaunun kokonaispaino on 2 700 kiloa ja pituus kuusi metriä
35
Combilanssin toimintamalli on seurannassa ja tutkimuksissa todettu potilaslähtöiseksi sekä kustannustehokkaaksi. Ajoneuvona on ambulanssivarusteltu hoitotason auto. Enenevissä määrin ensihoidon kiireettömistä tehtävistä koskee nykyään vanhuspotilaita. Raumalla kokeilujakso päättyi joulukuussa 2021 ja toiminta jatkuu toistaiseksi. Hoitovälineistöön kuuluvat rajatut ensihoidon välineet sekä mobiilitoiminnassa käytettävissä oleva välineistö. Yksikkö hoitaa vanhuspotilaita kotona ja laitoksissa, mutta on tarvittaessa hälytettävissä myös muille kiireellisille ensihoidon tehtäville. Porin toiminta-alueen yhteistyö toteutuu Satasairaala, Porin kaupungin, Porin perusturvan ja Satakunnan pelastuslaitoksen kesken. Kuvat Suvi Nikkari, Kristian Hendriks. Satasote-hankkeessa suunnitellaan koko Satakunnan kattavaa Combilanssiverkostoa. Usein vanhuksilla on sellaisia sairauksia tai oireita, joita ei tarvitse useinkaan hoitaa kiireellisesti päivystyksessä. Lampinen on toiminut vahvana ”puuhamiehenä” Combilanssi-toiminnan aloittamisessa Satakunnassa. Toimintamalli on ollut osa Satakunnan ensihoitopalvelun palvelukokonaisuutta Porin toiminta-alueelle 1.1.2021 alkaen. Combilanssissa työparina on aina hoitotason ensihoitaja sekä ensihoidon perustasolla toimiva mobiilihoitaja. Henkilöstön erityisosaaminen keskittyy vanhuspotilaiden hoitoon sekä tarvittaessa hoitotasoiseen ensihoitoon. 36 palokuntalainen PK109 COMBILANSSI PALVELEE PORISSA JA RAUMALLA Combilanssi on toimintamalli, jossa yhdistyvät kotija laitoshoidon geriatrinen osaaminen sekä hoitotasoinen ensihoito. Raumalla käynnistettiin Combilanssi-toimintamalli kokeiluna huhtikuussa 2021 Satasairaala, Rauman kaupungin ja Satakunnan pelastuslaitoksen yhteistyönä. Yksiköllä on normaalista ensihoitoyksiköstä poiketen mahdollisuus ottaa muun muassa laskimoverinäytteitä tai se voi aloittaa vaikkapa antibioottihoidon. Porin toiminta-alueella Combilanssi-toiminta on vakiintunut. Osa vanhuspotilaista hyötyy enemmän kotiin viedyistä palveluista. Hoitotason ensihoitaja Mika Kujansuu ja ensihoidon perustasolla toimiva mobiilihoitaja Julia Virta ”HIMSS European Health Conference -konferenssissa on Combilanssi-toimintaa esittelemässä ensihoidon kenttäjohtaja Heikki Lampinen
Lisävarusteena jettiin on saatavilla tavarankuljetusjärjestelmä. Käyttäjiä Swedish Sea Rescue Society• Norwegian Sea Rescue • Polish Sea Rescue • Hellenic Rescue Team • Alandia Sea Rescue • Icelandic SAR • Wasserwacht, Germany • DLRG, Germany • National Sea Rescue Institute South Africa • Hong Kong Fire and Rescue Department • Swedish Fire and Rescue Services • Port of Gothenburg • Portuguese Navy • Italian, Swedish & Estonian Coastguard • CICPA, Abu Dhabi • Teso Ferry company, Netherlands • Stena Line Ferry company, Sweden YHTEYSTIEDOT ESTERI GROUP Peter Kallio, peter.kallio@esterigroup.fi Antti Kalliomäki, antti.kalliomaki@esterigroup.fi Lasse Moisio, lasse.moisio@esterigroup.fi Tekniset tiedot Pituus 3,6 m Leveys 1,5 m Korkeus 1,2 m Syväys 0,3 m Huippunopeus 38 solmua Moottori Yamaha 4-T, 85kW Polttonestesäiliö 70 l. Sen mahdollistaa rungon materiaali, joka kestää kovemmatkin törmäykset. Maahantuojan mukaan jetillä pystytään liikkumaan hankalissa paikoissa. Esteri Groupin maahantuoma Rescuerunner-pelastusvesijetti on alun perin suunniteltu muun muassa ihmisen pelastustehtäviin, öljyntorjuntatehtäviin, kaluston kuljetukseen, hinaukseen, tiedusteluun jne. jolla voidaan kuljettaa muun muassa sammutuskalustoa. Ne ovat vakiomalleja tai pelastustoimintaan jonkin verran modifioituja. 37 ESTERI GROUPILTA PELASTUSVESIJETTI Suomessa palokunnilla on käytössä muutamia vesijettejä
Ruotsin turvallisuusviraston MSB:n kansallisista ja pelastuspalveluoperaatioista vastaavan osaston päällikkö Petronella Norellin mukaan Ruotsin metsäpalojen sammutustoimintaan tuli merkittävä lisäresurssi kahden sammutuslentokoneen myötä. 38 palokuntalainen PK109 Suomi tekee yhteistyötä Pohjoismaiden ja muiden Itämeren alueen maiden kanssa maastopalojen sammutustehtävissä. Maastopalokaudella 2022 Suomella on ensimmäistä kertaa mahdollisuus saada avuksi Ruotsin sammutuslentokoneita Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta. 0295 453 459, matti.honkanen@pelastusopisto.fi Lähde : Pelastusosaston tiedote Ruotsista sammutuslentokoneilta avuksi tarvittaessa Kuva Arto Papunen. – Meillä on nyt kaksi metsäpalojen sammutukseen tarkoitettua lentokonetta käytettävissä rescEU-valmiusreserviin. Jämijärvellä järjestettiin toukokuussa lentosammutuspäällikkökoulutus jo kymmenettä kertaa. Meillä on tarvittaessa yhteinen valmius Suomen kanssa, sanoo Petronella Norell, Ruotsin valmiusvirastosta. Euroopan unionin yhteisten kapasiteettien kehittäminen on oleellista, jotta voidaan paremmin yhdessä varautua ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin, sanoo pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. 