Moottoriruiskujen maksimi-imukorkeus on 9 metriä.. PARASTA TEHOA PELASTUKSEEN MARKKINOIDEN KEVYIMMÄT JA TEHOKKAIMMAT MOOTTORIRUISKUT! • Toimitetaan aina Suomalaisella Esteri paloliittimellä • Letkun sidonta Esterin tehtaalla Suomessa • Letkun merkinnät asiakkaan toiveiden mukaan • Luotettava, hyvä ja edullinen paloletku • Huoltovarma varastotuote PATU NORDIC • Polttoaineen suorasuihkutus • Luokkansa kevein ja pienin • Paras teho-/painosuhde, pienellä vaivalla paljon vettä liikkeelle • Paino käyttökunnossa 127 kg • Ulkomitat 748 x 732 x 827 mm • 2000 l / 7 bar • Nopein alkuimulaite TOHATSU VE1500MOOTTORIRUISKU • Polttoaineen suorasuihkutus • Paras teho-/painosuhde, pienellä vaivalla paljon vettä liikkeelle • Paino käyttökunnossa 55 kg • Ulkomitat 555 x 505 x 537 mm • 525 l/min. 6 bar, 250 l/min. 8 bar • Nopein alkuimulaite TOHATSU VE500ASMOOTTORIRUISKU LUOKKA NSA KEVEIM MÄT Helppokäyttöiset ja turvalliset moottoriruiskut ovat kehitetty Euroopan markkinoille ja ne täyttävät EN14466-standardin
PARASTA TEHOA PELASTUKSEEN UUDET, NOPEAT PENTHEON-TUOTTEET ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi • Työkalulla voi leikata, kiilata, lyödä, levittää ja nostaa • Ei erillistä pumppuyksikköä eikä akkua • Helppo kuljettaa, helppo käyttää yksin • Katkaisee jopa 18 mm pyörötangon • Irrotettava kiila mukana • Teor. leikkausvoima 139 kN/14,2 t • Paino 7,7 kg HOLMATRO T1 – YKSI KÄSITYÖKALU MONEEN KÄYTTÖÖN • Maailman nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Paras pito levitettäessä ja puristaessa RAJOITTAMATONTA TEHOA • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku SA ATA VIL LA 16 ER I MA LLIA ! UUTUUS!. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
kynsiliitin ALKU-JAKOLIITIN 1” 1-11 ALKU-MOOTTORIRUISKU 6.0 H 510 ltr@6bar WATERAX MINI-STRIKER -MOOTTORIRUISKU 120 ltr@4bar Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan että Palokamu-ketjun välityksellä ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. vakiopalstat Brandkåristen TÄNÄ KESÄNÄ METSÄRETKILLE VARUSTAUDUTAAN YKSISSÄ TUUMIN KEVYESTI! TEXPORT WILDLAND Maastoja metsäpalojen erikoispuku EN 15614:2007 A1+A2 EN 1149-5:2008 EN 11612:2015 A1 B2 C2 Väri: hiekka Koot: yleisimmät ALKU-JAKOLIITIN 1” 1-111 DAFO PERMEX 3F -PALOLETKU 25 mm, 20 m, valk. kynsiliitin / 1” Storz-liitin / 2” kotim. / 1” ruots. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. Eli yhden tuuman metsäpalokalustolla ja erikoiserän edulliseen metsäpaloasuun sonnustautuneina. Mutta toimi heti, asuja riittää vain nopeimmille! UUT TA SUO MES SA: YHD EN TUU MAN KAL UST O MET SÄÄ N EDU LLIN EN ERÄ NOP EIMM ILLE ! MSA F2XR -KEVYTKYPÄRÄ Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028
Myös koulutuksen monimuotoisuutta tulee lisätä. Pelastusalan koulutuskapasiteetin Järkeä vai ei. Uudellamaalla asuu lukumääräisesti eniten ruotsinkielisiä, joten rekrytointipohja olisi myös tältä osin helpointa. Eli kun Helsingin kursseja tuplataan, olisi yksi niistä kerran kolmessa vuodessa ruotsinkielinen. / 1” ruots. Ennakkotiedotus tilaajille ja lukijoille: Tuotantoteknisistä syistä Palokuntalaisen numero 116, jonka oli määrä ilmestyä 1.9.2023 diginä ja printtinä seuraavalla viikolla, julkaistaan diginä 18.9.2023 ja printtinä seuraavalla viikolla. Pullon kaulana on koulutuspaikkojen riittämättömyys. Yhtenä keinona tulisikin tarkastella mahdollisuutta, että pelastuslaitokset voisivat yhteistyössä järjestää tutkintoon valmistavaa koulutusta omilla alueillaan. 1 Kirkkonummi Kyrkslätt 2 Kauniainen Grankulla 3 Tuusula (Tusby) 4 Kerava (Kervo) 5 Järvenpää (Träskända) 6 Pornainen (Borgnäs) 7 Pukkila (Buckila) 8 Myrskylä Mörskom Raseborg Raasepori Hanko Hangö Ingå Inkoo Karkkila (Högfors) Hyvinkää (Hyvinge) Vihti (Vichtis) Siuntio Sjundeå Loviisa Lovisa Porvoo Borgå 2 3 4 5 6 7 8 Askola Espoo Esbo Nurmijärvi Lapinjärvi Lappträsk HELSINKI HELSINGFORS Vantaa Vanda Mäntsälä Sipoo Sibbo 1 Lohja Lojo huomattava nostaminen on kuitenkin edessä. Lämmintä ja rauhallista toukokuuta toivottaen Toimitus 28-33 länsi-helsingin sopimuspalokunta Vanheneva sammutusmies 55 20-25 Hämeenlinnan vpk Lingottua 19 Mielipide 52 TÄNÄ KESÄNÄ METSÄRETKILLE VARUSTAUDUTAAN YKSISSÄ TUUMIN KEVYESTI! TEXPORT WILDLAND Maastoja metsäpalojen erikoispuku EN 15614:2007 A1+A2 EN 1149-5:2008 EN 11612:2015 A1 B2 C2 Väri: hiekka Koot: yleisimmät ALKU-JAKOLIITIN 1” 1-111 DAFO PERMEX 3F -PALOLETKU 25 mm, 20 m, valk. Tässäkin alueelliset toteutukset voivat madaltaa kynnystä tehtäviin hakeutumiseen, kun siviilielämän järjestäminen ei vaadi niin suurta sopeuttamista. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Maria Salo KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Vem får sitta på bakbänken Pääkirjoitus Letkut solmussa Liekinheittäjä 7 60 62 36-41 Pelastusalan koulutuskeskus Uudellemaalle 23. kynsiliitin / 1” Storz-liitin / 2” kotim. Tällöin esitys sai tulta, vaan ei tuulta alleen. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Lämpökameramies 43 Brandkåristen 56 Ledaren 56 sisältö Lukijalle Valmistelimme tähän lehteen raporttia hyvinvointialueiden ongelmista koskien pelastustoimea. Uudellamaalla asuu noin kolmannes Suomen väestöstä. Pelastusalan koulutuskeskus Uudellemaalle Toimitusjohtaja MARKO HASARI SPEK Pelastajien ja sopimuspelastajien pula on ilmeinen. Eli yhden tuuman metsäpalokalustolla ja erikoiserän edulliseen metsäpaloasuun sonnustautuneina. PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia vastaaviksi artikkeleiksi tuleviin lehtiin. kynsiliitin ALKU-JAKOLIITIN 1” 1-11 ALKU-MOOTTORIRUISKU 6.0 H 510 ltr@6bar WATERAX MINI-STRIKER -MOOTTORIRUISKU 120 ltr@4bar Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan että Palokamu-ketjun välityksellä ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. 5 32 palokuntalainen PK114 33 Muutamia vuosia sitten Uudenmaan pelastusjohtajat ottivat esille ajatuksen pelastusalan koulutuksen järjestämisestä Uudellamaalla. On syytä tunnustaa, että keskittämällä koulutus yhteen toimipisteeseen menetetään monia alalle sopivia potentiaalisia hakijoita muun muassa ammatinvaihtajien ja ruotsia äidinkielenään puhuvien joukosta, jolloin henkilöstön saatavuus heikkenee entisestään. Pelastusopisto Kuopiossa ei pysty kouluttamaan kaikkia tarvittavia pelastajia. Kysyimme ajatuksesta muutamalta asianosaiselta. Nyt on aika käydä keskustelu siitä, miten se toteutetaan. Keskeisintä on osaaminen, ei se, millä tavalla osaaminen on hankittu. Toiminnanjohtaja ARI KEIJONEN SPPL Pelastajien riittävän koulutusmäärän turvaamiseksi on tärkeää tarkastella kiihkottomasti koulutuksen järjestämisen erilaisia mahdollisuuksia. Alan resurssipulan ratkaisemiseksi Helsingin pelastuskoulun toimintamahdollisuuksien varmistaminen ei yksin riitä, vaan tutkintoon johtavaa koulutusta tulee voida toteuttaa alueellisesti laajemmin. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. näkökulmasta voidaankin kysyä, millä perusteilla suomenkielistä koulutusta ei tarjota alueellisesti. Pelastajapulan ratkaisemiseksi ja toimintavalmiuden ylläpitämiseksi tarvitaan alueellisia koulutuksia – sekä ennen kaikkea pääkaupunkiseudun osalta Helsingin pelastuskoulu, jolla voisi olla merkittävä rooli myös ruotsinkielisen koulutuksen toteuttamisessa. Aika ei riittänyt kattavan kuvan saamiseksi tilanteesta. Kävi ilmi, että ongelmia on runsaasti. On hyvä ottaa huomioon, että koulutusmäärien nostaminen edellyttää myös ammattitaitoisten ja motivoituneiden opettajien rekrytointia. Siis lykkäämme raporttia tuonnemmaksi. Samassa olisi myös vihdoinkin mahdollisuus ratkaista ruotsinkielisten pelastajien koulutus, joka on luvalla sanoen ollut surkea, noin yksi kurssi kymmenessä vuodessa. Alueellisen yhdenvertaisuuden Pelastusjohtaja PETER JOHANSSON Itä-Uusimaa Helsingin pelastuskoulun jatko on Uudenmaan pelastuslaitoksille erittäin tärkeää. Kommenteista ilmenee, että näkemysja painotuseroja on. Mutta toimi heti, asuja riittää vain nopeimmille! UUT TA SUO MES SA: YHD EN TUU MAN KAL UST O MET SÄÄ N EDU LLIN EN ERÄ NOP EIMM ILLE ! MSA F2XR -KEVYTKYPÄRÄ Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028. Myös Helsingin kaupungilla Pelastuskoulun ylläpitäjänä on sanansa sanottavanaan – hyvinvointialueita unohtamatta. Helsingin pelastuskoulun tulisi saada tuplata koulutusmääränsä vähintään kymmeneksi vuodeksi, jotta työvoimapula täällä saataisiin helpottamaan. Nyt asiasta keskustellaan jälleen. Ruotsinkielinen pelastajakurssi järjestetään jo nyt alueellisena koulutuksena. Valtiolla on tässä keskeinen rooli. Tässä numerossa on ensimmäinen Minun palokuntani –sarjan kirjoitus. Pelastusopiston tehtävänä olisi täydentää tutkintoon johtavaa koulutusta ja todeta vaadittu osaaminen. Tämä tarkoittaa myös että rekrytointipohjaa olisi täällä, mutta ilmeisesti kynnys lähteä muualle opiskelemaan on uusimaalaisille korkeampi kuin muilla hakeutua Uudellemaalle opiskelemaan
Myös peitseen sijoitettu abrasiivisäiliö on nopeasti käytön aikana vaihdettavissa. Voi käyttää matalaja korkeapainejärjestelmissä 1 – 3 % seossuhteella välisekoittajalla tai säiliöön valmiiksi sekoitettuna. X-Fog) käytön, mikä entisestään tehostaa sammutusta tällä monikäyttöisellä laitteella. 03 3142 1560 TAMPERE Kuokkamaantie 4 p. Ergonomiseen peitseen voidaan vaihtaa erilaisia kärkiosia. X-JET WJFE 300 Korkeapainejärjestelmä leikkausominaisuudella Tuli on Tuli on vaarallinen vaarallinen vastustaja! vastustaja! www.tamrex.. Leikkaustoiminnolla voidaan läpäistä erilaisia materiaaleja, terästä, betonia, puuta,… Järjestelmä mahdollistaa myös lisäaineen (esim. 03 3142 1507 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. 6 palokuntalainen PK114 350 bar paineen avulla pieni vedenkulutus ja erittäin pieni tehokas pisarakoko. 03 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. 03 3142 1522 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. Abrasiivi kulkee ainoastaan peitsessä, mikä parantaa turvallisuutta ja pidentää letkujen käyttöikää. 03 3142 1565 LAHTI Ansiokatu 2 p. 03 3142 1505 ESPOO Koskelontie 15 p. 03 3142 1530 VANTAA Tikkurilantie 68 p. Ehkäisee tehokkaasti myös uudelleensyttymistä. X-FOG Lisäaine Ympäristöneutraali, Ruotsissa laajasti testattu tensiditön lisäaine A-luojan paloihin. TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. 03 3142 1550. 03 3142 1555 PORI Satakunnankatu 38 p. Teho pelkkään veteen verrattuna on nelinkertainen
MYÖS TULEVAN PELASTUSYLIJOHTAJAN tulee ottaa koulutuksen järjestely prioriteetikseen. Hankkeen rahoituksen järjestäminen on poliittinen kysymys, jossa on parasta toimia vahvassa etunojassa uuden eduskunnan suuntaan. Haaste on siinä, että harjoitusalueen tulee ehdottomasti sijaita samassa yhteydessä. AIKAIKKUNA turvata alamme koulutuksen ja henkilöstöresurssien tulevaisuus on auki juuri nyt.. pääkirjoitus PELASTUSALAN TYÖVOIMAPULA kaatuu päälle. Siten koulutusyksikkö tarjoaisi lähialueen pelastuslaitoksille ja sopimuspalokunnille sekä muille turvallisuussektorin toimijoille mittavia synergiaetuja. Siksi olisi järkevää sijoittaa uusi toimipiste harjoitusalueineen Kehä I:n tai Kehä III:n läheisyyteen. Ratkaisu tähän on luoda Pelastusopistolle toimipiste ja harjoitusalue Uudellemaalle. Asian kielteistä aluepolitisoitumista on syytä välttää kaikin keinoin. AIHEESTA ON ALOITETTAVA kiihkoton keskustelu, jonka perusteella on löydettävä yhteinen kanta. Häntä tarvitaan, jotta asia etenee. Vaihtoehtoa ei käytännössä ole, joten pelastusalan toimijoilla tulee olla yhteinen näkemys koulutuksen järjestämisestä. Näidenkään kysymysten ratkaisu ei aiheuttane suurta vastustusta. Tässä lehdessä julkaistava kysely (36-41) osoittaa, että eri näkemykset koulutuskapasiteetin kasvattamisesta ovat kaukana toisistaan. Sopivat seinät löytyvät pääkaupunkiseudulta varmasti. HELSINGIN PELASTUSKOULUN pohjalle olisi mahdollista perustaa valtion ylläpitämä Pelastusopiston toimipiste, mutta tämän vaihtoehdon merkittävä käytännön ongelma olisi lähiharjoitusalueen puute. JONKUN ON OTETTAVA ASIASSA VETOVASTUU rohkeasti ja ripeästi. Ellei ylijohtaja ota asiaa hoitaakseen, on koottava vahva ja yhtenäinen ryhmä alan toimijoita vyöryttämään suunnitelmia eteenpäin ja vaikuttamaan päättäjiin. Näistä kahdesta kysymyksestä ollaan mitä ilmeisimmin yhtä mieltä. HELSINGIN KAUPUNGIN erityistarpeet tulee ottaa huomioon järjestämällä koulutus siten, että sisältö ja laatutaso säilyvät vähintään nykyisinä. Muussa tapauksessa alan toimijat hajoavat riiteleviin kuppikuntiin, ja lopulta poliittiset päättäjät mestaroivat ratkaisun, joka mitä suurimmalla todennäköisyydellä ei tyydytä ketään. VIELÄ SELLAISTA EI OLE. PELASTUSOPISTON TULEE vastata koulutuksesta tapahtuu se missä tahansa, ja valtion tulee ottaa vastuu pelastusalan ammattikoulutuksen kustannuksista. Alamme koulutuskapasiteetin merkittävä nosto on vääjämättä edessä, mikäli työvoiman poistuma halutaan korvata. 7 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Koulutusremontti tarvitsee vahvaa tahtoa Artikel på svenska på sidan 56. Ruotsinkielinen koulutus tulee järjestää säännölliseksi. MUTTA SITTEN TULLAAN jälleen kerran ongelmallisimmaksi osoittautuvaan kysymykseen: missä koulutetaan
