6 bar, 250 l/min. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. 8 bar • Maksimi-imukorkeus 9 metriä • Öljytön alipaineimulaite • Ruostumaton polttoainesäiliö • Sähkökäynnistys • EFI polttoaineensuihkutus HOLMATRO CCU10 MINI-/POLJINLEIKKURI TOHATSU VE500AS MOOTTORIRUISKU UUTUUKSIA VUODELLE 2023! Holmatro CCU10 on akkukäyttöinen mini-/poljinleikkuri. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Leikkuri soveltuu muun muassa ohjauspyörän, polkimien, niskatukien, kaltereiden ja ketjujen leikkaamiseen Tohatsu VE500AS on kompakti ja tehokas moottoriruisku.. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi • Kevyt (4,9 kg käyttökunnossa) • Mahtuu ahtaisiin paikkoihin (litteä keskipultti ja kallistetut leikkuuterät) • 59 mm avauma terissä, teoreettinen leikkuuvoima 220 kN/22,4 t • Terien nopeuden säätö käyttöpainikkeella • IP 54 -suojattu • LED-valot helpottavat työskentelyä • Akun latausaika noin 30 minuuttia • Jopa 70 leikkausta yhdellä akulla • Toimitetaan kahdella akulla • CAS-yhteensopiva akku • EN13204-standardin mukainen työkalu • Kevyt (56 kg käyttökunnossa) • Helppo käyttää • Korkea suorituskyky • 90 astetta kääntyvä painepää • Pumpun suorituskyky (3 m korkeudessa) 525 l/min. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja
Me Palokuntalainen-lehden toimituksessa haluamme lukijoilta vinkkejä alan murroskauden (jatkuva) ilmiöistä ja niiden vaikutuksista palomiehen tai palokuntalaisen arkeen. Koronaepidemia, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi, kasvava inflaatio. Rohkeasti nakit näppäimille ja meiliä osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Rauhallista joulun odotusta! Toimitus 18-19 Kiertueella nuorisotoimintaa näkyväksi Vanheneva sammutusmies 51 32-41 Palokunnissa 130 etäohjattua ilma-alusta Lingottua 29 Mielipide 48. 3 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Siinä ilmiöitä saamaan pelastusalan kirjat sekaisin. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Lämpökameramies 31 Brandkåristen 63 Ledaren 53 sisältö Maailmankirjat sekaisin Tämä vanha sanonta pitää tänään hyvin paikkansa. Hyvinvointialueisiin siirtyminen, koulutusuudistus, henkilöstöpula, pelastustoimen edelleen jatkuva sirpaleisuus. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Satakunnan pelastuslaitos KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Ett färskt dykarinstruktionsutkast var ute på runda Pääkirjoitus Letkut solmussa Liekinheittäjä 5 64 66 20-29 ahvenanmaan pelastustoimi 22. Siinä muutama jokaisen kansalaisen arkeen vaikuttavista ilmiöistä
Alushuppu Protect 2-kerros Protect 2-kerroksinen palomiehen alushuppu tarjoaa optimaalisen suojan laajennetun kaulaja niska-alueen ansiosta. (03) 3142 1505 S-Gard valmistaa laadukkaat palopuvut eri käyttötarkoituksiin 130 vuoden kokemuksella korkealuokkaisista materiaaleista. Erityispitkien resoreiden ansiosta ei painetta saappaita käytettäessä. 03 3142 1505 ESPOO Koskelontie 15 p. Alusvaatteet Comazo palosuojattu Comazon palosuojatuissa alusvaatteissa on käyttömukavuutta parantavat litteät saumat. Tilaa nyt hyvissä ajoin ensi kesän metsäpaloihin! TAMPERE Kuokkamaantie 4 p. 03 3142 1555 PORI Satakunnankatu 38 p. Hyväksyntä EN 13911:2017. (03) 3142 1550 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. Materiaalit serti?oitu EN ISO 11612 ja EN 1149-5 mukaisesti. Litteiden saumojen ansiosta ihanteellinen käyttömukavuus. Parasta päälle ja alle! S-Gard Ranger 2.0 metsäpaloasu Luotettava suoja-asu metsäpaloihin. Materiaalit: 48,5 % Aramidi, 48,5 % Viskoosi / Lenzing FR®, 3 % Hiilikuitu / Belltron®. Kevyt, hengittävä ja hyvän liikkumisvapauden tarjoava asu monipuolisilla toiminnallisuutta parantavilla yksityiskohdilla. (03) 3142 1530 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. (03) 3142 1560 ESPOO Koskelontie 15 p. 03 3142 1530 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. (03) 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. 03 3142 1507. TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. 03 3142 1522 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. Asuissa on kaikki merinovillan hyvät ominaisuudet; hyvä lämmöneristyskyky ja kosteuden siirto pois iholta. 03 3142 1560 VANTAA Tikkurilantie 68 p. Alushuppu Protect kalvolla Protect 2-kerroksinen palomiehen alushuppu kalvolla tarjoaa integroidun kalvon ansiosta suojan hiukkasilta, bakteereilta, viruksilta, nesteiltä ja kuumalta höyryltä. Hyväksyntä EN ISO 15384:2020. Woolpower Merino Lite Woolpowerin Merino Lite alusvaatteiden materiaali on Ullfrotté Original, joka kehitettiin Ruotsissa 1970-luvun alussa yhdessä armeijan, lääkäreiden ja selviytymisasiantuntijoiden kanssa. (03) 3142 1507 VANTAA Tikkurilantie 68 p. 03 3142 1565 LAHTI Ansiokatu 2 p. Materiaalit: 80 % merinovilla, 20 % polyamidi. Hyväksyntä EN 13911:2017. (03) 3142 1565 LAHTI Ansiokatu 2 p. TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. 03 3142 1550 www.tamrex.. 4 palokuntalainen PK111 www.tamrex.. (03) 3142 1522 TAMPERE Aunankorvenkatu 7 p. (03) 3142 1555 PORI Satakunnankatu 38 p. 03 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p
Muutama laitos ylläpitää edelleen VHF-järjestelmää. Mobiilidatapohjaiset hälytysjärjestelmät kaatuvat, jos netti kaatuu. Ovatko pelastuslaitokset varautuneet siten, että polttoainetta riittää, vaikka polttoaineiden jakelussa tapahtuisi blackout, eivätkä pumput toimisi. Suurin osa varautumisesta liittyy kuitenkin hyvin arkisiin ja mahdollisiin tapahtumiin ja on julkista. Niiden tarpeesta tiedämme puhutun jo viime keväänä, mutta missä pelastusajoneuvojen paperikartat ovat. pääkirjoitus JO KUUKAUSIEN AJAN olemme saaneet kuulla poliitikkojen ja virkamiesten kehuvan, kuinka meillä on vahva puolustuskyky ja kuinka hyvin olemme varautuneet poikkeusoloihin. VHF-pohjaiset hakulaitteet toimivat, jos VHF-verkko toimii. VIRVE-VERKKO TOIMINEE JOTENKUTEN, mutta jos esimerkiksi Peken GPS-palvelut kaatuvat ja samanaikaisesti matkapuhelinverkkojen sijaintipalvelut ovat poissa käytöstä, ainut apu ovat paperikartat. OSALLA PALOASEMISTA VARAVOIMAJÄRJESTELYT on saatettu kuntoon. OSA PELASTUSTOIMEEN LIITTYVÄSTÄ varautumisesta tapahtuu julkisuudelta salassa. Näin esimerkiksi Virve-verkon varavoimajärjestelyt. Ilman toimivia viestiyhteyksiä pelastustoiminta ontuu. Se on toimintavarma, mikäli sähköä riittää ja radiotaajuuksia ei häiritä. YHTEISKUNTA TOIMII, JOS SÄHKÖÄ RIITTÄÄ. Toiset on varustettu aggregaateilla, jotka turvaavat virran, kunnes vikaantuvat tai polttoaine loppuu. Toisissa varavirtaa riittää muutamiksi tunneiksi. Eivät ainakaan käytettävissä. Yhteiskunnan toimintakyvyn turvaamiseksi pitäisi tehdä kaikki mahdollinen nyt, kun suunnittelu ja harjoittelu ovat mahdollisia normaaleissa olosuhteissa. ONKO KAIKISSA PELASTUSAJONEUVOISSA radiovastaanotin ja henkilöstöllä tieto viranomaistiedotteiden taajuuksista. Noin puolentoistatuhannen tukiaseman varustaminen pitkän sähkökatkon varalle on kuitenkin toiveajattelua, joten tukiasemia on priorisoitu. Valistunut arvio on, että suurella osalla Suomen vajaasta 900:stä paloasemasta on tässä suhteessa vielä paljon parannettavaa. TEKSTIJA PUHEVIESTEIHIN PERUSTUVA hälytysjärjestelmä ei toimi, jos kaupallisten operaattoreiden tukiasemat pimenevät. Mutta kuinka käy, jos kohtaamme laaja-alaisen ja pitkäkestoisen sähkökatkon. Myös pelastuslaitokset tehostavat varautumistaan, mutta mitä ilmeisimmin liian laiskasti. Kaikilta löytyy toki hienojakin suunnitelmia, mutta liian usein ne ovat vain papereita tai powerpointteja, joiden yhteys reaalimaailmaan on tarkistamatta ja harjoittelematta. 5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Pelastustoimi ei osaa tai viitsi varautua poikkeusoloihin Artikel på svenska på sidan 53. Niin ammattilaisten kuin sopimuspalokuntalaisten kannattaa selvittää oman palokuntansa tilanne ennen kuin käteen jää jälkiviisaus: olisi pitänyt.. VIRVE-VERKON VÄITETÄÄN TOIMIVAN jonkin aikaa pitkäkestoisenkin sähkökatkon oloissa. SÄHKÖN JA POLTTOAINEIDEN SAANNIN sekä viestiyhteyksien varmistamisen ohella on monia muitakin osa-alueita, joiden kohdalla pelastuslaitosten varautumisessa poikkeusoloihin on järkyttävän suuria eroja
010 616 1400 www.saurus.fi | nordicrescuegroup.com Huoltovarmuutta 24/7/365 SAURUS ® ALL IN RESCUE. 6 palokuntalainen PK111 Saurus Oy | Member of Nordic Rescue Group Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh
Rahaston hallitus pitää vuosittain kuusi kokousta. Sopimuspalokuntien pienavustusten hakuilmoitus vuodelle 2023 hyväksytään kokouksessa 8.12.2022. Seuraava infotilaisuus sopimuspalokunnille järjestetään 14.12.2022 klo 18-19. mennessä. Rahasto tähdentää, että hakuilmoitusten huolellinen lukeminen on tärkeää, sillä avustusehdot sekä muutokset avustuslinjauksissa kerrotaan vuosittaisissa hakuilmoituksissa. Pienavustuspäätöksiä tehdään kaikissa rahaston hallituksen kokouksissa. Hakuaika päättyy 31.3.2023. Rahasto järjestää sopimuspalokunnille infotilaisuuksia avustusten hakemisesta ja käytöstä, joihin kannattaa osallistua. Sopimuspalokunnat voivat myös jatkossa hakea avustusta kalustoja rakennushankkeisiin sekä pienavustuksiin, myös tutkimusja kehittämishankeavustusten hakeminen on mahdollista. 7 Palosuojelurahaston TULEVAT AVUSTUSHAUT Hakuehtoihin tulee joitain tarkennuksia vuoden 2023 alusta lukien. Päätökset rakennushankkeisiin tehdään alkukeväällä 2023. Kalustohankkeiden haku avataan rahaston hallituksen kokouksessa 8.12.2022. Uudet hyvinvointialueet aloittavat tällöin toimintansa. Innovaatiopalkintoa voivat lisäksi kaikki hakijatahot tai yksittäiset henkilöt hakea. Palosuojelurahaston hallitus avaa rakennushankehaun vuodelle 2023 kokouksessaan 11.11.2022. Päätökset kalustohankkeisiin tehdään keväällä 2023. Palkitut julkistetaan pelastustoimen ajankohtaispäivillä syksyllä 2023. Tilaisuuden liittymislinkki löytyy rahaston hallituksen sivustolta (kokouspäivien alta).. Rahaston hallituksen kokouksessa 11.11.2022 avataan myös vuoden 2023 Innovaatiopalkintohaku. Kysymyksiä tilaisuuteen voi lähettää etukäteen osoitteeseen psr.sm@govsec.fi 12.12
8 palokuntalainen PK111
SPEK tutkii 28. Heikoin tilanne on kotihoidossa, jonne painottuvat myös iäkkäiden palokuolemat, Ojala sanoo. – Esimerkiksi lähihoitajilla tai kotihoidon henkilöstöllä ei ole aina mahdollisuutta osallistua edes alkusammutusharjoituksiin, saati laajempaan turvalSPEK selvitti Tulipalot lisääntyneet hoitoalan rakennuksissa lisuuskoulutukseen. Toisaalta pelastustoimen ja sosiaalija terveysalan rajapinnassa on edelleen useita paloturvallisuutta heikentäviä tekijöitä, kuten palvelujen piirissä olevien asiakkaiden tai potilaiden aiempaa heikompi kunto, mutta myös henkilöstön määrän niukkuus ja kiire. https:// www.spek.fi/wp-content/ uploads/2022/08/SPEK_ tutkii_28.pdf.. Paloriskin tilastopohjaisten tietojen päivitys. Molemmat aineistot perustuvat pelastustoimen resurssija onnettomuustietokanta PRONTOn tietoihin. Tietoa sosiaalija terveysalan paloturvallisuudesta on saatavilla esimerkiksi Suomen Palopäällystöliiton ja SPEKin järjestämässä Sosiaalija terveysalan Turvallisuusfoorumissa 8.11.2022. Kiireen vuoksi vaarojen arviointi voi jäädä toteutumatta, mutta alalla on todettu myös paloturvallisuuskoulutuksen ja alkusammutuskoulutuksen puutteita. Vuosien 2001–2007 tulokset on esitetty VTT:n vuonna 2009 julkaisemassa raportissa. Vuosien 2014–2020 tiedot ja tulosten vertailu ovat vasta julkaistusta Timo Rantamäen tutkimuksesta (SPEK tutkii 28). 044 761 0376 https://www.sppl.fi/koulutukset/koulutushaku/ sosiaali-_ja_terveysalan_turvallisuusfoorumi_2022.1264.html Lähde: Rantamäki Timo (2022). Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. 9 SPEKin julkaisema vertailututkimus tehtiin vuosien 2001–2007 ja 2014–2020 välillä. – Heikentynyt tilanne on hämmentävä, sillä sosiaalija terveysalalla on tehty määrätietoisia toimenpiteitä paloturvallisuuden parantamiseksi, SPEKin erikoistutkija Tarja Ojala toteaa. Lisätiedot: Erikoistutkija Tarja Ojala, tarja.ojala@spek.fi, puh
Työstä suoriutuminen edellyttää vahvaa sitoutumista ja motivaatiota. Tämän kustannuksen maksavat niin operatiivinen henkilöstö omalla hyvinvoinnillaan kuin pelastuslaitokset ja näin koko yhteiskunta laajemmin suurina sairauspoissaoloja työkyvyttömyyseläkekustannuksina. Yhdistettynä pahenevaan työvoimapulaan tilanne on huolestuttava. Hankkeen budjetti noin 213 000 €, josta Palosuojelurahasto rahoittaa noin 106 000 €. Hankkeen tulokset julkistetaan vuonna 2024. 10 palokuntalainen PK111 Palomiehen ammatti on vaativa sekä fyysisesti että psyykkisesti. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen käynnistämässä hankkeessa tutkitaan ja kehitetään toimintamalleja pelastajien fyysisen toimintakyvyn tukemiseen. LISÄTIEDOT Sami Maunonen Projektipäällikkö, Palomies on taktinen urheilija -hanke Keski-Uudenmaan pelastuslaitos +358 40 617 5329 sami.maunonen@vantaa.fi www.pelastustoimi.fi/keski-uusimaa Turbiinitie 14, 01530 Vantaa Palomies on taktinen urheilija. ”Palomies on taktinen urheilija”-hankkeen tavoitteena on kansallisella tasolla kestävien, käytännöllisten, kustannustehokkaiden sekä helposti monistettavien ja skaalattavien ratkaisujen löytäminen helpottamaan niin yksilöitä kuin organisaatioitakin. Hankkeen tuotoksena valmistuva materiaali sisältää koulutuskäyttöön soveltuvan kuvitetun manuaalin sekä valokuvaja videomateriaalia. Hankkeen tarkoituksena on toimia avauksena uudenlaiselle lähestymistavalle edistettäessä pelastusalan operatiivisen henkilöstön fyysistä toimintakykyä ja työssä jaksamista. Hankkeeseen osallistuvat kolme vapaaehtoista työvuoroa (interventioryhmä), kontrolliryhmä, projektipäällikkö, liikunnanohjaaja, ulkopuoliset asiantuntijat sekä moniammatillinen ohjausryhmä. Vaativan työn suorittaminen laadukkaasti tapahtuu kuitenkin tällä hetkellä suurella kustannuksella
Tällöin koulutusaika olisi noin 2-3 vuotta. Vaihtoehto 1 Pelastustoimen perustutkinto ammattikorkeakoulututkinnoksi Pelastustoimea koskevassa ensimmäisessä vaihtoehdossa peruskoulutus muuttuisi nykyisestä ammattitutkinnosta alemmaksi korkeakoulututkinnoksi (AMK). Päällystötutkinto olisi puolestaan jatkossa ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK). Lähde: Pelastusosaston tiedote 18.10.2022. Lisäksi ensihoidon osuus opinnoissa laajenisi. Lausuntokierros kestää 14.11.2022 saakka. Fyysiset pääsyvaatimukset säilyisivät ennallaan, ja sopimuspalokuntakoulutus huomioitaisiin perusopinnoissa. 11 Sisäministeriö on lähettänyt lausunnolle esitysluonnoksen pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan tutkintokoulutuksien tasoista ja koulutusjärjestelmästä. Tällöin koulutusaika pidentyisi nykyisestä 1,5 vuodesta noin 3,5 vuoteen. Pelastusopistosta tulisi muutoksen myötä ammattikorkeakoulu. Lausuntojen huomioimisen jälkeen pelastusylijohtaja luovuttaa lopulliset esitykset pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusmuutoksista sisäministerille vuoden 2022 aikana. AMK-tutkinnossa kaikki opiskelijat suorittaisivat yhteiset perusopinnot, joiden jälkeen suuntauduttaisiin esimerkiksi pelastustoimintaan, onnettomuuksien ehkäisyyn, siviilivalmiuteen tai tilannekeskustoimintaan. Fyysiset pääsyvaatimukset säilyisivät pelastustoiminnan suuntautumisvaihtoehtoon hakeutuvilla. Esitysluonnos sisältää kaksi vaihtoehtoa pelastustoimen koulutuksesta ja yhden hätäkeskuskoulutuksesta. Sopimuspalokuntakoulutus huomioitaisiin yhteisissä perusopinnoissa, mikä mahdollistaisi myös avoimet ammattikorkeakouluopinnot. Lisäksi ensihoidon osuus opinnoissa laajenisi. Hätäkeskuspäivystäjän perustutkinnon jälkeen erikoistumiskoulutusta Hätäkeskuspäivystäjän perustutkintoa esitetään säilytettäväksi nykyisen kaltaisena ammattitutkintona. Sisäministerin päätöksen perusteella käynnistetään kaksivuotinen koulutusten lainsäädäntöhanke (sisäministeriö) ja toteutushanke (Pelastusopisto). Lisäksi pelastusalan ammattikorkeakoulututkinto antaisi pätevyyden alipäällystön ja päällystön tehtäviin. Koulutuksen järjestäminen pysyisi ennallaan Pelastusopistolla. Tutkinto antaisi pätevyyden myös alipäällystön tehtäviin. Esihenkilöja asiantuntijatehtäviä varten opiskeltaisiin jatkossa hätäkeskusalan erikoistumiskoulutus, joka antaisi kelpoisuuden toimia esimerkiksi ylipäivystäjänä ja vuoromestarina. KOULUTUSMUUTOSESITYKSET LAUSUNNOILLE Vaihtoehto 2 Pelastustoimen perustutkinnosta erikoisammattitutkinto Pelastustoimen toisessa vaihtoehdossa perustutkinto muuttuisi ammattitutkinnosta siten, että se vastaisi erikoisammattitutkintoa
Useampi, kuin joka neljäs vastaaja (27,6 %) arvioi, ettei pelastustoimen ulkopuolista, henkilökohtaista osaamista hyödynnetty pelastustoimessa lainkaan. 12 palokuntalainen PK111 Palosuojelurahaston rahoittama selvittämishanke “Sopimuspalokuntalaisten siviiliosaaminen ja hyödyntäminen pelastustoimessa” toteutettiin kaksivaiheisena. Yleisesti ottaen henkilökohtaisen erityisosaamisen hyödyntämistä vastaajat pitivät palokuntatoiminnassa melko välttävänä, sillä kaikista vastaajista yhteensä 27,4 % katsoi, että sopimuspalokuntalaisten pelastustoimen ulkopuolista erityisosaamista hyödynnettiin palokuntatoiminnassa melko huonosti tai ei lainkaan. Hankkeen tuloksia esitellään Tulimeri-risteilyllä 20.21.1.2023 ja SSPL:n ajankohtaisseminaarissa Tampere-talolla 4.2.2023. Kaikista vastaajista noin viidesosa (20,6 %) ilmoitti, että vastaajan omaa henkilökohtaista erityisosaamista hyödynnetään jo hyvin pelastustoimessa. Tutkimuksen kyselyvaiheeseen osallistui määräaikaan mennessä 2 029 vastaajaa. Kuitenkin 93,1 % kaikista vastaajista arvioi, että SSPL:n ainutlaatuinen selvittämishanke päätökseen Siviiliosaamista voisi hyödyntää palokunnissa paljon nykyistä enemmän heillä oli palokuntatoiminnan ulkopuolelta hankittua erityisosaamista, joka tuki tai joka voisi tukea palokuntatoimintaa. Ensimmäisessä vaiheessa kerättiin tietoa kyselylomakkeen muodossa, toisessa vaiheessa vapaaehtoisista ilmoittautuneista kerättiin joukko puhelinhaastatteluja varten. Seminaaria voi seurata myös verkossa.. Välttävästi osaamista arvioi hyödynnettävän 45,1 % vastaajista. Laaja 96-sivuinen raportti on perusteellisuudessaan mielenkiintoista luettavaa. Se on 8.11.2022 alkaen saatavilla pdf-muodossa osoitteesta www.sspl.fi. Tuloksista voi vetää johtopäätöksen, että Suomen pelastuslaitoksilla ja palokunnilla on niin halutessaan mahdollisuus kehittää merkittävästi toimintaansa hyödyntämällä yhä useamman sopimuspalokuntalaisen siviilissä hankittua osaamista
Asiantuntijapankki kokoaa yhteen pelastusalan laaja-alaisen asiantuntijuuden. Pankin ylläpidosta vastaa jatkossa Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto. Asiantuntijapankista löytää pelastuslaitosten asiantuntijoita monipuolisesti ympäri Suomen, erilaisilla taustoilla ja useilta osaamisalueilta. Siirtyminen hyvinvointialueisiin muuttaa tilannetta ja siksi pelastusjohtajien kokous käsitteli lokakuussa vaihtoehtoja kumppanuusverkoston toiminnan jatkamiseksi 1.1.2023 eteenpäin. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tulevaisuus auki Pelastusalan asiantuntijapankki on julkaistu Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston verkkosivuilla. Onnettomuuksiin ja muihin kiireellisiin tilanteisiin liittyen mediaa palvelee tuttuun tapaan alueen pelastustoimintaa johtava viranomainen, jonka tavoittaa pelastuslaitoksen johtoja tilannekeskuksen sekä vaihteen kautta. Asiantuntijapankin ovat toteuttaneet Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ja Pelastusopisto. Sivustolta löytyy lisäksi linkkejä pelastusalan muihin organisaatioihin, ja pankkia täydennetään ja kehitetetään tarpeiden mukaan. Se on Suomen kaikkien 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. Asiantuntijapankki palvelee tiedon tarvitsijoita kiireettömissä tilanteissa pelastuslaitosten toimintaa ja palveluita koskevissa teemoissa. 13 Pelastuslaitosten epävirallisena yhteiselimenä on vuodesta 2008 toiminut ”kumppanuusverkosto”. Yhteistyön avulla on pyritty vähentämään pelastuslaitosten päällekkäistä työtä sekä lisäämään yhteisen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Kumppanuusverkoston tavoitteena on ollut kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että palvelut kansalaisille olisivat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuisivat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä. Pankista löytyvät esimerkiksi varautumisen ja väestösuojelun, tapahtumaturvallisuuden, turvallisuuskoulutuksen ja palotarkastusten, eläinten pelastamisen tai vaikkapa maastoja akkupalojen asiantuntijat. Verkosto on toiminut Kuntaliiton yhteydessä. Pelastusjohtajat olivat yksimielisiä siitä, että kumppanuusverkoston toiminnan jatkuvuuden varmistaminen on nyt vaihtoehtojen valinnassa tärkein prioriteetti. Esitellyistä vaihtoehdoista kaksi todettiin sellaisiksi, jotka mahdollistaisivat verkostoyhteistyön toiminnan häiriöttömän jatkumisen muutosvaiheen yli. Lopullinen päätös edistettävästä vaihtoehdosta toiminnan jatkamiselle selvinnee viikolla 43, ja sen myötä toimeenpannaan syntyvän päätöksen vaatimat toimenpiteet toiminnan siirtämiseksi uuteen kotipesään. Lisätiedot: Terhi Virtanen, koordinaattori, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto 043 826 7361, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi Pelastusalan asiantuntijat yhdellä verkkosivustolla. Pankkiin nimetyt asiantuntijat toimivat pelastuslaitoksilla eri tasoilla ja tehtävissä. Tällä hetkellä pankkiin on nimetty eri asiantuntijoita pelastuslaitoksilta
Myös yksityisten omistamia paloautoja on mahdollista tulevaisuudessa tuoda näytille. Perustamiskirjan allekirjoittajina oli henkilöjäsenten lisäksi kymmenen palokuntayhdistystä. Perustajien joukosta löytyi myös mobilistien edustaja ja pari henkilöä naapurialueelta Varsinais-Suomesta. Lisätiedot: App Risto Rajala 044-7017461 risto.rajala@satapelastus.fi Kuva Pekka Koivunen. Tarkempi kartoitus tehdään, kun lokakuussa perustetun Satakunnan museopaloautoyhdistyksen toiminta käynnistyy. Pelastusjohtaja Tähtinen kertoi pelastuslaitoksen vuokranneen Porin kaupungilta kaarihallin Kruuti-Jussintieltä Ulasoorin teollisuusalueelta. Pitkään suunniteltu hanke palokuntien arvoautojen saamiseksi näytille nytkähti näin vahvasti liikkeelle. Yhdistyksessä tullaan tekemään alkuvaiheessa suunnitelma tilan käyttöperiaatteista, koska halliin ei saada mahtumaan kaikkia satakuntalaisia museopaloautoja. 14 palokuntalainen PK111 Satakuntaan museopaloautoyhdistys Satakunnassa historiallista arvoa omaavia paloautoja on arviolta vajaa 50. Ennen vuoden vaihdetta järjestettävässä jäsenten kokouksessa valitaan yhdistykselle puheenjohtaja ja kuusijäseninen hallitus sekä toimihenkilöt. Autojen omistus tulee edelleen säilymään pelastuslaitoksella ja palokuntayhdistyksillä. Yhdistyksen perustajat olivat yksimielisiä siitå, että museoon tulevat autot olisivat ajokunnossa ja niitä voitaisiin käyttää muun muassa alan tapahtumissa. Halliin on jo sijoitettu muutama auto. Aluepalopäällikkö Risto Rajalan koolle kutsuma yhdistyksen perustamiskokous veti paikalle kolmisenkymmentä museoajoneuvoista kiinnostunutta henkilöä, palokuntalaisia ja pelastuslaitoksen veteraaneja. Satakunnan museopaloautoyhdistyksen perustajat yhteiskuvassa
Yhdistyksen jäsenet ovat Kuopioon muuttaneita, vapaaehtoisissa palokunnissa muualla toimineita sekä sopimuspalokuntien koulutuksen omaavia henkilöitä, ja joitakin Kuopion VPK:n jäseniä, jotka asuvat Kuopion eteläisellä alueella, eivätkä ehdi mukaan Kelloniemeltä käsin tapahtuvaan hälytystoimintaan. Sijainniltaan paikka on hyvä ja toimiva ja rakennus on uudisrakennus. Palokuntayhdistykselle on tarjottu pelastustoimintaan ja raskaalle kalustolle sopivaa hallitilaa osoitteesta Pienen Neulamäentie 2, Kuopio. Yhdistyksen jäsenien sopimuspalokuntien koulutustaso on hyvä (kaksi päällikkökurssin käynyttä, useita yksikönjohtaja ja savusukelluskurssin käyneitä, ykköstason savusukeltajia). Petosen pelastusasemalta ainoa vaihtoehto sammutusauton tilaksi on puolilämmin varastotila, minkä jälkeen kaikki harjoitukset ja nuorisotoiminnan tapahtumat olisivat hälytyspihalla. Yhdistyksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 15 henkilöä ja yhdistyksellä on vahva ote ja halu nuorisotoiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen. Yhdistys on aloittamassa lisärekrytoinnin, mikäli sopimus syntyy pelastuslaitoksen kanssa. 15 KUOPIOON PERUSTEILLA UUSI VPK Pohjois-Savon pelastuslaitoksen alueella on aloittanut Kuopion palokuntayhdistys ry, jonka kanssa Pohjois-Savon pelastuslaitos on neuvotellut pelastustoimintaan osallistumisesta ja palokuntasopimuksen laatimisesta. Lähde: Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta /esityslista 12.10.2022. Pelastuslaitos ja yhdistys ovat selvittäneet nuorisoja yhdistystoiminnan tiloja sekä eteläisen Kuopion alueelta että Petosen pelastusasemalta
Paloaseman varsinainen rakentaminen käynnistyi huhtikuussa 2019. Sopimuspalokuntana toimivan Haapajärven VPK:n hälytysosastossa on noin 25 henkilöä ja lisäksi aseUUSIA PALOASEMIA man tiloissa toimii VPK:n naisja nuorisoosastot. Haapajärven paloasema toimii yhtenä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen päävuoroasemana, jonne on keskitetty henkilöstöä, kalustoa ja toimintoja. Raskaita pelastusajoneuvoja asemalle on sijoitettu 5 kpl ja asema toimii myös koko pelastuslaitoksen maaöljyvahinkojen torjuntakaluston keskusvarastona. Haapajärven paloaseman vihkiäisiä ja samalla Haapajärven VPK:n 85-vuotisjuhlaa vietettiin syyskuusHAAPAJÄRVI Paloaseman vihkiäisnauhan leikkasivat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Tölli, kaupunginjohtaja Juha Uusivirta, pelastusjohtaja Jarmo Haapanen, vs. Eri saneerausvaihtoehtojen jälkeen päädyttiin kokonaan uuden paloaseman rakentamiseen keskustan tuntumaan Lastaajantielle. Päätoimista henkilöstöä asemalla työskentelee pelastustoimessa 18 henkilöä ja ensihoidossa 20 henkilöä. Tilaa asemalla on seuraavasti: Kaksikerroksisen paloaseman kerrosala on 2537 m 2 , erillinen autokatos 237 m 2 . Rakennustyöt valmistuivat 30.9.2020 ja vastaanottotarkastuksen jälkeen pelastuslaitos pääsi muuttamaan uusiin ja uljaisiin tiloihin. Nauhanleikkauksessa avustivat Haapajärven VPK:n nuoriso-osastolaiset.. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on sijoittanut paloasemalle kaksi hoitotason ensihoitoyksikköä. Jatkuva ympärivuorokautinen valmius on pelastustoimessa 2 henkilöä ja ensihoidossa 4 henkilöä. 16 palokuntalainen PK111 Haapajärven vanhan paloaseman sisäilmaongelmat pakottivat palokunnan muuttoon väistötiloihin vuonna 2016. palopäällikkö Matti Lehtinen, Haapajärven VPK:n Petri Törmänen, ensihoitaja Sakari Lohvansuu ja palomies Janne Leppänen
Nuoriso-osastossa 15 ja veteraanit-, naisja tukiosastossa yhteensä 10 henkilöä. Maskun kunnan rakennuttaman paloaseman kustannusarvio on 950 000 €. Koski Tl:n kunnan rakennuttaman paloaseman kustannusarvio on 1 460 000 €. Vesiläntie 3:ssa 1750 m²:n tontille rakennetun aseman kerrosala on 492 m². Kalustona palokunnalla on säiliösammutusauto, miehistöauto ja vene Lisätiedot: Askaisten VPK: palokunnanpäällikkö Eetu Lehtinen, 050 446 8361 V-Spela: aluepalopäällikkö Sebastian Holm, 040 357 8137, sebastian.holm@turku.fi. Vuonna 1935 perustetun Askaisten VPK:n hälytysosastossa toimii 27 henkilöä. Paloasemakokonaisuus sisältää entisen Askaisten terveystalon tiloja, uuden kalustohallin sekä nämä yhdistävän käytävän, jossa sijaitsevat miehistön varustekaapit. Kalustona palokunnalla on sammutusauto RVS 581, säiliöauto RVS 583, ensivasteauto RVS 5879 ja mönkijä RVS 5888. Vuonna 1937 perustetun Koski Tl VPK:n jäsenmäärä on 60. KOSKI TL Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sopimuspalokunta Kosken Tl VPK:n uuden paloaseman vihkijäisiä vietettiin lokakuussa. Lisätiedot: palokunnanpäällikkö Pasi Vuolle 050 059 4460 aluepalopäällikkö Sebastian Holm, 040 357 8137, sebastian.holm@turku.fi. Toiminta uusissa tiloissa alkoi kuitenkin jo huhtikuussa 2020. 17 ASKAINEN Maskussa sijaitsevan Askaisten uusi paloasema vihittiin käyttöön 7.10.2022. Vihkijäisjuhlassa puheita pitävät muun muassa aluepelastuslautakunnan puheenjohtaja Seppo Kos-ki, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Virto ja Koski Tl:n kunnanjohtaja Henri Partanen. Palokunnan nuoriso-osastossa on 21 ja naisja tukiosastossa 20 henkilöä. Palokunnan jäsenet osallistuivat tilojen suunnitteluun ja toteutukseen. sa. Musiikkiesityksistä vastasi Turun VPK:n soittokunta. Kalustoja huoltotilojen lisäksi rakennuksesta löytyvät toimisto-, koulutusja sosiaalitilat. Heistä hälytysosastoon kuuluu 22 henkilöä. Kahden ja puolen hehtaarin tontilla, Koskentie 41:ssä sijaitsevan aseman kerrosala on 545 m²
18 palokuntalainen PK111 KIERTUEELLA NUORISOTOIMINTAA NÄKYVÄKSI
Kiertueen järjestivät yhteistyössä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto. Myöskin harrastuksen maksuttomuus tuli monille uutena tietona, kertoo yksi tapahtuman puuhamiehistä, nuorempi sammutusmies Sakari Päivinen. Tapahtumiin saapui paljon toiminnasta kiinnostuneita nuoria, joilla ei ollut tietoa, kuinka pääsisi mukaan toimintaan. – Kiertue tuli tarpeeseen. Paikallisen nuoriso-osaston kouluttajat olivat mukana kertomassa nuorisotoiminnasta ja vastailemassa kysymyksiin. Kaksipäiväisellä kiertueella palokuntatoimintaa esitteltiin eri puolilla maakuntaa, ja se tavoitti yli 150 kävijää. Ulkona järjestetyissä tapahtumissa oli kaluston esittelyn lisäksi mahdollista kokeilla alkusammutusta ja nauttia palokuntanaisten kahvitarjoiluista. LISÄTIEDOT Sakari Päivinen 013 330 9230 (Kontiolahden pelastusasema) sakari.paivinen@ pkpelastuslaitos.fi Kuvat: Sakari Päivinen. 19 Pohjois-Karjalan palokuntanuoret järjestivät lokakuun alussa Palokuntanuoret On Tour-kiertueen. Jokaisella kiertueen paikkakunnalla paikallinen palokunta esitteli omaa kalustoaan
Maakunnassa on kaksi pelastusaluetta: Maarianhamina ja kuusi kuntaa muodostavan maakunnan eteläosien alueen (Mariehamns Räddningsverk) ja yhdeksän pohjoisosien kuntaa (Räddningsområde Ålands landskommuner) toisen alueen. 20 palokuntalainen PK111 Vårdö Sottunga Lumparland Sund Saltvik Geta Finström Jomala Mariehamn Hammarland Föglö Lemland Eckerö Kumlinge –10 m –50 m –100 m –200 m –300 m 15 m 30 m 45 m 60 m 75 m 90 m Ahvenanmaan pelastustoimi OSA 1 (seuraava osa ilmestyy keväällä 2023) Yksi maakunta, KAKSI PELASTUSALUETTA Yksi ammattiasema ja 18 sopimuspalokuntaa vastaavat Ahvenanmaan 30 000 asukkaan itsehallintoalueen pelastustoimesta. MARIEHAMNS RÄDDNINGSVERK RÄDDNINGSOMRÅDE ÅLANDS LANDSKOMMUNER Teksti ja kuvat Pekka Koivunen
Keväällä perehdymme ”saarivpk:ien” arkeen ja tutustumme Ahvenanmaan ensihoitoon. Tässä artikkelissa tutustumme kahteen pelastusalueeseen niiden pelastuspäälliköiden näkökulmasta sekä kahteen ahvenanamaalaisittain suuren kunnan sopimuspalokuntaan. Vpk-verkosto on syntynyt tarpeeseen ja elää edelleen vahvana Ahvenanmaan 16 kunnassa. Kuten usein on tapana, on tunteilla suurempi vaikutus kuin faktalla. Useiden vuosikymmenten aikana käydyistä monista neuvotteluista huolimatta yhdistyminen yhdeksi yhteiseksi pelastusalueeksi ei ole onnistunut. Syitä on useita, ja muun muassa kunnissa on ollut huoli vpk:n olemassaolosta tulevaisuudessa sekä pelko kustannusten noususta. Vierailemme myös Ahvenanmaan hätäkeskuksessa. ??. 21 Brändö Sottunga Kökar Kumlinge PELASTUSALUEET JA PALOKUNNAT (Suluissa yhteys pääsaareen) MARIEHAMNS RÄDDNINGSVERK Brändö FBK (lautta) Föglö FBK (lautta) Kumlinge FBK (lautta) Kökar FBK (lautta) Lemlands FBK (silta) Sottunga FBK (lautta) Strandnäs FBK (manner) Räddningsverket Mariehamn (manner) RÄDDNINGSOMRÅDE ÅLANDS LANDSKOMMUNER Eckerö FBK (silta) Finströms FBK (manner) Geta FBK (manner) Gottby FBK (manner) Hammarlands FBK (manner) Jomala FBK (manner) Lumparlands FBK (siltayhteys) Sunds FBK (manner) Vårdö FBK (lautta) Västra Saltviks FBK (manner) Östra Saltviks FBK (manner) A hvenanmaan paloja pelastustoimella on pitkät perinteet
22 palokuntalainen PK111 KOLME VIRANHALTIJAA JA 11 SOPIMUSPALOKUNTAA Ahvenanmaan pohjoisen alueen (14875 asukasta) pelastuspäällikkö Lennart Johansson vastaa yhdeksän kunnan pelastustoimesta 11 vpk:n kanssa. Hälytysmuodostelma käsittää yksi, kaksi, kolme tai useampia palokuntia riippuen tehtävästä. Alueella on Johanssonin lisäksi kaksi vakinaista viranhaltijaa, johtava palotarkastaja Thomas Mattsson ja palomestari Krister Koskinen. Maastopaloihin on myös useissa palokunnissa panostettu, tästä esimerkkinä suurtehopumppu Finström FBK:lla. Mielenkiintoisena yksityiskohtana Ahvenanmaan pelastustoimen järjestelyissä on öljyvahingontorjunta. Tämä merkinnee muutoksia vasteisiin tulevaisuudessa. ?. Ahvenanmaalla vastejärjestelmä poikkeaa Johanssonin mukaan Manner-Suomen vastaavasta. ”MAALAISKUNTIEN PELASTUSALUE” (RÄDDNINGSOMRÅDE ÅLANDS LANDSKOMMUNER). Ainoa palokunta joka ei tuota ensivastepalveluita on Jomala FBK, koska Maarianhamina ja ammattiyksiköt ovat aivan vieressä, sanoo pelastuspäällikkö Johansson. – Palokunnille kuntien maksamat sopimuskorvaukset vaihtelevat palokunnittain. Yksikönjohtajia alueella on 63. – Meillä tehtävälle hälytetään palokuntia, ei yksiköitä, kuten muualla Suomessa. – Ensivastetehtäviä hoitaa 10 palokuntaa noin 200 ensivastekoulutetun voimin. Palokuntien erikoistuminen on kuitenkin käynnissä myös Ahvenanmaalla. – Yhdeksällä palokuntayhdistyksellä on nuorisotoimintaa, jonka avulla saamme toivottavasti uusia jäseniä hälytysosastoihin. – ÖVT on periaatteessa maakunnan homma eli meillä pelastuspuolella on varauduttu vain aivan minimaalisiin tehtäviin. Aivan kuten Manner-Suomessa, kaikki ongelmat ovat palokuntakohtaisia. Myös päivälähdöt ovat maakunnassa ongelmallisia. – Meillä esimerkiksi Jomalassa on Ahvenanmaan ainut raskas pelastusyksikkö. Hälytyskelpoisten määrästä 65 % on C-kortti, mutta alle 30-vuotiailla luku on vain 37%. Palokunnat ovat jatkuvassa aaltoliikkeessä. Savusukelluskelpoisten määrän tulisi Lennart Johanssonin mukaan olla suurempi. – Aiemmin palokuntayhdistykset omistivat pääsääntöisesti paloasemat ja kaluston, mutta nykyään kunnat vastaavat palokuntien asemien rakentamisesta ja pääosin myös kalustosta, kertoo pelastuspäällikkö Lennart Johansson. Näistä savusukelluskurssin käyneitä on 130 ja savusukelluskelpoisia 69. Yhdistykset maksavat vastuutehtävissä oleville henkilöilleen palkkioita vaihtelevasti. Kuitenkin tilanteen aikana olemme mukana tehtävässä, mutta johtovastuu on maakunnalla ja rajavartiosto on vahvasti mukana. VASTEISSA PALOKUNTIA, EI YKSIKÖITÄ Pohjoisen alueen palokuntayhdistyksissä on 288 hälytyskelpoista palokuntalaista. Kunnasta riippuen ne ovat 40 – 120 euroa asukasta kohden vuodessa. SAMAT MURHEET Ahvenanmaalla palokuntien suurimmat haasteet ovat pitkälti samoja kuin Manner-Suomessa. Toisilla menee hyvin, toisilla vähemmän hyvin. P elastustoimen kustannukset jakautuvat kuntien asukasmäärän mukaan. Johansson olettaa sopimuspalokuntalaisten pitkän koulutusajan laskevan palokuntatoiminnasta kiinnostuneiden määrää. – Nyt on näköpiirissä myös C-luokan ajokortin haltijoiden väheneminen. Viranhaltijoiden sijoituspaikka on Jomalan kunta Maarianhaminan kupeessa
Ammattitutkintoa varten vaadittavat opinnot hän suoritti 90-luvulla ja pelastusjohtajaksi hänet valittiin vuonna 2005. 23 PELASTUSPÄÄLLIKKÖ LENNART JOHANSSON, 59 Lennart Johansson aloitti uransa 1980-luvun puolivälissä. Hän kouluttautui ensin Vaasassa lääkintävahtimestari/ambulanssikuljettajaksi kun taas palopuoli on käyty Ruotsissa. Lennart:in perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta.
Karl Nordlund kertoo, että päivälähtöongelma on alueen sopimuspalokunnissa tunnistettu. – Manner-Suomen yksikkölähtöä vastaa ”litet alarm”, johon hälytetään vahvuus 1+1+2. – Kun ei ole väkeä mistä ottaa, on hyväksyttävä tosiasiat. Pyrimme kuitenkin pitämään jokaisen vpk:n taitotason mahdollisimman korkeana, selvittää MAARIANHAMINAN PELASTUSLAITOS (MARIEHAMNS RÄDDNINGSVERK) ??. Päällystö on virka-ajan ulkopuolella vapaamuotoisessa varallaolossa. Hänen alaisuudessaan on ammattiaseman lisäksi kuusi vapaaehtoista palokuntaa, joista yksi, Strandnäs FBK on Maarianhaminassa. Hän pitääkin kaupunkiaan vaativana kohteena useasta eri syystä. Yhdestä aluksesta saattaa lyhyessä hetkessä valua jopa pari tuhatta matkailijaa. KELPOISUUSEHDOT VAIHTELEVAT Pienissä saaripalokunnissa sopimuspalokuntalaisten kelpoisuudelle ei voida asettaa korkeita ehtoja. Maarianhaminassa sijaitsevan Strandnäs FBK:n hälytysvahvuus on Nordlundin mukaan hyvä, keskimäärin kahdeksan. Peruslähtöön ”grund alarm” kutsutaan kolme asemaa; esimerkiksi Maarianhaminan ammattiasema, Strandnäs FBK ja Lemland FBK. Saaressa käy vuosittain kaksi miljoonaa matkailijaa. MAARIANHAMINASSA AINOA AMMATTIASEMA Maarianhaminan pelastuslaitoksella on 48 työntekijää. Nordlundin mukaan aiheuttaa, kansainvälisen sataman ohella, myös rakennustoiminta, ajoneuvoliikenne, suuret vierassatamat ja rikas huvielämätarjonta pelastustoimelle haasteita. – Sopimuksen mukaan, he lähtevät kahdeksassa minuutissa vahvuudella 1+3 ja lisäksi 15 minuutissa vahvuudella 1+2. Päivävahvuus pelastuspuolella on päivystävä pm+1+2. – Onneksi on työnantajia, jotka vapauttavat sopimuspalokunnan henkilöstöä hälytystehtäviin. Ahvenanmaalla ambulanssitoiminta on kokonaan yhteiskunnan vastuulla, yksityisiä firmoja ei ole. – Kesällä Maarianhamina saa vieraikseen noin 50 risteilyalusta. Päivittäiseen rutiiniin sisältyy Manner-Suomen ja Ruotsin välinen lauttaliikenne, ja ahvenanmaalaisten saarten välinen liikenne on myös vilkasta. Maarianhaminan ulkopuolella olevissa palokunnissa lähtövahvuudet ja –ajat vaihtelevat. N ordlund kuvailee Maarianhaminaa maailman pienimmäksi suurkaupungiksi. Melkein 12000 asukkaan Maarianhamina on pelastustoiminnan painopistealue unohtamatta alueeseen kuluvaa viittä kuntaa, jotka ovat lauttayhteyksien varassa. Kun ensihoidon yksikkö otetaan mukaan, kokonaisvahvuus on pm+1+6. Hälytyksiä Maarianhaminan kaupungin alueella on keskimäärin 150 ja alueen muissa kunnissa noin 200 vuodessa. 24 palokuntalainen PK111 MAARIANHAMINA, MAAILMAN PIENIN SUURKAUPUNKI Pelastuspäällikkö Karl ”Kalle” Nordlundin vastuulla on saaren pääkaupungin lisäksi seitsemän kunnan (15540 asukasta) pelastustoimen johtaminen. KOLME HÄLYTYSTASOA Karl Nordlundin mukaan pienin pelastuksen hälytystaso on hakulaitehälytys ”personsökaralarm”, joka kohdistetaan vahvuudelle 1+2
25 KARL ”KALLE” NORDLUND, 40 Karl Nordlund aloitti uransa Mariehamns FBK:ssa 1992. Hän suoritti ammattitutkintoihin vaadittavat opinnot Ruotsissa ja valittiin Maarianhaminan pelastuspäälliköksi vuonna 2018. Kallen perheeseen kuuluu vaimo ja kolme tytärtä.. Hän jatkoi sittemmin Strandnäs FBK:ssa ja sai kesämiehen pestin Maarianhaminan laitokselta vuonna 2002
VAPAAEHTOISET VOIMAVARANA – KUNNAT MAKSAVAT Vaikka Maarianhaminan ainut ammattiasema vastaa melkein puolesta alueensa hälytystehtävistä, vapaaehtoisten palokuntien merkitys tunnustetaan myös ammattipiireissä. – Maarianhaminan asemalla työskentelevät ammattipalomiehet ovat saaneet koulutuksen joko Kuopiossa tai Ruotsissa. 26 palokuntalainen PK111 Nordlund vähäväkisten saaripalokuntien tilannetta. Ammattitutkinnon vaatima kuntotaso on heillä itsestäänselvyys. Ahvenanmaan pelastustoimi perustuu kuntien yhteistoimintaan kahdella alueella. Hänen mukaansa Ahvenanmaan pelastustoimessa pärjätään pienvenekalustolla ja kuljetusapua saadaan tarvittaessa useammaltakin taholta. Vapaaehtoisten palokuntien jäsenille kuntien maksamat korvaukset vaihtelevat palokunnittain. – Pari vuotta sitten koko Ahvenanmaata palveleva pumppu sijoitettiin asemallemme. – Miksi meidän pitäisi hankkia isompaa venekalustoa, kun Rajalla ja meripelastajilla on niin kalustoa kuin ammattitaitoista ja kokenutta miehistöäkin, kysyy Karl Nordlund. Hälytyksiä palokunnalla on keskimäärin 40 kappaletta vuodessa. – Yhteistoimintaharjoitukset ovat olleet, ja ovat jatkossakin tarpeen. Pumppu on tarkoitettu maastopalojen lisäksi muun muassa laivaonnettomuustehtäviin, joissa on tarvetta ulkopuoliselle pumppaukselle. ?. Periaate on se, että kunnat maksavat yhteiset kulut asukasmääriensä suhteessa ja kuntakohtaiset kulut 100%:sti. Lihaskuntoa ei kuitenkaan testata joka vuosi. ”MEILLÄ VENETOIMINTAA TEKEVÄT SIIHEN KOULUTETUT JA KOKENEET” Ahvenanmaan pelastustoimen johdon linjaukset venetoiminnasta poikkeavat merkittävästi Manner-Suomen pelastuslaitosten käytännöistä. Ammattihenkilöstöllä kelpoisuusvaatimukset ovat korkeammat. Kalusto on palokunnan päällikkö Alfons Erikssonin, 28, mukaan ajanmukaista; sammutusauto, säiliöauto, miehistöauto ja vene sekä Esteri Groupin toimittama suurtehopumppu. Palokuntien kalliita kalustohankintoja Ahvenanmaan maakuntahallitus tukee jopa 50%:lla, 65% on maksimi. – Sinne on sijoitettu kevytyksikkö, jota operoi pääasiassa Markusbölessä asuvat palokuntalaiset, kertoo Eriksson. Savusukelluskelpoisia löytyy kuusi ja yksikönjohtajia neljä. Godbyn paloaseman lisäksi palokunnalla on toinen asema 10 kilometrin päässä Markusbölessä. Heidän joukosta löytyy paljon taitoja ja eri alojen ammattilaisia, kertoo Kalle Nordlund. Hälytysosasto harjoittelee joka toinen maanantai. – 2010-luvun myrskyt osoittivat, että tarvittaessa saamme Ahvenanmaalla liikkeelle jopa 500 vapaaehtoista. Sopimuspalokuntalaisten savusukeltajien kelpoisuusvaatimuksena on Oulun mallin testi. – Meillä on yleisin käytäntö se, että jos tehtävä kestää yli kaksi tuntia, maksetaan henkilöstölle alusta alkaen. Finström FBK ISON PUMPUN PALOKUNTA Finströmin kunnan Godbyssä sijaitsee paloasema, jossa toimiva palokunta on kaikin puolin kuin mannersuomalainen keskivertopalokunta. Vain harvalla palokunnalla niin Manner-Suomessa kuin Ahvenanmaalla on kalustohallissaan yhtä järeää pumppua. Paitsi yhdessä asiassa. Parin vuoden päästä 90 vuotta täyttävässä Finström FBK:ssa on kolmisenkymmentä jäsentä, joista pääosa hälytysosastossa. Brändö Vårdö Sottunga Lumparland Sund Saltvik Geta Finström Jomala Mariehamn Kö Hammarland Föglö Lemland Eckerö Kumlinge –10 m –50 m –100 m –200 m –300 m 15 m 30 m 45 m 60 m 75 m 90 m
Dieselmoottori on valmistettu Linnavuoren moottoritehtaalla (Agco Power) ja pumppu on Esteri Groupin valmistama. Kokonaispaino (pumppu imuletkuineen ja traileri) on noin 2100 kg. ”Pumppu on tarkoitettu maastopalojen lisäksi muun muassa laivaonnettomuustehtäviin, joissa on tarvetta ulkopuoliselle pumppaukselle.” Palokunnan päällikkö Alfons Eriksson. 27 Esterin suurtehopumppu on 100% suomalainen tuote
– Viime vuosina kaluston määrä on lisääntynyt niin, että päätimme rakentaa samaan pihapiiriin kalustohallin, kertoo palokunnan päällikkö Ralf Manelius. Kuluvan vuoden kesällä seurueessa oli 19 henkilöä. 9 % väestöstä kannattaa Ahvenanmaan itsenäistymistä ja 4 % Ahvenanmaan liittymistä Ruotsiin. 78 % ahenanmaalaisista haluaa vuonna 2020 tehdyn kyselyn mukaan säilyttää maakunnan autonomisena osana Suomea. Ahvenanmaa on osana Suomea EU:n jäsen, mutta ei kuulu EU:n veroliittoon. Ahvenanmaan tuhansista saarista 60 on asuttuja. Raivausauto on ainoa lajiaan Ahvenanmaalla. Palokunnan nuoriso-osastoon kuuluu tällä hetkellä 15 nuorta. Maakunnassa on 16 kuntaa ja sen ainoa kaupunki on Maarianhamina. Jomalan kunnan Ingbyssä sijaitseva Jomala FBK:n paloaseman päärakennus on valmistunut vuonna 2010. Matkaan kuului myös tutusminen Cellen kaupungissa kahteen paloasemaan. Henkilöllä tulee olla kotiseutuoikeus, ennen kuin hänen on mahdollista omistaa Ahvenanmaalla kiinteää omaisuutta, äänestää maakuntapäivävaaleissa tai harjoittaa elinkeinoa. Palokunnan ylpeys on 1960-luvulta peräisin oleva museoitu kevyt Fargo-paloauto. Kotiseutuoikeuden omaavat ovat vapautettuja asevelvollisuuden suorittamisesta. – Suuren osan rakennustöistä pystyimme tekemään omalla porukalla, palokunnastamme kun löytyy asiantuntemusta ja taitoa moneen lähtöön. Jomala FBK:n palokuntalaiset tekevät jo muutaman vuoden välein jo perinteeksi muodostuneen ryhmämatkan Interschutz-messuille Hannoveriin Saksaan. Ahvenanmaalla on Suomen eduskunnassa yksi edustaja. WIKITRIVIAA AHVENANMAASTA Ahvenanmaan maakunnalla on Suomen maakunnista ainoana oma itsehallinto. 28 palokuntalainen PK111 Jomalan FBK on myymässä aikanaan Pelastusopistolta ostettua raivausautoa. . Tämä mahdollistaa verottoman myynnin laivaliikenteessä Ahvenanmaan ja EU:n välillä. Ahvenanmaalla käy vuosittain noin kaksi miljoonaa matkailijaa, joista yli 80 % tulee Ruotsista ja loput pääosin Suomesta. Kotiseutuoikeutta voi hakea ruotsin kielen taitoinen Suomen kansalainen, joka on asunut maakunnassa vähintään viisi vuotta. Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu Krimin sodan päättymisestä vuodesta 1856 lähtien. Yhdistyksellä on myös aktiivinen naisosasto. Maakunnan elintaso on Suomen korkein. Ahvenanmaa on väkiluvultaan ja maapinta-alaltaan Suomen pienin maakunta. Muunkielisiä asukkaita on noin seitsemän prosenttia. (Gråsten Hanna 2020) Ahvenanmaalla on oma pelastuslainsäädäntönsä Jomala FBK RAIVURI MENOSSA VAIHTOON Palokunnan päällikkö Ralf Manelius. Palokunnan 30-päinen jäsenistö on päättänyt korvata vanhan uudella ja mahdollisimman modernilla yksiköllä. Noin 30 000 hengen väestöstä 88 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia ja noin 5 prosenttia on suomenkielisiä. Ahvenanmaan tärkein elinkeino on merenkulku, noin 30 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta. Vaihtoon menevän raivurin lisäksi palokunnan käytössä on sammutusauto, säiliöauto, koukkulava-auto ja kevyt lava-auto. Ahvenanmaa kuuluu Ruotsin sähköverkkoon
OLEN AINA OLLUT VAHVASTI SITÄ MIELTÄ, että sopimuspalokuntalaisten koulutusja osaamistasosta ei sovi tinkiä. Valittajia ja vapaamatkustamisen puolestapuhujia löytyy aina. Mahtaako tässä ollakin perimmäinen syy vimmalle pidentää ja laajentaa päätoimisen miehistön koulutusta. LINGOTTUA JAAKKO LINKO akateeminen amatööripelastaja. NYT ESITETYT MALLIT pelastustoimen koulutuksen järjestämiselle tulevaisuudessa tuntuvat käsittämättömiltä ja yliampuvilta. Hyvää koulutusjärjestelmää onkin kehitetty, mielestäni olemassa olevia ja uudistuvia kursseja käymällä saavutetaan varmasti riittävä ja uskottava osaamistaso pelastustoimen tehtävien hoitamiseen. Toki äänekkäimpien ”vapaapalokunta-ajattelijoiden” mielestä jokainen koulutukseen liittyvä vaatimus on liikaa ja kaikki kurssit liian pitkiä. Niin olen itse ajatellut monenlaisia asioita vuosien varrella opiskelleena. Tällainen koulutusjärjestelmä on jo olemassa, sopimushenkilöstö kouluttautuu tehtäviinsä juuri näin. Pelastusalalla toimiminen edellyttää jatkuvaa oppimista. Ehkäpä kuuluisia väärin sammutettuja tulipaloja ei sitten enää ole yhteiskunnan riesana. Tarvitaanko palonomin titteliä ja AMK-tutkintoa itse asiassa juuri siihen, että päätoiminen miehistö pysyisi jatkossakin riittävän kaukana sopimushenkilöstön yläpuolella. Jollakin se ero päätoimiseksi kelpoisen ja sopimuspalokuntalaisen välillä on tehtävä. Etulinjan taisteluihin ei kaiketi jatkossa kelpaa kuin pieni joukko oppineimpia palonomeja. Harvojen järkevien asioiden joukkoon esitetyissä koulutusmalleissa kuuluu sentään se, että sopimushenkilöstön koulutus huomioitaisiin aiempaa vahvemmin osana tutkintokoulutusta. Niinpä varmistetaan, ettei sopimushenkilöstön koulutus vahingossa voi olla helposti muokattavissa ammattiin pätevöittäväksi tutkinnoksi. Mutta jos tulevaisuuden suunta on se, että sopimushenkilöstön pitäisi alkaa suorittaa avoimia AMK-opintoja pysyäkseen kehityksen kelkassa mukana, alan minäkin muuttua valittajaksi. Alan koulutusjärjestelmää olisi hyvä kehittää suuntaan, jossa päätoimiselta henkilöstöltä ei välttämättä vaadittaisi sisäoppilaitoksessa istumalla tehtyjä virkatutkintoja, vaan moduulija kurssimainen koulutusmalli tarpeellisten asioiden oppimiseen pitkin uraa voisi olla järkevämpää. Ainakaan pelastajien muuttaminen AMK-tasoisiksi ”palonomeiksi” ei ratkaise vallitsevaa päätoimisen miehistön pulaa. 29 kolumni HARVOIN KOULUTUS HUKKAAN MENEE. Lisää pitäisi muka opiskella, vaikka käytännössä vaikuttaa koko ajan, että sopimuspalokunnat halutaan muuttaa pelastustoiminnan reservijoukoiksi. Pahoin pelkään, että tämäkin hyöty jää varsin näennäiseksi, jos ammattitutkintojen tasot halutaan väkisin nostaa AMK-tasolle. Tulevaisuuden pelastajilta vaaditaan kenties tietyiltä osin nykyistä monipuolisempaa osaamista, mutta ammattikorkeakoulututkinnon edellyttäminen miehistötehtäviin on Palonomi hurjaa liioittelua. Sehän saattaisi ratkaista jopa työvoimaongelmia
Designed for constant wear, changing temperatures and different work environments, it has all the features you expect from VIKING for comfortable, durable protection. 30 palokuntalainen PK111 Flexible, multi-purpose suit for wildland firefighting and technical rescue VIKING IGNIS WTR The new VIKING IGNIS Series EN ISO 11612 Technical rescue and extrication EN ISO 15384 Wildland firefighting APPROVALS Kerrolankatu 2, 21200 Raisio, Finland Tel.: + 358 (0) 2489500 VIKING-FIRE.COM VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY, FINLAND The new VIKING IGNIS WTR is a practical multi-purpose suit ideal for technical rescue with an optional removable liner for wildland firefighting. Palokuntalainen_W205xH275_october22.indd 1 Palokuntalainen_W205xH275_october22.indd 1 19.10.2022 07.14 19.10.2022 07.14. This is one suit that is fit for purpose our modular layer system allows you to snap in a GORE ® Flameliner moisture barrier to the same outer shell when you need it for technical rescue EN ISO 11612 or to remove moisture barrier for wildland firefighting EN ISO 15384 protection
Lämpökameramies pyytää nyt kaikkia lukijoita lukemaan ajatuksella Tulta päin! sanat ja miettimään, onko biisissä muka pelastusalaa kuvaavana runoteoksena mitään järkeä. Ei helvetti! Myös Helsingin kaupungin pelastuskoulun ja Palosuojelurahaston vuosijuhlissa yleisöä ”viihdytettiin” pelastusalan arvoista kaukana olevalla teoksella. Hävittäkää biisi Maapallolta! Ja polttakaa tämä sivu.. Tulta päin On irti punakukko Taas ylös joka ukko Soi palokello Aikaa jää ei aatteisiin Vain silmäpuoli-Kalle Jää yksin asemalle Vyölädössän kun Sotkeutuu se vaatteisiin Mutt’ rattailla on jo toiset Nää tranttalit aikamoiset Tää joukko on että, Heittää se vettä, Vaikka helvettiin Mull’ on kylän suurin kypärä Ja letku letkeä Kun mä ruiskutan, ei palo Kestä montaa hetkeä Tulta päin, tulta päin, tulta päin Kylän suurin kypärä Ja letku näin (Letku näin) Taas muistan kaiken kesken, Kun tölli erään lesken, Niin piti meidän Porukalla sammuttaa Mä yksin voitin liekin Kai tulvi siinä tiekin Mutt’ palopomo Aikoi minut ammuttaa Kun suihkuti pihtipieleen, Ei ollut se jonkun mieleen Kas töllissä nukkui leski Ja hukkui plahtisohvaan Haa Mull’ on kylän suurin kypärä Ja letku notkea Kun mä ruiskutan ei noki Ehdi torppaa sotkea Tulta päin, tulta päin, tulta päin Kylän suurin kypärä Ja letku näin (Letku näin) Mutt’ lomalla kun oomme Niin silloin VPKoomme Voi käyttää vapaa-ajan Palonäytöksiin Ja kotikaupungissa, Kun käymme paraatissa Taas katukansa Äityy kummiin käytöksiin Vaikk’ letku on liiterissä, Niin silti kuin siiterissa Taas muutamat Sirkut, Siirit ja Mirkut Tuohan tunnettiin Mull’ on kylän suurin kypärä Ja letku letkeä Tässä ruiskutellaan Ootellessa uutta retkeä Tulta päin, tulta päin, tulta päin Kylän suurin kypärä Ja letku näin (Letku näin) VAROITUS! Lämpökameramiehellä on nyt pipo kireällä. Ollaan vapaaehtoistai vaikka vakinaisen palokunnan vuosijuhlassa, biisi soi vuodesta toiseen. 31 kolumni SANAT EIVÄT RIITÄ KUVAAMAAN pelastusalan tapahtumissa aivan liian usein kuultua Junnu Wainion biisiä Tulta päin!. Hirveä, hirvittävä, kauhea, kauhistuttava, inhottava, järkyttävä, kaamea, karmea, karmiva, kammottava, karsea, ikävä, makaaberi, mätä, perverssi, sairaalloinen, sairas, vastenmielinen, tuskallinen, sanoinkuvaamaton, kehno, surkea, kurja, paskamainen … LÄMPÖKAMERAMIES kolumni Auttakaa pelastusosasto, kumppanuusverkosto, SPEK, SPPL, SSPL ja kaikki muut! Määrätkää biisi esityskieltoon ja palokuntalaiset ja palomiehet, pitäkää levyjen rikkomistalkoot ja hakkeroikaa Spotify ja Youtube ja kaikki muut alustat
32 palokuntalainen PK111 Palokuntalainen selvitti dronen käyttöä pelastustoimessa PALOKUNNISSA 130 ETÄOHJATTUA ILMA-ALUSTA Teksti Pekka Koivunen Tiedonhankinta Arto Papunen Kuva Satakunnan pelastuslaitos
?. Ammattipaloasemien pelastusajoneuvoista 28:lla on mukanaan drone. 33 Suomen pelastuslaitokset ovat edenneet hyvin eri tahtia ilma-aluskaluston operatiivisessa hyödyntämisessä. OMISTUS Ilma-aluksista 80% on pelastuslaitosten ja 20% sopimuspalokuntien omistamia. Varhaisimmat havainnot droneista pelastustoiminnassa ovat vajaan kymmenen vuoden takaa. Operatiivisesti pitkälle kehitettyä, RPAS-laitteita täysimääräisesti hyväksikäyttävää ja laitoksen alueen kattavaa järjestelmää ei toistaiseksi ole missään laitoksessa. Päivystävien palomestareiden kyydissä kulkee yhteensä 23 lentolaitetta. Kaikissa laitoksissa on ainakin muutama kokemus live-kuvasta johtamisen apuna rakennusja maastopaloissa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on droneton, mutta lähitulevaisuudessa käynnistämässä toimintaa. Itä-Uusimaa ja Etelä-Savo eivät toistaiseksi omista droneja, vaan turvautuvat sopimuspalokuntien kalustoon. Näistä muutama on varta vasten RPAS-kaluston ja henkilöstön kuljetukseen tarkoitettu ajoneuvo. Tänään pelastustoimen käytössä on noin 130 UAV-laitetta eli dronea. Kyselyn vapaiden vastausten mukaan kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttö tulee lisääntymään useissa tehtäväluokissa, esimerkkinä öljyvahinkojen torjunta (tiedustelu) erityisesti vesialueilla. Tähän luokkaan kuuluvat muun muassa paloesimiehet, palomestareiden kuljettajat, palomiehet jne. Viime vuodet ovat olleet voimakkaan kehityksen aikaa. DRONE, DROONI RPAS = Remotely Piloted Aircraft System, etäohjattu ilma-alusjärjestelmä UAS = Unmanned Aerial (tai Aircraft) System, miehittämätön ilma-alusjärjestelmä UAV = Unmanned Aerial Vehicle, miehittämätön ilma-alus. Jokilaaksojen ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksissa tulvien laajuutta ja hyydepatoja tarkkaillaan RPAS-laitteilla. OPEROINTI Laitoksia, joissa droneja operoi ”muu ammattihenkilöstö” on 15. Monet laitokset käyttävät droneja jo myös suuremmissa liikenneonnettomuustehtävissä. Sopimuspalokuntalaiset käyttävät droneja 15 laitoksessa. Niiden käytössä pelastustoiminnassa on kuitenkin vielä paljon kehittämistä. Joissakin laitoksissa dronet kuuluvat vasteisiin maastopalotehtävissä, joissakin myös muissa tehtäväluokissa. KÄYTTÖ Tiedustelun ja ajantasaisen tilannekuvan ylläpidon apuvälineinä kauko-ohjattavat ilma-alukset ovat erinomaisia. SIJAINTI Noin kolmasosa kaikista droneista (40) on sijoitettu sopimuspalokuntien yksiköihin. Palomestareilla on valmiudet operoida droneja kymmenessä laitoksessa
KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS Tavoitteenamme on vakiinnuttaa UAS-toimintaa kouluttamalla lisää kauko-ohjaajia asemille, missä kalustoa on sekä kehittää ja tehostaa käyttöä eri pelastustoimen tehtävillä. Erityisesti maastopaloissa, vaarallisten aineiden onnettomuuksissa sekä etsinnöissä tiedustelun tarkkuus ja nopeus on helpottanut pelastustoimintaa ja pelastustoiminnan aloittamista. Useamman aluksen käytön koordinointi ja eri hyötykuormien tehokkaampi käyttö. Kysyimme pelastuslaitosten edustajilta keskustelussa olevista kehittämiskuvioista. Live-tilannekuvan kehittäminen (ERVE-järjestelmä). Laitteita käytetään myös onnettomuuksien dokumentoinnissa, palontutkinnassa sekä koulutusja valistusmateriaalin valmistuksessa. P30-operaattori/kuljettaja koulutetaan jatkossa käyttämään dronea. Lisäksi yksi sopimuspalokunta on kouluttatumassa operoijaksi. Toiminnan aloitus käynnistämisvaiheessa. Toimitus on stilisoinut vastauksia asiasisältöä muuttamatta. Tarkoituksena on kouluttaa lisää henkilöstöä UAS-operaattoreiksi. Drone on työkalu pelastustoiminnassa kuten lämpökamerakin. Pohdinnassa kolmas Drone alueelle. 34 palokuntalainen PK111 HELSINGIN PELASTUSLAITOS Tulevaisuudessa droneja tullaan hankkimaan 1-3 kpl. ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS Kerätään käyttökokemuksia ja pyritään saamaan enemmän ”tehoja” irti ja ymmärtämään dronen mahdollisuudet pelastustoiminnassa laajemmin. MITEN RPAS-TOIMINTA KEHITTYY LAITOKSISSA. UAS yksiköiden käyttöä ja hyödyntämistä pelastustehtävillä pyritään kehittämään entisestään kokemusten ja kokeilujen kautta. ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOS Pelastuslaitokselle on tulossa GFFF-metsäpalomuodostelman perustamiseen liittyen yksi drone lisää, minkä sijoituspaikka ja operoija on vielä avoin. Esimerkiksi kauko-ohjaaja voi käyttää myös toisen yksikön dronea, kun kaikilla on osaaminen samaan droneen. VARSINAIS-SUOMI Suunnitelmissa on lisätä käyttöä myös sopimuspalokuntien osalta. PÄIJÄT-HÄME Viimeisimmät hankinnat tehtiin keväällä 2022. LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS UAS-kaluston käyttöä ja koulutusta kehitetään ja lisätään jatkuvasti. UAS-kaluston kehittäminen; tavoite on, että samanlaiset tai saman tyyppiset dronet jokaisella asemalla, jotta laitteita käyttettäisiin nykyistä enemmän ja tehokkaammin. UAS-kykyä lisätään työkaluksi päivittäiskäyttöön pelastustoimelle. Alkutiedustelussa dronet ovat tuottaneet hyvää dataa. KESKI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS KUPissa ei ole drone toimintaa tällä hetkellä. Myös vastesuunnittelussa ollaan kyseisien yksiköiden hälyttämistä laajennettu.. Pelastuslaitos tulee käyttämään UAS-laitteistoja hyväkseen aina, kun se on mahdollista ja siitä on hyötyä. Käytön laajentamista on pohdittu päätoimisten pelastusyksikköjen osalta (4 yksikköä), mutta ei ole vielä toteutettu. KANTA-HÄME Nykyinen suorituskyky vastaa kohtuullisen hyvin vaatimuksia. Harjoittelun ja lentojen riskien arvion kehittäminen miehittämättömän ilmailun ohjeen mukaiseksi. ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Laitehankintoja on parasta aikaa käynnissä muun muassa kansainvälisen maastopalomuodostelma FI GFFF-V ja CB-safe -hankkeille
POHJOIS-SAVO Lisää koneita ja pilotteja. Samalla tavoitteena on luoda sisäsyntyinen koulutusjärjestelmä, jossa jokaisessa työvuorossa on niin sanottu ”droneryhmän vanhin”, joka pystyy avustamaan ja neuvomaan muita droneoperaattoreita teknisissä ym asioissa. Tavoitteena on saavuttaa pysyvä tilanne, jossa Pirkanmaalla on laaja-alainen ja ammattitaitoinen drone-operointiin kykenevä ”erityisryhmä”. LAPIN PELASTUSLAITOS Tavoitteena laajentaa laitekantaa kattamaan paremmin koko pelastuslaitoksen alue. Kysely tehtiin elokuussa 2022 ja siihen vastasi 22 pelastuslaitosta. Harjoittelumääriä voi vielä lisätä ja lentorutiinia kasvattaa. Rakennuspalotehtävällä kamerat toimivat hyvin, mutta etsintätehtävillä ja maastopalotehtävillä vaativat hyvänlaatuisen lämpökameran. KAINUUN PELASTUSLAITOS Syksyllä aloitellaan yhteinen koulutus koko alueella RPAS-toimintaan liittyen. ?. POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS Toiminta on vasta vakiintumassa ja aihetta koskeva kehitystyö on menossa. Kun toiminta on vakiintunutta, tavoitteena on hankkia suurempi ja säätä kestävämpi lentolaite. Lennättäminen ja johtaminen ovat tunnetusti kaksi eri asiaa, joita varten tulisi olla oma koulutettu henkilö. Henkilöstöpulasta huolimatta joillakin pelastuslaitoksilla on varaa käyttää huippukoulutettuja pelastajia ja jopa palomestareita kauko-ohjattujen ilma-alusten operaattoreina. Itärajalla olemme pystyneet tukeutumaan vahvasti rajavartiolaitoksen kalustoon. SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS Järjestelmää suunnitellaan laajennettavaksi ja käyttäjiä on kevään 2022 aikana haettu sopimuspalokunnista koulutettavaksi. KESKI-POHJANMAAN PELASTUSLAITOS Lämpökameralla varustettujen laitteiden hankinta. Laite toimii hyvin ja on sopivan kokoinen tällä hetkellä. KOMMENTTI DRONE-KÄYTTÄJÄLTÄ (Toimituksen stilisoima) Pelastusalaa vaivaava tämänhetkinen ja tuleva henkilöstöpula on jo pitkään ollut tiedossa. Tulevaisuudessa olisi hyötyä päivittää kahdelle asemalla parempaa kalustoa ainakin lämpökameran osalta. Tätä ei kuitenkaan kaikissa laitoksissa ole mielletty. Tähän käytetään pelastusopiston koulumaalissa olevaa materiaalia ja ohjelmaa. 35 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS Lämpökameroiden lisääminen ja live-kuvan lähettäminen johtoyksikköön ja tilannekeskukseen kaikista droneista. JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS Tämän vuoden loppuun mennessä pitää kaikkien lentäjien käydä pelastusopiston verkkokoulutus aiheesta. Eli saisimme mahdollisimman nopeassa vaiheessa eri puolilla Pirkanmaata tapahtuvista onnettomuuksista tilannekuvaa ilmasta käsin. PIRKANMAAN PELASTUSLAITOS Toimintaa on tarkoitus kehittää kouluttamalla lisää operaattoreita sekä uusia konekalustoa. Muut työt – kuten drone-operointi – voisi ”yksityistää” vaikkapa sopimushenkilöstölle.. ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOS Ei kommenttia tähän kysymykseen POHJANMAAN PELASTUSLAITOS Meillä on käytössä DJI Mavic Enterprise –malli, missä on myös lämpökamera. OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Toiminnan vakiinnuttaminen on vielä meneillään. Eikö henkilöstöpulaa voisi helpottaa kohdistamalla ammattihenkilöstö tekemään työtä, johon heidät on pääasiassa koulutettu
36 palokuntalainen PK111 Kuvat Savorannan VPK
Kysyimme neljältä sopimuspalokunnalta RPAS-kokemuksia. Dronen käyttökoulutuksen on saanut noin puolet hälytysosaston jäsenistä. Savonrannan VPK (Etelä-Savon pelastuslaitos) PITKÄ KOKEMUS DRONEISTA Savonrannan VPK aloitti drone-toiminnan vuonna 2015 ensimmäisenä sopimuspalokuntana Etelä-Savon pelastuslaitoksen alueella. Kaksi dronea on asemalla. ??. Drone-kalusto on VPK:n omaisuutta. Palokunnan tavoitteena on koko hälytysosaston kouluttaminen drone-toimintaan, reaaliaikaisen kuvan välittäminen tilannepaikalta tilannepaikanjohtajalle ja johtokeskukselle sekä vedenalaisen drone-toiminnan käynnistäminen. Vuonna 2021 tehtäviä oli 14 kappaletta. 37 SOPIMUSPALOKUNNAT RPAS-PALVELUJEN TUOTTAJINA Suomessa RPAS-palveluja tuottaa noin 40 sopimuspalokuntaa. Määrä lienee kuitenkin tätä suurempi, koska toimituksen tiedossa on useita palokuntia, joilla on lentokalustoa, mutta ei varsinaista sopimusta palvelujen tuottamisesta pelastuslaitoksen kanssa. Pelastuslaitoksen kanssa on sovittu vuosittaiset koulutusmäärät ja koulutustavoitteet. Droneja on käytetty savuhavaintojen tarkistuksiin, metsäpalojen laajuuden arviointiin sekä paremman yleiskuvan saamiseen tilannepaikanjohtajalle ja johtokeskukselle, öjyvahinkojen laajuuden selvittämiseen vesistössä, kadonneen ihmisen ja eläimen etsintään, rakennuspalojen lämpökohteiden etsintään sekä tilannekuvan tuottamiseen palonsyyntutkinnan avuksi. Palokunta on itse kouluttanut käyttäjät. Pelastuslaitos tukee sopimuspalokuntia, joilla on drone-kalustoa, palokuntasopimuksessa sovitulla summalla. Savonrannan VPK:lla on käytössä neljä dronea, joista yksi on sijoitettu sammutusautoon ja yksi UAS/RPAS-yksikköön
Palokunta hakki Leader-rahoituksen avustuksella muutaman muun palokunnan kanssa yhteishankintana uudet Autel Evo 2 -kopterit, joissa on paremmat ominaisuudet, muun muassa lämpökamera, kaiutin ja valonheitin. Kuva Kymenlaakson pelastuslaitos Kuva Savonrannan VPK Kuva Savonrannan VPK. Toiminnan alkaessa lentäjien piti suorittaa Instan UAS-kurssi, jonka pelastuslaitos järjesti. Kesäisin se kulkee höökin matkassa. Uuden kopterin myötä palokunta sai kopterin maahantuojalta käyttökoulutuksen, jonka lisäksi lentäjien piti suorittaa Pelastusopiston UAS-kurssi koulumaalissa. Pelastuslaitos laajensi drone-toimintaa ja antoi palokunnalle käyttöön toisessa palokunnassa aiemmin olleen DJI Phantom 4-kopterin. Palokunnassa pyritään jatkossa ottamaan kopteri mukaan yhä useammin ulkona tapahtuviin harjoituksiin, jotta lentäjät saisivat kokemusta erilaisissa olosuhteissa lentämisestä. 38 palokuntalainen PK111 Padasjoen VPK (Päijät-Hämeen pelastuslaitos) KOPTEREITA LEADERRAHOITUKSELLA Padasjoella RPAS-toiminta alkoi vuonna 2020. Padasjoen VPK:n kopteri on otettavissa mukaan paloasemalta. Viime vuonna tehtäviä oli 10. Miehistönkuljetusautoon on asennettu 32” näyttö drone-kuvaa varten. Padasjoella laitteita on käytetty maastopaloissa tilannetiedusteluun ja palopaikan sijainnin selvittämiseen seitsemän koulutetun henkilön voimin
Varsinkin nyt, kun koneissa on etäyhteys pelastuslaitoksen tikeen sekä päivystävien palomestareiden autoihin. Salmentaan VPK:ssa kaivataan valtakunnallista ohjausta, mukaan omana yksikkönään vasteisiin ja laajamittaisempaa käyttöä. Kalusto on Pirkanmaan pelastuslaitoksen omaisuutta. ?. Visiona on, että drone tulisi olemaan arkinen työkalu varsinkin tiedustelun suhteen. Käytössä on DJI:n Phantom 4 pro –kopteri, mutta suunnitelmissa on, että kopteri vaihtuu lämpökameraominaisuudella varustettuun DJI:n Mavic 3 -droneen. Maastopaloja alueella ei tänä kesänä ole ollut juuri ollenkaan. Dronea on käytetty tiedustelu-, rakennuspalo-, maastopalo-, etsintäja vesipelastustehtävissä. Tällä hetkellä drone on sijoitettuna RPI2796 Volkswagen Transportteriin, joka mahdollistaa pääsyn nopeasti liikkeelle. Koulutuksen on saanut kuusi henkeä, tarve on laajentaa koulutusta yli 10 henkeen. Kustannukset pelastuslaitoksille VPK:n yhden yksikön ja parin miehen hälyttämisestä ei liene palokunnan mukaan kustannuskysymys. Dronea on käytetty tehtävillä viime aikoina hieman vähemmän. Drone tulisi rohkeasti hälyttää aina ensilähtöön mukaan, jolloin sen hyöty olisi paras mahdollinen. Kuva Satakunnan pelastuslaitos Kuva Satakunnan pelastuslaitos Kuva Savonrannan VPK. Palokunnassa seurataan kehitystä, miten dronet tulevat vasteisiin. Pelastuslaitos vastaa koulutuksesta ja sen organisoinnista. Salmentaan VPK hoitaa sovitut vuosiharjoitukset, jolla pidetään tietoa ja taitoa yllä. Positiivisten kokemusten hakemista toiminnasta pitäisi olla enemmän. 39 Salmentaan VPK (Pirkanmaan pelastuslaitos) KYMMENEN KÄYTTÄJÄÄ TAVOITTEENA Salmentaan VPK aloitti drone-toiminnan loppuvuodesta 2018, jolloin suoritettiin pelastuslaitoksen koulutuksen teoriassa ja käytännössä sekä Insta Oy:n miehittämättömän ilmailun kurssi. Tulevaisuudessa, mikäli drone vaihtuu, sijoituspaikaksi tulee sammutusauto. Sillä voidaan kulkea sellaisessa maastossa, mihin sammutusautolla ei ole asiaa
40 palokuntalainen PK111 Toiminta alkoi Wessöössä neljä vuotta sitten. . Palokunnalla on yksi setti (M30T) nykyään vakiovarusteena miehistöautossa ja muutama vanhempi malli valmiudessa aseman kaapissa. Viime vuonna kalustoa käytettiin 17 keikalla 80:stä ja tänä vuonna, elokuun puolivälin tienoilla, jo 14 keikalla 56 keikasta. Toistaiseksi Wessö FBK:lla on asiat aika mallikkaasti: uudempia ja ominaisuuksiltaan toiminnan tarpeita vastaavia laitteita löytyy, kaikki halukkaat saavat osallistua toimintaan ja sen kehittämiseen. Kalusto on ollut erityisen hyvin avuksi maastopaloissa (paikallistaminen & jälkivartiointi), mutta myös rakennuspaloissa (tilannekuvan tuottaminen, lämpökamera) sekä etsintätehtävillä erilaisissa tilanteissa (muun muassa vene, eläimet). Wessö FBK:ssa ollaan muuten oltu omatoimisia toiminnan kehittämisen suhteen. Wessö FBK esittää, että drone -kalusto näkyisi omanaan vasteessa. Tavoitteen on joukolla suorittaa kehitteillä oleva pelastusopiston uudistettu koulutus pelastustoimen miehittämättömiin ilma-aluksiin. Käytännön taitoja palokunnassa opetellaan ja ylläpidetään viikkoharjoituksissa tasaisin välein. Pari vanhinta ollaan myymässä pois tarpeettomana. He toivovat myös, että drone-kalustoa liitettäisiin nykyistä herkemmin erilaisille keikoille. Laitos on kuitenkin tukenut ja tutustunut toimintaan. Alkujaan kaksi palokunnan jäsentä kävivät laitoksella starttikurssin. Wessö FBK (Itä-Uudenmaan pelastuslaitos) 17 KEIKKAA VUONNA 2021 Kuva Wessön FBK. Kalusto on täysin VPK:n omaisuutta
+ + Öljyvahingon torjunta + + + + + + + Vesistöonnettomuudet + + Tulvantorjunta + +. 41 H el si nk i Lä ns iU us im aa K es ki -U us im aa It äU us im aa V ar si na is -S uo m i K an ta -H äm e P äi jä tH äm e K ym en la ak so Et el äK ar ja la Et el äS av o K es ki -S uo m i P ir ka nm aa S at ak un ta Et el äP oh ja nm aa P oh ja nm aa K es ki -P oh ja nm aa P oh jo is -S av o P oh jo is -K ar ja la Jo ki la ak so t K ai nu u O ul uK oi ll is m aa La pp i Omistaja Pelastuslaitos 3 9 – 3 7 10 13 4 – 6 6 4 6 4 4 2 3 4 9 3 4 104 Sopimuspalokunta 1 3 2 – – – – 2 7 – – – 2 – – – 1 1 – – 6 25 Sijoitus P3X:n ajoneuvo 1 2 – – 3 1 1 1 – 4 2 3 – – – 1 1 1 1 1 – 23 Sammutusyksikkö 1 2 – – – – 2 – – 2 – – 6 – – – 3 – 4 2 – 22 Muu ammattiyksikkö 1 – – – – – 1 – – – 1 – – – – – – – – – 4 7 Sopimuspalokunnan yksikkö 1 3 2 – 3 5 5 4 7 – 2 – 2 – – – – – – – 6 40 Paloasema 3 5 – 3 1 4 3 1 – – 1 1 – 4 2 1 – 4 4 – – 37 Operointi P3X – – – + + + + + – – – + – – – + + + + – + Muu ammattihenkilöstö + + – + + + + + – + + + – + – + + + + + + Sopimuspalokuntalaiset – + + – + + + + + + + – – – + + + + + – + Käyttö Rakennuspalot + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + Maastopalot + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + Liikenneonnettomuudet + + – + + + – – – – + – + + – + – – – + + Ihmisen pelastaminen / etsintä + + – – + + + + – + – + + + – + + + – + + Muut Haasteelliset paikat + + Tilannekuvan välitys + Palontutkinta + + Savuhavainnot + + + + Yleisötapahtumat Pelastusharjoitukset + Palotarkastukset + Vaarallisten aineiden onn
Veljekset Kulmala Oy:n järjestämä kiertue ulottui kymmenelle paikkakunnalle. Tilauskannassa on 25 autoa. Tämä. PITKÄÄN HARKITTU KOKONAISUUS Rosenbauer aloitti sähkökäyttöisen paloauton kehittämisen pohdinnan kymmenen vuotta sitten. Testitulokset muun muassa Berliinin pelastuslaitokselta ovat olleet rohkaisevia, ja teknisesti laitekokonaisuus alkaa olla kaiken tietäville palokuntien ”rekkamiehillekin” hyväksyttävissä. Myös kevytyksiköt ja dronet ovat tehneet tuloaan pitkään. Los Angeles ja Vancouver tilasivat ensimmäiset autot kaksi vuotta sitten. 42 palokuntalainen PK111 ROSENBAUER RT-SÄHKÖPALOAUTO TULEVAISUUS KÄVI TÄÄLLÄ Sähköpaloauto on tulevaisuutta, voidaan hyvällä syyllä sanoa itävaltalaisen Rosenbauerin paloauton vierailusta Suomessa lokakuussa. Kävimme tutustumassa autoon Kangasalla. Kun puhutaan kaluston kehityksestä, kentällä piillyt vastarinta esimerkiksi täydentäviä sammutusmenetelmiä kohtaan kesti vuosikausia – ja kestää jossain määrin edelleen. Näin on, jos valmistajan toiveikkaat myyntiargumentit pitävät paikkansa. Varsinaiseen suunnitteluvaiheeseen päästiin 2014 ja CFT-proto esiteltiin vuonna 2016. Eri lähteistä on kantautunut tietoja, että yksiakkuinen ei ole realistinen vaihtoehto paloautoksi. Kuluvan vuoden toimitusmäärä on kahdeksan. Pian seuraan liittyivät Dubain, Oslon ja Canberran pelastuslaitokset. Pari vuotta myöhemmin RT-mallin kehitystyön innovaatiokumppaniksi tuli Berliinin pelastuslaitos. Pelastusalalla hälytystehtävät hoidetaan ripeästi, kaikki muu tapahtuu hitaasti. Siksi emme käsittele sen suoritusarvoja tässä artikkelissa. Sähköpaloauton suurin este Suomeen rantautumisessa on korkea hinta. Sähköpaloauton yleistyminen kestänee ainakin vuosikymmenen, jos vanhat merkit pitävät paikkansa. Rosenbauerilta arvioidaan, että vuonna 2025 joka neljäs toimitettava paloauto käyttää energianlähteenä muuta kuin dieseliä. RTMALLI KAHDELLA AKULLA Rosenbauerilla on tarjota kaksi sähköpaloautomallia: Teksti ja kuvat Pekka Koivunen yksiakkuinen ja kaksiakkuinen
Jalkatilaa on paljon totuttua enemmän. Hieman askarruttaa sijoituksen toimivuus talviolosuhteissa. Manuaalin saa optiona. TAKAKAAPPI Takakaapin tilavuus on pienempi kuin nykyisissä sammutusautoissa. Vakiona ne löytyvät takaa ja sivuilta takakulmista. Optiona on saatavilla kuljettajalle ja esimiehelle kääntyvät penkit. Toimitettavissa autoissa on vakiona luukkujen sähköinen ohjaus. Kalustokorissa uutta ajattelua ovat esimerkiksi pumpun ohjauskeskuksen sijoittaminen korin takakulmaan oman luukun taakse. Konemiehen ja esimiehen penkit saa tarvittaessa kääntyvinä. Valaistus on kattava ja toteutettu nykytyyliin täysin LEDeillä. Vesisäiliön tilavuus on tilaajan toiveiden mukaan 1000 – 3000 litraa. KÄÄNTYVÄ PENKKI. ??. Optiona manuaalivaihtoehto. SISÄTILA Seisomakorkeus ja vastakkain istuttavat penkit yllättävät käytännöllisyydellään. Kalustokaapin yläreuna on 218 cm korkeudessa. Rosenbauer perustelee miehistötilaratkaisuaan onnettomuustilastoilla: tyypillinen onnettomuusskenaario paloautoille on sivutörmäys risteyksessä tai ympäriajo. 43 LUUKKUJEN OHJAIMET Kalustokaappien luukkujen avaus ja sulkeminen tapahtuvat sähköisesti vakiona. Kaapisto noudattaa pitkälti totuttua mallia. MIEHISTÖTILASSA UUTTA AJATTELUA Suuri muutos perinteisten paloautojen miehistötiloihin verrattuna on seisomakorkeus. RT-mallia Rosenbauer tulee toimittamaan asiakkaan toivomusten mukaan 6 – 9-paikkaisena. Sammutusveden ulosottojen sijainnin tilaaja voi myös määritellä. Autossa on 16 kW virransyöttö, joka mahdollistaa ulkoisten laitteiden, kuten savutuulettimien, uppopumppujen yms käytön. merkitsee noin 50 autoa vuodessa. Koriin integroitu ohjaamo/miehistötila toimii turvarakenteena ja täyttää ECE R29-3 (matkustajan suojaus pakettija kuorma-ajoneuvojen ohjaamoissa, vapaa käännös)) vaatimukset. Takapenkeillä istutaan kasvotusten, ei rinnakkain. PÄÄLLIRAKENTEESSA USEITA UUDISTUKSIA RT:ssä on alumiinirakenteinen itsekantava kori, joka mahdollistaa uusia tilankäyttöratkaisuja, erityisesti miehistötilaan on helppo astua, askelma kun on vain 25 cm. Sivuistuimilla on nelipisteturvavyö, joka mahdollistaa myös paineilmalaitteen pukemisen vyötettynä. Toinen on istuinten sijoittelu. Optiona ovat ulosotot edessä ja katolla
Suomessa Rosenbauerin autoon tutustuneita askarruttivat korkean hinnan lisäksi erityisesti sähkövirran riittävyys ja auton toimivuus talviolosuhteissa. Suomessa on vaikea tällä hetkellä perustella sähköpaloauton hankintaa niin sanotuilla järkisyillä. Rosenbauer toimittaa lähiaikoina Norjaan auton, joka maksaa 700 000 euroa. Helpotusta tullee kuorma-autovalmistajien yhä tihenevistä sähköautojen lanseerauksista. Kuitenkin maailman meno vie meidät vääjäämättä käyttämään ympäristöystävällisempää energiaa kaikkialla yhteiskunnassa – myös palokunnissa. Suomalainen alan teollisuus on mielenkiintoisen tilanteen edessä. Rosenbauer RT:n, Vectorin ja Volteran lisäksi nettihaku ei antanut tulokseksi muita täyssähköisiä paloautoja. Sen tuoteuutuutta, Vector-sähköpaloautoa, markkinoidaan ”pohjois-amerikkalaisena” niin ajoneuvon mallin, rakenteen kuin valmistuksenkin suhteen. 44 palokuntalainen PK111 MITEN SUOMI JA MUU MAAILMA VASTAA ITÄVALLAN HAASTEESEEN. Haittapuolet ovat marginaalisia. Perinteisen diesel-käyttöisen sammutusauton hinta on karkeasti ottaen 400 000 euroa. Berliinin pelastuslaitoksella neljän ja puolen kuukauden jakson aikana tehtyjen testien mukaan kaupunkiolosuhteissa 99,55 % tehtävistä (yhteensä 440 kpl testiajankohtana) voitiin suorittaa pelkällä sähköllä. Sähköpaloauton kehittäminen alusta alkaen toimivaksi lopputuotteeksi olisi mittava projekti. Pioneeripalokunnat maailman metropoleissa ovat liikkeellä tosissaan. Apuvoimavoimalaite REX kulutti dieseliä 7,5 litraa kahdessa tehtävässä. Lehden toimituksen valistunut arvaus on, että Suomen ensimmäinen täyssähköpaloauto nähdään kolmen vuoden sisällä Tampereella, Turussa tai Helsingissä. Myös akkujen käyttöikä aiheutti pohdintaa. POHDINTAA SÄHKÖPALOAUTOSTA +. Sopivan alustan löytyminen mahdollistaisi kotimaisen sähköpaloauton rakentamisen lyhyelläkin aikajänteellä. Kun autojen sarjavalmistus alkaa muutaman vuoden kuluessa, hinta tulee laskemaan. Myös tunnettu paloautovalmistaja Oskosh on lanseerannut Voltera-merkkisen sähköpaloauton. Se poistettiin rivistä 1920-luvun loppupuolella. Syynä olivat sähköpaloauton lyhyt kantama (maksimi 25 km) ja markkinoille tulleet bensiinikäyttöiset autot. Pumppua käytettiin 12 tehtävässä. . SÄHKÖPALOAUTO SUOMESSA JO VUONNA 1909 Helsingin palolaitos hankki ensimmäisen sähköpaloauton vuonna 1909. Tänään yhtiö kuuluu REV Fire Groupiin. ENTÄ RIITTÄVÄTKÖ RAHAT. Sähköpaloauton hyödyt tiheässä kaupunkiympäristössä on jo todennettu. Hinta on siis melkein kaksinkertainen perinteiseen verrattuna – ja useat asiat käytettävyydessä epäillyttävät. RIITTÄÄKÖ VIRTA. Jenkkilässä sähköpaloautoihin on ensimmäisenä herännyt vuodesta1974 paloautoja valmistanut E-ONE
45 ROSENBAUER RT-SÄHKÖPALOAUTO Akkukapasiteetti 66 / 132 kWh Varavoima Range EXtender 225 kW (6-sylinterinen diesel) Sähkömoottorit kaksi ajomoottoria, akseleilla, 180 kW / kpl Suorituskyky 360 kW huippu / 260 kW jatkuva Veto 4x4 jatkuva neliveto Vaihteisto 2-vaihteinen vaihteisto (1. vaihde hidas maasto-ajo) Ohjaus nelipyöräohjaus optiona Jousitus paineilma, erillisjousitus Jarrut 17“ levyjarrut EBS Ajoa tukevat järjestelmät EBS (ABS + ESC) / ADM / ADAS Valot Kaikki LED Peilit Tavalliset tai kamerapeilit valittavissa Paikkaluku 2 + 4 (6) --2 + 4 + 3 (9) Vesisäiliön tilavuus 1000-3800 litraa Pumpun voimanlähde Sähkökäyttö tai REX Ilmastointi Ohjaamoon integroitu vakiona jäähdytyskapasiteetti ~ 5-8 kW lämmityskapasiteetti ~ 5 kW Korkeus 2900 mm Leveys 2350 mm (tulossa leveämpi versio) Pituus 7300 mm Akselivälit 3800 / 4100 / 4400 mm Maavarat 17,5 / 25,0 / 35,0 / 47 cm Kokonaispaino 18 tn Kiihtyvyys 80 km/h (electric) 25 sec 80 km/h (hybrid) 25 sec 100 km/h (electric) 30 sec 100 km/h (hybrid) 30 sec Kiihdytys 100 metriä, ajoneuvon paino 16 t, tasainen tie 100 m (electric) 12 sec 100 m (hybrid) 12 sec Huippunopeus, ajoneuvon paino 16 t, tasainen tie electric 110 km/h hybrid 110 km/h Jarrutusmatka, ajoneuvon paino 16 t, tasainen tie 50 km/h 15 m Kääntösäde Ø12,5 kaikki pyörät ohjaavat Ø15 m etupyörät ohjaavat 17 m (EN1846)
Asuinrakennuksissa jo 50 pascalin (Pa=N/m 2 ) paine-ero on huomattava ilmaa liikuttava tekijä (ilmakehän paine noin 100 000 Pa). Savupoistossa on kaksi tekniikkaa samoilla laitteilla, alipaine ja ylipaine. Toisaalta tuulettimilla päästään hyvinkin jopa 1/2 ilmakehän ylipaineeseen. Tuulettimilla koko rakennukseen on haastavaa saada tällainen paine-ero aikaan, koska kokonaistilavuus on varsin suuri (yli 200 m2) ja palaminen aiheuttaa jo itsessään paine-eroja ja virtauksia. Väliaikaisen luonteisista ilmanvaihdon ratkaisuista on kokemusta kaivosteollisuudesta ja varsinkin tunnelien louhinnasta. 50 Pa vastaa noin 10 kp (”kg”) voimaa ulko-oven kokoisella alueella. Raitisilmapuhallusta käytetään vähemmän, koska tällöin likainen ilma leviää kaikkiin tiloihin. Tuulettimilla on vaikea päästä edes 1/100:een ilmakehän paineesta. Tunnelin katossa on kevytpressusta tehty putki ja tuuletin on alhaalla likaisessa paikassa räjäytysalueen ääressä. Pelastusopisto kouluttaa ensisijaisesti alipaineen käyttöön. Käryt ja pölyt painetaan voimalla putkeen mahdollisimman suuressa likaisuusasteessa. Helsingin pelastuslaitos toimii ylipainetta käyttäen. Fysikaalisesti tarvittava paine-ero on varsin pieni. Tuulettimen vieminen tulipalotilaan on kyllä käsin kantaen vaikeaa, mutta toisaalta nykyään saatavilla olevilla välineillä helppoa. Toisaalta viemällä puhallin palavan (käryvän) tilan sisälle ja siten puhaltamalla tulipalolle altistuneesta tilasta putkea pitkin ulos savua, rappuun muodostuu automaattisesti alipaine. 46 palokuntalainen PK111 Savukaasujen poistaminen huoneistopalon yhteydessä tuulettimilla ja/tai sumusuihkulla ulos ikkunasta tai reiästä on palokunnille rutiinia. Ulkoilma valuu sisälle luonnollisesti samassa tilavuudessa kuin ulos painetaan likaista ilmaa. Paineessa on syytä huomata alija ylipaineen tuottamisen ero. Se perustelee toimintansa rapun ylipaineistamisella, jolloin poistumistie on mahdollisimman puhdas. Helpotusta savutuuletukseen TUULETIN HYDRAULISEN VARREN PÄÄHÄN Teksti Ilkka Veuro ideoita kentältä. Tuuletuksen hyötynä on parempi näkyvyys ja savun aiheuttamien vaurioiden pienentäminen erityisesti tulipalon ulkopuolissa tiloissa. Tämä tarkoittaa, että tuulettimen poistoputkeen saadaan hyvinkin suuri ilmavirtausnopeus, jolloin ilmamäärä on suuri. Ja suuri ilmamäärä likaisinta mahdollista ilmaa (palotilaa) johtaa varmasti tehokkaimpaan raittiiseen ilmaan muualla
HYDRAULINEN VARSI AVUKSI Hydraulisen varren avulla, esimerkiksi kuorma-autoon kiinnitettynä, saavutetaan jopa 50 m ulottuvuus vaakasuuntaan ja 30 m ylöspäin. SISÄ ULKO SEINÄRAJA. Siksi tuulettimessa pitää aina olla riittävän pitkä putki pikatasoittumisen estämiseksi. Varren pää kestää yli 200 kg kuorman pitkänäkin. Vastaavia varsia on noin 10 m mittaisina ympäri Suomea traktorien lisälaitteena risujen ja polttopuun kuormauksessa. 47 Tuuletin yksinään on huono ilman liikuttaja, koska toiselle puolelle tulee alipaine ja toiselle ylipaine. Kuten edellä mainittiin, varsi voi olla myös puuta eli koolinki kumpaankin suuntaan a 4 m. Siten jopa alkavan tulipalon savua voi liikuttaa tuulettimella. Varren kouraan laitetaan tukivarsi muodostuen esimerkiksi harjateräksestä sellaisenaan. 10 m päähän talon seinästä pysäköidyn kuorma-auton varsi ulottuu yli 8-kerroksisen talon katolle. Ratkaisussa akkukäyttöinen tuuletin työnnetään sisälle rikkoontuneesta ikkunasta vaikkapa 4..6 m sisälle eli varren koura jää ulos. Tukivarteen kiinnitetään kumiköysillä (”mustekalan lonkerot”) tai vastaavilla joustavia ilmastointiputkia vähintään 6x puhaltimen poikkipinnan mittaisina häviöiden vähentämiseksi ja siten ilmamäärän kasvattamiseksi kohti puhaltimen valmistajan kertomaa lukemaa (jopa 3 m 3 /s). Tuulettimen potkurin rungon yli tasoittuvat paine-erot näppärästi lyhyintä tietä. Rinnakkaisia putkia käyttäen virtaus kasvaa samalla tuulettimen teholla (kierrosnopeudella). Siis kuorma-auton varsi käy taakan nostamiseen korkealle vielä käryävän huoneistopalon tuuletukseen. Tätä käyrää kutsutaan ilmastoinnissa tuulettimen ominaiskäyräksi: paine vs virtaus. . Tulipalon liekkejä ei voi liikuttaa tuulettimilla, koska siivet ja runko ja moottori ja johdot eivät kestä. Sen sijaan lämpimiä savukaasuja voi puhaltaa noin 80 C asteeseen asti. Tukivarsi voi tarvita pienen painon vastapäähän, koska koura roikkuu lähes vapaasti hydraulisen varren päässä. Nämäkin varret nostavat reilun 100 kg taakan varren päässä. Ilman määrä eli savua sisältävän ilman virtaus putkessa hidastuu sitä enemmän, mitä pienempi putki on. Sieltä sisältä tuuletin painaa putkea pitkin käryt ulos varren kouran tasalle tai vähän yli
Mutta siellä se edelleenkin on, niin kauan kuin on. Siis se paikallinen turvallisuuskeskittymä. Ei ainakaan pelastustoimen omassa piirissä. Nyt sopimuspalokuntaresurssin kokonaisvaltainen käytön suunnittelu ei kuulu kenellekään. Parhaiten sopimuspalokunta pärjännee paikallisesti, kunhan käytännön palokuntatoimintaa haittaavat asiat saadaan pois päiväjärjestyksestä. Lainsäädännössä yhteiskunnan tahtotila mitataan. Lähtöajat, miesvahvuudet, koulutustasot ja fyysiset testit yms. 48 palokuntalainen PK111 mielipide Reaalimaailma kirinyt kiinni OMA LAKI SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNALLE NYT! Kyseessä on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. ovat vain ohjausvälineitä, ei oikeita turvallisuuden mittareita. Kunhan asiaa etukäteen hieman pohjustetaan. Kansalaiset ovat toistaiseksi tottuneet luottamaan siihen, että kyllä ne pelastajat tulevat. Ja kyllä se paikallinen vpk on hyvä asia, vaikka sen kytkentä itse pelastustoimeen jää useimmille nykyisin epäselväksi. § § § § § § § §. Sopimuspalokuntatoiminta on viranomaisja kansalaistoiminnan välimaastossa hääräävä outo lintu, jonka merkitys yhteiskunnallisen kokonaisturvallisuuden osana on useimmille pelastusalan toimijalle jokseenkin epäselvä. Sopimuspalokuntatoiminta tarvitsee oman lainsäädäntönsä. Teksti Silvio Hjelt Kuva Maria Salo JÄÄNNE KUNTA-AJALTA Hyvinvointialueisiin siirryttäessä, kuntiin jää jo pelastustoimen alueellistamisen jäljiltä jäänyt paikallisen sopimuspalokunnan infra, josta kukaan ei oikeasti maksa mitään. Turvallisuushan on pitkälti sitä, miltä kansalaiselta tuntuu, ei absoluuttisesti mitattavissa oleva ominaisuus. Meneillään oleva pelastuslain uudistus ei riitä alkuunkaan. Nyt herätyskellona on ympäröivä arkimaailma. Parhaiten se taas hoituu lainsäädäntöteitse, mutta siihen ei näytä olevan valmiutta. Viimeisten parin vuoden arkirealiteettien valossa olisi nyt oikea aika nostaa tämäkin puoli esille. Yksi turvallisuuteen vaikuttava seikka on vielä kuitenkin se, että sopimuspalokuntien riveistä on yhteiskunnan mahdollisia akuuttitarpeita varten lyhyessä ajassa – puhutaan tunneista – valjastettavissa suuri joukko turvallisuussuuntautuneita, pelastustoimintaan harjaantuneita ja järjestäytyneeseen toimintaan tottuneita voimia. Sopimuspalokunnat toimivat operatiivisten palvelujen tuottajana, mutta samalla toimivat – usein itse tiedostamattaan – paikallisina turvallisuudentunteen keskittyminä
SOPIMUSPALOKUNTALAINSÄÄDÄNTÖ AVUKSI Sopimuspalokuntalainsäädäntöhankkeen perustaminen poikkiministeriövastuualuerakenteen puitteissa, toki tietenkin vain alan vankalla järjestöosaamisella höystettynä, olisi ratkaisu. 49 mielipide MISSÄ KIIKASTAA. Ilman sellaista ei ole nähtävissä, että nykyistä sopimuspalokuntatoimintaa haittaavista kaikenlaisista pikkuasioista päästäisi eroon. Katsokaa vaikkapa uutisia! § § § § § § § § §. Olkoon syy mikä tahansa – keskinäisen koordinoinnin puute, arvovaltakysymykset, osaamisja ymmärtämisvaje, henkinen laiskuus tai vaikka mitä, tilaisuuden menettämiseen ei ole enää varaa. Puutteita, jotka joka tapauksessa ovat sopimuspalokuntatoiminnan kokonaisvaltaisen tehokkaan hyödyntämisen esteenä. Tahtotila asian korjaamiseksi lainsäädännöllisin keinoin puuttuu. Siihen vain kuuluu, tosiasioiden tunnustamispuutteesta ja aktiivisesta semantiikkasekavuudesta alkaen, muun muassa sellaiset pikkuasiat kuin • sopimuspalokuntalaisen juridisen aseman epäselvyys, • muutama muodollinen toimivaltuusvaje, • aidon arvostuksen puute yhteiskunnan ja etenkin pelastustoimen suunnasta, • päivälähtöproblematiikka rönsyineen, • työsuhdeja varallaoloproblematiikan vähättely, • hälytysjärjestelyiden ja henkilöstöhallinnon alkeellisuus, • koulutuksen hajanaisuus ja epätarkoituksenmukaisuus, • kaikenlaisten pikkunilkkien keksimät ylimitoitetut vaatimukset ja mieltymykset fyysisistä ja muista vaatimuksista alkaen, • alan suunnittelemattomuus nimenomaan vapaaehtoisresurssien osalta sekä siitä johtuva resurssien vajavainen käyttö, • ”hyveenä” pidetty kirjavuus eli useimmiten huonojen käytänteiden kirjo, • sopimuspalokuntien omassa keskuudessa vallitsevat näkemyserot, • jne… Lyhyesti: Sopimuspalokuntatoiminnan kaikkia mahdollisuuksia ei tajuta valtakunnan tasolla. Eihän se ”tarpeettomien hankaluuksien luettelo” kovin pitkä ole, oikeasti. Pikkuasiat, jotka eivät oikeasti maksa maltaita, mutta jotka oikeasti haittaavat sopimuspalokuntien ja palokuntalaisten elämää jopa niin pitkälle, että järjestelmän jatkuvuus saattaa olla keskipitkällä tähtäyksellä uhattuna
Joissain paikoissa sopimuspalokunta voi miehittää vakinaisenkin tallissa olevaa kalustoa, ja siihen on koulutus. Yhdeltä alueelta ei voi tyhjentää kaikkia asemia yhdelle tehtävälle, jollei valmiussiirtona siirretä muualta yksiköitä tilalle. Kuten myös se, että jossain pitkäkestoisessa tehtävässä on tehty siten, että palokunnan sammutusauto tai miehistöauto saa matkalla tilannepaikalle täydennystä toisen palokunnan miehistöstä. Toinen palokunta voisi ilmoittaa, että palokunnasta ei mieluusti hälytettäisi, jos olisi muualta saatavissa helpommin miehistöä. KOSKA TEHTÄVIIN OSALLISTUU SOPIMUSPALOKUNTIA, joiden henkilömäärät vaihtelevat suuresti, pitää huolehtia alueellisesta ja palokuntakohtaisesta valmiudesta. Joissain tehtävillä on onnistunut myös se, että jonkun sopimuspalokunnan säiliöauto jääkin muun palokunnan ajettavaksi. PITÄISIKÖ PELASTUSTOIMEENKIN luoda sopimuspalokuntien ”työaikajärjestelmä”. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA kolumni Vanheneva sammutusmies JÄRKEVÄMPÄÄN RESURSSIENHALLINTAAN PELASTUSTOIMELLE tulee välillä pitkäkestoisia tehtäviä, jolloin henkilöstöä tarvitaan huomattavan paljon. Jos alueella on pitkäkestoinen tehtävä, niin sopimuspalokunta voisi ilmoittaa järjestelmässä, että meillä olisi ylimääräistä miehistöresurssia tehtävälle. Pitäisikö tälläinen kalustonkäyttö ollakin vielä tavanomaisempaa eikä vain poikkeuksen poikkeus?. Raja-alueen tehtävillä saattaa käydä niin, että naapurialueen resurssit eivät ole tiedossa ja erikoiskalustoa jää käyttämättä vain sen takia, ettei siitä tiedetä. Näissä haasteena on miehistöresurssien tehokas käyttö, erityisesti vaihdot. Tietotekniikkaa voisi hyödyntää toki muissakin käyttötarkoituksissa eri paloasemien ja tilannepaikan välillä. 51 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. MIEHISTÖN LISÄKSI kaluston käyttöön soisi uutta ajateltavaa. Joissain paikoin tämä taas ei ole mahdollista
MARIEHAMNS RÄDDNINGSVERK RÄDDNINGSOMRÅDE ÅLANDS LANDSKOMMUNER Text och bilder Pekka Koivunen Översättning Silvio Hjelt. Landskapet har två räddningsområden: Mariehamn och sex kommuner bildar det södra området (Mariehamns Räddningsverk) medan de nio kommunerna i norr bildar det andra (Räddningsområde Ålands landskommuner). 54 palokuntalainen PK111 Vårdö Sottunga Lumparland Sund Saltvik Geta Finström Jomala Mariehamn Hammarland Föglö Lemland Eckerö Kumlinge –10 m –50 m –100 m –200 m –300 m 15 m 30 m 45 m 60 m 75 m 90 m Räddningsväsendet på Åland, DEL 1 (nästa del publiceras våren 2023) Ett landskap, TVÅ RÄDDNINGSOMRÅDEN En ordinarie station och 18 avtalsbrandkårer ansvarar för räddningsväsendet inom Ålands självstyrelseområde med 30 000 invånare
Nätet av fbk:er föddes som svar på ett behov och lever fortfarande starkt i de 16 kommunerna på Åland. Som ofta spelar känslorna en större roll än fakta. Vidare besöker vi Ålands nödcentral. 55 Brändö Sottunga Kökar Kumlinge RÄDDNINGSOMRÅDENA OCH BRANDKÅRERNA (inom parentes förbindelsen till fasta Åland) MARIEHAMNS RÄDDNINGSVERK Brändö FBK (färja) Föglö FBK (färja) Kumlinge FBK (färja) Kökar FBK (färja) Lemlands FBK (bro) Sottunga FBK (färja) Strandnäs FBK (fasta Åland) Räddningsverket i Mariehamn (fasta Åland) RÄDDNINGSOMRÅDE ÅLANDS LANDSKOMMUNER Eckerö FBK (bro) Finströms FBK (fasta Åland) Geta FBK (fasta Åland) Gottby FBK (fasta Åland) Hammarlands FBK (fasta Åland) Jomala FBK (fasta Åland) Lumparlands FBK (broförbindelse) Sunds FBK (fasta Åland) Vårdö FBK (färja) Västra Saltviks FBK (fasta Åland) Östra Saltviks FBK (fasta Åland) B randoch räddningsväsendet på Åland har långa traditioner. I den här artikeln bekantar vi oss med de två räddningsområdena, sett ur deras räddningschefers perspektiv, samt med avtalsbrandkårerna i två kommuner som är stora, i åländskt perspektiv. ??. En sammanslagning till ett gemensamt räddningsområde har inte lyckats trots många förhandlingar genom flera årtionden. På våren bekantar vi oss men vardagen i ”fbk:erna på öarna” och bekantar oss med primärvården på Åland. Orsakerna är flera och bland annat har man i kommunerna varit oroliga för fbk:s framtida existens samt rädda för ökade kostnader
– Nu kan man även skönja att antalet personer med C-körkort minskar. – Nio brandkårsföreningar har ungdomsverksamhet genom vilken vi hoppas få nya medlemmar till alarmavdelningarna. Området har utöver Johansson två ordinarie tjänsteinnehavare, ledande brandinspektör Thomas Mattsson och brandmästare Krister Koskinen. I många brandkårer har man även satsat på terrängbränder, till exempel en högeffektpump hos Finström FBK. 56 palokuntalainen PK111 RÄDDNINGSOMRÅDE ÅLANDS LANDSKOMMUNER TRE TJÄNSTEINNEHAVARE OCH 11 AVTALSBRANDKÅRER Räddningschef Lennart Johansson på Räddningsområde Ålands landskommuner (14875 invånare) ansvarar tillsammans med 11 fbk:er för det kommunala räddningsväsendet i nio landskomuner. R äddningsväsendets allmänna kostnader fördelas enligt kommunernas invånarantal. Responssystemet på Åland skiljer sig enligt Johansson från det som tillämpas i Riket. Då ett läge är på gång är vi emellertid med på uppdraget, men ledningsansvaret ligger hos landskapet och gränsbevakningen är starkt med. Även utryckningarna dagtid är problematiska i landskapet. Föreningarna betalar på varierande vis sin personal arvoden för ansvarsposter inom kårerna.. – Hos oss alarmerar man ut brandkårer, inte enheter såsom på annat håll i Finland. Bekämpningen av oljeskador är en intressant detalj då det gäller hur det åländska räddningsväsendet är arrangerat. Jomala FBK är den enda brandkåren som inte producerar första delvårdstjänster, eftersom Mariehamn och de ordinarie enheterna finns alldeles bredvid, säger räddningschef Johansson. – Tidigare ägdes brandstationerna och redskapen huvudsakligen av brandkårsföreningarna själva, men nuförtiden ansvarar kommunerna för byggandet av brandstationer och huvudsakligen även för redskapen, berättar räddningschef Lennart Johansson. – Första delvården sköts av 10 brandkårer med cirka 200 för ändamålet utbildade brandkårister. – De avtalsersättningar som kommunerna betalar varierar beroende på brandkår. Hos somliga går det bra, hos andra mindre bra. Av dem har 130 gått kursen i rökdykning och antalet rökdykningsdugliga är 69. – Vi har till exempel i Jomala Ålands enda tunga räddningsenhet. Brandkårerna är i en kontinuerlig vågrörelse. Även på Åland är dock en specialisering av brandkårerna på gång. Johansson förmodar att avtalsbrandkåristernas lån-ga utbildningstid minskar antalet personer som är intresserade av brandkårsverksamhet. Beroende på kommun är totalkostnaderna 40-120 euro per invånare och år. Av de alarmeringsdugliga har 65 % C-kort, men bland dem som är under 30 år är andelen endast 37 %. Tjänsteinnehavarna är stationerade i Jomala kommun invid Mariehamn. Detta torde innebära att det i framtiden sker förändringar i responserna. Alldeles som i Riket är alla problem brandkårsvisa. – Bekämpningen av oljeskador hör till landskapets uppgifter, så vi på räddningssidan har endast berett oss på minimala uppgifter. På området finns det 63 enhetschefer. ??. I RESPONSEN INGÅR BRANDKÅRER, INTE ENHETER I brandkårsföreningarna inom Räddningsområde Ålands landskommuner finns det 288 alarmeringsdugliga brandkårister. En utryckningsformation omfattar en, två, tre eller flera brandkårer, beroende på uppgiften. Enligt Lennart Johansson borde antalet rökdykare vara större. SAMMA BEKYMMER På Åland är brandkårernas största utmaningar i stort sett samma som i Riket
Han genomförde de studier som krävs för yrkesexamen under 90-talet och valdes till räddningschef år 2005. Han utbildade sig först till medikalvaktmästare/ambulansförare i Vasa medan brandsidan har genomgåtts i Sverige. 57 RÄDDNINGSCHEF LENNART JOHANSSON, 59 ÅR Lennart Johansson inledde sin bana i mitten på 80 –talet. Till Lennarts familj hör hustru och två barn.
Till ”grundalarm” alarmeras tre stationer; exempelvis Mariehamns ordinarie station, Strandnäs FBK och Lemland FBK. För den ordinarie personalen är behörighetskraven högre. – En enhetsutryckning motsvarande den i Riket motsvaras av ”litet alarm”, till vilket alarmeras styrkan 1+1+2. Om man tar med primärvårdens enhet är totalstyrkan bm+1+6. Enligt Nordlund medför förutom den internationella hamnen även den livliga byggverksamheten, fordonstrafiken, stora gästhamnar och ett rikt utbud av nöjesliv utmaningar för räddningsväsendet. Ur ett fartyg kan det på en liten stund strömma ut till och med ett par tusen turister. På Åland är ambulansverksamheten helt på samhällets ansvar, några privata firmor finns det inte. TRE ALARMNIVÅER Enligt Karl Nordlund är räddningssidans lägsta alarmeringsnivå ”personsökaralarm”, som gäller styrkan 1+2. BEHÖRIGHETSKRAVEN VARIERAR I små brandkårer på öarna kan man inte ställa alltför höga krav på avtalsbrandkåristernas behörighet. Karl Nordlund berättar att man bland områdets brandkårer har identifierat utryckningsproblemen dagtid. I den dagliga rutinen ingår färjtrafiken till Riket och Sverige, och även trafiken mellan de åländska öarna är livlig. Kraven på avtalsbrandkårernas rökdykare är testet enligt Uleåborgsmodellen. Inom Mariehamns stads område är antalet alarm i medeltal 150 och i de övriga kommunerna cirka 200 per år. På sommaren får Mariehamn besök av cirka 50 kryssningsfartyg. – De ordinarie brandmännen som jobbar på stationen i Mariehamn har fått utbildning antingen i KuoMARIEHAMN, VÄRLDENS MINSTA STORSTAD Räddningsdirektör Karl ”Kalle” Nordlund har på sitt ansvar att utöver öns huvudstad leda räddningsväsendet i sju kommuner (totalt 15540 invånare). Alarmstyrkorna och -tiderna hos brandkårerna utanför Mariehamn varierar. – Enligt avtalet rycker de inom åtta minuter ut med styrkan 1+3 och utöver det inom 15 minuter med styrkan 1+2. Muskelkonditionen testas dock inte varje år. Strandnäs FBK som finns i Mariehamn har enligt Nordlund en bra alarmstyrka, i medeltal åtta personer. I MARIEHAMN FINNS DEN ENDA ORDINARIE STATIONEN Mariehamns räddningsverk har 48 arbetstagare. Befälet är utanför tjänstetid i fri beredskap. Under honom finns den ordinarie stationen och dessutom sex frivilliga brandkårer, av vilka Strandnäs FBK finns i Mariehamn. Dagsstyrkan på räddningssidan är dejourerande bm+1+2. 58 palokuntalainen PK111 N ordlund beskriver Mariehamn som världens minsta storstad. – Lyckligtvis finns det arbetsgivare som frigör dem som hör till avtalsbrandkår att deltaga i utryckningar. Mariehamn med sina nästan 12000 invånare utgör tyngdpunkten för räddningsverksamheten, utan att förglömma de fem kommuner som hör till räddningsområdet och som är beroende av färjförbindelse. – Ön besöks årligen av två miljoner turister. MARIEHAMNS RÄDDNINGSVERK ??. Vi strävar dock till att hålla färdighetsnivån hos alla fbk:er så hög som möjligt, förklarar Nordlund beträffande situationen för brandkårerna på öarna med liten befolkning. – Då det inte finns folk att ta av måste man erkänna fakta. Han anser av många olika orsaker att hans stad är ett krävande mål
De studier som krävs för yrkesexamen genomförde han i Sverige och år 2018 valdes han till räddningschef i Mariehamn. Till Kalles familj hör hustru och tre döttrar.. 59 KARL ”KALLE” NORDLUND, 40 Karl Nordlund inledde sin bana i Mariehamns FBK 1992. Han fortsatte sedan i Strandnäs FBK och fick år 2002 jobb som sommarvikarie vid verket i Mariehamn
Utom i en sak. Bland dem hittar man mångahanda färdigheter och yrkesmän från olika branscher, berättar Kalle Nordlund. Endast ett fåtal brandkårer, räknat såväl i Riket som på Åland, har i sin redskapshall en lika grov pump. – Hos oss är det det vanligaste att man betalar åt personalen genast från början om uppdraget räcker över två timmar. Finström FBK som om ett par år fyller 90 år har ett trettiotal medlemmar av vilka huvuddelen är i alarmavdelningen. – Samarbetsövningar har varit viktiga och är det även i framtiden. Brandkåren har i medeltal 40 alarm per år. Enligt kårchefen Alfons Eriksson, 28, är utrustningen tidsenlig; en släckningsbil, en tankbil, en manskapsbil och en båt samt en högeffektpump som levererats av Esteri Group. Utöver stationen i Godby har brandkåren en annan station på 10 kilometers avstånd i Markusböle. Räddningsväsendet på Åland baserar sig på kommunalt samarbete inom två områden. Alarmavdelningen övar varannan måndag. De rökdykningsdugligas antal är sex och enhetscheferna fyra. ?. De ersättningar kommunerna betalar åt de frivilliga brandkårernas medlemmar varierar brandkårsvis. – Stormarna under 2010-talet visade att vi på Åland vid behov får igång till och med 500 frivilliga. fartygsolyckor där man behöver extern pumpning. För dem är den konditionsnivå som yrkesexamen förutsätter en självklarhet. Finström FBK BRANDKÅREN MED DEN STORA PUMPEN I Godby i Finström kommun finns en brandstation där den där fungerande brandkåren till alla delar är som vilken som helst medelbrandkår i Riket. – Varför skulle vi skaffa större båtar när Gränsbevakningen och sjöräddarna har såväl utrustning som även yrkeskunnigt och erfaret manskap, frågar sig Karl Nordlund. Enligt honom klarar man sig inom Ålands räddningsväsende bra med småbåtar, medan transporthjälp vid behov fås från till och med flera andra håll. Principen är den att kommunerna betalar de gemensamma kostnaderna i förhållande till sina invånarantal och de kommunvisa utgifterna till 100 %. – Där finns en lätt enhet som i huvudsak opereras av de brandkårister som bor i Markusböle, berättar Eriksson. Vårdö Sottunga Lumparland Sund Saltvik Geta Finström Jomala Mariehamn Hammarland Föglö Lemland Eckerö Kumlinge –10 m –50 m –100 m –200 m –300 m 15 m 30 m 45 m 60 m 75 m 90 m. DE FRIVILLIGA EN RESURS – KOMMUNERNA BETALAR Även om den enda ordinarie stationen i Mariehamn svarar för nästan hälften av områdets alarmuppdrag så erkänner man även i yrkeskretsarna betydelsen av de frivilliga brandkårerna. – Pumpen som betjänar hela Åland placerades för ett par år sedan på vår station. 60 palokuntalainen PK111 pio eller i Sverige. Ålands landskapsstyrelse stöder brandkårernas dyra redskapsanskaffningar med till och med 50 %, 65% är maximalt stöd. Utöver terrängbränder är pumpen avsedd för uppdrag vid bl.a. ”HOS OSS SKÖTS SJÖVERKSAMHETEN AV ERFARET FOLK SOM FÅTT UTBILDNING FÖR DET” Beträffande arbetet med båtar skiljer sig linjedragningarna hos ledningen för Ålands räddningsväsende markant från praxis i Riket
”Utöver terrängbränder är pumpen avsedd för uppdrag vid bl.a. Dieselmotorn är tillverkad i Linnavuori motorfabrik (Agco Power) och pumpen är tillverkad av Esteri Group. fartygsolyckor där man behöver extern pumpning.”. Totalvikten (pumpen med sugslangar samt trailern) är cirka 2100 kg. 61 Esteris högeffektpump är till 100% en finsk produkt
Föreningen har även en aktiv damavdelning. Åland hör till det svenska elnätet. Detta möjliggör skattefri försäljning i fartygstrafiken mellan Åland och EU. – En stor del av byggnadsarbetena kunde vi utföra med eget folk, för i brandkåren hittas mångahanda sakkunskap och förmågor. Hembygdsrätt kan sökas av finsk medborgare som kan svenska och har bott i landskapet i minst fem år. Ålands viktigaste näringsgren är sjöfarten som står för cirka 30 procent av områdets bruttonationalprodukt. . En person måste ha hembygdsrätt för att på Åland kunna äga fast egendom, rösta i landskapsval eller utöva näring. Under den gångna sommaren omfattade gruppen 19 personer. Jomala FBK är belägen i Ingby i Jomala kommun och brandstationens huvudbyggnad blev färdig år 2010. – Under de senaste åren har mängden utrustning ökat så att vi beslöt att på samma gårdsområde bygga en redskapshall, berättar kårchef Ralf Maneilius. Av de cirka 30 000 invånarna har 88 procent svenska som modersmål medan cirka 5 procent är finskspråkiga. Brandkårens stolthet är en lätt Fargobrandbil från 1960-talet i museiskick. Det har redan blivit en tradition att Jomala FBK:s brandkårister med några års mellanrum gör en gruppresa till Interschutz-mässan i Hannover, Tyskland. Brandkårens medlemskår på 30 personer har beslutat att ersätta den gamla med en ny enhet som skall vara så modern som möjligt. 9 % av befolkningen stöder att Åland skulle bli självständigt och 4 % att Åland skulle anslutas till Sverige (Gråsten Hanna 2020) Åland har sin egen räddningslagstiftning.. Åland som en del av Finland är medlem i EU men hör inte till EU:s tullunion. Åland har en representant i Finlands riksdag. – Levnadsstandarden i landskapet är den högsta i Finland. Åland har varit demilitariserat allt sedan Krimkriget slutade år 1856. Utöver röjningsbilen som skall bytas ut förfogar brandkåren över en släckningsbil, en tankbil, en kroklastväxlarbil och en lätt pickup. Jomala FBK RÖJNINGSBILEN PÅ VÄG TILL UTBYTE WIKITRIVIA OM ÅLAND Landskapet Åland har som det enda av Finlands landskap egen självstyrelse. De som har hembygdsrätt är befriade från värnplikt. Enligt en enkät från år 2020 vill 78 % av ålänningarna bibehålla landskapet som en autonom del av Finland. Till brandkårens ungdomsavdelning hör för tillfället 15 ungdomar. Av Ålands tusentals öar och holmar är 60 bebodda. Invånare med andra språk utgör cirka sju procent. 62 palokuntalainen PK111 Jomalan FBK tänker sälja den röjningsbil som man i tiderna köpte av Räddningsinstitutet. Åland besöks årligen av cirka två miljoner turister av vilka 80 % kommer från Sverige och resten huvudsakligen från Finland. Åland är till invånarantalet och arealen Finlands minsta landskap. Röjningsbilen är den enda i sitt slag på Åland. I resan ingick även besök vid två brandstationer i staden Celle. I landskapet finns det 16 kommuner och den enda staden är Mariehamn
Det handlar alltså inte endast om dykningssäkerhet utan även om rättskydd. Arbetarskyddsfrågor är ett vidsträckt begreppsområde där en arbetsgivare har ett omfattande ansvar för väldigt många saker. Andra må ta ställning till sakinnehållet – här endast några strukturella kommentarer. Rökdykning förpassas ut i marginalen. i de fall då lön inte betalas) och om vem som eventuellt kunde anses vara arbetsgivare då brandkårsarbete i alla händelser utförs för samhällets och inte för brandkårens räkning. villigpersonalens välmående på intet ont anande avtalsbrandkårer. Den goda nyheten är att det tills vidare endast handlar om ett utkast, den dåliga att utkastet i dess nuvarande form redan har ansetts vara klart att diskuteras. I en bisats konstaterar utkastet att ”avtalsbrandkårerna i arbetarskyddsfrågor skall följa det som stadgas om arbetsgivare”. Ett mera komplicerat svar: I stället för att på ett allmänt plan styra tillvägagångssätten har man valt att skriva en djupdykande lärobok i ämnet. I inledningen sägs att räddningsverk vid behov skall ge kompletterande instruktioner. ETT FÄRSKT DYKARINSTRUKTIONSUTKAST VAR UTE PÅ RUNDA En instruktion på 73 sidor att ersätta en på 43 sidor som i sin tur ersatte två på 23+13 sidor. Vad har på riktigt blivit så annorlunda att en ökning på 1,76 sidor/år är motiverat. Text Silvio Hjelt brandkåristen. Erfarenheten visar att sådana tenderar att göra saker och ting svårare än de behöver vara. Man får hoppas på det förstnämnda. Med dykandet följer då helt naturligt även den överdrivna fokuseringen på personalens fysiska egenskaper. Att man i en bisats i en instruktion som gäller ett fåtal specialister försöker peta in avtalsbrandkåren som arbetsgivare är antingen oskickligt eller direkt bedrägligt. Det är alltså dags att se grundligt över avtalsgrunderna och ta ner dykandet från dess piedestal. Men vem vill nu inte vara utvald magiker. Sådant tänkande brukar vanligen gå ut över brandkårer som i tiderna lovat stå för nånting helt annat. Dock är det ju så, att då man nöjesdyker så kan man vanligen inte klä av sig utrustningen utan akut letala följder, medan en brandplats rätt sällan är just sådan. Bra så. 63 Ett kort svar: Man vågar äntligen erkänna, att det är allmänt ohälsosamt att gå in i giftmoln. Alltså är det släckning utifrån som huvudsakligen skall gälla. Gräv alltså i sinom tid fram dokumentet och läs det, med eftertanke. De tolkningarna kan komma som en blixt från klar himmel, så att någon stackars syndare retroaktivt blir skyldig till försummelse av någon detalj som man borde ha förstått men som blivit oläst. Kanske det är bra så. För att citera en sång av Edward Persson: ”...det kan aldrig vara bra, att tänka, när som man är mätt”. Arbetet görs inom myndighetsverksamhetens ram där räddningsmyndighet har det övergripande ledningsansvaret, och där alltså räddningsverket skulle vara den naturliga arbetsgivaren. I den pågående reformen av räddningslagen har inrikesministeriet valt att aktivt inte ta ställning frågan om ifall ett arbetsförhållande alls skall anses föreligga (t.ex. En tredje synpunkt handlar om att ha fötterna på jorden. Problemet med ett omfattande dokument är dock att a) endast några få utvalda faktiskt läser allt det som skrivs, medan resten, särskilt de som redan anser sig kunna, på sin höjd snabbt ögnar igenom det hela, samt att b) ett dokument med rubriken ”anvisning” kommer att användas för tolkningar då nånting gått åt skogen. Bäst skulle det vara att beredningen skulle gå tillbaka till punkt GÅ och fundera på, vilka är de verkliga problem man behöver lösa, och sedan försöka lösa just de problemen, och endast dem. Den fjärde synpunkten handlar om ett klumpigt försök att pådyvla arbetsgivaransvaret för friMånadens frågetecken. Som slutkommentar kunde ännu tilläggas, att medan vattendykning med alldeles samma redskap men i nöjessyfte ju egentligen har rätt få regler, så har samma sak inom ramen för röda fordon fått drag av utvald magi
Myös liikuntaharjoitus on ok. Nummela Turku Oy Kausalan koritehdas Oy Kiitokori Oy Korpivaara Oy Kulkeva Oy Lahden autokori Oy Lieksan Säiliötuote Machineryline (?) Mako Oy Masalin & Kumppanit MatCar Mattilan Säiliö Oy Nikulan konepaja Oy Nummela Skylift Nummi Lift Oy Oy Helsingin Autokoritehdas Ab Oy Veljekset Kulmala Ab Paja Viher-Vehmas Ky Palometalli Penko Oy Profile Vehicles Oy Provan Rare-Kori Riihimäen Autokoriteollisuus Sammutin Oy Saurus Oy Silverkori ky Sisu-Auto Oy Tamlans Oy Veho Oy Veljekset Kulmala Oy Vema Lift Oy Verhoomo Sorsa Oy Virtasen Autokoriteollisuus Wedonex Oy Wiima Oy Kiitokset kaikille vastanneille! Arvoimme vastanneiden kesken Palokuntalaisen tuotesetin. Palkinnon voitti Ville Lundgren, Naantalin VPK/V-S Pelastuslaitos. Otamme mielellämme vastaan kommentteja listasta osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Varmistathan, että kuvattavilta on julkaisuun lupa!. Toimitukseen lähetetyt kuvat ovat lehden vapaasti käytettävissä kuvaaja mainiten. Kuvat jpg-muodossa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Alla vastaajien laatimien listojen, saadun palautteen ja toimituksen tekemien selvitysten mukainen ns. puhdistettu lista. Julkaisimme edellisessä numerossa kolmen vastaajan listat. Kyse on palokunnan harjoituksissa otetusta kuvasta. Serlachius Oy Hollming Oy Iikori ky J5L-Production Oy Jorpe (?) Jurvas (ei-kaupallinen) K. Onnittelut! Puuttuuko listasta kotimaisia valmistajia. Selvitystyö jatkuu. Kysyimme lukijoilta mielipiteitä listojen sisällöstä. 64 palokuntalainen PK111 seuraava lehti LETKUT SOLMUSSA Suomalaiset paloautojen päällirakentajat ovat viittä vaille selvillä. Uusi tehtävä PARAS TREENIKUVA Tällä kertaa vastauksen sijasta pyydämme lukijoilta mahdollisimman iloisia valokuvia helpottamaan harmaan syksyn apatiaa. Auto-Kirmola Oy Autokori Oy Bronto Skylift Carrus Conlog Oy Delta Plan Oy Erhomet Oy Erikoiskori Oy G.A. Kahden yrityksen kohdalla on kysymysmerkki. Onko listalla sinne kuulumattomia firmoja. Puuttuuko listasta kotimaisia valmistajia
Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSLAITOS Alueellisten pelastusliittojen tulevaisuus Miehistöautotarjonta Suomessa Pelastuslaitokset tiedottajina Seuraava lehti (nro 112) ilmestyy viikolla 52. alv 10% Tilaa sähköpostilla tilaukset@palokuntalainen.fi DIGILEHTI MAKSUTTA LEHDEN TILAAJILLE palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 9 · 2022 · ISSN 1798-2685 UUSI PELASTUSTOIMEN PÄÄTTÄJÄ 107 ERIKOISNUM ERO ALUEVALTUUT ETUILLE TÄMÄ LEHTI ON SINULLE. Tilaa oma lehtesi ...ja tiedät mitä alalla tapahtuu 6 lehteä 49€ sis. 65 seuraava lehti HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille
Montako henkilöä oli mukana suorittamassa tehtävää, selviää Prontosta, mutta monellako henkilöllä tehtävä olisi ollut turvallisesti ja tehokkaasti mahdollista suorittaa. Nyt riittävän tarkkaa tietoa ei ole. Prontoon on tietysti mahdollista lisätä tietokentät yksityiskohtaisempaa selvitystä varten, mutta … PERUSJOUKKONA TUTKIMUKSESSA OLISI KAIKKI SUOMEN sammutusautot, myös kevyet. 66 palokuntalainen PK111 LIEKINHEITTÄJÄ Liikkuva työkalupakki pienenee – tutkittu tieto puuttuu PELASTUSTOIMEN AUTOT PIENENEVÄT SILMISSÄ. Taktisia kuvioita ja vasteita tuleekin miettiä uudelleen. Mitä kalustoa käytettiin. MAAILMA MUUTTUU. Otannan määrittelyssä tulisi ottaa huomioon muun muassa maantieteellinen ja hälytysten määrään suhteutettu kattavuus. Ainakin ammattitaitoinen henkilökunta, modernit laitteet ja menetelmät sekä kohteen tavoittaminen nopeasti. Mikä taho ottaa kopin?. Mitkä asiat pelastustoiminnassa ovat tärkeitä. Näiden vaatimusten täyttämiseksi ei vaadita välttämättä normaalikokoista sammutusautoa ja tiettyä henkilömäärää – vai vaaditaanko. Sen ”Henkilövahvuus” ilmoittaa mukana olleiden määrän, mutta ei todellista henkilömäärää, joka olisi minimissään tarvittu hoitamaan tehtävä. Niiden määrä on kuitenkin viime vuosina lähtenyt nousuun hyvin luonnollisista syistä; henkilöstöpula, tiukat tavoitettavuusajat, uudet laitteet ja menetelmät, kustannukset jne. Kuitenkin yksimielisyys vallitsee siitä, että toiminnan tehokkuus ja työturvallisuus vaativat, että lisähenkilöstöä ja -kalustoa saadaan tarvittaessa kohteeseen ”toisessa aallossa”. Pronton sisältämä tieto ei ole riittävän yksityiskohtaista. LIEKINHEITTÄJÄ-TYÖRYHMÄ TIETÄÄ, että ehdotus saattaa herättää vastustusta, mutta pelastustoiminnan suunnittelu ja päätöksenteko vaatii tutkittua tietoa. KEVYELLÄ SAMMUTUSAUTOLLA (Pelastusajoneuvojen yleisopas 2011) tai jopa tätä vielä kevyemmällä, kokonaismassaltaan alle 3500 kg ajoneuvolla, voidaan väitteiden mukaan suorittaa melko suuri osa tehtävistä. PELASTUSOSASTON TULISI KÄYNNISTÄÄ tutkimushanke, jossa selvitetään sammutusyksikköjen henkilöstön ja kaluston todellinen käyttö tehtävissä. Suomessa on noin 1100 sammutusautoa, joista vain murto-osa on tällä hetkellä kevyitä. Käytetystä kalustosta Pronto ei myöskään anna riitävän yksityiskohtaista tietoa
Puoliautomaattinen imupumppu on helppo käyttää ja nyt varustettu laadukkaalla Briggs & Stratton V2 EFI ruiskumoottorilla. Käyttöaika 1h 45min 20l polttoainekannulla. • Turvallinen käyttää • Erittäin luotettava • Helposti huollettava • Tuotto Maksimituotto on 850 l/ min @10 bar pumpun korkean hyötysuhteen ansiosta. Matala polttoaineen kulutus. EFI-moottori on hiljaisempi, taloudellisempi ja varmatoiminen. • Turvallinen tankkaus • Luotettava moottori • Turvallinen käyttää • Taloudellinen . Hyvä näkyvyys myös pimeällä LED-valon avulla. Tehokas puoli-automaattinen imupumppu. Kulmala Palokuntalainen MARRASkuu BEAVER Rosenbauer 2022 205x275.indd 1 25.10.2022 12.31. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi BEAVER Moottoriruisku EFI -moottorilla BEAVER moottoriruisku on sertifioitu PFPN 10-750 standardin EN14466 mukaisesti. Helppo käyttää. Beaver moottoriruisku on pienikokoinen ja tehokas pumppu. Tuotto 850 L/min@ 10 bar. 67 Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Lisävarusteena käsikäynnistys. Pumppu painaa 116 kg ja on siirrettävissä kohteeseen käsivoimin
68 palokuntalainen PK111 OSALLISTU KERÄYKSEEN JA AUTA TYÖTEHTÄVÄSSÄ MENEHTYNEEN PALOMIEHEN PERHETTÄ Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella työskennellyt palomies menehtyi Oulunsalon ja Hailuodon välisellä jäätiellä tapahtuneessa onnettomuudessa pelastustoiminnan yhteydessä helmikuussa 2022. Palomiestä jäivät kaipaamaan vaimo ja seitsemän alaikäistä lasta. Lisätietoa keräyskäytännöstä ja SPALin voimassa olevasta keräysluvasta saat sivulta: https://poliisi.fi/rahankeraykset > Lista rahankeräyksistä (PDF).. LÄMPIMÄT KIITOKSET AVUSTASI! Kim Nikula järjestön johtaja Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL SPAL organisoi keräystä ja tilittää lahjoitetut varat perheen huoltajalle heti keräyksen päätyttyä. – 30.11.2022. Keräyslupa RA/2022/1216. Keräykseen on anottu lupa Poliisihallitukselta. Liity auttajiin ja tue perhettä taloudellisesti haastavassa tilanteessa! NÄIN LAHJOITAT KERÄYKSEEN: – Valitse lahjoitettava summa – Tee talletus tilille: FI47 8146 9710 2948 43 – Merkitse saajaksi: Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL – Lisää viesti: SPAL rahankeräys 2022 Keräys on käynnissä 10.10