0295 488 400, kimmo.kohvakka@govsec.fi erityisasiantuntija Pekka Tiainen, sisäministeriö, p. Lisätietoja: pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, sisäministeriö, p. 0295 488 227, pekka.tiainen@govsec.fi yliopettaja Matti Honkanen, Pelastusopisto, p. – Suomen ja Ruotsin yhteistyö ja toimivat yhteistyörakenteet ovat tärkeitä metsäpalokauteen varautumisessa. Kurssin tavoitteena oli opettaa johtamaan lentosammutustoimintaa tehokkaasti ja turvallisesti. Pelastusopiston järjestämä kurssi oli tarkoitettu pelastuslaitosten päällystölle sekä sammutuslentäjille. EU on osa Ruotsin varautumista, sillä Ruotsi on osa EU:ta, ja nämä resurssit ovat käytettävissä muiden jäsenmaiden tarpeisiin. Ruotsiin on unionin pelastuspalvelumekanismin puitteissa hankittu rescEU-sammutuskoneita, joilla on vahvistettu sammutuskapasiteettia EU:ssa
Tehokkain sammutusvaikutus on hyvin lyhyillä ja tarkkaan kohdistetuilla sysäyksillä. Letkukelan käännön (360°) lukitus vaatii paremmin sijoitellun mekanismin. Suora/sumu-säätö pistoolissa on kätevä. Kohde oli noin sadan metrin etäisyydellä tiestä. Kone käyntiin ja paine päälle. Tällöin vaunussa mukana oleva 160 litraa vettä riittää pidempään. Pumpun käyttö on yksinkertaista. Letkulinjan selvittämiseltä säästyttiin ja sammutusmiehet eivät pahemmin rasittuneet fyysisestä työstä. Maasto oli mönkijälle liian vaikeakulkuista. Vettä tietysti voisi olla enemmän mukana. Myös 60 metrin korkeapaineletku saa kiitosta. Vaunu on prototyyppi, ja käyttäjiltä onkin kerätty kehitysehdotuksia. Kuva Jani Valli. Kolme muuta paloa olivat luonteeltaan sellaisia, että vaunua ei ollut tarkoituksenmukaista käyttää. Kompaktia kokoa pidetään myös hyvänä. Maastopaloja palokunnalla on ollut tätä kirjoitetaessa neljä, joista vaunua käytettiin yhdessä. Erinomaisina puolina käyttäjät pitävät helppokäyttöisyyttä ja tehokkuutta. Vesisäiliöiden täyttöä varten vaunuun tulisi tehdä kiinteä putkisto ja säiliöiden veden ulosotto tapahtuvaksi niiden pohjasta. 39 UHPS-perävaunu testissä Palokuntalaisen numerossa 106 esitelty Veljekset Kulmala Oy:n UHPS-pumpulla, letkukelalla ja vesisäiliöillä varustettu mönkijän perävaunu (prototyyppi) on kuluvan kesän testissä Pomarkun VPK:lla. 150 barin paineella on mahdollista tunkeutua tehokkaasti kyteviin pesäkkeisiin. Vesimäärä riittää 3,5 minuutin keskeytymättömään sammutukseen, mikä kuitenkaan ei ole tarkoituksenmukaista. Vaunu vedettiin mönkijällä kohteeseen ja palo sammutettiin hyvin pienellä vesimäärällä. Tositoimissa protyyppivaunu oli toukokuun lopussa tehtävässä, jossa paloi sähkötolppa ja muutama neliö maastoa
Harkitsen tuotteen markkinointia myös ulkomaille. Kahden metrin perusosaan voidaan liittää lisäosia ja näin kasvattaa sauvan ulottuvuutta. Vettä kuluu noin 350 litraa minuutissa. Kalliomäki myy tuotettaan yrityksensä AJ-Biken kautta. Tuosta palosta alkoi tuotteen kehittely. Vuonna 2018 Kalliomäki teki ensimmäisen prototyypin, ja tuotekehitys käynnistyi vauhdilla. Paloletkuun suihkuputken sijaan kiinnitettävässä välineessä on suutin, josta vettä leviää paineella 360 asteen kulmassa. ETELÄ-POHJANMAALLA JO KOKEMUKSIA Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Keijo Kangastiellä on hyviä kokemuksia sammutussauvan käytöstä. – Pelastuslaitokset ovat olleet erittäin kiinnostuneita sammutussauvasta. Kalliomäki kertoo, että ajatus sammutussauvasta syntyi jo noin kuusi-seitsemän vuotta sitten. TURVALLISEMPAA SAMMUTUSTA SAUVALLA Hän on hakenut tuotteelleen suomalaisen mallisuojan, mutta aikoo hakea suojaa myös ulkomaille. – Työvuorolleni sattui rakennuspalo, jota oli erittäin hankala sammuttaa. Teksti Arto Papunen Kuvat Arto Papunen, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos. 40 palokuntalainen PK109 Vaasalainen palomies Ari-Jukka Kalliomäki on kehittänyt sammutussauvaksi kutsutun uuden sammutusvälineen. – Sauvan käytöstä saatiin kokemuksia Kauhajoella sattuneessa rakennuspalossa ja Kurikassa turvereSammutussauva käytössä turverekan palossa Kurikassa
Hän tuli vakuuttuneeksi siitä, että sauvasta oli todella hyötyä. – Etenkin se auttaa sellaisilla paloasemilla, joilta lähtee ensimmäisenä yksikkö kahden hengen vahvuudella ja ennen kuin muut yksiköt ovat kohteessa. Kangastie oli aiemmin mukana useassa talonpoltossa ympäri Etelä-Pohjanmaata, missä sammutussauvaa päästiin kokeilemaan käytännössä. Savusukellus on helpompi aloittaa, kun savunmuodostusta on sauvan käytön ansiosta vähemmän ja palo jäähtynyt. 41 kan palossa. Sammutussauva parantaa näin työturvallisuutta.. Kangastie hankkikin sammutussauvan jokaiselle Etelä-Pohjanmaan paloasemalle
Yks´ puuttuu, sanoi Piru… Tavoiteluettelosta puuttuu eräs keskeinen elementti: ”sopimuspalokuntatoiminta”. Tästä asiasta on kirjoitettu aiemminkin (kts. Perusteluista lisää Perusteluissa painotetaan viranomaisten roolia, mikä onkin luontevaa, koska pelastustoimi on viranomaistoimintaa, olkoonkin, että merkittävä osa kiireellisistä palveluista tuotetaankin sopimushenkilöstön voimin. Todellisuudessa sopimuspalokuntatoiminta on kansallisen kokonaisturvallisuuden eräs merkittävä tekijä. Pelastustoimella on kyky antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua. Siinä ehkä syy siihen, että tavoitteisiin ei ole sisällytetty huolta sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuuden turvaamisesta. Strategia tarvitsee implementointiakin Strategiset tavoitteet syynissä Tavoitteet ovat kaikki kannatettavia Lausuntokierroksella olleen esitysversion tavoiteluettelo sisältää joukon kannatettavia asioita, joista osa kuuluu luokkaan ”hyvä hallintotapa”. 5. 7. Pelastustoimen alueellinen ja valtakunnallinen valmius sekä varautuminen mahdollistaa väestön suojaamisen kaikissa olosuhteissa. Aivan niin kuin olisi katsottu, että ”sehän on vain pelastuslaitosten työkalupakin eräs väline”, mikä lause onkin kuultu käytäväpuheissa. Mikä on saattanut jäädä hunninLuettelo on ollut esillä muissa yhteyksissä, mutta kerratkoon myös tässä 1. Lisäksi on syytä muistaa, että käytännön kannalta vasta saavutettu tavoite on huomioimisen arvoinen. Niissä esitetyistä kauniista ajatuksista on vaikea olla eri mieltä. 9. Hyvinvointialueen pelastustoimi on organisoitu itsehallinnon tarpeet huomioiden siten, että pelastustoimen palvelutaso on turvattu yhdenvertaisesti ja laadukkaasti alueellisesti sekä valtakunnallisesti. 2. Paikallisturvallisuus ei ole pelkästään viranomaistoiminnan tulos, vaan mitä suuremmassa määrin paikallisten toimijoiden aikaansaannos, jota viranomaistoiminnalla tulee tukea. Huono asia, koska tämän elementin puuttuminen saattaa viitata puutteelliseen tilannekuvaan. esim. Pelastustoimella on välitön kyky toimia suunnitellusti kaikissa turvallisuustilanteissa, ja se säilyy turvallisuuden lähipalveluna. Tärkeä se on ollut aina alueellisen pelastustoimen perustamisesta alkaen, vaikka kiinnostus pelastuslaitosten puolella jäikin alussa vaatimattomaksi. Siis juuri niillä alueilla, missä sopimuspalokuntatoiminta on avainasemassa. Dokumentista kuitenkin puuttuu muutama selkeä osio. Pelastustoimen investoinnit tukevat palvelutuotannon vaikuttavuutta. Pelastustoimen hallintoja ohjausjärjestelmä on selkeä. Lisäksi jää auki, millä tavoilla on tarkoitus päästä tavoitteisiin. Kaikki sinänsä kannatettavia jokseenkin itsestään selviä tavoitteita.. 3. Uutena elementtinä on väestönsuojelun nouseminen taas huomion arvoiseksi. Pelastustoimen kansallinen kehittäminen perustuu tiedolla johtamiseen ja kansallisesti yhtenäiseen tiedonhallintaan. 42 palokuntalainen PK109 mielipide Sisäministeriö on julkaissut ehdotuksensa pelastustoimen strategisiksi tavoitteiksi vuosille 2023 2026. 6. Pelastustoimen henkilöstöresurssien riittävyys, osaaminen ja hyvinvointi on varmistettu. Sopimuspalokuntaelementin puute konkretisoituu muun muassa siinä, että tavoitteiden perusteluissa mainitaan ammattihenkilöstön lisätarve, mutta sopimushenkilöstön lisätarpeesta ei sanaakaan. Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty riskiperusteisesti, yhdenmukaisesti ja vaikuttavasti. Huomattavasti merkittävämpi kuin se, että siinä paikallisen kokonaisturvallisuuden tunteen ohella tuotetaan sen avulla myös merkittävä osa pelastustoimen operatiivisista minimipalveluista. Palokuntalainen nro 107). Suurin vaikutus saattaa kuitenkin olla piilotettu perusteluihin: vähäriskisille alueille ei välttämättä tarvitse taata juuri mitään. 8. 4. Jotkut taas ovat laadultaan varsin suhteellisia eli tavoitteeseen mahtuu paljonkin erilaisia tulkintoja, jolloin tavoite ehkä ei olekaan niin mullistava