Pelastusylijohtajan virkaa haki kahdeksan henkilöä, poliisiosaston osastopäällikön virkaa 8 henkilöä ja viestintäjohtajan virkaa 20 henkilöä. Hän vastaa pelastusalan säädösvalmistelun johtamisesta sekä hallinnonalan virastojen ja pelastustoimen ohjaamiseen liittyvien kokonaisuuksien tuloksellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta. Pelastusylijohtaja toimii pelastusosaston osastopäällikkönä ja johtaa osaston toimintaa. Pelastusylijohtajan, poliisiosaston osastopäällikön ja viestintäjohtajan nimittää valtioneuvoston yleisistunto. Pelastusylijohtajan virkaan hakivat seuraavat henkilöt: JOHANNA AHOLA, Rakennusinsinööri YAMK TAISTO HAKALA, Diplomi-insinööri KIMMO KOHVAKKA, Sotatieteiden maisteri TOMI LOUNEMA, Diplomi-insinööri JARI PARTANEN, Kauppatieteen maisteri MERVI PARVIAINEN, Hallintotieteiden tohtori VESA-PEKKA TERVO, Filosofian maisteri Lisäksi yksi hakija ei halunnut nimeään julkisuuteen.. Virka täytetään 1.11.2023 lähtien enintään viiden vuoden määräajaksi. 8 palokuntalainen PK114 Kahdeksan hakijaa pelastusylijohtajaksi Sisäministeriön auki olleiden johtajavirkojen hakuajat päättyivät tänään. Hän vastaa myös pelastustoimen kansainvälisestä yhteistyöstä ja toimialan yleisestä kehittämisestä
9 Pelastuslaitokset ja pelastusalan järjestöt ovat huolissaan siitä, miten väestönsuojien tarkastustoimintaa ehditään valvomaan ja riittävätkö resurssit laajamittaisissa, päällekkäisissä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Pelastuslaitoksilla ei ole riittäviä resursseja esimerkiksi väestönsuojien tarkastamiseen tällä hetkellä. Sisäministeriö selvittää parhaillaan hankkeessaan Suomen väestönsuojia. Väestönsuoja on syytä huoltaa vuosittain. – Näin pitäisi tehdä, mutta säännöllistä ja organisoitua valvontaa ei ole kaikille suojille tällä hetkellä, Mika Gröndahl toteaa. – Siksi pelastusalan resurssipulan ratkaisu on keskeinen myös väestönsuojelun kannalta. 0400 734 195, mika.grondahl@spek.fi Väestönsuojeluun on panostettava VÄESTÖNSUOJA SKYDDSRUM. SPEKin verkkosivuilta löytyy tarkastuslista vuosittaiseen huoltoon. – Suojissa on korjaustarpeita ja mahdollisten saatavuushaasteidenkin takia asia kannattaa hoitaa ajoissa, Gröndahl toteaa. Pelastusalan edustajat vaativat seuraavaa hallitusta tekemään valtioneuvoston periaatepäätöksen väestönsuojelusta, jossa määriteltäisiin muun muassa se, miten poikkeusoloissa toimittaisiin väestön mahdolliseen evakuointiin liittyen. Väestönsuojien kunto tulisi tarkastaa paikallisesti säännöllisin ajoin. – Väestönsuojan ylläpidosta ja kunnostuksesta vastaa väestönsuojan omistaja. Ministeriö on jo julkaissut selvityksen perusteella tiedon, että väestönsuojia on noin 50 500 kappaletta ja niissä on suoja noin 4,8 miljoonalle ihmiselle. – Tämä asia pitää laittaa kuntoon seuraavan hallituksen aikana, johtaja Mika Gröndahl Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä sanoo. Väestönsuoja antaa hyvän suojan mahdollisia sirpaleita ja paineaaltoa vastaan. Lisätietoa: Johtaja Mika Gröndahl, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö p
Koettu tilanne henkisen työhyvinvoinnin tukimuotojen, kehityskeskusteluiden ja sisäilman laadun osalta vaihteli esimiesten/kenttäjohtajien ja pelastaja/ensihoitajien vastauksissa. Päällikkötason vastausten osuus oli 4 %. Keskimäärin tyytyväisimpiä oltiin joustavuuteen työ-/virkasuhteessa, työterveyshuollon toimintaan ja vaikuttamismahdollisuuksiin omassa työssään. Kyselyn suuri vastausprosentti ja suuri vastausten määrä herätti kyselyn teettäjät ajattelemaan myös kyselyn jatkuvuutta. Suurin osa vastauksista (54 %) tuli pelastajilta ja ensihoitajilta. Suurin vastaajaryhmä oli 36–45-vuotiaat (31,9 %) ja pienin ryhmä alle 25-vuotiaat (2,6 %). 10 palokuntalainen PK114 Pelastusalalla työskenteleville teetettiin työssäjaksamisen kysely syys–lokakuussa 2022. Heikoimmin toimivia asioita olivat vaikuttamismahdollisuudet organisaatiossa, sisäinen viestintä, palkkaus ja johtaminen. Lyhennelmä SPPL:n tiedotteesta 19.4.2023 Katso koko raportti osoitteessa www.sspl.fi Lisätiedot: Sanna Kauppinen ensihoitopäällikkö Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitopalvelu 040 6397 745 sanna.kauppinen@pirha.fi Markus Nuuttila paloesimies Kanta-Hämeen pelastuslaitos 040 0904 406 markus.nuuttila@pp1.inet.fi Kysely paljastaa Sisäinen viestintä ei toimi kunnolla. Isojen pelastuslaitosten henkilöstö koki hieman enemmän tyytyväisyyttä kehityskeskusteluiden toteutumisessa. Isojen ja pienten pelastuslaitosten sisällä koettu työkuorma sekä vaikutusmahdollisuudet työhön ja organisaation toimintaan erosivat paikoin merkittävästi toisistaan pienten pelastuslaitosten eduksi. Kyselyyn vastasi yhteensä 655 henkilöä. Kysely lähetettiin kaikille Suomen 22 pelastuslaitokselle, ja vastauksia saatiin 20 pelastuslaitokselta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten pelastusalalla voidaan henkisesti sekä millaisia ajatuksia pelastusalalla työskentelevillä on pelastuslaitosten, henkilöstön työhyvinvoinnin, tuottavuuden parantamisen ja ylipäätään pelastusalan kehittämiseksi
• Avotulen määritelmää selkeytetään soveltamiskäytännön yhdenmukaistamiseksi. • Pelastustoimen tilannekuvatoimintaa koskevia säännöksiä täsmennetään. • Sisäministeriön pelastusviranomaisen tehtäviä pelastustoiminnan valtakunnallisessa johtamisessa täydennetään ja täsmennetään. • Pelastuslakiin lisätään yhteistyöalueella tapahtuvaa pelastustoiminnan johtamista, avunantoa ja yhteistoiminnan suunnittelua koskevat säännökset. • Hyvinvointialueet voivat jatkossakin tuottaa pelastustoimintaan kuuluvia palveluja hankkimalla niitä sopimuspalokunnilta hyvinvointialuelainsäädännön mukaisesti. • Pelastusviranomaisten valvontatehtävää koskevaa sääntelyä täsmennetään ja lakiin lisätään uusi säännös, jossa säädetään rakennushankkeen aikana tehtävien pelastusviranomaisten tarkastusten edellytyksistä. • Jatkossa Pelastusopisto päättää toisessa EUtai ETA-valtiossa hankitun ammattipätevyyden kelpoisuudesta toimia pelastustoimen virassa tai tehtävässä, nuohoojana tai hätäkeskuspäivystäjänä. • Pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksia selkiytetään siten, että toimivaltuuksia voidaan käyttää myös ilmeisen onnettomuusuhan aikana. Hyvinvointialueiden pelastustoimintaa koskevat lakimuutokset tulivat voimaan 1.4.2023 ja muut muutokset vuoden 2024 alusta lähtien. 11 Pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muutosten tavoitteena on uudistaa lakeja niin, että pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan suorituskyky ja voimavarat varmistetaan ja kansalliset ja alueelliset tarpeet huomioidaan. Lisätiedot: hallitusneuvos Ilpo Helismaa 0295 488 422 etunimi.sukunimi@gov.fi Pelastuslakiin ja Pelastusopistosta annettuun lakiin tulossa muutoksia. Lakeihin on tulossa muun muassa seuraavat muutokset: • Sisäministeriö perustaa siviilivalmiusneuvottelukunnan, joka tukee sisäministeriötä pelastustoimen valtakunnallisessa kehittämisessä ja toiminnan yhteensovittamisessa muiden ministeriöiden ja eri toimialojen kanssa
PALOTURVALLISUUTTA KAIKKIALLE SUOMEEN MYÖNNÄMME AVUSTUKSIA NOIN 12 MILJOONAA EUROA VUOSITTAIN TUTKIMUSJA KEHITTÄMISHANKEAVUSTUKSET KALUSTOHANKEAVUSTUKSET RAKENNUSHANKEAVUSTUKSET SOPIMUSPALOKUNTIEN PIENAVUSTUKSET KATSO LISÄÄ WWW.PSR.FI Kuva: Helsingin pelastuslaitos INNOVAATIOPALKINTO TUTKIMUSJA KEHITTÄMISHANKEAVUSTUKSET KALUSTOHANKEAVUSTUKSET RAKENNUSHANKEAVUSTUKSET SOPIMUSPALOKUNTIEN PIENAVUSTUKSET KATSO LISÄÄ WWW.PSR.FI INNOVAATIOPALKINTO. Aikaa jäi myös kysymyksille ja keskustelulle. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen, Pohteen viestintä ja pelastustoimi järjestivät yhteistyössä Media & Pohde -tilaisuuden Linnanmaan paloasemalla 19.4. Tilaisuudessa taustoitettiin ja käytiin keskustelua hyvinvointialueen käynnistymisestä ja pelastustoimen ajankohtaisista asioista. Sekä työntekijöillä että asukkailla on suuri tiedontarve. Tilaisuuden päätteeksi median edustajat pääsivät tutustumaan Linnanmaan paloaseman uusiin tiloihin ja kalustoon. Pohjois-Pohjanmaa: VUOROVAIKUTUS VOITTAA VASTAKKAINASETTELUN Alustuksien aiheina olivat lisäksi Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen toimintavalmius, varautuminen ja valmiussuunnittelu sekä onnettomuustiedottaminen eli päivystävän palomestarin ja median yhteistyö. 12 palokuntalainen PK114 Hyvinvointialueet ovat uusia organisaatioita, joissa monet asiat ovat vielä kesken. Luotettavan tiedon tärkeys nousee silloin keskeiseen asemaan
Lakimuutos on kerännyt sen valmisteluvaiheessa laajasti kannatusta eri sidosryhmiltä. Lakimuutos vaikuttaa erityisesti kerrosja rivitaloihin, joissa palovaroittimen puuttuminen tai toimimattomuus vaikuttaa myös naapuriasuntojen PALOTURVALLISUUTTA KAIKKIALLE SUOMEEN MYÖNNÄMME AVUSTUKSIA NOIN 12 MILJOONAA EUROA VUOSITTAIN TUTKIMUSJA KEHITTÄMISHANKEAVUSTUKSET KALUSTOHANKEAVUSTUKSET RAKENNUSHANKEAVUSTUKSET SOPIMUSPALOKUNTIEN PIENAVUSTUKSET KATSO LISÄÄ WWW.PSR.FI Kuva: Helsingin pelastuslaitos INNOVAATIOPALKINTO TUTKIMUSJA KEHITTÄMISHANKEAVUSTUKSET KALUSTOHANKEAVUSTUKSET RAKENNUSHANKEAVUSTUKSET SOPIMUSPALOKUNTIEN PIENAVUSTUKSET KATSO LISÄÄ WWW.PSR.FI INNOVAATIOPALKINTO paloturvallisuuteen. Laki astuu voimaan vuoden 2024 alusta kahden vuoden siirtymäajalla, jotta rakennuksen omistajat voivat suunnitella miten asia käytännössä järjestetään.. Arvioiden mukaan noin 20 prosentissa asunnoista ei tällä hetkellä ole palovaroitinta. Palovaroittimien hankintaan ja kunnossapitoon liittyvien lakimuutosten tavoitteena on sääntelyn selkiyttäminen ja velvoitteiden nykyistä parempi toteutuminen. 13 Vastuu palovaroittimista siirtyy asukkaalta rakennuksen omistajalle Pelastuslakiin ja Pelastusopistosta annettuun lakiin on tulossa useita muutoksia. Esimerkiksi asuntojen palovaroittimien hankinta ja kunnossapito siirtyy vuoden 2026 alusta alkaen asukkaalta rakennuksen omistajalle
– Palokuntanuoriso-osastoissa on alan tulevaisuus, ja niiden kehittäminen edistää palokuntien vetovoimaisuutta. – Meillä vanhat rutiinit ja uudet toimintatavat ovat tasapainossa keskenään, mikä mahdollistaa toiminnan kehittämisen, pohtii Riihimäen VPK:n kasvatuspäällikkö Merja Ahokas. Riihimäen VPK:ssa on VUODEN 2022 PALOKUNTANUORISO-OSASTO. Palkitsemisen tarkoituksena on kannustaa palokuntien nuoriso-osastoja hyödyntämään jo olemassa olevia työkaluja oman toimintansa kehittämisessä nyt ja jatkossa. 14 palokuntalainen PK114 Nuorten kuuntelu ja uuden kokeilu ovat SPEKin palkitseman Riihimäen VPK:n palokuntanuorisotoiminnan keskiössä. Vuoden palokuntanuoriso-osastot palkittiin Palopäällystöpäivillä Oulussa maaliskuussa. Palkintorahan avulla nuoriso-osasto pääsee päivittämään varusteitaan sekä hankkimaan harjoitusvälineistöä. Vuoden palokuntanuoriso-osastoksi valittu Riihimäen VPK kokeili vuoden 2022 aikana uusia toimintatapoja; nuoret osallistuivat VPK:n oman leirin suunnitteluun ja toteutukseen, Nuorilta nuorille -harrasteryhmä aloitti toimintansa ja viikkoharjoituksia monipuolistettiin esimerkiksi yhdistämällä solmujen harjoittelu suunnistukseen. Meillä ei ole ollut aiemmin tarpeeksi keinoja nuoriso-osastojen palkitsemiseen, joten on loistavaa, että Palosuojelun edistämissäätiö tukee palokuntanuorisotoimintaa nyt myös taloudellisesti, Marko toteaa. – Vuoden nuoriso-osasto -tunnustuksen saaminen tuntuu todella hyvältä ja on merkittävä osoitus siitä, mitä saadaan aikaan yhdessä tekemällä ja sitoutumalla toimintaan, kiittää Merja. Myös Tirilän ja Mäntsälän VPK:t palkittiin työstä palokuntanuorisotoiminnan hyväksi. Palokuntanuoriso-osastot ovat osa tulevaisuutta ja vetovoimaa Idea palokuntanuoriso-osastojen palkitsemisesta lähti liikkeelle SPEKin toimitusjohtaja Marko Hasarin aloitteesta. Palkittujen palokuntanuoriso-osastojen kesken jaettiin Palosuojelun edistämissäätiön SPEKille myöntämä 10 000 euron avustus: Vuoden 2022 palokuntanuoriso-osasto Riihimäen VPK sai 7 000 euroa, toiseksi tullut Tirilän VPK 2 000 euroa ja kolmanneksi tullut Mäntsälän VPK 1 000 euroa. – Nuorten osallistaminen, nuorilta saatu palaute ja palautteen aito kuunteleminen ovat kehittämisen keskiössä. Tunnustuspalkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa
15 Tasavallan presidentti myönsi seitsemälletoista henkilölle hengenpelastusmitalin 14.4.2023. 0295 016 773, etunimi.sukunimi@avi.fi Seitsemälletoista Seitsemälletoista henkilölle henkilölle hengenhengenpelastusmitali pelastusmitali. Lisätiedot: Hengenpelastusmitalilautakunnan sihteeri, pelastusylitarkastaja Eero Nyman, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, p. Mitalin saajat (suluissa perusteena oleva teko): • Paju Ari (jäistä pelastaminen) • Lappalainen Jukka (jäistä pelastaminen) • Pussinen Meeri (elvytys) • Klasila Pauli (häkämyrkytykseltä pelastaminen) • Malmstedt Lauri (junaradalta pelastaminen) • Liukkonen Ville-Valtteri (jäistä pelastaminen) • Damén Ove (jäistä pelastaminen) • Lahti Topi (tulipalosta pelastaminen) • Malinen Martti (vedestä pelastaminen) • Piiroinen Harri (pahoinpitelyltä pelastaminen) • Halonen Jorma (jäistä pelastaminen) • Tiiva Heikki (jäistä pelastaminen) • Rönkkö Reino (jäistä pelastaminen) • Eriksson Sami (vedestä pelastaminen) • Eriksson Heli (vedestä pelastaminen) • Eriksson Joona (vedestä pelastaminen) • Eriksson Kasper (vedestä pelastaminen) Hengenpelastusmitalilautakunta käsitteli kaikkiaan 85 ehdotusta, joista se puolsi seitsemäätoista esitystä. Mitali annetaan tunnustukseksi erittäin rohkeasta, neuvokkaasta tai oman hengenvaaran uhalla suoritetusta teosta, jolla toisen ihmisen henki on pelastettu uhkaavasta vaarasta
Roivaiselle luovutettiin Vuoden ensihoitaja tunnustus Jyväskylässä Suomen Ensihoitoalan liiton opintopäivillä huhtikuussa. Petri Roivainen on 13. Hänen väitöksensä koski puhelimitse tehtävää kiireettömien ensihoitotehtävien hoidon tarpeen arviointia. 14 vuotta vierähti lääkärihelikopterissa, Sepessä ja FinnHEMS 50:ssa. – Meidän ensihoitajien on tutkittava omaa alaamme, kukaan muu ei tee sitä puolestamme, Roivainen sanoo Petri Roivainen on kulkenut pitkän ja vaiheikkaan tien akuuttihoidossa. Vuoden ensihoitaja on valittu vuodesta 2011 lähtien. Lopulta Roivainen päätyi Oulun ammattikorkeakouluun opettajaksi ja yliopettajaksi. 16 palokuntalainen PK114 Oululainen Oulun ammattikorkeakoulun ensihoidon yliopettaja Petri Roivainen,49, helpottaa ensihoidon ruuhkaa puhelimella. Vuoden ensihoitajan valitsevat ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat, Suomen ensihoitolan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti. Väitöksen tulosten valossa ensihoidon kustannusten nousua voidaan hillitä samalla, kun ambulanssija päivystystyön ruuhkaa voidaan vähentää. Roivainen väitteli tohtoriksi vuonna 2022. tunnustuksella palkittu henkilö. Lisätietoja: Petri Roivainen 050 582 0073 petri.roivainen@oamk.fi Vuoden ensihoitaja -raadin yhteystiedot: Marko Partanen 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Petri Roivainen on Vuoden ensihoitaja 2023. Ura alkoi ambulanssi-, päivystysja teho-osastotyöllä
17 Kuva: Mika Vallineva
18 palokuntalainen PK114 Pelastusopisto julkaisee pelastustoiminnan ja tilannepaikan johtajille uuden miehittämättömän ilmailun (UAS) verkkokoulutuksen toukokuun alussa. Hankkeessa tuotetaan myös pelastustoimelle UAS-toiminnan jatkokoulutus, joka lisää UAS-toiminnan osaamista pelastustoimessa ja mahdollistaa kokemusten jakamisen eri pelastuslaitosten välillä. Pelastusopisto on Palosuojelurahaston rahoittamassa Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä (MiPeVi) -hankkeessa kerännyt valtakunnallisesti yhteen kokemuksia pelastustoimen tehtäviltä, joissa UAS-toiminnalla voidaan tehostaa ja parantaa pelastustoimintaa. Lisätietoja MiPeVi-hankkeesta ja pelastustoimen UAS-toiminnasta: Timo Ikonen Suunnittelija, projektipäällikkö 029 545 3663 timo.ikonen@pelastusopisto.fi Kimmo Rytkönen Suunnittelija, Pelastaja-Ensihoitaja Yamk, AmO 029 545 3498 kimmo.rytkonen@pelastusopisto.fi Pelastustoiminnan ja tilannepaikan johtajille Uusi UAS-verkkokoulutus toukokuussa. Verkkokoulutus lisää tietämystä UAS-laitteista ja niiden käytöstä pelastustoimen tehtävillä. Tavoitteena on luoda viranomaisille yhteiset toimintamallit niin miehittämättömään kuin miehitettyyn ilmailuun. Hankkeessa jatketaan syksyllä 2022 alkanutta työtä UAS-toiminnan viranomaisyhteistyön kehittämisestä yhdessä poliisin, Rajavartiolaitoksen ja muiden sidosryhmien kanssa. Jatkokoulutus vahvistaa osaamista UAS-koulutusten järjestämiseen, ilmatoiminnan koordinoimiseen ja UAS-laitteiden käyttämiseen. Verkkokoulutus tukee pelastuslaitoksia UAS-toiminnan kehittämisessä ja sen hyödyntämisessä päivittäisillä tehtävillä
Silti kärsin ”huijarisyndroomasta”, enkä tohdi paljon henkseleitäni paukutella. Ajankäytössäni on viime aikoina palokuntatouhua tuntunut olevan jopa liikaa. Varjopuolena terveellisellekin nöyryydelle on, ettei uskalla tuntea juuri minkäänlaista ammattiylpeyttä. Perusasioiden treenaaminen on hyödyllistä edelleen, vaikka välillä vähän puultakin maistuu. ITSESTÄNI EPÄVARMANA KOEN, etten osaa kunnolla oikein mitään. Selkäytimeen on iskostunut ajatus, ettei ole sopivaa ajatella kuuluvansa samaan joukkoon pelastusalan ammattitutkintoja suorittaneiden kanssa. Harjoittelu ja elinikäinen oppiminen on juuri sitä, että altistaa itsensä mokailulle kerta toisensa jälkeen – uskaltaa tehdä virheitä ja myöntää, ettei ole täydellinen. En. Kukaan ei ole koskaan valmis, aina riittää opittavaa. Kun oman Ainainen töpeksijä vai ikuinen oppija. MITÄ PIDEMPÄÄN NÄITÄ HOMMIA TEKEE, sitä enemmän huomaa oman vajavaisuutensa, epävarmuutensa ja tarpeen kehittää tai edes ylläpitää osaamistaan. On tullut nähtyä ja tehtyä paljon, harjoituksissa ja keikoilla, useammassa eri palokunnassa, erilaisissa toimintaympäristöissä. päivätyön lisäksi viikkoon mahtuu sopimuspalokunnan hälytysosaston harjoitukset, palokuntanuorten kouluttamista ja näin kevätaikaan useita harjoituksia kilpailuihin valmistautuvassa porukassa, niin takki pääsee tyhjenemään. Tumpeloin, sekoilen ja teen virheitä jatkuvasti niin kuin pikkupoikana palokuntanuorissa. Mutta jos jotain haluaa edes auttavasti osata, on pakko harjoitella. Niinpä saatan epäillä olevani väärä mies väärässä paikassa. Kokemusta on ja kursseja kaiketi ihan riittävästi käyty. Olen kuullut myös lohduttavan ajatuksen, että miltei aina johonkin asiaan riittävän syvälle perehtyessään ja kehittyessään lopputuloksena on juuri tämä – huomaa, ettei mikään tieto tai osaaminen ole riittävästi. ALEMMUUSKOMPLEKSIINI on vielä yksi merkittävä syy. Sivutyö, harrastus ja elämäntapa sopimuspalokuntalaisena on tuonut ajan saatossa itselleni myös pelastusalan ammatin teollisuuslaitoksen palopäällikkönä. Tämä on yhtä aikaa sekä harhaa, että totisinta totta. LINGOTTUA JAAKKO LINKO harjoittelija jo vuodesta 1990. Omasta mielestään täysinoppineisiin palokuntalaisiinkin kuitenkin törmää. En hyväksy itseäni päteväksi, koska koulutukseni on ”vain” sopimuspalokuntalaisuuden kautta saatua. Mutta näin sen kuuluukin olla. Tiedän kokemuksesta, tunnustan näin selitteleväni itsekin aivan liian usein. Päinvastoin. On helpompaa sanoa, ”onhan näitä jo ihan riittävästi tehty”, kuin pysyä jatkuvan töppäilyn ja oppimisen kelkassa mukana. YRITÄNKÖ tässä todistella itselleni ja muille omaa pätevyyttäni. 19 kolumni KUN ENSIMMÄISET PERUSSELVITYKSENSÄ on tehnyt pian 33 vuotta sitten, niin helposti kuvittelisi osaavansa yksinkertaisimmat jutut jo riittävän hyvin. Luulen, että he vain yrittävät peittää epävarmuuttaan
20 palokuntalainen PK114 Minun palokuntani Noora Mononen, Hämeenlinnan VPK: Palokuntani ON VIRKEÄ SENIORI
Aina vähän hymyilyttää, kun ajattelee, että edelleen talossa on jäämistöä ajalta, kun hevoset olivat todellista hevosvoimaa. nuorisotyönohjaaja Muuta: muita harrastuksia on tanssilavoilla kiertely Olen toiminut Hämeen Pelastusliiton kilpailupäällikkönä ja tällä hetkellä leiripäällikkönä, eli vastuussa 2023-2025 vuoden kesäleireistä. Juhlavuoden kunniaksi palokuntamme julkaisi 150-vuotishistoriikin ”Täysiverisiä palokuntalaisia!”. VPK on toiseksi vanhin yhdistys Hämeenlinnassa. Kun vakinainen siirtyi uudelle laitokselle, VPK sai autot tallipakoille palokunnantalon alakertaan. Noora Mononen Nuorempi sammutusmies Palokunnan viestintävastaava, hallituksen jäsen ja nuoriso-osaston varajohtaja Koulutus: Nuorisoja yhteisöohjaaja Työ: vs. Talo oli miltei saanut purkutuomion, mutta kovalla talkootyöllä palokuntalaiset kunnostivat tilat. Vuonna 1893 valmistunut palokunnantalo on toiminut myös vakinaisen palokunnan asemana 1980-luvulle asti. Yksi ruokintaluukkukin on jäänyt seinään. Taloa on remontoitu pikkuhiljaa jatkuvasti, viimeisimpänä on korjattu hälyhuone. Palokunnantalon yläkerrasta löytyy suuri juhlasali, missä on laitettu jalalla koreasti iskelmätähtien tahdissa. VPK on toiminut talossa samaan aikaan, mutta tuolloin vakinaisen palokunnan autot olivat talleissa. Eldis22-leiri koulutustiimin 2. 21 H ämeenlinnan Vapaaehtoinen Palokunta täyttää tänä vuonna 150 vuotta ja kaupungin keskustassa sijaitseva palokunnantalo 130 vuotta. varapäällikkönä.. Tänäkin päivänä juhlasali on historiansa mukainen
22 palokuntalainen PK114 PÄÄJUHLASSA PALKITTIIN ANSIOITUNEITA JÄSENIÄ SEURAAVASTI: Suomen Palopäällystöliiton ansioristi Juha Hirvonen Suomen Palopäällystöliiton mitali Jouni Auvinen ja Mikko Eerikäinen Hämeen Pelastusliiton ansioristi Anne Filen, Rene Lehtonen, Toni Thomenius, Antti Nikkanen, Raija Laine-Löyttyniemi Hämeen Pelastusliiton mitali Toni Hietanen, Timo Sääksmäki. Juhlavuosi jatkuu vielä yhdellä juhlalla, jossa Hämeenlinnan palon muistoksi paljastetaan palolaatta. Silloin ystävyys, toveruus ja yhteishenki oli aidosti läsnä. Muisteltiin vanhoja, kerrottiin tarinoita ja tärkeitä hetkiä, joita kukin ikäluokka muisti. Kutsuvieraiden lähdettyä jäsenistö siirtyi uudistettuun hälyhuoneeseen. Jokaiselle tehtiin tilaa pöydän ääreen, istuttiin ja turistiin yömyöhään asti. Sitten siirryttiin juhlimaan omassa juhlasalissa. Se teki jokaiselle hyvää, tällaisia hetkiä on viimeksi ollut ennen koronaa. Pääjuhla pidettiin 1.4.2023. Juhla aloitettiin seppeleenlaskulla sankarihaudalta ja viimeisimmän edesmenneen palokunnan päällikön haudalta. Lisäksi lokakuussa järjestetään Hämeenlinnassa Hämeen Pelastusliiton palokuntanuortenja naisten kilpailupäivä.. APRILLIPÄIVÄNÄ JUHLITTIIN Palokuntayhdistyksen juhlavuosi alkoi juhlajumalanpalveluksella tammikuussa
Tällöin yksikkö oli myös maamme ensimmäinen. Normaalisti on keikkoja ollut noin viitisenkymmentä vuodessa. Osastojen jäsenistöstä koostu aktiivijäsenistö, noin 70 henkilöä. –Oikein de luxhetki, kuuluivat sammuttajien arviot. Uutta kalustoa on odotettavissa lisää kesällä, kun pelastuslaitoksen kierrosta saapuu uudempi sammutusauto. Jo 135 vuotta toiminnassa ollut naisosasto on edelleen virkeä ja täynnä toimintaa. Peltonen kehitti palokuntalaisten koulutusta ja kehittämäänsä perusselvitysmallia. Nykypäivänä viisi vuotta sitten hankittu palokunnan vahingontorjuntayksikkö RKH4396 on edelleen uniikkia mallia. 23 NELJÄ OSASTOA, 70 AKTIIVIA Vaikka palokunnan tilat ovat historialliset ja perinteikkäät, hämeenlinnalaisten suunta on aina kehittyä ja uudistua. Sekin on näkynyt jo historiassa, kun ensimmäisen vahingontorjuntayksikön saapuessa palokuntaa 30 vuotta sitten. Myös omasta porukasta oli paljon väkeä aina mukana, niin naisosastosta että hälystä.. Juhlassa kaksi pitkäaikaista jäsentämme Jouni Auvinen ja Matti Aronen kutsuttiin palokuntamme kunniajäseniksi. E. Juhlassa julkistettiin myös palokunnan kunniataulut, joissa on VPK:n päälliköiden, puheenjohtajien ja kunniapäälliköiden nimet. Palokunnassa on neljä osastoa: nuoriso-osasto, hälytysosasto, naisosasto ja järjestöosasto. 50 KEIKKAA VUODESSA Hälytysosaston toiminta on ollut rakentavaa ja tavoitteellista. Viimeisin hälytysmuonitus oli aamupuuro hillosilmällä ja tuoremehulla, joka kyllä lämmitti miehistön mieltä, että mahaa. Naisosasto harjoittelee palokuntataitoja, turvallisuusviestintää sekä ensiapua. Mutta siitä on jäänyt hyvä muisto, kun duunia tehtiin eri palokuntien kanssa. Joskus myös rennompaa tekemistä, kuten askartelua. VANHAT HERRAT Järjestöosasto ”Vanhat Herrat” on jättänyt historiaan jäljet myös valtakunnallisesti. Kolme vuotta sitten Hämeenlinna VPK palkittiinkin Vuoden Sopimuspalokuntana. Muutamia vuosia sitten oli keikkojen suhteen huippuvuosi, kun keikkamäärä hipoi lähes sataa. Esimerkiksi silloisessa lääninliitossa kunniapäällikkö Eero. Palokunnan eniten elämänkokemusta omaava aktiivijäsen on 91-vuotias ja pisimpään palokunnan jäsenenä on oltu 65 vuotta. Oma palokunta toimi tuolloin testiporukkana. Tuolloin keikkarintamalla ei juurikaan tapahtunut mitään, mutta jotain korvaavaa tekemistä haluttiin. NAISOSASTOSSA MONIPUOLISTA TEKEMISTÄ Naisosastolla on pitkät ja perinteikkäät juuret. Tuolloin tuli vietettyä paljon aikaa ja öitä milloin missäkin pusikossa. Naisosastolla on myös hälytysmuonitussopimus Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksen kanssa. Ikimuistoisempia hetkiä itselle on ehdottomasti ollut vuonna 2018, kun oli harvinaisen kuiva kesä ja paljon maastopaloja
Parhaan ystävän mukana tänne tultiin ja molemmat täällä edelleen ollaan. Perhe, missä kaikilla on samat tavoitteet ja halu auttaa toisia. Nykypäivänä edelleen ihmetellään paljon, miten kukin palokuntalainen on löytänyt tällaisen harrastuksen. Unohtamatta kuitenkaan perinteitä, jotka näkyvät erityisesti leireille, kilpailuihin ja muihin palokuntatapahtumien osallistumisessa. 24 palokuntalainen PK114 NUORET HUOMIOIDAAN YKSILÖINÄ Tänä päivänä nuoristo-osasto pyrkii vastaamaan nuorten tarpeisiin entistä enemmän ottamalla huomioon nuoret yksilöinä esimerkiksi oppimisen ja ryhmässä toimimisen kannalta. Heidän kanssa käydään läpi esimerkiksi pedagogisia taitoja ja harjoitussuunnitelmien tekemistä. Tällä hetkellä osastossa on noin 20 aktiivista nuorta ja jonoa riittää. Itselle palokunta on ollut 13 vuoden ajan jo toinen kotini.. MIKSI OLEN PALOKUNTALAINEN. Myös nuoriso-osaston kouluttajien ja ohjaajien koulutusta on lisätty. Jos joku kysyy, millaista siellä palokunnassa on, siihen usein voi vastata yhdellä sanalla ”perhe”. Poikkeuksetta vastaus on miltein jokaisella aina sama: ”Kaverin kautta tai perheestä yksi tai useampi on mukana palokunnassa.” Näin se meni itsellänikin. Nuorena toki itsekin innostui jo pelkästään paloautoista, mutta aikuisiällä motivaatio muuttui. Osaston ohjaajat ovat 15–18-vuotiaita nuoria, jotka harjoittelevat nuorten ohjaamista. Välillä on kuitenkin vaikea selittää ulkopuoliselle sitä fiilistä ja turvallisuuden tunnetta, mikä itselle tulee omasta palokunnasta ja innosta harrastaa
Voittajajoukkue sai palkinnoksi NouHätä!-kiertopalkinnon, kromatun palomiehen kypärän ja 2000 euroa. Voittajat palkittiin myös henkilökohtaisesti. Lähde: SPEK Tiedote 27.04.2023. Hopealle sijoittui Salpakankaan koulu Hollolasta ja pronssille Kauhavan yhtenäiskoulu. Loppukilpailun järjestivät Pelastusopiston päällystöja pelastajaopiskelijat. Kahdeksasluokkalaiset tavoittelivat pelastustaitojen Suomenmestaruutta valtakunnallisessa NouHätä!-kilpailussa Kuopion Pelastusopistolla. Kilpailussa selvitettiin, miten joukkueet pärjäsivät käytännön rasteilla onnettomuusja turvallisuusaiheisissa tehtävissä. Kolmivaiheisen kilpailun finaaliin selviytyivät aluekilpailujen 22 parasta kolmihenkistä joukkuetta, mutta yksi joukkue estyi osallistumasta loppukilpailuun. Aluekilpailuja ennen järjestettiin alkukarsinta, johon osallistui hurjat yli 10 000 kahdeksasluokkalaista. Lisäksi koeteltiin monipuolisesti kilpailijoiden taitoja muun muassa tulipalossa ja liikenneonnettomuustilanteessa. Kilpailussa miteltiin pelastustaito-osaamisessa ja turvallisuustiedoissa. 26 palokuntalainen PK114 Keuruun yhteiskoulun yläkoulu Keski-Suomen pelastustoimen alueelta on tämän vuoden NouHätä!-mestari. Keuruun yhteiskoulun yläkoulu on NOUHÄTÄ!-MESTARI 2023 Loppukilpailu koostui teoriakokeesta sekä neljästä tehtävärastista. Voittajajoukkueessa kilpailivat Milla Leppälä, Kerttu Pekkanen ja Tiina Pummila. Kampanjan tämän vuoden teeman mukaisesti kilpailussa testattiin joukkueiden varautumisasioiden osaamista
SSPL:n stipendin saanut Jari Muukkonen ja toiminnanjohtaja Ari Maskonen. Kurssin johtajana toimi yliopettaja Matti Hurula. 27 Sauli Frantti Tarvasjoen VPK Kimmo Halkola Hurukselan VPK Antti Harju Lappeenrannan VPK Joonas Hämäläinen Laajasalon VPK Timo Isola Helsingin VPK Sami Kovanen Ulvilan VPK Juuso Kuusisto Köyliön Läntinen VPK Jari Muukkonen Imatran VPK Sami Mäkilä Harjavallan VPK Sopimuspalokunnan päällikkökurssi 53 Pekka Niemi Harjavallan suurteollisuuspuiston TPK Christoffer Nyman Svartå FBK Risto Peltomaa Pomarkun VPK Arttu Selonen Kosken VPK ry Jari Sivonen Tohmajärvi Tero Suojanen Honkajoen VPK Teemu Suominen Länsi-Helsingin SPK Teemu Syrilä Köyliön VPK Kevään kurssilta Pelastusopistosta valmistui 18 sopimuspalokunnan päällikköä
28 palokuntalainen PK114 Haagan VPK + Haagan VPK + Vanhan Käpylän VPK= Vanhan Käpylän VPK=
29 Länsi-Helsingin Sopimuspaloku nta ry
Jäsenistölle asia tuotiin keväällä 2022 esille ja yhdistysten kokouksissa päätettiin nimetä yhteistyöryhmä suunnittelemaan yhteisen uuden palokunnan perustamista. Nuorisotoiminta oli aktiivista kummassakin palokunnassa tuvi-toiminnan lisäksi. Haagan VPK:n hallituksen puheenjohtaja Valtteri Tervalan mukaan Haagassa oli asemahanke ollut pitkään prosessissa ja hankesuunnitteluvaihe saatiin valmiiksi vuoden vaihteessa 2022. – Kun mallit oli selvitetty ja luonnosteltu aiesopimus, hallitukset käsittelivät niitä omilla tahoillaan ja päättivät kutsua yhdistysten kokoukset koolle. – Yhteistyöryhmä selvitti erilaisia vaihtoehtoja uuden palokunnan perustamiseksi. Tahtotila kuitenkin oli, että haluamme olla tekemässä muutosta, sen sijaan, että aika muuttaisi. Haagassa pohdittiin sitten eri vaihtoehtoja asemalle. – Hyvää keskustelua käytiin jokaisessa tilaisuudessa ja jäsenistön sopeutuminen tilanteeseen nähtiinkin tärkeimpänä seikkana. Apua saatiin muilta yhdistymisiä tehneiltä palokunnilta, kuten Hämeenkyröstä, kertoo Valtteri Tervala. 30 palokuntalainen PK114 Kahden helsinkiläispalokunnan yhteistyö lähti vauhdilla liikkeelle vuoden 2022 tammikuussa hallitusten yhteisellä tapaamisella, missä tunnusteltiin molempien hallintojen tuntemuksia uuden palokunnan rakentamisesta. Jäsenistölle järjestettiin kaksi keskustelutilaisuutta, missä sai tuoda esille tuntemuksiaan ja epäilyksiään muutoksesta. Voiko olla, että kohta on yksi hiipunut palokunta. Yhtenä vaihtoehtona lähestyttiin lähintä palokuntaa, Vanhan Käpylän VPK:ta. euroa, mikä oli liikaa varsinaisen rahoituksen uupuessa. Keskustelussa oli muun muassa Konalan tilapäisasema tai jopa yksikön sijoittaminen johonkin pelastusasemalle. Keskusteluissa heräsi kysymyksiä, kuten mitä tilanne muuttaa. Kukaan ei varmuudella tiedä, mitä tapahtuu mutta jos uskoa ja halua on, niin onnistumisen mahdollisuudet kasvaa. Valtteri Tervala ja Länsi-Helsingin Sopimuspalokunta ry:n puheenjohtaja Kimmo Jäppinen.. Yhtenäiset näkemykset auttoivat eteenpäin Heti ensimmäisestä tapaamisesta lähtien tuntui yhteinen tavoite ja suunta olevan hyvin samanlainen molemmissa hallinnoissa. – Lopputulos oli, että kustannukset hankkeelle olisivat olleet lähes 2,5 milj. – Vanhan Käpylän VPK:lla oli jäsenistön osalta havaittavissa ikääntymistä ja palokuntaluokka oli reservi, kun taas Haaga toimi tukipalokuntana. Lopputuloksena oli Länsi-Helsingin Sopimuspalokunta ry
Muodostetaan palokuntatoiminta myös harrastustoiminnan näkökulmasta eli niille, jotka eivät pysty tai halua osallistua juuri nyt hälytystoimintaan. Mukaan kysyttiin myös muita. – Lähtökohtaisesti pidetään asemapaikkaa Metsälässä, mutta suunnitellaan toimintaa useista eri pisteistä tarpeen mukaan. – Tavoitteena on ollut heti yhteistyön alusta lähtien kahden tukiyksikön palokunta, mikä tarkoittaisi palveluiden parantumista alueella. – Samalla hallitukset päättivät kutsua yhdistyksen kokoukset koolle, missä päätettiin perustaa uusi palokunta. Myös nuorisotoiminnalle ajateltiin olevan mahdollista erilaiset pop-up pisteet tuvi-toiminnan kanssa. Ei tuijoteta enää seiniä. Palokunnat halusivat tehdä yhdistymisen nyt itse eivätkä jääneet odottamaan mahdollista pakkosiirtoa tai hiipumista. Ajatuksena on, että nuoret voivat tietyin ehdoin osallistua haluttuna iltana treeneihin. Työryhmän esityksen mukaisesti katsottiin parhaimmaksi vaihtoehdoksi perustaa uusi palokunta Vanhan Käpylän VPK:n y-tunnuksen alle enimmäkseen kiinteistöomaisuuden vuoksi, selvittää Tervala yhdistymisen juridista puolta. Yhden yhteisen hallinnollisen yksikön tarkoituksena on vähentää hallinnollista kuormaa ja kehittää itse palvelutoimintaa. ”Ei tuijoteta enää seiniä” Nykyinen paloasemaverkko on Tervalan arvion mukaan muodostunut vuosia sitten ja se ei enää vastaa nykyistä tarvetta, mikä näkyy muun muassa uusien pelastusasemien rakentamisesta Helsingissä. 31 Aiesopimus syksyllä 2022, toiminta käynnistyi 1.1.2023 Lopulta palokuntien hallitukset allekirjoittivat aiesopimuksen, missä hyödynnettiin aikaisemmin yhdistyneiden palokuntien mallia. Nuorisotoiminta on keskeisessä osassa hälytystoiminnan ohella, ja sitä onkin suunnitteilla järjestää neljänä iltana viikossa. Sääntömuutos hyväksyttiin syksyllä ja uuden palokunnan ensimmäinen toimintakausi päätettiin alkavan 1.1.2023. Aiesopimuksessa linjattiin yhteisesti uuden palokunnan toimintaan liittyviä tekijöitä
Ennakkoluuloja on aina ja palokuntatoiminta on myös hyvin paljon tunteita herättävä, mutta pystyimme käsittelemään asiaa myös rationaalisesti. palokuntia mutta aika ei vielä ollut sopiva sille. – Tarkoituksena oli saada aikaan yksi hallinnollinen yksikkö mutta asemia/asemapaikkoja voisi olla useita ja jopa niin päin, että paikkoja voisi lisätä tarpeen mukaan supistamisen sijaan. Me ja ne -puheesta pitää heti alusta lähtien siirtyä ME-puheeseen, jotta yhteisöllisyys vahvistuu ja koetaan olevan yksi yhteinen uusi palokunta. – On tärkeää osata priorisoida ja malttaa muuttaa asioita järjestyksessä. Nuorisotoimintaan on rahoitusta saatavilla mutta myös esimerkiksi myyntitoiminta, yritysyhteistyö ja rahankeräys ovat vaihtoehtoisia menetelmiä. Molemmat yhdistykset ovat yli satavuotiaita, joten yhdistysten purkaminen tuntui ongelmalliselta. Pelastuslaitoksen positiivinen suhtautuminen ja tuki olivat onnistumisen perusedellytyksiä. – Erilaisia vaihtoehtoja on olemassa, joita vielä tarkastellaan, mutta olennaista on hyvällä dialogilla hälventää epäilyksiä ja liennyttää tuntojen tuskaa. Muutos on pitkä prosessi, mikä vaatii sekä uuteen totuttautumista, mutta yhtä lailla uuden hyväksymistä. Virheitä sattuu, mutta niistä on otettava opiksi ja parannettava toimintaa. – Muiden sopimuspalokuntien erittäin positiivinen suhtautuminen yllätti ja jopa aiheutti yhteistyökeskustelujen käynnistymistä muuallakin. Kaikkea muutosta ei voida saada valmiiksi heti, täsmentää Tervala. Rohkeat päätökset tulevaisuusajattelu edellä on välillä sydäntä tärkeämpiä. Rahoituspohjaa on tarkoitus vahvistaa, koska pelkästään sammutussopimuksen varaan ei rahoitusta voi jättää. Tulevaisuudessa tavoitteena voisi olla jopa palkatun henkilöstön saaminen, mikäli hallinnollinen työ vielä lisääntyy ja rahoituspohja sen mahdollistaa. 32 palokuntalainen PK114 Avoin keskustelu pelastuslaitoksen kanssa auttoikin kumpaakin palokuntayhdistystä erittäin paljon. – Sitä olisi voinut käydä vieläkin enemmän, mutta nyt ratkaistiin moni asia yhteistyöryhmän valmistelutyöllä ja esityksistä keskusteltiin. – Sopimuskorvaukset tai yleensä korvaustason muuttuminen, kun palvelut jonkin verran muuttuvat, ovat asioita, joita pitää pystyä pelastuslaitoksen kanssa keskustelemaan heti alusta alkaen.. Keskeisiä seikkoja palokuntien yhdistämisessä Molemmissa palokunnissa pidettiin äärimmäisen tärkeänä jäsenistön osallistamista ja keskustelua. Epävarmuuden sietäminen on Valtteri Tervalan mukaan tärkeää, koska on vaikea ennakoida tulevaa. Haluamme olla esillä ja tuoda esille aktiivista toimintaa, ja siitä ilmenee myös valittu nimi Länsi-Helsingin Sopimuspalokunta
Lisäksi on tekninen ja viestinnän tiimi. Harrastustoiminnan alla on nuorisotoiminnan lisäksi palokuntaharrastustoiminta ja tukitoiminta. Lisätiedot: Valtteri Tervala 044 755 1374 valtteri@valtteritervala.fi. 33 INFO INFO Jäsenmäärä 87 Hälytystoiminta 25, joista 15 savusukeltajaa Nuorisotoiminta 45 nuorta ja 8 ohjaajaa Sammutusautoja 2 Eläinpelastusyksikkö 1 Miehistönkuljetusauto 2 Alkusammutusperäkärryjä 2 Organisaatio on rakennettu SPEKin nykyistä määrittelyä mukaillen palvelutoimintaan, riskienhallintaan ja harrastustoimintaan. Kaikki jäsenet voivat toimia eri toiminnoissa niille määräytyneiden kriteereiden mukaisesti
Kuvitus rajoittuu lähinnä jaksojen alussa oleviin piirroksiin, joilla on jonkinlainen aiheyhteys tulevaan tekstiin. Paha kauneusvirhe on vapaapalokunta-sanan käyttö. No, löytyyhän sivulta 77 kuusi vinkkiä. Lukijan on vaikea löytää puuttuvia paloja suomalaisen varautumisen kentältä. Vastaus on 350-sivuinen opus, joka pyrkii omakohtaisen varautumisen lisäksi koluamaan kaiken mahdollisen suomalaisen varautumisen kentällä. …. Nyt 350 sivuun on ahdettu valtava määrä tietoa. ”Kirja taustoittaa suomalaisen varautumisen historiaa ja keinoja, joiden avulla kukin meistä voi osallistua varautumistyöhön...”, jatkuu mainosteksti. Tekijät kertovat joutuneensa tekemään paljon valintoja ja yksinkertaistuksia. Teos pyrkii kattamaan kaiken mahdollisen, osan pikkutarkasti, osan suuripiirteisesti. Pelastustoimelle kirjoittajat omistavat (Hätäkeskuslaitos mukaan lukien) hieman yli neljä aukeamaa. Pääosa tekstistä pysyy asiassa, osassa on hieman jaarittelun makua. Pelastuslaitosten määrän lisäksi kaikki määrällinen (julkinen) tieto puuttuu. Jaksaako kukaan lukea 13 aukeamaa informatiivista leipätekstiä (esimerkiksi kappale 5, Informaatiovaikuttaminen) ilman ainuttakaan hengähdystä. Olisi luullut, että kirjoittajat käyttäisivät oikeita termejä. Kansalaisen varautumisoppaan sisältö osiin jaettuna olisi pienen muokkauksen ja kunnon kuvituksen jälkeen oiva katsaus suomalaiseen varautumiseen. Kolme pääosaa: mielenkiinnon herättäminen varautumiseen ja vinkit, kokonaisturvallisuus ja ennakoivat ajatukset tulevaisuudesta, on kukin kirjoitettu mahdollisimman kattavasti. Kirjan suurin anti on kokonaisvaltainen suomalaisen varautumisen avaaminen. Kirja kannattaa ehdottomasti hankkia ja lukea ajatuksella läpi – osissa. Se on tehty mielikuvituksettomasti leipätekstivaltaiseksi. 34 palokuntalainen PK114 ”Miten Suomi on varautunut kriiseihin ja kuinka itse voit varautua poikkeustilanteisiin.” Näin sanotaan Kansalaisen varautumisoppaan mainostekstissä. Kansalaisen varautumisopas KAIKKEA ON, JA TEKSTIÄ RIITTÄÄ Kirjan suurin ongelma on taitto. Tekijöiden loppupuheenvuorossa (sivu 327 -) paljastuu tällaisen laaja-alaisen opuksen problematiikka. Lupaus pitää paikkansa erinomaisen hyvin, ehkä liiankin perusteellisesti. Jos kirjan yksityiskohtaisesta ja mietitystä sisällöstä pitäisi ottaa sen ansaitsema hyöty irti, olisi meillä useampi opas. Yhtä soittoa läpiluku ei onnistu, ellei ole todellinen varautumisfriikki. Lukija voi sitten arvioida olivatko ratkaisut mieleen vai ei
35 KM Riitta Björn työskentelee varautumisesta vastaavana johtajana järjestökentällä ja tekee väitöstutkimusta kansalaisyhteiskunnan haavoittuvuuksista Maanpuolustuskorkeakoululle. Puistola on kirjoittanut muun muassa kirjan Itä-Ukraina (Docendo, 2020) yhdessä Johanna Suhosen kanssa. Komentaja Juha-Antero Puistola työskentelee tutkimusalajohtajana Puolustusvoimien tutkimuslaitoksella. Kirja on tilattavissa kustantajalta e-kirjana osoitteessa docendo.fi hintaan 12,67 ja kovakantisena hintaan 23,76.. Hän on erikoistunut kokonaisturvallisuuteen, strategiaan ja turvallisuuspolitiikkaan
36 palokuntalainen PK114 Muutamia vuosia sitten Uudenmaan pelastusjohtajat ottivat esille ajatuksen pelastusalan koulutuksen järjestämisestä Uudellamaalla. Nyt on aika käydä keskustelu siitä, miten se toteutetaan. Kommenteista ilmenee, että näkemysja painotuseroja on. Yhtenä keinona tulisikin tarkastella mahdollisuutta, että pelastuslaitokset voisivat yhteistyössä järjestää tutkintoon valmistavaa koulutusta omilla alueillaan. Alan resurssipulan ratkaisemiseksi Helsingin pelastuskoulun toimintamahdollisuuksien varmistaminen ei yksin riitä, vaan tutkintoon johtavaa koulutusta tulee voida toteuttaa alueellisesti laajemmin. Nyt asiasta keskustellaan jälleen. Myös Helsingin kaupungilla Pelastuskoulun ylläpitäjänä on sanansa sanottavanaan – hyvinvointialueita unohtamatta. Pelastusopiston tehtävänä olisi täydentää tutkintoon johtavaa koulutusta ja todeta vaadittu osaaminen. Pullon kaulana on koulutuspaikkojen riittämättömyys. Myös koulutuksen monimuotoisuutta tulee lisätä. Alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta voidaankin kysyä, millä perusteilla suomenkielistä koulutusta ei tarjota alueellisesti?. Valtiolla on tässä keskeinen rooli. Kysyimme ajatuksesta muutamalta asianosaiselta. Pelastusalan koulutuskeskus Uudellemaalle Toimitusjohtaja MARKO HASARI SPEK Pelastajien ja sopimuspelastajien pula on ilmeinen. Tällöin esitys sai tulta, vaan ei tuulta alleen. Ruotsinkielinen pelastajakurssi järjestetään jo nyt alueel1 Kirkkonummi Kyrkslätt 2 Kauniainen Grankulla 3 Tuusula (Tusby) 4 Kerava (Kervo) 5 Järvenpää (Träskända) 6 Pornainen (Borgnäs) 7 Pukkila (Buckila) 8 Myrskylä Mörskom Raseborg Raasepori Hanko Hangö Ingå Inkoo Karkkila (Högfors) Hyvinkää (Hyvinge) Vihti (Vichtis) Siuntio Sjundeå Loviisa Lovisa Porvoo Borgå 2 3 4 5 6 7 8 Askola Espoo Esbo Nurmijärvi Lapinjärvi Lappträsk HELSINKI HELSINGFORS Vantaa Vanda Mäntsälä Sipoo Sibbo 1 Lohja Lojo huomattava nostaminen on kuitenkin edessä. lisena koulutuksena. Keskeisintä on osaaminen, ei se, millä tavalla osaaminen on hankittu. Pelastusalan koulutuskapasiteetin Järkeä vai ei
Tämä tarkoittaa myös että rekrytointipohjaa olisi täällä, mutta ilmeisesti kynnys lähteä muualle opiskelemaan on uusimaalaisille korkeampi kuin muilla hakeutua Uudellemaalle opiskelemaan. Helsingin pelastuskoulun tulisi saada tuplata koulutusmääränsä vähintään kymmeneksi vuodeksi, jotta työvoimapula täällä saataisiin helpottamaan. Uudellamaalla asuu noin kolmannes Suomen väestöstä. Samassa olisi myös vihdoinkin mahdollisuus ratkaista ruotsinkielisten pelastajien koulutus, joka on luvalla sanoen ollut surkea, noin yksi kurssi kymmenessä vuodessa. Uudellamaalla asuu lukumääräisesti eniten ruotsinkielisiä, joten rekrytointipohja olisi myös tältä osin helpointa. 37 Pelastusjohtaja PETER JOHANSSON Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Helsingin pelastuskoulun jatko on Uudenmaan pelastuslaitoksille erittäin tärkeää. Eli kun Helsingin kursseja tuplataan, olisi yksi niistä kerran kolmessa vuodessa ruotsinkielinen. On hyvä ottaa huomioon, että koulutusmäärien nostaminen edellyttää myös ammattitaitoisten ja motivoituneiden opettajien rekrytointia. Toiminnanjohtaja ARI KEIJONEN SPPL Pelastajien riittävän koulutusmäärän turvaamiseksi on tärkeää tarkastella kiihkottomasti koulutuksen järjestämisen erilaisia mahdollisuuksia. Pelastajapulan ratkaisemiseksi ja toimintavalmiuden ylläpitämiseksi tarvitaan alueellisia koulutuksia – sekä ennen kaikkea pääkaupunkiseudun osalta Helsingin pelastuskoulu, jolla voisi olla merkittävä rooli myös ruotsinkielisen koulutuksen toteuttamisessa. Pelastusopisto Kuopiossa ei pysty kouluttamaan kaikkia tarvittavia pelastajia. Tässäkin alueelliset toteutukset voivat madaltaa kynnystä tehtäviin hakeutumiseen, kun siviilielämän järjestäminen ei vaadi niin suurta sopeuttamista.. On syytä tunnustaa, että keskittämällä koulutus yhteen toimipisteeseen menetetään monia alalle sopivia potentiaalisia hakijoita muun muassa ammatinvaihtajien ja ruotsia äidinkielenään puhuvien joukosta, jolloin henkilöstön saatavuus heikkenee entisestään
Ensisijainen ja samalla tärkein tavoite on se, että hallitusohjelmassa on kirjaus riittävistä henkilöstö-, koulutusja tutkimusresursseista.. Hyvinvointialueita koskeva lainsäädäntö ei mahdollista Helsingin pelastuskoulun rahoittamista hyvinvointialueiden valtionrahoituksesta. Pelastusviranomaistoiminta, osaaminen ja koulutusjärjestelmä liittyy keskeisesti hallintopalvelun laatuun ja kansalaisten perusoikeuksiin – oikeus turvallisuuteen ja hyvään hallintopalveluun sekä -menettelyyn. Pelastustoimen ammatillinen peruskoulutus ei kuitenkaan kuulu hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Mikäli seuraavalla hallituskaudella koulutuskapasiteettia ei saada vähintään kaksinkertaistettua, jos pelastaja AMKtutkintojärjestelmään tai TKItoimintaan ei saada lisärahoitusta ja ammattitaitoisia opettajia sekä tutkijoita, ei ole resursseja eikä tarvetta keskustella koulutusinstituution sijaintipaikkakunnasta. Sääntelyn tarkoituksena on huolehtia riittävästä ammattikoulutetusta pelastustoimen henkilöstöstä koko maan osalta. Helsingin pelastuskoulu kouluttaa Pelastusopiston opetussuunnitelmien mukaisesti pelastajia ja alipäällystöä sisäministeriön erillisluvalla. Pelastusalan ammattilaiset rankataan vuosi toisensa jälkeen barometrien palkintosijoille. Pelastusopisto on valtakunnallinen sisäministeriön alainen oppilaitos, joka vastaa pelastustoimen pelastaja-, alipäällystöja päällystötutkintojen lisäksi hätäkeskuspäivystäjätutkinnosta sekä sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä. Tästä arvostamisesta kiitos kuuluu etulinjan ammattitaitoisille hätäkeskuspäivystäjille, ensihoitajille ja palomiehille, joiden rautainen osaaminen ja toimintakyky pelastaa kansalaisia hädän hetkellä. 38 palokuntalainen PK114 Pelastusylijohtaja KIMMO KOHVAKKA SM/Pelastusosasto Pelastuslain (379/2011) 55 §:n 1 momentin mukaan valtio huolehtii pelastustoimen ammatillisesta koulutuksesta ja muusta pelastustoimeen liittyvästä koulutuksesta siten kuin Pelastusopistosta annetussa laissa (607/2006) säädetään. Järjestön johtaja KIM NIKULA Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL Perustuslain 21 §:ssä säädetään hyvän hallinnon takeesta ja menettelystä. Valtion talousarvioissa ei ole osoitettu määrärahaa Helsingin pelastuskoulun toiminnan rahoittamiseksi
Pelastusalalle tarvitaan myös lisää monimuotoisuutta, hakijoita eri kulttuureista. Yhteiskommentti. Uusimaa on keskukselle oiva sijainti. Työvoiman tarpeen lisäksi pitää huomioon ottaa myös ammattitaitoisten kouluttajien saatavuus, minkä uskomme Uudellamaalla olevan hyvän. Ruotsiksi opettamaan pystyvää päällystöä ja alipäällystöä löytyy löytyy ylivoimaisesti eniten Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Pohjanmaalta. 39 Pelastusjohtaja JYRKI LANDSTEDT Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Pelastusjohtaja VELI-PEKKA IHAMÄKI Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Pelastusalan koulutusresursseja on lisättävä nykyisestä huomattavasti, mikäli tulevien vuosien työvoimatarve aiotaan täyttää. Keskus toimisi esimerkiksi Pelastusopiston tai Pelastuskoulun alaisuudessa ja tarjoasi resurssejaan myös lähialueen pelastuslaitosten ja muiden turvallisuusviranomaisten tarpeisiin. Myös Suomen pelastustoimen resursseista merkittävä osa sijaitsee Uudellamaalla. Alueella asuu noin kolmannes koko Suomen väestöstä. Opiskelijalle kurssin järjestäminen Suomen kaksikielisillä alueilla on opiskeluun lähtemisen kynnystä alentava tekijä. Perheelliselle opettajalle muutto perheen kanssa Savoon ei ehkä houkuta. Opiskelijapaikkojen kaksinkertaistamisen lisäksi tarvitaan myös moninkertainen määrä uusia hakijoita. Kynnys pelastusalalle hakemiseksi alenee, jos oppilaitos on lähellä. Keskittäminen ei tuo kuitenkaan olennaisia synergiaetuja, joita toisi mahdollinen toimipisteen / koulutuskeskuksen perustaminen Etelä-Suomeen. Kaiken tutkintoon johtavan koulutuksen keskittäminen edelleen Kuopioon vaatii yhteiskunnalta merkittävän lisäpanostuksen. Ruotsinkielisiä kursseja tarvitaan noin joka kolmas vuosi. Mielestämme asiassa pitää käydä kiihkoton keskustelu, jossa valtio, mutta myös hyvinvointialueet ovat keskeisessä roolissa. Sekä väestön painopiste että maahanmuuttajataustaisten painopiste on Uudellamaalla. Uudellamaalla työtä voisi tehdä ilman muuttoa, ja sivutoimisena harjoitusmestarina toimiminen mahtuu työvuorojen väliin, työaikalaki toki huomioiden
Sisäministeriössä on valmistelussa parhaillaan koulutusuudistushankkeen jatkona esitys uudistuksen toteutuksesta yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Tämä on myös taloudellisesti perusteltua. Sisäministeriöön ei ole toimitettu esitystä tai esityksiä Uuttamaata koskien, joten tarkempaa tietoa kaavailujen sisällöstä ei ole. 40 palokuntalainen PK114 Rehtori MERVI PARVIAINEN Pelastusopisto Pelastusopistolla on hyvä oppimisympäristö koulutuksen toteuttamiseen sekä kalusto, kokeneet ammatilliset opettajat ja erinomainen harjoitusalue. Ei. Koulutuksen toteuttaminen Pelastusopistolla mahdollistaa paitsi yhteismitallisen koulutuksen, myös hyvän toimintaympäristön eri ammattiryhmien yhteistoiminnan ja yhteistyön opettamiselle. Koulutuspaikkojen lisääminen vaatii myös opetusresurssien lisäämistä, tässä opettajien rekrytoinnin suhteen ei ainakaan voi olla haitaksi, jos osa koulutuksesta tapahtuisi lähempänä suurempiväkisiä alueita, jossa tällekin on paremmin potentiaalia. Jatkuvan hajauttamiskeskustelun sijaan tulee keskittää voimavarat Pelastusopiston toimintaedellytysten vahvistamiseen ja pelastajakoulutuksen lisäyksen vaatimien resurssien saamiseen. Hakijoilla on vahva motivaatio eikä koulutuspaikka ratkaise koulutukseen hakeutumista. Niiden rakentaminen/hankkiminen erilliseen toimipisteeseen ei varsinkaan tässä taloustilanteessa ole millään muotoa järkevää eikä tarkoituksenmukaista. Pelastusopistolla on kyvykkyys hoitaa tarvittava pelastajalisäys, mikäli uusi hallitus osoittaa tähän taloudelliset resurssit. Useampi koulutuspaikka lisää mahdollista hakijapotentiaalia hyvinkin selektiivisellä alalla, mikä mahdollistaa koulutettavien määrän lisäämisen. Koulutustoiminta on Pelastusopiston lakisääteinen tehtävä. Sitä paitsi koulutuksen järjestäminen muualla ei ole tae siitä, että henkilöt työllistyisivät juuri ko. Järjestöpäällikkö ALEKSI PEURALA SSPL Pelastajakoulutuksen monipaikkaisuus tukee pelastusalalla olevan henkilöstövajeen täyttämistä. alueelle. Monipaikkainen pelastusalan koulutus tukee myös osaltaan varautumista häiriöja poikkeusoloihin. Pelastusopistolla Kuopiossa ovat opetushenkilöstö, koulutukseen räätälöidyt tilat ja välineet sekä harjoitusalue, jotka yhdessä varmistavat koulutuksen tasalaatuisuutta
Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskoululla on toistaiseksi voimassa oleva toimilupa ja vahva tahtotila jatkaa toimintaansa valtiorahoitteisesti, kouluttaen pelastajia kansalliseen tarpeeseen, ei korvamerkittynä Helsinkiin. Pelastuskoulu voi laajentaa toimintaansa tuplaamalla kurssit ja järjestämällä ruotsinkielisen pelastajakoulutuksen kolmen vuoden välein. Keskustelua ei myöskään tulisi jättää vain nyt pääkaupunkiseudun ja Kuopion väliseksi asiaksi, vaan pitäisi pystyä aidosti keskustelemaan jo olemassa olevan Porin pelastusharjoitusalueen hyödyntämisestä sekä kartoittaa pohjoisen Suomen vastaavia tarpeita. 41 sovi myöskään unohtua puhumaan asiasta pelkän tutkintokoulutuksen näkökulmasta. Pelastuskomentaja JANI PITKÄNEN Helsingin kaupungin pelastuslaitos Kansallisen akuutin pelastajapulan ratkaisemiseksi tulee tehdä rohkeita linjauksia ja päätöksiä kansalaisten näkökulmasta, ei vain omien intressien ja etujen mukaisesti. Lähtökohtaisesti samaan fyysiseen oppilaitosympäristöönkin nämä mahtuvat hyvin ajallisen porrastuksen ansiosta. Sopimussektorilla on myös vähintään ajoittain koulutusja kouluttajapulaa, joten synergiaa voisi olla löydettävissä myös päätoimisen ja sopimushenkilöstön kouluttajia yhdistämällä. Monipaikkainen pelastusalan koulutus voi halutessaan tukea myös vahvasti sopimushenkilöstön koulutusta. Pelastustoimen tulee tehdä yhdessä työtä pelastusalan vetovoiman lisäämiseksi kilpailussa turvallisuudesta kiinnostuneesta tulevasta työvoimasta, jotta riittävän laadukasta opiskelija-ainesta saadaan oppilaitoksiin ja siten työllistymään pelastuslaitoksiin.. Alueellisen koulutuksen järjestäminen on yksi ratkaisu monien muiden toimien joukossa, jota ei tule sulkea pois. Pelastajapula on todettu julkisesti ääneen jo useampi vuosi sitten, mutta toimet sen ratkaisemiseksi ovat olleet lähes olemattomia. Koulutuspaikkojen ja mahdollisuuksien lisääminen laajemminkin ympäri maan, helpottaisi sopimushenkilöstön koulutusta
Tulos ei ole kovinkaan mairitteleva määrällisesti. KD PS PS SDP Kok RKP. Kesk. Heille perusasiat pelastustoimesta ja ensihoidosta ovat pääosin selvät – tai ainakin pitäisi olla. 42 palokuntalainen PK114 Kartoitimme valituksi tulleita kansanedustajaehdokkaita, joilla on tavallista sukankuluttajaa enemmän tietoa pelastusalasta ja/tai ensihoidosta. Kesk. TIMO FURUHOLM Turku 09 432 3097 timo.furuholm(at)eduskunta.fi sosiaalitieteiden opiskelija PETRI HURU Pori 09 432 4045 petri.huru(at)eduskunta.fi ylipalomies-sairaankuljettaja, lähihoitaja ANNE KALMARI Kivijärvi 09 432 3073 anne.kalmari(at)eduskunta.fi www.annekalmari.fi maatalousja metsätieteiden maisteri, maatalousyrittäjä ANTTI KURVINEN Vaasa 09 432 3078 antti.kurvinen(at)eduskunta.fi www.anttikurvinen.fi lakimies, oikeustieteen maisteri ANDERS NORRBACK Närpiö 09 432 3056 anders.norrback(at)eduskunta.fi yrittäjä FSBR:n puheenjohtaja MARI RANTANEN Helsinki 09 432 3178 mari.rantanen(at)eduskunta.fi ensihoitaja, omaishoitaja PÄIVI RÄSÄNEN Riihimäki 09 432 3065 paivi.rasanen(at)eduskunta.fi www.paivirasanen.fi lääkäri, lääketieteen lisensiaatti entinen sisäministeri TERE SAMMALLAHTI Espoo 09 432 3183 tere.sammallahti(at)eduskunta.fi yksikönpäällikkö valmiusja turvallisuuslautakunnan pj, Länsi-Uusimaa PAULA WERNING Kouvola 09 432 3098 paula.werning(at)eduskunta.fi www.paulawerning.fi sairaanhoitaja Kansanedustajat, joilla on tavalla tai toisella Kosketuspintaa pelastustoimeen ja/tai ensihoitoon Vas. Löysimme yhdeksän lainsäätäjää yhteystietoineen
Lämpökameramiehen valistunut arvio on, että tänään 90% vepareista kuuluu kategoriaan B. Diletantti on siis epäpätevä henkilö, jonka tietämisen taso on pinnallista ja diletantismi nähdään osaamattomuutena tai aloittelijamaisuutena. 43 LÄMPÖKAMERAMIES ON SEURANNUT pelastusalaa jo vuosikymmeniä. Miksi näin. LÄMPÖKAMERAMIES kolumni PARISENKYMMENTÄ VUOTTA SITTEN alkoi kehitys, joka on mullistanut käsityksen vepareista päälaelleen. Positiivisessa määritelmässä diletantti assosioituu erityisestä tietämyksestään huolimatta terveeseen järkeen, laajaan yleissivistykseen, vilpittömään sitoutumiseen ja taloudelliseen riippumattomuuteen. Sen mukaan diletantti on henkilö, joka harrastaa jotakin taidetta, tiedettä tai muuta sellaista huvikseen, asiantuntemattomasti, pintapuolisesti. AVATAANPA hieman käsitettä diletantti (siis kansanomaisesti dille) kaikkitetävään Wikipediaan nojaten: A) Diletantin negatiivinen määritelmä pohjaa termin suhteeseen ammattilaisen kanssa. Loput vapaaehtoisista tulitaistelijoista on edelleen A-kategoriassa – valitettavasti – joko joidenkin mielestä tai itseaiheutetusti. Diletantismi merkitsee tällöin mahdollisuutta tietoon, joka ei ole ammattilaisuuden tai asiantuntijuuden leimaamaa tai kapea-alaista, eikä välttämättä mukaile rahataloutta tai asiantuntija-instituutioita. Tämä paras B-ryhmä on tänään merkittävä voimavara maamme pelastustoimessa. Esimerkiksi Nykysuomen sanakirjassa diletantti määritellään termiksi, jota käytetään usein halventavassa merkityksessä. B) Diletantin positiivinen määritelmä korostaa harrastelijamaisuutta voimavarana ja innovatiivisuuden mahdollistajana. Usein positiivinen määritelmä tuokin selvästi esille käsitteeseen liittyvän vahvan poliittisen latauksen; diletantti voi asemastaan käsin kyseenalaistaa voimassa olevia valtasuhteita ja totuttuja käytäntöjä. No, kannattaa lukea ajatuksella Wikipedian määritelmä B. Onko tämän päivän vepari dille. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin Lämpökameramieskin piti osaa vapaaehtoisista tulitaistelijoista A-kategoriaan kuuluvina. M.O.T.. LÄMPÖKAMERAMIEHEN VALISTUNUT VASTAUS otsikon kysymykseen on, että nykyvepari kuuluu parhaaseen B-ryhmään. Vuosien saatossa on herännyt kysymys, joka on vaatinut syvällistä pohtimista. Onko vepari dille eli diletantti. Tällöin diletantismi näyttäytyy ammattilaisuuden negaationa, ei-arvokkaana tietämisen ja osaamisen tapana. VIELÄ VIIME vuosituhannen lopussa vahva käsitys oli, että veparit kuuluvat A-kategoriaan – näin melko useiden alan toimijoiden mielestä
Vuonna 1981 perustettu PPO-Elektroniikka Oy on erikoistunut turvateknologiaan. – Toimitamme testikäyttöön 10 litran erän 60 euron hinnalla heti. Isommat toimitukset kahden viikon toimitusajalla, päättää toimitusjohtaja Timo Ohtonen. Aine sekoitetaan veteen sekoitussuhteella 1:100 ja levitetään ensin metsäpalon ulkoreunoille. 09 566 09210 tai 0400 420393, timo.ohtonen@ppo-elektroniikka.fi www.ppoforext.com www.ppo-elektroniikka.fi PPO-Elektroniikka Oy on yhdessä Kiilto Oy:n kanssa kehittänyt maastopalojen pysäyttämiseen ja sammutukseen ympäristöystävällisen, fluoriyhdisteistä vapaan (= Forest Fire Extinquishing Agent) sammutusaineen. – Käsitelty vyöhyke estää tulen leviämisen eteenpäin sekä maan pinnalla että sisällä maan alla. Kiilto Oy vastaa tuotteen valmistuksesta ja PPO-Elektroniikka Oy tuotteen myynnistä ja levitystekniikan kehityksestä. – PPO ForExt on ympäristöystävällinen ja fluoriyhdisteistä vapaa eikä aiheuta vahinkoa ihmisille, vesistöille, eläimille tai sammutuksessa käytettävälle kalustolle. – Aine osoitti toimivuutensa, käsitellyt alueet eivät syttyneet uudelleen. ForExtia tilattavissa testikäyttöön ja varautumis. Vuonna 1919 perustettu Kiilto Oy kehittää, valmistaa ja markkinoi kemianteollisuuden ratkaisuja. 45 varastoon tulevaa kesää varten. ForExt/vesiseosta voidaan levittää helikopterista, lentokoneesta, paloautoista tai metsäpaloihin suunnitellusta erikoiskalustosta. Timo Ohtonen kertoo testien osoittaneen, että seoksen levitys toimii käytössä olevissa vesitykeissä, suihkuputkissa, pumpuissa ja muissa laitteissa tukkimatta niitä. Lisätiedot: PPO-Elektroniikka Oy toimitusjohtaja Timo Ohtonen Puh. Tämän jälkeen ForExtia voidaan käyttää varsinaiseen sammutukseen, kertoo PPO-Elektroniikka Oy:n toimitusjohtaja Timo Ohtonen. ForExtia testattiin Ohtosen mukaan ensimmäistä kertaa tositoimissa Kalajoen metsäpalon jälkisammutuksessa vuonna 2021
– Lappeenrannan Sammutinhuolto on hyvä lisä Preston verkostoon. Huhtikuun alussa solmittua kauppaa edelsi pidempiaikainen yhteistyö ja siitä muodostunut luottamuksellinen asiakassuhde. Lappeenrannan Sammutinhuolto on yli 30-vuotias paloturvallisuusalan erikoisliike. Nyt pystymme tarjoamaan entistä laajempaa palvelutarjoomaa paikallisesti. Kaakkois-Suomen alueella toimivan Lappeenrannan Sammutinhuollon palveluksessa on neljä työntekijää. Haussa oli maantieteellinen asema toimialueelta, jossa Presto ei ollut vielä läsnä omalla toimipisteellä. Preston lähtökohtana uusimmalle yrityskaupalle oli tarve löytää hyvä yhtiö itäisestä Suomesta. Tulevaisuudessa tarve on ainakin yhdelle uudelle työntekijälle. Asiat hoituivat ja toiminta oli ammattimaista, mutta silti ihmisläheistä, Lappeenrannan Sammutinhuollon toimitusjohtaja Mika Ukkonen taustoittaa yrityksensä myyntiä. – Tavoitteemme on laajentaa toimintaamme voimakkaasti koko Suomessa. LAPPEENRANNAN SAMMUTINHUOLTO OSAKSI PRESTO-KONSERNIA – Yhtiömme taloudellinen tilanne on erittäin hyvä. Pääasiallinen tehtäväkenttä on sammuttimien tarkastus ja huolto, pikapalopostien tarkastukset sekä väestönsuojien tiiveyskokeet ja tarkastukset. Suurimmalta osalta kasvu johtui väestönsuojien suurista tarkastusmääristä, mutta nostimme myyntiä myös kaikilla muilla osa-alueella, Mika Ukkonen kertoo. – Presto toimi erinomaisena yhteistyökumppanina. – Uskon, että meillä on edelleen hyviä kasvumahdollisuuksia, sillä turvallisuusala laajenee ja sen tärkeys korostuu entisestään, Ukkonen arvioi. Teimme viime vuonna 78 prosentin kasvun. 46 palokuntalainen PK114 Presto Paloturvallisuus Oy on ostanut Lappeenrannan sammutinhuollon. Toiminta-alue on meille uusi ja siellä on kasvupotentiaalia, Suomen yrityskaupoista vastaava johtaja Jari Kortelainen kertoo
Haluamme olla asiakasta lähellä ja siksi laajenemme alueellisesti ympäri Suomea, sanoo Preston maajohtaja Tero Roivainen. Yhtiön tulevaisuuden tavoitteena on kasvaa edelleen orgaanisesti, mutta erityisesti myös yritysostoilla. – Olemassa olevan liiketoiminnan kehittäminen on nopeampaa kuin täysin uuden rakentaminen. Prestolla on yli 60 vuoden kokemus paloja pelastusalalta Pohjoismaissa. Jami Kuoppa, Lappeenrannan Sammutinhuolto Ari Hietanen, Lappeenrannan Sammutinhuolto Joni Ukkonen, Lappeenrannan Sammutinhuolto Jari Kortelainen, Presto Paloturvallisuus Oy Mika Ukkonen., Lappeenrannan Sammutinhuolto Tero Roivainen, Presto Paloturvallisuus Oy Tero Haapaniemi, Presto Paloturvallisuus Oy. myös Lappeenrannan alueella, Jari Kortelainen sanoo. 47 LAPPEENRANNAN SAMMUTINHUOLTO OSAKSI PRESTO-KONSERNIA YHTEYSHENKILÖT Lappeenrannan Sammutinhuolto *toimitusjohtaja Mika Ukkonen, 040 158 1838/ mika@ukkonenpalvelut.fi Presto Paloturvallisuus Oy *maajohtaja Tero Roivainen, 040 748 947/ tero.roivainen@presto.fi Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7 00700 Helsinki http://www.presto.fi Presto Paloturvallisuus Oy on osa ruotsalaisomistuksessa olevaa Presto-konsernia. YRITYSOSTOJA MYÖS JATKOSSA Paloturvallisuuspalvelut, turvallisuuskoulutus ja ensiapuvalmius työpaikoilla ovat Preston tärkeimmät tuoteja palvelualueet
48 palokuntalainen PK114 VERHOOMO SORSA 40 vuotta
49
– Muutimme uusiin tiloihin Tahkotielle kaksi vuotta sitten, kertoo toimitusjohtaja Johannes Immonen. Lempäälän toimipisteessä varustellaan huoltoautoja. Sorsan tuoterepertuaariin kuuluvat pikkubussit, huoltoautot, matkailuautot, kylmäautot ja pelastusautot. Tuotannon pääpaikka sijaitsee Vantaan Tahkotiellä Kehä III:n pohjoispuolella. 50 palokuntalainen PK114 Verhoomo Sorsa on varustellut autoja vuodesta 1983 lähtien. Kaikille ajoneuvovarustelun eri vaiheille on nyt omat tilansa ja tietysti hallinnolle ja myynnille omansa. – Suunnittelimme ja rakennutimme itse 4000 m 2 :n toimitilat. Myös merkittävimmät alustatoimittajat ovat melkein naapurissa. Pelastusalalle on toimitettu yli 100 autoa kolmen viime vuoden aikana. Tänään yritys toimii Helsingissä ja Lempäälässä 40 työntekijän voimin. Nykyään yrityksen hallituksen puheenjohtajana toimivan Kalle Sorsan vuonna 1983 perustama yritys on käynyt pitkän tien pienestä verhoomosta nykyaikaiseksi tuotantolaitokseksi. Johannes Immonen aloitti autoverhoilijana vuonna 1997. – Logistisesti olemme keskeisellä paikalla. Tiesitkö. Sorsan tuotteet ovat avainlipputuotteita. Vuosittain yritys toimittaa asiakkaille yli 3 500 ajoneuvoa. Kehä III ja Helsinki-Vantaan lentoasema aivan lähellä. Muulla alalla vietetyn 16 vuoden jälkeen hän päätyi Sorsan tuotantopäälliköksi ja viimein toimitusjohtajaksi vuosi sitten. Immonen pitää uuden toimipaikan sijaintia myös erinomaisena
Pelastusalan lisäksi ensihoito on yrityksen kasvava kohderyhmä. Tiesitkö. Immonen mainitsee vahvuuksista vielä joustavuuden, nopean toimitusajan ja suuren kotimaisuusasteen. 51 PELASTUSAJONEUVOT VAHVASTI MUKANA Verhoomo Sorsan tuotanto on keskittynyt pakettiautoluokkaan ja kevyisiin kuorma-autoihin. Hänen mukaansa hyvä esimerkki tästä ovat istuimet, jotka runkoa lukuun ottamatta valmistetaan Tahkotiellä. Pelastusalalle yritys varustelee miehistö-, tarkastusja johtoautoja sekä erikoisvarusteltuja avolavoja. – Näissä erityisvahvuutemme on nopea tarjouslaskenta ja suunnittelu yhteistyössä asiakkaan kanssa. Ratkaisumme on niin käytettävyydeltä kuin hinnaltaankin kilpailukykyinen, päättää toimitusjohtaja Johannes Immonen. Sorsan tuotteet ovat avainlipputuotteita. Sisätilaratkaisuissa pystymme hyvinkin erilaisiin, asiakkaan toiveiden mukaisiin ratkaisuihin, koska valmistamme pääosan verhoilukomponenteista itse, sanoo Johannes Immonen. – Olemme toimittaneet ensimmäiset siirtoajoon tarkoitetut ambulanssit ja käyttäjäkokemukset ovat olleet lupaavia
Ei konkretiaa, mutta tuntui järkeenkäyvältä. Eihän se palokuntatyö niinkään vaikeata ollut, silloin… ”Jokainen työkykyinen…” Ok, nykyisen urbaanihenkilön työkyky ei ole kuin ennen, ja ovathan palavat materiaalit aikojen saatossa kehittyneet aina vaan pahemmiksi. Samasta hihasta vedettiin myös näkemys (taisi olla tilaisuus Valkon VPK:lla), että yksikönjohtajakurssin loppukokeesta pitäisi tehdä niin vaikea, että kolmasosa kurssilaisista reputtaisi. Myöhemmin sisällöksi vakiintui uusien perusselvitysten oppiminen. Olkoonkin, että siinä. Siihen saakka sopimuspalokuntalaisia oli pidetty yhteiskunnallisesti arvostettuina, sellaisina kuin olivat. virinnyt osaamisvajeen pelko, joten lainmuutoksen perustella annettiin SM:n ohje 1074/719/87. 1975 Vuoden 1975 paloja pelastuslaki määritteli jokaiseen kuntaan palopäällikön, ja hänelle pätevyysvaatimuksiakin. Mitä lainsäätäjä on aikojen saatossa palokuntalaisten fysiikasta pohtinut. Ne määrättiin palokuntatyöhön, jos muita ei ollut. Syväkään hyppy sotienjälkeiseen lainsäädäntöön ei näytä sellaista tuovan. Siitäkin huolimatta, että joukkoon mahtui monenlaisia hahmoja ja palokunnantalon meininki oli joskus varsin reipasta. Taustalla pitäisi olla faktaa ja tositapahtumien kuvauksia. 1999 Vuoden 1999 lainmuutoksessa sitten ensimmäisen kerran ilmeni ajatusrakennelma, että ”pelastajasta ei saa tulla pelastettavaa”. Suomessa ei olla vielä niin pitkällä, vaan täällä keskitytään lähinnä sopimushenkilöstön fysiikkaan. Mitä kurssi sisälsi, se jäi alkuvaiheessa auki, mutta pituudeksi määrittyi 50 tuntia. Työturvallisuus on kiistaton hyve, joten vannotaanpa sen nimiin. 1933 & 1960 Vuoden 1933 palolaki määritteli jokaisen työkykyisen velvollisuudeksi osallistua palontorjuntaan. Oli Onko yhä kiristyvissä kelpoisuusvaatimuksissa mitään järkeä. Mitä ”aktiviisuus” tarkoitti, jäi auki, kunnes SPEKin ohjeesta saattoi lukea, että osallistumista vuoden aikana 15:een harjoitukseen ”voidaan pitää” aktiivisuuden merkkinä. Miehistön piti suorittaa sammutustyökurssi. Vuoden 1960 palolaki määritteli toimialaksi sammutuksen ja pelastuksen ohella myös ensiavun, jolloin suora osallistumisvelvollisuus rajoittui 18…49/54 vuotiaisiin työkykyisiin. Millaisia numeroita on perusteluihin kirjattu. Vuoden 1987 lainmuutos toi sitten aivan uuden elementin: Laki antoi sisäministeriölle valtuudet päättää sopimushenkilöstön kelpoisuudesta. Perusteluissa oli paljon numeroita, mutta työturvallisuuden puutteista ei mitään. 52 palokuntalainen PK114 mielipide Teksti Silvio Hjelt Mistä ovat pelastustoimen eri säädöksiin ja ohjeisiin ajan myötä ujutetut vaatimukset peräisin. Eikä muita kykyjä kysytty. Mutta sittenkin. Sieltä se ”15 kertaa” onkin ilmestynyt – SPEKin koulutuspäällikön hihasta. Kuulemma parantaisi sopimushenkilöstön ellei motivaatiota niin ainakin arvostusta. Joskus osutaankin sitten omaan nilkkaan, kuten viimeksi Ruotsissa, missä työaikasäädökset ovat nousset pintaan. Kelpoisuusvaatimuksiin jäi kuitenkin myös siirtymäsääntö eli henkilö, joka oli viiden vuoden ajan aktiivisesti toiminut sopimuspalokunnan jossain tehtävässä, katsottiin ja katsotaan edelleenkin kelpoiseksi kyseiseen tehtävään. Siinä yht´äkkiä asetettiin sammuttajille ensimmäisiä vaatimuksia. Tietoa, joka asiallisesti tukisi pelastustoimen alati kovenevaa kelpoisuusviidakkoa. Vain subjektiivinen näkemys: ”henkilöstö työskentelee tehtävissä, joissa työntekijöiden oma, autettavien ja yhteiskunnan turvallisuus edellyttää määrätyn tasoista ammattitaitoa”
Koska eihän joukko asiantuntijoita voi oikeasti olla niin pihalla. Kyseenalaistaja joutuu hylkykastiin, koska Keisarillahan ON uudet vaatteet. Tähän resurssituhlaukseen yhteiskunnalla vaan ei ole enää varaa. Mutta uudeksi piirteeksi esitetään sopimushenkilönkin velvollisuus ylläpitää osaamistaan ja kuntoaan. Nyt ajat kuitenkin muuttuivat, ja kuntien sijasta vaatimuksista päättikin alueellinen pelastustoimi, käytännössä suurten kaupunkien palolaitoksien viskaalit. Jos kerran on niin, että ainoa vaaratekijä korvien välissä olevan, tai todella huonon tuurin ohella, on sopimushenkilön sydämen pettäminen (sellaisia tapauksia on), niin oikea arvioiva taho ei olekaan fysiovaan kardiologi. ”Säännöksen tarkoituksena olisi tähdentää ammattitaidon sekä niin henkisen kuin ruumiillisenkin kunnon merkitystä pelastustoimen tavoitteiden saavuttamisessa.” Kaunista, mutta edelleenkään ei kerrota, mitä Pelastusopiston hyväksymän opetussuunnitelman mukainen koulutus oikeasti tarkoittaa. Absoluuttisia totuuksia ei tule kyseenalaistaa. Silloinkin, kun yhteiskunta kärsii kasvavasta resurssipulasta. 53 mielipide vaiheessa puhuttiin vain ammattikoulutuksesta, mutta kun aivan samaa työtä tehdään niin... Työturvallisuusajattelun jaloista periaatteista on pidettävä kiinni, olkoonkin että ne johtavat yhä etäämmälle käytännön arjesta ja uhkaavat kansalaisten kokonaisturvallisuutta. Lapasesta. Samaa olisi syytä Suomessakin soveltaa sekä koulutuksen että erityisesti fyysisten vaatimusten osalta. Nyt ei liity. Tilastoja, laskelmia. Nyt viimeksi PVAT (Putoamisvaarallisella alueella työskentely). Nyt on siis syytä katsoa perusteitakin hieman tarkemmin. 2011… Sittemmin melkein joka vuosi rusnattu pelastuslaki vuodelta 2011 ei tuo asiaperusteita kelpoisuusvaatimusten kiristämiseen. Silläkään ei ole ollut niin väliä, niin kauan kuin ala on vetänyt riittävästi uusia toimijoita mukaan. Ketä tai mitä vuodesta toiseen toistettu tosiasioihin perustamaton hokema siis palvelee. Sopimuspalokunnat kamppailivat olemassaolostaan, eikä voimia, tai edes mielikuvitusta riittänyt vaatimusruuvin pohtimiseen. Eikä siinä enää välttämättä löytynyt ymmärrystä siitä, että vapaaehtoisresurssi on toisaalta tarpeen ja toisaalta rajallinen. ”Sopimuspalokuntalaisten koulutusvaatimuksiin liittyviä opetussuunnitelmia” vahvistaa Pelastusopisto. Siinä välissä sisäministeriöltä kuitenkin tuli fyysisen kunnon kehittämisohje, joka perustui nyttemmin unohtuneeseen vapaaehtoisuuteen. Saksalaisissa koulutusohjeissa lukee: ”Lähtökohtaisesti koulutus on räätälöitävä palokuntatoiminnan todellisten tarpeiden mukaiseksi, toteutettava selkeästi ja käytännöllisesti sekä pidettävä puhtaana ei-tärkeistä liitännäisistä”. 2003 Pelastustoimen alueellistamisesta huolimatta vuoden 2003 laki pitää kiinni kunta-ajan semanttisesta jäännöksestä. Mitä se oikeasti tarkoittaa ei ilmene säädöksestä. Vaatimusruuvia voitiin pikkuhiljaa kiristää. Ei sanakaan kiristyvien vaatimuksien tarpeesta, kuten ei vielä fysiikastakaan. Mutta enää ei oikein vedä. Piste! Jos henkilöstövirta tyrehtyy kasvavien vaatimusten takia, niin vika ei ole vaatimuksissa vaan henkilöstössä. ”Pelastustoimintaan osallistuvalla sivutoimisella ja vapaaehtoisella henkilöstöllä” tulisi olla ”riittävä koulutus”. Silloinkin, kun sitä osaamista ei välttämättä tarvita käytännön tekemiseen eikä vaatimuksia täyttävään koulutukseen ole enää tunkua. Massapsykoosi. Vai voiko sittenkin?. Ettei vaan kiristyvien fyysisten vaatimusten taustalla olisikin faktojen sijasta piilotavoitteita, joista ei puhuta. Riskit entiset ja tekniikka parempi, mutta tekeminen vaikeammaksi ja vaatimukset hieman kovemmiksi. Mistään säädösperusteesta ei vieläkään löydy konkreettisia syitä vaatimusten kiristämiseen. Ei edes silloin, kun ne eivät olekaan absoluuttisia. Mutta kiristämistä tapahtuu, koko ajan. Jatketaanpa lainsäädännön seulontaa: löytyisikö kelpoisuusvaatimusten kiristämiselle ihan oikeat asiaperustelut. Siitä lähtien hokema on toistettu kyllästymiseen saakka. Tai edes totuuksia. Taas piste! Askel kerralla uusia kovenevia vaatimuksia näyttäisi suoltuvan itsensä ruokkivan byrokratian rattaista, samalla häätäen mahdollisia resursseja pihalle. Taas se pelastajasta pelastettava -hokema tepsi. Edelleenkin ilman selkeitä asiaperusteita, mutta vähitellen vielä fyysisillä ominaisuuksillakin höystettynä. Järjen käyttö olisi nyt jopa suotavaa. Siitä se lähti. Voisi kelvata absoluuttisena totuutena, jos siihen siis liittyisi konkretiaa. Kovemmat vaatimukset tuottavat parempaa osaamista, ja sillä siisti
Palosuojelurahasto korotti esimerkiksi nuoriso-osastolle myönnettävän pienavustuksen määrän 75 prosenttiin hyväksyttävistä kustannuksista sekä nosti kalustoja pienavustushankintojen avustusprosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista 50 %:iin aiemman 40 %:n sijaan. Seuraavaksi muutoksen tuulet tulivat öljysuojarahastoon, ja nyt vuoden alusta muuttuivat myös Palosuojelurahaston avustusperiaatteet. Rahaston avustuksia ei myönnetä enää alueen pelastuslaitoksille. HYVINVOINTIALUEIDEN ALOITTAESSA vuoden 2023 alusta Palosuojelurahastosta voidaan myöntää yleisavustusta ja erityisavustuksia pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille sekä erityisavustuksia kunnille, hyvinvointialueille ja sopimuspalokunnille. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA kolumni Vanheneva sammutusmies AVUSTUSJÄRJESTELMÄ KEHITTYY ERILAISET AVUSTUKSET ovat näytelleet melko näkyvää roolia pelastusalan rahoituksessa. Ja tarvittaessa tehdä jakoperusteisiin muutoksia.. 55 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Toivottavasti näiden joukosta tulisi oikeasti rahanarvoisia uusia innovaatioita pelastusalalle. Hyvinvointialue ja VPK-yhdistys voivat sopia palokuntasopimukseen ”haalarirahaa”, jonka avulla VPK hankkii varusteitaan ja pystyy myös hyödyntämään Palosuojelurahaston tukea. Palosuojelurahasto on ollut ja on edelleen merkittävä rahoittaja. Avustusten lisäksi apurahoja alalle on myöntänyt myös Palosuojelun edistämissäätiö. Avustuksia ei myönnetä myöskään kuntien uusiin paloasemahankkeisiin. UUDISTUKSESSA AVUSTUSSUMMIA on myös lisätty. Voidaan kysyä, kärsivätkö uudistuksessa ne alueet, joilla toimii henkilökohtaisen sopimuksen palokuntia. AVUSTUSKÄYTÄNTÖIHIN on tullut muutoksia viime vuosina. JATKOSSA PALOSUOJELURAHASTON avustusmalli suosii alueita, joissa toimii vpk-muotoisia palokuntia. Lähivuosina tulisi tutkia uusien perusteiden mukaan jaettuja avustuksia ja niiden vaikuttavuutta. Ensin loppuivat valtionosuudet pelastuslaitosten kalustohankintoihin. PALOSUOJELURAHASTO tukee aiempaa enemmän erilaisia tutkimusja kehittämishankkeita. Avustusten poistuminen pelastuslaitosten ajoneuvohankinnoista aiheuttaa ongelmia ajoneuvokaluston uusintaan, mutta ei VPK-yhdistyksissä. Paloasemien peruskorjaushankkeisiin kuitenkin voidaan myöntää avustusta
RÄDDNINGSINSTITUTET BÖR ansvara för utbildandet oberoende av var detta sker, och staten bör bära kostnaderna för yrkesutbildningen inom räddningsbranschen. ÄVEN DEN KOMMANDE RÄDDNINGSÖVERDIREKTÖREN bör prioritera arrangerandet av utbildningen, för det behövs för att det skall gå framåt. Ifall räddningsöverdirektören inte tar hand om saken bör man samla en stark och enhetlig grupp av branschens aktörer för att vältra planerna framåt och påverka beslutsfattarna. TIDSFÖNSTRET för att säkra utbildningen och personalresurserna inom vår bransch är öppet just nu.. Därför skulle det vara förståndigt att placera den nya verksamhetspunkten inklusive övningsområde i närheten av Ring I eller Ring III. 56 palokuntalainen PK114 PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledaren ARBETSKRAFTSBRISTEN INOM RÄDDNINGSBRANSCHEN faller över oss. I DEN HÄR FRÅGAN MÅSTE NÅGON AXLA DRAGANSVARET, och det modigt och hastigt. Utbildning på svenska bör arrangeras regelbundet. I annat fall splittras branschens aktörer till sinsemellan stridande kotterier, varefter de politiska beslutsfattarna till slut mixtrar ihop en lösning som med största sannolikhet inte tillfredsställer någon. PÅ BASEN AV HELSINGFORS RÄDDNINGSSKOLA skulle det vara möjligt att grunda en av staten upprätthållen verksamhetspunkt för Räddningsinstitutet, men ett betydande problem med det alternaUtbildningsreformen behöver stark vilja tivet är bristen på ett närbeläget övningsområde. MAN BÖR STARTA en sansad diskussion om ämnet och på basen av den finna en gemensam åsikt. Utmaningen ligger i det att övningsområdet absolut bör befinna i anslutning till dem. MEN SEDAN KOMMER MAN återigen till den fråga som visat sig vara problematisk: var skall man utbilda. Inte heller lösningen på dessa frågor torde åstadkomma något starkt motstånd. Att arrangera projektets finansiering är en politisk fråga där det är bäst att fungera med kraftig lutning i riktning mot riksdagen. Ifall man vill ersätta arbetskraftsbortfallet står vi oundvikligen inför en betydande ökning av branschens utbildningskapacitet. HELSINGFORS STADS specialbehov bör beaktas genom att utbildningen arrangeras så att innehållet och kvalitetsnivån bibehålls åtminstone på nuvarande nivå. Om dessa båda frågor råder uppenbarligen enighet. Då skulle utbildningsenheten erbjuda stora synergifördelar åt närområdets räddningsverk och avtalsbrandkårer samt åt andra aktörer inom säkerhetssektorn. En lösning på den frågan är att för Räddningsinstitutet skapa en verksamhetspunkt och ett övningsområde i Nyland. Den enkät som publiceras i detta nummer (36-41) visar att de olika åsikterna gällande en ökning av utbildningskapaciteten står långt från varandra. I praktiken finns det inga alternativ, så räddningsbranschens aktörer bör ha en gemensam syn på hur utbildningen skall arrangeras NÅGON SÅDAN FINNS ÄNNU INTE. I huvudstadsregionen hittas nog lämpliga väggar. Med alla medel är det skäl att undvika att frågan regionalpolitiseras på ett negativt sätt
Brännvinsadvokatyr. Javisst, men tydligen tillräckligt knepigt för att ansvariga myndigheter inte på 9 månader lyckas besluta om en tysk brandkårist får sitta på bakbänken i Finland. 57 Text Silvio Hjelt Bild Bildbank Freepik, Maria Salo Vid inträffad olycka har envar skyldighet att handla efter bästa förmåga. Så icke. Annars kan det ju bli en väldig massa utredande. Men av avtalsbrandkårister krävs att ”den som deltar i släckningsoch räddningsarbetet har genomgått minst en sådan kurs i släckningsarbete som följer en av Räddningsinstitutet fastställd läroplan”. En titt i Räddningsinstitutets utbildningsplan avslöjar följande (om man för en stund glömmer de vackra fraserna och koncentrerar sig på de enkla sakerna):. Kanske inte så mycket, om allt går bra. Frågan har ställts – med hopp om klart svar inom skälig tid. Vad brandkåristen Frågan om släckningsmannens formella behörighet på tapeten VEM FÅR SITTA PÅ BAKBÄNKEN spelar juridiska formaliteter för roll i verkligheten. VAD KRÄVS AV EN FINSK BRANDKÅRIST Vad bör man absolut uppfylla och ovillkorligen ha lärt sig för att alls få vara med. Klokt att fråga, på förhand. Vem bryr sig, på riktigt, om en tysk Feuerwehrer deltar i finsk avtalsbrandkårsverksamhet. Hur skall vi ha det, ifall den förmågan baserar sig på annat än en i Finland avlagd grundkurs. Men viktigare: hur kan man fortsätta att utbilda sig utan att ha gått finsk grundkurs
Fysiskt deltagande i kursprocessen så som den definierats (accepterandet av tidigare erhållet kunnande inom räddningsbranschen tycks ha blivit stampande på stället snarast av semantiska respektive administrativa skäl). Till detta kommer, att man i det tyska kursmaterialet har ramat in följande tips: Som grundprincip gäller att utbildningen skall anpassas efter brandkårsverksamhetens faktiska krav, genomföras åskådligt och praktiskt betonat samt hållas fri från oviktiga bisaker! Kanske det är där skon faktiskt klämmer. Följande utbildningssteg skulle vara förstahjälp och yträddning. Själva utbildningen består av: 5. Introduktionsutbildning (27 timmar) som skall erbjuda baskunskap om räddningsväsendets organisation och den egna brandkåren (1 h), allmänt om släckningsfordonets redskap (2 h), pumpar (2 h), strålrör (1 h), övrig armatur och dess klarering (2 h), persedlar och påklädning (1 h) och arbetarskydd (1 h). Och så förstås deltagande i utryckningsverksamheten. signaltrafik), 9. FEL UTBILDNING. I stället har sådant som andningsskydd och radiotrafik lämnats till fortsättningskursen. Dessutom har denna brandkårist i Finland aktivt deltagit i både veckoövningar och introduktionsutbildningen, det sistnämnda snarast för att bli förtrogen med finsk utrustning, praxis och terminologi. Vattenförsörjning, 15. Kondition och ”annan lämplighet”, vilkas innehåll utbildningsplanen elegant undviker att precisera, eftersom konditionstest enligt inrikesministeriets anvisning är frivilligt för alla andra än rökdykare och ”annan lämplighet” redan för länge sedan i det övriga samhället utklassats som ”subjektivt flum med inneboende diskrimineringstendenser”. Hur en räddningsgrupp fungerar, 8. En tysk brandkårist med grundkurs och förmanskurs i bagaget kan lite mera än den finska yngre släckningsmannen. Kommunikation (dvs. Går man vidare och ännu läser en förmansbit handlar det om fördjupande studier, farliga ämnen och liknande. Åtminstone inte bemannad med tyskt frivilligbrandkårskunnande. En icke nämnd* tysk brandkårist har alltså med godkänt vitsord genomgått de tyska kurserna (i fri översättning) Släckningsman 1 (70 timmar), Förman (35 timmar) och Maskinist (35 timmar). 2. Frågan borde ju vara helt formell, men det är den tydligen inte. En säker verksamhetsmiljö och trafikdirigering samt 16. I verkligheten mycket bra material, för den som kan tyska. Tryckluftsaggregatet, 12. Förstås, utan tillgång till det finska utbildningsmaterialet blir det ju närmast en tolkning av rubriker och timmar. 1. Vidare ännu linor och knutar (2 h), stegar (1 h) och kommunikationsutrustning (Virve, 1 h). Vem som är ”go´ jappe” skall ju bestämmas av brandkåren, inte av en kursledare! Så kommer den springande punkten: 4. Hur man fungerar på alarmuppdrag. 13 timmar i räddningsväsendets uppbyggnad och värderingar, fordonsbeteckningarna, vattenförsörjningskopplingarna, riskerna vid utryckningskörning och vägsäkerhet samt skyddsanvisningar i allmänhet. På grundkursens del 2 (54 timmar) lär man sedan ut följande (av någon orsak är grundkursens timindelning inte mera offentligt tillgänglig i Finland, vilket onekligen för tanken till ”sällskap med hemliga riter”): 6. Tillräcklig ålder och av medicinare konstaterad hälsa. I vilken mån samtliga punkter 6…16 kan anses vara absolut nödvändiga för en nybliven släckningsman på bakbänken i ett släckningsfordon bemannat även med äldre brandkårister kan förstås i sig diskuteras.... De planerade kurserna har redan gått förbi, och bakbänken förblivit obemannad. Förstahandssläckning, 10. 3. Då slås man av det faktum att den tyska brandkåristen på grundkursen studerar hela 16 timmar förstahjälp. Till detta kommer självstudier ca. Men förstår man inte språket är det ju knepigt att jämföra utbildningarna. 58 palokuntalainen PK114 I TYSKLAND Utbildningen av frivilliga brandmän i Tyskland sker i stort sett på samma sätt: Veckoslutskurser med dels lektioner och dels praktiska övningar. Kursinnehållet är standardiserat och hittas på nätet, med tysk grundlighet. Nödförstahjälp, 11. Släckningsbilens redskap, 13. Arbetarskydd och de personliga skyddsmedlen, 7. Stark motivation och en bra attityd. Räddningsgruppens första klareringar, 14. Den ställdes i augusti 2022, har seglat mellan tre myndigheter och är i skrivande stund (april 2023) fortfarande olöst hos en fjärde
Nu ligger frågan hos inrikesministeriet, där paragraferna i tiden skrevs. 59 VEMS BORD. Men lite förnuft skulle nog vara ett bättre alternativ. att formella yrkeskvalifikationer som förvärvats i en medlemsstat skall anses ge behörighet även i en annan stat. Om problemet nu är att det formellt inte handlar om ett yrke, då regionen ifråga inte brukar betala för brandkårsarbete, så är triviallösningen förstås att brandkåren börjar betala, t.ex. Av hänsyn till person har frågan dock blivit upplyft till ett principiellt plan, men redaktionen har kännedom om aktörerna, och väntar med intresse på frågans lösning.. Så kan man ännu hänvisa till förordningen 376/2020 som föreskriver, att myndighet som författar nya bestämmelser uttryckligen är förpliktad att dokumenterat överväga i vilken mån en ny bestämmelse faktiskt är ”ändamålsenlig och därmed ägnad att uppnå det eftersträvade målet och om den faktiskt återspeglar det målet på ett konsekvent och systematiskt sätt och därigenom åtgärdar de identifierade riskerna på ett liknande sätt som i jämförbara verksamheter”. VI LEVER NUFÖRTIDEN I EUROPA För att underlätta bedömningen är det värt att minnas en av Europeiska unionens bärande tankar, dvs. På svenska: vid varje begränsning av yrkesbehörighet måste man analysera alternativen. Om alltså alls... Må ”förvaltningspraxis” vara att frågor som är under beredning inte diskuteras (bekvämt, för då beslut fattats är det vanligen för sent att diskutera), men om beredningen inte rör på sig så är nog en offentlig diskussion på sin plats. Den har nu i 9 månader bollats mellan ett räddningsverk (som anser att saken inte angår verket, som bara skall se till att manskapet har en utbildning som fastställs av Räddningsinstitutet), Räddningsinstitutet (vars läroplan uttryckligen poängterar kunnandet, varvid man dock svarar att tidigare erhållet kunnande inte kan räknas till godo, trots att just det varit hela reformens utgångspunkt) och undervisningsministeriet (som inte anser sig ha befogenhet i ärendet). lagen om Räddningsinstitutet, vilket borde hjälpa vid bedömningen, trots att bestämmelsen blir bindande först vid nästa årsskifte. Vi har all anledning att återkomma till läroplanen, för den är nog värd en alldeles egen mässa, men för tillfället är det alltså fråga om hurudant kunnande som skall anses motsvara den tillräckliga utbildning som räddningslagen nämner. Den saken är ytterligare poängterad i bl.a. 1 € / gång. * Ärenden som är under beredning... Tillbaka till frågan om vem som får sitta på bakbänken
KUVA 8 Pohjanmaan pelastuslaitoksen Kruunupyyn paloaseman huolto/kalusto/miehistöauto RP317. Volkswagen LT45. Hyvä suoritus! Tässä Sunilan porukan vastaus hieman täydennettynä ja editoituna: KUVA 1 Ajoneuvo VS1215 on sijoitettu Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen Jaanin paloasemalle. Chevrolet Chevy-Van 20 vuosimallia 1973. Auton hinta on noin 900 000 € Vastaavia autoja on käytössä Berliinissä, Amsterdamissa ja Dubaissa. Iso käsi ja Palokuntalainen-lehden vuosikerta! Ilmoittakaapa osoite, mihin lehti toimitetaan! Suomisen Samin vastaus oli yhtä kohtaa (Kuvan 6 auto ei ole palvellut lentokentällä ja se on Fargo, ei Dodge) lukuunottamatta oikein. Jomala FBK:n entinen pelastusauto/räddningsbil. Auto oli vuonna 2022 esittelyssä eripuolilla Suomea. KUVA 6 Auto entinen Jomala 15. Scania P370, korityöt Sala Brand. Fargo W-300 4x4 vuosimallia 1972. Auton merkki Scania P370B 4x4HZ, vuosimallia 2022. KUVA 4 Jomalan VPK:n (Jomala FBK) huolto/kalustoauto J18. KUVA 7 Maarianhaminan pelastuslaitoksen sammutusauto M111. KUVA 5 Rosembauer RT -sähköpaloauto. Auto sijoitettuna Ahvenanmaan palomuseoon Marianhaminassa. KUVA 3 Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen Kallion pelastusaseman juuri käyttöön tullut pioneeriauto HE105. Yksikkötunnus on ajalta ennen nykyistä paloasemanumerointia Pori 973. Korityöt Saurus. Auto sijoitettuna Nakkilan paloasemalla muutaman muunkin museoauton kaverina.. KUVA 2 Toimintansa lopettaneen Porin Viikin VPK:n museoitu miehistönkuljetusauto, aiemmin palolaitoksen ambulanssi. Nissan Navara. Kahden palomiehen kevytyksikkö. 60 palokuntalainen PK114 Vuosikerta Kotkaan Ryhmätyö kannattaa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 seuraava lehti LETKUT SOLMUSSA Uusi visa on Kompakysymys Luettele Suomen nykyiset pelastusjohtajat – siis pelastusjohtajat! Vastaukset 29.5.2023 mennessä osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Oikein vastanneiden kesken arvotaan Palokuntalaisen vuosikerta (arvo 52 €) Stora Enson Sunilan tehtaan palomiesryhmä Rami Hynninen, Jaakko Linko ja ”kesämies” Samppa ratkaisivat kuvavisan arvosanalla 10-. M-B Sprinter 4x4, korityöt Wedonex, vuosimalli 2022. Sami oli vielä nähnyt vaivaa lähettämällä autoista tunnukselliset kuvat. KUVA 9 Nakkilan VPK:n museoauto Chevrolet National vuosimallia 1927
Hinta 18 800 €. Auto Espoossa. Minun palokuntani Saurus 40 vuotta Maastopalot Paloauton punainen MB 180 C vm 2012, ajettu 76 500 km , todella siisti, kahdet renkaat vanteilla, tutka, 1/2 nahkaistuimet, kaksi ikämiesomistajaa. alv 10% Tilaa sähköpostilla tilaukset@palokuntalainen.fi DIGILEHTI MAKSUTTA LEHDEN TILAAJILLE P P P P palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 10 · 2023 · ISSN 1798-2685 113. LISÄTIEDOT 040 5462 669 MYYDÄÄN Tilaa oma lehtesi ...ja tiedät mitä alalla tapahtuu 6 lehteä 52€ sis. 61 seuraava lehti HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Seuraava lehti (nro 115) ilmestyy viikolla 27
Perinteisesti historiaa on tallennettu julkaisun muotoon perustuen kirjalliseen materiaaliin ja valokuviin arkistojen kätköistä. Julkaisujen sisällön luotettavuuteen ja luettavuuteen on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. 62 palokuntalainen PK114 LIEKINHEITTÄJÄ Myös dighistoriaa talteen! YKSITTÄISET PELASTUSLAITOKSET JA PALOKUNTAYHDITYKSET ovat tehneet arvokasta työtä tuottamalla historiikkejä ja historiajulkaisuja. Millaiset ovat pelastuslaitosten ja palokuntien sähköiset arkistot. Arkistoidaanko Facen, Instan ja Twitterin alati muuttuvia tietoja pelastusalan yhteisöjen toiminnasta. KYSYMYKSIIN olisi hyvä saada positiivisia vastauksia jo lähiaikoina tai paljon palokuntaperinnettä jää bittien taivaaseen.. MAAILMA ON MUUTTUNUT. SÄILYYKÖ SÄHKÖISILLÄ ALUSTOILLA oleva tieto tuleville sukupolville ja historian tutkijoille. TÄNÄÄN PALJON TIETOJA, joita aiemmin historiaa kirjoitettaessa selvitettiin arkistoista, on digitaalisessa muodossa. Facebook, Instagram ja Twitter ovat laajalti käytössä. Palokuntien ja pelastuslaitosten viestintä verkossa on aktiivista. Näiden taso on viime vuosina selvästi parantunut. Myös yhteisöjen verkkosivut sisältävät paljon muuttuvaa tietoa
• Materiaali: Anodisoitu alumiini, pronssi tai SS 316 L. • FM-hyväksyntä • Laadukas! Made in Sweden! Tarpeen mukaan valittavissa useampi sekoitus-%. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Kulmala Palokuntalainen FireMiks HUHTIKUU 205x275 2023 .indd 1 25.4.2023 15.50. HELPPO TESTAA Vaahdon sekoitus-% voidaan helposti testata erillisellä testiventtiilillä. HELPPO KÄYTTÄÄ Sekoitin säätyy automaattisesti ja pitää sekoitussuhteen oikeana koko tuottoalueella, huolimatta virtauksen vaihteluista. Testauksessa vaahtonestettä ei sekoiteta veteen, vaan ohjataan testiventtiilillä erilliseen säiliöön tai takaisin vaahtonestesäiliöön. Ei tarvita sähköä eikä erillistä painesäiliötä. Esimerkiksi 0,5 %, 1 % ja 3 %. • Virtaus 180–10 000 litraa. 63 Firemiks vaahdonsekoittimet kiinteään asennukseen ja siirrettävät mallit HELPPO ASENTAA Kompakti vesimoottorisekoitin. • Sekoitusprosentit 0,1 % 6 % valinnan mukaan
Porissa sijaitseva Turvallisuuskeskus on Suomen suurin ja monipuolisin turvallisuuden harjoittelukeskus. Ainutlaatuiset puitteet, todentuntuinen toimintaympäristö ja asiantuntevat kouluttajat varmistavat, että osaat tositilanteessa toimia oikein. KYSELY SOPIMUSJA TEOLLISUUS PALOKUNN ILLE turvallisuuskeskus.fi/kysely Tutustu laajaan tarjontaamme ja osallistu kyselyyn:. 64 palokuntalainen PK114 Osallistu savusukelluksen konttikouluttajakurssille 13.–15.10.2023 SINUSTAKO KOULUTTAJA. Ilmoittaudu osoitteessa: turvallisuuskeskus.fi/ konttikouluttajakurssi Ilmailuopistontie 226 28540 Pori, Finland Tiedustelut: Aleksi Vihtilä aleksi.vihtila@pori.fi +358 44 7018 252 Safety and Security Center, Finland Osallistu kyselyyn ja voit voittaa KUUDEN HENGEN KOULUTUSPAKETIN Paketti sisältää: • valitsemasi sopimusja teollisuuspalokunnillle suunnitellun turvallisuuskouluksen • harjoittelua ainutlaatuisissa olosuhteissa • ruokailun ja yhden yön majoituksen • asiantuntevat kouluttajat ja kaiken kattavat järjestelyt