P P P P palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 10 · 2023 · ISSN 1798-2685 113
· Sopiva vedelle, merivedelle ja useille kemikaaleille. · Erinomainen hinta-laatusuhde. OMINAISUUDET · Otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä. SAATAVILL A HETI VARASTOS TA!. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Timo Kaasinen • +358 40 052 2150 • timo.kaasinen@esterigroup.fi ERITTÄIN KESTÄVÄÄ LAATUA Todella hyvin kulutusta kestävät Patu Nordic T -paloletkut ovat saatavilla meillä valmistetuilla ja sidotuilla RPL-paloliittimillä. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. vakiopalstat Brandkåristen Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Malliston letkut ovat 100 % polyesterikudosta, EPDM-kumioituja ja MED-hyväksyttyjä 3F-letkuja. · Vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. · Sisäpinta: korkealaatuista, täyssynteettistä EPDM-kumiseosta
Olemme keränneet tähän lehteen tavalla tai toisella pelastusalaan kytkeytyvien eduskuntavaaliehdokkaiden nimiä. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Lämpökameramies 33 Brandkåristen 48 Ledaren 46 sisältö Vaikutamme, vaikuta sinäkin! Palokuntalainen-lehti on jo yli 20 vuotta ollut näkyvä vaikuttaja pelastusalalla. Sinä voit vaikuttaa, onko heitä Arkadianmäellä vai ei. Oletamme nimen tulleen siitä, että jutuilla on ollut vaikutusta myös Kirkkokadulla. Käytä ääntäsi! Toimitus 18-21 Paloasemien neliöhinnoissa selittämättömiä eroja Vanheneva sammutusmies 45 9 Ukrainaan sammutusautoja, ambulanssi ja säiliöauto Lingottua 35 Mielipide 42. Valtavirrasta poikkeavatkin näkemykset ovat saaneet palstatilaa. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Maria Salo KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Samma folk – nya benämningar Pääkirjoitus Letkut solmussa Liekinheittäjä 5 50 54 36-37 Sähköinen apuväline johtamisen tueksi 23. Entinen pelastusylijohtaja Pentti Partanen nimesi jo vuonna 2007 lehtemme ”Pelastusalan Seiskaksi”, mistä nimityksestä toimitus on edelleen ylpeä. 3 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Sinulla on myös mahdollisuus vaikuttaa, lehtemme tarjoaa siihen foorumin. On erinomaisen hyvä asia, mikäli tulevassa parlamentissa on pelastusalaa tuntevia ehdokkaita. Ja aina ei ole kunnian kukko kaikkialla laulanut. Teroita kynä ja anna palaa! Jos et kuitenkaan halua julkisesti osoittaa kantaasi, tee se 2.4.2023 äänestämällä eduskuntavaaleissa
Hyväksynnät: EN 15090:2012, F2A. Holikin uuden sukupolven sammutusjalkineet ovat saapuneet. Lue lisää osoitteesta www.turvata.?. Ne ovat ergonomisia ja suomalaiselle lestille muotoiltuja. Iskunvaimennettu, antistaattinen, luistamaton ja rullaava pohja kestää öljyä, happoja ja polttoaineita. Komposiittiset naulanastumissuojat, TPU-suojatut kärkikupit sekä vedenpitävät PU-kalvot tekevät jalkineista kevyitä ja talviystävällisiä. Vettä hylkivä, lehmännahasta tehty päällinen tukee ja suojaa jalkoja. Koot: 37-50. Hyvät kahvat sivuilla Tukeva rakenne Vetoketju sivulla parantaa huollettavuutta ja käytettävyyttä Kestävät kahvat nopeuttavat pukeutumista Nauhoilla säädetään sopiva tiukkuus Parempi jousto nilkoissa Joustava rakenne nilkoissa Lesna GII Zlin GII Lipa GII. Oiva valinta sinulle, joka arvostat jalkineen istuvuutta ja pukemisen helppoutta. Jalkoja ja selkää tukeva jalkine perinteisen mallin ystäville. Pohjallinen on irrotettava ja antistaattinen. ”Latinkiystävällinen”, enemmän kuin perusmalli. ”Latinkiystävällinen”, vähemmän laskettelumonomaisuutta, enemmän tukea jaloille ja selälle. 4 palokuntalainen PK113 KERRANKIN HYVÄKSYTTÄVÄ SYY PITÄÄ KATSE SIELLÄ KENGÄNKÄRJISSÄ! Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan että Palokamu-ketjun välityksellä ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta
VIRVE 2.0 tulee olemaan merkittävä harppaus viestinnässä. Ruohonjuuritasolla muutokset ovat olleet toistaiseksi pieniä. Artikel på svenska på sidan 46. Jos se otetaan vastaan ohjesääntönä, on riski, että sinänsä erinomaisen sovelluksen käyttö rapauttaa omaehtoista ajattelua. TILANNEKESKUKSET ovat tulleet jäädäkseen toisin kuin muutama pelastusjohtaja vielä 2010-luvun alussa varomattomasti ääneenkin ajatteli. Nyt tehdyt päätökset eivät riitä tyydyttämään henkilöstötarvetta. PALOMIEHIÄ JA SAMMUTUSMIEHIÄ tarvitaan lisää. TERMISTÄ VAIHTOEHTOISET SAMMUTUSMENETELMÄT on luovuttu, eikä ihme, kun termistä syntyvää mielikuvaa hallitsevat terveyden vaihtoehtoiset eli uskomushoidot. 5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Muutos on elämänkumppani Muutosten jälkeistä aikaa on turha odottaa. Kaavailtu siirtyminen viiteen tilannekeskukseen olisi muutos taaksepäin. Sitä ennen pitää kuitenkin ehtiä uusia ja jaksaa maksaa noin 50 000 päätelaitetta. Nimityksellä ei lopulta ole niin väliä, mutta välineiden ja menetelmien jalkauttamisessa tosikäyttöön on paljon toivomisen varaa. Tulemme edelleen puhumaan palomiehistä ja sammutusmiehistä. Perinteisten nimikkeiden muutoshankkeet eivät koske Palokuntalainen-lehteä. Tämä vaatii ensimmäiseksi muutosta rahoittajan suhtautumisessa välttämättömyyteen. Vuonna 2025 viimeistään nähdään, miten pitkään ja hartaasti valmisteltu uudistus toimii. Muutoksia on siis tulossa lakikirjaankin. pääkirjoitus HYVINVOINTIALUEISIIN SIIRTYMINEN on järisyttänyt – ja järisyttää edelleen – erityisesti pelastuslaitosten terävintä kärkeä. Vain joissakin laitoksissa uudet tuulet ovat puhaltaneet myös organisaatioiden alemmille tasoille. P.S. PELASTUSALAN KOULUTUSUUDISTUSTA on puuhattu vuodesta 2017. Niin, ja paloasemista.. PELASTUSLAKI vuodelta 2011 on jo remontissa, mikä kuulostaa rakennusalalta lainsäädäntötyöhön levinneeltä hutiloinnilta. Uusi koulutusjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2025 aikana. PTJ-KÄSIKIRJASOVELLUS on mielenkiintoinen apuväline, jonka tavoite on yhtenäistää ja selkiyttää operatiivista johtamista Suomen pelastuslaitoksissa. Sitä ei tule. Tilalle ovat tulleet täydentävät sammutusmenetelmät
Sovelluksella voi käyttää samoja puheryhmiä ja esimerkiksi lähettää samoja tilaviestejä kuin nykyisellä Virve-puhelimella. Laitteet hankitaan leasing-sopimuksilla, niiden ylläpito ja elinkaaren hallinta sisältyvät Erillisverkkojen päätelaitepalveluun. Perinteisen ryhmäpuheen rinnalle tulee mahdollisuus välittää dataa ja liikkuvaa kuvaa. Palvelussa käytetään nykyistä laajempaa kirjoa päätelaitteita eri käyttötarkoituksiin. Siirtymäkauden jälkeen siirrytään yksinomaan Virve 2 -palveluiden käyttöön. Virve 2 -palvelussa nykyisten Virve-puhepalveluiden rinnalle on tulossa videokuvaa ja muita laajakaistaisia mobiilipalveluita. Päätelaite voi olla esimerkiksi matkapuhelin, sensori, tietokone tai reititin. 6 palokuntalainen PK113 Virve 2 siirtymävaihe alkamassa Käyttöönotto lähestyy – massiivinen muutos edessä Virve-viranomaisverkko muuttuu vaiheittain laajakaistaiseksi Virve 2 –palveluksi, joka tarjoaa käyttäjille nykyistä laajempia ja toimintaa tehostavia käyttötapoja. Nykyiset Virve-palvelut, joita tarjotaan myös Virve 2 -palveluina • Ryhmäpuhepalvelut • Paikannus • Lyhytsanomaliikenne • Yksilöpuhelut • Hätäkutsupainike • Päivystystyöasema Uudet palvelut • Reaaliaikainen videokuva • Tiedostojenjako • Rikastetun todellisuuden sovellukset • Tekoäly • Sensoridatan välitys (IoT) Vuosia kestävä siirtymävaihe alkoi vuonna 2022 ja tuolloin on tarjolla rinnakkaiset nykyiset Virve-palvelut ja Virve 2 -palvelut. Virve 2 -palvelu on käytettävissä Erillisverkkojen hyväksymillä päätelaitteilla, jotka tukevat viranomaisten etuoikeustoiminteita. Kaikki nykyiset noin 50 000 päätelaitetta joudutaan korvaamaan uusilla. Virve 2 -päätelaitteiden toimitukset alkavat kuluvan vuoden aikana. Elinkaarensa päähän tuleva nykyinen Tetra-teknologia korvautuu uudella. Nykyisen Virven palvelut korvataan älypuhelimeen asennettavalla Virve 2 Ryhmäpuhesovelluksella. Virve 2 -palvelualue laajenee nykyistä Virveä vastaavaksi vuoteen 2024 mennessä. Lisätiedot: Suomen Erillisverkot Oy Jarmo Vinkvist Liiketoimintajohtaja jarmo.vinkvist@erillisverkot.fi Harri Virtanen asiakkuuspäällikkö, pelastustoimi harri.virtanen@erillisverkot.fi
Pekossa oppilaalla on kylläkin mahdollisuus suorittaa kaksi virallista ammattitutkintoa: pelastaja ja lähihoitaja. Ensihoitajan tutkinto on AMK-tasoinen 240 opintopisteen tutkinto ja sitä ei Pelastuskoulu tarjoa, mutta käyttää markkinoinnissa ensihoitaja-termiä. Sen sijaan tutkintonimikkeen suhteen valvova viranomainen ei ole tehnyt mitään. Helsingin kaupungin pelastuskoulu käyttää tutkintonimikettä ”pelastaja-ensihoitaja”, joka ei ole virallinen – käytännössä sitä ei ole olemassa. 7 Pelastuskoulun hämäävä ”tutkintonimike” PELASTAJAENSIHOITAJA Suomessa julkisen sektorin ammattitutkintonimikkeiden tulee perustua lainsäädäntöön. Sisäministeri Maria Ohisalon allekirjoittamassa Pelastuskoulun toimiluvassa(VN/26040/2021 VN/26040/2021-SM-4) mainitaan muun muassa ”Pelastuskoulun henkilöstön kelpoisuuteen, oppilaitoksen antamaan koulutukseen, opetukseen ja tutkintoihin sekä opiskelijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan Pelastusopistosta annettua lakia.” Viime syksynä koulun hakukriteereissä oli eroja opiston vastaaviin, mutta nämä erot on nyt korjattu, kun sisäministeriö valvovana viranomaisena puuttui asiaan. Teksti Pekka Koivunen Kuva Maria Salo. Pelastuskoulu markkinoi edelleen omatekoista ”Pelastaja-ensihoitaja”-tutkintoa, jota ei virallisesti ole olemassa
Pirkanmaan pelastuslaitoksen lahjoittamat ajoneuvot: Sammutusauto Scania vm 1992, palvellut viimeksi Urjalan Menosten VPK:lla. 05 680 7700 // info@teknosafe.fi // www.TEKNOSAFE.FI Vas. Lisäksi autojen mukana on pieni määrä käsityökaluja (lapiot, kanget ym) sekä moottorisaha. (Molemmat palokunnat ovat saaneet tämän vuoden autokierrossa uudemmat autot.) Autojen varustuksena on 5 kVA irtoaggregaatti ja toisessa autossa myös hydrauliset pelastusvälineet. Molemmat maahantuojat laittoivat mukaan myös varaosa/huoltopaketit. Sammutusauto Mercedes Benz vm 1991, 4x4, oli viimeksi Sastamalassa Tyrvään VPK:n Myllymaan osastolla. Säiliöauto Scania vm 2002, säiliö 10 000l Ambulanssi Mercedes-Benz Sprinter vm 2014 Suomen Scania ja Veho osallistuivat talkoisiin lahjoittamalla autoihin huollot ennen autojen toimitusta Vantaalle. Keski-Uudenmaan pelastuslautakunnan puheenjohtaja Mika Kasonen, apulaispelastusjohtaja Jussi Rahikainen, sisäministeri Krista Mikkonen ja Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrov.. Tilaisuudessa kuultiin myös sisäministeri Krista Mikkosen ja Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrovan puheenvuorot. Mukana on myös letkuja ja muuta pienkalustoa sekä vaahtolaitteet. Auto on varustettu hydraulisilla pelastusvälineillä, moottorisahalla, sekä laikkaleikkurilla. lämpökamerauutuus nyt meiltä Lue lisää: Teknosafe Oy // Tiedonkatu 4, 55420 Imatra // Puh. Aiemmin Suomesta on lähetetty Ukrainaan muun muassa hätämajoitusta, lääkkeitä, pelastustoimen ajoneuvoja ja kalustoa sekä energiasektorin laitteita. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen lahjoittamat ajoneuvot: Sammutusauto Scania vm 2000. Lähde: Sisäministeriö ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialue Sisäministeriö, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja Pirkanmaan pelastuslaitos kertoivat helmikuun puolivälissä siivilipuolen materiaaliavun tarpeesta Ukrainassa ja sinne toimitettavasta kalustosta ja sen käytöstä. 9 Keski-Uudenmaan ja Pirkanmaan pelastuslaitokset: Ukrainaan sammutusautoja, ambulanssi ja säiliöauto Suomi on tukenut Ukrainaa siviilipuolen materiaaliavulla helmikuusta 2022 lähtien. Myös 58 kappaletta vanhoja Nomex-sammutusasuja lähti autojen mukaan
Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi palovaroittimien, automaattisten paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen tarkistusja varmistustehtävät. 10 palokuntalainen PK113 Pelastustoimen hälytystehtäviä oli Suomessa vuonna 2022 noin 100 700, joista kiireellisiä tehtäviä oli noin 66 600. Pelastustoimen reaaliaikaiset tilastot ovat kaikille saatavilla pelastustoimen Pronto-järjestelmän online-tilastoista. Tehtävien kokonaismäärä on hivenen alle aikaisempien vuosien keskiarvon. Tulipaloja tehtävistä oli 11 856 ja liikenneonnettomuuksia 16 210. Esimerkiksi vuosina 2018-2020 hälytystehtäviä oli keskimäärin yli 107 000 vuodessa. Pelastustoimen hälytystehtävien yleisin tehtävälaji oli aiempien vuosien tapaan tarkastusja varmistustehtävä, joita oli 30 911. Vuorokaudessa pelastustoimen hälytystehtäviä oli Suomessa viime vuonna keskimäärin noin 276. Pelastustoimen ensimmäisen yksikön keskimääräinen kohteeseen saapumisaika siitä, kun pelastuslaitos saa hälytyksen oli vuonna 2022 yhdeksän minuuttia 19 sekuntia. Toiseksi yleisin oli terveystoimeen kuuluvat ensivastetehtävät, joita oli viime vuonna 16 904. Viime vuonna yli 100 000 hälytystehtävää Kuva Freepik kuvapankki
ASUMISEN TURVALLISUUTTA ON PARANNETTAVA • Kotona asuvien, toimintakyvyltään rajoittuneiden ihmisten turvallisuuden kehittämiseksi on laadittava toimenpideohjelma. • Julkisen sektorin työntekijöiden osallistumismahdollisuutta hälytystehtäviin on vahvistettava. • Väestönsuojelulle on osoitettava riittävät resurssit. • Kaikkeen palveluasumiseen on määriteltävä kriteerit, jotta siihen käytettävät rakennukset ovat poistumisja muun turvallisuuden osalta riittävän turvallisia. Tavoitteet on luettavissa järjestöjen verkkosivuilla. 11 TIIVISTELMÄ TAVOITTEISTA: SPEK – SPPL – SSPL – Kumppanuusverkosto JÄRJESTÖJEN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Pelastusalan järjestöt ovat saattaneet puolueiden tietoon hallitusohjelmatavoitteensa. PELASTUSALAN LÄHIPALVELUT ON VARMISTETTAVA • Pelastusalan riittävästä palvelukyvystä on huolehdittava myös pitkäkestoisissa ja laaja-alaisissa • häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. • Kattavaa paloasemaverkostoa on ylläpidettävä. Alan houkuttelevuudesta huolehditaan parhaiten elinvoimaisella sopimuspalokuntatoiminnalla. Osaamista huoli-ilmoituksesta on lisättävä. • Kansalaisten turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä on tuettava vahvistamalla kansalaisten omatoimista varautumista.. VÄESTÖNSUOJELUA JA VARAUTUMISTA ON KEHITETTÄVÄ • Valtioneuvoston on tehtävä periaatepäätös väestönsuojelun järjestämisestä osana ulkoja turvallisuuspoliittista selontekoa. Omaishoitajille on tarjottava turvallisuuskoulutusta. Viranomaisten ja järjestöjen yhteistä häiriötilanneja kriisiharjoittelua on lisättävä. • Päätoimisten pelastajien määrää on nostettava tuhannella vuoteen 2030 mennessä. • Sote-henkilöstön turvallisuusosaaminen on varmistettava turvallisuuskoulutuksella. • Valtakunnalliset varautumisharjoittelun skenaariot ja periaatteet on määriteltävä. • Huoli-ilmoitukseen tarvitaan yhtenäinen ilmoitusjärjestelmä, ja siihen liittyvä käsitteistö on yhdenmukaistettava
Paloristiin liitettävä erikoistunnuksia on annettu 9 kappaletta.. Paloristit ja erikoistunnukset luovutetaan myöhemmin Säätytalolla järjestettävässä tilaisuudessa. Paloristit annetaan vuonna 1942 säädetyn asetuksen nojalla. Paloristejä on annettu vuodesta 1944 lukien aikaisemmin yhteensä 243 kappaletta. 12 palokuntalainen PK113 Viidelletoista paloristi ja kahdelle erikoistunnus Paloristi myönnetään kunnostautumisesta sammutusja pelastustyössä sekä ansiokkaasta palveluksesta palokunnassa tai muussa palontorjuntatyössä. Erikoistunnus voidaan myöntää myös liitettäväksi aikaisemmin annettuun paloristiin. Paloristin voi saada myös henkilö, joka on asiantuntemuksellaan tai muulla tavalla tehokkaasti avustanut palontorjuntatyötä. Paloristin erikoistunnukset myönnettiin kahdelle paloristin aiemmin saaneelle henkilölle: Helsingin pelastuskomentajan työstä eläköitynyt Rainer Alho ja Pirkanmaan pelastusjohtajan työstä eläköitynyt Olli-Pekka Ojanen. Sisäministeri Krista Mikkonen on myöntänyt pelastusalan paloristejä ja paloristin erikoistunnustuksia 15.2.2023 seuraaville henkilöille: • varautumisjohtaja Jussi Korhonen sisäministeriö • yksikön johtaja Pasi Ryynänen sisäministeriö • johtaja Tommi Laurinen Etelä-Suomen aluehallintovirasto • johtaja Ilkka Horelli Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto • johtaja Taina Rautio Itä-Suomen aluehallintovirasto • pelastusjohtaja Peter Johansson Itä-Uudenmaan pelastuslaitos • pelastusjohtaja Markus Viitaniemi Pohjois-Karjala pelastuslaitos • hallituksen puheenjohtaja Päivi Nerg Palosuojelurahasto • johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus • toimitusjohtaja Marko Hasari Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö • valiokuntaneuvos Henri Helo eduskunnan hallintovaliokunta • valtiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne eduskunnan hallintovaliokunta • kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara Rajavartiolaitos • poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisihallitus • päätoimittaja Esa Aalto Pelastustieto-lehti Erityisen suurista ansioista paloristi voidaan myöntää erikoistunnuksin
• Suunnittelija Mikko Oinonen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta käsitteli esityksessään tietoturvaa. • Siviiliosaamisen selvittämishanketta esittelivät SSPL:n Ari Maskonen ja Aleksi Peurala. • Palosuojelurahaston Johanna Herrala ja Paula Junnola tutustuttivat seminaariväen rahaston uusiin linjauksiin. Verkon kautta ohjelmaa seurasi 400 katsojaa. Seuraavassa pääpiirteittäin esitelty seminaarin sisältö joka on tilattavissa SSPL:n uutiskirjeen kautta. • Monipuolisia näkökulmia uuteen digitaaliseen pelastustoimen johtamisen käsikirjaan antoi Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkanen. • Työturvallisuuden näkökulmaa toi esille juontaja Elina Ravantti. • Pirkanmaan pelastuslaitoksen uusimmat kuulumiset kertoi pelastusjohtajana hiljattain aloittanut Mika Kontio. Pelastustoimessa tietoturva on nousemassa entistä tärkeämpään rooliin. Liiton 22. Teksti ja kuvat Arto Papunen. Iltapäivän kohokohtana oli palokuntapaneeli, jossa neljä sopimuspalokuntalaista neljältä eri alueelta keskusteli erilaisista toimintakulttuureista alueillaan. • Seminaarin avauksen jälkeen pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kertoi uusimmat uutiset sisäministeriön pelastusosastolta. 13 SSPLajankohtaisseminaari palasi Tampere-talolle Suomen Sopimuspalokuntien Liiton ajankohtaisseminaari järjestettiin kahden vuoden tauon jälkeen perinteisessä paikassa Tampere-talolla. • Terveisiä eduskunnasta toi eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen. Seminaarin päätteeksi kuultiin pirkanmaalaisilta eduskuntavaaliehdokkailta ajatuksia pelastustoimen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Tilaisuuden juonsi Elina Ravantti. vuosipäivänä järjestettyyn tilaisuuteen osallistui paikan päällä sata henkilöä. • SSPL:n varapuheenjohtaja Juho Luukko esitys käsitteli häirintätilanteita palokunnissa sekä yhdenvertaisuusja tasa-arvoteemoja
Lähde: www.spal.fi, Kunta10-mediainfon materiaali ja kyselytutkimus Kunta-alan työ ja työhyvinvointi tulokset. Työyhteisön osalta, asteikolla 15 koetaan, että oma työyhteisö on yhteistyökykyinen ja tavoitteellinen ja työpaikan ilmapiiri on hyvä (3,7). Mukana tutkimuksessa on 11 kaupunkia ja noin 90 000 työntekijää. Työyhteisön kehittämismyönteisyys ja innovatiivisuus koetaan hieman pienemmäksi. Työnantajan vaihtoa on harkinnut reilu puolet vastaajista. Kysely on jaoteltu neljään osioon: Työ, Työssä jaksaminen, Työyhteisö ja Johtaminen ja esimiestyö. Myös uhkaja väkivaltatilanteet työssä nousevat esille negatiivisena ilmiönä. Tutkimuksessa palomiehet ja vartijat oli yhdistetty yhdeksi vastaajaryhmäksi.Vastaajia ryhmässä oli 800, joista 85% palomiehiä. Työstressiä kokee viidennes ryhmän vastaajista. Tutkimuksen tuloksia käytetään kunnissa henkilöstön hyvinvoinnin ja työelämän kehittämiseen. Vastausprosentti on ollut kolmessa viimeisimmässä kyselyssä 71–72 prosenttia. Tulokset ilmenevät kahden vuoden välein toteutettavasta Kunta10-kyselytutkimuksesta. Noin neljää prosenttia vastaajista oli uhattu aseella. Johtamista ja esimiestyötä arvioitiin niin ikään asteikolla 15. Eniten mainittiin lähiesimiehen oikeudenmukainen toiminta (4,7). työolojen ja työssä tapahtuvien muutosten vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä yhteyteen vaikuttavia mekanismeja. Työnantajan vaihtoa on harkinnut 53,3% palomies-vastaajaryhmässä. Lähes 62% suosittelisi työpaikkaa ystävilleen. Vajaa neljännes kokee työn jatkuvuuteen liittyvän epävarmuutta. Tutkimusaineistoa hyödynnetään laajasti tieteellisessä tutkimuksessa, jossa tutkitaan mm. 14 palokuntalainen PK113 Kunta-alan työ ja työhyvinvointitutkimus: Palomiestä huolettaa työssä jaksaminen eläkeikään asti Palomies-vastaajaryhmässä vain noin kolmannes vastaajista uskoo jaksavansa työssä eläkeikään saakka. Vähiten mainintoja sai puolestaan oikeudenmukainen päätöksenteko (2,9) ja työn mielekkyys (3,5) Kehityskeskustelut, täydennyskoulutus ja vaikutusmahdollisuudet muutoksiin -kysymysryhmässä 65% kanssa on käyty yksilökehityskeskustelut, mutta vain vajaa 34% pitää keskustelua hyödyllisenä. Työssä jaksaminen-osioon vastanneista vain 35,7% uskoo voivansa jatkaa työssään eläkeikään saakka. Oma työn osalta lähes puolet palomies-vastaajaryhmässä kokee voivansa vaikuttaa työaikoihinsa. Uhkaja väkivaltatilanteita sekä henkistä vakivaltaa asiakkaan puolelta on kokenut reilu puolet ryhmän vastaajista. Eläkettä harkitsee 19,7%. Vastaajista 71% kokee, että täydennyskoulutus on ollut riittävää ja 66% mielestä työpaikalla tehtäviin muutoksiin on voinut vaikuttaa. Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on maan laajin ja pitkäaikaisin kunta-alan henkilöstöön kohdistuva tutkimus. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Työn hallinnan tunnetta kokee yli puolet ryhmän vastaajista
15 Vain 35,7% uskoo voivansa jatkaa työssään eläkeikään saakka
Lahti Häme Venla Väli-Torala Kok. Heinola Häme Harri Pikkarainen Vas. 16 palokuntalainen PK113 KÄYTÄ ÄÄNIOIKEUTTAS I! Eduskuntavaali t 2023 VAALIPIIRI EHDOKAS PUOLUE KUNTA Helsinki Mari Rantanen PS Helsinki Häme Kristiina Ruuskanen Vihr. Kivijärvi KeskiSuomi Janne Luoma-Aho PS Jyväskylä Oulu Jarmo Haapaniemi SDP Kempere Oulu Tuomas Kettunen Kesk. Siksi on tärkeää, että pelastusalan äänestäjät huomioivat tämän tehdessään valintaa, kenelle äänensä antavat. Imatra KaakkoisSuomi Markku Pakkanen Kesk. Lahti Häme Tarja KirkkolaHelenius Vas. Kuhmo Oulu Pirkko Mattila Kesk. MänttäVilppula. Oulu (Ei kirjoilla) Oulu Markku Oikarinen SDP Kajaani Pirkanmaa Marika Puolimatka PS Tampere Pirkanmaa Erja Pelkonen PS Ylöjärvi Pirkanmaa Arto Pirttilahti Kesk. Hämeenlinna Häme Päivi Räsänen KD Riihimäki Häme Helena Lehkonen Kok. VAALIPIIRI EHDOKAS PUOLUE KUNTA KeskiSuomi Juha Hyötyläinen SDP Jyväskylä KeskiSuomi Karoliina Saraste Kok. Kouvola KaakkoisSuomi Josefiina Nissilä SDP Rautjärvi KaakkoisSuomi Paula Werning SDP Kouvola Pelastustoimea hyvin tunteva tai siihen sidoksissa oleva kansanadustaja edistää mitä todennäköisimmin alan tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita ja teemoja. Hämeenlinna Häme Sami Rive Kok. Jyväskylä KeskiSuomi Jouko Nykänen Kesk. Uurainen KeskiSuomi Anne Kalmari Kesk. Muhos Oulu Sakari Kouti Vihr. Tässä listaus 17.2.2023 mennessä tietoomme tulleista, pelastusalaa tavalla tai toisella tuntevista kansanedustajaehdokkaista. Jokioinen KaakkoisSuomi Antti Pellinen Kok
Nurmijärvi Uusimaa Mika Kasonen Kok. VAALIPIIRI EHDOKAS PUOLUE KUNTA Satakunta Jari Lepistö Kesk. Pori Satakunta Petri Huru PS Pori Satakunta Anne Holmlund Kok. Kurikka Vaasa Hanna-Lea Ahlskog KD Kokkola VarsinaisSuomi Rami Kakonen Vihr. Kiuruvesi SavoKarjala Juha Pitkänen Vas. Loimaa VarsinaisSuomi Lotta Laaksonen Vas. Masku VarsinaisSuomi Timo Furuholm Vas. Turku VarsinaisSuomi Maarit Koivisto Vas. Pori Satakunta Mika Aho Vas. Ulvila SavoKarjala Mikko Hiltunen SDP Lapinlahti SavoKarjala Rauno Pikkarainen Vas. Vaasa Vaasa Ulpu Keränen PS Kokkola Vaasa Anders Norrback RKP Närpiö Vaasa Sami Keskinen Kok. Salo. Tuusniemi SavoKarjala Tommy Häyrynen RKP Kuopio Uusimaa Tuire Kaimio Vihr. Vantaa Uusimaa Tere Sammallahti Kok. Myrskylä Uusimaa Anssi Aura Kok. 17 EDUSKUNTAVAALIT 2023 Ennakkoäänestys käydään keskiviikosta tiistaihin 22.–28.3.2023. Vantaa VAALIPIIRI EHDOKAS PUOLUE KUNTA Vaasa Toni Syrjälä SDP Perho Vaasa Antti Kurvinen Kesk. Vantaa Uusimaa Olga Gibert Vihr. Espoo Uusimaa Satu Lindgren Kok. Vantaa Uusimaa Thomas Blomqvist RKP Raasepori Uusimaa Kenneth Morelius Liik. Tulokset vahvistetaan keskiviikkona 5.4.2023. Parainen VarsinaisSuomi Åsa Gustafsson RKP Kaarina VarsinaisSuomi Laura Riski Liik. Äänestyspaikat ovat avoinna varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 2.4.2023 kello 9.00–20.00. Karvia Satakunta Jukka Heinonen Vas
18 palokuntalainen PK113 Lukijalle: Tässä artikkelissa käytetyt rakennusten pinta-alaja kustannustiedot perustuvat julkisiin lähteisiin, päätöspöytäkirjoihin, rakennuttajatahojen antamiin suullisiin tie-toihin sekä rakennusfakta.fi-sivuston tietoihin. palokuntalainen tutkii KONALA, JÄTKÄSAARI, LAITAATSILTA … JA VIISI MUUTA Paloasemien neliöhinnoissa selittämättömiä eroja Laitaatsilta, Savonlinna Teksti Pekka Koivunen Kuvat Helsingin pelastuslaitos, Helsingin VPK, Etelä-Savon hyvinvointialue
Jätkäsaaressa ei ole pakokaasunpoistojärjestelmää. Konalan pelastusasemassa on kyse kolmen pelastusajoneuvon ja enimmillään 13 henkilön ympäri vuorokauden toimivasta asemasta. Onko Helsinki taitamaton ostaja. Savonlinnan Laitaatsillassa sijaitsevan uuden paloaseman neliökustannukset olivat 2700 euroa. Konalassa on erillinen ajoneuvojen pesuhalli. Myös paineilmajärjestelmä kuuluu kummankin infraan. Sähköinen kulunvalvonta löytyy molemmilta asemilta. – Vaikea nähdä muita syitä suurelle hintaerolle kuin osaamattomuus kilpailutuksessa ja projektin val-vonnassa. Savonlinnassa uudelta asemalta (4600 m2) löytyvät kaikki edellä mainitut herkut; tilat ja tekniikka. Konalassa on kiinteä varavoimajärjestelmä, Jätkäsaareen tulee vain syöttöliitäntä ulkoiseen varavoimalähteeseen. Eroa ei selitä minkään laskuopin mukaan Helsingin merkittävästi korkeampi kustannustaso. Autopaikkoja asemalla on 12 ja niiden lisäksi korjaamo ja pesuhalli. 19 Helsingin kaupungin pelastuslaitos otti tammikuussa käyttöön uuden pelastusaseman Konalassa. Helsingin VPK:n asema valmistuu Jätkäsaareen kuluvan vuoden syksyllä, neliöhinta tulee olemaan noin 3070 euroa. Asemissa on eroja Merkittäville neliöhintaeroille löytyy muutamia selityksiä. Hankkeen rakentamiskustannukset neliötä kohden olivat noin 6200 euroa ilman arvonlisäveroa. Paloasemalla on kahden ajoneuvon tilat myös Savonlinnan VPK:lle. Konalan tontti on aidattu ja varustettu kahdella kauko-ohjattavalla portilla. Konalan ja Jätkäsaaren asemilla on varusteiden pesuja kuivaustilat. Jätkäsaaren 2,3 miljoonan rakentamiskustannuksista vastaa yksin Helsingin VPK Palo-suojelurahaston avustuksen olleessa hankkeelle 220000 euroa. Jätkäsaaren asema on Helsingin VPK:n itselleen rakentama ja rahoittama rakennus. Konalassa on kiinteä polttoainesäiliö ja tankkausjärjestelmä. Karkeasti pääkau-punkiseudun rakentamisen neliökustannusten sanotaan asiantuntijoiden mukaan olevan noin 1000 euroa muuta maata korkeammat. Asemalla on myös autonosturi ja letkunpesujärjestelmä … ja paljon muuta. Puuttuuko Helsingin kaupungilta taito kilpailuttaa rakennushankkeita, kysyy pitkän kokemuksen rakennuttamisesta ja rakentamisesta omaava asiantuntija. Rakennusten kokoero ja varustelu eroavat toisistaan, mutta hintaerot ovat aiheuttaneet vilkasta keskustelua erityisesti Helsingissä. ??. Neliöhintaero Helsingin ja Savonlinnan asemien välillä on huima: karkeasti 6200 vastaan 2700. Konalan pelastusasema on rakennettu Helsingin verovaroilla koko-naishintaan 7,8 miljoonaa euroa. – Ajankohtaiseksi tämä tulee viimeistään lähitulevaisuudessa, kun kolmen uuden aseman hankkeet Helsingissä käynnistyvät. Helsingin kaupungin tulisi nimettömänä pysyvän asiantuntijan mielestä tutkituttaa rakennushankkeensa perinpohjaisesti – ja myös puuttua todennäköisesti löytyviin epäkohtiin. Jätkäsaaressa yksi autopaikka toimii ajoneuvojen pesutilana. Majoitustilaa on 13 henkilölle. Vertailtaessa Konalan aseman kustannuksia Savonlinnan asemaan, ero on jo järkyttävä. Joissakin tapauksissa rakennuspaikkojen kustannukset poikkeavat merkittävästi, mutta sekään ei selitä näitä hintaeroja. Savonlinnan 9,5 miljoonan aseman rahoittavat kaupungin veron-maksajat. Kustannuksissa on jo Helsingin kahden aseman kohdalla suuri ero, joka on jossain määrin ymmärrettävä, koska 24 h – aseman vaatimukset poikkeavat vpk-aseman vastaavista. Hinnoissa on isoja eroja Helsingin kaupungin kallis paloasemarakentaminen pistää silmään. Varavoimajärjestelyissä on suuri ero. Asema pihalta löytyy rakennus, jossa on pienkoneiden polttoainevarasto, polkupyörävarasto ja jätepiste. Jätkäsaaressa on luokkaja sosiaalitilat sekä kuntosali. Konalassa voidaan majoittaa 13 henkilöä yhden ja kahden hengen huoneissa
AITA, COR-TEN, SÄÄNKESTÄVÄ TERÄS PUNERTAVAN RUSKEA 07. RAPPAUS, KEIM 9182 TIILENPUNAINEN 02. t s i . Hankkeen rakentamiskustannukset ovat arvonlisäverottomana yhteensä 9 500 000. Aseman bruttopinta-ala on 1272 m2. Rakennustyöt alkoivat vuonna 2021. LASI, KIRKAS 06. Neliöhinta on noin 3070 €. LASITIILI, SILEÄ, MATTA 15. f i w w w . Neliöhinta on noin 2700 €.. IKKUNAKARMIT, RAL 7026 HARMAA, TUMMA (GRANITE GREY) 05. Asemalle tulee neljä autopaikka, joista yksi toimii pesuhallina. VESIPELLIT, RR 23 HARMAA, TUMMA 04. HELSINGIN VPK: JÄTKÄSAARI, 3070 € / M2 Helsingin VPK:n uusi paloasema valmistuu Messipojankujalle Jätkäsaaressa. METALLILEVY/-PUTKI, RR 23 HARMAA, TUMMA 13. PELLITYKSET, RR 750 TIILENPUNAINEN 03. 9 8 5 6 9 5 5 3 3 e m a i l : i n f o @ t s i . 20 palokuntalainen PK113 Messipojankuja 5 1 5 5 7 3 4 11 3 2 12 LT TT SPL aita +14.45 +10.64 (N A AP U R IK IIN TE IS TÖ ) 7 SPL KP KP KP TO N TI N R AJ A TO N TI N R AJ A 26000 10 01. Asema valmistuu syksyllä 2023. Kalustohallin osuus tilasta on 250 m2. 7.2 02 2 15 .4 9.1 1 Pääpiirustus 20 / Jätkäsaari 026 9 UUDISRAKENNUS 08.07.2022 HELSINGIN VPK PALOASEMA Julkisivu, väri Luode 1:100 005-002 väri ETRS-GK25 / N2000 Tunnus Muutos Päiväys KP KATTOPOLLARI LT LIPPUTANKO SPL SAVUNPOISTOLUUKKU ST SYÖKSYTORVI TT TALOTIKAS HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOS: KONALA, 6200 € / M2 Helsingin kaupungin rakennuttama Konalan pelastusasema otettiin käyttöön kuluvan vuoden tam-mikuussa. METALLIRITILÄ, RAL 7026 HARMAA, TUMMA (GRANITE GREY) 10. BETONI, KEIM 9182 TIILENPUNAINEN 11. METALLIRITILÄ, RR 23 HARMAA, TUMMA 14. Paloasemasta tulee osin kaksikerroksinen pinta-alaltaan 750 m2. SAVONLINNAN KAUPUNKI: LAITAATSILTA 2700 € / M2 Laitaatsillan uusi paloasema otettiin käyttöön viime vuoden syksyllä. Savonlinnan kaupungin rakennuttaman aseman bruttopinta-ala on 3530 m2. Neliöhinta on noin 6200 €. METALLI/RITILÄ, RAL 3009 TIILENPUNAINEN,TUMMA (OXIDE RED) 08. Konalan aseman jälkeen pelastuslaitokselle on lähivuosina tulossa useita pelastusja ”kevytasemia” lisää. KUMIBITUMIKATE HARMAA RAL 3009 KEIM 9182 RR 750 RAL 7026 RR 23 (lasi) COR-TEN, SÄÄNKESTÄVÄ TERÄS Kaupunginosa / Kylä Kortteli / Tila Tontti / Rno A R K K I T E H T I T O I M I S T O T U O M O S I I T O N E N V e n e e n t e k i j ä n t i e 1 2 2 1 H e l s i n k i p u h . f i Tasokoordinaattijärjestelmä / Korkeusjärjestelmä 8. URITETTU BETONI, RAL 7026 HARMAA, TUMMA (GRANITE GREY) 12. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat arvonlisäverottomana yhteensä 7 785 000 euroa marraskuun 2019 kustannustasossa. Hankkeen kustannusarvio on 2 300 000 euroa, josta Palosuojelurahaston avustus on noin 220000 euroa
Laitos päätti olla kommentoimatta. 9 8 5 6 9 5 5 3 3 e m a i l : i n f o @ t s i . Palokuormaryhmä alle 600 MJ/m2. Kaupunginosa / Kylä Kortteli / Tila Tontti / Rno A R K K I T E H T I T O I M I S T O T U O M O S I I T O N E N V e n e e n t e k i j ä n t i e 1 2 2 1 H e l s i n k i p u h . Tilaaja Asema m2 Kokonaishinta €/m2 Helsinki Konala 1250 7 800 000 6240 Savonlinna Laitaatsilta 3530 9 500 000 2691 Helsingin VPK Jätkäsaari 750 2 300 000 3070 Joensuu Pekkala 350 1 519 000 4340 Rauma Kodisjoentie 2500 9 650 000 3860 Sulkava Alanteentie 800 2 500 000 3125 Lappeenranta Kaukaa 4000 11 000 000 2750 Asikkala Anianpellontie 1936 4 600 000 2376 Lukijalle: Pyysimme Helsingin kaupungin pelastuslaitosta kommentoimaan tätä artikkelia. 21 C C KUIVAUSHUONE PUKUH. VARASTO WC LI. f i w w w . . Poiketaan käyttöturvallisuusasetuksesta räystäille rakennettavien kaiteiden osalta. f i Tasokoordinaattijärjestelmä / Korkeusjärjestelmä 8. Palovaarallisuusluokka 1. Törmäysvaarassa olevat isot lasipinnat merkitään huomiotarralla. Teknisen huollon tilat EI60. Esteettömyys toteutuu vain 1. Varustus-, kuntoja koulutustilat EI60. Poistumisportaiden syöksyt ja tasanteet D FL -s1. kerroksen osalta. KANTAVAT RAKENTEET P2 paloluokan rakennuksessa on EI60 paloluokan osastoivalla seinällä R60 luokkavaatimus. OSASTOIVAT RAKENTEET Autosuoja EI60. POISTUMISTURVALLISUUS Poistumistiereitit merkitään ja valaistaan. krs:n laatan alapinta lämpöeristetty SAVUSULKUTILA AK aita tu ki m uu ri ja ai ta 37 38 +3.590 PALOTURVALLISUUS Rakennuksen paloluokka on P2. 10 85 4390 2. ESTEETTÖMYYS Noudatetaan voimassa olevaa lakia: Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä (FINLEX 241/2017), MRL 117 e. Portaat: sisäportaiden (syöksyn leveys, nousu, etenemä), kaiteiden ja käsijohteiden mitoitus. 7.2 02 2 11 .2 8.4 3 Pääpiirustus 20 / Jätkäsaari 026 9 UUDISRAKENNUS 08.07.2022 HELSINGIN VPK PALOASEMA Pohjapiirros 1.krs 1:100 AR 003-001 ETRS-GK25 / N2000 KI KORVAUSILMA KÄSISAMMUTIN PIKAPALOPOSTI + KÄSISAMMUTIN SP SAVUNPOISTO SPL SAVUNPOISTOLUUKKU ST SYÖKSYTORVI TL TURVALASI IP300 IKKUNAPENKKI, h 300 mm KS PPP+KS Tunnus Muutos Päiväys KONALAN PELASTUSASEMA ON NELIÖHINNALTAAN SUOMEN KALLEIN Taulukossa on jutussa esillä olleiden kolmen paloaseman lisäksi vertailutietona viiden muun hankkeen hinta-arviot/hinnat. Wc-tila liikuntaesteisille. Poiketaan esteettömyysasetuksesta hissin ja le-autopaikan osalta. SAVUNPOISTO Manuaalisesti avattavien ikkunoiden ja koneellisen savunpoiston kautta. Jätkänsaaren aseman rakennuspiirustus. KÄYTTÖTURVALLISUUS Noudatetaan voimassa olevaa lakia: Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta (FINLEX 1007/2017), MRL117 d. Rakennus on betonielementtirunkoinen. +3.610 +3.63 12 00 PPP+KS E I3 AK 26 27 Messipojankuja +3.610 +3.63 +3.750 +3.517 +3.750 1: 21 +3.590 +3.550 +3 .6 10 1: 75 1:7 2 1:2 4 1:6 5 1: 74 +3.63 ajoportti, nostopuomi (7m) -2 60 00 -2 60 00 -34000-34000-2 60 00 -2 60 00 -34000-34000katos HULEVESISELVITYS LVI-SUUNNITELMAN MUKAAN, MEREN LÄHEISYYDESTÄ JOHTUEN HULEVESIEN VIIIVYTTÄMINEN EI OLE SALLITTUA. t s i . Ovikynnykset max 20 mm. PRH PRSH ETEINEN / ALA-AULA E I6 EI60 EI60 US2 OLESKELUTILA / HAKEKOPPI KALUSTOHALLI VARASTO VERSTAS PESUHALLI SPK 1220 EI60 B B EI30 +3.63 EI30 B B US2 VS2 VS1 AUKI YLÖS JAKOKAAPPI AU KI YL ÖS (N AA P U R IK IIN TE IS TÖ N PO R TT IK O N G I) SPOK IV-HÄTÄSEIS (PALOAUTO ) AK AK AK AK AK AK VS1 US2 (NAAPURIKIINTEISTÖ) (N A AP U R IK IIN TE IS TÖ ) 3564 +3.41 +3.61 +3.61 SPL, 2 m 2 SPL, 1 m 2 EI-M120 EI-M120 E I-M 12 E I-M 12 4000 SL 1200 12 00 12 00 E I6 E I6 EI-60 E I6 EI60 SP SP SP SP SP 900 900 KS +3.90 +3.90 KI KI KI SVTK SVK SVTK SVTK PVK 8 PP SVTK SVTK 18 20 1820 17135 18955 24 12 5 25 94 5 3595 37 35 22 21 25 94 5 4000 US1 sov. US1 EI60 linjaviemäri 8000x100 (paloauto, max pituus) (paloauto) (paloauto) (paloauto, max pituus) linjaviemäri 12550x300 linjaviemäri 8000x100 linjaviemäri 8000x100 liitetään öljynerotuskaivoon liitetään öljynerotuskaivoon liitetään öljynerotuskaivoon liitetään öljynerotuskaivoon VS1 painepesuri PPK2 PPK1 EI60 E I6 TO N TI N R A JA TONTIN RAJA TO N TI N R A JA TONTIN RAJA TO N TI N R A JA TONTIN RAJA TO N TI N R A JA TONTIN RAJA E I-6 E I3 K I EI-M120 PALOMUURI VIEREISEEN RAKENNUKSEEN KOHDISTUVA RASITE E I6 P A LO -O S AS TO IN TI V IE R E IS EN R A K EN N U K SE N P U O LE LL A SP IP300, TL IP300, TL SK 270 90 E I3 E I3 E I3 E I3 12 00 E I3 EI30 EI60 EI30 EI30 LJH YHDYSKUNTATEKN. TALOTEKNIIKKA Rakennus liitetään kaupungin sähkö-, kaukolämpö-, vesijohto-, sadevesija viemäriverkostoihin. Lasirakenteet, ikkunapenkin korkeus, turvalasit, myös siinä tapauksessa, että turvalasi rikkoutuu ylemmässä kerroksessa ja on vaarassa haavoittaa alemmasssa kerroksessa olevaa. INVA-WC WC PYYKINPESU PI-HUOLTO PUKUH. Rakennus varustetaan koneellisella ilmanvaihdolla
Liitto on myöntänyt vuoden 2022 pelastustekopalkinnon Jesse Korhoselle Mikkelistä tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta pelastaessaan hukkumisvaarassa olleen henkilön Nilsiässä. Vuoden 2022 kouluttajan palkinnon sai Sami Haapamäki Kuopiosta tunnustuksena ansiokkaasta ja aktiivisesta toiminnasta kouluttajana. 22 palokuntalainen PK113 Vuoden Pelastusteko -palkinto on tunnustus merkittävästä pelastusteosta, pelastusalan tunnetuksi tekemisestä tai myönteisen julkisuuden lisäämisestä pelastusalalla. Liiton nuorisotyötoimikunta on myöntänyt vuoden 2022 palokuntanuorisotyöläisen palkinnon Reijo Kiimalaiselle Lapinlahdelta tunnustuksena pitkäaikaisesta aktiivisesta toiminnasta palokuntanuorisotyössä.. Vasemmalta: Kunniamaininta: hätäkeskuspäivystäjä Hanna Valppu (Leppävirta), Vuoden Pelastusteko: Jesse Korhonen (Mikkeli), Vuoden nuorisotyöläinen: Reijo Kiimalainen (Lapinlahti), Vuoden kouluttaja: Sami Haapamäki (Kuopio) Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto: Vuoden pelastusteko-palkinto Jesse Korhoselle Lisäksi Liitto on myöntänyt kunniamaininnan Hanna Valpulle Leppävirralta tunnustuksena esimerkillisestä toiminnasta hätäkeskuspäivystäjänä. Palkinto voidaan myöntää myös korkeatasoisesta ja merkittävästä kehitystyöstä tai innovatiivisesta toiminnasta pelastusalalla
Palopäällystöpäivät järjestetään 21. Ohjelmaan voi tutustua ja tapahtumaan ilmoittautua osoitteessa sppl.fi/kalenteri/palopaallystopaivat-2023/ MIKSI OULUUN, ARI?. – Ensimmäisenä päivänä pureudumme varautumiseen, seuraavat kaksi päivää on omistettu pelastustoimintaan liittyville aiheille. Tarjoamme ajankohtaisia puheenvuoroja ja mielenkiintoisia keskusteluja kompaktissa paketissa. Torstaina luodaan katsaus pelastusalan kansainvälistymiseen, tarkastellaan rakennuspalojen sammuttamista tekniikan, taktiikan, työturvallisuuden ja kokonaisvahinkojen kannalta. Tapahtuman jo perinteeksi muodostunut kolmipäiväisyys toimii Ari Keijosen mukaan hyvin. Keijonen on vakuuttunut Palopäällystöpäivien asemasta pelastusalan ykköstapahtumana. tuttuun tapaan varautumisen seminaarilla, jonka teemana on pelastustoimi sodassa. Ohjelmaan on jätetty aikaa myös päivän polttaville aiheille sekä keskusteluille alan tärkeiden kumppaneiden kanssa. Tapahtuman kattaus on erinomaisen laadukas, joten Ouluun kannattaa tulla. Ohjelma käynnistyy tiistaina 21.3. – Palopäällystöliitto järjestää vuosittaiset Palopäällystyöpäivät eri puolilla maata. Päivän keskusteluissa tarkastellaan asiantuntijoiden johdolla laaja-alaisesti pelastustoimen roolia nopeasti muuttuneessa toimintaympäristössä. Nyt on Oulun vuoro. – 23.3.2023 Oulun kaupunginteatterin tiloissa. – Yli kaksisataa alan toimijaa ja viitisenkymmentä näytteilleasettajaa on mielestäni hyvä saavutus, mutta tärkeintä ei ole määrä, vaan laatu. 23 – Oulu on tolokun paikka, vastaa Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen hymyssä suin ja vakavoituu. Keskiviikkona pohditaan hyvinvointialueiden käynO UL U 21.3.–23.3.2 02 3 PA LO PÄÄ LLYSTÖPÄ IVÄ T 23 20 nistymistä ja resurssien turvaamista juuri eduskuntavaalien alla, keskustellaan ensihoidon ja ensivasteen tulevaisuudesta sekä pohditaan työyhteisön selviämistä kriiseistä
Aikaisemmin Heinikoski on työskennellyt pelastajana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella, josta siirtyi opiskelun kautta töihin Suomen Palopäällystöliittoon vuonna 2018. Lisäksi säätiö tukee ja edistää nuorten Markku H Aarnion säätiö sr:n TOIMITUSJOHTAJAKSI VILI HEINIKOSKI Kuva: Ossi Pietiläinen vapaaehtoista pelastusalan toimintaa, omatoimista varautumista ja väestönsuojelua edellä mainitulla alueella sekä tukee nuorten valmistautumista kansainvälisiin pelastustehtäviin. Markku H Aarnion säätiön tarkoituksena on edistää Uudenmaan Pelastusliiton, Helsingin Pelastusliiton, Hämeen Pelastusliiton ja Kaakkois-Suomen Pelastusalanliiton alueella sekä Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbundin osalta edellä mainittujen liittojen alueella vakituisesti asuvien nuorten pelastusalaan liittyviä taitoja, tietoja, koulutusta, kilpailuja leiritoimintaa sekä onnettomuuksien ehkäisymyönteistä kasvatusta ja nuorten syrjäytymisen estämistä. Lisää Markku H Aarnion säätiö sr:n toiminnasta voit lukea säätiön verkkosivuilta: markkuhaarnionsaatio.fi Lisätiedot: toimitusjohtaja Vili Heinikoski, Markku H Aarnion säätiö sr, 0504001713. Markku H Aarnion säätiön hallitus on nimittänyt säätiön uudeksi toimitusjohtajaksi Vili Heinikosken. – Olen itse tullut pelastusalalle nuorisotoiminnan kautta, ja Markku H Aarnion säätiön toimitusjohtajana odotankin pääseväni edistämään esimerkiksi palokuntanuorisotyön tulevaisuudennäkymiä, Heinikoski kommentoi. Lisäksi Heinikoski on nimetty säätiön hallituksen jäseneksi. Heinikoski on aloittanut uudessa tehtävässään 18.1.2023. 24 palokuntalainen PK113 Muun muassa nuorille suunnattua pelastusalan koulutusta sekä kilpailuja leiritoimintaa edistävän säätiön uusi toimitusjohtaja on aloittanut tehtävässään tammikuussa. Markku H Aarnion säätiön entinen toimitusjohtaja Petri Seppänen jatkaa säätiössä asiantuntijaroolissa, mutta keskittyy jatkossa pääasiassa omiin muihin töihinsä. Ensiaskeleensa pelastusalalla Heinikoski on ottanut jo vuonna 2007 tullessaan mukaan Espoon VPK:n nuorisotoimintaan. Säätiön toimitusjohtajan tehtävän ohella Heinikoski toimii turvallisuusasiantuntijana Suomen Palopäällystöliitossa
Kuvaaja: Studio Lindell. www.qmg.fi Yhteyshenkilöt: Pekka Pöykkö, toimitusjohtaja, QMG Partners Oy, pekka.poykko@qmg.fi, 050 432 4822 Joona Timonen, toimitusjohtaja, KT Paloturvapalvelut Oy, joona.timonen@paloturvapalvelut.fi, 010 274 2181 QMG osti KT Paloturvapalvelut Kiinteistöjen paloturvallisuudessa on korjausvelkaa, vahvistavat Pekka Pöykkö (vas.), Pertti Kekkonen ja Joona Timonen. Yhtiön osaaminen ja asiakaspalvelu ovat laajasti tunnustettuja, ja se näkyy hyvissä kasvuluvuissa, QMG Partnersin toimitusjohtaja Pekka Pöykkö kertoo. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2021 noin 201 miljoonaa euroa ja sen henkilöstöön kuuluu yli 1200 alan ammattilaista. Joonan ja Pertin vahva joukkue täydentää hienosti QMG:ta ja QMG Partnersia ja tuo meille lisää palveluita paloturvallisuuden kunnossapitoon. 25 Talotekniikkakonserni QMG osti tammikuussa tuusulalaisen KT Paloturvapalvelut Oy:n, jonka toiminnan painopiste on ollut pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Sen lisäksi yhtiö on palvellut projektija sopimusasiakkaita valtakunnallisesti. KT Paloturvapalvelut tarkastaa, huoltaa ja uudistaa vuosittain satojen kiinteistöjen väestönsuojia. Yhtiön palveluksessa on 30 ammattilaista ja vuoden 2022 liikevaihto on noin 2,46 miljoonaa euroa. QMG:n pääomistaja on KLAR Partners. KT Paloturvapalvelut liittyy QMG Partners -verkostoon, jossa toimii 11 yritystä pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa. – Turvallisuuspalveluiden merkitys sekä ihmisten että rakennusten turvallisuudelle kasvaa. Viime vuonna yhtiö solmi puitesopimuksen Helsingin kaupungin noin 800 väestönsuojasta. Tarkastuksissa varmistamme väestönsuojan ilmanvaihtolaitteiden, ovien ja luukkujen toiminnan sekä rakenteiden teknisen kunnon, huollamme ylipaineventtiilit ja ylipainemittarin, teemme tiiveyskokeet, toimitamme uusia varusteita vanhentuneiden tilalle sekä annamme opastusta, Pertti Kekkonen toteaa. Yrittäjät Joona Timonen ja Pertti Kekkonen sekä koko henkilöstö jatkavat tehtävissään. – Kiinteistönomistajan tulee huolehtia, että kunnossapito tehdään säännöllisesti, ohjeet ja dokumentointi väestönsuojista ovat ajan tasalla sekä väestönsuojeluorganisaation vastuuhenkilöt on nimetty ja he ovat tietoisia tehtävistään ja väestönsuojansa huoltotarpeista. QMG-konserniin kuuluu yhteensä yli 35 yritystä, jotka tarjoavat talotekniikkaurakointia ja -projekteja sekä huoltoa ja palveluita. Timonen ja Kekkonen liittyvät myös QMG:n emoyhtiön Nimlaksen osakasohjelmaan
Lukuun sisältyy myös kiireettömien ensihoitotehtävien yhteydessä tehtävät turvallisuuskatselmukset, joita ensihoitajat tekivät vuoden aikana 340 ikäihmisen kotiin. Tavoitteena oli 1 500 palautetta itsearviointia. Edellisiin vuosiin verrattuna postin palauttamien kirjeiden määrä oli poikkeuksellisen suuri, 180 kappaletta eli noin kymmenen prosenttia lähetetyistä kirjeistä palautui takaisin pelastuslaitokselle. Vuoden 2022 tehtiin suunnittelemattomia tarkastuksia yhteensä 1 392 kappaletta, tavoitteen ollessa 1 000 kappaletta. Asuinrakennuksien paloturvallisuuden itsearvioinnin palautti 1 445 kiinteistön omistajaa tai haltijaa. Yritysja laitoskohteiden valvonnassa ei saavutettu määrällistä 450 kohteen tavoitetta, sillä valvottuja kohteita vuoden aikana oli yhteensä 358. Lisätiedot: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, vs. Lisäksi korona hidasti tarkastuksia vuoden 2022 alkupuolella. 013-330 9106 www.siunsote.fi. riskienhallintapäällikkö Janne Halonen, puh. Tavoitteen alittamista selittävät työntekijäpula ja rekrytointihaasteet. Kohteet, joista kirjeet palautuivat olivat asumattomia. Pitkäaikaiset poissaolot ovat aiheuttaneet yli kahden vuoden henkilötyövajeen valvontatoimintaan. 26 palokuntalainen PK113 Pohjois-Karjalan hyvinvointialue palotarkastuksista: Itsearviointilomakkeiden määrä yllätti Pohjois-Karjalan pelastuslaitos teki palotarkastuksia ja valvontaa yhteensä 2 817 kohteeseen vuoden 2022 aikana. Muiden tarkastusten osalta (suunnittelemattomat tarkastukset) määrälliseen tavoitteeseen päästiin ja tavoitteet jopa ylitettiin. Muut tarkastukset koostuvat pääosin maakunnan asukkaiden ja yritysten ja yhteisöjen tilaamista valvontakäynneistä
Myös palokatkoliiketoiminnassa Jyväskylän alue eteni vahvasti sekä uudisettä korjausrakentamisen puolella. Yhtiön rooli terveydenhuollon ja teollisuuden säteilyturvallisuuden yhteistyökumppanina vahvistuu. Toimitusjohtaja Janne Rahusen mukaan kasvun moottori on suunnitelmallisessa tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. – Nykyiset tilamme Ylämyllyllä ovat jääneet auttamatta pieniksi. Kata Safetylle valmistuu kokonaan uusi toimitila Joensuun Papinkankaalle. Väestönsuojapalveluiden osuus kasvoi erityisen voimakkaasti Jyväskylän alueella. 27 Säteilyja paloturvallisuusalan sekä väestönsuojelun asiantuntijayritys Kata Safety Oy:n liikevaihto kohosi yli 840 000 euroon vuonna 2022. Kaupungin vuokratontille nousee 350 neliön rakennus, johon sijoittuvat nykyaikaiset säteilynkäyttötilat, nykyaikaiset tuotekehitystilat sekä modernit toimistoja logistiikkatilat. Joensuun yksiköllä on ollut vetovastuu laajasta KATA-säteilymittareiden tuotekehitysprojektista, jossa digitalisaation hyödyntäminen on ollut käytettävyyden ytimessä. Vuoden 2023 alussa olemme käynnistäneet myös uusia rekrytointeja. Yrityksen toimipisteet sijaitsevat Joensuussa ja Jyväskylässä. Kasvua edellisvuoteen nähden oli noin 57 prosenttia. Kasvua oli kaikilla yhtiön liiketoiminta-alueilla. Lisätiedot: Kata Safety Oy Janne Rahunen toimitusjohtaja 045 196 4006 janne@kata.fi. Investointi tuotekehitykseen on Joensuulainen Kata Safety Oy kasvu-uralla noin 350 000 euroa
Miten paljon on infraa käytössä, mikä toimii ja mikä ei. Gröndahl pitää alueellista riskiarviota hyvänä pohjana varautumisen perustaksi, mutta varautumisen taso ja toimenpiteet ovatkin iso kysymys. – Kannattaa aina aloittaa helpoimmasta ja yleisimmästä uhkaskenaariosta ja edetä sitten resurssien ja järkevyyden mukaisesti vaikeampiin ja haastavampiin tilanteisiin. – Palokuntien tulee tehdä hankalia kysymyksiä ja niihin tulee etsiä ratkaisuja yhdessä. Henkilökohtainen varautuminen kuntoon Erittäin tärkeä osa varautumista on yksilön oma, henkilökohtaisen elämän varautuminen. Sitä ennen on kuitenkin pitänyt ratkaista, mitä sähköistetään ja halutaan toimivaksi ulkopuolisella virran syötöllä. Siksi on tärkeää, että varautumisessakin käydään laitoksen kanssa avointa keskustelua. Asettavatko viranomaiset jotain rajoituksia, onko meillä koko henkilöstö käytössä, mitkä järjestelmät toimivat jne. On järkevää tehdä valmisteluja ja olla valmiina, kun jotain sattuu. Sillä varmistetaan heidän resurssiensa käytettävyys.Gröndahlin mielestä on lohduttavaa se tosiasia, että mikä tahansa varautumistoimenpide auttaa lähes kaikissa tilanteissa jollain tavalla. Mikäli tilannetta vielä rasittaa jokin ennakkovarautumista vaatinut asia, esimerkiksi sähkön, lämmön, tietoliikenteen tai vesijohtoveden puuttuminen, käy tilanne entistä hankalammaksi. Yhdessä suunnittelemalla ja tekemällä saadaan paras tulos aikaan Pelastuslaitosten suhtautuminen sopimuspalokuntiensa varautumiseen vaihtelee maassamme paljon. – Pelastuslaitoksen kannalta on elintärkeää, että sopimuskumppani ja sen henkilöstö on sitoutunut ja valmis toimimaan vaativimmissakin haastavissa olosuhteissa. Siksi 72 tuntia -varautumissuosituksen vähimmäistaso kannattaa hoitaa kotona kuntoon. – Vain silloin on kriisitilanteessa mahdollisuuksia saada henkilöstöä hoitamaan eteen tulevia tehtäviä täysipainoisesti. Parin tunnin katko ei aiheuta suuria ongelmia kotona tai paloasemalla. Gröndahlin resepti sähkökatkotilanteeseen on yksinkertainen. Erityisesti pitkäkestoiset tilanteet ovat haaste niin pelastuslaitoksille, sopimuspalokunnille ja palokuntien toimijoille. 28 palokuntalainen PK113 Nykyisessä turvallisuustilanteessa palokuntien tulee jo ennakkoon suunnitella varautumistoimenpiteet poikkeuksellisia tilanteita varten. Pidemmässä sähkökatkotilanteessa alkaa kiinteistö jäähtyä ja kaikki sähköä vaativat toiminnot putoavat pois päältä. – Helpointa on asennuttaa paloaseman seinään 1/0/2-vaihtokytkin ja voimavirtapistorasia, jonka kautta voidaan syöttää aggregaatilla virtaa paloasemalle. Palokuntien ennakkovarautumisen ohella myös palokunnan jäsenistön henkilökohtainen varautuminen on tärkeää. – Helpointa on aloittaa yleisimmästä häiriötilanteesta eli sähkökatkoista. Yksilöiden varautuminen pitää huolehtia kuntoon. Myös kotona kannattaa harkita ulkopuolisen virransyöttövalmiuden asentamista kiinteistöön. Olemmeko hoitaneet perusvarautumisen, vesi, ruoka, juoma, lääkkeet, sähkö, lämmitys, polttoaine, varaosat ja huollon kuntoon. Gröndahl kannustaa palokuntia keskustelemaan pelastuslaitoksen yhteyshenkilöiden kanssa, mihin kannattaisi varautua. SPEKin asiantuntijaja kehittämispalvelujen johtaja Mika Gröndahlin mukaan on ensimmäiseksi tehtävä itselleen selväksi mihin varaudutaan – niin palokunnassa kuin kotona. Sopimus tietysti määrittää minimitason ja toivottavasti myös varautumisesta aiheutuvien kustannusten jaon. Pimeään, kylmenevään asuntoon lasten ja muun perheen jättäminen on erityisen vaikeaa. Mika Gröndahl kehottaakin palokuntia kannustamaan ja tukemaan jäseniään laittamaan oman henkilökohtaisen elämän varautuminen kuntoon. Mika Gröndahl, johtaja, asiantuntijaja kehittämispalvelut, SPEK: Varautumisen aika on nyt!. – On erittäin vaikeaa lähteä tekemään työtä kodin ulkopuolelle, jollei kotona ole asiat mietittynä ja varautuminen kunnossa
– Asettaako lähiyhteisö painetta toimintaamme kohtaan, entä paloasemaa, jossa loistaa valot ja muilla ei. – Venäjän oikeudeton hyökkäyssota on opettanut meille, että palokuntien tehtävät voivat muuttua merkittävästi. Ukrainassa pelastusjoukot hoitavat myös räjähteiden ja ansojen etsimistä ja raivausta. 29 Ääritilanteet huomioon Mika Gröndahl painottaa myös äärimmäisten tilanteiden huomioimista. Äärimmäisiin poikkeusoloihin varautuminen pitää ottaa Gröndahlin mukaan huomioon myös koulutuksessa. Sopimuspalokunnasta, joka ei pysty toimimaan varautumisen puutteiden vuoksi, ei ole juuri hyötyä, jos pilliin puhalletaan, päättää Mika Gröndahl.. Sota tai sodan kaltaiset tilanteet ovat sellaisia, joita emme pysty helposti hahmottamaan, saati sitten niihin varautumaan. jne.. Tätäkin skenaariota on hyvä tarkastella kiihkottomasti ja realistisesti. Onko rauhan aika vai sota ovella. – Jos palokuntasopimuksessa sanotaan jotain varautumisesta, siinä tulee näkyä myös, miten kustannukset jaetaan ja kuka vastaa mistäkin. – Tilanteen, jotka menevät poikkeusolojen toteamisen kategorioihin 1 ja 2, luovat aivan uuden maailman varautumisen saralle. Missä väistötiloissa toimimme jne. Ne sisältävät muun muassa rauniopelastamista, räjähteiden tunnistamista ja oman turvallisuuden varmistamista. Henkiseen kriisinkestävyyteen Mika Gröndahl kehottaa kiinnittämään huomiota varautumisessa. Taloudelliset asiat pitää hänen mukaansa ratkaista yhdessä
30 palokuntalainen PK113 Suomeen varastoidaan EU:n yhteistä PELASTUSJA LÄÄKINTÄMATERIAALIA hankkeen arvo 242 miljoonaa euroa Kuva Kuvapankki Freepik
Haluan onnitella Suomea siitä, että se on ensimmäinen jäsenmaa, joka kehittää strategista CBRN-varastoa rescEU:n puitteissa, sanoo EU:n kriisinhallintakomissaari Janez Lenar?i?. – Hankkeessa muodostetaan tämän vuoden aikana hälytysja logistiset prosessit, joiden pohjalta hankittua materiaalia voidaan lähettää apua tarvitsevalle. 12 TUNNIN HÄLYTYSVALMIUS Varastoitu materiaali on pystyttävä lähettämään suuronnettomuustai kriisialueelle 12 tunnissa avustustarjouksen hyväksymisestä. Hanke kestää vuoden 2026 syksyyn asti. Sen arvo on 242 miljoonaa euroa. – Suomeen perustettavat varastot parantavat Euroopan unionin strategista varautumista ja valmiutta vastata erityyppisiin uhkiin erityisesti Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueella. 31 Euroopan komissio rahoittaa rescEU:n puitteissa EU:n ensimmäistä kemiallisia, biologisia, radiologisia ja ydinuhkia (chemical, biological, radiological, nuclear; CBRN) varten Suomeen perustettavaa strategista varastoa, joka sisältää henkilönsuojaimia, mittauslaitteita, lääkkeitä ja vasta-aineita. Pelastusja lääkintämateriaali on tarkoitettu niin ensitoimijoiden kuin siviiliväestön suojaksi. Tässä työssä on mukana laaja poikkihallinnollinen verkosto, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka toteaa. Yhteinen varautuminen on muuttuneessa turvallisuusympäristössä entistäkin tärkeämpää, sisäministeri Krista Mikkonen sanoo. Siksi rescEU:n CBRN-varastot tarjoavat EU:lle merkittävän turvallisuuspuskurin, joka mahdollistaa nopean ja koordinoidun toiminnan EU-tasolla. – Varastot on tarkoitettu koko EU:n laajuiseen käyttöön, mutta ne parantavat myös Suomen kansallista varautumista. – Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota on vahvistanut, että EU:n on tehostettava varautumista CBRN-uhkiin. – Suomi nousee hankkeen myötä merkittäväksi toimijaksi Euroopan turvallisuuden lisäämisessä. Samalla hanke vahvistaa omaa kansallista valmiuttamme, sanoo sisäministeri Mikkonen. Useat CBRN-tilanteissa käytettävät lääkkeet ja vasta-aineet ovat harvinaisia ja niihin joudutaan myös turvautumaan äärimmäisen harvoin. – Materiaali rakentuu useasta moduuleista, jotka kukin sisältävät tarvittavan materiaalin 100 ensitoimijalle CBRN-tilanteisiin ympärivuorokautisesti 14 päivän ajaksi. HARVINAISIA LÄÄKEAINEITA Sosiaalija terveyssektorilla on hankkeessa merkittävä rooli, koska kyseessä on myös lääkintämateriaalien varasto. Sisäministeriö toteuttaa hankkeen yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Huoltovarmuuskeskuksen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa. Suomessa on jo ennestäänkin toimiva lääkkeiden velvoitevarastointijärjestelmä, jonka ansiosta olemme pystyneet turvaamaan lääkkeiden saatavuuden muita EU-maita paremmin myös koronapandemian aikana, osastopäällikkö Taneli Puumalainen sosiaalija terveysministeriöstä toteaa. Ensimmäisten erien on suunniteltu olevan hälytysvalmiudessa vuonna 2024. ??. Hanke on mittakaavaltaan erittäin merkittävä ja ensimmäinen laatuaan
SÄTEILYMITTAREITA NIIN ONNETTOMUUKSIIN KUIN YLEISÖTAPAHTUMIIN Säteilyturvakeskuksen (STUK) tehtävä hankkeessa on ennen kaikkea tukea Huoltovarmuuskeskusta säteilyn mittalaitteiden hankinnassa ja ylläpidossa. – Tässä ollaan hankkimassa laitteita, joita voidaan käyttää niin suurten säteilyonnettomuustilanteiden hoitamiseen kuin esimerkiksi isojen yleisötapahtumien turvajärjestelyissä. 029 524 7299, toni.relander@thl.fi Säteilyturvakeskus Mediapalvelu, p. Sosiaalija terveysministeriö Osastopäällikkö Taneli Puumalainen, p. AINUTLAATUINEN MAHDOLLISUUS EDISTÄÄ YHTEISVARASTOINTIA Huoltovarmuuskeskus (HVK) vastaa hankkeessa määriteltyjen henkilösuojainten, mittauskaluston ja tukivälineistön hankinnasta sekä niiden varastoinnista, ylläpidosta ja kierrätyksestä hankkeen ajan. Se on EU:n kokonaan rahoittama. Mekanismin tavoitteena on vahvistaa EU-maiden ja kahdeksan muun osallistujavaltion välistä pelastuspalveluyhteistyötä katastrofien ennaltaehkäisyn, niihin varautumisen ja niihin reagoimisen parantamiseksi. – THL:llä on vankka ja tuore kokemus lääkevalmisteiden hankinnoista ja kansallisesta varautumisesta, mikä antaa hyvät valmiudet varautua Euroopan laajuisestikin, Lääketukkukaupan johtaja Toni Relander Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta vakuuttaa. Se myös tiivistää yhteistyötä Euroopan komission, muiden jäsenmaiden ja Suomen konsortion kanssa, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen sanoo. Tuleva työ antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden edistää valmiutta, varautumista ja yhteisvarastointia. 029 505 1114, mari.makinen@ nesa.fi. Yksittäisen maan mittauskapasiteetti ja asiantuntijaresurssit evät riitä laajamittaisessa säteilyonnettomuudessa, joten tämä hanke tervetullut lisä Euroopan varautumiseen säteilytilanteita varten, johtaja Karim Peltonen STUKista sanoo. 0295 163 280, taneli.puumalainen@gov.fi. +358 50 304 8522, mikko.jalo@gov.fi (sisäministerin haastattelupyynnöt) Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, kimmo. Kun jonkun Euroopan tai muun maan valmiudet eivät hätätilanteessa riitä, se voi pyytää mekanismin kautta apua EU:n hätäavun koordinointikeskukselta (ERCC), joka voi helpottaa hätätilannevalmiuksien ja -ryhmien käyttöönottoa mekanismin puitteissa. Jotta katastrofien yhteydessä voidaan taata tehokkaat avustustoimet vuonna 2019 perustettiin rescEU, jolla parannettiin EU:n pelastuspalvelumekanismia tuomaan lisäsuojaa kansalaisten suojelemiseksi katastrofeilta ja uusien riskien hallitsemiseksi. kohvakka@gov.fi, p. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lääketukkukaupan johtaja Toni Relander, p. 32 palokuntalainen PK113 VASTA-AINEVARAUTUMINEN YLI RAJOJEN THL vastaa kemiallisten, biologisten, säteilyja ydinuhkien (CBRN) vasta-aineiden varastointihankkeesta. 0295 488 400. EU:LLA ON KÄYTÖSSÄÄN YHTEISIÄ MATERIAALIVARASTOJA JA KANSALLISIA AVUSTUSPOOLEJA Euroopan komissio perusti lokakuussa 2001 EU:n pelastuspalvelumekanismin. 010 850 4761 Huoltovarmuuskeskus Haastattelupyynnöt viestintäasiaantuntija Mari Mäkinen, p. . – HVK tuo kokonaisuuteen merkittävää kokemusta hankinnoista ja varastoinnista sekä logistiikkajärjestelyistä. Tuotteet on tarkoitettu ensihoidon ja siviiliväestön käyttöön. Lisätietoja: Sisäministeriö Mikko Jalo, ministeri Mikkosen erityisavustaja, puh
ILMOITUSPOHJISTA sivustolla on ilmiselviä puutteita ainakin alan henkilöstön näkövinkkelistä. Hyvä yritys, mutta vaatii kehittämistä, sanoo pitkään nettisivuja selaillut Lämpökameramies. • Tulentekoilmoitus • Ilmoitus ilmeisestä palonvaarasta tai muusta onnettomuusriskistä • Ilmoitus pelastusalan henkilön väärinpukeutumisesta • Ilmoitus ilmoitusvelvollisuuden käyttämättäjättämisestä • Ilmoitus ylipitkän puheen pitämisestä alan seminaarissa • Ilmoitus tilapäismajoituksesta • Ilmoitus tehosteiden käytöstä • Ilmoitus väärän musiikin soittamisesta palokuntatapahtumassa • Ilmoitus tuliesityksestä • Ilmoitus vääristä termeistä koskien pelastusalan henkilöstön nimikkeitä • Ilmoitus ilotulitteiden yksityisestä käytöstä • Ilmoitus ”vapaapalokunta”-termin käytöstä • Paloilmoitus Lisää ilmoituspohjia pelastustoimi.fi-palveluun! LÄMPÖKAMERAMIES kolumni ILMOITUKSET pelastustoimi.fi-palvelun ylläpitäjän tulee lähettää edelleen asianomaisille, tutuille ja tuntemattomille henkilöille tai tahoille.. No joo. Mukana ovat myös jo sivustolta löytyvät pohjat. 33 kolumni LÄMPÖKAMERAMIES TUTUSTUI tässä eräänä iltana pelastustoimi.fi –nettisivuihin. TÄSSÄ LÄMPÖKAMERAMIEHEN ESITYS myös pelastusalan henkilöstöä palveleviksi ilmoituspohjiksi. Yleisiä tietoja alasta löytyy hyvin, mutta kyllä pelastuslaitosten omat sivut olivat bueno. Näistä alan sivuilta kansalaisen pitäisi löytää kaikki tarvitsemansa tiedot pelastustoimesta ja -laitoksista maan ja taivaan väliltä
34 palokuntalainen PK113
Hyvin tuntui olevan hallussa. Ihmisen kämmenselkä tuntee toisen ihmisen hengityksen. LINGOTTUA JAAKKO LINKO ihan liikaa tietokoneella työpäivänsä aikana istuva teollisuuspalopäällikkö. Tietokoneet tai tekoäly voivat kelvata toki työkaluksi, mutta ihmisen käsiä ei noin vain korvata. Hädässä ihminen tarvitsee ihmistä. Hän kasvaa ihan toisenlaiseksi digi-ihmiseksi kuin minä, eikä varmasti tule saamaan laillani päänsärkyä, kun tulevaisuuden töissä pitäisi hallita lukuisia erilaisia tietojärjestelmiä. Mutta hyödyllistenkin vempainten ääreltä on terveellistä vääntäytyä välillä paloasemalle puuhailemaan letkujen ja suihkuputkien kanssa, harrastamaan liikuntaa, käyttämään työkaluja tai harjoittelemaan elvyttämistä – silläkin uhalla, että siinä tulee hiki. Aloin mielessäni muistelemaan jälleen omaa lapsuuttani palokuntanuorena. 35 kolumni PALOKUNTANUORTEN kanssa kerrattiin hätänumeroon soittamista. Tai jos hengitys ei tunnukaan, nuo samat ihmisen kädet alkavat painella toisen ihmisen rintakehää pitääkseen verenkiertoa yllä. Omilla pienillä, pikkuhiljaa vahvistuvilla käsillään. TEKNOLOGIAA VOITAISIIN varmasti hyödyntää nykyistä paremmin pelastusalalla. Se tuntui järisyttävältä muutokselta, hienolta, modernilta ja kansainväliseltä meiningiltä. Ihmisen kädet tarttuvat tajuttomaksi menneeseen toiseen ihmiseen. HÄTÄNUMERON lisäksi noista ajoista on muuttunut paljon. Voi olla, ettei riittävän paljon ole etsitty vaihtoehtoja tulipalojen sammuttamisen kehittämiselle tietokoneiden avulla, Taantumuksellisuuden toivo jotta hommasta saataisiin näyttöruutujen tuijottamisen äärellä lihaksensa surkastuttaneelle nykyihmiselle mukavampaa ja kevyempää. Tämä järkyttävä taantumuksellisuus antaa minulle toivon siitä, että kasvavat pienet ihmiset pysyvät järjissään ja oppivat auttamaan toista ihmistä. Muistan hyvin, kun vuonna 1993 teippailtiin paloautoihin ja lankapuhelimiin uusia tarroja 000-merkintöjen päälle. MEILLÄ KOTONA asuva palokuntanuori istuu enimmäkseen pelikoneensa ääressä tai näpertää kännykällään ikätoveriensa tavoin. MIELESTÄNI pelastusalan taantumuksellisuus edustaa tervettä järkeä bittimaailman keskellä. Olipa joku joutunut itse soittamaankin. Siitäkin huolimatta, että palokuntia haukutaan usein taantumuksellisiksi kehityksen jarruiksi, on viimeisten vuosikymmenten varrella sopeuduttu valtaviin digitaalisen ja teknologisen kehityksen mukanaan tuomiin muutoksiin. Eipä ollut silloin yleinen hätänumerokaan 112. Sammutusrobottien ja ilman letkuja bittiavaruudessa tapahtuvan vedensiirron perään huudellaan tulevaisuusseminaareissa, mutta samalla on karissut pois yksinkertaisten perusasioiden, kädentaitojen tai fyysisen kunnon arvostaminen. OLEN VARSIN ONNELLINEN siitä, että palokuntanuorisolle opetetaan edelleen samoja juttuja ja kannetaan ihan yhtä painavia letkuja kuin muutama vuosikymmen sitten
Asiasta tiedotetaan maaliskuun loppupuolella. Koska sovellus ei sisällä luokitettua aineistoa, kuka tahansa voi hankkia sen. 36 palokuntalainen PK113 P3-käsikirja on ollut käytössä pelastustoimessa vuodesta 2007. Se tarjoaa nopeasti ajan tasalla olevaa, onnettomuustyyppeihin liittyvää erityistietoa ja selkiyttää johtamisprosessia. Käsikirja tarjoaa työkaluja myös tilannekeskuksille tehokkaan ja laadukkaan pelastustoiminnan johtamisen tukemiseen. Koulutuskiertue järjestetään huhti-toukokuussa. Maksuton PTJ-käsikirjasovellus on valmis toimitettavaksi huhtikuun alussa. Käsikirjaa on pilotoitu myös kymmenen pelastuslaitoksen alueen sopimuspalokunnissa. PTJ-käsikirjasovellus valmis Sähköinen apuväline johtamista tukemaan. Nyt sille on kehitetty uudenlainen seuraaja, joka palvelee johtamistehtävissä eri tasoilla olevia henkilöitä ja tilannekeskuksia. Sähköisessä muodossa oleva käsikirja toimii päätöksenteon tukena. Viime vuonna alkaneen pilotoinnin tavoitteena oli saada selville kehittämistarpeita käsikirjan käytettävyydestä ja sisällöstä laaja-alaisesti, jotta lopullinen sovellus olisi mahdollisimman laadukas ja helppokäyttöinen. PTJ-käsikirjan pilottiin on syksyn ja talven aikana osallistunut noin 180 henkilöä eri johtamistasoilta ja tilannekeskuksista. Pelastustoiminnan johtamisen käsikirja on sähköiselle alustalle luotu työkalu, joka on käytettävissä tietokoneella, tabletilla ja kännykällä
37 Pelastustoiminnan johtamisen käsikirja PTJ-käsikirja on Palosuojelurahaston rahoittama hanke, jonka tarkoituksena on ollut tuottaa päivystävälle päällikölle, päivystävälle palomestarille ja ryhmänjohtajalle sekä johtoja tilannekeskushenkilöstölle eri onnettomuustyypeissä pelastustoimintaan liittyvä käsikirja. Hankkeen keskeisiä tavoitteita on ollut yhtenäistää ja parantaa pelastustoiminnan johtamisen sekä onnettomuustilanteiden suorittamisen laatua koko valtakunnassa. Lisätietoja: Matti Honkanen, yliopettaja PTJ-käsikirjan projektipäällikkö matti.honkanen@pelastusopisto.fi
Kurssi toteutetaan kahtena viikonloppuna, joista toinen etäopetuksena sekä viikon mittaisena Pelastusopistolla tapahtuvana opetuksena. KURSSILAISILLA VANKKA PALOKUNTATAUSTA Hurulan mukaan on mielenkiintoista, että opiskelijat tulevat erilaisista toimintaympäristöistä. Opiskelijoiden keski-ikä on 35-40 vuotta, joten heillä on jo kokemusta ja näkemystä palokuntatoiminnasta. Teksti ja kuva Pekka Koivunen. KOULUKSEN KESTO KAKSI VIIKONLOPPUA JA VIIKKO PELASTUSOPISTOLLA Sopimuspalokunnan päällikkökurssin johtajana on toiminut jo 10 vuoden ajan yliopettaja Matti Hurula. Sopimuspalokunnan päällikkökurssin sisältö on monipuolinen. Pääosa kurssille hakeutuvista tulee perinteisestä VPK-Suomesta eli Joensuu – Vaasa –linjan eteläpuolelta. Toimintatavat ja käytännöt vaihtelevat paljon niin palokunnissa kuin pelastuslaitoksissakin. Pätevyysvaatimuksena kurssille on yksiköntai ryhmänjohtajakurssin suorittaminen. Riskienhallinta, turvallisuusjohtaminen, pelastushallinto, henkilöstöjohtaminen, järjestötoiminta, turvallisuusviestintä, tiedottaminen, rakenteellinen palonehkäisy ja pelastustoiminnan johtaminen kuuluvat kurssin sisältöön. – Perinteisesti viikonloppukoulutus on järjestetty alueellisena, mutta koronaepidemian aikana järjestäminen muuttui siten, että toinen, tai jopa molemmat viikonloput pidettiin etäopetuksena. – Meillä opistolla on erinomaiset puitteet kurssin järjestämiseen. Ne me pyrimme ottamaan huomioon opintosisältöä kehitettäessä. 16-21 sekä lauantaina ja sunnuntaina klo 8-16. – Oppimismotivaatiosta ei todellakaan ole pulaa, päättää kurssinjohtaja Matti Hurula. Myös sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi tai vähintään alipäällystötutkinto oikeuttavat palokunnan päällikkyyteen. Kurssilaisilta saadun palautteen mukaan kurssin sisältöä pidetään nykyisellään kattavana. Opettajia kurssilla on eri opintoaiheissa kaikkiaan 10-15. Lähiopetusta on kahtena viikonloppuna: perjantaina klo. Tänä vuonna kevään kurssin aloitus viikonloppu ja viikon jakso tapahtuvat Pelastusopistolla. – Rakentavia ehdotuksia tulee jokaiselta kurssilta. Sopimuspalokunnan päälliköllä on oltava suoritettuna sopimuspalokunnan päällikkökurssi. Oppilasaines on Hurulan mukaan erinomaista. 108 TUNNIN MONIPUOLINEN PAKETTI Kurssin laajuus on neljä opintopistettä, mikä tarkoitYliopettaja Matti Hurula päällikkökurssilaisista: MOTIVAATIOSTA EI OLE PULAA taa 108 tunnin opiskelua. Ryhmäytymisen kannalta Matti Hurula pitää lähiopetusta tarpeellisena ja etäopetus vähentää matkustamista. Suomessa on noin 500 vpk-muotoista sopimuspalokuntaa, joiden päälliköiden on täytettävä asetuksen mukainen kelpoisuusehto (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011). – Alustavasti on suunniteltu kurssin laajentamista yhdellä opintopisteellä, kertoo kurssijohtaja Hurula. – Yleensä osanottajamäärä on vaihdellut 16 ja 25 välillä riippuen hakijoiden määrästä. 38 palokuntalainen PK113 Pelastusopisto on jo vuosikymmeniä vastannut sopimuspalokuntien päälliköiden pätevöittämiskoulutuksesta. Kurssin järjestäminen on hakenut uutta muotoa ja etäopetus on tullut osaksi kurssia. – Tässä saa kyllä hyvän kuvan suomalaisista sopimuspalokunnista. Kursseja järjestetään vuosittain kaksi
Lisätietoja kurssista: Matti Hurula matti.hurula@pelastusopisto.fi Kurssinjohtaja Matti Hurula. 39 NÄIN SANOO ASETUS: 7 § Pelastustoimintaan osallistuvan sivutoimisen henkilöstön ja sopimuspalokunnan henkilöstön kelpoisuus Pelastuslain 57 §:n 2 momentissa tarkoitetulta sivutoimiselta henkilöltä ja sopimuspalokuntaan kuuluvalta henkilöltä vaaditaan, että: 1) sammutusja pelastustyöhön osallistuva on suorittanut vähintään Pelastusopiston vahvistaman opetussuunnitelman mukaisen sammutustyökurssin; 2) sammutusja pelastustyöhön osallistuva päällystö ja alipäällystö on suorittanut vähintään Pelastusopiston vahvistaman opetussuunnitelman mukaisen yksikönjohtajakurssin tai pelastusalan ammatillisen tutkinnon; 3) palokunnan päällikkö on suorittanut pelastuslain 55 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa vähintään sopimuspalokunnan päällikkökurssin, sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssin taikka tämän asetuksen 6 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun tutkinnon
40 palokuntalainen PK113 Pyöreän pöydän keskustelu: Häirinnän torjuminen pelastusalalla Kuva Maria Salo
Pelastusalan eri toimijat ovat keskeisessä roolissa konkreettisten toimenpiteiden jalkautuksessa. Palopäällystöliiton Ari Keijonen kertoi kaikissa liiton tilaisuuksissa käytössä olevista konkreettisista keinoista häirinnän kitkemiseksi ja siihen puutumiseksi: turvallisen tilan periaatteista ja kuiskauskanavasta, jonka kautta epäasiallisesta käytöksestä voi kertoa tilaisuuden vetäjälle ja yhteyshenkilölle. Lyhennelmä sisäministeriön tiedotteesta 8.2.2023 Sisäministeri Krista Mikkonen ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist keskustelivat helmikuussa sidosryhmien kanssa häirinnän torjumisesta sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä pelastusalalla. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat koko työyhteisön asioita ja koulutusta pitää järjestää kaikille ylimmästä johdosta sivutoimiseen henkilöstöön asti, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen valmiusasiantuntija Minna Kettunen sanoo. Kuva Maria Salo. Nämä pyöreän pöydän keskustelut ovat nostaneet esille eri aloilla tarvittavia toimia. . Monet puhujat korostivat rohkeutta puuttua ja nostaa yhteisössä esiin mahdollinen häirintä ja epäasiallinen käytös. Selkeät ohjeistukset ja toimintamallit ovat avainasemassa, sen lisäksi on huolehdittava siitä, että pelisäännöt ovat kaikille selvät. Yksittäisiin tapauksiin puuttumisen merkitys koko kulttuurin muuttamisessa on tärkeää ja systemaattinen toiminta on ainut tapa pysyvään muutokseen. Seksuaalisen häirinnän osalta olemme yhtä vahvoja kuin heikoin lenkkimme. Meillä tulisi olla nollatoleranssi kaikenlaista häirintää ja syrjintää kohtaan, ja siksi kannustan jatkamaan työtä seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist sanoo. Tavoitteena on muun massa vahvistaa johtajuutta ja osaamista tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasioissa, kehittää työoloja, palkkausta ja rekrytointia sekä edistää alan monimuotoisuutta ja kannustaa erilaisia ihmisiä hakeutumaan alalle. Tavoitteena syrjintäja häirintävapaa pelastusala Tilaisuudessa esiteltiin yhteenveto pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman etenemisestä. Sopimuspalokuntien kyselyissä on havaittu, että epäasiallinen kohtelu ja häirintä ovat yleisiä syitä toiminnan lopettamiselle. Halu tunnistaa häirintä ja epäasiallinen käytös, työntekijöiden aktiivinen kuuntelu ja ilmoituskynnyksen madaltaminen sekä nykytilan selvittäminen ovat avainasemassa muutoksen käynnistämisessä. . Koko pelastusalan muutoksen ja vetoja pitovoiman näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää, että alan kaikki eri toimijat puuttuvat määrätietoisesti epäasiallisen toiminnan kitkemiseen sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Pidän tärkeänä, että yhteiskunnallinen keskustelu seksuaalisesta häirinnästä jatkuu, jotta ongelmaan voidaan paremmin puuttua. Ministerien koolle kutsuman pyöreän pöydän keskustelun aiheena olivat pelastusalalla jo tehdyt ja suunnitteilla olevat toimenpiteet häirinnän torjumiseksi. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, ja työtä on jatkettava yhdessä käynnistämämme toimintaohjelman mukaisesti. . Suunnitelmassa esitetään yhteensä 38 toimenpidettä, joilla alan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta voidaan systemaattisesti kehittää. . Pelastusalan naisia edustanut Mira Leinonen korosti puheenvuorossaan järjestelmällisyyttä. Alalla on edelleen puutteellinen tietopohja häirinnän yleisyydestä ja tehdyt toimenpiteet ovat pistemäisiä. Tilaisuus oli jatkoa joulukuussa 2021 järjestetylle vastaavalle keskustelulle seksuaalisen häirinnän torjumisesta pelastusalalla. Häirintä ja muu epäasiallinen toiminta on ehdottoman väärin ja täysin vastoin pelastustoimen arvoja. On hienoa, että työ epäasiallisen toiminnan kitkemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi on edennyt pelastusalalla. On tärkeää, että kynnys kertoa häirinnän kokemisesta tai sen havaitsemisesta on mahdollisimman matala. 41 Tasa-arvoisempi pelastusala vaatii kaikilta toimijoilta rohkeutta ja aktiivisia toimia. Vielä emme ole siinä pisteessä, että ilmiöstä olisi päästy eroon, Leinonen sanoo. Keskusteluun osallistui muun muassa useita pelastusalan järjestöjen, hyvinvointialueiden, ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen edustajia. Systemaattisempi muutos vaatii jatkuvuutta ja seurantaa. Yhteenvedon mukaan yhdenvertaisuutta edistäviä toimia on pelastusalalla tehty, mutta työtä on vielä jatkettava. Myös hyvinvointialueiden rooli on tärkeä, sisäministeri Krista Mikkonen sanoo. Tärkeää on tunnistaa työyhteisön nykytila, eli konkreettiset kehityskohteet ja myös ne asiat, jotka ovat hyvin
Tai sitten ei.. 42 palokuntalainen PK113 mielipide Teksti Silvio Hjelt Bild Bildbank Freepik Joskus lain kaikkia seurauksia ei ole riittävästi pystytty lain valmisteluvaiheessa tunnistamaan. Parhaassa tapauksessa laki on selkeä, kaikki ymmärtävät ja useimmat haluavat sitä noudattaa.. Mielikuvitus toki saattaa puuttua, mutta hallinnollisen rutiinityön osalta tekoäly on jo osoittautunut lyömättömäksi. Mikä ei ole sähköisesti luettavissa ei ole oikeasti olemassa. Lopputuloksena onkin sitten varsin monimutkainen Suomen säädöskokoelma, johon on lakeja synnytetty, usein muokattu ja sitten muuttuneiden tarpeiden myötä kumottu, useimmiten korvaavien lakien voimaantulon myötä. Valtioneuvoston tahtotila määrää Eduskunta säätää lait hallituksen esityksen pohjalta. Tekoäly osaa paitsi kirjoittaa, myös lukea ja lukemaansa tulkita. Siinä välissä mahdollisesti vielä pykäliä sorvataan. Valtioneuvoston poliittinen tahto ohjaa yhteiskunnan kehitystä tuomalla lakiesityksiä eduskunnan päätettäviksi. Ajankohtaisseminaarissa vasteista: ”Siinä vaiheessa, kun tekoäly rupesi hälyttämään yksiköitä, niin meni huomattavasti parempaan suuntaan” Tekoäly lainsäätäjäksi Laki on säädetty jotakin tarvetta varten. Ja niitä lakeja sitten noudatetaan, kukin omalla tavallaan. Ja eduskunta päättää tai joissakin ääritapauksissa jättää päättämättä. Loput hoitaisi tekoäly. Siinä tekoäly olisi ylivoimainen työkalu Jos reunaehdot on oikein asetettu, tekoäly ei tee virheitä. Insinöörin silmin katsottuna valtakunnan lainsäädäntöprosessi kaipaa tekoälyn kättä. Pahimmassa tapauksessa laki ei ole sellainen. Jokseenkin kaikki olemassa oleva tietämys on hyödynnettävissä, kunhan se on saatettu sähköisesti luettavaan muotoon. Siinä ehkä vielä tarvitaan ihmiskäden hellää tuntumaa: syöttämään kellastuneita papereita skanneriin
Piilossa pitäminen taas ei ole demokraattisen yhteiskunnan arvojen mukaista. Iteraation kautta lopulliseen voittoon Kyseessä olisi iteraatiomainen toimintatapa, koska saattaa toki olla sellaisia tilanteita, että poliittisen tahtotilan yksiselitteinen ilmaiseminen laissa ei ole reunaehtojen puitteissa mahdollinen. Jos työstä ei makseta vastiketta työsuhdetta ei ole. Jos varsinaisena lakitekstin kirjoittajana olisikin tekoäly, jäisi valmistelijan tehtäväksi sellaisten perusteluiden tuottaminen, että tekoäly pystyy niitä tulkitsemaan. No, tämähän oli vain inssinörtin sininen ajatus, kuten oli tekoäly siihen aikaan, kun nykyinen pelastuslaki koottiin. Kuka silloin vastaa työnantajan velvoitteista. Kaikki voimassa olevien lakien syöttö on yksinkertaista, koska ne ovat sähköisessä muodossa. Jos toimimattomuus on ilmeinen, ryhdytään lakia muuttamaan, muuten ollaan usein hiljaa. Tämä taas johtaisi parempaan lainvalmistelun läpinäkyvyyteen, koska kaikki lakiin vaikuttavat elementit olisivat julkisesti luettavissa, ellei niitä nimenomaisesti salata. Se parantaisi lainsäädännön yleistä laatua ja vähentäisi erilaisista tulkinnoista syntyviä haittoja. Ja mylly vain käyntiin. 43 mielipide Monimutkaisuuden kasvaessa kokonaisvaltainen hallinta vaikeutuu. Virkakoneisto säätää avoimesti Nykyisessä lainvalmistelussa reunaehtona toimii valmistelevien virkamiesten avoin, tai joskus ei niinkään avoin asiantuntemus erilaisten syötteiden höystämänä. Näin tapahtuu jo perinteisessä lainsäädännössä, mutta usein julkisuudesta piilossa. Siinä juridiikka poikkeaa insinööritieteistä. Tekoälyn kytkeminen kiinteäksi osaksi lainsäädäntötyötä poistaisi pitkälti ristiriitaisuudet ellei sellaisia tietoisesti reunaehtoihin rakenneta. Lähtökohtana olisi aina poliittinen tahtotila, joka määrittää mihin lainsäädännöllä pyritään. Ei ihan vielä. * Esimerkki: Työturvallisuuslain 4 §:n kohdan 8 mukaan lakia sovelletaan sopimuspalokuntalaisiin, ja samainen laki asettaa vielä työnantajalle tiettyjä velvoitteita. Lakeihin jääkin usein tulkinnanvaraisuuksia, ristiriitoja ja muita valuvikoja. Tekoäly kehiin! Millainen saattaisi tekoälyä hyödyntävä lainvalmisteluprosessi olla. Perustyökaluna olisi tekoälyn käyttöön syötetty aineisto: kaikki voimassa olevat lait, yleiset juridiset riippuvuudet periaatteina sekä vielä jotkut käytännön reunaehdot. Juridisten riippuvuuksien määrittely kaipaa oikeusoppineiden panostusta, koska pelkkien oppikirjojen ja vastaavien pohjalta tekoäly ei välttämättä pääse juridisesti pitäviin ratkaisuihin, vaikkakin tekoäly ei tee virheitä, kun tietoa sovelletaan. Perinteiseen lainsäädäntöön joskus vaikuttavilla piilotavoitteilla ei olisi enää merkittävää roolia itse lakitekstin muotoilussa. Näin kansalaisten oikeusturva parantuisi. ”Virkavirhe päivässä pitää virkeänä”. Tällaisia lakeja löytyy pelastusalallakin. Ja tekoälyhän ”viran puolesta” valvoisi, ettei ristiriitoja pääse syntymään millään tasolla. Sen sijaan mikään voimassa oleva laki ei kerro, mitä käsite ”työnantaja” tarkoittaa ellei ole työsuhdetta. Ja nimenomaan niitä, koska muita, perinteiseen lainsäädäntöön joskus vaikuttavia, mutta piilossa pysyviä näkemyksiä tekoäly ei pystyisi lakitekstiin sisällyttämään. Varovainen arvaus on, että jo olemassa olevien lakien syöttövaiheessa ristiriitoja ilmenee niin paljon, että projekti tyssää siihen.* Entä juridiikka. Tällöin joudutaan vielä kertaalleen joko muokkaamaan tavoitteita tai vaikuttamaan reunaehtoihin. Ainoa paikka, missä käsite ”työsuhde” on määritetty, on taas työsopimuslaki, kolmen ehdon kautta. Villi veikkaus on, että juridiikkakaan ei ole ristiriidatonta. Joskus laki ei toimi edes niin, ettei sitä olisi pakko rikkoa, joskus päivittäin. Asiantuntemus heijastuu käytännössä lainsäädäntöön hyvässä ja huonossa. Tästä epämääräisyydestä tekoäly karjaisisi heti kättelyssä – jo ennen kuin päästäisiin sopimuspalokunnista muuta säätämään.. Ei ole välttämättä varmaa, että säädetty laki toimii siten kuin poliittinen tahtotila on alun perin olettanut
MUTTA ONKO KAIKKI JO PELASTUSTA palon sijaan. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA. Moni puhuu paloautoista, vaikka lainsäädäntö kertoo millainen pelastusauton pitäisi olla. Eihän meillä enää ole hyvinvointialueilla palolaitoksia, vaan pelastuslaitoksia. TERMISTÖN SUHTEEN mielestäni pitää mennä historiaan. En sen takia, että karsisin mies-sanaa, vaan sen takia, että päästäisiin palo-sanasta mieluummin kohti pelastus-sanaa, koska kuitenkin alan tehtävistä entistä pienempi osuus on varsinaisia tulipaloja. ALKUVUODESTA internetti ja siellä sosiaalinen media räjähti, kun annettiin suositukset uusille pelastusalan termeille. Pelastuslaitoksia on johtanut pelastusjohtaja eikä palojohtaja; poikkeuksena Helsingin pelastuskomentaja. Oliko kuitenkaan yllätys, että sieltä löytyi palomiehelle suositus muuttaa termi pelastajaksi. Toivottavasti vielä keksitään nykyistä parempia termejä, jotka sopivat kaikkien suuhun. ON TOSIN HARMAATA VYÖHYKETTÄ vielä olemassa. Palolaki on jo aikaa sitten korvattu pelastuslailla. Pienellä nettihaulla kuitenkin on näköjään yksi siihen liittyvä yhdistys kuitenkin jo olemassa: Piikkiön Alueen Vapaaehtoinen Paloja Pelastuskunta ry. ITSE MYÖNNÄN OLEVANI PELASTAJA-TERMIN KANNALLA. Pelastuskunta-sana ei omaan korvaani kuulosta vielä sopivalta. 45 kolumni Vanheneva sammutusmies PALOA VAI PELASTUSTA. Ei. ALAN TERMISTÖN UUDISTAMISTA ei saisi jättää tähän, vaikka pelastusalan muutosvastarintainen puoli sitä vastustaakin. Parhaimmillaan suosituksen tehnyttä pelastusosastoa sanottiin tämän johdosta jopa puuhapetekerhoksi. Koko ajan on alalla muutenkin menty palo-sanasta kohti pelastus-sanaa. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Palokunta-sana on vaikeasti korvattavissa
Auto on VPK:n toimesta varustettu kevyellä pelastusja ensiapukalustolla. Myös Palosuojelurahaston ja PohjoisSavon Osuuspankin myöntämät avustukset sekä palokunnassa tehty vapaaehtoistyö ja varainhankinta ovat osaltaan mahdollistaneet autohankinnan. MB Vito tourer 4x4 119CDI-miehistöauton hälytysajoneuvovarustelu on toteutettu Vehon toimesta. Uusi Mersu Kuopion VPK:lle Kuopion kaupunki on osallistunut merkittävällä avustuksella auton hankintaan, josta muistuttavat auton etuovissa Kuopio-tunnus ja sivuikkunoissa Kuopion kaupungin logot. Teksti ja kuva Pekka Koivunen Kuvassa vasemmalta Marko Petjala, rahastonhoitaja, Jaakko Kyyrönen, varapäällikkö ja kalustomestari ja Ermo Inkeroinen, hallituksen puheenjohtaja.. Edellinen, täysin uutena palokunnalle hankittu auto oli Bedford-sammutusauto vuonna 1977, joten tuliterän auton saaminen riviin on palokunnalle merkittävä tapahtuma. 46 palokuntalainen PK113 Kuopion VPK otti uuden miehistönkuljetusauton käyttöön joulukuussa 2022
Vi kommer fortfarande att tala om brandmän och släckningsmän. Det är meningen att ett nytt utbildningsystem tas i bruk under år 2025. RÄDDNINGSBRANSCHENS UTBILDNINGSREFORM har man pysslat med ända sedan år 2017. APPLIKATIONEN HANDBOK FÖR RÄDDNINGSLEDARE är ett intressant hjälpmedel vars avsikt är att förenhetliga det operativa ledandet i Finlands räddningsverk och göra det klarare. Förgäves att vänta på tiden efter förändringarna. VIRVE 2.0 kommer att innebära ett betydande skutt i kommunikationen. RÄDDNINGSLAGEN från år 2011 är redan under ombyggnad, vilket låter som ett hafsande som spritt sig från byggnadsbranschen till lagstiftningen. De beslut som nu gjorts räcker inte till för att tillfredsställa personalbehovet. Förändringar är alltså på kommande även i lagboken. Till att börja med kräver detta en ändring i hur finansiären förhåller sig till en nödvändighet.. Projekten med att ändra på de traditionella benämningarna gäller inte tidningen Palokuntalainen-Brandkåristen. På gräsrotsnivån har förändringarna tills vidare hållits små. Reformen har länge och hängivet varit under beredning och senast år 2025 kommer man att se hur den kommer att fungera. Förändring är en livskamrat. Det har i sista hand inte så stor betydelse vad det kallas, men däremot finns det mycket att önska beträffande hur verktygen och metoderna tas i praktiskt bruk. Endast i några verk har nya vindar även blåst ända ner till organisationernas lägre nivåer. LÄGESCENTRALERNA har kommit för att stanna, till skillnad från vad några räddningsdirektörer ännu i början av 2010-talet oförsiktigt nog tänkte högt. Och om brandstationer. MAN HAR AVSTÅTT FRÅN TERMEN ALTERNATIVA SLÄCKNINGSMETODER. Om den tas emot som ett reglemente finns det risk för att användningen av den i och för sig förträffliga applikationen får det självständiga tänkandet att förvittra. Inte att undra på, eftersom termen associerar till föreställningsvårdformer som alternativ till hävdvunna gängse dito. DET BEHÖVS MERA BRANDMÄN OCH SLÄCKNINGSMÄN. I stället har kommit termen kompletterande släckningsmetoder. Den kommer inte. Den minskning till fem som planerats skulle vara ett steg bakåt. P.S. 47 PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledaren ÖVERGÅNGEN TILL VÄLFÄRDSOMRÅDENA har skakat – och skakar fortfarande – om särskilt räddningsverkens skarpaste spets. Före det måste man ännu hinna förnya cirka 50 000 terminaler och orka med att finansiera dem
Man skulle ju tycka att här kunde finnas en semantisk struktureringsbeställning, men så icke. upp. I Sverige heter det alltså fortfarande på gammaldags vis brandman, som hos oss dessvärre monopoliserats av en yrkesgrupp. ”Ho vet”, som gammalt folk brukade säga när ingen visste. Detsamma kunde sägas om de förväntade följderna av utspelet. Närmare bestämt räddningsavdelningens syn på vad man kunde kalla en del av de aktörer som de nya välfärdsområdena ärvde tillsammans med räddningsväsendet. I tiderna var brandchefen den som höll i trådarna då det brann, och vanligen även då andra olyckor skulle redas Strax före jul begåvades räddningsbranschen med en rekommendation. Nu är den tydligen några månader mognare, eller så har det plötsligt blivit bråttom. Samma folk – nya benämningar. Oklart är då åter om en titelreform faktiskt leder till en jämnare könsfördelning, medan det är helt klart att benämningarna på svenska är helt oklara. Ministeriet har valt att inleda på finska. Huruvida rekommendationen handlar om de förväntade synergieffekterna förblir oklart, men klart är att målet är könsneutralitet i räddningsväsendets titulering. Mera sannolikt är ministeriebrevet VN/34857/2022-SM-1 dock fråga om något slags kvällsmjölkning inför den stora reformen, eftersom räddningsöverdirektören i ett tidigare skede av titelreformprocessen uttryckt att tiden inte ännu vore mogen. 48 palokuntalainen PK113 ”På kvällen blir den lata flitig” lyder ett gammalt djungelordspråk, och det kunde kanske symbolisera även ministeriets utspel. Alla i branschen vet ju att den övre delen av räddningsväsendets titelflora är en salig röra. Numera sköts jobbet av olika slags lokala och regionala förmän, mästare, chefer, direktörer och kommendörer – varav de flesta betyder lite olika saker, beroende på var man råkar bo. Tyskans Feuerwehrer har samma egenskaper. Behändigt könlöst, men fortfarande kopplat till eld, trots att man numera mest gör en massa annat. En titt omkring i världen I den anglosaxiska världen talar man om firefighter. Klokt val, för på redan på finska har folkhumorn visat sin underfundighet. Varför endast manskapsbenämningarna. I stället ägnar sig maskineriet åt att peta på det enda någorlunda klara återstående begreppet brandman, som traditionellt angivit den som gör saker när det händer. I stället har vi finlandismen Text Silvio Hjelt Bild Bildbank Freepik Kvällsflit eller dito -mjölkning
I första hand avses vanligen den som räddar någon, i andra hand räddning i den överförda bemärkelsen frälsning. Räddningsbranschen har redan före rekommendationen lidit av något som kunde kallas ”semantisk mångfald”, på svenska ”begreppsröra”, och den nya rekommendationen gör inte någonting ett dugg bättre. Och rädd vill ju en aktör inom räddningsbranschen ogärna visa sig. Nu verkar ministeriets utspel snarast som ett julskämt som spårat ur, och sociala media fylls av ironiska kommentarer, vilka inte återges här. Men minusbingo, där har vi ju plötsligt problemet med könsneutraliteten. För att nu inte tala om ”äldre avtalsräddningsperson”. (tack Jere! . ) Gör nån nånting.... Å andra sidan är det just strukturerad slagkraft räddningsväsendet vill visa upp. En bekvämt könsneutral hållbar finlandism – och ett starkt varumärke. att de i sig manar efterföljd. Må vara att det kanske handlar om ett olycksfall i arbetet, men även då är det beklagligt, eftersom det som en gång sagts är svårt att få osagt, med äran i behåll. Särskilt beträffande tituleringen saknar en avvikelse från rekommendationen varje rättslig påföljd, men det gör inte saken bättre: Rekommendationer borde till sin natur vara sådana Man kommer osökt att tänka på det gamla skämtet: ”Om du inte har nånting att göra så gör det inte här!”. Att kalla folk för ”avtalsräddningspersoner” är teoretiskt korrekt men i praktiken föga praktiskt. Det, å andra sidan, leder närmast till en minskning av den övervakande och styrande institutionens auktoritet, och det igen är inte bra i ett läge där branschen egentligen skulle må bra av lite styrning, både vid handen och bakom ryggen. Och samma på svenska. Men dessvärre är det endast i betydelsen frälsning som man på svenska kan definiera ett entydigt uttryck för subjekt. Utan att avundas statsförvaltningens översättares plikt att efter bästa förmåga uppfylla grundlagens stadganden om språklig jämlikhet. Mera sannolikt är att fältet efter att de första skrattsalvorna tonat ut helt sonika hanterar ministeriets rekommendation med en klackspark. Ministerierekommendationen är således helt kontraproduktiv. Förstahandstolkningens översättning skulle i sig vara ”räddare”, om inte det ordet redan tidigare skulle vara komparativformen av ordet ”rädd” *. Men allvarligt talat: behövs det faktiskt något slags ”brandhen”. Ett gott skratt förlänger alltså livet ...men just beträffande könsneutraliteten är det inte helt säkert att allmänt löje är det rätta verktyget för att uppnå målet. ..., inte helt osökt, om det faktiskt inte finns viktigare saker än att ge sig in i en sekundär men farlig debatt som riskerar att dela fältet utan att åstadkomma önskat resultat. Alltså har man hittills använt subjektformen ”räddningsman”. På svenska ja. En rekommendation är förstås ju inte ett påbud som måste följas, utan endast ett förslag som man kan ta till sig, om man vill. Det finns ju nämligen alltid de som rätt okritiskt slickande följer myndighetsrekommendationer, med risk för att annars ”hamna i Sibirien”, medan andra ju särskilt beträffande subjektivt sekundära frågor väljer att göra helt enligt eget förgottfinnande. Alla vet vad man menar. Det skall mycket till för att det uttrycket skall slå igenom annat än som en illa menad karikatyr. Ett skämt skall dock helst vara sådant att man skrattar med och inte åt den som skämtar. Det finska ordet ”pelastaja” kan översättas på två sätt. 49 brandkårist (finska palokuntalainen) som anger person som hör till brandkår. Även i andra frågor än könsneutralitet. Dessutom kemiskt fritt från modeinriktat räddarråddande. Folkhumorn flödar Ett gott skratt anses förlänga livet. Fältet frågar sig... Och en ökning av den redan nu helt vildvuxna floran av titlar och deras ännu mera vildvuxna användningspraxis ger för utomstående inte någon klar bild av strukturerad slagkraft. Och Frälsare brukar vanligen stavas med stor bokstav. *Frågan ”Är du räddare som jag?” kan på östnyländsk dialekt tolkas antingen som en likvärdig hänvisning till gemensam verksamhet, eller som en jämförelse mellan olika grader av rädsla. Lyckligtvis kan man på svenska tills vidare stanna kvar i de gamla gängorna och med stum förundran och på tryggt avstånd beskåda spektaklet
17.8.2023 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 31.10.–2.11.2023 854 € alviton 3.10.2023 20038 Uudet sammutustekniikat 6.–8.11.2023 1694 € alviton 9.10.2023 Pelastustoiminnan täydennyskoulutusta 2023 PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio pelastusopisto@pelastusopisto.fi PELASTUSOPISTO.FI Tutustu koulutustarjontaamme ja ilmoittaudu kurssille Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. 0295 453 539 / Eija Heikkinen. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksiin. 50 palokuntalainen PK113 O UL U 21.3.–23.3.2 02 3 PA LO PÄÄ LLYSTÖPÄ IVÄ T 23 20 Tervetuloa Tolokun Palopäällystöpäiville Ouluun! Lisätiedot ja ilmoittautuminen sppl.fi Facebook & YouTube: @Palopaallystoliitto LinkedIn: Suomen Palopäällystöliitto The Finnish Association of Fire Officers Instagram & Twitter: @sppl_ry Kuva: visitoulu.fi Sopimushenkilöstökoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy Pelastustoiminnan täydennyskoulutus (myös sopimushenkilöstölle) 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastus -kurssi 12.–13.4.2023 685/806 € alviton 15.3.2023 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 12.–14.4.2023 923 € alviton 14.3.2023 20021 Hallityyppisten laajojen kohteiden palot -kurssi 29– 30.5.2023 693 € alviton 1.5.2023 20038 Uudet sammutustekniikat 6.–8.6.2023 1694 € alviton 12.5.2023 20052 Ammoniakin turvallisuuskurssi 14.–15.9.2023 873 € + alv. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. Koulutuskalenterissa on kurssin kuvauksen yhteydessä ilmoittautumislomake. 029 545 3518 / Timo Rissanen.. Tarjoamme myös räätälöityjä koulutuksia, kysy mahdollisuuksista puh
LETKUT SOLMUSSA O UL U 21.3.–23.3.2 02 3 PA LO PÄÄ LLYSTÖPÄ IVÄ T 23 20 Tervetuloa Tolokun Palopäällystöpäiville Ouluun! Lisätiedot ja ilmoittautuminen sppl.fi Facebook & YouTube: @Palopaallystoliitto LinkedIn: Suomen Palopäällystöliitto The Finnish Association of Fire Officers Instagram & Twitter: @sppl_ry Kuva: visitoulu.fi. Kokoamalla vastausten tiedot yhteen, saamme hyvän kuvan tästä kohta 40 vuotta vanhasta paloautosta. Reijo J. 51 Viime lehden kuvavisaa tuli seitsemän oikeaa vastausta. Sonkajärvellä toimi tämä Rosner paloautojen valmistaja lyhyen aikaa 1980 luvun alkupuolella. Sisu SA-170 ”Masi” Raivausauto 4x4 6600 cm3, diesel Vuosimalli 1984 Rekisteritunnus TVC-946 Yksikkötunnus VS955 (alkuperäinen tunnus Kemiö 15) Kemiönsaarella sijaitsevan Kemiön VPK:n (Kimito FBK) käytössä Omistaja Varsinais-Suomen pelastuslaitos Korivalmistaja Erikoiskori Oy Keulapumppu Keulavinssi Vesisäiliö 2000 litraa Vaahtonestesäiliö 500 litraa Nosturi perässä Seitsemälle tietäjälle iso käsi! Lauri Laakso (Piikkiö), Toni Louhevirta (Pöytyä), Tuomo Mattila (Rusko) , Lasse Moisio (Tampere), Ismo Rajaniemi (Sodankylä) ja Sami Suominen (Hämeenkoski), Niko Koski (Taivassalo) Paloautotietäjät vauhdissa Sehän oli Sisu SA-170 Korjaus paloautovalmistajiin: Säynätsalon pumppuasennus Oy valmisti sammutusautoja ja säiliöautoja kotimaan pelastuslaitoksille. Fogtower valmisti muutaman sammutusauton, joissa oli lisänä nostolava samassa rakenteessa
Muillakin tiedoilla voi brassailla. Uskomme vakaasti, että kukaan ei nappaa tästä visasta täysiä pisteitä. Usean lukijan toivomuksesta julkaisemmekin visan, jossa on kerrankin vääntöä. Vastaukseksi riittää ajoneuvon käyttötarkoitus (sammutusauto, ambulanssi …) , merkki, palokunta/ sijaintipaikkakunta. Lähetä vastauksesi tuttuun osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi 20.3.2023 mennessä. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 seuraava lehti LETKUT SOLMUSSA. 52 palokuntalainen PK113 Uusi kuvavisa, visakonkarimme vapisevat Yhdeksän pelastusajoneuvoa Pelastusalan ajoneuvojen tunnistusta sisältävät kuvavisat ovat tämän palstan ylivoimaisesti suosituinta antia. Yhdeksän ajoneuvoa pitäisi tunnistaa. Eniten oikeita vastauksia tiennyt palkitaan lehden vuosikerralla, pidä itsellä tai anna lahjaksi. Vastaa, vaikka et kaikkia tietäisi
Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Seuraava lehti (nro 114) ilmestyy viikolla 18. Miten käy kauppa alalla?. alv 10% Tilaa sähköpostilla tilaukset@palokuntalainen.fi DIGILEHTI MAKSUTTA LEHDEN TILAAJILLE PALOKANSANEDUSTAJAT ESITTELYSSÄ Ongelmia hv-alueilla – vai onko niitä. Tilaa oma lehtesi ...ja tiedät mitä alalla tapahtuu 6 lehteä 49€ sis. 53 seuraava lehti HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille
EI, KOSKA HYVIN HARVA näkee Suomen pelastustoimen kuoren alle SELVÄÄ LIENEE, että sisäministeriön ohjaus jäänee uudessa järjestelmässä yhtä löyhäksi kuin mitä se oli alueellisen pelastustoimen aikana. Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet turvataan kaikkialla. Lähipalveluiden säilyminen varmistetaan lainsäädännöllä. Pelastustoimen on oltava itsenäinen ja riippumaton hallinnonhaara, jonka rahoituksen on tultava suoraan rahoittajalta ilman minkään vaaleilla valitun, erilaisia intressejä edustavan instanssin kautta.. Samoin ovat tehneet tämän Liekinheittäjä-palstan kirjoittajat. KULUVAN VUODEN ALUSSA alkaneelle, uudistetulle sotepe-järjestelmälle on annettava mahdollisuus, mutta nyt pitää kuitenkin siirtää katse jo aikaan, jolloin valtakunnassa viimein havaitaan se, että sirpaleinen nykymeno pelastustoimessa ei voi eikä saa jatkua. VALTION PELASTUSTOIMI, PELASTUSHALLITUS JA VIISI PELASTUSLAITOSTA onkin suurella todennäköisyydellä todellisuutta ennen vuotta 2030. Mitä ilmeisemmin emme näe seuraavan hallituksen ohjelmassa lausetta ”Hallituskaudella käynnistetään selvitys pelastustoimen järjestämisvastuun siirtämisestä valtiolle”. HALLITUS MENEE PIAN UUSIKSI. Valtion pelastustoimi tulee aikanaan, olemmeko valmiit. MIKSI NÄIN. Viiden pelastusalueen järjestelmä toimii, kun alueelliset erot niin laitosten kuin niiden erilaisten alueiden välillä otetaan huomioon. Pelastuslaitoksia pitää kehittää parhaaksi katsottujen yhteneväisten periaatteiden mukaisesti. 54 palokuntalainen PK113 LIEKINHEITTÄJÄ Seuraavan siirron valmistelu on aloitettava nyt! TÄMÄ LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA on kirjoituksissaan jo vuosia liputtanut valtiollisen pelastustoimen puolesta. Hallitusohjelmaan on enää uusilla avauksilla vaikea – ellei mahdoton –vaikuttaa. Nyt olisi jälleen aika nosta lippu salkoon. Tämä ei onnistu ilman valtion väliintuloa ja vahvaa otetta. Järjestöt ovat puumerkkejään jo tarjoneet, mutta ne ovat hyvin yleisluontoisia
Siirrettävä moottoriruisku • Tuotto 1750 L/min@10 bar • Automaattinen imupumppu • Digitaalinen ohjaava LCD-näyttö¨ • 110 mm imuletku varustus • Lisävarusteena mm. Otter moottoriruisku Suomen suosituin 4-T moottoriruisku Monikäyttöiseksi suunniteltu moottoriruisku, joka soveltuu sammutukseen, vedensiirtoihin, tyhjennysja tulvapumppauksiin. 55 Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. 1 h 40 min@75 % teholla • Tehokas manuaalinen imupumppu • Pienen ulkomitat korkea tuotto • Hiljainen käyntiääni • Alhainen polttoaineen kulutus • Yksinkertainen helposti huollettava rakenne • Täydellinen varustelu Palolaitoksille, rakennuksille, puolustusvoimille ja teollisuuteen jatkuvaan päivittäiseen käyttöön! Pitkä toiminta-aika! Saatavana myös sähköstartilla! Markkinoiden tehokkain siirrettävä moottoriruisku! Kulmala Palokuntalainen OTTER MAALISKUU 205x275 2023 .indd 1 14.2.2023 16.41. kuljetuspyörät Rosenbauer Otter on pienikokoinen, mutta suurituottoinen nelitahtisella poltto-moottorilla varustettu moottoriruisku, joka soveltuu palolaitosten, rakentajien, puolustusvoimien ja teollisuuden käyttöön sammutus-, tyhjennys-, nesteensiirtoja pesupumpuksi raskaisiinkin olosuhteisiin ja jatkuvaan päivittäiseen käyttöön. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Beaver Fox 4 Moottoriruisku EFI -moottorilla • Turvallinen käyttää • Erittäin luotettava • Helposti huollettava • Tuotto Maksimituotto on 850 l/min @10 bar pumpun korkean hyötysuhteen ansiosta. Käyttöaika 1h 45min 20l polttoainekannulla. • Tuotto: 650 L/min@6 bar (3 m imukorkeus) • Toiminta tankillisella bensaa n. Matala polttoaineen kulutus. • Turvallinen tankkaus • Luotettava moottori • Turvallinen käyttää • Taloudellinen
Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. alv. 56 palokuntalainen PK113 . Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusautomallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. 24?%). Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 14 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. VEHO VEHKALA Vehkalantie 10 01730 Vantaa 010 56916 VEHOTRUCKS.FI. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939