Toivoa sopii, että lopullisiin tavoitteisiin kirjataan selkeä minimitavoite myös syrjäseutujen osalta. Parempi myöhään kuin vielä myöhemmin. Toki toisessa kohdassa todetaan, että hyvinvointialueen tehtävänä on huolehtia, että ihmiset saavat kaikissa tilanteissa toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta kiireelliset ja välttämättömät palvelut asuinpaikasta ja vuorokauden ajasta riippumatta, joten yhdenvertaisuuden kannalta asiakirja on jossain määrin ristiriitainen. Summa summarum: Sopimuspalokuntakenttä jää mielenkiinnolla odottamaan hyvien tavoitteiden konkretisointia aidon kehittämisen muodossa – myös sopimuspalokuntien osalta. Ehkä niinkin paljon, ettei sitä voida käyttää palveluiden karsimisen perusteena. Siinä saattaa toki olla joillakin alueilla haastetta, kun sellaiseen ei ole niinkään totuttu. Mutta eipäs ole. Olisikin ollut perusteltua, että muiden kauniiden tavoitteiden listassa olisikin tavoitekohta 10: ”Sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuus on turvattu”. On vain kolmannen tavoitteen perusteluissa esitetty, että ”Sopimuspalokuntatoiminta ja kattava paloasemaverkosto pysyy elinvoimaisena ja pelastustoimi säilyy turvallisuuden lähipalveluna.” Hyvä niinkin, vaikka ei ole painoarvoltaan aivan sama asia. Perusteluissa myös painotetaan, että kaikkien pelastustoimen järjestelmään ja pelastustoimintaan osallistuvien roolit ja tehtävät ovat selkeitä, että toiminta perustuu yhteiseen suunnitteluun ja että suuronnettomuuksiin on varauduttu riskejä vastaavasti. Toistaiseksi on vaadittu jonkinlaista suunnitelmaa, mutta kyseinen kirjaus ei edellytä edes sellaista, kunhan yhdenvertaisuus säilyy. 43 mielipide Teksti Silvio Hjelt Kuva Maria Salo golle, on yleensä kohtuuhintaan vielä paikattavissa. ”sopimus palokuntatoiminta” ”sopimus palokuntatoiminta” ”sopimus palokuntatoiminta” ”sopimus palokuntatoiminta” ST RA TEG IA ”sopimus palokuntatoiminta”. Ainoa siihen viittaava maininta ehdottaa, että sopimuspalokuntatoiminnan valtakunnallisen kehittämisohjelman toimenpiteet olisi otettu käyttöön. Sopimuspalokuntatoiminnasta siis vain vähän Pelastustoimen kannalta keskeisen elementin eli sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuudesta tai sen turvaamisesta ei löydy tavoite-esityksestä sanaakaan. Nyt pitää vaan kääriä hihat ja yhteistoiminnassa kaikkien toimijoiden siis myös sopimuspalokuntien – kanssa ryhtyä tekemään. Kyseinen ohjelma on kuitenkin jokseenkin löyhä asiakirja, jonka toimenpiteiden käyttöönotolla ei vielä varmisteta sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuutta. Siinäkin parempi myöhään… Eräs kirjaus mietyttää Perusteluissa painotetaan pääministeri Marinin hallitusohjelmassakin mainittu palveluiden yhdenvertaisuus, johon kuitenkin on lisätty selvennys, jota ei olla totuttu lukemaan kirjoitettuna: ”Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan, että riskeiltään samankaltaisilla alueilla ja väestöryhmillä on saman tasoiset ja valtakunnallisesti yhdenmukaiset palvelut.” Palveluiden minimitasosta sen sijaan ei mainita sanaakaan. Pahan resurssiniukkuuden aikana lausetta voidaan kärjistäen tulkita siten, että hätäkeskuksella olisikin oikeus vastata hätääntyneelle syrjäseutuasukkaalle: ”Sopiiko, että palokunta tulee tiistaina klo 13:30, kun sillä on muutenkin teidän suunnallanne asiaa?”, kunhan vastaus on kaikilla neljännen luokan riskiruuduilla sama. Hyvin ajateltu. Eli suomeksi: ”Omahan on syy, jos asettuu asumaan harva-alueelle.” Yhdenvertaisuuden suhteuttamista riskeihin ei olla aikaisemmin näin selkeästi missään esitetty, olkoonkin, että asiallisesti tilanne on saattanut olla jokseenkin sama
Kommentit sosiaalisessa mediassa sekä laivalla kuitenkin toivat esiin sen, että osa kaipasi risteilyä siirrettäväksi tammikuusta myöhemmäksi keväälle. Joskus olen pohtinut, onko tapahtumien kirjo optimaalinen. Pitäisikö SSPL:n järjestää kenties kaksi tilaisuutta, keväisin ja syksyisin. PALOKUNTATAPAHTUMAT MURROKSESSA ALAN SUURIMASSA tapahtumassa, Tulimerellä väkeä oli hyvin liikkeellä. Onko erilaisia tapahtumia sopivassa suhteessa ja ovatko tapahtumat oikeaan aikaan. Miten tätä seminaaria voisi kehittää entistä vetovoimaisemmaksi. Toinen etänä ja toinen paikan päällä. PELASTUSALAN MESSUJEN tilanne on kinkkisempi. EHKÄ RISTEILYN TAUSTALLA olevista organisaatioista johtuen risteily on lähtenyt aina Turusta. SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITON AJANKOHTAISSEMINAARI on jouduttu pitämään kaksi kertaa etänä. Vaikka tapahtumaa on pystynyt seuraamaan ennen koronaakin mukavasti kotisohvalta, on paikalle päälle Tampere-talolle saapunut ennen koronaa monenlainen joukko palokuntalaisia ja myös alan terävää kärkeä. Onko asiaohjelmaa järkevä järjestää, jos kuulijoita on vähän. 44 palokuntalainen PK109 kolumni Vanheneva sammutusmies MAAILMA alkaa pikkuhiljaa palata normaaliin ja perinteiset palokuntatapahtumat ovat palanneet koronatauon jälkeen. Toivottavasti jatkossa löydetään sopiva konsepti, miten hommaa kannattaa pyörittää vetovoimaisesti niin yritysten kuin pelastusalan henkilöstön kannalta.. Pelastusalan kalenterissa on ajankohtaisia seminaaritapahtumisia, koulutustilaisuuksia, erilaisia palokuntien kilpailuita, messuja ja yhteiseen ajanviettoon suunnattuja tapahtumia. TAPAHTUMAT ovat osittain lukkiutuneet kiinteästi tiettyyn vuodenaikaan, ja jotkut tapahtumat pidetään aina samassa paikassa. Kysymys kuuluu, onko Tulimeri jo liikaa pelkkä tilaisuus juhlimiselle. Tällöin olisi mahdollisuus järjestää tietyn kokoiselle porukalle tutustuminen Viron pelastustoimeen, kun laiva olisi aamulla muutaman tunnin Tallinnassa. Sekaantuisiko systeemi, jos risteily järjestettäisiinkin joskus Helsingistä Tallinnaan. Aamun seminaareissa oli mukana vain pieni joukko palokuntalaisia. Asiaa on joka vuosi ollut monen tunnin edestä. Edellisistä paikan päällä pidetyistä messuista on aikaa
Även på dagstationerna, av vilka man håller på att ändra en del till 24 timmars stationer, behövs det en stor mängd utexaminerade räddningsmän. Branschens aktörer kräver en ökning av mängden undervisning. Personalen uppgår ännu till cirka 13500, men det håller nödvändigtvis inte länge till. Man bryr sig inte om eller vågar inte bege sig på utryckning då det kommer så få uppdrag att det inte kan byggas upp någon som helst rutin. Med hjälp av yrkespersonal kan man inte lösa underskottet av avtalspersonal för det skulle bli för dyrt. Ur ärmen ruskade antaganden om tusen personer räcker inte. Aktiviteten förvånar, eftersom det under 2010-talet förekom väldigt lite krav på en förhöjning av aktionsberedskapen. Reformen av familjeledigheten medför även ett överraskande ytterligare personalbehov. Före utgången av innevarande decennium behöver man få minst tusen nyutexaminerade räddningsmän på jobb på brandstationerna. TUSEN LÅTER som mycket men är i verkligheten alldeles för lite. AV NÅGON ORSAK har regionförvaltningsverken under de senaste tre åren vaknat upp med krav på att man till punkt och pricka skall följa de resursoch åtkomstkrav som anges i instruktionen för planering av aktionsberedskapen (2011). Var kommer man i framtiden att hitta kompetenta arbetstagare till småstädernas brandstationer. ÄVEN BETRÄFFANDE AVTALSBRANDKÅRISTERNA är situationen besvärligt tudelad. Därav uppkommer endast en snedvriden lägesbild.. Inom avtalsbrandkårernas första delvård kan man redan skönja tecken på trötthet. 45 PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledaren DET FINNS ETT SKRIANDE BEHOV AV BRANDMÄN SOM DELTAR I RÄDDNINGSVERKSAMHET. Det är inte särskilt intressant att öppna stationens dörrar för de avtalsbrandkårister som kommer på utryckning. Det är svårt att få både tjänster och behöriga yrkesmän. ALLT FÄRRE ÄR DE AVTALSBRANDKÅRISTER för vilka brandkårsverksamheten är en hjärtesak. Om man fördelar tusen brandmän på stationerna med 24 timmars beredskap blir det i grova tal en brandman per station. DEN KÄRVA SANNINGEN är att varje tilläggstjänst på en brandstation kräver att man avlönar fem brandmän. En del brandkårer har Tusen nya brandmän är inte tillräckligt uppdrag med några dagars mellanrum, andra alarmeras kanske endast tio gånger i året. Även om de senaste tidernas diskussion har haft tyngdpunkten på bristen på utbildning för yrkesbrandmän så är situationen allvarlig även i avtalsbrandkårerna. DE UNGA NYUTEXAMINERADE räddningsmännen vill ha den action för vilka de är utbildade. Kravens inverkan syns redan i åtskilliga verk. REDAN PENSIONERINGEN, förändringar i beredskapen och aktionsberedskapskraven förutsätter ett större antal än tusen. MAN BÖR GÖRA UPP en ny helhetsutredning och plan gällande räddningsväsendets personalresurser – inkluderande avtalsbrandkårerna
Var håller det på att gå snett. Så icke. Enligt gällande lag har envar skyldighet att hjälpa till ”enligt egen förmåga”, men av avtalsbrandkårister krävs lite mera. Lagstiftaren har dock utgått från tanken att medborgarens trygghet förutsätter vissa formella färdigheter av dem som ingår i samhällets lagstadgade operativa trygghetsorganisation och vars uppgift är att producera räddningsväsendets minimitjänster. om operativa minimikrav. Det vet egentligen ingen, men räddningsverken upprätthåller ett i förhållande till de regionala riskerna anpassat nätverk av formellt behörig avtalspersonal enligt vad man avtalat inom ramen för de resurser man anser sig kunna avdela. Räddningsverkens ansvar Räddningsverken ansvar för sin tjänsteproduktion i enlighet med räddningslagen. Ansvar för utbildningen betyder nämligen inte samma sak som utbildningsmonopol! Hur många avtalsbrandkårister behövs. Av vardera personalgruppen förutsätts alltså vissa kunskaper, i formen av formell behörighet. Som minimikrav för deltagande i samhällets organiserade räddningsverksamhet anges genomgången grundkurs i räddningsverksamhet så som den preciseras i Räddningsinstitutets utbildningsplan. Enligt lag bär räddningsverken ansvaret för att avtalspersonalen har tillräcklig utbildning. Kunnandet förmedlas av personer som i enlighet med statuterna auktoriserats att hålla kurser. Det kan anses vara en kuriositet att lagstiftaren envist vägrar att erkänna just detta faktum, men det hör egentligen inte hit. Skillnaden är dock den att reformen av brandkårsutbildningen erbjuder möjlighet för samtliga ansvariga aktörer att peka på någon annan. Det finns räddningsverk som anser att de har all den avtalspersonal de behöver, och därmed jämnt. Och varför. En del operativa brandkårsuppgifter kräver förstås särskilt djupgående kunnande, medan andra ofta i praktiken kan skötas inom ramen för ”händighet, improvisationsförmåga och sunt bondförnuft”. För den uppgiften använder räddningsverken dels egen fast anställd personal och dels avtalspersonal som får sitt egentliga uppehälle på annat sätt. Enkelt och klart. Av rent praktiska skäl, exempelvis resurstilldelningen, handlar det vanligen Om skillnaden mellan ”skyldighet att” och ”ensamrätt att” BRANDKÅRSUTBILDNINGEN FORTFARANDE UTE OCH SEGLAR Då ansvaret för utbildningen överfördes till Räddningsinstitutet kunde man ju ha förväntat sig att även en del klara missförhållanden ute på fältet skulle ha fått sin lösning. Bakom fasaderna kan man ibland skymta tankar om att det skulle vara trevligt om man ännu kunde ersätta avtalspersonalen med fast anställda, vilket dock avspeglar klara missuppfattningar Text Silvio Hjelt Bilder Maria Salo brandkåristen. Och det är här det börjar gå snett. Fortfarande klagar avtalsbrandkårsfältet kontinuerligt på ett allvarligt underskott i utbudet. Inom viss tid skall viss personal vara på plats. 46 palokuntalainen PK109 Vad behövs för att man skall få hjälpa sin nästa. Det hjälper inte att kursinnehållet struktureras upp och utbildarkompetensen preciseras om resultatet i praktiken kommer att få allvarliga likheter med taxireformen: det är besvärligt att få den service man behöver. Men där slutar det enkla
Detta helt oberoende av räddningsverkens lagstadgade minimuppgifter. Nu är systemet helt ute och seglar.. Dessutom tycks det handla om revirpinkande. Och här spårar det ju helt ur. Räddningsverken beställer kurser i den mån man anser sig ha råd, och ingen följer annat än ”högst på exceltabellnivå” med hur kunskapen fördelar sig i förhållandet till personalomsättningen. Antalet utbildade avtalsbrandkårister är nämligen inte en fråga om räddningsverkens minimiproduktion utan en fråga om samhällets övergripande trygghet. Det har nämligen visat sig att den goda tanken manipuleras bort via begränsningar av tillgången på utbildningsmaterial. Alltså får kursutbudet inte förbli en regional fråga. Nycklarna i sin tur förvaltas på respektive område av respektive räddningsverk, som alltså har ansvaret för att brandkåristerna har regelrätt utbildning. En del räddningsverk vägrar ge ut nycklarna åt andra än dem som ”behöver dem”, dvs. Eller så är det åtminstone i teorin. Intresset fokuseras på ”hur många rökdykare man får till förfogande då man trycker på knappen”. Och hänvisningar till hindrande copyright visar endast på dålig administration. Utbildning bör basera sig på långsiktig strategi utgående från kunskap om branschens faktiska kunskapsoch åldersstruktur. de egna anställda. Kunde även kallas attitydproblem. Utbildningen är inte något monopol för räddningsverksanställda, och målsättningen har från grunden varit att även avtalsbrandkårister kan få behörighet att utbilda. En del räddningsverk förkunnar helt öppet att för deras vidkommande duger endast den utbildning som den egna personalen ger, åt avtalspersoner som valts på basen av helt egna kriterier. 47 Räddningsverk spärrar materialet Räddningsinstitutet producerar med allmänna medel det material som behövs vid den lagstadgade utbildningen. Givetvis skulle det kräva extra resurser, men då staten i alla händelser från och med årsskiftet står för räddningsverkens resurser så är det snarast en fråga om flyttning av pengar mellan olika budgetmoment. Ju flera avtalsbrandkårister med någon slags utbildning det finns desto tryggare blir samhället, som helhet, så sikt. Likaså är det alldeles detsamma var den behöriga utbildaren är anställd. Avtalspersonalens behörighet är en nationell angelägenhet. Man vet inte hur många brandkårister det faktiskt finns, man vet inte vad de faktiskt kan, och man intresserar sig egentligen inte för det faktiska tryggandet av återväxten. Utbildningen är lika, på riksnivå, och den som utbildats i norr är alldeles lika behörig som den som utbildats i söder. Till råga på allt med hänvisning till räddningslagen och stadganden om copyright. Trots att de på riksnivå fastställda kraven på samma sätt som lagstiftningen utgår från den av Räddningsinstitutet fastställda utbildningsplanen som förverkligas av utbildare som bemyndigats av Räddningsinstitutet. Helhetslösning på riksnivå. Sådär till att börja med, i väntan på att hela räddningsväsendet förstatligas. Och nu börjar det spåra ur. Särskilt inte om ett räddningsverk av olika orsaker är ointresserat av att öka antalet utbildade avtalsbrandkårister. På riksnivå pekar man med hela handen mot räddningsverken. Att materialet dessutom borde vara öppet tillgängligt även för brandkårerna är endast en tilläggskrydda. Att på nationell nivå hålla reda på vem som kan vad är ett riksintresse. Materialet finns i bithimlen, bakom nyckel. Utbildade brandkårister är en nationell tillgång, och det måste anses obegripligt att man i dagens läge inte har någon som helst faktabaserad bild av läget. Till brandkårsverksamhet nyrekryterade medborgare kan hållas kvar under förutsättning att grundkursen i räddningsarbete är tillgänglig mer eller mindre genast då det finns intresserade presumtiva brandkårister, inte när och om det råkar finnas pengar i räddningsverkets kassa. Intressena är olika Räddningsverkens intresse, förutom frågan om vad som händer vid alarm, handlar inte om totalförsvar utan om lokala resurser. Inte osökt infinner sig då frågan om inte just Räddningsinstitutet egentligen borde stå värd för hela finansieringen och uppföljningen av den behörighetsgivande brandkåristutbildningen. Faktiskt en fråga om krisbeständighet och totalförsvar, vilket ju tål att upprepas. Men nu spårar det ut, på alla spår. Må så vara, vilken tjänsteman vill inte dra lite hemåt, men i det läget är det helt obegripligt att Räddningsinstitutet med hänvisning till räddningslagens regler om verkens utbildningsansvar vägrar ge ut materialet direkt även till andra behöriga utbildare än verkens egna anställda! Alldeles som om ansvar och monopol skulle vara samma sak. Vem håller reda på antalet brandkårister. om vad som menas med exempelvis kostnadseffektivitet. För tillfället ingen
Vastaukset tuttuun osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Yksinkertainen sanavisa Nauvon VPK S Auran VPK E Samin vastauksesta tuomaristo karsi pois kaksi PVPK:ta koska PVPK on ”epävirallinen” lyhenne. Tässä voittajan, Kosken VPK:n Sami Suomisen saalis: Auran VPK-Euran VPK Kaarelan VPK-Kaarlelan VPK Karvian VPK-Karvion VPK Kemin VPK-Lemin VPK Keskon TPK-Kiskon VPK Kurun VPK-Turun VPK Lavian VPK-Luvian VPK Lemin VPK-Lemun VPK Maskun VPK-Matkun VPK Nauvon VPK-Sauvon VPK Nummen VPK-Nurmen VPK Nurmen VPK-Nurmon VPK Rautajärven VPK-Rautjärven VPK UUSI VISA Luettele mahdollisimman monta Suomessa toimivaa tai toiminutta paloautojen (nyk. Voittajalle kultaa ja kunniaa. pelastusauto) päällirakenteiden valmistajaa! Pelkästään ambulanssien rakentajia ei hyväksytä. 48 palokuntalainen PK109 seuraava lehti LETKUT SOLMUSSA Edellisen lehden visassa kysyttiin palokuntayhdistyksiä, joiden nimestä yhtä kirjainta vaihtamalla tulee toisen yhdistyksen nimi. Onnittelut Samille! Tässä vielä yksi pari toisesta vastauksesta: Suodenniemen VPK-Suomenniemen VPK
Lehti ilmestyy syyskuun alussa. 49 seuraava lehti UUSI VISA Luettele mahdollisimman monta Suomessa toimivaa tai toiminutta paloautojen (nyk. alv 10% Tilaa sähköpostilla tilaukset@palokuntalainen.fi DIGILEHTI MAKSUTTA LEHDEN TILAAJILLE palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 9 · 2022 · ISSN 1798-2685 UUSI PELASTUSTOIMEN PÄÄTTÄJÄ 107 ERIKOISNUM ERO ALUEVALTUUT ETUILLE TÄMÄ LEHTI ON SINULLE. Seuraava lehti (nro 110 ilmestyy viikolla 36. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Seuraava Palokuntalaisen on jo perinteeksi muodostunut yhteislehti Systolen kanssa. Voittajalle kultaa ja kunniaa. Tilaa oma lehtesi ...ja tiedät mitä alalla tapahtuu 6 lehteä 49€ sis. Vastaukset tuttuun osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. ”YHTEISTOIMINTA TRAUMATEHTÄVISSÄ”. pelastusauto) päällirakenteiden valmistajaa! Pelkästään ambulanssien rakentajia ei hyväksytä
SPEKin tulee osaltaan kantaa huolta siitä, että sopimuksissa huomioidaan palokuntatoiminnalle tärkeät nuoriso-, naisja veteraanitoiminnot. NYT ON YHTEISTOIMINNAN AIKA. Kuntakohtaisista palotoimen järjestelyistä siirryttiin 2000-luvula kuntien yhteistoiminnassa hoidettuun alueelliseen pelastustoimen järjestelmään. OSASSA VPK-YHDISTYKSIÄ tapahtui henkilöstön siirtymistä toimenpidepalkkaisiksi pelastuslaitoksen palvelukseen. HYVINVOINTIALUEIDEN toiminnan alkuvuosina on mitä ilmeisintä, että osa-aikaisen henkilöstön ja vapaaehtoispalokuntien asemaan tulee muutoksia. Ensimmäiseen palolakiin (1933) saakka palotoimi oli pääosin kolmen palokuntamuodon varassa: ”yleinen palokunta ”, vapaaehtoinen palokunta ja vakinainen palokunta. MASKONEN JA JAATINEN, pankaapa töpinäksi!. 50 palokuntalainen PK109 LIEKINHEITTÄJÄ Palokuntamaailma muuttuu – liitot liikkeelle nyt! SUOMEN PALOJA PELASTUSTOIMELLA on pitkät ja monimuotoiset perinteet. MIKÄ ON ERITYISESTI hyvinvointialueiden ja vapaaehtoisten palokuntayhdistysten suhde, on vielä hämärän peitossa. Mieluummin niin, että aloite tulee palokuntakentän piiristä. Näissä vpk-yhdistys säilyi edelleen sopimusosapuolena muissa paitsi työsuhteisiin liittyvissä asioissa. Avoimia kysymyksiä on paljon. Hyvinvointialueiden sopimukset palomiesyhdistysten ja vpk-yhdistysten kanssa tulevat neuvoteltavaksi. Sopimukset menevät joka tapauksessa uusiksi. VAKINAISIIN, eli ammattipalokuntiin kyseisellä muutoksella ei ollut ruohonjuuritasolla suurta vaikutusta. PALOLAIN ASTUTTUA VOIMAAN kunnissa tehtiin mitä erilaisimpia järjestelyitä palotoimen hoitamiseksi. Miten määräytyy vpk-yhdistysten saama sopimuskorvaus. SSPL:N TULEE VALVOA, että sopimusmalli on operatiivisen toiminnan osalta oikeudenmukainen. HENKILÖKOHTAISEN SOPIMUKSEN PALOKUNTALAISET eli ”puolivakinaiset” / osaaikaiset / toimenpidepalkkaiset palokunnat jatkoivat toimintaansa pääosin kuten ennen. Samoin jatkui niiden vpk-yhdistysten toiminta, joissa henkilöstö oli jo ollut työsuhteessa kuntaan. Tuleeko yhdistysten henkilöstö olemaan jatkossa työsuhteessa pelastuslaitokseen vai jatkuuko nykyinen monimuotoinen malli. Nykyinen monimuotoinen pelastustoimi useine järjestämismuotoineen alkoi muodostua. SSPL:n ja SPEKin tulee yhdistää voimansa ja valmistautua tulevaan. Valtakunnallinen sopimusmalli, jossa otetaan huomioon alueelliset erot, tulee saada aikaan. Ne ovat toimineet ja toimiva edelleen kuten aiempina vuosikymmeninä. ON EDELLEEN SUURI JOUKKO palokuntayhdistyksiä, jotka maksavat itse henkilöstölleen korvausta operatiivisesta toiminnasta ja niitä, joissa kaikki toiminta perustuu palkattomuuteen. Kenttä on siis edelleen kirjava, mutta ei kauan
Tarvitaanko erillistä maastopalokypärää, vai riittääkö markkinoiden kevein Rosenbauer H30 sammutuskypärä. 51 Uutta on huomiovalo taakse ja suurelta osin varusteet on yhteensopivat Rosenbauer Titan kypärän kanssa. • Kevyt • Turvallinen • Mukava Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Paljonko sinun käyttämä kypärä painaa. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Kulmala Palokuntalainen Heina?kuu Rosenbauer 2022 205x275.indd 1 7.6.2022 13.18. Rosenbauer H30 kypärä painaa vain 1,23 kg
Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. VEHO VEHKALA Vehkalantie 10 01730 Vantaa 010 56916 VEHOTRUCKS.FI. 52 palokuntalainen PK109 . 24?%). Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 15 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusautomallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. alv. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis