Kuka lähtee mun kanssa keikalle. Osaamista testataan ja valvotaan. Ehkä tätäkin osaamista tulisi jotenkin hallita ja valvoa.. Keikalle lähtevät kaverit ovat kuitenkin vähentyneet. On määritelty, kuinka nopeasti täytyy lähteä keikalle ja mitä siellä pitää osata. Kaikki työ perustuu ennalta opetteluun ja varautumiseen. Olisi hyvä, jos joku vastasisi siitäkin, että osaava ja työkykyinen väki pitää asemien pyöröovet oikeansuuntaisessa liikkeessä
PÄÄTOIMITTAJA Marko Partanen, 0400 674 208, marko.partanen@systole.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Oksanen 0400 704 466 tuomas.oksanen@ensihoidontiedotus.fi TOIMITUSSIHTEERI Jarmo Turva 0400 704 467, jarmo.turva@systole.fi TOIMITTAJAT Dimitri Lisitsyn ILMOITUSMYYNTI Maria Salo, puh. 0400 504 678, maria.salo@sanomapaja.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET JA KIRJATILAUKSET Jukka Juutinen 0400 896 363 tilaukset@ensihoidontiedotus.fi JULKAISIJA Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy WWW.SYSTOLE.FI 22-31 IlosaarirockSuu virneessä – turvallisuus tehtynä 35. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 0784-3062 Systole ja Palokuntalainen yhteisnumero
VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 Väsynyt lanssari 58 Lantiovyö sairaalassa 71-73 32-39 PTT syntyi onnistuneella traumakeikalla TAITTO Maria Salo Sanomapaja PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Marko Partanen KUVAPANKKI Freepik Pääkirjoitus 9 sisältö 44-49 Loukkaantunut retkeilijä löytynyt tunturista Lingottua 43 68-70 Väliasu ”Erotiikantappaja” Maija tuori: Koillismaalla on eri meininki 40-42 64-67 Ruovesi. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, PERUUTUKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Pääkirjoitus Letkut solmussa Aarne & Dave Ledare 7 84 85 82 Robottimummo pakenee paikalta – ”Tämän on pakko olla jokin kannanotto” 60-63 Liekinheittäjä 86 74-77 Vihreä ambulanssi 50-55 SEHL 22. PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H
• Helposti liikuteltava, täysin automaattinen paloletkun pesuja huoltolaite • Heti käyttövalmis kentällä • Oma vedenkierrätysjärjestelmä, 250 litran suodatin puhdasvesisäiliöllä • Tehokas, kustannustehokas ja ympäristöystävällinen • Suunniteltu mahdollisimman huoltovapaaksi, kestää kovaa käyttöä jopa vuosia Pituus: Leveys: Korkeus: Kokonaispaino (kärry + Hose Master): 660 cm 220 cm 278 cm 2 300 kg Tekniset mitat:. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi HOSE MASTER MOBILE HELPOSTI LIIKUTELTAVA JA TÄYSIN AUTOMAATTINEN LETKUNHUOLTOLAITE Hose Master Mobile on helposti liikuteltava kevytyksikkö, joka on suunniteltu tehokkaaseen letkuhuoltoon vaikeissakin kenttäolosuhteissa. Hose Master Mobile kulkee helposti pitkiäkin matkoja ja voidaan tarvittaessa siirtää nopeasti asemalta toiselle, myös julkisilla teillä. Saavuttuaan määränpäähän, se voidaan asettaa toimintaan välittömästi. 6 systole & palokuntalainen Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Hose Master Mobilella on oma vedenkierrätysjärjestelmä, joka sisältää edistyneen suodatinjärjestelmän 250 litran puhdasvesisäiliöllä. Hose Master Mobilen käyttö on sekä ympäristöystävällistä että taloudellista pienen vedenja sähkönkulutuksensa ansiosta. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
Artikel på svenska på sidan 82. Miksi edes pitäisi. Se tuskin vaatisi itselleen sukupuolija seksuaalivähemmistön kokemaa syrjintää, piilottelun tarvetta ja heikompaa asemaa. Vähemmistökin on tehnyt juhlansa itse, eikä se ole saanut karnevaalia hopeisella vadilla tarjoiltuna, kuten enemmistö taitaa odottaa. Monesti äänekkäimmät mielipiteet ovat myös negatiivisia ja niillä on taipumus saada suhteettoman suuri näkyvyys verrattuna siihen, miten mielipiteet oikeasti jakautuvat. SEKÄ TYÖNANTAJAN EDUSTAJAN ETTÄ PRIDEN PUOLESTAPUHUJAN TARINAT ovatkin hyviä esimerkkejä siitä, että äänekkäät mielipiteet huomataan, edustivatpa ne mitä tarkoitusperää tahansa. 7 Ilo saa ihmiset puolelleen TYÖNANTAJAN EDUSTAJA totesi Pride-viikon alla jotenkin niin, että juhlan aika on vasta sitten, kun heteroilla on oma päivä. Systolessa tämä on hankalaa, sillä välillä tuntuu, että emme pysty seuraamaan riittävästi ensihoitoasioitakaan. pääkirjoitus MARKO PARTANEN Päätoimittaja Systole. Onkin oivallinen tapa juhlia avoimesti positiivisen asian puolesta kuin asettua vakavamielisinä ja vihaisina poteroihin vaatimaan. Sekin oli aluksi mielenosoitus, mutta vuosien saatoissa väki päätyi ajamaan asiaansa karnevaalihengessä. Palautteen antaja oli sitä mieltä, että pelkän postauksen tekeminen on jotenkin arveluttavaa, jos asiaa ei aja konkreettisesti ja pidä sitä säännöllisesti keskustelussa läpi vuoden. Tuli sellainen tunne, että pelkän yksittäisen postauksen tekeminen on väärin tuettu! Pitäisi siis seurata ja puuttua Pride-asioihin aktiivisesti läpi vuoden, jotta saisi valtuutuksen tukea asiaa Pride-viikolla. Ilo ja karnevaalihenki on vaikea muuri murrettavaksi ja sitä vastaan on vaikea taistella. Tämä on kovin musta-valkoinen tapa suhtautua yhdenvertaisuutta ajavaan iloiseen karnevaaliin. Negatiivisuus harvemmin vie asioita eteenpäin. KUN PRIDE AJAA YHDENVERTAISUUTTA, niin mitä enemmistö ajaisi. Ne ovat asioita, joille ei maailmassa tulisi olla sijaa. PRIDEN PUOLESTAPUHUJA ei kelpuuttanut Systolen Pridestä tekemää somepostausta sellaisenaan. Enemmistön on toki mahdollista liputtaa juhlapäiväänsä siinä missä vähemmistökin – siitä vaan karnevaalit pystyyn ja kadulle. Saamansa suosion perusteella se näyttää toimivan paremmin kuin mielenosoitus. Ilo saa ihmiset puolelleen. SIKSI PRIDE onkin poikkeuksellinen ja esimerkillinen tapa ottaa kantaa
8 systole & palokuntalainen
Tässä on osittainen totuuden siemen, sillä Suomen hyvinvointialueet ovat hyvin erilaisia. HYVINVOINTIALUEET VALMISTELEVAT omia sopimuskuvioitaan, ja sopimuspalokuntien todelliset vaikutusmahdollisuudet suurien ja mahtavien hyvinvointialueiden suuntaan voivat tuntua vähäisiltä. VASTA VUOSI 2025 NÄYTTÄÄ, millainen on ”lopullinen ratkaisu”. 9 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Palokuntalainen Vain neljä kuukautta sotepe-starttiin HYVINVOINTIALUEIDEN VALMISTELU on edennyt niin, että muutama alue siirtynee uuteen järjestelmään melko sujuvasti. Vaikka odotettavissa olisikin sanelupolitiikkaa, sopimuspalokuntien edunvalvojineen kannattaa silti seurata tarkasti ensihoidon järjestämistä eri alueilla, pelastuslaitosten rahoituskuvioita sekä varsinkin hallintohenkilökunnan muutoksia ja sopimuspalokuntien asemaa. PELASTUSLAITOKSILLE ei tule suuria ongelmia liittymisessä uuden hva-organisaation osaksi. Pelastusylijohtaja Kohvakan osastoa sisäministeriössä asia on kiinnostanut vain näennäisesti juhlapuheissa sekä muutaman työryhmän ja toimikunnan raporteissa, jotka eivät ole johtaneet käytännön toimenpiteisiin. Artikel på svenska på sidan 83. Suurella osalla valmistelu on kuitenkin enemmän tai vähemmän kesken. Sitten ovat vielä ne, jotka kannattavat osittaista yhteiseloa. Reagointi väärään suuntaan johtaviin päätöksiin ei ole koskaan myöhäistä. Toisten mielestä pelastustoiminta on kannattavaa ja tehokasta vain, jos oma porukka hoitaa koko homman ja siis myös ensihoidon. Kun startti tapahtuu 1.1.2023 klo 00.00, lähtötelineet eivät ole samalla viivalla kuten pikajuoksijoilla. Paradoksaalista, sopimuspalokuntien tilanne on aivan toinen. pääkirjoitus. SOPIMUSPALOKUNTIEN kohdalla sirpaleinen käytäntö siis jatkuu. Voidaan ajatella, että hyvää tulee, kun jokainen alue voi rakentaa itse omat käytäntönsä. ENSIHOIDON SIIRTYMINEN hyvinvointialueiden terveyssektorin itse tuottamaksi palveluksi on yhä todennäköisempi lähivuosien skenaario. Valtakunnallista sopimusmallia ei saatane aikaan, vaan hyvinvointialueet tulevat tekemään palokuntasopimukset oman mielensä ja mallinsa mukaan. Joillakin hyvinvointialueilla on jo tehty alustavat linjaukset ensihoidon palvelukokonaisuuksista muutaman vuoden tähtäimellä, mutta joillakin alueilla päätöksiä tehdään vasta aloitusvuoden 2023 aikana. Ei myöskään monikanavainen yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Niiden asema osana hyvinvointialueen palvelutuotantoa on mitä todennäköisimmin kehittymässä eri alueilla eri suuntiin. KYSYMYKSESSÄ SIITÄ, kuka ensihoitaa ja kuljettaa potilaita, on äärimielipiteiden sovittaminen yhteen käytännössä mahdotonta. Erot ovat suuria, mikä tekee tilaa hajota ja hallitse -politiikalle. Jotkut pelastuslaitokset Helsingin johdolla pitävät kuitenkin kynsin hampain kiinni ensihoitopalveluiden tuottamisesta. Ammattilaisten edut turvaa koko Suomen kattava sopimusjärjestelmä. Alan liitot eivät puolestaan ole olleet kunnolla valmistautuneet vaikuttamisen aikaikkunaan, joka on jo käytännössä kiinni. Sen suuntaisia esimerkkejä sairaanhoitopiirien ratkaisuista on viime vuosilta jo kymmenkunta. Toiset taas kannattavat pelastustoimesta täysin eriytettyä ensihoitopalvelua. Tilanne on valitettava ja vakava, vaikka monet pelastusalan vaikuttavat toista puhuvat. Mitä todennäköisimmen tulemme näkemään useita erilaisia malleja ja käytäntöjä
10 systole & palokuntalainen
Tulevissa numeroissa selvitämme tarkemmin ensivasteen tilaa ja syitä tehtävämäärien merkittävään laskuun. Vuonna 2021 tehtävämäärä väheni jälleen, koko Suomessa 20% kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna. Alla olevassa taulukossa on tiedot pelastustoimen ensivastetehtävistä pelastuslaitoksittain.. Vähennystä ei selitä pelkästään koronaepidemia. 11 Ensivasteen tehtävämäärä ROMAHTANUT 2021 2018-2020 keskiarvo Muutos % HELSINKI 855 758 12,80 LÄNSI-UUSIMAA 1252 1470 -14,83 KESKI-UUSIMAA 1202 1636 -26,53 ITÄ-UUSIMAA 583 559 4,29 VARSINAIS-SUOMI 962 1670 -42,40 KANTA-HÄME 423 882 -52,04 PÄIJÄT-HÄME 930 931 -0,11 KYMENLAAKSO 402 546 -26,37 ETELÄ-KARJALA 645 594 8,59 ETELÄ-SAVO 408 715 -42,94 KESKI-SUOMI 504 777 -35,14 PIRKANMAA 1189 1749 -32,02 SATAKUNTA 792 1273 -37,78 ETELÄ-POHJANMAA 1279 1330 -3,83 POHJANMAA 341 465 -26,67 KESKI-POHJANMAA 228 333 -31,53 POHJOIS-SAVO 629 1010 -37,72 POHJOIS-KARJALA 652 974 -33,06 JOKILAAKSOT 1214 1036 17,18 KAINUU 292 249 17,27 OULU-KOILLISMAA 1209 1041 16,14 LAPPI 495 611 -18,99 KOKO SUOMI 16486 20611 -20,01 Palokuntien tekemien ensivastetehtävien määrä koki ensimmäisen merkittävän laskun vuonna 2013
Puhalluksista ja kapillaariverinäytteistä saatujen tulosten epäsuhta vähensi nopeasti ensihoitajien miePromillemittausta B-gluk-tyyliin. 12 systole & palokuntalainen Idea veren alkoholipitoisuuden saamisesta samasta pistosta verensokerin kanssa viehätti. Ensimmäisistä mittauksesta alkaen kävi ilmi, että alkometrin ja Albion tulokset eroavat toisistaan. Ajatus alkoholipitoisuuden mittaamiseen nopeasti verestä on kiinnostava ajatus, joten Systole kokeili laitetta. Valmistaja kertoo, että kapilaarinäytteen alkoholipitoisuus ei nouse uloshengitysilmasta mitattavan pitoisuuden kanssa yhtä nopeasti. Siksi alkoholipitoisuus tulisikin mitata mieluummin laskimoverestä kuin kapillaarista. Suurin, 1,49 promillen heitto saatiin potilaan puhaltaessa 2,35 promillen lukemat, jolloin kapillaariverinäytteestä saatu lukema oli 0,86. Mittari kotiutui hyvin ambulanssin hoitoreppuun muiden tutkimusvälineiden kaveriksi. Kaikki mittaukset tehtiin kapillaariverestä, joka koettiin työn kannalta mielekkäämmäksi tavaksi kuin potilaan PAL Finland Oy on tuonut markkinoille verensokerimittaria muistuttavan Albio-laitteen, joka mittaa veren etanolipitoisuuden nopeasti. Henkilöstö briiffattiin laitteen käytöstä ja käytännönkokeilu alkoi. Albio on helppokäyttöinen ja pienikokoinen mittari, joka kertoi tuloksen promilleina. Testijaksolle sattui yksi epäselvä tajuttomuus, jossa alkoholi pystyttiin poissulkemaan Albiota käyttämällä. Näyte on saatava vapaasta verestä, eikä niin sanotusti lypsämällä. Loput mittaukset suoritettiin alkoholia käyttäneille potilaille verensokerin mittaamisen yhteydessä, minkä lisäksi heidät puhallutettiin yksikön alkometrillä. Pienimmillään heitto oli 0,36 promillea, jolloin Albion tulos oli 0,56 ja puhallustestin 0,92 promillea. Testiliuskat on pakattu 25 liuskan pakkauksiin, jotka on käytettävä 30 vuorokauden sisällä siitä, kun paketti on avattu. kanyloiminen veren alkoholipitoisuuden selvittämiseksi. Valmistaja PAL Finland opastaa ottamaan näytteen kokoverestä joko laskimosta tai kapillaarista. Albio antoi pienempiä arvoja kuin käytössä ollut puhallukseen reagoiva alkometri. Mieleen tuli monia tilanteita, joissa päätöksentekoa helpottaisi, jos puhaltamaan kykenemättömältä potilaalta saataisiin jo kohteessa selville tarkempikin alkoholipitoisuus kuin mitä spontaanista uloshengityksestä voidaan mitata. Laitetta voidaan käyttää 18 – 35 °C lämpötilassa. Tämä on ongelmallista, kun halutaan selvittää, onko tajuttomuuden aiheuttajana yksin alkoholi vai onko taustalla muutakin. Kokeilun perusteella vaikutti siltä, että kapillaariverinäytteessä ja hengitysilmassa olevan alkoholipitoisuuden ero kasvoi sitä suuremmaksi, mitä korkeammaksi promillet nousivat
Toiveena olisi samalla, että liuskoista saataisiin verensokeriliuskojen tapaan yksittäispakattuja, mikä vähentäisi hävikkiä. 13 lekkyyttä mitata laitteella, minkä vuoksi kokeilukerrat jäivät vähäiseksi. Mutta toisaalta kapillaariverinäyte on se tapa, joka kiehtoo ensihoitajaa eniten vaivattomuutensa vuoksi. Kun kapillaariverestä saatua tulosta voidaan pitää puhalluskokeeseen verrattavana, laitteesta saataisiin ensihoidossa enemmän hyötyä irti. Teksti ja kuvat Janne Kähkönen INFO Albio veren alkoholipitoisuusmittari Hinta: 350€ Liuskat: 25kpl/125€ Jälleenmyyjä: Pamark Group Oy Tilaa oma lehtesi ...ja tiedät mitä alalla tapahtuu 6 lehteä 49€ sis. alv 10% Tilaa sähköpostilla tilaukset@palokuntalainen.fi DIGILEHTI MAKSUTTA LEHDEN TILAAJILLE palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 9 · 2022 · ISSN 1798-2685 UUSI PELASTUSTOIMEN PÄÄTTÄJÄ 107 ERIKOISN UMERO ALUEVALT UUTETUIL LE TÄMÄ LEHTI ON SINULLE. Kokeilussa saatua tulosten epäsuhtaa selittää valmistajan ilmoittama viive alkoholipitoisuuden nousemisesta kapillaarivereen
Sanankolumni Teksti Antti Niittylahti vapaus kuuluu ns. Toisaalta lukija voi kysyä itseltään, luottaako enemmän suomalaiseen vai venäläiseen mediaan Ukrainan sotaan liittyvässä uutisoinnissa. Tässä kohdin se tarkoittaa vapautta valtion harjoittamalta ennakkosensuurilta. En ota kantaa yksittäisen kansalaisen motiiveihin kuvata onnettomuuspaikkaa tai sen uhreja. Sen sijaan tarkastelen, mistä kuvaamisessa on kysymys oikeudellisessa mielessä. Tekstissä ehdotetaan, että onnettomuusja rikospaikalla onnettomuuteen tai rikoksen uhriksi joutuneen tai ruumiin kuvauksesta seuraisi sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Ilman kuvamateriaalia tuhotuista kaupungeista, loukkaantuneista ja kuolleista, myös suomalaisten mielipiteet Ukrainan sodasta saattaisivat olla vähemmän kriittisiä. Kolikon toinen puoli on perusoikeutena turvattu yksityisyyden suoja, joka määritelmällisesti käsittää useita eri oikeuksia. Kansanedustaja Mari Rantanen on vienyt asiaa eteenpäin lakialoitteen muodossa, jossa ehdotetaan rikoslakiin uutta säännöstä. KUVAAMINEN ON SANANVAPAUTTA Kuvaamisessa on kysymys kaikille perusoikeutena turvatun sananvapauden käyttämisestä. KUVAA ELÄMÄÄ – ÄLÄ ONNETTOMUUSPAIKKAA. Onnettomuuden kuvaamiseen liittyen huolta herättänee eniten yksityiselämänsuoja ja siihen mahdollisesti kohdistuvat loukkaukset. Aihe on laaja, joten kokonaisuus jää auttamatta pintaraapaisuksi. 14 systole & palokuntalainen Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -hankkeen nettisivujen mukaan kolme neljästä suomalaisesta pitää onnettomuuspaikkakuvien jakamista sosiaalisessa mediassa paheksuttavana. Tälläinen on esimerkiksi lasten suojeleminen väkivaltaiselta ja pornografiselta kuvamateriaalilta. Perusoikeuksia ei ole asetettu toisiinsa nähden etusijajärjestykseen, mistä seuraa sananvapauden ja yksityiselämän suojan välinen jännite. Jokaista kuvaustilannetta tuleekin arvioida erikseen, mikä painoarvo annetaan sananvapauden käyttämiselle ja yksityisyyden suojan tarpeelle. Tarkemmin sanottuna oikeudesta vastaanottaa tietoa. Onnettomuuspaikan kuvaamisen rajoittamista on tarkasteltu Oona Englundin opinnäytetyössä, jonka osana on ollut kansalaisaloite rajoittavan lainvalmistelun aloittamiseksi. Ennakkosensuuri on vahva vallankäytön väline, millä kuitenkin on myös hyödyllisiä käyttökohteita. negatiivisten vapauksien joukkoon eli vapautta jostakin
Kuvaaminen ja kuvamateriaalin jakaminen ovat kaksi eri asiaa. Siinä missä kansalaisen kuvaamista ja ennen kaikkea kuvien julkaisemista arvioidaan jälkikäteen rikosoikeudellisesta näkökulmasta, ensihoitajan tulee jo etukäteen varmistaa potilastietojen korkeatasoinen suoja. Ensihoitaja tarvitsee potilaalta luvan kuvaamiseen, otetut kuvat on liitettävä potilaskertomukseen ja kuvien käsittelyssä tulee noudattaa toimintatapoja, joilla huolehditaan potilastietojen eheydestä ja käytettävyydestä koko niiden säilytysajan. Android puhelin, Google kuvat ja Whats Up eivät ole potilastietojen suojan varmistamiseen soveltuva yhdistelmä. Maalliset murheet eivät häntä enää koske. Yksityiselämän suojaa ei ole myöskään vainajilla. Onnettomuuspaikalla työskentelevät eivät nauti samanlaista yksityiselämänsuojaa kuin loukkaantuneet. Tieliikennelaki kieltää jo nyt sellaisen teknisen laitteen käyttämisen ajoneuvossa, mikä voi haitata tai vaarantaa ajamista. Rikosoikeudellisella sääntelyllä ei kuitenkaan ole sellaista merkitystä kansalaisten käyttäytymiseen, jota kriminalisoinnilta oletetaan olevan. Sen sijaan tulkintaongelmia voisi tulla siinä, tulisiko kameran kanssa touhuavalle lintubongarille antaa sakot liikenneturvallisuuden vaarantamisesta vai onnettomuuspaikan kuvaamisesta. Onnettomuuden uhrit eivät ole kuvaajalle vapaata riistaa, sillä kuvamateriaalin julkaisua voidaan jälkikäteen arvioida rikosoikeudellisin keinoin. Kirjoittaja on ensihoidon kenttäjohtaja ja oikeustieteen vapaa harrastelija.. Edes pitkät vankeusrangaistukset tai kuolemantuomiot eivät ole estäneet rikollista käyttäytymistä missään kulttuurissa. Sen sijaan tiedon lisääminen ja sen vaikutus asenteisiin toimii, vaikka välillä hitaastikin. Tälläisen tiedon levittäminen voi johtaa kunnianloukkauksena rikosoikeudelliseen seuraamukseen. Työja toimintatapojen tulee onnettomuuspaikalla olla sellaiset, että ne kestävät julkisen arvioinnin. ENSIHOITAJA KAMERAN TAKANA Ensihoitajan kuvatessa onnettomuudessa loukkaantunutta, sovelletaan terveydenhuoltoa ohjaavaa lainsäädäntöä. Oikeudettoman, kuvatun yksityisyyttä loukkaavan kuvamateriaalin jakaminen yleisölle on jo kriminalisoitu, joten herää kysymys, mitä lisäarvoa uudella säännöksellä saavutettaisiin ennakkosensuurin lisäksi. Joissain kulttureissa tosin uskotaan, että jokainen valokuva vie palan kuvattavan sielusta, mutta tätä ei voitane pitää relevanttina perusteena uudelle rikoslain säännökselle. 15 PITÄÄKÖ LAKIA KORJATA. Jos vainajan kuvaaminen onnettomuuspaikalla kriminalisoitaisiin, kenen oikeushyvää tällä suojeltaisiin. Onnettomuuspaikan ulkopuolinen kuvaaminen voikin johtaa pelastustyötä tekevän ryhdin paranemiseen, mikä edistää alan julkikuvaa. Jos erittäin harvinainen kaksisiipinen nokkalintu lentelee onnettomuuspaikan läheisyydessä, miten erotetaan kuvauskohde ja sen perusteella sovellettava laki. Palatakseni vielä Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa hankkeeseen, on todettava sen olevan tärkeällä asialla. Kuollut ei ole oikeussubjekti, joten kuolleella ei ole oikeuksia, joita voi loukata. Kuollut vähät välittää, mitä hänestä julkaistaan. Halutaan jotakin konkreettisempaa, kuten onnettomuuspaikan kuvauksen kieltävää lakia. Samaa tehtävää hoitavat myös erilaiset tosi-tv formaatit. Jos kuvauksen kohde ei ole aktiivinen sosiaalisessa mediassa, voi hän jäädä onnellisen tietämättömäksi julkisuuteen levitetystä kuvamateriaalista. Kukapa ei haluaisi patsastella mediakynnyksen ylittävän tehtävän aitiopaikalla. Kuolleesta ei kuitenkaan saa esittää sellaista valheellista tietoa tai vihjausta, mikä aiheuttaa kärsimystä lähiomaiselle. Kuvaaminen itsessään ei loukkaa kenenkään yksityisyyttä. Kriminalisointi harvoin tuottaa sellaisia vaikutuksia, joita sillä ajatellaan saavutettavan. Yksittäistä ensihoitajaa keskustelu perusoikeuskollisioista tuskin juuri kiinnostaa. Vaikka kuvaamista yleisellä paikalla ei lähtökohtaisesti voi kieltää, asettaa nykyinen lainsäädäntö sille rajoituksia. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen on sanktioitu rikoslaissa, joten liikenneturvallisuuden parantuminen kuvauskiellon perusteena ainakin jää ontoksi. Tosin vaikea uskoa, että itseään ensihoidon ammattilaiseksi kutsuva edes harkitsisi mainitun kombon käyttämistä potilastietojen käsittelyssä. Ongelmia voi tuoda kuitenkin se, että yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen on asianomistajarikos. Kysymys kuuluukin, onko lainsäädäntö niin vajavainen, että edustaja Rantasen esittämälle uudelle rikoslain säännökselle on todellista tarvetta
16 systole & palokuntalainen VALKEAKOSKEN VPK ON VUODEN 2022 SOPIMUSPALOKUNTA
Palokunnan kalustoon kuuluu Pirkanmaan pelastuslaitoksen omistamat sammutusauto ja säiliöauto sekä palokunnan omistama miehistönkuljetusauto – Ei ole ihan helppoa perustaa uutta palokuntaa käytännössä tyhjästä, mutta kun on vahvasti tahtoa, sekin onnistuu, toteaa palokunnan päällikkö Kalle Kontsas Valkeakosken VPK:sta. 17 Suomen Sopimuspalokuntien Liitto valitsee vuosittain Vuoden sopimuspalokunnan. Valkeakosken VPK toimii Valkeakosken kaupungissa, Mallasveden ja Vanajaveden järvien välissä. – Valkeakosken VPK on lajissaan harvinaisuus, sillä montaa uutta sopimuspalokuntaa ei edes vuosikymmenessä perusteta, vaikka tarvetta varmasti useamminkin olisi, toteaa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen. Valinnassa painotetaan palokunta-aatteen toteutumista, toiminnan kehittämistä sekä hyvää ja varmaa pelastustoimintaa. Hälytysosastoon kuuluvia palokuntalaisia on 25. Palokunnan nuoriso-osasto aloitti toimintansa vuoden 2021 aikana ja tällä hetkellä iältään 12-17-vuotiaita nuoria osastossa on 15. Vuoden sopimuspalokunta valittiin nyt 20. Lisäksi palokunnassa toimii jo veteraaniosastokin. kerran. Aiemmat Vuoden sopimuspalokunnat: • Heinäveden VPK 2003 • Konginkankaan VPK ja Äänekosken VPK 2004 • Sodankylän VPK 2005 • Nurmon VPK 2006 • Hitis FBK (Hiittisten VPK) 2007 • Harjunalustan VPK 2008 • Taivassalon VPK 2009 • Anjalan VPK 2010 • Kauhavan palokunta 2011 • Tirilän VPK 2012 • Punkaharjun VPK 2013 • Porin VPK 2014 • Pyhäsalmen VPK 2015 • Kustavin VPK 2016 • Virojoen VPK 2017 • Lappajärven palokunta 2018 • Piikkiön VPK 2019 • Hämeenlinnan VPK 2020 • Wessö FBK 2021. Palokunnan tehtävämäärä on lisääntynyt vuosittain ja samalla sekä palokuntalaisten määrä että osaaminen on lisääntynyt. Positiivinen poikkeus on tapahtui Pirkanmaalla Valkeakoskella, jossa vuonna 2016 perustettiin Valkeakosken vapaaehtoinen palokunta ry eli Valkeakosken VPK. Suomen Meripelastusseuran Pirkanmaan Valkeakosken pelastusasema toimii Valkeakosken VPK:n kanssa samoissa tiloissa ja osittain palokuntalaiset ja järvipelastajat myös ovat samoja henkilöitä. Pirkanmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana VPK on vajaan kymmenen toimintavuotensa aikana saavuttanut vakiintuneen ja merkityksellisen aseman pelastustoimessa. Palokunnalla on vuosittain noin 70 hälytystehtävää laidasta laitaan. Onneksi ei mene sitten kuin se noin 700 vuotta, ennen kuin jokainen palokunta on ansaitsemansa tunnustuksen saanut, Maskonen jatkaa. – Suomessa on noin 700 sopimuspalokuntaa, jotka varmasti jokainen ansaitsisivat jollain perusteella tulla valituksi Vuoden sopimuspalokunnaksi, tänäkin vuonna saimme poikkeuksellisen paljon hyviä ehdotuksia. – Vesistössä toimiminen on aina oma erikoistehtävänsä ja vaatii sellaista osaamista, jota ei pelastuslaitoksilla ja sopimuspalokunnissa välttämättä ollenkaan ole jokaisella henkilöllä, kertoo Kalle Kontsas. – Tiivis yhteistyö järvipelastajien kanssa tuottaa molemminpuolista hyötyä ja toimii esimerkkinä hyvistä kumppanuuksista. – Lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitos on ollut mukana tukemassa uuden sopimuspalokunnan syntymistä ja palvelutason parantumista Valkeakoskella koko toimintamme käynnistämisen ajan. Samoin ilman Valkeakosken kaupungin sekä monen yrityksen taloudellistakin tukea olisi palokunnan perustaminen ollut käytännössä mahdotonta. Suuri kiitos siitä kaikille jäsenillemme. Vuoden 2022 sopimuspalokunta on Valkeakosken VPK. Uusia sopimuspalokuntia on perustettu hyvin harvakseltaan, jos ollenkaan. Ihailtavaa on ollut nähdä myös yhteinen henki, miten suurella sydämellä kaikki ovat olleet mukana palokuntaa rakentamassa
Hakijalle eduksi nähdään myös sopimuspalokunnan toiminnan laaja-alainen kehittäminen ja edistäminen. Valitulle henkilölle luovutetaan tunnustuksen kiertopalkintona VEHO-Malja sekä kunniakirja. sppl.fi/sopimuspalopaallikko. Vuoden 2022 sopimuspalokunnan päällikköä voi ehdottaa osoitteessa: www. Edellytyksenä on, että henkilö toimii tai on toiminut sopimuspalokunnan päällikön tehtävässä, ja että hän on toiminut pitkään ja aktiivisesti sopimuspalokunnassa. Lisätiedot: https://www.sppl.fi/tietoa_ meista/palkinnot/vuoden_sopimuspalokunnan_paallikko_-tunnustus Tämän vuoden sopimuspalokunnan päällikön haku on nyt päällä ja SPPL toivoo palokunnilta runsaasti esityksiä tunnustuksen saajista 1.10.2022 mennessä. 18 systole & palokuntalainen Vuoden 2022 sopimuspalokunnan päällikkö haussa Suomen palopäällystöliitto on luovuttanut Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö-tunnustuksen vuodesta 2015 alkaen ja tänä vuonna sen tulee saamaan järjestyksessään kahdeksas sopimuspalokunnan päällikkö. Suomen palopäällystö liitto on tänä vuonna päivittänyt valintaperusteita ja nyt palokunnan voivat esittää saajaksi eri henkilöitä joustavammin kuin aiemmin. Tunnustuksen tarkoituksena on kohottaa sopimuspalokuntien päälliköiden arvostusta, kiittää tunnustuksen saajaa tekemästään työstä sekä kannustaa sopimuspalokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisesti sopimuspalokuntien toimintaa
Kun tyyli löytyy, on maailma vakaa. Kuva Hanna Gustafsson Käsipysty. 19 Miten seisot, siten maailma makaa
20 systole & palokuntalainen
Hän ei myöskään ikinä puhunut kenestäkään pahaa, ei edessäpäin eikä selän takana. elokuuta 1956. Yleisen oppivelvollisuutensa jälkeen hän hakeutuikin Kivelän Väinön kenkätehtaaseen töihin ja osoitti ahkeruutensa jo silloin. Kaikesta siitä, mitä Harri teki suomalaisen palokunta-alan edistämiseksi ja kehittämiseksi hänelle myönnettiin urallaan lukuisia huomionosoituksia Palopäällystöliiton, Suomen Pelastusalan keskusjärjestön, Länsi-Suomen Pelastusalan liiton ja Suomen Sopimuspalokuntien liiton toimesta. Hänen ideoimanaan perustettiin aikanaan muun muassa Wanhoja valokuvia Kankaanpäästä -Facebookryhmä, jossa on tänä päivänä jo yli 3 300 seuraajaa. Suurperheen arjen pyörittäminen oli työntäyteistä. Harri oli niin sanottu vanhan liiton mies, joka teki minkä lupasi. Palokuntaharrastus seurasi häntä tiiviisti koko elämän. Hän oli enemmän kuin Kankaanpään VPK. Muistotilaisuus järjestettiin Kankaanpään VPK:n Tulipesässä, Harrille niin rakkaassa paikassa. Harri syntyi kirkonmenojen aikaan Kankaanpään Koukunkylässä Leena ja Onni Viitasalon perheeseen 12. Jo pienestä pitäen Harri oppi, että raha ei puussa kasva. Harri Viitasalo oli kaikkien kaveri Niin perhe kuin myös Kankaanpään VPK menetti paljon. 2018, jonka kotiseutuyhdistys Kankaanpään Seura ry myöntää ansiokkaasta toiminnasta Kankaanpään hyväksi. Harri sai Kankaanpään puolesta mitalin v. Harri oli henkilö, joka ajatteli aina muita ennen itseään. Harrin erinomaista tilannetajua ja positiivista luonnetta jäivät kaipaamaan vaimo ja rakkaat lapset lapsenlapsineen, sisarukset perheineen sekä runsas ystäväja tuttavapiiri. Kankaanpään VPK:aan Harri liittyi vuonna 1968. 21 Palotarkastaja Harri Viitasalo menehtyi 29. Textilnorioniin ja Makrotaloon. 2003 ja ennen eläkkeelle siirtymistään hän toimi palotarkastajan vastuullisessa virassa. Ennen siunausta kirkkoherra Mika Kyytinen piti erittäin koskettavan puheen Harrin matkasta maan päällä. Jos muilla oli hyvä olla, oli Harrillakin. Suomen – ja palokunnan liput oli asetettu alttarille kunnioittamaan tilaisuutta. Hän oli sittemmin seitsenhenkiseksi kasvavan lapsikatraan esikoinen, suunnan näyttäjä. Olosuhteiden muuttuessa muutto Koukunkylästä Justeeriin tuli ajankohtaiseksi. Satakunnan pelastuslaitoksen palomieheksi hänet valittiin v. Hän ei hermostunut eikä ollut pahalla päällä oikeastaan koskaan. Risto Rajala Jukka Varpa muistokirjoitus. Harri oli erittäin monessa, erilaisessa toiminnassa mukana. Hän toimi vuosien aikana lukuisissa kunnallisissa ja kirkollisissa luottamustehtävissä ja oli muun muassa Lions Club Kankaanpää/ Kuninkaanlähteen aktiivijäsen. Moni tietää palokunnasta paljon, mutta Harri tiesi kuitenkin kaikesta kaiken. kesäkuuta yllättäen vain 65 vuotiaana. Palokuntaväki oli oppinut elämään niin, että Harri oli aina läsnä. Harri siunattiin Kankaanpään kirkossa yli 120 hengen läsnä ollessa. Hänen palokuntahistorian asiantuntemusta käytettiin laajasti hyväksi, samoin yleistä palokuntatuntemusta niin Pohjois-Satakunnan toiminta-alueella kuin myös laajemmin. Kankaanpään kehittyessä Harrilla oli uutterana kaverina mahdollisuus hakeutua uusiin työtehtäviin mm
22 systole & palokuntalainen Teksti Marko Partanen Kuvat Antti Pitkäjärvi, Annika Sorjonen ja Marko Partanen ILOSAARIROCK SUU VIRNEESSÄ – TURVALLISUUS TEHTYNÄ
23 Ilosaarirock oli peruttu kahtena vuotena peräkkäin koronan takia. Viime kesänä pidetyssä tapahtumassa oli varauduttu patoutuneeseen juhlimisen tarpeeseen.
Naapurihuoneesta tai muutamia askelia ottamalla sai tarvittavan yhteistyökumppanin aina kiinni hihasta vetämällä. Turvallisuusorganisaatioon kuuluvien ensihoidon, pelastuksen, poliisin, järjestyksenvalvonnan, SPR:n, Joensuun Järvipelastajien, Saapas-nuorisotyön sekä sosiaalija kriisipäivystyksen vastuuhenkilöt tapaavat 2-3 kertaa ennen tapahtumaa ja kerran sen jälkeen. Idea jäähallin käytöstä turvakorttelina tuli tapahtumanjärjestäjältä. Tapahtuma-alueen niukkaan pelastusvahvuuteen on päädytty aiempien vuosien vähäisen tarpeen perusteella. Mutta kun paikalle ilmoittautuu ensikertalainen, keskustelu hiljenee. On myös arvioitu, että festarialue saavutetaan kolmen kilometrin päässä sijaitsevalta Noljakan pelastusasemalta riittävän nopeasti. Yksi käytävän huoneista oli valjastettu viranomaisten yhteiseksi tilannehuoneeksi, viranomaisjohto olisi kokoontunut sinne, jos jotakin isompaa turvallisuuteen liittyvää olisi alkanut kehittyä. Yhteydenpito hoitui Virve-radioilla. Pelastusaseman vahvuuteen oli lisätty tapahtuman ajaksi 1-2 ylimääräistä ambulanssia. ”Teltta ja kontti ovat kelille alttiita. Tapahtuma-aluetta päivystettiin 17 ea-parin voimin. Sisälle varusteltu turvakortteli keräsi isoja kiitoksia parannusideoineen jo ensimmäisen festaripäivän aikana. Suunnittelutiimissä naamat ovat tulleet jo tutuiksi, eikä puhelinsoittoon, sähköpostin lähettämiseen tai hihasta nykäisyyn ole kynnystä. Jos festivaalin aikana on satanut vettä, niin viikonloppu on ollut aika pitkä”, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palopäällikkö Lari Parkkinen sanoo. Ilosaarirock vaikuttaa olevan paikalliselle väestölle tärkeä tapahtuma, se kuuluu alueen identiteettiin. Aina asioita edistettäessä ei tarvita erikseen sovittuja kokouksia. Yksi ea-pari lähti tarvittaessa sopimuspalokuntalaisen kanssa mönkijällä tehtävälle. Se kuulostaa erikoiselta. Siellä päivysti kolmen lääkärin ja kolmen sairaanhoitajan lisäksi ea-henkilöstöä. 24 systole & palokuntalainen T äysin tuntematon mies aloittaa festarialueella keskustelun: ”Kuinka monta kertaa olet ollut Ilosaarirockissa?” 28 kertaa käynyt saa lämmintä ihailua ja toistakymmentä kertaa käynyt alkaa olla normaalitapaus. turvakorttelin. Ensihoidon kenttäjohtajia on normaalistikin kaksi, joten heistä toinen operoi tavanomaiseen tapaan paloasemalla. Ensihoidon kenttäjohtajasta oli tehty Rokki-L5 ja sopimuspalokuntalaisesta peräkärryllisellä mönkijällä operoiva sammutusmies. Kun selviää, että ensikertalainen on tullut kaukaa, alkaa hyvin kaverillinen perehdytys. ”Yritämme olla mahdollisimman vähän vaivaksi ympäröivälle yhteiskunnalle, ja mitä vähemmän meistä on riesaa viranomaisille sen parempi. Siitä ollaan ylpeitä ja se halutaan esitellä. Heidän toimintaansa johti ea:n kenttäjohtaja, joka seurasi turvakorttelissa parien liikeitä gps-paikantimien avulla. Turvallisuus on osa vastuullisuuden arvomaailmaamme”, Ilosaarirockin tuotantopäällikkö Jani Salomaa sanoo. Hänen mukaansa tiedonkulkuun on panostettu jo pitemmän aikaa, sillä Ilosaarirockin kaltaisia tapahtumia ei järjestä kukaan yksin. Molempien päivystyspiste oli tapahtuma-alueen ulkopuolella, noin 100 metrin päässä olevassa turvakorttelissa. ”On hienoa, että olet tullut tänne”, festarin konkarivieras toivottaa. Turvakortteli kokosi jäähallin sisään, samalle käytävälle, kaikki turvallisuuteen liittyvät tahot. Yhden henkilön liivin selässä luki: telttajoh. Tapahtuma-alue oli jaettu 50*50 metrin suuruisiin karttaruutuihin, joiden perusteella tehtäviä paikannettiin ja niille ohjattiin apua. VÄHÄN ENSIHOITOA, PALJON ENSIAPUA Paikallisesta ensihoitoja pelastusvalmiudesta tapahtumassa päivysti vain kaksi henkilöä. Tänä vuonna kolmepäiväinen festari keräsi ennätysyleisön, 71 000 kävijää. Pelastuksen työvuoro miehitettiin tavoitevahvuisena. Ilosaarirockin ensiavun sekä päihdeja kriisityön hoiti SPR. TURVAKORTTELI TULI JÄÄDÄKSEEN Tänä vuonna uusimpana uutuutena kaikki turvallisuustoiminnot oli siirretty läheisen jäähallin sisälle, jossa ne muodostivat ns. KEHITYSASKELIA Nopeasti osoittautuu, että Salomaan sanomat lauseet eivät ole tuotantopäällikön jargonia, vaan niille löytyy myös katetta olemassa olevista käytänteistä. KOLME LÄÄKÄRIÄ PÄIVYSTI Myös ea-piste sijoittui jäähallilla olevaan turvakortteliin. Turvakortteli oli tullut jäädäkseen
51 toimintavuotta on koulinut festarin turvallisuudesta salonkikelpoisen mutta myös rennon ja lämminhenkisen – turvallisuus näyttäytyykin juuri festarin itsensä näköisenä.. 25 ”Kaikilla, jotka täällä tulevat vastaan on suu virneessä, olivatpa he töissä tai vieraana”, Petri Jeskanen sanoo, hän vastasi Ilosaarirockin ensihoidon suunnittelusta
SPR:n Rokki K1 -ambulanssissa päivystäneet Arto Huttunen ja Niina Pekkanen ajoivat alueelta 18 kyytiä keskussairaalaan, useimmissa niissä oli kaksi tai kolme potilasta. Hän huolehti, että tapahtumaa varten eripuolilta Suomea tulleesta 80-päisestä henkilöstöstä riitti jatkuvasti jokaiselle paikalle tekijä. Ea-pisteellä onnistuivat pienet lääkehoidot, nesteytykset, suturoinnit ja kommootioseuranta. Nimikkeestään huolimatta hän johti ea-pisteen toimintaa jykevien seinärakenteiden suojassa. SPR:n eri toiminnot antoivat apua yhteensä 155 ihmiselle, heistä 50 tuli ensiapupisteelle asti. ”Tunnen alueen jo hyvin. Hänen ja Pekkasen tekemä työ voidaan laskea pois päivystävän ensihoitovalmiuden kuormasta. Ea-pisteen yhteydessä oli lisäksi 20-paikkainen selviämisasema. Rokki K1 -ambulanssin tehtävät vähenivät festarin loppua kohti, lauantaina Huttunen ja Pekkanen ajoivat 13 tehtävää ja sunnuntaille niitä kertyi enää neljä. PATOUTUNUTTA JUHLIMISTARVETTA Parin vuoden koronapaussi taisi näkyäkin heti ensimmäisenä festivaalipäivänä. ”Työvuorolista eli koko ajan ja sen ylläpitämiseen tarvittiin jatkuvaa reagointia”, hän sanoo. Rokki-Laurille kertyi 10 ja mönkijälläkin ajettiin 11 tehtävää, molemmat lukemat ovat yhtä paljon kuin edellisissä 3-päiväisissä tapahtumissa yhteensä. Rahunen katsoi kartasta koordinaatit ja lähti paikalle ensiapuparin kanssa. SPR:n toimintaa koordinoi yleisjohtaja Lasse Ikonen. Suuntaus on näkynyt jo muutamissa viimeiRokki K1:ksi nimetyllä tapahtuman ambulanssilla ajettiin ensimmäisenä päivänä 18 tehtävää. Tilanteen niin vaatiessa potilas sai ea-pisteeltä lääkärin kirjoittaman lähetteen Siun soten yhteispäivystykseen. 26 systole & palokuntalainen taja. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on jo vuosien ajan antanut SPR:n käyttöön yhden ambulanssin, Rokki K1:n, jolla ensiapupari kuljettaa tapahtuman ea-pisteeltä yhteispäivystykseen kiireettömiä ja matalariskisiä potilaita. ”Kun kello kääntyi iltakuuteen, aurinkoinen päivä teki tehtävänsä ja kiireemme alkoivat”, Huttunen kertoi. Sopimuspalokuntalainen Janne Rahunen on ollut Ilosaarirockin mönkijäkuskina arvionsa mukaan kymmenen vuoden ajan, hänen haastattelunsa keskeytyi mönkijän saamaan tehtävään. Siitä on etua, sillä lyhin reitti ei välttämättä ole nopein.” ONNISTUNUTTA SUUNNITTELUA Ensihoitoja ensiapujärjestelyitä voidaankin pitää onnistuneena. Arto Huttunen oli saapunut hoitamaan tehtävää Helsingistä ja Niina Pekkanen Outokummusta.
TEHTÄVÄT LISÄÄNTYIVÄT NELJÄNNEKSELLÄ Joensuun alueella pelastusasemalla päivystäneet ambulanssit ajoivat Ilosaarirock-viikonlopun aikana 379 tehtävää, mikä vastaa noin 25 prosentin tehtävien lisäystä tehtävämäärään normaali viikonloppuun verrattuna. ENSIAPU KOMMUNIKOI VIRVELLÄ Ea-organisaatiolla oli ensimmäistä kertaa käytössään Virve-radiot. SPR:n ea-pisteen henkilöstö sekä tapahtuma-alueella kiertävät ea-parit kohtasivat kolmen päivän aikana 526 eritasoista avuntarvitsijaa. Tällöin paikalle olisi hälytetty tarvittaessa lähimpiä ea-pareja sekä sopimuspalokuntalainen ja Rokki-Lauri mönkijällä. ”Täällä on sama, hyvä porukka vuodesta toiseen, siksi teen aina koko viikonlopun.” Ilosaarirock-tunnus on monelle tuttu valokuvauspaikka ea-pari Hanna Toppi ja Virpi Waenerberg poseerasivat partiointinsa yhteydessä.. Tänä vuonna ambulanssi hälytettiin 3-päiväisen festarin aikana alueelle 12 kertaa. Hätäkeskuksen välittämissä tehtävissä pelastusasemalla päivystävä kenttäjohtaja ja Rokki L5 tekivät tiivistä yhteistyötä, jotta paikalle saatiin oikea resurssi.” Mönkijän kanssa päivystänyt Janne Rahunen on ollut tehtävässä jo 10 vuoden ajan. Pelastustoimen viikonloppu ei Ilosaarirockin takia poikennut muista viikonlopuista. ”Se oli hyvä parannus, sillä VHF-radiot eivät kuuluneet kunnolla tapahtuma-alueen toiselle puolelle”, SPR:n yleisjohtaja Ikonen sanoo. ”Kokonaistehtävämäärään verraten näkisin, että toteuttamallamme kombinaatiolla vastataan tehokkaasti sekä Ilosaarirockin että päivittäistoiminnan tarpeeseen ja kohdennetaan resurssit järkevästi”, Jeskanen sanoo. ”Pyrimme kuitenkin hoitamaan kaikki hälytykset rokkiorganisaation sisäisesti. Noin 75 henkilöä sai apua selviämisasemalta ja 21 ihmistä tarvitsi henkistä tukea. Paloautolla festareille ei tarvinnut tulla kertaakaan. 27 simmissä festareissa. Mönkijä hälytettiin tehtävälle viikonlopun aikana 22 kertaa, ja tehtäväprofiilitrendiksi nousivat odotetusti vahvat päihtymykset, kaatumiset ja raajavammat. Tehtävät ajoittuivat kello 20:n ja 04:n välille painottuen puolenyön tuntumaan sekä 04:ään, jolloin SPR:n selviämisasema suljettiin. Mikäli festarialueella olisi havaittu hätätilanne, ea-pari olisi hälyttänyt ambulanssin soittamalla 112:een. Aiemmin kun tapahtuma tuotti alueelle nonstop ambulanssirallin, niin tänä päivänä ensihoitajien ei työaikanaan festarialueelle juurikaan tarvitse tulla
Mukavaa touhua”, Rokki-Lauri Petri Jeskanen sanoo. ”Olemme kaikki ymmärtäneet, että kun yhdessä teemme, tapahtuu hyviä asioita ja pääsemme samaan suuntaan. Nykyään hän luonnehtii tiivistä yhteistyötä enemmän viranomaisten yhteiseksi tilannekeskusajatteluksi. RIKKEET KÄSITELTIIN NOPEASTI Poliisi oli parantanut palvelujaan siten, että sakotukset ja pieniin rangaistuksiin liittyvät kuulemiset onnistuivat tapahtuma-alueen tuntumassa olleessa turvakorttelissa. Ilosaarirockin turvallisuus onkin vuosi vuodelta pyrkinyt aiempaa paremmin ennakoimaan tulevat riskit. Partnerit on opittu vuosien aikana tuntemaan hyvin. Valmius sai alkunsa, kun festarivieras hukkui tapahtuma-alueen tuntumaan 20 vuotta sitten. 28 systole & palokuntalainen ENNAKOINTIA Festivaalialueeseen rajoittuvaa vesialuetta päivysti Joensuun Järvipelastajat. Viranomaiset kirjasivat Ilosaarirockin aikana Joensuun alueella kaksi sähköpotkulautaonnettomuutta. Tämän vuoden uusia suunniteltavia asioita ovat pandemian leviäminen ja sähköpotkulaudat. Menemme rennolla rokkihengellä, emmekä katso poleteissa olevien nappuloiden määrää. 28 systole & palokuntalainen. Riskin todennäköisyydestä sekä arvioidusta vahingon suuruudesta saadut arvot kerrottiin, mistä saatiin tulokseksi riskin suuruudesta kertova riskiluku. TURVALLISUUS ON KUMPPANUUTTA Palopäällikkö Lari Parkkinen luonnehtii Ilosaarirockin turvallisuustyöskentelyä kumppanuudeksi. Siihen kuului riskikartoitus, jossa arvioitiin ihmisten turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Turvallisuusorganisaatio keräsi kokemuksia myös paikkakunnilta, joissa aiemmin kesällä oli järjestetty festivaaleja. Siten rikkeen tehneen ei enää puhutuksen jälkeen tarvinnut matkustaa Joensuun poliisiasemalle kuultavaksi. Sähköpotkulautojen yöaikainen käyttö ilman suojuksia ja alkoholi oli havaittu jo paikallisen kokemuksenkin mukaan huonoksi yhdistelmäksi. ”Olemme tulleet vuosien varrella tutuiksi ja oppineet luottamaan toisiimme; kun jotakin sovitaan, se tapahtuu.” Rokki-P3 -päivystykselle ei enää ole ollut tarvetta, joten siitä on luovuttu, mutta tapahtumaturvallisuuden suunnittelussa pelastus on tiiviisti mukana. Vielä 15 vuotta sitten, kun Parkkinen tuli remmiin, kaikki viranomaiset keskittyivät hoitamaan vain omat tonttinsa. ”Sovimme paikallisen sähköpotkulautayrityksen kanssa, että se rajaa festivaalialueen pois laiteiden käyttöalueesta ja rajoittaa niiden huippunopeutta Ilosaarirockin ajaksi”, hän jatkaa. ”Sähköpotkulaudoilla on ajettu tapahtuma-alueelle, mikä ei ole ollut toimiva ratkaisu”, Jeskanen sanoo. Kartoitus koostui 13 erilaista skenaariosta, kuten häiriökäyttäytymisestä ja terroriteosta loukkaantumiseen, tulipaloon tai pandemiaan asti. TUNNISTETTUJA RISKEJÄ Ilosaarirockin pelastusja turvallisuussuunnitelma on yli 90-sivuinen paketti
29
Varautumiskohdasta löytyi tuttuja ennalta ehkäiseviä toimia rajoituksineen, kieltoineen ja ohjeistuksineen. Sen todennäköisyys oli vähäinen (2) mutta mahdollinen seuraus suuri (3). PANDEMIA ISO RISKI Pandemian leviämisen Ilosaarirockin turvallisuus laski hyvin suureksi riskiksi (16). Sitä pidettiin todennäköisenä (4) ja sen seurauksia hyvin suurena (4). RISKIKARTOITUS Todennäköisyyden arvo (T) 1 Erittäin epätodennäköinen (1 krt/5 vuotta) 2 Epätodennäköinen (1 krt/2 vuotta) 3 Lievästi todennäköinen (1 krt/1 tapahtuma) 4 Todennäköinen (1 krt/6 tuntia) 5 Erittäin todennäköinen (1 krt/1 tunti) Vahingon seuraus (S) 1 Pieni yksittäinen vahinko (alle 200€) 2 Vähäinen yksittäinen vaikea vahinko (alle 2000€) 3 Suuri vaikea vahinko/1 loukkaantunut (alle 20 000€) 4 Hyvin suuri vahinko/ 1 kuolemantapaus ja tai useita loukkaantuneita (alle 100 000€) 5 Katastrofi/useita kuolleita ja tai vakavasti loukkaantuneita (yli 100 000€) Riskiluku (T*S=RL) 1-5 Pieni riski 6-10 Vähäinen riski 11-15 Suuri riski 16-20 Hyvin suuri riski 21-25 Katastrofi TULIPALOLLA VÄHÄINEN RISKI Tulipalo arvioitiin riskiluvultaan vähäiseksi (6). Siihen kuului riskikartoitus, jossa arvioitiin ihmisten turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Syitä mahdolliselle pandemian leviämiselle listattiin kolme: likainen vesi, pilaantunut ruoka sekä pisaraja ilmateitse leviävät taudit. 30 systole & palokuntalainen TUNNISTETTUJA RISKEJÄ Ilosaarirockin pelastusja turvallisuussuunnitelma on yli 90-sivuinen paketti. Pandemian arvioitiin aiheuttavan myös negatiivista julkisuutta, taloudellista haittaa, ensiapuresurssien riittämättömyyttä sekä henkistä ja fyysistä haittaa. Teksti Marko Partanen Kuvat Antti Pitkäjärvi. Mahdolliseksi syttymissyiksi arveltiin teknistä vikaa, tuhopolttoa, tupakointia, huolimatonta tulen käsittelyä, huolimaton lämpöä tuottavan työkalun käyttöä sekä viallisia nestekaasulaitteita. Riskin todennäköisyydestä sekä arvioidusta vahingon suuruudesta saadut arvot kerrottiin, mistä saatiin tulokseksi riskin suuruudesta kertova riskiluku. Pandemian leviämisestä arvioitiin syntyvän keskilaaja tai laaja ja nopeasti etenevä sairausaalto. Kartoitus koostui 13 erilaista skenaariosta, kuten häiriökäyttäytymisestä ja terroriteosta loukkaantumiseen, tulipaloon tai pandemiaan asti
”Ne näyttävät osin jopa älyttömältä ja vaarallisilta mutta yllättävän vähän niissä mitään sattuu”, Jeskanen kertoo. Mosh Pitissa osa yleisöstä alkaa juosta ympyrää muun yleisön seassa, josta syntyy yleisön keskelle iso, pyörivä ihmisvirta. Ihmismassat asettuvat tyhjän kujan reunoille, kunnes juoksevat yhtäaikaisesti toisiaan päin. Kaikki muut paitsi vokalistin mikrofoni suljetaan. Artisti aloitti keikan suunnitellusti pienellä lavalla, jonka yleisökapasiteetti ei riittänyt ottamaan vastaan sinne pakkautuvaa väkimäärää. SHOW STOP Turvallisuutta seuraava henkilöstö olisi voinut ison uhan tullen keskeyttää esityksen tai koko tapahtuman, turvallisuussuunnitelmassa toimenpide tottelee nimeä ”show stop”. 31 Ilosaarirockin pelastusja turvallisuussuunnitelma on yli 90-sivuinen paketti. Tilanteen mukaan annetaan ohjeet, miten valaistusta käytetään. Mahdolliseksi syttymissyiksi arveltiin teknistä vikaa, tuhopolttoa, tupakointia, huolimatonta tulen käsittelyä, huolimaton lämpöä tuottavan työkalun käyttöä sekä viallisia nestekaasulaitteita. Wall of Deathissa taas toimintaan osallistuvat jakautuvat kahtia siten, että keskelle yleisöä syntyy tyhjä kuja. Siihen kuului riskikartoitus, jossa arvioitiin ihmisten turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. PANDEMIA ISO RISKI Pandemian leviämisen Ilosaarirockin turvallisuus laski hyvin suureksi riskiksi (16). Pandemian leviämisestä arvioitiin syntyvän keskilaaja tai laaja ja nopeasti etenevä sairausaalto. Lisäksi käsien desinfiointipisteitä oli sijoitettu festivaalialueella vessojen ja ruokapisteiden lähettyville. Riskin todennäköisyydestä sekä arvioidusta vahingon suuruudesta saadut arvot kerrottiin, mistä saatiin tulokseksi riskin suuruudesta kertova riskiluku. Molemmat manööverit on otettu huomioon myös Ilosaarirockin turvallisuussuunnitelmassa. Sitä pidettiin todennäköisenä (4) ja sen seurauksia hyvin suurena (4). Halutessaan yleisö voi ryhtyä sekä Wall of Deathiin että Mosh Pitiin. Päälle jätetystä mikrofonista olisi tarvittaessa voitu antaa toimintaohjeita. Pandemian leviämistä pyrittiin ehkäisemään tiedottamalla ja kampanjoimalla hyvän hygienian puolesta. Alue ruuhkautui niin pahasti, että Ramses II:n keikka keskeytettiin kyseisellä lavalla turvallisuussyistä.. Sen todennäköisyys oli vähäinen (2) mutta mahdollinen seuraus suuri (3). RISKIKARTOITUS Todennäköisyyden arvo (T) 1 Erittäin epätodennäköinen (1 krt/5 vuotta) 2 Epätodennäköinen (1 krt/2 vuotta) 3 Lievästi todennäköinen (1 krt/1 tapahtuma) 4 Todennäköinen (1 krt/6 tuntia) 5 Erittäin todennäköinen (1 krt/1 tunti) Vahingon seuraus (S) 1 Pieni yksittäinen vahinko (alle 200€) 2 Vähäinen yksittäinen vaikea vahinko (alle 2000€) 3 Suuri vaikea vahinko/1 loukkaantunut (alle 20 000€) 4 Hyvin suuri vahinko/ 1 kuolemantapaus ja tai useita loukkaantuneita (alle 100 000€) 5 Katastrofi/useita kuolleita ja tai vakavasti loukkaantuneita (yli 100 000€) Riskiluku (T*S=RL) 1-5 Pieni riski 6-10 Vähäinen riski 11-15 Suuri riski 16-20 Hyvin suuri riski 21-25 Katastrofi TULIPALOLLA VÄHÄINEN RISKI Tulipalo arvioitiin riskiluvultaan vähäiseksi (6). Kun vaaratilanne havaitaan, siitä ilmoitetaan järjestyksenvalvonnan lohkoesimiehelle, stagemanagerille tai turvallisuusvastaavalle. Komentoketju show stopia varten on tarkkaan suunniteltu. Sen tarkoitus on ehkäistä iso onnettomuus mutta varmistaa yleisön turvallisuus onnettomuuden jo satuttua. Kartoitus koostui 13 erilaista skenaariosta, kuten häiriökäyttäytymisestä ja terroriteosta loukkaantumiseen, tulipaloon tai pandemiaan asti. WALL OF DEATH JA MOSH PIT Wall of Death ja Mosh Pit ovat vaarallisennäköistä toimintaa, jota yleisö festivaaleilla tekee. Aiemmin kesällä RuisRockissa tehtiin show stop, kun Ramses II:n keikka jouduttiin keskeyttämään. ”Ne kuuluvat genreen ja oma näkemykseni on, että ne jotka haluavat, osallistuvat toimintaan ja ne jotka eivät perusta siitä, väistyvät”, Jeskanen arvioi. Monitorimiksaaja hiljentää monitorit, jolloin artistille voidaan kertoa asiasta ja antaa toimintaohjeet. Ea-pareille annettiin tehtäväksi tiedottaa ea:n kenttäjohtajalle usein esiintyvistä sairauksista sekä muista poikkeamista.Puhtaan veden jakeluun oli varauduttu turvatoimin. Kelluminen yleisön päällä, hyppääminen yleisön päälle tai hartioilla istuminen olivat turvallisuussuunnitelmassa kielletty. Yhteistyö ja tiedottaminen eri tahojen, kuten viranomaisten kanssa oli niin ikään kirjattu ohjeistukseen. Syitä mahdolliselle pandemian leviämiselle listattiin kolme: likainen vesi, pilaantunut ruoka sekä pisaraja ilmateitse leviävät taudit. Pandemian arvioitiin aiheuttavan myös negatiivista julkisuutta, taloudellista haittaa, ensiapuresurssien riittämättömyyttä sekä henkistä ja fyysistä haittaa. Varautumiskohdasta löytyi tuttuja ennalta ehkäiseviä toimia rajoituksineen, kieltoineen ja ohjeistuksineen
Protokolla ideoitiin hyvin menneen traumakeikan jälkeen. Teksti Jemina Johansson Kuvat Marko Partanen. 32 systole & palokuntalainen PTT SYNTYI ONNISTUNEELLA TRAUMAKEIKALLA Prehospital trauma team (PTT) -protokolla helpottaa ja nopeuttaa traumapotilaan hoitamista ensihoidossa
Tälläkin kyseisellä keikalla lääkärihelikopteri FinnHems 10 tuli kohteeseen potilaan ollessa jo valmis kuljetukseen. 33 P rehospital trauma team (PTT) -protokolla on tapa kohdata traumapotilas ensihoidossa. Tilanne oli alusta loppuun hallittu ja rauhallinen. Kymmenen minuutin jälkeen todettiin, että kaikki on tehty ja potilas on valmiina kuljetettavaksi sairaalaan. ”Istuttiin simulaatiohuoneeseen ja ruvettiin raapustelemaan asioita paperille”, Piikki kertaa ja Kankainen jatkaa: ”Alettiin miettiä, mitä sellaisia päätöksiä ja ratkaisuja keikalla tehtiin, jotka vaikuttivat tehtävän onnistumiseen sekä mahdollisuutta niiden toistamiseen jatkossa.” SELKEÄ TYÖNJAKO ILMAN KAAOSTA Onnistumisista Piikki ja Kankainen halusivat korostaa erityisesti selkeää työnjakoa. TYÖNJAKO AVAINSANANA PTT-protokolla on suunniteltu ensihoitojohtoiseksi, jossa hoitotiimi koostuu lähtökohtaisesti neljästä henkilöstä. PTT:n ovat kehittäneet Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksen ensihoidon kenttäjohtajat Jani Piikki ja Jani Kankainen, jotka kertovat, miten protokolla alun perin syntyi. Keikalla oli selkeä johtaja, joka myös ilmoitti ajan kulumisesta ääneen säännöllisin väliajoin. Hoitotilaan mahtuu työskentelemään rajallinen määrä ihmisiä, joten tiimiläisten paikat mietittiin ja kokeiltiin tarkkaan; miten kaikki työskentelisivät mahdollisimman tehokkaasti olematta toistensa tiellä. VÄHEMMÄN TÖITÄ, AIKAA SÄÄSTYY Simulaatiotiloissa kokeiltiin lisäksi potilaan kohtaamista erilaisissa ympäristöissä. Kokeiluissa todettiin, että mitä vähemmän tehdään, sitä enemmän aikaa voitetaan. Kun vielä oma esimies sekä alueen vastuulääkäri Jussi Pirneskoski antoivat ajatukselle vihreää valoa, lähti PTT-mallin kehitystyö liikkeelle. ”Päivystävä ensihoitolääkäri Jouni Nurmi totesi vain, että pirun hyvin vedetty. Ensihoitolääkäri tuo tarvittaessa lisäarvoa potilaan hoitoon kuljetuksen ajaksi, mutta lääkärin läsnäoloa ei vaadita itse protokollan läpivientiin. KAIKKI LÄHTI ONNISTUMISESTA Monet kehitysideat lähtevät liikkeelle esiin nousseesta epäkohdasta, mutta PTT:n kohdalla kävi päinvastoin. Hoitovälineitä ei levitetty potilaan kohtaamispaikalle, sillä ambulanssin ja potilaan välillä oli lumisesta maastosta johtuen jonkin verran välimatkaa, vaan yksi henkilö jäi valmistelemaan autoa potilasta varten. Tiimiin voi kuulua ensihoitajien lisäksi esimerkiksi kenttäjohtaja sekä palomiehiä. Protokolla määrittelee hoitotiimille työnjaon ja vastuualueet, mikä yhtenäistää ja sujuvoittaa potilastyötä kohteessa. He totesivat yhteistuumin, että idea olisi kehittelemisen arvoinen. Esimerkiksi kaulurin laitosta tapahtumapaikalla luovuttiin, koska sitä seuraa usein kaulurin väliaikainen poisto tai löysentäminen ambulanssissa vaatteiden poiston aikana. HOITOTILASSA PAIKAT SELVIKSI Aluksi Piikki ja Kankainen pohtivat protokollan suunnittelussa lähinnä ambulanssin hoitotilassa tapahtuvaa toimintaa, koska ensihoidossa muuta toimintaympäristöä ei voi vakioida. Potilaan tutkiminen ja hoito sujuivat ripeästi, mutta ilman traumakeikoille tyypillistä kaaosta. Pohdittiin myös, onko esimerkiksi tarkasta verenpainearvosta oleellista hyötyä ennen ambulanssiin siirtymistä, jos radialispulssi ei joka tapauksessa tunnu. FinnHems-lääkärit Susanne Ångerman ja Jussi Pirneskoski ovat toimineet konsultteina lääke. Keikan jälkeen kenttäjohtaja Piikin työparina toiminut Kankainen pohti ääneen, kuinka hienoa olisi, jos kaikki traumakeikat menisivät yhtä putkeen. Sekin lisäsi innostusta protokollan kehittämiseen”, Piikki muistelee. Sen taustalla on alkuvuonna 2019 Espoossa hoidettu putoamiskeikka, joka Kankaisen mukaan sujui älyttömän hyvin ja jossa tuli paljon onnistumisia
Piikki ja Kankainen tutustuivat myös muun muassa European trauma council -käsikirjaan sekä Töölön sairaalan traumahoitotyön materiaaleihin, mutta totesivat ensihoidon vaativan oman mallinsa, koska sairaalan sisäiset mallit ovat usein lääkärijohtoisia, kun taas ensihoidossa korostuu se, että tietty määrä ihmisiä tekee oikeita asioita oikeaan aikaan. VIILAUKSIA JA UUSIA IDEOITA PTT-protokolla pyrkii yhtenäistämään traumapotilaan hoitoa myös alueellisten ja maantieteellisten toimintaerojen yli. On tullut paljon oivalluksia siitä, että mallin avulla traumakeikat hoituvat sujuvasti. Välillä taas saatetaan päätyä load and go -ratkaisuun sellaisenkin monivammapotilaan kohdalla, joka olisi hyötynyt systemaattisemmasta tutkimisesta. Kankainen sanoo, että palaute on valtaosin ollut innostunutta ja positiivista. PERUSTELTUJA PÄÄTÖKSIÄ PTT:n kouluttamisessa on painotettu asioiden perustelua sekä selkeiden päätöksentekopaikkojen erottamista. Mallin kouluttaminen ei myöskään toimi pelkän kirjallisen tai visuaalisen materiaalin perusteella, vaan vaatii käytännön harjoittelua ja toistoja sekä tapahtumapaikan että hoitotilan toiminnasta, Kankainen huomauttaa. Ensihoidossa traumapotilaan kohtaa joka kerta erilainen tiimi, joten potilas hyötyy siitä, että jokaisella tiimin jäsenellä olisi yhteneväitieteellisissä asioissa, kun on mietitty, mitä voidaan tehdä ja mitä jättää pois. Piikin mukaan etenkin alussa kynnyksen PTT:n käyttöön keikoilla tulisi olla matala, jotta saadaan toistoja ja hommaan pysyy hyvä tuntuma. Näihin PTT pyrkii vastaamaan tuomalla traumapotilaan kohtaamiseen mallin, jolla potilas tulee tutkittua systemaattisesti mutta ripeästi, jolloin löydökset antavat hyvän pohjan hoitopäätöksille. OIVALLUKSIA JA INNOSTUSTA PTT-mallin jalkauttaminen ja käytännön kokeilut aloitettiin luonnollisesti Kankaisen ja Piikin työpaikalla Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Nyt vuonna 2022 PTT on koulutettu kattavasti HUS-alueella. Kankainen vertaa PTT:n tuomaa hyötyä elvytysprotokollaan: kyseessä on lähtökohtaisesti kaoottinen tilanne, johon systemaattinen roolitus ja työnjako tuovat rauhaa. Aluksi mallia ohjattiin keikoilla kenttäjohtajan toimesta, samalla toimintaa puhuttiin keikan aikana jatkuvasti auki. 34 systole & palokuntalainen TUTKITAAN SYSTEMAATTISESTI Toisinaan potilaan tutkiminen ja hoito tehdään hyvinkin perusteellisesti, mikä saattaa puolestaan kuluttaa paljonkin aikaa ensihoidossa. Haasteena on traumakeikkojen harvinaisuus sekä etenkin pitkään alalla työskennelleiden ensihoitajien taipumus tällaisen keikan kohdatessaan toimia itselleen totutulla tavalla ja tilanteen mukaan.
Tämä sujuvoittaa osaltaan myös lääkärihelikopterin liittymistä tehtävälle, kun esivalmistelut on hoidettu protokollan mukaan. Kankainen painottaa, että PTT ei sinänsä tuo uutta traumapotilaan tutkimiseen ja hoitamiseen, vaan ennemmin laittaa asiat tietynlaiseen järjestykseen ja karsii turhat asiat pois. Tästä on kuitenkin pidättäydytty, sillä kokeilussa on huomattu, että tällöin menetetään housujen tuoma tuki ja otepinta, mikäli potilaan asentoa täytyy siirron tai hoidon aikana korjailla. VAATTEET LEIKATAAN AUKI SELÄSTÄ PTT-protokollassa on herättänyt huomiota se, että potilaan vaatteet leikataan auki selkäpuolelta heti kohtaamispaikalla ennen ambulanssiin siirtymistä. Toimintaa on pyritty järkeistämään ja yksinkertaistamaan. 35 nen käsitys keikan etenemisestä. ”Ja toivottavasti potilaat pääsevät myös nopeammin sairaalaan”, Kankainen sanoo. Piikki hymähtää myötäilevästi, että pyörää ei ole keksitty uudelleen, mutta renkaisiin on lisätty ilmanpainetta, että ne rullaisivat paremmin. Mietimme, miksei näin ole aikaisemmin toimittu?” Kankainen kertaa. Hän työskentelee ensihoitajana Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella.. ”Uskaltaisin väittää, että potilaat tulevat PTT:n avulla paremmin tutkittua, myös potilaan selkä”, Piikki pohtii. Kirjoittaja on ensihoitaja amk. Tästä keksinnöstä Kankainen ja Piikki ohjaavat kunnian edellä mainitulla traumakeikalla työskennelleelle LUP:n ensihoitaja Thomas Isotalolle. On myös pohdittu, onko paaria tarpeellista vetää ulos autosta ajatellen potilaan lämpötaloutta. ”Potilaan maatessa lumihangessa vatsallaan Thomas ehdotti, että leikattaisiin vaatteet valmiiksi auki selkäpuolelta, kun ei siinä ollut juuri sillä hetkellä muuta tekemistä. Mietimme hetken, että eihän niin ole ennenkään tehty, mutta tehtiin kuitenkin, ja tutkittiin potilaan selkä samalla. Tämä toimintamalli on säilytetty ensihoitajien työturvallisuus priorisoiden, sillä toisin tekemällä ensihoitaja kiipeäisi autoon astinlautaa pitkin takaperin samalla potilaan kaularankaa manuaalisesti tukien. EI KEKSITTY PYÖRÄÄ UUDELLEEN Järjestelmällistä tutkimustietoa PTT:n toimivuudesta ei vielä ole, mutta aikaviiveitä pysytään seuraamaan jo tässä vaiheessa. Pieniä vivahteita protokollassa on jalkauttamisen jälkeenkin pohdittu, kokeiltu ja hiottu, ja hiotaan edelleen, etenkin palautteiden ja kysymysten kautta nousseista asioista. Kätevänä lisänä puolestaan on tullut tyhjiöpatjan jäykistäminen auton seinäimua hyödyntäen, jota ehdotti alun perin käytettäväksi LUP:n palomies-ensihoitaja John Westerlund. Esille on tullut esimerkiksi ajatus, että paidan lisäksi myös housut leikattaisiin takaa auki. Autossa se ahaa-elämys sitten tuli, kun potilas makasi selällään, jolloin selästä valmiiksi auki leikatut vaatteet sai vedettyä pois ylävartalolta yhdellä nykäisyllä
36 systole & palokuntalainen Teksti Jonna Pietiläinen Piirrokset Helmi Partanen HÄLYTYSILMOITUS 741B PUTOAMINEN. NÄIN PREHOSPITAL TRAUMA TEAM (PTT) TOIMII KÄYTÄNNÖSSÄ. PTT KEIKALLA
Ensiarviossaan ensihoitajat toteavat: c: ei näkyviä vuotoja, A: auki B: hengittää C: rad+. PTT ALOITETAAN Seuraavaksi ensihoitajat aloittavat PTT:n mukaisen toimintamallin. Ambulanssi saadaan pysäköityä noin 20 metrin päähän potilaasta. Teksti Jonna Pietiläinen Kuvat Helmi Partanen. Varmistuksen saatuaan ensihoitaja 2 vie yksikön tavarat takaisin ambulanssiin sekä valmistelee ambulanssin potilaan tuloa varten. Lämpöpeitto avataan valmiiksi lämpiämään ja happipullo avataan. Päällimmäiseksi hän laittaa lantiovyön. Työkaverit pitävät häntä paikallaan maassa. Tehtävän kiireellisyys nostetaan Aarneksi, mukaan hälytetään ensihoidon kenttäjohtaja ja pelastusyksikkö. Hän on hereillä mutta sekava. Saatujen tietojen perusteella he päättävät, ettei välittömiä hoitotoimenpiteitä, kuten vuodon hallintaa, tension purkua tai hengitysteiden avaamista tarvita. Ensihoitaja 2 (ambulanssin kuljettaja) varmistaa työpariltaan, että tämä pärjää yksin potilaan kanssa. Tippa letkutetaan valmiiksi ja varalääkesetti nostetaan hoitajan pöydälle valmiiksi. Paikalle tuleva lisäyksikön henkilökunta voi tuoda tullessaan avaruuslakanan ja peiton. Ensihoitajat ehtivät kohteeseen 6 minuutissa hälytyksestä. AMBULANSSI VALMISTELLAAN Ensihoitaja 2 asettaa tyhjiöpatjan sekä siihen tarvittavat lämpötaloustuotteet paarille. Ensihoitaja 2 ilmoittaa Virvellä EVY-puheryhmässä, että kohteessa on aloitettu PTT -mallin mukainen toiminta ja antaa lyhyen tilanneraportin: noin 40-vuotias mies pudonnut noin 10 metrin matkan sora-alustalle, cABC kunnossa. Potilaan luona olevan ensihoitaja 1 tukee jatkuvasti potilaan kaularankaa, haastattelee silminnäkijöitä sekä seuraa potilaan vointia odotellessaan lisäyksiköiden saapumista. Ensihoitaja 1 (ambulanssin hoitaja) alkaa tukea potilaan kaularankaa käsin. He toteavat, että potilas on pudonnut rakennustelineitä soralle. Samalla on pohdittava jo lämpötalouttakin, sillä Suomessa on lähes aina kylmä. 37 A mbulanssi on matkalla ja esitiedot tarkentuvat: Potilas on pudonnut rakennustelineiltä noin 10 metrin matkan. Ensihoitajat kävelevät ensihoitoreppujen ja defibrillaattorin kanssa potilaan luo. Monitori-defibrillaattori käynnistetään, piuhat asetetaan roikkumaan paarien yläpuolelle tippatelineen koukkuihin, katon rajassa kulkevalle kaiteelle tai muuten helposti saataville
Potilas nostetaan kauhapaarilla ambulanssipaarin päälle ja poistetaan kauhapaari alta. Käännön yhteydessä leikataan potilaan ylävartaloa peittävät vaatteet selkäpuolelta kauluksesta helmaan asti auki. 2 Passari: Auton valmistelu ja avustaminen, välineiden antaminen sekä kellottaminen. Sitten valmistellaan potilaan blokkikääntö. Tämän jälkeen potilas käännetään kauhapaarien päälle. Ensihoitaja 2 ottaa paarit ulos ambulanssista vasta sitten kun potilas kannetaan ambulanssin taakse. 3 Verenkierto: C-seuranta, iv-yhteys, lääkitys ja lämpötalous. Tämän tehtyään hän jää hoitotilan perälle johtamaan hoitoa.. 38 systole & palokuntalainen POTILAS SIIRRETÄÄN AMBULANSSIIN Pelastusyksikkö saapuu kohteeseen ja tuo ambulanssista kauhapaarit potilaan luokse. 1 3 2 4 4 PTT-TEHTÄVÄT 1 Hengitys: A+B+D tarkkailu ja rauhoittelu, kaularangan tukeminen sekä O2-lisä. Ensihoitaja 1 antaa paikalle tulleille lyhyen tilanneraportin. Traumajohtaja aloittaa tutkimalla potilaan päästä varpaisiin. 4 Traumajohtaja: Johtaminen, potilaan paljastaminen, tutkiminen, lantiovyön tarkistus ja yhteenveto. Ensihoitaja 1 tukee jatkuvasti kaularankaa ja ohjaa kääntöä. Samalla tunnustellaan ranka sekä havainnoidaan selässä näkyvät vammat. Ensihoitaja 2 ei vielä ole palannut potilaan luo, joten häntä kutsutaan Virvellä ja ilmoitetaan, että potilasta ryhdytään siirtämään ambulanssiin
Potilas on nyt ambulanssissa ja auttajat asettuvat heille määrätyille paikoilleen. C: Potilas normotensiivinen, monitorilla on sinustakykardia, suoniyhteys on avattu ja kipulääkettä annettu. Traumajohtaja leikkaa housut edestä auki, tarkastaa lantion ja alaraajat. Tällöin hänen on helpompi ottaa potilaan pää haltuun ja peruuttaa niskaa tukien istuimelleen, kun paari työnnetään sisään hoitotilaan. Tämän jälkeen traumahoitaja tutkii potilaan päästä varpaisiin. Hengityksen hoitaja (pelastaja 1) nousee ambulanssin takaovien suuaukolle. Ambulanssi aloittaa kuljetuksen kymmenen minuutin kuluessa siitä, kun potilas on saatu ambulanssiin.. HENGITYKSEN HOITAJAN TYÖT Hengityksen hoitaja istuu potilaan pääpuolessa olevalla istuimella. Kun hengityksen hoitaja on noussut valmiiksi ambulanssin lattian tasolle, ei hänen tarvitse kiivetä maatasosta peruuttaen ja niskaa tukien ambulanssiin. B: hengitysäänet kuuluvat kauttaaltaan, saturaatio hieman laahaa, happilisä aloitettu, varaudutaan avustamaan hengitystä, otetaan valmiiksi hengityspalje ja maski. Kun hän on liikkunut tutkien potilaan päästä varpaisiin, hän asettuu potilaan jalkopäähän johtamaan ja tarkkailemaan tilannetta. Ensihoidon kenttäjohtaja kiristää lantiovyön. Paikalle tullut ensihoidon kenttäjohtaja kiristää lantiovyön ennen tyhjiöpatjan pakkaamista. Tämän jälkeen passari tyhjentää tyhjiöpatjan imun avulla muiden tukiessa patjaa hyvin potilasta vasten. Passari kiinnittää valvontalaitteet, kun traumajohtaja on saanut ylävartalon tutkittua. Traumahoitaja voi tehdä sen yksin tai sitten jokainen tiiminjäsen kertoo vastuualueellansa tehdyistä löydöksistä ja hoidoista. TOIMINTA HOITOTILASSA ALKAA Traumajohtaja poistaa potilaan vaatteet ylävartalolta. D: Potilas on tajuissaan ja sekava, mutta noudattaa kehotuksia. Verenkierron hoitaja ottaa potilaasta verensokerin ja lämmön. PASSARI AVUSTAA MUITA Passari asettuu ambulanssin pystyssä seisovan laatikoston viereen, josta hänen on helppo, ojentaa tarvittavat välineet ja tarvikkeet niitä tarvitseville. Hän asettuu seisaalleen paarin pääpuoleen. Hengityksen hoitaja huomaa, että potilaan saturaatio on laskenut 94:ään, joten hän asettaa potilaalle happimaskin. Traneksaamihappoa ei anneta, koska potilaalla ei ole näkyviä vuotoja, epäilyä massiivisesta sisäisestä verenvuodosta eikä hypotensiota tai sokin oireita. Hän tukee kaularankaa käsin sekä samalla tarkkailee potilaan tajuntaa ja hengitystä. A: hengitystie on auki, ei uhkaa, hengitys hieman pinnallista. Potilasta rauhoitellaan puheella, koska tämä on sekava ja pyrkii ylös paarilta. Selkä on tutkittu jo tapahtumapaikalla vaatteita leikatessa. VERENKIERRON HOITAJAN TYÖT Kun traumajohtaja on saanut yläraajat tutkittua, hän ojentaa potilaan vasemman käden hoitajan tuolilla istuvalle verenkierron hoitajalle, joka alkaa laittaa potilaalle kanyylia ja aloittaa nesteytyksen. Passari (pelastaja 2) kirjaa kellonajan ylös ja asettuu seisomaan hoitotilan etuosaan, heti ohjaamon seinän taakse. Tässä yhteydessä on hyvä kuunnella keuhkot, koska sen jälkeen potilas ”vapautuu” muiden hoitoja varten. 39 Ensihoitaja 1 tukee edelleen kaularankaa käsin. Ylävartaloa peittävä vaatekerta lähtee pois hihoista varovasti nostamalla, eikä potilasta tarvitse käännellä. F: Potilas kuljetaan Töölön sairaalaan korkeaenergisen vamman vuoksi. Hän tunnustelee pään, rintakehän ja vatsan sekä tarkastaa yläraajat. Kun passari on vapaana, hän auttaa hengityksen hoitajaa laittamaan tukikaulurin. Hengityksen hoitaja istuu paarin pääpuolessa olevalla hoitajan penkillä ja verenkierron hoitaja paarin vieressä olevalla hoitajan istuimella. Se on nyt helppoa, koska vaatteet on leikattu selkäpuolelta. Ensihoitaja 1 jakaa tehtävät: Pelastaja 1 toimii hengityksen hoitajana, pelastaja 2 toimii passarina ja ensihoitaja 2 toimii verenkierron hoitajana ja ensihoitaja 1 toimii traumajohtajana. Potilaalle annetaan Fentanyliä kipuun. Kun valvontalaitteet on kiinnitetty potilaaseen, verenkierron hoitaja asettaa lämpöpeiton tavallisen peiton päälle sekä foliohatun päähän. Traumajohtaja muistuttaa, että tavoitteena on aloittaa kuljetus 10 minuutin kuluessa. E: Potilas aristaa rintakehää ja vasemman lonkan seutua. Tyhjiöpatjan remmit kannattaa ennen autoon lastaamista kiinnittää löysästi, etteivät ne jää paarien alle jumiin, mutta muuten tyhjiöpatjaa ei vielä tyhjennetä eikä lantiovyötä kiristetä. Tuetaan potilas tyhjiöpatjalle, ennen sitä kiristetään lantiovyö. Aikaa on jäljellä 3 minuuttia. KUN HOITOTIIMI ON VALMIS Kun kaikki hoitotiimin jäsenet ovat valmiit, tehdään traumajohtajan johdolla yhteenveto. Potilaalle laitetaan verenpainemittari, saturaatiomittari sekä valvontaelektrodit
– Mouhijärven VPK:lla oli keskimäärin 130 hälytystä vuodessa, eli pelastustoiminnan kokemusta tuli viidentoista vuoden aikana melko paljon. Hoitotason ensihoitaja ja sopimuspalokuntalainen Maija Tuori, 41 KOILLISMAALLA ON ERI MEININKI Pirkanmaan Mouhijärveltä lähtöisin olevan Maija Tuorin työnantaja on keväästä alkaen ollut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja sijoitus Kuusamon ensihoitoyksikössä. Voin sanoa jo muutaman kuukauden kokemuksen perusteella, että Koillismaalla ensihoito on vielä ensihoitoa. Maastopelastustehtävät työllistävät paljon enemmän kuin etelässä. Koillismaalla eri meininki Merkittävänä erona päätyössään eli ensihoitokeikoissa Tampereen seudun ja Kuusamon välillä Maija Tuori näkee tehtävien sisällön. Palokunnassa Maija sai kipinän kouluttautua ensihoitajaksi. Pyysivät mukaan seuraaviin harjoituksiin ja se oli menoa. Rukan. Hän toimi palokunnassa pitkään yksikönjohtajana ja koulutuspäällikkönä. Heti muutettuaan Kuusamoon, Maija liittyi Kuusamon VPK:n Rukan sammutusosastoon, jonka tehtävät poikkeavat melko paljon Mouhijärven ja Nokian vastaavista. Aluksi Mouhijärven VPK:ssa 15 vuotta, sitten pari vuotta Nokian VPK:ssa ja kuluvan vuoden keväästä alkaen Kuusamon VPK:n Rukan sammutusosastossa. Aluksi perustason ensihoitajana vuoden 2015 marraskuulle, jonka jälkeen hoitotason ensihoitajana seitsemän vuotta. – Palokuntaurani alkoi Mouhijärvellä paikallisen VPK:n avointen ovien päivänä vuonna 2005. Kokemusta hänellä on niin yksityisistä kuin julkisen sektorin työnantajista. Jos ihminen soittaa apua, niin sille on yleensä tarve. Maijan pitkä sopimuspalokuntaura ei päättynyt muuttoon, vaan Kuusamon VPK sai uuden, pitkälle koulutetun ja paljon kokeneen jäsenen riveihinsä. – Keikkoja täällä on viikottain. 40 systole & palokuntalainen Ensihoidossa Maija Tuori on työskennellyt vuodesta 2011 alkaen pääosin Satakunnassa ja Pirkanmaalla. – Ei täällä Kuusamossa ole turhanpäivästä keikkaa. – Muutettuani Nokialle vuonna 2020, olin edelleen mukana Mouhijärven VPK:n nuoriso-osaston toiminnassa parin vuoden verran aina viime kevääseen saakka. Maija Tuorin kausi Nokian VPK:ssa jäi lyhyeksi, koska työpaikka Kuusamossa kutsui. – Pirkanmaan pelastuslaitoksella aloitin vuonna 2017 ja siellä kului kiireiset kolme vuotta. Hänen kokemuksensa mukaan asiakkaat käyttävät ambulanssia Pirkanmaalla ja muualla ruuhka-Suomessa melko paljon ”seurapalveluna ja päihdeneuvojana”. Kipinä ensihoitoon ensivastetoiminnan kautta Sopimuspalokuntatoiminnassa Maija on ollut mukana reilut 17 vuotta. Ja sitten Kuusamo kutsui kuluvan vuoden toukokuussa. Maija suoritti sopimuspalokuntien koulutusjärjestelmän kurssit ja saavutti savusukelluskelpoisuuden. Pari vuotta sitten siirryin sairaanhoitopiiriin pilottihankkeeseen, jossa toimin puolitoista vuotta
– Alalle kaivataan hyviä perustason ensihoitajia. Hän uskoo kuitenkin saaneensa todella hyvät valmiudet toimia työssään hoitotason ensihoitajana. – Saattaahan olla, että tulevaisuudessa kaikki ensihoitoyksiköt miehitetään pel. 41 alueella ja Oulangan kansallispuistossa tarvitaan usein palokunnan apua. – Koulutuspaikan saaminen taitaa olla nykyään aika vaikeaa, hakijoita on paljon ja pääsyvaatimukset on kovat. Sairaanhoitajan koulutus ei Tuorin kokemuksen mukaan kuitenkaan yksin anna valmiuksia ensihoitajan työhön. Ensihoidon koulutus on korkealaatuista, mutta … Hoitotason ensihoitajien koulutus (ensihoitaja AMK) on Maija Tuorin mukaan korkealaatuista. Hyvä perustason ensihoitaja on Tuorin mielestä hyvä perustason ensihoitaja ja heitä tarvitaan lisää. Maija Tuoria mietityttää myös perustason ensihoidon koulutus, jota annetaan nykyään vain muutamassa paikassa Suomessa. Toinen mahdollisuus hakeutua alalle onkin opiskella ensin esimerkiksi sairaanhoitajaksi tai lähihoitajaksi (perustason ensihoito) ja sitten päästä kiinni alan töihin. Maija Tuirin reitti alalle on ollut pitkä; 6,5 vuotta. Ensihoitotyön ohessa opiskelin sairaanhoitajaksi ja jatkoin edelleen suorittamalla hoitotason ensihoidon lisäopinnot. Sitten lisäksi ensivaste ja ilmoitinkeikat erityisesti Rukan alueella, jossa ilmoitinlaitoksia on runsaasti. Koulutusta pitäisi siksi olla useammalla paikkakunnalla kuin tänään. Heti valmistumisen jälkeen sain vakituisen työn perustason ambulanssista ja hakeuduin jatko-opintojen pariin sairaanhoitajaksi. Uskon, että tällöin perustason ensihoitajaksi opiskelisi nykyistä useampi. Pelastuspuolen tehtävissä käydään jonkin verran myös Sallan ja Posion puolella. – Hakeuduin opiskelemaan lähihoitajaksi ja suuntauduin ensihoitoon
Tärkeää on, että kouluttajilla on kosketuspinta kenttätyöhön. Vuoden 2013 jälkeen vasteita muutettiin ja tehtävämäärät laskivat mielestäni kriittisen pisteen alapuolelle. – Ensivastehenkilöstön koulutus on pääosin kohdallaan. – Kun Mouhijärvellä vuosittainen ensivastetehtävämäärä oli 80 paikkeilla, osaaminen säilyi kohtuullisella tasolla. Maija on huolissaan ensivasteen tilasta Suomessa. – Kuusamossa luonnossa liikkumiseen on aivan erityiset mahdollisuudet. Ensi vuonna Maija aikoo osallistua Karhunkierroksen polkujuoksukisaan. Kaksi askelta, niin olet luonnossa. Myös kuntosalilla hän käy säännöllisesti. Paras vaihtoehto niille, jotka eivät saa ensihoitaja AMK -opiskelupaikkaa, voi olla opiskella lähihoitajaksi suuntautuen ensihoitoon ja sitten jatkaa sairaanhoitajaksi. Luonto on palautumispaikka Työssään Maija Tuori kertoo rankinta olevan vakavasti sairaiden tai vammautuneiden lapsipotilaiden kohtaaminen. Maastopelastustehtävissä Maija Tuori hallitsee myös moottorikelkan ajamisen.. Maija Tuorin mielestä ensivasteen laatu on suoraan verrannollinen tehtävämääriin, jotka ovat joillakin alueilla laskeneet niin, että ”praktiikka” katoaa. 42 systole & palokuntalainen kästään hoitotason ensihoitajilla. Korona-aikana havaitsin kuitenkin, että ensivasteen koulutus etänä teoriankaan osalta ei toimi kunnolla. – Elvyttämiseen ja hoitotoimenpiteisiin olemme saaneet hyvän koulutuksen, mutta kun esimerkiksi perheenjäsen menehtyy, on ensihoitaja vaikean paikan edessä, kun yrittää valita oikeita sanoja omaisten tueksi. Sielu lepää ja palautuminen onnistuu. Lähiopetusta ei voi korvata zoomeilla ja teamseilla. Koillismaa tarjoaa erinomaiset palautumismahdollisuudet Maijalle, jonka intohimona on liikkuminen, tällä hetkellä erityisesti polkujuoksu. Hänen mukaansa on muitakin tilanteita, joissa ensihoitaja joutuu punnitsemaan reaktioitaan ja sanojaan tarkkaan
Kaupunkisopimuspalokunnan rooli on toisenlainen kuin ensilähdössä maaseudulla, jossa kuitenkin merkittävän osan palokuntauraani olen tehnyt. 43 kolumni OLEN KAIVANNUT SOPIMUSPALOKUNNILLE enemmän näkyvyyttä ja palokuntalaisille terveen ylpeyden asennetta ettemme kainostelisi tuoda reippaasti esille, mitä olemme. Yritin miettiä, olenko itse ylpeä siitä, mitä palokuntalaisena olen. On sopimuspalokuntaviikkoa ja rekrytointikampanjoita, monet palokunnat ovat näyttäytyneet erilaisissa kesätapahtumissa ja niin edelleen. Lähin ja tarkoituksenmukaisin yksikkö tarkoittaa näemmä kaupunkiympäristössä eri asiaa kuin taajamien ulkopuolella. En tiedä. HELPPO VASTAUS KYSYMYKSEEN löytyy henkilökohtaisesta ja perin tyypillisestä ominaisuudestani, huonosta itsetunnosta. Tärkeää työtä nykyisinkin saa ajoittain hälytystehtävillä tehdä, mutta toisenlaisessa maailmassa näitten hommien tekemiseen oppineena ihmettelee välillä vaikkapa sitä, miksi lähimmän sopimuspalokunnan säiliösammutusauto jätetään rakennuspalotilanteessa talliin ja lisävesi ajatetaan kymmenien kilometrien päästä. Miksi epäröin tuntea ylpeyttä. Enkä oikein tiedä vastausta. Toivottavasti rekrytointiin satsaavat palokunnat saavat työllään aikaan tulosta. KUN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖSTÄ alkaa olla jo nyt pulaa, tulisi kehittää sopimushenkilöstön käyttämistä kaupungeissakin nykyistä dynaamisempaan suuntaan. LINGOTTUA JAAKKO LINKO ylpeähkö palokuntalainen niin työssä kuin vapaa-aikana. Hyvä niin. Ilokseni olen huomannut tässä kehitystä. Olen saanut sopimuspalokuntalaisuuden kautta itselleni ammatinkin. Kun ei koskaan oikein kelpaa itselleen, ei sen myötä kykene tuntemaan ylpeyttä. Mutta yhtä lailla ylpeys ja itsetunto karisee, kun tilalle nousee tarpeettomuuden tunne. lokuntani kilpailujoukkueeseen ja voitimme suomenmestaruuden. Pitäisi tietysti olla. Mutta kyllä minä taas keikalle lähden, niin kauan minä lähden, kun vain hälytetään. YLPEYS JA PALOKUNTAIDENTITEETIN VAHVISTAMINEN on muutakin kuin rekrytointia. OLENKO YLPEÄMPI PALOKUNTALAINEN tämän kirjoitettuani. Ainakin sen pitäisi olla selvää, ettei yhteiskunnalla ole varaa antaa kaupunkien sopimuspalokuntien hiipua omaan turhautumiseensa. Olenhan pienestä pojasta lähtien haaveillut siitä, että saisin näitä juttuja tosissani tehdä. Jos ei pikkukeikoilla hankita rutiinia ja hitsata toimintaa yhteen ammattija sopimushenkilöstön välillä, ei osaaminen ja toiminta välttämättä ole aivan tavoitetasolla, kun kriittisempi iso tilanne osuu kohdalle kerran kolmessa vuodessa. Palokuntaura on ollut nousujohteinen, olen saanut hankittua ja ylläpidettyä niitä kelpoisuuksia, mitä olen tavoitellutkin. Ehkä isommissakin kaupungeissa sopimuspalokuntalaiset voisivat miehittää ammattiasemien tukiyksiköitä ja toimia jopa samoissa paloasematiloissa. Pääsinpä tänä vuonna mukaan paVieläkin ylpeästi palokuntalainen. Ehkä jollakin kerralla saan tuntea itseni taas tarpeelliseksi ja ripaus kadonnutta ylpeyttä palaa takaisin
44 systole & palokuntalainen Teksti Jemina Johansson Kuvat Dimitri Lisitsyn LOUKKAANTUNUT RETKEILIJÄ LÖYTYNYT TUNTURISTA
LOUKKAANTUNUT RETKEILIJÄ LÖYTYNYT TUNTURISTA
Ensihoidon kenttäjohtaja saattaa saada ennakoivan tiedon maastoon eksyneestä, mutta ambulanssi hälytetään yleensä vasta sitten, kun selkeä tarve on tiedossa. tähän on oltu edellisen kerran yhteydessä, Vasala kertoo. ”Kartan avulla suunnitellaan sitten etsinnän eteneminen, ja edetään usein sektorimallilla, sillä perinteinen avorivietsintä on suurten alueiden haravoimisessa usein turhan hidasta. Lisää apua Sodankylässä työskentelevä ensihoitaja Ismo Rajaniemi kertoo, että esimerkiksi Lapissa Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) on merkittävä apu maastoon eksyneiden etsinnässä. Etenkin talvella pimeys sekä jälkien haalistuminen lumesta vaikeuttavat etsintöjä, Vasala muistuttaa. Vapepan jäsenistä monet ovat poromiehiä, jotka tuntevat reitit ja maastot erittäin hyvin ja pystyvät arvioimaan, mistä pääsee tai ei pääse kulkemaan. Ambulanssi saa tehtävän, kun on tietoa eksyneen terveydentilasta. Ajoittain se johtaa eksymisiin. Muita viranomaisia ja tahoja, kuten pelastuslaitos, Rajavartiolaitos, VPK ja Vapepa liitetään tehtävälle poliisin pyynnöstä. Etsintöjen edetessä rekrytoidaan jatkuvasti lisää etsijöitä mukaan.” Käytössä hyviä laitteita ja menetelmiä Maastossa liikutaan usein viranomaisten toimesta jalan, mönkijöillä tai moottorikelkoilla. Näin etsinnät aloitetaan Aluksi pyritään keräämään mahdollisimman tarkat tiedot, missä eksynyt on nähty viimeksi, ja milloin Korona-aika on lisännyt ihmisten innostusta retkeilyyn. Myös vpk:n paikallistuntemus on usein erittäin hyvä. Myös saattaja saadaan useimmiten mahtumaan mukaan aivan potilaan vierelle. Etsinnöissä vetovastuu on poliisilla, muut tahot hälytetään tehtävälle poliisin pyynnöstä. Edelleen kuitenkin eri viranomaisten välinen yhteistyö sekä toiminnan harjoitteleminen yhdessä on hyvin tärkeää”, Saariselän vpk:n päällikkö Olli Vasala sanoo. Pelastuslaitoksen liittäminen tehtäviin tulee kysymyksiin usein etsintöjen pitkittyessä tai silloin, kun sen käyttämälle kalustolle tai pelastustekniikalle on selkeä tarve. ”Dronen löydettyä potilaan, on viranomaisten helppo hakeutua dronen paikan. Nykyään poliisi pystyy aloittamaan joissain tilanteissa etsinnät itse, ja pyytää tarvittaessa tukea muilta viranomaisilta. 46 systole & palokuntalainen Kadonneen henkilön etsinnässä vetovastuu on poliisilla. Usein eksynyt on saattanut hakeutua autiotupaan odottamaan apua, jos puhelinyhteyden puuttuessa ei ole apua pystynyt itse hälyttämään. Talvikalustolla pystytään vastaamaan etsinnän lisäksi evakuointiin, hypotermiaan ja vammojen hoitamiseen; on moottorikelkkoja, lämmittimillä varustettuja pelastusrekiä, sähköhuopia, kemiallisia lämpöhuopia sekä lämpösuojapussukoita. Lapissa pelastustoimi onkin varustautunut etsintöjen varalta hyvin. Kalustosta löytyy myös mönkijöitä, joissa on paarivarustus. Ensihoitaja Ismo Rajaniemi ja Saariselän VPK:n päällikkö Olli Vasala kertovat eksyneiden auttamisesta. Todennäköisimmät paikat, kuten hiihtoreittien sisäpuoliset alueet, laavut ja autiotuvat huomioidaan, samalla näiden vieraskirjamerkinnät tarkistetaan. Evakuointiin hankalasta maastosta voidaan hyödyntää myös helikopteria, minkä lisäksi lämpökamerat sekä dronet ovat nykypäivänä iso apu eksyneiden etsinnässä. Paras hyöty vpk:n hälyttämisestä saadaan, kun se hälytetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. ”Aikaisemmin poliisin yhteydenotto esimerkiksi VPK:lle tuli usein nykyistä nopeammin, kun paikallispoliisin resurssit olivat pienemmät
Droneilla voidaan myös konkreettisesti johdattaa kävelevä potilas takaisin reitille opastamalla henkilö esimerkiksi puhelimen kautta seuraamaan dronea, ja siten ohjata dronella potilaan liikkumista”, Rajaniemi selittää. Mikäli eksyneen tavoittaa ensimmäisenä esimerkiksi pelastustoimi tai Rajavartiolaitos, on heillä melko hyvä osaaminen arvioida potilaan tilaa itse, kun taas esimerkiksi poliisi pyytää herkemmin ensihoidolta tukea potilaan tilan arvioinnissa. Hyvänä apuvälineenä eksyneiden etsinnässä on nykyään myös niin kutsuttu MSO-menetelmä. Lisäksi voidaan verrata eksynyttä sekä tilannetta aiempiin tapauksiin sekä tilastoihin”, Rajaniemi kertoo. Rajaniemi huomauttaa, että vammautuminen tai sairauskohtaus saattaa olla sekä eksymisen syy että seuraus. ”Ensihoito menee minne hälytetään ja hoitaa potilaan niillä löydöksillä mitä on”, Rajaniemi hymähtää. Lisäksi niitä voidaan varustaa lämpökameroilla, ja osaan on lisäksi mahdollista nauhoittaa esimerkiksi ohjeita ääniraitana”. 47 tamaan kohtaan. Lisäksi huomioidaan mahdolliset vammat. Eksyneen ensihoitoa Ensihoidon näkökulmasta eksyneen tai maastossa sairauskohtauksen saaneen henkilön kohtaaminen ei merkittävästi eroa päivittäistehtävistä. ”Jos on lähdetty maastoon ajatuksella, että tehdään vain pieni lenkki, ei mukana välttämättä ole asianmukaisia varusteita, evästä, juomaa eikä tulentekovälineitä. Kun sitten eksyminen johtaakin reissun pitenemiseen, voi peruskunnosta ja perussairauksista riippuen seurata nopeastikin alilämpöisyyttä, kuivumaa sekä ajatushäiriöitä. ”Eksynyt on käytännössä lähes aina kylmissään, jos on ollut pitkään maata vasten esimerkiksi istuen tai makuulla”, Vasala muistuttaa. ”Droneilla voidaan etsiessä haarukoida myös sellaisia paikkoja, joihin on etsijöiden fyysisesti hankalaa itse mennä, kuten esimerkiksi rantapusikoita. Etenkin hypotermia ja hätääntyminen häiritsevät loogista ajattelua ja saattavat saada ihmisen tekemään järjettömältä tuntuvia rat. Vammoja ja sairaskohtauksia Suomen olosuhteissa jokaisena vuodenaikana ensisijaista on yleensä potilaan kylmettymisen estäminen. ”Menetelmän avulla poliisi pyrkii profiloimaan eksynyttä henkilöä omaisia haastattelemalla: kartoitetaan esimerkiksi eksyneen mielipaikkoja sekä fyysistä kuntoa, joka auttaa arvioimaan, kuinka pitkälle tämä on mahdollisesti voinut ehtiä
Karttaa kannattaa opetella lukemaan etukäteen, ja myös kompassista tai gps-paikannuksesta voi olla hyötyä. Ylipäätään varustuksen kannattaa olla sellainen, jolla pärjää, vaikka reissu jostain syystä venyisikin, Rajaniemi huomauttaa, ja mainitsee esimerkiksi tulentekovälineet, ruuan ja juoman. Myös Whatsapin kautta saa jaettua sijaintinsa muille. Jos huomaat eksyneesi reitiltä, mutta tiesit vielä viisi minuuttia sitten missä olit, on parempi tässä vaiheessa pyrkiä palaamaan alkuperäiselle reitille, kun vielä jotenkin hahmotat olinpaikkasi. Kirjoittaja työskentelee ensihoitajana Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksella.. 48 systole & palokuntalainen kaisuja, kun ei pystytä enää ajattelemaan selkeästi”, Rajaniemi selittää. Vammautuminen tai sairauskohtaus saattaa olla myös maastoetsintään johtava ensisijainen syy: potilas saattaa edelleen olla tunnistamallaan reitillä, mutta ei loukkaantumisen tai sairauskohtauksen vuoksi pysty itse hälyttämään apua. Vasala ja Rajaniemi antavat retkeilijöille vinkkejä, joista saattaa olla hyötyä, jos jotakin ikävää tapahtuu. Pakkaa mukaan kännykkä, jossa on täyteen ladattu akku sekä 112-sovellus, joka auttaa paikantamisessa. Kerro jollekin, minne olet menossa sekä alustava reittisuunnitelmasi. Mikäli puhelin on kylmä ja akku loppumassa, voi puhelimen laittaa esimerkiksi kainalokuoppaan tai muualle paljasta ihoa vasten, jolloin akkua saattaa tulla jopa pari pykälää lisää”, Vasala vinkkaa. Vaatetukseksi kannattaa valita jotain värikästä, jolloin esimerkiksi paikoillaan maassa makaava henkilö on kopterilla tai dronella helpompi havaita. ”Akun kestoa voi pidentää pitämällä puhelinta poissa päältä ja avaamalla vain tarvittaessa. Kylmällä säällä puhelimen akun kesto on heikompi, joten puhelin kannattaa pitää lämpimässä. Myös liike herättää huomiota, siksi kannattaakin heiluttaa jotakin esinettä ilmassa, kun drone lentää yli. Vasala muistuttaa vielä maastossa suunnistamisen perusasioista: ”Pysy reiteillä äläkä lähde oikomaan. Hypotermian edetessä riittävän pitkälle, ihminen alkaa usein paradoksaalisesti aistia tämän lämmön tunteen nousuna, mikä saattaa johtaa esimerkiksi ennestäänkin riittämättömien varusteiden, kuten pipon, hanskojen ja takin riisumiseen, usein kohtalokkain seurauksin. Pysy rauhallisena ja hälytä tarvittaessa apua ajoissa”. Jos metsään haluat mennä nyt..
49
Olemme myös mukana erilaisissa työryhmissä syksyn aikana, mistä kerromme lisää ja pidämme teidät ajan tasalla. Henkilöesittelyt tulossa liiton sivuille piakkoin. Samasta asiasta jatkamme keskustelua myös tulevana syksynä sekä pidämme asiaa esillä ja jaamme tätä sanomaa kansalaisille.. Haluamme nostaa liiton profiilia ja olla enemmän esillä ajankohtaisissa asioissa. Työskentelemme kaikkien ensija akuuttihoitotyötä tekevien sekä opiskelevien puolesta. TURUSSA JÄRJESTETYSSÄ KEVÄTKOKOUKSESSA liittomme hallitukseen tuli hieman muutoksia. 50 sehl PUHEENJOHTAJAN PALSTA Vielä kesää on jäljellä KESÄ ALKAA OLLA LOPPUSUORALLA ja alamme valmistautua vähitellen syksyn tuloon mutta vielä kesää on jäljellä. Syksyn tullen myös liiton toimintaja työskentely starttaa taas vauhtiinsa. Lisätietoa sekä ilmoittautumisohjeet löytyvät verkkosivuiltamme www.sehl.fi. Haluamme pitää jäsenistöämme aktiivisesti ajan tasalla sekä kuulla myös jäsenistömme ääntä, liitto on sama kuin sen jäsenistö. Hallituksesta löytyy vankkaa kokemusta ja näkemystä niin ensihoidon, päivystyksen kuin immobilisaation puolelta. ”Tiimi toimii taas” -päivät järjestetään Suomen Turussa 7.-8. ”KUVAA ELÄMÄÄ ÄLÄ ONNETTOMUUSPAIKKAA” oli erittäin mielenkiintoinen kampanja. TYÖTURVALLISUUS puhuttaa edelleen laajalti ja jatkamme aktiivisesti työskentelyä sen eteen niin uhkakuin väkivaltatilanteidenkin osalta. Toivottavasti saamme ihmisiä paikalle ja pääsemme tapaamaan kasvotusten pitkästä aikaa. lokakuuta. ENSIHOITOPÄIVÄT jouduttiin siirtämään keväältä tulevalle syksylle
Käytä sähköistä lomaketta https://sehl. Ensi vuodesta tuleekin mielenkiintoinen koko valtakunnallisella tasolla. Tämän asian eteen täytyy tehdä töitä. On totta, että meitä ammattilaisia voi käyttää eri tehtäviin mutta silti samalla on muistettava, mikä on meidän ydintehtävämme; hätätilapotilaiden tulee saada tarvitsemansa apu nopeasti ja laadukkaasti. fi/ensihoito/vuoden-ensihoitaja/. Toivottavasti saamme myös valtiovallan talkoisiin mukaan. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme. Oikein mukavaa loppukesää kaikille sekä tsemppiä työhön ja jaksamista meille kaikille. Siten saisimme parannettua työskentelyolosuhteita sekä palkkauksen sen vaatimalle tasolle. OLKAA MEIHIN ROHKEASTI YHTEYDESSÄ. HYVINVOINTIALUEET ALOITTAVAT TOIMINTAANSA ja myös uusia ratkaisuja sekä toimintamalleja on mietitty eri alueille. HOITAJAPULA alkaa olla huolestuttava ja resurssit eivät tunnu riittävän, mikä alkaa näkyä myös ensihoidon puolella. ENSIHOITOPALVELUN käytöstä on myös kirjoitettu ja otettu kantaa, mikä on ensihoidon ydintehtävä. Ehdota Vuoden ensihoitajaa 2023 31.12.2022 mennessä. Tarvitsisimme myös lisää vetovoimaa alalle. Juha Hyötyläinen Puheenjohtaja Suomen Ensihoitoalan liitto VUODEN ENSIHOITAJAT 2011 Sederholm 2012 Purhonen 2013 Saikko 2014 Ekman 2015 Kauppinen 2016 Seppälä 2017 Palviainen 2018 Törrönen 2019 Hokkanen 2020 Keto 2021 Venesoja 2022 Lampinen 2023 . Me voimme itse kertoa asiasta päättäjille ja valistaa myös ihmisiä siitä
NÄIN HUOKAISI MINULLE ESIMIEHENI viime vuonna kehityskeskustelussa. Mennään sieltä, missä aita on matalin YHTÄ HYVIN VOISIN OLLA TEKEMÄTTÄ NÄIN. Potilaiden hoitaminen minimitasolla (eli niin, että tehdään vaan välttämättömimmät toimenpiteet) onkin monelle se tyyli, miten tätä työtä tehdään. TÄLLAINEN TOIMINTA SUORASTAAN kannustaa ihmisiä tekemään työnsä juuri ja juuri yli vaadittavan minimitason, mutta ei yhtään enempää. JA KUN KUKAAN EI ANNA (positiivista) palautetta, ei työnantajalla ole mitään tietoa siitä, kuka on suoriutunut työstään hyvin, huonosti tai hyvin huonosti. Aikaa se vie minulta vain 3–4 minuuttia. Vanhaa suomalaista radiokuunnelmaa lainatakseni: “Mitä järkeä on tehdä hyviä tekoja, jos kukaan saa niistä tietää?” OLISIKO MEIDÄN SIIS AIKA TARKASTELLA uudel. Joskus pitkäänkin. 52 sehl Teksti Aapo Liukko “Tässä työssä riittää, jos tekee asiat juuri ja juuri yli vaadittavan minimitason”. Kommentti ei suinkaan ollut (onneksi) tarkoitettu minulle palautteena työstäni, vaan liittyi siihen, kun toin esille harmistustani siitä, ettei ahkera työnteko läheskään aina ensihoitotyössä kannata. Yritä siinä nyt sitten palkita hyviä työntekijöitä. KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI: Minulla on jo yli vuoden verran ollut tapana, että kun luovutan työparini kanssa potilaan päivystykseen vuodepaikalle, lähes poikkeuksetta autan potilaalle vuodepaikalla sairaalapaidan päälle ja aloitan monitoriseurannan (toki tapauskohtaisesti, esim. Tästä olenkin saanut päivystyksen henkilökunnalta paljon kiitosta, sillä itsekin päivystyksessä työskennelleenä tiedän, miten paljon sellainen helpottaa hoitohenkilökunnan työtä. Potilaat kyllä tulevat mahdollisesti hoidetuiksi, mutta vahingossakaan mitään ylimääräistä ei tehdä. nilkkamurtuma harvoin tarvitsee monitoriseurantaa). Ja silloinkin palaute käydään antamassa ensisijaisesti esimiehelle, ei suoraan sille, jota palaute koskee. Lisäksi se parantaa potilasturvallisuutta, sillä ei ole harvinaista, että päivystyksen hoitohenkilökunta ei kiireen ja resurssipulan vuoksi heti ehdi ottamaan potilasta vastaan, vaan tämä joutuu odottamaan hoitajaa. Kukaan ei minua siitä syyttäisi, ja yhtä paljon saisin tilipäivänä palkkaa, kuin tälläkin hetkellä. KUTEN SANOIN, yllä kuvatun lainen toiminta on kerännyt paljon kiitosta kollegoiltani sairaalasta, mutta esimiehelle, saati johtoporrastasolle asti positiivinen palaute ei ole päätynyt, mikä on täysin ymmärrettävää. Emmehän me suomalaiset anna palautetta toistemme toiminnasta, ennen kuin joku asia menee ihan kunnolla päin persettä. Tällä tarkoitin sitä, että me suomalaiset (ensihoitajat) tunnumme olevan niin huonoja antamaan (positiivista) palautetta, että miksi tehdä mitään “ylimääräistä” työtä, kun sitä ei kuitenkaan kukaan mitenkään noteeraa
Kirjoittaja on jyväskyläläinen hoitotason ensihoitaja, SEHL:n hallituksen varajäsen ja FinnÈm Ry:n hallituksen sihteeri.. Luulen, että aika moni muukin kollegani ottaisi mielellään vastaan positiivista palautetta. Minusta ainakin on mukava saada positiivista palautetta työstäni. MUISTAKAAPA SE, kun seuraavan kerran palaatte asemalle, hyvin sujuneen tehtävän jälkeen. 53 Suomen Ensihoitoalan Liiton ensihoitopäivät 7.-8.10.2022 Turussa Tiimi toimii TAAS @ensihoitoalan_liitto @Suomen ensihoitoalan liitto @rysehl sehl.fi SEHL_Tiimitoimiitaas.indd 1 SEHL_Tiimitoimiitaas.indd 1 28.6.2022 17.31 28.6.2022 17.31 leen palautteen antamisen käytäntöjä. Olisiko hyvä, että jo koulussa opetettaisiin, miten tärkeää palautteen antaminen on
Sen korjaamiseksi on otettava oppia muilta. Uusimmalle lukijasukupolvelle tiedoksi, että lälläri oli varsin yleisesti käytetty LAeli lyhytaaltopuhelin, jolla kuka tahansa saattoi puhua toisen LA-käyttäjän kanssa kuin VIRVE:llä konsanaan. Koska radioamatööritoiminta on niin luvanvaraista ja tarkkaa, mielestäni amatööripääte ei anna sille täyttä oikeutta. MIKÄ ON MERKITYKSELLISTÄ – SELVITETÄÄN SE 80–90-luvun yhteydenpito oli paljon eksoottisempaa kuin nykyään. Silloin esimerkiksi monista autoista löytyi lällärit. LA-puhelimet ovat olleet kovassa käytössä rekkaliikenteessä, mutta taitaa olla niin, että nykyään tämäkin ammattikunta pitää yhteydenpitovälineenään enemmän WhatsAppin kaltaisia alustoja. Täysimittainen radioamatööritoiminta edellyttää nimittäin Viestintäviraston alaista pätevyystutkintoa, joka testataan ja mitataan radioamatöörin pätevyystutkinnon kirjallisella kokeella. Mikäli radioliikennetoiminta noin muuten kiinnostaa, niin ”isojen poikien” taajuuksille pääsee osallistumalla radioamatööritoimintaan. Aika aikaansa kutakin. 54 sehl Teksti Marko Kolula Asioiden merkityksellisyyksien määrittelyssä ensihoidolla on paljon kirittävää. Käsitteenä amatööri erottaa toimijan harrastelijaksi eikä ammattilaiseksi.. Korkeiden radiotaajuuksien käyttäminen on kuitenkin luvanvaraista. Pätevyyksiä on eri tasoisia, ja niihin kouluttaudutaan eri tasoisissa moduuleissa
Ensihoitajaksihan voi hakeutua ja ensihoidossa voi työskennellä käytännössä kuinka paha kriminaali tahansa. Koska ensihoitajan tehtävien edellyttämää nuhteettomuutta ja luotettavuutta ei ole erikseen missään määritelty, emme voi oikein mitenkään määritellä myöskään sitä, minkälainen rikos on riittävän vakava tämän nuhteettomuuden ja luotettavuuden rikkomaan. Tulemme työskentelemään suojatussa verkkoympäristössä, jota itseään on suojeltava sinne kuulumattomilta uhilta. Vuodesta toiseen kasvavat tehtävämäärät edellyttävät, että radioliikenne varataan vain välttämättömille viesteille. Jos turvallisuusselvityksessä tulee osuma, ei kyseiselle viranomaissektorille hakeutuminen ole ylipäänsä mahdollista asioilla on merkitystä. KEJO tuleekin muuttamaan perinteistä ensihoidon hälytys-, resursointija potilaskertomusjärjestelmää ennennäkemättömällä tavalla. Julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta säädetyn lain 20 §:ssä säädetään seuraavaa: ”Turvallisuusverkon tehtäviä hoitavalta henkilöstöltä vaaditaan tehtävien edellyttämää nuhteettomuutta ja luotettavuutta, joka voidaan tarvittaessa selvittää siten kuin turvallisuusselvityslaissa (726/2014) säädetään”. Onko lopulta siis mitään merkitystä sillä, ketkä nämä loputtomilta tuntuvat tehtävät suorittavat. Ensihoitajien turvallisuusselvitykseen liittyy vain yksi perustavalaatuinen ongelma: Kukaan tai mikään ei ole erikseen määritellyt sitä, mitkä mahdollisesti ensihoitajien selvityksissä esiin tulleista rikoksista tai syyteharkinnassa olleista rikoksista ovat sellaisia, jotka estävät ensihoitajalta KEJO:n käyttämisen. Tämän vuoksi jokaisesta TUVE-verkkoa käyttävästä ensihoitajasta tehdään suojelupoliisissa turvallisuusselvitys, jonka tarkoituksena on selvittää, onko verkon käyttäjällä historiassa rikoksia. Kirjoittaja on ensihoitaja YAMK, ensihoidon kenttäjohtaja ja aluevaltuutettu.. Ajokortti ja mikä tahansa terveydenhuollon tutkinto ovat ainoat selvärajaiset ehdot, jotka määrittelevät ensihoidossa työskentelemisen edellytykset. Kenttäjohtojärjestelmä KEJO:n myötä tämä suuntaus voimistunee entisestään. Pelkästään se, että KEJO tulee toimimaan viranomaisten omassa turvallisuusverkko TUVE:ssa, on ensihoidon organisoitumisen kannalta valtava kehitysaskel. Muilta osin emme ole kollektiivisesti mitenkään määritelleet, miten ja millä ehdoilla tässä työssä voi työskennellä. Muilla viranomaisilla tätä ongelmaa ei ole, sillä nämä asiat on määritelty yleensä jo oppilaitoksiin hakeutuessa. Mikäli vastaus on kyllä, on ensihoidossa monien asioiden ja ehtojen merkityksellisyyksien määritteleminen nostettava pöydälle – ja otettava oppia esimerkiksi amatööreiltä. 55 Ensihoidon toimintaympäristössä kaikenlaista radion välityksellä tapahtuvaa verbaalista viestiliikennettä on systemaattisesti vähennetty – ja hyvä niin
Laitteen skannausaika on jopa 8 tuntia, joten vältyt ikäviltä käyttökatkoksilta. hemodynamiikan VTI-käyrän perusteella ja avustaa hypovoleemisen potilaan kanyloinnissa Lisätietoja: sales.support.nordic@philips.com puh. 56 systole & palokuntalainen Koe perinteisen ultraäänilaitteen kuvanlaatu POC-kuvantamisessa ajasta ja paikasta riippumatta; ensiavussa, osastolla, onnettomuuspaikalla, helikopterissa tai kenttälääkinnän olosuhteissa. sydämen dimensioiden, TAPSEn arviointiin ja pneumothoraxin poissulkuun Laadukas ja nopea väridoppler sydämen ja verisuonten virtausten arviointiin Uutuutena korkeatasoinen pulssidoppler (PW); voit arvioida mm. Liity sinäkin Lumify ultraäänisovellusta käyttävien terveydenhuollon ammattilaisten joukkoon. 09-6158 0400 #2 Lisätietoa tuotteesta: https://www.philips.fi/healthcare/sites/lumify Lumify ultraääni. Lumify anturilla ja FuturePad tabletilla on 5-vuoden takuu kattaen päivitykset. Ystävällisin terveisin, PHILIPS Lumify-myynti Anturivalikoima ja käyttöalueita Lisälaitteet M-mode esim. Philips Lumify – Haastaa perinteisen ultraäänilaitteen kuvanlaadun vaativissa POC-tutkimuksissa • Sektori-, konveksija lineaarianturit kaikkiin päivystävien lääkäreiden ja akuuttihoidon yleisimpiin kuvaustilanteisiin • Avuksi ultraääniohjattuihin punktioihin ja puudutuksiin sekä kanylointeihin • Kattavat kuvausohjelmat Point-of-Care käyttöön kuten esim: • sairaalaja kenttäolosuhteisiin soveltuva tabletti (8” tai 10”) • laitevaunu Ota yhteyttä toimitamme mielellämme Lumifyn koekäyttöön
Limakalvojen turvotus suolen seinämässä ja vatsassa aiheuttaa vatsakipua, oksentelua ja pahoinvointia, jolloin oireet ovat kuten akuutissa vatsakivussa. Tämä on elimistön normaalia toimintaa, ja sitä tarvitaan, kun haavat paranevat. On mahdollista, että kohtaus laukeaa vasta vuosia ACE -estäjän käytön aloittamisen jälkeen. Sairaus johtuu geenivirheestä. Traneksaamihappoa käytetään HAE:n estohoitona, kun potilas kärsii toistuvista kohtauksista. Jos turvotuskohtaus esiintyy nielun alueella, se saattaa olla hengenvaarallinen. Aktiivinen plasmiini puolestaan pilkkoo verihyytymän tukirangan eli fibriinin, mikä lisää verenvuotoa tai verenvuotoriskiä. Kohtauksen voi laukaista stressi, infektiot, leikkaukset, muutokset hormonitoiminnassa sekä ACE-estäjä -lääkkeet. Lääkeaine estää plasminogeenin aktivoitumisen plasmiiniksi. Silloin tällöin HAE todetaan päivystyksellisen vatsan alueen leikkauksen yhteydessä. Tavallisemmin turvotuskohtaukset ilmestyvät kasvoille, ylähengitysteihin, raajoihin, sukupuolielinten alueelle tai sisäelinten limakalvoille. Traneksaamihappo on lisätty monien ambulanssien lääkepakkeihin suurten verenvuotojen tyrehdyttäjäksi. LÄÄKENURKKA Traneksaamihappo tyrehdyttää vuodon Teksti Hanna-Kaisa Luukkonen. Kun haava paranee, elimistö liuottaa tulpan pois (fibrinolyysi) verisuonesta. Adrenaliini ei tehoa HAE -kohtaukseen kunnolla. Anafylaktisessa reaktiossa iholla saattaa esiintyä nokkospaukamia, kun taas ennen HAE -kohtausta iholla voi esiintyä vaaleanpunaisia rengaskuvioita. Verenvuototapauksissa fibrinolyysi kiihdyttää verenvuotoa. Annosta pienennetään, jos potilas kärsii munuaisten vajaatoiminnasta. Verisuonen vauriopaikalle muodostuu verihiutaletulppa, jonka tukirangassa on fibriinisäikeitä. Traneksaamihappoa voidaan annostella suun kautta tai laskimosuoneen. Turvotuskohtaukset johtuvat C1-estäjän vajauksesta tai toimimattomuudesta, jolloin bradykiniinia kertyy elimistöön, mikä puolestaan laajentaa verisuonia ja parantaa niiden läpäisevyyttä. Tavallisella annoksella lääkeainetta kertyisi elimistöön, sillä traneksaamihaposta noin 95 % erittyy muuttumattomana virtsaan. Ensihoidossa sitä käytetään suurten verenvuotojen tyrehdyttämiseen. MYÖS HAE -KOHTAUKSEN HOIDOSSA Hereditaarinen eli perinnöllinen angioödeema (HAE) aiheuttaa arvaamattomia turvotuksia ympäri kehoa. HAE -kohtauksen oireistossa ilmenee myös äänen käheyttä. 57 Traneksaamihappo on rakenteeltaan lysiinijohdannainen aminohappo. Suuri osa HAE -potilaista saa ennakko-oireita ennen varsinaista kohtausta; päänsärkyä, voimakasta väsymystä, ihottumaa, johon ei liity kutinaa, ahdistusta ja epämukavuuden tunnetta. HAE -kohtaus voi sekoittua herkästi anafylaktiseen reaktioon, mutta kohtaukset ovat erotettavissa toisistaan. Tyypillisimpiä traneksaamihapon haittavaikutuksia ovat ripuli, pahoinvointi ja oksentelu
Samalla lienee sanomattakin selvää, ettei heillä ole resursseja rakentaa sellaista pikaisella aikataululla. 58 systole & palokuntalainen Väsynyt lanssari MATS STENSTRÖM Isä, poika, veli ja vanhan liiton Florence ”Se ei kuulu mulle” ENSIHOIDOSSA KOHISTIIN MUUTAMA kuukausi sitten kun Poliisihallitus teki uuden tulkinnan mielenterveyslaista ja virka-avusta. MUISTAN MYÖS, miten Hätäkeskuslaitoksessa tultiin aikoinaan siihen tulokseen, ettei pelastusyksikön kolumni. Ensinnäkin sosiaalitoimella ei ole ollut (eikä todennäköisesti vieläkään ole) järjestelmää näiden tehtävien hoitamiseksi. Terveydentilan määrittely taas ei kuulu sosiaalitoimelle, vaan terveysmalliselle sellaiselle. En aio sen enempää käsitellä juuri tätä kyseistä asiaa, koska se ei ole tämän kolumnin pääasia. TÄMÄ EI OLLUT ENSIMMÄINEN KERTA, kun sinivilkkutoimija tekee kriittisen tarkastuksen heille kuuluvista työtehtävistä ja vastuista. Meillä kyse on niin sanotuista sänkyynnostotehtävistä, jotka lakikirjan mukaan kuuluvat sosiaalitoimelle eivätkä terveystoimelle. Mutta kun ihminen on kaatunut lattialle tai pudonnut sängystä, tehtävä muuttuu sänkyynnostotehtäväksi vasta siinä vaiheessa, kun potilaan terveydentilaa on tutkittu ja todettu, ettei päivystyskäynnille ole tarvetta. SE NOSTAMINEN EI OLE ONGELMA, vaikka se vaatiikin usein osaamista ja oikeanlaista nostotekniikka, ainakin silloin, jos ei suunnittele jäävänsä työkyvyttömyyseläkkeelle. Ensihoidossakin tällaista keskustelua on käyty, ja välillä melko vaativaan sävyyn. Muutos takaisin aiemmin omaksuttuun, ”tuttuun ja turvalliseen” toimintamalliin on ilmeisesti tiedossa. Sitä paitsi eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on antanut Poliisihallitukselle huomautuksen ”osin lainvastaisesta ja osin virheellisestä” mielenterveyslakia ja virka-apua koskevasta tulkinnasta. MONI OLISI MIELUUSTI NÄHNYT, että näiden tehtävien suorittaminen olisi päättynyt hyvinkin nopealla aikataululla, perusteena se, että: ”nämä tehtävät eivät kuulu ensihoitoon, piste”. Mutta olemassa on kenties vielä isompikin ongelma, nimittäin se, että sänkyynnostotehtävät eivät synny niin, että kansalainen menee rauhallisesti lattialle makaamaan, ja siinä vaiheessa, kun hän aikoo siirtyä takaisin sänkyyn, hän huomaakin, että se ei onnistu. Ongelmia muutoksen täytäntöönpanolle on mielestäni ainakin kaksi. Pitäisikö sitten tehdä niin, että ensihoitoyksikkö tulee paikalle, toteaa, ettei potilas tarvitse muuta kuin sänkyynnostoa, jonka jälkeen soitetaan sosiaalitoimi paikalle suorittamaan itse nosto
EHKÄ PIENEN HARKINNAN jälkeen voisi tulla sellaiseen tulkintaan, että jos asia ei ”aikuisten oikeasti” kuulu jollekin, niin toimivaa käytäntöä ei voi purkaa yhdellä sähköpostilla yhdessä yössä ilman, että luodaan ensin korvaava järjestelmä. Asiaa pohtiessa onkin syytä tiedostaa, että valtaosa näistä em. Koska pelastusyksikkö saattoi olla vaikkapa toisella tehtävällä, oli sanomattakin selvää, että toiminta kärsi ja hidastui. Lainsäätäjät eivät myöskään ole kaikkien alojen asiantuntijoita. Ensihoidon, pelastuksen ja poliisin arvostus on yhteiskunnassamme suuri, pidetään se sellaisena. Tarvitaan keinoja, jotka vähentävät kuormitustamme ilman, että asiat jätetään kylmästi hoitamatta. Koska ensihoitoyksiköt tarvitsevat välillä pelastusyksiköiden apua, oli ohjeena soittaa puhelimella suoraan itse lähimmän pelastusyksikön esimiehelle ja esittää pyyntö hänelle. LOPUKSI KOROSTAN VIELÄ, että en tässä kolumnissa puhunut tilanteista, joista ei olisi ikinä pitänyt soittaa yleiseen hätänumeroon. Näin ollen pitää huomioida lain henki ja terve järki. Eikä sitä sitten enää tehdäkään. Oli niin tai näin, en halua syyttää ketään. 59 hälyttäminen kantoavuksi ensihoidolle kuulu hätäkeskuksen lakisääteisiin tehtäviin. JONNA TERVOMAA LAULAA että: ”ei se kuulu mulle ollenkaan, mut mielestä en silti saa”. Punaisina lankoina limittyvät yllättävät henkilösuhteet sekä suhmurointi lääkärihelikopterija maskikaupoissa. Soppaa hämmentävät mystinen leskirouva, kryptinen salaseura sekä vallan kahvaa pitelevät napamiehet ja -naiset.” Hinta 20€ + toimituskulut 5€/kirja, 10€/ 2 kirjaa tai enemmän. TOTUUS LIENEE MYÖS SE, että yhä useammin tehtävät ovat moniviranomaismallisia, jossa tarvitsemme toisiamme. Tuskin hätäkeskus, poliisi, ensihoito sekä pelastusja sosiaalitoimi tekevät tällä hetkellä mitään niin täysin turhaa, että sen tekemisen voisi lopettaa ilman, että se vaikuttaisi negatiivisesti mihinkään. Veikkaankin, että ne tulevat monesti niin korkealta, ettei siellä välttämättä olla enää niin perillä siitä, mitä se kenttätyö oikein käytännössä olikaan. Ei ole mitenkään realistista olettaa, että lainsäätäjät pystyvät lakitekstiä laatiessaan ottamaan joka ikisen mahdollisen skenaarion huomioon tästä hetkestä aina kymmenen vuoden päähän. päätöksistä ja tulkinnoista tullee jostain ihan muualta kuin ruohonjuurija lähiesihenkilötasolta. Tämäkin loppui onneksi lyhyeen. MARKO PARTANEN RUUKKI romaani Ensihoidon suhmurointia korona-ajassa ”Otteessaan pitävä tarina polveilee elämänmakuisesti pelastuslaitoksen arjessa ja valtakunnan politiikassa. Siksi toivoisin, että sen sijaan, että yrittäisimme päästä tehtävistä eroon, yritettäisiin luoda parempia ja tehokkaampia keinoja tehdä niitä yhdessä. Mutta niin kauan kuin niitäkin yhä kasvavissa määrin tulee, pitäisi luoda uusia keinoja käsitellä niitä. Tilaa kirja sähköpostilla: tilaukset@ensihoidontiedotus.fi Tilaa kirja sähköisellä lomakkeella: http://www.systole.fi/tuotteet/ www.ensihoidontiedotus.fi Ruukki Marko partanen R u u k k i M a r k o p a r t a n e n Ruukki_kannet.indd 1 Ruukki_kannet.indd 1 11.11.2021 9.23.18 11.11.2021 9.23.18. MAAILMA MUUTTUU, eikä esimerkiksi ensihoito tai lainvalvonta pysy muuttumattomana vuodesta toiseen
60 systole & palokuntalainen Teksti Marko Partanen Kuvat Ville Mäkilä, Turun museokeskus ja Marko Partanen Teksti Marko Partanen Kuvat Ville Mäkilä, Turun museokeskus ja Marko Partanen
Oli kuitenkin pakko kääntyä ja vielä kerran katsoa mummoja, jolloin väliin asettui rautainen portti. ”Oli kiva lähteä. – vaikea sanoa. Kuolemaako vai liian myöhään tullutta ihmiskontaktia, josta ne ovat vieraantuneet. Ei niin vakavaa Mummot eivät päästäneet lähelleen, joten Anssi ja Noora etenivät seuraavan teoksen luokse. Tai sitten kaikessa traagisuudessa on huvittaviakin piirteitä riippuen mielestä, jolla niitä katsoo. ”Mutta paljon on joutunut kolvia käyttämään, että on saanut mummot liikkeelle”, Anssi arvelee. Isorättyöiden rollaattorimummorobotit heittivät ensihoitajat heti kättelyssä taiteessa sen olennaisen äärelle – ajattelemaan. Ensihoitajat Anssi Hannukainen ja Noora Paavola kokivat turkulaisessa Wäinö Aaltosen museossa kovin tutunoloisen vastaanoton, siltikin, vaikka taidenäyttelyt eivät millään muotoa kuulu kummankaan vapaa-aikarutiineihin. Nooran ja Anssin aiemmin esittämiin kysymyksiin. Avoimin mielin olin liikkeellä”, Noora sanoo. Kun vanhenemme, elämmekö vain koneiden varassa?” Anssi kysyy tarkkaillessaan rollaattoreillaan parasta mahdollista vauhtia pakoon pötkiviä mummorobotteja. ”Tulee vaikutelma, että mummot ovat suljetulla osastolla ulkoilemassa”, Anssi sanoo. Kummallakaan ensihoitajalla ei ollut mitään odotuksia näyttelystä. ”Se on merenneito, jonka ääni on jopa hieman pelottava”, Noora luonnehtii kuultuaan teoksen laulun, joka taitaa tulla. Olennaisen äärellä ”Tämäkö on tulevaisuutemme. Kaikessa traagisuudessaan mummot ovat huvittaviakin, ehkä elämä ei sitten kuitenkaan ole niin vakavaa. Jos sielu on näyttelyn nimen mukaisesti kuollut, niin mummorobotti kuitenkin liikkui. ”Vähän kuin tulisi keikalle hoitokotiin”, Anssi luonnehtii. ”Tämän on pakko olla jokin kannanotto, mutta en osaa nopeasti sanoa, että mihin”, ensihoitaja Noora Paavola sanoo. Mitä mummot pakenevat. Rollaattorimummorobotin habituksesta ei paista tyytyväisyys, se on vanhoista romuista koottu, raihnainen. Kun mummorobottia lähestyy, se pakenee nivelletyistä pöytälampun varsista tehdyillä jaloillaan. Olisiko siinä vastaus Tehtävä Kuolleet sielut -näyttelyssä Robottimummo pakenee paikalta – ”Tämän on pakko olla jokin kannanotto” Mummonhäkkyrä nojaa rollaattoriinsa. Heitä odotti kolme rollaattorimummorobottia, jotka väijyivät odottamassa vieraitaan paetakseen paikalta, kun niitä lähestyi. Hieman pelottava Kuolleet sielut -kattaus jatkuu erikoisena. Ehkä pyörimme viimeiset vuotemme ympyrää ulkopuolisen voiman avittamina kuin rakkineet tai hylätyt tarvikkeet, joiden sielut ovat kuolleet. Kyseessä ei kuitenkaan ollut hoivakoti, vaan Pekka ja Teija Isorättyän Kuolleet sielut -näyttely. Se on robotti, jossa on tuttuja piirteitä. Mutta mitä mummot pakenevat
Vaikutti siltä, että sanonnoista oli tehty taidetta.. 62 systole & palokuntalainen lopulta nokkahuilusta. Teosta valvova näyttelytyöntekijä kertookin, että humalaisilta roboteilta löytyy 80 erilaista tarinaa. Teoksen kolme jättiläismäistä liljankukkaa valtasi ison tilan kokonaan. En välttämättä olisi edes tunnistanut teoksessa käytettyjä peg-letkuja”, Noora pohtii. Niistä voidaan säätää myös lapsille sopivaa materiaalia, sellaista Anssi ja Noora eivät kuulleet. Lieneekö kammo jäänyt alakoulun musiikintunneilta. Juopuneet miesrobotit keskustelivat uhoten muun muassa viimeaikaisista juomisistaan. Keinuttelevaa merenneitoa voisi tarkkailla pitempäänkin, yksityiskohdissa eläimen nahkoineen riittää tutustuttavaa. Baaritiskiltä ja sen takaa löytyi myös muita juomakulttuuriin kuuluvia yksityiskohtia. Meän Jeesus heitti viihteelle Robotiikka palasi, kun näyttelyssä mentiin metsään, jonka peräseinällä mylvi hirvi, Meän Jeesus nimeltään. Ne luultavasti pitävät liljat hengissä. Nyt siitä tuli koko näyttelyn vaikuttavin teos. Ilmeisesti kielimuurin takia nainen sai nostella viinilasiaan lähinnä omissa oloissaan. ”Teos olisi mennyt ehkä vähän ohi, jos ei olisi tiennyt tarinaa. ”Baari oli hauskin ja mielenkiintoisin paikka, se kuvasi hyvin lähibaarin meininkiä”, Anssi arvioi. Teos on tehty 8-vuotiaan Lilja-tytön infuusioletkuista, joita ilman hän ei voisi elää, mutta niiden kanssa hän pärjää hyvin. Se heitti Nooran ja Anssin sisään nurkan takana avautuvaan baariin, jossa robottiasiakkaista huolimatta oli kovin perinteinen tunnelma. Paketti hajoaa, mutta vaikuttavasti Isoräyttyöiden paketti hajosi jossain määrin, kun näyttely tarjoili linjastaan kovin poikkeavan teoksen Liljan puutarhan. Baarin robottiasiakkailla oli kova tarve tulla kuulluksi. Ensihoitajan mielenkiinnon saavat myös teoksessa käytetyt verenpainemittarin osat. Tiskin toisessa päässä oli ranskaa jutteleva naisrobotti, jota känniläiskaksikko ei tuntunut huomioivan ollenkaan. Onneksi taiteilijat olivat muutamalla sanalla kertoneet teoksistaan, sillä muuten Liljan puutarhasta syntynyt isoin tunneryöppy olisi voinut jäädä tulvahtamatta. Kukat oli tehty letkuista, joissa aika ajoin virtasi eri värisiä nesteitä
63 Isorättyöiden näyttely vei Anssi Hannukaisen ja Noora Paavolan hetkesi pois arjesta. #isorattya. Toiseen maailmaan ”Tämä näyttely sopi minullekin, vaikka en kovasti taiteesta ymmärrä”, Noora sanoo ja on samalla hieman hakoteillä. Samalla tavoin voisi tehdä minä päivänä hyvänsä. ”Tällaisissa näyttelyissä voisin käydä jatkossakin. Ensihoitajat kävelivät Turussa Itäiseltä Rantakadulta sisään Wäinö Aaltosen museoon, uppoutuivat reiluksi puoleksi tunniksi Isörättyöiden taiteen pariin ja palasivat takaisin arkeen. Kokemuksia näistä ainakin saa”, Anssi sanoo. Se onnistuu lähes ohi kävellessä, eikä siihen tarvitse varata erikseen pitkää aikaa. ”Kaiken kiireen keskeltä löytyi ihan erilainen maailma”, Noora sanoo. Taide pelastaa Kuolleet sielut kertoi varsin elävästi ihmisen elinkaaren, lapsesta aikuiseen ja vanhukseen asti. Taiteen jokainen ymmärtää tavallaan, ja se on silloin tehnyt tehtävänsä, kun se laittaa ajatukset liikkeelle ja katkaisee arkisen taivalluksen. Niiden esikuvat saattavat olla menettäneet sielunsa, mutta teoksilla sielut ovat, vahvat sielut. Mutta löytyykö kuollut sielu lopulta pakoon kirmaavalta rollaattorimummorobotilta vai baaritiskillä öriseviltä koneihmisiltä. Ehkä kuolema on läsnä valmistusmateriaaleissa, jotka olivat elinkaarensa päässä, mutta tulleet kierrätyksellä taiteen pelastamiksi
Enimmillään tehtäviä on ollut 243 kappaletta vuonna 2010. Yksi syy tehtävämäärän laskuun on ensivastekeikkojen väheneminen. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. 64 systole & palokuntalainen Ensivaste puhuttaa myös Ruovedellä Ruoveden paloasemalta yksiköitä lähtee hälytystehtäviin keskimäärin 165 (vuosien 2012-21 keskiarvo) kertaa vuodessa. 2010-luvun alussa niitä oli noin 90 vuodessa, nyt alle 20
Vuosittain Ruoveden VPK saa laitokselta kuusi koulutuspakettia, joihin kuuluu yleensä lääkärin luento tallenteena sekä käytännön harjoitus, joka järjestetään omin voimin. Keikkoja ei saisi toivoa lisää, mutta nykyinen tehtävämäärä ei riitä laadukkaan ensivastetoiminnan ylläpitämiseksi. Koulutus ja yhteistyökuviot kunnossa Ensivastetoiminta alkoi Ruovedellä 2000-luvun alussa, kun vpk:n hälytysosaston jäsenistä muutama oli suorittanut hyväksytysti ensivastekurssin. – Keikkamäärä on pieni, mutta toisaalta olemme ensivastekoulutukseen pääosin tyytyväisiä. Palokunnan päällikkö Anssi Manninen. – Parhaiten ensivasteen oppii tekemällä. – Yhteistyö ensihoidon ammattilaisten kanssa pelaa erinomaisesti, toteaa Kaikkonen. 65 R uoveden VPK:n piirissä pieni ensivastekeikkamäärä nähdään ongelmana, kertoo palokunnan päällikkö Anssi Manninen. Asema 80 Ruoveden 1980-luvulla valmistunut paloasema sijaitsee liikenteellisesti keskeisessä paikassa kunnan keskustan liepeillä. Kuitenkin kaipaamme nykyistä useammin paikalle tulevaa ammattikouluttajaa. Yleensä yksi heistä pysyy asemalla mahdollisia hälytystehtäviä varten. – Toiminta lähti liikkeelle hieman vaivalloisesti, mutta saimme 2000-luvun toisella puoliskolla uutta verta porukkaamme. Mannisen mukaan sairaanhoitopiirin ylläpitämä Ruoveden ensihoitoyksikkö liikkuu melko paljon ja on usein Tampereella keikalla (80 km). – Olemme todenneet sen meidän porukalle sopivaksi, vaikka joskus on kohteita, jotka tavoittaisi kätevämmin kevyellä ajoneuvolla. Ruoveden VPK:n ensivastekeikat ajetaan sammutusautolla. – Poikkeavat aina välillä esittelemässä kalustoaan ja kertomassa alan kuulumisia. Paloaseman naapurissa, VK-Motorsissa työskentelevä vanhempi sammutusmies Kalle Kaikkonen osallistuu hälytyksiin aina, kun yrittäjän työt sen mahdollistavat. Tehtävien määrä kasvoi, mikä oli aikanaan myös motivoiva tekijä. Anssi Manninen kertoo ensivastetehtäviä olleen aiemmin melkein kaksi kertaa viikossa ja tänään joka kolmas viikko. Ruovedellä ensivaste hälytetään 700-704-keikoille ja, mikäli ensihoitoyksikön viive katsotaan pitkäksi. Virka-aikana aseman miehitykseen kuuluu aluepalomestari ja palotarkastaja sekä kolme palomies-kalustonhoitajaa, jotka liikkuvat Pirkanmaan pohjoisella alueella. – Lisäksi aluettamme palvelevat shp:n Virtain yksikkö (35 km keskustasta keskustaan), yksityinen Mäntästä (38 km) ja ”päiväautot” Juupajoelta (35 km) ja Kurusta (24 km). Näillä keikkamäärillä säännöllinen ylläpitokoulutus on aiempaa tärkeämpää. Päätöksen tekee kenttäjohtaja. Palokunnan ensivastetilanteesta Kaikkonen on pitkälti samoilla linjoilla kuin palokunnan päällikkö
Päivälähtöjen pienet vahvuudet ovat valitettavasti todellisuutta monella paikkakunnalla. Palopäällikkö tunnistaa ongelmat Myös Pirkanmaan pelastuslaitoksen pohjoisen pelastusalueen palopäällikkö Mika Salmelan työpiste löytyy asemalta 80. Me ja pari naapuripalokuntaa olemme. Tuttuja asioita. Myös ensivasteen ongelmat Mika Salmela tunnistaa. – Ymmärrän huolen keikkojen vähäisen määrän vaikutuksesta toiminnan laatuun. Avovesikautena vene PI8082 on lähtövalmiudessa laiturissa. Ruoveden sijainnista johtuen hän pitää ensivastetoimintaa kuitenkin tärkeänä. Toiminta on muuttunut aiempaa sitovammaksi ja vakavammaksi. Kaiken palokunnan käytössä olevan kaluston omistaa pelastuslaitos. Kysyttäessä palokunnan päällikkö Anssi Manniselta onko Ruoveden VPK suomalainen keskiverto palokunta, hän vastaa, että ehdottomasti ei. – Joudun kuitenkin liikkumaan alueella melko paljon ja osa työstäni tapahtuu Kepalossa Tampereella. Erityisesti syrjäisimpien paikkakuntien väen väheneminen näkyy myös palokunnissa. Ei voida enää puhua harrastamisesta. Verhotun matkailumainoksen esitettyään Anssi Manninen pohtii lopuksi palokuntatoimintaa yleisellä tasolla. Keskiverto VPK. – Paljon on muuttunut 36 vuodessa ja välttämättä kaikki ei niin hyvään suuntaan. 66 systole & palokuntalainen Tavanomaisen kaluston lisäksi Ruoveden asemalle on varastoitu huoltoon liittyvää materiaalia ja ilmakaariteltta. Lukijalle asia selviää karttaa katsomalla. – Harva suomalainen sopimuspalokunta on todistettavasti pelastanut ihmisiä Helvetistä. Salmelan yksi tärkeä tehtäväkokonaisuus on yhteydenpito sopimuspalokuntiin. – Alueellamme sopimuspalokunnat kohtaavat samoja ongelmia kuin muuallakin Suomessa, sanoo palopäällikkö Mika Salmela.. Mitään poppakonstia tilanteen parantamiseksi ei kuitenkaan ole. – Alueellamme sopimuspalokunnat kohtaavat samoja ongelmia kuin muuallakin Suomessa. VPK:lla ei ole operatiivisiin tehtäviin tarkoitettua omaa kalustoa. Ruoveden VPK on mukana kaikissa vasteissa, keskimäärin noin 165 keikkaa vuodessa, miehistön hälyttäminen teksti-/puheviestillä ja Secappilla, harjoituksia 35-40 kertaa vuodessa, kesällä on tauko
67 RUOVEDEN VPK perustettu 1894 hälytysosastossa 20 jäsentä, joista ev-koulutettuja 15 yksikönjohtajia 4 savusukeltajia 3 nuoriso-osastossa 10 naisosastossa 10 VPK:N KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AJONEUVOKALUSTO PI801 Scania PI803 Scania, 11000 l PI807 M-B Vito PI8082 Faster 545 CC, 115 hp Mercury PI8084 vene ”Saippuakuppi” PI8088 Can Am Outlander PI8077 M-B Sprinter YHTEYSTIEDOT Ruoveden VPK Kuruntie 26 34600 Ruovesi ruoveden.vpk@gmail.com www.ruovedenvpk.fi Puheenjohtaja Ere Haaparanta 0500 807863 Palokunnan päällikkö Anssi Manninen 0500 559859 Palokunnan päällikkö Ansssi Manninen (vas.), palomieskalustonhoitaja Heikki Isomäki ja vsm Kalle Kaikkonen.
Kuvassa puku nro 3, vuosimallia 2022.. 68 systole & palokuntalainen Teksti Pekka Koivunen Kuvat Maria Salo, Pekka Koivunen, Merja Luhtanen Pelastusalan muotimaailmaa seuraavien hampaissa on jo kohta 30 vuoden ajan ollut tamperelainen vaateinnovaatio – hyvässä ja pahassa. EROTIIKANTAPPOASUN LYHYT HISTORIA Kirjoittaja on ahkerasti käyttänyt erotiikantappoasua 2000-luvun alkupuolelta alkaen. Hyvää on asun toimivuus ja kesto, pahaa on sen vaikutus kantajansa vetovoimaan – kuulemma. Kentältä on kuulunut myös huhuja, että asu olisi vaikuttanut joidenkin vetovoimaan myös myönteisesti
Sopi. Kovaan ja nopeaan kysyntään oli välillä vaikea vastata. Prototyypit ja ensimmäiset väliasut valmistettiin teollisesti Vampulassa. – Vahvikekangastakin oli hankittava paljon. Orneuleelta Merjan toiminimi Yritysvaatemarkkinointi sai yksinoikeuden yön siniseen neuleeseen, jota ei tuolloin muualta Suomesta saanut. Erilaisia pukuvariaatioita testattiin ja neulemateriaalia kehitettiin vuoden 1994 aikana niin, että kokonaisuus todettiin toimivaksi ja hyväksi, väriksi tuli yön sininen ja tereestä tuli punainen. – Tehdasneuleen tilausmäärä oli oltava vähintään 300 metriä ja resoria 150 metriä, muistelee Merja. Yritysvaatemarkkinointi muutti vuoden 2000 loppupuolella Tampereen keskustasta Automiehenkadulle Lakalaivaan. KAUPPA LÄHTI LENTOON Kun tuotanto vuosien varrella kasvoi, uusi yhteistökumppani löytyi Punkalaitumelta. Mustaa vahvikekangasta hankin Finlaysonilta. Toimitusajat venyivät, mutta se ei Merjan mukaan paljon kaupantekoa häirinnyt. – Alussa piti myydä edullisesti. Tähän valikoitui Nokian palolaitos, heiltä löytyi yhteistyöhalukkuutta ja kannustusta tulevalle projektille. Malli sai jo tuolloin melkein nykyisen muotonsa. Sitten vuosi 1995 oli lähtölaukaus asulle, joka elää edelleen tänä päivänä. Luhtanen kertoo löytäneensä Orneuleen neuletehtaalta Orivedeltä 20 metriä sopivantuntuista malliksi kelpaavaa neuletta. Lopulta hän päätti aloittaa väliasun proton suunnittelusta ja toteutuksesta. Hyvä kun sai materiaalin maksettua. – Väri oli keskisininen eli väärä, mutta ostin kuitenkin. – Piti löytää asiasta innostunut yhteistyökumppani. Erään palomiehen sanat jäivät mieleen: ”Jos hyvän väliasun kehität, sitä menee sitten laatikkokaupalla.” PROTO TYÖN ALLE Luhtanen alkoi kartoittaa palolaitosten tilannetta ja tutki, mitä asusteita oli tarjolla. – Kun sain neulemateriaaliin yksinoikeuden, kukaan muu ei pystynyt kopioimaan erityisesti tuota väriä ja materiaalia, joka sai heti palomiesten hyväksymisen. 69 Asun idea syntyi syksyllä 1993, jolloin tamperelainen vaatealan yrittäjä Merja Luhtanen teki korkeakauluksisista villapaidoista kauppoja Tampereen pelastuslaitoksen kanssa. Yrityksellä oli omat tehtaat Virossa, jonne ompelu siirrettiin jo 1990-luvun lopussa. Havaitsin, että sammutusasun alla olevissa asusteissa oli puutteita ja niiden saatavuuden kerrottiin olevan huono. – Kepalossa tutustuin samalla palomiehen ammattiin ja työasusteisiin. – Kauppa kävi kuumana koko 2000-luvun. Samalla Merja palkkasi ensimmäisen työntekijän, pian toisen, kolmannen, neljännen ja jne. Rahaa paloi niin, että piti ottaa lainaa, mutta se kannatti. Lopputulos olikin varsin koominen, naurahtaa Merja Luhtanen. Pelastusalan uudistuneen virkapukuohjeistuksen myötä myynti ammattipalokunnille kuitenkin väheni. He lähtivät mukaan ja olivat myös ensimmäisiä käyttäjiä
MERJA MYI FIRMAN JA VAIHTOI ALAA 2012 syksyllä Merja Luhtanen myi yrityksensä Tamrexille. ”Erotiikantappoasu” tai ”Seksintappoasu” –nimitystä Marja Tauschi ei ole kuullut käyttäjien taholta. Yritysvaatemarkkinoinnin toimipiste sijaitsi tuolloin Aunankorvenkadulla, josta myynti siirtyi kuluvan vuoden alkupuolella Tamrexin uuteen toimipisteeseen Kuokkamaantielle Nekalaan. 70 systole & palokuntalainen muspalokuntalaisten ja puolustusvoimien merkitys asiakkaina taasen kasvoi ja myyntimäärät nousivat jopa 3000 asuun vuodessa. Marja Tauschi ja Tarja Petäjäniemi vakuuttavat, että väliasu pysyy markkinoilla vielä pitkään. – Jotkut palokunnat ovat hankkineet näitä väliasuja jo parinkymmenen vuoden ajan. Merja vaihtoi lyhyen siirtymäajan jälkeen kiinteistöalalle. – Taitaa olla sellaisten kateellisten puheita, joilla asua ei vielä ole.. TAMREXILTA NIITÄ SAA Väliasun suurin käyttäjäkunta tänään on Tamrexin Nekalan tuotannosta ja myymälästä vastaavan Marja Tauschin mukaan sopimuspalokuntalaiset. Koska asu ei ole kokenut Luhtasen Merjan ajoista kovinkaan suuria muutoksia, pitää sanoa, että kyseessä on kestävä menestystuote. Hänen suunnittelemansa asu on edelleen Tamrexin valikoimassa
Mikäli murtuman LANTIOVYÖ SAIRAALASSA Lantiovyön avulla voidaan pienentää etenkin instabiilin murtuneen ja dislokoituneen lantiorenkaan tilavuutta, mikä vaikuttaa etenkin laskimoperäisen vuodon hallintaan. Sairaalaan tullessa noin 10 prosenttia lantiomurtumapotilaista on hemodynaamisesti epästabiileja. Näin lantiovyötä käytetään sairaalan sisällä.. Se asetetaan lantion ympärille heti hoidon alussa, kun epäillään epästabiilia lantiomurtumaa. Yleisimmin lantiomurtumat syntyvät suurenergisissä liikenneonnettomuuksissa, törmäyksissä tai putoamisissa. Lantiorenkaan murtumiin ja niiden liitännäisvammoihin liittyy 5–18 prosentin mortaliteetti, siksi ne on tunnistettava jo hoidon alkuvaiheessa. Sellaisia ovat esimerkiksi sukupuolielimiin kertyvät hematoomat. Lantiomurtumissa on myös aina syytä epäilTeksti Jari Matikainen, Riikka Pakarinen, Hannele Moisander Kuvat Valtteri Vainio lä retroperitoneaalista (vatsakalvon takana oleva) vuotoa, varsinkin potilaan hemodynamiikan ollessa epävakaa. Lantioon laskeutuu yksi ihmisen suurimmista valtimoista ja laskimoista, laskeva vatsa-aortta (aorta abdominalis) ja laskeva alaonttolaskimo (vena cava inferior). Sen avulla voidaan pienentää etenkin instabiilin murtuneen ja dislokoituneen lantiorenkaan tilavuutta, mikä vaikuttaa etenkin laskimoperäisen vuodon hallintaan. 71 Lantiorenkaan murtumat ovat harvinaisia vammoja Suomessa. Vyö stabiloi murtuneen lantion Lantiovyö on non-invasiivinen murtuman tukiväline, jota käytetään luisen lantiovamman tilapäiseen stabilointiin. Lantiovyöllä saadaan aikaan kompressio, jonka tavoite on saavuttaa noin 180 Newtonin puristusvoima lantiorenkaan alueelle. Tiettyihin lantiomurtumiin, kuten Tile B ja C –luokan murtumiin voi liittyä massiivista verenvuotoa. Retroperitoneumiin voi kertyä jopa neljä litraa verta, ulkoiset merkit verenvuodosta näkyvät hitaasti. Massiiviverenvuodolla tarkoitetaan yli kymmenen yksikön punasolusiirron tarvetta ensimmäisenä hoitovuorokautena tai potilaan kuolemaa ennen kuin kymmenen punasoluyksikköä on ehditty siirtää
Lantiovyön asettamisessa sairaanhoitajan tulee käydä läpi neljän P:n muistisääntö. 72 systole & palokuntalainen yhteydessä menetetään lantiorenkaan stabiliteetti, se häiritsee hyytymisen muodostumista, joka puolestaan voi estää verenvuodon tyrehtymisen. Tämänkaltaiset vuodot yleensä rauhoittuvat lantiovyön laittamisen myötä. Suurin osa lantiomurtumiin liittyvistä verenvuodoista on peräisin laskimoista, murtumapinnoista sekä pienemmistä, yleensä pikkulantion etuosan valtimoista. Kun potilaalle on laitettu lantiovyö, sairaanhoitaja tarkistaa potilaalta distaaliset pulssit (ADP ja ATP) alaraajojen verenkierron varmistamiseksi. Kirurgi pohtii ja päättää hoidon aiheuttaman. Liian ylös asetettu lantiovyö ei anna lantiolle ja hemodynamiikalle riittävää tukea. Lantiovyön käsittely tulee olla hyvin suunniteltua, koska lantion alueen liike voi johtaa verenvuodon uusiutumiseen. Liian voimakas lantiovyön puristus voi estää alaraajojen verenkiertoa. Sairaanhoitaja huolehtii potilaan kokonaishoidosta, minkä alkuvaiheessa kiinnitetään huomiota erityisesti hemodynamiikan tarkkailuun. Lantiovyön oikeaoppisesta asettamisesta on eniten hyötyä hemodynamiikan hoidossa. Kirurgi ohjeistaa sairaalassa Sairaalassa lantiovyön laitosta ja käsittelystä ohjeet antaa kirurgi, joka suunnittelee yhteistyössä muiden lääkäreiden kanssa potilaan hoitolinjan sekä hoidon tavoitteet. Vyön yläreuna asetetaan reisiluun yläosassa olevan tronkanter majorin yläreunan tasalle. Pain – kipulääkitys ennen tuen laittoa Pulses – pulssistatus Pockets – terävien ja kovien esineiden poistaminen ihon ja vyön välistä Penis – Peniksen ja virtsakatetrin tarkistaminen puristuksen ehkäisemiseksi Hyötyä vai haittaa. Tarkistukset tehdään säännöllisin väliajoin
Vaikeasti vammautuneen potilaan kokonaisvaltainen hoito teho-osastolla edellyttääkin vuosien teho-osastokokemusta. Sairaanhoitajan tulee ennakoida ja tunnistaa potilaan voinnissa mahdollisesti tapahtuvat muutokset ja reagoida niihin välittömästi. Lantiovyön käyttöaika määräytyy kirurgin ohjeen mukaisesti, sitä ei mielellään pidetä 24 tuntia kauempaa ihoon kohdistuvan paineen vuoksi. Mikäli lantionvyön käyttö on henkeä pelastava toimenpide ja verenvuoto saadaan sillä hallintaan, voidaan mahdollisia komplikaatioita hoitaa, kun akuutti tilanne on ohi. Simulaatioharjoituksissa pyritään siihen, että potilastilanteet ovat mahdollisimman totuudenmukaisia, jolloin opiskelijan on kyettävä simulaatioharjoituksen yhteydessä analyyttiseen päätöksentekoon, syy-seuraus pohdintaan ja soveltamaan teoriatietoa potilaan hoidossa ja päätöksenteossa. Myös kostea ja verinen iho heikentää kudoksen elastisuutta sekä aiheuttaa iho-ongelmia. Hoidon alkuvaihe on vaikeasti vammautuneen potilaan hoidossa vaativaa, mikä edellyttää sairaanhoitajalta kokemusta ja hyviä tiimityöskentelytaitoja. Painehaavat puolestaan voivat estää lantion ja alavatsan alueelle tehtäviä kirurgisia toimenpiteitä. Hoitolinjasta ja mahdollisista asentorajoituksista määrää kirurgi. Simulaatioharjoituksissa korostuu moniammatillinen yhteistyö, vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoprotokolla, itsenäinen päätöksenteko, potilaan kohtaaminen ja kohdennettu kommunikaatio. Alkuvaiheessa potilaalle annostellaan säännöllisesti kipulääkettä, lisäksi huomioidaan ennakoiva kivunhoito aina ennen hoitotoimenpiteitä. Hoitamaton kipu aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, hidastaa toipumista ja lisää potilaan riskiä saada psyykkisiä häiriöitä. Moniammatillista simulaatiota Sairaanhoitajat harjoittelevat Laurea-ammattikorkeakoulun täydentävien opintojen simulaatioharjoituksissa vaikeasti vammautuneen hoitoprotokollaa. Harjoitteet on laadittu traumasairaalaympäristöön, missä vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoketju käydään vaihe vaiheelta läpi. Kirjoittajat: Riikka Pakarinen on sairaanhoitaja AMK, hän työskentelee HUS Töölön teho-osastolla. Hannele Moisander on TtM, hän työskentelee lehtorina Laurea-ammattikorkeakoulussa. Aiheesta valmistui myös opetusvideo Youtubeen. Simulaatioiden yhteydessä harjoitellaan myös lantiovyön oikeaoppinen käyttö, potilaan tarkkailu ja tutkiminen cABCDE-protokollan mukaisesti. Jari Matikainen on sairaanhoitaja AMK, hän työskentelee Tays Sydänsairaala. Juttu perustuu Laurea amk:ssa tehtyyn opinnäytetyöhön: Lantiovyön käyttö Töölön teho-osastolla. Painevaurioiden ehkäisyä Ihon painevaurioiden ennaltaehkäisy on tärkeää, mikä sairaanhoitajan on mahdollisuuksien mukaan huomioitava. Kivunhoitoa Sairaanhoitajan huolehtii vaikeasti vammautuneen potilaan hyvästä kivunhoidosta. Vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoprotokollan harjoittelu onkin jo opiskeluaikana tärkeää, sillä opiskelijan tulee ymmärtää moniammatillisen tiimin merkitys osana potilaan hoitoa. Lantiovyön käyttö -opetusvideo https://youtu.be/n7REn1r_jrY. Kivun akuutissa vaiheessa käytetään usein nopeavaikutteisia opioidi-boluksia kivun voimakkuuden ja hoidon vasteen mukaan. Moniammatillista yhteistyötä Vaikeasti vammautuneen potilaan hoidossa korostuu moniammatillisen tiimityön ja hyvän kommunikaation merkitys. 73 hyödyn ja riskin suhdetta. Hoitaminen on aina tiimityötä, jossa korostuu moniammatillinen yhteistyö ja monialainen osaaminen. Kauan jatkunut paine aiheuttaa lantiovyön alle pahimmillaan painehaavoja tai jopa ihonekroosia
– Auto on miellyttävä ajettava, joten kokonaisuudessaan siinä on paljon potentiaalia erilaisiin ensihoidon tarpeisiin niin kotimaassa kuin ulkomailla eAdvanz Vihreä ambulanssi Profilen uusi täyssähköisen eViton alustalle rakennettu eAdvanz-ambulanssi on herättänyt paljon mielenkiintoa alan piireissä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Näin ollen eAdvanz todella on vihreä ambulanssi, jonka hiilijalanjälki jää pieneksi. Väyrynen teki keväällä ensimmäisellä eAdvanzella viikon esittelykierroksen Tanskassa. Korityössä on perinteisen lasikuidun sijaan käytetty ympäristöystävällisiä uusiutuvia ja kierrätettäviä materiaaleja. – Ensimmäinen myymämme auto (Samariten Ambulans AB, Tukholma) on näytillä Ambulanseforumissa Norjassa (30-31.8.), Vehon maastopäivillä (13.-15.9.) ja Flisassa Ruotsissa (20-22.9.). 74 systole & palokuntalainen Profilen Pohjoismaiden myyntipäällikkö Ville Väyrysen mukaan eAdvanz on täysiverinen ambulanssi. Profile tähtää aktiivisesti kotimaan lisäksi Pohjoismaisille markkinoille. LISÄTIEDOT: Profile Vehicles Oy Yrittäjäntie 1 FI-74130 Iisalmi Finland www.profilevehicles.com LINKEDIN // INSTAGRAM // FACEBOOK. – Auton sähköinen voimalinja mahdollistaa päästöttömän ajamisen. Auton erityislaatuisuutta korostaa vielä se, että korityössä käytetty perinteisen lasikuidun sijaan uusiutuvia ja kierrätettäviä materiaaleja
75 TEKNISET TIEDOT: Malli: Mercedes-Benz Vito Tourer Typpi: KB Long A3 Akseliväli: 3 430 mm Paino: 3 500 kg Moottori: 150 kW (204 PS) Etuveto Käyttösäde : 300 km riippuen ajotyylistä ja ajo-olosuhteista Ulkokorkeus: 2 350 mm Sisäkorkeus: 1 750 mm Sisäpituus: 2 565 mm Katso 360° tour osoitteessa: https://bit.ly/eadvanz-tour
Holmatro-laitteita tuo maahan Esteri Group. Lisätiedot: lasse.moisio@esterigroup.fi peter.kallio@esterigroup.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Terien nopeuden säätö tapahtuu käyttöpainikkeella. Terien avauma on 59 mm ja teoreettinen leikkuuvoima on 220 kN/22,4 t. Se mahtuu ahtaisiin paikkoihin litteän keskipultin ja kallistettujen leikkuuterien ansiosta. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA. Holmatro CCU10-leikkuri painaa käyttökunnossa 4,9 kg. 77 MINILEIKKURI HOLMATROLTA Holmatro julkaisi Interschutz-messuilla Saksassa akkukäyttöisen mini-/poljinleikkurin. Valmistaja lupaa jopa 70 leikkausta yhdellä CAS-yhteensopivalla akulla, jonka latausaika tyhjästä täyteen on noin 30 minuuttia. Työkalu soveltuu muun muassa ohjauspyörän, polkimien, niskatukien, kaltereiden ja ketjujen leikkaamiseen. IP 54 –suojatussa laitteessa on LED-valot. EN13204-standardin mukainen työkalu toimitetaan kahdella akulla
78 systole & palokuntalainen Tuomo Sertti Myyntijohtaja puh. HÄLYTYSAJONEUVOT HÄLYTYSAJONEUVOT. 040 532 9584 tuomo.sertti@tamlans.fi Turo Pusa Yksikön esimies puh. Tamlans tarjoaa yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa koko maan kattavan huoltoverkoston, 16 pisteessä pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti sekä suunnittelemme ajoneuvon yhteistyössä asiakkaan kanssa vastaamaan jokaisen käyttäjän yksilöllisiä tarpeita. 0400 970 684 turo.pusa@tamlans.fi www.tamlans.fi TAMLANS HÄLYTYSAJONEUVOT TAMLANS TAMLANS GLOBAALIA VARUSTELUOSAAMISTA GLOBAALIA VARUSTELUOSAAMISTA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA Tamlans Hälytysajoneuvot tarjoaa ensiluokkaista varustelua pelastusalan eri ajoneuvoihin
Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti sekä suunnittelemme ajoneuvon yhteistyössä asiakkaan kanssa vastaamaan jokaisen käyttäjän yksilöllisiä tarpeita. Kuvien perusteella voidaan jälkikäteen arvioida esimerkiksi ajoneuvojen sijoittelua ja käytettyjä taktiikoita. HÄLYTYSAJONEUVOT HÄLYTYSAJONEUVOT. Ja mitä tulee kansalaisten kuvaamiseen, niin on sattunut tilanteita, joissa ohikulkijan ottamista kuvista on ollutkin hyötyä. Pientä kritiikkiä mediaa kohtaan saakin olla, kun onnettomuuskuvia halutaan kansalaisilta korvausta vastaan. JOS PELASTUSTOIMESSA kielletään kansalaisilta noiden kuvaaminen, niin eikö sen tulisi koskea pelastuslaitoksia ja sopimuspalokuntia itseäänkin, mitä Kuvausvastuu ensihoitoyksikölle. Entä maastopalot ja puunraivauskeikat ja vastaavat. Palonsyyntutkinta on yksi syy, minkä takia kuvia tarvitaan, mutta myös koulutuksen kannalta kuvat ovat tarpeellisia. KUVIA TARVITSEE MYÖS MEDIA. Mutta miten määritellään onnettomuuspaikka. Tamlans tarjoaa yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa koko maan kattavan huoltoverkoston, 16 pisteessä pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle. 0400 970 684 turo.pusa@tamlans.fi www.tamlans.fi TAMLANS HÄLYTYSAJONEUVOT TAMLANS TAMLANS GLOBAALIA VARUSTELUOSAAMISTA GLOBAALIA VARUSTELUOSAAMISTA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA Tamlans Hälytysajoneuvot tarjoaa ensiluokkaista varustelua pelastusalan eri ajoneuvoihin. Kamerakalusto on lisääntynyt, ja muutamassa laitoksessa livekuvaa lähetään P3:lle tai tilannekeskukseen. PELASTUSTOIMESSA KUVAAMINEN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN ON TÄRKEÄÄ. 040 532 9584 tuomo.sertti@tamlans.fi Turo Pusa Yksikön esimies puh. Olettavasti kampanjalla haetaan enemmän sitä, että liikenneonnettomuuksia ei kuvattaisi. Muuttuuko onnettomuuspaikka ei-onnettomuuspaikaksi, kun pelastuslaitos poistuu paikalta. Sosiaalisessa mediassa on suurta hajontaa, kuinka pitkälle pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat jakavat kuvia ja videoita tilanteisiin liittyen. Esimerkkinä tästä on tilanne, jossa rakennuspalon syttymissyy voitiin rajata toiselle puolelle rakennusta sivullisen ottamien kuvien perusteella, vaikka palon oletettiinkin syttyneen vastakkaiselta puolelta. Tuomo Sertti Myyntijohtaja puh. Lehdissä voi olla aika tyhjää, jos onnettomuuspaikkojen kuvaaminen kaikilta osin loppuisi. 79 mielipide Vanheneva sammutusmies MENEILLÄÄN OLEVAN KAMPANJAN ”Kuvaa elämää, älä onnettomuuspaikkaa” idea on loistava. Kohteeseen tulleelle ensihoidon yksikölle voisi aivan hyvin sälyttää tilannekuvauksen vastuun, jos yksiköllä ei ole tilanteessa muuta tehtävää. laittavat someen
”Asia ei kuulu meille” Ongelmana ongelmien omistajuus Kaiken kehityksen kehtona on ongelman ratkaiseminen. Jokseenkin kaikki ongelmat voidaankin ratkaista. Taloudelliset ongelmat taas vastaavasti muuttuvat ”poliittisiksi”. Mikä se ”riittävä” sitten onkaan, se jää pelastustoimialueen arvioitavaksi. Kaikki hälyttämisen viiveet ja puutteet heijastuvat välittömästi käytettävissä olevien resurssien käytettävyyteen. Lopputuloksena on se nykyinen GSM-Virve-Sec/ WhatsApp-You_Name_It-viritelmien sekasotku, jonka tuotos ei mitenkään täytä kansalaisten oikeutettua tehokkuusvaatimusta. Pelastuslaitokset taas usein mieltävät sopimuspalokuntiaan reppufirmatyyppisinä alihankkijoina, joiden tulisi itse vastata lähtövalmiudestaan, hälytysjärjestelmää myöten. Hälyttämisongelman omistaja Aloitetaan yksinkertaisimmasta päästä eli sopimushenkilöstön hälyttämisestä. Tässä jutussa analysoidaan pelastustoimen muutaman ongelman omistajuus. 80 systole & palokuntalainen Ongelman ratkaiseminen yleensä noudattaa seuraavaa kaavaa: havaitaan ongelma, todetaan ongelman omistaja eli kenelle ratkaiseminen kuuluu, analysoidaan ratkaisuvaihtoehtoja ja kääritään hihat. Sopimushenkilöstön koulutus Lain mukaan pelastuslaitokset vastaavat siitä, että sopimushenkilöstöllä on riittävä koulutus. Peruskurssin sisällön määrää Pelastusopisto. 10 %:n vaihtuvuudesta pitävät paikkansa (tarkkoja lukuja ei tiedä kukaan), niin jatkuvuuden turvaaminen vaatisi noin 1.350 uutta peruskurssilaista vuodessa, valtakunnan tasolla laskettuna. Teknisen ongelman ratkaisu toki usein muuttuu taloudelliseksi ongelmaksi. Palokunnissa liikkuva huhu, että kursseja tulisi järjestää huomattavasti nykyistä tiheämmin, se on vain vahvistamaton huhu. Toteutuuko tämä, sitäkään ei tiedä kukaan, koska ongelma ei ole kenenkään pöydällä. No, kun asia ei näyttäisi kuuluvan kenellekään. ”Onneksi” kansalaiset eivät ole siitä tietoisia. Paljonko sopimushenkilöstön koulutukseen tulisi oikeasti panostaa rahaa, sekin on vain arvailua, koska koumielipide Teksti Silvio Hjlet Kuva Freebik. Rahaakin voisi olla. Hälyttäminen kun sattuu olemaan keskeinen päivittäinen olemassa olevan resurssin hyötykäytön väline. Poliittiset sitten kompromisseiksi. Jos olettamukset noin 13.500 sopimushenkilöstä ja niiden n. Mistä sitten kiikastaa. Tekniset välineet ovat olemassa. Keskeisessä asemassa on pelastustoiminnan peruskurssi, joka antaa sen muodollisen osallistumispätevyyden. Mistä johtuu, että maamme sopimuspalokuntien henkilöstön hälyttämiseen ei ole olemassa yhtenäistä valtakunnallista, varmatoimista ja parhaimmassa tapauksessa kokonaisresurssihallintana toimivaa kaksisuuntaista hälyttämisjärjestelmää. Hyvinvointialuekuvio ei tätä oikeasti tule muuttamaan. Simppeliä – paitsi omistajuuden määritys. Jos kunnat viisaudessaan katsovat tarvitsevansa varmatoimista hälyttämisjärjestelmää, niin sellainen hankitaan. Kursseja järjestetään, yleensä pelastuslaitosten kustantamina, mutta se ei vielä takaa riittävyyttä. Sopimuspalokunnat pääsääntöisesti katsovat, että hälyttäminen kuuluu ”yhteiskunnalle”. Jatkuvuus on sitten eri asia. Useimmat palokuntien tehtävät ovat kuitenkin oikeasti sellaisia, että oikeasti pärjätään varsin yksinkertaisilla taidoilla, joten riittävyyden arviointi tulee harvoin eteen. ”Kuntien” mielestä asia kuitenkin kuuluu yhteisille pelastuslaitoksille. Sen sijaan kurssien järjestämisestä niin runsaasti, että jatkuvuus olisi turvattu, siitä ei määrää kukaan. Ongelman omistaja on keskeisessä roolissa. Sisäministeriön pelastusosaston mielestä sopimushenkilöstön hälyttäminen toistaiseksi kuuluu kunnille. Vastuuketju sulkeutuu, ilman että ongelman omistaja olisi selvä. Ongelman selkeää omistajaa ei löydy, joten kaikki voivat viitata muualle – koko kämmenellä. 10 M€ kertapanostus olisi poikaa
Siksi sellaista rahaa kokonaisvaltaisina summina ei myöskään näy pelastustoimen talousarvioissa. mielipide. Miten oletettuihin synergiasäästöihin mahdollisesti päästään jääköön sekin tässä pohtimatta. 81 lutusvajeongelmalla ei ole omistajaa. Sisäasiainhallinnon oma rahoitusvastuu rajoittuu lähinnä Pelastusopistoon. Päällikkökoulutuksen ohella on sopimuspalokuntien keskuudessa muutama muukin asia, joka hyvin hoidettuna vaatisi hieman rahaa. Sikäli kätevä sellainen, ettei sille ole todellakaan osoitettavissa omistajaa. Pelastajavajeongelma Julkisuudessa on ”yllättäen” pulpahtanut esille arvio, että lähivuosina tarvitaan 1.000 ammattipelastajaa lisää. Sen sijaan voidaan pohtia, onko henkilöstön mitoituksessa ja resurssijakaumassa ongelmaa, ja silloin, kenen se voisi olla. Yhteensä siis ainakin 2.100 päällikkötasolle koulutettua. Taas se ongelma on jonkun muun. Mutta ei, se ongelma ei ole ministeriön, vaan tulevien hyvinvointialueiden. Miksi ihmeessä sisäministeriö pönkittäisi savusukelluskelpoisten palopelastajien kouluttamista sairaankuljetustehtäviin sellaisessa laajuudessa, ettei varsinaisiin tehtäviin jäisi pelastajista pulaa. Tilastonikkareille se ei voi olla yllätys, mutta kaikkihan eivät ole tilastonikkareita. Siellä se lopullinen viisaus piileskelee. Tällaista rahaa ei kuitenkaan näy määrärahaesityksissä, koska rahavajeongelmalla ei ole omistajaa. Palokuntien keskuudesta onkin esitetty, että hälytysjärjestelmän ohella olisi lisäpanostustarvetta n. Lähtökohtaisesti sosiaalija terveystoimen hallinnoimiin hyvinvointialueisiin on tavallaan sivusta ympätty sisäministeriön toimialaan kuuluva pelastustoimi. Osa siitä on kertaluonteista, osa vaatisi vuosittaista rahaa. Mutta siihenkin saattaa löytyä selitys: Jos oletetaan, että ambulanssitoiminnan ensisijaisena kohderyhmänä on terveystoimen asiakaskunta, ja jos oletetaan, että pelastustoiminta taas on sisäministeriön vastuulla, niin herää kysymys, onko näiden toimialojen välinen vastuunjako eli vajeongelmien omistajuus ongelma. Olisiko sittenkin syytä tarkastella Helsingin kaupungin palolaitoksen kunniakkaita perinteitä ainakin valtakunnan tasolla uudelleen. 40 M€:n edestä, jotta systeemi toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Toki asiaa voidaan tarkastella myös siltä kantilta, että panostus sopimushenkilöstön saatavuuteen saattaisi olla eräs osaratkaisu, mutta jätetään sekin tällä kertaa pohtimatta. Jos vaihtuvuus on se sama oletettu 10 % niin päällikkökurssista pitäisi vuosittain saada 210 henkilöä tuutista läpi. Pikaisesti katsottuna se ei näyttäisi olevan kenenkään, koska kukaan ei ole oikeasti vielä esittänyt pelastustoimen henkilöstövajeen täyttämiseen riihikuivaa määrärahaa. No, nythän kaikilla sopimuspalokunnilla ei ole päällikköä lainkaan, vaikka sellainen olisi joka palokunnassa suotava, ja se kolme on usein jo ylellisyyttä, mutta puhtaan teoreettisesti katsottuna näyttäisi olevan jatkuvuudessa ongelma. Lisärahantarve ei näy esityksissä Voisi olettaa, että pelastustoimen rahoitus puutteineen kaikkineen olisi jotenkin sisäministeriön asia, koska ministeriöhän valvoo ja ohjaa. Koska opisto itse ei tuota kehyksien ohella sopimuspalokuntien koulutusta muuten kuin päälliköiden osalta, on opiston osuus koulutuspotista helposti arvioitavissa: Sopimuspalokuntia on runsas 700, ja jokaisessa tulisi redundanssin ja kehittymisen takia sekä vastuun jakamiseksi olla ainakin kolme päällikköpätevää. Pohditaanpa vaan sitä, kuka ongelman omistaa. Jos ambulanssien miehitysmalli on sellainen, että oikeasti lääkinnällisiin tehtäviin onkin varattu mukaan etenkin fyysisiin suorituksiin suuntautunut erikoishenkilöresurssi, niin katseet kääntyvät ministeriöiden väliseen ongelmajakoon
Knappast skulle den för egen del kräva den diskriminering, det behov att gömma sig eller den svagare ställning som könsoch sexualminoriteterna upplever. Ofta är de mest högljudda åsikterna även negativa och de har en benägenhet att få oproportionerligt stor synlighet i jämförelse med hur åsikterna i verkligheten fördelas. Det är även ett utomordentligt sätt att öppet fira för en positiv sak i stället för att gräva ner sig allvarliga och arga i sina stridsgropar och komma med krav. På basen av den popularitet man fått verkar det fungera bättre än en demonstration. De är sådant för vilket världen inte borde ha plats. Den som gav responsen var av den åsikten det på något vis skulle vara diskutabelt att endast lägga upp en postning om man inte driver saken konkret och regelbundet under hela året för en diskussion om den. Glädje och karnevalstämning utgör en svår mur att forcera och mot det är det svårt att kämpa. Även en majoritet har förstås möjligheten att flagga för sina festdagar alldeles på samma sätt som en minoritet – det är bara att sätta upp en karneval och ge sig ut på gatan. Även minoriteten har själv gjort sin fest, utan att få karnevalen presenterad för sig på silverfat, vilket en majoritet kan tänkas tro. DÅ PRIDE DRIVER på jämlikheten så vad månne en majoritet skulle driva på. SÅVÄL ARBETSGIVARREPRESENTANTENS SOM PRIDEFÖRESPRÅKARENS BERÄTTELSER är goda exempel på hur man lägger märke till högljudda åsikter, de må sedan representera vilka avsikter som helst. Glädje får människorna på sin sida. Negativitet för sällan saker framåt. 82 systole & palokuntalainen Glädje får människorna på sin sida INFÖR PRIDEVECKAN KONSTATERADE EN ARBETSGIVARREPRESENTANT ungefär så att tiden för fest infaller först då det finns en egen dag för heteropersoner. ledare MARKO PARTANEN Chefredaktör Systole. Varför måste man ens. DÄRFÖR ÄR PRIDE ÄVEN ett exceptionellt och föredömligt sätt att ta ställning. Även Pride var ursprungligen en demonstration men under tidernas lopp kom folk att börja driva sin sak i karnevalsanda. I Systole är detta besvärligt, eftersom det ibland känns som om vi inte ens skulle kunna följa med akutvårdsfrågorna tillräckligt. Ett väldigt hård svartvit inställning till en glad karneval som driver jämlikhetens sak. Det blev en känsla av att det skulle vara fel understött att endast lägga upp en enskild postning! Man borde alltså genom hela året aktivt följa med Pride-frågor och gripa tag i dem för att få fullmakt att stöda saken under Pride-veckan. EN PRIDEFÖRESPRÅKARE godkände inte som sådan den postning som Systole lade upp på sociala media om Pride
Även om diktatpolitik är att vänta så lönar det sig dock för avtalsbrandkårerna och deras intressebevakare att noga ge akt på hur akutvården arrangeras på de olika områdena, hur räddningsverkens finansiering ser ut och särskilt på förändringar inom förvaltningspersonalen och beträffande avtalsbrandkårernas position. Deras position som en del av välfärdsområdets tjänsteproduktion kommer med största sannolikhet att utvecklas i olika riktningar på de olika områdena. Yrkesmännens förmåner tryggas av ett avtalssystem som täcker hela Finland. Inte heller att utöva samhällspåverkning via många kanaler. VÄLFÄRDSOMRÅDENA bereder sina egna avtalsfunktioner och avtalsbrandkårernas faktiska påverkningsmöjligheter beträffande de stora och mäktiga välfärdsområdena kan tyckas vara ringa. Räddningsöverdirektör Kohvakkas avdelning inom inrikesministeriet har endast skenbart intresserat sig för saken i festtal och några arbetsgruppsrapporter som inte lett till konkreta åtgärder. Under de senaste åren finns det bland sjukvårdsdistrikten redan ett tiotal exempel på lösningar i den riktningen. ATT AKUTVÅRDEN ÖVERFÖRS att bilda en tjänst som självproduceras av välfärdsområdenas hälsovårdssektor håller på att bli ett allt mer sannolikt scenarium för de närmaste åren. Enligt somliga är räddningsverksamhet lönsam och effektiv endast om det egna gänget sköter alltsammans och således även akutvården. Så finns det ännu de som stöder ett partiellt samliv. Paradoxalt nog är situationen för avtalsbrandkårernas del en alldeles annan. 83 PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör Palokuntalainen Endast fyra månader kvar till välfärdsområdesstarten BEREDNINGEN AV VÄLFÄRDSOMRÅDENA har framskridit så att några områden rätt smidigt övergår till det nya systemet. BETRÄFFANDE AVTALSBRANDKÅRERNA kommer den splittrade praxisen alltså att fortsätta. Sannolikt kommer vi att få se ett flertal olika modeller och varierande praxis. I FRÅGAN OM VEM SOM SKALL AKUTVÅRDA OCH TRANSPORTERA PATIENTER är det i praktiken omöjligt att sammanpassa ytterlighetsåsikterna. Då starten går 1.1.2023 kl 00.00 är startblocken inte på samma linje såsom vid sprinterlopp. Branschens förbund har å sin sida inte ordentligt förberett sig för att påverka inom det tidsfönster som i praktiken redan stängt sig. Någon riksomfattande avtalsmodell kommer man knappast att få till stånd, så välfärdsområdena kommer nog att göra upp brandkårsavtalen enligt eget förgottfinnande och egna modeller. Här ligger dock ett uns av sanning, för välfärdsområdena i Finland är väldigt olika. Situationen är beklaglig och allvarlig, trots att många påverkare inom räddningsbranschen påstår annat. Inom en del välfärdsområden har man redan dragit upp preliminära riktlinjer för akutvårdens tjänsteproduktionshelheter på några års sikt, men inom några områden fattar man beslut först under igångkörningsåret 2023. Det är aldrig för sent att reagera på beslut som leder i fel riktning. Andra stöder igen en akutvård som är helt avskild från räddningsväsendet. FÖRST ÅRET 2025 kommer att visa hur ”den slutliga lösningen” kommer att se ut. En del räddningsverk med Helsingfors i spetsen håller emellertid med händer och tänder fast i produktionen av akutvårdstjänster. ledare. FÖR RÄDDNINGSVERKEN kommer det inte att bli några problem då man ansluter sig som en del av välfärdsområdenas organisation. Man kan ju föreställa sej hur bra det blir då varje välfärdsområde själv kan bygga upp sin egen praxis. Skillnaderna är stora, vilket ger rum för en söndra_och_behärska-politik. För en stor del områdena är beredningen emellertid mer eller mindre på hälft
Saurus Oy 4. Mattilan Säiliö Oy 7. Sisu-Auto 19. Veho 10. Lahden autokori Oy 26. Erhomet Oy Kaarina 13. Paja Viher-Vehmas Ky 6. Oy Helsingin Autokoritehdas Ab Helko 28. Serlachius Oy 2. Erikoiskori 7. Jurvas (Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen oma ”tehdas”) 22. Vema 18. Sammutin Oy 28. Mitä virheitä vastauksista löytyy. Lieksan Säiliötuote 18. Kolmen eniten firmoja ehdottaneiden vastaajan vastaukset laitamme nyt lukijoiden ruodittavaksi. Masalin & Kumppanit 14. Mako Oy (Suomalaisen paloautokirjan mukaan valmistanut nostolava-auton) 24. Kokemäki) 17. Bronto Saurus 29. Jorpe (letkuautoja/kalustoautoja) 30. Conlog 14. Erikoiskori Oy 3. Virtasen Autokoriteollisuus 17. Mako Oy VASTAAJA B 1. J5L (kuin yllä) 12. Vedonex 10. Erikoiskori Oy 15. Carrus/Carrus Delta (Joitakin kolmossarjan Scanioita ainakin.) 20. Sammutin Oy 14. Jurvas 13. Iikori (ainakin Helsinki 055: HKL:n kikkamiesten auto) 8. Nummela Oy 17. Renault Trucks 12. Penko Oy 16. Kiitokori Oy 5. Wiima (Johtokeskuksia) 29. Veljekset Kulmala 2. Nummela Turku Oy 24. Erhomet 15. Kulkeva 15. Saurus 5. Pronto Skylift 19. Viher-Vehmas 8. Profile Vehicles (johto-/kevytyksiköt) 11. G.A. Silverkori (jatko-ohjaamoita Piikkiö 11:een ja Hämeenlinna 31:een sekä Hämeenlinnan 37 ja 38) 11. MatCar Turku (huolto-/kalustoautoja) 16. Paja Viher-Vehmas 9. Riihimäen Autokoriteollisuus 20. K. Delta Plan (Lempäälä 21) 21. Nordic Rescue Group (ei näy valmistaja-brändinä, mutta konsernina valmistaa pelastusautoja) 31. Hollming 22. Nummela Skylift 27. Scania 9. Conlog 30. Provan Turku (erikoisautoja mm. Oy Veljekset Kulmala Ab 7. Volvo Trucks 8. Kausalan koritehdas Oy 13. Sisu Fire (Tehtaan oma linja paloautoille) 21. Kulkeva Oy 5. Voittajalle lupasimme kultaa ja kunniaa. Kiitokori 6. Autokori Oy Turku 27. Bronto Skylift 25. K. Kiitokori Oy 3. VASTAAJA C 1. Nummela 3. Rare-Kori Paimio Palokuntalainen-lehden viime numeron visassa pyysimme luettelemaan mahdollisimman monta Suomessa toimivaa tai toiminutta paloautojen (nykyinen ”virallinen” termi on pelastusauto) päällirakenteiden valmistajaa! Pelkästään ambulanssien rakentajia ei hyväksytty. Palometalli 4. Verhoomo Sorsa (IU1092) Ja sitten historian alkupäässä on useammankin palolaitoksen (Helsinki, Turku, Tampere, jne.) omat koripajat, joita voinee verrata nykyiseen Jurvaksen tuotantoon. Tamlans (kuin alla) 10. Espoo sopimus 134.) 6. Mikä kolmesta vastauksesta A, B tai C on mielestäsi paras. Mattilan Säiliö 23. Vedonex 9. Vastaukset tuttuun osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. 84 systole & palokuntalainen Yllätyskäänne päällirakennevalmistajavisassa Lukijat saavat arvioida vastaukset LETKUT SOLMUSSA VASTAAJA A 1. Carrus 12. K. Vema 26. Machineryline 11. Kulkeva 16. Korpivaara Oy (Ainakin maahantuontia) 25. Saurus Oy 4. Nummi lift Oy 23. Veljekset Kulmala 2. Nikulan konepaja Oy Paattinen (Säiliöautoja, mm
Hän vilkaisee kelloa ja toteaa, että: jos nyt otan saikun, päivystyksestä jää käteen vain ripuli. Mönkijän perässä on kärry, jolla väsähtänyt saatetaan tarvittaessa leposijalle. Paella on ajanut mutkaisella suoliston pikataipaleella pohjat ja on tulossa pian maaliin. ”Riippuu tuntipalkasta”, Dave vastaa. Sen katolla lukee: Jalla Jalla Fast Food. ”Siinä kohtaa mönkijästä puhkeaa rengas, valitettavasti”, hän päättää. ”Noin paljon potilaita, tulispa keikka”, Dave pohtii. Paella lautanen napsahtaa nopeasti kyytimiehen kouraan. Jonon pituuden täytyy olla suoraan verrannollinen ruoan makuun, Dave ajattelee. Teksti Marko Partanen Piirros Miia Toronen aarne & dave Paella. Dave pohtii rahan teon helppoutta. Hän kertoo asiakkailleen, että lähtee katsomaan, onko ea-pisteellä Imodiumia. Se perässä tulee torjuva käden liike. Vartin päästä luomet avautuvat kuin katkaisijasta kääntämällä. Jostain kuuluu hyvää musiikkia. Tuntipalkka on sellainen, millä kyytimies liikuttaa tarvittaessa vaikka troolaria. ”Hae vielä karttaruutu G-kympistä yksi kuorma” Dave katsoo karttaruutua, se on aivan Anna Abreun lavan tuntumassa. Asiakas tyytyy ottamaan tarjotun avun, koska ammattihenkilö sitä ehdottaa. Tutun kuuloinen EA-päällikkö käskee Davea evakuoimaan oireisia potilaita äskettäin pystytettyyn eristyspisteeseen. Paella putoaa tuulensuojaan ja mies käy uudestaan kärryyn päälle levolle. 85 ”Tarjolla ea-päivystystä rokkifestareilla helppo homma ja hyvät bändit”, rekryhenkilö kirjoittaa tekstarissaan. Työpari Aarne on hetkeä aiemmin pestautunut EA-päälliköksi. ”Oliskohan paellaa?”, Dave äkkää ja nostaa päätään. Ruikulipandemia on päässyt irti. Tarjous kuulostaa hyvältä, Dave tarttuu siihen. Ei Dave sellaiseen ollut lupautunut. Hän asettelee ensihoitorepun peräkärryyn mukavasti, laittaa päänsä sen päälle ja levittää kroppansa muutenkin mukavaan lepoasentoon. Samalla joku koputtelee olkapäähän: ”Ei sulla olis Imodiumia?” ”Ei mutta Aspiriinia on, laitetaanko sitä”, Dave kysyy. Vatsa on täynnä, ja silmät painuvat kiinni. Ea-päivystäjä asettautuu omaan jonon Jalla Jalla -kojun taakse, ja pistää päänsä telttakankaiden välistä sisään. Ajat mönkijällä pyydettyyn paikkaan ja laitat laastarin tai annat aspiriinin”, kuuluu lyhyt ohjeistus. Ei tule ja Davesta tuntuu, että hän voisi olla itsekin jonossa tuljuttamassa kärryn laitoja. Jonottajat hytkyvät, mutta liikehdintä ei johdu festarimusiikista. Se, se oli”, Dave muistaa asiakkaan sanoneen. Dave saa ajettua ehkä 50 metriä, kun radio hälyttää. Dave paikoittaa ajoneuvoyhdistelmänsä puun alle varjoon. Evakuointia varten avataan mönkijäreitti festarialueen takakulmaan. ”Kuuntelet radiota. Sieltä palattuaan jono peräkärryllä on pitempi kuin Jalla Jallan edustalla. ”Jonottakaa sillä välillä vaikkapa vessaan”, ea-päivystäjä ehdottaa. Sitten ammattihenkilön on etsittävä pikaisesti käymälä. Ihan vieressä pitkä jono, joka vie kojulle. Sitä paitsi, jos Jalla Jallan eväs pysyy sisällä, niin Anna Abreu aloittaisi esityksensä pian. Davella on kuin onkin vip-etu. Hänen sieraimiinsa leijailee törkeän hyvä tuoksu. ”Mun pitäs päästä huoltoon”, Dave ilmoittaa ea-päällikölle. ”Osaatko ajaa mönkijällä?” rekryhenkilö kysyy. Alkaa järjetön mönkijäsafari. ”Imodium
86 systole & palokuntalainen LIEKINHEITTÄJÄ Erikoistumiseen satsattava edelleen PALOKUNTIEN ERIKOISTUMISEEN on alueellisen pelastustoimen aikana panostettu vaihtelevasti, ja laitokset ovat edenneet erikoistumishankkeissaan huomattavan eritahtisesti. AMMATTIPALOASEMIEN KESKINÄINEN TYÖNJAKO on muokkautunut kaikissa laitoksissa ilmeisen toimivaksi. Myös vaarallisten aineiden ja öljyn torjunnassa erikoistumisella on pitkät perinteet. Sopimuspalokuntien erikoistumisessa on kuitenkin vielä paljon tehtävää. AMMATTIPUOLELLA siis melkein kaikki on hyvin, vaikka petrattavaakin löytyy. Se on huomioitu jollain tavalla 12 pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksissä, mikä on niukka enemmistö pelastuslaitoksia.” MYÖS KÄYTÄNNÖN TOIMINNASSA sopimuspalokuntien erikoistumisen huomiointi vaihtelee suuresti. Paineilmalaitehuolto, letkuhuolto ja korjaamotoiminta ovat esimerkkejä alueellisesti keskitetyistä, operatiivista toimintaa tukevista palveluista. Sopimuspalokuntasektoria ei nähdä varteenotettavana tai luotettavana kumppanina. Joissakin laitoksissa sopimuspalokuntien resurssit on hyödynnetty hyvin, mutta osassa on paljon kehittämisen varaa. Jälkimmäisissä kyse on mitä ilmeisimmin päättävien ja toimeenpanevien ammattihenkilöiden asenteista. fi/bitstream/handle/10024/751481/Marin_Petja%2C%20opinn%C3%A4ytety%C3%B6.pdf?sequence=2. PELASTUSJOHTAJIEN JA –PÄÄLLIKÖIDEN tulisi vaivautua lukemaan Marinin 75-sivuinen teos ajatuksella, ja sen jälkeen katsoa peiliin ja kysyä itseltään: ”Mitä minä voisin tehdä hyödyntääkseni laitokseni sopimuspalokuntaresursseja parhaalla mahdollisella tavalla?” LUE OPINNÄYTETYÖ TÄÄLTÄ: https://www.theseus. Pisimmälle viety, ja pitkän historiallisen taustan omaava palokuntien operatiivisen erikoistumisen laji on vesisukellus. KYMENLAAKSOLAISEN PETJA MARININ toukokuussa julkaistu ansiokas opinnäytetyö Sopimuspalokuntien erikoistuminen pelastustoiminnassa kertoo, että ”Sopimuspalokuntien erikoistumisen huomiointi pelastuslaitosten palvelutasopäätöksissä on varsin vaihtelevaa
Palo & Pelastus Työskentele turvallisesti Turvallisest i ja mukavast i työvuoroon ! Perinteinen, Innovatiivinen, Laadukas! Kulmala Völkl Palokuntalainen syyskuu 2022 205x275.indd 1 15.8.2022 19.59. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Mallistoa palomiehille, pelastajille, vartioille, sotilaille ja poliisille. 87 Jalkineita ammattilaisille jo vuodesta 1926! Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Lisäksi nopeat toimitukset valmistajalta Saksasta. Suoraan varastosta sammutusjalkineet Leutnant Pro, Komendant Pro ja Primus 21
88 systole & palokuntalainen Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. 24?%). Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. alv. VEHO VEHKALA Vehkalantie 10 01730 Vantaa 010 56916 VEHOTRUCKS.FI Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin mallistosta monipuoliset ratkaisut ensihoidon ja pelastusalan ammattilaisille. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi. Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palveluverkostoksi. Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 14 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itsenäisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Ensihoitoja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa