Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. HOLMATRO CCU10 MINI-/POLJINLEIKKURI Akkukäyttöinen leikkuri soveltuu muun muassa ohjauspyörän, polkimien, niskatukien, kalterei den ja ketjujen leikkaamiseen. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. COLDCUT COBRASAMMUTINLEIKKURI Uudistunut peitsi tekee Cobrasta entistä parem man pienpisarasammutus menetelmän. Alan luotetuimmat tuotteet takaavat, että työssä voi keskittyä siihen tärkeimpään. FLIR-LÄMPÖKAMERAT Suurimman ja kokeneimman valmistajan laatua sekä kestävyyttä pelastustoiminnan tukemiseen. TURVAAMASSA AMMATTITAIDOLLA Esteri Group valmistaa korkealaatuisia työvälineitä pelastusalan ammattilai sille. CAFS Suomalainen ja huoltovarma palopumppu nykyaikaisella, tarkalla ja tehokkaalla vaahdotus järjestelmällä. MEILTÄ MYÖS NOSTOTYYNYT JA MUUT ERIKOISTYÖKALUT! TOHATSU VE500AS-MOOTTORIRUISKU Tohatsun uusi, kompakti ja tehokas moottoriruisku EFIpolttoaineensuihkutuksella.. HUOLTOPALVELUT Laaja huoltopalvelumme varmistaa, että välineet toimivat ja varaosia on saatavana aina. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
3 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Käytännössä ensihoitoon liittyvät artikkelit löytyvät jatkossa Pelastustiedosta Marko Partasen siirtyessä Pelastustiedon toimittajaksi. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Lämpökameramies 17 Brandkåristen 62 Ledaren 61 sisältö Uudet ympyrät Suomen näkyvimmän ja käytännössä ainoan ensihoitoalaan keskittyneen lehden, Systolen toiminta itsenäisenä julkaisuna päättyy. Nykyiset tilaajat saavat Pelastustiedon tilauskautensa loppuun saakka. Palokuntalainen-lehden toimitus kiittää päätoimittaja Marko Partasta pitkästä yhteistyöstä ja toivottaa menestystä uusissa ympyröissä. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Kristian Eloluoto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Staten borde stå för utbildningen av brandkåristerna direkt Pääkirjoitus Letkut solmussa Liekinheittäjä 5 64 66 28-46 esittelyssä varsinais-suomen pelastuslaitos 22. Toimitus 18-19 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos arvioi ison keikan Vanheneva sammutusmies 59 20-27 Laitosten tiedottaminen Lingottua 47 Mielipide 58
(03) 3142 1560 ESPOO Koskelontie 15 p. TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. 4 palokuntalainen PK112 www.tamrex.. 03 3142 1507. Materiaalit serti?oitu EN ISO 11612 ja EN 1149-5 mukaisesti. Hyväksyntä EN 13911:2017. (03) 3142 1530 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. 03 3142 1522 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. (03) 3142 1522 TAMPERE Aunankorvenkatu 7 p. Materiaalit: 80 % merinovilla, 20 % polyamidi. (03) 3142 1550 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. 03 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. Hyväksyntä EN ISO 15384:2020. Alushuppu Protect 2-kerros Protect 2-kerroksinen palomiehen alushuppu tarjoaa optimaalisen suojan laajennetun kaulaja niska-alueen ansiosta. (03) 3142 1555 PORI Satakunnankatu 38 p. Tilaa nyt hyvissä ajoin ensi kesän metsäpaloihin! TAMPERE Kuokkamaantie 4 p. Asuissa on kaikki merinovillan hyvät ominaisuudet; hyvä lämmöneristyskyky ja kosteuden siirto pois iholta. 03 3142 1565 LAHTI Ansiokatu 2 p. Hyväksyntä EN 13911:2017. 03 3142 1550 www.tamrex.. 03 3142 1555 PORI Satakunnankatu 38 p. (03) 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. (03) 3142 1505 S-Gard valmistaa laadukkaat palopuvut eri käyttötarkoituksiin 130 vuoden kokemuksella korkealuokkaisista materiaaleista. 03 3142 1530 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. Alusvaatteet Comazo palosuojattu Comazon palosuojatuissa alusvaatteissa on käyttömukavuutta parantavat litteät saumat. (03) 3142 1565 LAHTI Ansiokatu 2 p. (03) 3142 1507 VANTAA Tikkurilantie 68 p. 03 3142 1505 ESPOO Koskelontie 15 p. Alushuppu Protect kalvolla Protect 2-kerroksinen palomiehen alushuppu kalvolla tarjoaa integroidun kalvon ansiosta suojan hiukkasilta, bakteereilta, viruksilta, nesteiltä ja kuumalta höyryltä. Materiaalit: 48,5 % Aramidi, 48,5 % Viskoosi / Lenzing FR®, 3 % Hiilikuitu / Belltron®. Woolpower Merino Lite Woolpowerin Merino Lite alusvaatteiden materiaali on Ullfrotté Original, joka kehitettiin Ruotsissa 1970-luvun alussa yhdessä armeijan, lääkäreiden ja selviytymisasiantuntijoiden kanssa. Parasta päälle ja alle! S-Gard Ranger 2.0 metsäpaloasu Luotettava suoja-asu metsäpaloihin. Kevyt, hengittävä ja hyvän liikkumisvapauden tarjoava asu monipuolisilla toiminnallisuutta parantavilla yksityiskohdilla. TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. Erityispitkien resoreiden ansiosta ei painetta saappaita käytettäessä. 03 3142 1560 VANTAA Tikkurilantie 68 p. Litteiden saumojen ansiosta ihanteellinen käyttömukavuus
5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Sopimuspalokunnilla edessä totuuden hetket Artikel på svenska på sidan 61. pääkirjoitus VALISTUNEEN ARVION MUKAAN osa nykyisistä vpk-muotoisista sopimuspalokunnista ei ole vuoden 2025 jälkeen enää varsinaisia sopimuspalokuntia. SYNKKIIN ARVIOIHIN on monia syitä. Tämä on kaikkien osapuolten kannalta myönteistä ja yhteiskunnallisesti tehokasta, eikä tätä vankkaa perustaa saa hukata hallintohimmeleihin vuoden 2025 jälkeenkään.. Tämä tarkoittaa noin 700 palokuntaa ja 14500 hälytyskelpoista henkilöä sekä näiden lisäksi suurta joukkoa tuki-, nais-, nuorisoja veteraanitoimintaan osallistuvia. Vastaus on täysi arvoitus erityisesti vuoden 2025 jälkeen. Ne muuttuvat pelastuslaitoksia avustaviksi vapaaehtoisjärjestöiksi, joita kutsutaan Vapepan tapaan apuun tarvittaessa. KAIKEN EDELLÄ MAINITUN LISÄKSI sopimuspalokuntien tulevaisuutta varjostaa epätietoisuus siitä, mitä pelastustoimen uusi hallinnollinen asema merkitsee tulevaisuudessa. MYÖS NYKYISET henkilökohtaisiin sopimuksiin perustuvat (toimenpidepalkkaiset, osa-aikaiset) palokunnat kohtaavat vaikeuksia. Kuinka käy suuren ja mahtavan hyvinvointialueen kainalossa erityisesti ulkopuolisten tahojen kanssa tehtäville palvelusopimuksille. Suurin ongelma on väen väheneminen ja monin paikoin todennäköisiin tehtäviin suhteutettuna kohtuuttoman korkeat koulutusja kelpoisuusvaatimukset. NYT TARVITSEMME niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla tiukkoja ja selkeäsanaisia neuvottelijoita, jotta synkät uhat saadaan torjuttua ja sopimuspalokunnat sovitettua uuteen järjestelmään niiden ansaitsemalla ja yleisen turvallisuuden vaatimalla tavalla. Tätäkin on väläytelty, vaikka se merkitsisi uskomattoman näköalatonta ja haitallista pykälien tulkintaa. UHKA KOSKEE KOKO SOPIMUSPALOKUNTAKENTTÄÄ – sekä täysin vapaaehtoisuuteen perustuvia palokuntia että niitä, joiden henkilöstölle maksetaan palkkaa kaikkine lisineen. JO VARALLAOLON ALASAJO on vähentänyt kiinnostusta olla suorassa sopimussuhteessa pelastuslaitokseen. KULUVA VUOSI sujunee vanhalla vauhdilla, mutta jo 2024 neuvotellaan tulevista vuosista. Vaikka työryhmien selvityksiä ja raportteja on syntynyt, sopimuspalokuntien toimintaympäristön kehittäminen ontuu pahasti. Niitä ei enää hälytetä päivittäisiin tehtäviin. Palokunnissakin on elelty ruususen unessa. Kuten kovenevat terveysja kuntovaatimukset, pitkä koulutusputki, ikääntyminen, väen väheneminen, ongelmat päivälähdöissä, pieni tehtävämäärä, nuorisotoiminnan laiminlyönti, pelastuslaitosten välinpitämättömyys ja niin edespäin. Tämä kielteinen kierre olisi katkaistava sen sijaan, että sitä vauhditettaisiin. Vuonna 2025 ovatkin vastassa oman alamme kohtalon hetket. Nykyiset sopimuspalokunnat ovat lähipalvelua parhaimmillaan. VALTAKUNNALLISTEN JA ALUEELLISTEN pelastusalan järjestöjen kannanottoja sopimuspalokuntia todennäköisesti koskevista uhista ei ole juuri nähty. Omalaatuinen ongelma on myös tulkinta, että pelastustoimintaan ei saisi osallistua, jos on hyvinvointialueen muun toimialueen palveluksessa. Valtiovalta ei ole tehnyt vakaan tulevaisuuden hyväksi mitään konkreettista
6 palokuntalainen PK112
Ensihoitoanalyysien ylläpito nykymuodossaan ei ole tarkoituksenmukaista. Operatiiviseen käyttöön uusi ensihoitoanalyysi pyritään saamaan joulukuussa 2023.. Operatiiviseen käyttöön uudistettava ensihoitoanalyysi tulee näillä näkymin joulukuussa 2023. Kokonaisuuden toteutus edellyttää päivystäjille perusasioiden kertaamista, uusien asioiden opettelua sekä vanhoista toimintamalleista poisoppimista, sosiaalija terveystoimen toimialapäällikkö Ari Ekstrand Hätäkeskuslaitokselta kertoo. Ensihoitoanalyysiin on toivottu uudistusta sekä ensihoidon että hätäkeskuspäivystäjien puolelta. – Työkalun teknisen rakenteen muutoksen lisäksi työkalua tulee kehittää siten, että se mahdollistaa nykyistä paremmin riskinarvion laadukkaan suorittamisen. Hätäkeskuspäivystäjien koulutus uuden ensihoitoanalyysin sisällöstä ja käytöstä on tarkoitus aloittaa lokakuussa 2023. Lisäksi analyyseissä on paljon korjauksia vaativia yksityiskohtia, jotka hankaloittavat hätäkeskuspäivystäjän työtä. Yliopistopiirien ensihoidon, Hätäkeskuslaitoksen ja STM:n yhteistyökokous (Ensihoitojaos) antoi viime lokakuussa sosiaalija terveystoimen ERICA-hätäkeskustietojärjestelmän pääkäyttäjäryhmälle tehtävän valmistella ja esitellä yhdessä Hätäkeskuslaitoksen kanssa terveystoimen tehtävänkäsittelyohjeeseen ja ERICA:n analyysityökaluun tarvittavat muutokset, joiden avulla hätäilmoituksen riskinarvion osuvuutta parannetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa muutoksia toimialan tehtävänkäsittelyohjeeseen, joka mahdollistaa päivystäjän harkinnan lisäämistä. Uudistusta valmistellaan vaiheittain kuluvan kevään aikana ja sen tekemiseen osallistuu sosiaalija terveystoimen lisäksi Hätäkeskuslaitoksen työryhmä. 7 Hätäkeskuslaitos: Ensihoitoanalyysi uudistuu – riskinarvio kehittyy Hätäkeskuspäivystäjän tärkeä työkalu hätäilmoitusten ja niistä muodostuvien tehtävien käsittelyyn on eri toimialoilta tulevat tehtävänkäsittelyohjeet ja riskinarviotyökalu eli analyysit
4: Pelastustoimella on välitön kyky toimia suunnitellusti kaikissa turvallisuustilanteissa, ja se säilyy turvallisuuden lähipalveluna. Kiitos kaikille pelastustoimen toimijoille aktiivisesta osallistumisesta tavoitteiden laadintaan, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen. Vahvistetut tavoitteet ovat ensimmäiset pelastustoimen järjestämisestä annetun lain mukaiset tavoitteet, ja ne ovat keskeinen osa pelastustoimen kansallista ohjausta. Tavoitteissa huomioidaan kansalliset, alueelliset ja paikalliset tarpeet pelastustoimelle sekä onnettomuusuhat. 9: Pelastustoimen hallintoja ohjausjärjestelmä on selkeä. 8: Pelastustoimen investoinnit tukevat palvelutuotannon vaikuttavuutta. 0295 488 420, janne.koivukoski@govsec.fi. Tavoitteet tulevat voimaan 1.1.2023. Pelastustoimen uudistus jatkuu lainsäädännön tarkistuksilla, joista osa on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.Lisätiedot: pelastusneuvos Janne Koivukoski, p. Pelastustoimen valtakunnallisilla strategisilla tavoitteilla halutaan muun muassa säilyttää pelastuspalvelut turvallisuuden lähipalveluina jatkossakin. Tavoitteiden tarkoituksena on varmistaa pelastustoimen palvelujen järjestäminen laadukkaasti, yhdenmukaisesti ja kustannusvaikuttavasti. 5: Pelastustoimen alueellinen ja valtakunnallinen valmius sekä varautuminen mahdollistavat väestön suojaamisen kaikissa olosuhteissa. Valtioneuvosto vahvistaa tavoitteet joka neljäs vuosi. Kun hätä on suuri, on avun oltava lähellä. 8 palokuntalainen PK112 Valtioneuvosto vahvisti valtakunnalliset strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle vuosille 2023-2026. 6: Pelastustoimen kansainvälinen toiminta on aktiivista, suunnitelmallista ja kytkeytyy pelastustoimen kansallisiin rakenteisiin. PELASTUSTOIMEN VALTAKUNNALLISET STRATEGISET TAVOITTEET VAHVISTETTU Pelastustoimen valtakunnalliset strategiset tavoitteet 2023-2026 1: Pelastustoimen palvelutaso toteutuu yhdenvertaisesti ja laadukkaasti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. 7: Pelastustoimen palveluiden ja tehtävien valtakunnallinen suunnittelu, toteu-tus ja kehittäminen perustuvat tiedolla johtamiseen ja yhtenäiseen tiedonhallintaan. 2: Pelastustoimen henkilöstöresurssit ovat riittävät ja henkilöstö on osaavaa ja hyvinvoivaa. 3: Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty riskiperusteisesti, yhdenmukaisesti ja vaikuttavasti
Palolaitos varoittaa akkujen ylilataamisesta joka aiheuttaa kuumenemista ja pahimmassa tapauksessa akun syttymisen tuleen.. Palolaitoksen mukaan näissä tulipaloissa on kuollut kuusi ja loukkaantunut 140 henkeä. Yhdentoista ensimmäisen kuukauden aikana akkupaloja on ollut 87 enemmän kuin kahdentoista kuukauden aikana vuonna 2021.” NYFD:n (palolaitoksen) mukaan paloissa on kyse erityisesti sähköpyörien ja sähköpotkulautojen akuista. 9 Huolestuttava uutinen New Yorkista Akkupalot lisääntyvät rajusti New York times 1.12.2022: ”Tammikuusta alkaen melkein neljä kertaa viikossa – miltei joka toinen päivä – palomiehet New Yorkissa ovat kohdanneet uuden ja huolestuttavan ilmiön, litium-akun aiheuttaman tulipalon. Asiantuntijoiden mukaan akkupaloissa on usein kyse vanhoista tai vioittuneista akuista ja niiden latauslaitteista. Kaupungissa onkin herännyt vaatimuksia kieltää kyseisten kulkuvälineiden ja niiden akkujen säilytys ja lataus asuinhuoneistoissa
10 palokuntalainen PK112 Vuonna 2022 tilitetty palosuojelumaksu tulee olemaan ensi kertaa yli 12 M€ (noin 12 200 000 euroa). . vuosittain myönnettävä Innovaatiopalkinto Palkintosumma yhteensä 50 000 euroa. tutkimusja kehittämishankeavustuksia kaikille hakijoille Haku vuoden 2023 ensimmäiselle hakukierrokselle on päättynyt. Tutkimusja kehittämishankkeisiin on mahdollista hakea avustusta kaksi kertaa vuodessa. Mahdollisesti korotus avustusprosenttiin 40 %–50 %. . pienavustuksia (enintään 20 000 euroa , sis. Hakemuksen allekirjoittaa Haeavustuksia.fi -palvelussa sellainen henkilö / henkilöt, kenelle yhdistyksen säännöissä on määritelty oikeus toimia yhdistyksen puolesta (nimenkirjoittajat). . ?kalustohankeavustuksia (yli 20 000 euroa) sopimuspalokuntien kalustohankkeisiin Uutta: Mahdollisesti korotus avustusprosenttiin 40 % – 50 %. Uusi hallitus aloittaa toimintansa 1.3.2023 alkaen. Palomiesyhdistyksille myönnetään avustuksia samoin perustein, kuin sopimuspalokunnille. avl) sopimuspalokunnille. Haku vuodelle 2023 on avattu. Hakeminen edellyttää Haeavustuksia.fi -palveluun tunnistautumista ja Suomi.fi valtuuksien hakemista. Haku vuodelle 2023 on avattu. Yhdistyksellä tulee olla voimassa oleva sopimus alueen pelastuslaitoksen kanssa tuettavan toiminnon osalta. Vuonna 2023 haku toteutetaan kokonaan uudessa järjestelmässä. . On tärkeää, että sopimuspalokunnat hakevat tarvittavat valtuudet ajoissa. rakennushankeavustuksia kunnille paloasemien ja harjoitusalueiden peruskorjaushankkeisiin sekä sopimuspalokunnille paloasemien peruskorjaushankkeisiin, uudisrakennuksiin ja laajennuksiin. Haku päättyy 31.3.2023.. Rahasto kohdistaa avustuksia erilaisiin käyttökohteisiin vuonna 2023 seuraavasti: rakennusja kalustohankeavustuksiin yhteensä noin 3 700 000 euroa, tutkimusja kehittämishankkeisiin noin 3 750 000 euroa, yleisavustuksiin 3 850 000 euroa, pienavustuksiin noin 700 000 euroa sekä Innovaatiopalkintoon 50 000 euroa. Haku vuodelle 2023 on avattu. Uutta: Maksimiavustus on noussut 350 000:een euroon. PSR:n avustushaut siirtyvät portaittain Haeavustuksia.fi-palveluun vuoden 2023 aikana. yleisavustuksia pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille Vuoden 2023 haku on päättynyt. RAHASTON AVUSTUSTOIMINTA 2023 Vuodesta 2023 alkaen Palosuojelurahasto voi myöntää harkinnanvaraisia avustuksia seuraavasti: . Myös laitospalokunnille, teollisuuspalokunnille, sotilaspalokunnille tai muille pelastusalalla toimiville yhteisöille, joilla on pelastuslain (379/2011) 25 §:ssä tarkoitettu sopimus oman alueensa pelastustoimen kanssa. Sopimuspalokuntien pienavustukset sekä kalustoavustukset haetaan Haeavustuksia.fi-palvelun kautta vuodesta 2024 alkaen. Uutta: nuoriso-osaston hankintoihin 75 % avustus. Lisäksi rahasto tukee muun muassa tasa-arvon toteutumista rakennushankkeissa (naisten ja miesten sosiaalitilojen remontit). Palosuojelurahasto jakaa 12 miljoonaa vuonna 2023 Rahasto myöntää 1.1.2023 lähtien yleisavustusta ja erityisavustuksia hakukriteerit täyttäville pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille sekä erityisavustuksia kunnille, hyvinvointialueille ja sopimuspalokunnille
Dessalle PSR:n innovaatiopalkinto 2022 PALOSUOJELURAHASTON INNOVAATIOPALKINTO jaetaan vuosittain tunnustuksena pelastustoimeen kohdistuneesta ansiokkaasta innovaatiosta. Innovaatiopalkinnon tarkoituksena on kannustaa yrityksiä, yhteisöjä, pelastusalan henkilöstöä ja yksityisiä henkilöitä kehittämään uusia tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja ja työmenetelmiä sekä parantamaan pelastusalan näkyvyyttä ja arvostusta yhteiskunnassa. 11 Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto myönnettiin kehitteillä olevalle pelastustoimen päätöksenteon tukijärjestelmälle DESSA. Vuoden 2022 Innovaatiopalkinnon sekä 20 000 euron palkintorahan saivat DESSA-järjestelmällä teollisuuspalopäällikkö Marko Hottinen, väitöskirjatutkija Joonas Lahelma, dosentti Hilla Nordquist ja erityisasiantuntijat Tommi Luhtaniemi ja Teemu Veneskari. Lisätiedot: Palosuojelurahaston pääsihteeri Johanna Herrala, puh. 0295 488 460, johanna. herrala@govsec.fi K uv at P alo su oje lu ra ha st o. Jaetun kolmannen sijan ja 7 000 euron arvoisen rahapalkinnon saivat Etelä-Karjalan pelastuslaitos ja Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri kehittämällään paloriski-ilmoituskanavalla sekä Marko Hassinen ja Jari Mikkonen innovaatiollaan akkupalon rajoituspeite pienille ja keskisuurille litiumioniakuille. Lisäksi rahasto myönsi kaksi 3 000 euron kunniamainintaa: Palomies Ari-Jukka Kalliomäelle sammutusauvasta ja Aki Kultalalle VPK Apuri –sovelluksesta. DESSA tulee olemaan valmiina tuotteena mobiililaitteeseen ladattava applikaatio ja tietokoneella käytettävä selainsovellus. Järjestelmä myös tukee rajallisten resurssien kohdistamista ja pelastustoimen tehokkuutta. Toinen sija ja 10 000 euron palkintoraha myönnettiin palomies Jukka Pölläselle innovaatiostaan paukkuliivi, joka toimii kantolaitteena pintapelastustyössä tarvittaville varusteille, säilyttäen silti pelastusliivin ominaisuudet. Palkinto voidaan myöntää yrityksen, yhteisön tai yksityisen henkilön kehittämälle innovaatiolle, joka on huomattavasti edistänyt mainittuja tavoitteita. Innovaatio tukee pelastustoimen päätöksentekoa analysoimalla kerättyä tietoa ja mahdollistaa tutkitun tiedon hyödyntämisen osana päätöksentekoa. Palkinto voi olla laite, väline tai kone, työmenetelmä, toimintatapa tai vastaava muu uusi keksintö
Tutustu kampanjasivuihin, lataa materiaalia ja ilmoita omat kampanjatapahtumat mukaan www.112-paiva.fi! Paikallistapahtumat ovat tärkeä osa 112-päivän kampanjaa ja perinteitä, mutta teemapäivän voi ottaa huomioon verkossa tai ilman yleisöä. 12 palokuntalainen PK112 Valtakunnallinen 112-päivä on perinteisesti eri turvallisuusviranomaisten, järjestöjen sekä vapaaehtoistyöntekijöiden yhteinen tapahtuma. vietettävään 112-päivään. Tapahtumia on järjestetty vuosittain eri puolilla Suomea ja somessa kampanjointi on ollut aktiivista. Vuonna 2023 kampanjaa vietetään teemalla ”Varautuminen on arjen pieniä tekoja”. 112-päivän ja hätänumeroviikon teema on VARAUTUMINEN ON ARJEN PIENIÄ TEKOJA. Kampanjassa turvallisuustoimijat sekä esimerkiksi koulut, työpaikat, harrasteseurat ja yhdistykset voivat jakaa arvokasta turvallisuustietoutta. Hätänumero-viikolla 6.–12.2.2023 ihmisiä opastetaan varautumaan erilaisiin häiriöja poikkeustilanteisiin sekä ennaltaehkäisemään vaaratilanteita. Hätänumeroviikko huipentuu lauantaina 11.2. Lisäksi jokainen meistä voi parantaa omaa ja läheistensä turvallisuutta kiinnittämällä huomion pieniin arjen tekoihin ja valintoihin
Lue lisää 112.fi-tiedotteesta: Marika Sahlberg on Vuoden hätäkeskuspäivystäjä 2022. Lue lisää 112.fi-tiedotteesta: PRO 112 -palkittu Lasse Matilainen: Hätäkeskus on yhteiskunnan hermokeskus. – Työssä jaksaa paremmin positiivisella asenteella. Kun asenne on oikea ja mieli on avoin uuden oppimiselle, muut asiat oppii varmasti. Työssään Hätäkeskuslaitoksessa Lasse on panostanut erityisesti toiminnan ja menetelmien kehittämiseen, päivystäjien ammatinhallintaan sekä viranomaisyhteistyöhön. 13 PRO 112 -palkittu Lasse Matilainen: Hätäkeskus on yhteiskunnan hermokeskus PRO 112 -palkinto myönnettiin Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen päällikkö Lasse Matilaiselle. Hätäkeskustoiminnan moniosaajana Lassella on kattava näkemys 112-toimintaympäristön eri tehtävistä. Omasta jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Hätäkeskuspäivystys ja sen tukitoiminnot sekä viranomaisyhteistyö edellyttävät tiivistä yhteistyötä ja jaettua tilannekuvaa. Työ vaatii yhteistyötä sekä tietojen yhdistämistä ja koordinointia. Hän on tiedonhaluinen ja omaa laajan tietämyksen Hätäkeskuslaitoksen ja yhteistyöviranomaisten toiminnasta sekä niiden vaikutuksista yhteiskuntaan. Olen tehnyt parhaani. Työ on kokonaisvaltaisesti kuormittavaa. HÄTÄKESKUS PALKITSI 2022:. Vuoden 2022 hätäkeskuspäivystäjä on Marika Sahlberg Hätäkeskuslaitos valitsee ja palkitsee vuosittain hätäkeskuspäivystäjän, joka on työssään osoittanut huomattavaa ammatillista osaamista, ammattitaitoa ja asiakaspalvelutaitoa niin hädässä olevien kuin yhteistyöviranomaistenkin kanssa. Hätäkeskuspäivystäjän uraa miettiviä Marika muistuttaa oman asenteen merkityksestä. Vuoden 2022 hätäkeskuspäivystäjäksi valittiin Marika Sahlberg Kuopion hätäkeskuksesta. Kun voin itse hyvin, voin tehdä hätäkeskuspäivystäjän työtä paremmin ja laadukkaammin – jaksan kohdata soittajien hätäja kriisitilanteita. Onkin tärkeää, että huolehtii omasta fyysisestä ja henkisestä jaksamisesta sekä palautumisesta niin töissä kuin vapaa-ajalla. Voin olla tyytyväinen, jos työvuoron jälkeen mikään asia ei jää painamaan mieltä. Hätäkeskuspäivystäjän kolmivuorotyö, joka on monesti pakkotahtista, on henkisesti raskasta. Palkinto on osoitus hätäkeskustoiminnan ja hätänumeron 112 hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä
Yhteiselle kehittämistyölle on vallitsevassa tilanteessa yhtä suuri tarve kuin aiemminkin ja huomiota tulee kiinnittää erityisesti pelastustoimen palvelujen kehittämisen edellytyksiin sekä yhdyspintojen toimivuuteen hyvinvointialueiden sisäisissä rakenteissa sekä ulkoisissa yhdyspinnoissa erityisesti valtion ja kuntien suuntaan. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston strategiassa vuodelle 2023 on otettu huomioon, että myöhemmin valmisteltava hyvinvointialueyhtiön palvelustrategia vaikuttaa kumppanuusverkoston toimintaan. Kumppanuusverkoston palvelualueiden puheenjohtajat vuonna 2023 ovat: – pelastustoiminta pelastusjohtaja Ville Mensala (Keski-Suomen pelastuslaitos) – tukipalvelut pelastusjohtaja Mika Kontio (Pirkanmaan pelastuslaitos) – turvallisuuspalvelut Juhani Carlson (Kymenlaakson pelastuslaitos) – ensihoito Jani Pitkänen (Helsingin pelastuslaitos). Yhtiön toimitusjohtajana toimii määräajan johtava lakimies Johanna Sorvettula Kuntaliitosta. Kumppanuusverkoston toiminta jatkuu Hyvinvointialueyhtiö Oy Kuntaliitto perustaa Hyvinvointialueyhtiö Oy:n, jonka avulla luodaan edellytykset mm. sote-muutostuen jatkumiselle, neuvontapalveluiden säilymiselle, lainsäädäntötyön edunvalvonnalle sekä tarjoaa hyvinvointialuelähtöiselle edunvalvonnalle toimivan verkostoalustan takaamaan hyvinvointialueille siirtymävaiheen palvelut. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston hallituksessa puheenjohtajana jatkaa Harri Setälä (Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos).Varapuheenjohtaja on pelastusjohtaja Seppo Lokka (Etelä-Savon pelastuslaitos). Yhtiön perustamissopimus on allekirjoitettu perjantaina 28.10.2022. Kun hyvinvointialueet ovat merkinneet yhtiön osakkeita ja ovat tulleet Hyvinvointialueyhtiön omistajiksi, he valitsevat yhtiön varsinaisen toimitusjohtajan ja hallituksen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Pirkanmaan muutosjohtaja Jukka Alasentie.. Kokous katsoi, että ratkaisu turvaa parhaalla mahdollisella tavalla kumppanuusverkoston palvelujen ja yhteistoiminnan jatkuvuutta. 14 palokuntalainen PK112 Pelastusjohtajien kokous marraskuussa hyväksyi Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toiminnan liittämisen Hyvinvointialueyhtiön (katso Info) osaksi
15 Yleisimmin lahjoitukset on sopimuspalokunnissa ohjattu palokuntanuorisotyöhön. LähiTapiola on vuosien saatossa ollut mukana myös muutamissa paloasemaja paloautohankkeissa. LähiTapiolan juuret ovat 1700-luvun pitäjäkohtaisissa palovakuutusyhdistyksissä. – Sopimuspalokunnat rahoittavat nuorisotoiminnan pääasiassa itse, joko erillisen sopimuskorvauksen kautta, varsinaisesta palokuntasopimuksesta varoja ohjaamalla tai erilaisilla talkootöillä. Tänä päivänä ryhmä muodostuu 19 alueyhtiöstä sekä valtakunnallisista yhtiöistä. – Suomi on iso maa, jossa alueelliset toimijat voivat parhaiten tuntea toimintaympäristön ja varautua Sopimuspalokunta-tunnustus LähiTapiolalle Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on myöntänyt Sopimuspalokunta-tunnustuksen LähiTapiola-ryhmälle. Erilaiset rahalahjoitukset mahdollistavat Maskosen mukaan ajanmukaisten ja riittävien varusteiden hankinnan sekä esimerkiksi vuosittaisten palokuntanuorisoleirien omavastuuosuuksien maksamisen tai huomattavan pienentämisen. Tunnustuksen saamisen edellytyksenä on pitkäjänteinen toiminta, joka tukee sopimuspalokuntia mahdollisimman laajasti. Sopimuspalokunta-tunnustus on aiemmin jaettu Suomen Palopäällystöliitolle ja Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle. Tunnustus jaetaan korkeintaan vuosittain, edellisen kerran tunnustus on jaettu vuonna 2019.. Tänä päivänä ryhmä muodostuu 19 alueyhtiöstä sekä valtakunnallisista yhtiöistä. Vuonna 2021 LähiTapiola-ryhmä tuki palokuntaja pelastustoimintaa noin 250 000 eurolla. sen riskeihin. – Työ sopimuspalokuntien toiminnan ja turvallisuuden edistämiseksi on jatkunut huomattavan pitkään, mikä on yksi tunnustuksen myöntämisperusteista, sanoo SSPL:n toiminnanjohtaja Ari Maskonen. LähiTapiolan juuret ovat 1700-luvun palovakuutusyhdistyksissä. Paikallisuus leimaa LähiTapiolan pääjohtaja Juha Koposen mukaan vahvasti niin sopimuspalokuntien kuin lähitapiolalaisten toimintaa. Ryhmän yhtiöt ovat pitkään tukeneet paikallista turvallisuustyötä erilaisten kohdennettujen avustusten muodossa. Sopimuspalokunnat lisäävät monin tavoin arjen turvallisuutta niin maaseudulla kuin taajamissa, ja tätä me haluamme tukea. Vuonna 2021 LähiTapiola-ryhmä tuki palokuntaja pelastustoimintaa noin 250 000 eurolla
Lehtonen on onnistunut rakentamaan Rantakulman VPK:aan poikkeuksellisen hyvän yhteishengen, jonka ansiosta palokunnassa on voitu toteuttaa näinkin mittavia projekteja. Palokunnan päällikön tehtävien lisäksi Lehtonen on toiminut aktiivisesti Länsi-Suomen pelastusalan liitossa erilaisissa luottamustehtävissä. Tunnustuksen tarkoituksena on kohottaa sopimuspalokuntien päälliköiden arvostusta ja kiittää tunnustuksen saajaa tekemästään työstä sekä kannustaa sopimuspalokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisesti sopimuspalokuntien toimintaa pelastustoimen hyväksi. Lehtosen johdolla ja pääosin talkoovoimin toteutetut rakennusprojektit ovat hienoja esimerkkejä vapaaehtoisen palokuntatoiminnan mahdollisuuksista. Lehtonen on arvostettu tuomari kansainvälisessä tuomariyhteisössä. Falkenseen palokunnasta vierailee heidän ystäviään Rantakulman VPK:lla. Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustus jaettiin nyt kuudennen kerran. Lehtosen Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö 2022 Kalle Lehtonen, Rantakulman VPK osallistuminen vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan on ollut poikkeuksellisen laaja-alaista ja monipuolista. Lehtonen on ollut mukana jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan kansainvälisessä CTIF-palokuntakilpailutoiminnassa ja toiminut pitkään Suomen perinteisen palokuntakilpailun päätuomarina ja osallistunut useisiin kansainvälisiin CTIF-kilpailujen tuomaritehtäviin. Saksaan, ja vuosittain mm. Kansainvälinen toiminta on ulottunut myös Rantakulman VPK:n toimintaan ja suhteillaan Lehtonen on rakentanut ystävyyspalokuntatoimintaa mm. Lehtonen on kehittänyt myös palokunnan operaatiivista toimintakykyä, ja viimeisten vuosien aikana palokuntaan on hankittu pieni nostolava-auto ja koko Varsinais-Suomen alueella operoiva jauheauto. 16 palokuntalainen PK112 Rantakulman VPK:n päällikkönä toimiva Kalle Lehtonen on valittu Vuoden sopimuspalokunnan päälliköksi. Lehtosen aikana Rantakulman VPK:ssa on toteutettu useita isoja peruskorjausja rakennusprojekteja talkoovoimin, muun muassa vanhan paloasemarakennuksen saunaja kerhotilojen täydellinen peruskorjaus ja viimeisimpänä uuden 2021 käyttöönotetun paloasemarakennuksen rakentaminen. Lisätietoja Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksesta: Suomen Palopäällystöliitto Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston puheenjohtaja Mikko Nurmi, mikko.nurmi@tammisalonvpk.fi, 0500849596 Kalle Lehtonen, SPPL:n toiminnanjohtaja Ari Keijonen ja SPPL:n Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston puheenjohtaja Mikko Nurmi.. Lehtosen palokuntaura on alkanut jo lähes neljäkymmentä vuotta sitten palokuntanuoriso-osastosta, ja viimeiset yli 20 vuotta hän on johtanut Varsinais-Suomessa toimivan Rantakulman VPK:n toimintaa palokunnan päällikkönä
Lämpökameramies olisi melkein valmis vakinaistamaan termin koskemaan toimenpidepalkkaista, osa-aikaista tai henkilökohtaisen sopimuksen omaavaa sopimuspalokuntalaista. Ihan samalla perusteella Lämpökameramies on jo maailman tappiin saakka päättänyt käyttää vanhaa ja kunniakasta palomies-termiä. Sitten tuli vuosikymmenien tauko, kun puhutaan kuluttajakäyttöön soveltuvista vaahtosammuttimista. VOI NÄITÄ AIKOJA, murehtii Lämpökameramies P.S. Puolentoista tuuman ja kolmen tuuman letkut Lämpökameramies pystyy jo mieltämään millimetreinä, mutta nelija kuustuumaiset ovat aivan ylivoimaisia ymmärtää.. Se johtunee siitä, että vaahtosammuttimia myytiin ainakin 1930-luvulla. … VAAHTOSAMMUTIN (JAUHESAMMUTTIMESTA). … JÄLKISAMMUTUS. Tilannetta tulee edelleen sekoittamaan kaavailut alan ammattija virkanimikkeiden ”modernisoimiseksi”. … PALOHÄLYTIN. Niitä on paljon muitekin kuin nuo yllä mainitut. 17 kolumni … VAPAAPALOKUNTA. Palohälytin on siviilin käytössä ymmärrettävä termi, mutta jos sitä käytetään palovaroittemesta tai vaikka automaattisesta paloilmoitinlaitteistosta tai ilmaisimesta tms, ollaan hakoteillä. Niinpä. Lämpökameramiehen pitänee järjestää kysely mikä nimitys sopisi kyseiselle palokuntamuodolle parhaiten. Entä pitääkö sammutuksen jälkeen vielä sammuttaa. Selittäkää nyt, mikä on palohälytin! Mikä ihmeen … LÄMPÖKAMERAMIES kolumni PELASTUSALALLA on joukko termejä, jotka pysyvät sitkeästi käytössä, vaikka voissa paistaisi. Sinänsä ihan käyttökelpoinen termi, mutta jokin siinä mättää. Vanha termi, joka lipsahtaa edelleen monien suusta – myös alan ammattilaisten. Mikä ihmeen vapaapalokunta. Nyt kaupasta saa taas vaahtosammuttimia. Kyse on vapaaehtoispalokunnasta. Mitä jälkiä palokunta sammuttaa. Jauhesammutinta suuri yleisö on vuosikymmeniä kutsunut surutta vaahtosammuttimeksi. … PUOLIVAKINAINEN. Jopa jotkut arvistetut pelastusjohtajat käyttävät julkisuudessa sanaa vapaapalokunta tiedotusvälineistä puhumattakaan
Teksti ja kuvat Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. 18 palokuntalainen PK112 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS ARVIOI ISON KEIKAN Joensuun Käpykankaalla suksivoidetehtaassa 30.11.2021 syttynyt tulipalo sai mediassa paljon näkyvyyttä. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos teki syksyllä 2022 perinpohjaisen selvityksen toiminnastaan kyseisessä tehtävässä
– Selvitys vahvisti aiempaa käsitystä siitä, että tämänkaltainen suuri rakennuspalo vaatii heti alkuvaiheessa riittävästi voimaa ensi-iskuun niin, että voimakas tulipalo kyetään saamaan hallintaan ja sammuttamaan, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi tuumaa. Lähialueella olevien ihmisten korkeaa tiedontarvetta ei pystytty riittävällä tavalla turvaamaan. Onnettomuudessa loukkaantuneen hoitaminen ensihoidossa oli tehokasta ja siihen oli käytössä riittävä resurssi. Pelastuslaitoksen saama palaute huomioiden voidaan todeta, että lähialueen yrityksiä olisi tullut kyetä informoimaan kohdennetusti yleisen vaaratiedotteen lisäksi. – Henkilöja kalustoresurssien lisäksi tarvitaan myös runsaasti sammutusvettä. Kehitettävää löytyi Kokonaisuutena tulipalon leviäminen, resurssien ohjaaminen ja viestintäpaine olivat pelastustoiminnan johtajalle ylikuormittava. – Kehittämisehdotuksia ovat muun muassa ontelopalojen sammutukseen sopivan sahausja pistosuihkuputkikaluston täydentävät hankinnat, tarkennukset johtamistoiminnan koulutukseen ja harjoitteluun sekä onnettomuuden aikaisen viestinnän tehostamiseen. – Selvitys osoitti selkeästi, että väestön varoittamiseen ja informointiin sekä toimintaohjeiden antamiseen on panostettava entistä enemmän. Lisäksi edelleen tarvitaan vapaalta hälytettävää pääja sivutoimista pelastushenkilöstöä, mikä edellyttää hälytyskorvauskannustimien kehittämistä. Selvityksen lopuksi pelastuspäällikkö Ville-Petteri Pulkkisen johtama työryhmä teki useita kehittämisehdotuksia. Kehittämisen lisäksi selvityksessä annettiin kiitoksia ensihoidolle. Alueen sammutusvesijärjestelmä ei ollut riittävän helposti käyttöönotettavissa pitkän välimatkan vuoksi. Siksi kehittämistoimenpiteet kohdennetaan ennen kaikkea auttamisvalmiuden parantamiseen ja toimintamallien kehittämiseen unohtamatta kuitenkaan henkilöstön koulutuksen ja suuronnettomuusharjoittelun tärkeyttä, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi summaa. Selvitys osoitti myös sen, että rajua tulipaloa sammuttanut pelastushenkilöstö teki vaativassa tilanteessa parhaansa niillä resursseilla, mitä palon sammuttamiseen oli käytettävissä. pelastuspäällikkö 013 330 4516. Viestintää on tehtävä aktiivisesti sekä monikanavaisesti. Pelastuslaitoksen taktiset toimenpiteet olivat kuitenkin oikein suunnattuja, jotka yhdessä rakennuksen rakenteellisten ratkaisujen kanssa estivät palon leviämisen toiseen rakennusosaan, vaikkakin pelastuslaitoksen kalustossa ei ole parhaita mahdollisia välineitä katto-onteloissa etenevien palojen sammuttamiseen. Henkilöstöresurssien turvaamiseksi pelastustoimen päätoimista resurssia lisätään tulevina vuosina välittömään lähtövalmiuteen päivystäville pelastusasemille. Näillä toimenpiteillä pelastustoimen palvelut pyritään Viitaniemen mukaan tulevaisuudessa saamaan lakisääteiselle tasolle sekä vahvistamaan myös pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmiutta. Osa toimenpiteistä vaatii kuitenkin pidemmän aikavälin toteutuksen ja esimerkiksi rahoituksen tai laajempaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Johtopäätös sammutustyöstä oli, että tulipalon nopea kehittyminen herkästi höyrystyvien ja palavien aineiden johdosta vähensi pelastustoiminnan onnistumistodennäköisyyttä merkittävästi. Lisätiedot: Markus Viitaniemi pelastusjohtaja 050 511 8342 Ville-Petteri Pulkkinen vs. Alkuvaiheessa johtamiseen oli käytössä liian kevyt organisaatio. Lisäksi alkuvaiheessa ensimmäisen pelastusryhmän liian pieni kokoonpano hidasti tehokkaan sammutustoiminnan aloittamista. 19 Selvitys tehtiin saadun palautteen ja kokonaisuuden hahmottamisen vuoksi. Pelastuslaitoksen oma vedenkuljetuskyky onkin turvattava kalustohankintojen avulla ja lisäksi on kehitettävä riskikohteiden sammutusvesijärjestelmiä yhteistyössä vesihuollon kanssa
20 palokuntalainen PK112 Onnettomuustiedottaminen PELASTUSLAITOSTEN TIEDOTTAMISESSA VAIN VÄHÄN EROJA
Tarvittaessa julkaistaan lehdistötiedote. Pelastustoiminnan johtaja ja tilannekeskus viestivät Twitterin kautta, mutta viestintä jakaa tietoa myös muissa kanavissa. KAINUUN PELASTUSLAITOKSELLA käytämme tiedottamiseen omilla nettisivuilla olevaa onnettomuustiedotelomaketta, josta lähtee sähköposti medioille. Käytössä ovat Twitter, Facebook ja Instagram vain isoissa ja mielenkiintoa herättävissä tehtävissä. Haastattelut antaa pelastusviranomainen, mutta media voi tiedustella tilanteesta myös viestinnältä. KESKI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSELLA onnettomuusviestinnästä vastaa pelastustoiminnan johtaja. Isoissa tehtävissä ja tilanteessa, jossa on paljon tehtäviä samanaikaisesti, apuun kutsutaan viestintäpäällikkö tai muuta resurssia. Näin onnettomuusviestintämme tavoittaa myös niitä, jotka eivät seuraa sosiaalisen median kanavia. Tilanteen alussa, jolloin tapahtumat saattavat edetä hyvin nopeasti, pelastustoiminnan johtajalla ja päivystävällä palomestarilla on kiire johtaa pelastustoimia ja heillä voi olla vaikeuksia palvella mediaa niiden toivomalla nopeudella. Median tiedusteluihin vastaa päällystöviranomainen (pelastustoiminnan johtaja). Kysyimme muutamalta laitokselta heidän tiedotuskäytännöistään. Joissain tapauksissa palomestari antaa tehtävän tiedotusvastuun ryhmänjohtajalle. Käytössä ovat myös Facebook, Twitter, Instagram ja Linkedln. ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSELLA isoissa tehtävissä tiedottamisesta vastaa päivystävä päällikkö. Pienet tehtävät ryhmänjohtaja briiffaa mestarille jälkeenpäin, joten niistä myös tiedottaminen tarvittaessa onnistuu. Tavoite on laittaa jatkotiedote petomedian kautta mahdollisimman pian ja se julkaistaan myös Twitterissämme. Operaattori ja tilannekeskus tukevat viestinnän toteuttamista. Lisäksi peto-median ensitiedotteista laaditaan häken kautta jatkotiedote. Tike välittää nämä pyynnöt hänelle. Tiedottamisesta vastaa pelastustoiminnan johtaja (P31/P32). Twitterin etu muihin sosiaalisen median kanaviin on, että journalistinen media seuraa sitä saa sieltä syötettä ja sisältöjä omaan uutisointiinsa. Näitä voivat olla esimerkiksi mediaa kiinnostavat pienet tehtävät, joista media haluaa tehdä yksityiskohtaisemman jutun. Pelastustoiminta kuitenkin on se ykkösprioriteetti, jonka me haluamme tehdä mahdollisimman hyvin. Onnettomuustiedottamisesta vastaa päivystävä palomestari. Päivystävä joukkueenjohtaja tai päivystävä päällikkö (pelastusviranomainen) vastaavat median tiedusteluihin. Jatkotiedote lähtee johtamisohjeen mukaisesti. HELSINGIN PELASTUSLAITOKSELLA onnettomuusviestinnän järjestelyt riippuvat hiukan siitä, kuinka pitkäkestoinen tai laaja-alainen tilanne on. Olemme tyytyväisiä tapaan, jolla media toimii onnettomuustilanteissa. Tapahtumapaikalla oleva pelastustoiminnan johtaja ja tilannekeskuksessa työskentelevä päivystävä palomestari vastaavat viestinnästä, mutta tarvittaessa siihen osallistuu myös paikalle hälytetty viestintä. 21 Pelastuslaitokset palvelevat tiedotusvälineitä pääosin hyvin. Toivomme siksi, että alkuvaiheessa media uutisoi julkaisemiemme twiittien avulla päivitämme tilannetietoa ja annamme haastatteluja kun olemme saaneet viestinnän organisoitua pelastustoimen johtamisen rinnalle. Pääosin käytämme Twitteriä onnettomuusviestinnän kanavana, mutta tilanteesta riippuen julkaisemme tiedotteita myös Facebookissa sekä Instagramissa, erityisesti jos on tarpeen liittää mu. Isoissa tehtävissä viestintävastuun ottaa päivystävä päällikkö, normaalitilanteissa päivystävä palomestari ja pienemmissä tehtävissä paloesimies (esimerkiksi eläinpelastustehtävät ja yhden yksikön tehtävät). Keskisuurissa tehtävissä hälytetty päivystävä joukkueenjohtaja P3x ja pienissä tehtävissä P3x tai hänen päätöksellä päivystävä ryhmänjohtaja. Onnettomuustiedottamisessa on kuitenkin erilaisia, laitoskohtaisia eroja. Petomedian kautta menee jatkotiedote ja yhteystiedot henkilöstä, joka antaa lisätietoja. ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSELLA kaikista onnettomuuksista laaditaan ns. Median tiedusteluihin vastaa pelastustoiminnan johtaja. Twitter on valikoitunut ensisijaiseksi kanavaksi, koska se nopea ja helppokäyttöinen myös kenttäolosuhteissa. o-tiedote (onnettomuustiedote), mikä jaetaan palvelussa mukana oleville medioille. Nykyisellään mediatiedottaminen on eräänlainen villi länsi, jossa toimittajat kilpailevat keskenään
Meillä ei ole varallaoloa, vaan sen mukaan toimitaan, miten kukin pääsee paikalle. Somea käytetään tapauskohtaisesti, Twitter, Facebook ja pelastuslaitoksen kotisivut. Jos sopimuspalokunta on yksin keikalla, viranomaisvastuu ja tiedottamisvastuu tehtävästä on Tike P3:lla. Lisäksi suurissa onnettomuuksissa pelastustoiminnan johtaja voi käynnistää tehostetun onnettomuusviestinnän, jolloin viestintäyksikön henkilöstölle tulee hälytys Secappilla. Siihen saakka, kunnes päivystävä päällikkö on johtamassa onnettomuutta (on kotivarallaolossa), komppaniatasoista tehtävää johtaa Tilanneja johtokeskuksen palomestari (Tike P3). Medialta toivomme, että ne eivät pyytäisi onnettomuuksien yhteydessä kuvatai videomateriaalia ja kunnioittaisivat osallisten yksityisyyden suojaa. Onnettomuustiedote lähetetään medialle sähköpostilistan välityksellä, ja sen lähettää Tike. Mediapuhelimeen Tikessä vastaa päivystäjä, joka välittää puhelun pelastustoiminnan johtajalle. Nythän jokaisella pelastuslaitoksella on oma onnettomuusviestinnän ohje. Päivittäisviestinnässä käytössä on Twitter, jonne ensija jatkotiedotteet ovat menneet automaattisesti. Tike miehitetään tarvittaessa, kun ruuhkatilanne tai laajamittainen pelastustehtävä, jossa tarvitaan tukipalveluja. Kymenlaaksossa Tilannekeskus ei ole miehitetty 24/7, joten lähtökohtaisesti se ei tiedota. Tiedottamisesta voi vastata (P20, P31, P32 ja PX01 (ryhmänjohtaja) tai erikseen tehtävään määrätty henkilö. Media on löytänyt hyvin meidän Twitterin, kun olemme sinne lisänneet tietoa suurissa onnettomuuksissa – ja mediapuhelin on hiljentynyt.. Varsinaisia tiedotteita laaditaan melko harvoin, lähinnä isompien tehtävien yhteydessä. Otamme tehostetussa onnettomuusviestinnässä käyttöön myös Facebookin ja Instagramin; etenkin, jos on tarve varoittaa väestöä. Normikansalainen ei Twitterissä ole. Mahdolliset vaaratiedotteet julkaistaan myös somekanavissamme. Twitter on nopea, etenkin media hyödyntää Twitter-tiedotteita aktiivisesti. 22 palokuntalainen PK112 kaan turvallisuusinfoa. Facebookissamme on yli 23 000 seuraajaa, joten tavoitamme sitä kautta hyvin kansalaisia. Pelastuskomppaniatasoisissa tehtävissä pelastustoiminnan johtajana toimii päivystävä päällikkö. KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSELLA onnettomuustiedottamisen perusteet tulevat pelastustoiminnan johtamisohjeesta. Olemme parhaillaan laatimassa yhteistä onnettomuusviestinnän prosessia Uudenmaan pelastuslaitosten käyttöön, mutta se on vasta suunnitteluasteella. Tikessä toimimme pelastustoiminnan johtajan tukena viemällä viestinnän asiantuntemuksen hänen käyttöönsä. Pelastustoiminnan johtaja joko sanelee sen Tiken päivystäjälle tai kirjoittaa sen tilannepäiväkirjaan, josta päivystäjä sen välittää medialle. Lisäksi julkaisemme tiedotteita verkkosivuilla tilanteen mukaan. Joukkuetehtävissä pelastustoiminnan johtajana toimii kenttäpalomestari (joko P31 tai P32). PIRKANMAAN PELASTUSLAITOKSELLA onnettomuusviestinnästä vastaa pelastustoiminnan johtaja, ja hän luonnollisesti määrittelee sen, mitä onnettomuudesta tiedotetaan. Pelastusyksikkötasoisissa tehtävissä yksikönjohtaja voi antaa puhelinhaastatteluja medialle, jos kyseessä on viranhaltijana (paloesimies/ylipalomies) toimiva henkilö. Medialta toivotaan työrauhaa välittömästi tehtävän tultua noin 30 minuutin ajaksi. Pelastuslaitos kyllä tiedottaa kun se on mahdollista. Järjestämme tarvittaessa tiedotustilaisuuden
23 Paikallislehtien päätoimittajat pelastuslaitosten onnettomuustiedottamisesta: HIEMAN OLISI KEHITETTÄVÄÄ Kysyimme päätoimittajilta heidän ajatuksiaan pelastuslaitosten onnettomuustiedottamisesta. Pääosin vastaukset antavat kelvollisen kuvan pelastuslaitosten kyvystä palvella tiedotusvälineiden edustajia, mutta kehitettävääkin löytyy. Pelastuslaitoksen työvuorot vaihtuvat usein niin, että puhelimeen vastaava ei itse ole ollut onnettomuuspaikalla. Pelastuslaitos voisi kehittää yhteistyötä median kanssa samalla tavalla kuin mitä poliisi tekee jo nyt: Lähettää keskitetysti raportin päivän tapahtumista medioille.. Twitterissä tieto on niukkaan, jos sitäkään. Vielä 1990-luvulla onnettomuuspaikalla oli kunnan palopäällikkö, eli paikallisen VPK:n väkeä. Somea pitäisi aktiivisesti seurata ja toisaalta seuraamista vaativia somekanavia on kymmenittäin. (Otsikointi toimituksen) Pekka Remes, Turun Tienoo: TOIVEENA PÄIVITTÄINEN RAPORTTI Jos toimittaja on paikalla onnettomuustilanteessa —harvoin tosin enää on —yhteistyö sujuu, jos päivystävällä palomestarilla on aikaa kommentoida tapahtumaa medialle. Palopäällikkö tunsi toimittajan ja toimittaja palopäällikön, joten siihen aikaan yhteistyö oli mutkatonta ja suoraa. Olen ollut toimittajana yli 30 vuotta. Paino sanalla ”jos”. Mutta kyllä vastataan, jos tietää, kenelle soittaa tai lähettää sähköpostia
Toki se vaatii myös meidän puolelta pelisilmää olla menemättä kysymyksinemme väliin, jos jotain todella akuuttia on meneillään. Tiedotteissa on pelastuslaitoksen yhteysnumero, ja siihen soitamme tarpeen mukaan, emme aina. Ja toki ymmärrän, että pelastuslaitosten ammattilaisten tehtävä ei ole napsia kuvia, vaan pelastaa ihmishenkiä.. Tämä toki, jos hyviä aiheita on. Pelastuslaitoksen some-kanavien kautta ja/tai mediatiedoittein saatu tieto on osittain riittävää. Nykyään onnettomuustilanteisiin jalkautumisia osuu omalle kohdalle aika harvoin, toki niitä ei näin pienellä paikkakunnalla onneksi usein tulekaan, mutta aina sellaisen sattuessa paikan päällä on saanut tarvittavan informaation ja median edustajaan on ainakin tähän mennessä suhtauduttu hyvin ja suopeasti. 24 palokuntalainen PK112 Jaakko Silvast, Hankasalmen Sanomat: ”VÄHÄPÄTÖISEMMISTÄKIN” TEHTÄVISTÄ VOISI TIEDOTTAA Hankasalmella yhteistyö on Keski-Suomen pelastuslaitoksen osalta toiminut oikein hyvin. Ehkä pelastuslaitos voisi vinkata enemmän paikallisen paloaseman toimintaan liittyvistä tai siihen maakunnan tasolta vaikuttavista asioista, henkilöistä tai ilmiöistä, joista voisi saada juttua paikallislehteen. Puheluihin/sähköposteihin vastataan riittävän nopeasti. Eli siis onnettomuustiedotteiden ja vuositilastojen lisäksi. Toki silloinkin tiedotteet ovat turhankin tiiviitä, mutta soittamalla saa aina tarkentavia lisätietoja. Joskus bongaamme ESPL:n Facebookista jonkin kuvan, mutta sellainen on enemmälti harvinaista. Saamme tiedot sähköpostitse, ja tiedot ovat toki niukat, mutta usein tiiviiseen uutiseen riittäviä. Lisäksi olisi hyvä, jos pelastuslaitoksen kautta saisi kuvia onnettomuustilanteista useammin. Perään soitetaan, jos on tarvis. Päivystävä palomestari vastaa viiveettä ympäri vuorokauden. Janne Tiainen, Juvan Lehti: KAIPAAMME KUVIA Saamme sähköpostiin Etelä-Savon pelastuslaitoksen online-tiedotteet, ja teemme niistä uutiset yleensä heti verkkoon ja seuraavaan mahdolliseen printtiin. Hoidamme osan itse, ja osan hoitaa yhtiömme Kaakon Viestinnän uutistoimisto. Monesti tosin niissä ei kerrota tehtävistä, jotka saattaisivat paikallislehdessä ylittää uutiskynnyksen, vaan tiedottamisessa keskitytään enemmän merkittävimpiin tapauksiin, ja yleensä ne ovat muualta kuin Hankasalmelta. Puheluihin/sähköposteihin vastataan riittävän nopeasti, ja jos ei heti vastata, niin soitetaan kyllä takaisin. Näiltä osin tilanne Hankasalmella on oikein hyvä, ja yhteistyö paikallisten pelastusviranomaisten kanssa on aina ollut sujuvaa. Pelastuslaitos voisi kehittää yhteistyötä kanssamme antamalla meille esimerkiksi Juvalla paikallisen palopäällikön yhteysnumeron, sellaisen johon uskaltaisi myös soittaa. Pelastuslaitos voisi kehittää yhteistyötä kanssamme niin, että ”vähäpätöisempiäkin” tehtäviä voisi sähköpostitiedotteissa olla enemmän, toki ymmärrän, että niiden tekeminen vaatii työaikaa ja tiukkojen henkilöresurssien kanssa toimiessa sitä aikaa ei välttämättä aina ole. Keski-Suomen pelastuslaitoksen somekanavia emme oikeastaan seuraa, sähköpostiin tulevia tiekkareita kylläkin
Kun pitävät nykytason, se riittää meidän tarpeisiin.. Puheluihin/sähköposteihin vastataan yleensä riittävän nopeasti. Pelastuslaitoksen some-kanavien kautta ja/tai mediatiedottein saatu tieto ei missään tapauksessa pelkästään ole riittävää. Niistä ei tiedotteissa tai somessakaan juuri koskaan kerrota. Tilannekeskuksesta saa ajantasaista tietoa, kun vain soittaa sinne siinä vaiheessa, kun tilanne on päällä/melko tuore. Lisäksi ainakin meidän alueemme pelastuslaitoksilla ollaan hyvin mediamyönteisiä, mikä on ihan äärettömän mukava ja tärkeä juttu, koska yhteyttä pidetään aika tiiviisti. Merkittävimmistä keikoista tiedotteissa on tärkeimmät perustiedot, mutta aika luurangoksi yleensä jäisi juttu, jos tiedotteiden varassa pelkästään olisi. Tällöin, ehkä kirjausten perusteellisuudestakin riippuen, saadut tiedot voivat jäädä laihoiksi. Joissain tilanteissa vuoro on jo vaihtunut ja uusi vuoro paikalla, kun puhelimitse kysellään tietoja. Onnettomuustilanteissa joissa tosin aika harvoin ollaan paikalla tiedot saa usein paikan päällä, ja jollei kiireen vuoksi joskus saa, niin myöhemmin sitten soittamalla. Vastaukset ovat riittävän nopeita. Sitten on hyvät henkilösuhteet, ja palopäällystön paloasemaryhmän puhelinnumeroista saa myös tietoa. Tilannehuone on tässä työssä ehdottoman hyvä apu. Paikallislehdessä kirjoitamme käytännössä ihan jokaisesta pelastuspuolen tehtävästä, niistä pienimmistäkin. Janne Airaksinen (toimitussihteeri), Joutsan Seutu: HYVÄT HENKILÖSUHTEET AUTTAVAT TIEDON HANKINNASSA Yhteistyö toimii hyvin. Kenties jokin vuorokausitiedote pelastuslaitokselta olisi paikallaan, mutta kyllähän nuo tiedot yhtä lailla saa soittamallakin, kun joka tapauksessa todennäköisesti tulisi tiedotteenkin pohjalta soitettua. Eli jotain kautta saa riittävän tiedon aina. 25 Anna Hakama, Orimattilan Sanomat: SOME-KANAVISTA EI RIITTÄVÄSTI TIETOA Pelastuslaitoksen kanssa yhteistyö on sujunut yleensä mutkattomasti
Jatkotiedotteita tulee kiitettävästi ja niiden sisältö on yleensä riittävää, mikäli itse ei ole ollut paikan päällä. Pyrimme aina isommissa onnettomuustilanteissa raportoimaan itse paikan päältä, koska tällöin saa paremman kokonaiskuvan tapahtuneesta eikä tarvitse käyttää kuvituskuvia. Mika Laine, Itäväylä: SOME-TIETO EI YLEENSÄ RIITÄ UUTISEEN Yhteistyö Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa toimii erinomaisesti. Tämä olisi järkevää niin onnettomuustilanteista tiedottamista kuin myös muuta viestintää koskien. Nyrkkisääntönä voi pitää, että suoraan paikanpäältä saatu tilannetieto on yleensä parasta mahdollista. Sähköpostilla emme kysy lisätietoja onnettomuuksista. Se tieto mikä jaetaan someen, ei sellaisenaan yleensä riitä uutiseen, vaan vaatii lisätietoja. 26 palokuntalainen PK112 Jukka Huikko, Ylä-Satakunta: SÄÄNNÖLLINEN YHTEYDENPITO OLISI TARPEEN Yhteistyö vaihtelee maakunnittain ja paloasemien välillä yllättävän paljon. kirjatuksi jotenkin sähköiseen järjestelmään, josta ne olisivat tiedotusvälineiden haettavissa tai muuten löydettävissä ilman, että niistä tarvitsee häiritä. Meillä yhteistyö toimii hyvin. Jonkinlainen säännöllinen yhteydenpito tiedotusvälineisiin olisi myös tarpeen. Jos tilannetta johtanut palomestari on jäänyt esimerkiksi vapaille, ei tietoa saada ajoissa. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos tiedottaa itse myös suoraan isoimmista onnettomuuksista jatkotiedotteiden lisäksi. Toki tiedossa on, ettei tilanne aina salli sellaisen antamista. Kannattaisi miettiä myös, saisiko onnettomuustilanteiden perustiedot yms. Palomestari yleensä tietää myös edellisen työvuoron tehtävistä. Jälkikäteen mahdollisesti, mikäli jatkouutisoinnille on tarvetta. Pelastuslaitoksen tilannekeskus vastaa aina ja yhdistää lisätietojen antajalle. Usein jo pelkät perustiedot riittävät, kunhan ne ovat tarpeeksi kattavat (mistä hälytys, mitkä vahingot, syy, kuka tiedottaa lisää, missä/milloin/miksi). Allekirjoittanut yritti aikanaan saada Pirkanmaan pelastuslaitoksen suuntaan tutustumisaudienssia johdon kanssa, mikä luvattiinkin järjestää, mutta se hautautui jonnekin muiden kiireiden alle. Ongelmallista on, jos tapauksesta yritetään kysyä lisää myöhemmin lisää, kuten paikallislehdissä aina joskus. Vaikka näin yrittäjäkustantajana on töissä ympäri vuorokauden, kaikkiin pelastustoimen tehtäviin emme reagoi. Tätä tapaa toimia arvostaa myös pelastusviranomainen. Tämän jälkeen tiedotusväline voisi kysyä lisää, jos tarve on. Kun tiedot annetaan keskitetysti kauempaa, ovat ne yleensä epätarkempia ja suurpiirteisempiä. Tiedotusvastuuta kannattaisi valuttaa alaspäin paloasemille, eikä keskittää ”upseereille” keskuspaikoille, kuten nyt on käynyt. Melko pitkän yhteistyön ansiosta meille on muodostunut molempien osapuolten ammattitaitoa kunnioittava ja arvostava luottamussuhde. Tarvittaessa kommenttien ja lisätietojen saaminen palomestarilta taikka paloesimiehiltä jälkikäteen onnistuu yleensä aina, kun vain muistaa milloin työvuoro vaihtuu. Jos ko henkilö ei ole tavoitettavissa taikka keikalla, tike-päivystäjä yleensä kertoo milloin kannattaa soittaa uudestaan. En lisäisi some-tiedotusta, vaan suoraan tiedotusvälineille kohdennettua tiedotusta ja informaatiota. Tällainen on tällä hetkellä yllättävänkin vähäistä Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Olen kuitenkin kokemuksen perusteella huomannut, että mediallakin on paljon opittavaa, miten toimia onnettomuustilanteissa.
Kaiken kaikkiaan pelastuslaitoksen tiedottaminen on kohtuullista verrattuna esimerkiksi poliisin tiedottamiseen. 27 Anniina Ruokoski, Uutisluotsi: PALOMESTARIEN VUORONVAIHDOT OVAT ONGELMA Yhteistyö riippuu paljon siitä, mihin aikaan onnettomuus sattuu. Petomediassa julkaistaan kiitettävästi ensitiedot, joista saadaan tieto siitä, että meidän levikkialueella on tapahtunut jotain. Yleensä palomestari on avulias ja kertoo hyvin tilanteista, jos siis ehtii vastata puhelimeen. Jos onnettomuus on sattunut esimerkiksi aamuyöllä, ja aamukahdeksalta pitäisi saada asiasta jotain tietoa, on vuoro vaihtunut, eikä tietoa ole juurikaan saatavissa. Vastaus on aina sama: päivystävä palopäällikkö kertoo, että ei ollut tapahtuma-aikaan töissä eikä tiedä asiasta. Lumimarja Tirronen, Iitin Seutu: JATKOTIEDOTTEISSA TOIVOMISEN VARAA Yhteistyössä on parantamisen varaa, koska paikallislehdillä ei ole iltaeikä viikonloppupäivystystä, joten lisätietojen perään soitetaan usein vasta päivän-parin viiveellä. Kiireettömissä asioissa vastaukset tulevat nopeasti ja yhteistyö toimii. Pelastuslaitoksen tehtävä ei tietenkään ole esimerkiksi kuvien luovuttaminen medialle, vaikka sitä joskus toivoisi. Palomestarien vuoronvaihdot ovat suurin ongelma, eli emme välttämättä saa mitään tietoa, kun vuoro on vaihtunut. Paikallisella VPK:lla olisi usein tietoa tapahtuneesta, mutta he eivät saa/halua kertoa mitään, jolloin on siis soiteltava 60 km:n päähän päivystäjälle, joka sitten etsii niitä tietoja jostain. Ilmeisesti on olemassa jokin tiedotekanava, toivottavasti pääsisimme myös sille postituslistalle. On tietenkin ymmärrettävää, että onnettomuustilanteessa palomestarin päätehtävä ei ole vastata medialle, vaan keskittyä omaan työhönsä. Yllättävän hyvin he kuitenkin vastaavat. Yleensä niitä sitten löytyy, mutta helposti tiedonsaanti käy harvoin. Somekanavia on hankala seurata koko ajan, joten mediatiedote aiheesta olisi hyvä, jos se olisi vielä nopeasti saatavilla. Toimimme alueella, jossa saa aina välillä arpoa, kuuluisiko soittaa Porin vai Pohjois-Satakunnan päivystävälle palomestarille. Sen jälkeen kysyn, eikö heillä ole mitään kirjauksia asiasta. Mediatiedotteita emme saa lainkaan. Kehitettävää siis riittää ainakin Phpelan ja Iitin alueella.. Jatkotiedotteita sen sijaan tulee paljon harvemmin, jolloin joudutaan soittamaan perään. Päivisin, virka-aikaan päivystävän palomestarin saa kohtuudella kiinni puhelimella. Jos Petomedian tiedotteissa seurattaisiin asia loppuun asti, meidän ei tarvitsisi soittaa pelalle ollenkaan
PUOLTA MILJOONAA ASUKASTA PALVELEE 83 TOIMIPISTETTÄ Teksti: Pekka Koivunen ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuvat: Juha Kalaoja, Pekka Koivunen, Niko Koski, Varsinais-Suomen pelastuslaitos VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSLAITOS
29 Varsinais-Suomen pelastuslaitos vastaa pelastustoiminnasta hyvinvointialueen 27 kunnassa. Alueella on 66 sopimuspalokuntaa ja 5 henkilökohtaisen sopimuksen palokuntaa. VARSINAIS-SUOMI Pinta-ala ilman merialueita 10 912,22 km² Kokonaispinta-ala 20 537,55 km² – maa-alue 10 666,06 km² – sisävesi 246,16 km² – merialue 9 625,33 km² Väkiluku 485 205 Väestötiheys 45,49 asukasta/km² Turun satama on yksi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen riskikohteista.. Toiminta-alueen pinta-ala on noin 20 000 neliökilometriä, josta lähes puolet on vesistöä. Pelastuslaitoksella on kymmenen 24 tunnin ja kolme 8 tunnin valmiudessa olevaa paloasemaa. Paloasemia on yhteensä 80 kpl ja laajempia ympäristövahingontorjunta-tukikohtia kolme
Ensihoidon palveluyksikköä johtaa ensihoitopäällikkö Vesa Jyrkkänen. Operatiivinen palvelualue jakautuu pelastusja ensihoitopalveluihin. Näiden lisäksi pelastuslaitoksen henkilöstöön kuuluu muun muassa palotarkastajia, suunnittelijoita, viestinnän ammattilaisia ja toimistotyöntekijöitä. Tikessä ja ensihoidossa on 12 tunnin työvuorot. Varsinais-Suomessa pelastuslaitoksen kustannukset ovat hieman yli 74 euroa per asukas. Operatiivista palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Juha Virto. 30 palokuntalainen PK112 Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluita Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Paraisilla ja Naantalissa. Riskienhallinnan palvelualue koostuu valvontaja varautumispalveluista, joiden tehtäviin kuuluu onnettomuuksien ehkäisy, palotarkastukset ja väestönsuojelu. VSpelassa työskentelee päätoimisesti 548 työntekijää (2021), joista palomiehiä on lähes 300 ja päätoimisia ensihoitohenkilöitä yli 150. Hän vastaa myös sopimuspalokunnista laitoksen alueella. Pelastustoiminnassa työaika on vuorokausirytmi. Tilanneja johtokeskuksen palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Mika Viljanen. Pelastustoiminnan palveluyksikköä johtaa aluepalopäällikkö Sebastian Holm. Kuusi palomiestä toimii normaalityöajan puitteissa. VAKINAINEN HENKILÖSTÖ Pelastuslaitos työllistää 548 henkilöä, joiden keski-ikä 45,7 vuotta. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen paloasemaverkosto on tiheä.. 1.1.2023 alkaen pelastustoimi siirtyi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Tukipalvelut vastaavat taloudesta, hallintoja henkilöstötehtävistä, koulutuksesta, viestinnästä, kehittämisestä sekä teknisistä palveluista. Ympäri vuorokauden hälytettävissä olevia ambulansseja pelastuslaitoksella on 11. Riskienhallinnan palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Torbjörn Lindström. Tukipalvelujen palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Pertti Soininvaara. Operatiivisessa pelastustoiminnassa on 260 vakanssia (keski-ikä 48) ja ensihoitotoiminnassa on 120 vakanssia (keski-ikä 37)
Ylipalomies Mika Mäkinen (vas.) ja palomiehet Sami Lehtinen, Eero Partanen ja Mikko Wikman.. 31 Keskuspaloaseman kakkosvuoron henkilöstöä
P33 on Loimaalla 2. Mestarit vuorottelevat Turun ja Salon välillä. Vuorossa. ja 4 vuorot hoitaa Kanta-Hämeen päivystävä mestari Forssassa. 1. Edellä mainitut luvut sisältävät myös sopimuspalokuntien omistamat raskaat ajoneuvot, joita on 12 kpl. TILANNEKESKUS Tilannekeskus vastaa maakunnallisen turvallisuustilannekuvan ylläpitämisestä, pelastustoiminnan tukemisesta ja osaltaan johtamisesta. 32 palokuntalainen PK112 PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMISJÄRJESTELYT VSpelan alue on jaettu kolmeen päivystysalueeseen. Säiliöautoja on 52 kpl, keski-ikä 15,3 vuotta. KALUSTO KUNNOSSA Sammutusautoja pelastuslaitoksella on 89 kpl ja säiliösammutusautoja 5 kpl, autojen keski-ikä on 16,3 vuotta. Tilannekeskuksessa Christian Antila ja Juho Kotamäki. Säiliösammutusautot sijoitetaan uutena suoraan sopimuspalokunnille, joissa se korvaa erilliset sammutusja säiliöautot. Uusi RVS1215 Jaanin paloasemalla ja savusukeltamisen käynnistämisen nopeuttamiseen tarkoitetut kärkiyksiköt Halikossa ja Kyrössä (Karinaisten VPK) Kierrätyksen perusperiaatteena on, että uusi sammutus-/säiliöauto sijoitetaan 24 h / 8 h miehitetylle paloasemalle, josta siirretään ajoneuvo noin 15-vuotiaan 1-lähdön sammutus-/säiliöauton tai vakinaisen aseman vara-auton tilalle, josta sammutus-/säiliöauto siirretään vielä hiljaisemmalle/pieniriskisimmälle paloasemalle 25-30 vuotiaan sammutus-/säiliöauton tilalle. P34 ja P35 ovat vapaamuotoisessa varallaolossa maakunnan alueella ja osallistuvat virka-aikana hälytystehtäviin lähimmän yksikön periaatteella ja virka-ajan ulkopuolella heidät nostetaan valmiuteen, kun P31/P32 ovat varattuina. Tiken miehityksenä on operaattori ja vuoroesimies P50, joka toimii pelastustoiminnan johtajana, mikäli tehtävälle osallistuu pelkästään sopimuspalokunnan yksiköitä. Kärkiyksiköitä on käytössä kolme. ja 3. Lähtökohtaisesti kasarmoidut palomestarit (P31, P32 ja P33) hoitavat ensisijaisesti hälytystehtävät. P31 päivystää Turussa Eerikinkadulla ja P32 Salossa
Yksikön vahvuus on 1+1 (ylipalomies ja palomies). Kiireellisiin tehtäviin (pl. Erikoisvarusteina autossa on muun mmuassa Cobra-letkusto ja koriin asennettu kauko-ohjattava lämpökamera. M-B Sprinter 519 CDI 4x4 automaatti, -22. Edellinen 52 metriin yltävä puomitikasauto siirtyi uuden myötä Kaarinan paloasemalle. avunantoja ensivastetehtävät) hälytetään aina myös vähintään normaalivahvuinen sammutusauto. Autossa on 500 litran vesisäiliö ja Oneseven CAFS-järjestelmä. Se on aina miehitetty omalla kuljettajalla. Kärkiyksikön varustelusta vastannus Tuukka Leino.. Scania P450, -22. Korityöt on tehnyt Wedonex Oy. Yhden veneen hankintahinta oli 550 000 €, josta ÖSR korvasi 90 %. Korityöt on tehnyt Bronto Skylift Oyon , malli Bronto Skylift F42RLX. 33 KÄRKIYKSIKKÖ JAANISSA Uuden kärkiyksikön, RVS1215, sijoituspaikka on Jaanin paloasema. Kewatec Work 1000 ORV MKIII –veneet on valmistanut Kewatec Oy Porvoossa. Nostokorkeus on 42 metriä. NELJÄ UUDEHKOA VENETTÄ Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen hankki pari vuotta sitten neljä uutta venettä. Toimintaperiaatteena on toimintavalmiusaikojen lyhentäminen Itä-Turun alueella. Ne ovat RVS408 Kaarinassa, RVS328 Rymättylän VPK:lla, RVS888B Korppoon VPK:lla ja RVS978 Dragsfjärdin PVPK:lla. NOSTOLAVA KESKUSPALOASEMALLE RVS106:n sijoituspaikka on Turun keskuspaloasema
RVS3058 RVS3058B. 34 palokuntalainen PK112 DRONEJA VÄHÄN Pelastuslaitoksen käytössä on kolme johtoautoihin sijoitettua dronea. Molemmat autot vuonna 2016 hankittuja, M-B Sprinter 519 CDI 4x4 automaatteja. Niiden operointia varten on vastikään koulutettu 26 henkilöä. Yksiköt miehitetään Naantalin paloaseman RVS301:n henkilöstöstä Naantalin kahden yksikön lisäksi paikallisiin tarpeisiin sovitettu kemikaalintorjuntayksikkö löytyy Uudestakaupungista. Teiden ulkopuolisia tehtäviä varten palokunta on hankkinut telatraktorin RVS4188 (VPK, John Deere Gator XUV 885D), jonka lavalla on 3000 litraa minuutissa tuottava suurtehoruisku. Katso erillinen artikkeli Kaarinan VPK:sta sivulta 44. RVS4174:n (VPK, Ford Ranger 4x4) mukana kulkee moottoriruisku sekä tarvittava letkuja armatuurikalusto. VESIHUOLTO KESKITETTY KAHDELLE VPK:LLE Kaarinan VPK ja Kuusiston VPK hoitavat laitoksen vesihuollon. Toimintaa ollaan laajentamassa vuoden 2023 aikana. Korityöt ovat Profilen. Kuusiston VPK:n sammutusautossa RVS411 (Pelastuslaitos, Scania 4x2, -04) on normaalia enemmän letkua: 0,6 km 76 mm ja 0,8 km 110 mm. VAARALLISTEN AINEIDEN TORJUNTA KESKITETTY NAANTALIN ASEMALLE Varsinais-Suomessa yhden kemikaalitorjuntayksikön tai –kontin sijasta päädyttiin kahden ajoneuvon ratkaisuun, RVS3058 on varsinainen kemikaalintorjunta-auto ja RVS3058B kemikaalintorjunnan huoltoauto
Saariston alueella on tällä hetkellä 40 saarta, joille on paloasemien lisäksi sijoitettuna (tai ollut sijoitettuna) sammutuskalustoa. Naantalin paloasemalla operoidaan vesisukellustehtävissä sammutusautolla. Ne on sijoitettu mahdollisimman kattavasti ja niitä operoivat sekä ammattiasemat että sopimuspalokunnat. Suomen toinen vastaava ryhmä löytyy Helsingistä. 35 PELASTUSLAITOKSELLA 40 VESISUKELTAJAA Välitöntä vesisukellusvalmiutta ylläpidetään Turun keskuspaloasemalla, Naantalissa ja Uudessakaupungissa. VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN SOPIMUSPALOKUNNAT TURUN ALUE Askaisten VPK Jäkärlän VPK Kaarinan VPK Kakskerran VPK Kuusiston VPK Lemun VPK Liedon VPK Maarian VPK Maskun VPK Merimaskun VPK Naantalin VPK Nousiaisten VPK Paattisten VPK Paimion VPK Piikkiön VPK Raision VPK Rantakulman VPK Ruskon VPK Rymättylän VPK Sauvon VPK Turun VPK Vahdon VPK SALON ALUE Halikon VPK Hirvelän VPK Kiikalan VPK Kiskon VPK Kuusjoen VPK Muurlan VPK Perniön VPK Perttelin VPK Salon VPK Somerniemiemen VPK Someron PVPK Suomusjärven VPK LOIMAAN ALUE Alastaron PVPK Auran VPK Karinaisten VPK Kosken VPK Loimaan PVPK Marttilan VPK Metsämaan VPK Oripään VPK Pöytyän VPK Tarvasjoen VPK Yläneen kirkonkylän VPK Yläneen VPK UUDENKAUPUNGIN ALUE Kalannin VPK Karjalan VPK Kustavin VPK Laitilan PVPK Laitilan VPK Lokalahden VPK Mietoisten VPK Mynämäen VPK Pyhämaan VPK Pyhärannan VPK Rautilan VPK Taivassalon VPK Uudenkaupungin VPK Vehmaan VPK PARAISTEN ALUE Dragsfjärdin PVPK Hiittisten VPK Houtskarin VPK Iniön VPK Kemiön VPK Korppoon VPK Lielahden VPK Nauvon VPK Paraisten VPK Rosalan VPK Västanfjärdin VPK. Näissä on vakituisia asukkaita noin 4100 ja vapaa-ajan asukkaita 25 000. Tavoitteena on kaksi vesisukeltajaa/paloasema, erityisesti kesäloma-aikana Uudenkaupungin vesisukellusvalmius laskee ajoittain pintapelastusvalmiuteen. 2009). Keskuspaloasemalla ja Uudessakaupungissa vesisukellustehtävät ajetaan erillisillä vesipelastusyksiköillä. Kalustoa on hankittu erilaisilla järjestelyillä: aluepelastuslaitoksen hankkimana, kuntien tai yhteisön hankkimana, kuntien ja kyläläisten yhteisesti hankkimana sekä kyläläisten itse hankkimana. TOIMINTA SAARISTOSSA Turun saariston saarten lukumäärä on noin 22 000. Raision Kuninkojan paloasemalla on välittömässä lähtövalmiudessa laivapalojen sammuttamiseen erikoiskoulutettu MIRG-ryhmä, joka toimii meripelastusjohtajan alaisuudessa. Lisäksi asemien sammutusautot on varustettu vesisukelluslaitteilla, jos hälytys sattuu tulemaan lennosta. TIKE hälyttää lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman hälytysmuonitusryhmän mikäli hälytystehtävä kestää yli kolme tuntia. Marttilaan on sijoitettu laajemmin varusteltu eläinpelastusajoneuvo (M-B Vito 4x4, vm. NELJÄ SOPIMUSPALOKUNTAA ERIKOISTUNUT ELÄINPELASTUKSEEN Kiikalan VPK, Marttilan VPK sekä Lemun ja Mietoisten VPK:t yhdessä ovat erikoistuneet eläinpelastukseen. PUOLELLA SOPIMUSPALOKUNNISTA MUONITUSTOIMINTAA 37 palokunnassa on hälytysmuonitusryhmä, joita operoivat tukija/tai naisosastot. Helikopterilla kuljetetaan tarvittaessa sammutusryhmä saaristoon. YHTEISTYÖTAHOT OPERATIIVISESSA TOIMINNASSA Pelastuslaitos tukee meripelastuslain mukaisissa tehtävissä Rajavartiostoa kesäisin lähes viikoittain Raja tukee pelastuslaitosta saariston pelastuslain mukaisissa tehtävissä muun muassa veneja kopterikalustolla Venepartiot voivat aloittaa esimerkiksi tiedusteluja sammutustehtävän. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on kaikkiaan 54 venettä. Kiikalaan ja Lemuun/Mietoisiin on sijoitettu eläinpelastusperäkärryt. Vapaa-ajan asuntoja on noin 48000. Vakituisesti asutettuja, ilman kiinteää tieyhteyttä olevia saaria on 170. Tehtävissä pääpainopisteenä ovat tuotantoeläimiin liittyvät tehtävät ja muut erikoisemmat tehtävät sekä eläintiloihin kohdistuvat tulipalot
Iltapäivällä vuorossa on Naantalin paloasema ja kemikaalitorjuntakalusto. Kyseisen ilmaisimen luokse pääsee vain katolla olevan pienen luukun kautta. Paluumatkalla Vito pitää tankata Nesteellä, koska keskuspaloaseman polttoainepumppu on rikki ja laitteiston vaihtotyö kesken. Myös varusteet, viestintävälineet ja ajoneuvo kuuluvat tarkistamiskohteisiin. Satamaan saapuu myös Kaarinan aseman RVS401 miehistöineen. Myös RVS101:n miehistö on valinnut saman ravintolan. On aika täyttää Pronto, mikä erityisesti rakennuspalojen kohdalla vaatii aikaa. Niko Kosken aika kuluu tilanteen johtamisen lisäksi tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaamiseen ja talon asukkaiden kontaktointiin. Aamukahvin jälkeen suuntana Artukaisten paloasema, jossa Jaanin RVS1215 miehistö tutustuu uuteen kevytyksikköön, joka on juuri saapunut koritehtaalta. Ennen RVS31:n saapumista kohteeseen Paattisten RVS191 ja Jäkärlän RVS231 ovat jo selvittäneet tilannetta. Mihinkään niistä ei kuitenkaan tarvita päivystävää mestaria, vaan ne hoituvat yksiköiden esimiesten toimiessa tilannepaikan johtajina. Aamupäivän alku kuluu työvuoron päiväohjelman kanssa sekä tapahtumien sopimisessa. Sitten on vuoronvaihdon aika. Maskusta keskuspaloasemalle palataan parin tunnin kuluttua. Palon merkkejä ei ole ja sisään ei ole vielä menty. Tunnin torkut ja herätys puoli seitsemältä. Puolen yön jälkeen on aika vetäytyä majoitushuoneeseen. Maskun Lemussa omakotitalon puuhellan takana on kytevä palo, joka vaatii paikallisilta sopimuspalokuntalaisilta yli tunnin urakoinnin seinärakenteiden purkamisessa ja hellan siirtämisessä. Niko Koski hakee autonsa kätköistä sopivan putkilukon avaimen ja putkilukon kanssa tehdään hetken töitä, ennen kuin paloilmoitinkeskusta päästään tarkistamaan. Pohdinnassa on tuleva sää ja veneen telakointi talveksi. Petri Ketolan ajotehtävä on iltapäivästä helpompi. Seuraava 24 tunnin työvuoro on kolmen päivän vapaan jälkeen. Klo 8.00 jälkeen Niko Koski suuntaa autonsa kohti Taivassaloa. Palomestarin virvestä kuuluu toistuvasti hälytysilmoituksia eri puolille pelastuslaitoksen aluetta. Liukasta on edelleen, mutta liikennettä tuskin lainkaan. Lisäksi vielä Pronton täyttämiset asemalla. Naantalista palatessa päivän ensimmäinen tehtävä tulee P31:lle klo 15:58:51. Erityiskohde, vasteeseen kuuluu myös P31. 402B, rakennuspalo Maskussa. Palomestarin työaikaa kului tähän hälytystehtävään puolitoista tuntia, aiempaan kaksi. Viimeisenä toimenaan hän luovuttaa kohteen talon haltijalle. Sitten seuraa käynti Kaarinan asemalla ja Hovirinnan venesatamassa, joka on veneen RVS408 sijaintipaikka. Sopimuspalokuntalainen puetaan asianomaisiin varusteisiin ja hän kiipeää katolle, avaa luukun ja löytää ullakolta aktivoituneen ilmaisimen. Ensimmäisenä työna on aamun henkilöstötilanteen tarkistaminen yhdessä komentotoimiston ja vuoroesimiehen P50 kanssa. Sakastin yläpuolinen ilmaisin ullakolla on regoinut. Työvuoro ykkönen kotiutuu ja kakkonen ottaa tehtävät vastaan. Klo 3:34:10, hälytysilmoitus, 103B, Paattisten kirkko. Johtopäätös on, että kosteus tai lämpötilan muutos on aiheuttanut ilmoituksen. Ajo ruuhkaisen kaupungin läpi sujuu kokeneelta Ketolalta mallikkaasti. Päivän sää on huono ja 202B-tehtäviä on paljon. 36 palokuntalainen PK112 Palomestari Niko Koski ottaa vastaan päivystyksen maanantaiaamuna 21.11.2022 Turun keskuspaloasemalla. Tukevan lounaan jälkeen siirrytään takaisin keskuspaloasemalle, ohjelmassa päivittäistoimia, iltapäivän ja illan ohjelmaa sekä muita juoksevia asioita. Kaarinasta siirrytään lounaalle Turun satamassa sijaitsevaan lounaspaikkaan, joka on pelastuslaitoksen henkilökunnan suosiossa. Kuljettaja Petri Ketola suuntaa Viton kohti Maskua. Tässä kohtaa myös ehditään katsomaan edellisten päivien sähköposteja sekä niihin vastailua. Aamiainen ja valmistautuminen työvuoron vaihtoon. RVS31:LLÄ RVS31:LLÄ NORMIPÄIVÄ
– Vaikeimpina tehtävinä ovat harvoin tapahtuvat onnettomuudet. Niko Koski, 34 MESTARIN MIETTEITÄ Taivassalolainen Niko Koski on ollut Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin tehtävässä kuluneen vuoden maaliskuusta alkaen. Sitten tietysti pelastustoiminnan johtajana toimiminen. Niko Koski on onnistunut kehittämään menetelmän, jonka avulla ikävätkin työtehtävät jäävät taakse, kun kotiin lähtö koittaa. Koronana vuoksi palotarkastaja määrättiin TIKEn päivä P3:ksi. Vesisukellusta yritetään hoitaa yhdessä.. Esimerkkinä vaaralliset aineet, kun ei itsellä ole niissä syvempää asiantuntijuutta, joutuu tukeutumaan muihin asiantuntijoihin. – Pansiontien tehtävällä toimin joukkueenjohtajana. Kalustomestarina Koski aloitti heinäkuussa 2020 ja päivystävä mestarin työt maaliskuussa 2022. Hän kokee mestarin työn vastuullisena. – Tässä työssä on monipuolinen tehtäväkenttä henkilöstöasioista harjoituksiin ja harjoitteiden valvontaan. – Kyllä tiettyihin tehtäviin tulee rutiini, mutta nämä harvinaiset tehtävät ovat haasteellisia. Hyvin vaikeita tai erityisen haastavia tehtäviä Koskella ei vielä onneksi ole ollut. Keikkakeskusteluja käydään jopa jo kohteessa. Yhteistyöviranomaisten kanssa toimintaa varten on kehitetty ”tekninen purku” eli suuresta ja laajemmasta tehtävästä käydään yhdessä keskustelu. – Nyt tilanteita puretaan paljon herkemmin kuin ennen. Hänen erikoistumisalueena on yhteistyössä toisen palomestarin kanssa meritoiminta, ympäristövahinkojen torjunta ja vesisukellus. Päällystötutkinnon Niko Koski sai päätökseen vuonna 2019. Yhdeksän kuukauden aikana Koski on jo saanut työtovereilta ”keikkamagneetin” nimityksen eli hälytystehtäviä on riittänyt. Hän toimi palotarkastajana vuoden jo opiskeluaikana. Tehtävät on jaettu puoliksi, eli toinen vastaa enemmän meritoiminnasta ja toinen ympäristövahinkojen torjunnasta. Rakennuspalot ja liikenneonnetomuudet sekä tiettyjen kohteiden automaatit ovat tavallaan arkipäivää, sanoo Koski, jolla on pitkä kokemus sopimuspalokuntalaisena kotikunnassaan Taivassalossa. Keskellä kaupunkia ollut palo voidaan laskea jo melko vaativaksi kohdallani
38 palokuntalainen PK112 PELASTUSPÄÄLLIKKÖ JUHA VIRTO: LISÄÄ JULKISUUTTA PELASTUSTOIMELLE
Tällä tarkoitan hälytystoiminnan lisäksi nuorisotoimintaa, naistoimintaa ja muuta yhdistystoimintaa. SOPIMUSPALOKUNTIEN MERKITYS ON SELVITETTÄVÄ UUSILLE PÄÄTTÄJILLE Sopimuspalokuntien rooli suhteessa muuhun vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan on Virton mielestä oltava kirkas. – Vapaaehtoispalokuntatoimintaa ei oikein voi sisällyttää termiin ”kolmas sektori”. Kaikki tietävät, että Puolustusvoimat varautuu ja hoitaa maan puolustuksen. Juha Virto on huolissaan sopimuspalokuntien tulevaisuudesta, koska päättäjät eivät välttämättä ymmärrä niiden asemaa pelastustoimessa. Tarkoitan tällä sitä, että harkitsemattomalla talouden ohjauksella voi syntyä ” euron säästöllä kymppitonnin vahinko” PELASTUSTOIMELLE ON SAATAVA LISÄÄ JULKISUUTTA Pelastustoimea pitää Juha Virton mukaan tuoda nykyistä enemmän julki osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja resilienssiä. Pelastustoimesta tulisi siksi selvästi viestittää, että se on yhteiskunnassa selkäranka normaaliaikoina ja erityisesti poikkeusoloissa.. 39 Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Virto on pitkän työuransa aikana perehtynyt pelastustoimen eri osa-alueisiin. Vastuu henkilöstön suorituskyvyn säilymiselle on ensisijaisesti valtiolla, näin kyettäisiin rahoituksen ja Pelastusopiston voimin vaikuttamaan asiaan. Palokuntien kattava maantieteellinen sijoittuminen erityisesti haja-asutusalueilla pitää Virton mukaan ottaa huomioon. Pyysimme Virtolta mietteitä pelastusalan kehittämistarpeista. Virton mielestä asia pitää nostaa julkisuuteen ja julkiseen keskusteluun kansallisella tasolla. – Pelastustoimintatehtävien vaatimukset eivät todennäköisesti tule muuttumaan lievemmiksi. Tässä Virton ajatuksia kolmesta tärkeästä asiakokonaisuudesta. Hänellä on alasta vahva käytännön kokemus. – Tämä pitää tehdä ilman vastakkainasettelua päätoimisten ja vapaaehtoispalokuntien välillä. – Päättäjille on tiedotettava, mikä vaikutus on, jos esimerkiksi talouden ohjauksella ”lopetetaan” yksi tai useampi sopimuspalokunta. Päättäjille on myös kerrottava, mikä on vapaaehtoispalokuntien kokonaismerkitys yhteiskunnalle. – Tästä päävastuussa on SM:n pelastusosasto, jonka taustatukena tulisi olla pelastusjohtajat joukkoineen. Käytännön toteutus on tietysti pelastuslaitoksilla ja hyvinvointialueilla. – Näin voisi olla mahdollista myös lisätä taloudellisia resursseja pelastustoimelle. Normaalioloissa palokunnat kun toimivat sopimuksenvaraisesti pelastusja ensivastetoiminnan tuottajina sekä osana suuronnettomuusja poikkeusolojen valmiutta. – Ja ennen kaikkea se, että palokunnan toimintaa ei saada mahdollisen alasajon jälkeen käyntiin uudelleen. Pelastustoimen roolista pitää Virton mukaan kertoa kansalaisille oikealla tulokulmalla. PÄÄTOIMISEN HENKILÖSTÖN SUORITUSKYKYYN ON SATSATTAVA Juha Virton mielestä pelastustoiminnan päätoimisen henkilöstön suorituskyky pitää saada jatkossa vastaamaan tulevaisuuden haasteita
Vakinaisen henkilöstön saatavuudesta on paljon puALUEPALOPÄÄLLIKKÖ SEBASTIAN HOLM, 31 PALJON VARTIJA huttu julkisuudessa. – Varsinais-Suomessa virkoihin riittää nyt tulijoita, ongelmat ovat edessä kahden kolmen vuoden kuluttua, povaa Sebastian Holm. Tällä tarkoitan myös pelastuslaitosta. 40 palokuntalainen PK112 Jos viranhaltijalla on 70 sopimuspalokuntaa vastuullaan muiden aluepalopäällikön virkaan kuuluvien tehtävien lisäksi, voidaan tehtäväien määrää kuvailla sanalla paljon. Holm on Kaarinan VPK:n kasvatti, Hän suoritti päällystötutkinnon vuonna 2015 ja toimi ennen valintaansa pelastuslaitoksen kalustomestariksi paloesimiehenä Satakunnassa 10 kuukautta. Näillä näkymin tutkimusja kehittämispalvelut ovat tulossa myös pelastusalalle, mitä pidän alamme kannalta erinomaisena asiana. – Tässä pääsee vaikuttamaan pelastustoiminnan sisältöön ja kehittämiseen Pelastuslaitoksemme on iso talo, jossa pystyy tekemään kaikenlaista. Halustamme kehittää alueemme palokuntia on esimerkkinä käynnissä oleva VPK-kehittämishanke, josta keväällä tiedotamme laajemmin.. Kuten monet kollegansa Sebastian Holm miettii käsillä olevaa isoa hallinnollista muutosta. – Näen tässä tilanteessa paljon mahdollisuuksia ja vähemmän uhkia. Nykyistä aluepalopäällikön työtä Holm pitää ideaalina. Monipuolista pelastustoiminnasta vastaavaa, turkulaissyntyistä aluepalopäällikkö Sebastian Holmia ei työmäärä pelota. Vastuullaan olevia sopimuspalokuntia Sebastian Holm haluaa kehittää määrätietoisesti. – On laitoksen ja sopimuspalokuntien etu, jos välit ovat kunnossa ja kaikilla osallisilla korkea motivaatio kehittää toimintaa. Nyt on kuitenkin käymisvaihe ja tulevaisuuden organisoituminen hyvinvointialueella on vielä osittain hämärän peitossa. Virka vakinaistettiin vuoden 2022 alusta. Vuonna 2020 Holm aloitti aluepalopäällikön tehtävissä
– Saaren kaksi palokuntaa, Hiittisten VPK ja Rosalan VPK, ovat pelastustoiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeitä Hiittisten saarella asuville ja kesäasukkaille. – Käynnistimme viime vuonna vapaaehtoispalokuntien kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on selkiyttää pelastuslaitoksen ja palokuntayhdistysten yhteistyötä. – Haluamme kontaktoida jokaista palokuntayhdistystä henkilökohtaisesti, jotta saisimme mahdollisimman hyvän tilannekuvan mitä yhdistyksissä tapahtuu ja mitä kehittämisehdotuksia palokuntalaisilla on, kuvailee Juha Virto kehittämishankkeeseen kuuluvaa vpk-kierrosta. Pelastuspäällikkö Virton ja sopimuspalokuntatoiminnasta vastaavan Holmin takana on jo 30 palokuntavierailua. 41 VPK-KEHITTÄMISHANKEESSA VIERAILLAAN KAIKISSA SOPIMUSPALOKUNNISSA VUOROSSA ROSALA FBK JA HITIS FBK Turun keskuspaloasema 22.11.2022 kello on 7:00 ja ulkona -3°C kadut liukkaat. Aluepalopäällikkö Sebastian Holm suuntaa Ford Focusen keulan kohti Kasnäsin lauttasatamaa sadan kilometrin päässä Kemiönsaarella. Tämä tarkoittaa minimissään noin tunnin toimintavalmiusaikaa, mikäli saaressa ei olisi kahta palokuntaa. Edessä on kaksi palokuntaa Hiittisten saarella ja kolmisenkymmentä tulevan kahden kuukauden aikana. Lauttamatka saareen kestää puoli tuntia ja siihen lisätään vielä ensimmäisen yksikön matka Kemiönsaaresta Kasnäsiin, noin 30 minuuttia. – Alueemme saaristopalokuntien kehittäminen vaatii meiltä tämän päivän tilannekuvan selvittämistä, siksi olemme jalkautuneet ja käymme jokaisessa palokunnassa alkukevääseen mennessä. Holm ja Virto haluavat kehittää jokaista pelastuslaitoksen sopimuspalokuntayhdistystä ottaen huomioon sijaintipaikkakunnan olosuhteet. Pelastuspäällikkö Juha Virto istuu kesunpaikalla ja kertoo päivän matkan taustasta ja päivän agendasta. Sebastian Holm kertoo päivän kahden palokunnan tiedossa olevasta asemasta. Hitis FBK venelaituri sijaitsee paloaseman vieressä.
Osapuolet ovat tyytyväisiä palaveriin ja vajaan kymmenen kilometrin matka kohti saaren koillisosaan alkaa. Keskustelussa käydään läpi palokunnan akuutteja tarpeita. Myös sammutusauton vaihtaminen hieman uudempaan on jo näköpiirissä, kertoo Sebastian Holm. Laakso toivottaa laitoksen parivaljakon lämpimästi tervetulleeksi ja kertoo palokunnan nykytilasta. Tämä tapahtunee kuluvana vuonna. Juha Virto kertoo pelastuslaitoksen haluavan olla mukana palokuntien kehittämisessä aiempaa voimakkaammalla panoksella. 42 palokuntalainen PK112 ROSALASSA HALU KEHITTYÄ Lauttamatkan jälkeen Focuksen keula suuntaa kohti saaren lounaiskärjessä sijaitsevaa Rosalan kylää. – Laitoksessamme halutaan suunnata resursseja sopimuspalokuntien kehittämiseen, koska erityisesti harvaan asuttujen turvallisuustason ylläpitämisessä ei ole oikeastaan muuta realistista vaihtoehtoa kuin paikallinen sopimuspalokunta. Laitoksen parivaljakko ja Raimo Laakso ovat yksimielisiä niin tarpeista kuin toiveista, jotka kirjataan toimenpiteitä varten. – Pyrimme sijoittamaan Hiittisten VPK:n auton Rosalaan, kun Hiittisiin tulee uudempi vaihdossa. Henkilökohtaiset varusteet ovat toiveiden kärkipäässä. Rosala FBK on rakentanut talkoovoimin veneen nostolaitteiston.. Kuitenkin aktiivijäsentemme osaaminen on kohtalaisen korkealla tasolla. Holm ja Virto tutustuvat Rosala FBK:n toimintaan. – Ongelmanamme on hyvin arvattava; väen vähyys. Vaikka palokuntakoulutus on ollut vähäistä, aktiivisimmat jäsenemme ovat saaneet paloja pelastusalan koulutusta palvellessaan laivoilla, jossa toimintakulttuuriin kuuluu vahva turvallisuuskoulutus, selvittää Raimo Laakso. FBK:n paloasemalla vastassa on Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta vastikään eläköitynyt palomestari Raimo Laakso. Kuvassa vasemmalla palokunnan päällikkö Raimo Laakso. Hän on vuodesta 2005 ollut Rosala FBK:n kantavia voimia
Virto ja Holm jakavat hiittisläisten huolen. Palokuntayhdistyksen veneen uusiminen onkin vaikemapi juttu. Keskustelussa tälle ei nähdä esteitä, mikäli lähinnä turvallisuuteen liittyvät seikat hoidetaan kuntoon. – Meillä on halu saada perehdytettävät pelastustoiminnan peruskurssille, mutta siinä on ongelmana kurssin sijaintipaikka. Kahvin ja vastaleivotun piirakan voimin käydyssä neuvottelussa käsitellään seuraavaksi autoja venehankkeita. Saaresta mantereella pitkällä kurssilla käyminen ei pahemmin houkuttele kouluttautumaan. – Toiveenamme olisi käytäntö, jossa palokuntatoimintaan perehdyttämiseen voitaisiin ottaa mukaan myös hälytystilanteiden toiminnan seuraaminen ja tiettyjen tukitoimintojen tekeminen. Lyhyen keskustelun jälkeen olemme, eli voimme siirtyä eteenpäin, toteaa Juha Virto. Avoimet ja hyvähenkiset keskustelut molemmissa palokunnissa edesauttavat yhteistyön kehittämistä ja motivoivat myös meitä kumppanuuden syventämisessä. – Tutkimme osaltamme, mitä asialle voitaisiin tehdä. – Tämä päivä oli taas hyvä osoitus laitoksemme sopimuspalokuntayhdistysten halusta kehittyä. 43 HIITISTEN VPK:SSA SUUNNITELLAAN UUSIMUOTOISTA PEREHDYTYSTÄ Hiittisten kuusi vuotta sitten valmistuneella asemalla Virtoa ja Holmia vastassa ovat VPK:n päällikkö Peter Fihlman, yksikönjohtajat Camilla ja Christian Lumme. Sadan kilometrin matkan aikana takaisin Turkuun Virto ja Holm suunnittelevat seuraavan päivän reissua Iniöön. Vaikka kyseessä ei ole sopimusneuvottelu, aluksi käydään läpi nykyisen sopimuksen sisältöä. – Haluamme, että molemmat osapuolet ovat yksimielisiä sopimuksen tulkinnoista. Virto on Holmin tavoin tyytyväinen matkan antiin. – Mikäli yhdistys saa käyttöönsä pelastuslaitoksen veneen, sen käytön pelisäännöt pitää sopia tarkasti, kertoo Juha Virto. Palokunnan edustajat esittävät huolensa toiminnan jatkuvuudesta. Sebastian Holm, Juha Virto Peter Fihlman, Camilla Lumme ja Christian Lumme palaverissa Hittisten VPK:lla.. – Haluamme rekrytoida lisää väkeä siitä vähästä mitä meillä saaressa on, mutta siihen tarvitsemme apua, kertoo palokunnan päällikkö Peter Fihlman. Uudempi sammutusauto on näköpiirissä. Lautalle pitää ehtiä puoli kolmeksi, joten Holm suuntaa Fordin hyvissä ajoin kohti lauttarantaa
Kyseisen erikoisalan lisäksi turkulaisessa kaupunkipalokunnassa kiinnostaa sen keskimääräistä paremmat henkilöresurssit: 121-jäsenissä yhdistyksessä on 55 hälytyskelpoista henkilöä, näistä 29 C-kortillista, 21 savusukeltajaaa, 11 yksikönjohtajaa, keski-ikä 34, ei päivälähtöongelmaa …. 44 palokuntalainen PK112 ”RASKAS VESI” ON KAARINAN VPK:N JUTTU Kaarinan VPK:n ja Kuusiston VPK:n yhteinen vesihuoltotoiminta vakinaistettiin virallisesti vuonna 2007
– Meillä on keskimäärin sata lähtöä vuodessa ja näistä 40% koskee vesihuoltoa. Palokunnan vesihuoltoryhmä varmistaa vedensaannin jopa noin kahden kilometrin etäisyydeltä kohteesta. Niin, ja pitää vielä mainita, että yksi hälytysosaston jäsen asuu paloaseman asunnossa. Näin saamme päätöksiin sitoututettua mahdollisimman monet jäsenistämme. Kymmenen henkilöä päivystää asemalla 48 tunnin ajan. ”ME TUOTAMME TAI POISTAMME VETTÄ” Varapäällikkö Esa Laine, 43, on sukunimeään myöten vesi-ihmisiä. – Keskimääräistä lähtöaikaa parantaa myös kesäviikonloppujen päivystys. – Nämä yhdessä pohditut ajatukset viemme sitten yhdistyksen hallitukseen. Toinen, ja joskus rinnakkainenkin, vaihtoehto on säiliöautojen täyttöpisteen perustaminen. Hän kertoo vesihuollon muodostavan merkittävän osan palokunnan hälytystehtävistä. Tilanteen jälkeen Kaarinan VPK toimittaa letkut pestäväksi Lietoon. Koskisen mukaan on palokunnan suuri etu, että pääosa uusista jäsenistä on jo kotipaikkakunnillaan peruskoulutettuja palokuntalaisia. – Käytössämme noin kaksi kilometriä 110 mm letkua ja siihen vielä kolmituumaiset päälle. – Päällikkö kertoi edellä muualta tulevista palokuntalaisista, jotka ovat meille tärkeitä. 110 mm letkut huolletaan Paraisilla. Kaarinan VPK:n lähtöaikatavoite on seitsemän minuuttia, mutta Pekka Koskisen mukaan realismia on viisi minuuttia. Koskinen kyllä tunnustaa, että kaikki ei suju aivan kuin Strömsössä. 45 Vuodesta 1992 alkaen Kaarinan VPK:n päällikkyydestä vastannut Pekka Koskinen, 60, antaa palokuntansa hyvälle henkilöstötilanteelle uskottavan selityksen. – Kyllä meilläkin esiintyy harrastusshoppailua, jonka vuoksi vaihtuvuutta ilmenee jonkin verran. – Hälytyskelpoisista jäsenistämme löytyy opiskelijoiden lisäksi myös vuorotyöläisiä, jotka osaltaan turvaavat päivälähtöjä. Tuhansista eri puolilta maatamme tulleista opiskelijoista on aina muutama palokuntalainen ja kolkuttelemassa oviamme. – Aivan paloasemamme vieressä sijaitsee Turun ylioppilaskylä, joka on yksi Suomen suurimmista opiskelijoiden asuntoalueista. Meillä on porukassa myös useita varsinaissuomalaisia kahden palokunnan aktiiveja. Kaarinan VPK:ssa on jo vuosia ollut toimintatapana istua isolla porukalla alas ja tarkistaa pitkän tähtäimen suunnitelmat ja lähiaikojen tavoitteet. Vesihuolto on Palokunnan varapäällikö Esa Laine, puheenjohtaja Jari Hyötilä ja päällikkö Pekka Koskinen.
katto, nosto-ovet, puhdas paloasema –järjestelyt ja vastaavat ovat pitäneet ja tulevaisuudessakin pitävät yhdistyksen talousja hallintopuolen aktiivisena. – Meillä on tietysti se etu, että kaikki toiminta on vapaaehtoista ja voimme käyttää sopimuskorvausta infran kehittämiseen ja muihin investointeihin. Kun tontti ja talo sekä valtaosa kalustosta on yhdistyksen omaa, riittää puheenjohtajalla ja hallituksella Hyötilän mukaan tehtävää. Esa Laine mainitsee vesihuollon olevan myös tasa-arvoinen laji. NUIJAMIEHELLÄ MONIPUOLINEN TEHTÄVÄKENTTÄ Kuten Koskinen ja Laine, palokunnan puheenjohtaja Jari Hyötilä, 54, on pitkän linjan palokuntalainen. 46 palokuntalainen PK112 kuitenkin sellainen laji, että joudumme perehdyttämään jokaisen uuden jäsenen sen salaisuuksiin. Hyötilä paljastaa, että mietinnässä on uuden sammutusauton hankinta niin, että sen käyttöönotto juhlistaisi osaltaan palokunnan 125-juhlavuotta. Kun Kaarinan VPK perustettiin vuonna 1899, sen ensimmäinen asema sijaitsi aivan nykyisen aseman vieressä. Kyseinen alue oli tuolloin Kaarinan kunnan aluetta. Sukupuolella tai muulla koulutuksella ei ole väliä, kunhan motivaatiota riittää. – Ilman ulkopuolista lainaa ei pelkällä vuoden sopimuskorvauksella pitkälle pötkitä. – Olemme vuosien varrella suorittaneet useita pumppauksia aluksilla ja eri kohteissa rankkasateiden tai tulvien aikana. – Saamme laitokselta kiinteistökorvausta, mutta joudumme satsaamaan taloon sitä enemmän. Laine haluaa vielä mainita, että vesihuolto mielletään usein sammutusveden siirtämiseksi vesilähteestä kohteeseen, mutta se on hänen mukaansa paljon muutakin. – Tähän hommaan riittää perushälytyskelpoisuus ja kunnon perehdyttäminen. Pankinjohtajan luona käynti on Jari Hyötilän mukaan tuttua palokuntayhdistykselle joka omistaa talonsa ja kalustoaan. VesiRVS1873 (Pela, Scania 4x4, -13) 1,5-2 km 110 mm letkua, kaksi moottoriruiskua, tarvittava armatuurikalusto, useita uppopumppuja ja vesi-imureita RVS1874 (VPK, M-B Sprinter 519 CDI 4x4, -17) kaksi moottoriruiskua letkunkeräyslaite tarvittava armatuurija letkukalusto RVS1893 suurtehoruisku, tuotto 4000 l/min RVS181 (VPK, Scania, -99) RVS183 (VPK, Scania, -09) RVS187 (VPK, VW Caravelle, -19) Chevy Van -90 entisöity museoauto MIKSI KAARINAN VPK SIJAITSEE TURUSSA. Nummenpakan alue liitettiin Turun kaupunkiin vuonna 1939. Siksi valmistaudumme jo nyt sammutusauton hankintaan vuonna 2024, jolloin täytämme 125 vuotta.
Onko tällainen reservi toimintakykyinen, jos arkista rutiinia pelastustoimintaan ei synny. On tietysti kiva, että sopimuspalokunnista löytyy vielä savusukelluskelpoistakin porukkaa, mutta jos palokunnan listoilla ei ole riittävästi savusukeltajia, ei autoihin tarvitse sijoittaa paineilmalaitteitakaan. Hetkinen. Järkevää olisi kouluttaa ammattija sopimushenkilöstöä toimimaan yhdessä niin, että osaavia erikoiskaluston käyttäjiä löytyisi enemmän kuin joka toisesta työvuorosta. PELASTUSLAITOKSILTA LÖYTYY kaikenlaista erikoiskalustoa, jota hyvällä suunnittelulla saadaan suuronnettomuusharjoituksiin näytille pitkienkin matkojen takaa. 47 kolumni EN OLE KOSKAAN OLLUT kummoinen ampuja. Hälytysajosuoritteetkin kun ovat yleisesti noin kymmenen metriä tallista ulos ja peruutus takaisin. Mutta isänmaamme hyvinvointi tarvitsee kipeästi parempaa varautumista ja satsausta myös sisäiseen turvallisuuteen. Tosipaikan tullen saattaa tosin vierähtää tunti jos toinenkin, ennen kuin erikoiskalustoa ja sitä käyttävää henkilöstöä saadaan paikalle. Tosiasia on kuitenkin, että yhteiskunta on sijoittanut merkittävästi ja perustellusti puolustusvoimiin maailmanpoliittisen tilanteen muututtua. Aivan yhtä totta on, että pelastustoimi kamppailee vuosikausia jatkuneen rahoitusvajeen kanssa toivoen, etteivät hyvinvointialueet pakottaisi säästämään enää kohtuuttomasti lisää. Jostakin kumman syystä kertausharjoitusten ammunnoissa olen aina ampunut enemmän laukauksia kuin mitä olen onnistunut löytämään taulustani luodinreikiä. HARVINAISTUVA SAVUSUKELLUSKAAN ei ole enää välttämätön taito sopimushenkilöstölle. Maanpuolustuksemme onneksi minut on sijoitettu tehtäviin, joissa mahdollisuus joutua ampumaan taistelujen kannalta kovinkaan ratkaisevia laukauksia on häviävän pieni – tai sitten jotain on mennyt todella pahasti pieleen. Aseenkäytön ja perustaistelutaitojen osaaminen on silti tärkeää minullekin, itseä ja toisia on pystyttävä puolustamaan yllättävissä tilanteissa, olivatpa ne kuinka epätodennäköisiä tahansa. Näin ei onneksi ole, vaan maallamme on iskukykyiset joukot olemassa nopealla ja tehokkaalla toimintavalmiudella. LINGOTTUA JAAKKO LINKO reservipappi ja aktiivipalokuntalainen. Edes niin kustannustehokas keksintö kuin sopimuspalokuntajärjestelmä ei toimi pelkällä aatteen palolla saati turhautumisesta johtuvan kiukun vimmalla. AMMUINKO YLI TAI OHI TAULUSTA. JOS MAANPUOLUSTUKSEMME suunniteltaisiin sen mukaan, kuinka paljon laukaustenvaihtoa vuosittain oletetun vihollisen ja omien taistelijoiden välillä käydään, voisivat puolustusvoimat olla pelkkä paperille laadittu suunnitelma arkistomapissa. PELASTUSTOIMEN RESURSSISUUNNITTELU tuntuu perustuvan lähes päinvastaiseen. Eikö paineilmahengityslaite olekaan hengityssuojain, jota jokaisen tulisi pystyä käyttämään tulipaloissa rakennusten ulkopuolellakin savukaasuille altistumisen välttämiseksi. Etenkin kaupunkiympäristössä vältetään rasittamasta hälytystehtävillä sopimuspalokuntia, joiden juhlapuheissa kehutaan olevan pelastustoimen elintärkeä ”reservi”. Ettei jäänyt epäselväksi, en väheksy maanpuolustuksen tärkeyttä, päinvastoin. Pyritään minimivalHarhalaukauksia miuteen, jolla selviydytään tilastollisesti todennäköisimmistä tehtävistä
PELASTUSLIITOT UUDESSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ. 48 palokuntalainen PK112 Muuttuuko mikään
Monet pelastusliitot toimivat jo nyt ketterästi pelastusalanja omatoimisen varautumisen asiantuntijana alueellaan. Pelastusala tarvitsee järjestöjen tukea jatkossakin ja alueellisilla pelastusliitoilla on mahdollisuus saada alan parhaimmat asiantuntijat edistämään kansalaisten turvallisuutta. Uhkien sijaan nähdään yhteiskunnassa suuri tarve ja mahdollisuus tukea palokuntien elinvoimaisuutta ja kansalaisten omatoimisen varautumisen taitoja. Puheenjohtaja Marko Koivikko, Toiminnanjohtaja Patrik Willberg, Pohjois-Suomen pelastusliitto ry: LIITTOJEN YHDISTÄMISET HARKINTAAN Alueellista pelastusalan järjestötoiminta tarvitaan jatkossakin, mutta organisoitumista tulisi miettiä vastaamaan nykyisen pelastusalan tarpeita. Se vaatii pelastusliitoilta entistä tiiviimpää yhteistyötä, uudistumiskykyä (ehkä jopa organisoitumista), erikoistumista, rahoituspohjan monipuolistamista ja jäsenistön osaamisen hyödyntämistä.. Pelastustoimen siirryttyä hyvinvointialueille, palokuntatoiminnan elinvoimaisuuden tukemisen tarve ei vähene, vaan voimistuu. Etelä-Savon Pelastusalan Liiton, Lapin Pelastusliiton, Pohjanmaan Pelastusalan Liiton ja Pohjois-Suomen Pelastusliiton toiminnan järjestämisestä huolehtii SPEK. Puheenjohtaja Marja-Riitta Vest, Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry ELINVOIMAN TUKEMISEN TARVE VOIMISTUU Pelastusliittojen ensisijainen tehtävä on varmistua jäsentensä tarpeista myös toimintaympäristön muutoksissa. Pelastusliittojen jäseninä on palokuntayhdistysten lisäksi kuntia ja yrityksiä. Valtakunnallisten järjestöjen lisäksi alueellisia pelastusliittoja tulisi olla 5-6, joiden toiminta kattaisi koko Suomen. Alueellisten pelastusliittojen osalta päätyö on hoitaa alueen omaa toimintaa. Lisäksi on FSB, joka toimii ruotsinkielisillä alueilla. 49 Suomessa 12 pelastusliittoa on muodostettu aikanaan vanhojen läänien rajojen mukaisesti. Turvallisuusympäristön monimutkaistuessa pelastusliittojen panos kansalaisten omatoimisen varautumisen tukemisessa voi olla entistäkin merkittävämpi. Tässä pelastusliitto voi edelleenkin toimia erinomaisena hyvinvointialueen kumppanina. Tällöin varmistettaisiin riittävän iso organisaatio taustalle, jotta voitaisiin keskittyä varsinaisen toiminnan järjestämiseen ja toteuttamiseen. Kysyimme SPEKiltä ja muutamalta pelastusliittojen vaikuttajalta lähitulevaisuuden näkymistä. Pelastusliittojen vahvuus on sen jäsenet ja yli sektorirajojen ulottuvat valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset verkostot. Pelastusliittojen toimintakyvyn varmistamiseksi tulisi pelastusliittojen harkita yhdistämisiä. Etäyhteyksiä hyödyntämällä myös valtakunnallisten järjestöjen työtä voitaisiin tehdä osana pelastusliittojen toimintaa. Koulutusten järjestämisen ja osaamisen kehittämisen lisäksi SPEK ja pelastusliitot edistävät pelastustoimen tehtävissä käytettävien vapaaehtoisten organisaatioiden toimintaedellytyksiä, toteuttavat turvallisuusviestintää ja kehittävät varautumista. Pelastusliitot ovat Suomen Pelastusalan Keskujärjestön jäseniä. Tärkeä osa tätä työtä on turvata sopimuspalokuntien elinvoimainen toiminta erityisesti harva-alueella yhdessä muiden toimijoiden kanssa
Toimikunnissamme puolestaan on asiantuntemusta ja osaamista palokunta järjestötyöhön. Lappi on alue, jossa toimijoita ja tekijöitä ei ole koskaan liikaa, kaikille on aina löytynyt oma roolinsa. Positiivista on, että palokuntatoiminta kiinnostaa ja uusia jäseniä erityisesti nuoriso-osastoihin on saatu mukaan. Muutokset ja epävarmuus rahoituksessa tuovat paineita toteutukseen ja toiminnan kehittämiseen. Palokuntayhdistysten hallintotyön tukemiseksi on kauttamme saatavilla myös täsmäkoulutusta. Haasteena on miten osallistumisaktiivisuutta ja myös pätevyyksiä hälytysosastoihin saadaan kasvatettua. Tässä vaiheessa vielä odotusta, miten pelastustoimen uudistus vaikuttaa käytäntöön.. Toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Heikkinen, Hämeen Pelastusliitto ry: OSALLISTUMISAKTIIVISUUS ON HAASTE Hämeen pelastusliitolle elinvoimainen palokuntatoiminta on elintärkeää. Toiminnan ohjaajat tarvitsevat tukea ja resursseja. Voimme tarjota räätälöityä erityiskoulutusta sopimuspalokuntien hälytys osastoille, joilla parannetaan kykyä varautua alati muuttuvaan toimintaympäristöön. 50 palokuntalainen PK112 Jarkko Heikkilä, puheenjohtajan Pertti Heikkilä, toiminnanjohtaja, Lapin Pelastusliitto ry: MUUTOKSET NÄYTTÄYTYVÄT MAHDOLLISUUTENA Lapin Pelastusliiton osalta tulevassa muutoksessa on hyvä mahdollisuus olla mukana asiantuntija roolissa esimerkiksi varautumisessa sekä valistusja neuvontatyössä
Palokuntanuoriso-, -nais-, -veteraanija –soittokuntatoiminta syntyvät ja elävät pitkäjänteisen yhdistystoiminnan kautta. Uusien nuorten rekrytointia voidaan myös joutua rajoittamaan, ellei harjoituksille riitä tarpeeksi ohjaajia. Palokunnan hallinnollisiin tehtäviin alkaa olla vaikeaa saada tekijöitä. Ratkaisevassa asemassa ovat lopulta resurssit, joista tärkeimpiä ovat toimijat, ihmiset, mutta jotta heidän toimintansa on mahdollista, tarvitaan rahaa. Yhdistystoiminnan jatkuvuus onkin tällä hetkellä yksi suurimmista palokuntatoiminnan haasteista. Pelastusliitot ovat keskeisesti mukana luomassa mahdollisuuksia tämän toiminnan toteuttamiselle. Mikäli muu kuin hälytystoiminta palokunnassa kuihtuu, vaikuttaa se ajan mittaan kielteisesti myös operatiiviseen puoleen. 51 Toiminnanjohtaja Antti Ali-Raatikainen, Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry: PELASTUSLIITTOJEN NÄKYMIÄ HYVINVOINTIALUEIDEN ALOITTAESSA Pelastuslaitosten asema osana hyvinvointialuetta vaikuttaa pitkälti myös pelastusliittojen tulevaisuuden näkymiin. Pelastusliittojen tavoitteena on kokonaisvaltaisen palokuntatoiminnan turvaaminen jatkossakin. Turvallisuusviestinnässä pelastusliittojen koordinointi palokuntien suuntaan yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa on ollut isossa roolissa. Toinen merkittävä palokuntien jatkuvuuteen liittyvä haaste on palokuntanuorten ohjaajien riittävyys, mikä vaikeuttaa muun muassa leireille osallistumista. Kustannustehokkuus puoltaa pelastusliittojen käyttämistä jatkossakin pelastuslaitosten ”alihankkijana” palokuntakoulutuksessa, järjestötoiminnoissa ja turvallisuusviestinnässä. Pelastusliitoilla voisi olla rooli palokuntien hallinnon tukemisessa järjestämällä aihealueen koulutusta, mahdollisesti koordinoimalla hallintopalveluja palokunnille esimerkiksi yhteishankintojen muodossa tai pisimmälle vietynä tarjota niitä itse. Palosuojelurahaston yleisavustuksella on aivan keskeinen rooli mahdollistamassa pelastusliittojen koordinoimaa järjestötoimintaa ja turvallisuusviestintää, jotka ovat hyvin pitkälti avustuksista riippuvaisia toimintoja.. Mikäli valtakunnallisia leirejä ei ole, putoaa pohja hyvin pitkälti pois myös valtakunnalliselta palokuntanuorisotoiminnalta. Ilman pelastusliittoja maassamme ei olisi nykyisessä mittakaavassa palokuntanuorten leirejä. Monimuotoinen vapaaehtoinen palokuntatoiminta tarjoaa harrastuspuitteet tuhansille kaikkia ikäluokkia edustaville ihmisille. Jos ne kuihtuvat, niitä ei kyetä polkaisemaan pienessä ajassa pystyyn edes kovalla rahalla
Nykyisen maailmantilanteen, epidemiavaikutusten, toiminnallisten muutosten, vähentyneiden avustusten ja koulutusten (pl. Toiminnanjohtaja Jari Wilén, Keski-Suomen Pelastusalan Liitto ry: RAHOITUSKUVIOT KUMMITTELEVAT MIELESSÄ Hyvinvointialue tulee, olemmeko valmiita. Emme todellakaan ole. Hyvinvointiaeella toimii useita SOTE-yhdistyksiä ja –järjestöjä. Sotepe -uudistus on nähtävä hyvänä ja positiivisena mahdollisuutena ja samalla kokonaisturvallisuuden tärkeänä työkaluna. Pelastusliitot ovat asiantuntijaja palveluorganisaatioita, jotka kohdentavat turvallisuusviestintää ja palveluosaamistaan kaikille asukassegmenteille. Ne ovat jatkossakin mielellään mukana niissä harjoituksissa ja kehittämishankkeissa, joissa asukasturvallisuutta parannetaan ja yhteiskunnan turvallisuusrakenteita, resilienssiä, vahvistetaan. varautumiskoulutus) johdosta taloudelliset haasteet ovat Liitossa erittäin suuret kassavarojen hupenemisen myötä. Jos näin käy, alkaa henkiinjäämiskampanja. Emme todellakaan ole valmiina! Toiminnanjohtaja Tarmo Karnaattu Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto ry: SUURIA HAASTEITA EDESSÄ Nykyinen pelastuslaitoksen kanssa tehty palveluhankintasopimus siirtyy hyvinvointialueelle, joten järjestämme edelleen sivutoimimisten ja vapaaehtoisten palokuntalaisten koulutuksen alueellamme hyvässä yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Erilaisia yhteistyöaihioita ja -hankkeita on jo nyt saatu liikkeelle ja sote -alan järjestöt kokevat pelastusalan kumppanuuden ja turvallisuusviestinnän tuovan selkeää lisäarvoa omalle toiminnalleen. 52 palokuntalainen PK112 Toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen, Helsingin Pelastusliitto ry HELPE: HELPE SOTE-JÄRJESTÖJEN KUMPPANINA Pelastustoimen uudistus ei Helsingin Pelastusliiton toimintaympäristöä ja tehtäviä tule erityisen paljon muuttamaan, mutta hyviä toiminnan kehitysaihioita se tarjoaa erityisesti turvallisuusviestinnän yhteistyössä ja kumppaniverkostoissa. Pääkaupungin yhtenä erityispiirteenä on monikulttuurisuus, maahanmuuttajataustaisia on Helsingissä jo yli 20 % kaikista asukkaista. Erityisen tärkeänä näen uudistuksen yksilön näkökulmasta. Tiedotamme kuntia ja hv-alueen johtoa kuntajäsenyyksistä sekä esittelemme toimintaamme tulevalle kokonaisturvalautakunnalle. Onko HVA:lle tulossa rakennelmia, joiden kautta voi toiminnoille hakea rahoitusta. Rahoituskuviot kummittelevat mielessä. Kun HVA on löytänyt toimintamallinsa, löytyykö kolmannen sektorin tehtävistä päällekkäisiä toimijoita. Rakenneuudistuksen tarkoituksena on yhtäältä tehostaa toimintaa ja lisätä tuottavuutta. Lisäksi kotona asuvien seniorien määrä kasvaa kovaa vauhtia, samaan aikaan kun muistisairaiden määrä lisääntyy. Sotepe -valmisteluvaiheessa Helpe on kutsuttu mukaan Helsingin järjestöyhteistyön kehittämisen sparrausryhmään, jossa muut järjestöt ovat pääosin sosiaalija terveystoimialalta. Miten käy Palosuojelurahaston avustusten kanssa jos Pelastusalan Liiton toimintoja aletaan rinnastaa valtiollisen toimijan työhön. Muutoksella tavoitellaan ennen kaikkea asukkaille paranevia palveluja, pelastusalan näkökulmasta pelastusja turvallisuusympäristön kehittämistä. Kaikesta huolimatta Liitto jatkaa 70 vuotta sitten aloittamaansa yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaansa sinnikkäästi luottaen tulevaisuuteen ja sujuvaan sekä antoisaan yhteistyöhön eri toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.. Laaja järjestöjen verkosto tarjoaa pelastusliitolle hienon alustan verkottua edelleen ja linkittää pelastusalan järjestötoimijat lähelle sote -alan järjestöjen toimintaympäristöä. Entä sen jälkeen, jatkuuko sopimuspalokuntakoulutus Liiton kautta,vai hoitaako sen jokin muu taho. Tämän hetkisen tiedon mukaan vuodelle 2023 ei mikään muutu
Avustus on sidottu koulutuksen volyymiin ja siihen nähden se on riittävä. Joillakin alueilla palokuntakoulutuksesta huolehtii SPEK tai pelastusliitto. 53 Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana sote-uudistusta. Pelastusliittojen alueet nivoutuvat tuleviin hyvinvointialueihin eli uudistus ei tuo muutoksia pelastusliittojen aluejakoon. Avustus myönnettiin SPEKille, joka jakoi avustusta eteenpäin pelastusliitoille. Tämän vuoden alusta toimintaa pääasiallisesti rahoittava Palosuojelurahasto otti suuremman toiminnanohjauksellisen roolin. Hyvinvointialueuudistus ei sinällään liity SPEKin ja pelastusliittojen tulosohjauksen muutokseen. Tämän vuoden alusta pelastusliitot ovat hakeneet avustuksen itsenäisesti ja vastaavat avustuksen käytöstä suoraan rahoittajalle. Valtiohallinnon avustusten uudistamishankkeen pilottina ollut PSR määritteli tarkemmin yleisavustuksen käyttötarkoitukset, tavoitteet ja mittarit. Tämä avustus myönnetään SPEKille, joka jakaa avustusta tarpeen mukaan pelastusliitoille. Kuntien varautumisen tukeminen voi myös olla yksi SPEKiltä ja pelastusliitoilta haluttava palvelu. Avustuksen saaminen edellyttää Siviksen laatujärjestelmän mukaista koulutuksen toteuttamista ja siten edistää SPEKin ja pelastusliitojen tarjoaman koulutuksen laatua. Joillakin alueilla kuitenkin keskustellaan palokuntakoulutuksen järjestelyistä. Käytännössä tämä on vähentänyt SPEKin ja pelastusliittojen yhteissuunnittelua. Vuodelle 2023 myönnetty avustus on 490 000 euroa. Osa pelastuslaitoksista huolehtii palokuntakoulutuksesta itsenäisesti. Palokuntajohtaja Petri Jaatinen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö: HYVINVOINTIALUEIDEN ALOITTAMINEN LUO MAHDOLLISUUKSIA SPEKIN JA PELASTUSLIITTOJEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN. Opintokeskus Siviksen kautta saadaan edelleen avustusta koulutustoimintaan. Hyvinvointialueiden toimintojen uudelleen järjestämisen seurauksena voi olla, että jotkut hyvinvointialueet haluavat kokonaisvaltaisempia palveluita muun muassa koko henkilöstönsä osaamisen kehittämiseksi, mikä voi olla SPEKille ja pelastusliitoille mahdollisuus laajentaa koulutustarjontaansa. Uudistus luo mahdollisuuksia toimintojen kehittämiselle Hyvinvointialueet eivät muuta SPEKin ja pelastusliitojen toimintaa. Ydintehtävät kuin ennen Pelastustoimen tehtävissä käytettävien vapaaehtoisten organisaatioiden toimintaedellytysten kehittäminen, väestön osaaminen tulipalojen ehkäisyssä ja kyvykkyys tulipaloissa toimimisessa, palokuntaharrastajien määrän kasvattaminen, sopimuspalokuntatoiminnan elinvoimaisuuden vahvistaminen, yleisen osaamistason nostaminen pelastustoimen tehtävissä ja hyvien käytänteiden ja tärkeiden kokemusten levittäminen, uusien toimintatapojen omaksuminen sekä jo kehitettyjen ratkaisujen käyttöönotto ja hyödyntäminen, ovat SPEKin ja pelastusliittojen ydintehtäviä jatkossakin. Aikaisemmin toimintaa ohjattiin SPEKin ja pelastusliittojen yhteisen toimintaja taloussuunnitelman avulla
Toimipisteemme sijaitsee Vantaan Vehkalassa. alv 24 %).. Automaattivaihteisto on varustettu momentinmuuntimella. Molempia malleja on toimitettu sekä pelastuslaitoksille että sopimuspalokunnille. Varustellun auton hintaan vaikuttaa merkittävästi sovittu varustelutaso (sekä alustan että hälytysajoneuvovarustelun). Sprinter, pelastusajoneuvoksi varusteltuna, on noin 75 000 – 90 000 euroa (sis. Tämän varusteen avulla miehistötilan istuimia voi aina tarvittaessa helposti säätää pituussuunnassa sen mukaan, tarvitaanko enemmän tavaratilaa vai halutaanko istumapaikoille enemmän jalkatilaa. Tyypillisesti toimitammekin miehistöautot käyttövalmiina ja rekisteröitynä kokonaispakettina asiakkaalle. Vito, pelastusajoneuvoksi varusteltuna, on noin 70 000 – 80 000 euroa (sis. 54 palokuntalainen PK112 YLIVOIMAISET MARKKINAJOHTAJAT PALOKUNTIEN MIEHISTÖAUTOISSA Veho Oy Ab: VITO JA SPRINTER Mallistostamme miehistöautoksi soveltuvia ovat Mercedes-Benz Vito ja Mercedes-Benz Sprinter. Pelastusajoneuvojen myynti on keskitetty Veho Erikoisajoneuvoihin, mistä palvelemme asiakkaita koko maan laajuisesti. alv 24 %). Molempiin malleihin saadaan miehistötilan istuimet ja sisäverhoilu tehtaalta, joten kotimaassa tehtäväksi jää hälytysajoneuvovarustelu, minkä asiakas voi helposti hankkia kauttamme auton oston yhteydessä. Toimitusaika tarkastetaan aina kaupanteon yhteydessä, mallista riippuen toimitusaika tällä hetkellä on neljästä kymmeneen kuukautta. Miehistöautoja on saatavana takatai nelivetoisena sekä eri moottoritehoilla. Viton osalta suosituimmat moottoritehot on 163 ja 190 hevosvoimaa, Sprinterissä 170 ja 190 hevosvoimaa. Vito-miehistöautoihin on saatavana tehdasvarusteena erittäin hyväksi havaittu miehistötilan istuimien kiskokiinnitys
Arvio tällä hetkellä varusteista ja mallista riippuen on noin 1012 kk. Kombi 110kW 4 MOTION DSG:n hinta on alkaen 51980 € (sis. Caravelle-mallin hinnat samoilla tekniikoilla ovat alkaen 56400 € (sis alv 24%, autovero 0%) ja 60220 € (sis alv 24%, autovero 0%).. Muutkin vaihtoehdot ovat mahdollisia. Toimitusaika on tässä maailman tilanteessa haastavaa. VW:n myyntikanavana on paikallinen jälleenmyyjä maahantuonnin ollessa taustalla mukana tämänkaltaisissa asiakkuuksissa. Yleisimmät pelastusalalle toimitettavat VW-mallit ovat Kombi ja Caravelle. alv 24%, autovero 0%). 55 YLIVOIMAISET MARKKINAJOHTAJAT PALOKUNTIEN MIEHISTÖAUTOISSA K-Auto Oy: KOMBI JA CARAVELLE VW on ollut pitkään kevyiden pelastusja ensihoitoajoneuvojen myyntitilastojen kärkikastissa. alv 24%, autovero 0%). Kombi 150kW 4MOTION DSG:n hinta on alkaen 56160 € (sis. Autot ovat 4MOTION automaatteja ja korimalli on pitkä. Moottorivaihtoehdot ovat 110 ja 150 kW. Yleensä auto myydään kokonaispakettina varustelun kanssa. Asiakkaina on niin pelastuslaitoksia kuin palokuntayhdistyksiä. Tilattujen autojen määrät ovat kasvaneet suuriksi, ja toimitusajat pitenevät tästä syystä. Edellisten lisäksi Volkkareita käyttävät muun muassa Poliisi, Raja ja Tulli
Toki pelastustoimen valtakunnallisen strategian tavoitteissa sopimuspalokuntia ei mainita käsitteenä. Samaa mieltä taitaa jokainen alalla toimiva olla, ja ainoa kysymysmerkki liittyy siihen, mikä on ”riittävä”. ”Pelastustoimen palvelutaso toteutuu yhdenvertaisesti ja laadukkaasti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.” Kaunis ajatus, olkoonkin että toteutus on haasteellinen. Pelastustoimen osalta ”strateginen tavoite” lienee siten sellainen horisontissa kuultava tilanne, johon pelastustoimen kokonaisvaltaisesti tulisi pyrkiä ja jonka suuntaan ohjaavat kädet osoittavat. Valitettavan usein ”riittäväksi” on joskus riittänyt se, mihin on varaa. Mutta kai sopimuspalokuntalaisetkin pitää laskea tähän ryhmään, joten siltä osin tavoite on mitä kannatettavin.. Pelastustoimen strategiasta ja hieman taktiikastakin Pelastustoimen neuvottelukunta on työstänyt ja sisäministeriö julkaissut kaksi kaiketi pelastustoimen tulevaisuuteenkin vaikuttavaa dokumenttia. Tulevan hallituskauden ohjelmassa sopimuspalokuntia sen sijaan jo käsitteenä mainitaan. Mitähän hyvää horisontti pitänee sisällään, erityisesti sopimuspalokuntien kannalta. Pitäisikö dokumenteista huolestua. 2. Sama tietenkin koskee määritteitä ”osaava” ja ”hyvinvoiva”. Itse asiassa asiakas näyttäisi olevan pelastustoimen kannalta hieman epäolennainen, koska kansalaisten saamasta palvelusta ei ole strategiassa sanaakaan. 56 palokuntalainen PK112 mielipide Teksti Silvio Hjelt ”Strategia on organisaation tietoinen ja määritelty pitkän tähtäimen näkemys ja suunnitelma, jonka tarkoituksena on saavuttaa ja ylläpitää tavoiteltu kilpailuetu ja keskimääräistä suuremmat tuotot muuttuvassa ympäristössä tulevaisuudessa” (Schindehutte & Morris, 2009) (lähde: TEPA termipankki). Aika näyttää. Ei aivan vielä… 1. ”Pelastustoimen henkilöstöresurssit ovat riittävät ja henkilöstö osaavaa ja hyvinvoivaa”. YLEISIÄ KOMPROMISSEJA Suuren joukon yhteinen tahtotila edellyttää aina kompromisseja ja yleisiä kirjauksia, eivätkä neuvottelukunnan pitkän harkinnan jälkeen esille nostamat tavoitteet ole poikkeus. Muu edellyttää sitten rivien välien lukemista, ehkä hieman luovastikin. Vaarana onkin, että käsitteeseen ”palvelutaso” käytännössä liitetään jokin sellainen tavoitetta vesittävä suhteellisuusmäärite, ettei hädässä oleva kansalainen välttämättä aina saakaan mahdollisimman nopeasti apua. että keskinäinen järjestys eli numero ei ole merkityksellinen, vaikka siihenkin neuvottelukunnassa on panostettu): Ei sopimuspalokuntia ole unohdettu eihän. Niistä on tähän poimittu muutama, tarkempaa analyysiä varten: (huom. Kuten ei myöskään pelastustoimen tuotoksen asiakastakaan
Pelastustoimen ensisijaisena strategisena tavoitteena siis näyttäisi olevan ei niinkään asiakkaan saama palvelu vaan itse pelastustoimen olemassaolo. ”Lisätään pelastustoimen ja siviilivalmiuden analyysi-, tutkimusja kehittämistoiminnan voimavaroja tiedolla johtamisen mahdollistamiseksi.” Ilman oikeata tietoa on tiedolla johtaminen haasteellista, joten tässä avautuu erinomaiset mahdollisuudet paremman tulevaisuuden rakentamiseksi. Ehkä sen kautta sopimuspalokuntienkin todellinen rooli ja todelliset haasteet kirkastuvat, kaikilla hallintotasoilla. Ensinnäkin valtion pelastushallinnon uudistukseen on katsottava kuuluvaksi muualla mainitsematta jäänyt, jo nykyisessä hallitusohjelmassa oleva kirjaus pelastuslain kokonaisuudistuksesta. ”Pelastustoimen hallintoja ohjausjärjestelmä on selkeä.” Uusi haaste, kun lainsäätäjän nimenomaisena tavoitteena toistaiseksi on ollut, että tuleville hyvinvointialueille annetaan jokseenkin vapaat kädet järjestää pelastustoimensa ihan miten lystää periaatteella että ”annetaanpa kaikkien kukkien kukkia.” ASIAKAS. Niitä siiten ilmenee kohdasta 2, mutta siinäkin lähinnä rivien välistä: 2. Samassa yhteydessä on tietenkin syytä tarkentaa ainakin sekä työaika-, työturvallisuusettä työsopimuslainsäädäntöäkin. Ja saattaakin olla, ettei kokonaisuutta saada sopimuspalokuntatoimintaa oikeasti turvaamalla tavalla kasaan muuten kuin säätämällä sopimuspalokuntatoimintaa koskeva erillislaki. 9. Huolehditaan sopimuspalokuntien toimintaedellytyksistä ja elinvoimaisuudesta.” Tässä sopimuspalokuntiakin on ihan sanallisesti huomioitu, olkoonkin, että kohta ei edelleenkään tarjoa konkreettisia välineitä. ”Pelastustoimella on välitön kyky toimia suunnitellusti kaikissa turvallisuustilanteissa, ja se säilyy turvallisuuden lähipalveluna.” Lähipalvelu onkin ainoa kohta, missä strategian tavoitteena voidaan nähdä muutakin kuin pelastustoimen oma säilyminen. ”Pelastusalan työvoiman saatavuus turvataan ja työvoimaja osaamistarpeeseen vastataan. 3. Näin kirjattuun tehtävään mahtuu monenlaista tekemistä. Nyt pitää oikeasti kääriä hihat. Tämä kun toistaiseksi jäi vain muotonippeliasteelle. 57 mielipide 4. Nyt on siis saatu aikaan hyvät tasapainoiset puitteet, joiden taakse kaikki tahot voivat asettua. Jää sitten vielä nähtäväksi, kuuluuko sen virallisista laskelmista vieläkin puuttuvan rahoitusvajeen (n. 50 M€) umpeen kurominen valtion hallinnon uudistukseen. VÄLINEET TAVOITTEISIIN PÄÄSEMISEKSI Katsotaanpas sitten (taas valikoiden), millä välineillä tavoitteisiin on tarkoitus päästä. Kaksinkertaistetaan pelastusalan tutkintokoulutus (pelastajat, päällystötutkinnot) vuosina 2024-2030. Nyt lukija joutuu lukemaan rivien välistä, mutta vaikka sopimuspalokuntia ei suoranaisesti mainita strategisten tavoitteiden joukossa, niin niiden kustannustehokkuuden valossa on selvää, että tavoitteisiin pääseminen edellyttää sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuuden turvaamista ja miksei todellista kehittämistäkin. Siihen tarjoutuu taas avaus eli SM:n esitys tulevaan hallitusohjelmaan vuosille 2023-2026: 1. Siinä voitaisiin aidosti saada kehitystäkin aikaan. ”Pelastustoimen palveluiden ja tehtävien valtakunnallinen suunnittelu, toteutus ja kehittäminen perustuvat tiedolla johtamiseen ja yhtenäiseen tiedonhallintaan.” Ei päivääkään liian aikaisin, ja haasteena lienee oikean tiedon tuottaminen johtamisen perustaksi. Nyt puuttuu enää se konkreettinen tekeminen!. ”Uudistetaan valtion pelastushallinto vuodesta 2024 alkaen kokonaisvaltaisen selvityksen pohjalta.” Nyt ollaankin asian ytimessä. Siinä tietenkin Pronton kehittäminen oikeasti huomiomaan myös sopimuspalokuntia on ykkössijalla. 7. Ehkä asiakas ei ole viranomaistoiminnassa keskeinen asia, mutta koska pelastustoimi nyt joutuu kilpailemaan resursseista nimenomaan sellaisissa olosuhteissa, missä asiakas eli sosiaalija terveyspalvelujen kuluttaja on kovin konkreettisesti läsnä, olisi jo puhtaasti kilpailusyistä tarkoituksenmukaista kiinnittää asiakassuhteeseenkin hieman enemmän huomiota. Ja siinä sopimuspalokunnilla tietenkin on aivan keskeinen rooli. Näin siviilimaailmassa on tapana toimia
klo 16.30. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka TIETOTURVAVAATIMUKSET TULOSSA Suunnittelija Mikko Oinonen, VSpela SOPIMUSPALOKUNTALAISTEN OSAAMINEN Ari Maskonen ja Aleksi Peurala PALOSUOJELURAHASTON UUDET LINJAUKSET Pääsihteeri Johanna Herrala TYÖTURVALLISUUS SOPIMUSPALOKUNNISSA Työyhteisövalmentaja Elina Ravantti MITEN MEITÄ JOHDETAAN KEIKALLA. Erityisasiantuntija Tommi Luhtaniemi, SM TERVEISET EDUSKUNNASTA Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen NÄIN PIRKANMAALLA Hyvinvointialue ja kokonaisturvallisuus Pelastusjohtaja Mika Kontio Pirkanmaan pelastuslaitos SOPIMUSPALOKUNNAT HUOMENNA – PALOKUNTAPANEELI PUOLUEET PELASTUSALAN TULEVAISUUDESTA– eduskuntavaaliehdokkaat lauteilla SSPL 2023 Puheenjohtaja Arto Pirttilahti Tilaisuus on maksuton Seminaaria voi seurata myös verkossa www.sspl.fi Puheenjohtaja Arto Pirttilahti Kansanedustaja Mari Rantanen Juontaja Elina Ravantti LAUANTAI 4.2.2023 KLO 9.00-16.30 TAMPERE-TALO, DUETTO-SALI. Yliopettaja Matti Honkanen Pelastusopisto KUKA SAVUSUKELTAA TULEVAISUUDESSA. MUUTOKSEN TUULET MITÄ EDESSÄ. 58 palokuntalainen PK112 AJANKOHTAISSEMINAARI 2023 SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITON Ennakkoilmoittautuminen 1.2.2023 mennessä www.sspl.fi Ilmoittautuminen ja kahvi klo 8.30 alkaen. Ohjelma alkaa klo 9.00 ja päättyy n
Olisiko ratkaisu siirtyä näillä alueilla VPK-muotoiseen palokuntaan, jonka kautta palkat kierrätettäisiin. Muutetaan tarvittaessa yhdistyksen aluetta, toiminta-ajatusta, yhdistytään toisen yhdistyksen kanssa – tai jossakin tapauksissa lopettaminenkin on järkevä vaihtoehto. Hyvinvointialueuudistuksessa on kuultu huolia siitä, että ongelmia tulee, jos henkilöllä olisi kaksi työsuhdetta hyvinvointialueelle; toimenpidepalkkaisuus palokunnassa ja oma siviilityö. Vuosikymmenet on pelastustoimessa ollut jako niin sanottuihin henkilökohtaisen sopimuksen palokuntiin ja toisaalta yhdistysmuotoisiin vapaaehtoisiin palokuntiin. Suuret muutokset pelastustoimi koki jo 2003-2004 siirryttäessä yksittäisten kuntien pelastuslaitoksista alueellisiin pelastuslaitoksiin. Mutta millaisissa organisaatioissa paloasemilla ollaan jatkossa. PELASTUSTOIMELLA on muutenkin kasa erilaisia yhdistyksiä ammattipalomiesten yhdistyksistä erilaisiin palopäällystökerhoihin. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka TIETOTURVAVAATIMUKSET TULOSSA Suunnittelija Mikko Oinonen, VSpela SOPIMUSPALOKUNTALAISTEN OSAAMINEN Ari Maskonen ja Aleksi Peurala PALOSUOJELURAHASTON UUDET LINJAUKSET Pääsihteeri Johanna Herrala TYÖTURVALLISUUS SOPIMUSPALOKUNNISSA Työyhteisövalmentaja Elina Ravantti MITEN MEITÄ JOHDETAAN KEIKALLA. Mutta voisiko tälläinen VPK-yhdistys olla useamman palokunnan yhteinen. TOISAALTA MIKÄÄN EI ESTÄ SITÄKÄÄN, että yhdellä paloasemalla toimisi useampi yhdistys, ja näitäkin esimerkkejä löytyy Suomesta. klo 16.30. Erityisasiantuntija Tommi Luhtaniemi, SM TERVEISET EDUSKUNNASTA Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen NÄIN PIRKANMAALLA Hyvinvointialue ja kokonaisturvallisuus Pelastusjohtaja Mika Kontio Pirkanmaan pelastuslaitos SOPIMUSPALOKUNNAT HUOMENNA – PALOKUNTAPANEELI PUOLUEET PELASTUSALAN TULEVAISUUDESTA– eduskuntavaaliehdokkaat lauteilla SSPL 2023 Puheenjohtaja Arto Pirttilahti Tilaisuus on maksuton Seminaaria voi seurata myös verkossa www.sspl.fi Puheenjohtaja Arto Pirttilahti Kansanedustaja Mari Rantanen Juontaja Elina Ravantti LAUANTAI 4.2.2023 KLO 9.00-16.30 TAMPERE-TALO, DUETTO-SALI. Voitaisiinhan uudet palokuntasopimukset tehdä vaikka siten, että palokuntien hälytysosastot tekisivät erilliset sopimukset pelastuslaitoksen kanssa, ja naisosastot alueen eri paloasemilla muodostaisivat vaikka xxx alueen palokuntamuonitus ry:n, joka tekisi muonituksista sopimuksen pelastuslaitoksen kanssa. Mutta toivon mukaa niitä osataan tarvittaessa muuntaa toisenlaisiksi, jos toimintaympäristössä nähdään muutoksen tarpeita. Esimerkiksi Helsingissä Haagan VPK ja Vanhan Käpylän VPK muodostavat uuden Länsi-Helsingin sopimuspalokunnan. Sopivassa määrin näitäkin on sekoitettu esimerkiksi siten, että VPK-niminen yhdistys on ollut olemassa, vaikka palokunnan väki on ollut henkilökohtaisessa sopimussuhteessa laitokseen. Ohjelma alkaa klo 9.00 ja päättyy n. MUUTOKSEN TUULET MITÄ EDESSÄ. Yliopettaja Matti Honkanen Pelastusopisto KUKA SAVUSUKELTAA TULEVAISUUDESSA. SUOMESSA on tälläkin hetkellä VPK-yhdistyksiä, joiden alla on useampi paloasema. 59 kolumni Vanheneva sammutusmies UUSIA MALLEJA KEHIIN HYVINVOINTIALUEUUDISTUS uudistaa pelastustoimea, Helsinkiä lukuunottamatta, uusin hallintorakentein. PELASTUSTOIMEN HALLINTO muuttuu, mutta miten organisaatiot itse palokuntatasolla. On luontevaa, että yhdistystoimintaa tai muita organisaation tasoja ylläpidetään, kun sille nähdään tarvetta. Onko tämä suunta, johon ollaan muuallakin menossa ja vielä siten, että VPK-termistä siirrytään vielä enemmän sopimuspalokunta ry:ksi. AJANKOHTAISSEMINAARI 2023 SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITON Ennakkoilmoittautuminen 1.2.2023 mennessä www.sspl.fi Ilmoittautuminen ja kahvi klo 8.30 alkaen
Svaret är en ren gissning särskilt efter år 2025. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. De omvandlas till frivilligorganisationer som stöder räddningsverken och som alltså på samma sätt som Vapepa kallas till hjälp vid behov. DET FINNS MÅNGA skäl till de dystra bedömningarna. Ett speciellt problem ligger i tolkningen att man inte skulle få deltaga i räddningsverksamhet om man tjänstgör vid någon annan verksamhetsgren av välfärdsområdet. ÄVEN DE BRANDKÅRER som baserar sig på personliga avtal (prestationsavlönade, deltidsarbetande) kommer att möta problem. Även i brandkårerna har man levat i en törnrosasömn. De alarmeras inte mera till dagliga uppdrag. Den här negativa spiralen borde brytas, i stället för att man ger den mera fart. HOTET BERÖR HELA AVTALSBRANDKÅRSFÄLTET – både de brandkårer som helt baserar sig på frivillighet och dem till vars personal man betalar lön med alla tillägg. Det största problemet ligger i att folket minskar samt på många håll de med tanke på de sannolika uppdragen oskäligt höga utbildningsoch konditionskraven. Såsom exempelvis de ökande kraven på hälsa och kondition, den långa utbildningen, åldrandet, folkminskningen, problem med utryckningarna dagtid, få uppdrag, försummad ungdomsverksamhet, räddningsverkens likgiltighet, och så vidare. Även om arbetsgrupper har gjort utredningar och rapporter har fötts så haltar utvecklandet av avtalsbrandkårernas verksamhetsmiljö betänkligt. 61 PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledaren ENLIGT EN UPPLYST gissning kommer en del av de nuvarande avtalsbrandkårerna i fbk-form inte mera att vara egentliga avtalsbrandkårer efter år 2025. NU BEHÖVER VI såväl på det nationella som på det regionala planet skarpa och till klarspråk kapabla förhandlare för att man skall lyckas bemöta de dystra hoten och anpassa avtalsbrandkårerna till det nya systemet på ett sätt som de förtjänar och den allmänna tryggheten kräver. Den stabila grunden får man inte heller efter år 2025 schabbla bort i diverse förvaltningsstrukturer. MAN HAR TILLS VIDARE inte just sett till några riksomfattande och regionala organisationers ställningstaganden då det gäller de hot som sannolikt gäller avtalsbrandkårerna. Den är positiv sett ur alla parters synvinkel och samhällsmässigt effektiv. Innevarande år torde gå av gammal vana, men redan år 2024 förhandlar man om de kommande åren. REDAN NEDKÖRNINGEN av den betalda beredskapen har minskat intresset för att stå i direkt avtalsförhållande till räddningsverket. Detta innebär cirka 700 brandkårer och 14500 alarmeringsdugliga personer samt dessutom en stor mängd andra som deltar i stöd-, dam-, ungAvtalsbrandkårerna – att vara eller inte vara domsoch veteranverksamheten. De nuvarande avtalsbrandkårerna utgör närtjänst när den är som bäst. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA. Även sådant har man låtit påskina, trots att det ju skulle innebära en helt otroligt trångsynt och skadlig tolkning av paragrafer. Hur går det i det nya och mäktiga välfärdsområdets skugga och särskilt då det gäller tjänsteavtal som man ingår med externa parter. År 2025 står vi redan inför branschens ödestimmar. UTÖVER ALLT DET OVANSTÅENDE överskuggas avtalsbrandkårernas framtid av osäkerheten beträffande vad räddningsväsendets nya förvaltningsmässiga position kommer att innebära i framtiden. Statsmakten har inte gjort någonting konkret för att trygga en stabil framtid
”Behovsprövning 2” om man så vill. Rent logiskt är det samhället, alltså ”staten”, som vinner på att man utbildar brandkårister. Somliga hoppas att man som en helt marginell bransch i den stora helheten kommer att klara sig som förut, ”under radarn”, medan andra målar upp hotbilder där pengarna tar slut innan det blivit räddningsväsendets tur. Detta framgick konkret skogsbrandssommaren 2021. Staten bör stå för avtalsbrandkåristernas utbildning! BRANDKÅRISTEN EN NATIONELL RESURS Men – utbildade motiverade avtalsbrandkårister är egentligen inte i första hand en regional utan en nationell tillgång. Samma argument, i en annan tappning, har även använts för att spara på utbildningen. Besluten kunde kallas ”Behovsprövning 1”. Löner, hyror och avgifter skall betalas, och blir det något kvar skall personalens välfärd och utbildning bekostas. En marginell del av pengarna faller räddningsverken till del, och en marginell del av den delen satsas sedan på utbildningen av avtalsbrandkårister, nu så som räddningsverket besluter. Och finns det ännu nånting på kistbottnen står sedan avtalspersonalens utbildning i tur. ”Vad tjänar vi på att utbilda unga brandkårister som sedan flyttar bort från området?” Just det. Helt konkret har det statliga Räddningsinstitutet redan nu ansvaret för struktureringen av brandkåristernas utbildning. Personalens utbildning skall vara “tillräcklig”, vad man nu sedan menar med det. Tanken är inte helt utan logik om man ser saken ur den regionala navelns synvinkel. ”BEHOVSPRÖVNING 2” Går man vidare i näringskedjan får respektive räddningsverk sig tilldelad en resurs som är, eller inte är, det som man anser sig kunna leva med. Allt anses hänga på de beslut som välfärdsområdets beslutande organ tar beträffande servicenivåerna. Eftersom brandkåristerna inte är en regional utan en nationell resurs skulle det vara logiskt att man fäller bort osäkerheten i de mellanliggande besluten. 62 palokuntalainen PK112 ”BEHOVSPRÖVNING 1” Man har spekulerat mycket i huruvida räddningsväsendet efter reformen kommer att få tillräckligt med resurser för den dagliga verksamheten. Alltså skulle det vara helt logiskt, att utbildningen av avtalsbrandkårister direkt skulle utgöra en del av Räddningsinstitutets lagstadgade uppgifter. Den utbildade brandkåristen år en nationell resurs Staten borde stå för utbildningen av brandkåristerna direkt I och med övergången till välfärdsområden övergår finansieringen av räddningsväsendet från kommunerna till staten. Den institutionen har behandlats tidigare, så den uppmärksamma läsaren torde vara förtrogen med det faktum, att avtalsbrandkårssystemet har vida större värde än Text Silvio Hjelt Bild Maria Salo. För det skulle man givetvis få motsvarande resurser, som då inte skulle passera via Behovsprövning 1 och Behovsprövning 2, vilka dessvärre vardera fortfarande kan tänkas verka även enligt andra bedömningsgrunder än vad som är bäst för avtalsbrandkårsverksamheten, som samhällsinstitution. Det finns redan nu exempel på räddningsområden där man inte egentligen anser sig ha råd att utbilda folk som man dessutom egentligen inte anser sig behöva. Och utbildningspengarna kommer från och med 1.1.2023 från statens kassa. Välfärdsområdet fungerar som mellanhand och fördelar pengarna så som området besluter
Alltså behövs det någon form av strukturering av den saken. €. Samma svar här: de instanser som utbildar nu bör väl kunna utbilda även med direkta statliga pengar, på samma villkor. Det handlar alltså snarast om varifrån ledningen och lönerna kommer. Från fältet kommer det nästan dagligen rapporter om räddningsverk som inte ”godkänner” annan utbildning än sådan som givits av verkens egna anställda. Eftersom utbildning är en central del av avtalsbrandkåristers motivationsprocess stöder ett avskaffande av de mellanliggande behovsprövningarna systemets kontinuitet. SKALL RÄDDNINGSVERKEN STYRA OCH STÄLLA. En uppgift för t.ex. En överföring av det konkreta utbildningsansvaret innebär givetvis att det behövs personresurser, men knappast flera än de som nu sysslar med saken, fast ”under annan hatt”. Ett annat frågetecken gäller vem som skall utbilda, rent konkret. Om statsmaskineriet inte ser till att resurserna räcker till så blir det inte tillräcklig utbildning. Det enda som skulle falla bort är de båda behovsprövningarna. I stället bör systemet vara sådant att de statsfinansierade räddningsverken utnyttjar avtalspersonal vars utbildning direkt finansieras av staten. NÄRHETSASPEKTEN Brandkåristutbildning skall ske på nära håll, och alltså inte i Kuopio för andra än dem som bor i den trakten. Vilket i EU-Finland med fri konkurrens förstås inte hindrar att även andra än staten har hand om den fysiska utbildningsprocessen. Inom skäligt kursavstånd i exempelvis Helsingforsregionen verkar 1.1.2023 fem (5) räddningsverk, varav ett par med starkt inslag på svenska, och samtliga med sina egna dubbla behovsprövningar. Men det behövs knappast mera pengar än det ändå skulle behövas för den tillräckliga utbildningen. Trots att utbildningen, och i sista hand det nödvändiga kunnandet, på basen av lag fastställts av Räddningsinstitutet och gäller i hela landet. MEN RÄDDNINGSINSTITUTET DÅ. Förstås finns det risker. RISKERNA. De, å andra sidan, kan huvudsakligen anses bromsa det allmänt positiva i att antalet utbildade avtalsbrandkårister hålls på den nivå den borde vara. Däremot skulle en mera grundlig integrering av avtalspersonalutbildningen troligen medverka till en spridning av förståelsen för den sidan av räddningsväsendet. Det är rent bonus, som ingenting kostar. Det finns skäl att antaga att ett bortfall av behovsprövningarna knappast skulle minska utbildningsutbudet, förutsatt att de ursprungliga resurserna inte schabblas bort på vägen. SUMMA SUMMARUM Den gamla kommunbaserade reliken att kommunala räddningsverk ar för avtalsbrandkåristernas utbildning är klar att skrotas. Att utbildningen sker i en annan arbetsgivares regi löser dessutom en del arbetstidsrelaterade problem. Lagen ger räddningsverken varken utbildningsmonopol eller prövningsrätt, så de har ingenting med den saken att göra. 63 som en central och kostnadseffektiv resurs för hantering av dagliga olyckor. den övervakande nationella myndigheten kompletterad med sakkunniga från avtalsbrandkårsfältet
Jos treenikuvasato oli melkein nolla, niin autoja koskeva kuva-arvoitus saa yleensä porukat liikkeelle. 1980-luvun alussa Sonkajärvellä oli myös pieni yritys, joka teki ainakin omaan kuntaan auton. Se siitä.. Vastaukset tuttuun osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Paras treenikuva ei kiinnostanut Pyysimme lukijoilta mahdollisimman iloisia valokuvia helpottamaan harmaan syksyn apatiaa. Merkki, malli, vuosimalli ja pelastusajoneuvolaji pitää tietää. Lisää tietoja kotimaisista paloautorakentajista Ismolta ja Reijolta: Kuvavisa: MIKÄ AUTO. Tässä siis pohdittavaksi pelastusajoneuvo. Kyse oli palokunnan harjoituksissa otetusta kuvasta. kiinnostavat niin paljon, että kukaan ei ehdi kuvaamaan. Tietoa ei ole, onko varsinaista paloautoa pajalla syntynyt. Ilmeisesti harkat itsessään Saurukselta Julkusen Reijo kertoo, että Säynätsalon Pumppuasennus Oy teki muutaman Fogtower –paloauton, jossa oli nostolava samassa rakenteessa. 64 palokuntalainen PK112 seuraava lehti LETKUT SOLMUSSA Rovaniemellä toimii pienehkö verhoilupaja nimeltään Autovi Systems Oy, joka on sodankyläläisen Ismo Rajaniemen mukaan puuhastellut muutaman ambulanssin ja palokunnille värkkäillyt kevyttä kalustoa Lapin alueelle. Myös liikuntaharjoitus oli ok. Myös ehtona ollut iloisuus ei kuulemma innostanut kuvaamaan. Parhaimmillaan olemme vuosien varrella saaneet kymmeniä vastauksia
65 seuraava lehti HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. Tilaa oma lehtesi ...ja tiedät mitä alalla tapahtuu 6 lehteä 49€ sis. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi EDUSKUNTAVAALIT 2023 Pelastusalan ehdokkaat esittelyssä Seuraava lehti (nro 113) ilmestyy viikolla 9. alv 10% Tilaa sähköpostilla tilaukset@palokuntalainen.fi DIGILEHTI MAKSUTTA LEHDEN TILAAJILLE
66 palokuntalainen PK112 LIEKINHEITTÄJÄ Arkajalat älkööt vaivautuko HYVINVOINTIALUEIDEN PÄÄTTÄJÄT eli virkamiesjohto, ”turvallisuuslautakunta”, hallitus ja valtuusto ovat monin paikoin jääneet paloaseman pihalle, kun on kyse pelastustoimen luonteen ja tarpeiden ymmärtämisestä. Vastassa ei ole isäntäkaupunki, vaan kaksi valtavasti suurempaa toimialaa. Pelastustoimi on euroilla mitaten vain kahden prosentin kokoinen kääpiö sosiaalija terveystoimen kupeessa. Siinä he sitten tasapainottelivat tavoitteena olla vaarantamatta omia pallejaan. Ja kokonaisuutta rahoittaa kasvoton valtio. SOTEPESSA on kyse yhden Daavidin ja kahden Goljatin syndroomasta. Näin päättäjät ovat päätöksiä tehdessään jo ennalta selvillä siitä toimintaympäristöstä, johon vaikuttavat. Nyt pelitilanne on erilainen. KENTÄLTÄ KANTAUTUNEIDEN TIETOJEN MUKAAN joillakin hyvinvointialueilla päättäjille on selvitetty erinomaisen perusteellisesti alueen pelastustoimen rakenne ja toiminta. Esille on otettu lähinnä talousasiat ja se, kuinka pelastuslaitosten johto saa pitää ikiaikaiset työtehtävänsä – ja palkkansa mieluummin hieman korotettuina. TOISESSA ÄÄRIPÄÄSSÄ hyvinvointialueen valmistelun linja on ollut mahdollisimman niukka. Ojalan laskuopilla ja kevyellä päättelyllä käy selväksi, että suurten numeroiden pyörteissä voi todella paljon mennä pelastustoimen kannalta päin seiniä. NYT KYSYTÄÄN rohkeutta, suoraselkäisyyttä ja aktiivisuutta pelastustoimen puolesta.. Pelastustoimen edustaja voi munata toimialueensa etujen valvonnan pahemman kerran, jos tytyy pitämään ääntä vain kahden prosentin volyymilla. AIEMMIN PELASTUSJOHTAJIEN ONGELMA OLI valita, ovatko he isäntäkaupunkien vai pelastuslaitoksensa puolella
5 V takuu. Sähköisesti ohjautuva vesitykki 12/24 V. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Nyt täällä! TFT Blitzfire HE OSC siirrettävä vesitykki Tuotto 380-2400 L/min. Radius vesitykki Mekaaninen vesitykki uutuus säiliöautoihin. Useita kiinnitysvaihtoehtoja. 5 V takuu. Tuotto 20006000 L/min valinnan mukaan. mm. TFT Tornado RC vesitykki langattomalla kauko-ohjaimella. TFT Hemisphere vesitykki teollisuuteen Tuotto 380-2400 L/min. Pikakiinnitys mahdollistaa myös suihkun ylhäältä alaspäin Suihkun säätö 360 astetta. Nopea kääntää käyttö/kuljetusasentoon. TFTLaatua mm. Suihkukulmat 10 86 astetta ja vaakaliike säädettävä 40 astetta. Tuotto valinnan mukaan 350 -2500 L/min Anodisoitua alumiinia joka jauhe maalataan sisäja ulkopuolelta. TFT-Laatu mm 5 V takuu.. Langaton kauko-ohjaus. Erinomainen käyttöturvallisuus. TFT-Laatu mm. 67 Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. 5 V takuu. automaattinen turvaventtiili. TFT-Laatu mm
Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusautomallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. 68 palokuntalainen PK112 . Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 14 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. 24?%). alv. Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. VEHO VEHKALA Vehkalantie 10 01730 Vantaa 010 56916 VEHOTRUCKS.FI